vuosikerta 2,90 € Irtonumero www.kuntsari.fi Teollisuustie 8, Paimio (02) 473 2130 www.autokorjaamosonkki.fi huolto@autokorjaamosonkki.fi Meiltä myös auton alustan ruostevauriokorjaukset ammattitaidolla. P. 0400 550 554 P. Teollisuustie 8, Paimio (02) 473 2130 www.autokorjaamosonkki.fi huolto@autokorjaamosonkki.fi Iloiset sunnuntaipäiväIskun Talolla SU 23.1. Suomal. NRO 15. asti. PERJANTAINA 21.2.2025 109. P. Autoista romutustodistus. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. K OSTETAAN ohraa kauraa ja ohraa P. 473 2142 Avoinna ark 9-17 ja la 9-13 Tarjoukset voimassa 1.3. klo 13-16 Liput 10 € Puffetti Käteismaksu TANSSIT TIMO RAUTALA JARI MARKUS Meiltä myös osamaksulla! info@tjj-tekniikka.com www.tjj-tekniikka.com Kuparitie 1 A, Marttila. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi VISTANTIE 12, PAIMIO PUH. toimija. SANTALA www.sportia.fi (ei koske seuravaatteita) (ei koske nastaja kitkakenkiä) 10 00 (13,90€-21€) KAIKKI TALVEN TOPPATAKIT JA TOPPAHOUSUT KAIKKI TALVEN VARSIKENGÄT, AIKUISTEN JA LASTEN MERINOVILLASUKAT -50% SPORTIAN ALEN LOPPURYSÄYS -50% ja seuraa paikallisia uutisia Lataa Kuntsari puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi. 0440 120 098 VILJAA RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. 045-678 0926 www.tjj-tekniikka.com OSTA NYT! MAKSA KESÄKUUSSA KANANUORIKOITA 0400 550 554 / kyheroisenkanala.. Hinta alkaen: 85€ Soita tai tule käymään ja kysy arvio
KIPSI-hankkeessa kipsin levitystä on kohdennettu alueille, joilla maatalouden aiheuttama kuormitus vesistöihin on suurta, kuten Paimionjoen valumaalueelle. Arkistokuva muutaman vuoden takaa, kun kipsiä levitettiin pelloille Saaren marjatilalla. Lisäksi saattoi vaikuttaa CAPohjelmakauden muutos. opetuksessa käytössä olevat palvelualustat poistuisivat. Johtajien mielestä sidosyksikköjen omistusten 10 prosentin vähimmäisosuusvaatimus on kohtuuton. ICTja taloushallinnossa in houseyhtiöiden purkaminen tarkoittaisi hallinnon uudelleenjärjestelyä, jossa todennäköisimmin voittaisivat isot monikansalliset järjestelmätoimittajat. Se on kokonaistavoitteesta noin puolet. Kuitenkin jokainen hehtaari on meille arvokas ja edesauttaa ravinnekuormituksen hillintää. Kipsinlevitys on viljelijöille vapaaehtoinen toimenpide ja yli 2 000 viljelijää on jo lähtenyt mukaan, kun ilmaista kipsikäsittelyä on voinut hankealueella hakea jo viiden vuoden ajan. Kipsi-hankkeessa pelloile levitettävä kipsi on hyvin hienojakoista pulveria. Yhtiöt kilpailuttavat markkinoilta tukipalvelut, esimerkiksi Lounais-Suomen jätehuolto kilpailuttaa jätekuljetukset. Esimerkiksi erään paimiolaisen viljelijän kokemus on, että kipsiä haettiin heti vuonna 2020 kaikille levitykseen soveltuville lohkoille, mutta kun levitys oli tehty, asia jäi. Kuntien omistamat yhtiöt ovatkin keskeisiä myös varautumisen näkökulmasta. Yhtiöiden taustalla on mittavat investoinnit, joilla turvataan muun muassa kiristyvien ympäristönormien vaatimusten mukainen jätevesien käsittely, kun samaan aikaan vesihuoltolain mukaan kunnan pitää kehittää vesihuoltoa yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Haku peltojen kipsikäsittelyyn on taas meneillään. Nyt kun uusi haku aukesi, tämäkin viljelijä huomasi uusien lohkojen tulleen mahdolliseksi. Kyseessä on pitkäjänteinen työ yhteistyössä viljelijöiden kanssa, hän kannustaa. Yhtiöiden ja palvelujen purkaminen ja uudelleenorganisointi tulisi varsinaissuomalaisten kuntajohtajien mielestä kalliiksi ja samalla kuntien neuvotteluvoima ja keskittämisestä saadut edut vähenevät. Sauvossa kausilippuun sisältyy vaihtomatkaoikeus Fölin busseihin. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 Taas on aika hakea kipsiä pelloille Viljelijöiden vapaaehtoinen vesiensuojelutoimi, eli kipsin levitys pelloille on osoittautunut yhdeksi merkittäväksi ja konkreettiseksi toimeksi Ítämeren suojelussa. Kipsin käyttöä vesiensuojelussa on selvitetty Suomessa 20 vuoden ajan. Kunnanhallituksen listalta selviää, että kyseisen joukkoliikennelinjan käyttö on tullut Sauvolle ennustettua edullisemmaksi, sillä linjalla on ollut paljon käyttöä. Kunnanhallitus päätti jatkaa VarsinaisSuomen Elykeskuksen ja Koiviston Auto Länsi Oy:n välistä sopimusta kahden vuoden optiolla, joka ulottaa toiminnan vuoden 2028 loppuun asti. Alkuvuosista into kipsinlevitykseen on hiukan laantunut, selvittää Kipsihankkeesta Iida Vartila. Tämä tarkoittaa, että sama määrä fosforia on jäänyt pelloille kasvien käyttöön, mikä parantaa viljelykasvien ravinteidensaantia ja vähentää lannoitustarvetta. Viljelijöitä on tavoitettu hyvin, ja ennakkoluulot kipsiä kohtaan ovat matkalla vähentyneet. Sopimuksen kustannukset jakaantuvat Ely-keskuksen sekä Sauvon ja Kemiönsaaren kunnan kesken. PERTTU HEMMINKI . Kuntien valtakunnallinen yhteistyö kävisi käytännössä mahdottomaksi ja esim. Yhtiöissä kuntakohtaiset ratkaisut on korvattu seudullisella yhteistyöllä, mikä mahdollistaa taloudellisesti yksittäistä kuntaa järkevämmän ratkaisun. MTK-Varsinais-Suomi on mukana hankkeessa Saaristomeren valuma-alueen peltojen kipsikäsittelyn edistämiseksi. V-S ELY. FAKTA . Uusimmankaan 2024 valmistuneen Åbo Akademin tutkimuksen mukaan kipsinlevityksestä ei ole havaittu negatiivisia ympäristövaikutuksia maaperässä. Seutulipulla matkustus saa jatkoa Sauvossa. – Suuren kiinnostuksen jälkeen on luonnollista, että pinta-alat pienenevät. Viime vuonna levitysala oli 462 hehtaaria ja edellisvuonna 430 hehtaaria. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 21.2.2025 Kuntajohtajat vastustavat joukolla hankintalain muutoksia Varsinais-Suomen 27 kuntajohtajaa vastustaa yhteisrintamassa hallituksen suunnittelemia muutoksia hankintalakiin. Vuonna 2022 ala oli 1530, vuonna 2021 1800 ja ensimmäisenä levitysvuonna 2020 peräti 1698 hehtaaria. Markkinaehtoisten palveluiden saatavuus vaihtelee ja kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös silloin, kun markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla. . Kipsi tulee viljelijälle avaimet käteen -palveluna. Pahimmillaan se vaikeuttaisi sitä, miten kunnat pystyvät hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään ja jos muutoksiin lähdettäisiin, palveluiden järjestäminen menisi uusiksi niin merkittävässä osassa kuntien palveluja, että riskinä ovat markkinahäiriöt ja ongelmat palvelutuotannossa. Paimionjoen valuma-alueelle on levitetty kipsiä tähän mennessä 5910 hehtaarille. Bussiliikenne Turusta Sauvon kautta Kemiönsaareen saa jatkoa SAUVO Suvi Pulliainen Sauvon kunta jatkaa Kemiönsaaren, Sauvon ja Turun välistä joukkoliikennettä. Uudistus olisi erityisen haitallinen huoltovarmuuden kannalta keskeisille kuntien infrayhtiöille, kuten Turun Seudun Puhdistamo Oy:lle (TSP) ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle (LSJH). SOMERO-LEHTI/SARI MERILÄ UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. Kipsiä on vuosina 2020-2024 levitetty 67 500 hehtaarille yhteensä 270 000 tonnia. Pikemminkin kipsikäsittelyllä saattaa olla maanrakenteeseen positiivisia vaikutuksia. Kipsialat ovat pienentyneet, sillä alkuun kiinnostus oli suurta. Vuonna 2023 liikennöintisopimuksen kustannukset olivat 102 193 euroa ja viime vuoden kustannusten arvioidaan jäävän tämän alle. Tutkimusten perusteella liukoisen ja hiukkasmaisen fosforin sekä maaaineksen huuhtoutuminen vesistöihin vähenee peltojen kipsikäsittelyllä tehokkaasti ja vaikutus alkaa heti. Kipsinlevityksen ansiosta Itämereen päätyviä fosforipäästöjä on saatu vähennettyä jo 110 000 kiloa. Pellon kipsikäsittely tehdään maan muokkaamisen yhteydessä joko keväällä tai syksyllä. Pienentyneisiin hehtaarilukuihin saattoi seudulla myös vaikuttaa syksyn 2023 märkyys, mikä verotti levitysaloja. Hanke päättyy vuoden lopussa ja siihen mennessä on kipsi myös pitänyt levittää pelloille. Alojen pieneminen liittynee varmasti myös siihen, että osa viljelijöistä on jo vakuuttunut kipsikäsittelyn soveltuvuudesta pelloilleen, kun taas osaa se mietityttää edelleen
Karunassa 11,8 hehtaaria peltoa vuokrattavana. Tarkemmat tiedot: Tapio 050-562 4984 SAUVON KARJALASEURA ry:n VUOSIKOKOUS ke 12.3.2025 klo 18 Sauvotalon yhdistystila Naakkalassa, Vahtistentie 5, Sauvo. PAIMIO, Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 Palvelemme MA–LA 7–23, SU 9–23 k-supermarket.fi P A I M I O PALVELEMME JOKAPÄIVÄ KLO 23 ASTI Hinta voimassa 1.1.2025 alkaen Läheltä Lindroosin puutarha Piikkiö JÄÄSALAATTIRUUKKU Lihamestarin NAUDAN PAREMPI JAUHELIHA 10% Suomi PERUNAPUSSIT 2 KG Suomi (0,79kg) Lihamestarin KANANPOJAN SIIVET Suomi Fazer RUISPUIKULA 9kpl/500g, Suomi, (3,38kg) HK POPRILLI GRILLIMAKKARA 400g, Suomi, (4,73kg) Candy King IRTOMAKEISET Vasta savustettu MERILOHIPALA Norja Maukasta viikonloppua! K-Supermarket Paimio 3 99 PKT Plussakortilla! KANANPOJAN FILEESUIKALEET 400-450g, Suomi, (8,86-9,98kg) Omasta myllystä! 10 95 KG 99 KPL 1.2 KPL Super erä! MOZZARELLAJUUSTO 200g vedessä (4,00/kg), yksittäin 0,89 € ( 7,12/kg) 1 69 PS 1 79 PKT 4 99 KG Myös maustettuna Meillä savustettu, omasta savuuunista! Uuniin, pataan, kastikkeeseen 7 49 KG Lihaliike Tamminen POSSUN SUOLALAPA Suomi 1 59 PS AbInBev, Beck`s OLUT 5,0%, Saksa, (5,08l), sis.pantin 0,15€ 2 69 TLK 12 95 KG 6 99 KG. Käsitellään sääntömääräiset asiat. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 21.2.2025 Ilmoituksen maksaja: Maisteri Määttänen Puh. Lue lisää osoitteessa tilaajapalvelija.fi/sovellus Meillä on joka viikko 22 100 * lukijaa Lähde: KTM 2024 * Paperilehti ja digi yhteensä @kmspaimio Hinnat voimassa PE–SU 21.–23.2.2025 ellei toisin mainita. Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät. Myös pellon osto on mahdollista. Lataa sovellus mobiililaitteesi sovelluskaupastasi ilmaiseksi. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot www.paimionseurakunta.fi 2.6.-31.7.2025 Paimion kunta yhdistyksen YLEINEN KOKOUS ma 24.2.2025 klo 18 Kaupunginvirasto, Kaira. Aiheena kuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. 50 km) Lataa uutissovellus Seuraa uutisia pitkin päivää ja lue näköislehteä. 050 5590 534 markku.maattanen@paimio.fi Elinvoimaisen kotikaupunkimme puolesta Määttänen Paimion valtuustoon. Olipa tarpeesi pieni tai suuri, me huolehdimme, että autosi toimii moitteettomasti. TARJOAMME: renkaiden vaihdot ja rengashotelli (myös viikonloppuisin) määräaikaishuollot ja korjaukset dignostiikka ja vikakoodien luku pakoputkiston korjaukset alustan korjaukset jarruja moottorityöt öljynvaihdot ja muut perushuollot katsastustarkastukset ja katsastuksessa asiointi ilmastointihuollot-, korjaukset ja huoltoautolla ilmastointihuollot luonasi Kun autosi kaipaa huolenpitoa, ota yhteyttä! 045 801 4388 service.tuominen@gmail.com Hirviöntie 9, 21555 Taatila UUSI AUTOKORJAAMO AVATTU PAIMIOON! Sijaisauto asiakkaalle VELOITUKSETTA (sis. Linkkipyyntö: tuomas.hyssala@paimio.fi Tervetuloa! Hallitus JT AutoService Oy tarjoaa kattavat palvelut. Tervetuloa ! Hallitus Paimion seurakunnassa on haettavana KEITTIÖAPULAISEN määräaikainen toimi Rantalan leirikeskuksessa Hakuaika päättyy 14.3.2025 klo 13. 050 3399 160 toimisto@peimarinkiinteistohuolto.fi, peimarinkiinteistohuolto.fi KIINTEISTÖHUOLTO, KONETYÖT, SÄHKÖTYÖT, LVI-TYÖT Peltoa vuokrattavana
KUNNALLISLEHTI perjantaina 21.2.2025 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI PÄÄKIRJOITUS PERTTU HEMMINKI perttu.hemminki@kunnallislehti.fi Paimion Teurastamolla muutosneuvottelut koko yksikön jatko vaakalaudalla. Sen jälkeen Neuvostoliittoa mielisteltiin niin kauan kuin oli pakko. Lähin teurastusyksikkö on Forssassa, jossa on sikojen teurastusta, leikkuuta ja lihan pakkaamista. Lännen huomattava sotilaallinen apu Ukrainalle ja mittavat turvatakuut voivat yhä realisoitua. Ukraina on nyt panoksena suurvaltapolitiikan jokeri-pokerissa. Teurastamolla käsitellään pääosin naudan ja sianlihaa Länsi-Suomen alueelta. Kunpa Donny saisikin sen. Lena Hulmi piipahti K-Supermarket Paimiossa hakemassa kahvia ja suodatinpapereita, kun ne pääsivät kotoa loppumaan. Hänen uskotaan hamuavan itselleen Nobelin rauhanpalkintoa. Yrityksen Mikkelin ja Vantaan yksiköissä on ruokatuotantoa, Mikkelissä lihavalmisteita ja hampurilaisia ja Vantaalla aterioita ja lihavalmisteita. Herkästi syttyvässä tilanteessa ei kannata polttaa kiuasta tulikuumaksi. Ajattelin, että katson mitä puutteita kotona on, ja tulen huomenna sitten täydentämään, hän totesi. Mutta siihen ei välttämättä löydy rahkeita. Enteet eivät ole hyvät. Supparin pihalla ei ollut montaakaan autoa ja samalta näytti tilanne kiertoliittymän toisella puolella Lidlin pihalla, jossa myymälä aukesi vasta kello 11. PAIMIO Taina Tukia Paimion Teurastamo Oy:llä on kolme viikkoa sitten käynnistetty henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Niiden perusteena on yksikön kannattamattomuus, ja ilmassa on epäilyjä siitä, että koko yksikön toiminta saatetaan ajaa alas. – Tämähän sattuu nyt olemaan hiihtolomaviikko ja normaalistikin se on usein hiljaisempi. Isommat tavaratilauksetkin ehdittiin saamaan ennen kuljetusalan lakkoa, joten hyllyissä ei ole puutteita. Sama tilanne oli pääsääntöisesti muissakin K-kaupoissa Piikkiössä ja Sauvossa. Hätä Suomeen tulleiden ukrainalaisten keskuudessa on ymmärrettävästi suuri. Käytännössä tämä tapahtuu todennäköisesti maaliskuun puolessa välissä. Enkä olisi muuten tullut, mutta noita tarvitsin. Forssassa on lisäksi eläinten hankinnan ja tuottajapalveluiden henkilöstöä. Edelliset toimintojen tehostamiseen tähdänneet muutosneuvottelut yksikössä käytiin noin vuosi sitten. Mutta ehkä katsellaan ja kuunnellaan vielä vähän aikaa. Arvet olivat vuosisataiset. HKFoods Oyj:n pääkonttori sijaitsee Turussa. Uusin teurastamo on Raumalla ja siellä teurastetaan siipikarjaa, leikataan ja pakataan lihaa. Vaikka itänaapurin valtakoneisto ei miellytä, ei suomalaisilla ole antipatioita Venäjän kansaa kohtaan. Sotakorvaukset maksettiin. Myöhemmin tilalle tuli ripaus rehvakkuutta, kenties ylimielisyyttäkin. Eiväthän edes maailmanpolitiikan tutkimuksen nerokkaimmatkaan aivot ole perillä siitä, mitä tulee tapahtumaan akselilla USA-Venäjä-Kiina. Se on ymmärrettävää. Kunnallislehden tietojen mukaan Paimion Teurastamon toiminnan jatkuminenkin saattaa olla vaakalaudalla. Kunnallislehden tietojen mukaan neuvotteluissa on mukana yksikön koko parikymmenpäinen henkilöstö. TAINA TUKIA Lakko ei sulkenut kauppoja Peimarissa PAIMIO,SAUVO,KAARINA Taina Tukia Keskiviikkona aamulla alkanut Palvelualojen ammattiliiton lakko ei sulkenut yhtään kauppaa Peimarissa, mutta toki hiljensi asiointia selvästi. Suomessa tiedämme senkin, että jälleenrakennuksen vauhti saattaa ylittää odotukset. TAINA TUKIA Kenraalit odottavat esiripun takana Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto moukaroi ja tuhosi Suomea puoli vuosikymmentä ja lähetti sen jälkeen laskun tekemisistään. Toivoa ei silti kannata heittää. TOK kertoo ilmoittavansa jokaisen myymälän tilanteen lakkopäivinä aamulla ja poikkeuksista informoidaan myymälöiden lisäksi nettisivustoilla. Se on vähän siihen verrattuna, että samalla itänaapuri ryösti suuren osan Karjalaa ja Petsamon kokonaan. Suomessa pidetään yhtä kaikki tiukasti kiinni siitä, että meneillään on kansainväliset lait rikkova Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Kenraalit odottavat esiripun takana.. Outokummun yksikössä on nautojen teurastusta ja leikkuutoimintoja. Myös Turun Osuuskaupan kaikki seudun kaupat ovat käytännössä normaalisti avoinna loppuviikolla. Sitä Venäjä tosiaankin saattaa olla. Karjalan siirtoväkikin on entisillä kotisijoilla vieraillessaan saanut hyvän vastaanoton. Lisäksi Vantaalla on kotimaan logistiikkakeskus ja konsernitoimintoja. K-Supermarket Paimion pihamaalla keskiviikkona aamupäivällä yhytetty Lena Hulmi oli käynyt kaupassa pikaisesti hakemassa kahvia ja suodatinpapereita. – Hiljaista kieltämättä oli, vähänlaisesti asiakkaita. HKFoodsin toimitusjohtaja Juha Ruohola vahvistaa tiedon, mutta yhtiön viestinnän välittämässä viestissä todetaan, että yhtiön vakiintuneen käytännön mukaisesti työnantaja ei kommentoi keskeneräisiä muutosneuvotteluita julkisuuteen ja asiaan palataan prosessin päätyttyä. Parkkipaikkoja löytyy nyt helposti ihan ovienkin edestä. Myöskään sisällä myymälöissä hyllyissä ei näkynyt puutteita, vaikka kaupan alan logistiikkaan liittyvä lakko oli käynnissä alkuviikon. K-Supermarket Paimion kauppias Hannu Viitanen kertoo, että kaupassa tehdään töitä omalla väellä aivan normaalisti koko loppuviikon ajan ja normaalein aukioloajoin. Nytkin monet asiakkaat ovat lähteneet hakemaan talvikelejä muualta ja meilläkin osalle perheellisistä työntekijöistä tähän osui nyt talvilomaviikko, hän kuittaa lyhyesti. Piispanristin Prisma on avoinna normaalisti ympäri vuorokauden. Suomen pääministeri Petteri Orpo totesi YLE:n keskiviikkoillan TV-uutisissa, että ”Venäjä on Euroopalle eksistentiaalinen uhka”. Paimiossa S-marketissa Torin Kuppila ja Ruokatori olivat kiinni keskiviikosta lähtien loppuviikon. Tuskin edes itse Stalin oli sitä mieltä, että diili oli reilu. Meidän ”taviksien” on miltei mahdotonta pysyä tilanteen tasalla. Päivittäistavarakaupan myymälöitä koskeva lakko päättyy lauantaiaamuna. Kaikesta tästä Neuvostoliittoa piti hyvitellä vuoden 1952 syyskuuhun saakka, jolloin viimeinen sotakorvausjuna ohitti rajan. Konfliktien yhtenä avainhenkilönä on oudoista intuitioistaan tunnettu presidentti Donald Trump. Nykyrahassa sotakorvausten yhteissumma oli 4,5 miljardia euroa. Samaten verkkokauppa on suljettu keskiviikkona-perjantaina, eivätkä robotitkaan rullaile
Haluan kiittää kaikkia ihmisiä, jotka ovat meitä auttaneet, hän sanoo. Sauvossa asuvan Olha Deinehan kotikaupunki Gulyaipole on tuhottu lähes kokonaan.. Tapahtuman järjestävät Sauvossa ukrainalaisia auttavat vapaaehtoiset. Vaikka Deineha on kiitollinen Suomen antamasta turvasta, on hän myös surullinen kotimaansa tilanteesta. Ukrainalaisten naisten kuoro esiintyy Paimion kirkon ilmaiskonsertissa PAIMIO Jan Sundman Paimion kirkossa kuullaan maanantaina ukrainalaista musiikkia. Hän on yksi noin sadasta Sauvossa asuvasta ukrainalaisesta. Heille hän soittelee päivittäin. Lahjoitetut varat menevät suoraan Feeniksin kilta ry:n kautta Ukrainaan, kertoo konserttia järjestelemässä ollut kaarinalainen Päivi Laasanen. Nyt viemme avustusta harkovalaiseen orpokotiin. Kotikaupunki tuhottu Myös Olha Deineha on asunut Sauvossa miehensä ja 2,5-vuotiaan tyttärensä kanssa kahden vuoden ajan. – Tämä on hyvä paikka ja ihmiset ovat ystävällisiä. – Liian paljon on tuhoutunut, Hutsal sanoo. SERHIY YANOVYTSKYY Rostyslav Hutsal maalasi Sauvon viimevuotisesta sateisesta kynttilätapahtumasta taulun. Kuvassa Heini Mikkola, Rostyslav Hutsal, Satu-Mari Kuopila, Joanna Snäll ja Olha Deineha. Kotimaahan jäivät hänen vanhempansa, jotka eivät ole halunneet paeta. Konsertissa kirkossa esiintyy ukrainalaisista, lähinnä sotaa paenneista koostuva kuoro Spivotsa Mrija – Laulava Unelma, jonka jäsenet sota on saattanut Turun seudulla yhteen. Täytyy vain sopeutua tänne ja luoda uusi elämä. Kotimaassaan Hutsal on toiminut liikunnanopettajana, mutta myös autojen korjaaminen on tuttua puuhaa ja hän on uudesta työpaikastaan iloinen. Sauvossa hän asuu perheensä; vaimonsa sekä kymmenvuotiaan poikansa ja 2,5-vuotiaan tyttärensä kanssa. päivänä. – Olen kiitollinen suomalaisille, sauvolaisille ja erityiskiitos Heinille, hän sanoo tulkin välityksellä. On pelottavaa ajatella, kuinka paljon ihmisiä on Ukrainassa kuollut, Deineha toteaa. Ukrainassa hän ei ole käynyt sieltä lähtönsä jälkeen. Sauvossa järjestetään rauhanja toivonkynttilöiden tapahtuma solidaarisuuden osoitukseksi Ukrainaa kohtaan. – He asuvat maan keskellä, joten he ovat turvassa. Mutta on raskasta ajatella, että lapseni ei tule tuntemaan omaa ukrainalaista taustaansa, hän toteaa kyyneleiden lomasta. – Siksi konsertissa on myös vapaaehtoinen pääsymaksu, jonka avulla voi halutessaan tukea ihmisiä Ukrainassa. – Saamme säännöllisesti rahallista apua paimiolaisilta ja sauvolaisilta vapaaehtoisilta. Solidaarisuuden osoitus Maanantaina sodan alkamisesta on kulunut kolme vuotta. Vieressä ukrainalaisia auttava vapaaehtoinen ja venäjän kielen kautta tulkkina toimiva puolalaistaustainen Joanna Snäll puhahtaa: – Ajatella, että tilanne siellä on se, että silloin on turvallista kun näkyy ”vain” jotain raketteja, hän tuumaa surullisesti. Maanantaina tulee kuluneeksi kolme vuotta, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi. Hän kertoo, että koko perhe sai lähteä maasta pakoon siksi, että hänen pojallaan on autismi. Kynttilätapahtuma järjestetään Sauvossa nyt kolmatta kertaa. Koskettavan ja lämminhenkisen konsertin toivotaan herättelevän ja muistuttavan ihmisiä siitä, että sota on edelleen Ukrainassa arkipäivää, ja tilanne rintamalla on tällä hetkellä kenties vaikeampi kuin missään vaiheessa aiemmin. Spivotsa Mrija – Laulava Unelma -kuoron konsertti Ukrainan sodan alkamisen 3. – Sauvossa on toiminut vapaaehtoisia siitä saakka kun ukrainalaisia alkoi tulla paikkakunnalle. KUNNALLISLEHTI perjantaina 21.2.2025 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. Sauvon torilla järjestetään maanantaina solidaarisuustapahtuma Ukrainalle. SAUVO Jaana Pakarinen Ukrainalainen Rostyslav Hutsal on asunut Sauvossa perheensä kanssa parin vuoden ajan ja oppinut suomea jo hyvin. 02 5888650/toimittajat ”Epävakaa tilanne jatkuu varmasti vielä pitkään” . – Elämä piti aloittaa kokonaan tyhjältä pöydältä. Keväällä 2024 perustettu Spivotsa Mrija – Laulava Unelma -kuoro on esiintynyt jo useissa konserteissa ja nyt siis kuoro esiintyy ensimmäistä kertaa myös Paimion ja Sauvon seudulla asuville. Hänkin kiittelee sauvolaisten ystävällisyyttä. Ota mukaan oma kynttilä. Kieli on hankala, mutta olen löytänyt töitä ja aloitan huhtikuussa autohuollossa, hän jatkaa. – Täytyy ajatella lasta ja rakentaa tänne tulevaisuutta. Minulla on lääkärituttu, jolla on yhteys sinne, ja hän toimittaa avun perille, Joanna Snäll jatkaa. Spivotsa Mrija Laulava Unelma -kuoro esiintyy Paimion kirkossa helmikuun 24. Kaikki ovat tervetulleita paikalle maanantaina Sauvon torille, Kuopila sanoo. Minäkin aion hakea töitä, opiskella suomen kieltä ja hakea lapselle päivähoitopaikkaa, hän kertoo. vuosipäivänä vuosipäivänä 24.2. Heinillä hän viittaa Heini Mikkolaan, joka on toiminut Sauvossa yhtenä ukrainalaisia auttavana vapaaehtoisena alusta saakka. – Se ei ole mahdollista, kotikaupunkimme on kokonaan tuhottu. Sauvossa järjestetään kaatuneiden muistoksi ja solidaarisuuden osoitukseksi kynttilätapahtuma. Joskus vain näkyy joitain raketteja, Hutsal kertoo. Nyt avustaminen on muuttunut, vapaaehtoinen Satu-Mari Kuopila sanoo. Ja vaikka rauha tulisikin, jälleenrakentaminen vie aikaa. Näin voi edes osoittaa solidaarisuutta. Deineha ei usko, että Ukrainaan voi lähiaikoina palata. – Jos kävisin, niin en varmaan saisi enää palata. Paimion kirkossa kello 18 alkaen. Epävakaa tilanne Ukrainalaiset eivät usko, että maan tilanne olisi rauhoittumassa lähiaikoina. Mieheni on saanut töitä Meyeriltä. Kynttilätapahtuma Sauvon torilla 24.2 kello 18. Ihan aluksi meillä oli Hakkis-Center, josta annettiin paikkakunnalle tuleville ukrainalaisille vaateja tavara-apua. – Monista varmasti tuntuu, ettei voi tehdä oikein mitään auttaakseen. Nykyisin Mikkola toimii kunnassa maahanmuuttotyön ohjaajana. – Epävakaa tilanne jatkuu varmasti pitkään
Pojat 10v perinteinen: 1) Santeri Liukkonen. Lähes lumettomana talvena hiihtomahdollisuudet luonnossa ovat olleet vähissä, joten Lions Club Paimio Aalto ry:n järjestämä kisa oli taatusti monen nuoren mieleen. Tulokset sarjoittain: Tytöt 6v: 1) Matilda Rahkonen, 2) Matilda Salomaa. Tytöt 10v vapaa: 1) Veera Vainikkala. Pojat 8v: 1) Topias Liukkonen. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 21.2.2025 KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina Leijonahiihto ilahdutti talvilomalaisia Paipissa Perinteikäs talvilomaviikon lasten hiihtotapahtuma Leijonahiihto pidettiin jälleen tiistaina Paimion hiihtoputki Paipissa. Pojat 12v vapaa: 1) Juho Vainikkala. Tytöt 12v vapaa: 1) Jonna Harkia. Jokainen osallistuja palkittiin lisäksi mitalilla, jonka jälkeen Paipin kahviossa oli vielä tarjolla lämmintä mehua ja pullaa. Tytöt 8v: 1) Vilma Rosti, 2) Elisa Yli-Jaakkola, 3) Erika Salomaa, 4) Roosa Lempiäinen. Kilpailut käytiin erikseen sekä perinteisen että vapaan tyylin sarjoissa. Pojat 10 v vapaa: 1) Max Hacklin. Iltapäivällä startanneeseen kisaan lähti numerolappu rinnassa lopulta 14 hiihtäjää, joiden ikähaitari oli 6–12 vuotta. KUVAN TAKAA JAN SUNDMAN Parasta aikaa Leijonahii htoon osallistui kaikkiaan 14 hiihtäjää.. Tytöt 10v perinteinen: 1) Linnea Rahkonen, 2) Sofia Lempiäinen. Sivun taustakuvassa Paipin loppusuoraa taivaltavat Linnea Rahkonen (vas.), Juho Vainikkala ja Jonna Harkia
Tekniset palvelut 8. Tanskan mallia voisi muunneltuna kokeilla meilläkin. Meillä nuoret lääkärit ilman riittävää seniorilääkäritukea vastaavat isoista potilasmääristä ja työn imu on koetuksella. Piikkiön seurakuntaneuvostossa isoimpia asioita ovat olleet vanhan seurakuntakeskuksen purku, toiminnan jatkaminen väistötiloissa ja uuden seurakuntakeskuksen rakentaminen. Sairaanhoitajan hoidontarpeenarvion kautta potilas ohjautuu vaivan parhaiten hallitsevan ammattilaisen vastaanotolle, potilas tietää kehen jatkossa ottaa yhteyttä ja hoidolle tulee jatkuvuutta. THL:n kyselyn (2024) mukaan 83 prosenttia koki saaneensa apua, kun sitä tarvitsi. Viime vuoden lopulla oli yli puolet 23:sta asunnosta tyhjillään. Tähän on pyrittävä entistä enemmän myös hyvinvointialueella, jossa on uskallettava tehdä asioita toisin ja lakattava puolustamasta ei-toimivia käytäntöjä ja malleja, Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Toni Forsblom sanoo. Peruskoulut 5. Toimisiko Tanskan malli täällä. Hankinnoista löytyy paljon kehitettävää, ja esimerkiksi aidolla tiedollajohtamisella voidaan kasvattaa koko maakunnan elinvoimaa. Yt-neuvottelut johtuvat Opetusja kulttuuriministeriön 120 miljoonan euron ammatilliseen koulutukseen kohdistuneista säästöistä. 1. Syrjäytyminen, köyhyys 10. Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan kokemusta ja myös raikkaita uusia tulokulmia. Uusia asukkaita etsitään tämän vuoden alusta lähtien ilmoituksilla Oikotie ja Vuokraovi -sivujen avulla. Yksittäinen kansalainen arvioinee vaalien asiakysymyksiä ja äänestysperusteitaan ensisijaisesti itsensä ja läheistensä kannalta. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset 95% 92% 90% 89% 89% 88% 86% 86% 83% 82% Vetää kaikista ovista Otsikko on Eeva Joenpellon vuonna 1974 julkaistun romaanin nimi. Työllisyys 4. Äitiysja lastenneuvoloiden asiakkaat ovat olleet erityisen tyytyväisiä palveluun. Ja yksityisen sektorin liittäminen tiiviimmäksi osaksi perusterveydenhuollon järjestelmää on viisasta, mutta niin, että julkinen sektori on ohjaksissa. INKERI SUNDBERG Alueja kuntavaalit 2025 Toimitus kokoaa tälle palstalle alueja kuntavaaleihin liittyviä tekstejä sekä mahdollisesti havaintoja ehdokkaiden julkisista kommenteista. Rentola muistuttaa, että urheiluseurat tuovat kaupungille paitsi miljoonien eurojen säästöt syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, myös merkittäviä terveyshyötyjä, elinvoimaa ja yhteisöllisyyden vahvistumista. Toisaalta asialla ei välttämättä ole käytännössä suurtakaan merkitystä vaaleissa äänestämiseen. Myös palvelusetelien käyttöä on laajennettava, Forsblom listaa. Terveyspalvelut Tärkeimmät asiat huhtikuun 2025 kuntaja aluevaaleissa lähde: KAKS 2. Varha päätti vuoden 2023 alussa, että Vanamon asuntoihin ei enää ohjata asukkaita. Omatiimimallista on hyviä kokemuksia. Pelastuspalvelut 6. Tarjolla olivat laadukkaat puitteet harjoittelulle ja erinomaiset mahdollisuudet urheiluseuroille turnausten järjestämiseen, mikä lisäisi kaupungin elinvoimaa ja tukisi paikallista yrittäjyyttä. Lääketiede kehittyy, uusia sairauksia ilmenee, elämme pidempään, hoitaminen maksaa. Palkkeihin on laskettu yhteen erittäin tai melko tärkeänä pitävien yhteenlaskettu osuus. Lääkäriin pääsee parin päivän sisällä ja kyselyn mukaan 97 prosenttia potilaista oli tyytyväisiä järjestelmään. – Varsinais-Suomesta löytyy paljon esimerkkejä siitä, että yrittäjyyteen panostaminen ja uudet tavat tehdä ovat lisänneet kunnan elinvoimaa ja vireyttä. Aluejärjestön vaalitavoitteissa korostuvat hankinnat ja yrittäjyyden edellytysten kasvattaminen. Talouden kuntoon laittaminen on sekä hyvinvointialueella että kunnissa pk-yrittäjien mielestä kaikkein tärkeintä tulevalla vaalikaudella. Kaarinaan voitaisiin rakentaa vastaavanlainen monikäyttöinen harjoittelukeskus keskeiselle paikalle. Uimahalli vai liikuntakeskus. Kaarinalainen kuntavaaliehdokas Henrik Rentola (kok.) nostaa pohdittavaksi ajatuksen, että kun Kaarinassa pohditaan uimahallin rakentamista, olisi järkevää miettiä samalla laajemman liikuntakeskuksen rakentamista sen yhteyteen. KUNNALLISLEHTI 7 perjantaina 21.2.2025 Kevään vaaleissa äänestäjiä kiinnostavat peruspalvelut Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS tuoreimmassa Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin erilaisten vaaliteemojen merkitystä huhtikuun 2025 kuntaja aluevaaleissa. Tämä mahdollistaisi monipuolisemmat liikuntamahdollisuudet ja palvelisi eri lajien harrastajia kattavasti. Yrittäjäjärjestö kannustaa yrittäjiä lähtemään ehdolle huhtikuun vaaleissa. Hyvinvointialueiden kustannusrakenteet ovat moninaiset, muistuttaa Anne Heikkinen, TtT, YTM, kokoomuksen alueja kuntavaaliehdokas Kaarinassa. Luottamushenkilöt ja myös esittelevät viranhaltijat ovat joutuneet tekemään esityksiä ja päätöksiä vaikeissa olosuhteissa. Kansalaisten mielestä kuntaja aluevaaleissa pitää keskittyä kuntien ja hyvinvointialueiden peruspalveluihin. Muita keskimäärää vähemmän tärkeiksi koettuja asioita kuntaja aluevaaleissa ovat kulttuuripalvelut, maahanmuutto sekä kuntapalveluiden ulkoistaminen. Esimerkkinä hän mainitsee Lohjan Susi Training Centerin, joka toimii erinomaisena esimerkkinä onnistuneesta liikuntainvestoinnista. Vaikka kuinka hyvin yrittäisi kunnallisessa elämässä ja muutenkin asioita hoitaa, niin veto käy ovista ja ikkunoista eikä tilkitseminenkään auta. Hän on toiminut luottamustehtävissä vuosia ja kohdannut monia muutoksia: Kaarinan kaupunki ohjasi Vanhustenkotisäätiön Tupasvillaan ja Piikkiökodin vieressä olevaan Vanamoon asukkaat vuoden 2022 loppuun asti. Vanamo tyhjeni sitä mukaa, kun asukkaat tarvitsivat muita palveluja. Kuinka tärkeä asia on oman välittömän elinja asuinympäristön kannalta. Peimarin koulutuskuntayhtymässä ovat olleet ytneuvottelut säästötarpeiden takia vuonna 2023 ja uusia käydään parhaillaan. Kotikunnan talous ja velkaantuminen 9. Lisäksi houkutteleva harjoittelukeskus voisi edistää hotelli-investointeja Kaarinaan. Kyselyvastaajat punnitsivat 25 asiaa kutakin erikseen neliportaisella asteikolla sen mukaan, miten tärkeää on, että asiaan kiinnitetään huomiota vaaleissa. Tuloistaan tanskalaislääkäri saa kolmanneksen peruspalkkana, lopun käyntija toimenpidemaksuina. Mikäli tarkastellaan ainoastaan erittäin tärkeänä pitävien osuutta 25 asiassa, kohoavat terveyspalvelut selvästi muita tärkeämmäksi kuntaja aluevaaliteemaksi. Yrittäjäpiiri kannustaa yrittäjiä ehdolle Varsinais-Suomen Yrittäjät puhuu vaaleissa maakunnan ja alueen kuntien elinvoimasta. Tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä, päätösten vaikutusta yrittäjiin ja jotka osaavat ja uskaltavat ajatella asioita myös uusista tulokulmista, Toni Forsblom sanoo. Piikkiön Sos. Kokeneellakin on ollut yllättävän paljon haastteita yhteisen asioiden hoidossa, koska pitempikestoinen näkymä taitaa olla koko valtakunnassa hakusessa. Tässä ovat 10 tärkeintä asiaa näissä kevään vaaleissa, oli kyse sitten aluetai kuntavaaleista. dem. Luottamushenkilöiden päätösvalta sekä valtion tasolla että kunnissa on kaventunut ja demokratia rapautumassa. Nyt kuntaja aluevaalit käydään samanaikaisesti, jolloin eri vaalien äänestysperusteet todennäköisesti ”sekoittuvat” joka tapauksessa. Varhan omatiimimallissa on viitteitä Tanskassa käytössä olevasta terveyskeskusmallista. Kansalaisilla ei välttämättä ole selkeää kuvaa, mikä kuuluu kuntien ja mikä hyvinvointialueiden tehtäviin. Lisäksi hän kysyy, että eikö investointien jättäminen tekemättä olisi jopa vastuutonta, kun ne tukevat kuntalaisten hyvinvointia, kaupungin vetovoimaa ja taloudellista kestävyyttä. – Julkisen talouden kuntoon laittamisessa yrittäjätaustaisilla ehdokkailla on myös käytännön ymmärrystä ja kokemusta. Vanhusten huolto 3. Työntekijäpulaa ennakoidaan. työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja ja kuntavaaliehdokas Esko Lehtisalo sanoo, että tuo kuvaa osuvasti aikaamme. Hän sanoo, että kaikista haasteista huolimatta Varhan työntekijät ovat onnistuneet hyvin työssään. Lähiympäristön turvallisuus 7. Äänestäjän kannattaa miettiä, kenellä on parhaat edellytykset käyttää veronmaksajien varoja vastuullisesti. Tanskasta poiketen Suomen vahvuus on moniammatillisuudessa, sitä ei tulisi Heikkisen mielestä purkaa. Kuntavaalien äänestysperusteet voivat vaikuttaa aluevaalien äänestysperusteisiin ja päinvastoin. Varhan on välttämätöntä lisätä yritysten osuutta palveluiden tuottamisessa. ALUEJA KUNTAVAALIT. Valtion säästöt ovat pääasiassa ongelmien taustalla. Asiat, joihin suuri enemmistö äänestäjistä haluaisi vaaleissa kiinnitettävän huomiota ovat terveyspalvelut, vanhustenhuolto, työllisyys, peruskoulut ja pelastuspalvelut. Selvästi vähiten tärkeäksi koettu teema liittyy kuntaliitoksiin. Muita tärkeämpiä asioita ovat myös lähiympäristön turvallisuus, tekniset palvelut sekä kotikunnan talous. Tämä heijastuu myös kuntalaisiin. Uimahallin ja liikuntakeskuksen yhdistäminen loisi kuntalaisille modernin ja monipuolisen liikuntaympäristön, joka tukisi terveyttä ja hyvinvointia vuosikymmenten ajan. Siellä työtä tekevät pääosin pitempään alalla olleet lääkärit ammatinharjoittajamallilla. Terveydenhuolto edellyttää rahaa ja henkilöstöresursseja
Seurakunnissa kytee vastarinta. Kastelun merkityksen arvellaan korostuvan yhä enemmän. Lisäksi Kirkkohallitus voi määrätä yksittäisiä seurakuntia yhteen. Huono kannattavuus vähentää mahdollisuuksia investoida maan kasvukuntoon. Suomalaisessa vihannestuotannossa on siis huomattava kasvupotentiaali. Sadon määrällä ja laadulla on iso vaikutus vihannestilan taloudelliseen tulokseen, mutta voiko satovaihtelua hallita. Haasteena on muun muassa ilmastonmuutos. Salossa ja lähialueen kunnissa vastustetaan kiivaasti suunnitelmaa kuuden seurakunnan suurliitoksesta. Kyselyyn vastanneiden viljelijöiden mukaan eniten satovaihtelua aiheuttavat kuivuus, tuholaiset ja helleaallot. Niin jatkossakin, viljelijät povaavat. Kastelun merkitys kasvaa Tärkeimmät satovaihtelun hallintakeinot ovat viimeksi kuluneiden 5 vuoden aikana olleet kasvinsuojelu ja kastelu sekä viljelytoimien huolellinen suunnittelu ja aikataulutus. Minkälainen on vihannestuotannon tulevaisuus Suomessa. Sipuli oli pääkasvina 5 tilalla, keräkaali 4 tilalla ja porkkana 2 tilalla. Maanparannusaineet ja orgaaniset lannoitteet. Joustavuus. Työpajakeskustelujen ohessa kuultiin mielenkiintoisia asiantuntijaesityksiä vihannestuotannon kannalta tärkeistä aiheista. Vastauksissa arveltiin, että tulevaisuudessa sääolojen merkitys ennakoinnin ja varautumisen kannalta korostuu entisestään. Salo, Somero, Paimio, Lieto, Loimaa ja Pöytyä saisivat yhteisen hallinnon. Satovaihtelun hallinta on markkinahintaakin tärkeämpää taloudellisen tuloksen kannalta. Loimaalla vastaavassa kyselyssä mielipiteet jakautuivat (Loimaan lehti 8.2.). Jonkin verran, katsoi yksi. Yksi iso haaste on, että ilmasto muuttuu. Kyllä, hyvinkin, arveli 3 vastaajaa 11:stä. Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen kuitenkin vakuuttaa, että seurakuntien ääntä tullaan kuulemaan myös jatkossa. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 21.2.2025 UUTISET Kaalit, porkkanat ja sipulit yhä sivuroolissa suomalaisten ruokapöydissä PIIKKIÖ Perttu Hemminki Tuoreiden vihannesten kulutus (kg/hlö) on Suomessa erittäin vähäistä verrattuna eurooppalaiseen keskiarvoon. SSS/MINNA MÄÄTTÄNEN . Satovaihtelua voi hallita Luken Terhi Suojala-Ahlfors valotti viljelijöiden näkemyksiä satovaihtelusta ja sen hallinnasta tulevaisuudessa. Piispa Mari Leppänen puolustaa kritisoitua jättiliitosta Rami Nieminen Salossa ja lähiseudun seurakunnissa kuohuu. Vain Norjassa, Itävallassa ja Ranskassa kulutetaan tuoreita vihanneksia asukasta kohden vähemmän kuin Suomessa. Viljelijöitä oli haastateltu HortiHubi-hankkeen merkeissä 11 vihannestilalla. Leppäsen vastuulle kuuluu suurin osa Varsinais-Suomen ja Satakunnan seurakunnista, eli myös Paimion rovastikunta, jonka muodostavat kuusi liitossuunnitelman seurakuntaa. Vesitalouden hallinta Luken Tapio Salo esitelmöi aiheesta ”Maan kasvukunnon tulevaisuus: haasteet ja keinot”. Tuotanto, markkinat ja kulutus vuonna 2035. – Viljelykierto. Kasvinsuojelun tärkeys ymmärretään, mutta siihen liittyy myös huolia koskien kasvinsuojeluaineiden valikoimaa tulevaisuudessa. . Teknologian hyödyntäminen, luetteli Salo kasvukuntoon liittyviä avainsanoja. FAKTA . Mitä on näköpiirissä seuraavien kymmenen vuoden ajanjaksolla. Maan kasvukuntoon voi vaikuttaa muun muassa vesitalouden hallinnalla ja maan orgaanisen aineksen säilyttämisellä. Toki myös talous ja kulloinenkin politiikka. Tuorlassa tutkailtiin vihannestuotannon tulevaisuutta. – Arvostan ihan hirveästi kaikkia luottamushenkilöitä Mari Leppänen sanoo, että Salon ja viiden muun seurakunnan liitoshankkeessa pohditaan edelleen erilaisia vaihtoehtoja. Vihannestuotannon tulevaisuuden polut -tapahtuman järjestivät Piikkiön Tuorlassa HYÖTY, VIIVI, HortiHubi, VegUp ja ARMAS -hankkeet yhteistyössä Livia Tuorlan kanssa. Lisäksi mainittiin liika märkyys, rankkasateet, rikkakasvit, riittämätön kastelu ja maaperään liittyvät seikat. Tuorlan auditorion yleisöä. Hän muistuttaa, että Salon seudulla pitkälle edennyt liitossuunnittelu on lähtenyt seurakuntien aloitteesta. Hänen tehtävänään onkin käännyttää epäileviä seurakuntien päättäjiä liitoksen puolelle. Piispa Mari Leppänen sanoo, että Salo on liitoksessa avainasemassa.. Miten saada kulutus kasvuun. Lopullinen valta kirkon rakenteeseen on kuitenkin kirkolliskokouksella. Paimiossa yksikään valtuutettu ei kertonut kannattavansa liitosta (Kunnallislehti 14.2.). Turun arkkihiippakunnassa suunnitellaan parhaillaan suurta uudistusta, jossa kuusi seurakuntaa sulautettaisiin yhteen. Haastattelijoina olivat ProAgrian asiantuntijat. SSS:n kyselyssä tammikuussa enemmistö Salon kirkkovaltuustosta ilmoitti vastustavansa seurakuntaliitosta (SSS 21.1.). PERTTU HEMMINKI . ”Kohtalaisesti”, totesi 7 vastaajaa. Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Ammattiopisto Livian auditoriossa Tuorlan ”Vihannestuotannon tulevaisuuden polut” -tapahtumassa. Viljelykasvien harkittu valikoima
Kasvukauden ulkopuolella sadanta sen sijaan lisääntyy. – Koko tämän keskustelun ydin on, että pystyisimme turvaamaan kirkon työn lähellä ihmistä. – Ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy. Vuonna 2023 vielä Martinkosken seurakunta liittyi Saloon. Piispa Mari Leppänen pitää itsestäänselvänä, että kirkon hallinnolliset rakenteet uudistuvat lähivuosina.. Vihannestuotannon kohdalla pohdittavana on muun muassa seuraavia seikkoja: Kuinka saavutetaan vihanneshedelmä ja marjasektorin kasvua ja miten kotimaan tuotantoa tulisi kasvattaa tuonnin kustannuksella. Joka viides kirkon työntekijä Paimion rovastikunnan alueella eläköityy viiden vuoden kuluessa. Euroissa mitattuna puutarhatuotannon arvo muodostuu pääosin kasvihuonevihanneksista ja avomaan vihanneksista. Loppupäässä ovat vähittäiskauppa ja kuluttajat. Esimerkiksi Pöytyällä, Loimaalla ja Somerolla se putoaisi, mutta Liedossa nousisi. Keskilämpötilan nousu lisää orgaanisen aineen hajoamista ja tuo uusia viljelykasvivaihtoehtoja. Varsinais-Suomessa korkea omavaraisuus Markkinat ja arvoketjut olivat Tuorlan tapahtumassa aiheena Luken Csaba Jansikilla. Leppänen muistuttaa, että arkkihiippakunta viettää ensi vuonna 750-vuotisjuhlaansa. Somerolla ja Loimaalla ei ole välittömiä taloushuolia, mutta niitä ei voi kutsua varakkaiksikaan. Salo on rovastikunnan seurakunnista selvästi suurin ja rikkain. Ja pidän tärkeänä myös kaikkea sitä kritiikkiä, jota on esitetty. Sitäkään ei tiedetä, milloin muutos toteutuu. Viljelykasvit voivat jatkossa olla satoisampia jättäen myös kasvitähdettä runsaasti maahan, Salo totesi. – Päivänselvää on, että rakenteet tulevat muuttumaan. Kuinka tuotantoa ja myyntikanavia tulisi kehittää, tehostaa ja monipuolistaa. Hiippakuntasihteeri Mika Piittala kertoo, että seurakunnat jakautuvat talouden perusteella kahteen kastiin. Kasvukauden sadanta voi vähentyä kuivuusriskiin saakka. Nykyiset seurakunnat eivät ole ikuisia. Sinä aikana kirkon rakenteet ovat muuttuneet moneen kertaan. Puolet tulee viiden kunnan alueelta (Salo, Laitila, Uusikaupunki, Forssa, Tammela). Myös marjojen ja koristekasvien osuus on merkittävä. Tulee lämpimiä ja sateisia syksyjä ja leutoja vähälumisia talvia. Sipulin kohdalla Varsinais-Suomen omavaraisuusaste on 314 prosenttia. – Se ei kuitenkaan ole vastuullista, että yleisesti vain puolustetaan olemassaolevaa ja vastustetaan muutosta, hän lisää. Se on toiseksi korkein Pohjois-Savon jälkeen. Lisäksi Salossa tehtiin suuri seurakuntaliitos kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2009. Malleja on tehty 1,3–1,45 prosentin mukaan. Eniten porkkanan tuotantoa on Varsinais-Suomessa. UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. Ne vaihtelevat tiiviimmästä integraatiosta löyhempään. Leppäsen mukaan Rovastikunta 2030 -nimellä kulkevassa liitoshankkeessa moni asia on vielä auki. Muutos tulee kuitenkin Piispan viesti salolaisille ja muille seurakunnille on, että muutosta ei voi välttää. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 21.2.2025 – Keskilämpötila nousee. Tukien osuus on puutarhatuotannon volyymin nähden varsin pieni. Ketjuihin kuuluu muun muassa tuottajia, pakkaajia, ensija jatkosasteen jalostajia, tukkuja, välittäjiä, kuntien ruokapalvelu-toimijoita. – Se tarkoittaa, että Salossa ja Paimiossa veroprosentti pysyisi suunnilleen samana. Maan orgaanisen aineksen säilyttämiseen ja monipuolisempaan viljelykasvivalikoimaan voidaan vaikuttaa myös maatalouspolitiikalla. Piittalan mukaan liitoksen valmistelijat ovat laskeneet, mikä voisi olla tulevan seurakuntayhtymän veroprosentti. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 Kaalit, porkkanat ja sipulit yhä sivuroolissa suomalaisten ruokapöydissä Karoliina Rimhasen (Luonnonvarakeskus, Luke, kuvassa) vetämässä ryhmäkeskustelussa haettiin konkreettisia toimia vihannestuotannon ohjaamiseksi hyville, kestäville urille. Keskustelun teemoina olivat monipuolinen vihannestuotanto, kuluttajalähtöisyys ja kotimaisuuden arvostus. Salolla on yksinään myös varallisuutta suurin piirtein yhtä paljon kuin muilla liitoskunnilla yhteensä. Vuotuinen viljelyala on 18.000 hehtaarin korvilla. – Liitos on kovin vahva sana. Heidän tilalleen on vaikea jo nyt löytää uusia tekijöitä. Jos on, niin missä ja kuinka. Samaa Jumalan valtakunnan työtä tässä tehdään, hän sanoo. Matalin 1,3 prosentin malli tarkoittaisi, että seurakuntien pitäisi löytää yhteensä noin kahden miljoonan euron edestä säästöjä. Jos siis seurakunnat eivät toimi itse, muutoksia tehdään niiden puolesta lähitulevaisuudessa. Seurakunnat ottavat ratkaisuun kantaa ensi vuoden alussa. Nyt niitä on 46. Se voisi olla esimerkiksi kymmenen vuotta. Pöydällä on myös esitys, jonka mukaan tulevat seurakunta-alueet saisivat päättää nykyisen nettovarallisuutensa käytöstä itse ainakin tietyn siirtymävaiheen ajan. Kyse vastuunkannosta Mari Leppäsen mukaan paremmin pärjäävien seurakuntien on otettava vastuuta. Leppäsen mukaan Salossakaan ei voida tuudittautua nykytilanteeseen, sillä väestörakenteen muutos on nopeaa. Veroprosenttejakin jo esillä Salossa yhteenliittyminen kohtaa ehkä enemmän vastustusta kuin missään muussa seurakunnassa. – Meillä ei pitäisi olla rajaaitoja naapuriseurakuntien kanssa. Sadannan jaksotus muuttuu. Nyt kyse on siitä, lähteekö muutos alhaaltapäin vai tuleeko se ylhäältä annettuna. Puhuisin mieluummin rovastikunnan hallinnon tulevasta rakenteesta. Lieto, Salo ja Paimio ovat taloudellisesti vahvoja. Se pääsee omilleen käytännössä vain metsäomistustensa avulla. Varsinais-Suomi, porkkanamaakunta Alueellinen omavaraisuus on Varsinais-Suomessa erittäin korkea. – Vuonna 2000 hiippakunnassa oli liki 100 seurakuntaa. Tämä on iso muutos, Leppänen sanoo. Leppäsen mukaan keskusteluissa on pohdittu erilaisia hallintomalleja. – Parhaillaan kirkon rakenteesta käydään keskustelua pienistä seurakunnista suuriin seurakuntayhtymiin, Kirkkohallituksessa ja tuomikapituleissa sekä kirkolliskokouksessa. Entä onko tarvetta viljelijöiden yhteistyölle. Esimerkiksi porkkanan kohdalla peräti 385 prosenttia. Lisäksi seurakuntien väkimäärä laskee koko ajan. Tosin Paimiossa on edessä miljoonia vievä kirkkoremontti, joka syö seurakunnan puskurirahoja merkittävästi. Jansikin osuudessa todettiin, että avomaavihannesten kokonaissato on pysynyt viimeiset kymmenkunta vuotta kuta kuinkin ennallaan. Salossa jäseniä on noin 38 000, kun seuraavaksi suurimmassa Liedossa on väkeä noin 17 000. Pöytyä on seurakunnista selvästi heikoimmassa jamassa. Neljä viidesosaa kotimaisesta porkkanasta tuotetaan, VarsinaisSuomessa, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa. Piispa Mari Leppänen puolustaa kritisoitua jättiliitosta ja viranhaltijoita, jotka ovat käyttäneet aikaansa tähän suunnittelutyöhön
Inhimilliset ryhmäkoot ja erityisopetusta sitä tarvitseville. Sosiaalinen muutosvoima Kaikkonen muistutti, että 1900-luvun alun maaseutuSuomessa kannatettiin SDP:tä. J. Se on vähitellen nousemassa ja kohonnee viikko viikolta. Antti Kaikkosen juhlapuheen jälkeen kuultiin Martti Heurlinin viulunsoittoa ja Maailma on kaunis yhteislauluna. Hän ei vain piipahtanut paikalla, vaan piti puolen tunnin puheen ja istui lisäksi hyvän tovin juhlayleisön joukossa. Joko vaali-into näkyy kentällä. Kuntavaalit tulossa – Maalaisliitto-Keskusta on toiminut sadan vuoden ajan paimiolaisten parhaaksi, Lindberg summasi. – 1906 säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, mikä aiheutti sen, että poliittisen vaikuttamisen uudet keinot alkoivat kiinnostaa. Paimion Maalaisliiton paikallispuolueen rekisteröinti tapahtui 5.3.1925 eli noin sata vuotta sitten. Nyt tarvitaan hengähdystauko ja työrauha. Uskon, että näissä kuntaja aluevaaleissa moni äänestäjä haluaa antaa välitodistuksensa myös maan hallitukselle. Antti Kaikkonen puhui V. ”Kouluihin hengähdystauko ja työrauha” Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ehti Sukselan satavuotisjuhlinnan lomassa valottaa Kunnallislehdelle lyhyesti puolueensa keskeisiä alueja kuntavaaliteemoja. ”Ääripäitä tasoittaen” Paimion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Lindberg (kesk.) kertasi juhlassa Maalaisliitto-Keskustan vaiheita Paimiossa. – Näin se oli sata vuotta sitten. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 21.2.2025 TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari ”Paimion oma poika” muokkasi Maalaisliitosta sosiaalisen muutosvoiman . Kuntavaaleihin Keskusta lähtee mm. Samalla hän hieman jo pohjusti – haastajan roolissa – huhtikuun 13. – Santeri Alkion testamentti älä unohda köyhän asiaa oli hyvä ohje monille. Ei oma etu, vaan empatia Kaikkonen näkee, että Suomen turvallisuus perustuu ”sisäiseen eheyteen, kaikinpuoliseen huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen sekä väkevään maanpuolustukseen”. Sukselaisesta Paimion Keskustan kuntayhdistyksen satavuotisjuhlassa. Pentti Kaituri soitteli taustamusiikkia. Taustalla oli muun muassa torppareiden sorrettu ja epävarma asema. J. – Hän muokkasi puolueestamme vahvan sosiaalisen muutosvoiman, Kaikkonen totesi. Mistä pitäisi aloittaa. Jäsenmäärä kasvoi nopeasti. Nykyisellä kertarysäys-meiningillä esimerkiksi monet ikäihmiset jäävät vaille välttämättömiä palveluja. Paikalla oli 68 hengen suuruinen yleisö. Antti Kaikkonen, miten ja millä rahalla. Santeri Alkio perusti Maalaisliiton, koska muut elossa olevat puolueet keskittyivät lähinnä kaupunkeihin, Lindberg taustoitti. Paljon sanottu. – Veikkaanpa, että ilman paimiolaisia ei koko puoluetta nykyisin olisi, tai ainakin se olisi aivan erilainen kuin nyt. päivän kuntavaalitaistoa. Tervetuliaismaljat nostettiin Hyssälän johdolla. Tasaista taistoa povataan – ja ykköspaikkaa tavoitellaan – totta kai muuallakin kuin Keskustan leirissä. Historiikki-/muisteluosuudesta vastasivat Lindberg ja Heikki Tuominen. Sukselainen puhui yhdyskuntasuunnittelun, sosiaalivakuutuksen, perhekustannusten tasauksen ja kehitysaluepolitiikan välttämättömyydestä. Huolehdittiin ihmisten pärjäämisestä ja haluttiin kehittää Suomea maanläheisesti, ääripäitä tasoittaen. Keskusta haluaa säilyttää muun muassa Kela-kyydit ja lähipalvelut. Juhlan päättyessä Varsinaissuomalaisten lauluun alkoi olla iltauutisten aika. – Maalaisliitto-Keskusta on koko historiansa ajan ollut määräävässä tai merkittävässä asemassa Paimion kuntapolitiikassa. Lisäpotkua juhlintaan toi Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Aikajana oli yli satavuotinen. Enemmän aikaa varsinaiselle opetustyölle uuvuttavan raportoinnin sijaan. Sen jälkeen vapaa sana. Nyt tavoitteena on ottaa taas ykköspaikka. Alkuillan ohjelmassa oli myös Sukselan kyläyhdistyksen video. – Tähän ympäristöön syntyivät Pohjanmaalla syksyllä 1906 Maalaisliito ja Paimiossa Vieno Johannes Sukselainen. Ja missä empatialla ja yhteisöllisyydellä on sijansa. – Paimion oma poika oli keskeisessä roolissa, kun vanhoillisesta Maalaisliitosta tehtiin sosiaalinen uudistuspuolue. Lähiseudun Keskusta-yhdistykset onnittelivat, kuten myös Eläkeliitto ja pitkäaikainen kilpakumppani Paimion Kokoomus. Kaikkonen tähdensi, että pelkästään aseet eivät riitä. – Tarvitaan toimiva ja eheä Suomi, jossa ihmisten on turvallista elää, perustaa perhe ja tehdä työtä. Kaikkosen juhlapuhe nivoutui – monilta osin – Paimion Sukselassa köyhiin oloihin syntyneeseen V. – Suomen ja Maalaisliiton varhaiset vuodet ovat kehystarina Sukselaisen elämälle, mutta hänen tarinansa kertoo paljon siitä, miten Maalaisliitosta kasvoi aito muutosvoima, joka kykeni haastamaan sekä vasemmiston että oikeiston ja rakentamaan nykyistä hyvinvointi-Suomea, Kaikkonen jatkoi. – Antamalla ainakin yksi vuosi enemmän aikaa hyvinvointialueiden talouden tasapainottamiselle. Menojen karsinnan aikataulujousto olisi selkeästi edullisin – miltei ilmainen – keino välttää sote-katastrofi. Henna Pirhonen juonsi. Sukselainen oli kansanedustaja, pääministeri, Keskustan puheenjohtaja ja Kelan pääjohtaja. PERTTU HEMMINKI Antti Kaikkosen pitämän puheen fokus oli pitkälti Paimiossa ja Sukselan kylässä... Huumoriakaan ei kerronnasta puuttunut. – Nyt ollaan yhdessä keskustan historian keskeisimmistä ympäristöistä, Kaikkonen sanoi. Sukselaiseen ja hänen mittavaan valtiomiesuraansa. V. Vain kolme viimeistä valtuustokautta olemme olleet hopealla. – Uudistuksia ja konsultteja on läkähtymiseen saakka. Suurin valtuustoryhmä Keskusta on ollut ison ajan olemassaolostaan. Ja jossa vallitsee muutakin kuin vahvemman oikeus ja lyhytnäköinen oman edun tavoittelu. PERTTU HEMMINKI Heikki Tuominen kertoi Paimion kuntapoliittisista vaikuttajista ja heidän ominaisuuksistaan. teemalla ”Peruskoulu kuntoon!”. Vai onko sittenkään. Ja näin se on myös nyt. – Priimusmoottorina oli Paimion kansanopiston opettaja, agronomi Einari Louhi. Eräs Keskustan aluevaaliteemoista on, että ”Sotea pitää korjata ja parantaa”. PAIMIO Perttu Hemminki Ilmassa oli maanantaina entisaikojen tupaillan tunnelmaa, kun Paimion Keskustan kuntayhdistys juhli satavuotisia vaiheitaan Sukselan entisen kyläkoulun salissa. Koko ilta juhlittiin Mikko Lindberg ja Paimion Keskustan kuntayhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Hyssälä ottivat onnitteluja vastaan Sukselan vanhalla kyläkoululla jo kello 17. J. Paimiolaiset lähtivät innolla mukaan Maalaisliiton toimintaan. Puheita kuunneltiin tarkalla korvalla
Temppua, jonka Mikael Granlund toi koko kansan tietoisuuteen kevään 2011 MM-kisojen välieräottelussa Venäjää vastaan. Myös kentän laidalla usein poikien pelejä seuraavat isät Pertti Varjonen ja Ville Rindell korostavat ulkojääpelien merkitystä nuorten pelitaitojen kehityksessä. Paimion Hanhijoella on leudosta talvesta huolimatta päästy nauttimaan ulkojäistä jokaisena talvikuukautena. Kun sellaista ei muutaman pelaajan pelissä aukea, päätyy NHL-joukkue Colorado Avalanchen pipoon sonnustautunut nuorukainen yrittämään temppua, joka on piirtynyt lähtemättömästi monen suomalaisen jääkiekon seuraajan mieliin lähes 14 vuotta sitten. Ville Rindell Olihan tammikuu todella ankea, kun ei ulkojäille päässyt lämpimän sään takia. Hölmistynyt poikaporukka on juuri todistanut ilmaveiviä Hanhijoen jääkentällä. On heitä, jotka tulevat vain luistelemaan ja heitä, jotka tykkäävät pelata. PAIMIO Jan Sundman Aurinko pilkistää huurteisen puurivistön takaa ja luo teräväreunaiset varjot Hanhijoen koulun jääkentän pintaan. Parhaimpina peli-iltoina Hanhijoella on käynyt yhden illan aikana jopa viitisenkymmentä luistelijaa. – Ja on vain hyvä, että jäällä on eri-ikäisiä pelaajia. Pelialuetta pienennetään, ja seuraavaksi edessä kaksi vastaan kaksi -ottelu. Nuorukaiset sanovat, että pipolätkässä parasta on juuri se, että kentällä voi kikkailla, kokeilla, epäonnistua ja yrittää jälleen uudestaan temppuja, joita välttämättä tavallisessa pelitai harjoitustilanteessa ei tulisi kokeiltua. Höyry nousee pakkasilman saattelemana tulikuumista nuorukaisista kohti taivasta. – Olihan tammikuu todella ankea, kun ei ulkojäille päässyt lämpimän sään takia. – Ja mikä hienointa, täällä käy lapsia ja perheitä laidasta laitaan. Yleensä kuitenkin jonkinlaiset pelit saadaan aikaiseksi, Paavilainen miettii. Ja yleensä kaikille löytyy sopiva tila ja seura kentältä. – Onhan siinä työtä, sillä nollasta lähdettäessä riittävän jään aikaansaaminen vie noin kahdeksan jäähdytyskertaa. Se on innokkaan vanhemmista koostuvan talkooporukan, mutta myös kentällä päivästä toiseen pelailevien nuorten ansiota. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 21.2.2025 URHEILU JA LIIKUNTA Pipolätkän pauloissa . Se on ihan pötypuhetta, että joku olisi synnynnäinen pelaaja. – Normaalisti lämitään, kikkaillaan ja pelataan pienpelejä. Poikien mielestä parasta pipolätkässä on se, että jokainen peli-ilta on erilainen. Yksilötaito korostuu, kun syöttösuuntia on käytännössä vain yksi. Se vasta kehittääkin, kun saat toisena iltana vanhempana pelaajana pitää kiekkoa ja kehittää niitä taitoja, mutta seuraavana iltana oletkin yksi pienimmistä ja joudut kamppailemaan, puolustamaan ja tsemppaamaan enemmän saadaksesi kiekon, Varjonen jatkaa. Jäällä viisihenkinen pipopäinen poikaporukka pelaa pienpeliä, ja yksi pelaajista odottelee maalin takana kiekko lavassa sopivaa syöttöpaikkaa. Välillä pelaajia on enemmän ja välillä vähemmän. Ja vaikka tänä talvena säät ovat ulkojäiden suhteen olleet äärimmäisen haastavat, on koulun kenttä ollut silti pelikelpoinen jo toista kuukautta kuluvan talven aikana. Nyt pitää nauttia, kun on jäätä ja sääkin suosii, tuumii juuri äsken ilmaveivin tempaissut Kasper Varjonen. Eniten iloa talkooväelle tuo tietysti se, että jäälle on myös kova kysyntä. JAN SUNDMAN Kasper Varjonen, Ilmari Paavilainen, Joona Raussi ja Jasper Eriksson ovat tuttu näky Hanhijoen jääkentällä. ”Kaikki otetaan mukaan” Varjosen kanssa pelailemassa ovat Jasper Eriksson, Joona Raussi, Ilmari Paavilainen ja tässä vaiheessa kentältä kotiin päin lähtevä Emil Hägerström. Nuorukainen kiepauttaa kiekon mailan lapaansa, kiertää yhdellä luistelupotkulla maalin takaa kohti sen etukulmaa pitäen kiekon lavan päällä. Pelaamaan oppii vain pelaamalla Kun taukoa on pidetty muutama minuutti, palaa poikaporukka yhtä pelaajaa pienempänä ryhmänä takaisin jäälle. Pojista kaikki muut pelaavat Paimion Hakassa paitsi Hägerström, joka edustaa Turun Palloseuraa. Ikähaitari on tällä kertaa 12 ikävuodesta 15:een, mutta toisinaan ulkojäillä ikäerot ovat vieläkin isompia. Pertti Varjonen ja Ville Rindell kuuluvat noin 15 hengen talkooporukkaan, joka pitää Hanhijoen jääkentän luistelukunnossa aina, kun pakkasjakso sen mahdollistaa. Kasper Varjonen. Noin 15 vanhemman talkooporukka Rindell ja Varjonen kuuluvat noin 15 hengen aktiiviseen talkooporukkaan Hanhijoella, jolle on kunnia-asia, että talvisin koulun kenttä on jäädytetty ja pelikelpoinen aina, kun sää sen vain sallii. Ulkojäillä opitaan niitä niksejä, joita joukkueharjoituksissa ja peleissä pääsee kokeilemaan harvemmin. – On kyse sitten jääkiekosta, jalkapallosta tai mistä tahansa joukkuepelistä, ovat nämä juuri niitä paikkoja joissa pelikäsitys kehittyy. Talvilomaviikon viettäminen ulkojäillä on silminnähden nuorten mieleen. Seuraavaksi pojat luistelevat yksissä tuumin pitämään taukoa kentän laidalla nököttävälle puupenkille. Kääntö, jonka seurauksena kiekko irtoaa lavasta kohoten maalin kattoon. Se on ihan pötypuhetta, että joku olisi synnynnäinen pelaaja. – Kaikki otetaan mukaan, ja jaot tehdään sitten vähän sen mukaisesti ketkä ovat mukana, Varjonen vakuuttaa. Se ei kuitenkaan ole hidaste peleissä. Kyllä pelaamaan oppii ja kehittyy vain pelaamalla satojen ja tuhansien toistojen kautta, Rindell sanoo. Onneksi meitä aktiivisia vanhempia on aika paljon, ja sen myötä jää on saatu aika nopeasti pakkasjaksoina aina kuntoon, Varjonen kiittelee
Sopiva toimitila löytyi viime syksynä lopulta Ampeeritieltä, vain muutaman sadan metrin päästä Paimion suosituinta lenkkipolkuja maastohiihtolenkkiä, Rivonmäen kierrosta. Nyt runsaan lähes sadan neliön vuokrahallissa Salmelalla on parempi suksivalikoima kuin kenties yhdessäkään Turun seudun urheiluvälinemyymälässä. Vaikka työnkuva muuttuukin Salmelan siirtyessä päivätöistä illaksi suksihuollon maailmaan, kiteytyy tekeminen lopulta kuitenkin aina saman teollisen lopputuotteen, eli muovin ympärille. 27-vuotias Salmela kilpaili aktiivisesti hiihdossa parikymppiseksi asti yltäen parhaimmillaan juniorisarjoissa SM-mitaleille asti. Kolme vuotta sitten tekemässään ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä hän suunnitteli maastohiihtosuksen pohjakuvioinnin mittauslaitteen, joka on yhteensopiva maailmallakin suositun Speedy Ski Roller -kuviolaitteen kanssa. – On tässä kieltämättä aika kiirettä pitänyt helmikuun ajan. Sinne iltayhdeksään asti on viime aikoina mennyt, mutta toki tämä on kausiluontoista. KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 21.2.2025 TÄST NY Kuvioinnin merkitys suksihuollossa on kasvanut PAIMIO Jan Sundman MAASTOHIIHTO – Avopuoliso sanoi puolivakavissaan, että joko hän tai hiihtovälineet lähtevät tästä talosta. Muovin mahdollisuudet kiehtovat Päivätyössään Salmela on erikoistunut muovituotteiden ja muoviosien valmistamiseen teollisuuden tarpeisiin polyuretaanista. Valikoimaa löytyy aivan jokaiseen makuun. Ja sen mahdollisuudet tuntuvat kiehtovan Salmelaa vuosi vuodelta yhä enemmän. Vaikka Varsinais-Suomessa hiihto-olosuhteet ovat olleet ala-arvoisia läpi talven, on nyt käsillä ne viikot, kun parempien olosuhteiden perässä lähdetään kohti pohjoista. Paimiolainen Juho Salmela huoltaa niin harrastajien kuin aktiivienkin suksia Rivonmäen reitin kupeessa.. Käyn päivätöissä Liedossa, ja jatkan sieltä yleensä illaksi tänne huoltamaan välineitä. Ja sinne halutaan mielellään vasta huolletut välineet mukaan. Paimiosta löytyi sopiva talo Saaren alueelta, ja siellä on asuttu nyt noin vuoden ajan. – Kyllä se suurin mielenkiinto on hiihdossakin siirtynyt ladulta jo sinne huoltorekkojen puolelle. Ja siinä ei sentään ollut kyse monen neliön tilasta. . Ruuhkaviikot vauhdissa Viime viikkoina Salmelan Skibbie-nimisellä maastohiihtovälinekauppaan ja huoltoon erikoistuneella pajalla onkin riittänyt vilinää. Haapajärvellä hän pääsi lapsuusja nuoruusvuosinaan toisinaan mukaan samaan lenkkiporukkaan jo edesmenneen hiihtokuningas Mika Myllylän kanssa. – Oli minulla kodin ulkovarastossakin parhaimmillaan yli 300 paria hiihtosauvoja säilössä. Kun oma kilpahiihtoura hiljeni armeijan jälkeen, siirtyi Salmelan mielenkiinto yhä vahvemmin välineja huoltopuolelle. Haapajärvellä kasvanut ja varttunut Salmela muutti konetekniikan AMK-opintojen perässä ensin Turkuun, josta noin vuosi sitten Paimioon. Suksipareja on pari sataa, sauvoja ja muuta lajiin liittyvää välineistöä vielä reilusti enemmän. Kieltämättä, alkoi se vähän ahtaaksi käydä, Salmela hymyilee ottaessaan Fischerin suksiparin seinältä alas huoltopöydälle. Ei siinä sitten auttanut kuin alkaa kartoittaa sopivaa toimitilaa Paimiosta, jossa voisi jatkossa huoltaa ja myydä maastohiihtovälineitä, naurahtaa Juho Salmela, kun avopuolison esittämästä, eittämättä ainakin osin leikkimielisestä uhkauksesta on kulunut jo puolisen vuotta aikaa. Varmaan hiukan verrattavissa renkaidenvaihtosesonkeihin keväisin ja syksyisin, Salmela miettii. Juho Salmela hiihti itse juniorivuosinaan SM-mitaleille asti. – Asuimme Turun Portsassa avopuolison kanssa pienehkössä puutalossa, ja koska on lähtöisin pienemmältä paikkakunnalta, sitä jollain tavalla kaipasi rauhaa ja tilaa yhä enemmän. Kun Juho Salmela korostaa suksen pohjan huolellista puhdistusta ennen voitelua. JAN SUNDMAN Skibbiellä on myynnissä Paimiossa noin 200 paria maastohiihtosuksia
Myöhemmin Malmivaara päätti kuitenkin perustaa ihan virallisen pienkeräyksen, jotta voisi kerätä rahaa perheen toimeentuloon. Kuusiston linnanrauniot. – Tapahtuma osoittautui suosituksi ja järjestämmekin tarpeen mukaan todennäköisesti toisen kuvauspäivän joko sunnuntaina tai sitten ensi viikolla, Malmivaara kertoo. Ihan jo pikavoiteillakin saa hyviä tuloksia aikaan, jos suksen pohja on ennen voitelua kunnolla puhdistettu, Salmela vinkkaa. Saara ihastui koiraani Myrskyyn ja se olikin heillä usein hoidossa, Malmivaara kertoo. Noin 200 paria kattaa suosituimmat merkit, ja niiden sisälläkin valikoima ulottuu maailmancup-tasolta aina sunnuntaihiihtelijään asti. Tutkimukset kuitenkin paljastivat karun totuuden. Valikoima seinustalla on todellakin vaikuttava. – Saara toivoi, että Dantesta tulisi kansainvälinen muotovalio, Malmivaara kertoo. Sinänsä puhtaan ja hyvän näköistä suksenpohjasta irtoaa pyyhintäliinaan Salmelan käsittelyssä melkoinen määrä tummaa likaa. Perhe oli Malmivaaran auttamistahdosta aluksi kokonaan tietämätön ja hänen olikin tarkoitus yllättää perhe, mutta asian arkaluontoisuuden vuoksi hänen oli kuitenkin pakko kysyä heidän suostumuksensa pienkeräykseen. Malmivaara tutustui Heikkilän perheeseen alun perin juuri koirien kautta. Mukaan lähtee kasvattaja Marjo Hautaviita. – Meidän koirat on samalta kasvattajalta, Kauhajoella asuvan Marjo Hautaviidan Crofter’s Only -kennelistä. Heikkilän perheeseen kuuluu pariskunnan jo aikuiset lapset, Mikael ja Selena, jotka asuvat puolisoineen omillaan, minkä lisäksi Heikkilällä on kaksi pitkäkarvaista collieta, Rufus ja Dante. Hirveän moni Turun seudulla ei välttämättä edes tiedä, millainen valikoima suksia löytyisi ihan lähiseudulta. Ja kyllä sillä on merkitystä ihan kuntohiihtäjällekin, Salmela sanoo putsatessaan Fischerparin pohjaa ylimääräisestä likakerroksesta. – Virallinen poliisin myöntämä keräyslupa on myös turvallinen sekä luotettava keino lahjoittavan osapuolen kannalta katsottuna, hän sanoo. Heikkilä on työkyvyttömyyseläkkeellä, joten hänen tulonsa ovat pienet ja apu tulee tarpeeseen. – Heikkilät ovat auttaneet minua paljon niin arjessa kuin koiranäyttelyissäkin ja kun kuulin Saaran sairastumisesta, ensimmäinen ajatukseni oli että nyt on minun vuoroni olla auttamassa heitä, Malmivaara kertoo. Keräysvarat elämiseen Pasi Heikkilä kertoo, että keräyksen tuotoilla ei ole tarkoitus rikastua, vaan rahat käytetään elämiseen ja niitä on käytetty esimerkiksi hautajaiskuluihin. Sitä kautta tarjolle tulee välillä vähän käytettyjä suksia ihan maailman huipulta asti, Salmela kertoo. – En voi paljastaa tarkemmin kontakteja, mutta sanotaanko näin, että hiihtomaailmassa piirit ovat aika pienet. maaliskuuta saakka. Lapset halusivat, että minä pääsisin vähän liikkumaan kotoa johonkin, Heikkilä kertoo. – Sitä varten täytyy olla sertifikaatti Suomen lisäksi kolmesta eri maasta. Dante on jo Suomen muotovalio ja juniorimuotovalio sekä Viron ja Liettuan muotovalio. Siitä kun Saara sai diagnoosin, kului puolitoista viikkoa kun hän menehtyi, hänen puolisonsa Pasi Heikkilä kertoo. Koirakuvaus lauantaina Heikkilän perheen pienkeräykseen kerätään rahaa myös koiravalokuvaustapahtumalla, joka järjestetään nyt tulevana lauantaina Kuusiston linnanraunioilla. Yhdessä parissa lukee tuttu teksti: Kepa. – Se on vähän jopa huvittavaa, että vaikka toimin Paimiossa ja Varsinais-Suomessa, käy kauppa silti muualle. Helmikuussa kiire pajalla on lisääntynyt, koska lopputalven hiihtoretkille suunnataan näinä viikkoina. Rahaa on kerätty myös Marjo Hautaviidan järjestämällä match show ja rally toko -tapahtumalla Kauhajoella. Kello 12–15. Koiria kuvataan hyvään tarkoitukseen PAIMIO/KAARINA Jaana Pakarinen Viime syksynä paimiolainen Saara Huggila-Heikkilä meni lääkäriin valittamaan selkäkipujaan. TÄST NY Kuvioinnin merkitys suksihuollossa on kasvanut Salmela huoltaa suksia iltaja viikonlopputöinä. Siis hetkinen, MM-mitalisti Kerttu Niskasen sukset. Kun Malmivaara kuuli ystävänsä sairastumisesta, halusi hän tehdä jotain auttaakseen perhettä. – Sellaisen karkean vinkin voi antaa, että suksea ei voi koskaan puhdistaa ennen voitelua liikaa. . Mikael Heikkilä ja Selena Rössi päättivätkin toteuttaa äitinsä toiveen yllättävällä tavalla. – Kyllä, ne ovat Kertun sukset, Salmela nyökkää. Ja suurin osa kaupasta on ainakin toistaiseksi käynyt verkon kautta. Hyvällä kuvioinnilla voi huipputasolla 15 kilometrin kisassa tehdä helposti 20 sekunnin eron kilpailijaan. – Perustin myös Facebook-ryhmän keräykselle ja yhtäkkiä moni halusi olla auttamassa mukana, hän sanoo. Vaikka Salmela puhdisti suksen pohjan jo kertaalleen, irtosi siitä edelleen liinaan liikaa. KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 21.2.2025 fluorivoiteet kiellettiin huipputasolla, on suksen kuvioinnin merkitys kasvanut valtavasti. Tapahtuman tuotto menee kokonaisuudessaan pienkeräykseen. Suksihuollon lisäksi Skibbien erikoisalaa on hiihtosuksien ja -välineiden kauppa. Koirat samalta kasvattajalta Koiraharrastuksen kautta Heikkilän pariskunta oli tutustunut kaksi ja puoli vuotta sitten paimiolaiseen Heidi Malmivaaraan, jolla myös on pitkäkarvaisia collieita. Eilen postitin sukset Pelloon, Kuusamoon ja Ouluun. – He olivat järjestäneet niin, että minä sain sähköpostia, jossa oli lentoliput ja hotellivaraukset Latviaan tämän kuun lopussa. Vielä tarvitaan siis yksi eri maasta, Heikkilä sanoo. Ilmoittautuneet voivat viedä paikalle siis oman koiransa valokuvattavaksi. Alun perin tarkoitus oli auttaa perhettä esimerkiksi viemällä kauppakassi ilahdutukseksi tai muulla pienellä avustuksella. Hänen mukaansa suksia ei voi koskaan puhdistaa liian hyvin ennen voitelua. Tapahtumassa valokuvaajana toimii Heikkilöiden poika, Mikael Heikkilä, joka on myös toiminut valokuvaajana. Sieltä mennään hakemaan Dantelle sertifikaatti. Keräyksen tuotolla halutaan myös toteuttaa Saara Huggila-Heikkilän oma toive. Hänellä oli ollut selkäongelmia, joten mitään vakavaa ei aluksi epäilty. Paimiolaisessa varastohallissa. Ja mitä enemmän jaksaa nähdä vaivaa puhdistuksessa, sitä suurempi hyöty voitelusta on. Heidi Malmivaara järjesti keräyksen syöpään menehtyneen ystävänsä perheelle.. – Hänellä todettiin syöpä, mikä oli jo levinnyt aivan kaikkialle, eikä mitään voitu enää tehdä. Ja se unohtuu kuntoilijoilta harmittavan usein tyystin. Lisätiedot tapahtumasta ja keräyksestä sekä ilmoittautumiset: peppermillscollies@gmail.com Heidi Malmivaaran ja Pasi Heikkilän pitkäkarvaiset colliet ovat kaikki samalta kasvattajalta. Ostaisitko Kerttu Niskasen sukset. Keräys on voimassa 9. Koirien valokuvauspäivä 22.2. – Lisäksi Sanna Kinnunen on kutonut villasukkia ja lahjoittanut niiden tuoton keräykseen ja Saara Wikström on tehnyt puolestaan rintakoruja piirrospolttamalla ja lahjoittanut niiden myyntituottoja keräykseen, Malmivaara kertoo. Miten ihmeessä
Viime lauantaina hän sijoittui alle 84-kiloisten sarjassa EM-neljänneksi yhteistuloksella 390 kg. Pudotuspeleissä riittää haastetta muillekin joukkueille kuin Hakalle ja LuKi:lle. Pirteän peliesityksen jälkeen kotijoukkueelle voitto maalein 5–3 (2-2, 2-1,1-0). Seuraavaksi Rannikon Voiman kilpailijat tavoittelevat maajoukkuepaikkaa penkkipunnerruksen maailmanmestaruuskilpailuihin, jotka pidetään toukokuussa Norjan Drammenissa. Loppuerä pelattiin muutaman jäähyn kera, mutta ilman maaleja. Tämä avoimen sarjan klassisen penkkipunnerruksen SM-pronssimitalisti tammikuulta sijoittui Ranskassa alle 63-kiloisten sarjassa seitsemänneksi tuloksella 382,5 kg. Hakan Iikka Kylén tarjoili lauantaina kaksi maalisyöttöä. Jos HCIK alisuorittaa ja häviää TarU:lle, on runkosarjan ykkönen Paimiossa lauantaina iltapäivällä pelattavan PKS– Luja -ottelun voittaja. Sitä ennen oli tapahtunut seuraavaa: LuKi:n 3–2 johtomaali heti toisen erän alussa. Stoppi takaa-ajolle Haka ei ollut Luviaa vastaan ylivoimainen, mutta kuitenkin selvästi hallitsevampi. Tuosta vihellyksestä ehtii kulua vain 11 sekuntia, kun Plattner kaventaa ylivoimalla tilanteeksi 5–4. Jo ensimmäisen 20-minuuttisen kuluessa Haka oli laukonut maalia kohden tuplasti enemmän kuin vierasjoukkue LuKi. PAIMIO Perttu Hemminki Paimion Hakan edustusjoukkue sai viime lauantaina kotihallissaan rakennettua IIdivisioonassa – pelipaikkoja hieman järjesteltyään – kolmen hyökkäysketjun ja kolmen pakkiparin kokoonpanon. Se pelataan huomenna lauantaina. Tänään perjantaina Hakan on voitettava Kiekkohait Salossa, jotta jäljelle jää mahdollisuus nousta viimeiseltä pudotuspelisijalta pykälän verran ylemmäksi. Paimion Kiekkoseuralla on huomisillan kotiotteluun lähdettäessä takanaan 5–7 (3-0, 0-3, 2-4) vierasvoitto Loimaan Rocketsista. Kunnallislehden arkistokuva. Sitä myötä Haka-miehistö sai ryhtyä viettämään lauantai-iltaa kolme sarjapistettä taskussaan. Kolmas erä. Sen koommin LuKi ei enää peliä johtanut, eikä kyennyt maalintekoon. IIdivisioonan runkosarja päättyy Hakan osalta tänä iltana Salossa. Minna Pohjola, joka valittiin ensimmäistä kertaa maajoukkueeseen, kilpaili myös masters-sarjassa ensimmäistä kertaa. Toisessa erässä Haka laukoi kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin LuKi, ja sillä ansaittiin Vertti Jantusen laukoma 4–3 johtoasema. Loppunumerot 5–7 PKS tekee tyhjään maaliin. Laukova ja luisteleva Haka kellisti LuKi:n . Kaarina on runkosarjan ykkönen, jos voittaa lauantaina vierasjäällä Tarvasjoen. Juhlavuoden tapahtumia -esitettä jaettu paimiolaisille. Se ei ollut kuitenkaan ”pukukoppimaali” Loimaalle, vaan Paimiolle. Tapahtumat ryhmitelty kuukausittain päivämäärineen, mutta ei kerrota kellonaikaa eikä tapahtumapaikkaa. Luja puolestaan voitti edellisessä pelissään Panelian Raikkaan maalein 7–6. Ajassa 44:55 Rocketsille kaksiminuuttinen koukkaamisesta. Toista erää oli kulunut vain seitsemän minuuttia, kun PKS tasoitti tilanteen 3–3:een. Siitä huolimatta kotijoukkue oli joutunut olemaan takaa-ajajan roolissa lähes puolet erän peliajasta. Huono alku, mainio loppu Viime lauantaina Loimaalla PKS aloitti sen verran uneliaasti ja jäähyillen, että ensimmäiselle erätauolle poistuttiin kotijoukkue Rocketsin 3–0 johtolukemissa. Masi . Kolmosen kuutoslohkossa – jota pelaa muun muassa Paimion Kiekkoseura – on runkosarjaa jäljellä vain yksi kierros. PKS hyvissä asemissa, runkosarjan voittokin vielä mahdollinen. Tosin vasta erän viimeisellä minuutilla. Kakkosena on Lauttakylän Luja ja kolmantena PKS – kummallakin 14 pistettä. PAIMIO Perttu Hemminki Katseet alkavat kääntyä kohti pudotuspelejä myös jääkiekon III-divisioonassa. Hän on saavuttanut 11 pelaamassaan ottelussa tehot 1+12. Kaikki Rannikon Voiman nostajat kilpailivat nelikymppisten sarjassa. Hakan kahden maalin johdon ja samalla loppulukemat 5–3 viimeisteli Henri Räty ajassa 52:12. Erän puolivälissä PKS:n Tuomas Alava iskee pelin tasoihin. Se tuotti tulosta. JAN SUNDMAN EM-menestystä Rannikon Voimaan VOIMANOSTO Kaarinalaisen Rannikon Voiman voimanostajien pitkä kilpailuputki huipentui viime viikolla Ranskan Albissa, kun kolme naista Rannikon Voiman riveistä edusti Suomea mastersien klassisen voimanoston EM-kilpailuissa. Kolmas erä alkoi PKS:ltä huonosti. Sitten alkavat pudotuspelit. Täyttymättömiä tavoitteita kuitenkin riittää. Rankin kilpasisko Heidi Bäckström (SM 1., penkkipunnerruksen SM 2.) nappasi samassa ryhmässä kaulaansa kasan mitaleja, sillä hän kyykkäsi ryhmän kovimmat raudat, pokkasi kultaa myös ryhmän vahvimpana penkkipunnertajana ja oli ryhmän kolmas maastanostossa. Vaikka peli oli avauserän jälkeen 2–2 tasatilanteessa, oli kotijoukkue syystäkin luottavainen. Sitten Alpo Salon tekemä tasoitusmaali. Hakan tehokkaimpina häärivät ottelussa Olli Leinonen (1+1), Henri Räty (1+1), Micke Rosling (0+2) ja Iikka Kylén (0+2). Netissä ne kuitenkin kerrotaan, miksi ihmeessä ei esitteessä. Sen turvin yhden maalin johtoasema kellonaikaan 36:40 saakka, jolloin Aleksi Sillanpää täräytti pelin tasoihin. . Erän alussa kaventajina Benjamin Roozbehanin ja Pascal Plattner. Kokoomuksen tervetulotoivotuksen asettaminen ladon seinään esittelee hienosti kokoomuslaista ylimielisyyttä. Kiekon toimitti verkkoon Eemeli Tenho, joka takoi myös eniten pisteitä ottelussa (1+3). Sitoutumaton NASEVAT Lähetä naseva! Voit lähettää nasevat maksuttomasti whatsappviestillä numeroon 0504780686 tai sitten nettisivujen kaavakkeen (www.kuntsari.fi – nasevat) kautta.. Kolmannen Rockets-maalin iski Miska Niemi vain kaksi sekuntia ennen avauserän päättymistä. Mastersien klassisen voimanoston SM-pronssimitalisti Anna Ranki on edustanut Suomea maailmalla aiemminkin. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 21.2.2025 URHEILU Pudotuspelit alkamassa myös jääkiekon Kolmosessa . Rocketsin Miska Niemi näytti jälleen erikoistilanne-osaamistaan tuikaten alivoimalla 4–3 johtomaalin kotijoukkueelle. HCIK eli Kaarinan Indians on lohkon kärjessä 15 pisteellä. Niinpä paimiolaiset jaksoivat luistella vinhasti loppuun saakka ja laukoa ahkerasti kohti LuKi-82:n maalia. Näiden onnistumisten myötä Bäckström voitti EM-hopeaa yhteistuloksella 440 kg. Parin minuutin kuluttua siitä Rocketsin Ilari Martti huitoo itsensä jäähylle, jonka kuluessa Eetu Uusitalo laukoo PKS:lle 5–6 johtomaalin. Kummallekin maalivahdille, Hakan Joni Järvenperälle ja LuKi-82:n Eero Viljaselle, hyvä ”ysillä” alkava torjuntaprosentti. Vajaan kolmen minuutin kuluttua Teemu Raunio lisäsi Rocketsjohdon jo 5–3:een
Kerokoski, Palokankare, Kopponen, nuorten bändi Popparit. Kokoontuminen Jokelan koululla. koko seuran Rasti juoksee klo 18.00. 050 62476. Ota oma kynttilä mukaasi. 2). Virallisena kokouskutsuna palstaa ei voi käyttää. Kahvitarjoilu. messu klo 10 Paimion kirkossa. Lisätiedot niin aikuisten kuin lasten alkeisryhmästä Jounilta, p. klo 16-17 Vistan koulun II-salissa. Elonheimo, Kopponen. 040 748 0864. Tulossa: 3.3 Omaishoitajien vertaisryhmä 5.3 Varhan palveluohjaaja. Boccia klo 9, Pontela. Boccia Tillillä to 27.2. Paimio-Seura. aamun sana ja virsi klo 9 Mikaelintalon Kappelissa (Pyölint. Halutessasi ne voidaan skannata museon kokoelmaan. toiminnallinen treeni klo 18.30, äijätreenit sekä lentopallo klo 19.30. Liikuntaryhmä kokoontuu klo 11.30 kirjaston yläkerrassa (nuorisotila) Esteetön kulku rakennuksen takaa. Sauvon Karjalaseura ry, Laivaston soittokunnan kevätkonsertti ke 14.5. www.paimionseurakunta.fi/paivakerho. Sauvon Museon Tuki ry: Tervetuloa valokuvailtaan torstaina 27.2. To 27.2. ja ilm. 3). 17.7. Älä kirjoita sanoja ISOIN KIRJAIMIN. Keskiviikkona on vuorossa Freegym YHDISTYKSET URHEILUSEURAT Hyvä seuratoimintapalstan ja urheilutoimintapalstan käyttäjä TIETOJEN JÄTTÖAJAT: Tiistain lehtiin tulevat seuratoimintatiedotteet tulee lähettää maanantaihin klo 10:een mennessä. klo 12 sis.opastuksen ja iltapäiväkahvit. * Godfulness -iltahartaus klo 18 Sauvon kirkossa. Korttipelikerho klo 12, Pontelan yläkerta. saamme vieraaksi Varhan aluehallituksen puheenjohtajan Sanna Vauranojan. mennessä. Saarenmaan matkan suunnittelu on edelleen vähän kesken. Ma 24.2. Ohjelmassa puheita, musiikkia, näytelmä, väliajalla laskiaispullat ja kahvit kaikille, arpajaiset ja lopuksi tanssia tahdittajina Sakke Kotilainen & Focus orkesteri. Kesän teatterimatkoja seuraavasti: 1.7. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. * ruokakassijako ja hartaus klo 11.30 Mikaelintalolla. Maanantaina 24.2. Rauhanja toivon kynttilöiden sytytys Ukrainan tueksi Sauvon Torilla maanantaina 24.2. saarnaa kirkkoherra Risto Räty kanttorina Tiina Ilonen,kahvitarjoilu. krs, Vistantie 18) kaupunginviraston aukioloaikoina. koko seuran Rasti jumppaa AKK:n/ Kurssikeskuksen salissa, Sähkömiehentie 2, Paimio. Hartauden jälkeen mahdollisuus hiljentymiseen. Ulkoilua Paltan kerhotalon pihalla, lounas klo 11.15 Wanhalla, voit myös ottaa omat eväät. Taina Tukia p. Ke 26.2. Maanantaikerhoon 3.3. Voit seurata Paimio-Seuran juhlavuotta nyt myös instagramissa. SAUVON SYKE Tällä viikolla vietämme vielä talvilomaa, ensi viikolla tunnit jatkuvat kalenterin mukaisesti. Pelataan Skip-Boa, muita korttipelejä ja biljardia. Moilanen. miesten sauna klo 18 Suojalassa (Järvenkylänt. Nyt kannattaa miettiä kysymyksiä valmiiksi Varhaan liittyen. voi myös vielä ilmoittautua. Maisa Tellervo Nikkanen, 86 v Paimiossa: Pe 21.2. 02 473 2602 Kuntsari järjestää tuttuun tapaan toimiston edustalla VAALITORIN lauantaina 29.3. klo 17 Hanhijoella. Tervetuloa. Paikkavaraukset ja puolueiden yhteyshenkilöiden tiedot pyydämme osoitteeseen toimitus@kunnallislehti.fi 28.2. Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. Mahdolliset tiedustelut pt. menemme Valkeakoskelle katsomaan Vesa-Matti Loirin elämästä kertovaa näytelmää ”Vesku”. Ilmoittautumista ei tarvita, maksu paikan päällä. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu Ukrainan hyväksi. 050 441 1115, netti: vsaa. Perjantain lehtiin tulevat tiedot puolestaan lähetetään aina torstaihin kello 10:een mennessä. Omatoiminen suunnistus päättyy sunnuntaina 23.2. Leena Järvi ottaa ilmoittautumisia vastaan p. to 27.2 klo 911 Seniori kahvila avoinna, klo 10.15-11.00 Gunnar musiikki ja laulu. Aiheena pyhiinvaellus – alustajana kappalainen TD Kalle Elonheimo. . perhekerho klo 9.30-11.30 Sauvon srk-talossa (Pappilant. Kaikki tervetulleita. Kuollut: Seija Annikki Lauronen, 86 v. viimeistään 7.3. 3). Kerho klo 12, Palomestari Toni Pyökärin info aiheesta ”Kodin paloturvallisuus”. 4). Puhujavieraana rovasti Keijo Rainerma. Muistathan jättää myös yhteystietosi, jotta saamme tarvittaessa lisätietoja. Aamiaiskahvila klo 9 sekä ruokakassijako klo 9.30 Sauvon srk-talossa. Muista varustautua heijastimin, myös pienen otsalampun voi ottaa halutessaan mukaan. Sauvossa ja Karunassa: Pe 21.2. Tutustuminen Yrjö Väisälä museoon Tuorlassa torstaina 13.3. klo 10-14 Tämä on avoin kutsu puolueille ja mahdollisille muille ehdokkaita asettaville ryhmille tulla mukaan osallistumaanja tapaamaan äänestäjiä. Sauvon kirkossa ei ole jumalanpalvelusta. Yhteistä puuhastelua lapsiperheille, tarjolla aamupalaa. Pe 28.2. Tavataan Tiistaisin Tillillä. Tiistaina jatkavat lastenryhmät, Satujumppa klo 17.30 ja Viipeltäjät klo 18.15. KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 21.2.2025 PAIMION SEURAKUNTA¤ Paimio Sauvo Karuna Kastettu: Aada Essi Aurora Tuominen, Alex Villiam Villisi. Pe 28.2. Boccia klo 12, Pontela Apua AlAnon vertaistukiryhmästä. Bingo, vetovastuu Musiikki/ Lauluryhmä, Pontela. Tule tapaamaan äänestäjiä! Kuntsari grillaa makkaraa ja ehdokkaita! Meillä on joka viikko 22 100 * lukijaa Lähde: KTM 2024 * Paperilehti ja digi yhteensä. Su 23.2. Ti 25.2. yhdistystila Naakkalaan (Vahtistentie 5) kello 17.30 alkaen. avoin päiväkerho 2 v. Ti 25.2. * iltakirkko klo 18 Paimion kirkossa. klo 15.30 16.15 Vistan koulun 3-salissa (Vistantie 31-35). 0407345040 tai leenam.jarvi@gmail.com Lisätietoja kotisivuilta www.elakeliitto.fi/paimio KAARINA Ti 25.2. * Kuulonäkökerho klo 13-14.30 Paltanpuiston palvelukeskuksen Seniorikahvilassa (Paltant. Sinne mennään 24.6-27.6. Ti 25.2. Paimion kaupungintalon näyttelyparvelle (2. Katsellaan yhdessä vanhoja Sauvoon liittyviä valokuvia. www.cafeasta.fi Pullista parhaat Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Ark. Kassien jakojärjestys arvotaan. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:53 17:33 07:09 18:17 Lauantai +2°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:50 17:36 07:07 18:19 Sunnuntai +2°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:47 17:39 07:04 18:22 Maanantai +3°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:44 17:41 07:01 18:24 Tiistai +3°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:41 17:44 06:58 18:27 PAIMIO Paimion AA-ryhmän kokoukset: Alkoholi ongelmana. Ota mukaasi jumppamatto ja sählymaila, jos pelaat. 25.2. Harrastustiistai Tillillä 25.2. ti 25.2 klo 911 Seniori kahvila avoinna/ klo 10.1511 yhteislaulut. 27). El:n Sauvo-Karunan yhdistys ry. klo 18.00 Margareta Lintulan luona. * Rauhaa Ukrainaan -konsertti klo 18 Paimion kirkossa. Palsta on tarkoitettu yhdistyksen sisäiseen tiedotukseen, eli yhdistyksen oman väen ulkopuolelle suunnatut tapahtumat ja myynti eivät sovi maksuttomalle yhdistyspalstalle verotuksellisista syistä. klo 18. Pe 28.2. To 27.2. klo 18 Sport&Family-salitreenit (10-vuotiaat ja nuoremmat) Jokelan koululla. Kaffetassi – aikuisten kohtaamispaikka klo 10-12 Wanhalla (Pyölint. Uusi lasten alkeisryhmä (5-8 -vuotiaille) alkaa sunnuntaina 9.3. Toimintaan ja tapahtumiin voit tutustua kotisivuillamme www.paimio.elakkeensaajat.fi/ Haanpään Maaja kotitalousnaiset, muistattehan kokouksen ti 25.2. Kevätkonserttiin Turkuun 31.3. klo 12.3013.30. Lisätied. Su 23.2. Aloita ilmoitusteksti aina seuran/yhdistyksen nimellä. Taapparukset klo 9, Pontela. 044 0511005. Musiikki/Lauluryhmä klo 10, Pontelan yläkerta. Kaarinan Al-Anon kokoontuu joka ke klo 18.30 Mäkitupalaisenkuja 2 toimintakeskus Touko. Penkkimäki. Ilmoittautua kannattaa pikaisesti Ullalle p. Ti 25.2. klo 14-16. Muistikerho kokoontuu klo 10.30 -11.45 ja Boccia klo 14-16 myös silloin Tillillä. * Sanan, sävelen ja rukouksen ilta klo 16 Mikaelintalolla (Pyölint. 166). klo 18 Turussa Heikkilän kasarmin sotilaskodissa, siellä munkkikahvit, yhdistys maksaa kuljetuksen Sauvosta. perhekerhopäivä lapsiperheille klo 10-15 välisenä aikana oman aikataulun mukaan. klo 18. 4). PELISÄÄNNÖT: Seuratoiminta-palstan tarkoituksena on tarjota tiedotustilaa yhdistyksille (ei edellytä rekisteröityä yhdistystä). Tarjalle 0505672903, omat kyydit.Hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan,esim. PAIMION RASTI suunnistaa ja avoin kuntosuunnistus ositteessa Leppämäentie 195. klo 18 Sauvon Kunnan yhdistystilassa Naakkalassa, (s.Vahtistentie 5):vuosikokous ja tarina ilta. keskiviikkoisin 19 ja lauantaisin 21 Pussitie 6, alakerta tien puoli. www.paimionseurakunta.fi Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +1 +2 +1 6 Sää 21.2. Kuoron johto Nataliia Andér, Anu Åberg – flyygeli. Lounasja kahvitarjoilu klo 11.30-12.30. Karttalaatikko ja pysäköinti pihalla Leppämäentien päässä. 3). * Miesten ilta klo 18 Mikaelintalolla. Toripaikat ovat maksuttomat ja olette tervetulleita entiseen tapaan omin kojuin ja omin ”eväin”. Kuntosali Kolinassa to 27.2. Someron yhdistys ry:n kutsu laskiaisriehaan ti 4.3. Ke 26.2. Ke 26.2. Ahdistaako läheisesi juominen. Eläkeliitto Piikkiö Yhdistyksen kirkkopyhä Piikkiön kirkossa 2.3. ke 26.2 klo 13.0014.30 Kuulo ja näkökerho/seurakunta. (pariton vko) ja pelikerhot klo 12 alkaen. p. Tervetuloa myös uudet harrastajat. 2). fi. Paimion kesäteatteri, esitys on Pekka Saariston käsikirjoittama näytelmä ”Leiri no 5”. Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan treeniin. (Ukrainan sodan syttymisen 3.vuosipäivä.) Keskiviikkona 12.3. Nuorille suunnattu, kaikille tarkoitettu. * Toivoa naisille -rukouspiiri klo 18 Mikaelintalolla. Vuoronumerojen jako klo 11.15. Konsertin juontaa Ann-Mari Rannikko. PAIPARIT Aikuisten alkeisryhmällä taukokerta sunnuntaina 23.2., seuraava ryhmätunti su 2.3. Ukrainalainen Spivotsa Mrija (Laulava Unelma) -kuoro. Voit tuoda omia valokuvia mukanasi. Paimion Eläkkeensaajat ry. Klo 18.30 19.00 alkuverryttely ja pelit, klo 19-20 kuntopiiri. Käynnistetään yhdessä Paimio-Seuran 70-vuotisjuhlavuosi! Tervetuloa Paimio kartalla – Historiallisia karttoja -näyttelyyn 3.3.28.3. Kassit valmiina, 1 kassi/talous, kasseja rajoitetusti. jos 20 osallistujaa hinta on 15e. * Peimarin seutu rukoilee – yhteiskristillinen rukousilta klo 18 Paimion asemaseurakunnassa (Vistant. Someron Teeriharjulle, Salontie 962 alkaen klo 12 hernekeittotarjoilulla. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Paltanpuiston palvelutalo ma 24.2 klo 1314.30 Kuulokojeen huoltaja. Hentopalloa ke 26.2. Maanantaina 24.2. Kaikille avoin avajaistilaisuus on maanantaina 3.3. Paltanpuiston palvelutalo on Seniori ikäisten kohtaamispaikka Tervetuloa. Seuratoimintapalstalla saa ilmoittaa, mistä saa lisätietoja tai mihin pitää ilmoittautua: nimi ja puhelinnumero tai sähköpostiosoite tai www-osoite. täyttäneille lapsille torstaisin klo 14-15.30 Paltan kerhotalossa (Paltant. ilm. SAUVO Sauvon Karjalaseura ry. * Porinapiiri klo 9.30-11 Cafe Astassa (Asemat. Lepoa ja hiljaisuutta Raamatun tekstein, rukouksen ja rauhallisen musiikin avulla. Näyttely kuuluu Paimio 700 -juhlavuoden tapahtumiin, ja sen toteutukseen on saatu juhlavuoden avustusta
050 433 8962 alk. 100 € SÄNKY JÄ VOIT VALITA · istuinkorkeuden · istuinsyvyyden · istuinkovuuden SENIORI-SOHVIA KOTIINKULJETUS ILMAINEN (200 km:n säteellä myyntipaikasta) SOHVAKALUSTOT HYVITÄMME VANHAT VAIHDOSSA KOROTONTA MAKSUAIKAA Meillä voit maksaa osissa! alk. 199 € VUOD ESOHV IA alk. 199 € MOOT TORISÄNKY JÄ alk. 188 € SENIO RI TV-TUO LIT SENIO RI NOSTO -TUOLI T VOIT VALITA · istuinkorkeuden · istuinsyvyyden · istuinkovuuden SENIORI-TUOLEJA MITTOJESI MUKAAN Tule kokeilemaan! Useita eri kokoja ja värejä! KOTIMAISET SENIORI-SÄNGYT Seniori-patjat alk. 199 € KANG ASJA NAHK ASOH VIA VOIT VALITA · koon, kuten leveyden, pituuden ja korkeuden (myös mittatilauksena) · patjan kovuuden · värin · moottorilla tai ilman · petauspatjan (useita eri vaihtoehtoja) · lisävarusteet, kuten turvalaidat ja nostotuet alk. VIIMEINEN PÄIVÄ! VAIN TORSTAINA 27.2. 199 € SENIORI-SÄNGYT VAIN MEILTÄ alk. klo 10–15 SALO Asemakatu 3 Salon VPK:n talossa. 199 € MOOT TORISÄNKY JÄ alk. 199 € KANG ASJA NAHK ASOH VIA LOPETAMME! JÄÄMME ELÄKKEELLE! TULE NYT! VIELÄ KERKIÄT! TO 27.2. 199 € KANG ASJA NAHK ASOH VIA alk. 100 € SÄNKY JÄ LOPPUUNMYYNTI Seinäjoki Puh. 99 € Seniori-sängyt nousutuella alk. 188 € alk. 199 € KANG ASJA NAHK ASOH VIA KOTIMAISIA PETAUSPATJOJA RAJUIN LOPPUUNMYYNTIHINNOIN! alk. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 21.2.2025 KOTIMAAN SUORAAN TEHTAALTA KOTIMAAN LAADUKKAAT SÄNGYT JA SOFFAT NYT ON ELÄMÄSI TILAISUUS! alk