Kulttuurivihkot 1/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Irtonumero 9,40 euroa | 42. vuosikerta 1 | 2014 | KIRKKO & VALTIO Kulttuurivihkot KIRKKO IRTI VALTIOSTA! Uskonnonopetus muutosten edessä Yhdenvertainen Suomi -kampanja Usko suomalaisessa kirjallisuudessa Vaivaisukkojen historia Hannu Niklanderin matkaessee Huippuvuorilta
sopimuksen mukaan. HYVÄ KIRJOITTAMISEN HARRASTAJA! Kulttuurivihkojen arvostelupalveluun voit lähettää asiantuntijoiden arvioitavaksi mitä tahansa kaunokirjallisia tai tietokirjallisia tekstejä, journalistisia juttuja tai sarjakuvia. LÄHETYSOHJEET Lähetä aineistosi joko sähköpostitse rtf-muotoisena liitetiedostona (sarjakuvat jpg-, tiff- tai pdf-muodossa) osoitteeseen arvostelupalvelu@kulttuurivihkot.fi tai tavallisessa postissa osoitteeseen: Kulttuurivihkot / arvostelupalvelu Kaasutehtaankatu 1 / 12 00540 Helsinki Voit halutessasi saatekirjeessä mainita, millaisista asioista erityisesti toivoisit palautetta. Muistathan liittää mukaan yhteystietosi. 1–30 liuskaa 73 € Pyrimme antamaan palautteen mahdollisimman Hintoihin sisältyy arvonlisävero, 24 %. Lasku toimitetaan heti aineiston saavuttua, ja aineistoa ARVOSTELUPALVELUN HINNASTO Aineiston laajuus Hinta ryhdytään käsittelemään, kun lasku on maksettu. Saat lähettämästäsi aineistosta palautteen, jossa arvioidaan sen hyviä ja huonoja ominaisuuksia sekä annetaan ohjeita tekstin muokkaamiseen ja kirjoittajana kehittymiseen. 141–200 liuskaa 139 € 201–300 liuskaa 161 € Tarkempia tietoja: 301–400 liuskaa 183 € http://www.kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu. 31–70 liuskaa 95 € nopeasti, mutta 2–3 kuukauden odotukseen kannattaa Yli 400 liuskan käsikirjoitukset 71–140 liuskaa 117 € varautua
lisiin katsomuksiin ja historinut toistuvasti lähinnä kirkon amme käännekohtiin erilaisin vastustukseen. Niinpä olisi tyydyttävä sa aamun avauksissa kerran viikossa. Se ei kohdistu kirkkoa, valita elämänkatsomustiedon, ja kirkkoon uskontoja tai uskovia ihmisiä vastaan, vaan kuulumattomat puolestaan voivat haluteskahden kirkkolaitoksen tiettyjä etuoikeuksia saan osallistua uskonnon opetukseen. Opekologisen kriisin aikana olennaista on pohpilaiden jaottelu koulussa eri opetusryhmiin dinta hyvän elämän edellytyksistä, yhteiskunsekä muu uskonnollinen ohjelma kouluissa nallisen olemisemme järjestämisestä sekä rikkoo tätä oikeutta. vastaavansisältöisen lakialoitteen. Tällainen muutos tuskin mullistaisi oon sidoksissa oleviin kirkkokuntiin kuulusuomalaista yhteiskuntaa, joka on muutenvilla ei tällaista valinnanvapautta ole. roopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnan mukaan yksilöllä on oikeus olla tuomatta Jatkuvan maailmanlaajuisen inhimillisen ja esiin uskoaan tai uskonnottomuuttaan. Pulliainen kertoo ortodoksiseen pilaat jaettaisiin ryhmiin heidän artikkelissaan, että uskonnonkuuluvien on vanhempiensa puoluekantojen opetuksestä erillinen, kaikille pakko osallistua perusteella, ja näitä ryhmiä tuyhteinen moraalikasvatuksen »oman uskonnon» tustutettaisiin yhteiskunnalja etiikan opetus on kariutuopetukseen. kin maallistunut ja liberalisoitunut. Miksi parantamaan nykyjärjestelmää esimerkiksi tällainen tuntuu melkeinpä absurdilta, kun mahdollistamalla elämänkatsomustiedon uskontojen osalta sama on arkea. Toisaalta Viime aikoina ongelmaan on hieman hamyöskään uskonnollis-konservatiivista funvahduttu. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Tällaiset Nykyistä tilannetta voisi verEvankeliskysymykset kuuluisivat ennen rata vaikkapa siihen, että histokaikkea etiikan ja yhteiskuntaluterilaiseen ja riassa ja yhteiskuntaopissa opopin piiriin. Adressin elämänkatsomustiedon damentalismia – sellaista joka tulee esiin saamisesta vapaasti valittavaksi oppiaineeksi muun muassa aina eduskunnan homokeson tätä kirjoitettaessa allekirjoittanut internekustelujen yhteydessä – se tuskin itsessään tissä yli 2 500 suomalaista, ja kansanedustaja ehkäisisi tai lisäisi. syrjintä, joka siis kohdistuu myös kirkkoon Vähemmän on puhuttu siitä syrjinnästä, joka kuuluviin, on yksi esimerkki valtion ja kahkohdistuu evankelis-luterilaiseen ja ortodokden kirkkokunnan välisten erityissiteiden siseen kirkkoon kuuluviin oppilaisiin. Monet elämänkatKuten Esa Ylikoski toteaa artikkelissaan somustietoon nyt sisältyvät teemat jäisivät tässä Kulttuurivihkoissa (sivuilla 22–24), Euehkä kokonaan käsittelemättä. Ääntä nykyjärjestelmän ongelmista ovat Kouluelämään liittyvä katsomuksellinen pitäneet etenkin kirkkoon kuulumattomat. Yksi tai kaksi puoluetta olisivat tä näköpiirissä ei ole riittävän laaja-alaista ja erityisasemassa, ja näiden puolueiden eduskatsomuksellisesti riittävän neutraalia yhteistajat kuuluttaisivat ajatuksiaan poliittisistä katsomusainetta. Elias Krohn 3. Hän epäilee, etpainotuksin. PÄÄKIRJOITUS NYKYJÄRJESTELMÄ SYRJII MYÖS KIRKKOON KUULUVIA Suomalaisen koululaitoksen kummallisim- Kehitys saattaa olla menossa yhden kaikille pia ilmiöitä tänä päivänä on oppilaiden erotyhteisen katsomusaineen suuntaan. Filosofian ja elämänkatsomustieon opettännössä vieläkin oudommalla perusteella: taja Ukri Pulliainen pelkää kirjoituksessaan heidän vanhempiensa kirkkokuntajäsenyyktässä lehdessä (sivuilla 29–31), että uskontosien mukaan. Pohjoismaissa opetetaan uskontotietoa kaiAlaikäisten kohdalla erottelu tapahtuu käykille. Muutos on tärkeä uskonAnna Kontula (vas.) on tehnyt eduskunnassa nonvapauden ja yhdenvertaisuuden vuoksi. oikeasta ja väärästä. Muihin uskontokuntiin kuuluvat voivat on yhä ajankohtainen. opiskelu kaikille. non merkitystä koulussa. Oppilaille opetetaan tämän mutieto kaventaisi katsomukselliset kysymykset kaan joko niin sanottua omaa uskontoa tai elävain uskonnollisiksi ja jopa korostaisi uskonmänkatsomustietoa. Heidän ongelmista. Näkemys on luultavasti varsin realistinen. Työväenliikkeen yli 110 vuoden on nimittäin pakko osallistua »oman uskontakaiseen Forssan ohjelmaan sisältynyt vaanon» opetukseen, eivätkä he voi valita sen sitimus uskonnon tai uskonnottomuuden vajasta tunnustuksetonta elämänkatsomustiepaudesta sekä kirkon ja valtion erottamisesta toa. Muissa telu heidän uskontokuntansa perusteella. Valtivastaan
Kuuden numeron kestotilaus 43 € (sis. Tekstit vain RTF- eli Rich Text Format - tai ASCIItiedostomuodoissa sähköpostitse toimitussihteerille tai lehden osoitteesen (tuloste ja mahdollinen levyke). työnjako yltä. KANSI: ULLA ERONEN TÄMÄN NUMERON TEKIJÖITÄ JOHANNA HOLM Viestinnän opiskelija ja vapaa kirjoittaja, joka tutkii parhaillaan yhteisöllisyyttä verkossa. Hirvenoja | elokuva | Janne Hukka | Mari Lukkari | Tomi Toivio | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT http://www.kulttuurivihkot.fi | (09) 4114 5369 (vastaaja) | Kaasutehtaankatu 1/12 00540 HKI | etunimi.sukunimi@kulttuurivihkot.fi | OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Kultuurivihkot ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. | MEDIAKORTTI http:// www.kulttuurivihkot.fi | KIRJOITUSTEN LÄHETTÄMINEN Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan lehdessä julkaistavaa materiaalia. KULTTUURIVIHKOT 41. Kulttuurivihkoihin kertyvä aineisto luovutetaan vanhennuttuaan Kansan Arkistoon tallennettavaksi. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Aiheiden tarjoaminen onnistuu parhaiten ottamalla yhteyttä toimitussihteeriin. alv 10%), vuoden määräaikainen 51 € (sis. HANNU NIKLANDER Karkkilalainen kirjailija, joka novellien, romaanien ja runojen lisäksi on julkaissut kolme matkakirjaa. Lähetä tilaus tai tieto osoitteenmuutoksesta toimituksen osoitteeseen kirjeitse tai sähköpostitse: tilaus@kulttuurivihkot.fi tai käyttäen tilauspalvelua osoitteessa http://www.kulttuurivihkot.fi. UKRI PULLIAINEN Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja Kallion lukiossa sekä filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry:n puheenjohtaja. 4. Toimii Vapaa-ajattelijain liiton luottamustoimisena pääsihteerinä ja on Ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen. | ISSN-L 0356-3367, ISSN 0356-3367 (painettu lehti), ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu). Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ks. ESA YLIKOSKI FM ja TKI-päällikkö ammattikorkeakoulussa. vuosikerta | JULKAISIJA Domirola Oy | PÄÄTOIMITTAJA Elias Krohn | politiikka, filosofia, mielipide, 200 sanaa | TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, KEHITYS Ari Lahdenmäki | TOIMITUSSIHTEERIT Katja Nissinen | yhteiskunta, tiede, Tampere | Juha Säijälä | populaarikulttuuri, musiikki | Kirsi Vanhamaa | kirjallisuus, kirja-arviot, teatteri, elokuvat | Riikka Ylitalo | kaunokirjalliset tekstit | ULKOASU Tuuli Häggman | Pauliina Nykänen | TAITTO Ulla Eronen | TOIMITTAJAT Aleksi Ahtola | historia | Johan Alén | Jouni Avelin | Turku | Riia Colliander | Eero J. | ILMOITUSHINNAT Koko sivu: 739 €, puoli sivua 474 € sekä arvonlisävero 24 %. Intohimona ovat ihmisten suhteet toisiinsa ja yhteiskuntaan sekä hyvän elämän kartoitus. alv 10%). | KIRJAPAINO KTMP Ykkös-Offset, Singsby
Kirkon ja valtion erottamista vaadittiin jo köyhistään. KIRKKO JA VALTIO 22 KIRKON, VALTION JA VASEMMISTON KIMURANTTI SUHDE 43 MAIRITTELEVAT VALHEET JA KIRPEÄ TOTUUS kytkökset puretaan. on järjestetty nuorille jo 20 vuotta. »Kirkko on laiskana kirkon ja kodin tehtävä.» kalifornialaisen yliopiston arkea. tähän päivään. Vaikka Kestävän kehityksen opetus haastaa opettajat lumi on vähimmillään, on maisemassa silti tukemaan positiivista aktivismia. Teologian maisteri ja uskonnoton miettivät muun muassa, mitä tapahtuu, 16 SUOMEN MANNERHEIM JA HUIPPU-URHEILIJAT »Hänen lukemisensa vaarantaa vakavasti hengelliset sairaudet kuten uskovaisuuden», kuvitellut, että koulu hoitaa heidän kirjoittaa Pekka Hongisto kirjaesseessään tehtävänsä, vaikka katsomusopetus on Voltairen Filosofisesta sanakirjasta. perinnäistapoihin vedoten. suomalaisessa kirjallisuudessa 1960-luvulta 26 MIKSI KIRKOSTA EROTAAN. Saa hakea kauan eikä löydä. Rahankeräystoiminta tehtiin Forssan ohjelmassa 1903. 5. Kulttuurivihkot 1?|?2014. TEEMA – KIRKKO JA 1VALTIO KULTTUURIVIHKOT | 2014 3 PÄÄKIRJOITUS 4 200 SANAA 10 MIELIPIDE 11 KOLUMNI: AVELIN 12 LEVYT 15 DVD-ARVIO 58 KOLUMNI: BERGER 59 KIRJA-ARVIOT 66 KOLUMNI: SOIKKELI 25 YHDENVERTAINEN SUOMI Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että valtion tulisi olla aidosti puolueeton suhteessa Suomen kirjaillijaliiton puheenjohtaja uskontoihin. jos evankelisluterilaisen kirkon ja valtion R&A-raportissa kurkistetaan 16 mustan Marskin kulisseihin ja tuuletetaan 40 USKONTO NYKYKIRJALLISUUDEN PEILISSÄ 46 VASTARINTA NOUSEE KRIISI-EUROOPASSA Monissa Euroopan maissa radikaali vasemmisto on noussut merkittäväksi vastavoimaksi ja vaihtoehdoksi hallitusten politiikalle, kertoo Euroopan vasemmiston kongressiin osallistunut Yrjö Hakanen. ja seurakunnat määrättiin huolehtimaan Hannu Niklander. Fiskarsin vuokra-asukkaiden kohtelu antoi mikäli uskonnottomien tarpeet ohitetaan inspiraation Olli Tammilehdon näylle. YLIOPISTOT YHÄ dopingkäryn tuoksuja. Hän kertoo: »Silmä hakee jääkarhua. 49 HUIPPUJEN SAARILLA Huippuvuorille kauas Jäämeren yllä lensi 34 YMPÄRISTÖONGELMAT PUHUTTAVAT LAPSIA JA NUORIA Kesälläkin karhulla on hyvä suojaväri. 18 VALKOKANGAS PINGOTTUI KÄRSIMYKSESTÄ 32 TASAVERTAISTA KESKUSTELUA PROMETHEUS-LEIREILLÄ Poliittisesti ja uskonnollisesti Joensuun Rokumentti-festivaaleilla ei sitoutumattomia Prometheus-leirejä päästetty ihmiskuntaa eikä yleisöä helpolla. kosolti valkoisia laikkuja.» 38 VAIVAISUKKOJEN TARINA 54 SIRKKELIVAJA 1700-luvulta lähtien köyhäinhoitoa ryhdyttiin »Olin sirkkelöinyt halkoja kaksi viikkoa, kun pitämään sosiaalisena velvollisuutena se tapahtui.» Kari Saviniemen novelli. Kirkon ja valtion erottaminen Tuula-Liina Varis avaa Kulttuurivihkojen toisistaan olisi askel kohti katsomuksellista haastattelussa uskonnon näkymistä yhdenvertaisuutta. Uskonnon vapaus vetoavammaksi veistämällä keruuvälineistä 56 ENSIMMÄINEN KONTTORIN KIRJA ei toteudu nykypäivänäkään täydellisesti, ihmishahmoisia. EPÄTASA-ARVOISIA Eero Hirvenoja poimi tämänvuotisen 29 ETSIMÄSSÄ KAIKILLE SOPIVAA KATSOMUSTIETOA Docpointin annista erityistarkasteluun Katsomuksellisen kouluopetuksen tulisi Frederick Wisemanin At Berkeley palvella kaikenlaisia maailmankatsomuksia, -uutuuselokuvan, joka kuvaa arvostetun uskonnottomat mukaanlukien
ys tuovat kuviin sadunomaista Lasten elämäntarinat saattoivat olla niin jär- ulottuvuutta, jonka kautta ku- kyttäviä, että niiden sanallinen purku vain rikkoi vattavien sielun syvyydet nou- lisää haurasta minäkuvaa hylkäämisten ja pet- sevat avoimena esiin. »Työvälineenä menetelmässäni ei ole valoku- ja kuvattavan välille. Kulttuurivihkot 1?|?2014 nelle tapahtuu.. Valokuvaa opiskellut Savolai- Miina Savolaisen ja tyttöjen nen lähti kokeilemaan toisenlaista tapaa lähes- yhteiset matkat kuvauspaikoil- tyä lastenkodin lapsia: voisiko sadunomainen, le aina Lapin karujen maisemien äärelle asti ovat ammatillinen käänne: kohtaamiset asiakkai- arkea maagisempi visuaalisuus tuoda esille las- olleet tärkeä osa voimaantumista. Ku- Savolainen on kouluttanut kolmisen tuhat- le vanhempien rakastavaa huomiota ja kokeneet ningatarmaiset puvut, luonnon majesteetillinen ta sosiaali-, hoito- ja kasvatusalan ammattilaista hylkäämistä, mikä vaikuttaa lapsen kykyyn rakas- voima ja luonnonvalon pehme- taa itseään», Savolainen taustoittaa. Oman itsensä näke- summaa. luottamuksellisen ja dialogisen suhteen kuvaajan viedä niitä. Näin syntyi »voimauttava valokuva», Savolaisen kehittämä hoidollinen menetelmä, joka ot- 6. Nyt sen 15-vuotista taivalta juhlitaan menetelmät eivät pystyneet vahvistamaan kokemusta elämän merkityksellisyydestä. itse määritellä kuvien sisältö, tyyli ja rajat, joita kanssa kymmenen vuoden ajan, on kehkeyty- kuvaaja toteuttaa. Miina Savolaisen 15 vuotta jatkunut taa käänteisesti kantaa vallan käyttämiseen ku- Maailman ihanin tyttö -projekti, jota Miina Maailman ihanin tyttö -projekti kosket- vaamisessa. . Menetelmää on sovellettu esimerkiksi saattohoitoon, päihdetyöhön ja työyhteisöjen kehittämiseen. Kuvien arvokkuus on myös vastakohta aikamme seksistiselle naiskuvalle. käyttämään voimauttavaa valokuvaa asiakastyössään. Irrottautumi- den kanssa saavatkin jättää jälkiä, sillä välittä- ten piilossa olevaa eheyttä ja kauneutta ja siten nen lastenkodin ympäristöstä on mahdollistanut minen hoitosuhteessa voi tuoda voimia, ei vain vahvistaa identiteettiä. Kuvaustilanteen dialogisuus nyt Suomen myydyimmäksi valokuvateoksek- Kun Miina Savolainen työskenteli lastenkodis- voi saada aikaan voimaantumisen kokemuksen, si ja maailmanlaajuisesti katsojia koskettavaksi sa, hän koki, että ongelmiin keskittyneet hoito- kun kuvattava on arvostavan katseen kohteena. joka saattaa olla vielä lähes olemattoman hau- minen kauniina ei ole ollut helppoa perheestä »Mä uskon, että tämä on jotain niin suurta, rasta.» eroon joutuneille tytöille – hylätty lapsi voi ko- että se tulee auttamaan vielä monia ihmisiä», kea olevansa paha ja syyllinen asioihin, joita hä- kuvailee eräs maailman ihanimmista tytöistä. 200 SANAA LASTENKOTIEN TYTÖT ARVOKKAASTI KUVATTUINA Teksti Maarit Piippo Ann-Mari Anttila ja Miina Savolainen, 2005. näyttelyksi. Hoitotyön ammattilaisille voimauttava valokuva voi olla »Voimauttavan valokuvan keskeinen väittä- va sinänsä, vaan katse ja näkemisen tapa», mää- Kuvien arvokkuus on myös vastakohta aikam- mä on, että ammatillisuus voi olla myös rakkau- rittelee Savolainen. »Voimme tietoisesti nostaa me seksistiselle naiskuvalle, joka vyöryy silmil- dellista, jos se on dialogista», Miina Savolainen kuormittavien asioiden sijasta näkyviin eheyden, le mediasta ja mainoksista. näyttelyllä Vantaan taidemuseossa sekä YLE TeeTyttöjen viisaus ja kauneus puhuttelevat man Valokuvan voimaa! -tv-sarjalla. tymysten leimalla. »Lastenkodin lapset ovat usein jääneet vail- Maailman ihanin tyttö -projektin kuvissa. Siinä kuvauksen kohteella on oikeus Savolainen kuvasi kymmenen lastenkotitytön taa katsojia Suomessa ja maailmalla
Sing-laulukilpailussa lasten allekirjoittamat so- Noin tunnin mittainen keskustelu on katsottavissa Kulttuurivihkojen verkkolehdessä: http:// www.kulttuurivihkot.fi/lehti/videot/studioe Janne Laihon dokumentti Taiteilijan työ kä- Ja mitä taide sitten on. Vastauksia silti lähestytään, pää kuin se, miksi ja miten taidetta tehdään ja jossain sen arkisen puurtamisen ja ehkä sittenkin mitä taide on. pimukset oikeuksien luovuttamisesta. Ainakin taide on keskustelua, kommunikaatiota ja henkilökohtaista, muuttuvaa kokemista. nin pituisesta filmistä olisi asetelmallaan voinut Se on katsottavissa kokonaisuudessaan inter- helposti tulla jäykkää ja mielenkiinnotonta filo- netissä osoitteessa: http://www.taiteilijantyo.fi/ sofointia. Elokuvassa tätä pohtii kuusi suo- mystisen ja selittämättömän elämän kuvaamisen malaista taiteilijaa eri aloilta: Kati Outinen, J.K. Keskustelujen taustaksi asettuvat usein tutut Helsingin kadut. »Viimeiset vuosikymmenet lainsäädäntöä on MITÄ ON TAIDE. Piraattipalve- jos toinen osapuoli on heikossa neuvotteluase- luista lataaminen yksityiseen käyttöön sallittai- massa allekirjoittanut kohtuuttoman sopimuk- siin ja palvelujen ylläpitäjien korvausvelvollisuus sen. Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloi- eri maissa valmisteltu pitkälti tekijänoikeusjärjes- te sai aikaan kipakkaa keskustelua Kulttuuri- töjen ja viihde- ja sisältöteollisuuden ehdoilla.» vihkojen Studio e -ohjelmassa 19.1. Pekkanen katsoi, että kuluttajan oikeudet ovat jääneet tekijänoikeuksien varjoon. Eduskunnan Jokinen puolestaan näki tekijänoikeudet ali- käsittelyyn loppusyksystä jätetystä, yli 50 000 arvostettuina verrattuna omaisuuden muihin la- suomalaisen allekirjoittamasta aloitteesta deba- jeihin. toivat sen alullepanijoihin kuuluva Joonas Pek- »Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, kanen Avoimesta ministeriöstä sekä Suomen joiden ainoa omaisuus ja kauppatavara on im- freelance-journalistit ry:n puheenjohtaja, toimit- materiaalinen esine», hän muistutti. »Normaalit vahingonkorvaussäädökset pä- Jokinen kertoi, että suomalaiset tekijänoike- tisivät edelleen, kuten ennen tekijänoikeuslain usjärjestöt ovat ehdottaneet samaa ja kulttuu- edellistä uudistusta vuonna 2005. Tekijänoikeuslakiin lisättäisiin korvauksen kanssa. Käytännössä aloite Jokisen mukaan esi- kohtuullisuuden vaatimus, johon voidaan vedota, merkiksi laillistaisi piraattipalvelut. Ollaan Taiteen olemusta pohtii dokumentissa muun muassa kirjailija J. Ihalainen. taja Heikki Jokinen. 200 SANAA KANSALAISALOITE PÖYDÄLLÄ STUDIO E:SSÄ Eduskunnan käsittelyssä oleva aloite esittää useita erilaisia muutoksia tekijänoikeuslakiin. Tarkoitus luultavasti sittelee nimensä mukaisesti taiteilijuutta. K. Jokinen syytti kansalaisaloitteen tekijöitä Aloitteessa esitetty teosten tuottajien neu- harhauttamisesta: aloitteen perustelut ja johdan- votteluaseman parantaminen sai myös Jokisen to ovat hänen mukaansa ristiriidassa sen sisällön tuen. Suu- on esittää lisää kysymyksiä ennemmin kuin löy- ria kysymyksiä ovat, ei enempää eikä vähem- tää tähän vastaus. 7. Ollaan työhuoneella, harjoituksissa, maalataan, kirjoitetaan tai roudataan. Kokonaisuus on kuitenkin mietitty, ja Sanni Purhonen kiinnostavat haastateltavat osaavat punnita sanansa. Olipa taiteenlaji mikä tahansa, ajatukset Taiteilijan työ, ohjaus Janne Laiho, 2013. täydentävät toisiaan sujuvasti. Vahingosta riministeri Paavo Arhinmäki (vas.) on asettanut pitäisi vain esittää konkreettista näyttöä, kuten sen valmisteltavaksi yhdessä muutaman muun suomalaisessa oikeuskäytännössä yleensäkin.» tekijänoikeuslain muutoksen kanssa. Siinä mielessä dokumentti sopii hyvin osaksi tutkimaansa kenttää. Ihalainen, Juha Itkonen, Pauliina Kaasalainen, Jussi Nikkilä ja Henry Wuorila-Stenberg. työhuoneella, harjoituksissa, maalataan, kirjoitetaan tai roudataan. Pekkanen mainitsi esimerkkeinä eräiden poistuisi, elleivät he toimi ansiotarkoituksessa. mediayhtiöiden avustajasopimukset sekä KID- Pekkanen kiisti korvausvelvollisuuden poistumisen. Muutenkaan nyt ei liikuta missään jumalallisissa sfääreissä vaan konkreettinen työ ja tila, jossa työtä tehdään, nousevat keskiöön. Mielenkiintoa lisäävät myös Max Liljan musiikki ja Sakari Rinta-Valkaman kuvaus. Laihon reilun puolen tun- välillä. Kulttuurivihkot 1?|?2014
8. Minka Kuustonen (vas.), Marja Salo ja Jukka Puotila Kuningas kuolee -näytelmässä. jestää ennen kaikkea paljastaakseen, kuinka sa- legoria ihmisestä autiossa maailmassa. Emme Absurdin teatterin mestarin Eugène Iones- arvomerkeistämme ja statuksis- con näytelmän alussa on valtaistuinsali ja siellä tamme huolimatta. masta; Marie säilyy rakastavana vaimona lop- maan kohtalonsa. Kulttuurivihkot 1?|?2014 universumista. ?. eroa toisistamme toiveissamme ja peloissamme, olimme sitten kuninkaita tai palvelijoita. pusseineen tukee vaikutelmaa pian katoavasta manlaisia me ihmiset olemme Kuoleman edessä olemme kaikki vain narreja. Parhaat tunteissa ja suuruuden hetkissä päivänsä nähneen Aurinkokuninkaan oloinen kieriskeleminen, erilaiset pelastusyritykset ja lä- kuolee vaikuttaa näyttelijät paljaiksi riisuvalla kuningas Bérenger I (Jukka Puotila) astuu val- heisiin vetoaminen, maanittelu, oman vallan vii- dialogilla ja näyttelijäntyöllä sekä romahtamaisil- taistuimelleen ja saa ymmärtää muun muassa meisten rippeiden koettelu, vihoviimein kohta- laan olevalla valtaistuinsalilla, joka ei pelkästään vaimoltaan ja hovikirurgiltaan (Markku Maalis- loon alistuminen ja tulevaan valmistautuminen ole romahtamassa, vaan romahtaa. Alkaa inhi- kuninkaan vaimo numero yksi, Marguerite (Pau- millinen reagointi: vastustus, tor- la Siimes) ja numero kaksi, Marie (Minka Kuus- juminen, menneissä muistoissa, tonen) piruilemassa kilvan toisilleen. Hän kohtaakin sen täysin alas- puun asti. Kansallisteatterin Kuningas kolmen päivän aikana hävinnyt kaikki sodat, maa Näin karisevat nukkavierusta kuninkaasta vii- on autioitunut, kansa kuihtunut olemattomiin ja meiset ylpeät elkeet ja hänestä tulee aivan ta- lisäksi kuninkaalle ilmoitetaan, että hänellä on vallinen kuolevainen, joka alentuu tiedottamaan Eugène Ionesco: Kuningas kuolee. vartijansa (Tuomas Rinta-Panttila) kaikkivoivan Kansallisteatteri. Ja ypöyksin. tomana ja yksin, kuten me kaikki ihmiset lopulta. Kuva: Stefan Bremer. Willensauna, noin tunti elinaikaa jäljellä. Marguerite piikikkyydestä huolimatta vain uskollinen vaimo Markku Maalismaa, Jukka Puotila, Tuomas Rinta- on realistinen vaimo, se joka ilmoittaa kuole- Marguerite, joka rohkaisee kuningasta kohtaa- Panttila, Marja Salo ja Paula Siimes. Rooleissa Minka Kuustonen, potentiaalisia pelastajia etsiessään. Ennen niin voitokas kuningas on viimeisen vyttämällä hyvästelyllä. Kuoleman edessä olemme kaikki vain narreja. Myös näyttä- maa) valtakuntansa nähneen jo paremmat päi- rakkaiden tunteellisella tai mustan huumorin sä- mön roskatunkiomainen olotila tyhjine muovi- vänsä. AITIOPAIKKA KUNINKAAN VIIMEINEN TUNTI Teksti Rita Dahl Ionescon Kuningas kuolee -näytelmä Vähemmästäkin tulisi paniikki, mutta ennen Ionescon näytelmä on mestarillisen mustan Kansallisteatterissa riisuu kruunupään niin ylvään ihmisen paniikin Ionesco haluaa jär- huumorin sävyttämän dialogin kannattelema al- tavalliseksi kuolevaiseksi. Reita Lounatvuori, lavastus Kati Lukka ja Camilla veista suhaamalla valtaistuinsalista ulos ja sisään Lopussa jäljelle jää kaikesta molemminpuolisesta Nenonen (Aalto Arts). Ohjaus Minna Leino, suomennos Siivooja (Marja Salo) huolehtii kuninkaan toi- tabletin kautta tulevasta kuolemastaan kansalle
Toveri K ei syvennä hänen kiinnostavaa henkilökuvaansa. Groopin fraseeraus oli teistä toisen osan viulujen teemaan, jota puhal- eleganttia ja pitkät linjat soivat kauniisti. Webernin var- kutteiden puolella. koon. Keskeytymätön patsastelu on kui- tys on hienosti lavastettu, mutta suurimmaksi tenkin katsojan kannalta lähinnä vaivaannuttavaa. ilman tilasta. Sen onttous naamioidaan ko- Toveri K:n väliajattomuus ei toimi näytelmän vaan huutoon ja suureen tunteeseen. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Näytelmän eduksi. Näytelmän onnistunein hetki on piinallisen ta kiipijästä Otto Wille Kuusisesta (1881–1964), mutta kumpikin jää monista vuorosanoistaan huolimatta sivuosaan. Elokuvamusii- mieleenpainuva oli Wenn dein Mütterlein, jossa kiksikin soveltuva sinfonia siirtyi räjähdyksestä Groopin alarekisteri soi melankolisen kaihoisasti. Historiaa ei nivota onnistuneesti draa- mainostetaan kertovan diktaattori Josif Stalinin maan, vaan tosiasioita kerrataan luettelomai- (1878–1953) lähipiiriin kuuluneesta suomalaises- sesti. Koska Tuominen, Sami Uotila ja Markus Saari. Teatteri on hyvin fyysistä. Lavalla on näyttämöllä. Helsin- ovat kiiltokuvamaisia. KUVA: TAPIO VANHATALO AITIOPAIKKA PALJON MELUA TYHJÄSTÄ Historioitsija Edvard Radzinskin kirjoittama politiikka on suurta teatteria, Toveri K:n hahmot odotettu Toveri K on näyttävä pettymys. Tämä osa Toveri suomennos Teemu Kaskinen, ohjaus Roman Vitjuk, K:sta toimii, mutta ongelmaksi tulee sen tarve lavastus ja puvut Vladimir Boera, koreografia Vladimir korostaa itseään näytelmänä. Alatupa, Raine Heiskanen, Juha Jokela, Vappu Toveri K:ssa alleviivataan hyvin bolševikkien KOLME VIRTUOOSIA NELJÄN SÄVELTÄJÄN KIMPUSSA yksityiskohtainen kuvaus tsaarin Nalbantoglu, Sami Paasila, Tommi Rantamäki, Sampo raakalaismaisuutta. Lavalla nähdään Kuusista hie- Näytelmän onnistunein hetki on piinallisen yksityiskohtainen kuvaus tsaarin perheen teloituksesta. Ylinäyttelyn lisäksi Anosov. Heillä ei ole monisyisiä per- gin Kaupunginteatterin suuren näyttämön esi- soonallisuuksia. Sarjan päättävä Sommertage on rakkauden siikista. man takellellen esittävän Asko Sarkolan lisäksi useita Stalineita, Kuusisen vaimo Aino ja monia olkinukkemaisia kommunis- perheen teloituksesta. Monica Groop teki latautuneen tulkinnan Kapellimestari Anna-Maria Helsing osoitti Mahlerin Kindertotenliedereistä. Näytelmä keskittyy kuvaamansa ajan neuvostokommunismiin ja sen sairaaseen ja vääristyneeseen käsitykseen maa- Stalinia ja Otto Wille Kuusista kuvaavan näytelmän hahmot ovat kiiltokuvamaisia. 9. Hahmot Toveri K. Radion Sinfoniaorkesterin keskiviikkosar- efekteihin. Tähän kykenee vain laisten sielullisten laulujen kärkitulkintojen jouk- virtuoosi. Schönberg taivutti oppilaansa Bergin ja mahtavaa myöhäisromanttista ylistystä. Kuusinen selvisi Stalinin puh- Sarkola, Aleksi Seppänen, Ville Sormunen, Valtteri distuksista ilmeisesti vain hyvällä onnella. Käsikirjoitus Edvard Radzinski, juoksumattoja ja kuntopyöriä. Rusanen-Kartanon sisäistyneet tulkinnat Rita Dahl soivat lämpimän kauniisti, ja hän kykeni mahtaviin diminuendoihin ja vaikuttaviin taiteellisiin RSO:n keskiviikkosarja Musiikkitalossa 11.12.2013. Mahlerin laulut taituruutensa luotsaamalla RSO:n Hitleriä hal- perustuvat Friedrich Rückertin yöllisiin säkeisiin, veksineen Hartmannin Kuudennen sinfonian jotka soivat transsendentaalifilosofisen hämäri- ensiosan ekspressiivisistä purkauksista ja jännit- nä sielullisina surulauluina. Hel- Johanna Rusanen-Kartanon tulkinnat Al- sing otti kaikki äänikerrat irti käytössään olevas- ban Bergin Sieben frühe Liederistä kiilasivat täl- ta mahtavasta orkesterista. Esimerkiksi Die Nachtigall soi lumo- jassa kaksi huippulaulajaa kohtasivat huippuka- avan kauniisti Musiikkitalon suuren salin kau- pellimestarin ja loivat taidetta Anton Webernin, kaisimmilla riveillä saakka – tai ehkä juuri siel- Alban Bergin ja Karl Amadeus Hartmannin mu- lä. Bergin laulut ovat eräitä kaik- haiskauden Passacagliassa kuuluivat jo ekspres- kien aikojen kauneimpia sopraanolle sävellettyjä sionistiset sävyt. Esa Mäkijärvi tipoliitikkoja. Rooleissa Esko Roine, Asko Sarkola, Miika lavalla luetaan repliikkien esitysohjeita. Kuusinen uskoi vilpittömästi kommunismiin, mutta joutui monen aikalaisensa tavoin järjestelmän nielaisemaksi. orkesterilauluja. Se mahdollistaa eläytymisen ja saa ajattelemaan ampujien eriskummallisten vaikuttimien hulluutta. Helsingin Kaupunginteatterin suurella vääntelehtivät, huutavat ja juoksevat. Sarjan Webernin seuraamaan ensin ekspressionistisia, avauslaulu tasapainottelee jo modernienkin vai- sitten dodekafonisia jalanjälkiään. Erityisen timet ja lyömäsoittimet toistavat. osaksi sisällötön. toiseen päätyen lopulliseen purkaukseen
Virokin on naapuri, joittelivat vielä erikseen tulevaa palvelutehvain lyhyen laivamatkan päässä. Tarkoitus oli puolustaa pakkoruotsia. Miksi Ilomantsin nimismiehen pitää palvella sinne mahdollisesti eksyviä Ruotsin kansalaisia tai Suomen ruotsinkielisiä heidän äidinkielellään. Mutta Suomen rajanaavaikka Oulun virkamiehet taipureita ovat myös Norja ja Venäjä, jonka kanssa tavat kaikki riittävästi ruotsin kieltä, ja haron eniten yhteistä rajaa. Myös työelämässä ruotsin »osaaminen» on kallis ja raskas taakka etenkin julkisen puolen työntekijöille ja veronmaksajille. Pakollisuus säädettiin 1960-luvulla jonkinlaisena lehmänkauppana RKP:n vaatimuksesta. Kouluissa se vie tilaa hyödyllisiltä ja yleissivistäviltä aineilta, kuten historialta ja yhteiskuntaopilta. Viittaus yhteisiin kielten ohella lisääntyy. Sillä tarkoitetaan sitä, että ruotsia (useimmiten suomenruotsia) opetetaan pakollisena aineena peruskoulusta alkaen kaikille kansalaisille. Aleksis Kiven aikaan vielä suomea halveksittiin kirjallisuuteen ja muuhun sivistykseen sopimattomaksi alemmaksi kieleksi. Pohjoismaisissa kokouksissa suomeltä ruotsin vapaaehtoinen harrastus muiden le ei anneta mitään arvoa. Päätoimittaja puolusti kielivähemmistöä, joka on monin tavoin etuoikeutettu ryhmä eikä missään suhteessa syrjitty vähemmistö. Myös vasemmistolainen voi maimaat edustavat meille vierasta kieliryhmää. Olen harrastanut ruotsia vapaaehtoisesti, ja olen myös auktorisoitu kääntäjä ruotsista. Lähialueelta tulevia venäläisiä ei kohdella samalla tavalla. Todellisuudessa muut Pohjolan sen kanssa. Se on raskas taakka Suomen veronmaksajille ja tarpeeton suurimmassa osassa maata. Yksi perustelu lä perusteella, että ruotsinkiepaljon välitetä. Kirjoituksessa leimataan pakollisuuden poistamista esittävä kansalaisaloite eräänlaiseksi salaliitoksi, jonka takana ovat paljon puhutut maahanmuuttokriittiset ja siis halveksittavat toimijat. Saamea taidetaan opettaa vain parissa koulussa. Kirjoituksessa väitetään, Lopuksi vielä: pakkoruotsin vastustamisella että muut pohjoismaat ovat »luonnollinen viiei ole mitään tekemistä poliittisen suuntaukteryhmä». Toivon, ettioita. Ruotsin ylivalta kesti pitkään, ja sen perua on erikoinen tapa lainsäädäntöä myöten suosia ruotsinkielisiä, mutta lähisukulaisista saamelaisista ei paljon välitetä. Vaikka virkamiehet pakotetaan oppimaan ja ylläpitämään jonkinlaista ruotsin taitoa, heidän kielitaitoaan on silti aina halveksittu. Pääkirjoitus oli osoitus vanhoillisesta asenteesta, jonka mukaan ruotsi on sivistys- 10. Tyypillinen esimerkki oli hanke, jolla eräitä Pohjanmaan kaksikielisiä kuntia Muutamaan pääkirjoituksen peLähisukulaisista olisi siirretty Oulun aluehallinrusteluun on mielestäni aihetta non piiriin. den naapurien kieltä siis samalla perusteella opeteta pakollisena. Hanke estettiin silsaamelaisista ei puuttua erikseen. Nimetkin ruotsinnettiin. on Suomen sijainti Ruotsin naalisten oikeuksia olisi loukattu, purina. MIELIPIDE Aina vaan pakkoruotsia Kulttuurivihkojen 6/2013 pääkirjoituksena oli julkilausuma otsakkeella »Ruotsin kieli on osa suomalaisuutta». Miksei muitäväänsä varten. Täällä oli täysin suomenkielinen väestö, mutta papit ja aatelisto runnasivat pitkiksi ajoiksi käytännön, jossa Ota kantaa: mielipide@kulttuurivihkot.fi. En kuitenkaan kannata pakkoruotsia. Kulttuurivihkot 1?|?2014 tä ja välttämätön osa kulttuuria. virkakieli ja kaikki julkinen toiminta tapahtui ruotsiksi. Mielestäni ruotsi on kaunis ja ilmeikäs kieli. historiallisiin kokemuksiin on sekin outo, jos Kalevi Hölttä se tarkoittaa sitä, että ruotsalaiset valloittivat maamme 1100-luvulta alkaen. niosti ottaa kantaa järkevämmän vaihtoehdon Ne ovat kuningaskuntia ja itseriittoisia valeli vapaaehtoisen ruotsin puolesta
Ei murhan. Roberts, saiseen tapaansa näkemystään, jonka mukaan niputtaa Matti Apusen ja Tuomas Enbusken vapaakauppa parantaa kaikki vaivat. Voimassa (1/14) taidehistorioitsija, allekirjoit- yltää nimeen asti – Norberg esittelee kirkasottaneelle tuiki tuntematon Donna M. Teen vartissa työn, johon huomaan keskuspankin korkopolitiikkaa, logistiikan muilla menevän kolme viikkoa.» ongelmia, kaupan monopolia tai monopolin kauppaa, eläkesijoitusrahastoja, TES-sopiBrittien sijaan sekä Apunen että Enbuske famuksen pykälää numero 101 tai edes ajatusnittavat ruotsalaista Johan Norbergia, kanhautomoiden uskotteluja oikealta tai vasemsankodin koulutusjärjestelmän kukkasta. Ulospäin lähinnä äänekkäältä meuhkaaYksinkertaista ja liikuttavaa. Kaikki anglofiileiksi, »jotka rakastavat uusliberalishyötyvät ja maailma muuttuu paremmaksi. Se, joka on paras tekemään minsa ei ole kapitalismia. Aamulehden jäähytelevisiovastaanottimia, tekee niitä. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Poistun tyytyväisenä kuparipannimoimiseksi tai miten tekisin täydellisen nu kainalossani kohti armasta kotiliettäni. Teoksessaan Globaalin kapitalismin puolusSitähän se on, markkinataloutta vaan. esiteollinen. ismejä – ajatushautomoiden munakoreista. malta laidalta. 2004) – aivan, pahamaineinen ismi ALEKSI JALONEN 11. sia Lockeen, Adam Smithiin, Oikeastaan se ei ole sen kumImmanuel Kantiin tai vaikkamempaa.» pa John Stuart Milliin. Tuottaja ja kusopivaa tasaveroprosenttia tai miten Prisman luttaja kohtaavat toisensa suoraan ja välittölogistiikka pitäisi järjestää ruuan hinnan mimästi torilla. Entä uusliberalismi. Jokin tuossa jalta vaikuttava Enbuskekin on pikemminkaikessa kuitenkin kaihertaa lukijan mieltä, kin pohdiskelija ja Speedy Gonzales: »Olen kunnes hän oivaltaa: Norbergin libertaristihajamielinen, koska ajattelen paljon enemnen taloustaivas on kuin onkin pohjimmiltaan män kuin muut. mia». – – Vapaakauppa johtaa siilibertaristinen tautuu »klassisen liberalishen, että tavaroita ja palveluita taloustaivas on min» kannattajaksi, vaikkei tuottavat ne, jotka tekevät sen pohjimmiltaan hänen kirjoituksissaan kovin parhaiten, ja tuotteet meneja perimmiltään tiuhaan esiinnykään viittaukvät niille, jotka haluavat ostaa. Sitten väiskolumnissaan »Liberaalin he vaihtavat niitä, niin että he Norbergin uskontunnustus» (30.5.2010) saavat sitä mitä haluavat kulutApunen sen sijaan tunnustaa. Se, joka on paras lypsämään lehmiä, ainakaan hänen mahdollinen uusliberalislypsää lehmiä. Aivan erityistä rakkaussuhdetta saariTeosta selaileva tosin havaitsee monien ensi valtioon jutusta ei tosin löydy, vaikka vanhassilmäyksellä vaikuttavilta tuntuvien käppyröitaan utooppiset onnelat ovatkin sijainneet denkin olevan peräisin libertarististen – lisää usein keskellä merta. tus (suom. Saatan pohtia päiväkaudet ja perimmiltään esiteollinen. Enbuske haistat»Kauppa johtaa siihen, että se, joka on pataa pitkät kaikille poliittisille ismeille (Nyt ras polkupyörien valmistamisessa, keskittyy 27.9.2013), kapitalismi mukaan lukien, joten siihen. AVELIN JOHAN ON MARKKINAT Jouni Avelin on Kulttuurivihkojen toimittaja ja uusturkulainen ilonpilaaja
Välillä se kuu- si konsertissa yhtyeen vahvistuksena oli mukana lostaa leikkisältä, välillä brutaalilta ja joskus myös urkuri Hanna-Maarit Kohtamäki. Puhallinsoittajien Heikki Syrjäsen ja Pekka Vuoden 2012 Lal lal lal -festivaaleilla äänite- Westerholmin, basisti Penttilän, lyömäsoittaja tyllä Neutral Zone Trapilla soittajien monipuo- Petri Pentikäisen ja laulaja Meri Tiitolan lisäk- linen tausta tulee selkeästi ilmi. Yhtyeen jäsenet Jonna Karanka, nen sointi ei kuitenkaan ole kolkko, vaan lämmin Arttu Partinen, Sami Pekkola ja Jaakko Tolvi ja intiimi. LEVYNURKKA RAVINTOA HENGELLE JA RUUMIILLE Teksti Ville Forss Levypalstalla vieraillaan tällä kertaa »post/avant metal» alle. kirkossa vuonna 2006 äänitetty konserttialbumi Mireur. Mireur on eh- Hockey Night onnistuu välttämään pahimmat dottomasti yksi viime vuoden parhaita ja kiinnos- hyperaktiivisuuden karikot. Jo neljällä vuosi- Enimmäkseen urut soivat taustalla matalana kymmenellä toiminut ja levyttänyt yhtye lienee taustahurinana ja melko yksinkertaisena drone- tunnetumpi kansanmusiikki- kuin jazz-piireissä. Urkuja le- molemmilta yhtäaikaisesti. Siinä on mielenkiintoisia elementtejä, Hockey Night: Neutral Zone Trap, Ikuisuus 2013 mutta ne eivät missään vaiheessa tunnu yhdistyvän osiensa summaksi. varjelluimmista salaisuuksista. Tietyt kohdat kuulos- vyllä käytetään säästeliäästi, mutta tehokkaas- tavat melkein jazzilta, mutta hetken kuluttua ol- ti. Kulttuurivihkot 1?|?2014 http://hahmot.net http://www.ektrorecords.com http://ikuisuus.net. kalisoinnin ja Kohtamäen urkujen vuoropuhelu Levottomasta ulosannistaan huolimatta levyn jälkimmäisellä puoliskolla. Kirkon akustiikkaa on osattu hyödyntää ja äänittäjänä toiminut basisti Olli Penttilä on saanut tallennettua tilan tunnun myös levylle. Levynteon ulkoiset puitteet kui- Melko harvakseltaan levyjä julkaisevan World Mänkeri Orchestran uusin tuotos on Keski-Porin tenkin asettivat ainakin tälle kuulijalle sellaiset odotukset, joihin se ei kykene yltämään. Kun Mireur yltää pauhaavimmilleen, on ovat eri kokoonpanoissa ehtineet tehdä monen- kontrasti hiljaisimpien kohtien kanssa vaikuttava laista musiikkia free jazzista noiseen, vapaasta ja mieleenpainuva. Suuri pettymys on se, että albumin nimestä huo- Lähtökohtana yhtyeen musiikissa on ollut perin- Ei Enharmonic Intervals kuitenkaan huono nesoitinten mänkerin ja lirun, jotka ovat klarine- levy ole. Paremman termin puutteessa Circlen ja Mamifferin yhteistyön voinee luokitella nimikkeen 12. Parhaimmillaan siinä on kiinnostavaa tintapaisia puhallinsoittimia, yhdistäminen jazzis- ristiriitaisuutta ja riitasointuisuutta sekä gootti- ta ponnistavaan vapaaseen ilmaisuun. den muusikoiden improvisointi on harkittua, muttei haudanvakavaa. laista jylhyyttä. Taitavien ja kokenei- tavimpia levyjä improvisaation saralla. elementtinä. Mänkeriorkesterin levyyn ver- Mamiffer & Circle: Enharmonic Intervals (For rattuna Enharmonic Intervals jättää laimean vai- Paschen Organ), SIGE Records/Ektro Records 2013 kutelman. Erityisen hyvin toimii Tiitolan sanattoman vo- laankin jo abstraktissa viidakkoäänimaisemassa. Samaisessa Keski-Porin kirkossa on äänitet- ty myös porilaisen Circlen ja amerikkalaisen Ma- The World Mänkeri Orchestra: Mireur, mifferin yhteisalbumi Enharmonic Intervals (For Karkia Mistika Records 2013 Paschen Organ). menteilla on tilaa hengittää. Musiikki kuulostaa liian tutulta, liian turvalliselta. . Ää- Jos kaksi yllä mainittua albumia ovat ainakin ulkoisilta puitteiltaan jokseenkin ylevän henkeviä, niin hieman maallisempaa ja lihallisempaa otetta improvisaatioon tarjoilee Hockey Night -yhtye levyllään Neutral Zone Trap. rinasta Mika Rätön oopperamaiseen tulkintaan. The World Mänkeri Orchestraa voisi kut- limatta kirkon Paschen-urut eivät juuri missään sua yhdeksi suomalaisen improvisaation tarkoin vaiheessa pääse levyllä niin sanotusti pääosaan. Tempo on pääosin hi- kirkossa ja marginaalimusiikkifestareilla das, kitarat jumittavat Circlelle ominaisia ympy- sekä kuunnellaan monipuolista kotimais- räriffejä, laulusuoritukset vaihtelevat metallimu- ta musiikkia. Lähes tunnin mittaisessa teoksessa käytetään paljon hiljaisuutta ja eri instru- Erityisen hyvin toimii Tiitolan sanattoman vokalisoinnin ja Kohtamäen urkujen vuoropuhelu. improvisaatiosta poppiin
elämä kelpaisivat kenen tahansa laulukirjaan. Toivo ja Usko. Koiri- pop-levyn, joka tarjoilee tarttuvaa kertosäettä en taivas ei liene hänen merkittävin tuotoksen- toisensa perään. Niko Peltonen mutta hetken voi toiselle tarjota silti olkapäätä. 13. dollista näytellä loputtomiin. Sen jälkeen Ylihärsilä oli vuosia vaiti. Hän laulaa ne laulut, joissa disin- maalista jatkuvuudesta mahdotonta. Blondi taas sortuu turhan liselta ja viisaalta tuntuvaa sanottavaa. LEVYNURKKA EI HARMITTOMIA AIHEMAAILMOJA Jarkko Martikaisesta on soolouransa mittaan vaikeuksia päästä kovin syvälle teemoihinsa. enkeli oon aika huono sellainen eikä muut oo Nyt näyttää ilmeiseltä, että ne vuodet käytettiin juuri sen parempia / mut sinut jatketaan siitä mi- sen miettimiseen, miten raiteiltaan ajautuneista hin sinä loput ja laitetaan paikkaan täynnä rak- yksilöistä kertovat tarinat voitaisiin yleistää lau- kautta / oot yksi meistä ja lopunajan mieli tietää, sunnoiksi ihmisyydestä. Useimmiten kuolema koit- Keskitalon ohella. Jarkko Martikaisen ehkä yleisöystävällisin levy. Risto on tä- maan loppuun päättyvä tarina. Levy alkaa tegraation pysäyttämisen mahdottomuus on jo Turvaluola-biisillä, jossa huomautetaan elämän hyväksytty. kehittynyt eräänlainen suomirockin puoliviralli- Esimerkiksi Ei-toivotut laulut -biisissä mies ot- nen omatunto. Varsinkin kahdella jälkimmäisellä Toisaalta levyllä on useita loistavia sävel- albumilla musiikki kääntyi yhä johdonmukaisem- lyksiä: Pidän tästä paikasta, Silvia ja erityisesti min sisäänpäin, pois pop-ilmaisusta. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Tässäkään taivaassa koira ei silti pääse karvoistaan: Martikaisen tekstit eivät taaskaan pyö- LAUSUNTO IHMISYYDESTÄ ri harmittomissa aihemaailmoissa. . taa vasta kivun ja kärsimyksen jälkeen. Elämä on onnetto- tuumailla vuosikymmenten kuluttua. Rakoilevia liitoksiaan paniikissa paikkaileva Riston II on yritys kuvata maailmaa, jossa tu- maailma tarvitsee sellaisia lauluntekijöitä kuin hon ja kuoleman odotus tekevät ihmisyyden nor- Risto Ylihärsilä. Se päättyy keiden, viinan, unohtuneiden ja kuviteltujen rak- Moderni suojelusenkeli -klassikkoon, jossa to- kauksien tuhoamista. Kahdella ensimmäisellä Risto-levyl- olevan turvallista ja tavanomaista silloin, kun lä hän lauloi hajoavista yksilöistä: psyykenlääk- siihen sisältyy kidutusta ja kuolemaa. Näissä pop- Jarkko Martikainen: Koirien taivas, ralleissa hänellä tuntuu kyllä välillä olevan Sakara Records, 2014. Useimpia kappalei- mainio hyvän mielen levy, mikä ei ehkä ole en- ta huomaa hyräilevänsä jo yhden, kahden kuun- simmäinen mieleentuleva kuvaus monestakaan telun jälkeen. Kolmas Risto-levy »Ja sinä kaikista heikoin, en saa aina suakaan Sähköhäiriöön olikin automaattikahvia tekijänsä revittyä pimeyden kauhuista / jos oon suojelus- mittapuulla. Koirien taivas taas on ilmeinen vastareaktio Martikaista tuskin voi syyttää uransa ehkä ylei- tälle suuntaukselle. Martikainen ja sovittaja-mul- söystävällisimmän levyn tekemisestä, niin tinki- Koirien taivas on tinkimättö- ti-instrumentalisti Samae Koskinen ovat raken- mätön hänen urapolkunsa YUP:n varhaisvuosien myydestään tunnetun taneet paikoitellen suorastaan mahtipontisen surrealistisesta punkista lähtien on ollut. detaan, ettei kuolemalta meitä pelasta kukaan, Se on raskas osa laulajalle, eikä sitä ole mah- Tuhon ja kuoleman odotus hallitsevat Risto Ylihärsilän uutuuslevyn tunnelmia. Oli kyse sitten yksilön elämän taa vähän itsetarkoituksellisen marttyyrin roolin suurista valinnoista tai siitä, miten yhteiskunta tyyppinä, jota vieroksutaan, koska tämä yrittää kohtelee jäseniään, häneltä on löytynyt tasapuo- sanoa jotain painavaa. ?Kuolema Niko Peltonen on meidän aikamme ihmisen ainoa oikea mysteeri, mutta kyse ei ole vain yksilön kuolemasta. Kuin tee- helppoon rinnastukseen nimihahmonsa, Hitle- mojensa kokoa alleviivatakseen Martikainen jul- rin tosiasiallisen koiran, ja niiden ihmishahmois- kaisi vuosina 2006–2011 levytrilogian Rakkaus, ten Hitlerin koirien välillä. aiemmasta. että ilman sinuakaan ei olis tätä kaikkeutta».?Tä- Lopultahan vastaus on helposti löydettävissä, män ajan uhrilampaita ei muistella sankarihau- ja nimikin sille on: kuolema. Risto: II, Fonal Records, 2013 Meitä pelotellaan jo yhteiskunnan, ihmiskunnan, tämän maailmankin kuolemalla. Ne eivät ol- katkeransuloinen itsemurhatarina Tämä vaikea leet mitään kevyttä kuunneltavaa. On syntetisaattoria, kellopeliä, sa, mutta se on käsityöläistaidon voimannäyte ja trumpettia ja taustalauluja. Paraskin roolihah- män lopunajan tarkkanäköisin trubaduuri Joose mo tapetaan lopussa
leihin. Vuoden 2014 aikana myös iPhonelle ja Android-laitteille tuote- Digilehtiä pääsee ostamaan Kulttuurivihkojen verkko- taan samanlainen kätevä sovellus. Tapahtuman järjestäjänä oli työryhmä yhteistyössä OIKAISUJA Pohjois-Karjalan kesäyliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Hinta on 51 €. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Lehdet numeros- sovelluskehittäjä Richie. Muut digilehtiversiot tuottaa ennen Kulttuu- droid-laitteisiin ja Windows 8 Phone -alustaa käyt- rivihkojen oman sovellusohjelman käyttöönot- täviin puhelimiin kuten Nokian nykyisiin Lumia-mal- toa Lehtiluukku. Tilaus jatkuu kestotilauksena tarjouskauden jälkeen. ta digilehden voi ostaa irtonumerona. lehden kautta: http://www.kulttuurivihkot.fi Viime Kulttuurivihkoissa (6/2013) käsitelty Joensuun kirjallisuustapahtuma mainittiin lehden sisällysluettelossa hieman virheellisesti »ItäSuomen yliopiston kirjallisuustapahtumana». KESKUSTELUT, BLOGIT, VIDEOT, TILAUKSET http://www.KULTTUURIVIHKOT.FI Tilaan 3 seuraavaa numeroa (6 kk lehdet) vain 16,90 euroa. Kukin lehden numero tulee ladattavaksi sa- Applen App Storessa on ladattavissa iPad-laitteille ilmainen Kulttuurivihkot-sovellus, jonka kaut- malla kun perinteinen paperilehti kolahtaa tilaajien postiluukkuihin. 200 SANAA KULTTUURIVIHKOILLE DIGILEHTI Kulttuurivihkojen digilehti julkaistiin en- Yhteistyökumppanina iPad-lehtiversiossa on simmäistä kertaa joulukuussa. Kuvitus oli Aino Keskitalon käsialaa. Sen Maggio-julkaisu- ta 6/2013 alkaen ovat saatavana kaikille yleisille alusta on ollut markkinoilla muutaman vuoden päätelaitteille kotitietokoneista Applen iPadiin, An- ajan. Asiaa taiteesta ja yhteiskunnasta kuudesti vuodessa Teen määräaikaisen tilauksen vuodeksi eteenpäin. Kulttuurivihkot maksaa postimaksun Aloitan edullisen kestotilauksen ja saan kuusi seuraavaa numeroa 43 eurolla. Nimi Kulttuurivihkot Osoite Domirola Oy Postinumero ja -toimipaikka Vastauslähetys Puhelin tai sähköposti Tunnus 5011437 Allekirjoitus 00003 Helsinki Tilaukset myös sähköpostitse: tilaus@kulttuurivihkot.fi 14. Samaisen artikkelin kuvittajaksi oli virheellisesti merkitty jutun kirjoittaja Paula Poutiainen
Nostalgiaa tihkuvat pubien yhteislaulut alleviivaavat Freddyn yhteyttä julkiseen tilaan ja toveripiiriin, Samuel Butlerin sentimentaaliset sävelet puolestaan Hesterin vääjäämättömään yksinäisyyteen. Tarinansa tunkkaisuutta tai ummehtuneisuutta Daviesin taitava kerrontakaan ei pysty tyystin hälventämään, mutta nykyään kaikkialla paistattelevasta ironiasta ei ole tietoakaan, mikä antaa Syvänsiniselle merelle tiettyä esteettistä nostetta. Syvänsininen meri on pohjimmiltaan kasvutarina. Naisen intohimoinen rakkaus ajaa miehen matkoihinsa, nainen sairastuu, usein kohtalokkain seurauksin. Nelikymppinen, sivistynyt ja koulutettu Hester jättää arvostetun, muodollisen jäykän tuomarismiehensä ja heittäytyy kiihkeään suhteeseen entisen RAF-pilotin, puolijuopon ja työväenluokkaisen Freddyn kanssa. Pääosissa: Rachel Weisz, Tom Hiddleston, Simon Russell Bease. Musiikki: Samuel Butler. Atlantic Film 2012. Florian Hoffmeisterin kameratyö on upeaa, ajankuva pienintä yksityiskohtaansa myöten huolellista, näyttelijät eteviä. Lavastus: James Merifield. Leikkaus: David Charap. Mies omistautuu työlle tai kutsumukselleen, nainen miehelle. Kuvaus: Florian Hoffmeister. 15. . Kuvasuhde: 16:9, 1.85:1. 1945) elokuvasovitus Terence Rattiganin (1911?1977) näytelmästä Syvänsininen meri (1952) noudattelee uskollisesti tätä kaavaa. Melodraaman ytimessä on naisen kärsimys. Terence Davies: Syvänsininen meri (2011). Harvakseltaan ohjaava Davies palasi Liverpool-dokumenttinsa Of Time and the City (2008) jälkeen tuttuihin teemoihinsa, 1950-luvun alkupuolen Britanniaan, säännöstelyn, sosiaalisen kontrollin ja synkänruskeiden tapettien aikaan. Davies rikkoo Rattiganin kronologisen kerron- nan, karsii dialogia ja tuo pintaan musiikin. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Freddyn tunteet viilenevät, Hester yrittää itsemurhaa, Nykyään kaikkialla paistattelevasta ironiasta ei ole tietoakaan. Freddy häipyy Etelä-Amerikkaan, Hester jää yksin. Käsikirjoitus: Terence Rattigan, Terence Davies. Kesto 1 h 35 min. Terence Daviesin (s. DVD-ARVIO SUKUPUOLI ON KOHTALO Teksti Jouni Avelin Terence Daviesin melodraama Syvänsininen meri on huolellinen ajankuva 1950-luvun alkupuolen Britanniasta
16. Veteraanidokumentaristi Frederick Wisemanin uutuuselokuvassa At Berkeley seurataan talouskriisin kurimuksessa kamppailevan maineikkaan yliopiston arkea. Kulttuurivihkot 1?|?2014. DOCPOINT 2014 Paljastava silmä Teksti Eero Hirvenoja At Berkeley -elokuvassa seurataan arvostetun kalifornialaisen yliopiston arkea
Nykytekniikan kehitys sen sijaan lienee Wiseman on aiemminkin käsitellyt Yhkaiken kaikkiaan vähentänyt heidän keskidysvaltojen koululaitosta, mutta ei yliopisnäistä kanssakäymistään. Wisemanin elokuvissa ei ole kertojaääntä eikä haastatteluita. Wisemanin elokuvassa todetaan eräässä tuntikeskustelussa, että valkoiset ja aasialaiset opiskelijat muodostavat usein opintopiirejä keskenään, vähemmistöjen edustajien (esimerkiksi afroamerikkalaisten ja latinojen) jäädessä ulkopuolelle. Kulttuurivihkot 1?|?2014. menttielokuvaa, joista viivulla, jolloin hänen mumeisin on nyt DocPointissa kaansa mielenosoituksissa esitetty At Berkeley (2013). Tämän lisäksi Wiseman on kuvannut sokeiden, kuurojen ja vaikeavammaisten lasten UNELMIEN VARJOPUOLI koulunkäyntiä kolmessa elokuvassa 1980-luvulla. Näin ei ole käynyt, Vallattuaan yliopiston kirjaston opiskelivaikka hän ei ole tehnytjat lähettivät johtoportaalkään elokuvia aivan takaWisemanilla on tapana le pitkän ja hyvin kirjavan vuosikymmenten tahtiin. . Arvostettua kalisentään keskityttiin yhteen asiaan kerrallaan. Omalla Kaikin puolin miellyttävän juttutuokitavallaan surkuhupaisin hahmo on palopuheton perustella sain käsityksen, että tuolloin ta tärisevin käsin pitävä valkoihoinen heppu 76-vuotias Wiseman olisi vähitellen vetäytyMalcolm X -paidassa. totasolla. ProWiseman. 17. Berkeleyn yliopistolla on siellä viime vuosikymmeninä tapahtuneesta tasa-arvoistumisesta huolimatta yhä eliittikoulun leima. Sain Elokuvassa nuoret kantavat monenmoisia hienon mahdollisuuden haastatella ohjaajabanderolleja ja huutavat itse keksittyjä tai hislegendaa Kulttuurivihkoihin. Sikäläisten muiden tunnettujen yliopistojen tavoin myös Berkeleyn opiskelijoista suuri enemmistö on valkoihoisia ja syntyperältään aasialaisia, erityisesti Kaukoidästä. Sen tutEtenkin jos opiskelija ei ole varakkaasta kijoille ja entisille opiskelijoille on myönnetperheestä, hän tarvitsee rahakkaan stipen- din tai muun apurahan selvitäkseen kaikista maksuista. testien organisoinnissa ilmeni puutteita, ja Olin DocPointissa ensimmäistä kertaa akosallistujien kesken oli epäselvyyttä toiminkreditoituneena toimittajana vuonna 2006, nan päämääristä. Hänen tuotannostaan käyvät joka tapauksessa selvästi ilmi yhdysvaltalaisen yhteiskunnan epäkohdat ja »amerikkalaisen unelman» kääntöpuoli. Vaikka nykypäivän USA:ssa – ainakin periaatteessa – kuka hyvänsä voi päästä opiskelemaan yliopistoon riippumatta esimerkiksi etnisestä taustasta tai uskontokunnasta, eivät tällaiset kysymykset ole edes Berkeleyn kaltaisessa »edistyksellisessä» valtiollisessa oppilaitoksessa vailla merkitystä. Sen itlaan yksin älypuhelimiensa tai läppäreidensä senäinen jatko-osa High School II valmistui parissa ja kuuntelevan musiikkia korvanavuonna 1994. Ainakin mainituista tekijöistä ylitse muiden nousee At Berkeleyn perusteella niissä näyttäisi olyhdysvaltalaisten instituutioiden kuvaajana leen kyse pikemminkin nuoruuden uhmasyli neljän vuosikymmenen ajan ansioitunut ta kuin todellisesta muutoksenhalusta. fornialaista yliopistoa kuvaava yli nelituntiBerkeleyn yliopiston levottomuuksissa ainen elokuva on eräs Wisemanin uran pisimnakin osa sen opiskelijoista toimi tiivisti yhpiä ohjaustöitä. nen Kim Longinotto, ranskalainen Nicolas Viime vuosien talousongelmien vuoksi Philibert ja venäläinen Vitali Manski, sekä myös Berkeleyssa jouduttiin mittavalle sääsyhdysvaltalainen kokeellisen elokuvan urantökuurille. jolloin hän oli tapahtuman päävieras. Tällä kertaa esiintyy jonkin verran kameraan vilkuilua, pääosin yliopiston henkilökunnan taholta. at ovatkin alati esillä yliopiston johtokunnan Lisäksi DocPointissa esitettiin esimerkiksi kokouksissa. Hänellä on tapana kuvata niin paljon materiaalia, että ihmiset unohtavat kameran läsnäolon. Tässä mielessä Berkeleyn yliopisto kuvastaa läheisesti amerikkalaista unelmaa. vaatimuslistan. Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa kansalaisten erääksi perusoikeudeksi mainittuun onnellisuuden tavoitteluun liitetään sikäläisessä ajattelussa keskeisesti taloudellinen menestys. Rivien välistä voi tulkita tällaisen käyttäytymisen juontuvan ainakin jossain määrin perinteisistä rotustereotypioista. pia koko maailman mittakaavassa. Opiskelupaikka siellä ei sinällään takaa vielä mitään, mutta suoritettu tutkinto ja mahdolliset kontaktit voivat edesauttaa pääsyä hyvin rajalliseen yhteiskunnan hyväosaisten joukkoon. Koska Yhdysvalloissa korkeakouluopiskelijoiden valinnassa on merkittävällä sijalla älykkyyttä mittaava SAT-koe, jotkut ovat käyttäneet yliopistojen opiskelijajakaumaa rotuteorioidensa tukena. Alex Gibneyn, Errol Morrisin ja Frederick Tehdyistä budjettileikkauksista saivat alWisemanin uusimmat elokuvat. Syyslukukaudella 2010 kuvatun At Berkeleyn jälkityö kesti sen ohjaajalle tyypillisesti melko tovin. dessä. DOCPOINT 2014 Ensi kertaa vuonna 2002 järjestetty doku- ty vuosikymmenten saatossa kymmenittäin menttielokuvafestivaali DocPoint oli tällä kerNobel-palkintoja ja muita kunnianosoituksia. taa sekä ohjelmistonsa että vieraslistansa puoErotuksena tunnettuihin yhdysvaltalaisiin lesta poikkeuksellisen laadukas. yksityisiin korkeakouluihin (kuten Harvard, Festivaalilla vieraili useita maineikkaita ulPrinceton ja Stanford), Berkeleyn yliopiston komaisia dokumentaristeja, kuten brittiläitoimintaa tuetaan julkisin varoin. peista. Wisemanin elokuvassa talousasiuurtaja Ernie Gehr. Wiseman on korostanut olevansa epäpoliittinen elokuvantekijä. mässä elokuvien teosta. Wisemanin elokuvassa nähdäänkin moLukiokuvaus High School (1968) laskenasti opiskelijoiden puuhailevan omalla ajaltaan hänen päätöidensä joukkoon. kunsa kampuksella paikoin melko rajuiksikin Jo oman festivaalihistorianikin valossa yltyneet opiskelijamielenosoitukset. Lähtökohdista riippuu kuitenkin yhä paljon, kuinka paljon töitä kukin joutuu sen eteen tekemään. Niinpä on luonnollista, että Yhdysvaltojen köyhimmät kansanosat ovat aliedustettuina korkeakouluopiskelijoissa. Kuohunkuvata niin paljon Haastattelun jälkeen nan keskellä Berkeleyn materiaalia, että ihmiset Wiseman on saanut valkansleri muistelee omaa unohtavat kameran miiksi viisi pitkää dokuopiskeluaikaansa 1960-luläsnäolon. toriankirjoista lainattuja iskulauseita. Tämä OPISKELIJAT BARRIKADEILLA on osin perusteltukin näkemys, sillä YhdysPohjois-Kaliforniassa sijaitsevan Berkeleyn valloissa korkeakouluopetus ei ole Suomen kaupungin yliopisto on lajissaan arvostetuimtavoin ilmaista
Marraskuun 13. Kulttuurivihkot 1?|?2014. ja 17. 18. ROKUMENTTI 2014 Lauren Greenfield: The Queen of Versailles Modernin maailman mea culpa Teksti Tuulikki Poutiainen & Hannu Poutiainen Katsojaennätyksen tehneille Rokumentti-festivaaleille kokoonnuttiin tunnustamaan ihmiskunnan yhteisiä syntejä. päivän väliseksi ajaksi Joensuun valkokankaista tuli ihmisen ja luonnon kärsimysten alttaritauluja
Se on maksanut yli triljoona dollaria. Huumesota on sotaa etnisyyttä ja luokkaa vastaan. Komplikaatioiden sattuessa tiineenä oleva lehmä pelastetaan. Mutta ainakin hän sai hautakammion. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Vankileirillä inhimillisyyden mahdollisuudet kapenevat olemattomiin. Se on nyt hänen talonsa. Brutaaleista olosuhteista tulee ainoa kiinnepiste. Taustalla on ajatus imperiumien elämänsyklistä. Presidentti Daniel Ortegaa vastaan nostetut hyväksikäyttösyytteet hylätään. Nixonin »pimeä sisäinen vihollinen» on myös työtön valkoinen duunari, joka ryhtyy myymään metamfetamiinia. Onhan sekin jotain.» Eipä saa unelmataloaan naisen työnantajakaan. Marc Wiesen Camp 14:n aikana hämärässä salissa kiertää Amnestyn vetoomus, jota ei näe lukea, mutta johon on kaikki syyt luottaa. Hän laski ehkäisyvälineiden käytön yhdeksi moderneista synneistä. Aineiden ero on se, että crack sisältää leivinjauhetta ja vettä. Kuollut buddhalaismunkki lipuu virras- 19. Lentoyhtiön linjalla lentäessään perheen lapset kysyvät, mitä kaikki nuo ihmiset tekevät heidän koneessaan. Maan lainsäädäntö kieltää abortin siinäkin tapauksessa, että se osoittautuu hengenvaaralliseksi tai on seurausta raiskauksesta. Nicaraguassa mies on oman elämänsä presidentti. Burmasta sitä on mahdollista salakuljettaa. Tilanne on aika kiperä», David Siegel sanoo. Lauren Greenfieldin The Queen of Versailles kertoo Siegelin perheestä, joka on rakennuttamassa itselleen maailman suurinta yksityiskotia. Kuollut lisko raajat levällään ja akvaariokala maha pystyssä ovat merkkejä ajautumisesta ahtaammalle. Kansa pysyy köyhänä. Investointi köyhien maiden infrastruktuuriin rikastuttaa maanomistajia ja ulkomaisia rakennusfirmoja. Monista pikkurikkeistä minimituomio on 20 vuotta. SIEGELIN TALON HÄVIÖ »Lupasin isälle että hankin rahat oman talon rakentamiseen», rikkaan amerikkalaisperheen lastenhoitaja sanoo. Kolme rikettä johtaa ehdottomaan elinkautiseen. »Hän ehti kuolla ennen sitä. Elinkautiseen tuomittu mies kutsuu rangaistustaan hitaaksi kuolemantuomioksi. Suuruuden jälkeen koittavaa rappiota leimaavat ylenpalttisuus, hedonismi ja kasvava ero köyhien ja rikkaiden välillä. ROKUMENTTI 2014 Vuonna 2008 pitämässään puheessa piispa Gianfranco Girotti hahmotteli ajatusta seitsemästä uudesta kuolemansynnistä. Loppuminuuteillaan elokuva kohentaa mielialaa nostamalla esiin tietokykyisessä ja aktiivisessa kansalaisessa piilevän muutosvoiman. Se rehottaa valtahierarkian huipulla asti. Pohjois-Koreasta saa kuvamateriaalia vain mieleen tallennettuna. Väännetyistä jäsenistään katkeranakin Shin toistelee kaipaavansa leiriä ja »viatonta sydäntään». Palkan määräävät kirkko ja valtio. Shin näkee painajaisia, on ahdistunut ja uupunut. Karmeus paljastuu vasta kun Shin kuulee puhuttavan perheestä. Haastateltu naisoikeusaktivisti huomauttaa, että lehmälläkin on Nicaraguassa enemmän oikeuksia kuin naisella. Palvelijoita karsitaan. LAILTA SUOJATTOMAT Ei ihminen silti pelkästä kansalaisuudesta elä. Sidottu raha heikentäisi arvon entropiaa – sen asteittaista haihtumista rahan kulkeutuessa varakkailta pienituloisille. Eniten ankarista huumelaeista hyötyykin suunnattomaksi paisunut vankilateollisuus. Nainen kantaa vastuun raskaudestaan. Ross Ashcroft pitäisi Siegelin ökyahdinkoa merkkinä finanssinkapitalismin tuhosta. Eroja silti on. Heidän ansiostaan näemme maan surullisen tilan. Köyhille huumeet suovat taloudellista suojaa. On saatava rahaa. Andreas Johnsenin Murder käsittelee sandinistivallankumouksen jälkeistä Nicaraguaa, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia ja jotkut enemmän kuin toiset. Yhdeksättä kertaa järjestetyn Rokumenttifestivaalin teema – modernit seitsemän kuolemansyntiä – on mukaelma Girottin listasta. Nuori mies toteaa: »Minun pitäisi ensin miettiä, onko hän sellainen ihminen, jota rakastan.» Vieressä istuva tyttö ei peitä järkytystään. Muut tietävät, ettei syy ollut Shinin. Huumekartellien sijaan laki litistää käyttäjät ja pikkudiilerit. Leirillä syntyneen ja sieltä lopulta paenneen Shin Dong-Huykin kertomus murtaa vaistomaiset oletukset kiintymyksen ja empatian sisäsyntyisyydestä. Se on myös tahattoman koominen. Vaihtoehdottomuus johtaa vastarintaan. Tuhon airuiksi Ashcroftin Four Horsemen nimeää neljä tuomiopäivän ratsastajaa: maailmanvalta, pankkijärjestelmä, terrorismi ja resurssipula. Traumat aktivoituvat jälkikäteen. Burma ja Pohjois-Korea ovat maailman totalitaarisimpia valtioita. Abortti on maallinen rikos ja hengellinen synti. Perhe oli vieras käsite. Yksilökeskeisten syntien sijaan Girotti korosti väärinteon suurempia ulottuvuuksia: huumeet, saastuttaminen ja köyhyyden aiheuttaminen tuottavat laajamittaista tuhoa. Eugene Jareckin The House I Live In tarkastelee Richard Nixonin vuonna 1971 julistamaa sotaa huumeita vastaan. Murderin esittäminen »Girottin ekstrasyntinä» on piikki piispaa vastaan. Hän ei itkenyt. Mikä meille on terrorismia on heille vapaustaistelua. Talouskriisi keskeyttää hankkeen. Anders Østergaardin Burma VJ kertoo videotoimittajiksi ryhtyneistä kansalaisista. »Tällä hetkellä en kutsuisi itseäni miljardööriksi. Korruptoituneen lain tunnistaa siitä, että sillä on hyötyjiä. Silti hän tuntee tarvetta selittää: »En ollut oppinut, että pitää itkeä, kun äiti teloitetaan.» Inhimillinen maailmankuva puhkaisee lapsena omaksutun. Huumesodassa on pidätetty 45 miljoonaa ihmistä. »Jumala ei anna anteeksi», nainen itkee laittomalla aborttiklinikalla. Syynättävät synnit ovat saastuttaminen (Gasland), luonnon alistaminen (More Than Honey), ylenpalttisen vaurauden kerääminen (The Queen of Versailles), köyhyyden aiheuttaminen (Four Horsemen), huumekauppa ja huumeiden käyttö (The House I Live In), hirmuvalta (Burma VJ) sekä ihmisen perusoikeuksien rikkominen (Camp 14: Total Control Zone). PALJASTETTU HIRMUVALTA Pohjois-Korean vankileireillä on arviolta 200 000 vankia. Mustiin yhdistetystä crack-kokaiinista saa kahdeksantoistakertaisen tuomion – aiemmin satakertaisen – verrattuna varakkaiden valkoisten pulverikokaiiniin. Ashcroftin mukaan virtuaalirahasta päästäisiin poistamalla lakisääteiset valuutat ja palaamalla kultakantaan. Shin paljasti äitinsä ja veljensä pakosuunnitelmat ja oli läsnä heidän teloituksessaan. »Mitä tekisit, jos tyttöystäväsi tulisi raskaaksi raiskauksen takia?» kysyy sukupuolivalistaja yliopiston seminaarissa. Viattomuutta oli kauhun ja raakuuden keskellä eläminen tietämättä mitä kauhu ja raakuus ovat. Isäni unelma kivitalosta ei koskaan toteutunut. Naisvihamielinen laki on yhteydessä naisten kokemaan seksuaaliseen väkivaltaan. Katolisen kirkon syntilistalla tämä kielto kuuluu tuhoisimpien joukkoon
Syynä on maakaasu, puhdas luonnontuote, josta Josh Foxin Gasland paljastaa likaisen totuuden. Kodeissa tilannetta seurattiin katsomalla kiellettyä Democratic Voice of Burma -kanavaa. Samalla menee terveys. Kissat ja hevoset kaljuuntuvat. Munkit liittyivät rintamaan ja laittoivat valtion koville. Yhdysvallat ja Venäjä tuottavat kumpikin noin 20 prosenttia maailman maakaasusta. Niihin tallentuneet hajut antavat reaaliaikaisen ja kolmiulotteisen kuvan yhdyskunnan tilasta. Tuotannossa tarvitaan yli 500 kemikaalia. APOKALYPTISIA NÄKYJÄ Edes vegaani ei hevin pääse irti eläinteollisuudesta. Rokumentin taiteellinen johtaja Petri Varis ansaitsee kiitoksen hyvin tehdystä työstä. Hunajakennot muodostavat tietoverkoston. Kaasu saadaan kiviliuskeen seasta vesisärötystekniikalla. 20. Tärvelty laki antaa kaasun ja kemikaalien vuotaa vesistöihin. Elokuvasta viriää apokalyptinen näky: maailman köyhät kiertävät kukasta kukkaan pölytystikkuineen, tuhat kertaa kömpelömpinä kuin edeltäjänsä. ?. Armeijan yörynnäkkö tyhjentää luostarin ja kapinalta katkeaa selkä. Yhtä pahaa on ihmisen sokeus mehiläislajin luonteelle. Kansa ei silti lannistu. John Fox: Gasland sa. Tutkijat kutsuvat yhdyskuntaa superorganismiksi, jolla on yhtenäisiä tunnetiloja. Ihminen on malliesimerkki vastuunsiirrosta. Maakaasusta on tulossa öljyjättien viherpesuaine. Valtion kaksinkertaistettua polttoaineen hinnan vuonna 2007 kansa lähti kaduille. Maanomistajat huijataan myymään porausoikeudet. Markus Imhoofin More Than Honey paljastaa, millaisen vapaudenriiston varassa elämme. Hänen ansiostaan entistä useampien ihmisten on entistä vaikeampaa antaa itselleen automaattista synninpäästöä. Pettymys on sanoinkuvaamaton. Vastaus: ei ainakaan ihminen. Vettä, vettä joka puolella, eikä pisaraakaan juotavaksi. Sotilaat tulittavat mielenosoittajia. Japanilaistoimittaja ammutaan lähietäisyydeltä. Mehiläisten katoamista pidetään arvoituksena. Puro kuplii räjähdysalttiina, kraanavesi leimahtaa sytkärillä ilmiliekkiin. Itänaapurin maakaasubisneksestä voisi tehdä oman dokumenttinsa. Yleisöennätyksen tehneillä festivaaleilla myytiin yli 3 200 lippua. Tuhansia mehiläisyhdyskuntia kuskataan ympäri Yhdysvaltoja puu- ja kukkaviljelmiä pölyttämässä. Teollisuuden aiheuttama kuorma on suunnaton. Varapresidentti raivaa tietä ympäristölakeja peukaloimalla. Moderneille kuolemansynneille omistettujen elokuvien lisäksi festivaaleilla nähtiin yli kolmekymmentä musiikki- ja kulttuuriaiheista dokumenttia sekä kourallinen fiktioelokuvia, niiden joukossa toinen »ekstrasynneistä», pedofiliahysteriaa käsittelevä Thomas Vinterbergin Jahti. Pekingin yliopistossa on tutkittu, kumpi on parempi pölyttäjä, ihminen vai mehiläinen. Yhtäkkiä Helsingin ekobussit alkavat tuntua pahaenteisiltä. Imhoof on eri mieltä. Jos mehiläiset katoavat, kuka mahtaa joutua pölyttäjäksi. »Päivät ovat niin pahoja, ettei niitä enää voi suunnitella – on vain selvittävä niistä läpi», kuvaa yksi monista sairastuneista. Supermarketin manteleita ja omenoita ostaessaan hän tukee miljardiluokan mehiläisbisnestä. Toiset apokalyptiset näyt ovat nykypäivää. Yhä useampi tarttuu videokameraan ja riistää tyrannialta yhden sen tärkeimmistä aseista: näkymättömyyden. Turmion kätyrien joukossa on hermomyrkkyjä ja karsinogeenejä. Kennojen anastaminen on samaa kuin tekisi ihmiselle lobotomian. Päänsärkyä, huimausta, aivovaurioita. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Analogiaa voi laajentaa
Kulttuurivihkot 1?|?2014. 40 USKONTO NYKYKIRJALLISUUDEN PEILISSÄ 29 ETSIMÄSSÄ KAIKILLE SOPIVAA KATSOMUSTIETOA 32 TASAVERTAISTA KESKUSTELUA PROMETHEUS-LEIREILLÄ 43 MAIRITTELEVAT VALHEET JA KIRPEÄ TOTUUS KIRKKO & VALTIO 21. TEEMA – KIRKKO JA VALTIO 22 KIRKON, VALTION JA VASEMMISTON KIMURANTTI SUHDE 34 YMPÄRISTÖONGELMAT PUHUTTAVAT LAPSIA JA NUORIA 25 YHDENVERTAINEN SUOMI 38 VAIVAISUKKOJEN TARINA 26 MIKSI KIRKOSTA EROTAAN
USKONNONOPETUS ON POISTETTAVA KOULUISTA.» (Forssan ohjelma 1903.) Kirkko, valtio ja vasemmisto Teksti Esa Ylikoski 1?|?2013 22. KIRKKO ON EROTETTAVA VALTIOSTA JA KIRKOLLISET SEKÄ USKONNOLLISET YHDYSKUNNAT KATSOTTAVA YKSITYISIKSI YHDISTYKSIKSI, JOTKA ITSE JÄRJESTÄVÄT SISÄLLISET ASIANSA. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO »USKONTO ON JULISTETTAVA YKSITYISASIAKSI. Kulttuurivihkot 1?|?2014
Nyt 2000-luvulla nämä tavoitteet ovat uusien, viime 20 vuoden aikana hyväksyttyjen ihmisja perusoikeuksien valossa yhä vahvemmin perusteltuja. Koulujen ja päiväkotien toiminnassa on vuosikymmeniä sisältynyt luterilaisuuden omaksumiseen tähtäävää painostusta. KYSYMYS KATSOMUKSELLISESTA YHDENVERTAISUUDESTA Perustuslain kuudennen pykälän mukaan »ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan – – uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen – – tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella». Tämän takana kouluissa piilee kuitenkin iso porsaanreikä: koulut katsovat voivansa organisoida koulutyöpäivän muuhun ohjelmaan luterilaisen uskonnon harjoittamista, kuten jumalanpalveluksia ja seurakuntien aamuhartauksia. Yhdenvertaisuusvaatimus kohdistuu erityisesti julkisen vallan, kuten valtion ja kuntien toimintaan. Toinen muutos on siinä, että ihmisten tosiasiallinen katsomuksellinen ajattelu ei määräydy kirkon jäsenyyden mukaan vaan on yksilöllistä. Forssan eväitä ei kannata hukata. Kysymys on nyt yli 1,15 miljoonasta ihmisestä, mikä on suuri vähemmistö. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomissa on myös uskonnollisia ihmisiä, ja toisaalta kirkon jäseninä on paljon ateisteja, agnostikkoja, skeptikkoja ja uskonnon suhteen välinpitämättömiä. Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyn4 tulokset ovat tässä suhteessa mielenkiintoisia.5 Vain 27 prosenttia suomalaisista ruksaa vaih1?|?2013 23. Kirkolla on julkisoikeudellinen erityisasema ja monia ihmisten yhdenvertaisuutta ja yksityisyyden suojaa rikkovia etuoikeuksia, kuten kirkolliskokouksen erityisasema suhteessa eduskuntaan, jäsenmaksun kerääminen valtion toimesta verotuksessa, yhteisöveron jako-osuus könttänä, laaja ja kirkon jäsenille pakollinen uskonnon opetus koulussa, uskonnon harjoituksen organisointi kouluissa ja päiväkodeissa, valtion palkkaamat papit armeijassa ja vankilassa ynnä muuta. Oppilaiden ja heidän perheidensä lisäksi menettely on ongelmallista myös opetushenkilöstön perusoikeuksien näkökulmasta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on aivan oikein, että »eri oppiaineiden opetus on uskonnollisesti tunnustukse- tonta ja poliittisesti sitoutumatonta». Se on nyt 100 vuotta myöhemmin saanut uutta vahvistusta perustuslaissamme, ihmisoikeussopimuksissa sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) viimeaikaisissa ratkaisuissa. Niihin on myös apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen viitannut päätöksessään1, joka koski käräjäjumalanpalveluksia: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n tulkinnan mukaan yksilöllä on oikeus olla tuomatta esiin vakaumustaan niin, ettei hänen tarvitse paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voidaan päätellä, onko hänellä sellaisia vakaumuksia. EIT:n päätösten pohjalta jumalanpalvelusten ja aamuhartauksien järjestämisestä tulisi kouluissa luopua kokonaan. Uskonnon ja omantunnon vapaus (perustuslaki 11 §) on vapausoikeus eikä tarkoita, että kunnan tehtäviin kuuluisi yhden uskonnon uskonnollisten tilaisuuksien organisointi. Silti koulut ja päiväkodit liittävät päiväohjelmaansa ikivanhojen perinnäistapojen mukaisesti luterilaisen kirkon uskonnon harjoittamista, jopa ruokarukoiluttamista. Eveankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on samaan aikaan laskenut 85,1 prosentista noin 75 prosenttiin. Pitkä perinne ei oikeuta käytäntöä, sillä kuten apulaisoikeuskansleri totesi edellä mainitussa päätöksessä, »perusoikeuksien turvaaminen menee perinnesyiden edelle». Tämä koski myös henkilöä, joka ei ole uskossa ja tähän vapauteen puututtiin, jos valtio sai aikaan tilanteen, jossa henkilö joutui suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ollut uskossa (Grzelak-tapaus 15.6.2010). Tavoitteiden toteuttamisen osalta vasemmistolla on sen sijaan parannuksen paikka. Hyväksyttyä niin sanottu positiivinen erityiskohtelu on perusoikeudellisesti vain heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseksi, kun taas vahvan enemmistön suosiminen syrjii muita. Tällainen on perusoikeudellista kikkailua, kun koulun päätehtävän eli opetuksen tulee olla uskonnollisesti tunnustuksetonta. Uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen ja markkinointi eivät kuitenkaan kuulu kunnan, koulun eikä päivähoidon lakisääteiseen toimintaan eikä henkilöstön toimenkuviin. Yhden uskonnon tilaisuuksien järjestäminen viranomaistoimintana julkisissa palveluissa on yhdenvertaisen kohtelun vastaista. Uskonnon harjoittaminen ei kuulu kunnan, koulun tai päivähoidon lakisääteisiin tehtäviin. Kirkon ja valtion ero, kirkon erioikeuksien purkaminen, on siis yhä toteuttamatta. Kun uskonnottomien syrjintää Suomessa on puolustettu vetoamalla uskonnottomien vähäiseen määrään, on syytä tuoda esiin katsomusten muuttuminen 2000-luvulla. KYSYMYS YKSITYISYYDEN SUOJASTA, USKONNOSTA YKSITYISASIANA Turhan vähälle huomiolle keskustelussa on jäänyt Forssan tavoitteiden kärjessä oleva ajatus uskonnosta yksityisasiana. Jumalanpalvelusten ja aamuhartauksien järjestäminen kouluissa erottelee oppilaita ja rajoittaa yksityisyyden suojaa, koska niistä välttyminen pakottaa oppilaita ja heidän huoltajiaan käyttäytymään sellaisella tavalla, että siitä voidaan tehdä päätelmiä hänen tai hänen perheensä uskonnollisesta tai uskonnottomasta vakaumuksestaan. Asia koskee niin uskonnottomia kuin uskonnollisia vasemmistolaisia. Vasemmisto voi Suomessa olla ylpeä Forssan ohjelman tavoitteista! Meillä, toisin kuin Ranskassa, ne tosin ovat osoittautuneet huomattavasti aikaansa edellä olleiksi. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 12,7 prosentista noin 22 prosenttiin. Julkiselle vallalle asettuu neutraaliusvelvoite uskontojen ja vakaumusten suhteen. Kastettujen lasten osuus on laskenut vielä nopeammin, ja Helsingissä alle puolet lapsista kastetaan kirkon jäseniksi. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Uskonnon vapaus on määritelty Suomen perustuslaissa, käytännössä uskonnottomat eivät kuitenkaan ole yhdenvertaisia uskovien valtavirtaan nähden. KIRKOLLISELLE LÄÄNITYKSELLE EI PERUSTETTA Ihmisoikeusperusteisesti vähemmistön oikeuksien toteutumisen ei ole ryhmän koosta kiinni. Asian edistäminen on jäänyt käytännössä taka-alalle tai jopa unohdettu. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Päiväkodeissa kysellään yhä lasten vanhemmilta, »saako lapsi osallistua pikkukirkkoon». Uskonnon ja omantunnon vapaus suojaa kansalaisia myös uskonnon tai muun vakaumuksen omaksumista tai siitä luopumista koskevasta painostuksesta.2 Perustuslain kuudennesta pykälästä seuraa julkisen vallan käyttöön kohdistuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia tai maailmankatsomuksellisia suuntauksia.3 Julkisen vallan käyttäjä ei saisi profiloitua toiminnassaan niin, että neutraalisuus eri uskontoihin vaarantuisi
Kuitenkin myös SDP:n sisällä paluuta Forssan ohjelman tavoitteisiin on esitetty toistuvasti. Suomen evankelisluterilainen kirkko vuosina 2008-2011. Uskonnottomien ihmis- ja perusoikeuksien unohtaminen olisi myös poliittista kannatusta ajatellen virhe. Vasemmiston ja luterilaisten kristittyjen suhteiden lämpiämisen ei olisi tarvinnut edistää Forssan tavoitteista perääntymistä, mutta käytännössä niin tapahtui. Haasteena on silti ollut käytännön toiminta valtiollisella ja kunnallisella tasolla. Vaihtoehdon »En usko Jumalan olemassaoloon» ruksasi 15–29-vuotiaista 34 prosenttia ja yli 65-vuotiaista 11 prosenttia. Ihmisoikeusperustaisesti ajatellen yhdenvertaisuuden sekä uskonnon ja omantunnon vapauden kannattamisen ei pitäisi riippua siitä, onko itse uskonnollinen, uskonnoton tai uskontojen suhteen välinpitämätön. Alle 30-vuotiasta vain 15 prosenttia sanoi uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. 55 4 Gallup Ecclesiastica 2011. SDP ja myös SKDL alkoivat 1960-luvulta lähtien lämmittää välejä kirkon ja uskonnollisten piirien kanssa. 441 3 he 309/1993 vp, s. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO YHDEN USKONNON TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMINEN VIRANOMAISTOIMINTANA JULKISISSA PALVELUISSA ON YHDENVERTAISEN KOHTELUN VASTAISTA. Järjestöjen leimaaminen ja jako reviireihin kuuluivat 1950-luvun poliittiseen kulttuuriin. Vasemmistoliitossa ja Vasemmistonuorissa kirkon ja valtion ero sekä valtion ja kunnan toiminnan tunnustuksettomuus on hyväksyttynä tavoitteena. Sosialidemokraattisella puolueella oli tekosyy suhtautua kielteisesti uskonnottomien etujärjestön aloitteisiin. 1?|?2013 24. Varsinkaan evankelis-luteriaisella kirkolla ei ole enää mandaattia edustaa kaikkia jäseniään katsomuksellisissa kysymyksissä. Vähintään kerran kuussa käyviä oli 6 prosenttia.6 Perheillä on kuitenkin Suomessa täysi vapaus viedä alaikäisiä lapsiaan jumalanpalveluksiin. 37.. . Uskonnottomien perusoikeuksien artikuloituminen julkisuuteen ja sidosryhmiin päin koettiin joskus jyrkänlaiseksi eikä se saanut laajaa vastakaikua poliittisella tasolla, joka samaan aikaan 1960-luvun lopulta 1980-luvulle oli keskustan ja vasemmiston hallitusyhteistyön aikaa. Yksi tekijä lienee poliittisen vasemmiston jakaantuminen. Siihen tarjoaa mahdollisuuden myös kansalaisaloite Yhdenvertainen Suomi. toehdon »Uskon kristinuskon opettamaan Jumalaan» ja 23 prosenttia vaihtoehdon »Uskon Jumalaan, joskin eri tavalla kuin kirkko opettaa». Nuoriso- ja opiskelijajärjestöissä on selkeämmin havaittu muutoksen tuulet. 43-44. Vasemmiston osittainen luopuminen Forssan ohjelman tavoittelusta johtuu monista eri syistä. Vasemmisto oli alkanut kiinnostaa myös pappeja, joita valittiin myös kansanedustajiksi. Vasemmistoliiton 1990-luvun alun »uuden vasemmiston» ohjelmassa todettiin kristillissosiaalinen ajattelu yhtenä mahdollisena tienä vasemmistolaisuuteen. Niiden tarkempaan analyysiin ei tässä päästä. Nyt tarvitaan kaikkien, niin uskonnottomien kuin uskonnollisten vasemmistolaisten yhteisiä kannanottoja valtiovallan ja kuntien katsomuksellisen neutraaliuden puolesta. Puolet väestöstä joko ei usko (21 prosenttia) tai ei oikein tiedä, epäilee tai ei osaa sanoa. Kirkkoa vaikuttajana yhtäältä pelättiin, ja toisaalta haluttiin tavoittaa uusia, uskonnollisia äänestäjiä. 6 Haastettu kirkko, s. Viime puoluekokouksen päätöksen pohjalta laadittu selvitys asiasta ei ota kantaa, mutta antaa asiallisen pohjan eteenpäin. N=4930 5 Haastettu kirkko. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115, 2012, s. Jumalanpalveluksessa vähintään kerran vuodessa sanoi käyvänsä noin kolmannes kansasta. 1 2 17.1.2012 Dnro okv/1361/1/2009 Tuomas Ojanen ja Martin Scheinin teoksessa Perusoikeudet, 2011, s. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Kirkosta eronneiden yhdistysten liitto, josta 1945 tuli Vapaa-ajattelijain liitto, leimautui sodan jälkeisinä vuosikymmeninä SKDL:n joukkojärjestöksi. MIKSI VASEMMISTO LÖYSÄSI FORSSAN TAVOITTEESTA. Ajautuminen poliittiseen paitsioon jyrkensi vapaa-ajattelijain edustajien asenteita ja kielenkäyttöä. Kun sosialidemokraatit omaksuivat sovittelevamman linjan kuin kommunistit ja sittemmin SKDL, työväenliikkeen keskinäinen taistelu polarisoi asenteita myös kirkkopolitiikassa. Eri ikäryhmien erot ovat huomattavia. »Sosialisoitu» uskonnonharjoitus kunnissa on syytä yksityistää
KIRKON ASEMA ON MUUTTUNUT Yhdenvertainen Suomi -aloitteessa halutaan erottaa kirkko valtiosta ja edistää erilaisten vakaumusten yhdenvertaisuutta. Teemat kuitenkin kertoo, että aloitteen takana on puhuttavat jo nyt. Petri Karisma on ollut mukana laatimassa Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitetta, jolla halutaan taata yhdenvertainen kohtelu kaikille uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. risma kertoo. »Entistä useampi pohtii suhdettaan kirkkoon ja vertailee omia arvojaan kirkon arvoihin.» Yhdenvertainen Suomi -aloitteen takana on joukko yksityishenkilöitä, joiden mielestä Suomen lainsäädäntö tarvitsee päivitystä, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi Suomessa aidosti. Allekirjoitusten kerääminen ei ollut haastatKansalaisaloitteen edustaja Petri Karisma telun aikaan vielä alkanut. Osa näistä yksityishenkilöistä on toiminut aktiivisesti myös eroakirkosta.fi-palvelun takana. nen Suomi. »Näitä asivallan tulee olla tunnustukseton.» oita tuskin olisi tullut eduskuntaan lähivuosiEsimerkkeinä evankelis-luterilaisen kirna tavallisen poliittisen prosessin kautta.» . Tästä syystä aloite tusiin», Karisma sanoo. »Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten suhde uskontoon ja kirkkoon on heikentynyt», Karisma sanoo. kon etuoikeuksista suhteessa muihin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin Aloitteeseen voi tutustua osoitteessa Karisma mainitsee valtion keräämän kirkolhttp://yhdenvertainensuomi.fi. »Se on ehkä ilmentymä paljon suuremmasta yhteiskunnallisesta murroksesta, kun mitä me nyt voimme edes kuvitella.» ja kirkko ovat erillään toisistaan, ja virallisesti Suomessa ei valtionkirkkoa olekaan. Kuitenkin varsinkin evankelis-luterilaisella kirkolla on valtionkirkollisia etuoikeuksia suhteessa muihin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin. Kirkosta on viime vuosina eronnut paljon jäseniä, ja sen asemasta on käyty paljon julkista keskustelua. Kansalaisaloitteen lopulliaiheuttaneet paikoitellen eritarvojaan kirkon nen päämäärä on yhdenvertaitäin vilkasta keskustelua», Kaarvoihin. »Euroopan neuvoston lee luontevasti kansalaisilta.» yleiskokouksen suosituksen mukaan EurooRohkaiseviakin esimerkkejä kansalaispan yhteisiä arvoja on valtion ja kirkon erotaloitteiden vaikutuksesta on jo ehtinyt kertyä. »Kirkosta eroaminen on ollut viime vuosina erittäin vilkasta», Karisma sanoo. Karisman mielestä kansalaisaloite on hyvä työkalu yhteiskunnallisen PUOLUEETTOMUUS EDELLYTTÄÄ keskustelun käynnistäjänä ja aiheena. Suomenkin on siis aika »Menestyneet kansalaisaloitteet ovat käsitelluopua valtionkirkosta, sillä valtion tulee olla leet pakkoruotsia, tasa-arvoista avioliittoa ja vakaumusten suhteen puolueeton ja julkisen tekijänoikeuksia», Karisma kertaa. Suomessa on totuttu ajattelemaan, että valtio »Aloite on tärkeä, koska kirkon ja valtion suhde on arka paikka», Karisma sanoo. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloite pyrkii muuttamaan Suomen lainsäädäntöä, TABUIHINKIN TULEE PUUTTUA jotta kaikkia uskontoja ja uskonnottomia vakaumuksia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO USKONNOLLINEN VAKAUMUS ON YKSITYISASIA Teksti Johanna Holm lisveron, koulujen pakollisen uskonnon opetuksen ja vain uskonnollisilla yhdyskunnilla olevan vihkimisoikeuden. 1?|?2013 25. »KansalaisEntistä useampi vaatimus siitä, että valtion tulisi aloitteen teemat, eli uskontoolla aidosti puolueeton suhteesjen ja vakaumusten yhdenverpohtii suhdettaan sa uskontoihin, ja että uskonto taisuus, valtion puolueettomuus kirkkoon ja tulisi saada pitää yksityisasiaja vakaumuksen yksityisyys ovat vertailee omia na. »MuuTUNNUSTUKSETTOMUUTTA tokselle on tarvetta kirkon kamppaillessa yh»Tunnustukseton valtio turvaa jokaisen peteiskunnallisen asemansa muutoksessa, mutrus- ja ihmisoikeudet, jotka nojaavat perustusta niin isot kuin pienet puolueet aristelevat lakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimukasian ottamista esille. taminen toisistaan
Kirkko ei kosketa», pohtii Ville Lähdesmäki. TEEMA TEEMA TEEMA – –KIRKKO KULTTUURITYÖ – XXX JA VALTIO »Välinpitämättömyys on suurin syy eroamisiin. 1?|?2013 26. Kulttuurivihkot 1?|?2014
Kirkon pitäisi tehdä kaikkensa, että kirkkolaista luovuttaisiin ja siirryttäisiin 1?|?2013 27. Kukin haluaa tehdä omat päätöksensä ja omilla perusteillaan. Jos tulevaisuudessa kirkko lähettää jäsenmaksulaskuna 208 euroa vuodessa, mikä on kes- kimääräinen kirkollisveron määrä, voi yhä useampi miettiä, maksaako sen. Koulusurmien tai muiden kriisien kohdalla kirkko saa taas roolin, mutta siinäkin on näköharha: jos kirkkoon kokoontuu kolmesataa ihmistä, niin kymmenentuhatta suree jossakin muualla. Yksi naispiispa on hyvä alku, mutta se ei riitä. Kirkon tulisi kouluttaa työntekijöitä niin, että nämä pärjäisivät muualla työelämässä. Kirkko ei ole miettinyt, miten työntekijät koulutetaan toimimaan pienemmillä resursseilla ja enemmän tehtäväperusteisesti. VL: »Kirkon ja valtion jäljellä olevat kytkökset pitäisi suurimmalta osin purkaa. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Tänään kysymys on siitä, että ihmiset voivat valita vapaasti katsomuksien ja vakaumuksien markkinoilla. Samoin kuin yritysten hallituksiin pitäisi saada insinöörien lisäksi paitsi naisia myös nuoria, vanhoja ja eri alojen ihmisiä, pitäisi kirkon johtoon uskaltaa ottaa muita kuin korkeakoulutettuja teologian tohtoreita. Raevaara on kirjailija, filosofian tohtori ja uskonnoton. Miksi kirkosta erotaan. Malli, jossa sylilapsi liitetään uskonnolliseen yhteisöön vanhempien tahdosta ei oikein enää toimi. Ruotsissa alkaa jo olla tasa-arvoisempi katsomuspolitiikka. Samoin verotuskytkös pitäisi purkaa. Jäsenmäärän lasku vähentää tietenkin kirkon painoarvoa julkisissa keskusteluissa sekä ajan myötä purkaa kirkon ja valtion siteen.» Miten kirkon pitäisi uudistua. Myös kirkon työkulttuuri on erilainen verrattuna muihin työpaikkoihin. Lisäksi organisaatio on liian raskas. Hän toimii RayQ-yrityksensä kautta valmentajana ja sillanrakentajana. Helsingissä kirkon jäsenmäärä alkaa lähestyä viittäkymmentä prosenttia. Monesti henkisestä ilmapiiristä puhuttaessa vedotaan siihen, että ennen ihmiset olivat hurskaampia ja nykyään maallisempia. Jotkut eronneet saattavat liittyä vaikka helluntaiherätykseen, jolloin kristinuskon merkitys sinänsä ei vähene.» TR: »Minun nähdäkseni kirkosta eroaminen johtuu eräänlaisesta aikaamme kuuluvasta yksilöllisyydestä. Kun suomalaisessa yhteiskunnassa meitä ei välittömästi uhkaa routa tai nälänhätä, tuonpuoleisuus tai usko suurempaan on kauempana arjesta. Siksi kehitystä pitäisi ennakoida. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Kirkko uuden edessä Teksti Saara Henriksson Kuvat Hilla Kurki Mitä tapahtuu, jos evankelis-luterilaisen kirkon ja valtion kytkökset puretaan. Välinpitämättömyys on suurin syy eroamiseen, ei ateismi. Tulevaisuudessa voi olla, että maltillinen ja fiksu keskiporukka lähtee muille työmarkkinoille, sillä kirkko ei pysty kilpailemaan palkalla. Kirkko ei vain kosketa. Kirkon ylimmässä johdossa on lähes pelkästään teologeja, eikä teologia pätevöitä johtamiseen. Katsomusmonopolin murtuminen on vain paluuta normaaliin tilaan. Ville Lähdesmäki ja Tiina Raevaara pohtivat kirkon ja valtion suhdetta tilanteessa, jossa yhä useampi suomalainen ei enää kuulu kirkkoon. Silloin pelikenttä jää ääripäille, joilla ei ole kysyntää työmarkkinoilla muualla. Evankelis-luterilainen kirkko on ollut eräänlainen monopoli hyvine ja huonoine puolineen, nyt kilpailu puolestaan pakottaa olemaan toisin. Nykyisellään kirkolla on 21 000 työntekijää, kun tulevaisuudessa realistisempi luku voi olla 5 000–10 000, jos sitäkään. VL: »Sata vuotta sitten käytännössä kaikki suo- malaiset kuuluivat kirkkoon, uskoivat tai eivät. Voidaan kysyä, miksi valtio veronkannolla kerää yhden yhteisön jäsenmaksut. Hänen uusin romaaninsa, perhesurmia käsittelevä Laukaisu ilmestyi tammikuussa. Esimerkiksi hautausmaiden hoidolle ja väestökirjanpidolle pitäisi laskea markkinahinta ja kilpailuttaa. Lähdesmäki on yrittäjä, kauppatieteilijä ja teologian maisteri. Tässä kirkko voisi jopa voittaa saamalla markkinahinnan palveluilleen. Pietarissa on saman verran ihmisiä kuin Suomessa eikä sielläkään ole yhtätoista piispaa! Kun kirkkoa kohtaa romahdus, menee lapsi pesuveden mukana
En usko, että nykysuomalaiselle toisen ihmisen usko tai uskomattomuus enää merkitsisi kovin paljon. Kirkko on valtiossa kiinni yksittäisillä käytännöillä ja laeilla, ja suurin vaikutus erolla olisikin yksittäisiin asioihin. Esimerkiksi nykyiseen hautausmonopoliin tulisi varmasti muutoksia. Kirkosta voi hyvinkin tulla ketterämpi ja terävämmin kantaa ottava keskustelija. Tämä jumittaa osaltaan koko yhteiskuntaa: valtio on antanut yhdelle sidosryhmälleen vallan päättää, tehdäänkö loppiaisena töitä.» TR: »Kirkon pitäisi lakata ajattelemasta, että jäsenet edelleen liitetään kirkkoon automaattisesti sylivauvoina. Työ on heille etuoikeus ja he työskentelevät yötä päivää, jos on joku juttu mitä halutaan. Uudet yhteisöt muodostuvat ihmisille yhteisten arvojen ja asioiden kautta. Niiden toteuttamisessa kirkko saisi petrata ja toki myös nostaa enemmän omaa häntäänsä. On monenlaista työntekoa. Ehkä ihmiset voisivat muodostaa yhteisöjä enemmän ajettavan asian ympärille, oli se sitten lastensairaala, homoseksuaalien oikeudet tai eläinsuojelu. kun sen ei enää tarvitse edustaa suurta enemmistöä. Ihminen, joka on itse saanut tehdä valinnan, näkee myös enemmän vaivaa valitsemansa yhteisön hyväksi. VL: »Kirkon kritiikki yhteiskunnan arvojen kovenemisesta perustuu vanhanaikaiseen käsitykseen työstä. VL: »Kirkko on laiskana kuvitellut, että koulu hoitaa heidän tehtävänsä, vaikka katsomusopetus on kirkon ja kodin tehtävä. Kirkkoon kuuluminen ei saa olla itsestäänselvyys: sen pitää olla valinta. Kirkkohistoriaa voisi opettaa Euroopan historian yhteydessä ja tuoda etiikan, maailmanuskontojen ja hyvän elämän opetusta yhdistämällä katsomusaineita. Armo, anteeksianto ja uuden mahdollisuuden antaminen eivät ole termejä, jotka ainakaan Suomessa assosioituisivat erityisesti kirkkoon. Nyt kirkko on passiivinen instanssi, josta puhutaan vain jäsenmäärän kautta. Sitä paitsi kirkolla ei ole moraalista oikeutta neuvoa muita, miten töitä pitää tehdä, kun se itse ei ole saanut koko tänä aikana naispappien kiusaajia kuriin.» TR: »Ei kirkko tunnu ajavan kaikkien ihmisarvoa nytkään. Kirkon pitäisi näkyä julkisuudessa nykyistä enemmän tekemisen kautta. yhdistysmuotoon; nyt kilpailijat saavat turhaa etua, koska laki hidastaa päätöksentekoa ja tekee siitä byrokraattisen ja hitaan. Jos kirkko uskoo, että kristinusko on totta, sen opiskelu ei voi olla pakollista – kaikki etsiminen tällä hetkellä sataa buddhalaisuuden ja hindulaisuuden laariin. Yksittäiset, pienetkin, aktiiviset teot jäävät ihmisten mieleen, sellaiset kuin vaikkapa karkotusuhan alla olevien isoäitien ’piilottelu’ seurakunnan suojissa. Hyvää 1?|?2013 28. Kulttuurivihkot 1?|?2014 voi tehdä auttamalla köyhiä, sairaita ja syrjittyjä, ei paheksumalla liikaa liberaaliutta.» Miten katsomusaineita pitäisi opettaa koulussa. Yhteiskunnan arvot eivät todellisuudessa ole koventuneet. TEEMA TEEMATEEMA ––KIRKKO KULTTUURITYÖ – XXX JA VALTIO »Hyvää voi tehdä auttamalla köyhiä, sairaita ja syrjittyjä, ei paheksumalla liikaa liberaaliutta», opastaa Tiina Raevaara. Rikollisuus on vähentynyt, ihmiset ovat terveempiä, todellisuudessa teemme töitä vähemmän kuin koskaan! Kun liikun yrittäjäpiireissä, näen miten he ottavat huimia riskejä ja ovat innostuneita työstään. En ymmärrä, millä tavoin oppilaiden jakaminen eri ryhmiin lähentäisi lopulta maailman eri ihmisryhmiä.» Kuka muistuttaa armosta työn yhteiskunnassa, jos kirkko erotetaan valtiosta. Tarvittaisiin strategista joustamista ja luottoa siihen, että kristinusko kantaa ilman pakottamistakin.» TR: »Pidän siitä, kuinka paljon elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmassa korostuvat etiikka, tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja kaikenlaisen moninaisuuden ymmärtäminen. Ehkä elämänkatsomustietoa voisi opettaa kaikille. Uskonto on nykymaailmassa huono vaihtoehto ainoaksi yhteiseksi nimittäjäksi. Muutos voisi tehdä kirkolle hyvää. Kirkko ei voi tehdä merkittäviä päätöksiä kuin valtavilla määräenemmistöillä. Suomessa on muutenkin perinteisesti enimmäkseen jätetty sanomatta julkiset uskontunnustukset. Ratkaisevampaa kuin ihmisen suhde uskontoon on vaikkapa se, kuinka hän kohtelee muita ihmisiä.» ?. Eroamalla ‘valtionkirkko’-brändistään kirkko loisi enemmän mahdollisuuksia anarkialle. Kirkon ei pidä olla valtion ja lakien vaan hyvän puolella, ja hyvän puolella oleva ei aina voi olla valtion puolella. Kirkon maalailu johtuu osin myös siitä, että sen oma työkulttuuri on vanhanaikainen
TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Hyvillä aikomuksilla kivetyllä tiellä Teksti Ukri Pulliainen Kuvitus Amanda Vähämäki Yhteisen, eri uskontokunnat ja uskonnottomat maailmankatsomukset huomioivan katsomusopetuksen kehittäminen on iso haaste koululaitokselle. Kulttuurivihkot 1?|?2014. NYKYINEN KATSOMUSOPETUS JA SEN KRITIIKKI Nykyisen perusopetus- ja lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee »järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta» ja »tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen». Yhteinen maailmankatsomustieto ja etiikka voisi olla parempi vaihtoehto, mutta siinäkin on ongelmansa. Nykyisten aineiden tasapuolinen avaaminen saattaisikin olla käytännössä koulun ja kaikkien sen kävijöiden kannalta paras vaihtoehto. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville pitää myös järjestää heidän oman uskontonsa opetusta ja uskontokuntaan kuulumattomille elämänkatsomustiedon opetusta, jos oppilaita on vähintään kolme. Koulun katsomusopetuksesta keskustel- laan taas kerran ja yhteisen opetuksen perään huudetaan voimistuvin äänenpainoin. Lain mukaan kaikilla on oikeus osallistua enemmistön uskonnon opetukseen ja muilla kuin enemmistöön kuuluvilla myös elämänkatsomustietoon, mutta enemmistöön kuuluvilla ei ole oikeutta vali1?|?2013 29. Monen muutoksia ajavan suosikki, uskontotieto olisi kuitenkin ongelmallinen oppiaine ja yleisen luulon vastaisesti erityisesti uskonnottomien kannalta merkittävä heikennys nykytilanteeseen verrattuna
Myös koko ajatus uskonnon opettamisesta Uskontotieto kaventaisikin katsomukselkoulussa on kyseenalaistettu sanomalla, että liset kysymykset helposti vain ja ainoastaan uskontoon kasvattaminen on kunkin kirkkouskonnollisiksi ja siten – päinvastoin kuin kunnan, ei koulun tehtämoni luulee – itse asiasvä. Kaikille yhteisessä opetuksessapaikasta toiseen ei poista katsomusopetukkin näin voitaisiin tehdä, jos moraali irrotetsen tarvetta. Mutta katsomuksellisesti merkittävä mutta ei-uskoska uskonnonopetus on jo nyt määritelty konnollinen aines, kuten pohdinta median, tunnustuksettomaksi, eikö uskontoja voisi viihteen, politiikan, mainonnan, muodin, alaopettaa vaikka osana historian opetusta kuten kulttuurien jne. Hyvälle katsomusopetukselle keskeistä on juuri asioiden merkityksen pohtiminen oman elämänkatsomuksen näkökulmasta, katsomuksellisen tietoisuuden kasvattaminen ja oppilaan oman katsomuksen kehittymisen tukeminen, ei ulkoa oppiminen. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Yksi ratkaisu erilaisten uskonnollisten näkemyksien kesken syntyvien ongelmien poistamiseen olisi tehdä uskontotiedosta vain tiedon jakamiseen keskittyvä oppiaine. losofisen etiikan tunnilla voidaan puolustaa Monissa puheenvuoroissa ratkaisuksi on esiesimerkiksi ihmisoikeuksia tai ylipäänsä sutetty kaikille yhteistä uskontotietoa. On toisaalta ilmeistä, sa korostaisi uskonnon Uskontotieto kaventaisikin että eritoten luterilaisen katsomukselliset kysymykset merkitystä koulussa. Kaikkien oppilaitten taan vaikuttavat myös yksilöiden uskonnolliyhteiset kurssit voisivat myös lisätä dialogia siin näkemyksiin. yhteiskuntatieteellinen tai humanistinen Oppilaiden erottelu katsomusopetustunmaailmankuva, hän voi olla individualisti tien ajaksi eri ryhmiin herättää arvostelua tai kommunitaristi, liberaali tai konservaniin taloudellisin kuin kasvatuksellisinkin tiivi; eksistentialisti, fatalisti, antihumanisperustein. Tämänkaltaiset täisi kunnilta rahaa, kun ei tarvitsisi enää katsomukselliset kysymykset eivät ole uskonperustaa useita pieniä opetusryhmiä eri usnollisia tai perustu uskontoihin mutta osalkontokuntiin kuuluville. Oletettavaa vertaillen eri uskontojen näkemyksiä, jouduolisi, että opetuksen painotukset olisivat jontaan mahdollisen ristiriidan kohdalla dilemkinlaisen poliittisen kompromissin tulos ja man eteen. kristinuskon keskeisten Eritoten surullista oliuskonnollisiksi ja siten itse oppien tunteminen on si menettää edellä maiasiassa korostaisi uskonnon merkittävä osa suomanittujen aatteiden käsitmerkitystä koulussa. Kumpikin vaihsi eri uskontojen käsityksiin rinnastettava toehto tuntuu hankalalta. Tyydytäänkö silloin sanomaan, etsen painotukset eri painostusryhmien mustä uskonnon X mukaan homous on pahaa ja keleiden mukaiset. Kaikille yhteinen oppiaine säästi, juppi, hippi tai punkkari. FiOJASTA ALLIKKOON. Mukaan siis tulisivat ainakin kaikki merkittävät poliittis-yhteiskunnalliset aatteet ja ideologiat, tieteellisen maailmankuvan erilaiset variaatiot, arkiset asenteet, kulttuuriset ajattelutavat ja niin edelleen. Uskonnottomaljärjestelyihin opetuksesta vapauttamiseksi. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO ta muuta katsomusainetta kuin oman uskonla voi esimerkiksi olla luonnontieteellinen, tonsa opetus. 1?|?2013 30. pilaille, että jonkun uskonto X on väärässä ja Ongelmia on useita. merkityksestä ja roolista ykjotkut ovat ehdottaneet. uskonnon Y mukaan ei, vai sanotaanko opMikä tässä olisi sitten ongelmallista. Kun opetetaan omaa uskontoa tai elätukselle. Uskontokupuolten, sukupuolisten suuntauksien tai tiedossa varmaankin käytäisiin läpi erilaisia erilaisten etnisten identiteettien tasa-arvoa uskontoja – ja kenties uskonnottomiakin kat(ja näin käsittääkseni tehdään myös luterilaisomuksia – ja sitä, millaisia kantoja niillä on sen uskonnon opetuksessa). kontotiedossa. laisen yleissivistystä ja telyn lisäksi myös kaikki nykymaailmassa myös se muu elämänkatsoglobaalisti merkittävämpien uskonnollisten mustiedossa nykyisin käsiteltävä nuorille traditioiden tuntemus on tarpeellista. Tämä olisi kuitenkin niin pedagogisesti kuin periaatteellisestikin iso harppaus taaksepäin. Mutta jos moraaerilaisiin katsomuksellisiin kysymyksiin aina lia käsitellään uskonnollisena kysymyksenä moraalista maailmanselityksiin. Lista kuulostaa huomattavan paljon elämänkatsomustiedon opetukselta ja on ilmeistä, että kokonaan uuden katsomusaineen sisältöjen neuvottelupöytään istuvat. Eri uskontojen oppien tuntemukmänkatsomustietoa, voidaan myös opettaa sen siirtäminen koulun tuntijaossa yhdestä moraalia. taisiin uskonnosta. Entä jos yhteiseksi katsomusaineeksi tulisi uskontotiedon sijaan maailmankatsomustieto. Voisi ajatella, että oppiaineen sisällöistä käytävän kädenväännön lähtökohdat muuttuisivat, jos sen nimi ei viittaisi eksklusiivisesti uskontoon. Kasvattamalla hissilön elämänkatsomuksen rakentumisessa. Mikä esimerkiksi olitoisen uskonto Y oikeassa. Mutta jos moraaliopetus olisi osa nimenomaan uskontotietoa – eli moraali sidottaisiin lähtökohtaisesti uskontoiUSKONTO- TAI MAAILMANKATSOMUSTIETO: hin – tämä mahdollisuus kadotettaisiin. Vai tulisivatko. torian tuntimäärää ja lisäkouluttamalla sen Moraalikasvatuksen näkökulmasta usopettajia näin olisi mahdollista toimia, mutkontotieto olisi myös erittäin ongelmallita mitä tehtäisiin esimerkiksi moraalikasvanen. Norjassa ja Ruotuskonnoton maailmankuva tai -katsomus, sissa on tämänkaltaisen oppiaineen kohdalla jolle asiaankuuluva kymmenisen prosentjouduttukin jo oikeusprosesseihin ja erilaisiin tia opetuksesta kuuluisi. Elämänkatsomustiedossa eri uskontokunnista tai katsomuksellisista niitä käsitellään, mutta olisiko niille sijaa ustraditioista tulevien välille
Ongelma vain on, että tokeskeisiksi. laihoin tuloksin – lähintuloksin – lähinnä kirkon Edellä mainittujen menä kirkon vastustuksen vastustuksen vuoksi. Tähän kysymykseen joidenvuotta 1985 edeltävään aikaan, jolloin kaikki opiskelivat uskontoa. Eritoten uskonnottomien opiskelikea saada sijaa oppiaineessa, jonka sisältöjoiden näkökulmasta nykytilanne on monelpainotuksiin uskonnolliset yhdyskunnat la tavoin parempi kuin esitetyt vaihtoehdot. Tämä tapahtuisi tietenkin eiuskonnonopetuksesta erillisen, yhteisen ja ituskonnollisten kysymysten senäisen moraalikasvatukkustannuksella – siis juuYhteisen ja itsenäisen sen ja etiikan opetusta on ri niiden, joita käsitellään yritetty ajaa kouluun vuomoraalikasvatuksen ja elämänkatsomustiedossa etiikan opetusta on yritetty den 1923 uskonnonvapaja jotka ovat nykynuoren uslain valmistumisen jälajaa kouluun useita elämänkatsomuksen kankeen useita kertoja mutta kertoja mutta laihoin nalta tärkeimpiä. Ideaalissa maailmassa kaikille varmaankin opetettaisiin ihmisoikeusetiikkaa ja katsomuksiin sitoutumatonta monipuolista elämänkatsomustietoa. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Ja ehkä se yhteinen etiikkakin vielä jonakin päivänä löytää tiensä kouluun: onhan eettisyyteen kasvattaminen niin perusopetus- kuin lukiolainkin mukaan koulun ensisijainen tehtävä. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO uskontokuntien edustajat kokoaisivat rivinkin ehdottama erillinen etiikan opetus voisi sä ja lobbaisivat sisällöt huomattavan uskontosin tuoda vastauksen. Tässä todellisessa maailmassa tilannetta voisi parantaa ensin avaamalla elämänkatsomustiedon opiskelu myös luterilaiseen kirkkoon kuuluville. voimakkaasti vaikuttaisivat. dian, viihteen, kulttuurin vuoksi. Näiden tämän dagogisesti nykyaikaisen katsomusopetuksen päivän nuoren elämänkatsomuksen rakentasaappaat. Varsinkin uskontotieto vahvistaisi uskonnon Uskontotietoon liittyvät moraaliopetukasemaa koulussa merkittävästi ja käytännössä sen ongelmat säilyisivät myös maailmankatajaisi uskonnottomat lapset ja nuoret takaisin somustiedossa. ja toisaalta aatteiden ja ideologioiden henkilökohtaisen merkitykPAREMPI LAIHA SOPU KUIN HÄVIÖ sen pohtimisen lisäksi elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmiin kuuluu oleellisena Valitettava tosiasia on, että nykykoulussa läosana myös opiskelijan tiedollisten valmiukhinnä vain elämänkatsomustieto täyttää laajasien, kuten kriittisen ajattelun ja argumenalaisen, katsomuksellisesti neutraalin ja petaation taitojen vahvistaminen. Syynä tähän ei ole vain koulun ulkopuolisten lobbarien voimasuhteet vaan myös opettajien virkarakenne, jonka mukaisesti uuden oppiaineen opettajiksi tulisivat ensisijaisesti uskonnonopettajat. Jotkin yksittäiset katsomusopetuksen sisällöt, lähinnä niin sanottu maailmanuskontojen kurssi, voitaisiin varmaan opettaa yhteisenä. Uuden oppiaineen luominen tuhomisen kannalta keskeisten taitojen olisi vaiaisi sen. . 1?|?2013 31. Ukri Pulliainen on filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja Kallion lukiossa sekä filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry:n puheenjohtaja
?»Parhaiten mieleen jäivät ystävät, joihin voi onneksi pitää yhteyttä leirin jälkeenkin. Prometheus-leiri tukee nuorten omaa ajattelua Teksti Rimma Erkko Valokuvat Jani Rutanen Uskonnottomilla leireillä nuoret pääsevät keskustelemaan tasavertaisina yhteiskunnallisista asioista ja katsomuksista. Keskeistä on, että nuoret oppivat muodostamaan oman mielipiteensä heitä ympäröivästä maailmasta», Komsi kertoo. Samalla opetellaan puhumaan myös vaikeista asioista. Myös kansainvälinen yhteistyö on uutta. Muutoksena Komsi mainitsee muun muassa erikoisleirit, jotka painottuvat esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan tai teatteriin. Prometheus-leirit tarjoavat niin uskon- nollisesti kuin poliittisesti sitoutumattomia leirejä rippikouluikäisille nuorille. Suosittelen protua kaikille.» KOULUTUS JA TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA Aatu Komsin mukaan yhdistyksessä on kokemuksen myötä opittu tekemään asioita vastuullisemmin ja ammattimaisemmin. Tässä tavoitteessa on myös onnistuttu, ainakin jos asiaa kysytään leirin käyneeltä 15-vuotiaalta Inka Mäkelältä. »Leirien lähtökohtana on ollut alusta asti se, että nuoret vetävät ohjelmaa nuorille ja osallistujat pääsevät keskustelemaan yhteiskunnallisista asioista tasavertaisena aikuisen ohjaajan kanssa. Tämän lisäksi protu selkiytti Mäkelän mukaan hänen omia ajatuksiaan ja kasvatti ihmisenä. Leikit piristivät vakavien keskustelujen välissä mukavasti ja auttoivat tutustumaan porukkaan», Mäkelä kertoo. Esimerkiksi turvallisuuskysymysten merkitys on kasvanut. Kulttuurivihkot 1?|?2014 assa Venäjältä. Ensi kesälle on esimerkiksi tulossa englanninkielinen kansainvälinen leiri, jolle odotetaan leiriläisiä muiden mu1?|?2013 32. Viime vuosina myös jatkoleirien toiminta on laajentunut ja leirejä järjestetään useammin. Myös nuorten ja aikuisten leiriohjaajien koulutus on kehittynyt parempaan suuntaan.?»Panostamme tällä hetkellä ohjaajien koulutuksessa paljon nuorten kohtaamiseen sellaisina kuin he ovat ja nuorten omien toiveiden huomioimiseen. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Prometheus-leirillä puhutaan maailmankatsomuksista, mutta ei julisteta mitään uskontoja totuudeksi. Protun puheenjohtaja Aatu Komsin mukaan matkan varrella monia asioita on kehitetty parempaan suuntaan, mutta peruskonsepti on pysynyt samana. Oli mukavaa, kun jokainen sai osallistua keskusteluun ja kenenkään mielipide ei ollut väärä. ?Yhdistys on ollut järjestämässä leirejä nuorille jo yli 20 vuotta. Leirejä järjestää voittoa tavoittelematon Prometheusleirien tuki ry., tuttavallisesti vain Protu. ?Jatkoleirit on suunnattu kaikille nuorille ja aikuisille, jotka ovat jo kerran käyneet leirin. Yhdistys onkin hankkimassa tänä vuonna oman ensiapukouluttajan. »Suosittelisin leiriä kaikille, jotka haluavat tutustua erilaisiin ihmisiin ja katsoa maailmaa erilaisin silmin
Jo ohjaajien ja apuohjaajien koulutukseen tarvitaan satahenkinen ryhmä. »Esimerkikettä keskustelussa olisi sen paremmin tunsi Aamulehti oli jutussaan nostanut otsikoksi nustuksellinen kuin kieltäväkään pohjavire. tään ongelmaa, jokainen sai päättää itse halusiko saunaan vai ei. Päätöstäni olla menemättä saunaan kunnioitettiin.» ??. Monissa jutuissa Muutama vuosi sitten yhdistyksen sääntöisivuutettiin esimerkiksi leirin muu toiminta hin kirjattiin virallisesti, että leirit ovat suuntyystin ja keskityttiin vain saunoihin.?»Muunattu tasapuolisesti kaikille nuorille, uskontamat hämmentyneet vanhemmat ottivat nosta riippumatta. ?»Jutussa mihinkään tiettyyn suunvihjailtiin vähän ikävästi, »Tarkoituksenamme ei ole ettemme muka ymmärtaan tai kertoa heille, miten heidän tulisi ajatella. Hän ei näe, että Protu olisi millelle. täisi, että alastomuus on ohjata nuoria mihinkään Leirillä asioita käsitellään monille arka asia. En näe asiassa mierityisesti leirillä käyviä nuoria.»?. »Käytännössä sitä tehdään vain jos perustyöltä jää aikaa», Komsi harmittelee.?. Seurakunnat ovat kuitenkin isompia organisaatioita ja saavat tuloa esimerkiksi kirkollisverosta. nuoria itsenäisessä ajattelussa, sitoutumatleirien yhteissaunoista. SAUNA JA SEKSI EI OLE SAMA ASIA. Lähes puolet viime kesän leiriläisistä on liittynyt yhdistyksen jäseniksi ja kolmannes hakeutunut apuohjaajakoulutukseen. erään ohjaajamme sitaatin, ’alastomuus ei ole Jokaisella on vapaus uskoa mihin haluaa», yhtä kuin seksi’. Tämän ohella yhdistyksellä ei jää juurikaan aikaa löytää uusia rahoittajia toiminnalleen. Koulutuksen järjestää työryhmä, joka muun muassa kirjoittaa oppaan leiriohjaajille. Toivoisinkin enemmän avointa ti ja päästiin vaihtamaan ajatuksia nuorten dialogia rippileirien ja Protun välille. Tästä kertoo ainakin valtalehdistössä taannoin noussut kohu 1?|?2013 33. Komsi uskoo leirien sitoutumattomuuden vaikuttavan protuleirin rahoitukseen jonkin verran. Leiriläisille tarjotaan tomuus on meille paitsi itsestäänselvyys myös mahdollisuus saunoa vain oman sukupuolenainoa vaihtoehto», Komsi kertoo. Kulttuurivihkot 1?|?2014. SITOUTUMATTOMUUS ITSESTÄÄNSELVYYS. Ja kaikki tämä ennen kuin itse leiriä on päästy edes suunnittelemaan. Se teki todella hyvälle mieKomsi kertoo. Tätä opaskirjaa päivitetään lähes vuosittain.?Kun ohjaajat on koulutettu, ennen leiriä tarvitaan vielä joukko ihmisiä tekemään leirit mahdolliseksi: täytyy rekrytoida kokit, haastatella kouluttautuneet ohjaajat ja valita heistä parhaat, tiedottaa leireistä ja varata etukäteen leiripaikat ja materiaalit. Vaikka toimimmekin pääasiassa vapaaehtoispohjalta, meillä on todella laadukas leiriohjaajien koulutuksen konsepti. Uskonnoista voidaan puhua ja katJoidenkin medioiden uutisoinnista tuli somuksellisia näkemyksiä vaihtaa ilmankin, kuitenkin Komsille hyvä mieli. »En itse käynyt saunassa, sesta. Tällä hetkellä Protun tärkein rahoitus tulee leirimaksujen, Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen ja yhdistyksen jäsenmaksujen kautta. »Yhteiskunnassamme jaetaan paljon rahaa poliittisten suhteiden ja voimasuhteiden perusteella, joten varmasti sitoutumattomuutemme sulkee meiltä joitakin rahahanoja. Tunnemme vastuumme tärkeänä kasvatuksellisena instituutiona ja otamme sen erittäin vakavasti», Komsi painottaa. Uskon, kohtaamisesta.». sa kanssa tai yhteissaunassa. Kerroimme alusta lähtien, mutta yhdistyksen sisällä on vanhemmille, miksi haluamme antaa mahdolkäyty paljon keskustelua siitä, miten tämä olilisuuden yhteissaunaan ja miten järjestämsi pitänyt muotoilla säännöissä. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO leirien ohjelman suunnittelussa. Oli lemmat leirit ovat arvokkaita ja kasvattavia tärkeää, että asiasta voitiin puhua julkiseskokemuksia. Kerroimme myös, miten huolehdimalussa pidettiin tärkeämpänä uskontokuntiin me siitä, ettei ketään painosteta mihinkään, kuulumattomien nuorien tavoittamista, kosja he ymmärsivät», Komsi kertoo ja jatkaa ka heille ei ollut tarjolla aikuistumisleirejä. Lisäksi tarvitaan henkilöitä vastaamaan ilmoittautumisjärjestelmän toimivuudesta ja ottamaan vastaan ilmoittautumisia. Aatu Komsin mukaan leirien tunnettavuus on kasvanut, mutta vieläkään leirien konseptia ei täysin tunneta kaikkialla. Toivon, tiettyyn suuntaan, maallisesti ja kriittisesti. Juuri sitä yritämme leiriläisille sanoa, lään tavalla kilpailija rippileirien kanssa.?»Moja toivoisin, että kaikki ymmärtäisivät sen. Aatu Komsin käsitys on, että useimpiin rippileireihin verrattuna protuleiri on kalliimpi. »Haluan olla mukana järjestämässä tuleville leiriläisille yhtä mahtavaa viikkoa kuin mikä minulla oli. Kiitos Protulle mahtavasta viikosta, jatkakaa hyvää työtänne!» Mäkelä hehkuttaa.?Leirien järjestäminen ei ole ihan yksinkertaista. somuksista, mutta emme juttua, lukivat myös meijulista mitään uskontoja dän vastauksemme.» totuudeksi. että ne lapsi- ja nuorisojärtai kertoa heille miten Puhumme maailmankatjestöt, jotka kommentoivat heidän tulisi ajatella.». Itse leirin suunnittelusta vastaa seitsenhenkinen tiimi, joka koostuu aikuisesta ohjaajasta ja nuorista apuohjaajista. Koska tarkoituksemme on kuitenkin tukea Jokaisella Prometheus-leirin käyneellä on vapaus uskoa mihin haluaa. Inka Mäkelä on yksi apuohjaajakoulutukseen hakeutuneista nuorista. erään iltapäivälehden jutun olleen kirjoitet»Tarkoituksenamme ei ole ohjata nuoria tu tarkoituksellisen provosoivasti. että meillä olisi paljon ajatuksia vaihdettavana Inka Mäkelä ei näe yhteissaunomisessa ohjaajien koulutuksesta ja nuorten kohtaamimitään ongelmaa. Se myös hyödyttäisi molempia tahoja ja mutta monet muut kävivät. Näin on käytännössä ollut yhteyttä meihin kohun jälkeen. Toiminnan me sen
TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Kasvatus ja ihmisen luontosuhde ekologisen kriisin aikakaudella Teksti Jouko Jokisalo Kuvat Eero Lampinen 1?|?2013 34. Kulttuurivihkot 1?|?2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) tavoitteeksi on asetettu, että oppilaista kasvaa »ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia». Globaalien ympäristöongelmien hyssyttely ei ole kenenkään etu, vaan opettajien tulee kyetä antamaan eväitä aktiiviseen luonnon säilyttämiseen. (Helsingin sanomat 11.3.2009.) Ympäristökriisin syvyys ja globaali luonne nostavat vaikean kysymyksen siitä, miten opettajien tulee koulussa käsitellä ympäristöongelmia. Nuorten huolestuneisuus ympäristön tilasta on suurta, vaikkakin siinä esiintyy vaihtelevuutta eri aikoina. Päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta ja antaa oppilaille rakennuspalikoita ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Opetuksen keskeisiä sisältöjä opetussuunnitelman mukaan ovat yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista, ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa, ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari ja oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot. KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS JA KOULUN PIILO-OPETUSSUUNNITELMA Virallisen opetussuunnitelman lisäksi koulussa vaikuttavat piiloiset sosiaaliset rakenteet, jotka tulevat tavallaan esille »opetus- ja kasvatussisältöinä» opettajien ja oppilaiden sitä tiedostamatta. Ilta-Sanomien keskustelupalstalla kysyttiin: »Kuinka kerrot lapselle ilmastomuutoksesta?» (28.2.2008.) Vastaukset heijastavat neuvottomuutta: »Ei kai sitä lapselle, pienelle varsinkaan, voi kovinkaan hyvin selittää.» »Minä en kannata mitään ylisuojelua, mutta minusta lapsilla tulee olla oikeus elää lapsuutensa ilman mitään halpamaisia ja tarkoitushakuisia ilmastonmuutospelotteluja.» »Ilmastomuutoksesta kerron lapsille suoraan ja kiertelemättä.» Tai: »Tuon ilmiön selittäminen lapselle on ylivoimaista. Onko ihmiskunnalla varaa jatkuvasti uudistuvaan elektroniikkaan, kun alan teollisuus kuluttaa kasvavan osan maailman harvinaisista metalleista. Onhan ilmiselvää, etteivät kaikki aikuisetkaan sitä ymmärrä.» Gert Bladhin tuho -teoksessaan kirjailija Christer Kihlman kuvaa nykyistä vallitsevaa henkistä ilmapiiriä: »Kukaan ei selvästi tajunnut minne oltiin menossa – – jossain kyti kauhu, kaikille yhteinen, vaistonvarainen tai tiedostamaton. Suurin osa nuorista (78 %) oli huolestunut ympäristön tilasta ja piti asiaa tärkeänä (91 %). – – pidettiin parempana elää nykyhetkessä, siihen sokeaan ja epätoivoiseen käsitykseen takertuen, että tulevaisuus – jos sitä oli – ei olisi kovinkaan toisenlainen – –. Kouluopetuksen tulisi antaa oppilaille eväitä aktiiviseen toimintaan luonnon säilyttämisen puolesta. Yhtenä esimerkkinä ovat koulun liikuntatunnit jää- tai uimahallissa. Toisena esimerkkinä voi pohtia lisääntyvää tietotekniikan käyttöä opetuksessa. Oppilaan tulee oppia »ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyys» sekä havaitsemaan ympäristössä »tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi». Oli muodikasta kääntää todellisuudelle selkänsä, ja sitä asennetta esiintyi yhteiskunnan kaikilla tasoilla.» Rooman klubin raportissa (1991) nostettiin keskeiseen rooliin kasvatus ja koulutus ihmiskunnan pyrkiessä ratkaisemaan ekologisen kriisin ongelmia. Oppilaan oman toiminnan osalta tavoitteena on, että oppilas kykenee »arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja» sekä »ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla». 1?|?2013 35. Globaalit ympäristöongelmat – sen ytimessä ilmastomuutos – ovat ongelmia, joihin lapset ja nuoret väistämättä törmäävät eri yhteyksissä. Jopa joka toinen nuori oli valmis tinkimään elintasostaan ympäristöongelmien vuoksi. Opettajien tulisi pohtia kouluissa esiintyviä toimintoja ja käytänteitä, jotka oppilaiden tai opettajien sitä huomaamatta muovaavat oppilaiden ympäristötietoisuutta ja erityisesti siihen liittyviä eettis-moraalisia aspekteja. Kasvatuksen ja opetuksen piirissä toimivat ovat joutuneet lähes mahdottoman tehtävän eteen. Kännykän ekologinen selkäreppu on noin 118 kiloa, ja se sisältää jopa 30 eri metallia. Piittaamattomuuden, teennäisen pidättyvyyden tai epätoivoisen estottomuuden ohuen kalvon alla velloi paniikki, levottomuus, neuvottomuus. Kaivoksessa syntyy ainakin 100 kilogrammaa jätettä, jotta yhden kännykän piirilevyyn saadaan 0,034 grammaa kultaa. Kulta on yksi eniten ympäristöä kuormittavista metalleista ja ekologisessa selkärepussa metalleista painavin. Ne ovat usein ristiriidassa julkilausutun ja tiedostetun opetussuunnitelman sisältöjen ja tavoitteiden kanssa. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO LUONNONTIETEELLINEN OPETUS EI YKSIN ANNA OPISKELIJOILLE RIITTÄVÄÄ TIETOA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ. Tulevaisuuden opetuksen tulisi vastata kysymykseen: Miten opettaa ekologiseen kriisiin liittyviä asioita siten, että massiivisten ongelmien tiedostaminen ei tuota lamaannusta, vaan elämää ylläpitävää positiivista aktivismia. Oppivatko oppilaat tätä kautta, että länsimaisella ihmisellä on täysi oikeus ja oikeastaan velvollisuus rakentaa itselleen mahdollisimman paljon ja mahdollisimman lämmitettyjä halleja, joita tarvitaan sen takia, että meidän tulee voida harrastaa niihin liittyviä liikuntamuotoja juuri silloin, kun me haluamme. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Kultaa kännykässä on vain hippunen. Tv-uutiset, sanomalehdet, katastrofielokuvat, Youtube ja internetin keskustelupalstat välittävät lapsille ja nuorille tietoja ja mielikuvia ekologisen kriisin eri ilmenemismuodoista. TAVOITTEENA YMPÄRISTÖTIETOINEN KANSALAINEN Kestävä kehitys on osa koulun nykyisen opetussuunnitelman keskeistä arvoperustaa, jossa sen tärkeiksi elementeiksi on määritelty »luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen»
Siinä ei määritellä, miten tulisi ymmärtää kestävän kehityksen käsite ja erityisesti sen konkreettinen sisältö. Kulttuurivihkot 1?|?2014 TULEVAISUUDEN VALMIUDET, EKOLOGINEN KRIISI JA KOULUOPETUS Voimistuva ekologinen kriisi ilmastonmuutoksineen asettaa kasvatukselle ja opetukselle ennennäkemättömät haasteet. Millaisena esimerkkinä opettajan tulisi toimia ajatellen kestävän kehityksen kasvatusta. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Kysymys ei ole ainoastaan ekologisesta selkärepusta. Opetussektori on liian altis liike-elämän vaikutuksille. Opetussuunnitelman yksi keskeinen on- gelma on sen yleinen puhe kestävästä kehityksestä. Professori Gunnar Adler-Karlssonin näkemyksen mukaan »tämän päivän nuorisolla on siis ratkaistavana tehtäviä, jotka ovat yhtä laajoja kuin kaikkien ennen heitä eläneiden sukupolvien yhteensä ratkaisemat tehtävät». Opetuksen yksi haaste on se, miten kyetään luomaan monitieteisiä peruskursseja, jotka kertovat realistisesti ihmisen luontosuhteen kriisistä musertamatta heitä toivottomuudella ja näköalattomuudella. Millaisia valmiuksia tulevaisuuden koulun pitäisi oppilaille antaa. Toisaalta yhtä selvää on se, etteivät ne pysty antamaan vastausta ekologisen kriisin ongelmiin. Tutkimusten mukaan erityisesti pienet lapset oppivat ymmärtämään moraalisten ja muidenkin sääntöjen merkityksen lähinnä pelkästään sen kautta, miten ne tosiasiassa säätelevät toimintaa siinä yhteisössä, johon lapsi kuuluu. Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on tultu siihen johtopäätökseen, että ympäristöalan opiskelijoita vaivaa sitkeä ja rakenteellinen »monitieteinen lukutaidottomuus». Rooman klubin raportissa (1991) todetaan, että vanhempia ja opettajia »ei ole oman kasvatuksensa kautta valmistettu uuteen tilanteeseen, jossa he ovat tänään». Luonnontieteellisen näkökulman lisäksi on välttämätöntä liittää opetukseen arviot siitä, miten ympäristökysymykset kytkeytyvät poliittisen vallan sekä kulttuurisen ja yhteiskunnallisen muutoksen kokonaiskuvaan.. Luonnontieteet ovat välttämätön osa kestävän kehityksen kasvatuksesta. Pitääkö oppilaiden kanssa pohtia tietotekniikkaan liittyviä vaikeita moraalisia ja eettisiä ongelmia. Ovatko kestävä kehitys ja jatkuva taloudellinen kasvu mahdollisia rajallisessa maailmassa. Tässä erityisesti opettajankoulutus nousee ratkaisevaan rooliin. Elektroniikan käytön kasvu teollistuneissa maissa on olennaisesti yhteydessä Afrikan aseellisiin konflikteihin ja harvinaisten »verimineraalien» käyttöön sekä erityisesti Kiinan ja Intian työläisten halpaan työvoimaan. Tämän lisäksi tietoyhteiskunnan tuottama elektroniikkajäte on iso ongelma. Kyse ei ole vain koulutusjärjestelmän ja oppisisältöjen ongelmasta, vaan lähes ylitsepääsemättömistä vaatimuksista yksittäisille opettajille. Ekologiaan ja kulutukseen liittyvät perustiedot ja -taidot on sisällytetty vajavaisesti opetusohjelmiin. Nykyisin länsimaissa opetus ja koulutus tukevat vallitsevaa kulutuskulttuuria. Orr, Maailman tila 2010). Näitä näkemyksiä tukee se tosiasia, että vuosikymmeniä jatkuneesta koulutuksesta huolimatta ihmiset eivät ole juuri muuttaneet käyttäytymistään missään olennaisessa asiassa (Maailman tila 2013, 168, 177f). Nykyisen opetuksen on nähty tukeutuvan »kaikkialla maapallolla käsityksiin, jotka heijastavat jo kauan sitten kadonnutta maailmaa» (David W. Maailman tila 2010 -raportissa vaaditaan täyskäännöstä opetuksessa ja koulutuksessa. Millaiset erot ovat niillä valmiuksilla, joiden lähtökohtana on jatkuva taloudellinen kasvu, ja niillä, jotka lähtevät taloudellisen kasvun mahdottomuudesta rajallisella planeetalla. Suurin osa EU-maiden tuottamasta vuosittaisesta noin 20 miljoonan tonnin elektroniikkajätteestä ja siihen sisältyvistä myrkyllisistä raskasmetalleista päätyy Ghanaan ja Nigeriaan. 1?|?2013 36. Voiko opettaja kertoa oppilaille talviloman jälkeen lomamatkastaan Thaimaahan ja sitten siirtyä opettamaan kestävän kehityksen kasvatusta. Kysyessäni tätä luokanopettajaksi opiskelevilta vastakommenttina tuli kysymys: »Pitääkö meidän opetella valehtelemaan?» Tämä on tärkeä kysymys alakoulussa. Tavallinen vanha kännykkä on kuitenkin pieni paha verrattuna nykyisiin älypuhelimiin, joiden ekologinen selkäreppu on jo lähempänä puolta tonnia. Miten voittaa näkemys, että koko järjestelmän romahtaminen on vain ajan kysymys. Miten tietotekniikan ja sen välineiden käyttöä pitäisi pohtia oppilaiden kanssa ajatellen globaalia oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä
Historiallisen materiaalin avulla ymmärretään paremmin, missä olosuhteissa ja missä muodossa ympäristön vahingoittuminen on esiintynyt ja miten yhteiskunta on reagoinut tämänsuuntaiseen kehitykseen. Saksalainen sosiologi Ulrich Beck korostaa kulttuurisen havaintovalmiuden ja kulttuuristen normien vahvaa merkitystä. Toiseksi sen tulee edistää kriittistä ja luovaa ajattelua ihmisluonteesta ja kriisien luonteesta. Luonnontieteellinen opetus ei yksin anna opiskelijoille riittävää tietoa kestävästä kehityksestä, jos halutaan opetuksen valmistavan opiskelijoita kohtaamaan tulevia historiallisen suuria haasteita. Ympäristökriisi voi laukaista autoritaarisen kehityksen, vähentää demokraattisia toimintatapoja ja vahvistaa vallan keskittymistä. . Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mu- kaan 70 prosenttia opiskelijoista piti »huonoja ympäristöarvoja» pääsyynä nykyisiin ongelmiin. Ekologisen kriisin ratkaisuksi ja yhteiskunnallisen muutoksen subjektiksi nähdään ainoastaan sellaiset ratkaisut kuin autolla ajamisen ja lihan syönnin vähentäminen tai ympäristömerkittyjen tuotteiden ostaminen. Perustana tulee olla näkemys siitä, ettei yhteiskunnallista muutosta saavuteta »pienin ja helpoin» toimin, vaan se edellyttää kaikkien voimavarojen mobilisaatiota. Se voi kuitenkin olla vain eräänlainen »nykyhetken paikanmääritys», ja siten se ei tarjoa suoraan mitään toimintamalleja nykyajan ongelmien ratkaisemiseksi. Tietojen välittämisen lisäksi opetuksen tulee kehittää kursseja, »jotka keskittyvät yhteiskunnalliseen aktivismiin ja poliittiseen muutokseen» (Maailman tila 2013, 171). Kestävän kehityksen koulutusohjelman pitäisi ottaa huomioon ensinnäkin yhteiskunnalliseen muutokseen ja talouteen liittyvät tekijät. Yhteiskunnallis-kulttuurisen analyysin lisäksi on tarkasteltava ihmisen luontosuhteen historiallista ulottuvuutta. Ympäristökriisin voimistuminen ei tule välttämättä herättämään ihmisten ympäristötietoisuutta. Todellinen muutos vaatii laajaa joukkoliikettä muutosvoimana. Suurten ihmismäärien elämäntapaa tai kulutustottumuksia ei kuitenkaan pystytä muuttamaan helposti, olipa kriisi tai ei. Luonnonjärjestelmien kriittisen tarkastelun lisäksi on ehdottoman tarpeellista oman yhteiskunnallisen ympäristön ja talouden järjestelmällinen »systeemianalyysi». 1?|?2013 37. Sosiaalihistoriallisesti orientoituneen ympäristöhistorian yhteydessä tulee pohtia niitä sosiaalisia liikevoimia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka keskeisesti vaikuttavat ihmisen luontosuhteeseen. Mutta se terävöittää tietoisuuttamme ympäristöongelmista. Viidenneksi opetuksen tulee antaa riittävä teoreettinen ja käytännöllinen pohja tulevien kriisiaikojen varalle. Luonnontieteiden keskeinen asema ympäristötieteiden ja -opetuksen kehittymisessä on suosinut näkemystä, jonka mukaan yhteiskunnat muuttuvat luonnostaan ja rationaalisesti sitä mukaa kuin uutta tietoa saadaan. Hänen mielestään ne ratkaisevat, mitä tuhoja siedetään ja mitä ei. Mutta hyväksymme kuitenkin sen toiset muodot. Siihen tulee kuulua myös pohdintaa siitä, millä keinoilla ihmisten voimavarat saadaan käyttöön – sen sijaan, että pohdittaisiin kriisien mahdollisuutta antaa typerille ihmisille kunnon opetus. Kolmanneksi sen tulee käsitellä talouden, poliittisen ja kulttuurisen muutoksen teorioita ja mahdollisuuksia. Olemme herkistyneet yhä enemmän tietyille saastumisen muodoille. Yhteiskunnallisen muutoksen ja talouden analyysin puuttuminen kestävään kehitykseen liittyvästä opetuksesta on myös luonut tyhjiön, »joka täytetään korostamalla pieniä ja helppoja arkitekoja: osta ekotuotteita, muuta hieman elämäntapaasi, levitä sanaa ja odota, että pienet teot johtavat syvälliseen yhteiskunnalliseen muutokseen» (Maailman tila 2013, 172). Neljänneksi opetuksessa tulee käsitellä sitä, miten toimitaan, kun epävarmuudesta kumpuava viha tai huoli saa ylivallan politiikassa. Historialliskulttuurisen ihmisen luontosuhteen tarkastelu liittyy myös kysymykseen yhteiskunnallisesta mentaliteetista, joka on keskeinen tekijä yhteiskunnan suhtautumisessa saastumisen ja saasteiden eri muotoihin. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Näkemyksessä ohitetaan se, että ekologisen kriisin ratkaisut ovat ennen kaikkea yhteiskunta- ja talouspoliittisia. Yhteiskunnassa vallitsevalla mentaliteetilla on keskeinen vaikutus siihen, että joitakin ympäristön saastumisen muotoja kohtaan val- litsee tietty toleranssi. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO NYKYISIN LÄNSIMAISSA OPETUS JA KOULUTUS TUKEVAT VALLITSEVAA KULUTUSKULTTUURIA. Historiallisesti voidaan myös arvioida sitä, miten ja millaisten prosessien kautta tiettyyn ympäristöongelmaan on tultu
Alkuun monet tantamo julkaisi kirjan Vaivaisukkojen paluu, seurakunnan varoista luovutettiin kunnalle. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Köyhyyden puiset kasvot Teksti Satu Virtanen Kuvat Sirpa Viljanen Raution kirkon vaivaisukko. taisi usein olla kaikille osapuolille epäselvää.. Suomalaisia vaivaisukkoja on eniten Pohjanmaalla, arvatenkin siksi, että vauraammassa lännessä on ollut varaa antaa omastaan toisille. Kun aiemmin halihmishahmoisia. jota varten valokuvaaja Aki Paavola kierNykyisin vaivaisukkojen tuotot menevät pääsi ikuistamassa kaikki Suosääntöisesti moderniin diamessa säilyneet vaivaisukot Rahankeräys koniatyöhön.. Ainoastaan Ruotsista on löytynyt yhdeksän vastaavanlaista hahmoa. Vaivaisukot ovat suurimmaksi osaksi peräisin 1800-luvulta, mutta niitä valmistuu silloin tällöin nykyisinkin. Minne, se joskus apua. Rahankeräystoiminta Kansanomainen onniajattelu ei ole aivan vietehtiin vetoavammaksi veistämällä keruuvälirasta nykyisinkään; kun Kuninkuusravit järneistä ihmishahmoisia. Ukon on veistänyt liminkalainen kuvanveistäjä Toni Iskulehto. Ylipäätään vaivaisukot ovat erittäin inhimillisen ja persoonallisen näköisiä; osa heistä on aavistuksen aavemaisia ja tuikeakatseisia olentoja, osa lapsenkasvoisia ja surumielisiä, jotkut taas melko huvittavia, karskeja ja retkumaisiakin. Vaivaisukot ovat olleet viime aikoina esillä Nälkäkatastrofin vauhdittamana luotiin useissa yhteyksissä. sa on niiden suhde kansanveistämällä Hiljattain vaivaisukot valittiin uskoon ja kansanomaiseen keruuvälineistä ehdolle Euroopan kulttuuriajatteluun. Myös ukot itse tarvitsevat rasti »sinne, minne kuuluivatkin». perintöpalkinnon saajiksi. Kulttuurivihkot 1?|?2014 MONENMOISIA UKKOJA JA YKSI AKKA Suomalaiset vaivaisukot ovat varsin ainutlaatuista, kansanomaista veistotaidetta. Myös puunveistotaito on keskittynyt tälle alueelle, ja ukoissa onkin nähtävissä vaikutteita muun muassa laivojen keulakuvista.?Suomessa on säilynyt yhteensä 145 vaivaisukkoa, sekä Soinissa yksi naispuolinen hahmo, vaivaisakka. Kirkon seinänvierellä, eteisessä tai tapulis- taustalla oli pikemminkin toive yhteiskuntasa ryhdikkäänä seisova puinen olento ojentaa rauhan säilymisestä kuin ongelman ratkaisevetoavasti kättään: »Lahjaksi olette saaneet, misesta. . Eräs jäiVaivaisukkojen edeltäjiä olivat katolisen kirhin pudonnut keuruulainen lupasi pinteestä kon käyttämät uhritukit, joilla kerättiin rahaa selvittyään lahjoittaa vaivaisukolle roposen. sodankäyntiin. ja johon eri alojen asiantun- köyhäinhoitoon tehtiin Mielenkiintoinen juontijat kirjoittivat puhuttelevia ne vaivaisukkojen historiasvetoavammaksi artikkeleita vaivaisukoista. 1?|?2013 38. Kerjuulla kierteleminen kiellettiin lahjaksi antakaa.» Vaivaisukot ovat täyttäsakon uhalla ja etenkin vieraspaikkakunnilneet monia tehtäviä ja kantaneet monenlaila kuljeskelevat kerjäläiset palautettiin ankasia merkityksiä. Kerimäen kirkossa järjesseurakunnan rinnalle kunta ja julkinen auttettiin vaivaisukkonäyttely ja Maahenki-kustaminen siirtyi sen tehtäväksi. Muutamat mieshahmotkin ovat hiukan feminiinisiä ja androgyynejä. Nuorin vaivaisukko on kotoisin Rantsilasta ja se otettiin käyttöön 2012. Järkälemäinen ukko on yli kaksimetrinen ja Suomen suurin. lehtimaan köyhistään. 1700-luvulta lähtien köyhäinKun rahan antaminen pääsi unohtumaan, hoitoa ryhdyttiin pitämään sosiaalisena velmies alkoi kärsiä pahoista säryistä ja vaivaivollisuutena ja seurakunnat määrättiin huosukko ilmestyi hänen uniinsa uhkailemaan. Iskulehto on pyrkinyt säilyttämään tekotavassaan tietyn yksinkertaisuuden ja vanhoillisuuden ja on kertonut ukossaan olevan myös omakuvan piirteitä. Vahvasti sääty-yhteisjestetään Pohjanmaalla, vaivais-ukkojen tiekunnalliseen ajatteluun nojaavan toiminnan nestit nousevat huimasti. tioille vietiin viljaa tai viinaa hyvän onnen saamiseksi, saatettiin vaivaisukkojenkin kanssa neuvotella ja VAIVAISUKKOJEN HISTORIAA solmia vastavuoroisia sopimuksia. Pienin ukko taas nököttää
Aiemmin tämä kansantaiteen muoto on jäänyt melko marginaaliin, vaikka vaivaisukkohin liittyvää arkistomateriaalia on saatavilla runsaasti.. Näyttelyn jälkeen hän on potenut tiettyä haikeutta, mutta vaivaisukkoyhdistyksen toimintaa pyritään jatkamaan edelleen.Tällä hetkellä yritetään tukea ja toteuttaa vaivaisukkoihin liittyvää tutkimusta, ja kehitteillä onkin monia akateemisia tutkimushankkeita. Seppo Seitsalo mainitsee tuoreimman tapauksen vuodelta 2012: »Raution ukko varastettiin kirkon edustalta. Myös taitamaton kunnostus on turmellut ukkoja, lähinnä lateksimaalilla lahottaminen.?Lisäksi moni vaivaisukko on kärsinyt ilkivallasta, niiden käsiä on katkottu tai koko ukko on kiskottu sijoiltaan ja ryöstetty. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Tämä oli sinänsä osuvaa, sillä vaivaisukkoja on luonnehdittu myös pajatsojen ja hedelmäpelien edeltäjiksi.. »En ole koskaan ollut mukana missään projektissa, joka olisi herättänyt niin paljon hyvää mieltä ja myönteisyyttä kaikilla suunnilla», Seppo Seitsalo summaa. Tärkeäksi yhteistyökumppaniksi saatiin Raha-automaattiyhdistys. Kaikkien vaivaisukkojen tarinat eivät ole olleet kovin iloisia, vaikka ovatkin saattaneet päättyä onnellisesti. Jokaisella on oma tarinansa», Seitsalo kertoo. Ukko pääsi sitten Kerimäen näyttelyyn toipumislomalle.» . Niihin ei ole voinut olla ihastumatta. Sen pyrkimyksenä on tuoda korkeatasoista taidetta terveydenhuollon asiakkaiden ja henkilökunnan arkeen. Pitäjäläiset valmistivat jo uutta ukkoa tilalle, kun ukko löytyikin hyväkuntoisena metsästä. syntyi Invalidisäätiöllä toimivan Galleria Ortonin suojissa. Kesän aikana järjestettiin myös kirkkokonsertti, jossa esitettiin Napoleonin sodan uhreille sävellettyä lohtumusiikkia sekä ulkoilmaelokuvailta Toivo Särkän palavasieluisesta elokuvasta Vaivaisukon morsian, vuodelta 1944.. Pelastakaa vaivaisukot ry:n puheenjohtaja, ortopedi Seppo Seitsalo, kirjoitti hieman humoristisen artikkelin vaivaisukkojen vaivoista, jossa hän esitti myös ajatuksen vaivaisukkojen kokoontumisesta. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Suomalaisia vaivaisukkoja ryhmäkuvassa. PELASTAKAA VAIVAISUKOT »Riemastuttavimpia yhteistyökumppaneita ovat olleet vaivaisukot itse. VAIVAISUKOT KERIMÄELLÄ Pelastakaa vaivaisukot ry. Toisin kuin muu kirkkotaide, vaivaisukot ovat olleet leimallisesti käyttötaidetta; suurin osa ukoista on seissyt jatkuvasti ulkona, säiden ja vuodenaikojen koeteltavina. Hän toteaa siinä, että tämän päivän köyhiä ja vaivaisia on vaikeaa ikuistaa veistoksiksi tai tauluiksi, sillä he ovat useimmiten näkymättömiä.. Kasakat löivät Suomen vanhinta vaivaisukkoa, Hauhon Bartimeusta, kirveellä päähän niin, että jälki on nähtävissä vieläkin. Paneelikeskusteluun osallistui muun muassa köyhyystutkija Jouko Karjalainen, joka on kirjoittanut Vaivaisukkojen paluu -kirjaan valaisevan ja koskettavan artikkelin vaivaisukoista keskellämme. Näyttely toteutui kesällä 2013 Kerimäen valtavassa puukirkossa, jossa oli esillä 44 vaivaisukkoa ja yksi -akka, joita kävi katsomassa noin viisikymmentätuhatta ihmistä.?Rekisteröity yhdistys perustetttiin siis ensin lähinnä näyttelyorganisaatioksi. Särkisalon kirkossa ja on muutenkin melko omalaatuinen ilmestys; vain 45 senttimetrin mittainen ukko on lähestulkoon alaston ja maalattu täyteen punaisia paiseita. Lisätietoja: http://www.vaivaisukot.fi 1?|?2013 39. Nurmijärven vaivaisukkoa on ammuttu, Jepuan ukko joutui liikenneonnettomuuden uhriksi ja Kivijärven ukko viskattiin järveen, mistä se saatiin talven jälkeen pelastettua. Näyttelyn oheisohjelmana järjestettiin vaivaisukkoseminaari, jossa puhuttiin paitsi ukkojen merkityksestä eräänlaisina pe- ruspalvelun pioneereina ja köyhäinkassojen kartuttajina, myös tämän päivän köyhyydestä ja eriarvoisuudesta. »Minua viehätti ajatus ukkojen tapaamisesta omassa ympäristössään kirkossa, ei museossa», Seitsalo toteaa
Poikkeuksiakin oli. Myöhemmin on paljastunut, että kulttuuritaistolaisten piirissä oli omanlaisia uskonnollisia etsijöitä kuten vaikka Pirkko Saisio, jonka teoksissa nuoruuden jumalankaipuu heijastuu. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Juhannustansseista Taivaslauluun Teksti Pentti Stranius Kuvitus Ulla Eronen Kirjailija Tuula-Liina Varis miettii Kulttuurivihkojen haastattelussa uskonnon näkymistä suomalaisessa kirjallisuudessa niin 1960–70-lukujen kulttuuriradikalismin vuosina kuin tänä päivänä. Minäkin erosin kirkosta oikeusjutun takia. Niin, ja jos jotakuta kirjailijaa haluaisi pitää ateistina, niin varmaankin Samuli Paronen. Aiheet vaihtuivat ja isänmaalliset teemat hävisivät. Talvi- ja jatkosotaa edeltävä ja sen jälkei- nenkin kaunokirjallisuus oli pitkään isänmaallisuuden ja uskonnollisuuden sävyttämää. Sitten tuli toimittaja Hannu Taanila, jolla oli paljon sanottavaa ja tuttavia; hän oli aidosti kiinnostunut kirkkohistoriasta ja esimerkiksi musiikista. Lähinnä uskonnolliset aiheet jäivät pois, sillä Hannu Salaman, Jorma Ojaharjun tai Pekka Kejosen ja kumppaneiden raadolliseen maailmankuvaan ei jumala mahtunut. Hän toimi jopa kesäkirkoissa urkurina silloin tällöin. Erityisesti kirkko instituutiona sai kuulla kunniansa. Oikeastaan vasta Hannu Salama ja Juhannustanssit haastoi ja ‘yhteiskunnallisti’ uskonnon ja kirkon. 1970-luvun taistolaisvuosina uskontokriittistä kaunokirjallisuutta ei tehty kovinkaan paljon, mutta uskonnollisuus sai sinänsä väistyä. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Uusin testamentti oli raju juttu ja tärkeä kirja. 1?|?2013 40. »Jos ajatellaan 1960-lukua edeltäviä vuosikymmeniä, ei uskontoon suhtauduttu juuri lainkaan kriittisesti. ja ainakin yhden Helsingin teiniteatterin esityksen aiheesta. Miten 1960-lukulainen uskontokritiikki näkyi kirjallisuudessa, kirjailija ja Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis. Muistan myös rovastin Arto Kourin, joka profiloitui yliopistomaailmassa kirkon kriitikoksi. Muistan pitkän kamppailun rukouslauantaita (huvi- ja tanssikieltoja) vastaan... Pursiainen puhui ja kirjoitti uskonnosta julkisuudessa monessa muussakin yhteydessä, televisiota myöten. Sen sijaan mikään »taisteleva ateismi» ei tullut tilalle. Jo 1950-luvulla sellainen oli Voitto Viro, jonka radikaalisuus oli ehkä laimeampaa. Hän avaa myös Pentti Saarikosken suhdetta erityisesti ortodoksiseen uskontoon. 1950-luvulla Tuntematon sotilas muodosti selvän käännekohdan realistisemmassa sotakirjallisuudessa, ja 1960-luvulla kulttuuriradikalismi vyöryi jo laajalla rintamalla. Pentti Haanpään hurjista novelleista joitakin sensuroitiin 1930-luvulla juuri uskontoa rienaavan sisältönsä vuoksi. Hän teki tässä suhteessa aika ison palveluksen ja sai monet toimimaan. 1960–70-lukujen vaihteessa nousi yhtäkkiä ryhmä radikaalipappeja. Terho Pursiainen oli pappi ja tuli puolestaan suoraan kirkon sisältä
»Penttihän ei ollut uskon tai uskonnon vastainen ollenkaan. Hänhän »nykysuomensi» esimerkiksi Matteuksen evankeliumin ja ahersi antiikin kielten parissa muutenkin. Pentti Saarikoski tarkoitti muuten todellisella kristillisellä vakaumuksella sitä, että se edellyttää sellaista älyä ja henkistä tasoa, jolle vain harva yltää.» Valamon luostari Heinävedellä oli kai paikka mistä jotkut kirjailijatkin hakivat inspiraatiota tai henkisyyttä. Ja tottakai pitää mainita Timo K. Kutsumme sitä Jumalaksi’. Kulttuurivihkot 1?|?2014. En sanoisi häntäkään ateistiksi, vaikka Mukka oli taatusti 60-lukulaisista kirkkoa kohtaan kriittisimpiä kirjailijoita. Hän halusi modernisoida Raamatun tekstejä. Mukka. Silloin Pentti oli äärimmäisen loukkaantunut siitä, että häntä ei kutsuttu komitean jäseneksi. Parosen aforismihan kuului: ’Emme tiedä. Pentti Saarikosken oleskelua luostarissa pidettiin melkoisena ihmeenä ja voivoteltiin sitä, että hän nyt olisi kääntynyt ortodoksiksi. Ortodoksinen uskonto kiinnosti Pentti Saarikoskea kovasti, erityisesti 1980-luvulla. Hän oli kirkko-instituution vastainen ja sen valtaa hän kritisoi ja pilkkasi. Mutta oli se silloin vielä aika uutta. Luostarissa alettiin kehitellä näitä matkailusysteemejä, ravintolaa ja vierasmajoja. Periaatteessahan kristillinen usko on suuntautumista sen mukaan mitä emme tiedä. Jossakin viimeisistä kirjoistaan hän mainitsee esimerkiksi sen, että kyllä jumala taisi saada jotakin aikaankin, mutta sitten hän laiskistui eikä vaikuta enää maailman menoon. Hänellä oli erinomaiset verkostot sivistyneistön parissa ja harvinainen tyyli keskustella vapaasti uskonasioista. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO »Pentti Saarikoski oli äärimmäisen loukkaantunut siitä, että häntä ei kutsuttu uuden Raamatun käännöskomitean jäseneksi.» olisi sellainen, jo 1960-luvulla. Pentti sanoi jo 1970-luvulla, että jos hän liittyisi kirkkoon, se olisi ortodoksinen kirkko. Ateisti Pentti ei ollut missään tapauksessa. »Kun muutimme nykyisen mieheni Mikko Variksen kanssa Heinävedelle vuonna 1979, silloin oli selvästi havaittavissa Valamon nousu. Hän oli äärimmäisen kiinnostunut Raamatun teksteistä ja Matteuksen evankeliumin kääntämiseen vaikutti innostus antiikin Kreikkaan. 1980-luvun alussa alkoi sitten se todellinen buumi, jossa Isä Ambrosiuksella oli iso rooli. Hänellä oli yhtä ‘jumalaton’ maailmankuva kuin vaikka Anton Tšehovilla, vaikka Tšehov ei ehkä olisikaan samaa mieltä kanssani. Jumalanpalvelus on ortodokseilla 360 asteen esteettinen elämys eikä kirkko julista samalla tavalla tapaoppia kuin luterilaisuus. Hän vain jäi siinä mielessä Hannu Salaman Juhannustanssien varjoon, debytoi väärään aikaan.» PENTTI SAARIKOSKI JA USKONTO Entä Pentti Saarikosken suhde uskontoon. Luterilaista arkkipiispaa Mikko Juvaa hän piti silti suuressa arvossa. Pentin kuolema ja hautaaminen 1?|?2013 41. Jo hänen esikoisensa on hurjan raju kuvaus siitä mitä uskonelämä voi käytännössä merkitä. Muistan kuinka 1970-luvulla perustettiin uusi Raamatun käännöskomitea
Mutta vakavasti puhuen, kun luin Pauliina Rauhalan lestadiolaisperheestä kertovan Taivaslaulun, se osottautui harvinaiseksi romaaniksi. Uskonto on hänelle tunteen eikä järjen asia. Tuorein novellikokoelma Että tuntisin eläväni ilmestyi viime vuonna. »Tässä ajassa on paljon kaikenlaista hörhöä, kaiken maailman enkeliuskoa ja kätten päälle panemista, jonka voi siirtää helposti hömppä- ja hörhöbisnekseen. Varis on kirjoittanut parikymmentä kirjaa – romaaneja, novellikokoelmia ja elämäkertoja. Toisaalta itse käyn mielelläni kirkoissa ja hautausmailla ja koen siellä suuria tunteita. Tuula-Liina Varis Tuula-Liina Varis on johtanut Suomen Kirjailijaliittoa vuodesta 2009. tai sitten se ei vain kuulu minun kiinnostukseni kohteisiin. 1?|?2013 42. Varis on työskennellyt myös pitkään lehtitoimittajana ja hänet tunnetaan edelleen esimerkiksi Kansan Uutisten ja Eläkeläinen -lehden suorasanaisena kolumnistina. Minusta tuntuu, että hänen teksteissään näkyy kaipaus lapsenuskoon ja pyhän kokemiseen. Sitten esimerkiksi Anna Kontula ja Antti Eskolahan ovat selvitelleet omaa suhdettaan uskoon tai uskontoon. Tekijä on syvästi uskonnollinen eikä ole kokemuksistaan huolimatta menettänyt luottamustaan hyvään jumalaan, vaikka lestadiolaisuus näkyy ympärillä välistä kovana ja suvaitsemattomana oppina. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Valamoon sai myöhemmin paljon julkisuutta. Televisiosta moni muistaa hyvin Tuula-Liina Variksen luotsaaman laadukkaan keskusteluohjelman Kirjan A & Ö.. Hän on ollut myös Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen ja saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja. Rauhalahan kirjoittaa uskonnollisesta liikkeestä komeasti sisältäpäin. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Pauliina Rauhala kirjoittaa uskonnollisesta liikkeestä komeasti sisältäpäin. Voi kysyäkin hyvällä syyllä: Entä jos meillä ei olisikaan nykyistä hautausmaakulttuuria ja ihmiset vain häviäisivät jonnekin kuolemansa jälkeen. Mutta varsinaista älyllistä pohdintaa uskonnosta on aika vähän... Oletko törmännyt heidän pamfletteihinsa. Miten paljon se vaikuttaisi meidän näkemyksiimme elämästä ja kuolemasta... »Olen toki lukenut Antti Eskolaa, paljonkin, nuoresta asti, mutta hänen uskonnollisia pohdiskelujaan en juuri ole lukenut. Mutta se romanttisuuden häviäminen ja kaupallisuus alkoi jo pian 1980-luvun lopulla.» USKONTO JA NYKYKIRJALLISUUS Näkyykö uskonto suomalaisessa nykykirjallisuudessa – ja jos näkyy niin miten. tai vaikka muistamisesta sukupolvijanalla?» . Hänestä tuli mieleen myös sellainen pitkän linjan runoilija kuin Niilo Rauhala, jonka hienoissa runoissa uskonnollisuus on ihan läpikäyvänä johtoajatuksena. Myös Finlandia-palkitun Riikka Pelon esikoisteoksessa Taivaankantaja uskonto on keskeisessä osassa, kun lapset ovat uskonnollisen manipulaation kohteena. Ja vielä on mainittava Hannu Raittilan esikoisteos Ei minulta mitään puutu – sehän on varsin monipuolinen kuvaus lestadiolaisista suviseuroista, lestadiolaisuudesta.»
Sen kokoamiseen Voltaire otti ahkerasti osaa. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Näin kirjoittaa valistusfilosofi Voltaire. Vakavasti otettavaksi tarkoitettu Dictionnaire de Trévoux oli jesuiittojen laatima ranskan kielen sanakirja ja ensyklopedia, josta julkaistiin useita painoksia vuosina 1704–1771. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO Kuka pelkää isoa, pahaa ateistia. Filosofisten ja muiden sanakirjojen laatimisen historia on aihe, johon viittaan vain lyhyesti. Hänen lukemisensa vaarantaa vakavasti hengelliset sairaudet kuten uskovaisuuden: »Ihmiskunnan tartuntatauteihin, fanatismiin, taikauskoon ja suvaitsemattomuuteen ei ole muuta lääkettä kuin filosofinen asenne – – Ihminen ahmii täysin siemauksin mairittelevia valheita ja nielaisee pisara pisaralta kirpeää totuutta» (Voltaire). Muuan ennakoija oli Pierre Baylen Dictionnaire historique et critique 1693, josta Goethe sanoi: »Tämä teos on siinä ilmenevän oppineisuuden ja tervejärkisyyden vuoksi yhtä arvokas ja hyödyllinen kuin kielimisensä ja lavertelunsa vuoksi naurettava ja vahingollinen». 298), yritti matkia jesuiittoja. Erään koulun seinästä luin: Herran pelko on viisauden alku. Oli miten oli, Voltairen lukemisen jälkeen näistä saduista ei jää kiveä kiven päälle. helposti pitämään älyllistä irrottelua ja mieMetron seinässä oli kuva, jossa luki: Irja tyk- kää saduista. – – Mitä vastaat ihmiselle, joka sanoo tottelevansa mieluummin Jumalaa kuin ihmisiä ja on täten varma siitä, että on sinut tappaessaan ansainnut taivaan valta1?|?2013 43. Nykyään on ehkä vaikea kuvitella ihmistä, joka ottaisi tosissaan vaikkapa Jorge Luis Borgesin Kuvitteellisten olentojen kirjan tai Daniil Haarmsin oikein numeroiman »väittelyn» filosofin kanssa (tarinassa »Yhteys»). Eiköhän ennemmin viisauden pelko ole herran alku. Suomessa Seppo A. Tarkemmalla katsomisella siinä oli Helsingin luterilaisen seurakunnan piispa. Tämä voi pitää paikkansa myös Voltairen suhteen, mutta lukija voi haksahtaa likuvitusloikkia vakavana totuutena. Teksti Pekka Hongisto Kuvitus Taru Happonen »Ihminen ahmii täysin siemauksin mairittelevia valheita ja nielee pisara pisaralta kirpeää totuutta». Hän hyökkää Filosofisessa sanakirjassaan kiivaasti teologian ja kirkon kaikkitietäväisyyttä vastaan. Diderotin ja d´Alembertin Ensyklopedia on muuan vastaus näihin kaikkiin. Teinosen Teologian sanakirja, jossa luetellaan muun muassa kaikki armon lajit (s. FARSSIMAINEN TEOLOGIA Teologisista kiistoista ja totuuksista on leikki kaukana: »Teologiset kiistat ovat mitä naurettavimpia farsseja mutta samalla vitsauksia, joita hirveämpiä ovat vain sota, rutto, nälänhätä ja kuppatauti
TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO kunnan. Edelleenkin! ole olemassa. Voisiko ateisteista koostuva yhteisö olla toimiva. Mutta räisiksi kuviteltujen teologisten keksintöjen mitä oikein on ateisti. Hehän paastoavat ympäri vuoden.» »Kaikki ekumeeniset kirkolliskokoukset ovat erehtymättömiä. seen »Voiko syntyä ateistien yhteiskuntaa?» »Jumala ei pyrkinyt opettamaan filosofiaa hän antaa omaperäisiä vastauksia »keskustejuutalaisille. Mutta miten voi kieltää sellaista mitä ei ka on edellä kuvatun näköinen. Kivi puolestaan kiteyttää Locken ajatuksen näin: »Mieheen, joka kieltää Jumalan ja tyhjäksi tekee sielumme kuolemattomuuden, siihen mieheen älä milloinkaan lujasti luota. Ate naisia taruja samaan tapaan oli sekasorron ja kaaoksen Voltaire käyttää paljon kuin heidän vanhojen vaatteijumala ja kristittyjen jumala den kauppiaansa käytettyjä aikaa ja energiaa toi maailmaan järjestyksen ja pukuja: he kääntävät ne nujuutalaisuuden moraalin, jota ateistit yrittärin ja myyvät uusina, niin kalomaperäisiksi vät kumota ja kaataa. – – Sinun jumalasi on suojellut sinua ryöstöretkilläsi, salli siis, että minun jumalani suojelee minua, kun minä ryöstän sinua.» »Tyhmät ja julmat papit! Keille määräätte paaston. Ja samalla hän tähtää seksi joka kieltää uskon jumalaan tai jumameidän jokaisen »juutalaiseen sieluun», joliin. ympärileikattu, mutta meillä on esinahkamUskovaiset ovat aina pitäneet itseään hyveelme tallella.» lisinä kansalaisina, ja kieltäneet ajatuksenkin »Juutalaiset käsittelevät historiaa ja mui»hyveellisestä ateistista». On sanottu, että moraali tuli maailman – – Perisynnistä juutalaiset tiesivät yhtä vähän kristinuskon myötä. Kuka pelkää isoa jon aikaa ja energiaa juutalaisuuden omapepahaa ateistia. Tämän Voltaire tyrmää kuin kiinalaisista hovitavoista – – Jeesus oli näyttävästi ja mielestäni aika lopullisestikin. Suomessa Aleksis Kivi näytelmässään Canzio, muuten. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Ilmankos jumaluskovat höyryävät. »Juutalaisille ei ole helvettiä.» Onko helHyvin kiinnostavaan ja laajaan kysymykvetissä juutalaisia. sesta asemasta. Rikkailleko. He kyllä karttavat sen noudattamista. Luonnollinen uskonto voi olla jonkirjoittamaa tekstiä meillä ei ole riviäkään – – kin moraalin perustana, mutta keinotekoinen Halusiko jumala että maalliset kädet olisivat uskonto perustaa jesuiittamoraalin, joka Volkirjoittaneet jumalallisista asioista. Tässä ei kuviteltujen teologisten kat, sanoo Voltaire. Geometria on opettanut meille monia totuuksia, metafysiikka ei ainoatakaan.» »Kaikki kansat eivät ole jumalakansoja, monilla ei ole jumalia lainkaan. Siinä kohdassa hän harvoin kestää viimeisen koetuksen – – hän on mitätön sen miehen rinnalla, jonka katsannossa nähdään kangastus loputtomista mailmoista» (Canzio). Silti he eivät ole ateisteja tai deistejä, vaan pelkkiä lapsia.» Voltairen mukaan jumalat asuvat höyryissä. Ja pasliilla kuin suinkin». Siitä ei voi olla epäilystäkään, sillä osanottajat ovat ihmisiä.» »Ei ole olemassa geometrikkojen lahkoja. Uskonto kuulemma pitää kaidalla talaiset, nuo kirjainten vangit, puhuvat kirjoitiellä. Ei ainakaan Voltaire. Se on kuitattu ihmipois perkaamiseen. ka Jeesus noudatti niitä koko elämänsä ajan. KANNIBAALIT, LORUILEVAT KRISTITYT Loputon maailma on kristinuskon satu, johon juutalaiset, vaikka ovatkin kristinuskon ja Raamatun, Jumalan sanan, alkukoti, eivät itse usko eikä heillä sitä edes ole. Kysymys ei olekaan jumalan »Mooses puhui Jumalalle kasvoista kasvoihin kieltämisestä vaan ateismin yhteiskunnalli(ja näki hänet vain takaapäin)». Kristityt kuvittelevat itselleen sopivan raamatullisen sanoHYVEELLISEN ATEISTIN ONGELMA man, jolla ei ole mitään historiallista pohjaa. Ja jääkiekkoharrastus erossa katuväkitetusta laista mutta Jeesuksen omakätisesti vallasta... Kristityillä on kuulemma moraali, pakanoil»Raamatun totuus» on puhdas loru: »Juula taas ei. – – Pitäitairen mukaan rohkaisee kaikkiin julmuuksikö meidän noudattaa juutalaisia tapoja, kossiin ja rikoksiin. Bayle asetti kysymyksen: Ontarttua nuhtelevasti tänäänko epäjumalanpalvelus vaakin, vaan Voltaire käyttää palrallisempaa kuin ateismi. käsitellä juutalaisia antisemikeksintöjen pois Ennen Voltairea Pierre tistisesti, mihin voitaisiin perkaamiseen. Hän olisi voinut ylentää heidän lemalla» John Locken kanssa ja tätä keskushenkensä totuuteen, mutta piti parempana telua samaisen filosofin kanssa jatkaa sitten laskeutua itse heidän tasolleen – – Kristityt 1?|?2013 44. Locken ydinteesi oli, ettei ateistiin voi luottaa. Köyhillekö
– – on intellektuaalista huvia, mutta he ovat vanSkolastisissa aivoissa syttyvät aina sisälkeja, jotka leikkivät kahleillaan. hyvänä, vaan pahana, »pasiitä koskaan mitään, ja sen vuoksi ihmiset ovat rusikoiholaisen lapsena» (enfant neet toisiaan kuoliaiksi» (»Areios»). Vaviskaa ja pelätkää jumalan voi syödä. Te olette lintu inkvisition häkissä, »En jatka pidemmälle etten täysin menettuo laitos on leikannut teiltä siivet, mutta ne täisi malttiani». voivat kasvaa takaisin. 1?|?2013 45. mällä hänen ruumiinsa ja juomalla hänen ve»Katolinen usko on mennyttä kalua, jos ihrensä». järjen päivän koittamista!» »Protestantit kritisoivat katolisia siitä että Joka ei siis ole vieläkään tullut ennen kuin he syövät ja juovat jumalansa, he paskantavat kirkko on tuhottu. Miten sitten erotellaan Diderot panee vielä tätäkin hyveelliset ruumiit. Joka ei osaa geometriaa voi oppia sitä. HYVÄ JA PAHA JÄRKI »Kaukana siitä, että käsitys parhaasta »Ateistit ovat (pappien mukaan) enimmäkmahdollisesta maailmasta tarjoaisi lohtua, seen uhkarohkeita mutta harhaantuneita se ajaa epätoivoon sen omaksuneet filosofit. ei vaivaa päätänsä tällaisilla kysymyksillä, on »Nimitys Jumala on ainoastaan ilveen kepkuin kalat, jotka on siirretty joesta sumppuun: pihepo» (Aleksis Kivi: Canzio) ne eivät aavista olevansa siellä siksi, että ne Voltaire uskoo lukijan omaan kykyyn olla syödään paastoaikana. Kukaan On sanottu, että Voltaire rohkaisee kaikkiin muukaan ei ole ymmärtänyt ei pidä ihmistä luonnostaan julmuuksiin ja rikoksiin. Myöskään meillä itselihan itse luova valistusfilosofi: »Teidän täytyy lämme ei ole kykyä tietää mitään kohtalomme vain oppia ajattelemaan. Ehkä hän vain terävästi ennakoi ovat olleet kaikista ihmisistä suvaitsemattoaikaamme, jossa paholaisen lapset palvovat mimpia.» meidän aikamme epäjumalaa »Omaa Etua, joka on heidän jumalansa ja tälle palvomalleen hirviölle he uhraavat kaiken». aan suutelevista ihmisistä on pitkä matka »Uskon koko Pariisia» on yhtä uskottava lauihmisiin, jotka syövät toisiaan» (»Kannibaase kuin »Uskon koko kirkkoa». kuolleista aivan alasti. . Vastapaino, 2013. Tämä on kuitenkin väärä totinuskon pitäisi kannustaa eniten suvaitsedistus hänestä: »Ei ole mitään tyhmempää vaisuuteen, mutta tähän mennessä kristityt ajatusta». Kulttuurivihkot 1?|?2014. Ei ole eroa onko toimitus symbolinen miset ryhtyvät ajattelemaan. Miten niin sinut murskataan. oppineita ja huonoja järkeilemään. Toisiran, Japanilaisen, Puutarhurin (sivut 109-144). 526 sivua. Hän kirjoittaa useita »teologisia» kahen aina». Luonnollinen uskonto maalaatte jumalallenne pitKts. Jokainen voi kehittää itseään – – Uskaltakaa ajatella itse.» Tämän ajatuksen sitten Kant toistaa omanaan kuin papuVoltaire: Filosofinen sanakirja eli Järki aakkosissa, kaija ja se on jäänyt elämään Kantin omana suomentanut Erkki Salo. – – Miksi paremmaksi: »Ehtoollinen. Väittelyä harrastaville se röykkiö. Ehkä ihminen ei muuta nimeä »Kaikista uskonnoista epäilemättä krisansaitsekaan. ja kusevat jumalansa.» »Mihin pisteeseen saakka julkinen valta »Yksikään kansa ei ole kuvitellut ruumiisallii, että taikausko romutetaan?» tonta jumalaa.» Voltairen filosofiset teologit ovat Rabelais »Kirkko tuomitsi magian aina ja uskoi siija Borges. Valista ihmistä, vai konkreettinen. Rahvas, joka lisodat». Voltaire kän parran. TEEMA TEEMA – KIRKKO – XXX JA VALTIO ovat laskeneet jumalan omalle tasolleen syöoivalluksena. Se on hyvin vaivoi olla jonkin hyökkää kiivaasti teologian ja kea kysymys, jota pitää etumoraalin perustana, kirkon kaikkitietäväisyyttä ja käteen valmistella.» mutta keinotekoinen siitä syntyvää vainoa ja jul»Papit apinoivat hengeluskonto perustaa muutta vastaan: »Vuorenvarlisyyttä – – he ovat Hengen jesuiittamoraalin, joka maa on, etten ymmärrä täsapinoita» (Thomas Thorild) Voltairen mukaan tä kaikesta mitään. » Noustaanko lit» tai alkuperäisesti »Anthropophages»). Kannibalismi». Se on kannibalismia. du diable). Kaikki on hyvin»). Teillä on järki jo synsyistä» (»Hyvä. tyessänne. tekismuksia putkeen: Kiinalaisen, Kirkkoher»Olemme puhuneet rakkaudesta. Papit sen Kysymys hyvästä ja pahasta pysyy selvittäsijaan järkeilevät, ja hyvin – – Sitäkö haluatmättömänä kaaoksena niille, jotka etsivät site että kristinusko on pelkkä rikkiviisauden tä hyvässä uskossa
Euroopan vasemmiston kongressi Madridissa. Vasemmalta: Kreikan Syrizan puheenjohtaja Alexis Tsipras, Bolivian varapresidentti Àlvaro Gracia Linera, Euroopan vasemmiston puheenjohtaja Pierre Laurent ja varapuheenjohtaja Maite Mola. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Kun Suomessa puhutaan kaunistellen talouden tasapainottamisesta ja rakennemuutoksista, vastustettiin Madridissa kurjistamispolitiikkaa ja koottiin voimia kapitalisminvastaiseen luokkataisteluun. 46. PUHEENVUORO Kriisien ja vastarinnan Eurooppa Teksti Yrjö Hakanen Joulun alla Madridissa pidetyssä Euroopan vasemmiston kongressissa sai ikään kuin pikakelauksella kuvan kriisien ja vastarinnan Euroopasta
Johdannaismarkkinoista 80–90 prosenttia on 14 suurpankin hallinnassa. Näin pankkiireille luotiin lähes riskitön rahantekomahdollisuus. Yhtenä askeleena tässä on talouskurisopimus, jolla 47. Kriisi on paljastanut eurojärjestelmän sisäiset ristiriidat ja samalla sen, miten haavoittuvia jäsenvaltiot ovat, kun talous- ja rahaliitto EMU on vienyt niiltä merkittävän osan talouspolitiikan keinovalikoimasta. Suuryritykset ovat hajauttaneet tuotantoa hakiessaan halpaa työvoimaa ja uusia markkinoita. Kansainvälinen kilpailu on jo pidemmän ajan kuluessa vienyt yritysten voittoasteita alemmas ja yritykset hakevat lisää tuottoja polkemalla työehtoja ja kiertämällä veroja. MONISSA MAISSA ON NÄHTY VUOSIKYMMENIIN LAAJIMMAT YLEISLAKOT JA MIELENOSOITUKSET, VALLATTU TYÖPAIKKOJA JA PERUSTETTU SOLIDAARISUUSVERKOSTOJA. Kuvitteellisen talouden virtuaalimarkkinoilla pyörii jo 20 kertaa enemmän rahaa kuin on kaikkien reaalitaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen rahassa laskettu arvo. KRIISIN SYYT JA SYYPÄÄT Madridiin kokoonnuttiin tilanteessa, jossa Euroopan unioni on historiansa syvimmässä kriisissä ja koko Eurooppa pahimmissa vaikeuksissa sitten toisen maailmansodan. Kyse ei olekaan vain talous- ja finanssikriisistä vaan myös massiivisesta tulojen, varallisuuden ja vallan uudelleenjakamisesta finanssimarkkinoita hallitsevan rikkaan eliitin hyväksi. EURON JA EU:N KRIISI Talouskriisistä on tullut myös sosiaalinen, eräissä maissa jopa humanitaarinen kriisi. Euroopan vasemmiston kongressissa Madridissa uutta oli perinteisesti sosialidemokraattien johtaman Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön ETUC:n osallistuminen ja halu kehittää yhteistyötä kommunististen, sosialististen ja punavihreiden puolueiden muodostaman Euroopan vasemmiston kanssa. Radikaalia vasemmistoa Euroopan parlamentissa edustava Yhtyneen vasemmiston GUE/NGL-ryhmä kilpailee vaaliennusteissa oikeistopopulistien ja liberaalien kanssa kolmanneksi tai neljänneksi suurimman ryhmän paikasta. Lisäksi tuhannet miljardit ovat kadonneet veroparatiiseihin, joihin arvioidaan sijoitetun jo kolmannes maailman varallisuudesta. EU:n kriisipaketit ovat esimerkki siitä, miten pankkiirit, suursijoittajat ja vahvimmat valtiot pyrkivät selviytymään kriisistä panemalla laskut muiden maksettaviksi. Hallitusten ja Euroopan unionin politiikkaa vastaan on noussut ennennäkemättömän laaja eurooppalainen vastarinta. Mitä enemmän rahapääoma irtaantuu reaalitaloudesta, sen vähemmän se välittää työstä ja julkisista palveluista, joilla luodaan uutta arvoa ja hyvinvointia. Kymmenen suurinta pankkia hallitsee noin 75 prosenttia maailman valuuttakaupasta, jossa liikkuu vuodessa yli 1 000 biljoonaa dollaria. Sen vaihtotase on ylijäämäinen ja pääosa ylijäämästä tulee euroalueelta. Euroopan keskuspankki EKP on lainannut rahaa lähes nollakorolla yksityisille pankeille, jotka lainaavat sitä edelleen valtioille kovalla korolla. Yritysten tuloksista on jaettu yhä suurempi osa osinkoina ja sijoitettu keinotteluun rahoitusmarkkinoilla. EU-maiden mahdollisuuksia vastata kriisiin on vaikeuttanut se, että ne eivät voi lainata rahaa keskuspankilta eivätkä vaikuttaa korkotasoon velkakirjamarkkinoilla. Kovimmin kriisi on iskenyt maihin, joiden vaihtotase on alijäämäinen. Näissä kamppailuissa on kehittynyt ammattiyhdistysliikkeen, kansalaisjärjestöjen ja radikaalin vasemmiston yhteistoimintaa, joka näkyi muun muassa viime vuonna Ateenassa pidetyssä AlterSummitissa. Ennen muuta Saksa on hyötynyt vahvasta eurosta. Euroalueen kansantaloudet ovat rakenteeltaan ja kehitykseltään erilaisia. Kriisiä on käytetty myös autoritaarisen EUliittovaltion rakentamiseen. Nykyinen kriisi on ennen muuta suurimpien, globaalisti toimivien pankkien ja sijoittajien hallitseman finanssivetoisen kapitalistisen järjestelmän kriisi. Euroopan vasemmiston puheenjohtajana jatkaa Ranskan kommunistipuolueen puheenjohtaja Pierre Laurent. Sekä ETUC:n puheenjohtaja Ignacio Fernández Toxo että pääsihteeri Bernadette Ségol osallistuivat kokouksen keskusteluihin. Samaan aikaan valtioiden verotulot ovat vähentyneet, kun uuden teknologian käyttöönotto ja tuotannon siirtäminen halvan työvoiman maihin karsivat työpaikkoja. Samalla »sosiaalisen Euroopan» ideat ovat väistyneet kilpailukyvyn ja rahoitusmarkkinoiden tieltä. Samalla kun pääoma kiertää maanisesti ympäri maailmaa ja bittiavaruudessa hunajapaikkoja ja pikavoittoja rohmuten, se on entistä vähemmän sidoksissa maantieteellisiin, tuotannollisiin ja valtiollisiin alueisiin. Monissa maissa on nähty vuosikymmeniin laajimmat yleislakot ja mielenosoitukset, vallattu työpaikkoja ja perustettu solidaarisuusverkostoja. Kun kriisi puhkesi, EKP lupasi ostaa tarvittaessa pankeilta valtioiden velkakirjat, maksoi mitä maksoi. PUHEENVUORO Täällä sixpack-hallituksen Suomessa vasem- miston kannatus on alhaisempi kuin koskaan, mutta monissa muissa Euroopan maissa radikaali vasemmisto on noussut merkittäväksi vastavoimaksi ja vaihtoehdoksi hallitusten politiikalle, myös vaihtoehdoksi uusliberalistisen politiikan ruokkimille nationalistisille ja äärioikeistolaisille liikkeille. Yksityisten pankkien ja suursijoittajien velkoja ja riskejä on siirretty valtioiden vastuulle. Kyse ei ole vain talouden suhdanteista ja politiikan virheistä. Koolla oli lähes 350 edustajaa 26 jäsenpuolueesta ja 17:stä tarkkailijajäsenenä olevasta puolueesta. Julkisten palvelujen rahoitusta on vähentänyt myös tulonjaon muutos pääomatulojen hyväk- si, yritysverotuksen keventäminen ja valtion yritysten yksityistäminen. Kulttuurivihkot 1?|?2014
Määrällisen kasvun sijasta Euroopan vasemmisto korostaa talouden sovittamista puitteisiin, jotka eivät ylitä luonnon kesto- ja tuottokykyä ja jotka turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimintakyvyn. Suunta on ihan toinen kuin Suomen hallitusvasemmistolla. Tähän liittyy transatlanttisen vapaakauppasopimuksen, »talousNaton», torjuminen ja yhteistyö BRICS-maiden kanssa. Rahoitusmarkkinoilla keinottelun sijasta on ohjattava varoja reaaliseen talouteen, jossa työllä luodaan käyttöarvoja ja hyvinvointia. Tällainen kehityksen uusi malli säästää energiaa, siirtyy yhä laajemmin uusiutuvaan energiaan, lyhentää tuotanto- ja kuljetusketjuja kehittämällä paikallistaloutta, lopettaa ympäristöresurssien yksityistämisen ja on globaalisti oikeudenmukaisempi. Kriisi ja joukkoliikkeiden radikalisoituminen ovat vieneet myös Euroopan vasemmiston arvioita ja johtopäätöksiä vasemmalle. Euroopan vasemmisto: http://www.european-left.org. Ja lopuksi, muttei vähiten tärkeänä, Euroopan vasemmisto jatkaa työväenliikkeen sodanvastaisia perinteitä. Se esittää strategisten alojen julkisen omistuksen laajentamista, julkisten palvelujen parantamista vaihtoehtona yksityistämiselle, eurooppalaista minimipalkkaa (ETUC on esittänyt sen tasoksi 60 48. Tämä on iskenyt erityisen rajusti naisiin, nuoriin ja maahanmuuttajiin. . Samat poliitikot, jotka puhuvat hyvinvointivaltion pelastamisesta, ovat Saksan Angela Merkelin hallituksen uskollisimpina liittolaisina ajamassa vaikeuksissa olevien maiden julkisten palvelujen, palkkojen ja eläkkeiden leikkaamista, julkisen sektorin yksityistämistä ja vaaleilla valittujen edustajien sivuuttamista EU:n, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahasto »Troikan» komennolla. Kulttuurivihkot 1?|?2014 EUROOPAN VASEMMISTO KOKOAA VOIMIA LEIKKAUSPOLITIIKKAA VASTAAN. Tien avaamiseksi ulos kriisistä on puututtava myös pääomien ylikasautumiseen. Suomen rooli EU:n kriisissä on ollut erikoinen. prosenttia kunkin maan keskipalkasta) ja sosiaaliturvan parantamista. PUHEENVUORO EU-komissio sai valtuudet kontrolloida jäsenvaltioiden budjetteja ja puuttua niihin sanktioin, jos valtio ei noudata sopimuksen kriteerejä julkisen talouden rakenteellisesta tasapainosta. Kunnat menettävät vuosina 2012–2017 yhteensä noin 7,4 miljardin tulot. Asiakirja on luokkataisteluohjelma, joka tähtää poliittisten ja valtasuhteiden muuttamiseen ennen muuta voimistamalla joukkoliikkeitä. On luotava yhteiskunnallisesti omistettu ja demokraattisesti ohjattu pankkisektori. Niiden valtionosuuksien vuositasoa on Jyrki Kataisen hallituksen yksimielisillä päätöksillä leikattu tähän mennessä jo 1,4 miljardilla eurolla. Kongressi avasikin toivon näköaloja uusliberalismin näännyttämälle Euroopalle. Leikkauspolitiikan hylkäämisen ohella keskeistä on valtioiden vapauttaminen finanssimarkkinoiden otteesta ja talouden alistaminen palvelemaan ihmisiä. pidettyyn Euroopan vasemmiston 4. Euroopan vasemmisto pitää keskustelua eurosta aiheellisena, ovathan Emu-kriteerit epäoikeudenmukaiset, epäsosiaaliset ja epädemokraattiset. Se tarkoittaa työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttamista työntekijöiden hyväksi, spekulatiivisten pääomaliikkeiden rajoittamista varainsiirtoverolla, veroparatiisien lopettamista sekä lisää veroja rikkaille ja suuryhtiöille. Poliittisessa asiakirjassa »Unite for a left alternative in Europe» korostetaan, että hylkäämällä leikkauspolitiikka ja EU-sopimusten puitteet voidaan avata tie Euroopan uudelleenrakentamiseen. Samalla asiakirjassa todetaan, että eurosta irtaantuminen ei johda automaattisesti edistykselliseen politiikkaan eikä ratkaise pääkysymystä, joka on finanssimarkkinoiden ja suurpääoman vallan kaventaminen. kongressiin. Iso haaste on kehittää eurooppalaisen yhteistyön malli, joka laajentaa demokratiaa ja kunnioittaa kansallista itsemääräämisoikeutta. TOIVON JA LUOKKATAISTELUN OHJELMA Vasemmiston on luotava toivoa, kehitettävä konkreettisia vaihtoehtoja, koottava liittoja ja järjestettävä taistelua, korosti Euroopan vasemmiston kongressille Latinalaisen Amerikan vasemmiston terveiset tuonut Bolivian varapresidentti Àlvaro Garcia Linera. Euroopan vasemmisto kokoaa voimia leikkauspolitiikkaa vastaan. Se vastustaa EU:n militarisoimista ja »linnake-Eurooppaa» ja vaatii Naton purkamista ja aseidenriisuntaa. Samalla keskuspankille on annettava valtuudet myöntää edullisia lainoja valtioille sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviin hankkeisiin. Kirjoittaja osallistui Suomen kommunistisen puolueen edustajana 13.–15.12. Devalvaation on talouspolitiikan keinovalikoimassa korvannut »sisäinen devalvaatio»: palkkojen ja julkisten palvelujen heikentäminen. Suomessa julkisten menojen karsiminen on kohdistunut erityisesti kuntiin. Autoritaaristen liittovaltiorakenteiden sijasta on lisättävä vaaleilla valittujen elinten valtaa ja kehitettävä osallistuvaa demokratiaa, kuten kansanäänestyksiä, kansalaisaloitteita, paikallista osallistuvaa budjetointia ja työpaikkademokratiaa. Suomesta Euroopan vasemmiston jäseninä ovat SKP ja Vasemmistoliitto
Niihin kuuluu meidän ajoillemme asti elänyt siirtomaahallinto. Kulttuurivihkot 1?|?2014. TEEMA – KIRKKO JA VALTIO Elämäni pohjoisuusennätystä tekemässä Teksti ja kuvat Hannu Niklander Huippuvuorilla kaikki on maailman pohjoisinta, ja asian kuin asian kohdalla on yleensä kyse erityisjärjestelystä. 49
Kesälläkin karhulla on hyvä suojaväri. Pian näkyy niitä huippujakin, kuinka ne tummina ja terävinä pistävät esiin mannerjään lävitse nunatakkeina, kuten maantieteilijä eskimolaisittain sanoisi. Kun lähden kävelemään pitkin rantatietä halki luoteen paljastaman merenrannan, vihaiset lapintiirat hyökkäävät. Vaikka on pilvistä, on yhä valoisaa, öisinkin. Norjalaisessa käytännössä Spitsbergen on vain suurin läntinen saari, se johon olen matkalla. Sen löysi vuonna 1596 alankomaalainen Willem Barents, ja samana vuonna löytyivät loputkin Huippuvuoret. Erottuu vanhojen hiilikaivosten ulosnäkyviä jäänteitä. MATKAESSEE Huippuvuorille lennetään kauan Jäämeren yllä. Ei metsiä. Opin vastaantulijalta täkäläisen tavan. Kengät pitää jättää jalasta sisään mentäessä – hotellissa, kirjastossa, museossa, yliopistolla. Onneksi oli passi mukana pohjoismaissakin eikä yllättyä olisi pitänyt. Sen vierellä on muuallakin Norjassa näkemäni valkoinen monumentti, joita pystytettiin 22/7 2011 Utøyalla ja Oslossa sattuneiden ter-. Missään en ole nähnyt näin suurta määrää kenkälusikoita. Viimeksi jääkarhu kävi telttailijaryhmän kimppuun, söi yhden ja maistoi neljää. On mitä epäselvintä, ketkä täällä olivat ensimmäisinä, ja kuinka asia voi liittyä viikinkeihin. Tunnen itseni järeäksi pommikoneeksi, jonka on pienten hävittäjien ahdistelusta huolimatta vain jatkettava tehtäväänsä. Pari kertaa osuu baskerin suojaamaan päähäni kipakka nokkaisu. Ei siksi, että voitaisiin huitoa tiirat siipirikoiksi saati hengettömiksi, vaan jotta ne provosoituisivat nokkimaan keppiä. Kauhakuormaajia, autokauppoja, teollisuusaluetta, paljon moottorikelkkoja lunta odottamassa, tosikkomaisen arkista työn maisemaa, yhteistä kaikelle Pohjolalle. Vaikka lumi on vähimmillään, on mai- 50. Se toimii hyvin, kuin ukkosenjohdatin. Alue on ällistyttävän suppea ja päättyy jo parin sadan metrin päässä asutuksesta.Tämä seutu ei ole jääkarhujen suosik- kialuetta, mutta niitä havaitaan aika ajoin. Tummaa, suurpiirteistä maastoa, luomiskertomuksen alun maisemaa, kuten Eivind Bergrav toteaa kirjassaan Piispana pohjan perillä. Huippuvuorten eteläisin, muusta saariryhmästä erillinen osa vilahtelee pilvien välistä karuna. Kaivosjohtaja John Munroe Longyearin mukaan nimetty kaupunki sijaitsee leveässä laaksossa, ympärillä tunturit, yhdessä päässä Isfjordenin sivuvuono, toisessa Mäntsälän suurelle pojalle tutkimusmatkailija Nils Adolf Erik Nordenskiöldille nimetty tunturi. POHJOISIMMAT KIRKONMENONI JA RISTIÄISKAHVITUS Kirkonkellot kaikuvat tunturien rakkaisissa rinteissä, naali sipsuttaa edelläni kuin kepeä koira, pörröisenä ja harmaanruskeana. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Pelastautumisselostus laivalla semassa silti kosolti valkoisia laikkuja. TERVETULOA JA KENGÄT POIS Ensivaikutelma syntyy yleensä lentokentältä keskustaajamaan matkattaessa. Silmä hakee jääkarhua. Minun eläinhavaintoni ovat säyseämpiä: pulmusia, tunturikihuja, kiirunoita ja merisirrejä. Ylitetään Bjørnøya eli Karhusaari. Huippuvuorilla kaikki on maailman pohjoisinta: yliopisto, museo, Ny Ålesundin rautatie, pitseria, putka ja niin myös pieni punainen kirkko, joka edustaa koko Svalbardenia. Nyt siintää enemmän maata. Tai vähintäänkin ne häädetään pois, jos ilmaantuvat. Sveitsiläinen herra ällistyi syystäkin. Sørkappland on Huippuvuorten pääsaaren eteläisintä osaa. Äänimaisemaa hallitsee merilintujen kirkuna, toisinaan etäisesti koiratarhasta kantautuva haukku ja ulvonta, joskus lentokone, harvemmin helikopteri, norjalainen tai venäläinen. Otetaan maasta keppi ja kuljetaan sitä kädellä ylös kohottaen. Hän oli saapunut Schengen-maasta toiseen pelkän henkilöllisyystodistuksen kanssa. Siellä pidettiin Oslosta saapuville transitmatkustajille passintarkastus. Majoituspaikassa törmään kulttuurillisesti erikoiseen tapaan. Taipaleelle lähdettiin Tromssasta. Barents antoi nimen Spitsbergen, ja tätä hollantilaista muotoa käytetään useimmissa kielissä. Suurempi vaikeus on noin vain löytää keppi puuttomilta saarilta. Löytyy sentään linnuistakin vastus. Varhaisia tulijoita olivat myös venäläiset pomorit. Maisemasta huomaa, että kaupungin halki kulkeva kivinen uoma voi joskus olla hyvinkin vuolas. Karttaan on merkitty punaisella turvallinen alue, jonne jääkarhujen ei ole lupa tulla. Pidemmälle se ei riittänyt, häntä ei huolittu kyytiin, vaan jätettiin kylmästi Tromssan lentokentälle ihmettelemään. KARHUKIELTO JA UHKA ILMASTA Longyear-joki laskee nyt elokuun lopulla vähävetisenä mereen. Jääkarhuja Tanskan kokoisessa saaristossa on enemmän kuin ihmisiä, yli kaksituhatta, siis silti harvassa. Ylitetään Torellin maa ja Nathorstin maa, van Keulenin ja van Mijenin vuonot. Koko saariryhmä on viikinkinimityksen mukaisesti Svalbarden, Viileäranta. Tapa periytyy ajoilta, jolloin kaivosmiesten jalkineet olivat hiilenpölyisen sohjon peitossa. Saa hakea kauan eikä löydä. Kuin fyysisen maantieteen oppikirjaa selailisi, näkyy sekä teräviä että rapautuneita huippuja, vyörysorakeiloja, muinaisen vulkanismin puolikaarikraatereita, jäätiköitä, jääjärviä, puroja, koskia, laveita suistoja, arktista aavikkoa, pullonvihreitä merenvuonoja, valkoista ja tummanruskeaa. Onnettomuuksia sattuu
Siinä muistetaan, että kelpo norjalaisia ollaan. Hyvä valinta matkalukemiseksi oli Liv Balstadin teos Rakkaus ei jäädy. Väkeä on aika paljon, ehkä siksi, että samalla pidetään ristiäiset. Tuskin missään kuulee vierasta kieltä niin selvästi äännettynä kuin kirkossa. Mitä britit eivät ehtineet pommittaa rikki, sen saksalaiset lähtiessään polttivat. Suunnaton kivihiilivarasto sauhusi vuosia, ja jopa korkeimman hallintovirkamiehen perheessä oli kaikesta pulaa. Papin norjasta ymmärrän kaiken. Kaikkialla pohjoisessa, Saamenmaassa, Färsaarilla, Grönlannissa, Québecissä, Skotlannissa ja Islannissa olen pannut merkille, kuinka vahva on pohjoinen ja kansallista erilaisuutta korostava identiteetti. Pappi on iäkäs, ehkä jo emeritus. Mutta saa hyvin paljon enemmän kuin Pohjoismaiden keskusalueiden pienillä paikkakunnilla, jotka siis ovat parin tuhannen asukkaan Longyearbyeniä isompia. Reipaspoljentoinen virsi kertoo huippuvuorelaisuudesta. Huippuvuoret oli toisessa maailmansodassa Saksan miehittämänä. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Pappi seisoo alttarin ääressä sukkasillaan. Kengät jätetään eteiseen. Ehkä hän on jommankumman vanhemman kaste- tai rippipappi. Tilaisuuden päälle kirkkoväki saa kahvia ja kolmea lajia täytekakkua. Veisataan lopuksi Svalbardsalmen. Myös yksi huippuvuorelainen surmattiin, 14-vuotias Johannes Buø. Se on hallintokeskus, jossa sijaitsee kymmenkunta majoitusliikettä, saman verran ravintoloita, thai-ruokala, leivoskahvila ja lukuisia kauppaliikkeitä, joissa on hyvin laajat valikoimat. Kirkonmenot kuuluvat alkaneen. Ilmeisesti täältä ei kumminkaan saa käpypalmuja, lentokoneiden pienoismalleja, hieromasauvoja eikä runokirjoja. Teksti on erittäin paikallista; Adventtivuono, Hotelliniemi, Sokeritoppatunturi ja Telegraafilaakso tulevat lukijalle jo etukäteen tutuiksi, kuin hän olisi, jollei suorastaan huippuvuorelainen, niin ainakin Entiset kaivosparakit toimivat matkustajakotina. MATKAESSEE roritekojen uhreille. Haen paikkani värjätyn ikkunan ääreltä, lasin lävitse näkyy himmeästi violetiksi värittynyt Longyearbyen. Täällä on myös varaa olla hieman epähygieeninen: keskustan tuntumassa solisevat avoviemäritkään eivät löyhkää. Balstad kirjoittaa sisäänlämpiävään tapaan päätalomaisen tarkasti. Talot on yleensä rakennettu paalutukselle, näin ne eivät sulata alapuoleltaan ikiroutaa, jonka päällä ne lepäävät kuin kalliolle rakennettuina. PIENOINEN METROPOLI Longyearbyen on saariston ainoa paikkakunta, johon on suorat lentoyhteydet maailmalta. Käskynhaltijan vaimoksi tänne muuttanut rouva muistelee sodanjälkeistä jälleenrakennusaikaa. Hän sekoilee muutaman kerran ja naurahtelee suurpiirteisesti. 51. Ei Huippuvuorilla, täällä ollaan siirtomaan uskollisia alamaisia, vain käypäläisiä töissä ja kotoisin muualta. Se tuo oman lisänsä: kitisemätön vauva, iloiset vanhemmat, myhäileviä sukulaisia, sensuelleja kummitätejä. Kylmä ilmanala vaatii erikoisia ratkaisuja. Longyearbyen on itsessään keskus, se on onnellisempaa kuin olla ison keskuksen myrkyttämä pienempi naapuri
Harvoin saa Norjassa ilmaista alkoholia, vaikka onhan tämä tietysti laskettu matkan hintaan, niin yllätyksenä kuin tuleekin. Nordenskiöldinjäätikkö valuttaa sinihohtoisia kimpaleitaan kaukaa Olavi V:n maan ylängöiltä. Sitten kokemuksen antamalla sotilaallisella ripeydellä loihditaan etukannen tilapäiselle pöydälle riisiä, lohta ja valaanlihaa. Vielä Islannista ja Grönlannista kovin tutut korpit ja merikotkat puuttuvat, niin ikään en ole nähnyt muitakaan varis- enkä petolintuja. Nytkin niitä näkee, mutta myös ilmiselviä huvialuksia, hollantilaisia, belgialaisia, tuntuu kuin barentsilainen alankomaalaisote ei vieläkään olisi hellinnyt. Seuraa puhe jään tuhansien vuosien iästä, sen huokosissa on kuplia koko Pohjolan asutusaikojen ilmasta. Paikka on saanut nimensä viereisestä tunturista, jonka huippu neuvostoegyptologien ohjeiden mukaan louhittiin muistuttamaan egyptiläistä Sakkaran porraspyramidia. Jälkimmäinen on tummaa ja sisältää lievän kalanmaun, jonkinlainen déjà goûté voisi olla vorschmack. Pyramiden oli aluksi Neuvostoliiton Huippuvuorten-toiminnan keskus. Rannoilla kuljeskelee poroja oudon matalajalkaisina. Adventtivuonolta päästään Jäävuonolle, keinutus alkaa. MUSEOITU UNELMA Viimeinen leposija Longyearbyenissä 52. Jo mereltä näkee isoja taloja, jotka Longyearbyenin sattumanvaraisesta kaavoituksesta poiketen on pystytetty suoriin riveihin. Se laadittiin mallikelpoisesti, suorat kadut, merelle kallistuva maasto ja kookkaat rakennukset saavat tämän näyttämään isommaltakin paikkakunnalta. Mustaan laivastošinelliin pukeutunut nuori kiväärimies toivottaa tervetulleeksi. Merenkäynnin voi uumoilla voimistuvan. Laiturilla touhuaa niin paljon väkeä, ettei tämä voi aivan kuollut kaupunki olla. Laivamies esittelee kaikille turva-asun käytön. Aina on laskettava sen varaan, ettei alus pääsekään hakemaan sovittuna päivänä, ehkei koko viikolla. Villapaitaiset oppaat pilkkovat sen petkeleillä ja jakavat palat matkustajille ojenneltaviin muovisiin viskilaseihin. Laiva pysäytetään, ja merestä ongitaan haavilla jääkimpale. MATKAESSEE ihminen, jolla on täällä sukulaisia ja ystäviä. Nyt on kaikki hiljentynyt.. Valitsen jälkimmäisen. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Pyramiden on Longyearbyenin jälkeen jotakin toisenlaista. Valkolokit lentelevät M/s Langøysundin ympärillä. Matkailijat ovat iäkkäämpää väkeä, lähtevät nyt, kun vielä pystyvät. Guantanamolaisittain oranssi muovipuku pitäisi veden varaan joutuneen kuivana, mies selittää ja tepastelee kannella värikkäänä kuin mikäkin Barack Obaman vanki. Toiseksi, Pyramiden sijaitsee täältä pohjoiseen, siinä on oma hupinsa ja ajatus loppuelämäni pohjoisuusennätyksestä. Minä astun norjalaiseen laivaan ja otan kaksi ???????-pahoinvointitablettia. Tuotiin multaa ja heinää Ukrainasta, pystytettiin kulttuuripalatsi ja kasvihuoneita, Piramida oli paljon omavaraisempi kuin norjalaisyhteisöt. Barentsburg puolestaan edustaa yhä elävää venäläisyyttä, mutta sitähän näkee lähempänäkin. Jollei tahdo maksaa erityisen suuria rahasummia, kesäiset turistialukset ovat ainoa keino vierailla venäläispaikkakunnilla, Barentsburgissa tai Pyramidenissä. Täällä voi liikkua tekemällä erityissopimuksia turistilaivojen kanssa. Nyt aukeaa laveita maisemia. Merivartioston kaksimoottorinen Dornier lentää ylitse, sitten näkyy vain lintuja. Ensinnäkin siellä on aika pysähtynyt siihen, kun Venäjä 1998 kutsui väen kotiin hyvin ly- hyellä varoitusajalla. Seuraa turistitemppu. HYISILLÄ LAINEILLA Bykaia, Kaupunginlaituri, on paikka, jossa Huippuvuorten alukset perinteisimmin ovat asioineet. Satamassa liehuvat Norjan ja Venäjän liput ja lukee ????????. Lokit ja kihut ovat ottaneet niiden ekologisen paikan. Mutta on myös kaksi huolella repuin ja luodikoin varustautunutta norjalaismiestä, jotka Langøysundin kumivene käy viemässä pieneen mökkiin Bünsowinmaan kiviselle rannalle
Pihalla Lenin tähyää kauas Billefjordenin ulapalle. Aluetta ruvettiin pian tietoisesti suojelemaan ja museoimaan. Kahvilassa venäläistädit myyvät maansa leivonnaisia. Usea tyhjilleen jäänyt kerrostalo on muuttunut lintuvuoreksi, ikkunalaudoilla ja parvekkeilla pesii tiheässä lokkeja. Huippuvuoret saattaa pian olla laivaliikenteen solmu- ja huoltokohta, tulevaisuuden Las Palmas, Singapore, Aden, Suez tai Bahia. Nykyään sillä on toimintaa Sveagruvassa, täältä etelään Sveabuktenin rannalla. osavaltio. Toisaalta, tekemistä voi aina keksiä. Näiden uroiden aikana napaseutututkimus oli paljolti tiedettä tieteen vuoksi, sitä edustaa nykyisin sodankyläläiskytkentäinen Eiscat-havaintoasema. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Kovin montaa päivää täällä ei aivan helposti saa kulumaan. Kesäisin siellä asuu parikymmentä henkeä, talvisin viisi. Tietysti voi kävellä pidemmälle Bjørndalin suuntaan. Huippuvuorilta lähti italialainen Umberto Nobile 1928, nyt jo ilmalaivalla. Niitä näkee myös museoituina, yhden kylkeen on maalattu »God jul»! Norja osti American Arctic Coal Companyn 1916 ja tilalle perustettiin Store Norske Kulkompani. Nimi on pahaenteinen, täytyy hankkia kivääri. Korkealla tunturien kyljissä näkyy reikiä, joiden alapuolella lojuu puutavaraa. . Monet viipyvät vuosia, mutta harvat vuosikymmeniä. Mutta entä jos kauppaa ei olisikaan tehty. Jääkarhuvaroitus koskee koko Huippuvuoria laa, niin myös mannerjää sekä Grönlannissa että Huippuvuorilla. Lueskelen kirjastossa Norsk Militært Tidskriftiä. Se on asiantuntijoiden puhetta asiantuntijoille ja kertoo sotimisesta rehellisemmin kuin poliitikot. MATKAESSEE Jonkin verran hyljätyistä taloista luultavasti jotain vietiinkin, mutta näin liki pohjoisnapaa filmiprojektorit ja flyygelit ovat melko turvassa varkailta. Ne tehtävät eivät nytkään ole helppoja. Täällä voi myös kulkea majoituspaikan ja keskustan väliä ja ylittää joen viittä siltaa pitkin eri kerroilla eri tavoin, kuin Immanuel Kant Königsbergissä. Kulttuuritalon askarteluhuoneessa ovat lasten piirustukset ja maalausvehkeet paikoillaan, soittimet ehjiä mutta epävireessä. Norjalainen termi on sysselman. Pitkiä matkoja on kulkenut riippuratoja, joilla on kuljetettu hiilivaunuja. FLANEERAUSTA JÄNGÄLLÄ Taas Longyearbyenissä. Täältä nousi ilmapallolla ruotsalaisen Salomon Andréen retkikunta 1897 retkelle, joka koitui kaikkien kolmen osanottajan kuolemaksi. Toisaalta napajäätikkö su- 53. Yhdysvalloissa esitettiin 1900-luvun alkupuolella, että kun maalla kerran on luoteessa Alaska, niin pitäisihän toki olla myös koillisessa Grönlanti. JÄÄ SULAA JO Tutustun saariston erikoisimpaan kokoelmaan, Spitsbergenin ilmalaivamuseoon. Huippuvuorille suuntasi myös hankolainen lentäjälegenda Gunnar Lihr ja onnistui pelastamaan yhden kadonneista. Naiivia olisi ajatella, ettei tämäkin mahdollisuus olisi myös uhka – missä on intressejä, siellä on konflikteja. Nyt menee niin vaikeaksi, että rupean katselemaan kenkieni perään, lähden ulos ja teen aseettomana pitkän kävelyretken kutakuinkin turvallisella alueella lentokentän tuntumassa. Yhtiön hankinnalla oli selkeä saaristoa norjalaistanut vaikutus, venäläisten, ruotsalaisten ja alankomaalaisten kaivostoiminta oli sittenkin yhdysvaltalaiseen verrattuna vähäistä. Olisiko Yhdysvaltain ote vahvistunut ja pohjoismailla nyt pohjoisena naapurinaan Yhdysvaltain 51. Vanhuksia ei juuri näe, eikä vaivaisia. Aivan kuollutta ei nykyisin ole Piramidassakaan. Eikä tänne viihtymään tullakaan. Ne maksetaan Norjan kruunuilla. Arktisilla alueilla moni asia etenee luonnossa hitaasti, mutta lokit ovat toimineet ripeästi. Koko Huippuvuorilla oleskelemisessa on tilapäisyyden tuntu. Aseen vuokra on 200 kruunua vuorokaudelta. Ajatus ei ole mahdoton. Menen virastoon (ensin kengät eteiseen) ja kyselen luodikkoa. Siitä Yhdysvallat kävi kiistaa Tanskan kanssa, mutta (kerrankin) hävisi, kun Kansainliitto asettui Tanskan puolelle. Lastentarhoja on, niiden valokuvaaminen on kielletty – syy ei valkene minulle missään vaiheessa. Juhlasalin subtrooppiset huonekasvit ovat paleltuneet jo vuosia sitten, kellertävät lehdet ovat roikkuneet tuulettomissa huoneissa siitä alkaen, kun kastelu loppui, lämmitys jäähtyi ja putket halkesivat. Huippuvuorilla valtaa pitää kuvernööri niin kuin siirtomaassa konsanaan. Matka ei sujunut odotetusti, moni osanottaja kuoli, kuten sitten pelastusyritykseen osallistunut Norjan kansallissankari Roald Amundsen miehistöineen. Tosin Yhdysvallat on yhä läsnä Svalsat -tutka-asemalla, jonka tavoitteet tuskin ovat yksistään rauhanomaisia. Hotelli toimii moitteettomasti, kunhan järjestyy kyyti Piramidaan ja vielä takaisinkin. Huippuvuoret oli luonteva tukikohta tutkittaessa äärimmäistä Arktista. Mineraalivarat ovat yhä helpommin löydettävissä samalla, kun kuljetus nopeutuu Koillis- ja Luoteisväylillä. Ne ovat hyljättyjen kaivosten sisäänmenoaukkoja, alempana erottuu sinne johtaneiden liukuportaiden jäänteitä. Sen kestäisin, mutta sitten vaaditaan suomalaista rikosrekisteriotetta sekä todistusta metsästäjäntut- kinnosta. Laajoin valtuuksin toimivalla käskynhaltijalla on paljon alaisia, ja sysselmanin virasto vastaa poliisilaitosta. Lähtö tuli kiireesti
Istuinosan päällä koreili jalan muodostama puunvärinen paikka. Liimaus piti hyvin. Verta oli pirskeinä lattialla. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Tuli humahti, hormi veti hyvin, mutta keittiöön pullahti hieman savua niin kuin joka kerran kun hellaa sytytettiin sen oltua kylmillään vähänkin aikaa. Karva ritisi oksien seassa. Eläin oli vielä lämmin. Nousin jakkaralta ja näin, että hiiri oli jäänyt taas loukkuun ja kuollut heti. Tasoittelin höylällä istuinosan myöhemmin, mutta jalka oli edelleen maalamatta. Kun rypistelin sanomalehtipaperia ja työnsin sitä kuivien oksien ja puunkalikoiden kanssa hellanpesään ja raapaisin perään tulen, seinän vierestä kuului tiukka naksahdus. Sen silmät olivat pullollaan ja kiilsivät kauniina pisaroina tummanruskeasta karvasta. Siimamainen häntä oli liukas, ja mikä erikoisinta, hiirellä oli selässään musta, koko selän yli kulkeva puolisen senttiä leveä vauhtiraita ja antennilautasta muistuttavat, sisältä vaaleanpunaiset korvat. Veistin sen katkenneen tilalle edellisenä kesänä. TEEMA – KIRKKO JA VALTIO Sirkkelivaja KARI SAVINIEMI Kuvitus Taru Happonen I stuin hellan edessä valkoiseksi maala- tulla lypsyjakkaralla, jonka yksi jalka oli puunvärinen. 54. Puuaines oli peräisin vanhan, puretun aitan porraslankusta. Vaikeinta oli sovittaa jalka istuimen läpi ulottuvaan kulmikkaaseen reikään, mutta lopulta se onnistui monen yrittämisen, korjausveistämisen ja erehtymisen jälkeen. Työnsin perään pieniä puita.. Irrotin eläimen loukusta ja heitin tuleen
Samalla rusahti hirvittävästi, vongahti ja tuntui että koko rakennus heilui. Vesi kiehui nopeasti. Minulla oli skootteri, mutta se oli juuri silloin korjaamolla. Juttelimme silloin tällöin ruokatuntien aikana. Lasta ei tule. Ystäväni isä lainasi sitä humalassa ja kääntyi heti pihalta lähdön jälkeen kuusiaidan takaa suoraan Skodan kylkeen. Kuljin varastolle polkupyörällä. Halkovaunut kuuluivat Kallelle. KAUNOKIRJALLISUUS En ollut nähnyt samanlaista vauhtiraitaa kuin lukiokesänä, kun olin kauppalan varastolla kesätöissä. - Muista mitä sanoin, hän hihkaisi, kun erosimme. Keittiössä alkoi olla jo lämmin. En kehdannut kysyä, mistä ne olivat tulleet. Varastolla uskalsin myös tupakoida. Perjantaina sain palkan ja lopetin hommat. Hella veti iloisesti, kun tulin kaivolta vesi- ämpäreiden kanssa. Halkovaja oli varastopihan takanurkassa, suuri harmaa lautapömpeli, jonka eteen veivät kapeat kiskot. Joskus kirjoitin kirjettä tai runoa ruokatunnilla. Joskus siellä oli ollut ilmeisesti hevosia. Hän oli eläkkeelle kesän jälkeen lähtevä vanha klenkka, jonka toispuoleinen, kallisteleva kävely liian suurissa sinisissä haalareissa oli omituista. Työnjohtaja sanoi, että voin mennä loppupäiväksi kotiin. Tajusin, että terä oli vienyt päästäni palan tukkaa. Saisin skootterin korjaamosta seuraavalla viikolla. He olivat vaitonaisia. En vastannut, virnistin vain. Toinen puoli terästä oli siinä missä pitikin. Savua nousi sirkkelistä. Kotona ei vielä silloin tiedetty että poltin. Aloin vapista. Toisella kerralla meni pitkäksi, myöhästyin yli puoli tuntia ja sain huomautuksen. Lähdin liiterille hakemaan lisää puita. Mutta Kalle ei välittänyt, kulki vain kallistellen eteenpäin. Heittelimme puut koulun halkoliiteriin. Hän talutti minut pihalle. Muut varastolla olevat miehet pitivät Kallea pilkkanaan ja sutkauttelivat milloin mitäkin. Sahasin halkoja suurella sirkkelillä, johon oli vaikea tottua. – Toivot vain kovasti, niin kaikki onnistuu. – Siitä tyttöasiasta. Panin jääkaapin päälle, ladoin ostokset sinne ja vaihdoin vaatteet. Istuimme halkovajassa puitten päällä ja söimme eväitämme. Hän oli ollut varastolla vuosia. Työnsin suurta koivua kotelossa terää kohti. Vauhtiraita kurkisteli seinän ja halkojen välistä ja kävi nappaamassa sinne pudottelemiani leivänmurusia ja juustonokareita. Jouduin mättämään sahattuja halkoja kuorma-auton lavalle. Kun rupesin tajuamaan jotakin, näin, että sirkkelisuoja oli vääntynyt ja terän puolikas oli sahannut siihen uoman ja iskeytynyt taakseni seinään. Kun seuraavana päivänä menin varastolle, minua ei enää pantu sirkkelille. Äiti kyllä ihmetteli, miksi tulin niin aikaisin töistä. Kaksi kertaa kävin ruokatunnilla neljän ja puolen kilometrin päässä asuvan tyttöystäväni luona. Mittasin kahvin suodattimeen ja kaadoin veden sen läpi termokseen. Kalle kävi puolestani viinakaupassa. Sähköt olivat poissa. Hänen ihonsa oli sileä ja punakka kuin vastasyntyneellä. En oikein uskonut Kallen vakuutteluja, mutta annoin hänen kertoa omiaan. Pelko iski jälkeenpäin. Istuin illalla pihalla puutarhakeinussa ja silittelin kissaa. Kalle oli poikamies. Olin aivan sekaisin. Sen jälkeen pysyin ruokatunnin varastolla. Terässä oli hiuksiani. 55. Se oli lyöty siihen kuin piilukirves ilman vartta. Olin sirkkelöinyt halkoja kaksi viikkoa, kun se tapahtui. Kun ajoin hiekkatietä, tunsin miten jalkani olivat kuin kumilankaa. Kallen toisen käden peukalo ja etusormi olivat kuin kuivuneet parsat. Halosta törrötti esiin rautakappale. Narsissit kukkivat, lehtikuusissa oli jo vihreää. Kahvi oli kuumaa ja vahvaa. Ties vaikkei olisi koskaan naista saanutkaan. Hiiri tuli usein seuraksemme. Mutisin jotain epämääräistä. Ovi oli lukittu ulkopuolelta. En uskaltanut kertoa asiasta kotonani mitään. Kulttuurivihkot 2–3?|?2013. Veimme lastin alakansakoulun pihalle. Muita miehiä kerääntyi ympärilleni. Hänen piti vain käydä ostamassa baarista tupakkaa. Ne tuoksuivat niin kuin aina ennenkin. Ajattelin, että lopetan työt samaan aikaan. Illalla en mennyt tyttöystäväni luokse, vaikka olimme sopineet treffeistä. Puhelin sille ääneen, kun olin vajassa yksin. Hän asui kauppalan keskustassa olevan vanhan ravintolan yläkerrassa ja kertoi, miten voi naida niin ettei tyttö tule raskaaksi. Söin äitini tekemiä leipiä ja annoin joskus Kallellekin. Syksyllä koulun alettua kuulin, että Kalle oli löydetty hirtettynä ravintolan yläkerrasta. Se kehräsi silmät ummessa. Illemmalla huomasin, että tuvan ulkoikkuna oli rikki. – Mitäs nyt, poikahan on ihan kalpea, Kalle huohotti ja lenkutti luokseni. Toinen jalka oli paljon lyhyempi, väärä ja surkastunut, mutta homma toimi. Olin varma, ettei Kallella ollut ketään. Kiskoja pitkin työnnettiin halkovaunuja miesvoimalla
Vaikka vesi ei pulpunnut asunnoissa ja helpotus hätään tuli vain ulkona, nämä Normin luopiot kokivat olevansa paratiisissa: Raikas vesi pulppusi suoraan maasta, puut kantoivat hedelmää ja metsien marja- ja sienisadot olivat runsaat. Sen nimi oli MAN eli Maan Arvon Nousu. Täällä he voisivat toteuttaa unelmansa ja luoda maan tomusta mitä ihmeellisempiä asioita. He ihastelivat epänormien töitä ja moni taulu ja astia vaihtoi omistajaa. Mutta paratiisissa luikerteli myös yksi kavala olento. KAUNOKIRJALLISUUS Ensimmäinen Konttorin kirja OLLI TAMMILEHTO Kuvitus Erik Solin A lussa Kylä oli autio ja tyhjä. Epänormit ryhtyivät töihin ja pian varastot ja näyttelytilat kuhisivat heidän luomaansa. Täällä vuokraisäntä ei heitä kiusaisi, sillä jopa he pystyisivät maksamaan vähäisillä tuloillaan työläisten hylkäämien asuntojen vuokrat. Sen nimi oli Konttori. Sit- ten paikalle saapuivat ensimmäiset taiteilijat ja käsityöläiset. Eikä tarvinnut näiden epänormien yksin käyskennellä paratiisissa. He tarkastelivat paikkoja, ja katso, kaikki oli sangen hyvää. Ja se sanoi Konttorille: »Onko todellakin niin, ettette saa syödä kaikista paratiisin puista?» Niin Konttori vastasi MANille: »Me. Mutta paratiisissa kasvoi myös Rahan ja Pahan tiedon puu, josta he eivät syöneet. He 56. Kulttuurivihkot 1?|?2014 tiesivät, että sinä päivänä, jona he siitä söisivät, paratiisi kuolisi. Tästä lähtien epänormit saattoivat saada leipänsä päälle voita, ja kaikki olivat ylen tyytyväisiä. Ja katso, normit lähtivät liikkeelle kaikista maan ääristä ja suuntasivat kulkunsa Kylään. Kylästä löytyi apu, joka oli heille sopiva. Puhtaat järvet antoivat runsaat kalansaaliit
Tehdas tuotti hienoja robotteja, jotka käsityöläis-tehdastyöläiset muovasivat taidokkaasti itsensä kaltaisiksi. Taas alkoi kuulua vasaroiden pauke ja dreijojen surina. Ja hän otti sen hedelmästä ja söi. Nyt Konttori tajusi, että MAN oli pettänyt häntä. Raaseporin kaupungin esitteessä kerrotaan kaupungin tärkeimmästä matkailukohteesta: »Fiskarsissa voit muun muassa käydä käsityöläisten työpajoissa, kokeilla lasinpuhallusta tai maistella ensiluokkaisia käsintehtyjä suklaakonvehteja.» Nyt sekä kaupungin että Fiskars-yhtiön perimät vuokrat asunnoista ja työhuoneista ovat nousseet reippaasti. Niin epänormit lähtivät yksin ja ryhmissä vaeltamaan kaupungista ja seurakunnasta toiseen etsien työtä ja kerjäten almuja. Paratiisi oli nyt kuollut. Maan arvo nousi jälleen. Suuressa hädässään Konttori kutsui kaikki talouskirjanoppineet neuvonpitoon, mutta apukeinoa ei löytynyt. Kylän vierailijoiden määrä kasvoi kasvamistaan. Nyt kasvaneelle pääomalle saatiin kunnon korko, sillä robotit olivat aina työssä, eikä niiden ruokkiminen sähköllä ja voiteluöljyllä maksanut paljon. Monet taiteilijat ja käsityöläiset suunnittelevat muuttoa. Ne, jotka nurisivat uutta rationalisoitua järjestystä vastaan, korvattiin normityöläisillä. KAUNOKIRJALLISUUS saamme syödä muiden puiden hedelmiä, mutta Rahan ja Pahan tiedon puun hedelmiä emme saa syödä, koska muuten paratiisi kuolee.» Niin MAN sanoi Konttorille: »Ei paratiisi siitä suinkaan kuole, vaan sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niin kuin Jumala tietämään, miten rikkauksia voi luoda tyhjästä.» Ja Konttori näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä. Robotit sijoitettiin ympäri Kylää jo pitkään tyhjinä seisoneisiin pajoihin. Silloin tapahtui niin, että Kylän keskellä kohoava vuori peittyi sankkaan savuun. Ford sanoi jylisevällä äänellä: »Olet saanut rangaistuksen, koska olet kumartanut Taidetta, Käsityöläisyyttä ja muita epäjumalia. Ja kohta alkoi Kylässä itku ja hammasten kiristys. Maan arvo alkoi laskea. Hän ripusti taulun keskelle työhuonettaan ja ryhtyi toteuttamaan käskyä. Robottitehtaassa työskentelevät epänormit, jotka eivät halunneet maksaa korotettuja vuokria, ohjattiin Kylän ulkopuolelle rakennettuihin parakkeihin. Ensimmäiseksi hän perusti Kylään uuden tehtaan, jonka liukuhihnan äärelle kutsuttiin kaikki ympäri maailmaa hajaantuneet epänormit. Normeille ei ollut enää pajoja, joita katsella, eikä käsitöitä, joita ostaa. Kylässä ei enää kaikunut vasaroiden pauke eikä dreijojen surinaa kuultu. Kaikista maanosista tultiin katsomaan maailman ensimmäistä täysin automatisoitua käsityöläiskylää. 57. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Niinpä konttori korotti heti vuokria reippaasti. Tästä lähtien sinun käskysi on oleva: Minä Automaatio olen Herra, sinun Jumalasi – älä pidä muita jumalia minun rinnallani.» Konttori laskeutui alas vuorelta kädessään savitaulu, johon Fordin sanat oli kaiverrettu. Sitä paitsi robotit eivät tarvinneet asuntoja, joten niihin voitiin ottaa keitä tahansa maksukykyisiä normeja. Eiväthän epänormit pystyneet pienillä käsityöstä ja taiteesta saamillaan tuloillaan maksamaan riittävää korkoa sille suurelle pääomalle, jonka päällä he nyt asuivat ja tekivät työtä. Kasvanut maapääoma tuotti kuitenkin mitättömän pientä korkoa, koska epänormit maksoivat naurettavan alhaisia vuokria. Silloin aukenivat Konttorin silmät, ja hän huomasi, että oli ollut typerä: Kylän suosion ansiosta maan arvo oli noussut huimasti. Tämä lienee vaikuttanut siihen, että ruukissa asuva tietokirjailija ja vapaa tutkija Olli Tammilehto sai oheisen näyn. Konttori nousi vuorelle, ja kat- so, savupilven keskellä hän näki itse Henry Fordin
Ovet sulkeutuvat, jääki maailmankirjallisuutta ja kirjoitti lapsesta vät auki. Mitäpä niistä. Siinä käy parhaiten ilmi hänen kielestä, bricolage. Ensimmäinen runokokoelma Iltojen ti. Tuttu puhe on käsittämätön, ajatus samMoskovassa. ????????, Marina Tsvetajeva on rulyksiä, kiljaisuja, huutoja. Mutta meilTässä tapauksessa lukija saa lä on vain tämä, läsnä oleva viestin sadan vuoden takaa. Ihmisiä jää. Hän siitä, rationaalisesti. märään; tuntea itsensä, jää hämärään, sekin Tsvetajeva syntyi 1892 Moskovassa, vanvähä. Oletamme yhtä ja noilija, josta on vaikea saada otetta. »Minua luetaan vielä, rakasLarisa Maslovan kuvaeltetaan – sadan vuoden pääsma on vanginnut hetken. pakeni kuolemaan. Hän kirjoitti Prahassa, Berliinissä, DresMitäpä muuta. Laukauksia, Hän kuoli 1941, kun sota oli… Räjähdyksiä, Jylinää. Larisa merkittäväksi teokseksi postuumisti julkaisMaslova Taganka-teatterista, Juri Ljubimotu laaja, elämänkerrallinen muistiinpanojen vin ensembleen kuulunut näyttelijä, on ohjankokoelma Elää tulessa (toimittanut Tzvetan nut esityksen. BERGER KUOLLUT RUNOILIJA, JOKA ELÄÄ Martti Berger on helsinkiläinen kustantaja, kääntäjä ja kulttuurin monitoimimies. Tekotapa on peräisin ranskan Todorov). Näkö hämärdenissä, Freiburgissa, Pariisissa, Liguriassa, tyy. omaa etiikkaansa. Kuulo heikkenee. Marina Tsvetajeva on maailmalla tuntema- rooppalainen – niin kuin Venäjä on eurooppaton suhteessa siihen, mitä ja miten kirjoitlainen. Junat lähtevät, raitiovaunut kulkevat, hemmat olivat sivistyneitä, tieteen, taiteen koneet lentävät. Ystävät eivät papitäen. Hän eli. Pytä…» Eteen tulee runoja, jotsähtyneet kuvat liikkuvat 24 ka on omistettu toisille runoilijoille, Anna kuvaa sekunnissa. Epätodellista. Juomme Imkonto, hulluus ja taide. Joku pelkäsi häntä. Hän kirjoittaa tällä palstalla Venäjään liittyvistä aiheista. Hänen kielensä olivat saksa, venäjä, laa; toisin kuin Descartes ja Discours de la ranska ja hänen sivistyksensä, voisi sanoa euméthode vuodelta 1637. On hyvä ajatella, että Josif Brodskin sanoin: »Tsvetajeva kohone ovat tulossa, sillä Mikkolan erinomainen, aa venälaisessä kirjallisuudessa todella ainutunohtumaton Ahmatovan runojen käännös kertaisena – – uusi semantiikka janosi uutta on rakkaudella ja taidolla tehty. Hän kuoli. Ihmiset menevät, tulevat. Valot sammuja musiikin tuntijoita: äiti pianisti, runoilija, vat. Hän on yhtä suuri kirjailija Elämänvalhe on syntynyt: tutkia, syventyä ja ihminen kuin Ahmatova; tämän vastakohja tuntea maailma rationaalisena ja ymmärta, luonnollinen; kahdennenkymmenennen tää, mitata, kuvailla ja selittää se… ei, vaan osia vuosituhannen suurimpia kirjailijoita. Marina lujotakin. Ehisä taidehistorian ja kielitieteen professori, kä kaipaavat, ehkä odottavat, ehkä tuntevat Puškinin taidemuseon perustaja. Hänkään, kuten Rilke ja Yleisimmät tavat suhtauProust, ei erottanut elämää Kyse ei ole siitä, tua irrationaaliseen; häikäikirjoittamisen käytännöstä: sevään ja hämärään, näkyKyse ei ole siitä, että elää ja että elää ja kirjoittaa, mättömään ja outoon, aistien vaan että kirjoittaminen kirjoittaa, vaan että kirjoitulottumattomissa olevaan ja taminen on yhtä kuin elämä. Mitä näemmekään; kuuAhmatovalle, Alexandr Blokille… Runoilija lemme laulua, soittoa, kolahduksia, vihel?????. Ranskassa ja Venäjällä on maailmankatsomuksensa, jossa kirjallisuutosin aiemminkin tuotettu näyttämöesityksiä den estetiikka on erottamatomasti hänen Tsvetajevan runoihin. Hän maltaa, kompastelee, oma kieli käy vieraaksi. Helsingissä Marja-Leena Mikkola käänrunoja ilmestyi 1912. Tuntea maailma, vaihtoi ajatuksia yli kirjallisten rajojen, Riljää hämärään; tuntea lähimmäisensä, jää häken, Ahmatovan, Boris Pasternakin kanssa. Preesens, kadotettu. tavoittamattomaan, joka on ehkä ollut, huomenna jo olMikäli Marina Tsvetajeva olileeseen, vuodenaikaan, syksi tässä, joisimme kolmelle syyn ja talveen, joka pakesanalle, kolmelle ajatukselni; kuolemaan, syntymään, le, ????, ???????, ?????; uneen; kuvaan karkeaan ja menneelle, tulevalle ja tälle tyhjään olemattomaan; ihhetkelle, tulevalle-menneelle, misellä tapoja on kolme: usolemattomalle. Tietää. Moskovassa poetiikkaa, ja sen Tvetajeva antoi.» Tsvetajeviisi naista, viisi näyttelijää hioo Marina Tsvan lyyrisen tuotannon rinnalle on noussut vetajevan runoista koostuvaa esitystä. Luulemme yhtä ja toista. toista. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Kuva: Marina Tsvetajeva vuonna 1917.. on yhtä kuin elämä. perfektille; päättymätön. tää Tsvetajevan runoja. 58. Futuurille; tuleva. Tuskaa, Hätää, Epätoivoa. Vedet sekoittuvat
61 G.W.F. 61 Antti Eskola VAIKKA EN NIIN KUIN KIRKKO OPETTAA Antti Eskolan uskontunnustus. Kulttuurivihkot 1?|?2014. 63 Frank Johansson HYVÄN TEKEMINEN JA VALTA Tarja Tuovinen HIKEÄ, KYYNELEITÄ JA SIDEHARSOA Länsimaiden humanitarismin teoriasta ja käytännöstä. 60 Friedrich Schiller KIRJEITÄ IHMISEN ESTEETTISESTÄ KASVATUKSESTA Friedrich Hölderlin TEOKSET Yöllistä ajattelua romantiikan metsissä. 60 Linda Heinonen CHILEN KANSA EI OLE YKSIN Nuorisoliike tuki chilen vasemmistoa. 64 Jarmo Pykälä SUOMALAINEN ASEKAUPPA – RAHAN, VALLAN JA SODAN YTIMESSÄ Meidän aseemme maailmalla. 62 Laura Lähteenmäki IKKUNAT YÖHÖN Vahvatunnelmainen romaani vaikean masennuksen jäljistä. KIRJA-ARVIOT 59. Hegel TAITEENFILOSOFIA - JOHDANTO ESTETIIKAN LUENTOIHIN KIRJA-ARVIOT Taiteilija, saisinko laskun
Tällaisessa ihmi- vastaan. Schillerin nä- Suomentaja Johan L. maan, jumalten ja ihmisten välinen etäisyys. vankiloista vapaaksi vaihdettu 70-vuotias kom- ykseyden korostuksellaan kuitenkaan vaurioittaa Tämä maailma hahmottuu erityisen kiinnostavas- munistijohtaja eli myöhemmin 90-vuotiaaksi. Runoilijan puhe on yritys ylittää taivaan ja Suom. Näin kehittynyt ihminen muuttuu pelkästä luonnontilaisesta moraaliseksi. Täydellisessä ihmisessä vietit ovat tasa- kien vapauttamiseksi 32 000 nimeä naisilta. Runoilijan omintakeinen syntaksi välittyy senjärjestöä, joista osa ammattiliitoja, puolueita on olla kiinnostunut myös tästä foorumista. Puhdas ihmisyys on edustettuna valtiossa; ero tulee tarkemmin selville kokonaisvaltai- Esteettisesti ja moraalisesti kehittynyt ihminen pystyy välttämään hallinnan vaikutuksia, noisesseitä luonnon, taiteen, mutta teollistuvassa yhteiskunnassa on vaarana sivistyksestä ja kauneudesta se, että ihmisen moninaisuus katoaa mekaanis- juopuneen filosofin näkökul- ten tehtävien taakkaan. KIRJA-ARVIOT sessä aistisuus ja ajattelu ovat tasapainossa. mon vierailut. Antiikin nita, mutta mainittakoon tässä julkaisussa, että aika, jumalat ja filosofit muodosta- Kulttuurivihkoissakin Corvalánin kohtaloa seu- sessa antropologisessa arviossa, joka huomioi vat Hölderlinin ajattelun nostalgisen perustan, rattiin. NUORISOLIIKE TUKI CHILEN VASEMMISTOA Tyylillisesti Schillerin kirjeet liikkuvat poliittisesta poeettiseen ja provosoivaan puherekisteriin. ti myöhäistuotannon filosofisissa tekstifragmen- Corvalánin vierailu Suomessa oli eräs liikkeen teissa. Friedrich Hölderlin (2012): Teokset. omintakeisena suomena: pitkinä, mutkikkaina tai opiskelijajärjestöjä. Pii. Suomalaisen Chile- Suom. Tutkijaliitto. niin & näin. Universaalineron puhdas masta, ja ajattelun katkonai- järki yksin ei Schillerille riitä, vaan sitä täyden- suudesta huolimatta Hölderlin tämään tarvitaan runollista puhdasta intuitiota. Hölderlinin Teokset suomalaisyleisön saatavil- ei ole yksin. lauseina ja runsaana käänteisenä senmäärä oli siis huomattava. Järki ei saa moraalisen jonka päälle hän rakentaa oman maailmansa. So- sä, hämärässä, heittäytymään tietymättömään lidaarisuustoiminta syrjäytetyn presidentti Sal- Friedrich Schiller laajensi Immanuel Kantin yöhön. Jumalat, luonto, 1973 vallankaappauksen jälkeen. Leikkivietin avulla voi yrittää yhdistää kaksi muuta vastakkaista viettiä. Näin hän samalla siirtyy luonnonvaltiosta ja fyysisyydestä järjen ja moraalin alueelle, valtion ideaaliin. Vuoden 1973 Chilen verinen sotilasvallankaap- Hölderlinin tuotanto herättää ajattelemaan yös- paus järkytti mieliä myös täällä Pohjolassa. Liikkeen painoarvo ja jä- 535 sivua. Schillerläisestä näkökulvmasta kääntämisensä on eräänlainen ajatusmahdotto- mi-Chile-seurassa. Hän hallitsee tyylilliset siirtymät vaivattomasti ja kuljettaa lukijaa mukanaan kaunopuheisissa vankkureissaan. Historian ironiaa on, että sotilasjuntan muodon lisäksi sisällön. Pii toteaa Hölderlinin kaappauksen jälkeen vuonna 1974 noin 22 000 kemykset laajenivat pelkästä estetiikasta yhteis- kirjoittaneen »kreikkaa saksan kielellä»; hänen suomalaista oli henkilöjäsenenä mukana Suo- kuntafilosofiaan. luonnon monimuotoisuutta. Johan L. ?. Lisäksi seuraan kuului 160 jä- ihmisen esteettiselle kehitykselle välttämätöntä muus. viini ja rakkaus ja rakkaudesta hullaantuminen Kustannusosakeyhtiö TA-Tieto Oy. Kulttuurivihkot 1?|?2014. sanajärjestyksenä, neologismeina. Kauneuden avulla ihminen voi siirtyä aistimisesta ajatteluun; esteetti- YÖLLISTÄ AJATTELUA ROMANTIIKAN METSISSÄ syydentajun kehittyminen on edellytys aistisen ihmisen järjelliseksi muuttumiselle. on näissä terävimmillään. Teoksessa ei erikseen mai- malten ja myyttien ystävät. Linda Heinosen gradusta tehty tietokirja kä- Filosofien ja runoilijoiden lisäksi sittelee tätä kansalaisliikettä. Nämä ovat eräänlaisia hybridimäisiä pie- huippukohtia. Estetiikan ja filosofian klassikoiden tapaan Schiller pohtii, millainen on »täydellinen ihmi- Rita Dahl vat Allenden tytärten ja vai- Tehtaiden työläiset kieltäytyivät käsittelemästä Chilen kuparia. Nokian Pikkalan ja Harjavallan tehtaan työläiset muun muassa kieltäytyivät käsittelemästä Chilen kuparia. Pirkko Holmberg. runoista ja runofragmenteista. Samoin liikkeen kohokohtia oli- minen lievittää fyysistä viettiluonnettaan. Vuosi logisemmalla lähestymistavallaan. Kyseessä oli merkittävä sukupolvikoke- 60. Eräs liikkeen huip- hänen säkeistään voivat ajattelun- pukohdista oli vuonna 1976 Chilen kommunis- sa tueksi poimia palasia patriootit, tisen puolueen pääsihteerin Luis Corvalánin viinin ja rakkauden sekä antiikin ju- saaminen vapaaksi. Moraalisella toiminnallaan ih- Moraalisella toiminnallaan ihminen lievittää fyysistä viettiluonnettaan. ovat hänen pysyviä aiheitaan. nuoren mukaan kansalaistoimintaan. Naiset keräsivät Chilen naisvan- nen». Valtava kansanliike sai paljon aikaan. le. Niin & näin -kustantamo on vastuussa todel- Friedrich Schiller (2013): Kirjeitä lisesta kulttuuriteosta saattaessaan Friedrich Linda Heinonen (2013): Chilen kansa ihmisen esteettisestä kasvatuksesta. Alkutuotantonsa antiikin mitallisuudes- vador Allenden tukijoita kohtaan sai monen kauneuskäsitystä objektiivisemmaksi antropo- ta hän siirtyi kypsän vaiheensa mitattomuuteen. Runoilija, filosofi Hölderlinin Teokset koostuu solidaarisuusliikkeen nousu vuoden 160 sivua. Kan- painossa keskenään: aistivietti ei tunkeudu lain- sanliike vaikutti myös yleiseen mielipiteeseen, ja säädännön alueelle, eikä muotovietti yritä ottaa kaikki puolueet ja kirkko ottivat kantaa junttaa paikkaa aistimusten alueella
Huoli- säisestä vuoropuhelusta katolilaisen filosofin Oiva Kuisma, Risto Pitkänen ja Jyri matta aiherajauksesta suomalaiseen liikkeeseen Gianni Vattimon kanssa. Oiva Kuisman esipuheen sanat teoksen ajankohtaisuudesta kaikuvat tyhjyyttään muistakin Tampereen yliopiston sosiaalipsykologi- syistä. Tietokirjaksi teos on erittäin lyhyt ja ulkoasu halpa. Mukaan kelpuutetaan daarisuusliikkeestä. Filosofisessa juoksussa onnu- nytkään uskovana ihmisenä ymmärrä Raama- taan, kun toinen jalka on klassisen ajattelun ikui- tun ylivaltaa, sen kirjaimellista tulkintaa. Kekkosen Suomi tuomitsi viraltapanon. Kirjapaja. Vaikka aihe on sinänsä kiinnostavaa ja teksti sujuvaa ja johdonmukaista – ja jopa tyylillisesti erinomaista –, ei Eskolan puheenvuorot kuuluvat ilman muuta tämän päivän kiivaankin uskontokeskustelun kriittiseen kärkeen. kovin kummoisiin uusin nä- TAITEILIJA, SAISINKO LASKUN. dessa – pidetty pikemminkin jonkinlaisena on- 179 sivua. sissa olemuksissa ja toinen modernin ajattelun Mielenkiintoisimmat esseet löytyvät kirjan ihmistyöllä tuotettujen teosten historiassa. Ikävä kyllä, erinomainenkaan kirjoittaja väittelee. Suomi luterilaiseen kirkkoon ja alkoi tosissaan pohtia toimi Chilessä DDR:n suojavaltiona ja suurlähetti- omaa Jumala-kuvaansa. Pentti Stranius nettomuutena. 1934) on me aikoina kirjoittaneita tuli lukiessa aivan ka- eläkkeelle jäätyään kirjoittanut jo useamman kir- mala ikävä, mutta mikä tärkeämpää, huomasin jan uskon, tietämisen ja uskomisen kysymyksis- useamman kerran nousevani hakemaan hyllys- tä. Nyt hänen suhteensa läs Tapani Brotherus onnistui pelastamaan 1 500 kirkkoon instituutiona näkyy uuden esseeko- chileläistä juntan kynsistä. espanjankielisten lähteiden täydellinen puuttu- Vattimon pikku kirjanen, jonka tekstin kanssa minen ihmetyttää. Ainoastaan suomalainen. masta uskomatta... tää taiteen korkeimmaksi kutsumukseksi abso- Eskolan puheenvuorot kuuluvat ilman muu- luutin esittämisen, mutta toteaa sitten taiteen ta tämän päivän kiivaankin uskontokeskuste- ajan jo menneen. Eskola käsittelee katolilais- gradu ei välttämättä ole hyvä tietokirja. Uskon tunnustaminen julkisesti tällaisena taide ilmaisee ihmiselämän kokonai- vaivaannuttaa, mutta »pyhyys tekee vaikutuk- suutta sille ominaisen vaikutustavan eli tunteen- sen: hautausmaalla ja kirkossa on mukava vä- ja aistinvaraisuuden kautta. Gaudeamus. Uskon että uskon on Vuorinen. Luku- loppupuolelta t eemojen »Jeesus kirkon opissa kokemusta ei paranna se, että Hegel ensin esit- ja minun uskossani» ja »Mutta kuitenkin» alta. Ne panevat miettimään tää koko Hegelin estetiikkaa: »Täällä ei enää ole »luomakunnan» peruskysymyksiä, mutta eivät mitään nähtävää!» Ehkä tästä syystä Hegelin es- Antti Eskola (2013): Vaikka en estä tekijää eivätkä lukijaa uskomasta tai ole- tetiikkaa on – ainakin taiteentekijöiden keskuu- niin kuin kirkko opettaa. de nousee uskonnon ja filosofian tavoin ihmisen ANTTI ESKOLAN USKONTUNNUSTUS Kirkon opeista Eskolalla on omat näkemyk- itsetiedostamisen prosessin osaksi, eli hengelli- sensä, mutta uskovaisena tai uskovana kansa- seksi, vain jos sen olemuksena on tiedollinen ja laisena hän vaikuttaa olevan melko tyypillinen maailmankatsomuksellinen merkitys. juntan, mutta osasi aitoon kekkosmaiseen tyyliin Sittemmin Eskola liittyi takaisin evankelis- harjoittaa myös tuloksellista diplomatiaa. koelman nimessä, joka voisi kuulua kokonaisuudessaan: »Kyllä minäkin uskon, vaikka en niin kuin kirkko opettaa». Ainoa suomalainen, joka otti julkisuudessa melkein erotettiin 1970-luvulla yliopistosta, kun kantaa juntan puolesta, oli kirjailija Mauri Sario- hän professorinimityksensä jälkeen kieltäytyi la. köaloihin ja johtopäätöksiin juuri päästä. Radikaaliopiskelijoiden »jumaloima» Eskola tä Hegelin Hengen fenomenologiaa tarkistaak- 61. mon teeseistä hän itse »tietää uskovansa». Walter Benjaminia ja muita taiteesta vii- an emeritusprofessori Antti Eskola (s. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Kaiken ta ja luterilaista uskoa, mutta pääosin perustelee Hegelin mukaan estetiikka tutkii vain ja aino- kaikkiaan lukijalle syntyy kiinnostava kuva soli- omaa näkemystään siitä, että erotuksena Vatti- astaan taiteen kauneutta. Sama jännitteettömyys virit- lun kriittiseen kärkeen. Aja- G.W.F. 178 sivua. Hegel (2013): Taiteenfilosofia - tukset lähtevät liikkeelle si- Johdanto estetiikan luentoihin, Suom. Esseet ovat aluksi melko hajanaista pohdiskelua uskomisesta ja uskonnosta. lillä käyskennellä ja istuskella kiireisen elämän Tämä Hegelin oma rajaus takaa, että hänen keskellä. Lopulta oikeuskansleri esti suuskampanjan tukija. KIRJA-ARVIOT mus. Tai- oman elämän onnettomuuksiin. Lop- vain taideteokset, eikä taiteellisen kuvauksen Aleksi Ahtola pupuolen esseissä teksti jäntevöityy, ja mukaan kohteenakaan saa olla itsetiedostamatonta ma- tulee viimeisillä sivulla jopa draamaa, joka liittyy teriaalia, kuten vaikkapa luonnonkauneutta. Eskola mietiskelee sitäkin, että vasem- johdantonsa estetiikan luentoihin on klassisen mistolaisena hän ei voinut 1970-luvulla hyväksyä ajattelun kappaleena tylsä ja modernin ajattelun niin sanottua »proletariaatin diktatuuria» eikä palasena kankea. Merkittävistä kulttuurihenkilöistä muun mu- vannomasta virkavalaa tai antamasta edes juh- assa Väinö Linna oli voimakas Chilen solidaari- lallista vakuutusta
Suhteessa tähän on suomennos, muus ja ahdistus kasvaa pelottaviin mittoihin. Oiva Vaikka läheiset tarjoavat tukeaan, piilee taustal- kompin tulisikin tuntua vieraalta sen korostaessa Kuisman esipuhe käy läpi kaiken: luentojen syn- la ajatus, että kun sodasta on selvitty, ei vauraan oppineisuutta, sivistystä, innostusta, rauhaa ja al- nyn, estetiikan olemuksen, taidehistorian, nä- talon emännän ja terveiden lasten äidin pitäisi leviivatessaan tekijyyttä. Hegelillä on fi- Astaan ja Arjaan on jäänyt jälkiä siitä ajasta, losofisessa järjestelmässään kuitenkin muitakin kun Elsi-äiti katosi jonnekin ulottumattomiin, en- työkaluja ihmismaailman artefaktien tarkaste- sin henkisesti ja sitten myös fyysisesti. Taiteen kuolema -teesin kemyksen taiteenfilosofiasta ja kääntämisen. Vaikka ei hegeliläisittäin vii- Hegelin johdanto estetiikan luentoihin on klassisen ajattelun kappaleena tylsä ja modernin ajattelun palasena kankea. le taiteen merkityksen vähentyminen, eli tee- Hänen esimerkkejään taiteesta lopun jälkeen si »taiteen kuolemasta». väsyä ja valittaa. 269 sivua. kannalta Taiteenfilosofia-teoksen todistukselli- Töitä on tehty selitysten kanssa ja niissä kom- Äidin masennusta on viime aikoina käsitelty nen arvo onkin suurimmillaan, jos huomaa kirjan mentoidaan asioita yhtä oppineesti kuin Hegel useissa romaaneissa, viime vuonna ainakin Pau- haisevan kaunotaiteen ruumiilta. Estetiikan ymmärtämistä Hegelin filosofian kokonaisuudessa vaatii myös Jussi Kotkavirta kompaktisti ajatellussa esipuheessaan. ta katkeilevassa ajassamme Hegelin estetiikan ja koko julkaisu, mitä tasokkainta jälkeä. Onneksi hegeliläis- yöhön. Muutamat Hegel-tulkit ovatkin selittäneet 62. Sodasta on kulunut sasta olisikaan, on arjessa sil- ihmiselämämme kokonaisuutta modernilla ajalla Teoksen suomentamisen motiivina on kui- vasta muutama vuosi, kun Elsi muuttaa syrjäisel- oikeastaan edes tulisi koskettaa meitä kokemuk- tenkin ilmeisesti ollut skolaarinen ote etabloi- le Niityn metsätilalle miehensä ja kahden lapsen- sellisella tasolla. Elsi kärsii vaikeasta synny- 2000-luvun lukijalle Taiteenfilosofian harmitta- nä kuitin: päivänsä päättäneiden taiteiden listat tyksenjälkeisestä masennuksesta aikana, jolloin vin puoli onkin, ettei Hegelin estetiikan johdan- sekä kriitillisen yleisesityksen 1800-luvun tai- mielenterveysongelmia ei kunnolla tunnistettu toteoksessa luokitteleman taiteen kyvyn esittää teenfilosofiasta. Lähteenmäen ker- ta tai vaadi vastustuskykyä taiteen »villin pidäk- keitä ja ne tuntuvat eläviltä. toma tarina on raadollisin ja hän kuvaa todella keettömälle ajalehtimiselle». Muita minen länsimaisen kulttuurin historiassa, ja sen menehtyneitä olivat muun muassa historia ja fi- modernissa aikakaudessa täyttyvä kehkeytymi- losofia (jonka kuolemaa esimerkiksi Martin Hei- nen, vaatii enemmän kuin estetiikkaa. Taiteenfilosofia-teoksen pohjalta set ja Raymond Queneaun romaanit. Kulttuurivihkot 1?|?2014 Niityn metsätila vanhoine rakennuksineen on. Kauno- saa kuitenkin virittää melkoisen loikan päästäk- taide koki loppunsa yhtenä klassisen ajan mo- seen taiteen kuoleman ytimeen. Ikkunat yöhön kertoo kuitenkin paljosta muustakin kuin masennuksesta, ja romaanin ajal- Taidefilosofiassa Hegel asettaa taiteen kovin linen kaari ulottuu nykyhetkeen asti. eikä niihin osattu antaa apua. Sitäkö se teoksen ajankohtaisuus tarkoitti. katsomisen vapauden alueelle. Pian syntyy kolmas, ja Elsin unetto- sessa, väkivaltaisessa ja vailla suurta kertomus- tutkimukseen. Tai no, ehkä joku Jussi Omaheimo vahvasti sitä pimeyttä, johon Elsi tuntee tukehtu- perussuomalainen voi hieman haluta. tetään häneltä. Kuvallinen ja repre- vaa poikaansa. Taiteen, filosofian ja ajattelun lopussa, eli Niityn tilalla lähes erakkona, ja Arja perustaa per- nykyisessä kulutusyhteiskunnassamme, sisältöä heen mutta lähes unohtaa sen paetessaan vai- vastaava muoto (Hegelin määritelmä hyvälle tai- keita tunteitaan vuosikausiksi väitöskirjatyöhön. Modernin maailman pirstalei- tuneeseen klassikkoon sekä taiteenfilosofiseen sa kanssa. Myös näistä muista lopuista käsin voi luoda hegeliläisittäin koherentteja näkymiä laajempaan taiteen Laura Lähteenmäki (2014): Ikkunat kenttään. teelle) on ideaalinen vasta, kun sitä eivät rajaa Arjan tyttäristä toinen koettaa pukea tuskaansa anakronistiset kulttuurispesifit seikat (joita Hegel sanoiksi, toinen ei tiedä, miten kasvattaa vaati- estetiikassaan luokittelee). VAHVATUNNELMAINEN ROMAANI VAIKEAN MASENNUKSEN JÄLJISTÄ degger pohti Hegeliä ja taidetta miettiessään). le laajemmasta näkökulmasta. Suomalaiselle tiikan luentojen johdanto tarjoaa meille lähin- heenäidin, Elsin tarina. Asta elää luun. KIRJA-ARVIOT seni siitä, miten tämä »taidehommeli» ihan oi- »taiteen kuolemaa» meille aikamme lapsil- keasti menee. Käännöksen teksti on luettavaa ja ilmeikäs- liina Rauhalan Taivaslaulussa ja Päivi Storgår- nykyään halua intohimoja puhdistavaa taidet- tä suomea. Esimerkiksi Ale- Gaudeamuksen nyt kustantaman suo- xandre Kojève pohti historian lopun taidet- mennoksen mainosbuffeissa on nostettu esil- ta koko Hegelin filosofisen järjestelmän kautta. Ajatus puhutteleekin olivat Wassily Kandinskyn abstraktit maalauk- ajassamme. Hengen edisty- numenttina muiden kaatuvien joukossa. Wsoy. tä taiteen kuoleman ajatusta voi siis lähestyä useammastakin puhtaan filosofian sisäisen Laura Lähteenmäen Ikkunat yöhön on vangit- ti yleensä lähdettävä siitä, ettei lukija ole luke- välttämättömyyden näkökulmasta, sillä este- seva sukutarina, jonka ytimessä on nuoren per- nut maailman kaikkia muita kirjoja. vansa. Astan poika Roope ei tahdo löytää sentationaalinen taide ei määritelmällisesti pys- omaa paikkaansa maailmassa, ja kun onni tun- tykään kuvaamaan historian lopun universaalia tuu viimein olevan käden ulottuvilla, sekin riis- homogeenista tietoisuutta. Taideteosta ei haluta eikä senlapsetkin ovat jo aikuisia, ja niin lapsilla kuin siksi myöskään kuluteta, vaan se jää aina silkan lapsenlapsillakin on omat kipupisteensä. Elsin lap- ahtaaseen karsinaan. Ei kai kukaan itse. Käännösvalinnat ovat oivaltavia, sel- din Keinulaudallateoksessa. Hegel itsekin mainitsee asiasta
män avustustyön arjesta Palestiinassa, Sudanissa, sa (2009) esittämät näkemykset. Khanin perus- Afganistanissa ja Sri Lankassa. Henkilöhahmoissa on syvyyttä: hah- Kirjojen aihe on erittäin ajankohtainen. Ne painottavat myös, että tämä pe- tii avoimesti ja itsensä rohkeasti liikoon laittaen rusasennoituminen meidän tulee säilyttää; mut- naisen seksuaalisuutta ja ikääntymisen fyysisiä ta me emme saa harjoittaa hyväntekeväisyyttä. Tuovinen konkretisoi tätä Humanitaariset järjestöt muokkaavat yleistä mielipidettä »humanitaarisia sotia» suosivaan suuntaan. Ehkä setietoinen, aktiivinen ja oikealla tavalla omasta tekeminen ja valta: Humanitarismin hän ei itsekään huomannut, kuinka rasistisia nuo työstään ylpeä nainen. Miten yhtä moni kokee saaneensa liian vähän itselleen nen päiväkirjamerkintänsä piirtää rosoisen näky- oikeuksien puute syventää köyhyyttä -teokses- kuuluvia rahoja. »Minusta on tulossa vanha, ruma ja yksinäinen nainen – – Kateellisena vain katsoo, kuinka päät kääntyvät nuorten naisten perään.» Päiväkirjamerkinnät luovat kuvan avustustyöntekijästä, josta ei ole tullut kyyninen ja mekaaninen toimija, vaan asioita pohdiskeleva, haavoittuva, menneiden aiko- ta: »Opettajani Turussa käytti puheessaan sellai- jen satuttama ja hauras, mutta ennen kaikkea it- Frank Johansson (toim.) (2013): Hyvän sia sanoja kuin ryssä, rättipäät ja mutiainen. sanoma on se, että köyhyys ja globaali taloudel- Lähteenmäki hallitsee laajan henkilögalleriansa hyvin. hyvin hallinnassa. Pystykorva/ Like. tysaputoimintaa »sääliteollisuudeksi». Hän vaati toimimaan niin, että kaikki hy- toiminnanjohtaja Frank Johansson on toimitta- väntekeväisyys käy tarpeettomaksi. Niityn metsät ovat suvulle mer- omine sääntöineen ja käytäntöineen. Tässä suh- nut teoksen Hyvän tekeminen ja valta. Hän kuvaa työtehtäviään ja ko- OECD:n karkean arvion mukaan vuosittain kehi- mennusmaiden todellisuutta. Niitty tuntuu jat ja humanitaarisen työn ammattilaiset pohtivat perusongelmaa todetessaan, että näiden puit- piilottelevan entisten ja nykyisten asukkaiden- humanitarismia osana läntistä globaalihallintaa, teissa sivuutetaan länsimaiden päävastuu siirto- sa pelkoja ja suruja lattialautojensa ja seinäpa- joka näyttäytyy kansainvälisenä järjestelmänä maavallan, imperialismin ja uusliberalismin syn- periensa välissä. muodostaa Johns Hopkins Universityn laskel- lidaarisuuden puutetta sekä ihmisten ahneutta Maria Leidenius mien mukaan maailman »viidennen talouden». United tokuvan toisen puolen. 170 sivua. Siitä puutuvat valitettavasti siin. kertomalla koulutustilaisuudes- ja psyykkisiä seurauksia. Hollantilainen toimittaja pyörittämisen lisäksi mahdollisuuksien mukaan Linda Polman kuvaa syntynyttä avustus- ja kehi- ihmisoikeuksien toteutumisesta sairaalan sisällä. LÄNSIMAIDEN HUMANITARISMIN TEORIASTA JA KÄYTÄNNÖSTÄ Avustustyö merkitsee myös toistuvien hyväs- Kummankin teoksen mottona voisi olla nä- tien jättämistä sekä sosiaalisten suhteiden pakol- kemys siitä, että halu auttaa on tavallinen, in- lista irtonaisuutta. Gaudeamus. Kirjassa tutki- keusjärjestöjen ja länsimaisen hyvän tekemisen 63. kittävä tulonlähde, ja Ikkunat yöhön onkin myös sairaanhoitaja Tarja Tuovisen teos Hikeä, kyy- Hyvän tekeminen ja valta -teos on ajatuksia tarina rahan ja sen puutteen vaikutuksista ihmi- neleitä ja sideharsoa antaa puolestaan hyvin herättävä ja ansiokas. Teoksen alaotsikon »Naisena himillinen suhtautuminen toisten nälkään ja kriisipesäkkeissä» mukaisesti Tuovinen poh- kurjuuteen. 286 ilmaukset olivat.» Douzinas huomioi artikkelis- Tärkeästä teemasta on ilmestynyt suomeksi sivua. ja itsekkyyttä. Jouko Jokisalo kyyneleitä ja sideharsoa. Arabijuutalainen juristi ja lääkäri Maimonides (1135–1204) tuomitsi kaikki hyväntekeväisyyden Amnesty Internationalin Suomen osaston muodot. Khanin teosta ei mainita edes sekä paljon sellaisia pieniä salaisuuksia, joita ei den synnyttämät pakolaisvirrat Afrikassa, Aasias- kirjallisuusluettelossa, vaikka se on yksi 2000-lu- kerrota lukijalle. kriittistä tarkastelua. Hänellä on ollut yli 20 tarpeettomalta: romaanin teemat ja henkilöt Nations Development Programme (UNDP) on ar- vuoden aikana työkomennuksia kymmenes- olisivat kantaneet ilman tätä trillerimäistä juon- vioinut, että kansainvälisiä ja kansallisia avus- sä eri maassa. KIRJA-ARVIOT kuin yksi keskeinen henkilö sekin. saan myös sen, miten humanitaariset järjestöt ja kaksi teosta, jotka täydentävät erittäin hyvin toi- niiden hyväntekeväisyyskampanjat muokkaavat siaan. Costas Douzinas nostaa Hyväntekeminen ja valta -teoksessa esille sen, miten lähellä länsimaisten avustusjärjestöjen toiminnassa ja ihmisoikeuspuheessa on rasistista ylenkatseisuutta tilannetta ja uhreja kohtaan. Niitä kannattaa lukea rinnakkain. Vain nuoren naisen murha, jon- »puhtaan» hyvän tekemisen kohteita. Nä- linen epätasa-arvoisuus ovat »maailman pahin moilla tuntuu olevan menneisyys ja tulevaisuus länhädät, luonnonkatastrofit, sisällissodat ja nii- ihmisoikeuskriisi». Myös useaan suuntaan, kuin su- sa ja Latinalaisessa Amerikassa ovat olleet ja ovat vun tärkeimpiä puheenvuoroja ihmisoikeuskes- kupuussa ainakin, versovat tarinalinjat pysyvät edelleen länsimaisen humanitarismin keskeisiä kustelussa. Ikkunat yöhön on vahvatunnelmainen, tusjärjestöjä on yli 37 000 ja niiden liikevaihto merkinnöissään avustustyön mielekkyyttä, so- koskettava ja ajatuksia herättävä romaani. Tuovinen käsittelee päiväkirja- nettakin. Moni romaanin henkilöistä kokee saaneen- henkilökohtaisen ja konkreettisen kuvan avus- lähes kokonaan Amnesty Internationalin pääsih- sa liian vähän itselleen kuuluvaa rakkautta – ja tustoiminnasta maailman kriisipesäkkeissä. Tarja Tuovinen (2013): Hikeä, yleistä mielipidettä »humanitaarisia sotia» suosivaan suuntaan. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Erikois- nyttämiin pohjoisen ja etelän valtaviin eroihin. Talibanien hal- tysyhteistyöhön käytettävä rahasumma nousee litsemassa Afganistanissa hän vastaa sairaalan 120 miljardiin dollariin. Erilaisten Tuovisen kirja avaa lukijalle avustustyön kiil- ka kuvauksella romaani alkaa, tuntuu hieman avustusjärjestöjen määrä on räjähtänyt. Huma- teessa Douzinas sivuaa humanitarismin, ihmisoi- nitarismin kriittistä tarkastelua. Hä- teerin Irene Khanin Kohtalona köyhyys
vuoden 2008 jälkeen uusiksi vientimaiksi ovat Kun vanhoja itäsaksalaisperäisiä panssarivau- nousseet Irakin ohella Kazakstan, Libanon, Ecu- nuja romutettiin Suomessa uusien Leopardien ador, Tunisia, Taiwan, Peru ja Meksiko. Tarkkuus- ra aseviejä, ja osia on saattanut päätyä sen Ge- kiväärien vienti Bahrainiin vuonna 2011 ei ollut orgiaan ja Afrikkaan myymiin panssarivaunuihin. Amnesty Inter- yksityisten käymää laitonta asekauppaa. Niiden Nyt tällaisen kuvan särkee tutkija Jarmo Pykälän nille ei ollut estettä, koska Saudi- teos Suomalainen asekauppa. Indonesian Itä-Timorin vuoden 1998 toimittamia ohjelmistopäivityksiä. Esimerkiksi Uuteen-Kaledo- kin vain 0,85 prosenttia, mutta sen sijaan Suo- niaan on viime vuosinakin viety Suomesta aseita men osuus Bahrainin asehankinnoista oli tuona »urheilu- ja metsästyskäyttöön», ja vienti kasvoi vuonna 35 prosenttia. suurin asekauppias. Tuurin mukaan puhua oikeilla nimillä eikä käyt- kahdeksanneksi vähiten demo- tää sellaisia siloittelevia kiertoilmaisuja kuin rau- kraattinen valtio, ja pelkona on hanturvaaminen ja kansainvälistyminen. tieltä, niiden osia myytiin Patrialle, joka puoles- Sotatuotteita viedään myös Persianlahden taan myi ne Tšekkiin. Pykälä toteaa hie- talous- ja työllisyyssyillä sekä sillä, ettei omien kirjailija Antti Tuuri osuvasti Helsingin Sanomis- man sarkastisesti, että Saudi-Arabiassa ay-liike ei asevoimien kysyntä riitä vastaamaan tuotanto- sa 19.9.2009. KIRJA-ARVIOT MEIDÄN ASEEMME MAAILMALLA Jarmo Pykälä (2013): Suomalainen asekauppa – rahan, vallan ja sa 2000-luvun mittaan vain vapautunut: vuosi- yhteenottojen jäljiltä löydettiin Lapualla valmis- kymmenen alkupuolella vientiä oli 44 maahan, tettujen patruunoiden hylsyjä, vaikka sellaisia ei vuosikymmenen lopussa jo 56:een. Suomi on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin ohjusteknologian toimittaja Israelille. Hän viittasi Suomen mukanaoloon lobbannut asian puolesta, sillä maan lainsäädän- kapasiteettiin. malaisella TRG-tarkkuuskiväärillä, joka oli alku- Suomen Hornetitkaan eivät toimi ilman Yhdys- jaan viety laillisesti urheilu- ja metsästyskäyttöön valtojen merivoimien muutaman vuoden välein Itävaltaan. Bahrainilla oli suomalaisia samaan aikaan, kun jännitys eurooppalaistaus- tarkkuuskivääreitä ennestäänkin. Näin lisätään huolimatta sodasta Kashmirissa toisen ydinase- maihin aseita. Se otti kielteisen kannan Patria Oyj:n Rauhanpuolustajat ja Like. On myös vontasopimukset eivät ole niin pyyteettömin pe- alueille, käytännössä näin ei ole. Vuonna 2007 Ukrainassa sikäläi- sekä aseiden myyntiä että muiden maiden riip- vallan Pakistanin kanssa ja hallituksen joukkojen nen vaikutusvaltainen liikemies murhattiin suo- puvuutta Yhdysvalloista saatavasta tekniikasta. Lisäksi rustein solmittuja kuin maallikko voisi kuvitella. väkivallasta siviilejä kohtaan. nationalin mukaan Suomi on heti Yhdysvaltojen ensin laillisesti johonkin maahan viedyt tuotteet Niiden avulla säädellään sitä, keitä otetaan mu- jälkeen toiseksi suurin ohjusteknologian toimit- saattavat päätyä myöhemmin hämäriä reittejä ai- kaan samaan asetekniikkaperheeseen. Sotatuotteiden vientipolitiikka on Suomes- 64. Viejäyritysten tulisi kuitenkin ottaa suurempi vastuu myymiensä tuotteiden vottomuuksissa – tai jos joskus jossain olem- Silloisen puolustusministerin mekin, niin vain edistämässä rauhaa ja kehitystä. 269 sivua. Näistä asioista tulisi on erään demokratiaindeksin mukaan maailman nattavampia. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Esimer- taja palestiinalaisalueita laittomasti hallussaan van muualle, varmennuksena käytettävistä lop- kiksi Yhdysvalloilla ne kytkeytyvät vahvasti maan pitävälle Israelille. moninaiset virtaukset, jos aseiden päätyminen tulisi antaa koulutusta paitsi aseiden käytössä ja ylläpidossa, myös kansainvälisten normien noudat- konflikteihin halutaan estää. Maa kouluttaa ulko- kaoottiseen Irakiin vietiin lähes miljoonalla eurol- asevoimilla sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän ter- maisten asevoimien upseereita toiveenaan, että la sotilasviestijärjestelmän komponentteja. Tätä edelsi muun muassa Metalliliiton voimakas Aseiden valmistusta ja vientiä puolustetaan usein »Suomi on sotaa käyvä siirtomaavalta», kirjoitti lobbaus aseviennin puolesta. Stefan Wallinin (r.) mukaan vien- käytöstä, Pykälä korostaa. vastaan esitettyjä argumentteja monipuolisesti. Pelkästään virallisten tietojen mukaan pitänyt siellä olla. Tämä ensimmäi- Arabia ei ollut EU:n ja YK:n ase- nen perusteellinen kirja aiheesta 30 vuoteen on vientikieltolistoilla. Vastaavat panostukset siviilituo- Yhdysvaltojen sodassa Afganistanissa ja suoma- tö kieltää ammattiyhdistystoiminnan. Suomen viennistä osuus oli- luvat on myönnetty. Georgian oman asetekniikan myyntiin. puolustusministeriön mukaan taloudellisesti Myös aseiden laillinen vastaanottaja saattaa niin merkittävää, että se olisi vaatinut valtioneu- käyttää niitä eri tarkoitukseen kuin mihin vienti- voston päätöksen. maailman 18. Osuus ei ole noudattaminen on valtion ulko- ja turvallisuus- tava tarkkaan esimerkiksi globaalin asekaupan vähäinen: väkilukuun suhteutettuna Suomi on poliittiseksi linjaukseksi »aika köyhä». Vai- rorismin vastaisilla joukoilla on suomalaisen Sa- nämä levittävät kotimaissaan Yhdysvaltojen nä- sala Oy on 2000-luvulla myynyt Intian asevoi- kon tarkka-ampujan kiväärejä, vaikka Suomes- kemyksiä taistelutavoista ja tietoa tarjolla ole- mille sotatuotteita vajaalla 25 miljoonalla eurolla ta ei vientilupatilastojen mukaan ole viety näihin vasta niihin sopivasta tekniikasta. sodan ytimessä. taisten ja kanak-alkuperäiskansan kesken kiris- Poliittisesti asevientipäätöksistä vastaa ulko- tyi ja purkautui levottomuuksina. ollut aseiden käyttö siviiliväestöä Suomessa elää edelleen mielikuva, että emme olisi mitenkään osallisina maailman le- vastaan mahdollisten sisäisten levottomuuksien yhteydessä. Vuonna 2010 edelleen varsin pukäyttäjätodistuksistakin huolimatta. Vaikka Suomen kehityspoliittisessa ohjelmas- Edellä mainittuihin maihin suomalaiset so- Kirjasta selviää, että kansainväliset vientival- sa todetaan, ettei Suomi salli asevientiä konflikti- tatuotteet ovat päätyneet laillista tietä. Viranomaisten olisi puolestaan tunnet- globaalimmassa sotabisneksessä. Pykälä ei tuomitse asevientiä kategorisesti: jokainen tapaus on arvioitava erikseen. Pystykorvakirja, ministeriö. Yhdysval- tantoon tarjoaisivat kuitenkin usein enemmän laisten yhtiöiden kolonialistisiin bisneksiin esi- tojen tärkeänä liittolaisena tunnettu Saudi-Arabia työpaikkoja ja olisivat kansantaloudellisesti kan- merkiksi Etelä-Amerikassa. kranaatinheittimien vientiin Saudi-Arabiaan vuon- Pykälä esittelee aseviennin puolesta ja sitä na 2011, mutta valtioneuvosto pyörsi päätöksen. Pykälä huomauttaa, että tamisessa sekä ihmisoikeus- ja tasa-arvokysy- täynnä faktatietoa suomalaisten osuudesta yhä pelkkä kansainvälisen lain minimistandarien myksissä. Tšekki taas on itse ahke- autoritaarisesti hallittuihn öljymaihin
Huomattavasti suurempiakin arvioita siviiliuh- alenee, Pykälä pelkää. KIRJA-ARVIOT Elämme nyt »täsmäohjusten» ja »älykkäiden» lustusvoimissa tehdyt valtion yleisen linjauksen aseiden aikaa. Suomalainen Vaisala Euroopan unioni on asevientikysymyksissä Oyj valmistaa tällaisiin lentokoneisiin säähavain- Suomelle keskeinen toimintaympäristö, raami- tolaitteita. Viime vuosi- tietotaito siirtyy yksityisille yhtiöille ja puolustus- na esimerkiksi Yhdysvaltojen miehittämättömät hallinto tulee riippuvaiseksi niiden osaamisesta lennokit ovat kylväneet tuhoa ja kauhua varsin- ja niiden antamista suosituksista. ovat pärjänneet alkeellisilla tienvarsipommeilla Vaikka toukokuun EU-vaalien alla kuullaan Isaf-joukkojen miljardien arvoista korkeaa tekno- varmasti taas lukuisia kertoja yleisluontoista hy- logiaa vastaan. Brittiläisen tutkivan journalis- dankäynti on kaupallistunut, ja asevoimien ja yri- min järjestön raportin mukaan Pakistanissa näis- tysten yhdentyminen syventynyt. Tältä mat löytävät tiensä keskusteluihin. Erkki Liikanen. Niiden myötä olennainen syystä tai toisesta myös siviileihin. Pykälän mukaan puolustusvoimil- minää EU:sta korvaamattomana rauhanprojekti- le tärkeintä eivät ole uudet hävittäjät tai ohjus- na, ehkäpä silti myös Pykälän käsittelemät tee- järjestelmät, vaan osaaminen ja tietotaito. Kun yksityinen sä iskuissa vuosina 2004–2012 kuoli noin 2 500 sotapalvelutoimiala tuo valtioille joustavampia – 3 200 ihmistä, joista 19–26 prosenttia oli siviile- resursseja, poliitikkojen kynnys voimankäyttöön jä. rien määrästä on esitetty. kannalta hän nostaa aiheellisesti pöydälle puo- Elias Krohn SEURAAVASSA NUMEROSSA 2/2014 SUURI KREIKKA-PAKETTI: MUITA AIHEITA: Mikis Theodorakis ja Arja Saijonmaa Eurokriisi ja ahneus Asunnottomuutta ja ruoanjakoa Ateenassa Nepalin naiset Yleisradion ja sananvapauden alasajo aktivoituvat politiikkaan Ilmestyy toukokuun alussa! Hyväntekijä Tina Staikoun mieletön elämä Kirjailijoiden ja taiteilijoiden henkilökuvia Eläinten unohdetut oikeudet 65. Tämän suuntauksen yksi keskei- ei yhtiön mainoksen mukaan ole liian monia kiin- nen alullepanija oli EU-komissaarina toimiessaan nostuneita seuraamassa testejä. EU:ta hehkutetaan mijärvellä miehittämättömien lentokoneiden edelleen rauhanprojektina, mutta se on alkanut lentokenttää ja testialuetta muun muassa rans- panostaa miljardeja sotilaallisten voimavarojen kalaisille ja israelilaisille aseyhtiöille – siellä kun kehittämiseen. Robonics Oy puoestaan vuokraa Ke- en asettaja ja auktoriteetti. Toisaalta Afganistanissa paikalliset kapinalliset tysten kilpailukykyä». Usein täsmäiskutkin kohdistuvat mukaiset ulkoistukset. Muutenkin so- kin Pakistanissa. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Liikasen omin sanoin tavoitteek- Suomen omassa puolustuksessa korostetaan si asetettiin »luoda ympäristö, jossa eurooppa- usein varustelumäärärahojen merkitystä, kun laiseen puolustukseen liittyvät yritykset voivat aseteknologia kehittyy ja tulee yhä kalliimmak- antaa parempaa tuottoa rahalle ja kasvattaa yri- si
Amerikkalaista tapaa tunja bonus siitä, että kestämme arjen muuttukea jumala jokaiseen asiayhteyteen on toki mattomuuden kaikkina muina päivinä. Grönin sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta silevyttämää iskelmää onkin nimitetty ‘Alkon sältävät seremoniallisia viitteitä länsimaiden tangoksi’. sofia pohtimaan ilmaisun ja sisällön suhdetta Arjen toistuvuuden vahvistava ja hyvittätavalla, johon mikään muu kirjallinen perinvä bonus-järjestelmä muistuttaa kristillisten ne ei ole pystynyt. rauksena uskonto on vapaasti kenen tahansa Mitä enemmän identiteetit määrittyvät harjoitettavissa. Jos matkustat, selleen herkkupalan palkinnoksi suorituksessaat bonusta. Kulttuurivihkot 1?|?2014. Aivot heittävät ihmipasi lähettyvillä, saat bonusta. Jos pysyttelet kotikaupmissa, vaan biologiassa. Laulun »sä» voidaan tulkita viinakdeistiseen kulttuurihistoriaan. ALEKSI JALONEN 66. Paradokseilla pelaakin absoluuttiseen, jonka merkitys ei tyhjene, vat uskonnolliset kirjoitukset kiihottavat filovaikka sitä päivittäin ajattelisi. vallisen perustan, kunhan toistoon kuuluu joParhaiten tämä näkyy Yhdysvalloissa, jostain palkitsevaa. Tämän seunäyttää säännönmukaiselta ja kurinalaiselta. Sallittu pahe, olipa kyseessä sa uskonto jos mikä edustaa »free enterpriperjantaipullo tai lauantaikarkki, on palkkio se» -yhteiskuntaa. si, jota musiikkiväki mallikkaasti harrasti kulRituaalit arjen tylsää toistuvuutta vastaan taisella kuusikymmenluvulla. Jokainen bonuspiste mahdollistaa lisää ostoksia ja siten Bonus-järjestelmien perusta ei ole kapitalismyös lisää bonusta. S- ja K-kappelit. ja niiden nopeaan kuluttamiseen. »Sä kuulut päivään jokaiseen / Sä kuulut aa- kirkkojen metafysiikkaa. On vain ajan kysymys, milarkinen, vaiko rakkautta, joka tekee arjesta loin ostoskeskuksiin kohoavat kilpailevat Sjotain enemmän. tuvat kuvitteelliset suoritukset palkinnon saamiseksi. Se yllyttää ajatteluun mäinen aatoksissain / Miete myös viimeinen.» totunnaisten, loogisten ja käytännöllisten ajaLaulu ilmentää täyttymätöntä kaipuuta johontustapojen ulkopuolella. Kirkot tosin lupaamuun ja iltaan», laulaa Eino Grön tunnetussa vat bonuksia vasta taivaassa, kun taas kauptangoiskelmässä. Addiktion hallitsema elämä siellä määritelty perustuslaissa. Hengellinen kuluttamiAddiktion ylistys on normaalia yhteiskunnen on yhtä helppoa kuin kulutusjuhlan hennassa, jossa arjen toistuvuus luo elämälle turgellistäminen. ja K-kappelit. Ne eivät siis edusta uskontoa tain ylimääräistä »päivään jokaiseen». Mutta tarkoittaako hän rakpaketjut tarjoavat 300 prosentin bonusta jo kautta, joka on päivittäisyydessään erityisen jouluostoksista. kin bonusta. ovat välttämättömiä. Ei ole mikohoavat kilpailevat sä liian vapaiksi Amerikan tään syytä, miksei palkitseva mantereella. Jokapäiväinen boemigranteille, jotka kuninkaikysymys, milloin nus on meille arvokkaan elämän siin totuttuaan tunsivat itsenostoskeskuksiin minimi eikä maksimi. Ehkä molempia. tain erityisluonteelle on kuiBonuksen yhteiskunnassa addiktiosta tenkin se, että yhteiskunnan maallisuus on muodostuu hyve. perjantaipullo voisi olla myös Parempi selitys Yhdysvalmaanantai- ja torstaipullo. Monien lemmeniskelmiArjen arkisuutta murtavan elämäntavan rien tavoin rakkaussuhde kuvataan kyseisessä tuaalit ovat juuri joulun aikaan osa »seremonitangossa ihanaksi addiktioksi, joka antaa joallista deismiä». SOIKKELI MEIDÄN JOKAPÄIVÄINEN BONUKSEMME Markku Soikkeli on tamperelainen kriitikko ja kirjailija. Vielä vuosisata sitten Eino Grönin iskelmä Uskonto tarjoaa addiktoivan houkutuksen olisi voinut olla hengellinen laulu: »Oot ensimälykkäällekin ihmiselle. Uskonto on merkivaluuttaa, kuluttamisen tavoista, sitä enemmän ihmijohon kellään ei ole monopolia, kuten valtioset yllyttävät toisiaan bonusten keräämiseen kirkon tyrannisoimissa maissa. selitetty myös historialla: korkeampi auktoMitään rajaa ei ole sille, kuinriteetti oli välttämätön korvika monesta asiasta bonusta voiOn vain ajan ke 1700-luvun eurooppalaisille daan luvata. Valinnanvaraa on enää siinä, Vanhat kirkkouskonnot ovat sikäli poikvaljastatko addiktiosi S- vai K-ryhmän bokeus bonus-järjestelmissä, että niissä korosnuskorttiin. Jos ryyppäät itsesi tainnoksiin ta, joka voi olla materiaalinen tai symbolinen oikein valitussa ketjuravintolassa, saat siitätai täysin kuvitteellinen
Liity jäseneksi osoitteessa www.vapaa-ajattelijat.fi. Vapaa-ajattelijain liitto julkaisee Vapaa Ajattelija -lehteä, joka on ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon, vakaumuksen- ja uskonnonvapauden, kulttuurin, humanismin, rationaalisuuden ja uskontoihin sitoutumattoman globaalin etiikan äänenkannattaja. Kansalaisaloite YhdenvertainenSuomi.fi Uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta Allekirjoita heti osoitteessa www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/707 Aloitetta tukee Vapaa-ajattelijain Liitto ry - uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestö
Panem et circenses?. kirjamyynti@kansanuutiset.fi p. “Monipuolinen, ei ainoastaan politiikkaa” “Avarakatseinen” ”Näkökulmia, joita ei ole muissa lehdissä” [lukijatutkimus 5/2013 tripod research oy] 1. Lue Viikkolehdestä. Tilaan ainoastaan/lisäksi kirjoja: Alla olevalla kupongilla voit tilata myös kirjoja. Tilaan Viikkolehden & saan tilaajalahjaksi kirjan: A) Heikki Patomäki: Tulevaisuuden politiikkaa B) Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja C) Martha Schad: Stalinin tytär 2. 09 7596 0240. Tilaushinnat sis. Kansan Uutisten kirjakauppa Tilaan kirjat: kpl Ilkka Koivisto: Lintubongari ja muita tarinoita 27 € kpl Kati Saurula: Koiruohon kaupunki 9€ kpl Liisa Liimatainen: Saudi-Arabian toiset kasvot 25 € kpl Laura Gustafsson: Anomalia 26 € kpl Bei Ling: Liu Xiaobo – vangittu rauhannobelisti 31 € Hinnat sisältävät alv:n. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi 1. painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%. Kansan Uutiset Viikkolehti Tilaan lehden: Kestotilaus 12 kk / 144 € Kestotilaus 6 kk / 75 € Määräaikainen tilaus 12 kk / 170 € Määräaikainen tilaus 6 kk / 92 € Kestotilaus Näköislehti 12 kk / 82 € Tilauslahjana kirja A B tai C Nimi Osoite Puhelin Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Koskee vain kotimaan tilauksia. KU:n kirjakaupasta ostetuista kirjoista maksetaan arvonlisävero Suomeen. Joka perjantai artikkeli. Alle 50 €:n tilauksiin lisätään postituskulut 2–5 €. Älä luule. 2. kirja 0€ Lehtitilaukset: tilaukset@kansanuutiset.fi p