Tunnettujen näyttelijöiden lisäksi elokuvaa on tekemässä myös ensiluokkainen työryhmä. – Ohjaajan kiinnostus arkkitehtuuriin sai tuotannon kääntämään katseensa Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Paimion Parantolan suuntaan. vuosikerta 2,20 € Irtonumero www.kuntsari.fi Työvoimapulaako. Paimiossako. NRO 87. What Remains on taiteilijataustaisen kiinalaisen ohjaajan Ran Huangin esikoisohjaus. Ohjaaja Huang on kirjoittanut What Remainsin käsikirjoituksen yhdessä Megan Everett Skarsgårdin kanssa. Kuvauslokaatioita etsiessään tuotanto otti yhteyttä Länsi-Suomen elokuvakomissioon, ja ensimmäisen Paimion vierailun jälkeen oli selvää, että tuotanto halusi kuvata elokuvaa Turun seudulla, tiedotteessa todetaan. Kyseinen rakennus on myös yksi syy siihen, miksi Huang toi elokuvatuotantonsa Suomeen. PERJANTAINA 12.11.2021 105. Se tarkoittaa sitä, että kunkin paikallislehden verkkosivuilla on luettavissa useita digi-paikallislehtiä. Tällä hetkellä luettavissa ovat Kunnallislehden ohella Auranmaan Viikkolehden, Laitilan Sanomien ja Paikallislehti Someron viime tiistain numerot, keskiviikkoinen Kaarina-lehti sekä Loimaan Lehden ja Uudenkaupungin Sanomien torstaiset numerot.. Iltapäivän kuluessa voimalaitoksen teräsportaita pitkin laskeutui tutustumiskäynnille peräjälkeen useampikin vierailijaryhmä. Covid-19 -tilanteesta huolimatta Turku on toiminut kuvauspaikkana usealle kansainväliselle ja kotimaiselle elokuvatuotannolle tänä vuonna. Paimion lukiosta valmistuu 11 uutta ylioppilasta. Hänen aikaisempi lyhytelokuvansa The Administration of Glory sai ensinäytöksensä Cannesin lyhytelokuvakilpailussa vuonna 2014. Paimion parantola on yksi syy siihen, miksi Huang toi elokuvatuotantonsa Suomeen. Paimion lukio lakittaa 11 ylioppilasta PAIMIO-SAUVO Syksyn 2021 ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat eilen torstaina. Paimion parantolan maisemissa ExperienceTurku -kärkialajohtaja Teija Raninen (vas.), CAA Media Financen tuottaja Jessica Chen, ohjaaja Ran Huang ja Paimion Parantolasäätiön toimitusjohtaja Henna Helander. SIVU 4 Paimiossa juhlittiin Juntolan vesivoimaa SIVUT 5 JA 8 Viime viikon maanantain aurinkoinen syyssää houkutteli väkeä sekä Juntolan padolle että alas voimalaitossaleihin. Ja ulkona vesi vyöryi vuolaana ja kohisten alas patoluukuista. Työryhmään kuuluvat muun muassa kuvaaja Christopher Blauvelt (Emma, First Cow) ja lavastaja Mikael Varhelyi (The Girl With The Dragon Tattoo, The 12th Man). Elokuvaa tähdittävät näyttelijät Stellan Skarsgård (Dune, Chernobyl), Andrea Riseborough (Birdman, ZeroZeroZero) ja Gustaf Skarsgård (Vikings, Westworld), kertoo Turku Business Region tuoreessa tiedotteessaan. He ovat: Aaltonen Velma, Haapanen Lotta, Heinonen Vilhelmiina, Jääskeläinen Katriina, Kajander Iivari, Katajainen Oskari, Koski Olivia, Kosonen Helmi, Luomala Eerika, Milan Otso ja Tanninen Milla. Purevasti paikallista TS-Yhtymän paikallislehtien Purevasti paikallista -kampanja on alkanut. Elokuvan pääkuvauspaikka on Paimion parantola. PERTTU HEMMINKI Kiinalaisohjaaja valitsi Paimion parantolan rikoselokuvansa pääkuvauspaikaksi PAIMIO Turun seudulla – muun muassa Paimiossa – kuvataan parhaillaan kiinalaisohjaaja Ran Huangin ohjaamaa psykologista rikosdraamaa What Remains. Kunnallislehden Kuntsarinettisivulla on banneri, josta kampanjan lehtiä pääsee lukemaan. – Olemme mielissämme, että What Remains -tuotanto valitsi Turun alueen ja erityisesti kruununjalokivemme Paimion Parantolan, pääkuvauspaikakseen, iloitsee elokuvakomissaari Teija Raninen Länsi-Suomen elokuvakomissiosta
Autoista romutuspoistot. 02 474 5128. Ilmoittautuminen tarjoilua varten osoitteeseen paimionrasti@ gmail.com viimeistään su 21.11.2021. LUE VIIKONLOPPUNA KUNNALLISLEHDEN DIGIÄ! Uutismedian liiton kampanja avaa paikallislehtien näköislehdet ympäri maan. Perjantain 12.11. klo 11-16 Kaikki ruuat L,G alle 12v puoleen hintaan ja alle 4v veloituksetta SYYSKOKOUS Tuorlan Majatalossa keskiviikkona 17.11.2021 klo 18.00. klo 14-17. P. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 12.11.2021 Omaishoitaja, tule mukaan omaishoitajaviikon tapahtumaan Kaupungintalolle maanantaina 22.11. Puhumassa piirin vaikuttaja vastaava Leena Järvi Kahvitarjoilu! Paimiossa 12.11.2021 Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. Kunnallislehti on vapaasti luettavissa osoitteessa tilaajapalvelija.fi/paikalliset koko viikonlopun ajan. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Paimion Rasti ry:n sääntömääräinen OSTETAAN RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. suljettu). LA 11.00-11.30 Tammisillan Abc LA 12.00-12.30 Liedon Shell LA 13.00-13.30 Krossikeskus kaarina LA 14.00-14.30 Parvillan piha LA 15.00-16.00 Parvillan pihalla, Raisiontie 1 • Ma-Pe 11-16, Su 12-15 12 kilon laatikoissa (= 2,90€ kg) Suomalaista HERKKUOMENAA Rubinola ja Lobo KOKOUKSIA Pakurlantie 7, Paimio p. Tilaajapalvelu palvelee arkisin klo 8.15-15.45. Kokouksen jälkeen jouluateria. soteja vanhuspalvelut, Ehtookonnun hyvinvointikortteli -hanke ja SPR:n omaishoitajien tukitoiminta. klo 10–14 TERVETULOA! Liput: 20–24 € (+tilausmaksut, alk. Kaupungintalon aulassa voit kysyä sinua askarruttavista asioista pop-up palvelutorilla klo 15 17. Suomal. Aloitamme yhteistilaisuudella Paimiosalissa klo 14 15. 050 567 2750 Pakurlan Hedelmätarha Kotimaista omenaa Paimion sydämestä Tilamyymälämme avoinna koko satokauden Viimeinen myyntipäivä la 13.11. Työväenyhdistyksen sääntömääräinen SYYSKOKOUS la 27.11.2021 klo 14.00 Tillintuvalla. Eläkeliiton Paimion yhdistys ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS Pidetään ma 29.11.2020 klo 13 Tillintuvalla, Vistantie 61 Paimio Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät syyskokousasiat. Soita p. 2,5 €, www.lippu.fi) Ryhmävaraukset (min 15 hlö) varaukset@paimionteatteri.fi Neste K Paimio Ajurintie 1, Paimio Puh. Paikalla ovat mm. (02) 470 5020 ma-pe 6-22, la-su 8-22 • Kermainen katkarapukeitto • Possun noisetit tummassa sipulikastikkeessa • Jogurttibroileri • Kermaperunat, maustetut lohkoperunat • Kasvigratiini • Kanapastasalaatti, fetasalaatti, waldor?nsalaatti, savukalaa, sienisalaatti, pikkelöity punasipuli • Ananasmeloni-vati • Täytekakku ja kahvi/tee 17,90 € Tervetuloa Koon Keittiön isänpäivälounaalle su 14.11. välittää ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin koko valtakunnassa. 02 588 8021. Kokouksen jälkeen juhlitaan kauden päättäjäisiä. ja seuraa paikallisia uutisia Lataa Kunnallislehti puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi www.kuntsari.fi Tiesitkö. Tervetuloa! Hallitus Piikkiön Sos.dem. OMAISHOIDOLLA ON MERKITYSTÄ! Lisätietoa tilaisuuden järjestämisessä mukana olevasta Ehtookonnun hyvinvointikortteli -hankkeesta: Heidi Kervinen, heidi.kervinen@paimio.fi, puh. toimija. Esillä sääntömääräiset asiat. 35 € Sauvon Abc 13.11. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi SUPPILOVAHVEROITA Vihannestukku Öberg Oy, Raitalankatu 4, Salo Varasto avoinna joka päivä 16.00-17.00 (ei lauantaina, Isänpäivänä su 14.11. 02 770 2626. Hallitus Pureudu paikallisiin www.kunnallislehti.fi Paikallisuutiset ovat osa suomalaista uutismediaa. P
2,5-3 kg, Suomi Helppoa ja hyvää PS TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi TUORE RUODOTON MERILOHIFILEE Norja SAVUSTETTU RUODOTON KIRJOLOHIFILEE Suomi K-Supermarket Paimio MANSIKKA 400 g, Belgia (12,48/kg) ATRIA HIILLOS GRILLIMAKKARA 400 g, Suomi (2,50/kg) Hyvää isänpäivää! 3 PKT Juhlaerä Maukasta viikonloppua!. • PALVELEMME: MA–LA 7–23 SU 9–23 • JOKIPELLONTIE 2 21530 PAIMIO PKT PRK KPL PKT PKT LEIPOMO ROSTEN TURKU CRUSTA RUSTICA LEIPÄ 400 g (6,23/kg) PERSIMON Espanja SNELLMAN PALVIKINKKU JA KALKKUNALEIKE 350-400 g, Suomi (9,98-11,40/kg) KURJESSUON TILA PAIMIO KANANMUNA 30 kpl/1740 g (1,71/kg) PLUSSAKORTILLA! AINO KERMAJÄÄTELÖT 900 ml, Suomi (3,70/l) ei laktoositon & kaura rajoitus: 1 erä/talous, yksittäin 4,39 pkt Perinteisesti vasta savustettu Suomessa paahdettu Italialaistyyppinen premium-suodatinkahvi Juhlaerä Juhlaerä Juhlaerä JUURESPUSSIT 2 kg, porkkana, punajuuri & lanttu Suomi (0,90/kg) Palvelussa ilmainen fileointi Suomessa tehty Läheltä Läheltä Omasta myllystä, meillä jauhettu Takuumurea Myös maustettuna PLUSSSAKORTILLA KUOHUKERMA 2 dl, Suomi (4,50/l) 4 99 RS 1 00 PKT 1 80 KPL 2 PRK Muista valmistuneita 10 00 9 95 KG Meiltä tehty Metsänuotiolle, pihagrillille Palvelemme JOKA PÄIVÄ klo 23.00 asti! Uutuus HK MESTARIN POSSUN JUHLAKINKKU n. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 12.11.2021 SEGAFREDO JAUHETTU KAHVI 450 g (6,64/kg) Biondo, Pausa ja Intenso SARPI JUHLA KINUSKIKAKKU 650 g tai JUHLA SUKLAAKAKKU 580 g (15,31-17,16/kg) VOILEIPÄKAKKU 750 g, Suomi 4 95 PKT 18 95 KG 19 95 KG 1 79 KG 6 99 11 95 1 49 KG KG KG 19 95 KG 1 00 1 59 2 49 1 69 3 99 2 99 2 99 PKT 9 95 KPL 12 95 KPL KARINIEMI KANANPOJAN SISÄFILEEPIHVIT 400-500 g, Suomi (9,90-12,38/kg) OLD EL PASO ORIGINAL TORTILLA 326 g (3,07/kg) LIHAMESTARIN NAUDAN PAISTIJAUHELIHA Suomi PERUNA SIIKLI Suomi LIHAMESTARIN NAUDAN ULKOFILEEPIHVI Suomi VALIO APPELSIINIMEHU 1 l TARJOUKSET VOIMASSA PE–SU 12.–14.11.2021 ellei toisin mainita. Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät
Korona-aikana töistä on ollut ajoittain pulaa ja moni ravintola-alan osaaja on siirtynyt menneen puolentoista vuoden aikana toiselle alalla töiden perässä. Tästä asia etenee ensin Saloon, ja sieltä puolestaan ELYkeskukseen, joka rahoittaa mahdolliset koulutukset uusille aloille. Joutsenlahti näkee avainasiana sen, että opiskelijat ovat päässeet oppimaan nimenomaan kotipaikkakunnallaan. Siten paikalliset vähittäistavarakaupat voisivat palkata paremmin paikallista osaamista. Eikä kannata välttämättä katsoa vain vapaiden työpaikkojen ilmoituksia netistä, vaan rohkeasti kysymään yrittäjiltä töitä, hän vinkkasi. Paimion kaupungin työvoimapalveluiden päällikkö Johannes Joutsenlahti kuunteli paikallisten yritysten ajatuksia torstai-aamuna kaupungintalon yrittäjä-aamukahveilla. Kyllä meillä alkaa alalla olemaan jo nyt erittäin akuutti työvoimapula. Asiakaspalvelun taitaminen nousi esiin myös yrittäjä Marica Laaksosen puheenvuorossa. Hyvin työllistävä kunta on tilanteessa, jossa töitä alkaa olla osaajia enemmän. JAN SUNDMAN Johannes Joutsenlahti otti ilolla yrittäjien toiveet vastaan. Heidän mukaansa mennyt kesä oli ensimmäinen aikoihin, kun he palkkasivat kesän sesonkiin myyjän Turusta, koska hakijoita Paimiosta ei yksinkertaisesti riittänyt. SSKKY on järjestänyt Paimiossa jo aiemmin tämän vuoden aikana koulutusta niin hoiva-alalla kuin puhtaanapitopalveluissa. Joutsenlahti arvioi, että parhaassa tapauksessa uusia koulutuksia keskustelussa mainituille aloille voisi päästä aloittamaan jo ensi keväänä. – Ei se yllättänyt, mille aloille osaajia kaivataan. – Sen näkee jo nyt, että harva niistä, jotka lähtivät töiden perässä toiselle alalla, palaavat enää takaisin ravintolatöihin. – Paimiossa on huutava pula nuorista tekijöistä, jotka haluaisivat tehdä myyntitai asiakaspalvelutyötä kesätyönä, Aarni Alanne jatkoi. KUNNALLISLEHTI perjantaina 12.11.2021 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI Positiivinen pulma: Paimio ei ole helppo kohde työvoimaa etsivälle PAIMIO Jan Sundman Paimiossa kaivataan tällä hetkellä työvoimaa erityisesti hoiva-alalle, puhtaanapitopalveluihin ja asiakaspalveluun sekä kaupan alalle. Koska kunnan työttömyysaste on vain viiden prosentin luokkaa, ei tekijöitä ole vapailla markkinoilla yllin kyllin. Työvoimapalveluiden päällikkö Johannes Joutsenlahti . Ravintolapalveluita Paimiossa useammassa kohteessa pyörittävä Petri Korte puolestaan oli huolissaan koko ravintola-alan työtilanteesta. – Oli tärkeää, että nämä asiat tulivat ilmi nyt. Täytyy olla iloinen, että tällainen keskustelu saatiin nyt käytyä ja pääsen viemään heti asiaa eteenpäin Saloon, Joutsenlahti sanoi viitaten Salon seudun koulutuskuntayhtymään (SSKKY). Erityisistä nuorista ja kaupan alan töistä kiinnostuneista alkaa olla huutava pula. – Niistä koulutuksista on ollut tähän asti positiivisia kokemuksia. – Asiakaspalvelutaidot ja asiakkaan kohtaaminen ovat sellaisia perustaitoja, joiden avulla nuori varmasti työllistyy tälle alalle. Hän uskoo, että uusien koulutusmahdollisuuksien järjestäminen voisi olla Paimiossa realistista jo ensi keväästä alkaen. . Myös metallialan koulutuksia on tehty yhteistyössä paikallisten alan yritysten kanssa. Kyllä asetelma on melkeinpä niin päin, että töitä olisi enemmän kuin tekijöitä, harmitteli Heimon Grillin yrittäjä Heli Tommila. Se on ollut tärkeää, että uudelle alalle on voinut kouluttautua omalla paikkakunnallaan, jolloin kynnys lähteä opiskelemaan on madaltunut selvästi. Parhaassa tapauksessa voisimme päästä aloittamaan jo tulevana keväänä, ja koulutusten mitta vaihtelisi puolesta vuodesta vuoteen, Joutsenlahti kertoi. Hän on avaamassa alkuvuoden aikana uutta ruokaravintolaa Paimion Ylä-Vistalle, ja lisätyövoiman tarve alkaa pian olla akuutti. Ravintola-alan yrittäjä Petri Korte. Samaan ilmiöön ovat törmänneet myös Alanteen Tilan isännät Aarni ja Antti Alanne. – Koko ajan hakemusten määrä on vähentynyt ja vähentynyt, Antti Alanne sanoi. Myöskään taidot ja tarpeet eivät kohtaa aina. Töitä enemmän kuin tekijöitä Joutsenlahden ja elinkeinojohtaja Mika Ingin lisäksi paikalla oli tukku yrittäjiä, jotka kertoivat avoimesti niistä haasteista, mitä töitä tarjoavilla Paimiossa tällä hetkellä on. Hänen mukaansa tarpeet työvoiman suhteen eivät tulleet yllätyksenä. Asiaan haettiin ratkaisuja torstain yrittäjäkahveilla. Oli tärkeää, että nämä asiat tulivat ilmi nyt. Kyllä meillä alkaa alalla olemaan jo nyt erittäin akuutti työvoimapula. Uusia osaajia kaivattaisiin kipeästi. Aarni Alanne, Hannu Viitanen ja Antti Alanen kaipasivat lisäpaukkuja nuorten kaupallisen alan paikalliseen koulutukseen. – Viiden yrittäjävuoteni aikana olen varmaan yhdelle hakijalle joutunut sanomaan, ettei ole töitä tarjolla. Kaupan alaa ja asiakaspalvelua K-Supermarket Paimion kauppias Hannu Viitanen näki, että paikallisessa koulutuksessa olisi panostettava kaupalliseen osaamiseen asiakaspalvelutaitojen lisäksi
Viisaita sanoja ja arvokkaita mielipiteitä kuultiin runsain mitoin, mutta jollakin tapaa keskustelu oli varovaista ja vaisua. Panelistit vasemmalta oikealle: Marja Rankila, Sampsa Vilhunen, Juha-Pekka Triipponen, Leena Rannikko ja Antti Iho. Luontaisen tilaan palauttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, sanoi erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen Ympäristökeskuksesta. Varovasti lausuttiin muutaman kerran sanat ennallistaminen, sekä luontoja biodiversiteettikato. Mutta mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tarkastelukulma oli ensi sijassa energiataloudellinen ja luonnonsuojelullinen. Kalastusbiologi Leena Rannikko, V-S Ely-keskus. ELY:n vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen listasi joukon toimenpiteitä, joita kannattaa suosia myös Paimionjoella: – Kuivatusjärjestelyt. Johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen, V-S Ely-keskus. Ennen kuin tämä tiedetään, ei kannata ryhtyä kovin radikaaleihin toimenpiteisiin. Erikoistutkija Saija Koljonen, Suomen Ympäristökeskus, etäyhteydellä. Kyseinen paneelikeskustelu oli osa Juntolan voimalaitos 100 vuotta -tapahtumapäivän kokonaisuutta. Ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen, WWF Suomi. Tilaisuuden alkajaisiksi Paimionjoen voimalaitosten entinen käyttöpäällikkö Mikko Tegel esitelmöi ansiokkaasti Juntolan voimalaitoksen historiasta. KUNNALLISLEHTI perjantaina 12.11.2021 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. PERTTU HEMMINKI Panelistit Panelisteina Paimion kaupungintalon Paimiosalissa olivat seuraavat henkilöt: Erikoistutkija Antti Iho, Luonnonvarakeskus. PERTTU HEMMINKI TOIMITTAJALTA Asiallista, mutta vähän vaisua Huippuluokan tutkijoita ja asiantuntijoita, hyviä, päivänpolttavia kysymyksiä, isoja haasteita. Vesivoimalaitoksen idea ei ole järin monimutkainen. Kyseisestä aiheesta on artikkeli tämän Kunnallislehden sivulla 8. Toki on niinkin, että henkilön – kuten esimerkiksi toimittajan – jolla ei ole luonnontieteellistä tai teknisen alan koulutusta, on vaikea pysyä perässä, kun käydään tiivistä keskustelua vesiensuojelun detaljeista, pohjapatojen mekaniikasta, vaelluskalojen kulkuyhteyksistä ja ”vesivoimalayksikön pitkän aikavälin taloudellisesta maisemasta”. – Palautetaan vesi, niin saadaan valtava määrä virtavesiympäristöjä, eliöitä ja kaloja, hän sanoi. Entä miten joen säännöstely vaikuttaa joen ekologiaan, virkistyskäyttöön ja elinkeinotoimintaan. Paimiosalissa oli maanantai-iltana erinomaiset eväät vilkkaalle ja mielenkiintoiselle Paimionjoki-keskustelulle. Niinpä Juntolakin on ollut täydessä tikissä jo sata vuotta. Sähköä ja ”spirittiä” on joskus ilmassa huimia määriä, toisinaan ei mystisesti juuri lainkaan. Sitä pohdittiin maanantaina Paimion kaupungintalolla. Tulvatasanteet. Mikä on sähköntuotannon merkitys. WWF:n Samppa Vilhusen mielestä Paimionjoen kohdalla olisi aika tarttua kiinni ympäristövirtaama-velvoitteeseen. Keskustelutilaisuuksia voi verrata urheilutapahtumaan. Samalla puhuttiin ”ympäristövirtaamasta”, joka tarkoittaa joen ekosysteemin turvaamista tai palauttamista mahdollisimman luonnontilaiseksi. Valtakunnan tasolla ympäristölupajärjestelmän parempi kohdentaminen. Fosforimäärät ovat puolittuneet ja taimenkin nousee jokeen. Mitä moninaisempi vyyhti, sitä pikemmin kansantajuistamisen tarve tulee vastaan. Asukkaiden on päätettävä itse, mitä he joeltaan haluavat PAIMIO Perttu Hemminki Minkälaista on Paimionjoen käyttö tänä päivänä. Saija Koljonen osallistui paneeliin etäyhteydellä. Asiantuntija Marja Rankila, Energiateollisuus ry. ”Ojat tukkoon” Luonnonvarakeskuksen Antti Iho valoi uskoa. Ojat tukkoon ja soiden ennallistamiset siellä, missä mahdollista. ELY:n kalastusbiologi Leena Rannikko totesi, ettei Paimionjokea oikein voi sanoa vaelluskalajoeksi. Paimionjoki kiinnostaa. Paneelin puheenjohtajana toimi Paimionjokiyhdistyksen toiminnanjohtaja Marjukka Kulmala. Hän mainitsi kannustavana esimerkkinä Vantaanjoen, jonka pitkään jatkunut alennustila on tullut päätökseen. Tällaisia tärkeitä aiheita nostettiin esille maanantaiiltana Paimiosalin paneelikeskustelussa, jonka Paimionjoki-yhdistys ry järjesti yhdessä Paimion kaupungin ja Paimion Sähkömuseon kanssa. – Se on esimerkiksi sitä, että kuivuus ja veden vähyys eivät järkyttäisi tai kaataisi joen ekosysteemiä. Luonnonmukainen ojitus. Maanantaina Paimiosalissa mentiin puolivaloilla. Virtaamaa oltava Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa Paimionjoen vesivoimalaitosten nykyistä merkitystä. Virtaaman on oltava riittävä, jotta joen ekosysteemin hyvä tila voidaan turvata. Koljonen korosti myös, että joenvarren kuntien asukkaiden on itse ratkaistava, mitä he joeltaan haluavat. . Mutta mitä on ”mahdollisimman luonnontilainen” Paimionjoen kohdalla. Isoin kysymys on, että voitaisiinko kenties joskus tulevaisuudessa patoja purkaa ja vesiä vapauttaa. Tilaisuudessa toisteltiin liikaa, kuinka laajasta ja vaikeasta asiakokonaisuudesta on kysymys. Yleisön edustajat eivät pelkästään kuunnelleet, vaan esittivät myös kysymyksiä ja lausuivat kommentteja.. Kysymys oli kuitenkin niin suurta mittaluokkaa, ettei siihen uskallettu ottaa kovinkaan selväsanaisesti kantaa. Ja kuinka kauan kestää että ylipäätään jotain tapahtuu, jos on edes tapahtuakseen. Tilaisuudesta jäi kuitenkin odotettua laimeampi jälkimaku. – Mutta joki voi olla arvokas monella muullakin tavalla. 02 5888650/toimittajat ”Joki voi olla arvokas monella tavalla” . Minkälaista sen haluttaisiin olevan huomenna
. Muut lapset olivat neuvolassa isiensä kanssa. Johanna Lehto-Vahtera Paimion kirjaston kirjastossa järjestetään maanantaina 15.11. Nykyään puhutaan paljon äitiyteen kohdistuvista vaatimuksista. Vanhat, kuluneet sukupuoliroolit istuvat kehnosti 2020-luvulle, mutta elävät edelleen asenteissa ja yhteiskunnan rakenteissa. Tavoitteena on myös vahvistaa museon olemassaoloa ja tulevaisuutta kaikin tavoin. Sen tarkoituksena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken. Museossa viivytään pitkään, siellä keskustellaan elämästä ja maailmasta ja usein siellä myös haltioidutaan historiasta. Yhdistys edistää August Pyölniitun käsikirjoitusten ja perheen kotitalon ja sen irtaimiston parissa tehtävää tutkimusta, välittää tietoa perheen elämätavasta ja perinnöstä yhteiskunnan ja kansalaisten hyödyksi sekä tukee Paimion kaupungin ylläpitämän August Pyölniitun museon toimintaa. Vielä minun lapsuudessani 1980-luvulla oli tavallista, etteivät isät osallistuneet synnytykseen, saati neuvolakäynneille. Vuonna 1887 syntynyt Pyölniittu oli todella kiinnostunut aikansa yhteiskunnallisista asioista ja maailmasta yleensäkin. Kyllä tuli upea, toimiva kiertoliittymä asuntoni lähelle ja toinen mökkimatkani varrella. Kaikista tärkein asia August Pyölniitun elämässä oli sivistys, jota hän edisti muun muassa lainaamalla kotikirjastonsa kirjoja kyläläisille ja toimimalla Huson koulun johtokunnassa 1910-luvulla – unohtamatta Kevolan osuuskassan alkuvaiheita. Noudettaessa on osattava kertoa, minkä merkkinen kello on. Nämä ovat kaikki asioita, joita pidämme nykyään aika itsestään selvinä. Edelleen palvelee myös tavallinen tekstiviesti numeroon 050 439 0009. Odotustilassa kiinnitin huomiota siihen, että olin ainoa äiti. Kyllä Sauvossa on Saustilantie hävyttömässä kunnossa. Hänen kynämiehen taitojaan ja terävää laskupäätään tarvittiin monissa kokouksissa. Suosi tässä nyt sitten paikallista . Käytännössä nykyinen perhevapaajärjestelmä kuitenkin ohjaa päävastuun lapsesta naiselle, sillä nykyisin äitien osuus ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta on suurempi kuin isän. On aika perustaa yhdistys vaalimaan Pyölniitun perheen muistoa ja erityisesti pienviljelijä August Pyölniitun työtä sivistyksen ja yhteisen hyvän puolesta. 1950-luvulla aikakauslehdissä ohjeistettiin naisia siistimään koti ja kattamaan pöytä valmiiksi, kun mies tulee töistä. Ketuttaa . . Kokemuksesta sanon, ettei pienen lapsen kanssa kotiin jääminen ole aina yhtä juhlaa, mutta se on ehdottomasti etuoikeus. Intersporttiin kelpasivat minun 400 euroani ja sain hyvää palveluakin. Vanhimmat esineet ovat 1800-luvulta ja nuorimmat vuodelta 1974, jolloin koti jäi autioksi. Sunnuntaina juhlitaan ansaitusti isiä! Onnea! Heinimaija Hirvonen Pieni lapsi ei arvota vanhempiaan, vaan kääntyy automaattisesti sen puoleen, joka on saatavilla. Häntä harmittaa, että neuvolassa lapsen kuulumisia saatetaan kysyä edelleen automaattisesti äideiltä, vaikka isä olisi kotona lapsen kanssa. Sauvon kunnan pikkujouluissa istutaan tänä vuonna hiljaa elokuvateatterissa, aivan kuin hiljaisuutta ei olisi jo etätöiden ja taukojen porrastusten ansiosta ollut riittävästi. . Kiitos! Kodintekniikan seniori . marraskuuta Vistan koulun/uimahallin parkkipaikalta noin kello 16.50. Naisten harmaa metallinen rannekello löydetty tiistaina 9. Ennen varsinaista perustamiskokousta Johanna Lehto-Vahtera esitelmöi August Pyölniitusta. Paimiolainen August Pyölniittu oli yhdistysja osuustoiminnan ahkera työmyyrä. Tässä voi käydä kuitenkin niin, että parinkymmenen vuoden päästä tuntuu hassulta, jos isä ei jäisi vauvan kanssa kotiin. Lisäksi kauan odotettu kevytliikennetie Tammisiltaan. Paitsi että se oli kiinni, koska pyhäinpäivä. Vauvavuoden aikana tutustuin lapseeni, mutta opin myös valtavasti itsestäni. Omistajaa pyydetään noutamaan kello Kunnallislehden toimituksesta. Tulevien isien ja äitien elämää mullistaa ensi vuonna voimaan astuva perhevapaauudistus. . KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 12.11.2021 KOLUMNI PÄÄKIRJOITUS NASEVAT KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina . Paljon puhutaan siitä, että vanhemmat ovat tasaveroisia. Kotiin jääminen on etuoikeus Lähetä whatsapp! Nyt voit lähettää nasevat maksuttomasti whatsappviestillä numeroon 0504780686 tai sitten nettisivujen kaavakkeen (www.kuntsari.fi -nasevat) kautta. Pyölniitusta itsestään tuli itseopiskelun esimerkkitapaus, kun hän aloitti ensimmäisenä oppilaana Kansanvalistusseuran Kirjeopistossa. Lauantai, ja koska käyn töissä, viikon ainoa päivä jolloin mahdollista ehtiä paikalliseen urheilukauppaan. . Kolmen lapsen yksinhuoltaja Ville Kouki toteaa osuvasti tässä lehdessä, ettei kyky huolehtia lapsesta ole kiinni sukupuolesta. Paimiossa perustetaan Pyölniitun muisto -yhdistys Kävin äskettäin neuvolassa tyttäreni kanssa. Pettynyt . Vanhemmista tulee siis yhteiskunnan silmissäkin yhtä tärkeitä. . Päänkokoisia reikiä asvaltissa, joita ei huomaa kun ovat vettä täynnä. Vauvan kanssa kotiin jääminen tuntuu todennäköisesti joistakin miehistä yhtä houkuttelevalta kuin synnytyssali minun isästäni 1980-luvulla. Sitä ei pitäisi tarkastella pelkästään siitä näkökulmasta, kummanko vanhemmista on taloudellisessa mielessä järkevämpää jäädä kotiin. Museo on avoinna heinäkuun sunnuntaisin ja Varsinais-Suomen museopäivänä. Harvassa olivat ne perheet, joissa mies olisi tehnyt puolet kotitöistä tai jäänyt töistä kotiin sairaan lapsen takia. Pyölniitun muisto ry:n idea on tehdä yhteistyötä Paimion kaupungin kanssa, joka omistaa museon ja siihen kuuluvan aineiston. Ja oman kunnan loistavat yrittäjät unohdettiin, rahat viedään Paimioon. No, Skanssi oli auki. Pyölniittupäivä-tapahtuma pidetään vuosittain heinäkuun kolmantena sunnuntaina. JARI NIEMINEN Museossa viivytään pitkään, siellä keskustellaan elämästä ja maailmasta ja usein siellä myös haltioidutaan historiasta.. Samalla toivottavasti sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä paranee. Isät jäävät tässä keskustelussa sivuosaan, vaikka heidän roolinsa on muuttunut lyhyessä ajassa vähintään yhtä paljon. August Pyölniitun museo Paimion Maljamäessä on harvinainen museokohde, jonka tunnelma jää kävijöiden mieleen. Pieni lapsi ei arvota vanhempiaan, vaan kääntyy automaattisesti sen puoleen, joka on saatavilla. Maine sivistyneenä kansanmiehenä sai näin alkunsa. klo 17.30 alkaen Pyölniitun muisto ry:n perustamistilaisuus. Huomio! Nyt kaikki iltakävelylenkille Sauvon palvelutaloa ihastelemaan! Siellä on aivan ihanat syystalvijouluvalot!!! Väriloistoa Sauvossa . Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja pitää elävänä August, Ida ja Olga Pyölniitun muistoa ja perintöä
Alun perin ajatuksena oli tehdä polku kiusaamista kokeneille, mutta teema laajeni matkan varrella. Lohduttamista on myös se, että antaa toisen sanoa ääneen tunteensa eikä pyri mitätöimään niitä. Osa päivän työpajoista on rajattu osallistujamäärin, ja ilmoittautumaan pääsee puoli tuntia ennen varsinaista kulttuuripäivän aloitusta, eli kello 10.30. Sauvon Lasten Kulttuuripäivä Sauvon koulukeskuksessa lauantaina 13.11. kello 10–18 Piikkiön kirkon ja kirjaston välillä. kello 11–15. Paula Kangasniemi Piikkiön yhtenäiskoulun 5. Ahdistelu, nimittely, rasismi, mustamaalaaminen ja ulkopuolelle jättäminen ovat Kangasniemen mukaan kaikki kiusaamista. . Pieniltä koululaisilta Kangasniemi on pyytänyt ajatuksia siitä, mikä tekee iloiseksi. Asematie 2 Paimio p. luokkalaiset Veeti Virtanen, Niilo Oiva, Salli Heikkinen (takana) ja Lumi Mäenpää ovat toteuttaneet Piikkiön kirkkopuistoon julisteita, jotka tarjoavat ajateltavaa niin kiusaamista kokeneille kuin kiusaajillekin. Uskon, että niin sauvolaiset kuin paimiolaisetkin lapsiperheet lähtevät liikkeelle nyt, kun pitkästä aikaa järjestetään jotain isoa, Koski miettii. HEINIMAIJA HIRVONEN . Toivoisin, ettei kiusaamisen kierre jatkuisi.” Toinen mieleen jäävä neuvo oli, että silloin, kun on paha olla, ei välttämättä kaipaa sanoja, jotka yrittävät piristää tai kohentaa mielialaa. suljettu. Kiusaaminen sanana yhdistetään helposti koulukiusaamiseen, mutta kiusaamista on myös aikuisten välillä. – Saimme tukea päivän järjestämiseen Innovatiiviset tapahtumat Sauvossa -ideakilpailun kautta, joka mahdollisti Turun Sirkuksen saamisen mukaan. Mukana muun muassa Turun Sirkus Lohdutusten polulla jokainen kulkija on tärkeä PIIKKIÖ Heinimaija Hirvonen Piikkiön kirkon ja kirjaston välille rakentuu yhden päivän ajaksi Lohdutusten polku. Aina ei tarvitse puhua. Alle kouluikäiset lapset ja alakoululaiset ovat tervetulleita kokeilemaan muun muassa teatterinaamioja batiikkivärjäyspajaa, kurpitsakilpailua ja murrepajaa sekä toistakymmentä muuta eri aktiviteettia. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:20 16:04 07:32 16:53 Lauantai +2°C 1 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:23 16:02 07:34 16:51 Sunnuntai +1°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:26 15:59 07:36 16:49 Maanantai +1°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:28 15:57 07:38 16:47 Tiistai +6°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:31 15:55 07:41 16:45 Nasevat: www.kuntsari.fi/nasevat, tekstiviesti 050 439 0009 tai Whatsapp 0504780686 Mielipiteet: toimitus@kunnallislehti.fi www.cafeasta.fi Muista isää! Ark. Tapahtumasta löytyy myös tietoa siitä, mistä vaikeita asioita kokeneet voivat saada tukea ja apua. Kirkkoon on tulossa tapahtuman ajaksi kynttilävalaistus, lepopaikkoja ja vilttejä. – Nuorilta tuli toive, ettei otsikkoon saa missään nimessä laittaa kiusaamissanaa, koska se on niin leimaava, Kangasniemi perustelee. Valkokankaalle heijastetaan läänintaiteilija Annika Dahlstenin Yöperhonen-animaatio ja lohdun sanoja. Osa pajoista vaatii siis ennakkoon ilmoittautumisen, ja osaan voi tulla ihan vapaasti kokeilemaan eri aktiviteetteja. Halusin, että jokainen voisi lähestyä aihetta omaehtoisesti ja kokea asiat omalla tavallaan. . Sanojen avulla voin ilmaista tunteeni, ja se jo vähän helpottaa.” Lohdutusten polku maanantaina 15.11. Lohduttamista on myös se, että antaa toisen sanoa ääneen tunteensa eikä pyri mitätöimään niitä. 02 473 2602 Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Lasten Kulttuuripäivä tarjoaa aktiviteetteja laidasta laitaan SAUVO Jan Sundman Sauvon koulukeskuksessa on huomenna lauantaina tarjolla monenlaista purtavaa niille, jotka ovat korona-aikana kärsineet kulttuurinälästä. 16.11. Heidän mielestään rohkeutta on kertoa kiusaamisesta muille. Kirkkoon voi tulla vaan vaikka pysähtymään ja hiljentymään. Taustalla Paula Kangasniemi. He myös pitävät sirkuspajaa päivän aikana, vinkkaa tapahtumaa järjestelemässä olleen MLL:n Sauvo-Karunan yhdistyksen tapahtumaja perhekahvilavastaava Emilia Koski. . Piikkiön yhtenäiskoulun viidesluokkalaiset ovat tehneet kirkkopuistoon julisteita ja Raision lukiolaisilta on kerätty voimabiisien sanoituksia. Kun olen vihainen, haluan kuulla vihaisia sanoja. Polku on syntynyt yhteisödiakonian työntekijän Paula Kangasniemen ideasta ja tarkoitettu kaikille vaikeita hetkiä elämänsä varrella kokeneille. – Kiusaaminen on aiheena niin vaikea. Tällä kertaa hän ei kuitenkaan halunnut ketään luennoimaan ylhäältä päin. Tarkoituksena on, että ihmiset kulkevat polulla omaan tahtiinsa teoksia aistien ja itseä kuunnellen. Kirkko voi myös antaa tilan, jossa voi kokea jotakin yhteistä, Kangasniemi ajattelee. – Itse urheilen tosi paljon ja parhaat hyvän olon tunteet saavutan liikkuessani. ”Kun olen surullinen, haluan kuulla surullisia sanoja. Suurena apuna tapahtuman järjestelyissä on ollut koulunkäynninohjaaja Marko Kupilainen, joka huolehtii tekniikasta. – Siten saamme varmistettua, että ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina. KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +6 +6 +7 6 Sää 12.11. . Lasten Kulttuuripäivän tarkempi ohjelma löytyy tapahtuman omilta Facebook-sivuilta. Omaan tahtiin kulkien Kangasniemi on järjestänyt Piikkiön seurakunnassa voimailtoja eri teemoista, muun muassa yksinäisyydestä ja isovanhemmuudesta. Se on minulle luontainen tapa käsitellä ja jäsennellä asioita. Hän uskoo, että Lohdutusten polku koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. ”Otan syliin ja halaan” Kiusaaminen osoittautui teemana vaikeaksi, eikä ammattilaistenkaan ollut helppo keksiä lohdun sanoja. Päivän päätähtinä ovat Turun Sirkuksen akrobaatit, jotka esiintyvät yläkoulun liikuntasalissa kello 13 alkaen. Piikkiön kirkolta kirjastolle kulkevan polun varrelle on ripoteltu lohdun sanoja. Kangasniemelle jäi parhaiten mieleen erään retriittipapin sanat: ”Ehkä ottaisin vain syliin ja halaisin. Kangasniemi on kerännyt polun varrelle lohduttavia sanoja muun muassa arkkipiispa Tapio Luomalta, piispa Mari Leppäseltä ja muilta kirkon työntekijöiltä. Lasten Kulttuuripäivä järjestetään Sauvossa nyt ensimmäistä kertaa. 8.00-17.00, la 6.11. Saan olla yksin ajatusteni kanssa, eikä kukaan ole tuputtamassa, Kangasniemi kuvailee
Tegelin opastuksella Oppaana noin puoli tuntia kestävillä mielenkiintoisilla historiakierroksilla oli Mikko Tegel, joka työskenteli Paimionjoen voimalaitoksilla käyttöpäällikkönä niinä vuosina, jolloin Lounais-Suomen Sähkö, Länsivoima ja Fortum omistivat vuoronperään kyseiset voimalaitokset. Talousvaikeudet ja kallis korkokanta eivät olleet hillinneet vauhtia. Sähkö oli tuohon aikaan sikälikin varsin ainutlaatuista, että mitään valtakunnan verkkoa ei ollut vielä olemassakaan. Teemapäivä järjestettiin sen kunniaksi, että Paimion Juntolan voimalaitoksen täysipainoisesta käyttöön ottamisesta tuli maanantaina kuluneeksi tasan sata vuotta. Palmbergille automobiilietu Palmberg otti rakentaakseen Juntolan vesilaitoksen kaikkine siihen kuuluvine töineen. – Koneille johtivat hienot punaiset matot, Tegel kertoi. Lieneekö Juntolassa ennen sitä autoa nähtykään. Punaisia mattoja pitkin koneille Juntolan generaattorit tuottivat voimalaitoksen valmistuessa vuonna 1921 yhteensä 1 000 kilowatin tehon. Sähköä saatiin niin paljon, että sitä riitti vuodesta 1921 alkaen myytäväksi Turkuun saakka. Palmbergin toimistoon. Se seikka, että Juntolankosken vesivoima oli keisarivallan kuolinkorinoissa vuonna 1917 perustetun Aktiebolaget Jundolan omistuksessa, oli lopulta vähäinen hidaste. LÄHTEET: Toivo T. Ensiksi mainittu on Lounais-Suomen Sähkö Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1966-84 työskennelleen Carl-Gustav Carlstedtin poika. Aiheesta kiinnostuneilla oli tilaisuus tutustua voimalaitokseen paikan päällä. Mikko Tegel esitteli kierroksilla – ja saman päivän iltana myös Paimiosalissa – miten Juntolan voimalaitos aikoinaan perustettiin ja miten se jauhaa sähköä yhä edelleen. Koskienergia Oy omistaa ja operoi 29:ää vesivoimalaitosta eri puolilla Suomea. Koneiden humina oli taukoamaton, Mikko Tegel totesi. Voimalaitoksen saleissa riitti mielenkiintoista katseltavaa. Tosin johdot olivat syksyisin hetkittäin miltei tulipunaisina, kun lähiseudun isännät laittoivat puimakoneitaan käyntiin samaan tahtiin. Kai sentään. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 12.11.2021 Juntolan voimalaitos täytti sata vuotta – ja jauhaa yhä sähköä PAIMIO Perttu Hemminki Paimionjoki-yhdistys ry, Paimion kaupunki ja Paimion Sähkömuseo toteuttivat viime maanantaina Paimionjoella idearikkaan ja mielenkiintoisen tapahtumapäivän. Villan perhe asui yhdessä neljästä työsuhdeasunnosta, jotka sijaitsivat joentörmän päällä. Juntolan sähköä Turkuun saakka Juntolankosken padon korkeudeksi mitattiin korkeimmassa kohdassa 18 metriä. Piti ostaa turbiini, mutta tehtiinkin voimalaitos PAIMIO Perttu Hemminki Sata vuotta sitten Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö kärsi taloudellisista vaikeuksista tehden pari tappiollista tilinpäätöstä. Pätöteho oli maanantaina nollilla, mutta jousi kenties viritetty. Vuoden 1920 heinäkuussa oltiin jo niin pitkällä, että sähköyhtiön johtokunta piti kokouksensa rakenteilla olevassa Jundolan ”sähkötehtaassa”. PERTTU HEMMINKI Mikko Tegel esitteli sanoin ja kuvin. – Siihen aikaan voimalaitoksella oli vuorotyö ja jatkuva valvonta. Se johtui muun muassa siitä, että Turun höyrykattilalaitos oli osittain tuhoutunut räjähdyksessä. Päinvastoin: kaasu oli painettu likimain pohjaan vuonna 1919. Imatran Voiman kulta-ajat olivat vasta edessäpäin. Se riitti aikoinaan hyvin. Hän sai ostaa uusinta moottoritekniikkaa ja varustelutasoa edustavan automobiilin, joka työn päätyttyä kuitenkin myytäisiin pois. Rinne: LounaisSuomen Sähkö-Osakeyhtiö 1912–1962 (Turku, 1962). Normaalivuosina laitos kehitti sähköä 2,6 miljoonaa kilowattituntia vuodessa kolminkertaistaen näin yhtiön oman sähköntuotannon. Jundola sulautettiin Kolmen koneyksikön komea pytinki päätettiin rakentaa Juntolankoskeen, jonka seutuville ehti Paimion asemalta laiskallakin hevosella noin tunnissa. A.B. Tätä nykyä Paimionjoen vesivoimalaitokset, Askalan, Juntolan ja Juvan, omistaa Koskienergia Oy, joka on kolmen energiayhtiön – Etelä-Savon Energia Oy:n, Äänekosken Energia Oy:n ja Kuoreveden Sähkö Oy:n – omistama vesivoiman tuottamiseen keskittynyt yhtiö. Juntolan voimalaitos saatiin osittain käyttöön jo vuoden 1920 syksyllä, mutta se valmistui lopullisesti vasta vuonna 1921 eli tasan sata vuotta sitten. Seppo Villan isä Aaro Villa puolestaan työskenteli Paimionjoen voimalaitosten käyttöpäällikkönä vuodet 1951-81. Yhtiön johtokunta joutui toteamaan vuoden 1921 toimintakertomuksessaan, että ”tulessa oli ehkä ollut samanaikaisesti liiankin monta rautaa”. Palmberg oli muutamaa vuotta aikaisemmin onnistunut hyvin Tarvasjoen Juvankosken voimalaitoksen toteuttamisessa, eikä hintakaan ollut noussut päätä huimaavaksi. A.B. Sisko Haikala: LounaisSuomen Sähkö-Osakeyhtiö 1912–1987.. Mitään valtakunnan verkkoa ei ollut vielä olemassakaan. Paimionjoen voimalaitoksilla käyttöpäällikkönä työskennelleen Mikko Tegelin tietojen mukaan Turussa oli tuolloin sähköpula. Jundolan vuoden 1919 ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan merkittiinkin pian, että Jundolan osake-enemmistö oli siirtynyt LounaisSuomen Sähkö-Osakeyhtiölle. Tuolloin yhtiö päätti – sen sijaan, että olisi hankkinut Juvalle toimitusjohtajan suositteleman neljännen turbiinin – rakentaa kokonaan uuden voimalaitoksen. Juntolan voimalaitoksen yleisökierroksella muistelivat entisaikoja muun muassa Henrik Carlstedt (vas.) ja Seppo Villa. Hänen palkkansa oli 15 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista plus että Palmbergille myönnettiin rakennustöiden aikainen ”autoetu”. Lukuisa joukko otti tilaisuudesta vaarin, ja iltapäivän kuluessa voimalaitoksen uumeniin laskeutui monikymmenpäinen joukko kotiseudun ja sen sähköistämisen historiasta kiinnostuneita paimiolaisia. Sähköntuotanto oli tuon ajan huipputeknologiaa, eikä koneiden luokse sopinut kävellä sontaisissa navettasaappaissa. Sitten tilattiin kaukopuhelu Helsinkiin insinööri Alfred A
ihmettelee Kouki. Minun ei tarvitse täyttää heidän arkeaan harrastuksilla. Kaikki hyvin Isäinpäivänä perheellä on tapana kokoontua syömään Villen vanhempien luokse Kuusistoon. Julitta kirjoitti lapsilleen kirjeet ja äänitti nauhoitteita. Sitä ei ihmetellä, mutta kaikki ajattelevat, että minä olisin jotenkin hemmetin urhea ja sankari, koska satun olemaan mies. Pari kertaa kuukaudessa Kouki vie lapset yökylään ja ottaa aikaa itselleen. Toiminta ja konkreettisten asioiden hoitaminen olivat hänen tapansa surra. Totta kai minäkin koen vanhempana välillä riittämättömyyden tunteita, mutta en ole koskaan ollut mikään suorituskeskeinen vanhempi. Juokseminen on hänelle yksi tapa purkaa paineita. HEINIMAIJA HIRVONEN Ville Kouki lastensa Johanneksen, Sylvin ja Saimin kanssa Kuusiston hiihtomajan laavulla. Juoksumatto kotiin Koukille isäksi tuleminen on ollut paras asia elämässä. Joskus tulee se aika, kun rakastun johonkin toiseen, Kouki muistelee. Iltaisin laitan lapset nukkumaan kahdeksalta. – Haasteet ovat hetkittäisiä. Piispanlähteen koulun apulaisrehtorina työskentelevä Kouki on kolmen pienen lapsen yksinhuoltaja. – Edelleen ajattelen, etten tarvitse ketään hoitamaan lapsia, mutta olen äärimmäisen onnellinen, että elämässäni on tasavertainen kumppani, jonka kanssa jakaa arki ja tulevaisuus, hän muotoilee. Ville Kouki Vanhemmuus on kuusistolaiselle Ville Koukille elämän tärkein asia. Ne odottavat sitä päivää, kun lapset kasvavat isommiksi ja haluavat tietää enemmän äidistään. Ajattelen, ettei se haittaa, kunhan sen sanoo ääneen, että iskä oli pölö ja sinä olit oikeassa. – En kokenut, että olisin jäänyt yksin, sillä minähän jäin lasten kanssa. Viime keväänä hänen valittiin myös Kaarinan kaupunginvaltuutetuksi kokoomuksen riveistä. Minulle jää silloin monta tuntia omaa aikaa. Toivoisin, että yhteiskunnassamme ymmärrettäisiin, ettei ihmisen sukupuoli vaikuta millään tavalla siihen, minkälaista hoivaa hän lapsilleen antaa. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 12.11.2021 ”Ilman lapsia olisi ollut vaikeampaa” . Monet surkuttelivat, miten isä pärjää yksin kolmen lapsen kanssa. Riittää, että hänellä on lapset. Tykkään touhuta heidän kanssaan täällä kotona, hän kertoo. Arjessa se näkyy muun muassa niin, että kun lapset ovat sairaana, hän on ainoa, kuka voi jäädä töistä kotiin. – On inhimillistä, että välillä menee hermot ja tulee sanottua asioita, mitä ei tarkoita. Kouki kuvailee olevansa ihmisenä ratkaisukeskeinen. Ville Koukista tuli puolison kuoltua kolmen alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltaja KUUSISTO Heinimaija Hirvonen Ville Koukilta tulee viesti haastattelua edeltävänä iltana. Isänä Kouki kokee olevansa läsnä oleva, välittävä ja ennen kaikkea virheensä myöntävä. . Suruprosessia helpotti, että puolison kuolemaan oli osannut valmistua ja asiat oli ehditty puhua selviksi. – Muistan, kun kävimme neuvolassa, niin kysymykset osoitettiin aina äidille, vaikka minä olin kotona lasten kanssa. Sen hyväksyminen vei aikansa. Häntä harmittaa, että vanhemmuudesta ja arjesta ylipäätään puhutaan usein siitä näkökulmasta, miten raskasta ja kuormittavaa se on. – En ole luonteeltani sellainen, että masentuisin tai voivottelisin kohtaloani. Kouki pyrki pitämään lasten arjen ja rutiinit ennallaan. Hänelle on aina ollut itsestään selvää, että isä on mukana lasten arjessa siinä, missä äitikin. – Kun se ei enää ollut mahdollista, ostin juoksumaton kotiin ja juoksin silloin, kun lapset katsoivat Pikku Kakkosta. Kouki jäi yksin lasten kanssa 1,5 vuotta sitten keväällä, kun hänen puolisonsa Julitta menehtyi nopeasti levinneeseen rintasyöpään. Arkea helpottaa se, että lasten kaikki isovanhemmat asuvat Kaarinassa. Perheen lapset olivat tuolloin 1-, 2ja 5-vuotiaita. Koukista tuntui pitkään siltä, ettei hän tarvitse tai halua toista aikuista jakamaan arkea. Hänen mielestään kyse on ennemminkin omista valinnoista ja suhtautumisesta asioihin. Lasten neuvolaja hammaslääkärikäyntien sumpliminen on helpompaa, kun työskentelee ja asuu samassa kunnassa. He nukkuvat samassa huoneessa ja höpöttelevät siellä keskenään. On maailman parasta saada olla isä jollekulle, joka kasvaa ja kehittyy. Seuraavana aamuna kerroin lapsille, että äiti on kuollut. Kuukauden päästä he muuttavat yhteiseen kotiin Littoisiin. – Julitta sanoi minulle, etten saa jäädä yksin, vaan minun pitää olla vastaanottavainen. Leskeksi jäätyään hän otti työuralla askeleen taaksepäin ja siirtyi apulaisrehtoriksi Kaarinaan. Sen jälkeen aloin järjestellä hautajaisia, hän muistelee nyt. Ilman heitä olisi varmasti ollut vaikeampaa. Kouki ajattelee, että myönteinen asenne ja uteliaisuus elämää kohtaan ovat tärkeimpiä asioita, joita hän voi opettaa lapsilleen. – Julitta kuoli illalla. Tänä vuonna päivä tuntuu erityisen mukavalta, sillä mukaan tulee myös uusi kumppani, joka astui Koukin elämään puoli vuotta sitten. Tänä syksynä esikoulun aloittanut esikoinen Johannes on ainoa, joka jollakin tavalla pystyy muistamaan äidin. Aiemmin hänellä oli tapana käydä lenkillä ennen työpäivää. Vaikka välillä saattaa tuntua toivottamalta, uskon vakaasti siihen, että kaikella on tarkoitus: asiat menevät lopulta hyvin ja niin kuin niiden kuuluu mennä. ISÄNPÄIVÄ. Kun kävimme neuvolassa, kysymykset osoitettiin äidille, vaikka minä olin kotona lasten kanssa. Hänen lapsensa on tullut kipeäksi, joten jutun tekemiseksi pitää miettiä toinen suunnitelma. Kesälomalla lähdettiin reissuun, koska niin oli aina tehty. Ihmisten huoli ja sääli jopa vähän ärsyttivät, koska hän on ollut perheessä se, joka on tehnyt ruuan, pessyt pyykkiä ja jakanut tasavertaisesti hoitovastuun. Miksei pärjäisi. Ei mikään sankari Kouki kertoi perheen tilanteesta avoimesti, mutta muiden ihmisten ei ollut aina helppo suhtautua 36-vuotiaaseen leskeen ja yksinhuoltajaan. Ne ovat perheen päätettäviä asioita, Kouki toteaa. Kaksi nuorempaa lasta ovat niin pieniä, että heidän maailmassaan isä on aina ollut ainoa vanhempi. – Suomessa on tuhansia yksinhuoltajaäitejä, jotka huolehtivat lapsista yksin. – Jos haluaa tehdä vanhemmuudesta itselleen raskasta, se on varmasti nykyään todella helppoa. Keskimmäisen lapsen ollessa vauva, Julitta palasi töihin ja Ville jäi seitsemäksi kuukaudeksi kotiin. Tiedostin, että tässä voi kestää jonkin aikaa ennen kuin kykenen tuntemaan aidosti iloa tai onnea, mutta ei minulla ollut missään kohtaa sellaista oloa, ettenkö selviäsi. Lapsilleen Kouki on pyrkinyt puhumaan äidin poismenoista lapsentasoisesti. Kuusistossa asuva Kouki työskenteli aiemmin ison yhtenäiskoulun rehtorina Aurassa
Naisten ryhmää valmentava Siiskonen on huomannut, että monella pesäpalloon liittyy pienempi tai suurempi kouluaikainen liikuntatuntien trauma. Naisten joukkueen valm e n n u k s e e n ku u l u v a Vuokko Siiskonen näkee lajin sopeutuneen korona-ajan tiukkoihinkin ryhmäkokorajoituksiin hyvin. JAN SUNDMAN Joonas Konttila vaihtoi jalkapalloharrastuksen pesäpalloon kolmisen vuotta sitten. – Minulle varmaan tärkein tekijä harrastamisessa on hyvä ryhmähenki ja sellainen harrastus, jonne on viikosta toiseen kiva lähteä. – Aika moni näkee pesäpallon sinä samana lajina liikuntatunneilta, jolloin osa ryhmästä laitettiin vain takakentälle odottamaan tunniksi palloa, jota ei koskaan tullut. Yläastetraumat lakaistaan pois Aikuisten harrasteryhmien lisäksi PaiPeen kuuluu tällä hetkellä myös neljä juniorijoukkuetta G-ikäisistä aina C-junioreihin asti. Jos nousun jakaisi kuuden vuoden seuran historian ajanjaksolle niin tasaisen varmasti on koko ajan kivuttu ylöspäin, Tiittanen sanoo. Seuran puheenjohtaja Katja Tiittanen laskee, että harrastajamäärissä mitattuna PaiPe kolkuttelee jo 200:n rajapyykkiä. – Onhan PAKK:n sali aika ahdas pesäpallon treenaamiseen, mutta kesällä Oinilan kenttä on toimiva. Annamari Hautaviita on harrastanut pesäpalloa pian kymmenen vuotta. – Treenit ja pelit olivat ulkona, jonka lisäksi kentällä pystyttiin hyvin pitämään etäisyyksiä. – Loukkaantumisen takia jalkapalloa ei ollut enää mahdollista jatkaa, joten tulin kokeilemaan pesäpalloa. Lajia oli helppo lähteä harrastamaan, kun pelkoa kontakteista ei ollut. Niihin kokoontuu harrastepesisjoukkueita eri puolilta Suomea ottamaan mittaa toisistaan, hän jatkaa. Sellaiset traumat häviävät aika nopeasti täällä, Siiskonen virnistää. Vuonna 2015 perustettu Paimion Pesis on nimittäin kasvattanut erityisesti naisten puolella harrastajamääriään tuntuvasti kuluvan vuoden aikana. Hän siirtyi lajin pariin yleisurheilusta.. Talvisin PaiPen joukkueet harjoittelevat Paimion aikuiskoulutuskeskuksen liikuntasalissa ja kesäisin Oinilan hiekkakentällä. Paimiolainen Annamari Hautaviita on kuulunut naisten harrasteryhmään jo Yrityksen alkuvuosista lähtien. Parasta puolestaan täydellisesti onnistunut lyönti, jota seuraa onnistunut juoksukierros kentällä. Vielä kun sinne saisi hiekkatekonurmen, olisivat olosuhteet oikein hyvät. Yrityksestä PaiPeen Paimion pesäpallotoiminta oli 2010-luvun alkuvuosina ensin Paimion Yrityksen alla omana jaostonaan. Toki tärkein tekijä on silti varmasti hyvä ryhmähenki – mukaan on helppo tulla, eikä aiempaa pesäpallotai muuta urheilutaustaa tarvita, Siiskonen miettii. Vuokko Siiskonen syöttää ja Joonas Konttila harjoittelee näppilyöntiä. Miesten harrastepesiksessä kolmisen vuotta mukana ollut Joonas Konttila päätyi kansallispelin pariin etsiessään sopivaa lajia jalkapallon seuraajaksi. Ystävä pyysi tuolloin lähtemään mukaan ja sille tielle jäin, vaikka ystävä myöhemmin pelaamisen lopettikin, Hautaviita naurahtaa. Ensi keväänä tarkoituksena on päällystää kotipesä hiekkatekonurmella, mutta koko kentän päällystys vaatiikin sitten jo enemmän varoja, Tiittanen miettii. – Esimerkiksi minulla ei ollut mitään muuta pesäpallotaustaa kuin yläasteen liikuntatuntipelit. Myös jokasyksyiset leidipesisturnaukset ovat jääneet mieleen. Se tuntui alusta asti luontevalta, hän kertoo. Kun harrastajamäärä kasvoi, perustivat pesäpalloaktiivit oman seuran, jolloin PaiPe sai alkunsa. – Välillä on ollut kausia, jolloin harrastajamäärä on pysynyt melko vakiona ja välillä sitten taas vauhdikkaampia nousukausia. Kun vielä keväällä naisten harrastepesiksessä pelikauteen valmistautui runsaat kymmenen harrastajaa, kipusi määrä syksyn peleihin mennessä yli 30:een. Haastavinta lajissa on Konttilan mukaan vastustajan heikkouksien lukeminen. – Kunnari on totta kai se, mistä jää paras tunne. Miesten harrasteryhmän pelaajat treenaavat talvisin yhdessä naisten harrasteryhmän kanssa. Sitä tietysti tavoitellaan aina, Konttila hymyilee. Se hälvenee hänen mukaansa nopeasti treeneissä. Paimion Pesis on kasvattanut harrastajamääriään vuosi vuodelta tasaisesti, mutta mennyt kesä toi lajin pariin erityisesti naisia PAIMIO Jan Sundman PESÄPALLO Suomen kansallislaji pesäpallo on ainakin Paimiossa kuulunut koronaajan voittajiin. Vaikka suurin ryntäys on pesäpallon puolella tänä vuonna osunut naisten harrastepesiksen puolelle, on seura kokonaisuudessaan kasvattanut harrastajamääriä tasaisesti sekä ennen koronaa että myös sen aikana. . KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 10 perjantaina 12.11.2021 URHEILU Naiset ottivat pesiksen omakseen Kunnari on totta kai se, mistä jää paras tunne. Joonas Konttila
Mukana Risto Räty ja Petri Kopponen. Sauvon nuorisotiimi ja srk. * Sanan, sävelen ja rukouksen ilta klo 16 Mikaelintalolla (Pyölint. Kerhotapaaminen Tillintuvalla ma 15.11. fi sekä toimistolta osoitteesta Turuntie 8 as 13 (4. 11,53 € / kk Paperilaskusta veloitetaan 1,50 € paperilaskulisä. Avoin chat mielenterveysomaisille Tukinetissä ke klo 17–19. Ti 16.11. mennessä Tapio Heinolle p. Kohteina Perniön Saunapalvi Oy, Kalliolaakson Linna, Desing Hill Oy ja Rikalan Krouvi Lähtö Piikkiön paloasemalta klo 9.00 * Ti 14.12. 040 565 2853 tai Jouko Olanderille p. klo 13-15 haitarimusiikkia ja laulua, kahvihetkeen oma kahvimuki mukaan, lavisjumppa kerhon jälkeen klo 15.15-16. FinFami Salon seudun mielenterveysomaiset ry Tuemme ihmisiä, jotka ovat huolissaan läheisensä mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Cheerleaderkerho 3.-4. messu klo 10 Sauvon kirkossa. 2). Ilm.viim. Yhdistyksen Joulujuhla klo 12.00 * Ystävänpäiväristeily 14.2.-15.2.2022 Osallistumislistat kiertää seuraavissa kerhoissa. klo 19. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa maanantaisin. Leena Järvelle p. Jäikö Kunnallislehti tulematta. klo 12. Ke 17.11. Lähiajan toimintaan ja tapahtumiin voit tutustua kotisivuillamme www. Pe 19.11. 15.11. Su 14.11. Karunan kirkko on pois käytöstä vuoden 2021 loppuun asti lämmitysremontin takia. Ilmoitt. Voitte myös jättää ilmoitukseen tarkoitetun materiaalin Kunnallislehden postilaatikkoon, Vistantie 19. Pe 19.11. 3). Laivaristeily Baltic Princessillä 16.-17.11. www.paimionseurakunta.fi/tule-mukaan/kouluikaiset/kymppisynttarit. paimionseurakunta.fi/lapsille-ja-lapsiperheille/pihakerho To 18.11. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. 044 7735 892. ja lisätiedot p. klo 13. mennessä. Ajanvaraus ke klo 15 mennessä: 044 726 1991, johanna@finfamisalo.fi. Tupasvillan hyvinvointitori: Hepojoentie 7, Piikkiö Ma, ke, pe ovet avoinna klo 8-12 & minikuntosali käytössä. Jutta ja Eeva. Pe 19.11. luokkalaisille klo 15-16.00 Sauvon koulukeskuksen pienessä liikuntasalissa. Lämmin kiitoksemme osanotosta ja muistamisesta. Puhujavieraana srk-pastori Risto Räty. Karunan kerho Kalliorannassa klo 1819.30. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja lähtöjuhla Mikaelintalolla. 040 7345 040. Iltahartaus klo 17.30. Ke 17.11. Lisätied. Lisätied. Messun jälkeen kirkkokahvit kirkossa. Sauvo-Karunan kirkkoalue: Pe 12.11. 040 3231 907. Jouluruokailu 16.12. klo 10. Digilehti + kuntsari.fi kestotilaus 6,50 € / kk Kysy opiskelijatilausta! Irtonumerohinta 2,20 € S-market Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk etutilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen. pihakerho 2 v. 18.11. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta www.facebook.com/Sauvo.Karuna Kerhot kokoontuvat: Ma 15.11. messu klo 10 Paimion kirkossa. Ilmoitt. Lahtinen. nuorten Night Cafe klo 18-22 kunnan nuorisotilassa (Vintterint. Halikon sairaalan omaisneuvontapisteelle (Märyntie 1, Märynummi) voi tulla keskustelemaan ajanvarauksella torstaisin klo 12–14.30. Kymppisynttärit tänä vuonna 10 v. * Vapaaehtoisten ilta jumalanpalveluselämästä kiinnostuneille klo 18 Paimion kirkossa. 050 3428 091 tai Marika, puh. klo 12 Pontelassa. * perhekerhopäivä lapsiperheille: aloitus klo 10 hartaudella Paimion kirkossa, ruokailu klo 11.15 Wanhalla (Pyölint. KAARINA Piikkiön Eläkkeensaajat Ry Ma 15.11. Räty, Laakso, tekstinlukija Toini Aro. täyttäneille ja täyttäville klo 18 Paimion kirkossa. Ilmoittaudu osoitteessa www. Boccia klo 9.00, Pontela To 18.11. Kuntosali Solinassa torstaisin klo 13.1014.10 Puurojuhla Mikaelintalolla to 2.12. klo 10.30 Koivu & Tähti kuunnelma/lapsuusmuistoja. Korttipelikerho klo 12.00, Pontelan yläk. Eläkeläisyhd. Paino: Lehtitehdas, Salo 2021 Toimistomme on avoinna arkisin klo 8.30-14. Su 28.11. Ilmoitt. Työntekijä päivystää kirkossa. klo 15-18 Piirakkakestit Tillintuvalla, Vistantie 61. 7). Vapaaehtoisten ilta jumalanpalveluselämästä kiinnostuneille klo 18 Paimion kirkossa. www.paimionseurakunta.fi/lapsille-ja-lapsiperheille/perhekerhot * raamattupiiri Ilonetsijät klo 17 Mikaelintalolla. Paimion Eläkkeensaajat ry Tiistaikerho Tillintuvalla 16.11. Yhdistyksen 25-vuotisjuhlat ja joulujuhla jouluruokailun merkeissä Tillintuvalla ti 14.12. Kepparikerho 2.-3. Ma 15.11. Yhdessäoloa, pelailua ym. kirkkomuskari ja leikkihetki klo 9.30-11 Sauvon srktalossa. Marraskuussa iltapäivätanssit Pontelassa 20.11. klo 17. Ryhmä on suunnattu kaikille, joita kuormittaa läheisen psyykkinen sairaus tai päihteiden käyttö. Työntekijä päivystää kirkossa. Su 14.11. Kaffetassi klo 10-12 Wanhalla (Pyölint. toimintasuunnitelma ja talousarvio. klo 12.05-13.05. Ke 17.11. Sauvon kirkko avoinna klo 16-18. juhlaan 30.11. Timo Rautalan tahdissa klo 14-17. 6). Järj. Jatkuu sivulle 12. Markku Allan Saarinen, 65 v. 3). luokkalaisille klo 15-16.00 Sauvon koulukeskuksen pienessä liikuntasalissa. ”Jouluostosreissu” Salon ja Perniön seudulle. Piikkiön Eläkkeensaajat Ry 45-vuotisjuhla klo 12.00, Pontela * Ti 7.12. Kuollut: Unto Aulis Ranta, 74 v. 3). Matkalle pitää ottaa mukaan koronapassi. Katso lisätietoja Paimion kohdalta. ruokakassijako: Ruokakassi varataan maanantaina klo 9-10.30 välisenä aikana: Saara, puh. Tehtäviin voi ilmoittautua myös verkossa www.paimionseurakunta.fi. Lauluryhmä kokoontuu Tillintuvalla parittomien viikkojen maanantaisin klo 12-13. Jos haluat mukaan ryhmään, voit olla yhteydessä Jaanaan, 040 722 4961 tai jaana@ finfamisalo.fi. Kahvitarjoilu. YHDISTYKSET Paimion kaupungin työntekijät JHL 461 Sääntömääräinen kokous 24.11. Bocciapelit syyskaudella Tillintuvalla torstaisin klo 12-14. klo 10.00 Kevyt tuolijumppa klo 10.30 Miesten omatoiminen kuntosali. klo 11. ja ilm. Läheisemme, elämänkumppani, iskä, isoveli Unto Aulis Ranta 05.05.1947 Angelniemi 08.10.2021 Paimio * koko ajan tuntuu, että tulet kohta kotiin, en odota, en usko, en luule että tulet, vastoin parempaa tietoani siltä vain tuntuu (Kai Nieminen, 2021) Kaipaamme hyväsydämistä rauhan miestä Arja Mikko Lea perheineen Timo Taina perheineen Suku ja ystävät PAIMIO Paimion veneilijät ry:n sääntömääräiset kevätja syyskokoukset pidetään peräkkäin to 18.11. Huom. Kahvitarjoilu. paimio-sauvo.4h.fi/kerhot Paimio-Sauvo Unto siunattiin läheisten saattamana 05.11.2021. Tilaushinta 1.12.2020 alk: Paperija digilehti + kuntsari.fi kestotilaus alk. Aiheena hartaushetki ja toivevirret. klo 9.3015. Aamiaistarjoilu, vap.eht. Pirkko Tuominen p. Ei arpoja eikä bingoa. Ti 16.11. Kerho on 2.12. kirkkoherra Vesa Tuomisen lähtöjumalanpalvelus klo 10 Paimion kirkossa. ja vanhemmille lapsille klo 9-10.30 Paltan kerhotalon pihalla (Paltant. Tule mukaan käytännönläheiselle ”Seniorien Digi-taitojen kohentaminen” -kurssille, jonka järjestämme marras-joulukuussa jäsenillemme, oma läppäri tai tabletti mukaan, kurssi alkaa,16.11. Tarjolla erilaisia piirakoita, musiikkia, runoja. 4). Paimion Karjalaseura ry La 20.11. Bocciaa Tillintuvalla to 18.11. EKL V-S piirin Ystävänpäiväristeily 14-15.2.22 m/s Viking Gracella. 040 526 4281 SEKALAISTA Ilmoitushinnat 1.1.2021 alk: Etusivu väri 2,39 / pmm Tekstissä mv 1,40 väri 1,64 / pmm Takasivu mv 1,44 väri 1,70 / pmm Muualla mv 1,27 väri 1,51 / pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero. 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. Eläkeliiton Piikkiön yhdistys ry. PAIMIO-SAUVO-KAARINA TOIMITUS päätoimittaja Taina Tukia 02 588 8651 050 62476 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 ASIAKASPALVELU toimittaja Heinimaija Hirvonen (02) 588 8617 Uutismedian liiton jäsen myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 toimittaja Jan Sundman 050 592 9914 PAIMION EV.LUT. Jouluista leikkimieltä! Pikku paketti ja tonttulakki mukaan. Elonheimo. kirjastossa, ilm. perhekerho klo 9.30 Sauvon srk-talossa (Pappilant. krs), Salo. mennessä. Illassa kerrotaan mahdollisuuksista osallistua jumalanpalvelusten valmisteluun ja toteutukseen. Tavoitat meidät arkisin klo 9–15 puhelimitse ja sähköpostitse, 044 793 0586/toimisto@finfamisalo. Iltahartaus klo 17.30. * Ilon ja Valon koti-ilta klo 18.30 Kovasella (Myllyt. SEURAKUNTA Kastettu: Oliver Esa Niklas Koivusalo, Aada Ngoc Hannele Wikman-Vo. Ilmoitt. Tilaisuus on kaikille avoin ja osallistujille maksuton. Ma 15.11. La 13.11. Musiikista vastaa Rungon Kamariorkesteri. Muina aikoina tavoittaa puhelimitse ja sähköpostilla. Eläkeliitto Paimion yhdistys ry. Teemallinen vertaistukiryhmä omaisille kokoontuu syksyn ajan, ja ryhmään voi yhä tulla mukaan. Ohjelmassa tuolijumppaa, kahvihetki ja bingo. mennessä Pirkko Tuomiselle p. Muutama paikka jäljellä. OikeinNurin-kerho Tillintuvalla ti 16.11. Liput saa ennen esitystä. kansalaisopiston kautta. Paimion kaupungin teknisellä varikolla, Sähköyhtiöntie 6. 1971 Sauvo-Karunan srk:ssa konfirmoidut. Hyvänmielenkerho klo 15.00 Tuulan luona Turussa. yhteiset ”Iltapäivätanssit” klo 14-17, Pontela. Ke 17.11. 040 565 2853 30.11. Paimion kirkko avoinna klo 16-18. Kaarina-teatteriin 16.11. Anna-Liisa Näsänen p.040 7713 954, opettajana Tarjan ATK-palvelut. Kavaltossa klo 13. 050 918 6333. klo 18.00 alkaen Paimion Nesteen isossa neuvottelutilassa. Messuun on kutsuttu v. Ennakkoilmoitt. mennessä armi.suomi@gmail.com tai 040 725 4721. Määräpaikkalisä on 15%. maksu. klo 14. Lisätietoja Jouko 0400883 354. Lisätietoja: www.finfamisalo. 040 565 2853 17.12. Huom! muuttunut alkamisaika. Puh. Eläkeliiton ”Juttuluuri” arkisin klo 9-11, puhelinpalveluun 040 725 711 voit soittaa, kun kaipaat kuulijaa tai juttuseuraa. Kuntosali uimahallilla to 18.11. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Paimion Sotaveteraaniväki kokoontuu Mikaelintalolla ke 17.11. Raamatun sanaa ja rukousta. To 18.11. klo 10.30 Risto Ruohonen Haitarinsoittoa& Yhteislaulua ke 17.11. RKO:n ja 27.11. www. Lahjojen sijaan voi tehdä lahjoituksen Turun merimieskirkon toiminnan hyväksi tilille: FI4753190420156031. Kahvitarjoilu ja myöskin saatavana joulukortteja. Tanssiryhmä Taapparukset klo 9.00, Pontela La 20.11. Maksullinen. Vapaa pääsy! Ti 23.11. 15.11. Tapahtumista kerrottu kotisivuillamme www.elakeliitto.fi/paimio. Ilm. Teemapäivänä pureudutaan rakenteelliseen väkivaltaan kolmen eri luennoitsijan näkökulmasta, ja päivä huipentuu paneelikeskusteluun. Paimio: Pe 12.11. Baltic Princess Matkaan lähdemme yhteiskuljetuksella Paimiosta Jukantieltä klo 18.15 reittinä: Syybyntie Valkojantie Välitie Vistamatkat/Vistantie 24 Paimiontie ja moottoritietä Turun satamaan. klo 13.00, ilmoitt. Sääntömääräiset asiat mm. (02) 7702 626 klo 8.15–15.45 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Aamiaiskahvila klo 9 ja ruokakassijako klo 9.30 Sauvon srk-talossa. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 12.11.2021 Kantojyrsintää. Ilmoittautuessasi saat noutoajan, nouto Mikaelintalolta. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00–16.30, viikonloppuisin klo 7.00–11.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Elonheimo, Moilanen. Lisätietoja: www.finfami.fi/verkkoryhmat. 045 208 80290 tai tiistaikerhossa. Hentopalloa koulukeskuksen liikuntasali II:ssa ke 17.11. paimio.elakkeensaajat.fi. Maksutonta neuvontaa ja tukea saatavilla ajanvarauksella toimistolla, Halikon omaisneuvontapisteellä ja etäyhteyksin. klo 18.00. Luentokokonaisuus ”Väkivalta ja yhteisöllinen trauma turvallinen tulevaisuus?” la 20.11. Varaukset Pirkko Tuominen p. fi. Yhdistys on varannut lippuja Paimion teatterin Visby Luksus Line näytökseen ke 26.1.22 klo 19 Hirsitie 3 Paimio. Ti 16.11
Perhejooga on suunnattu 3-vuotiaista ylöspäin. 25.11. 29.11. Pieni tarvikemaksu. Arviston pajalla, (Sauvontie 68, Sauvo). bocciaa klo 12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela. Perhejooga on lapsille ja aikuisille mukavaa yhdessäoloa joogasadun taianomaisessa maailmassa, jossa vaalitaan yhdessäoloa, iloa ja rentoutumista. Forssaan: klo 9.45 110-tie/Raadelma; klo 9.50 Hadvala-Keskusta/Sokos; klo 9.55 paloasema. Jatkoa sivulta 11 PAIMIO PAIMION KIEKKOSEURA PKS Kirput Perheluistelu la 13.11. vastaamalla viestikutsuun, Lauri Partaselle tai Ilkka Aakulalle. Vierailijana geriatri Päivi Jokiranta ja aiheena Hoitotahto. Matkat: Marja-Liisa 040 729 3909 SAUVO Sauvon Kirkonkylän Martat Martta-ilta ti 16.11. KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 12.11.2021 Kaiken voi korvata. mennessä anita.kairinen@elisanet.fi tai 040 774 2757. #eläse KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS Kokousaika: Keskiviikko 17.11.2021 klo 18.00 Kokouspaikka: Paimion kaupungintalo, Paimiosali KÄSITELTÄVINÄ ASIOINA MM: Varsinais-Suomen sosiaalija terveydenhuollon järjestämissuunnitelman voimassaolon jatkaminen 2022 Hallintosääntöön tehtävät muutokset, ympäristölautakunta Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden palkkiosäännön tarkastaminen Lisämäärärahan myöntäminen henkilökunnan kertaluontoiseen palkitsemiseen koronatilanteessa Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Pienja rivitalotonttien luovutusehtojen päivittäminen Pientalotonttien maapohjan myyntihinnan vahvistaminen, Hanhijoki Maurizintie 2 ALK-tontin myyminen Kara Asunnot Oy:lle Sitoumuksen antaminen Paimion Palvelukeskussäätiön uuden asumisyksikön rahoituksesta Vuoden 2022 talousarvion ja vuosien 2023 – 2024 taloussuunnitelman hyväksyminen Vuoden 2022 tuloveroprosentin vahvistaminen Vuoden 2022 kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen Talousarvion toteutuminen 1.1.-30.9.2021 ja ennuste Eron myöntämiset luottamustoimista ja luottamustoimien täyttämiset Sidonnaisuusilmoitukset Mahdollisesti esille tulevat kiireelliset asiat Valtuutettujen kirjalliset aloitteet PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, asetetaan yleisesti nähtäväksi Paimion kaupungin wwwsivuille tiistaina 23.11.2021. senioritreiffeillä tai 6.12. klo 10.15 Kavalton Navetanvintti Eläkeläisten yhteinen joulujuhla la 11.12. Paitsi elämän. klo 10:30 Rasti suunnistaa. Askartelua kierrätysja luonnonmateriaaleista. eläkeläisjärjestöjen tanssit klo 14-17 Pontela, soittaa RKO, vapaa pääsy. 17.11. uudenvuodenaaton Sointu -konsertti klo 19 Turun konserttitalo, kuljetus, ilm. klo 12.00 Pontela Seniorien oma joulujuhla Kavalton Tuurunlinnassa 14.12. Ota mukaasi tyhjä lasipurkki ja oksia/risuja/tikkuja. Kahvia, arvontaa ja tuolijumppaa Piirin syyskokous ilmoitt. Kokouskutsu kokonaisuudessaan ja esityslista: www.paimio.fi Kokousta voi seurata ajantasaisena tai tallenteena Paimio-TV:stä www.paimio.fi/uutishuone/paimio-tv VALMISTELUAINEISTO NÄHTÄVILLÄ Koivulinnan asemakaava ja asemakaavan muutos Ympäristölautakunta on 2.11.2021 päättänyt, että Koivulinnan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto pidetään MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 12.11.-13.12.2021 kaupungintalon aulassa sen aukioloaikana, osoitteessa Vistantie 18, sekä verkkosivustolla www.paimio.fi/koivulinna Kaavaa koskeva osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä koko kaavan laadinnan ajan. Verryttely klo 18:15. to 18.11. Mahdolliset mielipiteet tulee esittää kirjallisena ja ne pyydetään toimittamaan viimeistään 13.12.2021 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: Paimion kaupunki/Kaavoitus, PL 50, 21531 Paimio tai sähköisesti kaavoitus@paimio.fi Paimiossa 12.11.2021 PAIMION YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Piikkiön Seniorit Boccia ma klo 9.00 Pontela Koukkupolvet ke klo 11.00 Visiitin kuntosali Keilakerho ma 15.11. Ma 15.11. Ti Rasti juoksee. La 13.11. seuran sivujen kautta viimeistään tänään klo 16 mennessä. joululounaan Kavalton tilan navetanvintillä klo 12, pieni nimetön paketti mukaan, ilm. 22.11. SAUVO SAUVON SYKE Isänpäivänä Perhejoogaan! Sauvon Syke tarjoaa mukavaa yhdessä oloa ja rentoutumista URHEILUSEURAT perhejoogan merkeissä ensi su 14.11. viim. Teemme risu/tikku-lyhdyn. Rastituvalla jatkuu MiniPowereiden infoleiri klo 10. 18.11. Piikkiön Eläkeläiset: 16.11. Lisätietoja www.sauvonsyke.com. Ti 16.11. ei Syke Teho -tuntia. Ilmoitt. Kokoontuminen klo 18:30 Syybyntien P-paikalla. P-paikka ja kartat Rastituvan grillikatoksessa. Ilmoitt. Ilmoitt. klo 12.00 Pontela. 31.12. joulukerho sis. klo 18 koulukeskuksen ruokasalissa. viim. Lisätiedot paimionkiekkoseura.fi PAIMION RASTI La 13.11. klo 17.15 18.00 Sauvon koulukeskuksen pikkusalissa. Johtokunnan kokous pe 12.11. klo 10:00-11:00 (ensimmäinen kerta ilmainen). Tapahtuma on maksuton, tule rohkeasti kokeilemaan! Alkuvuodesta 2022 on tulossa lasten joogakursseja. 25.11. askartelijat klo 12 Pontela. eläkeläisjärjestöjen karaokea klo 16.30Pontela. Su 14.11. ja seuraa paikallisia uutisia Lataa Kunnallislehti puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi. 9.12. PR nuorison saliharjoitukset Jokelan koululla. klo 12.00 Joululounas maksullinen. Klo 18-19 Rastitupalaiset, 19-20 MiniPowerit. viim. klo 13.30 Senioritreffit ti 16.11. Vapepan etsintäharjoitus klo 18 Zoolandiassa, Eläintarhantie 51, Lieto. 20.11. 25.1. aluejärjestön risteily Tku-Sto-Tku, Amorella, aamulähtö, kuljetus satamaan, ilm