Paikalla oli viisi sammutusyksikköä sekä kolme pelastusyksikköä. Paimio | Sauvo | Kaarina UUTISET 9 s.6 Nasevat TÄNÄÄN 8°C 6 m/s NRO 78. Noin 300 neliön kokoisen hallin toinen puoli tuhoutui täysin tulipalossa. Tulos on noin 30 euroa parempi kuin viime vuonna ja 70 euroa parempi kuin vuonna 2014. Seniorit ulkoilivat Paimion Jokipuistossa keskiviikkona osana Vie Vanhus ulos -kampanjaa. INA VIRTANEN Keräystuotto parani PAIMIO Punaisen Ristin Paimion osasto on laskenut, että tämän vuoden Nälkäpäiväkeräyksen tuotto oli muutamia kymppejä viime vuotta parempi. ”Jokipuistossa etkot ja Paimiosalissa jatkot” . Katastrofirahastoon lähti Paimiosta lyhentämättömänä kaikki kerätyt 3686,06 euroa. Vanhustenviikko huipentui torstaina iltapäivällä kaupungintalolla järjestettyyn pääjuhlaan. Työntekijät olivat sisällä hallissa palon syttyessä, mutta kukaan heistä ei loukkaantunut. . Lisäksi sauvakävelyreitin varrelle oli aseteltu kuvia, joiden kohdalle pysähtyessä sai kokeilla erilaisia venytysliikkeitä tai pääsi muistelemaan menneitä. Tapahtumassa pääsi pelaamaan petankkia, bocciaa ja mölkkyä. Ennen kello kolmea syttynyt palo sai todennäköisesti alkunsa auton hitsauksesta lentäneestä kipinästä. Osasto kiittää lämpimästi kaikkia lahjoittajia, yhteistyökumppaneita ja vapaaehtoisia kerääjiä!. PERJANTAINA 7.10.2016 100. vuosikerta 2 € Irtonumero Sauvo suunnittelee uutta kunnanvirastoa 1,2 miljoonalla eikä muutamaa satasta ole lapsien skeittirampin vanereihin. INA VIRTANEN Korjaamohalli paloi Paimiossa PAIMIO Juntolantiellä sijaitseva Paimion Monikorjauksen korjaamohalli syttyi tuleen keskiviikkona iltapäivällä
KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 7.10.2016 www.peimarin.fi Kaikki kohteet nähtävillä: etuovi.com sekä oikotie.fi Pertti Peiponen, LKV 0400 614 111 Tarmo Lindeman, LKV 050 5222 117 Siisti yksiö heti vapaa asuttavaksi tai vuokrattavaksi. Hiekkapohjainen valaistu ratsastuskenttä 42x24 m ja reilunkokoinen laidunalue. 36.000 € ES. päivänä mieluimmin sähköpostissa osoitteella heikki.turpeinen@paimio.fi Perheitä, jotka olisivat kiinnostuneita toimimaan ulkomaisen nuoren isäntänä parin viikon ajan kesällä 2017 (heinäkuun alussa), pyydetään ottamaan yhteyttä vaikkapa sähköpostin kautta. HP. 101.500 € ES. Ilmoitus katsotaan annetuksi naapurille tiedoksi ilmoituksen julkaisemispäivänä. Meijeritien uuden asemakaava-alueen katusuunnitelmaehdotuksen Meijeritien katusuunnitelmamuutoksen (kadun katkaisu) sekä Maantien 181 (Paimiontien ja Kravinkuja) parantamissuunnitelmaehdotuksen Katusuunnitelmaehdotus, katusuunnitelmamuutos ja parantamissuunnitelmaehdotus ovat julkisesti nähtävillä 7.10.-20.10.2016 välisenä aikana molemmat päivät mukaan lukien kaupungin teknisellä virastolla virka-aikana, osoitteessa Vistantie 18. SU 9.10 klo 16:30-17:00 TARVASJOKI SUURILA, OKT / HEVOSTILA 2 H+K / 42,0 m² Suurilantie 301 Influenssarokotuksia annetaan maksutta terveysasemilla yleisinä rokotuspäivinä ilman ajanvarausta sekä muinakin aikoina muun käynnin yhteydessä eri toimipisteissä riskiryhmiin ja heidän lähipiiriinsä kuuluville. 1.2 kg 23 99 24-pack PIRKKA OLUT 4,5% 24X0.33L (2.57,-/L) sis. 3,2x Kebab ranskalaisilla + iso juoma 1,5 l 16,Pannupizza 3 täytteellä 10,LOUNAS klo 10-14 Sis. 02-4730840 7 99 kg TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI PALVELUPISTEESTÄMME SUOMALAISTA: 8 90 kg Avoinna ma-pe 8.30-21 la 8.30-18 ja su 12-21 NAUDAN PAISTIJAUHELIHA 2 00 6 prk VALIO MAUSTETUT JOGURTIT 200 g ei laktoositon, 1 erä/tal. Paimiossa 04.10.2016 Tekninen lautakunta autoasi.fi Lenkkitie 13, 21530 PAIMIO Puh. Johtava lääkäri SykSyn 2016 kauSi-infLuenSSarokoTukSeT PaimionSauvon TerveySkeSkukSeSSa Laadukasta puolukkaa itse poimijalta Tänään pe 7.10. Mahdollisten huomautusten tulee olla perillä Sauvon kunnan rakennusvalvonnassa viimeistään 14.10.2016 klo 15, käyntiosoite Vahtistentie 5 21570 Sauvo. 02-473 2690 BIO STARA Lisäinfoa, trailerit, ym.: www.biostara.fi Olemme myös Facessa, Instassa ja Twitterissä C I N E M A BIO-KU VA J. MH. 82.000 € ES. (02) 470 5850 MA-TO klo 7-17, PE 7-16 Määräaikaishuoltotarjous Lokakuun aikana Varattuihin huoltoihin tarvikkeet -15 % Bosch Pyyhkijänsulat -25 % Huollon yhteydessä ILMASTOINTIHUOLTO 55 € Käytämme laadukkaita MANN FILTERsuodattimia. Sauvon torilla n. Stipendi kattaa matkat ja osan muistakin kustannuksista. 31.171 € / VH. Lisätietoa kausi-influenssarokotuksesta ja riskiryhmiin kuulumisesta löytyy terveyskeskuksen WWW-sivuilta http://www. 57.000 € ES. NYT SYYSHINTAAN! Venetex Oy, Saaristotie 3718, 21650 Lillandet, puh. 050-5973271 / Pyöli Timo Venekuomut, korjaukset... 040 352 9017 Kotimaiset metsämarjat 30 v. Rakennuslupahakemukset ovat nähtävillä Sauvon kunnan rakennusvalvonnassa. klo 15 alk. K-MARKET MANSIKKAMAA Viljontie 6, Sauvo, puh. pantin 3.60,3 99 kpl VALIO HYVÄ SUOMALAINEN ARKIJUUSTOT 625-750 g KUULUTUS Tekninen lautakunta on kokouksessaan 29.9.2016 hyväksynyt MRA 43 §:n mukaisesti nähtäville asettamista varten. 02-470 5099 Av. 6 90 kg LUUTON KASSLERPAISTI PALANA JA PIHVEINÄ 1 59 kg PIRKKA SUOMALAINEN BROILERIN KOIPIREISI n. juoman 0,35 l 6,50 HALUTAAN OSTAA LATO Husontien varrelta Puh. Paimion torilla n. MATKASTIPENDI Vistantie 63 Paimio Puh. Lukittava autokatospaikka sisältyy hintaan. Vapaamuotoiset hakemukset, joissa kerrotaan hakijan ominaisuuksista ja harrastuksista, tulee toimittaa klubin nuorisovaihtoasiamies Heikki Turpeiselle viimeistään maanantaina lokakuun 24. Hakijalta edellytetään 16-20 vuoden ikää, kohtuullista englannin kielen taitoa sekä hyvää ja välitöntä esiintymiskykyä. ma-to 10-21, pe 10-22, la 11-22, su 11-21 kotiinkuljetus alk. SU 9.10 klo 15:00-15:20 PAIMIO YLÄ-VISTA, KT 2 H+K+S / 61,0 m² Tillintie 2 Koulun ja päiväkodin vieressä kaksio avokeittiöllä. Tarjoushintaan suppilo puhdistettu 2 €/l. Mahdolliset muistutukset katusuunnitelmaehdotusta, katusuunnitelmamuutosta ja parantamissuunnitelmaehdotusta vastaan on jätettävä kirjallisena tekniselle lautakunnalle, osoite PL 50 21531 Paimio, nähtävilläolo aikana. SU 9.10 klo 15:3015:50 PAIMIO KRIIVARI, RT 2 H+K+S / 63,5 m² Maurizintie 4 D Suurilantie 301 Lähes uudenveroinen 2012 valmistunut hirsirakenteinen hevosharrastajan talo, Turkuun matkaa n. LaatuSarja!! Ma 19.30 2 YÖTÄ AAMUUN Vielä Ti 17.30 RÖLLI JA KAIKKIEN... paimionsauvonterveyskeskus.fi ja THL:n sivuilta. SU 9.10 klo 14:00-14:20 PAIMIO YLÄ-VISTA, KT 1 H+KK / 30,5 m² Katajatie 2 L Nuorekas kaksio hyvin hoidetussa yhtiössä. rakennusvalvonta sauvon kunta Paimio, Pussitie 4 p. Matka suuntautuu johonkin mielenkiintoiseen maahan, mahdollisesti Japaniin, ja perillä ollaan paikallisten Lions-klubien huostassa. Ilman ajanvarausta rokotuksia annetaan yleisinä rokotuspäivinä kerran viikossa. Rv 1989. SU 9.10 klo 14:30-14:50 PAIMIO YLÄ-VISTA, KT 2 H+K / 57,0 m² Katajatie 2 K Palveluiden vieressä valoisa kaksio lasitetulla parvekkeella. Ensimmäinen rokotuspäivä on sekä Paimiossa että Sauvossa viikolla 44 keskiviikko 2.11. NYT SYYSHINTAAN! Venekuomut, korjaukset... 40 km. Autokatospaikka. 47.976 € / VH. kankaanranta@sauvo.fi Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä Sauvon kunnan Rakennusvalvonnassa: ma klo 13.00 – 16.30 ke klo 09.00 – 11.30 Muina aikoina ennakkoajanvarauksella. ja viikosta 45 alkaen rokotuspäivä on aina tiistai Paimiossa klo 8 15 ja Sauvossa klo 8 14 2-vuotiaat lapset (24-35 kk) voivat saada rokotteen vaihtoehtoisesti nenäsumutteena. Viimeisen kerran To 17.30 FLORENCE LOMALLA LEFFAAN! LOMALLA LEFFAAN! TORILLA. Huomenna lauantaina n. Jaakko Kontinen, Juva p. 143.000 € ES. HP. MH. Paimion Lions-klubi julistaa paimiolaisten nuorten haettavaksi matkastipendin. HP. klo 9 Paimion torilla (loppumisvarauksella). Rokotukseen voi nyt varata myös ajan terveyskeskuksen internet-sivulta löytyvästä sähköisen ajanvarauksen osoitteesta: www.paimionsauvonterveyskeskus.fi>ajanvaraus>Kansalaisen ajanvaraus. 0400-925 726, leila.viikari@venetex.fi, www.venetex.fi 040 5101 843 www.talonmiesvirtanen.fi talonmiesvirtanen@gmail.com 21530 Paimio Apunasi arjen askareissa • Tapetointija maalaustyöt • Parketti-, laminaattija lautalattioiden asennukset • Keittiöremontit ja kalusteasennukset • Saunaremontit KODIN PIENET JA VÄHÄN ISOMMATKIN KORJAUSJA ASENNUSTYÖT • Sammaleen poistot katoilta ja pihojen haravoinnit • Räystäskourujen puhdistukset ja kunnostukset • Kesäasuntonne talvikuntoon sekä tarkistuskäynnit talvella ENNEN TAlVEA Muista kotitalousvähenny s 45% työn hinnasta NaapureideN kuulemiNeN rakeNNuslupahakemus CaruNa Oy Caruna Oy on pannut vireille Sauvon kunnan rakennusvalvonnassa rakennuslupahakemuksen, joka sisältää puistomuuntamoiden rakentamisen tiloille 738-402-1-10, 738-427-1-12, 738-466-1-16, 738-406-1-54, 738-406-1-51, 738-500-2-8, 738-434-1-37, 738-434-1-4. Rv 1985. THL suosittelee myös pneumokokkirokotetta, josta voi pyytää sähköisen reseptin terveyskeskuksesta (p.02-4746383). Tila soveltuu sekä vapaa-ajan asunnoksi että vakituiseen asumiseen. klo 11 alk. Sähköposti: miika. Matka-ajankohta on kesä 2017 ja kesto kuusi viikkoa. Mäkilä Keskiviikkona: PäiväNäytös 13.00 SODAN MURTAMAT Liput 7,00€, kaffetarjoilu ennen elokuvaa! 2D: Pe 17.30 La 15.30 Ma 17.30 3D: Su 14.30 Ke 17.30 Ensi-ilta! HAIKARAT (dub) Pe, Ke 19.30 Su 18.30 BRIDGET JONES La 19.30 Ti 19.30 PAHAN KUKAT SyysLomaLeffat LIPUT VAIN 3€!!! La 17.15 To 19.30 NEITI PEREGRINEN..(3D) Su 16.30 Ke 13.00 SODAN MURTAMAT KE klo 15.00 TEIT MEISTÄ KAUNIIN TO klo 15.00 SUICUDE SQUAD (2D) TO klo 13.00 LEMMIKKIEN SALAINEN... 0,9 ha tontilla päärakennuksen lisäksi hyvin varusteltu hevostalli jopa 3 hevoselle (41 m 2 ), saunarakennus (20 m 2 ) sekä vanha talousrakennus. Maankäyttöja rakennuslain 133 §:n ja maankäyttöja rakennusasetuksen 65 §:n nojalla rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on ilmoitettava naapureille (”viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija”), ja heille on varattava tilaisuus huomautuksen tekemiseen. Aikoja on saatavilla viikosta 41 alkaen (tarjolla rajoitetusti myös ilta-aikoja). Ilmoittaminen tapahtuu tällä lehti-ilmoituksella
7-21, la 8-20, su 11-18 terhi.wiren@k-supermarket.fi Hinnat voimassa pe-su 7.-9.10., ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tavaraa riittää. 00 00 66 88 040 556 98 w w w w ww ww www w w 333 a a ?. 9 95 kg 29 95 kg Voimassa pe-la 7.-8.10. 6-21, la-su 8-20 UUTTA MEILLÄ, VUOKRATTAVANA pakettiautot pikkubussi kylpytynnyri peräkärryt/trailerit .fi www. Pursimiehenkatu 8, Salo dollisu a a d Rahoitusmahdollisuus uss putki ma www. a a ! -ee N ! s Ehtymätöntä energiaa putkikeräimillä auringosta! Ehtymätöntä energiaa putkikeräimillä auringosta! P. PP. Katso lisää. 5555 m ma a m m P. Muista sievolan tilan ruusukaalit Viikonlopun herkut K-supermarketista Partanen Porsaan piknikpaisti 5 99 kg Ruislimppu 500 g (3,98 kg) 9 95 pkt Kurkku Suomi rs Tumma rypäle 500 g (1,98 kg) Espanja Tuoreet silakkafileet Suomi, säävaraus Omasta myllystä Tuore naudan jauheliha 10% Tuoreet kuhafileet Suomi Dumle, Pätkis, Omar ja Aino Herkuttelujäätelöt 480 ml (8,33 l) 8€ Yksittäin 4,49 prk (9,35 l) prk 2 0,99 kg 1,49 kg 1,99 prk 2,99 12,96 5 95 kg Voimassa pe-la 7.-8.10. Ammattitaidolla ja takuutyönä! Ammattitaidolla ja takuutyönä! Komposiittijärjestelmälle 10 VUODEN TAKUU! Komposiittijärjestelmälle 10 VUODEN TAKUU! Rahoitusmahdollisuus Rahoitusmahdollisuus ??. (02) 475 3200 Avoinna ark. P. Klo 11-15. a e.. pantit 0,90 Ilman korttia 14,94 6-pack (4,68 l) pack 6 -14 % paistopisteestä perjantaina leipoMo pyyMäki konsulentti su 9.10. P 040 556 9873 kk @ ki 73 kk @ ki P. 040 556 9873 markku@putki-m kkk kk kk kku@putk kkk ??. e w PP. 99 77 m m rr ii m m 9873 markku@putki-m tt u@pu u@pu u@pu u@pu a a a a a a p p k putk kk kk kk ww ww w w w a a 4 88 p p 4 8 t ke . www. Makkaratarjoilu! PAIKALLA! PAIKALLA! Maalämpö Maalämpö Ilma-vesilämpö Ilma-vesilämpö Maa äm ä pö Maa äm ä pö Maal aläm ämpö Ilmaa esilämpö Ilmaa silämpö Ilmaa-v -veesilämpö TEHDÄÄNKÖ PUTKIREMONTTISI VIELÄ ENNEN VESIVAHINKOA. e kk kk @ k kk k ma a 556 040 556 9873 markku@put 873 markku@pu 40 556 9873 kk @ tk ?. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 7.10.2016 Jokipellontie 2, puh. .. www.putki-make.. 00400 5566 9987733 ma ar u@p p p .. a a ä!! ä! ee N N N !!!!! us uus ppp Ilma vesilämpö Ilma vesilä Ilma vesilämpö ??. Omena Suomi Saarioinen Mansikkahillo 800 g (3,74 kg) Karhu Olut 4,6% 6 x 0,50 l (4,02 l) sis. 040 556 9873 markku@putki-make.. 040 556 9873 markku@putki-make.. www.putki-make.. 010 2921150 ark. .. Teboil-Säteri Paimio Sauvontie 9, 21510 Hevonpää puh. 040 556 9873 markku@putki-make.. TEHDÄÄNKÖ PUTKIREMONTTISI VIELÄ ENNEN VESIVAHINKOA
– Paimion kaupungin taloudellinen tilanne on katastrofaalinen. Ei kunta sen paremmin kuin yksittäinen henkilökään voi järjestää talouttaan siltä pohjalta, että kun palkkapäivä tulee, niin katsotaan sitten, mihin asti rahat riittävät. Leena Erälinna PERTTU HEMMINKI Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan Leena Erälinnan keinoja Paimion talouden tasapainottamiseen ovat talouden pitkäjänteinen suunnittelu ja toimintojen uudelleenjärjestely siellä, missä se on mahdollista ja järkevää. Kaupungin päätöksenteko ei ole ollut pitkäjänteistä. – Mielenkiintoinen kysymys on tietenkin myös se, mikä tulee olemaan Soteuudistuksen vaikutus kuntien taloudelle. Siitä kiistellään, miten mitoitusten muutos vaikuttaa. . ”Paimion taloustilanne on katastrofaalinen” . Syömävelkaa on jouduttu ottamaan, ja velkamäärä on kasvanut entisestään. – Kaupungin päätöksenteko ei ole ollut pitkäjänteistä, jatkaa lautakunta ja peräänkuuluttaa reaaliaikaista seurantaja reagointijärjestelmää, jolla muutoksiin puututaan nopeasti. Yhteenvetona tarkastuslautakunta nostaa esille kaksi seikkaa: Toimintakulut nousivat vuonna 2015 huomattavasti, mutta toimintatuotot pysyivät lähes ennallaan. Tähän viikkoon mahtui keskustelua risusavotasta ja siitä, miten vanhus voidaan laittaa petiin sylin kautta. Varmaan aika moni seurasi televisiosta juttusarjaa, jossa viime vuonna kehitettiin vanhustenhoidon hoitokäytäntöjä ja työyhteisöjen tekemistä taisipa yksi koekohde olla niinkin lähellä kuin Somerolla. Vuosikate ja tilikauden tulos ovat negatiiviset. Tilinpäätökseen sisältyvän riskianalyysin suhteen lautakunnalla ei ole huomautettavaa. Päivähoidon hoitajamitoitusta rukattiin vasta, nyt vuorossa on vanhustenhoito. – Yksinkertaista selitystä talouden alamäelle ei varmastikaan ole. Monen asian summa. Leena Erälinnan (kesk.) johtama tarkastuslautakunta toteaa viime vuotta koskevassa arviointikertomuksessaan, ettei kaupunginhallitus ole kiinnittänyt riittävästi huomiota niihin seikkoihin, jotka tarkastuslautakunta nosti esille jo edellisessä arviointikertomuksessaan. Keskimäärin muissa kunnissa lainakanta asukasta kohden vuonna 2015 oli 2 793 euroa. Siitä huolimatta vuoden 2015 vuosikate jäi 1,8 euroa alijäämäiseksi. Se on tärkeää ja merkityksellistä, että kokemusperäinen tieto tavoittaa myös heidät, jotka joutuvat tekemään rahankäyttöpäätöksiä pitkälti kovien faktojen pohjalta. En mitenkään väheksy näiden aiheiden ympärillä vellovaa keskustelua. Näin uskoo Paimion tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leena Erälinna (kesk.). Erälinna uskoo esimerkiksi ruokapalvelujen ulkoistamisen Arkealle saattavan tuoda Paimiolle säästöjä. Muissa kunnissa toimintakulujen kasvu oli samaan aikaan keskimäärin 1,8 prosenttia. Yhdessä tilikauden poistojen kanssa vuosikate muodosti tuloksen -3,6 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen kasvu oli Paimiossa samalla aikavälillä vain yksi prosentti. Talouden tehostamisen toimenpiteisiin ei ole riittävän rivakasti lähdetty liikkeelle, summaa tarkastuslautakunta kertomuksessaan. Taina Tukia Kosketuksen kaipuu PAIMIO Perttu Hemminki Paimion kaupungin tarkastuslautakunta on ollut tänä vuonna tiukkasanainen arvioidessaan kaupunginvaltuuston asettamia toiminnallisia tavoitteita ja niiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. Kaupungin verotulojen kasvu oli vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna 6,0 prosenttia (lähes 2,3 miljoonaa euroa), ja valtionosuudetkin kasvoivat aavistuksen verran. Tarkastuslautakunnan lausunto On paljon lakisääteisiä palveluja, joihin ei voida paikallisin päätöksiin vaikuttaa. Niiden sisällä, niissä työyhteisöissä. – Ainakin toivon niin. Jo useita vuosia keskustelu niin kunnissa ja kuin valtakunnallisestikin pyörii lopultakin ihan saman asian, eli riittämättömien rahojen ympärillä ja sen myötä hinataan palvelutasoa alemmaksi. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä talouden suunnittelua. Jotainhan on pakko tehdä. Reagointia kehitettävä Tarkastuslautakunta huomauttaa, että kaupunginhallitus tiesi jo elokuussa 2015, että alijäämäennuste tulee olemaan kolmen miljoonan euron luokkaa, mutta hallituksen pöytäkirjoista ei kuitenkaan ilmene, onko asiaan puututtu tai reagoitu. Poistoeron vähennyksen jälkeen tilikauden alijäämä muodostui 3,5 miljoonan euron suuruiseksi. Kumpia tämä yhteiskunta hoitaa paremmin: lapsia vai vanhuksia?. Surkea taseen omavaraisuusaste Lautakunta huomauttaa myös, että Paimion kaupungin taseen omavaraisuusaste on edelleen heikentynyt ollen 32,1 prosenttia, kun vuonna 2014 se oli vielä 39,0 prosenttia. – Riskit on kirjattu ja asianmukaisesti tunnistettu, mutta riskien seurantaja reagointijärjestelmässä on kehitettävää, toteaa tarkastuslautakunta toivoen samalla entistä tarkempaa huomiota myös sisäisen valvonnan järjestämiseen. Nyt kun alkaa kriisitietoisuus olla selvää jo kaikkialla, niin totta lie, että se miten tilanteesta selvitään, ratkeaa ihan konkreettisimmin juurikin näissä hoivayksiköissä. Mihin yhteiskunnan varat riittävät. Yhä vähemmistä käsipareista, ja vieläpä koulutetuista, on kyse. – Tietysti voidaan pohtia esimerkiksi sitä, että onko Paimion kaupungilla liian hyvät palvelut ja onko niitä liikaa. Tarkastuslautakunnalta kriittisyydessään miltei hyytävä arvio PAIMIO Perttu Hemminki Paimion kaupungin talousongelmien taustalla ei ole yhtä tai kahta selkeää tekijää, vaan heikko taloudellinen tilanne on monen asian summa. Tietenkin alan työntekijät purnaavat, ja johto puhuu työn suunnittelusta ja johtamisesta. Kaupungin lainakanta per asukas, ilman konsernilainoja, oli vuoden 2015 lopussa 4 548 euroa, kun se edellisvuonna oli 3 749 euroa. Hyvänä omavaraisuusasteena pidetään yleisesti noin 70 prosentin tasoa. Kulut nousivat, tuotot eivät Tarkastuslautakunta lyö pöytään kylmiä faktoja: Paimion kaupungin toimintakulut nousivat vuodesta 2014 vuoteen 2015 tultaessa 5,0 prosenttia. Erälinna uskoo, että jos Paimiossa tiedettäisiin, mistä yksittäisestä tekijästä talouden alamäki tarkkaan ottaen johtuu, oltaisiin asiaan otettu tiukasti kiinni. – En osaa sanoa oikein muuta kuin että tarvitaan entistä tarkempaa talouden seurantaa hallinnonaloittain. On paljon lakisääteisiä palveluja, joihin ei voida paikallisin päätöksiin vaikuttaa. KUNNALLISLEHTI UUTIS www.kuntsari.fi | kuntsari 4 perjantaina 7.10.2016 PÄÄKIRJOITUS PERJANTAI Tällä viikolla on julkisuudessa keskusteltu monista toisiaan sivuavista asioista. Lähtökohtaisesti on tietysti niin, että jos budjetti ei pidä, ovat joko kulut liian suuret tai tulot liian pienet, hän sanoo. Toivottavasti kukaan ei lue tätä nyt väärin. Verotulojen reippaasta kasvusta huolimatta syntyi mittava alijäämä. Sitä riittääkö aika kosketukseen ja lämpimään hoivaan, ei ratkaista Helsingissä, ei kunnanvirastolla, eikä ay-palaverissa, vaan hetkissä ja tilanteissa. Mistään en kuitenkaan ole täysin vakuuttunut ennen kuin näen mustaa valkoisella. Työ tiivistyy, tahti kiristyy. Kun tätä julkista keskustelua seuraa, niin epäilen silti että yhä lähempänä on aika, jolloin vastakkain on jopa se, kumpia tämä yhteiskunta hoitaa paremmin: lapsia vai vanhuksia. Osaa näitä asioita lähestytään hyvinkin euromääräisin mitoin ja sote-termein, osa aiheista konkretisoituu ruohonjuuritason esimerkkeihin. Meidän eri-ikäisten ihmispolojen hoivasta ja sen kustannuksista, työllisyyspaketista ja siitä, että kaikki työ ei kelpaa ja mikä onkaan sitten kelvollista työtä ja miten työtä pitäisi jakaa ja tehdä. Seurauksena oli, että toimintakate heikkeni vuoteen 2015 tultaessa peräti kuusi prosenttia edellisvuoden tasoon nähden. Veikkaan kuitenkin, että mahdollista karsittavaa on äärimmäisen vähän
Lainanhoitokate on Paimiossa miltei maakunnan heikoin: -0,4. Jarkko Kallio dossa, Raisiossa ja Naantalissa. – Esimerkiksi suunnitteilla oleva päiväkotihanke tulee punnita perusteellisesti. Mutta kun Turussa vuosikate oli vuonna 2015 asukasta kohden 324 euroa ja Taivassalossa peräti 770 euroa, oli Paimion vuosikate -170 e/asukas eli pahasti pakkasen puolella. Lisäksi toteutumisvertailujen perusteella laaditaan talousarvion toteumaennuste muutaman kerran vuodessa, . Rempseä velanotto, suuret takausvastuut, PAKK-sotku, pienet toimintatuotot, Fortumin lähtö, yhteisöverotulojen selkeä heikkeneminen ja päättäjien kova investointinälkä. Se näyttäisi olevan sekä syy että seuraus. Varsinais-Suomen keskiarvoluvut ovat 2 600 euroa ja konsernit mukaan lukien 4 885 euroa eli huomattavasti alle Paimion lukujen. PAIMIO Perttu Hemminki Paimion surkea taloustilanne näyttäytyy monelle paimiolaiselle suurena mysteerinä. Uusi päiväkoti ei ole välttämätön vielä aivan lähivuosina. Vieläkin ollaan tuntuvasti alle maakunnallisen keskiarvon. Summa on maakunnan neljänneksi pienin. Paimion kunnan suhteellisen velkaantuneisuuden prosenttiluku 90,4 on koko maan yhdeksänneksi korkein. Talouden tunnuslukuja vertailtaessa osuvat silmään myös Paimion varsin pienet toimintatuotot. Jos Paimio saisi Someron valtionosuudet, niin... Päiväkoti jäihin. Toki vesilaitos ja lämpölaitos kerryttävät euroja, mutta ilman konserniyhtiöitä Paimion toimintatuotot olivat viime vuonna vain 682 euroa asukasta kohden. Vastuu seurannasta on toimialajohtajilla. Miksi Paimiolla menee taloudellisessa mielessä niin huonosti, vaikka paikkakunnan sijainti on ensiluokkainen, infrastruktuuri kunnossa, työttömyysaste keskimääräistä pienempi ja kaupungissa asuu hyvätuloista väkeä. Lainanhoitokate maakunnan heikoin Kuntaliiton tilastoista nousee esille muutama seikka, jotka saattavat – ainakin osittain – selittää Paimion talouden syöksykierrettä. . – Nykymaailmassa kunta saa velkaa niin paljon kuin haluaa, mihin toki sisältyy kunnan kannalta riskejä. Kun huomioon otetaan koko kuntakonserni, heikkenee tilanne Paimion osalta hieman, mutta ei suinkaan ratkaisevasti. . Kallio uskoo kuitenkin, ettei käyttötaloutta enää tänä vuonna tarvitse rahoittaa lainavaroin. Liikaa palveluja. . Valtionosuuksia Paimio sai viime vuonna asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän kuin Kaarina, Lieto, Raisio, Masku ja Naantali. – Näyttää siltä, että tänä vuonna sekä meidän oma terveydenhuoltomme että sairaanhoitopiiri pysyvät budjetissa. Hämmennys kasvaa entisestään, kun otetaan esille Suomen Kuntaliiton kokoamat talouden tunnusluvut vuodelta 2015. KUNNALLISLEHTI 5 perjantaina 7.10.2016 Aurinko nousee Aurinko laskee 7.50 18.41 Miksi Paimio syö koko ajan enemmän kuin tienaa. Ja mitä menoihin tulee, olivat Paimion kaupungin toimintakulut vuonna 2015 asukasta kohden huomattavasti pienemmät kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin. – On todella vaikeaa ajatella, mistä palvelusta voitaisiin luopua. Kallio korostaa, ettei pitkän aikavälin huono kehitys johdu siitä, että kunnan palveluissa olisi tehottomuutta. Mielestäni uusi päiväkoti ei ole välttämätön vielä aivan lähivuosina. Viranhaltijoilla on tästä varmaankin parempi käsitys kuin meillä luottamushenkilöillä, jotka emme varmuudella tiedä, mitkä kaikki palvelut ovat lakisääteisiä ja mitkä eivät. Paimion kaupungin taloutta rasittaa Kallion mukaan myös se, että Paimio tuottaa asukkailleen vuodesta toiseen paljon hyviä ja laadukkaita palveluja. – Jos Paimio saisi joka vuosi yhtä suuret valtionosuudet kuin Somero, niin meillä menisi hyvin, Kallio sanoo. Yksi tällainen seikka on vuodesta toiseen pahentunut velkaantuminen. Paimion kaupungin lainakanta oli viime vuoden päättyessä 4 548 euroa asukasta kohden ja konsernilainat mukaan lukien peräti 5 935 euroa per asukas. – Ehkä Paimiossa on tuotettu palveluja enemmän kuin esimerkiksi vastaavan kokoisessa kunnassa Kainuussa, missä niukkuutta on jouduttu ja totuttu sietämään paljon kauemmin. . Verorahoituskin on Paimiossa asukasta kohden suurempi kuin esimerkiksi Kaarinassa, Liedossa ja Maskussa. Se merkitsee Paimion taloudelle paljon. Säästeliäs, mutta velkaantunut Jos tarkastellaan pelkästään kuntaa eikä myös kuntakonsernia, ovat Paimion toimintakulut asukasta kohden lähes yhtä pienet kuin Kaarinassa ja pienemmät kuin Lie. Lähellekään nollatulosta ei silti varmaankaan vielä päästä, hän arvelee. Investointien tulorahoitusprosentti onkin Paimiossa maakunnan toiseksi heikoin. Takavuosina verotuloja toivat sähköyhtiö, sairaala ja ABB työntekijöineen. Silloin kun lukema on näin alhainen, joudutaan vieraan pääoman hoitoon yleensä ottamaan lisälainaa, mikä on omiaan syventämään syöksykierrettä. Niiden tilalle ei ole saatu yhtä mittavaa toimintaa. Mistä sitten löytyy selitys maakunnan heikoimpaan vuosikatteeseen sekä alituiseen kurjuuteen ja niukkuuteen. Melko niukat toimintatuotot Paimio on viime vuosina – tai oikeastaan jo kauan – investoinut taloustilanteeseensa nähden varsin suruttomasti. Varsinaissuomalaisten kuntien keskiarvo on 52,2 prosenttia. . Kallion mielestä iso velkamäärä on Paimiolle suuri taakka ennen kaikkea henkisesti. Tulihan valtioneuvostoltakin juuri äskettäin joustoa ja pelivaraa liittyen päiväkotien ryhmäkokoihin, hän sanoo. . Kaupunginhallitus päättää tarpeelliseksi katsomistaan toimista ja esittää ne valtuustolle silloin, kun ne sen päätösvaltaan kuuluvat.. Menestystekijöitä löytyy, tunnusluvut pääosin kunnossa. Esimerkiksi talouden seurannasta annettiin selvitys, jonka mukaan kirjanpidon aineisto näkyy lähes reaaliaikaisena, samoin vertailutieto on koko ajan käytettävissä. Se on -31. Ovatko tässä tekijät Paimion nykyisen talouskurjuuden taustalla. Velkaa järkyttävän paljon. Vai onko kyse jostain aivan muusta. Joku saattaa ihmetellä, että myykö Paimio palvelujaan alle torihintojen – tai ainakin halvemmalla kuin useimmat muut Varsinais-Suomen kunnat. Kassan riittävyys oli vuonna 2015 Turussa 40 päivää, Taivassalossa 38 päivää ja Paimiossa 7 päivää. Kaupunginhallituksen mukaan kaupungin talousraportit tavoittavat sekä kaupunginhallituksen että myös valtuutetut valtuuston sähköisen kokouskäytännön seurantajärjestelmän kautta. – Ruokapalvelutkin toimivat tehokkaasti jo ennen Arkeaa, ja nyt tilanne siltä osin vain paranee, toteaa Kallio, joka kuuluu niiden paimiolaisten päättäjien joukkoon, jotka uskovat Arkea-ratkaisun olevan kaupungin kannalta järkevä ja edullinen. Paimion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarkko Kallio uskoo, että kuluva vuosi tulee olemaan Paimiolle selvästi parempi kuin vuosi 2015. ”Kuuden tuhannen euron kerhossa” ovat Paimion lisäksi vain Turku ja Taivassalo. Paimio on ottanut lainaa paitsi investointeihin myös käyttötalousmenojensa kattamiseen. Yläkoulun investointi oli Kallion mukaan pakko tehdä, mutta tästä eteenpäin investoinnit tulee hänen mielestään seuloa erittäin tarkkaan. Sitä ei hänen mukaansa tarvitse pelätä, että lainahanat menisivät kiinni. – Nykyinen veropohjakin on iso ongelma. PAIMIO Perttu Hemminki Paimion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarkko Kallio (kok.) näkee Paimion kaupungin tämän vuosikymmenen talouskurjuudelle kaksi merkittävää syytä: Yhteisöverotulojen jyrkkä lasku ja valtionosuusjärjestelmän ongelmallisuus Paimion kannalta. Paimion valtuusto käsitteli tarkastuslautakunnan raporttia torstai-illan kokouksessa
Kiitos L-S Osuuspankille ja Paimion MLL:lle Duudsonit kiusaamista vastaan -tilaisuuden mahdollistamisesta! Puhutteleva esitys, josta saattoi ammentaa asiaa vielä koulussakin. Kirjastojen koko palvelukirjoa osataan käyttää – ja erilaisten palvelujen tarjonta laajenee jatkuvasti! Paimion kirjastossa on kuluvan syksyn aikana tuntunut vahvasti siltä, että monen vuoden työ tapahtumaja tilatarjonnan parissa on alkanut kantaa hedelmää. Kaarinalaista päätöksentekoa ovat haitanneet suurimman puolueen Kokoomuksen sisäiset ristiriidat. Siel saat isältäs voileivän ja äidiltäs punasen hameen.” Ajateltiin, että kirkossa istui lähetin (leppäpirkon) äiti, Pyhä Birgitta, jolta hänen pieni punainen tyttärensä ja kaimansa sai tietoja ja lahjoja. Kirjastojen yhteinen brändi – kirjasto – ei ole enää se tiukkapipojen valtakunta, jossa käydään pikaisesti, ollaan ehdottomasti hiljaa ja lainataan tiukan kontrolliseulan läpäisemä korkeakulttuuria. Olen kokenut positiivisena asiana kaavoitettavan alueen asukkaiden tapaamisen ja heidän kanssaan käydyn vuorovaikutteisen keskustelun. Asioista keskusteleminen ja sopiminen on ollut vaikeata – jopa mahdotonta Kokoomuksen ryhmän kanssa, koska suurimpana he eivät ole olleet aloitteellisia keskusteluiden käymiseen tai jos keskusteluja on harvoin päästy käymään, niin heidän sitoutumisensa sovittuihin asioihin on vaihdellut. Mutta he tulevat myös maksamaan laskuja, lukemaan sähköisiä aikakauslehtiä, lainaamaan energiamittarin tai siirtämään vanhoja VHS-videoitaan dvd-levyille. Osa niistä liittyy kirjastojen perinteisiin kokoelma-alueisiin, eli kirjallisuuteen ja musiikkiin, mutta yhä useammin tapahtumat alkavat olla ”jotakin aivan muuta”. Kun tähän lisätään Kaarinan alueen kirjastojen ja Sauvon kirjaston tapahtumatarjonta voi sanoa kirjastojen olevan vahvoja toimijoita omalla toiminta-alueellaan myös tapahtumien saralla. Kyseenalaisen maineen Pirkko -nimi sai kun se yhdistettiin kurittomiin tyttölapsiin, sotkeutuneeseen lankavyyhtiin ja taitamattomiin käsityöihmisiin. Päätös birgittalaisluostarin perustamisesta ”armon laaksoon” eli Naantaliin tehtiin 1438. Hän eli elämänsä viimeiset kaksi vuosikymmentä Roomassa ja vaikutti siellä ja sieltä käsin kirkon korkeimpiin henkilöihin. Kirjastot ovat kuntalaisten kanssa yhteistyössä oivaltaneet sen lisäarvon, mitä yhteinen julkinen tila voi parhaimmillaan tuottaa. Hänen mukaansa asioiden kehittämistä vetkutetaan ohjausryhmillä. Päinvastoin kaupunginvaltuusto on päätynyt edullisempaan ratkaisuun ja määritellyt oppilasmäärälle ylärajan, jolloin koulu on opetuksellisesti ja oppimisviihtyvyydeltään kohtuullisen kokoinen. Kun Birgitta jäi leskeksi 40-vuotiaana, alkoi hänen varsinainen uransa hengellisenä vaikuttajana. . Voit myös tekstata numeroon 050 439 0009.. Sysinoron väite Lemunniemen ja Hovirinnan rannan kaltaisten hankkeiden vaikeuttamisesta on outo. Se on se kuuluisa ajatus siitä kodin ulkopuolisesta yhteisestä olohuoneesta! Asiakaspalvelu on kirjastojen toiminnan keskipisteessä – totta kai, mutta siihen on tuotu lisää ulottuvuuksia. Aina ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta rehellisyys ja pyrkimys löytää ratkaisuja yhdessä sekä kunnioittaa toisia on avain hyviin mahdollisuuksiin. Mahtaakohan näissä Sarka-museon vyyhdeissä jo asua tunkiopirkko. varapuheenjohtaja, Piispanristin ja Lemunniemen ohjausryhmän puheenjohtaja Pirkon päivä 7.10. Kyseinen työryhmä ohjaa alueen kaavatyötä ja sen tarkoituksena on pohtia alueen toteuttamisjärjestystä, tarkastella liikennejärjestelyiden sujuvaa toteuttamista ja saada tulevien 6000 asukkaan, sekä ympäristön yhteiset intressit sovitettu. Laajan poliittisen yhteisymmärryksen hakemiseen ohjausryhmä on ollut toimiva vaihtoehto. Olen seurannut hämmästyneenä Valkeavuoren kouluun liittyvää kirjoittelua. Järki käteen! Hui ku pelottaa! . Esimerkiksi koulun kustannuksista kerrotaan muunneltua totuutta väittämällä, että kaupunginvaltuuston tekemä ratkaisu on paljon kalliimpi kuin Kokoomuksen malli. Iloinen poikajoukko hienosti skeittaa ja ulkoilee mikä on todella hienoa mutta miksi vain kahdella pojalla on kypärä päässä. Valtava menetys! Itkuiita . Säätä ennustettaessa uskottiin, että ”Riitta jos vesittelee, niin vesittelee viikon”. ”Pirkko” vastasi kysyjän esittämään kysymykseen esimerkiksi tulevan aviopuolison asuinpaikasta tai hyvästä karjan laitumesta lähtemällä lentämään tiettyyn suuntaan. Birgitta naitettiin ajan tavan mukaan 13-vuotiaana ja hän sai 8 lasta. Loppuvuonna pelkästään Paimion kirjastossa on tarjolla runoilta, laki-ilta, lukupiirin kokoontumisia, kirjailijavierailu (Mike Pohjola), luento Tolkienin Silmarillion-teoksesta, musiikki-iltoja ja vammaisneuvoston järjestämä Avoin ja esteetön kirjasto – tapahtuma. Birgitta-nimen suomalainen versio Pirkko elää Suomen kansan suussa monessakin pyhimystaruista pohjautuvassa sanonnassa. Birgitta oli Ruotsin ensimmäinen Euroopan laajuisesti tunnettu nainen. Sauvo suunnittelee uutta kunnanvirastoa 1,2 miljoonalla eikä muutamaa satasta ole lapsien skeittirampin vanereihin. Pyhimystarun mukaan itse Neitsyt Maria ilmestyi Birgitalle hänen ollessaan lapsi. Sellainen jota Vesa Mäki korosti (kok.) toimiessaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Vuoden aikana ne ovat realisoituneet: Kokoomuksen ryhmän ja kunnallisjärjestön puheenjohtajat on vaihdettu kesken vuoden sekä yksi valtuutetuista on perustanut oman ryhmän. Kyseinen ohjausryhmä on toiminut erittäin hyvin. Sauvon skeittirampin käyttö loppui, kun riittävän monta luuta oli murtunut. Kaikille tuttu leppäkerttuihin eli leppäpirkkoihin liittyvä runo on alun perin ainakin Hämeessä kuulunut seuraavasti: ” Lennä, lennä leppäpirkko kivikirkon juureen. Kirkkotaiteessa kuvattu tätinsä piiskaama Birgitta on niin ikään tulkittu kurittomaksi lapseksi. Ruotsalaisen Birgitta Birgerintyttären uskonnolliset näyt alkoivat jo lapsuusvuosina. Maria auttoi Birgittaa tekemään valmiiksi ompelutyön ja tästä kansan käsityksen mukaan saattoi päätellä, ettei Birgitta ollut hääppöinen käsityöihminen kun tarvitsi ihmettä avukseen. . . Pyhä Birgitta oli suomalaisillekin läheiseksi tulleen birgittalaisjärjestön perustaja, 1300-luvulla elänyt mystikko ja profeetta, jonka syntymän muistoksi Pirkon päivä on edelleen kalentereissamme lokakuun seitsemäntenä. Nimestä juontaa myös juurensa hämäläis-eteläpohjalainen verbi ”pirjastaa” eli meluta tai tehdä muuta sopimatonta. Hajaantumisesta kertoi kesäkuussa Turun Sanomat uutisellaan, jossa useampi Kokoomuksen valtuustoryhmän jäsen pohti eroaan ryhmästä. Kysymyksessä voivat olla illat lakiasioiden tai kielen oppimisen tai tietokoneen käytön opettelun parissa. Eikä vähiten myöskään siksi, että auenneet levyjen kiinnitysruuvit saivat aikaan palkeenkieliä housuihin ja takkeihin. . MIELIPITEET Kirjastoista sykettä syksyyn NASEVAT . yks iskä . ELSA HIETALA / SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKA Kommentoi nasevasti! Kunnallislehden nettisivujen kautta (www.kunnallislehti.fi – nasevat) voit lähettää tekstiviestinomaisen mielipiteen ajankohtaisiin aiheisiin. Kaarinan päätöksenteko ei ole kriisissä, vaikka valtuutettu Olli-Pekka Sysinoro (kok) niin maalailikin kirjoituksessaan. Joten tervetuloa kirjastojen palvelutarjonnan pariin! Kari Pohjola Kirjoittaja on Paimion kirjaston johtaja, joka yllätti paimiolaiset ja irtisanoutui yllättäen tehtävästään lokakuun alussa. Hävetkää . Kasvavana trendinä erilaisissa tapahtumissa on se, että suuri osa niistä on muiden kuin kirjastojen itsensä järjestämiä. Jos pirkko ei lähtenyt lentoon, saattoi se ennustaa huonoa säätä. Henki on ollut erinomainen ja vaikeistakin asioista olemme kyenneet keskustelemaan. Tämä kertoo siitä, että eri alueiden asukkaat ovat löytäneet kirjaston tilana, johon voi tuoda lähes kaikkea inhimilliseen todellisuuteen liittyvää aktiviteettia. Lisäksi lasten kohtelu virastossa täysin alaarvoista. Moderni kirjasto tarjoaa asiakkailleen julkisen tilan erilaisiin käyttötarkoituksiin, ajantasaisen aineistokokoelman eri aihepiireistä ja yhteydet ulkomaailmaan. Hänen suunnittelemansa luostari perustettiin Vadstenaan vuonna 1383. Elsa Hietala Maatalousmuseo Sarka SARKA-PALSTA Ennen sanottiin, että kun lankavyyhti menee sekaisin se on ”tunkiopirkon oma”. Eikö kuitenkin pääasiassa asfaltilla mennä. . Kokoomus on yrittänyt sitoa hajaantumisen partaalla olleen ryhmänsä yhteen luomalla ulkoiseksi uhakseen kaikki muut ryhmät. En tiedä minkälaista vetkuttamista ohjausryhmän varapuheenjohtajana toimiva Olli-Pekka Sysinoro tarkoittaa. Lopuksi toivon, että luottamushenkilöiden keskuuteen palaa tiimipelaamisen henki. Jokelan kouluväki Missä Kaarinassa on kriisi. Mitä kummaa, miksi meidän mainio kirjastonjohtaja lähtee. Janne Aso (ps) kaupunginhallituksen 1. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 7.10.2016 Postita: Kunnallislehti, Vistantie 19, 21530 Paimio Lyhyesti puhelimitse: (02) 588 8650/toimitus KOLUMNI Kunnallislehden levikkialueen kirjastot järjestävät pitkin vuotta runsaasti erilaisia tapahtumia. Alueiden kaavoituksen tuleekin pohjautua niin kaupunkilaisten kuin kaupungin tarpeisiin – ei siis yksipuoliseen näkemykseen. Edelleen asiakkaat tulevat kirjastoihin lukemaan päivän lehdet ja lainaamaan suosikkikirjojaan. Muut ryhmät ovat seuranneet signaaleja ongelmista
Numero oli ilmestynyt ”jo miltei huonoa huonompana, mutta tilaajat suonewat sen anteeksi lupauksella, että se oli wiimeinen kerta”. KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +8 +9 +8 6 Sää 7.10. Yksi heistä oli lokakuussa 1700 syntynyt Anna Margareta, jonka vanhemmat olivat Turun ja Porin läänin vt. maaherrana ja valtiopäivämiehenä toiminut Anders Munster ja tämän ensimmäinen puoliso Beata Starensköld. 11.10. Köyhästä mökistäkin voi löytyä aarteita Kunnallislehti vetosi huutokauppojen pitäjiin, jotta he ottaisivat tarkkaan talteen taloista vanhaa tavaraa. Kirjoittaja on harrastanut sukututkimusta 80-luvulta lähtien ja opettaa sitä nykyisin ammatikseen. Maantien syyni alkaisi Paimiossa lokakuun alussa. Kalevan maamiesseura kuulutti Kalevan Työväentalolla pidettävästä syyskokouksestaan, jonka yhteydessä olisi kasvitarhaja siemennäyttely sekä kyntöja ojituskilpailu. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:50 18:41 07:08 19:23 Lauantai +9°C 6 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:53 18:38 07:11 19:20 Sunnuntai +8°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:55 18:35 07:13 19:17 Maanantai +8°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:58 18:32 07:15 19:14 Tiistai +7°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:00 18:29 07:18 19:12 LUKIJAN kuva toimitus@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi Nasevat: www.kuntsari.fi – nasevat Kuulutuksista Kunnallislehdeksi PAIMIO, SAUVO, KAARINA Maria Kesti Kunnallislehden ensimmäiset numerot julkaistiin Paimion Kuulutukset -nimellä, muta 26. Muiden kuin talonpoikien tulisi maksaa kirkollismaksut samoina päivinä Tillintuvalla. Kaitila. ”Se on pieni ja vaatimaton; sanomalehteä siinä muistuttaa ainoastaan nimi ja siksi todentaa sen painoasian ylihallituksesta äskettäin tullut päätös.” Lehti kertoi tahtovansa saattaa pitäjäläiset entistä vilkkaampaan vuorovaikutukseen keskenään. ”Toistaiseksi kuitenkin tulee kirjotuksille riittämään hywin wähän tilaa sillä ensikädessä julaistaan ilmoituksia.” Lehti pahoitteli edellisen numeron kehnoa laatua. Vaimo Beata oli hänkin ns. Tämän pariskunnan lapsenlapset ”vajosivat rahvaaseen”, kuten 1900-luvun alun sukukirjoissa joskus mainitaan. Tarmokkaana miehenä hän pääsi ylioppilaaksi Isovihan aikaan Tukholmassa vuonna 1717. Kunta kävi aika ajoin tarkistamassa kunnon. Heistä Hedvigin vei vihille Iso-Mäkipään rusthollari Abraham Salmberg. Yhdessä voitaisiin pohtia kunnallisia, terveysja köyhäinhoidollisia kysymyksiä sekä taloudellisia ja valitusasioita. Myöskin kappalaisvilja pitäisi kantaa paikalle, kun taas suntion vilja vietäisiin suoraan suntiolle. ”Kannattaa katsoa ennen kuin katua” Rekka yritti torstaina pyrkiä Paimiossa rautatiesillan alta. Esineitä kerättiin tulevaa pitäjän museota varten. Vasta viiden vuoden kuluttua maanteiden tietyöt siirtyivät valtion ja kuntien vastuulle. Kovin kauas oli siis tultu 1600-luvun alun Westfalenista, jos vielä lisätään keitokseen Adolfin siskonpoika Kalle Matti, joka oli maatorpparina mm. Hän on myös julkaissut puolenkymmentä sukututkimusaiheista kirjaa. Anders aateloitiin vuonna 1726 ja tuolloin hän otti käyttöön sukunimen Munsterhjelm. korkeaa sukua, sillä isä Elias Haraldsson Stare oli aateloitu jo 1686 nimellä Starensköld. Hän työskenteli 1720-luvulla Satakunnan kihlakunnan kruununvoudin apulaisena, joka sattui olemaan vielä tuolloin hänen oma isänsä. Pappilaan koottiin viljaja voisaatavia, vanhoja tavaroita ei saanut heittää pois Sauvon aatelisia muutaman sadan vuoden takaa Sauvossa asui Ruotsin vallan aikaan useita aatelisia ja säätyläisiä, jotka toivat pienen tuulahduksen sen ajan suurkaupunkien elämästä mukanaan. Askalan Kestitalossa alkaisi maanviljelyksien puutarhakurssin kolmas jakso. Rippikirjassa 1760-luvulla Hedvigiä ja Ulrikaa puhutellaan termillä mamselli. Hän saattoi olla kotoisin Westfaleniin tuolloin kuuluneesta Munsterin kaupungista. Ensimmäisenä päivänä paikalle tulisivat kylät A:sta M-kirjaimeen, seuraavana päivänä loput. Anna Margaretan isoisä oli herra Rotger (Riggert) von Munster, joka mainitaan kauppiaana Turussa 1600-luvun alkupuolella. Oltuaan mm. Tuohon aikaan talonpojat maksoivat kirkollisveronsa viljana ja elintarvikkeina. . ”Ensikerran näkee nyt paimiolainen sanomalehti päiwänwalon”, lehti kertoi. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Kirkollisvero viljana Paimioon oli saatu uusi pappi: pastori, filosofian maisteri A. Samana päivänä jaettaisiin köyhäin viljaa kunnan jyvästöstä. merimiehenä ja hänen omista pojistaan Adolf oli töissä tiilitehtaalla Turussa. Juha Vuorela Uutisia sadan vuoden takaa SUKUTUTKIJAN SUKANVARRESTA Juha Vuorela kertoo tarinoita Paimion, Sauvon ja Piikkiön historiasta tavallisen ihmisen näkökulmasta. Anna Margaretan vei vihille 1730 Sauvosta Lautkankareen ratsutilan itselleen hankkinut Isak Wessman, joka oli ”vain” kruununvoudin poika. syyskuuta 1916 lehden nimi vaihtui Paimion Kunnallislehdeksi. Lukijan kuvan nappasi Reijo Juusti. Juttusarjassa esitellään poimintoja vuosien 1916 ja 1917 Kunnallislehdistä. Puolison nimi ei ole säilynyt, mutta tämän tiedetään olleen Turun linnan kirjurin tyttären. ja 29.9. Lopuksi voidaan todeta Katharina Charlotta Wessmanin avioliitto kruununvouti Anders Mansneruksen kanssa. Pienestä köyhästä mökistäkin saattaisi löytyä esineitä, jotka puhuvat ”niin eläwästi aikalaistensa elämäntawoista ja kuwaawat sen ajan kehitystasoa, että niiden häwittämistä woi pitää suorastaan rikoksena”. Lautkankareen Salmin isäntänä 1770-luvun lopulta lähtien ollut Christian Johansson otti puolestaan Ulrikan vaimokseen. Hedvig Eleonora, Andreas Samuel, Katharina Charlotta, Christina Renata ja Ulrika syntyivät Mouhijärvellä, jossa perhe tuolloin asusti isän toimiessa sotatuomarina. Turun Raunistulassa 1880-luvulla. . REIJO JUUSTI Vuonna 1916 isännät pitivät teistä huolta, miten taisivat. . Tervetuloa nauttimaan herkullisista lounaistamme! Katamme kotiruokapuffeen salatteineen sekä keittolounaan päivittäin klo 11 13. ”Ulkopuolella ohjelman owat ainoastaan waltiolliset ja puoluekysymykset”, lehti muistutti. Andersin ja Katharina Charlottan pojanpoika Karl Niklas ansaitsi elantonsa mm. Isak Wessmanilla ja Anna Margaretalla oli ainakin viisi lasta. Paimion papiston viljaja voisaatavia koottiin pappilassa 28. kämnerioikeuden notaarina Turussa ja Porin läänin jalkaväkirykmentin sotatuomarina ja Etelä-Pohjanmaan tuomiokunnan tuomarina, joutui hän 1752 erotetuksi viimeksi mainitusta virastaan. Hän pitäisi Mikon päivänä tulosaarnan. Kunnallislautakunnan kokouksesta ilmoitettiin: se kooontuisi Askalassa köyhäintalossa. Ark. Fiksu kuski kuitenkin huomasi paikan olevan liian ahdas ennen kuin oli liian myöhäistä. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria
Männylle alue on puolestaan liian rehevä, Rantanen kertoo. Olli Rantanen osoittaa Kevolantien suuntaan. Onneksi puut kasvavat takaisin, Rantanen sanoo. Metsä elää ja muuttuu, eikä olisi edes tällä hetkellä tämän näköinen, jollei sille olisi aikanaan tehty jotain, Rantanen muistuttaa. Tästä syystä teemme uudistushakkuuta alueen kuusimetsää sisältäviin osiin. Alun perin liito-oravalle oli rajattu vain muutama puuta. Elyn katsastuksen perusteella alueelle on nyt merkitty lisää puita liito-oravan liikkumisen mahdollistamiseksi. Liito-oravien havainnot ovat hänen mukaansa metsäalalla arkipäivää. Matka voi olla jopa sata metriä. Lähde sijaitsee metsän keskellä kulkevan vanhan tien tuntumassa. Valuvan mahlan voi kuvailla olevan kuin puun verta. Ei ole siis mitenkään erikoista, että tulevat metsänhoitotyöt ovat nyt ajankohtaisia. Hyppy ei ole sille mikään ongelma, sillä se voi hypätä helposti 10–20 metrin matkoja puusta toiseen. Uudistushakkuuta tullaan tekemään 3,4 hehtaarin alueelle, kun loput tulevista töistä on harvennushakkuuta 9,8 hehtaarin alueella. – Metsuri oli ehtinyt raivaamaan lähteen ympäriltä jo pientä puustoa pois, mutta sen olemassaolo huomattiin. Niitä se käyttää ruokapaikkoinaan ja syö puun oksilla. Metsää ei voi museoida. Näin ollen olemme rajanneet sille kaistan tien reunalta toiselle. Näin ollen papanat putoavat puun juurelle ja niistä teimmekin havaintoja. telyn poistuminen korostaa maanomistajien ja metsäalan toimijoiden omaa vastuuta asiassa. Työ on tehty juuri liito-oravaa ajatellen. Elyn tarkastuksen jälkeen alue laajeni huomattavasti. Hän muistuttaa, että aluetta on harvennettu jo vuosikymmenien ajan. Olli Rantanen . – Liito-orava voi siirtyä tien yli helposti. – Jos uusi kuusikko istutettaisiin samaan kohteeseen, lahoaisi sekin. Havaitun liito-oravan alue liikkuu Kevolantien molemmin puolin. Ely-keskus antoi arvion Kriivarin hakkuualueella Ympäristöministeriön uuden selvityksen mukaan liito-orava ei ole enää uhanalainen laji. Tulevissa uudistushakkuissa poistetaan vanhoja kuusia, joiden tilalle myöhemmin istutetaan koivikko. . – Emme löytäneet vanhoja kelohaapoja, joissa liitoorava yleensä pesii. Mahlaa ”itkevä” kuusi on Olli Rantasen mukaan oiva esimerkki vanhasta puusta, joka tulee hakata pois. Suojavyöhyke kulkee alhaalta tien luota aina ylös mäen päälle asti, Rantanen selvittää. Onhan kuusimetsä kaunis, mutta metsää ei voi museoida. Tarkastelussa olivat erityisesti luonnonsuojelupiirin sekä alueen asukkaiden liito-oravahavainnot. Liito-orava pystyy loikkaamaan tien toiselta puolelta aina metsähakkuualueelle, sillä sille jätetään hyppimisja ruokailupuita alueelle. Hakkuiden pysäyttämistä ei nähdä tarpeelliseksi. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 7.10.2016 Liito-oravan aluetta rajattiin lisää PAIMIO Ina Virtanen Ely-keskuksen asiantuntija katsasti alkuviikolla Paimion Kriivarin noin 15 hehtaarin metsäalueen, jonka metsänhoitotöistä nousi paikallinen kohu. Metsänkäyttöilmoitukseen perustuvan päätösmenetEi enää uhanalainen – silti tiukasti suojeltu INA VIRTANEN INA VIRTANEN INA VIRTANEN Metsäasiantuntija Olli Rantanen on merkinnyt metsään lukuisia puita punaisella nauhalla, jolloin ne säästyvät metsätöiltä. – Kun kuusi saavuttaa 85 vuoden iän, se lahoaa ja kaatuu herkemmin tuulessa. Kriivarin liito-oravahavainto käsittää mitä ilmeisemmin uroksen reviirin, joka voi ulottua jopa 100 hehtaarin alueelle. Luonnonsuojelulain muutoksen myötä ELY-keskukset eivät kuitenkaan enää jatkossa tee metsänkäyttöilmoituksiin liittyviä rajauspäätöksiä liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikoista. Kriivarin metsästä rajattiin myös puita vanhan lähteen ympärille. Liito-oravan papanat puun juurella ovat merkki siitä, että orava on istunut puun oksalla ruokailemassa. Liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikat on eduksi ottaa huomioon jo hakkuiden suunnitteluvaiheessa, jolloin tarve hakkuusuunnitelmien muuttamiseen myöhemmässä vaiheessa voidaan välttää.. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry:n metsäasiantuntija Olli Rantasen mukaan Kriivarin tapauksessa ei todennäköisesti ole kyse pesivästä liitooravasta. Havaintoja eläimestä tulee lähes päivittäin ja ne merkitään aina sekä kartalle että luontoon. Havainnot olivat kuusten juurilla. Suojelu pysyy kuitenkin entisellään. Eläin on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja kansallisen luonnonsuojelulain perusteella. Vaikka se nyt näyttäisikin hyvältä, niin sitä se ei enää ole kymmenen vuoden kuluttua. Liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on edelleen kiellettyä. Vanhat kuuset poistetaan Olli Rantasen mukaan tulevat hakkuut ovat hyödyllisiä metsän tulevaisuuden kannalta
Kaavoittaja laatii parhaillaan kaavaehdotusta Pertti Huuhkan omistamasta, vanhan Motellin alueen käsittävästä alueesta, joka kulkee Valtatie 1:n asemakaavan muutoksen nimellä. Yhteiskunta oli maaseutuvoittoinen ja Helsinki oli ainoa suuri kaupunkimme. Alueen suunnitelmat eivät liity logistiikkakeskukseen . Tämän vuoden vanhustenviikon mainosjulisteessa komeilee 91-vuotias rouva, joka kertoo tietokoneen olleen hänen elämänsä pelastus. Mitä tänä syksynä tapahtuu. Kaavoituksella on tarkoitus luoda alueesta työpaikka-alue (TP-2), Vistan osayleiskaavan mukaisesti. Lisäksi tänne on tullut uusi pienpelikenttä, Koskinen kertoo. – Eiköhän se jossain vaiheessa etene, kunhan saadaan lisää tasaista pintaa. Toimintaa tullaan myös yhdenmukaistamaan. – Ensimmäiset pari kuukautta Paimiossa ovat kuluneet työhön tutustuen. Allista Jenniin FM Kultarannan opas AavaLeena Kurki piti viihdyttävän ja hilpeyttä nostattavan esityksen tilaisuudessa. Pertti Huuhka omistaa alueesta noin puolet. Matleena Koskisen johdolla senioreita liikuttivat koulutetut vertaisliikkujat. Konehuutokauppa alkaa kello 12. Pöyhösen mukaan rouva toimii hyvänä esimerkkinä elämän mittaisesta oppimisesta. Kaavoitettavalla alueella on tällä hetkellä motocrossrata sekä metsää. Näin ollen sänky raahattiin aina talveksi Helsinkiin ja kesäksi takaisin, Aava-Leena Kurki esilmöi. . Vanha uimahalli säilytetään yhä myös. Yleisö viritettiin tunnelmaan kertomalla esimerkiksi Suomen suosituimmasta aikuisopetuksen muodosta nimeltä mykkäkoulu. Hän arvioi, että tapahtuma keräsi noin sata ikäihmistä ulkoilemaan. Sen hän paljastaa, että alueelle aiottu toiminta ei liity mitenkään logistiikkakeskukseen, jonka hän on rakentamassa lähistöllä sijaitsevan vanhan Motellin alueelle. ”Valikoi ämpärillinen kauden juureksia, vihanneksia ja omenoita!”, mainostavat oppilaat kekriään. – Kyseessä on uusi tapahtuma Paimiossa. Pitkä matka on kuljettu 50-luvulta tähän päivään. INA VIRTANEN INA VIRTANEN INA VIRTANEN Paimion uusi sosiaalija terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen piti vanhustenviikon pääjuhlatapahtumassa tervehduspuheen. Huutokauppa jatkuu niin kauan kunnes tavarat on myyty. Yleisöllä oli lystiä vivahteikasta esitystä kuunnellen. Uuden sängyn saavuttua Alli Paasikivi päätti, että ei enää nuku muussa sängyssä. Huuhkalle on jo myönnetty rakennuslupa logistiikkakeskukselle. – Kultarannan kalustus uusittiin Paasikiven kaudella. Erityisliikunnanohjaaja Matleena Koskisen mukaan keskiviikkoinen senioreiden ulkoilupäivä Jokipuistossa toimi varsinaisen vanhustenpäivän etukäteistapahtumana eli etkoina. Jos oppimista haluaa, on se myös mahdollista. Lisäksi ohjelmassa on huutokauppa, jossa on myytävänä maatalousja puutarhaopetuksesta poistettuja koneita ja laitteita ynnä muuta yhä käyttökelpoista tavaraa. Huuhka pitää jälleen suunnitelmansa alueen tulevaisuudesta salaperäisinä. Bocciaa Jokipuiston uudella pienpelikentällä. Vanhustenviikkoon mahtui paljon ohjelmaa PAIMIO Ina Virtanen Paimiossa vietettiin kuluneella viikolla kansallista vanhustenviikkoa. Eteenpäin mennään askel kerrallaan, Pöyhönen kertoo. Se pidetään Tuorlan konehallien läheisyydessä. Tuorlassa lauantaina kekrimarkkinat ja konehuutokauppa KAARINA Ammattiopisto Livian opiskelijat järjestävät ”Kekrimarkkinat” huomenna lauantaina Piikkiön Tuorlassa. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 7.10.2016 Iso-Iivarintien kaava vireille PAIMIO, SAUVO Maria Kesti Paimion kaupunginhallitus asetti odotusten mukaisesti Iso-Iivarintien asemakaavan vireille. Aamukymmenestä kello 14 saakka ulottuvassa tapahtumassa myydään opiskelijoiden viljelemiä ja valmistamia tuotteita. Toki tietyn sorttisia muutoksia on alettu tekemään esimerkiksi palvelurakenteeseen. Ainakin sää suosi liikkujia auringolla, hyytävästä viileydestä huolimatta. On ihana hyödyntää upeaa Jokipuistoamme. Vielä sinne ei voi mitään rakentaa. Alueella on murskaustyöt kesken. . Minut on otettu lämpimästi vastaan. Monenlaista muutakin on tarjolla. – Vuonna 1954 vain vajaa seitsemän prosenttia kansasta täytti 65 vuotta. Kekrihenkisen toritapahtuman areenana on Tuorlan kartanon päärakennuksen ympäristö. Pertti Huuhka, milloin logistiikkakeskuksen rakennustyöt alkavat. Huuhka haki asemakaavan käynnistämistä. Allina Paasikiven tarina suutarin tyttärestä näyttelijäksi, sihteeriksi ja presidentin puolisoksi avasi mielenkiintoista iltapäivää. – Puretaan kaikki rakennukset, lukuunottamatta pientä osaa kallion päältä. Samana vuonna myös elintarvikkeiden, kuten kahvin ja sokerin sääntely loppui, Pöyhönen kertoo. Teatteritaustan omaava presidentin puoliso sai Kurjen mukaan pidettyä pelätyn puolisonsa raivokohtaukset kurissa pukemalla ylleen pitkän läpinäkyvän aamutakin ja tämän jälkeen pyörtymällä. Tervehdyssanat lausui Paimion kaupungin tuore sosiaalija terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen. Tekee mieli oppia Vanhustenviikko huipentui torstaina täydessä Paimiosalissa järjestetyssä vanhustenpäivän pääjuhlatapahtumassa. Toritapahtumassa on myös kilomyyntiä. Näyttö on kello 10:stä alkaen. Sauvakävely vaikutti suositulta lajilta.. Tapahtumaan on tulossa muitakin seudun lähiruuan tuottajia myymään tuotteitaan. Loput omistaa kaksi muuta yksityistä maanomistajaa sekä kaupunki. Lämmittelyn jälkeen Kurki kertoi presidenttien puolisoista aina Paasikiven Allista rouva Jenni Haukioon saakka. Muun muassa hilloja ja mehuja, yrttejä, saunajakkaroita, puulaatikoita, kukkaasetelmia, nuotiokahvia ja makkaraa. Jokipuistossa pelattiin mölkkyä, bocciaa ja petankkia sekä sauvakäveltiin. Osayleiskaavassa paikalle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköitä, toimitiloja ja teollisuutta mutta ei päivittäistavarakauppaa. . Hän siirtyi virkaansa hiljattain oltuaan vastaavissa tehtävissä Pöytyällä viimeiset 13 vuotta. Kaavoitettava, 13,4 hehtaarin kokoinen alue sijaitsee Iso-Iivarintien itäpuolella, vastapäätä Nesteen asemaa. Eeva-Sirkku Pöyhönen kertoi puheessaan, että vanhusten päivää on alettu viettää lokakuun ensimmäinen sunnuntai aina vuodesta 1954 alkaen kiitollisuutena aiempia polvia kohtaan. Milloin logistiikkakeskuksen rakennustyöt alkavat. Lisäksi tapahtumassa oli yhteislauluja, seurakunnan tervehdys ja kerrottiin hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä hoivakodeissa. Alueen tulevaisuus varmistuu ensi vuoden puolella
Kaikki Duudsonit olivat Jarpin mukaan erilaisia nuoria. – Jos pyydän nyt paperilta anteeksi, ei se tule enää ehjäksi, hän sanoo, ja viittaa kiusaamisen jättämiin arpiin. – Ystävyys. – Kouluissa ei pidä etsiä tyyppiä, jota osoitetaan kiusaamisesta sormella, vaan pitää miettiä, mitä koko kiusaamisasialle voi tehdä, HP tiivistää. Kannustamme luottamaan omiin unelmiinsa. . Kannustamme luottamaan omiin unelmiinsa. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 7.10.2016 ”Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen” PAIMIO Ina Virtanen Duudsonien Jarppi ja HP vierailivat Paimiossa tiistaina luennoimassa 3–9-luokkalaisille lapsille ja nuorille koulukiusaamisesta. Kuvaamisen kautta syntyi unelma omasta televisiosarjasta. Jukka oli aktiivinen, Jarppi kömpelö, Jarno varsinainen nörtti ja HP hurmaava suklaasilmä. – Ohjelmastamme tuli koko kanavan suosituin. Vitosella tutustuin Jarnoon ja lumilautailuharrastuksen parissa HP:hen, Jarppina tunnettu Jarno Leppälä kertoo. Tarkoitus on herättää lapsi vaikuttamaan omaan toimintaansa, HP kertoo. Duudsonit muistuttavat, että vaatii paljon töitä toteuttaa haaveensa. Mitään ei tule yhdessä yössä tai ilmaiseksi.. Jarnon työharjoittelu silloisella Moon TV -kanavalla poikikin mahdollisuuden televisionäkyvyydelle ja sen jälkeen loppu on historiaa. – Jarnoa kiusattiin koulussa. Uskoa unelmiin Duudsonit ovat kierrelleet luentomatkoilla Suomen kouluissa pääsääntöisesti Jarpin ja HP:n johdolla. Sen jälkeen hän yrittää suoristaa paperin. INA VIRTANEN HP:n ja Jarpin luento käynnistyi vauhdikkaasti. Duudsonit toivovat, että vauhdikas luento jättäisi sopivasti pureskeltavaa. Yksi asia on kuitenkin ollut kantavana voimana miesten uralla ja elämässä. Ei kukaan voi sanoa, että älä tee näin. – Vastaansanojia on ollut paljon matkallamme. Mitään ei tule yhdessä yössä tai ilmaiseksi, HP jatkaa. Edelleen hän silti muistaa, millaista se oli. – Se mihin luotamme on, että lapsi tai nuori jää pohtimaan asioita. – Olin neljännellä luokalla kun tapasin Jukan. Jos olisimme kiusanneet toisiamme, emme olisi nyt tässä, HP muistuttaa. HP antaa koululaisille esimerkin valkoisesta A4-kokoisesta paperista. Päätimme tehdä pesäeroa kiusaamisen ja jekuttamisen välille, Jarppi kertoo. Koulukiusaaminen on kuitenkin ollut läsnä heidänkin nuoruudessaan. Duudsonit kertoivat Vistan koulun juhlasalissa oppilaille, että Jukka tuli lopulta järkiinsä ja pyysi anteeksi kiusaamiltaan. Myös omiin unelmiin uskominen on tärkeää. Aloimme miettiä, rinnastavatko ihmiset meidät siihen, että opetamme lapsia kiusaamaan. – Jarno kertoi kotona ja koulussa kiusaamisesta, jotta siihen voitiin puuttua. Pohjoisimmillaan miehet ovat vierailleet Ylitorniossa asti. Lopulta meille soitettiin Neloselta, että he haluavat sarjamme levitykseen, Jarppi kertoo. Ajatus kiusaamisen käsittelemisestä kouluissa jalostui vähitellen. Koululaisille miehellä olikin yksinkertainen vinkki. Duudsonien televisiosarjaa on näytetty 150 eri maassa. Duudsonien saapumisesta Paimioon vastasi Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistys, joka oli saanut¿Osuuspankilta lahjoituksen. – Äitini opetti, että kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Ryhmän suurin unelma Amerikan valloituksestakin vei kuusi vuotta ennen kuin se lopulta toteutui. Hän ruttaa ja polkee sen kasaan. Jarnoon koulukiusaaminen jätti syvät arvet. INA VIRTANEN Duudsonit painottivat lapsille ja nuorille unelmiin uskomisen tärkeyttä. 45 minuuttisen luennon päätteeksi Duudsonit allekirjoittivat yhdessä paimiolaisluokkien kanssa ”meidän luokassa ei kiusata” -sopimuksen, joka voidaan jättää luokkiin muistutukseksi tulevaisuuden varalle. Duudsonien Jarppi ja HP luennoivat Paimion koululaisille HP ja Jarppi luennoivat tiistaina Paimion koululaisille. – Idea syntyi viitisen vuotta sitten, kun teimme Duudsonien jekkukirjan. Ystävyys mahdollisti menestyksen Duudsonien tarina alkoi, kun Jarno osti ensimmäisillä kesätyörahoillaan itselleen videokameran, jolla alkoi kuvata poikien edesottamuksia. – Samassa tilassa voi istua ihminen, joka päättää sinulle tärkeästä asiasta tulevaisuudessa, HP:ksi kutsuttu Hannu-Pekka Parviainen muistuttaa ja vetoaa kiusaajiin. Jukka puolestaan muutti aikanaan Härmästä Seinäjoelle ja raivasi tilaa itselleen uudesta luokasta ja oli näin ollen kiusaaja, Jarppi kertoo. MLL on järjestänyt aiemmin myös motoristit puhumaan koululaisille kiusaamisesta. Samat ihmiset, jotka kiusasivat Jarnoa, ovat nyt myöhemmin tulleet keikoillemme vastaan lastensa kanssa ja pyytäneet Jarnolta nimikirjoitusta, Jarppi kertoo.
Maanviljelijän työn kuvaamisessa Ala-Nissilä lähti liikkeelle yksilöstä, mutta pian hän huomasi havainnoivansa laajempia ilmiöitä farmarin identiteetistä. Torstaina urheilusta kiinnostuneille on mahdollisuus lähteä katsomaan TPS-Kalpa jääkiekko-ottelua Turkuun, jonne lähdetään Wanhalta kello 17.30. kello 18 alkavaan esitykseen, jonne on bussikuljetus. Aikuiset voivat lähteä mukaan katupäivystykseen perjantaina kello 20 alkaen Wanhalla. Tiistaina uimahalli Solinassa järjestetään uimataitoisten lasten hulivilitunti kello 13–15. Koneet ovat vain apuvälineitä ja kaikessa tarvitaan fyysistä läsnäoloa: silmiä, korvia, käsiä. Hieman harmillisena Lemberg kuitenkin kokee, että vanhempien osallistuminen on ollut hiljaisempaa lähiaikoina. Ikkunoiden kunnostukseen on saatu varoja Kotiseutuliitolta, mutta muuten yhdistys tarvitsee myös apua ulkopuolelta. Näyttely on esillä museon aulassa ja seminaaritila Riihessä.. Katsomme, että ei ole mitään, mistä pitäisi olla huolissaan. – 4H Järjestää maanantaina kokkikerhon koulun luokassa kello 11–14. Myös Sauvo järjestää puuhaa SAUVO Ina Virtanen Sauvon nuorisotoimi on keksinyt puuhaa syyslomalaisille. Katupäivystäjiä kaivataan Nuorisotalo Tillintupa avautuu syyslomalla normaalia aiemmin. Lasten vanhemmat tai asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Päivystys tapahtuu Tillintuvan aukioloaikoja mukaillen. Kari Pohjola erosi PAIMIO Kari Pohjola erosi yllättäen Paimion kirjastonjohtajan virasta. Tapahtumista lisätietoa löytyy Paimion kaupungin sekä seurakunnan nettisivuilta. Ala-Nissilä hämmästyi kontrollia, jota erilaiset säädökset ja viranomaisten aikataulut edustavat. – Tillintupa on maanantaina ja torstaina avoinna kello 15–20.30 ja perjantaina kello 17–24, Paimion kaupungin erityisnuorisotyöntekijä Mia Lemberg kertoo. Aktiivista on enemmän keväällä ja syksyllä, kun taas talvet ovat hiljaisempaa aikaa. Syyslomaviikkoa ei tarvitse käyttää (ainakaan kokokaan) pudonneiden lehtien potkimiseen, sillä erilaista muutakin harrastetta on tarjolla. Kaupunginhallitus julisti viran auki. Myös seurakunta järjestää syyslomalla toimintaa perinteisen koululaisten syyslomaleirin merkeissä. voi tiedustella peruutuspaikkoja. Päivi Ala-Nissilän valokuvanäyttely VILJAA SAVIMAASTA Suomen maatalousmuseo Sarassa 8.10.20168.1.2017. – Syysloman kunniaksi siellä herkutellaan, MäkiTeeri paljastaa. Koulussa on kunnostettu sisätiloja, keittötä myöten. Sen osoitti tänäkin syksynä järjestetty mittava Sukselan maaseutumarkkinapäivä, joka kokosi väet laajalta alueelta. Lisätietoja tapahtumista löytyy Sauvon nuorisotoimen Facebook-sivulta. Kokkailu on tarkoitettu kaikille 1–9-luokkalaisille. Mukana on aina yksi viranomainen, Lemberg kertoo. Tarkoitus on kerätä varoja niin, että koulukunnostus saataisiin toteutettua Suomen 100-vuotisjuhlavuodeksi. Sukselan kyläkoulu on seutukunnalla tunnettu ja arvostettu. Vahvana välittyivät yksin tekeminen ja luonnon tahtiin eläminen, se itsenäinen ja samalla nöyrä asenne, joka liittyy juuri luonnontahtisuuteen. Rantolan leirille 11.–14.10. Päättymisaikaa ei aina tiedä, sillä jotkut nuoret jäävät ulos puolenyön jälkeenkin. Tarvittaessa olemme yhteydessä poliisiin tai nuorten vanhempiin. Kuljemme keltaiset liivit päällä siellä missä nuoret ovat, kuten kirkkopuistossa tai urheilukentällä. Kyläyhdistys on pitänyt kiinteistöstä huolta pitkälti talkoovoimin. Kyläkoulua pitää yllä Sukselan kyläyhdistys ry, joka vuodesta 2004 on kantanut vastuuta siitä, että koulu säilyy tuleville sukupolville. Katto on maalattu ja seuraavaksi työn alle tulevat ikkunat ja rakennuksen maalaus. Nuorisotila kirjaston rakennuksessa on avoinna perjantai-iltana kello 18–22. Pääsääntöisesti on kuitenkin ollut rauhallista. Kuvausprojektin kohteeksi tiivistyi yksi henkilö, kotitilan pitoa jatkava veli. 050 5588151. Perjantaina perheille tarjotaan mahdollisuus osallistua retkelle tiedekeskus Heurekaan kello 9.15– 17.00, jos tarpeeksi osallistujia ilmoittautuu mukaan. Niinpä kyläyhdistys on avannut rahankeräyksen, joka on avoin kaikille mahdollisille tahoille osallistua. Myös vanhemmille tarjotaan mahdollisuus tuoda kortensa kekoon nuorten iltatoiminnassa. Viljelijän työ valokuvina Kaarinalaisen Päivi Ala-Nissilän dokumentaariset valokuvat kertovat viljan viljelystä loimaalaisilla pelloilla sekä siitä, miten vuodenkierto näkyy maanviljelijän työssä ja elämässä. Sauvolaisille on luvassa myös retkiä, joista perjantainen Heurekan matka tehdään yhdessä paimiolaisten kanssa. Lisäksi mahdollisuus on osallistua teatterimatkalle Turun nuoreen teatteriin keskiviikkona 12.10. Hakijat aakkosjärjestyksessä: Ahonen Juha, Jyväskylä, Humaljoki Riina, Aura, Ilmonen Minni, Espoo, Kangasniemi Jukka, Lieto, Kannisto Marja, Raisio, Kytösaho Pia, Salo, Lahtinen Krista, Turku, Lumiainen Jyrki, Masku, Noronen Marko, Jyväskylä, Näsänen Pasi, Karkkila, Porkola Vilho, Bryssel/Kuopio, Rönkkömäki Hannu, Espoo, Taipale Leena, Paimio, Taipalus Elina, Turku , Varis Tero, Siikajoki, Virtanen Emmi, Sauvo, Viuhkola Jaana, Hyvinkää, Wuorela Hannu, Kaarina. Hän kokee ylpeyttä, että Paimiossa järjestetään kyseistä toimintaa, sillä monessa kunnassa se ei ole yhtä säännöllistä. Teemaksi nousi erityisesti maanviljelijän identiteetti. Hän ilmoitti päätöksestään kaupungille maanantaina ja jättää Paimion jo tämän kuun viimeisenä päivänä. – Katupäivystys Parkkia on järjestetty pitkään. Esiin nousi myös käsin tekemisen tärkeys. Paimion sivistysjohtajan työsarkaan kuuluu näillä näkymin jatkossakin myös Sauvon koulutoimen tehtäväalue. – Työ on normaalia juttelua nuorten kanssa ja kuulumisten vaihtoa. Lisätietoja keräyksestä Soili Kivelä p. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 7.10.2016 Syyslomalle löytyy tekemistä Paimiossa PAIMIO Ina Virtanen Ensi viikolla Paimion koululaiset viettävät syyslomaviikkoa, jolloin nuorisotoimi ja seurakunta järjestävät erilaisia aktiviteetteja. Lapset ja nuoret valmistavat pääja jälkiruoan, joka lopulta syödään yhdessä, nuoriso-ohjaaja Heidi Mäki-Teeri kertoo. Hakijajoukon seulontaan on nimetty erillinen työryhmä. KL ARKISTO Sivistysjohtajaksi pyrkii 18 hakijaa PAIMIO Paimion vuodenvaihteessa avautuvan sivistysjohtajan virkaan tuli maanantaina päättyneen hakuajan loppuun mennessä 18 hakemusta. Julkisivusta on tarkoitus korjata lahovaurioita. Sukselan kyläväki hakee rempparahaa varainkeruulla PAIMIO 115-vuotias Sukselan koulu on tärkeä kokoontumispaikka paitsi kyläläisille, myös muille paimiolaisille ja osin kauempaakin tuleville
7-19, la 9-16, su 12-16, puh. 075 3030 3200 (0,088/min) må-fre kl 8-17 lö kl 9-14 ma–pe klo 8-17 la klo 9-14 NYT RYTISEE! HINNAT REMPALLAAN! TUOTTEITA SAATAVILLA RAJOITETUSTI. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 12 perjantaina 7.10.2016 Kodin Terra Salo, Valtatie 5, 24800 HALIKKO ark. Likaa hylkivää ja kestävää kangasta. Spin Start –kevytkäynnistys. T erävarustus 14” 3/8 1,3 mm. EN 352 hyväksytty. 19 95 (29,95) TERÄKETJUPAKETTI 13”.325” 1,3MM SN/A MOTORSÅGSKEDJA Laippa + kaksi teräketjua. S-RAUTA KIMITO / KEMIÖ Engelsbyvägen 10 / Engelsbyntie 10 25700 Kimito / Kemiö tfn / puh. 075 3030 2727 (0,088/min) S-RAUDAS SA: PE-LA 7.-8.10. EI PUHELINVARAUKSIA 1, – (4,95) TASKULAMPPU 9 LED FICKLAMPA TAKKAPUUT KOIVUKLAPISÄKKI 40 L VED Yksittäin 5,95/kpl 10 , – 2 SÄKK IÄ Pinetta PUUNKANTOKORI VEDKORG 25, – (32,-) Mustang SYTYTYSPUSSI TÄNDPÅSAR Hajuton, 100 kpl/pkt 5 95 (8,30) 10, – Neo-Flex Thermo TALVIKÄSINE VINTERHANDSKE Lämpövuori. KODIN TERRASSA : PE-SU 7.-9.10. 179, – (199,-) METSURIN KYPÄRÄPAKETTI HJÄLMPAKET Kypärä, visiiri ja kuulonsuojaimet. 49 , – (89,-) Mascot TUULENPITÄVÄ NEULE NAXOS VINDTÄT Väri: musta 49 95 (79,95). 38,0 cc. Koot: 9, 10 ja 11. 35 , – (69,-) TALVIHAALARI VINTERHALARE lämmin tikkivuorillinen. Yksittäin ostettuna 5,95 3 PARIA /PAR Jonsered MOOTTORISAHA CS 2234S MOTORSÅG Helppokäyttöinen moottorisaha vapaa-ajan käyttöön
Vaikka Suomen mäkihypyn taso yleisesti laahaa tänä päivänä, on Paimiossa tehty hyvää työtä mäkihypyn eteen. Paimion Urheilijoissa mäkihyppääjiä on tällä hetkellä kymmenen, joista puolet on junnuja. 1996) ja Simo Siltanen (s. Uskosta Varasvuoreen kertoo se, että PU:n silloinen johtokunta takasi henkilökohtaisesti mäkiremontin lainan. Kriivarin mäessä hypättiin jo aiemmin, mutta 1940-luvun lopulla Paimion Urheilijoiden hiihtojaostossa heräsi haave suuremmasta hyppyrimäestä, ja 50-luvulla alkanut kansallinen mäkihyppybuumi antoi lopullisen sysäyksen tuolloin suurmäeksi luokitellun k-57 -mäen rakentamiselle. Paikkakunnan yleisseuraksi Sotien jälkeen lakkautettujen suojeluskuntien laaja urheilijareservi vapautui urheiluseurojen käyttöön. Menestyksestä innostuneena lähinnä Hedmanin ympärille alettiin kasata oikeaa ”juoksutallia”, ja Mäntyrinteen tanssipaikan tuotoilla ostettiin urheilijoita vahvistamaan seuran juoksujoukkuetta ja samalla PU:n mainetta. Mäntyrinne turvasikin pitkään seuran talouden, ja se oli omalta osaltaan vaikuttamassa PU:n 70-luvun vaihteen viestijuoksun SM-menestykseen. PU pyrki aluksi profiloitumaan Paimion yleisja ykkösseuraksi, ja ensimmäisenä toimintavuotena seurassa olikin 11 varsin itsenäisesti toimivaa jaostoa, joissa lajeina oli edustettuna muun muassa yleisurheilu, pesäpallo, hiihto, suunnistus, retkeily, uinti ja voimistelu. Mäkihyppy sai oman jaostonsa vuonna 1957, ja niinpä kaikki nykyiset lajit – yleisurheilu, hiihto ja mäkihyppy – olivat kasassa. Varasvuoren valloittajat Aivan jokaiselta urheiluseuralta ei löydy lajivalikoimastaan mäkihyppyä. MIKKO PERTTUNEN Paimion Urheilijat on vireä seura, jonka toimintaa osallistuu monen ikäisiä ihmisiä. KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 7.10.2016 Paimion Urheilijat juhlii pyöreitä vuosia PAIMIO Mikko Perttunen Tänä vuonna 70 vuotta täyttänyt Paimion Urheilijat viettää lauantaina syntymäpäiviään Kansanopistolla. Mäntyrinne oli huippuvuosien rahahana Seura koitti viime vuosisadan puolivälin jälkeen parantaa rahoituspohjaansa muun muassa perustamalla elokuvateatterin, mutta kun tämä ei ratkaissutkaan talouspulmia, iskettiin 60-luvulla nopeasti levinneeseen lavatanssikulttuuriin. Ensimmäiset kisat hypättiin talvella 1953 ja Varasvuoren kisat vetivät 50-luvulla paikalle paitsi suomalaisia huippuhyppääjiä myös ulkomaanvieraita Ruotsista, Neuvostoliitosta ja Keski-Euroopasta asti. Viestijuoksun kultavuodet muistetaan vieläkin Paimolaisella hiihtourheilulla oli vahvat perinteet, ja PU:kin otti heti toimintansa alkuvaiheessa näiden vaalimisen yhdeksi päätavoitteistaan. Yleisurheilussa erityisesti juoksulajit alkoivat nostaa päätään jo 1950-luvulla, ja seuraavalla vuosikymmenellä seuraan saatiin sen historian ensimmäinen Suomenmestari, kun Olavi Hedman voitti kultaa maastojuoksussa 17-vuotiaiden sarjassa vuonna 1964. Varasvuoren mäet uusittiin 1990-luvun loppupuolella, minkä jälkeen on ollut mahdollista hypätä myös kesällä muoville, kun aiemmin oltiin lumien varassa. Kuvassa Lassi Juhanoja (s. Varasvuoren valloittajan tittelin saa paimiolainen, joka on hypännyt alas suurimmasta mäestä. Hänen vanavedessään alkoi nousta myös muita nuoria juoksijoita kansalliselle tasolle. Paimiossa ei juuri sorkita muiden toiminta-alueille, ja urheiluseurojen välinen yhteistyö on hyvää: – Seuraparlamentti edustaa noin 3500 paimiolaista urheilijaa, Salmela kertoo. –Paimiossa on huippupuitteet mäkihypyn aloittamiseen, Salmela summaa. Lisäksi Varasvuorella käy jonkin verran seuran ulkopuolisia satunnaishyppääjiä. Paimiolaista mäkihyppytaustaa omaa myös yksi tämän hetken lupaavimmista suomalaishyppääjistä, Niko Kytösaho, jonka isoisä ja isä ovat Varasvuoren poikia, isä Pasi hypännyt Suomen maailmancup-joukkueessakin. Paimiolaiset viestijoukkueet olivatkin 1960ja -70-luvuilla aivan kansallista huippua. Olosuhteet ovat myös kohdallaan. Lista lähentelee jo 140 hyppääjää. Varsinaisten lajien lisäksi seurassa on myös lasten urheilukoulu. Heti sotien jälkeen perustetulla seuralla on noin 250 jäsentä, joista yli puolet on nuoria ja loput vanhempia aktiiveja, jotka toimivat muun muassa valmentajina ja toimitsijoina. Vuoden 1963 SM-hiihdot ja –mäkihyppy olivat pienelle paikkakunnalle iso ponnistus. Vaikka yksittäiset urheilijat, kuten Oulun tervahiihdon viidesti peräkkäin voittanut Pauli Immaisi, menestyivätkin, ei aivan 1920ja -30-lukujen kaltaista loistokkuutta enää saavutettu. –Seura on edelleen vireä, still going strong, puheenjohtaja Jukka Salmela hehkuttaa. Jo 50-luvulla tansseja oli järjestetty Karhukankareen ja Hiihtomajan lavoilla, mutta nyt haluttiin panostaa paremmin liiketoimintaan sopivaan kokonaisuuteen. Vakuuttava voimannäyte oli kuitenkin vuonna 1963 Paimiossa järjestetyt SM-hiihdot. Vaikka kuluja tarkkaillaan, talouskin vähintään kohtuullisella pohjalla. Ensimmäinen suomenmestaruus tuli jo vuonna 1964, mutta varsinaiset huippuvuodet sijoittuivat 1970-luvun alkuun, jolloin Paimio sai myös järjestää SM-viestit vuonna 1974. Paimion mäkihypyllä kulkee hyvin. Vuonna 1946 Paimion Urheilijat perustettiin jatkamaan Paimion Nuorisoseuran Urheilijoiden toimintaa, ja sen jäsenmäärä kasvoikin ensivuosina huimaa vauhtia. –Vuoden 1970 SM-viesteissä oli mukana neljä paimiolaista joukkuetta ja tuloksena neljä SM-kultaa, Salmela kertoo. Rahan sijaan seuraan toivotaankin aktiivisia ja innostuneita ihmisiä: –Valmentajista ja muista tekijöistä on välillä pulaa. Tämä on palkitsevaa ja mielekästä touhua sekä arvokasta nuorisotyötä, kuten lähes kaikissa seuroissa, Salmela muistuttaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Mäntyrinteen, kuten monen muunkin suomalaisen tanssilavan, loiste himmeni, ja lopettamispäätös tehtiin 1980-luvun puolivälissä. –Kun Mäntyrinne hiipui, niin samoin kävi myös huippu-urheilulle, seuran rahastonhoitaja Tarmo Lindemann kertoo. Mäntyrinteen kultakausi sijoittui 1960ja -70-lukujen vaihteeseen, mutta vielä 70-luvun puolivälissäkin tanssilavalta saadut voitot kattoivat lähes puolet seuran tuloista. Hiihdon ympärivuotisen harrastuksen puolestaan mahdollisti vuonna 2006 valmistunut hiihtoputki, ja myös yleisurheilulla on puitteet kunnossa. Husontielle rakennetun 300-neliöisen paviljongin avajaisia vietettiin helatorstaina 1963, ja vuosien varrella sen lavalle nousi kotimaisia tähtiä Irwinistä Humppaveikkojen kautta Hurriganesiin. 1997). Kuvassa lasten urheilukoulun vetäjä Sanni Gröndahl, yleisurheilujaoston puheenjohtaja Hermann Kössi, Seuran puheenjohtaja Jukka Salmela, taloudenhoitaja Tarmo Lindeman ja mäkijaoston puheenjohtaja Olli Kilpeläinen. Lajin kansallisella romahduksella on kuitenkin seurauksensa: –Kyllähän se näkyy kiinnostuksessa, kun esikuvia ja idoleita ei ole, mäkijaoston puheenjohtaja Olli Kilpeläinen myöntää. Yhden lisän toivat myös siirtolaiset, joita Paimioon asettui vuoden 1945 loppuun mennessä noin 2500. –Se oli valtava ponnistus alle 10 000 asukkaan kunnalle, siihen tarvittiin mukaan kaikki, Salmela kertoo. Urheilutoiminta oli oman aikansa kotouttamista. Kuvassa Anne Suonenvirta.
Hyvä pelivire pysyykin yllä, kun ei pelaa ihan joka päivä. Tulokset: M16 3150 m: 1) Vilho Kilpeläinen PiKe 11.14,6 2) Arttu Salonen TuTo 14.47,0 M yleinen 6300 m: 1) Pekka Antikainen TuTo 22.34,8 2) Joakim Björklind GIF 24.44,7 3) Jaani Merenlehto NousSu 25.26,4 4) Rene Treimann 28.55,7 5) Thomas Sandberg ÅIFK 31.26,2 M50 6300 m: 1) Jari Keskinen Rsa 27.51,7 2) Rainer Harell 32.39,3 3) Vesa Toukoluoto Turku 35.57,9 M60 3150 m: 1) Erkki Laitila VSVU 12.53,1 2) Esko Valtonen VSVU 13.52,6 3) Keijo Lamminpää NousSu 14.52,6 4) Ari Jussila LoiLe 15.22,7 5) Kari Nieminen Sorv-Elektro 15.46,8 6) Eino Lipponen LieLu 17.08,2 7) Markku Heinonen RymSo 18.19,0 8) Sauli Hernelahti VSVU 20.15,2 9) Reima Mäkinen RaJu 20.53,6 10) Teuvo Hietamäki 22.10,1 N16 3150 m: 1) Eeva Koivu TuTo 13.31,2 2) Erika Westerlund IF Drott 13.43,5 3) Teodora Westerlund IF Drott 14.01,3 4) Janina Mattila Kalvolan Isku 15.18,5 5) Ada Ojuva TuTo 15.24,4 6) Janette Eklund TuTo 18.30,7 7) Emma Sipilä TuTo 18.30,8 Naiset 6300 m: 1) Andreina Kero TuUl 26.41,3 2) Amanda Virtanen TuUl 26.54,6 3) Sari Koivu LieLu 29.12,5 4) Hanna Westerlund IF Drott 29.14,4 5) Anni Liimatainen 29.55,7 6) Henrika Merenlehto NousSu 31.41,4 7) Sari Virta LieLu 35.01,1 N50 6300 m: 1) Mervi Rostén Raisio 31.28,0 2) Anne Väliniemi LieLu 31.36,9 N60 3150 m: 1) Tuija Lehtonen LieLu 17.08,2 TULOSKIMARAA MISTÄ HALUAISIT TIETÄÄ?VINKKAA JUTTU! toimitus@kunnallislehti.fi. Vaikka mies kokeekin olevansa itsensä kovin vastus, tulee yksi hänen tunnetuimmista kanssakilpailijoistaan naapurimaasta Ruotsista. TUL:n VS piirin järjestämä Yöjuoksu juostiin 30.9.2016 Kupittaan Urheilupuistossa. Opiskelin sisäoppilaitoksessa Helsingissä, sillä siellä oli mahdollisuus esteettömään opiskeluun, Tähti kertoo. Pelaamisen ohessa Jouni Tähti opettaa lajia muille. – Silloin osallistuin ensimmäisiin SM-kisoihin, joissa olen siitä asti ollut mukana. – Moni pyörätuolikavereista pelaa vain keskenään, mutta itse treenaan kävelevien kanssa, Tähti kertoo. Huonoin niistä on pronssi EMkisoissa. Oman luokan voitto Nevällä irtosi ylivoimaisesti puolentoista minuutin erolla toiseksi tulleeseen Mika Krouviin. Usko uuteen menestyksen aaltoon on kuitenkin korkealla. – Ihan sama kumpi meistä voittaisi jotain, mutta maininta voisi tulla. Seuraajalle onkin isot saappaat täytettävissä. MTV3 Max kanavalla kello 21.05. Viime kesänä Tähti piti jopa ensimmäisen kesälomansa. Hyvässä pelivireessä Nuoruusvuosina illat venyivät aamun pikkutunneille saakka biljardin parissa turkulaisissa baareissa. – Pelasin viikossa keskimäärin pari tuntia puolentoista kuukauden ajan, hän kertoo. Sponsorit auttavat huipulle Jouni Tähden pelipaidassa komeilevat sponsoreiden logot. Viikkotunnit pelatessa vaihtelevat 10–40 tunnin välillä. Myös treenivastukset ovat kovia. Autokin pysyi ojien välissä, Samuli Nevä nauraa. Maailmanmestari valmiina uusiin koitoksiin Nevä voitti Salpausselän PAIMIO F-rallisarjan viimeinen osakilpailu ajettiin Lahdessa Salpausselkä-rallin merkeissä. Vain taivas rajana Seuraavan kerran Jouni Tähti kilpailee poolbiljardin EMkilpailuissa Hollannissa ensi keväänä. Sponsorointi on mahdollistanut matkan huipulle. Joku voi myös jättää sellaisen pallon, mitä en pysty lyömään. Pystyn kiertämään kisat, eikä tarvitse ajatella rahaa. Etsin siis itselleni manttelinperijää, Tähti kertoo. – 14-vuotiaana pelasin Kaarinan nuorisotalolla kasipalloa ja minulla oli jo paljon tietoa lajista. Kilpailut tulivat kuvioihin vuonna 1987. INA VIRTANEN Sora lensi Lahdessa ja tulos oli yksi uran parhaista kisoista. – Hyviä pelaajia löytyy, mutta rahallinen tuki on monelle ongelma. Suomen biljarditaivaalla komeilee Tähden lisäksi edellä mainitun Immosen nimi, sekä snookerin pelaaja Robby Hull. Tunnemme toisemme ja olimme viime vuonna muun muassa urheilugaalassa samaan aikaan. Pelaan Mika Immosen kanssa samassa tallissa, Tähti kertoo. Vuoden 2017 varsinainen näytön paikka tapahtuukin Tampereella, jossa järjestetään elokuussa maailmanmestaruuskilpailut. Kuukaudessa olen päässyt takaisin sinne, missä olen aikanaan ollut, Tähti kertoo. Pyörätuolilajeja arvostetaan, mutta silti emme ole mitään, Tähti pohtii. Suunnitelmissa siintää toinenkin tavoite, joka liittyy vahvasti taitojen eteenpäin ammentamiseen. – Nyt kun auto toimii ja kilometrejäkin on jonkin verran takana, oli hyvä lähteä mittaamaan vauhtia F-rallisarjaan, Samuli Nevä kertoo. – Henrik Larssonia vastaan olen ryssinyt pelit pari kertaa. . Silloin pitää olla hyvässä kunnossa, näpäyttää kilpailijoita ja tarvittaessa parantaa seuraaviin kisoihin. Jouni Tähden kovimmat pelisuoritukset tapahtuivat vuosina 2010 ja 2011, joiden aikana hän voitti kolme maailmanmestaruutta, vuoden 2009 kisojen siirtämisen takia. Heti alusta lähtien vauhti oli hyvää, ja kahden ajetun erikoiskokeen jälkeen kaksikko johti jopa kokonaiskilpailua. Turkulainen Aura Biljardi on yksi Jouni Tähden suosimista treenipaikoista. – Jos saat kaksi lyöntivuoroa, on kaveri pelannut huonosti. Auto toimi hienosti ja muutokset, joita tähän kilpailuun teimme olivat onnistuneita. – Vuonna 2008 pääsin propelaajien listoille ensimmäisenä pyörätuolisarjan pelaajana. Silloiseen pubiliigaan pääsin mukaan, kun äijät rupesivat viemään minua peleihin. 16-vuotiaana olin jo todella taitava, hän muistelee. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 7.10.2016 Tähdelle vain taivas rajana KAARINA Ina Virtanen Kaarinassa asuu menestynyt biljardin pelaaja, joka on viisinkertainen maailmanmestari ja 19-kertainen euroopanmestari, kuutta EMhopeaa ja pronssia lukuun ottamatta. – Olen saanut uuden rungon pyörätuoliin ja tuntuma on parempi. – Jos nykyinen isku säilyy, vain taivas on rajana, Tähti toteaa. Tulin viime MM-kisoissa kipeäksi, eikä veto riittänyt loppuun asti. – Uusi pyörätuolikaveri olisi hyvä saada pelaamaan mielellään ennen kuin itse lopetan kilpailemisen, Tähti summaa. Olen itse onnellisten tähtien alla. Jouni Tähdeltä kysytään jopa liian usein hänen mahdollisesta sukulaissuhteestaan ratakelaaja Leo-Pekka Tähteen. Pelaamisen ja harjoittelun ohella Tähti opettaa biljardia. – Tämä oli varmaan yksi 16-vuotisen ralliurani parhaista kilpailuista. – EM-kisat toimivat näyttönä. Sen jälkeen taso on ailahdellut. Ero pyörätuolissa pelaamisen ja kävelevien biljardin välillä on todella suuri. 48-vuotiaan Jouni Tähden pelihistoria on kestänyt jo kunnioitettavat 40 vuotta. Tähti on nimittäin vuoden 2002 jälkeen voittanut jokaisissa osallistumissaan kilpailuissa jonkin mitalin. Vielä pyörätuolilajit eivät kuitenkaan ole tunnustusta kyseisessä gaalassa saaneet. Koostelähetys F-rallisarjan kilpailusta nähdään 13.10. Tosin silloin, kun on hurmos päällä, niin tasoero on pieni, hän pohtii. Nyt Tähti pelaa pääsääntöisesti Turun Aura Biljardissa ja Pocket Barissa. Samuli Nevä ja Juha Kivimäki osallistuivat kilpailuun sarjan ulkopuolisena kilpailijana, ja näin ollen eivät ajaneet sarjapisteistä. – Aloitin pelaamisen 8-vuotiaana, kun kouluun tuli biljardipöytä. Vuosina 1990–1995 kiersin Turussa noin 4-5 kisaa viikossa, Jouni Tähti kertoo. Kolmen viimeisen erikoiskokeen aikana Nevä joutui taipumaan kokonaiskilpailun toiseksi, ja näin kotiteillään ajanut Jari Kankaanmäki vei voiton 15 sekunnin erolla. Peleissä joutuu ottamaan paljon riskejä. – Hän on minua 20 vuotta nuorempi. . Pelasin jo silloin ammattikoulun poikia vastaan muutaman markan panoksilla. – Yksi pyörätuolikaveri pitäisi saada pelaamaan tuleviin MM-kisoihin. Kun paluu Kaarinaan koitti, oli Helsingistä tarttunut matkaan taito pelata
Syyslomalla ohjelmassa: Ma 10.10. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. Hän on aiemmin toiminut Danske Bank Oyj:ssä yksikönjohtajana vastuullaan Turun alueen henkilöasiakasliiketoiminta. Ulkoilua, saunomista, iltapalaa, iltavirsi ym. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. Läppärikerho peruttu ti 11.10. omaa ohjelmaa ja bingo. Vielä voi ilmoittautua mukaan. päivä: Pirjo 044-3522869 tai pirjo.t.heimo@gmail.com. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. Luokka 1: Puomiluokka, arv A.1.0. klo 12.00. Kaikki reippaan rehkimisen ja hauskan ulkoilun ystävät, tervetuloa! Ja tervetuloa myös muuten vain katselemaan! FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry, yhdistys tukee heitä, joilla on huoli läheisen tai omaisen mielenterveys ja/tai päihdeongelmista. Matkasta tarkemmin: www. Nyt nopsaan ilmoittautumaan mm. * Ilon ja valon koti-ilta klo 18.30 Maire Vilgrenillä Villa Ainolassa (Postinkuja 9). klo 18. Lounaan voi ostaa myös ilman jälkiruokaa. Piikkiön Seniorit ry. Ei perhekerhoa SAUVO-KARUNAN EV.LUT. klo 9 Boccia, Pontela, sekä vanhainkotikäynnit klo 13 Valmakoti ja klo 14 Tupasvilla. Tervetuloa Paltanpuiston ryhmiin! Paimion Eläkkeensaajat ry. Paimion kokkikerho Vistan koululla aloittaa to 20.10. 09. Alkuhartaus klo 8 Vanhalla hautausmaalla, talkookahvit ja lounas Mikaelintalolla. Yleisölle mahdollisuus samalla tutustua tallin heppakerhotoimintaan. “Turpaduunari” Christer Sundqvistin esitelmä ravinnosta ja liikunnasta. www.paimio.elakkeensaajat.fi Piikkiön Eläkeläiset: Ti 11.10. paimionseurakunta.fi/743-luther-matka-saksaan-2017 tai vistamatkat.fi. klo 10-11 jäähallin katsomossa. kokous su 16.10. Tervetuloa! Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. kerho klo 12 Pontela, kahvia, bingoa, arvonta, Föli-esittely. Osallistuminen kisaan vaatii SRL:n jäsenyyden. Klo 12 tuolijumppaa, kahvi, yhteislaulua ym. Ma 10.10. Paltanpata. 2016 asti) päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 toimittaja Ina Virtanen (02) 588 8657 (sijainen 31.10.2016 asti) toimittaja Ina Virtanen (02) 588 8657 (sijainen 31.10.2016 asti) toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. Ilmoittautumiset ja lisätietoja paimionhaka.fi/jaakiekko. klo 11 Koukkupolvet, Visiitin kuntosali. Perheilta klo 17.30 Rantalassa (Hirvonpäänt. Pian pääsee jokilaakson syksytunnelmiin: Askalankosken Tulileiri la 8.10. Lähtö Pontelan pihasta. Tervetuloa! PAIMIO Paimion seudun ympäristöyhdistys. Iloinen Iltapäivä ma 17.10 klo 12 Tillintupa. Avantouinti alkaa perjantaina 7.10. ruokalistat . Voit tulla yksin tai ystävän kanssa. messu klo 10 Paimion kirkossa. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 (vuorotteluvapaalla 31.10. Matkan alustava perushinta 1 375 e/hlö. Ke 12.10. Su 9.10. kerros, 24100 Salo. Työlistan ja muonan arvioinnin takia: ilmoittaudu Roosalle, 0400 675 067. Lähtö laavun parkkipaikalta klo12.00 .Omat grillattavat mukaan. Vetäjänä tuttu Rane. 3). Tillintupa ti 11.10.: klo 10 Esakööri ja OikeinNurin -kerho. Määräpaikkalisä on 15%. Ti 18.10. Ma 10.10. Määräpaikkalisä on 15%. KAARINA Tupasvillan avoimessa viikolla 41: MA 10.10 klo 10.30 Bingo. Aluksi pidetään hartaus, Lapsille pyhäkoulu. Tied. Sururyhmä läheisensä menettäneille: ryhmä aloittaa kokoontumiset to 20.10. Huom. Ruonan Martat: Ensi viikon tiistaina 11.10. Sauna on lämpimänä joka perjantaina klo 17 – 19 huhtikuun loppuun saakka. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. klo 18 Kansanopiston pääsalissa. Ke 12.10 klo 9.30-11 Senioritanssijat. 16-18, toimintaan tutustumista ja yhdessä tekemistä. Kiitos kaikille Jormaa hoitaneille. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta Siiri Finnholm Sauvossa täyttää 8-vuotta 7.10. Klo 12 tuolijumppaa, kahvi, yhteislaulua ym. klo 9.30 Perhekerhon kirkkohetki, Sauvon kirkko. klo 12 senioritreffit, Pontela. PE 14.10 klo 9.15 Naisten jumppa klo 10.30 Miesten kuntoilu. Opastus Helsingintie (110) Hirvonpääntien risteyksestä, lähdöt klo 10 -12. Jälki-ilmoittautumisia otetaan rajallinen määrä paikan päällä. Tarjoamme maksutonta keskusteluapua, omaisneuvontaa sekä tapahtumia ja toimintaa kaiken ikäisille. 1938 Halikko 17. Leijonaluistelu/kiekkokoulu sunnuntaisin klo 11-12. Tillintupa ti 11.10.: klo 10 Esakööri ja OikeinNurin -kerho. Sieni ja luontoretki ke 12.10 Hevonpään laavulle. klo 11.00. Onnea t: Mamma ja Pappa, Pirre kummi ja Matti Kastettu: Miina Elisabeth Pauliina Veranen Pe 7.10. Huom. 050 5269078 YHDISTYKSET URHEILUSEURAT RASTI PIIKKIÖ Lähirastit la 8.10 Rantalassa. Torstaisin klo 12 13.30 kuntosali uimahallilla ja klo 14 16 pelataan bocciaa Tillintuvalla. Jäikö Kunnallislehti tulematta. Lue lisää tapahtumista ja ryhmistä kotisivuilta www.finfamisalo.fi Vistan Martat kokoontuu ke 12.10. ei ole perhekerhoa (syysloma). Tervetuloa! Sauvo-Karunan Sotaveteraaniväki on saanut kutsun Paimion Sotaveteraaneilta saapua iltapäivän viettoon ruokailun kera to 13.10. klo 9 Aamiaiskahvila ja 9.30 ruoka-avustusten jako Sauvon srk-talo Ke 12.10. Mika Ahtola, Petri Kopponen, tekstinlukija Anne Kuparinen. Ma 17.10. Luokka: Estekorkeus 60 cm, arvostelu 367.1 (A2/A2). 560). Oppaana Luther-asiantuntija, TT Juhani Forsberg, matkanjohtaja Vesa Tuominen, mukana myös Saksassa pappina toiminut Miika Rosendahl Salon seurakunnasta. Ilmoittautuminen Sirkka Saarinen, 040-7366536, Pauli Rastas, 045-1252556 tai Pertti Peura, 050-5205369 viimeistään maanantaina 10.10. Klo 10.30 muistikerho. Kymppisynttärit tänä vuonna 10 vuotta täyttäville ja täyttäneille klo 17.30-19 Wanhalla (Pyölint. Marjaana Salmela kertoo mielenkiintoisesta Viron käsityöperinteestä. Kyseessä siis Viking Linen piknikristeily la 19.11., matka sisältää bussikuljetukset, meriaamiaisen ja päivällisbuffetin. Nukkuos rauhassa kauneinta unta, muistosi koskaan unhoitu ei. Kuljetus lähtee Sauvon torilta klo 11.30. Avoin kokemattomille ratsukoille, avustaja sallittu. retki Turun Nuoreen teatteriin esitykseen Puluboi. Ti 11.10 klo 9.30-10.05 tuolijumppa, klo 10.15-11 yhteislauluhetki Seniorilaulajat. Shakkikerho kokoontuu tiistaisin klo 18.00 Kalliorannan kirjastossa. KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 7.10.2016 PALTANPADAN RUOKALISTA 10.10.-14.10.2016 MA: Broileripyörykät tai Pinaattiohukkaat, Punaherukkakiisseli TI: Janssonin kiusaus tai Punajuuri-vuohenjuustolasagne, Vispipuuro raparperi-mansikka KE: Siskonmakkarakeitto tai Kasvissosekeitto, Luumuinen viktoriankiisseli TO: Kanaviillokki tai Kasvisrisotto, Marjahyve PE: Lihamureke tai Papupihvit, Tallimestarinkiisseli Nyt myös kasvisvaihtoehto. Matkan järjestävät Paimion ja Salon srk:t sekä Vistamatkat Oy. TI 11.10 klo 10.00 Maija ja Päiväkodin lapset leipomassa klo 14.30 Atk Senior Surf. 040 5390969 sari.kuusinen@ sss.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. KAARINA PIIKKIÖN RATSASTAJAT Tervetuloa Piikkiön ratsastajien järjestämiin 1-tason esteratsastuskilpailuihin 9.10. Jäikö Kunnallislehti tulematta. ONNEA ONNEA NIMITYKSIÄ Sauvon koululla. lisää kotisivuilta. * raamattuja Japaninlähetyspiiri klo 13 Mikaelintalolla. 3). Ke 12.to 13.10. matkalle: Vistamatkat, puh. Muina asioina mahdollinen Vironmatka, teatteri, joulujuhlaan ilmoittautuminen, tuleva kirkkopyhä. 2016 asti) päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk: Etusivu 2,20 /pmm Tekstissä 1,28 /pmm Takasivu 1,32 /pmm Muualla 1,16 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. klo 18 alkaen yrtti-ilta Annelin ja Astan luona Ampolantie 487. klo 13 Karunan srk-piiri, Karunan srk-talo Pe 14.10. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 (vuorotteluvapaalla 31.10. Ruokalista: www.paimio.fi . Pe 21.10. Kirkkoherranvirasto suljettu. kimppakävelyä, lähtö kirjaston luota klo 15. Meno lentäen, perillä kuljetus Vistamatkojen bussilla, paluu Tanskan ja Ruotsin kautta. klo 18 paloasemalla. Lounasaika klo 11.00-13.00 PAIMION EV.LUT. klo 16.30 muutama paikka vapaana. Täynnä. KE 12.10 klo 10.00 Boccia. Tervetuloa mukaan! SAUVON NAISVOIMISTELIJAT Syysloman vuoksi 10.-14.10. Ks. 12.10. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk: Etusivu 2,20 /pmm Tekstissä 1,28 /pmm Takasivu 1,32 /pmm Muualla 1,16 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Tilaushinta 1.1.2016 alk: Kestotilaus / 12 kk 89,00 € Kestotilaus / 6 kk 46,00 € 12 kk:n määräaikainen tilaus107,00 € 6 kk:n määräaikainen tilaus 59,90 € Opiskelijatilaus 51,25 € (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Irtonumerohinta 2,00 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Kestodigi / 12 kk 60,00 € Kestodigi / 6 kk 30,00 € 12 kk:n määräaikainen digi 84,00 € 6 kk:n määräaikainen digi 42,00 € Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 2016 Paimio * Hiljeni askel elon tiellä, uuvuit kun sairaus voimasi vei. 15.10 vietämme syyslomaa futiksesta. SAUVO Sauvon Työväenyhdistys ry. klo 17 Työväentalolla. Perhekerho jatkuu Sauvon srk-talolla. SAUVO KARUNAN URHEILIJAT keskiviikoisin pingistä klo 18.00 Kalliorannassa. 050 3428 091. Lounas sisältää lämpimän ruoan, jälkiruoan, salaatit, ruokajuomat, leivän, ravintorasvan sekä kahvin. Ke 19.10. klo 11-14 kokkailua PAIMIO PAIMION HAKA 1955 Haka 1955 Haka Perhe-, Ritari-, ja Prinsessafutista lauantaina 8.10 aikataulun mukaan. alk. Lämpimät kiitokset kaikille osanotosta. Tilaushinta 1.1.2016 alk: Kestotilaus / 12 kk 89,00 € Kestotilaus / 6 kk 46,00 € 12 kk:n määräaikainen tilaus107,00 € 6 kk:n määräaikainen tilaus 59,90 € Opiskelijatilaus 51,25 € (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Irtonumerohinta 2,00 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Kestodigi / 12 kk 60,00 € Kestodigi / 6 kk 30,00 € 12 kk:n määräaikainen digi 84,00 € 6 kk:n määräaikainen digi 42,00 € Hinnat sisältävät arvonlisäveron. TO 13.10 klo 10.30 Sisämölkkyä klo 14.30 Muistelupiiri. Nuotiomakkara ja -kahvitarjoilu. tied.+ilm. klo 13.30 Juttutupa vanhustentalojen kerhohuone Ma 10.10. Ilm. Vistan hautausmaiden haravointitalkoot. ja 16.10. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. pikalinkit . Tänään klo 9.30 luontoretki Linnavuoren laavulle. Rentoutus ja Uni-ilta ti 11.10 klo 1820, Turuntie 8, 4.kerros, kyselyt ja ilmoittautuminen Annalle. 050 3428 093. 040 5390969 sari.kuusinen@ sss.fi toimituksen avustaja Maria Kesti (02) 588 8656 toimituksen avustaja Maria Kesti (02) 588 8656. To 13.10. Kuntosali to 13.10 klo 13:30 koulukeskus. www.paimio.elakkeensaajat.fi Hevonpään maaja kotitalousnaiset kokoontuminen Ritva Helinin luona maanantaina 10.10. To 13.11 klo12.30-15 Kädentaidot, (harrastetila), Vetreä Jengi klo 13.0013.45 Vistan kinon tiloissa. omaa ohjelmaa ja bingo. Ke 12.10. Ke 12.10. viimeinen ilm. Kuntosalilaitteiden perehdytys, jokaisen kuukauden ensimmäisenä ma – ti. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Klo 10.30 muistikerho. 16.10. Liedon Säästöpankin henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaavaksi pankinjohtajaksi on valittu kauppatieteiden maisteri Markus Lauri. Ilm. Www.elakeliitto.fi/paimio Tervetuloa mukaan. viim. SEURAKUNTA Siunaus toimitettu. paimionseurakunta.fi/510-perheillat tai tekstarina, puh. (02) 477 5600 ma-pe klo 9-16 tai asiakaspalvelu@vistamatkat.fi. Paimion Eläkkeensaajat ry. Lisätietoja kyläkirjeessä! Muistakaa myös jo ilmoittautuneet, matkan maksu kyläkirjeen ohjeen mukaan viim. * Sanan, sävelen ja rukouksen ilta klo 16 Mikaelintalolla (Pyölint. klo 10 Mikaelintalolla. Boccia ma 10.10 klo 13 ja lauluryhmä klo 15 Tillintuvalla. Puhujana Kimmo Malinen, aiheena valon pilkahduksia sekasorron yössä aikamme tuomarien ja Ruutin kirjan valossa. 09. bocciaa ja laulajat klo 12 sekä tanssijat klo 13.30 Pontela. sähköpostiin: paimio-sauvo@4h.fi, tai puh. www. Vertaiskahvila perjantaisin klo 10-12 lämpöistä seuraa kahvikupposen äärellä. Lasten liikuntaleikkikoulu ensi maanantaina syyslomalla, mutta jatkuu taas sen jälkeen maanantaisin klo 18.00 katso tarkemmat tiedot Karunan Urheilijoiden Facebookista. Klo 9 Boccia, Pontela. mennessä! Tervetuloa! Kerhot syyslomalla ensi viikon. Poltetaan Ketoleirin aikaansaannokset, maisemaheinäseipäälliset ja raivauskasat sekä tehdään muitakin talvenalustöitä. Sopii 5 vuotiaista kaikenikäisiin. Ota rohkeasti yhteyttä / tule käymään! Jaana Knaapi-Lehtonen 040 722 4961 / jaana.knaapilehtonen@finfamisalo.fiAnna Manninen 044 726 1991 / anna. Ke 19.10. Luokka 2: Estekorkeus 40 cm, arv A.1.0. Tervetuloa uudet ja vanhat! Kevola-Pitkäportaan kylätoimikunta muistuttaapi, että kyläläisten jouluiselle piknik-risteilylle on ilmoittautumisaikaa enää muutama päivä jäljellä, ma 10.10. 050 4087 857 tai Elina Muntola, ma-ke, puh. Turuntie 8, 4. Kuollut: Jorma Matias Ojala 78 v, Väinö Samuel Rinne-Kanto 72 v, Seppo Juhani Tammisto 69 v. Olemme mukana Auttaja Messuilla la 10.8 klo 11-16 Salo Hallissa. Moip!:n ”olkkari” nuorille 16-29 vuotiaille tiistaisin klo. Piikkiön VPK:n naisosasto kokoontuu ti 11.10. klo 18 Kirkkokuoro, Sauvon srk-talo Ti 11.10. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.paimionseurakunta.fi/574-kymppisynttarit La 25.3.la 1.4.2017 Luther-matka Saksaan. Päivi Nurmi, ke-pe, puh. AsemaSeurakunnan sääntömääräinen vuosikokous su 9.10. Arpajaiset. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Moip!:n tilat FinFamin toimiston vieressä, Turuntie 8, 4.kerros. klo 10 Vapaaehtoisten messu, Sauvon kirkko, mukana kirkkokuoro Su 9.10. kuljetuksen järjestämiseksi. (vko 41) ei ole muita tunteja kuin keskiviikon Lavis klo 19:15-20:15 Seuralassa. SEURAKUNTA Kastettu: Enrico Mikael Lahti, Helmi Kristiina Lahti. klo 7.30 bussi kolmen piirin tapahtumaan Raumalle Piikkiön keskustasta, tie 110. Rakkaamme Jorma Matias Ojala 13. Rakasta puolisoa, isää ja pappaa kaivaten Leena Rami ja Olga Mikko ja Heta Harri perheineen Sisar perheineen Kirsi perheineen Heikki perheineen Marjatta Unto Muut sukulaiset ja ystävät HELLUNTAISRK. klo 11.00 alkaen Makarlan Tallilla, Vanhamakarlantie 104, Piikkiö. alkaen sunnuntaisin kuntojumppaa klo 18.30 – 19.30 Kalliorannassa, Nuorisotalontie 3. Torstaisin klo 12 13.30 kuntosali uimahallilla ja klo 14 16 pelataan bocciaa Tillintuvalla. Su 9.10. Jääkiekkovarusteiden kierrätystapahtuma järjestetään sunnuntaina 9.10. Vieraanamme Kaarinan Seniorit. Tutustumiskohteita: Berliini, Potsdam, Kemberg, Wittenberg, Eisleben, Eisenach ja Erfurt. Paltanpuiston palvelukeskus tiedottaa vk 41: Omatoimiset kuntosalivuorot: maanantaisin klo 9-11, tiistaisin klo 11-13, torstaisin klo 14-16. klo 15 Perheiden liikuntavuoro, yläkoulun sali Ma 10.10. Hihat kääritään noin klo 10. 10.10. manninen@finfamisalo.fi
Joukkueella on todella aktiiviset taustahenkilöt ja vanhemmat ovat hienosti tukemassa tätä lasten toimintaa! PaiHa 09 joukkueen terveiset kirjasi Johanna Tuominen. Osallistujia oli noin 120 henkilöä. KUUKAUDEN SATOKAUSITUOTTEET 2 79 rs Voimassa pe–su Suomi Ruusukaali 300 g (9,30/kg) 1. 044 9795 034 HAL. Nyt on aika tilata KATTOREMONTTI! Joustavat maksuehdot alk. lk. (02) 588 8653 LISÄJAKELU PAIMIO, SAUVO, KEMIÖ JA PIIKKIÖ. 3 pkt/talous 2 29 pkt Voimassa pe-su Partanen Mestarin jauheliha 400 g (5,73/kg) 2 89 pkt Grandiosa Pizzat 300-350 g (9,63-8,26/kg) 2 98 kg 2 59 kg Voimassa pe–su Suomi Kurpitsa 1. Tilaisuuden lopussa palkittiin kaikki pelaajat vuoden tsempparipalkinnoilla. Ohjelmassa oli äidit vastaan lapset jalkapallo peli, isät vastaan lapset rangaistuspotkukilpailu ja norsujalkapallo. asti -20 % -30 % paLVeLeVa paisunuT ! Quigley Wiggly Klo 19 esitelmä Arimo Lähdeniitty, “Karjalan sankarihaudat ja niiden muisto” Ti 29.11.2016 klo 18 AsemaSeurakunta: FM Riku Kauhanen, “Siirtoväen sijoittuminen Kanta-Suomeen” Hallitus SYYSKOKOUS 17.10.2016 klo 17.30 AsemaSeurakunta, Vistantie 10. 02-435 8006 Harvaluodon OMENAA Atlas, Åkerö, Lobo PIIKKIÖ 110-tie, ent. lk. KUNNALLISLEHDEN YRITTÄJÄ -TEEMA 21.10. 0400 293 392 Jari Tuomainen p. Leinon kaupan edessä TAMMISILTA ABC:n ja Tannisen välissä LA 11-13 ja SU 12-14 LA 13-15 ja SU 14-16 LIeTo Shellin piha LA 13-14 ja SU 14-15 raisio raisiontie 1, p. Mukaan oli kutsuttu myös muut perheenjäsenet. KOKOUKSIA lämmintä talvisäilytystilaa ajoneuvoille Paimiossa 0407155607 / jlainio@hotmail.fi Vistalta talvisäilytysja huoltotila moottoripyörälle P. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 7.10.2016 PAIMIO Asematie 1 SAUVO Vähäpellontie 2 PIIKKIÖ Hadvalantie 14 Omistajan käyntikortti Palvelemme: Ark 7–21 La 7–21 Su 10–19 2 49 ps Linkosuo RuisSipsit 150 g (16,60/kg) 4 95 kpl Valio Hyvä suomalainen Arkijuusto 1,25 kg (3,96/kg) 2 69 pkt Kariniemen Kananpojan liekkitai hunajasiivet 700 g (3,84/kg) Voimassa pe-su Partanen Karjalanpaisti 400 g (4,98/kg) 1 99 pkt Suomalainen Suomalainen max. 99 € /kk Soita ja varaa ilmainen esittely kotiisi! www.kymppi-katto.. KALLE HUTTUNEN-HEIKINMAA Syyskausi hienosti paketissa Maija Aro p. VUOKRATA PaiHan 09 tytöt ja pojat viettivät 18.09.2016 Soikalla ensimmäisen pelikauden päättäjäisiä. lk. PaiHan 09 tytöt ja pojat pelasivat vuonna 2016 piirisarjaa yhdellä tyttöjoukkueella ja kahdella poikajoukkueella. 0400 240 845 Puh. VUOKRATTAVANA. Vastuuvalmentajat Tomi Laitio ja Rami Ihalin kertoivat, että pelaajat ovat kehittyneet vuoden aikana todella paljon ja 09 syntyneiden ryhmästä on tullut joukkue, jossa kaikki auttavat ja tukevat toisiaan. lk. 2 89 kg Voimassa pe–su Suomi Kyssäkaali 1. (02) 588 8652 Raija Kirveskari p. Omien kokkiemme inspiroivimmat reseptit ja uusimmat ruokavinkit. Voimassa pe–su Suomi Päärynät 1. 02 435 7586 ma-pe 10-18, la 10-15 TaMMisiLTa aBC:n ja Tannisen välissä, p.044 988 6226 ma-pe 10-17, la 11-15 www.parvilla.fi Varasto ostot yli 50 € yli 100 € Kaikista tuotteista 15.10. Nyt on aika tilata kattoremontti! Kimmo Uoti Markku Koistinen 0400 532 698 0400 670 397 Kattavaa palvelua! Soita ja tilaa esittely kotiisi! Jari Kutvonen p