ja 2 las. su 23.7. – Kalan kysyntä on selkeästi vähentynyt viime vuosista, mikä on ymmärrettävää, sillä hinta on myös korkeampi. tai 1 aik. 050-3573093 Toimimme yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa. lippua Lipunmyynti ja -varaus osoitteessa www.selku.fi. NÄYTÖSPÄIVÄT LIPUNMYYNTI Aikuisten lippu 22,00 € Lasten lippu 17,00 € Perhelippupaketti 65,00 € 2 aik. vuosikerta 2,40 € Irtonumero www.kuntsari.fi NYT PILKINGTON TUULILASIEN VAIHDOT PAIMIOSSA! Ajurintie 3, Paimio. ke 26.7. Vahtistentie 5, 21570 Sauvo Ohjaus Hannele Moilanen Sävellys Matti Moilanen ALEKSIS KIVI SAUVON KESÄTEATTERISSA 2023 HANKI LIPUT NYT! Ruoan hinta on noussut tänä vuonna jo 16 prosenttia PAIMIO, SAUVO Hanna Kammi-Rahnasto Erityisesti lihat, kalat, vihannekset, sokeri, kahvi ja kananmunat ovat ottaneet nousukiidossa kärkipaikat. UUTISET 4–5 URHEILU 10 NRO 52. la 26.8. PERJANTAINA 21.7.2023 107. la 29.7. Puh. to 27.7. Suomalaisten kesäruokien aatelistoon kuuluvan lohen hinta on noussut ja se on näkynyt menekissäkin. ja 3 las. Nämä ovat tuotteita, mitkä löytyvät useimpien suomalaisten kauppalistoilta. pe 25.8. ja seuraa paikallisia uutisia Kunnallislehti aina mukanasi LATAA -SOVELLUS omasta sovelluskaupastasi PaiHa lähtee Kokkola Cupiin ennätyssuurella ryhmällä. pe 28.7. Joidenkin ruokien kohdalla näkyy nousseet hinnat ja yksi merkittävin niistä on kala. HANNA KAMMI-RAHNASTO ... Paimion S-marketin marketpäälikkö Sari Sintonen kertoo, että sesonkiruokia ostetaan samalla tavalla kuin viime vuosinakin. Tällä hetkellä ennen arvossa olleet seikat voivat olla niitä, mistä pihistetään nousseiden hintojen vuoksi. Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Näytökset kello 19:00 pe 21.7. Paimion S-marketin marketpäälikkö Sari Sintonen kertoo, että sesonkiruokia ostetaan samalla tavalla kuin viime vuosinakin. Voit myös varata liput numerossa 0400 699 057
Patrik Kleemola: Klassisen kitaran kolme vuosisataa -konsertti Paimion kirkossa keskiviikkona 26.7. Vuodesta 2014 lähtien Kleemola on toiminut perustamansa Turku Guitar Festivalin taiteellisena johtajana. Rymättylän Kirkkojärvellä on havaittu erittäin runsaasti sinilevää. 0500 205 512 www.saarentila.fi Mansikanmakuisia mansikoita suoraan tilalta! Uutta perunaa ja hernettä Sauvon elopäivät la 29.7.2023 Sauvon elopäivät la 29.7.2023 klo 10-14 toritapahtuma sauvon torilla, viljontie klo 10-14 toritapahtuma sauvon torilla, viljontie klo 11-16 sauvon kotiseutumuseo, vahtistentie 3 klo 11-16 sauvon kotiseutumuseo, vahtistentie 3 klo 10-14 Sauvon kunnankirjasto, vintterintie 6 klo 10-14 Sauvon kunnankirjasto, vintterintie 6 klo 19 Sauvon kesäteatteri "nummisuutarit" klo 19 Sauvon kesäteatteri "nummisuutarit" MUISTA MYÖS konsertit vinter B&B:n pihalla MUISTA MYÖS konsertit vinter B&B:n pihalla PE 4.8. Kiehtova läpileikkaus kitaramusiikin kehittymisestä 1800-luvulta tähän päivään. KLO 19 Musikaalia ja jazzahtavaa menoa, mezzosopraano Ann-Marie Heino ja pianisti Kristian Nyman TO 10.8. Merialueilla sinilevää on havaittu vähäisiä määriä. klo 18. . Järvi-meriwikiin ja vesi.fi-sivustolle on tallennettu muutamia kansalaishavaintoja vähäisistä ja runsaista sinileväesiintymistä Selkämereltä sekä Saaristomereltä. Konsertissa Kleemola soittaa paitsi modernia klassista kitaraa myös 1800-luvun alun niin sanottua varhaisromantiikan ajan kitaraa, jonka erityiseen soittotekniikkaan hän on viime vuosina perehtynyt. Kleemola kuuluu sukupolvensa aktiivisimpiin uuden musiikin esittäjiin ja tähän konserttiin Kleemolan tilaamista sävellyksistä on valikoitunut yksi haastavimmista, Harri Vuoren vuonna 2017 säveltämä virtuoositeos Chiroptera (lepakot). KLO 19 Matias Sanberg Trion jazz-konsertti UUTISET Kitarataiteilija Patrik Kleemola esiintyy Paimiossa PAIMIO Kitarataiteilija Patrik Kleemola konsertoi Paimion kirkossa ensi keskiviikkona. Tiedot perustuvat Varsinais-Suomen Ely-keskuksen vakioseurantapaikkoihin, Rotarien havaintopisteisiin, satelliittikuviin sekä kansalaisten ilmoittamiin havaintoihin. Vakioseurannassa sinilevähavaintoja on tehty kolmelta järveltä Varsinais-Suomen Elykeskuksen alueella. Laurilan pv. Sinilevätilanne hieman parantunut Lounais-Suomen alueella Epävakainen sää on hillinnyt sinileväesiintymien muodostumista Lounais-Suomessa ja sinilevähavaintoja on tehty hieman vähemmän kuin edeltävällä viikolla. Meillä on sinulle kerrottavaa. Orkesterina HARRI NUUTINEN JA TANSSIN TAIKA Liput 12€. Runsaita ja erittäin runsaita sinileväesiintymiä on vakioseurannassa havaittu ainoastaan sisävesillä. . Tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Sisävesien sinilevätilanne on myös hieman parempi kuin viime viikolla. Palkittu kitarataiteilija Turkulaistunut Kleemola (s. Sen jälkeen kuullaan modernimmalla konserttikitaralla soitettuna kitaraohjelmiston rakastettu klassikkoteos brasilialaisen Heitor Villa-Lobos Viisi Preludia (1940). Kleemolan ohjelmistoon kuuluu Rodrigon, Castelnuovo-Tedescon, Takemitsun, Poncen, Giulianin, Vivaldin, Gerungin ja Maggion konserttoja. Kleemola on urallaan voittanut Toru Takemitsulle omistetun kansainvälisen II Guitaristival -kitarakilpailun Turussa ja saavuttanut myös palkintosijoja muun muassa Gargnanon kansainvälisessä kitarakilpailussa Italiassa. Salon Ylisjärvellä sekä Kiskon Kirkkojärvellä on tehty havainnot runsaista sinileväesiintymistä. 1981) kuuluu maamme klassisen kitaran eturiviin esiintyen aktiivisesti soolokonsertein, kamarimuusikkona ja sinfoniaorkesterin solistina. Klassisen kitaran kolme vuosisataa -konsertti muodostaa kiehtovan läpileikkauksen kitaramusiikin kehittymisestä 1800-luvun alusta tähän päivään. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 21.7.2023 TANSSIT LAURILAN LAVALLA Lauantaina 22.7. Tervetuloa Järj. Konsertin alussa kuullaan 1800-luvun ehkä merkittävimmän kitarasäveltäjän espanjalaisen Fernando Sorin teoksia varhaisromantiikan ajan kitaralla soitettuna. Kleemola toimii kitaransoiton lehtorina Turun Konservatoriossa ja pitää usein myös mestarikursseja kiertueiden yhteydessä ja viime vuosina kotimaan lisäksi muun muassa Argentiinassa, Englannissa, Italiassa ja Virossa. Viime viikkoon verrattuna sinilevätilanne on merialueilla hieman parantunut ja ajankohtaan nähden tavanomainen. Tilaa uutiskirjeemme: uutiskirje.kunnallislehti.fi ..ja saat meiltä uutispostia pari kertaa kuussa! 3 € KUNTSARIN DIGISISÄLLÖT NYT MYÖS VUOROKAUSITILAUKSENA TILAA TÄÄLTÄ: www.tilaajapalvelija.fi/ digikuntsari www.kuntsari.fi. osasto Avoinna ma-pe 9:00-18:00 la 9:00-14:00 su 9:00-18:00 Kravinkuja 270 21530 Paimio p. klo 19
Palvelusta! Kiimasen luomutilan NAUTA Suomi Nymanin tilan KOTIMAINEN HERNEPALKO Sauvo Palvelusta! Erä! Ruodoton LOHIFILEE Norja, voimassa la 22.7.2023 asti Ravustuskauden alkuun! Alfocan RAPU 1 kg/28-35 kpl, pakaste Kariniemen KANANPOJAN FILEEPIHVIT 1 kg, hunaja & miedosti suolattu 26 95 KG Kotimainen pesty VARHAISPERUNA Annabelle, 1 kg, Suomi Erä! Oatly KAURAJUOMA 0,5%, 1 l, UHT 9 95 RS 24 95 KG Kivikylä SAVUKINKKU Kuutio & suikale, 300 g (9,97/kg) Kivikylä RYYNIMAKKARA 400 g (7,48/kg) Pågen GIFFLAR 300 g (4,30/kg) Meillä tehty! Palvelusta! GRAAVILOHI Meillä tehty! Palvelusta! KATKARAPUKIMARA 6 50 KG 1 69 PS 2 99 RS PS Sorrin puutarhan SALAATIT Maaria 19 95 KG Grilliin! Lihamestarin NAUDAN GRILLIPIHVIT Sisäpaistista 10 95 RS 32 95 KG 17 95 KG Alk. Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät. PAIMIO Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 Palvelemme MA-LA 7-23, SU 9-23 @kmspaimio www.k-supermarket.fi Tuore, raikas & reilu Ravustuskausi alkaa! Tilaa tuoreet ravut meiltä. 99 PS 1 29 PKT 2 99 Perheleipurit Salonen LEVAIN MAALAISVIIPALE & GRANO MONIVILJALEIPÄ 400 g (6,23/kg), Turku 2 49 KPL 79 PRK. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 21.7.2023 Hinnat voimassa PE–SU 21.7.–23.7.2023 ellei toisin mainita
Monet asiakkaat panostavat edelleen siihen, että tarjolla on laadukasta ja hyvän makuista ruokaa. Valitettavasti ne on juuri niitä ruokia, jotka pitävät yllä ihmisten terveyttä. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä Etelä-Euroopan poikkeuksellisen raju ja pitkä hellejakso, joka on kuivattamassa sadot surkeiksi, ollaan syksyyn mennessä monessa maassa ison ja perustavanlaatuisen kysymyksen äärellä: miten turvata kansalaisten elinvoima ja ravinnon riittävyys pidemmällä aikavälillä. Siitä huolimatta menekki on ollut suven ajan kohtuullista. KUNNALLISLEHTI perjantaina 21.7.2023 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI MUUALTA LAINATTUA ” ”Vaikka Suomessakin hellejaksot ovat pidentyneet ja kuivuus lisääntynyt, Suomen vesitilanne on globaalissa vertailussa hyvä. Myös riisin suosio kasvoi viime vuonna, sillä sitä suomalaiset söivät edellisvuotta enemmän. Sitrushedelmiä siitä oli 11,9 kiloa ja muita tuoreita hedelmiä 36,0 kiloa. Vaikka monen kukkarosta alkavatkin hiljalleen loppua nyörit kesken. Kuivuuden koettelemassa maailmassa on pitkällä aikavälillä vääjäämätöntä, että Suomessa pitää tuottaa enemmän ruokaa.” Päätoimittaja Teija Uitto Uudenkaupungin sanomien pääkirjoituksessa 18.7.2023 Ruoasta sodan pelinappula Ruoka on puhuttanut niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa viimeisen runsaan vuoden aikana poikkeuksellisen paljon. – Kyllä siinä kaikenlaista tuli mietittyä ennen kesää, esimerkiksi tuleeko kalan tai naudanlihan myynti romahtamaan vai pyysykö se kohtuullisena. Maa on 2020-luvun alkuvuosina ollut maailman viidenneksi suurin vehnän ja kolmanneksi suurin maissin viejä. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. – Kauran kulutus pysyi taseen mukaan edelleen korkeana. Kalan kysyntä on selkeästi vähentynyt viime vuosista. – Jos jostain tingataan, se on hevi-osasto, kala ja liha. Suomalaiset popsivat sitruksia Vaikka hinnat ovat nousseet, vihannesten syönti on pysynyt viime vuonna kohtuullisena. Siipikarjanlihaa kulutettiin noin 28,3 kiloa henkilöä kohti. Kun hinnat lähtivät viime vuonna nousuun, pelkäsi kauppias aluksi, miten joidenkin tuotteiden kohdalla tulee käymään. Vihannesten ja lihojen hinnat ovat nousseet jopa yli 20 prosenttia. Usein, jos jostain vihanneslaadusta on tarjolla vain ulkomainen tuote, kysytään heti, missä kotimainen Siipikarjalihan pitkään jatkunut nousutrendi katkesi viime vuonna Hanna Kammi-Rahnasto Suomen Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta käy ilmi, että suomalaiset suosivat edelleen erilaisia viljatuotteita, joihin sisältyy muun muassa kaura ja vehnä. Se on tietysti sääli, jos samalla lähituottajien elintarvikkeet jäävät hyllyille siinä missä ulkomaisia massatuotteita piipataan kassahihnalla yhä kiihtyvänä virtana. . Naudanlihaa kului 17,0 kiloa henkilöä kohti, laskua oli lähes kahdeksan prosenttia. Tilanne näyttää nyt kuitenkin huojentavalta, sillä asiakkaat eivät ole kokonaan luopuneet kesän sesokituotteista, esimerkiksi lihasta tai kalasta. Viime vuonna kauraa kului 10,9 kiloa henkeä kohti, mikä oli lähes sama määrä kuin huippuvuonna 2020, jolloin kulutus oli 11 kiloa, kertoo eritysasiantuntija Erja Mikkola Lukesta. Kauppa haluaa maksaa tuottajille, mitä pyydetään. Nousseista hinnoista kauppias ei ole saanut huonoa palautetta. Ennakkotietojen mukaan kalan kokonaiskulutus oli 14,5 kiloa henkilöä kohti vuonna 2022. Sianlihan kulutus laski useana vuonna peräkkäin, mutta viime vuonna kulutus pysyi lähes samana kuin edellisvuonna ollen noin 28,8 kiloa. Kotimaisista tuotteista ei tingitä Paimion S-marketin marketpäälikkö Sari Sintonen kertoo, että sesonkiruokia ostetaan samalla tavalla kuin viime vuosinakin. Edelleen kuluttajat suosivat Sauvossa kotisekä lähituotantoa. Tomaatteja käytettiin arviolta 10,5 kiloa ja muita tuoreita vihanneksia 53,2 kiloa henkeä kohti. Muutama vuosi sitten työja elinkeinoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostivat elintarvikkeissa erityisesti laatua ja kotimaisuutta. Lihan kulutus laskussa Lihojen kokonaiskulutus ja punaisen lihan syönti väheni jälleen viime vuonna. Paimion S-marketin marketpäälikkö Sari Sintonen. . – Kalan kysyntä on selkeästi vähentynyt viime vuosista, mikä on ymmärrettävää, sillä hinta on myös korkeampi. Lihan ja kalan myynti on kuitenkin vähentynyt viime vuosiin verrattuna, mutta tilanne ei ole niin huono, mitä alunperin kaupan alalla pelättiin. Hän uskookin jokaisen ymmärtävän kokonaiskuvan. – Hintojen nousu todennäköisesti vaikutti kuluttajien valintoihin niin lihalajien välillä kuin sisälläkin, Mikkola toteaa. Tomaatteja tuotettiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän ja niiden kulutus laski taseen mukaan lähes kahdeksan prosenttia, mutta muiden tuoreiden vihannesten kulutus hieman nousi. Lihan kulutus laski noin kaksi prosenttia edellisvuodesta, kun lihan kokonaiskulutus oli 77,4 kiloa henkilöä kohti. Suomalaiset söivät vuonna 2022 Luonnonvarakeskuksen (Luke:n) mukaan edelleen paljon kauratuotteita, mutta joidenkin elintarvikkeiden suosio notkahti. Kun näin merkittävä viljahana sulkeutuu, lisää se vääjäämättä pienellä viivellä painetta nostaa myös viljatuotteiden hintoja kauppojen hyllyillä. Hän pohti, onko menekki sen mukaista, mitä ennen. Vaikka suurin kasvuvauhti hidastuikin loppukevään ja alkukesän aikana, luovat tämän viikon uutiset Mustanmeren viljasopimuksen päättymisestä uuden tumman varjon ruoan, sen saatavuuden ja hinnan ylle. S-marketin henkilökunta on pistänyt merkille, että kotimaisuus on edelleen asiakkaille tärkeä asia, josta ei haluta tingata. Nämä ovat tuotteita, mitkä löytyvät useimpien suomalaisten kauppalistoilta. PÄÄKIRJOITUS JAN SUNDMAN jan.sundman@kunnallislehti.fi Myyntikesä ei ole ollut niin huono, mitä aluksi pelättiin . Hintojen nousu on aiheuttanut sen, että ihmiset pihistävät ostoskoreistaan niitä tuotteita, jotka ovat eniten terveydelle hyödyksi. Nousseet hinnat ovat vaikuttaneet myös kalan kulutukseen, sillä sitä syötiin viime vuonna jo paljon vähemmän verrattuna edellisiin vuosiin. Kuten viereisestä jutusta käy ilmi, on hinnannousu vaikuttanut myös siihen, millaisia tuotteita ostoskoriin kerätään. Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Erityisesti lihat, kalat, vihannekset, sokeri, kahvi ja kananmunat ovat ottaneet nousukiidossa kärkipaikat. Kauppiaan mukaan harmillisen usein ihmiset säästävät ostoskoristaan juuri niitä tuotteita, jotka sisältävät ihmiskeholle tärkeitä ravintoaineita. Ukrainaa ei ole syyttä sanottu Euroopan viljaaitaksi. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu oli pitkäaikainen trendi, mutta viime vuonna kasvu pysähtyi. Vuonna 2022 viljan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta kolmella kilolla ja oli noin 85,4 kiloa henkeä kohti. Tämän vuoden maaliskuussa ruokien hinnat nousivat jopa 16,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Suomalaisten kesäruokien aatelistoon kuuluvan lohen hinta on noussut ja se on näkynyt menekissäkin. Toisaalta tuntuu väärältä harmitella muutaman kymmenen prosentin hinnannousua ruoassa, kun samalla useissa Afrikan maissa valmistaudutaan entistä rajumpaan nälänhätään. Joidenkin ruokien kohdalla näkyy nousseet hinnat ja yksi merkittävin niistä on kala. Vehnää kului 48,9 kiloa, kauraa 10,9 ja riisiä 8,1 kiloa. Tällä hetkellä ennen arvossa olleet seikat voivat olla niitä, mistä pihistetään nousseiden hintojen vuoksi. . – On kaikkien etu, kun kotimaisia ja paikallisia tuotteita suositaan. Silfverin mukaan kotimaisten tai paikallisten tuotteiden myyntiin hintojen nousu ei ole vaikuttanut. Me emme tahdo nipistää niiden hinnasta. SAUVO, PAIMIO Hanna Kammi-Rahnasto Viime vuonna alkanut ruokien hintojen nousu ei laantunut vuoden vaihteessa, vaan hintojen kallistuminen on jatkunut edelleen. Suomessa sentään ruokaa, ja vieläpä monipuolisesti, on edelleen tarjolla. Vaikka hinta määrää monin paikoin kuluttajien ostokäyttäytymistä, toteaa Silfver kalan ja lihan myynnin olleen kohtuullista. Vihannesten, kuitujen ja lihojen myynti on kokenut kolauksen maanlaajuisesti. – Ihmiset tulevat kesäksi mökeilleen nauttimaan lomasta ja siihen kuvioon kuuluu yleensä hyvä ruoka. Asiakkaat eivät ole valittaneet hinnoista Sauvon K-marketin kauppias Leo Silfver on tyytyväinen menneeseen kesään. Eikä syyttä, sillä Tilastokeskuksen tietokantojen mukaan elintarvikkeiden hinnat kohosivat keskimäärin lähes viidenneksen keväästä 2022 kevääseen 2023. Jos ennen valintoja tehtiin enemmän laatu ja paikallisuus edellä, on yhä useammin hinta valinnan määräävä tekijä. Tuoreiden hedelmien kulutus oli lähes 48 kiloa henkeä kohti
Lihatuotteiden hintojen nousun olen kyllä huomannut. Ei ole vaikuttanut ainaan vielä. 2. Tulen kyllä toimeen, vaikka hinnat ovat nousseet. Sauvon K-marketin kauppias Leo Silfver. vaihtoehto on. Ennen en katsonut hintoja niin tarkasti, mutta nykyään joudun niin tekemään. Tarkastellessani kilohintoja monesti kaksi pienempää pakettia voi saada halvemmalla, kuin yhden ison. Ainakin broilerin lihan hinnat ovat nousseet. En ymmärrä, miksi ihmiset valittavat hintojen noususta. 02 5888650/toimittajat Ostoskorien sisällöt tarkemmassa syynissä PAIMIO, SAUVO Hanna Kammi-Rahnasto Kysymykset: 1. 3. KUNNALLISLEHTI perjantaina 21.7.2023 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. . Sintonen kertoo, että he saavat nousseista hinnoista palautetta tasaiseen tahtiin. Talvella kotimaiset vihannekset olivat myös kalliita. Kysyimme kauppareissulla, mitä ajatuksia elintarvikkeiden hintojen nousu ihmisissä herättää ja ovatko kallistuneet hinnat vaikuttaneet kuluttajien ostokäyttäytymiseen. En tee sen koommin tuotetai hintavertailuja, mutta olen kyllä huomannut, että kuitin loppusumma on nykyään suurempi kuin ennen. . Myös päin vastoin Sintosen mukaan tarjonnasta täytyy löytyä edullisimpia vaihtoehtoja ja se on asiakkaille tärkeää. Entisenä maanviljelijän tyttärenä ymmärrän, että tuottajien täytyy saada nousseiden tuotantokustannuksien jälkeenkin itselleen oma siivunsa. 3. Eihän se hyvälle tunnu. Ei ole vaikuttanut. Nella Mustalammi, Paimio 1. 3. – On totta, että joistain tuotteista kotimaiset tuotteet ovat kalliimpia. Ihmiset tulevat kesäksi mökeilleen nauttimaan lomasta ja siihen kuvioon kuuluu yleensä hyvä ruoka. Sanna Lastama, Sauvo 1. Oletko huomannut joidenkin tiettyjen tuotteiden hintojen nousun. Saana Kerkola, Helsinki 1. Ennen se meni toisin päin. Usein ihmiset kuitenkin ymmärtävät, etteivät kaupan henkilökunta voi vaikuttaa tai mielivaltaisesti päättää hintoja. – Kyllä kotimaisia tuotteita vaalitaan ja myös vaaditaan löytyvän kaupan hyllyiltä, Sintonen muistuttaa. Siksi haluamme tarjota asiakkaille mahdollisuuden, että he voivat valita itselleen paremman vaihtoehdon. HANNA KAMMI-RAHNASTO Nella Mustalammi on kiinnittänyt yhä edelleen huomiota varsinkin kilohintoihin. Sitten voi olla eri tilanne, jos hinnat jatkavat yhä nousuaan. Paimiosta kotoisin oleva Saana Krekola ostaa edelleen kotimaista ruokaa, sillä hän haluaa tukea suomalaisia ruoantuottajia. Mitä mieltä olet ruokien hintojen noususta. 2. 2. Ostan edelleen kotimaista ruokaa ja siitä en aio luopua jatkossakaan. Sanna Lastama on huolissaan pienituloisten puolesta, kun hinnat ovat nousseet ruokakaupoissa. Rahaa menee enemmän ja ennen yksi muovipussillinen ruokaa maksoi paljon vähemmän. Kaikki tehdään ketjun yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. 3. Olen ollut ennen merkkikriittinen, mutta nyt olen luopunut tällaisesta ajattelusta ja teen ostoksia enemmän hinta kuin tuotemerkki tai laatu edellä. Kyllähän se ketuttaa, mutta hinnat ovat nousseet ymmärrettävistä syistä. Erityisesti olen huolissani pienituloisista, jotka kärsivät tilanteesta varmasti eniten. Onko nousseet hinnat vaikuttaneet ostokäyttäytymiseesi. Sauvon K-marketin kauppias Leo Silfver on tyytyväinen menneeseen myyntikesään. Muutettuani kumppanini kanssa yhteen ruokaa on täytynyt ostaa enemmän, joten nyt olen todella kiinnittänyt ruokien hintoihin huomiota. Haluan tukea kotimaisen ruoan tuotantoa. 2
Nummisuutareita onkin osin pidetty tuon Raamatun Tobian kirjan parodiana, taso, joka ei nykykatsojalle välttämättä aukea. Katoksessa myös askarreltiin, piirrettiin, laulettiin ja diskoiltiin leirin aikana sekä pidettiin 28 uuden leiriläisen leirikaste. Erityiskiitos hyvin tehdystä työstä. Toivotan mukavia sauvolaisia teatterihetkiä! Ehkä sieltä tarttuu joku mainio sutkaus omaankin suuhusi. Mieltä lämmitti. Ylilääkärin talo on kauniisti kunnostettuna valmistumisvuottansa 1933 vastaavassa kunnossa. En silti kerro nyt erityisesti Sauvon versiosta, muuta kuin sen, että se oli erinomaisen hyvä ja lukijoiden katsomisen arvoinen. HANNA LINDBERG. Isän kertomus kuitenkin katkeaa monta kertaa ja keskeytyy lopulta tyystin, ja niin lässähtää koko Eskon naimamatkakin. Huomasin että se oli tuotu paikoilleen jo kesäkuun alussa. . Tänä vuonna lajikokeiluja ja -tutustumisia tehtiin tanssiin, amerikkalaiseen jalkapalloon, frisbeegolfiin ja Piikkiön VPK:n toimintaan. Perin tarkoituksenhakuinen tuo toimituksen valinta 11.7. Entinen potilas Kirjoitin hiljan tämän lehden sivuilla Paimion kesäteatterin mainiosta Viulunsoittaja katolla -esityksestä. Kyseisessä talossa perheineen asusti sairaalan ensimmäinen ylilääkäri, suurmies ja ansioistaan muun muassa lääkintäneuvoksen arvonimellä palkittu Markus Martialis Sukkinen. Nykyään murehditaan suomen kielen köyhtymistä. Hän tiettävästi osallistui myös Aallon konsultointiin suunnitteluprosessin aikana, mitä tulee tilojen toimivuuteen tuberkuloosipotilaiden sen aikaisesa terapiamuodoissa, joista antibiootit ja vastaavat tehokkaat muut lääkintämahdollisuudet puuttuivat. Leirin katokseen kaupunki oli tuonut täysin uudet pöydät ja penkit, joissa ruokailu sujui entistä sukkelammin ja tasojen puhdistaminen samoin. Ossi Tammisto kirjoittaja on sauvolainen historioitsija Kiven kieli elää Lähetä whatsapp! Voit lähettää nasevat whatsappviestillä numeroon 0504780686 tai sitten nettisivujen (www.kuntsari.fi – nasevat) kautta. Ääneen luettuna nuo tekstit ovat ainakin minun korvilleni suoranaista musiikkia. Leiriviikon elämykset mahdollistavat ohjaajat, apuohjaajat ja keittiöväki sekä monet lahjoittajat. . . Kunnallislehden kansikuvaksi. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 21.7.2023 KOLUMNI NASEVAT 050 439 0009 KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina . Ehkä juuri Nummisuutarit näyttämöllä on hyvä sisäänheittäjä tuohon kieleen, moni kun kokee Kiven lukemisen vaikeaksi. Edelleen palvelee myös tavallinen tekstiviesti numeroon 050 439 0009. Nyt pääsee liikuntarajoitteisetkin nauttimaan hiekkahelmestä Rollaattori Mummo . Nummisuutareiden käsikirjoituksessa (tätä sanailua ei nähty muuten Sauvon näyttämöllä) isä Topias valmistelee Eskoa hääreissulle kertomalla Vanhan testamentin apokryfeihin kuuluvan Tobian kirjan ”Topiaksesta”: ”Malta, Esko, että minäkin olen Topias ja on minulla poikakin, jonka myös on lähteminen kosioretkelle”. Ohikulkija . REIJO JUUSTI Kaikki oli Kehityksen leirillä kivaa Harvaluodon leirialueelle Krupuntielle on kokoonnuttu viettämään leirielämää jo lähes 50 vuotta! Piikkiön Kehityksen leiriperinne tosin alkaa jo sitäkin aikaisemmalta ajalta Jauhosaaresta 1950-luvulta. Lähialueen asukkaat . Kolme vuotta Paimiossa asunut . Susityttö . . Perhe matkailuautolla . Esko on oikea perisuomalainen antisankari, jonka toilauksille nauraa ilokseen, mutta jolle ei kuitenkaan toivo mitään pahaa. Leiriläisille tehdyn lyhyen kyselyn aikaan siitä, mikä oli ollut mukavinta, monelta yksiselitteisesti tuli vastaus: Kaikki! Perinteisiä leiritoimintoja ovat lipunnoston ja -laskun lisäksi erilaiset pelit ja leikit, luontopolku, valokuvasuunnistus, telttakilpailu, leiriolympialaiset, leiripaitojen tuunaaminen, vesiliukumäki, diskoilu, köydenveto, puujalkakävely, uiminen ja leirikaste. Olisi ollut mukavaa, jos meitä korona-aikana muuttaneita olisi myös kutsuttu ”Paimio tutuksi” -kierrokselle. Valtaisa kiitos Paimion Kaupunki nopeasta toiminnasta ja asukkaiden tarpeiden kuuntelemisesta! Hiekkahelmen uimapaikan ja pukukoppien luiskat ja kaiteet on nyt viimiesenpäälle kunnossa. Ihmeellisemmäksi asian tekee se, ettei Kiven aikana suomalaista kirjallisuutta ollut mitenkään ylen määrin tarjolla. Kiitos mielenkiintoisesta artikkelistanne 4.7. Markus Sukkinen kuoli vuonna 1952 ja hänen hautansa on Paimion kirkkomaalla. Kai siitä maksetaan vuokraa. . Kuvan otti kamerakerhon Reijo Juusti Turku Airshow’ssa kesäkuun puolivälissä. Kunnallislehdessä otsikolla ”Tunnetko Alvar Aallon piirtämän lääkäritalon”. Uskonpa, että Kiven lukeminen toisi eloa ja väriä nykykirjoittajienkin teksteihin. Uusille leiriläisille teltassa nukkuminen saattaa olla ainutkertainen kokemus, jota leirin jälkeen odotetaan taas 360 päivää. Sudet kuuluvat suomalaiseen luontoon, vaikka ne toisinaan tekisivät jotain sellaista, jonka ihminen mieltää kauheaksi. Kiitos Paimion kaupungin viheralueyksikölle ja sille työntekijälle, jonka toimesta Isolompakontien ja Tillintien risteyksessä olevat ryteiköt on taas raivattu monenlaisten vieraslajien hillitsemiseksi. Pidetään hauska leiriviikko myös ensi vuonna! Pirjo Ailanto Piikkiön VPK:n vierailu leirillä oli yksi leirin mieleenpainuvimmista hetkistä. Se vaikutti paitsi hänen kieleensä myös kerrontaan. PAIMION KAMERAKERHON HEINÄKUUN KUVA Paimion kamerakerhon kuukauden kuvassa liitelee Douglas DC-3, joka tunnetaan ilmailupiireissä myös ”vanhana rouvana”. Kun näin tuli naapuri huomioitua on sauvolaisen taas muistettava omiaan ja sanailtava Sauvossa esitettävästä Aleksis Kiven Nummisuutareista, sillä kukapa sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse. . Mutta minkä sille mahtaa, sillä Eskon sanoin: ”Tyhmyydelle minä olen vihainen ja äreä kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille annettu”. Varmaan osallistujia olisi saatu enemmän. Milloin jokirannan wckontti avataan. Raamattu ja muu hengellinen kirjallisuus muodostivat siinä huomattavan osan, ja se näkyy Kivelläkin. . Olen näet lukenut teoksen ja siinä minua viehätti sama kuin muussakin Kiven tuotannossa, nimittäin rikas ja vivahteikas kieli. Kiitos! Ei tule Paimiossa hätä, jos auto jää tienposkeen: sen lyhyen ajan kun odotimme hinausta, ainakin kuusi autoa pysähtyi tarjoamaan apua. Huomiotta on jäänyt toinen lääkäritalo, jossa asui sairaalan ylilääkäri ja jossa myöhemmin on toiminut muun muassa lasten päiväkoti. Tänä vuonna meillä oli entisistä leiriläisistä koostuva apuohjaajajoukko, jossa peräti 12 uutta ohjaajakoulutuksemme käynyttä nuorta opetteli toimimaan leiriohjaajana
Jousi on myös yksi Turun Mobilistien 440:stä jäsenestä, joten saman mielenkiinnon omaavia kavereita on löytänyt helposti. Omakotitalon alakertaan Jouselle on kertynyt myös kokoelma vielä pienempiä autoja. Ihailetko vanhoja autoja. KUNNALLISLEHTI 7 TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari ”Tunnelma on tärkeintä” . Hän kertoo, että on mielenkiintoista ostaa nyt auto, josta on nuorena haaveillut. . Autojen historia alkoi 1920-luvulla kun saksalainen koneinsinööri Carl F.W. Samaan aikaan paikalle on tulossa autoja myös Turun Seudun Mobilistien ajamina. Tallin lattialla on nimittäin myös kaksi polkuautoa. Vaikka nykyisin tuo huippunopeus on vain hieman moottoritienopeuksia kovempi, oli se auton valmistuessa kunnioitettava nopeus. – Muutama näistä on sellaisia, jotka isä on tuonut reissuiltaan, hän muistelee jo lapsena saamiaan pienoismalleja. Kokoelma kaiken kokoisia autoja Jousen autotallista löytyy MG:n lisäksi muutama pienempi auto. Tunnelma ennen kaikkea Myös toimittaja pääsee Wartburgin kyytiin koeajolle. Salolainen harrastaja Kalle Ketonummi kertoo, että yhdistys järjestää tällaisen vuosiajon joka vuosi eri puolilla maata.. Liikkeelle lähdettäessä välittyy heti tunne, ettei ajamisessa ole nyt kyse vauhdista vaan tunnelmasta. – Nämäkin on ihan toimivia ajovalot mukaan lukien, kertoo Jousi kytkiessään toisen auton valoja päälle. Tehdas valmisti toimintaaikanaan noin miljoona autoa, mutta sen toimnta loppui 60-luvun taitteessa. Borgward-konsernin tuotannossa oli seuran nettisivujen mukaan aikanaan neljä eri automerkkiä: Borgward, Goliath, Hansa ja Lloyd. Vanhoissa autoissa yleensä ongelma tulee vastaan siinä, että yhden tuhoutuessa ei toista samanlaista ole välttämättä enää olemassa. – Muu liikenne ymmärtää yleensä pienen jonon liikenteessä kun huomaa, että siellä on tällainen auto edessä, Jousi kuvailee muiden autoilijoiden suhtautumista museoautoihin. Vuosiajo jatkuu Paimiosta Hajalantietä takaisin Saloon. Yksi auto kolmen auton osista Jousen pihalta löytyy myös toinen nykyliikenteessä erottuva auto. Jousin kanssa olemmekin yhtä mieltä, että vanhan auton kanssa vauhti tuntuu lähes aina kovemmalta kuin oikeasti on. Se oli nimittäin niin hyvässä kunnossa jo ostettaessa, ettei kunnostustöitä juurikaan tarvinnut tehdä. Jalkatilaa autossa tuntuu olevan paljon, eikä kuskin ja apukuljettajan välissä ole edes vaihdekeppiä, sillä se löytyy vivusta ratin takaa. Hän on parhaimmillaan ollut yhdessä veljensä kanssa noin 30 autoa. Roope Tuomola KAARINA Piispanristiläisellä omakotitaloalueella on autotalli, joka kätkee sisäänsä menopelin, jonka varmasti löytää isommankin kaupan parkkipaikalta. Penkki tuntuu pehmeältä nykypäivän autoihin verrattuna ja etupenkillä olevat turvavyöt muistuttavat enemmän lentokoneen turvavöitä. Vitriinistä löytyy useita kymmeniä autojen pienoismalleja, joita Jousi on hankkinut ja saanut elämänsä aikana. – Nämä täytyy kuitenkin yleensä vakuuttaa lisäksi kaikkea mahdollista varten, Jousi naurahtaa. Borgward (1890-1963) oli kehittämässä 3-pyöräkuljetinta, josta kehittyi 1925 Goliath Rapid. Borgward seura kerää tietoja Suomessa olevista Borgward, Goliath, Hansa ja Lloydautoista, välittää tietoa autoharrastajien kesken, ja auttaa siis esimerkiksi korjauksia välittäen tietoja varaosista. Pakoputkesta tupruttavan savun saattelemana istahdan autoon. Talven jälkeen autojen käyttöönotossa riittää hommaa useiksi päiviksi, jotta ne saadaan taas ajokuntoon. MG:n molemmilta sivuilta aukeavan konepellin alta löytyy aikaisekseen tehokas nelisylinterinen moottori kahdella SU-kaasuttimella, joka kiihdyttää auton jopa 130 kilometrin tuntivauhtiin. Vaikka auton huippunopeus on vain 120 kilometriä tunnissa, ei se Jousin mukaan juurikaan ole tientukkona. – Niissä on tietyt jutut, mitkä täytyy aina talven jälkeen tarkistaa, Jousi kertoo. Pidemmän seisomisen jälkeen menee aina hetki saada auto ajokuntoon. – Kaikilla näillä autoilla pitäisi ajaa, jotta ne pysyisi hyvänä, Jousi tiivistää. Kaikki Jousen vanhat autot ovat museorekisterissä, mikä jo itsessään aiheuttaa eroja muihin autoihin verrattuna. Jousi on saanut monenlaisia muistoja vuosien varrella autoharrastuksen kautta. Vanha auto tuntuu hieman heiluvan pehmeän jousituksen päällä, mutta kiihdyttäessä vauhti tuntuu kasvavan nopeastikin. Hän kertoo esimerkiksi ajaneensa perjantaina Leningradiin ja lähteneensä sunnuntaina Pietarista. Myös useat muut reissut vanhoilla autoilla ovat suuntautuneet ulkomaille. ROOPE TUOMOLA MG on yksi harvoista autoista, joita Heikki Jousi ei ole kunnostanut itse. Kantateillä tällä pysyy ihan hyvin muun liikenteen mukana. Etuvetoisen Wartburgin kaksitahtisesta moottorista irtoaa 32 hevosvoimaa. Heikki Jousi Heikki Jousi harrastaa vanhoja autoja muun muassa nuoruuden muistojen takia. Auton omistaa Piispanristillä asuva Heikki Jousi, joka on harrastanut vanhoja autoja jo pitkään. – Kantateillä tällä pysyy ihan hyvin muun liikenteen mukana, Jousi kuvailee. – 30 vuorokautta saa vuodessa ajaa, kertoo Jousi museorekisteröinnin rajoitteista. Tallissa komeilee kaunis brittiläinen 1955 vuoden MG TF urheiluauto. Autojen reitti kulkee 110-tietä ja pysähtyy Neste-liikenneasemalla noin tunnin ajan arvioidun aikataulun mukaan kello 1112.30 välillä. Toisessa tallissa seisoo nimittäin taivaansininen vuoden 1959 Wartburg Camping Limousine. Wartburgin neljää vaihdetta saa vaihdettua ratin takaa löytyvästä vaihdevivusta. Muutamassa vuosikymmenessä syntyi uusi Hansa -henkilöauto ja Bremeniin iso tehdas, mutta maailmasota katkaisi sitten kehityksen. Jo auton käynnistyessä huomaa eron nykypäivän autoihin, sillä Wartburgin kaksitahtimoottorin ääni tuo mieleen enemmän mopon kuin auton. Jousi kertoo myös, että on viime aikoina keskittynyt enemmän pienoismallien keräilyyn kuin isojen autojen ostamiseen. Kaarinalainen Heikki Jousi on harrastanut vanhoja autoja jo vuosikymmeniä. Heikki Jousen autotallin seiniä koristivat useat erilaiset julisteet ja palkinnot. Toisaalta museoautoille saa perusvakuutuksen halvalla. Viime vuosina niitä on kuitenkin myyty pois ja jäljellä on enää vain kymmenkunta. Piipahda katsomaan Borgward seuran vuosiajo suuntaa huomenna lauantaina Salosta Paimioon. Sitten vuonna 1949 tehdas esitteli ensimmäisen saksalaisen sodanjälkeisen konstruktion, Hansa 1500 henkilöauton, jonka ponttoonikori oli edelläkävijä eurooppalaisessa autotuotannossa
PETTERI HIRVONEN Ikonien maalaaminen toimii samalla pyhiinvaelluksena . Tällä viikolla Raukola suuntasi Paimion Sukselaan, johon hän järjesti nelipäiväisen maalauskurssin. Maalaustempaus järjestettiin tänä kesänä jo toista kertaa Sukselassa ja kahdennkymmenen neljän oppilaan joukosta innokkaimmat maalasivat aamusta iltaan. Maalareita saapui Paimioon ympäri VarsinaisSuomea; ainakin Sauvosta, Turusta, Salosta ja Tarvasjoelta. Pikkutarkkaa puuhaa Ikonimaalaukseen Raukola itse tutustui noin 20 vuotta sitten, kun hän osti siitä kertovia kirjoja ja osallistui Salossa järjestetylle kurssille. Tapahtumaan osallistui niin vanhoja konkareita, tuttuja kasvoja aiemmista opetusryhmistä, ulkopaikkakuntalaisia kuin Peimarin alueelta ikonimaalauksen ystäviä. Salosta kotoisin oleva Raukola tiesi, että Sukselan vanha kyläkoulu on kaunis paikka, sillä hänen tyttärensä on vahvasti kyläyhdistyksen toiminnassa mukana. HANNA KAMMI-RAHNASTO. Ikonien maalaus on pikkutarkkaa puuhaa. Maalaaminen tarjosi tekijöille luovan tilan, jossa sai heittää aivot narikkaan. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 21.7.2023 TÄST NY Kirkkojen ja tapulien katot saivat uudet pinnat . Hän kertoo, että alkoi tulla omalle pihalle Pussitielle hyvä tervan tuoksu niin päätti käydä katsomassa onko katon tervaus käynnissä ja olihan se. Raukola sai viime vuonna idean järjestää vanhalle koululle ikonimaalauksen kesäkurssin. Hän tuumii myös kyläkoulun hengen ja kauniin luontomiljöön houkutelleen kesäkurssilaisia osallistumaan. Miehet kuljetettiin nosturilla kattojen korkeuksiin ja valjaiden varassa he tervasivat katot uuteen uskoon. Nyt katot ovat tervauksesta valmiit. – Sukselan kyläkoulussa on inspiroivat, valoisat, avarat ja hengittävät tilat ikonimaalaukselle. PAIMIO Hanna Kammi-Rahnasto Leena Raukola on opettanut jo pitkään ikonimaalausta eri opistoissa ja seurakunnissa. Tervauksen hoiti Uudenkaarlepyyn Paanukatto ja työtä teki kolme miestä. Paimion kirkon paanukattoa tervattiin maanantaina, ja Petteri Hirvonen nappasi kuvan. . . Paimion kirkon kattoon noin 700 litraa, tapulien kattoihin noin 200 litraa ja Pyhän Jaakobin kirkon kattoon noin 200 litraa. PAIMIO, SAUVO Hanna Kammi-Rahnasto Paimiossa ja Sauvossa tuoksui menneellä viikolla terva, kun kirkkojen ja tapulien katot kokivat pintojenkäsittelyn ja uusi tervapinta siveltiin kattoihin. Raukolan mukaan Paimion sijainti on hyvä ja paikkakunnalle on helppo saapua monesta eri suunnasta. Heti maalaamista kokeiltuaan Raukola tiesi sen olevan hänen oma juttunsa. Tällöin varmistetaan, että katto kestää tulevien vuosien sääolosuhteet yhä paremmin. Paanukatosta kerrotaan, etteivät katot olleet huonossa kunnossa, mutta huoltotervaus olisi hyvä tehdä noin viiden vuoden välein. Kaikkien kolmen rakennuksen kattojen tervaukseen kului yhteensä noin 1100 litraa tervaa. Myös Sauvon tapulin, Pyhän Jaakobin kirkon ja Paimion tapulin katot saivat uudet tervatut pinnat. Maalaamiseen liittyy myös muita seikkoja, jotka eroavat normaalista Aino Perho, Emilia Perho, Tiina Rauhala ja Riina Siren olivat saapuneet yhdessä maalaamaan Sukselan kyläkoululle ikoneita. Sukselan vanhalla kyläkoululla maalattiin ikoneja melkein koko arkiviikon ajan. Moni viime vuoden kurssilaisista päätti ilmoittautua myös täksi suveksi kesäkurssille
Jokainen heistä on vakuuttunut, että jos Sukselassa järjestetään tulevaisuudessa kesäkursseja, voisivat he hyvin osallistua uudelleen. PAIMIO Taina Tukia Varasvuoren hyppyrimäen lähellä on joka kesä lehmiä laitumella. . Värit ovat luonnollisia ja niiden pigmentit on saatu suoraan luonnon maastoista. Ne näkyvät hienosti paitsi Spurilan suuntaan ja suunnasta, myös Loppistentiellä liikkuville tai toisinaan myös suositulle Vähäjokipolulle. Alaosassa kuvaa näkyy polku-ura, jota pitkin lauma kuulemma usein kulkee. – Tämä on sellaista ”aivot narikkaan” hommaa. Vähäjokilaakson maisemanhoitajat tarvitsevat välillä toki lepoakin. Maaleina käytetään ainoastaan munatemperavärejä, joita on käytetty ikonimaalauksessa jo 2000 vuotta. Heitä kaikkia yhdistää kädentaidot ja maalaaminen kuuluu myös ryhmän mieltymyksiin. 25.7. Johtaja kulkee edellä ja lauman vähäpätöisin viimeisenä. Nämä eivät ole lypsykarjaa, eli niitä ei lypsetä. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Man s i kk a a i ka p arh a i m millaa n Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari Mitä lehmiä laitumella. Tällä kertaa lepopaikka oli rinteessä Alanteen mansikkamaan alapuolella. Kaikki muu maalatessa unohtuu. Niitä tutkitaan, maalataan ja analysoidaan yksin tai yhdessä. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Tauluja maalataan myös eri tavalla, kuin muunlaisia kuvataideteoksia. – Lehmä on tosiaan laumaeläin ja niillä on tarkka hierarkia. Sitten ne käyvät välillä nuolueli suolakivellä, kertoo Tuominen. Saa heittää aivot narikkaan Tarvasjoelta Sukselaan saapuivat yhdessä maalaamaan ryhmä, johon kuului isoäiti, äiti, tytär ja ystävä. – Laumassa on alkuperäisrodun edustajia, on sekä länsisuomenkarjan, pohjoissuomenkarjan ja itäsuomenkarjan edustajia. Vivi Aaltonen kertoo seurailleensa lehmien kulkua ja ihmetelleensä, onko niillä joku ”johtajalehmä”, kun kulkevat jonossa. Raukolan mukaan monet voivat hoitaa omaa uskoaan ikonimaalauksen avulla tehden maalaamisen yhteydessä omaa pyhiinvaellusmatkaansa. Preitilässä asuva Vivi Aaltonen lähetti toimitukseen kyselyä, voisiko lehmistä saada juttua. Mitä lehmiä nämä ovat, miksi kulkevat usein jonossa, ja vaeltavat tiettyyn aikaan päivästä paikasta toiseen. Ikonimaalauksia tehdessä edetään aina tummista väreistä vaaleisiin. Hän myöntää, että useamman kerran lehmistä on häneltä ennenkin kyselty ja toki on ihan mukava kuulla, että niitä ihastellaan. Ja lehmä on fiksu eläin, eli usein ne hakeutuvat laitumella paikkaan, jossa tuulee sen verran, ettei ole hyttysiä kiusana. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 21.7.2023 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +20 +20 +19 5 Sää 21.7. Ne eivät ole myöskään lihakarjaa, vaan kyse on todellakin luonnontilassa pidettävästä karjasta. Kuvissa esiintyy pyhiä naisia, miehiä ja Raamatun tapahtumia. Sen verran hän kuitenkin viestittää, että aitoja olisi hyvä kulkijoiden kunnioittaa. Moni on ihastellut, miten laiduntaminen pitää laakson näkymät kauniina. Koko porukka on sitä mieltä, että teokset ovat tavallisia maalauksia syvällisempiä, mikä kiehtoi ja veti puoleensa. Riina Siren puolestaan iloitsee siitä, että luovuuden paineita ei tarvitse olla, sillä maalaamiseen saa selkeät säännöt ja ohjeet. Lehmät saavat vasikoita, mutta ne eivät synny sinne laitumelle. Toki mukana on sitten muitakin eli yleisempiä jerseyja ayshirerotujen edustajia. Kurssilaisten tekemiä valmiita teoksia.. Ei tarvitse ajatella mitään, kun keskittyä vain maalaamiseen ja antaa pensselin viedä. Lehmät ovat Kalevalla asuvan Arto Tuomisen ja ne ovat Vähäjokilaaksossa vuokramailla laiduntamassa. Tuominen sanoo, että kokeiltu sitä on, mutta siinä on riskinsä, kun vasikka on heiveröinen ja tilanteet kesälaitumella vaihtelevia. kuvataiteesta. – Maalaamisen ajan ollaan koko ajan pyhän kuvan äärellä. – Se kuvastaa pimeydestä valoon siirtymistä. Emilia Perho yllättyi, miten hauskaa ja pikkutarkkaa ikonien maalaaminen on. – Älyttömän kivoja eläimiä, mielenkiintoisia seurata ja kerrassaan viehättävä idea tuottaa ne lisäämään biodiversiteettiä tuohon jokivarteen, hän viestitti. Aino Perho osallistui jo viime vuonna ystävänsä Riina Sirenin kanssa samaan tapahtumaan ja he päättivät ottaa mukaan Ainon tyttären Emilia Perhon, sekä Ainon äidin Tiina Rauhalan. Emilia Perhon mielestä ikonien maalaaminen oli yllättävän mukavaa, mutta pikkutarkkaa. Joskus kun esimerkiksi koirien taluttajat eivät ymmärrä, että lehmä voi pahastikin pelästyä ja loukata itsensä, jos koira vaikka sitten pitkässä hihnassa tulee sinne aitauksen sisälle ja turhan lähelle. TAINA TUKIA LUKIJAN VINKKI Ikonimaalaus on tekijöiden mukaan tarkkaa puuhaa. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:40 22:29 03:25 23:44 Lauantai +19°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:42 22:27 03:28 23:41 Sunnuntai +17°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:44 22:25 03:32 23:37 Maanantai +20°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:46 22:23 03:35 23:34 Tiistai +20°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:49 22:21 03:39 23:30 Ark
– Minä haluan päästää mahdollisimman vähän maaleja, Hägerström toteaa. Tänään paimiolaiset mittelevät paremmuudesta lahtelaista FC Kuusysiä ja oululaista LaFKKKP:tä vastaan. Ruokailut järjestetään neljästi päivässä paikallisella koululla, Sandell tietää. Kummankin lohkon kaksi parasta joukkuetta etenee välieriin, loput viisi pelaavat jatko-otteluita sarjasijoituksista 5–9. Paihalaiset majoittuvat samoissa tiloissa kuin viime vuonna. Kokkola Cupissa joukkue lähtee voittamaan jokaista peliään. – Tiimihenki on tärkeintä. Paihalaisedustus Keski-Pohjanmaalla on vahva: liki 200 henkilöä. Paikallisten joukkueiden turnausmenestystä voi seurata Kokkola Cupin tulospalvelusta nettiosoitteesta kokkolacup.fi. Alkulohkon otteluista osa pelattiin siis jo eilen, ja loput mitellään tänään. – Muistan itse junnuvuosien turnausreissut yhä näinä päivinäkin, Sandell painottaa. Olimme kuulleet kehuja Kokkolan turnausjärjestelyistä, pelikentistä ja majoituksesta. ”Jokaista matsia lähdetään voittamaan” Paimion Hakan 13-vuotiaiden poikien joukkue pelaa Kokkolassa ensimmäisen turnauksensa täysikokoisella kentällä. – Kyllä meidän tähtäimemme on jatkopeleissä, Hägerström ja Lähderinne nyökyttelevät. Vaikka turnauksen käytänteet ovat paimiolaisille jo tuttuja, jotain uuttakin tämänvuotisessa jalkapalloriehassa on. Me yritämme parhaamme, he lisäävät. Vastuuvalmentaja Kimi Ilonen (valkoisessa paidassa ja mustissa shortseissa) pitää joukkueelleen sparrauspuheen ennen maanantaisia aamutreenejä. Paimion Hakan jalkapallojaoston turnausvastaava Petter Sandell. JULIAN RAUHANIEMI Maalivahti Emil Hägerströmin (oik.) tavoitteena on päästää Kokkolassa mahdollisimman vähän maaleja. Emil Hägerström ja Lenni Lähderinne, PaiHa P13 Paimion Hakan P13-joukkueen maalivahti Emil Hägerström (vas.) ja hyökkääjä Lenni Lähderinne pallottelemassa maanantaisissa viimeistelyharjoituksissa. – Osallistuimme Kokkola Cupiin ensimmäistä kertaa viime vuonna. Iso viheriö, samoin kuin 11 vastaan 11 -pelaaminen, on valtaosalle joukkueen pelaajista vielä vierasta. PaiHan P13-joukkue kohtasi eilen alkulohkon ensimmäisessä ottelussaan virolaisen FC Elvan. Kakkosesta Ykköseen PaiHan P13-joukkueella on takanaan onnistunut kevätkausi, sillä se nousi ikäsarjansa läntisen alueen Ykköseen. Kyseessä on kansallisen sarjajärjestelmän toiseksi korkein taso: ylempänä on vain Liiga, jota pelataan Ykkösen tavoin eteläisessä, itäisessä, läntisessä ja pohjoisessa lohkossa. Paimion Hakan juniorijalkapalloilijat ovat parhaillaan turnausmatkalla Kokkolassa. Maalivahti Emil Hägerström ja hyökkääjä Lenni Lähderinne ovat saaneet tuntumaa isoon kenttään jo aikaisemmin. Hakan vahvuus eilen käynnistyneessä junioriturnauksessa on 12 joukkuetta, 140 pelaajaa ja reilut 40 valmentajaa sekä huoltajaa. – Meille aikuisille bussimatkustaminen voi olla hiukan rankkaakin, mutta pelaajille se on osa elämystä, Sandell naurahtaa. Kokkola Cupin 13-vuotiaiden poikien kilpasarjaan ottaa osaa yhdeksän joukkuetta, jotka on jaettu kahteen lohkoon. Välierät ja sijoitusottelut ovat vuorossa huomenna, ja mitaleista pelataan turnauksen päätöspäivänä sunnuntaina. Tänään perjantaina kaksikon joukkueella on kahden pelin päivä, ja moinen saattaa olla vuorossa vielä huomennakin. Paimion Hakan P13-joukkue pelaa läntisen alueen Ykköstä tulevana syksynä. Silloin meiltä oli mukana noin 150-henkinen edustus, Sandell muisteli viikko sitten torstaina. Kuntsari jututti kaksikkoa joukkueen viimeistelyharjoituksissa maanantaina. Tietääkseni turnaukseen osallistuu joukkueita Taiwanista saakka, Sandell kertoo. Meillä on kova joukkue, ja jokaista matsia lähdetään voittamaan, pojat vakuuttavat. Hyökkääjä Lenni Lähderinne taas haluaa tehdä niitä mahdollisimman paljon. Meillä on kova joukkue, ja jokaista matsia lähdetään voittamaan. Kokkola Cupissa on mukana edustusta muistakin paikallisista seuroista. Matseja ja elämän kestäviä muistoja . Raunion voittopisteiksi kirjattiin 790. PAIMIO Julian Rauhaniemi – Ei tämän kokoista porukkaa ole meiltä ennen mihinkään lähtenyt, Paimion Hakan jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja ja nykyinen turnausvastaava Petter Sandell toteaa viikkoa ennen Kokkola Cupin avajaispäivää. Kaarinan Pojilla joukkueita on PaiHan tavoin 12, ja Piikkiön Palloseura on liikkeellä yhden joukkueen voimin. Kaksipäiväisessä kilpailuissa ammuttiin yhteensä 48 taulua. Eroa hopealle sijoittuneeeseen Anne Laurilaan kertyi 21 pistettä. – Mutta vanhemman ikäluokan pelissä, molemmat huomauttavat. Emil Hägerströmin ja Lenni Lähderinteen katseet ovat kuitenkin nyt vain ja ainoastaan Kokkolassa. – Patukoita menee matsien välissä, vähän ruokaakin, Hägerström sanoo. – Olimme kuulleet kehuja Kokkolan turnausjärjestelyistä, pelikentistä ja majoituksesta. – Vastustajat. Sittemmin totesimme, että kehuille on todellakin sijansa. Ykkösen pelit starttaavat elokuussa, ja sarjaa pelataan syyslomaan saakka. Toissapäivänä Paimion Urheilupuistosta matkaan lähtenyt PaiHa-karavaani tarvitsi alleen kolme linja-autoa. Seura järjesti vuoteen 2021 asti perinteistä kesäleiriä, mutta viime vuonna leiri korvattiin Kokkolan-reissulla. – Meillä on liikuntasalija luokkahuonemajoitus. Lopulta turnausmatkassa on kuitenkin kyse muistoista ja uuden kokemisesta. – Reissuun mennään hyvillä tunnelmilla. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 21.7.2023 URHEILU Rauniolle maastojousiammunnan SM-kultaa SAUVO Sauvolainen Heli Raunio ampui naisten taljaluokassa voittoon viime viikonloppuna Keuruulla järjestetyissä maastojousiammunnan SM-kilpailuissa. Aika kultaa muistot Kokkola Cup on PaiHan juniorifutistoiminnan vuoden päätapahtuma. Raunio tähtäsi aiemmin heinäkuussa 3D-maastojousiammunnan kultaa Rovaniemellä järjestetyissä MMkilpailuissa. Matka Kokkolaan kesti noin 5–6 tuntia, ja luonnollisesti se on turnauksen päättyessä taitettava myös takaisin. PaiHa kohtaa vastustajia VarsinaisSuomen lisäksi Satakunnasta, Pirkanmaalta ja Ahvenanmaalta saakka. . – Ja minä tehdä mahdollisimman paljon, Lähderinne jatkaa. Sittemmin totesimme, että kehuille on todellakin sijansa, Petter Sandell toteaa
Kirkkokahvit kirkossa Sauvo-Karunan sotaveteraanien järjestämänä. ja seuraa paikallisia uutisia Kunnallislehti aina mukanasi LATAA -SOVELLUS omasta sovelluskaupastasi Haluatko maksaa lehtitilauksesi erissä. Uinti 300 m, pyöräily 15 km, juoksu 5 km. Miehille ja naisille, yksilöittäin tai joukkueittain, ilmoittautuminen paikan päällä. mennessä Eero Ahtikari 050 5255 174, tai Antti Honkasaari 0400 971510 SAUVO KARUNAN URHEILIJAT 26.7. Ilm.22.8.2023 mennessä Tarjalle Kaarinan-Piikkiön Sotaveteraanit: Vietämme kesäpäivää 9.8.2023 klo 10 Koriston tallissa, Prännikatu 1, Kaarina. 2). 044 298 1944. Sauvossa ja Karunassa: Su 23.7. 040-5264281 www.jama-power.. Kantonen, Kopponen. Olemme varanneet ryhmälippuja Sauvon kesäteatterin esitykseen ”Nummisuutarit” pe 25.08 klo 19, ilmoitt. toimija. Ilmoittautuminen Tarjalle 11.8.2023 mennessä p050 5672903. Kantonen, Särkijärvi. Elokuun kerho ti 01.08 klo 13 Seuralassa, Paimion kamerakerhon pj Kenneth Strömberg kertoo kamerakerhon perustamisesta ja toiminnasta. väliaikakahvin, kimppakyyti. Bocciaa kesä-, heinäja elokuussa Tupasvillan kentällä tiistaisin klo 10-12. keskiviikkona klo 18.00 Laulukonsertti-ilta Kalliorannan lavalla. Ahtola, Kopponen. Ti 25.7. P. Tervetuloa Karunaan! ... Ke 26.7. Iltakirkko Karunan kirkossa to 03.08 klo 19, kahvit srk-talolla kirkonmenojen jälkeen, matkat kimppakyydein. JATKUVA N TILAAJA N ETU Tee laskutusjakson muutos verkossa tilaajapalvelija.fi tai puhelimella (02) 770 2626 (ark. p. * ei ole ruokakassijakoa. Jaakonpäivän iltamessu klo 18 Pyhän Jaakobin kirkossa. Kaikille avoin Veteraanien kirkkoilta. Sauvo-Karunan Sotaveteraaniväen perinteinen kesäillan kirkko Karunan kirkossa to 27.07. Suomal. konfirmaatiomessu klo 10 Paimion kirkossa. torstaina klo 18 leikkimieliset Triathlon-kisat Karunan saunalla, Nuorisotalontie 5. Väliajalla myynnissä virvokkeita, alkoholijuomia, pullaa ja makkaraa. PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa KIERTUEPAIKAT: (olemme parkkipaikalla) www.kultahopea.fi -– Todennäköisesti aina paras hinta! OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA, HOPEAA kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, postimerkkejä, vinyylilevyjä ja rihkamaa yms. Tarjolla juomia ja pientä suolaista. 560). Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. To 27.7. perheiden omatoimiset leikkitreffit klo 10-12 Paltan leikkipihassa (Pyölint. 8.15–15.45) www.tilaajapalvelija.fi/ laskutusjakson-muutos 3 € KUNTSARIN DIGISISÄLLÖT NYT MYÖS VUOROKAUSITILAUKSENA TILAA TÄÄLTÄ: tilaajapalvelija.fi/ digikuntsari Etelä-Karunan metsästäjät ry:n KESÄKOKOUS Lahtivajalla 8.8.2023 klo 18:00 Tervetuloa! Kastettu: Eedit Estelle Halenius Kuollut: Jarkko Kalevi Leino, 75 v., Eija Elina Waldén, 51 v. To 20.7.2023 Klo 13:20-14:20 Suomusjärvi Sale Klo 14:35-15:30 Kiikala Sale Klo 15:45-16:45 Pertteli Sale Klo 17:00-18:00 Muurla M-Market Klo 18:15-20:00 Virtasen kauppa, Salo La 22.07.2023 Klo 11:00-12:00 Salo McDonalds Klo 12:30-14:00 Someron tori Klo 14:20-15:20 Koski TL, Kosken tori Klo 15:30-16:30 Ypäjän tori Klo 16:50-18:30 Forssan tori Klo 19:00-20:00 Urjalan tori Su 23.07.2023 Klo 09:30-11:00 Urjalan tori Klo 11:20-12:00 Humppilan lasi Klo 12:20-14:20 Loimaan tori Klo 14:35-15:35 Mellilä K-Market Klo 15:50-16:50 Kyrö Sale Klo 17:00-18:00 Marttila Sale Klo 18:15-19:15 Vaskio Sale Klo 19:30-20:30 Kuusjoki Sale Ma 24.07.2023 Klo 11:00-12:30 Loimaa Tokmanni Klo 12:45-13:45 Alastaro Teboil Klo 14:00-15:00 Oripää Shell Klo 15:15-16:15 Pöytyä Sale Klo 16:30-17:30 Aura Tokmanni Ti 25.07.2023 Klo 10:00-12:00 Turun juna-asema Klo 12:30-14:00 Sauvon tori Klo 14:15-15:45 Paimio S-Market Klo 16:00-17:15 Piikkiö S-Market Klo 17:30-19:00 Lieto tori Klo 19:15-20:15 Paattinen Sale Klo 20:25-21:00 Jäkärlä Sale Ke 26.07.2023 Klo 11:00-12:30 K-Supermarket Föri Klo 12:40-14:00 Koivula K-Supermarket Klo 14:10-15:30 Piispanristi Tokmanni Klo 15:50-17:00 Parainen Tokmanni Klo 17:10-18:10 Parainen Tori Klo 18:30-19:30 Kaarinan tori Klo 18:50-21:00 Turku Puutori KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 Klassisen kitaran kolme vuosisataa -konsertti ke 26.7. Esiintyjänä Patrik Kleemola. Paluukyyti naisjaoston tarjoamien kirkkokahvien jälkeen. * avoin saunaja uinti-ilta klo 17.30-20 Rantalassa (Hirvonpäänt. perheiden leikkitreffit klo 9.30-11.30 Sauvon srk-talon leikkipihassa (Pappilant. KAARINA Eläkeliitto Piikkiö. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Klassisen kitaran kolme vuosisataa -kitarakonsertti klo 18 Paimion kirkossa. Tervetuloa mukaan. Osallistumisen lisäksi mahdollisuus saunomiseen ja uintiin. klo 18 Paimion kirkossa Patrik Kleemola Vapaa pääsy, ohjelma 10 e PAIMION SEURAKUNTA¤ YHDISTYKSET URHEILUSEURAT Alkoholi ongelmana. iltamessu klo 18 Sauvon kirkossa. Tutustuminen Paraisten kalkkilouhokseen maanantaina 28.8.2023, lähtö kirkon parkkipaikalta klo 10.45, bussikuljetus, opas, kiertoajelu Paraisilla, kahvit Cafe Axo. Ti 25.7. ei ole Aamiaiskahvilaa eikä ruokakassijakoa. 3). Ma 24.7. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 21.7.2023 RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. 040-5264281 www.jama-power.. Makkara ja mehutarjoilu. JaMa-Power Oy P. Marja Itälälle puh. Tervetuloa kaikki mökkiläiset ja paikalliset! 27.7. Messun jälkeen Pyhän Jaakobin seurakuntayhdistyksen vuosikokous kirkossa. Räty, Kopponen, Friman, Airola. Rantala 5 -rippikouluryhmän konfirmaatio. grillausmahdollisuus. SAUVO Sauvon Ruonan Martat: paikalliset marttayhdistykset viettävät Martan päivää 26.7 klo 17 alkaen Sauvon museolla. Illan esiintyjät Anu Kivelä ja Jari Hakkarainen. Maksuton bussikuljetus Sauvon torilta, lähtö klo 18.00. Paimion AA-ryhmän kokoukset: keskiviikkoisin 19 ja lauantaisin 21 Pussitie 6, alakerta tien puoli. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta PAIMION SEURAKUNTA¤ Paimio Sauvo Karuna. Paimiossa: Su 23.7. Seuraava kerta 31.7. klo 19.00. Autoista romutustodistus. 050 441 1115, netti: vsaa.fi SAUVO-KARUNA Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys. Ke 26.7. Kesäillan kirkkoilta klo 19 Karunan kirkossa. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ JaMa-Power Oy P. Ilmoittautumiset 30.7. Korsuorkesterin ja Kyösti Mäkimattilan konsertti Konserttitalolla torstaina 21.9.2023 klo 18, sis. Seuraava kerta ti 1.8. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi Kantojyrsintää
041 546 8784 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto HALIKON HINAUS P. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 Katja Hägg Kaupallinen johtaja katja.hagg@ts.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. 4305 324, 0400 124124 Lehtonen, Mynämäki Kaivoporausta vuodesta 1972 Puh. 010 567 7080 ma-pe 9-19, la 9-15 www.paimionapteekki.fi Sauvon kunta (puh. Paino: Lehtitehdas, Salo 2023 Toimiston asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30-12 tai sovittaessa. 02 5888652 tai ilmoitukset@ kunnallislehti.fi PAIMIO-SAUVO-KAARINA Uutismedian liiton jäsen myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 TOIMITUS päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 (050) 62476 tuottaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 ASIAKASPALVELU toimittaja Julian Rauhaniemi (02) 588 8669 myynti, asiakaspalvelu Sami Lindström (02) 588 8652 toimittaja Jan Sundman (02) 5888654 Alueesi asijantuntija: JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi Alueesi asiantuntija: JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi Puh. KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 21.7.2023 APTEEKKEJA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISIA HOITOLAITOKSIA HAMMASTEKNIKOITA KAHVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ LOUHINTAA HAUTAUSPALVELUJA HAMMASLÄÄKÄREITÄ HINAUSPALVELUJA KOSMETOLOGEJA RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUJA MATKATOIMISTOJA JA BUSSITILAUKSET KEITTIÖKALUSTEITA KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. Pääoven vieressä on postilaatikko, johon voit jättää mm. 0400 823109, 040 7684502 KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI OP KOTI LOUNAIS-SUOMI OY LKV AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. matti.bastman@listing.fi Ilmoitushinnat 1.1.2023 alk: Etusivu väri 2,76 / pmm Tekstissä mv 1,67 väri 1,90 / pmm Takasivu mv 1,73 väri 1,96 / pmm Muualla mv 1,51 väri 1,74 / pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Jäikö Kunnallislehti tulematta. 02-4731 052 040 7051 071 Viljontie 1, Sauvo FYSIOTERAPEUTIT: Mari Ruoholahti, Niina Liinoja, Anne Vuotinen, Marja-Leena Jaakkola (taloushallinto) www.paimionsauvonfysioterapia.fi (myös nettiajanvaraus sekä iltavastaanotto) SOITA MEILLE, SE ON TURVALLISTA! SÄHKÖASENNUKSET . 050-472 7271, 040 720 9077 Kalevantie 2, Preitilä PAIMION AUTOHUOLTO HEIKKILÄ OY DW T U O T E Lasi-inssi ja Pihakiven lasiliike on nyt DW-Tuote Oy Kailinniituntie 8, 24800 Halikko 040 196 3629, 044 987 6402 ASENNUSTYÖT. Digilehti + kuntsari.fi jatkuva tilaus 12 kk 86,40 € Lisää tilausvaihtoehtoja: tilaajapalvelija.fi Irtonumerohinta 2,40 € Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk jatkuvaan tilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen. 150 € Paperilaskusta veloitetaan 2,50 € paperilaskulisä. p. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00–16.30, viikonloppuisin klo 7.00–11.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. 02-479 5115, 040-5455601 Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. 02-4734 626 Asematie 4 B 12, Paimio Sauvon toimipiste p. Ongelmia jäteveden käsittelyssä. pohjaukset . AURINKOVOIMALAT www.arituomi.fi . Huom. ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 1798-3681 (verkkojulkaisu) Tilaushinta 1.12.2022 alk: Paperija digilehti + kuntsari.fi jatkuva tilaus 12 kk alk. Onko viemäri rikki. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. krs 20100 Turku, p. korjaukset Hannan Jalkojenhoito & Kotiapu Hanna Lönnqvist Santaojantie 2, Paimio, Oinila P. 02-473 2600 tai www.paimionhammaslaakariasema.fi Luotettavaa kiinteistönvälitystä yksiöistä maaja metsätiloihin. Vuotaako vesijohto. teknisen toimen käsiteltäväksi tulevat paperihakemukset. Sauvotalossa on myös Varhan sosiaalitoimen palveluita. 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi Paimion Hautaustoimisto Kotamäki Oy Vistantie 37 A, 21530 Paimio Puh. EI HÄTÄÄ, ALANDER KORJAA! www.malander.fi M. 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. puh. 470 2100 p. 2845320 vuodesta 1979 PARHAAN PALVELUN PAIKAT SAUVON TAKSIT Kaskinen Timo 0500 743 606 Laine Reima 0400 120 810 Saarinen Marika 050 910 1630 JALKAHOITOJA KAIVONPORAUS/ MAALÄMPÖPUMPUT SÄHKÖURAKOINTIA Ark. TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. HUOLLOT . Pumput, tarvikkeet ja asennukset • Lämpökaivot • Lämpöpumput www.kalliokaivo.fi KALLIOKAIVO OY p. Matti Bastman, LKV, ekonomi 050 654 22. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi Kasvo-, käsija jalkahoitola Vistantie 40, katutaso Paimio p. (02) 473 2565 www.paimionhautaus.fi Tuleeko vesi kellariin. (02) 7702 626 klo 8.15–15.45 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. Asiointi toistaiseksi ajanvarauksella. Määräpaikkalisä on 15%. kokoproteesit . Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 044-988 3887 jalkojenhoito.kotiapu@gmail.com www.jalatjakotiapu.fi PAIMION-SAUVON FYSIOTERAPIA Paimion toimipiste p. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Asematie 1, 21530 Paimio Puh. PORAKAIVOT Maahan ja kallioon ammattitaidolla. 02-4732 130 info@autokorjaamosonkki.fi www.autokorjaamosonkki.fi MATKATOIMISTO matkatoimisto@vistamatkat.fi puh. 0400 527971 24h AUTOKORJAAMO SONKKI Teollisuustie 8, Paimio puh. Alander Oy p. (02) 4704599 040-590 8616 040-865 8011 P I I K K I Ö puh. ILMALÄMPÖPUMPUT . (02) 733 7737 Vistantie 24, 21530 Paimio . 02-477 5600 www.vistamatkat.fi VISTA VISTA MATKAT MATKAT Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO *Ei toimistomaksua *Myös Panoramaröntgenkuvaus Ajanv. 02 474 4100) Hallintopalvelut, sivistystoimi ja tekninen toimi toimivat Sauvotalossa. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. KORJAUKSET SUUNNITTELU