SUSANNA HAAVISTO EDITH PIAFin pauloissa SYKSYN KIRJASATOA
KULTTUURI-50
TEATTERI KUVATAIDE MUSIIKKI TANSSI KIRJALLISUUS ELOKUVA 3/2009 6,-
KONSERTIT SYKSYN ENSI-ILLAT
Ujon tytön kutsumus näyttämölle
KRISTIINA ELSTELÄ
SYKSY
haitari
NYT
KAMERAN TAKANA Saara Saarela
% 3
TUOMARI NURMIO
kulkija
oman tiensä
HANNU LINTU
Tampere Filharmonian taiteelliseksi johtajaksi
ANNI RAPINOJAN taide syntyy luonnosta
KONSERTTIKIERTUEELLA Four Cats Semmarit Fredi Maija Vilkkumaa
KULTTUURIKALENTERI
02071 21252 Ilmoitusmyynti: puh. KULTTUURI
haitari
Riippumaton kulttuurilehti 12. 02071 21254 www.kulttuurihaitari.fi tilaus@kulttuurihaitari.fi
TILAUS
Toimitusjohtaja: Jaakko Amperla Julkaisija: Tilma Mediat Oy Kirkonkyläntie 12, 23200 Vinkkilä, puh. 02071 21254
MARKKINOINTI
Kulttuurisyksyn puheenaiheet
AJASSA 4 8 9 10 13 KRISTIINA ELSTELÄN väistämätön valinta 16 HANNU LINTU Tampere Filharmonian taiteelliseksi johtajaksi 20 ANNI RAPINOJAN taide syntyy luonnon kasveista 24 HARRI KUORELAHDELLE tanssi antaa tietoa olemassaolosta 28 TUOMARI NURMIO luo katsauksen uraansa 30 JUHLAA KONSERTTIKIERTUEILLA 32 SUSANNA HAAVISTO levytti Edith Piafin lauluja 34 SYKSYN LEVYSATOA 35 MARKKU PIRIN Elämän työ näyttely 36 JUHA HURME kirjoitti Puupää-romaanin 40 KRISTINA CARLSON "Kaikilla kirjoilla on aikansa" 42 SYKSYN KIRJASATOA 43 PAULI HANHINIEMI Hyvää hankausta ja teatteritöitä 44 MINNA LINDGRENIN parasta kulttuuria 48 POIMINTOJA TALLINNAN KULTTUURITAPAHTUMISTA 50 SAARA SAARELA kameran takana 52 LEFFASSA 54 LAPSILLE JA NUORILLE 55 MERJA JALO kirjoittaa hevosista ja koirista 56 SYYSKAUDEN KULTTUURIKALENTERI 58-83
musiikki
ooppera tanssi taide teatteri
Tilauspalvelu: puh. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.
MYYNTI
Taitto: Hextop Oy, Katri Turto, Turku Painopaikka: Unipress/Uniprint ISSN 1456-5587
Kannen pääkuva: Perttu Saksa pikkukuva: Charlotte Estman-Wennström. 02071 21253
HALLINTO
Rautakirja Oyj
Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä aiheutuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisestä painovirheestä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä eikä vähennä sen mainosarvoa. vuosikerta
PL 164, 20101 Turku Puhelin: 02071 21250 / 02071 21252 Telefax: 02 0712 1251 Sähköposti: info@kulttuurihaitari.fi www.kulttuurihaitari.fi
Päätoimittaja: Jaakko Amperla Toimitus- ja tuotepäällikkö: Annika Selänniemi Toimitussihteeri: Tiina Amperla-Hirvonen Avustajat: Anna-Leena Ekroos, Tuija Heikkilä, Kaisa Kurikka, Juha Rosenqvist, Rainer Sandell
TOIMITUS
JUHA HURME kirjoitti Puupää-romaanin, s. 40
Markkinointijohtaja: Martti Hirvonen puh
Seppo Jokinen Tiina Puumalainen
Suurella näyttämöllä
ENSI-ILTA 3.9.
Perustuu Seppo Jokisen menestysdekkareihin
Dramatisointi ja ohjaus Tiina Puumalainen Nimiroolissa Pentti Helin
ttt-teatteri.fi
Lippumyymälä (03) 21 78 222, Ryhmät (03) 2178 333, Liput 26/24/20 . Lippupiste 0600 900 900 (1,75 /min + pvm.) Tapaht.no 18777
5
Kuninkaiden kirja 5. Don Giovanni, ensi-ilta 2.10. Ooppera esitetään Ilmajokihallissa 21. Kansallisoopperasta nauhoitettu Aulis Sallisen ooppeJorma Hynninen laulaa Aleksis Kivi oopperan nimiroolissa.
ra Punainen viiva. Oopperan tuottavat yhteistyössä Åbo Svenska Teater, Turun filharmoninen orkesteri ja Turun musiikkijuhlat. ja 6. Oopperan solisteja ovat Dan Karlström, Essi Luttinen, Riikka Sirén, Anna Danik, Riku Pelo ja Mika Nikander. Lisäksi Kansallisooppera lisää kotimaista vierailutoimintaansa viemällä Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperan Ilmajoelle. Ohjauksesta vastaa Leena Salonen ja kapellimestareina ovat Markus Lehtinen ja Jaakko Kuusisto. Se käsittelee muun muassa byrokratiaa, korruptiota ja valtaa; kovia aiheita mutta huumorin sävyttäminä. Aleksis Kiven päivänä, 10.10. tullaan kuulemaan radion kautta Kansallisoopperan esitys Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivestä. 11. AJASSA ooppera
Don Giovanni Porissa
Porin Ooppera ry esittää syksyllä yhteensä kahdeksan kertaa W.A. Televisiossa esitetään YLE Teema-kanavalla 29.11. Ensiilta Kansallisoopperan Alminsalissa on 12.9.
8. Nimiroolissa laulaa Jorma Hynninen ja nuorena Kivenä esiintyy Ville Rusanen. Porin Promenadisalissa
Kuva: Taina Relander
Kuninkaiden kirja ooppera Sellosalissa
Timo-Juhani Kyllösen säveltämä koko perheen fantasiaooppera Kuninkaiden kirja / El Libro de los Reyes kantaesitettiin espanjalaisessa Cádizin kaupungissa maaliskuussa. Mozartin oopperan Don Giovanni. Marraskuussa ooppera saa Suomen kantaesityksensä Espoon Sellosalissa. Solisteina ovat Ari Hosio (Don Giovanni), Kristjan Möisnik, Marko Nykänen, Tove Åman, Aki Alamikkotervo, Mia Huhta, Ulla Paakunainen ja Janne Sundqvist. Ooppera on Oulun kaupunginteatterin, Oulu Sinfonian, Oulun Ooppera ry.:n ja Oulun konservatorion yhteistyö. Punainen viiva, ensi-ilta 11.9. Oulun kaupunginteatterissa
Cosí fan tutte
näyttämölle Turussa
Maailman yksi rakastetuimmista oopperoista W.A.Mozartin Cosí fan tutte nähdään tänä syyskautena Turussa Åbo Svenska Teaterin päänäyttämöllä. ÅST:ssä
Kuva: Heikki Tuuli
Kansallisooppera vierailulla
Suomen Kansallisooppera aloittaa yhteistyönsä YLEn kanssa, joka tulee välittämään tulevana kautena kaksi oopperaa: toisen radiosta ja toisen television kautta suuren yleisön kuultavaksi. Ooppera toteutetaan yhteistuotantona Pori Sinfoniettan ja Palmgren-konservatorion kanssa. Sellosalissa
Kuva: Olli Väätäinen, Iloinen Liftari
Punainen viiva Oulun kaupunginteatterissa
Aulis Sallisen ooppera Punainen viiva esitetään Oulun kaupunginteatterissa syyskaudella kymmenen kertaa. Cosí fan tutte, ensi-ilta 17.9. syyskuuta. Ohjaus on Pekka Milonoffin ja musiikin johtaa Mikko Franck. Ohjauksesta vastaa Maiju Sallas ja Turun filharmonista orkesteria johtaa Howard Arman. Produktio on Musiikkiteatteri Kapsäkin ja cádizilaisen Gran Teatro Fallan yhteistyö. Oopperassa esiintyvät muun muassa Sauli Tiilikainen ja Marjatta Airas. Oopperan ohjaa Tapio Parkkinen ja kapellimestarina toimii Jukka Iisakkila. Oopperan libreton on kirjoittanut perulaissyntyinen Maritza Núñez. Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin perustuva ooppera kuvaa kevättä 1907, jolloin Suomessa pidettiin ensimmäiset eduskuntavaalit, ja myös naiset saavat vetää punaisen viivan
Näyttelyssä pääpaino on Wirkkalan ainutlaatuisissa lentokonevanerista tehdyissä veistoksissaan, joista on tullut suomalaisen modernismin kansainvälisiä symboleita. Esille tulee myös taiteilijan puu-, lasi- ja pleksiveistoksia, puusta ja eri metalleista sekä keramiikasta työstettyja lintuja (Suokurppa-sarja), julkisten veistosten kilpailuluonnoksia sekä taiteilijan piirustuksia. Kitara-ilta · MANILLA-kvartetti: Otto Jakobsson, Juho Karppinen, Patrik Kleemola, Taneli Saari 28.10. Teokset muuttavat Kiasman viidennen kerroksen kokonaisvaltaiseksi elämykselliseksi tilaksi, jossa kuvien ja musiikin virtaan voi uppoutua tyynyillä rentoutuen. Duo-ilta · Päivi Severeide, harppu & Johanna Vänttinen, huilu feat. Piispankatu 17, Turku · tisu 1116, ke myös 1820 www.sibeliusmuseum.abo.fi
14.10. Mikael Helasvuo, huilu, Heidi Iisalo, tanssi 30.9. Puhallinmusiikki-ilta Laivaston Soittokunta, solistikonsertti 16.9. Piano-ilta · Pauli Kari, piano Konsertit alkavat klo 19.00, liput 8/4 . PLUS ensemble Mikko Luoma, accordeon, Erkki Lahesmaa, sello Panu Pärssinen, kontrabasso, Maarit Peltoniemi, piano 21.10. Taiteilija toivoo, että Elixir toimisi nimensä mukaisesti lääkkeenä mielelle hoitaisi, ravitsisi ja antaisi energiaa. Maailmansotien välisenä aikana he loivat kuvakielen, joka vaikutti valokuvaajien tapaan nähdä asioita. Näyttelyn viittä valokuvaajaa yhdistää synnyinmaan ja aikakauden ohella maailmanlaajuisen maineen luominen emigranttina. Kantele-ilta · Arja Kastinen 7.10. Tapio Wirkkala kuvanveistäjä, 14.10.2009 - 10.1.2010, EMMA
Kuva Ari Karttunen/EMMA.
Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen, Tarja ihmemaassa, 2009. Unkarilaiset Mestarit 7.11.-5.12. Pianoaura · Mikael Kemppainen, piano 11.11. TR1:ssä Tampereella
10. Duo-ilta · Erkki Rautio, sello & Liisa Pohjola, piano 25.11. Näyttely on esillä 6. Kontrabasso-ilta
Mielikuvat Pariisista pohjautuvat edelleen vahvasti Brassaïn valokuviin rakastamastaan kaupungista. TR1:n näyttelyn on kuratoinut Tuula Alajoki Valokuvakeskus Nykyaika ry:stä. Niissä aistillinen kuvakerronta yhdistyy meditatiivisiin äänimaailmoihin. Teokset ovat taiteilijan paratiisi, jonne hän houkuttaa katsojaa astumaan. Still-kuva videosta.
Unet Tarja Halosesta
Unimaa (Tarja ihmemaassa) on kuvataiteilijoiden Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen videoteos niistä tunteista ja tarpeista, joita ihmiset heijastavat yhteisönsä johtajahahmoon. Heidän vaikutuksensa on kiistaton tänäkin päivänä. elokuuta, missä se on vielä nähtävillä 4. Taiteilijat keräsivät viime talven aikana kansalaisilta yli 70 Tasavallan Presidentti Tarja Halosesta nähtyä unta. joulukuuta asti.
Pipilotti Rist, Hame, Lungenflügel, 2009
Tapio Wirkkalan teoksia Espoossa
Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa avautuu lokakuussa ensimmäistä kertaa Suomessa esillä oleva näyttely, joka keskittyy kokonaan muotoilija, akateemikko Tapio Wirkkalan veistotaiteeseen. Folk-ilta · Sami Kukka, laulu, kitara, Pekko Käppi, jouhikko + special guest Ciska Ruitenberg (NL) 4.11. Muutokset mahdollisia. Syyskuussa avautunut Elixir-näyttely koostuu kuudesta video- ja ääni-installaatiosta. lokakuuta asti. Grieg-ilta · Maria Forsman, sopraano, Ingunn Ådland, piano 18.11. Unet dramatisoitiin ja filmattiin ja teoksen ensi-ilta oli Helsingin Taidehallissa 21. Kuva vuodelta 1932.
Valokuvataiteen mestareita Tampereella
Tampereella TR1:ssä marraskuussa nähtävä Unkarilaiset Mestarit - näyttely esittelee noin 130 teosta valokuvataiteen mestareilta: Brassaï, Robert Capa, André Kertész, László Moholy-Nagy ja Martin Munkácsi. HD-video, kesto 60 min. Lied-ilta · Mia Heikkinen, sopraano, Salla Karakorpi, piano 23.9. Myöhemmin videoteos nähdään Mikkelin, Rauman ja Tornion taidemuseoissa.
Tapio Wirkkala: Lintu.
KONSERTIT SYKSY 2009
9.9. AJASSA taide Pipilotti Rist Kiasmassa
Kiasman syksyn päänäyttelyn kansainvälinen taiteilija on sveitsiläinen videotaiteen supertähti Pipilotti Rist, joka luo intensiivisiä visuaalisia universumeita
Taidemuseo ottaa varaslähdön juhlavuoteen ja esittelee kokoelmia uusin näkökulmin ja vaihtuvin teemoin tämän ja ensi vuoden aikana. Itsenäisen Suomen taiteilijoista aiheeseen ovat tarttuneet mm. Elokuun lopulla avautunut näyttely Sähköä ilmassa, Videoita ja vempaimia kokoelmista esitellään Kuopion taidemuseon kasvavaa videotaiteen kokoelmaa höystettynä mekaanisilla vempaimilla ja ääniteoksilla. Marraskuussa kokoelmien esittely jatkuu otsikolla Sähköä ilmassa, Kaamoksesta valoon.
11. Saarijärven museon kuva-arkisto.
Kuva: Ulla-Mari Lindström
Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäisen äiti, 1897, Ateneumin taidemuseo
Kalevala näyttely Turussa
Turun taidemuseon syksyn päänäyttely, Kalevala rakentuu teemoista, jotka esittelevät mm. Siksi Saarijärven museo tuntui luontevimmalta paikalta tälle näyttelylle. Liikkeeseen ja valoon perustuva FLASH näyttelyssä nähdään teoksia useammalta vuosikymmeneltä. Lisäksi esillä on yleisön toivomuksesta museon avajaisnäyttelyn suosikkiteos Nicolas Schoefferin Suuri prisma. taiteilijoiden näkemyksiä Väinämöisestä, Kullervosta ja Ainosta sekä yleismaailmallisia myyttejä, kuten maailman syntyä ja Tuonelan virtaa. Kalevala 25.9.2009-10.1.2010 Turun taidemuseossa
Ulla-Mari Lindström. kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen. Kalevala -näyttely on tuotettu yhteistyössä Ateneumin taidemuseon kanssa. Kirsi Tapper Puusta veistettyjä kuvia 18.9.15.11. Esineteos vuodelta 2006. Kirsi Tapperin teoksista osa on myös syntynyt Saarijärvellä sijaitsevalla Tapperien Juholassa vietettyjen kesäkausien aikana. Painting 1, 2008. Courtesy of Neugerriemschneider Berlin and Tanya Bonakdar Gallery NY.
Olafur Eliasson: The Inverted Panorama House, 2004.
AJASSA taide
Valoa ja liikettä Tampereella
Sara Hildénin taidemuseo katkaisi syksyn pimeyden värisevillä, vipattavilla, heijastavilla ja tilaa valaisevilla teoksilla, jotka ovat esillä aina tammikuun 17. asti. Kalevala-aiheiden lisäksi näyttelyssä voi tutustua varhaisten Kalevala-aiheiden kuvaajien kuten Robert Wilhelm Ekmaniin ja Carl Eneas Sjöstrandiin teoksiin. Mukana on myös sähköistäviä näkyjä maalaustaiteen ja grafiikan puolelta. Juhlan kunniaksi Saarijärven museossa on esillä hänen uusista ja vanhemmista teoksista koottu näyttelykokonaisuus. Puun työstäminen tavalla tai toisella - on kuulunut saarijärveläisessä suvussaan polvelta toiselle siirtyneeseen perinteeseen. Saarijärven museossa
Kuva: Pekka Riihimäki
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto, Jouko Könönen.
Kirsi Tapper: Kimo ja viltti. Kuopion taidemuseon kokoelma.
Varaslähtö juhlavuoteen
Huhtikuussa 2010 Kuopion taidemuseo täyttää 30 vuotta. FLASH! Valoa ja liikettä 12.9.2009 -17.1.2010 Sara Hildénin taidemuseossa
KIRSI TAPPERIN käsissä puuveiston perinne elää vahvana
Jyväskyläläinen kuvanveistäjä Kirsi Tapper täyttää marraskuussa 50 vuotta
syyskuuta musikaali Laulavat sadepisarat. Mainittakoon, että tähtien kanssa Mikko Ahdin lisäksi voittoisasti tanssinut Janne Talasma tanssittaa myös tämän musikaalin tähtiä, samoin Janica Mattson.
14. Tässä Lasse Pöystin suomentamassa näytelmässä nähdään kolme konkarinäyttelijää Esko Roine, Seela Sella ja Heikki Kinnunen. Tarjoamme myös mielellämme tiloja muille ryhmille. Näytelmän lavastuksesta vastaa Marjatta Kuivasto ja pukusuunnittelijana vierailee Jaana Aro.
Kuva: Roni Lehti
Seija Pitkänen, Mikko Paananen, Virpi Rautsiala, Pekka Kekäläinen, Lina Patrikainen, Ilkka Pentti, Markku Söderström ja Sari Happonen Kuopion kaupunginteatterin uudessa musiikkinäytelmässä Rakkaat Rissaset.
Uusi musiikkinäytelmä Kuopiossa
Kuopion kaupunginteatterissa sai syyskuussa kantaesityksenä ensi-iltansa lämpöä, nostalgiaa ja huumoria sisältävä musiikkinäytelmä Rakkaat Rissaset. Kuva Pekka Mäkinen
Konkarinäyttelijät lavalla
Kuva: Harri Hinkka / Tampereen Teatteri
AJASSA teatteri
Bengt Ahlforsin käsikirjoittama ja ohjaama näytelmähelmi Viimeinen sikari saa ensi-iltansa Tampereen Teatterin päänäyttämöllä 24. Nyt on mahdollista esittää ohjelmamenestyksiä pidempään. Kiertämistä emme aio missään tapauksessa kokonaan lopettaa, teatterinjohtaja Reetta Ristimäki kertoo innostuneena. Nuoremmaksi vahvistukseksi trio on saanut Mari Turusen. syyskuuta. Se on tarina Rissasen perheestä, mutta myös Kuopion historiasta, miten kaupunki muuttui 1960-70 luvuilla. Musiikkinäytelmän on ohjannut Ritva Holmberg, kirjoittanut Ilpo Tiihonen ja musiikin on säveltänyt Jukka Linkola.
Musiikkiteatteri Kapsäkki sai oman tilan
Ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävän Musiikkiteatteri Kapsäkin kiertolaisuus loppui syyskuun alussa, kun teatterin oma tila avautui Helsingissä, Hämeentiellä Vallilassa. Musiikin sovituksesta ja johdosta vastaa Jussi Vahvaselkä ja koreografiasta Mikko Ahti. Syyskuun alussa Kapsäkin omalla ohjelmistolla avautuneen lähes 250 paikkaisen teatterisalin ohella tiloissa toimii monipuolista elävää musiikkia ja muita esityksiä tarjoava ohjelmaravintola Allotria.
Riitta Salminen ja Mika Kujala esiintyvät Kathy Seldenin ja Don Lockwoodin rooleissa Laulavat sadepisarat musikaalissa.
Musikaali Turussa
Turun kaupunginteatterin päänäyttämön syksyn ensi-iltaesityksenä nähtiin 11. - Oma tila tuo ohjelmistoomme laajuutta ja pysyvyyttä ja meidät löydetään paremmin. Keskeisissä tehtävissä esiintyvät Riitta Salminen, Mika Kujala, Kirsi Tarvainen ja Tuomas Uusitalo. Tuomas Parkkisen ohjaama musikaali sijoittuu Hollywoodin unelmatehtaan tuhlailevaan kulta-aikaan 1920-luvun lopulle, jolloin äänielokuva teki tuloaan
Ensi-ilta Aleksanterin teatterissa 16.9.
Kuva: Yehia Eweis
Punaisten kukkien puutarha näytelmän keskushenkilö on vuonna 1925 otetussa kuvassa autoa ajava Edwin Alléen.
Juhlanäytelmä Mikkelissä
Mikkelin Teatteri juhlii 90-vuotista taivaltaan esityskaudella 2009 - 2010. Gogolin tekstissä tarina luo eteemme kirkkaan kuvan siitä, miten ihmismieli alkaa järkkyä ja todellisuudentaju kaikkoaa. Näytelmän rooleissa nähdään Marja-Leena Kouki ja Sari Mällinen ja sen on sovittanut ja ohjannut Laura Jäntti. Syyssonaatti nähdään ensimmäistä kertaa suomenkielisenä Teatteri Jurkassa. AJASSA teatteri
Mielipuolen päiväkirja Aleksanterin teatterissa
Martti Suosalo nähdään tänä syksynä Aleksanterin teatterin lavalla, kun hän esittää venäläisen klassikon Mielipuolen päiväkirja. Komedia kertoo täydellisestä aviomiehestä, isästä ja insinööristä Vesasta, jonka perheelämä ei ole ihan sitä miltä näyttää. Koreografina vierailee muun muassa Tanssii tähtien kanssa -kilpailun voittanut Aleksi Seppänen. Nykyajan termein ihminen menettää elämänhallinnan ja syrjäytyy. Punaisten kukkien puutarhan keskushenkilönä on kunnallisneuvos Edwin Alléen; insinööri, varikonpäällikkö, puhelinyhdistyksen toimitusjohtaja, kunnallispoliitikko, Mikkelin ensimmäisen vesitornin ja vesijohtoverkon rakennuttamisen puuhamies, ja paljon, paljon muuta. Juhlan kunniaksi teatteri on tilannut kirjailija Raija Oraselta näytelmän, joka sai nimekseen Punaisten kukkien puutarha. TTT:n Vanhalla päänäyttämöllä
palkittu menestysteos
Sofi Oksasen
Puhdistus
Viron vaiettu lähimenneisyys ja kahden naissukupolven kohtalokkaat tarinat
OHJELMISTO ESITTÄYTYY NETISSÄ: Liput (013) 267 5222 tai Lippupalvelun lippukaupoista kautta maan.
kaupunginteatteri.jns.fi
15. Susi sisällä, kantaesitys 8.10. Syyssonaatti, ensi-ilta Teatteri Jurkassa 17.9.
Kuva: Andreas Janet
TIINA LYMIN esikoisnäytelmä TTT:ssä
Tiina Lymin esikoisnäytelmä, ja samalla uran toinen ohjaustyö, Susi sisällä saa kantaesityksensä Tampereen Työväen Teatterissa lokakuussa. Punaisten kukkien puutarha, ensi-ilta 26.9. Esiin nousee inhimillisiä tuntoja: syyllisyydestä ja kaunasta raivoon, vihaan, yksinäisyyteen, toivoon ja valtavaan rakkauden janoon. Molempien hyvästä tahdosta huolimatta tapaamisesta kehittyy dramaattinen välienselvittely. Mikkelin Teatterissa
Syyssonaatin suomenkielinen kantaesitys Jurkassa
Ingmar Bergmanin samannimiseen elokuvakäsikirjoitukseen perustuva näytelmä Syyssonaatti (Höstsonaten) peilaa äidin ja tyttären suhdetta. Novellin uusi suomennos on Anton Nikkilän käsialaa ja sen ohjaa Kari Paukkunen Visualisoinnista vastaavat kuvanveistäjä Martti Aiha ja valosuunnittelija Mikki Kunttu. Näytelmässä seurataan Alléenin ja hänen lähipiirinsä elämää Mikkelissä 1900-luvun alusta aina jatkosodan loppuun asti. Kuuluisa ja menestynyt pianistiäiti saapuu tervehtimään tytärtään. Vesan roolissa nähdään Jarkko Pajunen. Näytelmä kantaesitetään syyskuun lopulla teatterin päänäyttämöllä ja sen ohjaa teatterinjohtaja Pekka Laasonen. Näytelmässä kuvataan Venäjän vallan aikaa, kansalaissotaa, Mikkelin paloa ja talvi- ja jatkosodan myllerryksiä
Mutta ei siitä mitään olisi tullut, suosittu näyttelijä pohtii.
16. Kuva: Charlotte Estman-Wennström
Kristiina Elstelä uskotteli teini-iässä äidilleen haluavansa musiikin- tai käsityönopettajaksi. Tuntui, että pitää olla joku kunniallinenkin urasuunnitelma
Pörhö on mukana kahdessa Heidi Könkään elokuvassa, muutaman vuoden takaisessa Tappavassa säteessä ja tänä kesänä kuvatussa Virginiessä. Mökkimiljööstä ei sen sijaan puutu ajan patinaa, talon alkuperäiset hirsiseinät ovat todistaneet monien sukupolvien iloja ja suruja. Tänä syksynä hänet nähdään ilkeähkön Mrs Corneyn roolissa Lahden kaupunginteatterissa.
"Onnellista on palata illalla kotiin kissansa luo". - Muutin juuri Helsingissä uuteen kotiin Munkkivuoreen, mutta en ole ehtinyt vielä oikein asettua sinne. Itse mökki oli tuolloin huonossa jamassa, mutta ihastuin paikan ainutlaatuisuuteen ja kaupat tehtiin saman tien. Nuuhkaisee, venyttelee ja asettuu keräksi lattialle: saa silittää. - Etsiskelin tuolloin kesäpaikkaa ja silmiini sattui lehti-ilmoitus, jossa kaupattiin mummonmökkiä ja erikseen mainittiin erikoinen tontti. Kesät kun haluan aina viettää mökillä. Kristiina Elstelän verannan taulu kertoo oitis, kuka on tämän ruokakunnan kingi. Kummastakin se hommasi myös emännälleen roolin. Kristiinan omistuksessa talo on ollut vuodesta 1996. Pian pitkäkarvainen ja yksisilmäinen Pörhö, 17 vee, ilmestyykin tervehtimään tulijaa. - Saman tyyppistä ilkeilijää esitin aikanaan Helsingin Kaupunginteatterin Les Miserables musikaalissakin. Sitä se onkin, tässä on viisi tasoa kallio-
Teksti: ANNA-LEENA EKROOS
O
Kristiina Elstelä on virallisesti eläkkeellä, mutta käytännössä ei huomaa sitä itsekään. Karismaattinen katti on meritoitunut valkokankaallakin. Kuusankoskelta näyttelijä ajelee lähes päivittäin Lahteen ja takaisin. Hänellä on rooli Lahden kaupunginteatterin syyskauden uutuudessa, Charles Dickensin kirjaan pohjautuvassa Oliver!-musikaalissa, ja haastatteluhetkellä eletään produktion intensiivisintä harjoitusvaihetta. Ujon tytön väistämätön
valinta
Häivähdys hyvyyttä
Näyttelijä kissoineen viettää mökillä paljon aikaa. Roolihahmoaan Mrs Corneyta Kristiina kuvaa ilkeähköksi ihmiseksi. Samoin kuin silloin, tähänkin
17. - Tappavassa säteessä esitin lääkäriä ja Virginiessä piikaa, Kristiina kertoo mökillään Kuusankoskella.
tontilla
Jussi Tuurnan kanssa Kristiina esittää keikkaluontoisesti yhä Järjen veit musiikki-ilottelua, jonka jo Kajava aikanaan kehui pystyyn. Ajattelin kyllä, että muille asia voi tulla yllätyksenä, sillä olin ujo lapsi, en ollenkaan mikään katsokaa minua tyyppi, Kristiina kertoo ja lisää ujouden olevan yhä hänen luonteensa perusominaisuuksia. Marraskuussa Kristiina nähdään kertojana Musiikkiteatteri Kapsäkin Maria de Buenos Aires tango-operitassa, eli pikku oopperassa. Hänet tun-
Kristiina Elstelä nähdään tänä syksynä Lahden kaupunginteatterissa Mrs Corneyna Oliver! -musikaalissa. Kristiina Elstelä on ollut kiinnitettynä monissa teattereissa Oulusta Helsinkiin. - Havahduin käsittämään ikäni vasta, kun sanoin sen puhelimessa ääneen jäsenkorjaajalle. Siellä hän näytteli ja tanssi. - Pyrin siihen, että ottaisin vain yhden työn kerrallaan ja rauhassa keskittyisin siihen, mutta yleensä en pääse niin ylelliseen tilanteeseen, hän tunnustaa. - Myös sen välittäminen, mitä ei tekstissä suoraan ole. - Jokin henkilökuva, jossa olisi paljon pohdittavaa, olisi mukava tehdä.
Hienointa näyttelijäntyössä on Kristiinan mielestä välittäminen. - Sen hetken, kun oivalsin, ettei muuta vaihtoehtoa ole, muistan yhä selvästi. Kristiinan oma kutsumus alalle kirkastui viiden vanhana. Elokuvan kuvauksistakin hän epäilemättä ajelee mökilleen. Kuvassa myös Mikko Jurkka, joka esittää Mr Bumblen roolin.
netaan myös musiikkiteatterin uranuurtajana ja laulajana. Kristiina Elstelä on virallisesti eläkkeellä, mutta kalenterista sitä ei huomaa: töitä on vähintään tarpeeksi. - Ihan olemaan vain, se on tärkeää. -Nuo vuodet 1961-63 olivat erinomainen koulu alalle, hän toteaa. n
18. Lisäksi hän on kysytty elokuva- ja tv-näyttelijä. Kristiinan ura alkoi isän perustamassa ja johtamassa revyyteatteri Punaisessa Myllyssä. Operitan ovat luoneet tango nuevon isä Astor Piazzola ja runoilija Horacio Ferrer. Hänen isänsä oli ohjaaja, näyttelijä Ossi Elstelä ja äiti näyttelijä Irja Elstelä. On kiinnostavaa miettiä, mitä henkilölle tapahtuu kohtausten välissä.
Minäkö 66?
Viime tammikuussa Kristiina Elstelä täytti kuusikymmentäkuusi vuotta.
Syntymäpäivä meni menojaan ilman ikäpohdintoja. Kuva: Johannes Wilenius
roolihahmoon jätän jonkin häivähdyksen hyvyyttäkin, eihän kukaan läpeensä paha ole. 66, sehän on oikeasti vanha! Jäsenkorjaaja sitten lohdutti, että tämänkin ikäisiä pystytään vielä auttamaan, hiljaista huumoria harrastava näyttelijä kertoo. Ensi vuonna on elokuvan vuoro, mutta Kristiina ei vielä paljasta sen nimeä. Karriäärin kaari on ollut laaja. Täyttymystään vielä odottavia roolihaaveita ei Kristiinalla ole, mutta pyydettäessä hän suostuu nimeämään yhden mieluisan lajityypin. Kristiina Elstelän kanssa Mrs Corneyn roolissa vuorottelee Sinikka Sokka. Esityksessä Piazzolan voimakastunteinen musiikki kohtaa näyttämölliset elementit. Koko perheen musikaalin ohjaa Maarit Pyökäri.
Karriäärin laaja kaari
Kristiina Elstelällä on vahva geeniperimä teatteriin. Lisäksi sisar Riitta Elstelä on näyttelijä, ja edesmennyt veli Esko Elstelä oli ohjaaja ja kääntäjä. Rooleissa on riittänyt sävyjä Edith Piafin traagisuudesta Älywapaan Palokunnan ilotteluun
Lippumyymälä p. kerros) This project has been funded with support from the European Commission
TA I D E M U S E O K U M U
Weizenbergi 34 / Valge 1, 10127 Tallinna, Viro Avoinna: kesällä (1.5.30.9.) tisu 11.0018.00 talvella (1.10.30.4.) kesu 11.0018.00 Puh. 4 . 2 0 0 9 (3. 4 . 6 . kerros, suuri saali)
Eduard Wiiralt. 1 0 . 1 1 . (014) 266 4175
Me kaikki pelaamme sosiaalisia pelejä. (014) 266 0110 Ryhmämyynti p. kerros)
I Love Malmö. 1 . Toisille pelaaminen on nautinto, osa työnkuvaa ja jopa identiteettiä. kerros)
HARRO! Suomalaisen poptaiteen klassikko
2.10.20097.2.2010 (4. 2 0 0 9 (2. Nykytaidetta Malmön taidemuseon kokoelmasta
11.9.200917.1.2010 (5. Elävän taiteen museo 2008 Euroopan vuoden museo palkinto
Ülo Õun. Viron komitean lahja
1 7 . Kuvanveistäjä katkenneella löytöretkellä
1 9 . +372 602 6000, +372 602 6001; muuseum@ekm.ee www.ekm.ee/kumu
Vuoden sponsori
2008
arto paasilinna
anssi valtonen
pauli hanhiniemi
Liput 32/29/23 jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
hersyvä ja ilotteleva kansanmusikaali, balladi elämisen tuskasta ja riemusta. Toiset on pakotettu pelaamaan.
Miten onni optimoidaan?
Käsikirjoitus Veera Tyhtilä Ohjaus Hannu Matti Tyhtilä
19
Tampere Filharmonia on Hannu Linnun kolmas oma orkesteri. Ohjelmistossa on runsaasti mielenkiintoisia nimiä Topi Lehtipuusta ja Soile Isokoskesta huippuviulisti Maxim Vengeroviin ja -pianisti Alexander Toradzeen sekä yleisön toiveesta kaikki Brahmsin sinfoniat. Se sopii mainiosti myös Hannu Linnulle. Tuota aikaa hän kiittelee onnelliseksi. Tampere Filharmonia on joustava orkesteri liikkumaan tyylikaudesta toiseen. Ainoa mitä vapaalla kaipasin, oli ohjelmistosuunnittelu. Se että ohjelmisto kiertää kehää, on terveellinen ilmiö, niin orkesterille kuin yleisölle, joka kuulee teoksen eri kapellimestarien tekemänä.
Tampere Filharmonialla on jo pitkään ollut ohjelmistopoliittinen pohja, jossa uudella musiikilla on ollut sijansa. - Vuoden päästä lokakuussa nähdään, millaista kuviota olen rakentamassa.
Hannu Linnun ensimmäinen kausi Tampereella on kiinnostava. - Olen saanut kehittyä muusikkona ja varmistua siitä, miten haluan tehdä musiikkia. Uusiakin suunnitelmia on kahden, kolmen levyn vuosivauhdiksi. - Joka kausi tullaan esittämään jonkin säveltäjän kaikki sinfoniat. Kaksi edellistä kiinnitystä hänellä on ollut Turun kaupunginorkesterissa ja Helsingborgin sinfoniaorkesterissa. Orkesteri on hänelle jo hyvin tuttu, sillä hän on johtanut sitä usein vuodesta 1998 alkaen. Sille on helppo suunnitella ohjelmia. Erityisesti olen iloinen. En ihmettelisi, vaikka tämän jälkeen soitettaisiin Brahmsit uudelleen joka kaudella. Brahmsin sinfonioista olikin orkesterille tullut jo aiemmin useampia toiveita, jolloin ohjelmistosuunnittelijat huomasivat, ettei niitä olekaan soitettu aikoihin. Välillä Hannu piti neljä vuotta vapaata. Tampere Filharmonialla on Suomen tämän hetken rohkein ja mielenkiintoisin levytyspolitiikka. Elokuun lopussa Hannu ja Tampere Filharmonia tekivät kaksi levyä: kaksi Nino Rotan pianokonserttoa ja levyllisen orkesterin nimikkosäveltäjää, Jouni Kaipaista. Vaikka Hannu Linnulla on nyt kiinnekohta kotimaassa, hänellä on silti aikomus ottaa Tampere Filharmonian rinnalle myös ulkomaalainen orkesteri. - Se on kansainvälisesti iso luku. Aikamme musiikki on esillä myös orkesterin levytyksissä. h
Brahmsia yleisön pyynnöstä Ahkera levyttäjä 20
Kapelli
Teksti: TUIJA HEIKKILÄ
tarvitsee toi
Neljän vapauden vuoden jälkeen kapellimestari Hannu Lintu on kiinnittynyt johtamaan Tampere Filharmoniaa.
Hannu Lintu aloitti tänä syksynä Tampere Filharmonian taiteellisena johtajana
sta kapellimestaria
mestari
Kuva: Sini Pennanen
21
Kuva: Sini Pennanen
22
Hannu Lintu opettaa itsekin, käy kapellimestariluokalla tuuraamassa Leif Segerstamia ja neuvoo yksityisoppilaita. (20,-/18,-) · Kiitetty PIENIN YHTEINEN JAETTAVA (20,-/18,-) · Menestys VYSOTSKI KATKENNUT LAULU (20,-/18,-) · Lauluilta TOISTA EI VOI OMISTAA (20,-/18,-) LASTEN PIKKOLOSSA Nallekaverukset URPO JA TURPO VILLISSÄ LÄNNESSÄ (9,-) · Mukamaksen HIIRIMORSIAN (9,-) · Rakastettu LUMIKKI (9,-)
YÖ-PIKKOLOSSA
Toiveena jatkuva kehittyminen
Vuonna 1994 Hannu Lintu voitti Pohjoismaisen kapellimestarikilpailun. ALKAEN
JERRY STERNER
20,-/18,-
TOISTEN RAHAT
OHJAUS JUHA SILTANEN
Julma mutta hyytävänhauska näytelmä yritysmaailmasta 17.9. Ammattikunnan sisällä on kuitenkin paljon kateutta. ALKAEN
Kaunis, raju, koskettava huippuvierailu
35,-/30,-/27,-
VIATA CU UN IDIOT
(Elämä idiootin kanssa)
OHJAUS ANDRIY ZHOLDAK VIERAILU
Kapellimestari on taktikko ja strategikko
Hannu Lintu opiskeli orkesterinjohtoa aluksi Atso Almilan johdolla, kunnes siirtyi Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle ensin Jorma Panulan ja hänen jälkeensä Eri Klasin oppiin. n
Laulelmia keskitysleireiltä
ESTRADILLA ANNELIINA KOSKINEN JA ISMO LAAKSO ENSI - ILTA 13.10.
KYLÄ PALAA
15,- /12,-
Kahden naisen säkenöivä sanallinen tutkimusmatka
ROOLEISSA ULLA KOIVURANTA JA HENRIIKKA SALO ENSI - ILTA 9.9.
BOWLING ALONE
15,- /12,-
Ohjelmistossa jatkaa intensiivinen, kiitetty KUTEN HALUATTE (15,-/12,-) Esitys ja konsepti OUTI CONDIT
WWW.TEATTERI.TURKU.FI
TURUN KAUPUNGINTEATTERI | ITÄINEN RANTAKATU 14 | 20800 TURKU
| LIPPUMYYMÄLÄ (02)262 0030 | MYYNTIPALVELU (02)262 0080
LIPPUPISTE 0600-900900 (1,75/MIN+PVM)
23. Sen sijaan muusikkona kasvamisessa ja itsevarmuuden lisäämisessä opettaja ei voi auttaa. Mitä paremmin partituurit tuntee, sen enemmän niitä lukee. Partituureja opiskellessaan Hannu toki soittaa pianoa. Jos nimittäin kerron parhaille orkesterimuusikkoystävilleni, että minulla oli Tokiossa tällainen ongelma, ja Pittsburghissa kävi sillä tavalla, he katsovat minua kuin ufoa. Opiskeluvaiheessa onkin tärkeää, että opettaja on läsnä. - Siinä ei pääse ihmeisiin kiinni ennen kuin on tehnyt hirveästi töitä erilaisten harjoitteiden kanssa, ja siihen ei kärsivällisyyteni riittänyt. - Jorma Panula kehotti usein meitä pysymään ystävinä, sanoi, että te tarvitsette toisianne. - Tein pianodiplomia, kun pääsin kapellimestariluokalle, joten se jäi, kuten myös sellonsoitto. - Voiton seurauksena sain paljon töitä, eivätkä monet niistä menneet hyvin, koska olin niin kauhean kokematon. Palkinto annettiin nuorimmalle ja Mstislav Rostropovitshin johtaman juryn mielestä lahjakkaimmalle - ei sille, joka oli teknisesti paras ja kokenein. ALKAEN
20,-/18,-
Uusi kattaus pikkujoulun viettoon METRITYTÖT buffetilla tai ilman, kysy vaihtoehtoja! VIERAANAMME KOM-teatterin ODOTUS (20,-/18,-) · Hittikomedia RUKSAAKS MUA. Kuitenkin sanotaan, ettei orkesterinjohtamista voi opettaa. Olen aina rakastanut lukemista.
LAULAVAT SADEPISARAT
Maailman suosituin musikaali
OHJAUS TUOMAS PARKKINEN ENSI - ILTA
- GREEN - BROWN - FREED
11.9.
35,-/30,-/27,-
ASTRID LINDGREN
RONJA RYÖVÄRINTYTÄR
Rakastettu klassikkosatu
OHJAUS MAIJU SALLAS
1.10. Siinä vaiheessa oli arvokasta, että pystyin opettelemaan lisää asioita kapellimestariluokalla. Halusin suoraan ytimen. Siksi minulla pitää olla mahdollisuus soittaa kollegalle, joka ymmärtää heti. Hannu Lintu on jalat maassa. Ainoa mitä toivon, on että kehitykseni ei tyssää koskaan. - Osaan tehdä suunnitelmia, mutta on turha unelmoida liikaa, koska yleensä käy jotenkin toisella tavalla. Hannu Lintua ovat opettaneet myös MyungWhun Chung ja Ilja Musin, joka oli vuosisadan suurimpia kapellimestarikouluttajia. Se oli hyvin vaikeaa ja kaoottista aikaa, ja siitä selviäminen meni epäonnistumisista toipumiseen. Meillä on mahdollisuus tehdä tällaisia asioita, sekin on yksi syy, miksi hyväksyin tarjouksen tulla Tampereelle.
TURUN KAUPUNGINTEATTERI SYKSY 2009
PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ
COMDEN
Kamarimusiikkia kapellimestarivoimin
Jo yhdeksänvuotiaana raumalaispoika Hannu Lintu halusi kapellimestariksi. Näen sellaista niin paljon ympärilläni, ja se on pelottavaa katsottavaa. Seisoin Pohjoismaiden parhaiden orkesterien edessä ja mietin, mitä nyt tehdään. Hän opiskeli pianon ja sellon soittoa Turun Konservatoriossa ja SibeliusAkatemiassa, mutta muusikon ura ei häntä kiinnostanut. - Kapellimestarilla onkin paljon opittavaa, kun pitää olla taktikko ja strategikko yhtä aikaa. Partituurit ovatkin hänestä kiehtovia. Voimme avoimesti käsitellä asioita ja luotamme, ettei kukaan yritä kampittaa toista.
28.11.
29,-/24,-/19,-
VIERAANAMME Kaj Chydeniuksen juhlakonsertti SILTA KAARTUI, MERI KOHAHTI (27,-/19,-) ja Helsingin Kaupunginteatterin KIVIÄ TASKUSSA (27,-/19,-)
SOPUKASSA
ZINNIE HARRIS
Näytelmä selviytymisestä ja toivosta OHJAUS HILKKA-LIISA IIVANAINEN SUOMEN KANTAESITYS 4.9.
MIKA MYLLYAHO
TUOLLA PUOLEN TAIVAANRAJAN
20,-/18,-
KAAOS
Huippusuosittu tragikomedia naisen elämästä
OHJAUS IRENE AHO
29.9. Veli-Matti Puumalan teosten levyttämisestä. Silloin Hannu oli toista vuotta kapellimestariluokalla ja johtanut jo konsertteja. Me Panulan koulusta tulleet kapellimestarit olemmekin todella hyviä ystäviä keskenämme muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. - En ole varma, voiko sitä opettaa, mutta uraansa aloittava kapellimestari tarvitsee kaveria, ja kapellimestarin paras kaveri on toinen kapellimestari. Nyt olen ostamassa selloa ja ryhdyn harjoittelemaan asteikkoja, koska olen kollegojen kanssa luvannut mennä Okko Kamun festivaalille 2011 soittamaan Mendelssohnin oktettoa kapellimestarivoimin, Hannu Lintu paljastaa. ALKAEN
TEUVO PAKKALA
22,-/15,-
TUKKIJOELLA
OHJAUS PENTTI KOTKANIEMI
Suuria tunteita ja miesenergiaa
25.9. Hän ei ole koskaan ollut unelmoivaa sorttia. - Luen yhä uudestaan ja uudestaan teoksia, joita olen johtanut vaikka kuinka monta kertaa
Nyt niitä voi ihailla Helsingin Taidehallin Arktinen hysteria -näyttelyssä.
24. luonnon armo
Teksti: RAINER SANDELL
Työskentelyä
Kuvataiteilija ja kuvanveistäjä ANNI RAPINOJAN teokset ovat herättäneet maailmalla suurta huomiota. Keskelle metropolien kuhinaa tuotu pala luontoa on saanut ihmisissä aikaan monenmoisia reaktioita
Kuva: Juha Metso
illa
25
Uransa alussa Annille sattui yllätyksiä. Minä elän luonnon armoilla, Anni naurahtaa.
Oikukas työtoveri
Vuosien varrella Anni Rapinoja on tutkinut paljon kasveja. Luonnon kiertokulku määrää Annin työskentelyrytmin. Taiteilija tietää, milloin mikäkin kasvi pitää poimia. Siitä tuli upea, mutta kun se oli ripustimessa pari päivää, se venyi muodottomaksi ja oli revetä. Hän kerää niitä elinympäristöstään. Nyt hän tie-
tää mitä materiaaleja voi kuhunkin teokseen käyttää. Aika on kulunut matkustaessa näyttelystä toiseen. Siitä lähtien Anni on tiennyt, miten pajun "pumpuli" käyttäytyy.. Jos ei silloin toimi, joutuu odottamaan seuraavaan vuoteen. Anni
Rapinoja painottaa, että luonnon kanssa ei tehdä kompromisseja. Sille ei voi sanoa, että nyt en jouda. Ensi talvena, kun luonto jälleen uinuu yli pimeän ajan, taiteilija tarttuu taas toimeen. Kuvat: József Rosta, Ludwig Museum Nykytaiteen museo, Budapest
Maaäidin turkki, 2007 Järviruoko
Vauvamaan turkki, 2007 Järviruoko
Kevätjuhla (laukku), 2005 Paju
Kansainväliset kengät, 2007 Puolukka
A
26
nni Rapinoja (s.1949) ei ole hetkeen ehtinyt keskittymään töihinsä. Kerran hän teki pajusta saatavasta untuvasta läpikuultavan liivin. Perämeren suurimmalla saarella, Hailuodossa asuva ja työskentelevä
Anni Rapinoja käyttää teoksissaan luonnonmateriaaleja: pajunkissoja, varpujen ja puiden lehtiä, suovillaa ja järviruokoa
Niiden joukossa oli väkivaltainen, kiihkeä kappale, joka sai Kuorelahden suusta purkautumaan nimityksen hardcore humppa. Mahdotonta ei kuitenkaan ole ajatus, että vaikuttavana tanssijanakin tunnettu koreografi vielä joku päivä kehittäisi itselleen uuden suhteen tanssimiseen. Harri Kuorelahti on juuri lopettanut pestinsä Pyhäjärvellä järjestettävän jokakesäisen Täydenkuun tanssit nykytanssifestivaalin taiteellisena johtajana. Uusi teos paneutuu juuri tähän kovan nykymaailman anatomiaan. - On mukana ainakin yksi humppa, se väkivaltainen, hän lupaa. Livekuvan myötä katsoja pääse osalliseksi läsnäolon hetkistä. Freelanceriksi Harri ryhtyi vuonna 2006, ja sittemmin hän on tullut tunnetuksi niin nykytanssiteoksien kuin esimerkiksi Helsingin Kaupunginteatterin kehutun Spring Awakening -musikaalin koreografina. Luottaa ja liikkua, juuri tässä hetkessä. 1966) ei ole hampaat irvessä suorittamisen puolesta puhuja eikä hän halua liittyä liialliseen älykkyyden korostamiseen. Tällä haavaa hän ei suunnittele palaavansa esiintymään tanssijana. Lähikuvaa tanssijoista tarjotaan livekuvan avulla. Se on tervettä meininkiä, kun verenkierto toimii sykkien, jalat polkevat maata ja eläimenkaltainen fyysisyys jyllää, Harri Kuorelahti kuvaa naurahtaen. Hardcore-versio on jotain aivan muuta, Kuorelahti kertoo. Pohjosen musiikin lisäksi tanssijat osallistuvat äänimaailman rakentamiseen, jonka toteuttamisesta vastaa myös äänisuunnittelija Antero Mansikka. Kirjallinen lähestymistapa on nykymaailmassa arvostettua, mutta pään vastapainoksi tarvitaan tanssia. Hardcore humppaa esitetään teatterin pienellä näyttämöllä. Kun koreografia käyttää paljon nostoja ja heittäytymisiä toisen varaan, täytyy tanssijan turvata toiseen täydellisesti. H
arri Kuorelahti (s. Taidemuotona tanssi on Kuorelahdelle kuitenkin aikaan sitomatonta. Fyysisessä tanssissa ihminen onkin todella läsnä. Harri Kuorelahti ja teoksen musiikin säveltäjä, tunnettu hanuristivelho Kimmo Pohjonen kävivät läpi mahdollista äänimateriaalia, ennen kuulemattomia kappaleita, joita löytyy Pohjosen pöytälaatikosta. - Hengityksen vuorovaikutus liittyy myös Kimmon hanuriin, jonka palkeet hengittävät, Kuorelahti painottaa. - Taiteellisena johtajana toimiminen on siksikin palkitsevaa, että sitä voi tehdä oman taiteellisen työn ohella, Harri kertoo. Ilmaus jäi elämään ja siirtyi koko teoksen nimeksi. Koreografi Harri Kuorelahden mukaan teos on vakavamman puoleinen, muttei aivan ilman huumorin pilkettä. Tanssi pohtii olemassaolon kysymyksiä fyysisyyden kautta, Harri ajattelee.
Tuttu talo
Hardcore humpan esittää Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän kaksi nais- ja kolme miestanssijaa, yksi vierailija sekä näyttelijä Leena Rapola, joka vastaa esityksen tekstiosuudesta sekä lauluista. Hengityksen olennaisuus ihmisen elämänkaaressa, syntymän ensi parkaisusta viimeiseen hengenvetoon kuoleman äärellä onkin yksi teoksen tärkeistä mielikuvista.
Tanssia ja olla läsnä
Lähelle tuleminen on tärkeää teoksessa, ja sitä kehitetään myös visuaalisuuden kautta. - Evoluutiossa kehittynyt ihmisen koodisto falskaa eikä toimi tällä hetkellä, koreografi pohtii. Kolme vuotta kestänyt rupeama vaihtui syksyn alusta helsinkiläisen Zodiak Uuden tanssin keskuksen vastaavaan toimeen. Tulevaisuudessa sen sijaan voisi olla koreografioiden lisäksi tanssifilmien tekemistä. - Teatteri on yhteiskuntaa, kiinni ajankohdassa. Hardcore humppa keskittyy kuvaamaan nykymaailman kuvia ja läsnäolon hetkiä.
- Meille livekuva on osa valosuunnittelua. Läsnäolon hetkien kokeminen on koreografille tärkeää. - Katsojallekin välittyy tanssin fyysisyys. Tanssi sen sijaan on filosofiaa, uskontoa. Kuorelahden mielestä oravanpyörässä juokseminen ja nykyhetken kiihkeä meno osoittavat, että ollaan menossa huonoon suuntaan. Erittäin taitavista tanssijoistaan sekä korkeatasoisista koreografivieraistaan tunnetussa ryhmässä Harri Kuorelahti tanssi kaikkiaan 16 vuotta. Tällöin kauempanakin katsomossa näkyvät tanssijan kasvojen ilmeet tässä ja nyt.
29. Valosuunnittelija Antti Rehtijärven kanssa olemme joutuneet teknisesti tutkailemaan livekuvan käyttöä, mutta lopputulos on kaunis, Kuorelahti kuvaa. Tanssiin sisältyy hitautta ja hiljaisuutta, jotka helposti unohtuvat nykymaailman menossa. n
Humppa, hanuri, hengitys
Tanssiteoksen hauskalla nimellä on tarinansa, jolla ei kuitenkaan ole tekemistä lavatanssikulttuurin kanssa. - Se perinteinen humppa on minulle letkeää ja luonnollista. Kaupunginteatteri on Harrille tyystin tuttu talo, sillä valmistuttuaan Teatterikoulun Tanssitaiteenlaitokselta hän sai kiinnityksen teatterin tanssiryhmään. Tanssijat ovat mikitettyjä, jolloin hengästyminen, kaikki äänet ja puuskutukset tulevat katsojan iholle
Kuva: Perttu Saksa
30
Merkkivuotta juhlistetaan monin tavoin.
Juhlan kunniaksi kiertueelle
Tuomari Nurmio lähtee lokakuussa kiertueelle. Musiikillinen koti kuitenkin löytyi, kun Nurmio tutustui amerikkalaiseen roots-musiikkiin. Kiertueen yksitoista keikkaa soitetaan konserttitaloissa, mikä on Nurmiolle vieras ympäristö. Ryhmä kokoontuu syyskuussa lopullisesti päättämään, mitä kappaleita konserteissa soitetaan. Nurmion Punainen planeetta oli kahdeksas, ja Maailmanpyörä palaa ja Lasten mehuhetki sijoilla 14 ja 15. Hänen mukaansa vanhojen äänitteiden läpikäyminen on rassaavaa, vaikka sieltä täältä "joku hyväkin veto" löytyy. Parempi tehdä huolellisesti. Hän oli silloin 28-vuotias oikeustie-
Ajatus vapaudesta
Juhlavuosi on hyvä tilaisuus katsoa taaksepäin. Hänen taustallaan häärii Hunajaluut eli Aija Puurtinen ja Esa Kuloniemi sekä Tohtori Hillilä. Uudenlainen ympäristö antaa tilaa uudenlaiselle materiaalille. Hän on tottunut esiintymään ravintoloissa ja klu-
beilla. Sitä seurannut folk-aalto merkitsi myös paljon tulevalle biisinikkarille. Alun perin oli tarkoitus, että cd:t, dvd ja kirja
31. Voimabiisejä voi vetää kapakassakin, Nurmio toteaa. Melkoinen saavutus. Paikkoina ne ovat erilaisia. Perinteisesti juhlakonserteissa käytetään suurta orkesteria. Nurmion ensimmäinen levy Kohdusta hautaan ilmestyi 1979. Tuomari Nurmio suhtautuu tällaiseen retrospektiiviseen katsaukseen ristiriitaisin tuntein. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Tuomari Nurmion debyyttilevy julkaistiin. Taiteilijajuhlaksi hän ei suostu sitä nimittämään. Luvassa on läpileikkaus 30-vuotisesta urasta.
julkaistaan yhdessä, mutta keväällä selvisi, ettei kirja ehdi valmistua. luo katsauksen uraansa
Teksti: RAINER SANDELL
Tuomari Nurmio
30 vuotta sitten ilmestyi Tuomari Nurmion ensimmäinen levy Kohdusta hautaan. Ehkä siihen liittyy utopistinen ajatus siitä, että olisi tämän jälkeen vapaa, Tuomari Nurmio naurahtaa.
Oman tien kulkija
Tuomari Nurmio innostui musiikista 1960-luvun alussa, kun brittipop rantautui Suomeen. Nurmio haluaa pitäytyä kuitenkin perusasioissa. Nyt Nurmio katsoo uraansa taaksepäin ja juhlii merkkivuottaan ristiriitaisin tuntein.
M
usiikkilehti Soundi järjesti vuonna 2005 kriitikkoäänestyksen 50 kaikkien aikojen parhaasta albumista. Ja tietysti Tuomari Nurmio itse. Voin esittää hiljaisempia kappaleita ja monimutkaisempia tekstejä. Hannu "Tuomari" Nurmion (s.1950) Kohdusta hautaan valittiin parhaaksi suomalaiseksi rocklevyksi. Nurmio onkin tyytyväinen, että julkaisu päätettiin lykätä ensi vuoden puolelle. Tuomari Nurmion pitkästä urasta julkaistaan 5-cd:n boxi, dvd ja kirja. Vastenmielinen ilmaisu, Nurmio ärähtää mutta jatkaa samalla toteamalla, että tasavuosilla on oma merkityksensä. Hyvä puoli on se, että menneen pohdiskelu puhdistaa pöydän. Se nousi listojen kärkeen, ja kappaleet, kuten Valoa yössä, Oi mutsi mutsi ja Kurjuuden kuningas ovat soineet ahkerasti siitä lähtien. Sitä yritettiin runtata väkisin valmiiksi, mutta lopputulos alkoi kärsiä. Kirjassa puheenvuoron saavat kollegat, ystävät, kulttuuripersoonat, kriitikot ja tutkijat. Konserttisaleissa ihmiset istuvat paikoillaan ja taputtavat biisien välillä, kapakoissa jengi mölyää koko ajan
Kuva: Minna Tuomainen
1
2
teen ylioppilas. Nykyisin Nurmio luottaakin "luonnonmenetelmään". Hän oli koko ajan hermostunut ja hänestä tuntui, ettei saa riittävästi aikaan. Osa kuulijoista on tippunut hurjassa vauhdissa kyydistä, mutta uusia tulee jatkuvasti lisää.
4
Luomisen luonnonmenetelmä
Tuomari Nurmio tunnetaan erinomaisena sanoittajana. Monet hänen lauluistaan kertovat pienen ihmisen yksinäisyydestä ja taistelusta tässä maailmassa. n
32. Nykyisin hän osaa ottaa rauhallisemmin. Ihmisten huomio kiinnittyi uuteen laulaja-lauluntekijään, joka käytti suomenkieltä tavalla, johon ei oltu totuttu. Nurmio on ammentanut vaikutteita rockista, bluesista, tangosta, iskelmästä ja jopa kupleteista. Nurmio on käyttänyt paljon myös lapsuutensa kieltä, Stadin slangia. Tuomari Nurmion uraa leimaakin yllätyksellisyys: kahta samanlaista albumia ei löydy. Nurmio kertoo, että hän tulisi toimeen, vaikka hän ei säveltäisi ja sanoittaisi kappaleen kappaletta. Tuomari Nurmio kertoo, että hänellä on hyvin harvoin koko teksti valmiina, kun kappaleita lähdetään työstämään. Musiikin tekemistä hän ei kuitenkaan lopeta koskaan, se on elämäntapa. Sitä kuulee kappaleissa Tonnin stiflat, Dumari ja Oi mutsi mutsi. Eikä lopputulos ole yhtään sen parempi. Odotukset kasvoivat, mutta Nurmio ei suostunut asettumaan hänelle tarjottuun muottiin. Nurmio tekee musiikkia oman biorytminsä mukaisesti, sillä hän on huomannut, että elämänlaatu kärsii pahasti, jos yrittää tuskaisesti saada jotain aikaiseksi. Hän muistuttaa kuitenkin, etteivät sanoitukset yksin tee hyvää kappaletta. Hänellä ei silti ole pakkomiellettä saada aikaiseksi ns. Jos on kunnolliset sanat, juttua on vaikeampi pilata, mutta toisaalta aika mitättömistä sanoista voi saada hyvän biisin aikaiseksi. Eino Leino ja Juha Vainio -palkinnot. Ne hakeutuvat lopulta luonnolliseen uomaansa.
Juhlaa konserttikiertueilla
5
7
8
Musiikkia omassa biorytmissä
Nuorempana Tuomari Nurmio piiskasi itseään jatkuvasti eteenpäin. Paperilla saattaa olla säkeistö, pari. mestariteosta. Kappaleet muotoutuvat vain soittamalla niitä riittävän paljon. Iän myötä Nurmio on ymmärtänyt elämän rajallisuuden. Nurmio on saanut lyriikoistaan mm. Valtavirrasta poikkeava levy pomppasi kaikkien yllätykseksi listaykköseksi. Levyn kappaleista Kurjuuden kuningas, Oi mutsi mutsi ja Valoa yössä tuli kansallisomaisuutta, joka soi jukeboxeissa Hangosta Petsamoon. Pöytälaatikossa on jo valmiina uutta materiaalia odottamassa
päätöskonserttiin veljesten kotikaupungissa Turussa. yhteistä uraansa Savoy-teatterissa, Helsingissä. Säveltäjänä hän on tehnyt myös muille artisteille menestysiskelmiä. Heiltä on ilmestynyt 17 albumia sekä muutamia kokoelmalevyjä. Kuva: Mikko Haarma
Kuva: Warner Music Finland
3
1. Luvassa on Kai Lindin hittejä, Pentti Lasasen jazzia, Martti Metsäkedon lattarirytmejä ja Esa Niemisen Beatles-tunnelmointia. Lisätietoja: www.arjakoriseva.fi 9. Lisätietoja: www.maarithurmerinta.net 3. Lisätietoja: www.maijavilkkumaa.net 4. lokakuuta Uudestakaupungista ja päättyy 27.11. Lisätietoja: www.montteeri.fi
6
5. Fredin suurimpia hittejä ovat mm Kolmatta linjaa takaisin, Pieni nukke, Milloinkaan en löydä samanlaista, Avaa sydämesi mulle, Pump pump, Puhu hiljaa rakkaudesta, Myrskyluodon Maija ja Laulaja. FOUR CATS 50 v Four Cats kiertää juhlan tunnelmissa kuudella eri paikkakunnalla marraskuussa. Arjan mukana kiertää Juhla-Fortuna, jonka musiikillisena johtajana toimii Pertti Jalonen. Illan kapellimestarina ja juontajana toimii Seppo Hovi. MAMBA 25 v Mamba-yhtye julkaisi syyskuun alussa juhlavuotensa kunniaksi uuden albumin, joka sisältää 18 Mamba-klassikkoa uusina versioina. ARJA KORISEVA 20 v kuningattarena Arja Koriseva juhlii kiertueen ja levyn merkeissä kahdeksalla paikkakunnalla syys-lokakuussa. Lisätietoja: www.mamba.fi 6. Kiertue lähtee käyntiin 30. Lisätietoja: www.semmarit.fi 2. Lisätietoja: www.finlanders.fi 7. Konsertissa kuullaan suosittuja kappaleita uran varrelta ison orkesterin kera. MAIJA VILKKUMAA 10 + 10 Maija Vilkkumaa tekee syksyllä juhlakiertueen kymmenen vuotta sitten ilmestyneen Pitkä ihana leikki soolodebyytin kunniaksi. Lisätietoja: www.suvikansatuotanto.fi
Kuva:Harri HInkka
9
8. Nyt pariskunta juhlistaa 23.10. Lisätietoja: www.mattijateppo.fi
33. MAARIT JA SAMI HURMERINTA 35 v Maaritin ja Sami Hurmerinnan suosio on kantanut 70-luvulta tähän päivään asti. ja loppuu Lahden konserttiin 27.11. FINLANDERS 25 v Finlanders lataa tuhdin annoksen yhtyeen musiikkia Sinun vuokses Finlanders 25 v juhlakiertueellaan, joka kiertää yhdeksällä eri paikkakunnalla ympäri Suomea, lokakuun ajan. Lokakuussa yhtye tekee kymmenen kaupungin juhlakonserttikiertueen. FREDI 50 v estradilla Fredi juhlistaa viihdetaiteilijan uraansa marraskuussa alkavalla konserttikiertueellaan 12 paikkakunnalle. Samalla hän muistelee kiertueellaan ajanjaksoa, joka alkoi vielä 10 vuotta aiemmin, kun Maija teki ensimmäiset biisinsä ja soitti ja lauloi niitä Helsingin kaduilla tyttöjoukon kanssa, josta myöhemmin muodostui Tarharyhmä-yhtye. SEMINAARIMÄEN MIESLAULAJAT 20 v Semmarit eli Seminaarimäen Mieslaulajat suuntaavat juhlan kunniaksi avaruuteen marraskuussa, kun mieskuoro kiertää ympäri Suomea juhlan merkeissä. MATTI JA TEPPO 40 v Matti ja Teppo, juhlistavat pitkää uraansa laajan kiertueen ja uuden levyn voimin. Kiertue alkaa Porista 10.11
Tunnen laulut omikseni! Olet tutustunut jo useamman vuoden ajan Edith Piafin maailmaan. Eksyneenä, jatkuvasti rakkautta ja hyväksyntää janoavana naisena, jonka sisällä huusi pieni hylätty tytönrääpäle. Mitä muuta syksyysi kuuluu. Laulu on kuin taikakappale, siinä on osat kohdallaan. Kerrotko tästä. Miksi haluat laulaa hänen laulujaan. Lähdet nyt syksyllä kiertueelle uuden levyn myötä. Piafin lauluissa on mitä laulaa! Suuria tunteita, ihmiskohtaloita ja tarinoita. Koen suurta yhteyttä Edithiin tätä laulua laulaessani. Työstämme Eija Ahvon kanssa helmikuussa Espoon Kaupunginteatteriin tulevaa näytelmää nimeltään Huomenna. Levylläsi on myös Hectorin sanoittama, tositapahtumaan perustuva laulu Odotusta Pariisissa, jota olet tulkinnut jo pitkään. Laulut ovat maagisia, taianomaisia tunnelmia sisältäviä tuokiokuvia. Hän oli sarkastisesti itseensä suhtautuva klovni. Tänään se on ehkä En kadu mitään. Tekstiä muutettiin vain paikan osalta, nyt se tapahtuu rakkauden kaupungissa, Pariisissa. Juha sävelsi kappaleen yhdessä yössä. Ne ovat yksinkertaisesti upeita ja herättävät niin laulajassa kuin kuulijoissakin voimakkaita tunteita. Ei, levy ei tuo muutoksia. Piafin elämä oli myös täynnä naurua. Minkälaisena henkilönä näet hänet. Onko uudella levyllä jokin laulu, joka koskettaa sinua eniten. Tämä elokuvamainen tuokio tapahtui oikeasti Ateenassa. "Suuria tunteita, ihmiskohtaloita ja uskomattomia tarinoita"
Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN
Susanna Haavisto on hullaantunut Edith Piafin tunnepitoisiin lauluihin. Toivun polvioperaatiosta ja haaveilen sienimetsästä. Vain eletty elämä muuttaa esitystä koko ajan. Olen kulkenut pitkän matkan Varpusen kanssa. Odotan ruskaa, olen syksyn lapsi.
Kuva: Juha Reunanen
34. Voi niitä on monta... Pienenä, suurena taiteilijana. Tuoko uusi levy muutoksia Pakko saada laulaa - musiikkinäytelmän esitykseen. Syyskuun lopulla ilmestyvä levy, Pakko saada laulaa, jatkaa myös samannimisen musiikkinäytelmän esityksiä.
Uusi levysi sisältää Edith Piafin musiikkia. Hector eli Heikki Harma kirjoitti tekstin kerralla, kuin kaukokirjoituksena, mitään muuttamatta ja toi sen miehelleni Juha Tikalle sävellettäväksi. Näyttelijälle nämä laulut ovat uskomattoman hieno työmaa. Mikä hänen lauluissaan vetoaa sinuun
Se on kertojalle ja kamariorkesterille sävelletty teos, jossa satakielen tarinaa kertovat sekä kertoja että musiikki.
Pekka Kuusisto ja Ismo Eskelinen: Paganini Duos Ondine Tällä uutuuslevyllä suomalaiset huipputaiteilijat viulisti Pekka Kuusisto ja kitaristi Ismo Eskelinen tuovat taidokkaasti ja mukaansatempaavasti esiin Paganinin viululle ja kitaralle säveltämien duojen intiimin ja lennokkaan kamarimusiikillisen maailman. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri soittaa levyn kaikilla raidoilla, Sinikka Sokka tulkitsee laulullaan uudet sovitukset mm. Hämähäkistä, Täti Monikasta ja Magdalenasta. Levylle näistä tarinoista on tarttunut siitä osa.
Syksyn levysatoa
Anssi Kela: Aukio Sony Music Anssi Kela julkaisi neljän vuoden jälkeen uuden albuminsa, Aukion. Esittäjinä voimme vain kumartaa tapaa, jolla meitä opastetaan väkevien tunnetilojen pauloihin mutta samalla pakotetaan täydelliseen soittimen hallintaan, Pekka Kuusisto kuvailee.
20.25.10.2009
ESPOON KULT TUURIKESKUS | SELLOSALI TAPIOL AN KIRKKO | K ANSALLISOOPPER A
"Kaikista moderneista konserttisaleista paras" Gramophone "Stradivarius lasin sisällä" Berliner Zeitung "Skandinavian kaunein sali" Die Zeit
10. Näitä on tiedossa 160 kappaletta ja lähes kaikki on julkaistu hänen elinaikanaan. Laila Kinnunen: A la Laila, unohtumaton laulaja ikimuistoiset laulut / 8 cd Laila Kinnunen: A la Laila Musiikin mestareita / 2 cd Warner Music Finland Kahdeksan cd-levyn kokoelmalle on kerätty ensimmäistä kertaa yhteen kaikki Laila Kinnusen viralliset levytykset. 13-17 LIPPUPALVELU www.lippupalvelu.fi
www.sibeliustalo.fi ja www.finlandia-klubi.fi
Ankkurikatu 7, 15140 Lahti
35. Levy on tarina kaivosmiehestä, jonka mukana kuulijat sukeltavat maanalaisiin tunneleihin ja kohtaavat arjen koettelemuksia, kaivosten haamuja sekä häilyviä unelmia. Rehevä pohjalaisperimä jalostuu omaperäiseksi suomirokiksi niin kuin tämä porukka sen osaa!
LeikkikaluSatakieli Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri Lauri Pulakka kapellimestari Sinikka Sokka laulu & kertoja Alba ABCD 280 Lastenlevyuutuudella LeikkikaluSatakieli kuullaan vanhoja ja tuttuja lastenlauluja uusina Lauri Pulakan orkesterisovituksina. Valtaosa levytetyistä lauluista on taltioitu vuosina 1957-1966, Laila Kinnusen viimeinen levytys julkaistiin vuonna 1980. 8 cd:n ja kirjan muodostaman kokonaisuuden lisäksi julkaistaan 2 cd:n versio, jolta löytyy 40 laulua. Tarina heijastelee nykymaailmassa jokaista puhuttelevaa lamaa: suuret megayhtiöt ostavat rakkaudella synnytettyjä tuotoksia pois, kylät kuihtuvat ja yksilö unohdetaan. hitistään tunnetuksi tullut Vesterinen Yhtyeineen on saanut levytysurakkansa päätökseen ja julkaisi debyyttikiekkonsa elokuussa. Lauri Tähkä ja Elonkerjuu: Tänään ei huomista murehdita Universal Music Yhtyeen kuudes studioalbumi on nimeltään Tänään ei huomista murehdita ja se julkaistiin syyskuussa. - Säveltäjä oli umpimusikaalinen miekkonen, joten jokainen teos kulkee tasapainossa. Lisäksi hänen melodiantajunsa on jotain aivan hävytöntä. 0600-39-3949 (1,25 e / min + pvm), ark. Mitä muuta siellä lie tapahtuu ja minkälaisia kohtaloita se synnyttää. Vesterinen Yhtyeineen: Jönköping Universal Music Mitä tapahtui Hokkasen Timolle. Näin Vesterinen kertoo levystä: "Jönköpingin kaupungista on muodostunut meille ajatuksissa pikemminkin Twin Peaks -henkinen mielentila, josta ammennamme kappaleiden välillä karuakin maisemaa. Levyllä on kiihkoa ja kaihoa, kauniita ja kulkevia lauluja, Laurin intensiivistä tulkintaa Elonkerjuun tiukassa säestyksessä. Lisäksi mukana on myös H.C. JUHLAFESTIVAALI
LIPUT www.piletti.fi 0600-13377 (1,50e/min.+pvm) Lippupiste www.lippu.fi 0600-900900 (1,75e/min.+pvm) Espoon kulttuurikeskuksen lipunmyynti (09) 8165 7234
Ainutkertaisia elämyksiä ainutlaatuisessa salissa
Katso monipuolinen ohjelmisto: SIBELIUSTALON LIPUNMYYNTI p. Tuosta joen halkomasta kaupungista on muinoin monta maankiertäjää karkoitettu. Andersenin tarinaan perustuva Pekka Jalkasen säveltämä musiikkisatu Satakieli, kertojana Sinikka Sokka
"Visuaalinen maailma on minulle läheinen ja helppo"
36
Tajusin mihin minulla on palo ja että lahjani voisivat riittää toteuttamaan sen, hän sanoo. - Isäni on Pohjanmaalta. Jo nuorena tiesin, mitä haluan. Satakuntalaiselta äidiltäni olen saanut visuaalisen lahjakkuuden. Valmistuttuaan Taideteollisen korkeakoulun tekstiilitaiteen osastolta Markku Piri pääsi suunnittelijaksi Marimekkoon viimeisenä Armi Ratian valitsemana. Häneltä olen perinyt itseluottamuksen ja uhogeenini: en pelkää mitään. Marimekkoa seurasi China Seas -toimisto New Yorkissa, jonne Markku Piri kutsuttiin pääsuunnittelijaksi tekemään ja markkinoimaan kodinsisustustuotteita.
Muotokuvia ja petivaatteita
Henkilökohtaisimmiksi töikseen Markku Piri nostaa vuonna 1988 alkaneiden abstraktien muotokuvamaalaustensa sarjan, joka täydentyy edelleen. Markku kertoo olleensa jo pienestä pitäen piirtäjä ja käsityön tekijä. Myös vuosia 1980-luvulla Finlaysonin kodin tekstiilien, vuodevaatteiden
37. Hänen uransa sai rytinällä alkunsa 17-vuotiaana, kun Yhdysvalloissa vietetty vaihtooppilasvuosi huipentui vapaa-oppilaspaikkaan Parsons School of Designissä, New Yorkissa. - Visuaalinen maailma on aina ollut minulle läheinen ja helppo. Se esittelee poikkitaiteellisen moniosaajan töitä parhaimmillaan.
Markku Piri on kotonaan niin New Yorkissa kuin Japanissakin. Markku Piri on elämänsä aikana asunut monissa paikoissa. Pariin vuoteen mahtui niin kaksi painokangasmallistoa kotimaan- ja kansainvälisille markkinoille kuin Myyrmäen kirkon verhojen suunnittelu. Silti hän on mitä suomalaisin. Teksti: TUIJA HEIKKILÄ
M
Taiteilija ja muotoilija Markku Piri juhlii 30-vuotista uraansa näyttelyllä Elämän työ
Muotoilussa on kyse prosessista, missä yh-
distyvät oma taito, tekniikka ja kaupallisuus. Musiikkia rakastava Markku on järjestänyt myös kesäkonsertteja Wanhassa Pappilassaan Huittisissa. Alun perin tekstiilisuunnittelijaksi valmistunut mies ei ole antanut materiaalien olla este osaamiselleen ja tekemiselleen. Myöhemmin Markku on suunnitellut Karita Mattilalle tämän Feverjazzkonserttien visuaalisuuden sekä puvut Saariahon Quatre instants -laulusarjan konserttikiertueelle. Nyt paratiisi on kuitenkin myynnissä.
38. Sen ansiosta hän tekee vielä syksyllä uutta mallistoa heille.
Näyttämöllä
Yksi osa Markku Pirin elämän töistä ovat näyttämöpuvustukset ja -visualisoinnit. Kuva: Timo Syrjänen
ThisWay, ThatWay. - Olen saanut mahdollisuuden perehtyä eri tekniikoihin ja materiaaleihin ja huomata, miten häilyviä, vaikka selkeitä, taiteilijan, muotoilijan ja taidekäsityöläisen erot ovat. Kukaan muu Suomessa ei ollut tehnyt vastaavaa yhtä kokonaisvaltaisesti. Suupuhallettua taidelasia, maljoja ja vaaseja, signeeratut, numeroidut sarjat. Hän on suunnitellut Pukkila-malliston keraamisia seinälaattoja, joista kolmas on tulollaan, hopeaesineitä Rahapaja Insignialle ja valaisimia Turun Kristallille. Tuolloin Pirin vastuulla oli koko Finla-mallikonseptin kehittäminen ja tuotteistus. 2009.
Kaipuu, lasimaalaus, 2009
ja pyyhkeiden tuote- ja markkinointisuunnittelijana hän arvostaa parhainaan. - Esineellistä maailmaa ympärillämme pidetään helposti yleellisenä. Japanilaiset ovat saaneet hänen silkkihuivejaan ja kodintekstiilejään. Arjessa harva muistaa, että muotoilua tarvitaan kaikkeen. - Niissä on näkynyt vahva ja henkilökohtainen taiteellinen panokseni. - Silloin kaikki meni nappiin. Yhteistyökumppanina mestaripuhaltaja Jaakko Liikanen. Markku Piri iloitseekin siitä, että on saanut työskennellä taidekäsityöläisenä mukana teollisissa prosesseissa, kuten Puustellin keittiökaappien synnyssä. Piri on työskennellyt myös Karita Mattilan kanssa. Erittäin mielelläni tekisin enemmänkin puvustuksia ja lavastuksia, Piri toivoo. Viimeisimmistä töistään Markku Piri pitää erityisesti ensimmäisestä mallistostaan Vallila Interiorille ja yhteistyöstä taitavan porukan kanssa. Kansainvälistä huomiota sai lavastus ja puvustus Kaija Saariahon ja Carolyn Carlsonin teokseen Maa Suomen Kansallisbaletissa. Moni yhteistyö on liittynyt Jorma Uotisen ja Tanssiteatteri Erin esityksiin. Kansainvälisesti se näkyi laajimmalle vuoden 1994 yleisurheilun EM-kisojen avajaisista Helsingistä: Markku Piri oli kisojen taiteellinen johtaja, ja Karita Mattila lauloi Maamme-laulun hänen suunnittelemassaan puvussa. Tähänastisen uransa aikana Markku Piri on suunnitellut valtavan määrän erilaisia tuotteita, joita suomalaiset ovat käyttäneet arjessaan. Hän on suunnitellut kenkäkokoelmia Rekolle sekä vaatteita Finnwearille ja omaa nimeään kantaneita paita- miestenvaatekokoelmia Petritexille
Moniosaajaa tekisi mieli luonnehtia renessanssi-ihmiseksi. Talven kukka, painettu verhokangas, Vallila Interior 2009
- Halusin pelastaa pappilan tuholta, sillä se vetosi romanttiseen vanhanaikaiseen taiteilijasieluuni. Työt ja yhteistyökumppanit ovat opettaneet minua ja olen saanut venyä. Näyttely esittelee monipuolisen tekijän uutta tuotantoa, joka on syntynyt yhteistyössä niin Puustellin, Vallila Interiorin, Grafiikanpaja Himmelblaun kuin mestarilasinpuhaltaja Jaakko Liikasen kanssa. Markku Pirin 30-vuotistaiteilijajuhlanäyttely on esillä Tampereella, Finlaysonin alueen TR1:ssä marraskuun alkuun asti. Työt ovat tulleet eteeni ja poikineet uusia. - Näyttelyn nimi ei ole elämäntyö vaan Elämän työ Se ei ole pateettinen retrospektiivi, Markku Piri painottaa. - Olen ollut onnekas. Koko urani ajan olen ollut utelias ja aktiivinen ja pyrkinyt parhaimpaan. Se ei kuiten-
kaan ole mikään perinteinen katselmus menneestä. n
Tärkeä askel, taidegrafiikkaa, 2009
39. Se on minulle erittäin rakas, mutta sen verran syrjässä, että minun voimavaroillani sitä oli raskas pyörittää.
Juhlanäyttely Tampereella
Nyt on tullut aika tarkastella Markku Pirin menneiden vuosien satoa, ja siinä riittääkin tarkasteltavaa: hän on painanut poikkitaiteellisesti kädenjälkensä uskomattomaan määrään ja kirjoon suomalaista visuaalista maailmaa
Ohjaaja, kirjailija Juha Hurme on valvonut pari yötä uuden romaaninsa oikovedoksia tarkistaen. Lopulta kysymys on siitä, mistä elämässämme oikein on kysymys. Juha Hurme sanoo, että teatterintekijänä häntä kiehtoi juuri romaanin tarjoama mahdollisuus rakenteen monimuotoisuuteen. Nyt pisteet ja pilkut on viilattu ja Puupää (Teos) turvallisesti painossa. Sitten N. Sen mallikansalainen kuluttaa luonnon korvautumattomien varojen lisäksi ihmisluonnon aarnioalueet: unelmat, idealismin ja moniarvoisuuden. lähtee esittämään ympäri Suomea. Litteä maailma on vaarallinen paikka, mistä ei pääse mihinkään pakoon. saa paksun kirjeen teatterinjohtajalta. - Oli myös kiva tehdä vaihteeksi jotain, missä sain määrätä kaikesta itse: hallita muotoa, kieltä ja kaik-. esittää näytelmän kaikki roolit Puupäästä talonmies Pikkaraiseen ja toimii lisäksi lavastajana, puvustajana, ohjaajana ja hoitaapa vielä väliajan kahvituksenkin. Jälkeä jättämättä.
Jotain pysyvää
Sellainen on Puupään kehystarina, mutta tuhti teos kätkee sisäänsä paljon muitakin kerroksia: N:n päiväkirjamerkintöjä, kaksi näytelmää, esseevihkoja, jotka luotaavat kulttuurimme olemusta, musiikin ja näyttelemisen teoriaa. " Maapallo, jossa kavereitten pään polkeminen henk.kohtaisen menestyksen toivossa nousee keskeiseksi toimintaperiaatteeksi, muuttuu taas pannukakuksi oltuaan aikansa pyöreä. Juha Hurme, Puupää (Teos 2009). katoaa. Kirjan tapahtumat käynnistyvät, kun näyttelijä N. Tietotekniikka korruptoituu litistyneessä todellisuudessa nopeasti peliautomaatiksi, myyntikanavaksi ja kaatopaikaksi. "
p
40
Teatterintekijän pysyvämpi puoli
Teksti: ANNA-LEENA EKROOS
Juha Hurmeen Puupää-romaanissa on kysymys vaikka mistä. Puupää ilmestyy syyskuun loppupuolella. Kirjeessä on mukana johtajan kirjoittama näytelmä Puupää, jota N. Ja lopulta siitä, mistä elämässämme on oikein kysymys.
Puhelimeen vastaa hieman uninen mutta helpottunut mies. N
Näytelmä on Kajaanin Kianto-trilogian toinen osa. ensi-iltansa Hurmeen ohjaama ja sovittama Ryysyrannan Jooseppi. on tietoisesti päättänyt kuolla. Sekä henkinen että fyysinen. Minun Joukahaiseni on nimeltään Jouko Laine mutta paljon hän Joukahaista muistuttaa.. päätyy itsemurhaan. - N. Ajattelumme rasvoittuu ja lepäämme itsemme hengiltä, Juha Hurme näkee. Taustavaikuttajana häälyy Hurmeen ikiaikainen suosikki: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. - Kirjoitan kahden elinkautisvangin kanssa näytelmää Kylmäkosken vankilassa, Juha kertoo ja poimii tulevista töistään vielä yhden poikkitaiteellisen esityksen: - Turun Aboa Vetus museon marraskuussa avautuvaan DDR-Tulokulmia Itä-Saksaan näyttelyyn kirjoitan Brechtin myöhäistuotantoon pohjautuvaa juttua.
41. Tasapainon vuoksi kaikki näyttelevät Jooseppia ja lisäksi muitakin rooleja. Seuraavasta kirjasta Juha Hurme tietää jo nimen: Jukka Toivosen setä. - Laiskuus. Romaanissa on myös rutkasti veijarimaista henkeä. Kuten romaanin N., on Juha Hurme kiertänyt yksin maamme teattereita Puupää-näytelmää esittäen. Teatteriesitykset haihtuvat ilmaan, kirja menee hyllyyn ja sieltä sen voivat jälkipolvetkin löytää ja lukea.
Puupää on Juha Hurmeen toinen romaani. . - Kokemus oli äärimmäisen hauska, se oli mahtava eksistentiaalinen matka, Hurme kertoo kuuden vuoden takaisesta tempauksestaan ja tähdentää, että romaani on muilta osin puhdas sepite.
Takapihojen teatteria
Viime vuonna taiteen valtionpalkinnon saanut, Yövieraat -teatterin ja Nälkäteatterin perustajajäsenenä tunnettu Juha Hurme sanoo tekevänsä mielellään mahdollisimman kevytrakenteista, ihmisläheistä takapihanteatteria. Kieli on mehevän juurevaa. - Kiven, Pentti Haanpään ja Volter Kilven tuotanto on minulle ohittamaton aarreaitta, josta en varmaan koskaan lakkaa ammentamasta. Teos ilmestyy vuonna 2011.
Laiskuus on synneistä suurin
Ja sitten on Kajaani, jonka kaupunginteatterissa saa syyskuun 19. Teatterihan on aina ryhmätyötä. - Ja kyllä minua kiehtoo myös romaanin pysyvyys. Kun Taivaallisen Rämsänrannan Ryysyköyhälistön Syntirekisterin arkistot avautuvat, Joosepin syntien punnitseminen käynnistyy. N. - Sellainen hanke on esimerkiksi Kalevala-seuran tilaama näytelmä Joukahaisesta. Hän vetää Ylen Radio 1:n Lukupiiriä Tarleena Sammalkorven kanssa ja pakinoi Kultakuume-ohjelmassa.
kea. - Kahden vuoden sykli on minulle sopiva julkaisutahti. Mikä on mielestäsi meidän aikamme suurin synti. Tarinaa ei kuitenkaan muuteta, ja teksti on vain Kiannon tekstiä. - Halusin avata Kiannon kieltä sisältäpäin ja katsoa, onko sillä annettavaa nykypäivän ihmiselle. Juha Hurme vie teatteria myös kiven sisään. Ja olihan sillä vaikka kuinka: suuren laman ja elämisen keinojen tyrehtymisen teemat, esimerkiksi. Mutta siinä missä ensimmäinen osa, Punainen viiva, noudatti uskollisesti romaania, on Joosepin strategia Juha Hurmeen mukaan toinen; näytelmässä on selkeästi yksi keskushenkilö, jolla on ylivoima muihin nähden. on mies, jolla ei ole enää mitään menetettävää, Hurme pohtii. n
Juurevassa veijarihengessä
Puupään loppu jää avoimeksi, mutta mitä ilmeisimmin N. Silti Puupää ei ole synkkä kirja. Hieman haikea kylläkin. Päätös on tehnyt hänestä levollisen ja tarkkanäköisen. Kuva: Irja Samoil
Teatterin monitoimimies, kirjailija Juha Hurmeella on työsarkansa myös radiossa. Esikoisteos Volvo Amazon (Otava) ilmestyi 2007
En halunnut viettää siellä liikaa aikaa, etten sitoudu liikaa todelliseen ympäristöön, Kristina kertoo. Lopulta hän hylkäsi sen ja tarttui Herra Darwinin puutarhuriin. - Työmatkalla Lontooseen vuonna 2006 tein nopean visiitin Darwinin taloon. Aivan sattumaa oli, että kirja ilmestyy Charles Darwinin (1809-1882) syntymän ja Lajien synty -teoksen (1859) juhlavuonna.
42. Hän aloitti Finlandian jälkeen kirjoittaa uutta teosta, mutta se juuttui paikoilleen. Nyt on hyvä mieli, kun ei tosiaankaan jäänyt tähdenlennoksi, sanoo Kristina naurua äänessään. Modernin ajan saavutukset ja Darwinin edustama tiede kiehtovat kylän väkeä, vaikka he, ainakin ulospäin, pitävät Jumalaa ja uskoa kaiken elämän ja kuoleman haltijana. Muut henkilöt ovatkin romaanissa fiktiivisiä. Kirjailija itse ei turhia spekuloi vaan keskittyy nykyhetkeen.
Sattumia ja valintoja
Ensiksi kirjalle tuli nimi, vuonna 2003. Uusi romaani edistyi pätkissä, vähitellen. On helpottavaa, että kirja sai hyvän vastaanoton, Kristina Carlson sanoo. Viime keväänä oli intensiivinen kirjoittamisen jakso. - Ei viisauksia niin vain keksitä. 1870-luvun lopun englantilaiseen kyläyhteisöön sijoittuva romaani käsittelee monia asioita. Julkaisuväli venyi kymmeneksi vuodeksi. Ne kiteytyvät ja tihentyvät ajan kuluessa, Kristina nauraa. Sitten alkoivat kehkeytyä henkilöt ja tapahtumat. - Kysymys huonosta perimästä ja luonnonvalinnasta tulee kirjassa esiin myös sosiaalidarwinismin muodossa. Ystävät vitsailevat samaa kohtaloa uudelle teokselle. Romaani käsittelee tietysti myös puutarhan hoitoa. Vitsi vitsinä, mutta niin kirjailija itse määrittelee Herra Darwinin puutarhurin (Otava 2009). Erään hahmon mielestä huonokuntoisten ja poikkeavien hoitoon ei pitäisi satsata. - Muut asettavat määrittelyt. Romaanin kerrontatyyli tuli itsestään, sitä ei tarvinnut pohtia käsi poskella. - Kaikilla kirjoilla on aikansa. Daviesin Gwyneth-vaimo on kuollut parisen vuotta sitten, ja suru syö puutarhuria sisältä päin. Kun kerta pyydetään. Tämä ideahan on nytkin ilmassa, sanoo Kristina ja sanoutuu itse irti tällaisesta ajattelusta. Maan hoito on maailman muokkaamista, ja siinä ihminen jättää jälkensä, Kristina Carlson kertoo. Edellinen romaani Maan ääreen (1999) sai Finlandia-palkinnon. Huoli lapsista, toistaitoiseksi määrittyvästä tyttärestä ja kampurajalkaisesta pojasta, painaa. Aihe valitsi itse kertomisensa tavan. - Palkinto ei ollut missään nimessä painolasti, vaan päinvastoin. Kirjoitin paljon kirjakritiikkejä, toimeentulonkin vuoksi. Toisten kirjojen lukeminen vie aikaa, Kristina Carlson nauraa. Itse evoluutioteorian kehittäjä ei esiinny romaanissa kuin varjona ikkunassa tai ihmisten puheissa ja ajatuksissa. Romaanin päähenkilö on Thomas Davies, tunnetun tiedemiehen puutarhuri. Hurjaahan se silti oli, ettei saanut julkaistua. Sitä luulee tuntevansa oman kirjansa, ja siksi määrittelyt tuntuvat hassuilta, oudoilta ja jänniltäkin, Kristina Carlson vakavoituu. Yhtenä aihelmana on, miten surusta ja kuolemasta voi kasvaa pois. Arvosteluihin kirjailija suhtautuu myönteisesti, sillä yksinäisen kirjoitustyön jälkeen palaute merkitsee paljon. - Se saa myös symbolisen tehtävän. n
Kuva: Tommi Tuomi
Teksti: KAISA KURIKKA
Kristina Carlsonin edellinen romaani sai Finlandia-palkinnon. Kirjoilla aikansa on
K
ristina Carlson (s.1949) on kirjoittanut postmodernin viktoriaanisen romaanin. On tyydyttävää lukea kommentteja, joissa lukija on saanut romaanista irti ajatuksia. Aforistinen ja kiinteä ilmaisu on syntynyt pitkän miettimisen kuluessa. - En kehdannut hakea apurahoja, kun ei tullut julkaisua
Shokista selvittyään Martti kääntää katseensa perheen teini-ikäiseen tyttäreen Heidiin. Luulosairas, itseriittoinen ja herkkähipiäinen erakko, joka eli vain taiteelle. Sisko yrittää auttaa vankilasta vapautuvaa veljeään uuden elämän alkuun. Mistä tuossa oireyhtymässä on kyse. Hän on nuohoojan tytär ja nuoresta iästään huolimatta jo pitkän linjan nuohooja itsekin. On kysymys elämästä, sen jatkuvuudesta, pysyvyydestä ja katoavuudesta. Vaikka uuni valmistuu, rakentaminen jatkuu. Siitä otteesta elämään, minkä tekeminen voi ihmiselle antaa.
Syksyn kirjasatoa
Pasi Lampela: Kuolemansairauksia WSOY Pojat kasvavat miehiksi kantaen sisällään outoa tuskaa, huutoa jota ei voi koskaan huutaa. Pitkän liiton päättävästä avioerohakemuksesta tulee juristin elämän tärkein asiakirja. Tulee kesä. Anna Kortelainen juoksuttaa satiirisen humoristisessa kirjassaan eteemme monenlaisia potilaita eri aikakausien kirjailijoista aina niihin 2000-luvun ihmisiin, jotka ovat sairastuneet hurmioon.
Jörn Donner: Bergman: muistelma Otava Millainen oli Ingmar Bergmanin Ruotsi, ja mitä ruotsalaisuus oli Bergmanille. Toinen uraohjus hankkii uuden naissuhteen, joka vapauttaa naisen, mutta jättää lopulta kaksi miestä keskelle tyhjyyttä.
Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille WSOY Runoteos tekee moniäänisiä rajanvetoja itsen ja muiden sekä elämisen ja asumisen välille otteella, jossa keveä yhdistyy vakavaan ja arjen tunnistettavat tilanteet outoihin.
Miika Nousiainen: Maaninkavaara Otava Viisikymppinen Martti palvoo sokeasti suomalaisen kestävyysjuoksun vanhoja sankareita ja haluaa palauttaa suomalaisten maineen juoksuradoilla. Nyt pitäisi lämmitystä ja leipien paistamista varten muurata uuni. Kari Hotakainen: Ihmisen osa Kustannusosakeyhtiö Siltala Kirjailija ostaa elämän liki 80-vuotiaalta Salme Malmikunnakselta. Naisille perso, sulavakäytöksinen seuramies, joka ymmärsi rahan päälle?
Antti Hyry: Uuni Otava Meren rannalla mies on rakentanut taloa jo kauan. Rööri on poikkeuksellisen notkea, jopa niin taipuisa, että kertoo tarinaansa, 18-vuotisen elämäntaipaleensa huippuhetkiä leivinuunista käsin.
43. Mutta kirjoittaako kirjailija tarinan niin kuin on sovittu, niin kuin Salme on sen kertonut?
Anna Kortelainen: Hurmio-oireet, hoito ja ennaltaehkäisy Tammi Nuori sotilas Henri Beyle sairastui Stendhalin syndroomaan Firenzessä syyskuussa 1811. Tammi Katariina Hämäläinen, joka paremmin tunnetaan nimellä Rööri Hämähäkki, on ollut musta lähes syntyjään. Martin pojasta piti tulla seuraava sankari, mutta poika katoaa kisamatkalla Ruotsiin. 7000 eurolla saa paljon: Salme avautuu ja kertoo kaiken niin kuin hän sen haluaa muistaa. Alkaa tiivis juoksuvalmennus, joka muuttaa tytön elämän täysin.
Järvelä Jari: Mistä on mustat tytöt tehty. Kuka hän oli itse
Beatles, Ulvova mylläri ja Kolmas nainen tahdittavat hänen syksyään.
44. Kuva: Universal Music
ja teatteritöitä
Teksti: ANNA-LEENA EKROOS
Hyvää hankausta
Monipuolisuus maistuu stressiä ja rutiineja kaihtavalle Pauli Hanhiniemelle
Mutta nyt tajuan, että sehän on pelkästään hienoa."
45. Säälittävänähän olisin moista touhua pitänyt. "Kolmekymmentä vuotta siten bänditouhuja aloitellessani en olisi uskonut että samoissa hommissa olen vielä nelivitosenakin
- En mene aamulla työhuoneelle ja tule illalla kahden biisin kanssa ulos. Omien bändien lisäksi Hanhiniemi on sorvannut lyriikoita esimerkiksi Popedalle, Yölle ja vaikkapa Siiri Nordinille. Lopullisesti. Olen siis päässyt pidemmälle kuin rokin kuningas, ei hassummin, Hanhiniemi virnistää.
Innoituksen varassa
Kolmas nainen yhtyeen solistina alun perin tunnetuksi tulleen Hanhiniemen urasarka on monipuolinen: siihen kuuluu niin säveltämistä, sanoittamista, laululyriikan opettamista ja vähän näyttelemistäkin. Tekstittäjänä hän sanoo olevansa paljon innoituksen varassa. Biisit tulevat minulle omia aikojaan päähän, ja sitten vaan toivon että lähettyvillä on. Kunnes sitten mopoiässä sekosi bänditouhuihin. Kuva: AJ Savolainen / Universal Music
Kolmas nainen julkaisee lokakuussa uuden levyn viidentoista vuoden hiljaiselon jälkeen.
46
P
Pienenä poikana Alavudella Pauli Hanhiniemi haaveili poikamaiseen tapaan merirosvon ja rallikuskin hommista. - Äskettäin havahduin siihen, että olen nyt vanhempi kuin Elvis kuollessaan
Musiikkia on paljon ja näyttelijöiden apuna kuullaankin Mikko Kangasjärven kapellimestaroimaa orkesteria. Hän on tamperelaisen Musiikkiteatteri Palatsin The Beatles Story musikaalin George Harrison. Hän on säveltänyt ja sanoittanut Jyväskylän kaupunginteatterin Ulvova mylläri musikaalin laulut. Ensimmäinen levyn julkaisun jälkeinen keikka vedetään Tavastialla lokakuun lopulla.
Tuhansia tarinoita Helsingin kirjamessuilla
Juha Hurme, Puupää Eino Leino -lavalla to 22.10. Avain
JULIA FRANCK
Kuva: Thorsten Greve
Kuva: Arvid Stridh
Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Beatles-musikaalin harjoitukset odottavat, mutta ennen Harrisonin Georgeksi muuntautumista olisi mukava ehtiä nauttimaan kauppahallissa höyryävä lautasellinen rokkaa. n
Julia Franck, Keskipäivän haltija Eino Leino -lavalla la 24.10. - Ollaan me näinä hiljaisina vuosina kuitenkin vähän keikkailtukin, ja tehty jopa yksi lyhyt kiertuekin. Like
JENS LAPIDUS
Ilmapiiriä ikävä
Pauli Hanhiniemen mukaan hänen uransa koostuu nykyään niin monenlaisista palasista, ettei uuden levyn vastaanotto häntä sinänsä nosta tai kaada. Niinpä minun ei helpotuksekseni tarvinnut lähteä vääntämään veret seisauttavaa spektaakkelia. Lopputulokseen suhtaudun luottavaisesti, kapellimestari Jyrki Heikkinen joukkoineen on tehnyt hyvää työtä. Oman mukavan lisänsä Pauli Hanhiniemen syksyyn tuo Kolmannen naisen paluu. Nyt on teatterin vuoro. Sain tehdä pieniä lauluja, jotka vievät tarinaa eteenpäin. 2 5 .10 . klo 13.00 Keskipäivän haltija on saksalainen menestysromaani, tarina juutalaistaustaisesta Helenestä, joka päätyy hylkäämään 7-vuotiaan poikansa rautatieasemalle heidän pyrkiessään pakolaisvirran mukana kohti Berliiniä vuonna 1945. Mutta pian kyläläiset alkavat vieroksua Huttusta, jolla on tapana ilvehtiä oudosti ja, mikä pahinta, ulvoa öisin myllyllään. Sitä positiivista hankausta ja ajatuksenvaihtoa, kun hinkataan biisejä pitkään ja jaksetaan innostua tästä ihan yhtä lailla kuin kolmekymmentä vuotta sitten, Pauli kuvaa ja laskeskelee Kolmannen naisen olevan maamme vanhin rockyhtye, jolla on yhä alkuperäismiehitys. Samaan aikaan, samalla pääsylipulla myös Viini, ruoka & hyvä elämä sekä Helsingin Musiikkimessut 2009.
Helsingin Kirjamessut 2009
2 2 . Se myös osoittaa karulla tavalla, miten yhteisö kapeakatseisuudessaan puristaa yksilön ruttuun niin kuin Pepsodentti -tuubin. - On ollut ikävä sitä ainutlaatuista ilmapiiriä joka meillä jätkien kanssa on. klo 11.00 Näyttelijä N kiertää esittämässä Puupää-näytelmää ja hoitaa kustannustehokkaasti kaikki roolit. Onneksi minulla on työ, jossa rutiinia ei tarvitse noudattaa.
Pienet laulut kuljettavat tarinaa
Pauli Hanhiniemen musiikkia on kuultu myös elokuvissa. Pikkuhiljaa syntyi ajatus, että olisi hyvä saada aikaan myös uutta materiaalia, vanhan varassa ei tuntunut enää luontevalta mennä. Kolmas nainen keikkaili kesällä jonkin verran ja lisää esiintymisiä on luvassa syksyllä. - Mikäs hätä minulla tässä, minähän voin kuitenkin rauhassa keskittyä töihin, lapsetkin on jo sen verran isoja etteivät kaipaa jatkuvaa kaitsemista, hän tuumii ja alkaa tehdä lähtöä nyssepysäkille. kynä ja paperia että saan ne ylöskin. Koko ohjelma netissä www.helsinginkirjamessut.fi Liput 13 ¤/ 9 ¤. - Esityksen alaotsikko on kansanmusikaali. Homman anti onkin ennen kaikkea henkisellä puolella. Niin sanotun normaaliuden varjolla tehdään kanssaihmiselle paljon pahaa, Pauli miettii.
Beatles ja George Harrison
Syksyllä Pauli Hanhiniemi nousee itsekin näyttämölle. Jens Lapidus on menestyvä asianajaja, joka tietää mistä kirjoittaa. Samalla hän pitää päiväkirjaa ja kirjoittaa esseitä kulttuurin olemuksesta. Kun N katoaa, päättää hänen ystävänsä koota niistä kirjan tarpeellisena lisänä itse näytelmä. Vaikka Pispalan kupeeseen, Tahmelaan, asettuneen Hanhiniemen päivät ovat juuri nyt tekemistä täynnä, henkii mies rentoa levollisuutta. Muissa rooleissa nähdään Miro Honkanen, Otto Kanerva ja Jukka Mänty-Sorvari. - Minusta Mylläri on ennen kaikkea toteutumaton rakkaustarina. -Työläintä tässä onkin ollut juuri biisien opettelu kitaran kanssa, Pauli sanoo. Se, mistä innoitus kulloinkin tulee, vaihtelee paljonkin. Suomirokin kulmakiviin lukeutuva bändi julkaisee lokakuussa uuden levyn viidentoista vuoden hiljaiselon jälkeen. Tällä hetkellä ollaan kutkuttavassa vaiheessa, osa biiseistä on valmiina ja osan valmistumista odotetaan kärsimättöminä, se on enää ihan päivistä kiinni. H el s i n g i n M es s ukeskus
M a a l a u s : Ka tj a Tu k i a i n e n
47. Huttunen on kaikin puolin kunnollinen ja tunnollinen mies, joka panee hylätyn myllyn taas toimintakuntoon. Arto Paasilinnan suosittuun romaaniin pohjautuvassa tarinassa Suukosken pitäjään saapuu etelästä uusi mies, komea mylläri Gunnar Huttunen. Esityksessä käydään läpi musiikin historiaa muuttaneen liverpoolilaisnelikon elämänvaiheet. klo 11.30 Siisti kosto on raju kertomus Tukholman alamaailmasta ja sen sisäisestä valtakamppailusta. Ymmärrystä mylläri saa vain mielitietyltään, kerhoneuvoja Sanelma Käyrämöltä. Ohjaus on Anssi Valtosen ja ensi-ilta syyskuun viidentenä. Teos
JUHA HURME
Kuva: Heini Lehväslaiho
Jens Lapidus, Siisti kosto Aleksis Kivi -lavalla la 24.10. Olen huono ylipäätään kaikissa rutiineissa, kirjaston kirjat palautan myöhässä, sähköposteihin en aina muista vastata
Kuva: Kimmo Tähtinen
PARASTA KULTTUURIA
Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN
48
Jonkun verran. Onko sinulla mielessä jokin ajankohtainen teatterissa esitettävä näytelmä, jonka haluat nähdä. jazzin puolelta artisteja, joita kuuntelet mielelläsi. Radion sinfoniaorkesterin konsertti, jossa Thomas Zehetmair soittaa Brahmsin viulukonserton, 6.12. 13.11. Siellä on sopivan kokoinen, mielenkiintoinen kokoelma suomalaista taidetta, mm. Olen teatterin ystävänä erittäin löyhämielinen ja innostun lähes kaikesta näkemästäni. suuresti rakastamani Ragnar Ungernin tauluja. Muuten teatteriin lähtöni on spontaania, joten en ole lyönyt kalenteriani lukkoon. Tietysti löytyy, mutta en nyt siinä määrin ketään fanita, että matkustelisin pitkin Suomea heidän perässään. Onko sinulla jokin kirjailija, jonka kirjoja mielelläsi luet. Yritän tänä syksynä käydä aiempaa enemmän gallerioissa saadakseni paremman kuvan suomalaisesta nykytaiteesta. Minua kiehtovia kirjailijoita on leegio, ja todennäköisesti sellaisia, joista en vielä tiedä mitään mutta jotka silti kiehtoisivat minua, vielä suurempi pataljoona. Onko sinulla mielessäsi jokin ajankohtainen tai tuleva näyttely, mihin aiot tutustua. Aina kun käyn Turussa, haluan mennä Turun taidemuseoon. Pidän itse rakennuksesta niin paljon, että katson sen seiniltä melkein mitä vain. Luen etupäässä muita kuin syksyn uutuuskirjoja. Olen rehellinen ja vastaan, mitä itse erityisesti aion seurata tänä syksynä: keskityn viulu- ja klarinettisolisteihin, sillä haluan viedä näitä soittimia soittavat tyttäreni kokemaan, miltä alan huiput kuulostavat. Kummisetä-elokuvasta tutussa Teatro Massimossa sekä ooppera että sisilialaisuus puhkeavat omalaatuisen yltiöpäiseen hehkuun. Loistava kirja! Mitä sinua kiinnostavaa kirjallisuutta tänä syksynä ilmestyy. Useimmin minut näkee kuitenkin Länsi-Helsingin musiikkiopistossa, jossa istun kuopuksen pianotunneilla ja keskimmäisen tyttären viulutunneilla. Luin äskettäin Tuomas Kyrön edellisen kirjan Benjamin Kivi vuodelta 2007, ja nyt odotan malttamattomana Kyrön kaikkia seuraavia kirjoja. Miten paljon käyt taidenäyttelyissä. Maija Poppasen Helsingin kaupunginteatterissa näytän omille ja muutamalle kummilapselle. Oopperakokemuksistani yksi riemukkaimmista oli Palermossa. Kun matkustat, paljonko tutustut matkakohteesi kulttuuritarjontaan. Kaiken lisäksi italialaiset esittivät tsekkiläisen Leos Janacekin oopperan, joka ei sopinut heille ollenkaan. Juha Hurmeen uutta kirjaa odotan innolla. Tapiola Sinfoniettan konsertti, solistina viulisti Pekka Kuusisto. Viimeksi kävin Münchenissä ja sitä ennen Barcelonassa, joissa molemmissa nämä ehdot täyttyvät. Helsingin Taidehalliin haluan mennä nyt, kun se on remontin jälkeen taas
avattu. Löytyykö kevyemmän musiikin tai esim. Tällä saralla tapahtuu joka viikko jotain mielenkiintoista eri puolilla Suomea. Sekaan on helppo solahtaa. Mikä ulkomaan kulttuuria tarjoava käyntikohde on jäänyt sinun mieleesi kaikkein kiehtovimpana ja miksi. Tänä syksynä aion seurata myös New Yorkin Metropolitan-oopperan suoria lähetyksiä Finnkinon näytöksissä. Mitä kiinnostavia konsertteja löytyy tämän syksyn konserttitarjonnasta. Matkustan ainoastaan kulttuurin takia. Tänä syksynä julkaistaan useita uutuuskirjoja. Voin kuvitella, että vapaamuurarit ja homot pystyvät kaupunkilomillaan saavuttamaan ventovieraiden ihmisten keskellä samanlaista yhteenkuuluvuutta kuin yksinäinen suomalainen missä tahansa maailman oopperanäytöksessä: käyttäytymissäännöt, rituaalit ja ohjelmisto ovat kaikkialla samat ja jokaiselle tutut. Todennäköisesti herään Ateneumin Picasso-näyttelyyn juuri, kun se on päättynyt, koska ensin haluan välttää ruuhkaa ja tuudittaudun siihen, että näyttely jatkuu pitkään ja sitten unohdan koko jutun. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti, jossa on solistina maailman paras klarinetisti Kari Kriikku, ja 11.12. Täydellinen matkakohde on kaupunki, jossa on raitiovaunuja ja oopperatalo. Käyn klassisen musiikin konserteissa, Kansallisoopperassa, teattereissa ja museoissa kotiseudullani Helsingissä. Olet klassisen musiikin suurkuluttaja. Sekin on kelpo kohde tällaiselle vaativalle ihmiselle. Tänäkin syksynä moni suomalainen muusikko lähtee jälleen kiertueelle. Toimittaja MINNA LINDGREN kertoo olevansa tyypillinen keski-ikäinen akateeminen nainen, eli aktiivinen kulttuurin kuluttaja, joka lyllertää beessissä arkiasussaan ystävättärensä kanssa konserttiin, oopperaan, teatteriin, museoon, taidenäyttelyihin, elokuviin, festivaaleille ja lukee vapaa-aikoina mielellään myös kirjoja.
Onko Suomessa jokin kulttuurilaitos, jossa sinuun törmää useamman kerran vuodessa. Vasta hiljattain luin Eeva-Kaarina Arosen romaanin Maria Renforsin totuus, jonka kaikki muut lukivat 2005. Kuljen jälkijunassa ja voin siksi muodostaa kirjoista oman mielipiteeni. Tällaisia tilaisuuksia ovat esim. Seinälläni on ammottava tyhjyys, jonka haluaisin täyttää taululla. Seuraavaksi vien perheen Pariisiin. Hän kirjoittaa absurdilla huumorilla fiktiota mutta onnistuu samalla sanomaan monta tärkeätä faktaa esimerkiksi suomalaisesta teatterimaailmasta, johon Puupääniminen romaani sijoittuu olematta mikään taidepoliittinen kannanotto. Luen paljon, enkä erityisesti siksi, että en tekisi sitä mielelläni. Sekin oli riemukasta.
49. On aina hauska mennä ulkomailla oopperaan. Viimeksi olin kuuntelemassa Iiro Rantalan Uutta Trioa suosittelen kaikille
Lokakuun 2. UUDEN MUSIIKIN FESTIVAALI NYYD 20.-25.10. Festivaalin päävieraana ovat nykymusiikki- ja teatterivaikuttajiin kuuluvat saksalainen Heiner Goebbels ja Ranskassa asuva kreikkalaissyntyinen Georges Aperghis, joiden multimediateoksia esitetään tapahtumassa. marraskuuta. syyskuuta kulttuurifestivaali DESIGNYÖ ja Arts & Lights -tapahtuma, joka tekee tunnetuksi muotoilua, nykyaikaista elämäntyyliä, laadukasta elinympäristöä ja luovaa taloutta. Baletti-ilta 26. lokakuuta. Näyttelyn ytimen muodostaa niin sanottu Pohjoismaiden ihmeenä tunnettu taideräjähdys 1990-luvulta. Ooppera tulkitaan Italiaksi vironja englanninkielisellä tekstityksellä, ja ensi-ilta nähdään Estoniassa 17. Tämänkertainen festivaali haluaa tavoittaa etsivät sielut ja tapahtuman keskipisteenä on: Kekseliäisyys. www.ekm.ee
Poptaidetta laajemmin Taidemuseo Kumun suuressa salissa avautuu 27. Säästäväisyys. Festivaalin sydän sijaitsee Rotermannin korttelissa. Tallinnassa
Poimintoja Tallinnan kulttuuritarjonnasta
Koreografi Nils Christen lyhytbaletti Ennen kuin saapuu yö.
Kolmen teoksen Baletti ilta Viron Kansallisoopperassa nähdään marraskuussa baletti-ilta, missä esitetään kolme eri teosta: koreografi Uwe Scholzin herkkä teos Toinen sinfonia, Schönbergin Pelléas ja Mélisande Tiit Härminin dramatisoimana sekä Nils Christen lyhytbaletti Ennen kuin saapuu yö. Näyttely keskittyy popkulttuurin voimakkaaseen tuloon silloisen neuvostovallan kulttuurielämään sekä sen jatkuville mutaatioille monien taidesukupolvien kautta nykypäivään. marraskuuta POPtaide Forever! -yleisnäyttely virolaisen poptaiteen kehityksestä ja erilaisista ideologioista 1960-luvun lopusta alkaen. Innovaatio. päivä avautuu museon neljännessä kerroksessa suomalaisen yhteiskuntakriittisestä poptsaiteesta tunnetun Harro Koskisen näyttely Harro! POPtaide Forever! 27.11.2009 3/2010 HARRO! Suomen poptaiteen klassikko 2.10.7.2. Tapahtumat sijoittuvat teattereihin ja konserttitiloihin. Ooppera valmistui aikoinaan Saksan ja Rooman keisarin, Joosef II:n tilauksesta, ja se sai maailman ensiesityksensä 26. www.opera.ee
Festivaali näkyy katukuvassa Tallinnassa järjestetään jo neljättä kertaa 25.27. www.disainioo.ee
Harro Koskinen, Sika iskee, 1969
Viron Kansallisoopperan musiikillinen johtaja ja kapellimestari Arvo Volmer.
Bo Hultén, Ruotsalainen tiikeri 1976
Nykytaiteen oppitunti pohjoismaisesti Taidemuseo Kumun syyskuussa avautunut näyttely I Love Malmö tutustuttaa katsojansa näytteisiin Pohjoismaiden taiteen hyvin erilaisista ajoista. Näyttely on esillä ensi vuoden tammikuun 17. www.opera.ee Uuden musiikin festivaali Yhdestoista NYYD -festivaali Tallinnassa keskittyy tänä vuonna musiikkiteatteriin ja multimediaan. Taiteelliset johtajat ovat ErkkiSven Tüür ja Madis Kolk. Uusiokäyttö. www.concert.ee
50. päivään asti. www.ekm.ee
Cosí fan tutte Estoniassa Viron Kansallisooppera esittää Mozartin Cosí fan tutte oopperan Lorenzo da Ponten libretolle. tammikuuta vuonna 1790 Wienin Burgtheaterteatterissa
TILAA NYT
Veneil
NE JAN NEN AHO y vesillä viihty i leht ijan tkail toma
ijän, m ökke
Asut ULKO IL ja kala UUN stuks een
ilijän
ja saa ris
TANK A majak RIN kavalo alla n
tomat
Vene
ilijä
ÄN KES llinen e mer ti uo aris m ja sa ijän kkeil n, mö
ut ristou
kailija
SYKSY
n leht i
nro 5 · 2009 · 7 5, 90 · ww w.sa
aristou
utiset.
fi
iset.f
i
T nro KEVÄ
2 · 20
09 · 7
5,90
TIAN I RA i on Mer OMATT ET T UUD et RIS ä täv vene ys purje
w.s · ww aa
aar n Sakuijsato m
OSTA INKO
NE PAVE KIMPlkomailla u
Esitte ly MOOT ssä UUDET TORIV ENEE T
5 90
PEKK PUSK "Mök A k ihmis eily edistä en te rveyt ä tä"
Saaris TAALIN ton makuja TEHTA ALTA
Ravus tuska on kä usi sillä
kutsu u ven eilem ään
Mallorca
A
kit amö Saun lyssä esitte
· sä PAS N O · fileointi ONE en OLM rkaamin KI K pe KOK minen · tä · pis
LA PUL PUM : MPÖ SSÄ ALÄ TELY inen IT ILM K ÄS lmistam LAN va stöä A K A ilöntä · Sää TA
VENEILIJÄN, MÖKKEILIJÄN JA SAARISTOMATKAILIJAN LEHTI
Ilmestyy kuudesti vuodessa: Helmikuussa Maaliskuussa Huhtikuussa
Torsö ISTOKOHT EET Rukkir Sattm ahu Öra ark Hund klobb
SAAR
LOHE
NK A L
ASTU
S on eläm
ys
Toukokuussa
Syyskuussa
Lokakuussa
Tilaa Saaristouutiset suoraan kotiisi: www.saaristouutiset.fi puh. 02071 21254 MYYNNISSÄ myös lehtipisteissä
51
Minua kiinnosti sijoittaa tarina perheeseen ja käsitellä sitä, miten huonosti perheen sisällä saatetaan tuntea toiset perheenjäsenet. Se oli valtava prosessi, joka vei yli neljä vuotta. Silti hän pitää Vääriä juuria tavallaan ensimmäisenä pitkänä elokuvanaan. Aiemmin lähinnä tilaustöitä tehneelle Saaralle oma käsikirjoitus oli tärkeä mutta myös työläs projekti. Äiti on perinyt kadonneen veljensä velan, eikä hän saa puhuttua siitä kotona. Totuuden väistämiselle ei ole enää tilaa ja vaietuista asioista on puhuttava. Halusin pohtia, mitä perheen sisällä jätetään kertomatta ja miksi. En pidä, tai ainakaan halua itse tehdä elokuvaa tavanomaisimman amerikkalaisen kaavan mukaan.
Muoto tulee sisällöstä
Ranskassa elokuvaa opiskellut Saara Saarela mieltää itsensä eurooppalaiseksi ja. Saara Saarelalla on takanaan kymmenen vuoden ura ohjaajana ja yksi teatterielokuva, Hengittämättä ja nauramatta (2002). Yhteistyössä on voimaa ja toisen kirjoittajan kanssa on mahdollisuus projisoida ajatuksiaan. Isän terveyden heikentyessä koittaa aika kertoa asioista myös lapsille. Hyvä elokuva syntyy
tasapainosta
Teksti: JUHA ROSENQVIST
Saara Saarelan ohjaama Väärät juuret on syksyn odotettuja kotimaisia ensi-iltoja. Tämä on ensimmäinen täysin oma elokuvani, ja odotan siltä myös paljon. Seljan kanssa olimme työskennelleet yhdessä eräässä tv-tuotannossa ja sen myötä halusimme jatkaa yhteistyötä. En pidä yksin kirjoittamisesta. Saara Saarela on käsikirjoittanut tarinan yhdessä Selja Ahava-Fosterin kanssa. Elokuvassa ei ole aivan perinteisin rakenne, koska päähenkilöitä on useita. Väkevä perhedraama pureutuu vaiettujen asioiden ongelmallisuuteen ja siihen, mitkä ominaisuudet ja asiat siirtyvät sukupolvelta toiselle halusimme tai emme.
P
52
Perheen isä (Pertti Sveholm) kantaa vahvasti periytyvää virheellistä geeniä, josta hän ei ole kertonut lapsilleen. Uskoisin lähes jokaisella olevan omakohtaisia kokemuksia perheen salaisuuksista
Talvella ja lumella on elokuvassa merkittävä rooli, siksi elokuva alkujaankin sijoitettiin Ouluun, koska tiesimme Helsingin talvien olevan kuvausten kannalta ongelmallisia.
Teoriasta käytäntöön
Saara Saarela tiesi jo lukioaikanaan, että tulisi työskentelemään elokuvan parissa, ehkä lavastajana tai kuvaajana, sillä valokuvaamista hän oli harrastanut jo nuoresta. Lasten rooleihin näyttelijöitä kartoitettiin pitempään. Vaikka Niko Saarelassa, Emma Louhivuoressa ja Silva Robbinsissa hän tosin esittää perheen adoptiotytärtä ei ole fyysistä samankaltaisuutta, niin he tuntuvat oikeilta sisaruksilta, ja se on tärkeintä. n
53. Tosin iän ja oman kasvamiseni myötä inhimillisyydestä ja ihmisen ymmärtämisestä on tullut minulle yhä tärkeämpää, ja tämän takia pidän paljon myös Ang Leen elokuvista. Siitä syntyy hyvä elokuva. Realistiseen tarinaan on yhdistetty fantasiaelementtejä ja elokuvakerronnan keinoilla leikitellään. Ennemminkin sen pitäisi herättää katsojassaan kysymyksiä ja ajatuksia, kuten taiteen yleensäkin. Tällä kertaa ei opiskellakseen vaan ohjatakseen poliittiseksi jännäriksi luokittelemansa tv-elokuvan Pariisissa. Kuvassa Pertti Sveholm ja Saara Saarela Väärät juuret elokuvan kuvauksissa.
eurooppalaisen elokuvaperinteen tekijäksi, vaikka nimeääkin elokuvallisiksi vaikuttimikseen Alfred Hitchcockin ja David Lynchin. Moni ohjaaja painottaa työssään jotain elokuvan osa-aluetta, kuten käsikirjoitusta, näyttelijäntyötä tai kuvaa, kuvalla kertomista. Väärien juurien ensi-illan jälkeen Saara Saarela suuntaa jälleen Ranskaan. Suomeen palattuani hain TaiKiin, josta valmistuin ohjaajaksi 2008. Saara Saarelalla on takanaan kymmenen vuoden ura ohjaajana ja yksi teatterielokuva, Hengittämättä ja nauramatta (2002). He ovat merkinneet paljon, kun lähtökohtana on kuvalla kertominen. Saara näkee elokuvan muodon kumpuavan sen sisällöstä. Ranskan vuosien myötä minulle valkeni, että haluan tehdä ja ohjata elokuvia.
En ollut kiinnostunut tutkimisesta ja kaiken teoretisoimisesta. Saara taas ei halua asettaa osa-alueita mihinkään tärkeysjärjestykseen. Oli todella palkitseva tunne, kun jo harjoituksissa huomasin näyttelijöiden toimivan perheenä kuin luonnostaan. Silti hän pitää Vääriä juuria tavallaan ensimmäisenä pitkänä elokuvanaan. Onnistuneen elokuvan pohjalla on aina vaikuttava tarina, joka hyvillä näyttelijäsuorituksilla muotoutuu uskottavaksi ja visualisoidaan elokuvaksi kuvallisella kerronnalla. Väärien juurien erilaisuus tulee kuitenkin Suomesta ja talvesta. Kuvan ei pidä mennä kaiken muun yläpuolelle. Kaiken pitää olla tasapainossa. Sen on oltava yhtä sisällön kanssa. Sisältö voi olla painokasta, kuten Väärissä juurissa, mutta elokuva ei saisi sormella osoittaen opettaa mitään. Väärissä juurissa juuri uskottavuuden kannalta oli tärkeää löytää näyttelijät, jotka pystyvät muodostamaan toimivan perheen. Saarelan mukaan Pertti Sveholm oli valikoitunut isän rooliin jo alkuvaiheessa, samoin Milka Ahlroth perheen äidiksi. Väärät juuret onkin omanlaisensa perhedraama juuri kuvastoltaan. Saara korostaakin, että vaikka kuvan suhteen elokuva ei olisikaan täysin realistinen, niin tunteen tasolla elokuvan on oltava todellinen. Aikanaan Ang Leen Jäämyrsky teki minuun suuren vaikutuksen, se varmasti näkyy osaltaan omassa elokuvassani. Elokuvan ei ole mielestäni tarkoitus opettaa tai välittää mitään alleviivattua sanomaa. Suomessa Saaralla on kehitteillä niin uutta pitkää teatterielokuvaa kuin tv-elokuvaakin. Totta kai kuvalla voidaan tuoda persoonallisia sävyjä tarinaan, luoda oma tunnistettava elokuvallinen tyyli. Lukion jälkeen Saara päätyi Pariisiin ja teoreettisesti taidetta tarkastelevaan yliopistoon. Kuva toimii voimakkaana kerronnan välineenä, mutta vaikuttuminen on peräisin sisällöstä
Keskeiset näyttelijät: Sibel Kekilli, Mikko Leppilampi, Teemu Palosaari, June Hyde, Matleena Kuusniemi, Mari Perankoski, Pihla Viitala. päivään saakka, jolloin hänet pidätettiin oman erehdyksen perusteella. Järvenpä Järvenpä 18.30 rvenpää 0 18.9. Ohjaus: Zaida Bergroth, Keskeiset näyttelijät: Ilmari Järvenpää, Onni Tommila, Lauri Tilkanen, Iiro Panula, Martti Suosalo, Leea Klemola, Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Sulevi Peltola, Eila Roine. 2
S-Etukortilla lipuista 3,50 alennus myös perheenjäsenille
LÄMMITETTY TELTTA
54. Käsikirjoitus: Antti Raivio, Jan Forsström ja Zaida Bergroth. .9. Elokuva on lämminhenkinen tarina perheen hajoamisesta 70- ja 80-lukujen Suomessa, se pohjautuu Antti Raivion samannimiseen menestysnäytelmään. 9.13. K Kerava 18.30 30 23.9 23.9. Tuusula su ula 18 18.30 8.3 24.9 24.9. Ennakkomyynti:
Toim.maksu alk. 3.9. Sipoo p 18.30 30 22.9 22.9. Sodan päättyminen pelasti hänet. Käsikirjoitus: Petja Peltomaa ja Sanna Reinumäg. Lopulta Kerttu tuomittiin paljastuksistaan huolimatta kuolemaan. 8 Män sälä 18.30 Mäntsä 20.9 20.9 .9. LEFFASSA
Skavabölen Pojat
Skavabölen pojat on tarina kahdesta veljeksestä, Rupertista ja Evertistä sekä verisiteestä heidän välillään. Vähitellen hänen vastarintansa alkoi murtua, samaan aikaan kun maailmansota vääjäämättä oli kääntymässä Neuvostoliiton voitoksi. Ohjaus: Toni Laine. .9. .9. Käsikirjoitus: Olli Soinio. KePe 18.30 ePe 18 0 LaS LaS 13 ja 17 Su 14.9 14 9. 0440 161 310
Info-puh. Tampere ampere Tilausnäytökset: puh. Valkeakosk 16 ja 19 al akosk ski a 16.9 .9. Kirkkonummi 16 ja 19 rk onumm 6 ja k 30.9 1.11. Helsinki 0.9.1 nk TiPe 18.30 i P 8.30 LaSu 13 ja 17 a S 3 ja 7 Ma ulj. 9 Kauniai Kauniainen 16 ja 19 uniainen 9 27.9 .9. Ensi-ilta: 11.9.
Minna Haapkylä nähdään desantti Kerttu Nuortevan roolissa Kuulustelu elokuvassa.
eri · hevosia · akrobaatteja · merileijonia · jonglöörejä · kissoja · yksipyöräisiä · notkeusvoimistelija · poneja · klovneja · tulitaiteilija · rullalu 9 13. 9 Hyvinkää Hyv nkää 18.30 30 17.9 17.9 .9. .9 Lohja ohja 13 ja 17 3 ja 28.9 28 9. Ohjaus: Jörn Donner Keskeiset näyttelijät: Minna Haapkylä, Marcus Groth, Hannu-Pekka Björkman, Lauri Nurkse Ensi-ilta: 25.9.
Pihalla
romanttinen draamakomedia nuorista aikuisista naisista ja miehistä, ihmissuhteista ja yhteisöllisyydestä, urapaineista ja kulttuurien kohtaamisesta. Käsikirjoitus: Jukka Kärkkäinen, Sini Liimatainen. Erilaisten ihmisten yhteen liitetyt hetket kertovat kollaasimaisesti ihmisyydestä ja ihmiselämän vaiheista. Ma sulj. 0600 30006 (1,75 /min + pvm) Liput 1529 Lippukassa avoinna klo 1213 ja 2 tuntia ennen esitystä. Porv Po voo 13 ja 17 21.9 21.9 .9. Klaukkala 18 0 auk aukk a 18.30 kkal 25.9 25.9. Ohjaus: Sini Liimatainen. Tekaistulla identiteetillä hän toimi Helsingissä syyskuun 7. Ensi-ilta: 23.10.
Kansakunnan olohuone
Dokumenttielokuva Kansakunnan olohuone avaa potretinomaisen näkymän kuuteen suomalaiseen olohuoneeseen. Elokuva kertoo nimensä mukaisesti hänen kuulusteluistaan, joita kolme miestä toinen toisensa jälkeen toimittivat, ensin täysin tuloksetta. Elokuva avaa katsojalle ikkunan suomalaiseen yhteiskuntaan. Ensi-ilta: 4.9.
Sibell Kekilli ja Mikko Leppilampi Pihalla elokuvassa.
Kuulustelu
Suomalaissyntyinen Neuvostokansalainen ja desantti Kerttu Nuorteva pudotettiin Suomen kamaralle helmikuussa 1942. Kangasala 16 ja 19 an asal ala 15.9 15 9
Veljekset saapuvat rautatieasemalle, jossa vastassa ja opastamassa sauhuaa kiireinen yrittäjä-serkku Jori. Näytelmää suositellaan yli 4 vuotiaille.
Kuva: Mikko Vihervaara
Marjo Lahti ja Niina Heinonen esiintyvät Puhu tuuli purteheni esityksessä.
Vauvateatteria Kokkolassa
Kokkolan Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä nähdään aivan vauvoillekin suunnattu teatteriesitys Puhu tuuli purteheni. Mukana on Mikko Perkoilan säveltämät ja sanoittamat laulut. Näytelmä on suunnattu 3-5-vuotiaille, jotka katsellessaan pienokaista ihanan huumorin kautta voivat tunnistaa hänessä itsensä.
55. Veljekset eksyvät kiireisestä serkustaan. Pian tilanne kuumenee räjähdyspisteeseen, sillä luokassa vallitsevassa viidakon laissa on vain yksi pykälä, vahvimman oikeus - ja lakia valvoo vain yksi viranomainen, väkivalta. Turun Nuori Teatteri esittää 7. Puhu tuuli purteheni sai ensi-illan 29. Mørk-Eidemin sovittama Viidakkokirja nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen sanoma on ajaton ja lopulta hyvin valoisa: nuorissa on tulevaisuuden toivo.
Merja Salo nähdään Mowglin roolissa Kansallisteatterissa.
Kuva: Aku-Petteri Pahkamäki
Tatu (Samu Stenberg) ja Patu (Petri Jäärni) seikkailevat Ahaa Teatterissa.
TATU ja PATU
teatterin näyttämölle
Tatu ja Patu nähdään nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä, kun Tatun ja Patun outo loma näytelmä saa ensi-iltansa 24. Viisi poikaa ja yksi tyttö odottaa opettajaa, jota ei koskaan tule: Kukaan ei halua opettaa näitä aggressiivisia, umpimielisiä nuoria. Tarina on jännittävä ja koskettava kertomus rohkeudesta ja erilaisuudesta. Esitys antaa vaihtelevien virikkeiden avulla vauvalle mahdollisuuden kokea turvallisessa ympäristössä ikäkaudelleen ominaisia aistikokemuksia. Esitys soveltuu yli 13 -vuotiaille.
Vaavin salattu elämä Helsingissä
Vaavin salattu elämä näytelmä sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterissa 4. Aiemmin sitä on esitetty mm. marraskuuta alkaen Nigel Williamsin rankkaa nuorisonäytelmää, jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, katsojaa armahtamatta. Kuva: Jari Kivelä
lapsille ja nuorille
Kuva: Tuomo Manninen
VIIDAKKOKIRJA
Suomen Kansallisteatterissa sai ensi-iltansa 9. elokuuta.
Luokan vihollinen Turussa
Tarkkailuluokka jossain päin Suomea vuonna nolla. Oslossa, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Tatu ja Patu ovat lähteneet viettämään lomapäivää pääkaupunkiin Helsinkiin. syyskuuta. Teksti puuttuu polttavan ajankohtaiseen aiheeseen, nuorison pahoinvointiin ja sen aiheuttamaan, yhä raaistuvaan väkivaltaan. Miten ihmeessä Tatu ja Patu päätyvät päiväkoti Esikkoon kylpylä Vesikon sijaan. syyskuuta Ahaa Teatterissa, Tampereella. syyskuuta yli 10-vuotiaille suunnattu Rudyard Kiplingin samannimiseen suosittuun romaaniin pohjautuva Viidakkokirja. Löytyykö Jori-serkku. Näytelmä kertoo puolitoistavuotiaasta vauvasta (Pertti Koivula), joka tutkiskelee maailmaa, kiellettyjä ja jännittäviä asioita. Kirsi Manninen toimii näytelmän skenografina. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen alkuperäistekstin dramatisoi ja ohjaa Tuija Töyräs. Alkaa sekuntikellolla tahditettu turistikierros Helsingin nähtävyyksissä. Esitys on suunnattu erityisesti 3-18 kk-ikäisille, mutta soveltuu hyvin kaikille alle 3-vuotiaille sekä erityisryhmien tarpeisiin
Kuva: WSOY
Hevosia, koiria ja
merkillisiä sattumia
56
Kerron heistä asioita, jota Nummela-sarjoissa ei ole kerrottu. - Pari vuotta sitten kuulin uutisen, että Suomessa on bongattu jokin erittäin harvinainen lintu. Se ilmestyi viime vuonna. n
Koirakirjoja siskon kanssa
Merja Jalo kirjoittaa Jesse-sarjaa siskonsa Marvin kanssa. Hän jatkaa siitä, kirjoittaa uuden luvun ja sovittaa kaiken yhteen jne... Nyt olemme tekemässä Jesse-sarjan rinnalle Marvin ideana uuden koirasarjan, joka on nimeltään Murren koirakoulu. Näitä kaikkia suunnitelmia ennen kirjakauppoihin kuitenkin ilmestyy ensi vuonna ainakin kaksi uutta Jesse-kirjaa: keväällä Jesse pentukoira ja syksyllä Jesse joulukoira.
luiten Marvin järven rannalla sijaitsevan talon terassilla. Yleensä ne käsittelivät hevosia, isoja rancheja, joissa tapahtui mitä merkillisempiä ja jännittäviä tapahtumia. Kirjoja on ilmestynyt jo 12, ja uusia ideoita tulee jatkuvasti molemmilta siskoilta. Mutta elämä hevosten parissa päättyi surullisesti tapaturmaan vuonna 1996. Ensi vuonna sarjaan ilmestyy ainakin kolme uutta kirjaa: Vainukello, Surmanhyppy ja Merihirviö.
Lisää kirjasarjoja
Lisäksi Nummelan Ponitalli-sarja tulee saamaan niin sanotun oheiskirjasarjan, joka kertoo yksityiskohtaisemmin Nummelasarjan henkilöistä. Yhteistyö oli silloinkin mutkatonta ja hauskaa, Merja kuvailee.
Merja Jalo (Viro) on kirjoittanut jo lähes 140 kirjaa. Meillä on se valtti, että tunnemme toisemme niin hyvin, joten kirjoissamme ei näy mitään raitaa välissä, että kumpi meistä olisi minkäkin osan kirjoittanut. Näin he ovat toimineet jo lapsesta asti. Ne ovat olleet minulle rakkaita, kuin perheenjäseniä, Merja Viro kuvailee. Nykyäänhän koirillakin on asuja, jotkut omistajat haluavat niiden pukeutuvan samoihin sävyihin itsensä kanssa. - Pari kuukautta sitten kävin sattumalta muotinäytöksessä, ja jäin miettimään, miksi niissä ei ole koiria. Ympäristöstä pulppuaa kuitenkin aina uusia ideoita, ja kirjoittaminen lähtee kuin ihmeen kaupalla taas uudelleen käyntiin. Silloin oivalsin, että pitää kirjoittaa kirja Jesse lintukoirasta. Ensi vuoden aikana Merja Jalolta ilmestyy yhteensä 7 kirjaa, joista osan hän on kirjoittanut siskonsa Marvi Jalon kanssa.
Hevoset elävät kirjoissa
Hevoset ovatkin kuuluneet Merjan elämään aivan lapsesta asti: lapsuudenkodissa oli jo hevonen. - Tällä hetkellä kirjoitan kolmea kirjaa yhtä aikaa. Lopulta kun kirja on kirjoitettu, pää tyhjenee kokonaan, tuntuu kuin kaikki luovuus olisi rutistettu siihen. Se oli raskasta aikaa, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Suurin osa niistä kertoo hevosmaailmasta. Kuva: Riitta Vanhatalo
Teksti: TIINA AMPERLA-HIRVONEN
Merja Jalo kirjoittaa nuorille kertomuksia hevosmaailmasta ja nykyään myös Jesse-koirasta siskonsa Marvi Jalon kanssa. - Esimerkiksi viime kesänä, kun kävin Turun Vanhalla Suurtorilla Keskiaikaisilla markkinoilla ja katselin siellä esiintyviä ihmisiä, sain taas idean yhdelle Jesse-sarjan uudelle kirjalle, Merja kuvailee ja ihmettelee itsekin, miten hän saa uusia ideoita vaikkapa uutisista tai Ihan mistä vaan, kun katselee ja kuuntelee ympäristöä. - Olen kouluttanut kymmeniä varsoja, hoitanut siitostammoja, elänyt hevosten kanssa vuosikymmeniä. - Ensimmäinen kirja, joka ilmestyy ensi kesänä kuvaa Nummela-sarjan päähenkilöitä Kikkaa ja Repeä. Tälläkin hetkellä on valmistumassa kolme kirjaa yhtä aikaa.
M
erja Jalo oikealta nimeltään Merja Viro on yksi tunnetuimpia suomalaisia nuortenkirjailijoita, jonka uskollinen lukijakunta saa luettavakseen useita uusia kirjoja vuodessa. Tunne on kummallinen, silloin en pysty tekemään mitään. Myöhemmin Merja eli miehen kanssa, joka omisti ravitallin. Välillä on niin hauskaa, että nauru ei lopu lainkaan. Suosituin niistä on Nummelan Ponitalli-sarja, josta on ilmestynyt jo lähes seitsemänkymmentä kirjaa, ja lisää on luvassa. Niitä he jakavat keskenään mie-
57. - Kun muut leikkivät kotileikkejä, me kirjoitimme pöytälaatikkoon ns. Kuvailen heidän taustojaan, lapsuutta sekä monia sattumia, mitä he ovat omassa elämässään kokeneet. Ideoinnin jälkeen on toteuttamisen aika. Ja tunnetut hevoskirjasarjat saavat jatkoa kaiken aikaa. Kun kirjoittaminen lähtee liikkeelle, se on niin pakonomaista, että teen pitkiä päiviä tietokoneen ääressä. Viimeisen hevosen Merja myi pois vuonna 2000. novelleja. Sarja jatkuu niin, että tämän jälkeen kirjoitan Penasta ja Jennistä jne... Siitäkin voisi syntyä kirja, Merja pohtii. - Käytännössä toimimme niin, että minä kirjoitan kaksi lukua, jonka jälkeen lähetän ne Marville. - Silloin nilkkani vammautui niin pahasti, että se lopulta jäykistettiin, jouduin luopumaan rakkaasta harrastuksestani. - Siellä me istumme usein ja ideoimme. - Kirjojen aiheille ei näy loppua, Innostunut kirjailija Merja Viro kuvailee. Elämme voimakkaasti kirjojen juonissa, ja aika kuluu kuin siivillä. Lopulta hän muutti asumaan Turun keskustaan, mutta hevoset eivät ole jääneet, sillä Merja seuraa edelleenkin mielenkiin-
nolla kaikkea mikä liittyy hevosiin: raveja, ratsastuskilpailuja jne. Lisäksi monet ratsastustallit ovat tulleet Merjalle kokemuksien kautta kovin tutuiksi
Huomioi teatteripaketeissa paikkakuntakohtaiset varaus- ja peruutusajat 1-2 viikkoa ennen näytöstä. hlö/2 hh Raija Orasen kirjoittama näytelmä on historiallinen kuvaus Mikkelin seudun tapahtumista ja ihmisistä lähes puolelta vuosisadalta, 1900-luvun alusta aina jatkosodan loppuun asti.
60,50
THE REVY - Tosi Hauska Esitys!
KOMEDIATEATTERI AREENA, HELSINKI
alk. Paketteja rajoitettu määrä.
25 Cumulusta Suomessa
www.cumulus.fi. Lisämaksu 1 hengen huoneessa vaihtelee hotelleittain. Bengt Ahlforsin tekstin tulkkeina Esko Roine, Seela Sella, Heikki Kinnunen ja Mari Turunen.
74,50
Punaisten kukkien puutarha
alk. hlö/2 hh Huikea musikaali loihtii näyttämölle kokonaisen elokuvastudion. Teatterilomat Cumuluksessa
Syksyn elämykselliset
56,alk.
Sisältää teatterilipun!
hlö/2hh
Kolme sisarta, Lappeenrannan kaupunginteatteri
Esirippu aukeaa ja teatteriesitysten riemukas ilotulitus on valmis alkamaan. Kaupungin katveissa rikolliset ja uhrit.
70,50 hlö/2 hh Seppo Jokisen rikos-
Ulvova mylläri
alk.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI
TURUN KAUPUNGINTEATTERI
klassikko nyt musikaalina, laulujen sävelet ja sanat Pauli Hanhiniemen. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää!
69,-
Rakkaat Rissaset
alk.
KUOPION KAUPUNGINTEATTERI
hlö/2 hh Kansanteatteria sanan parhaassa merkityksessä; lämpöä, nostalgiaa ja huumoria. Hinnat voimassa viikonloppuisin pe-la tai la-su. Koskinen, Pekki, Kaatio ja muut ratkovat tapauksia. Tule mukaan nauttimaan teatterin taiasta, kaupunkien runsaasta tarjonnasta ja rentouttavista Cumulus-öistä. Perheen tarina kertoo myös Kuopion historiaa, miten kaupunki muuttui 1960-70-luvuilla.
66,-
Kolme sisarta
LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI
alk. Mahdoton on mahdollista ja unelma muuttuu todeksi.
87,-
Viimeinen sikari
alk.
hlö/2 hh Näytelmähelmi salaisista nautinnoista, kaipuusta ja intohimosta. Alla poimintoja tarjonnastamme, lisää vaihtoehtoja osoitteessa www.cumulus.fi.
HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI TAMPEREEN TEATTERI MIKKELIN TEATTERI
Maija Poppanen
alk.
hlö/2 hh Lumoavan musiikin siivittämä musikaali on täynnä sadun ihmeitä ja taikuutta, joka tekee siitä kaikenikäisten esityksen. hlö/2 hh Tsehovin klassikko on venäläisen näytelmäkirjallisuuden helmi. Hersyvä ja ilotteleva tarina, balladi elämisen tuskasta ja riemusta.
66,- hlö/2 hh Paasilinnan rakastettu
Laulavat sadepisarat
alk. hlö/2 hh Takuuvarmaa tykitystä alusta loppuun. Viiltävän hauska ja vinksahtanut, ajanhermolla oleva, aikamme ilmiöitä ja ihmisiä ruotiva pläjäys. Kiihkeä, tunteilla ladattu ihmissuhdeviidakko; hauska, riipaiseva ja tunnistettava.
56,-
TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI
Komisaario Koskinen
alk.
romaanien henkilöt valtaavat Suuren näyttämön. Luvassa on Hollywoodin kimmeltävää glamouria, tarttuvia melodioita, häikäisevää tanssia, sekä paljon naurua ja jännitystä.
72,50
Varaukset ja lisätiedot 020 055 055 tai www.cumulus.fi
Teatterilomahinta sisältää 1 yön majoituksen per henkilö 2 hengen huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen ja teatterilipun