7.-13.12. klo 13–18 Jokelan koulu Vanha Turuntie 4 OJENNA KÄTESI. 14.-23.12. 0400 293 392 Betjäning också på svenska Kiitos asiakkaat ja ystävät! Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta! Satu Perinteinen, Siperian mustakuusi ja Serbian kuusi. 0400 375 833 Jari kutvonen p. jokaisella hetkellä on oma historiansa. KUNNALLISLEHTI 2 tiistaina 11.12.2018 ... Tervetuloa! Johtokunta KOKOUKSIA. 040 7189386 Sauvon ja Karunan Osuusmeijerin Säätiö perinteinen joulukonsertti Mukana: Toivonlinnan kuoro Eleos-kuoro Nuorten lauluryhmä Nuoria solisteja Suomen kristillisen yhteiskoulun Piikkiön ev.-lut.kirkossa to 12.12.2013 klo 19.30 Tervetuloa! Suomen kristillisen yhteiskoulun tunnelmallinen joulukonsertti Esiintyjinä: Toivonlinnan kuoro Koulun nuoret solistit Saarna Pastori Antti Ijäs Piikkiön ev.lut.kirkossa pe 14. -25 % OPINTOAPURAHA Sauvon ja Karunan Osuusmeijerin säätiö julistaa Sauvon kunnasta olevien maaja metsätalousalan opiskelijoiden haettavaksi opintoapurahoja. Edustajat peetu karlsson p. KLO JOULUKUUTA 11. (02) 435 8006 Hyödynnä tehtaan TALVITARJOUKSET ikkuna-, ovija kattoremonteissa. • Luovuttajainfo 0800 5801 • veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi Hengenpelastajia tarvitaan SANOMALEHTI – TOTTA, TÄRKEÄÄ JA KIINNOSTAVAA. Nopea toimitus, osaava asennus ja joustavat maksuehdot jopa 49€/kk. 14.12. Sauvon Vanhustenkotiyhdistys ry:n SyySkokouS pidetään 17.12.2018 klo 15,00 kunnanviraston alakerran kokoushuoneessa. Rauhallista joulua ja hyvää uuttavuotta! Metsänomistajien perinteiset jouluglögit KLO JOULUKUUTA 11. www.kellojokinen.. AAMUSTA ILTAAN! Joulun kauneimmat, viljellyt kotimaiset J O U L U K U U S E T Paimiossa lukiota vastapäätä, Sepäntie 1. Muista osallistua myös kuusikätköilyyn 15.12., jossa voit löytää kuusen kotiin jouluksi! Lisätiedot nettisivuilla. 7.-13.12. joulukuuta klo 19.00 Nopea ja edullinen Shell Auranportti PAIMION VASEMMISTON VAALISTARTTI Torstaina 13.12 klo 15-17 Paimion torikeskuksen pihalla Paikalla kansanedustajaehdokkaat Tomi Nieminen ja Nanna Tuovinen Lettutarjoilu VistaKirppis Meijeritie 5, Paimio, P. alk. 044 7403 855, ark 9-20, la 10-19, SU 12-20 SALO: Kello ja Kulta Jokinen, Turuntie 13 ma-to 8.30-17, pe 8.30-18, la 8.30-13 Ostamme kultaa ja hopeaa. Puh. Myynnissä myös vihtoja. Kiitos paimiolaiset, kun olette antaneet aineistojanne käyttööni! Anna-Liisa Järvinen TURKU: Kello ja Kulta Jokinen: Timanttiset Hansa, Eerikinkatu 15, p. Apuraha voidaan harkinnan mukaan myöntää myös sauvolaisille järjestöille, jotka tukevat maatalousalan koulutusta. 0500 524 823 16.-23.12. Parhaat asennusajat nyt jaossa. Rauhallista joulua ja hyvää uuttavuotta! Metsänomistajien perinteiset jouluglögit Paimio keskiviikko 12.12. 7.-13.12. 15-18 Metsänhoitoyhdistys Lounametsä • Vistantie 19 • 21530 Paimio www.mhy.fi/lounametsa • www.metsänomistajat.fi Joulun odotus alkaa metsänhoitoyhdistys Lounametsän toimistoilta! Poikkea toimistollemme tapaamaan tuttuja ja suunnittelemaan tulevaa vuotta metsäasiantuntijoidemme kanssa! Tarjolla on glögiä ja pipareita. 15-18 Metsänhoitoyhdistys Lounametsä • Vistantie 19 • 21530 Paimio www.mhy.fi/lounametsa • www.metsänomistajat.fi Joulun odotus alkaa metsänhoitoyhdistys Lounametsän toimistoilta! Poikkea toimistollemme tapaamaan tuttuja ja suunnittelemaan tulevaa vuotta metsäasiantuntijoidemme kanssa! Tarjolla on glögiä ja pipareita. Muista virallinen henkilötodistus. Muista osallistua myös kuusikätköilyyn 15.12., jossa voit löytää kuusen kotiin jouluksi! Lisätiedot nettisivuilla. 040 84 77 262 AVoinnA Klo 10-18 la-su 10-14 Tervetuloa ostoksille! TalvihinnaT nyt tuli www.kymppi-kaTTo.fi • puh. Kotiinkuljetus. Piikkiön kukkakaupan vieressä Kukkakaupan aukioloaikana! 14.-24.12. Vapaamuotoiset hakemukset opiskelutodistuksineen tulee toimittaa 15.1.2019 mennessä säätiön sihteeri Hanna Kivirannalle osoitteella Säätiöntie 7, 21570 Sauvo, e-mail: hanna.k.kiviranta@gmail.com Lisätiedot Hanna Kivirannalta puh
ellei toisin mainita • PalvElEmmE: ma–la 7–22, sU 10–22 • jokiPEllontiE 2, 21530 Paimio UUniin! PossUn laPa Suomi 3 99 kg 2 99 kg kg Palvelemme klo 22.00 asti joka Päivä! kPl 11 95 kg 1 99 kPl 2 49 kg 99 89 kPl 5 99 kg 3 95 Kariniemen kUUma grillattU BroilEri Tuore rUodoton kirjolohifilEE Suomi 3 Pkt meira kUlta katriina jaUhEtUt kahvit 450-500 g (5,66-6,29/kg) Rajoitus: 1 erä/talous Edullisesti alkuviikkoon! 99 kg navel aPPElsiini Espanja grillistä! 5 99 kPl läheltä! 2 99 kg Tuore silakkafilEE Saaristomeri Valmistaudutaan Joulujuhlaan! Otamme vastaan Joulukinkku-, joulukala-, savukalaym. KUNNALLISLEHTI 3 tiistaina 11.12.2018 UUniin! PossUn EtUsElkä Suomi 1 99 rs 8 50 Pkt tarjoUksEt voimassa ti-to 11.-13.12. jouluherkkujen varauksia. Tervetuloa ihana joulu! Erä! marli jUissi mEhU lohikäärmEhEdElmä 1 l 75 tlk leipomo rosTen rEikälEiPä 250 g (3,56/kg) Turku Palvelusta Palvelusta kPl 69 joUlUinEn lUUmU täytEtorttU 51 g (1,35/kg) Suomi 13 95 kg oman KeiTTiön BroilErcaEsarsalaatti Palvelusta 5 95 Kariniemen kananPojan hErkkUrUlla Suomi helppoa ja hyvää! läheltä! KiviKylä maksamakkara 300 g ja laUantaimakkara 400 g (4,98-6,63/kg) Erä! saarioinen PErintEinEn Porkkana-, PErUnaja lanttUlaatikko 350-400 g (4,98-5,68/kg) läheltä! Tuore kokonainEn silakka Saaristomeri Palvelusta leivotaan! vEhnäjaUho 2 kg (0,49/kg) Suomi Bruno klEmEntiini Espanja maKea PErsimon Espanja 1 99 meillä vasta paistettu
Paimio-mitali jaettiin ensimmäisen kerran 2003. Useat yhdistykset, kuten Paimion Keskustanaiset ja Sotainvalidien Paimion paikallisosasto ovat saaneet nauttia Järvisen kirjoittamista tasavuosihistoriikeista. Taiteilija Raili Mikkosen suunnittelemassa mitalissa on kuvattuna keskeisiä paimiolaisia rakennuksia: lukio, Pyhän Mikaelin kirkon kellotapuli sekä Paimion sairaala. Nyt myönnetty mitali oli numero 23. Anna-Liisa Järvinen on ollut koostamassa myös lukuisia kulttuurihistoriallisia näyttelyitä, kuten Lotta Svärd –järjestön 90-vuotisjuhlavuoden näyttelyn vuonna 2011 sekä vuotta aiemmin V.J. Tuorein julkaisu, noin 400-sivuinen Paimionjokivarressa, jonka hän julkaisi viime vuonna yhteistyössä Jorma Kallosen kanssa, kuvaa monipuolisesti niin Paimion kuin Suomenkin historiaa viimeisen sadan vuoden varrelta. Anna-Liisa Järvinen teki elämänuransa Paimion ja Sauvon koulujen ruokahuollosta ja siivoustoiminnasta vastanneena henkilönä. JORMA KALLONEN. . Anna-Liisa Järvinen palkittiin Paimio-mitalilla . Kiinnostus perinteeseen ja historiaan alkoi oman suvun vaiheita tutkimalla. Perinnetutkija Anna-Liisa Järvinen kiitti niitä lukuisia tahoja, joiden näkee antaneen hänen käyttöönsä omia ja yhteisiä arkistoja ja tehneen kanssaan yhteistyötä. Kaarinassa itsenäisyysjuhlaa vietettiin akrobatian, viulunsoiton ja puhallinorkesterin parissa. FAKTA Paimio-mitali . Sen yhteydessä palkittiin Sinikka Tuomarila ja Janne Aso ansiomerkein seurakunnallisestta toiminnastaan 20 vuoden aikana. Mitalin saajille annettavan kunniakirjan on suunnitellut Varsinais-Suomen Kansanopiston graafisen suunnittelun ja kuvittamisen linjalla opiskellut turkulainen Ville Vuottila. Kaarinan ansiomerkillä huomioitiin Piikkiön Kehityksessä vuosikymmeniä aktiivisesti toiminut Pirjo Ailanto. Myös Piikkiön seurakunta järjesti oman tunnelmallisen juhlansa. Ylimatruusiksi Alander Petteri Johannes, Kaarina. Sotilasmestariksi Airola Juha Antero, Kaarina. Sukututkimuksen kautta tulivat tutuksi erilaiset arkistot ja muut tutkimuslähteet. Järvinen on kerännyt aineistoja valtioneuvostolle myös sotaorporekisteriin Paimion ja Sauvon kuntien osalta. Sukselaisen elämänuraa esitelleen näyttelyn Sukselaisen muistomerkin paljastustilaisuuteen. Ylivääpeliksi Auvinen Markus Juhani, Kaarina., Santala Tommi Juhani, Kaarina. Juhlajumalanpalvelusten yhteydessä laskettiin kukkaset sankarihaudoille ja sen jälkeen kahviteltiin ja juhlistettiin itsenäisyyspäivää. . Mitali luovutettiin Vistan koulun juhlasalissa järjestetyssä itsenäisyysjuhlassa. . Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki: Bobacka Johan Bengt Mikael, Pikis. . Hänestä mitali oli siinä mielessä ison joukon yhteinen. Paimiolaisten sodan ajan kokemuksia kuvaavaan Siellä jossain – täällä kotona –teokseen Järvinen kokosi kotirintamaa kuvaavia osuuksia. Järvinen palkittiin vuosikymmeniä jatkuneesta paimiolaisen perinnetietouden pyyteettömästä tallentamisesta ja julkaisemisesta sekä toiminnasta paikallisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein: Lintusaari Tiina Marjatta, Kaarina, Pihl Arja Kyllikki, Kaarina, Rihko Heikki Johannes, Kaarina, Salminiemi Martti, Paimio, Sillanpää Heikki Juhani, Paimio, Toivola Kirsi Maaret, Paimio, Ylikorpi Juha Sakari, Paimio. Arkistot ovat toimineet Järvisen työskentelytiloina myös silloin, kun hän oli 2000-luvun alussa kokoamassa tietoja valtioneuvoston johtamalle Sotasurmat -hankkeelle Paimion, Sauvon ja Rymättylän pitäjien osalta. Aiemmin vastaavan ansiomerkin on saanut Harri Lukander. Mitali on upotettu tervalepästä valmistettuun puukehykseen, jonka taiteilija Mikkosen kanssa ovat suunnitelleet ja toteuttaneet paimiolaiset Osmo Viljanen ja Pirkko Kolehmainen. . Samojen kuntien osalta hän keräsi noin kymmenen vuoden ajan tietoja myös Suomeen toisen maailmansodan aikana muuttaneista inkeriläisistä ja näiden vaiheista. Kiitospuheessaan AnnaLiisa Järvinen korosti voimakkaasti, että työtä on tehty yhdessä monen muun kanssa. Hän on toiminut useissa paikallisissa yhdistyksissä ja luottamushenkilönä niin kaupungin kuin seurakunnankin luottamuselimissä. Tutkimustyön tuloksena hän julkaisi 1990-luvulla kaksi sukukirjaa. Tämänvuotisen itsenäisyyspäivän juhlan teemaksi Paimiossa nousi satavuotias Puolustusvoimat. Hänen käsialaansa on myös Varsinais-Suomen Marttapiiriliiton neuvontatyön historiaa käsittelevä teos Martta – nainen ajassa. Korpraaliksi Kastell Simo Juhani, Kaarina, Nylund Reijo Antero, Kaarina, Piiroinen Ari Juhani, Kaarina, Sillanpää Timo Jussi, Kaarina, Virtanen Vesa Erkki Tapani, Kaarina. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi: Klang Jaakko Tapio, Kaarina, Lehtonen Olli-Pekka, Paimio, Nurmi Maarit Hannele, Kaarina, Uusi-Uola Pirjo Tellervo, Kaarina. Suomen Leijonan ansioristi Gröndahl Janne Kristian, Paimio, Lahtinen Anne Tellervo, Kaarina, Lehtikankare Antti Pekka, Kaarina, Lepistö Veikko Tapani, Kaarina, Rosendahl Mikko Sakari Paimio. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi kuntsari | PAIMIO Taina Tukia Itsenäisyyspäivää vietettiin Peimarin seuduilla perinteisin tavoin ja päivän merkitystä muistaen. Sauvon kirkossa kuultiin päivän kunniaksi toistamiseen tuore Sauvo-Karunan virsi, joka ensiesitettiin äskettäisessä Sauvo-Karunan seurakunnan 50-vuotisjuhlassa. Myönnetään vuosittain yleisesti arvostetulle henkilölle, joka on saavuttanut menestystä toiminnallaan Paimion ja paimiolaisuuden hyväksi mm. – Työryhmät ovat olleet minulle kaikki kaikessa ja tuoneet samalla uusia ajatuksia elämääni. Luutnantiksi merivoimissa: Koski Juha Samuli, Kaarina. – Työt on tehty yhteisvoimin ja yhteistyössä, sanoo hän itse. kulttuurin, tieteen, urheilun, sosiaalitoimen, talouselämän tai yhdyskuntatyön alueella. Varatuomari Henrik Carlstedt pohti puheessaan puolustusvoimien tiistaina 11.12.2018 UUTIS 4 TIISTAI Itsenäisyyspäivän ansiomerkkejä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkki: Aarnio-Wihuri Antti, Kaarina Suomen Leijonan komentajamerkki: Isomoisio Ritva Irene, Kaarina. Eri organisaatioissa Järvinen on lisäksi ollut toteuttamassa lukuisia erilaisia projekteja ja hankkeita, joista mainittakoon yhdessä Paimion kaupungin, Paimion seurakunnan, 4H-yhdistyksen ja Peimarin Ladun ja Polun kanssa vuosituhannen alussa toteutettu Minä pieni –ympäristökasvatushanke, jossa kestävän kehityksen hengessä Järvisen ideoima Keke Tähtisilmä on opettanut sadoille lapsille luontoarvoja ja kotiseututietoutta. . Kersantiksi Tomminen Jukka Petteri Johannes, Kaarina. Myös Piikkiössä juhlistettiin päivää seurakunnan järjestämässä juhlassa. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali: Auvinen Jaana Sisko Anneli, Paimio, Intovuori Teuvo Tapani, Kaarina, Kallio Petri Matti, Paimio, Kallioniemi Anne Birgitta, Paimio, Rainti Anne Satu Karoliina, Kaarina, Salonen Juha Kalevi,Kaarina, Viinamäki Juha Sakari, Piikkiö. Puolustusvoimien ylennykset reservissä Kapteeniksi: Korpinen Raimo Antero, Kaarina, Tervo Roni Sakari, Kaarina. Ylikersantiksi Mäenpää Petri Kullervo, Kaarina. Itsenäisyyspäivää juhlistettiin perinteisin tavoin Paimiolainen perinteentutkija Anna-Liisa Järvinen palkittiin itsenäisyyspäivänä Paimio-mitalilla
Paimiolaisia sotilaita kaatui yhteensä 118. Talvija jatkosota yhdessä Lapin sodan kanssa olivat nuoren tasavallan miehuuskoe – Suomalaiset joutuivat uhraamaan 94.000 sotilasta kaatuneina, sotainvalideja oli lähes 100.000, siviilien kärsimys oli suuri kotirintamalla ja siirtoväen osalta. Nykyaikaa hän kommentoi toteamalla, että teknologinen kommunikointi on avannut myönteisiä mahdollisuuksia tiedon välittämiseen. Raskaiden menetysten jälkeen Suomi oli silvottu ja raadeltu, mutta säilyi itsenäisenä. Taloudelliset menetykset ja sotakorvaukset olivat ankara rasitus. JORMA KALLONEN A.M.Dancen EK-ryhmän tanssijoiden esitys oli yksi Paimion itsenäisyysjuhlan ohjelmanumero. Maamme ensimmäisiä vuosikymmeniä kuvaa hyvin Max Jakobsonin miete Suomi nousi, taipui ja selvisi, totesi Carlstedt, joka toimi viime vuonna julkaistun Siellä jossain, täällä kotonapaimiolaisten sotatie-kirjahankkeen puheenjohtajana. – Tehtävämme on hoitaa oma tontti presidentti Sauli Niinistön sanoin niin, että tänne on paha väkisin tulla ja Suomi on vahva partneri, jos kriisi syntyisi. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli, jossa kaikki eri hallinnonhaarat, yritykset ja yhteisöt kansalaisjärjestöinen toimivat yhdessä turvallisuutta koskevien ongelmien ratkaisuissa, on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen ja osoitus suomalaisten tavasta pyrkiä vaikeissa asioissa yhteistoimintaan.. KAROLIINA KOIVISTO/ARKISTOKUVA merkitystä itsenäisen Suomen historiassa, mutta myös tämän hetken Suomessa. Uhkiin ei pidä suhtautua pelolla, sanoi Carlstedt ja korosti varusmiespalvelun ja puolustuskyvyn merkitystä. – Tässä tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että me suomalaiset toimimme avoimesti, käytännönläheisesti ja tukeutumalla oikeaan, todennettuun tietoon päätöksenteossa. JORMA KALLONEN Sauvossa muistoseppeleitä laskivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Simelius, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Teijo Högman, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Päivi Kallio ja kunnanvaltuutettu Perttu Laaksonen. PÄIVI INKINEN Kaarinan itsenäisyysjuhlassa palkittiin ansiomerkillä Piikkiön Kehityksessä vuosikymmenet eri luottamustehtävissä ahertanut Pirjo Ailanto. JORMA KALLONEN Puolustusvoimat olivat esillä myös jumalanpalveluksen jälkeen sankarihaudalla, jossa kersantti Vilma Hölsö peilasi varusmiespalveluksen sisältöä ja merkitystä aiempien sukupolvien panokseen itsenäisen Suomen hyväksi. KUNNALLISLEHTI tiistaina 11.12.2018 5 Aurinko nousee Aurinko laskee 9.25 15.19 Itsenäisyyspäivää juhlistettiin perinteisin tavoin Henrik Carlstedt kertasi itsenäisyyden historian ja valotti tulevia haasteita. Juhlassa esiintyivät myös Turun VPK:n puhallinorkesteri, Duo MolliMaijat, Paimion musiikkiopiston trio, harmonikkaduo Riitta Saarnivaara&Aino Tikka sekä pianisti Elsa Lehdonvalo. Kielteisiä seurauksia ovat voimistuva kansansuosioon tähtäävä politiikka, vaalitulosten manipulointi, harhaanjohtavan ja valheellisen tiedon levittäminen, hybridiuhkien kasvaminen ja kyberhyökkäysten vaara
Kommentoi nasevasti! Kunnallislehden nettisivujen kautta (www. Lapsia pitää innostaa olemaan asioista mieltä ja vielä perustelemaan kantansa hyvin. Suomalaisia kuvataan usein vaatimattomiksi ja jopa huonoiksi palautteenantajiksi: onko hyväksyttävää, että palvelukokemus on “Ihan kiva” tai jopa “Tosi kiva” ilman oikeaa konkreettista palautetta. Nyt kun on pimeää yöllä ja päivällä, huolehtikaa hyvät vanhemmat, että jälkikasvunne näkyvät. Monet elävät yltäkylläisyyden aikaa tavaroiden keskellä. Milloin Paimion kaupunki siivoaa loput ja vie lehtikasat pois. Jos tilanne on kuitenkin toinen, kannattaa miettiä ohjaisiko turhaa tavaraa sitä tarvitseville. Vastaavat tavarat olisivat monelle mieluisa lahja jouluna. Helsinkiin viime keskiviikkona avautunut lippulaivakirjasto Oodi odottaa paljon innokkaita kävijöitä, mutta millaisia palveluita tulevaisuuden käyttäjät haluavat. Ne ovat pieniä asioita, mutta isoja henkivakuutuksia. Lapsen antama palaute käyttäjänä on yhtä arvokas kuin aikuisen käyttäjän. Selvitystä kaipaava . Mitkä syyt vaikuttavat asiointiin juuri tässä kirjastossa. Saitko apua henkilökunnalta ongelmaasi. Tänäkin jouluna on mahdollisuus tehdä pienin muutoksin iloa muille ja hieman vähentää omaa aineellista taakkaansa. NM. Jos haluat kuvan mukaan, lähetä se erikseen.. Tilannetta seuraava Kirjastot tuottavat jatkuvasti laadukkaita ja ilmaisia palveluita, mutta miten kysymme kirjaston käyttäjiltä juuri ne oikeat kysymykset, joiden avulla voimme edelleen parantaa palveluitamme. Kertokaa ja kannustakaa lapsia ja nuoria antamaan palautetta ja mielipiteitä, samalla tavoin kuin me kirjastossa pyydämme lapsilta mielipidettä lukemistaan kirjoista. Naapurit ovat siivonneet suuren osan Jukolan koivujen lehtiä omalta alueeltaan. Voit myös lähettää tekstarin numeroon 050 439 0009. Joulusiivous on monilla edessä ja täydet laatikot huutavat tilan puutetta. ”Kun ei minulle,ei sinullekkaan”. Viime vuonna suomalaiset laittoivat vajaat 500 euroa joulun kuluihin henkeä kohden. . Myös aineettomien lahjojen suosio oli kasvanut huomattavasti. Moni Kon Mari -kirjan lukenut ja tavaran hävittämisestä innostunut on jo varmasti tyhjentänyt kotinsa liiasta roinasta. Kirjastoissa asiakastyytyväisyys on vuosi toisensa jälkeen tutkimusten mukaan huipussaan, mutta voimmeko ja pitääkö tarjota vielä lisää. Tunnetuimpia keräyksiä on perinteinen Pelastusarmeijan joulupata, joka rantautuu kaduille 14.22. Toisaalla palkittu . Kannustammeko lapsiamme yleisesti antamaan palautetta tai omia mielipiteitä, jos he niitä oikeasti haluavat antaa. Kateuttako, vai mitä lie. Sanna-Mari Samu Paimion kirjaston kirjastonhoitaja, joka toivoo korviensa kuulevan vielä enemmän lasten toiveita ja haaveita kirjaston varalle. Mikä kirjastoissa oikeasti mättää. Parempi mielipide PÄÄKIRJOITUS Kaappien kätkemä joululahja Ystävättäreni päivitteli minulle kaapeissa pursuavia turhia tavaroitaan. . Roouskiss . Oliko kirjastossa siistiä. Vaikka elämmekin Facebook-kirppisten kulta-aikaa, voi toisinaan jättää havittelematta tavaran pientä rahallista arvoa ja antaa sen lahjoituksena tarvitsevalle. . Suosittelisitko juuri tätä kirjastoa läheisellesi. Keskusneidin mukaan on kyse ohjelmavirheestä. joulukuuta. Kaikelle ostetulle ja saadulle tavaralle ei ole käyttöä ja paljous ahdistaa. Tuohon väitteeseen en aivan heti uskonut vaan tivasin häneltä lisää tietoa siitä, että ihanko oikeasti kaikki kirjat kirjastossa ovat lukukelpoisia. Toisinaan kun kaappeja oikein ponnekkaasti penkoo, voi sieltä löytää myös omaan kotiin sopivia yllätyksiä, joita ei edes muista omistavansa. Oliko ainuttakaan. Vanhasta suuresta lasipurkista tuli oiva pikkukuusen jalka olohuoneeseen ja vanhat rumana pidetyt jouluvalot sujahtivat vaasiin ja loivat tunnelmaa kotiin. Vaikka Martat aina muistuttavatkin, ettei kaappeja tarvitse siivota, jollei niissä aio viettää jouluaan, voi perinpohjainen penkominen tuottaa tulosta. Oikealla tavalla reagoiva kirjasto voisi kannustaa palautteenantoon, myös siihen negatiiviseen ja auttaa nuoria tuomaan ilmi sen mikä mättää. Autoilija . Kysyin taannoin nuorelta kirjaston käyttäjältä, mitkä kirjat kirjastossa ovat parhaita, vastaus oli ytimekäs “Kaikki”. Oman joulusiivon yhteydessä kaapeista kannattaa kerätä kaikki turha tavara, jolle ei ole tänä vuonna käyttöä ja lahjoittaa ne erilaisiin joulukeräyksiin. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 tiistaina 11.12.2018 Postita: Kunnallislehti, Vistantie 19, 21530 Paimio Lyhyesti puhelimitse: (02) 588 8650/toimitus KOLUMNI MIELIPITEET NASEVAT . Kirjastojen asiakasryhmissä on myös paljon kuntalaisia, joiden palvelukokemuksen arviointi on vaikeaa: lapset ja nuoret. Ihmettelen ettei Paimiossa toimi työttömyydessä kaikki ihan oikein, työttömiä on oikeesti paljon, paljon enemmän mitä se paperille on laskettu, mutta sitä ihmettelen että jos on kuntouttavassa työssä, niin miten ihmeessä voi tulla karenssia. Anoppi (melkein) . e-laskulla. Siis valot pyöriin ja heijastimet asusteisiin. Paimion terveyskeskus näköjään parantaa talouttaan laskuttamalla käyntimaksuja moneen kertaan. . Nuorten palautteenanto saattaa olla liian usein se nopeasti kyhätty “Okei” tai “Ihan p*skaa” vaikka nuoren asiakaskokemus olisikin oikeasti todella huono tai todella hyvä. ...varmaan tiesit (perjantaiillalla), ettei styrox-jätteet kuulu muovikeräykseen.. Ina Virtanen Kaikelle ostamallemme ja saamallemme tavaralle ei ole käyttöä ja sen paljous ahdistaa. . Esimerkiksi aikuiset voivat keskenään arpoa lahjat ja näin jokainen ostaa vain yhden paketin. Siis mistä?. Suomalaisten joulubudjetti on viime vuosina hieman pienentynyt, mikä kertonee siitä, että moni on laittanut saman vinkin korvan taakse. Mutta kirjasto on sen saman muurin edessä kuin teinin vanhempi: miten sen teini-ikäisen saisi puhumaan omista kokemuksistaan. “Ei tietenkään, vaan ne jotka on mun mielestä hyviä, ja niitä pitäis olla enemmän!”. rouva. Viime vuotinen Joulupuu-keräys tuotti puolestaan 54 000 lahjaa vähäosaisille lapsille ja nuorille ja rahallisena arvona mitattuna puhuttiin yli miljoonasta eurosta. Sauvolaiset olivat taas innokkaasti hakeneet toisilleen kunniamerkkejä. Voisimmeko uudistaa ja laajentaa asiakastyytyväisyyskyselyjä, vaikka vähittäiskaupasta tutuilla kysymyksillä: Oliko valikoima hyvää, tuoretta, helposti löydettävissä ja tarpeisiin sopiva. Kuinkahan moni maksaa eikä hoksaakaan, esim. Lapsen viime jouluna saama kirja, joka jo löytyi hyllystä. Täydellinen moka jota ei voi ymmärtää. . Aina ei ole pakko ostaa uutta: vähemmälläkin pärjää. kunnallislehti.fi –nasevat) voit lähettää tekstiviestinomaisen mielipiteen ajankohtaisiin aiheisiin. Eikö ihminen ole silloin per...leen TET-TOIMISTON järjestämässä työtoiminnassa. Olemmeko valmiita kohtaamaan myös ei-käyttäjien negatiivisen palautteen ja toiveet. Etenkin niissä kodeissa, joissa ei ole varaa hankkia joululahjoja lainkaan saati ruokaa tai vessanpaperia. Pariton lakanasetti, iskemätön mutta väärän värinen kylpypyyhe, ylimääräinen kattila, saippua väärää merkkiä tai omasta mielestä rumat servetit
KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku 5 Sää 11.12. Vastaavalla tavalla meillä rauhoitetut valkoposkihanhet pilaavat kesäisin parhaat puistomme vaikkapa Ruissalossa ja Suomenlinnassa. Tilaushinta 1.1.2018 alk: Kestotilaus / 12 kk 104,00 € Kestotilaus / 6 kk 53,20 € Kestotilaus / 4 kk erissä 36,90 € Kestotilaus / 3 kk erissä 28,70 € Kysy opiskelijatilausta! Irtonumerohinta 2,10 € S-market Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk etutilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Riistaruokinta ja -laskenta, valistus, koulutus tai tuhoeläintorjunta eivät juurikaan ylitä uutiskynnystä. Itä-Aasiasta levinnyt supikoira on ikävä tuholainen luonnossamme. Metsästys kuuluu ehdottomasti Suomeen. Ei poliisi käsiaseineen metsään karaa, vaan soittaa sovitusti metsästysseurasta virka-apua paikalle. Meillä sitä halutaan ja osataan tehdä vastuullisesti. Kansainvälisestikin ainutlaatuiset riistakolmiolaskennat luovat Suomessa pohjan kaatoluville. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Suomen luontoon kuulumattomien vieraslajien poistoa tulisikin aktiivisesti tukea. Ilman metsästystä hirvieläinten aiheuttamat kolarimäärät ja niistä koituvat menetykset olisivat kohtuuttomia. Vapaaehtoinen riistamies koirineen jäljittää vahingoittuneen eläimen kelloon katsomatta ja päästää sitten tuskistaan. Toiminnalla on tiukat ja eettisesti kestävät pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan ja rikkomuksiin puututaan. Kymmenet riistanhoitoyhdistykset, kuten Paimionlahden RHY sekä metsästysseurojen aktiivit pitävät käytännössä huolen muun muassa siitä, että kannat eivät liikenneonnettomuuksien näkökulmasta pääse kasvamaan liikaa. Vieraslajit ja niiden mukanaan tuomat eläintaudit, kuten vaikkapa afrikkalainen sikarutto tai Newcastlen tauti uhkaavat merkittävästi maatalouselinkeinoa. . Kestävä ja eettinen suomalainen riistanhoito on usein jäänyt suurelta yleisöltä piiloon. Laji ei ole ollenkaan uhanalainen, mutta jostain syystä sen leviämistä ei haluta estää. Huom. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Ti: Broilerpata L, GL ~Sienikeitto L Ke: Silakkapihvit L ~Kookoslinssikeitto L, GL To: Lihapullakastike L ~Hernekeitto L, GL Pe: Porsaanviipalepaisti, punaviinikastike L ~Porkkanabataattisosekeitto L, GL Onkohan tämä jonkinlainen kannanotto. Myös valkoposkihanhi sopisi hyvin ruokapöytään. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Jäljet ovat paikoin pahat Saaristomerellä ja esimerkiksi Uudenkaupungin edustalla olevalla Urpoisten saarella, missä on pesinyt tiettävästi Suomen suurin yhdyskunta reilussa 2000 pesässä. Kantojen kestävä kehitys ohjaa lupamääriä. Häätäminen tarkoittaa käytännössä, että lintuparvi muuttaa jonnekin toisten riesaksi. Ne ovat kuitenkin perusta riistanhoidolle, jossa metsästys on vain se näkyvin huippu. Tuntuu oudolta. Itse olen nähnyt sorsastusreissulla sellaisen Limingassa Oulun lähellä. 040 5390969 sari.kuusinen@sss.fi myynti toimitus PAimio-sAuVo-KAARinA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Konttori avoinna ma-pe 9-12 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2018 Jäikö Kunnallislehti tulematta. Määräpaikkalisä on 15%. Karanneet minkit taas tappavat saaristossa haahkanja hanhenpoikaset. 15.12. MIELIPIDE Ark. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi Metsästys kuuluu Suomeen, vieraslajit eivät Suomalainen metsästys ja riistanhoito lienevät ehkä parhaiten järjestettyjä koko maailmassa. Maarianhaminassa on ollut tarjolla jopa merimetsopizzaa. Meillä Suomessa on satojatuhansia metsästäjiä, joille syksyn ja talven jahdit ovat tärkeä energialähde. Esimerkkinä yllättäen viime vuosina levinneistä lajeista voisin ottaa merimetson. Turkulaisen kauppakeskuksen parkkipaikalle oli jätetty enkelipatsas. Suomessa on, ehkäpä monelle yllätyksenä, useita vieraslajeja, jotka eivät kuulu luontoomme. Kukapa on tullut miettineeksi vaikkapa sitä, miten kolarissa loukkaantunut eläin saa arvoisensa lopun kärsimyksiltään. Ainoa sallittu keino on merimetsojen häätäminen alueilta, joissa laji on tuhonnut pesimisellään sekä saaren puuttomaksi että romahduttanut alueen kalakannat. Veli-Pekka Nurmi Kirjoittaja on Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana työskentelevä turkulainen tekniikan tohtori, joka harrastaa aktiivisesti metsästystä. LUKIJAN KUVA LUKIJAN kuva toimitus@kunnallislehti.fi. Kesällä vapaaehtoiset laskevat metsäkanalinnut ja talvella toteutetaan nisäkkäiden lumijälkilaskenta. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 toimituksen avustaja Ina Virtanen (02) 588 8656 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. Niistä saa myös oivallista ruokaa. Metsästysseurat yrittävät parhaansa mukaan ja korvauksetta pitää näiden kannat aisoissa. Kannanhoidollisten tavoitteiden lisäksi metsästyksellä on monia muitakin tärkeitä hyötyjä. Merimetsot ja valkoposkihanhet tulisi määrittää riistalajeiksi. Metsällä liikkuminen yksin tai porukassa on monille tärkeä kuntoilumuoto ja hyvän mielen lähde. Jännittävää on, että Ahvenanmaalla merimetsoja saa metsästää. Hollannissa taas pyydystetään ja kaasutetaan kuoliaiksi massoittain juuri niitä samoja valkoposkihanhia, joita meillä suojellaan. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Tiistai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:25 15:19 08:26 16:17 Keskiviikko ?1°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:26 15:18 08:28 16:17 Torstai ?2°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:27 15:18 08:29 16:17 Perjantai ?1°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:29 15:18 08:30 16:16 Lauantai ?1°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:30 15:17 08:31 16:16 toimitus@kunnallislehti.fi Nasevat: www.kuntsari.fi – nasevat tai tekstiviesti numeroon 050 439 0009 Ilmoitushinnat 1.1.2018 alk: Etusivu 2,30 /pmm Tekstissä 1,36 /pmm Takasivu 1,40 /pmm Muualla 1,23 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Se on tapa tuoda pöytään luonnonmukaista lihaa
säävaraus! kulta katriina kaHvit 500 g 10 00 3 kpl 99 appelsiini espanja kg kariniemen kananpojan minuuttipiHvit 690-760 g plussa-kortilla 7 95 ilman korttia 9,65/rs rs 6 prk valiojogurtti maustetut jogurtit 200 g, ei laktoositon, 2 00 yksittäin 0,52/prk rajoitus 2 erää/talous 10 00 grandiosa isot ja pannupizzat 530-605 g, ei gluteeniton plussakortilla ilman Plussa-korttia 4,59-5,19/pkt 3 pkt 7 99 kg erä Herkkutorilta tuore kokonainen Benella kirjoloHi kasvattaja kalankasvatus vääräniemi, taivalkoski, suomi. Ja silloin kun mainoksista pidetään, ne myös toimivat. Pa in et ut sa no m ale hd et Pa ine tu t ka up un kil eh de t TV Sa no m ale hd et , dig i Pa ine tu t aik ak au sle hd et Ra di o Go og le Yo uT ub e Fa ce bo ok Ka up un kil eh de t, dig i In sta gr am 33?% 6?% 5?% 4?% 2?% 2?% 2?% 1?% 1?% 13?% 13?% p i i k k i ö Tavallista parempi ruokakauppa Lukkarintie 2, 21500 Piikkiö, puh. Varsinkin tutkitusti luotettavassa ympäristössä. Kaikki aikuiset. Lehden oma logo Mistä mieluiten luet, katsot tai kuuntelet mainoksia. Rajoitus 3 kpl/talous erä! valio oltermannijuustot 250 g plussa-kortilla 1 00 kpl Voimassa TO-LA 19 95 kg erä Herkkutorilta tuoreet kuHafileet viro. Lähde: IRO Research, 9/2018 Sanomalehdet erottuvat ylivoimaisesti mieluisimpana mainoskanavana. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 tiistaina 11.12.2018 Käsissäsi on media, josta suomalaiset lukevat mainoksia. tervetuloa palvelevaan k-supermarket piikkiöön ilman Plussa-korttia 2,99/kpl. Voimassa TO-LA muista teHdä joulukinkku tilaus! meiltä myös saksan tilan savustetut kalkkunat.. 050 562 7322 Palvelemme MA-LA 7-21 ja SU 10-21 Olemme avoinna joka päivä klo 21.00 asti Tarjoukset voimassa ti-su 11.12.-16.12. Varaa oma mainospaikkasi
Kirjastossa ei tällä kertaa todellakaan etsitty kadonneita asiakkaita. PAIMIO Irma Virta Runoilija Heli Laaksonen vieraili Paimion kirjastossa osana ”kadonneen asiakkaan jäljillä”-hanketta. Helena Laine kertoi, että hänkään ei pysty lukemaan Laaksosen kirjoja. IRMA VIRTA Helena Laine, Marja Peltola ja Armi Suomi pitivät Laaksosen esitystä hyväntuulisena ja iloisena. Kirjaston yleisölle varattu tila alkoi täyttyä jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua.. Laaksonen kertoi puhuvansa sekalaista Länsi-Suomen murretta, saaden vaikutteita vähän sieltä ja täältä. – Vaimoksikin hänelle riittäisi vähän vähempi, vaikka vain PUOLIso. Niinpä tänä syksynä ilmestynyt kirja nimeltä ”Ykköne” sai näistä pohdinnoista alkunsa. Hän osaa ottaa yleisönsä kertoessaan vaatimattoman hauskasti arkielämän sattumuksista. Näistä Laaksosen tilaisuuksista lähtee aina niin hyvällä ja iloisella mielellä, Laine tuumi. Laaksonen kertoi innostuneensa valtavasti, kun hän kuuli professori Kaisa Häkkiseltä sanojen syntyhistoriaa ja esimerkiksi sen, että suomen kielen lukusanat yhdestä kymmeneen ovat olleet jo tuhansia vuosia käytössä. Sanataiteilijana hän kertoi miettineensä mitä sitten, kun kirjaimet loppuu ja ”Aapine” on valmis. Vaikka kirjaimet ovat olleet aina rakkaita, hän alkoi pohtia myös numeroita. Usein runojen taustalla on jokin tarina, josta Laaksonen on aiheensa saanut. Laaksosen värikäs ja hauska asu olisi voinut olla vaikka hänen kirjojensa kuvituksista. Mutta kuuntelen äänitteitä, ja ne ovat vallan mainioita. – Mutta ei ole haitaksi, vaikka ei ihan puhdasta murretta puhukaan, hän totesi. Tällä kertaa ei asiakkaita tarvinnut etsiä, sillä yleisölle varattu tila täyttyi jo hyvissä ajoin. Rauman Lapissa asuva Laaksonen on tunnettu Länsi-Suomen murteella kirjoittaja ja puhuja, sen sijaan vähemmän tunnettua lienee se, että hän on sanoittanut myös kansanlauluja. – Minulla on kaikki Laaksosen kirjat, mutta vielä tämä ”Ykköne” puuttuu, Suomi jatkoi. Laulujen sanoituksissa hän tekee yhteistyötä mm. KUNNALLISLEHTI 9 tiistaina 11.12.2018 Laaksose Heli ja Pualpäiväne Pasi Paimiost . Sen sijaan häntä alkoi kiehtoa numeroiden visuaalisuus sekä se, miten ne ovat suomen kieleen syntyneet ja muodostuneet. laulaja Lauri Tähkän kanssa. . Runon mukaan hän on kaikin puolin mainio ja vähään tyytyväinen mies. Pääosan illan aikana saivat kuitenkin uusimmat teokset ”Aapine” ja ”Ykköne”. Olen Kotkasta kotoisin eikä tämä Länsi-Suomen murre ole minulle tuttu. Numerot alkoivat kiehtoa Laaksonen aloitti tilaisuuden lukemalla runon ”Lukutaito huoli”, joka oli kirjastossa pidettävään tilaisuuteen varsin sopiva. – Eikä ole pelkoa, että numerot loppuvat, hän nauroi. Yleisö oli tyytyväinen – Kyllä ilta oli taattua Heli Laaksosen laatua, kommentoi Armi Suomi, joka oli tullut kuuntelemaan Laaksosta parin ystävänsä kanssa. Laaksonen visualisoi Suomen karttaa, jossa kyynärpää oli Turku ja käsivarressa Halikko, hänelle tärkeitä kohteita. Laaksonen toki paljasti, ettei hän ihan yksin niitä ole ommellut vaan apuna oli ollut hänen ystävänsä. Ensin mainitun idean hän oli saanut Virosta, jossa on julkaistu jo useita murresanakirjoja, mutta Suomessa ei yhtäkään. Jos Laaksonen on taitava runon kirjoittaja, sitä hän on myös tarinan kertojana. Tämän kirjan sivuilta löytyy myös vastaus paimiolaisia askarruttaneeseen kysymykseen kuka on ”Pualpäiväne Pasi Paimiost?” Vastaus löytyy runosta nimeltä ” ½ ”. Marja Peltola totesi, että hänen tyttärensä on lukenut Laaksosen runoja esimerkiksi pikkujoulujuhlissa ja huomannut, etteivät kaikki ymmärrä tätä murretta. – En vaan osaa. Hän kertoi, että numerot eivät matemaattisesti merkitse hänelle mitään, sillä hän oli huono koulun matematiikassa. Aiemmin päivällä hän oli ehtinyt tutustua jo paimiolaisiin päiväkotilapsiin, sekä koululaisiin. Hän kertoikin, että joku lapsista oli ihmetellyt, että ”kui kukka on noim pal jaksanut knapei neulo”, viitaten mekon rintamuksessa olleisiin kymmeniin nappeihin
Monesti myös motivaatio vieraan palvelukseen astumiselle on ollut heikko. ”Arvoituksellinen kultasydän” Paimion kirjastoja kulttuuripalvelujen sekä Paimion Karjalaseuran järjestämässä Paimiosalin romani-teemaillassa puhui myös SKS:n arkistotutkija Risto Blomster. Näin kansanosa pysyy leimattuna, vaikka romanien kouluttautuminen ja työssäkäynnin lisääntyminen onkin asteittain lieventänyt ennakkoluuloja. Harrastuksen tietynlaisesta ”arkaluontoisuudesta” kertoo myös se, että Simola haastatteli enimmäkseen henkilöitä, jotka asuivat varsin kaukana hänen omilta kotikulmiltaan. Nyman on haudattu syntymäpitäjänsä Hirvensalmen sankarihautaan. Mikkolan mukaan Suomen Kansan Vanhat Runot -aineistoon sisältyy kuitenkin tekstiä ainakin 16 romanikertojalta. Hän totesi Matti Simolan keruuaineiston olevan ainutlaatuista paitsi laajuutensa ja monipuolisuutensa johdosta myös siksi, että se ulottuu todella kauas vanhaan aikaan. Avauskappaleekseen Palm oli valinnut vanhan kansanlaulun ”Mustalaiseks olen syntynyt, koditonna kuljeskelen nyt”. Valokuva Paimion kaupungintalon näyttelystä. Mustalaisvihaa kyseinen laki piti kuitenkin yllä. Romanielämäkertojen mittava tallennusprojekti alkoi kuitenkin vasta 1990-luvun lopulla, hän totesi. ”Pitkiä iltoja olen ollut romaniukkojen ja -mummojen leireissä heidän hartaimpana kuuntelijaan”, kirjoitti Simola yhteen monista muistivihoistaan. Suurin osa romaneista kuitenkin kunnioittaa Suomen lakeja. Hän aloitti tallennusurakkansa jo 6-vuotiaana kierrellessään Suomea kulkukauppiaana työskennelleen isänsä kanssa. Se aineisto on kaikin puolin ikävää ja rasistista luettavaa, aina mustalaiskaskuista alkaen. Paimiolaisen Matti Simolan kirje SKS:n Lauri Simonsuurelle vuoden 1957 helmikuulta. Paimiolainen perinteen kerääjä Paimiolainen Matti Simola (1926–2004) tallensi salassa romanikulttuuria vuosikymmenten ajan. Muun muassa kansanrunousarkiston johtaja kävi tapaamassa häntä Paimiossa. KUNNALLISLEHTI 10 tiistaina 11.12.2018 PAIMIO Perttu Hemminki – Mielikuva romaneista kiertolaisina ei enää pidä paikkaansa. Välimatkasta huolimatta monet näistä kontakteista säilyivät elämän loppuun saakka. Rakennuksen aulatilan parvelle pystytettyyn näyttelyyn voi tutustua 21.12 saakka kaupungintalon aukioloaikoina. Jopa kirkon kanta romaneihin oli menneinä vuosisatoina jyrkän kielteinen. – Simola ei ollut romanien parissa kasvanut ja elänyt valkolainen, vaan romaniperinteen ja -kulttuurin innokas harrastaja joka tunsi hyvin romaneita eri puolilla Suomea ja ulkomaillakin, Mikkola sanoi. Mikkolan mukaan SKS alkoi tietoisesti ja järjestelmällisesti kerätä romanien perinnettä vasta 1960-luvun loppupuolella, jolloin kansalaisoikeusja vähemmistökysymykset nousivat esiin maailmanlaajuisesti. . Matti Simola lähetti vuosina 1957–1978 pienehköjä korvauksia vastaan SKS:lle suuren määrän erilaista romaneihin liittyvää aineistoa: mietteitä, tarinoita, tosielämän tapahtumia, satuja ,sananlaskuja, kaskuja, arvoituksia merkkikirjaimia ja piirroksia. Simola sai aikoinaan keruutyöstään kiitosta. Iso maanlaajuinen ongelma on, että yksilön huono käyttäytyminen yleistetään romanikulttuuriin kuuluvaksi. Tutkimus ei kuitenkaan tunne Suomesta tapauksia, jossa tätä Ruotsi-Suomen vuoden 1637 ”hirttolakia” olisi sovellettu käytäntöön. Vanhojen perinteisten mustalaisammattien – kuten hevoskaupan ja käsityöläisyyden – kadottua Suomen romaneilla on ollut suuria vaikeuksia työnsaannissa. Miltei unholaan vaipui kuitenkin mies, jota niin suuresti kiehtoi ”Suomen vaeltajaheimon arvoituksellinen sydän”. Mutta se on totta, että esimerkiksi vielä 70-luvulla Suomessa oli paljon romaneja, joilla ei ollut kotia. Paimiosalin teemaillassa romanikulttuuria sanoin ja sävelin Romaninaisen puku mallinuken yllä Paimion kaupungintalon ”Isämme sodassa” -näyttelyssä. Ei kenenkään lähimmäinen . – Simola oli edelläkävijä. Työttömyyden ja vähävaraisuuden myötä on ilmennyt romaniväestön prosentuaaliseen osuuteen nähden korkeaa rikollisuutta, mikä taas osaltaan on lisännyt syrjintää. Hän oli muutamaa päivää vaille 24-vuotias. – Tämä kultasydän onkin ollut elämäni ainoa rakkaus ja ilo, kirjoitti Simola muistivihkoonsa. Näin totesi lempääläinen muusikko ja romanikulttuuriohjaaja Pertti Palm esiintyessään Paimiosalin romanikulttuuri-illassa marraskuun lopulla. – Simolan oma arvio oli, että vanhimmat hänen haastattelemistaan romaneista olivat syntyneet 1800-luvun puolivälin paikkeilla, Blomster kertoi. Kirjeessään Simola puhui muun muassa ”romanin sielusta, jota ei talon ihmisen sielu ymmärrä”. – Tunnetuin romaneihin liittyvä aineisto ei takavuosina kertonut romanikulttuurista, vaan lähinnä pääväestön käsityksistä romaneista. Heti perään kuultiin Palmin tulkitsemana Hortto Kaalo -yhtyeen ”Ei kenenkään lähimmäinen”: Romanit – puhekielessä usein ”mustalaiset” – on yhä Suomen syrjityin vähemmistö. Hän teki uraa uurtavaa keruutyötä, sillä romanien perinnettä ei 1900-luvun alkupuoliskolla luokiteltu osaksi suomalaista kansanperinnettä, totesi SKS:n tutkija Kati Mikkola Paimiosalin teemaillassa. Kun lähimmäistään muut rakastaa niin kylmän katseen vain tumma saa Kun päivä päättyy kun yksin jään en löydä suojaa mä päälle pään vain kylmät tähdet mustan taivaan valaisee (Hortto Kaalo). Helsingissä niistä koottiin paksuja niteitä SKS:n arkistoon. Romanien syrjinnällä on Suomessa pitkä historia. Noita vihkoja hän ei halunnut näyttää kenellekään. – Vuonna 1968 Sysmässä ja Kauhavalla järjestettiin laajat mustalaisperinteen kenttäkeruut. Manne Kaarlo Nyman kaatui jatkosodan kiivaimpien taistelujen aikaan heinäkuussa 1944. Vielä 1700-luvun alussa Suomessa oli voimassa laki, joka antoi luvan mustalaismiehen hirttämiseen ilman oikeudenkäyntiä. Päivänvaloon – ja silloinkin vain rajoitetusti – Simola toi harrastuksensa vasta vuoden 1957 helmikuussa, jolloin hän lähestyi kirjeellä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) Lauri Simonsuurta
Tangoa kaihoisalla vibratolla Romanikulttuurin sisällä elää vahva romanimusiikin perinne. Suomen romaneista suurin osa kuuluu luterilaiseen kirkkoon. ”Voi hyvä veli, älä konehella lyö!” huudahti altavastaajaksi joutunut pukari, ja sillä kertaa riita päättyi siihen. Vahva lojaalisuus sukua kohtaan Perhe ja suku ovat romaneille tärkeitä. Romaninaiset pukeutuivat puseroineen, hameineen ja esiliinoineen suunnilleen samalla lailla valtaväestön naisten kanssa 1800-luvun lopulle saakka, mutta nykyisin heidän pukeutumisensa poikkeaa selvästi valtavirrasta. Dosentti Panu Pulman päätoimittaman teoksen josta on olemassa myös ruotsinkielinen versio tekijät palkittiin vuonna 2013 Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla. Vuoden 1971 kansainvälisessä romanikongressissa romanit saivat oman symbolisen lipun ja myös ”kansallislaulun”. Tanssipaikalla Kurikassa käytiin takavuosina romanien keskinäinen välienselvittely, jossa aseena oli nyrkkien ohella saha. Tosin vain teoriassa. Siinä on 24 puolaa, aivan kuten tunteja vuorokaudessa. . Romanilapset on juhlatilaisuuksissa yleensä puettu kauniisti ja siististi. Vaaleita housuja tai farkkuja romanimies ei vieläkään mielellään pue ylleen. . Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2010 sisällyttää romanikielen ja -kulttuurin edistämisen yhdeksi suomalaisen kielipolitiikan kuudesta painopistealueesta. Heitä on historiansa aikana vainottu – ja vainotaan edelleen – useissa maissa. Etelä-Pohjanmaalla, varsinkin Kauhajoella ja Kurikassa on pitkään ollut laaja romaniväestö, yhteensä reippaasti toista tuhatta henkeä. Romaniperinne ja -kulttuuri uudistuvat, mutta hitaasti. . Romanien kokemasta holokaustista, eli natsihallinnon toisen maailmansodan aikana toimeenpanemasta joukkotuhosta, vaiettiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen. Muusikko ja romanikulttuuriohjaaja Pertti Palm esiintyi Paimiosalissa vauhdikkaasti ja eläytyen. Kuvan lippu on esillä Paimion näyttelyssä. . Suomen asekuntoiset romanimiehet osallistuivat talvija jatkosotaan muiden suomalaisten rinnalla. Käytännössä jokainen romani joutuu kärsimään yhteisönsä huonosta maineesta. Arjessaan romanit puhuvat nykyisin enimmäkseen suomen kieltä. . Suomalaisten tai Suomesta Ruotsiin muuttaneiden romanien keskeinen ominaisuus on yhtenäinen pukeutuminen. Lasten puhtaudesta ja vaatetuksesta huolehditaan yhtä hyvin kuin aikuistenkin. Esimerkiksi lasten ja -nuorten romanikielinen leikkija virikemateriaali puuttuu lähes kokonaan. Laulut kertovat usein epäonnisesta rakkaudesta ja vanhan ajan elämäntavoista. Esimerkiksi työmarkkinoilla romanien lähtökohtainen syrjintä on Suomessa edelleen yleistä. Perheenjäsenet kunnioittavat vanhuksia esimerkiksi teitittelemällä heitä ja ottamalla heidät ensimmäisinä huomioon. Kielen perussanasto on tutkijoiden mukaan pysynyt eri murteissa melko samana, joskaan esimerkiksi Pohjoisja Etelä-Euroopan romanit eivät maantieteellisestä etäisyydestä johtuen ymmärrä toisiaan kovinkaan hyvin. . . Väkivaltaisten vainojen kohteena romanit eivät kuitenkaan ole Suomessa olleet. Aikojen kuluessa kieli on hajaantunut useisiin murteisiin, joihin on tarttunut vaikutteita paikallisista kielistä. Lipussa oleva punainen 16-puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi myös romanien intialaista alkuperää – heidän kotimaataan, josta he lähtivät jo 800-luvulla. Romanikieli juontaa juurensa sanskriittia muistuttavaan kansankieleen. Tutkija, dosentti Kati Mikkola totesi, että vasta Matti Simolan yhteydenoton jälkeen SKS aktivoitui selkeästi romaniperinteen tallentamisen saralla.. Viime sotiin osallistui taistelujoukoissa 500–600 romanimiestä, joista yli 60 menetti henkensä. Suomessa suurin romaneja koskeva muutos sotien jälkeen on ollut se, että romanit ovat vaihtaneet kiertelevän elämäntyylinsä paikallaan asumiseen. . Uhka Suomen romanikielen kuolemisesta on siis todellinen. Useimpien romanien laululle on leimallista voimakas kaihoisa vibrato. Maailmassa on yhteensä noin 20 miljoonaa romania. Ensimmäiset kirjalliset viitteet romanien saapumisesta Eurooppaan ovat 1300-luvulta, mutta on mahdollista, että Euroopassa on ollut romaneja jo 1100-luvulla. Tässä suhteessa pahimmat ajat ovat kuitenkin jo takanapäin. Romanit ovat tutkitusti Suomen syrjityin vähemmistö. Palm on myös Paimion kaupungintalon ”Isämme sodassa” -näyttelyn näyttelyvastaava. Romanikielen säilymisen ja kehittymisen suurin haaste on kielen vähäinen käyttö. . Romaninaisen puku on saanut mallinsa valtaväestön naisen kansanpuvusta. Kielitieteilijöille selvisi vasta 1700-luvulla, että romanikieli on peräisin Intiasta, sen luoteisosista. Lisäksi Ruotsissa asuu noin 3 000 suomalaista romania, eli läntiseen naapurimaahan muuttaneiden prosentuaalinen osuus on miltei neljäsosan luokkaa. Saksan miehittämänä olleen Norjan romaniväestö tuhottiin lähes kokonaan Saksaan tehtyjen luovutusten vuoksi. Vihreä väri taas luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja elämän käsin kosketeltavia asioita. Suomi ei luovuttanut romanejaan natsi-Saksan keskitysleireille. Romanit eivät tervehdi toisiaan kädestä eivätkä esittele itseään sukunimeltä. Hänellä on hallussaan miltei koko mustalaismusiikin kirjo ja samalla aito lähestymistapa lajiin. 1960ja 1970-luvuilla koppahattu jäi pukeutumisesta pois, tummat pussihousut muuttuivat suoriksi ja saappaiden sijaat jalkoihin laitettiin kävelykengät. Missään muualla maailmassa romanit eivät käytä samanlaista silmin nähden valtavirrasta poikkeavaa vaatetusta. Seurustelevat nuoret eivät myöskään halaile tai istu lähekkäin vanhempien ihmisten ollessa läsnä. Ajurin pukuun kuuluivat koppalakki, valkoinen kauluspaita, kangastai nahkatakki, tummat pussihousut ja mustat pitkävartiset nahkasaappaat. Romaninaisten pukeutuminen on aikojen saatossa ja elintason nousun myötä muuttunut yhä koreammaksi. Suomessa romaneja on asunut yli viisisataa vuotta. Pussihousut muuttuivat suoriksi 1900-luvun alkupuoliskolla monet romanimiehet alkoivat pukeutua samaan tapaan kuin ne valtaväestön miehet, jotka työskentelivät arvostetussa ajurin ammatissa. Romanilippu edustaa tuhatvuotisella vaelluksella olevaa kansaa, ei tarkkarajaista valtiota. Romanikieli on kansainvälinen kieli, jonka puhujia on maailmassa monta miljoonaa. Uskonnollisuus on yleistä. Huomattava osa Suomen tunnetuimmista tangolaulajista on taustaltaan romaneja. Myös Tanskan romaniväestö käytännössä hävisi. Romanit sanovat tuntemattomillekin romaneille päivää, ja jos on aikaa, jutellaan. . Romanien joukkotuho ylti myös osaan Pohjoismaista. Nykyisin useimmat romaninaiset pukeutuvat paljetein ja kultanauhoin koristeltuun röyhelöiseen puseroon ja erityiseen romanihameeseen. Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta. Romaninuori ei halua olla vajavaisesti pukeutunut eikä puhua sopimattomia vanhempien läsnä ollessa. Lojaalisuus sukua kohtaan ulottuu kaukaisimpiinkin suvun jäseniin asti. Romanit ovat yleensä omaksuneet oleskelumaansa pääuskonnon. Nykytietojen perusteella romaniuhrien lukumäärä oli maailmanlaajuisesti 1,5–2,0 miljoonaa. Vanhusten puheita ja mielipiteitä kuunnellaan ja heidän läsnä ollessaan käyttäydytään asiallisesti. . PERTTU HEMMINKI Romanikieli Romaniperinne uudistuu, mutta hitaasti PAIMIO-SAUVO-KAARINA Perttu Hemminki Tärkeimmät vähemmistöpiirteet Suomen romaneilla ovat oma historia, oma vanha sivistys, omat kulttuuritavat, oma kieli, perheen ja suvun vahva yhteenkuuluvuus, perinteinen pukeutuminen ja elämäntapa sekä käsityötaito. Heitä arvioidaan olevan maassamme tällä hetkellä noin 10 000. Romanikulttuurissa ei ole sääntöjä siitä, mitä ruokia saa syödä ja mitä ei. Hänen sukulaisiaan on useissa näyttelyn vanhoissa valokuvissa. . KUNNALLISLEHTI 11 tiistaina 11.12.2018 Kiesit ovat kuljettaneet . Romanien puhuma suomi sisältää huomattavassa määrin karjalaista aksenttia ja intonaatiota, johtuen siitä, että lähes puolella Suomen romaniväestöstä on karjalaista verenperintöä. Lisäksi on syytä mainita hevosten hoito ja raviurheilu. Suomen romanikieli on Unescon vakavasti uhanalaisten kielten listalla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi vuonna 2012 laajan monialaisen teoksen Suomen romaneista. Romanien moraali ja tapakulttuuri ovat yleisitämaista, vanhatestamentillista ja kristillistä perintöä, mutta muokkaantuneet eurooppalaisen kotimaan tapakulttuuriin soveltuviksi. . Helsingin Hietaniemen hautausmaalla on maailman ainoa sodassa kaatuneiden romanien muistomerkki. . Ateisteja ei romanien keskuudessa juurikaan ole. Romanit on pohjoisen Intian alueelta vuosien 400–1100 välillä lähtenyt kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa. . Oma lippu Romanien lipussa on samantapainen chakra kuin Intian lipussa. . Suomen itsenäistyttyä romanit saivat samat oikeudet kuin muutkin Suomen kansalaiset. Tyypillisiä, mutta jo katoamassa olevia piirteitä Suomen romanien kielenkäytössä ovat erilaisilla huudahduksilla alkavat virkkeet, tyyliin ”hoi, paljonko kello on!” ja ”voi hyvä emäntä, saako tähän penkille oikaasta?!”. Romanikansa on perinteisesti ollut valtaväestöä huonommassa asemassa.
Yksimielisesti hyväksyttiin niin ikään Mari Kesälän esitys 2 100 euron lisäyksestä nuorisotoimintaan sekä Perttu Laaksosen esitys 8 000 euron lisäyksestä osaaikaista kirjastotyöntekijää varten, jotta kirjaston aukioloaikoja ei tarvitse supistaa. Seutukaupunkiverkostoon kuuluu koko maassa 55 kuntaa. Investointipuolella on kuitenkin suuria haasteita, mikä heijastuu myös käyttötalouteen. Neljäs hanke edistää seutukaupunkien yritysten ja yritysneuvonnan verkostoitumista kasvualoilla. Varsinais-Suomesta mukana on seitsemän kuntaa: Paimio, Salo, Laitila, Loimaa, Parainen, Somero ja Uusikaupunki. Varsinais-Suomen seutukaupunkien kuntajohtajien ja alueen kansanedustajien äskettäisessä tapaamisessa Paimiossa käytiin keskustelua siitä, millaisia hankkeita on hahmoteltu ja mihin määrärahoja tällä seudulla kaivataan. – Näistä hankkeista keskustellaan kaupunginhallituksessa, mutta todennäköisimmin Paimio on lähdössä tähän 2. Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkanen esitteli tapaamisessa seutukaupunkiverkostossa koostettujen hankkeiden sisältöjä. Alueen kansanedustajista paikalla olivat Olavi Ala-Nissilä, Esko Kiviranta, Eeva-Johanna Eloranta ja Ilkka Kanerva. Saavutettavuus, sujuvat kulkuyhteydet ja verkkoyhteyksien toimivuus ovat niinikään olennaisia tekijöitä. Käytännössä tarvitaan joustavia toimintamalleja, joiden turvin pidetään ja koulutetaan omia seutukuntien nuoria ja toisaalta myös on huomioitava miten mahdollisesti tarvittavia erityisosaajia voidaan houkutella ulkomailta. Valmistelussa on mukana peräti 19 kaupunkia ja koulutuskuntayhtymää, Varsinais-Suomesta Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä ja Somero. Käsittelyn kuluessa talousarvioon lisättiin esimerkiksi 34 000 euroa yhden hoitajan palkkaamiseksi lisää kotihoitoon, Marko Pekkarisen ehdotuksesta ja äänestyksen jälkeen. TEMin päätöksiä hankkeista odotellaan kevään kuluessa ja käytännössä hankkeet käynnistyisivät syksyllä 2019 ja jatkuisivat vuoden 20121 kesään. Työllistymisen tukeminen paikallisella yhteistyöllä on toinen suurhanke, josta nimenomaan varsinaissuomalaiset seutukaupungit ovatkin joukolla kiinnostuneita. Talousarvion mukaan toimintamenot ovat 17,6 miljoonaa euroa ja toimintatulot 1,8 miljoonaa euroa. Hankehaku on alkuvuodesta, joten pian kuntien on aika pohtia, mitkä hankkeet niitä kiinnostavat ja mihin ollaan valmiita panostamaan myös omia varoja. Mittavat investoinnit rasittavat tulevia vuosia SAUVO Kylli Salo Sauvon kunnan ensi vuoden talousarvio säilyttää nykyiset palvelut. . Poistojen jälkeen tilikauden tulos on yhteissummaltaan 56 936 euroa alijäämäinen. Elinvoimaisuus nojaa siis siihen, että seutukunnan arki on ihmisten kannalta toimivaa, ja tätä myötäilivät myös hankekaavailuja kommentoineet kansanedustajat. Hankehaku alkuvuodesta, käyntiin syksyllä Tällä hetkellä seutukaupunkiverkoston valmistelussa on neljä päähanketta, joihin seutukaupungit voivat omien tarpeidensa valossa lähteä osalliseksi. Valtionosuuksia budjettikirjaan on merkitty 4 452 000 euroa. Perttu Laaksosen esitys oppilashuollon 10 500 euron määrärahasta ja koulupsykologiresurssin nostamisesta 60 %:iin hyväksyttiin hallituksessa yksimielisesti. Tuloveroprosentti on 21,50, yleinen kiinteistövero 1,20, vakituisten asuinrakennusten 0,60 ja muiden asuinrakennusten 1,40 prosenttia. Kuntakonsernissa oli puolestaan samana ajankohtana alijäämää 1 151 000 euroa, mikä on 385 euroa/asukas. . Talousarvio on laadittu sille perustalle, että veroprosentit säilyvät ensi vuonna ennallaan. Päivähoitopaikkojen lisäämistä yksityisen päiväkodin avulla on myös selvitetty. Koulutuskumppanuuksien kautta halutaan vahvistaa seutukaupunkien pitoja vetovoimaa, eli sitä, miten pystytään pitämään kiinni olemassaolevasta työvoimasta, ja kouluttamaan ja hankkimaan väkeä myös lisää. Tapaamisen järjestelyistä vastasi Varsinais-Suomen liitto. hankkeeseen mukaan, jotta saisimme työvoimapalveluihin lisää resurssia, kommentoi kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki. Kolmen miljoonan määräraha on luvassa työvoiman saatavuuden edistämiseen. Merkittävin on koulukeskuksen vanhimman osan uudistaminen, joka on noin neljän miljoonan euron investointi. Suurin hanke on joustavien koulutusmallien kehittäminen yhdessä yritysten kanssa. Seutukaupungit ovat seutujensa työssäkäyntialuetta, joista pendelöidään töihin isoihin kaupunkeihin, mutta niiden alueella on yli 60 000 yritystä, joiden kehittyminen ja eritoten osaavan työvoiman saanti on turvattava ja vaatii yhteistyötä mm. Luukkanen esitteli seudun kansanedustajille seutukaupunkiverkoston kaavailemia kärkihankkeita, joista käydään keskustelua Työja elinkeinoministeriön kanssa. Kolmas hankkeista kiinnittää huomiota kansainvälisyyteen rekrytoinneissa, eli pyrkii löytämään tapoja minimoida esimerkiksi byrokratiaa ja kehittämään tapoja toteuttaa kansainvälisiä rekrytointipilotteja. Sauvon kunnan taseessa oli vuoden 2017 lopulla ylijäämää 2 638 507 euroa. Seutukaupunkiverkosto kiinnittää huomiota monimuotoisen kaupunkipolitiikan merkitykseen. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 12 tiistaina 11.12.2018 PAIMIO Taina Tukia Valtion ensi vuoden budjetissa on ensimmäisen kerran myönnetty määräraha seutukaupunkiohjelmaan. Sauvon investointitarpeet ovat lähivuosina mittavat. Seutukaupungeissa mietitään arjen sujuvoittamista . Kunnanhallitus käsitteli talousarviota useaan otteeseen ja teki kunnanjohtajan laatimaan talousarvioesitykseen myös muutamia muutoksia. Verotulojen yhteismääräksi on arvioitu 11,8 miljoonaa euroa, jossa verotulojen kasvuksi on arvioitu 270 000 euroa. Lopullisen talousarvion vuodelle 2019 ja taloussuunnitelman vuosille 2020–2021 hyväksyi kunnanvaltuusto kokouksessaan eilen, lehden mentyä painoon. Edellä mainitut luvut ovat kunnanhallituksen hyväksymän talousarvioesityksen mukaisia. TAINA TUKIA Sauvon talousarvio säilyttää nykyiset palvelut . Kannattamattomina raukesivat muun muassa Marko Pekkarisen esitys 64 000 euron määrärahasta uutta apulaisrehtorin virkaa varten, Esko Kivirannan ehdotus 30 000 euron määrärahan palauttamisesta yksityistieavustuksiin, Johan Söderholmin esitykset kotiseutumuseon 13 300 euron ja kesäteatterin 1 000 euron määrärahojen poistamisesta sekä Mari Lehtikankare-Toivosen esitys Elopäivien 12 000 euron määrärahan poistamisesta.. Talousarvio on vuosikatteeltaan positiivinen 479 901 euroa. Koulukeskuksen vanhimman osan purku aiheuttaa kunnan talousarvion käyttötalousosaan merkittäviä kertaluonteisia menoja. koulutuksen ja kansainvälistymisen saralla. Kolmen miljoonan euron määräraha työvoiman saatavuuden edistämiseen ei kuntaa kohden ole paljon, mutta alku kuitenkin. Kyse on kohtaanto-ongelmien ratkaisujen hakemisesta ja kehittämisestä ja siitä että kunnan ja alueellisen elinvoiman vinkkelistä pitää pystyä rakentamaan työllisyyden hoitoon toimiva ja yritysläheinen palvelumalli, ja mielellään toimiva yhteinen digialusta näille seudullisille TEpalveluille. – Sen tämä määräraha nimenomaan kertoo, että seutukaupunkien asema on tunnistettu ja merkitys tunnustettu, muotoilee seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja, Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Tarvetta olisi myös päiväkotitilojen laajennukseen, mutta hanke siirrettiin vuodelle 2020. Talouden kantokyky määrittää rajat, joissa voidaan liikkua. Kunnanjohtaja Seppo Allén muistuttaa talousarvion katsauksessa, että kuntakonsernin alijäämäisyys ja siitä johtuvat haasteet on tärkeää pitää mielessä, kun suunnitellaan kunnan taloutta ja toimintaa eteenpäin. Tapaamiseen osallistuivat myös Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala, Someron kunnanjohtaja Sami Suikkanen ja Paimion Jari Jussinmäki. Työvoiman saatavuuden parantaminen kärkiajatuksena
IRMA VIRTA Satu Simelius piti kyselytunnin facessa Sauvon kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Simelius julkaisi facebook-seinällään marraskuussa viestin, että hän avaa seinällään hallituksen puheenjohtajan kyselytunnin 28.11. Paula käy joka toinen keskiviikko lukemassa Kunnallislehteä Paltanpuiston asukkaille, ja Hilkka puolestaan on Tiinan apuna ystäväkerhossa. Puheenjohtaja Uolevi Salminen, 90 vuotta, kertoi olleensa veteraanilaulajissa mukana jo lähes 40 vuotta. Eikös tuo ole hiukan ristiriitaista, kun kuntalaiset kaipaavat avoimuutta nimenomaan ennen päätöksentekoa. Paimion musiikkiopiston nuoret viulistit, Vistan Villikissat, esiintyivät viulunsoitonopettaja Päivi Saxénin johdolla. Hanuria soittanut Hilda Heikonen kertoi harrastaneensa hanurin soittoa jo viisi vuotta, mutta aina esiintyminen vähän jännittää. Paimion veteraanikuoro aloitti tilaisuuden laulamalla. Hetken juttutuokio vanhuksen kanssa riittää ilahduttamaan pitkäksi aikaa. Jukka soittaa myös hanuria ja hoitaa tarvittaessa kuljetukset. osana kuntastrategiatyötä, ja se konkretisoituu nyt ja ensi vuonna avointen tilaisuuksien lisäksi näinä Facebookin kyselytunteina. – Osallistujilta tuli pelkkää positiivista palautetta! Kiiteltiin sitä, että osallistuminen ja kysely on mahdollista monella eri kanavalla. kirjastonuokkarirakennuksen korjaussuunnitelmiin liittyen. Hilkka Suominen ja Paula Silvast ovat sen sijaan uudempia vapaaehtoistyöntekijöitä. Ensi vuodelle on suunnitteilla uudet säännölliset kuntalaistilaisuudet ja aihe sopii tähän joukkoon mainiosti. Jos vapaaehtoistoiminta Paltanpuiston Palvelukeskuksessa kiinnostaa, ota yhteyttä 050 401 4175 tai tiina.kalasniemi@paimio.fi Valtakunnallista vapaaehtoisten päivää juhlittiin Paltanpuistossa Paimion veteraanikuoro avasi juhlan laulamalla. Onkin hienoa, että vietetään tällaista valtakunnallista vapaaehtoisten päivää ja tuodaan tärkeää toimintaa esille, Kalasniemi kertoi. Tämä ei koske yksin Paltanpuiston asukkaita, sillä kaikki tapahtumat ja harrastetoiminta ovat avoimia kaikille paimiolaisille ikäihmisille. Taisit sanoa ennen keskustelua, että laaja keskustelu on hyvän päätöksenteon edellytys, ei suinkaan hidaste. KUNNALLISLEHTI 13 tiistaina 11.12.2018 PAIMIO Irma Virta Paimion Paltanpuiston palvelukeskuksessa juhlittiin jo keskiviikkona itsenäisyyspäivää yhdessä valtakunnallisen vapaaehtoisten päivän kanssa. Tuliko jotain kehitysideoita. – Keskustellaan, lauletaan, ulkoillaan ja muistellaan menneitä, ei mitään kovin ihmeellistä. Samassa kokouksessa päätettiin uusista taksoista ja toiveena oli tiedottaa tästä päätöksestä mahdollisimman hyvin. Lisäksi ryhmät ovat ilmaisia. Kyselytunnit Facebookissa jatkuvat ensi vuonna sopivin väliajoin, vähintään neljä kertaa vuoden aikana. Marja-Terttu Lehtonen osallistuu auttamalla ”aina, kun Tiina hälyttää”, milloin mihinkin toimintaan tarvitaan. – Voin luvata, että ensi vuonna järjestämme kunnassa monenlaisia tiedotusja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille. Ryhmä aloitti harjoittelemisen opistolla tänä syksynä. Satu Simelius. – Emme voisi järjestää ulkoilutapahtumia, yhteislaulua, lehden lukua, bingoa, tansseja ja muuta ilman vapaaehtoisten apua. Kyseinen kunnanhallituksen kirjaus kumpusi hallituksen jäsenen huomiosta, että rakennustarkastuksen taksat ovat tällä hetkellä vaikeasti löydettävissä kunnan nettisivuilla. Mitä voit osaltasi jatkosta luvata. Ehkä yritystonttien kaavoittamista ja asuintonttien markkinointia koskevat kysymykset ”yllättivät” siinä mielessä, että oli mukava huomata että kuntalaiset selvästi pohtivat kunnan elinvoimaa ja strategisia tavoitteita eivätkä vain itse käyttämiään palveluita. kirjauksen. Jukka ja Ritva Mäkilä ovat tehneet vapaaehtoistyötä jo yli 30 vuoden ajan Paltanpuiston lisäksi myös seurakunnassa ja Punaisella Ristillä. – Hyvä kehitysidea tuli oman kuntalaistilaisuuden järjestämisestä vesihuollosta. – Tunti sujui erittäin hyvin, aiheet vaihtelivat paljonkin, mutta eniten kyseltiin Sauvon koulun rakentamisesta ja korjauksesta sekä tonttitarjonnasta. Ritva lukee toisinaan omia runojaan. Yllättikö jokin kysymys. Sekä netissä että kasvokkain. – Ei ollut suuria yllätyksiä. Vapaaehtoinen myös perehdytetään toimintaan. Jukka ja Ritva Mäkilä ovat vapaaehtoistyön veteraaneja. Kynnys vapaaehtoistoimintaan pyritään pitämään matalana, sillä jokaiselle löytyy sopiva tehtävä. – Kyllä siitä tulee itselle niin hyvä olo, kun toista voi auttaa, kertoi Jukka Mäkilä, joka on lähtenyt mukaan vaimonsa innoittamana. Ennen päätöksentekoa tapahtuva viestintä on paitsi tiedottamista, myös osallistamista. Vaikka veteraanikuoro käy laulattamassa Paltanpuiston asukkaita joka toinen viikko, niin tällä kertaa estradi oli vain heillä. – Ei yhden asian kehittäminen ole automaattisesti pois jostain muusta. Saatesanoissa hän totesi, että ”kun sisäisissä kokouksissa paasaa jatkuvasti kuntalaisten osallistamisesta, niin pitää myös itse tehdä säännöllisiä tekoja avoimuuden eteen”. Minusta on mukavaa tuottaa toiselle iloa ja vaihtelua arkeen, kertoi Ritva Mäkilä. Millaista palautetta sait. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia on päätetty parantaa mm. Alkuperäisenä ajatuksena olikin tavoittaa juuri niitä kuntalaisia, jotka eivät pysty tai halua osallistua kuntalaisiltoihin paikanpäällä. Säännöllistä sitoutumistakaan ei tarvitse pelätä. Miten kyselytunti sujui. Valitettavasti kuoron vanhin ja ainoa varsinainen veteraani ei voinut tällä kertaa osallistua esitykseen. Parista asiasta lupasin tarkemman selvityksen suoraan kysyjälle, mm. Silti kunnanhallituksessa tehtiin juuri päätös kiinnittää huomiota päätösviestintään. – Kaikki esiintyjät ovat vapaaehtoisia ja erittäin tärkeitä palvelukeskuksen asukkaille, kertoi virikeohjaaja Tiina Kalasniemi. Keskustelun aikana haluttiin laajentaa päätösviestinnän kehittäminen kaikkia päätöksiä koskevaksi, ja siksi teimme ko
Aluetta on muutamaan otteeseen laajennettu. Valaisinpylväisiin syntyi koristevalaistus marraskuun lopussa paikallisten yritysten, yrittäjäyhdistyksen ja kaupungin yhteistyönä. Joensuuntiellä sijaitsevan veistoksen laulun esittäjästä ovat tehneet paikalliset taiteilijat Seppo Manninen ja Heikki Paakkanen. NAANTALI Naantalin jouluvalot syttyivät Tullikadulle ja torille, kun monisatapäinen yleisö huusi yhteen ääneen: Jouluvalot syttykää! Naantalin 575-vuotisjuhlan kunniaksi myös kaupungintalo loimuaa revontulien väreissä ja jouluisissa äänimaisemissa. 6. 8. 9. Korttien on oltava perillä viimeistään 19.12. Äänestä kauneinta joulukatua verkossa kuntsari.fi. Nykyiset valot on otettu käyttöön viime vuonna. Valot johtavat rinnettä ylös kohti kaupungintaloa, kirkkoa ja Paimion joulukuusta. Merkitse korttiin selvästi suosikkisi äänestysnumero. Naantalin jouluvalot ovat valaisseet ainakin jo parinkymmenen vuoden ajan. SALO S S S / K I R S I M A A R I T V E N E T P A L O 5. Voit äänestää myös lähettämällä postikortin osoitteeseen Vistantie 19, 21530 Paimio. Äänestysaikaa on 19.12. SOMERO S A R I M E R I L Ä , S O M E R O L E H T I 7. . UUSIKAUPUNKI Jouluiset valoköynnökset riippuvat muhkeina Alisenkadun yli. . 3. 7. Sinne on hankittu pallomaisia valoja. 2. LAITILA L A I T I L A N S A N O M A T / H A N N A H Y T T I N E N Joulukadut eri puolilla Varsinais-Suomea on puettu tunnelmallisiin valoihin. Tänä vuonna Uudenkaupungin jouluvalaistus laajeni Rauhanpuistoon saakka. Kyrössä päästään taas tauon jälkeen nauttimaan jouluvaloista. 2. . saakka. Perinteikkään maalaistaajaman pitkä raitti on jouluaikaan koristeltu yksinkertaisen tehokkailla tähtivaloilla. PIIKKIÖ J A N S U N D M A N T U O M A S H O N K A S A L O , A U R A N M A A N V I I K K O L E H T I P A S I S A L O , L O I M A A N L E H T I 8. Vesikoskenkatu on yksi toria sivuavista kaduista. Turun joulunavaus huipentuu joka vuosi jouluvalojen sytytykseen. Kauneimmaksi äänestetty joulukatu palkitaan kunniakirjalla. Tunnelmaa luovat myös liikkeiden jouluvalot ja näyteikkunat. Esittelemme muutamia erilaisia jouluja valokatuja maakunnasta. 8 SALON SEUDUN SANOMAT | TIISTAINA 11. Alisenkadun jouluvaloista löytyy tieto ja kuva jo vuodelta 1961 Uudenkaupungin museon valokuvakokoelmasta. PAIMIO Paimion joulukatu lienee seudun uusin joulukatu, vaikka jouluisista valoista on unelmoitu Paimiossa pitkään. Kävelykatuosuuden jouluvalot on uusittu kokonaan vuonna 2010. TURKU Turun Yliopistonkadun valot muodostavat erilaisia kuvioita ja asetelmia kadun, kulkijoiden ja Onnenhevosen ylle. Valot, havut ja muut koristeet luovat joulutunnelmaa kulkijoille. marraskuuta. . Viime vuonna jouluvaloja ei Kyröntien varteen saatu rautatien alikulkutöiden vuoksi. 5. Äänestysaikaa on 19.12. Valitse suosikkisi ja äänestä. Kulkue lähtee liikkeelle Oskarinkadulta ja päätyy Salon torille. KYRÖ Äänestä näin . NAANTALI T I M O J A K O N E N , T U R U N S A N O M A T 3. Paikallinen yrittäjäyhdistys, Laitilan kaupunki ja Laitilan Sähkö tekivät vuonna 1990 pysyvämmän jouluinvestoinnin ja rakensivat nykyiset jouluvalot. PIIKKIÖ, KAARINA Piikkiön keskustaa ja Hadvalantietä valaisevat tähtivalot, jotka ovat tuoneet tunnelmaa jo piikkiöläisille vuodesta 2015 lähtien. Somero-lehden arkistosta löytyy juttu vuodelta 1988, jossa kerrotaan, että Somero sai jouluvalot Someron liikelaitosten ja yritysten yhteistyönä. LAITILA Laitilan Keskuskadun ja Vihtorinkadun holvimaiset jouluvalot syttyivät tänä vuonna kuukautta ennen joulua, 24. Lasten Laulukaupunki ry:n vapaaehtoiset huolehtivat Salon valojen asennuksesta. . . TURKU J A N E I L T A N E N , T U R U N S A N O M A T 4. LOIMAA 9. 4. . 10. Valot tähdittävät erityisesti Piikkiön kirjaston ympäristöä. . SOMERO Somerolla joulukatu on somistettu teemalla Tähdet, tähdet. Joulunavaustapahtumassa Lucia toi valon torille ja joulumuori kauhan puurotarjoiluun. Äänestä maakunnan kaunein joulukatu 1. SALO Salon keskustan joulukadun valot syttyvät iloisen kulkueen tahdissa. UUSIKAUPUNKI J A N N E K A R I 10. KUNNALLISLEHTI 14 tiistaina 11.12.2018 . aamuun asti. JOULUKUUTA 2018 Koonnut Johanna Käkönen 1. Jouluvaloksi ripustetaan joutsenkoriste, joka muistuttaa kaupunkilaisia Salon vanhasta vaakunasta. LOIMAA Loimaalla ei ole varsinaista joulukatua, mutta valot, kuusi ja tunnelma on luotu torin ympärille. Loimaan logo toistuu valoissa yhdessä pallomaisen koristeen kanssa. KYRÖ, PÖYTYÄ Kyröntie halkoo Kyrön keskustaa. . Joulukatukisan järjestävät Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.. Paikallisen pankin edustaja sai ajatuksen jouluvaloista, ja ne hankittiin yritysten ja yhteisöjen tukemana. PAIMIO J A R M O F R E D R I K S S O N 6
Jaettavana oli 22 000 euroa, ja avustusta haki 12 tahoa. Kaupunki kuitenkin hylkäsi oikaisuvaatimuksen, sillä hakuohjeiden mukaan yleinen kuvailu ei riitä vaan yhdistyksen on toimitettava Kaarinassa tapahtuvasta toiminnasta täsmällinen ja eritelty kuvaus ja talousarvio. Rata Brasiliassa oli 1,2 kilometriä pitkä, juniorin kotiradalla Paimiossa radalla mittaa on noin kilometri. . Meille ei kerrottu mitä koneelle tehtiin. Itävaltalaisen moottorivalmistaja Rotaxin Grand Finals -kisaan sai kutsun 372 lahjakasta kuljettajaa eri puolilta maailmaa. Timo Kunnari Alvar Siimesvaara oli loppujen lopuksi esitykseensä tyytyväinen, vaikka haaveri finaalissa jäi harmittamaan. 10-vuotias kuljettajalupaus ajoi kutsukisan finaalissa maaliin sijalla 16, mutta hajonnut etupuskuri toi viiden sekunnin rangaistuksen. 201__ Lehden saajan nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Saajan puhelinnumero Maksajan nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Allekirjoitus Soita tilaajapalveluun: 02 770 2626 (ark. KUNNALLISLEHTI 15 tiistaina 11.12.2018 Alvar taiteili välillä kahdella pyörällä KARTING Piikkiöläinen karting-lupaus Alvar Siimesvaara osallistui kovatasoiseen Rotax Grand Finals -karting-kisaan Brasiliassa. Alvar voitti viime kesänä Rotax Micro Max -luokan Suomen sarjan ja sai sitä kautta kutsun Brasiliaan. Lopullinen sijoitus oli 23. Näiden yhdistysten hakemuksissa Kaarina vain mainittiin yhtenä kunnista, joissa on valtakunnallista toimintaa, kuten puhelimitse tapahtuvaa neuvontaa. Sen jälkeen kisaviikon ohjelmassa oli erät, joiden tulosten perusteella hän starttasi prefinaaliin hienosti neljännestä ruudusta. Kaupunginhallitus päätti avustusten jakamisesta huhtikuussa. Ensimmäisessä harjoituksessa Alvarin ero Micro Max -luokan kärkikuskiin oli kaksi sekuntia. Kaarinan avustusrahat vedettiin oikeuteen KAARINA Etävanhempien liitto ry ja Länsi-Suomen etävanhemmat ry eivät tyydy Kaarinan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen avustusrahojen jakoon vaan haastoivat Kaarinan oikeuteen. Vähän ärsyttää finaalin lopputulos, mutta kokonaisuudessa meni ihan hyvin. 8–16) Helposti verkossa: tilaajapalvelija.fi/joulu2018 Täytä kuponki ja tiputa se postiin. Tilaa helposti Etu edellyttää voimassaolevaa tilausta. Micro Max -luokan autoissa on 125 kuutioinen moottori. Pääsuoralla on iso alamäki ja siihen sai hyvin vauhtia. Autojen arvonnan jälkeen jälkeen harjoitussessioita oli ohjelmassa kaikkiaan seitsemän. Kunnallislehti maksaa postimaksun (69,40€) 19 90 3kk paperilehden määräaikainen lahjatilaus 34 € Kunnallislehti Sopimus 5007561 00003 VASTAUSLÄHETYS SÄÄSTÄT LÄHES 25€ (44,10€) 3 KK LAHJATILAUS 19 90 19 90 19 90 SÄÄSTÄT YLI 35€ (69,40€) 6 KK LAHJATILAUS 34 € 34 € 34 € 6 kk paperilehden määräaikainen lahjatilaus -50% Etusi yli Etusi yli (44,10€) Kunnall islehti Kunnall islehti yllättää joka viikko yllättää joka viikko. Avustusta annettiin kaikille muille hakijoille: MLL Varsinais-Suomen piirille, Turun seudun yksinhuoltajat ry:lle, Kasevalle, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry:lle, SPR:n Kaarinan-Piikkiön osastolle, KaarinanPiikkiön Sydänyhdistykselle, Turun seudun nivelyhdistykselle, Eläkeliiton Kaarinan yhdistykselle, MLL Littoisille ja MLL Kaarinan paikallisyhdistykselle. Etupuskuri hajosi tilanteessa ja kisa meni siihen. Piikkiön Yhtenäiskoulun neljättä luokkaa käyvä Alvar ajoi maaliin sijalla 16, mutta rikkoutuneesta etupuskurista lätkäistiin viiden sekunnin rangaistus, ja lopullinen sijoitus maailman lahjakkaimpien joukossa oli 23. Prefinaalin tulosten perusteella seuloituivat finaalin lähtöruudut. Tämä on moottoriurheilua. Viikkoon mahtui onnistumisia ja epäonnistumisia. Vaikka itse ei tee virhettä, niin joku muu voi pilata kisan. Tämän jälkeen yhdistykset valittivat Turun hallinto-oikeuteen. – Sen jälkeen Rotax otti Alvarin auton huoltoon ja vaihtoi siihen osia. – Aika-ajo oli hyvä, ja erissä olin kuudes ja seitsemäs. Se meni ihan hyvin. Haettujen avustusten yhteismäärä nousi 42 000 euroon. Sen jälkeen homma alkoi toimia ja hymy palasi pojan kasvoille, Alvarin isä Marko Siimesvaara kertoo. Helteiseen finaaliin Alvar starttasi ruudusta kymmenen. – Rata oli vähän oudon tuntuinen ja erilainen. Viimeisen harjoituksen jälkeen ero oli jo neljä sekuntia, vauhti oli kateissa. Etävanhempien yhdistykset tekivät avustusten jakamisesta ensin oikaisuvaatimuksen, koska kokivat joutuneensa eriarvoiseen asemaan muiden avustusta hakeneiden kanssa. Kahdella pyörällä Aika-ajossa 10-vuotias lahjakkuus oli yhdeksäs. Se on loistava joulula hja! Lahjatilauksen alkamispäivä: . Sitten hollantilainen kuljettaja tuli kylkeen ja poika meni hetken kahdella pyörällä, näytti jo siltä että auto kaatuu. – Alvarilla oli finaalissa hyvää taistelua sijoilla 7-10. Oikeus ei ole vielä antanut ratkaisua. Osoitteita käsitellään tietosuojalain edellyttämällä tavalla. Tarjous voimassa 22.12.2018 asti ja koskee vain uusia kotimaan tilauksia. Hieno kokemus kisaviikko meille kaikille oli, kuskin isä Marko Siimesvaara kertaa. Alvar Siimesvaaran sarjassa kuskeja oli 36. Joka päivä oli ainakin 30 astetta lämmintä, Salon Urheiluautoilijoita edustava Alvar kertaa hienoa kokemusta. Tilaukset päättyvät automaattisesti. Olen aika tyytyväinen, ainakaan en ollut viimeinen, Alvar miettii
lääkintävoimistelija Marianne Sundell Vistantie 10 B 8. krs 20100 Turku, p. 02-4734 626 Asematie 4 B 12, Paimio Sauvon toimipiste p. 040 748 2770 www.piaholm.fi Asematie 1, 21530 Paimio Puh. 040 590 38 68 PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT FYS.HOITOLAITOKSIA KAIRANKULMAN FYSIOTERAPIA Erik. (02) 470 2234 Vistantie 24, 21530 Paimio . 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Puh. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. 52 0400-745 016 • rakennusten pohjatyöt • vesijohdot • viemärit • maasuodattimet • pienpuhdistamot HALIKON HINAUS P. puh. 050-320 1630 MUSEOTIE 2, SAUVO AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 02-4731052 Viljontie 1, Sauvo FYSIOTERAPEUTIT: Marja-Leena Jaakkola, Kristiina Lindeqvist, Mari Ruoholahti, Anni Törmä, Anne Vuotinen www.paimionsauvonfysioterapia.fi (myös nettiajanvaraus sekä iltavastaanottoja) Nykyaikaista ja asiakasystävällistä isännöintiä paikkakunnallasi Aboa Isännöintipalvelut Oy Puh. 4730 400 www.sauvonapteekki. 4 7 3 2 6 tai 5 5 2 7 9 7 9 HAMMASLÄÄKÄRI KIRSI MIKKOLA puh. Pumput, tarvikkeet ja asennukset • Lämpökaivot • Lämpöpumput www.kalliokaivo.fi KALLIOKAIVO OY p. 0400 823109, 040 7684502 www.taisanne.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI LOUNAIS-SUOMEN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV [A] Puh. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi Kasvo-, käsija jalkahoitola Vistantie 40, katutaso Paimio p. korjaukset Hammaslääkärit Antti Hietala Teija Siltanen Suuhygienisti Ville Löfgren Puh. 010 257 6117 AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. 040 83 90 149 Fysikaalinen hoitolaitos HOITOKULMA Fysioterapeutti TARJA VUORINEN Myllytie 1 21500 Piikkiö p. kokoproteesit . (02) 4704599 040-590 8616 040-865 8011 P I I K K I Ö Paimion KAUPUNGINTALO Vistantie 18. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. 2845320 vuodesta 1979 PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT PIIKKIÖN APTEEKKI Avoinna Ma-Pe 9–17 La 9–13 Hadvalantie 8 puh. (02) 473 2565 www.paimionhautaus.fi Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. pohjaukset . 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 470 2100 p. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Pertti Peiponen, LKV 0400 614 111 Tarmo Lindeman, LKV 050 5222 117 PEIMARIN KIINTEISTÖKESKUS KY www.peimarin.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Johanna Pulkkinen Aktia Kiinteistönvälitys Oy | Turku Johanna Pulkkinen gsm 040 300 2305 johanna.pulkkinen@ aktialkv.fi Aktia Kiinteistönvälitys Alueesi edustaja www.aktialkv.fi LAKIASIAINTOIMISTO PIA HOLM OY Viljontie 1, 21570 Sauvo P. 010 229 2269 KAUPANVAHVISTUSTA Anne Peltola Kiinteistönvälittäjä LKV, kaupanvahvistaja p. 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi Paimion Hautaustoimisto Kotamäki Oy Vistantie 37 A, 21530 Paimio Puh. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. Myös minikaivurityöt KAIKKI MAANRAKENNUSTYÖT SAUSTILAN M R K OY Puh. 044-329 3633 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto KONEURAKOINTI SILLANPÄÄ ILPO Paimio, Nurmelant. KUNNALLISLEHTI 16 tiistaina 11.12.2018 APTEEKKEJA AUTOKORJAAMOJA ELÄINLÄÄKÄRI PÄIVYSTYSTÄ FYSIKAALISIA HOITOLAITOKSIA HAMMASTEKNIKOITA KAHVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ LOUHINTAA LAKIASIAINTOIMISTOJA HAUTAUSPALVELUJA HAMMASLÄÄKÄREITÄ HINAUSPALVELUJA KAIVUUTÖITÄ KOSMETOLOGEJA MAALÄMPÖJÄRJESTELMIÄ MATKATOIMISTOJA JA TILAUSAJOJA KEITTIÖKALUSTEITA KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ AUTOVUOKRAUSTA Auto ja Moottorihuolto www.am-motor.fi puh. Puh. 0400-858 899 P.S. 472 6522 050-570 7201 Fysioterapeutti ANNE-MARI SYDÄNMAA Puh. 0400-603 101 24h Henkilöautot, pakettiautot, pikkubussit. 3 ja 4 Sosiaalitoimisto Pertinpolku 4 Kunnan postiosoite Vahtistentie 5 Virastot avoinna: ma 13-17, ti-pe 9-12 Puhelimitse tavoittaa puh: 02 474 4100 PORAKAIVOT Maahan ja kallioon ammattitaidolla. Parasta paikallista autonvuokrausta. 4305 324, 0400 124124 Lehtonen, Mynämäki Kaivoporausta vuodesta 1972 PAIMION-SAUVON FYSIOTERAPIA Paimion toimipiste p. 477 5600 fax 477 5614 VISTA VISTA MATKAT MATKAT Veijo Kraakkussuo puh. 0440 422 494 anne.peltola@huom.fi. Puh. 010 567 7080 ma-pe 9-19, la 9-15 www.paimionapteekki.fi LASITUSLIIKKEITÄ Sauvon kunnanvirasto Tekninen toimisto Sähkömiehentie 4 A Hallintopalvelut Vintterinraitti 3 as. 470 9897 tai 050 344 8760 Vistantie 24 A16, Paimio Myös nettiajanvaraus: www.paimionhammashoito.fi www.10hinaus.fi PAIMIO 10-hInAus Oy . TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. 050 57 00 964 prismapak1@luukku.com Lenkkitie 7, Paimio KYLTIT JA KAIVERRUKSET paimion hammaslääkäripalvelu Puhelimenkulma, Vistantie 19 Hammaslääkärit Tuomo Malkki Päivi Pohjola Suuhygienisti Lenita Mikkola Aikavaraukset p. 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. 473 2300 www.paimionhmlpalvelu.fi KAIVONPORAUS/ MAALÄMPÖPUMPUT LUOTET TAVA THERMIAMAAL ÄMPÖ Kokemuksella ja ammattitaidolla BRUNNSBORRNIN DAHLBOM KAIVONPORAUS DAHLBOM 044 592 0788 / Kristian 045 355 4501 / Juha • www.dahlbom.fi Ark. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 050-536 2584 www.paimionfysikaalinen.net Vistantie 10, Kairankulman liikekeskus www.paimionlaakintavoimistelu.net www.kairanfysio.fi Marja-Leena Jaakkola, Kristiina Lindeqvist, Mari Ruoholahti, Anni Törmä Kaarina, Kemiönsaari, Paimio, Parainen, Salo, Sauvo Hyötyeläinpäivystys puh 0600 41451 Varsinais-Suomen Pieneläinpäivystys puh 0600 12 444 Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO Ajanv. 474 511 Avoinna: ma 8.00-17.00 ti 8.00-15.30 ke 10.00-15.30 to-pe 8.00-15.30 SAUVON APTEEKKI Avoinna: ma-pe 9–18 kesälauantaisin 10–13 Timperintie 1, puh. 050 4005600 janne.dolmatoff@aboaip.fi http://www.aboaip.fi p. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ Jukantie 8, Paimio, 040-8370953 www.carcolor.fi info@carcolor.fi KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. MATKATOIMISTO PAIMIO, VISTANTIE 24 puh. 4795255, 4795881 www.piikkionapteekki.fi ISÄNNÖINTIPALVELUJA Kyltit, Kilvet -ja KaiverruKset P
Kutistuva öljymaali kiristyy ja irtoilee alustastaan. Hengittävyys tuli käsitteenä käyttöön nailonvaatteiden mukana 1940-luvulla. Kun sideaine on turvallinen valmistaja saa pitää sen salaisuutena. Nykyisin seulominen tapahtuu ilmapuhalluksella, joka lennättää hienoimman pölyn pisimmälle. KORJAUKSET SUUNNITTELU . Kuinka moni kotimaalari tietää tämän. Laine Oy KIINTEISTÖJEN SÄHKÖASENNUKSET, KORJAUKSET JA HUOLLOT Tuomolantie 25, 21530 PAIMIO Puh. Perinteistä kalkkimaalia käytetään vain rappauspinnoilla, ei koskaan huonekaluissa. Öljymaali on tuoreena tiivis, mutta vanhetessa sen rasvaisuus katoaa parissa vuodessa ja maali hengittää. Kuitenkin muovimaali lateksi lahottaa puutaloja ja pudottaa rappauksia koska se sulkee veden alleen. Meiltä voit tilata lounaan myös kotiin tai työpaikalle. Kokouskahvitukset myös yritysten omissa tiloissa Täytekakut ja voileipäkakut tilauksesta Keittolounas 5,50 € Lounas 7,00 € alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. Uutuusmaalin tuoteselostuksessa ei sideainetta kerrota. Panu Kaila PALAUTE PITOPALVELUJA RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUJA PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT TAKSEJA JA TILAUSLIIKENNÖITSIJÖITÄ • Invaja ryhmäkuljetukset • • Tilausajot 1+16 hlöä • Peimarin Liikenne Oy 0400-177 007 Matkallasi päivin öin 24h tilaukset 0400 173 001 www.jataxi.fi SÄHKÖPALVELU K. Hengittävyys on nesteenläpäisykykyä. Kokouskahvitukset myös yritysten omissa tiloissa Täytekakut ja voileipäkakut tilauksesta Keittolounas 5,50 € Lounas 7,00 € alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. Karkeapintainen hajottaa valon joten maali näyttää haalealta. Koska lateksi ei tahdo pysyä höylätyllä pinnalla, suositellaan julkisivuun sahalautaa, joka taas kerää likaa. kylpyhuone, sauna ym. Krakeloituminen vain helpottaa raappaamista kun maalaus parinkymmenen vuoden jälkeen uusitaan. Sileäpintainen maali heijastaa valoa voimakkaasti ja kirkastaa värin, kuten sadevesi katukiven. Kuivuminen vaatii valoa. 045-677 2252 www.hakkisherkku.fi NUOHOUKSIA Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta. Korjaajan kannattaa huolehtia talonsa tiiviydestä esimerkiksi hengittävällä ilmansulkupaperilla. Koska märkä liima alkaa haista muutamassa päivässä on nyt pakko käyttää säilöntäainetta, siis myrkkyä. Siihen kannattaa tutustua. Lounas klo 11–13.30 Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) 045 168 3868 • www.lounaskahvilaansku.com Nähdään kaupungintaloll a! Lounaat sisältävät salaattipöydän, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin. oli muutamia väärinkäsityksiä, joita haluan tässä selvittää. Kumpaakin reittiä säädettiin säiden mukaan. Pigmentti Väripigmentit lajiteltiin ennen metalliverkoilla seulomalla. Telttakangas ei ole hengittävä. 040 579 2667, Kaarina Huom! Kotitalousvähennys mm. Vanhassa maavärissä, kuten punatai keltamullassa oli alle sadasosamillimetrin muruja vain 3 %, kun nykyisessä puhalluksella mikronisoidussa niitä on 85 % ja tuhannesosamillisiäkin 50 %. vastuullistajournalismia.fi Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta. Suorassa auringossa valoa tulee liikaakin, jolloin maali kuivuu äkäisesti ja turpoamisen jälkeen kutistuu rajusti. Höylätyllä laudoituksella verhotut kirkot ja kartanot maalattiin ennen öljymaalilla. Meiltä voit tilata lounaan myös kotiin tai työpaikalle. Myöhemmin Ruotsissa asiaa mitattiin, jolloin havaittiin että vanha rakenne oli yleensä k-arvoltaan parempi kuin lisäeristämisen tavoitteeksi asetettu taso! Painovoimainen eli luonnollinen ilmanvaihto ei siis perustunut hataruuteen, vaan raitis ilma otettiin sisään hallitusti seinäventtiileistä ja poistoilma meni ulos hormien kautta. ari.tuomi@arituomi.fi PALVELUKSESSANNE JO 25 VUOTTA! SÄHKÖASENNUKSET . Hengittävät puuvilla tai villa sitä vastoin päästivät hien tuulettumaan pois. Entisajan yleisin sisämaali oli juuri liimamaali, jolla kaunistettiin puukirkot, painettiin tapetit ja telattiin vielä 1950-luvulla betonivalukattoja. Kalliin pigmentin säästämiseksi nykymaaleissa on hienoa pigmenttiä, jolloin väristä tulee entiseen verrattuna räikeää.1800-luvun porvoolaiset tai loviisalaiset eivät eläneet niin vahvavärisessä kaupungissa kuin nykyiset. Liitu on tuotteessa pigmenttinä. Öljymaali kuivuu ottamalla ilmasta happea jolloin se myös turpoaa. Nämä maalit päästävät myös kosteuden kulkemaan lävitseen eli ovat hengittäviä. Vasta käyttöturvallisuustiedotteesta selviää, että vaikka maali katsotaan käyttäjälle turvalliseksi, sitä ei saa päästää luontoon. Tuulitiiviys on eri asia kuin höyrynsulku. Lounas klo 11–13.30 Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) Sähkömiehentie 2, Paimio (Aikuiskoulutuskeskus) 045 168 3868, 045 888 1112 SYNTYMÄPÄIVÄT, MUISTOTILAISUUDET, YM. Tässä on varmankin sideaineena liima. Tauon aikana hiki jäätyi iholle. 02-479 5115, 040-5455601 Kodin saneeraukset Korjausrakennus Tuominen Puh. Höylätyllä puulla pysyvät tehtaiden väitteistä huolimatta myös keittomaali ja maitomaali, koska ne eivät muodosta varsinaista kalvoa joka voisi kiristyä irti. remontit • SERTIFIOITU MÄRKÄTILOJEN VEDENERISTÄJÄ PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT SAUVON TAKSIT Kaskinen Timo 0500 743 606 Tilaja invataksi 0500 120 114 Laine Reima 0400 120 810 Virtanen Kimmo Sauvon Palvelutaksi Saarinen Marika 050 910 1630 0400 532 236 040 519 6449 SORAHUOLTOJA SÄHKÖURAKOINTIA SORAHUOLTOJA Soraa Hiekkaa Sepeliä SORAHUOLTO HEIKONEN Sami 0400 719 494 myynti@sorahuolto.fi www.sorahuolto.fi Paimio Sauvo Kaarina Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) 045 168 3868 • www.lounaskahvilaansku.com Nähdään kaupungintaloll a! Lounaat sisältävät salaattipöydän, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin. Öljymaalin hengittävyys ei siis perustu paksun kalvon krakeloitumiseen eli halkeiluun. Nimi perustuu kuitenkin virheelliseen käännökseen, sillä englannin chalky finish tarkoittaa tässä liitumaalia eikä kalkkimaalia. Tuuli kulkee nailonkuituisen paidan läpi yhtä hyvin kuin puuvillakuituisenkin, eli näiden tekstiilien ilmanja höyrynläpäisevyys on yhtäläinen. 040 5234617 sahkopalvelu.k.laine@kolumbus.fi Tuleeko vesi kellariin. Vuotaako vesijohto. Tämän purkkisäilyvyysmääräyksen vuoksi perinteistä öljymaalikin voidaan valmistaa vain tilaustuotteena pienissä erissä. ”Kalkkimaali” Lähdin liikkeelle muodissa olevasta kalustemaalista, jota myydään kalkkimaalina. Esityksestäni kertoneessa Kunnallislehden jutussa 23.11. Ei myöskään viemäriin, koska puhdistuslaitos ei siitä selviä. EU on kehittänyt kauppaa suosivan määräyksen, että purkissa myytävän maalin täytyy säilyä kunnossa viisi vuotta. Siveltimiä ei saa pestä vesihanan alla vaan ne on hävitettävä ongelmajätteenä. Kovin hienoreikäistä seulaa ei saatu aikaan joten pigmentti oli suhteellisen suurina murusina. Onko viemäri rikki. PERHEJUHLAT www.lounaskahvilaansku.com www.arituomi.fi . Alander Oy p. Turpoava maali tarttuu tiukasti alustan pienimpiinkin rosoihin, kuten peltiin tai ikkunalasiin. Ongelmia jäteveden käsittelyssä. vastuullistajournalismia.fi Hormimassaukset ja putkitukset Ilmanvaihdon puhdistus Nuohoustyöt Yli 10-vuoden kokemuksella Soita ja kysy tarjous!. Ammattitasoiset suojakäsineet ja hengityssuojaimet ovat välttämättömiä. Pellavaöljymaalin kuivuminen Öljymaalia ei pitäisi kuivattaa pimeässä eikä maalata suorassa auringonpaisteessa. Hengittävät rakenteet Hyvin rakennetut perinteiset puutalot eivät suinkaan olleet rakoisia ja vetoisia, vaan varsin ilmatiiviitä. Metsuri tai kilpahiihtäjä ei voinut käyttää nailonpaitaa, koska se ei läpäissyt nestettä. HUOLLOT. Eläinjätteistä keitetty liima oli myrkytön tuote, joka liuotetiin veteen ja sekoitettiin liituun ja käytettiin seuraavana päivänä. 1970-luvun energiakriisin aiheuttamassa peruskorjauskiihkossa vanhat rakennukset kuitenkin arvioitiin hatariksi. Samoin toimii telttakangas: hengitysilma kulkee ulos ja raitis ulkoilma sisään, mutta sadepisara ei tipu läpi. Sen sijaan hikipisara jää nailonpaidan sisälle koska nesteen pintajännitys estää sen poispääsyn reikien kautta. Maalitehtaat mainostavat tuotteidensa höyrynläpäisevyyttä ja antavat ymmärtää että se olisi hengittävyyttä. Kaikkien maalien tuoteselostuksessa täytyy olla käyttöturvallisuustiedote, joka löytyy netistä. EI HÄTÄÄ, ALANDER KORJAA! www.malander.fi M. KUNNALLISLEHTI 17 tiistaina 11.12.2018 Vielä vähän perinnemaaleista Käsityömuseo Miilan ja Paimion opiston järjestämän tilaisuuden aiheena olivat perinnemaalit. TUULIJA AURINKOENERGIA 0400 527971 24h Poista-> Nurmikonleikkuut ja tonttihakkuut ja raivaukset, TILALLE-> kaikki lumityöt Kahvila-Pitopalvelu Hakkis Herkku Tilausravintola Karhulampi P. Kyseessä olevassa ”kalkkimaalissa” myrkkynä on isotiatsolia, kuitenkaan ei ”hurjia määriä” vaan niin vähän, ettei varoituskynnys ylity
Psykologin kustannukset ovat olleet nousussa. Seuraava Haka-maali syntyi kahdeksan minuuttia myöhemmin, kun läpi ottelun mainiosti pelannut Micke Rosling onnistui keskialueelle riistämään kiekon vastustajalta ja syöttämään Eetu Östlundin vapaaksi maalintekoon. Kolmannessa erässä nähtiin vielä viisi maalia, mutta ainoa jännittämisen aihe oli enää se, säilyykö Santasen nolla vai ei. Haka– Rockets 13–1 (3-0, 6-0, 4-1) Viiden tehopisteen Haka-hyökkääjä Aleksi Sillanpää aiheutti runsaasti päänvaivaa Loimaan puolustajille ja maalivahdeille. Vastustajaksi saapuu ensin Liekit Forssasta (la klo 17.30) ja sitten Chiefs Turusta (su klo 15.00). Kauden kolmannen pelinsä pelannut Juuso Lindeman iski hattutempun. . Palvelun avulla vältetään turhia käyntejä, jolloin palvelu säästää työajoissa ja matka-ajoissa. Siihen saatiin vastaus ajassa 50:11, jolloin Rockets onnistui tekemään ottelun ainoan maalinsa tarkalla rannevedolla. KK-V sai murrettua paimiolaisten maalilla loistavasti pelanneen Sami-Pekka Ansion nollapelin toisessa erässä, kun taas toisessa päässä etenkin PKS:n uusittu kakkosketju teki tuhoisaa jälkeä. Myös psykologipalveluihin tulee rajoituksia. Työterveyshuollon kanssa käydyssä neuvottelussa työterveyshuolto on vakuuttanut, että ketään ei jää hoitamatta, vaikka mainitut rajaukset tehdään. Toista erää Haka hallitsi suvereenisti tykittäen kiekon vastustajan maaliin peräti kuudesti. PKS kohtaa ensi viikonloppuna vieraskentällä Panelian Raikkaan, jonka jälkeen on aika hiljentyä kolmen viikon joulutauolle. Kuluvana vuonna työterveyshuollon kustannukset olivat tammi– lokakuun aikana 85 912 euroa, josta Kela on korvannut 47 180 euroa. Käyttöön otetaan Mehiläisen maksuttomana lisäpalveluna tarjoama Digiklinikka, joka tarjoaa suoran keskusteluyhteyden lääkärin tai hoitajan kanssa vuorokauden ympäri. Palvelu mahdollistaa myös reseptien nopean uusimisen. Toista erää Haka hallitsi suvereenisti tykittäen kiekon vastustajan maaliin peräti kuudesti. Sauvo rajoittaa työterveyspalveluja SAUVO Sauvon kunta tekee rajoituksia henkilökuntansa työterveyshuoltoon kustannusten hillitsemiseksi. Kolmeen maaliin ylsi myös Timo Salminen, joka ajassa 00:29 aloitti maalijuhlat rannevedollaan hyökkäysalueen aloituspisteen paikkeilta. Loimaalaiset luistelivat läpi ottelun yllättävänkin liukkaasti – lopputulokseen nähden – mutta kun vieraiden puolustusja maalivahtipeli onnahteli pahoin, ei Hakalla ollut minkäänlaisia vaikeuksia poimia sarjapisteitä sarakkeeseensa. PERTTU HEMMINKI. Paimiolaisten sihti oli alusta loppuun saakka tarkka, ja isäntäjoukkueen kaikki kentälliset hoitivat urakkansa kiitettävällä ahkeruudella ja kurinalaisuudella. Ensi viikonloppuna Hakalla on kotiottelu sekä lauantaina että sunnuntaina. Sen viimeisteli läpiajosta Eetu Kivilä. Vastavetona maalivahti Santanen syötti – pienellä tuurillakin – ottelun viimeisen Haka-maalin. Paimiolaiset latoivat kiekon vastustajan verkkoon peräti 13 kertaa ja voittivat ohessa huomattavan osan kaksinkamppailuista ja irtokiekoista. Muutama viikko sitten joukkueeseen hankitut Juuso Lindeman ja Benjamin Roozbehan ovat olleet ensimmäiset kolme peliään tehokkaita, sillä Roozbehanin pistepussiin on kihahtanut jo 13 pistettä ja Lindemanille 10. Palvelussa saa vastauksen sairaanhoitajalta ja yleislääkäriltä tunnissa, ajanvarausta ei tarvita. Ennen sunnuntaita kokemäkeläisvieraat olivat vain pisteen PKS:n perässä. PKS KK-V 16-1 (9-0, 3-1, 4-0) Paimion Kiekkoseuran lento Länsirannikon IV-divisioonan kärkitaistelussa sai jatkoa sunnuntaina, kun Paimiossa pelattiin tiukaksi kierroksen kärkikamppailuksi ennustettu ottelu. Hakan Aleksi Sillanpää voitti pistetehtailun kolmella maalilla ja kahdella syötöllä. Magneettikuvia ei enää jatkossa tarjota osana kunnan työterveyshuoltoa. Varsinkin kun Juho Santanen Hakan maalilla otti kiekon kiinni peräti 48 kertaa ollen hanskoineen loimaalaisille miltei ohittamaton muuri. . Myös erikoislääkärien konsultaatioihin tulee rajoituksia. KUNNALLISLEHTI 18 tiistaina 11.12.2018 PKS vakuutti kotikaukalossa . Tähän yhtälöön kun lisätään PKS:n aktiivisuus sekä sarjan nopeimpiin kuuluva joukkue, oli tulos murhaavaa. Vastustajan maalivahdeille kertyi viisi torjuntaa vähemmän kuin Santaselle, mutta toisaalta loimaalaisten verkon perukoille upposi yli tusinan verran kiekkoja. Jatkossa työpsykologia on mahdollisuus käyttää lähinnä työkykyä uhkaavissa tilanteissa ja ryhmätoimintona työyhteisöissä. Työterveyshuollon kustannukset olivat Sauvon kunnalle vuonna 2017 yhteensä 90 668 euroa, josta Kela korvasi niistä yhteensä 35 456 euroa. Esimerkiksi uneen ja jaksamiseen liittyvät asiat hoidetaan ensisijaisesti työterveyshoitajan kautta. Raketti olikin vain vaimea tussahdus PAIMIO Perttu Hemminki Paimion Haka oli viime lauantaina tyly isäntä jääkiekon II-divisioonaottelussa Loimaan Rocketsia vastaan. Vaarallisia vetoja tuli Santasta kohden jokaisessa erässä, myös lähietäisyydeltä, mutta vain yhden kerran vierasjoukkue onnistui yllättämään Haka-vahdin. Aleksi Rantala rikkoi kuparisen kolmen minuutin pelin jälkeen, tämän jälkeen verkko heilui tasaisin väliajoin ja kotijoukkue latoi lopulta ensimmäiseen erään lukemiksi 9-0, ja näin peli oli ohi. Toinen ja kolmas erä saatiin pelailla rauhassa pois. Ja kun Aatu-Akseli Martineero onnistui vielä erän loppupuolella yllättämään Rockets-vahdin hyvällä kaukovedollaan, alkoivat Hakan voiton rakennuspuut olla vähitellen kasassa. Rocketsin puolustuspeli maalinedustalla oli löysää, ja pari, kolme rebound-kiekkoa päätyi paimiolaishyökkääjien lapaan ja sitä kautta maaliin. Hyökkäyspäässä Rockets oli ajoittain varsin pirteä, mutta ilman kunnollista maskin tekemistä se ei kyennyt Hakan Santasta yllättämään. . Kunta ostaa työterveyspalvelut Mehiläinen Oy:ltä. Magneettikuvat aiheuttavat paljon hallinnollista työtä, ja Kela-korvausten saaminen niistä on vaikeaa. Työterveyshuolto tekee aina lääketieteellisen arvion työntekijän palvelutarpeista ja ohjaa asiakasta oikean palvelun piiriin. Samalla virheet jäivät minimiin. Paimion sunnuntai-ilta ei kuitenkaan ollut jostain syystä houkutteleva Kokemäen tähtipelaajille ja vielä viime kaudella kakkosdivarissa pelannut vierasjoukkue lähti peliin varsin kapealla kokoonpanolla. Sillanpään ja Salmisen ohella Hakan pisterohmuina kunnostautuivat Rosling, Kivilä ja Ari Tuominen
09. ja Someron terveyskeskuksella 8.1. KUNNALLISLEHTI 19 tiistaina 11.12.2018 Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. kello 14.15. Boccia klo 9, Pontela Pe 21.12. Ystävänpäiväristeily 11.2. Joulupukki tulee käymään 14.12. Sä aina muistit ja huolta kannoit, et paljon pyytänyt vaan kaikkesi annoit. Ma klo 8.0011.00, ti klo 11.0013.00 to klo 8.0011.00 ja klo 14.0016.00 Kuntosalilaitteiden käytön perehdytys joka kuukauden ensimmäinen ma-to. Ystävät kokoontuvat viettämään jouluisaa valon juhlaa musiikin ja runojen merkeissä to 13.12. Boccia klo 11.00, Pontela Joulun ja Uudenvuoden välisenä aikana ei kerhotoimintaa. Joululaulua Pelmu Wiihdeorkesterin tahdissa. Kuntosalin Joulutauko 24.12.6.1. LUKIJAANSA ARVOSTAVA PAIKALLISJOURNALISMI EI SYNNY ILMAISEKSI – MUTTA EDULLISESTI KUITENKIN! osakilpailu Kreivilässä, Paattisilla klo 17:30 alkaen. La 15.12. Kokoontuminen Kirismäen puiston kuntolaitteiden luona klo14. mennessä klo 12.3014.00 taideklubi harrastetila. – 12.2.2019 Varaukset Jouko 0400-883354 SAUVO Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys ry. Lämmin kiitos osanotosta. mennessä heli.kavalto@gmail. klo klo 9.30 alkaen Vapaaehtoisten tapaaminen, tervetuloa myös uusia vapaaehtoisia. klo 18-20. Ilmoittaudu viimeistään tänään, tiistaina, klo 12 mennessä. Paimion kesäteatteriin ke 23.1. Ruokailun jälkeen ohjelmaa, hanuristimme Risto Ruohonen on mukana tilaisuudessa. klo 14 Joulujuhla. Bocciavuorot 2019 entiseen tapaan maanantaisin klo 12 ja parilliset perjantait klo 11. Kysy rohkeasti lisää tai tule käymään: Satu Säilä 044 793 0586 ja Jaana KnaapiLehtonen 040 722 4961. Tämä kotimainen filmi on mukavan leppoissa ja sopii juuri välipäivien viihteeksi. Uusi Paimio-korumallisto Hopearaita julkistetaan Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio) keskiviikkona 12.12. klo 19 Jouluinen unelma -konsertti, Turun Konserttitalo, kuljetus klo 17.59, Piikkiön srk-talo. Lisätietoja myös osoitteesta www.finfamisalo.fi. Paltanpuisto tiedottaa Omatoimiset kuntosalivuorot. Lauletaan yhdessä kauneimpia joululauluja. Säännölliset omaispäivystykset: keskiviikkoisin klo 13-15 Salon terveyskeskuksella (vastaanottohuone hallinnon käytävällä) sekä torstaisin klo 12-14:30 Halikon sairaalan alakerrassa. klo 10.0015.00 Joulumyyjäiset/ takkatila klo 13.3015.00 Paltanpuiston joulujuhlat, tapahtuma on kaikille avoin. Vuoden 2019 ensimmäiset omaispäivystykset: Salon terveyskeskuksella 9.1. klo 10.30 Koukkupolvet, Visiitin kuntosali. Vertaiskahvila on joululomalla ja avaa ovensa jälleen 11.1.2019. klo 9.30 Kaatajat, Kupittaan keilahalli. 12. Mukana pappi ja kanttori, veteraanikuoro, Vistan koulun oppilaita, joulupuuro ja -kahvi. ti 11.12. To 13.12. Ajanvaraus 044 793 0586/ Satu Säilä. FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. 1927 Karinainen 05. klo 17.15 alkaen Wiihdekuoro laulaa kodeissa klo 17.30 karvakaverit tallustelee kodeissa to 13.12. Nunnan Eläkeläiskerho kokoontuminen kerhotalolla keskiviikkona 12.12. Ke 12.12. Torstaikävelyt jatkuvat 10.1. Sinikalle 050 918 6333. Kaarinan-Piikkiön Sotaveteraanit. klo 10.1511.00 yhteislaulut, sotaveteraanit klo 17.3019.00 omaistenilta/ruokasali ke 12.12. Ilmoita Tiinalle ma 10.12. MOIP! tarjoaa luottamuksellista ja maksutonta keskusteluapua 16-29-vuotiaille nuorille aikuisille joilla on kokemusta läheisen mielenterveyden haasteista tai päihteiden väärinkäytöstä Salon seudulla ja Turussa. kello 14 Bio Starassa. ja Someron terveyskeskuksella 11.12. klo 18 alkaen. Tarjoamme toimistolla myös pientä iltapalaa. Klo 12 Jouluruokailu ilmoittautuneille. Kiittäen ja kaivaten Helka Marjo, Arto, Henri, Maria ja Tuomas Ari ja Tarja Janne, Anu ja Alex Iina ja Niko Joni ja Suvi Siskot perheineen Sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Mauno Ilmari Mikael (Mikko) Pohjavirta Siunaus Paimion Pyhän Mikaelin kirkossa lauantaina 15.12.2018 klo 13. Vuoden viimeinen Vertaistukiryhmä päihderiippuvaisten läheisille torstaina 20.12. Piikkiön Seniorit ry. Ke 12.12. Lippuja vielä varattavissa. 040 588 6377. 2018 Paimio * Työpäivä on päättynyt pääsi lepoon väsynyt Rakkaat kädet vuoksemme uurastaneet lepoon ovat vaipuneet. klo 10 Esakööri. Piikkiön Eläkkeensaajat Ry. Punainen Risti Kaarinan-Piikkiön osasto. SAUVO SAUVON URHEILIJAT kauden 2018 päätöstilaisuus pidetään Sauvon koulukeskuksen ruokalassa torstaina 13.12. Oikein hyvää Joulunaikaa kaikille. Tervetuloa kuulemaan uusien korujen syntytarina! Paimion Eläkkeensaajat ry. Harjoituksen jälkeen kauden päätöskahvit. Seuraava kerho on to 3.1.2019 klo 12 Pontelassa. Eläkeläisyhdistysten järjestämät iltapäivätanssit saavat jatkoa la 19.1.2019 Pontelassa Matkalle JÄÄ oopperaan Helsinkiin 9/3. FinFami -yhdistykset tukevat ihmisiä, joiden läheisellä on haasteita päihteiden käytön tai mielenterveyden kanssa. Tavoitat meidät sähköpostilla: toimisto@finfamisalo.fi. klo 12. Kaatojen jälkeen kauden päätöskahvit. Ilm. Pe 14.12. Terveyspiste on avoinna Puntarissa Pyhän Katariinan tie 7 pe 14.12. Toimintamme Iskulla jatkuu 10.1.2019. Toimiston osoite: Turuntie 8, 4. Tesma Lindgren soittaa jouluista musiikkia ja Marjatta Järvisen ohjelmassa on adventtiaikaan sopivia runoja. Klo 11.30. Lisäksi on pieni yllätysohjelma. KAARINA Kaarinan Työpaikkaliikunta ry:n koripalloa miehille ja naisille maanantaisin klo 21-22 Piispanlähteen alakoulussa lentopalloa miehille ja naisille keskiviikkoisin klo 20-22 Auranlaakson koulussa. Rakkaamme Mikko Ilmari Virtanen 04. Muistotilaisuus läheisten kesken. Maksullinen. Mahdollinen muistaminen yksi kukka. Jäsenristeily ma 4.2.2019, iltalähtö, tiedustelut ja varaukset Pirjo Siivoselta joulukuun aikana P. Hyvän sydämes ohjeet elämän teille. To 13.12. Ei Tiistaikerhoa Tillintuvalla. Turun Konserttitalossa ”Tuliset Tenorit ja Suloiset Sopraanot” -Joulukonsertti ilmoittautuneille. Aikuisten Olohuoneen ryn. Joulujuhla Kaarinan kirkolla ke 12.12. To 13.12. Halikon sairaalassa 10.1. kerros, Salo. klo 9.30-11.30 Voit mittauttaa verenpaineesi ja kehosi koostumuksen sekä keskustella hyvinvoinnistasi, ja juoda kupin kahvia seurassa. Eläkeliiton Piikkiön yhdistys. kokoonnutaan Tillintuvalle Syyskauden päättäjäisiin. Kuljetus reittiä KarpalotieVistante 11.30Asematie 11.35JousitieMerijeritie 11.45. HUOM! Liikuntakorttien palautus Taunolle viimeistään 15.12. Lisätietoja ja ajanvaraus Pinja Uutelalta: pinja.uutela@vsfinfami.fi tai 0400 169 557. 01.1933 15. Paimio-Seura. klo 18-20. 12. Harjoituksen jälkeen saunaja uintimahdollisuus. Ti 18.12. Mukana pappi ja kanttori, veteraanikuoro, Vistan koulun oppilaita, joulupuuro ja -kahvi. 11.2018 * Jäi ahkera työsi muistoksi meille. Tapaamme jälleen to 27.12. Tervetuloa! SANOMALEHTI – TOTTA, TÄRKEÄÄ JA KIINNOSTAVAA.. Paikalle voi tulla myös ilman ajanvarausta. YHDISTYKSET URHEILUSEURAT PAIMIO PAIMION RASTI Ti 11.12 Turku Juoksee yhteistreeni Kupittaalla klo 18. com tai arvi.teppala@gmail. TERVETULOA jälleen ISKUN talolle: Tämän jälkeen olohuone hiljenee joulunviettoon. Tänään ti 11. Parillisten viikkojen tiistaisin myös Someron terveyskeskuksella klo 12-14:30. Bussi lähtee Vistamatkojen talleilta Jukantieltä klo 15.45 Tillille, josta edelleen klo 16 reittiä Vistantie – Pamiontie. Tietoa, tukea, toivoa ja toimintaa. klo 12 Joulujuhla, Pontela, joulupuuro ja torttukahvit. klo 10. Ke 19.12. Lauletaan yhdessä kauneimpia joululauluja. klo 17:15 nuorten ja koko seuran sauvarinne/ juoksuharjoitus Ankkalammella. Lisätietoja Joukolta 0400 883354. Ohjelmassa on monen toivoma Pieniä Suuria Valheita. kuntosali uimahallilla klo 12 – 13.30 ja boccia Tillintuvalla klo 14 – 16. Kuntopeimarissa nuorten kuntosali klo 19. Ma 17.12. Yhdistys tarjoaa maksutonta keskusteluapua, vertaistukiryhmiä ja erilaista toimintaa. Paimion Sotaveteraaniväen joulujuhla on Mikaelintalolla to 13.12. Kaikesta kiittäen Liisa Lapset perheineen Lapsenlapset perheineen Sukulaiset ja ystävät PAIMIO Paimion Sotaveteraaniväen joulujuhla on Mikaelintalolla to 13.11. Lippuja Sinikalta. 30. Halikon sairaalassa 20.12. Jos olet huolissasi läheisesi mielenterveydestä, päihteiden käytöstä tai omasta jaksamisestasi, tule juttelemaan FinFamin työntekijän kanssa. Yö-cupin 5. Kuljetus reittiä KarpalotieVistantie 11.30Asematie 11.35JousitieMeijeritie 11.45. Vuoden viimeiset omaispäivystykset: Salon terveyskeskuksella 19.12. klo 12. klo 19, Lenin jäillä. klo 13 oma joulujuhla Kavalton vintillä: ohjelmaa ja jouluruokailu. Kevätkauden toiminta aloitetaan jälleen Tiistaikerholla 8.1.2019. Pyhäpäivinä ei päivystystä. Ilmoittautumiset 16.12. Pysäkeiltä voi nousta kyytiin. klo 9 Boccia, Pontela. Olemme joululomalla 24.12.2018-1.1.2019. Ke 12.12. Klo 14 Kespelit, kirjaston kokoushuone. com, 040-551 3931. To 13.12
040 127 2702 ERIKOISESITTELY OMPELUKONEMYYNTI JA -HUOLTO • ompelukoneet ja saumurit • uusia ja käytettyjä • myös kone, joka ompelee nahkaa ja paksua farkkua • huolto saman päivän aikana • hinnoista sovitaan • ostetaan käytettyjä ompelukoneita ja saumureita OMPSAUM-MYYNTI p. teatterin lipunmyynnissä ja lippu.fi ( älä osta lippuja muista kanavista vain virallisilta myyjiltä) VIIHTEEN VIIKKOSANOMAT Lippumyymälä: Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, Salo Ti-Pe 11-15. 2019 Ke 20.3. Osku Heiskanen, Jarkko Valtee & Stepup dancers-ryhmä La 8.12. klo 19 RIKALANÄYTTÄMÖLLÄ PIKKUJOULUREVYY 5.,7.,8.,12.,14. 2019 konsertti-kiertue konsertti-kiertue Salohallissa juhlitaan Päänäyttämöllä La 15.12. klo 19 RIKALANÄYTTÄMÖLLÄ PIKKUJOULUREVYY 5.,7.,8.,12.,14. Salohalli Pormestarinkatu 5 jatkaa ohjelmistossa Esitykset helmikuun 1, 3, 8, 9, 13 ja 16 päivinä 2019 Suurenmoista järkyttävän hauska komedia pääroolissa Eija Suomela Ensi-ilta 28.2.2019 K-Market Sauvo Timperintie 1, 21570 Sauvo leo.silfver@k-market.com sauvo K-market kauppiaan parhaat tarjoukset viikonlopulle ark 7-21 la 7-21 su 10-21 Palvelu pelaa SAUVO Tarjoukset voimassa ti-su 11.12.-16.12.2018 ellei toisin mainita. Perinteinen kinkku 10-12 kg Juhlakinkku potkalla 6-8 kg Juhlakinkku luuton 4-8 kg Juhlakinkku luuton 3-4 kg Kinkkurulla 2-3 kg Nimi Puh Haluttu noutopäivä Kinkut noudettavissa aikaisintaan 19.12. Niiden lisäksi tarkoitus on kehittää ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa. – Vuosi 2019 on piirin 50. 2019 konsertti-kiertue konsertti-kiertue Salohallissa juhlitaan Päänäyttämöllä La 15.12. klo 16 ja 19 Naurupommi LISÄÄ SAIKKUA, KIITOS! Mikko Kivinen, Kalle Pylvänäinen, VIlle Keskilä Mikko Kivinen, Kalle Pylvänäinen, VIlle Keskilä LIPUT MYYNNISSÄ 5.12. Asia otettiin esille kunnanhallituksen viime kokouksessa ylimääräisissä asioissa. P. ja pe 7.12. ja pe 7.12. klo 19 RIKALANÄYTTÄMÖLLÄ PIKKUJOULUREVYY 5.,7.,8.,12.,14. Osku Heiskanen, Jarkko Valtee & Stepup dancers-ryhmä La 8.12. klo 18.00 TI-TI NALLEN 30V JUHLAKONSERTTI Urheilutalolla (Perniöntie 7) liput 22,50 € La 16.3.2019 JARKKO AHOLA piano/fortekonserttikiertue La 16.3.2019 JARKKO AHOLA piano/fortekonserttikiertue Ke 20.3. klo 18.00 TI-TI NALLEN 30V JUHLAKONSERTTI Urheilutalolla (Perniöntie 7) liput 22,50 € La 16.3.2019 JARKKO AHOLA piano/fortekonserttikiertue La 16.3.2019 JARKKO AHOLA piano/fortekonserttikiertue Ke 20.3. teatterin lipunmyynnissä ja lippu.fi ( älä osta lippuja muista kanavista vain virallisilta myyjiltä) VIIHTEEN VIIKKOSANOMAT Lippumyymälä: Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, Salo Ti-Pe 11-15. klo 16 ja 19 Naurupommi LISÄÄ SAIKKUA, KIITOS! Päänäyttämöllä La 15.12. klo 18.00 TI-TI NALLEN 30V JUHLAKONSERTTI Urheilutalolla (Perniöntie 7) liput 22,50 € La 16.3.2019 JARKKO AHOLA piano/fortekonserttikiertue La 16.3.2019 JARKKO AHOLA piano/fortekonserttikiertue Ke 20.3. klo 18.30 RikalaNäyttämöllä ke 12.12. 0440 520 260 www.teatteriprovinssi.fi PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ VIULUNSOITTAJA KATOLLA ke 5.12. klo 19, la 15.12. klo 18.00 TI-TI NALLEN 30V JUHLAKONSERTTI Urheilutalolla (Perniöntie 7) liput 22,50 € To 13.12. 040 127 2702 0400 330 355 PAIMIOSSA vAIN KESKIvIIKKONA 12.12. ja 15.12. Osku Heiskanen, Jarkko Valtee & Stepup dancers-ryhmä La 8.12. 2019 Ke 20.3. Toiminnan painopisteinä ovat ensi vuonnakin metsät ja perinnemaisemat, joiden parissa on tehty töitä jo pitkään. 0440 520 260 www.teatteriprovinssi.fi PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ VIULUNSOITTAJA KATOLLA ke 5.12. klo 19.00 Lämppärinä bilebändi Hyvä kysymys TUURE KILPELÄINEN JA KAIHONKARAVAANI Pe 14.12. Muistathan tilata joulukinkkusi ajoissa TiisTaina: Perniön lauKKamaKKaraa seKä sisKonmaKKaraa Kaupassa jauhettu sika-nauta jauheliha 6 95 kg Tamminen jauhettu Naudan maksa 350 g KE-su 2 99 rs 1 00 rs Pirkka virike Kananmunat M10/580 g rajoitus 3rs/talous KE-su 3 49 kpl (3,49/kg) suvi Lanttusose SeKä Porkkanasose 1 kg Pirkka Klementiini 1,5 kg pussi, Espanja 1 99 ps (1,33/kg) Red Del omena vahattu, Italia 99 kg voimassa 24.12 asti saarioinen Ruukut 300 g 5 00 2 rs (8,33/kg) Yksittäin ja ilman plussakorttia 2,95/rs (9,83/kg) Etu K-Plussa-kortilla -15% valio Marjaja sosekeitot 750 g -1 kg 2 tlk (2,10-2,80/kg) 4 20 Yksittäin ja ilman plussakorttia 2,35/tlk (2,35-3,13/kg) Etu K-Plussa-kortilla -10% 4 20 2 pkt Lotus Emilia talouspaperi 4rl Design yksittäin ja ilman plussakorttia 2,99/pkt Etu K-Plussa-kortilla -29% 6 00 Lotus WC-paperi 8 rl yksittäin ja ilman plussakorttia 3,49/pkt Etu K-Plussa-kortilla -14% 2 pkt Taffel Megapussit 140-325 g 1 99 ps (6,12-14,21/kg) ilman plussakorttia 2,49/ps (7,66-17,79/kg) Etu K-Plussa-kortilla -20% ERIKOISESITTELY OMPELUKONEMYYNTI JA -HUOLTO • ompelukoneet ja saumurit • uusia ja käytettyjä • myös kone, joka ompelee nahkaa ja paksua farkkua • huolto saman päivän aikana • hinnoista sovitaan • ostetaan käytettyjä ompelukoneita ja saumureita OMPSAUM-MYYNTI p. 2019 Ke 20.3. To 13.12. P. klo 16 ja 19 Naurupommi LISÄÄ SAIKKUA, KIITOS! Mikko Kivinen, Kalle Pylvänäinen, VIlle Keskilä Mikko Kivinen, Kalle Pylvänäinen, VIlle Keskilä LIPUT MYYNNISSÄ 5.12. Sauvo pyrkii viestimään paremmin SAUVO Sauvon kunnanhallitus aikoo kiinnittää huomiota kunnan päätösviestinnän kehittämiseen. Kaikki joulukinkumme ovat harmaasuolattuja, tuoreita ja valmistettu kotimaisesta lihasta. klo 19.00 Lämppärinä bilebändi Hyvä kysymys TUURE KILPELÄINEN JA KAIHONKARAVAANI Pe 14.12. To 13.12. To 13.12. KLO 11-17 Pussitie 4 (Poimarin kiinteistö) Luonnonsuojelupiiriin paimiolaisjäsen Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n syyskokouksessa nimettiin piirijohto. ja 15.12. klo 16 ja 19 Naurupommi LISÄÄ SAIKKUA, KIITOS! Mikko Kivinen, Kalle Pylvänäinen, VIlle Keskilä Mikko Kivinen, Kalle Pylvänäinen, VIlle Keskilä LIPUT MYYNNISSÄ 5.12. klo 18.00 TI-TI NALLEN 30V JUHLAKONSERTTI Urheilutalolla (Perniöntie 7) liput 22,50 € To 13.12. klo 19, pe 14.12. klo 16 ja 19 Naurupommi LISÄÄ SAIKKUA, KIITOS! Päänäyttämöllä La 15.12. P. klo 16 +19.30 TINATAAN TAAS PIKKUJOULUREVYY KATSO KOKO 2019 TALVI-KEVÄT-KESÄ OHJELMISTO WWW.TEATTERIPROIVNSSI.FI VUOSI 2019 on täynnä mukavaa kerrottavaa Pe 14.12. www.kuntsari.fi. klo 18 Urheilutalo (Perniöntie 7 Salo) TI-TI NALLEN 30V JUHLAKONSERTTI TUURE KILPELÄINEN JA KAIHON KARAVAANI Lämppärinä Hyvä kysymys n. 0440 520 260 www.teatteriprovinssi.fi PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ VIULUNSOITTAJA KATOLLA ke 5.12. ja pe 7.12. teatterin lipunmyynnissä ja lippu.fi ( älä osta lippuja muista kanavista vain virallisilta myyjiltä) To 13.12. klo 18.00 TI-TI NALLEN 30V JUHLAKONSERTTI Urheilutalolla (Perniöntie 7) liput 22,50 € To 13.12. KUNNALLISLEHTI 20 tiistaina 11.12.2018 VIIHTEEN VIIKKOSANOMAT Lippumyymälä: Astrum-keskus, Salorankatu 5-7, Salo Ti-Pe 11-15. 2019 konsertti-kiertue konsertti-kiertue Salohallissa juhlitaan Päänäyttämöllä La 15.12. toimintavuosi, joten luvassa on myös juhlahumua, kertoo puheenjohtajana jatkava naantalilainen Saija Porramo. klo 16 ja 19 Naurupommi LISÄÄ SAIKKUA, KIITOS! Päänäyttämöllä La 15.12. Uusina jäseninä valittiin Esa Fredriksson Kaarinasta sekä Rauno Tuomikoski Paimiosta. Luonnonsuojelupiiri suuntaa Porramon johdolla kohti 50-vuotisjuhlavuottaan. klo 19.00 Lämppärinä bilebändi Hyvä kysymys TUURE KILPELÄINEN JA KAIHONKARAVAANI Pe 14.12. ja 15.12. Piirihallituksessa jatkavat seuraavan kaksivuotiskauden Mai Suominen, Eva-Liisa Raekallio, Pertti Sundqvist, Pia Roering, Emma Kosonen ja Miika Meretoja Turusta, Rauno Laine Uudestakaupungista, Johanna Aaltonen Naantalista, Jussi Laaksonlaita Paraisilta, Sanna Tikander Salosta sekä Vesa Raivo Mynämäeltä. Samassa pykälässä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että rakennusvalvonnan maksuperusteet ja taksat tulee tuoda selkeästi esille kunnan www-sivuille