3 TÄSSÄ NUMEROSSA ”Uusi teknologia sitoo työntekijät entistä tiukemmin työja tuotantovälineisiin, koko siihen globaaliin tuotantokoneistoon, jonka työn ja tuotannon digitalisoiminen ja verkottaminen on tehnyt mahdolliseksi.” TUTKIJA HANNU EERIKÄINEN, DIGITAALIKAPITALISMIN SAATANALLISET MYLLYT, S. ”Kuvitellaan vaikka että kappaleet ovat sijainteja. 40. 32.. On vahva tunne jostain sijainnista ja jonkinnäköinen kyky hahmottaa sen rajoja ja teknisesti toteuttaa sitä.” HAASTATTELUSSA MUUSIKKO LAURI PORRA, S
KAIKEN TAUSTALLA ON NÄHTÄVISSÄ sivistyksen arvostuksen lasku. Voi kysyä, tuleeko yliopisto-opetuksestakin uusien ”laaja-alaisten” ja aiempaa vähemmän vaativien tutkintojen myötä entistä enemmän valmiiden oppien kaatamista opiskelijoiden päähän sen sijaan, että kannustettaisiin heitä tutkimaan ilmiöitä niiden juuria myöten, ajattelemaan kriittisesti ja kehittämään omia tiedonintressejään. Moni uskoo, että tietotyön lisääntyminen merkitsisi ihmisten tietoisuuden ja sivistyksen kehittymistä, mutta näin ei välttämättä ole. Yhteiskunnan edun määrittely vain nopean taloudellisen hyödyn kautta kääntyy omaakin tarkoitustaan vastaan. Pojilla tämä on tyttöjä tavallisempaa, ja pojat lukevat erityisen vähän. Jo nyt monien opiskelijoiden toimiminen työelämässä on hankalaa lukuja kirjoitustaidon puutteen vuoksi: he eivät osaa kirjoittaa asiakkaille edes kuittia, josta selviäisi, mitä töitä ovat näille tehneet. Opetuksen määrä ja laatu vaihtelevat suuresti eri oppilaitoksissa. Tässä on luultavasti keskeinen ansio ollut hyvinvointivaltiolla ja tasa-arvoajattelulla, jonka ansiosta lähes kaikkien voimavarat on saatu käyttöön. Henkisen rappion aika. Muissa Pohjoismaissa kehitys on ollut samansuuntaista, ja vastaavia merkkejä on muuallakin läntisessä Euroopassa. 4 TAMMIKUUSSA NOUSI JULKISUUTEEN pitkän linjan älykkyystutkija James R. Etenevä digitaalinen kapitalismi, josta tutkija Hannu Eerikäinen kirjoittaa tässä Kulttuurivihkoissa (s. Ilmiö liittyy hyvinvointivaltion rapauttamiseen ja eriarvoistamiseen: erot lukuja kirjoitustaidossa hyväja huono-osaisten perheiden lasten välillä ovat kasvaneet. Kansojen älykkyyttä ja vaurautta koskevien tilastoanalyysien mukaan Suomi on menestynyt taloudellisesti selvästi paremmin kuin sen kansalaisten älykkyysosamäärä antaisi olettaa muihin maihin verrattuna. Uudet tutkimustulokset vahvistavat kuvaa, joka on muodostunut esimerkiksi Pisa-tutkimuksista. Lukemiseen ja läksyihin käytetään aiempaa vähemmän aikaa. Jatkossa tilanne luultavasti tältä osin heikkenee sekä koulujärjestelmän heikkouksien että yhä useampien kansalaisten syrjäyttämisen vuoksi. Lynnin tutkimus, jonka mukaan suomalaisten älykkyysosamäärä on lakannut kasvamasta 1990-luvun puolivälissä ja laskenut siitä alkaen keskimäärin 0,23 pistettä vuodessa. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen reformi vie oppimista yhä enemmän työpaikoille eikä turvaa riittävää äidinkielen lähiopetusta. Lynn uskoo syynä olevan koulutuksen laadun ja vaativuuden heikentyminen. Hän liittää lasten ajattelun heikentymisen myös siihen, miten digitaaliset välineet ovat tulleet yhä hallitsevammiksi lasten ja nuorten elämässä ja kommunikaatiossa. Koulujen laatu parani hänen mukaansa 1980-luvulle saakka, mutta ei enää sen jälkeen. PÄÄKIRJOITUS ELIAS KROHN. Pisa-tutkimukset kertovat suomalaisnuorten lukutaidon rapistuneen koko 2000-luvun ajan. Koulutusta suunnataan yhä enemmän suoraan käytännön tarpeisiin. Ihmiskoneiden on siis osattava hoitaa tehtävänsä, mutta kaikki laajempi ymmärrys on ylimääräistä tai oikeastaan vahingollista. Koulutuksen tärkeyttä kyllä paasataan, mutta yleensä ajatuksena on tällöin vain tuottaa osaavaa työvoimaa markkinoille, ei niinkään itsenäiseen ajatteluun ja maailman hahmottamiseen kykeneviä kansalaisia. Klassiset eurooppalaiset(kin) ihanteet sivistyksestä, älyn harjoittamisesta ja eettisistä pohdinnoista itseisarvona ovat muuttuneet vanhanaikaisiksi. 40) antaa yhden taustan tämänkin ilmiön tarkasteluun. Matematiikkaja tiedetestien mukaan vain viisi prosenttia 14-vuotiaista brittilapsista suoriutuu nyt samoista tehtävistä, jotka reilut 20 vuotta sitten osasi sen ikäisistä neljännes, kertoo Euronewsin haastattelussa tutkimuksen toinen kirjoittaja Michael Sayer. Yli kymmenellä prosentilla 15-vuotiaista lukutaidon arvioidaan ontuvan niin pahasti, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja vaikeuttaa peruskoulun jälkeisiin opintoihin pääsyä. Lukuja kirjoitustaidon rappeutuminen, vaikka koskisikin vain osaa ihmisistä, tuskin on pitemmän päälle elinkeinoelämänkään etu. Ne kertovat suomalaisnuorten lukutaidon rapistuneen koko 2000-luvun ajan. ”Amazonin työntekijät, joiden työtehtävät on ennalta ohjelmoitu heidän kädessään kantamaansa työnohjauslaitteeseen, ovat tietokoneen ja algoritmien määräämää pakkotahtista työtä tekeviä ihmiskoneita, jotka on kytketty Amazonin maailmanlaajuisen tilausja toimitusjärjestelmän muodostamaan verkotettuun rahantekokoneeseen”, Eerikäinen kirjoittaa
-dokumentin tekijä Kirsi Marie Liimatainen kertoo elokuvansa poliittisista ja henkilökohtaisista taustoista. 1—2018 5 54 26. 4 PÄÄKIRJOITUS 6 200 SANAA 8 AITIOPAIKKA 9 KOLUMNI: AVELIN 10 LEVYNURKKA 11 KOTIKINO 53 KOLUMNI: BERGER 62 KIRJAT 67 KOLUMNI: SOIKKELI Elokuva muutoksesta 12 ja toivosta Toveri, missä olet nyt. Saksan radanvarsilta 48 Hannu Niklander piirtää oivaltavia havaintoja saksalaisesta ja länsimaisesta kulttuurista, politiikasta ja todellisuudesta tänään, huomenna, eilen; kurkottaen myös vuosisatojen taa. T E E M A : L AUL UN L UM O Elämästä ammennettua 18 Nyt tulevat nuoret laulaja-lauluntekijänaiset. Marja Mattlar ja 26 laulujen kaiut ”Elämän ihmettely on aina ollut lempipuuhaani.” Lauri Porran 30 musiikillisia polkuja ”Teen sellaista musiikkia, mitä ei ole vielä olemassa, mutta mitä tahtoisin kuunnella ja kuunnella aina lisää.” Miten syljetään 33 burnaava verse. Tarinoiden taikaa 22 Olli Ikonen ja Juha Mäntylä tuovat vanhoja laulelmia nykyihmisten arkeen: palvelutaloihin, ravintoloihin, kirjastoihin. Haastattelussa Iida Leppänen, Minja Koski ja Pilvi Tyrväinen. Vexi Salmen 24 sanoittamisen oppitunnit Sanoittajamestari kertoo, kuinka Toivo Kärki patisti häntä opiskelemaan myös teoriaa. Mull’ on mukana mun lössi! 36 Suomirap on yhä moni muotoisempaa ja sanoitukset keskeisellä sijalla. K AUN O K IR J A L L I S U U S Runoja 60 Maija Haavisto. Digitaalikapitalismin 40 saatanalliset myllyt Digitalisaatioon perustuva tuotantotalous lisää työnantajan valtaa ja häivyttää työn ja vapaa-ajan välisen rajan. Iranin mielenosoitusten 14 taustat Katsaus maan poliittiseen tilanteeseen. Karri ”Paleface” Miettinen johdattaa rap-musiikin hienouksiin ja historiaan. KU VATA ID E Juliana Hyrri 54 Kuvataiteilija tutkii taiteessaan viatonta pahuutta
Jokainen kokoelman rivi sisältää yhden koordinaatin, joka viittaa tiettyyn suomalaiseen paikannimeen. kirjapaino ktmp Ykkös-Offset, Singsby. Hossein Bahmanpour Suomen-iranilainen Lähi-itään keskittyvä kirjoittaja. Kirjoittanut muun muassa romaaneja, novelleja, runoja ja matkakertomuksia. 36. Runoteos hyödyntää murteellisuuksia, puhekieltä ja kielen hajoamista. Aiheina ovat muun muassa osoitteettomana matkustaminen, pohjoiset paikat sekä eristetty mielenterveysongelmainen hallitsija Juana la Loca. Niklander on Suomen Kirjailijaliiton vara puheenjohtaja. Tehen on hyvin omintakeinen kokonaisuus, joka tuo historiaa tähän päivään, iholle asti. issn l 0356-3367 issn 0356-3367 ( painettu lehti ) issn 2242-6736 ( verkkojulkaisu ) kansi Anna Neva 2 s a n a a Hannu Eerikäinen Berliinissä asuva filosofian tohtori ja vapaa tutkija, joka laajassa väitöskirjassaan tarkastelee poststrukturalistisen teoriakielen luomaa teknologian kaikkivoipaisuutta juhlivaa sanamagiaa. Sutinen on asunut Berkeleyssä, Kaliforniassa, Trumpin vaalivoitosta lähtien ja todistanut yhteiskunnallisia liikahduksia. Kertoo rapin historiasta, s. Esseitä Amerikasta luotaa Yhdysvaltojen henkistä tilaa Donald Trumpin presidenttikaudella. 33, ja suomirapista, s. Hänellä on ihailijoita lähes yhtä paljon kuin vihaajia. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Esseet laajenevat pohtimaan muun muassa toisin ajattelun ja siirtolaisuuden traditiota San Fransiscon alueella, arjen radikalismia, kodittomuutta, road trip kirjallisuutta ja vanhan Amerikan muuttumista kitschiksi. Hannu Niklander Karkkilalainen kirjailija. vuosikerta julkaisija Domirola Oy päätoimittaja Elias Krohn – filosofia, mieli pide, 200 sanaa, kaunokirjalliset tekstit toimituspäällikkö Juha Säijälä toimitussihteerit Katja Mäki-Kuutti – yhteiskunta, tiede, Tampere Kirsi Vanhamaa – kirjallisuus, kirja-arviot, elokuvat graafinen ilme Ulla Eronen taitto ja ulkoasu Anna Neva toimittajat Aleksi Ahtola – historia, Johan Alén, Kiti Neuvonen, Jouni Avelin – Turku, Maarit Haataja – teatteri, kuva taide, populaari kulttuuri, Eero J. etunimi.sukunimi @kulttuurivihkot.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset Kultuurivihkot ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. TÄMÄN NUMERON TEKIJÖITÄ KULTTUURIVIHKOJEN ENTISEN pää toimittajan Tuomas Kilven N&E on maailman ensimmäinen taso koordinaateilla kirjoitettu runo kokoelma. Riikka Ulannon Tehen tarkastelee identiteettiä ja ulkopuolisuutta autonomiseksi julistautuneen mikrovaltio Sealandin kautta. Hirvenoja – elokuva, Mikko Pöllä, Mari Lukkari, Minna Sumelius, Tomi Toivio toimituksen yhteystiedot www.kulttuurivihkot.fi (09) 4114 5369 (vastaaja) Kaasutehtaankatu 1/12, 00540 HKI. Tekstit vain rtf eli Rich Text Format -tiedostomuodossa sähköpostitse toimitussihteerille tai lehden osoitteeseen (tuloste ja mahdollinen levyke). Kirjojen julkistamista juhlitaan Ølhus Oslossa Helsingissä, Haapa niemenkatu 3–5, keskiviikkona 4.4. VilleJuhani Sutisen Kapitalismin museo. Niitä voi tilata jo etukäteen Kulttuurivihkojen verkkokaupasta. www.kulttuurivihkot.fi/kirjat/. Osa runoista on esitetty valmiiksi sanallisessa muodossa. alv 10 %). Matkaili tällä kertaa Saksassa, s. Karri ”Paleface” Miettinen Pitkän linjan rap-artisti ja piikki riistäjän lihassa. Runoja on mahdollista lukea sellaisenaan kaksiulotteisen kartta projektion lyriikkana tai muuntamalla koordinaatit sanalliseen muotoon. Lähetä tilaus tai tieto osoitteen muutoksesta toimituksen osoitteeseen kirjeitse tai sähköpostitse: tilaus@kulttuurivihkot.fi tai käyttäen tilauspalvelua osoitteessa www.kulttuurivihkot.fi. 6 46. ilmoitushinnat Koko sivu: 739 €, puoli sivua 474 € sekä arvonlisävero 24 %. 48. Selvittää Iranin vuoden vaihteen mielenosoitusten taustoja, sivu 14. Kulttuuri vihkoihin kertyvä aineis to luovutetaan vanhennuttuaan Kansan Arkistoon tallennettavaksi. Uusin on novelli kokoelma Rikottua lasia (Robustos 2017). klo 18–21. Ohjelmassa on kirjailijoiden haastatteluja, runonlausuntaa sekä Olli Ikosen ja Juha Mäntylän musiikkiesitys. Tarkastelee esseessään digitaalisen kapitalismin saatanallista myllyä, sivu 40. Sutisen mukaan nostalgiasta on tullut Yhdysvaltojen politiikan tärkein voimatekijä ja maa on muuttunut oman itsensä museoksi. mediakortti www.kulttuurivihkot.fi kirjoitusten lähettäminen Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan lehdessä julkaistavaa materiaalia. Kuuden numeron kestotilaus 44 €, vuoden määräaikainen 51 € (sis. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Kevään kirjoissa runoutta ja Trumpia KULTTUURIVIHKOJEN KIRJANKUSTANTAMON KEVÄÄN 2018 OHJELMAAN KUULUU KAKSI OMINTAKEISTA RUNOTEOSTA JA YKSI POLTTAVAN AJAN KOHTAINEN ESSEEKOKOELMA. Kirjat ilmestyvät noin 20.3. Kotioloissa hän on virkaa tekevä kiipeilyteline. Aiheiden tarjoaminen onnistuu parhaiten ottamalla yhteyttä toimitus sihteeriin
ELIAS KROHN ”SOPIMUS ON ENSIMMÄINEN perustava yritys saada aikaan ydinaseiden täydellinen kieltonormi kansainvälisen oikeuden kautta. Emerituspoliitikko, tietokirjailija Esko Seppänen arvioi puolestaan, että Suomi on liittoutumassa suoraan Yhdysvaltojen kanssa ohi kansan vastustaman Nato-jäsenyyden. Presidentti Sauli Niinistön aloitetta transpondereista Kivinen piti yhtenä tärkeänä yrityksenä vähentää jännitettä Itämeren alueella. Tosin ydinaseiden osalta työtä on paljon enemmän.” Suomen kannat ovat Simosen mukaan nyt yhteneväisiä ydinasemaiden kanssa. Ruotsi sen sijaan on kannattanut sopimusta ja joutunut siksi Yhdysvaltojen kovan painostuksen kohteeksi. Tämä aselaji on aktiivisesti käytössä tiettyjen uhka tilanteiden varalta niin Yhdys valloilla, Venäjällä kuin monella muullakin maalla. Kuva: YouTube – CC.. ALEKSANTERIINSTITUUTIN JOHTAJA, professori Markku Kivinen totesi lähetyksessä, että kylmän sodan aikana maailmassa opittiin elämään katastrofiuhan kanssa ja hallitsemaan järjestelmää, jossa oli voimakas vastakkainasettelu. ”Kieltosopimus tuo maaliin ydinsulkusopimuksen tavoitteet, joita on kaksi: aseistariisunta ja joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisy.” TÄLLÄ HETKELLÄ aseistariisuntavelvoite on Simosen mukaan käytännössä tyhjän päällä. ”Meidät sotketaan konflikteihin, jotka ovat Yhdysvalloista peräisin, ja vaatii tiettyä nöyrtymistä Yhdysvaltojen edessä, jos hankitaan sieltä turvatakuut.” Yhtenä esimerkkinä Seppänen mainitsi ydinasekieltosopimuksen, jonka hylkäämistä Yhdysvallat kumppanimailtaan vaatii. Simosen mukaan Suomen presidenttikin voisi tehdä monia asioita ydinaseriisunnan edistämiseksi: muokata Suomen kantaa, edistää ydinaseiden humanitääristen vaikutusten tekemistä tunnetummaksi, tukea tutkimusta aiheesta ja tukea asevalvonnan koulutuksen lisäämistä. ”Uudella sopimuksella koetetaan edetä stigmatisoinnin kautta: tehdään moraalinormi ja vähitellen kansainvälisen oikeuden normi, että tämä aselaji on yksinkertaisesti laiton. Näin on toimittu kemiallisten aseiden, biologisten aseiden, rypäleaseiden sekä maamiinojen osalta. 2 S A N A A Katso vaalistudion haastattelut: www.kulttuurivihkot.fi/lehti/videot/studioe/ Itä-Ukrainan sota on kiristänyt suurvaltasuhteita. Erityisen ”mielenkiintoisena” Simonen pitää väitettä, että ydinasekielto olisi voimassaolevien sopimusjärjestelyjen, kuten vuonna 1970 voimaan tulleen ydinsulkusopimuksen, vastainen. Perusteet eivät Simosen mukaan kestä tieteellistä analyysiä esimerkiksi kansainvälisen oikeuden kautta. Pidän tätä merkitttävänä aloitteena sen vuoksi, että aseidenriisunta ei tällä hetkellä käytännössä etene ollenkaan”, Katariina Simonen totesi. ”Ydinaseet ovat taas palan neet sotilasdoktriineihin. Nyt tilanne on tässä suhteessa heikompi. Nykyistä maailmantilannetta Simonen luonnehtii ydinaseuhan kannalta hyvin vaaralliseksi. Suomi ydinasevaltojen rintamassa OIKEUSTIETEEN TOHTORI, TUTKIJA KATARIINA SIMONEN POHTI KULTTUURIVIHKOJEN PRESIDENTINVAALISTUDIOSSA YK:N YDIN ASEKIELTOSOPIMUSTA JA SUOMEN KIELTEISTÄ SUHTAUTUMISTA SIIHEN. Kuvassa neuvostoliittolaisvalmisteinen panssaroitu miehistönkuljetusvaunu BTR-80 Ukrainassa kesäkuussa 2014. Lisäksi sopimus Suomen mukaan veisi pohjaa ydinsulkusopimukselta. 7 Esimerkiksi EU:n Venäjäpakotteet eivät kannusta käymään dialogia. Tämä rajoittaisi Seppäsen mukaan Suomen toimintavapautta jopa Nato-jäsenyyttä enemmän. Suomi on perustellut asennoitumistaan sillä, että sopimus olisi epärealistinen, koska ydinasemaat eivät ole siinä mukana. Suomi ei ole niiden joukossa. Lisäksi ydinaseet ovat tulleet valtiojohtajien kielenkäyttöön.” Ydinaseiden vastaisen ICANverkoston (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) viime vuonna saama Nobel-palkinto on Simosen mukaan kuitenkin lisännyt tietoisuutta aiheesta. Aloitteen on allekirjoittanut tähän mennessä 56 maata
Näytelmän työläisnaiset rakastavat, harrastavat seksiä, haaveilevat paremmasta maailmasta ja emansipoituvat pukeutumalla housuihin ja tarttumalla miesten rinnalla aseisiin. Punaisten puolella taistelleet nais kaartilaiset olivat moninkertaisesti vihattuja ja marginalisoituja ”susinarttuja” ja ”ryssän morsiamia”. Tytöt 1918 näytelmän ainoa ongelma on ehkä se, ettei siinä ole yhtä keskus hahmoa, johon katsoja voisi samastua ja jonka tarina toisi näytelmään selkeän punaisen langan. Hannu Lindholmin musta-valko-punainen lavastus on sekä tyylikkään yksinkertainen että vaikuttava. Mustavalkoisten vastakkainasettelujen sijaan pohditaan niitä syitä, jotka saivat ihmiset tarttumaan aseisiin. Tampereella käytiin 1918 sisällissodan verisimmät taistelut ja monille punakaartin naissotilaille kävi yhtä huonosti kuin Hilmalle: osa menehtyi taisteluissa, osa vanki leirillä, osa teloitettiin, eikä Venäjälle paenneillekaan aina käynyt hyvin. KATJA MÄKIKUUTTI Mustavalkoisten vastakkainasettelujen sijaan pohditaan niitä syitä, jotka saivat ihmiset tarttumaan aseisiin. 8 8 EI OLE PIIK A IHMINEN JA TOR AKK A ON HELPPO TALL ATA Tytöt 1918 tuo esiin yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden ja antaa äänen vihatuille naiskaartilaisille. Ihmisiä eivät ohjaa jalot aatteet, vaan syvä kokemus yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta, toistuvat menetykset ja jatkuva puute ravinnosta. Etualalla Eriikka Väliahde (vas.) ja Petra Ahola. ”OLEN HUORA JA KUOLEN VANKI LEIRILTÄ vapauduttuani mielen kaaokseen ja muuhun ruumiin heikkouteen”, esittelee Petra Karjalaisen esittämä nais kaartin komentaja Hilma itsensä. Punakaartissa hän laittaa tehtaanjohtajan maksamaan teostaan. Siltaa menneisyydestä nyky päivään kantavat myös Eeva Konnun säveltämä musiikki ja Heikki Salon sanoittamat laulut, joiden sävyt vaihtelevat melodisesta kansanmusiikista rytmikkääseen hiphopiin. Laulujen sanat: Heikki Salo. ”Ei ole piika ihminen ja torakka on helppo tallata”, todetaan erään näytelmän henkilön sanomana. Näytelmä ei sorru latteaan vallankumousromantiikkaan tai poliittisen väkivallan ihannoimiseen. ANNELI KANNON VERIRUUSUT ROMAANIIN väljästi perustuva Tytöt 1918 ottaa kuitenkin eniten kantaa naisen asemaan – siihen mikä se oli sata vuotta sitten ja mikä se on ehkä vielä tänäkin päivänä. Käsikirjoitus ja ohjaus: Sirkku Peltola. Tytöt 1918. Musiikki: Eeva Kontu. Rooleissa muun muassa: Petra Ahola, Emmi Kaislakari, Eriikka Väliahde, Marketta Tikkanen (Näty), Petra Karjalainen, Heidi Kiviharju, Kristiina Hakovirta, Suvi-Sini Peltola, Kaisa Hela, Niina Alitalo, Karoliina Vanne, Salla Korja-Paloniemi, Hanna Korhonen, Reetta-Kaisa Iles, Miia Selin.. TTT:n johtaja Maarit Pyökäri ihmetteleekin, onko leikkauksilla tarkoitus rahoittaa pää kaupunkiseudun teatteritoimintaa. Tällaista Tampereen Työväen Teatterissa ei tapahdu kovin usein. Musikaalia ei ensiajattelemalla miellä kovin poliittiseksi lajityypiksi. Kulttuurin valtionosuus työ ryhmä on esittänyt kansallis näyttämön aseman poistamista TTT:ltä, mikä merkitsisi kahden miljoonan leikkauksia teatterin budjettiin ja vaarantaisi varsinkin suuren näyttämön toiminnan. Kosto ei kuitenkaan ole suloinen ja vapauttava, vaan pikemminkin piinallinen ja ahdistava. Ehkä yleisön reaktio oli myös kannanotto TTT:n toiminnan puolesta. Puuvillatehtaalla työskentelevä 15vuotias Sigrid (Marketta Tikkanen) joutuu tehtaanjohtajan lähentelyjen kohteeksi, mutta ei potkujen pelossa voi tehdä asialle mitään. a it io p a ik k a Tytöt 1918, Tampereen Työväenteatteri, Suuri näyttämö. Sisällissota kuvataan rujona ja kaoottisena: tappaminen on lähes yhtä kauheaa kuin tapetuksi joutuminen, eikä punakaarti ole solidaarinen yhteisrintama, vaan joukko pelokkaita ja vihaisia ihmisiä, jotka sortuvat tappamaan myös toisiaan. Kuva: Kari Sunnari. Tytöt 1918 käsittelee myös viime syksynä puheenaiheeksi noussutta naisten kokemaa seksuaalista ahdistelua. Lavastus: Hannu Lindholm. Hänen mukaansa ehdotus on myös ristiriidassa työryhmän aluepoliittisten linjausten kanssa. Köyhän osana on ”surkea elämä, jossa jokainen sortaa ja potkii toistansa”. TYTÖT 1918 -ensi-illassa yleisö oli näkemästään niin hurmaantunut, että se osoitti suosiota seisaaltaan. Poliittinen Sirkku Peltolan ohjaama Tytöt 1918 on kuitenkin monella tapaa. Video projisointeihin ja pyrotekniikkaan perustuvat tehosteet vievät näytelmän tapahtumat katsojan ihon alle
9. Asiantuntija opastaa. Kun avaamme päivän Hesarin ja eksymme välittömästi osastoille, joiden teemoja ovat ”parisuhde”, ”ihmissuhteet”, ”seksi”, ”terveys”, ”ruoka” ja ”elämä”, vastassamme on ”asiantuntija”, ja nyt vinkkejä, niksejä, jippoja, knoppeja, ohjeita ja metkuja satelee pilvin pimein kaikilta tunnetuilta ja osin ehkä tuntemattomiltakin elämänalueilta. Kuinka irtisanoudun työstäni tyylikkäästi. Ja sikäli kuin asiantuntijavalta osoittaa, että kaikki asiat ovat teknisiä, pelkomme tekniikkaa kohtaan katoaa, koska kaikkiin asioihin on olemassa tekninen ratkaisu. 9 Jos asiantuntijuus on valtaa ilman vastuuta, kuinka panemme asialle kampoihin. Asiantuntija ratkaisee. Jos joku irvileuka tohtii jo epäillä, todettakoon, että kaikki nämä (sekä paljon muuta) löytyvät kyseisestä lehdestä. Ja pelkoon. Miksi kohokkaani lässähti. Asiantuntijasta on siis sekä lyhyt että pitkä matka likaisen työn tekijään, joka vie aatokset ties mihin synkkiin ja populaariviihteen sävyttämiin ulottuvuuksiin. Kaikessa teknisessä on jotakin… karmeaa. Voinko luistaa alkuverryttelystä. Kun puhumme asiantuntijavallasta, puhumme siis tekniikkaan liittyvistä peloistamme. Jos vettä on kaikkialla, maa katoaa näkyvistä. Ja tässä avuksemme astuu media sekä aivan erityisesti Helsingin Sanomat, Suomen johtava naistenlehti. Kun asiantuntija on läsnä kaikkialla, hän menettää statuksensa. KUN ASIANTUNTIJASTA tulee non-personal trainer, kun joku osallistuu tällä tavoin etäohjaten ja epäpersoonallisesti elämäämme, eikä mikään onnistu ilman hänen avuliasta ohjailuaan, asiantuntijuus katoaa, sillä sehän olikin pelkkää arkea eikä mitään sen kummempaa. Kiittäkäämme ja kumartakaamme. Ja koska kaikki asiat ovat teknisiä, myös ongelmat katoavat, sillä ratkaisu kaikkiin asioihin oli jo olemassa. Kaikessa karmeassa on jotakin… teknistä. Asiantuntija valistaa. Pitäisikö ottaa nokkaunet (ja onko se trendikästä). Tietenkin voimme trivialisoida asiantuntijuuden. HARVA SANA HERÄTTÄÄ meissä yhtä hyytäviä tuntemuksia kuin teknokraatti, asiantuntija, tekninen osaaja. Kenties karvat nostaa pystyyn myös se, että sana kratos viittaa vallan lisäksi Kratokseen, pääjumala Zeusta sokeasti tottelevaan käskyläiseen. Myös tekniikkaan. Ja näin katoaa tekniikka, koska se on kaikkialla. Kuinka ulostan oikein. Mitä teen. Minulla on liikaa rahaa. Asiantuntija vastaa. Teknokraatti on ystävämme. Kuinka käärin sushin. Asiantuntija kertoo. Jos asiantuntijuus on valtaa ilman vastuuta, kuinka panemme asialle kampoihin. Tervetuloa vinkkiyhteiskuntaan A VELIN Jouni Avelin on Kulttuuri vihkojen toimittaja ja uusturkulainen ilonpilaaja. Asiantuntija ohjaa. Asiantuntija neuvoo
Rockimman industrialin suuriin nimiin kuuluva KMFDM on levyllään Hell Yeah poliittisempi kuin koskaan. Siihen harva artisti pystyy. TUOMAS HARVIAINEN troum.bandcamp.com www.ear-music.net www.kmfdm.net Window Blinds – Mask (Possessed pop Tapes) KMFDM – Hell Yeah (ear music) Raison D’être & Troum – XIBIPIIO: In and Out of Experience (Transgredient) KMFDM on levyllään Hell Yeah poliittisempi kuin koskaan.. Jo aiemmin kin vahvasti kantaa ottanut yhtye sanoo nyt asioita suoraan. 10 le v y n u rk k a UNIA, K APINAA JA SURREALISMIA Niin industrialin kuin post-industrialinkin kentille on saatu taas jokunen merkkipaalu lisää. Window Blinds on tavallaan salaa kiehtova: kun nauha loppuu, kuulijan päähän ei jää korva matoa, vaan olo siitä, että olisi viettänyt jonkin aikaa italialaisen kauhuelokuvan sivuhahmona. Kappaleista jää vahvimmin mieleen voimakkaasti Raisonin hienointa levyä The Empty Hollow Unfolds (2000) muistuttava Dreiklang aus Äther, jossa yhdistyvät raukeus, kaunis päälikuvio ja aaltoileva, sakraalinen tausta. Mutta hyvin vallankumous kyllä silti svengaa. Varsinkin putki, johon kuuluvat Oppression 1/2, Total State Machine (kerto säkeellä ”Your government hates you”) ja lyhyt Oppression 2/2 (jonka ainoat sanat ovat ”Governments change, oppression remains”), tekee hyvin selväksi, missä mennään. Ruotsalaisen dark ambientin kärkiartisteihin kuuluvan Raison D’êtren ja kieppuvasta uni-ambientistaan tunnetun Troumin toinen yhteislevy, XIBIPIIO (2017), leijuu hitaan unen omaisena. Tyylillisesti yhtye on monella tapaa palannut varhaisen tuotantonsa sävyihin, mistä seuraava raskaan junnauksen puute mielestäni syö osan tehosta. Niiden tyyli on vielä tarkoituksellisen lakoninen, joten syntyy hyvin epätodellinen vaikutelma, ja juuri sitä kai haetaankin. Osittain kotimaisen Window Blindsin Mask on puolestaan sitä, mitä Petri Parkkalilta ja Thomas Schäreriltä on totuttu odottamaan: tietoisesti keinotekoisen oloista musiikkia, jossa vokaalit on tahallisesti upotettu osaksi ääni mattoa. Kokonaisuus toimii kauniina, kehittyvänä ja kiehtovana, yhdeksän Pirahaheimosta inspiraationsa ottaneen eri osion läpi. Kuitenkin varsinkin kasetin B-puolen lopun rytmisemmät osuudet ovat sen erityisiä herkkuja, selkeänä irtiottona yhtyeen edellisiin albumeihin. Muutama niistä ansaitsee hiukan lisähuomiota. Se muodostaa vastinparin edelliselle yhteistyölle De Aeris In Sublunaria Influxu (2015) siinä, että edellisessä Raisonin Peter Andresson muokkasi ja täydensi Troumin kieppuvia äänimaisemia, nyt Troum on käsitellyt Raison D’êtrea ja lisännyt mukaan omia palasiaan. Ne osoittavat, että hillitympienkin kappaleiden takana on selkeää harkintaa, eikä vain tietoista halua passivoivaan surrealismiin. Sama teema jatkuu kautta linjan useissa kappaleissa samalla, kun rytmi jauhaa hyvin ja kapinasta tulee tarttuvaa ja tanssittavaa. J
TÄMÄN JÄLKEEN ON KERTOMUS Nathaliesta ( Isabelle Huppert ), keski-ikäisestä lukion filosofianopettajasta, joka kokee kolme kriisiä: mies – hänkin filosofian opettaja – jättää hänet nuoremman naisen vuoksi, hankala ja ripustautuva äiti kuolee, Fabian ( Roman Kolinka ), entinen oppilas ja lupaava filosofi, arvostelee Nathalien elämän tapaa porvarilliseksi ja araksi. Atlantic Film 2017. Kuvasuhde: 1.85:1. K uv a: F ilm ik am ar i.. Siten Nathalie poikkeaa hänen ”kovista” rooleistaan esimerkiksi Claire Denis’n White Materialissa (2009) ja Paul Verhoevenin Ellessä (2016). ”En kaipaa sääliä.” Nathalielle jää vain työnsä, johon hän suhtautuu intohimoisesti, mutta hänen oppikirjojaan julkaiseva kustantamokin tarjoaa pettymyksen: nuori markkinaväki haluaa uudistaa hänen kirjojaan ”kysyntää vastaavaksi” eli keventää niitä. Tämän jälkeen on täynnä nimiä; filosofeja, lehtiä, kirjoja. Aviomiehen kerrottua suhteestaan Nathalie siirtyy kieltämisen vaiheeseen ja vakuuttaa Fabienille olleensa jo varautunut eroon ja olevansa tyytyväinen, kunhan vain saa tyydyttää älylliset tarpeensa. Tämän jälkeen muistuttaa kerronnaltaan Hansen-Løven entisen puolison Olivier Assayasin hienoa draamaa Kesähetket (2008), jossa suku joutuu luopumaan muistorikkaasta huvi lastaan, mutta elokuvan lopussa melankolia vaihtuu seuraavan sukupolven käsissä muistoiksi ja voimavaraksi. Kaikkea paisuttelua ja äärimmäisyyksiä vältetään, ei nopeita leikkauksia, ei tunteiden paloa. Ohjaaja itse on kertonut kaipaavansa elokuviin mahdollisimman tarkkoja tietoja tällaisista seikoista, jottei elokuvista tule pelkästään sosiaalisen miljöön kuvausta. Elämä on aina elokuvaa suurempaa. 11 Ranskalaisen Mia HansenLøven (s. MERKITTÄVÄÄ ON SE, mitä ei tapahdu: ei uutta ihmissuhdetta, suurta rakkautta tai uuden elämän alkua, päin vastoin; Nathalie jatkaa entistä elämäänsä. Nathalie vierailee kommuunissa kahdesti ja saa kosketuksen toisenlaiseen elämäntapaan. Hän keskittyy kerronnan musikaalisuuteen ja kaihtaa henkilöidensä psykologisointia. Leikkaus: Marion Monnier. Fabien pyörii anarkisti piireissä ja muuttaa kommuuniin vuoristoon. Muoto ja sisältö, kuvaus ja tapahtumat, käyvätkin Hansen-Løven elokuvassa harvinaisen elegantisti yhteen: tempo on rauhallinen, kuvaus hienovaraista, äänimaailma pidättyvää. Kesto: 98 min. k o ti k in o 11 11 Mia HansenLøve: Tämän jälkeen (2016) Ohjaus ja käsikirjoitus: Hansen-Løve. Lavastus: Anna Falguères. Hansen-Løve kirjoitti pää roolin Isabelle Huppertille, joka on jälleen omimmalla alueellaan, pidättyväisenä ja hieman koleana mutta samalla jotenkin hauraana tai hapuilevana. Hansen-Løve on kertonut, että käsikirjoituksesta leikkaukseen, läpi koko elokuvahankkeen, hän pyrkii karsimaan informaatiota, jättämään viitteiden varaan mahdollisimman paljon. Vihjaus on hieno varainen mutta selvä. Heinz, hänen entinen miehensä ( André Marcon ), käy joulun alla Nathalien luona ja norkoilee hieman liian pitkään, mutta Hansen-Løve jättää sanomatta suoraan, että hän haluaisi palata. Hän onkin viitannut myöntei sesti Patrick Modianon tapaan tuoda esiin romaaneissaan tarkasti nimet, paikat ja päivämäärät. Kun Nathalie lisäksi luonnehtii Žižekiä holhoavasti ”vähän epämääräiseksi”, Fabien kääntyy Nathalieta vastaan: ”Et tee mitään arvojesi vastaista, mutta et myöskään muuta tapaasi elää.” Nathalie ei siis voi rikkoa porvarillisen elämänsä näkymättömiä sääntöjä ja rajoitteita. 1981) elokuvan Tämän jälkeen alkuperäinen nimi L’avenir (tulevaisuus) kiteyttää ohjaajan metodin: oleellista on se, mitä ei sanota suoraan. Fabien osoittautuu pettymykseksi, sillä vierailun aikana paljastuu, että Fabienin näkemysten pohjana ovat Sla voj Žižekin ajatukset, mutta teksteissään Fabien ei ilmoita lähdettään. JOUNI AVELIN ENNEN TULEVAISUUT TA MIA HANSENLØVEN UUSIMMASSA ELOKUVASSA MERKITTÄVÄÄ ON SE, MITÄ EI TAPAHDU. Nimi viittaa siihen, mikä jää itse elokuvan ulkopuolelle; tuleviin tapahtumiin. Päärooleissa: Isabelle Huppert, André Marcon, Roman Kolinka, Edith Scob. Nathalie ei voi rikkoa porvarillisen elämänsä näkymättömiä sääntöjä ja rajoitteita. Kuvaus: Denis Lenoir
Tampereella hän on kuulunut talonvaltaajiin, nyt suuntana on DDR:n kansainvälinen nuorisokorkeakoulu Wilhelm Pieck Bogenseen paikkakunnalla. Hän palkkautui Hervannan huoltoon siivoojaksi. Heidän tapaamisensa kuuluu jokaiseen Suomen vierailuuni. hän kysyy, onko tämän päivän maailmassa vielä unelmia, joiden puolesta kannattaa taistella. Koulussa hän saattoi esiintyä, laulaa, kirjoittaa, kehitellä näytelmiä ja ohjata niitä. 12 20VUOTIAS KIRSI MARIE LIIMATAINEN lähtee Itä-Berliiniin. Useimpien esitysten yhteydessä järjestettiin myös keskustelutilaisuus yleisön kanssa. TEKSTI KITI NEUVONEN. Vasemmistolaisuus on muuttunut. Olin järjestämässä myös ideologisesti heikon nälkälakkodemonstraation.” ”Villien mielenosoitusten ja nälkä lakon jälkeen oli rauhattomuuteen vain yksi ratkaisu”, jatkaa Liimatainen. marraskuuta 2017 Saksan ohjaajaliiton (BVR/Der Bundesverband Regie) METROPOLIS 2017 -palkinnon parhaan dokumenttielokuvan ohjauksesta. Kodissani luettiin paljon ja oltiin yhteiskunnallisesti aktiivisia. Isovanhempani kuuluivat kommunistiseen puolueeseen ja äitini kävi lapsena pioneereissa. Kesällä 1989 kurssi päättyy ja samana syksynä Berliinin muuri murtuu. Kädet avoimena ja hyppyyn valmiina katsoen luottavaisena maailmaa. Sitten löysin työväen opiston näytelmäpiirin, johon liityin. Usko parempaan maailmaan. Opiskelisin marxismileninismiä ja muuttaisin maailman. Koulun oppilaat tulevat ympäri maailmaa, yhteensä yli 80 maasta: rautaesiripun molemmin puolin. ”Tunsin jonkin verran kirjallisuutta, mutta taidenäyttelyssä olin käynyt vain muutaman kerran, kuten teatterissakin. Hervantaa rakennettiin koko ajan lisää, ja siellä oli paljon sosiaalisia ongelmia. Keväistä tuulen suhinaa puissa, auringon keimailevaa kimallusta. Työväenluokan taistelu kuului arkeeni ja vaikutti elämääni enemmän kuin mikään muu, Kun ymmärtää ensimmäisen kerran olevansa köyhä, mitä silloin jää jäljelle. Kaikki ovat hyviä ja pahoja, kaikki ovat kauniita ja rumia, kaikki ovat lihavia ja laihoja, kaikki ovat iloisia ja surullisia. Usko siihen, että kaikki muuttuu. Lähdin mukaan mielenosoituksiin ja talonvaltausporukoihin. Ala-asteen hän kävi Hervannassa ja pioneereihin liittyminen oli tärkeä askel. Usko yhteiseen voimaan. Jäin työttömäksi ja koin työvoimatoimiston kohtelun nöyryyttäväksi. YHTEISKUNTALUOKAT EROTTUIVAT KOULUSSA Liimatainen syntyi 1968 Pispalassa ja muutti perheensä mukana vuokrataloon Hervantaan 1973. En ajautunut imppaustai keskikaljaporukoihin.” OPISKELEMAAN VASEMMISTOLAISTA OPPOSITIOTYÖTÄ Kirsi Marie Liimatainen oli ulospäin suuntautunut, kekseliäs eikä tuntenut häpeää erilaisuudestaan. Omaa taiteellisuuttaan ei voinut kätkeä. Elokuvassaan Toveri, missä olet nyt. Jo silloin käsitin, mistä yhteiskuntaluokasta olen. Mitä se on. Lukiossa äidinkielenopettaja sanoi, ettei noin voi kirjoittaa, mutta ylioppilasaineesta sain ällän”, naureskelee Liimatainen muistojaan. Perheeseen kuuluivät äiti, isoäiti, velija sisarpuoli. He ovat vapaustaistelijoita, puolueaktivisteja ja opiskelijaliikkeen edustajia. ”Sielläkään en osannut oikein olla. Jo huomenna meille kaikille.” Näillä sanoilla alkaa Kirsi Marie Liimataisen dokumenttielokuva Toveri, missä olet nyt?, joka voitti Mûnchenissä 5. Nuoria ihmisiä, joita yhdistää toivo paremmasta maailmasta. Muutenkin koulu sujui hyvin, mutta toiseuden tunne oli hyvin voimakas. ”Pidän edelleen yhteyttä entisiin pinskukavereihini. Kaikki rakastavat kaikkia. Yläasteelle jouduin siirtymään Sorsapuiston kouluun. Pioneereihin kuuluminen pelasti minut. Saksassa elokuva on ollut kaupallisessa levityksessä, kuten Ranskassa, Hollannissa, Kreikassa, Itävallassa, Espanjassa ja Uruguayssakin, Rosa Luxemburg -säätiön tuella myös Etelä-Afrikassa. Täytettyäni kahdeksan vuotta sain itsekin punaisen pioneerihuivin kaulaani. Suomessa Liimatainen kulki joulu-tammikuun elokuvan mukana ympäri maata Pirkanmaan elokuvakeskuksen järjestämissä näytöksissä. Pukeuduin hassusti ja pelleilin. Hervantalaisuus kertoi sosiaalisesta asemasta”, Liimatainen kertoo. Ylioppilaaksi päästyään Liimatainen ei tiennyt mitä haluaisi tehdä. ”Olin hyvä urheilussa ja lukion kävin Sammon urheilulukiossa. Vasemmistolaisuus löytyy ympäristöliikkeistä, alkuperäiskansojen oikeuksien puolustamisesta ja tasa-arvon ja demokratian kehittämisestä. Minä synnyin 1968 Tampereella työläiskaupunginosassa pohjoiseen hyvinvointivaltioon, Suomeen. Pukeutumiseni erosi selvästi muiden koululaisten vaatteista ja harrastuksista. Kuiskaten kiherretty naurahdus. Nuorilla ei ollut mitään tekemistä. ”Lapsen usko. Kampuksella eletään kansainvälisen solidaarisuuden hengessä, mutta reaalisosialismi näyttää kolikon toisen puolen: teoria ja käytäntö eivät kohtaa. ELOKUVA MUUTOKSESTA JA TOIVOSTA Taiteelliset harrastukset, pioneeri toiminta ja usko parempaan maailmaan pelastivat tamperelaisen lähiö nuoren Kirsi Marie Liimataisen. ”Seurasin suomalaisen työväen luokan traditiota ja lähdin DDR:ään
Vastaavasti vain 11 prosenttia koki Iranin markkinoiden puutteet ongelmaksi. EPÄVARMUUS YDINSOVUSTA RIIVAA IRANIN TALOUTTA Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on kuitenkin johdonmukaisesti pyrkinyt estämään ydinsovun toimeenpanon. Kuitenkin Raisi oli tuntemattomana Onko Euroopan viisasta seurata Yhdysvaltain hallituksen vaihtopolitiikkaa Iranin suhteen, kun maa on hitaasti liikkumassa kohti demokratiaa. Rohani voitti vaalit ensimmäisellä kierroksella haalien melkein 24 miljoonaa ääntä. Inflaatio on puolestaan laskenut noin 40 prosentin huippulukemista yksinumeroiseksi. jo ulu ku ut a 2 17 . Tuoreen tutkimuksen mukaan 57 prosenttia yritys johtajista ei uskalla sijoittaa Iraniin, koska he pelP ro te st in jä lk ia Te he ra nis sa 3 . Vuonna 2013 hänen suurin vaalilupauksensa oli parantaa suhteet länsimaihin ja saavuttaa talouspakotteet purkava ydinsopu. 3 POLIITTINEN TILANNE: LEIKKAUSBUDJETTI JOHTI PROTESTEIHIN Rohanin vanhoillinen vastaehdokas Ebrahim Raisi kampanjoi kevään 2017 presidentinvaaleissa hyvin populistisella retoriikalla. 1 Hänen hallituksensa on ajanut erittäin uusliberaalia talouspolitiikka. Hän painottaa talouskasvun riippuvan pääomasijoittajien toimin tavapaudesta ja luottamuksesta siihen, että sijoitukset tuottavat voittoja. Valkoinen talo on myös säännöllisesti uhannut repivänsä ydinsopimuksen pelotellen retoriikallaan ulkomaiset sijoittajat Iranin markkinoilta. Ydinsovun myötä öljynvienti on elpynyt, mikä on kasvattanut valtion budjettia. Rohani suosii muun muassa minimipalkkojen poistamista sekä työntekijöiden oikeuksien kaventamista. Ydinsopimus solmittiin Iranin ja suurvaltojen välillä vuonna 2015. Rohanin hallituksen suunnitelmat työpaikkojen luomisesta ontuvat pahasti ulkomaisten sijoitusten puutteen vuoksi. 2 Tämä kaikki on johtanut Iranin talouden ongelmalliseen elpymiseen. Raisi ajoi köyhien asiaa ja lupasi kolminkertaistaa valtion maksaman perustulon. TEKSTI HOSSEIN BAHMANPOUR Iranin mielen osoitusten taustat IRANIN UUDISTUSMIELISEN presidentin Hassan Rohanin talouspolitiikka perustuu pitkälti hänen vuonna 2010 kirjoittamaansa kirjaan Iranin kansallinen turvallisuus ja talousjärjestelmä. K uv a: W ik ip ed ia .. 14 käävät Yhdysvaltain mahdollisia pakotteita. Trumpin presidenttikauden alkutaipaleella Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) varoitti Iranin talouden ”esimerkillisen elpymisen” olevan vaarassa ydinsovun ympärillä vallinneen ”ulkoisen epävarmuuden” vuoksi. Samalla kuitenkin tuloerot ovat kääntyneet kasvuun ja vähävaraisten elintaso on heikentynyt. Rohanin näkemyksen mukaan paremmat suhteet länsimaihin ovat talouden elpymisen avain
Heidän diskurssissaan Iran luopui kansainvälisestä oikeudestaan kehittää ydinteknologiaa, suostui ennennäkemättömiin rajoituksiin ja tarkastuksiin eikä saanut vastineeksi juuri mitään. Iranilaisessa mediassa käytiin kiivaita keskusteluja siitä, kuinka valtio käyttää rahaa. 7 Najafabadin kaupungissa ammuskeltiin kohti poliiseja, minkä seurauksena kolme poliisia loukkaantui ja yksi kuoli. Ne levisivät maantieteellisesti laajalle alueelle, vaikka osallistujamäärät jäivätkin alhaisiksi. Lehden mukaan uskonnollisten järjestöjen tulisi olla itsenäisiä ja kerätä rahansa seuraajiltaan, ei valtiolta. Vanhoilliset ovat kokeneet ydinsovun nöyryytyksenä. altavastaajana saanut lähes 16 miljoonaa ääntä. Iskulause ”Ei Palestiina, ei Syyria, ei Libanon, henkeni Iranin puolesta” nähtiin todistuksena sille, että iranilaiset eivät kannata hallituksensa ulkopolitiikkaa ja toimia Lähiidässä. Peräti 89 prosenttia kannattaa uskonnollisten pyhättöjen vartiointia Syyriassa, ja 87 prosenttia Iranin sotatoimia terroristijärjestö Isisiä vastaan. Äänestysvilkkaus oli hieman yli 73 prosenttia. Jotkin uskonnolliset järjestöt saivat melkein yhtä paljon rahaa valtiolta kuin maan suurimmat yliopistot. Terroristijärjestö Ansar al-Furqan räjäytti Khuzestanin maakunnassa öljyputken. Esimerkiksi moni media ja asiantuntija siteerasi muutaman mielenosoittajan iskulauseita koko Iranin kansan tahtona. Toisaalta iskulauseet presidentti Rohania ja maan uskonnollista johtajaa Ali Khamenei ta vastaan esitettiin mediassa ikään kuin valtaosa iranilaisista toivoisi uutta vallankumousta. Rohani ja hänen hallituksensa edustajat kommentoivat tapahtumia suhtautumalla ymmärtäväisesti kansalaisten tyytymättömyyteen ja oikeuteen osoittaa mieltä rauhanomaisesti. Uskottavin analyysi Iranin mielenosoituksista on ollut, että vanhoilliset aloittivat mielenosoitukset painostaakseen Rohanin hallitusta, mutta pian levottomuudet osoittautuivat heille mahdottomiksi hallita. 11 Mary landin yliopiston tekemästä, mielen osoitusten jälkeen suoritetusta tutkimuksesta käy ilmi, että 77 prosenttia iranilaisista ei koe tarvetta perustavanlaatuiseen muutokseen maan poliittisessa järjestelmässä. Joulukuun lopulla 2017 Mashhadin pyhässä kaupungissa puhkesi mielenosoituksia Rohanin hallituksen talouspolitiikkaa vastaan. Esimerkiksi perinteikäs uudistusmieliseksi luokiteltu sanomalehti Jomhouri Eslami julkaisi artikkelin 5 , missä vaadittiin valtiota lopettamaan uskonnollisten instituutioiden rahoittaminen. Väkivaltaiset toimijat hyödynsivät mielenosoitusten aiheuttamaa heikentynyttä turvallisuustilannetta. Väkivaltaisten mielenosoitusten yhteydessä kuoli ainakin 21 ihmistä ja yli 1?000 pidätettiin. Harvat Iranissa paikanpäällä olleet länsimaiset asiantuntijat kommentoivat mielenosoitusten saaneen suhteettoman paljon huomiota. 6 Muutaman päivän päästä mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi. ”Šaahi menetti valtaistuimensa, kun ei kuunnellut kansaa”, totesi Rohani. Iranin ulkoministeri Javad Zarif kättelee Yhdysvaltojen ulkoministeriä John Kerryä Iranin ydinneuvottelujen aikana vuonna 2014. 8 SOTAPOLKU – LIBYAN JA SYYRIAN JÄLJET PELOTTAVAT Mikään riippumaton taho ei ole tapahtumien kulkua pystynyt tutkimaan. Iranilaisten ylivoimainen enemmistö tukee hallituksensa ulkopolitiikka. Dorudin kaupungissa mielenosoittaja varasti tuleen sytytetyn palo auton ja kolaroi sen henkilöautoon. Nyt ydinsopimus on vaakalaudalla Donald Trumpin politiikan vuoksi.. Samalla ilmoitettiin, ettei väkivaltaa ja mellakointia hyväksytä. 4 Siinä esitettiin lukuisten maksujen ja tasaverojen korottamista sekä monien tukiaisten ja perustulon leikkaamista. 12 Iranilaisilla on talouden lisäksi paljon muutakin, mistä olla tyytymättömiä; korruptio, lukuisat ympäristöongelmat, tehoton virkakoneisto ja mittava byrokratia. 15 Esimerkiksi EU:n ulkopoliittisen edustajan Frederika Mogherinin neuvonantaja ja italialaisen Kansainvälisten suhteiden instituutin johtaja Nathalie Tocci totesi, että omien havaintojen ja kansainvälisen uutisoinnin välillä vallitsi häiritsevä ero. Kolme pidätetyistä kuoli vankeudessa. Tämän taloudellisen ja poliittisen tilanteen taustalla joulukuussa 2017 Rohanin hallitus esitti seuraavan vuoden budjettiluonnoksensa Iranin eduskunnalle. Rohanin hallituksen ajaman läpinäkyvyyden lisäämisen vuoksi budjettiluonnos tehtiin julkiseksi. Siitä ilmeni, miten uskonnolliset instituutit saavat toimia verovapaasti suurilla budjeteilla. 9 Jälkeenpäin voi havaita länsimedian toistaneen Iranin kohdalla samat virheet kuin Libyaa ja Syyriaa koskevassa uutisoin nissa: 10 luotetaan toisen käden tietoon, hämärille marginaaliryhmille annetaan liikaa ääntä ja luotetaan liikaa länsimaisiin valtiollisiin toimijoihin. Akateemisten tutkimusten valossa median voisi kuitenkin väittää harjoittaneen poliittista toiveajattelua
https://kulttuurivihkot.fi/lehti/jutut/artikkelit/905-syyria-uutisoinnin-kiemurat 11 Mohseni, E., Gallagher, N., Ramsay, C. | Politico (19.12.2017). Yhdys vallat tukee Saudi-Arabiaa ja Arabiemiraatteja – valtioita joissa ei ole minkäänlaisia vaaleja – heidän sodassaan Jemeniä vastaan, mikä on aiheuttanut YK:n mukaan maailman vakavimman humanitäärisen kriisin. Yhdysvallat ja sen Lähi-idän liittolaiset, ensisijaisesti Israel ja Saudi-Arabia, eivät ole piilotelleet pyrkimyksiään horjuttaa Iranin hallitusta väkivaltaisesti. https://www.politico.com/story/2017/12/19/ tillersonstate-human-rights-304118 7 Associated Press (30.12.2017). Yhdysvallat tukee Israelia sen miehittäessä Palestiinaa kansainvälisen lain vastaisesti. Leaked memo schooled Tillerson on human rights. Olisi Suomen intressien mukaista panostaa parempiin kahdenkeskeisiin kauppasuhteisiin ja lisätä vuorovaikutusta tieteen, urheilun ja kulttuurin saroilla Iranin kanssa. ?. Sivu 336-337. Alueellisesti Iran on kuitenkin edelläkävijä näillä samoilla mittareilla. Länsimaista käsin toimivat tahot yllyttivät sosiaalisessa mediassa iranilaisia väkivaltaan, minkä vuoksi Telegramviestintäsovelluksen perustaja Pavel Durov ilmoitti henkilökohtaisesti erään kanavan sulkemisesta. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa talouspakotteiden aitoa purkamista ja kaupankäynnin rajoitteiden poistamista. Kaikkien osapuolien on noudatettava Iranin kanssa solmittua ydinsopimusta. Iranian Public Opinion after the Protests. https://besacenter.org/perspectives-papers/arm-iranian-protesters/ 16 Toosi, N. Ranskan presidentti Emmanuel Macron torjui Yhdysvaltain, Israelin ja SaudiArabian retoriikan sodan lietsomisena. Iran comes to Brussels. Suomen on aika päättää, haluaako se seurata Yhdysvaltain ulkopolitiikk aa Lähi-idässä. SaudiArabian kruununprinssi Mohammad bin Salman totesi kuukausia ennen Iranin levottomuuksia, että ”aiomme viedä sodan Iranin maaperälle”. 2 International Crisis Group (16.1.2018). Iran Nuclear Deal At Two: A Status Report. | University of Maryland (2016). http://cissm.umd.edu/publications/iranianattitudesadvance-parliamentary-elections-economics-politicsand-foreign LÄHTEET 1 Rohani, H | Strategisten Tutkimusten Keskus, Iran (2010). MEK:in entiset jäsenet kuvaavat järjestöä usein kulttina. 16 Liittolaisten ihmisoikeusrikkomukset eivät aiheuta moraalista paheksuntaa. US Should Arm Iranian Protestors. | Bloomberg (10.12.2017). Iranian Attitudes in Advance of the Parliamentary Elections: Economics, Politics, and Foreign Affairs. https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-12-10/ Rohani-s-new-iran-budget-focuses-on-creating-jobsfixing-banks 5 Jomhouri Eslami (16.12.2017). 13 Iranin sisälläkin nähtiin muutamassa tapauksessa Yhdysvaltain ja EU:n terrorilistalla olleen MEK:in johtaja Marjam Rajavin kuvia mielenosoituksissa. IMF Country Report No. Iranissa on paljon ongelmia ja yhteiskunnallisia epäkohtia. | Financial Times (11.1.2018). https://www.ft.com/content/1c238ab8-f69d-11e78715e94187b3017e 10 Bahmanpour, H. Yhdysvaltain hallituksenvaihto politiikan vaikutukset Lähi-idässä ovat kaikkien arvioitavissa. Pääkirjoitus. YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä Iran sijoittuu paremmin kuin Turkki ja Egypti. https://www.lawfareblog.com/best-served-coldresponding-iranian-protests 15 Frisch, H. https://finance.yahoo.com/news/sunni-jihadistsclaimblew-iran-151600578.html 8 Sanchez, R. Iran’s working class, facing dim prospects, fuels unrest. http://jomhourieslami.net/?newsid=157491 6 Keath, L. Iranin kansallinen turvallisuus ja talous järjestelmä. | The Telegraph (1.1.2018). Näin parantaisimme tavallisten iranilaisten elämää ja saisimme painoarvoa sanoillemme, kun nostamme ihmis oikeuskysymykset pöydälle. https://apnews.com/ feaf4d7a5ee945bfabaa181e16 1d1827/Iran’s-working-class,-facing-dimprospects,fuels-unrest Iranin mielenosoitusten uutisoinnissa käytettiin usein kuvia Mojahediin-e-Khalq (MEK) -järjestön jäsenten Euroopassa järjestämistä mielenilmauksista. Coverage of Iran Protests Illustrated With Protests Not in Iran – Organized by Fringe Cultists. JOHTOPÄÄTÖKSET: SEURAAKO SUOMI TRUMPIA. | Lawfare Institute (3.1.2018). 16 12 Gallagher, N., Mohseni, E., Ramsay, C. Libyassa on palattu ajassa taaksepäin orjakauppaan asti. http://www.telegraph.co.uk/news/2018/01/01/ iranianprotester-shoots-dead-police-officer-government-says/ 9 Kham, M. Maa on vuosikymmeniä jäljessä länsimaiden kehitystä monella mittarilla. Mielenosoitusten yhteydessä Yhdysvaltalaiset 14 ja israelilaiset 15 ajatus hautomot peräänkuuluttivat avoimesti mielenosoittajien aseistamista ja väkivallan tukemista Iranissa. Syyria-uutisoinnin kiemurat. Irakissa on käyty sisällissotaa toisensa jälkeen. | University of Maryland (2018). Tämä on huomionarvoista ei vain siksi, että Iran on ollut kauppasaarrossa melkein 40 vuotta, vaan myös siksi, että Iranin naapurimaat kuten Irak ja Afganistan ovat maailman turvattomimpia. http://cissm.umd.edu/publications/iranian-publicopinion-after-protests 13 Johnson, A. | Associated Press (6.1.2018). Yhdysvalloilla liittolaisineen on pitkä historia Iranin epävakauttamisessa, aina pääministeri Mohammad Mossadeqin syrjäyttämisestä sotilasvallankaap pauksessa 50-luvulla nykyaikaan; Stuxnet-kyberhyökkäykseen ja tiedemiesten salamurhiin. Yhdysvalloille ihmisoikeudet ovat vain veruke, millä painostaa tiettyjä valtioita. Kun Yhdysvallat kutsui YK:n turvaneuvoston koolle käsittelemään Iranin levottomuuksia, sille käännettiin selkä Euroopassa. | Begin-Sadat Center (9.1.2018). | Kulttuurivihkot (18.2.2017). 17/62. Iranian protester shoots dead police officer, government says. Afganistanissa on sodittu Suomenkin avulla kohta toistakymmentä vuotta, ja tänä päivänä afgaanien elämää hankaloittaa Talibanien lisäksi Isis. https://www.imf.org/~/media/Files/Publications/ CR/2017/cr1762.ashx 4 Motavelli, G. | FAIR (11.1.2018). Nykyään Euroopassa toimiva MEK on historiansa aikana ottanut vastuun lukuisista terrori-iskuista Iranin maaperällä ja toiminut Irakin entisen presidentin Saddam Husseinin väkivaltaisena kätyrinä. https://fair.org/home/coverage-of-iran-protestsillustrated-with-protests-not-in-iran-organized-byfringe-cultists/ 14 Baker, S. Sunni jihadists claim they blew up Iran oil pipeline. Rohani’s New Budget Focuses on Creating Jobs, Fixing Banks. Paras keino tukea ihmisoikeuksien ja demokratian kehittymistä Iranissa on hylätä Yhdysvaltain, Israelin ja Saudi-Arabian militaristinen linja. https://www.crisisgroup.org/middle-east-north-africa/ gulf-and-arabian-peninsula/iran/181-iran-nucleardealtwo-status-report 3 International Monetary Fund (2017). Best Served Cold: Responding to the Iranian Protests. Nykyään järjestö on Yhdys valtain ja Saudi-Arabian tukema hallituksenvaihtoa Iranissa ajava ”oppositio järjestö”
36 Mull’ on mukana mun lössi! Biletyksellä ja rokkaamisella on oma sijansa, mutta syvempiä tunteita ja elämyksiä tarjoaa monesti laulelmamusiikki, jonka sanoissa on sisältö, tarina, ajatus. Teemapaketissa keskitymme tällaiseen musiikkiin ja kartoitamme sen tekijöitä. 17 18 Nuoret lauluntekijät ammentavat elämästään 22 Tarinoiden taikaa 24 Vexi Salmen sanoittamisen oppitunnit 26 Marja Mattlar ja laulujen kaiut 30 Lauri Porran musiikillisia polkuja 33 Miten syljetään burnaava verse. Katsauksen rap-musiikin historiaan ja suomirapiin tarjoaa itsekin alan kärkinimiin kuuluva Karri ”Paleface” Miettinen. Esillä on edustava pieni kirjo tämän moneen suuntaan leviävän lajin edustajia Vexi Salmesta Minja Koskeen. LAULUN LUMO 17
Kuluvalla vuosikymmenellä on nähty kin nuorten laulaja-lauluntekijänaisten nousu skenen valtavirtaan. Myöhemmin kantrimusiikista vaikutteita hakeneet esiintyjät kappaleineen nousivat suosioon. Suomessa laulaja-lauluntekijöiden trubaduuriesiintymiset lisääntyvät 1980luvulla sen jälkeen, kun alan pioneeri Hector oli alkanut esiintyä 1970-luvulla. En ollut LAULAJALAULUNTEKIJÄPERINTEEN juuria pidetään Pohjois-Amerikan folkmusiikissa. ”Musiikki on minulle rakas harrastus, jota kymmenen vuoden ja satojen keikkojen jälkeen voisi kutsua myös elämäntavaksi.” Kaikki kävi Leppäselle ikäänkuin vahingossa. Se pidettiin aikoinaan täydelle jäähallille, ja lukuisat nykyajan tekijät, kuten Ville Valo, Nuoret lauluntekijät ammentavat elämästään Suomessa laulajalauluntekijöiden joukko on verrattain pieni ja näkymätön, mutta ollut olemassa jo vuosikymmeniä. ”14-vuotiaana aloin opetella soittoa kotona lojuneella kitaralla ja olin siitä niin innoissani, että sormet syyhyten kiirehdin aina koulun jälkeen kotiin rämpyttelemään.” Leppänen harjoitteli sointuja opetellen ja lempikappaleitaan tavaillen. ”Ensimmäisistä kappaleistani olin ylpeä. Laulaja-lauluntekijöiden ilmaisumuotoa pidetään perinteisesti henkilökohtaisena ja epäkaupallisena; he esiintyvät paljon kahviloissa, baareissa, leireillä ja pienemmillä festivaaleilla. Sen mukana esiin tuli suuri joukko laulunkirjoittajia, jotka esittivät itse tekemäänsä musiikkia. Saada aikaan jotakin, mitä itse niin suuresti ihailin ja rakastin. Tanssilavakulttuurin hiipuessa kuulijoita alkoi tulla keikoille tanssimisen sijasta yhä enemmän kuuntelemaan musiikkia. 18 Lauri Ylönen, Samuli Putro ja J. Tällöin myös esimerkiksi Dave Lindholm, Mikko Perkoila, Pel le Miljoona ja Jaakko Teppo aloittivat laajemman keikkailun ohjelmatoimistojen kautta. Hectoria pidetään tämän genren pioneerina. TEKSTIVIESTISTÄ LAULUKSI Turkulaislähtöinen Iida Leppänen, taiteilijanimeltään Iida Umpikuja, on ajautunut laulaja-lauluntekijäksi rakkaudesta musiikkiin ja innokkaiden soittoharrastusten kautta. Nyt tyylilaji on jälleen suosiossa ja lavoille on noussut nuoria naisia. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun Bob Dylan, Joni Mitchell, Neil Young, Leonard Cohen, Donovan ja Johnny Cash ottivat lauluissaan vahvasti kantaa maailman tapahtumiin säilyttäen samalla henkilökohtaisen otteen kannanotoissaan. Tuntui jotenkin yllättävältä ja rajoja rikkovalta saada aikaan jotain, mitä omat idolini tekivät. Kulttuurivihkot miettii musiikintekoprosesseja nyt kolmen nousevan kyvyn kanssa. Laulaja-lauluntekijän musiikissa persoona ja omakohtaisuus on yleensä voimakkaasti läsnä. Karjalainen, esiintyvät usein kokonaisen yhtyeen kanssa. Hän on julkaissut kaksi albumia ja viimeisimpänä yhteiskasetin Guggenheim-projektz-bändin kanssa. Suurempaa kuuluisuutta saavuttaessaan monet ovat kuitenkin päätyneet esiintymään myös isommilla areenoilla, kuten nähtiin Hectorin jäähyväiskonsertissa. Hän tutustui kitaran sointiin etsimällä kivan kuuloisia sointuja ja niitä hyödyntäen teki ensimmäisiä kappalekokeilujaan ja kappaleitaan. Myös naisia on tämän musiikkigenren sisällä monia, kuten Liisa Akimof, Liisa Tavi, Maija Vilkkumaa, Jonna Tervomaa, Jippu, Astrid Swan ja Yona. Tyylilajin merkittävimpinä pioneereina pidetään Woody Guthrieta ja Pete Seegeriä. TEKSTI JUHA SÄIJÄL Ä KUVITUS SANNA KOSKIMÄKI
Ja vaikka välillä tuntuu itsekkäältä ja jopa omahyväiseltä laulaa omasta elämästä, niin tunteet ovat kuitenkin universaaleja ja ihmiset pystyvät samaistumaan niihin.” Kappale on valmis, kun siinä on alku ja loppu ja selkeys. Mutta ei sekään vaarallista ole. Sanoisin, että laulu on valmis, kun olen siihen tyytyväinen. Myös yksinäisyys ja kuolema ovat teemoja, jotka nousevat usein lauluihin. 19 ajatellut pystyväni siihen. Tai sitten ei. Joskus selailen melko vanhojakin kirjoja, joista on hauska löytää jo unohtuneita ajatuksia. Mutta sitten se vain tapahtui.” Muusikonalku kuunteli tuolloin paljon Ville Leinosta, Maritta Kuulaa, Björkiä, Kauko Röyhkää ja Maija Vilkkumaata. Keikoilla tapahtuu aina kaikenlaista yllätyksellistä, ja laulu on paljon useamman osan summa kuin kotona treenatessa. Ja hassut arkipäiväiset sattumukset. ”Äänitin improvisoituja biisejä käheällä äänellä kasetille, ja se oli niin koukuttavaa, etten olisi malttanut edes syömään. ”Ylipäätään kuuntelin älyttömästi musiikkia.” Leppänen muistuttaa, että sanoittaessa ja säveltäessä omat kappaleensa ainakin tietää varmasti mistä laulaa. Inspiraation tai lauluntekemisen halun iskiessä otan kirjat sekä tyhjää paperia esiin ja alan joko kirjoittamaan tai etsimään sopivia laulunaiheita ja sanoja jo kirjoittamistani teksteistä. ”Oma löytöni oli Tenavatähti-ohjelma. Aikuisena jatkoin musiikin opiskelemista ja pääsin töissäni yhdistämään kaksi rakasta asiaa – musiikin ja teatterin.” Lapsuuden idolit valikoituivat hänellä pitkälti muun perheen musiikkimaun kautta. Sitä ennen veljeni oli jo tutustuttanut minut grungeen ja kotona soivat muun muassa Nirvana ja Pearl Jam. Olin myös musiikkiluokilla ja lauloin kuorossa. Jostain löytyy kipinä ja palapeli alkaa rakentua”, Iida Leppänen kertoo sanoitus prosessistaan, johon hän tarvitsee ennen kaikkea yksinoloa. ”Monesti soitan keikoilla hieman keskeneräisiäkin kappaleita kokeilumielessä. Olin ujo, joten ihailin esiintyjien rohkeutta ja salaa haaveilin uskaltavani itse joskus laulaa yleisön edessä.” Myöhemmin Koski alkoi tapailla Apulannan biisejä kitaralla, jotka nekin hän oli opetellut ulkoa. SÄVELLYKSIÄ KOLMIVUOTIAASTA Kuhmolaissyntyinen, nykyään Lahdessa asuva laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Minja Koski julkaisee omaa musiikkiaan nimellä M. Björkin, Portisheadin ja Alanis Morissetten debyyttialbumit räjäyttivät pääni. Jos päätän ottaa aikaa ja tehdä kappaleita, niin kyllä aina jotain syntyy. Morissetten. Etenkin Björkin laulusoundi oli niin käsittämätön, etten voinut olla rakastumatta. Lauluja hän kertoo tehneensä ensimmäisen kerran todistettavasti kolmen vanhana. ”Eroaiheisia kappaleita olen tehnyt paljon. Myös CMX oli äärimmäisen kiehtova. ”Minulle kirjoittaminen on luonteva tapa purkaa tunteita, teen sitä muutenkin kuin lauluntekotarkoituksessa. ”Ollessani kuudennella luokalla isoveljeni esitteli minulle Absoluuttisen Nollapisteen, jonka debyyttialbumi Neulainen Jerkunen teki minuun suuren vaikutuksen. Kirjoitan myös ideoita kännykkääni muistiin. Suurista tunteista kumpuaa niin paljon ajatuksia, että on ollut todella helpottavaa purkaa ne lauluihin. Ja olen aika vähään tyytyväinen”, lauluntekijä nauraa. Tai jos kaverini sanoo jotain hyvän kuuloista, saatan kysyä lupaa käyttää hänen sanojaan teksteissäni.” Muusikko säveltää kitaralla ja onkin joskus miettinyt, että olisi mielenkiintoista kokeilla säveltämistä myös koskettimilla. Kappaleet voivat elää valmistumisen jälkeen miltei loputtomasti. Ala-asteikäisenä aloin soittamaan huilua Kuhmon musiikkiopistossa. ”Olisi jännä tietää, miten erilaisia kappaleita eri instrumenteilla syntyy. Mutta kitara on minulle kaikkein luontevin.” IMPROVISAATIOLLE JÄTETTÄVÄ TILAA ”Minulla on päiväkirjamaisia muistikirjoja, joihin kirjoittelen ja piirtelen. Jos vaikka tekstiviestin sisällössä on joku onnistunut heitto, saatan ottaa sen kappaleeseeni. On kiva jättää improvisaatiolle tilaa ja muutenkin ilmaa laululle. ”Ennen aina odottelin inspiraatiota, mutta nyttemmin olen huomannut, että myös päättäväisyys riittää. Nauhoitin jokaisen jakson ja osasin laulut ulkoa. Kyllä sitä aina jossain vaiheessa jotain käyttökelpoista syntyy.” Leppäsen kappaleet ovat erittäinkin henkilökohtaisia, ne kertovat usein oman elämän kamppailuista. Saatan käyttää mitä tahansa kirjoittamaani materiaalia
Hänen musiikillinen taipaleensa alkoi jo lapsena pianotunneilla ja lapsikuorossa. ”Se on sopivan monipuolinen instrumentti.” Kosken sanoitusprosessi alkaa jostain muistosta, tapahtumasta, unesta tai havainnosta, jota hän lähtee ”muhittelemaan”, seuraamaan ja availemaan. Kestoinspiraation lähteitä ovat luonto, unet, muistot, toiset ihmiset, elämä ja kuolema. ”Siihen aikaan jännitin kamalasti esiintymistä enkä uskonut kykyihini, mutta siitä huolimatta musiikki kiinnosti kovasti. Eli yleensä sävellys ja sanoitus syntyvät yhtä aikaa. Kaj Chydenius on hieman humoristisesti sanonut, että jos säveltää vaikka kymmenenkin laulua päivässä, voi yksi niistä olla hyvä. Yläasteja lukioaikoina otin kaikki mahdolliset musiikin kurssit, mitä pienen paikkakunnan koulusta voi irrota. ”Joskus sieltä alkaa löytymään jotain mielenkiintoista, toisinaan taas ei. Lähdin opiskelemaan yleisesti kulttuurialaa, mutta musiikkipainotuksella, kuitenkaan tähtäämättä musiikkialalle.”’ Opiskelujen loppupuolella Tyrväinen halusi löytää jonkin helposti opittavan soittimen, jota olisi helppo kanniskella mukana. ”Monesti ideat putkahtavat, kun olen koirani kanssa lenkkipolulla. Yritän parhaillaan kehittyä itsekseni kirjoittajana ja ottaa haltuun musiikinteko-ohjelmia.” ”Laulut ovat tulleet vain jotenkin luontevasti itsestäni. Hän hankki mandoliinin, opetteli sointuja itsekseen ja näin biisien kirjoittaminen jatkui uuden soittimen kanssa. Isosiskoni käänsi pyynnöstäni joitain kappaleita ja on myöhemmin kertonut, että joutui hieman sensuroimaan You Oughta Know -kappaletta. sanoitus syntyy hetkessä, joskus se löytää lopullisen muotonsa vasta monen vuoden prosessoinnin jälkeen.” Hän tarvitsee sanoittaessaan rauhaa. ”Yleensä teen musiikkia niin, että joku havainto synnyttää sanoja, joita alan hyräillä. 20 MANDOLIINI KEVYESTI MATKASSA Keski-Suomessa asuva Pilvi Tyrväinen käyttää taiteilijanimeä Tuulikki Tee. Hän kuvaa itseään lämminhenkiseksi ihmettelijäksi. Se on sellaista kuulostelua ja ihmettelemistä: ‘miltä maailma tänään näyttää ja tuntuu’. ”Toistuvia teemoja ovat ainakin uskallus ja sen puute, luonnon mystisyys, syrjäseutu ja sen ihmiset.” Inspiraation alkulähde voi löytyä pienestäkin arkisesta asiasta, esimerkiksi lattiakaivoon jääneistä hiuksista. Inspiraatio tulee tekemisen kautta.” ”Kappale on valmis kai silloin, kun siitä ei halua enää muuttaa mitään.” ”Ja lauluthan eivät ole välttämättä täysin muuttumattomia, vaan ne kehittyvät ja jalostuvat sovitusten ja tulkintojen myötä.”. Muiden tekstejä tulee myös sävellettyä eri tavalla, jonka myötä voi löytää uusia juttuja.” LAULUT JALOSTUVAT SOVITUSTEN MYÖTÄ Minja Koski säveltää pianolla. Se voi toimia myös hyvänä treeninä, jos oman musiikin tekeminen on solmussa. Portisheadin musiikissa oli taasen jotain salaperäistä surua, joka veti puoleensa.” Omien laulujen tekeminen on Koskelle kokonaisvaltainen prosessi: ”Se on monesti hyvin henkilökohtaista. Hankin sähkökitaran ja tein omalla ajallani paljon pieniä sävellyksiä, toisinaan ystävienkin kanssa.” Pääosin hän käsitteli mieleensä tulevia ajatuksia ja mietteitä tekemällä biisejä, purkamalla ajatuksia säveliksi ja sanoiksi. Laulun tekeminen on niin henkilökohtaista ja herkkää, että lehahtaisin varmastikin tulipunaiseksi, jos selviäisi, että joku muu kuin koirani olisi kuunnellut minua biisintekovaiheessa. ”Kuin itsestään syntyi Tuulikki Tee yhdessä ystäväni kanssa. ”Muistan säveltäneeni ekan oman biisinkin. Joskus Vaikka välillä tuntuu itsekkäältä laulaa omasta elämästä, ovat tunteet kuitenkin universaaleja ja ihmiset pystyvät samaistumaan niihin. ”Saatan joskus huvin vuoksi ottaa kirjahyllystä runokirjan ja etsiä sieltä jonkun sillä hetkellä puhuttelevan runon, jonka sävellän. Sitten alan testailemaan juttuja pianon ääressä. Nyt Tuulikki Tee on kasvanut trioksi ja keikkailun lisäksi olemme suunnitelleet c-kasetin äänittämistä. Kai se on jollain tavalla myös terapeuttista tai ainakin voin sanoa pitäväni laulujen tekemisestä todella!” Hän laulaa mielellään myös muiden tekemää musiikkia ja joskus säveltääkin toisten tekstejä. Kannattaa siis sensuroimatta tehdä vaan!” Koski uskoo, että se, missä ja miten on kasvanut ja elänyt varhaislapsuuden ja nuoruuden, vaikuttaa vahvasti siihen, millainen on ja millaisia lauluja suoltaa. Selkeää innostuspiikkiä on Jagged Little Pill -albumilta välittyi suuria tunteita, vaikken aina ihan käsittänytkään, mitä hän lauloi
Lauluntekijyys on minulle enemmän sellaista omassa kuplassa olemista ja ympäristöstä ammentamista. Hän kertoo sävellysprosessinsa lähtevän liikkeelle vahvasta tunteesta tai mieleen tulevasta syvän oloisesta lauseesta. ”Usein mieleen tulee paljon juttuja juuri kävellessä, mutta en aina ehdi kirjoittaa niitä ylös. Ja kun soittotaidossa on hiomista, niin se tekee hommasta mielenkiintoista, kun voi pyrkiä kehittämään itseään ja harjoitella koko ajan lisää.” ”Usein yksin kävellessä tulee mieleen melodiakuvioita ja yhteen nivoutuvia lauseita, joita edeltää juurikin jokin vahva tunne. Tietty melankolisuus, akustisuus ja tunne vetoavat, mutta yhtä lailla myös niiden jonkinmoiset vastakohdat.” Tyrväinen kertoo tekevänsä lauluja vakavalta harrastuspohjalta, ”joten omien biisien tekeminen on itsestäänselvyys.” ”Usein muidenkin sanoitusten tulkitseminen on mukavaa, mutta oma tekele on aina omasta tunteesta tullut ja siihen liittyy paljon voimakkaampia juttuja ainakin itselläni kuin toisten tekemiin teksteihin tai lauluihin.” Tyrväinen säveltää mandoliinilla. Kuitenkin juurikin Tuulikki Teen alkuaikoina tajusin, miten mielenkiintoista on kirjoittaa ajatuksiaan auki ja käsitellä maailman menoa laulujen kautta. ”Joskus etenkin jos muut Tuulikki Teen soittajat innostuvat, saatamme vielä hienosäätää biisien sovitusta. Vaikka lopulta ei edes olisikaan!” Kun koko rakenne näyttää olevan kasassa, tulee usein se olo, että nyt on valmista. Ja jos vielä joku muu innostuu soittamaan kirjoittamiani biisejä minun kanssani, niin on sekin merkki jo jostain!” MELANKOLISUUS, AKUSTISUUS JA TUNNE ”Selkeitä idoleita ei ole ollut oikein koskaan. ”Se on soittimeni, sillä se kulkee kivasti mukana ja on samaan aikaan iloinen ja haikea. Kaikki on jo tehty, mutta silti on sanottavaa.” Eräänä kesänä Tyrväinen uskaltautui laulelemaan omia biisejään mandoliinilla säestäen, ”vaikka sen soitto ei olutkaan vielä hallussa.” ”Sainkin yllättävän paljon suosionosoituksia, kyyneliä, avaria katseita ja kehuja. Joskus jotkin melodiat tai sanat vain tulevat jostain, enkä tiedä oikein mistä ja miksi. Joskus myös sattumalta tulee vain mieleen jotain, jota työstämällä alkaa ilmaantua mukavia biisintynkiä! Mitä vähemmän sähköisiä vaikea hahmottaa, sillä oma innostus on mennyt välillä aaltoilevastikin. Usein on kiva jättää jotain myös vähän auki ja hioutumaan, vaikka kappaleen esittämisiä olisikin luvassa.” ?. Kaikessa voi nähdä pienen tai suuren matkan”, Pilvi Tyrväinen miettii. ärsykkeitä on ympärillä, niin sen parempaan flow’hun voin päästä.” IDEOITA SYNTYY KÄVELLESSÄ ”Teen pääasiassa haikean onnellisia matkalauluja. Biisit, joiden lyriikoita en helposti ymmärrä, vetoavat yhtä lailla kuin hyvin selkeästi ymmärrettävät”, Pilvi Tyrväinen pohtii. 21 ”Ehkä se biisin ymmärtäminen tunteen tai fiiliksen kautta on itselle luontevampaa kuin lyriikoiden tai uskomattomien sointu kuvioiden kautta. Se onkin mielenkiintoista, kun joku vanha mielessä ollut juttu palaa viikkojen kuluttua uudestaan mieleen. Tuntui niin helpolta ja samaan aikaan välillä ahdistavaltakin. Siitä päättelin ujosti, että kyllä tätä on jatkettava, jos jollain toisella ihmisellä herää kiinnostus lauluihin ja niiden maailmaan. Kerrassaan monipuolinen vempele. Tulee olo, että se on työstettävä valmiimpaan muotoon, koska siinä on sitä jotakin. Niissä toistuu aina onnellisuuden ja haikeuden elementtejä
TARINOIDEN TAIK AA Olli Ikonen ja Juha Mäntylä suunnittelevat vanhojen laulelmien konserttinsa sanoitusten, tarinoiden ja tunnelmien ehdoilla. Ikosen ja Mäntylän musiikillinen yhteistyö alkoi 1990-luvulla juuri Tapanilasta, jossa kumpikin silloin asui ja Mäntylä asuu edelleen. Esityksen nimilaulu Kirkonkylän kahvilassa on MarjaLeena Mikkolan kirjoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä. Esityskokonaisuuteen kuuluu niin hilpeitä kuin tummasävyisiäkin tarinoita Suomen historian varrelta – Suomi 100 -juhlintaa parhaimmillaan. Noin tunnin mittaisen kavalkadin aikana kuullaan muun muassa J. 22 ”Kirkonkylän kahvilassa, / kuohuvan pilsnerin, hailean kahvin / ääressä, / pienessä krapulassa, / hän laulaa suuresta rakkaudesta, / surusta, kaipuusta, kauneudesta.” Marraskuinen lauantai-iltapäivä Helsingin Tapanilan kirjastossa täyttyy tunnelmallisista sävelistä ja tarinoista. ”Paikalliset ammattilaismuusikot, -näyttelijät, -laulajat ja harrastajat löivät hynttyyt yhteen ja tekivät Tapanilan työväen talolla ja VPK-talolla musiikki-iltamia”, Ikonen muistelee. Alfred Tannerin kupletit, toisessa kuultiin Helsinki-aiheisia lauluja ja kolmannessa yhdisteltiin Irwin Goodmanin ja Carl Michael Bellmanin tuotantoa. Yhden iltaman teemana olivat J. Alfred Tannerin ja Veikko Lavin useita kappaleita. Esitys alkaa komeasti Nälkämaan laululla. Kansallisteatterissa työskentelevä näyttelijä Olli Ikonen ja muusikko Juha Mäntylä ovat tulleet esittämään Kirkonkylän kahvilassa -nimistä ohjelmakokonaisuuttaan. TEKSTI ELIAS KROHN KUVA NOORA OJALA Olli Ikonen (vas.) ja Juha Mäntylä ovat kiertäneet esittämässä vanhaa laulelmamusiikkia jo toistakymmentä vuotta.
Hän vastasi, että sen kun teet vaan”, Ikonen kertoo. ”Mietimme harjoituksissa tarkkaan, mitä laulussa sanotaan.” ”Iltamat olivat menestyksiä. Ikoselle ja Mäntylälle laulelmien esittäminen esimerkiksi vanhuksille palvelutaloissa on sydämen asia, palkkiot ovat toissijaisia. . ”Pitääkin nostaa rauhanlauluja taas esiin näin sisällissodan 100-vuotismuistovuonna.” Olli Ikonen ja Juha Mäntylä esiintyvät Kulttuuri vihkojen kevään kirjojen julkistusjuhlassa. Lähtökohtana on, että valitsemme lauluja, joissa on tarina, kertomus, juttu. MUUTTUVAT LAULUT Kupletit ja muut vanhat laulelmat ovat ” pohjaton maailma – maailma, joka on katoamassa”, sanoo Ikonen. Äskettäin miehet esiintyivät Suomen Luonnon suojeluliiton juhlassa, johon he olivat valikoineet luontoaiheisia kappaleita: Käki ja pöllö, Etana asialla, Haokilaalu, Kalastajan laulu, Laulu oravasta sekä Optimisti ja pessimisti. klo 18. Näyttelijänä kerron laulun juonen näyttelijän taidoillani laulamalla. Mäntylään on tehnyt vaikutuksen rap-artisti Paleface, erityisesti tämän nykypäivän eriarvoistavaa politiikkaa kuvaava sanoitus, jossa toisille on tarjolla samppanjalaseja, toisille juustohöyliä. Esityksissä Ikonen laulaa ja juon taa – juonnotkin ovat tärkeä osa esityksiä –, Mäntylä soittaa haitaria tai pianoa, joskus laulaakin. Konseptissa on olennaista laulujen sanoitusten ja tarinoiden korostaminen. SANOITUKSET ESIIN Esitykset ovat yleensä pääkaupunki seudulla, joskus muissakin Suomen kaupungeissa. Nuoremmat voivat muuten luulla, että tarkoitetaan Kalle tai Jussi Chydeniusta”, Mäntylä hymähtää. Ikonen mainitsee Chisun esimerkkinä nuoren polven laulajasta, jonka tuotannossa sanoitukset ja tarinat ovat tärkeitä, vaikka maailma ja tunnelmat ovatkin toisenlaisia kuin Ikosen ja Mäntylän esittämissä lauluissa. Vapaa pääsy.. ”En ole kuvitellut olevani laulaja. Nykypäivän pop-musiikin sanoituksissa ei juurikaan edes ole varsinaisia tarinoita. Mäntylälle J. ”Chydeniaalinen” tarkoittaa Kaj Chydeniuksen sävellyksiä. Ølhus Oslo, Haapa niemenkatu 3–5, Helsinki, 4.4. Konsertteja on pidetty myös työväentaloissa, ravintoloissa ja useiden järjestöjen tilaisuuksissa. ”Keskitymme vanhoihin laulelmiin. ”Räppärit taitavat olla tämän päivän protesti laulajia, bobdylaneita”, Ikonen ja Mäntylä vertaavat. Tämä pyrkimys näkyy ja kuuluu esityksissä mainiosti. Ikonen kertoo esimerkin: ravintolakeikalla oli yhdessä pöydässä äänekäs nuori seurue, joka ei ollut tullut paikalle esitystä kuuntelemaan. Myös rauhanlauluista Ikonen ja Mäntylä ovat tehneet esityskokonaisuuden ” Ruusu on punainen, rakkaudesta ja rauhasta ” , Tauno Palon tunnetuksi tekemän Ruusu on punainen -laulun mukaan. Vaikka heidän kuulijakuntansa on enimmäkseen vanhempaa väkeä, nuoriinkin laulut saattavat tehdä vaikutuksen. Karjalaisen säkeet ”Hei missä sä oot mun hölmö nuori sydän nyt kun sinua tarvitsen”rinnastuvat Tatu Pekkarisen Savonmuan Hiliman säkeisiin: ”Voe, voe, kun saes tuntee nuo tuhannet tunteet, jotka silloin minun sielussanj aelahtelj!”. Ei riitä, että laulaa oikein, jos laulun sisältö, tunnelma, tarina ei välity”, Ikonen sanoo. Eniten kaksikko kiertää ikäihmisten palvelu taloissa, joihin Helsingin kaupunki tilaa heiltä esityksiä. Konseptiin kuuluu myös se, että äänentoistolaitteita ei käytetä. 23 ”Samaa kertosäettä toistetaan loputtomiin”, Ikonen toteaa. Samat teemat myös toistuvat ajasta aikaan. He valittelevat rauhanliikkeen heikkoa asemaa nykySuomessa. ”Tämä pitää nykyään erikseen sanoa. Mietimme harjoituksissa tarkkaan, mitä kupletissa tai muussa laulussa sanotaan. Göteborgissakin asti Ikonen ja Mäntylä ovat esiintyneet, suomenkielisessä palvelutalossa. ”Parin ensimmäisen kappaleen ajan he jatkoivat pulinaansa, mutta sitten hekin hiljentyivät kuuntelemaan.” Ja toki moni nykyinen lauluntekijäkin ammentaa traditiosta. Ensimmäisen, Kansallisteatterissa järjestetyn lauluillan nimi oli Muuttuvat laulut. Tapanilasta löytyi katsojia salin täydeltä.” Samoin kävi nyt 20 vuotta myöhemmin Tapanilan kirjastossa. Joukossa on aina ollut myös jotakin chydeniaalista musiikkia”, Ikonen sanoo. ”Markka on ahneen aurinko”, Mäntylä siteeraa Tatu Pekkarista – muistuttaen perään, että toki muusikoille kuuluu kunnon korvaus työstään. Yleisönkin toivotaan osallistuvan. ”Minulla oli Kansallisteatterissa vähän joutoaikaa ja menin kysymään teatterinjohtajalta, voisinko tehdä lauluillan Juha Mäntylän kanssa. PALVELUTALOISTA RAVINTOLOIHIN Kahdestaan Ikonen ja Mäntylä alkoivat kiertää esiintymässä vuonna 2004. Sen jälkeen kaksikko on suunnitellut useita ohjelmakokonaisuuksia eri tyyppisiä tilaisuuksia varten. Kun kaksikko eräällä keikalla esitti Balladi Olavinlinnasta -kappaleen, eräs kuulija tuli kiittämään, että hän vasta nyt tuli ensimmäistä kertaa ajatelleeksi, millainen tarina laulussa oikeastaan on, kertoo Mäntylä. Monella laulajalla voisi olla opittavaa Ikosen esiintymistavasta, aina artikulaatiota myöten: sanoista saa selvän. Tätä elämänmakuista perinnettä Ikonen ja Mäntylä haluavat osaltaan siirtää eteenpäin. ”Se on hyvä esimerkki kappaleesta, jonka tietyt ikäluokat tuntevat hyvin, mutta eivät välttämättä ajattele, mitä siinä tarkkaan ottaen sanotaan”, Ikonen kommentoi
”Silloin alussa kappaleet olivat mitä milloinkin. 1950-luvulla miehet ryhtyivät tekemään musiikkia taiteilijanimillä Emil Retee ja Irwin Goodman. ”Erik kuunteli sen, otti mukaansa ja sanoi vastaavansa parin kolmen päivän kuluttua. Siinä vaiheessa vasta rupesin miettimään, että miten ne pitää tehdä”. Jonkinlainen varmuus siinä tuli, mutta en tiennyt miten sanoituksia pitäisi tehdä. TEKSTI MAARIT HAATAJA Vexi Salmen sanoittamat laulut ovat voittaneet Syksyn sävel -kilpailun kuusi kertaa.. Ensimmäinen Salmen sanoittama kappale En kerro kuinka jouduin naimisiin, levytettiin 27. Emme niitä ajatelleet edes mihinkään julkisuuteen. Salmi sanoitti, Hammarberg sävelsi ja lauloi. Jälkikäteen kun meistä tuli hänen kanssaan työkavereita Musiikki-Fazerilla, kuulin Vainion Juhalta, että hän oli soittanut levyn Junnulle ja kysynyt, että mitä mieltä olet, voiko tällaista julkaista. lokakuuta 1965. Se oli ajankuluamme ja huvitteluamme. Siinä oli En kerro kuinka jouduin naimisiin ja hidas nimeltään Aurinko, tähdet ja kuu”. 1950-luvulla äänilevylle pääsemistä pidettiin hänen mukaansa lähes mahdottomana. 24 Ajan myötä Irwin alkoi soittaa kellariryhmissä. Vaikka oma itsetunto olikin aika kova, oli itsekritiikkiäkin, että kyllähän siihen nyt enemmän vaaditaan kuin mitä me osaamme” HUVITTELUSTA MUSIIKKI-FAZERILLE Vexi Salmi toteaa Irwinille sanoittamisen olleen alkuaikoina enemmänkin pelleilyä. ”Teimme Irwinin kanssa omakustanteen lp-levylle. ”Kirjoittamallahan ihminen oppii. ”Sanoittamiseen tuli väkisinkin jonkinlainen teoria. ”Suomessa oli siihen aikaan joku kuusi levy-yhtiötä. Pääasia että teimme lauluja, joille nauroimme, että näitä ei ainakaan kukaan julkaise”, Salmi muistelee. Junnu kertoi sanoneensa Erikille, että jos sen ilmaiseksi saat, niin olet sen verran hullu, että kyllä se voi onnistua.” NELIVUOTIAANA Vexi Salmi tutustui vuotta nuorempaan Antti Hammarbergiin, josta tuli myöhemmin hänen pitkäaikainen työkumppaninsa. Miehet pyysivät basisti, säveltäjä, kapellimestaria ja Finndisc-levy-yhtiön toista perustajaa Erik Lindströmiä kuuntelemaan levytystä silloiselle Akkuteollisuuden studiolle, joka oli tuolloin Suomen käytetyin studio. Minulla ei ollut minkäänlaista tietoa musiikista.” VEXI SALMEN SANOIT TAMISEN OPPITUNNIT Levytuottaja ja iskelmäsanoittaja Veikko ”Vexi” Salmi on sanoittajana osallistunut yli kahdeksantuhannen lauluksi tarkoitetun teoksen tekemiseen, niistä levylle on päätynyt noin 3 200
Siinä vaan piti kaivaa itsestään ne tunnetilat. Palasin silloisesta asuinkaupungistani Hämeenlinnasta takaisin Pitäjänmäelle missä Musiikki-Fazer sijaitsi ja sanoin Kärjen Topille, että minähän osaan tämän jo. Ei ole mitään varmuutta leivästä. Ja eläytyä voimakkaasti siihen tunteeseen mitä haluaa tehdä. Pystyin tekemään töissä lauluja sillä tavalla, että puhuin puhelimessa samaan aikaa kuin kirjoitin.” Hänen mukaansa pitää sulkea kaikki ulkopuolinen pois, mitä ei halua kuulla, missä tahansa tilassa. Sitten Irwinin nenään laulamista pidettiin hyvin erikoisena. Tunneasteikossa pitää sanoittajan mielestä kokea myös ne mustat puolet, syvällä olo, huonot päivät, että ymmärtää hyvyyden arvon.. Pitää käydä tuuri tai jonkin verran osata.” ELÄMÄN TUNNEASTEIKKO Vexi Salmi ajattelee, että mitä enemmän ihminen ajattelee myös elämän karumpaa puolta, sitä herkempi on hänen toinen puolensa. ”Kuuntelen kerran läpi, minkälainen moodi siinä on ja minkälaisen tunnetason tai -jäljen se jättää minuun. Nykyäänhän voi laulaa miten vaan.” KÄRJEN OPISSA KANTAPÄÄN KAUTTA Lopullisesti Vexi Salmi mieltää oppineensa sanoittamisen vasta, kun Irwin oli tehnyt ensimmäiset hittinsä ja Musiikki-Fazer osti vuonna 1966 Finndisc-nimiseltä levyyhtiöltä Irwinin kaikki nauhat. Jos tietää laulajan jo siinä vaiheessa, niin tietää myös sen laulajan yleisön, että ketkä ovat tämän kerran uhreja. Olen aika nuoresta pitäen jo joogannut. Muuten siitä ei tule iskelmää”, Vexi Salmi kertoo. Sanoituksen teoriaa Salmi opetteli Kärjen hänelle antamasta V. SITTEN VAIN KIRJOITETAAN Inspiraatiosta kysyttäessä Vexi Salmi toteaa olleensa Suomen suurimmassa levyyhtiössä kuukausipalkalla. ”Opin kantapään kautta esimerkiksi katsomaan nuoteista, kuinka korkealla käydään, ja tekemään sellaisia vokaaleja ja konsonantteja, joita on helppo laulaa ylhäältä, jolloin laulajat kiittävät ja ovat tyytyväisiä. Opin nuotit, osasin kirjoittaa niihin, ymmärsin monia asioita mitä en sitä ennen ymmärtänyt. Se oli koulun musiikkiteoriakirja, ehkä 1950-luvulta. ”Jalkani lyövät tahtia ja sivusta katsoen saattaa vaikuttaa, että olen hullu. Eihän minulla ollut tietoa, että mikä on riimi ja mitä se tarkoittaa. Mutta jos kansa tykkää, niin se on saavuttanut tarkoituksensa.” . Kappaleen pitää olla sellainen, että ihmiset tykkäävät ja rallattavat sitä. Johon Kärki jälleen, että ’joo joo, niin niin, mutta on aika monia tahtilajeja’. ”Luin sen läpi ja palasin taas parin päivän kuluttua, että minähän osaan tämän jo. Ne olivat naiiveja ja lapsellisia. Eli huomaan, jos joku on tehnyt vaikka hyvinkin tarttuvan laulun ja se on teknisesti huonosti suoritettu eikä ole hyvä. On siinä sen verran perääkin, että ihminen joka valitsee tällaisen ammatin, ei ihan viisas ole. Niin se sitten pikkuhiljaa käytännössä alkoi.” Salmi ymmärsi, että nuottien lukeminenhan on hyvin matemaattista, kuten länsimainen musiikki ja sen tavat muutenkin. ”En ensimmäiseen kuuteen vuoteen tehnyt herkkiä lauluja ollenkaan, koska mielestäni se ei sopinut pojalle eikä miehelle. Sitten katson nuottia vähän aikaa, minkälaisia jakoja siinä on, minkälaisia lauseita siihen pitää tehdä. Hän aloitti aina: ’Jos minä olisin Vexi Salmi niin minä opettelisin nuotit seuraavaksi’. Ja tietenkin sen missä tempossa kappale esitetään. ”Kaikkien niin sanottujen asiantunti joiden mielestä niin ei voinut laulaa. ”Minulla itselläni on hyvästä iskelmästä kuitenkin aivan toisenlainen kuva. ”Totta kai sillä paikalla on pyrittävä tekemään mahdollisimman suosittuja levyjä. Artin Runoanalyysi ja runotekniikka -kirjasta vuodelta 1932. ”Sain kirjan, ja hämäläiseen nopeaan tapaani luin sen kahdessa päivässä läpi. Hän hymähti, että no joo joo hyvä hyvä”. ”Jokaiselta löytyy omasta elämästään esikuvia, joiden kautta eri tunteisiin pääsee.” Sanoittaja aloittaa kuuntelemalla mahdollisen demonauhan. Monia tuollaisia pikkuseikkoja.” Salmi kertoo olevansa hyvin kiitollinen Toivo Kärjelle. Katsoin niitä vähän aikaa ja kysyin: ’Miksi minä opettelisin nuotit, sinähän niitä tarvitset, kun sävellät, en minä’, johon Kärki vastasi: ’Jaa jaa, mutta kun opettelee nuotit niin se on kuin olisi jo rakennus piirrustukset edessä ja on helppo kirjoittaa.’” ”Olin vähän aikaa hiljaa ja kysyin, että ’no mistä minä ne opin.’” ”Tuossa on sinulle tuollainen alkeis kirja, lue tämä niin opit jotain”, Kärki totesi. ”Jos ihminen tallaa vain turvallista katuviertä, yleensä sitä aurinkoista puolta vielä, eihän hän mitään näe, eikä koe, eikä tunne.” Tunneasteikossa pitää sanoittajan mielestä kokea myös ne mustat puolet, syvällä olo, huonot päivät, jotta ymmärtää hyvyyden arvon, elämän hienouden arvon. 25 vain aletaan kirjoittamaan, ei se ole sen kummempaa.” Salmi kertoo olevansa sanoittaessaan tilassa, jossa ei kuule mitä ihmiset puhuvat. Itsensä kanssa sinuksi tuleminen on kehitys, joka pitää tulla, että uskaltaa ilmaista tunteita ja ajatuksia.” ISKELMÄN TARKOITUS ”Termi iskusävelmä, iskelmä, sai alkunsa saksalaisesta schlagerista, eli se iski ihmisiin. Ilmeisesti hyvä iskelmä jää ihmisten mieleen, hän pohtii. Hän kertoo olleensa itsepäinen ja kaikkitietävä olio, ”niinkuin kaikki nuoret ovat.” ”Toivo Kärki opetti minua aina tällä tavoin. Olin tehnyt kaiken korva kuulolla, että tuo tuntuu nyt hyvältä ja noin se menee”. ”Toivo Kärki oli Musiikki-Fazerin kotimaisen tuotannon pomo ja hän alkoi omalla hyvin tehokkaalla tavallaan opettamaan minulle musiikin teoriaa
Kaikuja tuosta olosta voin kokea myöhemminkin, jos yleisö tavoittaa lauluissani jotain itselleen tärkeää. Hänen vanhempansa eivät soittaneet eivätkä laulaneet, eikä heillä ollut kotona soittimia. Emännän työn konkretia ja vuodenaikojen mukaan vaihtuvat tehtävät ovat auttaneet pitämään jalat maassa erilaisissa elämän käänteissä jo 37 vuoden ajan.” Merkitykseltään tärkeimpänä asiana taiteilija pitää elämässään läheisiä ihmissuhteita: ”Pitkää parisuhdetta, joka yhä jatkuu, ja kolmen lapsemme syntymistä sekä heidän kanssaan yhdessä kasvamista. Singlejä Mattlarilta on tullut muutama, ja viime joulukuussa neljän laulun kokonaisuus uuden yhteistyökumppaninsa Anton Belovin kanssa. ”Hänen 1970-luvun alussa julkaisemillaan, Pirjo ja Matti Bergströmin kanssa tehdyillä levyillä oli tuo laulaja-lauluntekijän ‘pyhä kolminaisuus’ kohdallaan: sanat, sävel ja esitys. Kansakoulussa opettajat kiittivät lauluääntäni ja sain solistin tehtäviä koulun juhlissa. Tajusin hänen sanoituksiaan kuunnellessani myös sen, että yksityinen on yleistä. UUSIIN SUUNTIIN JA MITTOIHIN ”Jos saan laulussa ilmaistua jonkin mielestäni tärkeän asian niin, että voin olla lopputulokseen tyytyväinen, tulen erityisellä tavalla onnelliseksi – joksikin aikaa. ”Ranskalaiset chansonit pyörivät silloin levylautasella myös, Francoise Hardy esimerkiksi.” Kotimaisista lauluntekijöistä puhutteli Hector. Marja Mattlar ja laulujen kaiut omaehtoiseksi; kappaleet ovat hyvin rohkeita, pelkistettyjä ja sanoituslähtöisiä. ”Nämä lankesivat minulle ikään kuin mieluisan asuinpaikan ja mielekkään elämän muodon kaupanpäällisinä. Hän on julkaissut kuusi albumia, kaksi kokoelma-albumia ja kaksi live-levyä. Tein ensimmäiset lauluni englanniksi, sillä ensimmäisiä lauluntekijäesikuvia olivat Joan Baez ja Donovan.” Myöskin omia kappaleitaan esittäviä englanninkielisiä bändejä eri genreistä Mattlar kuunteli alle 20-vuotiaana paljon, kuten esimerkiksi Simon & Garfunkelia, Deep Purplea, Doorsia, Moody Bluesia, Uriah Heepiä ja Black Sabbathia. Tämä oli hyvin keskeinen havainto ajatellen omaa myöhempää laululyyrikon työtäni.” Taiteilijan musiikkia on luonnehdittu melankoliseksi, syvän filosofiseksi ja tyyliään. ”Onnistunut albumikokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, ja jos sellaisen on onnistunut aikaansaamaan, on olo sanoinkuvaamattoman hyvä.” Mattlar kuuntelee musiikkia usein, mutta kokee olevansa tunnelmakuuntelija: ”Valitsen eri musiikit eri tilanteisiin ja tunnelmiin. ”En muista, että koskaan olisin kohottanut idolikseni ketään, mutta esikuvina jotkut muusikot varmasti toimivat. ”Kun olen julkaissut laulujani albumikokonaisuuksina, olen halunnut alleviivata sovittamisen ja tuotannon merkitystä soivassa kokonaisuudessa. 26 MARJA MATTLARIN lapsuudenkodissa musiikilla ei ollut erityistä sijaa. Mattlar kertoo tekevänsä lauluja elämästä, joten hän ei ole osannut eikä halunnutkaan erottaa musiikintekijyyttä muusta elämästä. Siksi olen nähnyt paljon vaivaa löytääkseni jokaiselle albumille parhaan mahdollisen yhteistyökumppanin, joka rohkeasti ja tyylitietoisesti kasvattaisi laulujani uusiin suuntiin ja mittoihin.” Tämä on Mattlarin mukaan selvästi ollut Suomessa epätavallinen tapa toimia, mutta hänelle ainoa keino pitää motivaatiota yllä näin pitkään. Koulutuksesta saamiani tietoja hyödynsin kyllä pidempäänkin, sillä lasten ollessa pieniä kirjoitin kauneudenja terveydenhoidosta juttuja eri lehtiin noin kymmenen vuoden ajan.” Maallemuuton myötä Mattlar rupesi 27-vuotiaana opettelemaan maatilan emännän töitä. Intiimisti ja läheltä, minulta sinulle, suoraan ja kiertelemättä; näin tulkitsin Dahlgrenin sanoitusja laulamistyyliä. Äitiys on ollut ajoittain haastavaa, mutta paljon useammin antoisaa.” ROHKEITA LAULUJA ELÄMÄSTÄ Beatlesin kappale Yesterday oli kauneudessaan Marja Mattlarille huikea kokemus. Nuo kaiut auttavat kannattelemaan laulun merkitystä, sillä kun uusi laulu päätyy keikkojen ja levynteon ‘jauhinkivien väliin’, ei se tekijässä enää tunteita herätä”, Marja Mattlar pohtii. Jos haluan rauhoittua, kuuntelen klassista, jos virkistyä, valitsen ”Kun sen noin 11-vuotiaana kuulin ja siitä lumouduin, ajattelin että juuri tällaisen tunnetilan haluaisin joskus itse saada aikaan jossakin kuulijassa.” Ensimmäisen oman laulun tekemiseen Mattlarilla meni kuitenkin vielä viisi vuotta, sillä vasta hankittuaan ensimmäisen akustisen kitaran 16-vuotiaana oli hänellä soitin, jonka avulla saattoi alkaa tehdä lauluja. Myös suvun kokoontumisissa minua pyydettiin usein laulamaan.” Mattlar julkaisi ensimmäisen omien laulujensa levyn ollessaan 40-vuotias, ”joten pitkä pätkä elämääni oli tullut siihen mennessä jo elettyä.” ”Parikymppisenä Helsingissä asuessa kouluttauduin kosmetologiksi, mutta sitä ammattia harjoitin vain noin viisi vuotta. Laululyriikan puolella ja myös levylaulamisessa teki suuren vaikutuksen Eva Dahlgren, jonka 1980-luvun alussa ilmestyneet levyt kannattelivat lauluntekijäunelmaani läpi lastenhoitovuosien. ”Isä harrasti intohimoisesti lukemista, ja kirjoja sainkin lukeakseni niin usein ja paljon kuin halusin
”Kitaran sisältä on sen jälkeen löytynyt yllättävän paljon lauluja, jotka eivät toivottavasti ole vieläkään loppuneet.” Kumpi tulee ensin, sävel vai teksti. Elämän ihmettely on aina ollut lempipuuhaani, joten ihmettelyn päätyminen laulunaiheiksi ei liene ihme.” Akustisesta kitarasta tuli taiteilijalle jo teinivuosina läheinen ystävä. TEKSTI JUHA SÄIJÄL Ä KUVA MINNA MÄKIPÄÄ. ”Ensin on idea laulun sanoitukseksi. Sitten tapailen yhden säkeen tai muutaman sanan avulla sopivaa rytmiä ja melodiaa. Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014. Tästä johtuu se, että vaikka välillä tuntuu, että tähän ikään on jo sanottavansa sanonut, elämä avaa uusia näkökulmia ja taas löytyy laulun aihetta. ”Olen niin introvertti ihminen, että jos minulla ei mielestäni ole omaa tärkeää sanottavaa, en sano mitään, varsinkaan esiintymislavalla.” ”Kaikki ihmiselämään kuuluvat asiat ovat materiaaliani. Mattlar miettii elämänsä olevan niin vaihtelevaa ja värikästä, että tiettyä tilannetta tai tilaa hän ei juurikaan saa järjestettyä laulun tekemiselle eikä hän sellaista ole oppinut odottamaankaan. Kun saan niistä kiinni, sanoitus ja sävellys etenevät limittäin, kunnes laulu tuntuu valmiilta. Uutta laulua ensimmäisiä kertoja laulaessa saattaa tulla mieleen, että tuohon sopisi välikohta, ja voin vielä lisätä sellaisen.” Mattlar kertoo, että uusi näkökulma johonkin asiaan saattaa olla alkusysäys sanoille, joskus käynnistäjänä on toiminut oivallus, että tätä asiaa ei ole kukaan sanonut ennen näin. Hartolassa vanhaa maatilaa asuvan taiteilijan, hieman kultti maineestakin nauttivan Marja Mattlarin musiikissa hienointa on se, miten vähän voi olla todella paljon. 27 rytmimusiikkia tai etnistä. Selvää on, että tällaisiin odotuksiin eivät nykyiset radiokanavat vastaa, vaan musiikit on etsittävä muualta, yleensä marginaalimusiikkipuolelta.” Mattlar painottaa olevansa jokseenkin varma, että jos hän ei esittäisi ja levyttäisi omia laulujansa, ei hän esiintyisi eikä levyttäisi lainkaan. Mattlarin mukaan laulun tekemisessä paras saavutus onkin, jos onnistuu tekemään periaatteessa yksin kertaisen laulun, joka kuitenkin kuulostaa siltä kuin se pitäisi sisällään kokonaisen maailman. 27 Marja Mattlar on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran omaehtoisen musiikkinsa parissa
Joskus piti turvautua helpommin lausuttavaan synonyymiin, joskus vaihtaa sanojen järjestystä ja joskus myös korvata venäläisen korvissa hassulta kuulostava suomen kielen sana neutraalimmalta kuulostavalla.” ENSILEVY YLITTI KUVITELMAT Ensilevyn Marja Mattlar äänitti jo 1980-luvun puolessa välissä, mutta kun lopputulos ei kuulostanut siltä miltä hän halusi, ei levyä julkaistu vaan Mattlar hyllytti nauhat. Miten ihmeessä voisin ikinä saada omalle levylleni tuollaiset sovitukset. ”Yritän myös muistaa vaalia näitä tärkeitä voimanlähteitä ja antaa niille aikaa, että ne pysyisivät vastakin voimanlähteinäni.” ”Elämässäni on toteutunut niin moni sellainen asia, josta en ole osannut edes unelmoida, kuten kaikki ulkomaiset musiikkiyhteistyökuviot ja myös vuonna 2014 saamani taitelijaeläke, että en harrasta unelmointia.” Monta kertaa Mattlarille on käynyt niinkin, että aluksi negatiiviselta näyttänyt asia on ajan mittaan kääntynyt positiiviseksi, ja myös päinvastoin on tapahtunut. Pariisissa tehty ensilevyni osoitti minulle käytännössä sen, mitä halusin ja yhä haluan. Näin Mattlar teki ja kahden vuoden kuluttua tuosta kirjeestä hänen ensilevynsä PariisiVuorenkylä oli valmis. Onneksi puolisoni on käytännöllinen ihminen.” Puoliso neuvoi kirjoittamaan Yacoubille kirjeen levy-yhtiön osoitteeseen, joka löytyi levyn kansi lehdestä. Tämän jälkeen oli olo hyvin helpottunut, sillä vaikka en levyä ollut saanut aikaan, olivat tekemäni laulut nyt tallessa eivätkä vain päässäni.” ”Jälkeenpäin ajatellen tuntuu tärkeältä, että ensilevyn tekeminen lykkääntyi, vaikka se silloin aikanaan turhauttavalta tuntuikin. Antonin venäläis-ukrainalainen yhtye on koko kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana tehnyt ja esittänyt laulunsa suomen kielellä.” Sanoitusprosessi on Mattlarille idean saamisen jälkeen ajatusja käsityötä. Mattlar sai Kuu-albumilleen Joensuun Mies laulajat mukaan esittämään tätä laulua ja yhteis äänitys tehtiin Viini järven ortodoksisessa kirkossa. 1980–90-lukujen taitteessa äänitin siihenastisista lauluistani kolme kasettia hyvillä laitteilla, yksin kertaisella laulukitara-piano-kokoonpanolla. Eräälle kysyjälle vastasin, että taidan unelmoida realistisesti, johon hän totesi, että realistinen unelma hänestä kuulostaa tavoitteelta. Kesti kauan selvittää itselleen mitä pohjimmiltaan levykokonaisuudelta halusin, mikä siinä oli minulle tärkeintä. ”Laulusta riippuen tarvitsen enemmän tai vähemmän paperia ja teräviä lyijykyniä. 28 ongelman olevan sovituspuolella, ei itse lauluissa, joten palasin perusasiaan eli lauluihin ilman sovituksia. Tuon levyn sovitukset ja tuotanto iskivät minuun kuin salama! Nyt tiedän mitä haluan omalle levylleni: juuri tuollaista! Tämän jälkeen iski epätoivo. Taiteilija myös miettii, ettei ilman PariisiVuorenkylä-ensilevyä toden näköisesti olisi tehnyt tällaista laulajalauluntekijän uraa. Esimerkiksi Anton Belov rakastaa suomen kielen pitkiä vokaaleita, mutta kun itse käytän myös paljon konsonantteja, kului Kauan-yhtyeen albumin Kaiho sanoituksia tehdessä paljon paperia ja kyniä sekä myös pyyhekumeja. Idea tähän lauluun syntyi Pielisen rannalla, ikiaikaisessa sukumaisemassa. ”Pettymys ja turhautumisen tunne oli suuri, sillä tuo kokemus opetti kyllä sen mitä en halunnut, mutta ei sitä mitä halusin. ”Levyn aikaansaaminen vahvisti tärkeästi laulaja-lauluntekijän identiteettiäni silloin, kun olin epävarmin ja haavoittuvin. Antonilla oli lyriikoitteni jäsentämisessä ja laulamisessa haastetta. ”Olenkin ajatellut, että mahtaako ihminen edes tietää, millaisen unelman toteutuminen hänelle olisi hyväksi. Oletus tuli kuitenkin kumottua, kun Anton Belov kaksi vuotta sitten pyysi minua sanoittamaan Kauan-yhtyeensä levylle tekemänsä laulut. Luonto on minulle täällä maalla jokahetkinen ympäristö, ja kun sen tahdissa hengitän, on se myös luovalle työlle olennainen olosuhde.” ”Pidin itseäni pitkään kykenemättömänä sanoittamaan toisten tekemiä lauluja, kun valmiin oman melodiankin sanoittaminen oli lähes ylivoimaista. Antonin musiikki on niin kiehtovaa ja avaraa, että huomasin yllätyksekseni haluavani ja osaavanikin tehdä hänen lauluihinsa sanoituksia. Ehkä siis en unelmoi vaan laadin tavoitteita.” Viimeisimmän albumin päätöskappale Itkijänainen sai alkunsa Mattlarin ollessa Pohjois-Karjalassa ”sukujuurten kaivelumatkalla”. ”Olen aamuvirkku ja parhaat ideat saan yleensä aamuvarhain ollessani yksin työpöydän ääressä. Aavistin ”Olen niin introvertti ihminen, että jos minulla ei mielestäni ole omaa tärkeää sanottavaa, en sano mitään, varsinkaan esiintymislavalla.”. Lisäksi ymmärsin Pariisi-Vuorenkylän valmistuttua, että voidakseni toteuttaa haluamiani levykokonaisuuksia minun on tehtävä se oman yrityksen puitteissa.” VAALITTAVIA VOIMANLÄHTEITÄ Luonto ja ihmissuhteet ovat Marja Mattlarille tärkeimmät voimanlähteet. Laulujeni sovittaja-tuottajalta odotan ennen kaikkea rohkeutta ja tyylitajua, kun sen sijaan jonkin tietyn genren kliseiden toistaminen ei tee minuun minkäänlaista vaikutusta”, Mattlar painottaa. Oivalsin tämän vasta lähemmäs nelikymppisenä, kun tuli tilaisuus työskennellä ranskalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.” ”Puolisoni kuunteli kerran kotona ranskalaisen suosikkimuusikkonsa Gabriel Yacoubin tuoretta soololevyä Bel. . ”Käytännön todellisuus oli ylittänyt kaikki kuvitelmat, sillä Gabriel sovitti ja tuotti itse tuon levyn ja hänen bändinsä muusikot toimivat studiomuusikkoina. Vuosi oli 1991
Marja Mattlar Itkijänainen 29 Suolaista vettä lämmintä vettä nainen kahlaa ikuista rantaa kahlaajanainen Vuorovesi nousee ja nousee kunnes pisaroi silmissä kahlaajanainen kahlaajanainen Suru on vettä suolaista vettä nainen kahlaa ikuista rantaa Kyyneleitä vuodattaa vuorovetenä vuodattaa itkijänainen Itkijänaisen sylistä löytyy ihmisen ikävän lähteensilmä joka ei kuivu koskaan joka ei kuivu koskaan Kirkasta vettä elämän vettä nainen kahlaa ikuista rantaa kahlaajanainen kahlaajanainen Kyyneleitä vuodattaa vuorovetenä vuodattaa itkijänainen Itkijänaisen sylistä löytyy ihmisen ikävän lähteensilmä joka ei kuivu koskaan joka ei kuivu koskaan Vuorovesi nousee ja nousee kunnes pisaroi silmissä KUVITUS Sanna Koskimäki
Hänellä on ajatus työkalupakista. Olen halunnut tietoa musiikista eri näkökulmista, eri tyyleistä – siitä millaista on soittaa sinfoniaorkesterissa, millaista on soittaa bändissä, millaista on soittaa kantria tai teknoa tai laulaa kuorossa”. Tällöin minulla on oma kohtaisia kokemuksia erilaisista estetiikoista ja erilaisista musiikin tekemisen tyyleistä.”. TEKSTI MAARIT HAATAJA KUVA JARMO KATILA Lauri Porra kertoo tekevänsä sellaista musiikkia, mitä ei ole vielä olemassa, mutta mitä hän tahtoisi kuunnella ja kuunnella aina lisää. Lisäksi hän on säveltänyt musiikkia useisiin elokuviin, tv-sarjoihin, radioon ja mainoksiin sekä toiminut orkesterin johtajana musikaaleissa Heavy X-mas ja Janis, eräs legenda. Nyt tehdessäni omaa musiikkia käytän niitä työ kaluja. Yhteistyötahoja ovat olleet muun muassa Apocalyptica, Warmen, Kotipelto, Brian Robertson, Ken Hensley, Suomen Radion sinfoniaorkesteri, Trondheimin sinfoniaorkesteri, Lontoon sinfoniaorkesteri, Uusinta-kamariorkesteri, Pekka Pohjola Group, Iiro Rantala, Peter Lerche, Rajaton, Juice Leskinen, Emma Salo koski, Yona, Pepe Willberg, Crazy World, Ben Granfelt Band, Asa, JVG, David Hasselhoff. Porra on myös opettanut SibeliusAkatemiassa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Porra julkaisi omaa nimeään kantavan ensimmäisen soololevynsä vuonna 2005 ja uusimman levynsä Entropia kuluvan vuoden alussa. ”Kaikista tekemistäni töistä olen saanut pienen työkalun työkalupakkiini. 30 L AURI PORR AN MUSIIKILLISIA POLKUJA Säveltäjä ja muusikko luo maailmoja yli genrejen kokeilemalla rohkeasti, tiedostaen ja tunteella. Hän on opiskellut bassoa, selloa, pianoa, kontrabassoa ja trumpettia sekä harrastanut klassista laulua muun muassa Ylioppilaskunnan laulajissa. LAURI PORRA on soittanut lukuisissa erilaisia tyylilajeja edustavissa yhtyeissä; esimerkiksi power metal -yhtyeessä Stratovariuksessa hän soittaa bassoa. ”Mielestäni laaja-alainen tekemiseni on ollut avainasemassa suhteessa säveltämiseeni”, Porra miettii ja jatkaa: ”Olen kerännyt ikään kuin työkaluja, joita voin käyttää oman musiikillisen visioni löytämisessä
On vahva tunne jostain sijainnista ja jonkinnäköinen kyky hahmottaa sen rajoja ja teknisesti toteuttaa sitä.” Porra uskoo asioiden universaaliuteen: ”Yhtä hyvin tässä voisi olla vaikka siivooja, joka kertoo työnsä hahmottamisesta. Minusta tuntuu, että se on halu luoda maailmoja. ”Joskus tykkään yhdistää niin, että teen tosi myöhään yöhön töitä, nukun ja aamulla jatkan ihan suoraan sitä samaa työtä, silloin sitä tekevä tyyppi on ihan erilainen.”. Ajattelen, että säveltämässäni kappaleessa on tärkeää olla minulle tärkeä tunneresponssi, koska jos se koskettaa minua, niin silloin potentiaalisesti se voi koskettaa jotakuta muutakin. ”Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen on tärkeä osa kaikkea tekemistä. ”Suurin osa ajasta menee siinä tietokoneen edessä, erilaisia soundeja matkitaan ja sitten ohjelmoidaan. Leikeissäkin tykkään rakentaa farmeja tai mitä tahansa. Siinä missä hän testaa aihioita eri soittimilla, hän katsoo kappaleita myöskin eri persoonilla. Elokuvasäveltäjä on yksi ratas isossa koneistossa, josta syntyy koko elokuva.” Porra miettii, että ei-yhteistyökykyisten ihmisten on hyvin vaikeaa saada mitään aikaan, ellei tee jotain tosi omaa juttua keskellä metsää. ”On se hybris, missä tekee rohkeita valintoja, on taivaanrannan maalari ja tekee hurjia liikkeitä. Hän saattaa pyöritellä montakin vuotta jotakin ajatusta: ”Minulla on vahva tunne ja mietin, että jos siinä on joku dramaturgia niin mitä siinä tapahtuu.” Kappaleessa on paljon vaihtoehtoja ja erilaisia katsontasuuntia. Sitten on se skepsis, milloin tavallaan halveksii itseään ja teosta, jonka kanssa työskentelee. ”Elokuvaja bänditoiminta ovat sen kaltaisia, joissa lähtökohtaisesti jo nuoresta saakka vuorovaikutus on tosi isossa osassa”, Porra toteaa. Se on sitä näperrystä, josta tulee mieleen lapsuuden käpylehmätai legoleikit”. On balanssiasioita, muotoasioita ja teknisiä asioita, niin kuin missä tahansa kirjan kirjoittamisessa tai taulun maalaamisessa. Jos vaikka säveltää sinfoniaorkesterille, niin pitää kommunikoida kapellimestarin, orkesterin ja intendentin kanssa. Sosiaaliset asiat ja psykologia ovat tärkeitä myös esimerkiksi orkesterin johtajuudessa: sinun on saatava uskomaan ihmiset musiikkiisi ja antamaan parastaan.” Hän kokee, ettei voisi missään tapauksessa tehdä mitä tekee, jos ei kykenisi olemaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä: ”Musiikkiin liittyy myös käytännön töitä, keikkojen, bändien sun muun buukkaamista, joihin menee älyttömästi aikaa ja joissa tarvitaan sosiaalisia taitoja.” UNEKSIJAN LEIKIT TYÖKSI ”Olen ollut lapsesta saakka uneksija, omassa maailmassa olija. ”Jos ostat esimerkiksi uudet hanskat tai uuden vaatekappaleen, niin kokeilen sitä illalla, päivällä ja eri säissä testatakseni miten se toimii, vai oliko se sellainen, että se näyttää hyvältä vaan kaupassa”, hän vertaa. ”Sen säveltämisessä innostavaa on myös, että ei yritetä tehdä itseisarvoisesti parasta mahdollista musiikkia, vaan palvella elokuvaa parhaimpansa mukaan. Jonkin maailman luominen tarkoittaa täten Porralle, että ensin on vahva tunne jostakin paikasta. Tykkään käyttää molempia hahmoja, etenkin kun ymmärtää, että kummatkaan eivät ole todellisia.” Myös aamulla ja yöllä on erilainen ajatusmaailma käytettävissä. ”Se on sellaista palojen loksahtelua. Minulla on ollut pienestä saakka aika vahva tunne erilaisista paikoista”, Lauri Porra kuvailee. Silloin korjaa yksityiskohtia ja nyhrää enemmän. Jotkut ovat umpikujia ja jotkut johtavat johonkin ja sitten yhtäkkiä jonkin voi keskeyttää pitkäksikin aikaa ja voi olla jossain muualla, jolloin tajuaakin että hetkinen, hetkinen, nythän minulla on ratkaisu tuohon.” Kun Porra tekee kappaleen, sillä on vahva tunneside johonkin asiaan hänen elämässään. Sitten pystyy myös hylkäämään kaiken, mitä on tehnyt aikaisemmin, ja lähteä seuraamaan sitä uutta”, Porra kertoo sävellysprosesseistaan ja jatkaa: ”Ehkä sen voi ajatella myös tosi monena polkuna mitä kuljetaan. ”Kuvitellaan vaikka että kappaleet ovat sijainteja. Elokuvamusiikkia säveltäessä tehdään tiiviisti yhteistyötä muun muassa ohjaajan, leikkaajan ja äänisuunnitelijan kanssa. ”Säveltäminen on sen leikin muuttamista myöhemmin työksi. ”Mutta piilotan sen enkä kerro sitä. ”Säveltäjämyyttiyttä ja senkaltaista, ne ovat mielestäni ahdistavia asioita, jotka liittyvät enemmän egon pönkkittämiseen kuin itse työhön.” KAPPALEIDEN LOKSAHTELEVAT PALAT ”Minulla on usein jokin konseptuaalinen ajatus ennen kuin teen musiikkia. On sarja pulmia, tehtäviä. Jos minulla on jokin aihio, tykkään testata sitä erilaisilla soittimilla, ihan vain että miltä se kuulostaa tai että löytääkö siitä jonkin uuden kulman.” Säveltäjä uskoo, että jos on hyvä aihio, jonka ympärille voi rakentaa enemmänkin asioita, se kannattaa jättää pöydälle ja katsoa sitä mahdollisimman erilaisissa olotiloissa. Kenellä tahansa ihmisellä, joka tekee tosi vakavissaan sitä mitä tekee, on jokin systeemin millä sen tekee.” Porra kertoo olevansa pragmaattinen ja vierastavansa korkealentoisuutta. 31 KOMMUNIKOINNIN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Laajalle haarautuviin projekteihin tarvitaan Lauri Porran mukaan moniulotteisia sosiaalisia taitoja. Jos tunneyhteyttä ei löydy minuun, niin tuskin sitä tulee löytymään kehenkään muuhunkaan.” TESTAUSTA ERI SOITTIMILLA, ERI PERSOONISSA Jos Lauri Porra ei ole säveltämässä jollekin tietylle instrumentille, hän käyttää työssään enimmäkseen tietokonetta. Saattaa olla, että rakennat jonkun tosi ison kokonaisuuden ja lähdet tekemään, mutta paljastuukin tosi nopeasti, että se onkin jotain ihan muuta. Tavallaan se maailma on olemassa, tai tunne tai mielikuva esimerkiksi sijainnista, olotilasta tai narratiivista; jokin mitä ei voi sanoin kuvailla”, Lauri Porra avaa. En tahdo, että ihmiset käsittelevät minun tunneasiaani, vaan löytäisivät oman elämänsä sieltä
”Että nyt mitään ei voi lisätä eikä mitään poistaa. ”Lankoni on Helsingin yliopiston fysiikan professori. Lähetin Pulkkiselle pieniä pätkiä musiikista ja hän minulle pätkiä tekstistä. Se on sellainen polku, joka vie syvemmälle metsään ja sitä kuljetaan kunnes kaadutaan, mutta sitä ennen katsotaan kuinka pitkälle polku vie.” . Olen muuttanut sen jokaiseen esitykseen. Olen ikuisesti kiitollinen, että Timo antoi minulle rohkeuden. Ja sitten on monia, esimerkiksi ensimmäinen isompi tekemäni orkesterikappale bassokonsertto Entropia, jonka olen korjannut nyt kolme kertaa. Olen juuri aloittamassa seuraavan bändilevyn tekemistä ja ajattelin, että teen koko levyn narratiivin ensin – olen päättänyt, että nämä rajat ovat tässä. Pyörittelin näitä ja aloin rakentaa ja punoa osasia yhteen. Hän sanoi, että tee bassokonsertto. ”Joistain asioista tietää heti, että nyt tämä on valmis. Jos on pakko keksiä jotain ja haluaa rakentaa paremman ympäristön sitä varten, niin kaikkien mahdollisten ärsykkeiden poistaminen toimii minullakin. Häneltä konsultoin fysiikan asioita saadakseni inspiraatiota. Olin soittamassa hänen yhtä konserttoaan, se oli hyvin erilainen konsertto kuin mitä olin ennen kuullut. En malta olla käyttämättä ja tutkimatta niitä. Siinä ei seurattu paljon mitään sääntöjä. Se oli vuoropuhelua, emme sanoneet toisillemme mitä toisen tulisi tehdä, vaan näytimme aina välillä toisillemme omat vehkeet ja katsoimme, että minkälaista.” Porra kertoo tekevänsä sellaista musiikkia, mitä ei ole vielä olemassa, mutta mitä hän tahtoisi kuunnella ja kuunnella aina lisää. Vastasin että en helvetissä tee, en missään tapauksessa tee, sehän on ihan mahdotonta. Tuollaiset musiikkikappaleet ovat hauskoja, joissa näkyy kaikenlaista asiaa. Voi olla vaikka yhden päivän sohvalla tekemättä yhtään mitään, usein siihen tylsyyteen seuraavana päivänä löytää tiensä jokin ajatus.” SÄVELLYKSISTÄ IRTIPÄÄSTÄMISTÄ Mistä tietää, milloin sävellys on valmis. Lisäksi se on tyttö ja poika -kappale yhdeltä narratiiviltaan. Häntä kiinnosti entropia asiana. Nuo ovat päätöksiä. En voisi enää tehdä tuollaista kappaletta.” Kohta-teoksessa Porraa kiinnosti jatkaa sähköbasson ja sinfoniaorkesterin kohtaamis maailmaa. ”Aiheesta on puhuttu ja siitä olen vähän lukenutkin. Pahimmassa tapauksessa kappale siis kursitaan kasaan, parhaimmassa tapauksessa kappale ilmoittaa, milloin se on valmis. Se on kivaa. ”En halunnut saada Pulkkiselta pergamenttia, mihin on kirjoitettu runoja. Koska se oli ensimmäinen orkesterisävellykseni, sinne piti laittaa hirveät määrät kaikkea tavaraa. Hän sanoi minulle mitä olin halunnut tehdä, mutta en ollut uskaltanut”, Porra taustoittaa. Nyt Porralla on tunne, että hyvät ideat lähtevät tylsyydestä. Pulkkista myöskään ei vaikuttanut kiinnostavan genren tyylipuhtauden seuraaminen. Sitten kuitenkin mietin, että onko tämä oikein”, Lauri Porra pohdiskelee. Se on yksi narratiivi. Ajattelin, että onpa hauskaa, tämä jäbä ei vaikuttanut ”Kaikista tekemistäni töistä olen saanut pienen työkalun työkalupakkiini. Jossain vaiheessa on niin, että tämä ei voi enää jatkua – nyt jos jatkan tämän muuttamista, tämä alkaa menemään huonompaan suuntaan, eli nyt pitää lähettää maailmalle.” SÄÄNNÖTTÖMIÄ KOHTAAMISMAAILMOJA Vuonna 2015 Lauri Porra sävelsi Entropiakonserton sähköbassolle ja orkesterille. Helsingin Juhlaviikot innostuivat tilaamaan biisin, ja sittenhän sellainen biisi tehtiinkin.” Häntä myös kiinnosti pitää teosta tehdessä yllä kevyestä musiikista tuttua tapaa. Nyt tehdessäni omaa musiikkia käytän niitä työkaluja.”. Sitten ehdotin hänelle, että kiinnostaisiko häntä lähteä rakentelemaan biisiä. ”Jossain vaiheessa pitää päästää irti”, toistaa Porra ja nauraa: ”Ja sitten se kursitaan kasaan”. Menin hänen juttusillensa ja kysyin, mitä minun pitäisi tehdä seuraavaksi. Minulla on uusia taitoja ja uusia mahdollisuuksia. ”Nyt sisäisessä ja ulkoisessa maailmassani on ollut paljon liikehdintää ammattiin liittyen. Entropia-konserton nimeä kantava albumi julkaistiin tammikuussa. ”Henri Pulkkiselta tuli Malarian pelko -nimi nen levy, josta tykkäsin, koska se oli niin rapia, mutta ei sitten niin rapia ollutkaan. ”Koko ajatuksen, että tekisin tuollaisen musiikkikappaleen, sain kollegaltani säveltäjä Timo Hietalalta. Tapasin hänet, ja meillä oli muutoinkin yhteisiä kiinnostuksen aiheita, kuten hampurilaiset ja klassinen musiikki. Albumilla on mukana Jaakko Kuusiston johtama Sinfonia Lahti, Entropian ohella albumille ovat tallentuneet Paperi T:n sanoin tulkitsema ja Samuli Kosmisen perkussioin höystetty Kohta-teos sekä neliosainen Domino Suite sävellys, jolla ovat mukana pianisti Aki Rissanen sekä rumpali Joonas Riippa. Teoksen kantaesitys oli Lahden Sibeliustalossa. 32 paljon maindaavan
Jokaisella on oma staili, oma tunnistettava flow’nsa. Flow on sitä, miltä räppäri kuulostaa ja kuinka juuri hän saa sanat virtaamaan halutulla tavalla: jouhevasti, kulmikkaasti tai melodisesti. Avainsana on flow. Flow’ta on vaikea määritellä tyhjentävästi. Ilman rumpuraitaa ei ole rapiakaan. Ihan hauskasti keksitty, mutta trivia ei valitettavasti pidä paikkansa. TEKSTI K ARRI MIETTINEN Pyhimyksen ilmaisu on toteavaa ja pelkistettyä, sisältö on etusijalla. Kokonaisuuteen vaikuttaa räppärin karisma ja äänimateriaali, oli ääni sitten kimeä tai möreä, tai muuten tunnistettava. Näin hän esiintyi Ruger Hauer-yhtyeen kanssa Bar Kinossa Porissa vuonna 2012. Sanaa käytettiin nykymerkityksessä ensimmäisen kerran vuonna 1970, runoilijaryhmä The Watts Prophetsin albumilla Rappin’ Black in A White World. Rap on biitin päälle syljettyä runoutta, sanoja suhteessa bassoja virvelirumpuun. 33 ”RAPPING” alkoi tarkoittaa jutuniskemistä jive talkissa, afroamerikkalaisessa slangissa jo 1950-luvulla. Miten syljetään burnaava verse?. Flow on sitä, miten tavut asetellaan rytmiin. Trivial Pursuit lauta pelissä saattoi aikoinaan saada eteensä kysymyksen: mistä sanoista lyhenne ”RAP” muodostuu. Kuva: Kallerna / Wikipedia. Taitavalla räppärillä on arsenaalissaan erilaisia rytmiikoita ja hän on muuntautumiskykyinen. Se on jonkinlainen yhdistelmä sanojen rytmitystä, tavujen painotusta, räppärin kokonais äänenkäyttöä ja hengitys tekniikkaa. ”Rap” on englannin kielen sana, joka tarkoitti alun alkaen terävää iskua tai näpäytystä, nyttemmin myös räpäytystä. Vastaus kuului ” rhythmically accentuated poetry”, rytmisesti aksentoitu runous
Sen ytimessä on hauska tai oivaltava sanaleikki tai kielikuva. Hitaaseen biittiin voi räpätä nopeasti ja nopeaan hitaasti. Muuntelemalla suomen kielelle ominaista tasapainotusta rap soljuu eteenpäin aina vaan uusilla tyyleillä. Nopeaan biittiin kirjoitetaan eri tavalla kuin hitaaseen. Tämä korostuu erityisesti featuring-perinteessä, jossa tehdään ”featteja”, eli räppäri vierailee säkeistön verran toisen räppärin biisillä. Jälkimmäisessä taas räppäri voi eläytyä ja käyttää mielikuvitustaan, kuin kaunokirjalija. Osa genren tekijöistä keskittyy rytmiseen ilmaisuun, jossa sisällöt ovat toissijaisia. Eheän versen kirjoittamista voidaan pitää rapin kuningaslajina. Tavallisesti biisi koostuu 2–3 säkeistöstä ja kertosäkeestä. Hänen tulee pystyä kuljettamaan tarinaa ja kirjoittamaan tarvittaessa teräviä iskulinjoja. Se, kuinka monta tavua onnistuu runnomaan tahtiviivojen sisälle tai kuinka väljästi sanat tiputtelee, riippuu tietenkin räppäristä. 16 TAHTIA TULTA Rapin peruskäsite on punchline eli iskulinja. Rytmisesti ne noudattelevat simppeliä muotoa, mutta paino on sisällössä. Esimerkiksi Pyhimyksen rapeissa rytminen ilottelu ei ole etusijalla, vaan ilmaisu on hyvin toteavaa ja pelkistettyä. Molemmat ovat loistavia räppäreitä, Kieli taipuu lukemattomilla tavoilla. 1980-luvun alussa rytmit alkoivat hidastua, kun syntetisaattorit ja rumpukoneet tulivat mukaan. Tässä suhteessa rap muistuttaa jazzista tuttua scat-laulua. Näitä tempoja noudatteli 90-luvun boombap ja perinteinen rap edelleen. Rapin taustalla on bätläämisen kulttuuri, jossa rapparin tulee osata henkseleiden paukuttelu ja vastustajan dissaaminen (disrespect). Useimmat räppärit kuitenkin tunnistavat ja kultivoivat tiettyjä yhteisiä nimittäjiä. Tämä on rapin eteenpäin vievä voima. Hyvin ”flouaava” räppäri pystyy saamaan hyvinkin yksinkertaisen tekstin kuulostamaan hyvältä. Modernissa trapmusiikissa biitit ovat hitaampia, tyypillisesti noin 70 (140) bpm. Rapien rakennetta ja muotoa määrittelee biitin tempo. Jokainen uskoo olevansa paras, joten lyyrikoissa omaa asemaa korostetaan suhteessa muihin. Riimittelytapoja on useita erilaisia. Joskus, harvemmin, teksti syntyy ensin ja siihen etsitään tai räätälöidään sopiva biitti. Rapista voi löytää myös kaunokirjallisia tasoja. Iskulinja muodostuu kahdesta rivistä, joista ensimmäinen (buildup) pohjustaa ja luo sisällöllisen jännitteen, jonka seuraava rivi (punchline) purkaa. Rapin punchline muistuttaa stand-up-koomikon punchlinea. Joskus syntyy kiinnostava yhdistelmä, kun tekstin ja biitin välillä vallitsee ristiriita. Holoriimi on kokonainen lause joka rimmaa (valkkareit maistelen, ku oon hekumaanisesti sivistyny / alkkareit haistelen, ku oon seksuaalisesti virittyny). Räppärin tulee olla rytmisesti tiukka eli hyvässä taimissa (time). Sanojen tiheyttä voi muutella säkeistön sisällä. Aggressiivinen tunnelma vie vihaisempaan suuntaan, iloinen inspiroi positiivisempia läppiä, melankolinen biitti luo alakuloisen pohjavireen ja niin edelleen. Rap ei useinkaan näytä juuri miltään paperilla, vaan se herää eloon vasta ääneen esitettynä. 1970-luvun old school -rap perustui disco-musiikkiin ja oli nopeaa. Rap-musiikin tempo on vaihdellut koko sen historian ajan. Voidaan erottaa ”reality rapin” ja ”storytellingin” perinteet. Se näkyy myös rap. Esimerkiksi ironiaa ja muita huumorin tyylilajeja käytetään viljalti. 34 ENSIN OLI BIITTI Valtaosa rapbiiseistä kirjoitetaan instrumentaalin innoittamana, eli räppäri saa tuottajalta biitin, joka inspiroi tekstin ja biisinaiheen. 1980-luvun loppupuolella syntyi rapin sämpleri-estetiikka ja rap vakiintui tuttuihin tempoihin. EHEÄN VERSEN IHANNE Perusmuoto on 16 tahtia pitkä säkeistö eli verse. Luonnollisesti on räppäreitä, jotka pyrkivät haastamaan rapin perinteisiä rakenteita ja tyylikeinoja vieden genreä kokeilevampaan suuntaan. ”Instrubiitin” fiilis luo lähtökohdat räpeille. Ensinnäkin mahdollisia riimisanoja on enemmän kuin aluksi voisi kuvitella, kun puhtaita riimejä (takka/kakka) vältetään ja huomataan, että kaikki riimisanan vokaalit voivat vaihtua, kunhan konsonantit pysyvät samana (matka/lafka/pasta/patja/fatwa/ kassa/ rahka rimmavat silloin keskenään.) Loppusoinnun ja alkusoinnun lisäksi räppäri pyrkii yhdistelemään useita rimmaavia sanoja peräkkäin. Myös tauot voivat olla rapissa suuressa roolissa. MONIÄÄNINEN VIITEKEHYS Räppärit operoivat lavanimien takaa. Tässä esimerkissä Tommy Lindgren riimittelee multiriimejä korkealla asteella kappaleella Pieni Illuusio (2017): ”En haluis millään olla vaivaks, olla mieleltäni sairas / ja tiedän et oot aikas ollu vierelläni / kaipa oisit vieläkin jos haitat ei ois tielle tullu aina / vieny vuoroveden lailla sun kiertelevän laivan / nyt mä siedän, enkä kaihda, nielen minkä taidan / löydän siemenen ja kaivan sille sievän pienen paikan / kielen kielekkeellä vaihdan, lieveilmiöitä vain ja / kaikki pienenee, mun aika on kuin tiedemiehen taivas.” Riimitekniikan lisäksi räppärillä on käytössään samat kerronnan välineet kuin muillakin kirjoittajilla. Pyhimyksen tekstit ovat syvällisiä, kielikuvat monitasoisia ja sanavarasto laaja. Osassa rapista tarinallisuus korostuu. Vuonna 1982 ilmestynyt Grandmaster Flash & Furious Fiven The Message (100 bpm) oli omassa ajassaan vallankumouksellisen hidas rap-kappale. ”Reality rapissa” ollaan tiukasti kiinni omissa, aidoissa kokemuksissa ja havainnoissa todellisesta maailmasta. Biitin nopeutta eli tempoa mitataan bpm:issä (beats per minute). Trap-musiikissa on myös tyypillisesti käytössä kolmimuunteinen rytmiikka, eli trioli on isossa roolissa. Kuudentoista tahdin aikana näytetään taidot, eli ”skillssit”. Jokaisen versen kohdalla räppäri näyttää taitonsa. Omakehu ja toisen väheksyminen kuuluvat oleellisesti rapiin, jossa tekijöiden välillä vallitsee leikkimielinen kilpailu. Kube taas gruuvaa rytmisesti kiinnostavilla tavoilla, vaikka tekstit eivät usein sisälläkään valtavia sisällöllisiä oivalluksia. Joskus saatetaan mennä överiksi, mutta herrasmiesmäinen kukkoilu ja piikittely kuuluvat tyylilajiin. Trap-biisien estetiikkaan kuuluu halftime-doubletime-räppääminen, eli räppäri vaihtelee puolija tuplatempon välillä. Erilaisia rytmisiä ”patterneja” ja mahdollisia tapoja asetella sanat on loputtomasti. Uusi sukupolvi on aina parempi kuin edelliset – ainakin omasta mielestään. Laaja sanavarasto on hyödyksi, mutta ei ehdoton edellytys. KIELI TAIPUU LUKEMATTOMILLA TAVOILLA Erilaisten räppäreiden tekemisessä korostuvat erilaiset vahvuudet. Riimin paikkaa säkeistöissä voi vaihtaa kiinnostavilla tavoilla. Tuplariimi on kaksi rimmaavaa sanaa peräjälkeen (Mersu ja Bemari / persu ja demari), multiriimi on vielä useampia rimmaavia sanoja peräkkäin (tyytyy aika vähään / myytyä sain tänään / hyytyvän vain läjään). Perinteinen rapbiisi liikkuu 85–105 bpm:n välissä. Sanat ovat samaan aikaan lauseita, joilla on sisältö ja puhtaasti solistista toimintaa eli rytmistä materiaalia. Tällöin syntyy erilaisia lavapersoonia, joilla on erilaisia piirteitä
ASA edustaa suomirapin syvällisempää osastoa. Poliittisesti kantaaottavaa räppiä voisivat edustaa esimerkiksi JulmaH ja Steen1. Artikkelissa on käytetty kirjan materiaaleja. Osa artisteista poukkoilee sujuvasti eri ala genrejen välillä. Myös päihdevetoista ratarapia voitaisiin pitää yhtenä suomirapin tyylilajina. pien aiheissa. Rap on siis moniääninen ja laaja viitekehys, jonka sisällä on monenlaista toimintaa ja hyvin erilaista lyriikkaa. . Yhtenä suomirapin alagenrenä voidaan pitää myös 1990-luvun rap-estetiikkaa ihailevaa suomalaista boombäppiä, johon Joskus saatetaan mennä överiksi, mutta herrasmiesmäinen kukkoilu ja piikittely kuuluvat tyylilajiin. Kirjoittaja on pitkän linjan suomiräppäri, joka julkaisee keväällä 2019 yhdessä Esa Salmisen kanssa teoksen Kolmetoista kertaa kovempi ku kukaan Räppärin käsikirja (Like). 35 kuuluvat muun muassa Are, Kriso K, Stepa sekä mestarilliset friistailaajat Solonen & Kosola. Päihteillä näyttäisi olevan vahva asema rappiskenessä sekä aiheena, että ajanvietteenä. Tyylilajeja on valtavasti. Poprappia edustavat esimerkiksi Brädi, Aste ja Nikke Ankara, syvällisempää taiderapia vastaavasti vaikkapa Ruger Hauer, Paperi T tai Asa. Haastankin jokaisen lukijan tutkimaan suomiräpin moni muotoisuutta hieman iltapäivä lehtien viihde palstaa pidemmälle. Kuva: RasmusEF / Wikipedia.. Suomalaisen ratarapin klassikkoalbumi Jontin & Shakan Rata-äänite täytti hiljattain 10 vuotta. Rap-lyyrikassa voidaan tunnistaa monia skenen sisäisiä alagenrejä. Kukin vähän eri tyyppisin painotuksin. Ratarapin alagenreen voisivat kuulua vaikka Petos, OG Ikonen ja Likanen Etelä. On kevyempiä aiheita suosivaa popräppiä, inhorealismia, punchline-räppiä ja syvällisempää osastoa. Esimerkiksi Sairas T edustaa horrorcore-rapia, jossa kultivoidaan kauhuelokuvien väkivaltaista kuvastoa. Kuva Pori Jazzista vuodelta 2015
Ennennäkemätöntä. Streamingpalvelu Spotifyn kymmenen kuunnelluimman artistin joukossa oli viime vuonna viisi suomiräppäriä. 36 laja vasikoit / aina jauhaa mun asioit”. TEKSTI K ARRI MIETTINEN. Vaginaksi kutsuttu henkilö on kappaleessa juoruileva, kaksinaamainen, ulkonäkökeskeinen sekä statuksen ja suosion perässä, ilman varsinaisia meriittejä. Sitä, että suomiräpin aiheisiin ja sisältöön tartutaan voidaan pitää uudehkona ilmiönä Suomessa. Tällaisen kielen käyttäminen vahvistaa näitä naisiin liitettyjä stereotypioita, vaikka se saattaisikin joillekin näyttäytyä harmittomana.” Gettomasa on joutunut selittelemään asiaa useissa medioissa. Biisissä heitetään Mull’ on mukana mun lössi! Graciaksen juuret ovat PohjoisHelsingissä Malmilla ja Kongon Kinshashassa. Tai oikeammin sen lyriikka. Se on tervetullutta. Feministi ja räp-artisti Adikia arvioi sanavalintaa suositussa Matriarkaattiohjelmassa seuraavasti: ”Vaikka Gettomasa kohdistaakin vaginasanan selkeästi miespuolisiin henkilöihin, niin hän tulee samalla yhdistäneeksi naisen sukupuolielimen ja samalla koko naissukupuolen negatiivisiin attribuutteihin. On tullut aika ravistella jätkäpoikien skenen ummehtuneita arvoja. Suomirap on uusi iskelmä. Kotimainen hiphop-musiikki määrittää suomalaista musabisnestä ja näkyy ja kuuluu nyt kaikkialla. Aivan uutena ilmiönä Suomessa on julkinen keskustelu hiphopin arvo maailmasta. Yksi kiinnostavimmista uusista nimistä suomirapissa on nuori jyväskyläläislahjakkuus Gettomasa. Biisissä rapataan seuraavasti: ”jäbän squadi on kiskomas yläkertaa / leikkimäs diskossa kylän kermaa / teijän lauma on vaginoit, pelkkii vitun lauSuomirap monimuotoistuu ja sen lyriikoihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Miehen uusin single Lössi herätti tuoreeltaan keskustelua tammikuussa. Myös OG Ullamaija -nimisen räp-artistin kappale Makia nousi loppuvuodesta otsikoihin sanoitustensa takia. Kuva: Kallerna / Wikipedia. SUOMIRAP ON VALTAVAN SUOSITTUA. Rap-artistit ovat maamme suurimpia viihdetähtiä ja räppärit myyvät loppuun kokonaisia stadioneita. Jos tarkkoja ollaan, erityisesti yksi kappaleessa käytetty sana: vagina. Kuva Turun Eurofestival-tapahtumasta vuodelta 2012. ”Jos sä voit sanoo jengiä mulkuiks, miks sä et voi sanoo niitä myös vaginoiks?”, hän totesi Bassoradion haastattelussa. 1970-luvulla Bronxissa köyhyydestä ja näköalattomuudesta syntynyt ala kulttuuri on nyt valtavirtaviihdettä, joka dominoi musiikkija viihdeteollisuutta kaikkialla maailmassa
Äijäilyn ja miehisen uhon aika ei ole ohi, jos puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta. sä miesvoittoisessa ja testosteronipitoisessa genressä. Viime vuonna lehdistössä puitiin myös Sisäpiiri-facebook-ryhmän kirjottelua. Taustalla on tietysti ennenkaikkea bätläämisen kulttuuri (battle), rakentavan kilpailun asetelma, jossa räppärit ottavat mittaa toisistaan. Muilta osin nainen on suomiräpissä usein edelleen ämmä, hutsu, narttu tai huora. Arvot ovat koventuneet. KOVIN VOITTAA Hiphop-kulttuuri on alkujaan afroamerikkalaista. Sikailu ja vähättely jatkuu. Kuka on kovin omassa lajissaan. Gangsta räppärit ovat kuitenkin vain. Tällöin henkseleitä paukutellaan ja vastustajaa väheksytään eri tavoilla. Ei. Suosittua on tietenkin yhdistää kilpailijaan sellaisia piirteitä mitä on perinteisesti pidetty ”heikomman sukupuolen” [sic] piirteinä. Yle teki aiheesta edelleen laajemman selvityksen kesäkuussa 2016, jonka lopputulema julkaistiin nimellä Suomiräpin Rääväsuut. Voidaan kysyä onko se vain ja erityisesti rap-musiikin ongelma. Tekijä puolustautui sanomalla, että ”kappaleella räpätään vain yhdestä naisesta, ei naisista yleensä.” Auts. Kaikki on läpeensä kaupallistettua. Taustalla on 1970-luvun New Yorkin jengiväkivalta. Rapia on läpi sen historian syytetty huumeiden ja väkivallan ihannoi misesta. Tämä näkyy edelleen voimakkaasti ulospäin ja tulkitaan usein itsekeskeisyytenä. Tuo ryhmä on nimeltään Gasellit. Rap-tekstit peilaavat ympäröivää yhteiskuntaa ja heijastelevat sen arvomaailmaa ja voimasuhteita. #metoo-kampanja ilmentää asioidentilaa puistattavalla tavalla. Näin syntyivät hiphopin perinteiset elementit: graffiti, breakdance, sekä djja rap-kulttuuri. Suomessa eletään oikeistolaisten arvojen hegemoniassa. Vaikka tasa-arvoliike on arkipäiväistynyt, naisen euro on edelleen 80 senttiä. Vaikka se on aina ollut selvästi sorrettujen ääni, päähänpotkitun ihmis ryhmän voimaantumista ja yritys murtautua ulos köyhyydestä ja marginalisaatiosta, sen lyriikat ovat täynnä syrjintää ja suvaitsematto muutta. Hiphop syntyi, kun entiset jengiläiset pyrkivät löytämään vaihtoehtoisia tapoja ottaa yhteen. Raivion tutkimuksessa kävi ilmi, että parinkymmenen vuonna 2016 julkaistun suomiraphitin tai levyn joukossa oli vain yksi artisti tai ryhmä, jonka lyriikoissa ei esiintynyt ollenkaan seksismiä. Nopeat syövät hitaat. Ryhmässä reposteltiin panojutuilla ja arvosteltiin mimmejä alatyylisesti. Mutta misogynia ja sysääminen ovat selvästi edelleen läsnä täsMerkittävä huomio on skenen yhteisöllisyys. Vain yksi. 37 muun muassa: ”Naista ei saa lyödä mut sä et oo nainen vaan pinta vitun liitohuora.” ja ”mä revin sun tussus auki ja heti sun tussust nautin / laukasin tussuus haulit, ei ollu enää tussu kaunis.” Ullamaija on nimestään huolimatta miespuolinen henkilö. Medianomi Ilona Raivio on tutkinut opinnäyte työssään suomirapin asenteita naisia kohtaan. Mukana oli useita eturivin suomiräppäreitä. Jokainen suunpieksijä uskoo siis vilpittömästi olevansa paras. Myös homottelu on bätläämisessä edelleen suosittua. Rapskene is the place to be. Kaikki toimijat pienestä suurimpaan esiintyvät rinnakkain rapfestareilla ja klubeilla. Kaikki sen osa-alueet perustuvat bätläämisen ajatukseen. Sovinismi, suoranainen naisviha ja homofobia ovat olleet aina läsnä rapteksteissä
38 raportoineet biiseissään suurkaupunkien katujen sensuroimattoman todellisuuden ilman sordiinoja. Niissä on esiintynyt kymmeniä tuoreita ugnimiä. Tapaus on saanut somalinuorten keskuudessa myyttiset mittasuhteet. Sini Sabotage sai ison hitin kappaleella Levikset Repee vuonna 2013 ja on ollut siitä asti vahvasti esillä. Kaikki toimijat pienestä suurimpaan esiintyvät rinnakkain rapfestareilla ja klubeilla. Hänen vanavedessään naisräppäreitä on julkaistu kuitenkin vain harvakseltaan. Nyt on selvästi muodostumassa uuden sukupolven elinvoimainen mimmirapskene, johon kuuluvat muun muassa Mirage, Bomstikidi, Tiia Karoliina, Paljas jalkane, Marleena Arianna, ATK, Vane Vane ja KRauta. SUOMIRAP MONIMUOTOISTUU Suomirapskene on yhdeltä kantilta aivan erityinen maailmassa. Näkyvää työtä monimuotoisemman suomirapin eteen tekevät myös räppäreina ja koomikoina tunnetut Dosdela ja Seksikäs Suklaa. Suomirapin kentältä voidaan tunnistaa useita erilaisia alagenrejä ja skenen sisäisiä tyylilajeja. Hiphop oli ”musta CNN”. 2000-luvun näkyvimpiin nais räppäreihin ovat lukeutuneet Rauhatäti ja MC Pyhä Lehmä. Underground on pirstaloituneempi ja toiminta oma ehtoisempaa. Suomirap on alkanut monimuotoistua vasta viime vuosina. DraamaHelmi on myös kiinnostava uudehko tuttavuus, artisti, jota voidaan pitää kokonais taideteoksena. Myös tässä jutussa aiemmin siteerattu Akidia on noussut naispuolisten suomiräpin tekijöiden eturiviin. Hiphop on poc-nuorten (people of colour) kulttuuria oikeastaan kaikkialla muualla maailmassa. Tämä pätee lähtökohtaisesti Suomessakin. Merkittävä huomio on skenen yhteisöllisyys. Biisin kertosäe ”bussi täynnä somalei, niinku ysi seiska Kontulan kentällä” viittaa joukkotappeluun, jossa natsiskinit hyökkäsivät somalien kimppuun jallkapallokentällä itä-Helsingissä vuonna 1997. Iso raha luonnol lisesti dominoi kuitenkin näkyvimpiä markkina paikkoja. Afroamerikkalaisten nuorten kokema sorto ja vääryydet, jotka Fergusonin ja Baltimoren mellakat ovat nostaneet jälleen tapetille, ovat olleet jenkkirapin kestoaihe jo vuosikymmeniä. Yhdysvaltain vankilajärjestelmässä on enemmän nuoria mustia miehiä nyt, kuin 1860-luvulla orjuudessa. Kaupallisen rapin aiheina ovat lähinnä oma itse, menestyminen ja hauskanpito. Mukana on Graciaksen lisäksi Bile, Angolassa syntynyt Sebastian da Costa, suosittu suomen somali-räppäri Kingfish, sekä Musta Barbaari, jonka juuret ovat äidin puolelta Tansaniassa. Kiinnostavimpia uusia nimiä on ensimmäistä levyään valmisteleva Etta ja englanniksi räppäävä Yeboyah. Amerikkalainen hiphop on edelleen kiinni mustien todellisuudessa. ?. Valtavirtaskeneä dominoivat isot monikansalliset levy-yhtiöt. 2000-luvun alulla skenessä vaikuttivat mm. Todellisuus ei toki ole näin yksinkertainen, ja rap on itse asiassa todella monipuolista. Dosdela on suomensomali ja Suklaan juuret Angolassa. Etenkin 1980-luvulla, kun valtamedia vaikeni Yhdysvaltain esikaupunkialueita rappioittaneesta crack-epidemiasta, räppärit sylkivät siitäkin suodattamattoman totuuden. Aasialaistausta on näkynyt muun muassa Tonon levynkansitaiteessa. Uutta sukupolvea edustavat myös esimerkiksi Hassan Maikal, Diison, Sir Nahary, Pajafella, mimmirap-duo AK ja Prinssi Jusuf. Graciaksen tuoreimmalla singlellä Toleka kuullaan muutama sana lingalan kieltä. Muita merkittäviä maahanmuuttajataustaisia suomiräppäreitä on muun muassa Adi L Hasla , joka on tuonut marokkolaista taustaansa esiin muun muassa perinteistä minttuteekannua esittävällä logollaan. Miehen juuret ovat Pohjois-Helsingissä Malmilla ja Kongon Kinshashassa. Blockfest vetää jälleen ensi kesänä Tampereen Ratinan stadionille yli 30 000 ihmistä. SMC Lähiörotat -yhtyeessä vaikuttavan Tono Slonon juuret ovat vastaavasti Kiinassa. Nyt täälläkin on noussut esiin kokonainen sukupolvi räppäreitä, joiden juuret ovat kahdessa kulttuurissa. Se on ollut voittopuolisesti valkoisen valtaväestön nuorten musiikkia. Internet ja teknologian kehitys ovat demokratisoineet suomirapin kenttää. Toinen kongolaistaustainen suomiräppäri Pastori Pike kokosi afrosuomalaisia räppäreitä yhteiselle biisille vuonna 2017. DEMOKRATISOITUNUT RAPKENTTÄ Naisia toimii suomiräpin kentällä yhä enemmän, mutta skene on edelleen selvästi voittopuolisesti nuorien kundien ympyrä. Halutessamme voidaan erottaa toisistaan myös undergroundja valtavirtarap. Nykyisin pienet toimijat pystyvät tuottamaan yhtä laadukasta jälkeä kuin isot levy-yhtiöt, ja leibelit ovat koosta riippumatta jo yhä enemmän samalla viivalla. Oli kyseessä sitten Ranskan, Englannin tai Ruotsin paikallinen rapskene, se on ollut lähinnä maahanmuuttajanuorten liikehdintää. Oma lukunsa on jo aiemmin mainittu englanniksi ja suomeksi operoiva duo AK eli Tainee ja Donatella. Tiedostava rap näyttäisi olevan aiheiltaan syvällisempää ja kantaaottavampaa. Isoimpien levyyhtiöiden hiphop-artistit kilpailevat paikoista television suosituissa ohjelma formaateissa, kuten Vain Elämää. Tyypillisesti rapskene on voitu jakaa kaupalliseen (commercial) ja tiedostavaan ( conscious) rapiin. Herrojen yhteisbiisistä Niiku97 tuli hitti vuonna 2016. Mariska on suomalaisen mimmiräpin pioneeri, joka julkaisi debyyttinsä vuonna 2002. Afrodite, Miss J, Yavis ja MC Pöly, mutta he eivät nousseet erityisen suureen suosioon. Viime vuosina Helsingin alueella on alettu järjestää Mimmit Räppää -klubeja. Aito G -musiikki video esittelee meille miltä moderni suomirap näyttää ja kuulostaa. On myös artisteja, jotka tekevät poikkeuksen sääntöön, ja myös niitä, jotka onnistuvat liikkumaan sujuvasti näiden kahden välillä
Muistathan liittää mukaan yhteystietosi. Hinta on 51 €. Pyrimme antamaan palautteen mahdollisimman nopeasti, mutta 2–3 kuukauden odotukseen kannattaa varautua. Lasku toimitetaan heti aineiston saavuttua, ja aineistoa ryhdytään käsittelemään, kun lasku on maksettu. TARKEMPIA TIETOJA: www.kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu HYVÄ KIRJOITTAMISEN HARRASTAJA! AINEISTON LAAJUUS 1–30 liuskaa 31–70 liuskaa 71–140 liuskaa 141–200 liuskaa 201–300 liuskaa 301–400 liuskaa HINTA 73 € 95 € 117 € 139 € 161 € 183 € ARVOSTELUPALVELUN HINNASTO 39 Teen määräaikaisen tilauksen vuodeksi eteenpäin. Saat lähettämästäsi aineistosta palautteen, jossa arvioidaan sen hyviä ja huonoja ominaisuuksia sekä annetaan ohjeita tekstin muokkaamiseen ja kirjoittajana kehittymiseen. TOVERI! K AVERI! OLE THAN J O TIL A AJA. LÄHETYSOHJEET Lähetä aineistosi joko sähköpostitse rtf-muotoisena liitetiedostona (sarjakuvat jpg-, tifftai pdf-muodossa) osoitteeseen arvostelupalvelu@kulttuurivihkot.fi tai tavallisessa postissa osoitteeseen: Kulttuurivihkot / arvostelupalvelu Kaasutehtaankatu 1 / 12 00540 Helsinki Voit halutessasi saatekirjeessä mainita, millaisista asioista erityisesti toivoisit palautetta. ELLE T, TÄY TÄ TÄS TÄ KUP ONKI!. Tilaus jatkuu kestotilauksena tarjouskauden jälkeen. Yli 400 liuskan käsikirjoitukset sopimuksen mukaan. Aloitan edullisen kestotilauksen ja saan kuusi seuraavaa numeroa 44 eurolla. Kulttuurivihkojen arvostelupalveluun voit lähettää asiantuntijoiden arvioitavaksi mitä tahansa kaunokirjallisia tai tietokirjallisia tekstejä, journalistisia juttuja tai sarjakuvia. Hintoihin sisältyy arvonlisävero, 24 %. Kulttuurivihkot Domirola Oy Vastauslähetys Tunnus 5011437 00003 Helsinki KULTTUURIVIHKOT MAKSAA POSTIMAKSUN NIMI OSOITE POSTINUMERO JA TOIMIPAIKKA PUHELIN TAI SÄHKÖPOSTI ALLEKIRJOITUS Tilaukset myös sähköpostitse: tilaus@kulttuurivihkot.fi Tilaan 3 seuraavaa numeroa (6 kk lehdet) vain 16,90 euroa
Digitalisaatio merkitsee uutta murrosta, jossa ihminen toimii koneen jatkeena pyrittäessä tuotannon jatkuvaan tehostamiseen. 40 Digitaalikapitalismin saatanalliset myllyt Karl Polanyi kuvasi 1700-luvulla alkanutta markkinayhteiskunnan syntyä suureksi murrokseksi. TEKSTI HANNU EERIK ÄINEN KUVITUS L ARI MÖRÖ
Kysymys on kuitenkin työn ja tuotannon muutosta laajemmasta kehityksestä, joka koskee uuden teknologian aiheuttamaa käännettä koko kapitalismin rakenteissa ja toimintatavoissa. Yritykset ja työnantajat uskovat tuotannon digitalisoinnin ei ainoastaan lisäävän työn tehokkuutta ja tuottavuutta, vaan myös helpottavan työntekoa ja lisäävän työntekijöiden työ tyytyväisyyttä. 2 – näinhän toimii nykyisin myös Euroopan unioni. Polanyin kuvaamalle historialliselle murrokselle ominainen talouden tavaramuotoistuminen perustui maan, työn ja rahan muuttumiseen ”kuvitteellisiksi tavaroiksi”. Työelämän tutkijat ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat sen sijaan pelkäävät sekä työpaikkojen menetystä että työehtojen ja työsuhteiden heikkenemistä. Samalla kun kaikki ihmisten toiminnot muuttuivat tavaraja markkinavälitteisiksi, koko yhteiskunta kaventui pelkäksi ”talousjärjestelmän liitännäiseksi”. 1 Teoksessaan Suuri murros Karl Polanyi puhuu 1700ja 1800-luvuilla tapahtuneesta työja tuotantoelämän perinpohjaisesta muutoksesta, jolla hän tarkoittaa koneiden ja teollistumisen luoman uuden talousmuodon, ”markkinatalouden” ja siihen perustuvan ”markkinayhteiskunnan” syntyä. 41 MILLÄ TAVALLA MENEILLÄÄN OLEVA, yhä uusille alueille leviävä digitalisaatio vaikuttaa työelämään. Digitalisaatiossa ja sen mukanaan tuomassa digitaalikapitalismissa on kysymys globalisaation uudesta vaiheesta, joka lähivuosina mullistaa perustavalla tavalla ei ainoastaan työn ja toimeentulon ehtoja, vaan myös ylipäätään elinolosuhteita koko maapallolla. 3 Polanyin ajatuksena on, että maa, työ ja raha
6 Samaan aikaan kun uusiin keksintöihin perustunut koneteollisuus johti ennen näkemättömään tuotannon kasvuun ja rikastutti tuotantovälineiden omistajia, se ajoi kasvavat työläisjoukot pakkotahtisen konetyön, pitkien työpäivien, lapsityön ja tuskin elämän ylläpitoon riittävien työpalkkojen aiheuttamaan köyhyyteen ja kurjuuteen. MITÄ LUOVAA ON ”LUOVASSA TUHOSSA”. 4 Polanyin mukaan ”teollisen vallankumouksen tärkein tekijä oli tuotantovälineissä 1700-luvulla tapahtunut, ihmettä lähennellyt kehitys, jonka myötä tavallisen väestön elämä mullistui tuhoisalla tavalla.” 5 Kysymys oli kapitalistisesta tuotantotavasta, jota Karl Marx analysoi Pääoma-teoksessaan ja jonka seurauksia Friedrich Engels tarkastelee kirjassaan Työväenluokan asema Englannissa. Siten kännykkä nostaa esiin kysymyksiä, jotka suuntaavat huomion siihen, mikä pitää käynnissä globalisaatiota ja mitä se merkitsee. finanssimarkkinoilla kiertäessään on tullut koko maailmaa hallitseva mahti. Marxin ja Engelsin Kommunistisessa manifestissa esittämä luonnehdinta kapitalismista antaa hyvän kuvan digitalisaation syvällekäyvistä vaikutuksista: ”Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten suhteiden alituinen järkkyminen, ainainen epävarmuus ja liikunta erottavat porvariston aikakauden Digitaalikapitalismi ei merkitse olojen vakautta, vaan päinvastoin jatkuvaa epävakauden tilaa. Kysymys on siis siitä, miten globaalikapitalismin digitaalisesti toimivat ”saatanalliset myllyt” jauhavat yötä päivää ja muuttavat työtä tavaraksi, tavaraa rahaksi ja rahaa pääoma ksi, josta. Algoritmit, tekoäly, Big Data ja cloudeli pilvitallennus sekä tämän lisäksi kehitteillä oleva, robotiikkaa ja virtuaalifyysisiä työvälineitä yhdistävä Smart Factory eli ”älytehdas” muodostavat digitalisaation keskeiset muodot ja ulottuvuudet. Marxilainen filosofi Wolfgang Fritz Haug puhuu tässä yhteydessä ”ylikansallisen kapitalismin korkea teknologisesta tuotantotavasta”, joka muodostaa ”perustan uusliberaalille globalisaatiopolitiikalle, jonka päätuotantovoima on tietokone”. Tai mitä yhteistä on Amazonilla, Googlella ja Yhdysvaltojen maailmanlaajuisesti toimivalla tiedusteluja vakoilukeskus NSA:lla. Nykymaailman tunnuskuva on kännykkä, ei ainoastaan käyttötavoiltaan, vaan myös suhteessa sen edellytyksenä olevaan teknologiseen, taloudelliseen ja poliittiseen kehitykseen. Esimerkiksi: Mikä yhdistää kännykkää, Facebookia ja terrorismin vastaisessa taistelussa käytettyjä lentäviä robottiaseita. Elämme jälleen suuren murroksen keskellä, johon nykyinen, uuden teknologian eli digitalisaation ”ihmettä lähennellyt kehitys” on keskeisellä tavalla vaikuttanut. Tai miksi Twitter, Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi ja ylikansallisten finanssi markkinoiden tehostamiseksi luotu high-frequency trading ovat saman asian eri puolia. eivät alun perin olleet markkinasuhteiden luomia ja niiden säätelemiä hyödykkeitä, vaan niiden ulkopuolella olevia talouden luontaisia osatekijöitä. Digitalisaation luoman teknologisen infrastruktuurin varaan parin viimeisen vuosikymmenen aikana rakentunut ja internetin kapitalisoinnista alkunsa saanut digitaalikapitalismi on johtanut uudentyyppiseen taloudelliseen valtajärjestelmään, jonka yhä tiukkenevaan otteeseen koko maailma on 2000-luvun alusta joutunut. Muutos merkitsi siis sitä, että alkuperäisluonto, ihmisten luontainen työkyky ja aikaisemmin pelkästään maksuvälineenä toiminut raha otettiin tavaratalouden piirin ja sen perustana olevasta ”tavarakuvitelmasta” muodostui ”koko yhteiskunnan kannalta ratkaiseva periaate”, jonka mukaan ”sellaista järjestelyä tai käyttäytymistä ei tule sallia, joka saattaisi estää markkinamekanismia toimimasta tavarakuvitelman mukaisesti”. 7 Polanyin ilmaisu kuvaa myös nykyisen uusliberalistisen digitaalikapitalismin toimintaa, joka perustuu internetin mahdollistamaan tuotannon ja kulutuksen maailmanlaajuiseen verkottumiseen. 8 Olennaista on, että teknologisesta rationalismistaan huolimatta digitaalikapitalismi ei merkitse olojen vakautta, vaan päinvastoin jatkuvaa epävakauden tilaa. Kaikkia näitä yhdistävä tekijä on digitalisaatio eli nolliin ja ykkösiin perustuva informaation kerääminen, tallentaminen ja muokkaaminen ja niiden mahdollistama todellisuuden numeraalis-kvantitatiivinen hallinta. Tätä tehdasteollisuuden ja markkinoiden säälimätöntä toimintaa ja sen turmiollisia vaikutuksia työläisten elämään Polanyi kuvaa ilmaisulla ”saatanalliset myllyt”
Tätä digitalisaation aiheuttamaa kapitalismin muutosta kuvaavat esimerkiksi Googlen, Facebookin ja Amazonin tuottaman datan kaupallinen hyödyntäminen, älykännykän ympärille syntynyt kulutusmyönteinen app-maailma, verkon välityksellä toimivat työsuhteet eli clickja crowdwork ja työelämän robotisointi ja virtualisointi, Uber ja Airbnb, itseohjautuvat autot ja Digital Health, peliteollisuus, E-learning ja virtuaaliyliopisto, quantified self ja self-tracking, ynnä muut digitaaliteknologian ja datan monetarisoinnin yhdistelmät eli liiketoimintamallit, jotka perustuvat joustavaan, hajautettuun ja verkon käyttäjien suurten joukkojen verkkoaktiivisuuden taloudelliseen hyödyntämiseen. Erityisasemaan digitalisaation mahdollistaman verkottumisen keskellä on noussut Amazon, jonka tavarantuottajien ja kuluttajien välittävänä tekijänä toimivasta logistiikasta on parhaillaan tulossa teollisuudessa meneillään olevan tuotannon ja työn digitalisoinnin malli. Ja kolmanneksi se on lisännyt työnantajan valtaa työehtojen ja työnteon organisoinnin suhteen kiertämällä. 12 Tämä johtuu siitä, että Amazon on uuden tuotantotavan, alustatalouden uranuurtaja, jonka luomaa markkinoiden valtausmallia Google, Facebook ja muut verkkoyritykset ovat soveltaneet kukin omalla tavallaan. 13 Nämä yritykset eivät itse tuota mitään, mutta silti niillä on kasvava osuus digitalisaatioon perustuvassa tuotantotalouden muutoksessa johtuen siitä, että ensinnäkin ne käyttävät hyväkseen internetin globaalia verkkoa ja toiseksi niillä on verkko taloudelle välttämätön – suurempien yritysten kohdalla jo monopoliksi muodostunut – välittäjän asema maailmanlaajuisissa dataja informaatiovirroissa, olipa kysymys tavaroista, palveluista tai ihmissuhteista. Toiseksi sen digitaalisesti ohjatut ja kontrolloidut työjärjestelyt ovat entistä tiukemmin kytkeneet työntekijät työvälineisiin ja niiden määrittelemiin työtehtäviin. Toisin sanoen, digitaalikapitalismin taloudellisena logiikkana on datan avulla tapahtuva alun perin tavaratuotannon ulkopuolella olevien asioiden alistaminen arvonlisäyksen ja tavara tuotannon yhteyteen, siis osaksi sitä, mitä marxilaisessa ajattelussa kuvataan elämän eri puolien pääomasuhteeseen alistamista tai kapitalistista kolonisaatiota tarkoittavalla käsitteellä Inwertsetzung, ”arvosuhteeseen asettaminen”. Alustatalouden mallina Amazonin asema perustuu ensinnäkin siihen, että se on digitalisoinnin avulla poistanut perinteiset kaupan esteet luomalla suorat yhteydet kysynnän ja tarjonnan eli tavaroiden ja ostajien välille. 43 kaikista muista. Niiden menestys perustuu suuriin lukuihin ja jatkuvasti kasautuviin kontakteihin, joista muodostuvaa dataa ne voivat eri tavoin hyödyntää liiketoimissaan. Toisaalta kaikista verkon käyttäjistä tulee digitaaliyrityksille ilmaista työvoimaa, jotka jokaisella kytkeytymisellään verkkoon tuottavat yrityksille niiden arvonlisäystä eli pääoman kasvua tuottavaa dataa, josta muodostuu Facebookin, Googlen ja muiden verkkoyritysten miljarditulojen lähde. 11 TYÖELÄMÄN DEVALUAATIO Digitalisoinille ominaisesta verkottumisesta johtuen digitaalikapitalismissa tuotanto, markkinointi ja kulutus kietoutuvat monin tavoin toisiinsa ja samalla työn ja vapaa-ajan rajat häviävät, kun työntekijät ovat myös työajan ulkopuolella työnantajien käytössä. Kaikki piintyneet, ruostuneet suhteet ja niihin liittyvät vanhastaan arvossa pidetyt käsitykset ja katsantokannat liestyvät, kaikki vasta muodostuneet vanhenevat ennen kuin ehtivät luutua, kaikki säätyperäinen ja pysyväinen katoaa, kaikkea pyhää häväistään, ja ihmisten on lopulta pakko tarkastella asemaansa elämässä ja keskinäisiä suhteitaan avoimin silmin.” 9 Tässä katsannossa digitaalikapitalismin periaatteena on – käyttääkseni nykyisin suosittua ilmaisua – ”disruptio” eli se perustuu kapitalismin perinteisten rakenteiden ja toimintatapojen ”luovaan tuhoamiseen”, kuten jo iskulauseeksi muodostunut schumpeteriläinen teesi kuuluu. Siten digitaalikapitalismi merkitsee sekä ihmisten toimintojen ja ihmissuhteiden että yhteiskunnan toimintatapojen ja luonnonantimien dataksi muuttamista ja siihen perustuvan tavaramuodon mahdollistamaa kapitalisointia eli kapitalistista hyödyntämistä Polanyin ”tavarakuvitelman” merkityksessä. 10 Tämä tarkoittaa uusliberalismin, finanssimarkkinoiden ja korkeimmaksi järjeksi kohotetun teknologisen rationalismin hallitsemaa taloutta, jossa ei ainoastaan työnteon ja tuotannon ehdot ole joutuneet jatkuvien mullistusten kohteeksi, vaan jossa myös koko yhteiskunta on joutunut pysyvään ja yhä kiihtyvään muutostilaan. Digitalisaatio merkitsee siten kapitalistisen tuotantotavan horisontaalista ja vertikaalista laajentumista, pääoman kasautumisen moninkertaistumista ja sen kierron nopeutumista ja edellytysten luomista yhä uusille lisäarvon tuottamisen muodoille
Samalla se jatkaa uudella tasolla monilla vähän koulutusta vaativilla aloilla laajalle levinneen alihankkijajärjestelmän työnvälitystoimintaa, jossa erilaiset harmaavyöhykkeelle kuuluvat, välikäsinä toimivat ja ketjuuntuneet yritykset välittävät työlainsäädännön ja sopimuksiin perustuvien työsuhteiden kiertämiseen perustuvaa tai kokonaan laitonta halpatyövoimaa. Mikrotyö ilmentää siten digitaalityölle ominaista työn hajoamista koneen määräämiin erillisiin osatehtäviin. Tämä menetelmä on jo laajalti käytössä erilaisissa kertamaksuihin perustuvia työtehtäviä välittävissä verkkoyrityksissä, joiden uranuurtajiin kuuluvat Amazonin Mechanical Turk, TaskRabbit ja muut crowdja click-työtä välittävät alustat ja koko nousemassa oleva keikkatalous. Ulottamalla uusliberalismille ominaisen individualismin ja kilpailun työhön ja työntekoon Amazon on korvannut ammatillisesti järjestäytyneen ja keskenään solidaarisen työvoiman yksilöllisellä työllä, joka korostaa yksittäisen työntekijän muista riippumatonta suoritusta. 14 Vaikka Amazon ei ole vielä onnistunut täysin poistamaan häiriöttömän liiketoiminnan viimeistä kitkatekijää, ihmistä, se on tästä huolimatta digitaalikapitalismin eturivissä. Tässä katsannossa digitaalikapitalismi merkitsee työyhteiskunnan laaja kantoista devaluaatiota, työn ja vallitsevia työsopimuksia tai sanoutumalla niistä irti kokonaan. Amazonin poimijoihin ja pakkaajiin jaetut työntekijät ovat digitalisaation luoman uusfordistisen aikakauden liukuhihnatyöläisiä, jotka on uudella tavalla alistettu koneen valtaan. Alustataloudessa tämä on johtanut liiketoimintamalleihin, jotka perustuvat työn ulkoistamiseen ja sen uutena muotona mikrotyöhön eli lyhyisiin, tosistaan irrallisiin ja satunnaisiin työtehtäviin internetin välityksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että Amazonin työntekijät, joiden työtehtävät on ennalta ohjelmoitu heidän kädessään kantamaansa työnohjauslaitteeseen, ovat tietokoneen ja algoritmien määräämää pakkotahtista työtä tekeviä ihmis koneita, jotka on kytketty Amazonin maailman laajuisen tilausja toimitusjärjestelmän muodostamaan verkotettuun rahantekokoneeseen, joka hankkii miljardeja ei ainoastaan tavaroiden myyntitoiminnalla, vaan myös datalouhinnalla ja myymällä keräämäänsä dataa muille digitaali yrityksille, kuten sen toimintoja edistäville mainostajille. Työnteon näkökulmasta Amazon on muodostunut alustatalouden esikuvaksi siksi, että se on osoittanut, miten digitalisaation avulla on mahdollista ei ainoastaan hävittää perinteiset työehtosopimuksiin perustuvat työsuhteet, vaan myös määritellä uudelleen itse työn käsite. Amazonin teknologiakeskeisessä yritysja liike toimintamallissa ja sen mahdollistamassa äärimmilleen rationalisoidussa ansaintalogiikassa tiivistyy digitaalikapitalismin perusajatus, jonka Bill Gates muotoili jo 1990-luvulla: ”kitkasta vapaa kapitalismi”. 15 Toisin kuin tavanomainen matalapalkkatyö mikrotyö tapahtuu pelkästään verkon välityksellä ja se koostuu äärimmilleen yksinkertaistetuista, pieniin osiin jaetuista ja lyhytkestoisista työtehtävistä, kuten. Samalla kun tämä merkitsee palkkatyön ja yrittäjyyden väliin sijoittuvien itsensä työllistäjien kasvavaa osuutta työvoimasta se tekee vailla ammattija sopimussuojaa toimeentulonsa hankkivan halpatyövoiman käytöstä vakiintuneen käytännön. 44 mainosesitteiden tekstittämisestä, kuvien luokittelusta ja lyhyistä käännöstehtävistä. Tällä tavoin mikrotyö vie loppuun entisen mallisen koulutukseen, ammattitaitoon ja vakiintuneeseen työsuhteeseen perustuvan työn rapautumisen ja romuttaa koko työlainsäädännön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksin valvotun työsuhde järjestelmän siihen kuuluvine työaikaa, työturvaa ja työeläkettä koskevine säädöksineen
TYÖNTEKIJÄT PILVESSÄ Tämä sama Amazonista ja alustataloudesta alkuna saanut työelämän hajoamisprosessi ja sitä vahvistava työsopimusoikeudellisen säätelyn purkaminen, joiden aiheuttamia epävarmoja työllisyyden muotoja kutsutaan esimerkiksi EU-kielenkäytössä häveliäästi ”epätyypillisiksi työsuhteiksi” (määräaikainen, osa-aikaja vuokratyö), jatkuu mas, 1900-l uvun puolivälissä alkaneeseen tuotannon tieto koneistamiseen ja automatisointiin. Tyypillistä tässä kehityksessä on nimenomaan perinteisten työsuhteita koskevien säännösten poistaminen, jota uusliberalistisessa politiikka puheessa kutsutaan puolestaan kauno puheisesti ” jousta voittamiseksi”. Nykyisessä neljännessä vaiheessa kysymyksessä on digitalisointiin ja verkottamiseen perustuva tuotantoa, alihankkijoita ja markkinoita yhdistävien reaaliaikaisten arvonluontiketjujen muodostama tuotantojärjestelmä, jota Saksassa kuvataan innovaatio retoriikkaa ilmentävällä, jo poliittiseksi hokusanaksi muuttuneella termillä ”teollisuus 4.0”. Se mikä digitalisaation luomassa verkkomaailmassa oli alun alkaen ”epätyypillistä” on parhaillaan muuttumassa tyypilliseksi teollisuustyön eri aloilla. 45 työntekijöiden arvonalennusta. Tuotannon lisäksi myös työhönoton digitalisoiminen johtaa siihen, että yhä useammat työnantajat käyttävät, kuten Schwab sanoo, Human Cloud menetelmää ostaessaan ”työntekijö iden nyt myös teollisuustuotannossa. 18 Näiden talouskasvuja vapaakauppaideologiasta lähtöisin olevien, orwellilaisen uuskielen mieleen tuovien termien taakse kätkeytyy tosiasiassa samanlainen toimeentulon pakosta liikkuva, työn perässä vaeltaaa työvoima, kuin nykyisin miljoonien kiinalaisten muodostama siirtotyöläisten joukko, joka työllään pitää yllä Kiinan talou sihmettä. 16 Ajatuksena on, että teollis tumisen historia jakautuu nykyistä edeltävään kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäinen, 1700-luvun alkupuolella alkanut vaihe perustui höyryvoimaan ja tuotannon mekanisointiin, toinen, 1800-luvun lopulla käynnistynyt sähkövoimaan ja liuku hihnatuotantoon ja kolDigitaalikapitalismi merkitsee työajan teknologista tehostamista, työajan pidentämistä työaikaa tiivistämällä.. Meneillään on kehitys, jossa työelämän digitalisointi merkitsee taksi yritys Uberin kaltaista työntekijöiden totaalista alistamista verkon luoman tilausjärjestelmän valtaan. Tähän disruptiiviseen murrokseen työelämässä johtaa Schwabin mukaan kehitteillä oleva, markkinoiden kysynnän ja tarjonnan logiikkaa noudattava On-Demandeli tilauspohjainen talous, jossa työntekijät kaikkien muiden tuotannontekijöiden tavoin tulevat käyttöön vain tarvittaessa samaan tapaan kuin nykyisissä vuokratyö yritysten välittämissä tilapäisissä työsuhteissa, jotka eivät vastaa työlainsäädäntöön ja niitä vastaaviin sopimuksiin perustuvia työehtoja. Erona on vain se, että digitaalista työtä tekevät liikkuvat maailman laajuisessa verkossa, siinä missä siirtotyöläiset muuttavat paikasta toiseen. Saksassa digitalisaation aiheuttamaan teollisuustuotannon rakenne muutokseen viitataan ilmaisulla ”neljäs teollinen vallan kumous”. 17 Ei ainoastaan Saksan teollisuuspiirit, vaan myös Angela Merkelin hallitus on tehnyt ”teollisuus 4.0”-aloitteesta Saksan kilpailu kyvyn avaintekijän ja siksi siitä on tullut poliittisen agendan keskeinen teema, joka on Saksassa jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Tässä suhteessa digitaali kapitalismi merkitsee koko työelämän uberisoimista: verkottuneessa taloudessa jokainen ajaa henkensä pitimiksi oman elämänsä taksia – usein jopa toisena tai kolmantena työnä, kun ensimmäinen ei riitä toimeentuloon. Tämän teollisuustuotannon digitalisointia kokevan vision esittäjän, Davosissa vuosittain kokoontuvan Weltwirtschaftsforumin eli maailman talouseliitin keskusteluja kohtaamis tilaisuuden puheenjohtajan Klaus Schwabin mukaan teknologian kehityksen seurauksena olemme menossa kohti maailmaa, jossa pysyvien työ suhteiden sijasta vallitsevat vaihtuvat, kulloinkin erikseen muodostuvat ”transaktiot” työvoiman ja yritysten välillä. Ajatuksena on, että ei ainoastaan työsuhteet ja työsopimukset ole hävinneet, vaan lisäksi työntekijöistä on tullut ”vapaita agentteja” globaaleilla työmarkkinoilla
Was wird aus der Arbeit im digitalen Kapitalismus. Altenried 2017, 182-183; Fuchs 2016. 23 Marxin ajatuksen lähtökohtana on, että taloudellisessa mielessä työ on kaiken arvon lähde, toisin sanoen koneet sinänsä 46 VIITTEET 1 Ks. 10 Willke 2006, 114-128. 8 Haug 2000, 183; Haug 2003; Haug 2012. 47. 6 Ks. 24 Sama, 351; Marxin työarvoteoriasta digitaalisen työn yhteydessä ks. Butterwegge, Christoph, Lösch, Bettina & Ptak, Ralf (Hrsg.) Neoliberalismus. 17 Ks. esim. 187. Digitalisaation aiheuttama työn ja työsuorituksen fragmentoituminen ja ajasta ja paikasta irtautuminen sekä niiden aiheuttama työprosessien hajautuminen ja työtehtävien hajoaminen toisistaan irrallisiksi osasuorituksiksi vie loppuun liukuhihnasta alkaneen työn osittamisen ja työsuorituksen ajallisen tihentämisen, siis tayloristisen rationalisaation, sillä erotuksella vain, että nyt työntekijät eivät ole enää samassa työ tilassa, eivätkä välttämättä edes tunne toisiaan, vaan ovat eri puolilla maailmaa toisilleen vieraita etätyön suorittajia. Toisin sanoen, viime vuosikymmenen kuluessa työelämän ”joustavoittamisesta” alkanut prekarisaatio jatkuu ja syvenee yhä laajemmassa mitassa: se valtaa alaa yhä uusilla teollisuuden, markkinoinnin, kaupan ja palveluiden aloilla ja lisää työtehtävien pakkotahtisuutta. esim. Analysen und Alternativen. 9 Marx & Engels 1978, 339. 19 Tällaisissa digitalisaatioon perustuvissa ”uuden työn” visiossa korostetaan ”työn humanisointia”, jolla tarkoitetaan työsuoritusten itsenäisyyden, valinnan mahdollisuuksien ja vapauden lisääntymistä. 4 Sama, 136. 5 Sama, 79. 16 Ks. Crowdwork, Digtaler Taylorismus und die Verviefältigung der Arbeit.” Prokla 187. 20 Siten työntekijöistä on tullut kaikkien työ suhdejärjestelmien ulkopuolella olevaa atomisoitunutta ja anonyymiä massaa, jonka elämänsisältönä on työn etsiminen tai tilatuksi tulemisen odottaminen. Huws 2003; Huws 2014; Ehrlich et al. 19 Sama, 74. Sendler 2016, 3-10. Wiesbaden: VS Verlag für Sozialwissenschaften (50-68). 21 TAISTELU TYÖAJASTA ON TAISTELUA LISÄARVOSTA Mihin perustuu digitaalikapitalismin ”saatanallisten myllyjen” ”saatanallisuus”. Todellisuudessa kysymys on työn dehumanisoinnista, mikä merkitsee sitä, että työntekijöistä tehdään tuotantokoneistoon digitaaliteknologialla kytkettyjä, algoritmien, datan ja virtuaalilaitteiden valvomia ja ohjaamia työkoneita, joiden suorittamat työtehtävät noudattavat ennalta laadittua ohjelmaa. Siihen, että digitalisaatio kärjistää työn kapitalistista haltuunottoa alistamalla työnteon ja työajan entistä tiukempaan työnantajan seurantaan ja valvontaan. LÄHTEET Altenried, Moritz (2017) ”Die Plattform als Fabrik. esim. 23 Sama, 145, 175-186, 195, 202-293. Tärkeintä tässä on, että kuten kaikkien tuotanto teknologiaa koskevien uudistusten kohdalla, myös tuotannon digitalisaatio merkitsee taistelua työajasta, taistelua, joka koskee sekä työpäivän todellista pituutta että maksetun työn ja maksamattoman työn eroa. esim. Jg. Frankfurt am Main: Campus Verlag.. esim. 2017 (175-191). 21 Ks. Schwarzbach 2016; Schwarzbach 2017, 63104; Wagner 2017, 59-71. Mittelweg 36 2015; Staab 2016; Prokla 187 2017; Wagner 2017; Zeitschrift marxistische Erneuerung 2015. 18 Schwab 2016, 73-74. Toisin sanoen, kapitalistisessa tuotantotavassa kysymys on aina työn tuottamasta lisä arvosta ja sen tuottamisen tavasta. Tällä tavoin ”kutsuun” perustuvassa taloudessa ”työ suoritusten tarjoajat” eivät ole enää perinteisiä työntekijöitä, vaan ”itsenäisiä palvelunsuorittajia”, jotka suorittavat kulloinkin vaadittavia ”erityistehtäviä”. 25 Sama, 370. Altvater 2008, 67. Fuchs 2014. Arbeit und Wertschöpfung im digitalen Kapitalismus. 12 Nachtwey & Staab 2016, 67-80; Becker 2017, 127-167. 2 Polanyi 2009, 113, 134, 140. esim. 2017. Avainlause tässä suhteessa on Marxin yksinkertainen, mutta seurauksiltaan sekä monitahoinen että kauaskantoinen toteamus: ”Kapitalistinen tuotanto ei ole yksinomaan tavaran tuotantoa, vaan se on olennaisesti lisäarvon tuotantoa.” 22 Yleisessä kielenkäytössä puhutaan tässä yhteydessä arvonluonnista tarkoittaen tuotannossa luotua uutta taloudellista arvoa. Zeitschrift für Kritische Sozialwissenschaft. Die neuen Verwerfungen. Altvater, Elmar (2008) ”Globalisierter Neoliberalismus”. Tässä suhteessa Amazonin poimijoiden ja pakkaajien äärimmilleen kiristetty ja reaaliaikaisesti kontrolloitu työtahti muodostaa esikuvan alustataloudelle ja kehitteillä olevan ”teollisuus 4.0:n” mukaiselle tuotantotoiminalle. Bude, Heinz & Staab, Philipp (Hrsg.) (2016) Kapitalismus und Ungleichheit. 7 Sama, 79, 88. 14 Ks. 22 Marx 2013, 456. 13 Ks. 11 Ks. Marx sen sijaan puhuu työn tuottamasta arvonlisäyksestä (Verwertung), joka on edellytyksenä lisäarvon (Mehrwert) tuottamiselle. esim. palveluksia”. Jaekel 2017. H. Wien: Promedia Verlag. 3 Sama, 129, 135-136. esim. 15 Ks. Marx 2013; Engels 2015. Tämä mahdollistaa työsuoritusten hajottamisen erillisiin työtehtäviin ja projekteihin, joiden toiminta tapahtuu ” virtuaalisissa Cloud-pilviryhmissä”, jotka puolestaan voivat sijaita missä puolilla tahansa maailmassa. Gates 1996, 180-207; Schröter 2015. Becker, Matthias Martin (2017) Automatisierung und Ausbeitung. Matuschek 2016; Staab 2016; Pfeiffer 2016/2017. 20 Ks
(46-53). H. Sendler, Ulrich (2016) ”Einleitung”. Hamburg: Argument Verlag. Huws, Ursula (2014) Labor in the Global Digital Economy. Wiesbaden: Springer. Engels, Friedrich (2015 [1845]) Työväenluokan asema Englannissa. Analysen zur Produktionsweise, Arbeit, Sexualität, Krieg und Hegemonie. Jg. Wegweiser im Zeitalter einer expandierenden Digitalsphäre und künstlicher Intelligenz. 2, 2000 (183-203). Fuchs, Christian (2016) ”Digitale Arbeit und Imperialismus”. Zeitschrift des Hamburger Instituts für Sozialforschung. Siten digitaali kapitalismissa pätee yhä edelleen se, että tuotannon lisäys merkitsee työn voimaperäistämistä, mikä puolestaan merkitsee työsuoritukseen kuluvan työajan tehostamista sen tiivistämisen ja tihentämisen avulla. Polanyi, Karl (2009 [1944]) Suuri murros. Schröter, Jens (2015) ”The Internet and Frictionless Capitalism”. Tämä merkitsee toisaalta taistelua työpäivän pituudesta eli kokonaistyöajasta (lakisääteinen normaali työaika ja ylityötunnit), toisaalta siitä ajasta, jonka työntekijä käyttää oman elantonsa tuottamiseen (työpalkka) ja siitä ajasta, joka työsDaum, Timo (2017) Das Kapital sind wir. Jg. Sendler, Ulrich (Hrsg.) (2016) Industrie 4.0 grenzenlos. Fuchs, Christian (2014) Digital Labour und Karl Marx. Fuchs, Christian, Mosco, Vincent (eds.) (2015) Marx in the Age of Digital Capitalism. 3_2016. Tässä suhteessa digitalisoitu työ vastaa työtä Marxin aikana, jolloin työajan lakisääteinen lyhentäminen kahdeksaan tuntiin ”pakotti työläisen niin paljon enentämään työtään samassa ajassa, jännittämään työvoimaansa, täyttämään työajan huokoset, ts. Arbeit und Wertschöpfung im digitalen Kapitalismus. 187. Juuri tässä suhteessa tulee esille digitaali kapitalismin varsinainen erityisyys: se merkitsee työajan teknologista tehostamista, työajan pidentämistä työaikaa tiivistämällä. Schwab, Klaus (2016) Die Vierte Industrielle Revolution. H. H. Kuten edellä kävi ilmi, Polanyille teollisen vallankumouksen luomat ”saatanalliset myllyt” merkitsivät koneteollisuutta ja tavaramarkkinoita, jotka alistivat ihmiset ja luonnonvarat ”tavarakuvitelman” valtaan. Prokla 187. Hamburg: Argument Verlag. Jg. Matuschek, Ingo (2016) ”Industrie 4.0, Arbeit 4.0 – Gesellschaft 4.0?” Stary, Patrick (Hrsg.) Digitalisierung der Arbeit, Arbeit 4.0, Sharing Economy und Plattform-Kooperativismus. 2017. Toisin sanoen, myöskään digitaalikapitalismissa työsuorituksen tuottama palkka ei nouse samassa suhteessa kuin tuottavuus lisääntyy. Frankfurt am Main: Campus Verlag.. Zeitschrift für Kritische Sozialwissenschaft. München: Pantheon Verlag. Osa 2. H. Gates, Bill (1996) The Road Ahead. Tällaisessa puheessahan unohdetaan aina elävän ihmistyön osuus taloudellisen arvon luomisessa ja joudutaan siihen utopistiseen ajatukseen, että uusi teknologia johtaa lopulta siihen, että tulevaisuudessa talouskasvun luomiseksi ei enää tarvita ihmisiä eikä ihmis työtä lainkaan, vaan koneet tuottavat kaiken. 2017 (193-211). Marxin mukaan työn arvon mitta on aika, se työaika, jonka työntekijä käyttää tuotteen valmistamiseen. The Cybertariat Comes of Age New York: Monthly Review Press. Frankfurt am Main: Campus Verlag (63-93). Aikakautemme poliittiset ja taloudelliset juuret. Arbeit und Wertschöpfung im digitalen Kapitalismus. digitalisoiminen ja verkottaminen on tehnyt mahdolliseksi. 54. Jg. Nykyinen digitaalikapitalismi merkitsee kapitalismin perusperiaatteen – kapitalismin välttämättömänä edellytyksenä olevan lisäarvon tuottamisen – laajentamista yhä uusille alueille ilman, että utopistien haaveilema ihmisen vapauttaminen työstä tulee yhtään lähemmäksi. Dezember 2015/Januar 2016 (3-13). Arbeitswelt 4.0. Marxistische Blätter. Dezember 2015/Januar 2016. Poliittisen taloustieteen arvostelua. Schwarzbach, Marcus (2016) ”Die modernen Clickarbeiter”. H. H. Bude, Heinz & Staab, Philipp (Hrsg.) (2016) Kapitalismus und Ungleichheit. tiivistämään työtään, että se käy mahdolliseksi vain lyhyempänä työpäivänä”. Sillä erotuksella vain, että uusi teknologia sitoo työntekijät entistä tiukemmin työja tuotanto välineisiin, koko siihen globaaliin tuotantokoneistoon, jonka työn ja tuotannon eivät luo taloudellista arvoa ja talouskasvua, vaan ne tuottavat arvon lisäystä vain työn tuottaman arvon kautta. New York: Monthly Review Press. H. Samalla tämä merkitsee myös sitä, että koska kokonaistyöajan pidentämisellä on aina omat rajansa, myös digitaalikapitalismi vaatii sen työajan osuuden pidentämistä, joka kuluu lisäarvon tuottamiseen ja vastaavasti sen työajan osuuden lyhentämistä, joka kuluu työntekijän elämän ylläpitämiseen. Haug, Wolfgang Fritz (2012) Hightech-Kapitalismus in der Großen Krise. Marxistische Blätter. Zeitschrift des Hamburger Instituts für Sozialforschung.24. Tässä katsannossa kapitalistinen tuotantotapa merkitsee aina taistelua työajasta. Willke, Gerhard (2006) Kapitalismus. . Kuten Marx sanoo, ”kone ei luo mitään arvoa, vaan siirtää arvonsa siihen tuotteeseen, jonka valmistamista se palvelee,” 24 toisin sanoen, koneet luovan arvoa vain silloin kun ne ovat osana ihmistyötä. 47 sä kuluu lisäarvon tuottamiseen. Haug, Wolfgang Fritz (2003) High-Tech-Kapitalismus. New York: Penguin Books. 6. 54. Dezember 2015/Januar 2016 (14-36). Mittelweg 36. Arbeitswelt 4.0. Jg. 187. Prokla 187. New York & London: Routledge. Karl Marx ja Friedrich Engels. Hamburg: Edition Nautilus. Jg. 24. Rosa-Luxenburg-Stiftung (23-38). Zeitschrift des Hamburger Instituts für Sozialforschung.24. Valitut teokset. Neue Verwundbarkeit und Abwertungsprozesse in der Industriearbeit”. 47. Zeitschrift für Philosophie und Sozialwissenschaften. Helsinki: Into. Huws, Ursula (2003) The Making of a Cybertariat. Zur Kritik der Digitalen Ökonomie. Jaekel, Michael (2017) Die Macht der digitalen Plattformen. Tampere: Vastapaino. Staab, Philipp (2016) ”The Next Great Transformation”. Nachtwey, Oliver & Philipp, Staab (2016) ”Die Avantgarde des digitalen Kapitalismus”. 47. Virtual Work in a Real World. Ehrlich, Martin, Engel, Thomas, Manfred Füchtenkötter & Ibrahim, Walid (2017) ”Digitale Prekarisierung. Pfeiffer, Sabine (2016) ”Warum reden wir eigentlich über Industrie 4.0?” Mittelweg 36. 6. Marx, Karl (2013 [1867]) Pääoma. Jg. 25 Johtopäätöksenä siis on, että kaikki edellä kuvatut teknologiset keinot, jotka liittyvät Amazonin äärimmilleen rationalisoituun työvoiman käyttöön ja ”teollisuus 4.0”-tuotantotavalle ominaiseen tuottavuuden lisäämiseen perustuvat samanlaiseen työn tehostamiseen kuin jo Marxin aikana. Mittelweg 36. Perinteisten teollisuuden työkoneiden tavoin digitalisaation mahdollistama uusi tuotantoteknologia ei siis merkitse työajan lyhentämistä, vaan jokaisen aikayksikön mahdollisimman pitkälle menevää tihentämistä. Marx, Karl & Engels, Friedrich (1978 [1848]) Kommunistisen puolueen manifesti. (27-37). Berlin & Heidelberg: Springer (3-17). Zeitschrift für Kritische Sozialwissenschaft. Tämä on tärkeätä todeta, muuten joudutaan siihen vallalla olevaan teknologiaa mystifioivaan käsitykseen, että tietokoneja digitaaliteknologia sinänsä luo talouskasvua. Jg. Moskova: Progress. 6. Haug, Wolfgang Fritz (2000) ” ‘General intellect’ ” und Massenintellektualität.” Das Argument. Pääoman tuotantoprosessi. 3_2016. Leiden & Boston: Brill (133-150). Helsini: TA-Tieto. 42. I osa. Die neuen Verwerfungen. H
48 Goethen puutarhatalo.
Luther kuvaili ylösnousemusta, tulee armas viimeinen päivä, lieber jüngste Tag. Ehkei ihan naulannut, olisihan siinä tullut suntio huutamaan. Tulisiko kokea puistatusta tai katsella näkemääni ironisesti. Kyseessä on arkkitehti Hermann Gieslerin luomus. Taatusti oli myös väkeä, joka juuri tämän nähdessään tunsi itsensä suureksi. Sanotaan, että tarkoitus oli saada ihminen tuntemaan itsensä pieneksi. TEKSTI JA KUVAT HANNU NIKL ANDER Tosi elämä menettää usein loistettaan siinä määrin, että sitä täytyy ehostaa fiktion vernissalla.. Suomessa on poliittisen korrektisti ruvettu välttelemään sanaa uskon puhdistus. Riemukas suurkaupungista pääsy, berliner Luftia on jo nuuhkittu. Minulle on epäselvää, mikä metropoleissa viehättää. Jos vastaantulijat tietävät minun yksityiselämäni, niin se on vähäinen hinta siitä ilosta, että minäkin tiedän heidän asiansa. Juna seisahtuu Wittenbergissä. Ja mitä Saksan kansallissosialismiin tulee, hämmästyttää kuinka lyhyestä ilmiöstä sentään oli kyse, 1933–1945, kaksi suomalaista presidenttikautta. Nykyään paikan nimi on Weimarplatz ja siihen sisältyy monenlaista toimintaa – myös kauppakeskus. Ei loputonta vastaantulijoiden väistelyä, ei liikennevaloihin pysähtelyä, vaan aukinainen Eisenbahn ulos urbaanista ahtaudesta, puut, pellot, ratapihat, vaunujonot, yksinäiset, tehtäväänsä odottavat veturit. Niiden huomaamattomuuteen väljähtyy kadunmieheksi. Juna lähtee, mutta mielestä ei lähde anekdootti. Siis mitä fasistisin teos, jo nimen alkuosa Gau siitä kertoo. Työ aloitettiin vuonna 1937 ja saatiin valmiiksi sodan alussa. Toki islannissa on siðaskipti, virossa usupuhastus ja saamessa oskkubuhtástus. 49 Haudan äärellä seisoo enkeli, joka kutsuu sanomalla: Doctor Martine! Osasipas taivuttaa latinaa vokatiivissa, Luther miettii ja ihmettelee, että on nyt taivaassa, vaikka saattoihan sitä odottaa. En osaa. Jättikö pöydälle vai ilmoitustaululle (oliko niitä silloin?). Saksan radanvarsilta Reformaatiota, kansallissosialismin arkkitehtuuria, Goethea, Schilleriä, kirkonmenoja, kuohuniiniä.. Ei se nykykielessäkään ole paikannimistä kadonnut. Mutta kuinka ihmeessä täällä ovat myös Tuo ja Tuo. Vanha sana itsessään on neutraali, tienoo, seutu, mutta natsihallinnon suosima ilmaus. Tässä edellytetään tunteiden heräävän. Veturin kylkeen on virallisesti maalattu teksti Die Reformation 500 Jahre. Samoin voivat vaikuttaa vuoret ja tähtitaivas. Wittenbergissä Lutherin sanotaan naulanneen anekauppaa moittineet teesit linnankirkon oveen. Alkuteksti kuuluu: ”Wenn das Geld / in Kasten klingt, / die Seele / aus dem Feuer springt.” Kun raha kirstuun kilisee, sielu tulesta pinkaisee. SACHSEN-ANHALT Nyt otetaan reformaatiosta ilo irti. Kyllä tämä estetiikka sentään voittaa suomalaisten kirkonkylien kolmikerroksiset vaaleanharmaat elementtitalot ja kauppakeskukset. Jykevää arkkitehtuuria uusklassismin ja kansallisromantiikan väliltä. Maaseudulla ja pikkukaupungeissa on miellyttävää johonkin kuuluminen. THÜRINGEN Weimarin asemalta astelen alamäkeä Carl-August Alleeta, tulen Gauforumille. Myöhemmin hämmästyttää, mikseivät täällä olekaan Se ja Se. Se pääsi BRANDENBURG Berlin Hauptbahnhof, juna lähtee. Ajatelkaamme, että keväällä 2018 olisi toinen maailmansota päättynyt ja natsismi loppunut. Anekaupasta on paljon puhuttu, tunnettuja säkeitä myöten
Missä tahansa näytelmässä on paras kohta alkupuolella. Nelinäytöksisessä oopperassa naispääosaa edustava Desdemona saa suunsa auki vasta ensimmäisen näytöksen lopulla. Tuskin oli väkeä, joka ei mitenkään pannut merkille koko Hitlerin aikaa. Sittemmin sain kuulla Goethestä usein erään sukulaisen antroposofisena tulkintana. Luettua tuli nuorukaisena myös – tällä kertaa Ludwig van Beethovenin musiikin innoittamana Goethen Egmont. Värioppi on jo vanhanaikaista fysiikkaa, mutta hän oli erinomainen muihin kulttuureihin perehdyttäjä. Paras näyttämösovellus on Jules Massenet’n saman niminen ooppera. Kun ei asia etene, Werther ampuu itsensä. Läpi murtoteos oli Die Leiden des jungen Werthers, Nuoren Wertherin kärsimykset vuonna 1774. Loppu on loistavaa kaksoisvallan kuvausta. Toinen, vuotta myöhemmin, oli Charles Gounod’n Faust. Mutta tokko se oli niin kaiken läpäisevää, kuin myöhempi massakulttuuri antaa ymmärtää. Päällikkö ei tee mitään vastaanottovalmistelujen ko platoniseksi samaan aikaan, kun Ranskan rokokoo tuottaa huomattavan lihallisia lemmenkuvauksia, kuten kahdeksan vuotta myöhemmin ilmestynyt Choderlos de Laclosin Les liasons dangereuses, Vaarallisia suhteita. Kun päällikölle ilmoitetaan Venetsian lähettilään saapumisesta, tällä ei ole muuta sanottavaa, kuin Bene sta, Hyvä on. He pukeutuivat Werther-asuun, saappaisiin, siniseen takkiin ja kellanruskeisiin housuihin, käyttäytyivät yltiöromanttisesti ja aikansa saapasteltuaan ampuivat itsensä. Tämä on jättänyt kokeneen Jagon vänrikiksi ja ylentänyt hänen ohitseen kapteeniksi Cassion. Sitä käyttää hyväkseen manipulaattori Jago, oikeastaan päähenkilö, ainoa joka näkee kokonaiskuvan. Pariskunta laulaa rakkaudestaan koko ajan imperfektissä, kuinka se kerran alkoi. Otellossa silloin, kun Jago ja Otello näkevät Desdemonan ja Cassion keskustelevan, ja Jago sanoo: ”Ciò m’accora”, ”Tuo surettaa minua.” Otello rupeaa kyselemään, ai kuinka niin, ja Jago vastaa, että ei se nyt niin tärkeää ole, muuten vain ajattelin ääneen. Hakisiko nykyaika Wertherille lähestymiskieltoa. Silloinkin on avausrepliikki: ”Mio superbo gerrier”, Uljas soturini. Hän syntyi Frankfurt am Mainissa vuonna 1749 ja kuoli Weimarissa vuonna 1832. Mutta auta armias, kun Werther löytää Macphersonin Ossianin laulut! Hän rupeaa pateettiseksi, kulkee hiukset sekaisin, käy liian usein ja unohtelee talvella ulko-ovet auki. Ensin Werther on niin mukava Charlotten juristi-isän alainen ja kertoo Homeroon sankareista. Ohjaus on nykysaksalaisen maneerin mukaan modernisoiva. Ei Weimaria ilman Goetheä. Juuri Goethe teki William Shakespearesta eurooppalaisesti tunnetun. Teos kuvaa, kuinka ystävällinen tuttavuus muuttuu hankalaksi saadessaan eroottisen halun piirteitä. Ei kysy Shakespeare, ei Boito, ei edes Verdi, mutta Niklander kysyy: minkä takia Jagoa alun perin kohdeltiin kaltoin. Goethen Faust on mittava näytelmä, jossa haetaan villakoiran ydintä. Goethe Museumissa viivyn pitkään, näen jopa Werther-asun. Otello on niin henkilökohtaisten huolten ruhjoma, ettei pysty hoitamaan tehtäviään. Mitä kaikkea ehtikään lyhyessä ajassa tapahtua. Verdi ja libretisti Arrigo Boito onnistuivat luomaan jäntevämmän näytelmän kuin valtaan 12 vuotta sitten, niin äskettäin kuin talvella 2006. Kiintoisaa olisi, jos joku valitsisi Albertin, Charlotten tulevan miehen, kannan. Ja nyt huomaan, että Deutsches Nationaltheaterissa menee Giuseppe Verdin ooppera Otello. GOETHEN YSTÄVÄTTÄREN ja ihastuksen rouva von Steinin taloon ei pääse, sitä korjataan. Jago vihaa esimiestään Otelloa. 50 Shakespearen Othello tuomalla Shakespearea seuranneiden vuosisatojen lisätietoa etenkin psykologiasta. Nimihenkilö sai jäljittelijöitä tosielämässä, nuorukaisia, joille feodalismi ei suonut mahdollisuuksia. Sää on kaunis, kävelen kohti Goethen Gartenhausia pienen Ilm-joen taakse. Onko ällistyttävää, että hän katkeroituu. Rikos on siitetty, ja kannattaa muistaa, että Otello on helppo uhri mustasukkaisuudelle: vaimoa vanhempi nousukas, muukalainen, joka entisen jättäen on ansioillaan päässyt Venetsian piireihin. Goethen ansioihin kuuluu monipuolisuus. Talon seinään on kirjoitettu Jo hann Wolfgang von Goethen ajatelma: ”Das wirkliche Leben verliert oft dergestallt seinen Glanz, daß man es manchmal mit dem Firnis der Fiktion wieder auffrischen muss.” Tosi elämä menettää usein loistettaan siinä määrin, että sitä täytyy ehostaa fiktion vernissalla. Goethen alter ego, lakitieteen ylioppilas ja harjoittelija Werther saapuu Wetzlariin ja rakastuu jo kihlattuun Charlotteen. Ja mitä ei ehtinyt. Sopii miettiä Desdemonan ja hänen isänsä parhaan kaverin Otellon suhdetta. Goethen eroottinen kirjeromaani jää melJälleenrakennettu Frauenkirche Dresdenissä Tokko Hitlerin aika oli niin kaiken läpäisevää, kuin myöhempi massakulttuuri antaa ymmärtää.. Puolet ajasta sodittiin, se on poikkeustilaa missä tahansa yhteiskuntajärjestelmässä. Ensi kosketukseni oopperaan sain kansakoululaisena, isä vei katsomaan Leevi Made tojan Pohjalaisia, parasta mahdollista vastaalkajan teosta. Nuoren Wertherin kärsimykset oli Sturm und Drang -suunnan pääteos. Teos on saanut teatteritulkintoja myös Charlotten kannalta nähtynä. AAMULLA VILKAISEN Zur Sonne -hotellin ikkunasta. Ikäero on huomattava, Otellon mustasukkainen valmius on rakenteellista ja loogista. Salaneuvoksen asemaan nähden talo on vaatimaton. Venetsian valtapiireihin ja maantieteellisesti Kyprokseen sijoittuva tarina on sen verran vanha, että anakronismi toimii. Esitys oli pitkä, mutta punaisessa viitassaan touhuava Mefistofeles sekä eri hornan henkien vilinä kiehtoivat seuraamaan. Ehkä pianonsoitto, oluthumala ja orgasmi tuntuivat samalta kuin muuallakin, ja tuskin säätiedotukset olivat poliittisesti vääristeltyjä
Moni säveltäjä olisi laatinut loppupuolelle Otellon suuren aarian. Ja huomio, että Desdemona oli Pia creatura nata sotto maligna stella, Hurskas olento syntynyt pahan tähden alla. Valistusmies sympatisoi alankomaalaisia. Schiller oli Goethen ystävä ja työ toveri, dramaatikkona selvästi parempi, mutta menestykseltään heikompi, ikuinen kakkonen, joskin erittäin hyvä kakkonen. Asemansa menettäneen soturin turhautuminen, Niun mi tema, Ei kukaan pelkää minua. EI GOETHEÄ ILMAN SCHILLERIÄ. Lopussa, kun hän on surmannut Desdemonan ja saa liian myöhään tietää totuuden, kamppailee kaksi piirrettä. Etenkin kun tutustuin siihen niin ikään Verdin oopperana. Muu upseeristo pärjää ilman Otelloa. Don Carlos kannattaa lukea samoihin aikoihin Egmontin kanssa, kumpikin liittyy Alankomaiden vapaussotaan. Lempikohde oli Buchenwald Weimarin luoteislaidalla. Surkeudessa ei Schiller elänyt, kotimuseona toimiva patriisitalo antaa hyvän kuvan 1700-luvun lopulta. Rosvot innosti, mutta nuoruuteni hurja juttu oli Don Carlos. 51 Jälleenrakennettu Frauenkirche Dresdenissä eteen, mutta silti ne saadaan toimeksi. Otello on sisäisesti rikki, ei hänestä ole suuren aarian laulajaksi. Filipin ääritaantumukselliseen hoviin saapuu Alankomaissa asioita hoitanut markiisi Posa. Silti: niukemmin tekstiä, harvemmin kunnianosoituksia, vähemmän naisia, kitsaammin rahaa, lyhyempi ikä. Pyökkimetsä sai puolitoista vuosisataa myöhemmin ikävän maineen Jälleenrakennettu Frauenkirche Dresdenissä Das Gauforum Weimarissa. Hän toivoo apua nuoresta ystävästään Carlosta, joka pian tunnustaa: ”Minä lemmin äitiäni.” Posa huomaa tulleensa toimittamaan aika epäkiitollista tehtävää, eikä asetelmasta seuraa kellekään hyvää. Verdillä oli enemmän psykologista silmää. Goethe ja Schiller tekivät kernaasti kävelyretkiä. Viisissätoista luin Friedrich von Schillerin (1759–1805) näytelmät. Espanjan Filip II on poliittisista syistä nainut pojalleen Carlolle varatun morsiamen
1970-luvulla spekuloitiin, että reaalisosialismin maista sosialistinen Suomi muistuttaisi eniten DDR:ää. Ihmettelen suomalaista suku puolineutraaliuden vimmaa laatia uusia pallopäisiä liikennemerkkihahmoja. Kovin aggressiiviselta ei barokkilinna näytä. Miksi Dresden piti tuhota. Saksassa pelätään herkkähipiäisesti uhriutumista. 52 fasistien keskitysleirinä. Sen haikea tunnusmelodia soi kuin kuolevan DDR:n surumarssi Suomenkin television Pikkukakkosessa. Lukua on hankala laskea, kaupungin polttanut tulimyrsky (Feuersturm) tuhkasi ruumiit. DDR:n television lastenohjelmissa nukke esiintyi nimellä Unser Sandmännchen. Vain joitakin mainitakseni: Bach (useita), Herder, Hummel, Liszt, Nietzsche. OTAN ROTKÄPPCHENKUOHUVIINIÄ. Saksalaisten moraalin luhistamiseksi; länsiliittoutuneiden vaivoiksi saapuvien pakolaisten eliminoimiseksi; näytöksenä Neuvostoliitolle. Ei ihme, että paikka tuli tunnetuksi gruusialaisen Vano Muradelin laulusta Buchenwaldin hälytys (Buhenvaldskij nadat). Iso osa uhreista oli papereitta saapuneita pakolaisia, jotka kyllä katosivat sodassa, mutta katosivatko juuri Dresdenissä. Jäätelö koostuu omenakastikkeesta, vaniljasta ja suklaasta. Anglosaksien lentohyökkäykset helmikuun puolivälissä 1945 ovat historian päätapahtuma kaupungissa, jonka kolmikymmenvuotinen sota jätti rauhaan. Jopa DDR:n aikaisia tuhosta kertovia muistomerkkejä on poistettu. Damnatio memoriæ on ollut tehokas, ja nöyristelyllään Saksan johto tarjoaa vettä myllyyn äärioikeistolle, joka käyttää hyväkseen Dresdenin kärsimyksiä. Välillä on hyvä poiketa kahvilassa ja syödä Goethe und Schiller Eis. Tuhot olivat valtavat niin inhimillisesti kuin aineellisesti. Ehkä DDR olikin edelläkävijä. Suunnitelmallisuudessaan pommitukset täyttävät sotarikoksen tunnusmerkit. Mutta kansanliike voitti, Ampellmann säilyi ja jopa paikoitellen levisi länteen. Vuonna 2004 otettiin käyttöön Ampellfrau, vastaava reipas naishahmo. Tämän päälle kirkkokahvi maittaa nurkan takana, Schwartzwälderkuchen siihen mukaan. Ja kun punavihervasemmisto puuhastelee eri lajin liberaaliuksien kanssa ja pahimmassa tapauksessa koplaa yhteen demokratian ja markkinatalouden hyödyttäen tahattomasti uusliberalismia, ei kannata hirmuisesti ihmetellä, miksi Alternative für Deutschland -puolueen suosio kasvaa ja työväki vieraantuu vasemmistosta. Vähitellen yhä isompi osa vangeista oli neuvostoliittolaisia. Lapsena sain isän DDR-Kulturzentrumista hakemia postikortteja, yhdessä oli Zwinger ja kerrottiin, kuinka sodassa vaurioitunut rakennus korjattiin ja toimii taidemuseona. Ei erityisen kallista. Selviytyjiin kuuluu Der Sandmann, Nukkumatti. Uuden materiaalin keskellä on soveltuvin osin käytetty alkuperäisiä ehjiksi jääneitä, mustuneita kiviä. Eikö olisi hauskempi saksalaiseen tapaan korostaa sukupuolia, kunhan hahmot esiintyvät oikeudenmukaisessa suhteessa. Kirkko tuhoutui pommituksessa ja oli vuosikymmeniä rauniona, sodanvastaisena muistomerkkinä. Paikka on komea, valoisaa varhaisrokokoota edustava Frauenkirche. Jena jää välietapiksi. Kun tapahtui Wiedervereinigung, Saksojen jälleenyhdistyminen tai Wende, käänne, se oli monille Anschluss, pakkoliitos. ?. Kylmä sota oli suunnitteilla liittolaisuuden yhä jatkuessa, kaavailipa Winston Churchill hyökkäystä Neuvostoliittoon. LUTERILAISET, tai kuten saksalainen sanoo evankeliset, kirkonmenot alkavat. Lyhtymies seisoo punaisena ylipääsyä odottaen tai vihreänä reippaasti katua ylittäen. Saksan Demokraattinen Tasavalta (DDR) tuomitsi brittien terrorihyökkäykset, mutta Saksojen yhdistyttyä on sävyä lievennetty, kuten länsipuolella tehtiin kylmän sodan aikana. Viehättää luterilaisuuden rationaalisuus, saarna on selkeää teologiaa vailla joutavaa henkistymistä. Tietysti DDR oli urkintavaltio, kuten on voittajien taholta uutterasti jaksettu muistuttaa. Weimar jää mieleen leppoisana, sivisty neenä kaupunkina, jossa kaikkialle jaksaa kävellä. Samaan suuntaan ollaan menossa lännessä tiedustelu lakeineen, valvontakameroineen, tunnusnumeroineen, trollihysterioineen ja terroristipelkoineen. Alkujaan se aiottiin saksalaisille poliittisille vastustajille, kuten Saksan kommunistisen puolueen puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Ernst Thälmann, joka surmattiin siellä vuonna 1944. Kun harpin ja vasaran tie päättyi, katkesi kehitys voltairelaisesta Fredrik Suuresta Hegelin kautta Marxiin ja Brechtiin. Taustaltaan luterilainen korkean koulutuksen maa, jolla oli parlamentaarisia perinteitä. Ulkoa näkee erikoisen seikan, vaalea kirkko on täplikäs kuin dalmatiankoira. Se ei ole Jenan vika. Tuhoamalla Dresden vähennettiin itävyöhykkeen resursseja. Asiaa ei yhtään helpota, että melkoinen osa vasemmistoa EU:n takuumiehinä yhä haikailee unionin muokkaamista sisältäpäin. Kuolonuhrien määrän arviot vaihtelevat 25 000 ja 200 000 välillä. On outoa selittää palopommien surmaamien omaisille, etteivät vainajat olleet uhreja siksi, että Saksa aloitti II maailmansodan. Toimivia itä ratkaisuja alasajettiin. JUNA VIE HALKI kukkuloiden Jenaan. Saksin pääkaupungilla on tuhojen jälkeenkin paljon annettavaa. Der Gott ist uns ein festes Burg. Tosin saksalaiset ovat valuutanvaihdosta seuranneen hinnannousun jälkeen keksineet eurolle kalleuteen viittaavan pilkkanimen Teuro. Länsimielinen johto ei tee pommituksista numeroa, eihän paha voi tulla lännestä. Viliseekö Suomen suojateillä androgyynejä. KÄYN BAUHAUSKOULUKUNNAN arkkitehtuurimuseossa. Takana kohoaa Zwinger, linnoitus, sananmukaisesti pakottaja. Kysymystä voisiko DDR jatkaa saksankielisenä itsenäisenä valtiona Itä vallan tapaan – Republik Preußen und Sachsen – ei juuri käsitelty. SACHSEN Rahtiraitiovaunu ajaa vallihaudan reunaa. Avajais jumalanpalveluksessa oli sovinto hengessä läsnä elossa olleita Britannian kuninkaallisten ilmavoimien lentäjiä. Pommitukset kohdistettiin vailla merkittäviä sotilaskohteita olevaan Dresdeniin, jossa oli sitäkin enemmän pakolaisia ja sotavankeja. Puna hilkka on mullistuksista selviytynyt DDR:läinen tuote, joihin kuuluu suojateitä osoittava Ampellmann. Jalankulkijavalo aiottiin korvata länsistandardilla. Syön tuoreena paistettua sillifilettä. Merkkihenkilöitä Weimarissa on vaikuttanut siinä määrin, että voisivat jäätelönmaut loppua. Tuhoutuihan Dresden (ja Hampuri) nimenomaan NATO-liittolaisten toimesta, ja sen muisteleminen on atlantistisen tabun vastaista. Vanhan yliopistokaupungin nimestä tulee mieleen henkilönnimi Carl Zeiß, optiikan kehittäjä ja alan liikemies. Saksojen yhdistämisen jälkeen se sittenkin rakennettiin uudelleen. Kuinka sanoisin, ei oikein minun makuuni, aber etwas sehr interessantes. Jossain välissä Nukku matti nähtiin stalinistisena pakko nukuttajana, joka tahdottiin siivota ohjelmistosta, mutta sittemmin on konseptia jatkettu yhdistyneessä Saksassa. Onko äärioikeiston suurin poliittinen merkitys toistaiseksi siinä, että EU:ta on yhä hankalampi arvostella vasemmalta joutumatta leimatuksi äärioikeistolaiseksi
He perustivat oman teatterin ja antoivat sille nimen Za. Helppo unohtaa, näyttelijä on ihminen, ruumis hänen työ kalunsa, jolla pitäisi sanoa jotakin kiellettyä, puhumatta, olemalla ruumiillaan läsnä. Pieni teatteri toimii Hermannin kaupunginosassa pienteollisuusalueen laidalla, anonyymiltä näyttävän rakennuksen pohjakerroksessa, voisi sanoa kellarissa, joka aiemmin on ollut, kenties… varastona. Järkiperäisyydestä tulee este irtautua irrationaalisuuden labyrintistä, koska se kantaa sitä mukanaan. Epätoivoinen joutuu tilaan, josta ei selviä puhtaalla omallatunnolla, kunnialla, kuten ennen oli tapana sanoa. Venäjän ja Suomen teatteritaiteen opiskelijat kohtaavat toisinaan Venäjän näyttämötaiteen opinahjoissa ja ryhtyvät tekemään teatteria yhdessä. Valtteri Simonen tuntuu etsivän sellaista, sanomatonta, tauoilla, vaikenemalla; selkeät, pelkistetyt lauseet onnistuvat korostamaan vaikeutta ymmärtää omaa itseä, toista, toisen ymmärtämättömyyttä ja kontekstia ylipäätään. Zan ohjelmisto kertoo jotakin teatterin omalaatuisesta luonteesta. Näkee mitä näyttämö herättää… harharetkiä. Pietarissa lisää ja Syktyvkarissa, Saratovissa, Novosibirskissa, Vladivostokissa ja Dagestanissa ja, ja… Isoja, komeita, rumia, pieniä ja vaatimattomia. Siis aivan nurkan takana, kielen erottaman päässä. He perustivat oman teatterin ja antoivat sille nimen Za. Yritykset ymmärtää toista henkilöä kilpistyvät mahdottomuuteen ymmärtää itseään. Elämä oravanpyörässä uuvuttaa, ja sen tajuaminen tekee uupuneesta epätoivoisen. Umpikujaan näkyy taivas, yleensä sateisen harmaa, cul-de-sac on pimeä, valoton, jossa voi kohdata kohtalotoverin, toisen pikkuporvarilliseen epätoivoon vajonneen eläimen. Yksinpuhelun tai kahden rinnakkaisen yksinpuhelun muoto rajoittaa ja samalla avaa näköalan sisäänpäin, ihmisen henkilökohtaiseen maailmaan, mahdollisuuden psykologiseen sektioon, omien, välillä sameiden, alitajuisten tilojen esiintuomiseen, sielunliikkeiden törmäyksiin arjen asioihin, ja noiden vaikeasti, välillä vaikenemalla sanottujen mahdottomuuksien tarkasteluun. TEATTERI ZA EI OLE KAUPALLINEN YRITYS. Se ei ole julkisuudessa tunnettu. Ajatuskaavojen samuus kohtaa erilaisissa henkilöissä, erilaisuuden samuudessa. Za-teatterin näyttämötulkinta vie katsojan etsimään esikuvia taiteestako. Teatr Za B ERGER Martti Berger on helsinkiläinen kustantaja ja kääntäjä. Valtteri ja Elena lennähtivät kuin voikukan siemenet Helsinkiin. Kokeilevien tekijöiden haastavia rakennelmia. Paikalle ei ole helppo löytää, vaikka tähän teatteriin on helppo mennä, kun kerran on käynyt, katsomassa. Elena Spirina on maanisen vahva yksinpuhuja; arkikielen toistuva pyörre nostaa merkityksestä puutteellisen, sisäisen kielen luonnonvoimaksi, trombiksi, jossa kiertävä aines muuttuu muuksi. KORKEINTAAN KAKSI NÄYTTELIJÄÄ tai monologi. Elena Spirina ja Valtteri Simonen opiskelivat yhdessä pietarilaisessa teatterikorkeakoulussa näyttelijälinjalla, muuttivat valmistuttuaan Helsinkiin vuonna Helsinkiin 2001 ja perustivat oman teatterin vuonna 2015. Tämä on arvailua, katsojan omien mielihalujen mukaista. Beckett on jotain aivan muuta ja myös Harold Pinter, Dario Fo. Kun tuulee, siemenet lentelevät yli rajojen. Tunteeton ajatus harhaili, tuntematon hyönteinen. TEATR ZA Perustettu 2015 Helsingissä, osoite Hämeentie 103 (Haukilahdenkatu 2 D), Hermanni, näyttelijät Valtteri Simonen, Elena Spirina.. Psykologisia pienoisnäytelmiä. Siis asiaan. Pinnalla pysyy vain toisia polkemalla. Valtteri ja Elena lennähtivät kuin voikukan siemenet Helsinkiin. Umpikujan pätkiä löytyy Pasternakin nuoruudesta ja Naboko vin vanhuudesta. Monologinäytelmä Pallosalama Dzhinnistanista, jossa ohjaaja pohtii elämänsä ja teatterin muutoksia, MoskovaPetuški, monologi Hän, joka astui rajan taa ja viimeisimpänä Tennessee Williamsin Näytelmä kahdelle näyttelijälle (alun perin Out Cry – Huuto), jossa näyttelijä sisarukset – ehkä saman persoonan eri puolet – on liian erilaisina eristetty teatteri seurueestaan yksinäisyyteen. Modigliani, Francis Bacon, Henry Moore, Giacomettin laihat hahmot, esine ajatuksista, ajatusesine, kappale ajatuksestasi. Urbaanista ahdistuksesta ja epäviihtyisyydestä pahanoloon, pahoinvointiin. 53 MOSKOVASSA ON KOLMATTA SATAA teatteria. Valtterin ja Elenan horjumaton ammattitaito sen sijaan on täyttä totta. Fjodor Dostojevski herättää toivon kipinöitä. Se voisi merkitä ”Puolesta”; teatterin, näyttämön, näyttelemisen puolesta, maailman kaikkien näyttämöiden, taiteen puolesta. Hän kirjoittaa tällä palstalla Venäjään liittyvistä aiheista. Cassavetes teki psykologista draamaelokuvaa, joista vastaavuus ei ole kauempana kuin lähimmän valtameren lyhyt ajatus
54 k u v a ta id e Hiekka ja silkkipaperi, akryyli puulevylle, 122x90cm, 2017
Hän on kiinnostunut kepeiden ja raskaiden tunnelmien lomittaisuudesta ja sen aiheuttamasta kieroutuneesta asetelmasta. Taiteessaan hän tällä hetkellä tutkii viatonta pahuutta ja hetkiä, jolloin aika tuntuu pysähtyneen. K U V A TA ID E 55 Viidakon kuningas, akryyli puulevylle, 120x140cm, 2017 Juliana Hyrri on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, joka työskentelee pääosin maalauksen ja sarjakuvan keinoin. WWW.JULIANAHYRRI.COM
56
K U V A TA ID E 57 Villiruusuja, yksityiskohta sarjakuvasta, tussi ja akryyli paperille, 2018
58 Ruusunen, tussi ja akryyli paperille, yksityiskohta sarjakuvasta, 2017
K U V A TA ID E 59
60 k a u n o k ir ja ll is u u s Promo otio professoreilla on solmiot kaulassa jotta ne on helppo ripustaa helikopteri pörrää reaktorin yläpuolella roottorien pauhu peittää huudot lasti putoaa vauhdilla, mutta humanisti ei osaa laskea kiihtyvyyttään sankariuhri menneiden ja tulevien keisareiden kunniaksi Fukushima Daiichiin koittaa ikuinen yö ja sarkofagista kuuluu: Gaudeamus igitur Juvenes dum sumus! Maija Haavisto Runoja Maija Haavisto on Amsterdamissa asuva helsinkiläinen kirjailija. Hänen esikoisrunokokoelmansa Raskas vesi ilmestyy Aviadorilta keväällä 2018.
61 Kohti kor keuk sia bensan hinta on niin korkealla ettei ole varaa mihinkään vaikka ei olisi edes autoa voi ehkä imeskellä metsämansikoita timotein varresta, lypsää käpylehmiä tehdä silakannahasta kengät kävyistä me rakennamme kylät ja kaupungit ja taidemuseot ja arkkitehtuurin ihmeet taivaaseen kohoavat tornit joissa rukoillaan käpyjen jumalaa uhraamme kaarnaveneet kuivuneisiin kuralammikoihin Ravis t e t t ava ravista ennen käyttöä hellästi, niin kuin ravistaisit vauvaa purot puhkeavat punaisina lukinkalvon alle silmät sokeita maailman pahuudelle hedelmäliha sekoittuu tasaisesti, takertuu tiukasti hampaiden väliin
Alapuro julkaisi vuonna 1988 teoksen State and Revolution in Finland (University of California Press). Vuonna 1906 SDP oli suhteellisesti maailman suurin sosialistipuolue. ”Jättäkää suomalaiset rauhaan. Vuosina Tavattoman virkistävältä tuntuu pitkästä aikaa Alapuron lähestymistapa, jossa näyttämöllä ovat rakenteet. Tutkimus pyrki kahtalaiseen kansainväliseen vertailuun: yhtäältä asettamaan Suomen kehityksen osaksi Venäjän imperiumin länsireunan yleistä kehitystä, toisaalta teoreettisesti tutkimaan Suomen tapausta yleisessä valtio ja vallankumous -perinteessä. Kirjaa kiitettiin ja kritisoitiin; se päätyi tutkintovaatimuksiin ja siitä tuli suomalaisen yhteiskuntahistorian ja historiallisen sosiologian klassikko. Vuoden 1917 Suomessa nousi ensimmäisen kerran maailmassa sosialisti (Oskari Tokoi) pääministeriksi (senaatin puheenjohtajaksi)… Niin sanottujen sortokausien mahdollisesti aiheuttamaa (perusteltua tai perustelematonta) traumaa lukuun ottamatta kehitys vaikuttaa poikkeuksellisen suotuisalta. Suomi on suuren valtakuntani ainoa provinssi, joka ei koskaan ole aiheuttanut minulle hetkenkään huolta tai tyytymättömyyttä”, totesi jo Nikolai I (sitaatti Alapuron kirjasta). Suomen luokkarakenne oli selvästi ei-feodaalinen, sen poliittinen järjestelmä säilyi samana koko 1800-luvun, sen yläluokan asema perustui valtiovaltaan (ei maaomaisuuteen), sen sivistyneistö kansallistui ja kansankielistyi joustavasti ja vapaaehtoisesti. 62. Suomessa ”kaikki” on mennyt toisin kuin välittömässä maantieteellishistoriallisessa ympäristössä. Maan agraarisosialistinen pohja oli ainutlaatuinen. Kirjaan kirjoittamissaan jälkisanoissa Alapuro saa tilaisuuden kerrata teoksensa reseptiohistoriaa, vastata kritiikkiin ja peilata historiakulttuurin muutosta. 62 k ir ja a rv io t 62 Risto Alapuro: Valtio ja vallankumous Suomessa 64 Pekka Valtonen: Karibian historia 65 Rosa Liksom: Everstinna 66 Ari Kerkkänen: Syyria – synnystä sisällissotaan Anti-Keskisarja ja Suomen Sonderweg Risto Alapuro (2017): Valtio ja vallankumous Suomessa. VALLANKUMOUKSELLA on sekä objektiivisia että subjektiivisia edellytyksiä. Vastapaino. Joukkojärjestäytyminen oli melko vapaata. Populaariin historiakulttuuriin, näkemykseen sisällissodasta, se ei teoreettisena ja vieraskielisenä vaikuttanut – näin luulen – tuon taivaallista. Sadan vuoden takaisessa Suomessa edellisiä, yhteiskunnan rakenteeseen liittyviä, oli, mutta jälkimmäiset eli vallankumouksen toteuttamisvälineet puuttuivat, summaa sosiologi Risto Alapuro. Nyt, sisällissodan täyttäessä sata vuotta, teos saa toisen tulemisensa – suomennettuna, mutta edelleen korkealla abstraktiotasolla liikkuvana. Suomentanut Mikko Alapuro. Alkuteos State and Revolution in Finland. TAUSTALLA ON Suomen Sonderweg, erillistie. Se oli tutkimus Suomen valtion synnystä ja ennen kaikkea tuon synnyn yhteydessä käydystä sodasta, josta käytän tässä nimitystä sisällissota. 406 s
Sentimentaalisuuden ja antiintellektualismin paluustako johtuu, että Valtio ja vallankumous tuoksuu edelleen raikkaalta. Fasismia ei tullut, kun sitä ei tarvittu: työväenluokka ja -liike oli pantu ”kuriin” jo valmiiksi. Alapuron kirjan ytimessä on kysymys vallankumouksen (sisällissodan) syistä, luonteesta ja kumouksen epäonnistumisesta. Tämä on oma kärjistykseni Alapuron tekstin pohjalta. Kenties tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi paljastuu Venäjä-riippuvuuden katkeaminen ja sitä seurannut armeijan ja poliisin katoaminen. TEOREETTISEN TAUSTANSA osalta Valtio ja val lankumous sitoutuu 1960–1980lukujen historialliseen makrososiologiaan, raken teel liseen. Sikäli kuin historian elävöittäminen, verisen ja verevän menneisyyden esittäminen henkilöityy nykyisessä historiakulttuurissa ja sen julkisuudessa Teemu Keskisarjaan, Alapuro on anti-Keskisarja. Itse vallankumous määrittyy Alapuron tulkinnan mukaan puolustustaisteluksi, jossa SDP pyrki turvaamaan saavutetun valtiollisen asemansa. Se oli liian hyvää ollakseen totta, ja niinpä kaikki romahti. Kirjasta ei löydy pikantteja yksityiskohtia tai dramaattisia todistajanlausuntoja, ei ruohonjuuritason näkökulmaa tai arjen kokemuksia. Yhdessä torppariluokan vallankumouksellisuuden puutteen kanssa tämä johti myös kumouksen puolinaisuuteen. Fasistisen vallankumouksen yritys 1930-luvulla oli – sekä sisällissodan että Alapuron kirjan – jälkinäytös, joka niin ikään epäonnistui. Hän itse kirjoittaa teoksensa suhteesta 1960-luvun ilmapiiriin, joka tuntui raikkaalta verrattuna ”vanhemman sukupolven sentimentaalis-tunkkaiseen isänmaallisuuteen ja anti-intellektualismiin”, ja 1960-luvun yhteydestä edellisen vuosikymmenen kirjalliseen modernismiin. Ensimmäinen maailmansota kosketti maata vain välillisesti, koska Suomen armeija oli lakkautettu. Näkökulma on etäinen, perspektiivi iso. Tästä kaikesta Alapuro osoittaa jälkisanoissaan olevansa luonnollisesti tietoinen. Tavattoman virkistävältä tuntuu, pitkästä aikaa, tämä Alapuron lähestymistapa, jossa näyttämöllä ovat rakenteet. VELIMATTI HUHTA K IR JA A R V IO T 1860–1913 suuriruhtinaskunnan bruttokansantuote viisinkertaistui. 63 yhteiskuntahistoriaan, jonka suuria nimiä ovat kirjassa usein viitatut Charles Tilly, Barrington Moore, Theda Skocpol ja ( nykyään kuuluisampi) Eric Hobsbawm
Kaikkiaan kirja on todella tuhti tietopaketti, ja sitä voi käyttää hakuteoksena aivan kuten Valtosen Latinalaisen Amerikan historiaa. 64 Selkeä ja kattava Karibian historia Pekka Valtonen (2017): Karibian historia. Läntisen pallonpuoliskon toinen valtio julistautui itsenäiseksi 1804 ja toimi esimerkkinä koko maanosalle. Nyt maa on läntisen pallonpuoliskon köyhin. Jotkut saarista olivat asumattomia, toisilla intiaanit alistettiin heti tai pienen vastarinnan jälkeen. Kuuba taas yritti nostattaa muitakin saaria vastahankaan huonolla menestyksellä. Maa joutui saartoon ja Ranska tunnusti sen itsenäisyyden vasta saatuaan korvaukset menetetystä omaisuudesta. Itselleni pisti hivenen silmään Valtosen siloteltu kuva Fidel Castron ajasta. Myös muut eurooppalaiset pyrkivät saaliin jaolle, ja jopa Ruotsilla ja Tanskalla on ollut saaria hallittavanaan. Nurinkurisesti jotkut saaret päättivät jäädä emämaan alaisuuteen ja menestyivät pääasiassa hyvin verrattuna itsenäistyneisiin. Espanjalaiset hylkäsivät monet saaret tai menettivät ne myöhemmin. Jo varhaisessa vaiheessa Britannia, Hollanti ja Ranska saapuivat ajamaan etujaan. Ranskan vallankumouksen ihanteista innostuneet orjat nousivat kapinaan ja onnistuivatkin ajamaan ranskalaiset pois. Kulttuurisesti ja poliittisesti sen historia on kuitenkin värikäs ja monivaiheinen. Erillisalueet näkyvät euron seteleissäkin, joiden alareunassa olevat pikkuriikkiset kartat kertovat Ranskan merentakaisista omistuksista. Korkeasta lukutaitoprosentista ja hyvästä terveydenhuollosta huolimatta siihen sisältyi myös autoritaarista mielivaltaa ja toisinajattelijoiden vainoa. Eurooppalaisen imperialismin jälkeen Yhdysvallat on pitänyt monia saaria käytännössä alusmainaan. PEKKA VALTONEN on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen (Helsinki) ja historian (Tampere) dosentti, joka on aiemmin kirjoittanut erinomaisen perusteoksen Latinalaisen Amerikan historia (Gaudeamus). LEIF SUNDSTRÖM Valtonen esittelee alueen historiaa tasapuolisesti.. Valtonen esittelee alueen historiaa tasapuolisesti ja selkeästi. 563 sivua. Mustien lukumäärä vaihtelee eri saarilla, mutta kokonaisuudessaan heidän osuutensa on aivan eri luokkaa kuin Keskija EteläAmerikassa Brasiliaa lukuun ottamatta. Yhdysvallat, joka piti orjuudesta kiinni pidempään kuin eurooppalaiset, tunnusti Haitin vasta 1867. Siten mestitsien ihmisryhmä, joka muodostaa merkittävän osan useimpien Eteläja Keski-Amerikan maiden väestöstä, jäi syntymättä. Tasapuolisuudesta huolimatta Valtonen painottaa orjakauppaa Karibian historian ratkaisevana vaiheena, jolloin sen kulttuurinen ja väestöllinen monimuotoisuus rakentui. He olivatkin varsin puolustuskyvyttömiä espanjalaisten saapuessa. Esikolumbiaaniselta ajalta on Karibialle jäänyt vain vähän merkkejä, sillä alueen intiaaniväestön kehitystaso oli matala ja heidän lukumäärästä paljon alhaisempi kuin mantereella. Pienimmätkin osaset käydään läpi. Tämä antaa vastapainoa poliittiselle historialle, joka väkisinkin työntyy tämänkaltaisissa yleishistorioissa etualalle. Karibiasta muodostui myös sillanpääasema Yhdysvaltoihin suuntautuvalle orjakaupalle. Afrikasta rahdattiin satoja tuhansia orjia raskaisiin maatöihin plantaaseille tai palvelijoiksi. Haitin myöhempi historia on surullinen. Käytännössä itsenäistymisjulistus ei ole johtanut todelliseen riippumattomuuteen, kuten nähtiin muun muassa Grenadan miehityksessä 1983. Pian hallinnon perustamisen ja maatalouden aloittamisen jälkeen saarille tuotiin siirtomaaisäntien tarvitsemaa työvoimaa Afrikasta, jolloin väestöpohja muuttui perusteellisesti ja lopullisesti. Jopa Puerto Ricon kaltainen suhteellisen suuri saari katsoi paremmaksi aseman itsehallintoalueena. Orjakauppaa voidaan pitää monessa tapauksessa vielä tärkeämpänä vaiheena kuin itsenäistymistä, joka monissa maissa merkitsi vain pieniä hallinnollisia muutoksia. Castro ei säästänyt myöskään mahdollisia kilpailijoitaan, kuten vallankumoustoveri Huber Matosia. Viimeistää siitä lähtien Yhdysvallat on näytellyt Karibialla pääosaa. Haitilaiset saivat kuitenkin tuta, että suurvaltoja ei lyöty ilmaiseksi. Tällöin Yhdysvallat miehitti maan, kun Kuuba oli saamassa saaren leiriinsä. Gaudeamus. Toki Valtonen selvistä sympatioistaan huolimatta ottaa huomioon Kuuban jähmettyneen tilanteen. Orjien määrän ohitti nopeasti herrojen määrän esimerkiksi Saint Dominguen siirtokunnassa, jonka Ranska oli anastanut Espanjalta ja joka sai myöhemmin nimen Haiti. Lupaava alku vaihtui köyhyyteen, korruptioon, väkivaltaisuuteen, diktatuureihin ja Yhdysvaltojen holhoukseen. Kirjan loppuosassa hän esittelee Karibian alueen värikästä ja monipuolista kulttuuria uskonnollisista tavoista musiikkiin ja karnevaaleihin. Nyt katsetta tarkennetaan Karibian saaristoon, joka maantieteellisesti ja väestöllisesti käsittää pienen osa Latinalaisesta Amerikasta. Itse asiassa Karibian sisällyttäminen kokonaisuudessaan Latinalaiseen Amerikkaan on keinotekoista, koska Karibian väestöstä merkittävä osa on muita kuin latinoja, ja Espanjan vaikutus alueelle on vähäisempi. Alkuperäisasukkaat käytännössä hävisivät tautien ja orjuuden myötä lähes koko Karibialta. Portugalilaiset eivät missään vaiheessa kiinnostuneet alueesta. Merkittävä virstanpylväs oli vuosi 1898, jolloin Yhdysvallat kaappasi Espanjalta Kuuban ja Puerto Ricon
Sosiaalisten rientojen kautta avataan kiintoisa ikkuna tuon ajan kulttuurimaailmaan, kosteisiin juhliin ja erityisesti saksalaisia sympatisoineisiin kirjailijoihin. Olennaisinta ei olekaan juonellisten tapahtumien eteneminen vaan ristiriitaisen naisen koko muotokuvan rakentuminen. Maasta jossa ei ole ristiriitoja, kriisejä eikä propleemoita, jossa on kuri ja järjestys, kuuliaisuus ja uskollisuus. Tarinan seuraavassa vaiheessa hän aloittaa uuden suhteen itseään huomattavasti nuoremman pojan kanssa ja käy samalla läpi lapsuutensa traumoja. Peräpohjalaisella murteella välittyvä ääni tuntuu kuitenkin ilman selityksiäkin täysin luontevalta – ja samalla karmivalta. Näissä jaksoissa kirjasta tulee yksityiskohtaisen brutaali perheväkivallan kuvaus, jota on paikoin vaikea lukea. Näin teos haastaa lukijansa ajattelemaan niinkin suuria teemoja kuin historiaa tai hyvyyden ja pahuuden luonnetta. Tieto ei ole välttämätön kokonaisuudesta nauttimisen kannalta, vaikka kirja onkin mielenkiintoinen taiteilijuuden ja nationalistisen estetiikan kuvauksena. Se ei päästä helpolla tai poistu mielestä nopeasti. Kirja onkin kuvaus vaarallisten ideologioiden omaksumisesta ja kiehtovuudesta. ROSA LIKSOMIN Everstinna-romaania lukiessa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi taiturilliseen kieleen. 195 sivua. Maasta, jossa on vahva johtaja, joka on Herran asialla, vahva valtio, jossa yksilö on osa toimivaa rattaistoa, jossa kansalaisen tunnusmerkkinä on voimakas tahto, ihantheena uhrautuvaisuus ja kieltäytyminen, missä militarismi ja teolisuus ja maanviljelys kukostavat, missä puhas arjalainen elikkä kermaaninen rotu hallittee alempia rotuja… [.]” Myöhemmin isänmaallista intoa vain lisää totaalinen rakastuminen sotilasuralla etenevään vanhempaan jääkärimieheen. Nuorena tyttönä poliittisia ja muita aatteita varsinkin isältään omaksunut päähenkilö viihtyy luonnossa ja viehtyy voimakkaasti natsismista rotuoppeineen päivineen. Seksuaalisuuden kuvauksen rinnalla ja taustalla on aina väkivallan uhka. Romaani on saanut innoitusta lappalaisen kirjailija Annikki Kariniemen (1913–1984) elämänvaiheista ja hänet mainitaan kiitoksissa sen lopussa. 65 tarjoamaan antisankarittarelleen erityistä sovitusta, mutta jonkinlaisen henkilökohtaisen rauhan hän tuntuu saavuttavan. Teos ei pyrikään Intohimon ja väkivallan välissä Rosa Liksom (2017): Everstinna. Kärsimme ja myös innostumme yhdessä hänen kanssaan. Everstinna on kuvaus vaarallisten ideologioiden omaksumisesta ja kiehtovuudesta. Liksom kuitenkin kirjoittaa taitavasti, tuomitsematta päähenkilöään, jonka läpi kaikki näkemämme suodattuu. Tämä loppujakso saa kokonaisuudessa vähemmän tilaa kuin sodan ympärille raken tuva suuri draama. K IR JA A R V IO T. Kirjassa rinnastetaan koko maailman hulluus ja sotien tuhovoima yksityiseen helvettiin. Like. Everstinna on melko epämiellyttävä hahmo, joka kautta kertomuksen tekee tai katsoo läpi sormiensa moraalisesti kammottavia asioita, katumatta oikeastaan mitään. Itsekkyydestään huolimatta kovia kokenut everstinna on toisinaan sympaattinen selviytyjä, vaikka selviämistarina hieman kiero olisikin. Sellaisena se on jatkuvasti ajankohtainen. ”Vihasimma temokratiaa, liperalismia, ryssiä ja kommunisteja, kannoima huolta oman rakhaan isänmaan kohtalosta talouellisen kriisin kynsissä ja unelmoima nationalistisesta ihannevaltiosta, missä on vain yksi puolue, yksi johtaja ja yksi kansa. Kun liitto Saksan kanssa osoittautuu pettymykseksi, raivokkaan everstin intohimo ja taipumus väkivaltaan kääntyy kuitenkin vaimoaan vastaan. Jos erityisesti tämä puoli kiinnostaa, teoksen loppuun on koottu kiitettävä määrä selittävää sanastoa. Koska kirja alkaa päähenkilön menneisyyden muisteluna, tiedämme heti, että everstinna tulee lopulta jotenkin selviämään everstinsä ikeen alta. SANNI PURHONEN Suhde on aluksi silkkaa huumaantumista, aistivoimaisuutta, seksiä ja suomaalla temmellystä. Liksom näyttää ironisen julmasti ja vaikuttavasti, miten nuoruuden aatteet ja täydellinen idealismi äkisti murenevat todellisuuden edessä. Kielen kautta näet kuvataan tapahtumien tasolla hyvin dramaattisia Suomen historian vuosia, sotaa ja jännittynyttä asemaa Neuvostoliiton ja natsiSaksan välissä. Enimmäkseen everstinnan monologina etenevään tarinaan uppoaa nopeasti syvälle ja muoto unohtuu juuri sopivalla tavalla. Hän alkaa kehittää yhä enemmän taipumuksiaan myös kirjailijana
Etnisistä ryhmistä suurimmat ovat arabit ja kurdit. Taloudellinen ahdinko sytytti kriisin, joka sai hajanaisen maan särkymään. Kirjaa ei voi suositella niille, jotka haluavat täsmällisen ja tasapuolisen esityksen Syyrian pitkästä historiasta, mutta kylläkin niille, jotka haluavat perusteellisen kuvan viimeisimmän sodan käänteistä ja kuvioista ennen vuotta 2017. Kerkkänen kuvailee siirtymistä mandaattialueesta itsenäisyyteen ja siitä eteenpäin hiukan hitaammin, mutta ei erityisemmin eksplikoi, miksi Syyriassakin muiden arabivaltioiden tavoin vaihtoehdot liikkuivat vain konservatiivisen monarkian ja arabinationalismin välillä. Like/ Rauhanpuolustajat. Ymmärrettävästi kirjassa ei kerrota sen viime kuukausien sotilaallisesta ahdingosta. Raadollisuuden ja julmuuden groteski huipentuma oli Isisin nousu. Syyria on maailman vanhimpia kulttuuriseutuja, ja sillä on takanaan kiehtova historia varhaisimpien kulttuurien kehityksestä alkaen. Aika näyttää, tuleeko konfliktista jatkuva poliittisen olemisen tapa kuten Somaliassa. Tämä selittää Iranin tiiviin sekaantumisen Syyrian ja sitä kautta Libanonin asioihin. Uudessa teoksessaan hän keskittyy vain Syyriaan ja raportoi perusteellisesti viime vuosien synkästä kehityksestä. Tulee harvinaisen selväksi, että Kerkkäsellä on aiheeseen todella läheinen tuntuma. Väestö on kasvanut rajusti viimeisen sadan vuoden aikana luonnonvaroiltaan rajallisessa maassa. Särkynyt Syyria Ari Kerkkänen (2017): Syyria – synnystä sisällissotaan. Arkitasoon hän yhdistää tarkat tiedot Syyrian sisällissodan kehityksestä poliittisella ja sotilaallisella tasolla. Kerkkänen kuvaa tarkasti eri ryhmien jakaantumista ja tavoitteita. Muiden arabimaiden sijasta lähin liittolainen oli šiialainen Iran. Hinta 10 euroa (sis. Teos on varsin laaja, ja se painottuu voimakkaasti viime vuosien dramaattisiin käänteisiin, väkivaltaisiin purkauksiin, inhimillisiin tragedioihin, liittokuntien muotoutumisiin ja epäonnistuneisiin rauhantunnusteluihin. Kerkkänen antaa ymmärtää, että Syyria ei tule olemaan entisensä, mikä on helppo uskoa. LEIF SUNDSTRÖM 2–2018 SEUR A AVA KULT TUURIVIHKOT T E E M A Köyhyys Suomessa Analyysiä ja arjen kokemusta köyhyydestä ja osattomuudesta nykySuomessa O S A L L I S T U O M A L L A V A P P U T E R V E H D Y K S E L L Ä S I ! Lähetä tekstiviestin mittainen tervehdys numeroon 050 460 1636 tai sähköpostitse vappu@ kulttuurivihkot.fi. Naapurimaa Irakista poiketen Syyrialla ei ole suuria öljyvaroja. Hän myös kuvaa valaisevasti Syyrian konfliktiin sekaantuneiden ulkomaiden poliittisia intressejä. Kerkkänen ei myöskään erityisemmin analysoi Syyrian taloustilanteen merkitystä sodan puhkeamiseen. Vapauduttuaan osmanien (turkkilaisten) ikeestä Syyria ajautui Ranskan mandaattialueeksi. Itsenäistyminen seurasi toisen maailmansodan jälkeen, ja maa ajautui varsin pian nationalis-militaristiseen diktatuuriin, jonka selviytymistarinaa eletään yhä. ILMES T Y Y VAPUN ALL A J A P A L J O N M U U T A !. Kerkkänen käy kansakunnan synnyn, islamin nousun ja osmanien valtakunnan ajan läpi hyvin lyhyesti. Kirjaa lukiessa tuli ajatelleeksi, että se on jopa liian lähellä Syyrian tapahtumia. Vuosina 2006–2010 maan pohjoisosia koetteli kuivuus, joka ainakin osittain oli seurausta ilmaston lämpenemisestä. Kuten hyvin tiedetään, sunnit ovat Syyriassa enemmistönä, mutta alaviittien šiialainen alaryhmä piti silti onnistuneesti valtaa vuosikymmeniä. Maa säilyi näennäisen moni arvoisena ja suhteellisen sopuisana koko Hafez Assadin pitkän valtakauden, vaikka johtajalla riitti vastustajia. Israel säilyi perivihollisena, ja välit Yhdysvaltojen kanssa olivat viileät. Kuivuuskausia oli ollut aikaisemminkin, mutta tämä oli pahin ja pisin. 66 Teos painottuu voimakkaasti viime vuosien dramaattisiin käänteisiin. Kaikki suuret ryhmittymät ovat lisäksi jakautuneet pienempiin eturyhmiin. Tässä mielessä kirjan otsikko on hieman harhaanjohtava. Maa onnistui myös tasapainottelemaan ulkopoliittisesti. SUOMEN LÄHIIDÄN INSTITUUTIN entinen johtaja Ari Kerkkänen julkaisi kaksi vuotta sitten kirjan Syyria ja Lähi-itä, jossa hän Syyrian lisäksi pureutui myös muiden Lähi-idän maiden mullistuksiin ja syveneviin ongelmiin. Syyria on Lähi-idän maista etnisesti ja uskonnollisesti kaikkein heterogeenisin, joten liberalismille ja pluralismille olisi ollut ainakin teoreettisesti maaperää. Muslimien lisäksi maassa on melko suuri kristitty vähemmistö. Hän on oleskellut maassa pitkään ja jakanut tuntoja sen asukkaiden kanssa. 391 sivua. Muslimiveljeskunnan kansannousu 1980-luvun taitteessa ei kuitenkaan kaatanut Assadia ja ala viittien vähemmistövaltaa. alv.). Sen tarkkuus on vaikuttavaa, mutta varsin nopeasti muuttuva tilanne on tehnyt siitä jo nyt hiukan vanhentuneen
Näissä tulkinnoissa on vedottu siihen, miten maallinen ääriajattelu muistuttaa uskonnollista suvaitsemattomuutta. Huttunen muun muassa toteaa, että vuoden 1918 kansannousussa ”[m]arxilainen eskatologia koki saman aikataulun muutoksen kuin sen raamatullinen esikuvakin”. Mutta Pietiläisen ansiosta aloin etsiskellä lisää pyhää sotaa käsitteleviä kirjoja. Pietiläinen oli tuohtunut siitä, miten teos on vaiettu kuoliaaksi suomalaisessa mediassa. Pyhän sodan retoriikka ja monoteismin perilliset S OIKKELI Markku Soikkeli on tamperelainen kriitikko ja kirjailija.. Asia tuli eteeni viime syksynä kirjamessuilla. On otettava kantaa vähintäänkin siihen, miksi ei halua ottaa kantaa uskontojen eroavuuksiin. Vain aiheen asiantuntija pystyisi muodostamaan siitä jonkinlaisen kokonaiskuvan. Kyseessä on eksegetiikan artikkelikokoelma, jossa analysoidaan juutalaisuuden ja kristinuskon pyhän sodan retoriikkaa. Pyhän sodan retoriikka näyttää kukoistavan kaikissa monoteististen uskontojen perillisissä, niin idässä kuin lännessä. Syyksi hän väitti median pelkuruutta: islamia ei uskalleta kritisoida julkisesti edes silloin, kun kyseessä on islamistista terroristijärjestöä käsittelevä kirja. Myös Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa (1775–1783) oli käytetty samaa raamatullista retoriikkaa kuin Ranskan vallankumouksessa. Osuin Terra Cognitan kojulle, missä Kimmo Pietiläinen on aina yhtä valmiina puhumaan kotimaisen tietokirjallisuuden tilasta. USKONNON PIILOUTUMISESTA POLIITTISIIN KONFLIKTEIHIN on toki kiistelty ennenkin. Enemmän vai vähemmän. Fundamentalismin nimissä on voitu teloittaa kansanvihollisina pidettyjä henkilöitä, aivan kuten uskonnon nimissä harjoitetussa terrorissa. Edellisenä vuonna Pietiläinen oli julkaissut suomennoksen William McCantsin tuoreesta teoksesta Isis ja ilmestys. Yllättävin osa kirjaa on Niko Huttusen artikkeli, jossa marxilaista historiankäsitystä luetaan kristillisen apokalyptiikan maallisena muunnelmana. Robespierren kaltaiset filosofit, jotka aluksi julistivat oikeusvaltiota ja kuolemantuomion kieltämistä, muuttuivat yhdessä yössä ”kansanvihollisten” teloittajiksi. Yhtä tuore ja yhtä vähälle huomiolle oli jäänyt kotimainen teos Sota, rauha ja Raamattu (2016). Kirja oli tuskallisen täynnä nimiä ja anekdootteja, joissa kuvailtiin Isisin muotoutumista kansainvälisistä aineksista. Esitettiin, että kansakunnat voisivat kuolla ja kokea kristillisen uudelleensyntymän siinä missä ihmisetkin. Myös perustuslakiin on voitu vedota yhtä fundamentalistisin äänenpainoin kuin kirjauskontojen piirissä niiden pyhiin kirjoituksiin. Samalla kansakunnista tehtiin kristillisiä toimijoita, joiden vastuulla oli pelastaa maailma. Tämä retoriikka tuli toistumaan yhä uudelleen niin Napoleonin sotien aikana kuin maailmansotien yhteydessä. Uskoin ymmärtäväni, miksi kirja oli vaiettu. 67 ONKO ISLAM YHTÄ SOTAISA KUIN KRISTINUSKO. Kysymysten luulisi pysyvän kaukana oikeasta kulttuurikeskustelusta, mutta käytännössä niiltä ei voi välttyä. Ehkä maailmanrauha ei edellytäkään jumalten analyyttistä hävittämistä vaan niiden keskinäistä naittamista ja lisäämistä. Robespierren kaltaiset filosofit, jotka aluksi julistivat oikeusvaltiota ja kuolemantuomion kieltämistä, muuttuivat yhdessä yössä ”kansanvihollisten” teloittajiksi. En päässyt ensimmäistä lukua pidemmälle. Kansakunnan oli ”uudelleensynnyttävä”, päästävä eroon vanhoista synneistään. Pakkohan sellainen teos oli sitten lukea. Tunnetuin kiistelyn kohde ovat Ranskan vallankumouksen pitkät vuodet, etenkin hirmuvallan jakso 1793–1794