Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina 13.01.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Supersuosittu Lasten Lystikäs -liikuntatapahtuma aloitti uuden vuotensa viime lauantaina Kaarinan Vaparin tiloissa temppuillen, pomppuillen ja temmeltäen. Tapahtuman järjestäjinä on kaupungin lisäksi paikallisia seuroja, kukin vuorollaan. vuosikerta Paimio | Sauvo | Kaarina 1,80 ? Irtonumero TIISTAINA 13.1.2015 TIMO KALENIUS LASTEN LIIKUNTAVUOSI POMPAHTI ALKUUN. NRO 3. 98. Suunnilleen samalla periaatteella tehdään Paimiossa Lasten Peuhis, jonka ensimmäinen kerta tänä vuonna on tulevana lauantaina. MARIA KESTI 3 KLAUS ELFVING TÄNÄÄN -4°C ?Jos ei ole autoa ja menee Turkuun yhteispäivystykseen se maksaa taksilla noin 50 e/suunta Paimion keskustasta. Kallista on.? Kinaa Vareksesta 5 Vankileirien lapset koolla 8 Nasevat 7 4 m/s
Kysely Paimion ja Piikkiön raitilla paljastaa ettei lupauksia välttämättä halutakkaan antaa jotta niitä ei tulisi rikotuksi. 2 pkt/tal. Pirkka III-OLUT 4,5% Paimion torilla keskiviikkona klo 13.30-14.30 Siikli, Nikola, Annabell, Van Gogh, Pito, Kulta, ym. Sipulit, lantut. 02-5888 653 raija.kirveskari@kunnallislehti.fi oSTA 3, halvin 0440 12 17 15 Kirjastolantie 84, 24240 Salo To 15.1. Katso videojuttu aiheesta VideoKuntsarista. Katso video: www.kuntsari.fi Voit toimittaa kuvan ja tiedot sähköpostilla osoitteeseen: maija.aro@kunnallislehti.fi Tai postittaa osoitteeseen: Kunnallislehti Vistantie 38, 21531 Paimio Voit myös käydä konttorissamme Vistantie 38, Paimio.. 02-5888 652 maija.aro@kunnallislehti.fi Raija puh. MA-PE 10-18, LA 10-15 TAMMISILTA ABC:n ja Tannisen välissä 044 988 6226 RAISIo Raisiontie 1, 02 435 7586 www.parvilla.fi Vuoden vauvat 2014 Kunnallislehti julkaisee vuoden 2014 vauvojen kuvat ja tiedot Vuoden vauvat -sivuilla pe 30.1.2015. Lähetä oman vauvasi, sukulaisvauvan tai kummilapsen kuva lehteen pe 23.1.2015 mennessä. Liitä mukaan lapsen tiedot (nimi, syntymäaika, syntymäpaino ja -pituus, mahdollisesti vanhempien ja kummien nimet sekä laskutusosoite). alv. Kaikkien sivuilla esiteltyjen vauvojen kesken arvotaan Kuntsarin lahjoittama palkinto. Vauvakuvien an jättäjille anneta k kaupan päälle 1k i. ht printti tai digile Kuntsarin vauva-aton am m nu ero on ohitt kertoo ka jo i, ht le keräily rrasta? vauvasi ?vuosikesta. ei er ov ät ik ja Vähemmän makeisia, enemmän liikuntaa Ennen vanhaan vuodenvaihteen juhlintaan kuului oleellisena osana ennusteiden ja taikojen teko tulevalle vuodelle. 0400 120 003 / Jaakkola pkt 500 g, raj. 473 4140, Vistantie 8, PAIMIO PALVELUPISTEESTÄMME SUOMALAISTA: LUUTON KASSLERPAISTI -kortilla 2,49/ Snellman KUNNON /kg LENKKIMAKKARA 500 g 6,95 MANSIKKA Pirkka VOI pkt 1,99/ 23,99/ Viljontie 6, Sauvo, puh. 9.30 - 17, la 9 - 13 P. ma-pe 8.30-21, la 8.30-18, ja su 12-21 24x0,33 l, sis. 02-4730840 Av. 2 KUNNALLISLEHTI tiistaina 13.1.2015 MINI-NURKKA Aikuisen naisen alusasuja pukeutumiskauppa Roa Rin-tHakulipiivtit 3 puse ? a 70-120 cm ki t ik a k ee k. al 5? www.mininurkka.fi 50 sukk atuott -40% OP-AREENALLA Uusimmat uutiset ja tulevat ottelut facebook.com/HakaHockeyEdustus PERUNAA ark. Karpaloita. Ahvenanmaalaista omenaa laatikoittain sopivasti. www.kuntsari.fi 24-pack Kysy lisää! AGCO Suomi Oy Marko Alava 040 573 5133 Rauno Nikander Kunnallislehdessä teemana autoilu ja liiKenne pe 16.1. soita: maija puh. Tänä päivänä ennusteiden sijaan annetaan juhlallisia uudenvuoden lupauksia jotka usein liit- tyvät elämänhallintaan. ja 4x50? -100% KirJan HINTA hinta 6/6/3/2 7/6/3/3 ?? KIRJAN Vitosbingo Vitosbingo 2200 MuITAkIn hyvIä TARjoukSIA! Jahtiliuska 3 ? TEhTAAnMyyMäLä Av. Julkaisun hinta on 25 ?, sis. pantin 3.60 Puh. Varmista, että kuvan julkaisulle on vanhempien lupa. klo 18.30 4x100
Vastaavanlaisia tapahtumia järjestetään talven ja kevään aikana kerran pari kuukaudessa. SAUVO Sauvon kirjaston oven edessä oli sytytetty palamaan pino keräyspaperia 10.1. Tulipalo ei varsinaisesti ehtinyt levitä rakennukseen, mutta oven alaosa nokeentui mustaksi. Kylämatkat jatkuvat Sauvossa SAUVO Sauvon Kylämatkat jatkuvat tänäkin vuonna. Vuoden 2015 muisteluillat järjestetään ma 9.2. tiistaina 13.1.2015 KUNNALLISLEHTI Alkuviikon tarjoukset K-supermarketista partanen porsaan marinoitu uunifilee 99 kg Hk oHuen oHuet ylikypsä saunapalvi ja keittokinkku 300 g (9,97 kg) 4 99 2 Erä! pkt . klo 18 aikaan. Ohikulkija ilmoitti palosta hätäkeskukseen ja teki alkusammutusta lumella. klo 18 Seuralassa. Paikalle voi mennä itse muistelemaan tai kuuntelemaan muiden muisteluja. herkkutorilta ? 0 Suomi 1 49 1 kg 99 kpl Hinnat voimassa ti-ke 13.-14.1. ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Wasa sport näkkileipä 550 g (2,71 kg) pkt Jokipellontie 2, puh. Tapahtuma on suunnattu alle kouluikäisille lapsille, mutta mukaan pääsevät myös vanhemmat sisa- rukset. Paimiossa nimellä Lasten Peuhis kulkeva tapahtuma on Vistan koulukeskuksen 1. Palokunta kävi paikalla varmistamassa palon sammumisen. Tapahtumaan peritään lapsilta euron sisäänpääsymaksu, ja toiminta on valvottua mutta ei ohjattua. Järjestelyistä vastaa Paimion Urheilijat yhdessä kaupungin liikuntatoimen kanssa. temppurata, iso pomppupatja ja tatamialueella 0?3-vuotiaiden oma minimaailma. Ja vilskettä riitti! Kaupungin avustuksella talven ja kevään aikana seitsemän kertaa järjestettävästä leikkihetkestä vastaavat yhteisesti Kaarinan liikuntapalvelut, Littoisten Työväen Urheilijat (LTU), Kaarinan Taitoluistelijat ja Kaarinan Pojat (KaaPo), jokainen omalla vuorollaan. Lasten Lystikäs -tapahtuma on ilmainen, koko perheen yhteinen leikkihetki. Avaimia ei löytynyt etsimälläkään, vaan ne katosivat maastoon. Kaarinassa puolestaan eräs nainen heitti kiukuspäiten pokaalin miesystävänsä auton tuulilasiin, kun mies oli poistumassa heidän asunnoltaan. 330 g 3 Pariskunnat nahistelivat PAIMIO, kaarina Riitaisat pariskunnat työllistivät poliisia viikonvaihteessa sekä Paimiossa että Kaarinassa. Paimion keskustassa nainen heitti lauantai-iltana miesystävänsä auton avaimet ?mätikköön?. Toiminta on valvottua, mutta ei ohjattua, joskin silloin tällöin lisänä saattaa olla myös ohjattua toimintaa. Viime lauantaina paikalle oli saapunut runsaasti lapsia vanhempineen aina ihan pienistä 1?2-vuotiaista vanhempiin 6?7 vuotiaisiin lapsiin. 7-21, la 7-18, su 12-18 terhi.wiren@k-supermarket.fi timo kalenius Kaksivuotias Lilian viihtyi hyvin liukumäessä äitinsä Annika Saarisen kanssa. tiistAinA leipomo sinuHe Konsulentti 99 grillattu broilerinkoipi kurkku raakapaino n. Tapahtuman ideana on tarjota liikunnallinen ympäristö, jossa lapset saavat vapaasti touhuta, temmeltää ja toteuttaa itseään yhdessä vanhempien kanssa. klo 18 kirjastossa ja to 26.2. 010-292 1150 ark. salissa. Vuoden 2015 teemana on Seurala ja Seuralan ympäristö. suositulle ilmapatjalle oli asetettu omat hyppyajat erikseen nuoremmille ja vanhemmille lapsille. Tapahtuma oli onnistunut, ja paikkana Vapari on aivan oiva tällaisten järjestämiseen. Sekä vanhemmilta että lapsilta kiiri kiitosta kaupungin suuntaan ja toivomus, että vastaavanlaisia tapahtumia voisi olla enemmänkin. Paimiossa Peuhis tulevana lauantaina Perheiden leikkihetket pyörivät Paimiossakin, jossa tämän vuoden ensimmäinen tapahtuma järjestetään tulevana lauantaina klo 15?18. Muisteluiden perusteella toteutetaan kylämatkaesitys, jossa ohjaajana tänäkin vuonna on Venla Luoma.. Vaikka Vaparin tilat ovat isot niin lapsia oli saapunut niin paljon, että joillekin leikkipaikoille muodostui välillä pientä ruuhkaa, ja mm. Auton tuulilasiin tuli säröjä. Kaksivuotias Aliisa halusi kokeilla pyöräilyä, eikä äiti Marialla ollut mitään sitä vastaan. Kirjaston oven edessä paloi paperia Oona ja Wenni näyttivät mallia, miten matka etenee hyppypallojen kanssa. Kolmevuotias Aleksi ja isä Asko Ahtiainen olivat saapuneet tapahtumaan Kaarinasta, ja isän pienellä avustuksella uskalsi Aleksi tehdä hypyn pehmeälle patjalle. Lasten lystikäs alkoi Kaarinassa, Paimiossa Peuhu ensi lauantaina Kaarina Timo Kalenius Lasten Lystikäs -tapahtuman tämän vuoden avaus oli viime lauantaina Vaparin tiloissa, jossa oli mm
Vastakkainasettelu kiinnostaa, mitä terävämmin ja selvemmin sen pystyy kuvaamaan, samoin onnettomuudet ja katastrofit. helmikuuta 2006 Kymen vaalipiirin varasijalta Sinikka Mönkäreen luovuttua kansanedustajan paikasta. Kaikkein suurin köyhyys on vähentynyt, samoin lapsikuolleisuus. Jopa Kunt- riitojen vät pelkästään isoissa väsarissa. lineissä vaan pienemmissäkin. lähes asiassa kuin asiassa . Yhtenä tutustumiskohteena oli Paimion kaupunki, jonne ministeri saapui iltapäivällä Salosta. Paimiossa Paatero tutustui kaupungintaloon ja kirjastoon tavaten muun muassa kaupunginjohtaja Jari Jussinmäen ja kaupungin delegaation. Saammeko Suomessa virheellistä uutisointia Afrikasta? Afrikassa on menty viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana eteenpäin isoin harppauksin. Muun muassa tällaisia kysymyksiä singottiin ilmoille kansalaistapaamisessa, jonka tunnelma oli välitön, mutta samalla kohtelias ja korrekti. Ministeri Paatero palasi lauantaina Suomeen Etiopiasta, jonne hän teki neljän päivän mittaisen pikavierailun tavaten kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttajia ja hyödynsaajia, Etiopian ja Afrikan unionin johtoa sekä kansainvälisen yhteisön jäseniä. Paatero kertoi paimiolaisille, että Afrikassa on menty viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana eteenpäin isoin harppauksin. . on se, että kuuntelee tarkasti eritoten häntä, joka on toista mieltä. www.kuntsari.fi | kuntsari Lauantaina Etiopiassa, maanantaina Paimiossa PAIMIO Perttu Hemminki Kehitysministeri Sirpa Paatero (sd.) teki eilen maanantaina maakuntamatkan VarsinaisSuomeen. Fundamentalisteja pilkkaavien pilapiirrosten julkaiseminen oli ilmeisesti heidän mielestään se sanan säilä, jolla muutetaan maailmaa. Mitä saa sanoa ja miten saa sanoa. Toisinaan se tuottaa kiitosta, mutta toisinaan myös moitteita. Todella usein ristiriita mediatyöläisen ja median käyttäjän välillä myös paikallisesti syntyy silloin, kun jälkimmäinen haluaisi jutun ottavan saman kannan kuin hän. Näkökulman pitäisi olla se miten itse ajattelee. Pariisin järkyttävän tapahtuman varjossa varjossa mieleeni nousee ajatus siitä, että varmin tie parempiin lopputuloksiin . Mediakritiikki on hieno ilmaisu sille tarpeelliselle taidolle, että asioita pitää osata kyseenalaista ja kummastella. 4 KUNNALLISLEHTI tiistaina 13.1.2015 UUTIS TIISTAI PÄÄKIRJOITUS TAINA TUKIA taina.tukia@kunnallislehti.fi Mitä saa sanoa? Sananvapaus on ollut viime päivien puheenaihe. Eikö teillä ole parempaa tekemistä? Kyllä ehkä olisikin, jos aiheen valitsisi sen mukaan mikä itseä kiinnostaa. pieni tai suuri . Mitä vahkipisteessä. Kirjaston lukusalissa ministeri kohtasi tavallisia paimiolaisia kansalaistapaamisen ja vapaan keskustelun merkeissä. Sana oli todellakin vapaa. Ministeri joutui runsaan puolen tunnin kuluessa venymään asiantuntijan tuntijan rooliin yhdellä jos toisellakin osa-alueella. Keskustelun pääpaino pysyi kuitenkin kehitysyhteistyössä ja valtion omistajaohjaukses- sa, jotka ovat kehitysministerin keskeistä työsarkaa. . Jopa Kuntsarissa. Paikallislehtikin tekee juttuja, jotka ärsyttävät monia. Todella usein törmäämme kysymykseen, miksi te tätä kyselette. elää siinä todellisuudessa, että mediankäyttäjien suurin kiinnostus kohdistuu yleensä asioihin, joissa on ristiriitaa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden kiinnittää huomiota paikallisuuteen ja asian painavuuteen. Tulevan perjantain Kunnallislehdessä alkaa lisäksi kunnallisvaaleihin liittyvä juttusarja, jossa ehdokkaat joutuvat vastaamaan toimittajien esittämiin kysymyksiin. Eivemmin mediankäyttäjät voivat samaistua uhreihin, vät pelkästään sitä kiinnostavampaa uuisoissa välineissä tisointi heistä on. vaan pienemmis- Toimittajat elävät ristikeskipisteessä. Mitä sinä lukijana haluaisit heiltä kysyttävän? toimitus(at)kunnallislehti.fi Paimiossa eilen maanantaina vieraillut Sirpa Paatero sai kehitysministerin salkun viime syyskuussa vihreiden jätettyä hallituksen. Yhä useammat saavat nyt puhdasta vettä, ja myös sanitaatiot ovat edistyneet koko Afrikassa, hän totesi. Suomen ja Etiopian välistä kehitysyhteistyötä on tehty vuodesta 1967. Erittäin satiiristen pilapiirrosten julkaisijat tiesivät työnsä riskit, ja ottivat niitä tietoisesti. Miksei Demokraatti tule Paimion kirjastoon. Mutta mediassa pitää aina miettiä, mikä kiinnostaa asiakasta. Etiopia on yksi Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisista kumppanimaista. Valtioiden välistä kehitysyhteistyötä tehdään vesi-, opetus- ja maaseudun taloudellisen kehityksen sektoreilla. Etiopiassa on tällä hetkellä aika vakaa yhteiskunta verrattuna naapurimaihin Somaliaan, Eritreaan ja Etelä-Sudaniin. . Eisäkin. Vuosille 2015?2017 suunnitellut maksatukset ovat vuositasolla 14 miljoonaa euroa. . Isku ranskalaisen poliittisen pilalehden toimitukseen sai maailman huomion ja herätti keskustelun siitä, missä menevät sananvapauden rajat. Etiopian talouskasvu on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana erittäin vahvaa, noin 8 prosenttia vuodessa. Etiopia on myös panostanut merkittävästi koulutukseen ja terveyteen ja se on saavuttamassa suurimman osan vuosituhattavoitteista vuonna 2015. Kansalais- ja poliittiset oikeudet eivät kuitenkaan ole toteutuneet kansainvälisen yhteisön toivomalla tavalla, Paatero totesi. Paimiosta ministeri jatkoi Paraisille, missä järjestettiin illansuussa parituntinen seminaari saaristoliikenteestä. PERTTU HEMMINKI TOIMITTAJALTA Eduskuntavaalit käydään huhtikuussa, ja ehdokasasettelu vahvistetaan virallisesti 19.3., mutta monet ehdokkaat ovat selvillä jo nyt. Kuntsari avaa vaaleja silmällä pitäen Keskustelu-sivuille oman erillisen vaalipalstan, jonne otetaan vastaan ehdokkaiden lyhyitä kommentteja ja mielipiteitä. Paateron edeltäjä kehitysministerinä oli vihreiden Pekka Haavisto. Miksi teette juttua. Kuka teille on tästä kertonut. Yhä useammin rohkea toimittaja pyrkii avaamaan aihetta myös oman kommentoinnin kautta. Toimitus voi poimia niitä myös itse, tapahtumista, kannanotoista ja tiedotteista. Toivottavasti tätä pohtivat myös median kuluttajat, sillä nykyisessä maailmassa luotettavan tiedon saaminen ei ole enää ollenkaan yksiselitteistä. Kotkalainen Paatero nousi kansanedustajaksi 1. Mittakaavat vain riippuvat siitä, millaisesta Toimittajat elävät välineestä on kyse ja missä määrin tapahtuma kosristiriitojen keskettaa ihmisiä. Ja taas palataan siihen, että kiinnostavimpia aiheita ovat ne, joista ollaan eri mieltä. Toimittajan perustyötä on selvittää mistä on kyse, kuvata erilaisia näkemyksiä ja antaa tilaa niiden puolestapuhujille. Onko todella näin? Media . Taustalla Tapani Lahti, joka jakoi puheenvuorot Paimiossa.. Mihin voi tulevaisuudessa syntyä työpaikkoja
Syytä meille ei kerrottu, taustoittaa Juha Kuopila. . En tiedä asian taustoja, enkä ole jutellut tuottajan kans- sa. Elokuvassahan voitonjako määräytyy jokaisella eri lailla. Tämmöistä ilmapiiriä on hiukan havaittavissa. Hän perusti Paimioon Bio Staran viime vuoden lopussa.. Kuulin, että kilpailija ei esitä Vares-elokuvaa, koska tuottaja kokeilee uutta levitysmuotoa, mutta muuten minulla ei ole osaa eikä arpaa tilanteeseen, Mäkilä vastaa. . Tämä ei ole meidän yleinen toimintamalli, eikä tämä koske muita meidän elokuvia. Elokuvan tuottaja Markus Selin Solar Filmsistä on tällä hetkellä Yhdysvalloissa. Kun kysyimme, miksi he siinä tapauksessa eivät päätyneet meihin, saimme vastauksen, että he halusivat tukea tätä toista. Tuotantoyhtiöstä oli näin ilmoitettu elokuvan levittäjälle. Elokuvan tuottajalta Markus Seliniltä saimme lopulta tiedon, että tämä on tämmöinen kokeilu, että jos pienellä paikkakunnalla on kaksi elokuvateatteria, annetaan elokuva vain toiselle tuoton maksimoimiseksi. Elokuvan tuottaminen on kallista, ja tämä on tavallaan kokeilu, miten erilainen levityspolitiikka vaikuttaa sen tuloihin. Vareksen tuotantoyhtiö Solar Films päätti antaa sen Paimiossa vain toiselle elokuvateatteriyrittäjälle, vasta perustetulle Bio Staralle. Elokuvan levittäjä on Nordisk Film. En ainakaan mitään närää halua herättää mihinkään suuntaan. Jari Mäkilän mukaan tilanne ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellinen. Aloimme selvittää heti asiaa, ja kysyttiin neuvoa myös Suomen elokuvateattereiden liitolta. Hän ei suostunut kommentoimaan asiaa ennen palaamistaan Suomeen. Vistan Kino ei saanut Vares-elokuvaa, Bio Stara sai. Poikkeuksellinen tilanne Mitä sanoo Jari Mäkilä? PAIMIO Maria Kesti PAIMIO Maria Kesti Tero Koistinen elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestö Suomen Filmikamari ry:stä kertoo, että tilanne on todella poikkeuksellinen. Jokainen voi tästä tehdä omat johtopäätökset. Tuoton maksimointia? Elokuvan tuoton maksimoin- ti tällä tavoin kuulostaa merkilliseltä. . Tämä on tuottajan haluama testi elokuvan levitysmuodosta, selittää Viljanen. . Tilanne voisi olla toinen, jos jokin osapuolista olisi määräävässä asemassa. Niihin haluan sanoa, että käy sitten elokuvan katsomassa Bio Starassa tai Turussa, tuottajalle se sama siivu aina menee. Mäkilä työskenteli aiemmin Vistan Kinossa ja lähti sieltä viime vuonna riitaisessa tilanteessa. En ole saanut Salossakaan esitettäväksi kaikkia Pottereita, Räppääjiä ja Pohjantähtiä, koska ne ovat menneet kilpailijan teatteriin, hän kertoo. Pelkääkö Mäkilä, että Vares-elokuvan yksinoikeus Pai- miossa kääntyy nyt Bio Staraa vastaan? . Asiaa pitäisi pohtia uudelleen, jos esimerkiksi toisena osapuolena olisi Finnkino ja yksinoikeussopimukset koskisivat niin laajaa joukkoa elokuvia, että sopimus johtaisi kilpailun eliminoitumiseen markkinoilta. Kun erikoinen tilanne tuli tietoon, Facebookin syyttävä sormi osoitti ensimmäiseksi Jari Mäkilää, kilpailevan Bio Staran yrittäjää. . Elokuvalevityksen myyntipäällikkö Petri Viljanen vahvistaa, että Vistan Kino on Suomen ainoa elokuvateatteri, joka ei halustaan huolimatta saanut Varesta esitettäväkseen. Tuottajan tahto Merkillinen tilanne tuli Vistan Kinon tietoon marraskuussa. . Kuvassa Kyypakkaus (Jasper Pääkkönen) ja Vares (Antti Reini) ottavat mittaa toisistaan elokuvassa Vares . Yritimme buukata elokuvaa marraskuussa meille, mutta meille sanottiin, että emme saa sitä. tiistaina 13.1.2015 KUNNALLISLEHTI Aurinko nousee 9.24 Aurinko laskee 5 15.52 SOLAR FILMS Vares-elokuvan erikoinen kohtalo on kiristämässä entisestään Vistan Kinon ja Bio Staran välistä kilpailutilannetta. Solar Filmsistä ei ensin haluttu kommentoida asiaa, toteaa Hanna Santalahti. . Facebookista luin aika katkeraa kommentointia. Vastaavaa tilannetta, jossa rajoitus koskisi vain yhden paikkakunnan elokuvateatteria, ei ole ollut, hän kom- Elinkeinonharjoittajilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus. mentoi. Tutkimuspäällikkö Sanna Syrjälä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kertoo, että käytettävissä olevien tietojen perusteella ratkaisu ei ole kilpailulain vastainen. . Sheriffi. MARIA KESTI Vistan Kino maan ainoa, joka ei saa esittää Varesta PAIMIO Maria Kesti Paimion erikoinen elokuvateatteri-tilanne sai uusia käänteitä. Vistan Kinon kanta-asiakkaat havahtuivat tammikuun alussa ihmettelemään, miksi uusimman Vares-elokuvan, Sheriffin näytöksiä ei löydy Vistan Kinon ohjelmaluettelosta. Vistan Kino vastasi Facebookissa ja kanta-asiakkaiden tiedotteessa, että elokuvaa ei tosiaan ole tulossa. Elinkeinonharjoittajilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus, hän toteaa. . Hänellä on kokemusta elokuvateatterin pyörittämisestä kilpailutilanteessa Salossa. . Digiaikana jo sekin alkaa olla harvinaista, että elokuvat keskitettäisiin vain isoihin kaupunkeihin. . He saavat valita, kenen kanssa tekevät tai eivät tee sopimuksia
Hän kertoo teoksestaan Kivipiirtäjä, Taiteilija Antti Niemisen elämä, torstaina 15. Nuppulassa, osoitteessa Kirkkopuistontie 5, Piikkiö. tammikuuta kello 18 yhteiskoulun eli entisen lukion auditoriossa. Kortelainen tulee Paimion Karjalaseuran kutsumana. Anna Kortelainen kuvailee, että Nieminen eli vaiherikkaan elämän, jonka kulku on kuin romaanista. . Annan äiti asui 1930-luvun alussa Viipurin Käremäessä. . Klo 17.30-19.30. Syyksi yhteistyöhön yhdistykset näkevät piikkiöläisten hyvän yhteishengen. . Ja sekin auttoi, että tunsimme jo alunperin eri yhdistysten ja ihmisten kanssa toisemme, selittää Urpu Halinen. Laastarikurssista laavuretkeen Piikkiön MLL ja SPR pitivät marraskuun lopulla Piikkiön S-Marketilla Terhokerhon lanseeraustilaisuuden, josta saatu palaute oli pääsääntöisesti po- Terhokerho on avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille, jota pyörittävät piikkiöläiset yhdistykset yhdessä. Suurkiitos laukun löytäjälle, ja pyydänkin, että hän ottaisi minuun uudelleen yhteyttä, nainen toivoo. . Kerhot ovat osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Koko Suomi Leikkii -hanketta, jonka tavoitteena on nimen mukaisesti lisätä leikkiä niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. Ainutlaatuinen yhteistyö Piikkiössä Terhokerho-toimintaa ylläpitää viisi yhdistystä: Piikkiön MLL, SPR:n Piikkiön osasto, Piikkiön VPK, Piikkiön Martat sekä Piikkiön Kehitys. . Se on kaikenikäisille avoin kohtaamispaikka, jonne lapset voivat tulla vanhempiensa, isovanhempiensa tai vaikka kumminsa kanssa. Paikkakunnalle on muuttanut paljon lapsiperheitä, jotka eivät vielä tunne muita. Kerho on helppo tapa tutustua muihin paikkakuntalaisiin, Riikka Sivonen Piikkiön SPR:stä kertoo. . Nieminen oli fantasiataiteilija, jonka teoksia näin nuorena naisena Turun taidemuseossa, ja ihastuin niihin kovasti, Anna Kortelainen muistaa. Parikymmentä vuotta myöhemmin Kortelainen soitti Niemiselle ja pyysi Niemisen teoksia kuvitukseksi erääseen kirjaansa. Kauko Helenius ja Rami Vaikkola etsivät käsilaukun lehtien seasta, ja laukku palautui Kunnallislehden kautta onnelliselle omistajalleen. . MLL:n kerroilla esimerkiksi leikitään ja askarrellaan Kylämummien ja -vaarien kanssa. VPK:n vuorolla tutustutaan tietysti paloasemaan. . Ohjelmassa on leikkiä, retkiä, leivontaa, satuja ja yhdessäoloa. Paikalle voi tulla aina kun se itselle sopii, eikä ennakkoilmoittautumista vaadita. Terhokerhoja on perustettu ympäri Suomen, ja niitä on eri paikkakunnilla jo 122. 6 KUNNALLISLEHTI tiistaina 13.1.2015 UUTISTIISTAI Terhokerho aloittaa Piikkiössä JAANA PAKARINEN Ensimmäinen kerta jo torstaina KAARINA Jaana Pakarinen Piikkiön Nuppulassa, MLL:n tiloissa, aloittaa torstaina 15.1. toimintansa Terhokerho. Tämä on entinen kunta, jossa ihmiset tuntevat vahvaa yhteenkuuluvaisuutta, Pirjo Ailanto Piikkiön Kehityksestä toteaa. . Piikkiön Marttojen Outi Manninen, Piikkiön MLL:n Heidi Vuorila, Piikkiön Kehityksen Pirjo Ailanto, Piikkiön VPK:n Vesa Lappi, Piikkiön SPR:n Riikka Sivonen, Piikkiön MLL:n Urpu Halinen ja Piikkiön Marttojen Susanne Etholen-Rättö toivottavat kaikki lämpimästi tervetulleeksi uuteen kerhoon. sitiivista. . kitaan, laukkuineen päivineen. Tilaisuus on osa Paimion Karjalaseuran 70-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Anna Kortelaisella on itselläänkin karjalaiset juuret. Hänellä on äitinsä puolelta monta sukupolvea viipurilaisia taustassaan. Heidän oli tarkoitus tavata, mutta Nieminen menehtyi sitä ennen. . Jos sattuu tiputtamaan vahingossa jotain, kannattaa soittaa meille mahdollisimman nopeasti, jotta siihen päälle ei ehdi kasaan- tua hirveästi tavaraa, neuvoi Kauko Helenius. Samana päivänä Kunnallislehdessä kävi myös toinen nainen, joka oli hukannut laukkunsa jo uudenvuoden yönä ja saanut sen takaisin uudenvuodenpäivänä. Halusin ikään kuin vielä kerran jutella Antin kanssa. Ensimmäisellä kerralla vuorossa on Piikkiön MLL:n vetämiä leikkejä. Anna Kortelainen vierailee Paimiossa PAIMIO Kylli Salo Kirjailija ja taidehistorioitsija Anna Kortelainen vierailee tällä viikolla Paimiossa. Nuori mies oli toimittanut Kisatielle pudonneen laukun perille, kaikkine sisältöineen. . Koska rouskislaisten työpäivä oli lopuillaan eikä ketään enää lähetettävissä hätiin, paikalle luvattiin tulla seuraa- vana päivänä. Näin myös kävi. Ja koska mukana on näin monta yhdistystä, se on hyvä tapa tutustua myös paikkakunnan yhdistyksiin, hän jatkaa. Terhokerho kokoontuu torstai-iltaisin, pääosin Nuppulassa, mutta välillä tapaamispaikka vaihtelee toiminnan mu- Laukut palasivat omistajilleen PAIMIO Kylli Salo Paimiolaisella naisväellä esiintyi pientä hajamielisyyttä niin että kaksi käsilaukkua joutui hukkateille, mutta laukut palasivat takaisin oikeille omistajilleen ritarillisten miesten avustuksella. Yli kahdeksankymppinen rouva lähti viime torstaina viemään keräyspaperinippua urheilupuiston keräyspisteeseen ja laittoi käsilaukkunsa kantamansa lehtikasan päälle. Rouva muisti laukun samalla hetkellä kun tiputti koko kasan kolmen metrin syvyyteen?moolokin. Tallella olivat rahat ja kaikki kortit, joiden uusimisessa minulla olisi ollut kova työ. Myös tarkemmat toimintasuunnitelmat on tarkoitus tehdä, kunhan nähdään minkä ikäisiä ja kuinka paljon ihmisiä mukaan lähtee. Terhokerho aloittaa 15.1. Kyllä näitä keikkoja silloin tällöin tulee, esimerkiksi lompakoitten ja kännyköitten etsimisiä. Viipuri on minulle edelleen hyvin tärkeä kaupunki. Tämä on ainutlaatuista yhteistyötä Piikkiössä, kun mukana toiminnassa on näin monta yhdistystä, Urpu Halinen Piikkiön MLL:stä kertoo. Ainutlaatuista yhteistyö on myös Terhokerhojen mittakaavassa, yleensä kun Terhokerhoja ylläpitää pääasiassa MLL:n ja SPR:n paikallisosastot yhdessä. Jokaisella kerhokerralla vastuuvuorossa on eri yhdistys. Kun Antin omaiset vuonna 2009 pyysivät minua kirjoittamaan Antin elämäkerran, suostuin heti. Niinhän siinä tavallaan kävikin, sillä sain viettää kaksi vuotta Antin elämän parissa, eli kirjoittaessani kirjaa kesästä 2012 kesään 2014, Kortelainen kertoo. Nykypaimiolaiset eivät ainakaan laajalti tunne taiteilija Antti Niemistä, mutta nyt häneen on siis hyvä tilaisuus tutustua. Sodan jälkeen perhe asui Paimiossa, ja Nieminen kuoli vuonna 2007 Turussa. . Haluamme yhdistää eri sukupolvia ja nostaa kodin taitoja arvoon, Susanne Etholen-Rättö Piikkiön Martoista kertoo. Piikkiön Kehityksen vuorolla luvassa on laavuretki ja SPR taas esittelee ensiapulaukun toimintaa ja pitää laastarikurssin. Lapset saavat kerhosta myös passin, johon kerätään jokaiselta kerhokerralta terholeimoja. Kävijämäärää yhdistysläiset eivät vielä uskalla arvioida. Jos roskien mukana sattuu menemään arvotavaraa, niin mahdollisimman pian yhteys meihin, neuvoi paimiolaisrouvan laukun lehtiroskiksesta palauttanut Kauko Helenius Rouskiksesta. kaan. Käyn siellä monta kertaa vuodessa, ja asun aina mielellään viikon kerrallaan, Kortelainen kertoo. Kuvataiteilija Antti Nieminen puolestaan syntyi Viipurinlahden saaristossa Ravansaaressa. Yleensä esittelemme palo- autoa, mutta nyt pääsee paloaseman sisälle ja tutustumaan toimintaamme, Vesa Lappi VPK:sta kertoo. Marttojen kerroilla taas leivotaan ja tehdään simaa. . Ihmisenä Antti oli vaatimaton ja sydämellinen persoona.. Hän tuli hädissään Kunnallislehteen, josta soitettiin Rouskikseen
Lämmitti mieltä kokea tällaista huomaavaisuutta! Kiitos SAUVON URHEILIJOILLE ja muille talkoolaisille luistelukentästä! Loppiaisaattoiltana 15 miestä ahersi ja toi luistelun Sauvoonkin. On asioita hyvin, ihan jokaisella. Sadetta Puolipilvistä Lumisadetta Ukkosta Pimeys päättyy Aurinko nousee ?0°C Aurinko laskee 4 m/s Pimeys alkaa Torstai 08:28 09:23 15:54 16:49 Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee +3°C Aurinko laskee 6 m/s Pimeys alkaa Pimeys päättyy Aurinko nousee +1°C Aurinko laskee 3 m/s Pimeys alkaa 08:27 09:21 15:56 16:50 Pimeys päättyy Aurinko nousee +1°C Aurinko laskee 4 m/s Pimeys alkaa PESU AVOINNA Lauantai 08:25 09:19 15:59 16:52 PEIMARIN PARAS PESU AVATTU! 08:24 09:18 16:01 16:54 24 h TEBOIL-Säteri Paimio Sauvontie 9, 02-475 3200 Av: ma-pe 6-21, la-su 8-20. nasevat, tai puhelimitse 050 439 0009 Mistä nuorille töitä? Kotitalousvähennyksestäkö? Saapuipa tontille julma, kaksitoista tonnia painava kumitelakone, asettautui asemiin kuin heinäsirkka ja porasi kallioon 14 senttiä halkaisijaltaan olevan 202 metriä syvän reiän. Verottaja, joka aina saa alvinsa! Lisäksi verot maksetuista palkoista ja koska laitteiston pyörittämiseen tarvitaan sähköä, tulevina vuosina myös ison summan sähköveroa Suomen kielestä ja verolainsäätäjän puheista puuttuu yksi oleellinen sana: pieninvestoija. Näitä talouksia on Suomessa satojatuhansia. Älä murehdi pieniä tai ainakaan muiden asioita. Aloin pohtia negatiivisuutta ja murehtimista, kun molemmat lapseni ja miniäkokelas olivat meillä ennen joulua. Saman kysymyksen voi esittää valottomille fillaristeille. Laki kieltää valottomana pyöräilyn. Pete Kunnallislehti eksyi väärille poluille tehtyään jutun ameriikan malliin laihduttamisesta. Oletpa sitten hätäilijä, varoittelija, ylivastuullinen tai hössöttäjä, muista, että rennolle jää aikaa ja voimavaroja nauttia elämästä. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE Postitse: Kunnallislehti, Vistantie 38 D, 21530 Paimio toimitus@kunnallislehti.fi lisää nuoria tekijöitä. Herkkä palovaroitin on hyvä asia. Mutta entä jos ihminen toimii kuin yliherkkä palovaroitin. Noin 500 kuutiometrin omakotitalo lämpiää jatkossa maalämmöllä. Kallista on. Vai saako tälläiseen kyytiin tilata kela-taksin? jayritykselle, laitevalmistajalle, tarviketoimittajille, koko kuljetusketjulle, putkiasentajalle, sähköasentajalle, kaupalle ja kukapa siellä joka välissä rahastaa. Hyväksy epävarmuus ja saata itsesi joskus epämiellyttäviin tilanteisiin. Myös minulla, kun olen paistanut silakoita tai sisägrillillä grillannut makkaraa. Keittiöstä kuuluu toivomus, että kalusteet pitää uusia ja tuo kylpyhuonekin pitäisi remontoida. Toisaalta asioita voi tehdä eri tavalla eikä oma toimintatapa ole aina se paras tai ainut tapa toimia. Palovaroitin on reagoinut käryyn. Paimiossa Preitilässä, Mustankorventien varressakin on kiva paikka, ja jos tulee kauempaa niin auton voi jättää frisbeegolf-radan parkkiin. He saivat töitä, järjestelmän toimittanut pienyritys sai liikevaihtoa, pystyi maksamaan palkat sivukuluineen ja mahdollisesti palkkaa 7 NASEVAT Jos ei ole autoa ja menee Turkuun yhteispäivystykseen se maksaa taksilla noin 50 e/suunta Paimion keskustasta. Haluaa ehkä hallita tilanteet. Tehdään kaikki vielä yksi uuden vuoden lupaus, otetaan rennommin eikä murehdita niin paljon. Epäterveellistä ja kallista. Virheistähän on hyvä ottaa opiksi, koska elämässä ei voi varautua kaikkeen. Pieninvestoinnit vauhtiin. Vaaleissa ääneni saa puolue, joka näkyvimmin ajaa kotitalousvähennyksen nostoa. Tässä yksi syy Mikä siinä heijastimen käytössä on niin vaikeaa, ettei sitä voi käyttää. Olipa hirveä vaiva. Hyvä näin, varoittimen on saanut vaiennettua ja on voinut todeta, että ei ole mitään hätää. Ihmiset syövät aina enemmän kuin kuluttavat. Nuorille, tekeville käsille tulee järjestää töitä. Joskus jonkun pitää sanoa se ääneen. Murheiden jakaminen keventää oloa, mutta ylihuolehtijalla niitä voi olla niin paljon, että läheisetkin väsyvät. Mitä sitten pitäisi tehdä, ettei kenestäkään Sää 13.1. Ukolla on autotallissa kaikki käsityökalut ja intoa on enemmän kuin mitä ammattitaito edellyttää. Nämä edellä mainitut asiat havahduttivat minut. Siellä on usein laskukavereita ja sopu tilaa antaa. vinkkiäiti Olipa hienoa että Hakan Seppo Villa KOLUMNI Kuin yliherkkä palovaroitin Usealla meistä on kokemusta yliherkästä palovaroittimesta. Edellä kerrotussa esimerkissä työn tilaajatalous saa vähentää maksamastaan verosta noin 5000 euroa mutta 15 000 euroa menee asenta- Lyhyesti puhelimitse: (02) 588 8650/toimitus Nasevat: www.kuntsari.fi . Sunnuntai-iltana 60 luistelijaa yhtäaikaa! Hajamielinen tankkaaja Maija Kiitos auraajat! Niin nopeasti on aina tiet aurattu, että pitää muistaa arvostaa sitä, kun jotkut lähtevät liikkeelle kun toiset vaan vetelevät hirsiä. Asukas Joku kaipaili tietoa pulkkamäestä. 17.1. Tänään ?2 ?4 Turku Paimio Kaarina tulisi yliherkkää palovaroitinta. Suomalaisten tileillä makaa 80 miljardia laiskaa rahaa höpöhöpö- korolla ja jos siitä saadaan liikkeelle edes jokin osa niin kansantalouteen pyörähtävällä eurolla saataisiin aikaan paljon edellä kuvattuja positiivisia vaikutuksia. Jos murehtii jatkuvasti, ongelmana on usein pienet ympyrät. Kotitalousvähennys sysää liikkeelle pieninvestoijan säästöt. Kodissa on tasainen sisälämpö joka huoneessa, vanha ukko voi pitää välipäiviä klapisouvissa. Liika murehtiminen kaventaa elämää, voi aiheuttaa ahdistusta ja masennusta. Vaikka tarkoittaa hyvää, muut saattavat tulkita huolehtimisen päinvastoin. Mieheni kanssa päivittelimme ääneen joulumuistamisia, miksi joku lähetti meille vieläkin kortin tai miksi juuri tällaisen kortin. Pitääkin varoa, ettei negatiivinen asenne saa yliotetta, jää päälle. Minä en halua olla yliherkkä palovaroitin. Kiitos siitä lapsilleni, jotka herättivät (taas kerran) minut miettimään. Vaikka siitä ei ollakaan hallissa aina pidetty. AA-kerho kaikille Junnut tuovat lätkäkulttuurin Paimioon SUURKIITOS ystävälliselle henkilölle, joka S-Market Paimion parkkipaikalla perjantai-iltana jätti viestin auton oveen: Teillä on bensakorkki auki. Vanhin poikamme sanoi, että lopettakaa valittaminen. Paraskin suunnitelma voi pettää. Laskun lähettää alan pienyritys ja siinä on lueteltu kuusi nuoren miehen nimeä. Olisimme vain iloisia erilaisesta yllätyskortista! Sitten keskustelimme joulukuusesta nuorten kanssa ja sanoin, että ei tule kuusta, kun on niin pienet tilat, hankalaa. Yllätys, saimme jouluaaton aattona joulukuu- Tiistai ?2 Merja Peri Sauvo Keskiviikko Pimeys päättyy Aurinko nousee Salo Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:29 09:24 15:52 16:47 Selkeää Pilvistä Sauvo 4 sen lahjaksi heiltä. Istumme aarteen päällä, tuosta syvyydestä tulee + 6-asteista vettä, otetaan talteen 4 astetta ja palautetaan neste kaksiasteisena uudelleen hakemaan lämpöä. Mitä tapahtui harjoituksessa mukana olleille ihmisille? Eläkeläispariskunnan tililtä investointiin hävisi 20 000 euroa mutta jotain tuli tilallekin: elämänlaatua. Yrittäjä pohtii tätä. Ukkoutuva yhteiskunta, jo tällä vuosikymmenellä päälle käyvä, pakottaa pohtimaan työllisyyttä edistäviä keinoja. Jokainen murehtii joskus, ainakin jokainen vanhempi tietää tämän. Piti siirtää lamppu yöpöytäni viereen ja kukkia toiseen huoneeseen. Miksi tosiaan käytän aikaa näin pienten asioiden murehtimiseen. Mitä tulee tehdä. Mukaruoka ei ole ratkaisu vaan kohtuu. lätkäjunnut kannustivat edustusjoukkuetta ja iloitsivat taustalla Pitkä vaihto -elokuvassa. Yksittäinen muistutus tai varoittava sana on huolehtimista, mutta jatkuvana se on kyttäämistä. . Nuoret saisivat töitä. Lainsäätäjä ei ymmärrä kotitalousvähennyksen aikaansaamaa pieninvestointien kasvun määrää ja niiden työllistävää vaikutusta, koska vähennystä on alennettu. Jos tämä ukko ottaisi puhelimen käteen ja soittaisi pienyrittäjälle, tule tekemään tämä homma, mitä siitä seuraisi
Kutsuttuina olivat paikalla myös Jacob Söderman, joka kansanedustajana teki pariin otteeseen aloitteen internoitujen asiasta, sekä Mikko Määttälä, teoksen ?Vihollisena vangitut. Sen eteen tehtiin työtä 11 vuotta. Laki korvauksista tuli voimaan viime syksynä, ja tämän vuoden alkuun mennessä korvausta oli myönnetty 52:lle henkilölle, kolmen hakemus on hylätty. Hän toi esille myös sen, mitä kaikkea pahaa natsiSaksa oli saanut aikaan eri puolilla, esitti pahoittelunsa ja totesi, että näitä ikäviä asioita on mahdoton hyvittää. . Kolmisenkymmentä hakemusta on käsittelyssä. Sylvia Björn, sukuaan Betcke (toinen vas.) ja veljensä Rudolf Betcke (kolmas vas.). Internointileirit neuvostosuhtei- den välikappaleina 1944?47? kirjoittaja. Suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzel tervehti internoituja Saksan liittotasavallan puolesta. Suomalaiset vaimot ja lapset eivät kuitenkaan olisi kuuluneet leirille. KUINKA KAUAN Pääosa internoiduista vapautettiin 19.3.1946, jonka jälkeen sekä Tammisaaren että Paimion leirit lopetettiin. MILLAINEN Paimion leirillä oli ?natsileirin. Oikeassa reunass oli perheen mukana useilla muilla leireillä mutta ei Paimiossa.Vasemmassa reunassa on Sylvian tytär Birgitta Björn, ja Rudolf Betcken oikealla pu Mahdoton hyvittää Tapaamisessa oli paikalla myös kaksi edustajaa Saksan liittotasavallan suurlähetystöstä sekä oikeusministeriön edustajat, jotka olivat osallistuneet lakitekstin laadintaan. Vaikka Paul ei ollut Paimion leirillä, hän on myöhemmin tavannut siellä olleita ja ollut aktiivinen internoitujen lasten asiassa. Omaisuus menetettiin Betcken perhe internoitiin Joen-. Edellisen kerran osa heistä oli koolla viisi vuotta sitten, jolloin oli julkaistu Niklas Jensen-Eriksenin raportti ?Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän suomalaisten puolisoidensa internointi 1944?1947?. Nyt oli sopiva aika kokoontua uudelleen, kun laki valtion korvauksesta eräille internoiduille siviilihenkilöille on astunut voimaan. Täytyy vain katsoa eteenpäin ja tehdä työtä ihmisoikeuksien ja erityisesti lasten oikeuk- sien puolesta. Viranomaisten syytä Jatkosodan jälkeen Suomi sitoutui keräämään leireille Saksan ja Unkarin kansalaiset. Myöhemmin kuitenkin vangittiin myös heidän supisuomalaisia vaimojaan ja lapsiaan, vaikka tämä ei ollut voittajan sanelema määräys. Viime aikoina on näkynyt kummasteluja sosiaalisessa mediassa, että onko sellainen tosiaan Paimiossa ollut. Saksan suurlähettiläs Dorothee Janetzke-Wenzel piti tilaisuuden alussa pienen puheen. Häntä tulkkasi lähetystön työntekijä. la jo kolmella leirillä, kun hänen vanhempansa ja kaksi nuorempaa sisarustaan siirrettiin neljännelle leirille, Paimioon. Paul itse ja hänen isoveljensä pääsivät siinä vaiheessa kouluun Joensuuhun. maine, mutta kansallissosialisteja lienee ollut joukossa vain muutamia. Viime torstaina kokoontui Helsingissä Saksalaisella kirkolla muutamia kymmeniä ihmisiä, joita yhdistää yksi asia: lapsuudessa koettu sulkeminen internointileirille. Osa läsnäolijoista oli heidän puolisoitaan ja lapsiaan. Muutamat kokoontumiseen osallistuneista olivat lapsina vankileirillä Paimiossa. Tapaaminen oli lämminhenkinen. Lukumäärä oli ilmoitettu Valvontakomissiolle yläkanttiin, ja moni oli jo poistunut maasta. Olot leireillä olivat kehnot. Paimion leiriä on kuitenkin kuvattu sen kokeneiden muistelmissa muita ystävällisemmäksi, ja ruokaakin kohtalaiseksi. Paimioon tulleilla oli vertailupohjaa, sillä tyypillistä oli, että ihmisiä siirreltiin leiriltä toiselle. Valpo käytti tätä menetelmää, kun Valvontakomissio kovisteli sitä täyttämään oletetun internoitavien lukumäärän. Rakennuksista ei ole enää jäänteitäkään jäljellä; Jukka Lähteenmäki purki ne ostaessaan tontin. MIKSI Välirauhan ehtojen mukaan Suomen kuului internoida alueellaan olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset. Eri puolelle Etelä-Suomea perustettiin 9 internointileiriä. 8 KUNNALLISLEHTI tiistaina 13.1.2015 TÄNÄÄN MITÄ Paimioon perustettiin sodan jälkeen saksalaisten internointileiri. www.kuntsari.fi | kuntsari Syyttömät odottavat anteeksipy Suomalaislapsia suljettiin sodan jälkeen vankileireille, yksi leireistä sijaitsi Paimiossa PAIMIO Kylli Salo MISSÄ Silloisessa Luonnonmaan parantolassa, Oinilassa, Ankkalammen alapuolella. Esimerkiksi viisivuotias Paul Betcke oli ehtinyt ol- MIKSI EI OLE PUHUTTU Aikalaiset vaikenivat leirin olemassaolon lähes unohduksiin. Hakuaikaa on vielä vuoden 2015 loppuun. Paimion internointileirillä olivat lapsina mm
Olen hakenut ja saanut korvauksen, 3000 euroa, ja hoidin paperit kuntoon myös kolmen sisarukseni osalta. Niinpä helmikuun pakkasilla siirsimme vähäisen omaisuutemme Kiteelle, jossa vanhemmat asuivat isän kuolemaan saakka vuoteen 1985. Voita ja jauhoja vietiin mustaan pörssiin myyntiin, ja voin sijaan meille tarjottiin margariinia. Aina oltiin myös iloisia, kun Turun saksalaiset toivat joskus elintarvikkeita ja erilaisia juomia Paimioon internoiduille. Miksi ei pyydetä anteeksi? Saksalaisten kanssa avioituneiden naisten ja heidän lastensa internointi on kipeä kohta Suomen historian taitekohdassa, jolloin sotakumppaneista tuli vihollisia. Kun oikeusministeri Anna-Maija Henriksson viime vuoden keväänä esitti lakiesitystä, jonka mukaan Suomen valtio vihdoin myöntäisi 1944? 46 internoitujen lasten väärinkohtelun, ensimmäisenä ehätti myötäilemään kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.). Autoilijat, jotka tunsivat isän, pyysivät häntä avaamaan korjaamon Kiteellä, jossa ei ollut minkäänlaista alan liikettä. Kyllä joitakin sellaisiakin on. Rahallinen korvaus toteutui, kuntoutusta ei tulla saamaan, ja anteeksipyyntöä odotamme edelleen. Onko tämä ensimmäinen joukko, joka on rohjennut ottaa internoitujen lasten asian rohkeasti esille ja puheeksi? . Korvausta voidaan myöntää hakemuksesta niille henkilöille, jotka olivat internointinsa alkaessa alle 18-vuotiaita. . Jostain ehkä Hämeenlinnan leiriltä hän muisteli, kuinka henkilökunta ei noudattanut kansainvälisiä internoitujen ruokahuoltoon liittyviä määräyksiä. kun vain lupasimme tulla takaisin. Onko leiriajoista mitään iloisia muistoja? . Leirillä oli ikävä vaikutus varsinkin isäni terveyteen. Kuten Gunvor Brettschneider internoitujen edustajana tapaamisessamme kertoi, niin tavoittelimme kolmea asiaa: ensiksikin anteeksipyyntöä laittomasta vapaudenriistosta, johon poliitikkomme ja toimeenpanevat virkamiehet olivat syyllistyneet lasten ja äitien osalta, toiseksi rahallista korvausta samaan tapaan kuin partisaanien uhreille oli myönnetty, ja kolmanneksi kuntoutusta. Korvaukseen ovat oikeutettuja myös ne internoidut, joilla oli (ollut) Suomen kansalaisuus ennen 19.9.1944. Ainoastaan internoitujen perheissä asia oli tiedossa, eivätkä sielläkään kaikki niistä kokemuksista puhuneet. Puhuttiinko siitä teidän perheessänne avoimesti? sa on heidän veljensä Paul Betcke, joka uolella hänen puolisonsa Talvikki Betcke. suusta 1944. kaksoiskansalaiset ja heidän lapsensa, mutta internoitaviin liitettiin myöhemmin myös suomalaissyntyiset naiset ja heidän lapsensa. Internointi kesti syksystä 1944 maaliskuuhun 1946, osalla vielä pidempään. Tämä on juuri se joukko. Miksi asiasta vaiettiin niin kauan? . Betcke ihmettelee edelleenkin sitä, että valtiovalta ei ole halukas tekemän virallista anteeksipyyntöä, vaan ?kuulemma rahallinen korvaus käy anteeksipyynnöstä?! Kylli Salo 9. Jatkosodan jälkeen internoitujen korvauksia koskeva laki astui voimaan syyskuun alussa, ja sen mukaan jatkosodan jälkeen internoiduille siviilihenkilöille tulee mahdollisuus saada korvausta. Lisäksi oikeutettuja ovat em. tiistaina 13.1.2015 KUNNALLISLEHTI yyntöä Internoinnista korvausta korkeintaan 3000 euroa PAIMIO Kylli Salo KLAUS ELFVING Aikuiset ahdistuivat, mutta lapset eivät osanneet pelätä PAIMIO Kylli Salo Paul Betcke, oletko jo hakenut korvausta internoinnista? . Myöskään valvontakomissio ei vaatinut heidän internointiaan, Henriksson myönsi. Korvausta on voinut hakea Valtiokonttorista lain voimaantulon eli viime syyskuun alun jälkeen, ja viimeistään sitä tulee hakea vuoden 2015 loppuun mennessä. Aikaa on kulunut niin paljon, että käytännössä oikeutettuja korvaukseen ovat silloiset lapset. . Leirillä ollessahan ei ollut mitään tietoa tulevaisuudesta, se oli varmasti aikuisille raskasta. Suomi sitoutui vuoden 1944 välirauhansopimuksessa internoimaan alueellaan olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset eli siviilihenkilöt. Hän sai siellä ollessa vatsahaavan, joka sitten vaivasi lähes koko loppuelämän. Tavarat jätettiin naapureille. Kun perhe vihdoin vapautettiin, koti ja omaisuus menetettiin Neuvostoliitolle. Valpo ajoi mustalla mersulla ovelle ja antoi tunnin aikaa lähteä. Lienee, ainakin Suomessa, maan tapa, että ikävistä asioista vaietaan. Paul Betcke tapasi puhemies Heinäluoman viime syksynä 5.9. järjestetyssä jatkosodan aselevon muistotilaisuudessa ja esitti tälle sekä kiitokset korvauksesta että pyynnön anteeksipyynnöstä. Tosi harva ulkopuolinen tiesi mitään leirien olemassa olostakaan, saati tarkemmin asiasta. Internoituina oli 470 henkilöä, jotka sijoitettiin pääasiassa internointileireille. Korvauksen saajia korkeintaan 100 . Hän oli koko jatkosodan ajan saksalaisten mekaanikkona mm. Jos internointi on kestänyt alle kuukauden, korvaus on 1500 euroa, ja jos se on kestänyt alle kolme vuorokautta, oikeutta korvaukseen ei ole. Korvauksen oikeutettuja ovat ne, joiden internointia voidaan pitää kohtuuttomana, eli käytännössä lähinnä silloiset lapset. Äitini kertoi esimerkiksi naamiaisista, joita Paimiossa järjestettiin. Isä ei juuri näistä asioista puhunut, mutta äiti kertoi erilaisia tarinoita leirillä olosta, harrastuksista, juhlista ja sen tapaisista tapahtumista. Valtion maksamilla korvauksilla tunnustetaan, että suomalaisten viranomaisten toiminta oli kohtuutonta, kun myös suomalaistaustaiset naiset ja lapset internoitiin, oikeusministeri Anna-Maija Henriksson perusteli lakia. . Yhteensä korvaukseen oikeutettuja arvioidaan olevan noin 60-100. . Äitini nosti asian esille ja vikapäät jäivät kiinni. Suomi on vihdoin tunnustanut syyttöminä internoitujen kokemat kärsimykset. Siksi Suomi vihdoin tunnustaa tuolloin tehdyn vääryyden ja maksaa vielä elossa oleville, lapsena internoiduille henkilöille kertaluontoiset korvauksen kohtuuttoman vapaudenriiston vuoksi. Aluksi Suomen viranomaiset rajasivat pois mm. Oman hakemukseni jätin 1.9.2014 eli heti kun laki astui voimaan. Riittääkö tuo muodollinen korvaus? . Rahallinen korvaus ei alun alkaenkaan ollut se pääasia, jota lähdettiin hakemaan. Suomalaistaustaiset naiset ja lapset eivät voineet muodostaa minkäänlaista uhkaa liittoutuneiden turvallisuudelle. Kantolan mukaan mitään oikeudellista tai moraalista oikeutta tällaiseen kohteluun ei ollut. Vartijat olivat lapsille mukavia ja päästivät leikkimään myös piikkilanka-aidan toiselle puolen . Vanhempieni tarkoitus oli perustaa autokorjaamo Joensuuhun, mutta isälle ei myönnetty elinkeinolupaa. Äiti piti huolta siitä, että kaikki lapset koetettiin kouluttaa. Vaikuttiko leiri haitallisesti vanhempiesi terveyteen? . Jos isäni olisi ilmiannettu, hän olisi saattanut kokea saksalaisen sotilaan kohtalon eli luovutuksen Neuvostoliittoon. Entä miten lapset kokivat leiriajan? . Kustannukset korvauksista ovat siis enintään 300 000 euroa. Mihin päädyitte sitten kun perheenne vapautettiin internointileiriltä? . Varmaan teini-ikäiset kokivat jonkinlaista ahdistusta, mutta pikkulapset elivät niin normaalia lasten elämää kuin se niissä oloissa oli mahdollista. Lieksassa, Rovaniemellä ja myös naapurin puolella. Palasimme Joensuuhun. ?Korvaus oli sinänsä vähäinen, mutta kuitenkin symbolinen anteeksipyyntö lapsille.? Varsinaista anteeksipyyntöä näille lapsille ei ole kuitenkaan esitetty, vaikka nimenomaan sitä he ovat toivoneet. Valtiokonttori hankkii tarpeelliset selvitykset siitä, että korvauksen hakija on ollut internoituna. Korvauksen suuruus on korkeintaan 3000 euroa. siellä he tapasivatkin, kun kumpikin oli mennyt sinne työn perässä. Kaikki oli aloitettava alusta. KLAUS ELFVING . He olivat naisia, jotka olivat avioituneet saksalaisen tai unkarilaisen miehen kanssa. . Keskeinen ryhmä ovat suomalaisten/suomalaistaustaisten äitien lapset, jotka olivat silloisen lainsäädännön mukaan Saksan tai Unkarin kansalaisia. . Oli hankittava vuokra-asunto, maatilammehan oli takavarikoitu. Sellaista ei ole kuulunut. naisten lapset, jotka olivat käytännössä enintään noin 25-vuotiaita. . Hän myös pelkäsi, että joku saattaisi ilmiantaa hänen yhteytensä saksalaisiin joukkoihin. Betcken perheellä se oli 42 hehtaarin tila, jonka vanhemmat olivat kovalla työllä tienanneet Kanadassa
Kolme?neljäkymmentä virka- ja siviilipukuista poliisia ilmestyi paikalle, leiriläiset eristettiin ruokasaliin ja kaikki pengottiin tarkkaan. Tällä kertaa etsittiin ennen kaikkea aseita, joita pitäisi olla internoitujen hallussa. Nämä mustavalkoiset kuvat ovat Alli Saarikon tyttären Marja Koskipuron albumista.. Perustettiin oma kanttiini ja oma kirjasto. Lapsille järjestettiin koulupakko; opettajina toimivat leirille joutuneet professorit. Luonnonparantolassa, jonne leiri sijoitettiin, oli neljä rakennusta. Varsinainen punatiilinen parantolarakennus ei näy kuvassa. Perustettiin myös erilaisia leiripiirejä, esimerkiksi musiikin ja laulun, kirjallisuuden, naisten ja miesten voimistelun ja urheilun sekä juhlien ympärille. Leiriin kului kolme asuintaloa ja parakki. Perheet saivat majoittua keskenään, yksinäiset miehet yhteismajoituksessa parakissa. Voglerin mukaan leiripäällikkö Väinö Muuri henkilökuntineen otti leiriläiset ystävällisesti vastaan. Kun määräyksiä tuli, niitä toteltiin, totesi Paavo Nurmi. Varovaisuuteen oli syynsä. Miksi veljeillä sellaisten kanssa, joita ehkä uhkasi häätö Siperiaan? Paimion leirinvanhimman mukaan leirillä oli ?itsehallinto? Paimiolaiset eivät juurikaan tienneet millaista internointileirillä oli . Lisäksi turkulainen makkaratehtailija muisti leiriä lahjoituksillaan. Joskus leirielämä tuntui Voglerin mukaan mukaval- takin, esimerkiksi keväällä kun otettiin aurinkoa kallioisessa maastossa, tosin kahden ja puolen metrin korkuisen piikkilanka-aidan takana, tai kun päästiin sunnuntaisin joukolla muutaman kilometrin kävelylle, tosin vahvasti vartioituina ja asumattomaan maastoon. Vaihtelua yksitoikkoisuuteen haettiin myös merkkipäivien vietolla ja illanvietoilla, joihin osallistuivat myös leiripäällikkö, vartijat ja muu henkilökunta. Tukka oli pitkä ja harmaa. . äärimmäisenä keinona muutaman kerran ?sakin hivutuksella?. Kuulusteluja ja yllätysratsia Erittäin piinallinen kausi leiriläisille oli moniviikkoinen ja moniotteinen Valpon erikoisvirkailijoiden kuulustelu, joka koski vangittujen kotiin jäänyttä omaisuutta. Leiriinhän ei ollut asiaa edes kansanhuollon tarkastajilla, vaan se oli ainoastaan Valpon valvonnan alaisena. Perunasoppaa tai perunaa ja kastiketta keiteltiin, mutta ?laittoivat kyllä itsekin ruokaa itselleen?, muisteli Elli Nurmi Kunnallislehdessä. . Kurt Vogler on kertonut leiristä Kansallisarkiston artikkelikirjassa. Kurt Vogler oli syntynyt vuonna 1900 Malchowin kaupungissa Saksassa, tullut Suomeen 1920, avioitunut porilaisen Katri Wessmanin kanssa ja saanut hänen kanssaan tyttären. Sakeassa lumipyryssä illalla käveltiin Paimion asemalta ?internointileiri V:een?, pari hevosmiestä ajoi matkatavarat ja pikkulapset. Leiri perustettiin Paimion Oinilaan luontaishoitolaan, jonka Alli Saarikon isä Sampsa Luonnonmaa oli perustanut vuonna 1915. Hoitola otettiin vuonna 1939 Paimion sairaalan alaosastoksi. Sittemmin sinne tuli ensin inkeriläisten lasten sairaala, sen jälkeen saksalaisten internointileiri. Leiripäällikkö Muuri todettiin ?mukavaksi seuramieheksi ja 90 kilon painostaan huolimatta väsymättömäksi tanssittajaksi?. Mutta normaalisti leirielämä oli ikävää ja yksitoikkoista. Epätietoisuus tulevasta ja pakollinen yhteiselo kävi ihmisten hermoille, he olivat katkeria, hermostuneita ja kateellisia toisilleen. Leirinvanhimman epäkiitollinen tehtävä oli ratkaista jatkuvasti uusia ?probleemia?: valituksia, pyyntöjä, toivo- Leiripäällikkö Väinö Muuri sai useita kertoja ulkopuolisilta moitteita, että hän järjesti leiriläisten olot ?liian hyviksi?. muksia, naapuririitoja, työpalvelupinnausta. Muuri sai leiriläisiltä myöhemminkin kii- toksia . Myöhemmin selvisi, että ilmiannon oli tehnyt nimenomaan tämän käsiaseen omistaja, ?ammattipurnari. Lars Westerlund) Internoidut järjestivät joskus myös pukujuhlia. Heidät siirrettiin Itä-Saksaan, kun muut pääsivät kauan kaivattuun vapauteen. Internoitujen vapauttamisesta ilmoitettiin illalla 19.3.1946 radiossa. Joo, oli semmoinen leiri Paimiossa, mutta en siitä paljon muista, hän väitti. Sampsa Luonnonmaan, leirialueen omistajan, hän kyllä muisti hyvin. koska pysyivät siitä vapaaehtoisesti visusti erossa ?, mutta ?leirinvanhin. Otsikkona oli: ?Internointileiristä uskalletaan jo puhua?. Naisilla oli päivittäin keittiöpalvelusta muutaman hengen ryhmissä. Kun leiriläisille ilmoitettiin, että Paimion leiri tulisi olemaan heidän ?vakituinen asuinpaikkansa?, perustettiin oitis leiritoimikunta, johon valittiin neljä miestä, kaksi naista ja leirinvanhin eli Vogler. Nurmen mukaan Luonnonmaa käveli sinne aina kesäisin Oinilasta avo- Kunnallislehti julkaisi vuonna 2003 ensimmäisen jutun Paimion internointileiristä ja haastatteli mm. Toimikunta kokoontui säännöllisesti, ja yleinen leirikokous pidettiin kerran kuussa. Leirille laadittiin yhteiset säännöt. Ei heistä mitään ajateltu. 10 KUNNALLISLEHTI tiistaina 13.1.2015 HISTORIA www.kuntsari.fi | kuntsari Muistajat ovat jo vähissä Kunnallislehti teki jutun Paimion internointileiristä ensimmäisen kerran kymmenkunta vuotta sitten, vuoden 2003 lopussa. Viisihenkinen kotiorkesteri sisälsi haitarin, huuliharpun, viulun ja omatekoiset rummun ja bassoviulun. Vankilan annokset ja ?pimeitä. Pihan ympärille rakennettiin aita ja portille tuli vartija. . Internoidut eivät päässeet leirialueelta periaatteessa mihinkään, mutta Turusta heille tuotiin esimerkiksi Fischer & Bergerin makkaroita. possuja Ruoka oli Paimion leirillä Voglerin muistelmien mukaan koko ajan kohtalaisen hyvää, kiitos leiripäällikön toiminnan. Periaatteessa leiriläisillä oli säännöstelyn alaiset vankilan annokset, mutta ruuanjätteillä ruokittiin possuja, yhtä ?virallista. Kyllä se tuntui kummalliselta se internointitouhu, totesi Alli Saarikko haastattelussa vuosikymmenen sitten. Internointileirille kerättiin monia liikemiehiäkin, kuten Tikkurilan silkkitehtaan johtaja Herman Kues, Åbo Akademin professori Werner Wolf ja Rettigin insinööri Ries sekä monia muita sen ajan ?parempaa väkeä?. Varakkaimmat painuivat seuraavana päivänä Turkuun hakemaan kestitystä, ja leirillä vietettiin vielä viimeinen yhteinen ilta lauluin, puhein ja kiitoksin, mukana myös leirin johto, vartijat, henkilökunta ja myös pidätetyiksi jäävät. (lähde: Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin (toim. Pengottiin kaikki osakkeet, kiinteistöt, henkivakuutukset ja pienimmätkin talletukset, ja ne kaikki menivät Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunnan haltuun ja vieraisiin käsiin. Suurta levottomuutta aiheutti myös äkillinen ja perusteellinen ratsia eräänä syyskuisena aamuna 1945. Löy- tyikin, yksi käsiase piilotettuna jauhopussiin. Se oli niin lähellä sota-aikaa. ja leirin musta lammas. Ratsiassa löytyi myös seitsemän kappaletta saksalaisen kansallissosialistisen puolueen jäsenkirjaa, varastettuja omenia ja yksi rannekello, joka oli hävinnyt Hyvinkään leirillä. Puoluejäsenkirjat kävivät omistajilleen kalliiksi. En ikinä kuullut, että (leiriläiset) olisivat käyneet kylillä. Että siinä mielessä se oli ankaraa, ja heitä pidettiin ympäristölle vaarallisina vaikka eivät olleet mitään pahaa tehneetkään, Nurmi tuumi. Nurmen vaimo toimi internointileirillä keittäjänä, ja hänellä oli huonekin alueella. Työpäällikkö jakoi työt joka aamu. maaliskuuta 1946. Parantolatoiminta jatkui Paimiossa sen jälkeenkin, kun internointileiri oli päättynyt, ja 1950-luku olikin parantolassa parasta aikaa. Varovaisuuteen oli syynsä Vasemmistohenkisenä tunnettu paimiolainen Paavo Nurmi oli hänkin Kunnallislehden edellisessä interointileirijutussa haastateltavana. . Miesten kontolla oli esimerkiksi kaikki mikä liittyi polttopuiden tekemiseen ja kuskaamiseen, leirin puhtaanapitoon, ruokaerien purkamiseen ja varastointiin. Kun korttiannokset loppuivat, teurastettiin sika. Juhliakin pidettiin, Saarikko muisteli. Leiri loppui Paimiossa yhtä äkisti kuin se oli alkanutkin. Saarikon suvun hallussa olevan vieraskirjan mukaan läksiäiskirjoitukset kirjoitettiin 20. Paul Betckeä ja Alli Saarikkoa. jaloin, ei koskaan kengät jalassa. Nurmi kun oli Kyysilästä kotoisin, ja Luonnonmaalla oli siellä toinen luontaishoitola. Moni suku oli käytännössä suomalaistunut. Allin mielestä internoidut eivät olleet ollenkaan vaarallisen oloisia, ja kaikki eivät suinkaan olleet varattomia, päinvastoin. . Koko perhe internoitiin. Paimioon perhe siirrettiin Hyvinkään leiriltä 17.1.1945 isomman joukon mukana. Probleemit ratkaistiin puhumalla . ja lisäksi ?pimeitä?. ja Valpo suunnitteli hänen vaihtamistaan. Paimiosta ?vakituinen asuinpaikka? Leirin asukkailla oli työvelvoite. Mitäkö Paimiossa heistä ajateltiin. Aika kauan se veikin, ennen kuin uskallettiin. PAIMIO Kylli Salo Tuolloin 2003 puhutettiin esimerkiksi Alli Saarikkoa, joka asui tyttärineen Paimion internointileirin alueella siksi että se oli hänen kotinsa
koko seuran leiripäivä Ankkurikellarilla. S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio synttärionnittelut traktorimiehelle Nyt kannattaa tutustua! Soita tilaajapalveluumme: 02 770 2626 (ark. klo 15.30. TI 20.1. Opastusta tietokoneen käytöstä Pontelassa pe 16.1. klo 18.00 Luento Happy Housessa, Ursininkatu 11. pelitoimikunta Pontelassa. Eläkeliiton Piikkiön yhdistys. Su 18.1. Huom! kerätään konserttimaksuja. Naisille ja miehille avoimet vuorot Valkeavuoren yläkoulun liikuntasalissa: Koripalloa maanantaisin klo 20-22. klo.10.00 keppikiitäjät 13.00 levyraati MA 19.1. klo.9.45 tuolijumppa 13.00 Veteraanikuoro esiintyy PE 16.1. klo 18.30 Op:n kokoustilassa. klo 9.30-11 nuorisotila Ampperissa Lautakunnankatu 8 ja toimii siitä alkaen joka toinen perjantai samaan aikaan samassa paikassa. To 15.1.laulajat klo 11.15 ja tanssijat klo 12.30 Pontelaan. Ma 19.1. tiistaina 13.1.2015 KUNNALLISLEHTI YHDISTYKSET PAIMIO Vistan koulun vanhemmat ry:n (7.-9. Paperilehden tarjous koskee vain uusia kotimaan tilauksia. klo 11.30. Luento videoidaan. Hinnat voimassa rajoitetun ajan. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite:Vistantie 38, 21530 PAIMIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 Tietokoneella: www.kuntsari.fi Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2015. klo 18 taidehistorioitsija, kirjailija Anna Kortelainen kertoo teoksestaan Kivipiirtäjä, Taiteilija Antti Niemisen elämä. klo.9.30 senioritanssiharjoitukset ja kädentaidot 10.00 kirjallisuuspiiri 13.00 sisäpelit. Kaarinan Kotikirkko ry. Dosentti Keijo Mäkelä luennoi aiheesta ?MoM-lonkkatekonivelet. klo 16-18 Lonkkavertaisryhmä kokoontuu toi- mistolla Aninkaistenkatu 14 B 3, Ovisummeri. Värttinä; KE 14.1. Terveyspisteen kevään 2015 toiminta käynnistyy pe 16.1. 8.00 . Antti Nieminen syntyi 1924 Ravansaaressa ja kuoli 2007 Turussa. Bocciaa Pontelassa pe 16.1. Pe 16.1. klo 19 PR kuntopiiri AKK:lla. klo 14.00. Kuljetus reittiä Karpalotie- Vistantie 12.15Asematie 12.20- KotipolkuJousitie- Meijeritie 12.20. Tervetuloa alkamaan vuotta 2015! Paimion Karjalaseura to 15.1. Mittaukset ovat maksuttomia. salilla. Tulossa 7.2. Iiris, puh. as- kartelukerho Hadvalantiellä. Ke 21.1. 10. Piikkiön Eläkkeensaajat ry. Tänään Pontelassa Raikulien harjoitukset klo 10.30 ja kerho klo 12. klo.10.00 Sisäpelit 13.00 bingo TO 15.1. klo 15.30. La 17.1 klo 11 AV-viestitreeni. (paperilehti) 2 kk digilehdet 1 kk hinnalla 7,00 ? myynti, asiakaspalvelu Maija Aro 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari 588 8653 Täytä allaoleva kuponki, ja tiputa postiin. Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk: Etusivu 2,14 /pmm Tekstissä 1,23 /pmm Takasivu 1,12 /pmm Muualla 1,12 /pmm 4-väri 0,23 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Tilaushinta 1.1.2015 alk: Kestotilaus / 12 kk 85,00 ? 12 kk:n määräaikainen tilaus102,50 ? 6 kk:n määräaikainen tilaus 60,00 ? Opiskelijatilaus 51,25 ? (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Irtonumerohinta 2,00 ? Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Jäikö Kunnallislehti tulematta? Ilmoita jakeluhäiriöstä: PAIMIO, KAARINA (PIIKKIÖ) 0400 433 505 Varhaisjakelun muut kunnat 02-269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 6.00-12.00 Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Lentopalloa keskiviikkoisin klo 20.15-22. Turun Seudun Nivelyhdistys. klo 19 Avoin vetoharjoitus Kupittaalla. klo 17.30 nuorten yhteislenkki Ankkalammen saunalta. klo. klo.10.00 peliporukka 13.00 kuntojumppa. Äiti, Isi ja isovanhemmat 2 kk ajan vain 16,00 . 29 ? Tilaa netissä: www.tilaajapalvelija.fi/ tutustu Ti 13.1. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. Tervetuloa vanhat ja uudet jumppaajat! Katso ryhmätarjontamme www.paimionnv.sporttisaitti.com. Paimion urheilijat Sarjahiihdot alkavat ke 14.1. klo 18.00 Rivonmäellä. Ti 10.3. ristereily Tku-TukholmaTku, aamulähtö, Amorella, kuljetus satamaan. Voit mittauttaa Terveyspisteessä verenpaineesi ja kehosi koostumuksen ja keskustella hyvinvointiisi liittyvistä kysymyksistä, lisäksi voit nauttia seurassa kupin kahvia. Aamukahvit Kaarinan kirkolla ke 14.01. Tyyli vapaa, sarjat alkaen 8-v, eli kaikki, myös ei seuran jäsenet, rohkeasti mukaan! Seuraa ilmoittelua sivuiltamme: www.paimionurheilijat.fi. Sauvon Karjalaisseuran tarinailta to 15.1. Kokoonnutaan aulassa, villisian luona.Tervetuloa! Paimion Sotaveteraanikuoron harjoitukset alkavat Paltanpuiston palvelukeskuksessa ti 20.1. Tervetuloa mukaan kaikki entiset, sekä myös uudet laulajat. Paimion Sotaveteraaniväki kokoontuu to 15.1. klo 13.00 Wanhalla. Wertaisliikuttajien kävelyryhmä kokoontuu Kirismäen kentällä to 15.1. klo 15 nuorten pelisali 2. Sodan jälkeen perhe asui Paimiossa ja Nieminen taltio tuolloin piirroksissaan elinympäristöään Hevonpäässä, jota joltain osin ei ole enää olemassa. 0415024214. klo 18 yötreeni Paimiossa. Matkat: Marja-Liisa 040 729 3909. Eikö sinulle vielä tule Kunnallislehteä? PAIMIO Kevätkaudelle startataan aikuisten ja lasten ryhmissä ma 12.1. alkaen. Hattara löytyy osoitteesta Vistantie 31-35, matala rivitalo koulukeskuksen takana. KAARINA Kaarinan Työpaikkaliikunta ry. Tied. Pe 16.1. To 15.1. lk:ien vanh.yhdistys) kokous torstaina 15.1.15 klo 18.15. To 15.1. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta (Tuomas Levänen). Punainen risti Kaarinan osasto. klo 12.30-15. Piikkiön Eläkeläiset: Ke 14.1.bocciaa Pontelassa klo 12. Hovirinnantie 5, Kaarina. To 15.1. Ti 13.1. Ti 24.2.klo 14.00 Rauman teatteriin ?Täydellinen rakastaja?. Toimitamme tunnukset sähköpostilla. Yhteystietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Taapparusten harjoitus klo 9 Pontelassa. Tervetuloa mukaan kaikki entiset, sekä myös uudet laulajat. Jesse 3 v. toimitussihteeri Kylli Salo 588 8654 050 5929914 päätoimittaja Taina Tukia 588 8651 050 62476 toimittaja Perttu Hemminki 588 8655 toimituksen avustajat: Jaana Pakarinen Jan Sundman Anni Himberg toimittaja Maria Kesti 588 8656 2 kk määräaikainen tilaus 2 kk digilehdet 7? 1 kk hinnalla T. klo 1115 ja ma 19.1. Yhteiskoulun auditorio (ent.lukio), Vistantie 31?35, Paimio. Paimion Sotaveteraanien URHEILUSEURAT jumppa keskiviikkoisin klo 17 koulukeskuksen 3-salissa. Liikuntaa kunnon mukaan. Tervetuloa! MLL Paimion paikallisyhdistys toivottaa kaikille hyvää alkanutta vuotta 2015! Perhetalo Hattaran 4-5 vuotiaiden puuhakerhoissa vielä pari paikkaa vapaana, tiedustelut num. Pauli Rastas ja Kari Holopainen kertovat kuvien kera keväällä tehdystä junamatkasta Venäjän halki Siperian kautta Koreaan ja Kiinaan. Tervetuloa! toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen (02) 7702 204 Paimion Sotaveteraanikuoron harjoitukset alkavat Paltanpuiston palvelukeskuksessa ti 20.1. 16.00) paimion rasti paimion naisvoimistelijat SAUVO ONNEA ONNEA 16 ? 11 myyntijohtaja, paikallislehdet Sari Kuusinen 040 5390 969 Kunnallislehti maksaa postimaksun sivunvalmistus Simo Kolehmainen 050 4366615 Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. Nimi: Lähiosoite: Postitoimipaikka: Sopimus 5007561 Postinumero: 00003 VASTAUSLÄHETYS Lataa Kunnallislehden oma sovellus App Storesta Puhelinnumero: Sähköposti*: * Sähköpostiosoite on pakollinen tieto digilehteä tilatessa. klo 18 Naistenilta (Heljä Vaaskorpi). Tervetuloa! Kaarinan-Piikkiön Sotaveteraanit. 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Kyllä kiitos, haluan tutustua Kunnallislehteen Ke 14.1 klo 17-18.30 Korpelan 4H-kerho Suojalassa. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi norm. Ke 14.1. 0400415475. Iltapäiväkahvila jatkaa maanantaisin klo 14.3016.30, torstaisin perhekahvila yhteistyössä SRK:n kanssa klo 10-12, sekä vauvaklubi perjantaisin klo 10-12. Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan, kahviloissa vapaata jutustelua, lapsille leikkiseuraa, kahvi/teekupponen muiden samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. To 15.1. Jukka Mäkilän elokuvaesityksiä, arvonta ja kahvitarjoilu
Kun viisaudenhampaan poistosta toi- puvaa ykkösmaalivahti Kim Hartmania tuurannut Jussi Poikkimäki onnistui myös iltapuhteessaan hyvin, olivat voiton avaimet valmiina. . Vilho Kilpeläinen oli P14 1500m estejuoksussa neljäs ajalla 5.04,33 ja 12. Onhan se makeaa voittaa tällainen tasaväkinen matsi maalilla. M23-sarjassa kuitenkin vielä vahvistamattoman tiedon mukaan syntyi sarja jalkakyykky 240 kg, penkkipunnerrus 150 kg ja maastaveto 300 kg, millä tuli viides tila. Kehityksen menestyneimmät urheilijat viime kaudella (vas.) Henna Takkinen, Teemu Leppänen,Veikko Loukonen, Mira Kärpijoki ja Vilho Kilpeläinen. Kehitys palkitsi joulujuhlassaan viime kauden menestyneitä urheilijoitaan. Helppoja voittoja emme saa kevätkaudellakaan, joten meidän täytyy tehdä vain nöyrästi töitä ja kääntää mahdollisimman monta tiukkaa peliä voitoksi, mietti Mattila. Salibandyn 2. Teemu Leppänen nosti hopeaa voimanoston Pohjoismaisissa mestaruuskisoissa M23 sarjan 105 kg:n luokassa ja SM-kilpailuissa hän voitti kultaa yhteistuloksella 807,5 kg. Henna Takkinen voitti hopeaa N22 keihäässä hallissa ja ulkona pronssia. Kalevan Kisoissa 50.06 heitto toi loistavan kuudennen tilan oman kärkituloksen ollessa 51.25. tammikuuta Hämeenkadun Pyöveleitä vastaan. Kehityksen urheiluvuosi alkoi ennätyksillä Nuoret yleisurheilijat vastasivat alkukauden parhaista tuloksista Piikkiön Kehityksessä. Me pelattiin muuten hyvä peli, mutta bensa loppui viimeisellä kymmenellä minuutilla. Näin luonnehtii Haka Hockeyn päävalmentaja Marko Alava viime lauantaina Paimiossa pelattua Hakan ja VG-62:n välistä jääkiekkoottelua, jonka VG-62 voitti maalein 4?8. Paavo Kilpeläinen juoksi kauden parhaansa P11 1000m:llä 4.00,46 ja P9 200m:llä Lauri Kilpeläinen ennätyksensä 38,72 (7.). Teemu Leppäsen kausi alkoi hieman takkuillen, sillä flunssan jälkeen kunto ei ollut parhaimmillaan Ylitorniossa pidetyissä voimanoston SM-kisoissa. Tarkoituksena on pelata hyvällä asenteella ja kovalla voitontahdolla ja ottaa sitä kautta tärkeät kolme sarjapistettä, Alava sanoo. Mikäli Haka onnistuu voittamaan RNK:n varsinaisella peliajalla, nousee se sarjataulukossa niukasti Raision edelle. Valmentajat ovat muuttaneet treeniä, ja muutosten kautta olemme saaneet lisää tempoa harjoituksiin. Veikko Loukonen suunnisti Suomen mestaruuden H65-sarjan pitkällä matkalla ja erikoispitkällä mat- kalla hän oli pronssilla. Ottelu ratkesi naantalilaisten kolmannen erän loppupuolen maalikimaraan. Raisio on tähän mennessä pelannut yhden ottelun enemmän kuin Paimio. Haka Hockey?RNK Hoci Paimion OP-Areenalla torstaina kello 19.15. Tutut tehomiehet Hirvensaloa vastaan Ruoskan tehoista vastasivat tutut pelaajat. Joukkueet tekivät maaleja tasatahtiin, ja kahden ensimmäisen erän aikana Ruoska kampesi kahden maalin takaa kahdesti tasoihin. Viimeisessä erässä Ruoska ehti karata parhaimmillaan jo kolmen maalin karkumatkalle, mutta loppuminuuttien aikana Hirvensalo kampesi itsensä jälleen väkisin mukaan peliin. Loppusummeri helpotti paljon myös valmennuskolmikko Sauli Malmilehdon, Tommi Löytynojan ja Juha Lehto- Treeneistä vauhtia Ruoskan puolustaja Juuso Raitanen sai taistella välillä kolmea AFC Hirvensalon pelaajaa vastaan. Tämä oli tärkeä voitto. Lähtökohdat eivät olleet parhaat mahdolliset myöskään hyökkäyksen osalta, sillä kokoonpanosta olivat poissa muun muassa kokeneet pelimiehet Christian Wilenius ja Johannes Kinnari. Hyökkäysmateriaalin kapeus kasasi maalintekopaineita Hakan ykkösketjun Mikko Rantolahti?Lasse Lintula? Ossipekka Lehtonen harteille. Ketju vastasi hyvin huutoon ja oli luomassa yhtä lukuun ottamatta jokaista kotijoukkueen maalia. divisioona Paimion Ruoska - AFC Hirvensalo 10-9 (2-2, 5-3, 3-4) Paimion Ruoska avasi vuoden makealla 10-9 voitolla AFC Hirvensalosta. Lintulalle ja Lehtoselle kummallekin kolme tehopistettä, Rantolahdelle kaksi. Torstaina tärkeä kotiottelu Alava kertoo, että ensi torstaina pelattavaan kotiotteluun Raision RNK Hocia vastaan Haka saa lähes parhaan mahdollisen miehityksen. . Seuraava kotipeli on edessä puolestaan SB-Areenalla 24. 2000m juoksussa ajalla 6.34,96. Pirjo Ailanto. Kevätkauden ensimmäiset kuusi peliä ovat sellaisia, joista meillä on mahdollisuus kaikista ottaa pisteitä. Vajaalukuinen ja varamiehinen Haka-puolustus jaksoi taistella sinnikkäästi kaksi ja puoli erää, mutta joutui viime hetkillä taipumaan vahvasti luistelleiden naantalilaisten paineen alla. Pekka Raunion ja SamiPekka Martikaisen ollessa pelikiellossa joutui Haka lähtemään peliin hieman ohuella pakkikalustolla. Mira Kärpijoki juoksi SM-kilpailuissa 400m aitajuoksussa ajan 71,98, millä sijoittui kahdeksanneksi. Kalle Perkonoja, Toni Lindell, Mattila ja Jani Kumpulainen niittasivat kukin kaksi maalia mieheen. Marko Mäkinen on valitettavasti yhä sivussa, mutta saamme kuitenkin rakennettua tasaiset, hyvät kentälliset. Loppiaiskisoissa Kupittaan urheiluhallissa Taika Vuorinen juoksi kolmanneksi T11 1000m:llä ennätyksellään 3.55,27. Tällaiset keskikastin kamppailut täytyy voittaa, jos haluaa sarjataulukossa ylöspäin. Voitot tuovat lisää itseluottamusta, mutta liika hyvänolontunne voi olla myös huono asia. Hyvin pelannut kotijoukkue pystyi kuitenkin lopulta kampeamaan tasaisesta ottelusta voiton. sen paineita. . Siinä kamppailussa Ruoska haluaa Syksyllä Ruoskan harjoituksista puuttui niin pelaajiston kuin valmentajien mielestä ajoittain vauhti ja riittävä intensiteetti. Kurssia lähdettiin kääntämään joulukuussa, ja nyt joukkue harjoittelee kapteeni Mattilan mielestä sillä tasolla, jolla sen kuuluukin. . Täytyy olla tyytyväinen, kiitteli tehomerkinnät 2+1 kirjauttanut kapteeni Taneli Mattila joukkueensa esitystä. Lauantaina pelattu ottelu oli alusta asti trilleri. 12 KUNNALLISLEHTI tiistaina 13.1.2015 Ruoska avasi vuoden voitolla Seuraavat viisi peliä ovat kauden tärkeimmät JAN SUNDMAN TURKU Jan Sundman pysyä loppuun asti. . Se ei tuo yhtään vauhtia lisää peleihin, jos treeneissä vain neppaillaan. Siinä on ollut muutosta alkukauteen verrattuna. Seuraavaksi Ruoska pelaa ensi lauantaina vieraissa SB Naantalia vastaan. Jussi pelasi hyvin, vaikkei hänellä pelejä kauheasti olekaan alla, Malmilehto kiitteli. Lauantain voiton myötä Ruoska on kymmenen joukkueen sarjassa seitsemäntenä. Sarjan kärkinelikko alkaa olla selvillä, mutta sijoista kvartetin takana kamppaillaan muutaman pisteen sisällä. Voiton teki erityisen maistuvaksi se, että kotijoukkueella oli allaan kolmen ottelun tappioputki. . Vilho Kilpeläinen sijoittui ennätyksellään 2.20,42 P15 800m:llä neljänneksi, ja Juho Suominen sijoittui viidenneksi P11 kuulassa tuloksella 7.38. Osanottajia oli kilpailuissa niin runsaasti, että iltapäivän pitkät juoksumatkat olivat lähes tunnin aikataulusta myöhässä. On mukava aloittaa heti voitolla Campuksesta, Malmilehto tuumi. Haka joutui taipumaan Haka Hockey?VG-62 4?8 (1?3, 3?0, 0?5) . Tässä kisassa maastavedon tulos 320 kg on Suomen ennätys