>> 25
Rakentaja,
tarkista luvat!
Kuhmo valmistelee uutta
rakennusjärjestystä. >> 4-5
NRO 33
PERUSTETTU 1959
IRTONUMERO 2 e
ANTERO KOMULAINEN
Havukka-ahon ajattelijan tv-sarjojen ensimmäinen puolikas toi Maija Kyllösen mieleen, että kuvauksiin lainattiin hänen kotoaan Pekin suunnan Kotakankaalta vanha pitkäpiippuinen haulikko, josta
hävisi sille reissulle yksi osa. Olavi ja Liisa Heikkinen Nivan kylältä juttukaverina omine muistoineen.
Konsta palasi ajatuksiin
Pylkkänen: Havukka-ahon ajattelija tarttui kulttuuri-ilmiöksi Nivan kylälle >> 26
Sinfonietta
Lentua upeana
Kuhmon kulttuurielämä
pitää täällä asukkaita ja
houkuttelee tänne myös
muuttajia. HUHTIKUUTA 2014
Ilman lupia
Tyypillinen
luvaton rakennus
on talousrakennus. >> 2. Nyt
voimassa on vielä vanhat
säännöt. >> 4
Pääkirjoitus: Kuhmo tarjoaa vapaa-ajan asumiseen paljon mahdollisuuksia. Sinfonietta
Lentua yllätti kuulijat kevätkonsertissaan. Sen
mukaan ihan pienet tulisijattomat rakennukset
eivät lupia tarvitsisi. >>8
WWW.KUHMOLAINEN.FI
PERJANTAI 25. Muusikko
Elina Kettunen
esitti taitojaan
kotikaupungin
yleisölle
KUHMOLAINEN Perjantaina 25. Tontin
rajalla 100 metriä, parin metrin
korkuista aitaa.
Tai kenties 5 metriä
syvä kellari, 10
neliön laajuinen
kesäkäymälä tai 16
metriä korkea
näköalatorni?
Lauri Koski arvioi Kuhmon uudistuvaa
rakennusjärjestystä
Gallup: Kuinka paljon reissaat eläkeläisenä vuoden aikana?
Reissaan yhdessä Utajärven eläkeläisten porukan kanssa. Kuhmon keikallaan he viipyivät kolmatta päivää, ennen kuin suuntasivat töilleen Helsinkiin, muualle Suomeen
ja sitä kautta Ranskaan.
Tiistai-illan aikana keskustellessamme ranskalaiskaksikko kertoi juttukeikoistaan Nepalissa ja Salomonsaarilla.
Nepalissa miehet, joista molemmat pystyvät työskentelemään tarvittaessa kuvaajina ja työskentelemään toimittajana, tekivät töitä raporttiensa ja artikkeleidensa eteen 5 viikkoa. Tietysti myös
sukulaiset, vanhat naapurit ja kyläläiset ovat
tärkeä osa, joka vaikuttaa viihtymiseen.
Kuhmon sadat järvet ja lammet tarjoavat
vapaa-ajan asumiseen runsaasti mahdollisuuksia myös muille kuin kaupungissa jo asuville. Sitä myötä syntyi Kuhmon Kamarimusiikki.
K
uhmon avara ja monipuolinen
luonto on perinteisesti houkutellut paikalliset asukkaat viettämään aikaansa perukassa.
Käytännössä usein suvun vanhan kotitilan maisemissa.
Monille ?kakkosasunto. Lisäksi kalastus,
marjastus ja metsästys onnistuvat vaivattomasti tutun kotikylän piirissä. Hän käveli Pariisin kadulla ja melu kiviporineen iski korviin. Kimanen ajatteli kamarimusiikista, että se pitäisi esittää rauhan
ja luonnon keskellä. huhtikuuta 2014
2 KESKUSTELE
Kolumni
Pääkirjoitus 25.4.2014
Antero Komulainen
Päätoimittaja Martti Huusko
antero.komulainen@almamedia.?
Kirjoittaja on paikallislehti
Kuhmolaisen toimittaja.
Shivajournalismi
Kuhmon maisemat tarjoavat
mahdollisuuden vapaa-aikaan
T
apasin tällä viikolla pariinkin otteeseen
kaksi ranskalaista toimittajaa. Siellä rentoudutaan, kasvatetaan
perunaa, juureksia ja muuta. 6 vierekkäin
asetettua koiranhäkkiä. Kuhmossa olen käynyt ennenkin. Nyt tultiin puolankalaisten kanssa tänne samalla bussilla.
Hellin
Seppänen
Utajärvi. Noin 30 lentiiralaista lähtee syyskesällä Bretagneen ja Sommelolla on
Ranskaan yhteistyötä.
Onneksi muistin Seppo Kimasen kirjasta Kimasen lento
kertoa vieraillemme sen, miten hän sai idean luonnon keskelle sijoitettavasta kamarimusiikkifestivaalista. olipa
pizzanpaistaja-kassana tai tiedemiehenä.
No . Salomonsaarillakin useamman viikon.
A
Kuhmoa ja Ranskaa
ei äkkiä linkittäisi
vahvasti, mutta...
Kun kerroin mihin suuntaan Suomessa uutisjournalimissa on tultu eli lehtityö, nettisivut, toimittamiset, kuvaaminen, videoita, yhteistuotanto ja muu monitekeminen päälle,
niin toinen raskalaisista sanoi rauhallisesti minulle, että me
kutsumme tuota shiva-journalismiksi. Eläkeläisten tapahtumissa. maalla on tärkeä
osa elämää. Miltä näyttäisi
kaava-alueella 6 metrin
korkuinen, peltinen
pellettisiilo. Hän viittasi ilmaisullaan hindujen shiva-jumalaan, jolla usein patsaissa 4
kättä näkyvillä. Kun
juuri nyt rakennusalan työllisyys on varsin
heikkoa, ovat uudishankkeet ja korjausrakentamisen käynnistyminen kaikille tärkeää.
www.kuhmolainen.?
Kannattaisiko vielä tuumata
ilmoitusmenettelyä ja naapurin
kuulemista. Siksi onkin hyvä, että parhaillaan on
käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on
piristää vapaa-ajan asuntojen tonttikauppaa
ja rakentamista.
Tällä hetkellä Kuhmosta löytyy rakentamattomia rantakaava-alueen tontteja lähes
400 ja kaksi laajaa kaavahanketta on vireillä.
Jos ja kun ne toteutuvat, nousee käyttöön tulevien tonttien määrä reilusti yli kuuteensataan.
Mikäli tonttikauppa saadaan liikkeelle odotetulla tavalla ja myös muut vapaa-ajan asuntojen omistajat innostuvat peruskorjaamaan
vanhempia rakennuksia, on tarjolla rakennusalan ammattilaisille runsaasti työtä. Moneen vuoteen ei ole käyty ulkomailla.
Aino
Hiltunen
Utajärvi
Eläkeläisryhmässä mennään Paltamossa,
Suomussalmella, Oulun suunnalla ja muualla.
Lisäksi meidän eläkeläisten kuntoutuspaikassa
Varkaudessa.
Matti
Hiltunen
Utajärvi
Enimmäkseen näissä eläkeläisten reissuryhmissä ja lisäksi lasten ja heidän perheidensä
luona kyläilemässä.
Yrjö
Seppänen
Utajärvi
Meidän eläkeläisten kuntoutuspaikassa olemme käyneet 2 kertaa 10 kuukauden aikana.
Utajärven porukan kanssa bussilla eläkeläisten tapahtumissa. 7
metrin pituinen ja 3 metrin
korkuinen venekatos. Siihen ideaan sitten Kuhmon Musiikkiyhdistys tarrasi, kun Kimanen tarttui asiaan myöhemmin
uudelleen. Tuupalan
koulun oppilaat ja henkilökunta taisivat
tulla heidän kanssaan monen päivän aikana tutuksi. Siihen raskalainen viittasikin ja heilutteli
käsiään ja siitä minäkin asian tässä yhteydessä tunnistin.
Kun kuulin tuon ilmaisun, olin jonkin ajan hiljaa. Kuhmoa ja Ranskaa ei äkkiä linkittäisi kovin vahvasti, mutta loppujen lopuksi sieltähän löytyy paljonkin
kaikenlaista tärkeää Kuhmonkin kannalta. Ilmaisu on Suomessa tällä meidän työsaralla aika uusi, mutta itse
asian varmaan sadat suomalaiset toimittajat työssään tunnistavat ja aika varmasti työntekijät muillakin aloilla
huhtikuuta 2014 KUHMOLAINEN
3
Rahanarvoiset K-Plussa-pisteet, Euroshopperit, Pirkka-tuotteet sekä huipputarjouksia!
Edullisemman viikonlopun
sinulle tänäänkin tarjoaa
K-supermarket Kuhmo.
-24%
-41%
Etu K-Plussa-kortilla
19999
59595
39999
09999
Etu K-Plussa-kortilla
Kariniemen
pienet minuuttipihvit 350-390g
HK naudan
jauheliha 17%
400g 4,98 kg
10,23-11,40 kg
RS
RS
ilman K-Plussa-korttia 3,39/rs 8,47kg
ilman K-Plussa-korttia 5,25/rs 13,46-15,00 kg
K-ruokamestarin
Grillattu
kokonainen
broileri
Tuore makea
ananas
Costa Rica
raakapaino n. Porokylän Leipomo
KE 30.4. 8-21, la 8-18, su 12-18.. Hyvärisen Leipomo
PKT
KUHMO
Tavallist a p a r e mp i Ruokak au ppa
Nämä
tarjoukset
voimassa
TO-SU
24.-27.4.
ellei toisin
mainita.
Torikatu 24, puh. 1,1 - 1,2 kg
KPL
Paprika 2kpl/300g
Suippopaprika 200g
129
149
Hollanti, (4,30-6,45 kg)
KPL
Espanjan
sitruunat
KG
Klikkaa
ja tykkää.
Aino
jäätelöt 900ml
ei laktoosittomat,
ei Hillasoiden Helmi,
ei Tyrniluodon Aarre
(4,99 kg)
KG
449
199 199
TULE, LOTTOA JA VOITA!
Nyt on tarjoalla niin iso potti, että kokeile
meillä vaikkapa Veikkauksen 100 rivin
Lotto-kimppapeliyhdistelmää.
Meiltä myös kaikki veikkauksen arvat.
PKT
Euro shopper
palvikinkku 500g
(3,98 kg)
PRK
Porokylän
ruisleipä 650g
ja siivutettu
pitkäruis 650g (3,06 kg)
Konsulenttivierailut
kaupassamme:
PE 25.4. Perjantaina 25. 0207 343 950, ark
Heidän
kanssaan pitää joskus mennä
uhkakeinoihin asti.
Harri Piirainen muistuttaa, että pääsääntöisesti asiat
rullaavat eteenpäin ongelmitta.
Jos rakennuksen pystyy
luvittamaan, ovat maksut
kalliimpia kuin jos asia olisi
hoidettu aikanaan.
Harri Piirainen kertoo, että ilman asiaankuuluvia lupia tehdyt rakennukset ovat pääsääntöisesti pieniä ta
TUULIKKI NOUSIAINEN
Vain pikkuvajoja saa
tehdä ilman lupaa
malla alueella 10 . Vierestä paljastui mökki,
jolla ei ollut mitään lupaa. Piirainen arvioi luvattomia rakennuksia löytyvän
syrjäisiltä järvien ja lampien
rannoilta.
. Toiset ryhtyvät heti puuhaamaan asiaansa kuntoon, mutta osa on niin sanottuja jääräpäitä. Ensi vuonna
määrärahaa tarvitaan yhtä
paljon.
Paljon
ilman
lupaa
Rakentaminen: Jos
rakennustarkastaja kävisi
kymmenellä tontilla,
löytyisi arviolta kolmasosalta luvaton rakennus
Jarno Hiltunen
Koulukyydit
entisellään
Kuhmon kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa ponnen, jonka mukaan esi- ja
alakoululaisten koulumatkoihin käytettävää aikaa tulisi kohtuullistaa Kuhmossa.
Kaupunginhallitus päätti
kuitenkin tiistaina, ettei ponnen mukaisiin toimiin ryhdytä, koska se olisi tullut kovin
kalliiksi.
Kuljetussuunnittelija oli
laskenut, että ponnen mukainen muutos koulukuljetuksiin olisi maksanut 283 000
euroa vuodessa.
Kuljetuksia koskevan ponnen, jonka valtuusto hyväksyi, esitti Maarit Rauhala
(kesk).
Ponnen mukaan koulumatkoihin käytettävän ajan
kohtuullistamista olisi pitänyt tehdä jo kuluvan kevätlukukauden alusta lähtien.
jarno.hiltunen@almamedia.?
. Pienistä rakennuksista
saattavat luvat unohtua.
Syynä luvattomaan rakentamiseen on sekä tietämättömyys että piittaamattomuus.
Piirainen arvioi, että pienten rakennusten osalta kyse
voi olla ihan tietämättömyydestäkin. Hän kuitenkin jatkaa, että luvan tarvetta pitäisi
muistaa kysyä, jos aikoo rakentaa jotakin.
Luvattomat rakentajat kärähtävät usein naapurin il-
moituksesta, kun sukset ovat
ensin menneet ristiin.
Myös aivan eri asiasta suoritetut katselmukset voivat
paljastaa luvattoman rakentamisen.
Piirainen oli katsomassa
erästä paikkaa, koska sinne
haettiin poikkeuslupaa.
. 30 neliön
rakennuksen. Ensi vuodelle jää loppuosa vesijohtoverkosta.
Kaupunki on varannut tälle vuodelle töitä varten
665 000 euroa. KUHMOLAINEN Perjantaina 25. Rahaa töihin
menee 427 000 euroa.
Töistä saatiin nipistetyksi
11 000 euroa pois, kun suunnitelmaa muutettiin alavesisäiliön asentamisen osalta.
Tänä vuonna tehdään vedenottamo, huoltorakennus
ja osa vesihuoltoverkkoa. Kaupunginhallitus hyväksyi urakkatarjouksen tiistaina.
Yritys tekee vedenottamon koneisto-, sähkö-, instrumentointi-, LVI- ja rakennustekniset työt sekä maanrakennuksen. Kysymys oli noin 30 neliön rakennuksesta.
Ihmisten suhtautuminen
vaihtelee. Alueen rajaus on muutettu keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksen mukaiseksi.
Teknisen lautakunnan valvontajaos käsitteli rakennusjärjestysehdotusta keskiviikon 23. Niitä on pääsääntöisesti
muualla kuin taajamassa.
Hän kertoo, että tyypillinen luvaton rakennus on jokin talousrakennus: varasto,
grillikatos tai jokin vastaava.
. huhtikuuta kokouksessa.
Sen jälkeen ehdotus menee kaupunginhallitukseen
ja asetetaan nähtäville, minkä jälkeen se vasta vahvistetaan.. se on
selvä, rakennustarkastaja
Harri Piirainen sanoo.
Kainuussa rakentaminen
on hajallaan ja valvonta hankalaa. Kaavoittamattomalla alueella raja on 10 neliötä.
Ilmoitusmenettelyllä voi
nyt rakentaa kaavoittamatto-
Jos rakennuksessa on tulisija, niin rakennuslupa tarvitaan, olipa rakennus kuinka pieni tahansa.
Uusi rakennusjärjestys antaa määräyksiä myös esimerkiksi rakennuspaikan koosta
ja lomarakennuspaikan kokonaiskerrosalasta, joka voisi
jatkossa olla 250 neliötä.
Saunan terassi saisi olla
korkeintaan puolet saunan
kerrosalasta.
Uudessa rakennusjärjestyksessä on tarkoitus myös
kieltää maalämpöputkiston
asentaminen asemakaavaan
rajoittuvilla ranta-alueilla.
Maalämpöjärjestelmien rakentamista myös pohjavesialueille on tarkoitus säädellä.
Uudessakin rakennusjärjestyksessä on suunnittelutarvealue taajaman ympärillä. Onhan niitä tuolla . Jos kyse on
elinkeinonharjoittamiseen
liittyvästä rakennuksesta, voi
ilmoitusmenettelyn avulla
tehdä jopa 200 neliön suuruisen rakennuksen kaavoittamattomalle alueelle.
Ilmoitusmenettelyä ollaan
uudessa rakennusjärjestyksessä poistamassa kokonaan.
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.?
Kuhmo on muuttamassa rakennusjärjestystä.
Uusi järjestys helpottaa lupa- ja ilmoitusmenettelyä
pienten rakennusten osalta.
Ilman mitään lupaa tai ilmoitusta voisi ehdotuksen
mukaan jatkossa rakentaa
kaava-alueelle korkeintaan
10 neliön suuruisia tulisijattomia rakennelmia tai rakennuksia.
Kaavoittamattomalla alueella yläraja olisi 20 neliötä.
Maa- ja metsätalouteen liittyviä rakennuksia voisi ilman
lupia tai ilmoituksia rakentaa
50 neliön kokoon asti.
Vielä nyt voimassa olevan
rakennusjärjestyksen mukaan ilman lupaa tai ilmoitusta saa kaava-alueella rakentaa korkeintaan 6 neliön
suuruisen tulisijattoman rakennuksen. Sitä oli jo laajennettukin.
Mökki oli töröttänyt siinä
ehkä parikymmentä vuotta,
laajennus oli nuorempi. huhtikuuta 2014
4 PUHEENAIHEET
Urakka
meni SavoKarjalaan
Savo-Karjalan Vesihuolto
ryhtyy rakentamaan Kuhmon Paskokankaalle uutta
vedenottamoa
Polttoaineen saannissa
ei syntynyt ylimääräisiä kustannuksia, tuotanto pyöri ja
laitteet pysyivät kunnossa,
Piirainen summaa.
Vaikka Kuhmon kaupungille myytävän energian määrä laski viime vuonna 5 prosenttia, korvasi Kuhmo Oy:lle
myytävän energian määrä
menetyksen. Kuhmon Lämpö Oy:n omistavat Juntinsalo Oy ja Kuhmon
kaupunki.
POSSUN ULKOFILE
99
5
kg
(5,99 kg)
HK NAKKI
JUHLAMOKKA
299
289
420 g
(7,12 kg)
ISTUKASSIPULIT
saapuneet!
2 pkt/tal.
500 g
(5,78 kg)
Korollista vierasta pääomaa yhtiöllä on noin 5 miljoonaa euroa, joka on pienentynyt vuodessa noin miljoonalla eurolla. Siten hän välttyy ylimääräiseltä vaivalta ja rahanmenolta,
ehkä jopa rakennuksen purkamiselta
. 2 miljoonaa
euroa, Piirainen arvioi.
Camping
Pirkka olut
GRILLIMAKKARA 24-pack
169
kpl
Grandiosa
kiviuuni PIZZAT
00
5
2 kpl
Valio
JOGURTIT
6 prk
200
2496
Olvi
LONKERO
6-pack
996
299
Cocacola
2 x 1,5 l
PALVELEMME:
Ma-la 8.30 . 21. Rakentajan kannattaa selvittää, tarvitseeko suunnitelmissa oleva rakennus lupaa
. Perjantaina 25. Kuhmo Oy osti
energiaa 3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Lämpöyhtiö valmisti energian lähes kokonaan sahalta
tulevalla polttoaineella, kuorella ja purulla. 655 0095 Su
12 . Öljyä kuitenkin
tarvitaan tuotannon varmistamiseen.
. Öljyn osuus
koko energian tuotannosta
oli noin 0,4 prosenttia eikä sitä kannata korkeammaksi
nostaakaan. 4 numeroihin päättyneen äänestyksen jälkeen kaupunginjohtajan sijaisjärjestelyt päätettiin hoitaa niin, kuin kaupunginjohtaja oli esittänyt.
Keskustelun aikana Heikki Heikkinen (kesk) Eero
Pölläsen (kesk) kannattamana esitti, että henkilöstöasioita ei siirretä kaupunginjohtajan vuorotteluvapaa-ajaksi
hallintojohtajalta talousjohtajalle. 21
Koulukatu 22, p. Jos energiasta saadaan
asiakkaalta noin 62 euroa
megawattitunnilta, niin öljyllä tuotettuna se maksaa meille yli 100 euroa megawattitunnilta, Piirainen kuvaa.
Lämpö Oy käyttää energiantuotannossaan noin puolet
Kuhmo Oy:llä muodostuvasta purusta ja kuoresta. kaupunginjohtajana ja hänen tehtävistään siirretään
henkilöstöasiat ja toimistopalvelujen johtaminen talousjohtajalle.
Heikki Heikkinen kertoo,
että hän halusi jättää henkilöstöasioiden hoidon Juhana
Juntuselle, koska hän on siihen monen vuoden aikana
kouliintunut ja koska kyse on
vain vuoden sijaisuudesta.
. Nettotulos, rahoituskulut ja
verot olivat yhteensä noin
437 600 euroa, yli 30 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna.
. Rakennusvalvontaviranomaisille voi huoletta soittaa
ja kysyä luvista. huhtikuuta 2014 KUHMOLAINEN
5
JARNO HILTUNEN
FAKTA
Luvat kuntoon
. Kuhmon kaupungin rakennusjärjestys löytyy kaupungin
internetsivulta: www.kuhmo.?
-> Kuhmon kaupunki -> Kunnalliset ohjeet
Rakennusvalvontaviranomaisille se tietää kuitenkin
lisää paperityötä.
Mikäli asiakas ei ryhdy panemaan asiaa kuntoon, menee asia valvontajaostolle ja
syyttäjäviranomaiselle tehdään ilmoitus.
Rakennusvalvontaviranomaisten kannalta tällä kaikella on hyvin työllistävä vaikutus.
Luvattomalle rakentajalle
voi mennä uhkasakko, ja jos
lupaa ei pystytä myöntämään, niin edessä on luvattoman rakennuksen purkaminen. Käydessä olisi
hyvä olla luonnos rakennuksesta mukana
. Tässä tilanteessa ei ole
järkeä siirtää henkilöstöasioiden hoitoa, Heikkinen sanoo.
Valtanen jää vuoden kestävälle vuorotteluvapaalle heinäkuun alussa.
Kuhmon Lämpö Oy pitää myös viereisen sahan lämpimänä.
FAKTA
. 5 . Heikki Heikkisen esitystä kannattivat Heikki
Heikkinen, Eero Pöllänen,
Antti Komulainen (ps) ja
Arja Määttä (ps).
Kaupunginjohtajan esitystä kannattivat Matti Pääkkönen (kesk), Kari Nikulainen (sd), Helena Kampman
(kesk/sit), Jaakko Kyllönen
(kok) ja Kirsi Virtanen (vas).
Äänestyksessä voitti ehdotus, jonka mukaan hallintojohtaja Juhana Juntunen toimii vuorotteluvapaan aikana
vs. euroa eli
samalla tasolla kuin vuonna
2012.
. Loput
saha myy muualle brikettinä.
Maustettu
GRILLIKYLKI
89
6
kg
(6,89 kg)
Sijaisjärjestelyistä
piti äänestää
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.?
Kaupunginjohtaja Eila Valtanen saa vuoden vuorotteluvapaansa.
Valtasen sijaisena toimii
hallintojohtaja Juhana Juntunen.
Valtasen sijaisjärjestelyistä
täytyi kaupunginhallituksessa tiistaina äänestää. Liikevaihto 6,5 milj. Korkokulut
ovat pienentyneet, mikä
osaltaan vähentää korotuspaineita energian hintaan.
Lämpö Oy on kartoittanut
mahdollisuuksia laajentaa.
Jos asiakkaiden, lähinnä
teollisuuden, energiankulutus kasvaa, lämpöyhtiöllä on
mahdollisuus nopeallakin aikataululla rakentaa uutta
tuotantokapasiteettia.
. Kaukolämmön myynti viime
vuonna yhteensä 210 GWh,
josta 123 GWh Kuhmo Oy:lle ja
62 GWh Kuhmon kaupungille.
Lisäksi sähköä Savon Voimalle
18 GWh.
. Vuosi oli toimitusjohtaja Markku
Piiraisen mukaan hyvä.
. Jos investointi toteutuu,
sen arvo on 1,5 . Siispä rakennushalujen
alkaessa poltella kannattaa
luvan tarve selvittää.
Kuhmon kaupungin rakennusjärjestykseen voi tutustua myös kaupungin internetsivulta.
Rakennusviranomaisille
voi myös soittaa ja kysyä.
Paikan päällä käydessä
kannattaa ottaa mukaan
luonnos rakennuksesta, koska kuva kertoo, mistä on kysymys.
alousrakennuksia.
Lämpö Oy tekee
tasaista tulosta
Yhtiö: Purusta ja kuoresta energiaa,
kaukolämpöä sahalle ja kaupungille
SOILI RIEPULA-VÄHÄAHO
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.?
Kuhmon Lämpö Oy saavutti
viime vuonna energian kokonaismyynnissä uuden myyntiennätyksen, 210 GWh
huhtikuuta. Hanke olisi kolmivuotinen.
Kuhmon teknisen lautakunnan valvontajaosto totesi
keskiviikkona, että luvattomien rakennusten tapauksen
käsittely voidaan lopettaa.
Lokakuussa valvontajaosto patisti yksityistä kiinteistönomistajaa luvattomien rakennusten purkamiseen.
Kiinteistö sijaitsee asemakaavan ulkopuolella Kuhmon
haja-asutusalueella.
Vuonna 2012 tehdyssä katselmuksessa oli todettu, että
kiinteistöllä sijaitsi luvaton
lautarakenteinen katos ja luvaton tulisijallinen rakennus.
Valvontajaoston päätti lokakuussa ottaa käyttöön uhkasakot ja ilmoittaa poliisille
esitutkinnan käynnistämisestä.
Tammikuisen katselmuksen tulos oli, että luvattomat
rakennukset on purettu tai
siirretty.
MARJATTA KURVINEN
Kertomus: Hyvinvointijohtamisen
työväline
Marjut Lehto
marjut.lehto@almamedia.?
Kunnan hyvinvoinnin edistäminen on strategista toimintaa, jossa tullaan entistä
enemmän huomioimaan
kuntalaisten oma toiminta
terveytensä edistämiseksi.
Samalla haastetaan eri
hallinnonaloja sekä muita
kunnan alueella toimivia tahoja yhteistyöhön.
Hyvinvointijohtamisella
tehdään hyvinvointia edistävistä valinnoista helpompia,
ja kuntalaisen oma vastuunotto lisääntyy esimerkiksi liikunnassa ja ravitsemuksessa.
Lisäksi vahvistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin taustatekijöitä, kuten koulutusta,
työ- ja elinolosuhteita sekä
palveluja.
Kuhmossa on tekeillä terveydenhuoltolain edellyttämä hyvinvointikertomus kuluvalle valtuustokaudelle.
Suunnitelmaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi työstetään parhaillaan.
Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua käynnissä
FAKTA
. Kuhmon hyvinvointikoordinaattorina
toimii Timo Heikkilä.
Kansalaisfoorumi
Kuhmon kaupungintalon
valtuustosalissa
5. Esimerkiksi Kanninlammessa on jo haapanoita
ja sorsia, Lammasjärvellä
jään reunassa uiveloita, Kuhmoniemellä tuulihaukkoja.
Järripeipot muuttavat. Osastolle on pyydetty esittelyvieraiksi tunnettuja kuhmolaislähtöisiä henkilöitä.
Messuosaston tekoon kaupunki käyttää noin 5 000 euroa. Sirpa Kähkönen teki puristusvoimatestin pari viikkoa sitten.
toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana sekä seurannan, raportoinnin
ja arvioinnin työvälineenä.
Kertomuksen laatiminen
aloitetaan hyvinvointitarpeiden kartoituksella väestöryhmittäin, sen jälkeen tehdään
hyvinvoinnin edistämisen
suunnitelma ja lopuksi arvioidaan edistämistoimintaa ja
hyvinvointipolitiikkaa.
Terveempi Pohjois-Suomi
ja Terveempi Pohjois-Suomi
2 -hankkeet ovat tukeneet
Hyrynsalmen, Kajaanin,
Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon sekä Suomussalmen hyvinvointikertomustyötä vuosina 20092014.
Viimeisinä vuosina hanke
on juurruttanut suunnitelmallista hyvinvoinnin edistämistä osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua.
Hankkeessa on kehitetty yhdessä kuntien kanssa sähköinen työkalu kertomustyön
tueksi sekä koulutettu ja perehdytetty sen käyttöön.
Kuntien hyvinvointityötä
osaltaan valmistelee ja organisoi hyvinvointikoordinaattori tai työpari. Palstaa toimittaa Marjatta Kurvinen.
1
Muuttavien lintujen joukosta löytyy harvinaisuuksia. Hyvinvointikertomus toimii
hyvinvointijohtamisen työvälineenä sekä poliittisen päätöksenteon tukena.
. Soitimet
Metsähallitus ottaa huomioon metsänkäsittelyssä.
Vedet vapautuvat. Katermassa Ritva ja Kalevi Karppisen pihassa sepelrastas viipyi 19.. toukokuuta
klo 17.30-19.30.
KAIJA HUOTARI
ERÄ JA LUONTO
Tällä palstalla kerrotaan
kuulumisia vesiltä ja metsistä. Kertomuksessa kartoitetaan
hyvinvointitarpeet väestöryhmittäin, laaditaan hyvinvoinnin
edistämisen suunnitelma sekä
arvioidaan edistämistoimintaa
ja hyvinvointipolitiikkaa.
. Toinen erikoisuus oli tiistaina
Kuhmon keskustassa nähty
tikli.
Valtion mailla Metsähallituksen suunnittelijat ja metsurit tarkistavat lähiviikkoina, ovatko
2
metsojen soitimet käynnissä.
Tarkistettavana on Pohjanmaa-Kainuu -alueella noin
120 kohdetta, jotka ovat löytyneet metsäammattilaisten
maastotyössä tai tulleet tietoon kansalaisten ilmoittamana. Kaupungilta
yrittäjäyhdistys haki 50 000
euron avustusta.
Hankkeen muita rahoittajia olisivat UPM:n liki sataa
Kuhmon tonttia markkinoiva
Bonvesta sekä kuhmolaiset
yritykset, joilta odotetaan
vastausta hankkeeseen osallistumisesta näinä päivinä.
Metsähallituksen tontteja
myyvä Laatumaa ei osallistu
kustannuksiin.
Hankkeeseen sisältyisi
imagomainontaa sekä vapaiden vapaa-ajan asumisen
tonttien markkinointia. Kuvia voi lähettää sähköpostilla toimitus.kuhmolainen@almamedia.?. Kuvassa Kaija Huotarin kuvaama telkkä.
3. Pikkukuvassa metso. huhtikuuta. Käytetään kunnan strategiatyön, toiminnan ja talouden
suunnittelun yhtenä perustana.
. KUHMOLAINEN Perjantaina 25. huhtikuuta 2014
6 PUHEENAIHEET
Hyvinvointia
kuntalaisille
Kuhmo on
Williä
Kainuuta
Poliisi
keskeytti
tutkinnan
Kuhmon kaupunki osallistuu
Kainutlaatuinen Kainuu esittäytyy -tapahtumaan Senaatintorilla kesäkuun puolivälissä.
Kuhmon osasto on teeman Willi Kainuu alla. Tapahtuma on osa Kainuu Helsingissä 2014 -teemavuotta.
Pohjois-Karjalan poliisi on
keskeyttänyt epäillyn törkeän metsästysrikoksen tutkinnan Tohmajärvellä ja Joensuussa.
Esitutkinnassa varmistui,
että maaston verijäljet ovat
peräisin pantasusi Sakosta.
Kyseessä on urossusi, jonka
verijälkiä on taltioitu yli 10 kilometrin päässä toisistaan.
Sako on lähtöisin Kuhmon
Saunajärven laumasta.
Poliisi ei pystynyt sulkemaan rikoksen mahdollisuutta pois. Törkeän metsästysrikoksen osalta suden tahallinen vahingoittamisyrityskin täyttää rikoksen tunnusmerkistön, kertoo tutkinnanjohtaja Simo Hämäläinen. 21. Ketään tiettyä henkilöä
ei ole ollut epäiltynä asiassa.
Tutkinnan aikana poliisi
löysi laittoman haaskan.
Yrittäjien
hankkeelle
20 000
Luvattomat
rakennukset
purettu
Kuhmon kaupunki myöntää
Kuhmon Yrittäjien vapaaajan asumisen markkinointiprojektiin 20 000 euroa.
Avustus myönnetään sillä
edellytyksellä, että Yrittäjät
saavat hankkeen 70 000 euron vuosittaisen rahoituksen
järjestymään. Pohjoisessa Lapissa harvinaisena pesivästä
sepelrastaasta on Kuhmossa
tehty pääsiäisen aikaan havainto parissakin paikassa.
Kerttu Hirvonen näki sepelrastaan Rastilla Mieronvaaralla 19. Kyseisen teeman alueella on esimerkiksi tervamiilu, lohen
loimutusta sekä moottorisahaveistoa.
Kaupunki tuo osastolla
esille kuhmolaista puurakentamista, Kuhmon vapaa-ajan
asumiseen tarkoitettuja tontteja sekä tehdään Kuhmoa
muutenkin tunnetuksi. Työssä täytyy olla aamuvirkku ja vähäpuheinen,
sillä soidinpaikalla tarkastajan tulee olla ennen auringonnousua ja hiljaa. Sepelrastas on musta tai tummanharmaa, ja sillä on rinnassa valkoinen kaulus. Kertomus toimii seurannan,
raportoinnin ja arvioinnin työvälineenä.
olevaan suunnitteluun kunnassa järjestettävässä tilaisuudessa, johon kutsutaan
kuntalaisia, järjestöjä ja muita toimijoita.
Hyvinvointikertomuksella
tarkoitetaan kunnassa eri
hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatimaa asiakirjaa, joka toimii hyvinvointijohtamisen työvälineenä
sekä poliittisen päätöksenteon tukena.
Kertomusta käytetään
kunnan strategiatyön sekä
Hyvinvointia tuo ainakin hyvä kunto
huhtikuuta 2014 KUHMOLAINEN
7
S-Pankin palveluneuvoja
Kainuuntien
S-marketissa
Hinta voimassa Kuhmon
S-marketeissa pe?su 25.?27.4.
Hinta voimassa
la 26.4. Perjantaina 25. klo 10?15
Kuhmon
S-marketeissa pe?su
e su 25
25.?27.4.
277 4
2
Kainuulainen
1
Etusi 24 %
95
75
HK
Kabanossi
400 g (4,88/kg)
Hinta voimassa
Kuhmon S-marketeissa
pe?su 25.?27.4.
1
Etusi 37 %
Normaalisti 2,59 (6,48/kg)
Hinta voimassa
Kuhmon S-marketeissa
pe?su 25.?27.4.
/kg
Kulunan Puutarha
Kurkku
Normaalisti 2,79/kg
Hinnat voimassa Kuhmon S-marketeissa huhtikuun ajan.
j
Suomalainen
0
99
Rainbow
Jääsalaatti
100 g (9,90/kg)
1-lk
1
1
59
99
Miniluumutomaattipikari
250 g (6,36/kg)
1-lk, Espanja
Ingman
Vaniljakermajäätelö
1l
Etusi 23 %
4
99
Valio
Hyvä suomalainen
arkijuusto
1,25 kg (3,99/kg)
Normaalisti 6,49 (5,19/kg)
Hinta voimassa
Kuhmon S-marketeissa
huhtikuun ajan.
Etusi 25 %
0
89
Rainbow
Ananasmandariinijuoma
1l
Normaalisti 1,19/l
S-Etukortilla
1.?30.4.2014
S-Etukortilla
1.?30.4.2014
Etusi 33 %
0
Etusi 28 %
99
Vaasan
Vaalea tai tumma
lounassämpylä
8 kpl/pss
320 g (3,09/kg)
Ilman S-Etukorttia 1,49 (4,66/kg)
3
00
/2 prk
Valio Crea
Maustetut
ruokakermat 10%
laktoositon
2,5 dl (3,00/l)
Ilman S-Etukorttia tai
yksittäin 2,09 (8,36/l)
S-Etukortilla
1.?30.4.2014
Etusi 21 %
1
79
HK
Sininen lenkki
580 g (3,09/kg)
Ilman S-Etukorttia 2,29 (3,95/kg)
ABC-Lohtajan S-market
palvelee
joka päivä klo 6?24.
Palvelemme arkisin 8?21, lauantaisin 8?18, sunnuntaisin 12?18
Vuokatti la 8?20, Kajaanin Laajankangas ja Kuhmon Koulukatu la 8?21 ja su 12?21.
Lapsiperheen retkeilyoppaan pääsisältönä
ovat Suomen parhaat päiväretkikohteet.
Kirjan 80 valikoitua reittiä
innostavat retkeilemään.
-Ideana on, että perheen
vanhemmat saavat kirjasta
loputtomasti ideoita retkiin,
Laaksonen kertoo.
Kartat, kuvat ja tekstit
esittelevät reittejä erilaisissa
maastoissa kaupunkien lähimetsistä erämaihin. Horikoshista.
Aiheestaan huolimatta
elokuva sopii lapsillekin.
Kuten Miyazakin kaikki
elokuvat, tämäkin sisältää
vakavamman tason, joka tekee siitä kiinnostavan myös
aikuisen katsojan kannalta.
Animaatiota ei ole syytä rajata ajatuksissa pelkästään lasten elokuvaksi.
Tuuli nousee kertoo ennen
kaikkea Miyazakin mieliai-
Elokuvan parasta antia ovat
lukuisat unijaksot, joissa Jiro
pohtii elämäänsä ja lentämisen vapautta. klo 18 tekstitetty alkuperäisiversio.
Tuolla otsikolla sopii aloittaa
Hayao Miyazakin Tuuli nousee -elokuvan arvio, sillä jo
72-vuotias teräsvaari aikoo
jäädä eläkkeelle tämän animaation jälkeen.
Vaikka Tuuli nousee alkaa
näyttävällä unijaksolla, joka
voisi olla peräisin jostakin
fantastisemmasta Miyazakin
elokuvasta, paljastuu animaatio pian elämäkerraksi.
Se sijoittuu Japaniin ennen
toista maailman sotaa ja kertoo Zero-hävittäjälentokoneen kehittäjästä Jir. Hän on kirjoittanut
kymmenen retkeilyn opaskirjaa ja avustaa säännöllisesti
Erä-lehteä ja Latu & Polku
-lehteä. Jouni Laaksonen on Kuhmossa asuva retkeilyyn erikoistunut tietokirjailija ja vapaa
toimittaja. Unelmien
kariutuminen tekee siitä
myös surumielisen.
Jarno Hiltunen
jarno.hiltunen@almamedia.?. Pääosa reiteistä sopii
sulan maan aikaiseen päiväpatikointiin. Se saa suoran ilmaisunsa
vuoropuhelussa, jossa Jiro
sanoo, että hän ei ole asekauppias, vaan ainoastaan
suunnittelee lentokoneita.
Jiro sortuu asioiden lapselliseen yksinkertaistamiseen, sillä tietenkin lentokone on myös ase.
Vaikuttaakin siltä, että Jiro
ei halua nähdä sitä, mihin hänen suunnittelemaansa edistyksellistä konetta tultaisiin
käyttämään. Pajakkakinossa su 27.4. KUHMOLAINEN Perjantaina 25. ainakaan
pahasti
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.?
Elina Kettunen on matkalla
sinne, minne hän halusikin.
Hän opiskelee toista vuotta
Metropolia ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiikkaa.
Hän haluaa esiintyä, mutta myös opettaa. Lentämisestä haaveilevasta nuoresta Jir?sta tulee lentokoneinsinööri. Tässä piilee
myös ristiriidan siemen, jota
onneksi ei turhaan alleviivata. Niissä uhmataan fysiikan lakeja ja kävellään muun muassa ilmassa
olevan lentokoneen siivellä.
Unissaan Jiro tapaa italialaista lentokonesuunnittelija
Giovanni Capronia.
Vaikka elokuva ei aivan yllä Miyazakin parhaimpien
elokuvien, kuten Henkien
kätkemän ja Prinsessa Mononoken tasolle, on se monella
tapaa kaunis ja ajatuksia herättävä elokuva. Kansalaistensa
poliittisia mielipiteitä valvovan Japanin asema sivistysvaltiona kyseenalaistetaan
suoraan elokuvassa. Nyt hän on mukana kokoonpanossa, joka
soittaa Piazzolaa, musiikkia,
jota on vaikea sijoittaa mihinkään genreen.
Elina on ollut Kuhmon kesämuusikkona jo useampana
kesänä. Hän muun muassa
tapaa tulevan vaimonsa puhurin matkaan lennähtävän
hatun ansiosta.
Nimi viittaa myös sotaan,
jonka aikuiskatsoja tietää
olevan tulossa. huhtikuuta 2014
8 ELÄMÄNMENO
MARJATTA KURVINEN
Kirjan kansikuvassa Laaksosen perhe retkeilee Kuhmossa.
Laaksoselta retkikirja lapsiperheelle
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.?
Kuhmolaiselta Jouni Laaksoselta on ilmestynyt uusi
retkikirja. Opettajaksi hänelle löytyi venäläissyntyisen
äidin siskojen kautta Elena
Vaskinova, joka asui tuolloin
Kostamuksessa. Nyt ilmestynyt kirja on nimenomaan
kohdeopas karttoineen.
KUKA
. Kierresidotusta kirjasta
voi kääntää halutun sivun
esiin vaikka karttalaukkuun.
Karttakeskuksen kustantama kirja on tehty aikuisten
luettavaksi, mutta sivuilla
seikkaileva kettu ilahduttaa
lapsikatselijoita.
Aikaisemmin julkaistut
lasten retkeilyoppaat ovat
painottuneet retkeilytaitoihin, retkelle varustautumiseen tai vaikkapa eri lajien
tuntemukseen. Tänä vuonna toiminta oli uhanalainen, mutta sille saatiin jatkoa.
. Tarjolla on harjupolkuja, pitkospuita, hiekkarantakohteita, hiidenkirnuja ja vesiputouksia.
Kirjassa annetaan esimerkkejä myös muista retkeilyn muodoista, kuten
hiihtoretkestä tunturin tyvellä, pyöräretkestä Ahvenanmaalla, melontaretkestä saimaannorpan kotivesillä, laivaretkestä järvi- ja merikansallispuistoissa sekä parista
erilaisesta telttaretkestä.
Elina Kettunen konsertoi tiistaina Kuhmo-talon Pajakka-salissa. Hänellä on
jo ensimmäiset pienet pianooppilaat.
Samalla, kun hän saa pedagogisia valmiuksia, edisty-
vät koulussa omatkin musiikkiopinnot.
Tiistai-iltana hän esiintyi
Kuhmossa ohjelmistolla, jolla hän pian suorittaa pianonsoiton C-tason tutkinnon.
Ohjelmistossa oli tietysti
Chopinia, joka on yksi Elinan
suosikkisäveltäjistä.
Nirsoilijaksi esitettävän
musiikin suhteen hän ei silti
ilmoittaudu. klo 15 suomeksi dubattu versio, su 27.4.
ja ti 29.4. Se lisää
katsojan tuntemaa moraalista ristiriitaa, joka ei Jir?a itseään näytä juurikaan vaivaavan.
Ihmisen kyky laajentaa
kokemuspiiriään teknologian
avulla on ohjaaja Miyazakille
ehdottomasti myönteinen
asia, mutta ei ongelmaton:
samaa teknologiaa voidaan
käyttää myös ihmishenkien
ja luonnon tuhoamiseen.
Tämä ristiriita puhuttelee
Miyazakia kerta toisensa jäl-
keen.
Monta hyvää opettajaa.
STUDIO GHIBLI
Animaation
mestarin jäähyväiset
ELOKUVA
Tuuli nousee: Animaatio, ohjaaja Hayao Miyazaki, Japani 2013, peurat 4/5. Propsit Kuhmolle. Hyvvää kuuluu, mussiikkia tehdään, Elina kysyjille
vastaa leveällä kainuulaismurteella.
heesta: lentämisestä. Hänen on kuitenkin
vaikea nähdä itseään enää
ympärivuotisena kuhmolaisena.
Kuhmoon olisi vaikea työllistyä ja muualla on muutenkin enemmän mahdollisuuksia sekä esiintyä että opettaa.
Kuhmossa hän kokee olleen kannustavan ilmapiirin
musiikin harjoittelun suhteen. Tuuli vaikuttaakin monella tapaa hänen elämäänsä. Kohteista ei tarvitse hankkia lisäkarttoja, sillä kirjan tie- ja maastokartat riittävät perille pääsyyn ja maastossa kulkemiseen. Musiikinopiskelijalle kesämuusikoksi pääsy on yksi parhaista kesätöistä, mitä voi saada,
Elina sanoo.
Pianonsoiton Elina aloitti
6-vuotiaana. Hän on myös paljon
retkeilevän ekaluokkalaisen
isä.
Kirjan alussa annetaan
kuitenkin vinkkejä siitä, mitä
lasten kanssa liikkuvan kannattaa ottaa huomioon.
Kohteet ovat pääasiassa
alle 5 kilometrin mittaisia
merkittyjä reittejä, joilla ei
tarvita erityisiä suunnistustaitoja. Elina kävi
viikoittain yksityistunneilla
Kostamuksessa ja myöhemmin opiskeli myös Kuhmon
musiikkiopistossa Martti
Väisäsen johdolla.
Sittemmin Elena Vaskinova muutti Suomeen ja toimi
Kainuun musiikkiopiston
opettajana, ja Elina kulki Elenan tunneilla Kajaanissa.
Kuhmon Kamarimusiikin
kursseilla ja nyttemmin Etelä-Suomessa häntä ovat opettaneet myös Konstantin Bogino, Valeria Resjan, Seppo
Salonius ja Juhani Lagerspets.
Kuhmo on Elina Kettuselle
paikka, jonne hän mielellään
tulee vapaa-aikanaan ja kesäksi. Vielä ei ollut Lentua-salin aika.
Esiintyväksi opettajaksi
Pianisti:
Ei nirsoilija
. Se on inspiroinut menemään eteenpäin.
Vaikka Elina on lähtenyt
Kuhmosta, ei Kuhmo ole lähtenyt Elinasta.
10-11
KUHMOLAINEN ARKISTO
Taneli Tesler nosti SM-kultaa useamman kerran urallaan.
Painonnostoa s. 4-7
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kivan 4x400 metrin viestijoukkue kukitettuna vuonna 1983.
Yleisurheilua s. Valmentajien, pelaajien, tuomareiden ja junioreiden muodostama juhlakulkue lippuineen etenemässä Kainuuntiellä kohti
Kuhmo-taloa, missä oli kansalaisjuhla Janne Pesosen saavuttaman jääkiekon MM-kultamitalin johdosta.
Kultaisia muistoja
Kuhmon Kivan 80 vuotta jatkuneen toiminnan myötä kivalaiset ovat saaneet elää
urheilijoiden menestyksen myötä hienoja hetkiä. Kivaviesti
KIVAVIESTI
Jääkiekkoväen juhlakulkue matkalla kesäkuun 22. Ehdoton huipentuma oli, kun Kivan kasvatti Janne Pesonen saavutti Suomen maajoukkueessa MM-kultamitalin
vuonna 2011.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kivan miesten 4x10 km:n SM-hiihtojoukkue.
Hiihtoa s. päivänä vuonna 2011. 14
2
Kivaviesti
Tärkeää työtä Kuhmon
ja kuhmolaisten hyväksi
uomi eli itsenäisyyden teini-ikää, kun Kuhmon
Kiva perustettiin maaliskuussa 1934 kevään
kynnyksellä. Alkuun toimittiin alkeellisissa olosuhteissa,
mutta yhdessä kunnan ja myöhemmin kaupungin kanssa
urheilun toimintapuitteet on saatu aina ajanmukaiseen
kuntoon.
S
Historia osoittaa, kuinka seura ja seuratyö on kiinni ihmisistä, heidän halustaan ja palostaan panostaa urheiluun. Seuran toiminta seurasi ajan henkeä ja tarjolla olleita mahdollisuuksia. Kuhmossa seuratyö ei ole ammattimaistunut, vaan se lähtee edelleen vapaaehtoistyön
pohjalta. Aivan 1930-luvun lopussa
seura aloitti myös juniorityön, joka kuitenkin keskeytyi
sotavuosien ajaksi. Kuusikymmentäluvulla koettiin Kuhmon Kivassakin palloilulajien vahvaa mukaan tuloa lasten ja nuorten kiinnostuessa yhä enemmän koripallosta, lentopallosta ja jääkiekosta.
Laaja lajivalikoimakaan ei yksin takaa
seuran pitkää ikää ja sen vuosikymmeniä
U
kestävää innostunutta toimintaa. Kuhmon Kivan perustamisen aikoihin, 1920-luvulla, yhteinen liikunta oli lähes ainoa harrastusvaihtoehto rankan
työnteon lomassa.
I
nalle, ja Tuupalan koulun saama Kainuun
liikunnan palkinto on hieno kiitos nuorten
liikuntakasvatuksesta. Kaikenikäiset hyötyvät tutkimustenkin mukaan liikunnasta,
ja hyvä kunto on paras tae onnellisesta vanhuudesta.
Aikojen muutos on ollut huikea, televisio,
tietokoneet, älypuhelimet ovat sitoneet
etenkin nuorten mielenkiinnon ja istuttaneet liian monta sipsipussien ja limupullojen välittömään läheisyyteen. Se tunnistaa myös tulevaisuuden tarpeet ja osaa niihin vastata. Ja ihmetellä edelleen sen hyvää
kuntoa ja aktiivisuutta.
Vuonna 1934 perustetun Kuhmon Kivan
historia osoittaa, että seurassa on aina kunkin vuosikymmenen aikana tartuttu ennakkoluulottomasti ajan haasteisiin ja trendeihin eri lajivalikoimissa. Kun samalla koulunkäynti ja työnteko ovat
muuttuneet vähemmän ruumiilliseksi, harrastusliikunnan merkitys on kasvanut
merkittäväksi kansanterveyden kohottajaksi.
Liikunnan merkitys ei ole pelkästään
ruumiillinen.
Ihmistä motivoi aivotutkijoiden mukaan eniten kuuluminen joukkoon, yhteisöllisyys, ei
niinkään kilpailuvietti.
Lapselle ja nuorelle oma lauma, joka voi löytyä yleisurheilukoulusta tai koripallojoukkueesta, on tärkeä sosiaalisten
suhteiden opinpaikka, elinikäisten ystävyyssuhteiden synnyinsija. Ilman sitä ei ole toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille eikä vanhuksille.
Nykyaikaisella tavalla Kuhmon Kiva on toiminut vuodesta 1996 lähtien seurayhtymänä. Vuosien saatossa
kuhmolaiset lapset ja nuoret ovatkin päässeet liikkumaan ja kilpailemaan laajan lajikirjon mahdollistamassa urheiluseurassa.
Seuran alkuajoista lähtien mukana ollut
hiihto on säilynyt Kuhmon Kivassa vahvana lajina aina näihin päiviin saakka.
1940-luvulla harrastusmahdollisuudet monipuolistuivat kun seuran lajivalikoimaan
tulivat mukaan mm. Yleisurheilu, painonnosto,
koripallo ja hiihto ovat edelleen pääseuran lajeina.
Kuhmon Kivan johto kiittää kaikkia Kivan seuratoiminnassa kahdeksan vuosikymmenen aikana mukana olleita
ja edelleen toimintaan sitoutuneita. Sillä ensisijaisesti liikunnan pitää olla kivaa.
Kuhmon Kiva ja sen vanaveteen syntyneet toiset kivat seurat Kivattaret, Kiva-Pesis, Kiva-Lentis, Kiva Uintiseura ja Kiva HT
tarjoavat vaihtoehtoja istumiselämälle.
Liikunnan terveysvaikutukset etenkin
kasvuikäisille lapsille ovat kiistattomia:
motoriikka, lihakset, luusto, tasapainoaisti
kehittyvät lapsuudessa ja nuoruudessa.
Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulujen
kanssa onkin hyvin tärkeää seuratoimin-
Haluan Kuhmon kaupungin puolesta
kiittää lämpimästi kaikkia aktiivisia seuratoimijoita, valmentajia, ohjaajia arvokkaasta työstä kuhmolaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi ja onnitella ikivireää kahdeksankymmenvuotiasta Kuhmon Kivaa.
Eila Valtanen
Kaupunginjohtaja
Kuhmon kaupunki
Perustettu 21.3.1934
HALLITUS 2014
Puheenjohtaja
Eero Väisänen
Varapuheenjohtaja
Heikki Pitäjämäki
Sihteeri
Martti Huusko
Jäsenet
Jaakko Kyllönen
Reima Malinen
Urheiluseuran
pitkän iän salaisuus
rheiluseuran iässä 80
vuotta on pitkä ajanjakso.
Samalla tavalla kuin on
tapana pohtia ihmisen
pitkän iän salaisuutta,
voidaan arvioida myös urheiluseuran pitkän iän salaisuutta. Jatketaan edelleen työtä liikunnan,
urheilun ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi.
Onnea, Kuhmon
80-vuotias Kiva!
hminen on luotu liikkumaan ja elämään pienessä nälässä. Ilman teitä ei ole Kivaa eikä kivalaisuutta. Kuhmon Kiva on asettanut seuran toiminnan
tavoitteeksi toimia seuran perinteiden ja tavoitteiden mukaisesti niin, että urheilun
kaikenpuolisia edellytyksiä valvotaan ja kehitetään. Aina näitä ?urheiluhulluja. Kun seurassa on asiat hoidettu hyvin,
on vanhempien ollut turvallista uskoa lapsensa ja nuorensa osaaviin käsiin harrastamaan heidän omaa lajiaan.
Pitkän iän omaava urheiluseura tuntee
myös historiansa ja osaa kunnioittaa seuran
pitkiä perinteitä. mäenlasku, yleisurheilu, voimistelu, suunnistus, pesäpallo, pyöräily ja paini. ei ole ymmärretty, mutta
myös nykyään urheiluseuratoiminta lähtee aktiivisista vetäjistä ja taustajoukoista. Sanomattakin on selvää, että kunakin vuosikymmenenä on tarvittu aktiivisia seuratoimijoita samoin kuin osaavia ohjaajia ja valmentajia, niin miehiä kuin naisia. Myös Kivan menestyneistä urheilijoista monen kohtalona oli sankarikuolema isänmaan puolesta.
Rauhan palattua Kivan toiminta alkoi uudestaan. Unohtamatta kilpaurheilun että
kunto- ja terveysliikunnan edellytysten parantamista.
Nämä tavoitteet ovat kestävällä pohjalla
ja osoittavat seuran oivaltaneen sen pitkän
iän salaisuuden.
Onnittelen lämpimästi 80-vuotta täyttävää Kuhmon Kivaa ja toivon sille menestystä myös tulevaisuudessa!
Hannu Juntunen
Kainuun Liikunnan puheenjohtaja. Kivaan kuuluvat itsenäiset lajiseurat Kuhmon Kiva HT, Kuhmon Kiva-Lentis,
Kuhmon Kiva-Pesis ja Kuhmon Kiva Uintiseura tekevät
omilla tahoillaan hyvää työtä. Reilun 16 itsenäisen vuoden aikana Suomessa olot olivat selvästi parantuneet, ja
kuhmolaisilla oli halua sekä harrastusta hakea
elämään vaihtelua urheilun parista.
Jo tuolloin Kuhmon Kivan tärkeänä tavoitteena oli edistää ja kohottaa liikuntakasvatusta työskentelemällä voimistelun ja urheilun hyväksi. Heidän innostus, kannustus ja pyyteetön seuratyö ovat
vieneet ja vievät jatkossakin seuraa eteenpäin
Martti Huusko
heilutti puheenjohtajan nuijaa viisi vuotta. Korpilinna oli monia vuosia myös
Kivan erilaisten toimintojen
keskipiste.
Toiminta käyntiin
Kiva määritteli vuonna
1934 toimintansa tavoitteeksi
toimintasäännöissä edistää
ja kohottaa liikuntakasvatusta kunnassa työskentelemällä voimistelun ja urheilun hy-
väksi. maaliskuuta vuonna
1934. Suojeluskunta siirtyi historiaan sotien jälkeen,
mutta koulujen suuntaan yhteistoiminta vastaavasti tiivistyi vuosien mittaan.
Kun koko yhteiskunnan
urheilupoliittiset ratkaisut
ohjasivat voimakkaammin
verorahoja urheilun käyttöön
1960-luvulta lähtien, pääsi
myös Kiva urheiluyhteisönä
hyötymään tästä tilanteesta.
Tänä päivänä Kuhmossa
on ajanmukainen urheilukeskus urheilukenttineen,
jäähalli, valaistut ladut ja uimahalli.
Edellytyksen luominen
Raha on välttämätön hyödyke jokaisen urheiluseuran
toiminnalle. Kuhmoon oli sotien jälkeen syntynyt silloisen ajan hengen
mukaisesti TUL:n seura Veto,
joka tuli samoille markkinoille kilvoittelemaan jäsenistä.
Lyhyen tunteiden kuohahtelujen jälkeen urheilullinen
ratkaisu saatiin aikaan.
Niinpä Kivan johtokunta
saattoi 14.9.1948 tiedottaa,
että kiistat Vedon kanssa on
sovittu ja urheiluyhteistyö
voi alkaa. Esimerkiksi vuosina 1941-42
Veikko Heikkinen joutui hoitamaan puheenjohtajan tehRAILI IVASKAN ARKISTO
Raili Ivaskan isä Väinö Ivaska on tulossa maaliin numerolla 10.
Talot taustalla ovat Kuuselan pikkupirtti, Kuusela, Toppila ja
taustalla rajavartioston sauna.
tävien lisäksi varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan työt. Alkuaikoina pätevistä rahastonhoitajista näyttää olleen puutetta, koska vuonna 1939 johtokunta joutui suorittamaan
rahajärjestelyjä niissä esiintyvien sekaannusten vuoksi.
Seuran omista tulolähteistä merkittävimmiksi nousivat alkuvaiheessa maksulliset iltamat, tanssit, arpajaiset, erilaiset kilpailut. Kivan
historiassa puheenjohtajan
tehtäviä on hoitanut kaikkiaan 24 henkilöä ja sihteerin
tehtäviä 33 henkilöä.
Pitkäaikaisempia puheenjohtajia ovat olleet nykyinen
puheenjohtaja Eero Väisänen 16 vuotta sekä perustajapuheenjohtaja Aarne Eskelinen ja Pentti Sipiläinen, jotka
ovat hoitaneet tehtävää seitsemän vuotta. Seuratyö jäi odottamaan
aikaa parempaa.
Organisaatiokysymykseen
liittyy tavallaan myös yhteistoiminta muiden seurojen
kanssa. Korhonen ehdotti
seuran nimeksi Kuhmon Kiva. Innokkaat
urheiluihmiset huomasivat,
että pitäjään tarvitaan oma
urheiluseura tarjoamaan
vaihtelua elämään.
Perustamiskokous pidettiin 21. Mitä lienee tykänneet asiasta urheilijoiden muutenkin herkät lihakset, sillä kyyti on varmasti
ollut vilpoisen puoleista.
Säästöjä aikaansaatiin
myös tekemällä urheiluvälineitä kuten pesäpallomailoja,
keihäitä, hyppytelineitä, pesäpalloja, painimattoja itse.. Tällä
alueella toimiminen vaati todella virkeitä urheilun taustaihmisiä. Sen innokkaat opettajat,
jotka arvostivat liikuntakasvatuksen merkitystä, ja oppilaat, jotka puolestaan olivat
innokkaita kilpailijoita.
Kuhmon Kivan perustava
kokous pidettiin Korpilinnassa 21.3. Rajakomppania oli myös luonnollinen
yhteistyökumppani. Seuran urheilijat ja vetäjät olivat kukin
tahollaan isänmaata palvelemassa. Oiva Puranen,
Herman Larikka ja Jaakko
Niskanen ovat johtaneet seuraa kolmen vuoden jakson.
Pitkäaikaisimpina sihteereinä ovat päätöksiä kirjanneet Aug. Kolmantena lenkkinä tässä Kivan yhteistyössä oli koululaitos. vuonna 1934. 3
Kivaviesti
RAILI IVASKAN ARKISTO
Kuhmon Kivan pesäpallojoukkue kävi pelaamassa Kajaanissa voitokkaasti 1930-luvun lopulla. Hiihtokilpailuihin osallistui
Kuhmon Kivan jäseniä, muun muassa Väinö Ivaska.
malli säilyi lähes muuttumattomana vuoteen 1945 saakka.
Sodan vuodet
Talvi- ja jatkosota, viisi
raskasta vuotta, hiljensivät
Kivan toiminnan. Tämä organisaatio-
RAILI IVASKAN ARKISTO
Kuva on otettu ennen talvisotaa, jolloin Kuhmon Kiva oli vielä nuori. Neljän vuoden kerhossa ovat Matti E.
Määttä, Pauli Huttunen ja
Väinö Kärnä. Urheilua tukevina yhteisöinä nämä saattoivat tukea toimintaansa aloittavaa seuraa taloudellisesti ja
antamalla järjestelyvoimia
kilpailuja varten. Ja siinä
missä rahat loppuivat, kauppiaat ehättivät apuun kuorma-autoineen.
Kilpailumatkoja muun
muassa suoritettiin kuormaautojen avolavoilla. Itse nuorisotoimintaa on
ollut luonnollisesti niin kauan kuin seura on ollut olemassa. Monelle kivalaiselle
se palvelu oli viimeinen.
Sankarivainajien joukosta
löytyvät: Frans Heikkinen,
Viktor Merentie, Osmo Leskinen, Valentin Merentie, Aarne Pylvänen, Pekka, Leevi ja
Oke Tampio, Eino Lemmetty,
Ville ja Veikko Triipponen,
Veikko Korhonen, Heikki
Pääkkönen, Väinö Ivaska ja
Kalle Possi.
Sota-ajalle oli tyypillistä
toimihenkilöiden puute. Tärkeintä oli
kuitenkin se, ettei Kiva kuollut. Näin vuodesta 1934 lähtien Kuhmossa on ollut Kiva.
Rekisterikirjan mukaan
perustajina olivat Aarne Eskelinen puheenjohtajana, Oskari Peltola varapuheenjohtajana ja sihteerinä toimi August Kinnunen.
Perustamisesta lähtien
seura piti kiinteätä yhteyttä
Suojeluskunta ja Lotta-Svärd
-järjestöihin. Tätä asiaa ei
unohdettu mainita vuoden
1934 toimintasäännöissä.
Seura alkoi hankkia varoja
toimintansa tukemiseksi toimeenpanemalla rahankeräyksiä, arpajaisia, kilpailuja ja
juhlia sekä ottamalla vastaan
lahjoja ja testamentteja. Aug. Miehet vasemmalta: Väinö Ivaska, tuntematon, tuntematon, Erkki Heinonen, Tauno Autio, Viktor Merentie, Valentin Merentie, tuntematon.
Urheilu toi elämään vaihtelua
Kiva 1934: Innokkaat urheiluihmiset näkivät, että
pitäjään tarvitaan oma
urheiluseura.
Kuhmon Kivan perusta luotiin 1930-luvulla. Periaatteellisesti tavoitteet ovat yhä voimassa.
Urheiluseuran vankkumaton työskentelypari on puheenjohtaja ja sihteeri. Kinnunen, Veikko
Heikkinen, Ahti Riihonen,
Erkki Kaikkonen sekä Matti
Moilanen, Ritva Komulainen
ja Martti Huusko.
Alkuvuosien organisaatiomalli on luettavissa selvästi
vuonna 1937 vuosikokouksen
pöytäkirjasta. Vuosi 1948 koetteli
Kivan yhtenäisyyttä. Johtokunnan
lisäksi asetettiin huvitoimikunta, nimettiin kalustonhoitaja, talviurheilunohjaaja,
kesäurheilunohjaaja ja järjestysmiehet.
Junioritoiminnasta organisatorisesti on ensimmäinen maininta vuodelta 1939,
jolloin seuran toimihenkilöihin liitetään poikaleiriohjaaja. Kivan arkistot
osoittavat, että varoja on koitettu hankkia lähes kaikilla
laillisilla keinoilla.
Kuhmon kunnan koko ja
yritystoiminnan vaatimattomuus ei tarjonnut seuralle liikaa avustuslähteitä.
Ennen vuotta 1945 lähes
kaikki pyöri talkoovoimin.
Yhä edelleen tämä työmuoto
seuratoiminnassa on parasta
mahdollista laatua
Nyt sataa myöskin lunta
ja se tuntuu mieluiselta.?
Vaikka aluksi oli epävarmaa,
hiihtäisikö Frans lainkaan,
muiden kisojen katselu sai kuitenkin jäädä, kuten hän kirjoitti
vaimolleen 8.2. Vauhdinottolava ei ole
kovin korkea ja näyttää se varta
vastaan todellista pienemmältä. ... Ylipäätään oli suhtautuminen naisten kilpaurheiluun vielä melko torjuva. 45:
. Asema on
kai jättänyt leimansa. Frans Heikkinen kirjoitti 3.2. Osallistumisen alueelliset painopisteet . ja aika lailla varmoja,
vaikka Lapra hyppäsikin tänä
talvena ensi kerran mäestä. Sitä tulee täällä kuulemma
äkkiä toisinaan. Me
elämme täällä jokseenkin säkki
päässä. 1100 m korkeudessa se
tuli jo lumena. 4
Kivaviesti
Frans Heikkisen olympiamatka Sak
Ensimmäinen: Frans
Heikkinen on ensimmäinen kilpaurallaan myös
Kuhmon Kivaa edustanut
olympiahiihtäjä.
Kaksi kainuulaista hiihtäjää
Frans Heikkinen ja Kalle Heikkinen osallistuivat vuonna 1936
talviolympialaisiin Garmischin
ja Partenkirchenin muodostamassa pienessä kaksoiskylässä
Saksan Baijerissa. Sairaaksi tai
edes pahoinvoivaksi ei ole kukaan tullut.?
Mäessä
Sitten Frans esittää melko
tarkan kuvauksen 2.2. On sangen
luultavaa, etten joudu hiihtämään ensinkään. Otan
siitä olympialaisia koskevat
osat:
. Eivät ne taitaisi ketään kovin hemaista. Tätä
kuvastaa esimerkiksi se, että
murtomaahiihdossa naiset saivat oikeuden osallistua olympialaisiin vasta Oslossa vuonna
1952.
Menestys ja katastro?
Murtomaahiihtojen alku
näytti Suomen kannalta lupaavalta, kun Kalle Jalkanen varmisti loistavalla hiihdolla 4 x 10
km:n viestikullan kuuden sekunnin turvin ennen Norjaa.
Frans lähetti 11.2. ovat kyllä
pysyneet koko ajan samoina.
Totuttelua
Garmisch-Partenkirchenin
talviolympialaiset järjestettiin
7.2. Alhaalla satoi
lähtiessämme kovasti vettä. käydystä
mäkikilpailusta, jonka voitti
norjalainen Birger Ruud. Erityisesti kesäolympialaisten osalta Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler oli
asettanut suuria menestyspaineita saksalaisille urheilijoille.
Talviolympialaiset, joiden
perinne oli alkanut vasta vuonna 1924, olivat vielä suhteellisen vaatimaton tapahtuma, jos
mittapuuksi otetaan vaikkapa
Sotshin olympialaiset vuonna
2014.
Garmisch-Partenkirchenissä
kilpailtiin vain neljässä urheilumuodossa yhteensä 17 lajissa,
kun taas vuonna 2014 lajeja oli
15 ja kilpailuja miltei sata.
Vuoden 1936 kisoihin osallistui 566 miestä ja 80 naista
yhteensä 28 kansakunnasta,
kun taas vuonna 2014 kansakuntia oli kolminkertainen
määrä ja osanottajia runsaat
2800. Eivätkä he ole voineet
tehdä vastaavanlaista harjoitusta kotimaassaankaan. Aikalailla totinen
naama näytti olevan. Teki mieleni eilen
mennä katsomaan sitä syöksyhiihtoa, jossa mutkainen,
kuoppainen ja jyrkkä n. Paras
suomalainen Lauri Valonen oli
yhdestoista.
?Valosen hypyt olivat: 73 ja
69 m. Väkeä
oli hyppyrimäellä ihmeteltävän
runsaasti. Lumi
on vähentynyt arveluttavasti.
Nyt on hiukan kylmempi ilma.
Luntakin näyttelee vähän. Ei kai uskaltanut
säilyttää nojaa loppuun asti.
Mäki ei vaikuta isolta sen takia,
kun se on näin jylhässä maastossa. Pienemmässä mäessä on aivan luonnon vauhti. Näitten lisäksi on täällä vielä muitakin
luonnon mäkiä, joissa tehdään
aina 50?60 m hyppyjä. katoavaista on
maailman kunnia.?
Kuhmon Kivan hiihtäjiin kuulunut opettaja Frans Heikkinen kuvattuna Salpausselän kisoissa.
Hiihdon odotusta
Vaimolleen Frans lähetti ensimmäisen kirjeensä 3.2. Kukapa muuten olisi suurtakaan huomiota
kiinnittänyt tällaiseen pikkukylään, vaikka tämä onkin matkailupaikkana aika lailla käytetty. Eiköhän tuo harrastelu naisille
riittäisi.?
Alppihiihto oli ensi kertaa
olympialaisten ohjelmassa Garmisch-Partenkirchenissä, ja sekä miehet että naiset kilpailivat
alppiyhdistetyssä, jonka muodostivat syöksylasku ja pujottelu.
Arvioitaessa Fransin suhtau-
tumista naisten ?syöksy- ja slalomhiihtoon. Kallen tie oli vienyt pois Kainuusta,
kun taas Frans toimi koko elämänsä Kainuussa, viimeiset
vuotensa Kuhmossa.
Olympialaisten aikaan Frans
Heikkinen edusti Kainuun
Hiihtoseuraa, johon oli koottu
maakunnan parhaat hiihtäjät.
Kuhmoon siirryttyään hän
edusti Kuhmon Kivaa jo helmikuussa 1937 SM-hiihdoissa Kajaanissa.
Tarkkaan sanoen Frans
Heikkinen siis on ensimmäinen
kilpaurallaan myös Kuhmon
Kivaa edustanut olympiahiihtäjä.
Seuraavassa kerron Fransin
kokemuksia ja mietteitä olympialaisista hänen sieltä lähettämiensä kirjeiden ja siellä sekä
kisojen jälkeen kotimaassa laatimiensa muistiinpanojen pohjalta.
Kisapuitteet
Vuonna 1936 järjestettiin sekä talvi- että kesäolympialaiset
Saksassa, viime mainitut Berliinissä. Naisetkin ovat
kilpailleet samalla radalla. Näytti
paljon vanhemmalta mieheltä
kuin kuvissa. Niin . päivänä suksi ja
ei voinut harjoitella ennen kilpailua.?
Yhteenvetona Frans toteaa
kilpailusta: ?Täytyi huomata,
että meikäläisten hyppääminen
ei ollut yhtä varmaa kuin etupäähän sijoittuneilla, mutta hehän eivät ole vielä harjoitelleetkaan tässä mäessä juuri ensinkään. Esim.
(E.) Pällin toisessa hypyssä oli
kaunis etunoja, mutta aivan
alastulon edellä suoristautui
hän ja kaatui. Ovat
ne hurjia flikkoja. Täällä on hyvin nukuttanut. Siinä kysytään jo erinomaista taitoa. Kelivaihtelu oli
siis hyvin huomattava, mutta
hädin tuskin sentään tervalla
toimeen tulimme ylhäälläkin.
Selvästi huomasi myöskin eron
lumessa. Tähän asti olen nukkunut joka aamu 8:aan. Varmaan tämä
ilmasto vaikuttaa sen, että olen
uneliaampi ollut täällä kuin kotona. ... Eurooppa ja
Pohjois-Amerikka . Olemme siinä uskossa, että ilmastoon tottuminen täällä vaatii jonkun
päivän, vaikka on puhuttu, ettei
tämän vertainen korkeusero
kuin Suomen ja Garmischin
vaikuttaisi mitään. 5 km
pitkä lasku tullaan alas 5 minuutissa. 23.2. Herään nyt tavallista aikaisemmin. Kaupunki onkin saanut ja saa vielä edelleenkin kisojen ajan koko maailman huomion osakseen. Sinne noustessa tuntui ilma käyvän vähäksi, vaikka
kuinka sitä ahmisi. Useammalla
pojalla on ollut pientä pääkipua
ja olo muutenkin tuntuu kuin:
ollakko vai ei olla. Kilpailuihin on vielä aikaa toista
viikkoa, joihin mennessä ehtii
sataa luntakin, jos niikseen rupee. Näinä
päivinä on ohjelmassa syöksyja slalomhiihto sekä jääkiekkoilukilpailuja. Taas
nukutti hyvin. Se on minulle
aivan yhdentekevä. Nämä seikat ovat varmaankin vaikuttaneet sanavalintoihin.. Torstaina oli avajaiset.
Niistä saat lukea lehdistä ennen
kuin tämä saapuu. Näkipähän
siellä (Adolf) Hitlerin. Kuulitte kai (radiosta), mi-. Molemmat
Heikkiset olivat lähtöisin Paltamon Uuralta, mutta eivät olleet
keskenään lähisukulaisia. Siellä
on matkailumaja ja se on 1300
m korkeudessa. 4.2. ... vaimolleen
kirjekortin:
?Eilen oli suomalaisten päivä. . Jokseenkin varmaa on, että
parin viikon perästä tämä paikka saa painua jotakuinkin unhoon. on syytä muistaa,
että hän kirjoitti siitä vaimolleen, joka lisäksi oli parhaillaan
raskaana. 1936 klo 6. muistiinpanoja
pieneen lehtiöön:
?Tänään taas sataa vettä.
Kallen (Heikkinen) ja Pekka
Niemen kanssa teimme harjoituslenkin Eekbanderille. Meidän näet ei passaa paljon töllistellä ulkona katsomassa kilpailuja. Eilen illalla olimme (Juho)
Hillon (joukkueenjohtaja) mukana tutustumassa paikkoihin.
Sieltä kirjoitimme vanhoille
hiihtäjäveteraaneille y.m. Nuo naisosanottajat vaikuttavat ylipäänsä miehimyksiltä. Ilmasto
kait sen on vaikuttanut. Kun
nyt äkkiä tuodaan tällaiseen
mäkeen, niin ymmärrettävistä
syistä pyrkii arkuus mieleen, joka vaikuttaa tietenkin etupäässä hypyn kauneuteen. Käymme
vain lenkeillä pikaisesti ja sillä
hyvä. Yl-
ANTERO HEIKKISEN ARKISTO
häällä n. Valoselta halkesi pienemmässä
mäessä edell. tutuille kortteja, joihin panimme
nimemme jokainen alle.
Täällä sataa vain vettä. 1936
Minussa on nyt oikea
hevosnuha. ... Nyt herättiin ensin 18 km
hiihdossa ja lopullisesti 50 km
hiihdossa meille raskaaseen todellisuuteen. Klaes Karppinen oli viides, Frans Heikkinen seitsemäs, Pekka Niemi kahdeksas ja
Kalle Heikkinen 14:s. Tänä päivänä nähdään täällä
valtavin yleisöjoukko. Avajaisista sain,
kun siellä jouduimme seisomaan pari tuntia lumipyryssä.
Ei ole näköjään tuuria. yhteisenä aikaansaannoksena. Näytti, että on vain yksi
tahto, yksi pyrkimys voittoon.
Yksimielisyys on voimaa.
Niinhän se onkin. ?Harjoittelin
liikaa. Sisäelimeni olivat
pilalla.. Anja Itkonen. Katujen, pihojen ja kattojen pesut
. seuraavanlaista tapausta: Mies
päättää lujasti että hän voitelee
itse sukset. . vihjaa että
ne on laadittu kevättalvella
1936. Luultavasti hiihdän 50 km, jos henki
vähänkin läpi kulkee ja keli on
tarpeeksi ?huono. Frans valmistui vuonna
1930 kansakoulunopettajaksi
Kajaanin seminaarista ja toimi
opettajana Sotkamossa. Tällä kertaa, jos koskaan, luultiin joukkoamme yhtenäiseksi ja lujaksi. Valmennus olisi
varmasti noussut tärkeään asemaan Fransin elämässä sodan
jälkeen, jolloin oma aktiiviura
olisi jo ollut ohitse. Näyttää tulevan jälleen
kaunis päivä. Ja sitten seurasi todellinen ?katastrofi?. Silloin voimme toivoa joskus tulevaisuudessa myöskin olympialaisvoittoa tosimielessä
Yksimielisyys on voimaa,
kun se on todellista yksimielisyyttä, siis ollaan yksimielisiä
voitontahdossa. Voittoa tavoteltaessa on käytettävä vain
parhaita keinoja. Mieliala on täällä matalalla, varsinkin johtajilla. Päin
helvettiä on menossa koko
hiihtohomma Suomessa. Tänä
päivänä vasta ensi kerran pääsen seuraamaan kilpailua.
Kaikki on kuitenkin pian lopussa. minulle.?
?Huominen. Kunpa tämä herääminen vihdoinkin saisi näin tehdä. oli odotuksiin
nähden pettymys, kun 17
km:ltä tuli ?vain. viemärien avaukset, sulatukset ja pesut
. Seuraavat päiväämättömät muistiinpanot on mitä todennäköisimmin laadittu Garmischissa. suomalainen sisu tehdä ihmeitä.?
Garmischissa Frans Heikkinen oli kuullut ruotsalaisilta
hiihtäjiltä, että suomalaiset olivat heidän mielestään tulleet
kisapaikalle ?kaikkein sopimattomimpaan aikaan?. Merkillisen lämmintä on talvellakin täällä.
Vuorilla voi hiihtää avopäin ja
tyynisuojissa ottaa auringonkylpyjä.. Paneutumatta yksityiskohtiin, joista osa toistaa edellä
mainittuja seikkoja, totean niistä tässä vain pääkohdat.
Frans löysi parannettavaa
suomalaisesta hiihtotyylistä,
jolle oli ominaista ?pitkä veto?.
Siinä oli menty liiallisuuksiin.
?Ylenmääräisen pitkäksi venytetty hiihtoaskel kuluttaa huomattavasti nopeammin voimia
kuin lyhyempi ja irtonaisempi
askel.. Valmistauduttiin
kaikin käytettävissä olevin kei-
noin tämän talven olympialaisia varten. 1906 eli hän oli olympialaisten aikaan miltei 30 vuoden ikäinen.
Liekinvaarantie 1602, Lentiira, p. Arvioiden mukaan
yleisömäärä oli kisojen päätöspäivänä noussut jopa puoleen
miljoonaan henkeen.
Tappion taustaa
Hiihtourheilun johtoasemaa
tavoitelleessa Suomessa pari
mitalia hiihdossa oli järkytys.
Frans Heikkinen paneutui erittelemään tilannetta perusteellisesti. Siellä
hän avioitui kansakoulunopettaja Hilppa Liisa Iivosen kanssa.
. Todellisuus aina
kirkastaa kestävän ja polttaa
tuhkaksi kestämättömän. Frans Heikkinen syntyi Paltamossa viljelijäperheeseen
23.4. Tein parastani, suorastaan sisuttelin, enkä riittänyt ?
Mitäpä siihen olisi lisättävää.
...?
Frans jatkoi kirjettään 16.2:
?Sängyssä kirjoittelen. Epäilen vain sitä, että
voiko löytyä koskaan sellaista
rasvamestaria, joka voisi toimittaa jokaiselle kilpailijalle
suksien voitelun paremmin
kuin itse kilpailija. Hän oli Kiva-suksivoiteestaan tunnettu tehtailija Esa
Rossi, jolla oli todella vahva
asema voidevalinnoissa.
Rossi oli avustanut jo pitkään taloudellisesti esimerkiksi
Kalle Jalkasen harjoittelua ja
hankkinut Hiihtoliitolta erityisaseman voiteilleen sekä luvan
toimia rasvamestarina.
Viestivoiton jälkeen Rossi
mainosti sitä Jalkasen ja ?Kivan. Edelleen kirjoittaja korosti, että käytännön lisäksi oli
otettava tueksi Tahkon eli Lauri
Pihkalan kaltaisten teoreetikkojen esittämiä näkökohtia. Selvyyden vuoksi
olen jakanut pieneen lehtiöön
kirjoitetun tekstin kappaleisiin:
?Ruotsalaisten suoritus
50:llä oli loistava täysosuma. Terve arvostelukyky, jota
hiihtourheilussa, erittäinkin
voiteluasioissa tarvitaan, sumeni. Maratonmatkasta eli 50 km:n hiihdosta
tuli ruotsalaisten näytös, sillä
he veivät kaikki mitalit ja vielä
neljäskin mies oli länsinaapurista. Tarinoita kolmen kosken kylästä. Frans Heikkinen kuoli aivoverenvuodon seurauksena jatkosodan aikana lokakuussa
1943.
Vanhempi veli Lauri toimi
Kainuun suojeluskuntapiirin
urheiluohjaajana ja oli aktiivisesti mukana myös Hiihtoliiton
piirissä edustushiihtäjien valmentamisessa. roskalavojen tyhjennykset ja vuokraus (8-15 m3 lavat)
. Tämä
ilo tiesi 2 perusteellista pettymystä. Kilpailujännitys
hiillyttää miehen hehkumapisteeseen. Vauhtilenkkejä oli tehtävä säästeliäästi,
?jotta hiihtoon säilyy halu?.
Frans korosti, että ?hiihdon täytyy tuntua ainakin 40 km 50
km:stä hyvältä, ennen kuin se
hyvin menee. Kastelut . Loppukilometreillä voi se n.s. Öljynerotuskaivojen tyhjennykset
. Ajatellaan esim. divisioonan urheiluupseeriksi. Siirrettävät wc:t
Loka-auto 044 294 0900
Pakkariauto 044 294 0901
KAINUUN JÄTEYHTYMÄ OY
Koulukatu 12, 88900 KUHMO, puh. Hän eritteli näet
tappion syitä kotimaassakin
laadituissa muistiinpanoissa.
Niissä ei ole päiväystä, mutta ilmaus ?tänä talvena. Ilman lainausmerkkejä heille
tunnustus. Yksi naapurimaan hiihtäjä oli sanonut
olleensa perillä saman ajan
kuin suomalaisetkin. ADR-kuljetukset
. (08) 653 0121
jateyhtyma@kuhmo.net, www.jateyhtyma.fi
YMPÄRISTÖN PARHAAKSI JÄTEYHTYMÄ!
.LYDQ NDQVVD
\KWlPDWNDD
2QQLWWHOHPPH
Lähteitä:
Frans Heikkisen kirjeitä ja muistiinpanoja. Toivotaan
parasta. Huomenna
on taas tärkeä päivä. UuraIijärvi kyläyhdistys Saarijärvi 2012.
Internet: www. Hiihto ei ollut enää tuntunut hauskalta.
Jatkosodan aikana Frans
Heikkinen nimitettiin keväällä
1942 Rukajärven suunnassa toimineen 14. Vaihtolavakuljetukset vaihtolava-autolla
. Ruotsalaiset olivat antaneet ?myrskyvaroituksen. Suomen hiihtourheilun laajuus, yhteiskunnalliset
tavoitteet ja merkitys 1918?1940.
Liikuntatieteellinen Seura: Lappeenranta 1981.
Uura. Luultiin tämän tietävän hyvää olympialaisvuotta. Syksyllä 1936 eli heti olympialaisten jälkeen pariskunta
siirtyi opettajiksi Kuhmon Koskenmäen koululle.
. Samalla Frans
tiedosti virheet, jotka itse oli
harjoittelussaan tehnyt.
Myöhemmin antamassaan
haastattelussa hän totesi, että
oli ennen olympialaisia harjoitellut liian paljon. Yksinpä
voidelaatuihinkin nähden pidettiin sitä yhtenäisenä. Mielestäni
tässä yhteishengen rummutuksessa mentiin tällä kertaa liian
pitkälle, niin pitkälle, että jouduttiin haaveellisuuden poluille. Fransilla oli siten lähellä näkymä valmennuksen maailmaan, ja ehkäpä hän
myös arvosteli vanhemman
veljen oppeja. vai saanko olla sen juomatta. Lahden museo- ja taidelautakunta.
Tutkimuksia VIII: Lahti 1977.
Heikkinen, Antero, Kansallisurheilun suuri nousu. Antero Heikkisen hallussa.
Heikkinen, Antero, Salpausselkä
Suomen hiihdon historiassa. Enkä itse olekaan kiukkuinen, kirjoitin toisten puolesta. Varamiehenä täytin toiveet täydellisesti. Puhallettiin yhteen
hiileen ja saatiin se hehkumaan. Suomalaiset hiihtäjät myös harjoittelivat alkutalvesta liian lujavauhtisilla lenkeillä. Jätekuljetukset pakkaavalla jäteautolla
. On käytävä taistelu sielussaan, otanko vastaan tämän
?maljan. En tahdo pienimmälläkään nyrjäyksellä vierittää kiveä hänen niskoilleen, vaan puhun asian periaatteellisesta
puolesta. jo talvella 1935, kun
ruotsalaishiihtäjä oli voittanut
maratonmatkan ensi kertaa sekä Salpausselällä että Puijolla.
Frans oli ollut Salpausselällä
toinen.
Frans kirjoitti 15.2., ?toisena surun päivänä?, vaimolleen:
?Nyt on se jännitys lauennut.
Voitettiin ensin ja iloittiin itsemme löyhkeiksi, vaikka
olemmehan suomalaisia. Kenenkään ihmisen elämä ei näet
riittäisi kokeilemaan kaikkea
käytännössä. Parhaitten
keinojen esille saamiseksi tarvitaan vapaata, itsenäistä ajattelua, muutoin joudutaan virran
mukaan, jonka suunnan määrää kulloinkin suurinta suuta
käyttänyt. ?Liian yksipuolisesti
kiinnitetään huomio kestävyyden hankkimiseen, jota sitä
paitsi ei saavutetakaan vauhdilla, vaan matkalla.. Viime talvena saimme omalla maakamarallamme selkäämme kerta toisensa perästä varsin nöyryyttävästi. Paperin/arkistojen tuhouspalvelu
. Ennen
kilpailua hän oli ollut ?niin väsynyt ja haluton hiihtoon, että
sanoi olleensa suorastaan toivoton?.
Frans palasi vielä myöskin
voitelukysymykseen ja korosti
jokaisen hiihtäjän oman arvion
tärkeyttä.
?En epäile yhtään, etteikö
rasvamestarimme olisi suksirasvoista ja suksien voitelusta
perillä. Vastuu painaa hartioita. Loka-/sako- ja viemärihuoltopalvelut
. Kunpa nyt
ei enää ryhdyttäisi pönkittämään pilvilinnoja, vaan alettaisiin rakentaminen alusta ja kestävälle perustalle. Ga-Passa ei ollut hiihdossani sitä tuntua kuin siinä olisi
pitänyt olla. Toim. Hiekkakaivojen tyhjennykset
. Mutta tappion hetkellä
rasvamestarin olo taisi olla hieman tukalampi!
Valmennus puntarissa
Ruotsalaisille kärsitty tappio
askarrutti Frans Heikkistä kisojen jälkeenkin. sakokaivojen tyhjennykset
. Kukahan
tuonne stadionille oikeastaan
sopii. (08) 655 0256, fax (08) 652 0428
e-mail: akyllonen@kuhmo.net, www.akyllonen.fi
Sotkamo, puh. GarmischPartenkirchenin talviolympialaisissa saavutettu seitsemäs sija 50 km:n hiihdossa oli epäilemättä Frans Heikkisen kilpauran kohokohtia ja samalla voimallinen sysäys ryhtyä pohtimaan hiihtovalmennuksen saloja.
Antero Heikkinen
;F
Ã
Ù
ç
}
Ä
Ä
Ð
Ä
?
?j
???
Î
Î
oo?
o??Î
j
Ä
Î
Î
Ä
þ
?.
ç
Á
?j
??
?
?ç
Þ
??
Ä
?
Ð
o???
Î
o??
Ù
ø
Ä
??
Ä
Ð
Ð
o??
j
Ð
?
ç
?Íj
??j
ø
j
Á
??
Ù
j
??
j
j
Ð
Ä
j
Ä
Î
j
Ä
?
Ä
Þ
j
?Î
Ä
?
Íj
?
??
Ù
Ä
?
??
Þ
?
Þ
oÎ
?
?
o????
??
j
Ð
Ð
Ä
?
?
?
?Ä
?Ä
Ð
Ù
j
Þ
?j
?
j
Ä
Þ
Ð
?
Î
?
j
?Íj
?Î
?
?
?
?
Ä
?Î
Ä
Þ
??
?
?
oÐ
Ä
Ð
Ð
oþ
?.
o?
?Î
ç
Î
?
Ä
Ð
?
Ù
j
?
?
j
?ç
ø
þ
°?
Ù
ç
}
Ä
Ä
Ð
Ä
?
b
Á
?
?
?
?
o?Á
?
?
o???
Ð
?
?
þ
?
LUOTETTAVAA JÄTTEENHUOLINTAA KUHMOSSA
. jäteastioiden myynti, vuokraus ja tyhjennykset
. Alan uskoa
siihen, että miehen, joka voi
voidella konstikkaalla kelillä
sukset hyvään kuntoon kilpailua varten, on täytynyt ja vieläpä läheisessä menneisyydessä
olla omaehtoisesti kilpaladulla,
sillä voitelu kilpailua varten on
sittenkin aivan toista kuin voitelu huvihiihtelyä varten.?
Frans Heikkisen muistiinpanot osoittavat, että hän oli kiinnostunut myös urheiluvalmennuksesta, johon hän oli paneutunut jo aiemminkin oman valmentautumisensa yhteydessä.
TAUSTAA
. Wikipedia/ talviolympialaiset 1936 ja 2014.
/DDWXPDWNDW ODDWXEXVVHLOOD
z
TILAUSAJOT z CHARTERS
Kuhmo, puh. 5
ksaan vuonna 1936
ten jännittävää oli. Tuo
saman viitan alle kerääminen
oli heikkoutemme. (08) 655 0256, fax (08) 666 2033
e-mail: kattilinjat@sotkamo.net, www.akyllonen.fi. pronssia (Pekka Niemi). 044 315 8288
?
KAHVILA
?
RUOKALA
?
Taxfree
palautukset
meiltä!
Kivaviesti
KAUPPA
. Niin Fransin vanhempi veli
Lauri kuin myös nuoremmat
veljet Jaakko ja Esko sekä sisar Eeva kunnostautuivat hiihtäjinä.
. Hyvät hermot omaava
kilpailija aina voittaa tuon kilpailua edellä käyvän sielullisen
taistelun, kun tietää, että sitä ei
voiteta kiertämällä, vaan kohti
käymällä.?
Voitelun nouseminen silmätikuksi tappion hetkellä on tietenkin ollut hiihdossa aina yleinen käytäntö.
Garmisch-Partenkirchenin
osalta tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että rasvamestarin mukana olo Suomen joukkueessa oli vielä melko tuore
asia. Suomalaisia hiihtäjiä ja ennen kaikkea Suomen
kansaa ei ole ehkä pitkiin aikoihin näin perusteellisesti yllätetty. Kaikki eivät
voineet ajatella samalla tavalla.
Miehiltä riistettiin kuitenkin
osa itsenäisestä harkintavapaudesta sillä toimenpiteellä, että
rasvamestari (Esa Rossi) oli
mukana
& H. Joukkueessa hiihtivät Keijo Vähäkangas, Martti I Määttä,
Eero Väisänen ja Tapio Kähkönen.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kivan Eero Väisänen vaihtamassa ajatuksia Juha Miedon kanssa kilpailujen lomassa.
Kuhmon Kivan suuriin hiihtäjänimiin kuuluva Martti I Määttä sujuttelemassa voittoon.
KULJETUSLIIKE
J. 6
Kivaviesti
Hiihto tärkeä laji Kivassa läpi vuos
KUHMOLAINEN ARKISTO
Pekka Lehtomäki onnittelemassa Kuhmon Kivan SM-kultaa viestissä vuonna 1977 hiihtänyttä joukkuetta sankan yleisöjoukon keskellä. Ohtonen Ky
p. Kuhmon Kivaa!
Sammontakojankatu 8, 88900 Kuhmo
puh. 050 338 1172
KUHMOLAINEN ARKISTO
Onnea sankarille!
Tarjoamme suuria makunautintoja
myös juhlallisiin hetkiin.
KUHMO
Tavallista parempi Ruokakauppa
Onnittelemme
80 v. ja fax 0207 940 660
www.kuhmonikkuna.com
Mitä enemmän
keskität meille pankkiasiointiasi, sitä enemmän etuja
saat. Katso
lisää nordea.?/tervetuloa tai soita 0200 3000 (pvm/
mpm) ma?su 24 h/vrk ja varaa aika tapaamiseen.
Teemme sen mahdolliseksi
* Nordea on Global Finance ?lehden valinta parhaaksi pankiksi Pohjoismaissa ja Suomessa vuonna
2013.
Kuhmo
Kainuuntie 77
0200 3000
nordea.?
Nordea Pankki Suomi Oyj
Kuhmossa koululaisten hiihtokilpailut ovat talven tärkeä tapahtuma, jossa todella monet lapset
pääsevät kokeilemaan vauhtiaan ladulla.
Samalla kun Eero Väisänen
on toiminut Kivan puheenjohtajana hän on osallistunut
menestyksellisesti veteraanien MM-kisoihin. Kuva Grindelwaldista Sveitsistä.. Avainasiakkaana nautit parhaista eduistamme ja
saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. 7
Kivaviesti
ikymmenien
Onnea
Kiva 80 v.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kainuuntie 88,
II krs.
Tuomo Piirainen
p. (08) 652 0020
Nuoriin hiihtäjälupauksiin
kuulunut Kivan Jouko Kinnunen voitti SM-kultaa Kiteellä
Hopeasomman loppukilpailuissa 1987.
www.kuhmo.fi
Vielä vuonna 1989 Kiva palkitsi hopeasompahiihtäjänsä SM-kultamitalimies Jouko Kinnusen
sekä Jouni Kyllösen, Petri Koiviston, Niina Jokelan ja Miika Koistisen.
EERO VÄISÄSEN ARKISTO
Lämpimät Onnittelut vireälle
80-vuotiaalle Kuhmon Kiva ry:lle!
KUHMOLAINEN ARKISTO
KUHMON KAUPUNKI
Onnea Kiva!
KUHMOLAINEN ARKISTO
Asiantuntija- ja taustajoukko Immo Kuutsa, Veikko Tikkanen,
Hannu Piirainen, Oiva Korhonen ja Uuno Väisänen katsastamassa Kalevalan hiihtokeskusta Tönölässä talvella 1987.
Päivi
Pesonen Ky
Fysioterapia- ja
hierontapalvelut
Päivi ja Minna
Jenna ja
Janne
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kivan hiihtäjälupauksiin kuuluneet Jouko Kinnunen, Paavo
Puurunen, Sari Väisänen ja Riikka Piirainen sujuttelevat maaliskuussa 1987 perinteisellä tyylillä.
Hyvät hinnat.
Parhaana palkittu.*
Tule asiakkaaksemme Kuhmon konttoriin. 044 297 6069
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Timo Kyllönen
Kainuuntie 88, Kuhmo
p. Hän neuvoo sinua
ja perhettäsi tärkeissä talouden kysymyksissä
Siitä
käynnistyi uusi vaihe Kivan jääkiekkotoiminnassa.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kuhmon Kivan jääkiekkohistoriaan liittyy paljon muistoja
vanhasta matkahuollon vieressä sijainneesta jääkiekkokaukalosta. Kuva vuoden 1990 pelien yhteydessä kuvattuna Kostamuksessa.
KUHMOLAINEN ARKISTO
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kuhmon jäähallin harjannostajaisia vietettiin kovan uurastuksen jälkeen 29. Kuvassa Kivan
junnut kohtaavat Kärpät.
Kuhmon Kivan pitkäaikaisiin hyökkääjäpelaajiin kuului Jaakko
Kampman.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Myös tyttöjen jääkiekko on kuulunut jo 1990-luvulta lähtien Kiva HT:n toimintaan.. elokuuta 1991. Sinettitunnusta luovuttamassa jäähallissa Suomen Jääkiekkoliiton nuorisopäällikkö Eero Lehti ja Pohjois-Suomen aluekouluttaja Jouko Lukkarila. Tunnustuksen vastaanottivat Jaakko Kyllönen ja Markku Väisänen yhdessä junioripelaajien kanssa.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Neuvostoliiton maajoukkuemiehiä kävi pelaamassa Kuhmossa kahteen otteeseen Kivan joukkuetta vastaan näytösottelun. 8
Kivaviesti
Kiva kehittynyt jääkiekossa menes
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kuhmon Kiva HT sai Suomen ensimmäisen jääkiekon Sinettiseura-tunnuksen Suomen Jääkiekkoliitolta jo vuonna 1992
9
Kivaviesti
styneeksi kasvattajaseuraksi
VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ
Suomen MM-kultajoukkueessa keväällä 2011 pelannut Janne Pesonen maailmanmestaruuspokaalin kanssa Kuhmo-talossa. Ruotsi oli kuitenkin tälläkertaa parempi ja vei voiton lukemin 4-2.
TEIJO MÄÄTTÄNEN
Arttu Heikkinen on pelannut tänä talvena tehokkaasti Kajaanin
Hokissa.
MARTTI HUUSKO KUHMOLAINEN
Äiti Päivi ja sisar Jenna onnittelemassa Janne Pesosta hienoista suorituksista Kärppien kultajuhlaan päättyneissä jääkiekon finaalipeleissä vuonna 2007.. Ja
talo oli tupaten täynnä.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Alle 20-vuotiaiden nuorten jääkiekkomaaottelu Venäjä-Tsekki pelattiin Kuhmon jäähallissa
30.8.1993.
MARKKU RUOTTINEN
Joonas Komulainen on yksi Kivan HT:n juniorikoulun tuottamista liigapelaajista.
KUHMOLAISEN ARKISTO
Kivan junioreissa kiekko-oppinsa saanut Saku Kinnunen siirtyi
ensin Kuopioon Kalpaan, josta hän nousi nuorten maajoukkueeseen, jossa ennakkoluulottomalla pelillä oli voittamassa
Suomelle tänä talvena nuorten MM-kultamitalin.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Jääkiekon naisten A-maaottelussa suomalaiset yrittivät pistää Kuhmon jäähallissa ruotsalaisille hanttiin tosissaan
Juoksukilpailu käynnistymässä torilla. 400 metrin aitajuoksussa hänen ennätyksensä oli 59,0.
KUHMOLAISEN ARKISTO
Kivan Lea Mansikkamäki, Kirsi Haverinen ja Matti Pulkkinen
yhdessä valmentaja Yrjö Ievasen kanssa yleisurheilun SM-kisoissa Ylivieskassa elokuussa 1986.
Kuhmon Kiinteistöpalvelut
Onnittelee Kuhmon Kivaa
80-vuotispäivänä
ja kiittää
hyvästä yhteistyöstä
KUHMOLAISEN ARKISTO
Hyvän menestyksen myötä nuoria riitti yleisurheilukisoihin. (08) 655 7700
www.hyvarisenleipomo.com
leipomo@hyvarisenleipomo.com
MAUNO PIIPPOSEN ARKISTO
Mauno Piipponen tyylittelemässä aitajuoksussa.
EERO VÄISÄSEN ARKISTO
Reino Haverinen oli monipuolinen yleisurheilija. Viljo Meriläinen ja Veikko Heikkinen jakamassa Kesport-kisojen
palkintoja.
2QQLWWHOHPPH
Y
.XKPRQ .LYDD
PUURUTUOTE OY
Kuhmon Sammutinpiste
S LQIR#SXXUXWXRWH ¿. Taustalla näkyy tuhoutunutta kirkonkylää.
MAUNO PIIPPOSEN ARKISTO
Sadan metrin juoksu käynnissä vanhalla urheilukentällä.
MAUNO PIIPPOSEN ARKISTO
Jaana Rusanen voitti SM-kultaa pituushypyssä
Onnittelemme
80-vuotiasta
Kuhmon Kivaa!
Leipurintie 22, Kuhmo, Puh. 10
Kivaviesti
Yleisurheilussa tehdään työtä tule
PIRKKO MIKKOSEN ARKISTO
Sotavuosien jälkeen kuhmolaiset kokoontuivat joukolla urheilutapahtumiin
(08) 617 820, KAJAANI p.
MATKAKOTI
PARKKI KY
Vienantie 3, 88900 Kuhmo
KUHMO p. (08) 617 830
www.nopanauto.?
Kuvassa Lauvuksen ja Paloniemen joukkueet.
.$,.., 0,7b 7$59,76(7 .$72//(6,
.RQHVDXPDNDWRW
9HVLNRXUXW
/LVWDW
3LLSXQSHOOLW MD KDWXW
7LNNDDW
.DWWRVLOODW
/XPLHVWHHW
\P UDNHQQXVSHOWLW\|W
.DWWR MD VHLQlSHOOLW N\V\ WDUMRXV
3b7.b3(//,7 PXVWD MD UXVNHD
3(/7,7$59,.(
7LPR .LQQXQHQ 2\
-DXUDWLH .XKPR 3
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kivan naisten pesäpallojoukkue tarjosi 1990-luvulla runsaasti
ilonaiheita maakuntasarjan otteluissa.
80-vuotiasta
Kuhmon Kivaa
onnitellen
8XGHQPDDQ
6DXPDXVSDOYHOX 2\. Kivan suomensarjajoukkueessa pelasi muiden mukana Jymyn superpesiksen ikoniksi noussut Jani Komulainen.
Kivan miesten joukkue tiukan ottelun tiimellyksessä.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kiva-Pesis -Kainuun piirileiri järjestettiin Kuhmossa kesällä 1996. Suomen lippu nousee salkoon
pesisnuorten katseiden edessä.
2QQLWWHOHPPH
.XKPRQ
.LYDD
Miesten maakuntasarjan joukkue kesällä 1996.
KUHMOLAINEN ARKISTO
ERKKI OIKARISEN ARKISTO
Kivan sininen Transit on kuljettanut pesisjoukkueita pian kahdenkymmenen vuoden ajan pelimatkoille.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Pesäpallotoimintaan on liittynyt aina myös kylien väliset ottelut. 12
Kivaviesti
Kansallispeli pesis sopii kaikille
KUHMOLAINEN ARKISTO
MAUNO PIIPPOSEN ARKISTO
Alkuaikoina pesäpallokentät olivat aivan muuta kuin nykyään.
Kuvassa Kivan joukkue ottelumatkalla Ristijärvellä.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kuhmolaiset saivat nähdä kesällä 1996 huippupesäpalloa
. (08) 652 0055. 26.6. kylpylämatka Pärnuun
30.8. Sortavala-Valamo
6. . (08) 652 0771, 040 590 9229
p. 8.7. Erkki Oikarinen. . 0400 875 417
www.emkaluste.?
HOITO
ONNEA
KIVALLE!
SOPPI
Koulukatu 8
Shell
Kuhmo
Kainuuntie 122, p. 5.9. Helsinki
24. 15.00
klo 12.00 . (08) 656 565
/lPSLPlW 2QQLWWHOXW
YXRWLDDOOH
.XKPRQ .LYDOOH
0HQQHLGHQ YXRVLHQ VDDYXWXNVHW
MRKWDYDW KXRPLVHQ PHQHVW\NVHHQ
Koulukatu 10
www.matka-kyllonen.fi
www.eskobar.fi
Kainuuntie 84, 88900 Kuhmo, p. Tässä 1970-luvun meininkiä.
LEA HEIKKISEN ARKISTO
KUHMOLAINEN ARKISTO
KUHMON APTEEKKI PALVELEE
Kivan lentopallo oli kovassa iskussa 1970-luvun puolivälissä.
Kuhmossa oli lentopallohurmos, joka jatkui myöhemmin naisten peleissä.
Kivan miehet pelaamassa Siilinjärveä vastaan III-sarjan ottelussa 1998.
LEA HEIKKISEN ARKISTO
LEA HEIKKISEN ARKISTO
Ma . . ruskamatka Ylläkselle
Onnittelut
80 v.
Kivalle!
Eko-Kalaa
kannattaa kysyä,
vaikka ei aina
saisikaan!
Eko-Kala Oy
Järveläntie 135, 88900 Kuhmo
p. 13
Kivaviesti
Lentopallossa pitkät
perinteet Kuhmossa
KUHMOLAINEN ARKISTO
Liikuttavat
Onnittelut!
Onnea
Kuhmon
Kiva 80 v.
www.kuhmonpuupalvelu.?
p. 18.00
klo 9.00 . (08) 655 0001
kuhmon.apteekki@apteekit.net
Maukasta
kalaa
juhlaan
ja arkeen
Power Cupin pelit ovat olleet monille ikäluokille ikimuistoisia
lentopalloreissuja.
Onnea
Kivalle!
Joukkueiden johtajana on toiminut mm. pe
La
Su
klo 9.00 . (08) 652 0411
Lentopallossa Kivalla on pitkät ja menestyksekkäät perinteet. 14.00
KUHMON APTEEKKI
Kainuuntie 89, 88900 Kuhmo
p. 15.6. 25.10. 652 0155
Onnea!
2QQHD
.LYDOOH
Koulukatu 14, Kuhmo,
p. Numero 7 Johannes Oikarinen toimii nykyään Ylen urheilutoimittajana ja on erikoistunut myös lentopalloon.
HYPPÄÄ KYYTIIN KUHMOSTA
12. ruusujen saari Visby
18.
020 7189 850
Kainuuntie 129, 88900 Kuhmo
www.nestekuhmo.fi. 0400 281 392
Mika Haverinen p. Tuolloin helmikuussa 1990 sarjan 67,5 kilon kultaa voitti olympianostaja Jouni Grönman. 14
Kivaviesti
Painonnostossa huippunostajia
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kuhmon painonnoston SM-kisoissa oli kova taso. 0443 281 392
PUTKIASENNUKSET
KUHMOLAINEN ARKISTO
Kuhmo Kainuuntie
arkisin 8?21,
la 8?18, su 12?18
Plussaa ostoksista
Member of Nokian Tyres
Neste Kuhmo puh. Kivan Petri Kilponen sijoittui kotikisoissa hopealle.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Petri Kilponen ja Toni Lappalainen olivat Kivan 90-luvun menestyneimpiä painonnostajia. 0500 281 392
Koulukatu 13-15
Kuhmon Kivan hyvin menestyneisiin painonnostajiin kuulunut
Taneli Tesler voitti vuonna 2007 Norjassa PM-hopeamitalin.
NESTE PALVELUASEMA
Harri Pikkarainen p. 0445 281 392
Petri Pikkarainen p. Kuhmossa Petri voitti sarjan 67,5
SM-hopeaa ja Toni sarjan 56 kiloa SM-pronssia.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Heikki Pitäjämäki on tehnyt vuosikymmenien ajan upeaa työtä
Kivan painonnostajien ja myös muiden lajien urheilijoiden
kanssa.
SÄHKÖ- JA
KYLMÄLAITEASENNUKSET
Kuhmo Koulukatu
arkisin 8?21,
la 8?21, su 12?21
Timo Leppänen p. 044 753 3230
KODINKONEHUOLLOT
Kari Tuononen
p
250 ?)
. 655 0621
p. 845 ?)
. 15
Kivaviesti
3DLNDOOLVOHKWL
.XKPRODLQHQ
RQQLWWHOHH
MXKOLYDD
.XKPRQ .LYDD
YXRWWD
MDWNXQHHVWD
WRLPLQQDVWD
Onnittelut Kuhmon Kivalle ja
Kiitokset Pitkäaikaisesta
Arvokkaasta Urheilu- ja
Nuorisotyöstä !
Onnea 80 v. 050 523 2044
- varaosat
- tarvikkeet
- huolto
Tervetuloa!
Koulukatu 10 Kuhmo,
puh. Kivalle!
rjoamme
Juhlan kunniaksi ta
MS 201 - Ammattilaisille
Halutuin ammattisaha magnesiumvalurungolla.
599,-
Hengessä Mukana
(Sh. (08) 652 1533
www.kuhmonlaakaripalvelu.fi
www.kuhmonputkityo.fi
Kainuuntie 101, Kuhmo
p. 050 523 2044, sykeplus@gmail.com
Tule mounkmaaennoon!
rento
VAPAA-AIKAPALVELUT
YLEISURHEILU. 040 765 1090
Onnea Kivalle!
Pieni erä!
MS 192 moottorisaha
429,-
STIHL MYYJÄSI KUHMOSSA
Kainuuntie 99
p. 30,1 cm3 - 1,2 kW / 1,6 hv - 4,1 kg - terälevy 30 cm
K A H V I L A
JUTTUA
ONNITTELEE
KUHMON KIVAA
ansiokkaasta
80-vuotisesta
taipaleesta
NappaAsu Oy
Kainuuntie 78,
p. matkapuhelin
osallistujille uimahallin pääsymaksu 1 . (08) 655 1539,
Leipurintie 9, Kuhmo
Kuhmon Peurahölkkä
tiistaina 29.4.2014
Lähtö klo 18 urheilukeskus, Martinpolku 4
?
?
?
?
?
?
?
?
?
matkat: 4 km ja 8 km
mehutarjoilu matkan varrella ja maalissa
matkan voi taittaa kävellen, hölkäten tai juosten
mahdollisuus ajanottoon sitä haluaville
ilmoittautuminen paikanpäällä klo 17.30 alkaen
tai ennakkoon sykeplus@gmail.com
ei osallistumismaksua
osallistujien kesken arvontaa: yrittäjien lahjoittamia tuotteita,
mm. 35,2 cm3 - 1,8 kW / 2,4 hv - 3,9 kg - terälevy 30 cm
MS 170 - Kotipihoille
Ympäristöystävällinen ja taloudellinen 2-MIX moottori.
199,-
(Sh. tapahtuman aikana
lisätiedot Ari Innilä, p
Määttä
Matti E. Laitinen
Kalervo Parviainen
Veikko Heikkinen
Veikko Heikkinen
Tuulikki Leskinen
Tuulikki Leskinen
Oiva Puranen
Helvi Hallikainen
Esko Raassina
Esko Raassina
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
Martti Männikkö
Kauko Huusko
Kauko Huusko
Oiva Puranen
Oiva Puranen
Oiva Puranen
Herman Larikka
Herman Larikka
Herman Larikka
Toivo Komulainen
Niilo Peiponen
Matti Klemetti
Oiva Puranen
Vilho Komulainen
Vilho Komulainen
Sulo Kurkinen
Ahti Riihonen
Ahti Riihonen
Ahti Riihonen
Ahti Riihonen
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
Pentti Sipiläinen
Pentti Sipiläinen
Pentti Sipiläinen
Pentti Sipiläinen
Pentti Sipiläinen
Pentti Sipiläinen
Pentti Sipiläinen
Matti E. Purhonen
M. Meneillään vesidisco.
KUHMOLAINEN ARKISTOKUVA
Kuhmon Kiva Uintiseuran alkeisuimareita, kilpauimareita sekä
yhden harrastajaryhmän uimareita yhteiskuvassa.
Tervetuloa Kuhmon Kivan 80-vuotisjuhlaan
Kuhmon Kivan 80-vuotisjuhla sunnuntaina 27.4.2014 Kuhmo-talossa
OHJELMA
Klo 10.00 Jumalanpalvelus
Kuhmon kirkko
Seppeleenlasku sankarihaudalle ja
puheenjohtajien haudoille
Klo 14.30 Onnittelujen vastaanotto
Kahvitarjoilu alkaa
Kuhmo-talo
Klo 16.00 80-vuotisjuhla
Kuhmo-talo
Juhlaohjelma
Liput saapuvat
Lauluesitys, Kuhmon Mieslaulajat
Juhlan avaus, puheenjohtaja Eero Väisänen
Lajien esittäytyminen
Kuhmon Kivan historiaa
Juhlapuhe, ministeri Jari Koskinen
Lauluesitys, Kuhmon Mieslaulajat
Tervehdykset
Huomionosoitukset
Jääkiekon nuorten MM-kultamitalisti
Saku Kinnusen muistaminen
Lauluesitys, Kuhmon Mieslaulajat
Kainuun maakuntalaulu
Kuhmon Kivan
puheenjohtajat ja
sihteerit 1934-2014
Puheenjohtaja
1934
Aarne Eskelinen
1935
Aarne Eskelinen
1936
Oskari Peltola
1937
Aarne Eskelinen
1938
Aarne Eskelinen
1939
Erkki Heinonen
1940
Erkki Heinonen
Sihteeri
August Kinnunen
August Kinnunen
August Kinnunen
August Kinnunen
August Kinnunen
August Kinnunen
E. Määttä
Matti E. Kivaviesti
16
Uimarit usein altaassa
KUHMOLAINEN ARKISTO
Eero Polvinen on ollut monille Kivan uimareille hyvänä esimerkkinä.
JUHA NEUVONEN
Jenna Laukkanen on tunkeutumassa Suomen ja maailman
huipputasolle. Huurinainen
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
Juho Kaarnijoki
Juho Kaarnijoki
Aarne Eskelinen
Aarne Eskelinen
Aarne Eskelinen
Lauri Mikkonen
Lauri Mikkonen
Otto Määttä
Otto Määttä
E. Määttä
Heimo Kärnä
Heimo Kärnä
Pauli Huttunen
Pauli Huttunen
Pauli Huttunen
1980
Pauli Huttunen
Alpo Holopainen
Alpo Holopainen
Heikki Piirainen
Matti Moilanen
Matti Moilanen
Matti Moilanen
Matti Moilanen
Matti Moilanen
Jarmo Reinikainen,
Matti Moilanen
Matti Moilanen
1981
1982
1983
1984
1985
Väinö Kärnä
Väinö Kärnä
Väinö Kärnä
Väinö Kärnä
Väinö Kärnä
Mirjam Kähkönen
Maarit Hyvönen
Hannu Korhonen
Hannu Korhonen
Seppo Karikko
1986
1987
1988
1989
1990
Teuvo Hölttä
Teuvo Hölttä
Teuvo Hölttä
Reijo Vornanen
Jaakko Mönkkönen
Mirja Lepistö
Mirja Lepistö
Raimo Karppinen
Oskari Piirainen
Eero Väisänen
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
Heikki Lepistö
Heikki Lepistö
Martti Huusko
Martti Huusko
Martti Huusko
Martti Huusko
Martti Huusko
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Seppo Kyllönen
Seppo Kyllönen
Jaakko Kyllönen
Jaakko Kyllönen
Jaakko Kyllönen
Ritva Komulainen
Ritva Komulainen
Ritva Komulainen
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Ritva Komulainen
Ritva Komulainen
Ritva Komulainen
Ritva Komulainen
Ritva Komulainen
Martti Huusko
Martti Huusko
Martti Huusko
Martti Huusko
Martti Huusko
2011
2012
2013
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Eero Väisänen
Martti Huusko
Martti Huusko
Martti Huusko. Kuvassa hän on Oulun uinneissa pitkällä radalla.
ARI LAUKKASEN ARKISTO
Jenna ja Jesse Laukkanen saivat uinnista makua Kuhmossa.
Nyt he edustavat Vuokattia Suomen uinnin huipulla.
KUHMOLAINEN ARKISTO
Joskus nuoret uimaritkin voivat ottaa rennosti. Määttä
Erkki Kaikkonen
Erkki Kaikkonen
Erkki Kaikkonen
Erkki Kaikkonen
Erkki Kaikkonen
Matti Määttä
Tapio Nurmi
Tapio Nurmi
Urho Into
Alpo Holopainen
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
Jaakko Niskanen
Jaakko Niskanen
Jaakko Niskanen
Matti E
Oli se hieno!
Kulttuuri, erityisesti kuhmon kamarimusiikki, toi
Taisto ja Tuulikki Niskasen
Sinfonietta Lentua pidetyssä Kevätkonsertissaan. He
asuivat sitä ennen Oulussa.
Niskaset miettivät, että he
ovat Sinfonietta Lentuan
konsertissa ainakin toista
kertaa. Tilaus on määräaikainen
Sukunimi
Etunimi
Kuhmolainen
maksaa
postimaksun!
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Matkapuhelin
* Sähköpostiosoite
* Sähköpostiosoite on käyttäjätunnuksesi verkkopalveluun.
Syntymävuosi
Saat viestin sähköpostiisi, kun käyttäjätunnuksesi on luotu.
Tarjous on voimassa kotimaassa talouksiin, joissa ei ole voimassa olevaa tilausta. Orkesteria johti Jukka-Pekka
Kuusela. Solisteina
soittivat Kristiina Kuusela ja
Mari Mäntylä. Perjantaina 25. Tilaushinta
sisältää voimassa olevan arvonlisäveron. Tilaajan tietoja voidaan käyttää
henkilötietolain mukaisesti markkinointitarkoituksiin. on miun
emoni -laulun melodia kuului
sävelmässä, mutta välillä
mieleen tuli virolaissäveltäjä
Arvo Pärt. Ensin Sibeliuksen
musiikki rauhoitti, sitten
kuulijat nauttivat Pekka Jalkasen Aaternasta . Molemmat edustavat minimalismia ja Jalkanen onkin saanut sävellyksiinsä virolaisia vaikutteita.
Yhtä kaikki. kaksoiskonsertosta bandoneonille ja
decacordeolle. Konsertin tätä osaa useimmat pitivät illan
huipentumana.
Kevätkonsertin toinen
puolikas muodostui Tshaikovskin jousiorkesteriversiosta Muistoja Firenzestä.
Kyllä kannatti ja kannatti
taas eri tavalla kuin odotin.
Sibeliuksen Impromptu ja
Tshaikovskin Muistoja Firenzestä olivat aivan ihanaisia.
Minun mielessäni juuri jousiorkesteri on se, joka saa aikaan kauneinta musiikkia.
Illan kohokohta oli kuitenkin Pekka Jalkasen Aetarna,
jossa lavalle nousi myös Kuhmon musiikkiopiston kitaransoiton opettaja Mari Mäntylä, nyt 10-kielisen decacorden kanssa.
Aetarna on sävelletty Mäntylän ja bandoneonisti Kristina Kuusiston duo Dryadesille. Yleisö laajasti nuorista kokeneempiin piti siitä.
Kuhmoon 4 vuotta sitten. Puhelun hinta 010-alkuiseen numeroon on 8,35 snt/
puhelu + 6 snt/min.,
matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,18 snt/min. He asuvat Kuhmo-talon vieressä, mistä ei ole pitkä matka konsertteihin. Sinulla on oikeus kieltää tietojesi käyttö.
Tunnus 5007536
00003 VASTAUSLÄHETYS. Jussi Huovisen tunnetuksi
tekemän Etähäll. 39,50 euroa). Yleisö piti konsertin jälkeen kuulemastaan. Liikuimme
asuntovaunulla. Aluksi kävimme täällä
päiväseltään Kuhmon Kamarimusiikissa. (alv 24%). huhtikuuta 2014 KUHMOLAINEN
25
Yleisö piti kuulemastaan
Kommentti
ANTERO KOMULAINEN
Konsertti:
Kiiteltiin
Marjatta Kurvinen
Antero Komulainen
antero.komulainen@almamedia.?
marjatta.kurvinen@almamedia.?
Kuhmon kulttuuritarjonnan
vetovoima on niin voimakas,
että se tuo tänne jopa asukkaita.
Sinfonietta Lentua teki
oman osuutensa Kevätkonsertissa hienosti viime keskiviikkona. Kuhmon kamarimusiikki ja luonto täällä
vaikuttivat niin, että muutimme tänne asumaan.
kuuntelemme kaikenlaista
musiikkia, Kajaanissa käymme jazzkonserteissa.
Tilaa ja lue Kuhmolaisesi kuten haluat!
Täystilaus
paperilehti + näköislehti
+ verkkopalvelu
vain 11 euroa
kuukaudessa
LEIKKAA KUPONKI IRTI KATKOVIIVAA PITKIN.
Tilaan Kuhmolaisen, kiitos!
Täystilaus paperilehti + näköislehti + verkkopalvelu 2 kk
vain 22 euroa (norm. Kohta on aika vaihtaa asut lyhythihaisiin, kun kesä tulee.
Se
on uuden elämän todellisuutta koko maailmalle. Me nuoremmat pelasimme niillä tauoilla kiltisti noppaa, kertoi Forsström.
Forrstöm muisti, että ohjaaja Kaarlo Hiltusen erikoisuus oli se, että hän poimi
metsästä kuvausten aikana
puukon kanssa sieniä ja söi
niitä raakana hommien ohessa.
Forsstöm kertoi, että kuvaajina MTV:llä oli useita
YLE:n kuvaajia, jotka olivat
kesälomallaan siellä töissä.
Näyttelijät ja kuvausryhmä
asuivat Nivan koululla. Kuhmolaisella
harrastajanäyttelijällä Irma
Leväsalmella oli sarjan suurin naisrooli Mooseksen
emäntänä.
Forsström ja kyläläiset
muistavat, että osa miespääosien esittäjistä ja ohjaajakin
naukkailivat tauoilla viskiä
tai muuta väkevämpää.
. saakka.
Kanta-asiakas 2013
kestotilaajana
olet kanta-asiakas. Ainut kerta, kun olen
muka lypsänyt lehmää,
muisti Forrstöm.
Konsta Pylkkänen ja lisenssit kävivät Kuoliaaksinaurattajan luona tv-sarjan
viimeisessä osassa kävely- ja
mittausmatkallaan Lentualta
metsien halki Kontiomäen
asemalle.
MTV/HAVUKKA-AHON AJATTELIJA 1971
Konsta Pylkkänen (Lauri Leino) oik. Kristus uusi Adam
korjasi sen, johon vanha Adam ei kyennyt. Myönnetyt
summat ovat 500?1 000 euroa toimijaa kohti.
Pääosin avustusten saajat
ovat maakunnallisia toimijoita, mutta avustuksen saajien
joukossa on myös paikallisia
toimijoita ja kyläyhdistyksiä.
Ylä-Vieksin Kyläyhdistys
sai 600 euron, Kuhmon Työttömien yhdistys 800 euron ja
Härmän kyläyhdistys 500 euron avustuksen.
Laajakulmakuva (Nivan koulun edustalla järvellä tehdyistä kuvauksista. Tv-sarjassa Mooses
Pessi oli myös isossa roolissa.
Moosesta näytteli Olavi Johansson Lahden kaupunginteatterista. Kuhmolaiset harrastajanäyttelijät
kanta-asiakasetusi ole hyvä
VHS->DVD
-muunnostöistä
?. Olemme valmistautuneet Ylösnousemusjuhlaan 40 päivää kestävällä
paastolla.
Ylösnousemus on ortodoksisen kirkon ydinsanoma. Hän esiintyi myös sarjassa
lyhyessä roolissa Kuoliaaksinaurattajan tyttären roolissa,
koska rooliin valittu harrastajanäyttelijä oli sairastunut.
. Vanha Adam
lankesi syntiin syötyään kielletyn puun hedelmän. Ilman
ylösnousemusta meillä ei olisi mitään. Keitähän lienevät.
??????????????
-10%
Etusi saat esittämällä
Kuhmolaisen
kanta-asiakaskortin.
Tarjous voimassa 18.5. Kaiken takana on Veikko Huovisen vuonna 1952
julkaistu esikoisromaani Havukka-ahon ajattelija.
Toimittaja Raija Forsström työskenteli vuonna
1970 koko Havukka-ahon
ajattelija -sarjan ajan ohjaa-
jan assistenttina ja toisena
kuvaussihteerinä tv-sarjan
filmausten ajan Kuhmossa,
Kontiomäellä sekä Helsingissä. ??. huhtikuuta 2014
26 ELÄMÄNMENO
Hartaus
Isä Kauko Ivano?
Kirjoittaja on Kajaanin
ortodoksiseurakunnan pappi
Polulla Ylösnousemusjuhlana
?
Sinun ylösnousemistasi Kristus Vapahtaja enkelit iloitsevat Taivaassa, tee meidätkin maan päällä otolliseksi Sinua rakkain sydämin ylistämään.?
Tämän kirkkohymnin laulamisella alkaa pääsiäisyön jumalanpalvelus. Ihmiset, eläimet ja luonto kunnioittaa
Kristuksen ylösnousemista.
Vain muutama kuukausi sitten hämmästelimme, kuinka
Jumalan poika syntyi ihmiseksi maailmaan.
Nyt ylösnousemisen ihmeessä olemme vielä suuremman
ihmeen todistajina, kuinka Jumalan Poika voi kärsiä ristillä
ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, kukistaa kuoleman ja antaa haudoilla oleville iankaikkisen elämän.
Olemme tämän suuren salaisuuden todistajia, johon Jumala rakkaudessaan on meidät kutsunut.
Iloitsemme tänä suurena juhlana.
Tervehtikäämme toinen toisiamme kirkkomme tervehdyksellä Kristus nousi kuolleista - Totisesti nousi.
Sote-yhtymältä
avustuksia
Kainuun sote-yhtymän hallitus on myöntänyt kainuulaisille yhdistyksille ja järjestöille kohdeavustuksia yhteensä
20 500 euroa. Sen tähden koko luomakunta iloitsee. ????
???????????????. KUHMOLAINEN Perjantaina 25. Emme voi selittää
sitä järjellä vaan ainoastaan rakkaudella ja vilpittömällä uskolla.
Pääsiäinen on uuden elämän alku. Kuvan vasemmassa laidassa on filmauksen kohde, maistereiden ja Kon
varjelemassa sitä kastumiselta, kuvaamassa, äänittämässä....
Avustushakemuksia tuli
määräaikaan mennessä 37, ja
hakemusten loppusumma oli
yhteensä 163 834 euroa.
Rahoitettavien järjestöjen
ja yhdistysten avustushakemusten käyttötarkoitus tukee
kuntayhtymän perustehtävää ja kohdistuu yhdistyksen
jäsenten ja toiminnassa mukana olevien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Esimerkiksi Kuhmon
Työttömien yhdistys sai
avustuksen järjestääkseen
sosiaalista toimintaa muun
muassa työttömille.
antero.komulainen@almamedia.?
Televisiossa 1971 esitetty
11-osainen mustavalkoinen
sarja, kotiseutuyhdistyksen
nykyiset elokuvateatteriesitykset siitä, vuonna tv-sarjasta 2012 julkaistu dvd sekä
muutaman vuoden takainen
elokuva pitävät Nivaa otteessaan. Konsta
Pylkkäsen roolissa näytteli
Lauri Leino ja lisensseinä
Seppo Karjalainen Lahden
kaupunginteatterista ja Harri
Tirkkonen Tampereen teatterista. ??. Tämä valokuva saattaa nyt suurestikin kiinnostaa niitä nivalaisia
temmin he ovat aikuisia kuhmolaisia jossakin. Kuvausten aikaan
hän opiskeli Tampereella
myös teatteriohjausta.
Havukka-ahon ajattelijan
sovittivat tv-sarjaksi ohjaaja
Kaarlo Hiltunen ja kirjailija
Veikko Huovinen. Uusi
Adam-Kristus palautti kaiken täydelliseen alkutilaan.
A
Iloitsemme tänä
suurena juhlana.?
Kuvatessa
oli hyvä
tunnelma
Konsta Pylkkänen:
Nivan kylä palasi isoksi
kulttuurikyläksi
Antero Komulainen
Kuoleman voittaminen ja ylösnousemisen ihme on salaisuus, joka ylittää luonnon järjestyksen. parkkuusavotassa Eevertin
(Leo Pulkkinen) kanssa tv-sarjan kuvauksissa kesällä 1970
Forsström on pitkäaikainen Helsingin Sanomien toimittaja, mutta kotoisin Kuhmosta
klo 18 rukousilta.
Tervetuloa!
ONNITTELUJA
HELLUNTAISEURAKUNTA
5DNNDDPPH
6LUNND 0DULD 0DLMD. huhtikuuta 2014 KUHMOLAINEN
27
KUVA RAIJA FORRSTRÖMIN ALBUMISTA
Kainuuntie 91
puh. 044 500 1705
La 26.4. klo18 Jumalan
kohtaamisen ilta.
Ke 30.4. Perjantaina 25