Kulttuurivihkot 3/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Maailmallakin ilmestyy tasokkaita julkaisuja tutuista ja tuntemattomista vanhoista helmistä. Kulttuurivihkotkin iskee lusikkansa soppaan: teemapaketissa tutustutaan edellä mainittujen ilmiöiden lisäksi muun muassa suomalaisen elokuvan alkuaikoihin, elokuvan historian ensimmäiseen globaaliin naistähteen Mary Pickfordiin ja ranskalaiskoomikko Max Linderiin – Chapliniakaan unohtamatta. Irtonumero 9,40 euroa | 42. vuosikerta 3 | 2014 | MYKKÄELOKUVA Kulttuurivihkot MYKKÄELOKUVIEN UUSI KUKOISTUS Suomalainen mykkäelokuvakulttuuri elää nousukautta: festivaalit ja tutkimustyö kukoistavat, klassikkoja restauroidaan ja niihin sävelletään uutta musiikkia. Ritva Ylönen: Työläiskirjailija Kalle Päätalo Hannu Niklander: Värien ja tuoksujen Armenia Matti Rossi: Tulemanjoen tarinoita
Muistathan liittää mukaan yhteystietosi. 141–200 liuskaa 139 € 201–300 liuskaa 161 € TARKEMPIA TIETOJA: 301–400 liuskaa 183 € http://www.kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu. Lasku toimitetaan heti aineiston saavuttua, ja aineistoa ARVOSTELUPALVELUN HINNASTO AINEISTON LAAJUUS HINTA ryhdytään käsittelemään, kun lasku on maksettu. 1–30 liuskaa 73 € Pyrimme antamaan palautteen mahdollisimman Yli 400 liuskan käsikirjoitukset 31–70 liuskaa 95 € nopeasti, mutta 2–3 kuukauden odotukseen kannattaa sopimuksen mukaan. Saat lähettämästäsi aineistosta palautteen, jossa arvioidaan sen hyviä ja huonoja ominaisuuksia sekä annetaan ohjeita tekstin muokkaamiseen ja kirjoittajana kehittymiseen. Hintoihin sisältyy arvonlisävero, 24 %. LÄHETYSOHJEET Lähetä aineistosi joko sähköpostitse rtf-muotoisena liitetiedostona (sarjakuvat jpg-, tiff- tai pdf-muodossa) osoitteeseen arvostelupalvelu@kulttuurivihkot.fi tai tavallisessa postissa osoitteeseen: Kulttuurivihkot / arvostelupalvelu Kaasutehtaankatu 1 / 12 00540 Helsinki Voit halutessasi saatekirjeessä mainita, millaisista asioista erityisesti toivoisit palautetta. HYVÄ KIRJOITTAMISEN HARRASTAJA! Kulttuurivihkojen arvostelupalveluun voit lähettää asiantuntijoiden arvioitavaksi mitä tahansa kaunokirjallisia tai tietokirjallisia tekstejä, journalistisia juttuja tai sarjakuvia. 71–140 liuskaa 117 € varautua
Kun mahdollisuuksia monipuoliseen »Jos jatkossa haluaa aikuisena opiskella kouluttautumiseen karsitaan, hinta vähäisistoisen, samantasoisen tutkinnon, olemassa tä säästöistä voi olla pitemmän päälle kallis. Vuosikymon yksi askel eteenpäin uusliberalistisessa menten perspektiivissä määrä on tietysti jo koulutuspolitiikassa, jossa koulutus käsitemoninkertainen. Tämä merkitsee sitä, yrittäjänä toimiva, joka on ollut työelämässä että valtiotieteiden maisteri ei voi opintotuen yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja nyturvin opiskella vaikkapa matematiikan tai kyisen työnantajansa palveluksessa vähintään suomen kielen vastaavaa tutkintoa tai tievuoden ennen opiskelun alkua. On aihetta kuitenkin nosHiltunen tai häntä haastatellut toimittaja vaitaa esiin vielä yksi päätös, joka on jäänyt väkenee siitä, että aikuiskoulutustukea voi saada hemmälle huomiolle: Opintotuki poistuu vain »omaehtoiseen ammatilliseen koulutukensi vuoden syksystä alkaen toisesta samanseen» ja vain työ- tai virkasuhteessa oleva tai tasoisesta tutkinnosta. Rajaus on säätämässä aluksi EU- ja ETA-aluvalintaan. Mahdollisuus totekniikan ammattikorkeakoulututkinnon siis puuttuu esimerkiksi työttömiltä ja monilsuorittanut hotelli- ja ravintola-alan samanta pätkätyöläisiltä, vaikka juuri heidän joukostasoista tutkintoa. Kun teknologian kehitkansalaisille. Toisaalta myös tään ensisijaisesti yksilön invesrajauksella aikaansaatavat säästointina omaan tulevaisuuteentöt ovat vähäisiä: arvion mukaan Kun olet sa ja kuuluu siksi yksilön itsensä ensi vuonna alle kaksi miljoonaa rahoitettavaksi. Onhan ja opiskelijoiden indeksejä sekä lääkkeiden se olemassa, mutta ei sitä monikaan voi saada. nan etu. Kela-korvauksia. verrattuna moniin muihin leikkauspäätöksiin: tällä hetkellä hallituksen arvion muOpiskelumahdollisuuksien rajoittaminen kaan vajaata 4 000 opiskelijaa. Ne, joilla ei ole 18-vuotiaana ja vuoteen 2018 mennessä vajaat millä investoida, saavat jäädä väopintoalasi 11 miljoonaa euroa. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Opintotuen rajauksen kunnalla ollut varaa jättää ketään kykenevää myötä käy kuitenkin pahimmillaan niin, etkouluttamatta. hemmälle koulutukselle. ristiriidassa jatkuvasti toitotettaeen ulkopuolelta tuleville opiskevien ammatillisen ketteryyden, lijoille ja nykyisen linjan jatkuesmoniosaamisen ja elinikäisen oppimisen sa ennemmin tai myöhemmin myös Suomen vaatimusten kanssa. jättäytyä elämään ilman minkäänlaisia tuloja, Tietämyksen, osaamisen ja valmiuksien pelkäksi velaksi tai opintojen ohessa tehtävismonipuolisuus samoin kuin se, että kukin tä sivutöistä saatavilla vähäisillä tuloilla. Samaa valinnut, olet loppuikäsi ideologiaa edustavat lukukausiMuutos on kuitenkin huomionmaksut, joita ollaan Suomessakin sidottu tuohon arvoinen useista syistä. tä kun olet 18-vuotiaana opintoalasi valinnut Koulutuksen rajaamisen taustalla on myös ja siitä sittemmin tutkinnon suorittanut, olet groteski ja elämälle vieras teoria siitä, että korloppuikäsi sidottu tuohon valintaan, vaikka et keankin työttömyyden oloissa on keskityttävä saisi alalta töitä tai motivaatiosi alkaisi suunlisäämään työvoiman tarjontaa ja pidettävä tautua toisaalle. siksi mahdollisimman moni työmarkkinoiToisen tutkinnon voi toki suorittaa omalla den käytettävissä esimerkiksi uudelleenkoukustannuksellaan, mutta monellako on varaa luttautumisen sijasta. on myös aikuiskoulutustutki», lohduttaa opeElias Krohn Hallituksen kehysriihessä leikattiin muun 3. saan uudelleenkouluttautumisen tarvetta on Päätös koskettaa melko pientä joukkoa luultavasti eniten. PÄÄKIRJOITUS PUTKITUTKINTOJA KIITOS – JA VAIN YKSI KULLEKIN tusministeriön neuvotteleva virkamies Virpi muassa lapsilisiä, eläkeläisten, työttömien Hiltunen Helsingin Sanomissa (4.4.). tyminen ja elinkeinorakenteiden murrokset Kauaksi on tultu paitsi mahdollisuuksien muuttavat työllisyystilannetta ja työtehtäviä tasa-arvosta myös siitä snellmanilaisesta ajateri aloilla nopeasti ja arvaamattomasti, yksitelusta, jonka mukaan pienen kansan ainoan lön pitäisi olla aina valmiina kouluttautumaan voiman piti olla sen sivistyksessä eikä kansauudelleen – sanotaan. Nysaa tehdä itseään eniten kiinnostavia asioikyisen tasoinen opintotukikaan ei tosin riitä ta, ei ole vain yksilöiden vaan koko kansakunelämiseen
OUTI HUPANIITTU Tutkijatohtori (FT), erikoisalanaan elokuvahistoria ja arkistotiede. | ISSN-L 0356-3367, ISSN 0356-3367 (painettu lehti), ISSN 2242-6736 (verkkojulkaisu). | MEDIAKORTTI www.kulttuurivihkot.fi | KIRJOITUSTEN LÄHETTÄMINEN Toimitus ottaa sitoumuksetta vastaan lehdessä julkaistavaa materiaalia. Aiheiden tarjoaminen onnistuu parhaiten ottamalla yhteyttä toimitussihteeriin. Kuuden numeron kestotilaus 43 € (sis. Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900?1920-luvuilla. Elokuvanteon ohella hän on sekä Oulun Musiikkivideofestivaalin että Loud Silents -mykkäelokuvafestivaalin taiteellinen johtaja. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Glödstaf ylläpitää kotimaista Mykkäelokuvasivustoa, toimii Forssan Mykkäelokuvafestivaalien organisaatiossa ja on julkaissut omakustannusteokset Kirjoituksia mykkäelokuvista (2011) ja Kirjoituksia mykkäelokuvista II (2013). »Kaikista mykkäelokuvista ei tarvitse pitää, mutta kaikki on nähtävä», on hänen ohjenuoransa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ks. Hänen nykyaikainen mykkäelokuvansa The Force esitettiin kotimaisten festivaalien lisäksi maailman parhailla kansainvälisillä mykkäfestivaaleilla Torontosta Pordenoneen. 4. Kylmälä asuu Vilnassa, Liettuassa. Lähetä tilaus tai tieto osoitteenmuutoksesta toimituksen osoitteeseen kirjeitse tai sähköpostitse: tilaus@ kulttuurivihkot.fi tai käyttäen tilauspalvelua osoitteessa www.kulttuurivihkot.fi. OTTO KYLMÄLÄ Vapaa kirjoittaja ja elokuvantekijä. Väitteli vuonna 2013 tutkimuksella Biografiliiketoiminnan valtakausi. vuosikerta | JULKAISIJA Domirola Oy | PÄÄTOIMITTAJA Elias Krohn | politiikka, filosofia, mielipide, 200 sanaa | TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, KEHITYS Ari Lahdenmäki | TOIMITUSSIHTEERIT Katja Nissinen | yhteiskunta, tiede, Tampere | Juha Säijälä | populaarikulttuuri, musiikki | Kirsi Vanhamaa | kirjallisuus, kirja-arviot, teatteri, elokuvat | Riikka Ylitalo | kaunokirjalliset tekstit | ULKOASU Tuuli Häggman | Pauliina Nykänen | TAITTO Ulla Eronen | TOIMITTAJAT Aleksi Ahtola | historia | Johan Alen | Jouni Avelin | Turku | Riia Colliander | Maarit Haataja | Eero J. Hirvenoja | elokuva | Janne Hukka | Mari Lukkari | Tomi Toivio | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT www.kulttuurivihkot.fi | (09) 4114 5369 (vastaaja) | Kaasutehtaankatu 1/12 00540 HKI | etunimi.sukunimi@kulttuurivihkot.fi | OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Kultuurivihkot ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. alv 10%). alv 10%), vuoden määräaikainen 51 € (sis. työnjako yltä. | ILMOITUSHINNAT Koko sivu: 739 €, puoli sivua 474 € sekä arvonlisävero 24 %. 1974), joka menetti sielunsa viime vuosisadan alun elokuville jo lähes kaksi vuosikymmentä sitten. HANNU NIKLANDER Karkkilalainen kirjailija, joka novellien, romaanien ja runojen lisäksi on julkaissut kolme matkakirjaa. KULTTUURIVIHKOT 41. | KIRJAPAINO KTMP Ykkös-Offset, Singsby. Tekstit vain RTF- eli Rich Text Format - tai ASCII-tiedostomuodoissa sähköpostitse toimitussihteerille tai lehden osoitteesen (tuloste ja mahdollinen levyke). Parhaillaan hän tutkii suomalaisen 1920-luvun elokuvatuotannon taloutta ja näyttelijöiden asemaa elokuva-alalla. TÄMÄN NUMERON TEKIJÖITÄ KARI GLÖDSTAF Lappeenrantalainen mykkäelokuvaharrastaja (s. Kulttuurivihkoihin kertyvä aineisto luovutetaan vanhennuttuaan Kansan Arkistoon tallennettavaksi
3 PÄÄKIRJOITUS 6–9 200 SANAA 10 AITIOPAIKKA 11 LEVYT 15 KOLUMNI: AVELIN 28 DVD-ARVIO 59 KOLUMNI: BERGER 61 KIRJA-ARVIOT 66 KOLUMNI: SOIKKELI 36 HISTORIALLINEN MAMMUTTI 16 SUOMEN MANNERHEIM JA HUIPPU-URHEILIJAT 18 UNOHDETTU MARY PICKFORD 32 MUSIIKKI YHDISTÄÄ MAAILMOJA Elokuvan historian ensimmäinen Mykkäelokuvien säestys on paljon muuta kuin maailmanlaajuinen naistähti oli mykän hiljaisuuden peittämistä. TEEMA – MYKKÄELOKUVA KULTTUURIVIHKOT 3 | 2014 TEEMA: MYKKÄELOKUVA maailmojen välillä. 56 RUNOJA Maria Savela. Uudet säestykset kaunopuheisuuden mestari. Forssan mykkäelokuvafestivaalit ja työläiskirjailijuutta väitöskirjansa pohjalta Arkistonhoitaja Tommi Partanen esittelee Tampereen Loud Silents ovat suomalaisen kirjoittamassaan artikkelissa. 49 TULEMANJOEN TARINOITA Kirjailija Matti Rossi palaa uusissa runoissaan sota-aikoihin. toimivat tärkeänä siltana vanhojen ja uusien 22 SUOMALAISEN ELOKUVAN ALKUAJAT Historiankirjoituksen luomissa mielikuvissa Kari Glödstaf vaikuttui Abel Gancen R&A-raportissa kurkistetaan Suomi-Filmi nousee 1919 kuin feeniks-lintu Napoléonin (1927) restauroidun version mustan Marskin kulisseihin ja tuuletetaan tuhkasta. Linderiltä sai vaikutteita muiden muassa Charles Chaplin. työtä Kulttuurivihkoille. tuoretta Chaplin-kirjaa. 58 NORPPATUKKA, LUUMUNKUKKA Kari Saviniemen runo. 29 KOTIKOKOELMAA KARTUTTAMASSA 42 MIES KULKURIHAHMON TAKANA Kari Glödstaf arvioi mykkäelokuvien DVD- ja Eero Hirvenoja ruotii Peter von Baghin Blu-ray-versioiden eri julkaisijoiden tuotteita. Todellisuus on mutkikkaampi. esityksestä Lontoossa. 30 KOOMISTEN OIVALLUSTEN MESTARI Max Linderin Seitsemän vuoden onnettomuus on mykkäelokuvan huonosti tunnettu mestariteos. 44 VÄRIEN JA TUOKSUJEN MAA Hajastan eli Armenia on kiehtova sekoitus historiallisuutta ja modernia, eurooppalaisuutta ja aasialaisuutta. Kulttuurivihkot 3?|?2014. 26 NÄIN ELOKUVA RESTAUROIDAAN 40 FESTIVAALEJA PYÖRITETÄÄN INTOHIMOLLA Kansallinen audiovisuaalinen instituutti MUUT AIHEET 12 HEIKKOJA PUOLUSTAVA TYÖNARKOMAANI Ritva Ylönen pohtii Kalle Päätalon restauroi mykkäelokuvan aarteita. Haastattelussa festivaalien voimahahmoja. dopingkäryn tuoksuja. mykkäelokuvakulttuurin lippulaivoja. 5
kuvataiteelliseen elämäntyöhön, kun Ateneu- Helsingissä 7.9. Sekä Tukholmassa, Ateneumissa että Pariisissa taiteilijaksi opiskellut Jansson kuitenkin usein koki, ettei saanut riittävästi arvostusta kuvataiteilijana. Kulttuurivihkot 3?|?2014 Tove Jansson -näyttely Ateneumin taidemuseossa. © Tove Janssonin kuolinpesä Trygve Söderling arveli, että Ny Tid -lehden maailmanloppuaiheiset muumisarjakuvat (1947– 48) oli suunnattu Atos Wirtaselle, joka oli vasemmistopoliitikko ja Ny Tidin päätoimittaja. Hän näytti siviiliväestön ja rintamien kauhun», Karjalainen korosti. saakka. kuin kansalaissodassa valkoisten puolella tais- Janssonin värikylläisistä teoksista välittyy tellut kuvanveistäjä-isänsä Viktor Jansson. Rohkeutta osoitti myös hänen yhteiskunnallinen aktiivisuutensa, jota hän toteutti taiteensa kautta. Pietilän kuvataidetta. Hän matkusteli yksin vaarallisissakin paikoissa ja joutui elättämään itsensä jo nuorena, Karjalainen kertoi. hänet lähinnä Muumilaakson luojana. sa, mutta pitkäaikainen ystävänsä. Jansson seurusteli Wirtasen kanssa useita vuosia, he olivat lyhyen aikaa kihloissakin. Jansson liikkui vapaamielisissä vasemmistopiireissä ja edusti hyvin erilaista arvomaailmaa Ateneumin näyttely tuo Janssonin kuva- laan 1930-luvulta 1970-luvulle saakka. Erityisen rakas ele- ja Bandler oli hänen lyhytaikainen rakastettun- mentti oli meri. Näyttelyssä mieleenjääviä ovat esi- heittäytynyt, vaan pelkisti ja abst- merkiksi hänen itsestään ja Vivica Bandlerista rahoi esimerkiksi luonnonmuo- tekemänsä alastonpilapiirrokset. Nyt entistä laajempi ylei- kolmiulotteisia muumikuvaelmia, joista valtaosa sö saa kosketuksen Janssonin monipuoliseen on Tuulikki Pietilän tekemiä. Hän lopetti vankilaan vertaamansa koulun käymisen jo 15-vuotiaana ja aloitti taidekoulun 16-vuotiaana. Hän vahvoja tunnelmia, oli aiheena sitten Mystinen seurusteli Wirtasen lisäksi esimerkiksi kuvatai- poliittiset pilapiirrokset sotavuosilta. 200 SANAA MONIPUOLINEN TOVE JANSSON OTTI VAHVASTI KANTAA Teksti Elias Krohn -iltaa. Hän ei kuitenkaan halunnut Tove Jansson (1914–2001) piti itseään ensisijai- gissa (1947) tai erilaiset luonto-, sisätila- tai kau- olla järjestötoimija, vaan inhosi kokouksia, luon- sesti kuvataiteilijana, vaikka suuri yleisö muistaa punkinäkymät. Teatteriohjaa- dostelmia. Wirtanen tunnetaankin myös Nuuskamuikkusen hahmon esikuvana. Sota-ajan piirroksissaan hän pilkkasi estoitta Hitleriä, Stalinia ja muitakin poliittisia johtajia ja kuvasi sodan mielettömyyttä. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Jenni Nurminen. Tove Jansson 6. Tove Jansson pilkkasi Garm-lehden pilakuvissaan toisen maailman sodan aikaan muun muassa Hitleriä, mikä siihen aikaan vaati rohkeutta. maisema (öljymaalaus 1930-luvulta), hänen lap- teilijan, Tulenkantajien ja Kiilan aktiivin Tapio Ta- suudenperheensä (Perhe, 1942), Juhlat kaupun- piovaaran kanssa. Taiteilija- esittävän kuin abstraktimman ilmaisun, jota koh- Jansson oli rohkea paitsi kantaaottavissa pi- perheen tyttärelle ammatinvalinta oli miltei it- ti hän 1960-luvun mittaan siirtyi. Hän näytti siviiliväestön ja rintamien kauhun.» paninsa, taidegraafikko Tuulikki Toki Muumilaaksokin on näyt- »Homoseksuaalisuus oli rikos, mutta Tove ei telyssä hyvin edustettuna, esimer- vaiennut. Hän teki omalla nimellään poliittisia pilapiirroksia vapaamieliseen suomenruotsalaiseen Garm-lehteen sekä vasemmistolaiseen Ny Tidiin. Janssonin taiteesta ja erityisesti hänen yhteiskunnallisesta puolestaan olivat kertomassa Ateneumin näyttelyn kuraattori Tuula Karjalainen, jolta ilmestyi viime vuonna Janssonin elämäkerta Tee työtä ja rakasta, sekä kirjallisuudentutkija Trygve Söderling. Jansson hallitsi suvereenisti niin nehti Karjalainen. Vuonna 2011 Taidekeskus Retretissä esiteltiin sekä Janssonin että hänen elämänkump- »Jansson ei koskaan suostunut sotapropagandaan. taiteen vihdoin suuren yleisön ulottuville. Jansson oli monin tavoin oman tiensä kulkija. »Jansson ei koskaan suostunut sotapropagandaan. Hän ei tullut koskaan kaapista, koska kiksi luonnoksia hänen muumi- ei ollut koskaan sinne mennytkään», Karjalai- kirjojen kuvituksiinsa sekä upeita nen totesi. min toisen kerroksen toistakymmentä salia on Yrjö Hakasen ja Irene Auerin vetämällä Helsin- täytetty hänen maalauksillaan ja piirustuksil- gin Maanantaiklubilla vietettiin 2.6. Kokonaan abst- lapiirroksissaan myös yksityiselämäänsä liittyvis- raktiksi hän ei kuitenkaan yleensä sä teoksissa. Laajaan tuotantoon kuuluvat myös sestäänselvä
Suomessa kokoomus säilyi suurim- Myös EU:n liittovaltiokehitystä ruo- pana puolueena. http://kulttuurivihkot.fi/lehti/jutut/eurovaalit Kari Heiskanen tekee paluun Savonlinnan Oop- missä muussa suomalaisen musiikin huippu- perajuhlille ohjaamalla Aulis Sallisen Kullervon, tuotteessa katsotaan miehen sielunmaisemaa joka on Savonlinnan Oopperajuhlien kesän 2014 kalevalaisin silmin. Savonlinnassa nähdään Opera Festival rocks! Täl- Amorphiksen perustaja ja kitaristi Esa Holo- löin lavalle astuu suomimetallin suurnimi Amor- painen on keikasta innoissaan: »Oopperajuhlat phis. Paavo Haavikon teksteihin ja Anselm maailman tyhjyydestä, sen lohduttomuudesta Hollon käännöksiin perustuvat tekstit olivat ai- kohoaa rakkaus. »Mietin, että juha säijälä 7. Kulttuurivihkot 3?|?2014. ?Kullervo johdattelee Savonlinnan Oopperajuhlat aivan uuden taiteenlajin pariin, sillä 13.7. mutta niiden toteutumisesta ollaan nyt entistä GUE/NGL (Yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden kauempana ja kriisimaiden tiukoista lainaehdois- vihreä vasemmisto) lisäsi puolestaan paikkamää- ta ovat kärsineet eniten kaikkein heikoimmassa räänsä 35:stä 52:een. muiden äänestämättömien vaalibileistä. Kulttuurivihkojen studiossa keskusteltiin tulosseurannan lomassa vilkkaasti EU-politiikasta. Vieraana oli nehti integraaiota Euroopan vanhojen suurvaltojen yritykseksi toteuttaa suurvaltahaaveitaan uudelleen EU:n kautta. Euroopan-mitassa konser- kriisi-Euroopan paheneva köyhyys ja eriarvoi- vatiivien ryhmä säilyi edelleen suurimpana, joten suus. Amorphista voisikin kutsua suomalaisen mytologian hevilähettilääksi. »Koko EU:n poliittinen luokka satsasi äärettö- Muusikkovieraana lähetyksen alussa oli Iida Umpikuja, ja house bändinä esiintyi Mjölkburg. päättyivät Yhtenä keskeisenä teemana lähetyksessä oli ristiriitaisiin tuloksiin. Kuka kuuntelee köyhää -verkoston aktii- merkittäviä muutoksia esimerkiksi talouspolitii- vi Tiina Saarela totesi, että EU:lla on kunnian- kan peruslinjaan tuskin on odotettavissa. Kullervon äitinä Olavinlinnan näyttämölle varamerkiksi muodostuneet Kalevala- ja Kante- palaa mezzosopraano Tuija Knihtilä. Samalla bändin ta- sanen. ja ympäri maailmaa. män paljon äänestysktiivisuuden kohottamiseen ja siihen, että olisi luotu edellytykset uudelle eu- KULLERVO INSPIROI AMORPHISIN SAVONLINNAAN rooppalaiselle integraation tiivistämiselle. Vaalien tuloslaskentaa seurattiin suorana videolähetyksenä Kulttuuri- Salmén luonnehti vaaleja EU-eliitin tappioksi. Vuon- Uhmakas Kullervo saa kipinän kostoretkelleen na 2006 julkaistu, Kullervon tarinaa käsittele- poltetun kotitalonsa raunioista. natun Kullervon roolissa hehkuu eturivin baritoni Musiikillinen uudistuminen on pitänyt pyö- Oopperajuhlilla katsotaan Tommi Hakala ja hänen orjaveljenään Kimmona rät pyörimässä, ja Amorphis on keikkaillut viime miehen sielunmaisemaa debytoi vuoden 2014 Vuoden taiteilija Ville Ru- vuosina runsaasti ulkomailla. Äidin rakkaus, rakkaus naiseen, kanaan omiaan luotsaamaan Amorphiksen raket- ystävään, maailmaan», kiteyttää Heiskanen.?Pii- timaista nousua suomalaisen metallin eliittiin. 200 SANAA VERKKOLEHTI SEURASI EUROVAALIT Euroopan Parlamentin vaalit 25.5. Studio-ohjelman lomassa nähtiin raportteja Musiikkitalolta, jossa puoluejohtajat olivat koolla, eri puolueiden vaalivalvojaisista sekä anarkistien ja muun muassa kirjailija ja journalisti Leif Salmén. Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Jorma sekä varsinkin Olavinlinna on meille uusi, upea Silvasti kertoo idean Amorphis-vierailusta syn- ympäristö toteuttaa Amorphiksen produktio.» tyneen Aulis Sallisen Kullervosta. Ennak- Hän luonnehti vaalien tulosta EU-eliitin tappiok- koon tehdyissä videoissa haastateltavina olivat si, koska vain noin 43 prosenttia EU-kansalaisista muun muassa tutkijat Markku Kangaspuro ja käytti äänioikeuttaan, suunnilleen saman verran Katri Vallaste. vihkojen verkkolehdessä. Emeritusprofessori J P Roos luon- olivat oppositioon siirtynyt Vasemmistoliitto sekä Perussuomalaiset. Eniten kannatustaan menettivät SDP ja Vihreät. Suurimpia etenijöitä dittiin. yleisölle, joka ei ole ehkä koskaan käynyt Savon- Kalevalaan ja Aleksis Kiven Kullervo-näy- linnassa Oopperajuhlien aikaan.» telmään perustuvaa oopperaa on esitetty me- Konsertissa Amorphis esittää omaa tuotan- nestyksekkäästi maailman oopperalavoilla. Halusin sen tarjoavan jotain uutuustuotanto. asemassa olevat. letar-aiheiset laulut ovat tavoittaneet uusia fane- kalevalaisin silmin.. Äärioi- himoiset tavoitteet köyhyyden vähentämiseksi, keisto eteni, vaikkei niin vahvasti kuin oli pelätty. Tässä Lähetys on edelleen katsottavissa: on surkeasti epäonnistuttu», Salmén totesi. kuin edellisellä kerralla. kuitenkin viimeisimpään Circle-albumiin. toaan uransa alkutaipaleelta lähtien keskittyen Oopperan tarinaa kuljettaa sisäisen tuskan vire. vä Eclipse tulee myös olemaan keikalla vahvas- »Sallisen Kullervossa tuhkaksi palaneen ti läsnä
En juuri perusta maaseudusta. Toisena festivaalipäivänä opin muun muas- vioida.» Sampola tulkitsee nihilistisen päähenkilön sa, että sääsket voivat operoida sateellakin. Ulvila-elokuva puhutti sen nähneitä koko Neljä tuntia myöhemmin istuin festivaalin »Kohta Suomessakin pätee Jean-Pierre Mel- loppupäivän. Ulvilan murhamysteeri kertoo yhdestä Suomen historian omituisimmista oikeusprosesseista. Tragikoomisimmissa kohtauksissa, kuten kulttuurisokin ja näki vuoden tärkeimpiin lässä ensi-iltansa. levitykseen, ja se nähtiin ensimmäistä kertaa Yle tšadilaisessa kaupunkitrillerissä on mukana tut- Lehdon mielestä oikeuslaitos halusi ratkaisulla Fem -kanavalla marraskuussa. Hyönteisiä vi- haan. Helsingin Sano- tuja afrikkalaisia aiheita epävirallisesta taloudes- pelastaa kasvonsa. Minä ihmettelin, kuinka säätila oli baariteltassa ja odotin elokuvan alkua. Minä en. ta vammaisten osaan, prostituutioon ja kaupun- »Se on strategisesti järkevä tapa saada viisi Apeiron on kunnianhimoinen scifi-elokuva, gistumiseen. Kello ei ollut vielä 16:takaan. Hyttyskarkotekin Anneli Auerista, jota syytetään miehensä mur- tuntui purevan. hasta. toisistaan vain virkamerkki.» simmäisenä yönä oli keskiyön aurinko, toisena Pöydässäni istuneet veteraanikävijät olivat ker- Ulvilan murhamysteeri kertoo perheenäiti toneet, miten asiat toimivat. poliisin kertoessa turvautumisestaan selvänäki- kuuluvan ensi-illan. Oven poraaminen oikeussalin lattiaan rytmittää elokuvaa tragikoomisuudellaan. bra (1990). Kulttuurivihkot 3?|?2014. Yleisö oli innoissaan. kesäkuuta sinetöi Auerin ja hänen en- perustuu löyhästi Leena Krohnin romaaniin Um- Haroun on puhunut siitä, että afrikkalaisten tisen miesystävänsä seksuaali- ja väkivaltarikos- Ruotsinkielinen elokuva ei päässyt teatteri- pitäisi nähdä itsensä valkokankaalla, ja tässä tuomiot, kun se ei myöntänyt niihin valituslupaa. Kun taksin ovi aukesi, sisään lensi sääski. Lehto on dokumenteillaan ja fiktioelokuvillaankin sohinut aiheita, jotka Suomessa on ollut tapana jättää rauhaan. Minä olin ensimmäistä kertaa Sodankylän »Olen huolissani oikeusvaltiomme kehityk- elokuvajuhlilla ja toista kertaa Lapissa. jään, teltta täyttyi naurusta. hänen puolisonsa (Sampo Sarkola ja Irina Björk- Materiaali on salaista, eikä näytön tasoa voi ar- lund). Sääsket tosin olivat tiessään. Kult- villen toteamus, että rikollisen ja poliisin erottaa muuttunut päivä päivältä täysin erilaiseksi: en- tuurisokki oli tiessään, ja olo tuntui kotoisalta. Yleisö seurasi elokuvaa hämmennyksestä Perjantaina samaisessa teltassa nähtiin festi- haltioituneena. mat haukkui elokuvan. Ensikertalainen koki Sodankylässä kumentti Ulvilan murhamysteeri sai Sodanky- messa. Estetiikan hioo huippuunsa Antoine vuotta linnassa istuneelle rouvalle jokin tuomio, jonka päähenkilöt ovat rikollisia tutkiva mies ja Héberlén kuvaus. 200 SANAA AUER-DOKUMENTTI NOUSI ELOKUVAJUHLIEN PUHUTUIMMAKSI Teksti Ari Lahdenmäki Pekka Lehto: Ulvilan murhamysteeri. Monivaiheinen oikeuskäsittely on parai- Siirryin elokuvateatteri Lapinsuuhun katso- kaa vireillä. Vai ovatko tällaiset oikeusmurhat hänestä Suomessa yleisiä. Mutta kuka tahansa sen näh- losofiseen elokuvaan mukaan myös siihen sopi- kukoistaa aina vain, kun Cleaning Women -yhtye nyt aikuinen ymmärtää, ettei Aueria olisi olemas- vasti raikkautta tuovaa huumoria. Onneksi näin säesti täpötäydessä isossa teltassa suurmiehen sa olevalla näytöllä pitänyt tuomita. Se maan tšadilaisen ohjaajan Mahmat-Saleh Harou- Siihen liittyy myös toinen haara, jossa korkein nin viime vuonna valmistunutta elokuvaa GriGris. varhaisia mykkäelokuvia. Kulttuu- sestä», Lehto sanoi minulle puhelinhaastattelus- risokki alkoi kehittyä heti. oikeus 11. niin ettei valtiolle synny korvausvelvollisuutta. Kysyin näytännön jälkeen Lehdolta, uskooko hän, että kyseessä on yksittäistapaus. Li- Ulvilan murhamysteeri ei ratkaise, kuka mur- elämää harkitsevalla tarkkuudella, mutta saa fi- säksi huomasin, että Charles Chaplinin suosio hasi Auerin miehen. sa päivää ennen Sodankylään tuloaan. tämän valkokankaalta. rankkasade ja nyt tutistiin vain muutamassa lämpöasteessa. »Kyllä minäkin lapsena halusin poliisiksi, mutta en halua enää», Lehto vastasi. Suurin osa ei ollut ikinä voinut Lue Ulvilan murhamysteerin arvio verkkolehdestä: vaalin puhutuin elokuva, kun Pekka Lehdon do- kuvitellakaan, että tällaista voisi tapahtua Suo- http://kulttuurivihkot.fi/lehti/blogit/kinosilma 8. Lauantaina pienessä teltassa esitettiin Maria Ruotsalan viime vuonna valmistunut Apeiron
siitä huolimatta, että studio on toiminut innoituk- sä vastuussa elokuvastaan. see yhdysvaltalainen ohjaaja ja tuottaja kallista kalustoa.» Troma Entertainment -elokuvastudion perustajis- »Elokuva on valittu New Yorkin nykytaiteen »Tänä päivänä on enemmän hyviä elokuvia ja ta. Hollywood ei miestä kiinnosta, vaikka hän on- Bushin kanssa. Puheessa vilahtelevat mediakartellit ja massatuotantojen jalkoihin jäävät taiteilijat. Troma on perustettu vuonna 1974 ja on vanhin museon parhaiden elokuvien sarjaan. en tossun alla.» »Sieluttomien kassamagneettien ongelma on massaolon olevan jatkuvaa selviytymistaistelua »Heidän teoriansa mukaan ohjaaja on täydes- yleensä työryhmä, joka ei välitä lopputuloksesta. piirit ovat vihdoin tajunneet, että meillä on jo- aikaisemmin», hän toteaa. kuva, ellei ohjaaja olisi ollut umpihumalassa ja elokuvantekijöistä. Kuka tahan- Kaufmanin opastuksia elontekoon: tiossa. Kaufman kertoo Troman ole- Cinema -lehdestä. Tromavillen pienten ihmisten piinana ovat sa voi tehdä elokuvia. Yhä useampi kou- tiin, kukaan ei tule näkemään elokuvaasi.» Independent-elokuvan legenda Lloyd Kauf- luikäinen sairastuu tänä päivänä diabetekseen Kaufmanin uran alkuaikoina kaikki oli toisin. Elokuvien tapahtumapaik- sofian termein. Kaufman on toinen mauttaa. Kaufmanin elokuvia yhdistää yksi suuri tee- Ohjaaja kuvailee nykytilannetta kiinalaisen filo- ma: eliittien salaliitot. Enää ei tarvita rahaa tai https://www.youtube.com/user/TourOwnDamn https://www.youtube.com/user/Tromamovies 9. ja sai katsojia. »Jang eli huono puoli on se, että monopole- »Return to Nuke’Em High vol 1 (2013) kertoo ja ei enää vastusteta. Kos- työryhmä täynnä laiskoja surkimuksia.» ka halusin täyden vastuun teoksistani, minun oli lähdettävä tekemään underground-elokuvia pie- Kaufman puhuu indie-elokuvien kehityksestä nellä budjetilla.» paatoksella. Troma-studion elokuvia on katsottavissa veloituksetta: kana on pääasiassa kuvitteellinen Tromaville, »Jin eli hyvä puoli nykytilanteessa on se, että joka sijaitsee Yhdysvalloissa New Jerseyn osaval- elokuvanteko on demokratisoitunut. Hän kiinnostui elokuvanteosta lu- kin osallistunut suurten valtavirtaelokuvien ku- Tänä vuonna Troma on päättänyt antaa suu- ettuaan Jean-Luc Godardin ja Claude Chabrolin ten Rockyn (1976) ja Final Countdownin (1980) ren osan elokuviaan levitykseen ilmaiseksi kiit- kirjoituksia, joita löysi ranskalaisesta Cahiers du tekemiseen. Älykkö- loistavia nuoria elokuvantekijöitä kuin koskaan toiminnassa oleva indiestudio. »Älykköpiirit ovat vihdoin tajunneet, yhtiöeliitti (corporate elite), byrokraattinen eliitti että meillä on jotain sanottavaa», iloit- (bureaucracy elite) ja työväeneliitti (labor elite). Kaufman tutustui elokuvan maailmaan opiskellessaan Yalessa, josta valmistui vuonna 1968 tain sanottavaa. »Olin niin typerä, että nielaisin syötin. Eihän siihen mennytkään kuin 40 vuotta.» »Emme vain koskaan saa tietää heistä, koska valtamedia on tämän maailman rupertmurdochi- samaan aikaan Oliver Stonen ja George W. Elokuva on heijastus Final Countdownista olisi voinut tulla hyvä elo- sena monille tämän päivän nuorista mainstream- ohjaajansa sielusta», Kaufman kertoo. man vieraili tänä keväänä Helsingissä Night Visi- kelvottoman kouluruuan vuoksi», Kaufman huo- Jos elokuva oli viihdyttävä, se pääsi levitykseen ons -festivaalin yhteydessä. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Ellet ole suurten mediaryh- Lloyd Kaufman. tääkseen fanejaan. 200 SANAA ELOKUVIA ELIITTIEN SALALIITOISTA Teksti Heidi Merima Halonen Kuva Ville Järveläinen »Troma on jättänyt suuren jalanjäljen kulttuurimaisemaan», Lloyd Kaufman toteaa. salaliitosta, jonka toimien seurauksena koululai- mittymien kelkassa tai sinulla ei ole suhteita eliit- sille syötetään roskaruokaa
Merikanto iloitteli hauskasti kolmannes- Marsalkattaren Sprachkostümiin sa näytöksessä tanssiessaan ullakkohuoneessa kuuluu muun muassa filosofista ai- paljettipaidassaan. Miminä laulava Kybalova nimutkaisuus. petrasi loppua kohden ja sai äänensä resonoimaan vaikuttavimmin sairasvuoteella. Pie- 10. Quinquinin (Niina Keitel) savon murre ja Paroni Tanssijoita hyödynnettiin osuvasti toisen kohta- Boheemeista erityisesti Schaunard (Jussi Ochs von Lerchenaun (Jyrki Korhonen) välinen uksen lisäksi viimeisessä paholaisen, enkelin ja Merikanto) ja Colline (Koit Soasepp) vaikuttivat jutustelu on huomattavasti suorasukaisempaa muissa rooleissa. Ruusuritarin tulkinnanvaraisin kohta sijoittuu toisen näytöksen loppuun. AITIOPAIKKA BOHEEMIA SIRKUSTUNNELMAA JA WIENILÄISHENKEÄ Matti Leinosen suunnittelema täsmällinen valaistus on olennainen osa La Bohèmen verevyyttä. Marellin ohjauk- tiin vain yhteen sumppuun kokoontuvat ja nope- sopii erinomaisesti La Bohèmeen ensimmäisen sesta välittyi hyvin Straussin teoksen wieniläinen asti hajaantuvat farssista laulavat hovihenkilöt.. lisen hahmon erittäin hyvin sekä laulullisesti että ti oivaltavan dramaturgisen eleen kautta: tarvit- Katariina Lahden ohjauksen toiminnallisuus näyttämötyöskentelyn osalta. Korhonen välitti paronin monipuo- iloksi muuttuva pettymys realisoitui erinomaises- delmät roikkuivat esittäjien hameista. mahtavasti resonoivilla äänillään ja näyttelemi- ja arkisempaa. Strauss hyödyntää Ruusuritarissa mahtavaa Pieneen tarinaan sisältyy koko ihmissuhteiden monimutkaisuus. Paroni Ochs von Lerchenau mi- kuttavat taustat. ja nälkätaiteilijoiden arkinen toimeentulokamp- ti Hugo von Hoffmansthalin libreton ilmaisua, Marelli vastasi myös teoksen lavastuksesta ja pailu. Kuoro teki vaikuttavan eläväksi to- Erityisen tehokkaasti Sprachkostüm toimi pa- roihuavan.??Marsalkattaren, Octavianin ja Sophi- rin kaupustelumeiningin, ja Anna Sinkkonen oli ronin kohdalla: ökymaisen sovinistin ja vulgaa- en tertsetti ja rakkautensa säilyttäneiden Octa- vaatettanut väen persoonallisesti sisäkön pu- ripaskiaisen lisäksi paronin piirteeksi paljastui vianin ja Sophien duetto olivat muutenkin hui- vuista latinalaisamerikkalaishenkisiin hedelmä- hauskasti dramatisoidussa loppukohtauksessa man ohjauksen laulullisia kohokohtia. kaproblematiikkaa ja altruistisuut- Lavastaja Mark Väisänen oli loihtinut vai- ta. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Kuva: Stefan Bremer. jousiston ja torvien tuottamaa horisontaalista tekstuuria, joka velloo hyökyaallon tavoin vasemmalta oikealle, samalla tavoin kuin voisi kuvitella ylimaallisen rakkauden, himon tai mustasukkaisuuden kaltaisten tunteiden ihmissydämessä selvittelyyn. Yhteinen hitaasti Pariisilaisten nälkätaiteilijoiden elämästä ja rak- purkautuva still-kohtaus kuvasi tehokkaasti kol- kauksista kertovassa Giacomo Puccinin La Bohè- Marco Arturo Marellin ohjauksessa Richard lektiivista hämmästelyä paronin murhayrityso- messa kihisee verevänä italialaisten torien henki Straussin Ruusuritarista hyödynnettiin hienos- letusta kohtaan. Ruusuritarin ylväimmän hahmon sellään. kohtauksen boheemien ullakkohuonetapaami- tunnelma, joka on omituinen yhdistelmä äärim- sesta toisen näytöksen sirkuskohtaukseen ja mäistä aitoutta, keinotekoisuutta, groteskiutta, Rita Dahl sentimentaalisimpaan viimeiseen osaan, jossa La Dolce Vitaa ja elämän tragikoomisuutta. Rodolfon (Zach Borichevsky) Che gelida Sprachkostümia. molempiin ääniin toivonut vielä lisää. Visuaalisesti häikäisevä sirkus- tätöi ilkkuvilla kommenteillaan miljöö sopi erinomaisesti Musettan (Siphiwe edellä mainittujen parien runollisia McKenzie) ja Alcindoron (Heikki Aalto) välien- rakkaudentunnustuksia. parhaimmistoa. Octavianin (Niina Keitel) ja valaistuksesta: ilmiömäisin keksintö oli taustalla manina ja sitä seuraava Mimin (Stefanna Kyba- Marsalkattaren (Melanie Diener) sekä Sophien vaikuttanut rikkonainen peili, jonka saattoi tulki- lova) Si, mi chiamano Mimi kajahtivat oopperan (Hanna Rantala) väliset dialogit ovat täynnä yli- ta metaforisesti sekä minuuden että vuorovaiku- pääsalissa mahtavasti, vaikka resonaatiota olisin maallisen kauniita sanoja rakkaudesta, kun taas tussuhteen rikkoutumisena tai hämärtymisenä. Sophien pukuihin, joissa banaanit ja muut eksoottiset he- huumorintaju. La Bohème ja Ruusuritari olivat Rodolfo ja Mimi lausuvat jäähyväiset ja Mimi ma- neen tarinaan sisältyy koko ihmissuhteiden mo- Kansallisoopperan kevään tarjonnan kaa sairasvuoteellaan
1970-lukulaisesta rockbiisistä, johon on jätet- Niko Peltonen ty paljon tyhjää tilaa esimerkiksi kitarasooloille. Eleet ovat vähät, mutta intensiteetti valtava. Kukaan tuskin voi väittää viimeisen nen kortti musiikkibisneksen pelipakassa, mut- päälle ja vuosien ajan hiottua lopputulosta mi- ta viimeksi 1970-luvun alussa mitään relevanttia tenkään epäonnistuneeksi, mutta kysymyksiä tehnyt Willberg on tämä huomioidenkin melko herää silti. Ainoa poik- ilman mahtipontisimpaankin musiikkiin. 2010-luvun suomalainen taide ei tästä juuri paremmaksi muutu. Tämä toiminta ei voi olla taloudellisesti kannattavaa, enkä tiedä, miten kannattavaa se on jossa ei ole Destiaa. Laulaja-kitaris- laitoksen hiekkakuoppa pohjoissavolaisessa kor- ti Janne Westerlundin yhtye on tehnyt vuosi- vessa. Nimenomaan Tieliikelaitoksen: tämä on kymmenen ajan täysin ainutlaatuista vaikkakin musiikkia rannattoman taivaan alta, maailmasta amerikkalaisen ja vähän suomalaisen juurimusiikin ydinluusta ammentavaa musiikkia ilman, että sitä olisi muutaman sadan vihkiytyneen lisäksi löytänyt kukaan. ihan sävellyksenkin puolesta klassikon mitat.?. ?. Soundi on kuiva kuin Tieliike- detta kuin Plain Riden tekemä. ole odottanut juuri Willbergiltä yhtään mitään; Tavallaan Willberg on tyhjä kangas, jolle Mik- menneisyyden artistien päivittäminen uudelle kola on maalannut fantasioidensa poplevyn. Kun kuulijan sydän on jo pakahtunut, mukaan tulee vielä suomeksi laulava juhlallinen hautajaiskuoro jostain vaihtoehtokulttuurin tekemisestä saa pienessä körttiseutujen pimeämmiltä kolkilta. tuhlaamiseen jo Tehosekoitin-yhtyettä voitosta voittoon luotsatessaan, ja tuon bändin ha- Pepe Willberg: Pepe & Saimaa, jottua hän kurkotti rohkeasti kuuseen suureksi Suomen musiikki, 2014 lupaukseksi jääneen Saimaa-projektin kanssa. Esimerkiksi Empressavausraidalla Westerlund kurittaa kitaraansa intohimolla, joka tulee jo kaiuttimista läpi. laista pyrkimystä. Kaikki tä vajoamasta iskelmäsuohon, ellei Mestareita on kaunista eikä mikään tee kipeää, mutta sie- Pepe Willberg on kuin tyhjä Areenalla lasketa, ja iso, ikävuosien karttumisel- lua levyllä ei tunnu olevan, sille ei ole vuodatettu kangas, jolle tuottaja ja säveltä- ta säästynyt lauluääni, joka taipuu vaivatta maa- kenenkään asianosaisen sydänverta. ITKETTÄVÄÄ JA HÄMMENTÄVÄÄ On jotenkin kylmäävää, että marginaalin joka tuo mieleen liikaa viskiä juoneen 22-Piste- marginaalissa voi piilotella niin nerokasta tai- pirkon PK Keräsen. Lukijan on vain tutustuttava Resepti ei ole kovin monimutkainen: Plain Plain Rideen itse. niin nerokas levy, että se itkettää ja hämmentää Mikä tahansa arvostelu on lopulta yritys pu- ja tuntuu parhaalta tänä vuonna tähän mennes- kea sanoiksi jotain, joka pakenee aktiivisesti sel- sä kuulemaltani. Näin siksikin, ettei kukaan kai Pepe & Saimaan selkärangan. Westerlund laulaa nasaalisesti raakkuen tavalla, Plain Ride: Skeleton Kites, Ektro Records, 2014 11. Kulttuurivihkot 3?|?2014. LEVYNURKKA TYHJÄLLE KANKAALLE MAALATTU POPLEVY Pepe Willbergin voittoisa paluu on ollut kulu- Sen omissa nimissä ei koskaan julkaistu mitään, neen kevään isoin ja yllättävin ilmiö suomalaises- mutta tuolloin tehdyt popsinfoniat muodostavat sa popmusiikissa. Mikkola hurahti nuottipaperin kevytmieliseen Niko Peltonen jä Matti Mikkola on maalannut fantasioidensa poplevyn. Jou- vuosituhannelle nuorempien apuvoimien myö- set ja puhaltimet pauhaavat kilpaa päätähden it- tävaikutuksella alkaa olla kyllästyttävänkin ylei- sensä kanssa. Mutta jokin Westerlun- elämän yöpuolen musiikkia ilman halvan rappio- dia ja kumppaneita ajaa tekemään omaa juttu- romantiikan häivettäkään. Juuri sitä keus taitaa olla singlebiisi Tällä kadulla, jonka Pepe & Saimaa -levyn todellinen taustahahmo springsteenmäinen eeppinen nostalgia saa jo Matti Mikkola on hänet pistänytkin laulamaan. Lähinnä Timo Kiiskisen kirjoittamat odottamaton jokeri. Skeleton Kites on ja pimeän maan todellisia kansallislauluja. psyykkisestikään, kun palautetta Eleet ovat vähät, mutta intensiteetti valtava Plain Ride -yhtyeen uusimmalla levyllä.. 2010-luvun suomalainen taide Ride lähtee yleensä kiireettömästi etenevästä, ei tästä juuri paremmaksi muutu. Tämä on maassa arvattavan vähän. Country noiria, pitkän aan koko ajan vain paremmin. tekstit ovat vaivaannuttavia yrityksiä naamioida Willbergillä on kaksi keskeistä vahvuutta: iskelmäbanaliteetit syvällisiksi, ja Willberg itse tietty oppositioasenne, joka on estänyt hän- tuntuu palkkarengiltä omalla levyllään
PÄÄTALO 12. Kulttuurivihkot 3?|?2014
Se olisi sessaan (1983), miten hän sotien jälkeen Tamniin läpinäkyvän teennäistä, että karkottaisi pereelle muutettuaan tilasi ja luki Vapaa Sana lukijat. Sitoutumattomuus vei voiton. Usein määrittelyyn lisätään ilmaisun rehevyys ja voimakkuus sekä kielen tuoreus ja havainnollisuus. Lukijan tehtäväksi jäivät johtyöväenopistossa ja työväenlehtopäätökset. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Ajatus syitä ja seurauksia, vaan kuvasi puoluejäsenyydestä, opiskelu muutostakin. Järven mielestä Päätalolla oli jo työläistausPäätalon lapsuuden ja nuoruuden kasvutansa ja kokemuksiensa perusteella hyvät ympäristössä vallitsi työn tekemisen ja sen 13. Korkeinriippumatonta myötätuntoa, mikä parhaimtaan käytiin äänestämässä. Päätalo arvioi millaan johti konkreettiseen toimintaan olokirjailijanlaatunsa vain heikentyvän, jos hän jen parantamiseksi. Ne synnyttivät luokkasidonnaisuuksista kiihkoilun ja jäsenkirjan arvoisina. Tosin Haanpään idoliasemasta voi päätellä tämän yhteiskunnallisen aatemaailman löytäneen vastakaikua myös Päätalolta. Teosten muotorakenteetedellytykset kehittyä työläiskirjoittajaksi ja kaan eivät aina noudata yleisiä konventioita. Päätalo nimesi tärkeimmäksi esikuvakseen ja hengenheimolaisekseen Toivo Pekkasen, jonka nousu kansakoulupohjalta arvostetuksi kirjailijaksi antoi hänelle uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Pekkasen kuvaamat kaupunkimiljöö ja tehdastyöläisyys olivat Päätalolle kuitenkin outoja. kulttuuriyhdistys Kiilan alaosastoon, kynäiJo esikoiskirjassaan Ihmisiä telineillä lijäkerho Viiriin. Vähäosaisten puotiin kirjoittaminenkin hiipuivat lella hän oli. ryhtyisi vastentahtoisesti ja osaamattomana Päätalo kuvaa Pohjalta ponnistaen -teoksekoittamaan politiikkaa tekstiinsä. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa muutostakin, vaikka ei sitä ääneen julistanutelinpiirissä politiikkaa ja siihen liittyviä ilmikaan. Usein aihepiirinä on työläiselämä ja työväestö kokemuksineen ja tuntoineen. työväenopistossa ja liittyi vasemmistolaisen teoksensa. Hän aloitti suomen kielen opinnot Huonemiehen poika (1971) oli vasta hänen 12. ne. Mielestäni hän ainakin lä, ettei hän ole koskaan ollut poliittisesti valalitajuisesti ajoi näin takaa yhteiskunnallista veutunut. Päätaloa miellytti Pekkasen yhteiskunnallinen neutraalius, tapa kuvata asioita kenenkään puolelle erityisesti asettumatta. Hän oletti tekstinsä ilman poliittista -lehteä ja tutustui Eero Järveen, vankilaspaatostakin viestivän lukijoille, kenen puolelsakin istuneeseen vastarintaliikemieheen la hänen myötätuntonsa oli. Kaikentalon Siiranmäen vankileirin lainen politikoiminen ja luokpoliittisten vankien perusteella Päätalo katietoisuus olivat hänelle lähes muodostunutta ennakkokäsitysajoi ainakin tuntemattomia. Hän koki olevansa jo luontojaan työläiskirjailija metsä- ja rakennustyömiestaustansa vuoksi sekä teostensa keskeisten kuvauskohteiden, metsä- ja rakennustyömaiden, ansiosta. Kansan Sana tuntui kuiten(1958) Päätalo täytti kaikki muut Palmgrekin Päätalosta vieraalta, vaikka niin lehti kuin nin nimeämät työläiskirjailijan reunaehdot humaani ja avulias Eero Järvi muuttivat Pääpaitsi aatteellisuuden. Päätalo lupasi harkita asiEsikoiskirja kuvaa usein kirjailijan lapsuutaa: pohdinnot hän kirjasi Pohjalta ponnistaen ta toisin kuin Päätalolla, jonka lapsuuskirja -teokseen. Niistä hänellä ei ollut omakohtaista kokemusta toisin kuin toisen idolinsa Pentti Haanpään jätkäkuvauksista, jotka tuntuivat Päätalosta liiankin tutuilta, mutta kärkevä yhteiskuntakritiikki vieraalta. -kirjailijaksikin. Raoul Palmgrenin väitöskirjan Työläiskirjallisuus (1965) mukaan työläiskirjallisuus on työläisoloissa kasvaneiden, omakohtaisesti – ainakin osan elämäänsä – raskasta ruumiillista palkkatyötä tehneiden ja yleensä itseoppineiden kirjailijoiden kirjallisia tuotteita, joiden aatemaailma on yhteneväinen työväenliikkeen aatteen kanssa. PÄÄTALO Kalle Päätalo – työläiskirjailija ilman mandaattia Teksti Ritva Ylönen Kuvitus Pauliina Holma Kalle Päätalo ihmetteli Demarissa vuonna 1994, miksi työväen julkisuus ja auktoriteetit eivät aikanaan varauksettomasti luokitelleet ja hyväksyneet häntä työläiskirjailijaksi, vaikka hän suorastaan tyrkyttäytyi sellaiseksi. Lukijoihin kurjuuden kuvaukset vetosiöitä ei pidetty kovin tärkeinä – ei ainakaan vat. moille joutuminen merkitsi yksilön ja perheen Epäpoliittisuuttaan Päätalo perusteli silelämässä 1930-luvulla. Iijoki-sarjassaan Päätalo halusi ja unohtuivat sodanjälkeisen arjen kiireissä muun muassa kuvata, mitä yhteiskunnan arja vaikeuksissa. ten epäkohtien kuvaamisen sijaan ja lisäksi. Työväenlehtien ja kommunistiin, joka pyysi häntä kirjoittakriitikoille se ei riittänyt: he peräänkuulutmaan vasemmistolehtiin ja antoi ohjeita komtivat selkeitä kannanottoja yhteiskunnallismunistisen puoleen jäseneksi pyrkimiseen. Hän ei pohtinut alitajuisesti takaa tä kostoa henkivistä ja aggressiiajan yhteiskunnallisen tilanteen yhteiskunnallista visista kommunisteista
Sen kielteisessä valossa ja työläisiskielteisiä vaikutuksia olivat tietynlainen sotä etualalle nousivat työnantajaa myötäilekeutuminen itse asialle: huomiota kiinnitetvät puurtajat. tiin esimerkiksi kritiikeissä kansankuvauksePäätalon näkökulmaa pidettiin liian työnna, kun sitä vastoin urbaaniin ympäristöön ja johtajakeskeisenä. Suomalainen työläiskirjallisuus alkuperäisessä muodossaan hävisi lähes tyystin Muutamat kriitikot, Vesa Karonen etunetyöväenliikkeessä tapahtuneiden muutosten nässä, oivalsivat työn kaikkine sivumerkimyötä. Se koski myös kulttuuluottamusmiehet esitettiinkin rikritiikkiä ja sen sisältöä. Työ oli hänellä luonteenpiir- 14. Ansioita ei nostettu IDEOLOGISUUS lakkoilemalla, vaan ahkerointia lisäämällä. Päätalo ihmetteli joidenkin kollegoidensa vastahankaisuutta työläiskirjailijatitteliä kohtaan ja otaksui sen johtuvan nimityksen karsinoivasta vaikutuksesta. Päätalon asennetta ei ihanne. Teos tosin nähtiin jopa teollisuusväestöön sijoittuva työn ja työläistyöväenkirjallisuuden uutena muotona, josten kuvaus koettiin työläiskirjallisuudeksi. Sama koskee myös kritiikin väylinä toiviimeinen reviiri, jota piti puolustaa henkeen mivia lehtiä. Kirjallisuuskäsitykset ovat aikaan ja tyksineen korvaavan Päätalolla poliittiset konteksteihin sidonnaisia ja siten muuttuideologiat, jopa uskonnon. tiin kertoja Kallen, muonittajan ja rivimiehen, Ajan kuluessa poliittiset kahleet höltyinäkökulman kapeus. Teosta pidetettä Päätaloa ei mielletty työläiskirjailijaksi, tiin positiivisena kuvauksena rakentajan ja löytyy luokittelutavasta: Päätalon agraarisen työntekijäin maailmasta. Työ oli Päätalon via. oikeellisuuteen voivat vaikuttaa kritikoinLinnaa käytettiin vertailukohteena. tiin tekijöiden taustaan ja tarkoitusperiin. Yksi selitys siihen, puoluetaustasta riippumatta. Ainakin teosten levikin kannalta oli vain hyvä asia, että hän ei koskaan sitä saanut. Juuri tämä Päätalon intohimoinen ja kunniKirjailijanuran alku oli lupaava: Ihmisiä telioittava suhtautuminen työhön tekivät hänestä neillä sai myönteisen kriitikkovastaanoton ideologisesti epäilyttävän. Työn ideologian keskeisyys sen sijaan edisti menekkiä: työn eetos löysi kaikupohjaa lukijoissa. Kalle Päätalon Iijoki- sarjan vastaanotto ja vaikutus (2013, Tampere University Press).. alaistaja. sa ideologia jäi taka-alalle, mutta työläisten 1960-luvun ja vielä 1970-luvun alunkin kirajatustapa ja määrätyn ammattialan työymjailijakäsitystä leimasi yhteiskunpäristö ja prosessi kuvattiin asianTyö sai lähes nallisesti osallistuvan kirjailijan tuntevasti. Sarjassa on siis kapitalistinenkin piirre: yksilön kova työ ja edistysusko mahdollistivat lähtökohtia paremman taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman. Rakennustyöväen työn sekä metsä- ja uittotyön kuvauksia pidettoiminnan kuvaus herätti kuitenkin närää. Kulttuurivihkot 3?|?2014 re, elämäntapa, pakopaikka vieraantumista vastaan ja itsetunnon paikkaaja. Kirjoittaja on filosofian tohtori. Päätalon identiteetti oli työnteon kautta yhteydessä yhteiskunnallisen hyväksynnän hankkimiseen. Päätalo oli siis sitkeässä ismeihin sitoutumattomuudessaan suorastaan edelläTYÖN EETOS IDEOLOGIANA kävijä. TyönantaARVOTTAMISEN KOETINKIVENÄ jalle oltiin solidaarisia. Ne edustivat ylimitoitetusti suomalaiseen identiteettiin kuuluvaa protestanttista työetiikkaa, jossa omillaan pärjääminen on korostetun tärkeää. Ideologisuus tuli esille myös Iijoki-sarjan Ennakkoasenne ja usko oman ajattelutavan sota-aikaa käsittelevien osien kritiikeissä. Työtä kannatti tehdä jo sen vuoksi, että voi tuloksia tarkastellessa todeta aikaansaannosten syntyneen omin helvetillisin ponnistuksin. Artikkeli pohjautuu hänen väitöskirjaansa Tervaksinen toteemi. Kun kerrotaan vain se, vät: 1980-luvulle tultaessa kirjailijalta ei enää mitä on nähty ja koettu, kokonaisuus jää väedellytetty aatteellisuutta ja yhteiskunnallista kisinkin pinnalliseksi. Pakostikin herää kysymys, millaisia vaikutuksia esimerkiksi Iijoki-sarjan vastaanotossa olisi ollut, jos Päätalo olisi saanut heti esikoiskirjan jälkeen pysyvän mandaatin työläiskirjailijana. Työhön ankkuroidun identiteettinsä kautta Päätalo artikuloi ja vahvisti lukijoidensa identiteettiä. Päätalo lunasti työtä tekemällä lapsuus- ja nuoruusvuosina lupaamaansa näyttöä siitä, että kunnan apu ei ollut turhaa. . Vaikka tiin. Se oli heidän elämänsä johtoajatus, elämänteema. Persoonalliset puolustusmekanismit, Päätalo kuvasi sotapropagandan valheelliideologisista sidonnaisuuksista puhumattasuutta, hän ei kuitenkaan suhteuttanut sitä kaan, toimivat joissakin tapauksissa esteenä käsityksiinsä oikeasta ja väärästä. Kirjailijan tuli olla ideolotuolloin koettu työväen järjestäyuskonnollisen gisesti sitoutunut vallan kyseentymiselle vihamieliseksi, vaikka merkityksen. otetta. ja vereen saakka. Syyksi nählaajemmille näkemyksille. Työ sai lähes uskonnollisen merkityksen niin isä Hermannilla kuin Kallella. PÄÄTALO avulla eteenpäinmenon ideologia
menten saatossa jo eräänlainen tavaramerkki. Ei turhaa liikettä, pelkkää ja oman navan sfääristä on tullut vuosikympuhetta. Ensimmäisessä kohpuhetta, sitä keintä on touhotus, puhe ja viesmitättömämpiä tauksessa joku syyttää toista jostatintä sen itsensä vuoksi. Näiden elokuvien maailma jossa vihdoinkin selvitetään, kuka asetti luon aina jotenkin ahdas ja ummehtunut, ihmissikan illalliskattauksessa väärään paikkaan. Sight & Soundin päätoimittaja Nick James on. Ja suu käy. Oikeastaan se, ettei se ole lainkaan tyrmispuuttuu pääkirjoituksessaan (6/14) nykyelotyttävää. Ja siinä se on: mikään mankirjallisuuden klassikkoa. Draama on sitten sitä, että yhteen tilaan Sellaista on, millaiselta näyttää. Suu käy kin, välimatkaa noin kaksi metriä. Kolmas kohtaus, tömämpiä jutut. ja käyköön, eikä kukaan tunnu Toinen kohtaus, jossa joku syyttää hätkähtävän siitäkään, että mitoista jostakin, välimatkaa noin tä enemmän puhetta, sitä mitätkaksi metriä. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Eipä siion niin lähellä, ettei sitä huomaa. Pulinapitoisen röinyt – huolella tai huoletta – jotakin samaa valkokangaselokuvan ja pulinapitoisen telejostakin samasta: Richard Linklater, Woody visiosarjan ero taitaa olla lähellä sitä kuuluiAllen, Lukas Moodysson, Pedro Almodóvar, saa veteen piirrettyä viivaa, sikäli kuin ero voi valtaosa ranskalaisista, valtaosa briteistä, valolla lähellä mitään. Sitä mäkseen väkivaltaan, piinaan ja hikisenä rynsanotaan kriisiksi. ei ole niin vaaratonta kuin puhe. Kaikki tämä on tuttua… jostakin, joka kuvaa vaivaavaan pulinan määrään. Allenin elokuvien aikuiset täilevän protagonistin kiirastuleen, jostakin ovat lapsia, jotka pitelevät kädessään maailon tultava se vastapaino. ALEKSI JALONEN 15. Siksi sen voi ohittaa. jutut. AVELIN SIINÄ PUHE, MISSÄ PUUTE. Jouni Avelin on Kulttuurivihkojen toimittaja ja uusturkulainen ilonpilaaja. Ja tämän tunnemme me taosa kaikista – elokuvissa suu käy alvariinsa, kaikki, mekin, jotka emme edes katsele brittipariskunta kävelee ja sättii, kävelee ja sättii, sarjoja tai amerikkalaiseen pikkukaupunkiin istuu ja sättii, sättii ja seisoo. suhteen tai herneen kokoinen, ja purkautuu Menneisyydestä pulpahtaa kirje tai serkku. Ulkokohtauksia maailmaan uponneet tuskin huoon harvoin, enimmäkseen puljaMitä enemmän maavat mitään – tässäkään. sijoittuvaa humoristispainotteisKorviaan myöten lyhytviestita kevytdraamaa. Kun taideotai suhteeseen asetetaan muutama ihminen, rientoituneempi nykyelokuva keskittyy enimjotka kaikki hakevat vain omaa hyväänsä. Sillä siitä ei Mitä tyrmistyttävää kaikessa tässä sitten ole puutetta. Naps, telenä mitään, itse kukin on epäilemättä rekistevisio, tietenkin, taas kerran. Tärtaan sisällä. esille yleensä valituksen muodossa. Joku on menossa naimisiin ja hakee neuvoa vanhalta, jolla ei ole enää mitään muuta kuin Allenin elokuvien hahmojen infantiiliudesta puisevia neuvoja
16. TEEMA – XXX MYKKÄELOKUVASTA ON MONEKSI Suomalainen mykkäelokuvakulttuuri elää foniaorkesterin konserteista osoittavat, että nousukautta. Kulttuurivihkot 1?|?2013 Maailmalla ilmestyy jatkuvasti tasokkaita DVD- ja Blu-ray-julkaisuja sekä tutuista klassi- Ruohonjuuritason festivaalitarjonnan ja koista että tuntemattomista helmistä. vuosittaisine DVD-julkaisuineen, suomalainen Akateemisellakin saralla mykkäelokuva on mykkäelokuva ja yleisemminkin mykkäeloku- myötätuulessa, viimeisimpiä osoituksia tästä vakulttuuri alkaa löytää vähitellen tiensä myös ovat Jaakko Seppälän väitöskirja Hollywood suuremman yleisön tietoisuuteen. tulee Suomeen (2012) ja Outi Hupaniitun Biografiliiketoiminnan valtakausi (2013). tyksen kera, ja Sodankylän elokuvajuhlienkin Kun tähän vielä lisätään KAVI:n hienosti ohjelmistoon kuuluu joka vuosi useampikin restauroidut mykkäelokuvaklassikkomme mykkäelokuvaklassikko. kuvaklassikkoon. Tallennukset Radion sin- JOUNI AVELIN & KARI GLÖDSTAF. Onnek- tutkijankammioiden väliin sijoittuen erityisen semme niiden tilaaminen ulkomailta on nyky- merkittävä ja valistuksellinenkin tehtävänsä ään melko vaivatonta, joten takavuosien pula on ollut Yleisradion Mykkä valo -hankkeella, on vähitellen muuttumassa runsaudenpulaksi jossa viisi suomalaista nykysäveltäjää laati uu- – ja hyvä niin, sillä mykkäelokuvasta on muu- den musiikin viiteen suomalaiseen mykkäelo- tenkin moneksi. Forssan mykkäelokuvafestivaa- mykkäelokuva on harvinaisen joustava for- lit ja Tampereen Loud Silents -tapahtuma tar- maatti, johon istuu yhtä lailla perinteisempi joavat helmiä ja harvinaisuuksiakin livesäes- elokuvamusiikki kuin taidemusiikkikin
TEEMA – MYKKÄELOKUVA 18 UNOHDETTU MARY PICKFORD 22 MARKKINOINTIPUHEILLA TUETTUA KANSALLISTA HISTORIANKIRJOITUSTA 26 KUVALLA ON VÄLIÄ: ELOKUVARESTAUROINNIN PERUSTEET 29 MYKKÄELOKUVIA OMAAN KOKOELMAAN 32 HILJAISUUDEN DRAAMAA JA UNIVERSAALIA TARINANKERRONTAA 36 NAPOLÉON VU PAR ABEL GANCE 40 MYKKÄELOKUVAFESTIVAALEJA SUOMESSA 42 PIKKU KULKURIN KULTTUURIHISTORIA 30 TUNTEMATON NAURUPOMMI MYKKÄELOKUVAT 17. Kulttuurivihkot 3?|?2014
18. My Best Girl, 1927 Teksti Kari Glödstaf Turvattomat (Sparrows, 1926). Kulttuurivihkot 3?|?2014. Yksi tällaisista on Mary Pickford, jonka Kari Glödstaf haluaisi palauttaa parrasvaloihin. Kuvat julkaistu Milestone Filmsin luvalla. TEEMA – MYKKÄELOKUVA T Y TÖI STÄ PARHAI N: Unohdettu Mary Pickford Elokuvan historia on unohdettujen historiaa, täynnä aikakausiensa suuria tekijöitä, joita tänä päivänä tuskin edes muistetaan
Suosituimpia ja nykykatsojille tunnetuimpia olivat kuitenkin pikkutytön roolit: Pieni rikas tyttöparka (The Poor Little Rich Girl, 1917), Kaikki hauska kielletty (Rebecca of Sunnybrook Farm, 1917), Setä Pitkäsääri (Daddy-Long-Legs, 1919) sekä Pollyanna (1920) tekivät Pickfordista elokuvayleisön silmissä kuolemattoman. PIKKUTYTÖN LEIMA Asta Nielsen oli elokuvanäyttelijöiden aatelia, Greta Garbo edusti jumalaista kauneutta, Clara Bow oli silkkaa seksiä, Louise Brooks aistillinen ja hienostunut, Lillian Gish kuin haavoitettu lintu. Sudsissa (1920) hänen ruma ja pilkattu hahmonsa jää täysin vaille ihailemansa miehen rakkautta (elokuvaan jouduttiin lopulta kuvaamaan toisenlainen lopetus, sillä alkuperäistä pidettiin liian lohduttomana). Lapsi olisi sijoitettu lapsettoman tohtorin perheeseen, jossa hän olisi saanut paremmat asuinolosuhteet ja kaikin puolin valoisamman tulevaisuuden kuin köyhä äiti pystyi tarjoamaan. Kaikille ei ole käynyt yhtä hyvin. Kuka muu tuon ajan naistähti teki samanlaisia elokuvia. Hän murhaa elokuvassa Stella Maris (1918) ystävänsä rakkauden tiellä olevan, alkoholisoituneen ja väkivaltaisen naisen ja tekee sen jälkeen itsemurhan. Pickford oli tinkimätön. Avukseen hän sai vanhimman tyttärensä Maryn, joka alkoi huolehtia nuoremmista sisaruksistaan Charlottesta (»Lottie», 1895?1936) ja Jackista (1896?1933). Hän sai kuin saikin mahdollisuuden ja samalla myös taiteilijanimen. Hänen elokuviaan pidetään virheellisesti lapsellisina, jonkinlaisena mykän kauden Shirley Temple -tuotoksina, vaikka ne ovat tosiasiassa kaukana niistä. Kun hän joutui huonon työtilanteen vuoksi kokeilemaan taitojaan tuolloin vielä halveksitulla elokuva-alalla, hän ilmoitti ensimmäiselle työnantajalleen D. Hän teki elokuvia valtavalla työtahdilla (kahdeksan elokuvaa 1915, kuusi elokuvaa 1917 jne.) ja tarjosi yleisölle sitä, mitä se halusi nähdä – häneltä sujuivat niin satuelokuvat (Cinderella, 1914), koskettavat draamat (A Romance of Redwoods, 1917) kuin sotapropagandakin (The Little American, 1917). »Minun täytyi yrittää ottaa isän paikka jollain erikoisella tavalla ja suojella kaikin tavoin perhettäni rikkoutumiselta», tähti muisteli myöhemmin. Yleinen harhaluulo tuntuu olevan myös se, että Pickford näytteli aina pikkutytön rooleja, ja jopa Peter von Bagh sortuu kirjoittamaan Tähtien kirjassa, että »Mary näytteli aina vain nuorempia osia sitä mukaa kuin vanheni». Summat olivat hurjia, mutta ei Pickfordille turhasta maksettu. Kaiken lisäksi Charlotten oli pidettävä vielä huolta invalidisoituneesta isoäidistä. Ihmiset rakastavat luokittelemista, ja kenties yksi syy Pickfordin suosion hiipumiseen on se, ettei häntä ja hänen elokuviaan pysty sijoittamaan mihinkään selkeään muottiin. W. Legenda, elokuvan historian ensimmäinen maailmanlaajuinen naistähti, monimiljonääri, ensimmäinen oman tuotantoyhtiönsä perustanut näyttelijätär ja Yhdysvaltain elokuva-akatemian perustajajäsen – millään näistä ei tunnu olevan enää painoarvoa, kun elokuvan historiaa käydään tänä päivänä läpi. Vaikka hänen vanhempansa asuivat jo tuolloin erillään, John Charles Smithin kuolema jätti Maryn äidin Charlotten lopullisesti yksin lasten kanssa – tuohon aikaan kolmilapsisen perheen äidille ei ollut liiemmin aviomiesehdokkaita tarjolla. Katuväkivalta vie puolestaan hänen isänsä ennenaikaiseen hautaan elokuvassa Poliisin tytär (Little Annie Rooney, 1925). Mitään ei saanut tehdä puolihuolimattomasti tai puoli-ilmaiseksi. Griffithille haluavansa enemmän palkkaa kuin muut, olihan hän sentään »näyttelijä ja taiteilija». Toinen vakava paikka koettiin, kun Charlotte päätti antaa Maryn adoptoitavaksi. Gloria Swansonissa oli kuninkaallista ylväyttä, Colleen Mooressa pirteyttä, Theda Barassa eksotiikkaa… Mihin sijoittaisi Mary Pickfordin. TEATTERISTA ELOKUVAAN Pickfordin rohkeus, ennakkoluulottomuus ja itsekritiikki seurasivat häntä myös elokuvamaailmaan. Uuden yhtiön myötä elokuvamestarit saivat täyden kontrollin teoksiinsa, mikä oli ennenkuulumatonta tuohon aikaan. Seuraavana vuonna hän heittäytyi lopullisesti itsenäiseksi elokuvantekijäksi perustaessaan Chaplinin, Griffithin ja tulevan aviomiehensä Douglas Fairbanksin kanssa United Artists -levitysyhtiön. DeMillen ohjaama The Varrens of Virginia sai ensi-iltansa 3.12.1907, ei näyttelijäluettelossa ollutkaan Gladys Smithiä vaan Mary Pickford. Vuonna 1916 Zukor maksoi hänelle 10 000 dollaria viikossa ja 300 000 dollarin bonuksen. Mary Pickfordin (1892?1979) elokuvaura alkoi vuonna 1909, mutta vuonna 2009 asiaa huomioitiin tuskin missään. Kaksi vuotta myöhemmin IMP-yhtiön Carl Laemmle tarjosi hänelle 175 dollarin viikkopalkkaa ja vuonna 1912 hän sai Famous Players -yhtiön Adolph Zukorilta 500 dollaria viikossa. Apu löytyi teatterista, jonne lopulta koko perhe suuntasi. Lopulta asiasta kuitenkin luovuttiin, ja per- he päätti taistella yhdessä eteenpäin. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, sillä jos 19. Kun William C. Heikot olosuhteet, huono palkkaus, peruuntuneet produktiot ja raskas kiertue-elämä eivät pystyneet nujertamaan heitä ja vähitellen he alkoivat saavuttaa myös menestystä. TEEMA – MYKKÄELOKUVA Vuosi 2014 on omistettu Charles Chaplinille, maailman tunnetuimmalle filmitähdelle, jonka elokuvaura alkoi sata vuotta sitten. Teatterin lavalta Mack Sennettin Keystone-yhtiöön siirtynyt brittinäyttelijä löi itsensä nopeasti läpi, eikä jatkosta tarvinne sen enempää kirjoittaa. Chaplinia ja hänen kulkurihahmoaan juhlitaan vuoden aikana kaikkialla maailmassa, myös meillä Suomessa. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Äidin ja tyttären vahva suhde kesti ensin mainitun kuolemaan (1928) asti, ja usein äiti oli mukana tyttärensä sopimusneuvotteluissa. Suosion kasvaessa hän ymmärsi aina arvonsa ja vaati sekä palkkiot että tuotanto-olosuhteet sen mukaisiksi: aloittaessaan Biographilla 1909 hän sai 40 dollaria viikossa. Teatteriin rakastunut Mary otti jo varhain tavoitteekseen kuuluisuuden: hän halusi Broadwaylle kuuluisan teatteri-impressaarion David Belascon alaisuuteen. Kun pitkäaikainen yhteistyö Zukorin kanssa päättyi, Pickford ilmoitti siirtyvänsä toisen yhtiön alaisuuteen ja tuottavansa elokuvansa tästä lähin itse. LAPSUUDEN DRAAMA Mary Pickfordin (syntymänimeltään Gladys Louise Smith) lapsuus päättyi dramaattisesti viisivuotiaana, kun hänen jumaloimansa isä kuoli tapaturmaisesti. Hän teki selväksi Zukorille, ettei hyväksynyt muiden näyttelijöiden »roskatuotantojen kaupittelemista hänen elokuviensa avulla». Toisinaan hän otti myös kantaa tyttärensä roolivalintoihin, ja väitetään, että hänen mielipiteensä kaatoi 1920-luvun puolivälissä suunnitellun Faustelokuvan filmaamisen, sillä äiti-Charlotte ei sallinut Pickfordin esittävän valkokankaalla lapsenmurhaajaa. Ei uusia kirjoja tai tutkimuksia, ei retrospektiivejä tai korostuksia festivaaliohjelmistoissa, ei mainintoja uutisissa. Niissä on enemmän julmuutta, surua ja synkkyyttä kuin monessa muussa aikalaisteoksessa: menetetty lapsuus, köyhyys, alkoholismi, yhteiskunnallinen epätasa-arvo, perheväkivalta ja jopa kuolema olivat läsnä useissa Pickfordin elokuvissa
The Poor Little Rich Girl, 1917 Pickfordin elokuvia pidetään virheellisesti lapsellisina. 20. TEEMA – MYKKÄELOKUVA Through the Back Door, 1921 Pickfordin rohkeus, ennakkoluulottomuus ja itsekritiikki seurasivat häntä elokuvamaailmaan. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Niissä on julmuutta, surua ja synkkyyttä
Alun perin kahden elokuvan mittaiseksi suunniteltu yhteistyö Lubitschin kanssa tyrehtyi tosin jo ensimmäisen elokuvan jälkeen, jota Pickford väitti uransa heikoimmaksi. Pickfordin 1930-luku täyttyi surulla ja menetyksillä. Tytöistä parhain menestyi kotimaassaan erittäin hyvin vaikkei saanutkaan kaikkien kriitikoiden varauksetonta hyväksyntää – toisten mielestä kyseessä oli turhankin tarkkaan laskelmoitu kokonaisuus. Charles Chaplinin kulkurihahmo oli kaikkien sorrettujen ja päähän potkittujen esikuva, jonka onnistui lopulta aina selvitä seuraavaan päivään. Poikkeuksen muodostivat Frank Borzage, Marshall Neilan, Clarence Brown ja Ernst Lubitsch, joista viimeisen Pickford kutsui Hollywoodiin vuonna 1923. Brownlow, Kevin: Mary Pickford Rediscovered: Rare Pictures of Hollywood Legend, Harry N. Schmidt, Christel (ed.): Mary Pickford: Queen of the Movies, The University Press of Kentucky, Lexington 2012. Pickfordin mykkäelokuvakauden viimeiseksi teokseksi jäi Sam Woodin ohjaama Tytöistä parhain (My Best Girl, 1927), jossa mielestäni hänen taiteensa saavuttaa lakipisteen. Mikäli Pickford olisi pitäytynyt alkuperäisissä aikeissaan, hänen elokuviaan ei olisi jälkipolvien saatavilla – tähti ei halunnut, että häntä verrattaisiin myöhempien aikojen elokuvanäyttelijöihin, joten hän päätti pitää elokuvansa poissa julkisuudesta. Ensin hän menetti veljensä Jackin, joka kuoli vuonna 1933. Whitfield, Eileen: Pickford: The Woman Who Made Hollywood, The University Press of Kentucky, Lexington 2007. Nuoren tavaratalomyyjän ja paikan omistajan pojan välinen moderni tuhkimotarina on lajityyppinsä hieno edustaja, griffithmäisen melodraaman ja jazz-ajan henkeä yhtä aikaa kauniisti mukaileva elokuva. Lejeune totesi: »On melko erikoista, että teräksisestä liikemiesvaistosta ja käytännöllisyydestä muistetusta Mary Pickfordista piti tulla elokuvan suuri tunteilija, ihanteidemme ja muistojemme todellinen ilmaisija. Abrams, Inc., New York 1999. Seuraavaksi valmistunut, Fairbanksin kanssa yhdessä tehty Kuinka äkäpussi kesytetään (The Taming of the Shrew, 1929) sai jo paremmat arvostelut ja New York Times valitsi sen vuoden kymmenen parhaan elokuvan joukkoon. Tästä huolimatta Pickfordin ura lähestyi loppuaan. Mary Pickford lukeutui niihin moniin mykän kauden näyttelijöihin, jotka kieltäytyivät Norma Desmondin roolista Billy Wilderin mestariteoksessa Auringonlaskun katu (1950). 21. Jostain syystä Mary Pickford ei vain pitänyt näkemästään ja lähetti Lubitschin muiden studioiden palvelukseen. Harold Lloydin silmälasipäinen nuorimies esittäytyi puolestaan optimismiin uskovan Amerikan puolestapuhujana, ja Douglas Fairbanks suurena seikkailijana ja terveellisten elintapojen edustajana, jolle mikään ei ollut mahdotonta. VALKOKANKAILTA VARJOON Pickford oli mykän kaunopuheisuuden mestari, eikä hän ollut täysin kotonaan äänielokuvien maailmassa. Pickford sai osastaan ensimmäisen äänielokuvista jaetun naispääosan Oscar-palkinnon, mutta elokuva ei silti menestynyt aivan toivotunlaisesti, ja monen mielestä tähden saama tunnustuskin oli ennemmin elämäntyöpalkinto. Brownlow, Kevin: The Parade’s Gone By…, University of California Press, Berkeley and Los Angeles 1996. Tämän jälkeen häntä ei enää valkokankaalla nähty, ja se vähä mitä hän elokuvien kanssa oli tekemisissä, hoitui tuottajan roolin kautta. . tarjolla hieman iloakin, sillä kesällä 1937 solmittu avioliitto näyttelijä Charles »Buddy» Rogersin kanssa kesti Pickfordin kuolemaan saakka. Hän teki enää kaksi elokuvaa: vuonna 1931 valmistuneen, Sam Taylorin ohjaaman Kikin ja 1933 ensi-iltansa saaneen Secretsin, jonka Borzage ohjasi. Hänen ensimmäinen äänielokuvansa oli keväällä 1929 ensi-iltansa saanut Keimailija (Coquette), joka muistetaan nykyään sisältöä paremmin siitä, ettei Pickfordilla ollut enää kuuluisia kiharoitaan – hän oli leikannut ne pian äitinsä kuoleman jälkeen. A. Kaiken surun keskellä oli tosin Viisi keskeistä Mary Pickford -elokuvaa Pieni rikas tyttö-rukka (The Poor Little Rich Girl, 1917) Rosita (1923) Turvattomat (Sparrows, 1926) Tytöistä parhain (My Best Girl, 1927) Secrets (1933) Kirjallisuutta Bagh, Peter von: Tähtien kirja, Otava, Helsinki 2006. Onneksi niin ei lopulta kuitenkaan käynyt, ja suuri osa hänen pitkistä teoksistaan on nykyään kotikatsojankin saatavilla, toistaiseksi tosin pääasiassa Amerikassa. Avioliitto Fairbanksin kanssa tuli päätökseen tammikuussa 1936 ja saman vuoden joulukuussa hänen sisarensa Lottie kuoli. Pickford, Mary: Sunshine and Shadows, an Autobiography, Doubleday & Co., 1955. Näiden elokuvien joukkoon mahtuu pari pukuelokuvaa, yksi western, Shakespeare-filmatisointi, muutama moderni tarina… Kaiken kaikkiaan Pickford teki 52 pitkää elokuvaa, joista alle kymmenessä hänellä oli pikkutytön rooli. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Teoksessaan Cinema (1931) C. Tähän joukkoon pitäisi nostaa myös Pickford, anteeksiannon, yritteliäisyyden, ystävällisyyden ja kekseliäisyyden perikuva, joka kaiken lisäksi otti aina myös muut huomioon ja tarjosi suojaa niille, joilla sitä ei ollut. Elokuva-akatemia muisti perustajajäsentään elämäntyö-Oscarilla vuonna 1976. TEEMA – MYKKÄELOKUVA jätetään käsittelemättä Walt Disneyn vuonna 1933 suunnittelema Liisa ihmemaassa -elokuva, jossa Pickfordilla olisi ollut päärooli ja jota ei koskaan lopulta kuvattu, voidaan todeta, että kymmenestä viimeisestä elokuvastaan vain kahdessa Mary Pickford esittää nuorta tyttöä (Poliisin tytär ja Turvattomat / Sparrows, 1926). Lähdemme hänen elokuvistaan järjettömän jalomielisinä ja naurettavan liikuttuneina, jonka vuoksi haluamme pysäyttää ensimmäisen likaisen kodittoman ja yllättää hänet viiden punnan setelillä, ostaa orpokodin, adoptoida kaupungin verran kodittomia koiria tai myydä koko omaisuutemme ja lahjoittaa varat köyhille.» Pickfordin työryhmään kuului alansa suurimpia nimiä (käsikirjoittaja Frances Marion, lavastaja Harry Oliver, kuvaaja Charles Rosher), mutta ohjaajien kohdalla hän ei ollut niin tarkka – lähdettyään Famous Playersilta Pickford työskenteli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta rutiinitekijöiden kanssa. Näin jälkikäteen on mahdotonta ymmärtää miksi, sillä huonolaatuisistakin kopioista näkee selvästi, että vuonna 1923 valmistunut Rosita on laatutyötä kaikin puolin. Elokuvauran päätyttyä Pickford erakoitui ja painui suuren yleisön tavoittamattomiin
(Fyren 9/1909, kuvankäsittely Haron Walliander.) 22. Teksti Outi Hupaniittu Oli elokuvaa ennen Suomi-Filmiäkin. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX Markkinointipuheilla tuettua kansallista historiankirjoitusta SUOMI-FILMI SUOMALAISESSA MYKKÄELOKUVATUOTANNOSSA Elokuvahistoria on nähty osana kansallista kertomusta ja sitä on sovitettu itsenäisen Suomen historiankirjoituksen muovaamiin raameihin. Tosiasiassa kuvio on huomattavasti monimutkaisempi ja moniulotteisempi. Kulttuurivihkot 1?|?2013. Pilakuvassa niin silinteripäiset herrat kuin huivipäiset muoritkin parveilevat Helsingin uusimman ja hienoimman elokuvateatterin ovella syksyllä 1909
Venäläisvalta, sortovuodet ja maailmansota olivat takana, samoin kuin maan kahtia repinyt sisällissota jälkiselvittelyineen. Kyse ei ollut pyyteettömästä taiteen kun ottaa huomioon suomenkielisen kulttuutekemisestä, vaan elokuvalla oli selkeitä tarin ja taiteen lyhyen historian ja sen, että tailoudellisia ja kansallisia tavoitteita. piirtein jokainen halusi tunkea Sekä teatterille että kirjalpropagandistinen lusikkansa soppaan ja häm- mahti elokuvassa piili. MaailTeatterin ja näytelmäkirjailijoiden väliset kahmansodan jälkimainingeissa kansallinen naukset olivat osa tätä määrittelyä, ja samaa elokuvatuotanto oli voimakkaassa kasvussa prosessia käytiin myös kummankin alan sisälmuuallakin. sidoksissa aikakautensa ilmiöihin. Samalla pohdin, miksi suomalaisen elokuvan historiasta muodostettu kuva on juuri sellainen kuin se on. ja markkinoinnissa näitä mielikuvia rummu- 23. SUOMALAISEN TAITEEN. Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013. Pitämällä kiinni omasta laadusta ja korosmillainen propagandistinen mahti elokuvastamalla sen arvoa nostettiin omaa tuotantoa sa piili, ja rauhan tultua yleisö janosi näyteltaiderajan yläpuolelle ja osoitettiin, etteivät mäelokuvaa. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, taan. kaan osapuolista ollut sisäisesti yksimielinen. Elokuvahistoria on nähty osana kansallista kertomusta ja sitä on sovitettu itsenäisen Suomen historiankirjoituksen muovaamiin raameihin. Suomi-Filmi korosti julkisuudessa kun suomalaisyleisö katsoisi kotimaista elotuotantojaan elokuvataiteena, mutta vielä kuvaa, eivät rahat valuisi ulkomaisten yhtimykkäelokuvan aikana 1920-luvulla ei olisi öiden kirstuihin. koita, mutta ei ole ihme, ettei vanhempien Suomi-Filmin perustamiseen liittyneet taiteenalojen puolelta saatu suoraa hyväkmielikuvat olivat myös liki merkantilistisia: syntää. Pyrkimys hyväksytjo vuosina 1922–1923 oli tietoinen panostus tyjen taiteiden joukkoon kiritti Suomi-Filmin itsenäisen Suomen kulttuurin rakentamitoimintaa ja yhtiön tuottamaa julkisuutta. Kriitikot pelkäsivät, millainen voima kirjalla olisi: se oli ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys elokuvasta ja tulisi todennäköisesti sellaisena pysymään vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan, joten sen esittämät tulkinnat pitäisivät pintansa pitkään. Se ei syntynyt tyhjiössä pelkäskeskeisesti rajanveto oikean ja väärän väliltään perustajiensa ideoihin nojaten, vaan lä, eli kyse on määrittelyvallasta ja mausta. Näiden ja muiden arvokkaiden, teattehevalinnoilla ja muilla tuotannollisilla seirilavoilta tuttujen kappaleiden valitseminen koilla rakennettiin mielikuvia omaleimaikuvausohjelmaan oli myös selvä avaus näytsesta suomalaiskansallisesta filmitaiteesta, tämötaiteita kohti. siitä, että joku muu saattaisi filmata suomalaiSuomi-Filmi osallistui taidekeskusteluun sia kertomuksia – ja tekisi sen tietenkin tavalottamalla kuvausohjelmaansa kansalliseksi la, joka ei olisi tarpeeksi »suomalainen» eikä taiteeksi tunnustettuja kirjallisuusklassitekisi oikeutta tarinoille ja niiden kirjoittajille. Mielipiteiden nihkeästi ja totesi niiden olevan liian huonorunsauden tähden luomistyö ja kansallisnäyttämölle, mistä Sotavuodet olivat ei tapahtunut keskitetysti tai seurasi julkisia debatteja ja kiskeskusjohtoisesti, vaan suurin näyttäneet, millainen sanhännänvetoa. teen rajoja oli kärkkäästi määrittelemässä ykToimintaa käynnistettiin kuitenkin harsi jos toinenkin. Kun sota KUKA SAA MÄÄRITELLÄ ja nälkä oli selätetty, oli aika katsoa eteenpäin. Anna-Liisan, korkeakulttuurin edustajien mielestä taiteen Nummisuutareiden ja Kihlauksen kuvaaminen kriteerit eivät täyttyneet. Aiseen. Oikeiston ja vasemmiston tismuistojuhlaa, ja suomenkielisestä näytelvastakkainasettelu oli jyrkkää, eikä kumpimäkirjallisuudesta tuntui olevan kova pula. kentaa omia perinteitä ja valYksi lusikanpitelijöistä oli voa laatua. Taiteeseen liittyy Suomi-Filmi. Silloin varsinaisesti aloitti toimintansa muutamien nuorten näyttelijöiden perustama Suomi-Filmi Oy, josta pitkäksi aikaa tuli kotimaisen filmituotannon hallitseva ja ainoa merkki. UUDEN ITSENÄISEN KANSAKUNNAN RAKENTAJANA Suomi-Filmi perustettiin joulukuussa 1919, kaksi vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX »Suomalaisen elokuvan historia, jos näin ko- meata sanaa ollenkaan on syytä käyttää, kun kysymyksessä on niin nuori ja itse asiassa vähän kehittynyt ala kuin kotimainen filmituotantomme, alkaa oikeastaan vasta vuodesta 1920. Kielitaistelu kävi sen aikoihin ollut kovinkaan pitkää historiaa: kuumana, ja vaikka vasemmisto oli hävinnyt vuonna 1919 oli vietetty ensimmäisen suomensodan, se ei ollut täysin menettänyt toimintakielisen ammattiesityksen viisikymmenvuomahdollisuuksiaan. Tässä osuttiin enemmän kuin oikeaan. kiten ja maltilla, mikä todennäköisesti mahNäin ollen ei ole olennaista – tai edes mahdollisti yhtiön pystyssä pysymisen. lisuuspiireille oli tärkeää ramentää omaan suuntaansa. Uudempi tutkimus on korostanut, että kuvio on huomattavasti monimutkaisempi ja moniulotteisempi, mutta vanhat käsitykset elävät vahvoina. Tietysti maassamme oli jo paljon aikaisemmin yritetty tehdä ’eläviä kuvia’, mutta näistä yrityksistä ei yleensä ole säilynyt muita tietoja kuin joukko tragikoomillisia kaskuja ja juoruja, joiden kerääminen ja seulominen kylläkin varmasti kannattaisi.» Edellä lainattu teksti on peräisin Roland af Hällströmin kirjasta Filmi – aikamme kuva (1936). Suomalaisuusaatteella oli takanaan lyhyt historia, Suomalaisella ja etenkään suomenkielisellä ja suomenkielisellä kirjallisella kulttuurilla teatterilla ei vielä Suomi-Filmin perustamioli ikää vieläkin vähemmän. 1920-luvun taitteessa kirjailijat tuottivat kyllä Sekalaisista aineksista piti luoda itsenäiseluusia tekstejä, mutta ainakin Kansallisteatle valtiolle ja kansalle yhteinen käsitys siitä, teri suhtautui usein tarjottuihin näytelmiin mikä oli suomalaiskansallista. Samalla Suomessa nousi huoli kaikki muut sopineet samaan joukkoon. Kun endollista – määrittää, tekikö Suomi-Filmi elosimmäisistä kokeiluista oli päästy eteenpäin, kuvataidetta 1920-luvulla, vaan todeta että kuvausohjelmaan otettiin kansalliseen laatuyhtiö itse puhui taiteen tekemisestä, mutta kirjallisuuteen kuuluvia tekstejä. Lisäksi filmien ulkomaille ollut puhettakaan, että elokuvat olisi hyväkviennistä saataisiin Suomeen tuloja ja käänsytty tasavertaisina muiden esittävien taiteinettäisiin myös »turistien tulvat» tähän suunden joukkoon. Tämä kirjoitukseni haastaa Suomi-Filmin mainetta »suomalaisen elokuvatuotannon alkuunpanijana», ja vertaan yhtiötä muihin alalla toimineisiin. Sotavuodet olivat näyttäneet, lä. Vaikka teoksella on ikää lähes 80 vuotta, se vastaa edelleen varsin hyvin yleiskuvaamme suomalaisen elokuvan varhaisvaiheista ja mykkäelokuvan historiasta – siitäkin huolimatta, että jo ilmestymisvuotenaan Hällströmin tekstiä moitittiin liiallisesta yksipuolisuudesta. Vaikka Hällström ei ollut kannanotoissaan ensimmäinen, käsitys suomalaisen elokuvan historiasta noudattelee usein edelleen hänen kirjansa asettamia polkuja. 23. Uutta uljasta Suomea rakennettiin voittajien ehdoilla, muttei ilman ristiriitoja. Myös kesän 1918 pulakaudesta, maahantuontisulusta ja suoranaisesta nälästä oli päästy yli
Tämä sopi hyvin yhteen Suomi-Filmin markkinapuheen kanssa. Näin rakennettiin voittajien historiaa. Samalla ohitetaan vuosi 1918 ja vältytään kaikenlaisilta kannanotoilta hankalaan aiheeseen. Näin ollen uusin tulokas, filmituotanto, oli helppo jättää pois. entistä suurempia kokonaisuuksia ja keskit- 24. Vastaava kurja kohtalo on kohdannut myös. Kyse ei ollut siitä, että Suomi-Filmi olisi nitistänyt Erik Estlanderin tai Hjalmar Pohjanheimon – uusi tuotantoyhtiö oli kokoluokaltaan vähäinen kärpänen verrattuna suuriin maahantuonti-, levitys- ja esitysyhtiöihin, mutta sen sijaan suuryhtiöiden keskinäinen pudotuspeli siirsi vanhoja voimahahmoja syrjään. Tämä puoli kuitenkin unohdettiin, kun Suomi-Filmin voimallinen markkinointi pääsi esittämään omia tulkintojaan, eikä vanhoja tekijöitä ollut enää elokuva-alalla muistuttamassa siitä, kuinka kuviot menivätkään. Samoin aiemmista filmeistä oli aikaa, sillä maailmansota oli keskeyttänyt näytelmäelokuvatuotannon muutamaksi vuodeksi. Kuimintaansa vielä sisällissodan jälkeenkin, muttenkin jopa suurten elokuvayhtiöiden suojissa ta filmaaminen jäi sivuseikaksi. Samoin on epäselvää, kielsivätkö venäläiset filmaamisen. Mahdollisesti vuonna 1916 tähän FILMAAMISESSA kuitenkin tuli virallinen loppu, vaikka minSuomi-Filmin mainoslausunnoista huolimatkäänlaista asiakirjaa kuvauskiellosta ei ole ta ennen Suomen itsenäistymistä valmistetlöytynyt. Jälleen liikkeellä oltiin saman tien, tantoyhtiö omisti myös elokuvateatteriketjun, tällä kertaa kolmen yhtiön voimin, joten valpääsylipputulot jäivät kokonaisuudessaan yhmius kuvaamiseen säilyi edelleen, vaikka teen kassakirstuun eivätkä jakaantuneet kahpoikkeusoloissa keskityttiinkin taloudellidelle eri toimijalle. Vaikuttaa siis siltä, että filmaamisen lopettaminen oli hallittu taloudellinen päätös, joka ei kuitenkaan ollut niin ehdoton, etteikö muutama filmi olisi myöhemminkin ENSIMMÄINEN MAAILMANSOTA JA KATKOS kuvattu. Ehkä ne kiersivät vielä 1920-luvulla laitakaupunkien tai maaseudun pikkuteattereita, tai sitten ne olivat hautautuneet tuhansien ja tuhansien filmikelojen sekaan suuryhtiöiden filmivarastoihin. Tämä osa liiketoiminnasta oli taloolivat käytössä vasta huhtikuussa 1918, kun udellisesti kannattavaa, joten sen ylijäämä saksalaiset järjestivät Helsingissä voitonpamahdollisti filmaamisen. Voi olla mahdollista, että venäläistiin joukko näytelmäelokuvia, joita nykytutkiviranomaiset ilmoittivat asiasta elokuvayhtimuksessa pidetään hyvinkin mainitsemisen öille epävirallisesti, ilman papereita. Samoin kuin tuoraatejaan. to oli vilkkaimmillaan vuosina 1913–1914, eli Kaikki vuosina 1913–1916 näytelmäelokujuuri ennen maailmansodan syttymistä filvien tekoon osallistuneet yhtiöt jatkoivat toimaaminen saatiin mukavasti käyntiin. sesti kannattavampiin ja keskeisempiin toiAutonomian ajan näytelmäelokuvatuotanmintamuotoihin. Ainakaan heti sodan sytyttyä, jolloin tuotantoluvut romahtivat, tällaista kieltoa ei ollut, sillä vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1916 valmistettiin yksittäisiä näytelmäelokuvia. Parin vuoden päästä tuotanto jäi suuryhtiöiltä kokonaan. Valinta näyttää olleen puhtaasti liiketaloudellinen. Keskeinen ongelma oli taloudelmerat olivat paikalla, kun vallankumoustaislinen kannattamattomuus: suomalaisyleisöä teluiden uhreja haudattiin Helsingissä. Tämä ei ole ihme, täjiä. Julkilausumien muuttuminen yleiseksi mielipiteeksi ei ollut sekään yllättävää, sillä 1920-luvun alkupuolen Suomi-Filmi oli pitkälti ainoa suomalaisten näytelmäelokuvien tuottaja – vähäinen kilpailu ei onnistunut lainkaan haastamaan markkinajohtajan asemaa. vayhtiöiden suojissa – yhtiöiden öiden joukkoon. Näytelmäelokuvia oli tehty laajemmassa mitassa vain vuoden pari, joten yksikään yhtiö ei rakentanut talouttaan sen varaan. Samalla muuttui entistä hankalammaksi tavoittaa aikaa ennen SuomiFilmin markkinointijulistuksia. Kyse ei kuitenkaan ollut maailmansodan vuosista, sillä muutos käynnistyi vasta syksyllä 1918 ja jatkui, kunnes Suomi oli ehtinyt olla itsenäinen viitisen vuotta. Filmaaminen päätoimialana oli tuoda ulkoei kuitenkaan jatkunut tätä pimailta elokuvaa, levittää ja esittää sitä Suodemmälle, vaan seuraavan kerran kamerat messa. Kulttuurivihkot 3?|?2014 1?|?2013 tyivät entistä vahvemmin maahantuontiin, levittämiseen ja esittämiseen. arvoisena. Tästä puolestaan päästään tämän artikkelin alussa esillä olleisiin Roland af Hällströmin kirjan tulkintoihin. Siksi muutos oli yksinkertainen eikä yksikään yhtiö joutunut lopettamaan toimintaansa tai tekemään konkurssia sen takia. Kyse oli mainosteksteistä, joten sävy ei sinänsä ole yllättävää: ennen meitä ei ollut ketään ja vain me olemme hyviä. Sotaolot nostivat huomattavasti kustannuksia, kun esimerkiksi Saksan laivasto tukki Tanskan salmet ja maahantuonti jouduttiin reitittämään uudelleen Ruotsin tai Venäjän kautta. Jonnekin ne kuitenkin kaikki katosivat niin perusteellisesti, että autonomian ajan fiktiotuotannosta on säilynyt katkelmia yhdestä ainoasta filmistä. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX tettiin julkisuuteen. Suomi-Filmi julisti reippaasti ja räikeästi jo 1920-luvun alkupuolella, että sen perustamista edeltänyt elokuvatuotanto oli niin mitätöntä, ettei siitä kannattanut edes puhua. Tämä puolestaan tarjosi markkinaraon Suomi-Filmille, joka otti sen hanakasti vastaan. KANSALLISEEN KERTOMUKSEEN SOPIVAT TULKINNAT Kuvauskatkos siis venyi ja syyttävä sormi osoitti venäläisiin. Vuoden 1918 filmaaminen oli niin heikosti kannattavaa ja syksyllä käynnistyi suuri elokuva-alan rakenmyös riskialtista, että maailmansodan sytytnemuutos, jonka ansiosta yhtiöt muodostivat tyä yhtiöt karsivat juuri sen toiminnastaan. 1910-luvulla filmejä kuitenkin valTotaalinen katkos ei kestänyt kauaa, vain mistui vain vähän verrattuna tuleviin vuosinoin puoli vuotta, sillä maaliskuussa 1917 kakymmeniin. Kumpikin on sovitettu kansalliseen historiaan sopiviksi, sen vaiheita toistaviksi ja tukeviksi. Suomi-Filmi oli yksinvaltainen 1920-luvun alkupuolen ja samoina vuosina valtaosa 1910-luvun voimahahmoista poistui elokuva-alalta. Samalla tavalla kuin nuori Suomen valtio halusi rakentaa itseään puhtaalta pöydältä 1920-luvun alussa, myös elokuva-alan muutokset sovitettiin samoihin raameihin. Samoin näytelmäelokuva oli mennyt sellaisilla harppauksilla eteenpäin, etteivät autonomian aikaiset filmit kiinnostaneet. Mielikuvissa sortokausi nitistää vanhan elokuva-alan, ja vuonna 1919 Suomi-Filmi nousee kuin feeniks-lintu tuhkasta. Peräti oli niin vähän, ettei lipputuloilkahdella yhtiöllä, Maximilla ja Mielikuvissa la pystynyt kattamaan tuotantoNordiska Biograf Kompanietilla, kustannuksia, ja filmejä oli niin sortokausi nitistää oli täysi valmius jatkaa kuvausniukasti tai ne olivat sen verran toimintaa katkoksen jälkeen vanhan elokuvaheikkoja laadultaan, etteivät ne alan, ja vuonna 1919 suoraan silloin, kun kaupungiskiinnostaneet ulkomaisia levitSuomi-Filmi nousee sa tapahtui. Näin ollen filmituotantoa sillä molemmat kuuluivat Suokuin feeniks-lintu oli ainoastaan suurten elokumen suurimpien elokuvayhtituhkasta
. Elokuvien tekeminen on ollut osa suomalaiskansallisen kulttuurin ja nuoren valtion rakentamista, ja kun mielikuvia purkaa, niiden takana olevien rakenteiden merkitys paljastuu. Sen sijaan reilusta sankareihin ja konniin, muodostuu uskottava kolmestakymmenestä säilyneestä filmistä pekokonaisuus, johon on helppo tuudittautua ja räti kahdeksisenkymmentä prosenttia on yhjota on helppo toistaa. Mykkiä näytelmäyhtiön markkinoinnissa luotu kanssa. Kyse on myös dän on hankala hahmottaa, milhuonosta onnesta: kadonneista Kirjoihin laisia olivat ne vaihtoehtoiset takuusi meni samalla kertaa savu- talletettu historia vat tehdä suomalaista elokuvaa, na ilmaan Adams Filmin varassillä meille on säilynyt kunnolei välttämättä topalossa Helsingin keskustasla vain yhden toimijan käsitys pidä yhtä sa vuonna 1959. tiön tuotantoja. Kun ovat hurjia. Uuden historiantutkimuksen tehtävä onkin haastaa uskomuksiamme, palata tuttuihin aiheisiin ja katsoa kirjoihin kirjoitetun pinnan alle. elokuvia valmistettiin vuosina kertomus kulkee yhtä matkaa 1907–1930 hieman vajaa 70 kapkansallisen historiankirjoitukpaletta, joista nelisenkymmentä prosenttia oli sen kanssa ja tukeutuu sen periodisaatioon, Suomi-Filmin tuotantoja. Kokonaisluvut aikalaislähteiden kansallisesta filmitaiteesta. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX Suomi-Filmin 1920-luvun haastajia. Samoin jälleen kerran tulee ilmi, ettei kirjoihin talletettu historia välttämättä pidä yhtä aikalaislähteiden kanssa. Kuvio ei olekaan niin yksinkertainen, ja yhtiö on pitänyt markkinointipuheillaan vaan monipolvinen ja huomattavasti mielen- kiintoisempi. 25. Kun pintaa hiukan rapsuttaa, käy kuitenSe, että valtaosa suomalaisesta säilyneestä kin selväksi, etteivät mielikuvat pidä paikmykkäelokuvasta on Suomi-Filmin tuottamaa kaansa. Meitallella on vain neljä. Suomiilmatilaa hallussa 1920-luvun alkupuolelta Filmin 25 mykkäelokuvasta kaikki ovat säilylähtien, on ollut osaltaan vahvistamassa käneet ainakin osittaisina, mutta muiden yhtisitystämme siitä, että Roland af Hällströmin öiden vajaasta kahdestakymmenestä filmistä esittämät tulkinnat pitäisivät paikkansa. 25. Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013
Syyskuussa myyntiin tuleva uusi julkaisu esittelee saksalaisklassikon hienompana kuin koskaan, kenties jopa sellaisena kuin aikalaiset sen näkivät lähes sata vuotta sitten. KAVI:lla ei tällaista vielä ole, vaan käytössä on 4K-skanneri restaurointia varten. Arkistonhoitaja Tommi Partanen esitteli restaurointia Kulttuurivihkoille. Elokuvien säilytyksessä, käsittelyssä ja levityksessä digitalisoinnista on ollut merkittävästi apua. Ymmärrän heidän kantansa hyvin, sillä onhan filmi aina filmi, ja lopputulos on hyvin usein parempi kuin digitaalinen tuotos. Kun DVD:n kuvan pikselimäärä on vain 720 x 480 tai 720 x 576, 2K-version pikselimäärä on 2048 x 1080, 4K:n puolestaan 4096 x 2160. KAVI:n arkistonhoitaja Tommi Partanen kertoo, miten restaurointityö sujuu käytännössä. Ei tarvitse kuitenkaan mennä merta edemmäs kalaan. »Toiset ovat sitä mieltä, että laitteeseen sopii laittaa myös nitraattifilmiä, mutta minä suosittelen sen puhdistamista käsin, samettia käyttäen. Tämän jälkeen elokuvalle tehdään myös värinmääritys, jossa käsitellään värit, kuvan kirkkaudet, kuva-alan rajaukset ja sen sellaiset.» Minulle tuli tässä vaiheessa yllätyksenä, että vielä äänielokuvan aikakaudellakin yökoh- tauksia kuvattiin päivällä ja kuva sävytettiin vasta laboratoriossa tummemmaksi – luulin, että tämä käytäntö vallitsi vain mykkäkaudella, jolloin sininen väri osoitti kyseessä olleen yökohtauksen. Vaikka 4K-teattereitakaan ei ole vielä kaikkialla . Ei ole lainkaan harvinaista, että meillä on kaksi erilaista skannausta, joista valitsemme parhaat ruudut, jotta saamme mahdollisimman hyvän lopputuloksen. Kun elokuva on lopulta koottu, filmikonservaattori hyväksyy sen ja työstäminen voi alkaa.» »Ensimmäiseksi elokuva joutuu mekaaniseen ’pesukoneeseen’, jossa siitä poistetaan höyryn ja ultraäänen avulla irtoroskat, pöly ja tahrat», Partanen kertoo esitellessään laitetta ja sen käyttöominaisuuksia. Meidän päämääränämme on esittää elokuva sellaisena kuin sen ovat valmistumisaikakauden katsojat nähneet. Tämä johtuu paitsi nitraattifilmin hauraudesta ja syttymisherkkyydestä, myös siitä, että koneen käyttämät kemikaalit huolettavat – olkoonkin, ettei niitä pitäisi filmiin jäädäkään.» »Tämän jälkeen elokuva skannataan digitaaliseen muotoon ja virheiden korjaaminen voidaan aloittaa. PERUSVAIHEET »Kaikki lähtee tietysti nimikkeen valinnasta ja materiaalin keräämisestä», Partanen aloittaa. Kun ihmettelen kaiken tämän tekniikan käytännöllisyyttä ja käyttötarkoitusta, Partanen selventää: »Suuremmasta pikselimäärästä on meille luonnollisestikin hyötyä, antaahan se enemmän pelivaraa ja mahdollisuuden tarkempaan lopputulokseen.». »Teemme paljon yhteistyötä muiden arkistojen ja instituutioiden kanssa, joten mahdollisuus löytää ensi-iltaversiota vastaava materiaali on erittäin hyvä. Olemme pitäneet ensi-iltaversiota ohjenuoranamme, eli emme 26. kotiteattereista puhumattakaan ?, maailmalla on jo muutamissa paikoissa 6Kskannereitakin. Kulttuurivihkot 3?|?2014 1?|?2013 lisää elokuvaan kohtauksia, jotka siitä on poistettu ennen ensi-iltaa, mutta emme myöskään poista kohtauksia, joihin esimerkiksi sensuuri on puuttunut vasta myöhemmässä vaiheessa. Digitalisoinissa käytetään usein ilmaisuja 2K ja 4K. Mukana on myös koko joukko arkistojen aarteita, joita kotimaisen elokuvan ystävät innolla odottavat. Tosin vähä vähältä digitaalista aineistoa osataan käyttää entistä paremmin. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX KUVALLA ON VÄLIÄ: ELOKUVARESTAUROINNIN PERUSTEET Teksti Kari Glödstaf Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) restaurointityön tuloksena myös suomalaisen mykkäelokuvan aarteet avautuvat vähitellen nähtäville. Katselin taannoin Tohtori Caligarin kabinetin (1920) tuoretta, vielä tekeillä olevaa restaurointia, enkä voinut kuin ihailla näkemääni. KAVI restauroi ja digitalisoi vuosittain lukuisia kotimaisia elokuvia uudelleen esitettäviksi ja julkaistaviksi. KOHTI TARKEMPAA RESOLUUTIOTA Digitalisoituminen on monelle kirosana
Onneksi näin tapahtuu erittäin harvoin. saimme kohtaukset ja tapahtumat oletettavasti oikeaan järjestykseen.» Aina näin ei kuitenkaan ole. elokuva joutuu ja naarmut. Jälkimmäistä derholmin ja Partasen mukaan juuri koskaan tosin vaikeutti se, että elokuva oli pienissä, järkuitenkaan ole – se luovutetaan takaisin filjestelemättömissä keloissa, joiden oikeaa järmikonservaattorille, joka antaa työlle lopullijestystä oli vaikea tietää. Katsottavissa olevat kohdat on kuitenkin pystytty sijoittamaan oikeaan järjestykseen, joten meillä on edes pieni mahdollisuus ymmärtää, mistä tässä Karun epäonnisessa elokuvassa oikein on ollut kyse. Onneksi tukenamme sen hyväksynnän. työhön voi mennä vastaavasti puolikin vuotKun elokuva on puhdistettu, korjattu ja tota, kuten meillä kävi Sammon (1959) ja Meren dettu kaikin puolin valmiiksi – mitä se ei Jäkasvojen edessä (1926) kohdalla. Jokunen aika sitten keskusteltiin voi hyödyntää myös vapaa-ajan eli jättää ohpaikoin kiivaastikin Georges Mélièsin elojelman etsimään virheitä yön tai viikonlopun kuvan Matka kuuhun (1902) restaurointiin ajaksi», kertoo digikonservaattokäytettyjen puolen miljoonan »Ensimmäiseksi ri Jani Jäderholm, jonka tehtäeuron järkevyydestä (summat vänä on poistaa kuvasta roskat eivät yleensä ole tätä luokkaa). Tämän jälkeen elokuva on oli kirja, johon elokuva perustuu. Kaikkia elokuvia ei paraskaan tekniikka pysty pelastamaan. Yksi tällainen esimerkki on Erkki Karun Suvinen satu (1925), jonka nitraattiversio ehti tuhoutua sen verran pahoin, ettei siitä ole enää esityskelpoiseksi. Silloin on parasta myöntää tosiasiat ja tallentaa jälkipolville se, mikä on vielä mahdollista. Kummankin restauroinnin nähneenä voin todeta, etteivät valinnat ole lainkaan hassumpia, sen verran hienoja lopputulokset ovat. Mielentelyä – korjaustöitä ei ehdi viikossa pahemmin kiintoinen yksityiskohta, joka osoittaa, että tehdä», Partanen selventää. »Tekniikka ja ohjelmistot ovat kehittyneet jekteista, sadoistatuhansista dollareista ja valtavasti, ja nykyään restaurointiprojektissa euroista. Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX Kuvat Meren kasvojen edessä -elokuvasta ennen ja jälkeen digitoinnin. . Sen avulla valmis julkiseen esitykseen. Lopuksi hän suostuu kuitenkin nostamaan esille sekä Meren kasvojen edessä että Valentin Vaalan (ja Theodor Tugain) Laveata tietä (1931), jotka molemmat on työstetty todella vaikeista lähtökohdista. 27. Lopuksi on tietysti pakko kysyä Partasen omia suosikkeja niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin restaurointien osalta. Toisinaan RESTAUROIMISEN HAASTEITA elokuvasta ei ole olemassa sen enempää käElokuvien restauroiminen on kallista ja aisikirjoitusta kuin juonen selittävää käsiohjelkaa vievää puuhaa. Maailmalta kantautuvat maakaan. »Koska kone on kuiEn ota asiaan sen enempää kanmekaaniseen tenkin aina kone, on restauroi’pesukoneeseen’.» taa, totean vain että useimmisjan käytävä seuraavana päivänä sa tapauksissa rahat on käytetty läpi koneen löydöt eli tarkistetelokuvan parhaaksi, tästä hyvätava, ovatko kyseessä todellakin virheet vainä esimerkkinä vaikkapa King Vidorin Suuko väärinkäsitykset.» Tällä Jäderholm viittaa ren paraatin (1925) uunituore restaurointi. Teuvo Puron ja Jussi Snellmanin ohjaaman »Nopeimmillaan elokuva valmistellaan esiAnna-Liisan (1922) restaurointiin, jossa kone tyskuntoon viikossa, mutta tämä tarkoittaa tunnisti naisten hameiden raidat virheiksi, vain filmin pesua, skannausta ja värinmääritvaikka ne eivät sitä tietenkään olleet. Tällöin kokeneenkin restauroijan huhut kertovat yli vuosien mittaisista proon ehkä nostettava kädet pystyyn, sillä koh- tausten sijoittaminen oikeaan järjestykseen ilman apua on lähestulkoon mahdotonta. »Perusteelliseen näissä asioissa on oltava jatkuvasti tarkkana. 27. Sellaisia on kuulemma vaikea nimetä, sillä helpompaa on löytää niitä, jotka ovat vähemmän onnistuneita ja joista kannattaa ottaa oppia, jottei itse sorru samanlaisiin virheisiin
Lahdensuon ohjaus – hä- Lahdensuo ohjasi useita klassikoita Tampereel- nen ainoakseen jäänyt – ei kuitenkaan ole vailla la ja Turussa sekä Leevi Madetojan Pohjalaisia- ansioita. vanhimpineen. Pohjalaisissa on Uusitalon laskujen siellä täällä oikein ehkä istu aikuisille suunnat- muassa taide- ja teatterikriitikkona. Leppänen, Aino Lohikoski, Simo Kaario, Ilmari Unho, räti kolmituntiseksi – ilman välitekstejä. Pe- Käsikirjoitus: Artturi Järviluoma. orkesterin säestys on tallennettu Suomalaisen Kansalaissodassa valkoisten puolella taistel- 1800-luvun puolivälin paikkeille ajoittuvaan elokuvan festivaalilla Turussa keväällä 2013. Hänet pidäte- ti restauroima Pohjalaisia on kaikkine värisä- joka oli ohjannut Kansallisteatteriin tämän Arttu- tään, ja loppuselkkauksessa Jussi puukottaa val- vyineen upeaa katsottavaa. Tämä oli keskusvallalle vakava käden oikeus joutui kuitenkin huonoon huutoon. Maisemakuvat ja joukkotappelu ovat ko- Pohjanmaalla noudatettiin poikkeukselli- set talot, jussipaidat, puukot, häjyt, körtit, lake- meaa katsottavaa restauroidussa Jalmari sesti kyläjärjestystä kyläkokouksineen ja kylän- udet. TEEMA DVD-ARVIO – XXX TALONPOJAN VAPAUDESTA JA LAKEUKSIEN LUKOSTA Teksti Jouni Avelin Pohjalaisen mahtitalon poika Harrin Jussi nousee vallesmannia vastaan. Kulttuurivihkot 3?|?2014 1?|?2013. Kuvasuhde: 4:3. Pääosissa: Einar Rinne, Oiva Soini, Kaisa jääneet 881 kohtausta venyttivät Pohjalaisia pe- rikaan esiinny. 28. KAVI:n komeas- siin, kiinnitettiin Jalmari Lahdensuo (1880?1931), nousee vastustamaan mielivaltaa. Teolla vallesmanni ja hänen Pohjalaisia oli vähintään kohtalainen ylei- väistä ja yleisömenestyskin vain keskinkertainen. KAVI ja Finnkino 2014. Tampereen teatteria johdet- herännäisiä, häjyjen mahtailua ja kaksikin rak- lyn puolelle, eikä humoristinen huudahtelukaan tuaan Lahdensuo palasi Helsinkiin toimien muun kaustarinaa. uhka, jota täydensi vielä sekin, että Pohjanmaan Ari Honka-Hallilan mukaan suomalaisen eloku- Suomi-Filmi tuotti kesällä 1925 vain yhden taloudellinen nousu vapautti osan talonpojis- van heimokuvauksissa painopiste alkoi siirtyä pitkän näytelmäelokuvan. lut Lahdensuo, itsekin pohjalaisia, oli palkittu 3. Elokuvaan kertyi peräti 1100 kohta- elokuvan leikkaus on hyvin epäsymmetristä. Maisemakuvat ovat komeita, alun jouk- oopperan (1924), joka perustui samaiseen Järvi- kotappelu sillalla samoin, Oiva Soini (Jussi Harri) luoman näytelmään. näytelmään ja elokuvaan on sijoitettu runsaasti Muutamia kiinnostavia teemoja sisältävä säes- luokan vapaudenristillä ja ylennetty reservin ma- sivujuonia; on komediallista juopottelua, körttien tys latistuu pitkiksi toveiksi hypistelyn ja räpiste- juriksi vuonna 1919. Vastaan- raan. Erityisen mielenkiintoista on kuitenkin se, että Jalmari Lahdensuo: Pohjalaisia (1925). Kari Mäkirannan ri Järviluoman näytelmän jo vuonna 1914. myötäjuoksijansa haluavat antaa varoittavan esi- sömenestys, esityskerroissakin sen edelle meni Kari Uusitalon mukaan Karu loukkaantui, joten merkin oman käden oikeutta ja vapautta arvos- yhtiön edellisvuosien tuotannoista vain Karun Suomi-Filmin seuraavaan hankkeeseen, Pohjalai- taville pohjalaisille. Tämä saanut ensi-iltansa maaliskuussa. mestakin haaveillut ja palavasti isänmaallinen tuvasti kuvakerrontaa. Elokuvan run- näytelmänsä »vapaan talonpojan» myytin va- taasen johtaa murteen eli kielen painotukseen saita lähikuvia kiitettiin arvosteluissa. Järviluoma rakensi tenkaan ole pohjalaisuuden visuaalisuutta. Edellisvuonna kuvat- ta arkisesta raadannasta mittelöimään voimi- Hämeeseen ja Savoon, joiden kuvastossa ei kui- tu Erkki Karun salonkikomedia Suvinen satu oli aan väkivaltaisinkin keinoin. näytelmää. Seuraa- Mimmi Lähteenoja, Lauri Rautala, Thorild Brödeman, va, reippaasti saksittu versio, pudotti keston vä- Pohjalaisuus tarjosi erityisesti mykkäeloku- Hemmo Airamo, Yrjö Somersalmi. lesmannin, joka ampuu häntä kuolettavasti. liteksteineen 106 minuuttiin. Viimeistään lapuanliikkeen jälkeen oman Lahdensuon Pohjalaisia-elokuvassa. Suur-Suo- mukaan peräti 600 välitekstiä, mikä rikkoo tois- tuun melodraamaan. Talollinen Antti Hanka vangitaan mitättö- kuvien kustannuksella. ja Einar Rinne (Antti Hanka) jykeviä ja raamikkai- Suomi-Filmin versioonkin Järviluoma nikka- ta, täynnä vahvaa preesensiä olevia näyttelijöi- roi käsikirjoituksen, joka noudatteli pitkälti itse tä. otto ei kuitenkaan ollut kauttaaltaan ymmärtä- män rikkeen vuoksi. Kuvaus: Frans usta (eli kuvaa), ja leikkauksen jälkeenkin jäljelle rinteistä kuvan ja vastakuvan rytmiikkaa ei juu- Ekebom. valle hedelmällisen ikonografian: kaksivooninki- Kesto 1 h 36 min. Harrin mahtitalon poika Jussi Koskenlaskijan morsian (1923)
Yhtiö on saanut joskus taa tällaiset levyt, on Criterioniin sijoittamisapiskaa tekijänoikeuksien alaisten elokuvien nen vähän sama kuin laittaisi rahaa pankkiin. Ohessa lista julkaisijoista, joiden tuotteisiin voi huoletta sijoittaa rahansa. Monet Criterionin julkaisuista tulevat va-arkistot ja pienemmät julkaisijat kuten CiMasters of Cinema -sarjassa myyntiin Euroopneteca di Bologna, Lobster, Arte ja erityisesti paan, mikä sopii erityisesti sellaisille kulutKAVI (Kansallinen audiovisuaalinen arkisto), tajille, joiden soitin ei tue A-alueen levyjä. Elokuvia Grapevine Video: Jos haluat laidasta laitaan niin DVD:nä kuin harvinaisuuksia tai täysin tunteBlu-raynakin. Kino International/Kino Lorber: Muutama vuosi sitten nimensä jälkimmäiseen versioon vaihtanut amerikkalaisyhtiö julkaisee paljon ja varsin laajalla skaalalla. . Flicker Alley: Amerikkalaisyhtiö, joka julkaisee Kinoa harvemmin, mutta Milestonea useammin. Hinnat ovat hieman amerikmonista eri kolkista – kokoelman todellinen kalaisia korkeammat, mutta elokuvien muhelmi on kymmenosainen Early Russian Cinekana tulee poikkeuksetta esittelyvihkonen, ma Collection, joka koostuu pelkästään tsaajonka tekstit ovat sekä saksaksi että englanrinajan venäläisistä mykkäelokuvista. Puristeja sen sijaan haitannee se, että mykkäelokuvien välitekstit on usein muokattu englanniksi, eikä alkuperäiskieltä ole säilytetty. Mikäli soittimesi toismäärä hyvittää tämän. jo 1980-luvulta lähtien. Minkä tahansa julkaisijan tuotetta ei kannata kuitenkaan ostaa, koska niiden laatu vaihtelee laidasta laitaan. Julkaissut muun muassa pitkän version korkeatasoista kautta linjan ja on Erich von Stroheimin Blind Julkaisujen palvelu kerrassaan erinomaista. Hinnat nattaa varmistaa soittimen toimivuus näiden hieman yläkanttiin, mutta harvinaisuuksien julkaisujen kohdalla. Criterion: Synonyymi laadulle laidasta laitaan. Mykkäelokuvien ystäville uudet vuokraus- ja jakelukanavat eivät tarjoa ainakaan toistaiseksi juuri mitään, joten mykkäelokuvista kiinnostuneen on sijoitettava vastaisuudessakin rahansa fyysiseen tuotteeseen eli DVD:hen tai Blu-rayhin. 29. Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013. Tänä päivänä yksi jos toinenkin elokuvaharrastaja tuntuu vannovan Netflixin tai jonkin muun internetpalvelun nimeen. Saa välillä samasta syystä kritiikkiä kuin Kino: välitekstien muuntelu on yleistä Flicker Alleynkin julkaisuissa. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX MYKKÄELOKUVIA OMAAN KOKOELMAAN Teksti Kari Glödstaf Esittelyssä elokuvien digitaalisten kopioiden parhaat julkaisijat. Harmillista on se, että kaikki mattomia Public Domain -elokuvia DVD-R:llä, Blu-rayt ovat A-alueelle koodattuja, joten kanon Grapevine Video sinun valintasi. Husbandsista, jota ei tietääkseni laatu vaihtelee ole tehnyt mikään muu yhtiö. alaosasto, joka on keskittynyt suuriin klassikoihin ja hieman tuntemattomampiin elokuLisäksi kannattaa muistaa eri maiden elokuviin. Tätä kompensoi se, että yhtiö julkaisee runsaasti myös eurooppalaisia mykkäelokuvia. timaisen mykkäelokuvan loistokkaana julkaisuna. Runsaasti elokuvia, joita ei amerikkalaisyhtiö tarjoaa elokuvia maailman muualta löydä. Edition Filmmuseum: Saksalaista laatutyöMilestone Films: Vuonna 1990 perustettu tä alusta loppuun. 29. Tarjoaa myös stream-palvelua joillekin elokuville. jonka tuore yhteistyö Finnkinon kanssa on Julkaisut sisältävät poikkeuksetta runsaasti tuonut kauppojen hyllyille jo muutaman kolisämateriaaleja ja ovat laadultaan loistavia. Erityisen hyvää kuluttajalle on se, että suurin osa elokuvista on aluevapaaksi koodattuja. myynnistä, mutta tämä on erittäin harvinaista ja Grapevine vetää poikkeuksetta tällaiset Masters of Cinema: Brittiläisen Eurekan tuotteet välittömästi markkinoilta. Laatu niksi
morsiamensa Bettyn luo. toim. (Linderiä pyydettiin noihin aihoiperreltuaan hän heittää päällysvaatteensa koihin vierailulle myös Suomeen, mutta suunpihalle, koska erehtyy luulemaan parveketta nitelma kariutui palkkavaatimuksiin. Seuraavan Amerikan valloitusta yritettiin uudelleen noin vuorokauden aikana kaikki tuntuukin suursodan päätyttyä, mutta taloudellisesti se menevän pieleen. Linden onnettomuus alkaa aamuyöstä, kun rikas derin suosion ollessa huipussaan 1910-luvun poikamies Max palaa kostean polterabendinsa alussa Pathé mainosti häntä »Elokuvan Najälkeen kotiin. Hovimestari varoittelee Maxia seittyneet odotetusti. Linderin elokuvien tiedetään olleen vaikuttimena muiden muassa Chaplinille. Vierailun jälkeen Peter von Bagh harmitteli Filmihullussa Max Linderin olevan Suomessa lähes tuntematon nimi. Yläkerran makuuhuoneeseen poléonina». Vuoteen 1910 mennessä Linderin roolihahmoksi oli kiteytynyt »Max», alati positiivinen yläluokkainen tyyppi, jossa oli naistennaurattajan ja hedonistin vikaa. si kehuja sikäläisiltä kollegoiltaan kiksi Marx-veljekset sekä Bud ja Chaplin ylisti häntä opettajakAbbott ja Lou Costello. varjoon, vaikka hän olikin monelle heistä esikuva. Kahden maailmankuulun koomikon myöhemmin Max testaa peilin aitoutta heitkerrotaan viettäneen paljon aikaa yhdessä. Ensimmäiselmuiden muassa tonta »peiligägiä» ovat sittemmin lä Amerikan-reissullaan hän kerävarioineet elokuvissaan esimerChaplinille. Kansainvälisesti Linderiä arvostetaan nykyään Ranskan merkittävimpänä elokuvakoomikkona Jacques Tatin ohella. vaatekaapiksi. Maxin ulkoasu koostui hyvin istuvasta puvusta, silinterihatusta ja kävelykepistä. Rakastavaisten Linder perusti oman nimikkoyhtiön, jolvälille tulee pientä riitaa, mikä johtaa kihle hän teki kolme noin tunnin pituista elolauksen purkautumiseen. SIRPALEET TUOVAT EPÄONNEA Max Linderin on sanottu olleen ensimmäistä maailmansotaa edeltävänä aikana Koomisia oivalluksia vilisevä Seitsemän vuomaailman tunnetuin elokuvanäyttelijä. Hän kertoi yleisölle isästään ja esitteli tämän tuotantoa. Tätä hulvavaikuttimena 1920-luvun alussa. Hieman seen. Oleellinen osa Linderin valkokangaspersoonaa – ja myös häntä yksityishenkilönä – olivat vahatut viikset. Monet pitävät etuhampaidensa välissä rako, joskin viime niitä nykyään Linderin pääteoksina. tämällä sitä kengällä. Ensimmäisen maailmansodan teliin: hovimestari ja sisäkkö ovat kuhervuosina hän kärsi masennuksesta rellessaan särkeneet isäntänsä Linderin ja sai hermoromahduksen. huom.) Samoihin aikoihin Linderin terveys Aamulla tuleva sulhanen havahtuu mealkoi reistailla. kokovartalopeilin. Hänen pikku kulkurinsa on kuin herrasmiesMaxin köyhä ja nukkavieru Amerikan-serkku. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX Tuntematon naurupommi Max Linderin Seitsemän vuoden onnettomuus (1921) on mykkäelokuvan huonosti tunnettu mestariteos. MIES JA SILKKIPYTTY Lavanäyttelijänä aloittanut Max Linder, oikealta nimeltään Gabriel-Maximilien Leuvielle (1883–1925), teki ensimmäisen elokuvansa tuottajapioneeri Charles Pathén yhtiölle vuonna 1905. Ulkonäöltään Linder tuo läheisesti mie- 30. Meillä Linder onkin jäänyt maineessa pahasti samanaikaisten Hollywoodin kollegoidensa – ensi sijassa Chaplinin, Buster Keatonin ja Harold Lloydin . semän vuoden huonosta onnesta. ei ollut juurikaan ensimmäistä onnistuneemOlonsa hieman kohennuttua Max lähtee pi. Kulttuurivihkot 3?|?2014 1?|?2013 leen myöhempien vuosikymmenten brittiMy Wife, 1921) ja Kolme muskettisolttua (The koomikon Terry-Thomasin. Molemmilla oli Three Must-Get-Theres, 1922). mainitulla se oli selvästi huomiota herättävämpi. Max ei kohmeLinder työskenteli myöhemmin lopäissään heti huomaa vahinkoa, elokuvien kahteen otteeseen Yhdysvalloissa, tiedetään olleen sillä talon kokki esiintyy hänenä vuosina 1916–1917 ja uudelleen peilin toisella puolen. Teksti Eero Hirvenoja Kesällä 1995 Sodankylän elokuvajuhlien eräs päävieraista oli mykän elokuvan suositun ranskalaiskoomikon Max Linderin tytär Maud Linder. Rikkoutuneen tilalle on Muutoin matka oli pettymys, sillä Hollywookuitenkin vaihdettu uusi, joten peili on jälleen dissa kuvatut Linderin elokuvat eivät menessäpäleinä. Max pyytää lemkuvaa: Seitsemän vuoden onnettomuus (Seven menhuoliinsa apua ystävänään esiintyvältä Years Bad Luck, 1921), Ainoastaan naisille (Be kilpakosijalta, joka käyttää tilaisuuden hy-
Anderson (sellikaveri). Kuvaus: Charles Van Enger. 31. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX väkseen kosiskellakseen Bettyä. Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013. Seitsemän vuoden onnettomuus (Seven Years Bad Luck, USA 1921) Tuotantoyhtiö: Max Linder Productions. Siinä tosin leijonat eivät ole yhtä vieraskoreita kuin Linderin elokuvassa. Kolmessa muskettisoltussa hän kuitenkin esittää melkoisen uskaliaita taitotemppuja, ja vieläpä ilman sijaisnäyttelijöitä. Seitsemän vuotta myöhemmin tapahtuvassa epilogissa avioparilla on seitsemän poikaa ja kai yhtä monta koiranpentuakin. Siellä Max kohtaa avuliaan elefantin, lemmenkipeän leijonan sekä takertuvan simpanssin. Välirikon jälkeen Max päättää lähteä selvittämään ajatuksiaan junamatkalle. B. Linderin elokuvien huumorin on sanottu olleen usein psykologisempaa ja vähemmän akrobaattista kuin Hollywoodin koomikoilla. Maxin ja Hélènen liitosta syntyi Maud Linder, joka jäi näin julmalla tavalla orvoksi ainoastaan 16 kuukauden ikäisenä. PETTÄVÄ HYMY Linderin Yhdysvaltojen-vuosien viimeinen elokuva oli Kolme muskettisolttua, jossa hän parodioi hieman aiemmin valmistunutta, Douglas Fairbanksin suosittua filmatisointia Alexandre Dumas vanhemman klassikkokirjasta. Tämän jälkeen Linder näytteli pääosan Abel Gancen ohjaamassa näppärässä ja Forssan mykkäelokuvafestivaaleillakin nähdyssä kauhukomediassa Au Secours! (1924). Sittemmin Maud Linder teki isästään kooste-elokuvat Max Linderin seurassa (1963) sekä Mies ja silkkipytty (1983), ja kirjoitti tästä elämäkerran Max Linder était mon père (1992). Linder ja hänen nuori vaimonsa tekivät kaksoisitsemurhan pariisilaisessa hotellissa syksyllä 1925. Tämä ei suhtaudu lainkaan aggressiivisesti yllätysvieraaseen, päinvastoin. Vaiherikas seikkailu päättyy Maxin kannalta onnellisesti, kun hän ja Betty tekevät sovinnon. 31. Se sisältää Linderin Yhdysvalloissa tekemät elokuvat Max Wants a Divorce (1917), Seven Years Bad Luck, Be My Wife ja The Three Must-Get-Theres. Turhaan häntä ei ole pidetty suurena näyttelijänä. Crayne (kilpakosija), Chance Ward (lipuntarkastaja), Thelma Percy (asemapäällikön tytär), Hugh Saxon (asemapäällikkö), C. Elokuvan hämmästyttävimmässä (ja ilman trikkikuvausta toteutetussa) kohtauksessa Max makailee häkissä naarasleijonan vieressä. Junasta jättäydyttyään Max päätyy pienelle sivuasemalle, jossa tutustuu viehättävään nuoreen naiseen. Linderin henkiset ongelmat pahenivat jatkuvasti ja lopulta hän menetti tyystin halunsa viihdyttää. Max Linder oli kuollessaan 41-vuotias. Tämä nykyajan näkökulmasta poliittisesti hieman epäkorrekti kohtaus on yhtä kaikki hauska. Kotimaahansa palattuaan Linder – joka oli siihen asti pysytellyt naimattomana – avioitui 18-vuotiaan Hélène Petersin kanssa vuonna 1923. Pian Max joutuu jälleen pakenemaan, kun tytön isä – asemapäällikkö – luulee häntä seksihurjastelijaksi. Kaikki kolme ovat poikkeuksellisen eteviä »eläinnäyttelijöitä», kuten myös tarinassa aiemmin esiintynyt Bettyn hellyttävä sylikoira. Asemalla Maxin kapsäkki ja lompakko varastetaan, mutta hänen onnistuu livahtaa junaan jäniksenä. Max joutuu putkaan, missä iso sellikaveri pakottaa hänet raapimaan kutiavaa selkäänsä. E. Tätä jatkuu oikeudenistunnossa- kin, minne ovat sattumalta saapuneet myös Betty ja petollinen kilpakosija. Kino Lorberin tuore DVD-julkaisu The Max Linder Collection ilmestyi toukokuussa. Näyttelijät: Max Linder (Max), Aita Allen (Betty), Ralph McCullough (hovimestari), Betty Peterson (sisäkkö), Harry Mann (kokki), F. Matkan aikana Max pakoilee lipuntarkastajaa vetämällä päähänsä tummat sukkahousut ja esiintymällä mustana junapalvelijana. Mestarikoomikon viimeiseksi elokuvaksi jäi Itävallassa kuvattu Der Zirkuskönig (1925). Tuotanto, käsikirjoitus ja ohjaus: Max Linder. Kaikkiaan Linder esiintyi ainakin noin 200 elokuvassa toimien usein myös ohjaajana. Chaplinin Sirkuksessa (1928) on hieman samantapainen kohtaus. Seuraavaksi Max saa peräänsä joukon toheloja poliiseja, jotka hän yrittää eksyttää läheisessä eläintarhassa. . Lopulta poliisit nappaavat Maxin – saatuaan odottamatonta apua eläintarhan simpanssilta. Linderin läpeensä optimistisia elokuvia katsellessa on vaikea kuvitella niiden tekijällä olleen taipumusta masennukseen. Ilman tyttärensä tekemää promootiotyötä Max Linder saattaisi olla nykypäivänä pahimmassa tapauksessa jo kauan sitten unohdettu suuruus
Nykypäivänäkään tätä maailmaa ei ole unohdettu, vaan uudet säestykset ja musiikki toimivat tärkeänä siltana vanhojen ja uusien maailmojen välillä. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX Mykkäelokuvasäestyksessä ei ole kyse vain hiljaisuuden peittämisestä, vaan ennen kaikkea tarinankerronnasta ja kommunikaatiosta. Mykkäelokuvien maailma oli rajat ylittävä universaali Baabelin kieli, joka yhdisti kaikki maat ja kansat saman kommunikaatiomuodon äärelle. Kulttuurivihkot 1?|?2013. Teksti Otto Kylmälä 32
Musiikin ja kuvan suhteen tarkastelu sopii aloittaa jo luolamiesajoilta, jolloin nuotion liekkien väreily sai kalliopiirrokset eloon. Musiikki on myös osa tuota »uuden Baabelin» kommunikaatiota. Jokainen ihminen tunnistaa kuvan ihmiskasvoista, käsistä tai kukasta. Säestys on parhaimmillaan kaksisuuntaista kommunikaatiota, jota käydään kuvien ja musiikin ilmaisukeinoja hyödyntäen. Vaikka ympäri maailmaa musiikkikulttuurit ja niiden lainalaisuudet ovat toinen toistaan erilaisempia, on muutamia nuotteja, joihin kaikki ihmiset reagoivat . Kärjistettynä; elokuvasäestys pyrkii viestimään yleisölle musiikilla »mitä, missä ja milloin». Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013. 33. Mykkäsäestäjän täytyy osata kertoa tarinaa ja tuoda esille elokuvan eri tasot. Ne ovat meidän maailmamme universaalit kielet. Pinnallisesti katsottuna säestäjät paikkaavat pelkästään äänen puuttumista, vaikka kyse on paljon muustakin. Jopa tuolloin »elävää kuvaa» oli säestämässä tulen ja puuhiilloksen kevyt rapina. Näiden lisäksi vielä agendalla 33. Tai ainakin näin oli- si hienoa todeta, jos se olisi totta. Ihminen rakensi universaalin kommunikaation muodon, joka kulki sivuuttaen maantieteelliset, uskonnolliset ja luokkien väliset rajat, mutta joka kuitenkin iskettiin alas äänen keksimisen myötä. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX Hiljaisuuden draamaa ja universaalia tarinankerrontaa Alussa oli hiljaisuus. Baabelin toisen tulemisen äärellä oli myös elokuvaohjaaja René Clair, joka muisteli ja romantisoi mykkäelokuvan kielioppia ja taikaa vuonna 1962: »Meille sen mykkyys oli pikemminkin hyve. Säestäjän tulee osata kommunikoida elokuvan kanssa, mutta myös kutsua yleisö seuraamaan keskustelusta kehkeytyvää tarinaa. Kyky lukea valkokankaan tapahtumia ja reagoida niihin musiikillisesti on minkä tahansa mykkäsäestyksen kulmakivi. Universaalien ominaisuuksiensa ansiosta mykkäelokuvan kausi oli eräänlainen Baabelin tornin toinen ilmentymä. Tämä puute sai sen ihailijat uskomaan, että taidetta luotiin pelkästään liikkuvista kuvista, maalauksesta joka liikkui, dramaturgiasta vailla sanoja, josta tulisi kaikkien maiden yhteinen kieli.» MUSIIKIN TÄRKEIN TEHTÄVÄ: TARINANKERRONTA Mykkäelokuvasäestys ja koko elokuvamusiikin käsite on historiallisesti syntynyt tarpeesta täyttää jonkin puuttuvan jättämä aukko, mutta myös peittää filmiprojektorien aiheut- tama meteli. Myös musiikissa pätee sama yleismaailmallisuus. Nämä ovat tarinan maailma, juonen ja henkilöhahmojen välinen maailma ja henkilöhahmojen sisäinen maailma. Elokuvasäestys kuvaa yleisimmin ja parhaimmillaan kolmea elokuvan eri tasoa tai maailmaa vuorotellen. Äänielokuvat jakoivat ihmiset eri kieliluokkiin, eroteltuina ja eristettyinä. Kuvan ja säestyksen varhainen liitto ei yllätä. eräänlaisia musiikillisia vastineita kasvoille ja kukalle. Siksi onkin helppo puhua taiteen tai elokuvan kieliopista ja kaikkia ihmisiä yhdistävästä yleismaailmallisesta kielestä
TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX ovat seuraavat kysymykset: millainen on tarina, mitkä ovat henkilöhahmojen väliset suhteet ja mikä on hahmojen tunnetaso. Kaikessa säestyksessä avainagenda on saada elokuvat hengittämään. Tarinoita jotka eivät vanhene koskaan. En tiedä, olisiko kohtaus jäänyt mieleeni yhtä voimakkaasti, jos sitä olisi säestänyt puuroinen pianon rätinä ja yltiöpäinen kakofonia. Fundamentalisteille harkitut tauot ovat virheitä ja rikkeitä, kun taas joillekin taktiset tauot voivat parhaimmillaan nostaa säestyksen arvoon arvaamattomaan. Ajoittain säestäjät käyvät ymmärtäväistä keskustelua elokuvan kanssa, toisinaan he nostavat sen jalustalle puhujanpönttöön. Tässä auttavat tarinankerronnan lisäksi riskit ja kokeilut. Muita esimerkkejä Suomessa kohtaa vain satunnaisesti erilaisten elokuvafestivaalien kuten Tampereen elokuvajuhlien erikoisnäytöksinä. Ympärillä ihmiset katsovat henkeään muksena performanssia tai teatteria. ?. Tällöin ne ihastuttavat ja rikastuttavat meidän elämämme ja muistuttavat juuri oikealla tavalla ihmiskunnan tarpeesta kommunikoida keskenään. Pieni koira haukkuu taustalla. Tästä syystä improvilan Mustalaishurmaajassa Tuore säestys sointi kuuluu historiallisesti (1929), kiehuva veri ja tuliset antaa yleisölle tärkeänä osana mykkäsäesromanssit saavat elokuvan mahdollisuuden päättymään verenvuodatuktyksen perinteeseen. Lajityyppinä komediat vaativat useimmiten nopeaa rytmitystä ja reagointikykyä. Tällöin kehittelylle ja henkilöiden välisille sisäisille jännitteille jää harvemmin aikaa. Ja koska »show must go Elokuva on tulinen ja kiivas kuvaus ranson», säestäjien on vain täytynyt luottaa omaan kalaisten mustalaisten elämästä. Samaa elokuvaa voi vaivatta säestää soolosäestys tai sinfoniaorkesteri. on säestystilanteista demokraattisin. Sen lisäksi, että elokuva on jatkuvaa kommunikointia, myös säestystilanne on kommunikaatiota säestäjien ja elokuvan välillä. Joskus sen on jopa annettava puhua puolestaan, täysin ilman säestystä. Pelkät yksittäiset lattiarummun kumahtelut, kun kapinallinen ajetaan laivan kannelta alas, tuovat esiin paljon enemmän kohtauksen tunnelatausta ja ahdistusta kuin melodramaattinen pianosäestys. Oma tapauksensa Suomessa on tamperelainen Loud Silents -festivaali. Näissä tilanteissa ei ole kuitenkaan oikeaa tai väärää tapaa säestää. Suomeen tämä uudenlainen asennoituminen on rantautumassa hiljalleen. Usein pidätellen. VANHA KOHTAA UUDEN Viime vuosina mykkäelokuvat ovat saaneet uuden elämän erilaisista moderneista ja innovatiivisista säestyksistä. 34. vissa, mutta säestettyjen mykkäelokuvien liSen sijaan että Nelissen olisi vyöryttänyt veaspekti ja improvisoinnin tuoma sähköinen valkokankaan rinnalle auditiivisen tunneryöjännite tekevät siitä kokemuksen »tässä ja nyt». Samaan ammattitaitoonsa ja intuititapaan kuin Valentin Vaaoonsa. Mykkäelokuvakastettunsa ampaisee häneen säestykset ovatkin ainoita kiinni lävistäen itsensä puuelokuvanäytöksiä, jotka lähentelevät kokekolla. Loistavat säveltäjät loihtivat näitä tunnetasoja jo pelkästään pienillä eleillä. Teatterisalissa tuntui, että aika olisi jähmettynyt ja että tuo nopeahko loppukliimaksi olisi kestänyt useita minuutteja. Tämä onkin yksi esimerkki mykkäelokuvasäestyksen voimasta ja kestävyydestä. Olen kuullut useita eri mielipiteitä hiljaisuuden puolesta ja vastaan. Hollantilaisen Maud NelisLivetilanne on perinteisesti ollut mykkäelokusenin pianotrion säestys Germaine Dulac’n vien säestäjille usein hyppy tuntemattomaan. Klassisimpia esimerkkejä ovat muun muassa improvisointi livetilanteessa ja harkitut hiljaisuudet. Se on perustettu nimenomaan tuomaan esille enemmän ja enemmän mielenkiintoisia säestyksiä, jotka sitten innostaisivat uusia ihmisiä mykkäelokuvien pariin. elokuvaan La Folie des vaillants (1926) oli vaTämä johtuu siitä, ettei elokuvista usein ole vahduttava myös musiikillisten ansioiden ulollut etukäteen saatavilla paljon juoniseloskopuolella. tusta enempää tietoa. Kuulin parhaimman esimerkin hiljaisuuden puolesta Italiassa, mykkäelokuvafestivaalien Cannesissa, Pordenonen Le Giornate del HYPPY TUNTEMATTOMAAN Cinema Mutossa. pyn, elokuvan loppukohtaus eteni täydellisen Improvisoinnin hienous on siinä, että se hiljaisuuden vallitessa. Kulttuurivihkot 3?|?2014 1?|?2013 Niiden voima ei tarvinnut musiikkia missään muodossa. Tärkeämpää on kommunikoida elokuvan hienoudet ja rikkaudet niin uusille kuin vanhoillekin yleisöille. virkistävällä ja misteluihin, haluten säilyttää Tarinan viimeisillä hetkilhetkessä elämisen ja intuikommunikoivalla lä elokuvan päähenkilö puutiiviset reaktiot itse säestyskotetaan, jolloin hänen ratavalla. Brittiläisen Stephen Hornen säestykset ovat olleet varsin säväyttäviä draamantajunsa ansiosta. Tuore säestys antaa yleisölle mahdollisuuden löytää vanhat klassikot virkistävällä ja kommunikoivalla tavalla. tilanteeseen. Suomen tunnetuin mykkäelokuvasäestyksiin erikoistunut orkesteri Cleaning Women on hurmannut yleisöä neuvostoklassikkosäestyksillään, joihin yhtyeen rankka industrialäänimaailma sopii täydellisesti. Mykkäkausi on suurimmalle osalle ihmisistä tutkimaton aarreaitta, täynnä ihastuttavia löytöjä ja tarinoita. Viielokuvanäytökset ovat loputtomiin toistettameisillä voimillaan rakastavaiset suutelevat. On vain kyse siitä, että niille tarjotaan oikea esitysmuoto ja konteksti, jotta ne voivat jälleen ihastuttaa, kommunikoida ja rakentaa siltoja erilaisten ikäryhmien ja ihmisluokkien välille. Uskalias tarinankerronta on vaikeinta komedioissa. Vaikka klassinen musiikki ja pianosäestys ovat vakiintuneet ympäri maailmaa mykkäelokuvaesityksissä, on monissa maissa ja erityisesti Lontoossa ollut jo vuosia valloillaan arvostus uusille säestysmuodoille. HILJAISUUS RATSASTAA JÄLLEEN Improvisoinnin ohella myös hiljaisuuden, tuon mykkäelokuvan perivihollisen, tyylikäs hyödyntäminen auttaa esitystilanteen kohottamisen arkisen teatteri-illan yläpuolelle. Olipa se sitten nuotion äärellä tai valkokankaan hohteessa, ihmiset haluavat kertoa tarinoita toisilleen. Kun säTämä musiikillinen valinta antoi kohtaveltäjä tai säestäjä on suunnitellut esityksensä uksen kuville tilaisuuden puhua puolestaan. Tänä päivänä monet huipseen, kun rakastavaiset ovat löytää vanhat pusäestäjät jättävät vieläkin valmiita kuolemaan rakkauklassikot »aukkoja» säestystensä valtensa takia. Säestäjien on vaikeampi tuoda esille elokuvan syvempiä tasoja, joten musiikkikin jää vain parhaimmillaan energiseksi ja leikitteleväksi. Oli tapaus tai lähestymistapa mikä tahansa, elokuvaa on kuunneltava. tarkalleen, jossa ei ole nuottiakaan liikkumavaraa, kyseessä on diktatuuri
TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX . Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013. . . 35. 35
TEEMA TEEMA––MYKKÄELOKUVA KULTTUURITYÖ 36. Kulttuurivihkot 3?|?2014
TEEMA TEEMA––MYKKÄELOKUVA KULTTUURITYÖ Napoléon vu par Abel Gance Teksti Kari Glödstaf 37. Kulttuurivihkot 3?|?2014
Kamera syöksyy keskelle valsi. Menestys ei tullut helpolla. Tähän on vaikuttanut sekin, että Yhdysvallankumouksen hulluutta, humaltuu nuoren tojen markkinoita Napoléonin kohdalla hallitkenraalin isänmaallisesta hurmiosta ja tosee Francis Ford Coppola, jonka järjestämät distaa jälkipolville ylväästi, kuinka Napoleon tekijänoikeussotkut ovat estäneet muun kuin johdattaa ryysyläismäisen mutta johtajaansa Coppolan julkaisun levittämisen ainakin Yhpelottomasti seuraavan armeijan Italian valdysvalloissa. ta ilman hänen henkilökohtaikokeilemaan kameralla kaiksia ponnistelujaan Napoléonin kea vähänkään mahdollista, ja arvostus ja tunnettavuus olisivat todennäkuten Otto Kylmälä elokuvan väliajalla toteköisesti aivan toisella tolalla kuin nykyään. Tämänhetkinen Napoléon herättäneet montaasiratkaisut Kamera onkin kestoltaan hieman yli ovat tässä elokuvassa vieläkin viisi ja puoli tuntia. katsojan silmien eteen. Brownlow’n version näkemisestä saatoin vain haaveilla aina viime syksyyn asti, jolloin sain Loud Silents -mykkäelokuvatapahtuman johtajalta, armoitetulta mykkäelokuvamieheltä Otto Kylmälältä kutsun saapua Lontooseen katsomaan Napoléonia sinfoniaorkesterin säestämänä. Se on Ganvaltavan työn yrittäessään koota suurelokuvan cen tietojen ja taitojen yhteenveto, joka kopuuttuvia palasia yhteen ja luoda mahdollihottaa hänen elokuvakielen hallintansa aivan simman ehjän näkemyksen alkuperäisversiuudelle tasolle. Saksassa uraa luonut ja hetken aikaa jopa Napoleonin rooliin suunniteltu Lupu Pick ohjasi Napoléonin viimeisen luvun vuonna 1929, kun Gancen tarinan pohjalta työstetty Euroopan vanki (Napoleon auf St. Gance käyttää tehokeinoja aina tarinan mahtuu. Ei ainoatakaan kuvaa, joka ei olisi täynnä tunnetta eikä ainoatakaan näyttelijää, joka ei antaisi parasta itsestään», ylisti François Truffaut. Kulttuurivihkot 3?|?2014 1?|?2013 timien hienovarainen näytös. Gance teki ensimmäiset hahmotelmansa seitsenosaiseksi suunnittelemastaan elokuvasarjasta jo vuonna 1922, mutta varsinaiseen työhön hän heittäytyi täysipäiväisesti kaksi vuotta myöhemmin. Nyt tilanne lienee muuttumassa, sillä Nämä tekniset hienoudet ovat monissa ar»Brownlow’n versio» kiersi maata koko vuovioissa ja kirjoituksissa peittäneet alleen sen, den 2012 ja saavutti valtavasti menestystä ja että Gancella oli suurten ohjaajien tavoin silhuomiota kaikkialla missä sitä esitettiin. Abel Gancen Napoléon (1927) oli suuruuden- kerran Peter von Baghin teoksesta Elämää suuremmat elokuvat 1990-luvun alussa. Tällaisen vaatimuksen edessä Gance oli aseeton ja suostui. LONTOO, ROYAL FESTIVAL HALL, 30.11.2013 Luulin pitkään nähneeni Napoléonista paljon omistamani DVD:n ansiosta, mutta tosiasiassa en ollut nähnyt siitä juuri mitään. Englantilainen Kevin Brownlow on tehnyt voitto ja historiallinen mammutti. Nukuttuani käsittämättömästi elokuvan ainoan televisioesityksen yli joulupyhinä 1995 kesti lähes viisi vuotta ennen kuin sain uuden mahdollisuuden, ja silloinkin kyseessä oli vain suttuinen televisionauhoite, joka toimi tosin paremman puutteessa loistavasti. Hän avitti ohjaajan päätöstä varsin erikoisella tavalla: Dieudonné pukeutui täyteen kostyymiin ja saapui Gancen luo keskellä yötä vaatien roolia itselleen. Gance tutki kuukausikaupalla Napoleonin muistelmia ja luki sotapäiväkirjoja sekä historiallisia opuksia päästäkseen mahdollisimman tarkkaan lopputulokseen. Hyvä niin, sillä Dieudonnén tulkinta äkkipikaisesta, ylpeästä ja isänmaallisesta kenraalista, jolle Ranskan itsenäisyys ja tulevaisuus vapaana kansakuntana oli kaikkein tärkeintä, on suorastaan pakahduttava. Kokonaisuutta oli tosin supistettava jonkin verran, sillä tällaiselle eepokselle oli mahdotonta löytää rahoitusta. Tällä kertaa syyttävää sormea ei voi kohdistaa elo»AIKAKAUDEN SUURIN ELOKUVA» kuvan tuhonneisiin tuottajiin vaan ohjaajaan itseensä: Gance ei tuntunut pääsevän suurim»Napoléon on oleva uuden aikakauden suurin masta menestyksestään koskaan eroon, vaan elokuva», sanoi Abel Gance. Napoléonissa on kokoa, näköä, kestoa (alkuperäinen versio oli yhdeksän tunnin mittainen), elokuvateknisiä erikoisuuksia, suurta spektaakkelia ja historian siipien havinaa vaikka muille jakaa. Reilusti yli kolmekymppisenä Dieudonné oli aivan liian vanha rooliin, mutta hän tiesi olevansa oikea valinta, kunhan vain saisi Gancen vakuuttuneeksi tästä. Vasta Brownlow’n versio avasi silmäni ja ymmärsin, millainen mammutti Gancen mestarite-. Elokuvahistoriassa on joitakin hahmoja, joilla on vain yksi ainoa oikea tulkitsija (Charlton Hestonin Mooses, Boris Karloffin Frankensteinin hirviö, Nikolai Tšerkasovin Iivana Julma), ja Albert Dieudonnén Napoléon Bonaparte on yksi tällaisista. Elokuvan tarkemmiksi hiottuja ja rytmisyöksyy keskelle restaurointi ei ole enää pelkäsvallankumouksen tys huolitellumpaa. Helena) valmistui. Jo La rouessa (1923) ihastusta osta. ehdoilla ja sen päämääriä palvellen, ja niinpä Luin Gancen Napoléonista ensimmäisen tämä osa on pehmytvalon ja erilaisten suodat- 38. Ensiarvoisen tärkeää oli tietysti löytää sopiva pääosanesittäjä, ja Gance kokeilikin monia ehdokkaita (muun muassa Ivan Mozzhuhin ja Lupu Pick olivat koekuvattujen joukossa), ennen kuin valitsi rooliin vanhan ystävänsä Albert Dieudonnén. hullun 1920-luvun huipentuma ja ylittämätön saavutus, jopa yli Fritz Langin kolossaalisen Metropoliksen (1927). si, oikeastaan kaikki temput, joita tänä päiNapoléon on aina jäänyt pienten piirien vänä pidetään jotenkin erikoisina, löytyvät jo herkuksi ja elokuvafestivaalien erikoisuudekNapoléonista. muokkasi sitä lähestulkoon kuolemaansa asNapoléon onkin elokuvatekniikan riemuti. Ei mää myös yksinkertaisuudelle ja hiljaisuudelsiis ihme, että huhuja mahdollisesta DVD- ja le. tään Brownlow’n varassa, mutGance valjasti työryhmänsä hulluutta. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX »Napoléonissa ei ole ainoatakaan kohtausta, joka ei tuntuisi koko elokuvan avaimelta. Käsikirjoitusta muokattiin kerta toisensa jälkeen, ja vähitellen ohjaajan suurisuuntaiset suunnitelmat alkoivat hahmottua. Napoléonista löytyy myös seesteisiä hetkiä, Blu-ray-julkaisuistakin on jo laskettu liikkeelvarsinkin elokuvan kolmannessa osassa, joka le, mutta niiden suhteen kannattaa olla hyvin syventää Napoleonin ja Joséphinen romansskeptinen, sillä kyllähän huhuja internetiin sia. »Coppolan version» kesto on hieloittajaksi kolmelle valkokankaalle heijasteman alle neljä tuntia, ja sen säestyksestä vastussa triptyykissä, joka suorastaan räjähtää taa hänen isänsä Carmine Coppola. Kyseinen versio oli Coppolan työstämä ja se on päätynyt sittemmin kokoelmaani myös australialaisena DVD-julkaisuna. Lopulta Gance filmasi Napoleonin elämän ainoastaan Italian sankarilliseen sotaretkeen asti ja jätti kenraalin loppu-uran katkerine tappioineen käsittelemättä. Lisäksi Napoléon on myös myyttinen elokuva, sillä Erich von Stroheimin Ahneuden (Greed, 1925) tavoin myös Napoléonin alkuperäisversio lienee iäksi kadonnut
TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX Abel Gancen Napoléon San Franciscon mykkäelokuvafestivaaleilla. 39. Siitä huolimatta kaipasin mukaan myös hieman yllättävämpää, ehkä jopa kokeellisempaa materiaalia, joka olisi sopinut erityisesti lumi- ja tyynysotajaksoihin. kalais-sveitsiläinen Arthur Honegger, mutGancea on toisinaan arvosteltu myös siita vuoden 1980 restauroinnista lähtien säestä, että hän on luonut Napoleonin hahmosta tys on ollut amerikkalaisen Davisin käsialaa. kuin voisi odottaa. Kuva: Pamela Gentile. Historiallisten tarkkuukRoyal Festival Hallissa esitetyn elokuvan sien kanssa on otettu vapauksia, mutta se säestyksestä vastasi Lontoon filharmoninen sallittakoon. Lincoln, 1939), mutta silti se on saanut aikeämpiä ja kerronnan rytmi toimii paremmin. spektaakkeli kuitenkin onnistuu selättämään Alun perin Napoléonin musiikin sävelsi ransmitättömiksi pikkuvioiksi. tuhatmäärin, se pysty paikkaamaan, sillä ne lieTällä hetkellä maailmaa on kaikkien siihen nevät mukana jo alkuperäiskäkiertävä kopio on erittäin korsijoitettujen eurojen sikirjoituksessa. . myötä entistä valtavammat mittasuhteet ja koOn myös syytä muistaa, ettemme saa koskaan hoaa yhdeksi mykän elokuvan huikeimmista kenties tietää, millaiseksi Gancen hahmottetaistelukuvauksista. 39. os onkaan. Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013. Nämä kauneusvirheet Gancen orkesteri kapellimestarinaan Carl Davis. Kymmeniä mykkäelokuvia vuosien saatossa säestänyt Davis on yksi suurimmista tekijöistä alallaan, eikä Napoléonia kuunnellessa tarvinnut ihmetellä syytä hänen arvostukseensa, sen verran vaikuttavasti hän sommittelee musiikkinsa elokuvan tunnelmaan ja tapahtumiin sopivaksi. myös Napoléonissa hahmot jäätelmää kunnioittaen. na niin kriitikoiden kuin yleisönkin kehut Yksi elokuvan hurjimmista jaksoista, Touloosakseen ilman vastaväitteitä. Yhdysvaltojen esitysten aikana etenkin internetissä käytiin keskustelua, onko Napoléonin kaltaisen elokuvan esittäminen ylipäätään järkevää sen korkeiden kustannusten vuoksi, kun arkistot ovat restauroimattomia elokuvia pullollaan. Välitekstit vastasivat alkuperäisiä, pierreä, Saint-Justia, Maratia ja Dantonia joskin se, että ne olivat pelkästään englannikkuin Napoleonin suurta rakkauden kohdetsi, voi harmittaa pahimpia puristeja. Paikallisten lisäksi katsomossa viihtyneet suomalaiset, kanadalaiset, hollantilaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja ranskalaiset ovat puolestaan hyvä esimerkki siitä, että tasokas mykkäelokuva kiinnostaa paitsi tutkijoita ja harrastajia myös tavallista maksavaa yleisöä. Vaikka tarinassa on edelleenkin jonkinlaisen yli-ihmisen ja siksi epäuskottaaukkoja, se sai nyt runsaasti lihaa luittensa van, mutta toisaalta, eihän John Fordinkaan ympärille. Sallittakoon nin piiritys, saavuttaa tämän restauroinnin siis tällainen lähestymistapa myös Gancelle. Kuten monissa kealaatuinen ja pieteetillä säja dollareiden historiallisissa suurelokuvissa, vytetty, alkuperäistä värijärjesarvoinen. Napoleonin ei onnistunut valloittaa sotilaallisin keinoin sen enempää Britanniaa kuin muutakaan Eurooppaa, mutta elokuvan kautta se ei liene temppu eikä mikään, ainakin mikäli lähes loppuunmyydyn Royal Festival Hallin yleisön reaktioista voi jotain päätellä. Uusi restaurointi syventää lähes kuvaus Abraham Lincolnista ollut kovin mokaikkea Coppolan versiossa nähtyä: hahmot nitasoinen elokuvassa Kansan sankari (Young ovat ehyempiä, tapahtumat huomattavasti selMr. Mielesta Joséphinea. Printti on vät nimiosaa lukuun ottamatta suhteellisen ehjä, ja vain muuedelleen ohuiksi ja jaetaan turhan selkeästi tamissa paikoissa oli huomattavissa selkeämhyviin ja pahoihin – tämä koskee yhtä lailla pää tason vaihtelua, roskaisuutta tai puuttuvallankumouksen hirmuhenkilöitä Robesvia ruutuja. Raskasta patrioottista aineistäni ratkaisu oli hyvä, sillä tällä tavoin tekstoa on puolestaan pyritty keventämään huutien seuraaminen oli kieltämättä helpompaa morilla, joka ei kylläkään ole aina niin ylevää kuin kaksikielisissä elokuvissa. lema muotokuva olisi muodosNiin upea kuin Gancen teos Jos yksi ainoa tunut, mikäli hän olisi saanut onkin, siinä on edelleen muukertoa Napoleonin tarinan almykkäelokuva saa tamia heikkouksia, joita todenkuperäisen suunnitelmansa yleisöä liikkeelle näköisesti mitkään löydöt eivät mukaan. Tällaiset puheet on mielestäni syytä unohtaa, sillä jos yksi ainoa mykkäelokuva saa yleisöä liikkeelle tuhatmäärin, se on kaikkien siihen sijoitettujen eurojen ja dollareiden arvoinen
Konsepti on helpompi pitää koossa, ja katsojien on helppo seurata, mitä milloinkin esitetään, kun kaikki on niputettu yhteen paikkaan. Selkeää kokonaiskuvaa hahmoteltiin, elokuvia esitettiin useassa paikassa, ja usein festivaalit rakennettiin täysin ilman tiettyä teemaa. Kari Glödstaf haastatteli festareiden keellista äänimaailmaa vanhoihin tarinoihin. Forssalaiset saivat hääriä mykkäelokuvien parissa yksin yli vuosikymmenen, kunnes Tampereella järjestettiin Loud Silents -mykkäelokuvatapahtuma keväällä 2013. Mykkäelokuvat ovat jo pitkään kuuluneet elokuvafestivaalien ohjelmistoihin, usein tosin vain kuriositeettimielessä. Kulttuurivihkot 3?|?2014 1?|?2013 MYKKÄELOKUVIA LOIMIJOEN RANTAMILLA Forssan vuonna 1906 rakennettu Elävienkuvien teatteri ehti vuosien varrella ränsistyä pahoin. Tällainen on esimerkiksi suunnittele-. taiteellisia johtajia. Alku oli kuitenkin varsin hankala, muistelee festivaalien taiteellinen johtaja Ville Koivisto. Siinä missä forssalaiset ovat alusta alkaen luottaneet perinteisempään säestystyyliin, on Tampereella sekoitettu onnistuneesti uutta ja ko- 40. »Alussa meillä oli todella vain ilmaan heitetty idea, johon ei tainnut uskoa kukaan muu kuin me. Oikealla hankkeen toinen puuhamies Mikko Gustafsson. Tapahtumat eivät siis millään tavoin kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan ja tarjoavat elokuvien ystäville lisää vaihtoehtoja. Molemmat tapahtumat ovat ammattitaidolla toteutettuja, hieman erilaisiin konsepteihin luotuja tapahtumia, joissa tarjotaan aikakauden elokuvia laidasta laitaan. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX MYKKÄELOKUVAFESTIVAALEJA SUOMESSA Teksti ja kuva Kari Glödstaf Otto Kylmälä (vas.) uskoo Loud Silentsin ottavan paikkansa festivaalitarjonnan joukossa. »Näytösten keskittäminen Elävienkuvien teatteriin on paitsi helpottanut omaa työtämme myös parantanut festivaalivieraiden viihtymistä. Forssan mykkäelokuvafestivaalit ja Tampereen Loud Silents ovat suomalaisen mykkäelokuvakulttuurin lippulaivoja. Kenelläkään meistä ei ollut kontakteja minnekään, joten festivaali luotiin aivan nollatasolta. Poikkeuksena ovat tietysti satunnaisesti järjestämämme juhlanäytökset, jotka hoidamme urheilutalo Feeniksissä.» Festivaalit ovat siis vakiinnuttaneet sekä paikkansa että konseptinsa, minkä lisäksi myös yleisöpohja on hyvin pitkälti sama vuosi toisensa jälkeen. Teatterin kunnostuksen myötä syntyi idea, josta on vuosien saatossa kasvanut kansainvälinen, viikon kestävä elokuvatapahtuma. Nyt tilanne on sellainen, että eri arkistot ja keräilijät tarjoavat meille elokuvia, eli jotain olemme vuosien saatossa tehneet oikein.» Ensimmäiset vuodet menivät opetellessa. Millaisia tulevaisuudennäkymiä tämä tarkoittaa, onko uusia suunnitelmia jo tehty vai pitäydytäänkö hyväksi havaitussa rungossa. »Uusia suunnitelmia kehitellään koko ajan. Nyttemmin teemat päätetään hyvissä ajoin, ja esityspaikaksi on valikoitunut yli satavuotias Elävienkuvien teatteri. Ensimmäisiä kotimaisia aiheelle omistautuneita festivaaleja saatiin odottaa pitkä tovi, kunnes järjestettiin Forssan Kansainväliset Mykkäelokuvafestivaalit vuonna 2000
Kylosaava talkooryhmä ja loistavat säestäjät, jotka mälä liputtaa sen puolesta estoitta ja haluaa palaavat festivaaleille mielellään. 41. Onneksi olemme pystyuuden kokemuksen. Innostunut esittää joka vuosi ainakin yhden kotimaisen ja laatutietoinen yleisö pitää puolestaan meielokuvan. Tästä tulemme kertomaan leista tarjoaa vähintään yhden säestetyn mykenemmän festivaalien kotisivuilla.» käelokuvaesityksen, joka on yleensä tunnettu Festivaaleilla on esitetty vuosien saatossa klassikko. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan vaalikentän tuoreimman tulokkaan puuhasiitä, että ihmiset kerääntyvät katsomaan tamies Otto Kylmälä uskoo kuitenkin vakaasti rinoita ja kuuntelemaan musiikkia. -mykkäelokuvafestivaali, joka järjestettiin tä»Loud Silents -festivaalin konsepti on melnä keväänä toisen kerran. Tätä mukaillen voisi saneet luomaan vuosien saatossa hyviä suhteita noa, että voisimme esittää samat elokuvat aina ympäri maailmaa, joten tehokas työryhmämvain uudestaan, koska jo pelkästään erilaiset me voi huoletta suunnitella teemoja tuleviksi säestäjät ja musiikkityylit tekisivät esityksisvuosiksi eteenpäin. telijöitä, joten jos meiltä kysytään, festivaalia »Halusimme pitää sopivan raon aikataululjärjestetään vielä sadankin vuoden päästä.» . Jokainen säestys ja muu kuin me. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX mamme amatöörielokuvien esityspaikka, jonkäelokuvanäytöksiä. Sen lisäksi huhtikuun ka olemme aikeissa sijoittaa lauantaiaamuun. kä avantgardea että erikoisia säestysratkaisuja »Katsojapalaute on tietysti ensiarvoi– perinteisiä pianosäestyksiä ei festivaaleilla sen tärkeää, ja pyrimme täyttämään toiveiKylmälän mukaan nähdä. Takaisku ei kuitenkaan lannista Kyltuvat saavan alkunsa päähänpistosta. dät jatkuvasti varpaillamme ja kertoo kyllä, jos »Suomalaisen mykkäelokuvan mukanafestivaaleja ei koeta onnistuneeksi. Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013. Toinen mielenkiintoinen ohjelmistoon liit»Kyllä. Vielä kun olo on tärkeää jo oman elokuvahistoriamme näkisi sen päivän, että Forssan Mykkäelokuvuoksi, sillä sitä ei yksinkertaisesti saa unohvayhdistyksellä olisi varaa restauroida jokin taa. Loud Silents haluaa tarjota mykjo pitkälti yli sata elokuvaa ja teemojakin on käelokuvaharrastajille hieman erilaisen taollut laidasta laitaan. -variaatioiden roolia mykkäelokuuskoa kukaan Seuraavan vuoden alussa alamme vaesityksissä. ta mahdollisimman kattavasti – »Meidän festivaalissamme on koskivatpa ne sitten elokuvia tai »Alussa meillä pitkälti kyse siitä, että haluamme säestäjiä. » metsästää elokuvia maailman tumusiikkikappale antaa oman väruilta ja toreilta. Kotimaisen festiko vahva. loppu ja toukokuun alku on muutenkin hyEli joka vuosi aiomme esittää yhden amatöörivä ajankohta, sillä kaikki opiskelijat eivät ole en tekemän mykkäelokuvan ilmaisnäytökselähteneet vielä lomilleen.» nä, mikäli vain saamme riittävän laadukkaan Suuri osa suomalaisista elokuvafestivaateoksen käsiimme. parantaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.» Silloin olisin enemmän kuin tyytyväinen.» Ensimmäisenä keväänä katsomo oli lähestulkoon täysi, mutta tänä vuonna yleisökato vaivasi – liekö syynä olleet Tapparan pelaamat ÄÄNEKKÄÄSTI MYKISTÄ jääkiekon SM-finaalit, erinomainen kevätsää Monet elokuvajuhlat ja -tapahtumat tunvai mikä. Lisäksi Loud Silentsin ottavan paikkansa festivaalimeidän festivaalityöryhmämme on täynnä tarjonnan joukossa ja pitää keväistä ajankohikuisia optimisteja ja uusien ideoiden kehittaa erinomaisena. Meillä on toimiva kokonaisuus, tyvä seikka koskee kotimaista elokuvaa. Niin mälää, sillä hän tietää toisen vuoden olevan myös Tampereella järjestettävä Loud Silents aina ensimmäistä vaikeamman. Palaute käsitellään enoli vain ilmaan luoda katsojille live-kokemuksia. nen vuodenvaihdetta pitämässämIdeana ja lähtökohtana on kasvatheitetty idea, me ideariihessä, jossa päätämme johon ei tainnut taa erilaisten säestysmuotojen ja seuraavan vuoden ohjelmistosta. Kuinka festivaalien pohpahtuman, ja siksi ohjelmisto sisältääkin sejatyö tehdään ja itse tapahtuma rakennetaan. lisesti Tampereen ja Sodankylän festivaaleihin, jotka molemmat järjestävät upeita myk- Artikkelin pitemmässä versiossa Kulttuurivihkojen verkkolehdessä esitellään myös ulkomaisia mykkäelokuvafestivaaleja: http://kulttuurivihkot.fi/lehti/jutut/artikkelit 41. Tällaisten tapahtumien avulla suomalaituhoutumassa oleva elokuva ja esittää se maasen mykkäelokuvan asemaa ja näkyvyyttä voi ilman ensi-illassa Elävienkuvien teatterissa. tä ja elokuvista kokemisen arvoisen tapahtuFestivaalien tulevaisuus on siis hyvissä man.» käsissä. Vaikeaa ei ole se, rinsä ja assosiaationsa säestettämitä esitämme, vaan se, mistä saamme sen vään elokuvaan tehden siitä näin ollen aina esitettäväksemme
Varhaiselokuvissaan Chaplin parodioi tavan takaa porvarillista elämäntapaa. Vasta myöhemmin hahmosta kehittyi hyväsydäminen ja surumielinen hahmo, jollaisena se nykyään parhaiten muistetaan. Von Baghin mukaan ne muodostavat anarkistisuudessaan kokonaistaideteoksen ja lukeutuvat kaikkinensa Chaplinin uran suurenmoisimpiin teoksiin. Tosin ei hänen esittämänsä kuva proletariaatistakaan ollut erityisen mairitteleva, sillä niissä köyhät huijaavat ja varastavat henkensä pitimiksi toisiltaan. Toisekseen se kestää vertailun minkä hyvänsä Chaplin-teoksen kanssa. Teksti Eero Hirvenoja Chaplinista on tehty todennäköisesti sadoittain elämäkertoja ja muita tutkimuksia. Chaplin ei kuitenkaan ollut mikään elokuvakomedian uudistaja. Von Bagh muistuttaa lukuisin esimerkein Chaplinin tehneen satiirisia ja sosiaalikriittisiä elokuvia uransa alusta asti. Chaplin nähtiin ensimmäistä kertaa valkokankailla alkuvuodesta 1914 valmistuneessa lyhyessä hupailussa Making a Living eli Charlie reportterina. Heti seuraavassa elokuvassa Kid Auto Races at Venice, Cal. Asia ei ole aivan yksiselitteinen. Siten on yllättävää, että Peter von Baghin Chaplin (2013) on ensimmäinen laaja aiheesta suomeksi kirjoitettu teos. esiintyi pikku kulkurin hahmo. Von Bagh suhtautuu aiheeseensa paikoin turhankin suurella kunnioituksella. Niiden ansiosta Charlie-kulkurista tuli nopeasti maailmanlaajuinen ilmiö, ja tyhjätaskuisesta Chaplinista muutamassa vuodessa eräs Yhdysvaltojen rikkaimpia ihmisiä. 1910-luvun alussa tehdyn Amerikankiertueen seurauksena komediavelho Mack Sennett palkkasi nuoren kyvyn esiintymään elokuviinsa. Chaplinin Keystone-elokuvat on usein kuitattu historiikeissa hieman vähättelevään sävyyn, kuin harjoitustöinä tulevaa varten. Ei ole aivan helppoa yhtyä näkemykseen, että Chaplinin koko varhaistuotantokin on puhdasta neroutta. Yksityishenkilönä hän on huomattavasti vähemmän tunnettu. »HILJAISUUDEN KAUNOPUHEISUUDESTA» ÄÄNIELOKUVAAN Aluksi Chaplin esiintyi vain näyttelijänä, mutta alkoi pian ohjata, käsikirjoittaa ja tuottaa elokuvia. 42. Kulttuurivihkot 3?|?2014 1?|?2013 Alkuvaiheen pikku kulkuria voi luonnehtia häikäilemättömäksi kiusankappaleeksi. Edes Chaplinin äänielokuvat eivät anna lopullista vastausta hänen todellisista näyttelijänkyvyistään. Chaplinin maine kuitenkin perustuu hänen esittämäänsä kulkurihahmoon. Myöhemmin maestro otti hoitaak-. Kirjassa esitellään valtaosa Chaplinin kaikkiaan noin kahdeksastakymmenestä elokuvasta, mutta myös hänen henkilöhistoriaansa sivutaan. Von Baghin kirja on siis tervetullut. LEGENDAN SYNTY Vaatimattomissa oloissa Lontoossa varttunut nuori mies esiintyi ennen läpimurtoaan useita vuosia Fred Karnon vaudevilleseurueessa. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX Pikku kulkurin kulttuurihistoria Charles Spencer Chaplinia (1889–1977) on sanottu 1900-luvun kuuluisimmaksi ihmiseksi. Turvallisempaa on todeta Chaplinin olleen luontainen esiintyjä, erinomainen miimikko ja nuorempana melkoinen akrobaatti. KOOMIKKOJEN KUNINGAS. Huumoria hän synnytti esimerkiksi humalatilasta, mikä oli jo vuosisatainen komedian aihe. Lukuisissa ja väliaikaisissa ammateissaan pikku kulkuri käyttää valtaosan työajasta lorvailuun sekä nahisteluun esimiestensä ja kollegoidensa kanssa. Alituinen potkiminen ja muu »väkivaltahuumori» on pidemmän päälle pikemminkin rasittavaa kuin hauskaa katsottavaa. Sama koskee muitakin mykkäelokuvissa kannuksensa saaneita koomikoita, joiden näytteleminen perustuu usein maneereihin ja toistoihin. Chaplinin lyhytelokuvat eivät muutenkaan edustaneet kaikilta osin erityisen hienostunutta komiikkaa. Nykyajassa (1936) kuvatusta työväenluokan välisestä solidaarisuudesta ei ole vielä merkkiäkään. Koomikko-Chaplinin on usein sanottu kasvaneen yhteiskunnalliseksi elokuvantekijäksi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa kuvatun pasifistisen elokuvan Kivääri olal- le vie! (1918) aikoihin. Loppu on kulttuurihistoriaa. Jo aiemmin von Bagh on kirjoittanut pitävänsä Chaplinia historian hienoimpana elokuvanäyttelijänä. Chaplin esitti toki ajoittain muitakin rooleja, esimerkiksi yläluokkaisia loiseläjiä. Lisäksi Chaplinia käsittelevää kirjallisuutta on suomennettu vain vähän. Vuoden 1914 aikana Chaplin teki Sennettin Keystone-yhtiölle noin kolmekymmentä elokuvaa
Niitä pana heikkoutena on pidetty niiden dialogia. Sinipartaan (1947) asti. TEEMATEEMA – MYKKÄELOKUVA – XXX seen melkein koko paletin, sillä hän myös joittaisi sanat Beethovenin yhdeksänteen leikkasi elokuvansa ja sävelsi niihin musiisinfoniaan. Like Kustannus Oy. Vielä alusta asti. Esteenä tälle ovat kenties olleet tilarajoitukset, sillä kirjassa on nytkin miltei viisisataa sivua. Olisi ollut suotavaa, että kirjassa olisi käsitelty Chaplinin kaikki elokuvat, ovathan ne säilyneet – ainakin jossain muodossaan – nykypäiviin asti. Toisaalta teoksen loppuun on melko tarpeettomasti lisätty kolmekymmensivuinen von Baghin ja Jouko Turkan käymä keskustelu Chaplinista vuodelta 1989. von Bagh kutsuu ainutlaatuiseksi läpileikkaKirjassa lainataan Billy Wilderia, jonka mieukseksi 1900-luvun historiasta, mitä ei käy lestä Chaplinin siirtyminen mykästä ilmaisuskieltäminen. ta äänielokuvaan oli kuin jos pikkulapsi kirTekijällä on ollut käytössään harvinaista alkuperäismateriaalia, kuten työpäiväkirjoja ja toteutumattomia filmaussuunnitelmia. on alusta asti kuulunut. esimerkein si Chaplin siirtyi menestykselNiistä ensimmäinen, EnglannisChaplinin tehneen lä Chaplinin pojalla (1921). Nämä arkistolöydöt eivät kuitenkaan lopulta tuo erityisen suurta lisäarvoa teokseen. . Siinä Bagh oikeastaan edes onnistu kovin hyvin peChaplin hyödynsi hahmon yhdennäköisyytrustelemaan mielipidettään. Tärkein työtovevoi todeta olevan omalla tavallaan modernimri oli Roland »Rollie» Totheroh, joka kuvasi paa ja ajattomampaa kuin tuon ajan Hollykaikki Chaplinin teokset lyhytwood-tuotannoille tyypillinen elokuvasta Työ (1915) aina Ritari Von Bagh »konekivääripuhe». kymmenen aikana kahdeksan lähes kahdeksankymppisenä mestariteoksen katkeamattoChaplin ohjasi loistoristeilijälman sarjan. Chaplinin äänielokuvien suurimanalyysit Chaplinin pitkistä elokuvista. Kulttuurivihkot Kulttuurivihkot3?|?2014 1?|?2013. 43. Tai ehkä Sirkusta (1928) voi pilä tapahtuvan kevyen komedian Hongkongin tää lievästi välityön tapaisena, millä kannalla kreivitär (1967), jonka puolustajiin von Bagh myös von Bagh vaikuttaa olevan. Sampsa Laurisen muuten moitteettomasti toimittamasta kirjasta puuttuu tyystin lähdeluettelo. Täsa kuvattu Kuningas New Yorkissatiirisia ja män jälkeen hän ohjasi United sa (1957), on vielä hieno teos, Yhsosiaalikriittisiä Artists -yhtiölle (jota oli ollut dysvaltojen poliittista ilmapiiriä elokuvia uransa perustamassa) kolmen vuosiheijasteleva mediasatiiri. Ennemminkin tä Hitleriin ja otti selkävoiton hirmuhallitHongkongin kreivitär on osoitus ohjaajansa sijasta. Toivoa sopii, että käännöshankkeita on jo vireillä. ruutensa nousemalla myös tämän formaatin Kaiken kaikkiaan kirjan parasta antia ovat mestariksi. Samaten kirjasta uupuu aina tarpeellinen nimihakemisto. Pikku kulkuri esiintyi viimeistä kertaa DikMitkään ylisanat eivät riitä vakuuttataattorissa (1940), joka oli samalla tekijänsä maan tuon elokuvan suuruudesta, eikä von ensimmäinen kokonainen äänielokuva. fyysisten ja henkisten voimavarojen hupeneChaplin suhtautui pitkään penseästi äämisesta, ellei peräti orastavasta vanhuudennielokuvaan, mutta osoitti myöhemmin suuhöperyydestä. Niinpä tarkemmin erittelemättä jäävät von Baghin lukuisat viittaukset muihin Chaplin-tutkimuksiin. Chaplinin kaksi viimeistä muistuttaa lukuisin Pitkien elokuvien tekijäkelokuvaa jakavat mielipiteitä. 495 sivua. Edellä esitetyistä hieman varauksellisista kommenteista huolimatta Chaplin on ehdottomasti eräs von Baghin kirjallisia pääteoksia, joka ansaitsisi laajemman yleisön. Jos asiaa tarkastellaan Chaplinin kannalta Elokuvantekijänä Chaplin oli siis auteur myötämielisesti, hänen elokuviensa dialogin hyvin laajassa merkityksessä. Toimittanut Sampsa Laurinen. 43. kin (vaikka ei osannutkaan lukea nuotteja). Peter von Bagh (2013): Chaplin
Kulttuurivihkot 3?|?2014. Teksti ja kuvat Hannu Niklander 44. Hurme, taivas ja aprikoosi Hajastanissa eli Armeniassa vallitsee varsin eurooppalaistyyppinen ilmapiiri, mutta värien yltäkylläisyys ja mausteiset tuoksut tekevät silti vaikutuksen koruttomuuteen tottuneeseen pohjoismaalaiseen
Toki siellä myykuin veri, sininen Gurevitšin kanssa kehitti MiG dään matkamuistoja ja jopa rihkuin taivas ja -hävittäjäkoneet. Lisäksi Armenia valloitti itsensä ja Karabahin välissä olleet Azerbaidžanin alueet. Opillisesti se tulee lähimsas. Kulttuurivihkot 3?|?2014. fjanin katua Jerevanissa. täällä on nimetty suuri musiikkiKaiken yllä liehuu Jetšmiadzinissa vallitsee keskus. Tien ohessa paimennetaan karjaa, kotona auton alle jääneisiin jäniksiin ja supikoiriin tottunut kyllä hämmästyy nähdessään yliajetun naudan. Jälkimmäisellä kerralla vaikutti kansallisvallankumouksen (milleti inkilap?) voittaneiden Kemal Atatürkin nuorturkkilaisten (Jön türkler) pyrkimys kansallisesti yhtenäiseen valtioon. kohosi insinöörin veli Anastas meniankielinen raamattu, ArmeMikojan. kalaan, kukaan ei kulje turbaani päässään Niiden hinta ei ole montaa dramia, siis hyvin ja trollibussi tulee pysäkille aivan ajallaan. Sen kävelen päästä päähän, novellitailumivalkoisin huipuin. Merkittäväksi kamaa, mutta ainakin eri krääsää oranssi kuin neuvostopoliitikoksi puolestaan kuin mihin muualla törmää: araprikoosi. Siitä Armeniassa muistutetaan usein. Toki heitäkin vainottiin, muttei aivan yhtä raskaasti. Siinä on Aksel Bakuntsin (1899–1937) laa yrittää saada niitä vaikka Karkkilasta tai novelli Provinssin ilta, jossa kuvataan AstaPadasjoelta. Tyrnikauppiaita riittää tien ohessa, jotkut kukkuraisin ämpärein, toiset oranssein mehupullorivistöin. Katukilvet ovat Jerevanissa Maštotsin Koskaan ennen ei käytössäni ole ollut päivävuonna 387 kehittämällä armenialaisella kirkausia sekä yksityisopasta että autonkuljettajoituksella sekä latinalaisella. MatArmenian kirkko kuuluu kristillisyyden kan varrelle osuu William Saroyanin patitäisiin muotoihin. sangen eurooppalainen: kukaan ei kisko Kyyhkyskauppiaalla on hauska elinkeino. hellä pellon keskellä, siitä ei pääse ylitse. Kurdit olivat muslimeja, joihin ei voinut kohdistaa samaa demagogiaa kuin 45. Sitten kun ja vuolaspuheisen opasrouvan seurana hentaitaa aakkoset, pitäisi oppia kielikin. Sitä ei hetkessä opi, mutta matkustajia ei alkusyksyiseen Etu-Aasiaan melko nopeasti kyllä. Turkin raja erottuu läteen kunniaksi. nia on indoeurooppalainen kieli, mutta hyvin Jetšmiadzin on yksi Armenian pitkän hisyksin omassa ryhmässään. Asia eteni siten, että Karabah julistautui itsenäiseksi Armenian tuella ja sai vain Armenian tunnustuksen. kirkko. Arkkivihollinen on Turkki, jonka kanssa on jotenkin viileän asialliset välit. hihasta pikkuserkkunsa omistamaan ruoHän myy – tai pikemmin vuokraa – kyyhkysiä. Kun nekirjoitukseen. Kurdit olivat hankalampi tapaus. HOPEAKUUSTEN PUISTO Jerevanin länsilaidalla Tsitsernakaberdin puistossa sijaitsee vuoden 1915 kansanmurhan muistomerkki. Oikeastaan armenialaisten kokemia kansanmurhia tapahtui kaksi, molemmat Armenian ollessa osa Turkkia. Hiukan apua on kreikmuita tullut, istumme reipasajoisen šoföörin kalaisten kirjainten osaamisesta. Kaiken ylvärinen lintu vapauteen. Akuutti vihollinen on Azerbaidžan, jonka kanssa vallitsee sotatila. Jo kirjan ilmestyArtašatin linnan ja luostarin raunioilta aumisaikaan kuten nykyään nimi on Abovianin keaa näköala Araratille, joka on edessä kaksin katu. Siinä on jo täytynyt olla roteva kuorma-auto. Opas kertoo nykypolitiikasta. Se kohoaa ilmaan lä liehuu Armenian elegantti lippu, punailäiskyvin siivin ja kaartaa siron leipääntynen kuin veri, sininen kuin taivas ja oranssi neesti akaasian latvojen ja linnan vallinsarkuin aprikoosi. Voisi olla hankalogia. Jotta asia olisi monimutkaisempi, myös Azerbaidžanilla on itsestään erillään oleva alue Nahidževan Armenian, Iranin ja Turkin välissä. Kiltisti värisevä kyyhkynen sylissä kaSe on neuvostovallan emansipoivaa vaikuvutaan luostarin korkeimpaan kohtaan, toitusta, täällä ollaan modernimpia kuin heti votaan jotain ja lasketaan dalmatialaiskoiran rajan takana Turkissa tai Iranissa. Armenialainen jaa. pyhä kaupunki. MATKAESSEE Kävelen Internet-pisuaarin ohitse hevoskas- KYYHKYSIÄ JA GRANAATTIOMENIA tanjapuiston halki kohti Mesrop Maštotsin katua. Niin minäkin olisin tehnyt, Ararat-vuori. Romantikot voivat olla eri mieltä: vapaana ilmojen teitä, nälkäisin vatsoin jalohaukan saaliiksi. Rajat sinne on täysin suljettu. Ellei tunnetuin sentään Armenian elegantti miellyttävän epäajankohtainen ole insinööri Artem Mikojan, jotunnelma niin kuin pyhissä pailippu, punainen ka venäläisen kollegansa Mihail koissa ylipäänsä. Tämä amerikanarmenialainen kirjailija mäs roomalaiskatolisuutta. RaOllaan Vähä-Aasiassa, mutta tunnelma jan takana lentää sotilashelikopteri. ja subventoituja elämyksiä. Jo sulttaanikunnan aikana Konstantinopolin hallitus pelkäsi armenialaisten liittoutuvan vihollismaan, kristityn Venäjän kanssa. Ja jos sää sallii, erottuu ykvien ohitse oitis takaisin suojatyöpaikkaansa si armenialaisuuden pyhistä ilmentymistä, omistajan tykö. Armekilöautossa. Matkalukemisena on Edistyksen useimmille mitenkään välttämättömiä, mut1974 julkaisema neuvostokirjallisuuden antota tässä nyt kerrankin on. Armenialaisia on (1908–81) lienee maailmalla tunnetuin armevuosisatojen varrella päätynyt ympäri maailnialainen. Jotkut sanat ovat torian kahdeksasta pääkaupungista ja kuuluu tunnistettavia: kantaa on berel, sydän sirt ja samaan sarjaan Vatikaanin, Konstantinopotytär dowstr. Sitä johtaa katholikos, joita tosin on Vai olisiko tunnetuin armenialainen sittenkin muitakin: Beirutissa, Jerusalemissa ja Istanneuvostokaudella loistavan uran luonut säbulissa. Eivät ti suomeksi. Kun Neuvostoliiton hajoaminen loi uusia rajoja ihmisten välille ja vaikeutti liikkumista, Karabahissa jouduttiin hankalaan tilanteeseen siksi, että oltiin armenialaisia Azerbaidžanin sisällä. Mikä kiusallisinta, se on Turkyyhkysellä on ammatti, jossa on varma ruoka kin puolella. lin, Mekan, Jerusalemin, Lhasan ja Salt Lake Armenia on maailman ensimmäinen krisCityn kanssa: se on uskonnollinen keskus, tillinen maa, vuodesta 301, ennen Roomaa. Azerbaidžanin sisällä sijaitseva Nagorno (= vuoristo) Karabah on armenialainen alue. Nyt on; jaan riemun puolisoni kanssa. Vatsaan päätyy kelpo viinejä, granaattiomenoita, lavašileipiä ja lammasta kaikissa muodoissaan. Hän ehti käydä Suomessa ja tavamaa, itsenäinen kirkko on pitkälti diasporata lyhyesti Järvenpäässä Jean Sibeliuksen. Ulkoarmenialaisten roomalaiskatoveltäjä Aram Hatšaturjan, jolle listen keskuspaikka on Venetsia. vähän. Neutraalin ystävälliset suhteet Armenialla vallitsevat Georgiaan ja Iraniin, ja paras ystävä on Venäjä, joka on paitsi tärkein kauppakumppani myös jonkinlainen tae turkkilaismaiden sotavoimia vastaan. nian lippu, armenialaisittain koArmenialaista kirjallisuutta löytyy niukasristeltuja turkoosinsävyisiä kynttilöitä. Tateksti, kuten meikäläinenkin perustuu äänkuumatkaan kuului opas ja kuljetukset. Hyvin he tässä »yksi mieli, yksi kieli» -kampanjassaan onnistuivatkin: Turkista tuli lähes kemiallisesti puhdas kreikkalaisista ja armenialaisista
vainottujen määrään nähden prosentuaalisesMaailma tuntee suuriin väestöryhmiin ti pahempi. 1700-luvulla en näille armenialaisilta jäänythölmistyneenä. Ararat siintää lumisena Zvartnotsin tasangon takana. Israel ei ole ottanut mitään kantaa, opas sanoo. Kulttuurivihkot 3?|?2014 tänyt armenialaisten kansanmurhan, samoin Kanada, ei sen sijaan Turkkia enemmän tarvitseva Yhdysvallat. Ei mikään länsieurooppalainen kallis lentoliikenteen kanssa kilpailija, vaan neuvostoaikainen elektritška, arkinen sähkömoottorijuna, joka ei kallistele mutkissa, vaan kolinallaan antaa tämänpuoleisen elämyksen. ranskalaisväestöä etelämmäs Pohjois-Amerikan armenia(le grand dérangement), ja maailman ensimlaisten keskuudessa kansanmurhaa kyllä on mäisen keskitysleirin britit perustivat buurimuisteltu. Pakkosiirrot tamisen ja hallitsemisen käytänkokonainen olivat jo ennen tulleet surullinaudan pää, kuin töä värväämällä kansanmurhan sen kuuluisiksi, etenkin brittien toteuttajiksi myös kurdeja antakohtalostaan toimeenpanemina. armenialaisiin ja kreikkalaisiin. Kokemuksia luulisi riittävän vertailtavaksi asti. Turkissa yhä hankala aihe. Israel tahtoo mustasukkaisesti säilyttää itsellään monopolin kärsimyksiin. tensä kanssa yksin. Tietää junalla matkustavansa. Ensin Turkki oli Kuuluisin on Adolf Hitlerin johtaman Saktärkeä liittolainen wilhelmiiniselle Saksalle, san valtaamien alueiden juutalaisiin kohdissittemmin Neuvostoliittokaan ei tahtonut sitä tama schoah, joskin samassa Vernichtungissa ärsyttää, ja Naton jäsenenä Turkki sai jälleen meni myös vammaisia, Jehovan todistajia, syytesuojan. Uusimpia muistelijoista on kaliforsodan aikoihin Etelä-Afrikkaan. HAARAHAUKKOJEN ARO Juna lähtee Jerevanista. Armenialaisten tuho oli paikoisotavankeja, työväenaktiiveja tellen niin totaalinen, ettei jäänyt sekä suhteessa eniten musta- Lihakaupan edessä edes todistajia. Ranska on myön- 46. Liput ovat niin halpoja, että ihmisarvo pysyy euforisen korkealla. Armenialaisten kansanmurha on kohdistuneita vainotoimia viime vuosisadalta. Akadiasta Kanadasta siirrettiin tä maata. Outoa sen sijaan on heidän Kansanmurhapuistoon on istutettu rikohtalonsa melko täydellinen unohtaminen. Kysäisen oppaalta, minkälaisen kannan Israelin valtio on ottanut armenialaisten kansanmurhaan. Edellinen sivu: Kyyhkyskauppias Khor Virapissa. Turkki onnistui laisia, joiden kielellä joukkotupaikoitellen soveltamaan hajotlojuu katuojassa ho on porrajmos. Löydän Suomen Siinä missä juutalaisvainot alkavat jo olla lopTarja Halosen kuusen Georgian Eduard puun kaluttu aihe, on armenialaisten joukkoŠevardnadzen ja Pyhän istuimen Johannes tuho jäänyt vähälle huomiolle, vaikka se oli Paavali II:n kuusten välistä. veittäin hopeakuusia. Ararat-vuori näkyy Turkin puolelta Artašatiin. Sato on korjattu, kellertävä sänki hallitsee maisemaa, vetisiltä paikoilta lehahtaa yksittäisiä kattohaikaroita ja tavattoman. kiltaan ja imagoltaan muistuttaa muun muArmenialaiset eivät siis ole vastoinkäymisassa sveitsiläistä Eluveitie-yhtyettä. Leireihin telnialainen rockyhtye System of a Down, jonka jettiin Winston Churchillin aloitteesta maan jäsenillä on armenialaistausta ja joka musiihollanninkielistä buuriväestöä. Toisaalta, jotkin erilliset Yhdysvaltain osavaltiot ovat kansanmurhan myöntäneet ja toimittaneet paikalle kuusensa
Täällä sitä myydään nimellä ???????, eikä sama silfenadiilisitraatti ole täkäläisessä hintatasossa huokeaa tavaraa, mutta toki sentään käsikauppalääkettä; 47. KIUSATUSTA KIUSAAJAKSI. Hiirenloukkuja, kengänpohjallisia, armenian- ja venäjänkielisiä lehtiä, kiinalaisia diodilamppuja, iranilaisia akkuvalaisimia kahdella eurolla, Ararat-konjakkia ja muita merkkejä. Ainoastaan äsken mainitun kaltaiset kortit eivät ikinä saavu Suomeen. Kannattaa muistaa, ettei antisemitismiä pitäisi määritellä pelkästään juutalaisten vastustamiseksi. Pikemminkin Armeniaa voi verrata Unkariin, jonka valtaväestö itse on ahtaiden rajojen ulkopuolella naapureiden vähemmistönä. Mutatis mutandis muistuu mieleen ainoa matkani Israeliin. Mukana on myös Karabah sekä sen ja Armenian välinen entinen Azerbaidžanin alue. Julisteessa on Armenian lippu sekä hyvin samantapainen Karabahin lippu. Molempien valtaväestöjä on sittemmin, etenkin 1900-luvulla, vainottu tuntuvasti. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Lihakaupan edessä lojuu katuojassa kokonainen naudan pää, kuin kohtalostaan hölmistyneenä. Tästä aiheesta saa postikortteja. Löytyy kauppakatu lukemattomine kojuineen. Vai onko kyseessä Armenian kotimaiseen kiihotukseen tarkoitettu kortti, jonka ei häveliäisyyssyistä toivota leviävän ulkomaille. Orientaalisissa maisemissa tulee usein mieleen, mitä oikein on se väitetty länsimainen yltäkylläisyys. paljon haarahaukkoja. Zavarianin kadun apteekin ikkunassa esitellään Viagraa. Armenia ja Israel ovat pinta-alaltaan pienehköjä maita, jotka miehittävät yhden tai useamman naapurin aluetta. Myöhemmin olen huomaava, että Armenian posti toimii hitaahkosti, mutta luotettavasti. Kynttilät palavat Sisavankin luostarissa. Myös arabit ovat seemiläisiä ja näin ollen Israel itse mitä antisemitistisin valtio. Armavirin pikkukaupungista ei kahvilaa noin vain löydy, tai olemme huonoja hakijoita. Israelin vallitsemalla alueella asuu huomattava arabivähemmistö, jonka määrä lisääntyi vuoden 1967 valloitusten jälkeen. Molempien valtaväestöstä huomattava osa elää diasporassa. Molemmilla, etenkin Armenialla, on loistelias historia. Olisiko se sattuma, vai juuttuvatko juuri ne kolmansiin maihin, jotka eivät hyväksy Armenian politiikkaa. Kummallakin on mahtava takuumies, yhdellä Yhdysvallat, toisella Venäjä. Armenia ei liioin pysty spekuloimaan saati briljeeraamaan kokemillaan vainoilla: natsikortti on tehokkaampi propagandakeino kuin turkkilaiskortti. Mikä tahansa Israelin vastaisuus leimataan heti antisemitismiksi. AASIAN MIEHEKKYYS Palailen Aram-kadun koiratorilta; en ostanut yhtään penikkaa. Tigran Metsin kadun varrella on iso kyltti, jossa esitellään Armenian rajat. Jälkimmäinen on eteläisen Euraasian peruspetolintu, haarahaukkoja luultavasti olivat ne ilkeät linnut, jotka Herakles kuudentena urotyönään nujersi Peloponnesoksen Stymfalos-järvellä. Pohjoismaat tuntuvat paljon steriilimmältä paikalta verrattuna näihin tuoksuihin, kankaiden säihkyviin ja mausteiden intensiivisen himmeisiin väreihin ja ylipäätänsä esillepanon vaihtelevuuteen verrattuna. Toisinaan tulee vaivaantunut olo. Armenia puolestaan on kansallisesti yhtenäinen maa, jossa on niukasti vähemmistöjä. Ilta hämärtää Silatšiaukiolla, Aigestanin mäet punertavat auringossa. Toisin kuin Israel, Armenia ei ole alueellinen suurvalta eikä ydinasevaltio. Ehkä yhtäläisyydet nyt loppuvat
Näkymä Jetšmiadzinista. ParArmeniassa sa. Toisaalta parturi voi se huokeasta paikasta, erikoistarjomyös suoda rentouttavan elämyksen. ?. ka muistelen Tallinnan Pronksi-kadun meesParturointi kuten muukin asiain hoito sute juuksurin tummaa, uhkeaa ja keski-ikäistä juu venäjäksi. maailmaa. Viime aikoina on 48. Eikö suomalainen välisen luvallisen lähikontaktin, jos nyt vaikyrittäjä koskaan ole ahne. Hiukan aikaisemmin alkoi Turkin vetämä Avrasya -hanke, joka koskee lähinnä turkinsukuisia maita ja on Armenian kannalta mitä vierainta seuraa. Poholla kuvaamatta parturinliikettä. Parturiliike tarjoaa sukupuolten palkansaajien ahneudesta. Ne summia, jotka suomalaisen lomerityistä olivat lievennetty versio hammas- intoa »päästä pakossa tuntuvat vähäisiltä. missään. Kenties tämä johtuu siitä, että miehillä ole äänestyskysymys sen enempää kuin palon naisten sukupuolielimiin muutakin kuin lonpuoliskon valitseminen tai maan syvimammatillista tuntumaa. Kulttuurivihkot 3?|?2014 puhuttu euraasialaisesta yhteistyöstä. Isäni uksesta. Televisiosta tulee iranilainen sarturilla meni hiuksia niskaan, lapset jafilmi, ovi käy ja lähtijät maksavat ei näy eivät niistä reissuista pitäneet. Kulttuurisesti Eurooppa on jotakin liian hyvää talousmiesten armoille jätettäväksi, arvokkaampaa kuin sitä nyt tällä hetkellä dominoiva Euroopan unioni, joka valmistautuu vapaakauppasopimukseen Yhdysvaltain kanssa. Venäjän vetämä Euraasia koostuisi alkuun paitsi Venäjästä myös Valkovenäjästä, Moldovasta, Armeniasta ja Kazakstanista. Armeniassa ei liioin näy Eräs ystävättäreni valitti, että naisgynekologit erityistä intoa »päästä Eurooppaan». män järven nimeäminen. Maanovat paljon kovakouraisempia kuin miespuotieteellisesti Armenia kuuluu Aasiaan, eikä se liset. No, tiedänhän minä, että Suomessa onnistui useasti nukahtamaan kesken hiuson erilainen hintataso, ja yleensä puhutaan tenleikkuun. länsimaista poiketen kykylääkkeen hintaan Etelässä ja orientissa parturi on miesten ei siis tarvitse lisätä lääkärinvastaanottoa. Eurooppa on maantieteellisesti vain yksi laajan Euraasian kolkka, niin kuin ovat Arabian ja Intian niemimaat, Indokiina sekä Siperian itäisin uloke. Niin maskuliinista, ettei naisia näy Poikkean Adamianin kadun parturiin. Armeniassa en törmää joillekin rouvaa. Ja kun parhaillaan lepään parturintuolilla, leikkureiden humina ja saksien klipsunta samoin kuin ikkunan takana kävelevät jalankulkijat ja virroittimistaan kipinää iskevät trollibussit sijoittuvat Aasiaan, eikä siinä sijainnissa ole mitään häpeämistä. tenleikkuu kaksi euroa, meillä saa jekset oikein itkivät ääneen partupanna nollan perään, ja yhä on kyrintuolissa. Lapmiesten hiusten ja partojen kimpussuudessa he tuntuivat tädeiltä. seen russofobiaan. joismaissa, Venäjällä, Baltiassa, Saksassa ja Ammattitaitoiset miehet huhkivat toisten Puolassa parturit ovat naisia. Ehkäpä naisten käynnit miespuoliselentisille neuvostotasavalloille luonteenomaila gynekologilla edustavat samaa kokemusta. Oikeastaan ihme, että niin KonstanOdotellessa ehdin ajatella, että maailmaltinos Kavafis kuin Tom of Finland malttoivat la on partureissa selvä sukupuolijako. Hiuslääkärikäynneistä, ja naapurin velEurooppaan»
KAUNOKIRJALLISUUS Tulemanjoen tarinoita MATTI ROSSI Kuvitus Sanna Turunen
Mutta he eivät nähneet sitä. Ja Saatana sanoi: toivokaa, niin se toteutuu. Miten valmistelit heitä, Atropos, minkä viestin lähetit sotaiselle kirkolle, minkä merkin annoit säikkymättömälle kenttäpiispalle. KAUNOKIRJALLISUUS KOHTALOTARTEN MAHDOTON TEHTÄVÄ MAAGISET SANAT Miten valmistelit heitä, Klotho, minkä viestin lähetit urhoolliselle Suomen hallitukselle, minkä merkin annoit pelottomille kenraaleille. Ja Suomen hallitus kysyi Saatanalta: herra, miten selvää. Mutta he eivät kuulleet sitä. Siitä tulee käsky, Saatana myhäili. Ja Saatana vastasi ja sanoi: Teidän pelottomat pataljoonanne palaavat voittajina kotiin korjaamaan satoa. Minä lähetin heille kuoleman hiljaisuuden. Ja Saatana nauroi ja sanoi: kun herrasmiehet sopivat, sana riittää. 50. Minä lähetin heille kuoleman lukinverkon. Ja Suomen hallitus sanoi: me suostumme, herra, milloin aloitamme. Mutta he eivät haistaneet sitä. Ja Suomen hallitus vastasi ja sanoi Saatanalle: Herr Reichsmarschall, älköön tästä tehtäkö kirjallista sopimusta. Kaiken tämän maan minä annan teille, kun heti solmitte rauhan Neuvostoliiton kanssa ja liitytte myöhemmin meihin tekemään selvää yhteisestä vihollisesta. Miten valmistelit heitä, Lakhesis, minkä viestin lähetit herra puhemiehelle, minkä merkin annoit jaloille kansanedustajille. että Saatana ilmestyi Suomen hallitukselle paksun Hermannin nimellä tunnetun valtakunnanmarsalkan hahmossa luoteis-Venäjän kartta kädessä, ja näin hän puhui: Minä lähetin heille kuoleman löyhkän. Ja Suomen hallitus lankesi kasvoilleen maahan ja palvoi Saatanaa. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Ja tapahtui helmikuussa vuonna 1940
Kulttuurivihkot 3?|?2014. 51. KAUNOKIRJALLISUUS LEVOTON ON PÄÄ JOKA KANTAA KYPÄRÄÄ Tuli elonkorjuun aika, tuli toinen, ja aika liukui vinhaan kohti kolmatta, mutta voittamattomat ja pelottomat pataljoonat, rynnistettyään voitosta voittoon, juuttuivat idässä mutaan ja istuivat siellä käsiinsä tuijottaen ja levottomien ajatusten kiusaamina: he vanhenivat tekemättä mitään hyödyllistä, he eivät tehneet työtä, he tappoivat aikaa, nikkaroivat muistoja, koristelivat korsuja ja miettivät kuinka kauan tuota ajanhukkaa ja epätyötä mahtaa kestää ja mitä on tarjolla kun se päättyy ja heidän mieliinsä hiipi vaivihkaa vieraus tuota olemista kohtaan, pettymys ja kyllästyminen omaan itseensä, sillä he olivat lakanneet olemasta työtätekeviä joita he olivat olleet lapsesta saakka, heidän elämänsä oli ollut työtä, heidät oli synnytetty maailmaan tekemään työtä, ja nyt he äkkiä tunsivat olevansa osaamattomia poropeukaloita ja unohtavansa taidot jotka pakenivat heidän käsistään ja lensivät pois toiseen aikaan jota he kenties eivät näkisi koskaan, aikaan, joka lupauksista huolimatta kenties tarjoaisi heille vielä vähemmän kuin mennyt aika, johon he nyt halusivat palata ja he vihastuivat itseensä, pahanenteiseen sietämättömään tuulettomaan ajattomuuteen, keinohiljaisuuteen, epärauhaan joka ei ollut sotaa eikä rauhaa vaan paksua tunkkaista painavaa ilmaa jossa he maleksivat hyödyttöminä ja levottomina väsymättömien pappien, uutispimennyksen ja ääneen ajattelun kiellon varjelemina, päivästä toiseen ravittuina valheilla jotka he tiesivät valheiksi, sillä totuuden Stalingradin käännekohdan merkityksestä oli heidän lukittuihin korviinsa kuiskannut moni joka ymmärsi
Ne olivat kuolleita kumpikin. Ne näen, kun varjoihin katson taas. Ja Laatokka vyörytti kylmän sumun ja varvikko varpaita repi ja viilsi, kun mustien varjojen lomitse kiisin ja kotiin kannoin tuon julman surun. KAUNOKIRJALLISUUS PÄÄSIÄISKAPINA JOENTÖRMÄLLÄ SURU Unohdetun pääsiäiskapinan päivänä minä olin paikalla varjona katsellen miten kiihkeät taitavat lapsenkasvoiset veteraanisotilaat jotka yhtäkkiä näyttivät yhtä nuorilta kuin minä, rakensivat hurjassa kohteettomassa kapinassaan mustana ryöppyävän virran törmälle suunnattoman kuuden miehen keinun jykevistä rungoista ja paksuista lankuista juhliakseen siinä pääsiäistä niin kuin sitä oli juhlittu heidän ylösnousseessa lapsuudessaan perintönä kulkevat taidot hallitsevien kirvesmiesten rakentamissa keinuissa Minä näin ne, kun katsoin tarkemmin. 52. Oli ilta ja avaruus kirkastui kun viimeinen hattara hautaansa ui. Niin miinakenttäkin saaliin sai, tosin hirviemon ja vasikan vain. En unohtaa voi, enkä haluakaan.. Oli silmissä huurteenvalkea verho, maa nieli niitä, kun viimeiset perhot tanssivat viimeistä tanssiaan ja syyskuu hautasi vainajiaan. Ne kulkevat niillä kuin valtiaat ikään, ei niitä häiritse melske, ei mikään. ja ympäri ja ympäri pyörii raskas keinu, myllyn siipien tavoin se kauhoo aikaa, vyyhtii vuosia pois heidän elämästään, kuorii likakerroksia ja sodan iskuja heidän kasvoiltaan, nostaa poskille pääsiäislöylyjen tulisen hehkun ja kirkastaa heidän silmänsä jotka nyt katsoivat tahraisen ajan läpi, kuoleman löyhkän ja lukinverkkojen ja hiljaisuuden läpi toisiin maisemiin, toisiin pääsiäisiin ja juhannusaattoihin keinuineen, lauluineen, kokkoineen ja taikoineen heidän loistavat silmänsä välähtävät ohi vaatteistaan ulos kasvaneen laihan varjon joka olen minä, olen tuskin olemassa kun seison siinä keinun vierellä ja lasken pyörähdyksiä ja odotan että minut köytettäisiin keinun penkkiin, minä se olen, tuo ruipelo pahvikengissään tai ilman kenkiä, koivet täynnä paiseita, siinä minä hehkun innosta aivan kuin nuo keinuvat lapsisotilaat ja ihailen heidän silmitöntä rohkeuttaan heidän pyöriessään ympäri ja ympäri seisten penkeillä paksujen vöittensä varassa, polkien lisää vauhtia, siinä minä olen pelkkänä silmänä keskellä heidän unohtunutta pääsiäiskapinaansa, varjona virrantörmällä puoliksi palaneessa rauniokaupungissa, johon äitini oli tullut opettamaan. Ne valtaavat metsän ja pitävät sen ja palaavat vanhoille poluilleen. Kulttuurivihkot 3?|?2014 Miten kauan ne tekivät kuolemaa, on joutava kysymys - kyllin kauan sai emo turhaan kutsua laumaa auttamaan oudossa tuskassaan, joka repäisi jalan ja puhkaisi mahan, se korskuen haisteli kuolevaa vasaa ja yritti saada sen nousemaan ja kaatui ja nousi ja kaatui taas. Oli miinat jo kesällä raivattu sieltä, metsästä, valkaman rannalta, tieltä, vain yhden ohitse raivaajat kulki ja kuolema kohta jo ympyrän sulki. Oli syksy ja viimeistä tanssiaan perhoset tanssivat innoissaan
Mikä viljelijä sinä olet kun panet potaatit peltoon syksyllä. MINÄ En tiedä. Mies kääntyy katsomaan katoavien lintujen perään. Minä olen kesät Rautalam- milla ja äiti on lottana Sallassa. Meidän pellot kotona ovat raskasta savikkoa. Trrr, mies sanoo. Sotamies tervehti minua kuin oikeaa vänrikkiä. MINÄ Emme mitään. Toimittavat tyhjää. Hevonen tietää mitä pitää tehdä. MIES (tuhahtaa halveksivasti) Nytkö, talven alla. Seison pihalla ja katselen kurkiauroja. Hevonen on pieni ja vahva ja osaa homman. Miehet ovat täällä. MIES (pilkallisesti) Herra on upseeri eikä ymmärrä miksi. Myöhäistä. Mitä herra vänrikki arvelee, hän sanoo sävyisästi, mahtaako maailmasta enää löytyä rauhallista paikkaa muutamalle muuttolinnulle. Minulla on Suomen paras hevonen, me ollaan sellainen pari että yhdessä me saataisiin vaikka Yyterin sannat kasvamaan pottua. Minä kylvän. Mutta kuka sitä ajaisi. Jos niitä edes saa. Sitä on mukava katsella. Näkee että se nauttii kyntämisestä, niin kuin kyntäjäkin. Pihaan ajaa kärryillä sotamies. MINÄ (hätääntyneenä, sillä mies on alkanut kiihtyä) Ei se ole minun vika. Mutta upseeri kun olet, niin ajattele kenen vika se sitten on. MIES Kenen peltoja nämä ovat. MIES (melkein huutaen) Ei, ei se ole herra vänrikin ja hänen äitinsä vika. MINÄ Äidin ja minun. MINÄ Erikoistapaus. MIES Mikä sinun äitisi on. Kyntävät peltoja joita kukaan ei vil- Hevonen katselee korvat hörössä kiihtynyttä miestä. MIES Minkä takia minä sitten kynnän. MIES Ette viljele mitään. Hänen liikkeensä ovat vakaat, hän astelee rennosti ja sanoo silloin tällöin puoliääneen hevoselle: vaolle. Mutta kenen vika että näin hyvä kyntöhevonen toimittaa minun kanssani tyhjää ja kääntää niittyä poropeukaloille jotka ei osaa edes kysyä miksi. Minkälaisia pottuja te syötte. Kenen vika. Mies huomaa minut ja heittää kättä lippaan. MINÄ (hädissäni) Alan kuokkia nyt heti. MIES Mitä te viljelette. MIES (hitaasti) Siis ensi vuonna. Luomatta katsettakaan minuun hän riisuu asetakkinsa, vetää kärryiltä auran, vapauttaa hevosen aisoista, valjastaa sen uudestaan auran eteen ja alkaa kyntää äidin opettajanasuntoon kuuluvaa tonttia. jele. Mies heittää ohjakset niskan taakse, sanoo ”vaolle” ja jatkaa kyntämistä. Kenen vika että sota menee niin kuin menee. Mies ottaa taskustaan vanikanpalan ja tarjoaa sen kämmeneltään hevoselle. Kenen vika että täällä kuluu aika ja nuoruus. Minua hävettää. Minulla on vänrikintähdet puseron kauluksissa. MINÄ Opettaja. Syyskärpäset pörisevät, hevonen haisee hevoselta. MIES Taidat olla armeijan nuorin upseeri. Kurjet kutsuvat korkeudestaan myöhästyneitä muuttajia ja saatuaan muutaman mukaan heittäytyvät vastatuuleen ja aloittavat liukunsa kohti levotonta etelää. 53. Hevonen hörähtelee tyytyväisesti. Hevonen kääntyy katsomaan miestä kuin kysyäkseen jotakin. Luuletko sinä että minua ei tarvita kotona. Hyviä pottumaita. Sen sijaan että kysyisit miksi niitä ei ole edes siemeneksi. Jos keväällä jo saisi perunoita kylvöön. Huomautukset tuntuvat tarpeettomilta. MIES En minäkään. MINÄ (innokkaasti) Minulla on kuokka. MINÄ Huonoja. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Että ei ole siemenperunoitakaan. Korkealla kurjet kiertävät rauhallista ympyrää ja kutsuvat lähtijöitä mukaan. Kenen vika että täältä voi tulla lähtö ennen kuin herra vänrikki ehtii saada pottunsa maahan, mikäli pottuja löytyy. KAUNOKIRJALLISUUS KYNTÄJÄ On aurinkoinen ja lämmin syyspäivä. Hän marssii hevosen luo niin että multa lentää, tarjoaa kämmeneltään vanikanpaloja ja taputtelee hevosen kaulaa. Hevonen vilkaisee taakseen ja pysähtyy. Kenen vika se on, että ihmisillä ei ole kunnon pottuja tai minkäänlaisia pottuja. MINÄ Lepo vaan. Pitäisi ajaa mutaa suolta. Multa on kevyttä, parempaa kuin kotona. Se kihnuttaa kärpästen ahdistelemia silmiään miehen paitaan. MINÄ Miten niin myöhäistä. MIES Mitä vänrikki. Minä tiedän mitä herra vänrikki tähän sanoo. Mies päästää pitkän ja jämäkän pierun ja nauraa. Näistä pelloista niitä saisi. Saisitte kilon painoisia perunoita
Hän näki miten poika veti taskustaan tulitikkulaatikon ja ojensi sen lähintä vankia kohti, hän näki miten vangin avoin koura jähmettyi paikoilleen, puristui puoliksi tikkulaatikon ympärille jota pojan pieni käsi tarjosi, miten nuo kaksi nyt kulkivat kuin yhtenä varjona, käsi kädessä, pojan uskaltamatta hellittää, vanki uskaltamatta puristaa ja ottaa, tietoisena siitä että luovutus oli pantu merkille. Se heijasti itsestään koko maailman jonka keskellä se hehkui elämän pyöränä. Se oli likilaskuinen ja kuoren alta raaka mutta yhä leipä, käsin tehty huonoista jauhoista, vedestä, hiivasta, suolasta ja kiven kuumuudesta. Kulttuurivihkot 3?|?2014 liikkeelle, väsymys nytkähti liikkeelle, aika nytkähti taas liikkeelle ja alkoi juosta kohti päättymättömän tien päätä, laskevaa aurinkoa tavoittaen, kohti nousevaa aurinkoa.. Vartija tuijotti kohtausta kyllästyneenä ja silmät tomusta sameina, anna se jo, anna että muistat. Vartijat eivät pojista enää paljoa piitanneet. He eivät koskaan vastanneet pojille kun nämä antejaan ojentaessaan sanoivat jotakin. Vanhuuttaan ja kokeneisuuttaan se kohosi pojan käsistä ja siirtyi nälkäisemmän käteen, toisenkielisiin ajatuksiin, muistoihin, toiveisiin, niin helposti se nousi, löi pari kertaa siivillään ja oli perillä, vanha leipä, elämän lintu. Hän käveli ras- jonon vierelle. Syksyllä 42, kun poika ja äiti muuttivat rauniokaupunkiin, kuri oli ankara eikä vankien lähelle ollut asiaa. Menkää pois, hän tuntui sanovan, tai älkää menkö. Hän poimi sen molemmin käsin, puhalsi siitä pölyt, pyyhki sitä hihaansa ja tutki sitä läheltä. He olivat kuoppaposkisia, kelmeitä, riu’unlaihoja, pitkiä, tummia miehiä. Katsokaa että muistatte. Heillä oli syvältä tuijottavat mustat silmät ja ilmeettömät kasvot. Pojat muistettiin, jonoon tuli eloa. vyötärön korkeudella kellertävänä pilvenä. na, tuoksuvana. Lapset katsoivat heitä silmiin kuin ihmisiä, hakivat niistä jotain, kenties vastausta muotoilemattomiin kysymyksiin, epäilyksiin, joita elämä lahjomattomuudessaan lykkäsi heidän tielleen. Poika ja Leo kiepsahtivat pensaikosta vanki- Vartiomies komensi osasto seis. Vangit seurasivat jännittyneinä hänen touhujaan. Vartija nosti katseensa maantien tomusta ja tuijotti tylsästi pikkumiehiä. Eikä lähelle olisi kukaan mennytkään. Vartijat marssivat kumarassa, lakki takaraivolla, sivuilleen vilkuilematta. Se lipsah- ti hänen sormistaan ja putosi tielle. Aurinko paistoi siihen, se heijasti tummaa sisäistä valoaan, vanhaa elämää, kylväjän vanhoja askelia, ihmisten suita ja hampaita ja lasten huutoa. Vartija katseli pojan varjoa, hänen käsiensä varjoja, hänen pitkäksi venähtänyttä varjohahmoaan ja kiihdytti vauhtiaan. Pöly kiehui paksuna kolonnan jaloissa ja leijaili Tupakka takavarikoitiin joskus, leipiin ei kajottu. Ja kolonna nytkähti liikkeelle, nälkä nytkähti Poika vetäisi leivänpuolikkaan esiin. Heitä katseltiin kuin vangittuja petoja. Mutta kun pojat ilmestyivät jonon kupeelle, vangit heti järjestivät niin että lahjat voitiin luovuttaa vartijoiden huomaamatta. 54. He eivät puhuneet keskenään, sillä keskustelu oli kielletty. Vankikolonna saapui kohdalle. Nyt heihin oli totuttu. He marssivat käsivarret rennosti heilahdellen ja käyttivät kävelyyn mahdollisimman vähän energiaa. kain askelin tikkulaatikkoa luovuttavan pojan ja sitä vastaanottavan vangin kohdalle, katsoi tuimasti kauas, marssi ohi ja komensi kovalla äänellä: Tahdissa - mars. Laskeva aurinko paistoi suoraan edestä. KAUNOKIRJALLISUUS LEIPÄ Poika tarttui leipään kuin kranaattiin ja lykkä- Leipä hohti pojan käsissä tummana, rosoise- si sen poveensa. Vankien kengät ja kenkien virkaa toimittavat rievut tuskin kohosivat maantiestä
periskoopilla. Se oli sen kaverin unelma, kersantti sanoi. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Pataljoonan paras tarkka-ampuja, kersantti sanoi, rauhallinen kuin jääpuikko. Kun naapurin maita sodan jälkeen jaetaan Suomen pojille, hän saa varmasti pienen sievän palstan ja kaistaleen metsää. Niin hän jäi. Laaki ja ruumis. Tappoi joka laukauksella. Nosti kerran päätään himpun verran liikaa ja pum, sai luodin lippansa alle. Ne palaavat jotka ei täältä tarvitse mitään. Ei ihmisiä. Minä valitsen tuolta jonkun ja panen sille luodin kalloon heti kun tämä seitsemän päivän sapatti on ohi. Jäi viikon lomalleen linjaan ja roikkui poteroissa vahtien vastapuolta. Mitä minä siellä, sanoi, minä olen renki, maaton mies, minulla ei siellä ole mitään, ei lehmää, ei hevosta. KAUNOKIRJALLISUUS TARKKA-AMPUJAN UNELMA Tosi tarkka kaveri, kersantti sanoi. Tarkoitan, ettei sellaiset palaa kuin hän, ne jäävät tänne viljelemään maata. Siitä se puhui koko ajan. Muisti pyhittää sapattinsa, kersantti sanoi. Sanoi, ettei edes tiedä kuka hän on. Meidän mies oli viekas kuin kettu mutta ei tarpeeksi varovainen, ehkä siksi että tunsi olevansa lomalla. Hän rakentaa mökin ja metsästää ja kalastaa ja korjaa omat potut omasta pellosta. Ei voi mitään, sanoi, minä taidan olla rakastunut ryssiin. Sulasta rakkaudesta, tietty. Hänet oli löydetty lapsena ja hänelle oli pantu nimi. Olisi varmasti saanut maatilkkunsa täältä niin pian kuin tämä sota niinkuin loppuu ja porukat palaa kotiin elonkorjuuseen. 55. Sanoi siitä olleen puhetta pastorin kanssa. Pataljoonan paras. Taisi vastapuolella olla joku samanlainen joka piti häntä silmällä, kersantti sanoi. Sanoi, ettei aio mennä kotiin kun sota on loppu, menkööt kotiin ne joilla on jotakin mihin palata. Ampui itselleen viikon loman mutta ei halunnut lähteä. Kukaan ei tiedä. Pataljoonan varmin tappaja, kersantti sanoi
1,2 ja niin he vastaavat oikein & väärin & kuinka hyvin tahansa he eivät voi vastata yhä vain puhuva t 1 he puhuvat lausetta että & mutta, jossa muut sanat kuolevat jossa! että & mutta roikkuvat toisissansa löyhässä hirressä väljässä rusettisidoksessa ovat sidotut _ eivät puhu kenellekään, toisilleen vain toisilleen täydellistä, notkeaa kieltä. Kulttuurivihkot 3?|?2014. 56. he eivät voi eivät kä he voi !ei hyvin. KAUNOKIRJALLISUUS 1,2,3 he eivät voi käsittää kauneutta ja hellyyttä ovat varttuneet täällä he eivät voi käsittää kauneutta ja hellyyttä sillä he varttuivat täällä
Aviomieheni seisoi pienen sähkökäyttöisen purjeveneemme kannella ja kieltäytyi itsepintaisesti myrskystä. Sain kiinni myrskystä, en pidätellyt sen kulkua. Aviomieheni oli sellainen, että ei tahtonut taipua luonnon tahtoon. RECOVER 1. Halkaisimme kielemme ettemme kertoisi, miten kaunista on aina ennen. Kun myrskytuuli tempautui omien tunnetilojensa vietäväksi, muuttui lapselliseksi hirviöksi ja pärski vähämielisesti merivettä nielustaan, mieheni kieltäytyi katselemasta, mieheni kieltäytyi kuuntelemasta. Rikkaat ihmiset usein ovat. Kun lopulta rantauduimme, muutimme seudulta paikkoihin, joiden sijainteja emme kertoneet toisillemme, myimme ruusupuun tai halkaisimme sen. Hän on myös opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa. 57. He built a phantasy around the girl en udko humanistiseen kokonaistulkintaan en näe sinua kokonaan }{\insrsid22 You Must Have Seen Me Before 2. }{\\insrsid221696 I try not to talk to you }näkym tt\’f6myysharjoituksia en halua mitenk\’e4 n identifioitua entisiin tai nykyisiin rakastettuihini Maria Savela Maria Savela on filosofian maisteri ja työskentelee muun muassa museoissa ja freelancer-kirjoittajana. Kun säätilaan vihdoin alkoi ilmaantua poikkeavuutta, verenkiertoni vilkastui, virkistyin. KAUNOKIRJALLISUUS SAILING Minulla oli tapana olla tapahtumatta ennen myrskyä. Kulttuurivihkot 3?|?2014
Norppatukka, luumunkukka, kukkeat muotosi ja häpysi musta niittyvilla! Tahdon vain rakastaa sinua. KAUNOKIRJALLISUUS NORPPATUKKA, LUUMUNKUKKA Kaksi kuukautta tätä hullaannuttavaa rakkautta, yökirjoituksia, pitkiä sähkölauseita, tuntuu kuin suonissa kiertäisi pelkkää höyryä. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Kevät muuttuu kesäksi, paratiisiomenapuu kukkii, lemmikki ja tuomi, ja silmäsi, silmäsi kuin Tillanderin ikkunat jouluyönä. 58. Kari Saviniemi Kari Saviniemi on keravalainen lyyrikko ja kriitikko, jonka kymmenes runokokoelma Jungfrudans (Daimon) ilmestyi maaliskuussa 2012. Ihmisen valo! Taidan muuttua kokonaan runoksi sillä enemmän kuin elää tahdon rakastaa sinua. En saa unta
Hän kirjoittaa tällä palstalla Venäjään liittyvistä aiheista. ulkomaan kirjoittelua. Sille on Mutta läntisissä ministeriöissä moralisoivat ominaista kuvallisen tiedottamisen nopeus julistukset korvaavat usein analyysin. Ranskan vertailevan strategian mediakulttuurista. Sähviikkojen aikana tapa käsitellä Ukrainan taköisen teknologian kehitys on tuonut »tosipahtumia tiedotusvälineissä on vahvistanut tapahtumat» lukutaidottomienkin ulottuviltämän näkemyksen: osalle länsimaista diple. kokonaisvaltaista kauppatavaraa. Se perustuu tarkasteluihin, jotka edustajat tulevat pohtineeksi mitä nämä sakorostavat milloin venäläisen kulttuurin panat käytännössä merkitsevät. Vaan onvedessä – –». Näin on ollut Vietnamin sodasta alkaen, ja lomatiaa kriisit eivät enää paljasta epäsuhtaa Persianlahden sodassa 1990–91 tiedottaminen etupyrkimysten ja järkeä käyttävien toimijoikehittyi huippuunsa, vedenjakajaksi, joka sai den näkemysten välillä, vaan ne edustavat yhnimen The First War of the Global Village: se tä kaikki viimeisintä Hyvän ja voitiin ilman riitasointuja tuo»Osalle länsimaista Pahan välistä vastakkainasetda kotien tv-ruutuihin, jolloin telua, jossa pelissä on historikaupattava kokonaispaketdiplomatiaa an tarkoitus.» ti perusteluineen, kuvauksikriisit edustavat Zajec lainaa B-H Lévyn, pitneen ja tuloksineen oli tarjolviimeisintä Hyvän kän linjan äärikonservatiivin la. Zajec itse jatkaa: »Jos kootaan ko demokratia vain äänioikeutta ja oikeutta yhteen länsimaisen lehdistön käyttämät klipoikkeavaan mielipiteen ilmaisuun. Onhan täjoista tulee totuuden ainoa koetinkivi ja spemä palsta jo sellaisenaan Venäjän kannalta kulaation ainoa lähtökohta. Sitä johtaHistoriankirjoituksen kansanomaistevat KGB:n oppilapset, jotka punovat pimeitä tun kiinnekohdan voisi kiteyttää kahteen, juoniaan neuroottisten tsaarien palveluksesyhä tiuhempaan toistuvaan medialliseen issa ja rypevät itsekkäiden laskelmien jäisessä kusanaan: fasismi ja demokratia. Siinä toaikamme arkitodellisuutta; siivastakkainasettelua, detaan: »Monille tarkkailijoiltä on tullut toinen luonto. Kulttuurivihkot 3?|?2014. laitoksen (ISC) tutkija Olivier Zajec toteaa Mediakulttuurin asema on kokonaan muun muassa: »– – Konfliktin ymmärtämisen muuttunut. On syytä harkiten valikoida ulkomaisten Silloin historiallisen todellisuuden tiedollinen kommentaattorien kommentoimista ja päätotuus pelkistyy vain kahdeksi vaihtoehdoksi, asiassa välttää niistä kirjoittamista. Sajossa pelissä on le Venäjä on barbaarivaltio, jomalla se on integroitu kapitahistorian tarkoitus.» ka muistuttaa menneisyyden listisen tuotantojärjestelmän puolimongolien näköisten erottamattomaksi osaksi. 59. Kokonaan kielteinen, pilakuvakkääntäen verrannollinen niiden sisältöön; yhä si vajoava näkemys paljastaa jo vakiintuneen harvemmat historiankirjoittajat ja lehdistön perinteen. Sen juuria löytyy ja omaksuu piilevän rasismin silloin kun ylvuosisatojen takaisista matkailijoiden kertohäältä ruokittu ja sallittu, iltalehdistä sivistysmuksista, joissa rinnastettiin venäläiset bartään täydentävän laajan yleisön muukalaisvibaarit ja Antiikin kesyttömät skyytit.» ha kohtaa kohtalokkaita ja traagisia poliittisia valintoja kaunistelevan historiankirjoituksen. konomaista vetoa totalitaarisuuteen ja ’valheellisuuteen’, milloin oletettuun jatkumoon Huonon häviäjän heikko itsetunto löytää Stalinin ja Putinin välillä. Viime ja runsaus, saatavuus ja yksipuolisuus. BERGER HYVÄT, PAHAT JA RUMAT JUTUT Martti Berger on helsinkiläinen kustantaja, kääntäjä ja kulttuurin monitoimimies. Huhtikuun Le Monde diplomatique kirjoittaa Koska muutamat »länsieurooppalaisen» otsikolla »L’obsession antirusse» (»Venäläiskulttuurin näkyvät edustajat ovat ihastutvastainen pakkomielle») mitä ajankohtaisimtaneet toistelemalla venäläisvastaisten tiemasta aiheesta: lähtökohdista, näkökulmasta dotusvälineiden mantraa ilman sen kumja tavoista, joilla tiedotusvälineet Länsi-Eumempaa analyysia, voisi olla aihetta poiketa roopassa, joitain poikkeuksia lukuun ottamatlinjasta ja sanoa pari sanaa siitä mistä ei puta, käsittelevät Venäjää Ukrainan tapahtumihuta: historiankirjoituksen kulttuurista ja en yhteydessä. kasakoiden hallitsemaa maata. Onko seet viimeisten 15 vuoden ajalta, tuloksena on fasismi vain näkyvää, 30-luvun tapakulttuukansantarinoiden kirjo, jota tarjotaan tavalliria ja perinteisten tunnusmerkkien esillepaselle lukijalle oppina Venäjän liittotasavallan noa. Sanojen vilkastuva käyttö näyttää olevan politiikasta. Kylmän sodan pitkän linjan aiedellytyksenä on, että kaikkien toimijoiden vopesun ajoista mediatuotteista on tullut kilpailevat näkökulmat otetaan huomioon. Mediateollisuus on nykyisin ja Pahan välistä sotaintoilijan juttua
TILAUSKUPONKI SIVULLA 65 NYT MYÖS DIGILEHTENÄ WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI 60. Älä pelkää tilata, toveri! Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää Mitä itse et tiedä, sen kertoo Kulttuurivihkot* * BERTOLT BRECHTIÄ VAPAASTI MUKAILLEN. Kulttuurivihkot 3?|?2014
KIRJA-ARVIOT 61. 62 Anneli Kanto PALA PALALTA POIS. 62 Heikki Saari JACKE. 63 Mathias Rosenlund VASKIVUORENTIE 20 KIRJA-ARVIOT Ulos köyhyydestä. 64 Leena Krohn HOTEL SAPIENS Pakko vai pakopaikka. KERTOMUKSIA ALZHEIMERIN TAUDISTA. Se paha tauti. JACOB SÖDERMANIN ELÄMÄ Etelän mies valvoi oikeutta huippuvirassa. Kulttuurivihkot 3?|?2014
Siitä huolimatta Suomi sai runsaasti antipatiaa osakseen, sillä ratkaisevaa eivät välttämättä ole ainoastaan faktat, vaan myös valittu taktiikka ja ima- siin. Jacob Söderman vaikuttaa hienolta ih- taudista. Jacob lin puheenjohtaja, nämä puhkesi- Södermanin elämä. Ehkä helpompi tie oli- Suomalaisittain on poikkeuksellista, että Sö- dermania auttoi huippuvirkaan hänen vanha kiinnostuksensa Etelä-Eurooppaan ja jo entuudestaan hyvät yhteistyöverkostot latinalaiseen maailmaan. Riitaannuttuaan Romano Prodin rooppaan, miehiä, jotka ovat mieluummin sitten perheeseen. Espanjasta ja Italiasta tulleille kollegoilleen go. Kovan metelin sijaan Söder- moilta. Luulisi Södermanin tasoi- kieltänyt päästämästä. sitä olisi annettu näennäisesti hymyssä suin. Kertomuksia Alzheimerin man merkityksellisyydestä. vat spontaaneihin suosionosituk- si ollut, että lainaa ei olisi ollenkaan annettu tai Jacken uran ehkä merkittävin saavutus on avoimuuden ja hyvän hallinnon rohkea ja peloton puolustaminen EU:ssa. Södermanin tävänä ihmisenä, eikä jäykkänä protestanttina. Merikapteenina työskennellyt isä kanssa hallinnon avoimuuteen liittyvistä asiois- vaikka venetsialaisen myrkynkeittäjän kuin niu- kuoli vuonna 1941 saksalaisten (sic!) pommitet- ta Söderman lauhdutti tämän näyttämällä kuvaa hon protestantin oloisia ja jotka pärjäävät kan- tua hänen laivaansa Färsaarten edustalla, minkä oliivipuusta, jonka Prodi oli istuttanut. Karjalaisen hallitukseen. kirjailija Anneli Kanto (s. siaalista julkisuutta ovelasti hyväkseen. Vuonna 1971 nuori radikaali valittiin Ahti man on toiminut ovelasti ja matalalla profiililla. Toiminta neekö tämä Södermanin kuuluisaa ironiaa. lemaan espanjaa, josta hänellä oli myöhemmin miseltä; hän ei luo yhtä köykäistä, pinnallista ja paljon hyötyä poliittisella urallaan. 1950) on aiemmin jul- mieleensä. Tietyt EU:n eliitin jä- rahoja hän tienasi muun muassa vanginvartijana senet pelkäsivät Jacken kauden loputtua vuon- ja rakennustyömailla. Hän ei ehkä vastaan ja ojentaa kättään: »Mukavaa, kun pää- nin »venetsialaiseksi myrkynkeittäjäksi». Tai äiti tulee eteisessä puoluetoimiston kehäketut nimesivät Söderma- sen vaikuttajan lukevan enemmän. Ehkä siksi hiu- Mitä pitäisi tehdä, jos näkee jatkuvasti soh- maaherrana, jossa hän muun muassa käytti so- kan hämmästelen, että Södermanin kirjallisista van takana nuoremman tyttärensä tapettuna. Urheilu ja varsinkin nyrk- avoimuuden ja hyvän hallinnon rohkea ja pelo- keily olivat vahvasti kuvioissa mukana. Mikäli EU:ssa aiotaan olla, Suomi tarvitsee Jacke kertoi Södermanin tarkoittavan ruotsiksi Södermanin kaltaisia sillanrakentajia Etelä-Eu- Jacob Söderman syntyi 1938 oulunkyläläiseen etelän miestä. Siltala, 348 sivua. Tehtävä oli sikäli his- hänellä käyttöä juuri nyt, kun hänen oma puolu- toriallinen, että se oli ensimmäinen huipputason eensa on huonolla taktiikalla sotkenut Suomen tehtävä, jonka suomalainen sai EU:ssa. mainetta etelässä, luultavasti aika merkityksettömien vakuuksien takia. Vuonna 1973 Chiles- kansanedustajaksi Jacke vastusti Kreikalle an- sä vallan kaapanneen sotilasjuntan veritekoja nettavia tukia eikä suostunut äänestämään tuki- tutkimaan perustettiin kansainvälinen Chile-tri- paketin puolesta. Opiskelu- ton puolustaminen EU:ssa. perheessä puhuttiin ruotsia. 247 sivua. Söderman sainvälisellä kentällä itsenäisesti, enemmän kan- voi ehkä arvella vaikuttaneen Jacobin myöhem- loi itsestään kuvaa mukavana ja elämää ymmär- salaisten kuin pankkisektorin ja suurpääoman pään kulttuuriseen orientaatioon. Kulttuurivihkot 3?|?2014 kaissut kaksi romaania, 1600-luvulle sijoittuvan. Suomen liityttyä Euroopan unioniin 62. Palattuaan oikeusasiamiehen pestin jälkeen Suo- Sosiaalidemokraattien kansanedustajana meen ja tultuaan valituksi jälleen vuonna 2007 Söderman toimi 1972–1982. Nuori Jacob osoit- Mainittakoon, että Paavo Lipponen tuki konflik- ti Oulunkylässä huomattavaa aktiivisuutta ja kir- tissa Prodia, eikä maamiestään ja puoluetoveri- Aleksi Ahtola joitti lapsena Mannerheimille, jota piti kaikkien aan. Hän rupesi opiske- biografia. kulttuuritiedotonta poliitikkotyyppiä edustavaa ANNELI KANTO (2013): Pala palalta 1980-luvulla Söderman toimi Uudenmaan kuvaa kuin eräät puoluetoverinsa. mennen sanottuna Söderman nautti arvonimes- lopun Pekka Himasen tutkimusta hieman lat- Toimittaja, käsikirjoittaja ja tuottelias lasten- tä, varsinkin epiteetti venetsialainen oli hänen teasti ylistävä puheenvuoro osittain todistanee. Söderman kuului 1960-lu- na 2003 »uutta Södermania». Kun europarlamentaarikko Marjatta Stenius-Kaukonen esitteli hänet oman ryhmänsä kommunisteille kertoen Södermanin olleen Chile-tribunaa- HEIKKI SAARI (2014): Jacke. Joka tapauksessa lainaa annettiin reilusti suomalaisten päiväkotilasten ja vanhusten kustannuksella ylivelkaantuneen etelän ja ennen kaikkea saksalaisten pankkien pelastamiseen. vun radikaalien joukkoon ja tuli vuosikymmenen Melko varovaisesti kirjoitetusta kirjasta saa aikana tunnetuksi erilaisten ihmisoikeuksia ja yh- kuvan, että Söderman on melkoinen toisinajatte- tenäistä oikeusturvaa ajaneiden hankkeiden tii- lija SDP:nkin sisällä. Kauaksi tai ylipäätään teoreettisista vaikutteista ei anneta Tai oma aviomies ei päästä kotiin, kun vaimo on ei Jacke politiikan ytimestä hävinnyt, vaan SDP:n kovin paljon osviittaa. KIRJA-ARVIOT ETELÄN MIES VALVOI OIKEUTTA HUIPPUVIRASSA vuonna 1995 Söderman valittiin EU:n ensimmäi- Vaikka Söderman on reilusti eläkeiässä, olisi seksi oikeusasiamieheksi. SE PAHA TAUTI tribunaalissa tarkoitti Södermanille tärkeää ko- Heikki Saaren kirjoittama elämänkerta on kemusta ja avasi silmiä espanjankielisen maail- hyvää asiaproosaa ja kattava, joskin perinteinen pois. Virallisena syynä puoluekurista bunaali, jonka puheenjohtajaksi Suomen nuori oi- poikkeamiseen oli sormen kramppaaminen, lie- keusministeri Jacob Söderman valittiin. Gummerus. Jacken uran ehkä merkittävin saavutus on Suomen lapsien isänä. Sivu- sittenkään ole varsinainen intellektuelli, minkä sitte tulemaan». etujen ajajana
Kun lyhyissä kertomuksissa ääneen pääsevät muut, diagnoosi tulee, tytär itkee, mutta äiti säilyttää tavalla tai toisella muistisairauksien kanssa te- arvokkuutensa. Kantoa sa oli aina puutetta rahasta, vaikka molemmat taa elävästi. hemmin hoitokodissa, ettei ole ollut missään. Köyhyys, yk- yksinäinen naishoitaja menee hä- sinäisyys ja terveysongelmat kietoutuvat yhteen. 159 sivua. Kirjai- että luonto tekee nopeasti tehtävänsä ja kuole- ki on hänen nuoruudenrakastettunsa, Turusen lija ei analysoi mitenkään perinpohjin niitä ra- ma korjaa. Kulttuurivihkot 3?|?2014. Tai aiemmin vaimoaan Vaskivuorentie 20. Ensin hän muistaa ulkoa kymmenien laulujen sessä osassa äiti puhuu sairastumisen kokemuk- sanoja muttei kovin tarkasti sitä, miten ja milloin sistaan, viimeisessä osassa tytär kertoo tarinan puoliso kuoli. ULOS KÖYHYYDESTÄ Kumppaniaan hoitavien iäkkäiden ihmisten ti- Suomessa elää tällä hetkellä 80 000 eri tyyp- lanteet tuntuvat erityisen raastavilta. viereen nukkumaan; omaiset paheksuvat tätä, tikkona, tienata rahaa käymällä töissä että hoitaa Kannon ryhdikäs opettajaäiti sai diagnoosin hoitajat eivät. Se vas- noneet hänelle: »Tiedän, mistä puhut.» Kanto on ta vaimoa puistattaakin. Äiti vajoaa luku luvulta omiin maisemiin- tautiin ja omaishoitajan arkea. kenteita, jotka pitävät yllä köyhyyden kierrettä, sen aikoihin. Voimat eivät vain riittäneet kaikkeen. tukea. Hoitokodin Unto hiipii öisin Ainon miään opiskelemalla ja toimimalla kirjallisuuskrii- voinut yksijalkaisena ilmoittautua rykmenttiinsä. Kun tamisen kaatuessa yksille harteille. soonallaan, joten he tarvitsevat kipeästi tietoa ja huonosti ja välinpitämättömästi kohdellut mies Schildst & Söderströms. Useat Kannon tapaamat ihmiset ovat sa- muuttuu huomaavaiseksi ja rakastavaksi. Esimerkiksi TunteVa-oppaassa esitel- Kanto kertoo elämästään suorasukaisesti. Tämä säästää kaikkia missä äiti polttaa otsatukkansa ja väittää myö- na monta vuotta Tukholman lähiössä Fittjassa, ja osapuolia tarpeettomalta surulta. Toisaalta hän haluaa äidille kirjailijan elämänpiirit ja sosioekonominen todel- jaan, että häntä yritettäisiin väkisin kiskoa takai- hyvää elämää ja virikkeitä. Ulrika Enckell. Hän valmistautuu pahimpaan, kemisissä olevat henkilöt. Ehkä kaik- vat äidin puheita ja soittelevat töihin turhanpäi- kein eniten Rosenlundia piinaa ajatus köyhyyden Ihmiset muuttuvat ja läheiset ahdistuvat. Omaishoitajat työskentelevät koko per- merkiksi vieraille miehille. Suom. Äiti on elossa vielä kirjan ilmestymi- Tonte. Hän vie äidin mökille, lisuus ovat varsin erilaiset. Keskimmäisen osan autotallista ja päätyy kaduille harhailemaan. lee housujaan nostellen vaatehuoneesta, »tuol- Kanto siirtäisi hoitovastuuta teini-ikäiselle tyttä- Kirjailija perustaa nuorena perheen ja opis- ta teidän toisesta klosetista». Parhaimmillaan teksti on hersyvää vituttaa, kun äidillä on ollut puolen vuoden aika- vanhemmat tekivät raskasta työtä, ja sama kuvio ja moniulotteista kaunokirjallisuutta. KIRJA-ARVIOT Piru, kreivi, noita ja näyttelijä sekä Veriruusut, Sairastuneen maailman kuvaaminen sisältä- jossa kerrotaan punakaartin naisista. Pala palalta päin on vaikeaa, siitä tulee helposti teennäisen pois on omakohtainen kertomuskokoelma, jos- tuntuista. nen luokseen, hän ottaa mukaansa Rosenlund arvelee, että hänen olisi ollut pippurisumutteen ja nyrkkiraudan. mahdollista pyristellä irti köyhyyden kierteestä – lenkiintoisemmat jutut kuin ennen sairastumista. Pian hän jo etsiskelee puolisoaan omasta näkökulmastaan. kannut ne tunnistamattomiksi. Moniammatilli- hen asti, kun Rosenlundin vaimon kaksisuuntai- nen tiimi on päättänyt, että 43-vuo- nen mielialahäiriö pahenee ja sekä työnteko että tiaan päihdedementikon parasta ja opinnot vaikeutuvat lasten, vaimon ja kodin hoi- halvinta hoitoa on kotihoito. Kirjan ensimmäi- sa. Anneli Kanto arvelee, ettei hänen äitinsä ole ollut aiemmassa elämässään tarpeeksi vihainen, siksi hän on niin vihainen nyt. Ja Anneli Kannon äiti kertoo epä- pieniä lapsiaan ja vakavasti masentunutta vaimo- vuonna 2008, 85-vuotiaana. ei tarjoa nopeaa valmistumista eikä helppoa ja Pala palalta pois arvostelee rahakasta työllistymistä. Kanto kuitenkin vakuuttaa eleettömyy- sa Kanto kuvaa äitinsä sairastumista Alzheimerin dellään. Satu Virtanen mutta selvää on, että hänen ja hänen perheensä nykyisin paljon hauskemmat ja mie- 63. Kanto arveli ensin, uskoiselle tyttärelleen, että laitoksen uusi asuk- aan. Äiti saapuu taksilla relleen. Nämäkin tarinat ovat kieltää lapsia suremasta ja käskee sulkemaan it- tosipohjaisia, mutta Kanto on yhdistellyt ja muo- sensä laitokseen, vaikka pakolla. Hän ei selittele tur- apinasta New Yorkissa tai on heavybändin solisti mäkeen, Vaskivuorentielle. Lapsuudenkodis- hia, vaan tuo tapahtumat lukijan eteen, kirjoit- ja kirjoittaa »aivan paskoja» sanoituksia. kuiselle pojalleen. Miksei opiskelijaelämäänsä elävälle ai- kelee yliopistossa kirjallisuutta, pääainetta joka kertomaan, kuinka pistää perintörahat pitkin persettä ja ottaa yhteyttä virolaisiin palkkatappajiin, jos ei saa olla rauhassa. »Kaikkein pahin ajatus koonnut kirjansa loppuun luettelon tietokirjois- on tämä; entä jos tämmöinen mies on koko ajan Mathias Rosenlund kertoo omaelämäkerralli- ta, kaunokirjallisista teoksista, nettiosoitteista, ollut siellä, vankina seitsemän sinetin takana?» sessa esikoisteoksessaan Vaskivuorentie 20 elä- dokumenteista ja elokuvista, joista on ollut hä- mästään kaunistelematta mutta kauniisti. Elämä on toki välillä myös lempeää ja osaa jos hän vain olisi jaksanut sekä parantaa uranäky- Äiti oli edellisenä päivänä astunut miinaan eikä yllättääkin. Omaisten ryhmässä käyvä Raita taas toteaa, että hänen äidillään on Herttainen sukulaistäti alkaa kysellä härskejä ja tulee housujaan nostellen vaatehuoneesta. Mies odot- pisistä muistisairauksista kärsivää ihmistä. Rosenlundin perheen myös terävästi nykyisen hoitojär- elämä on kuitenkin vain siedettävän köyhää sii- jestelmän puutteita. Yli taa vaimoaan kotona vasaran ja puukon kanssa, puolet omaishoitajista sairastuu uupumuksen kun vaimo on siirrellyt kukkaruukkuja ikkunalla MATHIAS ROSENLUND (2013): vuoksi. kokee ympyrän sulkeutuvan muuttaessaan nuo- Kanto kuvaa erilaisia maailmoja viisaasti, ro- Hän näkee unia, joissa hän huolehtii puhuvasta rena aikuisena puolisonsa kanssa Vantaan Myyr- soisesti ja tarkkanäköisesti. Hert- väisistä asioista, mutta eivät kerro, jos äidillä on periytymisestä: hän pelkää, ettei omille lapsille tainen sukulaistäti alkaa kysellä härskejä ja tu- flunssa. Kun nimi vertautuu Henrik Tikkasen osoitetrilogi- lään validaatiomenetelmää, jonka ajatuksena on sairaus alkaa jyllätä, hän toivoo löytävänsä äidin aan, mutta näiden kahden suomenruotsalaisen mennä mukaan sairastuneen maailmaan, sen si- kuolleena kotoaan. na yli neljäkymmentä eri hoitajaa; hoitajat usko- toistuu Rosenlundin aikuiselämässä. Kirjan nelle apua. Kerran eräs geriatri kehtaa ehdottaa, että ole tarjolla parempaa. Myöhemmin selviää, että niin hän onkin. Rosenlund asui lapse- sin tähän todellisuuteen
ja joutuu Hotel Sapiensiin. Copywriterista kehittyy panfoobikko, kaikenkammoinen. 164 sivua. Tuo eliöiden massa, Vapaakauppasopimukset hänessä vimmaisesti kiehuva, elää samanlaises- imperialismin uusimpana muotona sa epävarmuuden tilassa kuin koko ihmiskunta, . valla ja on täynnä vastakohtaisuuksia, riisumis- Suuret ikäluokat: kilvoittelun ta ja ylösalaisin kääntämistä. Kulttuurivihkot 3?|?2014 Ilmestyy lokakuun alussa.. Minna Canthin kirjallinen salonki Hotel Sapiens kuvaa aikaamme groteskilla ta- . sa ja että monesta työstä saa niin huonoa palk- Krohn kuvaa Hotel Sapiensia terävänäköises- kaa, että sillä ei pysty elättämään itseään tai ai- ti: »Täällä ei ole paljon tekemistä eikä juuri nä- nakaan perhettään. Kuulumisia Turun kulttuurija aktivistikentiltä tä voi kääntää, miten sen kaiken tiiviyden ja sa- . kun vanhat surkastuvat ja kuolevat, kun uusia eh- Liberalismin musta kirja tymättä syntyy.» Krohnin teoksia on käännetty lukuisille kielelle. Krohn antaa äänen Hotel Sapiensin eris- katoava. Toisaalta on vielä ihmisiä, jotka ihmet- kummallisille asukkaille. Ja se on tärkeää. kuinka tuonne pakkolaitokseen ja samalla va- Kirsi Vanhamaa 64. Mitä on ihmisyys. He kertovat tarinansa, televät, välittävät ja tuntevat. Kauas ei voi katsoa, sillä maidon- Kirjoittaminen ja lukeminen ovat Rosenlun- valkea sumu on poistanut etäisyydet. Toivottavasti Rosenlund kirjoit- kerralla, mikä on herkullinen mutta harmillisen taa ja julkaisee lisää, sillä hänellä on sanottavaa harvinainen piirre nykykulttuurissa. malla hienovaraisuuden voi välittää eteenpäin. Siedätysterapiaan ja voimaannuttamishoitoihin erikoistunut terapeutti menettää hoitokoLEENA KROHN (2013): Hotel Sapiens. Teoksessa vahvuudet kääntyvät heikkoudeksi. Voimmeko vielä pe- Maria Leidenius lastautua tuholta. . pihalla niin omasta elämästään kuin todellisuu- Leena Krohn näyttää Hotel Sapiensissa meil- desta laajemminkin. Kieli on kekseliästä, pohdiskelevaa, . Olemmeko jo antaneet koneille ja tekniikalle ylivallan ja mihin se johtaa. on pilven sisällä, ei voi tarkkailla taivaan ilmiöitä Tietokoneessa ja kirjoissa on hänen pääoman- vaan on totuteltava näkemään lähelle.» Olem- sa, mutta jos tietokone hajoaa, hänellä ei ole va- me usein liian lähellä omaa elämäämme ja to- raa ostaa uutta. keilujensa päätteeksi oman mielenterveytensä Teos. Hän saa palkkansa sanoista ja lauseista, mutta ne alkavat inhottaa Ja paljon muuta! häntä. visempi teos. Yksilö on illuusio, ja niin on toisaal- hyvin realistisen kuvan ajastamme ja todellisuu- ta koko ihmiskunta: joskus syntynyt ja samalla desta. Kirjan sanomaa voisi vaikka se tarkoittaisikin oman vapauden ja pää- tulkita monin tavoin: Hyvinvointi voi jossain koh- tösvallan antamista muille, jopa enemmän ko- din muuttua pahoinvoinniksi. SEURAAVASSA NUMEROSSA: 4–5/2014 saada köyhien ääneen kuuluviin. kemistäkään. Tule mieleen, kuinka niin intensiivistä kiel- PAKKO VAI PAKOPAIKKA. ja kykyä ilmaista se niin, että lukija eläytyy ja ym- Teos pakottaa miettimään lukemattomia ky- märtää. Kun itse dille reitti ulos köyhyydestä ja masennuksesta. Mikään ei ole varmaa, paitsi le vääristyneen maailman, mutta samalla maalaa katoavaisuus. Krohnilla on oma ja uupumuksen sukupolvi huumorinsa. KIRJA-ARVIOT olisi pitänyt saada enemmän apua vaikeuksiin- pauden satamaan päätyivät. symyksiä. Kuinka kauan pallomme kes- Imperialismi nyt! tää »tuhokapitalismia». »Tärkein voimavarani on mahdollisuus ottaa osaa tämän maa- Teos ei ole kertakäyttökulutustavara: Hotel Sa- ilman tapahtumiin ja kohtaloihin kielen kautta», piensin kaikki ovet eivät avaudu ensimmäisellä kirjailija toteaa. Onko meillä uskallusta kohdata todellisuutta Mitä Krohn sitten haluaa sanoa tällä moni- ja vaihtaa suuntaa, vai onko helpompi luovuttaa, uloitteisella teoksellaan. osat eivät kokonaisuuttaan. Kaikki, mitä on, on myös menetettävissä. Rosenlund kirjoittaa sekä itsen- dellisuutta, jotta voisimme tehdä tarkkoja ja ob- sä että muiden vähäosaisten vuoksi, hän haluaa jektiivisia havaintoja. Silmälääkäri on sokeutunut. Krohnin romaani on fyysistä kokoaan massii- Ensimmäinen maailmansota tiivistä ja kiihkeää. Nykyihmiset ovat netta kuin ihmistä muistuttaville oleville. Romaani on myös pohdiskele- on yhä ajankohtainen va ja filosofinen: »Ei kokonaisuus tunne osiaan,
Hinta on 51 €. KIRJA-ARVIOT KESKUSTELUT, BLOGIT, VIDEOT, TILAUKSET WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI Tilaan 3 seuraavaa numeroa (6 kk lehdet) vain 16,90 euroa. Kulttuurivihkot maksaa postimaksun Aloitan edullisen kestotilauksen ja saan kuusi seuraavaa numeroa 43 eurolla. Asiaa taiteesta ja yhteiskunnasta kuudesti vuodessa Teen määräaikaisen tilauksen vuodeksi eteenpäin. Nimi Kulttuurivihkot Osoite Domirola Oy Postinumero ja -toimipaikka Vastauslähetys Puhelin tai sähköposti Tunnus 5011437 Allekirjoitus 00003 Helsinki Tilaukset myös sähköpostitse: tilaus@kulttuurivihkot.fi 65. Tilaus jatkuu kestotilauksena tarjouskauden jälkeen. Kulttuurivihkot 3?|?2014
suojelemiseksi kulttuuriministerin on oltaHallintopallon siirtyminen juurettomilta va poliittiselta painoarvoltaan vaatimaton ja helsinkiläisiltä tamperelaisille junteille mutaidemaultaan kilpakolumnisteja kiihottava kailee kuitenkin taidekäsityksen muutosta pellehahmo. klikkaat, sitä enemmän linkität uusia tykkääKasvottomien kehittämisbyrokraattien misen kohteita, ja sitä nopeammin seuraavat julkisivuksi tarvitaan silti toistaiseksi mikohteet voivat vaihtua läppärisi tapetilla kuin nisteritason henkilö. Nopean kaupungistumisen aikaPostmoderni järkytys taiteen laatukriteekautena juntin merkitys kutistui yksinomaan rien kuolemasta on 2000-luvulla muuttunut halventavaksi, maalaisuutta merkitseväksi nettiäänestyksillä kannustetuksi karnevaaslangisanaksi. SOIKKELI KISSATAULU JA JUNTTIUDEN PALUU Markku Soikkeli on tamperelainen kriitikko ja kirjailija. Vastakkainasettebyrokraattien tämistä kulttuurihallinnosta ja lun aika on ohitse, merkitsevien julkisivuksi korvaamista kehittämisyksiköileroavuuksien politiikka korvataan tarvitaan lä. Kulttuurivihkot 3?|?2014. 2000-luvun hallitseva taidemuoto on pariskuntien parittelukannusteista. Suomen osalta kulttuurihalsuvaitsevalla vaihdettavuuden potoistaiseksi linto kaapattiin vuonna 2013 läälitiikalla. Vasemmistoliisinkiläinen kollaasi, jonka palaset asiantungan kulttuuriministeri joutui eroamaan, kun tija kykeni tulkitsemaan instituution alaisuualkoi näyttää siltä, että hallitus leikkaa tukea dessa. Vaihtamalla ALEKSI JALONEN 66. aalin puitteissa oli mahdollista. Kilpailevan euroviisun melodia ja lyriikat, samoin kuin kissataulun tyylilaji ja kehykset, Vanhassa kansankulttuurissa »juntti» oli vaikuttavat voittajan valintaan siinä määrin kunnioittava pilkkanimitys, jolla korostettiin kuin ne ovat mahdollisimman neutraaleja. Mitä enemmän tykkäät ja edistämisen asiantuntijavirastolla». alueelliset asiantuntijat keskitetylolisit nauranut, koska huomiseen lä kehittämisyksiköllä eli – minismennessä hänen tilalleen on junteriön omia verkkosivuja siteeraten – »taiteen tattu uusi tulokas. asiantuntijapiireissä. Laaturettyä sata mailia kauemmaksi niistä korkeakriteereiden sijaan ratkaisevaa on signaali kulttuurin instituutioista, joita asiantuntijateoksen osien vapaasta vaihdettavuudesta. Kansalle tehdään selväksi, hissimusiikin ja byrokratian alle. työmiehen samankaltaisuutta raskaan työväKissatauluehdokkaan tulee kätkeytyä osaksi lineensä kanssa. lun unohdukselta ja yhden jääkarhun ilmasSuvaitsevaisuuden signaali junttiudessa tokatastrofilta, kunhan taidemuseoissa kumon yhtä vaihtovapaa merkki kuin parta dragmittelevat laatukriteerit saadaan piilotettua laulajan naamassa. Vasta 2000-luvulla junttius on liksi taideinstituutioiden ympärillä. tamperelainen nettipeli, jota kaksisorminen Ministerin vaihto paitsiotaktiikkaa pelanjunttikin osaa pelata, mutta jonka palaset on neesta vassarista vilttiketjun demariin toteumaksettava lisäosa kerrallaan luottofirman tettiin niin tarkasti kuin se poliittisen materialaisuudessa. Parhaan iskelmän valinta Euroviisuissa helsinkiläinen juntti tamperelaiseen junttiin muistuttaa parhaan kissataulun valintaa kultsaatiin taidekonformismin painopistettä siirtuuriministerin virkahuoneeseen. Taidekonformismin kissataulut ministerin seinällä. Jopa ministerille junttitykkäysklikkaus voi pelastaa yhden kissatauus katsotaan ansioksi. Viime maaliskuussa nämä huolelliset jär1900-luvun hallitseva taidemuoto oli heljestelyt vaarantuivat hetkeksi. Voit tykätä tänään miministeritason nisteristä tai laulajasta, jolle eilen nintasolta Helsinkiin korvaamalla henkilö. virasto ei voi suoraan kontrolloida. Kun miehet lauloivat yhdesministerin virkahuonetta samalla tavoin kuin sä junttauslaulua, antoi laulu raskaalle työlle euroviisuiskelmän on sovittava hissimusiikin tahdin, jossa he tunsivat arvonsa »junttien» materiaaliksi. että ministeritason juntti saa olla Kasvottomien Enemmistön tykkäystarpeet yhtä hyvin pallopää tai punapää, täyttävä taidekonformismi edelmies tai nainen, helsinkiläinen tai kehittämislyttää asiantuntijoiden häivyttamperelainen. kollektiivina. Jokainen palautettu arvoonsa
TAITEILIJAJUHLA TOPI SAHA EVA & MANU YONA & ORKESTERI LIIKKUVAT PILVET MARTIN ALVARADO SUNNUNTAI 27.7. KARJALAINEN OJS FEAT. PALEFACE HERRA YLPPÖ & IHMISET OLAVI UUSIVIRTA JONNA TERVOMAA EINI & BOOGIE MIKKO PERKOILA DUO ARI NUMMINEN & HANNU KELLA SEKÄ KAISA KORHONEN LAURA MOISIO ILMO KORHONEN 40V. JUHA TAPIO J. TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA VALKEAKOSKELLA 24.–27.7.2014 OHJELMASSA MM. HERRA HEINÄMÄEN LATO-ORKESTERI www.valmu.com LIPUT/INFO 040 525 7177 info@valmu.com. TAPAHTUMARANNEKE Torstai-sunnuntai 65 € PÄIVÄRANNEKKEET Torstai 30 € Perjantai 40 € Lauantai 35 € Lisätietoa alennuksista verkkosivuillamme. TORSTAI 24.7. EPPU NORMAALI SOFTENGINE MAARIT HEIKKI SILVENNOINEN ROCKWALLI LOUISE DISTRAS KARI PEITSAMO PIKKU KUKKA KÖYHÄT POJAT JUKKA TAKALO MUSKA LAUANTAI 26.7. LILI LAMBERT, HEINI IKONEN & JOHANNA KYYKOSKI PERJANTAI 25.7