Kulttuurihaitari 1/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TAPAHTUMAKALENTERI K E VÄT tragikoomiset pojat Raumalla TOMMI TOIJAN KULTTUURI TEATTERI KUVATAIDE MUSIIKKI TANSSI KIRJALLISUUS ELOKUVA 1/2010 6,90 haitari sellorockia isolla intohimolla Kirjakevään yllätysnimi Apocalyptican PETER FRANZÉN TOMMI KORPELA bisnesmiehen saappaissa JORMA PANULA "Musiikki oli oikea valinta" ANDRIY ZHOLDAKIN tulkinta Anna Kareninasta 50 vuotta näyttämöllä TUIJA VUOLLE MUUMIT TANSSIVAT TAMPEREELLA
20 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja: Martti Hirvonen puh. 02071 21252 Ilmoitusmyynti: puh. 02071 21254 Toimitussihteeri: Tiina Amperla-Hirvonen puh. 02071 21254 www.kulttuurihaitari.fi tilaus@kulttuurihaitari.fi HALLINTO Toimitusjohtaja: Jaakko Amperla Julkaisija: Tilma Mediat Oy Kirkonkyläntie 12, 23200 Vinkkilä, puh. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Taitto: Hextop Oy, Katri Turto, Turku Painopaikka: Unipress/Uniprint ISSN 1456-5587 Kannen pääkuva: © Christie Goodwin Pikkukuva: Tommi Toijan teos Sivussa. 02071 21253 MYYNTI Rautakirja Oyj Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä aiheutuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisestä painovirheestä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä eikä vähennä sen mainosarvoa. 02071 21253 Avustajat: Anna-Leena Ekroos, Tuija Heikkilä, Kaisa Kurikka, Juha Rosenqvist, Rainer Sandell SUSANNA MAJURIN värikylläiset kuvat s. 02071 21254 Kulttuurikevään puheenaiheet AJASSA 4-6 8 9 10-12 13-15 TOMMI KORPELA bisnesmiehen saappaissa 16 SUSANNA MAJURIN värikylläiset valokuvat 20 JORMA PANULA Kapellimestarien kapellimestari 24 ORKESTEREIDEN vierailevat tähdet 26 STEFAN WALLININ parasta kulttuuria 28 KREETTA ONKELI kirjoitti kirjailijan omakuvan 30 PETER FRANZÉN on kirjakevään yllätysnimi 32 KEVÄÄN KIRJASATOA 33 TUIJA VUOLLE 50 vuotta näyttämöllä 35 APOCALYPTICA Sellorockia isolla intohimolla 38 KEVÄÄN LEVYSATOA 41 MARJO KUUSELAN arki on tanssia 42 ANDRIY ZHOLDAKIN haastava ohjaustyö Turussa 44 TOMMI TOIJAN ilmeikkäät teokset Raumalla 46 POIMINTOJA PIETARIN KULTTUURIKÄYNTIKOHTEISTA 50 SAARA CANTELLIN elokuva Kohtaamisia 52 LEFFASSA 54 TEATTERIA LAPSILLE JA NUORILLE 55 MUUMIHAHMOT TANSSITEATTERISSA 56 KEVÄÄN KULTTUURIKALENTERI 58 musiikki ooppera tanssi kuvataide teatteri TILAUS Tilauspalvelu: puh. KULTTUURI haitari Riippumaton kulttuurilehti 13. vuosikerta PL 164, 20101 Turku Puhelin: 02071 21250 / 02071 21252 Telefax: 02 0712 1251 Sähköposti: info@kulttuurihaitari.fi www.kulttuurihaitari.fi TOIMITUS Päätoimittaja: Jaakko Amperla Toimitus- ja tuotepäällikkö: Annika Selänniemi puh
Festivaalin jokaiselle illalle on oma klubinsa: salonki- ja latinomusiikkia, jazzia ja Kalevalan päivänä kansanmusiikkia. Teos esitetään muun muassa Temppeliaukion kirkossa Helsingissä Kirkko Soikoon tapahtumassa talvisodan päättymisen muistopäivänä 13. Joensuun kaupunginorkesterin eri kokoonpanot ovat musiikkitalven ohjelmassa vahvassa roolissa ja Petroskoin filharmonian kokoonpano esiintyy myös Joensuussa. Kirkko Soikoon tapahtumassa Temppeliaukion kirkossa. Kuva: Sirpa Päivinen Hetan Musiikkipäivät laajentuu Särestöniemeen Hetan Musiikkipäivät laajentuu tänä vuonna myös Särestöniemen museoon, kun Särestöniemessä esiintyvät muun muassa Tuija Hakkila ja Lapin Kamariorkesterin puhallinkvintetti. Teos juhlisti myös Händel-kuoron 40 vuotista uraa sekä sotavuonna syntyneen säveltäjänsä Heikki Sarmannon 70. Helmikuun lopulle sijoittuva tapahtuma käynnistyy argentiinalaisella tangolla Martin Alvaradon ja Otra Vez!:n tahdeilla ja lisäksi tapahtumassa kuullaan muun muassa portugalilaista fadoa ja brasilialaista musiikkia fagotille ja orkesterille. Yhdysvaltalaissyntyisen kirjailijan Kim Richin librettoon sävelletty teos kommentoi sodan mielettömyyttä kaikkialla maailmassa. Tänä keväänä Sarmannon jazz- ja gospelvaikutteinen teos ja Händel-kuoro suuntaavat Suomen kiertueelle. Viikonlopun teemana on romantiikan ajan keskeisten säveltäjien musiikki. Tämä jazz- ja gospelmusiikin keinoja käyttävä teos on luonteeltaan lempeä, se hakee sovintoa ja puhuu rauhan puolesta. Päivillä juhlitaan myös Robert Schumannin 200-vuotissyntymäpäivää esittämällä neljä hänen tuotantonsa helmeä. Joensuun musiikkitalvi 25.-28.2. MONICA GROOP tähdittää Naantalin Musiikkijuhlien talvikonsertit Naantalin Musiikkijuhlat järjestää kaksi talvikonserttia Naantalin luostarikirkossa 6.-7. toukokuuta Vaasan kuorofestivaalilla. Heikki Sarmannon Talvisota Requiem esitetään mm. Vuoden 2010 teema Vaellus pitää sisällään perinteisen kansojen vaelluksen lisäksi myös konserttien vaelluksen: Oulainen, Ylivieska, Särestöniemi, Levi, Kautokeino, Haaparanta ja luonnollisesti Heta keskipisteenä. AJASSA musiikki Sielunmessu Talvisodassa kaatuneiden muistolle Heikki Sarmannon säveltämä Talvisota Requiem for the Fallen of the Winter War sai kantaesityksensä viime vuoden pyhäinpäivänä Tampereen tuomiokirkossa. Matkakonsertteja järjestetään useammilla paikkakunnilla kuin aikaisemmin. maaliskuuta ja Vaasan kirkossa 13. maaliskuuta. mezzosopraano Monica Groop, sellisti Arto Noras, pianisti Ralf Gothóni, urkuri Kari Vuola, kuorot Florakören ja Brahe Djäknar sekä Akademiska Orkestern Sauli Huhtalan johdolla. Konserteissa esiintyvät mm. Hetan Musiikkipäivät 28.3.-5.4. Joensuun musiikkitalvessa hehkuvat KUUMAT RYTMIT Joensuun Musiikkitalvi on vuosien varrella tuonut Joensuuhun säveliä etelän lämpimästä, niin tänäkin vuonna. Naantalin Musiikkijuhlien talvikonsertit 6.7.3. 4 Kuvassa Martin Alvarado. Tänä vuonna Hetan Musiikkipäivät saa kaksi uutta kantaesitystä: ruotsalaisen Jan Sandströmin teoksen harmonikalle ja jousikvartetille, jonka esittävät Timo Kinnunen, harmonikka ja Uusi Helsinki -kvartetti sekä oululaisen Jouko Tötterströmin teos Lapin kamariorkesterin puhallinkvintetille. Esillä on teoksia Johannes Brahmsin ja Felix Mendelssohnin sekä 200-vuotisjuhlaansa viettävien Frédéric Chopinin ja Robert Schumannin tuotannoista. merkkivuotta
(09) 6162 1433 · WWW.SVENSKATEATERN.FI KARENINA LEO TOLSTOI - ANDRIY ZHOLDAK ENSIILTA TURUN KAUPUNGINTEATTERISSA 5.2.2010 OHJAUS ANDRIY ZHOLDAK Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080 Lippupiste 0600-900900 (1,50/min+pvm) | www.teatteri.turku.fi | Liput 29,-/24,- www.tampere-talo.fi Lipputoimisto puh. (09)6162 1411 · Lippupiste puh. 0600 900900 1,75/min+pvm · Luckan 020 7738 400 · GRUPPER / RYHMÄT: arkisin 9.30-16 puh. 0600 94500 (1,25 /min.+pvm) ja Lippupiste. 5. pippi långstr Premiär 20.3.2010 Stora Scenen av regi MARCUS GROTH scenografi och dräkter ERIK SALVESEN musikalisk ledning MARKUS FAGERUDD koreografi PIOTR GIRO ljus TOM KUMLIN ljud HANNA MIKANDER förlag SALTKRÅKAN AB / NORDIC DRAMA CORNER på scenen ANDRÉ FARSTAD, NIKLAS HÄGGBLOM, MATLEENA LAINE, ELIAS LARSSON, SUE LEMSTRÖM, SERGI PARÉS, RITA POLSTER, SARA PULJULA, ALMA PÖYSTI, MITJA SIRÉN, KENT SJÖMAN, MARIKA WESTERLING, HELLEN WILLBERG, PETER ÅBERG BILJET TER / LIPUT: ma-pe 12-18 sekä 1 h ennen esitystä puh
Lahden Sibeliustalosta ja päättyy Helsingin Kulttuuritalolle 20.3. Yksi festivaalin odotetuimpia vieraita on 85-vuotias tähtirumpali Roy Haynes juhlakiertueellaan. Muut konserttipaikkakunnat ovat Tampere, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä. Kuvassa Roy Haynes Kunniaa jazzin legendoille Tänä vuonna April Jazz tekee kunniaa jazzin legendoille. maaliskuuta, jonka myötä yhtye lähtee myös kiertueelle huhtikuussa. Kietue alkoi 11.2. Pääkaupunkiseudun suurin vuotuinen jazzfestivaali järjestetään jo 24. Lisäksi Poets of the Fallin musiikkia on mukana suomalaisen pelitalon Remedy Entertainmentin kehittämässä, ja Microsoftin julkaisemassa Alan Wake pelissä, joka saapuu markkinoille tänä keväänä. kerran Espoossa huhti-toukokuun vaihteessa. Lähes puolitoistatuntisen shown sovituksesta vastaa Lenni-Kalle Taipale. Jazz soi neljässä salissa Oulun kaupunginteatterissa ja tapahtumassa esiintyy parisenkymmentä taiteilijaryhmää rytmimusiikin eri osa-alueilta Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. AJASSA musiikki Trumpetisti Jukka Eskola esiintyy Oulun JAZZhouse tapahtumassa. JAZZhouse POETS OF THE FALLILTA uusi albumi ja kiertue Poets of the Fall -yhtyeen neljäs albumi Twilight Theater julkaistaan Suomessa 17. Jazzin ystävillä on jälleen mahdollisuus nauttia musiikista konserttimiljöössä, festivaaliteltan kansainvälisessä ilmapiirissä tai viihtyisässä klubiympäristössä aina pikkutunneille asti. Konsertissa kuullaan molempien artistien hittejä ja he esiintyvät sekä yhdessä että erikseen. April Jazz 28.4.-2.5. 6. Poets of the Fallin panos peliin on mm. JAZZhouse 12.-13.3., Oulun Musiikkijuhlat 12.-30.3. Popin kuninkaalliset kiertueella Anna Abreu ja Antti Tuisku nousevat yhdessä lavalle Popin kuninkaalliset -konserttikiertueella. Tarjolla on suuria orkestereita, svengaavaa perusjazzia, tanssittavaa funkia ja Hip-Hoppia, saamelaista joikujazzia, improvisointia, sarjakuvapiirtämistä jne. Tapahtuman perusta on Music On Top -projektissa, jossa kehitetään musiikkiyhteistyötä Oulun, Luulajan ja Tromssan välille. kappale War, joka löytyy myös kokoonpanon tulevalta levyltä. pohjoista jazzia kansainvälisin maustein Oulun Musiikkijuhlien ja EU-projekti Music On Topin yhteistyötuotanto JAZZhouse aloittaa 20 vuotta täyttävän Oulun Musiikkijuhlat festivaalin. Toinen kuuluisuus New Yorkin kiehuvasta jazzkattilasta on kitaravelho Stanley Jordan
®
Esiintyjäjoukko on Kuhmossa muutoinkin pitkälle sama kuin oopperatalon esityksissä, mm. Se on kiehtova jännityskertomus ikuisesta rakkaudesta, petollisesta mustasukkaisuudesta ja sammumattomasta intohimosta. Imatran Kulttuurikeskuksessa esitettävän operetin päärooleissa vierailevat Raimo Sirkiä, Laura Pyrrö, Angelika Klas, Pia Lunkka, Tero Harjunniemi, Henrik Lamberg ja Lasse Karkjärvi ja muissa nimirooleissa nähdään Pekka Räty, Ulla-Maija Järnstedt, Marko Kurikka, Kari Kinnari ja Aki Honkatukia. Kuorona esiintyy Tampereen Oopperan kuoro. Yön ruhtinas operetti, ensi-ilta 13.2. Kansallisooppera vierailee Kuhmo-talossa kahden esityksen verran 28. Avoinna arkisin klo 13-17 p. Imatran Kulttuurikeskuksessa SIBELIUSTALO - 10 vuotta - yli 1000 konserttia - 1 000 000 kuulijaa Ainutkertaisia elämyksiä ainutlaatuisessa salissa SIBELIUSTALON LIPUNMYYNTI, Ankkurikatu 7, LAHTI. Oopperaa esitetään kuusi kertaa maaliskuussa. toukokuuta. Lohengrinin solisteina kuullaan sekä kotimaisia tähtinimiä että tasokkaita ulkomaisia vierailijoita. AnnaKristiina Kaappola, Johanna Rusanen-Kartano, Sari Nordqvist, Aki Alamikkotervo ja Jyrki Korhonen. helmikuuta ensi-iltansa saava kamariooppera Albert Herring nähdään keväällä myös Kainuussa. Esitykset johtaa oopperan taiteellinen johtaja Mikko Franck. Tuomas Katajala laulaa Albert Herring oopperan nimiroolin. Ismo Sajakorven kirjoittama ja ohjaama Yön ruhtinas sai ensi-iltansa Imatran Kulttuurikeskuksessa 13. Operetissa kuullaan musiikkia muun muassa Lehárilta, Kálmánilta, Straussilta, Offenbachilta, Benatzkyltä ja Abrahamilta. ja 29. 0600-39-3949 (1,25 e / min + pvm), puhelinvaraukset klo 11-17 LIPPUPALVELU www.lippupalvelu.fi Katso koko juhlakevään ohjelmisto: www.sibeliustalo.fi www.finlandia-klubi.fi 8. Wagnerin Lohengrin ensi-ilta 10.3. Nimiroolissa Albert Herringinä sekä Alminsalin että Kuhmo-talon esityksissä laulaa tenori Tuomas Katajala. Teoksen johtaa Wagnerin teosten tuntija, brittikapellimestari Jan Latham-König ja ohjaa Tanskan kuninkaallisen oopperan taiteellinen johtaja Kaspar Holten. Suomalaislaulajien huipuista rooleissa nähdään sopraano Kirsi Tiihonen, bassobaritoni Jukka Rasilainen, basso Jaakko Ryhänen ja baritoni Jaakko Kortekangas. Holten on ohjannut kaikkiaan yli 50 oopperaa, musikaalia ja näytelmää Euroopassa ja Yhdysvalloissa. WAGNERIN LOHENGRIN Tampereella maaliskuussa Kuva: Miklos Szabo Tanskan kuninkaallisen oopperan taiteellinen johtaja Kaspar Holten ohjaa Lohengrin oopperan Tampereelle. Tampereen Oopperan kevään teos on Richard Wagnerin kolminäytöksinen ooppera Lohengrin. Tampere-talossa Kuva: Kai Skyttä, Imatran Näppäri AJASSA era oopp Odotettu suuroperetti Imatralla Albert Herring matkaa Kuhmoon toukokuussa Kansallisoopperan Alminsalissa 19. Albert Herring on Benjamin Brittenin koominen oopperateos peräkammarinpojan irtiotosta. Kansainvälistä väriä solistijoukkoon tuovat tällä kertaa Estonia-teatterista tuttu sopraano Helen Lokuta ja saksalaistenori Endrik Wottrich (Lohengrin). helmikuuta
Suomessa esitellään erittäin harvoin Caravaggion teoksia, joten nyt taideyleisöllä on tilaisuus tutustua Caravaggion kaksoiskappaleisiin ja perehtyä samalla taidehistorialliseen tutkimukseen. Kävijät voivat osallistua näyttelyyn tuomalla siihen omakohtaisen muiston Juicesta joko kuvana tai tekstinä. CARAVAGGIO - Pyhän Fransiskuksen arvoitus 27.3.-9.5. Floromania-näyttely tarkastelee taiteilijoiden potemaa kukkakuumetta temaattisesti aina barokista nykyaikaan. Mihin tulokseen ja miten johtavat Caravaggio-tutkijat ovat päätyneet näitä kahta lähes samanlaista maalausta tutkiessaan. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Museokeskus Vapriikin, Kotkan valokuvakeskuksen ja Juankosken kulttuuritoimen kanssa. Näyttelyssä on esillä yli 100 teosta taidemuseon omista kokoelmista. Juice näyttely on esillä VB-valokuvakeskuksessa Kuopiossa 5.3.-4.4. Ajan muodot - Suomalaista taidetta 1900-luvun alusta nykypäivään Riihimäen Taidemuseossa 2.2. Uudemmat teokset museon muista taidekokoelmista ja -lahjoituksista haastavat varhaisemmat kanssaan vuoropuheluun. Valtaosa näyttelyn teoksista on 1900-luvun alun maalaus- ja veistotaidetta Tatjana ja Pentti Wähäjärven taidelahjoituksesta. Tämän kunniaksi VB- valokuvakeskus on koonnut kaikkien tunteman muusikon ja kirjailijan elämäntyötä valottavan näyttelyn. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Viron valtion taidemuseon kanssa ja se koostuu pääosin Kumun, Kadriorgin ja Tarton taidemuseoiden sekä Tarton yliopiston kokoelmista lainatuista teoksista. Esillä on useita Viron taidehistorian keskeisiä nimiä, kuten Adamson-Eric, Johann Köler, Karin Luts ja Kristjan Raud. Kukkien salaisuuksia ratkotaan yli sadan taideteoksen ja taideteollisuusesineen voimin. Lisäksi kuva-aineistoa on Savon Sanomien, Aamulehden ja Soundin arkistosta. Onko kyse originaalista ja kopiosta vai kahdesta taiteilijan oman käden maalauksesta. Vehreys ja kukkaloisto jatkuvat turkulaisten kokoelmien helmissä. ja TR1:ssä Tampereella 5.6.-15.8. Turun taidemuseo puhkesi kukkaan Virolaisten museokokoelmien kukka- ja kasviaiheiset teokset valtasivat tammikuun lopulla Turun taidemuseon alakerran. AJASSA taide Kuva: Tapio Vanhatalo, 1981. Juicen elämä valokuvin Tänä keväänä Juice Leskinen täyttäisi 60 vuotta. Sinebrychoffin museo Birger Carlstedt, Klovni, 1950 © Soprintendenza Speciale per il Patrimonio Storico, Artistico ed Etnoantropologico e per il Polo Museale della città di Roma Juhlanäyttely Riihimäellä Riihimäen Taidemuseon avaamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 15 vuotta. Kuvaajina ovat Tapio Vanhatalo, Juha Metso, Jokke Järvinen, Harri Hinkka, Kari Hulkko ja Petri Nuutinen sekä monia muita. - 5.12. 11. Juhlan kunniaksi museon uusi Ajan muodot -näyttely esittelee kokoelmien suomalaista taidetta 1900-luvun alusta nykypäivään. Floromania Turun taidemuseossa 29.1.-30.5. Aleksander Grinev (18921947), Monikätinen tanssija, 1927, Viron valtion taidemuseo, Kumun taidemuseo Sinebrychoffin taidemuseon sensaatio: Caravaggio Italialaisen Caravaggion kuolemasta tulee kuluneeksi 400 vuotta ja Sinebrychoffin taidemuseo haluaa kunnioittaa tämän kuuluisan taiteilijan muistoa tuomalla näytteille mysteerin, kaksi maalausta, kaksi Pyhä Fransiskus -teosta
Krakovassa asuva ja työskentelevä Sasnal on ennen kaikkea maalari, mutta hänen tuotantoonsa kuuluu myös lyijykynä- ja mustepiirroksia, valokuvia, videotaidetta ja elokuvia. Näyttelyssä on useita aikaisemmin julkaisemattomia valokuvia sekä ennennäkemättömiä kuvia McCurryn viimeisimmiltä matkoilta Intiaan ja Tiibetiin. Näissä kuvissa esiintyvät lapset ja paimenet, sotilaat ja työläiset vierellään huimaavia näkymiä hiekkakivikaupungeista, vuoristomaisemista ja muinaisista temppeleistä. Sara Hildénin taidemuseossa 20. Saamelaismuseon tavoitteena on toteuttaa Suomen perustuslain saamelaisille takaamaa kulttuuri-itsehallintoa kehittämällä museon toimintaa siten, että saamelaisia koskevat museoalan tehtävät siirtyvät Saamelaismuseon hoidettavaksi. Wilhelm Sasnal: Vacation, 2009. Kuva:Liisa Holmberg WILHELM SASNALIN teoksia Tampereella Puolalainen Wilhelm Sasnal (s. Näyttely koostuu kokoelmasta McCurryn henkilökuvia, maisemia ja katukuvia 27 vuoden ajalta. Saamelaismuseosäätiö päätti kokouksessaan viime marraskuussa virallistaa Inarissa sijaitsevan Siidan aseman ja kehittää Saamelaismuseo Siidaa tästä eteenpäin Suomen saamelaisten kansallismuseona. Sara Hildénin taidemuseossa Saamelaismuseo Siida esittelee saamelaista kulttuuria. 12. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Saamelaiskäräjien, opetusministeriön ja Museoviraston kanssa. AJASSA taide © Steve McCurry / Magnum Photos Steve McCurryn maagisia kuvia Salossa Salon taidemuseossa avautuu helmikuussa kansainvälisesti tunnustetun ja arvostetun yhdysvaltalaisen valokuvaaja Steve McCurryn (s. 1972) on nuoren itäeurooppalaisen taiteilijapolven tunnetuimpia edustajia. Wilhelm Sasnal 20.2.-30.4. 1950) retrospektiivinäyttely. Steve McCurry, Retrospective 13.2.-2.5. McCurrya pidetään yleisesti yhtenä aikamme parhaimmista kuvaajista ja hän on voittanut useita alan huippupalkintoja. helmikuuta avautuvassa näyttelyssä on esillä hänen maalauksiaan ja lyhytelokuviaan. Salon taidemuseossa Steve McCurry, Kerjääjätyttö / Beggar girl, Bombay Intia / India 1996 Kuva: Courtesy Wilhelm Sasnal. Siidasta kansallismuseo Suomen saamelaisten Saamelaismuseo Siidan kasvanut vastuu saamelaisen kulttuuriperinnön hoidosta on vaikuttanut sen asemaan sekä saamelaisyhteisössä että valtakunnallisesti. Toistuvana teemana hänen teoksissaan on Puolan historian ja nykypäivän kohtaaminen sekä pyrkimys etsiä omaa henkilökohtaista paikkaansa keskellä itäisen Euroopan uutta kapitalistista kulttuuria
Sen on ohjannut Saana Lavaste. Lähtökohtana teokselle ovat olleet Anna Kortelaisen teos Levoton nainen sekä Aino Kallaksen päiväkirjat. maaliskuuta ensi-iltansa saavassa näytelmässä Kristuksen morsian kristinuskon kompleksiseen suhteeseen ihmisen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Se kuvaa nuorta Suomea, sukupolvea, joka kansalaissodan aikana eli lapsuuttaan ja joka aikuistui ja eli kolmekymmenluvun ristiriitojen, kasvun, kiihkon ja syntyvän modernin yhteiskunnan keskellä. Lahden Kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä 13. Esityksessä kuullaan Riku Niemen neljälle sellolle säveltämää musiikkia ja Fiikka Forsman ohjaa näytelmän, jonka rooleissa nähdään Mikko Jurkka, Lumikki Kouki, Jussi Puhakka, Terhi Suorlahti, Heidi Syrjäkari, Anna Vihanto, Jukka Virtala ja Timo Välisaari. Kotkan kaupunginteatterissa Maailma alkaa vasta -näytelmän päähenkilöt eli pojat Erkki (Teemu Koskinen) ja Yrjö ( Aleksi Lavaste) isineen tehtaanjohtaja Honkapää (Antti Leskinen) ja ammattiyhdistysaktiivi Helminen (Jouni Jalarvo). Uudenlainen musiikkiteatteriesitys Lahdessa Turkulaistaustaiset taiteen eri alojen ammattilaiset kohtaavat toisensa Lahden Kaupunginteatterin ja Kuriton Companyn Säröjä-musiikkiteatteriesityksen taustajoukoissa, kun säveltäjä Riku Niemi, taidehistorioitsija Anna Kortelainen, teatteriohjaaja Fiikka Forsman sekä Kuriton Companyn perustajat Terhi Suorlahti ja Heidi Syrjäkari, toteuttavat nyt uudenlaisen yhteistyön. Kansallisteatterin Omapohjassa Joanna Haartti ja Leena Pöysti nähdään Kristuksen morsian näytelmässä. Kuva: Petri Summanen SINIKKA SOKKA Piafina Tampereella Piafin elämästä ja rakkauksista kertova uusi Edith! musikaali sai ensi-iltansa helmikuun alussa Musiikkiteatteri Palatsissa, Tampereella. AJASSA eri teatt Näytelmä kristinuskon suvaitsevaisuudesta Näytelmäkirjailija Heini Junkkaala pureutuu Suomen Kansallisteatterissa 26. Kristuksen morsian kantaesitys 26.3. Säröjä-musiikkiteatteriesitys on peilaus Ellan Edelfeltin ja Aino Kallaksen aikaan, elämään ja rakkauteen. Näytelmän ohjaa Kaisa Korhonen. Musikaalin käsikirjoitus on Katariina Leinon, ja esityksen on ohjannut Petri Lairikko. Sen pääosassa nähdään Sinikka Sokka. Säröjä, ensi-ilta 17.3. Maailma alkaa vasta kantaesitys 6.3. Janne Renvall on suunnitellut puvut. Näytelmän nuoret ajattelevat, että maailma oikeastaan alkaa vasta heidän aikanaan - siitä juontuu näytelmän nimikin. Rooleissa nähdään Wanda Dubiel, Joanna Haartti, Kristiina Halttu, Oskari Perkki, Jukka Puotila, Seppo Pääkkönen, Leena Pöysti ja Hanna Raiskinmäki. Näytelmä pohjautuu Toivo Pekkasen teokseen Jumalan myllyt, joka ilmestyi 1946. Näytelmä kertoo myös suvaitsemisen vaikeudesta. Edith! musikaali ensi-ilta 4.2. Musiikkiteatteri Palatsissa Kuva: Juha Lahtinen Näytelmä 1930-luvun nuorista Kotkan kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa maaliskuussa Seppo Parkkisen dramatisoima näytelmä Maailma alkaa vasta
Studio Pasilassa Näytelmä opperalegenda MARTTI TALVELASTA Oopperalegenda Martti Talvelan kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Siinä puhutaan tärkeistä asioista irtonaisesti ja kieli poskessa. Miltä parta tuntuu ensi-ilta 12.3. (03) 216 0300, avoinna ma-pe klo 10-16 www.pyynikinkesateatteri.com KANTAESITYS KOTKAN KAUPUNGINTEATTERISSA 6.3. Vahva nainen selviää naisethan pitävät tunnetusti Venäjän pystyssä. - Näytelmä ei ole elämäkerta eikä muistelma. Niitä on ammuttu siinä määrin, että lahtelainen Teatteri Vanha Juko tarttui aiheeseen ja toi kantaesityksenä Niskasen teoksen teatterin näyttömölle tammikuussa. Näytelmän käsikirjoituksen pohjana on Mikko Niskasen palkittu elokuva, jossa nurkkaan ajettu pienviljelijä ampui neljä häntä pidättämään tullutta poliisia vuonna 1969. Savonlinnan Teatterissa sai helmikuussa ensi-iltansa oopperalegenda Martti Talvelasta (1935-1989) kertova näytelmä, jonka on kirjoittanut Anneli Kanto. Ohjaaja Juha Luukkonen on tuonut näytelmän erittäin rohkealla sovituksella nykyaikaan. Se on nuoren rohkean naisen kasvutarina ja vapauttava selviytymistarina. Talvela, ensi-ilta 4.2. Suurimman työnsä suomalaisen oopperataiteen puolesta Martti Talvela teki Savonlinnan oopperajuhlien johtajuuskaudellaan 1972-1979. Näytelmän ohjauksesta vastaa Savonlinnan Teatterin johtaja Tiina Luhtaniemi. Se on näytelmä. Sen päähenkilö on karjalaispoika, joka hakee tietään taiteilijaksi. Savonlinnan Teatterissa Martti Talvelan roolissa nähdään Rauman kaupunginteatterin johtaja, näyttelijä Teemu Ojanne. Kuva: Inka Porttila Toivo Pekkanen - Seppo Parkkinen Maailma alkaa vasta Ohjaus Kaisa Korhonen Esitykset Käsikirjoitus Anna-Leena Härkönen Ohjaus Marika Vapaavuori · Lavastus Risto Karhula Enne n 31 lipuis .3.2010 o ta -1 ,50 stetuista 11.6.-7.8.2010 /lipp u Liput 28/25/22 . AJASSA eri teatt Kuva: Aki Loponen Kuva: Petra Tiihonen / Studio Alias. Kuva Pekka Mäkinen Kuva: Inka Porttila KAHDEKSAN SURMANLUOTIA Vanhassa Jukossa Mikko Niskasen klassikkoelokuvan Kahdeksan surmanluotia (1971) valmistumisen jälkeen surmanluoteja on tässä maassa ammuttu enemmän kuin kahdeksan. Kahdeksan surmanluotia kantaesitys Teatteri Vanhassa Jukossa 22.1. Kuva: Jarmo Hirvonen Venäläisen Olga Subbotinan ohjaustyö Helsingissä Helsingin Kaupunginteatterissa on keväällä odotettavissa kiinnostava avaus venäläiseen nykyteatteriin, kun nuoren polven ohjaaja Olga Subbotina saapuu ohjaamaan Ksenia Dragunskajan näytelmän Miltä parta tuntuu. www.kotkanteatteri.fi (05) 234 4170, 234 4199 14. Lipunmyynti puh. - Näytelmä ei ole poliittinen, vaan myytti Venäjästä", Olga sanoo ja jatkaa, teksti on vauhdikas ja syvällinen, ei mitään raskasta kansankuvausta
Parhaissakin perheissä on hauska ja vakava näytelmä, tragikomedia turvattomista ihmisistä yksinäistyvässä yhteiskunnassa. Näytelmä kuvaa yhden nuoren naisen selviytymisestä kuilun partaalta aikana, jolloin meillä oli kaikki hyvin. Kajaaniin näytelmän ohjaa Miko Jaakkola, Turussa Irene Aho. Aivan kuin minua ei olisi, ensi-ilta 17.2. Näytelmä saa ensi-iltansa molemmissa teattereissa samalla kellonlyömällä huhtikussa. Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama näytelmä on kertomus pienten ihmisten pärjäämisestä suuressa maailmassa sekä rajat ylittävästä rakkaudesta mantereella, jolla hyvinvointia riittää yhä harvemmille. Se perustuu kroatialaisen kirjailijan, Slavenka Drakuliin samannimiseen romaaniin ja kertoo nuoresta kyläkoulun opettajasta, joka satojen muiden naisten tavoin joutuu vankileirille Bosnian sodassa 1992. Parhaissakin perheissä ensi-ilta 9.4. Näytelmän rooleissa nähdään Laura Birn, Taneli Mäkelä, Taisto Oksanen, Annika Poijärvi, Valtteri Simonen, Minna Suuronen ja Robin Svartström. Turun Kaupunginteatterissa ja Kajaanin Kaupunginteatterissa 15. Kuva: Tanja Ahola AJASSA eri teatt Kuva: Patrik Pesonius Komedia työvoiman liikkuvuudesta Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämöllä maaliskuussa ensi-iltansa saava Euroopan taivaan alla on jatkoa Ryhmäteatterin Päällystakin aloittamaan työn muutosta käsittelevään esityssarjaan. Näytelmän rooleissa nähdään Elena Leeve, Hannu-Pekka Björkman, Lotta Lehtikari, Jussi Nikkilä, Anni Koistinen ja Alana Saul. Q-teatterissa Sama näytelmä, eri ohjaajat Parhaissakin perheissä on palkitun näytelmäkirjailijan Anna Krogeruksen uusi näytelmä, joka toteutetaan Kajaanin ja Turun Kaupunginteatterien yhteistuotantona. Euroopan taivaan alla ensi-ilta Ryhmäteatterissa 11.3. Kuva: Irja Samoil Naisen selviytymistarina vankileirillä Elena Leeve esittää nuorta kyläkoulun opettajaa Aivan kuin minua ei olisi näytelmässä. Q-teatterin kevään ensi-ilta on teatterin taiteellisen johtajan Antti Hietalan kirjoittama ja ohjaama näytelmä Aivan kuin minua ei olisi
Kaiken pystyy kääntämään yhteiskunnalliseksi. tv-sarjoista Pulkkinen, Remontti ja Firma. Tunnenäyttelijä bisnesmiehen saappaissa Teksti: RAINER SANDELL Tommi Korpela kokee olevansa nykyään onnellisessa asemassa, kun hän saa tehdä töitä niin teatterin lavalla kuin kamerankin edessä. Tommi Korpela esittää yritysvalmentaja Rami Niittymaata, Enterstage Finland Oy:n kylmä- hermoista ja narsistista toimitusjohtajaa. Se ei syki skandaalinkäryisinä otsikkoina medioissa (Kristian Smedsin Tuntematonta sotilasta lukuun ottamatta), mutta sitä tehdään", Juha Jokela kirjoittaa Espoon kaupunginteatterin ohjelmistovihkosessa. Ensi-ilta on 10.2. Tämänkertainen näytelmä on Tommi Korpelalle haaste. Tommi esittää näytelmässä narsistista ja häikäilemätöntä yritysvalmentajaa. Entuudestaan tiedän, että ensi-iltaa kohden tunnelma tiivistyy. Samoilla linjoilla on ohjaaja-käsikirjoittaja Juha Jokela. Hänet tunnetaan mm. Teatterin puolella hänen satiirinsa Mobile Horror ja Fundamentalisti ovat olleet arvostelu- ja yleisömenestyksiä. Tommi istahtaa meikkauspöydän eteen ja alkaa kertoa tulevasta, Espoon kaupunginteatterin uudesta näytelmästä Esitystalous, joka on Juha Jokelan ohjaama ja käsikirjoittama. Maalaan isolla 16. Korpela on työskennellyt Jokelan kanssa ennenkin. Silloin nähdään mitä on syntynyt. Nyky-Suomen koko kuva Esitystalous on huima satiiri politiikasta ja taloudesta. Ensimmäiset viikot näyttelijät ja ohjaaja keskittyivät vain keskustelemaan tekstistä ja käymään sitä kohta kohdalta läpi. Onko tämä pitkään peräänkuulutettua yhteiskunnallista teatteria. Vielä ei hermostuta. Juha Jokela on ruotinut nykymenoa aiemminkin. Vastapelaajina hänellä on demarijohtaja Jaana Sallinen (Ria Kataja) ja sosiologi Hanna Krohn (Henna Hakkarainen). Tommi kysyy. Näytelmässä tarkastellaan nykypäivän ilmiöitä, lööppejä, blogeja ja osavuosikatsauksia, kriittisessä valossa. Päivä on ollut rankka, mikä näkyy miehestä. Mitä yhteiskunnallinen teatteri sitten on. Ensi-iltaan on vajaa kuukausi. Näytelmää on tehty hieman tavallisuudesta poiketen. Haastava teksti vaikeista asioista, hän luonnehtii. Näytelmä elää vielä ja käsikirjoitukseen tehdään viimeisiä viilauksia. Matka maan eturivin näyttelijäksi oli ainakin alkuaikoina vähän kuoppainen. T ommi Korpela (s.1968) saapuu haastatteluun suoraan näytelmän harjoituksista. "Yhteiskunnallista teatteria ei ole järkeä haikailla, koska sitä tehdään koko ajan. Koen olevani tunnenäyttelijä. Vasta sitten siirryttiin näyttämölle
Kuva: Stefan Bremer 17
On yllättävää, että Korpela kertoo kokevansa komedian tekemisen paljon draamaa vaikeammaksi. Lukion ja armeijan jälkeen hän pohti tulevaa, mutta vaihtoehdot olivat vähissä. television puolella. Tommi omaksuikin kaveriporukassa hauskuuttajan roolin. Teatterin puolella Tommi esiintyi Kristian Smedsin ohjaamassa näytelmässä Mental Finland. Tuona aikana Tommi teki muita töitä mm. Oli niin monta juttua peräjälkeen, että minulle tuli selkeä väsähtäminen. Ennen Mental Finlandia Korpela piti puolentoista vuoden tauon teatterista. Kiinnostavaa, pelottavaa, kiihottavaa, Tommi muistelee. Lisäksi volyymi on pienempi kuin näyttämöllä. Näyttelijän kannalta on vapauttavaa ja rikastuttavaa päästä tekemään näytelmiä, elokuvia ja televisiosarjoja. Monet asiat piti opetella kantapään kautta. Murrosiässä hänen hyvä ystävänsä oli töissä teatterikorkeakoulun tarpeistossa. Välillä ohjaaja Antti Raivio vertasi Tommi Korpelan näyttelemistä arabiankielisen Aku Ankan lukemiseen: "Paljon tapahtuu, mutta mitään ei ymmärrä." Oppiminen oli hidasta. Olen haavoittuvampi komediaa tehdessäni, Tommi kertoo. Tervetullut muutos oli muutto Lahteen ja vuoden kestäneet opinnot näyttämötaiteen linjalla. Liput 28/26/23 . Korpela muistetaan myös monista komediarooleistaan: esimerkkeinä palkittu ja kiitetty Studio Julmahuvi sekä hämmennystä herättänyt Ihmebantu. Samoissa tiloissa sijaitsi myös poikien bändin treenikämppä. VAUHDIKAS KOMEDIA Carlo Goldoni Ovela palvelija, kitsas isä, sivistynyt puoskari, mustasukkainen kosija... Tie näyttelijäksi ei ollut kuitenkaan helppo. Lopulta hän kuitenkin pyrki Teatterikorkeakouluun, johon pääsikin toisella kerralla. Paperit olivat huonot ja maleksiminen ja keskikaljoittelu kaveriporukassa oli riistäytymässä käsistä. Edellä mainituissa produktioissa hän on ollut mukana myös käsikirjoittamassa. pensselillä. Juonittelut, rahanahneus ja lemmenhuolet kuljettavat tarinaa yhä syvemmälle ihmiselon koukeroihin. Ohjaus Pentti Kotkaniemi Rooleissa mm. ja kun tapahtumat sijoittuvat sokkeloiseen Venetsiaan, gondolien ja rakkauden kaupunkiin, niin soppa on valmis. Hän pyöräilee kotiin hetkeksi lepäämään. Q-teatterissa hän oli Antti Raivion ohjattavana ja ymmärsi oikeastaan ensimmäisen kerran, että näyttelijäntyö voisi tosiaan olla häntä varten. Hän pitää myös ryhmässä työskentelystä. Tommi ei koe hankalaksi siirtymistä kameran edestä taas teatterin lavalle. Teatterissa puolestaan roolihahmoa pääsee rakentamaan pitkäjänteisemmin verrattuna elokuviin, joissa näytellään pahimmillaan minuutti päivässä. Uusin televisioproduktio on Jimillä alkanut Kenraali Pancho ja Pojat Pohjoiskalotilla. Tommi Korpela pukee ylleen toppa-asun, sillä ulkona paukkuu pakkanen. On kiehtovaa, kun pääsee porukalla luomaan tyhjästä kokonaisen maailman. Tuli tunne, että on päästävä pois ja nopeasti. Haastattelu on päättynyt. Tommi Korpela ei koekaan itseään perinteiseksi komedianäyttelijäksi. Ammattitaidon takana vuosien työ Helsinkiläisestä Tommi Korpelasta tuli näyttelijä sattuman saattelemana. Samaan aikaan televisiossa pyöri Fakta Homma, Tabu ja Velipuolikuu. Armi Toivanen, Ola Tuominen, Petra Karjalainen, Samuli Muje, Toni Harjajärvi, Tommi Eronen Suurella näyttämöllä Lippumyymälä (03) 2 1 78 222, Ryhmät (03) 2 1 78 333. Tommi nauttii suuresti hetkistä, kun yleisö seuraa näyttelijää koko sielullaan. Tämä on näyttelijän arkea. Hän sai Jussi-palkinnon parhaasta miespääosasta elokuvista Putoavia Enkeleitä (2008) ja Miehen työ (2007). 18 ttt-teatteri.fi. Ratkaisut näkee usein sentin päässä, mutta sinne pääseminen voi viedä vuosia, Tommi Korpela kertoo kehittymisestään näyttelijänä. Ehkä jonain päivänä hän kokeilee ohjaamista tai käsikirjoituksen tekemistä. Tommi muistuttaa, että elokuvissa näytellään pätkissä. Irtiotto oli tarpeen. Siinä seurataan Tommi Korpelan, Kari Hietalahden ja pienen chihuahuan edesottamuksia pohjoisen kalavesillä. Näyttelemisen tekniikka on erilaista eri välineissä. Tommi oli mukana myös seuraavissa elokuvissa: Rööperissä, Skavabölen pojissa ja Havukka-ahon ajattelijassa. Vuosien saatossa hän ymmärsi, että näytteleminen on ammatti, jonka hän haluaa hallita. Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.) Tapahtumanumero 21034. Esitystalous on puhtaasti puhenäytelmä, joita olen tehnyt aika vähän. Hän kokee olevansa onnellisessa asemassa saadessaan tehdä töitä niin teatterin lavalla kuin kamerankin edessä. Kuva: Stefan Bremer "Olen haavoittuvampi tehdessäni komediaa" Elettiin 1980-lukua ja Turkan aikaa. Itse en ymmärrä bisnestä lainkaan. Illaksi hän tulee takaisin teatterille ja harjoitukset jatkuvat. Niiden herkkä komiikka on noussut usein muusta kuin itse näyttelijän työstä. Pitää vain luottaa tekstiin, Tommi toteaa. Hän on tehnyt paljon töitä astuessaan toimitusjohtaja Niittymaan saappaisiin. Helsinkiin palattuaan Tommi Korpela pääsi näyttelemään ensin Kellariteatteriin, sitten Q-teatteriin. Ja politiikankin kanssa on vähän niin ja näin. Eri välineet, eri tekniikat Tommi Korpela on ollut paljon esillä viime vuosina. Lopettaminenkin kävi Tommin mielessä. Teatteriseurue kiersi viime talvena, loppukesästä ja alkusyksystä aiheuttamassa hämminkiä pitkin Eurooppaa. Korpela kävi katsomassa Teatterikorkeakoulussa esityksiä, jotka jäivät vaivaamaan nuoren miehen päätä. Minussa ei ole tippaakaan kauppamiehen vikaa
0600 10 020 (5,99 /puh.+pvm) Sibeliustalon lipunmyynti puh. konsertin päättymisen jälkeen. 0600 3939 49 (1,25 /min+pvm), (puhelinvaraukset ma-pe klo 11-17) Ryhmävaraukset: Sinfonia Lahden myyntipalvelu puh. Sibelius-festivaali EXPRESS HelsinkiSibeliustaloHelsinki konserttipäivinä Kiasman edestä (to, pe klo 17 ja la klo 15) ja paluu Sibeliustalolta n. (03) 814 4460 (ma-pe klo 9-16) Ryhmäalennus: joka yhdestoista lippu vapaalippu. Kokkola Events Karleby Pitkänsillankatu 18 b 3 67100 Kokkola p. 044 303 3631 info@kokkolaeventskarleby.com www.kokkolaeventskarleby.com KULTTUURITAPAHTUMIA KOKKOLASSA! Teatterifestivaalit 16.4.2.5.2010 ja 22.10.7.11.2010 12.14.2.2010 Kokkolan Talvitanssit - Vinterdans i Karleby Kokkolan Talviharmonikka 14.21.2.2010 Kokkolan Oopperakesä 1.6.7.2010 Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat 25.7.1.8.2010 Kokkolan Lied -kilpailu 2012 19. Liput: Lippupalvelu, puh. 15 min. Edestakainen matka 17, bussiliput Lippupalvelusta. 0600 10 800 (1,83 /min+pvm), puh
20
Kuva: Rainer Sandell Valokuvataiteilija sukeltaa pintaa syvemmälle Teksti: RAINER SANDELL Susanna Majurin valokuvissa avautuu värikylläinen ja sadunomainen maailma. Hän kertoo työstävänsä kuviensa kautta musiikkia, lauluja ja tarinoita visuaaliseen muotoon. 21
Lumikettu, 2009 Kultakolikot, 2009 "Kun oikein tarkkaan katsoo, väri voi puhutella ja pyytää minua rakentamaan sille näyttämön." S Vesiputous, 2009 22
Tulevaisuudessa hän haluaisi tutkia, mitä muuta hänessä on. Vesi on siveltimen vetoja Vesi on olennainen elementti Susanna Majurin töissä. Vesi on hänelle kuin siveltimen vetoja, jotka muokkaavat kuvattavaa kohdetta. Värit synnyttävät valokuviin määrätyn tunnelman. Tosi erikoinen paikka, Susanna muistelee, minulle jäi kaipaus vedestä ja sinisestä. www.emma.museum. Uuden työskentelytapansa myötä hän pystyy työskentelemään koto-Suomessa. Värit ovat Susannalle tärkeitä ihan tavallisessa arjessakin. Hän on valmistunut Turun taideakatemiasta ja Taideteollisesta korkeakoulusta. Asun Suomessa. Se ilmestyi valokuviin 2002, kun hän löysi itsensä vanhan uima-altaan pohjalta. Mallinsa Susanna löytää suoraan kadulta. Näyttelyn nimi, Vedentutkijan tytär viittaa isään, joka on töissä ympäristökeskuksessa ja tutkii, miten vesistöjä voitaisiin parantaa. Taustoiksi on päätynyt muiden muassa kuva suklaarasian kannesta, sveitsiläisestä alppimaisemasta ja venäläisestä eläinmuseosta. Isä on kannustanut ja auttanut tytärtään milloin lainaamalla autoa kuvausmatkoille ja milloin ripustamalla valoja kuvauspaikoilla. Kuvattavat mallit sukeltavat kankaan päällä. Hän opiskelikin hetken luovaa kirjoittamista. Hänen piti muuttaa työskentelytapojaan, sillä vaarana oli, että hän olisi jäänyt paikoilleen toistamaan samaa. Kuvat näyttelyssä Suomen valokuvataiteen museossa on avautunut Susanna Majurin laaja valokuvanäyttely Vedentutkijan tytär, joka on hänen ensimmäinen laaja yksityisnäyttelynsä Suomessa. Hän teettää matkoillaan ottamistaan valokuvista valtavia, jopa kuusi metriä leveitä vahakankaita, jotka hän upottaa uima-altaan pohjaan. Kun kuulen tärkeän näyttelyuutisen, soitan ensin isälle, vasta sitten poikaystävälle, Susanna hymyilee. Hän puvustaakin mallinsa itse. Kirpputoreilla kuljeskelu tuntuu vapaa-ajalta, mutta se on silti työtäni. Tuntemattomat ihmiset ovat suhtautuneet taiteilijan lähestymiseen myönteisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun he ovat nähneet hänen portfolionsa. Olen suomalainen, Susanna huudahtaa. S Valtavat vahakankaat Susanna Majuri (s.1978) imee hanakasti vaikutteita ympäristöstään. Näyttely on eräänlainen retrospektiivi, jos sellaisesta voi nuoren naisen kohdalla puhua. Otin mukaan teokset, jotka halusin näyttää ihmisille. Isän tyttö Nuorena Susanna Majuri koki itsensä kirjoittajaksi. Minulla ei ole ollut neljään vuoteen isoa näyttelyä Suomessa. Susanna Majuri valitsi näyttelyyn omat suosikkinsa. Susanna Majuri hahmottaa olemistaan valokuvaamisen kautta. Näyttely on kunnianosoitus hänelle. Pian kuvan ottamisen jälkeen Susanna tunsi olevansa sen vanki. Väreissä on vihjeitä ja niiden kanssa on oltava nöyrä. Kun oikein tarkkaan katsoo, väri voi puhutella ja pyytää minua rakentamaan sille näyttämön. Joskus hän löytää itsensä pohtimassa, mikä tarkkaan ottaen on hänen työtään. Kaupan kassalla hän asettelee ostoksensa hihnalle värien mukaan ja kotona vaatekaappi ei ole suinkaan järjestetty käyttötarkoituksen mukaan. Työ ja vapaa-aika? Mallien päällä olevat vaatteet ja niiden värit ovat Susannalle tärkeitä. Susanna ei rohjennut kertoa isälleen tulevan näyttelyn nimeä. Vuosien saatossa Susanna on paneutunut valokuvaamiseen niin, että kaikki siivilöityy enemmän tai vähemmän sen kautta. Susanna Majuri sai osakseen paljon huomiota 2006 ottamallaan valokuvalla Nousuvesi. Töiden värimaailma on valittu tarkkaan ja harkiten. Sitä ajatusta lähdin seuraamaan ja kehittelemään. Tilanne alkoi tuntua kummalliselta. 09-8165 7512. Taiteen maisterille isä on aina ollut tärkeä ihminen. Samoin kirjojen lukeminen ja musiikin kuuntelu on tärkeää töitteni syntymisen kannalta. Susanna kiertelee kirpputoreilla etsien sopivia vaatteita ja tarinoita niiden takana. Vanhimmat työt ovat vuodelta 2002 ja uusimmat ovat valmistuneet tätä näyttelyä varten. Ne ovat Susannan mukaan kytkös maailmaan. Joulupyhinä sisko möläytti asiasta. Hänellä ei ollut kameraa mukana, eikä hänellä ollut aavistustakaan, mitä hän tekisi. Susannan mukaan se tuo kuviin unenomaisuuden, epätoden ja vaaran. Susanna Majuri siirtyi veden alle. Kuvien lähtökohta voi olla periaatteessa mikä tahansa. Altaan siniset kaakelit ottivat taiteilijan syleilyynsä. Aiemmin Susanna työskenteli ulkomailla: Islannissa, Norjassa, Färsaarilla ja Ruotsissa. Hyvä esimerkki tästä on lomamatka Reykjavikiin. Isä vain hymähti, Susanna kertoo helpottuneena. Kampista bussit 106,110. Siinä hän kahlasi jääkylmässä vedessä punainen mekko yllään kohti majakkaa. Vedestä on tullut vuosien mittaan entistä keskeisempi osa Susannan taidetta. Nykyisin hän käy ulkomailla vain "lainaamassa" paikkoja valokuviensa taustoiksi. Usein mielessä on musiikkia, lauluja tai tarinoita, jotka haluan tuoda visuaaliseen muotoon. Käteni eivät riitä siihen, mutta minulla on hyvä mielikuvitus, Susanna naurahtaa. Aluksi luulin, että taidealalla on osattava maalata ja piirtää. Lukion kuvaamataidon opettajan opit ja kannustukset kuitenkin palautuivat mieleen ja Susanna lähti opiskelemaan valokuvausta. Väreillä on tärkeä osa Susannan maailmassa. Kukaan ei ole kieltäytynyt. Unenomaiset kuvat ovat herättäneet huomiota ympäri maailmaa: New Yorkissa, Pietarissa, Tokiossa ja Reykjavikissa. Ehkä ihmiset ovat hieman imarreltujakin, Susanna aprikoi. 24.2.6.6.10 AFRIKAN VOIMA CANDICE BREITZ Ti, pe-su 11-18, ke-to 11-20 Ahertajantie 5, Tapiola Puh. Vesi merkitsee väriä ja maalaamista
Kuva: Kustannusosakeyhtiö Teos / Heini Lehväslaiho 24 Kapellimestarien kapellimestari
Kummatkin vanhemmat soittivat. Nuoret voivat aloittaa 15-vuotiaana. Ei jäänyt aikaa politiikkaan tai urheiluun. - Nuorempana ei päässyt, piti olla aikuinen. - Mitä vanhemmaks tuloo, sitä enemmän täytyy venytellä, muuten muuttuu kiveksi. J Teksti : TUIJA HEIKKILÄ Kapellimestari, säveltäjä, professori, akateemikko, pelimanni Jorma Panula täyttää elokuussa 80 vuotta. Sittemmin orkesteripestit vaihtuivat Turun kautta taas Helsinkiin, Århusiin ja Espooseen. Musiikista piti saada ammatti. Kropan pitää olla kunnossa, että pystyy henkisessä elämässä johonkin. Hän osasi viedä asiaa poikien aivoihin, ja siinä sivussa oppi elämää. Kari Enqvistin viimeisin piti Panulan valveilla haastattelua edeltäneenä yönä. - Menin uruilla melkein diplomiin saakka, mutta aika meni haaskuun, kun urut oli rikki, eikä niillä voinut harjoitella, hän muistelee. Juontuneeko hänen osaamisensa kouluttajana siitä, että hän itse onnistui saamaan erinomaisen opettajan, Leo Funtekin. Itselleen rakkaimpien pääteostensa joukkoon Jorma nostaa oopperat Jaakko Ilkka ja 25. Paulo Coelhon ja Andreï Makinen kirjoja tulee myös luettua. Kahdeksankympin kynnyksellä ei mestari kadu hetkeäkään, että otti musiikin ammatikseen. Hän hakeutui Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle heti kun se oli mahdollista eli 21-vuotiaana. Venytelläkin pitää. Nyt hän iloitsee, että valitsi aikoinaan musiikin ammatikseen. kaikkea taidetta sivuavaa. - Olen kauhean onnellinen siitä, että tällaiseen ammattiin pääsin. Toki 80 vuoteen mahtuu paljon, mutta ei Panula toisin olisi näin jälkeenpäin ajatellenkaan elänyt. Itseään hän kehittääkin, ennen kaikkea lukemalla. Ensimmäiset työpaikat kapellimestarina löytyivät teattereista, ensin Lahden kaupunginteatterista. Jorma Panulalla on Suomen ulkopuolellakin kova maine kapellimestarien kouluttajana. Piti lukea kirjallisuutta, katsella oopperoita ja kuvataidetta Säveltäminen harrastuksena Valmistuttuaan itse Sibelius-Akatemiasta Jorma Panula lähti oppiin ulkomaille, Lundiin ja Hilversumin kapellimestarikursseille. Pohjalaisuus on säilynyt hänessä, vaikka ammatti on vienyt ja vie häntä ympäri maailmaa. Yritän neuvoa heitä, antaa linjoja, mitä kannattaisi opiskella. Mutta Jorma Panula tunnetaan myös laaja-alaisena säveltäjänä: hän on tehnyt niin oopperoita, musikaaleja, klassista, kirkkomusiikkia kun jazzia. - Sellaista ei ole missään muualla maailmalla. - Kun samassa klimpissä ollaan neljä vuotta, tuloo keskusteltua yhtä ja toista. Kymmenisen vuotta sitten Jorma perusti Sibelius-Akatemiaan koulutusmahdollisuuden nuorille. - Se on aivan suurenmoinen, melkein bibliani. - Ihmisten pitäisi lukea paljon enemmän eikä tuijottaa töllötintä. Ja sitten tietysti kuntoa täytyy vaalia. Perhe musisoi yhdessä salonkiorkesterina ja tansseissa ympäri maakuntaa. Egon Fridellin Uuden ajan kulttuurihistoriaa hän mainostaa aina. Myös Panulan opiskelukavereista tuli maamme musiikkielämän nimekkäitä vaikuttajia: Paavo Berglund, Aarre Hemming, Usko Meriläinen... Jokainen päivä on erilainen, eikä ennen kymmentä tartte ruveta mitään tekemään, vaan kolme, neljä tuntia saa kehittää itteänsä. Esko Valtaojan teokset ovat hienoa tietoa. Eero Piirrolle aikanaan tekemäni Peltomiehen rukous oli suosittu ja meni kansaan. - Leo Funtek oli paras, hieno mies. - Amerikkaan en välitä mennä, tulkoon tänne. Jorma Panulan oppilas, kapellimestari Atso Almila on kirjannut siihen keskustelujaan Panulan kanssa. Isän opeilla Jorma opetteli fiulia ja pianonsoittoakin tuli harjoiteltua. Jorma Panula ei tosiaankaan ole haaskannut aikaansa. Siinä aika menee haaskuun. - Ei siitä kukaan tiennyt ja se meni vain muutaman kerran. Eurooppalaisille tarkoitettuna hän haluaa pitää myös nimeään kantavan kapellimestarikilpailun, joka on järjestetty vuodesta 1999 alkaen. Olen kiitollinen, että löysin hänet opettajaksi. Kirkkonummella, jossa Panula asuu, riittää metsäteitä ja puutöitä kuntoiluun. Vierailevana kapellimestarina hän on esiintynyt ympäri maailmaa. Jooga on hyvä asia myös keskittymiselle. Ihmisellä on yksi elämä, ja se menee, kuten menee, hän sanoo. Leo Funtekin opit ovat siis siirtyneet tuleville polville. Monipuolinen slovenialaissyntyinen viulisti, pianisti ja kapellimestari teki elämäntyönsä Suomessa ja toimi Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina 1950-luvun alkupuolen. Tänäkin vuonna Jorma Panula lähtee pitämään mestarikursseja Meksikoon, Milanoon, Pariisiin, Portoon ja Taiwanille. Hänen kouluttamista kapellimestareista saa samanlaisen listan lahjakkuuksia: Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Osmo Vänskä, Atso Almila, Hannu Lintu, Sakari Oramo, Mikko Franck, Susanna Mälkki... Joutilas mies, joka kantaesitettiin Nivalassa 2008. Timo Airaksisen kirjat ovat loistavia, niissä on huumori mukana. Niin tuloo yksilöitä, eikä kloonattuja keskenkasvuisia, Jorma Panula painottaa. - Se on harrastus, piruuttani kirjoittelen, hän vähättelee. Oppilaat kiittelevät myös opettajan heihin iskostamaa hyvää yhteishenkeä. Sitä seurasivat Tampereen Teatteri, Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri ja Suomen Kansallisooppera. Funtekin opeilla Kipinä musiikkiin tuli Jorma Panulalle verenperintönä kotoa. - Muuten tuloo niin pirusti aasialaisia ja amerikkalaisia, Jorma Panula painottaa pohjalaisittain. Kirjojen mies Maaliskuussa ilmestyy kirja Vaistoa on vaikia opettaa. - Paremmin ja paremmin olisin tietysti tehnyt, mutta katumista en ymmärrä ollenkaan. Lempikirjoja ja -kirjailijoita on monta, monet niistä filosofiaa. Niinpä 18-vuotias Jorma hakeutui Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan kanttori-urkuriksi. Se kiersi ainakin 70 kirkossa. Jorma Panula syntyi Kauhajoella. Jorma Panula seurasi opettajansa jalanjälkiä ja työskenteli 20 vuotta Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina
Orkestereiden vierailevat tähdet Kuva: Marco Borggreve 1 2 3 Kuva: Petr Skvrn Kuva:Anders Krison 5 6 7 10 8 9 Kuva: Heikki Tuuli 12 26
Konsertin johtaa John Storgårds. toukokuuta. 8. 3. 12. 11. LAPIN KAMARIORKESTERI / Lisa Smirnova Itävaltalainen pianisti Lisa Smirnova esiintyy Lapin kamariorkesterin Kamarisinfoniakonsertissa Rovaniemen kirkossa 25. KYMI SINFONIETTA / Andrew Lawrence-King Kymi Sinfonietta jatkaa Bachin Brandenburgilaisten konserttojen sarjaa vanhan musiikin spesialistin, kapellimestari ja cembalistin Andrew LawrenceKingin johdolla Kotkan Konserttitalolla 4.3. huhtikuuta. Konsertin johtaa kapellimestari Atso Almila. Solistina nähdään ykköshuilisteihin lukeutuva Sharon Bezaly. KUOPION KAUPUNGINORKESTERI / Krzysztof Penderecki Kuopion kaupunginorkesterin kevään Sinfoniasarjan tähtihetki on Krzysztof Pendereckin, yhden aikamme merkittävimmän säveltäjän vierailu Kuopion Musiikkikeskuksessa 4. JOENSUUN KAUPUNGINORKESTERI / Happoradio Rockyhtye Happoradio esiintyy ensimmäistä kertaa yhdessä sinfoniaorkesterin kanssa Joensuun kaupunginorkesterin konsertissa Carelia-salissa 21. JYVÄSKYLÄ SINFONIA / Jana Bouskova Tsekkiläinen harpisti Jana Bouskova esiintyy Jyväskylä Sinfonian solistina Jyväskylän teatteritalossa 14. TAMPERE FILHARMONIA / Anna-Maria Helsing Nuoriin suomalaisiin kapellimestarilahjakkuuksiin kuuluva Anna-Maria Helsing esiintyy Tampere Biennalessa ensimmäisen kerran Tampere Filharmonian johtajana 16. ja Kouvolan kaupungintalolla 5.3. helmikuuta. Konsertin toinen harppusolisti on Fabrice Pierce. PORI SINFONIETTA / Lise de la Salle Ranskalainen pianisti Lise de la Salle vierailee Pori Sinfoniettan solistina Kevään juhlaa konsertissa Porin Promenadisalissa 20. huhtikuuta. RADION SINFONIAORKESTERI / Anne Sofie von Otter Ruotsalainen mezzosopraano Anne Sofie von Otter esiintyy Radion sinfoniaorkesterin solistina orkesterin kevätkauden viimeisessä konsertissa Johanneksen kirkossa 27. 6. Ohjelmassa on Haydnin Viulukonsertto C. Kuva: Olli Herranen 5. toukokuuta. toukokuuta. 7. KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERI / Minna Pensola Viulisti Minna Pensola vierailee Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin solistina Snellman-salissa Kokkolassa 15. maaliskuuta. 4 Kuva: Deutche Grammophone 1. SINFONIA LAHTI / Sharon Bezaly 60-vuotias Sinfonia Lahti juhlistaa 10-vuotista taivaltaan Sibeliustalossa Okko Kamun johtamalla juhlakonsertilla 11. kesäkuuta. Konsertissa kuullaan Aram Hatsaturjanin viulukonsertto huiluversiona. 4. TURUN FILHARMONINEN ORKESTERI / Klovni Dodo Pikku kakkosesta tuttu Klovni Dodo, Jari Siljamäki, vierailee Turun Filharmonisen orkesterin Naurua, ihmeitä ja hulvatonta menoa konsertissa 25. 10. Lisäksi hänet nähdään orkesterin solistina. maaliskuuta. toukokuuta. Kuva: Heiko Hellwig 11 Kuva: Hans Blossey Kuva: Sony BMG/ AJ Savolainen 13 27. 2. Mukanaan hän tuo säveltämänsä käyrätorvikonserton Winterreise sekä käyrätorvitaiteilija Radovan Vlatkovicin. 9. maaliskuuta. HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI / Alina Pogostkina Huippuviulisti Alina Pogostkina esittää vähemmän tutun Frederick Deliuksen viulukonserton Helsingin kaupunginorkesterin solistina Finlandia-talossa 3. TAPIOLA SINFONIETTA / Tabea Zimmermann Saksalainen alttoviulisti Tabea Zimmermann johtaa Tapiola Sinfoniettaa Tapiolassasalissa, Espoossa 7. toukokuuta. 13
Arvostan myös Jari Tervon laajaa perspektiiviä ja huumorilla höystettyä tapaa kertoa tarinansa. - Pidän Kjell Westön kirjojen tunnelmasta. - Kyllä sekä kulttuuriin että urheiluun. - Teatterissa minuun voi törmätä niin Turussa kuin Helsingissäkin. Viime vuonna näin ABBA:n Mamma Mia-musikaalin New Yorkin Broadwaylla. 28. - Kuuntelen mielelläni kotimaisia viihdeartisteja ja rockbändejä. on jäänyt mieleenne kaikkein kiehtovimpana. Viime vuoden parhaimmat kokemukset sain Eppu Normaalin parissa Turun Ruisrockissa sekä Pori Jazzeissa, jossa Erja Lyytinen todella hurmasi. Käynti Kennedy Memorian libraryssa Bostonissa jäi mieleeni aivan erityisesti. Mitä menette kuuntelemaan ja miksi. Mitä teitä kiinnostavaa kirjallisuutta on ilmestynyt. - Luin joulun alla Kjell Westön Älä käy yksin yöhön, josta pidin kovasti. - Kävin juuri katsomassa Viiruksen näytelmän Detta har hänt. Se oli veret seisauttava kokemus. Onko jokin tai useampi kirjailija, jonka kirjoja mielellänne luette ja mikä hänen tai heidän kirjoissaan kiehtoo. Menen maaliskuussa New Yorkiin ja ajattelin katsoa Billy Elliott the Musicalin Broadwaylla. Jos menee ministerinä, vierailusta tulee usein liian virallinen ja itse taidekokemus jää kokematta. - Ehkä kerran kahdessa kuukaudessa ja usein yksityishenkilönä. Luetteko myös runoja, jos niin kenen runoja luette mieluiten ja miksi. Mikä ulkomaan käyntikohde: teatteri, näyttely tms. Mitä kiinnostavia konsertteja löytyy talven ja kevään konserttitarjonnasta. Miten paljon käytte taidenäyttelyissä. Kommentoitteko elokuvaa. Käyttekö usein oopperassa. - Suhteellisen normaali, jonka mieltymykset tulevat kirjakauppias-isäni ja museo-opas-äitini kautta. Minulla olisi huomattavasti enemmän halua kuluttaa kulttuuria, kuin mitä on aikaa! Onko Suomessa jokin kulttuurilaitos, jossa teihin törmää useamman kerran vuodessa. Mitä kotimaista elokuvaa olette viimeksi käynyt katsomassa. - Täytyy myöntää, että harvemmin. Erittäin tunnepitoinen elokuva! Viime syksynä ja talvella on julkaistu useita uutuuskirjoja. Löytyykö kevyemmän musiikin puolelta artisteja, joita kuuntelette mieluiten. Onko mielessänne jokin ajankohtainen/ tuleva näyttely, mihin aiotte tutustua. - Olen tutustunut Turun ja Helsingin filharmonisten orkestereiden ohjelmistoon, jos kenties olisi joku vapaa ilta, jolloin pääsisi näistä esityksistä nauttimaan. Viimeksi häneen teki vaikutuksen elokuva Täällä Pohjantähden alla sekä Teatteri Viiruksessa esitetty näytelmä Detta har hänt. Minkälainen kulttuurin kuluttaja olette. - Täällä Pohjantähden alla. Kun matkustatte, niin tutustutteko matkakohteenne kulttuuritarjontaan. - Kerran, pari vuodessa. - Arte r.y:n 50-vuotisnäyttely Wäinö Aaltosen museossa Turussa. Keskeisin ongelmani nyt on kuitenkin aikaa vaativan työn aiheuttama ajanpuute. Se oli loistava. Onko teillä mielessänne jokin näytelmä tai useampi tänä keväänä, jonka haluatte nähdä. Stefan Wallinin PARASTA KULTTUURIA Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin pyrkii kiireistään huolimatta käymään usein teattereissa, elokuvissa ja taidenäyttelyissä. Miksi näin kävi, en käsitä vieläkään. - Useampi näyttely USA:ssa on jäänyt mieleen. Luin myös kahden suomenruotsalaisen toimittajan kirjan Nyttiga idioter, jossa pohdittiin miksi niin monesta suomenruotsalaisesta älyköstä tuli 70-luvulla taistolainen
Valok na han . Perhehistoriikki tulvii ailahtelevia tunteita ja tarjoaa riemastuttavia oivalluksia aikuisuudesta. Teillä ei ollut nimiä 3.4. 29.5.2010 Kino Sammossa Käsikirjoitus Reko Lundán Ohjaus Viivi Saarela LIPUT: Peruslippu 22 Eläkeläiset 18 Opiskelijat/lapset 13 Yli 30 hengen ryhmät à 20 ike O uk Katso kevään 2010 koko ohjelmisto: www.rnt.fi Riihimäen Nuorisoteatteri Suokatu 9, Riihimäki sia va lvo oS uo me n nä ytelm äki o uva J rjailijaliitto ry. en ron Tir TEATTERIN LIPUNMYYNTI (019) 764 6610 (pvm) ja 29. SPOTTI Lasten teatteripäivät Haku katselmukseen päättyy 15.2.2010 S 24.-25.4.2010 Riihimäki Aina joku eksyy -näytelmä kertoo tarinaa vähä vähältä alkoholisoituvasta äidistä, yksinhuoltajaisästä ja kaksosista, jotka elävät lapsen elämää aikuisten ehdoilla
Kreetta Onkelille tuo vaihe koitti jokin aika sitten. Kutsumus on stand up-proosaa vakavalta pohjalta, Kreetta Onkeli kuvaa. Maineikasta esikoista seurasi pitkä julkaisutauko. Kutsumus on minun omakuvani. Siinä on monia henkilöitä. Kirja julkaistaan Jyväskylän kirjamessuilla maaliskuun lopulla. Stand up Teksti: ANNA-LEENA EKROOS -proosaa vakavalta pohjalta Kirjailija Kreetta Onkeli kuvaa itseään varsinaiseksi hiojaksi, joka hinkkaa ja hinkkaa käsikirjoitusta, joka muuttuu lukuisia kertoja ennen valmistumistaan. Se kertoo kirjailijan ammatista ja elämästä. M 30 oni kirjailija pohtii jossain vaiheessa uraansa, kirjoittamisensa mielekkyyttä. Päähenkilöitä kirjassa on kaksi: kertoja eli Sanelma Salminen ja Gunnevi Björkenheim. Mukana on myös kustantajan näkökulma, mutta sen osuus on vähäisempi. Pohdinnoista kypsyi Kutsumus -romaani kirjailijan ammatista ja elämästä. Blokki helpotti viimein ja vuonna 2003 ilmestyi novellikokoelma Tervetuloa paratiisiin. Sitä seurasivat pienoisromaani Beige (2005), kolumnikokoelma Luulotieteen kandidaatti (2007), ja kolmas romaani Kotirouva (2007). Ilonen talo (1996) muodostui tapaukseksi isolla t:llä. Hätkähdyttävän avoin kuvaus lapsuudesta alkoholismin varjossa vetosi niin kriitikoihin kuin lukijoihinkin. Muodoltaan Kutsumus on pienoisromaani. Uusi romaani Kutsumus on Kreetta Onkelin omakuva. - Onkelin tyylillä ei tiiliskiviä kirjoiteta. Punaisena lankana Kreetta Onkelin tuotannossa kulkee inhimillisyys. Björkenheim taas singahtaa kansallisrunoilijaksi yhdellä kokoelmalla ja osaa myös ottaa ilon irti asemastaan. Kirja sai Kalevi Jäntin palkinnon, haastattelu- ja esiintymis- pyyntöjä sateli. Mitta on luonteva lyhyttä ja lakonista lausetta kirjoittavalle Kreetta Onkelille. - Kuvataiteessa eräs tyylisuunta on taiteilijan omakuvat. Salmista Kreetta Onkeli luonnehtii köyhäksi työmyyräksi, jonka kirjoja ei lue kukaan. Kyllä Kreetta noinakin vuosina kirjoitti: kolumneja, tv- ja elokuvakäsikirjoituksia, kaikenlaista, mutta se toinen romaani, se ei vain suostunut tulemaan. Niukka tyyli on ansio ja kirous, ei kaiketi valittavissa oleva asia, hän pohtii. Punaisena lankana inhimillisyys Keski-Suomessa, pienessä Luhangan kunnassa varttuneen, nykyisin Helsingissä asuvan Kreetta Onkelin kirjailijan ura alkoi neljätoista vuotta sitten. Ajatus siitä, että riitämme, keskeneräisinäkin.. Vaikka kertomuksessa on yksi kertoja, sanoisin, että kaikki henkilöt kertovat oman urani eri vaiheista
Kesken työvireen mieleeni tuleekin, onko vintillä tallella eräs pahvilaatikko täynnä vanhoja maaleja. Matalapaine jatkuu. Että olen kuitenkin selvinnyt sekä ihmisenä että kirjailijana, lapsuudenkokemuksistani huolimatta. - Jokainen työpäiväni on jumituksen kukistamista. Iltaisin luen. Parin viikon päästä yllättäen tekstiä tulee sivu. Kuva: Salla Leskinen Kreetta Onkeli tarkastelee maaliskuussa ilmestyvässä Kutsumuksessa kirjailijan työtä. Lähden ulos. Suurin osa suomalaisista lukee mie- luiten kuvailevalla tyylillä kirjoitetun romaanin, jossa on 500 sivua ja kytkös historiaan tai todellisiin ihmisiin kuten poliitikkoihin. Ja on tietysti mahtavaa nähdä omia kirjoja kirjaston hyllyssä. - Kun joku kertoo lukeneensa jonkun kirjani ja on saanut siitä jotain. Kirjoitan aamupäivisin. Seuraavan kirjan aihe on jo kirkastunut Kreetalle, mutta ennen sen kimppuun käymistä myös kolumnistina tunnettu kirjailija aikoo keskittyä lehtitöihin. Minä en ole kirjailija, joka istuu kansallisarkistossa. Sitten keksin ehkä kaksi lausetta lisää. Sitten mietin, miksi minä olen kirjailija, enkä järkevä ihminen jolla on tutkinto, työpaikka ja kuukausipalkka. On kiva kirjoittaa välillä lehteen, koska ne ilmestyvät usein ja niinpä onnistumisen elämyksiä kokee niissä hommissa useammin. - Täytän tänä vuonna 40, ja jos ajattelen kirjailijan työtä vasten taustaani, niin onhan se hieno vääntö, noin yleisesti ajateltuna. Tulee tunne, että on tehnyt jotain. Lisäksi minulle on merkittävää se, että olen pystynyt sittenkin jatkamaan kirjoittamista esikoisen jälkeen, vaikka oli seitsemän vuoden tauko, Kreetta jatkaa pohdintaa. Lehtitöitä ennen romaania - Kirjailijan osa Suomessa ei ole ylipäätään helppo, Kreetta Onkeli huomauttaa. Tyylilajina romaanissa on satiiri. Matalapainetta ja vanhoja maaleja Kutsumuksessa Kreetta kertoo työskentelytavoistaan. 31. - Taloudellinen asema ei ole häävi ja kansan lukumaku on varsin kapea. Seuraavana aamuna yleensä poistan kaksi kolmasosaa edellispäivän kirjoituksesta, ja muokkaan jäljelle jääneitä lauseita. - Nurinkurista, mutta niistä saa enemmän palautetta kuin kirjoista, lisäksi tarvitsen vähän rahaakin. Suren hetken kohtaloani. Osapäiväpalkka, osapäivätyö. Sitten lähden talvella joko hiihtämään tai luistelemaan tai kesällä uimaan. Entä ne valonpilkahdukset, hetket, jolloin tuntuu että yksinäinen puurtaminen sittenkin kannattaa. Hän kuvaa itseään varsinaiseksi hiojaksi, joka hinkkaa ja hinkkaa käsikirjoitusta, joka muuttuu lukuisia kertoja ennen valmistumistaan. Pohdiskelen
Kustantajan mukaan tavoitat mainiosti pienen lapsen tavan katsoa maailmaa. Prinsessa vietti yli viisikymmentä vuotta Kellokosken mielisairaalassa ja saavutti valovoimaisella ja rakastettavalla persoonallaan niin potilastovereiden kuin hoitohenkilökunnankin kunnioituksen ja arvostuksen. Kirjoitusrupeama oli Peter Franzénin mielestä antoisa vaikkakin välillä kovin pitkältä tuntuva matka. 32. Suomessa kun on joskus niinkin, että ihmisten oletetaan pysyvän omissa lokeroissaan, sinun siis näyttelijänä. Osaksi senkin takia, että romaani käsittelee asioita, joita koin itse lapsena, Peter vastaa. Kyyniseksi ei pidä suostua Kirjoitusrupeamaa Peter Franzén kuvaa antoisaksi ja pitkäksi matkaksi. Meni kuitenkin hetken aikaa ennen kuin olin varma, että jos jotakin kirjoitan, sen täytyy olla tarina, joka oli muhinut pitkään mielessäni, Peter kertoo. Varmasti tulen kohtaamaan kritiikkiä, joka saattaa ottaa päähän, mutta kaikesta oppii, kunhan ei opi kyyniseksi. Kun lapsuus menee rikki Teksti: ANNA-LEENA EKROOS Suomen Yksi lensi yli käenpesän? Los Angelesissa asuvan Peter Franzénin elokuvallisiin uutisiin kuuluu rooli Arto Halosen syyskuussa ensi-iltansa saavassa Prinsessa elokuvassa. Oma roolini on melko pieni, mutta haasteellinen ja paikoitellen jopa rankka. Olet itsekin pienen pojan isä. Peter piti aihetta erittäin mielenkiintoisena, mutta juuri silloin hänellä ei ollut halua ryhtyä analysoimaan tai jakamaan omia kokemuksiaan. - Ilman muuta jännittää, mutta se on osa taiteilijana olemisen mielekkyyttä. Tositapahtumiin pohjautuva elokuva kertoo Kellokosken prinsessan eli Anna Lappalaisen tarinan. Olin sinä vuonna ollut mukana kuudessa elokuvassa viidessä maassa ja Hannun idea oli, että kirjoittaisin kirjan elokuvanäyttelemisestä. - Minulla näet oli jo oma aihe valmiina. - Isäksi tuleminen on vaikuttanut siihen, että halusin saattaa romaanin loppuun. Suositun, yli neljässäkymmenessä elokuvassa ja tv-sarjassa esiintyneen näyttelijän esikoisromaani ilmestyy maaliskuun lopulla. Vaikuttiko isyytesi romaanin syntyyn. Kun luo uutta ja antaa itsestään palasia muiden nähtäväksi, siinä on kaikkea mitä elämässä kuuluukin olla. Parhaimmillaan elokuva saattaa kaventaa tabua niin sanotusti terveiden ja hullujen välillä. Tänä aikana olen saanut tehdä myös hyvin mielenkiintoisia elokuvia, ja niitä tehdessä kirjoitusrytmi luonnollisesti katosi ja ajatukset täyttyivät muilla asioilla. Näyttelijän polku kirjailijaksi alkoi kustantajan lähestymisestä. Elokuvan nimiroolin näyttelee Katja Kukkola. Siitä voi tulla Suomen Yksi Lensi Yli Käenpesän -tyyppinen elokuva, naisen näkökulmasta. Mitä tapahtuu, kun lapsen palvoma kuva vanhemmistaan täydellisinä olentoina menee rikki ja arjen yllä leijuva uhka muuttuu jokapäiväiseksi, kuuluu kirjan olennainen kysymys. Jos aloittaisin kirjoittamisen nyt, ehkä osaisin jakaa aikani toisin, Peter pohtii. - Olen aina ollut kiinnostunut kirjoittamisesta, ja kun Hannu Harju Tammesta otti yhteyttä, olin hyvin otettu. Vähitellen idylliin tulee säröjä, keittiöstä alkaa kuulua öisin riidan ääniä ja itkua. Kuva: Tammi / Charlotta Boucht P eter Franzén on kirjakevään yllätysnimi. Sitten isä katoaa ja äiti vie perheen lapset isovanhempien luokse. Peter Franzén on kirjakevään yllätysnimi. Tuo tarina sai nimekseen Tumman veden päällä ja se kertoo pienen pojan kasvusta. Pojan maailma on ensin lämpöisen aurinkoinen: päivät kuluvat äidin ja isän turvallisessa seurassa leikkien, syöden ja ulkoillen. Omakohtainen romaani Tumman veden päällä kertoo pienen pojan kasvutarinan. - Kirjoittaessa meni viisi vuotta. Jännittääkö romaanin vastaanotto sinua. - Prinsessan käsikirjoitus on mielestäni hieno ja näyttelijät valittu loistavasti
Kuva: Tampereen Teatteri/Harri Hinkka 34
Muistan, kun kävin aamulla hakemassa Hesarin ja luin siitä, ketkä oli hyväksytty teatterikouluun. Jälkimmäisellä kerralla sinne haluttiin vain ylioppilaita, ja meitä tipahti sen vuoksi kaksi tyttöä pois viimeisestä vaiheesta. Siihen oli luonnollinen selitys. Olin tehnyt oppilassopimuksenkin vain vuodeksi, kun olin niin varma pääsystäni ja jouduin rukoilemaan itseni takaisin teatteriin. Unelma alkoi toteutua Porin Teatterissa, kun hän pääsi Salli Karunan oppilaskouluun. Tuija Vuolle 50 vuotta näyttämöllä Teksti: TUIJA HEIKKILÄ T Tampereen Teatterin näyttelijä Tuija Vuolle vietti ystävänpäivänä 50-vuotistaiteilijajuhlaansa näytelmällä Puhdistus. - Erkki oli puheenjohtaja ja minä sihteeri. - Ville Salminen Televisioteatterista kävi Porissa katsomassa monta juttuani ja vei minua syömäänkin. Jo pienenä tyttönä hän halusi näyttelijäksi. Niinpä Simo Tavaste soitti minulle, ja sovin heti tulevani heille. Tampereen Teatterille Tuija Vuolle onkin ollut uskollinen koko uransa ajan. Äidin ammatti ei Tuijaa kuitenkaan kiehtonut, näyttämölle piti päästä. En voinut käsittää, ettei nimeni ole listassa. - Pyrin kahdesti teatterikouluun. Heti Tuijalla riitti töitä, ja kahden oppilasvuoden jälkeen, 1963, nuori näyttelijätär saattoi allekirjoittaa ensimmäisen ammattisopimuksensa. - Keväällä alettiin seurustella, heinäkuussa mentiin kihloihin, elokuussa naimisiin ja syksyllä muutettiin Tampereelle. Mutta toisin oli käydä. Porista löytyi myös puoliso, Erkki Wessman, Manuskript 63 nimisestä kulttuuriyhdistyksestä. Tuijan äiti Rauha Vuolle oli parturi, ja parturiliikkeessä hän charmikkaaseen näyttelijään tutustuikin. Hänen upealle uralleen on mahtunut lähes 150 roolia Niskavuoren Loviisasta Hamletin portinvartijaan ja Maalaiskomedian Viola Turpeiseen. Teatteri on kuulunut Tuija Vuolteen elämään aina. - Isäni Antti Vuolle oli Kajaanin teatterin suosittu näyttelijä. - Tampereen Teatterissa oli kuultu minusta Porissa ohjanneelta Hilkka Silaselta. Kun kerroin hänelle tehneeni sopimuksen Tampereelle, hän sanoi, että voi sinä tyhmä tyttö, etkö sinä ollenkaan ymmärrä, miksi olen laukannut siellä! Myös eteläinen naapurimaamme oli vähällä saada Tuijan näyttämöilleen. 35. Romanssi syttyi vauhdilla. Silloin vuosi oli 1965. 45 vuotta Tampereella Aiemmin teattereissa oli käytäntö, että työsopimuksia sai tehdä vain maaliskuussa kahden viikon aikana. Äiti aina sanoi, että hänpä nappasi komean Antin, Tuija Vuolle nauraa
Tuijan kiinnostavat pääosat vaihtuivat Papin perheen Maijusta, Neiti Julien ja Romeon ja Jeannetten nimiosiin, Nukkekodin Noraan ja Salaman Sen tavallisen tarinan Eeliin. TV-mainoksissakin Tuijaa on nähty. - Nyt niistä töistä on taas taloudel- Pääosasta toiseen Lahjakas näyttelijä sai jo varhain näyttää monipuolisuutensa. Sellaisia ovat olleet Lokki ja Rikos ja rangaistus. Pahinta siinä on se, että tietää näytelmän tapahtumien olevan totta. Aran tytön oppivuodet Vaikka Tuija Vuolle oli otettu päästessään töihin Tampereelle, oli alku hankalaa. Usein samoissa komedioissa näytteli myös yleisön rakastama Ritva Valkama. Jotkut näytelmät ovat tulleet Tuija Vuolteelle hyvinkin tutuiksi, koska hän on näytellyt niissä eri aikoina eri rooleissa. Hilkka Silanen sanoi, että kaikki ohjaajathan sinun kanssasi haluaa töitä tehdä. - Sitten minulla on ollut näitä epäsovinnaisia äitihahmoja. - Saatuani selville, kuinka Mary pitää näytellä, oli sitä aivan mieletön esittää. Alkuun koin olevani niin taitamaton, ettei ollut ihme, etteivät tykänneetkään. Niinpä hän vei minut Kansallisteatteriin ja sieltä kaivettiin minulle ihana vaate. - Helge nauroi, että luuletko sää tyttö, että kukaan uskoo, että pystyt keskittymään täällä tuollaisen lukemiseen. Varsinaiset yleisönsuosikit ovat olleet Reinikainen sekä Maalaiskomedia-sarjat, joita uusitaan jatkuvasti, myös tällä hetkellä. Ne ovat niin hienoja hetkiä, niitä varten tätä työtä tekee. Viro on kuitenkin vaivihkaa vaikuttanut Tuija Vuolteen elämässä: Hänen ja Erkki Wessmannin poika Jaan nimittäin sai nimensä erään Vanemuine -teatterin näyttelijän nimen innoittamana. Vanhempi näyttelijä Helge Hansila taisi nähdä ujon kollegansa läpi. - Puhdistuksen jälkeen olen kuin hakattu, henkisesti ja fyysisesti. "Puhdistuksen jälkeen olen kuin hakattu, henkisesti ja fyysisesti. - Olin tosi kovassa seurassa. Mutta sitten rakastuin hahmoon. Loviisasta tulikin Tuija Vuolteelle suuri voitto, yksi parhaimmista. - Olin silloin vielä hirveän arka ja pelkäsin, että minua pidetään tyhmänä. - Se oli minun pelastukseni, koska työnteko opettaa. - Kampaajamme kerran muisteli minun tulleen näyttämöltä sanoen, etteivät ne tykkää musta yhtään. Vuosikymmenet yleisö on jo tiennyt Tuija Vuolteen tekevän hyvää työtä. näytteleminen muuttuu painottomaksi ja kuljettaa itse itseään vaatimatta ponnistusta. - Kun sain tehtäväkseni näytellä Niskavuoren naisten Loviisaa, ajattelin, että voi Vuolle-parka, kuinka sinun oikein käy. Toinen samanlainen oli Pitkän päivän matka yöhön -näytelmän huumeriippuvainen äiti. Vierailut ja sympatiat Viroon ovat nousseet jälleen Tuijan mieleen nyt, kun hän näyttelee Aliide Truun roolin Sofi Oksasen näytelmässä Puhdistus. Mikko Rantanivan äitinäkin olen ollut varmaan neljä, viisi kertaa. Sittenkin televisioon Vaikka Televisioteatteri ei saanutkaan Tuija Vuolletta leipiinsä, on hän tullut tunnetuksi myös tv:stä. Ura alkoi 1965 Anouilh´n Isien koululla. Silloin 36. Kiitos hänelle kauniista eleestä! Seuraava tv-työ oli sarja Terveysasema Mirkku Myrsky, jossa Tuijalla oli nimirooli. Sitä seurasi runsaasti pisteohjelmia, kuten Lossi ja Haavikon Sulka. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta työskennellä Virossa ja ottaa minut mukaan. Mutta minä sanoin, ettei tule kuuloonkaan. Pahinta siinä on se, että tietää näytelmän tapahtumien olevan totta." Suomen talvisota uuden ajan iloinen iltamatapahtuma pienoisnäytelmiä, musiikkia, runoja, tanssia ja pakotonta yhdessäoloa ainutlaatuisessa paketissa 6.3.8.5.2010 vierailuohjaus Masi Eskolin OHJELMISTO ESITTÄYTYY NETISSÄ: Liput (013) 267 5222 tai Lippupalvelun lippukaupoista kautta maan. kaupunginteatteri.jns.fi - Erkki oli Satakunnan Työn toimitussihteeri. Bulevardikomedioihin suhtaudutaan halveksivasti, mutta missään ei opi rytmiä ja yleisökontaktia kuten niissä. Kyllikki Forssell tykkäsi, ettei puvuston tarjoama puku lainkaan sovi esittämälleni nuorelle naiselle. Siihen loppui kirjojen vienti lämpiöön! Töitä nuori tulokas, Tuija sai heti paljon. - Sitten tuli peräkkäin Kaktuksenkukka ja Tyttö sopassa ja liuta muita komedioita ja farsseja. - K-kauppa laajensi 1960-ja 1970-luvuilla valikoimaansa, ja kävin joka kuukausi Helsingissä tekemässä uuden mainoksen. Niinpä luin lämpiön nurkassa hienoja kirjoja, kerran Henri Troyat´n Dostojevski-tutkimusta. Siinä näyttelivät myös Jussi Jurkka, Esko Salminen ja Kyllikki Forssell. Teatterien palkat olivat pienet ja televisiotyöt tuottoisia. Se johtui siitä, että olin altis ottamaan ohjeita vastaan. Ensimmäinen rooli Tampereella oli Hyväsydämisiä hupsuja -näytelmässä
Intohimo työhön ei ole sammunut. - Olen kotikissa ja tykkään puuhata täällä. - On ollut niin paljon oppimista, etten ole leipiintynyt missään vaiheessa. Kipinä on samanlainen kuin 50 vuot- ta sitten, ja se on minusta ihanaa. VA L O K U VAT L A U R I L U N D A H L T I M O PA R V E L A MUSIKAALI MARKO PURO · MILKO LEHTO · MIMMI RESMAN · PETTERI PIETIÄINEN Musiikkiteatteri Kapsäkki Hämeentie 68, 00550 Helsinki www.kapsakki.fi Liput 28 18 , Lippupiste ma-su 7-22 p. - Minulla on sellainen jännitysjutun aihe, pitäisi vain alkaa kirjoittaa. Toppilan Möljällä Oulussa onkin melkoinen katsomo: sinne mahtuu yli 2 500 henkeä. Tuija Vuolteen 50 näyttelijävuotta valokuvina ja mainosjulisteina näyttelyyn on koottu hänen uransa varrelta valokuvia ja teatterijulisteita Näyttely on avoinna yleisölle esityspäivinä tuntia ennen esityksen alkua, aina toukokuun loppuun asti. Kuva: Markku Ruottinen Kuva: Tampereen Teatteri/Harri Hinkka Tuija Vuolle nähdään ensi kesänä Oulussa,Toppilan Möljässä, missä hän esittää Vain Muutaman Huijarin Tähden -näytelmässä Viola Turpeista. SAAKKA 37. - Kun täysi katsomo seisoo kiitoksissa, se on häkellyttävä näky! Kauniissa ja tyylikkäässä kodissaan Tuija Vuolle viihtyy parhaiten. Tuija Vuolteen pitkää uraa näyttelijänä esittelevä näyttely avautui Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämön yleisölämpiössä helmikuun alussa. Jo heinäkuussa Tuija Vuolle nähdään Oulussa, jossa esitetään Maalaiskomediasta osa Vain muutaman huijarin tähden. - Olemme esittäneet saman työryhmän kanssa edellisinä kesinä Mooseksen perinnön ja Turvetta ja timantteja. Työt eivät eläkkeelläkään lopu. Nyt kevätkaudella hänet voi nähdä Tampereen Teatterissa Aliide Truun roolissa näytelmässä Puhdistus. lista hyötyä, kun jään kesäkuun alussa eläkkeelle. Intohimo työhön pitää Viisikymmentä vuotta näyttämöllä ei Tuija Vuolteen mukaan tunnu viideltäkymmeneltä vuodelta. Kirjoittaminenkin kiehtoo Tuijaa. Olen kova ompelemaan ja kutomaan. Ehkä näemme sen pääosassa erää- nä päivänä Tuija Vuolteen. 0600 900 900 (1,75 / min+pvm) tai www.lippu.fi · Ryhmät: liput@kapsakki.fi ENSI-ILTA 28.2.2010, ESITYKSET 9.4
Sellorockia isolla 38 intohimolla
Kuvat: Ralf Strathmann Teksti : ANNA-LEENA EKROOS Teini-ikään päässyt Apocalyptica suuntaa kevättalvella kauan kaivatulle Suomen kiertueelle. Bändin ainutlaatuista musiikkikonseptia on luonnehdittu niin progressiiviseksi metalliksi kuin sinfoniseksi metalliksikin. - Tuo menestys on muuten sellainen juttu, että siitä voi kyllä nauttia, mutta vain kiitävän hetken verran. Sävellystyötä Eicca kuvaa aikamoiseksi sekametelisopaksi, johon kuuluu 39. Bändin edellinen levy Worlds collide oli maailmanlaajuinen menestys ja sen I dont care single teki suomalaista musiikkihistoriaa nousemalla Billboard Hot Mainstream Rock Tracks -listan kärkeen. Säveltäminen on suodattamista Eicca Toppinen myöntää että moinen suksee lataa väkisinkin paineita uudelle levylle. Sen sisällöstä Eicca ei vielä halua liikoja lausua. Eicca Toppisen mielestä hevistä ja klassisesta musiikista löytyy yllättävän paljon yhteisiä piirteitä. - Molemmissa on paatosta, voimaa ja maksimoituneita tunteita. Sen verran vain, että mukana on niin instrumentaalia kuin vokaaliakin, ja vierailijoita levyllä kuullaan myös. päivä. Älkääkä antako synkkämielisen nimen haitata. Nykymiehityksen muodostavat Eicca Toppinen, Paavo Lötjönen, Perttu Kivilaakso ja rumpali Mikko Sirén. Sitten pitää jo suunnata katse tulevaan ja keskittyä työn tekoon. Alkuaikojen Apocalypticaan kuuluivat Eicca Toppisen ohella Max Lilja, Antero Manninen ja Paavo Lötjönen. Siinä välissä soitetaan toistamiseen Helsingissä, Savonlinnassa, Lahdessa, Kuopiossa, Levillä, Oulussa, Seinäjoella, Turussa ja Tampereella. Bändi itse suosii ilmaisua sello-rock. Metallica-covereita sisältänyt levy Plays Metallica by four cellos myi miljoonan ja keikkoja Apocalyptica on tähän mennessä tahkonnut likemmäs tuhat. Bändin johtohahmo Eicca Toppinen sanoo, että kyse on kaamoksenkarkotuskiertueesta, mutta eihän uskottava metallibändi voi nimetä kiertuettaan vaikkapa kevään valoksi. V uosi 1996. - Saappaat sen kuin suurenevat ja itsekritiikkimme nousee levy levyltä, toivottavasti myös lopputulos aina vain paranee. Haaveet ovat vaatimattomat: jos levy myisi noin tuhat kappaletta ja jos saisi muutaman keikan tehdä. - Joo, voi sanoa että odotukset hieman ylittyivät, virnistää bändin johtohahmo Eicca Toppinen. Asenne on sellainen, että kun kerran tehdään, tehdään kunnolla, pohjia myöten. Kaamos tuo kevään Maailman konserttilavoja tiuhaan kiertävä Apocalyptica ei ole viime vuosina tehnyt kotimaan kiertueita. - Oikeastaan kyse on kaamoksenkarkotuskiertueesta, mutta eihän uskottava metallibändi voi nimetä kiertuettaan vaikkapa kevään valoksi, Eicca nauraa. Tätä hommaa pitää tehdä palolla ja intohimolla. päivä. Neljä nuorta sellonsoitonopiskelijaa äänittää levyä minibudjetilla Sibelius-Akatemian studiossa. Puutteen korjaa Kaamos 2010-kiertue, jonka ensimmäiset keikat vedetään soittajien entisen opinahjon Sibelius-Akatemian omalla festivaalilla Sibafestissä helmikuun 5. Kiertue päättyy Hämeenlinnaan maaliskuun 24. Apocalyptican seitsemännen studiolevyn on määrä ilmestyä touko-kesäkuun vaihteessa. Kiertueen ohella bändi puuhaa uutta levyä. Jos laakereillaan kävisi lepäämään, se olisi lopun alkua
Apocalyptica on sellainen elävä musiikillinen organismi, että sillä voi olla edessään vaikka miten pitkä musiikillinen tulevaisuus, jos vain osaamme pitää huolta toisistamme ja maltamme levätä välillä. Kaamos 2010 keskittyy konserttisaleihin. Myös flow-tilaan pitää uutta luodessaan päästä, ja olla sen verran naiivi ja narsistinen, että jaksaa innostua tekemisistään aina uudestaan. Ja parin vuoden päästä voisi pitää sapattivuoden. Entä mitä toivot Apocalyptican tulevaisuudelta. Kuvat: Ralf Strathmann Kansainvälisesti maineikkaimpiin yhtyeisiimme lukeutuva Apocalyptica tekee kevättalvella Suomen kiertueen. Mieluisia taidemuotoja ja inspiraation lähteitä Eicca Toppiselle ovat esimerkiksi moderni tanssi ja teatteri. Teatteritietämystä löytyy muusikon kotoakin. "Tervetuloa siis keikalle myös kaikki klassisten konserttien ystävät, "vinkkaa bändin johtohahmo Eicca Toppinen. paljon muutakin kuin musiikkia. - Säveltäessä kaikki koetut ja nähdyt asiat, kuten erilaiset taide-elämykset, suodattuvat musiikkina ulos. Ei epäilystäkään, ettenkö keksisi tekemistä sen ajaksi, poikamaisen innostuneella luonteella siunattu muusikko päättää. Toppisen puoliso on näyttelijä Kirsi Ylijoki. Toiveissa tasapaino Erityisiä merkkipaaluja Apocalyptican neljätoista vuotta kestäneen uran varrelta ei Eicca Toppinen halua ryhtyä listaamaan. No, suurin yksittäinen muutos oli levy-yhtiön vaihtuminen nelisen vuotta sitten. - Balanssia, sitä että emme taas kerran sortuisi tekemään liikaa töitä. Nautin kovasti esimerkiksi klassikkojen uusista tulkinnoista. 40. - Koko meidän tarinamme on sellainen, olemme rakentaneet tätä juttua lineaarisesti ja loogisesti. - Teatteri on niin totta
Levyn useiden kappaleiden sävellystyössä on ollut mukana Herra Ylpön lisäksi Hamid Moeini ja Jami Westergård. Yona: Pilvet liikkuu, minä en Timmion Records 25-vuotiaan laulajan Yonan ensimmäinen pitkäsoitto Pilvet liikkuu, minä en sisältää folkia, jazzia, iskelmää ja modernia urbaania musiikkia. Tämä kakkosalbumi sai alkunsa erään mökillä vietetyn viikonlopun jälkeen. Revontulet orkesterifantasia on Klamin laajin yksiosainen orkesteriteos, säveltäjä itse piti sitä parhaana sävellyksenään. 23 (18311833), Balladi nro 2 F-duuri op. Tuure Kilpeläinen, edellisellekin levylle tekstejä kirjoittanut runoilija Aulikki Oksanen, basisti ja säveltäjä Jape Karjalainen, kitaristi ja säveltäjä Marzi Nyman ja rumpalipercussionisto Marko Timonen. Kevään levysatoa Uuno Klami: Revontulet, Tseremissiläinen fantasia, Kalevala-sarja / Helsingin kaupunginorkesteri, John Storgårds; solistina Samuli Peltonen, sello Ondine Uuno Klamin (19001961) viisiosainen Kalevala-sarja on Klamin orkestraalinen pääteos, jossa lyövät kättä kansallinen aihe ja Klamin moderni orkesteritekniikka. Edeltävä Venus Doom julkaistiin vuonna 2007 ja levy debytoi sijalla 12 USA:n Billboard albumilistalla. 47 (1841), Balladi nro 4 fmolli op. Vuokko Hovatta: Liaani Sony Music Finland Vuokko Hovatta on saanut valmiiksi toisen albuminsa nimeltään Liaani. Solistina teoksessa on Samuli Peltonen Helsingin kaupunginorkesteria johtaa levyllä ylikapellimestari John Storgårds. Laulujen aihepiirit vaihtelevat vapauden ja paremman huomisen kaihosta rakkauden moninaisuuteen, sekä arjen kipuilusta taivaallisen riemun kokemukseen. Sanoituksista vastaa Ylppö. Saman katon alle olivat kokoontuneet Vuokon lisäksi mm. Herra Ylppö & Ihmiset: Pojat ei tanssi Sony Music Herra Ylppö & Ihmiset nousivat Pojat ei tanssi albumin myötä jo julkaisupäivänä listalle pelkkien ennakkomyyntien perusteella. Levyllä liikutaan paikoittain hyvin pop-henkisissä maailmoissa. HIM: Screamworks: Love in Theory and Practice Warner Music Finland HIMin uusi studioalbumi Screamworks: Love in Theory and Practice on yhtyeen seitsemäs studioalbumi. - Garden of Love sai alkunsa hetkistä pimeyden ja valon, toden ja mielikuvituksen rajamailla, Anna Eriksson kuvailee levyn syntyperää. 41. Levyä on ollut Annan lisäksi tuottamassa monitaituri Arttu Takalo. 38 (1836), Balladi nro 3 As-duuri op. 52 (1843), Fantasia f-molli op. Kokoonpano on seuraava: Herra Ylppö (laulu), Hamid Moeini (kitara), Jami Westergård (basso), Jukka "Kosmo" Kröger (rummut), Joona Kukkola (koskettimet), Janne Halmkrona (kitara), Rauli "Rake" Eskolin (tuotanto). Vuonna 2005 julkaistu Dark Light teki suomalaista musiikkihistoriaa myyden kultaa PohjoisAmerikassa. Anna Eriksson: Garden of Love Warner Music Finland Levy Garden of Love on Anna Erikssonin pitkäaikainen unelma ja kokonaisuudessaan Annan omaa käsialaa, niin sävellysten kuin sanoitustenkin puolesta. Livekokoonpanon nimi on Orkesteri Liikkuvat pilvet. Yonan yhdeksänhenkiseen liveorkesteriin kuuluu sovituksista ja osasta sävellystyöstä vastaavan orkesterinjohtajan, trumpetisti Kalevi Louhivuoren lisäksi taustalaulava jousikvartetti, kontrabasso, piano ja rummut. Uutuuslevyllä kuullaan Poloneesi-Fantasia As-duuri op. Tseremissiläinen fantasia on säveltäjänsä luonteikkaimpia ja ehyimpiä teoksia ja kuuluu suomalaisen sellokirjallisuuden helmiin. 49 (1841). Ismo Alanko Teholla: Onnellisuus Fullsteam Records Ismo Alanko Teholla -yhtyeen toinen albumi Onnellisuus päivittää Ismo Alanko Teholla -soundin uudelle vuosikymmenelle: Ismo Alangon kitarat soivat sähköisinä, hypnoottinen rytmi pumppaa kiihkeänä ja Teho Majamäen akustisten lyömäsoitinten soundimaailmassa on mukana myös elektronisia sävyjä. Illan myötä tunnelman noustessa kotoisan mökin olohuoneesa syntyi luovia ideoita toinen toisensa jälkeen, joiden aihioista tämä albumi sai lopullisen muotonsa. Frédéric Chopin: Balladit ja fantasiat Anne Kauppi piano Alba Chopinin juhlavuoden kunniaksi julkaistava Frédéric Chopin Ballades & Fantasies sisältää kaikki Chopinin pianolle säveltämät balladit ja fantasiat Anne Kaupin loisteliaina tulkintoina. 61 (1846), Balladi nro 1 gmolli op
Kuva: Martti Hirvonen Kuva: Juha Lukala Akateemikon arki on tanssia Aurinkobaletin Kaunotar ja peto, Elina Raiskinmäki ja Mikko Kaikkonen. 42
Se kertoo Tanssitaiteilija Marjo Kuusela on monella tavalla osa suomalaisen tanssin historiaa ja nykyhetkeä. Marjo Kuusela sanoo oppineensa elämään liikkeen kautta eikä voisi kuvitella arkea ilman sitä. Arkinen olemus esiin Raaseporissa asuva Marjo Kuusela oli näyttämöllä ensi kertaa 50-luvulla. Pilke silmäkulmassaan Marjo Kuusela sanoo, että odottaa vieläkin arvonimen alkavan tuntua joltakin. Tuntuisi kuitenkin fuskaamiselta, jos klassisen sadun täyttymystä ei tulekaan. Hän ei lähde liikkeelle visioista tai liikkeen luomista kuvista vaan 43. - Poikkean monesta muusta nykykoreografista juuri siinä, että mietin tarkkaan dramaturgiaa, sitä, mikä kohta tulee minkä jälkeen. Sadun keinoilla Haastatteluhetkellä Marjo Kuusela tekee koreografiaa turkulaiselle Aurinkobaletille. Viime vuonna hänestä tuli ensimmäinen tanssin alan Taiteen akateemikko. enemmän katsomiskokemuksen rentouttavasta vaikutuksesta kuin nykytanssin tilasta. Grimmin satuja en kyllä silti omille lapsille lukenut, Marjo Kuusela sanoo. Hankalia asioita ei piiloteta vaan niitä voidaan käsitellä sadun kautta. Toinen asia akateemikon listalla on saada tanssitaide mukaan tekeil- lä olevaan uudistettavaan perusopetuksen tuntijakoon. Teksti: KAISA KURIKKA M Marjo Kuusela (s. Positiivisuus, naurava ja valoisa asenne suorastaan vyöryy ulos Marjo Kuuselan olemuksesta. - On kyllä ikävää, jos katsojalle syntyy vaikutelma, ettei tyhmyyttään ymmärrä teoksen merkityksiä, Kuusela painottaa. Kuusela käy katsomassa jopa 60 tanssiesitystä vuodessa, koska "se on niin kauhean kivaa". Nyt olisi otollinen aika tanssin talolle, Kuusela painottaa. - Peruslähtökohtani ei ole ison, kohotetun kuvan luominen, ei liioittelu vaan arki ja inhimillisyys. Siksi onkin tärkeää, että nykytanssiteokset tarjoutuvat katsottavaksi ilman vaatimusta tulla ymmärretyksi tai että ne tehdään ymmärrettäviksi. Akateemikon asialista Kaikesta läpi tunkeva elämisen ilo ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Marjo Kuusela tuohtuisi, olisi vihainen tai ei ottaisi kantaa. Walt Disneyn versiona satu sai nimen Kaunotar ja hirviö. Hän on legendaarisen Tanssiteatteri Raatikon perustajajäseniä, ja toimi pitkään Teatterikorkeakoulussa koreografian professorina. Se näkyy vaikkapa mielenkiintona toisiin ihmisiin ja heidän tekemiseensä. - Miten tärkeä tanssi onkaan sellaisten kanavien aukaisemisessa, joihin sanallistaminen ei riitä! 7-11 -vuotiaille lapsille tanssi olisi myös oivallinen keino kehittää aivoja motoriikan avulla, Marjo Kuusela sanoo. 1946) on otettu akateemikon arvonimestä sekä itsensä mutta etenkin koko tanssitaiteen puolesta. Ei välttämättä omaa taloa, mutta ainakin joku olemassa olevista saleista, kuten vaikkapa Kansallisoopperan Alminsali, pitäisi antaa osaksi myös talon ulkopuolisen nykytanssin käyttöön. Peto siis muuttuu prinssiksi, Marjo lupaa. - 30 vuotta tästä on puhuttu eivätkä ovet aukea. Tässä teoksessa Marjoa kiinnostaa, milloin tapahtuu siirtymä lapsesta aikuisuuteen. Teoksissaan hän ei halua peittää ihmisen arkista olemusta. Tanssi on enemmän kuin elämäntapa huolimatta ensimmäisen lapsen syntymisen aikoihin eli vuonna 1978 diagnosoidusta nivelreumasta. - Mutta ei tanssia?! Jos tanssi on sanana pelottava, vaihdetaan sanaa, hän huudahtaa. aiheesta, dramaturgiasta ja esittäjästä. Yli 5-vuotiaille suunnatun Kaunotar ja peto -esityksen ensi-ilta on helmikuussa. Siitä lähtien tanssi on ollut niin tärkeää, että hän elää tanssin kautta. Hyvällä tai pakolla, mutta joka tapauksessa komeita rakennuksia pitäisi avata tanssille vaikka sitten pariksi viikoksi keväisin ja syksyisin. Kertoohan hieno titteli, että tanssitaiteeseen suhtaudutaan vakavasti. Opettajien ja koreografien töitä harvemmin työttömyyskassalla tarjotaan, Marjo kertoo ja jatkaa nauraen: - Viime vuonna sanoin, että voisiko noissa työtarjouksissa olla hyväksymättä jokaista avustajan työtarjousta kun tuli tämä akateemikon tittelikin! Tämä anekdootti kertoo paljon Marjo Kuuselan suhtautumisesta elämiseen ja myös tanssiin. Se pohjaa klassiseen ranskalaiseen 1600-luvulla kirjoitettuun satuun, joka suomennettiin tällä nimellä jo 1800-luvun lopulla. Jotakin tanssitaiteilijoiden välillä karustakin todellisuudesta kertoo kuitenkin se, että myös Marjo Kuusela on joutunut käymään työttömyyskassalla. Sitä kautta syntyy myös läheisyys katsojaan, Marjo sanoo. Ensinnäkin tanssi tarvitsee ison näyttämön. Juuri kannan ottamisen hän katsookin akateemikon tärkeäksi tehtäväksi. - Huippuhetki, vaikka sen tietäisi tutuissa tarinoissa jo etukäteen, antaa katharsiksen, ihanan vapautuksen tunteen. - Sadun kautta lapsi voi käsitellä vaikeita asioita kuten esimerkiksi väkivaltaa. Dramaturgisena keinona vastata tähän on satu. Liikkeen puute tuntuu konkreettisesti pahalta. Tanssi on meidän ajallemme ominainen taidemuoto kokemuksellisuudessaan. Hän pitää työskentelystä teattereissa näyttelijöiden kanssa, koska "niissä on aina niin hauskaa" ja "sosiaalinen miljöö on niin antava". Hän on tuohtunut taannoin kuulemastaan opetusministeriön virkamiehen lausunnosta, jonka mukaan uuteen suunnitelmaan pitää saada talous- ja sosiaalikasvatusta sekä sirkusta. Hän kertoo pohtineensa pitkään 24-vuotiaan tyttärensä ehdotusta olla muuttamatta petoa prinssiksi. Tällä hetkellä Kuuselaa askarruttaa kaksi tanssikentän asiaa. Vuosittain hän tekee teoksia eri puolilla Suomea. Pönäkkää juhlallisuutta ei arvonimi ole mukanaan tuonut koreografiin, joka tunnustaa avoimesti nukahtavansa joskus tanssiesityksien katsomossa. Kaikki nämä yhdessä näkyvät tanssijoissa
Teos jää ensin taka-alalle, kun hän hakee yhteistä kieltä näyttelijän kanssa. 44. Kuva: Robert Seger /Moment Andriy Zholdakin haastava työ Turussa Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Ukrainalaisen ohjaajan Andriy Zholdakin tapa kohdata näyttelijä ja teos on poikkeuksellinen
- Ehkäpä joku katsoja saattaa näytelmää katsoessaan ymmärtää, ettei ole koskaan rakastanut tai tuntenut rakkautta. Me emme osaa käsitellä sellaisia tunteita, vaan meistä tulee silloin lapsia, Andriy sanoo. Nyt pyrin suomalaisten näyttelijöiden avulla kertomaan rakkauden mekanismista, sen syntymisestä ja sen häviämisestä. helmikuuta, mutta nyt Andriyn tulkitsemana. Olisi toivottavaa, jos katsoja kävisi tätä henkistä nautintoaan läpi vielä pitkään esityksen jälkeen. Anna Kareninana nähdään Krista Kosonen, muissa päärooleissa Stefan Karlsson, Markus Järvenpää ja Petri Rajala. Näyttelijän kohtaaminen Ennen varsinaista ohjaustyötä Andriy Zholdak haluaa aina ensin tutustua näyttelijöihin, päästä heidän sisimpäänsä, pintaa syvemmälle. Epätoivoinen rakkaus Leo Tolstoin Anna Karenina elää järkiavioliitossa vanhemman miehen kanssa, kun hän rakastuu kiihkeästi nuoreen, komeaan kreivi Vronskiin. 1962) valmistui Venäjän Taideakatemiasta kohuohjaaja Anatoli Vassiljevin kurssilta vuonna 1989. Estyneet japanilaisetkin oppivat nopeammin. Näytelmä esitetään sille pohjautuneen romaanin mukaan, mutta se on täynnä salaisuuksia, jotka voivat aueta katsojalle vasta myöhemmin. Se on hidasta, mutta vankkaa. - Minulla on tapana työskennellä psyykeen kautta: tutkia näyttelijöiden kanssa ihmistä ja teatteria. - Anna Karenina ei kirjana yksin innoita minua, vaikka Tolstoin teksti on monisanainen, kuvaileva, ja aina ajankohtainen. Perhe hajoaa, ja Anna menettää poikansa, rakastettunsa ja lopulta myös rakkautensa. - Haluan, että esitys vaikuttaa katsojaan kuin hypnoottinen kokemus, Andriy toteaa. Teatteriohjaaja Andriy Zholdak (s. Raotamme näyttelijöiden kanssa yhdessä tätä ruohikkoa ja avaamme tekstiä sekä näytelmän kohtauksia luoden kokonaan uuden teoksen. maa huoneessa, kuin toivoen rakkauden hiipivän takaisin. - Heidän tulee saada itselleen nautintoja aivan kuin olisivat käyneet kampaajalla tai hyvällä lounaalla, mutta nyt nautinto on henkistä. Silloin ohjattava teos jää vielä taka-alalle. Nykyihmisen täytyy etsiä elävää tunnetta. Katsojan matka Andriy Zholdak toivoo, että katsojat matkaavat teatteriesityksen kanssa tehden samalla henkistä työtä itsensä kanssa. Ehkä hänessä herää tunne, että hän elää elämäänsä mekaanisesti päivästä päivään. Raju kertomus rakkaudesta, intohimosta ja pettymyksen aiheuttamasta epätoivosta on modernisoitu tähän päivään sopivaksi. Viime syksynä hän aloitti työnsä Turun Kaupunginteatterissa, missä hänen ohjaustyönsä Leo Tolstoin klassikkoteos Anna Karenina sai ensiiltansa 5. - He ovat niin erilaisia kuin esimerkiksi saksalaiset tai venäläiset, jotka oivaltavat ohjattavina jo muutamassa päivässä, mistä on kyse. Lisäksi hän on opiskellut Varsovassa Kshishtoff Zanussin johdolla, jonka jälkeen Andriy on tehnyt monia ohjaustöitä useissa eri maissa, muun muassa Venäjällä, Romaniassa, Sveitsissä, Saksassa ja Japanissa. Asia muuttuukin mielessä nautinnoksi se on outoa, mutta näin voi ihmiselämässä käydä, kun karmiva kokemus muuttuu positiiviseksi. Jokaisen näyttelijän pitää opetella omistautumaan, heidän pitää todella osata kokea ja tuntea, ja samalla tutustua omaan psyykkeeseensä. Suomalaiset näyttelijät tekevät kyllä laadukasta työtä, mutta tämä luonto ja perimä tekee heidät hitaiksi hyväksymään psyykessä tapahtuvia muutoksia, Andriy pohtii ja toteaa, että suomalainen näyttelijä ei todellakaan halua mitään kaoottista, siksi teatteritkin Suomessa tarjoavat pääosin samppanjan huuruista viihdettä. - Esitys saa myös järkyttää katsojaansa niin kuin olisi kokenut maanjäristyksen, jota hän saattaa vuosien päästä jo ikävöidä. A Andriy Zholdak on suorapuheinen, kun hän kertoo näkemyksiään suomalaisista näyttelijöistä. - Suomalaista kansaa voisi verrata puun kasvuun. - Tämän kaiken rinnalla kulkee työn alla oleva näytelmä, jonka teksti on kuin vihertävää ruohikkoa, joka on peittynyt psyykeen impulsseista. - Yksi kuvaileva ja hieno kohtaus näytelmässä on, kun Anna kaapii il- 45. Anna on naiivi, kuten me kaikki ihmiset silloin, kun jotakin traagista meille tapahtuu. Hänen mielestään ihminen ilman rakkautta on arvaamaton. Hän on ymmärtänyt, että kreivi ei rakastakaan häntä. - Meillä kesti kuukausia löytää näyttelijöiden kanssa yhteinen sävel, vasta tammikuussa pääsimme työhön kunnolla käsiksi, Andriy kertoo
46 Kuva: Arja Roivainen
He työskentelivät yhdessä aina Kainin kuolemaan asti. 47. TOMMI TOIJAN ilmeikkäät teokset herättävät tunteita Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN Kuvanveistäjä Tommi Toija sai vuonna 2002 erikoisen tilaisuuden, kun hän pääsi nykykuvanveiston uudistajan Kain Tapperin työhuoneavustajaksi
Mielestäni ne ovat melankolisia mutta myös humoristisia, ehkä tragikoomisia. Pääosin keramiikkaa, mutta muutakin Tommi Toijan poika -figuurit ovat pääosin keraamisia. - Katsojat kutsuvat niitä inhimillisiksi olennoiksi, joita tekee mieli paijata, ottaa syliin. - Pronssi kiehtoo materiaalina. Viime aikoina hän on tehnyt muu- taman veistoksen pronssista. Kuvassa Ei kiitos, ei enää! -teos, joka on esillä myös Lönnströmin taidemuseon Kainin perilliset -näyttelyssä. K 48 uvanveistäjä Tommi Toijan Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa työhuoneessa on lukuisia kesken- eräisiä töitä. Kuvataiteilija Tommi Toijan tuotantoon kuuluu pienten poika-veistosten ohella mm. reliefimäisiä sekatekniikkateoksia, joiden pinnat on veistelty kolmiulotteisiksi. - Jokainen työ etenee käsissäni hetkittäin. Monesti Tommi yhdistää keraamisiin teoksiinsa muun muassa lyijyä, lasikuitua tai lasia. Tällä hetkellä Tommin yksi pronssinen veistos on kiinnitetty Raumalla, Lönnströmin taidemuseon ulkoseinälle. - Ne ovat merkityksellisiä pieniä elämän hetkiä, tavallaan omakuvia, vaikka tunnetilani eivät välttämättä suoranaisesti vaikutakaan teoksiini. Tommi on työstänyt jo vuodesta 2003 pääosin pieniä, ilmeikkäitä, keraamisia poikia, jotka herättävät monenlaisia tunteita. reliefimäisiä sekatekniikkateoksia, joiden pinnat on veistelty kolmiulotteisiksi. Se antaa mahdollisuuden laajentaa reviiriä, jolloin voin käyttää myös ulkotiloja hyväkseni. Poikaveistosten ohella hänen tuotantoonsa kuuluu mm. Se on nimeltään Tuulen viemää. Teoksia näyttelyssä Lönnströmin taidemuseossa avautui tammikuun lopulla näyttely Kainin. Tommi sanoo, että tekniikkaa ja materiaaleja pitää välillä vaihtaa, sillä se vaikuttaa myös mielen vireyteen. Teosten pitää tutkia toinen toisiaan ennen kuin valmistuvat, Tommi kertoo ja kuvailee töitään hetkellisiksi häivähdyksiksi. - Lopulta maalaan teokseni ihan ties millä: värikynillä, lyijykynillä tms
- Taidetta tehtiin aamusta iltapäivään. Teoksessa on iso, synkkä pilvi, jonka alle on sijoitettu kovin pelokkaalta näyttävä poika. - Hän tuntui arvostavan minunkin työskentelyäni kovin tasavertaisesti. Taidetta loppuun asti Kain Tapperille taiteen tekemisessä oikeaoppineisuus ei saanut olla taakka. Sen saa käsittää miten haluaa. wam.fi TURUN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO ITÄINEN RANTAKATU 38, 20810 TURKU AVOINNA TI, TOSU 1018, KE 1220 W Ä I N Ö A A LT O S E N M U S E O 49. Taivaan kansi nimisen teoksen Tommi Toija teki varta vasten näyttelyä varten. Sille ei ole lukuohjeita. Ei siinä odotettu inspiraatiota, vaan teoksia työstettiin päivittäin eteenpäin. Seuraavana päivänä, kun olin kävelemässä hänen työhuoneelleensa, sain soiton, että Kainille oli tilattu ambulanssi. Hänellä oli tapana kutsua uransa aikana lahjakkaita oppilaitaan työhuoneelleen avustajiksi. Välillä juttuaiheet menivät arkipäiväisiin, ajankohtaisiin asioihin, Tommi muistelee ja kertoo, miten yllätyksenä Kainin kuolema sitten kaikille tuli. - Kain oli elänyt niin paljon, hän kertoi monenlaisia tarinoita ja ajatuksiaan nykytaiteesta ja taidehistoriastakin. - Se on hengittämättä ja hiljaa, haluaa olla huomaamaton. Ulko-oven vieressä, rakennuksen sisäpuolella oleva pieni, keraaminen poika on nimeltään Oss... Halusin tehdä ison pilven, enkä loppujen lopuksi tiedä onko pilvi fyysinen vai henkinen. Kiasmassa kesällä perilliset, joka esittelee neljää nykykuvanveistäjää, joiden taiteessa näkyy yhteys Kain Tapperin ( 1930-2004) taiteeseen. - Kain ymmärsi, että taide ja teokset ovat jokaiselle tekijälleen hyvin henkilökohtaisia, Tommi kuvailee. Kain uskoi ja opetti näkemään omaan taiteellisen näkemyksen voimaan. - Koin sen lottovoitoksi, kun pääsin hänen kanssaan työskentelemään, Tommi painottaa. - Työ sai alkunsa tilan myötä. Hän toimi aivan normaalisti, miehessä ei näkynyt minkäänlaisia väsymisen merkkejä. Se on sijoitettu taidemuseon ensimmäiseen kerrokseen, ja täyttää kokonaisen huoneen. Välillä pidettiin taukoja, juotiin kahvia ja pohdittiin maailman asioita. Hän kertoo katsoneensa aina suurella kunnioituksella Kain Tapperin töitä ja työskentelytapaa, joka oli kurinalaista. Vaikka ammatillisen osaamisen piti olla kohdallaan, hänen mielestään taiteilija sai käyttää materiaaleja vähän väärinkin, silloin kun teos sitä vaatii. Se voi olla vaikkapa saastepilvi, jokainen katsoja saa tulkita teosta miten haluaa. Kain Tapperin kaksi massiivista teosta on nähtävissä taidemuseon ylimmässä kerroksessa. Ann Sundholm ja tuleva Galleria Titanik. Kain Tapper oli suomalaisen kuvanveiston tärkeä uudistaja, joka toi- Koko ARTE 50 vuotta 29.1.2.5.2010 kuva WÄINÖ AALTOSEN MUSEO Tule ja koe turkulaista kuvataidetta ja asennetta viiden vuosikymmenen ajalta! Lisätietoa taiteilijatapaamisista, lasten päivästä ja muusta oheisohjelmasta: www. mi pitkään myös professorina Kuvataideakatemiassa. He ovat kaikki toimineet Kain Tapperin oppilaina, työhuoneavustajina ja lopulta heistä kaikista tuli myös Kainin ystäviä. Kiirehdin paikalle, mutta siellä ei ollut mitään enää tehtävissä. Kuva: Tiina Nyrhinen. Kain Tapper piti tasavertaisena Tommi Toija ehti työskennellä Kain Tapperin assistenttina yli kaksi vuotta. Kainin työskentelyajat olivat kuin kenellä tahansa arkityötä tekevällä. Kainin perilliset näyttely on esillä Lönnströmin taidemuseossa 23.5. - Oli elokuu, olimme juuri edellisenä päivänä ripustaneet Kain Tapperin näyttelyä. Tommin teoksia on ripoteltu sinne tänne Lönnströmin taidemuseon jokaiseen kerrokseen. - Kain Tapper ei opettanut minulle vain yhtä asiaa, vaan monia. Lisäksi näyttelyssä on nähtävissä muita Tommin teoksia, kuten Ei kiitos, ei enää!, Mörkö, Varovasti ja Sivussa. Pääasiassa koen hänen vaikutuksensa kokonaisuutena, sillä hän vahvisti minulle omaa käsitystäni tekemiselleni, antoi arvoa sille. - Se on nimeltään Joulun odottaja, mikä muu paikka olisi ollut parempi tuolle teokselle kuin kakluunin tulipesä, Tommi Toija hymyilee. Hänen kahdeksan teostaan yllättävät moni-ilmeisinä, mutta myös sijoitettujen paikkojensa suhteen. Tommi Toijan töiden lisäksi näyttelyssä on esillä Pekka Kauhasen, Pekka Pitkäsen ja Riku Riipan teoksia. Yksi pojista istuu taidemuseon vanhan kakluunin tulipesässä. asti
Laskutus tilauksen alettua. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Kyllä! Syyskuussa Lokakuussa Saaristouutiset maksaa tilauksen postimaksun. Tilma Mediat Oy Tunnus 5011868 00003 Vastauslähetys Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Allekirjoitus 01/2010 Postitoimipaikka Syntymävuosi Puh. TILAA NYT lyssä Esitte O IN MAR 27 APB MI NUR KARI i kaksi i ht purje Atlantin yl rtaa ke Veneil ijän, m ökkeil ij Puhda s VETT ta Ä mökil le t uikea SIN h PELT AALIIT S LAN KALA ERO sto saari än ja saaris t omatk Tinkim ä YHTE tön Y TG-A SVENE LFA ailijan ÄN KES llinen e mer ti muo Strömsön n utitaa lla na saare destä merive NE JAN NEN AHO y vesillä viihty MO E kkiretket UNTA kaja ssa Asut ILUUN ULKO stukseen la ja ka TALVI ARIN TANK avalon kk maja alla lehti nro 1· 2010 · 6,90 · www .s aarist aar n Sakuijsato m OSTA INKO TIAN I RA ET i on T RIS OHTE Mer OMAAATmTOK o S inluot ET T Abraha UUD et RIS ä Vergi kata ne v Norrs olma ystä Asterh uskär je r ve fr u Jung p ulko EN LAHD OMEN AMAT SU ISAT RETK 590 P keily ä" "Mök n terveytt e ihmis RUAV SÄLG PP mailla KIM tiisi para T ilijan atka UUDE kkam lyssä ET it ma E ja EsOteTTORIVENE ND N E M O SKA A PUdistää EKK e Ret Saaris kisat a tome rellä ja mat Ahven a R E PO THO "Purje MAS J htimin en he OHANS rätti k ilpailu ON v ietin" Purjeh dusko hteen a ouutis et.fi KARIB IA nmaa Mallorca Torsö rahu Rukki ark Sattm Öra lobb Hundk n ilemää vene kutsuu ja maku ston A Saari EHTAALT INT TAAL ausi stusk Ravu n käsillä o S maaarjiaston ku SA AR lla UUDE T MO OTTO RIVEN EET Aegn Sunisa u Bärösundet Jungfr nd Mälha uholm mn Teers a Keskik lo Bränd allio Överö ö Bogsk är ESTA MERIK OHTE ITA: kit amö Saun lyssä esitte P NO ONE OLM KI K KOK A ULL UMP PÖP SÄ: LÄM ELYS SITT ILMA NK Ä stöä ALA Sää AA K AST ET OHTE ISTOK SAAR LOH E NK TU AL AS e läm S on ys Henk iin he rätett y utti Ju SÖDE rmon PERHE saare RSK Ä lle RIN M AJAK KA KAUP mu UNKIL AIS VENEILIJÄN, MÖKKEILIJÄN JA SAARISTOMATKAILIJAN LEHTI 6 numeroa + Satamaopas Helmikuussa Maaliskuussa Huhtikuussa OSALLISTU ARVONTAAN! Voita Aurinkomatkojen 500 euron matkalahjakortti! Arvonta suoritetaan kaikkien vastanneiden kesken 31.10.2010. Toukokuussa Tilaan Saaristouutiset kestotilauksena, kuusi numeroa vuodessa 29,Tilaus alkaa seuraavasta numerosta. 02071 21255 · www.saaristouutiset.fi 51
Kuvat: Nordisk Film/Kohtaamisia Kuva: Jolle Onnismaa Todentuntuisia kohtaamisia 52
Pidän tärkeänä, että suurempien ja kalliimpien tuotantojen ohella myös pienemmille ja persoonallisemmille elokuville annetaan mahdollisuus. Lasten- ja nuortenelokuvan hän on kokenut erityisen läheiseksi. Kuvauksissa kullekin tarinalle oli varattu kaksi päivää. Toista hän on vasta kirjoittamassa, mutta toisen käsikirjoitus on valmis ja toiveissa olisi, että se valmistuisi vuonna 2012. Suomessa tehdään hyviä ja kiinnostavia elokuvia. Näyttelijöiden kanssa harjoittelimme kuukauden verran ennen kuvausten alkua. Pisimmät kohtaukset ovat viisitoista minuuttisia. 1968) näytteleminen oli yksi lapsuus- ja nuoruusajan tärkeimmistä harrastuksista. Näytelmäkerhossa hän aloitti jo kahdeksanvuotiaana. Elämä on enemmän satunnaisia ja hajanaisia hetkiä. Kuvauspäiviä tarvittiin vähem- 53. Elokuva on kuvattu kokonaan käsivaralta. Rakentavat toisten ihmisten kautta käsitystä itsestään. Tarinat ovat sinällään itsenäisiä mutta niistä punoutuu myös isompi kokonainen tarina. Valtavirtaelokuvissa on selkeä dramaturgia. Oman itsensä kohtaaminen Saara Cantell pitää elokuvan yhtenä tärkeimpänä voimavarana mahdollisuutta peilata identiteettiä, mihin hän on pyrkinyt myös omissa töissään. Elokuvia tehtävä monipuolisesti Saara Cantellin valitsema tekotapa helpotti myös elokuvan rahoittamista. Jokainen tarina on yhdellä kuvalla tehty kohtauksensa, jossa ei ole leikkauksia. Elokuvassa kuluva aika on sama kuin reaaliaika. Se on Leena Virtasen kanssa yhteistyössä kirjoitettu epookki, joka sijoittuu Ahvenmaalle ja kertoo 1660-luvun noitavainoista. Emme elä yhtä suurta tarinaa vaan monia pieniä tarinoita, joista muodostuu kokonaisuus, elämä. Poikkeuksellinen toteutustapa Kohtaamisia -elokuvan hetket ovat mahdollisimman todentuntuisia. Kohtaamisia pureutuu juuri tähän tematiikkaan. Aivan ainutlaatuinen ei tekotapa elokuvankaan saralla ollut. Ottoja tehtiin toki useampia. Valtavirrasta elokuva erottuu niin dramaturgialtaan kuin toteutustavaltaan. S aara Cantellille (s. Berliinin taivaan alla on ollut elämäni yksi vaikuttavimpia elokuvakokemuksia. Käsivarakamera mahdollisti paremman liikkuvuuden ja sopi elokuvan tyyliin. John Carneyn Onceelokuvassa on paljon pitkiä kuvia. män, mikä mahdollisti elokuvan toteuttamisen normaalia pienemmällä budjetilla. Aikaa kului myös elokuvia katsellessa. Nuorempana nähdyistä elokuvista varsinkin Kaurismäkien elokuvat, Leos Caraxin Levoton veri (1986) ja Wim Wendersin Berliinin taivaan alla (1987) tekivät vaikutuksen. Itsekään en säntää katsomaan elokuvia niiden ensi-iltaviikonloppuna, ja välillä moni kiinnostava elokuva onkin mennyt ohi silmien, kun sitä ei ole ehtinyt katsomaan teatteriin, joissa kierto on nykyään niin nopea. Noitavainoja Ahvenanmaalla Seuraavat kaksi elokuvaa ovat Saara Cantellilla jo suunnitteilla. Toivon, että tämä toimisi myös katsojan suuntaan. Kyse on fiktiosta, jolla on todellinen historiallinen kehys. Halusin tavoittaa näin todentunnun ja välttää totutun elokuvakerronnan ennalta arvattavuutta. Näyttelijät pitivät siitä, kun oli mahdollisuus näytellä koko kohtaus kerralla. Lisäksi minua kiinnosti hetkessä olemisen -tunteen tavoittaminen. Elokuva on tarkoitus tehdä ruotsiksi ja yhteistuotantona ruotsalaisten kanssa. Asiat menevät tiettyyn suuntaan tietyssä järjestyksessä ja ihmiset kehittyvät kokemustensa myötä. Esimerkiksi Rodrigo Garcían Nine Lives on toteutettu samalla metodilla. Vai olemmeko vain olosuhteiden vankeja. Elokuva perustuu Saaran omaan käsikirjoitukseen, joka rakentuu useasta pienestä tarinasta, joissa henkilöt kohtaavat itsensä toisten ihmisten kautta. Ohjaaminen kiinnosti minua enemmän kuin näytteleminen. Lastenelokuvien tekemistä pidettiin Suomessa aiemmin jonain tätien puuhasteluna, onneksi suhtautuminen on muuttunut ja viime vuosina meillä on tehty useita kunnianhimoisia koko perheelle suunnattuja tuotantoja. Elokuvissani tarinan henkilöt tekevät usein matkan itseensä. Ja millaisia ovat ne hetket, jolloin mahdollisuus valintaan aukeaa. Ennemminkin mielessäni oli novellikokoelma, jossa on monta pientä tarinaa ja jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Elokuvat viehättivät nuorta näyttelijänalkua ja teini-iässä ohjaaminen alkoi tuntua kiinnostavammalta. Saara Cantellin tähänastiselle uralle on mahtunut useita lyhytelokuvia ja tv-töitä. Myös mm. Yläasteella teimme kavereiden kanssa elokuvia kaitafilmille se oli aikaa ennen videota. Rahoituksen kokoaminen oli oikeastaan aika helppoa, koska elokuva oli pienimuotoinen. Tätä Saara Cantell pyrki vahvistamaan myös elokuvan toteutustavalla, joka on hieman poikkeuksellinen. Toisena päivänä kohtaus kuvattiin. Omissa toiveissa on, että elokuva koskettaisi katsojia ja onnistuisi pysymään teattereissa niin pitkään, että jokainen elokuvasta kiinnostunut ehtisi sen katsomaan. Oman kokemukseni mukaan elämässä käy kuitenkin harvoin niin. Minulla ei ollut selkeää elokuvallista esikuvaa. Ensimmäisenä päivänä kohtaus harjoiteltiin huolellisesti, jotta koko kuvausryhmä pääsi kulkemaan sujuvasti esimerkiksi ovista, eivätkä näy missään vaiheessa kuvassa. Kohtaamisia rakentuu pienistä tarinoista, hetkistä, jotka muodostavat yhdessä kokonaisen tarinan. Minua kiehtoi, miten elokuvalla voi kertoa tarinoita. He saivat näin myös normaalia enemmän vastuuta kohtauksen rytmityksestä. Teksti: JUHA ROSENQVIST Maaliskuussa ensi-iltansa saava Kohtaamisia on Saara Cantellin toinen pitkä elokuva. Hän on tehnyt paljon dokumentteja ja on aivan loistava käsivarakuvaamisessa. Cantell on ohjannut koko perheen tv-draamat Vasikantanssi ja Rajametsän tarinoita, ja hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa, Unna ja Nuuk (2006), on kiitetty lasten- ja nuortenelokuva. Rahaahan meillä on valitettavasti käytössä elokuvien tuottamiseen edelleen paljon vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Idea käsivarakuvaan tuli kuvaaja Marita Hällforsilta. Kuvaustyyli muistuttaa dokumentteja, mikä vahvistaa mielikuvaa todentunnusta, vaikka kaikki onkin tarkkaan harjoiteltua. Kolmen lapsen äitinä olen kokenut lasten kulttuurin tärkeäksi. Pientä pohjaa on aiemmissa lyhytelokuvissa, mutta kenties tärkeimmäksi lähtökohdakseen hän mainitsee halun pohtia valitsemisen mahdollisuutta: Miten paljon pystymme vaikuttamaan elämämme suuntaan. Kotimaista elokuvatuotantoa Saara pitää aiempaa monipuolisempana. Näyttelijöille kohtausten tekeminen yhdellä kuvalla sopi hyvin, sillä heidän työskentelynsä oli nyt lähempänä teatteria kuin totuttua elokuvan tekemistä. Saara ei osaa tarkkaan sanoa, mistä elokuvan alkuperäinen idea on lähtöisin. Kohtaamisia on nähty jo muutamilla festivaaleilla, joissa elokuva on kerännyt positiivista huomiota. Eli katsoja voisi elokuvan henkilöiden kautta tehdä matkan itseensä, pohtia omaa identiteettiään. Kansainvälistä rahaa ei tarvittu, sillä Elokuvasäätiön tuki ja Yle Teeman rahoitus mahdollistivat elokuvan teon. Lapsille suunnattu tarjonta on aika yksipuolista ja olen osaltani halunnut monipuolistaa sitä. Toisella yrittämällä Saara Cantell pääsi Taideteollisen korkeakoulun elokuvalinjalle, josta valmistui ohjaajaksi 1996. Niinkin pitkän kohtauksen taltioiminen yhdellä kuvalla vaatii tarkkaa suunnittelua. Se mahdollistaa elokuvien laajemman kirjon vaikka rahaa ei olekaan määrällisesti niin paljon jaettavana
Vuosipäivän kunniaksi 10. Niistä hetkistä, jolloin on mahdollisuus joko muuttua itse tai muuttaa elämänsä suuntaa. Ensi-ilta: 19.3. Aleksandra Okotetto näyttelee nenetsityttö Nekoa 9 vuotiaana Sukunsa viimeinen elokuvassa. Kohtaamisia Elokuva Kohtaamisia kuvaa seitsemää naista ja seitsemää tarinaa, jotka sivuavat toisiaan. Tampereen elokuvajuhlat 10.-14.3. 54. Mukana on mm. Se on kertomus valinnoista ja valitsemisen mahdottomuudesta. Elokuva on rocksukupolven patujen syvälle luotaava tutkimus heille tähän asti vieraana pysyneen musiikkilajin olemuksesta, ja kiehtova kurkistus levynteon ja keikkailun maailmaan. Rauha Räppääjä ja Lennart Lindberg päättävät lähteä lomalle ja Pakastaja-Elvi tulee hoitamaan Ristoa sekä Nelli Nuudelipäätä. mykkäelokuvan todellinen klassikko, Charles Chaplinin Kaupungin valot (1931). Tästä alkaa huikea seikkailu, jossa päähenkilöiden tiet risteävät mitä kummallisimmin tavoin. Lisäksi juhlavuoden kunniaksi nähdään lauantaina 13.3. Elokuvajuhlien viralliset syntymäpäiväjuhlat ovat lauantai-iltana, 13. maaliskuuta nähtävä avajaisnäytös on 40 minuuttinen nostalginen potpuri, jossa näytetään kotimaisia ja kansainvälisiä helmiä menneiltä vuosilta, aina vuodesta 1941 vuoteen 1993 asti. Se on toteutettu yhteistuotantona Tampere-talon kanssa. Elokuvan säestää nostalgiseen tyyliin Tampere Chamber Kimmo Tullilan johtamana. Risto saa lohduksi uuden valtavan polkupyörän, joka valitettavasti katoaa salaperäisesti. LEFFASSA Sukunsa viimeinen Elokuva Sukunsa viimeinen kertoo tarinan muutoksesta, kasvatuksesta ja identiteetin riistosta. maaliskuuta, jolloin TaFF Party Night kokoaa festivaalikansan yhteen. Charles Ridleyn Lambeth Walk (1941), Aimo Jäderholmin Laulu tunturille (1949) ja Aki Kaurismäen Oi niitä aikoja (1991). Käsikirjoitus ja ohjaus: Saara Cantell Näyttelijät: Anneli Sauli, Jenni Banerjee, Meri Nenonen, Johanna af Schulten, Leena Uotila, Maryan Guuleed, Elena Spirina, Roosa Salomaa, Tommi Raitolehto, Sampo Sarkola, Yrjö Parjanne Ensi-ilta: 5.3 Kuva: Roy Export SAS TAMPEREEN ELOKUVAJUHLAT 40 vuotta Freetime Machos Komedia maailman pohjoisimmasta ja kolmanneksi huonoimmasta rugby-joukkueesta, jota uhkaa putoaminen Suomen liigasta seuraavalla kaudella. Käsikirjoitus ja ohjaus: Markku Lehmuskallio, Anastasia Lapsui Ensi-ilta: 26.2. Kuva: Jolle Onnismaa RISTO RÄPPÄÄJÄ ja polkupyörävaras Vauhdikas musiikkikomedia kertoo täysin uuden tarinan Riston seikkailuista. Dokumenttielokuva Käsikirjoitus ja ohjaus: Mika Ronkainen Ensi-ilta: 12.3. Charles Chaplin: Kaupungin valot. Tampereen elokuvajuhlien perustamisesta tulee kuluneeksi helmikuussa 40 vuotta. Käsikirjoitus: Sinikka Nopola, Tiina Nopola Ohjaus: Mari Rantasila Keskeiset näyttelijät: Severi Heikkilä, Lauramaija Luoto, Annu Valonen, Ulla Tapaninen, Martti Suosalo, Marcus Groth Ensi-ilta: 12.2. Tuomari Nurmio - stadilaista tangoa etsimässä Stadilaista tangoa etsimässä -dokumentti seuraa Tuomari Nurmion ja Kongontien orkesterin Tangomanifestilevyn tekoa ja suomirock-legenda Nurmion tutkimusmatkaa helsinkiläisen tangon historiaan. Se sijoittuu Jamalin niemimaalle neuvostovallan aikaan ja perustuu tositapahtumiin ohjaaja Anastasia Lapsuin lapsuusympäristössä. Käsikirjoitus: Tahvo Hirvonen, Anne Lakanen, Hannu Nurmio Ohjaus: Tahvo Hirvonen Näyttelijät: Hannu "Tuomari" Nurmio, Jarmo Saari, Antero Jakoila, Markku Hillilä jne. Naisten kertomusten kautta avautuu näkymä tämän päivän suomalaisen naisen elämään ja onnellisuuteen
Ellana yleisöä hurmaa Minka Kuustonen ja muissa rooleissa nähdään mm. Jenni Hakala , Joonas Saartamo ja Ushma Karnani. Tuliterä on kotimainen vastine Taru sormusten herralle ja jatkaa ihmekone Sammon tarinaa 2000-luvulla. lapsille ja nuorille Kuva: Valtteri Kantanen PEPPI valloittaa Helsingissä, Mikkelissä ja Tampereella Helsinkiin, Svenska Teaternin suurelle näyttämölle saapuu ryminällä ja räminällä, uuden sirkuksen ja musiikin saattamana Peppi ystävineen maaliskuussa. Näytelmä käsittelee ystävyyttä, erilaisia perheitä ja ylipäänsä erilaisuutta sekä sen sietämistä. Tarinassa nuoret saavat tietää olevansa Sammon jäänteiden vartijoiden perillisiä ja joutuvat huimaan seikkailuun, jossa taistellaan hiisiä vastaan ja etsitään keinoja ilmastomuutoksen hidastamiseksi. Svenska Teatern Peppi Pitkätossu ensi-ilta 31.3. Musiikkiteatteri Kapsäkissä Kuva: Kati Leinonen Prinsessa Pirjo-Riitta Tähden kirjoittamassa näytelmässä Prinsessa Rosa Ruususessa on nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Prinsessa Rosa Ruusunen sai ensi-iltansa 22.1. Knut Pitkäjalka, ensi-ilta Lappeenrannan kaupunginteatterin Jukola-salissa 17.4. Helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin 10-vuotisjuhlavuoden suursatsaus on fantasiaseikkailu Tuliterä, joka pohjautuu Timo Parvelan samannimiseen kirjaan. Pippi Långstrump, ensi-ilta 22.3. Tampereen Komediateatterissa Kuva: Lauri Lundahl Kuva: Ari Nakari KNUT PITKÄJALKA Lappeenrannassa Seikkailumusikaali nuorisolle Jarno Kolehmainen ja Anne Niilola nähdään Knut Pitkäjalka näytelmän rooleissa. Sirkku Peltolan hurmaavan hullunkurinen Knut Pitkäjalka kertoo erilaisesta pojasta, jolla on huomattavan suuret jalkaterät "tonnitossut". Vaikka ympärillä hyörivä hovi onkin varsin lystikäs, ulkopuolinen maailma houkuttelee. Matkan varrella riittää ratkaistavaa. Tuliterä ensi-ilta 28.2. Seikkailumusikaalin on säveltänyt Marko Puro ja sen ohjaa Milko Lehto. Esitys ei sovellu alle 7-vuotiaille. Mikkelin Teatterissa kaikkien rakastaAlma Pöysti on Svenska Teaternin Pippi Långstrump. ma ilopilleri, Peppi seikkailee Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Kova kohtalo ja ilkeät ihmiset eivät kuitenkaan nujerra tätä erikoista poikaa ja hänen ystäviään viisasta Keijo Karvasta ja balettia tanssivaa Oilia. Oulun kaupunginteatterissa Prinsessa Rosa Ruususen roolissa Oulussa nähdään Anne Syysmaa. Rosa Ruusunen Oulussa Linnateatteri esittää musiikkinäytelmän ELLA JA KAVERIT Timo Parvelan kirjoihin perustuva Ella ja kaverit on uusi musiikkinäytelmä, jossa Ella ja kaverit pistävät tuulemaan luokassa, opettajanhuoneessa, teatterissa, huutokaupassa ja taito-olympialaisissa. Näytelmän on dramatisoinut Tiina Puumalainen, ohjaus on Mikko Koukin ja sävellykset Antti Vauramon. Kesällä Peppiä nähdään Tampereella, kun Tampereen Komediateatteri esittää katetussa kesäteatterissaan kesän aikana Peppi Pitkätossua yh- teensä 75 kertaa. Romantiikan rinnalla tarinassa kerrotaan uskalluksesta etsiä omaa tietä. alkaen Holiday Club Caribiassa 55. Tutun sadun ja valloittavan visuaalisuuden lisäksi klassikon tuoreessa versiossa on oivallettavaa nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Ellan ja kavereitten railakas kouluvuosi pursuaa seikkailuja, yllätyksiä, musiikkia, laulua ja tanssia. Ella ja kaverit ensi-ilta 14.4. Se soveltuu hyvin yli 6-vuotiaille lapsille ja koko perheelle.. Vanha satu aukeaa nykyaikaiseksi nuoren tytön kasvutarinaksi. Mikkelin Teatterissa ja 10.5. Aleksanterin teatterissa, Helsingissä ja Turussa 27.5. Näytelmä on suuri seikkailu, jossa orpo Knut käynnistää mielitiettynsä Oilin pelastusoperaation viisaan Keijon avulla
Kirjan nimikertomuksessa kerro- taan säikytetystä Ninni -tytöstä, joka muuttuu näkymättömäksi. - Tanssiteos kysyy ja vastaa, miten voin olla yhteydessä muihin ihmisiin, kun sanat loppuvat. Kuva: Ari Ijäs MUUMIHAHMOT tanssiteatterissa Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN T Tanssiva Muumilaakso -teoksessa kirmaa riemunkirjava sakki otuksia, jotka saavat hauskalla tavalla aikaan kaaoksen. ove Janssonin Muumit nähdään tänä keväänä ensimmäistä kertaa tanssin pyörteissä, kun Tanssiteatteri MD tuo näyttämölle huhtikuussa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia teoksen pohjalta käsikirjoitetun nykytanssiteoksen Tanssiva Muumilaakso. - Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia soveltui parhaiten tanssiteatterin tarpeisiin lyhyiden novelliensa vuoksi. Ne mahdollistavat tuomaan esitykseen lukuisia vahvoja teemoja, joita kuljetamme eteenpäin. 56. Rakastavien Muumien seurassa hänestä tulee kuitenkin lopulta taas näkyvä. Miten voisin silloin itseäni ilmaista, Samuli Roininen kuvailee. Teoksen ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Samuli Roininen, joka on tehnyt esitykseen myös käsikirjoituksen yhdessä musiikin säveltäneen Heikki Mäenpään kanssa
- Tove ei mitenkään perustele heitä, eivätkä he käyntinsä jälkeen välttämättä enää palaa, mutta he ovat tärkeitä ja haastavat aina kohtauksen päähahmon miettimään tai tekemään jotakin ihan mullistavaa. Tanssiva Muumilaakso esitys tuo esille tiiviin muumiperheen: yhteisön ja yksilöt, joilla on välillä ristiriitojakin. Seon jännittävä ja hauska näytelmä lapsen oikeudesta olla lapsi; rakastettava, omalaatuinen, joskus hankalakin. Hänen myötään Tove Jansson halusi ehkä räjäyttää palasiksi keskiluokkaisen todellisuu- den, tanssiteoksessakin Vilijonka kuvaa liikkeillään jonkinlaista vapautumista. - Lisäksi teoksessa tanssii muun muassa Kampsu sekä kirjan Kevätlaulu -novellin koskettava sivuhenkilö Ti-ti-uu. Näkymätön lapsi, ensi-ilta 31.3. Miten viiva on lähtenyt syntymään tähän paperille. Tove Janssonin viisas tarina puhuttelee niin aikuisia kuin lapsia. Merikoulun sisällön on suunnitellut WWF ja sivusto on julkaistu sekä suomeksi, ruotsiksi, norjaksi että tanskaksi. Kuva: ©Moomin Characters Muumit saapuvat Seinäjoelle Seinäjoen kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa 31. Sen myötä liikekin näkyy esityksessä, ja Sanna Malkavaaran suunnittelemassa projisoidussa, mustavalkoisessa maailmassa, mihin hahmot tuovat kuitenkin runsaasti väriä, Samuli kuvailee. Ehkä juuri Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia teos tarkoitti Tove Janssonille kuvailevan kielen myötä tietyllä tapaa siirtymistä lastenkirjailijasta aikuisten kirjailijaksi. Värikkäät sivuhahmot Tanssiseikkailu alkaa, kun Nuuskamuikkunen etsii kadonnutta kevätsäveltään. - Lisäksi mukana on useita sivuhahmoja, kuten esimerkiksi Vilijonkka, joka on kirjassa kyllä melko keskeinen henkilö. Tanssiteatteri MD:ssä. maaliskuuta Muumeista kertova näytelmä Näkymätön lapsi. Muumipappa, Muumimamma, Pikku Myy ja Muumipeikko sekä tietysti hänen ystävänsä Nuuskamuikkunen. - Koreografiaa tehdessäni pohdin paljon, miten saisin hahmoissa oikealla tavalla esille niin fyysiset kuin henkisetkin ominaisuudet. - Ninni kulkee koko ajan esityksessä mukana, välillä hänestä voi nähdä vilahduksen tai kuulla kulkusen kilinää. Siellä lapset voivat oppia meristä, niissä asuvista lajeista ja merten suojelusta hauskojen tehtävien, kuvien ja tekstien avulla. Lisäksi Tanssiva Muumilaakso on mukana Shanghain 2010 maailmannäyttelyn Suomen kulttuuriohjelman valmistelussa. Tove Janssonin kirjojen sivuhenkilöillä on iso merkitys. - Vakiohahmojen lisäksi tanssiesityksessä kirmaa riemunkirjava sakki otuksia, jotka saavat hauskalla tavalla aikaan kaaoksen. Kuten Tovekin kirjoitti päiväkirjassaan, että kuinka löytäisin omat kasvoni tai miten oppisin myös suuttumaan ja vihastumaan, lopuksi Ninni -tyttökin suuttuu ja saa omat kasvonsa näkyviin, Samuli kuvailee ja kertoo, miten haastavaa oli saada Muumihahmot tanssimaan. Esimerkiksi Muumipeikon liikkeessä halusin näkyväksi nuoren ihmisen epävarmuuden tai identiteetin etsimisen. Visuaalinen viitekehys Tanssiva Muumilaakso -esityksen visuaalisen maailman pohjana ovat Tove Janssonin alkuperäiskuvitukset Tampereen Taidemuseon Muumilaakson kokoelmasta. Sivuhahmojen ilmestymiset ja katoamiset pitävät Samuli Roinisen mielestä koko tanssiteostakin absurdilla tavalla hereillä. Välillä kroolataan, tassutellaan ja valssataankin. Juhlavuoden kunniaksi Muumit yhdessä lukuisten yritysten kanssa ovat käynnistäneet koko vuoden kestävän kampanjan, jonka aikana kerätyt varat lahjoitetaan WWF:n Itämeri-työlle. Mukana on mm. Esitys kuvaa, miten henkilö voi tulla portaittain omaksi yksilöksi. milaakso -teoksen puvustaja ja lavastaja. Muumin Merikouluun. - Esityksen alku on tärkeä, sillä se oikeastaan kuvaa myös sitä, miten taideteos syntyy: oppimisesta, etsimisestä ja löytämisestä, Samuli Roininen selventää. Juhlavuoden kunniaksi on avattu www. Carmela Wager on Tanssiva Muu- Muumihahmojen piirteet esille Esityksen lopussa teoksen päähenkilö Ninni tulee lopulta näkyväksi. Lisäksi työryhmässä on ollut mukana filosofian tohtori Sirke Happonen, joka on tehnyt väitöstutkimuksen Vilijonkka ikkunassa Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. Hän lupaa, että Tanssiva Muumilaakso esitys on alkuperäiselle teokselle uskollinen. Nyt on kuitenkin edessä vielä tiivis ja haastava harjoittelujakso, kunnes Tanssiva Muumilaakso saa ensi-iltansa 8.4. Etsimisen, oppimisen ja elämän pienten ja suurten ihmeellisyyksien teemat risteilevät yhdessä koettuina teoksen koreografiassa. Hän analysoi tutkimuksessaan yllättävän tarkasti nykytanssin kielellä Toven kuvituksia ja sitä, miten Tove on ilmaissut kirjoissaan muumihahmojen liikettä, Samuli toteaa ja iloitsee, että Sirke oli valmis lähtemään projektiin mukaan. - Sirke Happonen on auttanut paljon koko aiheen avaamisessa. Näytelmän on käsikirjoittanut Tove Janssonin tarinan pohjalta Anneli Mäkelä ja ohjannut Tero Heinämäki. Suositusikä on kuusivuotiaista ylöspäin. Muumihahmot poikkeavat fyysisesti kovin paljon toisistaan ja heillä on myös kaikilla erilaiset motivaatiot. - Lisäksi kirjan vahvat mielenmaisemien kuvaukset sopivat hauskalla tavalla nykytanssin keinoilla ilmaistaviksi. - Kuulumme Shanghai Expo Moomin Cluster hankkeeseen, missä on mukana myös Tampereen kaupungin taidemuseon Muumilaakson kuvitusnäyttely sekä Sirke Happosen luennot, Samuli kertoo. Seinäjoen kaupunginteatterissa 57. - Kuten nämä mustavalkoiset kuvat, esityksen ympäristökin noudattaa Toven valkoiselle paperille tehtyjä kuvia. Muumit ja WWF yhteistyöhön Tove Janssonin rakastetut Muumihahmot täyttävät tänä vuonna kunnioitettavat 65 vuotta. moomin65.com -sivusto, jossa voi tutustua mm. - Se oli hieno ajallinen sattuma, kun lähdimme suunnittelemaan tätä tanssiteosta, Sirken tutkimus oli juuri julkaistu. Tutkimus kysyy, miten Tove Jansson luo kuvituksissaan liikettä ja miten hän teksteissään karakterisoi henkilöhahmojen tyypillistä tapaa liikkua. Pikkuhiljaa hän muuttuu näkyväksi
(13.00) 18. Kesto 2 tuntia. Viimeinen valssi (Carin Mannheimer), suomennos Liisa Urpelainen, ohjaus Raila Leppäkoski, lavastus Antti Mattila, puvut Maija Pekkanen, valosuunnittelu Kari Leppälä, äänisuunnittelu Kirsi Peteri. Ohjaus: Jos Houben. Kuva: Jan Ericsson 50-vuotiaan Unga Teaternin kevään ohjelmistossa nähdään Aladdin ja ihmeellinen lamppu näytelmä suomenkielisenä Lillklobbenin näyttämöllä. Keskustelijat: vammaisaktivisti Kalle Könkkölä ja vastikään geeniajattelun ja -teknologian yhteiskunnallisista vaikutuksista väitellyt sosiologi Mianna Meskus. Esitykset Louhisalissa 4.5., 5.5., 6.5. Isäntä:Voima-lehden toimitusjohtaja Tuomas Rantanen Ma 10.5. SUKUPUOLI JA ELOKUVA. (16.00) 9. (09) 3940 422, (09) 3940 417, fax (09) 3940 404. Emmi Kangas, Tuukka Leppänen, Eero Saarinen, Tove Wingren, Riitta Havukainen. Maaliskuu 12. Helmikuu 9. Esitys on myös kiertävä. (10.00) Lohikäärme ja 7 prinsessaa Dramatisointi ja ohjaus: Antero Nieminen. Kuva: Petra Lönnqvist TEATTERI ESPOO Revontulihalli, Tapiola; Louhisali, Espoon kulttuurikeskus, Tapiola. (16.00) 21. Lumoavan musiikin siivittämä musikaali on täynnä sadun ihmeitä ja taikuutta. (10.00)13. klo 19 ja 17.4. (15.00) 16., 17. klo 15 Riksteatern & Uusi Teatteri (Ruotsi) ja Wasa Teater & Blaue Frau (Suomi): Svinalängorna (Sikalat). Moderni komedia rakkaudesta, elämästä, kuolemasta ja juoksemisesta. klo 19. (15.00) Maaliskuu 2., 3., 4., 5. Käsikirjoitus Mika Ripatti. (16.00) 21. Kesto noin 40 min. Hauskaakin hauskempi uusiotulkinta kuuluisasta klassikkoromaanista. (9.30) GALLERIA HEVOSENKENKÄ Näyttelyitä, työpajoja, juhlia, kahvila. Lippuvaraukset/Biljettbokningar: tfn/puh. (10.00) 20. 09-4391 220, e-mail: hevosenkenka@hevosenkenka.fi. Rooleissa Tommi Korpela, Ria Kataja, Henna Hakkarainen, Martti Suosalo,Vera Kiiskinen, Raimo Grönberg ja Tommi Taurula. (15.00) 20., 22., 23. (09) 394 022: Ensi linja 2, ma-pe klo 9-18, Eläintarhantie 5, la klo 12-19, Eerikinkatu 2, ma-pe klo 9-19, la klo12-19, sekä tunti ennen esitystä ovelta. Dramatisoinnin käännös: Hannu Mäkelä. (15.00) 9., 10., 11. Lavastus ja nuket: Maija Poskiparta. Koskettava teatteriesitys Susanna Alakosken palkitusta romaanista. (16.00) 25. Lippumyymälä Revontulentie 8 A, 2. (10.00) 15. Hurmaava esitys siitä, mitä katkaravut voivat meille opettaa... (9.30) 20. Ensi-ilta 11.3.2010 suurella näyttämöllä Maija Poppanen (Disney ja Cameron Mackintosh), suomennos Mikko Koivusalo, ohjaus Hans Berndtsson, koreografia Rebecca Evanne, musiikillinen neuvonantaja Nick Davies. Dramatisering och regi: ArnHenrik Blomqvist. Isäntä: Voima-lehden toimitusjohtaja Tuomas Rantanen 7. Teatterileikkejä lapsille 7-10 -vuotiaille 22.-25.2. (15.00) 27., 28., 29., 30. Esitys on myös kiertävä. Maaliskuu 19. Teatteristudio Pasila, Ratamestarinkatu 5, tunti ennen esitystä. klo 15 Ahaa Teatteri (Tampere): Helppoo rahaa. Pikkunäyttelijät kurssi 8-10 -vuotiaille 31.5.-3.6. Näyttelijät tulevat sekä Suomesta että Ruotsista, ja näyttämöllä myös puhutaan UNGA TEATERN TEATTERI HEVOSENKENKÄ gångsrikt gjort många gånger tidigare... esitystä !!! KANI UNTUVAKERÄ Kani Untuvakerä on tarkoitettu kaikkein pienimmille. klo 19 Elävien ajattelijoiden klubi klo 18.30-21.30 Revontulihalli: Ma 22.2. Ensi-ilta 10.2.2010 Espoon Kaupunginteatterissa Liput (09) 439 3388, www.espoonteatteri.fi ja Lippupiste 0600 900900 (1,75 e/min+pvm) Tiedustelut ja lippuvaraukset Teatteri Hevosenkengän toimistosta arkisin klo 8.-15, puh. Koskettavan teatteriesityksen rooleissa nähdään mm. (14.00) 28. Kevätkauden kulttuurikalenteri Seuraava Kulttuurihaitari ilmestyy toukokuussa. Lapsille 3 v ylöspäin. USKONTO JA POLITIIKKA. Keskustelijat: elokuvaohjaaja Aleksi Salmenperä ja elokuvaohjaaja Saara Cantell. (10.00) Toukokuu 2. klo 10 & 13 Hotel Modern (Hollanti): Shrimp Tales (Katkarapukertomuksia). Maxpublik: 150 elever vid förbokade, vid offentliga föreställningar lokalens max Spelyta: 7x7 m. Ja, kuten odottaa saattaa, 7 satujen prinsessaa houkuttelee paikalle myös pikkuisen mutta pippurisen prinssin, joka haluaa pelastaa prinsessansa tuon, ei nyt niin kamalan, lohikäärmeen kynsistä. klo 13, 23.3. Ikäsuositus yli 7-vuotiaille. ja 7.5. klo 19 Spymonkey (Iso-Britannia): Moby Dick. Espoon Kaupunginteatterista. (15.00) 4., 5., 6., HELSINKI Lippumyymälät puh. Esityksessä on lasereilla ja valoilla tehty lavastemaailma sekä illuusioiden avulla etenevä tarinankerronta. Sadussa on lystikkäitä eläinhahmoja; siili, myyrä, lintuäiti ja herra Kettu Repolainen. (16.00) 18., 19. Isäntä: Voima-lehden toimitusjohtaja Tuomas Rantanen Ma 19.4. Ensi-ilta oli 21.1.2010 suurella näyttämöllä Arsenikkia ja vanhoja pitsejä (Joseph Kesselring), ohjaus Neil Hardwick, lavastus Jyrki Seppä, puvut Sari Salmela, valosuunnittelu Markku Penttilä, äänisuunnittelu Eradj Nazimov. Han skapar tillsammans med arbetsgruppen manuskriptet på det sätt han så fram- Susanna Alakosken kohuttu ja palkittu siirtolaistarina Svinalängorna (Sikalat) sai kantaesityksensä Wasa Teaterissa viime syksynä suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä. Esityskieli: englanti, tekstitys suomeksi. (10.00) 13. Rooleissa Esko Roine, Asko Sarkola, Santeri Kinnunen, Jari Pehkonen, Mikko Kivinen, Jouko Klemettilä, Markku Huhtamo, Sanna-June Hyde, Petri Johansson, Matti Laine, Antti Laukkarinen, Mika Räinä.Yläkerrassa on arsenikkia, päällä pitsiä ja kellarissa - no, siellä on salaisuuksia ehkä noin tusinan verran. Lavastus: Janne Siltavuori Esitetään suomeksi Lillklobb näyttämöllä koko kevään. Esitykset Louhisalissa 16.3., 17.3., 18.3., 19.3. Lapsille 2-7 v. ylöspäin. (10.00) 17. Humoristinen näytelmä ESPOON KAUPUNGINTEATTERI sodan mielettömyydestä. Ohjaus Taava Hakala. Ensi-ilta 5.2.2010 Louhisalissa Rovaniemen Teatteri: Leiri maailman laidalla. Pääsiäisaskartelua lapsille 7-10 -vuotiaille 19.-21.3. Keskustelijat: aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta ja Vapaa liikkuvuus -verkoston edustaja Katja Tuominen. klo 19 ja 10.4. (10.00) 27. 50 min. Mieluiten lohikäärme luopuisi kaikista prinsessoista ja laskisi heidät menemään sillä nuo satujen valtiattaret ovat aika vaativia luonteiltaan eivätkä päästä lohikäärmettä helpolla. Esityskieli: englanti, tekstitys suomeksi. eller enl. (15.00) 25. 09 8620 8200 info@ungateatern.fi, www.ungateatern.fi Aladdin ja ihmeellinen lamppu Christian Lindroos on dramatisoinut tutun tarinan "Aladdin" hauskan raikkaalla tavalla! Ikäsuositus: 5 v. (13.00 lm/15.00 lm) Huhtikuu 6., 7., (9.30) 11. Lapsille 3-vuotiaasta vaareihin ja mummoihin. Varsin hauska aatefilosofinen ihmissuhdekomedia. Kan bokas t.o.m 28.5.2010. Hyperajankohtainen uutuusnäytelmä Mobile Horrorin ja Fundamentalistin kirjoittajalta! Huima satiiri politiikasta ja bisneksestä - ja niiden esittämisestä. Yritys- ja ryhmämyynti ma-pe 9-16, puh. Hurja satiisi politiikasta ja bisneksestä - ja niiden esittämisestä. Finlands äldsta barn- och ungdomsteater teatteria kahdella kielellä Teater på två språk Lillklobbs scen/ Lillklobbin näyttämö, Klobbskogsvägen/Nuijalantie 9, 02630 Esbo / Espoo. Dramatisointi Marina Meinander, ohjaus Michaela Granit. Esitykset Louhisalissa 7.4., 8.4., 9.4. Ensi-ilta oli 13.8.2009 suurella HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI 58 · TEATTERIT. (18.30 ennakkoes.) 10. Hyperajankohtainen uutuusnäytelmä Mobile Horrorin ja Fundamentalistin kirjoittajalta! Ensi-ilta 10.2.2010 Revontulihallissa Louise Frost - Eija Ahvo Susanna Haavisto: Huomenna. klo 13 & 19 Oulun kaupunginteatteri: Tukholma. Lavastus ja puvut: Janne Siltavuori. klo 19 ja 20.3. klo 10 & 13, 24.3. 0600 900 900 (1,75 EUR/ min+pvm) ja www.lippu.fi Esitystalous. Esitykset Louhisalissa 2.3., 3.3., 4.3., ja 5.3. (9.30) 23. Ajankohtainen nuortennäytelmä rahanpelaamisesta. (9.30) 6. ja 14.4. espoonteatteri.fi sekä Lippupiste ma-su klo 07-22 p. (9.30) 24. Huumorilla sävytetty pienoisnäytelmä vakavista aiheista. Äänisuunnittelu: Petri Mikkonen. Samalla se on huikea jännitystarina, rakkaustarina ja - kiitos hullunkurisen lampun hengen myös naurujuhla...Tervetuloa Unga Teaternin 50-vuotisnäytökseen! "Upealta se näyttää jälleen kerran..." Suna Vuori / Helsingin Sanomat På turné Brev till världens ände Annika Luther Unga Teatern sätter upp den prisbelönade boken av Annika Luther Brev till världens ände där Arn-Henrik Blomqvist svarar för dramatiseringen. Aikamagia on sanaton taikateatteriesitys. (16.00 lm) 14. (09) 439 3388 ma-pe klo 11-17 ja www. Scenografi: Janne Siltavuori. Käsikirjoitus ja ohjaus Juha Jokela. Luvassa on suuri taistelu... Joanna Wingren ja Sonja Ahlfors. (15.00) 15., 16. (16.00) 7. (18.30 ensi-ilta) 12. Överenskommelse. RAJAT JA MORAALI. Liput voi myös ostaa osoitteesta www.hevosenkenka.fi TAIKAA JA MAGIAN LUMOA TEATTERI HEVOSENKENGÄSSÄ! Aikamagia Käsikirjoitus ja ohjaus: Tatu Tyni. Esitykset Louhisalissa 22.3. Tekstitys suomeksi. fi tai www.lippu.fi Lippupiste varaukset ma-su klo 7-22 puh. Rooleissa: Antero NieminenLohikäärme ja 7 prinsessaa on kertomus lempeästä lohikäärmeestä, joka on saanut perinnöksi 7 satujen prinsessaa vankina pidettäväksi, kuten perinteisiin kuuluu. krs, puh. Esitykset Kulttuuriaukio/ Teltta 14.4., 15.4., 16.4. Rooleissa vanhuksina Sara Paavolainen, Leena Uotila, Riitta Havukainen, Ulla Tapaninen, Antti Litja, Seppo Maijala ja Tom Wentzel ja heitä hoitavat Merja Larivaara, Jonna Järnefelt, Anitta Niemi, Petri Johansson ja Sami Hokkanen.Pianisti Pirjo Bergström. Ohjaus Otso Kautto. Tässä tutun näytelmän versiossa miehet ovat tätejä, mutta piukat paikat on silti yksinäisillä miehillä. Kesto 35 min. ungateatern.fi/kevat2010.php Tuhannen ja yhden yön kokoelmasta oleva tarina Aladdinista ja taikalampusta on täynnä itämaista mystiikka. (9.30) Jo yli 600. Hillitön näkemys vanhenemisesta pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa mikään ei ole niin tärkeää kuin oman egon säilyttäminen. (16.00) 14. Ohjaus ja lavastus Samuli Reunanen. IHMISKUVA JA TEKNOLOGIA. (15.00)11., 12., 14. Keskustelijat: tietokirjailija, kolumnisti ja pappi Jaakko Heinimäki sekä antropologian ja islamintutkija Susanne Dahlgren. Rooleissa mm. Nuket: Janne Siltavuori, Laura Poranen ja Fanni Lieto. Musiikki: Ari Outila. (15.00) 18., 19., 20., 21. Teatteri Quo Vadis (Salo): Guru. Esitykset Louhisalissa 13.4. Lehti ei vastaa muutoksista kalenteritiedoissa. molempia kieliä. Esitysajat: http://www. Lipunmyynti netistä www.hkt. Kesto on n. Musiikki: Jukka Hannukainen. Rooleissa: Outi Haaranen, Antero Nieminen ja Juha Laurila Ensi-ilta 10.2.2010 Aikamagia on koko perheen fantasiaseikkailu, siinä lennetään kuuhun ja ystävystytään avaruusolioiden kanssa. Seppo Saraspään romaanin pohjalta näytelmäksi kirjoittanut Lauri Sipari. (15.00) 24., 25., 26., 27. (16.00) 16. På scenen: Hanna Nyberg, Ingemar Raukola, Fabian Silén, Nina Jääskeläinen, Mika Fagerudd, Frank Skog, Kristian Thulesius Målgrupp högstadier, gymnasier, vuxna. (9.30) 8. Käsikirjoitus Otso Kautto ja Markku Hoikkala. Herttainen tarina kertoo toisten auttamisen tärkeydestä. Huhtikuussa näytelmä lähtee Suomen kiertueelle alkaen 12.-14.3. Speltid ca 55 minuter. Emäntä: Fifi-verkkolehden päätoimittaja Hanna Nikkanen Ma 22.3. 0600-900-900 (1,75 EUR/min + pvm)
(014) 266 0110, ryhmämyynti puh. Esitys 20.4. klo 19! JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI Lippumyymälä:Vapaudenkatu 36, puh. klo 12 pienellä näyttämöllä. Nukkenäytelmä perheen pienimmille. VIERAILUT: Vierailuesitys Fado on osa Joensuun musiikkitalven tuotantoa.Vain yksi esitys 26.2. Rooleissa mm. klo 19.30, lisätietoa ja liput www. Ensi-ilta 18.3.2010. Kiannon kirja päättyy rytinällä, kun Jooseppi Kenkkunen jää kaatuneen petäjän alle ja näkee viime hetkillään mahtavan kuolemanunen. Samalla se piirtää tarkkaa kuvaa hänen vanhemmistaan, jotka etsivät yhteyttä hauraaseen tyttöönsä. Spoonface on tarina toivosta. Semmoisen olemme tehneet näytelmästäkin.Viimeinen esitys 20.3. Käsikirjoitus ja ohjaus Susanna Haavisto. Bengt Ahlforsin kirjoittama ja Lasse Pöystin suomentama musta komedia Viimeinen sikari saa ensi-iltansa 27. Susanna Alakosken esikoisromaani Sikalat (Svinalängorna) puhutti molemmin puolin pohjanlahtea ja nyt suomalaisen siirtolaisperheen tarina on valmistunut näyttämölle Vaasassa neljän teatterin yhteistyönä. Esittää Ari Honkonen. 09-273 54000. Kuva: Anna Koivisto Vierailut: Käppyräinen. VIERAILULLA KARSTULA NURKKATEATTERI Esitykset Nurkkateatteri, Hämeenpurontie. Rajatapaukset on koulumaailmaan sijoittuva selviytymiekertomus. klo 19 suurella näyttämöllä Valokuvavarkaat. www.kajaaninteatteri.fi TEATTERITALO, Kauppakatu 14 Peer Gynt (Henrik Ibsen - Eero-Tapio KEMI KEMIN KAUPUNGINTEATTERI Marina Takalon katu 3, teatterin lippukassa (016) 258 232, avoinna ti-pe 14-19 ja aina 2 tuntia ennen esityksiä. 62 · TEATTERIT. Peer Gynt on tarina korvessa kasvaneesta nuoresta miehestä, joka lähtee maailmalle etsimään itseään ja joutuu outoihin, kuumehoureisiin ja humoristisiin seikkailuihin eri mantereilla ja eri ajoissa, unissa, alitajunnassa ja myyttisissä maisemissa. 044-4596654 Mummon monoloota, käsikirjoitus ja ohjaus Seppojuhani Ruotsalainen, lavastus Karstulan työpaja. Kuva: Irja Samoil, kuvankäsittely: Teemu Sirviö Vuori), ohjaus Eero-Tapio Vuori. Rajatapaukset (Peter Höeg - EeroTapio Vuori), ohjaus Eero-Tapio Vuori. Ihastuttava klassikkomusikaali. Pekka Hänninen, Jari Liukkonen, Miika Muranen, Sinikka Rajantie, Maria Pere ja Jukka Lempinen Kemin kaupunginteatterin näytelmässä Kuin ensimmäistä päivää, joka on Anna Krogeruksen kirjoittama vilpitön näytelmä hoitoalan arjesta. Kajaanissa näytelmän rooleissa nähdään muun muassa Hannele Nieminen, Eeva Aitta ja Katriina Hänninen. Päähenkilö Peter ystävineen nousee taisteluun uutta epäoikeudenmukaista koulujärjestelmäkokeilua vastaan. Elina Korhonen, Raisa Vattulainen, Eeva Hakulinen ja Matti Hakulinen.Villi tarina vapaudesta, kesästä ja vakoilusta. Mika Nuojua (vier.) ja Ville Sandqvist (vier.). Tilattavissa myös kiertueelle yhdessä improvisaatiotyöpajan kanssa. Anna Krogeruksen näytelmä on ajankohtainen, riipaisevan henkilökohtainen jokaiselle suomalaiselle taloudellisen ja pahimmillaan moraalisenkin taantuman keskellä. Elämänvaiheitaan läpikäydessään Raakel palaa lapsuuden ja nuoruuden kipeisiin muistoihin, mutta löytää lopulta sovun itsensä ja ympäristönsä kanssa. Tekstien ohjaus Eino Airo. Terrence McNallyn kirjoittama näytelmä muistetaan parhaiten elokuvana, jonka pääosissa olivat Michelle Pfeiffer ja Al Pacino. Luvassa on puhutteleva teatteri-ilta, joka lämmittää sydäntä ja herättää ajatuksia. klo 18.30! Odotus: KOM-teatterin Odotus on esitys henkilöistä nimeltä Pirkko Saisio ja Marja Packalén ja suuren ikäluokan naisista. Nukku-Matilla on pahanpäiväinen ongelma: hänen unihiekkansa on varastettu. Liput ennakkoon Karstulan Kirja- ja Paperikauppa puh. John Proctorin roolissa nähdään Kari Kihlström ja Abigail Williamsina Hanna Vahtikari. Päähenkilön, rouva Raakel Länsimaan, ulkoisesti turvattu elämä alkaa upottaa, kun sairaus vie työkyvyn, aikuistuva poika katoaa omille teilleen ja sydänkirurgi-aviomies omistautuu työprojektilleen eikä tytärkään jaksaisi äidin jatkuvaa soittelua. (014) 266 0623. Ensi-ilta 6.2.2010 Henki pois! Salaperäinen ja humoristinen näytelmä Ritva Kokkolan "Kaupunginjohtajan kuolema" -dekkarin pohjalta. Kemissä Lasten kulttuuriviikolla 6.-7.5. KERAVA KESKI-UUDENMAAN TEATTERI -teatteri lähelläsi! Keski-Uudenmaan Teatterin toimisto palvelee osoitteesssa Kauppakaari 8, 04200 Kerava. Riemukas ja mukaansatempaava tarina ystävyydestä, välittämisestä ja leikistä. Esitykset Keravan teatteritalolla 3.3.-11.4. 0600 900 900, Kajaani Info, Kauppakatu 21, ma-pe klo 9-16.30, puh. (08)6155 2244, fax (08) 6131 450, lipunmyynti. Rooleissa mm. Rooleissa Henri Halkola, Eeva Hakulinen, Jorma Böök, Piia Mannisenmäki, Hannu Lintukoski, Mikko Kauranen, Maritta Viitamäki, Matti Hakulinen, Taina Reponen, Elina Korhonen, Jukka-Pekka Mikkonen, Hannu Hiltunen, Jouni Innilä, Jouni Salo, Jouni Huhtaniemi, Kari Kihlström, Hanna Liinoja, Tommi Rantamäki (Teak), Antti Lattu (vier.) sekä kahdeksanhenkinen avustajaryhmä ja kuusi muusikkoa. Faijat-esitykseen liittyen neljä Teatteritiistaita (6.4., 13.4., 27.4., 11.5.) on omistettu isyydelle. Tilattavissa myös kiertueelle! Päästä irti Irti päästä! improvisaatio-esitykset ovat aina samalla kertaa sekä ensi-ilta että viimeinen esitys, koska esitys syntyy vuorovaikutuksessa kulloisenkin yleisönsä mukaan. Kuvaaja on Jyri Pietarinen. Ohjaus Jyrki Tamminen, vierailija. Käppyräinen-työryhmä luotaa Lauri Viidan syvin sanoin ajatuksia ihmisenä olemisesta. Rooleissa Reino Bragge, JukkaPekka Mikkonen ja Antti Niskanen. Taivaallisen Rämsänrannan Ryysyköyhälistön Syntirekisterin arkistot avautuvat, ja Joosepin syntien punnitseminen käynnistyy. Suositus yli 3-vuotiaille. Anna Krogeruksen uutuusnäytelmä Parhaissakin perheissä saa kaksoisensi-iltansa Kajaanin ja Turun Kaupunginteattereissa 9. ja 19.2. (08) 6155 2529. maaliskuuta kiertueella Kiteellä ja nähdään Joensuun Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä huhtikuusta alkaen. SISSILINNA, Asemakatu 6 Spoonface (Lee Hall), ohjaus Miko Jaakkola. (08) 6155 2555. klo 19 Upea, korkeatasoinen nukketeatterivierailu Ofelia ja Varjojen teatteri. ja Järvenpäätalon Kellariteatterissa 15.-24.4. Niissä kuullaan alustuksia isyyden eri alueilta ja päästään keskustelemaan aiheen ympäriltä - ja vähän vierestäkin. Oodi rakkaudelle. klo 19 ja 17.3. Ohjaus Taava Hakala (vier.), lavastus Kalle Nurminen. Tilattavissa myös kiertueelle! Akkapakka (Jenny Éclair, Richard Herring ja Judith Holder): "Estrogeenishown" kolme kovaa naista puhuvat suunsa puhtaaksi. Tragikoominen näkökulma isyyteen. Lippupiste puh. Masi Eskolinin ohjaama esitys on Tuomas Timosen runoihin perustuva teos, jonka pääosassa loistaa Vuoden Nuori Lausuja 2008 Tuukka Vasama. Ohjaus Miika Muranen, koreografia Kira Riikonen, lavastus Kati Lamppu. PIENI NÄYTTÄMÖ Faijat (Olof Willgren), ohjaus Reino Bragge, valo- ja äänisuunnittelu Tuukka Toijanniemi, lavastus ja puvut Risto Nykänen. Teksti Heini Junkkaala, Pirkko Saisio ja Marja Packalén, ohjaus Heini Junkkaala, näyttämöllä Marja Packalén ja Pirkko Saisio. Lisätietoja esityksistämme www.kut.fi Sähköposti info@kut.fi.Lippuja voi ostaa verkkokaupasta osoitteesta www.piletti.fi Frankie ja Johnny kuun valossa. Sovitus, visualisointi ja ohjaus Iida Vanttaja. Kantaesitys 9.4. Tuhkimo täyttää kaikki tutun vanhan sadun odotukset, mutta on silti tuoreesti kiinni tässä päivässä. Nukku-Matti (Sanna Heikkinen ja työryhmä). Tuhkimo, käsikirjoitus, ohjaus ja lavastus Juha Vuorinen, puvustus Elina Varis (vier.), koreografia Virpi Portimo (vier.), musiikki Joonas Nurmi. Lipunmyyntimme on avoinna ti klo 11-18.00, ke-pe klo 11-15.00, p. Hersyvä ja ilotteleva kansanmusikaali, balladi elämisen tuskasta ja riemusta. Ujostelemattoman käsittelyn saavat mm. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (Sinikka Nopola - Tiina Nopola), musiikki Iiro Rantala, ohjaus Anssi Valtonen, puvustus Merja Levo, lavastus Mikko Saastamoinen, valosuunnittelu Jari Granlund. Spoonface on inhimillisyyden, erilaisuuden ja pienen ihmisen lohdullinen puolustuspuhe kovien arvojen maailmassa.Viimeinen esitys 20.2. Ohjaus Seppo Halttunen, lavastus ja puvut Heini Granberg. Elämisen eri kulmia ihmetellään Heikki Samannon, Jukka Siikavireen ja Tero Lanun musiikin siivittämänä. Esitys henkilöistä nimeltä Pirkko Saisio ja Marja Packalén. Ensiilta 27.3. Teoksen hengen mukaisesti näyttämöllä puhutaan sekaisin suomea, ruotsia ja suomenruotsia. Ryysyrannan Jooseppi (Ilmari Kianto - Juha Hurme), ohjaus Juha Hurme. ikääntyminen, hikeentyminen ja erilaiset riippuvuudet (allit, muistilistat, käsilaukut, veijokeijoreijot). klo 18.30! Fragile - tämä puoli ylös: Läpileikkaus helsinkiläisen Tanssiteatteri Tsuumin 10-vuotisesta taipaleesta. Vain yksi esitys 13.4. Lippupiste 0600-900900 klo 6-23, hinta 1,75 EUR/min pvm, www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri SUURI NÄYTTÄMÖ Tulikoe (Arthur Miller), ohjaus Johanna Freundlich (vier.), visualisointi Kimmo Viskari (vier.), valosuunnittelu Tuukka Toijanniemi. Kari Kihlström, Hanna Liinoja ja Hanna Vahtikari (vier.).Vangitseva ja näyttävä draama. Ensi-ilta 17.4.2010 Richard Rodgers - Oscar Hammerstein The Sound of Music. Orvokki Aution samannimisen romaanin pohjalta Kemin kaupunginteatterille dramatisoinut Mikko Roiha. Ohjaus Kimmo Hirvenmäki, lavastus Kalle Nurminen. Nikolainkulman lipunmyynti, Asemakatu 6, puh. (014) 461 054, tiedustelut Karstulan kunta/Kulttuuritoimi puh. huhtikuuta. Riksteatern & Wasa teater: Svinalängorna. Vierailut: KOM-teatteri: Odotus. Se on matka muistojen bulevardille Laila Kinnusen unohtumattomien laulujen pariin hänen tyttärensä Milana Misicin johdattamana. 16.3. Hauska mutta syvältä riipaiseva tragikomedia äidistä ja kahdesta aikuisesta tyttärestä, joiden suhdetta varjostaa syyllisyys, ylpeys ja häpeä, menneisyyteen juuttuminen. Se on lusikkanaamaisen erilaisen tytön hento elämäntarina. musiikkitalvi.jns.fi Laulumme: Musiikkiteatteriesitys Laulumme on tarina lapsuudesta, tyttärestä ja äidistä - sekä elämästä joka ei ollut ihan tavallinen. Heiveröisen mutta sisukkaan Lars-pojan avustuksella Nukku-Matti selviytyy ikimuistoisesta seikkailusta ja unihiekka pelastuu.Viimeinen esitys 27.2. www.kemi.fi/teatteri Kuin ensimmäistä päivää. Ohjaus ja koreografia Samuli Nordberg ja Reetta-Kaisa Iles.Yhteistyössä Itäinen tanssin aluekeskus ja Joensuun Kaupunginteatteri Vain yksi esitys 23.3. Ohjaus Iiris Rannio (vier.), lavastus Kalle Nurminen. Ryysyrannan Jooseppi on paha ja hauska kirja. Viiru ja Pesonen - kun Viiru oli pieni ja katosi (Sven Nordqvist), näytelmäksi kirjoittanut Hannele Ruotsalo, ohjaus Miika Muranen (vier.), lavastus Risto Nykänen, puvut Tuovi Räisänen, musiikki Jyrki Heikkilä. Koominen painajainen. Ensi-ilta 10.4.2010 Ulvova mylläri -kansanmusikaali (Arto Paasilinna - Anssi Valtonen - Pauli Hanhiniemi), ohjaus Anssi Valtonen, laulut Pauli Hanhiniemi, musiikin sovitus ja johto Jyrki Heikkilä, koreografia Neija Välilä, lavastus Mikko Saastamoinen, pukusuunnittelu Merja Levo, valosuunnittelu Tuukka Toijanniemi. Ohjaus Heini Junk- kaala.Vain yksi esitys teatterin suurella näyttämöllä 7.4. Ohjaus Sinikka Tossavainen, vierailija. Alkuperäisteos Susanna Alakoski, dramatisointi Marina Meinander, ohjaus Michaela Granit. Reviisori (Nikolai Gogol) Sovitus ja ohjaus Samuli Reunanen (vier.), lavastus Risto Nykänen, pukusuunnittelu Tuovi Räisänen, valosuunnittelu Japo Granlund. Ensi-ilta 14.2.2010 (kantaesitys) KAJAANI KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI Lippuvaraukset ja lipunmyynti Kauppakatu 14, ti-pe klo 12-19, muulloin 1t ennen esitystä puh. Anna Krogeruksen uusi tragikomedia. Rooleissa: Emilia Laitinen (vier.), Hannu Hiltunen ja Maritta Viitamäki. Kantaesitys oli 5.9.2009. Rooleissa Anu Sinisalo ja Markku Hyvönen. Kuva: Kimmo Hirvenmäki Johanna Freundlich on ohjannut Jyväskylän Kaupunginteatterille Arthur Millerin tiheätunnelmaisen draaman Tulikoe, joka sai ensi-iltansa tammikuun lopulla. klo 19 ja 9.4. (014) 266 0114. Parhaissakin perheissä (Anna Krogerus), ohjaus Miko Jaakkola. Esitykset 12.2., 18.2. Rooleissa mm. Ensi-ilta 3.3.2010 Keravan teatteritalolla. Esitykset 8.4. teatteri@kajaani.fi Sissilinnan lipunmyynti 1 t ennen esitystä, puh. klo 19 pienellä näyttämöllä. Kemi-trilogian odotettu toinen osa Henki pois! jatkaa siitä mihin Maurimyrsky jäi. Keski-Uudenmaan teatterissa he ovat Anu Sinisalo ja Markku Hyvönen. Frankie ja Johnny on tunnelmallinen komedia rakastumisen huumasta ja suhteen ensiaskelista
Kaaos (Mika Myllyaho), ohjaus AnnaMaria Klintrup, lavastus ja puvut Jyrki Seppä. Näytelmästä on tehty 1980-luvun alussa useita Oscarpalkintoja voittanut elokuva. Hurmaavan anarkistinen Sotta Pyttynen tarjoaa perheen pienimmille hauskan ensikokemuksen teatterissa ja antaa samalla lapsille ja vähän isommillekin katsojille sinapinsiemenen verran tapakasvatusta. Rooleissa nähdään mm. Mikkelin Teatterin 90-vuotiskauden juhlanäytelmä. Jessika - vapaana syntynyt (Leea Klemola), ohjaus Mikko Korsulainen, lavastus Maija Tuorila, puvut Pirjo Valinen. Ikäsuositus yli 6-vuotiaille. Hymyilevä apollo, Eino Leinon runoja musiikin säestyksellä. Sisältää musiikkia ja laulua. Rooleissa Heli Haapalainen, Anne Syysmaa, Tuula Väänänen. Ohjaus Maarit Pyökäri, käsikirjoitus, musiikki ja laulujen sanat Lionel Bart, suomennos Heikki Salo 2001, lavastus Minna Välimäki, puvustus Tarja Lapintie, koreografia Ari Numminen, kapellimestari Martti Peippo. Ohjaus Kari Heiskanen, koreografia Matti Paloniemi, lavastus Kari Junnikkala, puvustus Anu Pirilä. Helena Anttosen kiehtova monologiesitys avaruuden ihmeistä, planeetoista ja tähtitaivaan tarinoista. Kajahtanut, traaginen ja hauska näytelmä kolmesta pienessä merenrantakaupungissa asuvasta sisaresta, pelosta, häpeästä ja ensirakkauden ihmeitä tekevästä voimasta. Ensi-ilta 7.10.2009 Juhani-näyttämöllä Prinsessa Rosa Ruusunen (PirjoRiitta Tähti), musiikki Seppo Wahl, laulujen sanat Okko Makkonen, ohjaus Maarit Pyökäri, lavastus Minna Välimäki, puvut Anne Lasonpalo. Ryhmät puh. Näytelmä perustuu Lukas Moodyssonin menestyselokuvaan Tillsammans. (03) 7526 000 ma-pe 9-16. Neljän soittajan orkesteri sekä 12 laulajan KirjoSwing kuoro. Rooleissa mm.Vintte Viitanen, Ismo Sievinen, Risto Kopperi, Anu Pekkarinen, Jimmy Asikanen, Marjaana Viitanen, Tuuli Anikari, Maija Rissanen, Ilkka Korhonen, Leena Torniainen ja Tuomas Turkka. Eroottisten lupausten komedia rahasta, vallasta ja avioliittomarkkinoista. Kaaos on Myllyahon muutama vuosi sitten kirjoittaman Paniikin jatko- osa ja sisarteos. Ritva Sorvalin rakastettu lauluilta 19.2. Kuva Jere Lauha. Tapani Korhonen, Markku Söderström, Tarmo Valkonen. Kantaesitys oli 26.9.2009 Yksiöön en äitee ota. Ensi-ilta oli 12.9.2009 pienellä näyttämöllä. Lippupiste puh. Riemukas musiikkikomedia. Perinteinen satu kerrotaan nykyaikaisessa muodossa lapsia puhuttelevin keinoin, teatterin teknisen näyttävyyden avulla. 0600-900 900 (1,75 EUR min pvm.), ryhmämyynti sekä koko- ja osasalivaraukset puh. Musikaali Fame kertoo new yorkilaisen taideoppilaitoksen oppilaiden värikkäistä kouluvuosista. Käsikirjoittaja Leea Klemola on kotoisin Kokkolasta, ja tekstissä kuuluu rehevä pohjoinen kieli ja mentaliteetti. Esitykset 15.5. Ensi-ilta 30.9.2009 Eero-näyttämöllä Tähtitarhuri. Tukholma (Mika Ripatti), ohjaus ja lavastus Samuli Reunanen, puvut Marjaana Sotti. Lasten ja nuorten teatteripäivät 22.-28.2.2010. Dramatisointi Marina Meinander, ohjaus Michaela Granit. KOM-teatterin Odotus on dokumentaarinen teatteriesitys kahdesta naisnäyttelijästä, Marja Packalénista ja Pirkko Saisiosta. Risto Salmi, Tuula Väänänen, Janne Raudaskoski, Anneli Juustinen, Tatu Mönttinen, Tiia-Riika Juustinen. Ikäsuositus 5-8 v. Kuva: Johannes Wilenius Liput: Teatterin myyntipalvelu, puh. Sirkku Peltolan hauska ja hulvaton Suomen hevosen itsenäinen jatko-osa. Viisas Neitsyt. www.ouka.fi/teatteri, www.lippupalvelu. Ikäsuositus yli 5-v. Näyttämöllä Pirkko Saisio ja Marja Packalén.15.2. Rooleissa Eeva-Kirsti Komulainen, Lumikki Kouki, Jussi Puhakka ja Kirsti Wallasvaara. Rooleissa Laura Huhtamaa, Tapani Kalliomäki, Jarkko Miettinen, Mika Piispa, Anna Pitkämäki ja Jari-Pekka Rautiainen. ja 27.3. klo 12, suuri näyttämö Riksteatern/Wasa Teater: Svinalängorna (Sikalat). klo 19 Jukola-salissa Brelin lauluja viinasta, naisista ja elämästä. Maiju Lassilan tekstin pohjalta uudelleenkirjoittanut Kari Heiskanen. klo 19 Jukola-salissa Rakkaudella, Porista. Kertamaksullinen palvelunumero 0600 10020 (5,99 EUR/min + pvm). fi. (015) 411 0440, liput@mikkelinteatteri.fi, www.mikkelinteatteri.fi Punaisten kukkien puutarha. Ensi-ilta oli 29.1.2010 pienellä näyttämöllä. Kiertue-esitys. Lippumyymälä (03) 7525 000 ma-pe 11-17 (esitysiltoina 11-19), la 12-19. Uudenlainen musiikkiteatteriesitys, jossa raotetaan kahden naisen, Ellan Edelfeltin ja Aino Kallaksen, kohtaloita. Oliverin roolissa vuorottelevat Aaron Lilja / Onni-Pietari Puttonen / Pauli Soini, keskeisissä rooleissa vierailevat Kristiina Elstelä / Sinikka Sokka, Ismo Kallio / Erkki Saarela. Kantaesitys oli 21.3.2009 pienellä näyttämöllä. Ensi-ilta oli 7.11.2009 Iltatähti. Ohjaus Petteri Sallinen. Sotta Pyttynen (Katja Krohn), ohjaus Anna-Elina Lyytikäinen. klo 19, suuri näyttämö LAHTI LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI Kirkkokatu 14, puh.nro: vahtimestari (03) 814 3105, telefax (03) 814 3145, www.lahdenkaupunginteatteri.fi; e-mail: palaute.teatteri@lahti.fi. Ensi-ilta 10.3.2010 Juhani-näyttämöllä Oliver! Charles Dickensin kirjaan perustuva rakastettu koko perheen klassikkomusikaali. VIERAILUT: KOM-teatteri: Odotus.Esitys henkilöistä nimeltä Pirkko Saisio ja Marja Packalén. (08) 5584 7600, Kaarlenväylä 2, ryhmät (08) 5584 7606, teatteri.myyntipalvelu@ ouka.fi. Hersyvä komedia viettelemisen jalosta taidosta. Nimiroolissa Anna Vihanto, muissa rooleissa Lahden kaupunginteatterin näyttelijöitä ja sirkusartisteja. Ensi-ilta oli 16.1.2010 Vauvateatteria, Taskut täynnä lauluja. Suomen kantaesitys 13.2.2010 Jukola-salissa. Sovitus ja ohjaus Janne Saarakkala, skenografia Tarja Jaatinen, päärooleissa Sanna Kemppainen, Ilona Pukkila, Sirja Sauros. Rooleissa Mikko Jurkka, Lumikki Kouki, Jussi Puhakka, Anna Vihanto, Timo Välisaari sekä Terhi Suorlahti, Heidi Syrjäkari, Jukka Virtala. Nyt niistä kuullaan 30 parasta. Helmikuussa jo 29. Esitykset 24.2 klo 10, 26.2 klo 10 ja 27.2 klo 13 Veeran kammarissa. Lippuvaraukset myös Lippupisteestä joka päivä 7-22 puh. Sähköinen tanssisali (Enda Walsh), ohjaus Tuomo Aitta, suomennos Sami Parkkinen, lavastus ja puvut Tiina Makkonen. Dostojevskin romaaniin perustuva ja Miisa Lindénin ohjaama Vanhan ruhtinaan rakkaus sai ensi-iltansa Kuopion kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 30. Rakastajatteatterin karnevalistinen tarinankerrontaesitys Porin rakastajista kautta vuosisatojen esittäen ja juhlien heitä - ja kaikkia teitä, jotka olette rakastaneet onnellisesti, epätoivoisesti tai palavasti! 26. (05) 616 2290, ti-la klo 11-17 ja esitysiltoina 1119. Rooleissa Ilkka Korhonen ja Markus Pulkkinen. Raija Orasen kirjoittama historiallinen näytelmä Mikkelin ja Suomen historiasta. Bändissä myös Juho Puikkonen, Janne Järvensivuja Pablo Seppä. asti Jukola-salissa. F.M. Ensi-ilta oli 22.1.2010 suurella näyttämöllä. Rooleissa Tarja Pyhähuhta, Ismo Sievinen, Leena Torniainen, Tuuli Anikari ja Risto Kopperi. klo 19 Jukola-sali MIKKELI Lappeenrannan kaupunginteatteri tuo näyttämölle Lukas Moodyssonin menestyskomedian Tillsammans Suomen kantaesityksenä. Maiju Miehimyksen roolissa vierailee Sari Havas. Ensi-ilta 29.8.2009 Aino-näyttämöllä LAPPEENRANTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI Lipunmyynti:Valtakatu 56, puh. Esitykset 17.2.-10.3.2010 pienellä näyttämöllä. Kaunis, ihastuttava, hauska ja lämmin satunäytelmä. Ensi-ilta oli 5.9.2009 suurella näyttämöllä. Knut Pitkäjalka (Sirkku Peltola) ohjaus Janne Saarakkala, skenografia Riitta Ukkonen, päärooleissa Jarno Kolehmainen ja Anne Niilola. Pertti Koivula ja Mika Nuojua. Rooleissa Iikka Forss, Jorma Helminen, Kaarina Turunen, Kirsti Wallasvaara sekä Mikael Haavisto, Tiina Hyttinen, AnnaMaija Jalkanen, Annamaria Karhulahti, Ilmari Myllynen, Heikki Mäkäräinen, Sanna Parviainen, Pauliina Saarinen, Henna Simojoki ja Jussi Virkki. Rooleissa Anu Pekkarinen, Marjaana Viitanen, Maija Rissanen, Jimmy Asikainen,Vintte Viitanen, Tuomas Turkka ja Pablo Seppä. Prinsessa Rosa Ruusunen (PirjoRiitta Tähti), ohjaus Iiris Rannio, musiikki Seppo Wahl, laulujen sanat Okko Makkonen. Ikäsuositus yli 4-vuotiaille. Kapellimestari Mikko Paavilainen. Ensi-ilta 3.3.2010. Laulunäytelmä rillumarein tekijöistä; Reino Helismaan viimeiset kiertueet Tapio Rautavaaran, Esa Pakarisen ja Masa Niemen kanssa. Suomenkielinen kantaesitys. Kirjoittanut Raila Leppäkoski. Susanna Alakosken romaaniin perustuva Svinalängorna kertoo suomalaisen maahanmuuttajaperheen elämästä Ruotsissa 1960 - ja 70 -lukujen taitteessa.Yhteistyössä mukana Riksteatern, Wasa Teatern, suomenruotsalainen Blaue Frau -teatteriryhmä sekä ruotsinsuomalainen Uusi Teatteri. Ensi-ilta 10.4.2010 suurella näyttämöllä. (05) 616 2300, ma-pe klo 9-15. Ritva Sorvali & Jiri Kuronen orkestereineen, Laila Kinnusen kauneimmat ja koskettavimmat laulut. Ohjaus Juha Malmivaara, lavastus Kari Junnikkala, puvustus Elisa Pfäffli, valosuunnittelu Kari Laukkanen, äänisuunnittelu Kai Poutanen. Rooleissa Kirsi Asikainen (Juko), Tapani Kalliomäki, Eeva-Kirsti Komulainen, Anna Pitkämäki, Hannu Salminen (Juko), Ritva Sorvali (Juko), Mika Piispa ja Jari-Pekka Rautiainen. Sukupolvien kohtaamisesta ja hyvästien jättämisestä kertovan näytelmän pääosissa nähdään oululaiset kiintotähdet Tuula Meisaari ja Jorma Koho. Puhdistus. Teksti peilaa raikkaasti aikaansa ja nuoren keskiluokanelämäntuntoja. Ensi-ilta 17.3.2010 Eeronäyttämöllä Fame (Fernandez - Levy - Margoshes - DeSilva), suomennos Ilkka Talasranta, ohjaus Marietta Tevajärvi, kapellimestari Markku Luuppala, koreografia Mia Liski ja Jyri Numminen, ensemblen harjoitus Maikki Autio, lavastus ja puvut Kati Lamppu, valosuunnittelu Jukka Pätynen, äänisuunnittelu Sami Järvinen. Rooleissa Mirjami Kukkola,Veikko Mylly (vierailija), Tatu Mönttinen, Aki Pelkonen, Marko Tiusanen, Riina Uimonen, Tuula Väänänen. Naistenhurmaajat (Maiju Lassila), dramatisointi Juha Vuorinen, sovitus ja ohjaus Antti Majanlahti, lavastus Maija Tuorila, pukusuunnittelu Pasi Räbinä. Ensi-ilta 9.4.2010 pienellä näyttämöllä Kultalampi (Ernest Thompson), ohjaus Heta Haanperä. 1.4. Odotus. Musiikin sävellys ja sanat Juha Vainio, musiikin sovitus ja johto Kari Veisterä, ohjaus Antti Majanlahti, lavastus Jyrki Seppä, puvut Irmeli Toivanen, koreografia Annamari TuulonenKess. Liput ja lisätietoa www.lappeenrannanteatteri.fi Kimpassa (Lukas Moodysson - Jari Juutinen) Valoisa, värikäs ja kaunis kannanotto yhdessä elämisen puolesta. Koko perheen satu Prinsessa Rosa Ruusunen on loihdittu suurelle näyttämölle kaikessa komeudessaan. Kesäteatterissa Naisvuorella Veikko Huovisen Lampaansyöjät 22.6.31.7. Rooleissa Ilkka Korhonen ja Markus Pulkkinen. Martti Suosalo & yhtye 14.5. asti Jukola-salissa. Ensi-ilta 2.9.2009 Eero-näyttämöllä. Avoinna ti-pe 10-17 ja la 12-17, esityspäivinä näytöksen alkuun saakka sekä muulloin tuntia ennen esitystä. Ohjaus ja lavastus Anne Niilola. klo 19 Veeran kammarissa Laila. tammikuuta. Rooleissa mm. Esitykset 27.2. Rooleissa Anneli Juustinen, Anneli Niskanen, Janne Raudaskoski, Timo Reinikka, Kari J. Ohjaus Petteri Sallinen MIKKELIN TEATTERI OULU OULUN KAUPUNGINTEATTERI Laura Huhtamaa ja Anna Vihanto Prinsessa Rosa Ruusunen näytelmässä, joka jatkaa Lahden Kaupunginteatterin ohjelmistossa kevätkaudella. Ohjaus Kaarina Perola. Rooleissa Anna Vihanto ja Kirsti Wallasvaara. Kaksoisensi-ilta 4.-5.9.2009 Juhani- näyttämöllä. klo 19 Veeran kammarissa Savilahdenkatu 11, lippumyymälä teatterin aulassa avoinna ti-pe klo 11-17 sekä 2 tuntia ennen esitystä, puh. Junnun laulut ovat naurattaneet ja riipaisseet jokaista sydäntä. klo 19 ja 16.2. Jessika on kuvaus perheelämän outoudesta, kun talossa asuu teini. Sofi Oksasen Finlandia-palkittu teos Viron lähihistoriasta kahden sukupolven tarinana. Kuin ensimmäistä päivää (Anna Krogerus), ohjaus Otso Kautto, lavastus ja puvut Nina Mansikka. Rooleissa mm. Rooleissa Heli Haapalainen, Riina Uimonen, Pentti Korhonen, Mikko Korsulainen, Anneli Niskanen, Aki Pelkonen. Ristolainen, Anne Syysmaa. Kiertue-esitys. Ensi-ilta 17.4.2010 Jukola-salissa Kolme sisarta (Anton Tsehov Janne Saarakkala) Kiihkeä ihmissuhdeviidakko hauska, tunnistettava ja huikaisevan kaunis. VIERAILUT: Älä elämää pelkää. Ohjaus Pekka Laasonen. Alibaba, veikeä tarina itämaisten satujen pohjalta. Albatrossi ja Heiskanen - musiikkinäytelmä Juha Vainion lauluista. Kimpassa näytelmän on sovittanut ja ohjannut Jari Juutinen. Päivänsäde, Minä ja Menninkäinen (Yrjö Juhani Renvall). Lahden kaupunginteatterin ja Teatteri Vanhan Jukon yhteistyö. Ja kaiken lisäksi ratkiriemukas. Teksti Heini Junkkaala, Pirkko Saisio ja Marja Packalén, ohjaus Heini Junkkaala. Ensi-ilta 22.1.2010 Eero-näyttämöllä. Kuva: Studio Alias / Sami Tirkkonen Anu Pekkarinen, Maija Rissanen ja Marjaana Viitanen Mikkelin Teatterin musiikkikomediassa Iltatähti. Esittävät Tarja Pyhähuhta ja Aira Ihalainen. kerran järjestettävät Kansainväliset lasten ja nuorten teatteripäivät tarjoavat jälleen runsaan ohjelmiston, josta löytyy mielenkiintoista katsottavaa ja koettavaa 64 · TEATTERIT. Markku Söderström (ruhtinas) ja Seija Pitkänen. Uusintaensi-ilta 11.11.2009 Juhani-näyttämöllä Säröjä. 21.4. Tavallisten ihmisten runot puhuvat työstä, työn ilosta ja arvostuksesta ja myös työttömyyden tunnoista. 0600 900 900 (1,75 EUR/min+pvm), www.lippu.fi, s-posti: teatteri@lappeenranta.fi. Anna Krogeruksen palkittu komedia on liiankin ajankohtainen kuvaus nykypäivän työelämästä ja vanhustenhoidosta. Suomennos, sovitus ja ohjaus Jari Juutinen. Lavalla myös Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin alan musiikkiteatteriopiskelijat ja Musiikin alan orkesteri. Käsikirjoitus Fiikka Forsman ja Terhi Suorlahti, musiikin sävellys ja äänisuunnittelu Riku Niemi, ohjaus Fiikka Forsman, koreografia Maija Hirvanen, lavastus Minna Välimäki, puvut Pirjo LiiriMajava, valosuunnittelu Jouni Nykopp. 22.3. Lippupalvelu palvelee myös mm. Stockmannin palvelupisteessä sekä puhelimitse: 0600 10 800 (1,83 EUR/ min + pvm) ma - la klo 8 - 21 sekä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 8 - 18. Palkitun tv- ja elokuvakäsikirjoittaja Mika Ripatin ensimmäinen näytelmäkäsikirjoitus, jossa pieni firma valmistautuu bisneksiensä lomassa Tukholman maratoniin
Tragikoominen tarina kertoo vähä vähältä alkoholisoituvasta äidistä, yksinhuoltajaisästä ja kaksosista, jotka elävät lapsen elämää aikuisten ehdoilla. Päänäyttämö Pieni näyttämö: Viiru ja Pesonen (Sven Nordqvist), ohjaus, dramatisointi ja musiikki Vesa Haltsonen, visualisointi Susanna Haltsonen. Rooleissa Esko Roine, Mikko Kivinen, Heikki Vihinen, Lari Halme, Mikko Rantaniva, Ritva Jalonen, Mari Turunen. Rooleissa Jani Johansson, Katja Peacock, Esko Rissanen, Riitta Elstelä (vier.), Maija Siljander, Heidi Musakka (vier.) ja Lauri Ketonen (vier.). RAUMA RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI Jorma Koho ja Tuula Merisaari Oulun kaupunginteatterissa tammikuun lopulla ensi-iltansa saaneessa Kultalampi näytelmässä. Kuva: Janne Alhonpää/ Bm&m. Rauli Jokelinin uutuusnäytelmä Potenssia ikä kaikki on riettaanriemukas jännärikomedia kolmen aikamiespojan keski-iän kriisistä. Ensi-ilta 3.4.2010 Ohjaus: Viivi Saarela Tulossa kesäteatterissa Allinnan Montussa: Vinski ja Vinsentti Aapelin kirjoittama tarina Vinskistä, joka saa Hömpstadin kaupungissa kummia aikaan puhuvan harakkansa Vinsentin avulla. ja 5.5. Rooleissa Vesa Haltsonen (Viiru),Vesa Haltsonen (Pesonen), AnnaMaija Nissi ja Jouko Suominen. Perhehistoriikki tulvii ailahtelevia tunteita ja tarjoaa riemastuttavia oivalluksia aikuisuudesta. Kantaesitys 22.4. Ohjaus Heikki Vihinen. KOM-teatteri: Odotus suurella näyttämöllä 4.5. Ohjaus Heikki Paavilainen. Salissa Myllyteatteri: Saari 16.2. Vierailut: Oulun Työväen Näyttämö: Viivi ja Wagner 13.2. Ensi-ilta 6.2.2010 Miehen ikävä, vierailu. Ohjaus: Sanna Saarela Ensi-ilta 12.6.2010 RIIHIMÄEN TEATTERI PORIN TEATTERI Hallituskatu 14. Rooleissa Thomas Dellinger, Sanni Haahdenmaa, Heimo Korhonen, Mikko Leskelä, Ritva Loijas, Raisa Sorri, Perttu Suominen, Sari Suominen. Ohjaus ja dramatisointi Christian Lindroos (vier.), lavastus Christer Lågland, puvustus Taru Liipola. Rooleissa Henna Tanskanen (vier.), Antti Kerosuo (vier.), Maija Siljander, Jani Johansson, Katja Peacock, Esko Rissanen ja Kari Tuominen (vier.). TaikaOulu magiikkaspektaakkeli suurella näyttämöllä 29.5. PORI 13.2.2010 päänäyttämöllä Nootti (Bengt Ahlfors ja Johan Bargum), ohjaus Tapio Parkkinen, lavastus Christer Lågland, puvustus Eila Santanen ja Sinikka Lahdenperä, musiikki Jorma Panula, Kekkosen roolissa Jukka Juolahti. 14.4.2010 Tulossa: Alivuokralainen. Näytelmä pikkukaupunki-idyllistä, joka valuu kaaokseksi. Sähköposti:teatterin.lipunmyynti@pori.fi, porin.teatteri@pori.fi, www.pori.fi/teatteri Puhdistus (Sofi Oksanen), ohjaus Maiju Sallas, lavastus Christer Lågland, puvustus Taru Liipola, valosuunnittelu Kalle Röppänen. Käsikirjoitus Michael Ende Virve Ojanne. Esitykset Teatteripohjalla. Ensi-ilta 25.3.2010 Saranat ja sardiinit (Michael Frayn), suomennos Pentti Järvinen, ohjaus Aleksander Anria, lavastus Marko Karvonen/Seppo Kotamies, puvut Tiina Joutsen.Rooleissa Katja Peacock, Jani Johansson,Viivi Saarela, Esko Rissanen, Taru Kivinen (vier.),Timo Mäkynen (vier.), Juha Antikainen (vier.),Kari Tuominen (vier.), Maija Siljander. Suomennos ja ohjaus Ville Virtanen. 0440-520260 www.teatteriyhdistysprovinssi.fi Pyjama pour six - Lainalakanat farssi 10.4.-8.5.2010 Teatteriravintola ASEMA SALO Ohjaus Joonas Suominen Rooleissa: Markku Toikka, Tom Petäjä, Karolina Blom, Piia Koriseva, Hannele Laine, Ola Leinonen Teatteri Provinssi puh. Music and Lyrics by Book By JERRY HERMAN HARVEY FIERSTEIN Based on the Play La Cage Aux Folles by JEAN BOIRET. (019) 764 6610, myynti@riihimaenteatteri.fi, www.riihimaenteatteri.fi Potenssia ikä kaikki (Rauli Jokelin) ohjaus Rauli Jokelin, lavastus Marko Karvonen, puvut Tiina Joutsen, rooleissa mm. Käsikirjoitus Timo Kahilainen ja Heikki Vihinen. Riksteatern: Svinalängorna Sikalat suurella näyttämöllä 23.4. Maailman rakastetuimpiin musikaaliklassikoihin kuuluva Viulunsoittaja katolla -musikaali on hurmannut, naurattanut ja liikuttanut katsojia kohta puoli vuosisataa. rnt.fi Tapaus Olavi Ökynen Ryhmälähtöisesti toteutettu hauska salapoliisiseikkailu kaikille arvoituksien ystäville. Riivattu komedia ihmisistä, jotka eivät tyydy rauhallisesti pohtimaan yleistilannetta, vaan haluavat vastauksen heti, jopa sellaisiin kysymyksiin, joihin vastausta ei ole. 02-8376 9900, Alfredinkatu 2, ma-pe klo 9-16, sekä lippumyymälästä ke-pe klo 13-16 sekä näytöspäivinä 13-19. Pääroolissa Tevjenä nähdään Vesa Haltsonen. Nyt pureudutaan miesnäkökulmaan! Ensi-ilta ja kantaesitys 16.1.2010 Aina joku eksyy (Reko Lundán), ohjaus Aleksander Anria, lavastus ja puvut Tiina Hauta-aho. helmikuuta ja sen pääroolissa nähdään Miia Lindström. Ohjaus Olka Horila. Paavo Rintalan romaaniin perustuva vimmainen kuvaus liminkalaisen kuvataiteilija Vilho Lammen elämästä. 8.3. Sina Kujansuu: Lumen valoa pienellä näyttämöllä 4.5. Riemukas tarina ystävyydestä ja mielikuvituksesta. Alfredinkatu 2. Roolissa Timo Julkunen. Käsikirjoitus: Ata Hautamäki. helmikuuta. alkaen Rakastajien Ratto-klubi Special, 24.4.2010 Esitysajat: www.rakastajat.com Rakastajat-teatterissa saa tänä vuonna kantaesityksensä kolmen uuden kotimaisen näytelmän Sex Wars trilogia, jonka ensimmäinen osa, Hurjapoika sai ensi-iltansa 6. Kuva: Kati Leinonen niin vauvoille, nuorille kuin kaikenikäisille siltä väliltä. 019-734711 www. Suomenkielinen tekstitys. ja 5.5. Ohjaus Teemu Ojanne. Ensi-ilta 7.11.2009 Housut kintuissa. Esiintyjät Pekka Jalava ja Pirjo Heikkilä. raumanteatteri@raumanteatteri.fi, www.raumanteatteri.fi. Ohjaus: Olga Riihimäki Kantaesityksen ensi-ilta 6.2.2010 Momo Jännittävä koko perheen fantasiaseikkailu Michael Enden klassikkoromaanista. (02) 633 0125 rakastajat-teatteri@rakastajat.com, www.rakastajat.com Hurjapoika, kantaesitysensi-ilta 6.2.2010 Nainen joka halusi pyörtyä, kantaesitysensi-ilta 13.3.2010 V-Day Pori 2010, Eve Enslerin Vaginamonologeja Rakastajien Ratto-klubit, 6.3. Salissa Vesa Pitkänen: Valoa ikkunassa 19.2. Se on nykysuomessa harvinainen juoninäytelmä, täysiverinen tragedia. Kuva: Mikko Pihlainen kasvavista kaksosista, Akista ja Liisasta. Lippuvaraukset info@rnt.fi tai p. Ensiilta 12.9.2009 Luolamies. Aliide Truun roolissa nähdään Hannele Lanu ja Zaran roolissa Mirva Tolppanen. Tanssijat Jukka Kuronen, Mikko Ravea, Timo Varamäki, Marko Virtanen. klo 15 ja 9.3. ja 17.2. Kuva: Sami Ollila Hämeenaukio 1. ja 31.3. Vinttikamarissa. Käsikirjoitus Outi Nyytäjä, Petri Tamminen. Päänäyttämö Koirien Kalevala, näytelmä pohjautuu Mauri Kunnaksen suosittuun lastenkirjaan.Veijarimainen sankaritaru ja huikea seikkailu. Rooleissa muun muassa Vesa Haltsonen, Teemu Niemelä, Anna-Maija Kokkinen, Hannele Lanu, Matti Hakulinen, Heidi Rantakeisu, Peter-Sebastian Lehtonen, Hannu Müller. Kapinalliset Vauhdikas näytelmä nykyajan prinsseistä ja prinsessoista. Näyttämöteoksesta on tehty myös vuonna 1981 elokuva, joka voitti useita Oscareita. ja 19.2. Ensi-ilta 10.6.2010. Heikki Paavilainen on ohjannut Rauman kaupunginteatterin perienglantilaisen farssikomedian Housut kintuissa. Ensi-ilta 9.10.2009 Momo. Teatteriravintola Vänmannissa Smeds Ensemble: Jumala on kauneus suurella näyttämöllä 30.3. Koulupihan tarinoita (Jukka Heinänen), ohjaus Heta Haanperä, lavastus Maija Tuorila, työryhmässä kaupunginteatterin näyttelijöitä. 0440-520260 www.teatteriyhdistysprovinssi.fi Dragshow Showhat Osku Heiska- RIIHIMÄKI Kino Sampo, Suokatu 9, 11130 Riihimäki Teatteripohja, Lopentie 1, 11100 Riihimäki. Rooleissa Ilkka Koivula ja Heikki Rantanen. Vauhdikas farssikomedia, joka sijoittuu teatterimaailmaan. Eeva-Liisa Mannerin tuotantoon perustuva tunnelmallinen runo- ja musiikkiesitys. Riettaanriemukas jännärikomedia kolmen aikamiespojan keski-iän kriisistä. Ensi-ilta 30.10.2009 Punahukka (Kari Hotakainen), ohjaus Taru Kivinen, lavastus Marko Karvonen, puvut Tiina Joutsen. Rooleissa Thomas Dellinger, Sanni Haahdenmaa, Timo Julkunen, Heimo Korhonen, Mikko Leskelä, Ritva Loijas, Jani Selin, Raisa Sorri, Antti Ylikojola (vier.). klo 19 SALO TEATTERI PROVINSSI Sugar - Piukat Paikat musikaali 20.2.-27.3.2010 Kulttuuritalo KIVA SALO Ohjaus Arto Nieminen Päärooleissa: Helena LIndgren, Esa Nummela, Joonas Suominen Teatteri Provinssi puh. Ohjaus Mika Lehtinen. Puhdistus kuvaa Aliide Truun kujanjuoksua Neuvosto-Viron väkivaltaisen historian pyörteissä 40-luvulta 90-luvulle. Ensi-ilta 5.9.2009 Vierailut: Akkapakka - eli tiukka tiimi tuulettaa! (Jenny Eclair ja Judith Holder), suomennos ja ohjaus Tiina Puumalainen. Orkesteri Perttu Suominen, Mikko Haanpää, Seppo Kylänpää, Timo Lahti, Arto Mäkelä, Sirpa Ojala,Ville Ristimäki, Janne Törni, Reijo Ylinen. Liput/info: toimisto (ma, ti, pe klo 9-15, ke, to klo 11-17) p&f. Marja Packalénin ja Pirkko Saision tilitys siitä, mitä on olla 60-vuotias nainen Suomessa. Lippukassa puh. Näytelmä sai ensi-iltansa tammikuussa Riihimäen Teatterissa. TEATTERIT · 65. Ensi-ilta RAKASTAJAT-TEATTERI Valtakatu 22, 28100 Pori. 23.-24.2.2010 Stand-up ilta. (02) 6344 840, avoinna ma-pe 11-18, la 12-18 sekä tuntia ennen esitysten alkua. Rooleissa Eeva Litmanen, Kaija Kiiski, Tarja Markus. Käsikirjoitus Rob Becker. Esko Kovero(vier.),Veera Degerholm (vier.), Katja Peacock, Esko Rissanen, Jani Johansson ja Jukka Ranta (vier.). Lippuvaraukset puh. Lippukassa on avoinna ti-pe klo 12-17 ja kaksi tuntia ennen esitystä, puh. Musiikillinen veijaritarina siitä kun Kekkonen palmuun kiipes ja heti nootin sai! Kotimainen kantaesitys. Päänäyttämö Viulunsoittaja katolla (Stein - Bock - Harnick), ohjaus Patrik Drake, lavastus Teemu Loikas (vier.), puvustus Taru Liipola, kapellimestari Seppo Tyni (vier.), koreografi Osku Heiskanen (vier.). Käsikirjoitus Derek Benfield-Timo Rissanen. Ensi-ilta 5.3.2010 Ohjaus: Emma Pöllä ja Veera Rasehorn Teillä ei ollut nimiä Reko Lundánin kirjoittama terävä tragikomedia yksinhuoltajaperheessä RIIHIMÄEN NUORISOTEATTERI Sofi Oksasen Puhdistus nähdään myös Porin Teatterissa alkaen 13. Nimensä mukaisesti näytelmä on puhdistava kokemus. Rooleissa Thomas Dellinger, Sanni Haahdenmaa, Timo Julkunen, Heimo Korhonen, Mikko Leskelä, Ritva Loijas, Raisa Sorri. Musikaali Lainahöyhenissä, La Cage Aux Folles. Esitys liittyy nelivuotiseen EU-hankkeeseen Platform 11+
Rooleissa Puntti Valtonen ja Arttu Kapulainen. Kirpeä komedia miehen tiestä. Ohjaus Lisbeth Landefort, koreografia Aku Ahjolinna, lavalla Elina Mustonen (cembalo), Sirkka Lampimäki (sopraano), Tom Wentzel (kertoja) ja Elli Purkunen (tanssi).Vain yksi esitys 29.4. Packalén, puvut Maiju Veijalainen. Esityskieli pääosin ruotsi, suomenkielinen tekstitys Laulustaan lintu tunnetaan. Rooleissa vierailjoina Tommi Eronen, Armi Toivanen ja Ola Tuominen ja TTT:stä Petra Karjalainen, Samuli Muje, Toni Harjajärvi,Vesa Kietäväinen, Matti Pussinen, Antti Seppä ja Mervi Takatalo. Rooleissa mm. Näytännöt 7.2.-16.5.2010. (03) 2178 Lippumyymälä Hämeenpuisto 32, puh. Lisätietoja www.teatteri2000.fi Ohjelmisto: PAT & MAT, TV:stä tutut Hupsisheput nyt näyttämöllä! Ohjaus: Pirkko Uitto, lavastus: Kari Kokkonen, puvustus: Elina Vättö, valo-ja äänisuunnittelu: Antti Kurra. Rooleissa Tuija Vuolle, Suvi-Sini Peltola, Piia Soikkeli, Esa Latva-Äijö,Ville Majamaa, Mikko Rantaniva, Risto Korhonen. Brooksin elokuvaan. klo 19, 13.2. Ohjaus Antti Majanlahti. Käsikirjoitus ja ohjaus Tiina Lymi, koreografia Aleksi Seppänen, lavastus Teppo Järvinen, pukusuunnittelu Teppo Järvinen ja assistentti. Esityksen pääosassa ovat kalevalaisen maailman luonnonvoimat. Pohjoismainen kantaesitys 27.1.2010 Vanhalla päänäyttämöllä Susi sisällä. klo 19 Vanhalla päänäyttämöllä Isä, poika ja tärykalvo. Kantaesitys 7.10.2009 Kellariteatterissa Yksiöön en Äitee ota, käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola, lavastus Hannu Lindholm, pukusuunnittelu Marjaana Mutanen. Lavalla musiikista vastaa Alabama House Band, eli Pekka Siistonen, Ari Toikka, Louie So, Jussi Ojanen ja Teemu Broman. Nimiroolissa Pentti Helin, muissa rooleissa Kristiina Hakovirta, Minna Hokkanen, Mika Honkanen, Janne Kallioniemi, Petra Karjalainen,Vesa Kietäväinen, Heidi Kiviharju, Jari Leppänen, Kaisa Mattila, Samuli Muje, Jyrki Mänttäri, Harri Rantanen, Ilkka A. klo 19 Kellariteatterissa. asioiden jatkamista ikuisesti. Hittimusikaalin Remix-versiossa uusia biisejä ja juonenkäänteitä! Suuri näyttämö Hellyyden ehdoilla. Teatterikahvila Kivi Vierailut: Tulenkantajat. asti Helene Näytelmä Helene Schjerfbeckistä, Suomen rakastetuimmasta taiteilijattaresta. Lippupiste puh. Hirtehisen hauska komedia tämän päivän Suomesta. Grimm: Lumikki, Lumoava satuklassikko pikkuväelle. Esitykset 12.3.-13.5.2010. Tarvitseeko kaikki näyttää koko ajan. Kuva:Petri Kovalainen TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI koreografia Markku Nenonen. Esityksessä näyttelevät Heikki Kuusela, Johanna Lystilä ja Annukka Martikainen. Hyväntekeväisyyspuotiin sijoittuva tarina marssittaa sisään hahmon toisensa jälkeen ja pistää yleisönkin jännittämään, kun näyttelijöitä on neljä ja rooleja peräti neljätoista! Päärooleissa taituroivat Jaana Oravisto ja Aimo Räsänen Miia Selin ja Jyrki Mänttäri tekevät kaikki loput 12 eri roolia, kumpikin niistä kuusi. klo 19 Vanhalla päänäyttämöllä. Ohjaus Riku Suokas, musiikin sovitus Pekka Siistonen, lavastus Hannu Lindholm, puvut Marjaana Mutanen, koreografia Tuomo Luhtanen. Pohjois- Tanssiteos Ohjaus ja koreografia: Ari Numminen Lavalla Nätyn 4. Rooleissa Sami Hintsanen, Kaisa Mattila/ Petra Karjalainen, Jari Ahola, Ismo Apell, Mika Honkanen, Pentti Helin, Ilkka A. Lämmin, huumorilla höystetty kertomus yllättävästä ystävyydestä. Rooleissa ovat Minna Hokkanen, Petra Saaristo, Kaisa Mattila, Mika Honkanen ja Jari Ahola. Palkitun kirjailijan vaikuttava draama Viron lähimenneisyydestä. Perheellisestä sellaisesta. Päänäyttämö 16.2 asti. Käsikirjoitus Henri Kapulainen, ohjaus ja lavastus Kari Paukkunen. Vanha päänäyttämö Svinalängorna (Sikalat). Vuosikurssin opiskelijat. Uusi, hykerryttävän ajankohtainen musikaali. Onko kuolema sirkus. Helka-Maria Kinnunen: Kalewalaliekki - sukeltaa Kalevalan dramaattisiin loppuvaiheisiin. asti. Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen, Nätyn, tanssia, musiikkia ja teatteria yhdistelevässä teoksessa elämä ja kuolema näyttäytyvät kaikessa traagisuudessaan ja koomisuudessaan tuonpuoleiseen jo päätyneiden henkilöiden kertomuksissa. Komisario Koskinen. Rooleissa Taneli Mäkelä, Mikko Rantaniva, Hanna Gibson, Ville Majamaa. Kantaesitys 4.3. Heli Laaksosen esikoisnäytelmä - Hapankomedia Skytölän veljesten Kytkykaupasta. Ensi-ilta 7.2.2010 TTT:n Kellariteatterissa. klo 14, 13.3. com, info@teatterimukamas.com Liput: Lippupiste tai teatterin toimisto Ohjelmisto: Kuulento (yli 7-vuotiaille), ensi-ilta 20.9.2009, ohjaus Josef Krofta (Tsekki) Oppipoika (yli 3-vuotiaille), ensi-ilta 17.2.2009, ohjaus Mansi Stycz Hiiri morsiamena (yli 3-vuotiaille), uusintaensi-ilta 25.1.2009, ohjaus Mansi Stycz Villijoutsenet (yli 3-vuotiaille), ohjaus TEATTERI MUKAMAS Puh. Käsikirjoitus Väinö Lahti. Rooleissa Jukka Manninen ja Asko Sahlman. Frenckell 16.2. Näyttämöversio on toteutettu ainutlaatuisessa rajat ylittävässä yhteistyössä, jossa ovat mukana Suomesta Wasa Teater ja Blau Frau sekä Riksteatern ja Uusi Teatteri Ruotsissta. Nykyteatteriesitys, joka lempeästi pakottaa meidät kysymään, puhumaan ja muovailemaan suopeita käsityksiä seksuaalisuudesta. Pudotuspeli (Jordi Galceran), suomennos Anu Partanen, ohjaus Tommi Auvinen, lavastus Markus R. Dramatisointi Marina Meinander, ohjaus Michaela Granit.Vain yksi esitys 19.4. Frenckell Lukkosulaa ja lumpeenkukkia (Heli Laaksonen), ohjaus ja lavastus Tapio Parkkinen, dramaturgi Seija Holma, puvut Maiju Veijalainen. Tarvitseeko jotain olla näyttämättä. 2010 Kellariteatterissa, Off-tuotanto Vierailut: Tangolaulaja (El Acompañamiento). Kuva: Patrick/Grass Mansi Stycz Sirkkaseikkailu (koko perheelle), ohjaus Annukka Martikainen BOING -ja kaksi minuuttia (yli 7 -vuotiaille), ohjaus Jakub Krofta (Tsekki) Taikasoitin (yli 3-vuotiaille), ohjaus Mansi Stycz MUKAMAS 2010 kansainvälinen nukketeatterifestivaali 3.-8.5. TEATTERI TELAKKA TEATTERi 2000 aloittaa 25-vuotisjuhlavuotensa tsekkiläiseen nukkeanimaatioon pohjautuvalla esityksellä PAT & MAT, tarina kahdesta touhukkaasta naapuruksesta, joille mikään ei ole mahdotonta. KokoTeatterin ja näyttelijäosuuskunta Koitoksen yhteistuotanto. Sadun esittää ja Lumikkina lumoaa Emilia Pokkinen. Lavalla Nätyn 4. Rooleissa Esko Roine, Ilmari Saarelainen, Eila Roine ja Tuija Ernamo. Tuotanto: KP-Ideat Oy, yhteistyössä TTT:n Hämeenlinnan ja Espoon kaupunginteatterin kanssa. Roistomaisen hauska perhemusikaali. Ensi-ilta 3.9.2009 Suurella näyttämöllä Heinähattu, Vilttitossu ja Pamelatäti. Frenckell Grace ja Glorie (Tom Ziegler), suomennos Terttu Savola, ohjaus Tommi Auvinen, lavastus Erkki Saarainen ja puvut Mari Pajula. Ohjaus Antti Majanlahti, puvustus: Elina Vättö, valo-ja äänisuunnittelu Niklas Vainio. klo 19. Unohtumattoman draamakomedian äidin ja tyttären läheisestä, mutta paikoin myös kipeästä suhteesta ohjaa Anssi Valtonen. Näyttelijät tulevat Suomesta ja Ruotsista. Toteutuksessa kohtaavat suomalainen ja japanilainen mytologia ja esitysperinne. Heli Laaksosen hapan komedia Skytölän veljesten Kytkykaupasta. Jokinen ja Jukka Saikkonen. Aimo Räsänen, Tuire Salenius, Teija Auvinen, Toni Harjajärvi, Petra Saaristo ja Antti Seppä.Vanhanaikainen näytelmä. (03) 3124 1300, www.teatterimukamas. Vuosikurssin opiskelijat Tampereen yliopiston Teatterimonttu Liput: 5/10 . Rooleissa mm. Liput Teatteri 2000:n myyntipalvelu 032602112, teatteri@teatteri2000.fi sekä Lippupisteet kautta maan. Ensi-ilta to 18.2. Näyttämösovituksen on tehnyt Dan Gordon ja näytelmä perustuu Larry McMurtryn romaaniin ja James L. Lavastus ja pukusuunnittelu Mikko Saastamoinen. (03) 2178 333, myynti@ttt-teatteri.fi, avoinna ma-pe 9-16. Suomen hevosen tarina jatkuu! Kellariteatteri Kilon paloina. 03 2250 720 / teatteri@telakka.eu / www.telakka.eu / Tullikamarin aukio 3, 33100 Tre / (03) 2250 720 / teatteri(at) telakka.eu / www.piletti.fi Hili Iivanainen: Coconut esitys päiväunista ja stereotypioista. Sovitus ja ohjaus Jukka- Pekka Rotko. Frenckell 27.2. Helenen roolissa Inkeri Mertanen, muissa rooleissa Jannastiina Hakala. Jokinen, Jaakko Väisänen. Nimirooleissa Elisa Salo, Mervi Takatalo ja Mika Honkanen ja muissa rooleissa Jari Ahola, Kristiina Hakovirta, Minna Hokkanen, Petra Karjalainen,Vesa Kietäväinen, Jari Leppänen, Soili Markkanen, Jyrki Mänttäri, Harri Rantanen ja tanssijoita. Täysverinen romanttinen komedia viisikymppisestä Susanista, joka etsii uutta raukkautta avioeron jälkeen. Rooleissa Tuire Salenius, Maria Aro, Aimo Räsänen, Miia Selin, Pentti Helin. Näytännöt TTT:n Kellariteatterissa 23.1.-25.4.2010. Josef Kroftan ohjaama Kuulento sai ensi-iltansa viime vuoden syyskuussa Teatteri Mukamaksessa. klo 10-15) NUKKETEATTERIN TAIKAA KOKO PERHEELLE VUODESTA 1979! - Kansainvälinen nukketeatterifestivaali3.-8.5.2010 Tampereella. Klikkaa netissä: www.teatterimukamas.com Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, 33250 Tampere | puh (03) 3124 1300 | info@teatterimukamas.com TEATTERIT · 67. Pohjoismainen kantaesitys 13.1.2010 Kellariteatterissa. Susanna Alakosken kohuttu ja palkittu siirtolaistarina. Rooleissa Eila Roine ja Teija Auvinen. Puhdistus (Sofi Oksanen), ohjaus Mikko Viherjuuri, lavastus Marjatta Kuivasto, puvut Maiju Veijalainen. Dramaturgia ja esitys Sanna Majanlahti, Emilia Pokkinen, Reidar Palmgren. Varaukset: teatteri@uta.fi tai 050 395 1197 (ark. Se on ehdotus meistä esiin tulevien erilaisuuksien hyväksymiseksi. Käsikirjoitus Sinikka Nopola, Tiina Nopola ja Katja Krohn, laulujen sanat Sinikka ja Tiina Nopola, musiikki Iiro Rantala, kapellimestari Eeva Kontu, ohjaus Katja Krohn, lavastus Markus Tsokkinen, valosuunnittelu Timo Alhanen, pukusuunnittelu Tellervo Helminen, Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa sai pohjoismaisen kantaesityksensä tammikuussa Liz Lochheadin kirjoittama romanttinen komedia Todellinen löytö, jonka rooleissa nähdään mm. Onko kuolema elämän keskeneräisten - nukketeatteri taikaa koko perheelle jo perheelle jo vuodesta 1979! Pispalan valtatie 30, 33250 Tampere, puh. Neljä toinen toistaan kunnianhimoisempaa työnhakijaa kilpailee arvostetusta kaupallisen johtajan paikasta monikansallisessa huonekaluyhtiössä. sekä orkesteri. Suositusikä yli 5 vuotta. Teksti Nobel-palkitun José Saramagon kirjasta Baltasar ja Blimuda. Ohjaus ja lavastus Tapio Parkkinen, dramaturgi Seija Holma, puvut Elina Vättö TTT / Maiju Veijalainen TT Rooleissa Esko Roine, Ilmari Saarelainen, Eila Roine ja Tuija Ernamo.Yhteistyössä Tampereen Teatteri ja Tampereen Työväen Teatteri.Vitsikäs ja surumielinen, hauska ja liikuttava kulkevat ripirinnan Heli Laaksosen uutuusnäytelmässä, jonka lounaissuomalainen kieli on hupaisan lyhyttä ja sukkelaa.Vanha päänäyttämö Todellinen löytö (Liz Lochead), suomennos Aino Piirola, ohjaus Tuomas Parkkinen, lavastus ja pukusuunnittelu Annukka Pykäläinen. 0600-900 900 klo 7-22 (1,75 EUR/min pvm) Kahden herran palvelija (Carlo Goldoni), ohjaus Pentti Kotkaniemi, lavastus Pekka Korpiniitty, pukusuunnittelu Tellervo Helminen. Kantaesitys 8.10.2009 Vanhalla päänäyttämöllä Lukkosulaa ja lumpeenkukkia. 12.2. Lämmin ja koskettava pienoisnäytelmä sekä täysverinen tangokonsertti.Käsikirjoitus Carlos Gorostiza, sovitus ja ohjaus Viktor Drevitski. Marja Skaffari: Armon palo - esitys heistä, joista käännämme katseemme kadulla ja niistä, jotka pysähtyvät heidän kohdallaan. Ensi-ilta 26.1.2010 Frenckell. Kyllä tästä selvitään, kirjoittanut Neil Simon, suomennos, sovitus ja ohjaus Mikko Viherjuuri, lavastus Marjatta Kuivasto, puvut Maiju Veijalainen, rooleissa Arttu Ratinen, Elina Salovaara, Marjut Sariola, Inkeri Mertanen, Aliisa Pulkkinen, Kake Aunesneva. Komedia rakkaudesta ja väärinymmärryksestä. Hersyvässä ja elämänmakuisessa musiikkikomediassa lavalla säihkyy Kristiina Hakovirta! Käsikirjoitus ja ohjaus Anne Saastamoinen. Domenico Scarlatti Lissabonin hovissa. Katso muut esitysajat osoitteessa: naty.uta.fi Tampereen yliopiston Teatterimonttu Lippuvaraukset: 050 395 1197 (arkisin klo 10-15) tai teatteri@uta.fi TEATTERI 2000 Hämeenpuisto 28, 33200 Tampere. (02) 232 1215, info@linnateatteri.fi, katso koko ohjelmisto: www.linnateatteri.fi Lippupiste 0600-900 900 (1,75 EUR/ min+pvm) Ohukainen ja Paksukainen. (03) 2178 222, avoinna ma-la 12-19, su vain esityspäivinä, www.tttteatteri.fi Ryhmämyynti puh. Esitykset 1.6.4.2010. Ensi-ilta 28.1.2010 Suurella näyttämöllä. Kantaesitys 15.10.2009 Suurella näyttämöllä Vuonna 85 Remix (Eppu Normaali - Juice - Popeda - Heikki Syrjä - Riku Suokas) - Manserock-musikaali. Esitykset 25.-26.4.2010. TURKU LINNATEATTERI Linnankatu 31, lippuvaraukset ja tiedusLinnankatu 31, lippuvaraukset ja tiedustelut ma-pe klo 9.00-16.00 puh. Esitys polttavasta auttamisen pakosta. Kantaesitys 17.3. Mitä sitten jos onkin jo kuollut. Lähde rakastettujen kirjailijoiden matkassa 20-luvulle! Ensi-ilta 25.11.2009 Teatterikahvila Kivi Lippumyymälä Hämeenpuisto 32, puh. Pieni raha, käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola, lavastus Hannu Lindholm, pukusuunnittelu Marjaana Mutanen, valot ja äänet Nadja Räikkä. Seppo Jokisen dekkareiden pohjalta näytelmäksi dramatisoinut ja ohjannut Tiina Puumalainen, lavastus Teppo Järvinen, pukusuunnittelu Riitta Anttonen-Palo. Rooleissa nähdään Ilkka A Jokinen ja Jukka Saikkonen. TAMPEREEN YLIOPISTON NÄYTTELIJÄNTYÖN LAITOS NÄTY River, ohjaus ja koreografia: Ari Numminen. Teoksen teksti pohjautuu Edgar Lee Mastersin vuonna 1915 kirjoittamaan Spoon River Antologiaan. Rooleissa: Ilkka A. Jarkko Pajunen (Vesa) (vier.), Kaisa Mattila, Heidi Kiviharju, Elisa Piispanen (vier.), Janne Kallioniemi, Miia Selin, Auvo Vihro ja Samuli Muje.Tiina Lymin esikoisnäytelmä on yllätyksellinen komedia tämän päivän ihmissudesta. Kehyksenä ortodoksinunna Maria Skobtsovan elämä. Teos valinnanvapaudesta, positiivisista stereotypioista ja rohkeudesta. Jokinen, Petra Saaristo, Antti Seppä, Kristiina Hakovirta, Jari Leppänen. Aimo Räsänen ja Jaana Oravisto. Menestydekkareiden hahmot ensi kertaa näyttämöllä
maaliskuuta. klo 17, erikoisnäytös la 17.4. klo 19, 7.5. Teos esitetään Stoassa maaliskuussa. Loose Ends, koreografia ja tanssi Samuli Roininen. Ti 27.4. klo 19 CIRKO Helsingin nykysirkusfestivaali 2010:n ohjelmistoa. klo 19, 17.3. Mari Rosendahlin kokonaisvaltaisen kaunis ja nostalgian sävyttämä nykytanssiteos koskettaa. Turhaa liikettä vastaan, odotuksen puolesta! Koreografia: Petri Kekoni. Sen sijaan lavalla nähdään yhden nykytanssikoreografin henkilökohtainen näkemys ilmiöstä nimeltä disko. Ammennamme lapsuuden muistoista ja mielikuvituksesta seikkailun aikuisuuteen. Animal Motion. klo 19, ke 31.3. Estarriola ryhmineen tekee liikkeellistä käyttäytymistiedettä ja taidetta teoksessaan In & Others. Ke 24.3. Liput nyt myös Lippu.fi:stä, tapatumanumero R-kioskilla 21953. TURKU TAMPERE Sarastuksia Eri alojen taiteilijoista koostuvan Tuntu-kollektiivin uusi Sarastuksia-teos kuljettaa kokijoita sarastusten äärellä, kutsuu osallisiksi tapahtumiin erilaisissa huoneissa, pihoissa, nurkissa ja käytävissä. Koreografia ja tanssi: Sari Palmgren. klo 19, 9.5. klo 19.Vapaa pääsy. Sekahaku tanssiteos jatkaa Tanssiteatteri ERIn ohjelmistossa kevätkaudella. klo 16, ti 23.2. siä, japanilaisen tanssijavieras Yascon showcase sekä 2vs2 Freestyle battle. Mamuska Helsinki Mamuska Helsinki on kevätkauden taiteidenvälinen valopilkku! Suosittu, rento undergroundklubi ja esitysfoorumi avaa tilan villeille ideoille, valmiille mestariteoksille, haparoiville ensiaskelille, musiikillisille tutkimusretkille, kuvataiteellisille kokeiluille sekä performatiiviselle ja tanssilliselle ilmaisulle. Ti 11.5. klo 19, 30.5. maaliskuuta Tanssiteatteri Raatikossa. Ensi-ilta 20.5.2010 klo 19 Pannuhalli. klo 14, ti 18.5. sivuaskel.fi. Hällä-näyttämö, Hämeenkatu 25, 33200 Tampere, p. Compagnie Manoeuvre (FR): Mue Mue on kolmen naisen intensiivisen houkutteleva, kehon ja kuvailluusioiden välinen vuoropuhelu. Esiintyjät: 30 ihmisen joukko. klo 19, 27.3. klo 19, 2.5. Esitykset klo 19.00 17/19(lm)/23.2. Katutanssiteos Response tutkii mahdollisuuksia yhdistää tanssin ja kuvan liikettä. Ke 5.5. Koreografia Jyrki Karttunen (Stoan residenssitaiteilija). Tanssiva Muumilaakso on Tove Janssonin Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia -kirjaan pohjautuva koko perheen tanssiteatteriseikkailu, joka alkaa kun Nuuskamuikkunen etsii kadonnutta kevätsäveltään. Muut esitykset: 22.5. klo 19, la 17.4. Yliopistonkatu 7, puh. ark. Yleisökeskustelu esityksen jälkeen 18.3. klo 16, 27. ohi, koreografia Saku Koistinen, tanssi Laura Vesterinen ja Saku Koistinen. Koreografia: Petri Kekoni. Isoa ihmettelyä inhimillisestä vaillinaisuuden tunteesta. Flow Mo ryhmässä tanssivat Taija Hinkkanen, Jussi Sirviö, Anniina Tikka, Mikko Björk, Johannes Hattunen ja Olli-Matti Lajunen. klo 19, 11.4. Valoarkisto Galleria Kandela -sarjaan kuuluvan valoinstallaatiosarjan teemana on valo tilan tekijänä Pannuhallissa. klo 19, CIRKO Helsingin nykysirkusfestivaali 2010:n ohjelmistoa. klo 16, su 21.2. klo 10 ja 18.30, ke 19.5. Muut esitykset: 9.4. La 13.2. Hehku (Videoteos), idea ja koreografia Anniina Kumpuniemi, äänimaisema Ville Leinonen (vier.).Videoteos kauneuden kaipuusta. Jylhä teos toteutuu eräänlaisen ekokatastrofin äärellä, arkkitehtonisen, lähes matemaattisen liikkeen tarkkuudella. klo 19 & ke 12.5. Sivuaskel / Side Step festival 9.-14.2. Puuttuva pala, koreografia Anniina Kumpuniemi, tanssi Suvi Eloranta, Mikko Heino ja Anniina Kumpuniemi. klo 19, 14.3. klo 10 Nostalginen nykytanssiteos Rafael, ohjaus ja koreografia Mari Rosendahl. klo 19, la 27.3. Esitykset Zodiak studio C4: 2.6. In & Ot- Karttunen Kollektiivin nykytanssiteos Days of Disco on henkilökohtainen näkemys ilmiöstä nimeltä disko. Koreografeina Delgado Fuchs (CH/BE), Silke Z (DE), Rosalind Crisp (FR/AUS), Miguel Gutierrez (US), Ann Van den Broek (BE/NL), Maija Hirvanen (FI) ja Joona Halonen (FI). 11/13/17/19(lm)/23/25.3. klo 16 Kahden sooloteoksen ilta: Voimatus & Unensieppari Unensieppari, tanssi Hanna Rosendahl ja Ari Numminen (vier.). Muutokset mahdollisia. TANSSITEATTERI MD Manilla, Itäinen Rantakatu 64, Turku puh. klo 16 NÄKYY EI NÄY 2 Intiimi esityksellinen konsertti pianolle, tanssijalle ja yhdelle jänikselle. Tanssi: Gabriela Aldana-Kekoni, Maija Kiviluoto, Teemu Kyytinen, Terhi Vaimala, Eero Vesterinen. klo 19, 5.5. klo 16, 31.5. Etsimisen, oppimisen ja elämän pienten ja suurten ihmeellisyyksien yhdessä kokemisen teemat risteilevät koreografiassa, jossa kroolataan, tassutellaan ja valssataan koko MD:n voimin. To 8.4. Konsepti, ohjaus, lavastus: Anna Estarriola. Pannuhalli 22.-25.4.2010, vapaa pääsy. Tuntu-kollektiivi: Laura Pietiläinen, Saara Töyrylä, Touko Kauppinen, Niina Vicktoria Tamminiemi, Eero Savela, Veera-Maija Murtola, Regina Koljonen, Anna Pöllänen. Teoksen inspiraation aineksia ovat jazzmusiikki, ranskalaiset 60-luvun uuden aallon elokuvat, laatikollinen vanhoja c-kasetteja, vinyylilevysoitin ja vielä jotain muuta... Ohjaus Gaëlle Bisellach-Roig, esiintyjät Gaëlle Bisellach-Roig, Anna Buhr, Marijke Gevers. klo 19, la klo 14 ja 16.30. (02) 284 0100 info@aurinkobaletti.com www.aurinkobaletti.com Kaunotar ja peto Taiteen akateemikko Marjo Kuuselan koko perheelle suunnattu tanssisatu hyvyydestä ja rakkaudesta. sekä 19., 20., 21.5. Tanssi: Anna Estarriola, Pälvi Salminen ja Jukka Tarvainen. klo 19 Flow Mo Crew: Response. TÖÖT JA PUM - klovnit keksijöinä Tööt ja Pum, kaksi klovnikaverusta kehittelevät ikiliikkujaa. To 20.5. klo 10 ja 18.30, ke 14.4. 26.3.2010 klo 19 alkaen Zodiakissa.Vapaa pääsy. klo 10 ja 18.30, to 13.5. klo 14, la 15.5. klo 15.Yleisökeskustelu esityksen jälkeen 27.5. klo 19, 26.3. Koskettavat takautumat avautuvat tanssiparien muistoissa mutta seuraava valssi palauttaa taas todellisuuteen. Konsepti, koreografia ja ohjaus: Liisa Pentti. klo 19, su 28.3. Lippuja ennakkoon Lippupalvelusta. klo 18 Race Horse Company: Petit Mal Petit mal on äärimmäinen, vaarallinen, fyysinen kuva hajonneesta, umpikujaan ajautuneesta kulttuuristamme. Tanssija Terhi Vaimala on työskennellyt uuden teoksensa parissa Zodiakissa ja esittää siitä avoimen work-in-progress -esityksen yhteisillassa Zodiakin housekoreografi Ervi Sirénin kanssa. Tanssi: Anne Hiekkaranta, Carl Knif, Jukka Tarvainen, Paula Tuovinen. klo 19, 26.5. klo 19.Yleisökeskustelu esityksen jälkeen 14.4. klo 19, la 22.5. klo 14, su 16.5. klo 19 & to 6.5. Helsingin Tanssiopiston erikoiskoulutusluokkien näytökset. klo 19, 29.5. klo 19 (ensi-ilta), ke 17.2. Köydenpunojat Aurinkobaletin ja Turun AMK:n Taideakatemian yhteisillan koreografeina ovat Aurinkobaletin tanssijat Päivi Mäki ja Mikko Kaikkonen. klo 19, to 25.2. Kuva: Matti Kivekäs leikkaukset tuovat mukaan myös nykypäivän. 010 439 3430 liput@tanssiteatterimd.fi www.tanssiteatterimd.fi MD off the record Kolme + 1 tanssiteosta yhdessä illassa: Vid sidan av, koreografia Mikko Heino, tanssi Suvi Eloranta. klo 19 Lumoava maailman kantaesitys: Tanssiva Muumilaakso, koreografia ja ohjaus Samuli Roininen, sävellys Heikki Mäenpää. Kuva: Niko Nurmi hers. Esityksiin otetaan vain 20 kokijaa kerrallaan. Muut esitykset: 13.3. La 8.5. Erikoisnäytös RIO tulee kylään la 17.4. klo 15, 13.4. to ja pe klo 10 ja 18.30, la klo 16. Z-free: Terhi Vaimala & Ervi Sirén. klo 19, 3.6. Muut esitykset: 23.3. Teos esiintymisvieteistä ja sen kääntöpuolista panee miettimään, missä määrin olemme kulttuurisia eläimiä, joilla on tarve rakastaa idoleita ja kuvia nähdäkseen omaan itseensä. klo 17-20 Karttunen Kollektiv: Days of Disco. Ensi-ilta 7.4.2010 klo 19 Pannuhalli. klo 18.30 (ensi-ilta), ti 13.4. Ke 3.3. klo 15, 16.3. klo 19.Yleisökeskustelu esityksen jälkeen 25.3. Ihanimpia ikivihreitä tulkitsevat Lassi Sairelan ja Eeva Soinin teoksessa ERIn tanssijoiden lisäksi laulava näyttelijä Dick Holmström ja hanuristi Iris Valin. Stage Animals #2: Sissi, Anno 2010 Julkisuuden kirous ja houkutus, kuvaikonin ja arki-ihmisen sekä haaveen ja toden törmäytys ovat Liisa Pentin uuden ryhmäteoksen teemoja. klo 15.Yleisökeskustelu esityksen jälkeen 5.5. Esiintyjinä ovat Aurinkobaletin tanssijat ja Taideakatemian 3. Uusintaensi-ilta 20.3.2010 klo 19 Pannuhalli. klo 19, 8.5. Yhdessä Koreografi Eeva Muilun joukkoteos Yhdessä tuo Pannuhallin näyttämölle kolmikymmenpäisen yksilöiden muodostaman pienoisyhteiskunnan, yhteisön jossa esiintyjinä on meitä, kaikenlaisia. klo 10. Yleisökeskustelu esityksen jälkeen 14.3. Pe 16.4. klo 19, la 20.2. Kuva: Reija Hirvikoski TANSSI · 75. klo 15, ti 30.3. klo 19 ZODIAK UUDEN TANSSIN KESKUS Zodiak, Kaapelitehdas (Tallberginkatu 1 B, Helsinki), (09) 694 4948 ma-pe klo 10-16, zodiak@zodiak.fi, www.zodiak.fi. Ensi-ilta 5.5., muut 6., 7., 8. Teos hetkistä, jolloin yritämme katsoa itseämme itsemme ulkopuolelta. Pe 9.4. ja 10.5. Kekoni-festivaali: Kaatuva maa Kaatuva maa (2001) uhkuu luonnon ja liikkeen voimaa ja raivoa sekä Avanti!:n jousisoitinten pauhua. (09) 873 2306, raatikko@raatikko.fi, www.raatikko.fi. Animal Motion / In & Others Sari Palmgrenin ja Anna Estarriolan yhteisillassa Palmgren jäljittää eläinlajista riippumatonta vuorovaikutusta sooloteoksessaan Animal Motion. klo 10 ja 18.30, 29.5. klo 18.30 ja la 10.4. Pe 23.4. Lavatanssinostalgia yhdistyy näin kipeästi ironiaan ja hullunhauskat AURINKOBALETTI VANTAA TANSSITEATTERI RAATIKKO Esitykset Raatikossa,Viertolankuja 4 B, 01300 Vantaa.Varaukset p. klo 19. Ohjelma tapahtumineen osoitteessa www. Kuva: Marko Mäkinen CIRKO Helsingin nykysirkusfestivaali 2010:n ohjelmistoa. klo 19, 14.4. klo 10 ja 18.30, ke 12.5. Kekoni-festivaali: Vihreä nojatuoli Vihreä nojatuoli (2002) tutkii joutilaisuuden estetiikkaa, lepäämisen rankkuutta ja liikkumattomuuden/liikkuvuuden välistä rajapintaa. klo 10 ja 18.30, ma 10.5. klo 19, 26.3. Ensi-ilta 27.4.2010 klo 19 Zodiak. Katoava Suomikuva sekoittuu lämpimän huumorin ja napakan ironian tansseihin jotka johdattelevat läpi vuosikymmenten. klo 19 & su 9.5. Tanssi: Satu Herrala, Ayara Hernandez, Felix Marchand, Andrius Katinas, Mikko Orpana, Nina Viitamäki. Voimatus, koreografia ja tanssi Anniina Kumpuniemi. Episodimainen, muutamista kohtauksista koostuva pieni tanssinovelli, jossa yhdistyvät liike, tunnelmat ja äänimaailma unenomaiseksi kudelmaksi. klo 19, 10.4. & pe 28.5. klo 10 ja 18.30, to 15.4. Skenografia Juha Lukala, valot Timo Ollila, puvut Marjo Haapasalo. klo 19, 27.5. klo 19, 23.5. klo 19. Muut esitykset: 29.4. klo 19, pe 21.5. klo 10, 22.5. klo 19 Tanssien kohti kevättä. klo 18 Tanssiteatteri Glims & Gloms: Pessi ja Illusia.Yrjö Kokon satu Pessi-peikosta ja Illusia-keijusta on suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikko, Koreografia Tuomo Railo. 10/14/16/22/24.4. vuosikurssin tanssinopiskelijat. klo 17, Petri Kekonin koreografia Vihreä nojatuoli saa uusintaensi-iltansa Zodiakissa 12. klo 16 Lippujen hinnat ja muut lisätiedot www.tanssiteatterimd.fi. Ensi-ilta 3.3.2010 klo 19 Zodiak. Tanssijan sisäistä matkaa tahdittaa iPod täynnä mielimusiikkia satunnaisessa järjestyksessä soitettuna.Vaikka materiaali on muuttumaton, jokainen esityskerta on erilainen ja tekijöilleen jatkuva haaste. Compagnie Non Nova (Fr): P.P.P Ranskalaisen huipputaiteilijan vahvan henkilökohtainen sooloesitys tasapainosta ja hajoamisesta naisesta joka elää miehen sisälläl Konsepti, ohjaus, esittäminen Philippe Menard. klo 19, 25.3. Uusintaensi-ilta 12.3.2010 klo 19 Pannuhalli. Muut esitykset, aina klo 19: 5.3., 6.3., 7.3., 9.3., 10.3., 12.3., 13.3., 14.3., 17.3., 18.3., 20.3., 21.3., 22.3., 23.3. klo 15, 25.5. klo 15, 4.5. klo 18.30, ti 11.5. klo 19, 16.4. Ohjaus Maksim Komaro, esiintyjät Rauli Kosonen, Kalle Lehto ja Petri Tuominen. Liikettä ja vimmaa, suuria tunteita. Monitaiteisen Tanssiva Muumilaakso -kollektiivin yhteistyö luo tarinalle taianomaisen ympäristön. Energiaa tuhlaava ja yhtenään pysähtelevä kone jää lopulta vaille patenttia, mutta tämä ei ystävyksiä lannista, vaan he keskittävät tarmonsa uusiin keksintöihin. TANSSITEATTERI ERI Päiväkoti- ja alakouluikäisille suunnattu tanssiteatteriteos Tööt ja Pum- klovnit keksijöinä saa ensi-iltansa 6. Ke 26.5., to 27.5. Esiintyjinä säveltäjämestari Eero Ojanen ja nykytanssikoreografi Liisa Risu, valosuunnittelu Pekka Pitkänen. Ensi-ilta 6.2., muut 11.-20.2. ja to 4.3. Ensi-ilta:18.11. ja 28.5. (02) 250 1032, tanssiteatteri.eri@turku.inet.fi, www.eridance.net SEKAHAKU Hulvattomassa lavatanssikomediassa Sekahaku tempaudutaan tanssin pyörteisiin. Soolokoreografia Loose Ends hollantilaisten nykysäveltäjien Ron Fordin ja Robin de Raaffin musiikkiin on väkevä runokuva ihmisen päättelemättömistä muistoista ja keskeneräisyydestä. Konsepti ja koreografia: Eeva Muilu. klo 19, la 27.2. ja 1.6. Nykytanssiteos Days of Disco ei ole pastissi kimaltelevasta menneisyydestä. La 27.2
Esillä tulee edelleen olemaan suomalaisten klassikoiden valikoima, mutta uudella tavalla koottuna. (09) 8165 7052. Esitykset 3.5.-12.5. lähtein päivittäin 11-18. Onervan silmin. alkaen esittelee temaattisen valikoiman Kalevalaaiheista taidetta Ateneumin kokoelmista. Kansainvälinen museopäivä 17.-23.5. Museon aukioloaikana myös kahvilapalveluita. ESPOON KAUPUNGINMUSEO 11-17, puh. Se esittelee merkittävän valikoiman perinteistä länsiafrikkalaista taidetta rinnastettuna Euroopan modernistisen taiteen kanssa. Muut esitykset 8.3.-23.4 arkiaamuisin klo 9 ja 10.30, la 20.3. Avoinna ti-su 12-17 Heijastuksia - Återseende - Second Sight. Esiintyjät: Sasu Junkkari ja Elina Räisänen. Avoinna maaliskuun loppuun. Ruotsalaista ja suomalaista nykytaidetta. Fernand Léger, Pukusuunnitelma ensimmäiselle naiselle, 1923, tussi, guassi paperille, Dansmuseet, Stockholm. HELSINKI AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEO Yrjönkatu 27, avoinna ma, to & pe 10-18, ti suljettu, ke 10-20, la-su Korkeavuorenkatu 23, puh. 2. Avoinna ti, pe 10-18, ke-to 10-20, la-su 11-17, maanantaisin suljettu. Jussi Heikkilä, Mikko Heikkinen &Markku Komonen, Juha Ilonen, Aimo Katajamäki, Ritva Kovalainen & Sanni Seppo, Hannu Kähönen, Olavi Lindén, Mikko Paakkanen, Jorma Puranen, Anni Rapinoja, Saara Renvall, Tuomo Siitonen, Janna Syvänoja ja Nora Tapper sekä runsas joukko Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunnan taitajia. Näyttely on esillä Designmuseon studiossa. Mannerheiminaukio 2, info puh. Moderni[smi] Suurnäyttely esittelee modernismin eri ilmenemismuotoja ja suuntauksia sekä pohtii tyylisuuntakäsitteen ongelmallisuutta. Candice Breitz. Mysteeri. Näyttelyn kuraattorina on FT Anna Kortelainen. ATENEUMIN TAIDEMUSEO Gallen-Kallelan museon Arjen voima -näyttelyn kantavia teemoja ovat käsillä tekeminen ja suhde työstettävään materiaaliin. 4. Näyttely on esillä 30. 1929) retrospektiivinen näyttely Ateneumissa esittelee hänen tuotantoaan 1950-luvulta lähtien. Lavastus ja pukusuunnittelu: Reija Hirvikoski. Vai musiikkivideo taidemaalarin tyyliin? HELSINGIN TAIDEHALLI Jaakko Pernun ja Riku Riipan yhteisnäyttely Laskettu Aika tarjoaa nähtäväksi keskipohjalaista nykytaidetta. Denise Ziegler. Aiheeseen tarttuvat suomalaiset arkkitehdit, muotoilijat, käsityöläiset ja kuvataiteilijat mm. Kertomus kahdesta suomalaisesta seikkailijamatkailijasta, 76 · MUSEOT · NÄYTTELYT. Avoinna ma-su 11-18. Perusnäyttely: Kansa koulussa Espoon kansakoulujen historiaa HUVILAMUSEO VILLA RULLUDD Rullaniementie 15, Espoo (Kaitaa) Avoinna joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 10-13 ja sopimuksesta. Yleisön apua kaivataan sirkuksen ohjelmanumeroissa; Suuressa Varvastanssinumerossa tanssitetaan miljoonia varpaita ja tuhansia kantapäitä. Ruotsalaista ja fiskarsilaista taidekäsityötä, muotoilua ja kuvataidetta merkkivuoden 1809 kunniaksi: Erna Aaltonen, Martti Aiha, Annette Alsiö, Kerstin Andersson, Upi Anttila, Soili Arha, Nanna Bayer, Patrick Bayer, Kenneth Börjesson, Kirsti Doukas, Magdalena Eriksson, Anders Fredholm, Gösta Grähs, Paul Grähs, Gerd Göran, Simo Heikkilä, Lena Hellström, Nina Hellström-Boväng, Elisabeth Henriksson, Hannu Hjerppe, Hanne Horte, Sune Högberg, Kerstin Hörnlund, Staffan Jofjell, Sunna Jonsdottir, Sade Kahra, Ragnar Klenell, Ingalena Klenell, Markku Kosonen, Barbro Kulvik, JanPeter Lahall, Margareta Lindman, Kerstin Löfgren, Elina Makkonen, Camilla Moberg, Timo Mustajärvi, Ulla Nilsson, Paula Noponen, Katri Pailos, Tuulia Penttilä, Solveig Petrovic, Liisa Rissanen, Perttu Rista, Moa Rudebert, Kristian Saarikorpi, Anneli Sainio, Ann-Katrin Sahlström, Rutsuko Sakata, Mika Sarasjoki, Ted Ström, Riitta Talonpoika, Ari Turunen, Kerstin Wagner, Karin Ward, Karin Widnäs, Kari Virtanen ja Katja Öhrnberg 9.5.-26.9. Nelimarkka-museon näyttelytilassa taiteilijoiden erilaiset veistokset kohtaavat toisensa 25.4. Onerva - kaupungin naiset. 5. Isä, poika ja Pyhäjärvi. Näyttely luo elämyksellisen näkökulman 1910-luvun helsingittären kulturelliin elämään kirjailija ja kriitikko L. ti-pe 11-17, la 12-16, su 12-17, ma suljettu.1.12.-31.1. Arjen voima. José Maria Sicilia 9.4.24.5. Makasiini. Alumiini kansantaiteessa - Giorgio Vignan kokoelma Ensimmäinen kerta, kun italialainen taiteilija, tutkija ja keräilijä Giorgio Vigna tuo otoksen laajasta etnisten alumiiniesineiden kokoelmastaan julkisuuteen. alkaen, III krs. Nelimarkka-museo esittelee perusnäyttelyssään taiteilija, professori Eero Nelimarkan (1891-1977) tuotantoa vuosilta 1910-1975. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 13. Norjalaisen Olav Christopher Jenssenin (s. Taiteen tien kulkija Eero Nelimarkan elämää ja taiteilijamatkoja käsittelevä, koko museon tilan täyttävä näyttely. Studio: Love and Lust Forever By Tero Puha. 5. Erikoisnäyttely pohjautuu saamelaiseen perinnetietoon. ESPOO MUSEOT/ NÄYTTELYT S-posti: kaupunginmuseo@espoo.fi www.espoonkaupunginmuseo.fi KAMU Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5 (Tapiola), puh. ja 3. Caj Bremerin retrospektiivinen valokuvanäyttely esittelee hänen tuotantoaan 1950-luvulta lähtien. Henriksson, Gun Holmström, Laura Horelli & Ann Kaneko, Hannu Karjalainen, Ola Kolehmainen, Pia Lindman, Robert Lucander, Kirsi Mikkola, Pilvi Takala ja Kristiina Uusitalo. Näyttely lähestyy presidentti Urho Kekkosen ajan Suomea mielenkiintoisen taidemaailman ilmiön kautta. Escher: Mahdottomia maailmoja 26.3.-24.5. klo 17-20 Demokeskiviikot kuukauden ensimmäisinä keskiviikkoina, joissa nähdään prosessissa olevia esityksiä, avoimia harjoituksia ja taiteilijapuheenvuoroja. Irakilaissuomalainen Adel Abidin (s. Export Import Nykytaiteen kansainväliset suomalaiset Adel Abidin, Elina Brotherus, Minna L. Kesto: noin 50 min. 25.3.-29.8. krs KIASMA-TEATTERI Tiedustelut ja lipunmyynti: Kiasman Info, Mannerheiminaukio 2. Näyttelyn taiteilijoita yhdistää oman aikamme kuvaus. Valokuvaaja Caj Bremer. Kokoelmanäyttelyyn liittyvät fokusnäyttelyt 2010: Kalevalan naiset 23.2. Aukioloaikojen ulkopuolisesta museokäynnistä ja opastusvarauksista voi sopia tiistaisin ja torstaisin klo 11-13 puh. Kuva: Caj Bremer DESIGNMUSEO ENONTEKIÖ SKIERRI Luonnon ja kulttuurin keskus Peuratie 15, 99400 Enontekiö (Hetta), puh. 12.2.-9.5. Studio: Jenni Hiltunen: Pink (videoteos). Näyttelyyn osallistuva Silja Puranen muunsi Gallen-Kallelan Viettelijätär-maalauksen kirjontatyöksi. Faktaa ja fiktiota taitavasti sekoittava video kertoo trash-elokuvatähdistä Linda Lustista ja Cheryl Lovesta ja heidän keinoja kaihtamattomasta julkisuushakuisuudestaan 6.-31.3. 4. Avoinna keskiviikkoisin klo 14-18.Vapaa pääsy. "Viherkasvien retkipäivä" ja muita arkipäivässä huomaamattomia tilanteita Studio: Elina Saloranta: Huone (videoteos) 10.4.-9.5. Ikäsuositus: kolme vuotta täyttäneet Koreografia: Marja Korhola. Näyttelyn on tuottanut Suomen Taideyhdistys. (09) 8632 979. krs 12.2.-25.4. asti. Makeaa magiikkaa on luvassa, kun Taikuri lennättää halukkaita linnunradan jäätelöbaariin.Vallaton sirkusleijona kesytetään ja Tatjanakarhun kanssa valssataan karhunvalssia. Laskettu Aika - Jaakko Pernu ja Riku Riippa 9.5.-26.9. Suljettu 2.4.2010, 30.4.-1.5.2010, 13.5.2010. 16.2.-16.4. XX Seurat Alaviitalan tapaan 18.5. Musiikki: Timo Muurinen.Valosuunnitelu: Raisa Kilpeläinen. Perusnäyttely: Glims talomuseon pihapiiri 1700-1800-luvuilta olevinen rakennuksineen. Lavastus ja puvut: Terttu Torkkola, valot: Claude Naville. 019 2777 502, tsto 019 2777 500, www.onoma.org Lisätietoja (019) 277 7500 www.onoma.org 29.11.09-25.4.10 Kuparipaja. 9.5.-26.9. Puh 09 17336501 Sähköposti: info@kiasma.fi, www. Uusi kokoelmanäyttely 6.5. Näyttely kertoo myös modernismin merkityksestä tämän päivän muotoilulle esittelemällä tärkeimpiä ja puhtaimpia modernistisen suunnittelun suomalaisia esimerkkejä 1960-luvulta tähän päivään. Jan Ulrik Friis, Ruotsi Tapahtumat: 14.3. - Kiasman 10. krs 14.4.-19.9. Denise Grünstein.Valokuvataiteilijan ensimmäinen laaja näyttely Suomessa koostuu läpileikkauksesta taiteilijan 2000-luvun valokuvasarjoihin, sekä uusista videoteoksista. 1972 Johannesburg) tuo EMMAan neljä keskeistä videoteostaan. KIASMA NYKYTAITEEN MUSEO Valokuvaaja Caj Bremerin (s. (09)1733 6501, fax (09)1733 6503, opastilaukset ma-pe 9-12, puh. kokoelmanäyttely tarkastelee ihmistä, luontoa ja kulttuuria erilaisten jälkien kautta. Maksuton Aurinkoteatteri: Kauniiden unien joella, käsikirjoitus ja ohjaus Juha Mustanoja. Viidenteen kerrokseen levittäytyvässä näyttelyssä nähdään taiteilijan uusinta tuotantoa, paitsi värikylläisiä maalauksia, myös orgaanisia veistoksia. krs 22.1.-28.3. Mm. Take Care Politics of Emancipation.Virolaista ja suomalaista nykytaidetta Kaivokatu 2, 00100 Helsinki. joka päivä 11-18 info@designmuseum.fi www.designmuseum.fi 12.2.-9.5. Perusnäyttely: Aikamatka Espoossa 28.4.09-18.5.10 Savua ja tulta näyttely tulen hallinnan haasteista ennen ja nyt GLIMS TALOMUSEO Glimsintie 1 (Jorvin sairaalan vieressä), puh. M.C. Avoinna ti, pe, la, su 11-18 ja ke, to 11-20. Taidemaalari musiikkivideotyyliin. Taiteilijaresidenssissä asuu ja työskentelee eri alan taiteilijoita ulkomailta ja kotimaasta. Ernst Billgren ja suomalaisuuden kuvat keväällä 2010 tuo ruotsalaisen nykytaiteilijan kommentoivan näkökulman yhteen Ateneumin kokoelmateokseen. Salaisuuksia ja mysteereitä selvittelevät ja luovat fiskarsilaisten tekijöiden lisäksi kuvataiteilijat Outi Heiskanen, Marita Liulia sekä korutaitelija Sari Liimatta. Nervanderinkatu 3, puh. Ilja Glazunov. Näyttely lähestyy kysymystä tapahtumasta taiteessa neljän teeman kautta. 1954) maalauksissa on tiettyä välittömyyttä, vaikka niissä selkeästi näkyy myös tarkkuus ja harkitsevuus. Suomalaisen kuvanveiston kärki: Villu Jaanisoo, Heli Ryhänen, Matti Kalkamo ja Hanna Jaanisoo. toukokuuta asti. Olav Christopher Jenssen. 0205 64 7950: Vuovjjus-Kulkijat-perusnäyttely Käsivarren saamelaisten elämästä ja luonnosta. EMMAn näyttely Afrikan voima Kolme näkökulmaa (24.2.-6.6.) tutkii Euroopan kulttuurivelkaa Afrikalle kolmella tapaa. Studio: Timo Wright: 5000. Riku Riipan töitä on myös esillä Raumalla Lönnströmin taidemuseossa. kiasma.fi 3.2.-7.4. Avoinna ma-su 11-18 Puun syy! Näyttelyn keskiössä puu: mihin puu venyy, mitä metsä meille merkitsee. krs, Hanasaari 30.4.-1.8. Esiintyjät: Teemu Palosaari ja Sulevi Sihvola Esityksen kesto noin 50 minuuttia. ma-to 11-17, pe-la suljettu, su 12-17. museum Avoinna ti 11-18, ke-to 11-20, pe-su 11-18 / ma suljettu Saastamoisen säätiön taidekokoelma Koiran ja Suden välissä Hannu Väisäsen suunnittelema ripustus Salissa Vaihtuvat näyttelyt: 24.2.-6.6. Caj Bremer: Lenita ja luuta, 1960. (09) 173 36401, ainfo@ateneum.fi, opastilaukset ti-pe klo 9-12 p. Installaatio jossa kymppikuviin on taltioitu esine esineeltä taiteilijan koko omaisuus. Suljettu 2.4.2010, 1.5.2010, 13.5.2010. Alle 18-v vapaa pääsy. Vaihtuvat näyttelyt: 19.2.-16.5. ti-pe 10-16, su 11-16 ja kesäkaudella 2.5.-31.8. 050 4677 951.Vapaa pääsy, opastus tilattava ennakkoon. Riku Riippa: - (2009, kipsi). ALAJÄRVI Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi (06) 557 2129, toimisto@nelimarkkamuseo.fi, www.nelimarkka-museo.fi Avoinna 1.2. 15.5.-13.6. Afrikan voima -näyttelyssä kohtaavat perinteinen afrikkalainen veistotaide, eurooppalainen 1900-luvun alun modernismi ja suomalainen nykytaide. Avoinna talvikaudella 1.9.-30.4. ateneum.fi Kokoelma: Elämää suurempaa -kokoelmanäyttelyssä teoksia 1780-luvulta 2000-luvulle teemoittain esiteltyinä. Teoksissa kuvataan ja kommentoidaan nykyelämän ilmiöitä ja sen monimuotoisia todellisuuksia. 24.2.-6.6. klo 14. Eteläafrikkalainen, Berliinissä asuva valokuva- ja videotaiteilija Candice Breitz (s. Mutta kuka uskaltaa taistella hurjan Merirosvo Mustawarpaan kanssa. klo 18.30. 19.11.209-31.8.10 Eatnansaddu - Saamelaiset ja luonnonkasvien käyttö. 3. (09) 622 0540, avoinna 1.9.-30.5. 6.2.-30.5. RETHINK - nykytaide ja ilmastonmuutos Taiteilijat ilmastolähettiläinä. sekä la 24.4. Stiina Saaristo: Ein kleines Monster 3.3.-31.5. Johannes Høie, Norja, Filippa Barkman, Ruotsi 1.5.-31.7. Kuva: Oskari Parkkinen & Gallen-Kallelan Museo Gallen-Kallelan tie 27, 02600 Espoo, puh. (09) 454 2060, info@taidehalli.fi Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, lasu 11-17, ma suljettu. Ohjaus ja koreografia: Marja Korhola. Riitmotti ja sapluuna - rakentaminen ja asuminen isomummun aikaan. LAGSTADIN KOULUMUSEO Lagstad hembygdsgård,Vanha Lagstadintie 5, 02770 Espoo. Kuraattori: Maarti Mäkelä.Taiteilijat: Niran Baibulat, Eliisa Isoniemi, Catharina Kajander, Riikka Latva-Somppi, Hanna Mikola, Maarit Mäkelä, Nithikul Nimkulrat, Silja Puranen, Pia Staff, Outi Turpeinen GALLEN-KALLELAN MUSEO EMMA - ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEO FISKARS/RAASEPORI FISKARSIN RUUKKI 10470 Fiskars, puh. SIRKUS WARVAS Vuorovaikutteisessa Sirkus Warpaassa viihdytetään perheen pienimpiä.Pienet katsojat saavat esityksessä oman roolin. (09) 1733 6275, www. arkiaamuisin klo 9 ja 10.30 sekä pe 14.5. Liikuntaesteisille sisäänkäynti Ateneuminkujan puolelta. Museossa on myös hänen henkilöhistoriallinen ateljeensa. Afrikan voima - kolme näkökulmaa. Käsikirjoitus: Pirjo Toikka. Adel Abidin. (09) 684 4460, s-posti: museum@amosanderson.fi, www.amosanderson.fi -20.9.2010 Modernin kahdet kasvot 15.1.-8.3. Museon neuvonta, sisäpiha p. 2. (09) 849 2340, tarvaspaa@gallen-kallela. www.taidehalli.fi 16.1.-28.2. krs 12.2.-25.4. Jussi Kivi: Fire & Rescue Museum 26.3.10-20.2.11 Kokoelmanäyttely. ti 11-20, ke-su 11-18, maanantaisin suljettu, kesäaikana 1.6.-31.8. klo 14. Vaihtuvat näyttelyt: 7.2.-25.4. Kansainvälinen museoviikko NELIMARKKA-MUSEO, ETELÄPOHJANMAAN ALUETAIDEMUSEO WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola Puh (09) 8165 7512, Fax (09) 8165 7510, info@emma.museum, www.emma. Kuparipaja. (09)1733 6509, avoinna ti 10-17, ke-pe 10-20.30, la-su 10-18 www.kiasma.fi 14.2.10 saakka OIKEILLA JÄLJILLÄ... Nykypäivän osion kuraattorina toimii muotoilija Harri Koskinen. -30.11. 1973) rakentaa Kiasmaan sarjan uusia installaatioita, jotka yhdistävät ääntä, liikkuvaa kuvaa sekä veistoksellisia elementtejä. Näyttelyn on tuottanut Alexandra-Instituutti (Tanska).Vuoden Pohjoismainen näyttely 2009-2010. Lise Autogena (Tanska) & Joshua Portway (UK), Bill Burns (Kanada), Bright Ugochukwu Eke (Nigeria), Kerstin Ergenziner (Saksa), Thilo Frank (Saksa), Tue Greenfort (Tanska), Haubitz + Zoche (Saksa), Henrik Håkansson (Ruotsi), Tea Mäkipää (Suomi), Cornelia Parker (UK), Superflex (Tanska), Fiona Tan (Indonesia). ti-pe 10-17, la-su 11-17 sekä tapahtumien aikana. Käsintyöstettyjä suhteita arkeen ja materiaaliin. Näkökulmia ovat yleisöä osallistava taide, aika ja kesto, esittäminen ja lavastaminen sekä performanssi. fi, www.gallen-kallela.fi Museo on avoinna ti-la 11-16, su 11-17. Pohjoisen luonnonkasvit rohtona ja ravintona. Poettisen piirteistä. Ensi-ilta la 6.3. krs 21.5.-1.8. 3.11.09-21.3.10 Kuvittajana museossa 13.4.-26.9. 15.5. Suomalaiset myytit ja Kalevala-aiheet ovat joka vuosi vaihtelevina kokonaisuuksina esillä Ateneumissa
asti Perusnäyttely ja Galleriahuone Asemakatu 4, Kajaani // www.kainuunmuseo.fi Kirkkokatu 22, puh. Korttelimuseon pääsiäisnäyttely. Camp Pixelache Keravan Taidemuseo on tänä vuonna Pikseliähkyn, vuodesta 2002 alkaen järjestetyn elektronisen taiteen festivaalin päänäyttämönä yhdessä Nykytaiteen museo Kiasman kanssa. Akryylimaalauksia 2.3.-28.3. Kuinka rakentaa astianpesukone eli taidetta roboteilta roboteille, Axel Straschnoy. Kuva: Satu Haapala KAJAANI KAINUUN MUSEO Asemakatu 4, 87100 Kajaani, puh. Juhlavuoden kunniaksi myös Eino Ruutsalon valoviivat ja Risto Vilhusen raidoitettu ihminen nousevat kokoelman varjoista estradille ja kutsuvat seurakseen liikkuvia tai valon ja varjon vaihteluiden mukana eläviä teoksia. KERAVAN TAIDEMUSEO Kauppakatu 23, (017) 182 603 Ti-pe 10-17, ke myös 17-19, la-su 11-17, www.kuopionmuseo.fi Mammutin mysteeristä savutuvan tunnelmaan. (08) 6155 2599. (03) 814 4547 www.lahdenmuseot.fi OTANMÄKI - kaivos ja lähiö 18.4. 7.4.-30.5. Heidi Lipiäinen 1.-21.3. Museokodit pääsiäisasussa Entisajan puutalokortteli Kuopion keskustassa. Kouvola. (017) 182 625 ti-pe 10-15, la-su 10-16, ma suljettu. Luvassa myös poikkitaiteellista oheisohjelmaa. Hanna Peräkylä, Sininen kaupunki. 6.5.10-16.1.11 Tositarina Minun Kuopioni. KOUTA-galleria Avoinna ti 11-18, ke 11-19, to 11-18, pe 10-17, la 11-16, su 12-16, ma suljettu. Kulttuurihistoriallisissa perusnäyttelyissä esitellään Pohjois-Savon esihistoriaa ja asuttamista, paikallisia elinkeinoja ja elämänmenoa. Tiedustelut, opasvaraukset, ryhmäkäynnit: puh. Kaikille avoin jurytetty taiteen rajat ylittävä näyttely. (09) 2948090, avoinna ti-pe 12-18, la-su 11-17, ma suljettu, www.keravantaidemuseo.fi 27.1.-7.3. www.kainuunmuseo.fi Uusi perusnäyttely ja vaihtuvina Linnankatu 14, 87100 Kajaani, p. Antero Kareen, Juri Saarikosken ja Soili Taljan teoksia. Avoinna ti-su klo 11-18, p. www.kouvola. aluenäyttely 11.3.-11.4. Keski-Suomen valokuvataiteen 9. Markku Metso 22.3.-18.4. 26.3.-30.5. 30.3.-30.4. Kansallispukutaitajat Tuula TanttulaMurto ja Soja Murto. Kuopion korttelimuseo muodostuu kokonaisesta puutalokorttelista, jossa voi kokea entisajan Kuopion. Museoon kuuluu myös apteekkitalo, Minna Canthin huone ja näyttelysali, jossa on esillä kaupungin vaiheita esittelevä valokuvanäyttely. SNELLMANIN KOTIMUSEO Snellmaninkatu 19, puh. Sari Poijärvi & Ulla Repo: Kaksois Klik 15.4.-9.5. Ben ja Min 24.2.10-30.1.11 muovia ja maria 60-luvun suomalaista muotoilua, Torni 2.3.-2.5. 014 26 64391, taidemuseo@jkl.fi, www.jkl.fi/taidemuseo 21.2. Avoinna ma, ti, pe, su 12-16, ke, to 12-19. Galleria Harmonialla näyttelyitä järjestää Jyväskylän taidemuseon lisäksi Luovan valokuvauksen keskus 11.2.-7.3. alkaen Oravien aarteita grafiikkaa 60-luvun kodissa. Kuopion museon kesänäyttelyssä 2010 tutustutaan Kuopioon henkilökohtaisesti n. Annan konst, pohjoismaista kansantaidetta. kerros: Veikko Vionojan taidetta 2. Eeva Tervonen, Matkalla. Kajaanin taidemuseon ja Kajaanin kaupunginteatterin yhteistyönä syntyneen näyttelyn suunnittelussa ovat olleet mukana myös monet muut Kajaanin kulttuuritoimijat. Suomen käsityön museon tuottama kiertonäyttely esittelee paperin historiaa, valmistusta ja käyttöä. 020 615 8486 Avoinna ti ja to 11-18, ke 11-19, pe 1017, la 11-16 ja su 12-16. kerros: Näkymiä 1800-luvulta NÄYTTELYHALLI Pitkänsillankatu 28 4.2.-14.3. Naisten esiliinoja eri vaiheista 1900-lukua 24.3.-1.4. Minun Kouvolani KOUVOLAN KAUPUNGINMUSEO KAJAANIN TAIDEMUSEO Toimisto Varuskuntakatu 11, Kouvolatalo, puh. Filosofin valinta Keravan Taidemuseon saaman merkittävän lahjoituskokoelman ensiesittely. Merihistoriaa Kokkolassa. Annika Dahlsten 20.5.-13.6. PEDAGOGIO ja LASSANDERIN TALO Pitkänsillankatu 28 Pedagogiossa ITE-taidenäyttely Kansalta kansalle. Avoinna ti-pe 12-15, to myös 18-20, la-su 12-17, ma suljettu. Elämä on ilo. Kutsunäyttelyssä Suomen eturivin paperitaiteilijat esittelevät ajankohtaisia teoksiaan. www.kouvola.fi/museot 10.12.09-18.4.10 Oma kokoelma, Uusia tuulia 18.2.-21.3. Marleena Liikkanen TAIDEMUSEON GALLERIA Kouvola-talo, 2. Kuka, mikä, mistä. Maria Kausalainen Yhdessä 31.3.-18.4. Astu maalaukseen, seikkaile labyrintissä, sukella pehmolelumereen... Galleriahuoneessa: 14.3. 26.3. Kuvia ja esineistöä vuosina 19531985 toimineesta kaivoksesta ja sen viereisestä lähiöstä. 26.1.-1.4. Avoinna su-pe 10-17,ke 10-20, la suljettu www.kajaani.fi/taidemuseo 27.1.-25.4. 23.12.09-23.5.10 Jokapäiväinen paperimme. 014 266 4389. Lassanderin talo, käsityöläisperheen koti vuosisadanvaihteen 1800 ajalta. ISÄ - voimauttavia valokuvia 22.4.-23.5. Näyttely ja siihen liittyvä seminaari ovat osa Pikseliähky-tapahtumaa. 20.5.-12.9. 020 615 8486 ja 020 615 5297. asti Kuvia 70-luvulta 18.3. Muotoilija Pasi Pänkäläinen. Museokahvila. KUOPION KORTTELIMUSEO J.V. Kuva: Kainuun Museo/Hynninen GALLERIA HARMONIA Hannikaisenkatu 39. Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Rakenteita. Kujalla: 10.10.09-11.4.10 Helmoissa. Viivi Nieminen: Tuttu vieraus Kauppakatu 25, toimisto Kilpisenkatu 12, puh. 11.5.-17.10. 6.5.-15.8. 0207 2911, www. Akvarelleja, öljyvärimaalauksia 30.3.-18.4. (014) 26 64370, avoinna ti-su 11-18, perjantaisin vapaa pääsy, craftmuseum. Ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus ja kierrätysmateriaalien käyttö yhdistävät näitä kansainvälisestikin tunnettuja taiteilijoita, jotka esiintyvät ensi kertaa kaikki kolme yhdessä. KUOPIO KERAVA Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 F, 04260 Kerava, puh. Rakennusten sisätiloissa esitellään erilaisten perheiden asumista. Näytönpaikka: ks. Avoinna ti-su 11-18, p. Musta sateenkaari ja sumuhirvi. 8.-28.2. Sanko 469, Olavi Arjas 1962, värit Maj Kuhlefelt, Sarvis Oy 22.1.-25.4.2010 Lahden taidemuseo Vesijärvenkatu 11 A Avoinna: ma-pe 10-17, la-su 11-17 Puh. Antti Jokinen (alagalleria) JYVÄSKYLÄN TAIDEMUSEO Kouvolan taidemuseo esittelee taidegraafikko Maria Kausalaisen teoksia 18.2.-21.3. Elämä on ilo, Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys ry. muovia ja maria -näyttely, jossa esitellään 60-luvun suomalaista muotoilua. Puh. Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmanäyttely (kolmas kerros) 27.5.-18.7. Työt, joita pitää/voi kosketella 20.4.-16.5. Afrikan tähti Pelilaudan kääntöpuoli ja eläimiä Afrikasta 26.1.- 28.2. fi/museot 2.-28.2. kaustinen.net/kansantaiteenkeskus JYVÄSKYLÄ HOLVI Kauppakatu 23. alkaen Tapetti-näyttely KOUVOLA KOUVOLAN KAUPUNGIN MUSEOT KOUVOLAN TAIDEMUSEO Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo, Kouvola. suomalaista nukketeatteria. saakka Raimo Reinikainen, Jälkiä katkelmia 14.1.-28.2. Kaarina Kaikkonen, Kaija Kiuru ja Kaisu Koivisto Teräs taipuu sieneksi, korkokengät kukiksi ja pahka toimistotuolin istuimeksi. ryhmille sopimuksen mukaan. 78 · MUSEOT · NÄYTTELYT. Tilaan. Avoinna ti ja to 11-18, ke 11-19, pe 10-17, la 11-16 ja su 12-16. KUAK - pintaa syvemmälle. Galleria: 20.1.-14.3. välisenä aikana. Esiliinoja. Risto Vilhunen, Leonardon Vitruviuksen ihminen, 1970 Kuopion museossa avautuu 24.2. 020 615 8317 ja 020 615 8486 Talvikaudella museot avoinna sopimuksen mukaan www.kouvola.fi/museot Jyväskylän taidemuseossa on esillä Miina Savolaisen kokoama yhteisötaidenäyttely ISÄ -voimauttavia valokuvia 12.3.-23.5. Myös Eino Ruutsalon valoviivat ja Risto Vilhusen raidoitettu ihminen nousevat kokoelman varjoista estradille. Jurytys Outi Heiskanen, Suvi Ahola, Auli Mattila-Möller ja Kaarle Viikate. Pasi Karjula (alagalleria) 12.3.-18.4. asti Otanmäki - kaivos ja lähiö. krs,Varuskuntakatu 11, Kouvola, puh. Näyttelyn juryttää Jonni Roos. Markku Vanhalakka, Return of the Mummu III.Valokuvia 18.5.-1.8. Luonnontieteelliset perusnäyttelyt mammutti-interiööreineen esittelevät Suomen luontoa ja sen ilmiöitä elämyksellisesti ekologiaan pohjautuen. Kerääjiä Kainuusta Museon 80-vuotisnäyttely esittelee kulttuuriperintöä tallentaneita henkilöitä. www.korttelimuseo.kuopio.fi 26.1.-30.5. (017) 182 624 1.9.-14.5. Kaarina Valoaalto ja Kaarina Staudinger-Loppukaarre, Virtaavia kuvia (aula ja alagalleria) 7.5. Maria Kausalainen, Isänmaa 2. Kainuun Museo esittelee näyttelyssään Otanmäki kaivos ja lähiö kaivosesineistöä vuosina 1953-1985 toimineelta kaivokselta ja valokuvia kaivoksen viereen rakentuneesta lähiöstä. tiedot www.craftmuseum.fi SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO / SUOMEN KANSALLISPUKUKESKUS näyttelyinä: 18.4. Näyttelyn maailmassa teatterinuket ovat pysähtyneet näyttämöilleen juuri ennen sitä lumoavaa hetkeä, jolloin ne herätetään eloon. KOKKOLA K.H.RENLUNDIN MUSEO KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO 67100 Kokkola, puh 06-8289474, www. Lapsille suunnatussa näyttelyssä tutustutaan taiteeseen toiminnan kautta. 9.5.-1.8. Mesimarja KUOPION MUSEO Keravan Taidemuseo esittelee saamansa merkittävän lahjoituskokoelman ensi kertaa Filosofin valinta näyttelyssä 7.4.-30.5. (08) 6155 2409. info@jkl.fi, www.craftmuseum.fi Perusnäyttelyt: Käsityössä elämän tuntu - uudistunut perusnäyttely kertoo käsityöstä raikkaasti Komeasti juhlaan - uudistuneessa perusnäyttelyssä kansallispukujen värikästä historiaa ja nykypäivää Vaihtuvat näyttelyt: 23.12.09-23.5.10 Paperista taidetta. Stefan Nyström Portraits of Mind and Body (aula ja alagalleria) 12.3.-23.5. Muinaiskansojen kuvastojen kautta katsoja kuljetetaan värin metafyysiseen maisemaan. 28.4.-15.8. ITE NYKYKANSANTAITEEN MUSEO JA SUOMEN KANSANSOITINMUSEO Kansantaiteenkeskus, Jyväskyläntie 3, 69601 Kaustinen. Kouvolan vammaisjärjestöjen yhdistys ry. kymmenen ihmisen tarinan ja muiston kautta. Kausalainen yhdistelee erilaisia tekniikoita ja materiaaleja kiehtovalla tavalla. Minun Kouvolani -hanke. kokkola.fi/kulttuuri ROOSIN TALO Pitkänsillankatu 39 1
2010 Finlandia-talolle. Kyllä! Tilaan Kulttuurihaitarin kestotilauksena, neljä numeroa vuodessa 19,Tilaus alkaa seuraavasta numerosta 2/2010. Maksan postimaksun itse. 1/2010 Arvonta suoritetaan 30.4.2010 ja kaikki siihen mennessä palautetut tilaukset ja ei-vastaukset osallistuvat arvontaan. Kulttuurihaitari maksaa tilauksen postimaksun. Tilma Mediat Oy Postitoimipaikka Syntymävuosi Vastauslähetys Sopimus 23200-4 23003 VINKKILÄ. LENTERI TAPAHTUMAKA K E VÄT TILAA NYT tra N OM ise TOIJA TgikoomMtIpojat Raumalla TTUURI KUL VATAIDE TEATTERI KU NSSI MUSIIKKI TA ELOKUVA KIRJALLISUUS 0 1/2010 6,9 haitari sellor alyaptoihcaona Apookcia isoll int im ll c Kirjakevään yllätysnimi PETER FR A NZÉN K RPELA TOMMI heOsaappaissa n bisnesmie NUL A JORMA PAoikea valinta" i "Musiikki ol tulkinta A Z OLDAKIN ANDRIYnnHKareninasta a MUUM T Tilaa Kulttuurihaitari suoraan kotiisi: ww.kulttuurihaitari.fi puh. Olen mukana George Dalaras - konserttilippujen arvonnassa. Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Puhelin Allekirjoitus En tilaa nyt, mutta osallistun arvontaan. 02071 21254 V OLLE TUIJA äyUämöllä tai lähettämällä tilauskuponki tt 50 vuotta n A REELL MYYNNISSÄ myös lehtipisteissä AT TAMPE IT TANSSIV TEATTERI TAIDE OOPPERA TANSSI MUSIIKKI KIRJALLISUUS ELOKUVA LASTENKULTTUURI Helmikuussa Toukokuussa Syyskuussa Marraskuussa Tilaa nyt Kulttuurihaitari kestotilauksena 19,Voit voittaa George Dalaras - konserttiliput 23.5. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Laskutus tilauksen alettua