PALVELEMME MA–PE 9–19, LA 9–15 17,95 (norm. Anniskelu päättyy klo 19.00 Jotta pysyisit ajan hermoilla, seuraa meitä Facebookissa, jonne päivitämme tietoja tapahtumistamme sekä muista tärkeistä asioista. Multivita Omegalive Strong 100 kaps. 14,50) Orionin keräilytuote – tuotelahja 6 leimalla Orionin keräilytuote – tuotelahja 6 leimalla . Ajankohtaisesti www.kuntsari.fi. Valitse itsellesi sopivin! Beko Strong B12 + foolihappo + B6 150 tabl. Multivita Magnesiumsitraatti + B6 Hyvin imeytyvästä magnesiumsitraattivalmisteesta saatavana useita vaihtoehtoja. Toivotamme teidät sydämellisesti tervetulleeksi nauttimaan maukkaista pizzoistamme tänäkin kesänä! RANTOLAN KIEVARI Karunantie 1205, 21590 KARUNA Puh. 21,00) 26,50 (norm. 02 470 2525 Ma-Ti-Ke-Pe 9.30-17.00 To 10.00-18.00 www.paimionoptiikka.fi PS. KLO 14 PALVELEMME: PE 14–20, LA–SU 12–20 Juhannuksesta lähtien avoinna joka päivä! Keittiöstä saa tilata pizzaa mukaanotettavaksi aina klo 20.00 saakka, jolloin myös ravintolamme sulkeutuu. PERJANTAINA 21.5.2021 105. Monivitamiinija hivenainevalmiste takaamaan aikuisten vitamiinien ja hivenaineiden saantia. Orionin keräilytuote – tuotelahja 6 leimalla 19,49 (norm. NRO 38. MEILTÄ MYÖS PASSIKUVAT 6 kk kulutonta korotonta maksuaikaa OPTIKON NÄÖNTARKASTUS KAUPAN PÄÄLLE Ostaessasi silmälasit kotimaisin PIILOSET linssein SAAT TOISET LASIT KAUPAN PÄÄLLE kirkkaana tai aurinkolaseina. 23,00) Orionin keräilytuote – tuotelahja 6 leimalla 12,30 (norm. 010 567 7080 MA-PE 9-19, LA 9-15 • Tervetuloa! Lisää tarjouksia apteekissamme! Tarjoukset voimassa 31.5.2021 asti. Tervetuloa sovittelemaan uutuus aurinkolaseja! 105 vuotta Juhlalehti Asematie 1, 21530 Paimio • Puh. 044 208 7885 / Ville Perälä www.peimarinrakennuspalvelu.fi PEIMARIN RAKENNUSPALVELU oy Teemme sen minkä lupaamme! KUNTOPEIMARI.FI ÄLÄ HARRASTA LiiKUNTAA! VaAn tee siiTä eLämäNTapA KuNTosALi RyHmäliikuNTa TReenikoNTTi RANTOLAN KIEVARI AVAAMME PE 4.6. 0400 203 245 / Anton Ahvenlampi Puh. vuosikerta 2,20 € Irtonumero www.kuntsari.fi Puh. 050 550 1137 Asematie 1, Paimio • P. B-vitamiinivalmiste ikääntyville ja kasvisruokavaliota noudattaville nieltävänä tai mustikkakarpalon makuisena tablettina. Omega-3-rasvahappoja sisältävä, helposti nieltävä vahva kalaöljykapseli. 31,00) Multivita Plus 200 tabl
0400-142 950, Järvenkyläntie 40, SAUVO www.salminpuutarha.fi Piristä mieltäsi kauniilla ja laadukkailla kesäkukilla! Runsas valikoima amppeleita ja ruukkukukkia. Äänestä ehdokasta, joka ajaa sinun asiaasi! KAARINA 2-37 Ilm oit uk se n m ak sa ja Piik kiö n so s.d em .ty. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 21.5.2021 AURAN AUTO ostaa käteisellä asuntovaunut sekä asuntoautot kaikki kiinnostaa P. MA-PE 9-20, LA 9-18, SU 10-20 P. Puh. Seuraa meitä facebookissa Kesäkukkien paratiisi Sauvon sydämessä! T E RV E T U L O A ! Tule, näe, koe ja ihastu KANKAANRANNAN PUUTARHA Sauvontie 1, Sauvo puh. 0500 691 473 KOTIKÄYNNIT TURVALLISESTI MATTOPESULA PAIMIOSSA MATOT • Konepesu • Laakapesu (Tasopesu) • Petarit • Täkit, tyynyt • Päiväpeitot ym... 040 523 2871 amkoy.fi Tarjan ATK-palvelu Soita Tarjalle puh. • Työhaalarit Peimarin mattopesu Avoinna: ma-to 10-17, pe 10-15 Vistantie 8, 21530 Paimio Puh. (02) 479 8914, 050 567 2787 | www.saksantila.fi savustettua kalkkunaa arkeen ja juhlaan LÄHIRUOKAA Kasvo-, käsija jalkahoitola Katajatie 2 B 12, Paimio p. 044-987 6402 Lasi-inssi oy www.lasi-inssi.fi Lauttarannankuja 35, Paimio 110-tien varressa hoitaa lasiasiat Puh. SAKSAN TILA Piikkiö P. klo 8–17, la 9–14 Asematie 2 Paimio p. Lihapuoti ja palveleva lihatiski avoinna perjantaisin. Tule ja ihastu! Meidät löydät myös Taalintehtaan torilta! 6 ROHKEA PÄÄTTÄJÄ Kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen/ vpj, Turun Seudun Vesi oy hallituksen jäsen, Kaarinan Yrittäjien hallituksen jäsen ELO ARTO Suomen Sosialidemokraattinen Puolue TARTU TOIMEEN. 9-18, La 9-15, Su 10-15 SALMIN PUUTARHA Av. 050-409 3201 www.peimarinmattopesu.fi www.immaisigraphics.com VERKKOSIVUT, LOGOT & YRITYSILMEET Ympäri vuoden. Tervetuloa hyvän luomulihan ostoksille! Olemme luomua! Kankaanrannan Puutarha Meillä myös Sauvon Käsien pikkukauppa. Paras omissa käsissä.” M ai no ks en m ak sa a Es ko Ki vi ra nt a ESKO KIVIRANTA Ä Ä N E S I A R V O I N E N ! www.eskokiviranta.fi 10 “ Laanilantie 70, 21570 Sauvo | www.salmensuu.com | P. 050 595 6252 Oman tilan naudanlihaa ja karitsaa. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria PAIMIOLAISISTA MANSIKOISTA kakut leivokset viinerit Meiltä myös herkut valmistujaisiin. 050 595 6252 Tervetuloa palvelevaan Lihapuotiin! Hereford lihapuoti Laanilantie 70, 21570 Sauvo | www.salmensuu.com | P. www.vistamatkat.fi KESÄRISTEILY SUOMENLAHDELLA 12.6., 3.7 ja 17.7 Eckerö Line/ms Finlandialla (Helsinki-Tallinna-Hanko-Helsinki) Vietä unohtumaton kesäpäivä Suomenlahdella ja yhdessä Suomen upeimmista kesäkaupungeista, Hangossa. 044-987 6402 Lasi-inssi oy www.lasi-inssi.fi Kansanedustaja Agronomi, lakimies Sauvon kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsen Varsinais-Suomen maakuntahallituksen jäsen Sauvo. *edulliset ostokset laivalta suoraan bussiin #matkustavastuullisesti ONNITTELEMME 105 V KUNNALLISLEHTEÄ! matkatoimisto@vistamatkat.fi puh.02 4775 600 puh.0400 114 738 puh.040 580 7343 Mansikka-aika alkoi! Mansikka-aika alkoi! Avoinna ark. Lauttarannankuja 35, Paimio 110-tien varressa hoitaa lasiasiat Puh. Itsepalvelukioski LihaLuukku avoinna päivittäin. (02) 4704 599 Vistantie 40, katutaso p. 050 300 8000, www.vuosikatsastus.fi Tervetuloa Katsastukseen?! Meillä käy myös muiden katsastuskirjeet, jos mitataan myös päästömittaus. 02 473 1101 Avoinna: Ark. (02) 4704 599 KEVÄTKATSASTUS Kotimaista yksityistä katsastuspalvelua
krs, Salo. Ajankohtaisesti www.kuntsari.fi. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 21.5.2021 Matkapuhelinja tablettihuolto Turuntie 12, 2. Pelikentät ja kuntoraportit: 02-36197961 vesivek.fi TARJOUKSET löydät sivuilta 8-9 Tervetuloa edullisille ostoksille! (2330,-) Meijeritie 5, 21530 Paimio. Käynti Katrineholminkadulta. Satu p. Tervetuloa katto-, rännija salaojaremonttityömaille! Luvassa kuivaa asiaa kotitalojen kosteudenhallinnasta sekä kunnon peliseuraa. 0400 525 455 kotiinkuljetus sovittaessa KUKKIA, YRTTEJÄ, VIH.TAIMIA, HUNAJAA, Isontuvan JÄÄTELÖÄ KUKKAMYYNTI ON AUKI TERVETULOA! MA, TI, PE klo 10–17 LA klo 9–14 Osoitteessa Puutarhatie 29, Paimio 6 kk korotonta maksuaikaa Tilaa Katto-/ikkunaremontti nyt ja saat (02) 4358 006 • WWW.KYMPPI-KATTO.FI Jalo LUX on parasta alalla, nyt saat sen huippuehdoin! Uusi katto tai ikkunat ja ovet asennettuna taloosi jo kesällä, maksut alkavat vasta syksyllä. 050 5590 534 markku.maattanen@paimio.fi Peruspalveluiden ja elinvoiman puolestapuhuja Määttänen takaisin Paimion valtuustoon 110 . P. 045 1511 668 asiakaspalvelu@puhelinpate.fi www.puhelinpate.fi LUOTTOPELAAJAT KOTIKENTTÄKIERTUEELLA. Osallistu netissä tai puhelimitse REMONTTI NYT, MAKSAT SYKSYLLÄ! Alueesi edustaja: Peetu Karlsson 0400 375 833 Ilmoituksen maksaja: Markku Määttänen Puh. Matias Varhi: 0400 583 346 Niklas Linna: 0400 214 288 VOITATKO SINÄ 10.000 € PÄÄVOITON. Puh. 040 769 0098 MA-PE 10–17, LA 10–15, SU SULJETTU YKSITYINEN, PAIKALLINEN HUONEKALULIIKE PETAUSPATJAT JOUSTINPATJAT RUNKOSÄNGYT JENKKISÄNGYT SÄÄTÖSÄNGYT Rajoitettu erä! MOOTTORISÄNKY 80x200 HETI VARASTOSTA! RIIPPUKORI Kaksi väriä Koko: large PIENI DINA LEPOTUOLI mökille, kotiin... 3 väriä, heti varastosta! 199 E 730 E 319 E SATOJA PATJOJA SAATAVILLA NOPEASTI VARASTOSTA! T. Tilaa ILMAINEN kartoitus! Pyydä ilmainen kartoituskäynti, voit voittaa 10 000 € remontin! LUX Parasta katolle
. 21.5. Sen kunniaksi tässä kuvakimaraa lehdistä eri vuosikymmeniltä. 25.2.1921 julkaistun lehden kansisivu. Kunnallislehden ensimmäinen numero ilmestyi 29.5.1916. 11.5.1991 Valokuvat olivat vielä mustavalkoisia, mutta ilmoittelussa ja otsikoinnissa lisääntyi värienkäyttö. 1931 Lehden kansi 18.5.1981. KUNNALLISLEHTI perjantaina 21.5.2021 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI Sivuilla näkyy miten lehti muuttuu . Näihin aikoihin kuvamateraali vakiintui isoksi osaksi lehteä. 24.5.2001.. Sivujen kuvia pääset tarkastelemaan isompana nettisivuillamme www.kuntsari.fi Kaikki sidotut vuosikertamme ovat kiinnostuneiden tutkittavina Paimion kirjastossa
24.5.1951 26.5.1961 13.5.1971 20.5.2011. 02 5888650/toimittajat Sivuilla näkyy miten lehti muuttuu 29.5.1941 lehti täytti 25 vuotta. KUNNALLISLEHTI perjantaina 21.5.2021 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. Aukeama 20.5.2020 julkaistusta lehdestä. 105 VUOTTA
Luotettavuudessa kakkoseksi sijoittuva televisio jää selvästi takamatkalle (58 %). Muiden medioiden tarjonta ei ole onnistunut nakertamaan sanomalehden paikallista merkitystä millään tavalla, huima tulos on säilynyt samana vuodesta toiseen. Näin paikallislehtensä tilausta perustelee joka toinen nuori tilaaja. Hyviä aiheita jäi myös jemmaan. Paikkakunnan uutisten ja ajankohtaisten tapahtumien tiedonjanon täyttymisen ohella paikallislehti on erityisen merkittävä myös siinä, että sen välityksellä ”saa jatkuvasti tietoa paikallisten yritysten tarjonnasta sekä inspiraatiota ja välineitä tuotteiden ja palveluiden ostamiseen”. Tässä pääkirjoituksen yhteydessä on kuva 105-vuotiaan lehden ensimmäisestä kannesta ja edellisellä aukeamalla näitte kirjoa eri vuosikymmeniltä. Paikkakunnan ihmiset ja asiat, tilanteet ja tunnelmat tunteva paikallislehti on merkittävä tekijä myös yhteisön vahvistajana ja oman alueensa puolestapuhujana. Toivotaan, että tapaamme toreilla vaikka jo syksyllä! Paikallisuutta vaalien.. Luotettavimpien medioiden ylivoimaiseksi ykköseksi suomalaiset sijoittavat sanomalehdet. Paikallislehden elinvoima kun on kiinni siitä, että kuljemme kanssanne samaa matkaa. Mutta nykytilanteessa tämä ei onnistu. Väkisinkin se näkyy, sillä ei ilmeitä ja eleitä pysty puhelimessa tai maskin takaa niin havainnoimaan. Eikä sovi unohtaa näin kuntavaalien lähestyessä tosiasiaa, että suomalaiset aikovat hakea tietoa äänestyspäätöksensä tueksi eniten painetuista ja digitaalisista sanomalehdistä. Aikoinaan kuulutusten julkaisemisen tarpeesta syntynyt paikallislehti on muuntunut yhä enemmän asioiden, tapahtumien, tilanteiden ja ilmiöiden kirjavaksi uutistarjottimeksi. Kun selailee hetken vanhoja vuosikertoja, vahvistuu ajatus siitä, miten lehti on alueensa elämän laaja ja muuttuva kuvastin. Uutismedian liitto kysyi taannoin paikallislehtien alle 40-vuotiailta tilaajilta, miksi he ovat päätyneet tilaamaan lehtensä. Silloin ajateltiin, että kuntavaalit ehditään ensin käydä alta pois. Kiitokset täältä toimituksesta raikaavat siis teille lukijoille ja lehden ilmoittaja-asiakkaille: paikallislehti saa elinvoimansa teiltä. Mietimme, että juhlistaisimme lehdessä ihmisiä näiden 105 vuoden ajalta, heitä jotka ovat jo menneet, ja heitä jotka toimivat edelleen esimerkiksi yhteiskunnan, kulttuurin, tieteen, taiteen tai vaikka urheilun aloilla. Kun tätä suunnittelimme, totesimme, että emme yritäkään väittää, että lehteen päätyvät nyt seudun 105 tärkeintä historian ja nykypäivän henkilöä. Se työ kaipaa vinkkejä ja vihjeitä ja palautetta, joka auttaa meitä eteenpäin. Sirpa Kirjonen Kirjoittaja on Uutismedian liiton markkinointija tutkimusjohtaja. Samalla toivotamme mitä parhainta vuoden jatkoa Peimarin seudun asukkaille sekä Kuntsaria kaikkialla muullakin lukeville. Tärkeää lehden sisältöä heti alkuvuosista lähtien ovat ilmoitukset, jotka kertovat palveluista ja tuotteista, tuosta nykyisin paljon puhutusta elinvoimasta. Uutismedian liitto onnittelee lämpimästi 105 vuotta täyttävää Kunnallislehteä. Aikataulujen kanssa on ollut säätöä ja työtä ruuhkauttivat muutokset kuten tuo vaalien siirtokin. Onkin aina yhtä innostavaa ja jännittävää joskus toki kuluttavaakin tietää, että siellä ne seuraavan lehden sivutkin jo odottavat tyhjinä. Ei todellakaan, näissä jutuissa on tehty subjektiivisia ja satunnaisia valintoja ja poimintoja. Niin on, että näin pitkän iän saavuttavaa paikallista lehteä ei olisi ilman lukijoita, ilman yleisöä. Täällä eläviä ja täältä eteenpäin ponnistaneita. Ensi viikolla tartumme paikallisvaaleihin! Taina Tukia taina.tukia@kunnallislehti.fi Kiitos Perttu, Jaana, Maria, Heinimaija, Anni, Jari, Maija ja Raija! Kiitos sivunvalmistuksessa Mikko ja kumppanit, painossa ja jakelussa Esa ja kumppanit. Tämä on tietysti ihan luonnollista, koska kuntalaiset seuraavat asuinkuntaansa koskettavien asioiden uutisointiakin eniten painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Luet tätä lehteä sitten paperimuodossa tai näköislehtenä näytöltä, sama työ valmiiden sivujen takana aina tehdään. Aloimme alkuvuodesta miettimään ensimmäisen kerran, millaisen juhlalehden haluaisimme toukokuussa tehdä. Iloisiakin asioita tuli eteen, kuten tuore Kansakoulumuistoja Paimiostateos, josta oli iso apu. PÄÄKIRJOITUS Uutisia, elämää, ihmisiä ja tarinoita kiitos lukijat! Kunnallislehden 105 vuoden historiaan mahtuu tuhansittain tarinoita, jotka ovat syntyneet ihmisten arjesta ja juhlasta, paikallisesta elämästä. Asetimme maaliksi sen, että lehdessä olisi tavalla tai toisella huomioitu vähintäänkin 105 henkilöä. Suomalaisista 80 prosenttia, nuorista aikuisista 85 prosenttia, toteaa sanomalehtien olevan merkityksellisiä paikallisten asioiden edistäjänä. Toiseksi eniten tilausta perusteltiin lehden luotettavuudella (66 %) ja kolmanneksi sillä, että sitten tietää mistä puhutaan (64 %). Paikkakunnan ihmiset ja asiat tuntevaa paikallislehteä tarvitaan MIRKKU MERIMAA Suomalaisista 80 prosenttia, nuorista aikuisista 85 prosenttia, toteaa sanomalehtien olevan merkityksellisiä paikallisten asioiden edistäjänä. Korona on koetellut meidänkin työtä. Painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä pitää luotettavana kolme neljästä suomalaisesta, nuorista aikuisista peräti 88 prosenttia. Emme tuomaroineet, vaan kasasimme innostuksemme pohjalta tähän hetkeen nyt tällaisen kattauksen. Neljä viidestä (78 %) totesi perusteeksi sen, että lehdestä saa hyvän kuvan paikkakunnan asioista. Häntäpäähän sijoittuvaan sosiaaliseen mediaan luottaa vain pari prosenttia suomalaisista. Lehti on tänään kuten aina ilmestyessään sen hetken tuote. Ja vielä kerran: kiitos lukijat ja asiakkaat! Meiltä on kevään kuluessa moneen kertaan toivottu kuntavaalien merkeissä vaalitoria Paimioon ja Sauvoon, ja niin mielellään olisimme vaalitorin kupeessa tarjonneet myös synttärikakkua. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 21.5.2021 KOLUMNI KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina Kun suomalaisilta kysytään, mitkä ominaisuudet ovat tärkeimmät uutisja ajankohtaismedialle, kärkeen nousee vuodesta toiseen lähes kaikkien valintana luotettavuus. Moni juttu, joka aiemmin olisi tehty kasvokkain, syntyi nyt etänä
Meillä on Piikkiössä rikkautena mukavia ja osaavia ihmisiä ja yhteisöllisyyden tunne. Tunteja joutaisi siirtää isommille useammankin. Ei ole hyväksi, että valkoinen lippu nostetaan salkoon. KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +13 +13 +13 5 Sää 21.5. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:35 22:17 03:22 23:30 Lauantai +14°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:33 22:19 03:19 23:33 Sunnuntai +15°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:30 22:22 03:16 23:37 Maanantai +12°C 6 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:28 22:24 03:12 23:41 Tiistai +16°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:26 22:26 03:09 23:44 Nasevat: www.kuntsari.fi/nasevat, tekstiviesti 050 439 0009 tai Whatsapp 0504780686 MIELIPIDE Mielipiteet: toimitus@kunnallislehti.fi NASEVAT . Olin keskiviikkona 12.5 Saustilantiellä matkalla Sauvoon ja pyöräni takakumin venttiili petti, enkä saanut siihen pienellä pumpullani ilmaa vaan rengas tyhjeni. – Paikallislehdelle toiveena nostaa nuorten ääni kuuluviin ja tehdä esimerkiksi juttusarja eri alojen nuorista osaajista, joita lähiseudulta löytyy runsain mitoin. Miten tiedän, ketä äänestää, kun kaikki lupaavat elinvoimaa ja kehitystä. Seurakunta: 1) oksakasat pois, 2) ryteikön raivaus, 3) raha-anomus Kulttuurirahastoon alueen tutkimiseksi! Viri Teppo-Pärnä . Yleisuutisointia saa muistakin lähteistä, mutta asioiden taustoissa ja paikallisen näkökulman huomioimisessa paikallislehdellä on tärkeä merkitys. Kauniita käpyjä Piikkiön Harvaluodossa. Ajattelematon autoilija on kaikille riski . Näitä kaikkia nimiä käytetään! Iloinen mummi . Kuninkaantie-jutun Räpälä-kohdassa ”piknik” särähti korvaan eikö ideana voisi olla hiljentyminen! Tärkein on aidan takana: vanha hautausalue. Kiitokset Sauvoon Mariannelle! Hienot penkit sait loihdittua Liivalanlenkille ja emme malta odottaa ensi kevään narsissiistutuksia! Kyläläinen . Koivukujan ihailija . Jokainen meistä pystyy vaikuttamaan paikallisuuden kehittämiseen omilla teoillaan ja valinnoillaan. Holtittomien kuskien takia on mahdotonta estää kolareita, sitten pitäisi kallioleikkauksetkin tuhota. . klo 8–17, la 9–14 Asematie 2 Paimio p. . Ainakin kolmosilla selvästi tarvetta jakotunneille, kakkosilla ei niinkään. RAUNO AALTONEN Hannu Rastas Antti Kavalto Joanna Lintula Man s i kk a a i ka al ko i ! Avoinna ark. Kyse on paikan tuntemuksesta ja kodikkuudestakin. ”summamutikkaan” . . . . . . GALLUP Hannu Rastas, Piikkiö-Seura – Paikallisuus merkitsee verkostoitumista, joka ei synny hetkessä, vaan muodostuu, kun pysyy pidempään samassa paikassa. . Hyvää kesää kaikille . Edelleen löytää uutta tarjottavaa palveluiden, tuotteiden, luonnon ja historian saralla. Rauno Aaltonen . Antti Kavalto, Kavalton tila – Paikallisuus merkitsee todella paljon ja olen 11. . Pitääkö omasta innokkuudesta ilmoittaa, vai valitsetteko ns. Säästäkää terveet koivut! Kuinka monta kolaria on koivukujasuoralla ollut vuosien myötä . Kaveri lupasi lähteä vistalta apuun, mutta paikalle pysähtyi ystävällinen henkilö, joka auttoi. Kaunista on kattella maisemia niistä ja vielä Tyynen sanontojen kera. Näin äskeisessä päivityksessänne facebookissa, että aloitatte kuntavaaliehdokkaiden haastatteluja lehteen. . Yksin, yhdessä, edessä, takana, näyttää olevan nykyään tapana. Toivoisin, että piikkiöläiset arvostaisivat myös enemmän paikallisia palveluita. Joanna Lintula, Rastipiikkiö – Paikallisuus merkitsee minulle yhteenkuuluvuutta. Suurkiitos vielä! ebike . missä realismi. polven isäntä Kavalton tilalla Piikkiössä. Paimiontien koivut voi vielä pelastaa rakentamalla kaide niiden ja tien väliin. . Miksi jakotunteja on 1.-2.-luokilla joka päivä, mutta isommilla vain tunti viikossa. Kiva lukea näitä pieniä viestejä: Natisevia, näseviä tai nasisevia. Ymmärtääkseni suurin osa koivuista on aivan terveitä. tasapuolisuutta . . . Arkeni pyörii pitkälti Piikkiössä yritykseni ympärillä. Liikennnesääntöjen noudattaminen on A ja O . Ovatko vaalimainontaa vai mihin liittyvät. Mitä toivot paikallislehdeltä. Tänne oli aikoinaan helppo muuttaa ja kokea itsensä tervetulleeksi. Hymyile, tervehdi, huomioi muut. Kaikkien kanssa kyllä toimeen tuut. Kasperi Kaukonen . Olen tehnyt kävelylenkkejä Paimion keskustassa, huomioni on kiinnittynyt kuinka huonossa kunnossa ovat lipputangot, ruostuneet ja muutenkin likaisia. – Sekä ajankohtaisten tapahtumien uutisointia että pinnan alle menemistä. . Voit muuten olla varma, että perääsi ajelen ja saat maksaa omavastuuni, jos näin käy. . Vaihtakaa hyvät ihmiset ne nastarenkaat pois autoistanne! Hävettää puolestanne kuunnella maantieltä sitä rapinaa, enkä kyllä halua tuulilasiini ensimmäistäkään juuri sinun autosta lennähtänyttä nastaa. . Ihmisten ja paikan verkostoitumisesta, mihin liittyy tieto ja tunne. Joskus ihmetyttää ihmisen mieli, pahaa puhuu moni kieli. Asiasta huolestunut . 25.5. – Enemmän saisi olla Piikkiönkin asioita lehdessä. Lokkipari haluaa yhteiseloa laiturillani Karunassa. Mika Seppälä Jaana Pakarinen Mitä paikallisuus merkitsee sinulle. . Sauvossa väki vanhenee ja vähenee, näin on ollut jo kauan, ja silti ehdokkaat toivovat vaan kaikkea hyvää. Kiitos Huuhka Oy:lle penkeistä Sauvon Liivalassa. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria. Vaikka lehden rooli välineenä on varmasti joskus ollut suurempi, on se tärkeä edelleen. Hei! Olen kuntavaaliehdokas Kasperi Kaukonen. Jussi . LeenaKristiina
• PALVELEMME: MA–LA 7–23, SU 9–23 • JOKIPELLONTIE 2 21530 PAIMIO SORRIN PUUTARHA MAARIA ISOMIXI SALAATTISEKOITUS Suomi Voimassa 29.8.2021 asti KPL PKT KG KG NIPPU TANKOPARSA VIHREÄ 500 g (7,38/kg) Omasta myllystä, meillä jauhettu Iso erä KIVIKYLÄ GRILLERI GRILLIMAKKARA 400 g, Suomi (6,98/kg) Aina tuoretta ja raikasta Läheltä Läheltä Makea Tästä maukkaat burgerpihvit Helppoa ja hyvää Helppoa ja hyvää Helppoa ja hyvää Tervetuloa kesä Meillä tehty VALIO AURA SINIHOMEJUUSTO 170 g, Suomi (16,41/kg) SNELLMAN PALVIKINKKU & -KALKKUNA 350-400 g Suomi (9,98-11,40/kg) PLUSSAKORTILLA! VALKOSIPULI & YRTTIPATONKI 175 g (3,81/kg) pakaste Voimassa 25.8.2021 asti PLUSSAKORTILLA! MOZZARELLA 200 g/125 g, vedessä (8,00/kg) Voimassa 25.8.2021 asti 2 79 KPL 2 00 PKT 3 00 PKT 3 99 PKT 1 89 KPL 3 KPL 3 KPL 2 79 PKT Muista valmistuneita Iso erä Salaattiin, pitsaan, pihville, herkutteluun VAASAN ISOT PAAHTOLEIVÄT 500 g, Suomi (3,78/kg) Voimassa 29.8.2021 asti Perinteistä ja hyvää Perinteistä ja hyvää UUTUUS! :-) 2 KPL Meillä tehty Meillä tehty. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 21.5.2021 Maukasta ja edullista K-Supermarket Paimio Maukasta ja iloista kesää LIHAMESTARIN NAUTA-POSSU JAUHELIHA 20% Suomi LIHAMESTARIN HERKULLISET POSSUN GRILLIRIBSIT Suomi, myös maustettuna Voimassa 29.8.2021 asti 99 PS 2 99 RS 7 99 KG 9 99 KG 7 90 KG 22 95 KG 29 95 KG 1 00 1 99 99 2 29 3 69 1 49 KG 1 99 PS 6 99 KG 7 99 KG LINDROOSIN PUUTARHA PIIKKIÖ SALANOVA SALAATTIPUSSI KOKONAINEN MINIVESIMELOONI Espanja KIVIKYLÄN KYPSÄT KANAN WINGSIT 300 g, Suomi (9,97/kg) LIHAMESTARIN GRILLIPIHVIT POSSUN KASSLERISTA Suomi, myös maustettuna Voimassa 29.8.2021 asti LIHAMESTARIN GRILLIPIHVIT POSSUN ULKOFILEESTÄ Suomi, myös maustettuna Voimassa 29.8.2021 asti SAVUSTETTU KOKONAINEN KIRJOLOHI (vacum) Voimassa to-su 20.5.-23.5.2021 Palvelusta! KATKARAPUKIMARA HK BURGERI 100 g (5,00/kg) Suomi KESÄKURPITSA Espanja SITRUUNA Espanja HK CAMPING GRILLIMAKKARA 400 g, Suomi (4,98/kg) Palvelusta! GRAAVI MERILOHISIIVU TARJOUKSET VOIMASSA PE–SU 21.–23.5.2021 ellei toisin mainita
JOPA SAMAN PÄIVÄN AIKANA. • PALVELEMME: MA–LA 7–23, SU 9–23 • JOKIPELLONTIE 2 21530 PAIMIO 4 99 12-PACK Raikasta suomalaista läh devettä KIVENNÄISVESI sitruuna ja naturel, Suomi, 12 x 0,33 l (0,96/l) sis. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 21.5.2021 Maukasta ja edullista K-Supermarket Paimio toivottaa K-Supermarket Paimio TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI Suomi LIHAMESTARIN TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEEPIHVI Suomi 69 PRK 2 29 PS 6 99 KG 8 99 KG 99 RS 1 99 KPL 7 90 KIMPPU 99 1 99 2 99 2 99 3 99 3 29 1 49 PKT 2 49 PKT 6 99 KG 18 95 KG ARLA LEMPI KERMAVIILI 200 g, Suomi (3,45/kg) VAASAN THE BRGR NAUGHTY BURGER -SÄMPYLÄ 4 kpl/320 g (7,16/kg) Voimassa 25.8.2021 asti TUORE POSSUN KASSLERPAISTI Suomi Palvelusta! KOTIKEITTIÖN COLESLAW SALAATTI Suomi FOGLIA PINAATTI, RUCOLA & ORIENTALMIX 100 g, Ruotsi (9,90/kg) KEVÄTSIPULINIPPU Suomi PIONIKIMPPU 3 kpl, Ranska/Hollanti LEIPOMO ROSTEN TURKU ROUHEVIIPALEET 380 g (2,61/kg) KOKKIKARTANO VALMISATERIAT 300 g, Suomi (9,97/kg) KOKKIKARTANO VALMISATERIAT 300 g, Suomi (9,97/kg) KOKKIKARTANO LIHAJA LOHIKEITTO 350 g, Suomi (11,40/kg) HK CAMPING GRILLIMAKKARA 400 g (4,98/kg) Suomi Palvelemme JOKA PÄIVÄ klo 23.00 asti! PLUSSAKORTILLA! VALIO PALAVOI 500 g, Suomi (4,98/kg) Rajoitus: 2 pkt/talous VAPAAN KANAN KANANMUNA M10 n. A 21510 21520 21530 21540 21555 21570 21500 21590 21420 21450 TARJOUKSET VOIMASSA PE–SU 21.–23.5.2021 ellei toisin mainita. 580 g (2,57/kg) PS PKT KPL KPL KPL PKT ATRIA SAUNAPALVIKINKKU 350 g, Suomi (9,40/kg) KURKKU Suomi Kunnon lonkero Oikea burgersämpylä Iso erä Helppoa ja hyvää Helppoa ja hyvää Uutta kevään satoa Palana/kokonaisena Helppoa ja hyvää Meillä tehty KARINIEMI BROILERIN FILEEPIHVI 1 kg, maustettu/maustamaton Suomi Voimassa 25.8.2021 asti TUORE RUODOTON TURSKAFILEE Norja KOFF GIN LONG DRINK 5,5% 6x0,33 l (6,11/l) sis.pantin 0,90, voimassa 28.4.2021 alkaen 8 99 KG 18 95 KG 12 99 PACK 1 99 KG Muista valmistuneita Läheltä VERKKOKAUPASSA 24/7 Iso erä Iso erä Palvelussa ilmainen fileointi Perinteistä ja hyvääUUTUUS! :-) VERKKOKAUPPAMME PALVELEE LAAJALLA ALUEELLA ME HALUAMME PALVELLA KOTIIN TOIMITTAEN TAI NOUTAEN • Tutustu nettikauppaamme: www.k-ruoka.fi/kauppa ja valitse hakukentästä K-Supermarket Paimio • Voit tilata ja noutaa tai valita turvallisen kotiin kuljetuksen. pantin 1,20 voimassa 29.8.2021 asti 11 99 PACK COCA COLA/COCA COLA ZERO VIRVOITUSJUOMA 24 x 0,33 l (1,21/1,34/l) sis.pantin 2,40, voimassa 29.8.2021 asti 12 99 PACK Raikasta isosti 20780 20781 21410 25260 21555 25210 25230 25240 25250 Laajensimme verkkokauppamme palvelualueita. • Helposti ja turvallisesti! OSTA HELPOSTI JA TURVALLISESTI NETTIKAUPASTAMME NOUTO TAI TOIMITUS, MAANANTAI–LAUANTAI
Liikuntaa ja terveellistä ravintoa Pitkän ikänsä salaisuudeksi Kaarima arvelee liikunnan ja terveellisen ruokavalion. Kaarima muistaa myös hauskoja kömmähdyksiä kielten opiskelusta. Kaisu Kaarima on Paimion, Sauvon ja Kaarinan alueen vanhin asukas. – Arki on sitä, että on elettävä eteenpäin. . Kaarima ulkoilee ja lukee edelleen päivittäin. Hänelle Kunnallislehti on tuttu lehti, ja hän on kuulunut sen tilaajiin vuosia. Varsinais-Suomessa yli 105-vuotiaita oli viime vuoden lopussa kuusi. Kaarima myös muistelee, että ennen talvet olivat lumisempia kuin ennen. Tällä hetkellä Kaarima pyrkii elämään arkea päivä kerrallaan. – Piikkiöön on vuosien varrella rakennettu paljon, vähän väliä, sekä kerrostaloja että kauppaliikkeitä. Minua kiehtoo tehtävissä ratkaisujen löytyminen ja hoksaamisen ilo, hän kertoo. Ei voi sanoa, että näin iäkkäänä olisin enää vallan haltioitunut nykyelämään – ennemminkin mennään päivä kerrallaan. Vaadin itseltäni paljon ja myös opiskelijoiden oli tehtävä työtä. Luistelin usein pitkiä matkoja, oli mahtavaa viilettää jäällä niemi niemen jälkeen!, hän kertoo. . – Olen muuttanut Piikkiöön Kuopion maalaiskunnasta ylioppilaaksi tuloni jälkeen. Minulla oli tapana merkitä muistiin vihkoon kaikki uimassa käymiseni ja niitä merkintöjä riitti – kävin meressä joka päivä aina myöhään syksyyn asti, ellei sattunut olemaan aivan mahdoton myrsky. Sain töitä Toivonlinnan koulusta, aluksi suomen kielen opettajana. – Oppikirjana englannin kielessä käytettiin Y. Monelle Kaarima on tuttu opettajana, sillä on työskennellyt vuosikymmeniä Toivonlinnan koulussa opettaen saksaa ja englantia. Kaarima kertoo, että vuosikymmenten varrella opetus muuttui väljemmäksi, vapaammaksi ja opiskelijoilla on nykyisin mahdollisuus tehdä enemmän itsenäisiä valintoja. Ja erityisen mieluinen harrastukseni on tehdä sanahakuja. Katson kyllä välillä tuonne taivaalle, että jokohan minun aikani koittaisi. Taloon kuului myös puutarha, jossa viljelimme erilaisia vihanneksia, hän kertoo. Valmistuttuani jatkoin työtä Toivonlinnassa opettaen sekä saksaa että englantia, ja tästä työstä jäin sitten aikoinaan eläkkeelle, Kaarima kertoo. Koko Suomessa oli viime vuoden lopussa 46 yli 105-vuotiasta. Seudun vanhin . Omaiset tuovat minulle aina uuden sanahakulehden, kun se ilmestyy. Paitsi opetus, myös Piikkiö on vuosien varrella muuttunut huomattavasti. – Liikuntaa olen pitänyt hyvin tärkeänä ja käyn edelleen ulkona kävelyllä joka päivä. Kestää monta viikkoa, kuukausiakin, että saan tehtävät valmiiksi. Olen myös pyrkinyt syömään mahdollisimman terveellisesti ja muutoinkin noudattamaan terveitä elämäntapoja. – Yhtenä motivointikeinona oli, että laulettiin englanninkielisiä lauluja, opiskelijat tykkäsivät niistä ja sanat jäivät mieleen. Heistä 5 oli miehiä, 40 naista. Odotan innokkaasti uusia tehtäviä. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 10 perjantaina 21.5.2021 106-vuotias Kaisu Kaarima lukee, liikkuu ja elää päivän kerrallaan PIIKKIÖ Jaana Pakarinen Varsinais-Suomessa ei ole montakaan ihmistä, joka olisi vanhempi kuin 105-vuotias Kunnallislehti. Hyvää arjessa on se, että löytyy ulkoilukavereita ja on turvallista liikkua lähiympäristössä. Piikkiöläinen Kaisu Kaarima on kuitenkin jopa vanhempi, 106-vuotias. Olen harrastanut paljon uimista, kun meren ranta on lähellä. Tällä hetkellä Kaarimaa ilahduttavat erityisesti lämpenevät säät. Lehdessä on 68 sivua eri tasoisia sanahaku-ristikoita. Mutta kun on jotain tekemistä, niin aika kuluu. . Vaikka olin vaativa opettaja, pyrin pitämään kuitenkin kohtuuden ja tasapainon, sillä onhan nuorilla ihmisillä muitakin asioita kuin opiskelu, hän muistelee. RUUT RUOHONEN Kaisu Kaarima asuu Toivonlinnan kristillisessä ikäkaariyhteisössä. Halusin opiskella opettajaksi, se oli toiveammattini, ja valmistuinkin kielten opettajaksi. Kaisu Kaarima nauttii sanahaku-tehtävien tekemisestä. . – Kerran piti saksan tunnilla kääntää lause ’Es ist Herbst’ (on syksy) – ja eräs Juho vastasi iloisesti: ”Se on Herbert!”, Kaarima naurahtaa. Biesen oppikirjaa. – Kevään ajasta nautin, kun tulee lämmintä ja aurinko paistaa, hän toteaa. Tarkkoja muistoja Opetusajoista Kaarimalla on yhä hämmästyttävän tarkkoja muistoja. Myös meren jäällä saattoi luistella. Yli satavuotiaita oli koko maassa viime vuoden lopussa elossa 472. 1960-luvulla omalle perheellenikin rakennettiin omakotitalo Toivonlinnan koulun lähelle. Kaarima toinen vasemmalta. Hän asuu Toivonlinnan kristillisessä ikäkaariyhteisössä. Lähde: Tilastokeskus. . Kävin kesäisin Englannissa kielitaitoani ylläpitämässä ja kohentamassa. . – Talvet olivat ennen runsaslumisia ja kaikkialla kulki hiihtolatuja. M. . Harrastan edelleen lukemista, nyt on lukuvuorossa Montgomeryn Annasarja. Avantouinti ei kuitenkaan kiinnostanut. Piikkiössä Kaarima on asunut 1930-luvulta saakka. Kohtuus ja viisaat valinnat ovat olleet tavoitteenani, hän kertoo
Ideaalissa tilanteessa työpaikalle meneminen on innostavaa, eikä töissä käydä vain rahan vuoksi. Piikkiöläiset nuoret Joona Kankaanpää, Pinja Aaltonen, Sara-Alma Kapuinen ja Eeria Niskakoski ovat tyytyväisiä tulevaisuuden valintoihinsa. – Opiskelu ja työ eivät saa myöskään viedä kaikkea aikaa, koska muuten voi menettää ihmissuhteita, Kankaanpää lisää. Hän haki Turun Klassillisen lukion ilmaisulinjalle kiinnostuksesta teatteriin ja ilmaisuun. Kirjallisuus veti – Ajattelin 7. – Haluaisin päästä palomieheksi. luokalla, että menisin ilmaisulinjalle, mutta sitten into vähän lopahti. Kapuinen myöntää miettivänsä läksyjen määrää, koska tunnistaa itsensä ylisuorittajaksi sekä tunnolliseksi oppilaaksi. Muut nyökyttelevät hyväksyvästi. Hänelle tulevaisuuden ammattinsa on selvä valinta, hänestä tulee lentäjä. Niskakoskelle muuttamiseen liittyy pelko, ettei saa aina asua kissansa kanssa. Helmikuun yhteishaussa hän pyrkii Puolalanmäen lukion musiikkilinjalle kiinnostuksesta musiikkia kohtaan. – En aio opiskella musiikkia lukion jälkeen, mutta näin saisin vähennettyä tylsiä aineita kuten historiaa, kemiaa ja fysiikkaa, Kankaanpää täsmentää. Hänellä ei ole selkeää suunnitelmaa ammatistaan, mutta hän haaveilee pääsevänsä tekemään jotain kirjallisuuden parissa. Eeria Niskakoski haluaa myös työskennellä kirjallisuuden parissa, mutta ei halua omien sanojensa mukaan siitä kahdeksasta viiteen -työtä itselleen. 15-vuotiaat Pinja Aaltonen, Joona Kankaanpää ja Sara-Alma Kapuinen ja 16-vuotias Eeria Niskakoski istuvat pyöreän pöydän ääressä muistellen hakuprosessia ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Joona Kankaanpäällä on myös selvä kuva opiskeluistaan sekä tulevaisuuden ammatistaan. ADA POTINKARA. – Sain itse päättää minne hain, mutta vanhemmilta voi tulla myös hyviä mielipiteitä, Niskakoski miettii. Avoin hän on sillekin ajatukselle, että ammatti saattaa vaihtua tulevaisuudessa, mutta tämänhetkinen tulevaisuuden haave olisi pelastusopistoon pääseminen. Pieni huolenaihe on myös oma jaksaminen opiskelujen ohessa. Määrätietoisia tavoitteita Nuorista ainoastaan Pinja Aaltonen suuntaa ammattikouluun sosiaalija terveysalalle. Erityislinjoille pyritään myös niiden etujen vuoksi. Pinja on lähes aina tiennyt haluavansa juuri ihmisiä auttavalle alalle, joten valinta oli helppo. – Ei ole monta vuotta, kun pitää muuttaa omaan asuntoon ja tehdä kaikki kotityöt itse eikä voi vain olettaa, että joku tekee ne puolestasi, Kankaanpää kertoo. Tavoitteena mielekäs työ Keskustelun edetessä ilmenee, että vanhempien rooli nähdään rohkaisevana, mutta samaan aikaan painostavana. Seuraavaan elämänvaiheeseen eli opiskelemaan haetaan intohimon ja kiinnostuksen ohjaamina. Tulevaisuus nähdään kirkkaana, vaikka moni asia vähän pelottaakin. Hakukohteeksi jäi kuitenkin Turun Klassillinen lukio, koska ajatus oli jo ehtinyt pinttyä niin pitkään, SaraAlma Kapuinen myöntää. Miten tasapainottaa koulu ja vapaa-aika ja mistä joutuu luopumaan. Äidin kanssa juteltiin vaihtoehdoista, mutta valinta tehtiin itsenäisesti. Tulevaisuuden muita huolenaiheita ovat lisääntyvä vastuu omasta tekemisestä ja muuttaminen omilleen. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 21.5.2021 105 vuotta Mielekäs työ ohjaa nuorten opiskeluvalintoja KAARINA Ada Potinkara Piikkiön yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaiset tekivät tärkeitä valintoja helmikuussa yhteishaun merkeissä. Tulevaisuus myös huolettaa Vapaus tuntuu hyvältä, mutta uusi oppilaitos ja tekemisen määrä pelottaa. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että hakukohteet olivat tiedossa jo kauan ennen valintaa. Matkustajalentokoneen pilottina toimiminen olisi Kankaanpäälle unelma-ammatti, koska silloin hän pääsisi matkustelemaan paljon ja näkemään samalla maailmaa. – Minulle on tärkeää, että työ ei ole samanlaista vaan myös omassa ammatissa pääsisi käsiksi uusiin aiheisiin, Niskakoski kertoo. – Tavoitteena olisi päästä isompiin projekteihin ja Suomen Roolituspalveluun, Niskakoski kertoo. Erilaisista urahaaveista huolimatta nuoria yhdistää ajatus mielekkäästä työstä. – Tavoitteena olisi se, että saisin joskus yhden kirjan julkaistua, Kapuinen kertoo. Hän toivoo kirjoittamisesta itselleen sivutyötä, jota voisi tehdä harrastuksenomaisesti. – Jo yläkouluun siirtyessä huomasin, että pystyin viettämään vähemmän aikaa hevosten kanssa kokeiden takia, Niskakoski harmittelee. – Minua kiinnostaa auttaa muita ihmisiä ja se jotenkin tuntuu omalta jutulta, hän kuvailee
Laine Oy huuvat konesaumakatot muut rakennuspeltityöt VERKKOKAUPPA AVATTU PELTILAINE.FI p. 0500-760 658 / Sami Jokioinen Inkeriäistentie 80 PAIMIO www.jokioinenyhtiot.fi Me palvelemme sinua: • Kaivuuja maansiirtotöissä • Perustuksien rakentamisessa • Pihanrakennustöissä Kuljetus PERTTI J. Pesulla yli 70% puhallustehon kasvu. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 12 perjantaina 21.5.2021 • Jätekuljetukset • Myydään ja vuokrataan jäteastioita • Vaihtolavapalvelut • Noudetaan metalliromua Sauvo, Kemiönsaari, Piikkiö, Paimio, Särkisalo, Perniö, Kisko h.koskinenoy@smail.. Laine Oy huuvat konesaumakatot muut rakennuspeltityöt VERKKOKAUPPA AVATTU MYÖS VERKKOKAUPPA 040-743 2205 Soita ja varaa aika: MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYS -50% PUHTAAMMAN SISÄILMAN PUOLESTA ILMALÄMPÖPUMPUN SÄÄSTÖPESU 290€ IV-JÄRJESTELMÄN PUHDISTUS (OKT koneellinen ilmanvaihto) ALK. LEINO OY Paimio 040 568 6650 kuljetusleino.fi PELTILAINE.FI p. Puh. PAKETTIHINTAAN: Ilmalämpöpumpun SÄÄSTÖPESU + IV-järjestelmän puhdistus 1 krs OKT 399€ PYYDÄ EDULLINEN PAKETTITARJOUKSEMME! IV-JÄRJESTELMÄN PUHDISTUS (OKT koneellinen ilmanvaihto) ILMALÄMPÖPUMPUN SÄÄSTÖPESU TEHOKKUUTTA ILMALÄMPÖ PUMPPUIHIN MUISTA KOTITALOUSVÄHENNYS 40% TM Rakennusmaailma nro 10/2019 esim. 050 4411090 SALO Peltisepänliike K. ME PESEMME, PYYDÄ EDULLINEN PAKETTITARJOUKSEMME ILMALÄMPÖPUMPUN PESUSTA JA IV-JÄRJESTELMÄN PUHDISTUKSESTA. 050 4411090 SALO Peltisepänliike K. 044 306 2525 info@parkettirinne.fi www.parkettirinne.fi MUISTATHAN KOTITALOUSVÄHENNYKSEN! SISUSTUSTEKSTIILIT TILAUSTYÖNÄ VERHOSUUNNITTELU Länsiranta 8, Salo 0405168726 SISUSTUSTYYNYT -50 % Länsiranta 8, Salo 040 516 8726 vesija lämpöjohtotyöt ilmastoinnit asennukset ja huollot Soita: Veijo Kraakkussuo, 044 329 3633 öljypoltinhuollot Soita: Veijo Kraakkussuo 044 329 3633 Mikko Kraakkussuo 041 546 8784 vesija lämpöjohtotyöt ilmastoinnit asennukset ja huollot Soita: Veijo Kraakkussuo, 044 329 3633 öljypoltinhuollot Toimitamme myös: • Murskeet • Sepelit • Hiekat • Mullat ja kuorikatteet Jokioinen Yhtiöt Oy Puh. 299€ Esim. (02) 736 5965 www.h-koskinen.com www.jätehuoltoa.fi • Jätekuljetukset • Myydään ja vuokrataan jäteastioita • Vaihtolavapalvelut • Noudetaan metalliromua toimisto@hkoskinenoy.fi ParkettityötRinne Oy Parkettialan työt, hionnat ja lakkaukset Sävytykset, öljyvahakäsittelyt ja asennukset p
Tähkämaa pohtii, että Suomen kannattaa jatkaa mahdollisimman puolueettomalla linjalla. Ei tällä tavalla pitäisi hoitaa asioita, vaikka elvytyspaketti onkin monipiippuinen juttu, joka ei ole ihan selvä puoleen tai toiseen. Sakari Virkkunen kirjoitti ja Otava julkaisi vuonna 1976 kirjan ”Korsimo, Kekkosen mies”. . Miltei samaan hengenvetoon on kuitenkin kritisoitu kyseisiä toimintatapoja ja lähes demonisoitu Korsimoa henkilönä. Hän on ollut neljä kertaa presidentin valitsijamiehenä, istunut kansaedustajana yhtäjaksoisesti 21 vuotta, toiminut ministerinä ja ollut lukuisissa keskeisissä valiokunnissa. Maanviljelysneuvos, agrologi Taisto Tähkämaa . JARI MALM . Korsman) lienee yhä monelle sauvolaisellekin jonkinasteinen mysteeri. Toiminut maanviljelijänä Liedossa ja Piikkiön Harvaluodossa. Paasikiven ulkopoliittisella linjalla. Meidän kannattaa edelleen jatkaa diplomatian keinoin ja mahdollisimman puolueettomalla linjalla, Tähkämaa kiteyttää. Hän joutui erimielisyyksiin useiden sauvolaisten kanssa menettäen kunnalliset luottamustehtävänsä. Ulkopolitiikka on Tähkämaalle sydämenasia KAARINA Jari Malm 96-vuotias kaarinalainen maanviljelysneuvos ja entinen ministeritason poliitikko Taisto Tähkämaa seuraa tiiviisti ulkopolitiikkaa. Tähkämaan mukaan myös vuosikausia jatkunut soteuudistuksen valmistelu on esimerkki siitä, ettei eduskunta ole täysin toimintakykyinen. – Eduskunnan tulisi hieman siivota käytöstapojaan. KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 21.5.2021 Sauvolainen Arvo Korsimo, Kekkosen uuttera työrukkanen SAUVO Perttu Hemminki Sauvossa 1901 syntynyt ja Liedossa vuonna 1969 kuollut Arvo Ilmari Korsimo (aik. Korsimo ei tiettävästi rikkonut toimissaan lakia, mutta toi uudenlaista ja vastustajien kannalta ei-toivottua – luultavasti epäreiluksikin koettua – debattia ja toimintakulttuuria suomalaisen vaalikampanjointiin. Keskustapuolueen varapuheenjohtaja 1980–1984. Imagopuolella Korsimo rakensi Kekkoselle tarunhohtoisen kansanmiehen roolihahmon. . Vuoden 1956 presidentinvaaleissa Korsimo otti itsestään täydet tehot irti. Mutta ei Korsimon nimellä suinkaan ole pelkästään kielteinen kaiku. . 1970-luvulla puolustusministerinä toiminut Tähkämaa kertoo, että hän kiinnostui ulkopolitiikasta jo 14-vuotiaana, kun Hitler aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan. Maalaisliiton puoluesihteerinä, Kekkosen vaalipäällikkönä ja pari vuotta ministerinäkin toimeen Korsimon organisointi-, taktikointija propagandataitoja on laajalti ylistetty. . . Maakunnan tasolla Korsimon poliittisiin kykyihin kuitenkin yhä uskottiin. Henkilöhistorian aikajanalla Kekkosen ensimmäiseksi meriitiksi kirjattiin syntyminen savupirtissä. . Mutta kun on kyse valtakunnantason puoluepolitiikasta, niin se ei luultavasti kirkastu koskaan. Hänen perustamansa säätiöt lapioivat Kekkosen vaalikampanjaan huomattavia summia rahaa silloiselta elinkeinoelämältä. Nykyisessä Ukrainan kriisissäkin Nato on luvannut ainoastaan poliittista apua, ei sotilaallista. Varsinaissuomalaisia opiskelijoita tukevan muistorahaston tarkoituksena on vähävaraisten auttaminen ja suomalaisen tasa-arvon edistäminen. K. Vaikka ulkopolitiikka on Tähkämaan lempiaihe, hän pohtii myös paikallisia asioita. J. Merkittävä poliittinen ura Keskustalaisen Tähkämaan poliittinen ura on ollut varsin merkittävä. Myöhemmin omat sotakokemukset JR 35:n riveissä vain vahvistivat kiinnostusta ulkopolitiikkaan ja sen arviointiin. Jossain keskellä on totuus. Äänestystä edelsi lähes historiallisen pitkä keskustelu. Vuoden 1956 presidentin vaaleissa Korsimo otti itsestään täydet tehot irti. . . Paimiossa ei ole annettu kokonaan anteeksi sitä, että vuonna 1964 sauvolainen Korsimo oli mukana syrjäyttämässä paimiolaista V. Nato ei ole koskaan auttanut mitään maata sotilaallisesti. Vuonna 1952 Korsimo valittiin Kekkosen tukemana Maalaisliiton puoluesihteeriksi. Puolustusministeri 1977–1979. Mutta ehkä oli muitakin ansioita. Ei korkeita tyylipisteitä eduskunnalle Viime päivien poliittinen kuuma peruna on ollut EU:n elvytyspaketti, josta eduskunta äänesti tiistaina. Eikä suotta, sillä Korsimo näytti pian kyntensä myös valtakunnanpolitiikassa. Suojeluskunnastakin hänet lempattiin ulos. . Mene ja tiedä. . Ja Moskova-korttiakin vilauteltiin. . Niissäkin maissa, joissa vaaleja käydään ilman vilppiä, vaalipäälliköt käyttävät monenlaisia – toisinaan kyseenalaisiakin keinoja – voittaakseen vaalit. Suomen kannattaa jatkaa diplomatian keinoin. Arvo Korsimon henkilökuva on kenties edelleen yksipuolinen. – Jos joudumme tilanteeseen, että kuntia pitää taas yhdistää, Kaarina ja Parainen voisivat harkita yhdistymistä sen sijaan, että mentäisiin yhteen Turun kanssa, Tähkämaa visioi. Kerttu ja Arvo Korsimon rahasto on yksi Varsinais-Suomen kulttuurirahaston alaisista rahastoista. Sukselaista Maalaisliiton puheenjohtajan paikalta. Kunnallispolitiikassa Tähkämaa on ollut mukana Paraisilla ja Piikkiössä. Muutamia vuosia sitten käydystä kuntien yhdistymiskeskustelusta syntyi uusi ajatus. Syntynyt 11.12.1924 Paraisilla . – Natoon meidän ei pidä mennä, eikä Suomen kansa ole sitä koskaan halunnutkaan. Kyseessä katsottiin olevan kiitollisuudenosoitus Kekkosen hyväksi tehdystä vaalityöstä. Maanviljelijän ammatin isältään perinyt Korsimo oli 20ja 30-luvuilla mukana sekä Sauvon kunnallispolitiikassa että suojeluskunnassa. . . FAKTA . Suurimpia diplomaattisia saavutuksiamme oli Neuvostoliiton kanssa solmittu YYAsopimus. Vahvasti kekkoslainen Korsimo raivasi sodan jälkeen tiensä Maalaisliiton vaalipäälliköksi ja edesauttoi puolueen vaalivoittoa vuoden 1948 eduskuntavaaleissa. Työskennellyt Juurikassasokerin piirikonsulenttina, Valion konsulenttina, Lounais-Suomen Osuusteurastamon osastopäällikkönä sekä sikaja nautakoeaseman johtajana. – Ennen toista maailmansotaa Suomen ulkopoliittinen linja oli kaksijakoinen, mutta sotien jälkeen se alkoi kypsyä selkeämmäksi. Metsäja maatalousministeri 1979–1983. Lukuisa määrä jäsenyyksiä eri valiokunnissa, neuvottelukunnissa, johtokunnissa ja hallintoneuvostoissa. Olisiko Kekkonen voittanut vaalit ilman Korsimon strategioita. . Hänen mukaansa toisen maailmansodan jälkeen syntynyt Suomen diplomaattinen linja on onnistunut ja siitä on pidettävä kiinni. Kansien välissä oli tarjolla sekä henkilöhistoriaa että muutaman edellisen vuosikymmenen valtapolitiikkaa 352 sivun verran. Asian käsittely ei saa Tähkämaalta tyylipisteitä. . Kansanedustaja vuosina 1970–1991. Samalla vakuuteltiin – mikä oli ehkä tottakin – että vain Kekkosella oli kykyä ja pontta jatkaa J.
Ota rohkeasti yhteyttä! 040 826 9088 kalle.toivonen@salonlvipalvelut.. ETSITÄÄN PAIMION PARANTOLAN ALKUPERÄISKALUSTEITA JA -VALAISIMIA MUSEOKOKOELMAAN. + 0,0595 min) 040 512 7825 www.oljykolmio.fi Peimarin Rakennustyö Kari Kauhanen 0400 840273 Husontie 154, 21530 PAIMIO Pitkäaikaisella ammattitaidolla! • Vesivahinkokorjaukset • Korjausja uudisrakentaminen • Sisustustyöt ym. 044 330 7152 sami.sipponen@putkiasennuksetsamisipponen.fi www.putkiasennuksetsamisipponen.fi Erilaiset maa-ainekset ja murskeet Kysy tarjousta! puh: 0400 525 079 MULTAA, HIEKKAA, MURSKETTA, KORISTEKATETTA, LUONNONKIVIÄ JA SEPELIÄ KÄTEVISSÄ SUURSÄKEISSÄ! NOPEASTI JA HELPOSTI! TOIMITUKSET ARKIPÄIVISIN JOKA VIIKKO! WWW.KIVIASEMA.FI 040 503 5988 MULTAA, HIEKKAA, MURSKETTA, KORISTEKATETTA, LUONNONKIVIÄ JA SEPELIÄ KÄTEVISSÄ SUURSÄKEISSÄ! NOPEASTI JA HELPOSTI! TOIMITUKSET ARKIPÄIVISIN JOKA VIIKKO! WWW.KIVIASEMA.FI 040 503 5988 Yli 23 vuoden kokemuksella parvekkeet, terassit, kaiteet, terassirungot, autotallinovet. 045 131 0428 K A T T O J A J U L K I S I V U R E M O N T I T V A R M A L L A A M M A T T I T A I D O L L A ! Tarjoamme myös muita remontteja niin ulko-, kuin sisätiloissakin. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 21.5.2021 Paimiossa kaukolämpö on lähilämpöä www.plk.fi Salon LVI-palvelut Oy Kaipaako kotisi tai kiinteistösi putkiremonttia. www.salonlvipalvelut.. Takuuja mittatilaustyönä. 0400 745 181 Öljysäiliöhuoltoa jo yli 30 vuoden kokemuksella Puh. 025332975 tai 0445332975 sähköposti: ptjman@gmail.com • PUMPPUASENNUKSET ja HUOLLOT • VESIKAIVOT • LÄMPÖKAIVOT 31500 KOSKI Tl www.pohjavesiporaus.fi info@pohjavesiporaus.fi Vettä ja lämpöä kallioperästä Puh. 0102 866 080 (hinta 0,0282/puh. puh. p. Suoritamme myös viemäreiden avauksia, kuvauksia ja pesuja. 050 5140 796 K V K T E A M O Y www.kvk-team.fi / info@kvk-team.fi / puh. Hoidamme kiinteistöjen putkiremontit ja lvi-laitteiden korjaukset vuosien kokemuksella. KAIKKI MALLIT JA HUONOMPIKUNTOISETKIN KIINNOSTAVAT. Puh. Ota yhteyttä! VARAA AIKA ILMAISEEN KUNTOTARKASTUKSEEN! TEAM K K V Tue omaa, paikallisesti tehtyä uutislehteä. Sinun lehtesi
02 727 4300 srkv@srkv.fi www.srkv.fi • Henkilönostimet • Telineet • Kaivinkoneet • Klapikoneet • Oksasilppurit Pihatöihin! AurAnmAAn LAttiAtyö ViLLe 050 520 3902 • tApio 050 300 7484 KAiKKi BetoniLAttioiden VALutyöt Ota rohkeasti yhteyttä! Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digija Väestötietovirasto Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. Jos etsinnässäsi on siis senioriystävällinen asuinympäristö ja asunto, ota yhteyttä Paimion Palvelukeskussäätiön asiamieheen Christina Muuriseen puhelinnumeroon 050 337 3050 (ma-pe klo 9-16). www. 02 2531 532 www.lupin.fi Suunnittelu, valmistus ja asennus kaikki saman katon alta! Myös mittatilaustyönä juuri haluamasi ratkaisut! Liukuovet ja liukuovikaapistot suoraan valmistajalta! www.lämmitysöljy.com Tilaukset 02 734 7400 IKKUNANPESUT VAHAUKSET SISÄJA ULKOSIIVOUKSET Turun Suomiset Oy Puh. 040-5264281 www.jama-power.. 040 766 5965. 0500 228 721 Henry • Karkeaa salaojasoraa • Rakennussoraa • Mursketta ja sepeliä • Multaa • Rantahiekkaa • Rantasoraa SESLONKI verhoilua elina hilakari 0400 877 622 | www.seslonki. 8, 20380 TURKU (Oriketo) Puh. HORMIC .fi Meiltä myös: Savupiippujen kunnostukset Hormikuvaukset ja kartoitukset Piipunhatut Tikkaat email: hormic@hormic.fi puh: 0400-885055 Ammattitaidolla vuodesta 1989 Mittatilauksena valmistetulla takkasydämellä lisää lämmitystehoa Takkasydämen kiertoilmalämmmitys muuttaa avotakan tehokkaaksi lämmityslaitteeksi Katso lisää kotisivuiltamme www.aktialkv.fi Alueesi asiantuntija: Johanna Pulkkinen 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi BETONILATTIOIDEN VALUTYÖT Master-pinnoite valun yhteydessä Riihikosken Rakennuspalvelu JL Oy Jarno Laukkanen p. Hakemuslomakkeita löydät myös Paimion kaupungin nettisivuilta kohdasta Vanhuspalvelut. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa JaMa-Power Oy P. | seslonki@postipoika.com Monipuolista verhoilua, vanhojen huonekalujen kunnioitusta, käsityötaitoa, kauniita kangasvaihtoehtoja jo vuodesta 1994 lähtien ” Ma-to 10-17, pe 10-15, la sulj. Me tiedämme, millä koneella onnistut. Rakennusliike Arto Mäkinen Oy • Uudisrakentaminen • Ulkoja sisäsaneeraukset • Huoneistoremontit Puh. KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 21.5.2021 www.louhintasalminen.fi info@louhintasalminen.fi • MAANRAKENNUSTYÖT • KALLIOLOUHINTA • KUNNALLISTEKNISET TYÖT Kimmo 050 301 1824 100% kotimaista työtä. 040-5264281 www.jama-power.. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa Kantojyrsintää minimi jyrsintäsyvyys 15 cm maanpinnan alapuolelle KONEURAKOINTI ARVO puh. 050-541 0407 JaMa-Power Oy P. Tietojen tekninen toimitus: Posti Oy PL 7, 00011 Posti https://www.posti.fi/ kohderyhmapalveluiden-tuote-ehdot VAPAITA ASUNTOJA SENIORITALO A:SSA JA B:SSÄ Senioritalo A:ssa (Paltantie 6, 21530 Paimio) vapautuu 1.6.2021 39m² yksiö makuualkovilla. Ruunikkok. BETONILATTIOIDEN KORJAUSJA VALUTYÖT Sinä tiedät, mitä pitää tehdä. 0500 833 679 Soittele Jarno Laukkanen p. Satamakatu 15 24100 Salo p. Senioritalo B:ssä (Alvar Aallontie 2, 21530 Paimio) on heti vapaana muutamia 35 m² yksiöitä. 0500 833 679 Soittele Master-pinnoite valun yhteydessä myös jälkiasennettuna
Esimerkiksi kansakoulujen perustamisen kohdalla hänen työtään ja sinnikkyyttään on vaikea yliarvioida. Työkansa-lehden ja Tähtilehden toimittajanakin Kaarne ehti työskennellä. Messukylässä Tampereen kupeessa syntynyt Kaarne oli käynyt vain kansakoulun ja hieman ammattikoulua, mutta hän oli uuttera ja monipuolinen työmies, joka viihtyi myös ”komennuksilla”. Itse vaatimattomuus.” Näin muistelee paimiolainen pitkän linjan SDPvaikuttaja ja -päättäjä Salli Sahlström Reino Volmar Breiliniä, joka syntyi Paimiossa 20. Paimion 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun päätöksentekoa seuratessa Adam Halkilahden nimi ponnahtaa esiin tavan takaa. Breilin oli myös kansanedustaja ja ministeri. Vuonna 1978 hänet valittiin presidentin valitsijamieheksi. Poliittisella urallaan Breilin oli koko elämänsä ajan selkeästi salolainen. Sirénit muuttivat pois Piikkiöstä jo tulevan kansanedustajan lapsuusvuosina. Perkonojan puolue oli Suomen Kansan Demokraattinen Liitto eli SKDL. Liedossa vuonna 1836 syntynyt, mutta Paimiossa valtaosan elämätyöstään tehnyt Halkilahti edusti valtiopäivillä paitsi kotimaakuntaansa myös talonpoikaissäätyä. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Perttu Hemminki Paimiolainen Adam Halkilahti ei varsinaisesti kuulu ryhmään paimiolaiset, piikkiöläiset ja sauvolaiset kansanedustajat. Hän oli Piikkiön tuomiokunnan edustajana valtiopäivillä vuosina 1872 ja 1885 tarjoten kykyjään ja osaamistaan myös yksityisen valitusvaliokunnan sekä talousja lakivaliokunnan käyttöön. Piikkiöläinen Antti Kaarne Piikkiöläinen pienviljelijä ja asioitsija Antti Johannes Kaarne (1875-1924) oli Suomen kristillisen työväen liiton kansanedustajana vuosina 1908-1911 ja Suomen sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajana 19221923. Hän oli lisäksi 16 vuotta Kristillisen työväenliiton matkasihteeri ja puhuja Turussa ja Piikkiössä. Mauri Perkonoja tiesi myös kaskut Paimiossa vuonna 1902 syntynyt Maurits (Mauri) Perkonoja ylsi eduskuntaan kansakoulupohjalta. . Yrjö Sirola ja Eric von Rettig Joku voi sanoa Kaarneen olleen kiistelty henkilö, mutta monin verroin kiistellympi hahmo oli – ja on jossain määrin yhä – Piikkiössä vuonna 1876 syntynyt Yrjö Sirola. Paimiossa Perkonoja oli kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen jäsen sekä kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Hän toimi useiden vuosien ajan Raadelman kartanon tilanhoitajana ja Piikkiön pitäjänkokouksen puheenjohtajana. Vuonna 1885 hän teki yhdessä muiden valtiopäiväedustajien kanssa useita suomen kielen käyttöä koskevia esityksiä. Hieman yli 70 vuoden iässä hän toimitti kaksi mainiota kotiseutuhistoriallista teosta: Lauluja vanhaan tapaan (1973) ja Paimiolaisia kaskuja ja juttuja (1974). Viipurista Paimioon Viipurissa vuonna 1927 syntynyt ja Paimiossa elokuussa 1991 kuollut Kaarlo Gunnar Johannes Joutsensaari oli suomalainen lakimies, kihlakunnantuomari , hovioikeudenneuvos ja SMP:n kansanedustaja. Perkonojan vanhemmat olivat torppari Juho Wiktor Perkonoja ja Iida Sofia Lindholm. Seuraavana vuonna käydyissä eduskuntavaaleissa Perkonoja onnistui uusimaan paikkansa ollen kansanedustajana vuoden 1951 loppupuolelle saakka. Runoilijanakin tunnettu Perkonoja kuoli Paimiossa vuonna 1994. SDP:n mandaatilla hän johti Salon kaupunginvaltuustoa vuosikymmenten ajan. Mauri Perkonoja kasvoi jo kotona työntekoon ollen maataloustöissä koko nuoruutensa ja varhaisen aikuisikänsä. Viime vuosiin saakka Suomi on vaikuttanut uudessa SKP:ssä. Lisäksi hän toimi Karjalan Liiton lakimiehenä vuodesta 1987. Ruotsalaisen Kansanpuolueen puheenjohtajaksi Eric von Rettig valittiin 1917. 1890-luvulta lähtien hän työskenteli koneenasettajana ja -käyttäjänä Tampereella, Turussa, Tukholmassa ja Pietarissa Piikkiössä hän ponnisteli pienviljelijänä vuodet 1912-1924. tammikuuta vuonna 1928. Piikkiö-Seuran vuoden 2017 Joululehti tiesi kertoa, että Yrjö Sirola syntyi Piikkiön Mäenpäässä kappalaisen poikana. Perkonojalla oli kyllä tiedonjanoa. Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä vuoden 1950 presidentinvaaleissa. Valtiopäivämies Adam Halkilahti. Hänet vangittiin poliittisista syistä vuonna 1923. Paimioon muutettuaan Halkilahti toimi monissa kunnan luottamustehtävissä, muun muassa Paimion kuntakokouksen esimiehenä. Suomi toimi 1970-luvulla kahteen otteeseen kansanedustajana (1970–1972 ja 1977–1979). Hänen vanhempansa olivat Carl Gustav Sirén ja Margareta Wilhelmina Mattsdotter Sirén. Se ei ollut ennen vanhaan tavatonta, mutta ei yleistäkään. Valtakunnanpolitiikassakin hän oli leimallisesti salolainen saaden kuitenkin vaaleista toiseen vankkaa tukea myös Paimiosta ja Sauvosta. Breilinillä oli paimiolaiset sukujuuret, mutta hän muutti jo varhaisessa lapsuudessaan Halikkoon, missä hänen isänsä työskenteli Joensuun kartanon seppänä. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 21.5.2021 Valtiopäivämies Adam Halkilahti raivasi tietä seudun kansanedustajille . Joutsensaari oli Paimion kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 1964 ja valtuuston puheenjohtaja vuosina 1964– 1968 sekä Paimion kunnanhallituksen jäsen vuosina 1969–1976. Oili Suomi on nuoruudestaan alkaen toiminut aktiivisesti lukuisissa kansalaisjärjestöissä. Ihan tollanen kansanmies. Ennen täysipäiväistä politikointiaan Sirola asui perheineen muun muassa Michiganin Hancockissa, ”Amerikan Suomi-pääkaupungissa”. Kuten myös luottamustehtävissä Piikkiön kunnanvaltuustossa. Joutsensaari työskenteli eduskunnassa vaalikauden loppuun saakka. Turun kaupunginvaltuustossa hän ehti vaikuttaa parikymmentä vuotta. Antti Kaarne kiinnitti eduskuntatyössään huomiota erityisesti torpparikysymykseen sekä maattomien ongelmiin Piikkiöläinen Eric von Rettig vaikutti paitsi Raadelmassa myös Paimion Spurilassa.. Hän Adam Halkilahden nimi ponnahtaa esiin tavan takaa. Piikkiö-Seura kertoo joululehdessään, että vuoden 1917 lokakuun vaaleissa eduskuntaan valittiin kaksi kansanedustajaa, joilla oli jonkinlainen yhteys Piikkiöön: Yrjö Sirola ja Eric von Rettig. 1927 Turussa) ei ole paimiolainen sanan perimmäisessä merkityksessä, mutta poliitikkovuosiensa jälkeen hän on asunut Paimiossa useiden vuosien ajan. Rettig oli vuosina 1894– 1903 Spurilan tilan hoitaja Paimiossa. Hänellä oli merkittävä rooli myös Suomen sisällissotaan liittyvissä tapahtumaketjuissa. Kunnallisvaaleissa – ennen nykyistä ”Suur-Saloa” – Breilin ylsi kertaalleen jopa noin 1 200 äänen. Se ilmeni muun muassa siten, että hän suoritti vuonna 2028 kursseja pari vuotta aikaisemmin perustetussa Kauniaisten Työväen Akatemiassa. Tutkintovankeudessa heikentynyt terveys johti lopulta Kaarneen kuolemaan heinäkuussa 1924. Oili Suomi, SKDL & SKP Oili Suomi (s. Gunnar Joutsensaari nousi SMP:n kansanedustajaksi varasijalta Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä marraskuun alussa 1989, jolloin Pekka Vennamo erosi eduskunnasta siirtyessään Postija telelaitoksen pääjohtajaksi. Moskovassa aivohalvaukseen maaliskuussa 1936 kuollut Sirola oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä suomalaisen vasemmiston näkyviä ja keskeisiä johtohahmoja. Suomi edusti luottamustehtävissä SKDL:ää kuuluen myös Suomen kommunistiseen puolueeseen ja sen ”taistolaiseen” oppositioon. Halkilahti kuoli Paimiossa vuoden 1911 kesäkuussa – viitisen vuotta ennen Kunnallislehden ensimmäisen numeron ilmestymistä. Rettig, Kaarne, Perkonoja, Lampinen, Joutsensaari, Kiviranta... Hieman alle 30 vuoden iässä hän suuntasi rakennustyömaille kirvesmieheksi. Kyseinen kansanopisto – joka on toiminnassa tänäkin päivänä – tunnettiin jo 20-luvulla paitsi laaja-alaisesta yleissivistävästä opetuksestaan myös hyvästä ylöspidostaan. Hän oli kuitenkin arvostettu ja laajalti tunnettu valtiopäivämies, joka loi tekemisillään vankkaa pohjaa myöhempien miesja naispolvien eduskuntatyölle. Viimeksi mainittu oli Raadelman pitkäaikaisen isännän Fredric von Rettigin poika. Eduskuntaan hän nousi vuoden 1947 joulukuussa varasijalta SKDL:n Vihtori Metsärannan kuoltua kesken eduskuntakauden. ”Ihan tollanen kansanmies” ”Reino Breilin oli kotoisin Paimion Sukselan kylästä. Vuoden 1872 valtiopäivillä talollinen Halkilahti anoi muun muassa suomalaisen oppikoulun perustamista Turkuun
Paimion kunnanvaltuustossa hän oli vuosina 1985–1992.[ ”Sosiaalisena ja ystävällisenä, mutta samalla asioihin paneutuvana ja kantaa ottavana Arto Lampinen nautti suurta arvonantoa niissä yhteisöissä, joiden toimintaan hän osallistui”, todetaan HS:n julkaisemassa muistokirjoituksessa vielä. ”Kunnioitan syvästi Reino Breilinin tekemää työtä suomalaisen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin hyväksi”, Leppänen jatkaa. Peimarin seudulta hän ehti kuitenkin kerätä poliittisen uransa alkupuolella ääniä kahmalokaupalla – puoluerajat ketterästi ylittäen. Muistan tuolta ajalta Reinon sosiaaliset kyvyt, joita kielirajat eivät kahlinneet.” Näin kirjoittaa Reino Breilinin (1928-2010) puoluetoveri Antero Leppänen blogisivustollaan. KUNNALLISLEHTI 17 perjantaina 21.5.2021 105 vuotta edusti kansaa Arkadianmäellä vuodet 1966–1982. 1967) asui ja vaikutti Paimiossa useiden vuosien ajan. Kaupunkineuvoksen arvonimen Breilin sai vuonna 1983. PERTTU HEMMINKI Vaalipiirien rajat ylittävää mainontaa. Vuonna 2015 hän uusi kansanedustajan pestinsä päätyen samalla puolueensa puheenjohtajaksi. Essayah oli kansanedustaja kaudella 2003–2007, jonka jälkeen hän oli Euroopan parlamentin jäsen vuodet 2009–2014. Hän kuului kokoomuksen eduskuntaryhmään. Runoja, lauluja, juttuja ja kaskuja. Enemmän asiaosaajana kuin julkkispoliitikkona tunnettu Kiviranta on koulutukseltaan agronomi, maatalousja metsätieteiden maisteri sekä varatuomari. Elämäntyönsä hän teki Huhtamäki-Yhtymän palveluksessa toimien muun muassa lakimiehenä, maatalousosaston päällikkönä ja Jalostajan apulaisjohtajana. 1950) on viidennen kauden kansanedustaja ja kuka tietää vaikka hänelle koittaisi vielä kuudeskin kausi. Oli hänen kanssaan päivänpolitiikasta samaa mieltä tai ei. Lisäksi hän istui pari vuotta liikenneministerinä Kalevi Sorsan kolmannessa hallituksessa. Lampisen sosiaalisuus tuli esiin siinä lämminhenkisyydessä ja huumorintajussa, jolla tämä hyvän ruuan ja juoman ystävä ja mainio seuramies toimi tilaisuuksien isäntänä.” Näin luonnehtivat Timo Merilahti ja Mikko Uola kansanedustaja Arto Lampista Helsingin Sanomien muistokirjoituksessa marraskuussa 2017. Kivirannalla jo pitkä ura Sauvolainen Esko Kiviranta (s. Mauri Perkonojalla oli myös monipuolista kirjallista tuotantoa. Essayah on taustaltaan kauppatieteiden maisteri ja kilpakävelyn maailmanmestari. Ennen Paimion vuosiaan hän oli Lapinlahden kunnanvaltuutettu 1996–2000. Vuodesta 1982 Arto Lampinen viljeli äitinsä suvulta periytynyttä Pakurlan tilaa Paimiossa. PAIMION KAUPUNKI Oili Suomi kotonaan Paimion Meijeritiellä joulukuussa 2014. Jykevän SMP-vitjan sentterinä kihlakunnantuomari Gunnar Joutsensaari Paimiosta. Koulutukseltaan hän oli LVI-teknikko ja peruskoulunopettaja ”Muutin Saloon vuonna 1982 ja tutustuin Reino Breiliniin kesällä -83, kun minut oli palkattu tulkiksi pohjoismaiseen ystävyyskuntatapaamiseen. Herrasmies Arto Lampinen ”Lampinen oli ryhdikäs herrasmies, jolla oli laaja eri alojen asiantuntemus ja tietomäärä. Lisäksi Kiviranta on Suomen Pankin pankkivaltuuston sekä Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Kiviranta toimii eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan varsinaisena jäsenenä. Vuodesta 1982 Arto Lampinen viljeli omistamaansa, äitinsä suvulta periytynyttä Pakurlan tilaa Paimiossa puolentoista vuosikymmenen ajan. Essayah asui Paimiossa Ylä-Savon Lapinlahdelta kotoisin oleva kristillisdemokraattien kansanedustaja ja puoluejohtaja Sari Essayah (s. Hän istui Paimion kunnanvaltuustossa vuosina 2009–2012 ja kaupunginhallituksessa vuonna 2009. Essayah on toiminut myös kuntapolitiikassa. Valtiovarainvaliokunnassa hän on sivistysja tiedejaoston puheenjohtaja, verojaoston jäsen sekä maatalousjaoston jäsen. PERTTU HEMMINKI. Kauniisti sanottu ja tuskin kovinkaan paljon liioitellusti. Presidentin valitsijamies hän oli neljä kertaa. Vuonna 1933 syntynyt varatuomari, yritysjohtaja ja poliitikko Lampinen oli kuollessaan 84-vuotias. Tämän jälkeen Lampinen oli edustajana vielä kaksi vaalikautta. Eduskuntaan hän nousi vuonna 1974 Juha Vikatmaan kuoltua kesken kansanedustajakauden. Lampinen oli kansanedustaja vuosina 1974–1983. Presidentin valitsijamiehenä hän toimi vuosina 1978 ja 1982. Kun Lampisen tapasi, niin ensivaikutelma oli myönteinen. Kunnallispolitiikan tasolla Lampinen vaikutti enimmäkseen Turussa. Hän istui Turun kaupunginvaltuustossa vuosina 1969–1983. Mutta ei enää nykyisin. Sauvolaisella Esko Kivirannalla on meneillään jo viides kausi parlamentaarikkona
Oppilaat muistivat häntä kuitenkin jälkeenpäin hyvällä. Hän piti kiertokoulunopettajien seminaaria ja perusti Paimioon emäntäkoulun. Hevonpään koulun johtokunta valitsi Karlstedtin koulun ensimmäiseksi opettajaksi vuoden 1900 kesäkuussa. Siihen asti pitäjänkokoukset olivat olleet pitkälti seurakunnan ja kirkkoherran hyppysissä. Paimiolaisia opettajia ynnä muita kansanvalistajia PAIMIO Perttu Hemminki Kesäkuussa 1866, puoli vuosisataa ennen ensimmäisen Kunnallislehden ilmestymistä luettiin Paimion kuntalaisille pitäjänkokouksessa määräys kunnallishallinnon järjestämisestä. Hän työskenteli Paimion Jokelan koulun opettajana vuodesta 1882 vuoteen 1926 eli noin 45 vuotta. Olga Karlstedt, opettaja ja Paimion kunnanvaltuuston ensimmäinen naisjäsen.. urkurina ja harrasti muinaistutkimusta. Muun muassa Paimion kunnanvaltuuston ensimmäinen naisjäsen ja valtiopäiväehdokas. Tuimakatseisen koulumestarin muisto elää vähintäänkin perimätiedon kautta. Kansakouluasia oli esillä Paimion kuntakokouksessa joulukuussa 1869. Jopa niin aktiivisesti, että julkaisi aiheesta muutaman kirjankin. Lisäksi kuntakokous – lukuun ottamatta puheenjohtaja Adam Halkilahtea – lausui mielipahansa sen johdosta, että Björck oli ”asiattomilla kirjoituksilla” kääntynyt kouluhallituksen puoleen. Abraham Björckissä oli särmää. Björckin oppilaita ei Paimiossa liene enää elossa, mutta jotkut saattavat yhä muistaa hänen eläkepäivien olemuksensa. Olga Karlstedt Piikkiössä rakennusmestarin tyttärenä vuonna 1867 syntynyt, lapsuudestaan saakka Paimiossa asunut ja vuonna 1943 kuollut Olga Aleksandra Karlstedt toimi Paimion Hevonpään koulussa (aikaisemmin Viksbergin kansakoulu) opettajana 34 vuotta jääden eläkkeelle vuonna 1943. KUNNALLISLEHTI 18 perjantaina 21.5.2021 Tiedonvaloa Vistalle ja vähitellen kaikkiin kyliin . Jopa siinä mitassa, että hänen polttopuiden käyttöään jouduttiin rajoittamaan. Hän oli paljon muutakin kuin opettaja. Heidän takanaan vasemmalla Pitkäportaan koulun keittäjä Elli Kaskinen ja oikealla Lyydia Paturi. Ongelmana oli kuitenkin, että ”kaikki talonpoikaiset isännät” pitivät vakinaisen kansakoulun asettamista kuntaan kalliina kustantaa, osittain tarpeettomana ja lisäksi vielä vahingollisena kansalle. Abraham Björck Paimion pitäjän ensimmäiseksi kansakoulunopettajaksi valittiin Jyväskylän seminaarista vuonna 1872 opettajaksi valmistunut, 23-vuotias Kaustiselta kotoisin oleva sepän poika Abraham Björck (1849-1935). tammikuuta 1882. Hänen tunneillaan ei riehuttu, vaan istuttiin hiljaa, usein jopa kädet ristissä. Lisäksi hän toimi vt. Paimion Ylhäisempi kansakoulu (Jokelan koulu) aloitti toimintansa 13. . Björck toimi Paimiossa muuallakin kuin Jokelan koulun kateederin takana. Pian ajettiin jo koulun perustamista. Björck osasi pitää kiinni opettajantoimeen liittyvistä eduista, kuten saunasta, pesuhuoneesta ja kasvimaasta. Eturivissä vasemmalta Ida Korvenkylä, Iines Leiwo, Martta Liljeblad, Helvi Karjalainen ja Toivo Jokiniemi. Koulun vastustajat voittivat äänestyksessä, ja kuvernööri merkitytti kokouspöytäkirjaan seuraavat sanat: ”Minä surkuttelen Paimion yhteistä kansa, joiden joukosta ei löytynyt yksikän niin valistunut jäsen, joka huomava hyödyn ja tarpeen nuorison tarkemmasta kasvatuksesta.” Kuvernööri jatkoi: ”Havaitsen mielettömyyden ja halun puutteen sivistykseen niin suuresti vallitsevan nimitettyä yhteistä kansaa.” Mutta yllättäen kävi kuitenkin niin, että koulu rakennettiin. Opettaja Toivo Jokiniemen kirjoittamassa Paimion kansanopetuksen historia -teoksessa (1960) kerrotaan Karlstedtin olleen tarmokas ja Paimion lukuvuoden 1952-53 opettajia ryhmäkuvassa. Rovasti Juho Päiviö juurrutti kansanopistoaatteen Paimioon. Takarivissä vasemmalta Alli Nieminen, Anna Hellsten, Rode Kantele, Vuokko Alanko, Arvi Niemelä, Martti Lukkari, Einari Karjalainen, Reino Rajanto ja Pentti Kesti. PAIMION PERINNEYHDISTYS/KOULUMUISTOJA PAIMIOSTA Paimion ensimmäinen kuukausipalkkainen opettaja, muinaisuuden tutkija Abraham Björck kirjoitti hyvää suomen kieltä ja oli vahvasti kallellaan humanismiin päin
Siellä työmiehet viimeistelivät rakennuksen valmiiksituloa. Viimeisin Paimio-mitalin saaja (2020) on Vuokko Hurmeen poika, teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurme. Vuonna 2009 Aura Härmälälle myönnettiin Paimio-mitali. -arvonimen. Vuonna 2000 kuollut Niemelä oli töissään ja toimissaan monipuolinen. Hän oli innokas laulumies Paimion Mieslaulajien riveissä, johti kuoroja ja toimi Jaakobin kirkon kanttorina saaden dir.cant. Jokiniemen työn jälki näkyy tämän lehtiartikkelin sisällössä. Oheiset lainaukset teoksesta Kansakoulumuistoja Paimiosta: – Hän oli hyvin empaattinen, mukava ja huomioon ottava opettaja. Yhtenä lähteistä on käytetty hänen historiateostaan Paimion kansanopetuksen vaiheista. Hän aloitti opiston ensimmäisenä rehtorina marraskuussa 1899 ja jäi eläkkeelle vasta talvisodan koittaessa työskennellen kuitenkin suojeluskuntapiirin sairaalapappina jatkosodan vuosiin saakka. Samalla matkallani jouduin myöskin Paimioon. Siviä Siltanen tuli naisten käsityönopettajaksi vuonna 1919 ja työskenteli kansanopistolla vuoteen 1953 saakka. Paimion siltojen välisellä jokiniemekkeellä huomasin erään uutisrakennuksen, joka paikkakunnalla eroavan rakennustapansa ja kauniin asemansa puolesta veti huomioni puoleensa. VARSINAIS-SUOMEN KANSANOPISTO. – Ilma Jalo opetti koulun yläkerrassa. Hän työskenteli Kalevan koulun opettajana ja myöhemmin johtajaopettajana vuodet 1961-91. Opettajanvirkansa ohessa Jokiniemi toimi Kalevan Osuuskassan johtajana ja kirjanpitäjänä vuodet 1916-57, jolloin kassa toimi Kyysilän koululla. Hörkkö, Sukselan koulu 1958-1962). Jokiniemen kynästä on lähtöisin myös Paimion kunnanvaltuuston historiikki. Musiikkikoulun kannatusyhdistyksen puheenjohtajuus. Siviä Siltanen Varsinais-Suomen kansanopistoissa opettajakunta on yleensä vaihtunut melko tiuhaan tahtiin, mutta poikkeuksiakin on. (Maritta Lehtiö o.s. Juho Päiviö Turussa vuonna 1869 syntynyt Juho Aukusti Päiviö valmistui kolmekymppisenä papiksi. Opettajatar Siltanen myös asui kansanopistolla, kuten monet muutkin talon opettajista entisaikoina. Meninpä rakennusta lähemmin tarkastelemaan. Lisäksi hän harrasti laaja-alaisesti urheilua, piirsi ja maalasi. Eteenpäin ei menty ennen kuin kaikki oppivat opetetun asian. Elämäntyönsä hän teki kuitenkin – lukuun ottamatta muutamia sanomalehti Uuden Auran päätoimittajavuosia – Varsinais-Suomen kansanopiston rehtorina Paimiossa. Vistan kansakoulu sai uuden ajanmukaisen koulurakennuksen Niemelän johtajaopettajavuosina. Ei muuta kuin hakupaperit matkaan.” 105 vuotta Paimion Jokelan koulu sellaisena kuin Abraham Björck sen näki ja koki. Hänet muistetaan myös järjestöaktiivina ja innokkaana kuoroihmisenä. Keskustanaiset. Hänellä oli erittäin kaunis käsiala, ja hän oli hyvä piirtämään. Työuransa loppuvuosina Niemelä oli paimiolaistunut siinä määrin, että hänestä leivottiin presidentti Kekkosen päätöksellä pitäjänneuvos. Kirkkoja seniorikuoro. Naisten käsityön opettaja, tyylikäs ja kaunis Siviä Siltanen viihtyisässä pikku asunnossaan kansanopistolla. Hän oli äärettömän mukava, hyväsydäminen ja lempeä. Koulun lisärakennus ehti valmistua samana vuonna. Einari ja Helvi Karjalainen Vuolijoella kymmenlapsiseen maanviljelijäperheeseen vuonna 1901 syntynyt Einari Karjalainen valittiin Paimion Hevonpään koulun opettajaksi 25 hakijan joukosta vuonna 1934. Kyselin heiltä rakennuksen tarkoitusta, vaikka sen jo itse hyvin arvasin... Helvi oli Paimion Maamiesseuran Hevonpään naisosaston ja Hevonpään maatalousnaisten perustajajäseniä. Muun muassa Sukselan kansakoulussa ja Vistan koulussa opettanutta Ilma Jaloa (1917-2013) monet muistelevat yhä lämpimin sanoin. – Arvi Niemelä oli vitsikäs, hyvä opettaja, muistelee Vistan koulua oppilaana vuosina 1948-55 ollut Olli Kerkola hiljattain ilmestyneessä teoksessa Kansakoulumuistoja Paimiosta. – Saimme kuunnella kun Veikko Hakulinen voitti kultaa. Partiotoiminta. Sillanpää, Sukselan koulu 1965-69). Mieleeni jäi ajatus, että tuleehan vielä sellainenkin aika, että tällainenkin työmies tässä talossa tarvitaan. PAIMION PERINNEYHDISTYS Varsinais-Suomen kansanopisto 1900-luvun alkuvuosien asussa. – Opettaja Ilma Jalolla oli hyvin kaunis käsiala, ja hän oli myös erityisen kärsivällinen – eteenpäin ei menty ennen kuin kaikki oppivat opetetun asian. Kunnanhallituksessakin hän oli kahden vaalikauden ajan. Tärkein palkinto onnistuneesta opetustyöstä lienee entisten oppilaiden antama tunnustus. Jokiniemi työskenteli Kyysilän kansakoulussa vuoteen 1957 saakka, jolloin siirtyi täysin palvelleena eläkkeelle. Ei kauan viipynytkään ennen kuin sanomalehdissä ilmoitettiin, että Paimiossa on kansakoulunopettajan toimi haettavana... Miehensä ollessa rintamalla hän oli Hevonpään koulun sijaisopettaja. Ilma Jalo On plussaa, jos opettaja on aktiivinen monilla eri elämänaloilla, mutta ei hänen tarvitse olla. Pari sivua myöhemmin Seppo Kallio (Vistan koulu 1950-56) toteaa: ”Oli kunnia ja suuri ilo olla opettaja Arvi Niemelän oppilaana viisi vuotta. Vapaa-ajallaan Siviä harrasti muun muassa Martta-toimintaa vuonna 1929 perustetussa Paimion Kalevan Marttayhdistyksessä. Päiviö oli paitsi ”maahengen elähdyttämä kansanopistomies” myös aktiivinen vaikuttaja Paimion kunnallispolitiikassa, Paimion opettajayhdistyksessä, VarsinaisSuomen nuorisoseuraliikkeessä ja Lounais-Suomen Maanviljelysseurassa. ”Sällin tavoin jalkapatikassa” Kunnallislehdessä vuonna 1932 julkaistussa artikkelisarjassa Abraham Björck muistelee ensi kosketustaan Paimioon muun muassa seuraavin sanoin (tekstiä lyhennetty): ”Vuonna 1881 kesällä kuljin Piikkiön kihlakunnassa Suomen Muinaismuistoyhtiön stipendin nauttijana keräämässä ja kuvaamassa muinaismuistoja. Härmälä oli myös yhteiskunnallisesti toimelias. Hän sai Vapauden mitalit 1 ja 2 sekä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin. Hän istui kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa, johti puhetta Paimion Urheilijoissa, toimi SVUL:n V-S piirissä, MLL:ssä opettajayhdistyksessä, partiossa ja Rotareissa. Kyysilän koulussa vuonna 1935 aloittanut Raija Aakula muistaa, ettei koulukiusaamista Kyysilässä juurikaan ollut ja että Jokiniemi opetti lapsia säästäväisyyteen: – Hän piti Kyysilässä Osuuspankkia ja velvoitti oppilaitaan tuomaan joka lauantai säästökassaan kolikon talletettavaksi. Arvi Niemelä Vistan kansakoulun opettajana ja Vistan kansakoulupiirin johtajaopettajana vuodet 1948-1976 työskennellyt Arvi Niemelä oli kotoisin Virolahdelta Kymenlaakson itäisimmästä, ikivanhasta kunnasta. KUNNALLISLEHTI 19 perjantaina 21.5.2021 taitava opettaja, joka täydensi opintojaan ”yliopistollisilla lomakursseilla” ja tekemällä vuonna 1910 opintomatkan Tukholmaan. Toinen kyseisen mitalin saajista oli tuona vuonna opettaja Vuokko Hurme. Hän oli Paimion kunnanvaltuuston järjestyksessä toinen puheenjohtaja (vuodet 19191936) Akseli Haikion ollessa ensimmäinen. Hän työskenteli myös kudonnanneuvojana. Länsisuomalaisuuteen hän sai ensituntuman jo parikymppisenä opiskelijana Rauman seminaarissa. Päiviön on luonnehdittu olleen ”moniulotteinen persoona, jonka kannanottoja leimasi tietynlainen ihanteellisuus”. Einari Karjalainen haavoittui molemmissa sodissa. (Hannele Uotila, Sukselan koulu 1968-69). Hänen Naantalista kotoisin oleva, Helsingissä ja Jyväskylässä opiskellut vaimonsa Helvi (1903-97) sai tyttöjen käsityönopettajan toimen. Hänet nähtiin arvokkuutta huokuvana hengen ja aatteen miehenä, jolla oli kuitenkin myös käytännön asioihin liittyvää käsityskykyä ja näkemystä. Hän toimi myös Lottajärjestössä. Hän kuoli Paimiossa vuonna 1983. Einari oli mukana myös kunnallisissa luottamustoimissa. Toivo Jokiniemi Rauman seminaarista opettajaksi valmistunut maanviljelijän poika Toivo Jokiniemi (1890-1968) toimi ensi alkuun opettajana Kuusjoella, mutta palasi kotikuntaansa Paimioon vuonna 1915, kun Kyysilän koulussa avautui johtajaopettajan paikka. Hän oli Paimion kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 1972 vuoteen 1996 eli noin neljännesvuosisadan. Sotainvalidien naisjaosto. Arvi Niemelä oli opettajana asiallinen, jämpti, tasapuolinen ja otti kaikki huomioon.” Oslon olympialaisten aikaan, talvella 1952 Niemelä toi luokkaan kotoaan radion. Jokiniemi toimi uutterasti myös kunnallispolitiikassa. Kunnallisen musiikkikoulun johtokunnan puheenjohtajuus. Ne vuodet ovat olleet erittäin tärkeitä ja merkittäviä niin työkuin siviilielämässäkin. Aura Härmälä Pusulassa vuonna 1931 syntynyt ja Paimiossa vuonna 2000 kuollut Aura Härmälä valmistui Heinolan seminaarista opettajaksi vuonna 1957. Kulkuni tapahtui pääasiallisesti sällin tavoin jalkapatikassa pieni käsireppu kaverina. Perhe kotiutui nopeasti Hevonpään kyläyhteisöön ja loi järjestötoimintaan liittyviä kontakteja myös Piikkiön suuntaan. (Eeva Eskelinen o.s
Toimitamme myös 98-bensaa ja dieseliä Rantolan venesatamaan. 1.6. Koskee yksityistalouksin ostoja. sääja ajo-olosuhteet, kuljettajan ajotapa, ajonopeus ja auton kuormaus. Ford Kuga Ladattava Hybridi (PHEV) alk. 770 €; käyttöetu 605 €. toim. f i KATSO KAIKKI TARJOUKSEMME w w w . 39.982,09 € CO2-päästöillä 32 g/km. 39.982 € tai 474 €/kk *2 16.495 € 24.084 € Ford Fiesta -mallisto alk. HUIKEAT Juhlavuoden tarjoukset Kaikkiin Ford henkilöautoihin korko Kulut Koroton ja kuluton rahoitus! % € Ei koske Mustang Mach-E-mallia. f o r d p p a u t o . Avoinna ark 8–18 • La 9–15 MYYMÄLÄ PULLOLLAAN TAVARAA Erä sinistä ilmastointiteippiä 1 90 /rll PUUNKUORIKATE 50l 5sk 20 € Puucee ja kompostikuivike 50l 2sk 15 € PUUTARHAMULTA 40L 5sk 10 € Karunan palvelu Ky:n polttoaineiden kylmäasema! Voit tankata setelija korttiautomaatista ympäri vuorokauden ositteessa Karunantie 1195, Karuna. 02.01.2021 hinnaston mukaan. Koskee yksityisasiakkaiden uusia tilausja kauppasopimuksia rajoitettuun erään autoja rajoitetun ajan. f i FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km Uuden auton ostajalle S-Bonusostokirjaus 2000€ FORD HYBRID KUGA LADATTAVA HYBRIDI SÄHKÖLLÄ JOPA 56 KM * Ford Kuga Ladattava Hybridi (PHEV) 225 hv suositushinta alk. KUNNALLISLEHTI 20 perjantaina 21.5.2021 * Akun ollessa täyteenladattu. suurempi erä 11.994,60 €. Tod. Kylmäasema Karunantie 1195, Karuna Karunan palvelu Ky 050 322 8488 Karunan palvelu Ky:n polttoaineiden kylmäasema avautuu 15.5.2020. Hinnat, CO2ja kulutust. 39.982,09 € (sis. Voit tankata setelija korttiautomaatista ympäri vuorokauden. *2 Kertaluoton rahoitusesim.: Kuga Ladattava Hybridi alk. Kuvan auto erikoisvarustein. Tilaukset numerosta 050 322 8488. 31.556,64 € CO2-päästöillä 151 g/km. Vapaa autoetu alk. Hinnat sis. Toimitamme myös 98-bensaa ja dieseliä Rantolan venesatamaan. Puma Titanium -mallissa mm. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. 1,4–5,9 l/100 km. p p a u t o . alkaen polkupyörien ja soutuveneiden vuokrausta! Polkupyörien ja soutuveneiden vuokrausta!. Rahoitusetu ei ole yhdistettävissä muihin etuihin/tarjouksiin. Ford Puma 1.0 Eco-Boost Hybrid (mHEV) 125hv Titanium tai ilman käsirahaa 199 €/kk tai ilman käsirahaa 289 €/kk LED-ajovalot päiväajovaloilla Imastointi Vakionopeudensäädin Automaatti-ilmastointi 17” kevytmetallivanteet FordPass Connect -modeemi Suomenkielinen SYNC tietoviihdejärjestelmä 8” kosketusnäytöllä Apple Car Play / Android Auto -tuki Osittain lämmitettävä tuulilasi Langaton latausalusta parkkitutka-anturit takana FiestaTrend -mallissa mm. Toimintamatkaan voivat vaikuttaa mm. kulut), sopimusaika 60 kk, kk-erä 474,36 €, viim. Uusi Ford Kuga -malliston CO2-päästöt 32–154 g/km ja EU-keskik. SALO, Örninkatu 3-5 Automyynti 075 3040 5110 ma-pe 9-18 | la 10-14 Huolto 075 3040 5130 ma-pe 7-17 Varaosat 075 3040 5140 ma-pe 7-17 w w w . vuosikorko %. Ford Kuga -mallisto alk. toimituskulut 600 €. Tilaukset numerosta 050 322 8488. Ford Credit palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki
OSTAMME mm. Suosittu lannoite kaikille pihan ja puutarhan kasveille. KUNNALLISLEHTI 21 perjantaina 21.5.2021 TARVASJOEN METALLI JA TERÄSROMU OY Metallija rautaromunkierrätystä jo yli 50 vuotta www.tarmeter.com Alueella METALLINKERÄYSLAVA 24/7 tuo metalliromusi milloin vain! Pyydä tarjous Ilpo p. RAUTA-, PELTIJA VÄRIMETALLIROMUA sekä AKUT, ROMUAJONEUVOT, SÄHKÖMOOTTORIT, KAAPELIT, MAATALOUSROMUT ym. Ilmakumipyörä 13” x 3,5 6. 8-18 la 7.30-14.30 su suljettu www.k-rauta.fi Tarjoukset voimassa 5.6.2021 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. 044 289 9499 Takamaantie 6, 21450 Tarvasjoki Vastaanotamme! Jätepuuta esim. Samalla estetään nurmikon leviäminen pihakivien saumoihin. Kuupan vahvuus 0,6 mm ja putkiosat 25 mm x 1,2 mm. Päätynivelen ansiosta samalla kivellä saa suorat ja kaarevat osat. Kottikärry 130,5 cm x 61 x 62 cm. hakelämmitykseen. 5 SÄKKIÄ 5 95 sk (7,95 €) 24 95 kpl (29,95 €) 799 e kpl (899 €) 2 95 kpl VUOKRAAMME NURMIKKOJYRÄÄ 25€ /vrk 29 90 sk (34,90 €) Soita numeroon 0440292077 tai kurkkaa ensin www.keisarinkoto.fi Kototiimin Keisarinkoto tarjoaa uudenlaista palveluasumista Kaarinassa. oksat, kannot, trukkilavat. Helppo asentaa. Tuloksena tasainen, kaunis nurmi. Robottiruohonleikkuri ROB S600 -robottileikkuri leikkaa puolestasi jopa 600 m²:n alueen. Pakkaus 10 kg, riittävyys noin 333 m². 044 0329 259 Satu p. Kun etsit loppuelämän palvelukotia, Keisarinkoto voi olla juuri oikea, turvallinen ja välittävä paikka. Hiljainen ja päästötön ROB työskentelee säällä kuin säällä, yöllä ja päivällä. Greencare hieno kalkki 25 kg. Kottikärryn kuuppa ja runko ovat terästä. Myymme! Puumursketta esim. Kun tarvitset lyhytaikaisen palveluasumisvaihtoehdon sairaalahoidon jälkeen, remontin ajaksi tai vaikka omaisen loman ajaksi, soita meille! Suunnitellaan sopiva, yksilöllinen palvelukokonaisuus.. Nurmikkoseos Hyvätasoinen yleisseos piha-alueille ja mökkien ympäristöön. Menestyy myös kuivemmassa ja vähemmän ravinteikkaassa maassa. ym. Auttaa kasveja voimaan hyvin ja kukoistamaan Suomen vaihtelevissa oloissa. Tilavuus 60 litraa ja kantavuus 100 kg. Greencare puutarhan kevät 20 kg. Korkealaatuinen yleismulta kaikille pihan ja puutarhan kasveille. Turvalliseen palvelupakettiimme sisältyy myös oman yöpartiomme palvelut. KIERRÄTÄ SINÄKIN! Hyvityshinnat hyvällä tasolla! Yllättävän helppoa PAIMIO Vistantie 8, Paimio puh. 010 5052 500 vistankauppa@k-rauta.fi ark. K-RAUTA PAIMIO PIHALLE MÖYRIMÄÄN 12 95 5 sk 67 90 sk Greencare puutarhamulta 40 l. Nurmikon reunakivi Nurmikon reunakiveä käytetään pihakiveyksen reunassa rajaamaan nurmialuetta ja kivien reunatukena. Aito kivennäislannoite, joka sisältää tasapainoisesti kaikkia puutarhakasvien tarvitsemia ravinteita. Täysin suomalainen, kostutettu, pölyämätön hieno puutarhakalkki, joka sisältää runsaasti kasvien hyvinvoinnille tärkeää magnesiumia
Kuivurigalleria kesäkahvila loimaantaidemuseo .fi auki ark./öppet vard.10-17 la/lö10-14 Engelsbyntie 1, Kemiö 044 237 9947 www.paperipuoti.fi auki ark./öppet vard.10-17 la/lö10-14 Engelsbyntie 1, Kemiö 044 237 9947 www.paperipuoti.fi Avoinna ma–pe 10–17 PUUTARHASI PARHAAKSI MULLAT SAMILTA toimitettuna tai itse noutaen. Matkavaraamostamme kaikki Hiittisten saariston upeimmat helmet! www.rosala.net www.rosala.fi • www.bengtskar.fi info@rosala.fi, 040-218 2960 OHJAUS TONI IKOLA | VUOHENSAAREN KESÄTEATTERISSA 10.7.–14.8.2021 OHJAUS TONI IKOLA | VUOHENSAAREN KESÄTEATTERISSA 10.7.–14.8.2021 TEHTAAN TEKEMÄÄ RUOKAA Kotimaisten elintarvikkeiden historiaa 5.2.2021–9.1.2022 Suomen maatalousmuseo www.sarka.fi LOIMAAN KULTTUURIHELMET YSITIEN VARRELLA! Sarka Alpo Jaakolan patsaspuisto Avoinna kesäkaudella 29.5.–29.8. 9,90 jm TAPETTIEN JA MATTOJEN YKKÖSPAIKKA Maanrakennusliike Kivelä Oy onnittelee 105 v. Meiltä myös polttopuuksi sekaja koivupuuta. Asematie 2, Paimio Puh. 9-18, La 9-15. HAKETUSTA Puh. 045 668 0091 KESÄKIOSKISTA Uudet perunat, sipulit, herneet, mansikat ja muut herkut. PUH. Ajanvaraus 0400 780 097 Sauvon-Kemiöntie 18, Sauvo ma-pe 9–19, la 10–17, su 10–19 SAUVON RAJAPUOTI sauvonrajapuoti.fi P. 02 2711 000 Linja-autot 22A, 22B, 401-404 tulevat myymälän viereen, 14 ja 15 lähelle. Liike suljettu. 0500-760 658 ÄLÄ KÄRSI KIVUISTA! Kiesikatu 10 B 14, Kaarina Helsingintie 17, Salo www.osteovirtanen.fi OSTEOPAATTI PASI VIRTANEN hoitaa selkäja niskakivut, päänsäryn, huimauksen, raajojen puutumisen ja iskiaskivut 24 vuoden kokemuksella. p. Nyt myös herkulliset Isontuvan jäätelöt Lämmintä SAVUKALAA Käsitöitä ja kirppis Peräkärryjen vuokraus ympäri vuoden Myyntipaikkoja Myymme myös isommat tavarat puolestasi tontilla esim. Soita ja sovitaan! Takakonttikirppis: heinä/ elokuussa joka lauantai klo 10–15 PUUTARHAMULTAA Avataan pe 11.6. www.tapettijamatto.com 15 % Kodin muovimatot TARJOUS KOSKEE TILAUSMALLEJA OMIEN MITTOJEN MUKAAN: Käytävämatot, Sisalmatot, Kokolattiamatot, Venematot, Asuntoautomatot, Terassimatot, Kuramatot KÄYTÄVÄ MATOT alk. KUNNALLISLEHTI 22 perjantaina 21.5.2021 Koe saariston sykähdyttävimmät tarinat ! Saariston Loistoreitti-risteily Bengtskärin majakalle ja Rosalan Viikinkikeskukseen Lähtö Kasnäsistä joka päivä 29.5.-29.8.2021. 0400-114 594/ Mauri 0400-351 530/ Markku Sauvo ORIKEDONKATU 2 Ark. 470 5369 Avoinna: ma-pe 9-17 kesälauantait suljettu T: Sari & Niina OLEMME KESÄLOMALLA 19.7.-1.8. Kunnallislehteä! Ville Kivelä 040-7493350 Tapani Kivelä 0400-536012 Teollisuustie 10 21530 Paimio. ym. veneet, kärryt, koneet ym
Paperin valmistukseen käytetään Leppäsen mukaan pääasiassa kuusipuiden latvoja, oksia ja pintoja, jotka jäävät yli sahateollisuudelta. Kuivahkossa kangasmetsässä kasvaneen 105-vuotiaan männyn läpimitta on noin 30 senttiä. Miltä 105-vuotiaan männyn tulevaisuus näyttää. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Saija Huuskosen mukaan vastaus riippuu siitä, mistä puulajista puhutaan. Tosin iän laskeminen vuosikiehkuroista on mahdonta satavuotiaassa puussa, sillä puun ikääntyessä oksat karsiutuvat alhaalta. Valtakunnan Metsien 12. Juhlalehti on sivumäärältään suurempi, joten sen valmistuminen kestää kauemmin. Juhlalehden valmistuminen kaikkine alkuvalmisteluineen kestää Leppäsen mukaan suurin piirtein 105 minuuttia. Koivulle 105 vuotta on poikkeuksellinen ikä, sillä Etelä-Suomessa sen biologinen ikä on 120-140 vuotta. Ennen sitä on pitänyt suunnitella sisällöt, haastatella ihmisiä, kirjoittaa artikkelit, myydä ilmoitukset ja lopuksi taittaa lehti. Tukkipuuta ei käytetä paperin valmistukseen. Puun tarkka ikä saadaan Huuskosen mukaan selville ainoastaan lustonäytteellä, mutta ikää voi arvioida myös silmämääräisesti. Yksi väli vastaa aina yhden vuoden kasvua. Männyn kasvu on nopeimmillaan silloin, kun puu on 10-15 metriä korkea. SIRPA TAMMINEN 105 vuotta ei ole männylle ikä eikä mikään Heinimaija Hirvonen Millainen aika 105 vuotta on puun elämässä. KUNNALLISLEHTI 23 perjantaina 21.5.2021 105 vuotta Juhlalehti valmistuu painossa 105 minuutissa – Lehtiä tulee painokoneesta kahdeksan kappaletta sekunnissa, Salon Lehtitehtaan tuotantopäällikkö Esa Leppänen kertoo. Normaalisti Kunnallislehden tuotanto painolevyjen laittoineen kestää noin 20 minuuttia. Puuta käytettiin eri tarkoituksiin, kuten kotitarvepuiksi, polttopuiksi, rakennusmateriaaliksi tai sahoille, Huuskonen kertoo. Mänty voi hyvinkin elää yli sata vuotta. Iäkkään männyn tunnistaa myös kilpimäiseksi muuttuneesta kaarnasta. inventoinnin perusteella noin 14 prosenttia Varsinais-Suomen metsissä kasvavista puista on yli satavuotiaita. 64-sivuiseen juhlalehteen kuluu paperia kaikkiaan 3 500 kilogrammaa. Suomessa ei Huuskosen mukaan vielä 1900-luvun alussa juurikaan viljelty metsää. Oksat kasvavat männyssä aina tietyllä korkeudella ja välissä on runkoa. Esa Leppäsen takana vauhdissa Salon Lehtitehtaan saksalaisvalmisteinen painokone, joka on painanut tämänkin 64-sivuisen juhlalehden. – Mutta mänty voi olla vielä 105-vuotiaana hyvin elossa ja elinvoimainen, Huuskonen vahvistaa. Yksi Salon Lehtitehtaalla painettavista lehdistä on Kunnallislehti. Juhlalehden kohdalla suunnittelutyö alkoi jo tammikuussa eli reilusti yli 105 päivää sitten. Laske vuosikiehkurat Männyn ikää voi laskea vuosikiehkuroista. Lehden painaminen on siis lehden teon ylivoimaisesti nopein vaihe. Satavuotiaaseen mäntyyn voi törmätä vaikka omassa lähimetsässä. Puun vanhetessa kasvu hidastuu. – Metsän uudistaminen ei ollut aktiivista siihen aikaan. Sen kokoisesta puusta tulee hyvää sahatavaraa ja puu voi päätyä jatkamaan elämäänsä vaikka jossakin rakennuksessa, Huuskonen kuvailee. – Jos taas mänty saa olla rauhassa, se jatkaa kasvua hitaasti ja voi elää helposti toisetkin sata vuotta, hän jatkaa. 105-vuotias mänty on siis todennäköisimmin saanut alkunsa luontaisesti. Vanhan männyn tunnistaa paksusta ympärysmitasta ja kilpimäisestä kaarnasta. Lapista on löydetty lähes 800 vuotta vanha mänty, mutta sen on kyllä harvinaista. Kuusen biologinen ikä on 250-400 vuotta, mutta vain harvoin Etelä-Suomessa tavataan paljon yli satavuotiaita kuusia. HEINIMAIJA HIRVONEN. – Todennäköisesti seuraava vaihe talousmetsässä kasvavan männyn elämässä on, että metsikköön tehdään uudistushakkuu
Piikkiön Tuorlan 15-metrisessä tähtitornissa ja maanalaisissa kalliokäytävissä Väisälä tutki muun muassa asteroideja, maapallon pyörimistä ja maantieteellisen leveysasteen muutoksia. Tähtitieteen ja matematiikan salat kiinnostivat Väisälää jo koulupoikana. Moni piikkiöläinen muistelee tänäkin päivänä professori ja akateemikko Väisälää lämmöllä, sillä Väisälä perusti vuonna 1952 Piikkiön Tuorlaan kansainväliseenkin maineeseen yltäneen observatorion. Nuoren Yrjö Väisälän virallinen valokuva koskien ehkä henkilöllisyystodistusta tai matkustusasiakirjaa. Viimeksi mainittua tarkoitusta varten hän kehitti ennennäkemättömän tarkan ”zeniittiputken”. Hän oli sillä välin eri puolilla Suomea kartoittamassa magneettikentän maantieteellistä vaihtelua. . Kesähäiden järjestäminen jäi Martta-morsiamen vastuulle. Sitä pidetään edelleen maailman tarkimpana. Ne sujuivat niin, ettei Väisälä osallistunut niihin lainkaan. Yrjö Väisälä ja Liisi Oterma, josta tuli Väisälän seuraaja sekä professorina että Tuorlan observatorion johtajana. Hänen kerrotaan jo kymmenen ikävuoden korvilla määrittäneen tarkan kellonajan kotipihallaan tekemiensä mittausten perusteella. Tiedettä ja tutkimusta Piikkiössä. Joitakuita lukijoita saattaa jo huimata, joten siirrytään interferenssistä Väisälän häävalmisteluihin. – Hän nimittäin keksi tähtikolmiomittauksen, jossa kolmion kaksi kulmaa ovat mittauspisteitä maanpinnalla ja kolmantena kulmana on korkealla ilmassa oleva valonlähde tai tekokuu, kerrotaan Suomen Fyysikkoseuran verkkosivuilta löytyvässä Tiera Laitisen ansiokkaassa blogi-kirjoituksessa Väisälän professoriveljekset. Iäkkäämmät piikkiöläiset ehkä tietävät, että oliko tähtitieteilijällä kenties myös ajokortti. Jossain vaiheessa uraansa Väisälä oli kenties maailman tarkin paikanmäärittäjä. Keksinnön tärkein sovellus oli kolmiomittaukseen liittyvä Lohjanharjulle Nummelaan vuonna 1932 mitattu 864 metrin pituinen ”perusviiva”. Yrjö Väisälän löytämistä uusista komeetoista ehkä merkittävimmät ovat säännölliset komeetat 40P/Vaisala ja 139P/Vaisala-Oterma (jälkimmäinen yhdessä Liisi Oterman kanssa). Martta lähetti kutsukortin myös Yrjölle ja kysyi, ehtisikö sulhanen poiketa omissa häissään. Erityisen lahjakas hän oli ajanja paikanmäärityksessä. Oterma oli ensimmäinen suomalainen tähtitieteestä väitellyt nainen. Hän kehitti valon interferenssiin perustuvan huipputarkan menetelmän pituusmittojen vertailuun. Hänen kerrotaan jo kymmenen ikävuoden korvilla määrittäneen tarkan kellonajan kotipihallaan tekemiensä mittausten perusteella. Se kuului yli 20 vuotta maailman tarkimpien havaintolaitteiden joukkoon. . Suomessa Yrjö Väisälä tunnetaan tähtitieteilijänä ja optisten instrumenttien rakentajana, mutta maailmalla parhaiten geodesian kehittäjänä. Yrjö Väisälän veli Vilho Väisälä oli professori meteorologian alalla, ja toinen veli Kalle Väisälä väitteli tohtoriksi matematiikan tieteenalalla. Optiikan alan spesialistina ja taitavana hiojana hän loi myös tieteellistä pohjaa teleskooppien peilien tuotannolle Tuorlassa. Turun yliopisto, Tuorlan observatorio ja Geodeettinen laitos lyötättivät Yrjö Väisälän syntymän 80-vuotispäivän kunniaksi mitalin, jonka suunnitteli kuvanveistäjä, professori Jussi Vikainen. KUNNALLISLEHTI 24 perjantaina 21.5.2021 Väisälä kurkotti tähtiin, Meurman kiinnittyi multaan KAARINA Perttu Hemminki Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen professori Yrjö Väisälä (1891-1971) ei koskaan asunut Piikkiössä, mutta arvatenkin vietti paikkakunnalla monia tähtikirkkaita öitä
Toisaalta Sukselaisen kerrotaan olleen ajoittain myös häkellyttävän säästeliäs, kansankielellä pihi. Kirjan kustansi ja julkaisi Kirjayhtymä. 6.4.1995 Espoo). Jo Paimion Sukselan kansakoulua käydessään nuori Vieno Johannes Sukselainen oli kertonut haluavansa valtiomieheksi. Alkuvaiheen merkittävimmät uudisrakennukset, kuten toimistoja laboratoriorakennuksen sekä ruokalan suunnitteli Olavi Meurmanin veli, suomalaisen asemakaavaopin isänä tunnettu arkkitehti Otto-Iivari Meurman. Jo varhain huomattiin, että pojalla oli paitsi tarmoa myös lukupäätä. V. J. Palveli maatiloja ja perheitä – Ensimmäisiä koekasveja olivat peruna, kaura, ohra, kukkaja keräkaali, tomaatti ja avomaankurkku. Hän sai hakea paikan, missä sitä ryhdyttiin harjoittamaan, ja hänet määrättiin panemaan työ alulle ja johtamaan sitä. Ja koska koeasemalla oli nautakarjaa vuoteen 1961 saakka, jouduttiin panostamaan myös navettaan. Vuonna 1925 maatalouden koetoiminnan keskusvaliokunta oli antanut Olavi Meurmanille ja pomologi Olavi Collanille tehtäväksi etsiä puutarhakoeasemaksi sopivaa tilaa. Meurmanin seuraaja professori Jaakko Säkö kirjoitti vuonna 1977: ”Meurmanille uskottiin suunnitelman laatiminen siitä, miten puutarhatutkimus ja -koetoiminta oli maassamme järjestettävä. Toimeentulon niukkuudesta huolimatta elo mökissä oli rauhallista ja onnellista. J. Toinen vasemmalta on Piikkiön Yltöisten professori Olavi Meurman. Kaksikko suuntasi Turun seudulle, missä he uskoivat olevan edullinen ilmasto puutarhanviljelylle. Erikoistuneita puutarhaviljelijöitä oli 1930ja 1940-luvuilla vähän, mutta hedelmäja marjakasveista voitiin saada lisätuloja maatiloille ja perheisiin Näin kirjoitti LUKE:n Piikkiön toimipaikassa työskentelevä vanhempi tutkija Terhi Suojala-Ahlfors vuonna 2017 laatimassaan Yltöisten tilan 90-vuotiskatsauksessa. V. Politiikan ohella hän teki näyttävän uran tieteen, hallinnon ja järjestöelämän palveluksessa: yliopiston professorina ja kanslerina, Kansaneläkelaitoksen pääjohtajana, Väestöliiton puheenjohtajana, säästöpankkimiehenä ja lopulta maan suurimman eläkeläisjärjestön pitkäaikaisena puheenjohtajana. Olavi Meurmanin aikakausi kesti Yltöisissä peräti 33 vuotta. Hattua on yhtä kaikki nostettava poliitikolle, jolla aggressiivisella 30-luvulla oli kanttia valita epämuodikas, mutta suuri elämänohje: Ei vihalla, vaan rakkaudella. Marja Ikonen kirjoitti isänsä V. Luke Piikkiö, kulttuuriympäristöselvitys, Piikkiön historia II, Jaakko Säkö: Puutarhantutkimuslaitoksen tiedote N:o 13, Kunnallislehden arkistot. Yleisilme on tänäkin päivänä pitkälti sama. Kasvihuoneitakin tehtiin. Meurman löysi vanhan kruununpuustellin ja kääri hihat. Huhtamäki-yhtymä Oy:n hallintoneuvoston ensimmäisessä kokouksessa syyskuussa 1943 oli myös paimiolaista ja piikkiöläistä väriä. Sukselainen varttui ompelija-yksinhuoltajaäidin ainoana poikana pienessä, mutta kodikkaassa mökissä Paimion Sukselan kylässä. Poliitikkoja on kautta aikojen luonnehdittu – ensi sijassa ammatista johtuen – keskimääräistä kriittisemmin, mutta Sukselaisen kohdalla on oltu jokseenkin yksimielisiä siitä, että hän oli luonteeltaan sovitteleva ja reilu, jopa lempeä persoona. Hienovaraisin yksityiskohdin korostettu huvila on ollut pitkään yksityisessä käytössä. Sinä aikana hän teki sen, mitä odotettiinkin. Piikkiötä pidemmälle heidän ei tarvinnut tohmertaa, sillä valtion omistama Yltöisten tila, vanha kruununpuustelli, oli joka suhteessa passeli koeaseman paikaksi. Perimmäisen turvan tarjosi ympäröivä kyläyhteisö, joka ei hevillä jättäisi pientä perhettä pulaan. Sukselaisen postuumin muistelmateoksen ”Halusin valtiomieheksi” vuonna 1997. Noihin aikoihin sanalla ”sikariporras” oli vielä lujasti todellisuuspohjaa. Pitkän linjan valtakunnanpoliitikko Esko Aho luonnehti V. Kasvinviljelysja puutarhakoeaseman ensimmäinen johtaja oli Ilmajolla vuonna 1893 syntynyt ja Piikkiössä vuonna 1969 kuollut Olavi Meurman – suomalaisen kasvinjalostuksen kehittäjä ja professori. Olavi Meurman. Hän piirsi kauniin ja arkkitehtonisesti korkealuokkaisen puolitoistakerroksisen huvilan, jonka yleisvaikutelmaa on luonnehdittu japanilaiseksi. Japanilaista tunnelmaa Kun maatalouskoelaitoksen puutarhaosaston johtajan – eli professori Olavi Meurmanin itsensä – uutta virkaasuntoa ryhdyttiin parikymmentä vuotta myöhemmin suunnittelemaan, hälytettiin paikalle Suomen ykkösarkkitehteihin lukeutuva Aarne Ervi. Sitä edelsi MTT Piikkiö. J:n vartuttua hänen kyvyistään vakuuttui muun muassa paimiolainen kunnallisneuvos Onni Silkkilä, jonka johdolla Sukselaisen yliopisto-opinnoille järjestyi taloudellista tukea. Vieno Johannes Sukselainen Paimion pitäjän Sukselasta PAIMIO Perttu Hemminki Peimarin kunnista on noussut vuosikymmenten kuluessa useitakin huomattavia valtakunnantason poliitikkoja, mutta yksikään heistä ei vedä saavutuksissa vertoja Vieno Johannes Sukselaiselle (s. Häntä voidaan näin verrata uudisraivaajaan.” LÄHTEITÄ: Genealogy: Yrjö Väisälä. Pirtissä riitti lämpöä ja äidillä ommeltavaa. Pöydän päässä istuu paimiolainen monessa mukana ollut joviaali kunnallisneuvos Juho Silkkilä. 105 vuotta ”Ei vihalla, vaan rakkaudella” . Jo varhain huomattiin, että pojalla oli paitsi tarmoa myös lukupäätä. Vieno Johannes oli rauhallinen ja kiltti poika, tarvittaessa kuitenkin reipas. – Poikkeuksellisiksi Sukselaisen ansiot tekee hänen elämäntyönsä monipuolisuus. Sen lähes satavuotisena jatkumona alueella on tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipaikka. Sukselaista Eläkeliiton järjestämässä Su ks e lai s en sy nt y män 100-vuotisjuhlaseminaarissa Perniössä vuoden 2006 lokakuussa muun muassa seuraavin sanoin: – Erityisen lähellä hänen sydäntään oli sosiaalipolitiikka, etenkin lapsiperheiden ja vanhusten hyvinvointi sekä asuntoasiat. Yltöisten koeaseman päärakennus 50-60-lukujen asussaan. KUNNALLISLEHTI 25 perjantaina 21.5.2021 KAARINA Perttu Hemminki Piikkiön Yltöisiin, valtion vanhan sotilasvirkatalon maille perustettiin vuonna 1927 Lounais-Suomen kasvinviljelysja puutarhakoeasema. Samalla raivattiin peltoja ja ojia. . Tiera Laitinen: Väisälän professoriveljekset. Sukselainen – tällä lyhenteellä hänet opittiin tuntemaan politiikassa jo ennen sotia – toimi muun muassa seuraavissa tehtävissä: maalaisliittolaisena/ keskustalaisena pääministerinä, valtiovarainministerinä, ulkoasiainministerinä, sisäasiainministerinä sekä pitkäaikaisena eduskunnan puhemiehenä ja Kelan pääjohtajana. 12.10.1906 Paimio, k. J. Olavi Meurman oli tiedemies, joka osasi tiivistää havaintonsa myös helposti omaksuttavaan kansantajuiseen muotoon. Pian ensimmäinen johtaja, professori Olavi Meurman suuntasi tarmonsa pitkäaikaisten hedelmäja marjakokeiden ja ”keittiökasviviljelyskokeiden” järjestämiseen. Kiireensäkin keskellä hänellä oli aikaa kohdata ihminen. Hän perehtyi alunperin soluoppiin ja perinnöllisyystieteeseen, mutta teki lopulta merkittävimmän elämäntyönsä puutarhaviljelyn koeja tutkimustoiminnan alalla
7 950e -14 Skoda Roomster 1.2 Tdi Adventure 150 tkm. 044 729 1010 PIKAHUOLTO P. Puh 0500 529 799 Henkilöja pakettiautojen huollot, korjaukset, pakokaasuja OBD-mittaukset Ilmastoinnin hajuhaittojen poisto Pyöränkulmien suuntaukset Vian haku Bosch KTS340 diagnostiikkalaitteella • Jakopään huollot • Jarru-, kytkin-, pakoputkija pyörätuennan korjaukset • Ilmastoinnin korjaukset • Vianhaku • Moottoridiagnostiikka • Öljynvaihdot Valvoline-öljyillä • Forté tuotteet ja huollot • Bosch pyyhkimensulat • Huollot ja korjaukset ammattitaidolla • Henkilöja pakettiautot Huoltomiehentie 11, LIETO www.konepukki.fi Soita 010 200 9500 Ajo-ohje Kaarinantieltä: Rakentajantie Formaalintie Mallimestarinkatu WWW.KROSSINKATSASTUS.FI Palvelemme ma–pe klo 9–17 Mallimestarinkatu 6, 20780 Kaarina Puh: 010 320 7540 • määräaikaiskatsastukset • muutosja rekisteröintikatsastukset • ajoneuvojen rekisteröinnit ja vakuutukset • venerekisteröinnit Parasta paikallista palvelua! PAIMIO puh. KALLEN MONIAPU Kalle Hakala voim. Paikallinen Peso. KUNNALLISLEHTI 26 perjantaina 21.5.2021 Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Korvenmäentie 103 21500 Piikkiö • Autohuolto ammattitaidolla, tuulilasit, renkaat, jarruremontit, jakopäät, kytkinrempat ja perushuollosta moottorin vaihtoon. 6kk ensimmäi sestä pesusta T:mi P. Hyvin huollettu Opel. Kuka kerkii. ISOMMAT MÄÄRÄT TULLAAN NOUTAMAAN. Halpa ja toimiva Sis.alv 3 950e -12 Hyundai i40 1.6 i ISG Comfort Nyt. Pieni tila Nissan 4 350e -12 Renault Trafic 2.0 Dcti L2 220tkm. Huippu hyvin pidetty 7 950e -10 Nissan Note 1.4 Acenta 153tkm. TERVETULOA! KAL L EN M ONIAP U Loventie 272, 21560 Ollila Puh. Sundqvist Piikkiö puh. 0500 524 823 www.turunvaihtoautot.net/kuokkanen -06 Renault Trafic 2.5 Dci L2 330tkm. Siisti. 044 204 7615, 050 528 8530 pave.hakala@gmail.com • Metallilevyjen leikkaukset ja kanttaukset • Autoja konekorjaukset sekä huollot • Maatalouskoneet ja -laitteet • Hitsaukset • Apua arjen askareisiin, ym. Tilaa sis.alv 8 950e -03 Peugeot 307 1.6 Hb 200tkm. 0400-765 398 www.konepaloheimo.fi henkilonostin@konepaloheimo.fi Henkilönostinvuokraus KONE PALOHEIMO KY EDULLISESTI Nouda itse tai me toimitamme. 479 5322 AJA PIKAPESUUN Pesupassilla joka kuudes pesu ILMAINEN Shell AUTOPESU. 8 450e 12 Skoda Octavia 1.2 Tsi Combi 200tkm. • Katsastusremontit • Auton kolarikorjaukset • Pienkonehuolto • Vastaanotetaan ja noudetaan romuautoja, romutustodistuksella. 1 450e VUOKRAPAKUT EDULLISESTI! ALK. 9 900e -12 Opel Astra 1.4 HB Enjoy 80 tkm. * Myydään perämoottorien purkuosia * Ostetaan myös perämoottoreita PIIKKIÖN ALUSTAHUOLTO Ruosteenestokäsittelyt Autojen pesut ja kestovahaukset Arontie 34, Piikkiö puh. Hieno Hyundai 9 990e 12 Renault Trafic 2.0 Dci L2 170tkm. MYÖS PIDEMMÄT JAKSOT. sis.alv. Musta farkku. (02) 728 1010 HINAUSJA LIIKKUVUUSPALVELU 24/7 P. Hyvä sis.alv 8 450e 11 Opel Movano 2,3 Dci L2H2 175tkm. 044 729 1022 KORJAAMOPALVELUT: • Kolarikorjaukset • Automaalaukset Edulliset sijaisautot korjauksen ajaksi Tuulissuontie 9 21420 Lieto 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Soliferin ja Polarin valtuutettu huoltokorjaamo Matkailuajoneuvojen korjaukset (kaikki merkit), maalaukset, lasinvaihdot, kosteusvauriokorjaukset, vuosihuollot, nestekaasulaitteiden tarkastukset ja huollot, varaosat jne. 195€ /VKO. 129tkm. Tuulissuontie 9 21420 Lieto 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Soliferin ja Polarin valtuutettu huoltokorjaamo Matkailuajoneuvojen korjaukset (kaikki merkit), maalaukset, lasinvaihdot, kosteusvauriokorjaukset, vuosihuollot, nestekaasulaitteiden tarkastukset ja huollot, varaosat jne. • VANHAT VANTEELLISET RENKAAT OTETAAN VASTAAN. Toimimme Turun seudulla Teron Talli 0400 351 215 www.terontalli.net VERKKOKAUPPA! TIEPALVELU • HINAUS • KORJAUS Salitunkatu 10, 24100 Salo Puh. Romuautoja nurkissa
Maarit Peltola Reijo Tallqvist Hanna Lindberg, Piikkiön Kehitys – Paikallisuus merkitsee minulle yhteisöllisyyttä, tunnetta, että kuuluu “joukkoon”. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. KUNNALLISLEHTI 27 perjantaina 21.5.2021 KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. Maarit Peltola, yrittäjä Sauvo – Ruokakaupassa pyrin katsomaan paikallisia juttuja ja käyttämään paikallisia palveluita. GALLUP Reijo Tallqvist, valokuvaaja Sauvo – Paikallisuus merkitsee minulle rauhaa eli sellaista elinympäristöä missä olen aina halunnut asua, luonnon keskellä, ei hälinää. – Toivoisin lehteen enemmän asiaa ympäristöstä, luonnosta ja sen tilasta. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. Myös eläkeläisten asiat kiinnostavat. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. – Paikallisia asioita on kiva lukea ja hyvin niitä on tehtykin. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. Mitä toivot paikallislehdeltä. Mieluummin paikallista kuin muualta. Kun tasapuolisesti ja kauttaaltaan tuodaan levikkialueen asioita esille, niin niitä on mukava lukea. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. Paikalliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet löytyvät läheltä, ja näitä käytän ahkerasti. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. Hankintaketjuasiantuntija, PLM VTM, Johtava asiantuntija Hoitaja (sit.) Jarkko Ahonen Ylikonstaapeli Tatu Gratschev Kuljetussuunnittelija, ADR-ajoneuvoyhdistelmänkuljettaja Jani Hallikas Lähihoitaja, Erityislastenkodinohjaaja Ismo Glad Kuorma-autokuljettaja, omaishoitaja Tony Järvelä Kiinteistöhuoltoyrittäjä Antti Kankaisto Vanhempi rikoskonstaapeli Vera-Maria Korhonen Vanhempi rikoskonstaapeli Juha Koski Taloussihteeri, tietotekniikan insinööri Silvia Koski Musiikin maisteri, kanttori Päivi Louhi-Paasonen Lähihoitaja, Siivousteknikko Petri Paasonen Yrittäjä Kirsi Taskinen Perhepäivähoitaja Markku Taskinen Taksiliikenneyrittäjä, Project Manager Kimmo Virtanen Yrittäjä Mika Wikström Liikuntapaikanhoitaja ASIAT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN SAUVOLAISTEN PARHAAKSI Perussuomalaiset kuntavaaliehdokkaat Sauvossa 2021 TUTUSTU MEIHIN JA TEEMOIHIMME: vaalit.perussuomalaiset.fi/kuntavaalit Mitä paikallisuus merkitsee. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. PAIMIO PITÄÄ HUOLTA SINUSTA. Oma “kylä” Piikkiö on viihtyisä ja turvallinen asuinpaikka. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. – Paikallislehdeltä toivon tietysti ajankohtaisia paikallisia juttuja! MAARIT PELTOLA Hanna Lindberg. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA. KUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS 26.5.–8.6.2021 / VAALIPÄIVÄ 13.6.2021 SDP.FI/PAIMIO Rakennusammattimies (sit.) HEINO TAPIO 46 PLM/ Laitoshuoltaja HUHTALA PÄIVI 47 Asentaja/ Myyjä (sit.) KALLIO MARKUS Rakennusinsinööri KOIVUKANGAS OLLI HankintaketjuKUISMA PETRI Lähihoitaja KUUSELA MERVI Yhteisöpedagogi (AMK) LAAKSO PASI 52 Sähköasentaja/ Konetekniikan YO LAHTI LASSE 53 Eläkeläinen LAITINEN SEPPO 54 FM,biologian ja maantiedon opettaja MURTO SARI 55 Sairaanhoitaja/ ohjaaja (sit.) NIEMI MIKKO 56 Eläkeläinen OLANDER JOUKO 57 Sairaanhoitaja RANNIKKO SARI 58 Hoitaja RANNIKKO TERO 59 Suunnitteluavustaja RANTANEN RIITTAKAARINA 60 RISTILÄ PASI 61 Varastonhoitaja SALO TAPANI 62 Vahtimestari (sit.) SIVONEN SUSANNA 63 SUNDELL SAMULI 64 Eläkeläinen VIRTA TIMO 65 Terveydenhoitaja/ Sairaanhoitaja (sit.) VIRTANEN MELINA 66 Sosiaaliohjaaja, Sosionomi (AMK) VUORELA HELI PIDETÄÄN HUOLTA PAIMIOSTA
Tiilitehtaan johtaja Ernvall muistetaan siitäkin, että vuonna 1951 hän osti Paimion kirkon vanhat urut ja lahjoitti ne Tuupovaaraan, missä kyseiset urut ovat yhä käytössä. Aluksi tehtaan tuottavuus oli heikko, mutta J. Höyrysaha toi Paimioon työtä ja elinvoimaa vuosikymmenten ajan. He olivat vuonna 1912 avainhenkilöinä synnyttämässä muun muassa Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiötä. Lounais-Suomen SähköOsakeyhtiön kahdesta historiateoksesta jälkimmäisessä (kirjoittanut Sisko Haikala) todetaan, että sähkölaitoshankkeen alkuunpanijat eivät olleet kiinnostuneita pelkästään valaistuksesta, vaan taustalla oli kaukonäköinen halu saada sähköenergiaa myös maatalouden koneistamiseen. Hän oli muun muassa Karunan kunnanvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja. Schauman johti puhetta jo vuoden päästä hänen jälkeensä. Rotkirch myi Saustilan kartanon vuonna 1909 majuri Gustaf Schaumanille ja muutti Karunaan viljelemään vaimonsa Elin Anna Maria von Hellensin kotitilaa Kärkniemen kartanoa. Akseli Haikio harjaantui sahan johtajaksi Piikkiön Harvaluodossa ja siirtyi sitten samoihin hommiin kotipaikkakunnalleen Paimioon. Siltä perustalta – kuten myös paimiolaisen Iivari Lähteenmäen tahollaan tekemän tarmokkaan pioneerityön johdosta – Paimiosta tuli monien vuosikymmenten ajaksi valtakunnallisesti tunnettu sähköpitäjä. Kiitokseksi siitä hänestä tuli paitsi yhtiön pitkäaikainen johtaja myös sen pääosakas. Ernvall onnistui määrätietoisuudellaan saamaan toiminnan kannattavaksi. Ernvallin tultua uudeksi johtajaksi alkoi tapahtua. Niinpä kartanojen isännät olivat monesti etulinjassa, kun synnytettiin teollisuutta ja sähköä tai ajettiin sisään maatalouden uusia, käänteentekeviä innovaatioita. Niin oli asianlaita myös Paimiossa, Piikkiössä ja Sauvossa. Tehtaan tuotannon kulmakiviä olivat proosallisesti seinäja kattotiilet. KUNNALLISLEHTI 28 perjantaina 21.5.2021 Rotkirch Karunasta laittoi valot päälle . Ernvallin osake-enemmistön myötä Suomen Saviteollisuudesta tuli perheyhtiö, joka oli alallaan aikoinaan seudun huomattavin. Julius Ernvall Paimiosta Paimioon per ustettiin vuonna 1910 Suomen Saviteollisuus Oy:n tiilitehdas 100 000:n silloisen markan osakepääomalla. Paimiossa Ernvall oli nimettömänä useiden pienimuotoisempien lahjoitusten taustalla. . Ernvallin pitkä asuintalo, puutarha ja mylly sijaitsivat silloisen ”puhelimentalon” yläpuolella eli kutakuinkin nykyisen Osuuspankin paikkeilla. A. Otti Rotkirch oli muun muassa Karunan kunnanvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja. Tiilitehtaan toiminta loppui 1968. ”Konekanta vanheni ja savi loppui” arveli paimiolainen teatteriohjaaja Pekka Saaristo alasajon syitä RotkirchSchauman oli aikansa mahtava sauvolaiskarunalainen parivaljakko. Otto Rotkirch ja Gustaf Schauman Maanviljelysneuvos Otto Wilhelm Rotkirch (1880– 1960) oli agronomi, kartanonomistaja ja maanviljelysneuvos Karunasta. Sähköyhtiön puuhamiehiä olivat myös Eliel Blomqvist Karunan kartanosta, Wäinö Sovelius Kärkkisten kartanosta, karunalainen kauppias, Rantolan Sahan ja Myllyn omistaja Aksel Karlsson, Tapilan kartanon omistaja Oskar Sjöstedt sekä Raitniemen kartanon omistaja Juho Peurakoski. Kaurilan pointti oli tähdentää, ettei Schaumaneja ollut Saustilassa vielä Bobrikovin surman aikaan, toisin kuin joskus on kernaasti luultu. Hän viljeli omistamansa Kärkniemen kartanon maita Karunassa menestyksellisesti viiden vuosikymmenen ajan osallistuen samalla Karunan kunnan luottamustoimiin. Johtajan kaukonäköisten manööverien ansiosta tehtaan talous kesti myös lamakauden yli. Näistä lähtökohdista Karunasta/Sauvosta olisi tullut – Paimion sijaan – suuri sähköpitäjä, jos vain vedet olisivat virranneet siellä riittävän vuolaina. On oletettu jopa niin, että Gustaf Schauman ja ampuja Eugen Schauman olisivat olleet veljeksiä. Kunnes taas oli Rotkirchin vuoro. Rotkirch-Schauman oli aikansa mahtava sauvolais-karunalainen parivaljakko. Mutta eivät Rotkirch ja Schauman suinkaan kahdestaan touhunneet. Kunnallislehden perustamisen aikoihin, vuonna 1918, maaseudun talouksista oli sähköistetty vain viitisen prosenttia. Kartanonherroja & voimalaitosja teollisuusmiehiä PAIMIO Perttu Hemminki Kartanoilla oli 1900-luvun alkupuolella sekä perittyä että hankittua varallisuutta. Talousneuvos Ernvall omisti Paimiossa myös Saaren kartanon. Ja Paimion mittaavassa tärkeä työllistäjä. Iivari Lähteenmäen muotokuva.. Pöytyäläinen Markku Kaurila muistutti Turun Sanomissa vuoden 2005 maaliskuussa – kenraalikuvernööri Bobrikovin surmaan liittyen – että Otto Rotkirch oli vuosina 1902-1909, ennen Kärkniemeen tuloaan, Sauvon Saustilan kartanon omistaja. Yllä olevassa maalauksessa sikaria pitelevä Gustaf Schauman (kuvassa) ja kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ampuja Eugen Schauman eivät olleet veljeksiä, vaikka niinkin on joskus luultu. Päälle päätteeksi Ernvall sai talousneuvoksen arvonimen. Rotkirch oli yhtiön johtokunnan/hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja
Parkkipaikat kiven alla jo 20-luvulla Haikio kuului myös Turun Autohallin perustajiin. Akseli Haikio kuoli Paimiossa 14 maaliskuuta vuonna 1954 ja haudattiin Kuusjoelle. Kilke ja kolke kuului pajalta lähiympäristöön 15-16 tuntia päivässä. Mutta merkittävä omaisuudensiirto se oli kaikesta huolimatta. KUNNALLISLEHTI 29 perjantaina 21.5.2021 Paimion Juntolan voimalaitos kesäpäivän kirkkaassa valossa kauan sitten. joulukuuta 2017 – joten tällä kertaa vain tiivistelmä. Tuotteita syntyi kovan kysynnän mukaisesti: perunakuokkia, aisarautoja, sokerijuurikkaan nostohaarukoita. Haikio työskenteli Harvaluodon sahan hoitajana, käytännössä johtajana, vuodet 1902–1909. HS 3/1954. Kyseessä oli arvokas lahjoitus, joskaan Tuorla ei enää tuolloin ollut suuruutensa loistossa. Vanhan ympärille rakennettiin uusi konepaja. Uusi jakokeskustehdas valmistui nykyisen Vistan moottoritieliittymän paikkeilla 1968. Sen jälkeen hän siirtyi Paimion höyrysahan ohjaksiin. Osti Tuorlan ja lahjoitti pois Akseli Haikio sai kohtalaisen nopeasti hankittua varallisuutta, ja aikaa myöten hän ryhtyi tekemään kauppoja useallakin saralla. Kunnallislehti 26.4.2019. Vuonna 1923 hän oli asiassa aloitteellinen saaden kumppaneikseen Piikkiön Salvelan kartanon isännän Hannes Hietarinnan ja tehtailija Juho Tapanin. A. . Kun Turun suunnan pysäköintiongelmat oli voitettu, luopuivat Haikio ja Hietarinta Autohalli-osakkeistaan kylmän viileästi. Hän ymmärsi myös jo varhain maan, että maan sähköistäminen tarjoaa valtavat haasteet ja mahdollisuudet. Niin myös kävi. Koneet tehtiin itse, ensimmäisenä jousivasara.. Lahjoituksia Haikio ryhtyi tekemään jo varhaisessa keski-iässä. Alkuvuosinaan saha oli Piikkiön suurin veronmaksaja. Saaristo oli nuorena miehenalkuna kesätöissä tiilitehtaalla. Eräs merkittävimmistä kaupoista oli se, kun hän osti Piikkiön Tuorlan kartanon vuonna 1924. Haikiolla oli hyvät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Ja olihan Haikio vuonna 1927 palkannut itsensä Erik Bryggmanin uusimaan Tuorlan päärakennusta. Pajan uuras toiminta jatkui vuoteen 1975 saakka. Päivittäisen toiminnan tasolla Harvaluodon sahabisnestä pyöritti 50 hevosvoiman höyrysaha ja noin 50 riuskaa miestä. Matkaan varattiin puolitoista tuntia. LÄHTEITÄ: Aikalaiskirja 1934. Uraputki alkoi Piikkiössä Kuusjoella tilallisen poikana vuonna 1875 syntynyt Akseli Edvard Haikio oli vartuttuaan tuulennopea talousmies. Piikkiön seppä Toivo Kallio Piikkiöläinen, hieman pienempimuotoinen versio yrittämisen sinnikkyydestä ja oikea-aikaisesta oivaltamisesta liittyy Toivo Kallioon ja Tammisillan Konepajaan. Hänen päällimmäiset ambitionsa olivat kuitenkin toisaalla. Hän oli käynyt kauppaopiston ja tehnyt tutkimusmatkoja Itämeren ja Pohjanmeren tärkeimpiin puutavarasatamiin. Sitten alkoi tukkumyynti, ja jonkin ajan kuluttua myös vähittäismyynti kotitalouksille. Maalaismatematiikkaan luottaen Iivari oppi tekemään tiukkoja, hyviä tarjouksia ja toteuttamaan työt nopealla aikataululla. Lumipallo oli liikkeellä. Surusaatto Kuusjoelle Tuorlaan liittyvässä lahjakirjassa Haikio esitti toiveen kaksivuotisen maanviljelyskoulun perustamisesta Tuorlaan. Nuoren miehen uraputki alkoi Tampereelle rekisteröidyn Puutavara Oy Piikkiön Sahan, tutummin Harvaluodon sahan palveluksessa. Enimmillään töissä oli 20 vakituista ja kymmenkunta sesonkityöläistä. Lisäksi hän oli ehtinyt opetella sahanhoitoa ja kirjanpitoa jo parikymppisenä nuorukaisena sekä Ypäjällä että Virolahdella. Tuohon aikaan Turussa oli kiellettyä pysäköidä kadulle, kuten myös hotellien ja matkustajakotien pihoille. Verraten vähävarainen ja koviakin aikoja kokenut Iivari Lähteenmäki – jota suuresta koostaan johtuen kutsuttiin Iso-Iivariksi – oppi jo nuorena hyvät sähkömiestaidot. Piikkiön historia II. Haikio sai kunnallisneuvoksen arvonimen 1929. Myöhemmin entinen kartanotila siirtyi valtiolle ja lopulta Paimion ja Kaarinan kaupungeille. Hautaustilaisuuden jälkeen autoletka ajoi surutaloon Paimion Preitilään, missä järjestettiin muistotilaisuus. Turun Sanomat, maaliskuu 2005. Ensi alkuun sapluunalla mies, polkupyörä, työvälineet ja johtonippu. Rinne). Vapaa-ajan suurena intohimona oli hevosjalostus ja raviurheilu. Mutta isompaa oli luvassa. Turun yliopistollinen keskussairaala oli jakokeskuksien kohdalla ensimmäisiä isoja asiakkaita. Perinteitäkin oli jo valmiiksi olemassa: Tuorlan ensimmäinen maatalouskoulu aloitti toimintansa vuonna 1885. Iivari pyysi polkupyöräporukkaansa ensin vain muutaman apumiehen, mutta kohta heitä oli jo muutamia kymmeniä. Kunnallislehden haastattelussa pari vuotta sitten. Töitä riitti. Harri Kalpa: Tyvestä tolppaan. Mutta pian jo isommalla vaihteella. Ja kasvu jatkui. Iso-Iivari Lähteenmäki Iivari Lähteenmäen (1900– 1979) ansiokasta toimintaa Peimarin kuntien ja koko maakunnan sähköistämisessä on summattu viime vuosina Kunnallislehdessä useaankin otteeseen – muun muassa Kunnallislehden Suomi 100 vuotta -teemaliitteessä 1. Manninen–Nieminen: Piikkiön historia II. Siinä sivussa hän viljeli Pietilän tilaa Paimiossa ja johti puhetta Paimion kunnallislautakunnassa ja kunnanvaltuustossa sekä istui muutamien tehtaiden, pankkien ja vakuutusyhtiöiden johtokunnissa. Tuulennopea talousmies ja yliopiston ystävä . Vuonna 1926 hän lahjoitti Paimion seurakunnalle 33 aarin määräalan seurakunnan 600-vuotisjuhlien merkeissä. Paimiolainen kunnallisneuvos Akseli Haikio operoi myös Piikkiössä ja Turussa PAIMIO-PIIKKIÖ Perttu Hemminki Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiön johtokunnassa vaikutti – jopa parikymmentä vuotta – myös paimiolainen maanviljelijä, liikemies ja kunnallisneuvos Akseli Haikio (1875-1954). Maine kiiri niin, että niitä vietiin Ruotsiin saakka. Pian myös Etelä-Suomen savimaille hyvin soveltuvia huippuluokan äkeitä. Lounais-Suomen SähköOsakeyhtiö 1912-1962 (Toivo T. Niinpä hän päätti ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi. LounaisSuomen Sähkö-Osakeyhtiö 1912-1987 (Sisko Haikala). LÄHTEITÄ: SKS – Kansallisbiografia/Suomen talouselämän vaikuttajat. Sotavuosien seurauksena maaperä oli köyhtynyttä ja hevoset laihoja. Kunnallislehden arkisto.. Haikio hallitsi Tuorlaa kaksikymmentä vuotta. Vanha puukaasutraktori kaipasi huoltoa. Piikkiön historia II tietää kertoa, että liikkeelle lähdettiin vuonna 1938 velaksi, työvälineinä vain kädet ja puusepän työkalut. Vuonna 1972 Sähkölähteenmäki Oy:n palveluksessa oli jo 670 työntekijää ja toimihenkilöä, heistä 300 Paimiossa. Rauhankadulle toteutettu autohalli käsitti pian myös korjauspajan, bensa-aseman, tarvikevaraston ja autojen pesupalvelun. Muun muassa sahateollisuuden harjoittamisessa ja kaupankäynnissä. Satu Närhi/ Paimion kaupunki. Haikio oli ollut avokätinen jo Turun suomalaisen yliopiston perustamisvaiheessa, ja vuonna 1944 hän päätyi lahjoittamaan Tuorlan kartanon kaikkine maineen ja irtaimistoineen Turun yliopistolle. Piikkiön viimeisimmässä historiateoksessa kerrotaan edellä mainitun kolmikon olleen ”autoilevia maalaisherramiehiä, jotka tarvitsivat Turun-matkoilleen pysäköintitallin”. Helsingin Sanomissa julkaistun kuolinilmoituksen mukaan surusaatto lähti 23.3. Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö 1912-1987 (Sisko Haikala). vainajan kotoa Paimiosta kohti Kuusjokea klo 10.30. Liiketoiminta alkoi olla jo suurta. PAIMION KAUPUNKI Vasemmalla Paimion apteekki ja oikealla talousneuvos J. Seuraava siirto oli jälleen pikemminkin harppaus kuin askel: ryhdyttiin valmistamaan sähkönjakokeskuksia teräspeltikuorilla. Kunnallislehden arkisto. Syyskyntöjäkin oli jäänyt tekemättä. Kysyntää alkoi nopeasti olla, koska Iivarin työn jälki oli alusta saakka hyvää, aikataulut pitivät ja nuoren miehen käytös oli luontevan ystävällistä. Muun muassa Kemiönsaaren sähköistämisessä Lähteenmäki vei urakoita isojen valtakunnallisten toimijoiden nenän edestä. Paimion tiilitehtaan pytingit olivat pitkiä ja piinallisen kuumia. Ernvallin talo ja mylly
Mitä Klemelä sitten tarkkaan ottaen tekee. Meidän kohdallamme harrastus johti lopulta ammattiin, toteavat Jussi ja Henna, jotka viihtyvät yhdessä myös näyttämön ulkopuolella. – On säilynyt rytmi ja tuntuma. – Selku on elämäntapa, jolla on suuri merkitys kaikille sen toiminnassa mukana oleville. Melkein jo kaksi vuotta. Kari Klemelän suomennoksiin kuuluu muun muassa jugoslavialaisen, serbiaksi kirjoittaneen Nobel-ehdokkaan Danilo Kišin trilogian suomentaminen. Sekä Hennan että Jussin kohdalle on osunut useita mielenkiintoisia ja isoja rooleja. Hän on kuitenkin ollut siinä määrin osaava – ja kenties onnekaskin – että hänen työnsä on noteerattu valtakunnallisesti useaan otteeseen. Etelä-Pohjanmaa on maantieteellisesti ja mielikuvien tasolla melko kaukana Varsinais-Suomesta. Seinäjoen aika on ollut antoisaa myös ammatillisessa mielessä. Samalla Klemelä muistutti, että kirjallisuuden kääntäjä on tulkki siinä missä näyttelijä tai muusikkokin. Klemelä käänsi aluksi lähinnä venäjästä. Jussilla on näytelmässä Peppiä huomattavasti turvallisuushakuisemman Tommin rooli. – Jos Sauvo olisi kaupunki, niin luultavasti se muistuttaisi aika paljon Seinäjokea. Tuskin kuitenkaan vielä pohojolaasittain praataten ja prätisten. Hän kääntää kirjallisuutta entisen Jugoslavian alueen kielistä eli sloveenista, kroatiasta, serbiasta, bosniasta ja makedoniasta. Ynnä monenlaista muuta. Se sai ensi-iltansa runsas vuosi sitten – ja samalla erinomaiset arvostelut. Mannermaiset tuulahdukset ovat saavuttaneet myös lakeuksien pääkaupungin. Jussi Jätinvuori ja Henna Sormunen Seinäjoen Keskuspuistossa. ”Suomessa kääntäjän palkkiot ovat naurettavan pienet. Taustalla legendaarinen entinen Seurahuone ja joku lukuisista uudisrakennuksista, joita Seinäjoelle kohoaa asukaslukuun suhteutettuna likimain Suomen ennätysvauhdilla. Seinäjoella tällä hetkellä työn alla olevista näytelmistä saavat syksyllä ensi-iltansa vauhdikas brittikomedia Tämä on ryöstö, Agatha Christie -klassikko Hiirenloukku sekä Rouva C, joka on fiktiivinen näytelmä Minna Canthin nuoruudesta. Jussi on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Turun taideakatemiasta, mutta tekee tällä hetkellä Hennan tavoin täyttä työpäivää näyttelijänä. Jos myönteinen Koronakehitys jatkuu, ovat Henna ja Jussi tilaisuudessa matkustaa pitkästä aikaa vierailulle myös kotimaakuntaansa Varsinais-Suomeen. Sauvolainen Kari Klemelä (s. Arvostus on muutenkin Euroopan pohjaluokkaa”, suri Klemelä Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa vuonna 2010. Jussi Jätinvuori näyttelee teoksen miespuolisen päähenkilön Heathcliffin roolin. Hollo-palkintokin on tullut. Hän asuu osan vuodesta Slovakiassa ja omaa siellä laajan ystäväja tuttavapiirin, joka ei rajoitu pelkästään kirjallisuusympyröihin. Oman Mansarda-nimisen kustantamon Klemelä perusti vuonna 2005. PERTTU HEMMINKI. Seinäjoen teatteriväki on syksyn suhteen toiveikas siitäkin syystä, että Alvar Aallon piirtämän, Seinäjoen Aaltokeskukseen sijoittuvan teatteritalon remontti valmistuu syksyyn mennessä. Eteläslaavilaisten kielten kääntämisen hän aloitti vuonna 1997. Jos Sauvo olisi kaupunki, niin luultavasti se muistuttaisi aika paljon Seinäjokea. Täälläkin mopoautot huristelevat, ja subbarit jytisevät. Peppi, Tommi, Heathcliff, Isabella Henna on parhaillaan Peppi Pitkätossun roolissa koko perheen Peppi-näytelmässä. Myös näissä tuotannoissa Jussi ja Henna ovat mukana. Klemelä julkaisee suomeksi sellaista merkittävää arvokirjallisuutta, joka muuten jäisi mitä luultavimmin julkaisematta. 1955) on tämän sortin taipumaton suomentaja ja kustantaja. KUNNALLISLEHTI 30 perjantaina 21.5.2021 Harrastus johti ammattiin, teatterijuna vei Seinäjoelle SAUVO Perttu Hemminki – Sauvo oli hyvä ja onnellinen paikka aloittaa teatterin tekeminen, sanovat Sauvosta kotoisin olevat Jussi Jätinvuori, 34, ja Henna Sormunen, 27. Vuoden 2017 syksyllä Kari Klemelä sai yhtenä neljästä suomalaisesta Alfred Kordelinin säätiön myöntämän 30 000 euron suuruisen tunnustuspalkinnon. Seinäjoella on voitu järjestää säännöllisesti näytäntöjä parinkymmenen hengen suuruisille ryhmille. Ponnahduslautana teatterin pariin oli Sauvon Elävän Kulttuurin Seura SELKU. PERTTU HEMMINKI Suomentaja joutuu usein tarpomaan umpihangessa SAUVO Perttu Hemminki Henkilö, joka suomentaa pienen kielialueen kaunokirjallisuutta, joutuu usein tarpomaan umpihangessa ja puskemaan vastatuuleen. Henna on valmistunut näyttelijäksi Helsingissä sijaitsevasta Suomen teatterikorkeakoulusta. Ei vaikeuksia sopeutua Hörpimme erikoiskahveja tilavassa ja viihtyisässä kahvilassa Seinäjoen Kalevankadun varrella. – Olemme viihtyneet täällä oikein hyvin, jatkaa Henna, joka on asunut Seinäjoella jonkin verran pitempään kuin Jussi. – Seinäjoki on alusta saakka tuntunut yllättävän tutulta, Jussi toteaa. Sen kautta hän julkaisee suomeksi sellaista merkittävää arvokirjallisuutta, joka muuten jäisi miltä luultavimmin julkaisematta. Sen toiminta oli silloin – ja on yhä – harrastelijapohjaista. Arvostusta ja tukea on tullut muun muassa Suomen Kulttuurirahaston ja Alfred Kordelinin säätiön suunnilta. Humisevaa harjua esitettiin Seinäjoella jo viime vuonna, mutta se on yhä ohjelmistossa. Ja Mikael Agricola -mitali. Varsinaisen puhurin keskelle saattaa joutua, jos ryhtyy samanaikaisesti kustantamaan valtavirrasta poikkeavaa kirjallisuutta. Valtion taiteilijaeläkettä Klemelä on nauttinut viime vuodesta lähtien. Korona on koetellut teatterialaa myös Pohjanmaalla, mutta ei niin pahasti kuin voisi luulla. Koronasta johtuen Peppiä on nähty näihin päiviin asti vain striimattuna versiona, mutta nyt Peppi seikkailee taas livenä teatterisalissa. Lisäksi esityksiä on järjestetty muun muassa koululuokille. Mutta kuitenkin ammattimaista, kokonaisvaltaista ja intohimoista. Niinpä onkin kysyttävä, miten nuoren näyttelijäpariskunnan sopeutuminen uuteen maakuntaan ja uudelle paikkakunnalle on sujunut. Tällä hetkellä he ovat ammattinäyttelijöitä Seinäjoen kaupunginteatterissa, EteläPohjanmaan ytimessä. Lieneekö Klemelä nykyisin jossain määrin itsekin slovenialainen. Henna on Isabellana. Summa saattaa tuntua äkkiseltään suurelta, mutta sitä se ei ole, kun otetaan puntariin suomen kielelle kääntävien keskimääräinen palkkataso
Piisitie 5, Halikko as. Alleasennus +20€ 195/65 r15 205/55 r16 215/55 r17 250 € 260 € 320 € 280 € 310 € 460 € Greenmax PALJON MYÖS MUITA MERKKEJÄ JA KOKOJA! Ilmastointihuolto r134 ........60 € (sis.aineet) r1234yf ...65 € (15€/100g) Vikakoodit ..................15 € Pyöriensuuntaus 3D ...85 € Ventus Prime 3 300 € 355 € 560 € efficiency grip performance 2 ILMAINEN SIJAISAUTO Maksut myös erissä G • MYYNTI • HUOLTO • KORJAUKSET • VARAOSAT ILMASTOINTIHUOLTOTARJOUS (sis. lisävarusteet. AUTOKALUSTEET 050 383 4002 Kulkurinpellontie 1, 21420 LIETO (02) 488 6488, 0400 220 658 Puh. 200 g RI34a -kylmäainetta) 45 € Avoinna arkisin 7.30-16.00, muina aikoina sopimuksen mukaan. 600 kpl starttimoottoria ja laturia. www.husko.fi Torstaisin klo: 12-18 (AHKIOKATU 2, Huskon myyntipiste) Perjantaisin klo: 12-18 LANDTEK HALL "Teemme sinulle kestävän hallin" Kokoluokat 24-400m2 Käy tutustumassa esittelyhalleihin Shell Auranportti 24h www.Landtek.fi ET-AUTO KORJAAMO • MAALAAMO • RENGASLIIKE KESÄRENGASTARJOUKSIA! Korjaamo / renkaat 044 078 0017 Maalaamo 040 551 3557 Ma–pe 8–17, la sop.muk. Tuottotavoite voi vaihdella vuosittain. POP Osuus ei ole talletus eikä siinä ole talletussuojaa. KATTOREMONTTI KEVÄÄLLE! 02 7334 455 www.avainrakennus.fi PELTIKATOT TIILIKATOT KATTOTURVATUOTTEET RÄNNIT Kotimaista ammattitaitoa ja laatua avainkate@avainrakennus.fi KATTOREMONTTI KEVÄÄLLE! 02 7334 455 www.avainrakennus.fi PELTIKATOT TIILIKATOT KATTOTURVATUOTTEET RÄNNIT Kotimaista ammattitaitoa ja laatua avainkate@avainrakennus.fi KATTOREMONTTI KEVÄÄLLE! Kotimaista ammattitaitoa ja laatua PELTIKATOT TIILIKATOT KATTOTURVATUOTTEET RÄNNIT Kankaanpään Murske Oy Paimio Kari 050 350 4121 • Kalle 050 543 2026 • SEPELIÄ JA SORAA • MULTAA • MAANRAKENNUSTYÖT: MAANSIIRTO LOUHINTA KAIVUUTYÖT KULJETUSJA MAANRAKENNUSPALVELUT info@kaivuujasora.fi www.kaivuujasora.fi Luotettava kumppani vankaLLa ammattitaidoLLa. POP Osuusanti voimassa rajoitetun ajan 31.12.2022 asti. 020 7749 880 www.poppankki.. KUNNALLISLEHTI 31 perjantaina 21.5.2021 Susheja tarjolla Kaarinassa: Husko sushit on kehitelty tyydyttämään jokaisen makunystyrät – Tuorekalaa, kypsää kalaa, sekä moderneja makuyhdistelmiä. Heti varastosta n. /piikkio PIIKKIÖ KAARINA TUOTTOTAVOITE POP OSUUS Sijoita omaan paikalliseen pankkiisi 1,75 % Vain Piikkiön Osuuspankin jäsenille. www.varsinaissuomenautosahko.fi Ilmastointilaitteiden kaikki huollot ja korjaukset • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. soita ja pyydä tarjous 0400 480 213 Sepelit ja murSkeet • multa • Hiekka • Seulottu Sora • maanrakennuS
Pekka Saariston näytelmiä, joissa on usein paikallisväriä ja haikeaa nostalgiaa, on esitetty myös hänen kotikuntansa Paimion kesäteatterinäyttämöllä. PERTTU HEMMINKI Ilpo Tuomarilasta ei tullut valtiotieteilijää, vaan yli puolensadan teoksen teatterimies. 1948) ura on ollut pitkä ja menestyksekäs. Suhonen palasi pian kiekkokoutsiksi – hieman siipeensä saaneena – ja Tuomarila siirtyi teatterin johtoon. Saaristo valmistui näyttelijäksi Tampereen yliopiston ensimmäiseltä ammattinäyttelijäkurssilta vuonna 1969. Tuomarilan johdolla kaupunginteatterin katsojaluvut lähtivät lamavuosien jälkeen uuteen nousuun. Ylioppilasteatterin Yössä Gehennan nousee hienosti loppuaan kohden (HS 1.9.1998). Pekka osaa hienosti ohjata harrastelijoita. LÄHTEET: Jukka Kajava: Polttaa ja koskettaa. Vuosina 2004–2005 hän veti EU-rahoitteisen harrastajakesäteatteritoiminnan mestarikurssin, jonka tuloksena kantaesitykseen valmistui Varsinais-Suomessa seitsemän uutta näytelmää. Tuomarila on toiminut useasti myös elokuvakäsikirjoittajana. Paimiolaiset ikätoverit Ilpo Tuomarila ja Pekka Saaristo PAIMIO Perttu Hemminki Paimiolaisen näytelmäkirjailijan, dramaturgin ja exteatterinjohtajan Ilpo Tuomarilan (s. Myös Paimion Kesäteatteriin liittyen Saaristolla on vankat meriitit. Kuvassa Unto ja Konsta eli Seppo Varjus (vas.) ja Markku Kotamäki autokaupoilla Saariston näytelmässä ”Pyhättömien kylä” (2008). Hän johti Turun kaupunginteatteria 15 vuoden ajan, vuoteen 2007 saakka. Tuomarila oli tulilinjalla. Turun Sanomat, Irmeli Haapanen 15.5.2004. Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2015. Jokaisen näyttelijän tehdessä parastaan, kokonaisuudesta syntyy Pekan ohjauksessa nautittava katseltava. Tähän tyyliin valaisi Pekka Saariston työskentelytapoja Sanna Kinnunen useasti palkitun Köyliön Tuiskulan Kesäteatterin verkkosivuilla 25.3.2019: ”Pekka on vaativa ohjaaja, hän vaatii jokaiselta omaa parasta suoritusta. Kun jääkiekkovalmentajana meritoitunut, mutta eri taiteenlajejakin laaja-alaisesti ymmärtävä Suhonen valittiin Turun teatterinjohtajaksi, sai Tuomarila vuonna 1991 dramaturgin pestin Turun kaupunginteatterista. Turun kaupunginteatterissa kuohui. Turun kaupunginteatterin entisen johtajan kirjallinen tuotanto kattaa pitkälti yli 50 teosta. Hän on Tuomarilan tavoin suurten ikäluokkien vuosikertaa 1948. PAIMION KESÄTEATTERI, 30 V. Lisäksi hän on opiskellut draamakirjallisuutta Helsingin yliopistossa sekä osallistunut teatterialan ja johtamisen täydennyskoulutuksiin. (Aamuset 19.11.2018). Hän ei heti vaadi liikaa vaan antaa suuntaa ja kehumalla kannustaa, kun näyttelijä on löytämässä oikean otteen. JUHLAKIRJA. Pekka Saaristolle myönnettiin Paimio-mitali vuonna 2003. Siitä, kuinka mieli järkkyy, ja miten etenevä sairaus ja onnettomat hoitokokeilut muuttavat persoonallisuuden ja sammuttavat lopulta elämänvoiman ja -liekin. Hän pyrkii aina välttämään farssin tekemistä ja haluaa, että näytelmän vitsitkin ovat uskottavia ja hienovaraisia.” Saaristo on ohjannut monissa ammattija harrastajateattereissa. Ilpo Tuomarila ja Alpo Suhonen olivat koulukavereita 1960-luvun alkupuolella Paimiossa. Kiistatonta etua on siitäkin, että hänellä on näyttelijän koulutus. Niistä monet omien käsikirjoitustensa pohjalta. Heikki Möttönen: Ilpo Tuomarilasta kasvoi yhteiskuntakriittinen teatterinjohtaja. Mutta kaikki ei ollut pelkkää auvoista aurinkoa. Jyväskylässä, Vaasassa, Helsingissä, Porissa, Turussa, Paimiossa, Köyliössä. Se helpottaa kommunikaatiota näyttelijöiden kanssa lukuharjoituksista alkaen. Yössä Gehennan -näytelmän ohella muita Tuomarilan tunnettuja näytelmiä ovat muun muassa Suomen Kansallisteatterissa esitetyt Exit ja Mäntyranta se oli sekä Turun Kaupunginteatterin Hennalan torvisoittokunta. Fiktiivinen, mutta runsaasti fakta-aineistoa sisältävä Yössä Gehennan kertoo Aleksis Kiven ja runoilija-näytelmäkirjailija Julius Wecksellin kohtaamisesta Lapinlahden mielisairaalassa. Näyttelijäyhdistys julkilausui, että teatterin henkilöstöpolitiikassa ja johtamistavoissa on ongelmia. Pelkästään Köyliön Tuiskulaan hän on ohjannut yli kymmenen näytelmää. Turussa nykyisin asuva teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija on kirjoittanut yli 20 näytelmää sekä tehnyt lukuisia näytelmäsovituksia. Tarinankerronta on juurtunut vahvasti Pekka Saariston olemukseen. Käsikirjoittaja-ohjaaja Saaristolla on kyky olla samanaikaisesti kansanomainen, kulturelli ja oma aito itsensä. Oli toimittu äkkijyrkästi. Saariston näytelmistä ovat paimiolaisten mieliin väkevästi syöpyneet muun muassa Silkkikivi (1981), Tolppaenkeli (1985) ja Pyhättömien kylä (2008). Mutta kaikki on jo autuaasti unohdettu. KUNNALLISLEHTI 32 perjantaina 21.5.2021 Erilaiset polut, mutta sama hurmaava teatteriala . Tuomarilan piti aikoinaan valmistua yhteiskuntatieteilijäksi, mutta kirjoittaminen ja teatteri tempoivat vahvasti pauloihinsa. Näytelmien ohella joukkoon mahtuu kuunnelmia, runoja, dramatisointeja ja elokuvakäsikirjoituksia. Tuomarila johti Turun kaupungin teatteria 15 vuoden ajan, vuoteen 2007 saakka. Uravalinnan empiminen päättyi viimeistään vuonna 1984, jolloin Tuomarilan näytelmä Yössä Gehennan voitti Suomen näytelmäkirjailijaliiton Leapalkinnon. Ehkä puolin jos toisinkin. Kenties väärinkin. Tuiskula, kesäteatterin verkkosivusto. . Saaristo vaatii, mutta myös kiittää Piinkovaa ammattilaisuutta edustaa myös toinen paimiolainen teatterimies Pekka Saaristo
3 eurolla hanajuomaa niin paljon kun haluat! Anitta AALTONEN Erityisopettaja Jarmo AHONEN Yliopettaja Niina ALHO Rekrytointisuunnittelija Ibrahim AL-KINANI Yrittäjä Arto ELO Yrittäjä Irja GUSTAFSSON Sosiaaliohjaaja Kari HERNESNIEMI Kiinteistönhoitaja Essi HILTUNEN Aineenopettaja Sari HUKKANEN Biotekniikan insinööri (AMK) Jere JÄRVINEN Etsivä nuorisotyöntekijä Jarmo JÄRVIÖ Eläkeläinen Matti KOHO (sit.) Eläkeläinen Esko KOIVISTO Eläkeläinen Mira LAAKSONEN (sit.) Ostopäällikkö Minna LAMPINEN Sairaanhoitaja Esko LEHTISALO Sosionomi RiittaLiisa LEHTONEN Perushoitaja Tiina LEHTONEN Projektityöntekijä Pekka LIIKANEN Koulunkäynninohjaaja Tapani MELLANEN Rakennusinsinööri Antti MÄKI Yhteisöpedagogi Noora NIEMINEN Aineenopettaja Kari NIKKONEN Liikuntapaikkamestari Maria NURMI Perhehoitaja Juuso RANNE Maalausalan lehtori Ismo REUNAMO Eläkeläinen PirjoRiitta RUOHONEN Opettaja Simo SAARIKKO Ammattikorkeakoululehtori Suvi SIMELIUSNIEMINEN Röntgenhoitaja Kari SULA Liikuntapaikkamestari Tuula TÖRNBLOM Muistikoordinaattori Marjukka VILJANEN Lähihoitaja MarjaLeena VIRKKI Eläkeläinen Timo VIRKKULA Toiminnanjohtaja Timo VIRTA Varastonhoitaja Jouni VUORI Työnjohtaja TARTU TOIMEEN. KUNNALLISLEHTI 33 perjantaina 21.5.2021 SIIPIBUFFA! Teboil Paimio Sauvontie 9 p. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 www.sdpkaarina.fi SDP:n lista 2-37 ÄÄNESTÄ EHDOKASTA, JOKA AJAA SINUN ASIAASI. (02) 4753 200 12 50 Teboil Paimion siipibuffa la 22.5 klo 15-19 Siipiä, ristikkoperunoita, sipulirenkaita, nugetteja, bataattiranskiksia, kurkkua, porkkanaa, dippejä, coleslaw... Ehdokkaamme löydät osoitteesta www.sdpkaarina.fi
Paimiossa kasvanut Lehto-Vahtera oli isänsä kanssa käymässä Pyölniitun kotipaikalla, sillä Pyölniitun kuolemasta oli kulunut sata vuotta ja sitä juhlistettiin julkistamalla Raili Mikkosen tekemä reliefi. Siitä alkoi meidän pitkäaikainen suhde, joka edelleen jatkuu. . . Akulla itsellään ei ollut aikanaan mahdollista julkaista omia aikaansaannoksiaan, joten haluan nyt osaltani auttaa siinä. Mietin esimerkiksi usein, että mitä he olisivat mieltä mistäkin asiasta, Lehto-Vahtera kuvaa. . Lehto-Vahtera vei kirjoitukset säilytettäväksi Turun maakunta-arkistoon, jossa ne olivat pari vuotta. – Koululta soitettiin, että minä museoihmisenä varmaan voisin vilkaista vanhoja papereita, joita koulun varastosta on löydetty. JAANA PAKARINEN. Tuosta kului muutama vuosi ja Lehto-Vahtera oli opiskellut Turun yliopistossa muun muassa kansatiedettä, kun hänelle tarjoutui keikkatyö Paimiossa, esineluettelointia August Pyölniitun museossa. – Tekstien lukeminen oli minulle koskettava ja valtavan iso kokemus. Papereita oli valtavasti ja laatikoista löytyi muun muassa Pyölniitun päiväkirjoja, esseitä, pohdintoja, luetteloja ja muita tekstejä. Mutta mitä Pyölniittu itse ajattelisi Lehto-Vahteran tekemästä työstä. Käsikirjoitukset palautuivat Paimioon ja niiden tutkiminen ja järjestäminen tapahtui vuosien 1995–1996 välillä. . Teoksissa Lehto-Vahtera haluaa päivittää Pyölniitun tekstejä nykypäivään. Koskettava kokemus Ensimmäisen kerran Pyölniitun tekstejä lukiessaan Lehto-Vahtera kiinnitti huomiota, miten Pyölniittu murehti, että hänen elämäntyönsä menisi hukkaan. Kirjoittanut yli kuusi hyllymetriä niin päiväkirjaa, esseitä, laskelmia kuin filosofisia tekstejä. Mukana kansakoulun johtokunnassa sekä lukuisissa yhdistyksissä; raittiusyhdistyksessä, pienviljelijäliikkeessä, Ursassa ja eksaktisten tieteiden seurassa. Tämä on minun tapani tehdä kotiseututyötä kun tuon Akun ajatuksia esille, Lehto-Vahtera sanoo. Paimion osuuskassan perustajajäsen ja Pienviljelijäliiton pitkäaikainen tilintarkastaja. Pyölniitun luona kylässä Ensikosketuksensa Pyölniittuun Lehto-Vahtera sai vuonna 1987. . Haluan kirjoissa päivittää Akun ajattelua tähän päivään. . Neljäs teos, Ajatussarjoja Lehto-Vahteralla on tekeillä ja se tulee sisältämään Pyölniitun esseitä, jotka ovat hyvinkin filosofisia ja sisältävät niin hyvän ja pahan pohdintaa kuin Pyölniitun kehittämää siveellisyysoppiakin. Hän on julkaissut Pyölniitun tekstien pohjalta kolme kirjaa ja neljäs on tekeillä. Siitä alkoi meidän pitkäaikainen suhde, joka edelleen jatkuu. Pyölniitun tekstejä Lehto-Vahtera on tutkinut jo vuosikausia vapaa-ajallaan. KUNNALLISLEHTI 34 perjantaina 21.5.2021 Pyölniittuun hurahtanut PAIMIO Jaana Pakarinen Kukaan nykyihminen ei tunne paimiolaista itseoppinutta tiedemiestä ja ajattelijaa, August Pyölniittua yhtä hyvin kuin Johanna Lehto-Vahtera. Asui yhdessä sisartensa Idan ja Olgan kanssa Maljamäen Pajapellossa 1916 alkaen. August Pyölniittu . – Minulle oli heti hyvin voimakas kokemus olla täällä. . Tekstien lukeminen oli minulle koskettava ja valtavan iso kokemus. . Lehto-Vahtera on käynyt ne kaikki läpi pääpiirteittäin. . August Pyölniitulta on säilynyt yli kuusi hyllymetriä erilaisia tekstejä. Kehitteli kymmeniä keksintöideoita kuten napinnitojaa Meltolan nappitehtaalle ja neonturpiinia, joka määriteltiin toisen asteen ikiliikkujaksi. Lehto-Vahtera toimi 15 vuoden ajan Aboa Vetus & Ars Nova -museon johtajana, mutta viime keväänä hän siirtyi projektipäälliköksi Suomen metsämuseo Lustoon. . Näkyviin tuleminen -antologia puolestaan pohjautuu Pyölniitun 20–30-vuotiaana kirjoittamiin päiväkirjoihin. – Uskon, että Aku olisi kohtalaisen tyytyväinen, mutta varsinaissuomalaisena ihmisenä hän varmasti löytäisi paljon huomautettavaakin. . Uskon, että hän ajattelisi, että olisi suotavaa, että minulla olisi myös enemmän luonnontieteellistä taipumusta, Lehto-Vahtera naurahtaa. – Hän tarvitsee teksteilleen toimittajan. 1887–1979. . Minusta tuntui, että pääsin mukaan sisarusten perheen elämään ja koen, että teemme tavallaan yhdessä asioita. . Yritän tavallaan täydentää häntä. Tätä työtä Lehto-Vahtera teki aluksi Paimion kaupungin palkkaamana, mutta myöhemmin työ jatkui hänen vapaa-aikanaan – ja on jatkunut sen jälkeen näihin päiviin saakka, jo 25 vuoden ajan. . Kansakoulun ja rippikoulun käynyt itseoppinut tiedemies ja kirjoittaja. . Hän kertoo, että tekstejä lukiessaan hän vakuuttui siitä, miten valtavan lahjakas ja taitava kirjoittaja Pyölniittu oli. . . Lehto-Vahteran Järkevä toivo ja Hermolepuutus -teokset on koottu Pyölniitun mietelauseiden pohjalta. Ja edelleen täällä ollessa, minulla on olo kuin todella olisin Pyölniittujen luona, heidän kotonaan kylässä, hän kuvaa Pyölniittujen kotitalossa. . Pyölniitun essee nimeltä Hätähuuto julkaistiin Aika-aikakauskirjassa 1917. . August Pyölniitun twitter-tilin osoite on: @APyolniittu . . – Teksteissä toistui, että häntä hirvittää se, onko hän saanut elämässään mitään aikaiseksi ja pian ymmärsin, ettei kukaan ole lukenut näitä tekstejä ennen minua, LehtoVahtera sanoo. Hän hoitaa ja pitää avoinna Pyölniittujen perheen kodista syntynyttä museota Paimion Maljamäessä ja hän on tutkinut Pyölniitun tekstejä jo 25 vuoden ajan sekä julkaissut niistä kolme kirjaa. – En muista, että kotitaloon olisi päässyt silloin sisälle ja vaikka en olekaan muistostani varma, niin muistan kuitenkin pettymyksen siitä, miksei sisälle saanut mennä, Lehto-Vahtera kertoo. Akun ajatuksia esille Lehto-Vahtera kertoo, että vaikka Pyölniittu, jota LehtoVahtera kutsuu tuttavallisesti Akuksi, oli tuottelias kirjoittaja, hän ei elinaikanaan juurikaan saanut tekstejään julkaistuksi. Torpparin poika Paimion Kurjenkylästä. Kun näin paperit, tunnistin August Pyölniitun käsialan, koska se oli esineitä luetteloidessa tullut tutuksi, hän kertoo. Johanna Lehto-Vahtera on tutkinut August Pyölniittua 1990-luvulta saakka Johanna Lehto-Vahtera on omistanut vapaa-aikansa Pyölniitulle. 25 vuotta tutkimusta Tuon ensimmäisen työkeikan jälkeen Lehto-Vahtera sai myöhemmin Paimion koulukeskukselta soiton, joka vaikutti vahvasti siihen, miten hän tulisi tulevina vuosina vapaa-aikansa viettämään
044 987 0491 www.huoltosaari.fi • huolto@huoltosaari.fi sis. desinfioinnin ja r134a-kylmäaineen (250g) KORJAAMO KESKELLÄ KAUPUNKIA 55 e Kesän kuumuutta vastaan! ILMASTOINTIHUOLTO Paimiolaisen hyvinvoinnin, yrittäjyyden ja elinvoimaisuuden puolesta Sari Kuosmanen toiminnanjohtaja, ktm sari.m.kuosmanen@gmail.com Näkemystä, osaamista ja tehokkuutta 106 Pa im io n Ke sk us ta n nu or et eh do kk aa t 109 Matias Mikkilä automaatioasentaja 114 Sami Sillanpää yrittäjä 115 Vertti Silver ICT-konsultti 116 Ville Taipale sähköasentaja, alkutuottaja Maksaja: Paimion Keskustanuoret "Minun kuntani auttaa, muttei tuhlaa!" Jarmo Heimo 99 107 Mikko Lindberg Maatilayrittäjä Agronomi puh. 050 60 222 Maksaja: Mikko Lindberg Rohkeaa ja avointa politiikkaa meille paimiolaisille Elinvoimaa, taloudenhoitoa ja hyvää oloa 41 Silvia Koski "Selvät sävelet rohkealla äänellä" www.silviakoski.fi SAUVON PERUSSUOMALAISET Musiikin maisteri, kanttori, laulupedagogi Kunnanvaltuutettu Varsinais-Suomen Perussuomalaisten puheenjohtaja Keskusta PAIMIO 117 Rakentavasti paimiolaisten parhaaksi – yhteistyötä avoimen ja asiallisen keskustelun kautta. KUNNALLISLEHTI 35 perjantaina 21.5.2021 Raha ei kasva puussa, joten valitse yrittäjä. ISMO TUKIA. Sami Sillanpää Västanfjärdsvägen 655 • 25840 Nivelax Caddiemaster: 0440 184653 bjarkas@bjarkas.com www.bjarkasgolf.com Välkomn a! Tervetul oa! HUOLTOKORJAAMO SAARI Helsingintie 32, Salo p
Jänöjussi kattaa piknik-pöydän. Hänen äitinsä on monien paimiolaisten hyvin tuntema kuvanveistäjä Raili Mikkonen ja isä vuonna 2001 kuollut kuvanveistäjä ja taidemaalari Kaarlo Mikkonen. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä etenkin Turussa, mutta myös Tampereella, Oulussa, Hyvinkäällä, Salossa ja Riihimäellä. Pyöttiälän maalauksissa ihminen on monesti olosuhteiden ja jonkinlaisen kaupankäynnin uhri. Mikola on toiminut pitkään Paimion Opiston kuvataiteen opettajana ja opettanut lisäksi muun muassa Varsinais-Suomen Kansanopiston muotokuvakursseilla. mantshurialaisen armeijakunnan taistelumaalarina 1904–1905. Backmanssonilla oli silmää myös naiskauneudelle. Koko elämäänsä Backmanssonin ei kuitenkaan tarvinnut kärvistellä tykkitulessa: hän oli iloinen luonteeltaan ja innokas shakinpelaaja. . Ensimmäisen maailmansodan aikana hän kierteli pensseleineen ja rensseleineen Persian valtakunnan Urmiassa. Suomeen palattuaan Backmansson matkusti moneksi vuodeksi Pohjois-Afrikkaan, muun muassa Marokkoon ja Tunisiaan, missä hän maalasi kaupunkien toreilla ja kaduilla. Samalla myös taiteentekemisen vankkaa ydintä. Hänet tunnetaan paitsi sota-aiheista, myös tasokkaista muotokuvista ja Marokko-aiheisista orientalistisista maalauksista. Kun Veli-Pekka Mikkosen maalauksia katsoo, näkee niissä tunnelmantajua, inhimillisyyttä ja lämpöä. Hänen ”Punalakkinen omakuva” -maalauksensa noteerattiin oppilaitoksessa stipendin arvoiseksi. Pikemminkin hirtehistä. Mikola työskentelee pääsääntöisesti öljyväreillä. Näistä hyväntuulisista tauluista tuntuvat pitävän kaikenikäiset. Tunnelmantajua, tekemisen ydintä Paimiolainen Veli-Pekka Mikkonen syntyi taitelijaperheeseen vuoden 1953 huhtikuussa. Hän pääsi opiskelemaan Suomen taideakatemian kouluun Helsinkiin vuonna 1971, missä hänen maalaustekniikkansa kehittyi hyvää vauhtia. Heille syntyi kaksi poikaa, Cecil ja Bryan., Backmansson opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa 1870–1873. Mikkosta ovat inspiroineet luonto, eläimet ja linnut, mutta myös rakennettu ympäristö. Veli-Pekka Mikkonen uppoutui maalaustaiteeseen ja osallistui kuvataiteilijoiden näyttelyihin jo varhaisella iällä. Ensimmäisen avioliittonsa hän solmi 1887 laulajatar Lydia Grüneisenin kanssa. Turun piirustuskoulusta vuonna 1981 valmistunut Mikola on tunnettu muotokuvamaalari, mutta samalla myös hilpeä ja lempeä naivisti. Entisaikojen taistelumaalari oli kuin nykypäivän sotakuvaaja. Samalla myös symboliikkaa ja yllätyksellisyyttä. B a c k m a n s s o n k u o l i 93-vuotiaana Lallukan taiteilijakodissa Helsingissä. Kotioveltakin voi nähdä kauas PAIMIO Perttu Hemminki Paimiolainen Hugo Backmansson (1860–1953) työskenteli Venäjän–Japanin sodassa 2. Helsingistä Mikkonen muutti opintojen jälkeen perheineen Porvoon seudulle, mistä matka jatkui Turun Paattisten kautta Paimion Kevolaan. Näille kursseille osallistui säännöllisesti vuonna 1924 Haminassa syntynyt, sittenkin kotkalaistunut ja lopulta paimiolaistunut Päiviö Pyöttiälä Pekka Virolainen on kirjoittanut Pyöttiälästä artikkelin otsikolla ”Yhteiskuntakriittinen maalari”. ”Huumori on tapani ilmaista kritiikkiä”, on Pyöttiälä itse todennut. KUNNALLISLEHTI 36 perjantaina 21.5.2021 Backmansson maalasi Mantshuriassa ja Marokossa, Pyöttiälä Kotkan satamassa ja Paimion Meijeritiellä . Opiskelun Pietarin taideakatemiassa Backmansson aloitti 1894 ja valmistui taistelumaalariksi viisi vuotta myöhemmin. Mitenkään raivoisaa Paimiossa vuonna 2006 kuolleen Pyöttiälän yhteiskuntakritiikki ei kuitenkaan ollut. Karhu soutaa tai tulee Rättisitikalla. Ihminenkin on ollut kiinnostuksen kohde, mikä on johtanut muun muassa muotokuvien tekoon. Myös hänen kirkkaalle siniselle värilleen on hankala Huumori on tapani ilmaista kritiikkiä. Niiden joukossa on myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, laadukkaita maalauksia. . Sen jälkeen hän lähti Haminan kadettikouluun valmistuen sieltä vänrikiksi. Pitkän tien kulkijat Kati Mikola Sauvosta ja Veli-Pekka Mikkonen Paimiosta. Pyöttiälän harmaasta sävystä muodostui joksikin aikaa jopa oma käsitteensä: pyöttiälänharmaa. Monet hänen tauluistaan ovat eräänlaisia visuaalisia faabeleita, joissa eläimillä on inhimillisiä piirteitä ja melkoisen spesifejäkin taitoja. Sitten urkeni ura Venäjän armeijassa. . Juuri ennen Venäjän vallankumousta vuonna 1917 keisari Nikolai II nimitti hänet Venäjän taistelumaalareiden johtajaksi. Kymen mies kotiutui Paimioon Kun Kotkan Taideseura järjesti 1950-luvulla kursseja maalauksen harrastajille, oli opetus parhaasta päästä. Hieman tuuliajolla oleva ”aikuinen lapsi”, jota vallitseva todellisuus riepottelee. Lisäksi hänen tuotantonsa käsittää useita kotimaisia maaseutuja kaupunkinäkymiä. Aina tilaisuuden tulleen hän vietti aikaansa paikallisissa shakkipiireissä. Paimioon tultuaan VeliPekka Mikkonen aloitti opiskelun perinteikkäässä ja arvostetussa Turun piirustuskoulussa suorittaen kolmivuotisen koulun hyvin arvosanoin. Kurssilaisia ohjasivat muun muassa Sam Vanni, Unto Koistinen ja Unto Pusa. Pyöttiälän maalauksissa on usein merta ja laivalaitureita, rautatiekiskoja, kaupunkien kivitalolokeroita ja maaseudun harmaita töllejä. TUOMAS NOKELAINEN/LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEO Jänis syö jäätelöä, kettu ajaa Anglialla PAIMIO Perttu Hemminki Sauvolainen Kati Mikola on työskennellyt pitkään sekä kuvataiteilijana että kuvataidepiirien ja -kurssien vetäjänä. Päiviö Pyöttiälä Päiviö Pyöttiälä: ”Iisakki Virtasen mökki” (1976). Hän asui Pietarissa lähes 30 vuotta palvellen tsaarin armeijassa milloin taistelumaalarina, milloin upseerina. Irlantilaissyntyisen Beryl Wheelerin kanssa Backmansson avioitui 1908. Kettu hyppää laskuvarjolla. Hänen työtantereensa oli siellä, missä sodan melskeet löivät kiivaimmin
Eräs Mikkosen vanhimmista teoksista – sellaisista, joissa näkyy jo selkeästi taiteilijan kädenjälki – on Suru vuodelta 1943. LÄHTEITÄ: Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli. Siihen taloon Raili syntyi vuoden 1927 helmikuussa vanhempinaan Pekka ja Rauha Repo. Vuodesta 1947 lähtien hän opiskeli Suomen taideakatemiassa keskittyen sen jälkeen kuvanveistoon Taideteollisuuskeskuskoulussa. Niitä on jaettu vuodesta 2003 lähtien Mikkosen veistosten aiheet kumpuavat hänen omasta elämästään ja kokemuksistaan. Rakkauden lumo ja tanssin pyörre. Työn palkitsevuus. Taiteen mahti on suuri, mutta nöyristely Kekkosen edessä vei siitäkin voiton. Mikkonen lahjoitti Paimion kaupungille vuonna 2018 kokoelmastaan yli 120 teosta. Railin iloisuus on pirskahdellut myös monien harrastusten, kuten esimerkiksi kuorolaulun parissa. Helsingin Sanomat: Joukkojen perässä kulki maalari (19.9.1995). Se kuvaa vuoden 1951 Suomen mestareita. Kymen Sanomat 18.3.2017. Paimion kaupunki. Pyöttiälä sai Kymen läänin taidepalkinnon vuonna 1997. Suomen kuvataiteen bibliografia. Yksityisnäyttelyjen pitämisen hän aloitti vuonna 1971. Mikkonen on opiskellut myös Turun piirustuskoulussa ja ollut Essi Renvallin yksityisoppilaana. Taloustaito. KUNNALLISLEHTI 37 perjantaina 21.5.2021 löytää täydellistä vastinetta laajastakaan värikartasta. Raili Mikkonen on tuntenut nuoresta saakka suurta rakkautta kuvanveistoa kohtaan. Taloustaito. Yhteisnäyttelyihin hän on osallistunut 1960-luvulta lähtien. Aiheiden suhteen Pyöttiälä ei ollut nirso. Laajasta ja mielenkiintoisesta tuotannostaan tunnettu Pyöttiälä jatkoi maalaamista kuolemaansa saakka. Tunnelmallisia yhtymäkohtia löytyy kuitenkin muassa belgialaisen Paul Delvauxin taulujen ja Pyöttiälän tuotannon välillä. Surrealismi, taitelijat. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Pyöttiälä piti 1960-luvun alussa Kotkassa. Siihen työhön löytyivät eväät opettajakorkeakoulusta. Samalla hän kertoo toimittaja Riitta Montolle luonteestaan jotain hyvin olennaista: – Olen aina hyvällä päällä, olen kai perinyt isältäni valoisan mielen. Kansalliseen tietoisuuteen hän nousi saman vuosikymmenen lopulla osallistuttuaan Suomen Taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn. Pyöttiälää on usein sanottu surrealistiksi. PERTTU HEMMINKI Hugo Backmanssonin omakuva vuodelta 1906.. Hän aloitti kuvataideopinnot vuonna 1946 Ateneumin koeluokalla. Raili Mikkonen on tehnyt kuvanveistäjänä miltei ennätyksellisen pitkän uran. 105 vuotta Näkymä Veli-Pekka Mikkosen perheen Paattisten asunnon keittiöstä vuodelta 1977. Arjen pilkahduksia: Värikylläistä surrealismia ja dystooppinen Turku. Hugo Backmansson – maalausten matkassa Marokkoon, Venäjälle ja Suomeen. Annan katse on keskittynyt tiiviisti syntymäpäiväkakkuun. Sauvolaisen Kati Mikolan maalaus ”Pääsenköhän pelaamaan” vuodelta 2013. Lapsuuden ilot, nuoruuden kipuilut. Niinpä taiteentekeminen on ollut palkitsevaa ja hauskaa. Kekkosen pelko esti taulukaupan Kymen Sanomat palasi muutaman vuoden takaisessa artikkelissaan vuoteen 1976 ja kertoi, että Etelä-Karjalan taidemuseo aikoi 70-luvulla hankkia kokoelmiinsa Päiviö Pyöttiälän maalauksen. Jäätyään eläkkeelle opettajantyöstä Raili Mikkonen palasi Paimioon ja jatkoi työtään kuvanveistäjänä. Kaikki sujui juohevasti kunnes joku – kenties lappeenrantalainen kuntapäättäjä – ryhtyi epäilemään taulua rienaavaksi. Kyseinen hieno taulu on nykyisin FC KTP:n toimiston seinällä. Pitänee osittain paikkansa, mutta tyylipuhtaasta surrealismista hän oli kyllä melko kaukana. Kotikaupungilleen Paimiolle Mikkonen on suunnitellut Paimio-mitalin. Kunnallislehden arkistot. Valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin 1982. Ja on pieni joukko heitäkin, jotka muistavat iloisen ja uteliaasti maailmaa tarkastelleen Raili-tyttösen Paimion Postinkujalta lähes 90 vuoden takaa. Paimio-mitali vuonna 2005, samana vuonna myös Pertti Kuopilalle. Hän on ikuistanut muun muassa kotkalaisen jalkapallojoukkueen. Raili Mikkonen pronssiveistostensa ympäröimänä Paimion Pussitiellä toukokuussa 2016. Lisäksi hänellä on takanaan 35 vuoden mittainen työura kansakouluja peruskoululuokkien pidettynä opettajana eri puolilla Suomea. Veli-Pekka Mikkosen ”Tanssija” vuodelta 1975. Sittemmin näyttelyjä on ollut kymmenittäin. Hankinta peruttiin. Turun Sanomien haastattelussa lokakuussa 2007 hän toteaa työn antavan voimia. Se pitää pitkälti paikkansa. Neljä vuotta täyttävä Anna-tytär ja hänen Linda-mummonsa pöydän äärellä. Aboa Vetus & Ars Nova -verkkosivut. Niillä kulmilla sijaitsi aikoinaan Paimion pitkäaikaisen nimismiehen Pekka Revon talo. HEIKKI MERENKYLÄ Elämänkaari ja -kokemukset pronssiin valettuina PAIMIO Perttu Hemminki Paimiossa sanotaan, että Railin tuntevat kaikki. Kyseessä oli presidentti Kekkosta kuvaava hieno ja oivaltava teos Kunnianosoitus korkeushyppääjälle. Turun kaupungin taidekokoelma sai lahjoituksen vuonna 2017, jolloin kaupungin edustajat saivat valita Mikkosen ateljeesta 21 pronssista pienoisveistosta. HEIKKI MERENKYLÄ Päiviö Pyöttiälä: ”Susanna kylpee”
KUNNALLISLEHTI 38 perjantaina 21.5.2021 Minne ystäväsi on matkalla. kokemuks ella! . SIVUVERHOJEN YLÄJA ALAKÄÄNTEIDEN, PÖYTÄLIINOJEN SEKÄ PEITTEIDEN PÄIDEN NORMAALIHINTAISIIN KANKAISIIMME www.ehyt.info Maorlantie 1, 24800 Halikko Puh. HANKKIJA SALO, ÖRNINKATU 16 • PUH. 010 76 83276 AVOINNA MA-PE 8-18 LA 9-14 SU 11-15 PUUTARHA (Puh. ihanaa Valmisverhot, verhokoristeet Verhotangot, -kiskot, rullaverhot KÄSITYÖLIIKE ?OMPELIMO?KANKAAT?LANGAT Toukokuussa 21.-31.5. Sisustusompelu, tekstiilien suunnittelu Sisustus; tyynyt, torkkupeitot ym. 02 7702 626 Sinun lehtesi. Hammasröntgen Tue omaa, paikallisesti tehtyä uutislehteä. KANKAAT VARASTOSTA Kesäkuussa 1-30.6. + 12,09 snt/min alv. Tilaa printtinä tai diginä, tai molempien edullisena yhdistelmänä! www.tilaajapalvelija.fi p. (02) 7221 221 Nettiajanvaraus: ehyt.info/ajanvaraus Palvelemme ma ja ke 8-20 | ti,to ja pe 8-18 | la 8-16 Eläinlääk äripalvelut Salossa yli 30 vuoden kokemuksella yli 30 v. Hyvät ilmaiset parkkipaikat . Kattavat peruspalvelut . 040 5050 231 Kankaat sisustukseen laaja valikoima Käsityötarvikkeet, vaatekorjaukset Kirjonta-, neuleja virkkauslangat Neulepuikot, virkkuukoukut, vetoketjut Ompelutarvikkeet, nauhat, napit ym. 24 %) UUSI HANKKIJAN PUUTARHAMYYMÄLÄ SALOSSA OSOITTEESSA ÖRNINKATU 16 KUKAT JA MONIVUOTISET TAIMET SAAPUNEET! tarjoukset touko-kesäkuussa heinäkuussa olemme lomalla Kiesikatu 2-4, Kaarina avoinna: tiistai perjantai 11–17 Sisäpihalla nettikauppa auki 24/7 Sähköposti: info@kauniskaarina.fi www.kauniskaarina.fi Puh. Palvelumme: • Yksilöllinen tuhkauspalvelu • Kuljetuspalvelut yhteistyöeläinlääkäreiltä • Tuhkauurnat, muistolaatat • Uurnaholvi Tampereella, uurnalehdot Espoossa ja Tampereella Hulaudentie 135, 37500 Lempäälä 0400 238 683 • vernaoy@sci.fi www.verna.fi Uudesta myymälästämme saat hyvän valikoiman tuotteita pihaan ja puutarhaan. hinta 8,35 snt/puh
Tuotteet ovat myynnissä myös Torikatu 3:ssa (Vikströmin kauppa) www.portside.fi | 02 466 1745 | 040 521 3098 | Avoinna pe-su | Öppet fre-sö Katso aukioloajat lähemmin kotisivuilta tai Facebookista Se öppethållningstiderna på hemsidan eller Facebook www.portside.fi | 02 466 1745 | 040 521 3098 | Avoinna pe-su | Öppet fre-sö Katso aukioloajat lähemmin kotisivuilta tai Facebookista Se öppethållningstiderna på hemsidan eller Facebook www.portside.fi | 02 466 1745 | 040 521 3098 | Avoinna pe-su | Öppet fre-sö Katso aukioloajat lähemmin kotisivuilta tai Facebookista Se öppethållningstiderna på hemsidan eller Facebook PAALAUSURAKOINTIA Niittotyöt Rehun, heinän ja pahnan paalaukset Käärintätyöt Pöyhtintätyöt Paalien kuljetukset 040 8469 873 SAMI SILLANPÄÄ Seuratie 1, Paimio. AURAN METALLI JA KULJETUS OY 040 523 2871 / Mertsi auramk@pp.inet.fi Kaikenlaista Soita ja tarjoa p. Rummunlyöjänkatu 10, Salo. Keittiössämme valmistetut ruuat ja leivonnaiset tilattavissa. MUK. 044 7312 908 p. 040 523 2871 NOUTO / KUORMAUS TAI VAIHTOLAVA • MAATALOUS • ALUMIINI • ROSTERI • MESSINKI • KUPARI • KAAPELI • sekä KAIKENLAINEN RAUTAROMU NOUTO/KUORMAUS TAI VAIHTOLAVA. 040 762 3614 Kaivinkoneurakointia 14 tn telakoneella Traktoriurakointi ym. +358 40546 3177 e-mail: pasi.pajala@elisanet.fi Onnea 105 v. 02-731 2908 posti@vikstrominpitopalvelu.fi www.vikstrominpitopalvelu.fi www.juuliina.fi Hyvä asiakkaamme, Tarjoamme Juuliinan tilaa vuokrattavaksi juhliinne / kokouksiin yms. 02-473 2657 Ma–To 10–23 Pe 10–24 La 11–24 Su 11–23 Palvelemme 1.6. MAKSU SOP. alan työt Kaivinkoneurakointia 14 tn telakoneella Pellonreunojen raivausta Traktoriurakointi kalkin levitykset ym. AURAN METALLI JA KULJETUS OY 040 523 2871 / Mertsi auramk@pp.inet.fi • MAATALOUS • ALUMIINI • ROSTERI • MESSINKI • KUPARI • KAAPELI • sekä KAIKENLAINEN RAUTAROMU NOUTO/KUORMAUS TAI VAIHTOLAVA. ( n. 040 762 3614 www.kaivuusirkkila.fi Warmasti lämpimän mökkikesän takaa Warmos. Puh. Vikströmin pitopalvelu tarjoaa laadukkaita cateringja juhlapalveluita 71 vuoden kokemuksella. alkaen HEIMON GRILLILTÄ PERINTEISTÄ GRILLIRUOKAA, JÄÄHILEJUOMAA, ITALIALAISTA JÄÄTELÖÄ, KESÄSUNNUNNUNTAISIN MYÖS TUORETTA PULLAA JA KAHVIA!. Kunnallislehdelle! • MAATALOUS • ALUMIINI • ROSTERI • MESSINKI • KUPARI • KAAPELI • sekä KAIKENLAINEN RAUTAROMU NOUTO/KUORMAUS TAI VAIHTOLAVA. AURAN METALLI JA KULJETUS OY 040 523 2871 / Mertsi auramk@pp.inet.fi • MAATALOUS • ALUMIINI • ROSTERI • MESSINKI • KUPARI • KAAPELI • sekä KAIKENLAINEN RAUTAROMU NOUTO/KUORMAUS TAI VAIHTOLAVA. MAKSU SOP. alan työt Jaakko Sirkkilä Eistiläntie 17, 21590 Karuna, p. MUK. MAKSU SOP. MUK. Katso kampanjahinnat www.warmos.fi alkaen Soraliike Lehtovaara Oy | Uitontie 10 | 21500 Piikkiö www.soraliikelehtovaara.fi Lyö piharakentajan ässät pöytään tällä kädellä ei tarvitse maarakennushommissa bluffata 0400 526 623 Tilaukset ja tiedustelut Meiltä saat kaiken tarvittavan maa-aineksen puutarhaan ja rakentamiseen! Soraliike Lehtovaara Oy | Uitontie 10 | 21500 Piikkiö www.soraliikelehtovaara.fi Lyö piharakentajan ässät pöytään tällä kädellä ei tarvitse maarakennushommissa bluffata 0400 526 623 Tilaukset ja tiedustelut Meiltä saat kaiken tarvittavan maa-aineksen puutarhaan ja rakentamiseen! P. Tila sijaitsee keskeisellä paikalla torin kupeessa os. 80 hlöä). MUK. MAKSU SOP. AURAN METALLI JA KULJETUS OY 040 523 2871 / Mertsi auramk@pp.inet.fi amkoy.fi Jaakko Sirkkilä Eistiläntie 17, 21590 Karuna, p. Warmos Lämmitys Oy Muurlantie 510 25130 Muurla 044-7217112 170 € toimitettuna Salossa valmistetut sähkölämmittimet Tarjous voimassa 30.6.2021 asti. KUNNALLISLEHTI 39 perjantaina 21.5.2021 Sähköurakointi T:mi Pasi Pajala Nuppulantie 9, 21530 Paimio puh
Aukioloajat ja poikkeusajat löytyvät nettisivuilta www.cafeatsalea.fi ja seuraa paikallisia uutisia Lataa Kunnallislehti puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi Tee valinta kotimaisen paikallisesti tehdyn median puolesta! Sinun lehtesi. alv Seniori 800 Deluxe SENIORISKOOTTERI 2990E 24 kk Trapper-takuu Rajoitettu erä nopeille! 50cc competion h. PUH. 990E sis. (02) 473 2130 www.autokorjaamosonkki.fi – Huollot ja korjaukset – Katsastustarkastukset ja -palvelu – Ilmastoinnin huollot, kysy tarjousta! – OBD-mittaukset ja vikadiagnostiikka – Bensaja diesel-päästömittaukset KESÄAUTOILIJALLE SONKILTA! Lomalla 5.-30.7. HUIPPULAATUA 2 VUODEN TAKUULLA! TRAKTORIMÖNKIJÄT OVAT ALV-VÄHENNETTÄVIÄ SEKÄ EDULLISIA YLLÄPITÄÄ JA VAKUUTTAA! AJO-OIKEUS 15 V! KAIKKIIN EDULLINEN RAHOITUS 0% KOROLLA 10-30KK! Pitkäaaltoinen INFRAPUNAsäteilylämmitin alk. 3990 E +toimitus kulut. BETA RR 50 MOPO Tunnelmalline n kesäkahvila puutarhan keskellä Tervetuloa! Rukkijoentie 7, 21530 Paimio 041 4372445 / Juha 045 1324626 / Virpi ihanjeesoy@gmail.com Olemme avoinna viikonloppuisin la-su klo 12-16. KUNNALLISLEHTI 40 perjantaina 21.5.2021 AUTOKORJAAMO SONKKI AY Teollisuustie 8, Paimio. 4490E 125cc 2t rekisteröitynä A1 h.10300E mallisto alk
Koronan johdosta minulla on nyt nettisivut. Palkittu useilla kirjallisuusja teatterialan palkinnoilla ja Paimio-mitalilla viime vuonna . Kerrankin oli aikaa tehdä ne, kesällä 55-vuotta täyttävä Väntsi miettii. Pihateatterin tarkoitus on, että se ei sido katsojaansa tiettyyn aikaan. Kantaaottavat Naakat herättivät aikoinaan naurua ja suuttumusta, kun Väntsi kuvasi paikallista elämänmenoa. Nukketeatteritaiteilija, ohjaaja Timo Väntsi valmistelee parhaillaan pihateatteriesitystä, jota tullaan näkemään Turussa ja Turun seudulla kaduilla ja puistoissa. – Esitykset ovat suomalaisia kansantarinoita kestoltaan noin 5–6 minuuttia, joita esitetään Turussa, Turun seudulla tai voi meidät tilata omalle pihalleenkin. Paljon on siis tekeillä ja tulevaisuudellekin suunniteltuna. – Ei tässä kyllä ole paljon mitään. . Teatterimaailmaan Hurme päätyi ylioppilasteatterin kautta. Suomi jatkaa Niemen tarinaa. . Juha Hurmeella on työn alla Seitsemän veljeksen suomentaminen. Niemi-teos voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2017 . Esimerkiksi erämaateatterihanke, jossa tehtiin teatteria erämaahan ja katsojat saapuivat paikalle vaeltaen oli hieno kokemus. Korona synnytti pihateatteria Korona on kurittanut Väntsinkin kalenteria, vaikka hän kertoo olevansa onnekas töiden suhteen. Käsikirjoittanut lukuisia näytelmiä . Aina joku johtaa johonkin ja ratkaisut löytyy kun pyrkii eteenpäin, eikä ajelehdi ajopuuna. Aluksi hän opiskeli Turun yliopistossa luonnontieteitä, mutta myöhemmin oma ala löytyi Jyväskylän yliopistosta, jossa hän opiskeli muun muassa estetiikkaa, filosofiaa ja kirjallisuutta. Viisas Matti ja muita juttuja -esitys muuttui koronan myötä ja nyt kaksikko jalkautuu puistoihin ja kaduille ihmisten joukkoon. Olen toiminut pääkäsikirjoittajana toukokuussa Kansallismuseossa avautuvaan Toista Maata -näyttelyyn, Hurme kertoo. Hän on ohjannut, sovittanut ja käsikirjoittanut näytelmiä. Syntynyt 1959 Paimiossa, asuu Tampereella . Ja mikä parasta, aina voi vaihtaa suuntaa. Hurmeella on riittänyt töitä myös korona-aikana. – Olin ajatellut, että en kirjoita kirjaa ennen kuin joku pyytää sitä minulta ja vuonna 2007 Otava pyysikin. . Sitten muutimme Tapionkaaritielle omakotitaloon, jossa asuin siihen saakka kun lähdin 1970-luvulla opiskelemaan, Hurme kertoo. . Volvo Amazon sijoittuu itse asiassa Paimioon. Kirjallisella puolella Hurme on tarttunut kotimaiseen klassikkoon, Seitsemään veljekseen. Väntsi haki yli 30-vuotiaana Turun ammattikorkeakouluun opiskelemaan teatteri-ilmaisua ja päätti ettei se ole niin vaarallista, jos ei tule valituksi. STEFAN BREMER Juha Hurme . – Luulen, että monelle korona on ollut sellainen seisake missä on ollut hyvä miettiä teenkö tätä juttua loppuelämäni. Kirjan tapahtumapaikkana on Veikkarin kansakoulun piha, Hurme kertoo. Hän julkaisi uusimman Suomi-nimisen teoksensa syksyllä. Ihmiset jotka tekevät päivässä kahdeksan tuntia töitä, tekevät kyllä paljon enemmän. Tällä hetkellä mies valmistelee pihateatteriesitystä muusikko Kari Mäkirannan kanssa. Niinpä syksyllä julkaistaan Seitsemästä veljeksestä laitos, jossa vasemmalla sivulla on aina suomentamani versio ja oikealla alkuperäinen teksti, hän kertoo. Näytelmän näki noin 300 ihmistä. Julkaissut kuusi kirjaa . Olen tässä itsekin miettinyt mitä ehtisin vielä tehdä. – Tunnen nuoria kohtaan sympatiaa, sillä oman alan löytäminen voi olla hankalaa. – Minulle kaikki projektit ovat ihan yhtä arvokkaita. – Iltoihin tulee musiikkia, kansanmusiikkia uudistettuna versiona sekä näytelmällisiä tietoiskuja kansanrunoudesta, Hurme paljastaa. Ohikulkija voi jäädä katsomaan yhden tarinan tai kokonaisuuden oman mielensä mukaan. Monet työni ovat toisiaan tukevia hankkeita ja nämä ovat niin kivoja juttuja, että olen täysin vapaa työperäisestä stressistä, Hurme toteaa. Erikoinen aika on pakottanut pysähtymään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nuoruuden opiskelut eivät ole kohtalokkaita. – Joskus sitä on miettinyt, että olenko levoton sielu, mutta loppupeleissä minusta on kiinnostava tehdä monenlaisia juttuja ja koen, että nämä kaikki työt ovat jotenkin sukua toisilleen. KUNNALLISLEHTI 41 perjantaina 21.5.2021 Monilahjakkuus nauttii työnteosta TURKU Anni Himberg Timo Väntsi tunnetaan Peimarin alueella parhaiten Selkun toiminnasta, jonka hallituksessa hän on edelleen mukana. Kirjailija ja teatteriohjaaja . Vapaa stressistä Vaikka Hurme on voittanut Finlandia-palkinnon Niemiteoksellaan ja ohjannut näytelmiä esimerkiksi Kansallisteatteriin, ei hän kuitenkaan arvota töitään ulkoisen menestyksen mittareilla. – Lisäksi minulla on ollut meneillään Suomi-kirjan rinnakkaisteos. Juha Hurmeella on riittänyt töitä koronasta huolimatta. Kuvataiteilijaksi ja teatteriilmaisun ohjaajaksi valmistunut Väntsi on tehnyt kaikkea sitä mistä hän eniten nauttii: toiminut muun muassa läänintaiteilijana, nukketeatterin päätoimisena tuntiopettajana Turun Taideakatemiassa, freelance-taiteilijana ja teatterinjohtaja. Kansallisteatterissa näytelmäni on saattanut nähdä 20 000 ihmistä, mutta en silti pidä sitä sen parempana, hän kuvaa. Vaikka Canthia on ohjattu teatterilavoille sata vuotta, on kyseessä kuitenkin tämän teoksen kantaesitys. Kotoisin Paimiosta Hurme asuu tällä hetkellä Tampereella, mutta syntyjään Paimiosta. Joskus sitä tulee ikävöityä toimittajankin hommia, se oli mukavaa. JESPER DOLGOV Hurme ohjaa Canthia ja kääntää Kiveä Jaana Pakarinen Kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme on parhaillaan Kuopiossa ohjaamassa Kuopion kaupunginteatteriin Minna Canthin Agnesta. Lisäksi Kunnallislehden lukijat muistavat hänet lehden toimittajana, mutta myös Naakat sarjakuvan piirtäjänä 80-90-luvulla. – Vanhempani tulivat kansakoulunopettajiksi Veikkarin koululle, jossa myös asuimme vuoteen 1969 saakka. Ennen juhannusta ensi-iltansa saava esitys yhdistää musiikkia, nukketeatteria ja kansansatuja. – Kuulostaa hassulta, mutta olen suomentamassa Seitsemää veljestä. Ensimmäisen romaaninsa hän kirjoitti vuonna 2007. . . Ohjannut näytelmiä 1990-luvulta saakka teattereihin ympäri Suomen . Hän on myös perustanut Tuomari Nurmion kanssa yhteisen firman, joka alkaa pyörittää kansanrunousteemaisia klubi-iltoja, kunhan korona-aika hellittää. . Kiven kieli on sellaista, ettei sitä välttämättä nykylukija samalla tavalla ymmärrä.
349,-) Varaa edullinen kausihuolto pienkoneille! JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TULE MEILLE OSTOKSILLE TAI TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI Znen Twist EFI moposkootteri Takaboksi kaupan päälle! • Moottori 50 cc EFI 4-tahti • Automaattivaihteisto • Sähköstartti+ poljinkäynnistys • Nopeus-, matkaja polttoainemittari • Renkaat 90/70-12” • Rekisteröity kahdelle • Kolme värivaihtoehtoa nen Twist EFI mopos Znen Twist EFI moposkoot Znen Twist EFI moposkoot 249 € Ruohonleikkuri Greenstar S511VHY-T RRuohonleikkuri reenstar S511V Greenstar S511V ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Työleveys 51 cm • 4 in 1 leikkuuominaisuudet! • Vahva teräsrunko • Kuulalaakeripyörät 179 € BIO-ruohonleikkuri Greenstar M510I-1 Ulospuhaltava ja allesilppuava! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Leikkuuleveys 51 cm • Leikkuukorkeuden pikasäätö, 5korkeusasentoa • Vahva teräsrunko MTD 175M42B ajettava ruohonleikkuri Suuret ominaisuudet pieneen hintaan! • järeä 17,5 hv/500 cm3 B&S huippumoottori • isompi 107 cm kaksiteräleikkuri • vaihteet 7+1 • sähköstartti • isot 20" takarenkaat • todella pieni kääntösäde! Kasvihuone Sunor 4,8 m2 + automaattiavaaja kaupan päälle! Tuuletusluukku, rännit ja sokkeli VAKIONA! • mitat 2500 mm (P) x 1900 (L) x 1950 mm (K) • levyt kestävää 4 mm polycarbonaattia • runko vahvaa alumiinipro?ilia ( ) ((norm m. 6 Anne-Ly Palosaari erikoismaalari 9 Jouni Ylitalo lähihoitaja 4 Kimmo Jalonen kirvesmies, huoltomies, sit. 7 Reijo Puolakka KOKO PAIMIO MUKANA WWW.KD.FI/PAIMIO2021 turvallisuusalan kouluttaja 58 Juhani Laulajainen toimittaja-yrittäjä, sit. 333349 49 49 49 49,-)) pp 295 € hh l ikk Ruohonleikkuri k h ikk IO ru BIO ruohonleikkuri 4 MTD 175M MTD 175M42B Pihagrilli Sarom Zara Kestävä valugrilli Suomen oloihin! • Kork. 1140 mm, syv. 139 € p tod todella pieni kääntösäde! 1990 € Otamme myös vanhan leikkurin vaihdossa! Myös muita malleja! TU ?ilia € LOPPUERÄ HALVALLA! Pihavarasto SunYard PS68XD 399 € Upea moderni uutuus! • Kokonaismitat: 188 (P) X 239 (L) X 199 (K) cm = 4,5 m2 • Runko vahvaa sinkittyä terästä • Katto ja seinät lujaa teräspeltiä • Ikkunat 2 mm PC-muovia • 2 kpl tuuletusventtiilejä • Lukittava ovi • Iso oviaukko 44 8 2 mm, syv. Paimio | Puh. 640 mm, syv. 60 Mika Rauhala KOKO SAUVO MUKANA Paimio Vistantie 24 Ma–pe 9–17 La 10–14 Vistavisio Hanna Mika Osmo Vistantie 24. 8 Minna Rainio-Karppi eläkeläinen, ruokaaputyöntekijä 3 Rene Honkanen sosionomi, projektipäällikkö, sit. 640 mm • Tulipesä 670mmx400mm • Kromattu grilliritilä säädettävissä neljään korkeuteen • Työtaso erillisellä kivisellä tulipesällä ja tuhkalaatikolla € 399 € Ruohonleikkuri Hecht 5483 SW Näppärä puiden ja pensaiden välissä! • Nelitahtimoottori Hecht 135 cm3 • Itsevetävä • Sivulleheittävä, biomurskaava, keräävä tai taaksepuhaltava! alk. 1700 mm, lev. 044 766 1300 Soita vaikka iltaisin Ma–pe 9–17, la 10–14 | paimio@euronics.fi | euronics.fi 40 vuotias Vistavisio onnittelee 105 vuotiasta Kunnallisleh teä. KUNNALLISLEHTI 42 perjantaina 21.5.2021 (norm. 349 49 449,-) ((((n (n (nor or orm m. 59 Marjo Puhakka opettaja, ins. 640 m ä olla olla mm mm ma j 369 € nem nemittari 1190 € Meiltä myös laadukkaat Briggs&Strattonin moottorit ruohonleikkureihin! terveydenhoitaja, diakonissa 2 Eeva Heurlin lehtori, hortonomi amk 5 Eija Muranen yrittäjä, markkinointi merkonomi, sit
– Voittaja katsottiin maalikameroista. – Olen kuullut, että nopeat lihassolut voivat muuttua hitaiksi, mutta hitaat eivät muutu nopeaksi. Nopeita myös arjessa Pikajuoksijanaiset kertovat olevansa nopeita myös arkielämässään. Lämpötila voi nousta siellä jopa 2 000 celsiusasteeseen, mutta aine on termosfäärissä äärimmäisen harvaa. Jos Thureson onnistuisi parantamaan nykyistä 100 metrin ennätysaikaansa (11,62) sekunnilla, hän menisi heittämällä Tokion olympialaisten finaaliviivalle. Tietty perustaso täytyy olla, jos haluaa juosta kilpaa, Thureson kertoo. Paimiolainen pikajuoksijalupaus ehtisi 105 sekunnissa luultavasti juosta noin 600 metriä, mutta hän ei ole ikinä kokeillut. Päinvastoin satelliiteille, astronauteille ja avaruusaluksille termosfääri on erittäin kylmä paikka. Sanotaan, että nopeus on verissä, ja se pitää tavallaan paikkansa. – Tämän lajin haaste on se, että vaikka tekisi monta vuotta täysillä töitä, ne ratkaisevat sadasosasekunnit voivat jäädä silti saavuttamatta, Tainio selittää. Pikajuoksijat Emma Tainio ja Milja Thureson eivät juokse 105 sekunnin vetoja edes treeneissä. Se on melkein 105 sekuntia, Tainio lisää. Jokainen haluaa olla paras siinä, mitä tekee – minä myös. – Tätä voisi verrata siihen, että hyppää sata-asteiseen veteen tai menee sata-asteiseen saunaan. Minulla ei ole varsinaisia mitalitavoitteita, mutta tietysti olisi hienoa parannella omia ennätyksiä, Turun Tovereita edustava Thureson muotoilee. Jäin siinä kisassa neljänneksi, mikä harmitti, hän muistelee. Treeneissäkin juostaan maksimissaan minuutin vetoja. Noin 80 kilometrin korkeudessa alkaa ilmakehän ylin kerros eli termosfääri. Neljä parasta ylitti maaliviivan samalla sadasosasekunnilla. – Vaikea kysymys! Sen sijaan tiedän, että naisjuoksijat ottavat 200 metrin matkalla keskimäärin 105 askelta, Thureson pyörittelee lukua. Eksosfäärillä ei ole varsinaista loppua, vaan se muuttuu ylöspäin mentäessä avaruudeksi. Miten pitkälle hän ehtisi 105 sekunnissa. Thuresonilla on kesällä edessään Kalevan kisat, Paavo Nurmi Games sekä muita eliittikisoja. Molemmat naiset valmistautuvat hyvillä mielin alkavaan kisakauteen. Noin 500 kilometrin korkeudessa termosfääri alkaa vaihtumaan vähitellen entistä enemmän ohenevaksi eksosfääriksi. Huippukauden viime kesänä juosseen Tainion päätavoitteena on valinta alle 20-vuotiaiden EM-kisoihin Tallinnaan. Sekunnilla maailmankärkeen Sekunti on pitkä aika lajissa, jossa sekunnin tuhannesosallakin on merkitystä. Erot huippu-urheilijoiden välillä ovat käsittämättömän pieniä. Vedessä tiheys on huomattavasti suurempi ja täten myös tuntuu kuumemmalta kuin saunassa, hallituksen puheenjohtaja Tapio Korhonen Avaruuspuisto Väisälästä vertaa. Kaarinalainen Milja Thureson, 26, pitää hallussaan 150 metrin 14ja 15-vuotiaiden Suomen ennätystä. Erot olivat tuhannesosasekunteja. KUNNALLISLEHTI 43 perjantaina 21.5.2021 105 sekuntia on pikajuoksijalle ikuisuus PAIMIO Heinimaija Hirvonen Än yy tee nyt! Emma Tainio, 17, pinkaisee juoksuun lähtötelineistä. – Nautin kisaamisesta ja juoksen ennen kaikkea itseni vuoksi. – Huomaan, että tartun töissäkin hommiin mielelläni nopeasti, Asianajotoimisto Thuresonilla Paimiossa työskentelevä Milja Thureson naurahtaa. – Urheilijana minulla on tavoitteena mitata maksimaalinen potentiaali, mitä saan itsestäni irti, ja katsoa, mihin se riittää. Maan kamaralla ihasteltavia revontulia esiintyy termosfäärissä. Thureson muistelee parin vuoden takaisia SM-hallikisoja Tampereella, jossa hän osallistui 60 metrin matkalle. Eksosfääriä kutsutaan myös maan lähiavaruudeksi. Revontulia syntyy 105 kilometrin korkeudessa. JORI LIIMATAINEN. Revontulet syntyvät auringosta tulevien protonien ja elektronien törmäyksestä ilmakehän atomeihin ja molekyyleihin. Kysytään toiselta pikajuoksijalta. Yleensä teen monta asiaa samaan aikaan, Tainio jatkaa. HEINIMAIJA HIRVONEN Revontulia syntyy 105 kilometrin korkeudessa Heinimaija Hirvonen Matkustajalentokoneet lentävät tavallisesti 10-12 kilometrin korkeudessa, mutta mitä olisi vastassa, jos noustaisiin vielä ylöspäin aina 105 kilometriin asti. – Myös minä olen luonteeltani sähäkkä ja energinen. – Ari Suhonen on juossut miesten 800 metrin Suomen ennätyksen aikaan 1,44. Tästä johtuen lämpötilalla ei ole siellä minkäänlaista lämmittävää vaikutusta. Lähteet: Väisälän avaruuspuisto, Ilmakehä, sää ja ilmasto: Hannu Karttunen, Jarmo Koistinen Elena Saltikoff ja Olli Manner. Nopeus kehittyy nimittäin harjoittelemalla vain tiettyyn pisteeseen asti
Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. -40 % REDKEN UUDISTUU OUTLETHINTAAN Suosikki sarja Hoidot 150-200 ml 7,90 /kpl 5 90 kpl Shampoot 250 ml SÄÄSTÄ JOPA LÄHES 70% Ei koske uudistunutta sarjaa, sh. HUIPPUEDULLISESTI! 19,95 – 39,95 ja seuraa paikallisia uutisia Lataa Kuntsari puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi. Ei koske Styling, Brews ja Acidic Bonding Concentrate sarjoja, eikä muita uudistuneita tuotteita. 02 236 8600 ark. kpl Aqualan L 200 g Runsas valikoima LAATUTAKKEJA koot: 36-56 60 % Avoinna ma-pe 10-17, la 10-14 MARILYN POP UP SALO Kauppakeskus Linjuri, alakerta 050 562 5585 www.muotitalomarilyn.fi JOPA UUTTA! UUTTA! PAITOJA, HOUSUJA, CAPREJA, MEKKOJA, ym. 02 236 8900 ark. ! 2 € /kpl Tällä kupongilla 31.5.2021 asti VAIN PARTURI HIUSTENLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Bed Head For Men Matte Separation Wax mattavaha 85 g sh. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. HIUSTENLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ sh. KUNNALLISLEHTI 44 perjantaina 21.5.2021 n ä ä m ä l e n a a m O a n i a a a tt a n n a k a a tt i o ji s a j n e e si m ä t s ä ä s a j u t e a is u u t a a s a n a a k k a is a a j a t si m O a s s e e tt i o s o u t s u t u T . 9,90/kpl sh. 29,90/kpl (4,00/l) 1 tuote/kuponki. 9–21, la 8–17 Lastenvaateliike Verkkokauppa: www.bellaruben.fi Turuntie 3 P. 9–21, la 8–17, su 12-18 LÄNSIKESKUS (Citymarket) p. 1 tuote/kuponki. 1 erä/kuponki. Ei koske Fiksaamoa. 10,14,-) Tarjous voimassa heinäkuun loppuun asti tai niin kauan kuin tuotetta riittää. ! 2 € /kpl Tällä kupongilla 31.5.2021 asti VAIN LASTEN 0-12 V. ! 10,ERÄ NoPanic käsidesigeeli 500 ml ja kirurginen kasvomaski 50 kpl/pkt SÄÄSTÄ 80% Huippupalvelua aamusta iltaan 2 € /kpl Tällä kupongilla 31.5.2021 asti VAIN KAMPAAMO HIUSTENLEIKKAUKSEN YHTEYDESSÄ Hiuslakat 500 ml Elastic, Freeze, Session sh. 02 421 054 www.facebook.com/kimitoapotek kimito.apotek@apteekit.net Tervetuloa tutustumaan kesän tarjouksiimme! Välkommen och bekanta dig med sommarens erbjudanden! Engelsbyvägen 9, 25700 Kimito Tarjous 8 00 (norm. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. . 26,00/kpl (235,29/kg) 1 tuote/kuponki. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. n e e si m a tt i o ji s t u d e n a j a t ti o ji s / . p o . 19,90-29,90/kpl. 14,60-25,60/kpl (23,60-105,33/l) YHTEISHINTAAN KUPITTAA (Citymarket) p. n e t r a v is ä ä m ä l e – s u u k k a is a a j a t si m o n ik n a p s u u s O Valikoima saattaa vaihdella liikkeittäin. 040 776 7864 Ark. PARTURI-KAMPAAMO OUTLET FIKSAAMO VAIN TURUN LIIKKEISSÄ TÄLLÄ KUPONGILLA 31.5.2021 ASTI yks. 19,90/kpl. Tuotteita rajoitetusti. ! ERÄ Disney Princess Frozen Olaf Wetbrush hiusharja LUKSUSTUOTTEITA HIUSTALON HINTAAN NYT KAIKKI SHAMPOOT JA HOIDOT ERÄ TUOTTEITA -40 % Koskee normaalikokoisia tuotteita. Ei koske Fiksaamoa. 10-17, la 10-14 LAADUKKAAT LASTENVAATTEET vauvasta nuorisokokoihin MEILTÄ MYÖS LAHJAKORTIT VAUVALAHJAT PAKETOITUNA Vilhonkatu 1 Salo • 040-5669317 modaliisa.fi • ma–pe 10–17 la 10–14 AIKUISEN NAISEN VAATELIIKE, SALO Nyt voit tehdä ostoksia myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin VERKKOKAUPPA modaliisa.fi Liikkeessä valikoima runsaampi Engelsbyntie 9 25700 Kemiö www.kimitoapotek.fi Aukioloajat/öppet: arkisin 9-18, la 10-15 vardagar 9-18, lö 10-15 Palvelupisteet/Serviceställe: Knallis närbutik, Västanfjärd Holmströms lanthandel, Hitis p. Ei koske Fiksaamoa
Myös ilmavesilämpöpumppuja, kysy hintoja! GREE FAIRY 35 (Wi-Fi) uudella R32 kylmäaineella. KYSY LISÄÄ JA TILAA MAKSUTON KOTIESITTELY! p. Hanki kotiin tuoli, joka edistää liikkuvuutta ja toimintakykyä. Ilmalämpöpumppu, joka ei pakkasta pelkää. 0400-011895 www.iiropukkala.fi Runsaasti verhoiluvaihtoehtoja! Katso Armi-käyttökokemuksia: DESIGN BY TAPIO ANTTILA NYT RAHI KAUPAN PÄÄLLE! Etu voimassa tällä kupongill a 21.2.2021 mennessä tehtyihin tilauksiin. Korona rajoittaa ikäihmisten liikkumista. Jos mokaamme, korjaamme. KUNNALLISLEHTI 45 perjantaina 21.5.2021 ma-pe 9-17, Pyhän Katariinan tie 6, 20780 Kaarina yh@yrityshuolto.fi • Toimistotarvikkeet • Kopiointipalvelut • Ajopäiväkirjat • ADR-kilvet • VAK-kilvet • ATK-tarvikkeet • Hinnoittelukoneet/ etiketit • Kalenterit • Kirjekuoret • Kopiopaperit • Laskimet • Lomakkeet • Painatukset • Palkkalomakkeet • Rahtikirjat • Sanelukoneet • Tarrakirjoittimet • Väriaineet • Värikasetit • Värinauhat tulostimiin Tarvikkeet kouluun, kotiin ja yrityksille jo vuodesta 1976 Edullisesti ja nopeasti joko itse noutaen tai toimituksena perille ympäri Suomea. Turun seudulla kuljetus on maksuton. Wi-Fi ohjaus ja ylläpitolämpö. Amber on suunniteltu sekä valmistettu toimimaan Pohjolan ääriolosuhteissa. AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ Parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä. Meiltä laitteet EDULLISESTI ammattilaisen asentamana. KLO 12 MENNESSÄ. TILAUKSET: POIMARI@WIPPIES.FI TAI LAITA MEILLE FACEBOOKISSA VIESTIÄ. Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta! HYVÄ SELÄLLE Ristiselän tuki ja säädettävä niskatuki. Hinta perusasennuksella ILMALÄMPÖPUMPPU LÄMMITTÄÄ, JÄÄHDYTTÄÄ JA SÄÄSTÄÄ RAHAA. 0400 733 992 • ristopitkanenoy@gmail.com www.ristopitkanenoy.fi Kysy EDULLISTA TARJOUSTA myös muista malleista, esim. SÄÄSTÄÄ NIVELIÄ Vähentää polvien, selän ja lonkan kuormitusta ja kipuja. 0400 733 992 ristopitkanenoy@gmail.com I Hinta perusasennuksella 1620 € GREE AMBER 25 Nordic (Wi-Fi) uudella R32 kylmäaineella. KARAMELLIPOSSUA, RIISIÄ WOKVIHANNEKSILLA, RAIKAS VIHREÄSALAATTI, KATKARAPUNUUDELISALAATTI SEKÄ PANNACOTTA VADELMAMELBALLA 40e / kassi ( noin 2-4 hengelle ) VAIN ENNAKKOTILAUKSELLA! TILAA VIIMEISTÄÄN 27.5. SÄÄSTÄÄ NIVELIÄ Vähentää polvien, selän ja lonkan kuormitusta ja kipuja. Gree Fairy 35 (GWH12ACC/K6DNA1D) (Wi-Fi) ilmaläm pö pumppu perusasennuksella 1340 € MEILLÄ JOKAINEN LEHTI ON REHTI Olemme sitoutuneet JSN:n journalistin ohjeiden noudattamiseen. Korona rajoittaa ikäihmisten liikkumista. . KUNNALLISLEHDELLE! www Tehdastie 1, Paimio Onnittelemme 105-vuotiasta Kunnallislehteä!. Meiltä myös kaikki SUODATUSLAITTEET Puh. (02) 731 6234 169,NYT (ovh. KYSY LISÄÄ JA TILAA MAKSUTON KOTIESITTELY! p. Kylmäaineena kaikissa uusi ympäristöystävällinen R32. auttaa ylös ja kuntouttaa Armi Aktiivituoli Vaivaako polvet, selkä tai lonkka. Hanki kotiin tuoli, joka edistää liikkuvuutta ja toimintakykyä. . • Ylä-jaalapohjien suurtehoimurointi • Asbestinpurku Dirtyjobwelldone Pesupalvelu Hans Langh Oy | Alaskartano | 21500 Piikkiö | (02) 477 9400 | www.langh.fi • Graffitienpoisto • Korkeapainepesut 3000barasti • Homesaneeraus • Putkistojen huuhtelu Kunnallislehti_2012.indd 1 09/07/2012 13:26:02 • Ylä-jaalapohjien suurtehoimurointi • Asbestinpurku Dirtyjobwelldone Pesupalvelu Hans Langh Oy | Alaskartano | 21500 Piikkiö | (02) 477 9400 | www.langh.fi • Graffitienpoisto • Korkeapainepesut 3000barasti • Homesaneeraus • Putkistojen huuhtelu Kunnallislehti_2012.indd 1 09/07/2012 13:26:02 • Ylä-jaalapohjien suurtehoimurointi • Asbestinpurku Dirtyjobwelldone Pesupalvelu Hans Langh Oy | Alaskartano | 21500 Piikkiö | (02) 477 9400 | www.langh.fi • Graffitienpoisto • Korkeapainepesut 3000barasti • Homesaneeraus • Putkistojen huuhtelu Kunnallislehti_2012.indd 1 09/07/2012 13:26:02 • Yläja alapohjien suurtehoimurointi • Asbestinpurku • Homesaneeraus • Putkistojen huuhtelu • Graffitien poisto • Korkeapainepesut 3000 bar asti • Kuivajääpuhallus ONNITTELUT 105 V. AUTTAA YLÖS Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottaa nousemista. 0400-011895 www.iiropukkala.fi Runsaasti verhoiluvaihtoehtoja! Katso Armi-käyttökokemuksia: DESIGN BY TAPIO ANTTILA NYT RAHI KAUPAN PÄÄLLE! Etu voimassa tällä kupongill a 21.2.2021 mennessä tehtyihin tilauksiin. . AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ Parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä. Helsingintie 23, Salo • P. jäähdytykseen Gree Bora 35 (GWH12AAB/K6DNA4A) (Wi-Fi) tai lämmitykseen / jäähdytykseen Gree Amber 35 Nordic (Wi-Fi). Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta! HYVÄ SELÄLLE Ristiselän tuki ja säädettävä niskatuki. auttaa ylös ja kuntouttaa Armi Aktiivituoli Vaivaako polvet, selkä tai lonkka. +358 (0)2 469 2155 Paikallisille yrittäjille -10% toimistotarvikkeista (ei värikasetit eikä kalenterit). auttaa ylös ja kuntouttaa Armi Aktiivituoli Vaivaako polvet, selkä tai lonkka. 30.5.20 21 WWW.KALUSTEVUORELA.FI ma-to 10 –17 pe 10 –18 Parkkitilaa sisäpihalla. GREE on maailman suurin lämpöpumppuvalmistaja. 0400-011895 www.iiropukkala.fi Runsaasti verhoiluvaihtoehtoja! Katso Armi-käyttökokemuksia: DESIGN BY TAPIO ANTTILA NYT RAHI KAUPAN PÄÄLLE! Etu voimassa tällä kupongill a 21.2.2021 mennessä tehtyihin tilauksiin. Korona rajoittaa ikäihmisten liikkumista. Vahvistaa lihaksia kuin huomaamatta! HYVÄ SELÄLLE Ristiselän tuki ja säädettävä niskatuki. AKTIVOI OMIEN LIHASTEN KÄYTTÖÄ Parantaa tasapainoa ja vähentää kaatumisriskiä. SÄÄSTÄÄ NIVELIÄ Vähentää polvien, selän ja lonkan kuormitusta ja kipuja. KYSY LISÄÄ JA TILAA MAKSUTON KOTIESITTELY! p. AUTTAA YLÖS Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottaa nousemista. 334e) Upea tuoli ekologista rottinkia Laadukas vuodesohva kotiin tai mökille 795,NYT 1260 € TALVI TULEE , haluatko leikata lämmityskuluja. Hanki kotiin tuoli, joka edistää liikkuvuutta ja toimintakykyä. YRITYSHUOLTO OY www.yrityshuolto.fi puh. #JSN # vastuullinenmedia Kulttuuria kaikille Kemiönsaarella Kultur för alla på Kimitoön Sagalundin museo & Taalintehtaan Ruukinmuseo 1 .6-30.8 11-16 Museot ovat maanantaisin suljettu Björkbodan lukkomuseo Avataan juhannuksen jälkeen 040 7219535 Lisätietoja www.sagalund.fi Museotie 7 25700 Kemiö 02 421738 TÄLLÄ HETKELLÄ OLEMME AVOINNA: KE-PE KLO 15-19 LA-SU KLO 12-19 www.poimari.com Liput 2 € PERJANTAIKASSI 28.5. AUTTAA YLÖS Kallistuva istuin ja käsinojien mekaniikka helpottaa nousemista
TAINA TUKIA . Asun Sauvossa omakotitalossa ja haluan pienen perheen. Asutaan kaupungissa hotellissa, missä me tubetetaan minivideoita. Ruokien he arvelivat olevan suunnilleen samanlaisia kuin nyt, ja jäätelö maistuu ainakin. Suurin osa näistä ensi syksyn koulutiensä aloittavista lapsista ei osannut vielä ottaa kantaa siihen, haluaako perheen ja millaisen. . Jalkaapalloakin. Sauvon eskarien Hirvet-ryhmä piirsi ja mietti, millaista elämä voisi olla kun he ovat aikuisia, kuten vanhemmat nyt.. Saan hauskoja ideoita kaikista paikoista ja voin piirtääkin niitä. – Alan jalkapallon pelaajaksi. Lääkäri saa paljon rahaa. Sitten ajelen joka paikassa matkailuautolla, niin saan nähdä kaikkia eri paikkoja. Asun poliisiasemalla, ajan moottorimopolla. – Loputtomasti karkkii! Pia Blomroosin vieressä ylärivissä vasemmalta esikoululaiset Maksim Zuharlev, Julius Kankaanranta, Verner Mäkelä, Kaapo Himanen ja Tuure Eriksson sekä lastenhoitaja Tiina Järvelä. Kymmenen lapsen eskariryhmässä pojat ovat enemmistössä. Asun Suomessa kerrostalossa. Ajan pakettiautolla. – Taiteilija. Niitä kirjasi ja kertoili esikoulun opettaja Pia Blomroos. Pia paljastaa, että kun näitä tulevaisuusjuttuja mietittiin, ikkunan takana kulki sattuimoisin mopoja ja mönkkärikin. – Minusta tulee lääkäri. Kaupunkiasuminen kiehtoi useimpia. Alarivissä vasemmalta Aini Aaltonen, Ronja Nurmi, Deniz Ugur, Nea Lammi ja Aatu Itälä. Kun pyytää joukkoa viittaamaan moniko seuraa jo nyt tubettajia, nousee peräti kahdeksan kättä. Me tubetetaan Lakon kanssa. – Alan kaupanpitäjäksi ja ajan mopolla. Kun lopetan poliisina, alan tubettamaan. – Alamme tubettajaksi yhdessä kaverin kanssa. Mutta kyllä lasten mielessä edelleen ovat myös tutummatkin ammatit. Otan rosvoja kiinni. Mikä tulevaisuudessa voisi olla eri tavoin kuin nyt. – Poliisi. – No me ollaan pidempiä! Mitä toivoisitte tulevaisuudelta. Ja forttii. – Olen sitten paleontologi ja kaivan dinon luita. Meille tulee ainakin 3000 tykkäystä. Me tubetetaan ainakin kolmea eri lajia. KUNNALLISLEHTI 46 perjantaina 21.5.2021 ”Tubetetaan, syödään karkkia, asutaan kaupungissa” SAUVO Taina Tukia Ammatista ja asuinpaikoista Hirvet-ryhmäläisillä oli monia ideoita. Ehkä ne siksi pääsivät mukaan vastauksiin. – Lentäjäksi en halua, siinä joutuu valvomaan. Ajan mönkijällä
KUNNALLISLEHTI 47 perjantaina 21.5.2021 105 vuotta
70 000 €. 731 9688 AVOINNA ma-pe 9-16.30 la 9-13 Herkulliset makutestin voittajat Italian ” SIIKLI ” -varhaisperunat Uusi erä ruotsalaisia OMENOITA Rubinola ja Santana Suomalaisia pakastemarjoja 400 g/pss TARJOUSHINNOIN 12 € 4 kg kassi / Valtatie 338, Halikko as. Salo, Uskelan Isokylä, metsätila, mökki ja lampi, 13 ha Puusto 1 287 m 3 . #JSN #vastuullinenmedia Sinun lehtesi Öbergin varastomyynti Raitalankatu 4, Salo, p. 15.6. Rantaa järveen sekä puroon. tarj. 28 300 €, tarj. 15.6. Somero, Härjenoja, Kilontie 29, vapaa-ajan käyttöön OKT 4 h+k, tontti 6329 m 2 . Hp. Jos mokaamme, korjaamme. 3.6. Turuntie 22 B 19, 24240 Salo, etunimi.sukunimi@metsatilat.fi Rauno Hakala LKV, AKA p. 0400 883 160 AR Siementukku www.siementukku.fi Lähisiementä Salosta Vehnät Sibelius KWS Mistral Jaarli BOR Helmi BOR Ohrat RGT Planet KWS Fantex Uljas Jalo Kaurat Avenue Matty Niklas BOR Taika BOR Nurmisiemenet ja -seokset, kerääjäja saneerauskasvit ym. Somero, Pappila, metsätila 7,2 ha lähtöh. Lannoitteet meiltä heti varastosta Rypsit ja rapsit, herneet ja härkäpavut Luomusiemeniä laaja valikoima. 0400 124 832, Antti Rantanen LKV, p. 128 000 €. Salo, Hyyperä, metsätila 6,3 ha lähtöh. 044 9723 103 Maaja metsätiloilla hyvä kysyntä. 53 500 €, tarj. 17.6. Tarjoukset 1.6. mennessä Salo, Inkeri, metsätila 5,6 ha lähtöhinta 25 000 €. 70 000 €, tarj. Hp. 15.6. Katso kohteiden lisätiedot ja välittäjä: www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2800 e (sis. 40 kpl hp. mennessä. 49 500 €, tarj. 040 529 0668 Luotettava maaseutukohteiden asiantuntija välittää: MEILLÄ JOKAINEN LEHTI ON REHTI Olemme sitoutuneet JSN:n journalistin ohjeiden noudattamiseen. Tarj. Salo, Kaninkola, metsä 22,1 ha, pelto 8,76 ha puusto 5 330 m 3 . Meiltäammattitaidolla • Puunkaadot • Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) • Pihojensiistimiset • Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 Puh. Salo, Pöytiö, metsätila 9,2 ha Pernjärven/-joen rannalla. Tarjoukset 25.5. aki.riski@tilasiemen.fi p. Myyntiaikeista kannattaa olla yhteydessä alan ammattilaiseen. Salo, Hyyperä, metsätila 9,3 ha lähtöh. alv.) tai sopimuksen mukaan. 6.6. Hintapyyntö 65 000 €/tarjous. Hp. menn. 276 000 €. Riitalan yhteismetsän os. KUNNALLISLEHTI 48 perjantaina 21.5.2021 ONGELMIAPUIDENKANSSA
Johanneksen Koskijärveltä kotoisin ollut perhe oli evakossa Ruokolinnan Kivirauniolla. Lapsista poika on Helsingissä ja tyttäret Pariisissa, Tukholmassa ja Maarianhaminassa. – Ensin olin kotiäitinä, mutta sitten liike-elämässä : hattuliikkeessä, kenkäkaupassa, sekatavarakaupassa... Kova haloo oli noussut, kun hän toi Taavin pyörätuolissa käymään kotona. Kevät sentään piristää hiukan mieltä: vihreys ja pihapuuhat. – Kun on tämä korona, niin otin eväät mukaan, käytiin hautausmaalla. Ei me kyllä sitä tarvittaisi... Samalla liedellä siellä Kivirauniolla keiteltiin ruokaa, syötiin saman suuren pöydän ääressä. Ikävä on. Oli hyvät olot, vanhemmat meni ilman muuta kaikkiin talon töihin mukaan. Karjalaistyttö syntyi Paimiossa Ritva syntyi Paimiossa 14.6.1940 silloisessa kunnalliskodissa, joka toimi siirtolaisten synnytyslaitoksena. – Muistan kuinka isä teki pihalla sellaista isoa laatikkoa, mihin pakattiin astioita, separaattori ja jauhoja... Kun tuli radiosta jotain, piti olla hiljaa. Kiviraunioiden perheen kanssa ystävyys oli kiinteää. myyntitöissä 55 vuotta! Eikä kukaan ole koskaan moittinut, nauraa Ritva, mutta vakavoituu sitten. Silloin jos meni vanhan vuoden puolella naimisiin sai verotuksessa alennusta. – Miesten pyörän rungon päälle sidottiin viltti, jonka päällä istuin ja Raimo -veli istui äidin pyörässä lasten telineessä siinä edessä. KUNNALLISLEHTI 49 perjantaina 21.5.2021 Paikallislehti kertoo terveisiä Ritvalle ja nyt Ritvalta Taina Tukia – Älä mitään teitittele minnuu, hyrähtää Ritva Kosonen os. . . Tilaajia 105 kilometrin päässä . Samaan taloon takaisin Perhe päätyi takaisin Kivirauniolle, mikä herkistää Ritvaa vieläkin. Taavi puheli, että josko sinä nyt. . Kunnallislehteä postitetaan muun muassa noin 105 kilometrin päähän Espooseen, Hankoon, Klaukkalaan ja Raumalle. Lapsista Hannele ehti syntyä Paimiossa, Irmeli, Kristiina ja Mika syntyivät Hangossa. Niin ajettiin polkupyörillä Lahteen 200 kilometriä. Kaukaisimmat Kunnallislehden paperilehden tilaajat asuvat Tammisen mukaan Rovaniemellä, Taivalkoskella ja Oulussa. Ajokorttini olen muuten ajanut 2015. Aikanaan Ritvan vanhemmat saivat oman maapaikan Mustalta väljältä. Kotihoitaja kävi ennen kerran kahdessa viikossa, mutta nyt miettivät, että kahden tunnin välein pitäisi käydä päivystäjä täällä kotona. Ensin mentiin Imatralle, ja sieltä jatkettiin matkaa pyöräillen Lahteen, kun muutakaan konstia ei ollut. . Lapset siirtyivät Sukselan kouluun. Digiversio yltää tietenkin maan rajojen ulkopuolelle. Talvisodan jälkeen palattiin Koskijärvelle, jossa oli kotitalo pystyssä ja kaikki ulkorakennuksetkin. Ei tarvinnut penkillä istua Taavin Ritva kohtasi alta parikymppisenä tansseissa Hiihtomajalla tai Tillintuvalla. Ei ollut asvalttiteitä silloin. Seuraan kaikkea, tapahtumia ja ylipäätään sitä eloa siellä, mitä on. 105 vuotta. . – Ollaan mietitty jos muutetaan Paimioon takaisin, olisiko siellä paremmin. Mutta kun nyt vain saa hänet kotiin. Muistan aika hyvin tapahtumia, asioita ja ihmisiä. – Muutimme Paimiosta tänne Hankoon vuoden 1960 alussa, että siitä lähtien. Se oli iso juttu, kun ajattelee kuinka suuri suru heillä oli. Irman (sittemmin Halliston) häissä hän kertoo olleensa morsiusneitona juhannuksena 1947. Lähes 57 prosenttia Kunnallislehden tilaajista asuu Paimiossa ja 32 prosenttia Sauvossa, Kaarinassa tai Salossa. – Kivirauniolta on meillä tuollainen vaaleanpunainen kerrottu ruusu kasvamassa, ja Valamon ruusun olen tuonut sieltä Karjalasta äidin kotipaikalta. Viimeksi Ritva kävi Paimiossa tutuilla paikoilla uudenvuodenpäivänä. Avioliiton alussa Taavi kävi töissä Rauman telakalla, mutta sitten hänet pyydettiin töihin Hankoon. Viikon sitä kuuntelin ja sitten soitin autokouluun, että onko teillä yläikärajaa. Isäntä Artturi kuuli silloin, että olimme tulleet takaisin ja tuli parin päivän päästä hakemaan heille. tai ei tiedä vaikka tarvittaiskin. Nyt on kuudes ajovuosi menossa, kerran on kortti jo uusittukin. Kun me lapset väsyimme, viltti nostettiin tien poskeen ja siinä nukuttiin. Kivirauniolta saatiin ensimmäinen lehmä mukaan. Tuttuja haen. Lehti tulee kaksi kertaa viikossa ja edelleen luen tarkkaan. Loput, noin 11 prosenttia, tilaajista asuvat levikkisihteeri Sirpa Tammisen mukaan ympäri Suomea. Tuttuja paimiolaisten luokkatovereiden ja naapurien nimiä tipahtelee Ritvalta vakaasti, vaikka välillä hän myöntää, että juuri nyt on haikeaa ja ajatus hapuilee, kun Taavipuoliso on jo usean kuukauden ollut Hangon terveyskeskuksen vuodeosastolla. Mutta niin kävi, että Ritvan nelivuotispäivänä jouduttiin taas evakkoon. – Johannes Kantele vihki meidät uudenvuodenaattona 1958. Ritva Kosonen asuu omakotitalossa Hangon keskustassa ja odottelee kovasti puolisoa kotiin terveyskeskuksen vuodeosastolta. Hän oli toimitukseen yhteydessä muissa asioissa ja havahduimme, että siinäpä juttelevainen rouva ja lukenut lehteä Hangossa jo vuosikymmeniä. – Kyllä mä aina palautetta annan. Talon tyttäret Irma, Raija ja Raili kulkevat Ritvan jutuissa koko ajan. – Nyt Taavin pitäisi ensi viikolla päästä kotiin. . Karjalaiset olivat Taavinkin juuret. Koulunkäynti alkoi Kyysilässä, ja opettaja oli Lahja Kivekäs. . – Emmehän me tienneet, mutta tulimme samassa junassa Paimioon kuin Kiviraunion talon ainoa poika Esko, joka oli kaatunut. Kesällä 81 vuotta täyttävän Ritvan nimi ollut toimituksen työlistalla reilun vuoden ajan. Isä rakensi ensin mökin, sitten päärakennuksen. Etholén kun soitan ja kysyn haastattelua. Vain vartin päivässä on saanut korona-aikana nähdä ja Ritvalla on suuri huoli siitä, että hoitajilla on kova kiire eikä hoitokaan ole ihan sitä mitä toivoisi. Koskaan ei kuulemma tarvinnut tansseissa istua, aina oli vientiä. Ritvaa on koetellut, kun tapaamiset ovat vartin visiittejä päivässä. Sitten jatketaan karjalaisjuurten ja paimiolaisten tapahtumien muisteluja: –Vähitellen elämä muuttui sileämmäksi
Minusta se on symbolinen ja lämmin ajatus. Laaksonen pääsee testaamaan treenattua kuntoaan viimeistään joulukuussa, kun hän startaa joulukiertueensa. Laulun sanat löytyvät Sokos Hotel Vantaalta huoneen 105 seinältä, joka on sisustettu teeman mukaisesti iskelmätähtien kuvalla. KUNNALLISLEHTI 50 perjantaina 21.5.2021 Soita Tilaajapalveluun: 02 770 2626 (ark. – Tunnen olevani juurillani, kun näen mökiltäni suoraan synnyinkuntaani Sauvoon. Toisaalta viime talvena hiihdin enemmän kuin miesmuistiin ja lisäksi pelaan ahkerasti sulkapalloa ja uin. Muutamia yksittäisiä striimikonsertteja ja yksityistilaisuuksia on ollut, mutta kyllä tälläisellä tyhjäkäynnillä alkaa aika käydä pitkäksi. Mies muistaa, että asiasta on keskusteltu aikoinaan kiivaastikin. 26,10 kuntsari.fi Anni Himberg Laulaja ja säveltäjä Petri Laaksonen tunnetaan edelleen Paimion ja Sauvon omana julkisuuden henkilönä, vaikka hän on asunut Sauvossa viimeksi 70-luvulla ja Paimiossa 80-luvun alussa. Tehdään se nyt tässä selväksi, että koen olevani kumpaakin, Laaksonen nauraa. . Jos muusikoilta kysytään, luvusta 105 tulee ensimmäisenä mieleen Veikko Samulin ja Raul Reimanin vuonna 1982 tekemä iskelmähitti. – Olen miettinyt onko tämä aika valmentautumista eläkepäivillle, kun pitää keksiä päiviin erilaista ohjelmaa. 8.15–15.45) Tilaa verkossa: www.tilaajapalvelija.fi KATSO KAIKKI KESÄTARJOUKSET KOODI: KESÄ Tarjous on voimassa 31.7. Kun on pitkään poissa paikkakunnalta, niin ei enää tunne paimiolaisia tai sauvolaisia ja se tekee paikoista vieraammat. Vasta kun pääsee esiintymään, niin syntyy uutta. TILAA HELPOSTI! NYT käytössäs i myös ilmainen mobiilisov ellus! 25 90 2 kk määräaikainen paperija digilehden tilaus + kuntsari.fi Norm. En ole tulevaisuudesta huolissani, jos vain pysyn voimissani ja terveenä. . asti uusiin kotimaan tilauksiin eikä koske tarjousaikana irtisanottuja tilauksia. Ilo ja inspiraatio kuulijoista jäivät ja tilalle tuli hijaiseloa. Laaksoselta on usein korona-aikana kysytty käyttääkö hän nyt kaiken ajan säveltämiseen. Petrissä asuu Paimio ja Sauvo. Laaksonen muistaa hyvin miten hyvässä vauhdissa ollut laulajanuran konserttikiertue loppui koronaan. Kuulijalle jää arvoitukseksi, miltä huone 105 oikeasti näytti, sillä laulussa ei päästä ovea pidemmälle. Harvoin kysyjä ymmärtää, että ammatillinen toimettomuus ei yleensä verso mitään uutta. KESÄSEURAKSI PAIKALLISTA LUETTAVAA! Paperilehti tipahtaa luukkuun kahdesti viikossa, digisisällöt kulkevat mukanasi kaikkialla, verkkoyhteyden päässä. 80-luvun lopussa toimiessaan Helsingissä Laajasalon yläasteen ja lukion musiikinopettajana, teinit nauroivat Laaksosen Turun murteelle. Levikkialueen ulkopuolelle meneviin paperilehden tilauksiin saattaa tulla erillinen kuljetuslisä. Artisteista muun muassa Eini ja Kikka tekivät kappaleesta omat versionsa. Toki piipahdan Paimiossa, jos Turussa on työasioita ja Sauvossa sukulaisia moikkaamassa. . – Tammi-helmikuu on yleensä aina hiljaista aikaa, jonka voi hyvin käyttää lomailuun, mutta nyt sitä lomailua ja lepoa on jatkunut jo puolitoista vuotta. 43,00 15 90 3 kk määräaikainen digilehden tilaus + kuntsari.fi Norm. – Sitä ennen kesällä on muutamia keikkoja ja ruskaaikana Lapissa. Yleiskieli vaihtuu paikalliseen äänensävyyn heti kun mökkipaikkakunta Parainen lähestyy. Katsotaan nyt miten tässä käy – pettymyksiinkin on jo totuttu. JUUSO WESTERLUND Huone 105 . Positiivisen elämänasenteen kautta hän löytää asian hyvät puolet. Tietoja voidaan käyttää konsernin markkinoinnissa tietosuojalain mukaisesti. – Kun yleisökontakti puuttuu on vain tyhjä tila, joka ei sytytä. ”Huone sataviis / saavu sinne pliis.” . – Muistan miten Kunnallislehdessä käytiin debattia siitä olenko sauvolainen vai paimiolainen. . Paikkakunnalta voi lähteä pois, mutta alueen murretta voi olla vaikeampi kitkeä. Puolitoista vuotta tyhjäkäyntiä Kun puhutaan esittävästä taiteesta, ei voida olla puhumatta koronasta
Ei liene liioiteltua sanoa, että Sarmaston säveltämä ja Tamara Lundin sanoittama Sinun omasi on kestänyt aikaa paremmin kuin yksikään suomalainen euroviisu. Ja kun laulu alkaa, on tausta yhtäkkiä miltei äänetön. Hän ei ollut ensisijaisesti laulaja eikä lauluntekijä, vaan Suomen Teatterikoulusta valmistunut näyttelijä Turun kaupunginteatterissa. Sitten tyylikästä dialogia Hammondin ja viulujen kesken. Rami Sarmasto ja Tamara Lund olivat menossa naimisiin, ja Tapala oli Sarmaston kuoleman jälkeen kauan avioliitossa Lundin kanssa. YLEISRADIO Singlen A-puolen kappale ”Tyttö kaivolla” on aikakautensa kelpo iskelmä, mutta ei kuitenkaan yllä läheskään Bpuolen ”Sinun omasi” -kappaleen tasolle. Nykyisin Raisiossa asuvalla Aatos Tapalalla oli Suomen Kansallisoopperassa kolmisenkymmentä roolia, joista monet varsin keskeisiä. KUNNALLISLEHTI 51 perjantaina 21.5.2021 Aatos Tapala oli kansallisoopperan solisti SAUVO Perttu Hemminki Sauvossa vuoden 1940 toukokuussa syntynyt Aatos Tapala on suomalainen oopperalaulaja ja tenori. Tapala on opiskellut Jorma Huttusen, Pekka Nuotion, Clemens Glettenbergin, Clemens Kaiser-Bremen ja Gino Cittadini-Laurin oppilaana. Tosin Matti Puurtisen säveltämä ja Turkka Malin sanoittama La Dolce Vita, esittäjänä Anneli Saaristo, on kyllä – kelvollisesti äänitettynä versiona – myös todella hieno iskelmä. Hän toimi Suomen kansallisoopperan solistina vuosina 1964–1972. Sarmasto menehtyi onnettomuuspaikalla. Rami Sarmasto (oikealta nimeltään Raimo Sulo Virtanen) syntyi Sauvossa 24. Ylileveä kuljetus oli lastattu väärin muun muassa siten, että kyydissä oli poikkipäin asetettu traktori. Kappaleen sisältämä tunnelataus on siis erittäin todennäköisesti aito. Kerrottakoon lyhyesti, että Rami Sarmaston ohjaama henkilöauto törmäsi ylileveään kuljetukseen valtatie 2:lla Humppilassa vuoden 1965 helmikuussa. Aatos Tapala ja Tamara Lund äänestämässä joskus kultaisella 60-luvulla. Sauvolainen Rami Sarmasto sävelsi vuosisadan iskelmän . Teeskentelemättömyydessään Sinun omasi -kappale tuo mieleen Rauli Badding Somerjoen parhaat tulkinnat. Tamara ja Rami, kauan sitten. Tällä sivulla kyseiset henkilöt ovat kuitenkin esillä ensi sijassa merkittävinä taiteentekijöinä, joiden elämä tai ura liittyy tavalla tai toisella Sauvoon. Hänen vieressään istunut Tamara Lund loukkaantui. Hänen lukuisista oopperarooleistaan kannattaa mainita Tamino Taikahuilussa, Basilio Figaron häissä, Perämies Lentävässä Hollantilaisessa, Aigistos Elektrassa, Maalari Lulussa, Shemeikka Juhassa ja Tony West Side Storyssa. Monet laulajat ovat levyttäneet oman versionsa Sarmaston ja Lundin kappaleesta, mutta ne eivät vedä vertoja alkuperäisteokselle. Jo tuolloin tulkittiin – ja tulkinta on yhä voimassa – että Sinun omasi peilaa Sarmaston ja Lundin välistä kiihkeää ja onnellista rakkautta. Sarmasto ehti säveltää vain kaksi iskelmää, Sinun omasi ja Tyttö kaivolla. Sarmaston ja Lundin häät oli määrä järjestää samaisen helmikuun aikana. Autiona katu öinen nyt valvoo unisena lyhty loistettaan luo ikkunassa yksi on jota palvoo kiihkeänä koko sieluni tuo (Tamara Lund 1941–2005) 105 vuotta. Sarmasto oli näyttelijä Luultavasti Sarmaston ja Lundin kappale koettaisiin väkevänä mestariteoksena, vaikka traagista onnettomuutta ei olisi koskaan tapahtunut. ”Sinun omasi” on kestänyt aikaa paremmin kuin yksikään suomalainen euroviisu SAUVO Perttu Hemminki Kaikki on miltei täydellistä alusta saakka: Vahvalla percussion-kilahduksella ryyditetty Hammond-urku aloittaa. Laulun voima ja tunnelataus iskevät täysillä tajuntaan. Soittaja fraseeraa sävelten sekaan parin nanosekunnin verran maukkaita ”roskaääniä”. Ennen oopperauraansa hän ehti valmistua opettajaksi Rauman Seminaarista ja toimia kansakoulunopettajana Marttilassa, Kiikalassa ja Karjalohjalla. Turun taiteilijaseuran Teatterikerho myönsi Sarmastolle Esko-patsaan vuosina 1962 ja 1963. Intron päätteeksi suunnilleen samanaikaiset virvelirumpu-iskut viulujen kanssa. Tapalalla oli Suomen Kansallis oopperassa kolmisenkym mentä roolia, joista monet varsin keskeisiä. Kohtalokas automatka Rami Sarmaston ja Tamara Lundin rakkaustarinasta, joka päättyi traagiseen autoonnettomuuteen, on ollut vuosikymmenten kuluessa runsaasti lehtikirjoituksia. Vuodesta 1972 lähtien Tapala on hoitanut omaa ohjelmatoimistoaan Expertus Oy:tä. Hänen harrastuksenaan oli laulu ja kitaransoitto. Teatterilavalla hänen keskeisiin töihinsä lukeutui muun muassa pääosa William Shakespearen komediassa Kesäyön unelma. Kyseisellä näyttämön pienoismallilla on mahdollista havainnollistaa näyttämötapahtumia kustannuksia ja aikaa säästäen. . elokuuta 1938. Aiheesta löytyy kosolti tietoa myös Internetistä. Hän on patentoinut näyttämötapahtumien havainnollistamiseen tarkoitetun näyttämösimulaattorin, jolla voidaan tehostaa näyttämöproduktioiden harjoittelua
Toisaalta maalle muuttaminen on opettanut Marjaana Pohjolalle ja Charlotta Lahnalahdelle kiirettömämpää elämänasennetta. Päällepäin talo näytti Pohjolasta täydelliseltä, mutta aika nopeasti hän huomasi, että vanhassa talossa riittää työnsarkaa. Äitienpäivänä järjestetty brunssi oli koeponnistus tulevien tapahtumien järjestämiselle, ja se sujui yli odotusten, sillä tulijoita olisi ollut enemmän kuin kahden hengen keittiö pystyi ottamaan vastaan. Vuosi sitten Marju tutustui ison osan aikuiselämästään ulkomailla asuneeseen Lottaan, ja talo sai uuden asukkaan. Ruuan valmistukseen voisi hyödyntää tilan satoa, kuten perunoita, salaatteja ja omenoita, joita kasvoi viime kesänä yli omien tarpeiden. Lannan haju on minulle hyvä tuoksu, Pohjola kuvailee. Pihapiirissä voisi järjestää kesäkirppiksiä tai kulttuuritapahtumia ja puugrillissä valmistaa ruokaa elävällä tulella. Sitten ajattelin, että mitä järkeä on ostaa joku ihan ok talo, jos on löytänyt täydellisen. . Lapsena maatilalomilla vietin kaiken aikani possujen ja lehmien kanssa. Vesi satoi katosta sisään Pohjolaa viehätti se, että vuonna 1889 rakennettu talo oli remontoitu hyvällä maulla ja vanhaa kunnioittaen. Paimiolaisille brunssi tarjosi mahdollisuuden tutustua Vaahteramäen tilan uusiin asukkaisiin Marjuun ja tämän puolisoon Lottaan eli Charlotta Lahnalahteen, 28. Nyt kokkaamme itse ja olemme vähentäneet matkustelua. Kesästä alkaen navetta on vuokrattavissa kokousja juhlakäyttöön. Siinä pitää huolehtia, että salissa kaikki on järjestyksessä ja näyttää hyvältä, Lotta jatkaa. Hän kiittelee vuolaasti naapureitaan, erityisesti Kuusvuoren Jaakkoa, joka on auttanut milloin pellon kyntämisessä ja milloin päästänyt karkuteillä olevan kissan sisälle. Kalusteita Marju on hankkinut pikkuhiljaa kirppareilta ja ekotoreilta. Olen tehnyt paljon tarjoilijan töitä. Samaan saumaan Pohjolalle tuli ero silloisesta puolisosta ja hän jäi asumaan taloon yksin. Turkulaisravintoloitsija osti satavuotiaan talon Veikkarista ja haaveilee nyt pop up -kahvilasta.. Katto piti vaihtaa. Kahden turkulaisen kasvisravintolan, Kuoren ja Roots Kitchenin, omistaja järjesti haastattelua edeltävänä viikonloppuna äitienpäiväbrunssin Paimiossa kotitilallaan ja jälkien siivous on hieman kesken. Muuttoa seurannut syksy ja talvi meni sopeutuessa, koska vanhaan taloon liittyi niin paljon opeteltavaa. Vanhassa talossa ja lähes 2 hehtaarin tilassa riittää huolehdittavaa kahdelle naiselle. – Täällä maalla naapuriapu todellakin toimii. Vanha navetta on koristeltu pihapiiristä poimituilla ja kuivatetuilla kukilla. Saimme tingattua onneksi hintaa alaspäin. Kulttuuri lukeutuu molempien kiinnostuksen kohteisiin. Vaahteramäen tila on alueen yksi kolmesta vanhasta kantatilasta. – Ehkä se tulee minulla työn kautta. Maalle muuttaminen on kahdelle maailmaa nähneelle nuorelle naiselle epätyypillinen valinta. Hän osti Yöntilän perheen entisen kotitalon Veikkarista kaksi vuotta sitten. Osa kalusteista on peräisin hänen Hakaniemen hallissa toimineesta ravintolasta. Mörkö, Taikuri ja kuusi lammasta Ravintoloitsijana Pohjola on – Ajattelin, että mitä järkeä on ostaa joku ihan ok talo, jos on löytänyt täydellisen. Sydneyn ja Lyonin rinnalla Paimio tuntuu varmaan aika pieneltä ja harvaan asutulta paikalta. KUNNALLISLEHTI 52 perjantaina 21.5.2021 ”Maalle muutto opetti sietämään keskeneräisyyttä” PAIMIO Heinimaija Hirvonen Marjaana Pohjola, 36, avaa oven isoäidin reseptillä leivottu raparperipiiras kädessään ja pahoittelee sotkua. Jälkeenpäin Jaakko on tunnustanut, että kyllä hän silloin alussa ajatteli, että mitenköhän mahdan pärjätä täällä, mutta hyvin on mennyt. Samoin kylpyhuone ja vessa kaipasivat remonttia ja putkistoa oli korjattu jesarilla, hän luettelee. Pohjola haaveilee, että tilassa voisi myös pitää kahvilaa tai ravintolaa pop up -henkisesti. Pop up -kahvila ja tapahtumia Kevään aikana naiset ovat siivonneet ja sisustaneet Vaahteramäen vanhaa navettaa. HEINIMAIJA HIRVONEN Suunnitelmissa on vuokrata vanhaa navettaa kokousja juhlakäyttöön. Pohjola kiersi silloisen puolisonsa kanssa katsomassa vanhoja taloja ympäri Varsinais-Suomea, mutta ajatukset palasivat aina Vaahteramäkeen. – Ensimmäisten syyssateiden alkaessa vedet tulivat katosta läpi. Lisäksi olemme tinkineet muusta: aiemmin söin tosi usein ulkona ja tilasin kotiin ruokaa. – Pidin taloa aluksi liian kalliina. He ovat käyneet Paimiossa yhdessä keramiikkakurssilla, ja Marju opiskeli vuoden Varsinais-Suomen kansanopistossa Paimiossa musiikin tekemistä. – Tykkään ihan hirveästi ideoida ja luoda uutta. . Talo ehti olla 13 vuotta tyhjillään ennen kuin Yöntilät pelastivat ja kunnostivat sen. Lotta ärsyyntyy ja toppuuttelee, jos meinaa lähteä käsistä, Marju nauraa. – Itse asiassa olen unelmoinut maalla asumisesta lapsesta saakka
klo 17.00 ti 13.8. klo 18.00 ENSI-ILTA to 4.7. klo 18.00 to 25.7. klo 18.00 to 8.8. klo 18.00 ke 24.7. klo 20.00 MATHILDEDALIN KESÄTEATTERISSA ENSI-ILTA pe 12.7. Sonja Lumme, Mikko Alatalo, Heli Laaksonen, Vilma Alina, Susanna Haavisto-PIaf ym. Musiikin ja teatterialan ammattilaiset Milana Misic, Kia Lehmuskoski, Saara Rauvala, Jenni Kitti, Hannamaija Nikander, Esa Nummela, Jaakko Loukkola. Avoinna Ma–Pe 9–17 KESÄTEATTERIA TULOSSA varaa paikkasi heti MUSTION LINNAN KESÄTEATTERISSA su 7.7. klo 15.00 pe 2.8. klo 18.00 ti 16.7. Suuri talo ja lähes kahden hehtaarin tila viljelyksineen takaavat, etteivät työt lopu kesken. klo 18.00 ke 17.7. 010 292 3090, myynti@jastekniikka.. klo 18.00 su 28.7. tottunut huolehtimaan siitä, että asiat hoituvat, mutta vanha talo on opettanut häntä sietämään keskeneräisyyttä. klo 18.00 to 11.7. Ismo Leikola ja 15.8. klo 15.00 pe 19.7. 105 vuotta Saunan oven hirsistä löytyi vuosikymmeniä vanhoja puumerkkejä. klo 18.00 to 25.7. klo 17.00 ma 29.7. klo 17.00 Käsikirjoitus Neil Hardwick ja Jussi Tuominen Ohjaus Teijo Eloranta Teksti Miika Nousiainen Ohjaus Joonas Suomien MATHILDEDALIN KESÄTEATTERI ESITTÄÄ Hulvattoman aikamatkan -60–70 luvulle suomalaisen massaturismin syntyvuosiin musiikkikomedia SEIVÄSMATKAT 2.7.–15.8. klo 18.00 to 25.7. klo 18.00 to 8.8. – Minulla on koko ajan mielessä juttuja, mitä pitäisi tehdä. klo 18.00 su 11.8. klo 15.00 ke 10.7. Runsaasti vierailuja 9.7.–13.8. klo 18.00 ti 23.7. klo 18.00 to 1.8. klo 18.00 to 1.8. klo 18.00 to 18.7. Marjaana Pohjola ihastui talossa siihen, ettei sitä oltu pilattu remontilla, vaan kunnostettu vanhaa kunnioittaen.. klo 18.00 ke 24.7. klo 18.00 su 18.8. klo 18.00 to 18.7. Suvi Teräsniska, 23.7. Pohjola on toteuttanut lapsuuden unelmaansa ja hankkinut ympärilleen kotieläimiä. Diandra, 30.7. Ahvenanmaanlampaat Orvokki ja Sanelma tulivat kaupanpäällisinä entisiltä omistajilta. klo 17.00 ma 22.7. Sisätila. Teatteri pidättää oikeuden muutoksiin. klo 18.00 su 18.8. Vaahteramäen tilan kuulumisia voi seurata Hunsvott och Husfru -blogista. klo 18.00 su 4.8. Uusi katsomo, jossa Bio Salon vanhat teatterituolit + tästä kesästä alkaen ilmastointi. – Talon myötä olen alkanut arvostaa vanhanaikaista, hitaampaa elämäntapaa. klo 20.00 MATHILDEDALIN KESÄTEATTERISSA ENSI-ILTA pe 12.7. Mustion konserttiviikot Lippuja myös tuntia ennen esitystä, mikäli esityksessä on tilaa. klo 18.00 to 8.8. klo 20.00 la 10.8. Maariankatu 1, 20100 Turku. klo 18.00 ke 7.8. klo 15.00 ti 23.7. klo 17.00 ma 29.7. klo 18.00 la 20.7. klo 18.00 to 8.8. klo 18.00 ti 16.7. klo 18.00 to 18.7. Mustiolla nähdään myös 15.7. klo 18.00 su 14.7. klo 18.00 to 18.7. KUNNALLISLEHTI 53 perjantaina 21.5.2021 www.jaskamerakauppa.. klo 15.00 pe 9.8. Kissat Mörkö ja Taikuri pitävät hiiret kurissa. klo 15.00 pe 2.8. klo 15.00 su 14.7. klo 15.00 ti 23.7. klo 18.00 su 4.8. klo 15.00 la 13.7. klo 18.00 ke 7.8. klo 15.00 la 27.7. klo 18.00 ke 24.7. 17.7. klo 15.00 la 27.7. klo 18.00 to 15.8. Marjaana Pohjolan antoi kodin neljälle lampaalle, jotka olisivat muuten menneet teuraaksi. Haaveissa on saada Vaahteramäkeen myös kanoja ja koira. Ohjaus Joonas Suominen ja koreografi Kia Lehmuskoski. klo 18.00 ke 17.7. klo 15.00 pe 19.7. klo 18.00 ti 23.7. hundsvott.com. MUSTION LINNAN KESÄTEATTERI Komedia KAKSI PUUTA Juha Tapion musiikin siivittämänä 30.6.–7.8. klo 15.00 su 21.7. klo 18.00 to 1.8. klo 15.00 su 21.7. Yritän muistuttaa itseäni, että talo on seissyt paikoillaan 140 vuotta. klo 15.00 ti 6.8. klo 18.00 ke 7.8. klo 18.00 ke 14.8. klo 17.00 ma 15.7. Ohjaus Arto Nieminen. klo 18.00 to 15.8. Vaikka takana olisi kuinka kiireinen päivä tahansa, minulle tulee rauhallinen olo, kun pääsen kotiin, Pohjola toteaa. klo 17.00 ma 15.7. klo 15.00 su 28.7. klo 17.00 Käsikirjoitus Neil Hardwick ja Jussi Tuominen Ohjaus Teijo Eloranta Teksti Miika Nousiainen Ohjaus Joonas Suomien MUSTION LINNAN KESÄTEATTERISSA su 7.7. klo 17.00 ti 6.8. mm. klo 17.00 ti 6.8. klo 15.00 ke 10.7. Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani. Jarkko Tamminen showt. klo 17.00 ti 13.8. klo 15.00 ke 31.7. klo 18.00 ke 31.7. Esimerkiksi talo on entisten omistajien toimesta maalattu vain puoliksi. klo 15.00 su 14.7. klo 15.00 ti 16.7. klo 15.00 pe 9.8. Lammaslauma kasvoi neljällä resquelampaalla, kun Pohjola kuuli, että eräs lammastila oli lopettamassa toimintaansa ja lampaat joutuvat teuraaksi, jos niille ei löydetä uutta kotia. klo 20.00 la 10.8. klo 18.00 su 11.8. Lippuja myös Prisman infot ja R-kioskit kautta maan. klo 18.00 to 25.7. klo 18.00 ke 24.7. klo 18.00 la 20.7. klo 18.00 su 21.7. klo 18.00 su 14.7. Vuonna 1889 rakennettu talo ehti olla 13 vuotta tyhjillään. klo 15.00 ti 16.7. Blogi löytyy osoitteesta www. klo 18.00 su 21.7. klo 18.00 su 4.8. RIKALANMÄEN KESÄTEATTERI ESITTÄÄ KAHDEN KAUPPA komediaa tähdittävät Karolina Blom ja Joonas Suominen 16.7.–15.8. klo 18.00 ke 7.8. klo 15.00 ke 31.7. klo 18.00 ENSI-ILTA to 4.7. Myynti p. klo 18.00 ti 30.7. Tällä hetkellä yhteen piharakennuksista on tekeillä kanala. klo 18.00 su 28.7. klo 18.00 to 1.8. klo 18.00 su 4.8. klo 18.00 ke 14.8. klo 15.00 ti 6.8. Ei se kaadu ihan heti, vaikka kaikki ei olisi täydellistä. klo 15.00 su 28.7. klo 18.00 to 11.7. klo 17.00 ma 22.7. klo 18.00 ke 31.7. klo 15.00 la 13.7. klo 18.00 ti 30.7
Kysy meiltä lisää! Maahantuoja: www.scanvarm.fi maailman suurimmalta lämpöpumppuvalmistajalta Fairy Console lattiamalli Amber Multisplit R32 ilmalämpöpumput Monipuolinen lämpöpumppumallisto huippukilpailukykyiseen hintaan. 2003 LAADUKASTA TILITOIMISTOPALVELUA NIIN UUSILLE KUIN VANHOILLE YRITTÄJILLE! Meiltä saat täydet sähköiset tai perinteiset taloushallinnon palvelut. 2003 LAADUKASTA TILITOIMISTOPALVELUA NIIN UUSILLE KUIN VANHOILLE YRITTÄJILLE! Meiltä saat täydet sähköiset tai perinteiset taloushallinnon palvelut. Palvelemme myös maatalousyrittäjiä! YRITYSPALVELU MUURINEN KY, LUOTETTAVA KUMPPANI YRITTÄJÄN ARJESSA Aina ajan hermolla, palveluksessasi Vistantie 22 B 4, 21530 Paimio toimisto@ypm.fi 050 337 3050 Est. Palvelemme myös maatalousyrittäjiä! YRITYSPALVELU MUURINEN KY, LUOTETTAVA KUMPPANI YRITTÄJÄN ARJESSA Aina ajan hermolla, palveluksessasi Vistantie 22 B 4, 21530 Paimio toimisto@ypm.fi 050 337 3050 PAIMIO SAUVO A U R I N K O I S T A K E S Ä Ä. Palvelemme myös maatalousyrittäjiä! YRITYSPALVELU MUURINEN KY, LUOTETTAVA KUMPPANI YRITTÄJÄN ARJESSA Aina ajan hermolla, palveluksessasi Vistantie 22 B 4, 21530 Paimio toimisto@ypm.fi 050 337 3050 Est. Kysy meiltä lisää! Maahantuoja: www.scanvarm.fi maailman suurimmalta lämpöpumppuvalmistajalta Fairy Console lattiamalli Amber Multisplit R32 www.ilmatalo.fi Rehtori 050 438 2224 rehtori@skyk.fi Opo 050 438 2223 opo@skyk.fi @toivonlinna #Koulumerenrannalla #SKYK Toivonlinnantie 630, 21500 Kaarina Lukio Perus-ja esiopetus Oppilasasuntola Musiikkiopisto Liikuntaa Meren rannalla skyk.fi Kaarinan Kulta-Aika Pyhän Katariinan tie 8 (runsaasti parkkitilaa uuden Kaarina-talon vieressä) Avoinna: ma-pe 9.30-17.00, la 10.00-14.00 Puh. Kysy meiltä lisää! Maahantuoja: www.scanvarm.fi maailman suurimmalta lämpöpumppuvalmistajalta Fairy Console lattiamalli Amber Multisplit R32 ilmalämpöpumput Monipuolinen lämpöpumppumallisto huippukilpailukykyiseen hintaan. 2003 LAADUKASTA TILITOIMISTOPALVELUA NIIN UUSILLE KUIN VANHOILLE YRITTÄJILLE! Meiltä saat täydet sähköiset tai perinteiset taloushallinnon palvelut. KUNNALLISLEHTI 54 perjantaina 21.5.2021 ilmalämpöpumput Monipuolinen lämpöpumppumallisto huippukilpailukykyiseen hintaan. (02) 243 1087 www.kaarinankulta-aika.com KELLOT • KORUT • LAHJATAVARAT • Kelloja kultasepäntyöt • Helmien punonnat • Sormusten koon muutokset • Kaiverrukset • Mekaanisten seinäja kaappikellojen huollot • Korvien rei’itys • Pariston vaihdot kaikkiin kelloihin odottaessa (myös sykemittarit ja autonavaimet) Vi talar svenska! Kelloseppä aina paikalla! Est. Kysy meiltä lisää! Maahantuoja: www.scanvarm.fi maailman suurimmalta lämpöpumppuvalmistajalta Fairy Console lattiamalli Amber Multisplit R32 ilmalämpöpumput Monipuolinen lämpöpumppumallisto huippukilpailukykyiseen hintaan
– 29.8. Kuninkaantien kestikartano kuninkaantienkestikartano.fi Majoitusja juhlapalvelut Idyllistä majoitusta Paimion keskustassa! Vistantie 37 Paimio 050 090 5686 kestikartano@vsko.fi Kuninkaantien kestikartano PEIMARIN MUSEOT JA NÄYTTELYT KESÄLLÄ KÄSITYÖMUSEO MIILA (Kirjakuja 2) Museon alakerrassa Arkista aherrusta ja yläkerrassa Käsityön juhlaa -näyttely. ke – pe klo 11 – 17.30 la – su klo 12 – 16, suljettu juhannuksena 25.-27.6. KUNNALLISLEHTI 55 perjantaina 21.5.2021 KATARIINAN KRUUNU hammaslääkäripalvelu KATARIINAN KRUUNU hammaslääkäripalvelu C M Y CM MY CY CMY K Katariinan Kruunu vedos 4.pdf 1 9/25/13 10:42 AM Kiesikatu 10, Kaarina. 9.8. – 8.8. 2999,1499 € MTD Smart RF125 PUUTARHATRAKTORI Husqvarna Rider 112C hydrostaattinen AJOLEIKKURI 85cm leikkuulaitteella 2590 € Echo CS-3510AC MOOTTORISAHA automaattisella rikastimella 34,0cm 3 , 1,5kW, paino 3,8kg sh. Avoinna: 20.5. UUTTA! Otamme vastaan potilaita STMn ohjeistuksen mukaan. 02 474 5109 www.kasityomuseomiila.fi PAIMION SÄHKÖMUSEO (Vistantie 24a) Vuoden teemanäyttelynä Kehikosta Kailaan Sähköyhtiön lapset, joka esittelee elämänmenoa Lounais-Suomen Sähköyhtiön alueella lasten silmin katsottuna. 3,AUTOMAATTISIDONTALIINA 3m 10,RAIVA RAIVAUSVEITSI 35,Nyt löytyy hyvä valikoima käytettyjä tasoruohonleikkureita Nyt löytyy hyvä valikoima käytettyjä raivaussahoja TARJOUS TARJOUS TARJOUS TARJOUS 285 € 795 € 449 € sh. ja juhannuksena 25.-27.6. – 11.9. 399,alkaen 899,(AM105). p. p. Avoinna: 3.6. klo 12 16 9.6. – 4.6. 8.8. klo 12-15 ja Pyölniittu –päivä su 18.7. ke – su klo 12 – 16 p. Lisäksi perusnäyttely ja Museopuoti. 02 – 474 5440, touristinfo@paimio.fi ja www.paimio.fi/museot PAIMION KOTISEUTUMUSEO (Sähköyhtiöntie 198) Avoinna: kesä-heinäkuussa. Tarkat ajankohdat ilmoitetaan 11.6. 02 474 5230 www.pyolniittu.fi Lisätiedot: Matkailuneuvonta. Kesällä myös Kuuluu malliin Eira Alanderin valmistamien juhlapukujen näyttely. leikkaukselliset hampaanpoistot. Myös su 29.8. 010 505 1350 www.katariinankruunu.fi Hammaslääkärit Anu Jääskeläinen, Eila Sanila-Bergman ja Satu Wiljanen Suuhygienistit Tiina Pulkkinen, Marianne Ruoho ja Mari Tuononen TERVETULOA Viihtyisä hammaslääkäriasema Nyt meiltä kuorsauseli uniapneakiskot, suukirurgiset toimenpiteet esim. 02 474 5440 www.paimionsahkomuseo.wordpress.com AUGUST PYÖLNIITUN MUSEO (Maljamäentie 132) Avoinna: sunnuntaisin heinäkuussa ja 29.8. 02-731 8466 Löydät meidät myös Facebookista Tarjoukset voimassa toistaiseksi Tutustu verkkosivuihimme www.kone-ruuskanen.fi • Verkkokauppa avoinna 24/7 ark. 890,sh. to – la klo 12 16. Husqvarna AUTOMOVERIT Husqvarna Rider 213C hydrostaattinen AJOLEIKKURI 94cm leikkuulaite 2699 € Honda HRG536VYE RUOHONLEIKKURI vetävä, keräävä 53cm 3290 € Husqvarna LB 246PI RUOHON LEIKKURI kevyt ja ketterä akkustartilla sh. Huolehdimme korkeasta hygieniatasosta myös poikkeusaikoina, joten meille on turvallista tulla hoitoon. Puh. ti – pe klo 11 17.30 la su 12–16, suljettu 5.-6.6. 8.30-17.00 la 10.00-14.00 Erä SIIMAKELA Oregon 2,7mm 15m tai Echo 2,65mm 12m paketti 5,AJOSILLAT 149,TYÖKÄSINEITÄ alk. 4199,sh. & 9.8. lehdessä Tee valinta kotimaisen paikallisesti tehdyn median puolesta! Sinun lehtesi HELSINGINTIE 24, SALO PUH. klo 12 p
He tietysti pelkäsivät, että sairastuisin itsekin tuberkuloosiin. – En päässyt juttelemaan, mutta näin hänet kyllä, Järvi kertoo. – Parantolasta on tehty paljon tutkimusta, jossa paneudutaan kohteen arkkitehtuuriin ja Aaltoihin, mutta arjesta on vähän tietoa. Potilailla oma radio ja lehti Parantolan toiminnot – ja nimikin – ehti vaihtua moneen otteeseen Leena Järven työvuosina. Ikimuistoisia olivat myös WHO:n pääjohtajien vierailut parantolassa. Järvi kertoo, että potilaiden hoitoja kuntoutusajat olivat pitkiä, joten potilaiden kanssa ehti tutustua. – Siellä pidettiin paljon potilaiden hartauksia ja erilaisia luentoja. Ensin puhuttiin Paimion parantolasta, sitten sairaalasta ja nyt jälleen parantolasta. Leena Järvi vuonna 1979 töissä parantolan laboratoriossa. – Valoisa aula ja keltainen porraskäytävä oli niin hieno kun aamun valossa tuli töihin, hän sanoo. – Silloin tuli juuri koulutusjärjestelmän muutos, jonka mukaan osastonhoitajaksi ei voinut päästä ellei ollut sairaanhoitajan koulutusta. Myöhemmin tuberkuloosin vähennyttyä parantolan toiminnotkin muuttuivat ja siellä alettiin hoitaa muun muassa keuhkoja reumapotilaita. Parantolassa oli juuri avautumassa osastonhoitajan paikka ja ajattelin, että kouluttaudun ja haen siihen, hän muistelee. Uusi menetelmä Suomeen Järvi kertoo, että ikimuistoisia työhön liittyviä hetkiä hänelle ovat olleet muun muassa Lontoon matka, jolloin hän pääsi hakemaan sieltä Suomeen uuden tuberkuloosibakteerien löytämiseen kehitetyn värjäysmenetelmän. Hienolta parantolarakennus tuntuu Järvestä yhä. Potilaita oli kerrallaan parantolassa noin 200, ja Järvi muistelee, että osastot olivat lähes aina täynnä. Laboratorioharjoittelujakso kesti vain muutaman kuukauden, jonka jälkeen Leena Järvi hakeutui laboratoriokoulutukseen. – Potilaille oli oma askarteluosasto ja parantolalla oli oma keskusradio, josta lähetettiin huoneisiin ja osastoille ohjelmaa ja soitettiin esimerkiksi toivelevyjä, Järvi muistelee. Hän on tyytyväinen, että paikkaan on taas suunniteltu uutta käyttöä, eikä kaunis rakennus jää tyhjilleen. Hoitolaitoksesta kulttuuriperintökohteeksi: kulttuurisia näkökulmia Paimion parantolaan -webinaari liittyy Turun yliopiston folkloristiikan, etnologian ja museologian uuteen samannimiseen tutkimushankkeeseen. Hän on työskennellyt parantolassa yhteensä viidellä vuosikymmenellä. Parantola kun on tunnettu nähtävyys ulkomaita myöten. – Perheeni oli kauhuissaan kun tulin tänne töihin. – Olin kuullut, että apulaisylihoitaja oli jäämässä eläkkeelle ja päätin lähteä sairaanhoidon jatkokoulutukseen, hän kertoo. Paikalliset olivat kysyneet, että onko se Turku lähellä Paimiota, kun he tuntevat vain Paimion, Järvi muistelee nauraen. Olemmekin kiinnostuneet paimiolaisten omakohtaisista parantolaan liittyvistä muistoista ja aineistoista, hankkeen johtaja, folkloristiikan professori Anne Heimo sanoo. Vielä 1960-luvulla parantolassa hoidettiin pääasiassa tuberkuloosipotilaita. Potilaat olivat usein myös aika nuoria, 20–30-vuotiaita, hän kertoo. KUNNALLISLEHTI 56 perjantaina 21.5.2021 Parantola oli Leenan työpaikka viidellä vuosikymmenellä PAIMIO Jaana Pakarinen Paimiolainen Leena Järvi tuntee Paimion parantolan todennäköisesti paremmin kuin moni muu. Potilaille täytyi myös järjestää erilaista toimintaa, sillä he saattoivat asua parantolassa kuukausiakin. Kerran Järvi jopa näki itsensä Alvar Aallon, joka oli käymässä parantolassa johonkin remonttiin liittyen. Silloin hän myös asui parantolarakennuksen henkilökunnan tiloissa pohjakerroksessa. Parantolan vitriinin, joissa vanhoja esineitä on esillä on Järven aikaansaannosta. – Naisten ja miesten osastot olivat erillään, eivätkä he olisi saaneet kulkea toistensa luona. Kolmevuotisessa hankkeessa on tavoitteena lisätä tietoa erityisesti parantolan arjesta, jota voidaan myöhemmin hyödyntää Paimion parantolaa esitellessä. JAANA PAKARINEN Värjäysaltaissa tutkittiin tuberkuloosinäytteitä laboratoriossa, Järvi muistelee. Itse rakennuksesta pitivät niin potilaat kuin henkilökuntakin. – Kyllä työviihtyvyys oli suurta ja työurat pitkiä. Pari vuotta aiemmin hän oli mennyt naimisiin, ja kävi töissä kotitilalta käsin. – Ajankulua piti olla mahdollisimman paljon. Luentosalissa on isot ikkunat, joista näkyvä maisema on kuin taulu, Järvi kuvaa. Myöhemmin hän lähti opiskelemaan vielä lisää ja jälleen suunnitelma oli samansuuntainen kuin aiemminkin. Sitä tehtävä hän hoiti vuoden 2007 loppuun, jolloin jäi eläkkeelle. Sitten hän hakeutui sairaanhoitajakouluun. us/j/61047017256. Yksi hänen lempipaikkansa rakennuksessa on sen luentosali. Webinaari toteutetaan Zoomissa, osoitteessa: https://utu.zoom. Työssään Järvi oli myös edistämässä vahvasti tupakanvieroittamiseen tehtyä tutkimusta – mikä edelleen jatkuu Tyksissä. Ensimmäisen kerran hän tuli Paimion parantolaan töihin laboratorioharjoittelijaksi vuonna 1963. Monet olivat täällä töissä yli 20 vuotta, Järvi kertoo. – Pääsin myös esittelemään Tarja Haloselle parantolaa yhdessä ylilääkärin kanssa, samoin kun Sauli Niinistön äidille, joka vieraili parantolassa tyttärensä kanssa, Järvi muistelee. – Muistan kun meidän lääkäreitä oli käymässä työmatkalla ulkomailla ja siellä he olivat kertoneet olevansa Turusta. Apulaisylihoitajaksi Järvi pääsi vuonna 1979, ja myöhemmin hän eteni ylihoitajaksi. Juhlasalissa näytettiin elokuvia ja potilaat julkaisivat jopa omaa lehteään, Vappupasuunaa. kello 18-19.30 järjestetään kaikille avoin, maksuton webinaari parantolan vaiheista. Maanantaina webinaari parantolasta Maanantaina 24.5. Leena Järvi tuli Paimion parantolaan töihin ensimmäisen kerran vuonna 1963. Koulutuksen jälkeen hän toimi vuoden verran laboratoriohoitajana asuen Kyykartanossa henkilökunnan asuntolassa. Kaunis rakennus Järvi kertoo, että kun hän tuli 1960-luvulla ensimmäistä kertaa parantolaan töihin, itse rakennus tuntui upealta. Tietenkin he kuitenkin seurustelivat keskenään ja siitä on saanut myös nimensä tuolla lähistöllä sijaitseva Lemmenlampi, Järvi naurahtaa. Vuonna 1968 Järvi pääsikin parantolaan osastonhoitajaksi
040 184 0123, www.turundiakoniasaatio.fi/pa-svenska/ Turvallista ja laadukasta asumista TURUN DIAKONIASÄÄTIÖN PALVELUTALO ESIKOSSA Uittamontie 7, 20810 Turku vapaana yksiö ja kolmio Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi p. e-tod. Ei lain ed. KUNNALLISLEHTI 57 perjantaina 21.5.2021 VUOKRA-ASUNTOJA myös Vanhustentalo Vuokko! (Katteluksenkatu 1) Säkert och högklassigt boende I ÅBO DIAKONISTIFTELSES SERVICEHEM ESIKKO Uittamovägen 7, 20810 Åbo Lediga ettor och treor Välkommen att bekanta dig med våra lägenheter! Tilläggsinformation: Verksamhetsledare Anu Salmi tel. Talon 11 huoneistoa ovat nyt markkinoinnissa, osassa niistä on alustava varaus. Talon ennakoitu valmistumisaika on syksyllä 2022. 040 184 0123, www.turundiakoniasaatio.fi Onnea naapurillemme, 105-vuotiaalle Kunnallislehdelle! Yhdessä teemme työtä koko alueen ja sen asukkaiden hyvinvoinnin, elinvoimaisuuden ja kestävän tulevaisuuden eteen. www.sippe.fi Ennen kaikkea saat uutta “ sippeä” elämääsi. Oy Paimion Kotikulma | Jousikuja 1 Rauhallinen ympäristö sekä luonnon kauneus tekevät Paimiosta hyvän paikan asua. Paimion keskustaan rakennetaan tyylikäs hissillinen kerrostalo, jossa on neljä kerrosta. Anna sippen viedä Hyppää rohkeasti mukaan sippeilyyn: Tutustut ikäisiisi senioreihin, opit uusia asioita, kuuntelet tai jaat kokemuksia muiden kanssa. Johanna Pulkkinen 040 300 2305 | johanna.pulkkinen@aktialkv.fi Huoneistoesimerkit m 2 myyntihinta velaton hinta 2h, k, s 52 58 100 € 166 000 € 2-3h, k, s 64 69 650 € 199 000 € 3h, k, s 75,5 80 500 € 230 000 € ENNAKKOMARKKINOINTI ja seuraa paikallisia uutisia Lataa Kunnallislehti puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi. TÄSTÄ LEHDESTÄ LUETAAN MAINOKSETKIN! 87 % alueemme ihmisistä lukee tilattavasta paikallislehdestä niin juttuja kuin mainoksetkin. Terveisin LähiTapiola Varsinais-Suomen elämänturvaajat Olli Alho paimiolainen elämänturvaaja Paimio 39 Rauno Rautio Konduktööri, eläkeläinen Julkisten palveluiden puolustaja Päätösten teko oikeille raiteille Vielä verkossa, kohta kotona. Talossa on huoneistokohtaiset poistoilmalämpöpumput, jossa myös viilennys. Huoneistoissa on hyvä tilasuunnittelu, isot lasitetut parvekkeet ja ajattomat kauniit pintamateriaalit. Lähde: Suomen paikallislehtien lukijatutkimus 2017, Tietoykkönen Oy As
Monelle ikäihmiselle ovat tärkeitä myös televisioja radio-ohjelmien tiedot. KUNNALLISLEHTI 58 perjantaina 21.5.2021 Paimion lukiosta 44 uutta ylioppilasta Ylioppilastiedot julkistettiin tiistaina. Paimion lukion uudet ylioppilaat Aho Sanni, Berg Helmi, Donner Linda, Fingerroos Casper, Haapala Tuomo, Hinkka Eemeli, Hämäläinen Julia, Ilmonen Nea, Jäske Aku, Karppinen Karoliina, Kaukonen Kasperi, Kaunonen Venla, Koivunen Juho, Kuopila Joonas, Laakso Emilia, Laine Mikko, Lehtinen Silja, Lehtiranta Luukas, Leppänen Iina, Luostarinen Venla, Lähde Pauli, Lämsä Anton, Mäkinen Ossi, Nevalainen Urho, Nipala Kristian, Nurmi Vili, Pajunen Emma, Partanen Vilja, Poikonen Elias, Poikonen Henni, Porthén Elviira, Rauhanen Alise, Ruoholahti Minna, Salminen Selina, Silfver Saana, Sorjonen Juuso, Taipale Eero. – Paikallislehdessä saisi olla jokaisen kunnan asioista, joissa lehti ilmestyy. Myöskään Kaarinaan ei kirjattu torstaille uusia tautitapauksia. Paimion lukiosta valmistuu tänä keväänä 44 uutta ylioppilasta. GALLUP Panu Kankaanranta, yrittäjä Sauvo – Paikallisuus merkitsee minulle kaikkea. Uusia asukkaita ajatellen voisi olla myös tietoa siitä missä kunnan eri palvelut sijaitsevat. 44 ylioppilasta on vähemmän kuin aikaisempina vuosina, ja lukion rehtori OlliPekka Lehtonen kertoo syyksi sen, että ikäluokka on pienempi kuin aiempina vuosina. Uusia rokotusaikoja tulee varattavaksi torstaiaamuisin. Tänä vuonna heitä on yli kymmenen koko ikäluokasta. – Samoin lukioon odotetaan kesän yhteishaussa isoa ikäluokkaa, hän sanoo. – Syyt siihen ovat moninaisia: osalla opinnot vain syystä tai toisesta hieman viivästyvät ja toisilla se on tietoinen valinta nyt kun ylioppilastutkinnon painoarvo on korkea-asteen valintakoeuudistuksen jälkeen lisääntynyt, eli tutkinnon kokonaan suorittamiseen halutaan käyttää pidempi aika, Lehtonen sanoo. Kaarinassa rokotettuja on 39 prosenttia väestöstä. Aikuislinja: Elomaa Anna Maria Pauliina, Himberg Vili Veikko, Mäkelä Sina Aurora Jennica, Raitanen Eetu Oskari, Rintanen Jesper Juhani. Mitä paikallisuus merkitsee. Tällä hetkellä PaimionSauvon terveyskeskuksessa ovat alkaneet yli 50-vuotiaiden koronarokotukset. Mitä toivot paikallislehdeltä. Kaarinan lukio, nuorisolinja Aalto Aleksi Kevin Kristian, Aaltonen Hilla Olivia, Alaaho Veeti Antero Olavi, AlGhuraibawi Jaffer, Anteroinen Arttu Juhani, Arell Erik Oliver, Bergqvist Veera Sofia, Haarala Martta Olga Aleksandra, Hakala Kasper Samuel, Hansson Venla Alina, Hautalampi Eero Kalevi, Heinonen Juho Petteri, Hollmén Iisak Matias, Jaarsma Nooa Oskari Hermanni, Kailiala Aapo Juho Jalmari, Karttunen Ella Linnea, Kauppi Tatu Vili Valtteri, Kiimamaa Selma Cecilia, Koivumäki Julia Nelli Maria, Koivunen Tuuli Talvikki, Korjala Tino Mikael, Laaksonen Jemina Julia, Lahtonen Aadaliina Lahja Sofia, Laine Väinö Jussi Oskari, Laitinen Emil Miro Kristian, Lehtiaho Mikael Johannes, Lehtonen Miina Iida Kaarina, Leino Valtteri Mikael, Luhtasela Niklas Lauri Mikael, Maaranen Otso Juho Herman, Majasuo Ella Maija, Mattila Eelis Seppo Juhani, Mononen Jesper Matias, Nguyen Gia Huy, Nuutinen milia Eveliina, Ojaniemi Milla Anneli, Orava Akseli Aleksanteri, Paju Juho Petteri, Piipponen Elina Pauliina, Puurtinen Odin ArmasOlavi Toninpoika, Rajala Arttu Alexander, Ratia Jesperi Teodor, Ronkainen Mikael Antero, Rossi Emmi Sofia Kristiina, Ruusuvuori Joel Eero Emil, Salminen Akseli Johannes, Salvela Niko Juhani, Sillanpää Niklas Uolevi, Similä Elina Suvi Mirjami, Similä Maria Oili Susanna, Simonen Saga Nimue Johanna, Sirkiä Iiro Oskari, Suominen Leevi Väinö Tapio, Tuomi Melinda Cia Katriina, Tuominen Toivo Allan, Vähäkangas Mimosa Inkeri, Wahlsten Jasmin Karoliina, Walden Venla Sofia, Ylämäki Elena Sofia. Yksi ylioppilas ei halunnut nimeään julkistettavan. Muun muassa sitä, että käytetään paikallisia palveluita, jotta palvelut olisivat jatkossakin paikallisia. Nettisivuillamme www.kuntsari.fi on julkaistu myös lähiseudun lukioista valmistuvien tietoja. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Piikkiö Iljanto Joel, Joskitt Elvi, Kuirinlahti Helmi, Lindblom Amos, Rosen Jessica, Saarinen Saara, Santa Janette, Vehkavuori Mandi. 16 heistä oli jo aiemmin valmistuneita arvosanojen korottajia, osa taas lukion toisen vuoden opiskelijoita, jotka hajauttavat kirjoitukset useampaan tutkintokertaan. Paimioon, Sauvoon tai Kaarinaan ei uusia koronatartuntoja Panu Kankaanranta, yrittäjä Sauvo Pirjo Siivonen ANNI HIMBERG PANU KANKAANRANTA. NELLY RAUHALA Julkaisemme lukiokohtaisesti niiden uusien ylioppilaiden nimet, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun. – Viime keväänä lakitettiin 49 ylioppilasta, hän sanoo. . Paimioon ei ole kirjattu uusia tautitapauksia viime lauantain jälkeen. Sauvossa ei uusia koronatapauksia ole ollut moneen viikkoon. Tavoite on, että lasten ja nuorten kilpailuja ottelutoiminta päästään aloittamaan ensi viikolla. Lehtonen kertoo, että vuoden päästä keväällä on taas odotettavissa suurempi lakitettavien ikäluokka. 105-vuotias Kunnallislehti onnittelee uusia ylioppilaita sekä samalla kaikkia seutukunnan ammattiinvalmistuvia. Pirjo Siivonen, Sauvo – Paikallisuus on minulle hyvin tärkeää. Se merkitsee sitä, että käytän kunnan sekä paikallisten yrittäjien palveluita hyväkseni, mutta annan myös omalla panoksellani jotain takaisin kanssaihmisten hyväksi. Sauvossa vastaava luku on 44,4. Yli 50-vuotiaat edelleen rokotusvuorossa PAIMIO, SAUVO, KAARINA Jaana Pakarinen Koronatilanne on Paimiossa ja Sauvossa edelleen hyvä. Myös sellaisten opiskelijoiden määrä, jotka suorittavat lukion 3,5:een tai neljään vuoteen on kasvanut koko ajan. Ylioppilaskirjoituksiin osallistui tänä keväänä Paimion lukiossa 109 kokelasta. – Paikallislehdeltä toivon jatkossakin paikallisia uutisia ja tietoa muun muassa tapahtumista. Paimion kaupunki uutisoi tiistaina, että VarsinaisSuomen koronakoordinaatioryhmän päätöksen mukaan lapset ja nuoret, jotka ovat syntyneet vuonna 2001 tai myöhemmin, voivat harrastaa sisätiloissa nyt myös lähikontakteja sisältäviä lajeja. . Paimiossa on THL:n mukaan tällä hetkellä rokotettu 38,8 prosenttia väestöstä
Mh. Arv. Arv. Mh. alk. valmistuminen 1/2022. 85.880 €, vh. Energialuokka B 2018 . 249.900 €. Uniikille paikalle Turun kattojen ylle Kakolankaaren kaareva, kolmikerroksinen kiinteistö pitää sisällään mielenkiintoisia omistuskoteja korkeatasoisella varustelulla. Muuttovalmis. Katso jäljellä olevat vapaat huoneistot ja hanki nopeasti omasi! Kurjenlinnan Pihan huoneistokoot 47,5–60,0 m 2 . alk. valmistuminen 6/2022. Arv. 040 139 1800, asuntomyynti.turku@peab.fi Rakennamme Turun seudulle ”Olen ylpeä siitä, että saan olla mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa ja koteja ihmisille.” Jari Mettälä, vastaava työnjohtaja Asunto Oy Turun Kurjenlinnan Piha Kurjenmäenkatu 8, 20700 Turku Asunto Oy Kaarinan Kartanonmetsä Uimahallintie 8, 20780 Kaarina Asunto Oy Turun Kakolankaari I ja II Tiililinnankatu 7, 20100 Turku Asunto Oy Raunistulankaari Turku Tampereentie 4, 20300 Turku MUUTTOVALMIS Haluttu Kurjenlinna – viimeiset asunnot myynnissä Kupittaan K-Citymarketin läheisyyteen on hiljattain valmistunut raikkaita uusia omistuskoteja. Energialuokka B 2018 . Harkitse myös sijoituskohteeksi. Kartanonmetsän joka asunnossa on lattialämmitys, säädettävä ilmanvaihto sekä parveke tai terassi. alk. alk. alk. Energialuokka B 2018 . Mh. valmistuminen 1/2022. 113.400 €. 285.000 €. KU VA T O VA T H AV AIN N EK U VIA . Uusi upea yhtiö suositulle alueelle Rakennamme huippupaikalle tasokkaan kerrostalon. 34.020 €, vh. Mh. 75.390 €, vh. alk. 185.600 €. Kakolankaari II:n huoneistokoot 32,0–77,5 m 2 . Arv. Nyt ikiomaan uuteen kotiin. 56.040 €, vh. Energialuokka B 2018 . Varaa nyt uusi unelmakoti! Kakolankaari I:n huoneistokoot 49,0–77,5 m 2 . KUNNALLISLEHTI 59 perjantaina 21.5.2021 Peab Asuntomyynti, Birgitta Suovanen p. Ilmeikäs pienkerrostalo Tampereentulliin Kävelymatka ydinkeskustaan! Kaarevaan pienkerrostaloon tulee 32 kompaktia omistuskotia. alk. alk. Huoneistokoot 27,0–51,5 m 2 . 50.419 €, vh. 167.427 €. alk. Huoneistokoot 27,0–74,5 m 2 . alk. MYYNNISSÄ MYYNNISSÄ MYYNNISSÄ. Mh. Energialuokka C 2013 . valmistuminen 4/2022
Pyhän Katariinan aamu-asahi 7.-28.6. Kioskilla on myös pieni infopiste, josta löytyy tietoa niin linnanraunioista kuin muistakin Kuusiston palveluista. 24.8. 02-421 269, 0400 323 488, 040-5417033, 010 321 5100 www.launokorpi.com info@launokorpi.com Kotimaanmatkat: Somerniemen kesätori ja Härkälän kartano 70 € Ilolan arboretum ja Wiurila 65 € Kemiönsaari, Taalintehtaan ruukkikylä ja Högsåra 67 € Utön matka, 220 € Rauman pitsiviikot & Sammallahdenmäk 70 € Kalliolaakson linna & Teijon kartano 68 € Saaristomatka Gullkronaan 90 € Teatterimatkat: Jokioisten kesäteatteri, TÄHDET TÄHDET, Suomi-Filmin parhaat 40 € Mustion kesäteatteri, VADELMAVENEPAKOLAINEN, 54 € Rock-tenori Jarkko Ahola Mustion kesäteatterissa 58 € Ulkomaanmatkat: Itämeren pääkaupungit; Tukholma-RiikaTallinna 400 € Kolmården 170 € Suomenlahden kierros & Pietari 490 € Pärnun Tervis-kylpylään 490 € Haapsalon Laine-kylpylään 470 € Etelä-Saksan joulutorit 865 € 8.6. Palvelun maksaa joko asiakkaan kotikunta tai asiakas itse. Ahvenanmaan saariston rengasreitti 595 e SAUVON KIRJASTOJA KULTTUURIPALVELUT Vintterintie 6, 21570 Sauvo 02 4744 131 www.sauvo.fi kirjasto@sauvo.fi www.vaskikirjastot.fi SAUVON KIRJASTOJA KULTTUURIPALVELUT TIEDOTTAA Sauvon kunnankirjasto auki kesä-, heinäja elokuussa 4.6.-31.8.2021: tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 13–18 torstaisin ja perjantaisin klo 9–15 Kirjastojärjestelmän vaihdosta johtuva palvelukatko 19.5.-3.6.2021 (kirjasto kiinni) Kirjaston Graniittisalissa vaatesuunnittelija Lalli Savolaisen TAIDENÄYTTELY ”IHMINEN” kirjaston aukioloaikoina 4.6.-31.7.2021 TULEVIA TAPAHTUMIA su 13.6. Saarihyppely Björkössä ja Aspössä 148 e 17.-18.6. Piikkiön nuorisotila Kylässä 2.-6.8. Kemiönsaaren kohteet ja saunaelämys Storfinnhovassa 115 e 17.-18.6. 2 H I I J O K A M U U T T I M A A I L M A A S A U V O N K E S Ä T E A T E R I S S A 2 2 1 CH A R LE S D IC K E N S E S I T Y S P Ä I V Ä T J A L I S Ä T I E T O A 2 . 7 . 02-421 269 • 0400 323 488 • 040 541 7033 • 010 321 5100 www.launokorpi.com • info@launokorpi.com LAUNOKORVEN BUSSILLA… J &M Launokorpi Oy Puh. 14.-17.6. 2.-3.7. Ruukkikävely ja Storfinnhovan saunaelämys Kemiönsaarella 115 e 12.6. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Aspa-koti Sopukka, Hakkistie 1 B 7, Sauvo puh. 12.6. Storfinnhovan savusaunaelämys 85 e 13.6. Örön linnakesaari 95 e 22.6. 2 1 . 12.-16.12. Ajanvaraus 02 470 2234 Erikoishammasteknikko Marko Rosendahl * suun ja hammasproteesien kuntotarkastus * kokoproteesit * pohjaukset * korjaukset * proteesien puhdistukset * hoitotuotteita PAIMIO Vistantie 24 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARKO ROSENDAHL Ajanvaraus 02-733 77 37 ja seuraa paikallisia uutisia Lataa Kunnallislehti puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi. Master Chef Houtskarin Hyppeis Värdshusissa 125 e 3.7. ES ITYSKA U S I O SO ITTE ESSA S E LKU.F I HANNELE MOILANEN MATTI MOILANEN HANNELE MOILANEN TOM LINKINEN K Ä S I K I R J O I T U S SARI STENLUND O H JA US M U S I I K K I K E STO N . Upea Puumala -UNESCOn Geopark-kohteet tutuksi 250 e 1.7. 7 . ES I TYSKA U S I O S O I T T E ESS A S E LK U .F I HA NNELE MOILANEN MATTI MOILANEN HANNELE MOILANEN TOM LINKINEN K Ä S I K I R J O I T U S SARI STENLUND OH JA US M U S I I K K I K E S T O N . minikonserttisarja Estradeita etsimässä ti 15.6. KUNNALLISLEHTI 60 perjantaina 21.5.2021 I I J O K A M U U T T I M A A I L M A A S A U V O N K E S Ä T E A T E R I S S A 2 2 1 C H A R L E S D IC K E N S E S I T Y S P Ä I V Ä T J A L I S Ä T I E T O A 2 . Leirimaksu 50 euroa sisältää ohjelman, välipalan ja lounaan. 8 . ke–pe klo 14–20 la–su klo 11–15 Kesäkioskista voit ostaa sekä suolaista että makeaa purtavaa, juomia ja jäätelöä. 155 e 8.7. 20.7. 13.6. Päiväleirit 8-12 vuotiaille ma-pe klo 10-15. Kiehtova Seili 110 e 8.7. Ilmoittautumiset kaupungin palvelupisteissä viimeistään 9.7. Ryhmään mahtuu 10 henkilöä, edellyttää ilmoittautumista www.kaarina.fi/tapahtumat Kuvisleirit Vaparilla 26.-30.7. Pyhän Henrikin Pyhiinvaellus Turun seudulla 75 e 12.6. Purjehdusmatka Seiliin ja Airistolle 175 e 12.6. ma–ke & pe klo 10–16 to klo 14–20 7.7.-8.8. 31.8. Amos Andersonin Kemiönsaari 80 e 8.6. maanantaisin klo 10–11 Kesäkuun viikot aloitetaan asahilla Pyhän Katariina puistossa. 15.6. 21.7. Kirjaston perheiden päivä, kirjasto auki myös klo 18–20 ke 28.7. Kauneinta Saimaata -Puumalan saaristoreitti 285 e 5.-8.8. Viking Linen risteily Helsinki-Tallinna-Turku alk. alkaen 23.-26.8. #kaarinassatapahtuu kulttuuri ja kirjastot Lue ajankohtaiset tapahtumatiedot: www.kaarina.fi/tapahtumat Kirjastokeikkojen ja Linnanraunioiden kesäkeikkojen esiintyjähaku on auki! Keikkojen järjestäminen aloitetaan heti kun se on kokoontumisrajoitusten puitteissa mahdollista. 17.-23.11 Kotimaan matkat: Pyörämatkat: 28.5. Maksuton tarkastus kesäkuun loppuun. Anu Kerosen konsertti kirjaston pihalla Kirjaston aukioloajoissa ja tapahtumien järjestämisissä noudatamme yleisiä koronapandemiasta annettuja viranomaisohjeita ja nopeat muutokset ovat mahdollisia. Kirjaston tiedotuskanavia ovat Sauvon kunnan verkkosivut www.sauvo.fi ja www.facebook.com/kirjasto.sauvo Tervetuloa! Kaarinassa tapahtuu Linnanraunioiden kesäkahvila 7.6.-2.7. Aspa-koti Sopukka tarjoaa palveluasumista ja arjen tukea asiakkaan kotiin sekä henkilökohtaista apua vapaa-aikaan. 24.7. 2 H J&M LAUNOKORPI OY , Riitta & Kaisa p. 6.-12.10. 2 1 . Kirpputorimatka Karunaan ja Kemiönsaarelle 45 e 4.-5.7. 8 . 28.-30.6. 040 487 2011 Yksilöllistä tukea elämänhallintaan Ajanvaraus 02 470 2234 Erikoishammasteknikko Marko Rosendahl * suun ja hammasproteesien kuntotarkastus * kokoproteesit * pohjaukset * korjaukset * proteesien puhdistukset * hoitotuotteita PAIMIO Vistantie 24 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MARKO ROSENDAHL Hammasproteesit kesäksi kuntoon. & 5.-6.7
– Fyysisistä ominaisuuksista menestyminen ei jatkossa jää kiinni. – Koko maan osalta tyttöjen tilanne on mahtava. Sitä Kytösaho pystyi toteuttamaan ensimmäistä kertaa viime kaudella, ja hän jatkaa kaiken järjen mukaan Olympiakomitean apurahaurheilijana edelleen. Toinen kehityksen kohde on pääkoppa eli parhaan irtisaaminen kilpailuissa, hän luettelee. Osa miesten, naisten ja nuorten maajoukkueesta on kokoontunut koko viikon ajaksi Varasvuoren mäkikeskukseen ja sen ympäristöön. Valta suitsuttaa – nykyisessä toimenkuvassaan jo sen enempää mainostamatta – Paimion Urheilijoiden tämänhetkistä mäkihyppytoimintaa. Kerran-kaksi vuodessa. Vallan kilpauran päättymisestä on muutama vuosi ja sitä kautta Varasvuoren mäistä hyppäämisestä jo yli vuosikymmen. – Seuramme parhaista junnuhyppääjistämme moni on tyttöjä, Schleutker huomauttaa. Kytösaho leiskautti viime kaudella yli 200-metrisiä hyppyjä Planican lentomäestä. Mainittu taso merkitsee sitä, että edellytykset jatkamiseen päätoimisena mäkihyppääjänä ovat edelleen olemassa. Hänenkin mielestään on poikkeuksellisen kivaa viettää leiriä näillä kulmilla. Paimion Urheilijoissa mäkihyppyoppinsa saaneet miehet viettävät tällä viikolla nykyisin harvinaislaatuisia päiviä kotikulmillaan. Kesän kansainvälinen kilpailukalenteri pitäisi tällä tietoa viedä läpi normaalilla, ennen koronavirustilanteen ryöpsähtämistä totutulla tavalla. Kytösahoa, 21, voi tituleerata Antti Aallon ohella Suomen tämän hetken parhaaksi hyppääjäksi, ja 29-vuotias Valta on naisten maajoukkueen päävalmentaja. Diabeteksenkin osaltaan leimaamien vaikeiden vuosien jälkeen hän pohtiikin tilannetta plusmerkkisin miettein. Miesten, naisten ja nuorten maajoukkuetoimintaa ollaan viime vuosina pyritty tehostamaan tämänkaltaisilla yhteisillä leireillä. Maajoukkueen leiritys alkaa Planicassa jo kesäkuun alkupuolella.. Suomen naismäkihypyn kärki oli päättyneellä kaudella tasolla, jossa parhaat hypyt johtivat maailmancupissa viimeisiin pistesijoihin eli sijan 30 paikkeille. – Onhan tämä mukavaa. Pyyteetöntä seuratyöntekijää, joka otti työpaikaltaan viikon vapaaksi pystyäkseen järjestämään hyppääjille hyvät olot. – Esimerkiksi Valtteri on tehnyt upeaa työtä. – Nykypäivänä ihan liian harvoin pääsen käymään täällä päin. Maamme tämän hetken ykkösmäkimiehiin kuuluva ja paimiolaissyntyinen Niko Kytösaho on verestänyt tällä viikolla mäkimuistoja Paimion Varasvuorella. Hän toteaa leirin pitämisen Paimiossa olevan jossain määrin yllättävä eli ex tempore -tyyppinen asia. Ossi-Pekka Valta toimii nykyään naisten maajoukkueen valmentajana. Kansainvälisessä menestyksessä moni asia tiivistyy lopulta rahaan. KUNNALLISLEHTI 61 perjantaina 21.5.2021 Vain seudun mäkimies voi tietää sen . Suomalaisen mäkihypyn elinvoiman kannalta pienempien paikkakuntien duuni on ihan korvaamatonta. Huomaa, että tytöt haluavat hypätä ja ovat tosi räväköitä persoonia, Valta hymyilee. Eniten kyse on lajiteknisistä asioista: miten hypyn tekee oikeaoppisesti. Näin tunnelmoi moninkertainen olympiavoittaja Matti Nykänen artistin urallaan. Huomattavasti haastavampaa se on hypätä tuollaisesta K29-mäestä kuin isommista hyppyreistä. Siitä onkin jo useampi vuosi, kun näistä mäistä viimeksi olen hypännyt. Se taas merkitsee nuoren miehen näkymistä Suomessa hyvinkin vähän kesän, syksyn ja talven aikana. Pystyin hyppäämään harjoituksissa usein top-30-tasolla. Jos tämä on joskus mielletty miesten lajiksi, niin se ei ole enää nykypäivää. – Resurssitilanne on ollut paranemaan päin, pienenpieniä kehitysaskeleita tulee matkan varrella. Kytösaho ja Valta tekevät maajoukkueiden kanssa harvinaisen vierailun kotikulmilleen PAIMIO Olli Mäntylä Kun lähtee lentoon hyppyrin nokalta, saa olla hetken rauhassa ilmassa. Vain salonseutulainen mäkimies voi kuitenkin tietää sen, miten riemullista voi olla hypätä Varasvuoren toiseksi suurimmasta, K-pisteeltään 29 metrin mäestä. . Toki paljon on satsattavaa, ja sen suhteen ollaan edelleen melko alkutekijöissään, Valta kuvailee. Alas tullaan korkealta, vaikka vauhtia otetaan minimaalisen vähän. – Idea oli alun perin Väätäisen Jannen (miesten maajoukkueen päävalmentaja), mutta kaikki muutkin valmentajat olivat Paimion kannalla. Suomen mäkihypyn hienoiseen noususuhdanteeseen vähitellen palannut kehitys selittyy monilta osin tyttöjen kasvaneella määrällä. Kotkan lailla saa liidellä ihminen, vain mäkimies voi tietää sen. Tekniikasta ja pääkopasta kiinni Niko Kytösaho sai kehitettyä itsestään viime kaudella vakituisen maailmancupin karsinnoista kilpailuihin yltävän hyppääjän. Tätä tunnetta ovat puolestaan toteuttaneet pitkin 2000-lukua salonseutulaislähtöiset Niko Kytösaho ja Ossi-Pekka Valta. Toki monta kertaa kisatilanteessa en pystynyt aivan samaan, mutta nyt kuitenkin tiedän sen perustason vakiintuneen, Kytösaho kuvailee. Kroppa on kovassa kunnossa. Mutta hauskaa se on myös – vähän eri tavalla pitää haastaa itseään, nyttemmin savolaistunut Kytösaho hymähtää. – Nyt kun kaudesta on mennyt vähän aikaa, niin oli se lopulta enemmän positiivinen. – Etenkin nuoret ja naiset pyrkivät leireilemään yhdessä mahdollisimman paljon, Valta kertoo. Spesiaalia on sekin, että mukana on nippu maan ykköshyppääjiä. MINNA MÄÄTTÄNEN Antti Aalto ja Niko Kytösaho olivat viime talvikaudella mäkihypyssä selkeitä kärkinimiä. Valtterilla tarkoitetaan seuran mäkijaostoon kuuluvaa Valtteri Schleutkeria
Paino: Lehtitehdas, Salo 2021 Asiakaspalvelu palvelee toistaiseksi poikkeustilanteen vuoksi vain puhelimitse ja sähköpostin välityksellä ma-pe klo 8.30-16.00. Digilehti + kuntsari.fi kestotilaus 6,50 € / kk Kysy opiskelijatilausta! Irtonumerohinta 2,20 € S-market Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk etutilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen. Taneli Himanen, Sauvo – Paikallisuus merkitsee minulle sitä, että pyrin ostamaan ruokaostokset ja palvelut läheltä. Ystävistä jotka jakavat aikaansa ja kuuntelevat. Ehkä sauvolaisia uutisia voisi olla jatkossa enemmän. RÄKÄTTI. Huom. PAIMIO-SAUVO-KAARINA TOIMITUS ASIAKASPALVELU toimittaja Jaana Pakarinen (02) 588 8654 Uutismedian liiton jäsen Mitä paikallisuus merkitsee sinulle. Tai menetetty ajokortti, lisälasku. Onneksi tulee kunnallisvaalit, niin löytyy vastuunkantajia. Lämpö, sortseja voi pitää ja ihmiset liikkuvat enemmin ulkona. Metsän vihreyttä eivät saasteet ole vieneet. Jos minulla ei toimi esimerkiksi netti, niin tiedän heti keneen paikalliseen yrittäjään otan yhteyttä. Toivottavasti ei kuitenkaan turhan puhujia. Kaikki kesän juhlat ehkä voidaan järjestää. Nuotioita ei saisi rakentaa pitkin metsiä ilman asiallisia lupia ja etenkin oikeanlaisia kelejä. Määräpaikkalisä on 15%. Puheen tuottaminen on tärkeää kaikissa elämän vaiheissa. Liikunta on hyväksi. Kerää mustikoita, laatoita lattia, kuuraa vene tai pyöräile yli 30 kilometriä, niin peppu luulee olevansa jauhelihaa. Taas olisi vanhemmilla puhumisen paikka. Tilaushinta 1.12.2020 alk: Paperija digilehti + kuntsari.fi kestotilaus alk. Meille jää mahdollisuus olla läsnä ja koettaa tallentaa muistoihin hyviä asioita. Luvatonta nuotionpolttajaa ei vastuu polttele, mutta korvaukset voivat siltikin olla suuret. Mistä kiitollisuus syntyy. Kun vielä ei oikein tiedetä kuka mistäkin toiminnasta kantaa päävastuun. Meillä on maa missä on vapautta elää ja olla. Pitää kehua tässä kohtaa myös Paimion Hakan futisjoukkuetta, sillä he ovat ottaneet tällä kaudella paljon paikallisia pelaajia joukkueeseen. Olet kuitenkin suomalaisena ollut siellä missä sauna lämpiää ja vedet virtaavat. Kaupat ovat pullollaan tavaraa, ruoka riittää. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. Ihanat kesäyöt, ei haittaa vaikka uni ei aina tulisi. Nähdään siis joukolla ja parannetaan Suomea aina kun voidaan. Joskus ei vain huomaa sitä omaa hyvää. Jos rappusia nousee yhtenä päivänä ylös ja alas, niin seuraavana päivänä on oudosti jalat niin kipeät, että takuulla jättää tuon reippailun väliin. Kesä on jo täällä ja valo. Mitä toivot paikallislehdeltä. GALLUP Kalle Himberg, Sauvo – Työpaikalla naljaillaan usein Sauvo-Paimio -vertailua, mutta Sauvo on parempi kun se on etelämmässä, täällä on merta ja aurinko paistaa enemmän. (02) 7702 626 klo 8.15–15.45 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Jos suljetaan silmät, ongelmia ei ole, ei roskia pyörätiellä, ei huonoa liikennekäyttäytymistä. Mutta etenkin leukaluiden sijoiltaan menoa ja kulumaa täytyy kuitenkin varoa. Remonttireiskoilla ei ole vaivoja, kun tekevät aina niitä remontteja. 11,53 € / kk Paperilaskusta veloitetaan 1,50 € paperilaskulisä. Vetää reisistä ja jumittaa selästä. Toisaalta se ei ole kunnasta kiinni, jos vain aihe kiinnostaa. Silloin on tärkeää lukea Turun Sanomat kannesta kanteen ja verrata omaa elämäänsä esim. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00–16.30, viikonloppuisin klo 7.00–11.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. Välillä pitää pöyhiä asenteita ja huomata että miten paljon hyvää mahtuu arkeen. Jäikö Kunnallislehti tulematta. Riittää kun kävelee markettiin, riittää kun imuroi, riittää kun vie roskapussit ja riittää kun jankuttaa samat asiat yhä uudelleen toiselle. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Kalle Himberg Taneli Himanen Vastuu on itsellä Ihminen on rakennettu kummasti. Eihän toisten elämä mitään itselle kuulu, mutta näkyy. Paikallisuus on minulle myös sitä, että käyttää paikallisia palveluita. Kyttäys on negatiivinen sana, mutta näkeminen on aina positiivista ja hyväksi ihmisille. – Paikallislehden selaan läpi ja toki sauvolaiset jutut kiinnostavat eniten. Mainostan myös tutuille ja muille paikallisia palveluita. Hetken huuma nopeasta vauhdista voi olla kuukausien itku. Jokaiselle äidille ja isälle omat lapset ovat tärkeitä. Voitte myös jättää ilmoitukseen tarkoitetun materiaalin Kunnallislehden postilaatikkoon, Vistantie 19. Pitäisi muistaa olla varovainen kun mopolla tai autoilla surauttelee. Nuorten täytyy kuitenkin varoa kyykkimästä puskissa, pikku käärmeet ovat siellä ja kaikenlaiset häntäheikkiötökät. Ollakseen kunnossa ihminen ei tarvitse extremesuorituksia. Metsänomistaja, alueen vuokraaja vai kenties museovirasto vai säätiö. Ihmisen vaivat tulevat, kun ylittyy pieni normaali liike. Kukista ja linnuista. KUNNALLISLEHTI 62 perjantaina 21.5.2021 Ilmoitushinnat 1.1.2021 alk: Etusivu väri 2,39 / pmm Tekstissä mv 1,40 väri 1,64 / pmm Takasivu mv 1,44 väri 1,70 / pmm Muualla mv 1,27 väri 1,51 / pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero. Syyrian pakolaisiin leireillä. – Luen Kunnallislehteä välillä, mutta katson ainakin sauvolaiset uutiset sekä tietysti jalkapallo jutut. Kesällä on ikävää olla sairaalassa murtuneiden käsien tai jalkojen takia. Entäpä kun olet istuttanut perunoita, enemmän kuin yhden. Meillä Suomessa huolehditaan onneksi myös toistemme asioista, autetaan kun voidaan ja yhteiskunta turvaa heikompien arkea. Siitä mitä saat, siitä mitä syöt, siitä mitä tunnet. Olisi ollut sääli, jos Paimion parantola olisi palanut. Tulee mielihyvä. Vaan amatöörinä maalaappa kattoa yksi päivä, niin niska ei enää taivu, ei itään eikä etelään. Luonnosta joka ei kiellä ketään kulkemasta
KAARINA Piikkiön Eläkkeensaajat ry. Keskiviikon kävelytreffit päättyneet. Maanantaina 24.5. Lehmiranta avautunut 27.4. Ke 26.5. Taloustoimisto avoinna ma-to klo 9-13, puh. SEURAKUNTA Kastettu: Alisa Helinä Ahonen, Adalmina Eevi Aliisa Andersson. 3). Vain terveenä mukaan. hannele.airola@evl.fi. Lisätiedot ja ilmoittautumislomake www.paimionseurakunta.fi/lapsille-ja-lapsiperheille/paivakerhot/ilmoittautuminen-paivakerhoon. Avaamme ilmoittautumisen mahdollisimman pian, kunhan saamme tiedon toteutukseen haetuista tuista ja voimme vahvistaa leirin hinnan. 040 763 7402 Mikko P. klo 13. Hautausmaatoimisto: päivystys ma-pe klo 13-13.30, puh. Lapsille on tulossa kesäleiri 28.6.–9.7. Heinä-elokuussa aikuisille on luvassa aamujumppaa. Ke 26.5. klo 19. messu klo 10 Paimion kirkosta. Paltanpuiston Palvelutalo. 050 4014 175. Auton voi pysäköidä matonpesupaikan parkkipaikalle. mennessä. Omatoimiset varaukset puh. Viikolla 22. Lähtö srk-talolta klo 17.50. Ke 26.5. saara.kerola@evl.fi. Pärjäät omalla kuntotasollasi. Bocciaa ja sauvakävelyä keskiviikkoisin ja perjantaisin Tupasvillan kentällä alkaen klo 10. mennessä tekstiviestillä tai soittamalla numeroon 0405007885. Aikuisille jatkuu 5.7. klo 13-15, puh. mennessä paimionperinneyhdistys @gmail.com tai Antti Salamäki 040 7357148 Tervetuloa! KOKOUKSIA OSTETAAN MYYTÄVÄNÄ Sauvon kirkonkylän Martat ry:n VUOSIKOKOUS Torstaina 3.6.2021 klo 18 Kalles Backan puutarhassa Sauvontie 55, Sauvo. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: suyukoulu@gmail.com SAUVON SYKE Lasten tunnit ja aikuisten keskiviikkojumppa päättyvät toukokuun loppuun. TILAA HINNASTOLLINEN KIVIESITE. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja lapsen tervettä kehitystä, lisätä avointa vuorovaikutusta sekä lisätä lasta suojaavien tekijöiden vaikutusta perheen arkeen. Kirkolliset toimitukset; kasteet, avioliittoon vihkimiset sekä hautaan siunaamiset toimitetaan kirkoissa. 2). Treenit ulkona, pukeutuminen sään mukaisesti. saakka. Ti 25.5. Anita Sirkka-Liisa Hermansson, 74 v. Maskit mukaan. toimija. P. klo 17. KIVILIIKE VELJ. Avoin chat mielenterveysomaisille Tukinetissä keskiviikkoisin klo 17–19. Viikkoja kuukausitoiminta keskeytetty toistaiseksi. nuorten bändi Poppareiden harjoitukset klo 15 Wanhalla (Pyölint. Pontelassa. 23.5. 3). 3). Ti 25.5. Kokoukseen osallistujien tulee ilmoittaa osallistumisestaan sihteerille 28.5. * virsilauluharjoitus klo 15. Suunnitteilla tiistaikerhojen aloitus 22.6. Sauvon messussa laulettavia uusia virsiä. Harjoittelemme su 30.5. 040 7345 040 Leena Järvi. messu klo 10 Paimion kirkossa. klo 14, omat pallot mukaan. Annathan edellä asioivalle rauhan kohtaamiseen. Koronarajoitusten takia kokousta ei ole mahdollista seurata paikan päällä. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. Petankki-pelit alkavat Seuralan kentällä ma 24.5. 3). Leiri on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla on masennusta ja perheessä on 7–9-vuotiaita lapsia. 044 7735 884 tai jutta.lahtinen@evl.fi. Olemme saaneet tarjouksen minilaivaristeilyyn Hki-TallinaHanko-Hki, yhteiskuljetus Paimiosta la 12.6. Johtokunta Paimion Perinneyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS Paimion Nesteellä, Ajurintie 1, ma 31.5.2021 klo 18. 044 7373 500, sähköposti paimio.srk@evl.fi. naisten Treenitreffit klo 17.30 Pappilan pihalla (Pappilant. Paimio: Su 23.5. Autoista romutuspoistot. 10 henkilön rajoitukset voimassa huomioiden turvavälit. PAIMIO PAIMION RASTI Tiistaina 25.5. suljettu), pe klo 9.15-12, puh. Tuominen 16.5.1925 Paimio 26.4.2021 Paimio * Voimasi uupui, olit väsynyt niin. Juomapullo ja jumppapatja mukaan. Kaivaten Hannele ja Arto Marika ja Ville Päivi Toni ja Kirsi Niko ja Elina Seija ja Pertti Leena, Juha, Amanda ja Matilda Henna Aija Minna ja Juha Heljä Sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu perheen läsnä ollessa. pihakerho 2 v. Jutalle ti 25.5. Rakkaamme Maila Talvikki Iivonen o.s. Tervetuloa vanhat ja uudet pelaajat aloittamaan pitkän tauon jälkeen yhteistä harrastusta. Annathan asiointirauhan muille hakijoille. FinFami Salon seudun mielenterURHEILUSEURAT YHDISTYKSET veysomaiset ry. Toivotimme: Olet rakas, hyvää matkaa. Ruokailu alkumaljan, maksullinen. To 27.5. Kavallossa ruokailun yhteydessä. Toimitus Saloon ja ympäristökuntiin € Uudet hautakivet, lisänimet, kultaukset ja kaikki kivialan työt. Jos olet kiinnostunut Ystäväpiiristä joka on tarkoitettu eläkeläisille, niin ota yhteyttä Virikeohjaajaan Tiina Kalasniemeen puh. Seuraa kotisivujamme. Vetäjänä sosionomiopiskelija Jonna. Lisätiedot Jaana Knaapi-Lehtoselta, 040 722 4961 / jaana@finfamisalo.fi. Piikkiön Seniorit. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10§:n mukaiset asiat. Ilm. To 27.5. 050 3428 097. Ma 24.5. Soita viimeistään varaus 20.5. Maksutonta neuvontaa ja tukea saatavilla ajanvarauksella toimistolla ja etäyhteyksin. 4). kirkkovaltuuston kokous klo 18. Ilm. Ulkoboccia maanantaisin klo 10– 12 jalkapalloareenan päädyssä yhdessä Paimion Eläkeliiton pelaajien kanssa. ja vanhemmille lapsille Paltan päiväkerhotalon pihassa klo 9-10.30 (Pyölint. Rymättylässä. Muista ottaa mukaan omat käsineet ja maski. Leirille haetaan 21.6. Yhdistyksen Kevätkokous Ti 25.5. Pieni iltapala ja vap. Makkaranpaistoa jokirannassa keskiviikkona 26.5. Kuollut: Maila Talvikki Iivonen, 95 v. kirkkomuskari ja leikkihetki klo 9.30 Sauvon srk-talon pihalla (Pappilant. Muista turvavälit ja kasvomaski. Treenit ulkona, pukeutuminen sään mukaisesti. asti maanantaisin ulkojumppa klo 18.30–19.20. Pikkukirkko – lasten jumalanpalvelus klo 10. klo 12. Sauvo-Karunan kirkkoalue: Su 23.5. Lämpimät kiitokset Paltanpuiston Palvelukeskuksen henkilökunnalle äidin hyvästä ja rakastavasta hoidosta. Mahdollisuus ehtoollisen klo 10.45-11.30 heille, jotka eivät mahdu osallistumaan ehtoolliselle varsinaisessa messussa. Jumalanpalvelukset: Osallistujia voi olla 10 henkilöä toimittajien lisäksi. ja ilm. 040 7742 757. Ilmoittautumiset etukäteen pe 28.5. arkipäiviin. Lisätied. Ilmoittautuminen seurakunnan päiväkerhoihin 23.5. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi SEKALAISTA Paljon onnea reippaalle 11-vuotiaalle Elmerille! T: Kotiväki, Mami, Pappa, Soile, Eno ja Kati PAIMIO Eläkeliitto Paimion yhdistys ry. Ilmoittautumisen yhteydessä saat noutoajan, nouto Mikaelintalolta (Pyölint. Suomal. Kiinnostuksestaan ilmoittaa lapsi leirille voi ilmoittaa meille jo ennakkoon, sillä osallistujamäärä on rajattu.. 040 825 0485 ONNEA ONNEA PAIMION EV.LUT. Messu klo 10 Sauvon kirkossa. Huom! osallistujarajoitus. Tervetuloa! Hallitus Kantojyrsintää. Ma 31.5. Srk:n YouTube-kanava: Su 23.5. Toivotamme myös Paimion Eläkkeensaajat tervetulleiksi joukkoomme pelaamaan. Asiointi seurakunnassa toistaiseksi vain joko puhelimitse tai sähköpostitse: Kirkkoherranvirasto: avoinna mato klo 9-13 (ke 26.5. www.paimionseurakunta.fi/814-pihakerho. 050 3428 091 tai Marikalle, 044 7735 892. klo10–12 alkaa boccia pelit jalkapalloareenan päädyssä. Lisätietoja kotisivuilta. ALANDER OY Teppo P. Kiitokset äiti ja mummi rakkaudestasi ja huolenpidostasi. Huom! osallistujamäärärajoitus. Ota mukaan vuoden 2020 kuntokortti. 040 526 4281 RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Koronaturvallisuus huomioiden rajallinen osallistuja määrä, siis varaa paikkasi nopeasti, puh. nuorison tiistaiharjoitus klo 18. eht. kirkkovaltuuston kokous klo 18 Paimion kirkossa. Huom! osallistujarajoitus. Lämmin kiitos myötäelämisestä ja osanotosta. Tuemme ihmisiä, joiden läheisellä on haasteita mielenterveyden tai päihteiden kanssa. Kävelyryhmä lähtee torstaisin klo 10 palvelukeskuksen pihalta, kaikkiin harrastuksiimme voivat osallistua myös ulkopuoliset ei-jäsenet. Mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen. osallistumismaksu Yhteisvastuun hyväksi. Huom! Ruokakasseja on rajoitettu määrä. ruokakassijako klo 9.30 Sauvon srk-talolla (Pappilant. Tavoitat meidät puhelimitse ja sähköpostitse, 044 793 0586 / toimisto@finfamisalo. krs), Salo. viim. Muista ottaa mukaan omat käsineet ja maski. Lisätietoja kotisivuilta. Räty, Moilanen. 040 5533 291. Moilanen. Paimion Eläkkeensaajat ry. Vetäjänä sosionomiopiskelija Jonna. Vertti-perheleiri järjestetään 5.–8.8. Sateella ei pelata. Ilmoittautumiset Anita Kairiselle 1.6. Nähdään. asti! Päiväkerhot 2-5-vuotiaille. Me katsoimme silmiisi sammuviin. Kokous on katsottavissa suorana striiminä seurakunnan YouTube-kanavalla. Sauvon kirkko avoinna klo 15-18 hiljentymistä varten. SAUVO SAUVON URHEILIJAT Yleisurheiluharjoitukset alkaa vuonna 2015 ja aikaisemmin syntyneille keskiviikkona 26.5. Nyt seurana sulla on enkeleitä, me hyvästelimme silmissämme kyyneleitä ja saatoimme äidin rakkaan isän vierelle nukkumaan. Sateella emme pelaa. Yksi hakija kerrallaan saa kassin srk-talon ovelta. 0400 550 554 kyheroisenkanala.fi Sauvon Merikulman Metsänkävijät ry VUOSIKOKOUS 1.6.2021 klo 19.00 majalla. Riitta-Liisalle 040 8651 245. Ilmoittautumiset 16.6. Ilm. eht. Leiri on perheille maksuton. ”Kevätruokailu” Kavallossa Ti 25.5. Mahdollisuus ehtoollisen klo 10.45-11.30 heille, jotka eivät mahdu osallistumaan ehtoolliselle varsinaisessa messussa. Puh. alkaa Ystäväpiirin ulkotapaamiset, omissa pienissä ryhmissä Paltanpuiston palvelutalon pihalla. mennessä Lisbeth Johansson, p. Pärjäät omalla kuntotasollasi. Jätä yhteystietosi: kiviliikealander@gmail.com niin lähetämme esitteen postitse. Hautakivenkatu 7, 20720 Turku www.kiviliikealander.. klo 12. Starttitarjouksena 10% alennus jäsenille vähintään 2 vrk:n normaalihintaisista lomista 14.6. Kirkossa on käytettävä kasvomaskia sekä noudatettava turvavälejä sekä hyvää käsija yskimishygieniaa. Kesäjuhla Kaimalan Karhulammella Paimiossa 9.6. Tulethan paikalle ainoastaan terveenä, muistathan maskin ja turvavälit. naisten Treenitreffit klo 17.30 Mikaelintalon takapihalla (Pyölint. fi sekä toimistolta osoitteesta Turuntie 8 as 13 (4. Elonheimo, Laakso. Kesäkomedia ”36 askelta”, Naantalin Emma teatterissa 6.8. 02-727 5200 myyntipalvelu. osallistumismaksu Yhteisvastuun hyväksi. SAUVO Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys. Esillä sääntömääräiset asiat. Paimion Marttayhdistyksen kevätretki Kohisevalle ti 25.5. klo 17–18.15 Seuralan kentällä. mennessä, p. Powereiden harjoitus klo 18.15. Työntekijöitä päivystämässä. Suurin sallittu osallistujamäärä on kymmenen henkilöä toimittavien henkilöiden lisäksi. Kopponen. KUNNALLISLEHTI 63 perjantaina 21.5.2021 www.kaarinanseudunht.. Ti 25.5. Juomapullo ja jumppapatja mukaan. ruokakassijako: Ruokakassi varataan maanantaina klo 9-10.30 välisenä aikana soittaen Saaralle, puh. Ma 24.5. 2). 050 3741 720. Pieni iltapala ja vap. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta www.facebook.com/Sauvo.Karuna KANANUORIKOITA 0400 550 554 / kyheroisenkanala.. omin eväin ja kyydein
akku + laturi KAMPANJA AKKUTRIMMERI FSA 57 sis. Porsaan KASSLERPIHVIT 7,95 € /kg naturel tai marinoitu KOHTI KESÄÄ, PALVELUA JOKAPÄIVÄ KLO 22 SAAKKA! Fazer KIIREETÖN KAURALEIPÄ 390g 2,99 € /kpl Seuraa meitä somessa: Instagram: @ksmpiikkio Facebook: K-Supermarket Piikkiö Muista verkkokauppamme Tilaa ja nouda -palvelu Porsaan KASSLERPIHVIT KASSLERPIHVIT KASSLERPIHVIT Porsaan ULKOFILEPIHVIT 9,95 € /kg naturel tai marinoitu K-Supermarket Piikkiö Muista verkkokauppamme Muista verkkokauppamme VALIO VOI 2,49 € /pkt VESIMELONI 1,99 € /kg Tuore suomalainen KUHA 14,95 € /kg erä KESÄKURPITSA 0,99 € /kg Merivuoren SUIPPOPAPRIKA 2,99 € /200g pss paikallista Piikkiöstä! PEPSI MAX JA 7UP virvoitusjuomat 4 € /2 plo. 2.190,sh. 044 512 3456 Avoinna ma–pe 10–17 SALO: Liikekeskus Valuri, Kaakelitehtaankatu 2, 24260 Salo Avoinna ma–pe 9–17, la 10–13 • puh. Tulossa erä 2 syl.moottorilla, leikkuuleveys 108, 1995€ PARK 320PW + PARK 100 COMBI 3EL QF sh. 02-727 5700 Scanofficen aurinkosähköjärjestelmät alueellasi toimittaa: Säästä luontoa ja rahaa! LAATUMERKIT AMMATTITAIDOLLA VIELÄ NÄITÄ SAA! Sh. 359,-) sis. 2.690,1.590 € 3.995 € 2.550 € 299 € STIGA MULTICLIP 47Q RUOHONLEIKKURI 139 cc-polttomoottori, työnnettävä, 45 cm leikkuuleveys, STIGAn silppuava Multiclip-leikkuumenetelmä myös vetävänä 47 SQ 365€ 245 € STIGA MULTICLIP 47 ST 120 OHV 123 cc-polttomoottori, työnnettävä, 45 cm leikkuuleveys, STIGAn silppuava Multiclip-leikkuumenetelmä Lukkarintie 2 21500 PIIKKIÖ Tervetuloa! Palvelemme ma-la 7-22 su 8-22 Plussakortilla Huippuhintaan TARJOUKSET VOIMASSA pe 21.5. su 23.5. akku + laturi 259 € (Sh. KUNNALLISLEHTI 64 perjantaina 21.5.2021 www.energiatalo.fi KAARINA: Kärrykatu 8, 20780 Kaarina • puh. 269,-) Huom. (4199,-) + tk. 4.490,sh. Moottori 432 cc PARK 120 ST 400 ETULEIKKURI + PÖYTÄ 85 COMBI Leikkuuleveys 85 cm, hydrostaattinen vaihteisto, aito runko-ohjaus, ketterä ja kevyt kääntää, hyvä mäennousukyky Huom. • BioClip®-toiminto ja taaksepuhallus • Takarunko-ohjaus • Poljinkäyttöinen hydrostaattinen voimansiirto, automaattinen terien kytkentä 3.295 € HUSQVARNA RIDER 214 C 94 LEIKKUUPÖYTÄ KAMPANJA • SALO • SOMERO • KAARINA •LOIMAA • LOHJA HUOLTOJA VARAOSAPALVELU VERKKOKAUPPA AVOINNA 24/7 .fi Joensuunkatu 5 (02) 7211 400 KAMPANJA STIHL HUIPPULAADUKKAT JA HELPPOKÄYTTÖISET AKKUTUOTTEET! 359 € MSA 140 AKKUSAHA RUOHONLEIKKURI RM 2.1. 319 € (Sh. isot kuulalaakeripyörät Erittäin tehokas 2-sylinterinen, 586 cc STIGA ST 550 Twin -moottori, takavetoinen, aito runko-ohjaus, leikkuuleveydet 95-110 cm, ohjaustehostin KAMPANJA KAMPANJA ALPINA AT3 98HA HTS AJOLEIKKURI Hydrostaattinen vaihteisto, leikkuuleveys 98 cm