OTA YHTEYTTÄ Sami Lindström (02) 588 8652 Sami.lindstrom@kunnallislehti.fi. Niitä voisi verrata puiden vuosirenkaisiin, sanoo Åbo Akademin ympäristöja meribiologian tutkija Conny Sjöqvist. vuosikerta 2,40 € Irtonumero www.kuntsari.fi Heinänkorjuu palvelu Suoritamme ammattitaitoista heinän/säilörehun korjuuta! Koko korjuu niitosta paalaukseen. Piikkiön Sahanlahden mysteerivenettä ei hylätty PIIKKIÖ Jan Sundman Yle uutisoi viime viikolla Piikkiön Sahanlahteen hylätystä veneestä, joka on tiettävästi kellunut lahden rantavesissä jo keväästä lähtien. Rannan mataluus kuitenkin yllätti hänet, ja siksi vene päätyi ankkuroiduksi kauemmas rannasta. Nyt vene on siirretty väljemmille vesille, joskin se on edelleen Sahanlahden suistossa. Hakemuksen käsittelyaika vaihtelee asiakaskohtaisesti, mutta keskimäärin käsittely kestää 1-3 kuukautta. Kunnallislehti ei ole tavoittanut veneen omistajaa. Kyse on ollut valtameripurjehduksia tehneestä Tara Ocean -nimisestä aluksesta, joka kätkee sisäänsä ryhmän huippututkijoita ympäri maailmaa. UUTISET 4–5 NRO 50. Herätämme ne henkiin laboratoriossa, ja sen seurauksena saamme tietoa vaikkapa 1960-luvun vaikutuksista Saaristomereen. Sosiaalinen luotto ei vaikuta hakijan mahdollisuuksiin saada toimeentulotukea. “Vene on viime viikolla siirretty turvallisempaan paikkaan” Runsaat kymmenen metriä pitkä teräsvene on nyt ankkuroitu Sahanlahden suulle kauemmas mökkija rantalaitureista. Soita puh. Sosiaalinen luotto on pankkilainaan verrattavissa oleva luotto takaisinmaksuehtoineen. Rannan mataluus yllätti omistajan Kunnallislehden tietojen mukaan veneen omistajan aikomuksena oli laittaa omistamansa tontin eteen poiju ja kiinnittää vene siihen. Se on tässä vaiheessa riittävä tieto ainakin meidän näkökulmasta, Ikäheimo vahvistaa. Syy, miksi retkikunta ja maailmaa kiertänyt tutkimusalus Tara Ocean ovat olleet tällä viikolla ankkuroituneina Paimionlahdelle, on paikallisesta näkökulmasta harmillinen. Hän isännöi yhdessä koko meribiologian laitoksen kanssa TREC-retkikuntaa kuluvan viikon Turussa ja lähiseuduilla. PERJANTAINA 14.7.2023 107. Missään nimessä kyse ei ole hylätystä veneestä, koska sillä on omistaja ja hän on hyvin tietoinen tilanteesta, sanoo Kaarinan kaupungin ympäristöbiologi Emmi Ikäheimo. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi talouden tasapainottamiseen, velkakierteen katkaisemiseen, kodin hankintoihin, työllistymisen tai kuntoutumisen tueksi, asumisen turvaamiseen sekä kriisitilanteessa. elokuuta alkaen. 044 503 0499 Tmi Sami Hörkkö Paimionlahden ravinteet houkuttelivat paikalle kansainvälisiä tutkijoita Paimionlahdella tällä viikolla liikkuneet ovat saattaneet törmätä Harvaluodon edustalla kelluneeseen kaksimastoiseen ja varsin kookkaaseen purjelaivaan. Laina-aika on korkeintaan viisi vuotta lainan myöntöhetkellä. Omistaja toimitti meille selvityksen, jonka mukaan vene on ehjä eikä esimerkiksi vaaraa minkäänlaisten ympäristölle vaarallisten nesteiden vuotamisesta mereen ole. Tänään perjantaina retkikunta ja Tara Ocean jatkavat matkaansa Paimionlahdelta Ruotsin rantavesiin. Yhdessä hakijan kanssa kartoitamme myös muut mahdollisesti tarvittavat palvelut, johtava sosiaalityöntekijä Elina Wiljanen kertoo Varhan tiedotteessa. . – Ympäristönsuojelu on pyytänyt veneen omistajalta selvitystä siitä, voiko vene aiheuttaa mahdollisesti haittaa ympäristölle. Luototuksen tarkoituksena on ehkäistä pienituloisten taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä tukea itsenäistä pärjäämistä. JAN SUNDMAN ONKO TÄSSÄ SINUN ILMOITUSPAIKKASI. Tässä tutkimuksessa olennaisinta on kuitenkin kerätä talteen sedimenttinäytteitä, jotka sisältävät mikrolevien leposoluja. Sosiaalista luottoa ovat Varsinais-Suomen alueella aiemmin myöntäneet Turun ja Salon kaupungit. Veneen tilan on tarkastanut viime viikolla kaupungin lisäksi myös poliisin venepartio. Venettä ei kuitenkaan Kaarinan kaupungin ympäristövalvonnan mukaan ole hylätty, vaan veneen omistaja on tiedossa ja veneen tulevaisuudesta on käyty hänen kanssaan keskusteluja hyvässä hengessä. JAN SUNDMAN Varha alkaa jakaa sosiaalista luottoa Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha alkaa myöntämään sosiaalista luottoa 1. Ne ovat nukkuneet meren pohjassa jopa sadan vuoden ajan. –Mikäli emme voi myöntää hakijalle sosiaalista luottoa, autamme häntä muilla tavoin tilanteen selvittämisessä. Paimionlahti on koko Lounais-Suomen ravinnerikkainta aluetta, mikä näkyy esimerkiksi heinäkuun puolivälissä runsaina sinileväesiintyminä. Niittoa, pöyhintää, karhotusta, paalausta, käärintää. Kenttätutkija, ranskalaisen Thomas Haizen mukaan Paimionlahdella sekä savinen että kivikkoinen merenpohja luo lisähaastetta näytteiden keräämiseen. . Myös yksittäiset työvaiheet. Yksi syy siihen, miksi runsaat kymmenmetristä teräsvenettä on saatettu pitää hylättynä liittyy sen kansinäkymään: sekä veneen etuettä takaosassa on paljon erinäistä tavaraa, muun muassa rakennustarvikkeita, jotka näyttävät jääneen niille sijoilleen jo hyvän aikaa sitten. – Vene on viime viikolla siirretty turvallisempaan paikkaan yhdessä omistajan ja pelastuslaitoksen kanssa, sillä sen sijainti huoletti paikallisia rannassa sijaitsevien vesiosuuskunnan jäteja talousvesiputkien takia. Hän kuuluu eurooppalaiseen TREC-retkikuntaan, joka on kartoittanut vesistöjen tilaa eri puolilla maanosaa kuluvan vuoden aikana. – Se on toki yksi näkyvin seuraus ravinnekuormituksesta, joka aiheutuu suurimmaksi osaksi Paimionjoen rannoilla maataloudesta
Tarjoamme monipuolisen ja vaihtelevan tehtäväkentän kehittyvällä Turun seudulla. klo 10-17 ti 18.7. Kunnallislehti ja Kaarina-lehti ovat tilattavia paikallislehtiä Paimion, Sauvon ja Kaarinan alueilla. OSTETAAN KULTAA JA HOPEAA K-Supermarket Paimio Jokipellontie 2 ma 17.7. Haemme ammattilaista, jota kiinnostavat paikalliset uutiset, tarinat, ilmiöt ja puheenaiheet. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ja cv osoitteeseen taina.tukia@kunnallislehti.fi 30.7. Älä lähetä vielä juttunäytteitä, ne pyydetään erikseen. osasto 09-512 7298 www.jalonom.fi Kultaja hopeaharkot verkkokaupasta ja myymälöistä! Tarjoamme säilytyspalvelua jalometalleille. mennessä. Tervetuloa Järj. Toivomme, että olet tavoitteellinen ja osaava tekijä, jolla on intoa kehittää paikallisjournalismia. 050 62476. ... KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 14.7.2023 TANSSIT LAURILAN LAVALLA Lauantaina 15.7. ja seuraa paikallisia uutisia Kunnallislehti aina mukanasi LATAA -SOVELLUS omasta sovelluskaupastasi ... ja seuraa paikallisia uutisia Kunnallislehti aina mukanasi LATAA -SOVELLUS omasta sovelluskaupastasi. Kuntsari ilmestyy paperilla kaksi kertaa viikossa ja Kaarina-lehti kerran viikossa. klo 19. Työyhteisössämme on tekemisen meininki ja jokaiselle tarjoutuu mahdollisuus hoitaa monipuolisia tehtäviä ja ottaa myös vastuuta. Liikkumiseen tarvitset oman auton. Lämmintä savukalaa sauvon-rajapuoti5.webnode.fi Etsimme sinua TOIMITTAJA Kiinnostaako työ paikallisjournalismin parissa. Kustantajamme on Salon Seudun Sanomat Oy, joka on osa TS-Yhtymää. Arvostamme osaamista ja myös koulutusta, mutta yhtä tärkeitä ovat asenne, rohkeus ja utelias mieli. ESKELINEN JA ONNENKULKURIT Myynnissä räiskäleitä. Laurilan pv. Töitä teet Kaarina-lehden ja Kuntsarin yhteistoimituksessa. Netissä toimimme päivittäin. 10–19, la-su 10–15 P. ja seuraa paikallisia uutisia Kunnallislehti aina mukanasi LATAA -SOVELLUS omasta sovelluskaupastasi ... Tiedustelut päätoimittaja Taina Tukia p. Osaat kertoa niistä lukijoillemme kiinnostavasti ja tarkasti niin paperilla kuin netissä. Maksamme jalometallin arvon KÄTEISENÄ TAI TILILLE! NYT VOIT TÄYTTÄÄ RISTIKON MYÖS NÄKÖISLEHDESSÄ! Avaa näköislehti sovelluksen tai kuntsari.fi -sivun kautta ja pääset täyttämään ristikkoa suoraan ruudulta! UUTU US! Sauvon-Kemiöntie 18, Sauvo ark. Liput 12€. Panostamme paikallisuuteen, lukijoitamme palvelevaan merkitykselliseen sisältöön ja verkkoon. klo 10-17 Ostamme korut, kellot, aterimet, kolikot, mitalit. Orkesterina J. 045 668 0091 SAUVON RAJAPUOTI Takakonttikirppis lauantaisin klo 10-15 Paistetaan lettuja ja grillistä makkaraa. Tavoitamme näillä lehdillä alueellamme noin 35 000 lukijaa viikottain (Lähde KMT 10/2022). ja seuraa paikallisia uutisia Kunnallislehti aina mukanasi LATAA -SOVELLUS omasta sovelluskaupastasi ..
klo 11-18! 3 Kaverin JÄÄTELÖPUIKOT & TUUTIT 80-95 g (27,26-32,38/kg) 2 19 PKT 1 79 TUUBI 1 99 KPL 10 € KPL 4 KPL 6 99 KG Plussakortilla! VICHY tai KIVENNÄISVEDET 1,5 l (0,62/l) yksittäin ja ilman korttia 1,45 hinta sis. 1,8 kg Läheltä Kurjessuo KANANMUNA 15 kpl, 1020 g (2,93/kg) 99 KG 2 59 KPL Konsulentti paikalla pe 14.7. pantin 1,20 4 € KPL 3 KPL. PAIMIO Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 Palvelemme MA-LA 7-23, SU 9-23 @kmspaimio www.k-supermarket.fi Tuore, raikas & reilu Kotimainen TOMAATTI Suomi Kotimainen KIRSIKKATOMAATTI 250 g (5,56/kg), Suomi Oululainen ÄITIMUORIN HERKKULIMPPU 450 g (5,53/kg) Bastogne KEKSIT 260 g (7,65/kg) HK CAMPING GRILLIMAKKARA 400 g (5,48/kg) Turun SINAPPI 275 g (6,51/kg), mieto & vahva 2 99 KPL 2 49 KPL Pullava PITKOT 400 g (7,48/kg) 1 99 PKT Erä! Atria POSSUN LEHTIPIHVI + MAUSTEVOI 270 g (18,48/kg) Erä! Hätälä Tuore ruodoton LOHIFILEE C-leikattu, vakuumipakattu Forssa MAJONEESISALAATIT 400 g (4,98/kg) 1 39 RS 2 99 KPL Uutta! Kivikylä PIZZAPALAT 200 g (12,50/kg), yksittäin 2,79 4 99 RS 17 95 KG Atria VILJAPOSSUN ULKOFILEE n. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 14.7.2023 Hinnat voimassa PE–SU 14.7.–16.7.2023 ellei toisin mainita. Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät
Näytteiden kerääminen jatkui torstaihin asti, ja tänään perjantaina eurooppalaiseen tutkimusretkikunta TRECiin kuuluva kolmikko jatkaa muun ryhmän mukana tekemään vastaavia näytteenottoja Ruotsiin. PÄÄKIRJOITUS HANNA KAMMI-RAHNASTO hanna.kammi-rahnasto@kunnallislehti.fi. Vierailin museossa, jossa oli koko kesän ajan sama opas ja hänen seuranaan aina kuukauden verran kerrallaan yksi nuori. Sen perusteella mietitään, halutaanko työhön hakeutua uudelleen ja mitä työpaikasta kerrotaan perheelle ja kavereille. On tärkeää, että nuorten työkokemus on asiallinen ja hyvä. ”Ravinnemäärät lähtivät nousuun 1970-luvulla ja oikeastaan 1980-luku oli pahinta aikaa.” PAIMIO, KAARINA, SAUVO Jan Sundman Ranskalainen kenttätutkija Thomas Haize kahlaa sukelluspuvussaan Paimionlahdelta rantaan kaksi harmaata suppiloa käsissään. Se voi vaikuttaa myös kouluttautumiseen ja ammatinvalintaan. He nauroivat, pitivät hauskaa ja selvästi arvostivat molemmin puolin toistensa työn jälkeä. Vastuun kantaminen osoittaa nuorille, että aikuisten työmaailma on välillä hektinen, armotonkin. Kohtaamisista en lähde koskaan tyhjin käsin eteenpäin, vaan tietopankkini on aina laajentunut. Tätä nimenomaan halusin tälle kesälle, Niskanen sanoo.” Yle Suvi Pulliainen 3.7.2023 Kansainvälinen tutkimusryhmä tutki Paimionlahden pohjaa . Olen itsekin ollut kesätöissä 15-vuotiaasta ja nyt jo toisessa media-alan työpaikassani. Olemme tehneet toki tämän tyyppistä Lucas Ustick ja Thomas Haize keräävät Paimionlahden pohjaa talteen. Verna Niskanen pohtii työn mielekkyyden merkitystä palautumiselle. Koen, ettei mikään aiemmin tekemäni työ ole mennyt hukkaan. Kesätyöt opettavat jo nuorena kantamaan vastuuta. Jos palautumisesta ei pidä huolta, saattaa kesän kuormitus kostautua syksyllä. – Työn kuormittavuuteen vaikuttaa tosi paljon se, tykkääkö työstä. Uskon, että kesätöistä on nuorille paljon hyötyä tulevaisuuteen. – Keräämme tämän viikon aikana 300–400 näytettä Paimionlahdelta, jotka lähtevät sen jälkeen laboratorioon tarkempiin tutkimuksiin, Haize kertoo. Olin itse tosi tyytyväinen siihen, että pääsin tänne. Toimittajana saan kohdata joka viikko uusia ihmisiä, erilaisia asioita ja tilanteita. Oppia ja kokemusta, ehkä jopa ilon kautta Kävin haastattelemassa nuoria kesätyöntekijöitä ja oli ilo nähdä todellinen into heidän kasvoillaan. Työn vuoksi nuorten arjessa pysyvät yllä rytmit ja rutiinit, jotka tukevat hyvinvointia ja mielenterveyttä. Oli hauska tarkastella oppaan ja nuoren välistä henkilökemiaa. Kesätyöt torjuvat myös nuorten syrjäytymistä. Hän, yhdysvaltalainen tutkijatohtori Lucas Ustick ja saksalainen kenttätutkija Kerstin Leberecht ovat viettäneet päivänsä Paimionlahden rannoilla tämän viikon tiistaista alkaen. – Avainasemassa on se, että näytteet otetaan samalla tavalla ja eri puolilta Eurooppaa. Sanonta kuuluu, mitä kylvää, sitä myös niittää. On meidän kaikkien sekä yhteiskunnan etu, että nuorille jää ensimmäisistä työpaikoista positiivinen vaikutelma ja ymmärrys siitä, että työn tekeminen kuuluu aikuisuuteen. KUNNALLISLEHTI perjantaina 14.7.2023 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI MUUALTA LAINATTUA ”Monet opiskelijat siirtyvät opiskeluista suoraan kesätöihin eikä pitkiä lomia pidetä. Kaupassa työskennellessäni opin käsittelemään rahaa, ottamaan vastuuta työn eri osa-alueista ja ruohonleikkaajana ymmärsin, miten paljon säällä on merkitystä. Paimionjoen mereen mukanaan kuljettama ravinnekuorma tarkoittaa tässä vaiheessa vuotta sitä, että lahdessa on jo runsaasti sinilevää. Työpaikan ilmapiiri on ratkaiseva, sillä se jää nuorten mieleen. Kesätöistä oppii aina jotain uutta. Jos kerran nukkuu pommiin, oppii varmasti laittamaan seuraavana aamuna kellon herättämään oikeaan aikaan. Suppiloiden sisällä on muutaman sadan gramman pala lahden pohjasedimenttiä, jonka toivotaan kertovan paikalla olevalle kansainväliselle tutkimusryhmälle muun muassa siitä, miten ilmastonmuutos on ehtinyt jo vaikuttaa Saaristomereen ja sen eliöstöön. Kesätöihin liittyy monenlaisia eri seikkoja, mitä monet työnantajat eivät välttämättä osaa ottaa huomioon.
Raadot olivat noin 800 metrin matkalla jokirannassa. – Aikaisintaan silloin saamme jotain konkreettisia tuloksia. – Näki, että ne oli menneet paniikissa. Perjantaina heidän matkansa jatkuu Ruotsiin keräämään vastaavia näytteitä. Tässä tutkimuksessa olennaisinta on kuitenkin kerätä talteen sedimenttinäytteitä, jotka sisältävät mikrolevien leposoluja. On hienoa, että tätä tehdään nyt koko Euroopan mittakaavassa, jolloin myös jo aiemmin Suomessa kerätyt havainnot saadaan kontekstiin ja hyvään vertailuun, Sjöqvist iloitsee. Tiistaina paikalle tulivat lopulta suurpetotutkijat, mutta vasta juuri ennen raatoautoa. Myös tällöin hän epäili susien käyntiä, samaten Uotila, mutta tästä hän ei enää edes lähestynyt viranomaisia, vaan hävitti vain raadot Honkajoen kautta. Tuohon aikaan VarsinaisSuomeen tehtiin niin sanottuja pantasusien siirtoja. Kysely löytyy myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen verkkosivustolta ja siihen voi vastata 6.8. Omaishoitajat, joiden sähköpostiosoite on hyvinvointialueen tiedossa, saavat kyselyn sitä kautta. – Kun en hakenut mitään korvauksia tai muutakaan, jätin sikseen. JUSSI LEINONEN Varha kysyy omaishoidon tilanteesta -vastaa verkossa tai paperilla KYSELY Varha haluaa kartoittaa omaishoitajien tilannetta hyvinvointialueen kunnissa. Tuominen oli jo vetänyt raadot pressulla ylemmäs jokirannasta ja ottanut yhteyttä Honkajoelle niiden tuhoamisesta. – Varsinkin kivet tuottavat haasteita näytteiden ottamisessa. Vahinkoa ei siksi ikinä määritelty petovahingoksi. Åbo Akademin ympäristöja meribiologian tutkija Conny Sjöqvist Lucas Ustick (vas.), Kerstin Leberecht ja Thomas Haize tekevät tutkimustyötä Paimionlahden vesissä ja rannoilla tämän viikon tiistaista torstaihin. JAN SUNDMAN Kerstin Leberecht ja Thomas Haize toimittavat näytteet nopeasti rannan läheisyydessä sijaitsevaan pakettiauto-laboratorioon. Poliisikin kävi, mutta tulkinnaksi jäi sekä Tuomisen että Uotilan muistikuvien mukaan ”koiraeläimen hyökkäys”. Tuominen myöntää turhautuneensa tuolloin viranomaistoimintaan. Mutta sitten pitää vain vaihtaa paikkaa, Haize hymyilee ja kahlaa takaisin Paimionlahdelle. Hän korostaa, että ravinnekuormituksen kasvu Saaristomeressä tai Paimionlahdella ei ole yksistään 2000-luvun ilmiö, vaan heikko kehitys oli voimakkainta jo vuosikymmeniä aiemmin. Haastava tutkimusympäristö TREC-tutkimusryhmälle Paimionlahti on siinä mielessä haastava ympäristö näytteiden keräämiseen, että lähempänä jokisuistoa merenpohja on hienon mudan peitossa, kun taas etelään päin mentäessä pohja muuttuu kivikkoiseksi. Tuominen otti yhteyttä silloiseen riistapäällikkö Heikki Uotilaan, joka tuli paikalle katsomaan tilanteen. Sen taustalla näkyy, että Varhassa tunnistetaan omaishoitajien tekevän hyvinvointialueen kannalta tärkeää ja sitoutunutta työtä. KUNNALLISLEHTI perjantaina 14.7.2023 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. Kyselyn tarkoituksena on selvittää minkälaiseksi omaistaan hoitavat tai tukevat omaishoitajat kokevat elämänlaatunsa ja tuen tarpeensa. Ranskalainen Thomas Haize kerää muutamassa päivässä yli 300 näytettä Paimionlahden pohjasta. Kysely lähetetään heinäkuun aikana omaishoitajille, sijaishoitajille sekä omaishoidon kehittämisestä kiinnostuneille. asti.. Muille kyselylomake ja lomakkeen palautusohjeet lähetetään kirjepostissa. Mutta toki ei sekään hyvä asia ole, ettei ravinnekuormaa ole saatu sen jälkeen liki 40 vuodessa laskemaan käytännössä yhtään. Herätämme ne henkiin laboratoriossa, ja sen seurauksena saamme tietoa vaikkapa 1960-luvun vaikutuksista Saaristomereen. merenpohjan tutkimusta Suomessa jo aiemminkin, mutta nyt pääsemme vertailemaan niistä saatua dataa koko Euroopan mittapuulla. Arto Tuominen kertoo, että hänellä oli lampaita laitumella Askalan jokilaaksossa voimalaitoksen yläpuolella. Niitä voisi verrata puiden vuosirenkaisiin, Sjöqvist kertoo. Kysely auttaa siis tunnistamaan kehittämiskohteita, joiden kautta omaishoitajien asemaa voidaan parantaa. Ne ovat nukkuneet meren pohjassa jopa sadan vuoden ajan. Heikki Uotila vahvistaa muistavansa tilanteen ja myös sen, että hänenkin mielestä kyseessä olisi ollut ennemmin useamman suden hyökkäys kuin ison koiran. – Se on toki yksi näkyvin seuraus ravinnekuormituksesta, joka aiheutuu suurimmaksi osaksi Paimionjoen rannoilla maataloudesta. Myöhemmin vuonna 2006 hänellä oli lampaita lähempänä Vistaa, nykyisen matonpesupaikan tienoilla. Susikuva Ranuan eläinpuistosta. Näytteet pitää pakastaa välittömästi, jotta niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä loppuvuoden aikana tehtävissä tutkimuksissa. Yksi löytyi myöhemmin vielä ja se jouduttiin lopettamaan. Hänen kantansa oli, että viranomaisen olisi näytettä pitänyt pyytää. Seudun omaishoitajille suunnattuun kyselyyn voi vastata verkossa tai täyttämällä postissa tuleva paperinen kyselylomake. Lokakuussa sieltäkin niityltä löytyi useita kuolleita lampaita, joilta oli kieli ja nielu viety. – Ravinnemäärät lähtivät nousuun 1970-luvulla ja oikeastaan 1980-luku oli pahinta aikaa. Suomeen retkikunta saapui Liettuasta, ja seuraavaksi ryhmän yhteysalus että myös laboratorio-pakettiautot suuntaavat siis länsinaapuri Ruotsiin. Paimionjoen ravinteet syynissä Syy, miksi retkikunta ja maailmaa kiertänyt tutkimusalus Tara Ocean ovat olleet tällä viikolla ankkuroituneina Paimionlahdelle, on paikallisesta näkökulmasta harmillinen. Ja toki tämä on myös tärkeää verkostoitumista, sanoo Åbo Akademin ympäristöja meribiologian tutkija Conny Sjöqvist, joka isännöi yhdessä koko meribiologian laitoksen kanssa TREC-retkikuntaa kuluvan viikon Turussa ja lähiseuduilla. 02 5888650/toimittajat Paimionjoen ravinnekuorma on alueen suurin, mutta ei esimerkiksi Aurajoki ole juuri sen parempi esimerkki. Paimionlahti on koko Lounais-Suomen ravinnerikkainta aluetta, mikä näkyy esimerkiksi heinäkuun puolivälissä runsaina sinileväesiintyminä. Lisäksi minulle sanottiin, että raadot pitäisi kevyesti haudata, kun odottelen raatokuljetusta Honkajoelle. He totesivat, että koska Tuominen oli koonnut raadot pois niityltä, tutkittavaa ei ollut. – Silloin viikonlopulla soitin kyllä päivystävälle eläinlääkärille, että voisiko hän ottaa jotain testejä raadoista, kun epäily oli että sudet olivat asialla. Sieltä löytyi eräänä kesäisenä perjantaiaamuna jokivarresta 11 kuollutta lammasta. Paimionjoen ravinnekuorma on alueen suurin, mutta ei esimerkiksi Aurajoki ole juuri sen parempi esimerkki, Sjöqvist sanoo. Syksyn aikana kaikki ympäri Eurooppaa kerätyt näytteet toimitetaan Åbo Akademiin, jossa varsinainen tutkimustyö kestää ainakin ensi vuoden alkupuolelle. Susihyökkäyksiä on ollut ennenkin PAIMIO Taina Tukia Susien epäillään raadelleen Paimiossa lampaita sittenkin edellisen kerran myös 2000-luvun alkuvuosina
Vähän outoa, että nämä käyvät ruokajonossa. Joukkueessa harrastaminen lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja ryhmään kuuluminen voi edistää myös mielenterveyttä. Yhdessä urheilemisesta saa voimavaroja PEKKA SALMI Tuulihaukka pesi Paimion Kerkolassa vanhan ladon seinälle laitetussa pöntössä avaran peltomaiseman äärellä. Hetki oli omalla tavallaan historiallinen ja pitkän odotuksen tulosta. . Ryhmässä yksilö voi kehittää myös henkisiä taitojaan, kuten itsevarmuutta. Pekka Salmi on uskollisesti seurannut 32 vuotta paikallaan olleen pöntön hidasta ”asuttamista”. Paimiolainen lintuharrastaja Pekka Salmi nimittäin kertoo, että kesti runsaat 30 vuotta, ennenkuin ladon seinään laitettu pönttö kelpasi tuulihaukalle pesimäpaikaksi. Toinen lintuharrastaja, Tapio Numminen, kävi juhannusviikolla rengastamassa nämä poikaset Kerkolan tilan mailla ladon seinällä olevasta pöntöstä. Nyt tänä kesänä sama jatkuu. Prinssi Toivonlinna . . Aamiaisvieraat . Edelleen palvelee myös tavallinen tekstiviesti numeroon 050 439 0009. Suomalaisia sota-asiantuntijoita on joka päivä jossakin lööpeissä kertomassa miten Ukrainan pitäisi sotia. Heidän kanssaan jaetaan sekä hyvät että huonot hetket ja ajatukset. Jotkut ihmiset pysyvät elämässä vain sen hetken, kun kuulumme samaan ryhmään. Pitäisikö näiden herrojen mennä ihan paikan päälle kertomaan asiat. NASEVAT . Piikkiön Adventtiseurakunnan ruokajakelussa on uusia ja hyviä autoja, parempia kuin autokaupassa. Kannattaako tehdä pää märkänä lisää liikuntapaikkoja kun ei saada pidettyä vanhempiakaan kunnossa. Yhteiset tavoitteet ja kokemukset kasvattavat joukkuetta ja vahvistavat ryhmähenkeä. Siinä oppii toimimaan ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa, ottamaan muita huomioon ja kunnioittamaan heitä. Olen saanut elämääni ihania ihmisiä eri tiimeistä. Varkaita Karunan hautausmaalla. – Kun kävin siellä sitten 4.7., kolme poikasta oli eturivissä pöntön etulaudalla. Epäilen vahvasti, elikkä pienempää suuta. Onk tottaka. Pekka oli myös paikalla. Omaisten käydessä vanhusten haudoilla, näky oli karmea. Siru Varjus Kirjoittaja on PaiHa Naisten pelaaja, liikuntaneuvoja ja journalismin opiskelija. Pesintä onnistui siis noin 80-prosenttisesti. Iha totta vai. Kiitos Paimion seurakunnalle ja vapaaehtoisille maukkaasta aamupuurosta, voileivistä ja makeasta leivonnaisesta kahvin kera. Lähetä whatsapp! Nyt voit lähettää nasevat maksuttomasti whatsappviestillä numeroon on 0504780686 tai sitten nettisivujen kaavakkeen (www.kuntsari.fi – nasevat) kautta. . Joukkuelaisista tulee helposti todella tärkeitä. Tietysti joukkueen sisällä voi olla myös konflikteja. PINJA AKKANEN Kilpailu muiden kanssa motivoi kehittämään itseään ja joukkueelta saa monesti energiaa omaan suorittamiseen. Parhaassa tapauksessa koko joukkueella on poikkeuksellinen kunnioituksen ja luottamuksen ilmapiiri. Siellä voi kokea eriarvoisuutta tai muita negatiivisia tunteita. Tyhjää yukenttää jyystetään päivittäin vieressä. Ymmärsin vasta loukkaantumisen myötä, kuinka tärkeää minulle on tavata joukkuetovereita useamman kerran viikossa. Juuri leikin avulla lapset oppivat ja viihtyvät vedessä kylmissäkin säissä. Asukkia kun ei vaan meinannut löytyä. Lasten istuttamia ruusubegonioita oli kolme, ja nyt heidän käydessään haudalla keskimmäinen oli poissa. Toissavuonna poikasia oli viisi, sitten viime kesänä kolme ja tänä vuonna siis kuusi. Töitä tehdään ennen kaikkea itseä, mutta myös koko tiimiä varten. Vain kuoppa jäljellä. Ja seurakin oli hyvää. Usein näistäkin selvitään yhdessä. Kilpailu muiden kanssa motivoi kehittämään itseään ja joukkueelta saa monesti energiaa omaan suorittamiseen. Silloin niitä oli viisi poikasta jäljellä, kertoo Pekka. Ainakin urheilupuiston korisukat retkottaneet kesäkuun alusta asti irronneena ei siis rikkonaisena. Sen jälkeen kuluikin vain pari päivää, ja poikaset olivat lopullisesti tiessään. San sääki ny jottai?. – Tuulihaukoilla koiras valikoi pöntön ja alkaa sitten kutsua naarasta. Jos pesintä onnistuu, niin koiras pysyy ja pesii ehkä uudelleenkin, mutta naaras voi vaihtua, hän kertoilee. Edellisenä keväänä istutetut kuunliljat puuttuivat sukuja yhden henkilön haudoilta. pliis priorisointia kehiin . Olen lähes koko elämäni harrastanut joukkuelajeja ja välillä kuulunut useampaankin joukkueeseen samaan aikaan. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 14.7.2023 KOLUMNI KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina Yli 30 vuoden odotus! PAIMIO Kerkolassa rengastettiin juhannuksen alla kuusi tuulihaukan poikasta. Miten ni. Kenenköhän haudalta nämäkin löytyy. Puutarhoissa on 50 % alennus! Turun malli meilläkin Joukkueeseen kuuluminen on vaikuttanut koko elämääni ja siihen kuka olen tänä päivänä. . Joukkuelajin harrastaminen motivoi eri tavalla liikkumaan. Olisi vaikea kuvitella elämää ilman tukiverkkoa, jonka olen harrastuksista saanut. Nyt haukanpoikaset ovat jo lennähtäneet tiehensä, mutta tarina rengastuksen taustalla on kertomisen väärti. Yhdessä vietetään viikossa huomaamattoman paljon aikaa. Oka-pappa . . Joistakin ryhmänjäsenistä muodostuu koko elämän mittaisia ystävyyssuhteita. Iso kiitos vetäjille! Noora . Urheilu joukkueessa tuo monenlaisia jopa koko elämän kestäviä hyötyjä. Kyllä on lapset ja moni vanhempi tykänneet uimakoulusta Sauvon Sarapistossa. En vaihtaisi kokemiani hetkiä joukkueissa mihinkään.
Paimion Marttayhdistyksen kahvimyyntipiste tarjoilee herkullisia eväitä koko tapahtuman ajan. Timperin grilli avautui Timperintielle juhannusviikolla. Eli hän ja anoppinsa Ulpu Kivelä palvelevat asiakkaita grilliruuan merkeissä. Pyölniittupäivän järjestävät Paimion kaupungin kulttuuripalvelut sekä Pyölniitun muisto ry. August Pyölniitun mukaan tietämättömyys on onnen vihollinen ja ”tajuton järki” on syyllinen kärsimyksiimme. JOHANNA LEHTO-VAHTERA. Opastus museoon noin klo 14. Sarkapuvun sisällä asui suuresti lukenut mies, joka ei tyytynyt keskinkertaiseen. Pyölniitun tekstit ovat kestäneet aikaa erittäin hyvin. Pyölniitun opissa yhdistyivät omintakeinen ajattelu ja ajan henki: 1900-luvun vaihteessa meneillään ollut laaja kansansivistysaate. Juha Hurme ja Johanna Lehto-Vahtera ovat puhumassa Pyölniittupäivässä. –Makkaraperunat, höyrylihis ja höyrymakkarat. Ihmisen elämä on taistelua ilman palkkaa. Museo sijaitsee Paimion Maljamäessä, osoitteessa Maljamäentie 132. Vieressä on toinen vaunu, jossa ruuat tai kahvit voi nauttia ”sateelta suojassa” ja ulkosalla katoksessa voi tehdä hankintoja Rajapuodin tuoretuotteista. Kirjailija Juha Hurmeen esitys klo 13. Pienviljelijätilan elämä ei juuri poikennut ympäristöstä, mutta August Pyölniittu poikkesi. Jos asiakkaita riittää, niin grilli palvelee jonnekin elokuun puoleen väliin. Oikeaa itsekyyttä on itsensä hyödyttäminen, väärää taas itsensä vahingoittaminen. Puheenvuoron jälkeen Hurme ja yhdistyksen vetäjä Johanna Lehto-Vahtera pitävät keskustelutilaisuuden aiheesta. – Tämä on tällainen kesäajan homma. Kiireapulainen Ulpu Kivelä ja grillinpitäjä Antti Kankaisto eivät olleet moksiskaan kun toimittaja piipahti kyselemässä mikä meininki. Tapahtuman ohjelma August Pyölniitun museossa: Museo avoinna klo 12–15. Juha Hurmeen esityksessä kuullaan Isohiisien tolstoilaisuudesta ja August Pyölniitun kotikutoisesta idealismista. Bisneksen taustalla on Rajapuodin yrittäjä Janne Rinne, joka Kankaiston mukaan soitti ja sanoi, että kalusto olisi, alatko pyörittää jos löytyy paikka. – Siitä se lähti. Sauvon ja Paimion ikuinen ristiveto siitä, mikä on milloinkin parempaa tai komeampaa, on ainakin grillien suhteen kääntynyt laskentatavasta riippuen Sauvolle voitolliseksi. Tämän kesän tapahtuman teemana on tolstoilaisuus ja puhujavieraaksi saapuu Paimiosta lähtöisin oleva kirjailija Juha Hurme. Ilmoistakin vähän riippuu, naurahtaa Kankaisto, joka on aiemmalta ammatiltaan poliisi ja ehti eläkkeelle päästyään tehdä hommia välillä myös autoliikkeiden kuljettajana ajellen eri puolilla maata. Timperintien grilli avattiin siis juhannusviikolla ja avoinna se on nimenomaan nyt kesän ajan ja päiväsaikaan. Paimiossa on ”vain” yksi perinteinen grilli. Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja kehuneet, että maistuu ja annokset on hyvän kokoisia, kerrotaan tiskiltä Suosikit Kankaisto tietää kertoa heti. Ovet ovat museolla avoinna klo 12-17. Oikeaa uhrautuvaisuutta on muiden hyödyttäminen ja väärää muiden vahingoittaminen. Pyölniittua kiinnosti uusien asioiden keksiminen ja hän kehitteli myös omaa sivistysoppia. Näkymiä August Pyölniitun museon ikkunasta Maljamäen kylälle. Siinä taisteltiin pois haitallisista paheista kohti hyviä elämäntapoja ilman kärsimystä ja uhrimieltä. Perniön Lihan paistimakkaroista myös tykätään. Lisäksi päivän aikana tutustutaan museoon opastetulla kierroksella. Paimion Marttayhdistyksen kahvila, tapahtumaan ja museoon vapaa pääsy. Sauvossa on kaksi grilliä, vanha tuttu Sauvon grilli ja nyt uusi Timperin grilli-kahvila Timperintiellä. Juhannusviikolla avattiin ja tässä ollaan kolmatta viikkoa anopin kanssa hommissa, hymyilee Kankaisto kun hänet yhyttää grillin palveluluukulta. Hurmeen tulevaa esitystä pohjustetaan seuraavasti: ”Keitä olivat Pyölniitun aikalaiset Akseli ja Eelo Isohiisi ja minkälainen oli heidän elämäntapansa?” Pyölniittu oli ”Paimion oma viisas” Paimiolainen August Pyölniittu (1887–1979) ja hänen muutamaa vuotta nuoremmat sisarensa Ida ja Olga asuivat suuren osan elämästään Maljamäessä. Hänen maailmankuvassaan läpi elämän näkyivät vahvoina rehellisyys, yhdenvertaisuus ja kriittisyys. Grilliruokaa kyllä toki saa muualtakin, mutta paikat ovat vähän erilaisia, ja usein niissä on tarjolla monenmoista muutakin, tyypillisesti esimerkiksi pitsaa. Maailmanluokan keksintö saattoi jäädä tekemättä, mutta Pyölniitulta jääneistä papereista, 1910–1970-luvuilta, voi lukea kansanfilosofin ajatuksia elämästä ja miten sitä olisi elettävä. Puoliso Piia Tamminen on koulutukseltaan leipuri-kondiittori ja pitää huolen siitä, että kaffen kanssa on tarjolla myös makeaa. TAINA TUKIA Pyölniittupäivän vieraaksi tulee Juha Hurme PAIMIO Hanna Kammi-Rahnasto August Pyölniitun museossa järjestetään vuosittain Pyölniittupäivä, jota vietetään tänä kesänä tulevana sunnuntaina 16.7. KUNNALLISLEHTI 7 TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari Grillikisa kiihtyi Sauvossa SAUVO Taina Tukia – Hiljaisiakin hetkiä on, mutta hienosti meidät on otettu vastaan, sanoo Antti Kankaisto. Ihminen ei tule paremmaksi myöskään pyrkimällä täydelliseen pyyteettömyyteen, mutta omia tarkoitusperiään kannattaa puntaroida ja taistella ennakkokäsityksiä vastaan
Monet nuoret hakevat töitä ja ahertavat kesäkuukaudet. HANNA KAMMI-RAHNASTO Heta Koivu harrastaa ratsastusta, joten hänestä tuntui luonnolliselta hakea töihin Korpimäen ratsutilalle. ” Oli kiva tulla tänne uudelleen töihin, kun vastassa oli tutut ihmiset ja paikkakin oli jo tuttu.” Heta Koivu. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 14.7.2023 UUTISET Kesätyöt opettavat nuoria käyttämään omaa rahaa . Työntekijät ovat tänä vuonna panostaneet kotiseutumuseon sosiaalisen median päivittämisee. . Koko kesän kotiseutumuseolla työskentelevä Erja Alander myötäilee Elsan sanoja ja iloitsee, kun saa koululaisista apukäsiä kesän ajaksi museolle. PAIMIO, SAUVO Hanna Kammi-Rahnasto Kun kesän kynnyksellä koulut sulkevat ovensa ja oppilaat pääsevät kesälaitumille, eivät kaikki suuntaa lekottelemaan loman viettoon. Elsa työskenteli kuukauden päivät museolla ja sen aikana on tullut tehtyä paljon kaikenlaisia eri hommia. Elsa Kariluoma työllistyi kuukauden ajaksi Sauvon kotiseutumuseoon. – On mukavaa, kun tietää, että ruuhkaisimpina aikoina ei tarvitse olla yksin ja apua on saatavilla. He ovat innoissaan siitä, että pääsevät käyttämään hyödykseen luovuutta. Hänen mukaansa parasta on ollut se, kun jokainen päivä on erilainen ja tapahtumia museo on järjestänyt laidasta laitaan. Kariluoma on leiponut, auttanut museo-opasta ja saanut tehdä asiakaspalvelutyötä. Kesätyöt kerryttävät säästöjä, opettavat rahankäyttöä ja tarjoavat työkokemusta. Niin tekivät myös yhdeksäsluokkalainen Elsa Kariluoma ja 17-vuotias Heta Koivu. Hän ajatteli hakea museoon, koska kokee olevansa sosiaalinen ja tulevansa hyvin toimeen ihmisten kanssa. Hän oli selannut mielenkiintoisia kesätöitä ja huomasi kunnallislehdestä, että erilaisia vaihtoehtoja löytyi useita. Elsa kokee tärkeäksi, että hän työllistyi kesällä, sillä se auttaa keräämään omia tuloja säästöön tulevaisuuden Elsa Kariluoma ja Erja Alander ovat työskennelleet yhdessä Sauvon kotiseutumuseolla kuukauden verran
– Siemenet olivat kalliita ja myös toisaalta edellisen talven tapahtumat vaikuttivat siihen, ettei syysviljaa kylvetty kuin pienelle alalle. Kampanjassa osuuspankki tarjosi työnantajina toimiville yrityksille tukea nuorten työllistymiselle. – Jos 50 prosenttiin päästään niin voi olla tyytyväinen. Vettä on satanut osapuilleen 50 millimetriä huhti– touko–kesäkuun aikana, eivätkä heinäkuun ukkosmyrskytkään ole kohdelleet viljelijöitä tasaisen armeliaasti. Heinäkuun sateet eivät juuri ole enää tilannetta kohentaneet. – Kuivaa on ollut, kuivempaa kuin moneen moneen vuoteen. Haasteita on riittänyt Sääolosuhteille viljelijät eivät tietenkään voi mitään, mutta viime vuosina haasteita on riittänyt siitä huolimatta turhankin useana vuotena. Historia kiinnostaa muutenkin, joten museo oli hänelle oiva vaihtoehto. Paimion kaupunki tarjosi tukea myös 4h-yrityksille. Ja tähkät olisivat paljon isompia. – Jos vettä tulee nyt reilusti, on vaarana, että kevään kuivuudessa itämättömät siemenet lähtevät heinäkuussa itämään. PAIMIO,SAUVO,KAARINA Jan Sundman Kasvukausi on ollut tänä vuonna lähes ennätysmäisen kuiva, ja se on jättämässä viljasadon seudulla poikkeuksellisen heikoksi. Ensimmäinen kesätyö on monille nuorille tärkeä asia. Hänen mielestään kesätöissä on paljon positiivisia seikkoja, kuten rytmin ja rutiinien säilyminen. Sitten kun satoa pitäisi alkaa puida, on myöhemmin itäneestä viljasta vain haittaa. Hän päätti hakeutua töihin, kun kaverit keskustelivat kesätöistä ennen koulujen loputtua. Tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta myös Sauvon kunta on palkannut useita nuoria kesätöihin täksi suveksi. Niukimmillaan sateet olivat huhtikuussa, jolloin vettä kertyi Yltöisten mittausasemalle ainoastaan 10,1 millimetriä. Vuoden 2023 huhti–kesäkuu on ollut siis lähes satavuotisen mittaushistorian kolmanneksi kuivin kyseinen ajanjakso. Toki sademäärät vaihtelevat paikallisesti jonkin verran, ja Kuusistossa viljakasveja ja härkäpapua viljelevä kaarinalainen Kimmo Hollmén havainnollistaa kuivuuden ottamalla käteensä vain runsaat kymmenen senttiä pitkän kevätvehnän korren, jonka päässä sojottaa yksinäinen pieni tähkä. varalle. Se tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta ratsastuksen harrastajalle. Viime vuosina keskusteluihin ovat nousseet nuorten nirsous kesätöiden suhteen, mutta Koivulle ei ollut väliä, mitä työtä hän tekee. Ja vaikka heinäkuussa vettä onkin satanut ensimmäisen runsaan viikon aikana jo runsaat 20 milliä, ja luonto sekä esimerkiksi sokerijuurikas vettä kaipaavat, ei siitä ole tässä vaiheessa kesää viljasadon näkökulmasta juurikaan hyötyä. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 Kaupungit, kunnat ja Osuuspankki tukevat nuorten työllistymistä PAIMIO, SAUVO, KAARINA Hanna Kammi-Rahnasto Paimion kaupunki palkkasi tänä kesänä noin 45 nuorta kesätöihin kaupungin työtehtäviin eri pituisille jaksoille. Nyt näyttää, että alle sen kuitenkin menee. Kyseessä voi olla nuoren harrastus, jossa hän voi kokeilla yrittäjänä toimimista ja saada samalla ansioita. OP maksoi yhdistyksille nuoren palkan kahdeksi viikoksi. Lisäksi kaupunki tuki tänä kesänä nuoria sekä paikallisia yrittäjiä, yhdistyksiä ja yhteöisöjä rahallisesti, mikä auttoi noin 16-20 -vuotiaiden työllistymismahdollisuuksia. . Viljasato on jäämässä murto-osaan tavallisesta. Huhti–kesäkuun vertailussa alle 50 sademillin on jääty mittaushistorian aikana vain kahdesti: vuonna 1971 (37,7 millimetriä) ja 1941 (24,0 millimetriä). – Oli kiva tulla tänne uudelleen töihin, kun vastassa oli tutut ihmiset ja paikkakin oli jo tuttu. Noin puolitoista kuukautta tallilla työskennellessään Heta on päässyt siivoamaan karsinoita, auttamaan hevosten hoitamisessa ja rakentelemaan laidunaitausta. Vuosi 2018 oli lähes yhtä paha, mutta silloin kuivuus ja kuumuus kuivatti sadon vasta heinäkuussa. Siitä on helppo laskea, että jos normaalina vuotena hehtaarilta puidaan ehkä 4–6 tonnia viljaa, jäädään nyt todennäköisesti noin tonniin hehtaarilta. Sen tavoitteena on työllistymisen lisäksi tarjota nuorille taloustaitojen oppimista. Yrittäjät ovat noin 1328 -vuotiaita paikallisen 4h-yhdistyksen jäseniä. Kahden ja puolen kuukauden lomailu olisi varmasti alkanut pitkästyttämään jossain vaiheessa. Kampanja on osa Osuuspankin vastuullisuustyötä. – Ajattelin, että kunhan jotain pääsen tekemään niin se on hyvä. Kuivuus on verottanut kasvustoja myös härkäpapupellolla. Se näkyy suoraan viljelijän tilipussissa, Hollmén kertaa. Yltöisten sääasemalla kevään ja alkukesän sademääriä on ynnätty vuodesta 1928 lähtien. – Jos olen ostoksilla mietin usein, että ostaessani jonkun tietyn arvokkaamman tuotteen joudun siivoamaan karsinoita tietyn tuntimäärän verran. JAN SUNDMAN Kevätvehnän tähkä on heinäkuun puolivälissä hädin tuskin puolet siitä, mitä sen tähän aikaan kesästä pitäisi olla. Itse tienatun rahan käyttäminen on myös opettavaista ja hän on huomannut, että on hyvä laskea, mihin ja miten rahojaan käyttää. Sekä toukoettä kesäkuussa lukema kipusi niukasti yli 20 millin. Ne ovat selvinneet tämän vuoden kuivuudesta paremmin, mutta eipä se juuri tässä tilanteessa lohduta, Hollmén miettii. Tilanne koko seudulla sama Peimarinlahden toisella puolella, Sauvossa tilanne on yhtä lohduton kuin Kaarinan Kuusistossa. Kesän 2018 helteet tekivät sadolle saman kuin nyt, ja puolestaan sääolosuhteiltaan vaihteleva talvi 2021–2022 tappoi käytännössä kaikki syysviljat. Työkokemus näyttää hyvältä ansioluettelossa Heta Koivu työllistyi jo toista vuotta peräkkäin paimiolaiselle Korpimäen ratsutilalle. Yltöisten säähavaintoasemalla Piikkiössä mitattiin huhti-, toukoja kesäkuun aikana yhteensä vain 52,5 millimetriä sadevettä, joka on noin puolet vähemmän kuin tavallisesti kasvukauden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Kasvukausi on ollut kuivin vuosikymmeniin . Vaikka työ on paikoin fyysistä, niin päivät tuntuvat kevyiltä ja kuluvat vilkkaasti. Tavallisesti härkäpavun pitäisi olla tässä vaiheessa kesää noin metrin korkuista ja tiheäkasvuista, mutta kuivuudesta johtuen kasvusto kohoaa vain muutamiin kymmeniin senttimetreihin.. Siksi esimerkiksi Hollménin tilalla Kuusistossa ei uskallettu kylvää syysviljaa viime syksynä kuin pienelle alalle. Maanviljelijä Kimmo Hollmén sanoo, että kuivuus jättää viljasadon todella pieneksi tänä vuonna. – Tavallisena vuotena tähkiä olisi useampi, jopa neljä– viisi. 4H-yrittäjyys on pienimuotoista, sivutoimista ja usein myös kausiluontoista yritystoimintaa. Nyt sama kävi jo aiemmin, eivätkä heinäkuun ukkosmyrskyt ole antaneet vettä kuin osalle tiloista ja niillekin vaihtelevasti, harmittelee MTK-Sauvo-Karunan puheenjohtaja Janne Riski. Se luo perspektiiviä kuluttamiselle. Kesäduunia OP:n piikkiin Osuuspankki lanseerasi myös kampanjan, joka tarjosi tuhansille 15-17 -vuotiaille kesätyön ympäri Suomea. 2022 kesällä yli 2000 nuorta sai kesätyön kampanjan kautta. Lisäksi Koivu mainitsee, että työkokemuksen kerryttäminen jo nuorena näyttää hyvältä CV:ssä. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 14.7.2023 UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. Hän arvioi, että Sauvossa viljasato jää alle puoleen tavallisesta
Tapahtuman ideana on tarjota hauskaa kesäohjelmaa sekä innostaa niin sauvolaisia kuin vierailijoitakin tutustumaan kiinnostaviin lähikohteisiin ympäri Rantolaa. Hakukonepalvelu on CYF Digitalin palvelu, jonka ensimmäinen versio on kehitetty Lounais-Suomen kuntien yhteisen Töihin tänne -kokonaisuuden yhteydessä.. Suunnistuksen kartta ja ohjeet: naapurustosuunnistus. heinäkuuta asti. . Näyttelijät siis kehittävät esityksen ilman etukäteen tehtyä käsikirjoitusta. Molemmat taitelijat maalaavat värikylläisiä maalauksia, jotka sopivat hyvin yhteen toistensa kanssa. Tapahtuma siis alkaa Rantolassa viikon kuluttua järjestettävien Unikeonpäivien yhteydessä. Pistetöiden nakuttaminen on ollut rentouttavaa ja siinä onkin eräällä tavalla päässyt hyvin purkamaan stressiä, Hakkarainen kertoo. – Nyt on hieno mahdollisuus heittäytyä turistiksi omassa lähiympäristössä ja inspiroitua Sauvon tunnelmasta! Naapurustosuunnistuksella on monipuolisesti erilaisia kohteita, kuten Sauvon käsien näyttely, Traphaan luola sekä tietysti paikallisten rakas Kallioranta. Halusin kokeilla sitä ja päässäni olikin heti vision siitä mitä teen. . . Joutsamolla vaikuttaa aiheen valintaan luonto ja siitä syntyneet erilaiset elämykset. Suosikkiaihepiireinä ovat usein olleet merija eläinaiheet. FAKTA Mikä. Maalauksissa mennään iholle eli läheltä kasvoja, ilmeitä, ja tunteita tuodaan näkyviksi yksityiskohtineen. Teokset on tehty pistetekniikalla. Laaksosta kiinnostavat eksoottiset asiat, kuten tropiikin värit, viidakot, autiomaat, arktiset alueet, eläimet ja erilaiset kasvien muodot innostavat ja inspiroivat häntä. Pisteistä kukaksi Piikkiön kirjastossa puolestaan on esillä Anna Hakkaraisen Kukkia naputtamalla niminen näyttely. Improvisoidulla kesäteatterikiertueella mukana ovat muun muassa Otso Lapila, Elina Leikkonen, Pasi Mäenpää ja Kimmo Lehto. Know Your Hoods on naapurustojen hakukone, jonka avulla muuttoa harkitsevat löytävät juuri heille sopivan asuinpaikana. Samalla asukkaat asuvat voivat tutustua uudella tavalla oman asuinalueensa tarinoihin. Tämä orkidea -taideteos puhuttelee minua juuri nyt näistä teoksista eniten, koska opin juuri hoitamaan kyseistä kukkaa, Hakkarainen naurahtaa. Lähiympäristö tutuksi suunnistamalla Turkulainen hakukonepalvelu Knor Your Hoods järjesti sivustollaan Vuoden 2023 Naapurustokilpailun, ja sen voitti Sauvon Rantola. Kappale kauneinta Suomea -kiertue alkoi juhannuksena Mathildedalista ja päättyy elokuun puolivälissä Vuohensaaren kesäteatteriin. järjestettävällä Naapurustosuunnituksella. Töihin on tehty hennolla hahmottelulla lyijykynällä muoto ja varjot, jonka jälkeen kuvaa on jatkettu tussilla, jolla teos muodostuu piste pisteeltä näkyväksi. Matkustamisen kautta koetut elämykset tulevat esiin maalauksissa, joissa ne yleensä muuttuvat sadunomaisen fantasian muotoon. hoods.fi Sauvon Rantolan kylämaisemaa Know Your Hoodspalvelussa. Kappale kauneinta Suomea -improvisoitu kesäteatteriesitys 16.7. Anna Hakkaraisen pistepiirustuksella toteutettuja töitä on esillä Piikkiön kirjastossa 27. CYF DIGITAL . Näytöksiä on yhteensä kuusi kappaletta. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 14.7.2023 TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari Improteatteria tarjolla museonmäellä PAIMIO Ensi sunnuntaina on Paimion museonmäellä tarjoillaan improvisoitu kesänäytelmä, kun Kappale kauneinta Suomea -kiertue piipahtaa Paimiossa. Kaarina-talon toisessa kerroksessa on esillä Kristiina Lähteenmäki-Hein iholle -nättely. Näyttelyssä on esillä pääasiassa öljyvärimaalauksia kankaalle tai akryylilevylle. Hakkarainen on kaarinalainen itseoppinut taiteilija, jolla on valtava palo luoda uutta –Ihastuin pistepiirustuksien tekemiseen nähtyäni tekniikkaa ensimmäistä kertaa netissä. Voittoa juhlistetaan 22.-31.7. Suunnistus on pyritty suunnittelemaan niin, että se tarjoaa yllätyksiä myös alueen jo hyvin tunteville, kertoo Naapurustosuunnistuksen toteutuksesta vastaava Anna Ventola Know Your Hoodsin tiedotteessa. NIKO KETTUNEN Rantolassa halutaan naapuritkin liikkeelle . klo 18 Paimion museomäki. – Pitkä impro on näyttelijöiden ja katsojien yhteinen, aivan uusi ja ainutlaatuinen seikkailu joka kerta, kertoo esityksen takana olevan salolaisen improvisaationäytelmäpiiri Silmävoiteen Rami Laaksonen. Rastikierros on suunniteltu yhdessä kyläaktiivien kanssa. Heinäkuussa esillä tunteita ja luonnon elämyksiä TAIDENÄYTTELYT Kaarina-talon ensimmäisessä kerroksessa on avoinna Maalauksia luonnon inspiroimana -näyttely, jossa inspiroidutaan luonnosta Ulla Joutsamon ja Marke Laaksosen värikylläisten maalausten seurassa. Viime aikoina häntä on askarruttaanut villin luonnon kato ja jäljellä olevan luonnon herkkä kauneus.
050 441 1115, netti: vsaa.fi SAUVO-KARUNA Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys. Tarjolla juomia ja pientä suolaista. * ei ole ruokakassijakoa. Ti 25.7. 040-5264281 www.jama-power.. mennessä. Säävaraus. ei ole Aamiaiskahvilaa eikä ruokakassijakoa. Askalankosken ketotalolla näyttelytilassa esillä Oona-Maria Savimäen kuvataidetta ja kyökin puolella palvelee ketokahvila. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Karunan kirkolta paluu joko omatoimisesti tai yhteisajona Toivo on timanttia -konsertin jälkeen. Rykmentintie 29, T:ku) to 20.7.23 klo 14 Ruissalon Kesäteatterin esitykseen ”Joutsenlaulu”. Toimintaan ja tapahtumiin voit tutustua kotisivuillamme www.paimio.elakkeensaajat.fi/ Eläkeliitto Paimion yhdistys ry. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Man s i kk a a i ka p arh a i m millaa n Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Alkoholi ongelmana. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi Kantojyrsintää. Seuraava kerta ti 1.8. Marja Itälälle puh. Olemme varanneet ryhmälippuja Sauvon kesäteatterin esitykseen ”Nummisuutarit” pe 25.08 klo 19, ilmoitt. konfirmaatiomessu klo 10 Paimion kirkossa. klo 20.30. Lämmin kiitos osanotosta. Taidenäyttely ja ketokahvila avoinna koko kesän sunnuntaisin klo 12-15. Tervetuloa ilmoittautuneet! Pirkko puh. 24.7. Lämmin kiitos osanotosta. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. * Petri Laaksosen Toivo on timanttia -kesäkonsertti klo 19 Karunan kirkossa. Suomal. Ilmoitautumiset ja lisätiedot Jouko 0400-883354 tai Riitta-Liisa 040-8651245 YHDISTYKSET URHEILUSEURAT KAARINA RASTI PIIKKIÖ Lähirastit la 15.7 Piikkiön Linnunpäässä, opastus Helsingintie (110) Toivonlinnantien risteys, lähdöt klo 10-12. Kesän viimeinen ketokahvila su 6.8. 06. Lämpimästi tervetuloa! Osoite Voimalantie 116. Esiintyjänä Patrik Kleemola. toimija. 040-5264281 www.jama-power.. Ahtola, Kopponen, Palokankare, Nyman. EKL V-S piirin varaus Uittamon Paviljonkiin (os. JaMa-Power Oy P. * Neljän kirkon yhteispyöräily: Lähtöhartaus klo 12 Paimion kirkossa, Pyhän Jaakobin kirkko, Sauvon ja Karunan kirkot, matka n. Iltakirkko Karunan kirkossa to 03.08 klo 19, kahvit srktalolla kirkonmenojen jälkeen, matkat kimppakyydein. PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +21 +21 +21 4 Sää 14.7. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ JaMa-Power Oy P. klo 18.00 Hilkan mökillä, Silkkiläntie 270 C. 12. 18.7. . 560). Laina Maria Kuuttinen, 86 v. Elokuun kerho ti 01.08 klo 13 Seuralassa, Paimion kamerakerhon pj Kenneth Strömberg kertoo kamerakerhon perustamisesta ja toiminnasta. Ti 18.7. iltamessu klo 18 Sauvon kirkossa. Pekka Henrikki Koukkula, 83 v. Paimion seudun ympäristlyhdistyksen löydät myös Facebookista Paimion Eläkkeensaajat ry. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 14.7.2023 RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Rakkaamme Marja-Leena Katajakoski 19. Ohjelma 20 e tuntia ennen ovelta. Takaisin palaamme n. 1934 Paimio 17. Kiitokset kaikille isää hoitaneille. perheiden omatoimiset leikkitreffit klo 10-12 Paltan leikkipihassa (Pyölint. Elonheimo. Räty, Kopponen. 40 km, osin hiekkateitä, ajonopeus 15-20 km/h. Rantala 4 -rippikouluryhmän konfirmaatio. 06. 2023 Paimio * Emme pyytäneet Luojalta päiviä lisää, vaan hiljaa kutsuimme Taivaan Isää. Ke 26.7. Käsin hellin peittele, levätä anna. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta PAIMION SEURAKUNTA¤ Paimio Sauvo Karuna Siunaus on toimitettu läheisten läsnäollessa. Rakkaamme Lasse Rainer Salminen 07. Kantonen, Särkijärvi. P. * avoin saunaja uinti-ilta klo 17.30-20 Rantalassa (Hirvonpäänt. 1945 17. 12. Tervetuloa! KAARINA Piikkiön Eläkkeensaajat Ry: Bocciaa pelataan keskiviikkoisin klo 10.00, Tupasvillan kentällä. perheiden leikkitreffit klo 9.30-11.30 Sauvon srk-talon leikkipihassa (Pappilant. Sunnuntaina 16.7.2023 klo 14.00, Laulattajana Timo Aunio, Kansantanssia Murosmöttöset, Kahvitarjoilu. Sauvossa ja Karunassa: Su 16.7. 044 298 1944. Autoista romutustodistus. Kesäillan kirkkoilta klo 19 Karunan kirkossa. ... Ke 19.7. Marja-Leena Katajakoski, 77 v. Rakasta isää, ukkia kiittäen ja muistaen Satu ja Jorma perheineen Merja ja Risto perheineen Ismo ja Marjo perheineen Elät rakkaana muistoissamme. grillausmahdollisuus. Ark. Kesäsunnuntaisin klo 1215 Paimiossa. YHTEISLAULUA , Sari ja Olli Kerkolan tilalla, Kerkolankaari 7. Jaakonpäivän iltamessu klo 18 Pyhän Jaakobin kirkossa. p. Kahvilan antimista voi nauttia sisällä tai talon pihapiirissä, jonka tuntumassa myös lampaat kirmailevat kesälaitumella. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:25 22:43 02:59 00:08 Lauantai +22°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:27 22:41 03:03 00:04 Sunnuntai +24°C 7 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:29 22:39 03:07 00:01 Maanantai +20°C 6 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:31 22:38 03:10 23:58 Tiistai +16°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:33 22:36 03:14 23:54 Kuollut: Lasse Rainer Salminen, 88 v. Omin/kimppakyydein. KIITOS JA HYVÄÄ KESÄÄ! Ilmoitusasioissa sinua palvelee: Raija 02-5888 653, Sami 02-5888 652. Lähdemme tutustumaan Eduskuntaan Eeva-Johanna Elorannan kutsumana 19.10.2023 ja pääsemme myös kuuntelemaan eduskunnan kyselytuntia sekä juomme Eeva-Johannan seurassa kahvit. 2). Irwin-musikaali Valkeakosken kesäteatterissa torstaina 20.7.2023, matkaan lähdemme Jukantieltä klo 11, kulkien reittiä Syybyntntie-Valkojantie-Välitie-Vistantie Vista Matkojen tsto -AlaVista ja Tarvasjoentietä eteenpäin. Paimion AA-ryhmän kokoukset: keskiviikkoisin 19 ja lauantaisin 21 Pussitie 6, alakerta tien puoli. Ota rakkaamme syliisi, taivaaseen kanna. 2023 * Aamuna Kauniin Kesäisen hiljeni Sydän Kultainen Kaivaten Timo Jaana Petri perh Janne perh Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu lähiomaisten läsnä ollessa. Ohjelman näet kotisivuiltamme www.elakeliitto.fi/ paimio SAUVO Korpelan Martat, Uintija saunailta ti 18.7. Ilmoitukset viim. Klassisen kitaran kolme vuosisataa -kitarakonsertti klo 18 Paimion kirkossa. Ma 17.7. PAIMIO Paimion Nuorisoseura ry. ja seuraa paikallisia uutisia Kunnallislehti aina mukanasi LATAA -SOVELLUS omasta sovelluskaupastasi 3 € KUNTSARIN DIGISISÄLLÖT NYT MYÖS VUOROKAUSITILAUKSENA TILAA TÄÄLTÄ: www.tilaajapalvelija.fi/ digikuntsari 2023 28.7. Kantonen, Kopponen. 3). viikkolehdessä Raksa ja autoilukooste! Olethan mukana. Lippua ei tarvita, vaan ovella maininta, että kuuluu Paimion Eläkkeensaajien ryhmään. 040 5652853. To 20.7. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Paimiossa: Su 16.7. Messun jälkeen Pyhän Jaakobin seurakuntayhdistyksen vuosikokous kirkossa. TERVETULOA! Paimion seudun ympäristöyhdistys ry. Seuraava kerta 31.7
050-472 7271, 040 720 9077 Kalevantie 2, Preitilä PAIMION AUTOHUOLTO HEIKKILÄ OY. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. 010 567 7080 ma-pe 9-19, la 9-15 www.paimionapteekki.fi Sauvon kunta (puh. 02-4731 052 040 7051 071 Viljontie 1, Sauvo FYSIOTERAPEUTIT: Mari Ruoholahti, Niina Liinoja, Anne Vuotinen, Marja-Leena Jaakkola (taloushallinto) www.paimionsauvonfysioterapia.fi (myös nettiajanvaraus sekä iltavastaanotto) SOITA MEILLE, SE ON TURVALLISTA! SÄHKÖASENNUKSET . puh. AURINKOVOIMALAT www.arituomi.fi . PORAKAIVOT Maahan ja kallioon ammattitaidolla. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 150 € Paperilaskusta veloitetaan 2,50 € paperilaskulisä. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00–16.30, viikonloppuisin klo 7.00–11.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Asematie 1, 21530 Paimio Puh. 044-988 3887 jalkojenhoito.kotiapu@gmail.com www.jalatjakotiapu.fi PAIMION-SAUVON FYSIOTERAPIA Paimion toimipiste p. 2845320 vuodesta 1979 PARHAAN PALVELUN PAIKAT SAUVON TAKSIT Kaskinen Timo 0500 743 606 Laine Reima 0400 120 810 Saarinen Marika 050 910 1630 JALKAHOITOJA KAIVONPORAUS/ MAALÄMPÖPUMPUT SÄHKÖURAKOINTIA Ark. 02-477 5600 www.vistamatkat.fi VISTA VISTA MATKAT MATKAT Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO *Ei toimistomaksua *Myös Panoramaröntgenkuvaus Ajanv. Ongelmia jäteveden käsittelyssä. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. p. Digilehti + kuntsari.fi jatkuva tilaus 12 kk 86,40 € Lisää tilausvaihtoehtoja: tilaajapalvelija.fi Irtonumerohinta 2,40 € Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk jatkuvaan tilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen. Matti Bastman, LKV, ekonomi 050 654 22. Pumput, tarvikkeet ja asennukset • Lämpökaivot • Lämpöpumput www.kalliokaivo.fi KALLIOKAIVO OY p. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. Jäikö Kunnallislehti tulematta. HUOLLOT . (02) 473 2565 www.paimionhautaus.fi Tuleeko vesi kellariin. teknisen toimen käsiteltäväksi tulevat paperihakemukset. Huom. TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. Asiointi toistaiseksi ajanvarauksella. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi Kasvo-, käsija jalkahoitola Vistantie 40, katutaso Paimio p. ILMALÄMPÖPUMPUT . KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 14.7.2023 APTEEKKEJA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISIA HOITOLAITOKSIA HAMMASTEKNIKOITA KAHVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ LOUHINTAA HAUTAUSPALVELUJA HAMMASLÄÄKÄREITÄ HINAUSPALVELUJA KOSMETOLOGEJA RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUJA MATKATOIMISTOJA JA BUSSITILAUKSET KEITTIÖKALUSTEITA KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 02 474 4100) Hallintopalvelut, sivistystoimi ja tekninen toimi toimivat Sauvotalossa. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. pohjaukset . 02 5888652 tai ilmoitukset@ kunnallislehti.fi PAIMIO-SAUVO-KAARINA Uutismedian liiton jäsen myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 TOIMITUS päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 (050) 62476 tuottaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 ASIAKASPALVELU toimittaja Julian Rauhaniemi (02) 588 8669 myynti, asiakaspalvelu Sami Lindström (02) 588 8652 toimittaja Jan Sundman (02) 5888654 Alueesi asijantuntija: JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi Alueesi asiantuntija: JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi Puh. EI HÄTÄÄ, ALANDER KORJAA! www.malander.fi M. 02-473 2600 tai www.paimionhammaslaakariasema.fi Luotettavaa kiinteistönvälitystä yksiöistä maaja metsätiloihin. (02) 4704599 040-590 8616 040-865 8011 P I I K K I Ö puh. 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi Paimion Hautaustoimisto Kotamäki Oy Vistantie 37 A, 21530 Paimio Puh. kokoproteesit . Paino: Lehtitehdas, Salo 2023 Toimiston asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30-12 tai sovittaessa. Määräpaikkalisä on 15%. Alander Oy p. 02-4732 130 info@autokorjaamosonkki.fi www.autokorjaamosonkki.fi MATKATOIMISTO matkatoimisto@vistamatkat.fi puh. 470 2100 p. 02-4734 626 Asematie 4 B 12, Paimio Sauvon toimipiste p. 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. Onko viemäri rikki. (02) 7702 626 klo 8.15–15.45 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. 0400 527971 24h AUTOKORJAAMO SONKKI Teollisuustie 8, Paimio puh. 02-479 5115, 040-5455601 Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. Pääoven vieressä on postilaatikko, johon voit jättää mm. 4305 324, 0400 124124 Lehtonen, Mynämäki Kaivoporausta vuodesta 1972 Puh. Vuotaako vesijohto. matti.bastman@listing.fi Ilmoitushinnat 1.1.2023 alk: Etusivu väri 2,76 / pmm Tekstissä mv 1,67 väri 1,90 / pmm Takasivu mv 1,73 väri 1,96 / pmm Muualla mv 1,51 väri 1,74 / pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero. korjaukset Hannan Jalkojenhoito & Kotiapu Hanna Lönnqvist Santaojantie 2, Paimio, Oinila P. 041 546 8784 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto HALIKON HINAUS P. ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 1798-3681 (verkkojulkaisu) Tilaushinta 1.12.2022 alk: Paperija digilehti + kuntsari.fi jatkuva tilaus 12 kk alk. krs 20100 Turku, p. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 Katja Hägg Kaupallinen johtaja katja.hagg@ts.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. 0400 823109, 040 7684502 KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI OP KOTI LOUNAIS-SUOMI OY LKV AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. KORJAUKSET SUUNNITTELU . (02) 733 7737 Vistantie 24, 21530 Paimio . Sauvotalossa on myös Varhan sosiaalitoimen palveluita