19,00 38,00/kg (norm. 02 477 0120 ASV-Betoni Oy Multivita Omegalive strong, 100 kaps. 044 757 2928 Paimio p. Edustaja paikalla Paimion K-supermarketissa Paikalliset edustajamme: Kirsi Rekola 0400 228 472 Niklas Linna 0400 214 288 Tehdas (02) 435 8006 www.tiimi-ikkuna.fi Lauantaina 2.12.2017 klo 9-15 ”Kirkkahasti paremmat Tiimi-ikkunat.” Paikalliset edustajamme: Marko Lonka 0400 311 320 Markku Koistinen 0400 670 397 Torstaina 27.10.2016 klo 10-15 Autioniityntie 29, 02420 Jorvas Kirkkonummi www.tiimi-ikkuna.fi Tule & tutustu paikan päällä! ”Kirkkahasti paremmat Tiimi-ikkunat” Ikkuna-asennusnäytös Kirkkonummella! PARHAAT asennusajat varataan nyt. Vahva kalaöljyvalmiste, joka sisältää elimistölle tärkeitä EPAja DHA-rasvahappoja. ”Omat osaavat asentajat & joustava rahoitus!” Soita edustajillemme ja kysy lisää! Peetu Karlsson p. 0400 293 392 Markku Koistinen p. 02 435 8006 JoPA 45 €/kk 6 kk korotonta maksuaikaa Asematie 1, Paimio • p. PERJANTAINA 1.12.2017 101. Hyvin imeytyvää magnesiumsitraattia nieltävänä tai pureskeltavana, hedelmäisen greipin tai limesitruunan makuisena tablettina. 02-435 8006 kymppikatto.fi Puh. Laatubetonit CEM 52,5 I –laadulla! -Kotimainen, vastuullinen perheyritysTurku p. 14,50) Asematie 1, 21530 Paimio • Puh. 010 567 7080 MA-PE 9-19, LA 9-15 • Tervetuloa! PIDENsImmE AUKIOLOAIKOJAmmE! ma-pe 9-19 la 9-15 Aqualan L, 500 g Kosteuttava ja hyvin imeytyvä voide koko perheelle. 11,90 0,13/kpl (norm. vuosikerta 2,10 € Irtonumero ASV BETONI ON LUJAA LAATUA ILMAN SEOSAINEITA Tilaa laatubetoni meiltä: www.asv. Paimio | Sauvo | Kaarina NRO 92. Sijoita veronpalautusrahat itseesi.. Mutta seosaineeton ASV-betoni saavuttaa suuremman lujuuden pienemmässä ajassa. Siksi se on rakentajan valinta. 21,00) Orionin keräilytuote – tuotesetti 5 leimalla Lisää tarjouksia apteekissamme! Tarjoukset voimassa 31.1.2018 asti. 0400 670 397 TEHDAS p. 02 470 2525 Ma-Ti-Ke-Pe 9.30-17.00 To 10.00-18.00 www.paimionoptiikka.fi SILMÄLÄÄKÄRIT Marketta Järveläinen I Jussi Tuominen ps. Kaikki betoni kovettuu. 0400 375 833 Betjäning också på svenska Jari Kutvonen p. 22,50) 17,85 0,18/kpl (norm. Orionin keräilytuote – tuotesetti 5 leimalla Multivita Omegalive strong, 100 kaps. Ilmainen arviokäynti. Ikkunat, ovet, katot
Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMEN KANSANOPISTO WWW.VSKO.FI 050 9134656 kansanopisto@vsko.fi ??????. 044-9947903 www.muraali.net Ympäri vuoden. 139 €/hlö alk. Aalto, puh. 49 €/hlö alk. Barbara PÄIVÄMATKAT TALLINNAAN Tallinkin Megastarilla 6.12/16.12/3.2.2018 JOULUMATKA 23.–26.12. 298 €/hlö TALLINNA HOTELLIMATKAT Tallinkin Megastar/Star 5-6.12/9-10.12/16-17.12 jne. www.vistamatkat.fi Toimistomme avoinna ma–pe klo 9–16 puh. Muraali -Huonekaluentisöinti -Verhoilut, kankaat -Maalaustyöt K. 0500 700 660 VIElÄ YKSI PÄIVÄ PE 1.12. ensi-ilta! La-Su 20.00 To 18.30 IDÄN PIKAJUNAN ARVOITUS Vielä La-Su 17.45 JIGSAW Kauhua! Vain Pe 19.30 MUUMIEN TAIKATALVI (dub) Koko perheelle! La-Su 16.00 Ti 19.00 LaatuSarja: LION Vain Ti 18.30 TUNTEMATON SOTILAS La-Su 18.30 Ke Itsenäisyyspäivänä 14.00 Pe 17.30 La-Su 16.30 Ke 13.00 To 19.00 -S• LaatuSarjassa LION • Keskiviikkona EI tavallista PäiväNäytöstä eikä AfterSchoolia • Itsenäisyyspäivänä Tuntemattoman ja Heinähatun lisäksi Suomi 100 -sarjan esitys KUVIA SUOMEN SUURIRUHTINASKUNNASTA + SYLVI klo 15.00 (Vapaa pääsy) ! MELKKILÄN RATSUTALLIN RATSASTUSLEIRIT KESÄLLÄ 2018 TILAA vIELÄ SEURAAvILLA: 4.-8.6.-18 yleisleiri, 11.-14.6.-18 esteleiri, 25.-29.6.-18 seikkailuleiri Ilm. Vapaa pääsy. 02-473 2690 C I N E M A HEINÄHATTU JA VILTTITOSSU JOULUMAA Kotim. 10,25,*Piikkiö Harvaluoto (Uudentalontie 54) la 12-15 *Länsikeskus (Länsi 1 edessä (myös kilomyynti) ) SU 12-15 *Tammisilta Länsiportti SU 11-12 *Lieto Shellin piha SU 13-14 *Kaarina Länsi-Krossi SU 15-16 ATLAS Lobo oMENAA Suoraan viljelijältä 10-12 kg:n laatikoissa. JK-Markkinointi P. Mäkilä Lisäinfoa, trailerit... Palveleva kenkäkauppa! Avoinna: ark. 10–18, la 10–14 Olet tervetullut! paimion KEnKÄTaiVaS PoPuP koruja Printtejä vaatteita vistantie 27, Paimio PeiPPosen talo FB: tmi sussie BIO-KU VA J. ja lisätied. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Kaikki jouluherkut tarjolla: Louhinta & maanrakennus SALMINEN www.louhintasalminen.fi info@louhintasalminen.fi • Maanrakennustyöt • kalliolouhinta • kunnallistekniset työt raimo 050 562 2828 kimmo 050 301 1824 Osteopaatti, kuntohoitaja Aki Ahonen Puhelinnumero 02-4704344, 050-5651006 Vistantie 7, Paimio Maalausja verhoilutyö tmi. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 1.12.2017 Joulutortut Täynnä Joulun makua! Joululeivät, koristellut piparit, jouluiset kahvikakut. 02 477 5600 muina aikoina: 040 580 7343 alk. 050-3403 104 044-0753 031 www.hanhialantila.net Perinteisesti savustettua KALKKUNAA ja kalkkunatuotteita JOULUPÖYTÄÄN 050-3403 104 050-5609 767 Yliopistonkatu 14, Turku Puh. 232 6814 Hattujen ja käsineiden ERIKOISLIIKE • Runsaasti edullisia käsineitä • Naistenhattujajalakkejasuuretvalikoimat • Miestenturkishatut,lippalakit jamuutpäähineet Vistantie 6 Paimio Kengät, laukut, kukkarot ja lahjakortit miehille ja naisille. IlMoITTaudu heTI! 2018: Loppiaisena 6-7.1./ 27-28.1/10-11.2 jne aPolloMaTKaT, uutuuksia 2018 deTuR, suoria lentoja Turusta Kreetalle GdaNSK, suorat lennot Turusta KENKÄMYYNTI PAIMIOSSA Peipposen Liiketalo, Vistantie 27-29 Paimio (ent. Euroopa, Forum, Viru, Tallink City, St. R-Kioski) Tervetuloa edullisille ostoksille palveltavaksi. (02) 479 8914, 050 567 2787 | www.saksantila.fi savustettua kalkkunaa arkeen ja juhlaan LÄHIRUOKAA HANHIALAN TILA Paimio p. SAKSAN TILA Piikkiö P. leivomme aidosta voista kuuluisat, suussasulavat Katamme lounaspöydän arkisin klo 11-13 TerveTuloa! Ark. www.biostara.fi Olemme myös Facessa, Instassa ja Twitterissä BIO STARA Paimio, Pussitie 4 p. Muistathan myös majoitusmahdollisuutemme! Varsinais-Suomen Kansanopistolta Perinteinen joulukonsertti perjantaina 14.12.2017 klo 18.00 alkaen. KlO 9-16 Paimion uimahalli Solina, Vistantie 31-35, 21530 Paimio 0451235888, markorumpunen@bodyhealthmr.com www.bodyhealthmr.com (nettiajanvaraus) KaiKista lahjaKorteista -15 % 24.12.2017 asti. 7.00-18.00, la 9.00-14.00 Asematie 2, Paimio Puh. 040 577 9073 Tervetuloa! anna-maija.melkkila@ebaana.net www.ratsutalli.net Olli Ilmasti olli.ilmasti@gmail.com 1+8 henkilöä + invavarusteet + paarit 0400 846 838 0400 846 838 0400 447 477 tilat juhliin, kokouksiin sekä koulutuksiin
PARAS LUOTTOLUOKKA 10/2008 Tervetuloa! KIESIKATU 8-10, YRITTÄJÄTALO, 20780 KAARINA P. Aukioloaikamme: Ark. 5 annosta ei koske lounaslistaa Tällä kupongilla kaikista ruokalistan annoksista -15 % Tarjous voimassa Kaarinassa ja Turussa helmikuun loppuun saakka 2018 Parasta loppuviikkoon K-supermarketista Hinnat voimassa pe-su 1.12.-3.12., ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tavaraa riittää. 7-21, la 8-20 ja su 10-20 Korpela Siskonmakkarat 400 g (7,38 kg) Saarioinen Perinteiset joululaatikot porkkana, lanttu ja peruna 350-400 g (4,98-5,69 kg) pack 12 Laitilan Kukko lager 12x0,33 l tlk 4,6 % (3,32 l) sis. 5-7 kg juhlakinkku potkalla n. pantit VOIMASSA PE-LA 1.-2.12. klo 7-21 La klo 8-20 Su klo 10-20 K-ruokamestarin Karjalanpaisti Herkullinen Appelsiinidonitsi 49 kpl 1,99 1,99 Appelsiini 1,5 kg Espanja (1,33 kg) 7 90 kg Atria Nauta-sika jauheliha 1 kg 4 99 rs kg HK Porsaan sisäfilee marinoitu 8 95 14,96 K-Ruokamestarin Porsaan kyljykset Suomi 9,90 3,69 juhlakinkku luuton n. 3-5 kg n. Voitte nauttia maittavasta ateriasta ravintolassamme tai ottaa mukaan. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 1.12.2017 KIINALAINEN RAVINTOLA TSINGTAO Tervetuloa nauttimaan parhaista kiinalaisista ruuista. 010 2921150 terhi.wiren@k-supermarket.fi, Palvelemme ark. 10-12 kg kinkkurulla n. kg Omena Suomi ps kg kpl rs perjantaina pyymäen konsulentti klo 10-17 p a i m i o Jokipellontie 2, Paimio, puh. tarjoushintoihin sekä laskutusasiakkuudesta www.ravintolatsingtao.com Myös ravintola Turussa Eerikinkadulla LOUNAS/ BUFFETPÖYTÄ ARK. 1,5-2,5 kg nimi: puh: noutopäivä: tai tule valitsemaan omasi! 4 99 Partanen suolattu Porsaan kasslerpaisti kg 1,99. 6-9 kg perinteinen joulukinkku n. 11-15 Myös lounaslistalta max. (02) 243 1888 • AVOINNA ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22 ja su 12-21 EERIKINKATU 22 A, 20100 TURKU • P. (02) 258 6068 AVOINNA ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22 ja su 12-21 KAARINA Myös LAHJAKORTTEJA saatavilla! Yritykset, kysykää mahd
Muistitko, että talvirenkaiden käyttöpakko astuu voimaan tänään perjantaina. Mertsola johtaa MLL:n piiriä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Jussi Mertsola. JSN on median itsesääntelyelin, jossa on puheenjohtajan lisäksi 13 varsinaista jäsentä. Rehn perusteli voittajan valintaa näin: – Miellyin heti teokseen josta tuli valintani, mutta niin olin mieltynyt muihinkin. Voittajan valitsi tänä vuonna Elisabeth Rehn. Sanomalehtien Liiton edustajana Tukia valittiin neuvoston varsinaiseksi jäseneksi ja kaupunkilehtiä edustava Viikkosavon ja Kuopion Kaupunkilehden päätoimittaja Aija Pirinen hänen varajäsenekseen. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi kuntsari | perjantaina 1.12.2017 UUTIS 4 PERJANTAI Muistitko talvikumit. Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettuna toimii lisäksi rovasti Ismo Seivästö. Teatterin puolella hän on ollut perustamassa esimerkiksi Yövieraat-teatteria ja Näkäteatteria. 2016. Juha Hurme voitti Finlandia-palkinnon PAIMIO Paimiosta kotoisin oleva kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme nousi räväkästi valtakunnalliseen julkisuuteen keskiviikkona, kun hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon Niemiteoksellaan. Professori Mertsola on TYKS:in Lasten ja nuorten klinikan ylilääkäri. Kunnallislehden 100-vuotisjuhlanumerossa 29.4. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Henkilöja pakettiautojen talvirenkailta vaaditaan talvikuukausina vähintään kolmen millin urasyvyyttä, mutta turvasuositus on vähintään viisi milliä. Juha Hurme on kirjoittanut viisi romaania, joista omakohtainen Hullu kertoo hänen omasta psykoosistaan. Jaana Shelby KD-väen kärjessä Kristillisdemokraattien Kaarinan paikallisosaston vuosikokous valitsi Jaana Shelbyn jatkamaan osaston puheenjohtajana. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana jatkaa Elina Grundström. Shelby on Kaarinan kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen. Varapuheenjohtajaksi paikallisosasto valitsi kaupunginvaltuutettu Toni Toivosen. Toimittaja Maria Kesti tapasi Juhan hänen lapsuudenmaisemissaan. 58vuotias Juha Hurme on syntynyt Paimiossa, täkäläisittäin tunnetun opettajapariskunnan Vuokko ja Heimo Hurmeen nuorin poika vietti lapsuutensa Veikkarin koulun maisemissa. Ajoneuvon eri renkaissa saavat nastamäärät poiketa enintään 25 prosenttia ajoneuvon sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten. Niemi-romaanissa kuvataan humoristisesti Suomen muotoutumista ja maailmankaikkeuden kulttuurihistoriaa aina alkuräjähdyksestä lähtien. Mertsola seuraa tehtävässä Taina Salmea, joka toimi puheenjohtajana 9 vuotta ja joka nimettiin nyt kunniapuheenjohtajaksi. Mertsola on aktiivisesti valmistelemassa maakunnallista Lasten sote-uudistusta ja näkee Mannerheimin Lastensuojeluliiton roolin tärkeäksi tässä uudistuksessa. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista. Taina Tukia Julkisen Sanan Neuvostoon Kunnallislehti Paimio-SauvoKaarinan päätoimittaja Taina Tukia on valittu Julkisen sanan neuvoston jäseneksi kaudelle 2018–2020. Pdf-sivu on julkaistu kokonaisuudessaan myös nettisivuillamme Hurmeen voitosta kertovan jutun perässä.. Kunnallislehti vajaa kaksi vuotta sitten, 29.4. 50-luvun alussa Hankenissa opiskeleva Mäntsälän tyttö löysi yhtäkkiä ympäröivän maailmamme kaikkine mahdollisuuksineen, puhui Rehn. Nykylain mukaan talvikumit on oltava alla joulu-, tammija helmikuussa kelistä riippumatta. Ratkaisuuni vaikutti voimakas haluni nuoresta alkaen oppia ja tutkia maailmaamme, alkaen professori Ilmari Hustichin oppikirjasta ”Världen av i dag”. 2016 Hurme avasi lapsuutensa kokemuksia Paimiosta
Se, että tämä on pieni maa ja täällä ei ole sotaa. Tämä on turvallinen maa ja vuodenajat. . 6. Mitä syötävää toivot, että juhlissa on. Karkkia ja sipsejä ja suolaisena nakkeja. Vähän kyllä jännittää. 1. Lasten itsenäisyyspäivän juhlat järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto, lapsiasiavaltuutettu ja valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio. joku räppäri ehkä. Mikä on parasta Suomessa. Ja myös Sipilän kättelyä. Erik Söderberg, Sauvo . Paikallisia lapsia vieraaksi Sipilän isännöimiiin itsenäisyysjuhliin . . Paimiosta juhliin on menossa Hanhijoen koulua käyvä Elsa Liippo sekä Vistan koulua käyvä Tuuli Aronpuro. Arvaan vaikka, että Elastinen. . Odotan sitä innolla. 1. Uusi mekko, joka löydettiin Stockmannilta ja sen etsiminen oli todella vaikeaa! . Suomen jokaisesta kunnasta on juhliin kutsuttu kaksi lasta PAIMIO, SAUVO Jaana Pakarinen Yli viidellesadalle suomalaiselle kymmenvuotiaalle lapselle järjestetään itsenäisyyspäivän aattona 5.12. 3. Karjalanpiirakoita ja jotain kakkuja. 6. Juhlissa on myös valokuvauspisten, disco sekä tietenkin syötävää ja juotavaa. . . Elsa Liippo etsi pitkään sopivaa juhlamekkoa itsenäisyysjuhliin. joku suomalainen se ainakin on, niin vaikka Mikael Gabriel. 6. . . . . . Jotain herkkuja. . . . Kulkuetta, kun kaikki 500 lasta kulkee yhdessä. 2. . Juha Sipilän näkemistä ja toimintapisteissä tietovisa kuulosti kivalta. . . . Tuuli Aronpuro menee itsenäisyysjuhliin isovanhempiensa saattamana. . Ja kättelyä myös. . 1. KUNNALLISLEHTI perjantaina 1.12.2017 5 Aurinko nousee Aurinko laskee 9.06 15.28 Jännittääkö juhliin meno. Aluksi kun sain kuulla asiasta jännitti, mutta nyt ei enää niin paljon. Ehkä Cheek, koska se on lopettamassa. Pipareiden tekoa tai discoa. 4. Miltä itsenäisyysjuhliin meno tuntuu. Turkoosin mekon. 4. Ei ehkä mikään iso esiintyjä... . 5. . En kyllä yhtään tiedä... . . 4. . . 2. . 6. . 4. . 2. . 6. Jäätelöä. Tai Sanni. Uuden harmaan mekon ja sukkahousut pitää vielä ostaa. 3. . . . 3. Mitä laitat päällesi. Kivalta tuntuu, hienoa päästä sinne, mutta vähän jännittää. Kenet veikkaat yllätysesiintyjäksi. Jokainen lapsista vie juhliin mukanaan onnittelukortin Suomelle, ja kortit asetetaan esille juhlassa. Säätytalolla Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi juhlat, joita isännöi pääministeri Juha Sipilä. 2. . Mitä odotat juhlilta eniten. Elsa Liippo, Paimio . Sauvosta juhlimaan lähtevät Miina Valtonen ja Erik Söderberg. . 5. En vielä tiedä. . . 5. . 5. Se, että tämä on niin rauhallinen maa. 2. . . Juhlissa on kahdessa kerroksessa erilaisia toimintapisteitä, joita voi juhlien aikana vapaasti kiertää. Kättelyä ja Junior Master Chefejä, koska olen katsonut sitä televisiosta. . 4. 5. Yhdessä pisteessä lapset pääsevät tuunaamaan piparkakkuja Junior MasterChef -kilpailijoiden kanssa, toisessa ideoimaan rap-biisejä ja kolmannessa osallistumaan tietovisaan. 1. Kivalta. Miina Valtonen, Sauvo . Cheek voisi olla, koska se on niin suosittu nyt. Kortteja on monessa koulussa tehty koko luokan ja jopa koko koulun voimin. Miina Valtonen ja Erik Söderberg ovat koulussa tehneet muiden neljäsluokkalaisten kanssa yhdessä onnittelukortin Suomelle, jonka he vievät mukanaan itsenäisyysjuhlaan. 1. . 3. 3. . Sananvapaus, ja se että Suomi on vapaa ja turvallinen maa ja täällä voidaan itse päättää omista asioista.. . Tuuli Aronpuro, Paimio . . Linnan juhlien tapaan lasten itsenäisyyspäivän juhlat alkavat kättelyllä: jokainen kutsuvieras pääsee kättelemään pääministeriä, minkä jälkeen vuorossa on puheita sekä yllätysesiintyjä. Juhliin on kutsuttu kaksi lasta jokaisesta Suomen kunnasta. Toimintapisteistä eniten odotan Junior Master Chefien näkemistä
Kun elämme samalla pallolla, se tarkoittaa, että heille pitää taata nousu, ja samalla pitää pelastaa koko maailma. Merja Peri Sauvolainen kirjoittaja on palannut töihin, onnistuneen loman jälkeen ja odottaa innolla seuraavaa lomaansa, satoi tai paistoi. Samaisella lomareissulla istuin helsinkiläisessä apteekissa odottamassa vuoroani ja viereeni istui minua iäkkäämpi puhelias nainen. Paimion vanhalta haustausmaalta löytyi keskiviikkona 29.11. Lomaillessani ja käyttäessäni Helsingin taksipalveluja, keskustelin kuljettajan kanssa säästä, mistä muustakaan. Ulkona satoi koko apteekkireissun ajan. Kuitenkin loma on loma ja siihen mahtui minullakin niin auringon paistetta kuin sadetta. . Juhan taival on ollut sisua ja sitkeyttä vaativa, ja se vain nostaa palkinnon arvoa. Suomemme on sen arvoinen. . On luotu musiikkia, tapahtumia, kirjallisia tuotoksia tai jaettu vain eri tavoin hyvää ympärille. Taina Tukia Kun ihminen on ylpeä jostain, se ruokkii häntä eteenpäin ponnisteluihin, joita tulevaisuuden rakentaminen edellyttää. Helsingissä. Ulkona satoi koko matkan ajan. Paikallislehtien Antti Suomen Yrittäjät ry:lle ANTTI-PATSAS Suomen paikallislehdet ovat myöntäneet vuoden 2017 Antti-patsaan Suomen Yrittäjät ry:lle tunnustukseksi aktiivisesta yhteistyöstä paikallislehdistön kanssa. Tässä on myös erinomaisesti onnistuttu, osin varmaan siksi että köyhyys kiritti. Hän oli hyvin perehtynyt asiaan. Hän oli hyvin perehtynyt asiaan. Kuljettaja sattui olemaan kantasuomalainen ja samaa ikäluokkaa kanssani. Muistelimme lapsuuden lumisia talvia ja aurinkoisia, lämpimiä kesiä. Suomi 100juhlavuosi on herättänyt yhteiseen tekemiseen peräti 600 000 ihmistä. Eiköhän luonnossa jätehuolto toimii parhaiten periaatteella: ”Sen minkä jaksat täytenä kantaa metsään, jaksat varmasti kantaa sieltä tyhjänä pois.” Satu . Pääsemme parhaiten tarttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin, kun tiedämme tarkemmin, mitä asia koskee. Onko ilmalla mitään väliä lomalla. Yrittäjäjärjestö ja yrittäjät ovat paikallislehdille paitsi ehtymättömiä juttuaiheiden lähteitä myös tärkeitä mainostajia.. Mutta jos olen pois kotoa, teen juuri sitä mitä olen suunnitellut, vaikka sataisikin, vaikkapa kertakäyttösadetakki päällä. Yhteistyötä tehdään säännöllisesti ja pitkäjänteisesti. Hän sanoi hauskasta, että nyt on tämä Suomi sataa vuosi. Tulevaisuudessa on nähtävä, että se mikä tänään tuntuu fantasialta, voi olla arkea huomenna. Suomen Yrittäjät ry ja sen yli 400 paikallisyhdistystä eri puolilla Suomea ovat paikallislehtien tärkeitä kumppaneita. Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vastaanotti Anttipatsaan 30.11. Lukuisat harrastusryhmät ja yhdistysaktiivit ovat kehitelleet persoonallisia tapoja juhlistaa Suomea. Kun nuorena kinusin vesisateella kyytiä kylille, sanoi edesmennyt isäni, ettet sinä sokerista ole. vanhajää sulaa kovaa vauhtia. Esko Valtaoja, jota positiivisuuden lähettilääksikin tituleerataan, on todennut, että Suomi sata vuotta sitten on Nigeria nyt. Paimiolaissyntyisen Juha Hurmeen tuore Finlandiapalkinto on tälle seudulle yhteinen ylimääräinen ilonaihe tämän itsenäisyysjuhlinnan kupeeseen. Tällä mennään edelleen. Arvon ”Lukulasit”. Kuljettaja sattui olemaan kantasuomalainen ja samaa ikäluokkaa kanssani. silmälasit, joista voi kysyä Kuntsarin toimistolta. Olen tyytyväinen lomaani, satoi tai paistoi. . Toivottavasti tämä on viesti, jota kerromme lapsillemme, sen lisäksi, että korostamme tekemisen, yrittämisen, kokeilunhalun ja yhteistyön merkitystä kehitykselle. Sateet ja tulvat tulevat lisääntymään. Onnittelu on vain pieni sana tässä kohden. Ei puhelimeen saa ketään asiasta kiinnostuvaa! Sillä tavalla! . Meitä on muitakin liikenteessä . Sanomalehtien Liiton paikallislehtijaosto, Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ja Suomen Paikallismediat Oy jakavat valtakunnallisen Antti-patsaan vuosittain Antin päivänä tunnustuksena yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt paikallislehdille tärkeitä arvoja. Me elämme hyvinvoivassa yhteiskunnassa ja olosuhteissa, joista kansalaiset lukemattomissa muissa maissa voivat vain haaveilla. ihmisten tahdosta, tekniikan kehityksestä ja päästöjen rajoittamisyritysten vaikutuksista. Terveisin Arkean ruokapalvelu LÖYDETTY . Teiden kunnossa tämä ilmaston muutos myös näkyy. Ilman ja veden lämpötila nousee kuin myös veden pinta. . Hänen mielestä on turha kiistää ilmastomme muuttumista, joka selkeästi näkyy Suomessakin. Ärsyttävää . Silloin ei ole vielä ostettu lippuja tai tehty muita varauksia, maksettuja juttuja en peru. Ilahduttava oli tieto siitä, että nuoremme, 15–24 -vuotiaat, ovat olleet tyytyväisiä juhlatapahtumiin ja löytäneet uudella tavalla iloa itsenäisestä isänmaasta. Mistä muusta kuin säästä aloimme keskustelemaan. Olisko se ylivoimaisen vaikeaa laittaa nuo Kaarinan valtaisan kaupungin liikennevalot niin että vihreällä pääsisi läpi mennen tullen. Ulkona satoi koko matkan ajan. Se osoittaa kuinka sitkeitä ja omastamme ylpeitä osaammekaan olla, ja millainen voimavara tässä sitkeydessä piilee. Lomalla, satoi tai paistoi Muistelimme lapsuuden lumisia talvia ja aurinkoisia, lämpimiä kesiä. Kiitos palautteesta nimimerkille asiakas! Palaute on meille aina tervetullutta ja kehitämme tekemistämme sen perusteella. Juhlavuotta on rakennettu aidosti yhdessä, kuten myös tätä maata itsenäisyytemme ajan. Taksikuski kertoi seuranneensa jo pitkään ilmatilan vaihteluja Euroopassa. Yhdessä valtaapitävien kanssa tai heistä huolimatta, sekin todettakoon. Ilmastonmuutos on tosiasia, joka näkyy selvästi ja tämän muutoksen kanssa elämme. Arktinen ns. . Suomi on pieni maa Pohjolassa, ja elinolot ovat osan vuotta harmaan haastavat, mutta kansa on pyrkinyt aina parantamaan osaansa. Kyllä pitäs alkaa Sauvossa jo katselemaan väistötiloja terveyskeskuksellekin! Vesi virtaa räystään alta seinää pitkin ja ikkunan kohdalta katoaa sisätiloihin. Joskus lomareissun voi perua sateen takia, ei viitsikään lähteä, kun sataa. Oletko varma, että syy perässäsi roikkumiseen ei kurkistaisi sieltä aurinkolipan meikkipeilistä. Turhaa kaasuttelua joka valoissa. NASEVAT . Jos on sadepäivä ja olet kotona, niin ainakin minä siivoan, käyn kaappeja ja papereita läpi, teen sellaista mitä ei ole tullut tehtyä ja nyt siihen on hyvää aikaa. Mutta onnellista itsenäisyytemme juhlaviikkoa ja päivää meille sisukkaille, tehkäämme parhaamme kukin paikallamme, niin arjessa kuin juhlassa. Äärimmäisen harvoin on oikea tarve ajaa alle suurinta sallittua plus mittarivirhe. On ollut upea seurata, miten värikkäästi ja omaleimaisesti satavuotiasta on juhlittu sekä isoissa että pienissä ympyröissä. . Suomi on sadassa vuodessa noussut kansakuntana takamatkalta kukoistukseen, joka hakee vertaansa. Yksityishenkilöt ovat tehneet omia juttujaan ja löytäneet tapoja yhteisölliseen onnitteluun. Palautetta kannattaa antaa joko suoraan keittiöön tai asiakaspalvelumme sähköpostiin asiakaspalvelu@arkea.fi. Ihmiskunnan päästöjen kehitys riippuu mm. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 1.12.2017 Postita: Kunnallislehti, Vistantie 19, 21530 Paimio Lyhyesti puhelimitse: (02) 588 8650/toimitus KOLUMNI MIELIPITEET PÄÄKIRJOITUS Juhlan aika nostaa arjen arvon Isänmaan juhlavuosi huipentuu ensi viikolla näyttävästi, mutta vaiheittainen juhlinta on ollut käynnissä pitkin vuotta
Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. . Yhteistä näillä on erittäin huono ja sekoileva hallituksen valmistelu, sekä todella voimakkaat vastakkaiset tunteet. Jo katkeamattoman hoitoketjun saamiseksi tulee tietojärjestelmien yhteensopivuus maksamaan miljoonia, ellei miljardeja. 5.12. Jos näin jatketaan, tuhoamme erään maailman parhaimman terveydenhuoltojärjestelmän. Esimerkki saatiin, kun kokoomustaustainen pormestari kritisoi maakuntauudistusta ja pyysi perusteluja, niin ainoa perustelu Keskustan ministereiltä oli, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Puolueiden yksimielisyys vallitsee ainoastaan siinä, että jottain tarttis tehdä, jotta kansalaisten tasapuoliset terveysja sosiaalipalvelut turvataan. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:06 15:28 08:11 16:24 Lauantai +1°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:09 15:27 08:13 16:23 Sunnuntai +6°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:11 15:26 08:15 16:22 Maanantai +1°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:13 15:24 08:16 16:21 Tiistai +1°C 8 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:14 15:23 08:18 16:20 toimitus@kunnallislehti.fi Nasevat: www.kuntsari.fi – nasevat tai tekstiviesti numeroon 050 439 0009 Ilmoitushinnat 1.1.2017 alk: Etusivu 2,26 /pmm Tekstissä 1,33 /pmm Takasivu 1,37 /pmm Muualla 1,20 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Kansalaisille jää heikkenevät palvelut, nousevat palvelumaksut ja veronkorotukset. Sote-uudistus on saattohoidossa eli hidastetussa eutanasiassa. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. Sotea on yritetty pitkään ja osin härkäpäisestikin eteenpäin. 040 5390969 sari.kuusinen@ sss.fi myynti toimitus PAimio-sAuVo-KAARinA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Konttori avoinna ma-pe 9-12 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2017 Jäikö Kunnallislehti tulematta. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi Joulutortut Kuuluisat, suussasulavat Ark. Tärkeässä sote-uudistuksessa jää vain Keskustalle maakuntauudistus, Kokoomukselle valinnanvapaus, Sinisille viisi ministeriä seuraaviin vaaleihin asti ja suurille ylikansallisille palvelutuottajille melkoiset liikevoitot. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Toivottavasti ne nyt otetaan vakavasti. 473 2602 www.cafeasta.fi Nyt on hyvä joulutorttusää Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria HELME HÖGBLOM LUKIJAN KUVAT Sauvon Korpelan Martat ja muutkin marttayhdistykset ovat tehneet mittavaa työtä lähipäivinä. Korpelan marttojen seppeltalkoissa tiistaina oli mukana kolmisenkymmentä tekijää ja valmista syntyi hieno määrä. Eutanasiasta tullaan käymään kiivas ja hyvin tunteikas väittely. Vakiovastaus ministereiltä on asialliseenkin kritiikkiin: ”kun hallitusohjelmassa on näin sovittu”. Nyt tarvitaan kaikkien puolueiden keskinäistä avointa keskustelua ja asiallista sopimista. Herää kysymys, mistä ne säästöt saadaan. Huom. Ei tässä vaiheessa enempää kuin yksi kysymys: miten pitkälle saattohoitoa on jatkettava, ennekuin myönnetään väistämätön lopputulos. Selkeä esimerkki saatiin Lapin LänsiPohjasta, jossa paikalliset kuntapäättäjät yrittävät hinnalla millä hyvänsä turvata alueelliset palvelut. Tarkoitus on tehdä havuseppele jokaiselle Sauvon ja Karunan sankarihaudalle, joita on yhteensä 128. Eräs tavoite on ollut säästöjen saaminen. Soten ja eutanasian on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn keväällä. Sote on saattohoidossa Sote on saattohoidossa eli hidastetussa eutanasiassa. Mikään puolue ei tule saamaan irtopisteitä gallupsuosiossa. Pienyrittäjille ei jää mitään. Tällä hetkellä näyttää pahalta. Jarkko Järvinen Kaarina MIELIPIDE. Kuvassa toki tällä kertaa vain osa tekijöistä. Hallituspuolueilla tuntuu olevan hallitusohjelma tärkeämpi kuin onnistunut sote-uudistus. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Kuntalaisten hämmennys on melkoinen ja luottamus valtiovallan toimiin on mennyt. KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +1 +1 +1 5 Sää 1.12. Onko kellään tullut mieleen, että hallitusohjelmaa voisi tarkistaa. Tilaushinta 1.1.2017 alk: Kestotilaus / 12 kk 94,00 € Kestotilaus / 6 kk 48,20 € Kestotilaus / 4 kk erissä 33,30 € Kestotilaus / 3 kk erissä 25,90 € Kysy opiskelijatilausta! Irtonumerohinta 2,10 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk etutilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen Hinnat sisältävät arvonlisäveron. On hyvä, että päättäjillä on joskus tunteitakin, mutta näissä asioissa tunteet ovat muuttuneet epärealistisiksi, käytännön järkevän toteuttamisen esteiksi. Kaarinalaisena olen huolestunut jääkö meillä yhtäkään terveysasemaa, vai meneekö kaikki tehokkuuden ja taloudellisuuden nimissä. Pienemmät kunnat tulevat olemaan vaikeuksissa. Määräpaikkalisä on 15%. Parhaillaan menossa olevalla lausuntokierroksella on saatu ennakkotietojen mukaan erittäin kielteistä palautetta
Sanajumalanpalveluksen ohjelmassa on Suomalainen messu ja toteutuksessa on mukana eri-ikäisiä laulajia ja soittajia sekä eri kirkkokuntien edustajia. 040 5101 843 www.talonmiesvirtanen.fi talonmiesvirtanen@gmail.com 21530 Paimio Apunasi arjen askareissa • Tapetointija maalaustyöt • Parketti-, laminaattija lautalattioiden asennukset kodin remonttija korjaustyöt Muista kotitalousvähenny s 50% työn hinnasta • Keittiöremontit ja kalusteasennukset • Saunaja kylpyhuoneremontit www.kuntsari.fi. SÄHKÖASENNUKSET . Jumalanpalveluksen jälkeen on kukkienlasku muistomerkeille ja kunnan tarjoamat juhlakahvit Kirkonmäellä tai asehuoneessa. RAUNO KURPPA Oy Rauno Kurppa – p. 040 503 4282 Raitalankatu 7, SALO kurppara@gmail.com UUSI TEHTAA NMYYMÄ LÄ AVATTU ! www.keittiokeisari.fi Sauvon kunnankirjaSto Vintterintie 6, 21570 Sauvo 02 4744 131 www.sauvo.fi kirjasto@sauvo.fi www.vaskikirjasto.fi KLO 18 Partiolaisten lyhtykulkue Tilaisuuden avaus, kunnanvaltuuston pj Jari Hakkarainen Musiikkiesityksiä, Tulishow, Live-lavis ym. KLO 18.30 ja KLO 19.00 Pukukavalkadi ja muotinäytös, Sauvon Museon Tuki ry, Pikku Puoti KLO 19.30-21.00 Suomi 100-karaoke KLO 18.30-20.00 KAHVITARJOILU KOULUN RUOKASALISSA TERVETULOA! SAUVON KUNTA JA SAUVOLAISET YHDISTYKSET www.sauvo.fi Sauvon Suomi 100 -teemavuoden kuntalaisjuhla ma 4.12. klo 18 kirjaston pihalla ja kirjastossa Itsenäisyyspäivän vietto Sauvossa 6.12.2017 Sauvon kunta järjestää yhteistyössä SauvoKarunan seurakunnan kanssa ekumeenisen jumalanpalveluksen Sauvon kirkossa klo 10. 0105266630 kauppa@sarkiolanrauta.fi www.sarkiolanrauta.fi avoinna: arkisin 8-17 la 10-13 Joulun odoTukSeen TavaraT meilTä hiekoiTuSmurSke leca 25 l € 50 6 € 90 ulkoTuli folioSSa JouluvaloJa lyhtyjä, kynttilöitä, koreja ja joulukoristeita 8 € 50 18 € 3 kpl laSinPeSuneSTe PeSevä 5 l alk. SÄHKÖSUUNNITTELU . KORJAUKSET/ HUOLLOT . Tervetuloa! Sauvon kunta Sauvo-Karunan seurakunta Joulutunnelmaa kotiin! Meijeritie 5, Paimio. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 1.12.2017 Soita meille, se on turvallista! . TUULIJA AURINKOENERGIA Salvelanlaaksontie 1, 21500 Piikkiö arituomi@arituomi.fi www.arituomi.fi 24h 24h 0400 527971 Varsinais-Suomessa & Saaristossa KEITTIÖT LIUKUOVET KOMEROT YM. klo 11-18, la 10-16 Sarkiolan rauta oy Timperintie 8, 21570 Sauvo P. 0400 422 747 Avoinna ark. ILMALÄMPÖPUMPUT . P
Poikasiaan hoivaavan joutsenparin ikuisti Paimion Kamerakerhon Mika Kokkala. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 1.12.2017 MIKA KOKKALA 100 vuotta 100 kuvaa Suomi 100 paikallisin silmin . . Paimion Kamerakerhon 60-vuotisjuhlanäyttely Cafe Astan aulassa tuo sekin omalla tavalla esille juhlivaa isänmaata.. Seuraavilla sivuilla poimintoja paikallishistoriasta ja valokuvia vuosien varrelta. Kokosimme omille teemasivuilleen Kunnallislehden lahjan satavuotiaan Suomen Paimiolle, Sauvolle ja Piikkiölle
Toisaalta paimiolaiset voivat katsoa taakse päin hyvillä mielin. KUVAN LAINAAJA TERTTU ERNOLA Idyllinen kesäinen tuokio Palmenin kaupan edustalla Vanhan Turuntien ja Tarvasjoentien risteyksessä. Lehtevyyttä ja hienoja huviloita puutarhoineen. – Esimerkiksi kansanopiston ympäristö on ihan helmi. Mutta vanhaa on Paimiossa myös säilytetty, eivätkä kaikki muutokset ole LehtoVahteran mielestä olleet suinkaan huonoja. Tiilitehtaan uuni kylmeni jo kauan sitten. Kaupunki risteytyi maaseutuun Paimiossa koko lapsuutensa ja kouluikänsä viettänyt Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museon johtaja Johanna Lehto-Vahtera toteaa Paimion muuttuneen hänen elinaikanaankin todella paljon. Parantola, Sähkölähteenmäki ja Fortum tekivät kukin paikkakunnalla pitkän ajallisen kaaren synnyttäen vankan perustan paimiolaiselle palkkatyölle sekä Paimion nykyiselle hyvinvoinnille ja vakaudelle. Oikealla perheen lapset Hilkka ja Helge Palmen. Kuvassa vasemmalla kauppiaspariskunta Juho ja Helga Palmen. Välissä on runsaasti metsää ja peltoa. Sairaalan käytävät ovat hiljentyneet. Myöhemmin samassa talossa, joka ilmeisesti purettiin jo ennen sotia, sijaitsi Lehtovaaran kauppa. – Huomaan, että Paimiossa on oikeastaan aika paljon asioita, joita voi pitää tosi hyvinä. Ja samalla tietynlainen kotiseutuylpeys, jolle muinaispitäjän status antaa selkänojan, Lehto-Vahtera tuumii. Suomen Saviteollisuus Oy:n tiilitehdas 40-luvun asussaan Paimion ratapihan laidalla. Paimionjokikin virtaa uomassaan lähes samalla tavalla kuin Suomen itsenäisyyden aamunkoitossa sata vuotta sitten. Paimiota ovat itsenäisyyden ajalla vieneet eteenpäin maanviljelys, metsätalous ja vesivoima. Tietynlainen lintukotomaisuus on säilynyt, eikä Vistalta tarvitse sulan maan aikana kävellä montaakaan sataa metriä nähdäkseen pellolla traktorin tai puimurin. Ylpeys on enimmäkseen positiivista laatua. Apteekissa oli hienoa ja juhlallista käydä, samoin kuin Vistan liiketalon ihanassa leninkiliikkeessä. Kaikki se on katosi, kun tilalle rakennettiin kerrostaloja. Sakari Pensala muistaa, että polton yhteydessä annettiin rakennukseen ilmaa avaamalla seinäluukkuja. Tehtaan omisti talousneuvos Julius Ernvall, myöhemmin Ernola, jonka omistuksessa oli myös nykyisen Osuuspankin paikkeilla sijainnut Paimion mylly. Kulttuurin ja kansansivistyksen kehtona on koko itsenäisyyden ajan ollut kansanopisto. Siinäkin paimiolaiset ovat aika hyviä. Valkojantien kadonnut tunnelma Mitä Johanna Lehto-Vahtera kaipaa kouluaikojensa Paimiosta. Muutos näkyy lähes kaikessa: luonnonympäristössä, rakennuskannassa, tiejärjestelyissä, palvelutarjonnassa ja ihmisten kaupunkilaisemmaksi käyneessä olemuksessa. Saareke Turun ja Salon välissä Paimio on sekä Turun että Salon kaupunkiseutuihin nähden eräänlainen etäinen saareke. Mutta maata kuitenkin yhä viljellään, ja metsää kaatuu. Tiivis kaupunkimaisen asutuksen ketju ei ulotu Paimioon saakka. Tiilitehtaan hiilimestarina oli pitkään Jukka Mattila. Mutta jos oli kova helle, pidettiin luukut kiinni, etteivät tiilet murene. Joskus sen kääntöpuolena esiintyy oman paikkakunnan vähättelyä. – Mutta paimiolaisilla on kuitenkin edelleen vahva paikallinen maaseutu-identiteetti. Muistelen lämmöllä myös Frans Mäenpään kauppaa, joka sijaitsi vastapäätä lapsuudenkotiani. Johanna Lehto-Vahtera ei haaveile nykyistä urbaanimmasta Paimiosta, mutta katsoo, että riittävän vahva kytkeytyminen Turun seutuun 10 perjantaina 1.12.2017 Peltosarkoja, sahatavaraa ja sähköä . KUNNALLISLEHTI PAIMIO Perttu Hemminki Sähköalan työpaikat ovat käyneet Paimiossa vähiin. Keskellä tuntematon mies. – Vaikka kotiseutuylpeyttä esiintyy, on suoranaista nurkkapatriotismia mielestäni vähemmän kuin ennen. KUVAN LAINAAJA SIRKKA HEIKKILÄ. Vaikka muutoksen tuulet ovat puhaltaneet ajoittain rajuinakin, ei Paimio ole muuttanut luonnettaan niin paljon kuin esimerkiksi Turun naapurikaupungit Kaarina ja Raisio. Elinvoimaa paikkakunnalle ovat vuosikymmenien ajan tuoneet myös sähköja metalliteollisuus sekä keuhkotautiparantola, sittemmin sairaala. Sahaa ei enää ole. Ajankohta todennäköisesti 30-luvun alkupuolta. Tehtaassa oli kehämuotoinen kiertouuni. Kadonneiden työpaikkojen ja elinkeinojen myötä Paimio on menettänyt materiaalisesti paljon. . – Kaipaan Valkojantien alkupään entisaikojen tunnelmaa. Pidän kovasti myös nykyisestä kaupungintalo-kirjastotalosta sekä Simo ja Käpy Paavilaisen piirtämästä Mikaelintalosta. – Myös vanha puuapteekki ympäristöineen oli tunnelmallinen. Käsittääkseni myös Fortumin kiinteistön muuttaminen lukioksi on ollut onnistunut ratkaisu. Myös Miilan suhteen on onnistuttu hyvin
. . . . . . . Kaarlo Alavuo (1890-1973), maatalousteknikko, Paimion ensimmäinen vakinainen kunnankirjuri, kunnansihteeri 1916-1949. J.) Sukselainen (1906-95), pääministeri (maalaisliitto, kesk.), eduskunnan puhemies. . Tukku ja -vähittäismyyjä. . Oili Suomi (s. Alholan jälkeen Pensala ajoi osuuskaupan kuorma-autoja. Lahjoitti Tuorlan kartanon Turun yliopistolle . Taustalla Augustin pahvikuva. 1927), SKDL:n kansanedustaja (1970–1972, 1977–1979). Kuvassa vasemmalta Reijo Heikonen & Mersu 200 Dsl, Voitto Örn Ford Zephyreineen, Hannes Haapasalo ja Volga sekä mahdollisesti Mäkinen-niminen autoilija pikkubusseineen. Kuvassa Raakel Vuorinen tulossa lypsyltä vuonna 1954. . . . Gunnar Joutsensaari (1927-91), SMP:n kansanedustaja, Paimion kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1964-68. . Sami Salo (s. Olga Karlstedt (s. Hän ehti olla kahteen otteeseen myös Paimion kuntakokouksen esimiehenä. . KUVAN LAINAAJA HEIKKI ALHOLA Maahengen elähdyttämä pastori, myöhemmin rovasti Juho Aukusti Päiviö perehtyi Tanskassa ja Ruotsissa kansanopistotoimintaan ja tuli sitten Paimioon johtamaan VarsinaisSuomen kansanopistoa. – Jotta Turun saavutettavuus yhä helpottuisi, olisi mielestäni tärkeää, että Paimio pystyisi liittymään Turun seudun joukkoliikenne Föliin. Veeti Kallio (s. . 1867, kuolinvuosi tuntematon), kansakoulunopettaja, Paimion ensimmäinen naispuolinen kunnanvaltuutettu (1919-25 ja 1931-35). 1959), teatteriohjaaja, kirjailija, tuore Finlandia-voittaja. 1927), kuvanveistäjä . Talossa taisi olla bensa-Commer vuonna -56, jolloin aloitin, hän muistelee. Vieno Johannes (V. . Mika Ojala (s. Väinö Santala, talousneuvos, liikkeenharjoittaja. Arto Lampinen (1933-2017), varatuomari, Pakurlan tilan isäntä, kokoomuksen kansanedustaja, Paimion kunnanhallituksen puheenjohtaja 1985-92. 1946-1960.. . Sen jälkeen oli Bedfordeja. 1951), ralliautoilija . . . Juho Päiviö (1869-1949), Paimion kuntakokouksen esimies Suomen itsenäistymisen hetkellä, kansanopiston johtaja, rovasti. Maljamäessä sijaitseva Pyölniitun museo onkin yksi hänen lempipaikoistaan Paimiossa. Paimiolaisen Sakari Pensalan mukaan Alhola oli alunperin hevosmies, josta osuuskunta halusi autonkuljettajan. . August (Aku) Pyölniittu (1887-1979), pienviljelijä, keksijä, tiedemies, itseopiskelun uranuurtaja, matemaatikko, ajattelija, ”Paimion viisas”. . KUVAN LAINAAJA JOUKO TUOMISTO Suomen itsenäisyyden ajalla Paimio on elänyt enimmäkseen maataloudesta. Päiviö Pyöttiälä (1924?2006), taidemaalari, . Juha Hurme (s. Sähkölähteenmäen perustaja. Kunnallislehden perustaja ja pitkäaikainen päätoimittaja. Kuljettajan istuimella Arvo Alhola. Johanna Lehto-Vahtera . KUVAN LAINAAJA HILKKA JOUTSAMO Tunnettuja paimiolaisia 1917-2017. 11 perjantaina 1.12.2017 Huomaan, että Paimiossa on oikeastaan aika paljon asioita, joita voi pitää tosi hyvinä. – Turku on tapahtumarikas kaupunki, missä on tällä hetkellä paljon asioita, jotka ovat hyvässä nosteessa. . . . . KUVAN LAINAAJA RIITTA LINDQVIST Paimion Kauppaosuuskunnan ensimmäinen kuorma-auto Ala-Vistan myymälän edessä vuonna 1925. Paimion kunnanhallituksen pj. Mieluummin mahdollisimman pian. Raili Mikkonen (s. . Turun tarjonta on kätevästi myös paimiolaisten ulottuvilla ja hyödynnettävissä, hän toteaa. Kylmiä olivat kaikki lukuun ottamatta viimeisintä ajokkiani, kymppipyörä Volvoa. . . . . . 1974), jääkiekkoilija, SML, SEL, NHL. Lasse Lampi (s. Johanna Lehto-Vahtera on ollut ideoimassa ja toteuttamassa Paimioon muun muassa Sähkömuseota ja August Pyölniitun museota. 1988), jalkapalloilija . 1962), laulaja-lauluntekijä . Maurits (Mauri) Perkonoja (1902-94), kirvesmies SKDL:n kansanedustaja 1947-51. . KUNNALLISLEHTI olisi Paimiolle hyvä ja luonteva kehityssuunta. JARI NIEMINEN Näyttävä taksirivistö Paimion aseman tolpalla joskus 60-luvun puolivälin paikkeilla. Pyhän Jaakobin kirkon rakennustoimikunnan puheenjohtaja. Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja. 1966), laulaja, näyttelijä. Aksel Haikio (1875-1954), liikemies, maanviljelijä kunnallisneuvos, Paimion kunnanvaltuuston ensimmäinen puheenjohtaja 1916-1918. . . Iivari Lähteenmäki (1900-79), kauppaneuvos, suomalaisen sähkötyön ja -asennuksen pioneeri. Petri Laaksonen (s. Juho Silkkilä (1886-1947), maanviljelijä, kunnallisneuvos, LSO:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1942-47) . Taustalla Alitalon kuhilaita ja Ylitalon peltoja
Paimion mainetta sähköpitäjänä täydensi paikkakunnalle saatu valtakunnallinen sähköalan ammattikurssikeskus, jonka oppilasmäärä oli 150. Eteenpäin mentiin reilulla ja iloisella meiningillä. Lähde: Harri Kalpa; Tyvestä tolppaan. Vaikka toimintatavat ja taustat olivat kovastikin erilaisia, tuki Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö yleensä varsin varauksetta Lähteenmäen toimintaa – ja päinvastoin. Sähköyhtiö oli herraskaisempi KUNNALLISLEHTI Kartanonomistaja, maanviljelysneuvos Otto Rotkirch oli Lounais Suomen Sähkö Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja vuodet 1952-60.. Se ei oikeastaan ole ihme, sillä Iivarin tarina on paikallisesti vailla vertaa. ”Siisti työ periytyi mieheltä miehelle”, Kalpa kirjoittaa. Vuonna 1972 Sähkölähteenmäellä oli 670 työntekijää ja toimihenkilöä, joista lähes 300 Paimiossa. Vaativia sähköistyksiä tehtiin laajalla rintamalla. Rakennus on yhä olemassa, mutta nykyisin pääosin tyhjillään. Jos aihe kiinnostaa, on kirjaa yhä mahdollistaa ostaa divareista nettikauppana. . Paimiossa pääkonttoriaan pitävä sähköyhtiö jakoi vuonna 1973 virtaa peräti 55 pitäjään. Kirjan luettavuus on erinomainen, ja tarinallisuutta riittää, varsinkin alkuaikojen vaiheita käsiteltäessä. Vuonna 1968 valmistui uusi jakokeskustehdas nykyisen Vistan moottoritieliittymän kohdalle. Pelkästään Turun osastossa Sähkölähteenmäellä oli tuolloin 60 asentajaa. Vuodesta 1913 vuoteen 1985 olivat L-S Sähkö Oy:n johtokunnan/ hallituksen puheenjohtajina seuraavat henkilöt: kartanonomistaja Otto Rotkirch, kartanonomistaja Eliel Blomqvist, majuri Gustaf Schauman, pankinjohtaja Teo von Hellens ja vuorineuvos Jarl Åström. Turku 1973. Vielä ihmeellisemmäksi tarinan tekee se, että Lähteenmäki virui punakaartilaisena pari vuotta vankileireillä. Kun Paimiossa ryhdytään puhumaan Iso-Iivarista eli Iivari Hemming Lähteenmäestä (1900-1979) ei myönteisille adjektiiveille tahdo tulla loppua. Työnjohtajista löytyy mitä hienoimpia ihmisiä ja heidän täydellisiä vastakohtiaan, suurista humanisteista pieniin feodaaliruhtinaihin, luonnehtii Oksanen kirjassa hiukan arvoituksellisesti. Talvija jatkosodassa kaatui yhteensä kolme Lähteenmäen työntekijää. Kalpan tekstissä on 70-luvun alkupuolen reipasta svengiä, jossa kepeys ja vakavuus yhdistyvät anekdootteihin ja lievään paatokseen. 12 perjantaina 1.12.2017 Myyttisten mittojen Iso-Iivari . Sitten alkoi tukkumyynti. Työn alle tulivat muun muassa Turun yliopistollisen keskussairaalan jakokeskukset. Se, että Iivari sai jo yrittämisen alkutaipaleellaan joka suunnalta vahvan tuen toiminnalleen ei kerro pelkästään nuoren miehen ystävällisestä työteliäisyydestä, vaan myös sen ajan paimiolaisten sovinnonhalusta ja ennakkoluulottomuudesta. Lakkoilu – muun muassa kolmen kuukauden täydellinen työnseisaus – kiristi hermoja 50-luvun alussa, mutta kaunoja ei jäänyt. Joitakin vuosia myöhemmin tapahtui uusi iso aluevaltaus: ryhdyttiin valmistamaan sähkönjakokeskuksia teräspeltikuorilla. Tuolloin joka viides paimiolainen sai toimeentulonsa sähköstä – joko välittömästi tai välillisesti. 670 työntekijää vuonna 1972 Toiminta oli muuttunut valtakunnalliseksi. Luottamus säilyi hyvällä tasolla kautta vuosikymmenten. Hetken kuluttua myös vähittäismyynti kotitalouksille käsittäen sähkötarvikkeiden lisäksi muun muassa jääkaappeja ja pölynimureita. Toimintasektoreita olivat asennus, huolto, tukkukauppa ja valmistus. – Henki on hyvä ja työpaikka turvallinen. Näin tapahtui esimerkiksi Kemiönsaaren sähköistämisen kohdalla vuosina 1934-46. Turkulainen toimittaja Harri Kalpa kirjoitti vuonna 1973 Iivari Lähteenmäen yritystoiminnasta kirjan Tyvestä tolppaan. Tyhjätaskuna yrittäjäksi 20-luvulla ryhtynyt, ajoittain kovankin elämän koulima nuorukainen kohosi ankaralla työllä ja henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan ensin huomattavaksi paimiolaiseksi työllistäjäksi, sitten Sähkölähteenmäen omistajaksi ja lopulta valtakunnallisesti tunnetuksi kauppaneuvokseksi. Iivari hakkasi tarjouskilpailuissa jo nuorena miehenä usein Strömbergin ja muut isot toimivat. Liisa Tannerin maalaama muotokuva kauppaneuvos Iivari Lähteenmäestä. Sähkölähteenmäki oli aloitteellinen kurssikeskuksen saamisessa Paimioon. Sotien jälkeen Lähteenmäki miehineen keskittyi saariston sähköistämiseen, johon oltiin jo saatu hyvä tuntuma. KUNNALLISLEHTI Siinä missä Iivari Lähteenmäki oli kansanmies kiireestä kantapäähän, oli toisen paimiolaisen sähköalan toimijan ja tärkeän työllistäjän Lounais-Suomen SähköOsakeyhtiön johto selvästi herraskaisempi, miltei aristokraattinen. Täsmällinen, ystävällinen ja joviaali kansanmies. Yhtiösopimuksen allekirjoittajina oli kuusi kartanonomistajaa ja yksi myllyja sahalaitoksen omistaja. Esimerkiksi Kone Oy:n hissitehtaan sähköistys Hyvinkäällä, Inkoon höyryvoimalaitos sekä Turussa Sokos, Citymarket ja Silja-terminaali. Sähköalan ammattikurssilaisia Paimion kurssikeskuksessa keväällä 1971. Mutta sitten alkoi talvisota, johon suurin osa Iivarin miehistä osallistui. Kirjassaan Kalpa siteeraa myös Sähkölähteenmäen Paimion osaston vuoden 1973 pääluottamusmiestä Tauno Oksasta. Paimio sähköisti maakuntaa sekä kansanmiesten että kartanonherrojen johdolla PAIMIO Perttu Hemminki – Iso, vahva, reilu ja täydellisen työtä pelkäämätön. Maatiloille myytiin samaan aikaan sähkömoottoreita. Hän lienee ainoa suomalainen vankileiritaustainen kauppaneuvos. Strömbergkin jäi toiseksi Iivari Lähteenmäen johtama, polkupyörillä liikkunut muutaman miehen linjamiesporukka kasvoi 30-luvulla muutaman kymmenen miehen suuruiseksi joukkioksi. Kirja tekee aidosti kunniaa paitsi Iivarille myös kaikille Paimion itseoppineille ja koulutetuille sähkömiessukupolville. Lounais-Suomen SähköOsakeyhtiö perustettiin vuonna 1912 nimellä Karunan-Sauvon Sähkö Oy. Kirjassa on – kuten Iivarin hahmossakin – tunteenpaloa ja mehevää kansanomaista tarinallisuutta
www.peimarin.fi Pertti Peiponen, LKV 0400 614 111 Tarmo Lindeman, LKV 050 5222 117 Heti vapaa 2. 51.000 € ES. 65.000 € ES. 1972, E2007 HP. SU 3.12 klo 13:00-13:20 PAIMIO YLÄ-VISTA, KT 2 H+K / 57,0 m² Katajatie 2 K Avara kaksio lähellä liikuntapaikkoja ja uutta päiväkotia. Ruokalista: www.paimio.fi . • Nurmikon ja istutusten rikkoontuminen. Heti vapaa. krs. Paltanpata. ruokalistat . Rv. SU 3.12 klo 14:0014:20 PAIMIO KESKUSTA, KT 2 H+K / 57,5 m² Meijeritie 3 VÄLITYSPALKKIOMME alkaen 1950 eur (sis.alv). Rv 1974, E2007 MH. Rv. 1989, D2007 HP. 473 1101 Avoinna arkisin 9-17, la 9-15, su 11-14 PALTANPADAN RUOKALISTA 4.12.-8.12.2017 MA: Lihapyörykät M,L tai Talon kasvispihvit L, Puolukkarahka L,G TI: Lihakeitto M,L,G tai Bataattisosekeitto L,G, Suomi 100kakkupala L KE: TO: Uunikirjolohi L,G tai Kasvismoussaka L,G, Sekahedelnäkiisseli M,L,G PE: Riistakäristys M,L,G tai Pizza Vege, Kuningatarkiisseli L,G PaltanPadassa leivotaan tuoretta leipää joka päivä, osta kotiinkin! Lounas sisältää lämpimän ruoan, jälkiruoan, salaatit, ruokajuomat, leivän, ravintorasvan sekä kahvin. Lippuja myynnissä myös kirkon ovelta ennen konsertin alkua. • Rankkasateiden tuomat ongelmat kattorakenteille. Lounaan voi ostaa myös ilman jälkiruokaa. 53.000 € ES. krs avarapohjainen hissitalon kaksio ydinkeskustassa. 44.020 € / VH. pikalinkit . Lounasaika klo 11.00-13.00 Itsenäisyyspäivä Ruokasali kiinni. 1967, D2007 MH. Kolmannes asiakkaistamme teettää kattoremontin talvella. Pääsylipun hinta 20€ Konsertin tuotto käytetään piikkiöläisten nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, yhdessä Piikkiön seurakunnan ja Kaarinan kaupungin nuorisotyön kanssa. MUKAAN PAIMIO KRIIVARI, RT 3 H+K+S / 80,0 m² Maurizintie 4 F KanKaanrannan Puutarha Kankaanrannan Puutarha avaa ovet jouluun! Perjantaina 1.12. tarjolla riisipuuroa, joulutorttuja ja glögiä! Olet sydämellisesti tervetullut tutustumaan joulumaahamme Sauvontie 1, Sauvo puh. Kolehti kerätään Piikkiön seurakunnan nuorisotyön hyväksi. SOP. Meiltäammattitaidolla ¥ Puunkaadot ¥ Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) ¥ Pihojensiistimiset ¥ Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 Terassilasitukset, saunalasit pöytälasit, sisustuslasitukset Lasi-inssi oy 044-987 6402 ilari@lasi-inssi.fi www.lasi-inssi.fi Sauvon kunnankirjaSto Vintterintie 6, 21570 Sauvo 02 4744 131 www.sauvo.fi kirjasto@sauvo.fi www.vaskikirjasto.fi SauVon kirjaSton aukioloajat joulukuuSSa 2017 kirjasto on kiinni ti 5.12., ke 6.12. SOITA 02 3619 7961 www.laaturemontti.fi Turun yksikkö Paikalliset pojat ! ä v i ä p n i e k r ä t n e d o u V . SU 3.12 klo 12:4513:00 PAIMIO YLÄ-VISTA, KT 1 H+KK / 30,5 m² Katajatie 2 K Siisti kaksio hyvin hoidetussa yhtiössä. Hyvää joulunodotusta! Satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Piikkiön kirkossa 6.12. 40.526 € / VH. ä t s e d e n e d o u v n a d a s , a j o k e t ä ti e k r ä t : ä v i ä p i s k y i s a t s e d o u v n i k ä n i s a n n A p o ii h # . SU 3.12 klo 13:30-13:50 PAIMIO YLÄ-VISTA, KT 2 H+K / 56,5 m² Mäkiläntie 7 Peruskuntoinen 2. . KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 1.12.2017 Tilaa katto hyvän sään aikana! Talviremontilla vältät: • Keväällä sulavien lumien aiheuttamat kosteusvauriot. RIVIJA OK-TALOT LOPPUVUODEN ERIKOISHINTAAN Hyväpohjainen 2-tasoinen kolmio koulun ja päiväkodin välittömässä läheisyydessä. 29.000 € ES. 122.500 € ES. 1 p o ii h ä ä v i ä p s i o t h e a a p a v ä ä v y H ONGELMIAPUIDENKANSSA. Rv. n a a ll a r r e k n ä v i ä p a k k i a v ä d h e t i o v ä ä v y H n ö y t s i o t h e a a p a v a s s o j , n o t s u v i s e m m i s a v a i s k i S n e d o u v a l h u j n e d y y s i ä n e s tI .t a v a a t h o k t ä ji k e t a j e v r a t e m m a s s n a k n ä ä m e k e t i k k i a k e m m u s t u k i s k a i n n u k . ja 23.12.-31.12.2017. yksiö. 1972, E2007 MH. klo 17 Petri Laaksonen Liput ennakkoon: Piikkiön Tammipartio, Piikkiön yhteispalvelupiste, Piikkiön Rotaryklubi ry., Hakkisherkku Oy, Sauvo, Lemmikkiliike HurMur, Paimio. 64.252 € / VH. Rv
Kuvan otti VPK:n poikatyönohjaaja Markku Kotamäki. Museomäellä siihen lisättiin näköalatasanne, mikä oli virhe. Se on Rekottilan vanha mylly, jonka Kustaa Lehtinen lahjoitti museolle. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 1.12.2017 SUOMEN PAKSUIN TAMMI oli vielä 1970-luvulla täysissä voimissaan Piikkiössä. (Kunnallislehti) 100 vuotta 100 kuvaa. PAIMION MUSEOMÄEN tuulimylly on kokenut kunnian, rappion ja uudelleen restauroinnin päivänsä. Alussa oli Iso-Iivari ja tolppakengät. Niin myös 75-vuotishaastattelun kuvassa, joka julkaistiin Kunnallislehdessä 14.6.1975. Myllyn rakenteita tuhoutui ylimääräisen painon vuoksi. Nykyisin Tannisilla on leipomon myymälä Paimiossa, mutta myynti esimerkiksi Turun torilla jatkuu. (Kunnallislehti) PAIMION PALOPOIKIA 1960-luvulta: ylärivissä Raimo Heikonen, Ilkka Oksanen ja Rauno Pohjavirta, alarivissä Pekka Haapanen, Ismo Salminen, Juha Pohjavirta, Mika Salmi ja Jukka Haapanen. (Kunnallislehti) TANNISEN KOTILEIPOMO on leiponut jo yli 40 vuotta Paimiossa. (Teuvo Kanerva / Museovirasto Musketti) IIVARI LÄHTEENMÄKI loi Sähkö-Lähteenmäen tyhjästä ja kasvatti sen Suomen suurimmaksi sähköurakointiyritykseksi. Myynti on pitkälti ollut torimyyntiä, tässä kuvassa Eila Tanninen myy leivonnaisia Paimion torilla
TAINA TUKIA Sauvon kirkonkylää ympäröivät peltoniityt, ja heinäseipäiden meri heinäkuussa. Itsenäistymisen edellä kansan kahtiajako näkyi luonnollisesti myös Sauvossa. Sauvo oli seudullisesti kartanorikasta aluetta, ja kartanot olivat merkittäviä työllistäjiä. Sieltä asti tuli kartanoille tilallisten tyttöjä töihin ja moni jäi sitten emännäksi Sauvoon. Sittemmin maisema on väljentynyt laajoihin tilakokonaisuuksiin. – 20-30-luvulla nuoret kävivät tansseissa salaa ristiin sekä Seuralassa että Työväentalolla, kertovat sauvolaiset Katri Hellaakoski ja Martti Kavander, jotka pyynnöstä jakoivat Kunnallislehdelle tietojaan ja muistojaan Sauvon menneistä sadasta vuodesta. Historia ei kerro paikallisista rajuista aseellisista yhteenotoista, mutta monimuotoisesta kipuilusta kyllä. Aikoinaan kuusi osuusmeijeriä ja kartanomeijerit, nyt enää viisi maitotilaa. . Suvannon emännän hengen vienyt pommi oli vain yksi tuolloin pudotetuista. . Martti Kavander näyttää, että ensimmäinen pommi putosi Korpelassa kauemmaksi pellolle, sitten kanalan ylle, ja useampi taas pitkin peltoaukeaa edemmäs. Kuva Sauvon museon arkistosta. Jatkuu sivuilla 16–17.. Itsenäisyyden alkuvuosina pienviljelys kasvatti aloja, ja karjaa oli monenmoista. Sauvon sataan itsenäiseen vuoteen mahtuu sekä kasvun aika että hiipumista. Molemmat painottavat, miten merkittäviä kartanot pitäjällä olivat ennen sotia, ja miten paljon ne työllistivät. Tänäkin päivänä monen sauvolaisen juuria voi seurata jopa Pohjois-Pohjanmaalle esimerkiksi Nivalaan tai Kiiminkiin. Paldinskista Turkuun pommituksiin lähetetyt koneet lensivät usein yli Peimarin seudun. KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 1.12.2017 Maatalous lihotti kylät, ja kuihduttikin SAUVO Taina Tukia Sadan vuoden kaari Sauvon historiassa piirtää kuvan voimakkaasta maatalouspitäjästä, jota ensin pilkottivat pienet tilat ja kasvavat kylät peltolohkoineen. Sekä punaisilla että valkoisilla oli omat järjestyskaartit, aseita hankittiin, etsittiin ja harjoituksia pidettiin
– Toiset vuokraa toisilta peltoja. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 1.12.2017 Sotien jälkeen Sauvo oli väestön puolesta suurimmillaan sotien jälkeen, karjalaisen siirtoväen tultua laajan pitäjän kylille. Omistus muuttuu koko ajan. Enimmillään väkiluku oli 5000 asukkaan luokkaa. Ellei omistaja itse asunut tilallaan maata lunastettiin tiukemmalla otteella. Melkeinpä jokainen emäntä Sauvossa leipoi muoteilla neliön mallisia näkkileipiä, jotka lähetettiin rintamalle. Maatalous on pääelinkeino, teollisuutta Sauvoon ei juurikaan ole kehittynyt, vain Huuhka Oy on poikkeus. TAINA TUKIA Maanantaina Sauvossa vietetään Suomi 100kuntalaisjuhlaa, jossa on Sauvon Museoväen organisoima pukukavalkadi. Toki maalla riitti kuitenkin ruokaa toisin kuin kaupungeissa. Liikenteen vilkastuminen, autoistuminen ja linja-autoistuminen alkoivat siirtää väkeä kyliltä keskustaan ja kauemmaksikin. Katri Hellaakoski tuli Ampolaan Kivirannan tilan emännäksi -48. Sauvon väkiluku kasvoi tulijoiden myötä arviolta jopa noin neljänneksellä. – Aikalaiset ovat kertoneet, että miten venäläisiä sotavankeja oli peltotöissä ja ensin heitä pelättiin mutta sitten yhteiselo alkoi sujua. Viljojen ja juurikkaan viljely löi itseään läpi. Toinen on Peimarilta, jossa Turusta Sauvoon matkalla ollut Tähti-alus osui viholliskoneen tähtäimeen ja kapteeni sai surmansa. TAINA TUKIA. Hellaakoski kuvaa miten maanlunastuslautakunnalla oli valta päättää miten paljon tilasta joutui luovuttamaan. Ei ollut koneita eikä verkostoja, vedet kannettiin sisälle ja omin käsin kaikki tehtiin. Maatalous alkoi koneellistua. Muutokset muutamassa vuosikymmenessä ovat ollet isoja. Eikä tuolloin ollut nykyisenkaltaista terveydenhoitoa, vain diakonissa. Väki on vähentynyt, palvelut kauniisti sanottuna tiivistyneet. Tämän jälkeen yläkoululaiset kuljetettiin Paimioon ja kaikki alakoululaiset siirtyivät yhteiskoulurakennukseen. Kansanhuollolla oli tarkat listat mitä tarvitaan ja mitä otetaan ja mitä minnekin menee. Myös liikenne vilkastui. Nyt maitotiloja on Sauvossa enää viisi. Karjalaiset toivat Sauvoon vilkkautta ja uutta toimeliaisuutta. Ruoka oli vähällä loppua kokonaan. Yritteliäisyys suurilla maatiloilla on monimuotoista. Tilojen keskikoko on suuri. Vanhat miehet johtivat töitä ja lapsetkin tekivät. Tämä kuva 50-luvulta Tanskalan kylältä. Kannattavat kauppaliikkeet hiipuivat. Sauvolaisten valvonnan merkitys tunnustettiin tosin vasta sitten, kun sauvolaislottien antama varoitus pommikoneiden tulosta jätettiin huomiotta, ja sitä seurannut pommitus oli Turussa yksi sodan tuhoisimmista. Sauvossa Mäenalan mäen päällä oli ilmavalvontatorni ja karunalaisilla oli oma Maalun näkötorni. Luovutusvelvollisuus laittoi kaikki töihin. Kansa ymmärsi, että näin menetellään ja sijaa löytyi. Sauvolla oli sodan aikana iso rooli Turun ilmavalvonnassa. Rungonsalmen silta valmistui vuonna -72 ja silloin päättyi lossiliikenne Kemiöön. Viljatiloja toki paljon enemmän. Tuotantotavat kehittyivät, tuotanto kasvoi. Kotirintama ahersi Sota vaati, kuten kaikkialla maassa, Sauvossakin sankarivainajansa ja myös kotirintamalla isoja ponnistuksia. Kylät nousivat vahvaan kukoistukseen. Maitotiloja oli aikanaan niin, että monelle kylälle ja kartanoihinkin perustettiin omia meijereitä. – Meillä oli joskus monta pankkia: Kansallispankki, Postipankki, Osuuspankki, Säästöpankki ainakin. Maitotiloja oli paljon, syntyi osuustoimintaa ja pienmeijereitä kartanoiden lisäksi myös kylille, kun maitomäärät moninkertaistuivat. TAINA TUKIA Maatalous on Sauvon kivijalka, ollut sitä iät ja ajat. Varsinaisia sotatapahtumia ei Sauvoon ulottunut kuin pari. Karjalaiset Sauvon kasvattivat Sotien jälkeen rintamamiehille oli luvattu maata ja karjalainen väestökin tarvitsi elintilaa. Viljelty peltoala on pysynyt kutakuinkin ennallaan ja lisääkin on tehty. Pellon hinta täällä Sauvossa on kova, pohtii Martti Kavander. Tilakoot kasvuun Nykyään Sauvossa on viisi maitotilaa. Pula-aika koetteli omalla tavallaan. Mikä tilanne onkaan nyt. Sodan jälkeinen töitä puurtanut sukupolvi on saanut nähdä, miten ensin yritettiin ja noustiin jaloilleen ja rakennettiin laajasti palveluja, nyt niitä koko ajan karsitaan ja supistetaan. tämä Hanna Kivirannan esittelemä asu 1920-luvulta. SAUVON MUSEON ARKISTO Rantolan sillan vihkiäiset vietettiin vuonna 1962. Esimerkiksi heinäpaaleja kuljetettiin Sauvosta Paimion asemalle junaan lastattaviksi. Saustilasta taidettiin ottaa peräti 18 pientä karjalaistilaa, ja taitaa olla niin, että nyt ei niissä yhdessäkään ole enää jatkajaa. – Puolet esimerkiksi Mariken talosta meni karjalaisille. – Silloin kun Sauvossa oli 5000 asukasta, kunnantoimistossa oli vain pari ihmistä, ja ensimmäinen kunnanjohtajakin tuli vasta 70-luvulla. Esillä on mm. – Jauhoja, ryynejä, sianlihaa, kananmunia piti tiloilta luovuttaa yleiseen kulutukseen. Kouluja ja kauppoja tarvittiin, kun oli paljon uusia perheitä ja niissä lapsia. 1954 käyttöön otettu yhteiskoulurakennus toimi yksityisenä yhteiskouluna vuoteen 1975, jolloin siirryttiin peruskouluun. Karjalanen ja varsinaissuomalainen perimä sekoittui; myös Martti Kavander muistaa lämmöllä edesmennyttä puolisoaan, jonka juuret olivat Karjalan Räisälässä. Katri Hellaakoski muutti Sauvoon ja Ampolan tilalle vuonna -48 ja hän arvioi, että silloin Sauvo oli väkiluvultaan suurimmillaan. – Ampolaan tuli ensimmäinen traktori, harmaa kumipyöräinen Fergu vuonna -50 tai -51, lypsykoneet alkoivat yleistyä 60-luvulla, muistelee Katri Hellaakoski. – Kulunut sata vuotta on ollut sillä tavalla nopean muutoksen jakso, että kehitys eteni ja pitäjä kasvoi muutaman vuosikymmenen voimakkaasti ja alkoi sitten taas hiljentyä, pohtivat Hellaakoski ja Kavander. Toinen tapaus on Korpelan kylältä, jossa Keskitalon tilan navetasta ulos tullut Suvannon emäntä kuoli, kun venäläinen pommikone pudotti pommin kanalan päätyyn. LEEVI JÄTINVUOREN ARKISTO Martti Kavander Maalun näköalatornilla, joka on pystytetty suunnilleen samalle paikalle, jossa lottien ilmavalvonta toimi. Varsinkin talvi -42 oli vaikea, kun meri oli niin jäässä. 60-70-luvuilla muutos kiihtyi, ja pikkuhiljaa maataloudessa alkoi karjatalous vähentyä ja viljely lisääntyä. Ongelmia ei tiettävästi silti ilmennyt. Isoja tiloja, joissa oli paljon työväkeä, pilkottiin, kartanot pienenivät. 50-60-luku olivat maataloudessa vahvan koneellistumisen aikaa. Asukasmäärä oli noin 5000
Maiseman piirteet paljastavat miten meri aikanaan väistyi maan noustessa. DUNJA HERMANSIN ARKISTO. Sauvon keskiaikainen kivikirkko aatelisvaakunoineen kertoo pitäjän aatelishistoriasta ja muistuttaa myös katolisen kirkon suuruuden ajoista. 1948 Sauvon Osuuskaupan yhteyteen rakennettu mylly aloitti toimitansa . 1935 Funkkistyylinen Erik Bryggmanin suunnittelema apteekkirakennus valmistui. 1960-luvulla televisiot, jääkaapit ja pakastimet valloittivat Sauvon kodit. 1910 Karunan nykyinen kivikirkko . Tarina kertookin, että kun aatelisten määrä Ruotsissa nousi liian korkeaksi, paholainen kokosi aatelimiehiä nahkasäkkiin lennättääkseen näitä itään. . 2003 Sauvon nykyinen palvelukeskus valmistui. 1965-1983 Marco California toimi Sauvon meijerissä . 1972 Rungonsalmen silta valmistui ja Eknäsin ja Rajalahden lossit lakkautettiin. . REIMA HÖGMANIN ARKISTO Kuvassa etualalla Sauvon rukoushuone, taustalla siintääkin Sauvon kirkko ja kylä. . 1914 Sauvon Seurala . . . . Keskiajalla aatelissuvut ja niiden asuintilat keskittyivät selvästi Varsinais-Suomeen. 2017 Koulukeskuksen lastentalo aloitti toimintansa vuoden alussa. 1954 Sauvon Yhteiskoulun rakennus valmsitui . . . . Näilläkin rannoilla nimistö kertoo Ruotsista tulleesta asutuksesta. . . . 1908 Sauvon ja Karunan lääkäriksi tuli Henriksson, joka asui Osmalahdessa . 1945 Lauri Koski Sauvon kunnansihteeriksi . . . 1956 Sauvon ja Karunan Osuusmeijerin toiminta loppui. . 1953 Sauvon. . 1400-luvun lopulla kyliä oli jo 140. 2005 Sauvon kirjasto muutti nykyiselle paikalleen entiseen meijerirakennukseen. . Meritiet olivat olennainen osa sauvolaisuutta pitkään. . 1986 Selku perustettiin . 1980 Savusauna siirrettiin museon mäelle Alsilasta. KUNNALLISLEHTI 17 perjantaina 1.12.2017 Kartanoiden, rantojen, kylien ja viljelmien Sauvo SAUVO Taina Tukia Suuri pieni Sauvo. . 1930-luvulla sähköjen yleistyessä suurimpiin karjoihin hankittiin lypsykoneita ja koteihin jääkaappeja. 1951 Sauvon Osuuskaupan kuivuri aloitti toimintansa . Sauvo kokosi selvästi muita pitäjiä enemmän sekä aatelisten tiluksia että kartanoita. . 1938 Varsinais-Suomen maakuntajuhlat, jolloin vietettiin Sauvon ensimmäisen Museon Isopaljosta Seuralan mäelle siirretyn luhdin avajaisia. . 1886 Vahtisten koulu ja Karunan ruotsinkielinen koulu aloittivat toiminnan . Keskiajalla kirkko omisti Sauvossa ainakin viitisenkymmentä tilaa ja vaikutti monin tavoin pitäjän elämään. . 2014 Peimari-Areena otettiin käyttöön vuoden alussa. 1926 Länsi-Suomen Osuuspankki, joka muuttui 1932 Kansallisosakepankiksi . . Karunan ja Angelniemen yhteinen vanhainkoti valmistui. 1923 Hjalmar Grandellin ensimmäinen linja-auto . . 1200-luvun puolivälissä Sauvossa oli viitisenkymmentä kylää, mutta määrä kasvoi voimakkaasti keskiajan vuosisatoina. 1965 Uusi terveystalo Sauvoon (nykyisen museon alapuolelle) . . . . Tulloin syntyivät mm. . . . . 1932 4H:n toiminta alkoi . Sauvon Historia, KL:n arkisto, Sauvon museon arkisto. . Se oli alkanut 1905. 1952 Kunnantoimisto muutti Toimelaan, jossa oli aiemmin ollut lääkärin vastaanotto. 1974 Kaisa Rantanen valittiin kunnansihteeriksi . . . . 1955 Ensimmäinen kauppa-auto. 1950-luvulla rakennettiin maaseudullekin vesijohtoja, viemäreitä ja keskuslämmitystä. . Sauvoon synnytettiin Halikonlahden toiselle puolelle Ruonankartanon lääni, jonne tuli Ruotsista ”uudisasukkaita”. . 1950 Helena Louhi-Ölander aloitti hammaslääkäritoiminnan . 1932-33 Funkkistalo Aitta valmistui, arkkitehti Erkki Huttusen piirtämänä . – Heti sotien jälkeen alettiin tehdä nykyistä 110-tietä ja kyllä siitäkin sanotaan, että pontikan voimalla tehtiin, naurahtavat Hellaakoski ja Kavander. 1990 Miinan mökin avajaiset. 1978 Sauvon Museon avajaiset, ensimmäinen näyttely ja ensimmäiset elopäivät. 1941 Onni Aho valittiin Sauvon kirkkoherraksi . Monin tavoin seutua, joka henkii vuosisataista historiaa. . . 1928 Varsinais-Suomen maakuntajuhlat Sauvossa, osallistujia n.4000 henkeä 1920-luvulla ensimmäiset sähköhellat ja kaasuhellat . 1992 Sauvon peruskoulurakennus valmistui ja otettiin käyttöön. . . . . Välähdyksiä vähän kauempaakin . Kerrotaan, että pirturahoilla on ostettu kartanoitakin. . . 1918 Ensimmäiset kunnallisvaalit Sauvossa (PJ:ksi Selim Koskinen) . 1927 Yhteistalo valmistui Ruonalle . . Soutamalla ja talonpoikaislaivureiden aluksilla vietiin voita ja halkoja torille Turkuun. . 1976 Perustettiin kunnanjohtajan virka, Paavo Pirttimäki ensimmäinen kunnanjohtaja . 1869 Ensimmäinen Sauvon kuntakokous Nummenpään rälssitalossa . 1947 Vanha Osuuspankin talo valmistui . . . . 1985 Sauvon 650-vuotisjuhlavuosi, Sauvopuku valmistui, Sauvon kädet perustettiin . Kuvassa RajalahdenLappdahlin lossi, joka poistui käytöstä Rungonsalmen sillan valmistuttua 1972. . 1923 Karunan Osuuskassa . . 1922 Perustettiin Sauvon Osuuskassa . 1200-luvun lopulla ruotsalaisasutus alkoi levittäytyä ja syntyi kartanohallinto, joka perustui kruununkartanoihin. . Polveilevia peltoja, metsäsaarekkeita, merenlahtia ja kallioita. . 1906 Sauvon ja Karunan säästöpankki . Viime vuosisadan alussa ja jo sitä ennen meriliikenne ja kalastus olivat iso osa sauvolaista toimeliaisuutta. Rannikon talonpojilla oli pieniä kaljaaseja melkein kaikilla ja joidenkin ”liiketoimet” olivat hyvinkin mittavia. 1913 Sauvon Työväentalo . . Kylien ja kartanoiden täplittämää maaseutua. . Tiettävästi enimmillään pitäjässä oli 38 aatelissukua. 1969 Karuna liitettiin Sauvoon ,Sauvon ja Karunan seurakunnat yhdistyivät. . . Ehkä Sauvon aatelinen menneisyys selittyy todennäköisemmin otollisella maaperällä, kulkuyhteyksillä ja runsailla, ehkä myös kalarikkailla rannoilla. Pirun säkki halkesi Talonpoikia, pappeja, porvareita ja aatelisia. Paddais, Osmalahti, Ruonlahti, Naarslahti, joihin asutus levisi sisämaasta. Näiden vaikutus näkyy sen kulmakunnan paikannimistössä tänäkin päivänä. Paljon tarinoita löytyy myös siitä, miten merkittävä tienesti oli salakuljetus sekä tätä aiemmin, että myös myöhemmin. 1918-19 Partio aloitti toimintansa Sauvossa . . . Sauvon yläpuolella pussi halkesi ja syntyi rypäs kartanoita. 1973-91 Paavo Väntsi Sauvo-Karunan kirkkoherrana . . . . . . 1960 Nykyinen Osuuspankin talo valmistui . 1972 valmistui Säästöpankin talo . . . . 1978 Sakari Sivula aloitti kunnanjohtajana. Lähteet: haastattelut Katri Hellaakoski, Hanna Kiviranta, Martti Kavander. . Oheinen lista historian välähdyksistä on Hanna Kivirannan koostama, ja se on ollut esillä Sauvon museolla. Sauvon kylistä ensimmäisiä lienevät olleet Sauvonlahden pohjukassa sijainneet Kirkonkylä ja Timperlä.
(02) 731 2325, ma-to 8.30-17, pe 8.30-18, la 8.30-13 • www.kellojokinen.. MEGASTAR -OSTOSRISTEILY TALLINNAAN BUSSI MUKANA ...50 € 7.2.,7.3. TURUN JOULUTORIT JA TURUN VPK:N JOULUMYYJÄISET ...20 € 20.1. LAHJANMATKOILTA mahdollisuus ostaa matkalahjakortti EUROmääräisenä tai matkakohtaisena. Laitteessa WIFI ohjaus ja ylläpitolämpö. Tarina Reposaarelaisen merimiehen pojasta. Myös ilma-vesilämpöpumppuja, kysy hintoja! Kaikki lämpöpumput saat tietysti myös asennettuna. 219 € 9-16.6. Mamma Mia Maailman menestyksekkäin musikaali esitetään suomeksi Helsingin messukeskuksen AMFI teatterissa. OSTOSMATKA TAMPEREEN JOULUTORILLE JA IDEAPARKIIN ....49 € SIS. 475 € Lue lisää verkosta tai soita ja kysy. Ooppera Cosi Fan Tutte Helsingin oopperatalossa. Monipuolista fysioterapiaa Lymfaterapiaa Akupunktiohoitoja Urheiluhierontaa Käytössämme nettiajanvaraus! Kaikilla matkoilla matkanjohtaja mukana www.lahjanmatkat.fi info@lahjanmatkat.fi puh.0400-695525 16.12. RETKI HELSINKIIN, UUDISTETTUUN EDUSKUNTATALOON ...43 € 30.3.-2.4. Urkuparven tapahtumat heijastetaan valkokankaalle. Vapaa pääsy, tervetuloa! Ilmoittautumiset: Rauli Koski 044-3092937 tai suursalonmatkapalvelu@gmail.com Lisätietoa matkoista kotisivuilla: www.suursalonmatkapalvelu.fi 388/16/Mj S UURS ALON M ATKAPALVELU 6.12.,30.12. 0400 733 992 ristopitkanenoy@gmail.com | www.ristopitkanenoy.fi Kuljetus PERTTI J. LEINO OY Paimio 040 568 6650 Kuljetusleino.fi Kankaanpään Murske Oy Paimio Kari 050 350 4121 • Kalle 050 543 2026 • Sepeliä ja Soraa • multaa • maanrakennuStyöt: maansiirto louhinta kaivuutyöt Kunnallislehti on päivän kohokohta. 65 € 17.2. Ruoka, matka ja oopperalippu. ECKERÖ LINE -OSTOSRISTEILYT TALLINNAAN BUSSI MUKANA ..45/48 € 5.00 VASKIO – 5.15 HALIKKO – 5.30 SALON TORI – 5.55 SUOMUSJÄRVI – 6.00 KIVIHOVI – 6.20 ABC LOHJA 9.-10.12. Tyrin Kukkaja Puutarhamarkkinat Virossa, ruokalut, bussimatkat, laivalla ruokailut ja kansipaikat ................... www.kotivaki.. 4.-9.12 . ilm. Kysy lisää! TURUNMAAN KORJAUSRAKENTAMISOSUUSKUNTA osuuskunta@parnet.. 13.12. Puh. Waltteri Torikka ja joukko muita nuoria oopperatähtiä. men. ilm. Edullinen peruspumppu. Tango D`Amore Eino Grön musikaali Porin Kaupunginteatteri esittää Promedaali keskuksen konserttisalissa. U-Crown on suunniteltu sekä valmistettu toimimaan Pohjolan ääriolosuhteissa. men. 599 € 14.04. BUSSIMATKAN, MENOMATKALLA SÄMPYLÄKAHVIN HUMPPILASSA JA RUUAN IDEAPARKISSA 17.12. 10.1. 145 € (alle 20 v 120€) 12.05. GREE U-CROWN 12 35 A/W 1150 € 540 € GREE VIOLA 35 (-20 °C) Puh. 1195 € Joulu lähestyy ja on joululahjojen hankinta-aika. Vapaa pääsy, tervetuloa! Hilpeä Joulunavaus pe 1.12. klo 19 Piikkiön kirkossa Lasten lauluryhmä Tiina Ilonen ja Ville Urponen Nelikätistä ja nelijalkaista urkujensoittoa. Ruoka, matka ja oopperalippu. Ruoka, matkat ja musikaalilippu ..... HOTELLIJA JOULUOSTOSMATKA TALLINNAAN ...........134-144 € SIS. 8-pv. .......................................................................................... klo 19 Piikkiön kirkossa Lasten lauluryhmä Tiina Ilonen ja Ville Urponen Nelikätistä ja nelijalkaista urkujensoittoa. Madama Butterfly Oopperahelsingin oopperatalo. MATKAT, MAJ. MATKA 18 JA CARAVAN 18 -MESSUT HELSINGISSÄ SIS: MATKA + LIPPU ...30 € 27.1. Lauletaan myös yhdessä. Urkuparven tapahtumat heijastetaan valkokankaalle. klo 19 Piikkiön kirkossa Lasten lauluryhmä Tiina Ilonen ja Ville Urponen Nelikätistä ja nelijalkaista urkujensoittoa. (02) 731 2386, ark 9-20, la 9-18, su 12-16, meiltä Bonusta S-Etukortilla 4.-9.12 . Vapaa pääsy, tervetuloa! Hilpeä Joulunavaus pe 1.12. matka, ruokailut, sisäänpääsymaksut, junamaksu, 2-hengen huone, ym .. (02) 736 5965 www.h-koskinen.com www.jätehuoltoa.fi • Jätekuljetukset • Myydään ja vuokrataan jäteastioita • Vaihtolavapalvelut • Noudetaan metalliromua Hilpeä Joulunavaus pe 1.12. KORJAA PERINTEITÄ KUNNIOITTAEN 050 5387048 Hirrenvaihdot sekä muut kirvesmiehen työt Pintakäsittelyt Muuraustyöt Alueesi edustaja Johanna Pulkkinen gsm 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi (Nyt myös vuokravälitystä!) www.aktialkv.fi Aktia Kiinteistönvälitys RISTO PITKÄNEN OY OLISIKO AIKA LEIKATA LÄMMITYSKULUJA. Tarjous ei koske hyväntekeväisyys-, Polar-, Nokiaja tilaustuotteita. HOTEL L´ERMITAGESSA TAI MERITON SPA:SSA, OSTOSKOHTEET, BUSSI MUKANA 12.12. 159 € 17.2. VIKING LINE -PREORDER-OSTOSRISTEILYT TALLINNAAN ....35 € 10.-11.2. Ilm. men. Urkuparven tapahtumat heijastetaan valkokankaalle. Lauletaan myös yhdessä. 83 € 16-24.3. pian! ........................................................................................................ Hiihtomatka Ylläkselle mökkimajoitus, matka, ruokaili, päätalossa ................................................................................. KUNNALLISLEHTI 18 perjantaina 1.12.2017 • Jätekuljetukset • Myydään ja vuokrataan jäteastioita • Vaihtolavapalvelut • Noudetaan metalliromua Sauvo, Kemiönsaari, Piikkiö, Paimio, Särkisalo, Perniö, Kisko h.koskinenoy@smail.. Ilmalämpöpumppu, joka ei pakkasta pelkää. Asennushinta alk. Laitteessa WIFI ohjaus ja ylläpitolämpö. ........................................... Upea Etelä-Norjan kierros 6-vuonoa, Oslo, ergen, Myrklalen, Loen, Geirander, Lillehammer ym... HOTELLIMATKA PÄRNUUN VIIKING SPA HOTELLIIN ....129-139 € 19.2. 159 € 17-18.5. 15.12. PÄÄSIÄISMATKA RAKVEREEN JA NARVAAN ..........................262 € Kello ja Kulta Jokinen, Turuntie 13, Salo, p. Lauletaan myös yhdessä. Kello ja Kulta Plaza: Vilhonkatu 8, Salo, p. ilm. ......... Jouluostosmatka Vantaalle Koiramäen pajutalli, Hobby Hall, Lumenen tehtaanmyymälä, ruokailu, Muurlanlasin myymämälä
Hän oli mukana kunnanvaltuustossa peräti nelisenkymmentä vuotta ja ehti aloittaa uransa jo vanhassa ”Kuntalassa”. (Kunnallislehti). (Kunnallislehti) VANHALLA PAIKALLAAN, vuoden 1988 valokuvassa, Sauvon kirkonkylän Mirkun kioski, jossa takavuosikymmenten teinien oli tapana hengailla. KYLLI SALO PADDAISTEN KARTANON entinen kasvihuone, talvipuutarharakennus, vuonna 1911. Nummila muistelee, että tuohon aikaan kunnanvaltuutettujen määrä oli 21. – Kun kuntaan palkattiin lisää väkeä, Luodontien kunnantalon tilat olivat lopuksi minimaaliset, muistelee piikkiöläinen pitkän linjan kunnallispoliitikko Vilho Nummila. (Brander Signe / Museovirasto Musketti SAUVON KUNTAKOKOUS hyväksyi säästöpankin perustamisen maaliskuussa 1904. Vanhaan postiin tuli Jehovan todistajien valtakunnansali, ja sittemmin rakennus oli autiona tai paremminkin laitapuolen kulkijoiden pesäpaikkana kunnes se paloi 1990-luvulla. (lähteenä mm: Piikkiön historia 2) Kun Piikkiö liittyi Kaarinaan 2009, kunnantalo jäi ”viralta”. KUNNALLISLEHTI 19 perjantaina 1.12.2017 Kaksi kunnanvirastoa muistona menneestä PIIKKIÖ Kylli Salo Piikkiön kunnan menneestä itsenäisyydestä muistuttaa vielä kaksi maamerkkiä, kaksi entistä kunnantaloa. Kuntalan jälkeen valtuuston kokoukset siirtyivät Salvelaan, ja loppujen lopuksi kokoukset istuttiin Salvelanrinteen koulun ruokasalissa. (Kunnallislehti) PAIMION POSTINKUJA on saanut nimensä tästä talosta, josta posti muutti myöhemmin Peipposen liiketaloon. Olisi sille alueelle paljonkin järkevääkäyttöä, Nummila tuumii. Kunnanvaltuustoa piikkiöläiset pääsivät ensimmäisen kerran äänestämään 27.12.1918, ja valtuusto piti ensimmäisen kokouksensa tammikuussa 1919. Keväällä 1950 Salvelan tila tuli myyntiin pakkohuutokaupalla, ja Piikkiön kunta päätti hankkia sen itselleen 20,2 miljoonalla markalla. Vielä saman vuosikymmenen lopulla rakennukseen tehtiin toinen kerros, jotta saatiin lisää toimitilaa. – Tämän hetken tilannetta pidän Salvelan osalta ikävänä, kun Kaarina pyrkii kiinteistöstä eroon. Kioski on nykyisin poissa mutta entisöitynä ja tallessa ja käytössä erilaisissa tapahtumissa silloin tällöin. Ne palvelevat uusissa käyttötarkoituksissaan, toinen Wanha Primadonna -ravintolana, toinen Nappulalinnan päiväkotina. Teinit kasvoivat ja kioskikauppa loppui. Ensimmäinen varsinainen kunnantalo, Kuntalaksi nimetty, hankittiin keväällä 1941, kun rakennusmestari Frans Koskenheimon huvila Harvaluodontien alkupäässä tuli myyntiin. Ensin päärakennukseen sijoitettiin koululuokkia, kirjasto ja asuntoja ja Salvelan puiseen asuinrakennukseen terveystalo. ”Köyhäintalon” ahtaiden ja epäkäytännöllisten tilojen vuoksi alettiin 1920-luvulla suunnitella kunnantalon hankkimista kokouspaikaksi ja kunnallisten virkailijoiden asunnoksi. Nappulalinnan päiväkoti on rakentamassa uudet tilat muualle ja Kaarinan kaupunki pyrkii myymään kiinteistön. Kun kunnan tehtävät ajan myöten lisääntyivät, vuonna 1924 palkattiin luottamusmiesten avuksi ensimmäinen kunnankirjuri, Jaakko Kurkilahti. Siitä maksettiin 300 000 markkaa. Kunnanhuone sijaitsi pitkään, vuodesta 1905 lähtien, ”vaivaistalossa”. Siellä oli ahdasta, joten kokouksia jouduttiin pitämään myös vuokratiloissa. Kirkkopitäjänä Piikkiö on hyvin vanha. Salvelan päärakennuksesta tuli myöhemmin kunnantalo, mutta vasta vuonna 1963. Eduskunta oli jo vuonna 1908 hyväksynyt kunnallislain, mutta se ei tullut voimaan autonomian aikana. Pula-aika siirsi kuitenkin hanketta pitkälle tulevaisuuteen. KYLLI SALO Piikkiön ensimmäinen kunnantalo on ollut jo pitkään ravintolakäytössä. Vuonna 1936 pankille ostettiin kirkon lähettyviltä omaksi toimitaloksi Tilkan tila, johon tuli siis pankin ensimmäinen oma toimitalo Sauvossa
Niitä riittää Piikkiön keskustan etelälaidalta 1960-luvun alkupuolella otetussa ”ilmavalokuvassa” lähes loputtomiin. Kirismäen pientaloalue rakentui Piikkiöön 70-luvun puolessavälissä. Talojen värityksenä on lähes pelkästään valkoista ja punaista. Hän asuu Hepojoella Saksan tilan vanhassa päärakennuksessa. Ennen talvisotaa ja jatkosotaa Piikkiö oli pikemmin yksittäisten maalaistalojen saareke kuin varsinainen taajama. . Paloaseman lähelle ryhdyttiin rakentamaan kerrostaloja 70-luvun alussa. Vehmasta puustoa ja kauniisti kukoistavia puutarhoja. Uusia, valkoisia seiniä, punaisia kattoja. Hän on jäänyt majurina eläkkeelle Turun rannikkotykistörykmentin viestitoimistopäällikön vakanssilta. Koivistolaiset sukujuuret omaava perhe sopeutui hyvin Piikkiöön. – Osuuskauppa uudisrakensi ja Kiila perusti sivumyymälöitä. Yksi keskeinen seikka Piikkiön kohdalla näyttää olevan se, että sitä mukaa kun väki on lisääntynyt, niin pidot – tai ainakin palvelut – ovat parantuneet. . – Hadvalantien varteen alkoi nousta kerrostaloja vuosina 1968 ja -69. KUNNALLISLEHTI 20 perjantaina 1.12.2017 Rautatie, ykköstie ja siirtokarjalaiset veivät Piikkiöstä uneliaisuuden . Karjalaista väestöä oli paikkakunnalla jo entuudestaan, ja lisää muutti koko ajan. Väkiluku oli kahden ja puolen tuhannen paikkeilla, ja ainoa uneliaisuutta häiritsevä tekijä oli Turun ja Helsingin välinen rautatie. Iso rakennus takana vasemmalla on vuonna -58 toimintansa aloittanut Navire. Kuva vuodelta -79, jolloin rappion merkit olivat jo selvästi nähtävillä. Hän siteeraa vanhaa paikallista sanontaa: ”Piikkiöläiset on puoltoistkertassi – niin tierois ku tairois!” Kuka tietää, vaikka näin olisikin. Mitä se sitten lieneekin. – Karjalaisten tultua kauppoja tuli lisää, kouluja laajennettiin, yritystoiminta elpyi ja uusia pientaloalueita syntyi. Sittemmin hän on työskennellyt pankkialalla Turussa ja Helsingissä sekä alueellisissa yrityskehittämistehtävissä. Väkiluvun kasvu loi virkeät asuinalueet Piikkiö-Seuran sihteeri Hannu Rastas on Eero Ahtikarin tapaan tarkastellut Piikkiötä ja piikkiöläisyyttä pitkään ja monelta kantilta. Samoin Aerlan ja Kylänpään alueet sekä tasakattotaloista nimensä saanut ”Arabikortteli”. Turku-Helsinki maantien Tamperelaisen Puutavarayhtiö Piikkiön omistama Harvaluodon saha oli pitkään ainoa merkittävä piikkiöläinen tuotantolaitos ja myös kunnan suurin veronmaksaja. Se toi ja vei väkeä yllättävän paljon jo itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. Rastaasta tuli piikkiöläinen vuonna 1973 avioliiton kautta. Samoin Piikkiön jokilaaksoon eli Puostaan ja Katariin, entisille pappilan maille. Piikkiöläinen kotiseutuharrastaja Eero Ahtikari antaa piikkiöläisyyteen vinkin. Teppalassa asuva Eero Ahtisaari on koulutukseltaan upseeri. Harvaan asutun, verkkaisen kirkonkylän liepeet muuttuivat nuorten perheiden viihtyisiksi ja virkeiksi asuinalueiksi. – Tämä näkyi ehkä selkeimmin 1940ja -50 lukujen taitteessa, jolloin Piikkiön väkiluku kasvoi siirtokarjalaisten asuttamisen johdosta lähes puolella, Rastas toteaa. Hannu Rastas on Piikkiö-Seura ry:n sihteeri ja Pitäjälehti Johannekselaisen päätoimittaja. Väittämä on joka tapauksessa hauska. Pakkoavioliittokaan – hallintojen ja rahapussien yhdistäminen – ei ole pyyhkinyt pois piikkiöläistä identiteettiä ja omaleimaisuutta. Eero Ahtikari on tällä hetkellä Piikkiö-Seuran rivijäsen, mutta hänellä on takanaan monta hallitusvuotta. Hiljattain eläköitynyt Rastas tutustui piikkiöläisiin toden teolla työskennellessään 70-luvun puolivälistä seuraavan vuosikymmenen puoliväliin Piikkiön Osuuspankin toimitusjohtajana. Hänen sukujuurensa ovat kummankin vanhemman puolelta luovutetun Karjalan Johanneksessa. . . Kirkonkulma rakennettiin vuonna -74, Rastas kertoo. 60-luvun alkupuolen näkymä Piikkiön jokilaaksossa sijaitseville Puostan ja Katarin pientaloalueille. PIIKKIÖ-SEURA/TAPIO KALLION KUVAKOKOELMA. Ahtikarin mukaan OTK oli 50-luvulla aikeissa siirtää päävarastonsa Piikkiön Rekolaan, mutta lopputuloksena olikin kerrostaloalue. Saatiin uusi paloasema ja myöhemmin myös seurakuntatalo, Rastas ja Ahtikari kertovat. Tiheää uutta asutusta syntyi nopeasti muun muassa Hadvalantien eteläpuolelle. Yksityisiä kauppoja tuli muun muassa Tammisiltaan, Runkoon ja Nunnaan. Kerrostaloja ja Arabikortteli Uudenlainen kehityksen aalto lähti liikkeelle 60-luvun lopulla, jolloin Piikkiö sai ensimmäiset kerrostalonsa. – Valdemar Löytty myi maata OTK:lle, mutta ostaja perui rakentamisaikeensa. Eeron perhe muutti Turusta Piikkiöön vuonna 1945, jolloin Eero oli 9-vuotias. Eräs keskeinen havainto on, että Piikkiönkin kohdalla väkiluvun kasvupyrähdykset ovat vahvasti vaikuttaneet paikkakunnan vaiheisiin ja kehityskulkuihin. Ensin oli vain maalaistaloja PIIKKIÖ Perttu Hemminki Vaikka Piikkiö liitettiin joitakin vuosia sitten Kaarinan kaupunkiin, on Piikkiö ollut Suomen itsenäisyyden aikajanalla miltei koko ajan itsenäinen kunta. KUNNALLISLEHTI . Piikkiön kunta osti alueen ja solmi Hartelan kanssa kerrostaloja koskevan aluerakentamissopimuksen, Ahtikari muistelee. Myös Rekolan alue Hadvalan ja ykköstien välissä muuttui nopeasti kerrostalovaltaiseksi
Nykyinen keskusta muotoutui 80-luvulla Piikkiön kolmas merkittävä rakentamisen aalto ajoittui 70-luvun lopulta 80-luvun loppupuolelle. Kuvassa Piikkiön keskikievari vuoden 1915 hohtavanvalkoisessa asussaan. – Puupontela valmistui vuonna 1911 ja paloi 1926. – Piikkiölle oli jo sata vuotta takaperin leimallista se, että yhdistystoimintaa oli hulvaton määrä, sanoo Rastas. Mutta niin on varmaan muillakin paikkakunnilla, Rastas sanoo. Pontelan tärkeyttä kuvastaa se, että uusi kivinen Pontela – joka nykyisinkin on ahkerassa käytössä – valmistui jo noin vuoden kuluttua Puupontelan palosta. Mutta kyllä Piikkiössä on tässäkin mielessä kohtalaisen hyvin onnistuttu, sillä yhdistyksiä ei ole juurikaan lakkautettu. KUNNALLISLEHTI Piikkiön sijainti Suuren Rantatien eli Turku-Helsinki-Viipuri -maantien varrella on edellyttänyt hyvätasoista kievarilaitosta. Kokouksia, koulutusta, iltamia, tansseja. – Eihän yhdistystoiminta koskaan ole pysyvästi sopuisaa. PERTTU HEMMINKI Piikkiö sijaitsee maantieja rautatieliikenteen pääväylien varrella. Suunnilleen 30 vuoden kuluttua siitä Pontela siirtyi Piikkiön kunnan omistuksen. Kuvassa PiPS-pesäpalloa keväältä 1972. Pankit kaupat ja posti olivat siellä, Rastas toteaa. Kumpaakin Pontelaa hallinnoi pitkään Piikkiön Seuratalo Oy, jonka omistajia olivat suojeluskunta, maataloustuottajat ja Piikkiön Karhu. – Hadvalantienvarsi sai nykyisen hahmonsa 30 vuotta sitten. Hannu Rastas, kuinka monessa yhdistyksessä olet itse mukana. Elämme muutosvaihetta – jälleen kerran. Ykköstietä oikaistaan Piikkiössä vuoden 1934 kesällä. Kunnallispolitiikka ei ole ollut Piikkiössä aina kovinkaan sopuisaa. Jos kaikki kytkennät otetaan huomioon, niin saattaa niitä olla tusinankin verran. 90-luvulla Piikkiössä koettiin pienoista tonttipulaa ja rakentaminen oli laimeampaa kuin edellisillä vuosikymmenille. – Poliittiset intohimot ovat laimentuneet kaikilla tasoilla, hän tuumii. Kuvassa väkevänä puhujana tunnettu Vilho Nummila Piikkiön Kehityksen puhujanpöntössä huhtikuussa -72. Puolentoista vuosikymmenen aikana se oli erinomainen tila monenlaisille riennoille. PIIKKIÖ-SEURAN KUVA-ARKISTO. – Se kehitys oli alkanut jo 30-luvun puolivälissä ja jatkui 70-luvulle saakka. Aina tulee murrosvaiheita ja näkemyseroja. Silloin muotoutui Piikkiön nykyinen Hadvalantien keskustakuva. – Silloin koulurakennukset, työväentalot ja Pontela – myöhemmin myös koulukeskus ja liikuntahalli – olivat kuntalaisille äärettömän tärkeitä rakennuksia. KUNNALLISLEHTI Piikkiössä on ollut myös vaatetusteollisuutta. – Raadelma alkoi rakentua runsaat viisitoista vuotta sitten ja sen jälkeen on muitakin merkittäviä alueita vapautunut ja tullut rakentamisen piiriin. Kuinka on yhdistystoiminnan laita. – Ohikulkutie pelasti jonkin verran, mutta kääntyminen sieltä ykköstielle oli erittäin hankalaa. Niinäkin vuosina, jolloin rakennus oli yksityiskotina, sitä vuokrattiin monille eri tahoille. Rastas ja Ahtikari näkevät, että yhdistysvetoisuus ja hyvin toimiva kolmas sektori ovat Piikkiölle paitsi luonteenomainen piirre myös huomattava voimavara. Eero Ahtikari, onko asia suunnilleen samoin sinun kohdallasi. Ja niin ne ovat vieläkin, hän sanoo. Rastas muistuttaa, että esimerkiksi Pontela on palvellut piikkiöläisiä jo hyvän matkaa yli sadan vuoden ajan. Lieneekö ollut kyseessä Kehityksen 50-vuotisjuhla. Ahtikari muistaa, että läpikulkuliikenne oli Piikkiön kohdalla suurten ajoneuvomäärien johdosta ajoittain suorastaan uuvuttavaa. Sen jälkeen siellä on ollut lähinnä vain pientä täydennysrakentamista, Rastas sanoo. Ajoittaisia näkemyseroja suurempi ongelma on mielestäni se, että hyvistä vetäjäja toimijapersoonista on alituinen pula. – Ehkä kymmenkunnassa yhdistyksessä olen jonkinasteisessa roolissa. Ahtikari uskoo, että eri vuosikymmenillä, varsinkin silloin, kun Piikkiön kuntakoneisto oli pienen pieni, yhdistystoiminnalla paikattiin kunnan puutteellisia resursseja. PIIKKIÖ-SEURAN KUVA-ARKISTO Piikkiön Palloseura on ollut vuosikymmenet piikkiöläisen seuraja yhdistystoiminnan kärkitoimija. KUNNALLISLEHTI 21 perjantaina 1.12.2017 eli ykköstien kaiken aikaa kasvavat liikennemäärät saivat aikaan sen, että Piikkiön keskustan palvelut sijoittuivat suurelta osin ykköstien varteen. Ohikulkutien ja Tammisillan välinen tieosuus oli aikoinaan Suomen vilkkaimpia. Hulvaton määrä yhdistystoimintaa Hannu Rastas ja Eero Ahtikari ovat tulleet Piikkiö-pohdinnoissaan siihen tulokseen, että Suomen itsenäisyyden ajalla piikkiöläistä elämänmenoa ovat pitkälti määrittäneet harrastusja yhdistystoiminta sekä niihin kulloinkin käytettävissä olleet rakennukset ja tilat. Suojeluskunnan omistusosuus jouduttiin purkamaan – sisäja ulkopoliittisista syistä – vuonna 1944. – Jokaiselle asialle on Piikkiössä yleensä olemassa vähintään kaksi yhdistystä, joillekin jopa viisi tai kuusi. – Kyllä on. Oratopin iloinen ompelijatar vuodelta 1972. Piikkiön uusi kasvu ja neljäs suuri rakentamisvaihe alkoi vuosituhannen vaihteessa ja jatkuu yhä. KUNNALLISLEHTI Piikkiöläinen yhdisystoiminta on ollut lukumääräisesti villkasta muun muassa urheiluseuroissa. Ahtikari katsoo, että yhdistystoiminnan sopuisuutta on edesauttanut kuntaliitos Kaarinan kanssa. Pontela palveli kiitettävästi myös kulttuurielämää, sillä siellä oli hyvä näyttämö ja tilava juhlasali, Rastas kertoo
Toiminta laajeni hyttitehtaaksi Wärtsilä Meriteollisuuden aikaan vuonna 1982. Meyer Turkuun kuuluva Piikkio Works tarjoaa majoituskokonaisuuksia meri-, offshoreja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Piikkiö on pieneen kokoonsa nähden yllättävän kansainvälinen. Kasvihuonetutkimuksen puolella selvitetään LED-valojen vaikutusta kasvien kasvuun ja kasvihuoneiden energiatehokkuuteen. Langh-yhtiöiden laivasto on seilannut kansainvälisillä vesillä 1980-luvulta alkaen. PIIKKIÖ Perttu Hemminki Piikkiössä on neljä selkeää kansainvälistä kiintopistettä ja ulottuvuutta: MTT Piikkiö, Tuorlan observatorio, Naviresta Meyeriin saakka ulottuva meriteollinen toiminta sekä Langh Ship Oy -laivanvarustamo. KUNNALLISLEHTI 22 perjantaina 1.12.2017 Piikkiö tunnetaan maailmallakin . Viime vuonna vakuutusosakeyhtiö Alandia nimesi Langh Ship Oy Ab:n vuoden 2016 turvallisimmaksi työpaikaksi. MTT Piikkiö on osa MTT:n Kasvintuotannon tutkimusyksikköä. Langh Ship Oy edustaa piikkiöläisyyttä Euroopan pohjoisilla merialueilla. Alueella toimii Opteon Oy, joka on yksi maailman johtavista erikoisoptiikan hiojista. . Kyseessä on piikkiöläinen perheyritys, jonka toimitusjohtaja on Laura Langh-Lagerlöf. Observatoriolla työskentelee tai opiskelee noin 40 tutkijaa ja opiskelijaa. Se on ollut sitä miltei koko Suomen itsenäisyyden ajan. – Huomattavia työllistäjiä ja tärkeitä imagotekijöitä, luonnehtii Hannu Rastas. KUVA LANGH-YHTIÖT Tuorlan yliopistollinen observatorio ja sen yhteydessä toimiva korkeatasoinen linssihiomo tunnetaan laajalti myös Suomen ulkopuolella. Lisäksi tutkitaan sammaleen käyttöä EU:n kestävän kehityksen kriteerit täyttävänä kasvualustana. Tuorlan observatorion yhteydessä toimii Suomen ESO-keskus FINCA, sekä yleisölle tarkoitettu Tuorlan planetaario. Siinä ajassa Yltöisten puutarhantutkimuskeskus on muotoutunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) nykyaikaiseksi toimipaikaksi MTT Piikkiöksi. Hallituksen puheenjohtaja on varustamon aikoinaan perustanut Hans Langh. PIIKKIÖ-SEURAN KUVA-ARKISTO. MTT Piikkiössä työskentelee ympärivuotisesti noin 25 henkilöä, joista 10 on tutkijoita. Yli 30-vuotisen toimintansa aikana Piikkiö Works on toimittanut Suomeen ja maailmalle yli 130 000 hyttiä ja kylpyhuoneyksikköä. Väisälä toimi observatorion johtajana kuolemaansa saakka. Linda on yksi varustamon viidestä rahtialuksesta. Yhtiön nykyaikainen laivasto kykenee operoimaan vaativissakin pohjoisissa olosuhteissa. MTT Piikkiön marjatutkimuksessa on meneillään EU:n yhteistyöhanke, johon liittyen Piikkiössä tehdään tunneliviljely-, hallantorjunta-, kasvinsuojelu ja lajikkeistotutkimusta. Langh Ship Oy -laivanvarustamo kuljettaa viidellä aluksellaan monipuolisesti terästä, bulkkia ja konttitavaraa. Tällä hetkellä Piikkiön hyttitehdas on osa Meyer-yhtiöiden liiketoimintaa. Piikkiön Tuorlan observatorio muodostaa tähtitieteen osaston Turun yliopiston Fysiikan ja tähtitieteen laitoksessa. Meriteollinen toiminta alkoi Piikkiössä Navire Oy:n toimesta vuonna 1958. Tällä hetkellä vuosittainen tuotantokapasiteetti on runsaat 6 000 yksikköä. Professori Yrjö Väisälä (1891-1971) perusti observatorion vuonna 1952 korvaamaan valosaasteesta kärsineen vanhan Iso-Heikkilän tähtitornin. Sen tutkimusalueena on puutarhatuotanto. Tutkimustyö puutarhatuotannon edistämiseksi on jatkunut Piikkiössä vuodesta 1927 saakka eli 90 vuoden ajan
Nykyisin Hvitfeltin nimissä tehdään hevosmakkaroita, Hvitfeltin suvussa kulkeneiden reseptien mukaan. Myöhemmin kirkko siirrettiin Seurasaareen. (kuva: Heikel A.O. SUOMALAISTEN KESTOSUOSIKKI VIIHDYTTÄÄ TAAS TURUSSA. Myynti: 02 262 0030 teatteri.turku.. Heikel A. PARASTA PUKINKONTTIIN! MYÖS LAHJAKORTIT! Alitalon Rökmanin rusthollin tuparakennus sijaitsi Sauvon kirkonkylässä. LIPUT 38 / 36 / 34 € DREAMTEAM Ensi-ilta 21.2. & 27.2. /Museovirasto Musketti) Karunan kirkko alkuperäisellä paikallaan, ennen vuotta 1912. Anna joululahjaksi teatterielämys, joka saa odottamaan malttamattomana kevättä: JUKKA PUOTILA GOES TURKU Kuusi show’ta keväällä 2018 LIPUT 35 / 30 € PARASTA ELÄMÄSSÄ Ensi-ilta 19.1. otti siitä kuvan 21.7.1909. Hvitfelt on valmistanut makkaroita jo ennen Suomen itsenäistymistä, vuodesta 1917. LIPUT 39 / 35 € P. (Museovirasto Musketti) Rökmanin rusthollin tuparakennuksen sisäpuolella näytti tältä. Hvitfeltin ”uusi makkaratehdas, joka aloitti Piikkiössä 12.11.1964”. (Kunnallislehti) 100 vuotta 100 kuvaa LENNOKAS JA TAKUUHAUSKA YHDENMIEHENSHOW! LEMPEÄN KOMEDIALLINEN MONOLOGIESITYS MASENNUKSESTA. Kuvassa K. (Museovirasto Musketti). Tämä makkaratehdas paloi tapaninpäivänä 2000. KOMEDIA NAISISTA, JOILLA ON ELÄMÄ TÄYSIN HALLINNASSA. KUNNALLISLEHTI 23 perjantaina 1.12.2017 HVITFELTIN MAKKARAA. O. LIPUT 38 / 36 / 34 € KIVIÄ TASKUSSA Esitykset 26
4.-9.12 . (Osuusliike Kerhola / Työväenmuseo Werstas) CROSSDRESSING. Näyttelijät Senni Nieminen ja Toivo Mäkelä istuvat puiston penkillä Piikkiössä. Matti Poutvaara n ottama kuva on 1960-luvulta. (Museovirasto Musketti) SOMISTETTU JOULUIKKUNA. (Kunnallislehti) 100 vuotta 100 kuvaa. Osuusliike Kerholan myymälästa saattoi 1960-luvulla ostaa joululahjaksi vaikkapa aamutossut tai hajuveden. KUNNALLISLEHTI 24 perjantaina 1.12.2017 Monipuolista fysioterapiaa Lymfaterapiaa Akupunktiohoitoja Urheiluhierontaa Käytössämme nettiajanvaraus! Kello ja Kulta Jokinen, Turuntie 13, Salo, p. Kello ja Kulta Plaza: Vilhonkatu 8, Salo, p. (02) 731 2386, ark 9-20, la 9-18, su 12-16, meiltä Bonusta S-Etukortilla 4.-9.12 . (Työväenmuseo Werstas) PUKKI TULI POROLLA Sauvoon ajeluttamaan lapsia kärryillä, kun lumi oli vähissä. Tarjous ei koske hyväntekeväisyys-, Polar-, Nokiaja tilaustuotteita. NÄYTTELIJÖITÄ PIIKKIÖSSÄ. Miehet pukeutuivat naisiksi Osuusliike Kerholan juhlissa 1960-luvulla Paimiossa. (02) 731 2325, ma-to 8.30-17, pe 8.30-18, la 8.30-13 • www.kellojokinen.
3 Terveys Kaupunki Suomi 100 vuotta – Paimio kaupunkina 20 vuotta Yksi juhlavuoden tuotoksista on tämä Suomen lippu. Soihtukulkueesta on myös tarkempi ilmoitus tällä sivulla. Muistomerkeiltä siirrytään ohjelmalliselle juhlalounaalle Vistan koulun ruokasaliin klo 11.30 – 12.45. Illalla kello 18 Jokelan koululta lähtee perinteinen Soihtukulkue seurakunnan Wanhalle seurakuntatalolle, jossa vietetään nuorten itsenäisyysjuhla. -luokkalaisten valmistamassa teoksessa on yhteensä sata valkoja sinivuokkoa. Sadannen itsenäisyyspäivän juhlallisuudet aloitetaan Paimiossa jo tiistaina 5.12. Miltäköhän se näyttää valaistuna. itsenäisyyspäivää vietetään ensi viikon keskiviikkona. Paimion historiaa ja paimiolaisia perinteitä, kesto 35 min. Jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnutaan kirkon ulkopuolelle muistomerkkien luokse seppelten laskua varten. Kaikki kaupunkilaiset kahvitetaan iltapäivällä klo 14 – 15 kaupungintalon aulakahviossa. Paimion Suomi 100 -koordinaatiotyöryhmä toivoo, että Paimiossakin satavuotiasta Suomea juhlitaan Yhdessä! tiedottaa 6/2017 PaiMio Paimion kaupunki Terveyskeskuksen sähköinen ajanvaraus on uudistunut s. Muistosanat lausuu kaupunginvaltuutettu Pekka Aro. Vuoden mittaan niin kaupunki kuin yhdistykset ja vapaat ryhmittymät ovat järjestäneet kymmenittäin erilaisia juhlatapahtumia ja -aktiviteettejä. Kello 13 alkaa Itsenäisyyspäivänjuhla Vistan koulun I-salissa. Juhlavuottahan on juhlittu Suomessa ja myös Paimiossa läpi vuoden teemalla Yhdessä. Tilaisuudessa esiintyvät Turun VPK:n puhallinorkesteri johtajanaan Jarkko Aaltonen, Naiskuoro Vivela johtajanaan Saana Murtojärvi, Paimion musiikkiopiston opiskelijoita ja opettaja Marjut Jaakola, tanssijat Severi Muntola & Laura Raunio, laulaja Pietari Mikkola sekä Merkkimies-työryhmästä Marjatta Järvinen, Tesma Lindgren, Anton Simolin ja Kaisa Häkkinen. klo 18 Paimion kirkossa Musiikkiopiston kuororyhmiä johtajanaan Marjut Jaakola Vivela johtajanaan Saana Murtojärvi Mikaela johtajanaan Riitta Saarnivaara Mikaelinkuoro johtajanaan Armi Laakso UIMAHALLI SOLINAN VAUVAUINNIT KEVÄÄLLÄ 2018 Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä juhlistamaan on kirjaston ulkoseinään ripustettu jo havutettu numero 100. Itsenäisyyspäivän ohjelmallinen osuus alkaa kello 10 Jumalanpalveluksella Pyhän Mikaelin kirkossa klo 10. Ohjelma itsenäisyyspäivänä 6.12. Florinus, Franzén ja Runeberg – kolme merkkimiestä Paimiossa –esitys kirjastossa PAIMION KIRJASTOSSA Oikeudet muutoksiin pidätetään. Esimerkiksi paimiolaiset päiväkodit ovat jakaneet vuoden teemakuukausiin, jossa suomalaisuuden piirteitä on katsottu eri näkökulmista. Päivän sisällöstä löytyy tarkka ohjelma tältä sivulta. Ohjelmassa on myös Paimio-mitalin luovutus. Juhlapuhuja on kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta. Hanhijoen koulun 1.-6. Kuviin voi tutustua kaupungintalon aulassa vielä jouluun asti. klo 18 kaupungintalo-kirjaston eteen seuraamaan, miten se lipunnoston yhteydessä valaistaan.. Monen muun paikkakunnan tavoin Paimiossakin toteutetaan erikoiskunniavartio, johon on kutsuttu mukaan 18 – 41 -vuotiaita nuoria miehiä ja naisia kynttilävartioon. Perinteinen joulukonsertti Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e su 3.12. Ja paimiolaisethan ovat saaneet juhlia myös kotipaikkakuntansa 20 vuoden taivalta kaupunkina. Ohjaavana opettajana oli Sanna Hellstèn-Niskanen. V-S kansanopiston bändit soittavat livenä 14.00 Kahvitarjoilu kaupungintalon aulassa 15.00 16.00 Kuohuvaa tarjolla kirjastossa, lukuhaastepalkinnot, kansanopiston musiikkiesityksiä 17.00 18.00 Lipunnosto kaupungintalon edustalla Sukupolvien työ –elokuva Paimiosalissa. Etkot päättyvät klo 18 kaupungintalon edustalla tapahtuvaan lipunnostoon, sillä juhlaliputus aloitetaan valtioneuvoston toivomuksesta jo itsenäisyyspäivän aattona. Teemat ovat vaihdelleet luonnosta ruokakulttuuriin ja musiikista Joulupukkiin! Paimion kaupungintalon aulassa koko vuoden esillä olleessa Paimio-kuvien seinällä on myös ollut sekä ajallisesti että teemallisesti monipuolisia otoksia paimiolaisten elämästä viime vuosisadan alusta näihin päiviin asti. Tule tiistaina 5.12. 9.30 Aino Tikan satutunti 10.00 Lasten taidenäyttelyn avajaiset, Paimion musiikkiopiston muskari 13.00 Päivätanssit kirjastossa. www.paimio.fi Juhlavuosi 2017 huipentuu Suomen itsenäisyyden 100. kirjaston organisoimilla Etkoilla. Tervehdyssanat lausuu Paimion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Reijo Hallisto
La 11.0012.30, Kurssimaksu 76 €, 13.1.201814.4.2018 * Akrobatian jatkoryhmä 8-12 vuotiaille tytöille ja pojille 800531. 15€/kurssi/ aikuinen+1 lapsi, 5.5.201812.5.2018 Akrobatiaa eri-ikäisille lapsille: Vistan yhtenäiskoulu, Liikunta 2, Vistantie 31-35, Marina Vavilova * Akrobatian alkeet 6-12 vuotiaille tytöille ja pojille 800541. iltapäiväkerho IP:n toimisto/alatalo pe 8.12. 6.lk:t yhteiskoulu W2.4 to14.12. Oinilan puistossa. 02 474 5316 Netti-ilmoittautuminen avoinna 24/7. klo 18-19.30 Ryijystä räsymattoon Tietokirjailija Helena HonkaHallila kertoo naisten käsitöistä 1700-1800 –luvuilla. Luukut ovat auettuaan kaikkien katseltavana lukukauden loppuun asti. ilman aikuista 3€. hallinto hallinnon ikkunat Tekijät Sijainti. ja 30.5. Lisäksi mater.maksu 20€, 17.1.2018-21.3.2018 Puistomuskari 200746 Oinilan/Saaren alueen puisto, Elina Jaanu ke 10.00-10.30, Kurssimaksu 5,00 €, 9.5. Kaikki keväällä toimivat kurssit näkyvissä opistopalvelutsivulla. Jokaisena koulupäivänä joulukuussa jossakin koulun monista ikkunoista ja rakennuksista paljastuu kalenterin luukku. ti 27.3. oppilaanohjaus yläkoulu Y225 ke 13.12. 8.e yhteiskoulun piha W1.4 pe 22.12. 3.lk:t puukoulu/Vistantien puoli ti 5.12. Luennot järjestetään yhteistyössä Lyyli Tuomolan Säätiön Kärest pitäen -hankkeen kanssa. 5.b yhteiskoulun piha 0-kerros ti 19.12. 7.lk val.ts opehuone/yläkoulu ma 4.12. 7.b opehuone/yläkoulu ke 20.12. käytäntö Trashionisti Outi Les Pyy luennoi ekoja kierrätysmuodista ja -käsitöitä. Hinta 5€/aikuinen +lapsi, yli 3v. Lettukestit ja äitienpäiväkakku (alle kouluikäisille yhdessä aikuisen kanssa) 600150 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Kotitalous, Vistantie 31-35, Janni Vanhanen la 09.00-12.00, Kurssimaksu 8,00 €/hlö, Lisäksi materiaalimaksu yht. www.paimio.fi 6/2017 Paimion kaupunki tiedottaa Paimion opisto Lasten ja nuorten kurssit Vauvojen värikylpytyöpaja (alle 2-vuotiaille) 100135 PAKK liikuntasali, Sähkömiehentie 2, Anna Hellén ke 15.45-16.30, Kurssimaksu 20€ (1lapsi+ 1aikuinen). klo 18-19.30 Kaunis kierrätysdesign – inspiraatio vs. 7.c aulan vitriini/yläkoulu ma 11.12. klo 8 alkaen www.opistopalvelut.fi/ paimio tai p. Saaren alueen puistossa, 23.5. klo 14-15, ei kurssimaksua Veneilijäkurssi 800135 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Vistantie 31-35, Jyrki Heikkilä to 18.00-19.30, Kurssimaksu 55,00 €, 11.1.2018-22.3.2018 Tapakoulutusta 800140 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Helena Valonen ti 18.00-20.15, Kurssimaksu 18,00 €, 10.4.2018-17.4.2018 Pétanquen (”Petankin”) esittelykurssi 800142 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Mirja Laine ti 17.30-19.00, Kurssimaksu 15,00 €, 17.4.2018-8.5.2018 Opetus Sauvossa Puuhuonekalujen entisöinti ja korjaus/ kevät 700230 Vahtisten entinen koulu, Oskarintie 3, Keijo Hummelin ke 18.00-21.00, Kurssimaksu 50,00 €, 10.1.2018-21.3.2018 TaijiQigong/kevät 800457 Sauvon Palvelukeskus, Antti Tolvi to 19.00-20.30, Kurssimaksu 39,00 €, 11.1.2018-22.3.2018 Maksuttomia luentoja Paimiosalissa Käsityöaiheinen luentosarja jatkuu ti 31.1. Kalenteriluukkujen sijainnit löydät oheisesta taulukosta. Ikkunat eli kalenteriluukut on numeroitu ja koristeltu tekijöidensä valitseman teeman mukaan. 4.d yhteiskoulu W1.8 to 21.12. Iloisia ja tunnelmallisia kalenterihetkiä, toivottavat Vistan koulun oppilaat ja aikuiset Koulut pe 1.12. Kysy toimistosta myös paikkoja jo syksyllä alkaneilla kursseilla! Kevään kursseja Paimion opistossa Vistan koulun joulukalenteri Vistan koulusta tehdään tänä vuonna yhdessä iso joulukalenteri. 4.+6.val.ku yhteiskoulun sisäpiha ti 12.12. ja 24.4. La 12.3014.00, Kurssimaksu 76 €, 13.1.201814.4.2018 Musiikki Kohti laulutaitoa/kevät 200235 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Musiikkiluokka, Vistantie 31-35, Saana Murtojärvi to 17.45-19.15, Kurssimaksu 60,00 €, 11.1.2018-12.4.2018 Kielet Have a nice trip! matkailuenglantia 300390 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Elisa Juvonen ma 17.30-19.45, Kurssimaksu 28,00 €, 8.1.2018-5.2.2018 Unelmien Italia 300530 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Salla Ezzaiali ke 18.40-20.10, Kurssimaksu 35,00 €, 10.1.2018-21.3.2018 Teatteri Eläkeläisten teatterikerho 400100 Uimahalli Solinan peilisali, Vistantie 31-35, Merita Seppälä ti 12.30-14.00, Kurssimaksu 40,00 €, 16.1.2018-27.3.2018 Tietotekniikka Kertauksen kertausta netinkäyttöön 500120 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Kai Mäkelä to 15.15-16.45, Kurssimaksu 32,00 €, 25.1.2018-1.3.2018 Pulmapaja – senioreiden nettiongelmiin 500130 Paimion kirjasto, Vistantie 18, Laura Lankinen ke 10.15-11.15, Kurssimaksu 5,00 €, 10.1.2018-14.2.2018 Kuvat kirjaksi – Ifolor -kuvakirjakurssi 500140 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Kai Mäkelä to 17.00-18.30, Kurssimaksu 27,00 €, 25.1.2018-1.3.2018 Kädentaidot Nukkekodin kevät 700147 Käsityömuseo Miilan työpaja (käynti takaoven kautta), Kirjakuja 2, Kirsi Hämäläinen ma 18.00-20.15, Kurssimaksu 24,00 €, 5.3.2018-26.3.2018 Tallukas – tikatun perinnejalkineen valmistuskurssi 700165 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Tekstiili , Vistantie 31-35, Kirsi Hämäläinen ma 18.00-20.15, la 10.0015.45, su 10.00-15.45, Kurssimaksu 39,00 €, 15.1.201827.1.2018 Noitarumpukurssi 700170 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Tekninentyö, Vistantie 3135, Mia Vieltojärvi pe 18.00-20.15, la 09.0013.30, su 10.00-14.30, Kurssimaksu 35,00 €, 19.1.201821.1.2018 Snuuratut munat 700175 Käsityömuseo Miilan työpaja (käynti takaoven kautta), Kirjakuja 2, Tuija Muntola to 18.00-20.15, Kurssimaksu 18,00 €, 1.3.2018-15.3.2018 Sammalnalle 700185 Kodan kiinteistö, Tehdastie 2, Tuija Muntola la 10.00-13.00, Kurssimaksu 12,00 €, 5.5.2018-5.5.2018 Ikkunan kunnostusta 700195 Kodan kiinteistö, Tehdastie 2, Emilia Perho ke 18.00-19.30, la 11.0014.45, su 11.00-14.45, Kurssimaksu 38,00 €, 11.4.201829.4.2018 Rakukurssi 700470 Kodan kiinteistö, Tehdastie 2, Tuula Koskinen to 18.00-20.00, la 10.0013.00, Kurssimaksu 28,00 €, 24.3.2018-14.4.2018 Liikunta Lavatanssin alkeet/ jatko 800297 Kriivarin koulun liikuntasali, Mauritzintie 11, Eila Grönholm su 15.30-17, Kurssimaksu 40,00 €, 14.1.2018-11.3.2018 LAVISlavatanssijumppa/kevät 800310 PAKK, Sähkömiehentie 2, Leena Lehto su 17.00-17.45, Kurssimaksu 48,00 €, 7.1.2018-15.4.2018 Mindful Body/kevät 800325 PAKK, Sähkömiehentie 2, Mia Kuusisto ti 17.30-18.30, Kurssimaksu 63,00 €, 9.1.2018-20.3.2018 H2O Vesijumppa/ perjantai/kevät 800606 Paimion uimahalli Solina, Vistantie 31-35, Sinikka Kaartinen pe 17-17.45, Kurssimaksu 25,00 €, 12.1.2018-23.3.2018 Kahvakuula/kevät 800640 PAKK, Sähkömiehentie 2, Leena Lehto su 18.00-19.00, Kurssimaksu 59,00 €, 7.1.2018-15.4.2018 Hyvinvointi Äänimaljarentoutus/ kevät 800102 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Sami Lundqvist ke 18.00-19.00, Kurssimaksu 28,00 €, 10.1.2018-21.3.2018 Tutustu ayurvedaan ja opi kuuntelemaan kehoasi 800117 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Johanna Lundqvist to 17.30-19.00, Kurssimaksu 25,00 €, 11.1.2018-15.2.2018 Esiintymispelko voimavaraksi 800118 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Irina Tatti ti 17.30-19.00, Kurssimaksu 24,00 €, 6.3.2018-10.4.2018 Meditaatio ja itsetutkimus 800120 Paltanpuiston palvelukeskus, Paltantie, Turo Vuorenpuro la 11.00-16.30, su 11.0016.30, Kurssimaksu 24,00 €, 17.3.2018-18.3.2018 Kotitalous Herkuttelevat miehet keittiössä/kevät 600130 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Kotitalous, Vistantie 31-35, Marika Tähkäpää ke 18.00-20.30, Kurssimaksu 56,00 €, 10.1.2018-7.3.2018 Gluteenitonta leivontaa 600200 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Kotitalous, Vistantie 31-35, Marika Tähkäpää ti 18.00-20.30, Kurssimaksu 10,00 €, 16.1.2018-16.1.2018 Muu koulutus Käsitöiden kertomaa muistelupiirit 600901 Käsityömuseo Miilan työpaja, Kirjakuja 2, Satu Rantala ti 27.2. 15€/kurssi/ aikuinen+1 lapsi, 5.5.201812.5.2018 Lettukestit ja äitienpäiväkakku (kouluikäisille yhdessä aikuisen kanssa) 600152 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Kotitalous, Vistantie 31-35, Janni Vanhanen la 13.00-16.00, Kurssimaksu 8,00 €/hlö, Lisäksi materiaalimaksu yht. ja 16.5. 1.lk:t alatalon päätyikkunat ma 18.12. 5.d yhteiskoulun ikkuna, käytävä pe 15.12. Ilmoittautumiset kevään kursseille 4.12. 2.lk:t 2.lk:n ikkunat/alatalo to 7.12
Esiintyjät: Hanne Lammi, Mira Taussi ja Maija Westerholm. käytäntö Trashionisti Outi Les Pyy luennoi ekoja kierrätysmuodista ja -käsitöitä. PaimionSauvon terveyskeskuksen fysioterapiassa alaselkäkipuiset on ohjattu lääkärin vastaanoton sijasta fysioterapeutille jo vuodesta 2012 ja toiminta kasvaa ja laajenee yhä. Vapaa pääsy! Ryijystä räsymattoon – Naisten käsityöt 1700ja 1800-luvuilla. 2 1 7 K L O 1 1 7 . ja 30.5. Eskarista estradeille -hanke jatkuu vielä kevään 2018 ajan. Toiminta on valvottua, muttei ohjattua. Myös museokauppa palvelee. Luennot järjestetään yhteistyössä Lyyli Tuomolan Säätiön Kärest pitäen -hankkeen kanssa. klo 9.30 – 10. Lisäksi mater.maksu 20€, 17.1.2018-21.3.2018 Puistomuskari 200746 Oinilan/Saaren alueen puisto, Elina Jaanu ke 10.00-10.30, Kurssimaksu 5,00 €, 9.5. Käsikirjoitus ja ohjaus: Hanne Lammi, Aati Sarva, Mira Taussi ja Maija Westerholm. La 12.3014.00, Kurssimaksu 76 €, 13.1.201814.4.2018 Musiikki Kohti laulutaitoa/kevät 200235 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Musiikkiluokka, Vistantie 31-35, Saana Murtojärvi to 17.45-19.15, Kurssimaksu 60,00 €, 11.1.2018-12.4.2018 Kielet Have a nice trip! matkailuenglantia 300390 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Elisa Juvonen ma 17.30-19.45, Kurssimaksu 28,00 €, 8.1.2018-5.2.2018 Unelmien Italia 300530 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Salla Ezzaiali ke 18.40-20.10, Kurssimaksu 35,00 €, 10.1.2018-21.3.2018 Teatteri Eläkeläisten teatterikerho 400100 Uimahalli Solinan peilisali, Vistantie 31-35, Merita Seppälä ti 12.30-14.00, Kurssimaksu 40,00 €, 16.1.2018-27.3.2018 Tietotekniikka Kertauksen kertausta netinkäyttöön 500120 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Kai Mäkelä to 15.15-16.45, Kurssimaksu 32,00 €, 25.1.2018-1.3.2018 Pulmapaja – senioreiden nettiongelmiin 500130 Paimion kirjasto, Vistantie 18, Laura Lankinen ke 10.15-11.15, Kurssimaksu 5,00 €, 10.1.2018-14.2.2018 Kuvat kirjaksi – Ifolor -kuvakirjakurssi 500140 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Kai Mäkelä to 17.00-18.30, Kurssimaksu 27,00 €, 25.1.2018-1.3.2018 Kädentaidot Nukkekodin kevät 700147 Käsityömuseo Miilan työpaja (käynti takaoven kautta), Kirjakuja 2, Kirsi Hämäläinen ma 18.00-20.15, Kurssimaksu 24,00 €, 5.3.2018-26.3.2018 Tallukas – tikatun perinnejalkineen valmistuskurssi 700165 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Tekstiili , Vistantie 31-35, Kirsi Hämäläinen ma 18.00-20.15, la 10.0015.45, su 10.00-15.45, Kurssimaksu 39,00 €, 15.1.201827.1.2018 Noitarumpukurssi 700170 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Tekninentyö, Vistantie 3135, Mia Vieltojärvi pe 18.00-20.15, la 09.0013.30, su 10.00-14.30, Kurssimaksu 35,00 €, 19.1.201821.1.2018 Snuuratut munat 700175 Käsityömuseo Miilan työpaja (käynti takaoven kautta), Kirjakuja 2, Tuija Muntola to 18.00-20.15, Kurssimaksu 18,00 €, 1.3.2018-15.3.2018 Sammalnalle 700185 Kodan kiinteistö, Tehdastie 2, Tuija Muntola la 10.00-13.00, Kurssimaksu 12,00 €, 5.5.2018-5.5.2018 Ikkunan kunnostusta 700195 Kodan kiinteistö, Tehdastie 2, Emilia Perho ke 18.00-19.30, la 11.0014.45, su 11.00-14.45, Kurssimaksu 38,00 €, 11.4.201829.4.2018 Rakukurssi 700470 Kodan kiinteistö, Tehdastie 2, Tuula Koskinen to 18.00-20.00, la 10.0013.00, Kurssimaksu 28,00 €, 24.3.2018-14.4.2018 Liikunta Lavatanssin alkeet/ jatko 800297 Kriivarin koulun liikuntasali, Mauritzintie 11, Eila Grönholm su 15.30-17, Kurssimaksu 40,00 €, 14.1.2018-11.3.2018 LAVISlavatanssijumppa/kevät 800310 PAKK, Sähkömiehentie 2, Leena Lehto su 17.00-17.45, Kurssimaksu 48,00 €, 7.1.2018-15.4.2018 Mindful Body/kevät 800325 PAKK, Sähkömiehentie 2, Mia Kuusisto ti 17.30-18.30, Kurssimaksu 63,00 €, 9.1.2018-20.3.2018 H2O Vesijumppa/ perjantai/kevät 800606 Paimion uimahalli Solina, Vistantie 31-35, Sinikka Kaartinen pe 17-17.45, Kurssimaksu 25,00 €, 12.1.2018-23.3.2018 Kahvakuula/kevät 800640 PAKK, Sähkömiehentie 2, Leena Lehto su 18.00-19.00, Kurssimaksu 59,00 €, 7.1.2018-15.4.2018 Hyvinvointi Äänimaljarentoutus/ kevät 800102 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Sami Lundqvist ke 18.00-19.00, Kurssimaksu 28,00 €, 10.1.2018-21.3.2018 Tutustu ayurvedaan ja opi kuuntelemaan kehoasi 800117 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Johanna Lundqvist to 17.30-19.00, Kurssimaksu 25,00 €, 11.1.2018-15.2.2018 Esiintymispelko voimavaraksi 800118 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Irina Tatti ti 17.30-19.00, Kurssimaksu 24,00 €, 6.3.2018-10.4.2018 Meditaatio ja itsetutkimus 800120 Paltanpuiston palvelukeskus, Paltantie, Turo Vuorenpuro la 11.00-16.30, su 11.0016.30, Kurssimaksu 24,00 €, 17.3.2018-18.3.2018 Kotitalous Herkuttelevat miehet keittiössä/kevät 600130 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Kotitalous, Vistantie 31-35, Marika Tähkäpää ke 18.00-20.30, Kurssimaksu 56,00 €, 10.1.2018-7.3.2018 Gluteenitonta leivontaa 600200 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Kotitalous, Vistantie 31-35, Marika Tähkäpää ti 18.00-20.30, Kurssimaksu 10,00 €, 16.1.2018-16.1.2018 Muu koulutus Käsitöiden kertomaa muistelupiirit 600901 Käsityömuseo Miilan työpaja, Kirjakuja 2, Satu Rantala ti 27.2. S U O M I 1 V U O T T A , A V O I M E T O V E T K A K K U K A H V I E N M E R K E I S S Ä 1 4 . K L O 1 A L K A E N TERVE TULOA PAIMI ON MUSII KKIOP ISTON MUSK AREIH IN! Lisätietoja: Elina Jaanu 050 463 8446 TOIMINTA ALKAA VIIKOLLA 1! PAIKKOJA RAJOITETUSTI!. K U N T A P A L V E L U T . klo 18 – 19.30. 7.b opehuone/yläkoulu ke 20.12. Ajanvarauksen yhteydessä on joissakin vastaanottotyypeissä mahdollisuus täyttää sähköinen esitietolomake, josta tiedot tallentuvat suoraan omaan potilaskertomukseen. Paimion musiikkiopiston joulumuskari Kirjastossa pe 15.12. Esiintyjät: Hanne Lammi, Mira Taussi ja Maija Westerholm. Tutkimusten perusteella tällainen työnjako lääkäreiden ja fysioterapeuttien välillä on toimiva. Lisäksi uusien aikojen valikosta löytyy aikoja influenssarokotuksiin, matkailijoiden rokotuksiin, lääkeinjektioiden pistämiseen ja hoitotarvikkeiden tilaukseen sekä määrättyjen ikäluokkien kouluterveydenhuollon lääkäri ja terveydenhoitajakäynteihin Lähetetyn kutsun perusteella voi varata ajan alle kouluikäisten lasten suuhygienistin tarkastukseen ja lastenneuvolan 2-, 3ja 6 vuotistarkastuksiin sekä 68-vuotiaiden seniorineuvolatarkastukseen ja lääkärin vuosikäynnille. klo 9.30 Värikäs ja musiikillinen pehmoleluseikkailu puhuttaa lapsia ja naurattaa kaikenikäisiä! Topelius Partasuu on turkulaisista nukketeatteritaiteilijoista koostuvan ryhmän, Aikamme Marjalaisten valmistama lastenesitys. 7.c aulan vitriini/yläkoulu ma 11.12. Portaalissa voi myös täydentää yhteystietoja ja peruuttaa aikoja. Musiikkiopiston kuororyhmät ovat jatkaneet aktiivista yhteistyötä muiden paimiolaisten kuorojen kanssa. klo 18-19.30 Kaunis kierrätysdesign – inspiraatio vs. klo 15 18. Se vähentää oireiden pitkittymistä, sairauslomien ja jatkotutkimusten tarvetta ja nopeuttaa työhön paluuta. Perusnäyttely Monellaissi kärentöit sekä teemanäyttely Alla Pohjantähden. Lääkärin vai fysioterapeutin hoitoon. Tehdastie 2, Paimio Talviuintia Ankkalammella Sunnuntaisin ja tiistaisin. Kriivarin koulun ja Paimion virolaisen ystävyyskunnan Jööpren koulun 5.-luokkalaisten yhteisnäyttely. Soittamisesta kiinnostuneille tiedoksi, että parija ryhmäopetuksessa on muutamia vapaita paikkoja useissa soittimissa! Ota yhteys puh. klo 18-19.30 Ryijystä räsymattoon Tietokirjailija Helena HonkaHallila kertoo naisten käsitöistä 1700-1800 –luvuilla. Tarkemmat yhteystiedot www.paimio.fi/terveyskeskus. klo 19 lukion ruokalassa (Sähköyhtiöntie 2). Paimion-Sauvon terveyskeskuksessa suoravastaanoton toimintaa ollaan laajentamassa lisäkoulutuksen myötä ensi vuonna myös akuutteihin niskaja olkapäävaivoihin. Suomessa on julkisella sektorilla toteutettu tukija liikuntaelinvaivoissa fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa jo kymmenen vuotta. 6.lk:t yhteiskoulu W2.4 to14.12. 02 474 5316 Netti-ilmoittautuminen avoinna 24/7. La 11.0012.30, Kurssimaksu 76 €, 13.1.201814.4.2018 * Akrobatian jatkoryhmä 8-12 vuotiaille tytöille ja pojille 800531. Ankkalammen sauna lämpimänä (talvella avanto) kaupunkilaisten käytössä sunnuntaisin klo 9-13 ja tiistaisin klo 19-22 osoitteessa: Sähköyhtiöntie 193, Paimio. ti 27.3. Johtoryhmä PAIMION-SAUVON KANSANTERVEYSKUNTAYHTYMÄ TIEDOTTAA Musiikkiopiston syyskauden aherruksen tuloksista pääsee kuulemaan joulukuussa monissa eri yhteyksissä. Ajanvaraus ja sähköiset esitietolomakkeet löytyvät osoitteesta: https://paimio.terveytesi.fi Ajanvarausportaalissa näkyvät myös muut kuin sähköisesti varatut ajat ja huoltajalle näytetään alle 15 vuotiaiden lasten ajat. Jokaisena koulupäivänä joulukuussa jossakin koulun monista ikkunoista ja rakennuksista paljastuu kalenterin luukku. Käsikirjoitus ja ohjaus: Hanne Lammi, Aati Sarva, Mira Taussi ja Maija Westerholm. iltapäiväkerho IP:n toimisto/alatalo pe 8.12. 1 2 . 050 522 5346 tai marjut.jaakola@paimio.fi. Terveys Sauvon terveysasema on suljettu 27.-29.12.2017 Paimion pääterveysasema toimii supistetuin resurssein normaalisti. www.paimio.fi/kirjasto Vapaa pääsy! Tervetuloa! RYH MIÄ 0-6VUO TIAI LLE SEKÄ PAIM IOSS A ETTÄ SAU VOS SA! N O P E A T I L M O I T T A U T U M I S E T : W W W . Museo on avoinna myös itsenäisyyspäivänä 6.12. asti to – la klo 12 – 16. 1.lk:t alatalon päätyikkunat ma 18.12. 5.b yhteiskoulun piha 0-kerros ti 19.12. Toiminnallisissa vaivoissa asiakas pääsee fysioterapeutin tunnin vastaanottoajalle. 4.+6.val.ku yhteiskoulun sisäpiha ti 12.12. Esitietolomake on liitetty mm kouluterveydenhoitajan tarkastuksiin, hoitotarviketilaukseen, seniorineuvolakäynteihin ja lääkärin vuosikäynteihin. klo 19 Paimiosalissa. Kaikkiin on vapaa pääsy, tervetuloa! Kitaraoppilaat musisoivat ti 12.12. klo 14-15, ei kurssimaksua Veneilijäkurssi 800135 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Vistantie 31-35, Jyrki Heikkilä to 18.00-19.30, Kurssimaksu 55,00 €, 11.1.2018-22.3.2018 Tapakoulutusta 800140 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Helena Valonen ti 18.00-20.15, Kurssimaksu 18,00 €, 10.4.2018-17.4.2018 Pétanquen (”Petankin”) esittelykurssi 800142 Vistan yhtenäiskoulu, Yläkoulu, Vistantie 31-35, Mirja Laine ti 17.30-19.00, Kurssimaksu 15,00 €, 17.4.2018-8.5.2018 Opetus Sauvossa Puuhuonekalujen entisöinti ja korjaus/ kevät 700230 Vahtisten entinen koulu, Oskarintie 3, Keijo Hummelin ke 18.00-21.00, Kurssimaksu 50,00 €, 10.1.2018-21.3.2018 TaijiQigong/kevät 800457 Sauvon Palvelukeskus, Antti Tolvi to 19.00-20.30, Kurssimaksu 39,00 €, 11.1.2018-22.3.2018 Maksuttomia luentoja Paimiosalissa Käsityöaiheinen luentosarja jatkuu ti 31.1. klo 9.30 Värikäs ja musiikillinen pehmoleluseikkailu puhuttaa lapsia ja naurattaa kaikenikäisiä! Topelius Partasuu on turkulaisista nukketeatteritaiteilijoista koostuvan ryhmän, Aikamme Marjalaisten valmistama lastenesitys. Peuhis 0-8 –vuotiaille lapsille Vistan koulun 1-salissa (Vistantie 31-35) la 16.12. klo 18.30 Pilkkihaalari-konsertissa ”Joululauluja tähtitaivaan alla” Paimion kesäteatterilla (Museomäki, Sähköyhtiöntie 198). klo 9.30 Värikäs ja musiikillinen pehmoleluseikkailu puhuttaa lapsia ja naurattaa kaikenikäisiä! Topelius Partasuu on turkulaisista nukketeatteritaiteilijoista koostuvan ryhmän, Aikamme Marjalaisten valmistama lastenesitys. Lettukestit ja äitienpäiväkakku (alle kouluikäisille yhdessä aikuisen kanssa) 600150 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Kotitalous, Vistantie 31-35, Janni Vanhanen la 09.00-12.00, Kurssimaksu 8,00 €/hlö, Lisäksi materiaalimaksu yht. Lapset osallistuvat aikuisten seurassa ja hinta 1€/lapsi. Tapahtumia Nukketeatteriesitys kirjastossa pe 8.12. Ikkunat eli kalenteriluukut on numeroitu ja koristeltu tekijöidensä valitseman teeman mukaan. Avainasemassa asiakkaan oikeaan ohjautumiseen ovat lääkärin vastaanoton hoitajat, jotka esitietojen perusteella tekevät ratkaisun lääkärin ja fysioterapeutin välillä. Asiakas tutkitaan ja hän saa akuuttiin vaivaan hoito-ohjeet, käsikauppalääkesuositukset ja tarvittaessa fysioterapeuteilla on myös oikeus kirjoittaa sairauslomaa. 4.d yhteiskoulu W1.8 to 21.12. www.paimio.fi/kirjasto Vapaa pääsy! Tervetuloa! Nukketeatteriesitys kirjastossa pe 8.12. klo 8 alkaen www.opistopalvelut.fi/ paimio tai p. Kaikki keväällä toimivat kurssit näkyvissä opistopalvelutsivulla. Kysy toimistosta myös paikkoja jo syksyllä alkaneilla kursseilla! Kevään kursseja Paimion opistossa Vistan koulun joulukalenteri Vistan koulusta tehdään tänä vuonna yhdessä iso joulukalenteri. Yhteistyöstä pääsee nauttimaan esimerkiksi ti 12.12. Käsityömuseo Miila Kirjakuja 2, avoinna 16.12. ilman aikuista 3€. Suoravastaanotto toimii tehtävänsiirtona lääkäreiltä fysioterapeuteille ja vaatii erityisen lisäkoulutuksen. Alakoulujen ja eskareiden Soitinkerhoista tiedotetaan tammikuussa Wilman kautta. Konsultointimahdollisuus lääkärin suuntaan on järjestetty ja fysioterapeutit voivat ohjata asiakkaan myös lääkärin vastaanotolle, jos tilanne näin vaatii. varten Entiseen tapaan voi varata myös päivystysajan sairaanhoitajalle. Nostitko kauppakassit liian rivakasti vai innostuitko jokavuotisessa jumpan aloituksessa. ja 24.4. www.paimio.fi 6/2017 Paimion kaupunki tiedottaa Paimion opisto Lasten ja nuorten kurssit Vauvojen värikylpytyöpaja (alle 2-vuotiaille) 100135 PAKK liikuntasali, Sähkömiehentie 2, Anna Hellén ke 15.45-16.30, Kurssimaksu 20€ (1lapsi+ 1aikuinen). Hinta 5€/aikuinen +lapsi, yli 3v. oppilaanohjaus yläkoulu Y225 ke 13.12. ko 19 Paimiosalissa (Kaupungintalo, Vistantie 18) ja Viuluoppilaat keskiviikkona 13.12. Saaren alueen puistossa, 23.5. Koko musiikkiopiston yhteinen joulukonsertti on torstaina 14.12. ja 16.5. Ystävyyttä yli rajojen näyttely Kaupungintalon näyttelyparvella 29.11. Esiintyjät: Hanne Lammi, Mira Taussi ja Maija Westerholm. 1 2 . 050 463 8446 tai elina.jaanu@ paimio.fi. Helena Honka-Hallilan luento Paimiosalissa ti 31.1. Kalenteriluukkujen sijainnit löydät oheisesta taulukosta. – 11.1.2018 kaupunginviraston aukioloaikoina. Oinilan puistossa. 5.d yhteiskoulun ikkuna, käytävä pe 15.12. 15€/kurssi/ aikuinen+1 lapsi, 5.5.201812.5.2018 Lettukestit ja äitienpäiväkakku (kouluikäisille yhdessä aikuisen kanssa) 600152 Vistan yhtenäiskoulu, Yhteiskoulu, Kotitalous, Vistantie 31-35, Janni Vanhanen la 13.00-16.00, Kurssimaksu 8,00 €/hlö, Lisäksi materiaalimaksu yht. Aikuiset ilmaiseksi! Järjestelyistä vastaavat Paimion seuraparlamentti ja Paimion liikuntapalvelut. Vapaa pääsy! Järjestäjänä Lyyli Tuomolan säätiön Kärest pitäen -Leader-hanke. Sairaanhoitajan päivystysajat on tarkoitettu lyhyisiin käynteihin, joissa ei tarvita lääkäriä (flunssa, vatsatauti, iho-oireet, pienet vammat tai jos tarvitset sairauslomatodistusta) ja ajan voi varata samana tai edellisenä päivänä. Fysioterapeutin suoravastaanotolle pääset soittamalla Paimion-Sauvon terveyskeskuksen ajanvarausnumeroon (02) 474 6202. klo 12 – 17, jolloin museossa on avoimet ovet. Ilmoittautumiset kevään kursseille 4.12. 8.e yhteiskoulun piha W1.4 pe 22.12. hallinto hallinnon ikkunat Tekijät Sijainti www.paimio.fi 6/2017 Paimion kaupunki tiedottaa Fysioterapeuteilta apua akuuteissa tuki-ja liikuntaelinvaivoissa Musiikkiopisto tiedottaa Terveys Musiikkiopisto Niksahtiko selkä haravoidessa tai pitkospuilla liukastellessa. www.paimio.fi/kirjasto Vapaa pääsy! Tervetuloa! Nukketeatteriesitys kirjastossa pe 8.12. F I / P A I M I O M O 1 2 . Oikein kohdennetun ja oikea-aikaisen hoidon akuutteihin alaselän kiputiloihin löydät fysioterapian suoravastaanotolta. 15€/kurssi/ aikuinen+1 lapsi, 5.5.201812.5.2018 Akrobatiaa eri-ikäisille lapsille: Vistan yhtenäiskoulu, Liikunta 2, Vistantie 31-35, Marina Vavilova * Akrobatian alkeet 6-12 vuotiaille tytöille ja pojille 800541. Iloisia ja tunnelmallisia kalenterihetkiä, toivottavat Vistan koulun oppilaat ja aikuiset Koulut pe 1.12. 3.lk:t puukoulu/Vistantien puoli ti 5.12. Käsikirjoitus ja ohjaus: Hanne Lammi, Aati Sarva, Mira Taussi ja Maija Westerholm. Luukut ovat auettuaan kaikkien katseltavana lukukauden loppuun asti. Myös kuororyhmiin pääsee mukaan tammikuussa, ota yhteys puh. 7.lk val.ts opehuone/yläkoulu ma 4.12. Kinesioteippausta hyödynnetään nykyisin yleisesti fysioterapiassa. Mallia näyttävät fysioterapeutit Satu Koukkula ja Laura Vuorio Sähköinen ajanvaraus ja esitietolomakkeet Terveyskeskuksen sähköisessä ajanvarauksessa on uutena mahdollisuutena sairaanhoitajan toimenpideajan varaaminen esimerkiksi ompeleiden poistoa, korvahuuhtelua, verenpaineen mittausta jne. 2.lk:t 2.lk:n ikkunat/alatalo to 7.12. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä selkävaivan pitkittyminen ja uusiutuminen, kun asiakkaan ei tarvitse odottaa ensin lääkärin aikaa ja sen jälkeen vielä fysioterapeutille pääsyä
Esitykset perusteluineen toimitetaan sivistysja vapaa-ajanlautakunnalle tammikuun 8. (02) 474 6202 ark. Eka koeviikko ei ollut niin paha kuin luulin, kunhan oli vain valmistautunut hyvin. Pailussa saa laadukasta opetusta ja uusia ystäviä, joita saa todella helposti muistakin ikäryhmistä kuin omasta. Lahjoja on rajoitettu määrä. (02) 313 8800 VUODEN NUORI PAIMIOLAINEN, KUNNON KUNTALAINEN JA VUODEN LIIKUNTATEKO 2017 Sivistysja vapaa-aikalautakunta toivoo eri yhdistyksiltä, seuroilta, ja muilta kuntalaisilta esityksiä Vuoden nuoreksi paimiolaiseksi, kunnon kuntalaiseksi ja vuoden liikuntateoksi. Yhteydenotot perusteluineen ja yhteystietoineen sosiaaliohjaaja Taru Romanalle, puh. (02) 474 5314. Peruskorjausta koskeviin hakemuksiin tulee liittää korjaussuunnitelma. Joululahjoja pientuloisille kurssi suuntautuu Espanjaan. Kunnossapitoavustusta myönnetään pysyvän asutuksen ulospääsytienä käytettävälle tielle, jonka vähimmäispituus on 200 m. Alasmäki ohjaa opiskelijoiden kulttuurimatkan, joka perustuu opiskelijavaihtoon, eli Espanjasta tulee vastavuoroisesti opiskelijoita vierailemaan Paimioon. Paimion lukiolla on pienehköksi lukioksi laaja kurssitarjonta, jossa on otettu huomioon jatko-opiskelun ja työelämän tarpeet. Alasmäki toteaa, että yrittäjyys ja yrittäminen ovat tulevaisuudessa tärkeä osa työllistymistä ja työelämää. Opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö toimii, ja opettajat ovat meille kuin kavereita, joita kohtaan kuitenkin säilyy kunnioitus, toveruudesta huolimatta. klo 8:00 16:00, ajanvaraus klo 8-15:30 muina aikoina: TYKS yhteispäivystys p. Yksi teemakursseista liittyy fysiikkaan. Lehtori Jooseppi Järvinen kertoo, että matka tarjoaa mahdollisuuden tutustua erilaisiin lumiliikuntamuotoihin ja opettaa toimimaan kansainvälisissä hiihtokeskuksissa. Lämpimät kiitokset kaikille ehdotuksensa jättäneille, palataan asiaan taas ensi vuonna! PAIMION KAUPUNGINVIRASTO SULJETTUNA 27.12.2017-1.1.2018 Sulkuaikana päivystävät puhelinnumerot ilmoitetaan tiistaina 19.12. Vuoden nuori paimiolainen ja kunnon kuntalainen tittelin voi saada vain kerran. ilmestyvässä Kunnallislehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla www.paimio.fi Lukio Pailussa on mukavia opettajia, joihin tutustuu helposti. Tänä vuonna alkoi neljä kaksivuotista teemakurssia. Kolmas teemaPikkuisen parempi Pailu opiskelu ja työelämän tarpeet Paimion abeja välitunnilla. PaiMio .fi. Kaikki tarjotut kuuset käytiin katsastamassa ja tämä yksilö erottui joukosta, niin pituudellaan kuin tasaisella oksistollaan. Paimiossa 1.12.2017 TEKNINEN LAUTAKUNTA SUOMI 100 JUHLAVUODEN JOULUKUUSI LöYTYI NEITSYTLAMMENTIELTä! Kaupungintalo-kirjaston edessä jo joulumarkkinoista asti valaissut iso joulukuusi valittiin yli kymmenen tarjotun kuusiehdokkaan joukosta. Lehtori JuhaMatti Salmela ohjaa matkan johonkin eurooppalaiseen tiedekeskukseen. SIVISTYSJA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YKSITYISTIEAVUSTUKSET 2018 HAETTAVANA Hakuaika on 1.12.2017-31.1.2018 Paimion kaupungin alueella sijaitsevien yksityisteiden kunnossapitoja perusparannusavustuksia koskevat hakemukset on toimitettava Paimion kaupungin tekniselle lautakunnalle viimeistään 31.1.2018 mennessä. Ritva Alasmäen ohjaaman Vuosi yrittäjänä -kurssin innovaationa on perustaa yritys ja kokea vuoden aikana kaikki yrityksen vaiheet. päivään 2018 klo 15.30 mennessä lomakkeella: www.paimio.fi/lomakkeet. Hakemukset pyritään käsittelemään helmikuun 2018 teknisen lautakunnan kokouksessa, jonka jälkeen tieto toimitetaan avustuksen anojalle kirjallisesti. Vuoden nuoren tulee olla 15-29-vuotias, hyväkäytöksinen, toiset huomioon ottava, omatoiminen, opinnoissa kohtalaisesti menestyvä sekä harrastustoiminnassa aktiivisesti mukana oleva. Liikunnallinen Paimio tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat palvelut sekä miellyttävän ympäristön asumiseen ja yrittämiseen.” Paimion kaupunki Kaupunginvirasto Käyntiosoite: Vistantie 18 Postiosoite: PL 50, 21531 PAIMIO Avoinna: ma 8-17, ti 8-15.30, ke 10-15.30, to ja pe 8-15.30 Sähköposti: paimio.kaupunki@paimio.fi tai suoraan henkilölle: etunimi.sukunimi@paimio.fi Kaupungintalon palvelupiste: Vaihde: (02) 474 511 ma klo 9-17, ke klo 10-15.30, ti, to ja pe klo 9-15.30 palvelupiste@paimio.fi Päivystysnumerot: Paimion Vesihuolto Oy 0500 786 022 Kiinteistöpäivystys: 0500 824 302 Kirjasto avoinna: ma-ke klo 12-19, to-pe klo 10-16 lehtisali ja tietotori avataan klo 10 (ma-pe) Paimion-Sauvon terveyskeskus: Käyntiosoite: Terveyskeskuksentie 1 Lääkäripäivystys (Paimio) p. Opettajat teettävät kurssien aikana kivoja ryhmätöitä ja kurssitehtäviä, vaikka ne vievätkin aikaa. Hakulomakkeet kaupungin nettisivulta: www.paimio.fi/lomakkeet tai kaupungintalon palvelupisteestä sen aukioloaikana, os. Vistantie 18. Meillä on kivat tuutorit, joilla on hauskoja juttuja, kuten tutustumispäivän leikit. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että kaupungilla on oikeus valvoa avustuksen käyttö tekemällä tietarkastus. Kurssi on kestänyt nyt kahden jakson ajan, ja opiskelijat odottavat innokkaasti omien yritysideoiden konkretisoitumista, mikä tarkoittaa yrityksen rekisteröimistä. Opiskelijat keräävät itse matkarahat muun muassa tekemillään töillä ja erilaisten tuotteiden myynnillä. Teemakurssin valinneet äänestävät kohteista mieluisimman. Lisätietoja saa vapaa-aikatoimistosta puh. Terveisiä Paimion lukiosta Paimion lukion Lehtityön kurssilaiset Kerttu Katava, Susanna Kirves, Lotta Marttila, Emmi Paakkanen ja Elina Siipola www.paimio.fi www. Kunnon kuntalaisen kunnianimen voi kuntalainen saada erityisen merkityksellisestä toiminnasta kuntoja terveysliikunnan ja fyysisen kulttuurin alueella: Vuoden liikuntateko –kunniamaininta myönnetään sellaiselle teolle/taholle, jonka toiminta on jäänyt erityisesti mieleen vuoden ajalta, ja jonka vaikuttavuus ja näkyvyys on ollut merkittävää Paimiossa. Tarkemmat tiedot ja listan jo palkituista löydät: www.paimio.fi/paimionparhaat. työttömyys, pitkäaikaissairaus, opiskelu) perheiden lapsille. kolmannen vuoden opiskelija Ville Vähäsullo Tutkijoiden mukaan tulevaisuuden ammateissa painottuvat yhteistyötaidot, kansainvälisyys ja digitaidot. www.paimio.fi 6/2017 Paimion kaupunki tiedottaa Yhteystiedot ”Paimio on moderni varsinaissuomalainen kaupunki maaseudulla. Uusia teemakursseja: tiedettä, yrittäjyyttä, kulttuuria, opiskelijavaihtoa ja laskettelua Uuden opetussuunnitelman myötä ei lukiossamme enää järjestetä perinteisiä leirikouluja ohjausryhmittäin, vaan teemaopintoihin liittyviä matkoja. ensimmäisen vuoden opiskelija Frans-Albin Hyytiä Lukion suhteellisen pieni koko takaa toimivan ja joustavan kurssitarjottimen. Neljänneksi on valittavana suuren suosion saanut lumiliikuntakurssi, joka suuntautuu todennäköisesti Pohjoismaiden suurimpaan laskettelukeskukseen Åreen, Ruotsiin. 02 4745253 klo 10.00-11.30, taru. Avustushakemukseen on merkittävä takasivulle päättyneen tilikauden tilinpäätöstiedot ja kuluvan vuoden korjausja kunnossapitosuunnitelma kustannusarvioineen. Matkat kestävät noin viidestä päivästä viikkoon, ja ohjelma on opiskelijoiden luomaa ja koordinoimaa. romana@paimio.fi 7.12 mennessä. Ehdotukset tulee osoittaa Paimion sivistys ja vapaa-aikalautakunnalle osoitteella: PL 50, (Vistantie 18) 21531 PAIMIO. Tänä vuonna vaihtoehtoina ovat Lundin synklotoroni, Amsterdamissa sijaitseva ESTEC eli European Space Research and Technology Centre, roadtrip Tsekin tiedekeskuksissa tai La Palmassa sijaitseva teleskooppi. Sosiaalipalvelut Paimion sosiaalitoimi saa lahjoituksena joululahjoja, joita jaamme pienituloisten (esim
PULSAATTORIPESUKONE KIINNOSTI 1960-LUVULLA. (Osuusliike Kerhola / Työväenmuseo Werstas) 100 vuotta 100 kuvaa VUONNA 1967 kaupattiin uutuksina ruohonleikkuria, matkaradioita, kiikareita, ompelukoneita ja pölynimuria. Molemmat olivat osuuskauppaliikkeen hedelmiä. (Osuusliike Kerhola / Työväenmuseo Werstas) MAKKARAA, LIHAJALOSTEITA, SÄILYKKEITÄ, PILSNERIÄ... (Osuusliike Kerhola / Työväenmuseo Werstas) KERHOLAN MYYMÄLÄAUTO 1950-LUVULLA. Tämän sivun kuvat ovat Kerholasta. . Takarivi: Jalmari Kivimaa, Kale Lehtinen, Artturi Nummila, Oskari Virtanen ja Frans Salovaara. Sille perustettiin myös oma leipomo ja teurastamo. Sata vuotta sitten kaupoista ei paljon osteltu, lähinnä vain – niukkojen varojen ja saatavuudenkin mukaan – kahvia, sikuria, sokeria, tupakkaa ja silliä. Voi, lihat ja munat vietiin yleisesti myyntiin Turun torille. Osuusliike Kerhola perustettiin Paimiossa vuonna 1929. Työväenmuseo Werstaalla ei ole sataprosenttisen varmaa tietoa siitä, onko kuvassa Osuusliike Kerholan perustajajäsenet, mutta tämä on vahva oletus. KUNNALLISLEHTI 29 perjantaina 1.12.2017 . Kerholan liikkeitä oli naapurikunnissakin. . Jo ennen Kerholaa, vuonna 1902, oli perustettu Paimion Kauppaosuuskunta. . Edessä vasemmalta: Hjalmar Hellman, August Aaltonen, Juho Ilo, Frans Lehonus ja Väinö Santala. Takana hyllyillä näkyy erilaisia tavaroita, vaaka, koneita, taustalla säästökassan mainos ja seinällä Kosan-esite. (Osuusliike Kerhola / Työväenmuseo Werstas) Kerholassa myytiin ja ostettiin. . Pesukonetta esiteltiin Kerholan liiketilassa Paimiossa. Jos rahaa löytyi niin kyllä tavaraakin, Paimion Osuusliike Kerholan lihatiskistä. Paimion kaikkein ensimmäinen kauppaliike oli Kustaa Grönlundin Vistalle 1860-luvulla perustama ”Liisan puori”. KERHOLAN PERUSTAJAJÄSENET. . (Osuusliike Kerhola / Työväenmuseo Werstas)
8-18, la 8-16 Turun kauppahalli www.lihaliike.fi Sauvon Urheilijoiden sääntömääräinen SyySkokoUS maanantaina 11.12.2017 kello 19.00 Sauvon koulukeskuksen ruokalassa. 044 012 0098 / kyheröisenkanala.fi Keskustan Paimion kunnallisjärjestö ry. 8-18, la 8-16 Turun kauppahalli www.lihaliike. 28€) Tarjous voimassa koko joulukuun Myymälät: Puutarhakatu 23 Turku Itäinen Pitkäkatu 41 Turku Kaarikatu 8 Kaarina Autokeskus Raisio Kahvila Grilli • Lounaspöytä arkisin • A´la Carte tilauksesta • Yksityistilaisuudet • Pitoja juhlapalvelu •OLUTTA •SIIDERIÄ Vistantie 45, 21530 Paimio p. www.kuntsari.fi KOKOUKSIA. Tervetuloa! Johtokunta KANANUORIKOITA Ruskeita ja valkoisia. 2.31 min + pvm Poste Restante 10601 T:saari starr.m.s. Tervetuloa! Johtokunta MYYTÄVÄNÄ kuuk aud en PIZ ZA TURKU Itäinen Pitkäkatu 90, puh (02) 234 1998 KAARINA Aittakatu 1, puh. (02) 234 1990 RAISIO Voudinkatu 9, puh (02) 467 6200 TURKU Itäinen Pitkäkatu 90, puh (02) 234 1998 TURKU Itäinen Pitkäkatu 90, puh (02) 234 1998 Täytteenä kinkkua, rouhittua salamia, ananaspaloja ja mozzarellaraastetta. 8-18, la 8-16 Turun kauppahalli www.lihaliike. Herkkuja jo vuodesta 1918 www.koskenleipomo.fi glögivalkosuklaajuustokakku 10 hengen 22€ (norm. KUNNALLISLEHTI 30 perjantaina 1.12.2017 MAALÄMPÖ JOSSA LÄMPÖ RIITTÄÄ Kalevantie 8, 20520 Turku info@ivtturku.fi MITOITUS 12-vuoden kokemus URAKOINTI 2000 lämmintä taloa KAIVO 10-vuoden toimivuustakuu HUOLTO Suomen paras huolto 2015 DENIS CAKAR: RIVITALOT, OKT | 040 7776594 VELI-MATTI RAUTANEN: KERROSTALOT | 0503582323 LÄMPÖKAIVOTAKUU <20 KW ilma-vesi ja maalämpöpumput MAALÄMPÖ JOSSA LÄMPÖ RIITTÄÄ Kalevantie 8, 20520 Turku info@ivtturku.fi MITOITUS 12-vuoden kokemus URAKOINTI 2000 lämmintä taloa KAIVO 10-vuoden toimivuustakuu HUOLTO Suomen paras huolto 2015 DENIS CAKAR: RIVITALOT, OKT | 040 7776594 VELI-MATTI RAUTANEN: KERROSTALOT | 0503582323 LÄMPÖKAIVOTAKUU <20 KW ilma-vesi ja maalämpöpumput MAALÄMPÖ JOSSA LÄMPÖ RIITTÄÄ Kalevantie 8, 20520 Turku info@ivtturku.fi MITOITUS 12-vuoden kokemus URAKOINTI 2000 lämmintä taloa KAIVO 10-vuoden toimivuustakuu HUOLTO Suomen paras huolto 2015 DENIS CAKAR: RIVITALOT, OKT | 040 7776594 VELI-MATTI RAUTANEN: KERROSTALOT | 0503582323 LÄMPÖKAIVOTAKUU <20 KW ilma-vesi ja maalämpöpumput TuoreTTa luomukariTsaa jouluksi ja uudeksivuodeksi www.alastalontila.fi Suoraan tuottajalta Juha 050 575 1918 Sanna 040 586 4364 PalvaTTua lamPaanPaisTia 28€ /kg Tilaa viimeistään 10.12.! Tilaukset 02-230 2138 tai www.koskenleipomo.fi Pullat, munkit, kakut, sämpylät ja leivät. Parhaat ja laajimmat grillilihavalikoimat Turun keskustan lihakeitaasta! HYVÄNRUOANYSTÄVÄT oy JOULUN LIHOJEN VALMISTELUT ALKANEET! MUISTATHAN TEHdä VArAUKSESI AJOISSA! Mausterulla, kylkirulla, filerulla Mausterulla, kylkirulla, filerulla Perinteiset kokonaiset kinkut Perinteiset kokonaiset kinkut Kinkut pienellä luulla ja luuttomat kinkut Kinkut pienellä luulla ja luuttomat kinkut Kalkkunaa tuoretta ja savustettua Kalkkunaa tuoretta ja savustettua Karitsan paistit savustetut ja tuoreet Karitsan paistit savustetut ja tuoreet Oikein käsitellyt ja parhaat kotimaiset naudan paistit Oikein käsitellyt ja parhaat kotimaiset naudan paistit Aukioloajat: ark. PERHEPIZZA 17 € PANNUPIZZA 11 € Tarjouspizzan 9 € ratkaisee vaikeatkin ongelmasi jo yhdellä puhelinsoitolla! Erityisalana ihmissuhdekriisit, ahdistus ja masennus. Parhaat ja laajimmat grillilihavalikoimat Turun keskustan lihakeitaasta! HYVÄNRUOANYSTÄVÄT oy Aukioloajat: Ark. FINLANDESE PIZZA TILAA TAI NOUDA! www.pizzaline.. Tarjouspizzan täytteitä ei voi vaihtaa. 473 2216 Arkiaamuisin jo klo 6! Aukioloajat: Ark. SYYSKOKOUS ma 4.12.2017 klo 19.00 Paimion kaupungintalo, Nh Kaira Vistantie 18 kokouksessa mukana kansanedustaja Esko Kiviranta
Maton varsinainen valmistus alkoi marraskuussa. – Tässä tulee Suomi100teema ja kierrätys molemmat tutuiksi samaan aikaan. (Osuusliike Kerhola, Paimio /Työväenmuseo Werstas). Tästä innostuneina paimiolaisen Lempilän päiväkodin 3–4-vuotiaat lapset Lepolan toimipisteessä ovat valmistaneet pitkin syksyä metsäteemaista mattoa. Opettaja Tuija Muntola lähti mukaan projektiin ja kävi opettamassa lapsille matonkuteiden tekoa jo syyskuun lopussa. Taustalla näkyy Saabmerkkinen henkilöauto peräkärryineen ja rautatieaseman varastorakennuksia. Sitä on valmistettu osana Suomi100-projektia yhteistyössä Paimion opiston kudonnan kurssilaisten kanssa päiväkodin yläkerrassa sijaitsevilla kangaspuilla. Jonkun mukaan mattopuista lähtee kova ja vähän pelottava ääni. Pienet jalat ja kädet eivät aivan pituudesta vielä riitä kunnolla mattoa tekemään, joten on hyvä, että se valmistuu kurssilaisten toimesta vähitellen. Lapset ja heidän vanhempansa vastasivat myös projektin alullepanosta materiaalien osalta. Lapsilta kysyttäessä on maton valmistaminen kivaa. Paimiossa karhu esiintyi kouluttajansa kanssa, ja pisti painiksikin, vuonna 1971. Niitä revittiin lasten kanssa päiväkodissa ja muodostettiin keriksi. Maton valmistuttua edessä on mattojuhlat, joissa sitä valmistaneet kutsutaan kylään ja kädentaitojen tulos on tällöin esillä päiväkodin lattialla. Projektin hyödyt lapselle ovat olleet muun muassa kierrätyksestä oppiminen ja käsillä luominen. Sanokaa matto! INA VIRTANEN KARHU PAIMIOSSA. Kudonnan kurssilaiset ovat tehneet mattoa talkootyönä, ja lapset ovat päässeet aina välillä tekemään oman osuutensa, eli kokeilemaan ja tutustumaan matonkudontaan. Karhuja käytettiin vielä 1970-luvulla ihmisten huvittamiseen. KUNNALLISLEHTI 31 perjantaina 1.12.2017 Lepolan lapset loivat metsäisen maton PAIMIO Ina Virtanen Päiväkodin leikkihuoneen lattialle kaivattiin mattoa. Käsityömuseon Kärest pitäen -hanke on ollut myös dokumentoimassa hanketta perinteen siirtämiseksi. Jokainen halukas lapsi on saanut kokeilla kudesukkulan heittämistä, Tuija Muntola kertoo. Vanhemmat keräsivät komeroistaan vanhoja lakanoita, joissa oli metsään sopiva värimaailma
Vuoden 1775 asiakirjoissa kylän nimenä on Lemmis By, vuoden 1698 asiakirjoissa Lämmis By. On arveltu, että Paljon alkumuoto olisi Palojoki. KUNNALLISLEHTI 32 perjantaina 1.12.2017 Vähäpaljo, Vähäpaljontie Liesniemessä sijaitsevasta Vähäpaljon kylästä on merkintöjä eri asiakirjoissa satojen vuosien takaa. Tie on nimetty Suunta-nimisen talon mukaan. Lahden ja niemen nimeen sisältynee tuo talonnimi Vika, joka on tullut ruotsin sanasta vik, lahti, Uusitalo toteaa. Nimi on tunnettu ainakin 1700-luvulla. Vikanokka, Vikalahti – Karunan paikannimikokoelmassa kerrotaan, että Vika on niemen kärjessä olleen pappilan vanha torppa. Se on eräiden äänteenmuutosten kautta kehittynyt -jo-muotoon. Yhdessä nimessä voi olla myös molempien kielten piirteitä, kertoo nimistöntutkija Helinä Uusitalo Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta eli Kotuksesta. Todennäköisesti sillä ei ole tarkoitettu viallista ihmisnenää. Sauvon vanhoista asioista paljon tietävä Tapani Lehtikankare on kuullut nimestä kolmannen tarinan. Myöhemmin on muodostunut erikseen Isoja Vähä-Paljo. Todennäköisesti se ei kuitenkaan perustu sukunimeen. Vähänenä, Vähänenäntie – Nimen jälkiosassa esiintyvä maastosana nenä tarkoittaa niemeä. Paimion ja Piikkiön opettajia kokoontui musiikkikurssille Vistan koululle vuonna 1967. . Suunnantie Suunnantie lähtee Maaluntieltä Karunassa. Nimi viittaa siis pieneen niemeen, Uusitalo kertoo. Kummia nimiä Sauvossa 100 vuotta 100 kuvaa OPETTAJIENKIN PITÄÄ OPPIA aina vain uutta. Siinä on poukamia, jotka voisivat muistuttaa jonkin eläimen koipia. Miten kummassa joku on nimennyt paikan Vähäpaljoksi, Isonenäksi tai Lemmusiksi. Lemmusissa ei ole lemunnut, vaan Lemmusi liittyy romanttiseen Lempi-nimeen. (Kunnallislehti) VALKOISET ESILIINAT ja huivit kuuluivat asiaan, kun Paimion kansanopistossa 1921-1922 opiskelleet tytöt kuorivat perunoita. Kunnallislehti selvitti erikoisten sauvolaisnimien taustaa. Taustalla on luultavasti henkilönnimi, joka kuuluu samaan ryhmään kuin muinaissuomalaiset nimet Lempi ja Lemmitty. (Suomen maatalousmuseo Sarka). Mikäli tiedät nimille selityksiä, niitä voi antaa artikkelin kirjoittajalle (puh. 044 55 44 541, maria.kesti@kunnallislehti.fi). Lemmusi Karunalaisen Lemmusi-kylän nimi on Uusitalon mukaan ollut alun perin Lemminen. Esimerkiksi Vähäpaljon loppuosa ei todennäköisesti liity paljouteen vaan palautuu Palojoki-nimeen. Vähänenä sijaitsee Karunassa Päisterpäässä. Esimerkiksi vuoden 1776 asiakirjoista löytyy nimi Koiplax Wik. – Joku oli mennyt veneellä tuohon paikkaan, mutta se olikin ollut väärä. Etelämpää löytyy myös Isonenä eli Isonokka. Nimen lyhentyminen on tapahtunut jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ehkä 1400-luvulla. Sen sijaan ruotsalaismurteissa siitä tuli -ike-loppuinen, toteaa Helinä Uusitalo Kotimaisten kielten keskuksesta. Koipilahdentie Päisterpään länsilaidalla sijaitsevan Koipilahden nimi perustuu Uusitalon mukaan todennäköisesti lahden erikoiseen muotoon. Siitä tulivat nimet Vikanokka ja Vikalahti, Lehtikankare kertoo. . – Sauvon ja Karunan seutu on jo varhain ollut kaksikielinen, joten paikannimistöäkin on sekä ruotsiksi että suomeksi. – Varhaiset asiakirjamuodot tukevat käsitystä, että paljo-loppuosaan sisältyy suomen sana joki. Vanhoissa ruotsinkielisissä kartoissa kylää on kutsuttu Vähäpalikeksi. Toinen mahdollisuus on, että Vika-nimeen sisältyisi asukkaan nimi, Viktor tai Vihtori. Kokoelmatietojan mukaan talo on lohkottu vuonna Lemmestä tuli lemu, Palojoesta paljo SAUVO Maria Kesti Sauvon ja Karunan paikannimistöön kuuluu lukuisia nimiä, jotka naurattavat ja ihmetyttävät. – Suunta-nimen taaustasta on vaikea sanoa mitään. Vikanokka-nimelle on useita mahdollisia selityksiä. – Tämä on kuitenkin epävarmaa
Entinen Sauvonlahti on ulottunut muinoin vielä tästäkin sisämaahan päin, Uusitalo taustoittaa. Kartasta löytyy Vähäpaljon lisäksi Isopaljo. Kalman merkitys on ’kuolema, kuollut’. Ehkä isäntä on ollut isokorvainen. Vähäpaljon kylästä on merkintöjä vuoden 1774 isonjaon kartoissa. Moni heistä muistaa Satu Jylhän, joka toimi uimakoulun opettajana Sarapistossa ainakin kolmen vuosikymmenen ajan, ja oli itsekin aikanaan valmistunut uimamaisteriksi samoissa vesissä. Lehtikankareelle on kerrottu, että Korvalassa oli ennen vanhaan tärkeä kolmen tien risteys: Sauvoon, Karunaan ja Paddaisille meriliikenteeseen vievän tien. Tällainen paikka on voinut olla myös pakanallinen palvontapaikka, taustoittaa Uusitalo. Tuomo Kesäläisen Luolamiehen blogin mukaan se on ollut shamaanien pyhä kukkula, jossa on tehty uhrimenoja. (Kunnallislehti). – Sana korva ilmaisee paikannimissä läheisyyttä nimen alkuosan tarkoittamaan paikkaan eli kariin. Kuvassa uimakoululaisia vuodelta 1987. KUNNALLISLEHTI 33 perjantaina 1.12.2017 1919, Uusitalo kertoo. Piruntätimäki Piruntätimäki on korkea, erikoinen kallio Torikassa lähellä Sauvon-Kemiöntietä. Tämä kartta on vuoden 1917 Ylistaron tilusmittauksesta. Tapani Lehtikankare tietää, että Naarslahdessa oli Ruotsin vallan aikaan iso ratsutila. Niitä löytyy digitoituna Kansallisarkiston maanmittaushallitukselta. – Piru-alkuisia nimiä on annettu ympäristöstä erottuville, usein jyrkkärinteisille paikoille. Myöhemmin sitä alettiin kutsua Jokelan kouluksi. Kalmasvuoria on ainakin Ruskolla, Turussa ja Sastamalassa, Uusitalo kertoo. Sanan sisältävästä luontonimestä on voinut jälkiosa lohjeta talonnimeksi. Kotimaisten kielten paikannimikokoelmaan on tallennettu Piruntätinmäkeen liittyvä tarina. Meltolan kylästä Paimion puolelta on 1700–1800-luvulta merkitty asiakirjoihin myös talo Hasahusi tai Hassahuussi. Vanhimmissa kartoissa Vähäpaljo kulkee nimellä Vähäpalike. SAUVON SARAPISTON RANNASSA on järjestetty MLL:n ja Sauvon kunnan yhteistyönä uimakoulua luonnonvesissä jo kymmenet vuodet. Sukunimenä se tosin on itäsuomalaista perua. Köyhäkaupunki – Köyhässäkaupungissa on tainnut olla puute jostakin. Korvala Korvalan tila Osmalahdessa on ollut olemassa jo 1500-luvulla. Paimion ensimmäinen kansakoulu oli aloittanut toimintansa yli sata vuotta aikaisemmin, tammikuussa 1882. Siinä on etelään päin pystysuorat seinämät, erikoisia muotoja ja kieleke, jonka alle pääsee suojaan. – Hussi-alkuisia paikannimiä on Sauvon lisäksi vain Hämeenkyrössä ja Taivassalossa. Karinkorva, Karinkorvantie Karinkorvan tila, jossa on nykyään mökkikylä, sijaitsee Karunassa, Kärkniemenlahden eteläpuolella Santnokassa. Verkkokeskusteluissa sitä on kuvailtu ”pirun haastavaksi valloittaa”. – Niemessä on varmaankin säilytetty puutavaraa pinoissa. – On arveltu, että siihen saattaisi sisältyä sana naaras, tai nykyinen asu on ruotsin kielen vaikutusta ja palautuisi suomen sanaan nauris. Karilla taas on viitattu pienehköön saareen. Huussinmäki, Hussinmäki Naarslahdessa Huussinmäellä on esihistoriallinen kiviröykkiö. – Paikannimissä korva ilmaisee läheisyyttä, jonkin vieressä olemista. Museoviraston minaismuistoluettelosta se ei kuitenkaan löydy. Tämän mukaan kylä olisi ollut siis miesvaltainen, Uusitalo kertoo. Uusitalo arvelee, että taustalla on ollut maanomistuksellisia riitoja. Hussi voi olla myös suomenkielinen mukaelma ruotsin sanasta husbonde, husse, joka merkitsee isäntää. Naarslahti, Naarslahdentie – Nimen alkuosan taustasta ei ole varmuutta, Uusitalo kertoo. Hänen oma uimaopettajansa oli Tamara Lund. Piruntäti-alkuista nimeä ei muualta Suomesta löydy. Suunta-nimisiä paikkoja on Suomessa vain muutama. Esimerkiksi paikannimestä Portinkorva on voinut muotoutua läheiselle talolle nimeksi Korvala, Uusitalo miettii. Kalmasmäki, Kalmasmäentie Kalmasmäellä Timperissä on rautakautinen polttokenttäkalmisto. Tapani Lehtikankare on kuullut, että 1800-luvulla Piruntätimäellä olisi kaksi nuorta tehnyt itsemurhaa hyppäämällä jyrkänteeltä alas. Karunan paikannimikokoelmassa arvellaankin näin: ”siäl ei pitäny [olla] joku aik naissi ollenGa”. Myös Lehtikankare on kuullut, että paikalla on ollut perintöriitoja. Nimeen saattaisi sisältyä henkilönnimi Hussi. – Nimi viittaa paikalla sijainneisiin hautoihin. Nykyisin Paimiossa on Jokelan, Vistan, Hanhijoen ja Kriivarin peruskoulut. Pinonenä Pinonenä sijaitsee Ruoanlahdessa Osmalahdessa. Se on todennäköisesti ollut eräänlainen välivarasto, Uusitalo arvelee. Sauvon paikannimistössä on useita neniä ja nokkia. Sen vuoksi hän oli mennyt mäelle ja ”paiskas siält ittens alas -nii oli tullut tuntoihins --piru ser riivas”. – Tai talon nimi on voinut syntyä isäntänsä liikanimen pohjalta. (Kunnallislehti) KRIIVARIN EKALUOKKALAISIA vuodelta 1988. Lehtikankarekin kertoo, että Köyhäkaupungissa oli pari kolme taloa, jossa oli vain poikalapsia eikä yhtään tyttöä. Muinoin oli Halslahdessa ollut hartaushetki, jonka aikana eräs mies oli tullut pirun riivaamaksi. Riitamaa, Riitamaantie Riitamaa löytyy Foudilan ja Pöylän välistä. Niillä on tarkoitettu niemiä. – Paikannimikokoelmissa nimi esiintyy myös asussa Huusinmäki, Uusitalo kertoo
Taloissa asui paljon väkeä, ja jokaisessa kylässä oli kaikenlaisia osaajia, kuten seppää, suutaria, räätäliä, puuseppää ja rakentajaa. Hän kertoo, että ennen 1900-luvun vaihdetta kylissä elettiin omavaraistaloudessa ja vain harvoin käytiin muualla. Hän toteaa, että nykyään viralliset osoitteet ovat korvanneet kylien, paikkojen ja talojen nimet, ja enää vain harva ulkopuolinen tietää, missä ovat esimerkiksi Siililä, Vuoltee tai Kruuvaisi. – Kyläläiset olivat riippuvaisia toisistaan, ja vuorovaikutus kylien sisällä oli tiivistä ja vilkasta. Nauriinharvennusta Sukselassa 1920-luvulla. Sukselassa oli monia persoonallisuuksia. Kylän työt tehtiin yleensä talkoovoimin.. Tietkin ulkomaailmaan olivat kapeita, mäkisiä, mutkaisia ja kuoppaisia. Kössilö eli Fredrik (Vetu) Lemberg kunnostautui metsästäjänä, kivinavettojen rakentajana sekä ensimmäisten vesijohtojen vetäjänä. . KUNNALLISLEHTI 34 perjantaina 1.12.2017 PAIMIO Maria Kesti – Ennen elämä oli kyläkeskeisempää, miettii Sukselan kylässä asuva Sauli Immaisi, joka on kerännyt muistiin vanhoja tarinoita. Yksinäistalon ja kylän raja on häilyvä: viranomaiset saattoivat kohdella kylänä kyläläisten mielestä yksinäistaloa ja sitä ympäröiviä torppia ja päinvastoin. Kyläläiset olivat riippuvaisia Paimionjoesta Kaikkein aikaisimmin Paimiossa vakiintui joenvarsiasutus. Sarja jatkuu myöhemmissä lehdissä. Alueella on asuttu myös ennen varsinaisen Sukselan kylän muodostumista, kiviSuksela on Paimion vanhimpia kyliä . Hän otti monen muun tavoin sukunimensä synnyinkylästään. Kuuluisin sukselalainen on Vieno Johannes Sukselainen. 66-vuotias Sauli Immaisi edustaa tilansa 11. Ennen vanhaan ihmiset muistivat toisensa siitä, missä kylissä he asuivat. – Sen nimi tulee ilmeisesti siitä, että 1400-luvun alussa paikkakunnalla vaikutti Suksi-nimisiä miehiä, Immaisi kertoo. Immaisin tiedon mukaan joen lähettyvillä sijaitseva Suksela onkin yksi Paimion vanhimmista kylistä. Kuva on todennäköisesti 1920-luvulta. Kunnallislehti otti selvää, mitä kyliä lähitienoilta löytyy. sukupolvea. Siksi molempia löytyy Kotimaisten kielten asutusnimihakemistosta. Hän oli ompelija-äidin avioton lapsi, joka eteni pääministeriksi ja eduskunnan puhemieheksi. Ihmiset muistivat toisensa ennen kaikkea talojen ja kylien mukaan. Immaisin sukua on asunut Paimiossa Immaisten kylässä ainakin 1600-luvulta saakka. Kuvassa Sukselainen lapsena ja hänen äitinsä ensimmäisellä Turun matkallaan. Tosin Immaisin kylä oli enemmänkin yksinäistalo kuin kylä. Sauli Immaisi on keräillyt talteen muistiperinnettä. Kylän nimestä tuli suvulle sukunimi, kuten monessa muussakin kylässä ja suvussa. Toinen silmä oli sokeutunut kiviporarin hommissa. Koko elämä elettiin kylissä, ja vain harvoin käytiin muualla
1920-luvulla alkoi ilmestyä autoja huonokuntoisille maanteille. . Kaivoinen/Kaivosi (yksinäistalo) . Vuoltee . . . Kajanoja . . Kuuluisin sukselalainen on ollut Vieno Johannes Sukselainen (1906–1955), joka otti sukunimensä synnyinkylästään. Suksela . . Huso . Koivisto (yksinäistalo) . Aakoinen/Aakosi, . Penimäki . Kauppila . . . . Tammisto (yksinäistalo) . Paimion kylät . Todennäköisesti jokainen Paimiossa tietää, missä sijaitsee Suksela. . . . . . . Immaisin Antti ja Airion Antton Rukkijoen puolelta kunnostautuivat tukinuiton nokkamiehinä. Maitoa kuljetettiin pitkään hevosilla. Kirnula (yksinäistalo) . . Kailan jälkeen vuorossa on Vuolteen kylä. Silkkilä (yksinäistalo) . Moisio . . Juntolassa on yhä Juntolan kartano, joka oli aikoinaan seudun hienoimpia. . Suppala (yksinäistalo) . Villinen/Villisi . Meisala (yksinäistalo) . Kruuvaisten jälkeen vastassa on Juntolan kylä, sen jälkeen Tarvasjoen raja. Ilttula . Heikoinen/Heikosi (Isoja Vähä-Heikoinen) . Karhunoja . Miettula (yksinäistalo) . . . Kavilan Vihtori puuhasi ikiliikkujaa ja asui itse kyhäämässään lautamajassa Rukkijoen puolella Kavilassa. Kerkola . Tuvassa saattoi nukkua parikymmentä miestä vieri viereen kyhätyillä olkipatjoilla. Vuohimäki (yksinäistalo) . . Männistö . Sukselassa Milja Kankare hoiti postinkantoa 1940-luvulta 1980-luvulle. Hella/Hellanpyöli . Meri-Anttila (yksinäistalo) . Vista . . . Rekottila . Kinkka . Maljamäki . Vähitellen kuormaautot tulivat avuksi, joskin 1960-luvullakin maito jouduttiin runsaslumisina talvina toimittamaan hevosvoimin, kun senaikaiset kuorma-autot eivät selviytyneet lumikinoksissa. Suossuo . Sota-Venne oli pelottava hahmo, ja lopulta hän syyllistyi kylällä hengenriistoihin. Naskarla (yksinäistalo) . Yrjövuori Lähde: Kotimaisten kielen asutusnimihakemisto. . Kyysilä . Kuopila . . . . Milja kantoi postin polkupyörällä. Oinila/Oila . Taninen/Tanisi . . Kevola . Nummenpää . . – Silti hän ei koskaan unohtanut kotikyläänsä vaan kävi kotipitäjässä tapaamassa vanhoja tuttuja ja muistelemassa. Voimalaitosten rakentaminen jokeen 1900-luvun alkupuolella oli suuri mullistus. Siellähän on nykyään paljon sekä uusia että vanhoja taloja, Immaisi kertoo. . Auvola . Fuila . . Sukselantieltä Juntolantielle käännyttäessä tulee vastaan Sukselaan kuuluvan Tonttilan lehmätila ja sitten Immaisi, sen jälkeen Kaila. . . . . Juntolaan tuli voimalaitos 1910-luvulla, Askalaaan 1930-luvulla. . Entäpä Siililä, Vuoltee ja Kruuvaisi. Toikkala . Kurki . – Tukkilaisporukoitten tulo keväisin oli mieleen jäävä ilmestys. Hevonpää/Viksberg (kartano) . Kruuvainen/Kruuvaisi . . A. . . – Lumisina aikoina pyörällä kulku oli joskus mahdotonta. Limnell, joka toimi Paimion kuntakokouksen puheenjohtajana ja pyrki tarmokkaasti parantamaan ja edistämään paimiolaisia oloja. . Kauhainen/Kauhaisi . Toisena kansakoulun alkuun saattajana Sukselassa oli Albert Kehinoja, joka perusti 1900-luvun alussa Sukselaan myös kaupan. Marjavuori . Hänhän tilasi sanomalehteä ja hankki kulmakunnan ensimmäisen traktorin pienelle lohkotilalleen. Karinkylä . Hahkapyöli/Hahkaböle (yksinäistalo) . Heille piti järjestää yöpyminen ja myydä elintarvikkeita. Pyöli/Böle . . Jalkala (yksinäistalo) . Paimionjoessa uitettiin tukkeja vielä 1950-luvulla. . Kaleva (Keski-Kaleva) . Kaljala (yksinäistalo) . . . . Taatila . . Lisäksi paimiolaiskylät muuttuivat, kun niihin ilmestyi kouluja ja kauppoja. Eppi/Episi/Eppinen . . Siililä . Halkilahti (yksinäistalo) . . . Tukinuittoa Askalasta. Evainen/Evaisi . Nakolinna . . Potkela . . Sanomalehdet ja kirjeet kulkivat kahdessa isossa kassissa, jotka oli ripustettu pyörän ohjaustankoon. . Kyllelä . . Kaistila (yksinäistalo) . Majankalma . Kampparla/Kemperlä . Iltaisin oli sitten tietysti latotanssit, jossa saattoi Immaisinkin isäntä soittaa haitaria. Vehkamäki . Silloin saattoi tulla avuksi esimerkiksi Hakalan Jussi Kruuvaisista tai äitini Immaisista hevosella. . 1900-luku muutti kylämiljööt Kylämiljööt alkoivat muuttua nopeasti 1900-luvun alkaessa, kun kansakoulu, kauppa, puhelin, sähkö, rautatie, sanomalehti, autot ja yhdistykset vähensivät riippuvuutta kyläyhteisöstä. . Vuolteen jälkeen Juntolantie vie Kruuvaisin kylään, johon kuuluu muun muassa Alanteen marjatila sekä Vahtivaaran kalkkunatila. Vartsala/Vartsalo . Askala . Äiti oli ompelija ja kiersi kylän taloissa ansioitaan hankkimassa. Räpälä . . Pappila . Reitti oli 24 kilometriä ja ulottui Vistalta Sukselaan ja Juntolaan ja sieltä Tarvasjoentietä takaisin Vistalle Kajanojalle. Polkupyörä otettiin reen kyytiin, Immaisi kuvailee. . Alhokankare (yksinäistalo) . Prutku-Ville ja Kavilan Vihtori Posti oli kyläläisten tärkeä yhteys ulkomaailmaan. KUNNALLISLEHTI 35 perjantaina 1.12.2017 kaudelta saakka. . . Laaroinen . . Spurila (kartano) . Hän oli avioton lapsi. Uittomiehiä vieri vieressä Immaisi kertoo, että tukkeja uitettiin Paimiojoessa vielä 1950-luvulla. . Silvola (yksinäistalo) . Penttilä (yksinäistalo) . . . . Kiusala . . . Herasniemi . Hän sai Paimion kansakoululaitoksen ja säästöpankin alulle. Kruusila (yksinäistalo) . Maitoa kuljetettiin kesät talvet hevosella. Karppala . Kartanossa asui 1800-luvulla C. Immaisin Antti ja Airion Antton Rukkijoelta toimivat tukinuiton nokkamiehinä. . Hanhijoki . . . Sievola . Sauli Immaisi kertoo, että vielä noin sata vuotta sitten Immaisin Antilla oli aikomus rakentaa oma sahamylly Askalankosken niskaan, mutta voimalaitoksen tulo esti aikeen. Laiterla . . Prutku-Ville oli kaupustelija, joka saattoi hermostuksissaan vaatia isäntäväkeä purkamaan lattiaa, kun kahvin pöönä oli pudonnut lattian rakoon. Kovala . Kuusvuori (Iso Kuusvuori ja Vähä Kuusvuori) . . Missä ovat Siililä, Vuoltee ja Kruuvaisi. . Pitkäporras . Helavuori/Hellsberg . . – Siililän kylä on juuri ennen Sukselaa Vistalta päin tultaessa. Immaisin ensimmäinen auto oli T-mallinen Ford vuodelta 1927. . Artikkelin kuvat Sauli Immaisilta. Tupila . . Juntola . Luuspää . – Antti lienee pahoittanut mielensä eikä koskaan ottanut sähköä taloonsa, vaikka oli muuten edistyksellinen mies. . . Kivinenä . Sekä Immaisi että Kaila ovat yksinäistaloja. . Immainen/Immaisi/Immasi (yksinäistalo) . Pussila . Vieno Johannes oli niin etevä oppilas, että pääsi oppikouluun Turkuun, ja lopulta hän pääsi Suomen pääministeriksi ja eduskunnan puhemieheksi. . . Korkeakylä/Korkkylä . Tuuvala . Pitkäketo . Talvisin teille ei ollut autoilla mitään asiaa. . . . . . Kuvassa Into Immaisi ja Pella-hevonen. . . . Ihana . . – Tällaisia henkilöitä olivat esimerkiksi Prutku-Ville, Oja-Kalle, Kavilan Vihtori, Liimanska, Tumppi-Kustaa, Kässykkä ja Sota-Venne. Huittila/Huitla (yksinäistalo) . Kasvala (yksinäistalo) . . Saari . Rautalho . Maunula . Preitilä (Keskija VähäPreitilä) . . Kailan AliFrälsin eli Ali-Juholan talossa asuu nykyään sotaveteraani Erkki Yli-Halla. . . Sukselassa liikkui myös väkeä, joka jäi hauskoilla liikanimillään kyläläisten mieleen. . . . . Veikkari . . . . . . . . . . Hossila (yksinäistalo) . Kaimala . Tomero . Ala-Kaleva . Hän aloitti lapsena ja eteni postimiesten esimieheksi. 100 vuotta 100 kuvaa. . Satojoki/Skörbäck/Syörpekki . . . . Pakurla . Hirvonpää . Anttila . . Meltola (yksinäistalo) . Munkkila (yksinäistalo) . . Sattela . Sekä Sukselan kansakoulu että kauppa lakkautettiin 1970-luvulla. . . . . . . . Pennainen . Jauhoja sahamyllyjen oli väistyttävä. Lovi . Tankomäki . . Hiidenala (yksinäistalo) . Kaila (yksinäistalo) . Rukkijoki . Perälä (yksinäistalo) . Paimionjoessa oli vuosisatojen aikana lukuisia myllyjä, joista kyläläiset olivat riippuvaisia. 1600-luvulla Kailan ja Immaisin talot käräjöivät toisiaan vastaan, kun tuli kiistaa Paimionjoen veden juoksutuksesta myllyille. . Autoja alkoi ilmestyä kyliin 1920-luvulla, mutta niillä ei pärjätty talvikeleissä. Loppi
(Kunnallislehti). (Kunnallislehti) VARASVUOREN MAASTOSSA 1963 järjestettyjen SM-hiihtojen päätoimikunnan sihteerinä oli V. Varasvuoren hyppyrimäen valmistuesa vuonna 1953, se oli neljänneksi suurin suurmäki Suomessa. Taustalla on funkistyylinen Osuuskauppa Aitta, joka oli kirkonkylän ensimmäinen kivirakennus sitten keskiaikaisen kirkon. Suuria lajeja ovat vanhastaan etenkin jalkapallo ja suunnistus, mutta myös yleisurheilu ja säiden salliessa mäkihyppy ja hiihto. (Kunnallislehti) VUODEN 1963 SM-KISOJEN maalitoimisto Varasvuorella Paimiossa. (Kunnallislehti) PAIMION NAISVOIMISTELIJAT RY on perustettu vuonna 1928, ja toiminta jatkuu edelleen vireänä. Ensi keväänä seura täyttää siis 90 vuotta. Kuvan oton aikaan ”uutta Aittaa”, 1970-luvulla rakennettua, ei ollut vielä rakennettu. Sauvon koiranäyttely on ajalta, jolloin koirat olivat vielä koiria. Suosikkirotuja olivat metsästyskoirat, suomenajokoira ja karjalankarhukoira. ”Vistan jalkapallomestareiksi” 1963 pinnisti Sähkö-Lähteenmäen joukkue. (Kunnallislehti) MÄKIHYPYN SM-KILPAILUISSA helmikuussa 1963 Paimion Varasvuorella olivat mukana Pertti Tiitta (vas.), Esa Klinga, Reijo Lupunen ja Kauko Pusenius. . (Kunnallislehti) ENNEN OLI KAIKKI PAREMMIN, tai ainakin lunta enemmän! Sauvolaisten potkakelkkakisa käytiin vuosikymmeniä sitten, mutta milloin. Kuvassa on Naisvoimistelijoiden 40-vuotisjuhlan väkeä. (Lahden kaupunginmuseo / Hiihtomuseo) KENELLÄ PARAS KOIRA. KUNNALLISLEHTI 36 perjantaina 1.12.2017 . Myöhemmin 1960-luvulla rakennuksen myymälä muutettiin kahvila-baariksi. Kuvassa hän selostaa pienoismallista kisa-aluetta eversti Y.Keinoselle. Urheilu ja siihen liittyvä harrastustoiminta on perinteisesti ollut Peimarin seutukunnalla vahvaa. Ylitalo. Uudempina lajeina liikkujia vetävät nykyään esimerkiksi jääkiekko ja tanssi eri muodoissaan. Kilparadoilla ja katsomossa 100 vuotta 100 kuvaa JALKAPALLOA ON PELATTU enemmän tai vähemmän tosissaan kilpaa Paimiossa vuosikymmenet
Moni tuntee paikan edelleen tuttavallisemmin Sahanrantana. ERKKI FALCKIN ARKISTO Paimion saha syttyi roihuten 24. Paimion sahan puutavaraa kulkeutui Algeriaan asti -Tässä niitä oli! Erkki Falck kävi Paimion Jokipuistossa tutkailemassa entisen sahan paikkaa. Piti seisoa rannassa ja vahtia niitä, ja työkoneetkin asetettiin tukkikasojen eteen. Sahan historia saa Falckin hymyilemään. helmikuuta 1986 tulin töihin yhdeksän aikaan. Häneltä sen ostivat Aksel ja Hjalmar Haikio ja myivät 1944 jokivarren metsänomistajille, metsänhoitoyhdistyksille ja Metsäliitolle. Vuonna 1976 alkaen paikallisjohtajan pestin otti viideksi vuodeksi haltuunsa Olle Kemppainen. Pakenevat tukit muistoissa Erkki Falck olisi suonut Paimion sahan toiminnan jatkuvan pidempään. Lappeenranta oli silloin valittu parhaaksi kaupungiksi ja Paimio vastaavasti parhaaksi kunnaksi, hän muistelee. Simo Suomi tuli minua vastaan ja kertoi, että saha palaa. – Vuonna 1984 oli hyvin sateinen kesä. – Meillä oli prosessityöntekijöitä, tukkityöntekijöitä, lautatarhantyöntekijöitä, sahureita, kanttareita ja teroittaja. Pääkonttori otti yhteyttä Paimion paikasta. Perustuspäivämäärästä ehti kulua vain kaksi vuotta, kun sahan perustajan liiketoimet päätyivät vararikkoon ja saha siirtyi ruotsinmaalaiselle omistajalle. Tukkipuut lajiteltiin rannassa Paimion saha oli kooltaan pieni saha, jossa sahattiin Falckin aloitusvuonna noin 50 000 kiintokuutiota puutavaraa. Lopetus päättyi suureen paloon 30. – Vientiin menevä tavara lähti pääosin Algeriaan ja Englantiin. – Tukit vastaanotettiin kehysmittauksella kuorma-autossa, jonka jälkeen ne toimitettiin tukkivarastoon, josta ne lajiteltiin koon mukaan. Sahan loppuminen vaikutti monen elämään. Konttorilla oli paikallismyynti, sekä kaksi sihteeriä. –Kaikki tapahtui nopeasti. Tilanne oli päällä muutaman päivää, jonka jälkeen vesi lähti laskemaan. Tukkien taival päättyi paloon kahdesti . Sen höyläämö ja muut rakennukset tulivat valmiiksi vuoteen 1948 mennessä. Metsäliitto toimitti tuotteet tukkiautolla. Purkutöiden edetessä Paimion sahan laitteistoa kuljetettiin muille sahoille. (kuva: Kunnallislehti). Myös Saksaan ja Ranskaan, Falck kertoo. – 1980-luku oli taloudellisen nousun vuosikymmen. Siellä tehtiin polttohitsaustöitä, josta oli ilmeisesti jäänyt kytemään pesäke, vaikka valvontakin oli tarkkaan määrätty, Falck pohtii. – Se vei 50 työpaikkaa. . Palokuvassa on Matti Pajala. Olisin toivonut, että tekniikkaa olisi kehitetty sekä rakennettu pieni ja toimiva saha, jota olisi markkinoitu paljon kotimaahan. Sahojen laivaus tapahtui silloin Paraisilla ja näin ollen myös Paimioon olisi vaadittu rakennettavaksi kuivaamoa. Matin päivän aamu kuitenkin muutti purkusuunnitelmat. Vanha Karhula Oy rakennutti linjaston, jolla yksi kehys teki pelkan, jonka toinen jakoi eri sahatavaramittoihin. Paimionjoki täyttyi niin paljon vedestä, että Lounais-Suomen Sähkö Oy joutui ohittamaan voimalaitoksen ja laskemaan vedet jokea pitkin merelle päin, jolloin joki tulvi niin että tukit olivat vaarassa karata merelle. Alkujaan saha olikin paikallisten metsänomistajien perustama. KUNNALLISLEHTI 37 perjantaina 1.12.2017 PAIMIO Ina Virtanen Paimion saha perustettiin jo vuonna 1889. Paimion sahan viimeisistä vuosista tietää erityisen hyvin vuonna 1982 paikallisjohtajana aloittanut Erkki Falck, joka saapui työpestiin Lappeenrannasta. Siinä on ollut metsänomistajille hieno tapa saada rahoitusta, kun tukit on myyty sahalle. – Maanantaiaamuna 24. Muistelen, että ihmiset kuitenkin pääsivät takaisin työelämään hyvin, Falck pohtii. marraskuuta 1985 sahattiin Paimion Jokipuistossa viimeinen tukki sahan saatua lopetustuomionsa. Metsäliitto koki organisaatiomuutoksen, jonka myötä myös Paimion Saha Oy liittyi osaksi Metsäliiton Teollisuus Oy:tä vuoden 1974 alusta alkaen. helmikuuta 1986 ja paloi monta päivää. Samana vuonna tapahtui ikävä käännekohta, kun saha paloi ja tuhoutui täysin. Kävimme vaimon kanssa täällä vierailulla ja päätimme muuttaa sähköiseen Paimioon. Tällöin sahan toimitusjohtajana toimi Viljo Airio, jatkaen seuraavat kaksi vuotta paikallisjohtajana. Minulla on sellainen kuva, että Paimion saha hoidettiin aikanaan niin hyvin, että toiminta oli pääosin kannattavaa, kun yleisesti sahatoiminta pyöri yleensä nollatuloilla. – Kun ajattelee sitä, että tukkeja on tuotu jokeakin pitkin. Eri vaihtoehtoja tutkittiin kyllä, mutta pääkonttori katsoi, että on parempi ostaa Kyrön isompi saha ja suunnata puukuljetukset sinne, Erkki Falck kertoo. Myös sahan henkilökunta jäi mieleen Falckin ajoilta. INA VIRTANEN Kansa katsoo sillalta pakenevatko tukit merelle joen tulviessa vuonna 1984. Tästä ei lannistuttu, vaan jo seuraavana vuonna rakennettiin uutta sahaa. Tulviva Paimionjoki on yksi mieleen painunut muisto. Osavuotisesta sahauksesta siirryttiin ympärivuotiseen toimintaan, mikä osaltaan lisäsi tukin tarvetta. Paimion Saha Oy:ksi vuonna 1971 muutetun yhtiön osake-enemmistö siirtyi Metsäliitolle. Muutama tukki taisi siinä karatakin. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin tälle joutomaalle saatiin hieno Jokipuisto. – Saha työllisti 50 henkeä ja käsitti yhteensä 600 kehyssahalinjaa, Falck kertoo. Ylijäämänä tulleet hakkeet ja purut vietiin rekalla pois Kirkniemeen, jossa ne poltettiin energiantuotantoon. Siihen aikaan Paimion suuria työllistäjiä olivat Parantola, Sähkölähteenmäki ja me. Sahalla tehtiin paljon käsityötä. – Saha oli jo niin vanha tekniikaltaan, ettei siihen enää kannattanut investoida. Sahan pihassa oli sahatavaratapuleita, jotka tehtiin keväällä ja lopulta kuivattiin
Enimmillään henkilökuntaa oli 54, mutta se oli kesäaikaa, sesonkia. Sakari Elonen oli ahkera ja taitava rakentaja. Kaivoi lompakon takataskustaan ja maksoi oman ja Tellen kahvit, muistelee Esko Alho edesmennyttä nuukaa talousmiestä. Toki presidenttiä saattoi poliisiauto. Hotellija ravintola-alan koulutusta ei siis ollut, mutta hän hankki sitä kantapään kautta ja otti nöyrästi opikseen ammattilaisilta. – Loppiaisaattona 1965 menimme kaatamaan metsää tontilta, ja avajaiset pidettiin saman vuoden elokuussa, Alho kertoo. Esko Alho kuvailee, että motellin voimahahmoja olivat naiset. Monen mutkan jälkeen saatiin hankituksi tontti Tätilän Matilta silloisen valtatie 1:n kupeesta, ja niin alkoi Sakari ja Toimi Elosen ja Esko ja Marja Alhon tiivis yhteistyö. Kvartetti täydensi toisiaan, ja kaikki päätökset tehtiin aina yhdessä. Lehdistötilaisuus jännitti Kun Moottorihotelli Valtatie 1 avattiin, se käsitti 120 hengen kahvilan, 90 hengen ravintolan ja yhdeksän vaatimatonta majoitushuonetta. KUNNALLISLEHTI 38 perjantaina 1.12.2017 Maakunnan ensimmäinen motelli oli legendaarinen paikka . Koko ajan laajennettiin Motellin pyörittäminen alkoi pienellä porukalla, joten työtä oli vuorotta. Työmatka oli lyhyt, sillä Elosille ja Alhoille rakennettiin kodit motellin siipirakennukseen. Lopulta neuvottelut Alkon ”punanenäisten” johtajien kanssa johtivat siihen, että motelli sai samanlaiset ”matkailuoikeudet” kuin oli Motellin sisäpihaa somisti lammikko. Kuvan on ottanut 1960-70-lukujen taitteen tienoilla piikkiöläinen valokuvaaja Teuvo Kanerva. Motellin toimintaa laajennettiin ja lisää rakennettiin jatkuvasti. Erityisen paljon Esko Alholla, tuttujen kesken Eccolla, joka oli mukana ”alusta loppuun” eli vuodesta 1965 vuoteen 1989. Etukäteen oli sovittu, että minä esittelen paikat toimittajille, ja tein sen sitten purukumi suussa, Esko Alho kertoo. Tehtiin uimahallikin, Paimion ensimmäinen, jossa koululaisetkin kävivät uimassa. Hän oli aikaisemmin tehnyt sukellushommia ja toiminut Upon edustajana. Luumäen motelli oli siihen aikaan ainoita vastaavia. – Leinon Leena oli ihan ensimmäinen palkattu työntekijä. – Herätessäni kuulin, kun lihoja alettiin hakata lihatukin päässä ravintolan keittiössä, Alho muistelee. Jonkin aikaa tilavuokralaisina oli myös hieroja, kosmetologi ja kampaaja. Anniskeluoikeudet tiukassa Aluksi motelli toimi ilman anniskeluoikeuksia, sillä sellaisia myönnettiin siihen aikaan ainoastaan taajamiin. Porvoon Seurahuoneella Alhot taas tutustuivat sellaiseen harvinaisuuteen kuin ”seisovaan pöytään”, josta sai syödä oikein ”Porvoon mitalla”. Turkulainen-lehdestä tuli Eelis Sella, näyttelijä, joka teki myös free lancerina toimittajan töitä. Purukumia en pannut suuhuni ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Eskon vahvuuksia olivat ideointi ja markkinointi. Donovan ehti laulaa savusaunan portailla mutta konjakkisuvun kreivi ei ehtinyt löylyihin ennen kuin sauna paloi poroksi PAIMIO Kylli Salo – Presidentti Koivisto poikkesi usein Paimiossa matkallaan Kultarantaan. Tuolloin motelli myytiin, ja sen loppu onkin sitten surullisempaa historiaa. Motelli nousi ripeästi Esko Alho tuli menneeksi mukaan motellialalle nuorna miesnä, sen jälkeen kun hän oli rakastunut silmittömästi Marja Eloseen. Toimi Elonen oli paikan sielu, joka antoi kaikkensa ja oli Armi Ratian tyyppinen temperamenttinen äärimmäisyyksien ihminen. . – Eelis Sella kävi monesti myöhemminkin, ja meistä tuli oikein hyvät kaverit. (Museovirasto Musketti, Historian kuvakokoelma). Mutta vielä toinen muisto Koivistosta, tuolta motellin ”kultakaudelta”. Appiukolla oli idea moottorihotellin perustamisesta Paimioon, ja hän halusi siihen mukaan myös vävynsä ja tyttärensä. Esko ja hänen vaimonsa tekivät päivätyön lisäksi myös yövuoroa, sillä kahvila ja huoltoasema olivat auki ympäri vuorokauden. Kerran kun Koivistot olivat taas poikenneet kahville ja istahtaneet muiden asiakkaiden sekaan kahvilan pöytään, eräs Venezuelasta kotoisin ollut työntekijä oli aivan kauhuissaan: ”Missä ovat konepistoolimiehet?”. Lopulta anniskelupaikkoja oli 600; ravintolassa 180 ja loput kokoustiloissa. Moottorihotelli Valtatie 1:stä, kansan suussa Paimion motellista, ei ole koskaan kirjoitettu historiikkia, mutta paljon siitä on muistoja. – Pihalta alkoi vain kuulua karmea kiroilu, että taas se karkas meiltä! Lukuisia muitakin julkkiksia motellilta on aikojen saatossa bongattu. Perheen esikoisesta huolehti lapsenlikka. Kun vieressä sijaitsi Mäntyrinteen tanssilava ja siellä kävivät maan suurimmat tähdet Danny Show´sta alkaen, samalla moni kävi myös motellilla. Jo ennen motellin perustamista Alhoilla oli tapana kierrellä viikonloppuisin tutustumassa alan yrityksiin. Avajaisetkin Amerikan tyyliin purukumia jauhaen.” – Meitä hermostutti etukäteen, ja appiukko ehdotti että otetaas yhdet konjakit. Majoitukseen oli 64 huonetta. Kuntosalia piti ”Suomen vahvin mies” Markku Suonenvirta. Henkilökuntaa nauratti, kun Koivisto ei koskaan tarjonnut kahvia adjutantilleen. Samassa linja-auto tuli pihaan, sieppasin purukumin suuhun ja juoksin vastaan. Hänen kotimaassaan rakennus olisi tyhjennetty muista ihmisistä, ja konepistoolimiehet olisivat vartioineet presidentin ympärillä. mukana perustamassa yrittäjänaisten yhdistystä Paimioon ja toimi sen puheenjohtajana. Seuraavassa Turkulaisessa loisti sitten otsikko: ”Paimioon avattiin amerikkalaistyylinen motelli. Marja Alho oli erittäin yrittäjähenkinen, hän oli mm. Kerran pari poliisimiestä keskusteli niin antaumuksella keskenään etteivät huomanneet kun Mauno ja Tellervo tulivat kahvilta, hyppäsivät omaan autoonsa ja menivät menojaan. Avajaisiin kuskattiin toimittajia Turusta bussilla. – Voin reilusti tunnustaa, että en ole elämässäni varastanut mitään muuta kuin tiedon ja taidon, hän sanoo
Sittemmin merkittäväksi asiakasryhmäksi tulivat koulutusporukat. Vasta vuoden 1969 alkoholilain uudistus vapautti käytäntöjä. – Ootte te hulluja, sanoivat puolisot, kun Sakari Elonen ja Esko Alho makasivat selällään motellin rakennustyömaalla rättiväsyneinä ja haaveilivat, että täältä voidaan joskus vielä tehdä vaikka televisio-ohjelmia. Toiseen suosikkiannokseen, ”lankonkiin”, napattiin idea Helsingborgin ja Helsingörin väliseltä lautalta. 2013 alueen ostanut rakennusyrittäjä Pertti Huuhka alkoi louhia alueelta kiviainesta, mikä jatkuu yhä; Huuhka aikoo tontille logistiikkakeskusta Sattui ja tapahtui millä ne kiillotetaan. – Eli kun Paimion kunnanjohtaja tai kunnanhallituksen puheenjohtaja tuli niin heille tarjoiltiin alkoholitonta viiniä mutta heidän vierailleen alkoholillista, Alho nauraa. Sitten kun yritykset alkoivat rakentaa omia koulutustiloja, oltiin taas uuden tilanteen edessä. 1989 Perustajasuku myi motellin ja sen liiketoiminnan . ”Aivan loistavia”, sanoo Esko Alho. Kilpailua tuli niin paljon lisää. Jonottajia kehotettiin käymään kävelyllä, ja kun pöytä vapautui, jonottaja kutsuttiin ulkoa kaiuttimen kautta. Kivikasvot-yhtye aloitteli uraansa 1960-luvun puolivälissä. Siellä olisi voinut 3D-lasien avulla lentää avaruudessa tai merten syvyydessä. 1965 Moottorihotelli Valtatie 1 avattiin . Silloin drinkit oivat muodissa, ja janoisille maistuivat esimerkiksi kossukola ja lumumba. Vihkipari tuli takaovesta, keittiön kautta. ”Viinaagentti” Rene Nyman halusi tuoda Salignac-konjakkisuvun päämiehen Paimioon saunomaan. Ravintolan kuuluisin annos oli kuitenkin eteläamerikkalaistyylinen hiiligrillilllä paistettu pihvi, joka tuotiin tarjolle tirisevän kuumana piparjuuren, maustevoin ja grillatun tomaatin kera, kuumennetulla keramiikkalautasella, ”leipälaudan” päällä. – Silloin syntyi huvipuistoidea. Tapaus paljastui mustasukkaisuusdraamaksi.. Vuoden päästä motellin kylkeen ilmestyi kaksi rataa, cartingrata ja liukkaan kelin harjoittelurata. Sauna lämmitettiin oikein kunnolla, mutta ennen kuin ehdittiin saunaan, se syttyi palamaan. Sen jälkeen hän lähti ”häntä koipien välissä” täydennyskoulutukseen Jyväskylän yliopistoon ja tuli ”piikit pystyssä” takaisin. Savusauna tuli motellille tonttikaupan kylkiäisenä. Ilkka Hemming, virallisesti Lähteenmäki, oli paimiolainen, ja siksi uransa alkuvuosina kvartetti vietti monena vuonna talvilomaa Paimion motellilla, treenasi ja esiintyi ylläpitoa vastaan. Heikki meni sitten myymään mikroaaltouuneja ja perusti ensimmäisen nakkikioskinsa Naantaliin. Esimerkiksi Donovan lauloi Markku Veijalaisen Ohimennen-ohjelmassa savusaunan rappusilla. Tulihan niitä, ja piankin. . TAINA TUKIA ”Motellin vävy” Esko Alho täytti kesällä 80, ja joukko paimiolaisia ”mursuja” kävi pohjoisessa häntä juhlimassa, mm. Eloset ja Alhot katsoivat, että nyt oli hyvä aika luopua. Myös reissaaminen Eteläja Pohjois-Suomen väliä kävi seitsemäntoista vuoden aikana raskaaksi; Alhoilla oli tapana muuttaa kesäksi etelään ja talveksi pohjoiseen, eli juuri päinvastaiseen suuntaan kuin muuttolinnut. Motellilla oli neljä kokoontumistilaa, fläppitauluineen ja piirtoheittimineen. ”Oikeudet koskivat aluksi ulkopaikkakuntalaisia, ja paimiolaiset saivat juoda mehua”, kertoo kuvan lähettänyt Eija Suvanto. Joukkueen piti siirtyä seuraavaan majapaikkaan Forssaan, mutta Suhosen Alpo soitti Paimion motellille, että ei ne halua jäädä tänne, ne haluaa teille. Siivooja sai elämänsä isoimmat tipit mitä koskaan elämässään. Ruokalista vaihtui säännöllisesti, samoin kuin ravintolan sisustus ja henkilökunnan univormutkin. – Ehtona oli, että alkoholia sai tarjoilla ainoastaan hotellissa majoittuville ja lisäksi ohikulkijoille ruuan yhteydessä. Toisella kerralla, kun motellilla oli kaksikin hääseuruetta juhlimassa, sinne soitettiin pommiuhkaus. Arabisheikki kaavussaan, vaimoineen, autonkuljettajineen ja henkivartijoineen jäi yöksi motellin vaatimattomiin majoitushuoneisiin. Paikkakuntalaisille ei ollenkaan, Alho kertoo. . Jälkimmäisen nimi vaihtui Paimion motellilla hattiseksi sen jälkeen kun Vaasan surullisen lentoonnettomuuden jälkeen selvisi että lentokapteeni Hattinen oli nauttinut ennen lentoa lumumbaa. Helsinki näytteli Moskovaa. Enemmän kuin Särkänniemeä tai Linnanmäkeä, se olisi muistuttanut nykyistä Heurekaa. Motellin pihvi oli kuuluisuus Motelli oli aikanaan kuulu ruuastaan. Muitakin vaihtoehtoja oli, mutta Kreikat ja Portugalit eivät sittenkään kiinnostaneet. Tuohon aikaan alkoi nimittäin koulutusbuumi, ja aluksi yrityksillä ei ollut omia koulutustiloja. Motelliin uskallettiin palkata ammattilaisia. 1982 jälkeen useita yrittäjiä, ajautui lopulta konkurssiin . Mikäli idea olisi käynyt toteen, Paimioon olisi noussut Happy Land –fantasiapuisto, jollaista ei ennestään Suomessa ollut. Nykyisin Esko Alho asuu Kaamasessa. Kurssibuumi toi asiakkaita Majoitustoiminnassa Paimion motelli oli aluksi Turun reserviä, kun Turussa oli lähinnä vain Hamburger Börs ja Maakunta. Kreivi joutui tyytymään palavien raunioiden katseluun. Esko Alho ymmärsi, että nyt äkkiä hakemaan ne kengät ja kotoa plankkia FAKTA . . Pertti Ylermi Lindgrenin häät kustansi Anna-lehti, joka halusi tietysti jutun yksinoikeudella, joten ”gorillat” vartioivat tarkasti ettei ovesta päässyt muuta mediaväkeä. Soini Santala, Mauri Niskanen ja Juhani Virta. 2009-2012 Hotelliin SPR:n turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, sen jälkeen tyhjillään . Paimion kaupunginvaltuusto kuitenkin tyrmäsi maankäyttösopimuksen. Kun moottoritien Turun puoleista päätä rakennettiin, motelli oli jäämässä vähän syrjään. ”Karhukopla” tuli paikalle koirineen, mutta mitään ei löytynyt. – Kun puhelin alkoi kilistä niin tiedettiin että Turku oli täynnä. Kaikki pitivät minua hulluna, Alho kertoo. – Vaimo harmitteli kun Ele Aleniuskin joutui kerran jonotuslistalle, mutta eipä lähtenyt pois vaan odotteli vuoroaan rauhassa. Sunnuntaisin motellin ravintolaan oli usein jonoa. . Aamulla siivooja sanoi, että on ne ainakin siistejä ihmisiä kun on jättäneet kenkänsäkin oven ulkopuolelle. Sellainen oli aivan uutta. . Porvoon seisovaan pöytään nuorena tutustunut Esko Alho keksi motelliin ”kolmen pöydän systeemin”, jossa kalat, lihaleikkeleet ja lämpimät ruuat olivat tarjolla erikseen. Heillä oli Heikin kanssa yhteisiä suunnitelmia klubiravintolan perustamisesta Turkuun, mutta tilan vuokraaja perääntyi. Häitä pidettiin motellilla usein. Rolls Royce pysäköi motellin pihalle vuonna 1966. KUNNALLISLEHTI 39 perjantaina 1.12.2017 Viimeiset motellin asujat olivat turvapaikanhakijoita. Televisio oli uusi kodinkone. ”Punakone” yöpyi motellilla, kun heillä oli peli Turussa. Siitä versioitiin katkarapuleipä, joka oli nimensä mukaan pitkä, ja päällyste niin runsas, että leipää ei näkynyt alta. Kun harpilla piirsi motellista viiden kilometrin säteen, raja osui keskelle Vistaa! Niinpä sääntöä sovellettiin niin että jos joku henkilö käy niin usein että on motellin väelle tuttu, alkoholia ei saanut tarjoilla. Myös Kanadan nuorten maajoukkue yöpyi motellilla ja vietti siellä joulunkin. myönnetty Lapin erämaaravintoloille. Lasinalunen kertoo, että motelliin saatiin kunnon anniskeluoikeudet. Kurkattiin nurkan takaa, ja olihan se se, näyttelijä Lee Marvin, joka oli tekemässä elokuvaa Helsingissä. Esimerkiksi ravintolakoulu Perhosta valmistuneen Heikki ”Hese” Salmelan keittiömestariksi ja hänen vaimonsa Kirstin kylmäköksi. . – Oli se sokki! Minulla oli yhdeksän miljoonaa markkaa käytettävissä mutta ei neliötäkään maata, Alho muistelee. Sen jälkeen alueen ostanut yrittäjä Pertti Huuhka alkoi purkaa rakennuksia ja louhia kiviainesta. Kaamanen vei miehen Aikanaan ykköstie toi motellille automaattisesti asiakkaita ohikulkijoista. 1998 Timo ja Pia Kantola alkoivat pyörittää hotellitoimintaa . – Takki oli aika tyhjä, ja toiminta oli alkanut hiipua. Tuu kattoon onko se se!, huusi työntekijä. Paikkakuntalaisiksi laskettiin viiden kilometrin säteellä asuvat. Pelaajilla oli pitkät susiturkit
6kk ensimmäisestä pesusta T:mi P. Hieno maasturi • 10 Nissan Qasqai 2.0i Acenta 13 850€ 91tkm. Karunan rippilapset kuvassa ovat vuodelta 1966. Tamara meni naimisiin 1966 Aatos Tapalan kanssa hääpuvussa, jonka oli teettänyt häihinsä Ramin kanssa. Vuonna 1965 Tamaran sulhanen, sauvolaissyntyinen näyttelijä Rami Sarmasto kuoli juuri häiden alla auto-onnettomuudessa. Musta Titanium malli • 10 skoda Fabia 1.2 HB Amb. SIJAISAUTO MAHDOLLISUUS! Myös asuntoautot Rauno Nikander 0440 12 17 15 Kirjastolantie 84, 24240 Salo voim. 96tkm Nätti • 11 Renault trafic 2.0 Dci l2 Blind 13 450€ 106tkm. Upea Lasikatto ym. 050 300 8000, www.vuosikatsastus.fi katsastuksen päälle Matin Mainion joulusinapit mainitsemalla asiasta tiskillä PERITI ?vroLIIK E KUO EN Autoliike Pertti Kuokkanen Paimiontie 408, 21530 Paimio puh. pertti.kuokkanen@kolumbus.fi AutovAlikoimAstAmme • 13 Ford mondeo 1.6 tdci s&s HB 14 450€ 1-om. • 12 toyota Auris 1.4 D-4D 5d terra 11 950€ 87tkm. Puh. 44tkm. • Vikakoodit 15 e • Pyörien suuntaukset alk. • 13 m-B vito 110 Cdi l2 22950 € 1-om. Hieno met. 7 750€ 1-om. 479 5322 AJA PIKAPESUUN Pesupassilla joka kuudes pesu ILMAINEN Shell AUTOPESU PESUKONE UUSITTU! ET-AUTO Korjaamo/renkaat 044 078 0017 Maalaamo 040 551 3557 Ma–pe 7.30–17.00, la 10.00-14.00 Piisitie 5, Halikko as. (Kunnallislehti) TAMARA LUNDIN ONNEA. VARAA AIKA ILMAISEEN RUOSTEENESTOTARKASTUKSEEN PS. 1+8 Hlö yks.käyttö. sija) Eskimo Stud (Made by Goodyear) Noranza 001 (suomalainen huippunastarengas) Glögija piparitarjoilu joulukatsastus Kotimaista yksityistä katsastuspalvelua. 35 e • Tuulilasit kysy tarjous! ilmainen sijaisauto maksut myös erissä 175/65 r14 270 e 205/60 r16 410 e 195/65 r15 300 e 205/55 r16 375 e 175/65 r14 330 e 195/65 r15 385 e 205/55 r16 490 e 205/60 r16 485 e KORJAAMO • MAALAAMO • RENGASLIIKE Alle asennus +20 e HUOLLOT / KORJAUKSET KySy TARJOUS! TALVIRENGASTARJOUKSIA Winter i*Pike RS W419 (TM:n testi 2. 0500 524 823 ASIANTUNTEVAA RUOSTEENESTOA AUTOLLESI YLI 30 VUODEN KOKEMUKSELLA • LOKARIT, VAHAUKSET, ym. 35tkm. 143tkm. Sundqvist Piikkiö puh. KUNNALLISLEHTI 40 perjantaina 1.12.2017 PI IK KI Ö 4k m H el si nk iin Pa im ion tie Moottoripyöräliike PIIKKIÖN ALUSTAHUOLTO Arontie 34, Piikkiö • Puh. Hyvä Sis.alv • 10 Fiat scudo 2.0 JtD Bussi 15 950€ 93tkm. Hieno. (Kunnallislehti). (02) 470 2406, 050 516 7010 email. sis.alv Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä KARUNA OLI ITSENÄINEN seurakunta vuodesta 1908 vuoteen 1969, jolloin Karunan ja Sauvon seurakunnat yhdistyivät Sauvo-Karunan seurakunnaksi. punainen • 14/13 Dacia Duster 110 Dci style 4Wd 15 850€ 1-om
(Matti Poutvaara / Museovirasto Musketti) 100 vuotta 100 kuvaa www.kuntsari.fi. (02) 731 6234, ma-to 10-17, pe 10-18, la 9-14. 12,50 Helsingintie 23, Salo, puh. puh. Parkkitilaa sisäpihalla. (Kunnallislehti) NAISET LEVÄHTIVÄT Sauvon kirkon puistossa, kun valokuvaaja Matti Poutvaara otti heistä kuvan kesällä 1964. (Kunnallislehti) SAUVON KÄDET ry on ryhmä paikallisia taiteilijoita ja käsityöläisiä, joka on tehnyt yhteistyötä vuodesta 1985. • huonekalut • sisustus • lahjatavarat • Ihastuttavat ja yksilölliset lahjat Vuorelalta! SAUVON KESKIAIKEINEN KIRKKO ei ole koskaan palanut tai muuten tuhoutunut, mutta toki sitä on remontoitu. 0400 521 738, asiakaspalvelu@pesulasanikaarina.fi JOULU ON TULOSSA! Pesula Liinojen pesu alk. KUNNALLISLEHTI 41 perjantaina 1.12.2017 Pesula SaNi oy, Kiesikatu 2, 20780 Kaarina. Tällä kokoonpanolla pidettiin näyttely Kaarle Herttuan vintillä vuonna 1988: edessä Kati Mikola, Leena Sarparanta ja Seppo Hollstén, takana Eeva Riuttama, Kirsti Uuttu, Kaj Stenvall, Heikki Virtanen ja Mauri Sarparanta. Ryhmän koko on vaihdellut tekijöiden elämäntilanteiden mukaan. Kun 1970-luvun alun isossa remontissa otettiin esille alttariseinän maalauksia, paljastui teksti joka kertoi kirkon rakentamisvuoden: 1472. Perjantaisin suljemme jo klo 15
Viihdemusiikkia Mäntyrinteellä, Kalliorannassa, Harvaluodon lavalla. . (Kunnallislehti) NIVELET VIELÄ LOISTOKUNNOSSA, kun artisti Erkki Liikanen esiintyi Piikkiön keskuskoululla helmikuussa 1972. (Museovirasto Musketti) TULEVA TANGOPRINSSI JA -KUNINGAS Jouni Keronen muutti vuoden ikäisenä Sauvoon ja asui siellä lapsuutensa ja nuoruutensa. Neljännesvuosisata myöhemmin lavan tuhosi tulipalo. (Kunnallislehti) JARI VIRTA SOITTI TRUMPETTIA vuonna 1963 Paimion seurakunnan puhallinyhtyeessä. KUNNALLISLEHTI 42 perjantaina 1.12.2017 . Yhtyeeseen kuuluivat myös Reijo Kantonen (tuuba), Mikko Joukas (kornetti), Raimo Malmberg (tenori), Pekka Harkia (altto) ja Markku Lindholm (barytoni), Mikko Kotamäki (kornetti), Risto Kuusisto (trumpetti), Jukka Hanhiala (kornetti), Mikko Airio (lautaset), Seppo Laaksonen (rumpu) ja opettaja Hannu Hirvikangas (trumpetti). Avajaisissa vuonna 1963 esiintyi Olavi Virta. Samana vuonna julkaistiin ”Ryysyranta”, Irwinin alku-uran suurin hitti. (Kunnallislehti) KAIKKI SUURET NIMET esiintyivät Mäntyrinteen lavalla. saa pitää hauskaa. (Kunnallislehti) KEN TÄSTÄ KÄY... Kuvassa Jouni esiintyy kotikulmillaan noin 15-vuotiaana, vuonna 1985. Musiikkia tietysti myös omin, paikallisten voimin. Raadelman kartanon ravintolan interiöörin, kattauksen iltavalaistuksessa, kuvasi piikkiöläinen valokuvaaja Teuvo Kanerva 1980-luvulla. Kouluilla, kapakoissa, soittoruokaloissa. Paimion Mäntyrinne eli ”Monttu” oli kova sana 1960-70-luvuilla. Irwin lauloi elokuussa 1967. (Kunnallislehti) 100 vuotta 100 kuvaa Soitto on soinut!. RAADELMASSA TOIMI kartanohotelli ja -ravintola vuosina 1968–1983
Olemme avoinna ma-to 8-17 ja pe 8-16 tai sopimuksen mukaan Jukantie 8, Paimio Puh. Kuvassa autokoulun ajokit mersu, peugeot ja ford sekä opettajat Jukka Saaristo ja Kari Laaksonen. (Kunnallislehti) A J O N E U V O T j a A U T O I L U. Kuvassa ST-ajojen naisten sarjan voittajat Tuula ja Heli ajokkiensa vieressä tiettävästi vuonna 1965. Tällä paikalla ei tapahtunut pahoja onnettomuuksia, mutta sahan alueen ylikulkupaikalla sellaisia sattui. Ohikulkutie puolestaan oli yli kuukauden pois käytöstä vuonna 1980, kun vesimassojen vuoksi Makarlan ylikulkusilta meni tuhannen päreiksi. (Kunnallislehti) JUNA KULKI LÄPI VISTAN vielä 1990-luvun lopulla, toki puomien ja varoitusvalojen takana. KUNNALLISLEHTI 43 perjantaina 1.12.2017 46E KATSASTUSTARJOUS! Ajo-ohje Kaarinantieltä: Rakentajantie Formaalintie Mallimestarinkatu Mallimestarinkatu 6, 20780 Kaarina Puh: 010 320 7540 sis. )Kunnallislehti) PAIMIOLAISET Tuula ja Heli Pylkäs olivat aikanaan tunnettuja vauhdikkaina autoilijoina. 040 837 0953 www.carcolor.fi AWUX-TILILLÄ MAKSAT JOUSTAVASTI! KYSY LISÄÄ LASKULLA TAI OSAMAKSULLA MAKSAMISESTA. päästömittauksen (bensiini) (Diesel / OBDmittaukset + 10e) WWW.KROSSINKATSASTUS.FI Palvelemme arkisin klo 8–18 ja lauantaisin 9–14 Palvelemme arkisin 8-18 la 9-14 HUOM! Palvelemme 27.11.-22.12. Lisätietoja: www.innovoice.fi/avux-tili HEPOJOENTIE ”sanoi sopimuksensa irti” syksyllä 1987. Fordin vierestä puuttuu Jarkko Järvi. (Kunnallislehti) SAARISTON AUTOKOULUSSA Paimiossa oli uutisen mukaan runsaasti oppilaita vuonna 1965. arkisin klo 9-17 Car Color Oy • Vahinkotarkastukset • Kolarikorjaukset • Maalaukset • Tuulilasien korjaukset ja vaihdot • Huollot • Sijaisauto • Hinauspalvelu Toimimme yhteistyössä kaikkiin vakuutusyhtiöihin
044-329 3633 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto LVI ITÄLÄ OY P. puh. 470 2100 p. 4730 400 www.sauvonapteekki. 4305 324, 0400 124124 Lehtonen, Mynämäki Kaivoporausta vuodesta 1972 ARKKITEHTUURI MJK Martti Kallinen, p. 2845320 vuodesta 1979 PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT PIIKKIÖN APTEEKKI Avoinna Ma-Pe 9–17 La 9–13 Hadvalantie 8 puh. • Maksuton puhelinneuvonta • KAARINAN ASIANAJOTOIMISTO SAUVON APTEEKKI Avoinna: ma-pe 9–18 kesälauantaisin 10–13 Timperintie 1, puh. 0500 691 473 LASITUSLIIKKEITÄ PAIMION-SAUVON FYSIOTERAPIA Paimion toimipiste p. 010 257 6117 AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. MATKATOIMISTO PAIMIO, VISTANTIE 24 puh. 040 748 2770 www.piaholm.fi Asematie 1, 21530 Paimio Puh. Kotikäynnit tarvittaessa. KUNNALLISLEHTI 44 perjantaina 1.12.2017 APTEEKKEJA ASIANAJOTOIMISTOJA ArKKITEhTEJA ATK-PALVELUJA AUTOKOrJAAMOJA ELÄINLÄÄKÄrI PÄIVYSTYSTÄ FYSIKAALISIA hOITOLAITOKSIA hAMMASTEKNIKOITA KAhVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ LOUhINTAA LAKIASIAINTOIMISTOJA hAUTAUSPALVELUJA hAMMASLÄÄKÄrEITÄ hINAUSPALVELUJA KAIVUUTÖITÄ KOSMETOLOGEJA MAALÄMPÖJÄrJESTELMIÄ MATKATOIMISTOJA JA TILAUSAJOJA KEITTIÖKALUSTEITA KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ AUTOVUOKrAUSTA Auto ja Moottorihuolto www.am-motor.fi puh. 0400-221 642 www.lvi-itala.fi KONEURAKOINTI SILLANPÄÄ ILPO Paimio, Nurmelant. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. 040 590 38 68 PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT FYS.HOITOLAITOKSIA KAIRANKULMAN FYSIOTERAPIA Erik. 52 0400-745 016 • rakennusten pohjatyöt • vesijohdot • viemärit • maasuodattimet • pienpuhdistamot HALIKON HINAUS P. 243 6500 www.kaarinanasianajo.. lääkintävoimistelija Marianne Sundell Vistantie 10 B 8. Pumput, tarvikkeet ja asennukset • Lämpökaivot • Lämpöpumput www.kalliokaivo.fi KALLIOKAIVO OY p. 473 2300 www.paimionhmlpalvelu.fi KAIVONPOrAUS/ MAALÄMPÖPUMPUT www.10hinaus.fi PAIMIO 10-hInAus Oy . 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. Puh. 010 229 2269 Ark. Parasta paikallista autonvuokrausta. 4704 599 040-590 8616 040-865 8011 P I I K K I Ö Paimion KAUPUNGINTALO Vistantie 18. 477 5600 fax 477 5614 VISTA VISTA MATKAT MATKAT Veijo Kraakkussuo puh. 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. 0400 823109, 040 7684502 www.taisanne.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI LOUNAIS-SUOMEN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV [A] Puh. 050-536 2584 www.paimionfysikaalinen.net Vistantie 10, Kairankulman liikekeskus www.paimionlaakintavoimistelu.net www.kairanfysio.fi Marja-Leena Jaakkola, Kristiina Lindeqvist, Mari Ruoholahti, Anni Törmä Kaarina, Kemiönsaari, Paimio, Parainen, Salo, Sauvo Hyötyeläinpäivystys puh 0600 41451 (0,7 €/min+ ppm) Varsinais-Suomen Pieneläinpäivystys puh 0600 12 444 (0,5 €/min +ppm) Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO Ajanv. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. www.tarjanatk-palvelu.fi Tarjan ATK-palvelu PUH. 0400-603 101 24h LUOTET TAVA THERMIAMAAL ÄMPÖ Kokemuksella ja ammattitaidolla BRUNNSBORRNIN DAHLBOM KAIVONPORAUS DAHLBOM 044 592 0788 / Kristian 045 355 4501 / Juha • www.dahlbom.fi Henkilöautot, pakettiautot, pikkubussit. Puh. 02-4734 626 Asematie 4 B 12, Paimio Sauvon toimipiste p. 4795255, 4795881 www.piikkionapteekki.fi AUTOMAALIT JA TArVIKKEET Salvelanlaaksontie 2B, 21500 Piikkiö info@opticolor.fi www.opticolor.fi 050 577 3595 Kyltit, Kilvet -ja KaiverruKset P. Puh. 474 511 Avoinna: ma 8.00-17.00 ti 8.00-15.30 ke 10.00-15.30 to-pe 8.00-15.30 varatuomari Pekka Vuorinen Pyhän Katariinan tie 7, Kaarina puh. 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi Paimion Hautaustoimisto Kotamäki Oy Vistantie 37 A, 21530 Paimio Puh. 050 533 4001 Suunnitelmat kokemuksella yhteistyössä asiakkaan kanssa martti@kallinen.net www.mjk.kallinen.net. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Pertti Peiponen, LKV 0400 614 111 Tarmo Lindeman, LKV 050 5222 117 PEIMARIN KIINTEISTÖKESKUS KY www.peimarin.fi Johanna Pulkkinen gsm 040 300 2305 johanna.pulkkinen@ aktialkv.fi Aktia Kiinteistönvälitys Alueesi edustaja www.aktialkv.fi LAKIASIAINTOIMISTO PIA HOLM OY Viljontie 1, 21570 Sauvo P. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. 472 6522 050-570 7201 Fysioterapeutti ANNE-MARI SYDÄNMAA Puh. 040 83 90 149 Fysikaalinen hoitolaitos HOITOKULMA Fysioterapeutti TARJA VUORINEN Myllytie 1 21500 Piikkiö p. (02) 473 2565 www.paimionhautaus.fi Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. 4 7 3 2 6 tai 5 5 2 7 9 7 9 HAMMASLÄÄKÄRI KIRSI MIKKOLA puh. TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. Myös älypuhelimet ja tabletit. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA VISTANTIE 40, PAIMIO P. 02-4731052 Viljontie 1, Sauvo FYSIOTERAPEUTIT: Marja-Leena, Kristiina, Mari, Anni ja Milka www.paimionsauvonfysioterapia.fi (myös nettiajanvaraus sekä iltavastaanottoja) Sauvon kunnanvirasto Tekninen toimisto Sähkömiehentie 4 A Hallintopalvelut Vintterinraitti 3 as. 050 57 00 964 prismapak1@luukku.com Lenkkitie 7, Paimio KYLTIT JA KAIVErrUKSET paimion hammaslääkäripalvelu Puhelimenkulma, Vistantie 19 Hammaslääkärit Tuomo Malkki Päivi Pohjola Suuhygienisti Lenita Mikkola Aikavaraukset p. 3 ja 4 Sosiaalitoimisto Pertinpolku 4 Kunnan postiosoite Vahtistentie 5 Virastot avoinna: ma 13-17, ti-pe 9-12 Puhelimitse tavoittaa puh: 02 474 4100 PORAKAIVOT Maahan ja kallioon ammattitaidolla. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. krs 20100 Turku, p. 010 567 7080 ma-pe 9-19, la 9-15 www.paimionapteekki.fi Korjausja asennuspalvelu, huollot ja neuvonta. 050-320 1630 MUSEOTIE 2, SAUVO AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ Jukantie 8, Paimio, 040-8370953 www.carcolor.fi info@carcolor.fi KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P
4795255, 4795881 www.piikkionapteekki.fi AUTOMAALIT JA TArVIKKEET Salvelanlaaksontie 2B, 21500 Piikkiö info@opticolor.fi www.opticolor.fi 050 577 3595 Kyltit, Kilvet -ja KaiverruKset P. TUULIJA AURINKOENERGIA 0400 527971 24h sauvon Metsäpalvelu P. www.tarjanatk-palvelu.fi Tarjan ATK-palvelu PUH. TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. 040 83 90 149 Fysikaalinen hoitolaitos HOITOKULMA Fysioterapeutti TARJA VUORINEN Myllytie 1 21500 Piikkiö p. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. 02-4731052 Viljontie 1, Sauvo FYSIOTERAPEUTIT: Marja-Leena, Kristiina, Mari, Anni ja Milka www.paimionsauvonfysioterapia.fi (myös nettiajanvaraus sekä iltavastaanottoja) Sauvon kunnanvirasto Tekninen toimisto Sähkömiehentie 4 A Hallintopalvelut Vintterinraitti 3 as. 040 590 38 68 PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT FYS.HOITOLAITOKSIA KAIRANKULMAN FYSIOTERAPIA Erik. 4704 599 040-590 8616 040-865 8011 P I I K K I Ö Paimion KAUPUNGINTALO Vistantie 18. 470 2100 p. 4732350 050-4093201 Av. 4305 324, 0400 124124 Lehtonen, Mynämäki Kaivoporausta vuodesta 1972 ARKKITEHTUURI MJK Martti Kallinen, p. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Pertti Peiponen, LKV 0400 614 111 Tarmo Lindeman, LKV 050 5222 117 PEIMARIN KIINTEISTÖKESKUS KY www.peimarin.fi Johanna Pulkkinen gsm 040 300 2305 johanna.pulkkinen@ aktialkv.fi Aktia Kiinteistönvälitys Alueesi edustaja www.aktialkv.fi LAKIASIAINTOIMISTO PIA HOLM OY Viljontie 1, 21570 Sauvo P. Kotikäynnit tarvittaessa. (Työväen Arkisto) PALANEEN KANSANTALON rauniot Preitilässä SAUVON SUOJELUSKUNNAN 20-vuotisjuhla Seuralassa. KORJAUKSET SUUNNITTELU . PerhejuhlAt www.lounaskahvilaansku.com www.arituomi.fi . ma-pe 10-17, la sulj. 4730 400 www.sauvonapteekki. 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. 0400 823109, 040 7684502 www.taisanne.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI LOUNAIS-SUOMEN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV [A] Puh. 010 567 7080 ma-pe 9-19, la 9-15 www.paimionapteekki.fi Korjausja asennuspalvelu, huollot ja neuvonta. 040 579 2667, Kaarina Huom! Kotitalousvähennys mm. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA VISTANTIE 40, PAIMIO P. kylpyhuone, sauna ym. 0400-603 101 24h LUOTET TAVA THERMIAMAAL ÄMPÖ Kokemuksella ja ammattitaidolla BRUNNSBORRNIN DAHLBOM KAIVONPORAUS DAHLBOM 044 592 0788 / Kristian 045 355 4501 / Juha • www.dahlbom.fi Henkilöautot, pakettiautot, pikkubussit. 473 2300 www.paimionhmlpalvelu.fi KAIVONPOrAUS/ MAALÄMPÖPUMPUT www.10hinaus.fi PAIMIO 10-hInAus Oy . ari.tuomi@arituomi.fi PALVELUKSESSANNE JO 25 VUOTTA! SÄHKÖASENNUKSET . 040 748 2770 www.piaholm.fi Asematie 1, 21530 Paimio Puh. Wallin SAUVON TAKSIT Kaskinen Timo 0500 743 606 Laine Reima 0400 120 810 Virtanen Kimmo Sauvon Palvelutaksi Saarinen Marika 050 910 1630 0400 532 236 040 519 6449 Peimarin Mattopesu Vistantie 8, 21530 Paimio Puh. Puh. 477 5600 fax 477 5614 VISTA VISTA MATKAT MATKAT Veijo Kraakkussuo puh. 050-536 2584 www.paimionfysikaalinen.net Vistantie 10, Kairankulman liikekeskus www.paimionlaakintavoimistelu.net www.kairanfysio.fi Marja-Leena Jaakkola, Kristiina Lindeqvist, Mari Ruoholahti, Anni Törmä Kaarina, Kemiönsaari, Paimio, Parainen, Salo, Sauvo Hyötyeläinpäivystys puh 0600 41451 (0,7 €/min+ ppm) Varsinais-Suomen Pieneläinpäivystys puh 0600 12 444 (0,5 €/min +ppm) Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO Ajanv. 050 57 00 964 prismapak1@luukku.com Lenkkitie 7, Paimio KYLTIT JA KAIVErrUKSET paimion hammaslääkäripalvelu Puhelimenkulma, Vistantie 19 Hammaslääkärit Tuomo Malkki Päivi Pohjola Suuhygienisti Lenita Mikkola Aikavaraukset p. 010 229 2269 Ark. Puh. remontit • SERTIFIOITU MÄRKÄTILOJEN VEDENERISTÄJÄ PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT Kaikki rakennusalan peltityöt 040 760 1714, Paimio • peltikatot, myös konesaumatut • läpivientien pellitykset • sadevesijärjestelmät • kattoturvatuotteet www.peltisepanliikewallin.fi PeltisePänliike s. Kokouskahvitukset myös yritysten omissa tiloissa Täytekakut ja voileipäkakut tilauksesta Keittolounas 5,50 € Lounas 7,00 € alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. www.peimarinmattopesu.fi SORAHUOLTOJA SÄHKÖURAKOINTIA SORAHUOLTOJA Soraa Hiekkaa Sepeliä SORAHUOLTO HEIKONEN Sami 0400 719 494 myynti@sorahuolto.fi www.sorahuolto.fi Sähköasennukset Sähköurakointi Korjaukset ja huollot Ora Laaksonen GSM 050 569 6889 www.sahkolesako.fi Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) 045 168 3868 • www.lounaskahvilaansku.com Nähdään kaupungintaloll a! Lounaat sisältävät salaattipöydän, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin. puh. 2845320 vuodesta 1979 PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT PIIKKIÖN APTEEKKI Avoinna Ma-Pe 9–17 La 9–13 Hadvalantie 8 puh. Lounas klo 11–13.30 Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) Sähkömiehentie 2, Paimio (Aikuiskoulutuskeskus) 045 168 3868, 045 888 1112 SyntymäPäiVät, muiStotilAiSuudet, ym. 4 7 3 2 6 tai 5 5 2 7 9 7 9 HAMMASLÄÄKÄRI KIRSI MIKKOLA puh. Alander Oy p. 040 5234617 sahkopalvelu.k.laine@kolumbus.fi Tuleeko vesi kellariin. 0400 367 253 / Mikael Ahola Halslahdentie 196, Karuna mETSÄPALVELUJA Poista-> Nurmikonleikkuut ja tonttihakkuut ja raivaukset, TILALLE-> kaikki lumityöt Kahvila-Pitopalvelu Hakkis Herkku Tilausravintola Karhulampi P. Onko viemäri rikki. Vuotaako vesijohto. laine Oy kiinteiStöjen SähköaSennukSet, kOrjaukSet ja huOllOt Tuomolantie 25, 21530 PAIMIO Puh. Parasta paikallista autonvuokrausta. EI HÄTÄÄ, ALANDER KORJAA! www.malander.fi M. HUOLLOT. 0500 691 473 LASITUSLIIKKEITÄ PAIMION-SAUVON FYSIOTERAPIA Paimion toimipiste p. 0400-221 642 www.lvi-itala.fi KONEURAKOINTI SILLANPÄÄ ILPO Paimio, Nurmelant. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 02-479 5115, 040-5455601 Kodin saneeraukset Korjausrakennus Tuominen Puh. 243 6500 www.kaarinanasianajo.. 472 6522 050-570 7201 Fysioterapeutti ANNE-MARI SYDÄNMAA Puh. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. Lounas klo 11–13.30 Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) 045 168 3868 • www.lounaskahvilaansku.com Nähdään kaupungintaloll a! Lounaat sisältävät salaattipöydän, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin. 010 257 6117 AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Meiltä voit tilata lounaan myös kotiin tai työpaikalle. (02) 473 2565 www.paimionhautaus.fi Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. Pumput, tarvikkeet ja asennukset • Lämpökaivot • Lämpöpumput www.kalliokaivo.fi KALLIOKAIVO OY p. 045-677 2252 www.hakkisherkku.fi Kunnallislehti on päivän kohokohta PAIMION VISTAN työväenyhdistyksen talo, yhdistyksen jäseniä talon edustalla. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ Jukantie 8, Paimio, 040-8370953 www.carcolor.fi info@carcolor.fi KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. lääkintävoimistelija Marianne Sundell Vistantie 10 B 8. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. Ongelmia jäteveden käsittelyssä. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 3 ja 4 Sosiaalitoimisto Pertinpolku 4 Kunnan postiosoite Vahtistentie 5 Virastot avoinna: ma 13-17, ti-pe 9-12 Puhelimitse tavoittaa puh: 02 474 4100 PORAKAIVOT Maahan ja kallioon ammattitaidolla. Kolme miestä on saapunut paikalle polkupyörillä. (Alppila / Museovirasto Musketti) 100 vuotta 100 kuvaa. Meiltä voit tilata lounaan myös kotiin tai työpaikalle. 050-320 1630 MUSEOTIE 2, SAUVO AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. (Museovirasto Musketti) SAUVON LOTTIEN 10-vuotisjuhlat Seuralassa 1930. 050 533 4001 Suunnitelmat kokemuksella yhteistyössä asiakkaan kanssa martti@kallinen.net www.mjk.kallinen.net PESULAPALVELUJA PITOPALVELUJA RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUJA PELTISEPÄNLIIKKEITÄ PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT TAKSEJA JA TILAUSLIIKENNÖITSIJÖITÄ • Invaja ryhmäkuljetukset • • Tilausajot 1+16 hlöä • Peimarin Liikenne Oy 0400-177 007 Matkallasi päivin öin 24h tilaukset 0400 173 001 www.jataxi.fi Sähköpalvelu k. KUNNALLISLEHTI 45 perjantaina 1.12.2017 APTEEKKEJA ASIANAJOTOIMISTOJA ArKKITEhTEJA ATK-PALVELUJA AUTOKOrJAAMOJA ELÄINLÄÄKÄrI PÄIVYSTYSTÄ FYSIKAALISIA hOITOLAITOKSIA hAMMASTEKNIKOITA KAhVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ LOUhINTAA LAKIASIAINTOIMISTOJA hAUTAUSPALVELUJA hAMMASLÄÄKÄrEITÄ hINAUSPALVELUJA KAIVUUTÖITÄ KOSMETOLOGEJA MAALÄMPÖJÄrJESTELMIÄ MATKATOIMISTOJA JA TILAUSAJOJA KEITTIÖKALUSTEITA KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ AUTOVUOKrAUSTA Auto ja Moottorihuolto www.am-motor.fi puh. • Maksuton puhelinneuvonta • KAARINAN ASIANAJOTOIMISTO SAUVON APTEEKKI Avoinna: ma-pe 9–18 kesälauantaisin 10–13 Timperintie 1, puh. MATKATOIMISTO PAIMIO, VISTANTIE 24 puh. Myös älypuhelimet ja tabletit. Puh. 52 0400-745 016 • rakennusten pohjatyöt • vesijohdot • viemärit • maasuodattimet • pienpuhdistamot HALIKON HINAUS P. 474 511 Avoinna: ma 8.00-17.00 ti 8.00-15.30 ke 10.00-15.30 to-pe 8.00-15.30 varatuomari Pekka Vuorinen Pyhän Katariinan tie 7, Kaarina puh. Kokouskahvitukset myös yritysten omissa tiloissa Täytekakut ja voileipäkakut tilauksesta Keittolounas 5,50 € Lounas 7,00 € alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. krs 20100 Turku, p. 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi Paimion Hautaustoimisto Kotamäki Oy Vistantie 37 A, 21530 Paimio Puh. 02-4734 626 Asematie 4 B 12, Paimio Sauvon toimipiste p. 044-329 3633 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto LVI ITÄLÄ OY P
2018. Musiikin opetuksesta vastaa Ann-Marie Heino. Matti Moilanen on tätä varten säveltänyt 13 uuttaa kappaletta, kertoo musikaalin pääosaa esittävä Wille Heino. Metallinpyörteisiin koreografiat on muokannut Riitta Lindroos ja maskeerauksen suunnittelu on Dunja Hermansin käsialaa. tulijongleerausta ja tulennielentää, Live-lavista Sauvon naisvoimistelijoiden Maija Nerjannon ohjaamana Eläkeliiton ohjelmaryhmän laulun tahtiin, kunnanvaltuuston puheenjohtajan Jari Hakkaraisen ja kunnanvaltuuston 2. Siksi on ollut huojentavaa huomata, että homma on hanskassa ja olemme valmiina, enää on vain pieniä efektejä hiottavana, kertoo Heino keskiviikkona, kun illalla on edessä kenraaliharjoitus. tilaisuutta ovat olleet järjestämässä ja ideoimassa kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Simelius, kunnanvaltuuston 2. puheenjohtajan Silvia Kosken yhteisesityksenä potpuri suomalaista musiikkia sekä Maamme-laulu yhteislauluna. Ohjelmassa on mm. Ebenezer Scroogen siskonpoika Fred (Timo Vanhala) ja hänen vaimonsa (Sini Ervelä). Työväentalolla näytökset ajalla 1.12. Lyhtykulkue saapuu Finlandia-hymnin soidessa ja samanaikaisesti kirjastorakennus valaistaan sinivalkoisin värein. Tu o r e e n t u l k i n n a n Dickensin tarinasta on ohjannut Hannele Moilanen. Selkukin on esittänyt tätä tarinaa saidasta, joulua vihaavasta saiturista näyttämöllä myös perinteisemmin, mutta nyt sama tarina on muokattu uusiksi ja vieläpä musikaaliksi. Juhlat alkavat klo 18 partiolippukunta Sauvon Hakkisten lyhtykulkueella kirjaston pihalle. Jouluinen metallimusikaali on synnytetty puolentoista vuoden kuluessa ja se saa ensi-iltansa tänään perjantaina Sauvon Työväentalolla. Jumalanpalveluksen jälkeen on kukkienlasku muistomerkeille ja kunnan tarjoamat juhlakahvit Kirkonmäellä tai asehuoneessa.. Sauvon kunta järjestää yhteistyössä Sauvo-Karunan seurakunnan kanssa ekumeenisen jumalanpalveluksen Sauvon kirkossa klo 10. C h a r l e s D i c k e n s i n vuonna 1843 kirjoittama Christmas Carol (mm. Saiturin joulu) tunnetaan monella eri nimellä, ja siitä on tehty vuosien varrella useita versioita niin radioon, televisioon kuin teattereidenkin lavalle. Sohvi ja Sanni Ahon musisointia, Eläkeliiton SauvoKarunan osaston ohjelmaryhmän musiikkiesityksiä, Tulishow sisältäen mm. Varsinaisena itsenäisyyspäivänä 6.12. Muotinäytöksiä on kaksi, jotta kaikki halukkaat pääsevät mukaan ja mahtuvat sisälle. Sanajumalanpalveluksen ohjelmassa on Suomalainen messu ja toteutuksessa on mukana eri-ikäisiä laulajia ja soittajia sekä eri kirkkokuntien edustajia. varapuheenjohtaja Silvia Koski, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari Hakkarainen sekä kirjastonjohtaja Päivi Inkinen. Tilaisuuden avaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari Hakkarainen. Juhlien päätösohjelmana on kirjaston tiloissa järjestettävä Suomi 100-karaoke, jonne kaikki halukkaat voivat tulla laulamaan tai kuuntelemaan suomalaisia iskelmiä. Musikaalin lavalla nähdään yli kymmenen hengen näyttelijäkaarti. Esityksen metallihenkinen puvustus ja lavastus on työryhmän käsialaa. KUNNALLISLEHTI 46 perjantaina 1.12.2017 Metallimusikaali siivittää Sauvossa jouluun SAUVO Metallimusikaali Scrooge – musikaali joulusta on sauvolaisten teatterintekijöiden eli Selku ry:n historian ehkä suurin ja kunnianhimoisin projekti. 2017 7.1. – Tämä on ollut pitkä projekti, ja laajuudessaan ja muodossaan metallimusikaalina otamme tietyn riskin. Hänen lisäksi näyttämölle nousee monia muitakin Selkun esityksistä entuudestaan tuttuja tekijöitä, mutta laulavan ainakaan tässä mittakaavassa ei heistä monenkaan ole ennen kuultu. JUSSI KIRJONEN/ SELKU RY Sauvossa Suomi 100-pihajuhlat perheille SUOMI 100 Sauvo juhlistaa Suomen 100-vuotisjuhlaa koko perheen pihatapahtumalla maanantaina 4.12.2017. Maanantain 4.12. – Tämä on sillä tavalla ainutlaatuinen juttu, että tätä on työstetty pitkään ja esimerkiksi lauluopetus on käynnistynyt heti alussa. Yleisö voi tämän jälkeen siirtyä kirjastoon seuraamaan Sauvon Museon tuki ry:n, sauvolaisen vaatetusalan yrityksen Pikku Puodin sekä pukusuunnittelija, stylisti Lalli Savolaisen yhteistuotantona järjestettävää pukukavalkadia ja muotinäytöstä, jossa siirrytään Suomen 100-vuotisen taipaleen alkuvuosilta nykypäivän pukeutumiseen ja muotiin. Klo 18.30-20 koulun ruokasaliin on katettu juhlan kahvipöytä. Juhlan järjestelyissä on mukana useita sauvolaisia yhdistyksiä ja esimerkiksi juhlavalaistuksesta vastaavat Lions Club Sauvo ja Sauvon Puuhaus
Sosialidemokraattien linja tulee myös uuden puheenjohtajan kaudella olemaan tasa-arvoa, kaupunkilaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja hyviä kuntapalveluita korostava. Kauppa on nyt aivan Säkylän keskustassa, entisessä Kkaupan tilassa, johon muutettiin 2014. Nuorten hyväksi järjestettävä konsertti on osa nuorten hyväksi tehtävien tekojen sarjaa, joka alkoi jo vuonna 2012 yhdistyksen silloisen presidentin Lasse Lintervon aloitteesta. Loput artistit julkaistaan alkuvuodesta. Popeda, Jenni Vartiainen, Juha Tapio ja Evelina Saaristo Openin ensimmäiset artistikiinnitykset. . – Kyllä sitä vähintään viikonparin välein tulee käytyä, kun 30 vuotta on kuitenkin Paimiossa asunut. Ensimmäiset artistikiinnitykset ovat tänä vuonna 40-vuotisjuhlavuottaan viettävä Popeda sekä 2000-luvun menestyneimpiin naisartisteihin lukeutuva Jenni Vartiainen. Saaristo Openin eka kattaus selvillä Kesäkuun 8.-9. klo 17. Myös SDP:n kaarinalaiset paikallisyhdistykset ovat valinneet uudet puheenjohtajat syyskokouksissaan. Lippuja saatavilla myös kirkon ovelta ennen konsertin alkua. Petri Laaksosen konsertti juhlistaa Piikkiössä itsenäisyyspäivää. . PAULIINA PUPUTTI Niina Alho Kaarinan SDP:n johtoon Kaarinan SDP:n kunnallisjärjestö valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajakseen piikkiöläisen Niina Alhon. On sellaisia ihmisiä jotka pitää kiinni täällä, ja äitikin tuossa matkan varrella Tarvasjoella. Postinkuja valaistaan PAIMIO Tunnelmallinen joulukuja aukeaa jälleen Paimion Postinkujalla sunnuntaina 3.12. – Me saimme budjetissa läpi monia meille tärkeitä asioita varhaiskasvatuksesta vanhusten palveluihin, lähiliikunnasta Hovirinnan rantaan, joten pääsen aloittamaan puheenjohtajakauteni hyvällä hetkellä, hyvässä vireessä olevan porukan kanssa, kommentoi Alho valintansa jälkeen. Varat on kanavoitu nuorille Kaarinan kaupungin nuorisotoimen ja Piikkiön Seurakunnan kautta. Satavuotiaan Suomen juhlakonsertti . Merja Ikonen ja Mika Hagström ahertavat menestyksekkäästi Metkahinnan kauppiaina Säkylässä. . 045 3159 525, Lemmikkiliike HurMur, Paimio ja Hakkisherkku Oy, Sauvo. – Torin laidalla ollaan, 1200 neliön myymälä, ja meidän lisäksi on neljä työntekijää. kerran ja ne tuovat valoa kulkijoille aina tammikuun puoleenväliin asti. Joulukujan valot syttyvät jo 27. 6.12. . Siellä on ollut haastetta ja kehittämismahdollisuuksia. Lippujen myynti alkaa perjantaina 1.12. Rotarien järjestämän konsertin tuotto jälleen nuorille KAARINA Piikkiön kirkossa on itsenäisyyspäivänä tarjolla upeita ja tunnelmallisia hetkiä, kun seutukunnan tuttu tähti, Petri Laaksonen juhlistaa päivää kirkkokonsertillaan. päivä Kaarinassa yhdeksättä kertaa järjestettävä Saaristo Open julkaisi ensimmäiset esiintyjänsä. Viime kevään kuntavaaleissa hänet valittiin valtuustoon koko kaupungin neljänneksi suurimmalla äänimäärällä ja tämän siivittämänä hän on myös kaupunginhallituksen jäsen. Niina on nuorin kaikista Kaarinan poliittisten ryhmien puheenjohtajista ja valitsemalla nuoren naisen puheenjohtajakseen Kaarinan demarit osoittavat olevansa sitä mitä lupaavat, uudistusmielinen ja aidosti tasa-arvoinen. Mika kertoo, että kaupan siirtäminen Säkylään on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi ja työ maittaa. . Piikkiössä nuijan varteen asettuu Esko Lehtisalo ja työväenyhdistys Uurtajan keulaan nousee toisen polven kaarinalaisvaikuttaja Juuso Ranne.. – 10,5 vuotta on pyöritetty yritystä nyt Säkylässä. Luvassa on tietenkin lukuisia Petrin tutuksi tekemiä omia ja suomalaisuutta juhlistavia kappaleita, kuten itseoikeutetusti Täällä Pohjantähden alla. KUNNALLISLEHTI 47 perjantaina 1.12.2017 Laaksosen Petri juhlistaa itsenäisyyttä Piikkiössä . Metkahinta palkittiin Säkylässä YRITTÄJÄPALKINTO Paimion Metka Hinta Oy palkittiin viime viikonvaihteessa Säkylässä Yrittäjäpalkinnolla. . . Rotaryt Piikkiössä ovat sen jälkeen julkaisseet Kauko Vainikaisen pakinateoksen ja järjestäneet konsertteja, ja tuotoilla on hankittu nuorten käyttöön muun muassa trialmoottoripyörä, järjestetty ratsastustunteja, palkattu kesätyöntekijöitä Piikkiöön sekä tuettu paikallista musiikkityötä. Ohjelmassa on jälleen joulurauhan julistus, glögija piparitarjoilu, joulupukin vierailu karkkikulhoineen sekä elävää joulumusiikkia kujalaisten esittämänä. Niina on 35-vuotias sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri, joka työskentelee Kaarinan kaupungilla rekrytointisuunnittelijana. Lisäksi Kaarinassa nähdään ja kuullaan Juha Tapio ja juuri uuden ”Katri Helena” –kappaleen julkaissut, Turusta lähtöisin oleva, Evelina. Hovirinnan rannan lavalle nousevat jälleen kotimaiset huippuartistit. Mukavaa on, kun paimiolaisiakin aina piipahtelee, kertoo Mika, ja vihjaa, että Säkylässä on tänään perjantaina kakkua ja kaffetta kaupalla. Lisäksi tuore puheenjohtaja pitää tärkeänä, että kaupungin päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon ja kaupunkilaisten tarpeisiin. Lippu 20 e ja lippuja myyvät Tammipartio, Piikkiön yhteispalvelupiste, Rotaryklubi ry. klo 17 Piikkiön kirkko . Säkylän Vuoden Yrittäjäksi nimetty yrittäjäpariskunta Merja Ikonen ja Mika Hagström ovat edelleen pitäneet yrityksensä paimiolaisena, vaikka monen kaipaama Metkahinta sulki Paimiossa ovensa jo vuosia sitten. Satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivän konsertin järjestävät Piikkiön Rotaryt. – Tottakai kauppa edellyttää kuten kaikkialla, jatkuvaa sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin. Konsertti kirkossa alkaa klo 17. Sinne keskityttiin, kun oli halu edelleen kehittää yritystoimintaa ja haasteitakin oli haussa, kertoo Mika, joka tunnustaa että jonkinmoinen lukkarinrakkaus Paimioon edelleen on ja siksi täällä on edelleen myös yksi kodeista. puh
Kolmen viikon kuluttua lupauksesta saapui postissa kirjan koevedos. Jäljelle jäi haave oman kirjan kirjoittamisesta. Kuitenkin parin viikon kuluessa Rintalan rukouksiin vastattiin. Lähetin kuitenkin omat runoni kilpailuun ja muistan, että yksi niistä kertoi lakkahillosta, Terttu Rintala muistelee. Lisäksi etuja takakannet piti suunnitella etukäteen teoksen nimeä unohtamatta. Suomen suurkisoihin kesäkuussa 1966 kokoonnuttiin joukoittain ympäri maata. Toiveena oli aina saada ne kansien väliin, hän kertoo. – Runoissani oli loppusoinnut. – Olen 30 vuotta kirjoittanut runoja ja kasannut papereita ja lappuja moneen paikkaan. Muita runojen nimiä ovat esimerkiksi arkimietteitä, kesäloma, turkoosi mekko ja suru. – Eräs kaverini esitteli julkaisemaansa runokirjaa Facebookissa. Runot pääsivät kansien väliin. – Elämässä on käyty läpi paljon asioita, mutta niistä on selvitty. Yksi Rintalan lempirunoista teoksessa on nimeltään juhlavaatteet. Sittemmin runoutta on kertynyt pöytälaatikoihin runsaasti vuosien saatossa. Elämää ja rakkauden rutketta Kansien sisältä löytyy Terttu Rintalan elettyä elämää, muistoja 3-vuotiaasta saakka. Pöytälaatikkorunoista Suomi 100 -runokirja KAARINA Ina Virtanen Piikkiöläinen Terttu Rintala on hiljattain julkaissut Suomi 100 -runokirjan, Elävää vettä aamoria ja huumoria. Kahden viikon kuluttua olin kirjoittanut omani, mutta hän ei. Yöaikana järki ei pane hanttiin kirjoittamiselle. Terttu Rintalan runokirjan kannessa on kuva hänen poikansa tekemästä, puutarhasta löytyvästä kalaveistoksesta. Lähdin välittömästi toteuttamaan myös omaa ideaani, hän kertoo. Kävin siihen aikaan toipilaskodissa yövuorossa töissä, jolloin runosuoni sykki parhaiten. KUNNALLISLEHTI 48 perjantaina 1.12.2017 SUURI SUKUPOLVIKOKEMUS. Ilmainen runokirja sadalle Terttu Rintala tiedusteli jonkin aikaa sitten eräältä tuntemaltaan kirjailijalta, mille kustantajalle runoja voisi lähettää ja mitä kirjan tekeminen maksaisi. Kaikki runoteoksen materiaali piti toimittaa sähköisenä aina kuvia myöten kustantajalle. Kirjan tekeminen ei ollut maksanut mitään. – Elävää vettä kuvastaa teoksen hengellistä sanomaa. Sen korjattuaan Terttu jäi odottamaan varsinaista 70 runokirjan tilausta. – Kirjoitin runoja sähköiseen muotoon pari viikkoa ja keräilin lappuja, joissa niitä oli. Kiinnostus runoihin alkoi Rintalan kälyn vierailusta kolmen vuosikymmenen takaa. – Hän tuli kylään ja kertoi Gummeruksen runokilpailusta ja sanoi, että kumpikin meistä voisi lähettää sinne viisi runoa. Neljän viikon kuluttua materiaalien lähettämisestä tuli sähköposti, joka kertoi, että he tekevät kirjani, Rintala hymyilee. Siinä on läheisyyttä ja lämpöä, rakkauden rutketta, hän sanailee. Piikkiöläiset osallistujat poseerasivat ryhmäkuvassa. Näin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Mediapinta -kustannusyhtiö painaa sata runokirjaa ilmaiseksi. INA VIRTANEN. Toivon, että kirjasta välittyy rohkaisua siitä, että kyllä tästä selvitään. Hän kuitenkin sai sen käsityksen, ettei julkaisu olisi kovin todennäköistä harrastekirjoittajalle ja jättikin näin ollen oman runokirjan julkaisun haaveisiin. Kuitenkin kirja on huumorilla höystetty ja kertoo arkisesta elämästä. – Ne menivät heti kaupaksi ja nyt olen tilannut niitä vielä 70 lisää myytäväksi, hän kertoo
Piikkiöllä ja Paimiolla on aina ollut pientä kisaa keskenään, mutta tässä ollaan liikkeellä ilmeisen ystävällisissä merkeissä.(Kunnallislehti) PIIKKIÖN HARVALUOTO SIIRTYI uuteen aikaan, kun se sai juhannuksena 1927 oikean, vaijerilla ohjattavan ja käsillä vedettävän lossin. (Kunnallislehti) TIENVIITTA VUODELTA 1964. Uusi ykköstie valmistui kokonaisuudessaan 2009. (Osuusliike Kerhola / Työväenmuseo Werstas) HELSINGIN JA TURUN välisen valtatien rakentaminen alkoi vuonna 1932 Helsingin päästä, mutta työ kesti ja kesti… Paimion-Turun moottoritien rakennustyön alkamisen merkiksi Paimion kunta ja Turun tiepiiri löivät maahan peruspaalun 30.8.1990. 70 vuotta myöhemmin, kiinteän siltayhteyden myötä siirryttiin taas uuteen aikaan: ennen saarelaiset tunsivat ”kaikki” toisensa, nyt ei enää rupatella lossirannassa ja tulla niin helposti tutuiksi. (Kunnallislehti) NAAPURISOPUA. (Kunnallislehti) 100 vuotta 100 kuvaa. KUNNALLISLEHTI 49 perjantaina 1.12.2017 JOEN PENKERE SORTUI jokeen Paimiossa 1974. Kuvan takana on teksti: Ensimmäinen vyörymä 13.10. (Matti Poutvaara / Museovirasto Musketti) SUOMI TÄYTTI 50 VUOTTA, ja kunnanjohtaja Heikki Rasilainen, Martti Tätilä, Unto Lehto ja Onni Silkkilä istuttivat vuoden 1967 “itsenäisyyskuusen”
Painetut kaupunkilehdet 11 % Sanomalehtien digitaaliset palvelut 4 % Televisio 12 % Radio 2 % Facebook 2 % Aikakauslehtien digit. 8 – 16) Tilaa verkossa: tilaajapalvelija.fi/tutustu Täytä tämä kuponki jatiputasepostiin. Yhteystietoja voidaan käyttää markkinointiin. Kestoeli etutilaus on aina edullisin tilausmuoto. Paikallista elämää. 19 90 Kunnallislehti maksaa postimaksun *Pakollinen digilehteä tilattaessa. Mistä mieluiten lukee, katsoo tai kuuntelee mainoksia. 21,00 TuTusTu Vain uusiin kotimaan tilauksiin. Painetut sanomalehdet 46 % Mainos on pidetty ja haluttu vieras, etenkin kun laitat sen sopivaan välineeseen. palvelut 1 % Google 1 % YouTube 1 % Twitter % Instagram % WhatsApp % LinkedIn % En osaa sanoa 15 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Painetut aikakauslehdet 6 % Oikeassa paikassa mainos maistuu paremmalta. Ylivoimaisesti mieluisin mainosmedia on sanomalehti. Lähde: IROResearch, Tuhat suomalaista, syyskuu 2017. Sanomalehtien Liitto. Toimitamme tunnukset sähköpostilla. Oikeassa paikassa mainos maistuu paremmalta. 2 kk paperilehden määräaikainen tutustumistilaus 15 90 3 kk digilehden määräaikainen tutustumistilaus Norm. palvelut 1 % Google 1 % YouTube 1 % Twitter % Instagram % WhatsApp % LinkedIn % En osaa sanoa 15 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Painetut aikakauslehdet 6 %. 32,00 Norm. Ylivoimaisesti mieluisin mainosmedia on sanomalehti. Painetut sanomalehdet 46 % Mainos on pidetty ja haluttu vieras, etenkin kun laitat sen sopivaan välineeseen. palvelut 1 % Kaupunkilehtien digit. Mistä mieluiten lukee, katsoo tai kuuntelee mainoksia. Sanomalehtien Liitto. Hinnat voimassa rajoitetun ajan. KUNNALLISLEHTI 50 perjantaina 1.12.2017 ja ihastu Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti* KUNNALLISLEHTI Sopimus 5007561 00003 VASTAUSLÄHETYS Tilaa soittamalla: 02 770 2626 (ark. Lähde: IROResearch, Tuhat suomalaista, syyskuu 2017. palvelut 1 % Kaupunkilehtien digit. Painetut kaupunkilehdet 11 % Sanomalehtien digitaaliset palvelut 4 % Televisio 12 % Radio 2 % Facebook 2 % Aikakauslehtien digit
Mukaan voi ottaa omia koreja ja koristeita. Perinteinen Joulujuhla seurakunnan Sanan ja rukouksen piirin kanssa Mikaelintalossa Pyölintie 3 su 3.12. Paikkavaraukset Tuijalta tai Hannalta 040 7189386. Piparkakkutalon koristelu -ilta To 7.12. Soihtujen jako klo 17.45. Avoimet ovet 4H:n toimistolla, Vahtistentie 5. Ryhmää ohjaavat vapaaehtoiset Sirpa ja Susanna. 040 722 4961/ Jaana, 044 793 0586/Satu tai 044 726 1991/Anne tai toimisto@finfamisalo.fi. 4). PR-sali AKK:llaklo 18.30. klo 15 (Huom. 473 2565 Rakkaamme Mariitta Kuusela o.s. askartelukerhon tuotteita POP:n kerhohuoneella klo 10-15. Kerho on 7.12. Ennen kerhon alkua kerätään Lehmirannan ruokailumaksut, Pirjo paikalla jo klo 12. Itsenäisyyden aattona – suomalainen joulu klo 18.30 Paimion kirkossa. Ke 13.12. Kun päättyy tää, muisto vain jää. SAUVO Puuhanaiset jouluaskartelupaja su 3.12. 2018.Toivon piristäviä hetkiä hämärään aikaan! SPR omaishoitajien tukitoiminta. Kevään 2018 tapaamiset ovat keskiviikkoisin 17.1., 21.2., 21.3., 18.4. Ryhmässä juteltavat aiheet vaihtuvat kuukausittain, ne käsittelevät mm. Huom! alkamisaika! Su 3.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut, Palvelutalo Ma 4.12. Sotainvalidit ja Naiset. Vesa Tuominen, Armi Laakso, Petri Kopponen, Juhlakuoro, tekstinlukija Elina Järvinen. 7.12 Korttipelikerho klo 12, (Hadvalantie 9). Perhekerho klo 10-12 Wanhalla (Pyölint. klo 18.00 yhdistyksen toimistolla, Turuntie 8, 4. Suomi sata vuotta -juhlajumalanpalvelus klo 10 Paimion kirkossa. klo 18 Oinilan hiihtomaja. 2017 Paimio * Päivä kaunein sammuva on, kukka kuolee korvaamaton. Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. tunteita, hyvinvoinnin taitoja, voimavaroja, liikuntaa ja mindfulnessia. Ma 4.12. Perinteinen Joulutapahtuma Sauvon museolla su 10.12. Varaukset Liisa 0400-204212, Aila 0400-523811 tai Seppo 0400749929. Ei tunnu tuska ei matkan vaivat, on rauha rinnassa nukkuneen. Tervetuloa! SAUVON NAISVOIMISTELIJAT Tunnit siirtyneet koulun saliin Zumbaa lukuun ottamatta. 3). Jaana Knaapi-Lehtonen 040 722 4961, Satu Säilä 044 793 0586, Anne Mikkola 044 726 1991, toimisto@finfamisalo.fi, www.finfamisalo.fi. Lähdes 02. 8.12 Boccia klo 12 (Pontela). Verna, Arttu ja lida Siunattu läheisten läsnä ollessa. Lähiajan toimintaan ja tapahtumiin voit tutustua kotisivuillamme www.paimio.elakkeensaajat.fi KAARINA Tupasvillan ohjelma vko 49. Boccia ma 04.12 klo 13 Tillintuvalla ja kuntosali 07.12 klo 13:30 koulukeskus. 02-7319 929 kivi@kivityo.fi www.kivityo.fi KAIKKI ALAAN LIITTYVÄT TYÖT OMALTA PAIKKAKUNNALTA PAIMIO FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Perinteinen yrittäjien ja yritysten taloushallintopalvelua tarjoava yritys. klo.11-16. 040 5318998 tai sp. Pe 8.12. klo 9.30 Perhekerho alkaa kirkossa Su 3.12. klo 12-15 omaisneuvontaa Halikon sairaalassa, varaa aika etukäteen tai tupsahda vaan käymään. Piccolot, Mikaelinkuoro, Ruskakuoro, Tuomasbändi, Armi Laakso ja Petri Kopponen, Juha Viljanen – viulu, Li Qi – viulu, Juhani Forsman – alttoviulu, Eija Huhtala – sello. Ohjelmaa, herkullinen joulupöytä jne. Tarjolla mukavaa seuraa ja voimia antavia keskusteluja. To 7.12. Katso lisätiedot: www.sauvonnaisvoimistelijat.com. Ma klo 10-11 naisten pelihetki klo 13-14.30 Omaishoitajat harrastetila. Joulu-ja tammikuun aikana loppukauden harrastemaksu alennettuun hintaan. kimppakävelyä klo 13 kirjaston luota. Helposti lähestyttävä ja luotettava kumppani sinulle joka arvostat hyvää asiakaspalvelua ja ammattitaitoa. To 7.12. klo 15 Hanhijoen koululla. pirjoaar@elisanet.fi. klo 13.30 Juttutupa, vanhustentalojen kerhohuone Ti 5.12. 12.2-13.2.2018 Ystävänpäiväristeily Viking Grace lähtö klo 20.55 Varaukset Maijalle 0400-233609 tai kerhossa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e Ke 6.12. Pe 8.12. Perheilta klo 17.30 -20 Paltan päiväkerhotalossa (Paltant. eli 5.12. aika!). Ilm. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: maarit.laine@4h.fi tai 050 303 1200 PAIMIO PAIMION RASTI Pe 1.12. Suomea. La 2.12. HAUTAKIVET Myymälämme avoinna ma-pe 10-16 ja sopimuksen mukaan. Helsingintie 11, SALO P. Kuukausikerho palvelukeskuksessa ti 05.12 klo 13, joulupuurotarjoilu. Paimion musiikkioppilaiden esitys, tarjoilu mukailtu linnanjuhlista. Su 3.12. Paimion Eläkkeensaajat ry. nunnu, Tuija, Rita. klo 18 Sauvon koululla. Www.elakeliitto.fi/paimio. Klo 12 Kerho, aloitetaan perinteisesti keppijumpalla, kahvitilaisuudella ja viikkotiedotuksilla, jonka jälkeen omaa ohjelmaa Itsenäisyyspäivän aattoa Suomi 100 -teemalla juhlistaen, lopuksi bingo. Iloinen kaikkien eläkeläisten yhteinen puurojuhla Pontelassa la 9.12. Lisätiedot Leena/ 044-773 5890 Suurkiitos kaikille tänä kirkkovuonna soitinrahastoon lahjoittaneille! Veljemme Jorma Olavi Iltanen 08.03.1954 Lavia 20.10.2017 Sauvo * Kun ilta saapuu niin matka päättyy se uneen uuvuttaa väsyneen. Anu Kivelä – laulu, Jari Hakkarainen – säestys. Vuoden viimeinen omaishoitajien tapaaminen Tupasvillassa 7.12. Ystävänpäiväristeilylle 12.-13.2.2018 ilmoittautumiset Pirjolle kerhossa tai puh. 040 722 4961. klo 12-13.30 kuntosali uimahallilla ja boccia Tillintuvalla klo 1416. Ryhmässä saat tietoa ja vertaistukea, joiden avulla vahvistat voimavarojasi, hyvän mielen taitojasi ja jaksamistasi arjessa. Uusi ja entinen hallitus kokoontuu to 21.12. SEURAKUNTA Kuollut: Jorma Olavi Iltanen 63v Pe 1.12. viim. Kerhot kokoontuvat: Ma 4.12. Vapaa pääsy. ja ilm. Muntola. 1954 Mellilä 04. Järjestäytymiskokous. Ilmoittaudu puhelimitse tai lähetä sähköpostia toimistolle: puh. Ti 5.12. klo 10 Suomalainen messu, sanapalvelus, Sauvon kirkko, kukkienlasku, tarjoilu kirkonmäellä Lahja Lapsellekampanja. klo 18 Karuna, Kallionranta. Hallitus klo 9.30 ja 2018 hallituksen järjestäytymiskokous n. pienoiskuvaelma Kohtaaminen Sykarin kaivolla. Tule taittelemaan pahvista joulutähti tai kirjomaan iloinen huopakoriste kuuseen. 3.12. klo 9 Maija leipoo pipareita 10.30 Haitarinsoittoa & Laulua. klo 13, Kavalton Tuurunlinna, ilmoittautumiset Arville 040-5513931. Kiitos myös Karinakodin henkilökunnalle Mariitan lempeästä hoidosta. Ohjelmassa mm. La 9.12.eläkeläisjärjestöjen yhteinen puurojuhla ikäihmisille klo 12 Pontela. jouluinen tarjoilu ja kuvaelma ”Kohtaaminen Sykarin kaivolla.” Paltanpuisto tiedottaa ensi vk 49. klo 9 Aamiaiskahvila, Sauvon srk-talo ja 9.30 ruokajako Ti 5.12. 5.12. Ma 11.12. Tervetuloa glögille! Jouluinen kukka-asetelmakurssi to 14.12. mennessä. klo 12 eläkeläisyhdistysten yhteinen joulujuhla, Pontela. ti 5.12. klo 14 Tuomarilassa. * itsenäisyyspäivän soihtukulkue klo 18 Jokelan koululta Wanhalle, jossa nuorten itsenäisyyspäivän juhla. Ilm. Paimion Kinoon mennään katsomaan Ihan Iskussa teatteriesitystä ke 31.1. Bussi Lehmirantaan ti 12.12 lähtee Päisterpään tienhaarasta klo 11.15, ajaa Kemiöntietä Kallenmäen kautta ja lähtee Sauvon torilta klo 11.30, Paimion tk:n pysäkiltä klo 11.50. klo 17 Tenavien kerho 4H:n toimistolla. Nyman, Sandell. klo 10 Messu, Sauvon kirkko, Pyhän Klemensin laulajat avustaa, klo 9.50 pyhäkoulu; piparin paistoa, Sauvon srk-talo Ma 4.12. Luvassa ohjelmaa koko YHDISTYKSET URHEILUSEURAT perheelle ja joulupukki vierailee, joten varaa lapsille pikkupaketti mukaan. Vapaa pääsy. mennessä Jaanalle puh. kerros: omaisneuvontaa, vertaisryhmiä, tapahtumia ja toimintaa. Tarkoitettu yli 13 vuotta täyttäneille. Lasten tunnit peruttu 12.12. Suomalaisen musiikin juhlaa 100 vuotta! klo 19 Paimion kirkossa. Ti 5.12. 4.12. Juhlitaan 100 v. Itsenäisyyspäivän juhlaohjelmassa mm. Tervetuloa! Ei tarvitse olla minkään eläkeläisyhdistyksen jäsen. klo 15 Kokkaus yläaste ikäisille, Sauvon koulun kotitalousluokassa. www.paimionseurakunta.fi/510-perheillat. Lähtö Lehmirantaan klo 10:45, kulkien reittiä VälitieValkojantieTerveyskeskuksen pysäkkiKravinkujaTuruntien pysäkkiVistantieKarpalotieKaaritie. To 7.12. srk:n vapaaehtoistyöntekijöiden yhteinen puurojuhla messun jälkeen n. oman työalasi yhteyshenkilölle. Ti 5.12 klo 9.30-10.05 tuolijumppa klo 10.15-11 lauluhetki. tunnit peruttu, koska sali on varattu muuhun käyttöön. TI 5.12 Tupasvilla avoin aamupäivän suljettu klo 14.30 Atk Senior Surf. ma 11.12. * omaishoitajien ja omaistaan hoitavien tapaaminen klo 1314.30 Paltanpuiston palvelukeskuksen kerhohuoneessa. Piikkiön Seniorien joulujuhla ti 19.12. Mika Ahtola, Petri Kopponen, Mari Jalava, tekstinlukija Harri Joukas. klo 11 musiikkikerho, Pontela. 11. Musikaali Viimeinen Laiva 13.1. La 9.12. klo 10.30. Suomi 100v. 9.12 Eläkeläisyhdistysten yhteinen puurojuhla klo 12 (Pontela). Pieni materiaalimaksu. 12.12 Joulujuhla klo 12.00 (Pontela) Maksullinen ruokailu. klo 14 Päivin luona. 050 5537 305 Paimion Hautaustoimisto KOTAMÄKI Vistantie 37 A 21530 Paimio Puh. * joulukonsertti Hyvän joulun toivotus klo 16 Pyhän Jaakobin kirkossa. Ilmoittautua voi vielä kerhossa tai Sinikalle 0509186333. Eläkeliiton Piikkiön yhdistys: Iloista joulun odotuksen aikaa! Hallitus kokoontuu ti 5.12. Jos läheiselläsi on mielenterveysongelmia, tule juttelemaan asiasta kanssamme. Vaelletaan yhdessä –ryhmä: Ryhmä on tarkoitettu sinulle yli 30-vuotias, joka olet huolissasi omaisesi tai läheisesi mielenterveydestä. Syödään kinkkukiusausta ja juodaan torttukahvit. kerros. Piikkiön Eläkeläiset: Ti 5.12. Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys ry. Jouluruokakurssi Sauvon koululla la 9.12 klo. Maanantain 4.12. Lämmin kiitos osanotosta. mennessä. Käsityön taitajien jouluinen tapahtuma Sauvon Kotiseutumuseossa 9-10.12 klo 11-16. krs. KUNNALLISLEHTI 51 perjantaina 1.12.2017 PAIMION EV.LUT. TO 7.12 Tupasvilla avoin suljettu klo 14.30 SPR avoin omaishoitajien torstaitupa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e Ma 4.12. ja Seitsemän veljestä 23.2., Turun kaupunginteatteri sekä musikaali Mamma Mia Helsingin Messukeskuksen AMFI-teatteri 12.5., kaikkiin ilmoittautumiset Anitalle 0407442757 joulukuun aikana. Perinteinen joulukonsertti klo 18 Paimion kirkossa. klo 12. Israelin ystävät ry Paimion osasto. SEURAKUNTA Kastettu: Elias Kauko Juhani Airio, Fanni Helvi Josefiina Hautala, Jenni Irina Saarinen Kuollut: Matti Ilmari Saari 72 v. ovat syksyn viimeiset lasten jumpat.. Puolisoa, äitiä ja mummia syvästi kaivaten Pentti Kirsi ja Jani Tarja ja Tuomas Jukka ja Darja Heittäkää hiljaa arkulle multaa, siellä on mummi, siellä on kultaa. klo 12-15 Puuhaus-puodilla (Sauvontie 38). viimeistään su 3.12. PE 8.12 klo 9.15 Naisten jumppa 10.30 Miesten kuntoilu Piikkiön Eläkkeensaajat Ry. Laura Vire – sopraano, Saana Iljin – piano, Linnea Hurttia – viulu. Musiikkiopiston kuororyhmiä johtajanaan Marjut Jaakola, Vivela johtajanaan Saana Murtojärvi, Mikaela johtajanaan Riitta Saarnivaara, Mikaelinkuoro johtajanaan Armi Laakso, seurakunnan tervehdys kirkkoherra Vesa Tuominen. Oma joulujuhlamme on Kavalton vintillä to 14.12. Su 10.12. Tervetuloa viettämään sitä kanssamme. Tillintupa klo 10 OikeinNurin -kerho. Lehmirannan joulujuhla ti 12.12. klo 18 Eräkerho Ahtelassa. Ilm. ja 16.5. Ma 4.12. klo 12.30 Varhaisnuorten kerho, Naakanpesä Ma 4.12. Joululounas ma 4.12 klo 14.00 Ravintola Femme. Torstaina 7.12. Klo 10 Esakööri. klo 13 . Pe 15.12.kerho ja joululounas Kavalton tilan navetanvintillä klo 12, pieni nimetön paketti mukaan. 01. Lämmin kiitos osanotosta ja Jorman auttamisesta. taloushallintopalvelut avado Eeva Villanen 045 8786 446 eeva.villanen@ avado.fi Salorankatu 5-7 24240 Salo www.avado.fi Paimion Hautaustoimisto KOTAMÄKI Vistantie 37 A 21530 Paimio Puh. Mukaan mahtuu 12 ensimmäistä ilmoittautumisjärjestyksessä. mennessä. KE 6.12 SULJETTU. Aaltonen, Muntola * Ilon ja valon koti-ilta klo 18.30. 9-15. 11.30 Mikaelintalolla. Omaisten vertaistukiviikonloppu Saaristokylpylä Kasnäsissä: Tervetuloa rentoutumaan merellisiin maisemiin 3.4.2.2018 (viikonloppu voi vielä muuttua, mutta alkutalvesta kuitenkin). Seppeleenlasku sankarihaudalla ja Johannekselaisten sankarivainajien ja muiden sodan uhrien muistomerkillä, seppeleenlaskijat Sari Kuosmanen ja Harri Joukas. 8.12 Taapparukset klo 9 (Pontela). Tule hankkimaan mukavia joululahjoja. klo 12 Pontelassa. 473 2565 Autopuh. Perjantai 13-14 pelihetki. Ilmoittaudu viim. Tervetuloa kaikille! Myynnissä kotitekoisia jouluherkkuja. Pe 1.12. klo 11 PR-taitoharjoitus Knuutniemessä SAUVO KARUNAN URHEILIJAT Koko perheen perinteinen puurojuhla sunnuntaina 3.12.2017 klo 17 Karunan Kalliorannassa. Piikkiön Seniorit ry. klo 1012 vertaiskahvila: kahvia ja hyvää seuraa kaikille, Turuntie 8, 4. Saavuthan ajoissa, pukukoodina asusteessa jotain sinistä tai valkoista. Mervi ja Keijo Lehtisellä (Ahmatie 1, Oinila) Ti 5.12. Huom! ei saunaa. Ke 7.12 klo 13.30-15 Paltanpuiston itsenäisyyspäiväjuhla. klo 14.30-16. Rakkaudella muistaen Veli ja sisaret perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten saattamana. I adventtisunnuntain perhekirkko klo 10 Paimion kirkossa. Tuote-esittelijä on paikalla. 3). Joulujuhla ja -ruokailu Tillintuvalla tiistaina 12.12, ilmoittautumiset viimeistään tänään kerhossa Simolle. Lisätied. Ohjelmassa mm. * Sanan, sävelen ja rukouksen illan ja Israelin ystävien yhteinen joulujuhla klo 15 Mikaelintalolla (Pyölint. Sitovat ilmoittautumiset 22.12. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta SAUVO-KARUNAN EV.LUT. klo 18 Kenraaliharjoitus Suomalainen messu, Sauvon kirkko Ke 6.12. tuo mukanasi uusi ja vanha esine. FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry, Turuntie 8, 4. MA 4.12. * Kuuloja näkökerho klo 11-12.30 Paltanpuiston palvelukeskuksen kerhotilassa (Paltant.4)
Jatkamme rohkeaa kehittämistä rakentamalla uusia koteja, keskustoja ja tiloja kohtaamisille. 1 kg ERÄ! Perjantaina 1.12. Energialuokka C. Tyyppi m 2 Mh. Klementiini Espanja VaaSan ohut kauraherkku 215 g KulTa KaTriina Kahvi 450-500 g 1 69 10 00 ps (7,86 kg) 3 pkt (6,67-7,40 kg) 2 Kpl 79 3 50 4 95 99 kpl 2 kpl (8,75 kg) 12-pack (0,95 l) kg 3 pKt 12 pacK Ruodoton lohifilee pakattu Fazer sininen maitosuklaalevy 200 g OlVi vichy 12 x 0,33 l sis. Kaikki Kaarinan keskustan palvelut ovat aivan vieressä ja Turun keskustaankin on matkaa vain n. Asunto Oy Kaarinan Lukkarinrinne Pyhän Katariinan tie 8 b 20780 KAARINA Kaarinan Lukkarinrinteen rakennustyöt ovat käynnissä. 8 km. 2 kg Hinnat voimassa perjantaista–sunnuntaihin 6 95 kg Kalaneuvos Savustettu siika pakattu 12 90 kg HK Naudan sisäpaisti pakattu, paino n. Autohallipaikkoja myynnissä sekä Suntionpuistossa että Lukkarinrinteessä myös muille kuin osakkeenomistajille. SOITA JA SOVI ESITTELy! K-Market Sauvo Timperintie 1, 21570 Sauvo leo.silfver@k-market.com sauvo K-market kauppiaan parhaat tarjoukset viikonlopulle ark 7-21 la 7-21 su 10-21 Palvelu pelaa SAUVO Tarjoukset voimassa pe-su 1.12.-3.12.2017 ellei toisin mainita. Taloon tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Kaikki joulukinkumme ovat harmaasuolattuja, tuoreita ja valmistettu kotimaisesta lihasta. Muistathan tilata joulukinkkusi ajoissa Yksittäin 3,49 pkt (6,98-7,76 kg) Yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia 2,19 kpl (10,95 kg) Ilman K-Plussa-korttia 5,95 12-pack (1,19 l) sis.pantit 1,20 Etu K-Plussa-kortilla -20% Etu K-Plussa-kortilla -21%. klo 11-17 Paimion S-marketissa JOULUNAVAUS! Paikalla JOULUPUKKI JA MUORI tarjolla myös JOULUPUUROA. KUNNALLISLEHTI 52 perjantaina 1.12.2017 PAIMIO Asematie 1 SAUVO Vähäpellontie 2 PIIKKIÖ Hadvalantie 14 Palvelemme: Ark 7–21 La 7–21 Su 10–21 Hinta voimassa pe–su 4 98 pkt Korpela Suussa sulava joulukinkkuviipale 500 g (9,96/kg) Rainbow Graavitai kylmäsavukirjolohiviipaleet 150 g (19,93/kg) Suomi Juurespussit 2 kg (0,49/kg) punajuuri, porkkana tai lanttu Laitilan Kanatarhan Vapaan kanan M24 Kananmunat 24 kpl, 1,392 kg (2,15/kg) 98 kg 2 99 pkt 2 99 kenno Pikkujouluherkut S-marketista 6 95 kg Partanen Porsaan juhlafilee paino n. pantit 1,20 Rajoitus: 2 erää/talous KauPaSSa PaiSTeTTu Mustikkarahkapulla 80 g Possun ulkofilee palana 5 95 kg 11 95 kg erä Perinteinen kinkku 10-12 kg Juhlakinkku potkalla 6-8 kg Juhlakinkku luuton 4-5 kg Juhlakinkku luuton 3-4 kg Kinkkurulla 2-3 kg Nimi Puh Haluttu noutopäivä Kinkut noudettavissa aikaisintaan 20.12. Tervetuloa! Tykkää meistä Facebookissa! SRV:n asuntomyynti, Liisa Uotila, puh. Tervetuloa asuntokaupoille. Vh 6 2h+kt+s 55,5 61.830 206.100 2 2h+kt+s 59,0 56.490 188.300 2 3h+kt+s 71,5 63.270 210.900 2 3h+kt+s 84,0 80 670 268.900 Ihastu asumisen helppouteen SRV on uudistanut suomalaista kaupunkikuvaa innovatiivisesti jo 30 vuoden ajan. 0400 426 691, liisa.uotila@srv.fi, Käsityöläiskatu 9, 20100 TURKU Kaarina YDINKESKUSTA Asunto Oy Kaarinan Lukkarinrinne Huoneistoesimerkkejä Krs