Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina 14.07.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Hän muistaa, että taimi oli pitkän aikaa pieni ja kituva ennen kuin alkoi kunnolla kasvaa. Heidän äitinsäkin oli silloin vielä elossa, kertoo Jussi Launnon sisko Aino Launto-Tiuttu, joka oli kuusen istutuksen aikaan kuusivuotias. Tai Eero, Lyyli ja Toini Launto sen oikeastaan yhdessä istuttivat, sisarukset. Isä oli semmoinen puidenistuttajatyyppi. NRO 53. 99. Metsikkö sijaitsee Myllymäellä; perimätiedon mukaan mäellä on ollut tuulimylly. vuosikerta Paimio | Sauvo | Kaarina 2? Irtonumero TIISTAINA 14.7.2015 KYLLI SALO Aino Launto-Tiuttu ja Sinikka Launto hakivat itsenäisyyskuusen kyltin esille. Kuusi oli pieni vielä silloinkin kun Sinikka Launto tuli taloon miniäksi vuonna 1988. Muistan kun miehen isä aina mainitsi, että tuo on sitten se itsenäisyyden kuusi, Sinikka kertoo. . Normaalisti se on nykyisin ?paremmassa tallessa?, aitassa, eikä sään armoilla. Itsenäisyysjuhlakuusia löytyy vielä Sinikka ja Jussi Launnon maalaistalon laajassa pihapiirissä Sauvon Kotikylässä kasvaa vuoden 1967 juhlakuusi, vierellään monia jalokuusiakin. Muita Suomen 50-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi istutettuja kuusia ja niiden tarinoita lehden sisäsivuilla. Marjaniemen puolesta kerätään nimiä 4?5.
/ 050 553 7317 WWW.PAIMIONKESATEATTERI.FI KanKaanrannan Puutarha Sauvontie 1, Sauvo puh. Koeeläintutkimuksien tulokset tukevat tätä teoriaa. klo 15.03 aikaan. 473 1101 av. saakka 31.7-3.8 Kiitän asiakkaitani kuluneesta myyntikaudesta ja toivotan kaikille hyvää kesän jatkoa. Sari Salmi Toimistomme avoinna ma?pe klo 9?16 VARAA HETI! 02 477 5600 040 580 7343 SALMIN PUUTARHA avoinna SU-PE 10-20, LA 9-18 myös muina aikoina Kysy myös muita matkojamme! Järvenkyläntie 40, Sauvo. Auton nopeudeksi mitattiin187 km/h nopeusrajoituksen ollessa 120 km/h. ALK. Näistä silmän kasvua hillitsevä dopamiini on tärkeimpiä. välisenä yönä. Esimerkiksi Kiinassa yli 90 prosenttia nuorista aikuisista on likinäköisiä, kun vastaava luku 60 vuotta sitten oli alle 20. Vaikka geenit vaikuttavat likinäköisyyden kehittymisalttiuteen, niissä ei näin lyhyessä ajassa ole voinut tapahtua sellaista muutosta, joka selittäisi ilmiön. Kuljettajaksi epäilty mies puhalsi pari promillea. 59 ?/hlö Jahtiliuska 3 ? 2 paikkaa vapaana, kiire! TALLINNA-NARVAPIETARI-VIIPURIIHANTALA su 19.7. klo 16.35 aikaan. Jo useamman vuosisadan ajan likinäköisyyden on todettu liittyvän runsaaseen lukemiseen tai tarkan lähityön tekemiseen. Muutama tunti päivässä ulkoilua voi pitää silmän kasvun aisoissa ja näön normaalina. Autolla oli ajettu vielä peltoa pitkin noin sata metriä kunnes auto oli törmännyt Sahantien penkereeseen. Lukuisista tutkimuksista huolimatta tämän teorian paikkansapitävyyttä ei ole pystytty varmistamaan. Luonnonvalolle altistumisen merkitys likinäköisyyden kannalta tuli ilmi sattumalöydöksenä vuonna 2007 Kaliforniassa tehdyssä tutkimuk- sessa. 2 KUNNALLISLEHTI tiistaina 14.7.2015 Kesätarjouksella KE 15.7 HOTELLIMATKA TALLINNAAN KLO 19.00 Suuri merkkiale KHT SOIKKA _ KANNATUS- PÄÄSYLIPPU 3 EUROA ISÄNTÄ JOPA -40% -70 % -50% Kuun viimeisenä torstaina olemme avoinna klo 19.00 asti Turuntie 3, Salo p. ark. 7. Tästä on vedetty se johtopäätös, että jatkuva lähelle katsominen saisi silmän kasvamaan liian suureksi ja johtaisi likinäköisyyteen. Piispanristintie 1:ssä sijaitsevasta ravintolasta anastettiin pieni summa rahaa perjantain ja lauantain 10.?11. Päivittäinen altistus voimakkaalle valolle suurentaa dopamiinin pitoisuuksia silmässä ja kokeellisen likinäköisyyden kehittyminen koe-eläimissä estyy. Silmän normaali kasvu näyttää edellyttävän päivittäistä altistumista voimakkaalle valolle. klo 9-17, la 9-15, su 11-14 Murtoja ravintoloihin ja rattijuoppoja liikenteessä TERVEYS Kaarinassa murtauduttiin menneen viikonlopun aikana kahteen ravintolaan. Poliisipartio mittasi henkilöauton nopeudeksi 154 km/h nopeusrajoituksen olleessa 120 km/h. Uusin tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että liian vähäinen altistuminen auringonvalolle lisää likinäköisyyden kehittymistä. Likinäköisyys johtuu siitä, että silmän koko kasvaa niin suureksi, ettei silmän lins- toritiellä Kaarinassa 12.7. klo 18.35. 470 5522, 0400-142 950 www.salminpuutarha.fi www.kuntsari.fi , a u t r pi ! a u t r pi 26.6.?17.7.2015 w w w.vistama tka t.fi 0400 - 846 838 Olli Ilmasti olli.ilmasti@gmail.com 0400 - 447 477 SÄILÖ NYT! Oman tuotannon maNSIkaT 5kg:n laatikko 24,50 tervetuloa! ESITYKSET SU-PE (EI LA) KLO 19:00 / LIPUT LIPPUPISTEESTÄ ALKAEN 22,50 ? SÄHKÖMUSEOSTA JA OVELTA 20 . Yllättäen ulkoiluun käytetty aika oli kääntäen verrannollinen likinäköisyyden ilmaantumiseen. Australiassa tehdyssä laajassa tutkimuksessa päädyttiin myöhemmin samaan tulokseen. Koristontie 1:ssä sijaitsevaan ravintolaan murtauduttiin seuraavana yönä. Ravintolasta anastettiin pienehkö summa rahaa, ja paikkoja sotkettiin. Keski-ikäisen miehen kuljettama henkilöauto suistui tieltä Sahantiellä Piikkiössä 10.7. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena. 31-vuotias mies jäi kiinni rattijuopumuksesta ajettuaan ylinopeutta E18-moot- Luonnonvalolle altistumisen ja likinäköisyyden välillä käänteinen yhteys. Tärkeäksi osoittautui ulkona vietetty aika, ei niinkään ulkoliikunnan tai muiden aktiviteettien määrä. Nämä havainnot viittasivat vahvasti luonnonvalon merkitykseen näön normaalin kehittymisen kannalta. Auto pysäytettiin ja kuljettajalle tehty puhalluskoe antoi tulokseksi 0,88 promillea. 41-vuotias mies ajoi moottoritiellä reilua ylinopeutta henkilöautolla 12.7. Puolipilvisenäkin päivänä valon voimakkuus on 10000 luksia, kun hyvin valaistussa toimistossa voimakkuus on vain 500 luksia. (02) 731 1011 30 Avoinna ma-to 9.30-17.30, pe 9.30-18, la 9.30-14 KirJan HINTA hinta 6/6/3/2 7/6/3/3 ?? KIRJAN Vitosbingo Vitosbingo alk. klo 18.30 18-19.7 / 25-26.7 / 1-2.8 / 8-9.8 / 15-16.8 /22-23.8 / 29-30.8 Hotellit Viru / My City / Euroopa PÄIVÄMATKA TALLINNAAN 2700 KAIKKI KUKAT JA AMPPELIT Ti 21.7 / 4.8 alk. / RYHMÄ 20 HLÖ 17 ?/HLÖ / WWW.LIPPU.FI, 0600 900 900 (1,98 ?/MIN+PVM) / PAIMION SÄHKÖMUSEO 9.6. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää lukemiseen ja tietokonetyöskentelyyn käytetyn ajan yhteys likinäköisyyden ilmaantumiseen 8?9-vuotiailla lapsilla. Likinäköisyys on yleistynyt viime vuosikymmeninä lähes epidemian tavoin erityisesti monissa Aasian maissa mutta myös muualla maailmassa. 130 ?/hlö 4x100. Mitään merkitsevää yhteyttä ei havaittu. Tutkimuksessa kyseltiin myös urheiluharrastuksia ja ulkoilun määriä. ma-pe 8.30-21, la 8.30-18, ja su 12-21 Likinäköisyyden takaa sin ja muiden valoa taittavien rakenteiden tuottama kuva enää fokusoidu verkkokalvolle vaan sen eteen. Ongelma korjataan negatiivisesti taittavilla silmälaseilla, jotka siirtävät fokusta taaksepäin. 02-4730840 Av. Ulkoilu näyttää kaiken muun terveellisen lisäksi tekevän hyvää silmillekin. Matti Viljanen. Puh. Asiaa tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Kuljettaja määrättiin heti väliaikaiseen ajokieltoon Keski-ikäisen miehen epäillään kuljettaneen henkilöautoa huumausaineen vaikutuksen alaisena ja ilman ajo-oikeutta Isännänkadulla Kaarinassa 8.7. Huumausainepikatesti antoi positiivisen tuloksen, mutta lopulliset tulokset selviävät verikokeiden perusteella. MANSIKKAA 1+8 henkilöä + invavarusteet + paarit Poimittuna tai itse poimien Kalle Uotila 0400 822 360 040 580 48 77 Paavuorentie 1, Paimio PalveluPisteestämme suomalaista: siKa-nauta jauHeliHa Wurst yliKyPsä KinKKu 7,90/ 1,59/ HK Kabanossi grillimaKKara 1,95/ 750/625 g 3,99/ pkt kg 360-400 g Hyvä suomalainen arKijuusto ja 100 g arKigouda MANSIKKA pkt Viljontie 6, Sauvo, puh. Silmän koon kasvua säätelevät monet välittäjäaineet. ja 4x50? OTTELU- Paljon tuotteita To 16.7
Klo 12 pArKKipAiKAllA MinivesiMeloni kokonainen Espanja Rajoitus: 2 kpl/talous Alkuviikkoon K-supermarketista 0 00 1 69 kg Erä! varhaisperunat 1 kg Suomi ps pouttu gouter, jahti sekä lauantaiMakkaratanko 800 g (3,74 kg) balleriina keksit 180-190 g (7,02-7,41 kg) 2 00 4 99 kpl 3 kpl Hinnat voimassa ti-ke 14.-15.7. ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tavaraa riittää. salaattibaari 3 100 Veikkauspisteestä Kulta Katriina kahvi & munkki 1495 95 3 kg täytetyt patongit kpl hiilihapollinen lähdevesi 6 x 1,5 l (0,29 l) sis. tiistaina 14.7.2015 KUNNALLISLEHTI KesäsunnuntAisin pi HAK irppis AlK. 7-21, la 7-18, su 12-18 terhi.wiren@k-supermarket.fi Hakalle täydet pisteet Ahvenanmaalta Kahden viikon ottelutauon jälkeen Paimion Haka palasi tosi toimiin Jomala IK:n vieraana Ahvenanmaalla. 010-292 1150 ark. Puoliajalle siirryttiin Hakan 1-2 johdossa. Toisella puoliajan paimiolaiset aloittivat vahvasti ja vain parin minuutin jälkeen Iiro Sarparanta viimeisteli lukemiksi 1-3. Olemme onnistuneet yllättämään monia Kolmosen kärkijoukkueita kevätkaudella ja samalla asenteella lähdemme haastamaan paraislaisia, kommentoi joukkueensa otteisiin tyytyväinen päävalmentaja Juho Kirjonen. Jussi Kosonen avasi pitkän odotuksen jälkeen tämän kauden maalitilinsä Ahvenanmaalla.. Kotijoukkue ei kuitenkaan lyönyt hanskoja nau- Iiro Sarparanta piti kahdella maalillaan Hakan kiinni voitossa Ahvenanmaalla. laan vaan kymmenen minuuttia Hakan maalin jälkeen JIK kuroi eroa kiinni lukemin 2-3. Vieraiden peli alkoi hajoilla ja vastustaja haki ahnaasti tasoitusta. Paimiolaisten voiton varmisti lopulta saarelaisten maalivahdin kaksi keltaista kortti ja poistaminen kentältä. pantit 2,40 4 99 6-pack Jokipellontie 2, puh. Aivan mahtava fiilis pelata kaukana kotoa, kun mukana ovat tälläiset tukijoukot! Ihan käsittämätöntä. Vieraiden osuman jälkeen JIK ei aikaillut vaan tasoitti ensimmäisestä kunnon paikastaan. Hurjan kannustuksen saattelemana vierasjoukkue onnistui nappaamaan pisteet kotijoukkueelta kovan pelin jälkeen lukemin 2-4. Haka lähti haastamaan kotikentällään voitosta voittoon kulkenutta JIKiä vahvalla kokoonpanolla. Iiro Sarparanta ratkaisi matsin vetämällä 25 metristä unelmave- don maalin alakulmaan. Tällä hetkellä joukkue pelaa hyvin yhteen ja kaikki taistelevat pisteiden eteen. Joukkueen lisäksi matkaan oli lähtenyt mukaan innokas kannattajajoukko. Vaikka välillä tuli tuttuun tapaan otettua vähän osumaa kentällä ja tuntui pahalta, niin aina jaksoi nousta uudestaan ylös, kun kentälle kaikuivat katsomosta kannattajien huudot, kiitteli kannustuksesta vaikuttunut puolustaja Lauri Leino. Tiukan ottelusuman seuraava kohtaaminen on luvassa klo 19.00 keskiviikkona, kun PaiHan vieraaksi Kht Soikalle saapuu Kolmosen nousijasuosikkeihin lukeutuva Pargas IF. . Koko matsin ajan ääntä pitänyt kannustusjoukko repesi tässä vaiheessa viimeistään liitoksistaan ja PaiHa-huudot kantautuivat 1,5 kilometrin päähän Vikingavallen urheilukentästä. . Hetken jo näytti, että tauolle mennään tasalukemissa, kunnes Haka sai vapaapotkun puolesta kentästä. Tämän jälkeen nähtiinkin yk- Jussi Kosonen avasi pitkän odotuksen jälkeen tämän kauden maalitilinsä Ahvenanmaalla. si kauden komeimmista maaleista, kun Markku Lähderinne ampui pallon suoraan maalin yli vastaan tulleen JIK-vahti Craig Wight. Ottelun alussa paimiolaiset onnistuivat yllättämään kotijoukkueen ja ottamaan pelin hallintaansa. Hakan muutaman lupaavan maalipaikan jälkeen saarelaiset saivat itseään niskasta kiinni ja peli tasoittui. Ottelun ensimmäinen maali nähtiin puolentunnin pelin jälkeen, kun hienon yksilösuorituksen jälkeen PaiHan Jussi Kosonen avasi tämän maalitilinsä
4 KUNNALLISLEHTI tiistaina 14.7.2015 UUTIS TIISTAI www.kuntsari.fi | kuntsari INA VIRTANEN PÄÄKIRJOITUS Tämä itsenäisyyskuusi eli kotikuusi eli 50-vuotisjuhlakuusi kasvaa Eija Itälän kodin pihalla Sauvossa. Sitä kuusta kuuleminen Mitäpä muistat vuodesta 1967? Maailmalla oli rotumellakoita, Vietnamin sodan vastaisia mielenosoituksia, Israelin kuuden päivän sota, Kreikassa vallankaappaus, Boliviassa Che Guevaran teloitus. Helsingissä sijaitseva itsenäisyyden kuusi oli kylvetty vuonna 1917 ja istutettu Kaivopuistoon vuonna 1931, ja ajatuksena oli että sen kuusen siemenistä olivat peräisin itsenäisyyden 50. Mitään tietoa Parkkusella ei ole, kuinka Marjaniemen käy, jos vuokrasopimus loppuu jo viiden vuoden kuluttua. . Paimiossa esimerkiksi vihittiin heinäkuussa Jussi Vikaisen suunnittelema Raivaajapatsas. Menneiden sukupolvien työtä kunnioittava patsas tehtiin Paimio-Seuran aloitteesta. Ympäri maata istutettiin juhlavuoden kuusia. Nähtäväksi jää, lähteekö Paimion vene avovesille tämän jälkeen vai jatkuuko yhteistyö. Meneekö Marjaniemi Vuokrasopimuksen jatkamisesta epäselvyyttä . Niilo Tarvajärven Hamsteri-kampanjalla kerättiin 58 uutta partioautoa Liikkuvalle poliisille. Suomen Pankin pääjohtajaksi nimitettiin Mauno Koivisto. Ja koko Suomessa juhlittiin maan 50-vuotista itsenäisyyttä eri tavoin. Paimion kaupunki olisi halunnut jatkaa vuokrasopimusta vuoteen 2030 asti ja sopimuksen ehtona kustantanut uuden saunarakennuksen, Pasi Parkkunen kertoo. Paimion kaupunki korjaisi saunarakennuksen Leader-rahoituksen avulla. Aloin selvitellä asiaa ja sainkin selville, että eräs hyvin tunnettu taimisto oli ostanut taimet Tanskasta. Olisi kannattanut ostaa suomalaista, mutta bisnes is bisnes, Kallio kommentoi. Oli miten oli, mutta taimien istuttajille tuntuu olleen hyvinkin merkityksellistä se, että puu istutettiin maan itsenäisyyden symboliksi. Moni muistaa kuulleensa tämän tarinan, ja se löytyy helposti internetistäkin. Jotkut tähän Kunnallislehteen haastatellut juhSuuri osa itsenäilakuusen omistajat tosin syyskuusina epäilevät, että kyseinen myydyistä taimis- kuningasajatus ei todellisuudessa toteutunut vaan ta oli kelvottoainakin osa taimista tehman huonoja. tailtiin ihan muualta kuin Kaivopuiston kuusesta. Likimain kaikki haastatellut myös moittivat taimia huonoiksi. Piikkiöläinen, MTT:n tutkijana aikanaan työskennellyt Tapio Kallio soitteli tänne toimitukseen ja kertoi niin ikään, että suurin osa itsenäisyyskuusina myydyistä taimista oli kelvottoman näköisiä, niiden neulaset putoilivat ja taimissa oli rinnakkaislatvoja. . Tuona vuonna myös paljastettiin Sibelius-monumentti, otettiin käyttöön Tuusulanväylä, avattiin Asematunneli. Sitä osattiin arvostaa. Sauvon kunta ja Paimion kaupunki pitävät Marjaniemeä yhteistuumin ainakin vuoteen 2020 asti. juhlavuoden kuusentaimet. Paimion kaupunki vuokraa Marjaniemeä ja Sauvon kunta ylläpitää sitä. Ei sillä rahalla Sauvon kunnan velkoja selvitettäisi. Ehkä muutamaksi viikoksi, hän toteaa. Nyt rannalla kiertääkin nimilista, joka luovutetaan Sauvon kunnan päättäjille elokuun alussa. . Mutta varmaan paremmin muistetaan kotimaan tapahtumia, vaikkapa kolmen viikon kirjapainolakko, jolloin ei ilmestynyt sanoma- eikä aikakauslehtiä. Hankkeen suuruus olisi liikkunut 85 000 euron tuntumassa ja korjaustyöt olisivat suunnitellusti alka- neet jo tämän vuoden syksyllä. Peruskorjaus olisi tullut tarpeeseen, sillä saunan puhtaanpito vaatii nykyisellään paljon työtä. Kunta on antanut ymmärtää, että Marjaniemi myytäisiin. Nimiä on jo sata kappaletta vuokrasopimuksen jat- KYLLI SALO kylli.salo@kunnallislehti.fi Aiheesta lisää netissä: Koko Suomi Istuttaa puita 2017 -kampanjasta on tietoa osoitteessa kotikuusi.enoprogramme.org/tulevaisuuden-kuusi-2017 Löytyykö kunnastanne vuonna 1967 istutettuja Kotikuusia? kysyy Kuntaliitto osoitteessa www.kunnat.net Kotikuusille on myös facebook-ryhmä fb-osoitteessa kotikuusi1967 Kesäkioskiakin pitävällä Pasi Parkkusella on käsissään nimilista, joka vastustaa Marjaniemen vuokrasopimuksen päättymistä.. Aina aamuisin saunassa on tunkkainen haju, joka päivisin saunan ollessa päällä kuitenkin haihtuu. Iltaisin Parkkunen pesee saunan huolellisesti seuraavaa aamua varten. . sauna on ollut jo pitkään SAUVO Ina Virtanen Paimion kaupungin palkkaamana työskentelevä Pasi Parkkunen asuu Marjaniemen leirija virkistysalueella vuosittain huhtikuun puolivälistä alkaen aina lokakuun puoliväliin saakka ja vastaa alueen hoitamisesta. Parkkinen on ollut pöyristynyt Sauvon kunnan tuoreesta päätöksestä, jonka mukaan Marjaniemen vuokrasopimusta ei tässä vaiheessa jatketa. Kunnanhallituksen 15. Kaikki muu alueella toimii, Parkkunen kertoo. Sauvon kunta oli kuitenkin eri mieltä vuokrasopimuksen jatkamisesta ja halusi pitää sopimuksen voimassa vain vuoteen 2020 asti. Sauna on ollut jo pitkään murheenkryyni ja jo aikansa palvellut. Parkkunen epäilee, että sauna saattaa olla jopa homeen vaivaama. Ne olivat jo alkujaan tuhoon tuomittuja, siksipä niitä kuusia ei olekaan enää paljon jäljellä. kesäkuuta kokouksen pöytäkirjan mukaan Marjaniemen käytön eri mahdollisuudet halutaan selvittää ennen kuin vuokraamisen mahdollisesta jatkamisesta päätetään.
Pasi Parkkunen ihmetteleekin, miten leireille käy, jos Marjaniemi myydään. . Toki sillä on vaikutusta. Tämä vuosi ei riitä ratkaisuihin, vaan rauhassa katsellaan eri vaihtoehtoja. Kesäksi odotetaan yhteensä noin kymmentä leiriä. Tästä syystä etenkin kesäkuu oli todella kiireinen. . Lyhyellä tähtäimellä mikään ei muutu, hän vakuuttaa. Allénin mukaan Marjaniemen käytön mahdollisuuksien selvittäminen tarkoittaa sitä, että joko Marjaniemen toiminta jatkuu tulevaisuu- dessa entisellään ja vuokrasuhde jatkuu tai alueelle mietitään uutta käyttöä. Vaatisi kaavamuutoksen, jos alue myytäisiin yksityiselle taholle. . Leader-rahoitushankkeella suunniteltu uuden saunan rakennus on toistaiseksi jäissä ja odottaa tulevia päätöksiä. . Se tietää noin 400 lasta Marjaniemeen, Parkkunen kertoo. Leiriläisten ohella aluetta käyttävät Paimion ja Sauvon asukkaat. Minne leiriläiset sitten laitettaisiin. Mitään dramatiikkaa ei tässä tapauksessa kuitenkaan ole, eikä mitään tapahdu hetkeen. Esimerkiksi, pystyykö alueen kaavoittamaan loma-asuntokaavaan tai vakituiseen asumiseen, Allén kertoo. Alueen myyminen kokonaan yksityiseen käyttöön saattaisi olla hankalaa. . Saunojien määrää tark- kaillaan saunan seinässä olevan listan avulla, jonne kävijät saavat käydä laittamassa nimensä. Talon kulman takana aukeaa pelto, jonne leiriläiset voivat majoittua telttoihin. Lämpiminä kesäpäivinä Marjaniemi on suosittu perheiden keskuudessa. myyntiin? murheenkryyni ja vaatisi pikaista remonttia kumisen puolesta, Parkkunen kertoo. Marjaniemi on tunnettu kesäleireistään ?Kun aloitin työt täällä yksitoista vuotta sitten, ei merta edes näkynyt. tiistaina 14.7.2015 KUNNALLISLEHTI Aurinko nousee 4.25 Aurinko laskee 5 22.43 Järjestyssäännöt on kirjoitettu paimiolaisille ja sauvolaisille käyttäjille. Helleviikonloppuna väkeä riitti. Viime vuonna listassa oli 2500 nimeä, Parkkunen selvittää. Alueella on kaksi hehtaaria peltoa, jossa leiriläiset telttailevat. Ihmiset voivat olla rauhallisin mielin. Allén myöntää, että Marjaniemen sauna on huonossa kunnossa, sillä käyttöä sillä on vuositasolla paljon. Hyvä, että ihmiset tuovat mielipiteitään esille. Mietitään maankäytöllisiä ratkaisuja. Kaavassa on tällä hetkellä merkintä, että alue on julkisyhteisöjen käyttöön tarkoitettu. Suurin työ on ruohon leik- kuussa, siinä menee aina pari päivää. Iltaisin saunassa käyvät avantouimariporukat, ja kauniina päivinä lapsiperheet viihtyvät alueella. . Kasvillisuutta raivattiin ja puutarhurin kanssa suunniteltiin alue. Pellon läheisyydessä sijaitsee myös ruokala, jossa on toimiva keittiö sekä wc-tilat. Nyt kun paikka on tässä kunnossa, vedetään matto alta, Pasi Parkkunen suree. Hän asuu kesäisin tontilla sijaitsevassa talossa perheineen ja huolehtii alueen kiinteistöstä, ajaa nurmikkoa ja pitää kioskia. . Pesen myös saunan päivittäin, hän kertoo. Marjaniemi on erityisesti suosittu paikka leirien järjestämiseen. Vaatisi kaavamuutoksen, jos alue myytäisiin yksityiselle taholle. Allén vakuuttaa, että vuokrasopimus jatkuu normaalisti ainakin vuoteen 2020 asti, ja tarkoitus on vain tarkastella tulevia mahdollisuuksia. Suurempia päätöksiä ei asiasta tehdä vielä hetkeen. . Vastaavia tapahtumia ei voi järjestää muualla, hän sanoo. Tässä Marjaniemen rannalla sijaitsevassa talossa Pasi Parkkunen asuu kesäisin perheineen ja ylläpitää muun muassa talossa olevaa luukkukioskia. Sauvo pohtii erilaisia mahdollisuuksia Marjaniemen tulevaisuuden varalle Sauvon kunnanjohtaja Seppo Allénin mukaan ihmisillä ei ole syytä huoleen Marjaniemen leiri- ja virkistysalueen kohtalosta. . Kävijämäärä ylittää 2000 joka vuosi. Ratkaisuja ei olla vielä tehty puoleen eikä toiseen. Vuokrasopimuksen jatkamisen puolesta tehty adressi on Allénin mukaan hyvä juttu. . Onneksi rahoituksessa on vielä kautta jäljellä, mikään ei ole siis vielä poissuljettua, Allén sanoo.
Täällä on niin parkkiintuneita talkoolaisia, Taina Kummunsalo naurahti. . Siihen tarvittavat seipäät on haettu metsästä. Monet ihmiset tekevät työtä, josta ei jää jälkeä. Perinnemaisema vaatii hoitoa. Muuten se kasvaisi vähitellen umpeen. Uusia leiriläisiä saapui puskaradion avulla, Metsähallituksen sivujen ja Facebookin välityksellä, Kummunsalo kertoi. Leiri työllisti ihmisiä aamul- la kello kahdeksasta alkaen aina iltaviiteen asti. Myös riukuaitaa uusitaan tänä kesänä. Heikki Uotila näytti mallia. Neljännessä vaiheessa puiset aidan rimat lasketaan punosten päälle ja aita syntyy. Aidan teon kolmannessa vaiheessa kuusen punottiin kahdeksikon muotoon seipäiden ympäri. Uuden riukuaidan lisäksi Askalan perinnemaisemaan nousi talkoolaisten työnä heinää seipäille kuivumaan. Askalan kulttuurimaisemasta pidetään jatkuvaa huolta Ketoleiri on ympäristöyhdistyksen jokavuotinen voimainponnistus PAIMIO Ina Virtanen Paimion Askalassa eheytettiin viime viikolla jokavuotiseen tapaan kulttuurimaisemaa vapaaehtoisvoimin. . Leirin avulla säilytetään kulttuuriperimää ja vanhoja taitoja. 6 KUNNALLISLEHTI tiistaina 14.7.2015 TÄNÄÄN INA VIRTANEN Riukuaidan teko aloitettiin iskemällä uusia seipäitä vanhoihin reikiin. Seuraavaksi vedessä liotettiin kuusen vitsaksia. ketoleirin piti kestää sunnuntaihin saakka, mutta urakka saatiin valmiiksi jo sitä ennen. Jokakesäinen leiri Askalassa on ympäristöyhdistyksen voimanponnistus ja kesän kohokohta, joka kerää vapaaehtoisia kaukaakin. . Monet ihmiset tekevät työtä, josta ei jää jälkeä. Sateisen alkukesän ansiosta täällä oli todella paljon paksua heinää, jota olemme nyt niittäneet. Työ on hyvällä mallilla ja heinää on nosteltu seipäisiin, Paimion seudun ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Taina Kummunsalo kertoili perjantaina. Ympäristöyhdistys on pitänyt huolöta Askalankosken ympäristön Suomen mitassakin merkittävästä perinnemaisemasta jo pitkään. ?Virallisesti. Tässä konkreettinen käden jälki näkyy. paan pitäväksi. Vakiintuneiden leirille osallistujien lisäksi tänä vuonna auttamassa oli paljon uusiakin käsiä. . Tässä käden jälki näkyy.. Tänä vuonna leiriläisiä saapui jopa Jyväskylästä ja Riihimäeltä asti, Kummunsalo kertoi. Leiriläisiä oli yhteensä 25, lapset mukaan lukien. Hän kuvaili aitaa esteettisesti kauniiksi ja lam- Riukuaita korjattiin taitaen Sateinen alkuviikko ei vapaaehtoisten leiriläisten menoa haitannut. . Tekeminen Askalassa on myös hauskaa, Kummunsalo totesi. Parhaita puolia vapaaehtoistyössä on Kummunsalon mukaan näkyvä lopputulos. . Osa leiriläisistä on ollut leiriviikolla mukana jopa vuodesta 1993 asti. Keskellä päivää pidettiin tunnin ruokatauko. Riukuaidan elinkaari kestää Kummunsalon mukaan 15? 20 vuotta. Askalan neljä lammasta pääsivätkin takaisin aitaukseen heti korjauksen jälkeen.
Olen ollut mukana varsin monessa hallinto-oikeuteen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja nyt jo lakkautettuun maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan tehdyssä valituksessa. On se mukavaa ajaa kun kokoajan autoilijat meinaavat ty- Yksi puuston keskellä peryydensä takia ajaa päin. Kiitos lopettakaa tuo. kiinni kesäksi. reilua? Kohta kolarissa Mökkipaikkakunnalla pitäisi nykyään päästä terveyskeskukseen mutta Sauvo kiertää tätä panemalla terkkarinsa Taas jäi Varsinais-Suomen yrittäjiltä verovelkaa valtiolle kesäkuussa yli 1,5 milj.euroa. Onko tämä sitä yritystukea? osku Mihin hintaan tahansa Ehdoista on taisto käyty, kansa pitää rahansa. Eurosta ei kukaan luovu hintaan mihin tahansa. Velkojien kovaa taksaa, kansa halua ei maksaa. Vaan ?troikka. jos pieni kärjistys sallitaan . Tämän seurauksena oikeudet ruuhkaantuvat ja hankkeet viivästyvät. Pelkillä mielipiteillä varustettuna on asialle turha lähteä. Jari Kårlund Sauvo Torstai 03:03 04:27 22:41 00:04 Pimeys päättyy Aurinko nousee +17°C Aurinko laskee 3 m/s Pimeys alkaa 03:07 04:29 22:39 00:01 Lauantai 03:10 04:31 22:38 23:58 Pimeys päättyy Aurinko nousee +14°C Aurinko laskee 4 m/s Pimeys alkaa 03:14 04:33 22:36 23:54 NYT AVATTU TERVETULOA HERKUTTELEMAAN! www.rolls.? TEBOIL-Säteri Paimio Sauvontie 9, 02-475 3200 Av: ma-pe 6-21, la-su 8-20. Myös lemmikeille. luonnonsuojelija vaikka ei kyyn PAIMION KAMERASEURAN kuukauden kuvan on ottanut Mika Kokkala. Ei se ikäihmisyys ole aina niin selvä asia, katsoo sitä miltä kantilta tahansa :) Teija Mäntylä tilaaja Kriivarista Kyllä 71-vuotias on iäkäs. Moni tekopirteä vanhus vain ei huomaa, että on vaan auttamattomasti vanha. Mutsi näytti henkkarit ja sanoi, että hän on 74 v. Käsitteenä valittaminen on sävyltään negatiivinen, mutta joka vuosi iso joukko suomalaisia viittaa sävyille kintaalla ja pistää valituksen menemään. Aiheuttaa paljon ongelmia vaikka ei henkeä veisikään. tai ?valitan, koska minulla on Sadetta Puolipilvistä Lumisadetta Pimeys päättyy Aurinko nousee +18°C Aurinko laskee 4 m/s Pimeys alkaa siihen oikeus?. Valittaminen on helppo tapa tehdä kiusaa tai pelata aikaa. tai ?valitan, koska minulla on siihen oikeus?. sa, mutta asialle pitää tehdä jotain, on keskusteluun nostettu valitusoikeuden rajoittaminen. Tiistai Keskiviikko Pimeys päättyy Aurinko nousee Salo Aurinko laskee Pimeys alkaa 02:59 04:25 22:43 00:08 Selkeää Pilvistä Perjantai Ukkosta Pimeys päättyy Aurinko nousee +19°C Aurinko laskee 5 m/s Pimeys alkaa Sauvo 2 +19 Aihe on ilmeisesti lainsäädännöllisesti varsin haastava, eikä kovin tarkkoja esityksiä siitä, kenellä milloinkin olisi valitusoikeus, ole näkynyt. KUNNALLISLEHTI 7 MIELIPIDE MIKA KOKKALA PALAUTETTA Silloin, kun opiskelin lähihoitajaksi, tehtäviä tehdessäni kysyin opettajilta, minkä ikäinen on ikäihminen (lehdessänne 10.7. Kuva onotettu kesäisellä retkellä Mustion linnan puutarhassa, kesäkuussa 2015 NASEVAT grillaa makkaraa! Muuten Paimiossa ei ole vielä yhtään katua kuten Vallitiekin, mutta puustoo kyllä on tiheesti, naapuri ei varmasti näe jos vaikka tulipalo olis syttynyt. Onneksi. Lähes iäkäs 56 vee M. Tällaisella oikeusjärjestelmän väärinkäytöllä ammutaan pahimmillaan itseä ja koko hienoa järjestelmää jalkaan. Valittaa voi ja pitääkin valittaa, mikäli valituksen syyksi löytyy jotain kättä pidempää, millä asiansa voi tuomioistuimelle perustella. Se on kiistämätön ja valitettava tosiasia. Ina Virtanen ). 18.7. Tänään +19 +18 Turku Paimio Kaarina määrärahoja supistetaan ja ruuhka sen kun kasvaa. Nuoret sen huomaavat paremmin. Kannattaa katsoa peiliin, jos siitä vetää herneen nenään. Valittamalla saadaan väistämättömän toteutumista siirrettyä hyvällä säkällä vuosilla eteenpäin, vaikka jo valitettaessa tiedetään, että lopputulos ei muuksi muutu. Mularille: Enoni on kuollut kyykärmeen puremaan. Kyyn purema on vaarallinen ihmisille, erityisesti lapsille ja iäkkäille. Luultavasti moni hanke jää kokonaan aloittamatta monta vuotta kestävän valituskierteen pelossa. Ajan tavan mukaan myös oikeuslaitoksen Sää 14.7. Oma äitini on nyt 74 v, ja kun hän haki kunnaltaan (Nli) liikuntaseteleitä, virkailija sanoi, että ensinnäkin, pitää olla asunut Naantalissa ja toiseksi, pitää olla 65 v täyttänyt. pohjimmiltaan sellaisilla argumenteilla kuin ?minä en halua?, ?koko hanke on ihan turha. Valittaminen. En tunne muun maailman valituskäytäntöjä, mutta on vaikea kuvitella valitusoikeuksien olevan ainakaan kovin monessa maassa laajemmat kuin meillä Suomessa. Pelkona tietysti on, että oikeudet ruuhkautuvat entistä pahemmin, jos aletaan valittaa valitusoikeuksista. Tilannetta helpottaisi paljon, jos turhat valitukset jätettäisiin tekemättä. . vaatii omansa, hintaan mihin tahansa. EU rahansaannin takaa, keskuspankki rahat jakaa. Kreikka pysyy eurossa hintaan mihin tahansa. Mikä onkaan lopputulos, euroa ei ehkä saada ulos, oli hinta mikä tahansa. Uudet vaalit? KOLUMNI Valittamalla pelataan aikaa Suomessa on kansalaisilla ja järjestöillä käytössään mahtava työkalu osallistua yksittäisiä asioita koskevaan päätöksentekoon. Naapuri varmaan Hei haloo autoilijat, eipä taida mopoilijat olla ainoastaan vaaraksi liikenteessä... Opettajat sanoivat, ettei sitä voi määritellä. Koska lisäresursseja ei ilmeisesti ole luvas- Paljon valituksia tehdään pohjimmiltaan sellaisilla argumenteilla kuin ?minä en halua. Näissä prosesseissa olen nähnyt, että paljon valituksia tehdään
Kuuselta oli kylttikin välillä pois, mutta pantiin se nyt takaisin kun luettiin se Kunnallislehden juttu, Mervi Soupas kertoo ajankulun kolhimasta juhlavuoden kuusesta, joka on kuvassa keskellä. Arto Holm lähetti itse kuvan itsenäisyyskuusesta vanhalta kotipaikaltaan Karunasta. Mutta tämä on vain jälkiviisautta, tuumailee piikkiöläinen Liisa Mattila. Mutta kun se kuusen taimi oli vuonna 1967 niin pieni, ettei arvannut miten isoksi se kasvaisi. Mutta ehkä tässä kuusessa on jotain symboliikkaa: itsenäisyys on kasvanut vahvempien varjossa, Mattila pohdiskelee. Kun Kunnallislehti kuulut- teli, löytyisikö seudulta vuoden 1967 juhlakuusia, Liisa Mattila harkitsi kaksi viikkoa ennen kuin soitti. Moni väittää, että kuusen taimet olivat alkujaankin huonoja, ja isoksi kasvaneistakin moni on tiensä päässä. Esimerkiksi Sauvon kunnantalon pihalta kaatui juhlakuusi yhdessä viime vuosien isoista myrskyistä, ja Paimion viraston juhlakuusi jouduttiin kaatamaan kaupungintalon laajennuksen tieltä. Mikä juhlakuusi? . 8 KUNNALLISLEHTI tiistaina 14.7.2015 TÄNÄÄN www.kuntsari.fi | kuntsari Juhlavuosikuusia löytyi, mutta ei kovin paljon PAIMIO, SAUVO, KAARINA Kylli Salo Kuntaliitto kerää parhaillaan tietoja vuonna 1967 istutetuista itsenäisyyden juhlavuoden ?kotikuusista?. Taimi oli hirveen pitkään tosi pieni, ja sitten kesälampaat kalusivat sen alaosan. Paikkakin sillä on ahdas, mutta olkoon nyt siinä vielä, vaikka elääkin viimeisiään, tuumailee sauvolainen Mervi Soupas. Soupas tietää, että taimen ovat aikanaan istuttaneet hänen äitinsä vanhemmat, Laina ja Paavo Rautio. . Ikkunasta katteltiin kun puut kaatuivat yksi toisensa jälkeen! Kuusi kasvoi, Piikki . Eija muistaa, että taimi piti os- taa, mutta ei tiedä mistä se ostettiin. . Vähän liian lähelle asuinrakennusta se kyllä istutettiin, mutta on mukava katsella ikkunasta kun pikkulinnut ja oravat viihtyvät kuusen oksilla niin hyvin, tuumailee Sauvon Halslahdessa asuva Eija Itälä. Hänen isänsä Reino Itälä istutti taimen aikanaan. Mattila muistaa, että myös Piikkiön sankarihautojen vieressä on itsenäisyysvuoden juhlakuusi, mutta laatta siitä on hävinnyt. Kun Liisa ja Antti Mattila istuttivat kuusen vuonna 1967, Piikkiö oli kovin erilainen paikka kuin nykyisin. Ja mun isä oli semmoinen, että yhtäkään puuta ei saanut kaataa, Soupas kertoo. Osmalahdentien alkupäässä sijaitsevan talon pihapiirissä onkin paljon isoja puita, jotkut jättimäisiä. Siskoni, joka oli viimeisillään, tuli aamulla herättämään, että nyt alkaa tapahtua! Luulin että synnytys, mutta se olikin myrsky. Suomi täytti 50 vuotta 1967. . Muistan kuitenkin hyvin kun taimi oli ihan pieni, semmoinen 30-senttinen. Alun perin taimi ei ollut kovin hyvä. Kuusen taimen viereen laitetussa kuparilaatassa oli teksti: ?Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana?. Liisa ja Antti Mattilan itsenäisyyskuusen laatta on tallella ja niin lujasti kiinni, että kun sitä joskus meinattiin sii 70 kuusta kaatui, mutta juhlakuusi jäi pystyyn . Hän on ollut aikanaan sitä istuttamassa, ja taimi ostettiin Haanniemen osuuskaupasta.. Juhlavuoden kunniaksi istutettiin kuusen taimia ympäri maan. . Tulikin istutettua tämä aikanaan näin lähelle tuota piharakennusta. Ei tuo ulkomuodollaan koreile. Taimia niihin kuuluvine laattoineen myi SOK. . Mattilan tilallakin oli vielä lypsykarjaa, ja muitakin eläimiä, kuten siihen aikaan oli yleisesti tapana. Nykyisin tilan pellot on vuokrattu pois, mutta Mattilan tila vehreine pihapiireineen Piikkiön Tupatiellä näyttää yhä maalais-idylliltä, kuin Itälän itsenäisyyskuusi on seudun komeimmasta päästä. Oravien ja tinttien koti . Osa kuusista käytiin kuvaamassa tätä juttua varten. Kaikkiaan juhlakuusia istutettiin 30 000 kappaletta ympäri maan, monet kunnantalojen ja koulujen pihoille mutta myös ihmisten kotipihoille. Jossakin vanhassa valokuvassakin se on mukana, Itälä kertoo. Kuusen mukana myyty kuparilaatta oli puun juurella pitkään, mutta sen nykyisestä olinpaikasta ei ole tietoa. . Yllättävän vähän niitä vinkattiin, yhteensä parisenkymmentä. Ja tuo saarni ja nuo kaksi mäntyä ihan liian lähelle. Tapani-myrsky kaatoi siitä 70 järeää kuusta. . Jotkut osuuskaupat myös lahjoittivat taimia oman alueensa kouluille. . Nyttemmin kuusi on arviolta viisitoistametrinen, rungoltaan vähän mutkainen ja oksistoltaan toispuoleinen. . Soupas kertoo, että se rinne, jossa itsenäisyyskuusi kasvaa, oli aiemmin suorastaan ?peikkometsä?. Mukana hankkeessa on myös kestävän kehityksen Eno-verkkokoulu. Istutuskampanja järjestetään nimittäin myös kahden vuoden päästä, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Kunnallislehti toivoi vinkkejä oman levikkialueensa itsenäisyyskuusista
Isä sanoi, että siun lapseis saa sit kiipeillä täs puus, Kimmo muistelee. Hänellä on tallella itsenäisyyskuusen mukana myyty kuparilaatta, alkuperäispakkauksessaan. Kunta osti aikanaan useita tiloja Mattilan ympäriltä, ja niille nousi kerrostaloja. Kun Kimmo oli urheiluseuran talkoissa siivoamassa Osuuskauppa Aitan jäämistöä, yhdestä romukasasta löytyi kolme itsenäisyyskuusen laattaa. Jussin isä istutteli mielellään erilaisia puita. Siinä se seisoo, Louramon komea ja ylväs kuusi, kotipihan ja metsän välissä. Otollinen maaperä Harri Louramon pihapiirissä Merianttilantiellä Paimion Hevonpäässä kasvaa näyttävä itsenäisyysvuoden juhlakuusi. Sitä on säästel- Naapurien tietojen mukaan tämä Tuomisten omakotitalon pihalla YläVistalla kasvava puu olisi itsenäisyyskuusi. Ja Rekolanmäki on kaikkien yhteiskäytössä, Liisa Mattila viittaa itsenäisyyskuusen juurelta muutaman metrin päähän, ?kunnan puolelle?. kiipeillä siinä Kimmo Parkkunen oli vasta seitsemän vanha, kun hän oli mukana istuttamassa kuusta kotipihaan Suomen 50-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Tapahtuma on jäänyt hänelle mieleen hyvin tarkkaan, ehkäpä siksi että sillä tuntui olevan isälle, Markku Parkkuselle, tärkeä merkitys. . Lemmikkipossu Jore viihtyy kuusen juurella. ty sisätiloissa, ja Kimmo on päättänyt laittaa sen kuusen juurelle sitten kun Suomi täyttää 100 vuotta. Kuusen taimen tarina on puolestaan sellainen, että isä totesi alkuperäisen taimen aivan kelvottomaksi. Mattilan viereisen vanhainkodin tontin kunta omisti jo ennestään. Hän tuumi, että ei me tuommoista istuteta, haetaan taimi omasta metsästä, ajatushan tässä on tärkein. . tiistaina 14.7.2015 KUNNALLISLEHTI 9 KYLLI SALO rtää vähän, laatta ei hievahtanutkaan. Kimmo Parkkusella on yksi kuusi ja yhteensä neljä laattaa. Kimmo Parkkunen oli pienenä mukana istuttamassa tätä kuusta. Hän muistaa kuusen hyvin omasta lapsuudestaan, mutta sen istuttamisen ajoilta, vuodelta 1967, muistikuvia on Jaakko Louramolla, joka oli niihin aikoihin 15?16-vuotias ja oli itsekin mukana istuttamassa pientä kuusen tainta. Jaakko Louramo kertoo, että ehkäpä kuusi on kasva- nut noinkin komeaksi siksi, että maaperä sattui olemaan otollinen. Vanhainkodissakin elettiin vielä 1960-luvulla ikään kuin omavaraisessa maalaistalossa, navettoineen ja viljelyksineen. . itsenäisyyskuusen laatta. Hän arvelee saaneensa siitä kipinän puiden istuttamiseen. ö muuttui Siu lapseis saa sit entisaikain muistona kerrostalojen keskellä. Ja se neljäs, alkuperäinen, jemma-nimisessä paikassa vielä pari vuotta. Sinikka ja Jussi Launnon pihapiirissä kasvava itsenäisyyskuusi on jalompien kuusisukulaisten ympäröimä. Ensimmäistä kerrostaloa alettiin rakentaa syksyllä 1970. Aluksi se tuntui oudolta, mutta hyvin me tullaan toimeen naapureiden kanssa. Ei kuusta koskaan mitenkään erikseen hoidettu. Jaakko Louramo muistin mukaan kuusen juurella oli aikanaan se ?virallinen. Harri Louramon mielestä jopa metallinpaljastinta. Vanhojen piikkiöläisten mukaan Piikkiön sankarihaudan viereinen kuusi on vuoden 1967 juhlakuusi, mutta kuuseen kuuluvaa laattaa siellä ei näy.. Kimmo sai ottaa ne luvan kanssa, ja nyt kolme laattaa on piharakennuksen seinässä, kuusen vieressä. Kuusen juuri alaoksineen on kuitenkin nykyisin niin tiheä että laatan etsimiseen tarvitsisi seikkailumieltä. Muistan sen paikankin ihan tarkkaan, tuolta ladon takaa ojasta se taimi otettiin, Kimmo kertoo. Niinpä hänen pihassaan, Paimion rajan läheisyydessä SauvonTyyneläntiellä, kasvaneekin yksi Suomen komeimmista itsenäisyyskuusista. Ja niitä laattojakin on muuten yhteensä neljä. Greta Tuominen kuulisi mielellään asiasta lisää
Silti Väntsin näytelmä ei sorru opettavaisuudessaan saarnaamaan. Metsä edustaa hyvää Nykypäivään siirtäminen ei tarkoita sitä, että hahmot seikkailisivat modernissa maailmassa. 10 KUNNALLISLEHTI tiistaina 14.7.2015 www.kuntsari.fi | kuntsari TEATTERI JUSSI KIRJONEN Adalmiina (Hilda-Justiina Airola) löytää Sauvon kesäteatterin näytelmässä metsästä nöyrän sydämen vuohimummon (Tarja Airola) avustuksella. Lumoava satu kaikenikäisille Aikuiset voivat hyvin mennä katsomaan näytelmän myös ilman lapsia SAUVO Jaana Pakarinen Lähetä tiedot toimitus@kunnallislehti.fi Kun teatteriesitystä mainostetaan sopivaksi kaikenikäisille, tämä tarkoittaa yleensä sitä, että samalla kun lapset viihtyvät, aikuiset pitkästyvät tai ainakin vaivaantuvat päälle liimatuista aikuisyleisölle suunnatuista kaksimielisyyksistä. Adalmiinan helmi ei ole komedia, ja hyvä niin. Sen lisäksi se tarjoaa monitasoista symboliikkaa ja pohdittavaa myös aikuisille, jotka voivat aivan hyvin mennä katsomaan näytelmää myös ilman lapsia.. Väntsi on lisännyt tarinaan elementtejä myös muista perinteisistä saduista ja muunnellut hiukan . Lähteessä pulppuaa aito vesi ja nuotiokin tietysti sytytetään oikeasti. Myös puvustus tukee satumaista tunnelmaa. Ja vaikka onnellinen loppu onkin selvä tämäntyyppisessä tarinassa, onnistuu näytelmä silti säilyttämään jännityksen loppuun saakka ja Sinisen haltijan alussa kuiskaama salaisuus paljastuu vasta aivan loppumetreillä. Aidossa maisemassa Sauvon kesäteatterin miljöö sopii täydellisesti satumetsäksi ja yhtenä lavasteena toimiikin oikea luonto. Haltijat (Tuuli Haarakallio ja Jenna Suomi) kannattelevat tarinaa ja tuovat erilaisilla persoonillaan siihen syvyyttä. Adalmiinan helmessä huumori on hienovaraista, ja syntyy esimerkiksi näyttelijöiden tuplarooleista. On kuningas ja kuningatar, heidän prinsessansa ja lopussa tietysti hyvyys voittaa. Tehdas Teatterin johtaja, näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Timo Väntsi on sitä mieltä, että perinteinen satu sopii hyvin teemaltaan myös nykypäivään. Erityisen hauskasti on toteutettu vuohien asut, vuohien näyttelijöistä puhumattakaan, jotka käyskentelevät ja ääntelevät kuin aidot eläimet. Hauskuutta esitykseen tuovat muun muassa nämä vuohet. Tarinassa nöy- ryys voittaa itsekkyyden ja sanoma toimii Väntsin mukaan hienosti myös nykypäivän ?individualistisen elämäntyylin ja kyynärpäätaktiikan kulta-aikoina?. Adalmiinaa näyttelevät Hilda-Justiina Airola ja nuoremman version Iiris Sonkki ovat ihanan ärsyttäviä ja nykypäivään samaistettavia rooleissaan hemmoteltuna ja kitisevänä kakarana. Adalmiinan helmi on lumoava näytelmä, jossa voi uppoutua kauniiseen sadun maailmaan. Marjaana Hoikkala esimerkiksi esittää osuvasti sekä kuningasta että kuningatarta ja Tarja Airola sekä vuohimummoa että linnan murahtelevaa mieskokkia. Hovin henkilökunta taas esiintyy myös vuohina ja tästä syntyy tahallinen väärinym- märys siitä, onko hovi muuttunut vuohiksi tai symboloiko vuoheus kenties hoviväen todellista sarvekasta luonnetta. Tarina kulkee kahdessa eri paikassa: linnassa ja metsässä, mutta siirtymät sujuvat jouhevasti . Näytelmä lumoaa lapsien lisäksi aikuisetkin, niinkuin oikean sadun kuuluukin. Ja perinteinen satuhan Zacharias Topeliuksen Adalmiinan helmi on niin rooleissaan kun opettavaisuudessaankin. kuitenkin alkuperäistä kunnioittaen . Puvustus on sauvolaisen Osuuskunta Puuhausin taidonnäyte, jossa pitsiä ja pellavaa ei ole säästelty. Päinvastoin: satumaailman illuusio on täydellinen linnoineen, aitoine taikalähteineen ja lähes aitoine karhuineen. Metsä edustaa Topeliuksen maailmassa kaikkea hyvää kun taas linna pinnallista maailmaa. Topeliuksen satua. Metsässä Adalmiina löytää myös mielikuvituksen, joka Väntsin tuomana ilme- nee tarinassa nukke-Kuusenlatvan muodossa. Nukke-Kuusenlatva niinkuin muutkin esityksen nuket antavat esitykseen oman ulottuvuutensa. Usein kun kesäteattereiden huumori aiheuttaa katsojissa lähinnä myötähäpeän tunteita. Näytelmän alussa, linnassa eläessään Adalmiina on viisas, kaunis ja rikas, mutta vasta metsässä hän löytää hyvän sydämen ja toisten kunnioittamisen. vaikka jopa näyttelijät ovat samoja eri rooleissa molemmissa paikoissa. Jokainen yksityiskohta on tarkasti mietitty palvelijoiden avainnauhoja myöten. Tätä vaaraa ei ole Sauvon kesäteatterin Adalmiinan helmessä
katsomaan ke 29.07 lähtö klo 10:15, kulkien reittiä Syybyntie- Valkojantie- Välitie- Vistantie- AlaVistan pysäkki Mattopesulan edessä- Tarvasjoentie. Matkat: Marja-Liisa, 040 729 3909. Eläkeliiton Piikkiön yhdistys, Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk: Etusivu 2,14 /pmm Tekstissä 1,23 /pmm Takasivu 1,12 /pmm Muualla 1,12 /pmm 4-väri 0,23 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Tilaushinta 1.1.2015 alk: Kestotilaus / 12 kk 85,00 ? 12 kk:n määräaikainen tilaus102,50 ? 6 kk:n määräaikainen tilaus 60,00 ? Opiskelijatilaus 51,25 ? Lähtö Paimion Kesäteatteriin ke 15.7 kirjaston parkipaikalta klo 17.30. Isovanhempien ja lastenlasten päivä Lehmirannassa ti 28.07, alkaen klo 9 aamupuurolla, ilm. Leiriläiset hoitivat As- toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimittaja Ina Virtanen (02) 588 8657 kalankosken sydänmaiseman Ketotalon ympärillä ja joen ääressä. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite:Vistantie 19, 21530 PAIMIO Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite:Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kunnallislehden konttori Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 Missä ikinä menenkin, lehti kulkee aina on avoinna ma-pe 9.00-12.00 Missä ikinä menenkin, lehtiuusia kulkee aina mukanani. Ilm. Leenalle. klo 18. Karhulampi klo 13.00 /ruokailu / tanssia ym. Opastus Kemiöntieltä. Tervetuloa osallistumaan. Tervetuloa! KAARINA Kaarinan Työpaikkaliikunta ry. Naisille ja miehille rantalentistä Hovirinnan biitsikentillä Kaarinassa joka keskiviikko klo 17-19. Piikkiön Eläkeläiset: To 16.7. bocciaa klo 12 ulkokentällä. Tervetuloa. vt. Tied. piiriin Mirjalle puh. Menemme kimppakyydein. Syksyn Tallinnan matkalle 22-23.09 ilm. Piirin liikunta- ja virkistyspäivään Lehmirantaan ilmottautuminen pe 07.08 mennessä Leenalle puh. 044-3500065. 040-7345040. www.elakeliitto.fi/ paimio Kotimaamme on muistoja tulvillaan, Sally Oksasta tahdomme kiittää. Sotataistojen melskeessä neitonen ilmatorjunnan mainetta niittää. Lottatyttönen, taskussaan leipää lie, paukkupakkaseen ylpeenä lähti. Mieli nöyränä, peloissaan, kuitenkin katse kirkkaampi kuin taivaan tähti. Pommikoneita uhkana Suomenmaan, ilmateitämme armada kyntää. Hälytyksen jo tekemään ennättää, telefooniin tuo lottamme ryntää. Isänmaata hän uskalsi puolustaa, ilman häntä ei Suomea oisi. Prinikoita hän ansaitsee montakin, ilomielin ne hällekin soisi. Elon retki se päättyi niin yllättäin, pääsi kunnioitettavaan ikään. Uskon lahja on kulkenut rinnallaan, Isä Taivaan on voima jos mikään. Alf Ölander vt päätoimittaja Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 toimittaja Maria Kesti (02) 588 8656 toimituksen avustajat: Jaana Pakarinen Jan Sundman Anni Himberg Paimion seudun ympäristöyhdistys. Pirjolle 11.08 mennessä 040-5886377 pirjo. siivonen@kolumbus.fi. Pirjo 4701433 tai 0405886377. 11 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2015. Piirin virkistys- ja liikuntapäivä Lehmirannassa ma 10.8. Tiedustelut ja ilmoittutuminen pe 24.7 mennessä Iiris puh 0415024214. MTK-Sauvo-Karuna järjestää jäsenilleen kesäisen illan kirkkovenesoudun merkeissä Karunan Kalliorannassa huomenna ke 15.7. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 myyntijohtaja, paikallislehdet Sari Kuusinen 040 5390 969 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen sivunvalmistus Simo Kolehmainen 050 4366615 Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. vieraana Neurologi Hannele Merivuori. Bocciaa pelataan kesämaanantaisin klo 10 urheilukentällä. Vielä ehdit mukaan päivärekelle Naantaliin ti 8.9. To 20.8. Sauna- ja uinti-ilta Marjaniemessä ti 21.7. Kelpaa ihailla! Ketotalo näyttelyineen auki jälleen sunnuntaina 19.7., tavalliseen tapaan klo 12?15.Näyttelykamarissa hurmaa Pive Toivosen Kesäretkellä-näyttely, ja Ketokahvilan emäntänä on Pärnän Viri. Lempeät lampaat ovat nyt isossa riukuaitauksessa. Kutsu Sauvo-Karunan yhdistyksen kesäpäivään Karhulammelle, Kaimalantie 140, Paimio to 20.08 klo 13. tiistaina 14.7.2015 KUNNALLISLEHTI YHDISTYKSET In memoriam PAIMIO Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. Pyynikin kesäteatteriin ?Avioliittosimulaattoria. päätoimittaja Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 sivunvalmistus Simo Kolehmainen 050 4366615 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 PAIMIO-SAUVO-KAARINA URHEILUSEURAT Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite:Vistantie 19, 21530 PAIMIO PAIMIO Kunnallislehden konttori on avoinna Paimion ma-pe 9.00-12.00 urheilijat Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy To 16.7. mäkijaoston Paino: Lehtitehdas, Salo 2015tekniikkakailpailut K-8 mäessä Varasvuorella klo 18. paimion rasti To 16.7. klo 10-16. Myös Rastiralli. Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk: Etusivu 2,14 /pmm Tekstissä 1,23 /pmm Takasivu 1,12 /pmm Muualla 1,12 /pmm 4-väri 0,23 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Tilaushinta 1.1.2015 alk: Kestotilaus / 12 kk 85,00 ? 12 kk:n määräaikainen tilaus102,50 ? 6 kk:n määräaikainen tilaus 60,00 ? Opiskelijatilaus 51,25 ? S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Irtonumerohinta 2,00 ? PAIMIO, KAARINA (PIIKKIÖ) 0400 433 505 Varhaisjakelun muut kunnat myynti, Lounais-Suomen Tietojakelu asiakaspalvelu (02) 269 3434 Maija arkisin klo 6.00-16.30, Aro (02) 588 8652 viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Jaakko Ketonen Pa i m i o www.KylttijaKaiverrus.fi kylttijakaiverrus@gmail.com S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Irtonumerohinta Jäikö Kunnallislehti tulematta? Ilmoita jakeluhäiriöstä: toimitusjohtaja 050-5700964 (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Hinnat sisältävät arvonlisäveron. myyntijohtaja, paikallislehdet Sari Kuusinen 040 5390 969 Kaiverretut kyltit muistolehtoihin, hautakiviin ja -risteihin (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) toimittaja Maria Kesti (02) 588 8656 toimittaja Ina Virtanen (02) 588 8657 myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Jäikö Kunnallislehti tulematta? Ilmoita jakeluhäiriöstä: Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Päivän aikana sämpyläkahvit, keittolounas sekä monenlaista toimintaa sisätiloissa ja ulkona. Ke Risteily aamulähtö. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. klo 18 nyyttikestien merkeissä. Ikäihmisten seniorisauna +60 Ankkalammella on parillisten viikkojen keskiviikona klo 13-16. Kaivolan kesäteatteriin kuljetus: klo 10.50 linja-autoasema; klo 11.00 Karinan pikavuoropys.-Rojola; klo 11.10 Piikkiön pikavuoropys.paloasema; klo 11.30 Hadvala. Heinät seipäällä kuin silloin ennen... Tervetuloa. Korpelan Martat. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. klo 17-19 Peimarin Rastit Halslahessa. Su 19.7. Saunomismahdollisuus. Se avaa minulle näkökulmia mukanani. SeSalon avaamäärän minullekeskustelunaiheita. uusia näkökulmia Seudun Sanomat Oy jaKustantaja: lukemattoman Paino: Lehtitehdas, Salo 2015 ja lukemattoman määrän keskustelunaiheita. 2,00 ? PAIMIO, KAARINA (PIIKKIÖ) 0400 433 505 Varhaisjakelun muut kunnat Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 toimituksen avustajat: Jaana Pakarinen Jan Sundman Anni Himberg Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 Kyltti ja Kaiverrus SAUVO Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhd. Pe 17 pv Paistamme lettuja klo 9-18 S-Marketin pihalla Korjaus HUOM! Kuukausikerho on ti 4.8
Paimiolainen Tomi Kottonen voitti auton omakseen. ?Tokmannilla jaettiin kerran kuitin mukana kuponki, joka kertoi arvonnasta. Keittiön ikkuna oli rikottu, ja ikkunan edustalla nurmikolla oli halkaisijaltaan noin kymmensenttinen kivi. INA VIRTANEN Ota kuva uhista! u p u k lu n ä s e k Missä luet. Illalla pitää varmaan laittaa vielä Euro Jackpot vetämään. Myös Paimion Tokmannin myymäläpäällikön Minna Mertasen mukaan on ilo antaa palkinto paikalliselle asukkaalle. . Osallistuin kilpailuun sitten netissä, Kottonen muistelee. Tiedon voitosta Kottonen sai sähköpostin välityksellä. Hän soitti oitis Tokmannille tiedon saatuaan. ?Olin hämmentynyt. 0400 240 845 Markku Koistinen puh. 02-435 8501 www.tiimi-ikkuna.? PAIMIO Nukkumassa olleet asukkaat heräsivät yöllä kovaan pamaukseen Tallintie 2:n kerrostalossa Paimiossa sunnuntaina 12.7. Kerrankin paikallinen voitti.. Auton oli mahdollisuus voittaa myös Kokkolassa, Vantaalla ja Majavedellä. Neljän eri kaupungin Tokmannien arvontoihin osallistui yhteensä 120 000 henkilöä, joista neljä onnekasta voitti auton itselleen. Paimion Tokmannilla koettiin positiivinen yllätys, kun voitto osui omaan kaupunkiin. kello 02.30 aikaan. Valkoisesta Nissanista hän suunnitteleekin vaimolle ?kauppakassia?. ?Jos lastenrattaat mahtuvat vielä autoon niin hyvä on, Kottonen sanoo ja tutkii auton takalaatikon tilavuutta. Hyvin harvoin kilpailuihin osallistuva Kottonen suunnittelee muuttavansa tapojaan tulevaisuudessa. ?Kannattaisi varmaan osal- listua kilpailuihin useamminkin. Se päivä taisi olla vielä maanantai, kerrankin hyvä viikon aloitus. Autoja Tomi Kottosen perheellä on jo pari kappaletta entuudestaan. Mitä luet kesällä? Ota hauska kuva ja kesän lukupuuhistasi VWB VL t 5ÊHÊÊ TF TPNFTTB MVL MMB t 5BJ MÊIFUÊ TF TÊILÚQPTUJ kuvakilpailu@sss.fi Noora Särkin iemi, v uoden 16.8.2015 mennessä. 2014 k esäku vakisa n finalis tikuva Raatimme valitsee kymmenen kuvaa, jotka pääsevät kisaamaan kilpailun voitosta yleisöäänestyksessä netissä. Voittaja saa GoPro-actionkameran, kakkoselle ja kolmoselle on luvassa selfie-kepit. Liitä mukaan kuvaajan tiedot, yhteystiedot ja lyhyt kuvaus kuvasta. Lähettämällä kuvat hyväksyt, että SSS-konserni saa käyttää kuvia paperilehdessä, netissä ja muissa julkaisukanavissa koskien kuvakilpailua ja KesäPlus-lehteä. Julkaistusta kuvista ei makseta palkkiota. Paimion Tokmannin myymäläpäällikkö Minna Mertanen luovutti Tomi Kottoselle auton avaimet, sekä perinteisen ämpärin. Arpaonni suosi paimiolaista Paimion Tokmanni järjesti kesän alussa synttäriviikkojen arvonnan, jonka pääpalkintona oli Nissan-merkkinen henkilöauto. Yleensä palkintona on esimerkiksi kumivene, joka päätyy Helsinkiin. 12 KUNNALLISLEHTI tiistaina 14.7.2015 n u u l i a p l i k a Osallistu kuv ! a r e m a k o r P o ja voita G Ilkeä herätys keskellä yötä Asennus - takuulla! Edustajasi: Jari Tuomainen puh. Hän kertoo, että perhe on suosinut aiemmin saksalaisia merkkejä, mutta Tomi Kottonen testasi välittömästi uuden autonsa ajomukavuutta. uusi tulokas saa ehdottomasti mahdollisuuden. 0400 670 397 Puh. Ei tällaista ihan joka päivä tule vastaan