Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina 23.12.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PERJANTAINA 23.12.2016 100. vuosikerta 2 € Irtonumero Riemullista joulun aikaa! toivottaa 100-vuotiaan Kunnallislehden väki. Paimio | Sauvo | Kaarina NRO 100
• Veneet, tarvikkeet • Vesijetit • Marina • Huolto • Puutarha • Mönkijät • Kodinelektroniikka • Vapaa-aika • Sisustus www.konewuorio.fi puh.02-420 6000 KEMIÖ-TAALINTEHDAS Välkommen till Kimito Tervetuloa Kemiöön Muista meidän huoltoa! • Båtar, tillbehör • Vatten skotrar • Marina • Service • Trädgård • ATV • Hemelektronik • Fritid • Inredning Kom ihåg vår service! www.konewuorio.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Olli Ilmasti olli.ilmasti@gmail.com 1+8 henkilöä + invavarusteet + paarit 0400 846 838 0400 846 838 0400 447 477 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kiitos kuluneesta vuodesta. kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille Hyvää Joulua & Onnea vuodelle 2012 MAURITS KOSSA Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta AUTOKORJAAMO SONKKI AY Teollisuustie 8, Paimio. klo 8-12, 25.-26.12. Tuotto-osuus on pitkäaikainen sijoitus pankkisi pääomiin. klo 8.30-12, Joulupäivänä 25.12. PUH. klo 10-15 Avoinna: aattona 24.12. Lounais-Suomen Osuuspankissa alkaa Tuotto-osuus-anti 9.9.2016. www.biostara.fi Olemme myös Facessa, Instassa ja Twitterissä TATU JA PATU 3D Ma ja Ke 15.30 SING (dub) STAR WARS ROGUE 3D Ma ja Ke 17.30 Ma ja Ke 19.30 Ti 17.30 101-VUOTIAS JOKA... Lahjalippuja myyntipisteissä! Hyvää Joulua kaikille :) ensi-ilta! Ti 19.30 To 17.30 PASSENGERS VIIRU & PESONEN Ti ja To 15.30 LUOKKIS 2 C I N E M A tomaatit kurkut paprikat Sauvon-Kemiöntie 814, Sauvo 0503374094 WWW.TOMAATIT.FI tomaatit kurkut paprikat Sauvon-Kemiöntie 814, Sauvo 0503374094 WWW.TOMAATIT.FI tomaatit kurkut paprikat Sauvon-Kemiöntie 814, Sauvo 0503374094 WWW.TOMAATIT.FI Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta PAIMION SILMÄASEMA toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista Joulua! Vietämme Joulua 23.-27.12.2016 välisen ajan. Tarkemmat ehdot saat konttoreistamme tai osoitteesta op.?/lounais-suomi. POHJALUOTO OY Vahtistentie 4, 21570 SAUVO GSM 0400-823 690 Fax (02) 473 0775 TEBOIL-Säteri Paimio Sauvontie 9, 02-475 3200 Av: ma-pe 6-21, la-su 8-20 TILAA LÄMMITYSÖLJYT NYT! MANSIKKA Viljontie 6, Sauvo, puh. POHJALUOTO OY Vahtistentie 4, 21570 SAUVO GSM 0400-823 690 Fax (02) 473 0775 PELTISEPÄNLIIKE J. Tervetuloa Tapaninpäivän yleisöluisteluun OP-Areena, Paimio ma 26.12. 02-473 2690 Lisäinfoa, trailerit... Menestytään siis yhdessä! Tuotto-osuuden merkintäaika jatkuu 31.12.2017 saakka, mutta LounaisSuomen Osuuspankin hallituksella on oikeus keskeyttää anti milloin tahansa. klo 12-16.. Rauhallista Joulua kaikille ja Onnea vuodelle 2017! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta PELTISEPÄNLIIKE J. Ensi-ilta! To 19.30 ASSASSIN’S CREED 3D Olemme joulutauolla 25.12 asti. klo 10-15 Pussitie 4, Paimio Puh. Sijoittamalla tuet osuuspankkisi vakavaraisuutta ja paikallista pankkija yritystoimintaa. Mäkilä Paimio, Pussitie 4 p. 02-4730840 Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta! Palvelemme Jouluna: Aattona 24.12. Tavoitteemme on maksaa sinulle siitä mahdollisimman hyvää korkoa. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 23.12.2016 Hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta Kiitämme asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna 2016. Ilmoitus LounaisSuomen Osuuspankin jäsenille Nyt voit omistamisen lisäksi sijoittaa omaan pankkiisi. klo 10:00-18:00. klo 8-12, 25.-26.12. Avoinna: aattona 24.12. Hiusmuotoilu satu myllyperkiö Hirsitie 2 (peipposen liiketalo) p. (02) 473 2130 www.autokorjaamosonkki.fi Kiitos asiakkaillemme kuluneesta vuodesta! Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017! Olemme lomalla 23.12.-1.1. (02) 473 2176 BIO STARA BIO-KU VA J. suljettu, Tapaninpäivänä 26.12. 050-530 9536 Kiitos kaikille ihanille asiakkailleni menneistä yhteisistä vuosista! Nyt lasken sakset käsistäni ja siirryn uusien haasteiden pariin. Merkintäpaikkoina toimivat Lounais-Suomen Osuuspankin konttorit
KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 23.12.2016 Jokipellontie 2, puh. 010 2921150 ark. pantit 3,60 After Eight Suklaarasia 200 g (25,00 kg) Pingviini Maustetut kermajäätelöt 1 l (1,25 l), ei laktoosittomat rajoitus: 1 erä/talous Flora Ruoka 2,5 dl, myös laktoositon ja Kuohu 2,5 dl (2,00 l) Miniluumutomaatti 250 g (5,96 kg) Espanja Valio Luumurusinakeitto 1 l (2,29 l) 4 99 2 95 -31-41% Plussa-kortilla Ilman korttia 3,29 rs (4,70 kg) pkt 2 Yksittäin 3,19 pkt (3,19 l) Yksittäin 4,19 pkt (4,19 l) pkt 2 Yksittäin 0,89 tlk (3,56 l) tlk 2 joulupukki vierailee perjantaina klo 12-14 ja 16-18. lauantai klo 8-14 25.12. maanantai klo 11-18 pack 24 rs 2,50 1€ tlk 2,29 rs 1,49 5,00 Pingviini Laktoosittomat maustetut kermajäätelöt 1 l (2,50 l) rajoitus: 1 erä/talous 22,99 Olvi Olut 4,5 % 24 x 0,33 l (2,45 l) sis. 7-21, la 8-20, su 10-18 terhi.wiren@k-supermarket.fi Hinnat voimassa pe-la 23.-24.12., ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tavaraa riittää. sunnuntai suljettu 26.12. Toivottavat Terhi, Marko ja koko K-supermarketin väki 12 95 kg Savustettu kirjolohi kokonaisena tai palana Suomi 24 95 kg 29 95 kg Tuore kirjolohenmäti Suomi Savustettu kirjolohifilee Suomi Erä! 15 95 kg Riitan herkku Kotijuusto Korpela Suussa sulava joulukinkkuviipale 500 g (8,98 kg) Saarioinen Laatikot 700 g (4,21 kg) lanttu, peruna, porkkana ja maksa pkt 11 95 kg HK Takuumurea naudan sisäja paahtopaisti palana 5€ pkt 2 Juhla Mokka Kahvi 500 g (6,33 kg) suodatinja pannujauhatus rajoitus: 1 erä/talous pkt 3 9 50 -19% Plussa-kortilla ilman korttia 3,95 pkt (7,90 kg) muista joulun kukat ja lahjakassit sekä juustolahjapaketit Kurjessuo Kananmunat m-10 580 g (1,64 kg) 95 pkt. perjantai klo 7-21 24.12. Hyvää joulua! perjantaina leipomo pyymäki konsulentti ps 1,49 Klementiini 1,5 kg (0,99 kg) Joulun aukioloaikamme: 23.12
Kuulemma tädin reseptillä. Naskarlanpuiston puistosuunnitelmaehdotus on nähtävillä 2.–17.1.2017. Isoille ja pienille koirille tulisi omat alueet. Niistä emme ole saaneet kinaa aikaan. Alueella on kaksi rakennettua lampea, joista toiseen aiotaan koirien uimalaa. Täällä toimituksessa olemme vuosien mittaan ihmetelleet toistemme rakkaimpia jouluruokia, kun meitä on kulkeutunut tänne töihin eri puolilta maata. Entinen työkaverimme Tuula muisteli kerran, kuinka tarkasti pappa sen parhaan turskan valitsi. Täkäläinen tienoo kun on Suomen runsainta ruoka-aittaa. Kinkku, tortut, piparit ja suklaat sopivat suuhun varmaan kaikille. MARIA KESTI Mikäli puisto toteutetaan suunnitelmien mukaisesti, koirat pääsevät vilvoittelemaan omaan uimalampeen vuonna 2018. Naskarlanpuiston suunnitelma nähtävillä Paimiossa sopivia koirien uimapaikkoja on ollut vähänlaisesti. Investointisuunnitelmaehdotuksessa puistolle on osoitettu 48 000 euron määräraha vuodelle 2018. . Lähettyville suunnitellun uuden asuinalueen hulevedet puretaan toiseen lampeen, ja lampi toimii niiden viivytysaltaana. Ensimmäinen on katsaus vuosikymmenten takaisiin jouluihin tällä seudulla, ikään kuin Kunnallislehden 100-vuotisjuhlavuoden päätteeksi ja samalla Suomen 100-vuotisjuhlavuoden alkajaisiksi. Maijan jouluaattoon taas kuuluu kermainen tomaattikeitto, on kuulunut lapsesta asti. Yhtä hämmästyneitä olimme siitä, että Tainan mukaan makaronilaatikko kuuluu eteläpohjalaiseen pitopöytään. Itselleni ovat esimerkiksi piimäjuusto ja imelletty perunalaatikko niitä, jotka jätän koskematta ja tekemättä. Alue erotettaisiin muusta lammesta vesipuomilla. Kotimatkalla Tuula istui pyörän takatarikalla metrinen kapakala kainalossaan voipaperiin käärittynä. Ehdotuksesta voi tänä aikana antaa kaupungille palautetta. Jokaisella Kunnallislehden lukijalla on varmasti omat, ne kaikkein tärkeimmät perinteensä, mitkä on pakko sisältyä oikeaan jouluun. Kun niistä kaikista kuitenkaan ei voi yhdessä lehden numerossa raportoida, niin tätä joulunumeroa tehdessämme valikoitui esiin kaksi keskeistä aihepiiriä. Siis makaronilaatikko ilman lihaa. Tenniskentästä tulee pelikenttä pienpeleille, kuten mölkylle ja petankille. KUNNALLISLEHTI UUTIS www.kuntsari.fi | kuntsari 4 perjantaina 23.12.2016 PÄÄKIRJOITUS PERJANTAI Se on jo ihan oven suussa, porstuassa. Naskarlanpuisto sijaitsee Naskarlantien ja Naskarlanraitin kulmauksessa, KTO:n kaakkoispuolella, pankinjohtaja Pekka Kajanojan aiemmin omistamilla mailla. Lipeäkala taas on ollut tyypillistä jouluherkkua Länsi-Suomessa mutta levinnyt toki sittemmin muuallekin. Lisäperusteeksi, juhlipa joulua miten tahansa, niin kautta aikain juhlaan ovat liittyneet erityiset juhlaruuat. Puistoon rakennetaan olemassa olevien väylien täydennykseksi polkuja, pieni oleskeluja kuntoilualue sekä pysäköintipaikka. PAIMION KAUPUNKI. Toinen aihepiiri on jouluruoka, jossa siinäkin katsomme nimenomaan lähelle. Tekninen lautakunta pienensi pysäköintipaikkaa puolella alkuperäisestä suunnitelmasta. Maria puolestaan istui lapsuutensa ja nuoruutensa suomenruotsalaisissa joulupöydissä, joihin kinkku tuodaan kuumana. Kylmänä sitä voi napsia sitten myöhempinä päivinä. Makoisaa joulua! Kylli Salo Outoja jouluja Paimioon tulossa koirien oma uimapaikka PAIMIO Maria Kesti Paimiolaiset koiranomistajat ovat kesäisin uittaneet koiriaan puolisalaa paikkakunnan lammissa, varsinkin tähän tarkoitukseen sopimattomalla Hiekkahelmen pohjavesialueella. Joulu. . Koirille on lähivuosina tulossa virallinenkin uimapaikka: sellainen on suunnitteilla Naskarlanpuistoon Saaren alueelle. Muistanpa kummastelleemme, kun kollegamme Jaana kertoi, että itäsuomalaisena karjalanpaisti kuuluu ehdottomasti hänen joulupöytään
Kunnanhallitus hyväksyi luottotappiot ja poisti ne tileistä. Työaika määräytyy yleisja jaksotyöajassa eri tavoin. Kaarina vetoaa myös siihen, että kuntien maksujen jyvittämisestä perusmaksumallilla ei ole riittävästi tietoa eikä maksuissa pystytä soveltamaan EU:n jätedirektiivin mukaista periaatetta, jonka mukaan jätteen tuottajan tai haltijan on vastattava jätehuollon kustannuksista. Kaarinassa osa kiinteistöstä on kuitenkin valinnut yksityisen, sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen, jonka hinta ei muutoksen myötä alene vaan kokonaisjätemaksut nousevat. Riita pitämättömistä lounastauoista saatiin päätökseen KAARINA Maria Kesti Kaarinan valtuusto päätti myöntää yhteensä 125 000 euroa korvausta jaksotyöajasta vuonna 2011 yleistyöaikaan siirretyille työntekijöilleen. Maksamattomista laskuista Sauvolle 13 800 euroa miinusta SAUVO Sauvolaiset ja muut Sauvon kunnan kanssa asioineet ovat jättäneet maksamatta kunnalle asiakasmaksuja noin 13 800 euron arvosta. Turvallisuuden huomioimista tässä risteyksessä ehdotti Pekka Heinonen. Kaarinassa osa yleistyöaikaan siirretyistä yksiköistä ei kuitenkaan pystynyt järjestämään henkilökunnalleen tällaisia ruokataukoja. Ratkaisun vuoksi Kaarinassa palautettiin lokakuussa jaksotyöajan piiriin ne työntekijät, joilla tällainen ilmaisu työsopimuksessa on. Osa työntekijöistä on vuosien 2011?2016 aikana pystynyt pitämään ruokataukonsa, osa ei. Lisäksi työntekijöiden jakaminen sopimuskuntiin jääviin ja osakeyhtiöön siirtyviin ICTosaajiin olisi työlästä ja keinotekoista, ja yhtiöön pitäisi palkata uutena toimitusjohtaja ja häntä avustava henkilö. Lisäksi perusmaksu on Kaarinan mielestä kohtuuton niille asiakkaille, joilla on useita kiinteistöjä. Yksilöityjen korvausvaatimusten selvitystyö veisi runsaasti aikaa, ja kaupunki halusi työrauhan saavuttamiseksi maksaa korvausta kaikille yleistyöaikaan siirretyille työntekijöille. Työntekijät eivät ole vieneet Kaarinaa asiassa oikeuteen, mutta muissa kunnissa vastaavia ratkaisuja on riitautettu ja kierrätetty myös korkeimman hallinto-oikeuden kautta. Lisäksi on selvitetty, voisiko myös tietohallintoja tietotekniikkapalvelut yhdistää. Kunnanhallitus haluaa asiasta raportin vuosittain. Lisäksi kaupunginhallituksen alle perustetaan laskentapalveluiden johtokunta ja sosiaalija terveyslautakunnan alle yksilöasioiden jaosto. Selvitysten mukaan näiden neljän kunnan ICT-henkilöstön määrä (yhteensä 19 henkilöä) sopeutuu muutokseen luonnollista kautta eikä paineita ole. Hän oli lähestynyt kunnanhallitusta kirjeellä. Perusmaksu on asuntokohtainen vuosimaksu, jolla katetaan maksuttomia jätehuoltopalveluita ja jätehuollon viranomaistoimintaa. Uutena elimenä käynnistetään kaupunkikehityslautakunta (11 jäsentä). Kaarina vastusti aiemmin jyrkästi perusmaksun käyttöönottoa, mutta LounaisSuomen jätehuoltolautakunta ei ottanut sitä huomioon. Turun itäisten kuntien tietohallintoa ei aiota yhdistää PAIMIO, SAUVO, KAARINA Maria Kesti Kaarina, Paimio, Sauvo ja Lieto ovat ensi vuonna yhdistämässä kirjanpitonsa ja palkanlaskentansa Kaarinan isännöimään laskentapalveluiden keskukseen. Oikeuskäsittelyissä päädyttiin siihen, että mikäli työaikamuoto on kirjattu työsopimukseen sanallisesti jaksotyöksi, työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa sitä. Esimerkiksi ruokatauko pidetään jaksotyöajassa työajalla. Kaarinan mukaan perusmaksu ei kohtelekaan asukkaita tasapuolisesti. Lähes kaikissa jäljelle jääneissä toimielimissä luottamusmiesten määrää olisi pudotettu.. Kaarina perustelee valituksessaan, että jätelain mukaan jätemaksujen on kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen. Paimio, Kaarina ja nyt myös Sauvo päätyivät selvitysten jälkeen siihen, että sen enempää vastuukuntakuin osakeyhtiömalli eivät ole tavoiteltavia ratkaisuja ja kunnat haluavat hoitaa itse tietohallintonsa ja tietotekniikkapalvelunsa. Kaupungin tulevasta toimielinorganisaatiosta päätettäessä enemmistöpuolue kokoomus hävisi jälleen muille puolueille. Liedon kunnanhallitus käsittelee asiaa vasta tammikuussa, mutta toimialajohtaja Rauno Peltolan mukaan kunnan kanta on asettumassa samaan kuin muilla Turun itäisillä kunnilla. Sauvo pyytää Elyltä vilkkuvaloja Sauvon-Kemiöntielle SAUVO Sauvon kunnanhallitus esittää Varsinais-Suomen Ely-keskukselle, että SauvonKemiöntien ja Saustilantien risteyksen suojatielle asennetaan vilkkutai huomiovalot. Kaarina esittääkin, että perusmaksun käyttö johtaa helposti tilanteesen, jossa asukkaat ryhtyvät sijoittamaan hyötyjätteet sekajätteen joukkoon, sillä perusmaksun joutuu maksamaan joka tapauksessa. Kokoomus olisi Sanna Vauranojan ehdotuksesta halunnut mullistaa Kaarinan luottamusmiesrakenteita perusteellisesti. Toisaalta kokoomuksen valtuustoryhmästä eronnut mutta edelleen kokoomuksen kunnallisjärjestöön kuuluva Kimmo Hollmén äänesti Vauranojan mallia vastaan. Tie on Elyn vastuulla. Sote-uudistus on vähentämässä ICT-henkilöstön tarvetta 20–25%. Muutoin toimielinorganisaatio pysyy ennallaan, mutta kaavoitusja rakennuslautakunta (11 jäsentä) sekä ympäristönsuojelulautakunta (9 jäsentä) yhdistetään ensi vuonna ympäristölautakunnaksi, jossa asioista päättää 11 luottamusmiestä. Maksut ovat kertyneet vuoden 2010 jälkeen, ja niitä on peritty tuloksetta ulosoton ja perintätoimiston kautta. Sen sijaan kunnat haluavat tiivistää ICT-yksiköidensä yhteistyötä ja yhtenäistää kuntien tietotekniikkaympäristöjä. Lisäksi kunnanhallitus päätti antaa teknisen ja ympäristölautakunnan tehtäväksi kehittää liikenneturvallisuutta Sauvossa. Ehdotus kuitenkin hävisi äänin 44?6. KUNNALLISLEHTI 5 perjantaina 23.12.2016 Aurinko nousee Aurinko laskee 9.36 15.20 Kaarina valittaa jätteiden perusmaksusta oikeuteen KAARINA Maria Kesti Kaarinan kaupunginhallitus päätti tehdä Turun hallinto-oikeudelle valituksen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan päätöksestä ottaa perusmaksu käyttöön Lounais-Suomen Jätehuollon alueella. Korvaukset maksetaan vielä vuoden 2016 aikana. Kokoomus sai muista puolueista puolelleen ainoastaan Niina Virranheimon (kunt.). Perusmaksu ei ole tämän lain mukainen. Kokoomuksen mallissa näiden muutosten lisäksi ympäristö-, henkilöstöja vapaa-ajan lautakunta olisi sulautettu muihin lautakuntiin tai muutettu pieniksi jaostoiksi. Henkilöstölle korvataan vuosina 2011?2016 pitämättä jääneistä mahdollisista ruokatauoista kertakorvauksena 60% yhden kuukauden palkasta. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta aikoo ottaa perusmaksun käyttöön kaikissa sen toimivaltaan kuuluvissa kunnissa eli myös entisen Turun Seudun Jätehuollon vastuulla olleissa kunnissa, joissa perusmaksua ei aiemmin ole ollut. Kokoomus hävisi jälleen Kaarinassa muille puolueille KAARINA Maria Kesti Kaarinan tämänhetkisen päätöksenteon erikoislaatuisuus sai taas uuden luvun. Hallinnolla on muun muassa vuokria perittävänä yhteensä 5 600 euron arvosta, taloyhtiöillä 5 800 euron verran. Yleistyöajassa ruokatauko on vapaa-aikaa, jolloin työntekijän on voitava poistua työpaikalta eikä hän tee sen aikana töitä. Työntekijärjestöt ovat ilmaisseet tyytyvänsä ratkaisuun. Sen sijaan osakeyhtiöstä olisi näillä henkilöstömäärillä tullut liian pieni. Kuntalaisen tulee myös pystyä vaikuttamaan jätemaksunsa suuruuteen ehkäisemällä jätteen syntyä ja lajittelemalla omatoimisesti. Lopputuloksena valtuusto päätti äänin 35?16 hioa vain hieman kunnan toimielinten ja niiden päättäjien määrää. Toimielinorganisaation muutokset astuvat voimaan uuden valtuustokauden alkaessa kesäkuussa. Vuokria on jätetty maksamatta 1 400 euron arvosta, vesija viemärimaksuja 1100 euron edestä. Valtuusto ei ollut asiasta yksimielinen, vaan Pentti Kallio (vas.) esitti, että asia palautetaan valmisteluun ja työntekijöille maksetaan oikeudenmukainen korvaus. Perusturvalautakunnan nimi vaihtuu sosiaalija terveyslautakunnaksi. Muut puolueet asettuivat melko maltillisia muutoksia esittäneen, alun perin Janne Ason (ps.) laatiman mallin taakse. Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta halusi asiakkaiden jätteiden kokonaiskustannusten pysyvän ennallaan ja alensi siksi sekajätteen hintaa ottaessaan perusmaksut käyttöön
klo 18.30 4x100 € ja 4x50 € KirJan hinta 7/6/3/3 € Vitosbingo Taina Tukia, päätoimittaja On sillä väliä, mikä on totta. 2017. 075 3030 3200 (0,088/min) 24.12. 8-17, la 9-13 Till Er alla från oss alla EN FRIDFULL JUL Teille kaikille meiltä kaikilta RAUHALLISTA JOULUA S-RAUTA KIMITO / KEMIÖ Engelsbyvägen 10 / Engelsbyntie 10 25700 Kimito / Kemiö tfn / puh. Teos valmistui Paimion joulumarkkinoille. (02) 421 121, 050-330 6602 Avoinna: ark. kirjasto on kiinni. klo 13-19 sekä to 5.1. ja la 7.1. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 23.12.2016 PELTISEPÄNLIIKE S. STÄNGT/SULJETTU må-fre kl 8-17 lö kl 9-14 ma–pe klo 8-17 la klo 9-14 Mestarintie 2, 25700 KEMIÖ tel/puh. WALLIN Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kiittää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta toivottaen Rauhaisaa Joulun aikaa ja Onnellista Uutta vuotta! ENGELSBY VERK AB TEHTAAT OY Sägvägen 7, 25700 KIMITO/KEMIÖ P. 02 427 080, FAX 427 004 www.strandell.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Astrum-keskus, Salorankatu 5-7 Salo www.ravintolamamas.fi Sauvon kunnankirjasto Vintterintie 6 21570 Sauvo kirjasto@sauvo.fi www.vaskikirjastot.fi 02-4744 131 Sauvon kirjastoja kulttuuripalvelut toivottavat Hyvää Joulua ! ti 3.1. ja ke 4.1. SaariStomeren Louhinta oy KIRJAN HINTA 6/6/3/2 € Vitosbingo Jahtiliuska 3 € Väliajalla ilmaiset torttukahvit! 1600 To 29.12. Kirjasto on auki Hyvää Uutta Vuotta ! Timo Pyöli kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012. Sauvon kirjaston palvelut ovat joulutauolla ja kirjasto kiinni 23.12.-31.12.2016. Lue Kuntsaria! Huhuille kyytiä piparkakkuteoksen taiteilija on Iiris Sonkki. klo 9-15 Loppiaisena pe 6.1. Anna lahjaksi: tilaajapalvelija.fi/joulu
040-8499203 Facebook: Tmi Melena PAAMOPALVELUT Ark. 040 5101 843 www.talonmiesvirtanen.fi talonmiesvirtanen@gmail.com 21530 Paimio Muista kotitalousvähenny s 50% työn hinnasta Apunasi arjen askareissa • Tapetointija maalaustyöt • Parketti-, laminaattija lautalattioiden asennukset kodin remonttijA korjAustyöt • Ulkomaalaustyöt ja pintahomepesut • Räystäsremontit • Kattojen sammaleenpoistot • Terassit OTA YHTEYTTÄ. 470 5369 Sari ja Niina Vistantie 43, Paimio Puh. Hirsitie 2, Paimio 050 523 8427 Parturi-Kampaamo ANNE SANDHOLM Vihossuontie 29 Kirvesniityntie 2, Paimio p. Sähkö Seppo Suomi Hyvän ilman Parturi-Kampaamo SAONI Asematie 1 (Paimion Torikeskus) Puh. MA AvoinnA klo 15-23 Perinteinen lAutAPeli-iltA 23.11. JA M. 045 125 7747 Av. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Rauhallista Joulua Ja hyvää uutta vuotta! HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2017! Paimion Yrittäjät, kaupunki ja seurakunta järjestävät jo perinteiseen tapaan KOKO PERHEEN UUDEN VUODEN VASTAANOTTAJAISET aattona Paimion Jokipuistossa (ent. K i i t ä m m e k u l u n e e s t a v u o d e s t a H y v ä ä J o u l u a j a O n n e l l i s t a U u t t a V u o t t a ! K i i t ä m m e k u l u n e e s t a v u o d e s t a H y v ä ä J o u l u a j a O n n e l l i s t a U u t t a V u o t t a ! Vistantie 8, Paimio Raili,Niina ja Jenni Asematie 2, Paimio, p. . 050-337 6058 Satu ja Hanna Tuija & Karoliina Vistantie 6, Paimio Puhelimenkulma, Paimio Puh. ILMAINEN ARVIOKÄYNTI! otetAAn vAstAAn tilAuksiA kesäksi 2017 • Keittiöremontit ja kalusteasennukset • Saunaja kylpyhuoneremontit Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta T:mi S.S. JOKIOINEN YHTIÖT OY 0500 760 658 Inkeriäistentie 80 PAIMIO www.jokioinenyhtiot.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 26.12. Pe AvoinnA klo 15-03 kArAoke klo 2124.12. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. KOIVUNIEMI KY SALON LOGISTIIKKA KY Rauhallista Joulua Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2017 SALON LOGISTIIKKA KY KULJETUKSIA R.KOIVUNIEMI KY. klo 9-12 su 25.12. lA AvoinnA klo 18-03 AAttobileet -lSS liPut 6€ 25.12. 473 4211 LOMALLA 24.12.2016 1.1.2017. ja ma 26.12.2016 apteekkimme on suljettu Kotitalouskoneiden korjaus ja huolto Esko Hautamäki kiittää päättyneestä vuodesta ja toivottaa Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta! PUH. ma-pe 10-16 myöhempään ja la sop.muk. Sahan ranta) Tapahtuma alkaa klo 18. 27.12. LAUNOKORPI Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sekä kiitos kuluneesta vuodesta. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:36 15:20 08:37 16:20 Lauantai +2°C 7 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:37 15:21 08:37 16:20 Sunnuntai +1°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:37 15:22 08:37 16:21 Maanantai +4°C 7 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:37 15:23 08:38 16:22 Tiistai +2°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:37 15:24 08:38 16:23 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Palvelemme tänään pe klo 9-18 ja jouluaattona la 24.12. Su AvoinnA klo 13-02 kinkkubileet -lSS liPut 6€ www.poimari.com KULJETUKSIA R. KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +1 +2 +2 5 Sää 23.12. 02-421269, 0400-323488, 010-3215100 Internet: www.launokorpi.com, e-mail: info@launokorpi.com J
Kurjuuden tilalle yltäkylläisyyttä Synkkään 1910-lukuun verrattuna 1920-luku oli ilon ja yltäkylläisyyden vuosikymmen. Vuonna 1919 Suomi toipui edellisvuonna käydystä sisällissodasta, jonka uhriluku oli suuri. Joulusesonkia tuskin oli edes olemassa, ainakaan maaseudulla. Kunnallislehden vuoden 1928 joulunumerossa tarjolla olleiden joululahjojen kirjo on hengästyttävän laaja – myös mitä ylellisyysesineisiin tulee. Mitä Sähkölähteenmäeltä ei saanut, sitä ei tarvittu. Ilmoitus vuodelta 1928. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 23.12.2016 Muistatko vielä takavuosien suositut joululahjat. Kukkakauppa Viola lupaa toimittaa kukkia edullisesti myös ulkomaille. . Kalosseja, vakstuukeja, Joutsenpaitoja, monoja, kerrastoja, vatkaimia, Laponie-tuoksuja... Lisäksi tarjolla on soittimia, urheiluvälineitä, ampuma-aseita, sähkökruunuja, silitysrautoja ja pölynimijöitä, pullovereja, laamahousuja, kylpykaapuja, nahkaja pegamoiditeoksia, kombinationeja satiinista, ihastuttavia sänkyvaatteita, jalometalliteoksia sekä crepe de chine, veloutine ja taft glace -silkkikankaita. Helpoiten ongelma ratkaistiin tekemällä lahja itse. Surun ja alakulon tilalle on tullut jouluinen karnevaali. Läheskään kaikilla ei tietenkään ollut varaa tällaisiin ylellisyystavaroihin. Jos joku sattui saamaan käsineet turkisvuorilla oli hän yksi harvoista onnekkaista. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Perttu Hemminki Tämän joulun lahjahitti on luultavasti jokin elektroninen vempain tai sitten parilla sadalla miljoonalla taalalla kehitetty tietokonepeli. Kyseessä on Paimion nahkaja jalkinekaupan yksipalstainen pikkuilmoitus. Kun ryhtyy tutkimaan Kunnallislehden vanhoja joulunumeroita, huomaa nopeasti, että entisaikoina laman ja nousukausien erot olivat dramaattisen jyrkkiä. Sen teksti kuuluu näin: ”Sopivia joululahjoja: Kalosseja willawuorilla, käsineitä turkiswuorilla, jalkineita, kaikenlaisia saatavana Paimion nahkaja jalkinekaupasta.” Joulu ei 1910-luvun lopulla ollut millään mittapuulla kaupallinen. Löytyisikö kysymykseen vastaus eri aikakausien Kunnallislehtiä selaamalla. Tehtaitten Kenkäkauppa tarjoaa juhlaja seurustelujalkineita. Äärimmäinen niukkuus on muuttunut tavarapaljoudeksi. Kiiruhda hakemaan hattu -mainos vuodelta 1949. Tämä viisaus on peräisin Turun Wiklundin mainoksesta vuodelta 1928.. Esimerkiksi vuoden 1963 joulun alla televisioita mainostettiin lähes yhtä paljon kuin jouluruokia. Heistä pääosa oli nuoria ja sairastumiseensa saakka perusterveitä. Wiklund mainostaa Kunnallislehdessä kristalleja, porsliineja, kahvija teekalustoja sekä tupakkapöytiä ja kalustoja. Oli myös sodanjälkeinen pula-aika. Niitä koskevia ilmoituksia on Kunnallislehden vuoden 1969 joulunumerossa ennätysmäärä. Silloin rakentamisbuumi oli Peimarissa huipussaan. ja 20. Tavallisen kansan parissa suosittuja joululahjoja olivat 20-luvulla muun muassa emalija alumiiniastiat sekä erilaiset kuvioidut vahakankaat eli vakstuukit. Kontrasti edellisen vuosikymmenen loppuun nähden on ällistyttävä. Vahakangas-buumi syntyi jo lähes sata vuotta sitten. Syntyy vaikutelma, että alle kymmenessä vuodessa kansalaisten varallisuus on moninkertaistunut. Paikallista kahvimainontaa vuodelta 1937. Turun Hedelmäkeskus suosittelee paimiolaisten joulupöytiin monenlaisia eksoottisia hedelmiä ja pähkinöitä. Lisäksi espanjantauti-pandemia oli vienyt hautaan noin 25 000 suomalaista. Mutta joulua toki vietettiin. Jousi-laukkuja ja Joutsenpaitoja Vuoden 1937 jouluna Suomessa oli vielä vakaa rauhanaika, ja taloudellakin tuntui vuosikymmenen alun lamasta huolimatta mene”Materialistisia taipumuksia omaaville henkilöille 1960-luku oli koko vuosikymmenen mittainen toiveuni.” . Saman vuosikymmenen lopulla perheen yhteisiksi joululahjoiksi tarjottiin jopa uusia asuntoja. Vuoden 1963 joulumainos. Tai jos olikin, niin kelvollista lahjaa oli vaikea löytää, koska kaikesta oli pulaa. Fenno-radioitakin myydään ja suositellaan. Kuinka kauas taaksepäin muistat. Syntyessään Suomi oli köyhä Vuoden 1919 jouluaaton Kunnallislehdessä on lukuisia pieniä ilmoituksia ja kuulutuksia, mutta vain yhdessä niistä mainitaan sana joulu. Joulukuun 13. Laitoimme pöydälle kymmenkunta vanhojen Kunnallislehtien vuosikertakansiota saadaksemme asiaan selvyyden. Silloin juuri kellään ei ollut varaa joululahjoihin. Erityisen köyhää ja ankeaa oli 1910ja 1940-luvuilla. Valokuvatarpeisto Solio myy teatterikiikareita, radiotarpeita, kotikino-kojeita, laterna magicoja sekä filmauskoneita elokuvia varten. päivä vuonna 1929 ilmestyneet Kunnallislehden joulunumerot ovat pullollaan isoja jouluisia ilmoituksia. Mutta minkälaisia ovat olleet menneitten vuosikymmenten suosikkilahjat. Vankileirit oli lakkautettu, mutta väkeä virui yhä pakkotyölaitoksissa. 1960-luvun joulumainontaa hallitsee elektroniikan esiinmarssi. Joulukinkkuun eivät kuitenkaan läheskään kaikkien varat riittäneet, ja lahjat olivat erittäin vaatimattomia sikäli kuin niitä edes annettiin. 1920-luku ja 1960-luku olivat paitsi taloudellisen nousun myös valtavien uudistusten vuosikymmeniä. Kuusi hankittiin, ja joulupuurot keitettiin
Uusinta uutta olivat tuolloin myös kompaktit mikroaaltouunit, joista halvimman Sharp-merkkisen sai vaivaisella sadalla markalla. Lisäksi vuoden 1995 joululahjahittejä olivat muun muassa toppasaappaat, käsipainot ja kotiviinipakkaukset. päivän Kunnallislehdessä mainostettiin ”shakkitietokonetta” oivallisena joululahjana. Varsinainen aarreaitta oli Sähkölähteenmäen myymälä Paimiossa. Summa ei ollut vähäinen, sillä samana vuonna esimerkiksi alakansakoulun opettajan peruspalkka oli 492 markkaa. Laitinen, niinikään Paimiosta, suositteli joululahjoiksi muun muassa jääkiekkoja kaunoluistimia, suksia ja mahakelkkoja. Kauppaosuuskunta mainosti Kunnallislehden joulunumerossa muun muassa laajaa kynttilävalikoimaansa ja ”monipuolista, erityisesti pukinkonttia silmälläpitäen täydennettyä leluvarastoaan”. Larjosto mainosti samaisessa Kunnallislehdessä ”ranne-, tasku-, seinä-, pöytäja herätyskelloja”, mutta yleisesti ottaen joulumainonta oli tuohon aikaan varsin vähäistä. Edeltävien aikojen niukkuuden vastapainoksi oli vihdoinkin tarjolla lähes kaikkea. Vuoden 1949 jouluna tilanne ei ollut hyödykkeiden saatavuuden suhteen kovinkaan paljon valoisampi. Joskaan tarjonta ei vieläkään ollut sotaa edeltävällä tasolla. Tämä oli ainoa jouluaiheinen ilmoitus Kunnallislehden vuoden 1919 joulunumerossa.. Rakentajat kautta maan kärsivät naulapulasta. 1980-luku oli myös jättikokoisten turkislakkien aikaa. Pulaa oli myös hellojen lämmittämiseen tarvittavasta puutavarasta. Kännykkä oli joululahjojen kestosuosikki jo vuonna 1995. Lapsiperheissä lahjasäkit täyttyivät muun muassa Leijonakuningas ja Pocahontas -videoilla. Simppeleitä taskulaskimia oli ollut myynnissä jo kauan, mutta 70-luvun loppupuolella jokainen kotimatemaatikko tarvitsi ”funktiolaskimen”. Niinpä tuon ajan lahjahittejä olivat mikroaaltouunien lisäksi myös mikrouuni-keittokirjat. Moni hyödyke oli ollut pitkään ”kortilla”, ja kansa tiesi varsin hyvin ilman mainontaakin, mistä mitäkin sai ja millä hinnalla. Vähävaraisten perheiden kohdalla luistimien hankintaa helpotti se, että Laitinen otti vanhat luistimet vastaan ”osamaksuna”. Vuoden 1984 joulukuun 12. joulukuuta 1956: ”Nylonalushameita, nylonkerrastoja, nylonyöpaitoja, nylonpyjamia, nylonvillahousuja.” Varakas-perhe saattoi vuoden -56 jouluna ostaa niinkin hienon yhteisen joululahjan kuin itäsaksalaisen kaksitahtisen Zwickau-farmariauton, joita oli ”saatavana heti toimitukseen” Oy Onni Ab:lta Turun Yliopistonkadulta. Kidenäyttöjen ykkösmerkki oli Casio, joka dominoi myös taskulaskinmarkkinoita. Ja ikionnellinen oli se teini-ikäinen tyttö tai poika, joka löysi lahjapakettinsa sisältä korvalappustereon kasettisoittimella tai mahdollisesti jopa ”vyöstereon”. Televisioita ja designia Materialistisia taipumuksia omaaville henkilöille 1960luku oli koko vuosikymmenen mittainen toiveuni. Toki lapsille oli tarjolla hieman houkuttelevimpiakin tuotteita, esimerkiksi saksalaisia Märklin-sähköjunaratoja ja Barbie-taloja. Ei paljon, mutta kuitenkin niin, että melko monipuolisetkin joululahjahankinnat olivat mahdollisia. 219.” Lisäksi joku perhe myi 13-vuotiaan pojan pukua ja eräs henkilö naisten nahkatakkia ja puuhkaa. Esimerkiksi hierovia hanoja, vedenkeittimiä ja ”elegantti johdoton puhelin”. Tosin vain naisten, ei miesten yllä. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 23.12.2016 Muistatko vielä takavuosien suositut joululahjat. Jouluruuatkin kätevästi mikrolla 1980-luvulla työpaikoilla naputeltiin jo kiihkeästi tietokoneita, mutta kotitalouksissa kuitenkin harvakseltaan. Noihin aikoihin jotkut valmistivat mikrolla jopa isoja jouluruokakokonaisuuksia. Verraton ihme oli myös uusi Braun-herätyskello, joka totteli ihmisääntä. Kauppaosuuskunta mainosti muun muassa kenkiä, huopasaappaita ja monoja, villaja pumpulikankaita, trikooalusvaatteita, kintaita, villapuseroja, kynttilöitä sekä posliinia. Vuoden 1974 joulukuussa Paimion E-Kerhola mainostaa muun muassa edullisia liettualaisia puuleluja. Ruuasta ei kuitenkaan jouluna -56 ollut enää varsinaista pulaa. Vuoden 1963 joulukuussa sieltä oli mahdollista ostaa muun muassa sellaisia käänteentekeviä uutuuksia kuin vatkaimia, ulataskuradioita ja sähköparranajokoneita. Joulunviettäjien suureksi riemuksi kahvi oli vapautunut säännöstelystä vuonna 1955. Toiminimi I. Paimion Myllytori mainosti vuoden 1969 joulukuun 18 päivän Kunnallislehdessä muun muassa Tapio Virkkalan Ultima Thule -sarjaa ja Timo Sarpanevan ”muotokynttiläjalkoja”. Joulukuinen alusasu-mainonta oli ehkä kuitenkin suunnattu ensi sijassa miehille. Sellaisia ostettiin joululahjoiksi sekä naisille että miehille, joskus lapsillekin. Aika ei kuitenkaan ollut kokonaisuudessaan ankea. päivän Kunnallislehdestä löytyy vain yksi sellainen ilmoitus, jonka voi tulkita joululahjamainokseksi. hiihtotarpeita. Monenlaista muutakin uutta ja hienoa oli tarjolla. Ja sitten tuli taas pula-aika 1940-luku oli surun ja puutteen vuosikymmen. Olot vakiintuivat hitaasti 1950-luvun puoliväliin tultaessa sodan varjot alkoivat vähitellen väistyä. Kivoja puuleluja Liettuasta... Samalta kadulta sai edullisesti jouluksi myös kestolaineet tai ”rautakampauksen”. Tarjolla oli myös uusi mullistava materiaali, jota Revilla Oy mainosti Kunnallislehdessä torstaina 20. Kahvia ei saanut lainkaan ennen vuotta 1946, sokeri oli kortilla ja lihaakin oli niukasti. Paimion Myllytori säväytti värillä vuoden 1969 ilmoituksessa. Uudet kengät olivat lähes saavuttamattomissa. Turkulainen kelloliike O. Vaatimattomia jouluruokia haudutettiin monessa perheessä kypsäksi niin sanotussa heinälaatikossa. Tavaraakin alkoi jo olla kaupoissa. Edullisesti. Saman vuosikymmenen lopulla, vuoden 1979 joulukuussa E-Kerholan tilalla oli jo E-Market. Mutta jos herrasmies halusi ostaa mielitietylleen joululahjaksi vaikkapa pyöreäpohjaisen nahkaisen käsilaukun oli hänen matkustettava Jousen tehtaanmyymälään Turun Kauppiaskadulle. Tosin ilman pyörivää alustaa. Mustan nahkapinnoitteen kykeni haastamaan vain hieman edullisempi plyyshi. Paimio puh. Vuoden -69 suosittuja joululahjoja olivat myös pitkät kaulaliinat, ponchot ja shaalit. Uuno Mäentaus. Torstaina 16. Eikä Helkama ollut suinkaan kalleimman hintaluokan televisio. Pulaa oli lähes kaikesta. Massiiviset, pompöösit nahkakalustot olivat suosiossa. Yksipalstaisen kuvattoman ilmoituksen teksti on seuraavanlainen: ”Lasten ja aikuisten suksia, sauvoja y.m. Paimion Kauppaosuuskunnalla oli kuitenkin lehdessä useita tyylikkäitä ilmoituksia, joten jouluostoksille lähtijän ei välttämättä tarvinnut nousta Turun-junaan tai -bussiin. Paimion Kauppaosuuskunta oli miltei ainoa jouluaiheinen mainostaja pulavuoden 1949 joulunumerossa. Toppasaappaita ja alusasuja Vuoden 1995 joulukuussa oltiin jo niin moderneja, että tietokoneita kaupiteltiin yksityistalouksiinkin Internetmahdollisuudella. Se näkyi myös joululahjamainonnassa. joulukuuta ilmestyneessä Kunnallislehdessä isoimmat jouluiset ilmoittajat olivat turkulaisia liikkeitä ja yrityksiä, joten siinä mielessä tilanne oli vuoteen 1928 verrattuna pysynyt ennallaan. Taattua VHS-laatua, tietenkin. Joulukuun 1984 Kunnallislehdissä on myös huonekalumainoksia. Vaatteiden ja käyttöesineiden ohella nyt ostettiin joululahjaksi myös koriste-esineitä ja suomalaista designia. Sieltä saattoi hankkia joululahjaksi muun muassa Laponie-tuoksuja, pyörivän kasettitelineen tai muodikkaan bleiserin. Tuon vuosikymmen lopulla suuria lahjahittejä olivat myös matkatelevisiot – kuka hullu nyt lähtisi matkalle ilman televisiota – sekä akkulaturit, piirustikut ja ”Quartzkide-rannekellot”. Kangaslaadut olivat heikkoja ja niitä oli vähän. Paimion Kauppaosuuskunnan sekä Kangasja Lyhyttavaraliike Väinö Rannan joululahjamainokset Kunnallislehden 15.12.1949 kakkossivulla herättivät kuitenkin toivoa. Joulun 1963 suurin lahjahitti oli kuitenkin televisio. Kyseessä oli ensimmäinen vuosikymmen, jolloin Kunnallislehden ilmoitussivuilla nähtiin myös sensuelleja alusasuja. Vuoden 1946 joulukuun 19. Aviovaimon oli puolestaan hakeuduttava Turun Yliopistonkadulla sijaitsevaan Evert Urmaksen liikkeeseen, mikäli mieli ostaa puolisolleen muodikkaan ja korkealaatuisen Joutsenpaidan. Vaikka joululahjamainoksia on 40-luvun lehdissä äärimmäisen vähän, on tanssija iltamailmoitusten määrä suurempi kuin millään muulla vuosikymmenellä Kunnallislehden satavuotisessa historiassa. Keittiöihin ostettiin halpoja Venetsia-ryhmiä, joiden punostetuista tuoleista moni sai noidannuolen pitkiksi ajoiksi. Vuoteen 1969 tultaessa tavarapaljous oli jo miltei päätähuimaava. Kunnallislehdessä ilmoittanut Paimion Sähkökone myi tuolloin Helkama-televisioita keskimäärin 1 150 markan hinnalla. vän hyvin. Väinö Rannan liikkeessä oli tarjolla ”hyödyllisiä asusteita koko perheelle” ja ”pieni erä leluja, jotka myydään suurella alennuksella”. Joku saattoi luulla, että Kerhola mainosti Kunnallislehdessä myös eestin kielellä, sillä ilmoituksessa luki, että ”aamutossuja useota ero malleja”
Tärkeintä on viettää perheen kanssa aikaa. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Lahjaksi toivomme rauhaa. Kiitos kuluneesta vuodesta. Kristiina Nummila. SauStilan MaanrakennuS oy Hans Langh PIIKKIÖ toivottaa Hyvää Joulua ja Menestystä Uudelle Vuodelle 2012 www.langh.fi 2017 • Ylä-jaalapohjien suurtehoimurointi • Asbestinpurku Dirtyjobwelldone Pesupalvelu Hans Langh Oy | Alaskartano | 21500 Piikkiö | (02) 477 9400 | www.langh.fi • Graffitienpoisto • Korkeapainepesut 3000barasti • Homesaneeraus • Putkistojen huuhtelu Kunnallislehti_2012.indd 1 09/07/2012 13:26:02 Onnellista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Sauvon Maanrakennus Oy Hyvää Joulua ja rakentavaa Uutta Vuotta toivottaa Korjausrakennus Tuominen Sauvo toivottaa rauhaisaa joulunaikaa ja menestystä tulevaan vuoteen Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Antin Ajoneuvohuolto Sauvosta toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Automaalaamo Antti Laakso Korvenmäentie 103, PIIKKIÖ • pienet peltityöt ja maalaukset • toivottaa Rauhallista Joulua ja Värikästä Uutta Vuotta KARUNAN URHEILIJAT SAUVON URHEILIJAT Rauhallista Joulua ja liikunnallista Uutta Vuotta toivottavat Joulutervehdyksiin varatut varat lahjoitamme Sauvo-Karunan Sotaveteraanit ry:lle KARUNAN URHEILIJAT SAUVON URHEILIJAT Rauhallista Joulua ja liikunnallista Uutta Vuotta toivottavat Joulutervehdyksiin varatut varat lahjoitamme Sauvo-Karunan Sotaveteraanit ry:lle 2017 Kiitos kuluneesta vuodesta Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2012! IVUU SIRKKILÄ Eistiläntie 17, Karuna Kiitos kuluneesta vuodesta. Joululta odotan erityisesti lomaa, sillä syksy on ollut kiireinen. Välipäivät kuluvat rannalla ja lämpöä on 38 astetta. Kerro joulustasi! Lillebil Ramsten 72 ja Björn Ramsten 73, Paimio -Joulun tekee rauha, rakkaus ja ruoka. Heidi Somerville, 39, Piikkiö -Vietän jouluni Australiassa, sillä toinen puoli sukua on siellä. Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2017! KAIVUU SIRKKILÄ Eistiläntie 17, Karuna Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! www.kaarinanlukko.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kristiina Nummila LKV GSM 044 076 7672 | kristiinanummila@knlkv.fi Sauvon-Kemiöntie 1091, 21570 Sauvo | www.kn-lkv.fi Rauhallista Joulua Kaikille ja Onnea vuodelle 2017! T. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 23.12.2016 PAIMIO, SAUVO, KAARINA tekstit: Ina Virtanen, kuvat: Jaana Pakarinen Kunnallislehti kyseli ihmisiltä Paimiossa, Piikkiössä ja Sauvossa heidän joulurutiineistaan. Ihmisiltä kysyttiin mikä tekee joulun, miten sitä aiotaan viettää ja onko tälle vuodelle jotain erityistä lahjatoivetta
Hankkia ylipainoa ja tammikuussa sitten laihduttaa. Yhdessäolo lasten ja sukulaisten kanssa on tärkeää. Olen toivonut joululahjaksi lämmintä flanellipyjamaa. 7-17, la 9-15, su sulj. Lämmin kiitos asiakkaillemme kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta toivoo Marica ja Hakkisherkun väki KUUNTELE.... Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottavat Kari, Jesse ja Janne SAUVON APTEEKKI kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Aitoa Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Rauhallista Joulua & Onnellista Uutta Vuotta 2017. Metsämäen Kuljetus Oy Tmi Pertti Aittala toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta • Kaskinen Timo • Laine Reima • Laaksonen Mauri • Virtanen Kimmo • Suvanto Janne • Kaskinen Timo • Laine Reima • Laaksonen Mauri • Virtanen Kimmo • Suvanto Janne • Kaskinen Timo • Laine Reima • Virtanen Kimmo • Sauvon Palvelutaksi • Laaksonen Mauri • Saarinen Marika Sauvon takSeilta toivottaa kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta Jaana ja Marika Kiitos kuluneesta vuodesta, Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kuljetus Petri Nurminen www.kuntsari.fi. Hakkis Herkku Kahvila-Pitopalvelu Timperintie 3, Sauvo Yhteydenotot: Marica Laaksonen, puh. Tarmo Toikkanen, 65, Sauvo -Tärkeintä joulussa on Jeesuksen syntymä. JOKINEN Sauvo Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017! Hammaslääkäri KIRSI MIKKOLA Museotie 2 Sauvo Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! KONEURAKOINTI ILPO SILLANPÄÄ TMI 0400 745 016 Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Paddaisten Kartano kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan menneestä vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta! Kaimalantie 140, 21530 Paimio w w w.kaimalan-karhulampi.. 045-677 2252 • marica@hakkisherkku.fi www.hakkisherkku.fi Avoinna ark. Tyttäremme alkoi kasvissyöjäksi, joten ruoka on hieman erilaista, kala ja kalkkuna painotteista. Herkullista kotiruokaa ark. Myös perunalaatikko on tärkeä. Rauhaisaa Joulun aikaa ja Onnellista Uutta vuotta Salmin Puutarha Sari ja Reijo Salmi Järvenkyläntie 40, Sauvo KUUSTONEN OY LÄMPÖ VESI ILMA Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkailleen toivottaa Pitkäaikaisen työntekijämme muistoa kunnioittaen, lahjoitamme joulutervehdyksiin varatun summan Paimion Rasti ry:n kuntosuunnistukselle. Jouluun kuuluu kirkossa käyminen, hyvä jouluruoka ja joululaulujen kuuntelua. Vietämme joulua kotona rauhallisissa merkeissä. Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille Hyvää Joulua! HIRSIVEISTO J. Poikamme tosin sanoi, että pieni kinkku pitää silti olla. 11-14 Tiukuja voit jo kuulla, Joulu on porraspuulla. Tänä vuonna joulusta tulee hyvä, sillä minun ei tarvitse olla töissä jäätyäni eläkkeelle. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 23.12.2016 Marja-Riitta Oksanen, Piikkiö -Joulussa tärkeintä on yhdessäolo ja herkuttelu. Sytytä kynttilä, hiljenny tovi, avaa Joululle ovi. Rauha ja hiljaisuus ovat myös tärkeitä, sekä heidän muistaminen, jotka eivät enää ole keskuudessamme. Inkeri Djupsund, 58, Sauvo -Tärkeintä joulussa on rauhoittuminen, ystävät ja hyvä tahto
Kinkkutilausten toimittaminen käynnistyi viime viikon keskiviikkona ympäri Suomen. Sen kokoinen mahtuu vielä normaaliin uuniin, Tony Kajander selvittää. – Tästä syystä ei aina tiedetä aivan tarkkaa määrää, paljonko kinkkuja vuosittain saadaan, Kajander kertoo. . KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 23.12.2016 jatkaa. – Ne heittävät puun rangan sähköaidan päälle ja lähtevät yhdessä ulos aitauksesta. Emakko saapui ulos pihatosta ihmettelemään jäistä maata. Vuonna 1993 Tony otti tilan ja seuraavana vuonna valmistui pihatto. Sika kunnioittaa sähköä, mutta pääsee aitauksesta kyllä pois halutessaan. Kauimmillaan kinkut matkaavat Paimiosta aina Jyväskylään, Iisalmeen ja Vaasaan saakka. – Tilauksia menee eniten pääkaupunkiseudulle ja Espooseen. Perkkiön tilan jouluherkut Joulun herkut. Tony Kajander kertoo. – Ravinto saadaan kaiken lisäksi lähialueelta ja naapurista, Kati Kajanderit kertoo. INA VIRTANEN Kajanderien oma kinkku syntyy perinteiden mukaan leivinuunissa. – Ihmiset ovat jonottaneet kinkkuja marraskuun alusta saakka. Soijalla ruokkiminen ei ole ollut Kajandereille vaihtoehto. – Muutaman vuotta sitten viimeinen kinkunhakija saapui aatonaaton iltana kello 23.30, Tony Kajander muistelee myhäillen. Suosikkikinkkuja jonotetaan Perkkiön tila toimittaa kinkkuja, joiden painoluokka liikkuu kolmesta viiteentoista kiloon. Emakot pitävät taukoa porsimisen jälkeen ja niillä on pitkä imetysaika. Lihan täytyy kuitenkin olla ajoitettu valmiiksi sesongin ajankohdalle, tilan emäntä Kati Kajander kertoo. – 12–13 kilon kinkkuja on tänä vuonna paljon. Tärkeintä Perkkiön tilan arjessa on kuitenkin sikojen hyvinvointi. – Toki palautteen mukaan myös maku on hyvää. Jakelujen alettua olen joka päivä jossain kuljettamassa kinkkuja jouluun saakka, tilan isäntä Tony Kajander kertoo. Vaikka maatalousala elää vaikeita aikoja, kiinnostaa kuluttajia eettisyys. Perkkiön tilan kinkut ovatkin haluttua tavaraa. Possuista tehdään perinteistä kinkkua, luutonta juhlakinkkua sekä juhlakinkkua potkalla. Myös Paimion seutu ja Tampere ovat tärkeät kohteet, Kajander jatkaa. Perkkiön tila elää vuoden kiireisintä aikaa Kati ja Tony Kajander kertovat joulun olevan kiireisintä aikaa sikatilalla. Pako aitauksesta on älykkäälle eläimelle helppoa, sillä niitä reunustavat vain 10-15 senttimetrin korkeudessa olevat sähköaidat. Seuraava piikki kinkkutilauksissa on vapun ja juhannuksen aikaan grillaussesongin käynnistyessä. – Onneksi ne tulevat luo kutsuttaessa. Joululevolle Kajanderit pyrkivät pääsemään pari päivää ennen aattoa. Meillä on geneettisesti hyvät siat, silla taustamme on toiminta jalostussikalana. Toimimme asiassa edelläkävijänä siihen aikaan, Kati Kajander kertoo. Yleensä ne kuitenkin palaavat sikalaan tai aitaukseen itsenäisesti, kunhan portti avataan, Kajander jatkaa. – Emme lisäännytä porsaita tehokkaasti. Siat ovat Kajanderien mukaan todella oppivaisia, älykkäitä ja hyväntuulisia. Historiaan taaksepäin katsoessa Perkkiön tila on aiemmin toiminut jalostussikalana. Tekemämme työ on pitkä prosessi, eikä tässä voi tehdä nopeita kääntöliikkeitä. Samalla tuntimäärällä hoitaisi jopa ison 800 paikkaisen sikalan, Tony Kajander toteaa. Niiden tilalla on nykypäivänä ruskean suomenlampaan jalostuslampola. – Että sika saisi harrastaa lajinomaista käyttäytymistään, Kati Kajander pohtii. – Tuotannon pitää ohjautua siihen suuntaan. Ne syövät ravinnokseen viljaa, heinää, hernettä ja härkäpapua. Joulu ei siis ole ainoa kinkkusesonki, vaan tärkeitä myyntiaikoja ovat myös vapun ja juhannuksen aika. – Eläinmäärät ovat pieniä ja laitumista syntyy iso työmäärä. Langat metsässä osoittavat, missä toivomme niiden pysyvän, Kati Kajander nauraa. Älykkäät possut pakomatkalla Kajanderien siat ovat joskus jopa karanneet laitumeltaan. Ei mennyt rikki kylpy jäi sialta väliin. Eettisyys kiinnostaa kuluttajia Perkkiön tilan kinkkujen suosio piilee Kati Kajanderin mukaan eettisyydessä. Toki vapaan possun myyjiä riittää pilvin pimein, Tony Kajander sanoo. Kastikkeessa perhe kokeilee vuosittain eri vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi appelsiinikastiketta. – Kinkun taika on se, että isännän mielestä sen on oltava ylikypsä ja ilman kuorrutusta, Kati Kajander kertoo. Viimeiset kolme vuotta olen sanonut, etten jaa jonotusnumeroita. Perinteisiä kinkkuja saadaan yhdestä siasta kaksi, kun taas pikkurullia tulee useampia. Yrittäjällä on aina omat riskinsä. Siitossikalasta pihattoon Kinkuksi päätyvät possut ovat jälkeläisiä tilan paristakymmenestä emakosta. – Mutta meillä possut syntyvät emakoista, jotka eivät ole häkissä, Kati Kajander Karkuripossujen kinkkutila . – Olemme Suomen ainut, joka toimii tällä systeemillä. – Nyt eletään jo aikaa kun sikoja siemennellään, jotta ne sitten poikivat oikeaan aikaan. Asiakkaita voi tulla helposti, mutta heidät täytyy myös onnistua pitämään. Joulupöydän herkut ovat perinteisiä ja ainakin rosolli tehdään itse. – Keräilen kinkkujen vientireissuilta reko-tapahtumista ruokaa jouluksi kotiin, Tony Kajander kertoo. Muuten aika tulee vastaan pahimman kinkkusesongin keskellä ja jouluruoka päätyykin perheen pöytään ympäri Suomen. Kajanderien mukaan moni muukin lähtisi varmasti mielellään tekemään samaa, mutta rahallisesti se ei aina ole kannattavaa. Myös kesät siat laiduntavat ulkona. – Tekemistä riittää. – Jalostussikalana toimiminen ei ollut varma tulon lähde ja oli pätkiä, jolloin ei välttämättä myyty yhtään siitoseläintä. Possut päätyvät teuraaksi 6-8 kuukauden ikäisinä. Isäntä ja emakko testaamassa vesilätäkön jään kestävyyttä. Erityistä tilalla on myös se, että siat saavat halutessaan poistua vapaasti laitumelle pihatostaan. Se, joka ehtii kysyä, saa vapautuneen kinkun, Kajander selvittää. Koskaan ei voi tietää, mikä menee ensi jouluna kaupaksi. PAIMIO Ina Virtanen Paimiolaisella Perkkiön tilalla on alkanut vuoden hektisin vaihe. Saimme kuitenkin tehtyä ison kaupan, joka pelasti tilanteen
Heino Lahtinen, 71, Piikkiö -Joulu on kuin normaalikin pyhä tai arki, ilman suurempia traditioita. Erityisesti imelletty perunalaatikko on ehdoton suosikki. Kerro omasta joulustasi! Kuivaa kalliomursketta ja sepeliä Myös hiekoituksiin P. Kiitämme yhteistyökumppaneita sekä toivotamme kaikille Rauhallista joulun aikaa ja Onnea vuodelle 2017! Aspa-koti, Sopukka, Hakkistie 1 B 7, Sauvo T. Joulun perinteisiin minulla kuuluu aamulla riisipuuron syöminen ja illan vietto läheisten kanssa. Toivottelee Sauvon Palvelukeskuksen asukkaat ja henkilökunta. Perinteisiin kuuluu myös joulukirkko. Rusi Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa Autokorjaamo Pauli Engblom Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2012 2017 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 Lämmin kiitos asiakkailleni kuluneesta vuodesta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 Lämmin kiitos asiakkailleni kuluneesta vuodesta! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta SAUVON KONEHUOLTO Kiitämme asiakkaita kuluneesta vuodesta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Sauvon Konekaivuu Oy Arja, Lauri ja Tuomo Kaivinkoneurakoitsija PAUL LAUNTO toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! POCADEL OY Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2017! Tänä vuonna olemme lahjoittaneet joulukortteihin ja joululahjoihin varatut rahat Hyvä Joulumieli -keräykseen! Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! Lämmin kiitos yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 23.12.2016 Lasse Partanen, 77, Paimio -Tärkeintä on syödä ja levätä. Luvassa on toki perinteistä jouluruokaa. Jouluna syödään perinteisiä laatikoita. Anne Rainio, 51, Kyrö -Joulussa tärkeintä on olla neljän lapseni kanssa. Veera Mäkelä, 16, Paimio -Joulussa tärkeintä on olla ystävien ja läheisten kanssa. 2017! HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivottaa T:mi Jukka Mäkilä Sauvo. Näin eläkkeellä nimenomaan lepo on tärkeintä. 044 02 215 90 / Max Rauhallista joulua ja menestyksekästä tulevaa vuotta! Toivoo Riikka, Hannele, Eira ja Katriina www.liikenneservio.fi LIIKENNE SERVIO KY kiittää asiakkaitaan ja yhteyistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2017. Toivoin joululahjaksi rahaa uuden puhelimen ostoon
– Se ol nii kauhian hauskaa! Emäntää haastateltiin 13.6.1962. Illan kotihartaus olikin hyvin pitkä ja harras. Haastatellun emännän kodin lattialla oli matot, ei enää olkia. Komea joulukuusi taisi tuolloin vielä olla harvinaisuus maalaistaloissa. Kahvin jälkeen oli kotihartauden aika. Joulu ennen vanhaan. Oma vaikutuksensa asiaan varmaan oli silläkin, kun taloudessamme asuneen äidinäidin isäpuoli oli toiminut aikoinaan Evankeliumiyhdistyksen matkasaarnaajana. Nauhoite löytyy myös verkkosivuilta www. Illan kohokohtana joulupukki saapui, viipyi vain hetken ja riensi seuraavaan paikkaan. Jouluun kuului myös rusinasoppa ja pannukakku. Lipeäkalaa saatiin kuivakalana kaupasta. kuntsari.fi. Kodissamme kotihartaudella oli keskeinen sija. Kotimme läheltä lähti jouluaamuisin linja-auto joulukirkkoon. Joulun sanomaa kuunneltiin milteipä liikkumatta, kuin kirkossa. Karjanhoidon vuoksi kuuntelimme joulukirkon aina radiosta.” Joulu vietettiin Kalevan Perttalassa, jonka omistivat Arimon vanhemmat Eira ja Alvi Lähdeniitty. Santtaa vaan ja vanha luuta ja krääpittii niin pal isän kanssa. Vanha isäntä koki tilanteen niin arvokkaaksi, että tuli paikalle parhaimpaan juhla-asuunsa pukeutuneena. . Lisäksi kynttilät valaisivat. suom. – Juuriskaloora, ni se ol sit kans iha välttämätön ruoka, ko sillo sit sika ain teurastetti jouluks. Naapurissa olkia kuitenkin levitettiin lattialle, ja lapset pääsivät Tapaninpäivänä niihin myrymään ja jylläämään. Polvillas kontatti pitkin permanto. Kotitalon toisessa päädyssä syytinkiläisenä asunut vanha isäntä, Pihkon setä eli Juho Mäkipihko kutsuttiin taloudenhoitajansa kanssa ”talon puolelle” viettämään yhteistä aattoiltaa. Eikä mittä puhuttu pulvereist, ei vehkeist ko nyt, ja pölyimureist. Nauhoitteella 75-vuotias emäntä kertoo, miten joulua vietettiin hänen lapsuudessaan 1800-luvulla. Kovasti myös siivottiin. Minulle ja sisarelleni Helleville muistutettiin joululahjojen tuoman ilon keskellä, että suurin joululahja on seimen lapsi. Kuva on otettu jouluna 1910 tai 1911 Kaistilan salissa. ”Kaik kuuratti valkoset tuvan permannot” Marjatta Haltialta löytyi joulukuva yli sadan vuoden takaa. Kunnallislehti ei tavoittanut hänen jälkeläisiään, eikä hänen nimeään siksi julkaista. Isä lähtikin talliin ja valoja hämärrettiin. Kuvassa vasemmalla Konrad Engman, Amanda ja Taavetti Kaistila, Amandan sisar Elin Engman (myöh. Kalaa liotettiin tuhkaja kalkkivedessä viikon päivät, ja sen jälkeen alkoi liotus puhtaalla vedellä. Taloudessa asui myös Eiran äiti Bertha Takala. Aattoillaksi laitettiin valot kotimme tehokkaimpiin lamppuihin, jotka siihen aikaan olivat öljylamppuja. Äiti oli leiponut moninaisia jouluherkkuja, joilla kahvipöytä katettiin. Euranto), seisomassa takana Jalmari, Hulda, Albert ja Oskar Kaistila. . 1950-luvulla joulut olivat vielä lumisia niin, että lumilinnan sai valmistetuksi. – Kaik kuuratti valkoset tuvan permannot ni et, vaik ois kui kova pakkane ollu. Kuusen takaa kurkkii Väinö, ja hänen edessään on Frans Kaistila. Miksihän isä oli aina joulupukin käydessä iltatallissa. Illan iäkkäät kutsuvieraatkin nauttivat siitä innosta, jolla me lapset, kaksihan meitä oli, availimme paketteja. Illalla askareiden jälkeen kodissamme hiljennyttiin joulun viettoon. Jouluiltaan kutsutuilla syytinkiläisilläkin oli vahva uskonnollinen vakaumus. Pian isäkin palasi tallista. Luettiin evankeliumi ja rukous Muukalaisen kotielämästä ja laulettiin Virsikirjasta, Siionin kanteleesta ja Nuoresta Siionista. Pihkon taloudenhoitajana oli Pihkon sisaren tytär, Fanny Laati. . – Joulun ensmänen työ oli joulukuu alussa ku livotettiin livekalat, hän esittelee. Tämä oli Pihkon sedän viimeinen joulu. Tämä Marjatta Haltian joulukuva Kaistilasta on otettu Paimiossa sotien aikana. Pukin vierailtua ei kovin pitkään enää lahjoja katseltu, vaan oli aika mennä nukkumaan. Kaistilan joulunviettoa todennäköisesti vuodelta 1939. Joulukuusen koristeeksi askarreltiin siihen aikaan usein lippunauhoja. Pihkon sedän viimeinen joulu . Lumilinnaan kynttilä kirkkoon matkustavien iloksi PAIMIO Maria Kesti Arimo Lähdeniitylle Paimiosta on jäänyt vuoden 1957 joulu erityisesti mieleen: ”Jouluruokailut ja joulusaunat hoidettiin aikaisemmin päivällä, navettatöiden lomassa omaan tahtiin. Lapsen mielellä ehkä hieman malttamattomana odotti jo joulupukkia. Joulun aikana lumilinnan kynttilä loi pihalle tunnelmaa, kun kylässämme ei silloin ollut vielä sähköä. Ennen kuin syytinkiläiset poistuivat omalle puolelleen laulettiin vielä jokin joululaulu. Sit oli makkarat ja maksalaatikot ja simmossi jouluruokki oikke. Pidettiinkin tärkeänä, että joulukirkkoauton lähtiessä lumilinnassa paloi kynttilä. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 23.12.2016 1800-luvulla myryttiin oljissa ja syötiin pannukakkua PAIMIO Maria Kesti Murrearkistosta Turun yliopistosta löytyy nauhoite, jossa on haastateltu paimiolaista vanhaa emäntää AlaKalevalta Ali-Markulasta. Ikkunat on peitetty pimennysverhoilla
KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 23.12.2016 Kerro omasta joulustasi! Henna Jaatinen, 34, Alina Jaatinen, 2, Piikkiö -Joulua vietämme perheen kesken. Pukkia meille ei tule ihan vielä, koska tyttäreni täytti vasta 2 vuotta joulukuun alussa. 470 6750 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkailleen toivottaa PAIMION VESI JA LÄMPÖ KY Puh. Viimeksi vietin joulua yli 40 vuotta sitten, kun lapset olivat pieniä. 470 6750 Paimion Teurastamo Oy Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta. 02 470 5022 www.plk.fi Lämmintä Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017! Paimion Soodapuhallus Oy Puhdista mitä tahansa, Soodapuhallus auttaa! Soita ja kysy lisää: 046 922 9711 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Louhinta & maanrakennus SALMINEN www.louhintasalminen.fi info@louhintasalminen.fi • Maanrakennustyöt • kalliolouhinta • kunnallistekniset työt raimo 050 562 2828 kimmo 050 301 1824 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkailleen toivottaa PAIMION VESI JA LÄMPÖ KY Puh. Ehkä sitten parin vuoden päästä. Harri Sundell, 63, Paimio -Joulun kaupallisuus ärsyttää. Lempijouluruokani on porkkanalaatikko. Joulu onkin minulle vain tavallinen viikonloppu muiden joukossa. Myös itse haettu joulukuusi on tärkeä. PAIMION AUTOHUOLTO MIKA HELENIUS Kiittäen kuluneesta vuodesta sekä Hyvää Joulua ja Onnellista uutta Vuotta toivottaen Paimion Varaosa ja Autohuolto Härkönen, Paimion Hinaus Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Paimion Monikorjaus Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta Jäsenilleen ja Yhteistyökumppaneilleen Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. Itse en enää vietä joulua. Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! 2017! Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta LENKKITIE 13 Rauno Nikander 0440 12 17 15 Kirjastolantie 84, 24240 Salo Toivoo Filovi Group Oy Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2017 toivottaa Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta. T: Paimion Omakotiyhdistys ry Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tehdastie 8, 21530 PAIMIO puh. Sari Itälä, 26, Sauvo -Joulussa tärkeintä on rauha
Hän itse ei enää nouse jouluaamuna sytyttämään kynttilöitä, mutta ikkunoissa on Nuutinpäivään saakka useita erilaisia sähkökynttelikköjä tuomassa iloa sekä hänelle itselleen että ohikulkijoille. Tämä oli ostettu naapurista kyläpuodista. Joulukuuseensa hän laittaa aidot, vanhanaikaiset kynttilät – kuten varmaan hänen lapsuudessaankin. Pikkujoulun jälkeen koristeet siivottiin pois, ja joulu ilmestyi takaisin vasta aatonaaton ja jouluaaton välisenä yönä. Vanhemmat olivat koristelleet koko kodin. – Oli taianomainen hetki, kun aamulla heräsi ja kaikki oli niin hienoa ja kaunista, Rajalin muistelee. Tuvan pöydälle punaruutuiselle liinalle on nostettu esille joulukoristeita. Meillä oli joulukuusessa aina sähkökynttilät, Rajalin naurahtaa. Niitä on yhä tallessa Marita Rajalinilla. Nykyään vanhan kestikievarin joulukyntteliköt ihastuttavat niitä, jotka kulkevat Vanhaa Viipurintietä. 110-tie, jota nykyään kutsutaan vanhaksi Helsingintieksi, oli tosin jo rakennettu – ja sitä kutsuttiin uudeksi Helsingintieksi, Rajalin kertoo. Puoti oli aina täynnä asiakkaita ja siksi pakahduttavan kuuma, ja joulukuussa puoti muuttui lapsen silmissä satumaailmaksi. Iltapäivällä perhe kävi Marita Rajalin nauttii joulusta. Kestikievari on nykyään hänen. Vanhan Viipurintien varrella nautittiin joulun rauhasta ja tapanin hulinasta. Siihen sidotaan puolukanvarsia, ja siihen laitetaan roikkumaan olkikoristeita. – Kuusen haku oli minun ja isän homma, ja olimme käyneet hakemassa sen paria päivää ennen lähimetsistä. Haku oli ihanaa kauniilla säällä, mutta jos oli loskaa ja liukasta, kuusta ei tahtonut löytyä ja pimeäkin alkoi jo tulla, reissusta ei aina jäänyt mukavia muistoja, Rajalin kommentoi. Äiti koristeli iltapäivällä myös joulukuusen, ja häntä sai auttaa. Uudesta avioliitosta syntyi Marita sekä hänelle pikkusisar. Lapset iloitsivat kuusijuhlasta Kestikievari on rakennettu 1700ja 1800-lukujen taitteessa. Se oli jo yksityiskotina, kun Rajalinin turkulainen, suomenruotsalainen isä Edward osti sen 1930-luvulla. “Aattoaamu oli taianomainen hetki” Vanha puinen kranssi puetaan yhä joka joulu. Lisäksi äiti kuunteli Sillanpään joulupakinan, ja lasten piti olla hiljaa. Perhe kävi myös Turussa katselemassa Turun Vanun eli Vanu-mamman ikkunoita, joissa tontut viittoilivat tai osasivat hengittää oikeasti. MARIA KESTI Joulupöydässä kierteli 1940-luvulla paperisia tonttunauhoja. Ulkona on pieni pakkanen, ja aurinko leikkii pihalla hetken, ennen kuin iltahämärä alkaa laskeutua. Perheellä ei ollut tapana lähteä kirkkoon, mutta kynttilät sytytettiin muiden iloksi. – Ei. Kynttilätelineisiin tulee valkoiset kynttilät. Kuusi sijoitettiin saliin paikkaan, johon Rajalin sijoittaa sen nykyäänkin. Kello raksuttaa. Pöydällä on hänen äitinsä kirjoma joululiina. Hänellä oli kaksi poikaa, kun hän löysi uuden vaimon, suomenkielisen Milja Niemisen Turusta. Lapsille tärkeä tapahtuma joulukuussa oli myös Rungon koulun kuusijuhla, näytelmineen ja piirileikkeineen. Lisäksi rakennuksessa asui isoäiti Matilda Rajalin. Joulu ennen vanhaan . Hän ottaa jo varhain joulukoristeita esille ja korjaa ne pois vasta Nuutinpäivänä. 1940-luvulla jouluaamuisin Marita Rajalinin äiti Milja sytytti kynttilät vanhan kestikievarin jokaiseen ikkunaan. . Milja Rajalin sytytti jouluaamuna kynttilät kirkkoon menijöiden katseltaviksi. Naapurina Vanhan Viipurintien varrella oli Veera Vainio, joka piti kauppaa porstuansa peräkamarissa. Hän itse kuitenkin muistaa monia lumettomia ja sateisia jouluja. Joulu ei ollut aina valkoinen Ensimmäisenä adventtina perhee ssä sytytettiin kynttilä ja lastenkamariin tuotiin pieni kuusi. Perhe pukeutui pyhävaatteisiin ja kuunteli radiosta joulurauhan julistuksen. Siirryin käyttämään eläviä kynttilöitä 1980-luvulla. En siksi koskaan pitänyt niistä. – Porstuan seinät oli tapisoitu paperisilla joulutauluilla, ja esillä oli lukemattomia joulukoristeita: tonttuja ja enkeleitä, Rajalin kertoo. Hän toteaa, että vanha polvi yleensä muistaa, että joulut olivat lapsena aina valkoisia. Lattialankut narahtavat, kun niille astuu. – Siihen aikaan Vanha Viipurintie oli päätie Piikkiössä ja hyvin vilkas. – Ne olivat painavat, ja niitä oli vaikea asetella niin, että kuusi olisi näyttänyt kauniilta. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 23.12.2016 KAARINA Maria Kesti Entisessä kestikievarissa Piikkiössä Vanhan Viipurintien varrella on hiljaista. Piikkiössä Veera Vainio myi Vanhan Viipurintien varrella 1940-luvulla joulutauluja
– Lisäksi kotieläimille annettiin jouluna erikoisannokset ruokaa, esimerkiksi hevosille leipää ja lehmille hiukan parempaa heinää. Paperista tehty koriste iskettiin kinkun selkään. Graavia kalaa oli, mutta se ei ollut lohta vaan lähimeristä kalastettua meren saalista. Sen jälkeen oli vuorossa lipeäkala, keitetyt perunat ja valkokastike. KUNNALLISLEHTI 17 perjantaina 23.12.2016 Joulunvietto muutti navettarytmiä SAUVO Maria Kesti – Vanhojen sauvolaisten joulumuisteluissa korostuu se, miten jouluna täytyi saada hoidettua sekä arjen työt että juhlavalmistelut. Joulukoristeet tehtiin itse, ja yleensä niitä ei säästetty. Heidän joulutapansa eivät juuri eronneet Rajalinin omista, mutta yksi ero oli: evakot joutuivat asumaan ahtaasti ja ripustivat siksi joulukuusen kattoon. – Lipeäkalan onnistumista aina jännitettiin. Rajalin arvelee, että ne ilmestyivät heidän perheensä joulupöytään vasta 1960-luvulla. Lahjat olivat vaatimattomia, ja niitä oli vähemmän kuin nykyään. Joulupukin porot tarvitsivat pitelijää Jouluaterian jälkeen vanhemmat siivosivat pöytää ja tiskasivat, ja lapset valittelivat, eikö joulupukki vieläkään tule. Kävelykeppi oli myös olennainen asia, Kiviranta kertoo. – Itse muistan, miten meillä oli seimi ja siinä kaupasta ostettu pieni nukke. Niitä syötiin kauan ja hartaasti. – Itse muistan, kun entinen torpparin muorimme tuli vuonna 1958 jouluvieraaksemme, ja joulupukin nähtyään hän peitti kasvonsa nenäliinalla ja sanoi: ”Pitikö elää näin kauan, että tällainenkin piti nähdä.” Hänelle se oli uusi kokemus. Pukilla ei ollut sarvia eikä tonttumyssyä vaan karvalakki. Pohjalla oli appelsiini, ja sen päällä oli marsipaanipossun lisäksi esimerkiksi Dacapoja Budapest-suklaata. Lipeäkalaa myös lahjaksi – Jouluruuat piti ennen vanhaan suunnitella jo kaksi kuukautta ennen. Teini-iässä joululomaan kuului myös vimmattu pasianssin pelaaminen, lautapelit ja palapelit, jotka aloitettiin jo aamulla sängyssä. Tapaninpäivänä maataloihin tuli paljon sukulaisia, niitä, joita ei välttämättä muulloin nähty. Hänellä itsellään ei ole muistoja sotien aikaisista jouluista, mutta tiedossa on, että silloin talo oli täynnä väkeä. Lahjoja jakava Nikolaus-pyhimys eli joulupukin edeltäjä tuli Suomessa tunnetuksi 1800-luvun alussa. Piikkiössä oli Rajalinin lapsuudessa paljon evakoita. Eikö tämä tunnelmoiminen jo lopu. Jouluna tarjoiltiin myös pähkinöitä, manteleita ja rusinoita. Pieniä muutoksia toki on, kuten että lipeäkala on kadonnut pöydästä ja mukaan on tullut bataattilaatikkoa.. Lisäksi äidillä oli tapana täyttää tädin aikoinaan antamat joulutötteröt herkuilla ja tuoda ne jouluaattoaamuksi lasten sänkyyn. Katosta roikkuvaa kuusta Rajalin ei ollut ennen nähnyt. Kun vatsa oli ahdettu liian täyteen, käytiin kävelemässä talon ympäri, jotta olo helpottuisi. Näitä seimiä harrastettiin varsinkin 1950-luvulla paljon. Sitä tehtiin myös lahjaksi. . Se yhdistyi vanhemman jouluaikaisen perinteen, vuohipukiksi naamioitumisen kanssa. Navettatyöt tehtiin kirkonkylässä tavallista aikaisemmin, jotta päästiin joulukirkkoon, kertoo Sauvon kotiseutumuseon tukiyhdistyksen puheenjohtaja Hanna Kiviranta. Nykyään Rajalin viettää aattoillan naapurissa sisarentyttären luona, ja moni jouluperinteistä on samoja kuin hänen lapsuudessaan. Rajalinin vanhemmat olivat käteviä käsistään ja askartelivat paljon jouluksi. Ympärillä oli lampaita, jotka oli tehty langasta. Muistan, miten istuin tässä samassa tuolissa kuin nyt, katselin takan päällä olevaa kynttelikköä ja ajattelin, että en enää jaksa olla paikoillani ja nauttia tästä hienosta tunnelmasta, Rajalin naurahtaa. Lahjojen jälkeen tarjottiin kahvit ja joulutorttuja. Kiviranta on haastatellut vanhoista joulumuistoista yli 90-vuotiaita sauvolaisia, ja lisäksi hänellä on omia muistoja 1940ja 1950-luvuilta. Sukulaiset Turusta olivat evakossa Piikkiössä. Joulumakeisista tärkeitä olivat marsipaanipossut. Savukalaa ei ollut, mutta esimerkiksi Kivirannan perheessä oli kylmää keitettyä haukea tai lahnaa, jossa oli päällä majoneesitai munakastiketta. – Meillä oli oma possu, mutta ei lapsi ymmärtänyt, mitä sillä oli tekemistä kinkun kanssa. Niitä ei olisi enää millään jaksanut syödä. Lisäksi luimme valtavasti kirjoja. Rajalin kuitenkin kertoo, että heillä oli paljon sukua ja siksi lahjojakin tuli enemmän: he saivat vaatteita, kirjoja, itse tehtyjä leluja ja nukelle vaatteita sekä äidin piirtämiä paperinukkeja. Savukalaa tai graavia lohta ei ollut. Rusinat olivat isoja, ja niissä oli kivet sisällä. Tyypillinen kinkkukoriste 1940-luvulta. Talo tuli täyteen sukulaisista ja sukulaisten perheistä, ja vierailuja jatkui läpi joululoman. Ikkunoihin laitettiin nauhasta roikkumaan pumpulipalloja, ja kuuseen laitettiin omenia, karamelleja ja piparkakkuja. – Vanhemmat arvostivat sitä, mutta meillä lapsilla oli todella tylsää. Lisäksi joulusauna oli tärkeä. Sitä tehtiin myös lahjaksi. Toisissa taloissa käytiin saunassa päivällä, toisissa illalla. Lipeäkalan jälkeen tarjoiltiin kinkku sekä perunaja lanttulaatikot. Nautimme pitkistä aamuista ja ulkoiluista. Lisäksi tarjottiin rinkelin muotoisia pullia, pikkuleipiä ja korppuja. Jouluaattona oli kova jano Jouluaterialla Rajalinin perheessä oli ensin tarjolla voileipäpöytä, johon kuului silliä, leikkeleitä, maksapasteijaa, lapsille lauantaimakkaraa, Veera Vainion rullaja pääsylttyä sekä sillisalaattia, jota nykyään kutsutaan rosolliksi mutta jossa ei 1940-luvullakaan ollut silliä. Koristeet säästettiin, ja niitä käytettiin seuraavina vuosina. Joulupukilla oli karvalakki ja turkki nurinpäin Kalle Kiviranta kokeili 1960-luvulla isän joulupukki-tamineita: pellavasta tehtyä partaa, nurin päin käännettyä turkkia ja karvalakkia. Joulupäivänä perhe oleskeli rauhassa ja hiljaa. Myös joulukaljaa tehtiin, Kiviranta kertoo. myös hautausmaalla, jossa törmättiin sukulaisiin ja sovittiin, että nähtäisiin Tapanina. – Se oli hauskaa. Maria ja Joosef olivat muistaakseni kuvana taustalla. Rajalin muistaa, miten jouluaattona lapsilla oli aina kauhea jano, sillä ruuat olivat todella suolaisia. Kun verkko otettiin sen ympäriltä pois, paljastui, oliko se liian pehmeä tai liian kuiva, Rajalin kuvailee. Rajalinin varhaislapsuudessa joulupukki kävi vierailulla ihan virallisesti, ja Rajalinin isoveli oli yleensä silloin ulkona pitelemässä pukin poroja. ”Pitikö tällainenkin nähdä?” Joulusiivouksessa siivottiin kaapitkin. Pöydässä oli porkkana-, lanttu-, maksaja perunalaatikkoa. – Varsinkin lipeäkala oli Sauvossa tärkeä jouluruoka. Kaukana asuvat kuuntelivat radiosta joulurauhan julistuksen ja lukivat itse jouluevankeliumin. Oli tärkeä hetki, kun me lapset kokoonnuimme paketoimaan niitä. . Yleensä ne oli tehty itse. Joulu ennen vanhaan ”Varsinkin lipeäkala oli Sauvossa tärkeä jouluruoka. Joulupukki esiintyy yli 90-vuotiaidenkin muistoissa. Viimeiseksi vuorossa oli joulupuuro, mutta sitä ei kukaan enää jaksanut syödä. Silliä ja silakoitakin löytyi joulupöydästä. Olen myös kuullut, että Sauvossa oli maatiloja, joissa navettaankin tuotiin joulukuusi ja joulukoristeita. – Meillä joulupukilla oli pellavasta tehty parta ja turkki käännettynä väärinpäin. – Teimme myös itse lahjoja, esimerkiksi kirjanmerkkejä, tai ostimme jotain pientä taskurahoillamme. Kaverina oli Hanna Kiviranta. Myöhemmin joulupuuro siirtyikin aaton lounaaksi. Tapaninpäivänä alkoi hulina. Kalle menehtyi myöhemmin 22-vuotiaana. – Ne eivät olleet tähden vaan puolikuun muotoisia. Lipeäkalat piti laittaa likoamaan ja joulukinkut suolaan. Joulukuusen kynttilät valettiin itse. Vanhoissa joulumuistoissa kertautuu se, että lahjoja saatiin ehkä vain yksi tai kaksi ja silloinkin jotain käytännöllistä. Monella oli pieni jouluseimi pöydällä. Nuutinpäivänä Piikkiössä kiersi nuuttipukkeja, ja heille annettiin makeisia
suljettu Hyvää Joulua! T: Heimon Grillin väki 24.-26.12. Toivon lahjaksi rauhaa sydämessä ja kaikkia kohtaan hyvää tahtoa. Joulukuusen kaataminen kuuluu myös jouluun. +358 40546 3177 e-mail: pasi.pajala@elisanet.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kuntohoitaja Jaana Haapanen Kiusalankuja 6 21530 Paimio 470 8830 toivottaa Rentouttavaa Joulua ja hyvinvointia vuodelle 2012! 2017! 02-470 8830 HIERONTAPISTE AKUPUNKTIO Kari Oksanen, 61, Sauvo Joulussa tärkeintä on perhe ja perinteinen jouluruoka. Jouluna menen tyttäreni luo Lohjalle. Mirka Heino, 19, Sauvo -Joulun perinteisiin kuuluu syömään meneminen. 4732 657 Food House HEIMON GRILLI Hyvää Joulua! t: Heimon Grillin väki 24.-25.12. Luemme, lepäämme ja ulkoilemme. Olen toivonut joululahjaksi kahvinkeitintä, sillä olen vasta muuttanut. Eini Luostarinen, 85, Piikkiö -Joulussa tärkeintä on hyvä mieli, iloisuus ja kiitollisuus. Lempiruokani on varmaankin kinkku. suljettu! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkailleen toivottaa Paimion Konetyö & Maansiirto Ky Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Paimion Lääkintävoimistelu Marja-Leena, Kristiina ja Mari Paimion Autokorjaamo Reino Uuttu Kuljetus Pertti J. Myös anoppi tulee kylään. Leino Oy kiittää menneestä vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta! Hanhijoentie 20, 21540 Preitilä Kiitän kuluneesta vuodesta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Peimarin Rakennustyö Tmi Kari Kauhanen Lasialan tuotteet ja työt laidasta laitaan LASI-VISTA KY Kaimalantie 320, 21555 TAATILA 050 505 4380 2012 2012 2017 2017 Sähköurakointi T:mi Pasi Pajala Nuppulantie 9, 21530 Paimio puh. KUNNALLISLEHTI 18 perjantaina 23.12.2016 jonator oy Paimio Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta PEIMARIN RAKENNUSPALVELU oy Hyvää Joulua ja Maalausliike Värikästä Uutta Vuotta Marko Oksanen Oy KURJESSUON munapakkaamo toivottaa kaikille asiakkailleen HYVÄÄ JOULUA ja MENESTYSTÄ VUODELLE 2012 2017 LVI-ITÄLÄ oy jo VuodesTa 1973 2017 1955 Haka 1955 Haka Hyvää joulua ja onnellista uutta pelivuotta! PAIMIO PUH. Kerro omasta joulustasi!
Vasilij Trubka, 36, Paimio -Matkustan jouluksi kotimaahani Ukrainaan. Kerro joulustasi! 21530 PAIMIO Kiittäen kuluneesta vuodesta toivotamme HYVÄÄ JOULUA JA UUTTA VUOTTA ONNELLISTA 21530 PAIMIO PUH. 470 2444 www.vistanpesula.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta w w w .a sv .. 0400 123 515 • www.hsboats.. Vietän joulua lasten kanssa Piikkiössä. 4,95 €/kk www.lounea.. ANSION SEMENTTIVALIMO PENAN KIINTEISTÖHOITO toivottaa yhteistyökumppaneilleen ja asiakkailleen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! VENEESI PARHAAKSI HS-BOATS OY P. Näin työkaverit, joilla on pienet lapset kotona pääsevät viettämään joulua. Lempi jouluruokani on kinkku. Tärkeää joulussa on hyvä ruoka. Olemme ortodokseja, joten joulua vietetään meillä myöhemmin, vasta 7. Ihmisiltä kysyttiin mikä tekee joulun, miten sitä aiotaan viettää ja onko tälle vuodelle jotain erityistä lahjatoivetta. KUNNALLISLEHTI 19 perjantaina 23.12.2016 Juha Viinamäki, 53, Paimio -Joulun vietän työn merkeissä joka toinen päivä, sillä olen palomies. Norm. Valtuutettu jälleenmyyjä Paimion Tietotekniikka Puh: 050 321 2705 Vistantie 15 Palvelemme arkisin 10 18, 21530 Paimio lauantaisin 10 -14. Watson toimii tieto koneella, tabletissa ja älypuhelimessa sekä tv-tikun tai Watson-boksin kanssa televisiossa. Timo Ruohonen, 59, Piikkiö -Lahjat tekevät joulun. 3 kk määräaikaisuus, sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevalla listahinnalla. HIN TA VAIN : 89,90 € Laadukas ja edullinen monitoimilaite niin kotiin kuin pientoimistoonkin! Laitteesta löytyy automaattinen paperinsyöttölaite, Epson Connect-ominaisuudet, Wifi-yhteys ja mahdollisuus käyttää erillisiä XL-musteita. 0207 431 080 24 h ajotilaukset 0400 82 00 83 Paimion Kuljetus Oy Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!. 9,90 €/kk. KAUPAN PÄÄLLE 5 ILMAISTA ELOKUVA VUOKRAUSTA. tammikuuta. Lounea tarjoaa Watson-palvelun nyt erityishintaan: Tilaa Paimion Tietotekniikan myymälästä. PAIMIO, SAUVO, KAARINA tekstit: Ina Virtanen, kuvat: Jaana Pakarinen Kunnallislehti kyseli ihmisiltä Paimiossa, Piikkiössä ja Sauvossa heidän joulurutiineistaan. Joulu on meillä samanlainen perhejuhla kuin Suomessakin. korjaukset lisävarustelut teak-kansilaatat koneja laiteasennukset Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017! Harmoniaa Jouluksi Outi Ollila Sulosointuja Uudelle Vuodelle ff EPSON WORKFORCE WF-2530WF •Wi-Fi-monitoimilaite •Epson Connect (Ladattuasi Epson iPrint -sovelluksen voit tulostaa ja skannata langattomasti Appletai Android-pohjaisista mobiililaitteista) •Helppo asentaa •Taloudellinen •Kestävä KATSO TELEVISIOTA, MAKSU KANAVIA JA VUOKRA LEFFOJA SINULLE PARHAASEEN KATSELUAIKAAN. Edullisessa pakettitarjouksessa on mukana kaksi pakettia todella laadukasta 10x15 valokuvapaperia! www.paimiontietotekniikka.fi Kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Rengastyötja pakettiautokuljetukset JUHA TUOMINEN www.juha-tuominen.fi Toivottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Rengastyötja pakettiautokuljetukset JUHA TUOMINEN www.juha-tuominen.fi 2017 Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2012! Jarmo Paimion Veneja Pienkonekorjaamo Oy 2017! Hirsitie 1, PAIMIO Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta vuotta kaikille teille! Lanatie, 21530 Paimio P
Sundqvist Piikkiö puh. www.piikkio.?/kehitys Kiitän kuluneesta vuodesta ja toivotan Hyvää Joulua Euro-Taloushallinto Oy Päivi Korvensyrjä Mattilantie 4, 3 krs. Salvelanlaaksontie 1 Piikkiö Hyvää Joulua kaikille toivottaa Oy Piikkiö L.E. Joulu Rauhaa! t. www.lupin.. www.lupin.. Uudenvuodenaattona klo 9–13 Uudenvuodenpäivänä suljettu. Maauimalan liikennejärjestelysuunnitelmaehdotus ja Naskarlanpuiston puistosuunnitelmaehdotus ovat julkisesti nähtävillä 2.1 – 17.1.2017 välisenä aikana molemmat päivät mukaan lukien kaupungin teknisellä virastolla virka-aikana, osoitteessa Vistantie 18. 112 Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! SAUVON KUNNANHALLITUS PAIMION KAUPUNKI Teknisetja ympäristöpalvelut KUULUTUS Tekninen lautakunta on kokouksessaan 15.12.2016 hyväksynyt Oinilan maauimalan alueen liikennejärjestelysuunnitelmaehdotuksen sekä Naskarlanpuiston puistosuunnitelmaehdotuksen MRA 46 §:n mukaisesti nähtäville asettamista varten. 02 479 5255 Piikkiön apteekki – hyvän palvelun lähiapteekki Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme! Avoinna: MA–PE 9–17, LA 9–13 JOULUNAJAN AUKIOLOAJAT Jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä suljettu. Mahdolliset muistutukset liikennejärjestelysuunnitelmaehdotusta ja puistosuunnitelmaehdotusta vastaan on jätettävä kirjallisena tekniselle lautakunnalle, osoite PL 50 21531 Paimio, nähtävilläolo aikana. Paimiossa 23.12.2016 Tekninen lautakunta. Kauko Vainikainen ja Frouva Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta Piikkiön apteekki Hadvalantie 8, 21500 Piikkiö. 02 479 5121 www.hoitola-anna.fi Kiitos asiakkailleni vuodesta 2016. KUNNALLISLEHTI 20 perjantaina 23.12.2016 RAUHAISAA JOULUA & Onnea Uudelle Vuodelle 2017! Joulula hjatervehd yksiin varatut rahat lahjoiti mme tänä vuonna Sotiem me veteraa nit -keräyk seen. P. Tilija isännöintipalvelut Oy Lämmin Joulutervehdys KAIKILLE YSTÄVILLE, Ossille, Artolle, Jussille, Villelle, sekä tyttären pojille auttamisessa. Rauhallista joulua. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! Ruunikkokatu 8, 20380 Turku (Oriketo) p. 21500 PIIKKIÖ Mustismäentie 1, Piikkiö T:mi P. Pena ja Kaisa kiittää kuluneista vuosista! S OR ALI IKE LEHTOVA ARA OY PIIKKIÖN ALUSTAHUOLTO Tapani Aro toivottaa Hyvää Joulua ja menestystä uudelle vuodelle! Reino 0400 526 038 Kimmo 0400 826 038 Jukka 0400 884 308 Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Liikunnallista Joulua ja Reipasta Uutta Vuotta toivoo Piikkiön Kehitys ry Kiitämme kaikkia jäseniä, ystäviä ja tukijoitamme. 4795 322 Kiitämme kuluneesta vuodesta sekä toivotamme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Uusitalontie 3, Piikkiö Puh. (02) 253 1532, fax (02) 253 1533 SAUVON KUNNANVIRASTO ON SULJETTUNA 23.12.2016 – 1.1.2017 Sosiaalityöntekijä päivystää virka-aikana numerossa 050-591 3589 ja virka-ajan ulkopuolella Turun sosiaalipäivystys, puh
Kehu kantautui Soili Kivelän korviin, ja hän pyysi Heidiä leipineen Sukselan markkinoille, joilla ei ennestään ollut vastaavaa tuotetta. Juuri on alkujaan peräisin Kannonkoskelta. Ei niistä saa aikaan samanlaista leipää. Kuuma arina tekee kuoren ihanan rapeaksi, Heidi kertoo. Kaikki ruoka tehdään itse, ja leivinuuni on ahkerassa käytössä myös uuniruokia tehdessä. Myös käly Riina Immaisi on harrastelijaleipurina innostanut mukaan, ja hän on markkinointialan ihmisenä suunnitellut leivän tuotetarran logoineen. Sitten taikina saa kohota muutaman tunnin, Heidi kertoo. KUNNALLISLEHTI 21 perjantaina 23.12.2016 Ruisleipää rakkaudella ja insinöörin tarkkuudella PAIMIO Kylli Salo Viimeisen vuoden aikana Paimiossa on kierrellyt huhu paikallisesta ruisleivästä, joka vie kielen mennessään. Hän innostui kokeilemaan ruisleivän leipomista muutama vuosi sitten, kun ei löytänyt mieleistään leipää kaupoista. Kuori pehmenee ja maku paranee. Joulun herkut KYLLI SALO ”Leipominen on kemiaa, ja prosessissa on niin monta muuttuvaa osaa, että aina voi oppia lisää.. Siihen vaikuttaa esimerkiksi klapien määrä ja laatu ja kosteus. – Sitten kun muutin vuosi sitten tänne ja sain paistaa leivät oikeassa leivinuunissa, niistä tuli ”suksee”. Vain onnekkaimmat ovat päässeet sitä maistamaan, sillä kotileipuri ei pysty tekemään leipää suuria määriä. Perttu Immaisi puolestaan pitää huolen siitä, että uunin lämpötila on juuri oikea. Ruuanlaitto on heille muutenkin mieluista. – Tosin meillä menee kyllä yksi leipä heti suoraan suuhun. Ja leivän päälle ei tarvitse muuta kuin aitoa voita, Heidi ja Perttu nauravat. – Lähdin sitten viime syysmarkkinoille Sukselaan, ja kaikki leivät vietiin käsistä. – Kun raski on parin päivän päästä valmista, lisään suolan ja loput jauhoista. Lisäksi Turunen myy leipiä markkinatapahtumissa, muutaman läheisen ihmisen rohkaisun ansiosta. Työkseen pariskunta tekee jotain ihan muuta. Löysä velli saa käydä lämpimässä paikassa yön yli. – Leipominen on vain harrastus, ja mukava sellainen, Heidi sanoo. Kaupan jauhoista ei tiedä kuinka vanhoja ne ovat ja millaisia sakoluvultaan. Hän sai aikanaan vanhan taikinajuuren ystävältään. Lopulta päästään leipomaan, ja leipiä kohotetaan jälleen ennen paistamista pari kolme tuntia lämpimässä paikassa. – Jos leipiä alkaisi tehdä isommissa määrin, niin pitäisi hommata paljon isommat laitteet. – Leipominen on kemiaa, ja tässä prosessissa on niin monta muuttuvaa osaa, että aina voi harjoitella lisää, Heidi sanoo. Heidi aloittaa leipomisen yleensä keskiviikkoisin lisäämällä taikinajuureen lämmintä vettä ja jauhoja. Heidi kehuu vuolaasti myös jauhoja, jotka hän saa hyvin läheltä, Heikkilän tilalta Sukselasta. – Tusinan verran voin tehdä kerralla, kertoo Heidi Turunen, Immaisin tilan nuori emäntä. Ensimmäiset vuodet hän paistoi leipänsä kaupunkiasunnossa sähköuunissa. ”Syytinkiukko” Sauli, eli samassa pihapiirissä asuva appiukko, on saanut leivontapäivinä lämpimäisiä ja kehuskellut niitä maailmalle. Seuraavana päivänä sama toistetaan. – Todellista lähiruokaa! Jauhoissa on tosi isoja eroja. – Mitä vanhempi juuri, sitä paremmin taikina käy. Näinä päivinä ystävät saavat niitä joululahjaksi. Yhteistyöllä hyvää! Heidi hoitaa leipomisen, Perttu uunin lämmittämisen ja putsaamisen. Mukaan markkinoille Heidin leipiä ovat päässeet nauttimaan tutut ja työkaverit, ja tilauksesta muutkin. Leipominen vaatii vaivaa Ruisleivän leipominen ei ole mikään pikainen askar. Ja sitten se ei olisi enää samanlaista käsin tehtyä leipää, Perttu lisää. En olisi voinut uskoakaan, että ihmiset ovat niin ruisleivän perään, Heidi naurahtaa. Parasta voin kanssa Heidi suosittelee, että kun leivät tulevat uunista ulos, niiden on hyvä antaa tekeytyä seuraavaan päivään. Molemmat ovat insinöörejä ja töissä terveysteknologian parissa. Syysmarkkinoilla myydyn leivän vilja oli puitu ainoastaan kaksi viikkoa aiemmin
040-5567668, 0400-520681. Hyvää Joulua! Alanteen Tilan väki! Kiitämme hyvästä yhteistyövuodesta ja toivotamme antoisaa Uutta Vuotta! Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme jäsenillemme, yhteistyökumppaneillemme ja tukijoillemme PAIMION URHEILIJAT Rauhallista Joulua ja Onnea Vuodelle 2017! toivo aa HYVÄÄ JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA toivo aa HYVÄÄ JOULUA ja ONNELLISTA UUTTA VUOTTA Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA Työkonehydrauliikka KALEVAN PAJA Ora Laaksonen Jalavatie 5, Paimio GSM 050 5696889 Sähkö LeSaKo Sähkö LeSaKo ora.laaksonen@sahkolesako.fi www.sahkolesako.fi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Kokouskahvitukset myös yritysten omissa tiloissa Täytekakut ja voileipäkakut tilauksesta Keittolounas 5,50 € Lounas 7,00 € alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. KIITTÄÄ kannatusjäseniään ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta. 0500 641 313 Motorboat Club Karuna Kaarinan Veneilijät ry www.kaave.fi Hyvää Joulua asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Paimiontie 408 PAIMIO www.turunvaihtoautot.net/kuokkanen Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) 045 168 3868 • www.lounaskahvilaansku.com Nähdään kaupungintaloll a! Lounaat sisältävät salaattipöydän, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Hyvää Joulua ja aurinkoista veneilyvuotta 2017! Paimion Veneilijät ry Piikkiön Veneseura ry Karunan veneseura ry www.piikkionveneseura.net www.paimionveneilijat.com Tommi Rusi puh. KUNNALLISLEHTI 22 perjantaina 23.12.2016 Yhteistyöstä kiittäen toivotamme Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta Yhteistyöstä kiittäen toivotamme Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta Yhteistyöstä kiittäen toivotamme Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta Paimion Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Meiltä voit tilata lounaan myös kotiin tai työpaikalle. Lounas klo 11–13.30 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivotamme kaikille asukkaillemme Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2017 Toivotamme kaikille asukkaillemme Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2017 Paimio Sauvo Tunnelmallista Joulun Aikaa ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle toivoo Maarit, Johanna, Hanna ja Jani HYVÄÄ JOULUA JA LIIKUNNALLISTA UUTTA VUOTTA 2017! kiittää menneen vuoden yhteistyöstä! Rauhallista joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! KULJETUSLIIKE SAMI LEHTINEN KY Sähkömiehentie 1, Paimio puh
Kysynnän kasvu ei ole mikään ihme. Valmistevero on 22 senttiä litraa kohden ja pakkausvero 50 senttiä litralta. Silloin ei makseta valmisteveroa, Tuomasjukka sanoo. Tässä on löydetty glögin hyvät asiat ja hylätty huonot. Paikalla oli yhteensä kuusi henkeä, joita kaikkia pyydettiin sanomaan mielipiteensä kyseisestä kaarinalais-paimiolaisesta glögistä. Mutta tältä vuodelta sekoittelut on nyt sekoitettu. Siitä lähtien hän on valmistanut mehuja, jouluglögejä ja ”smuuteja” joko päätoimisesti tai merkittävänä sivutyönään. Hän on sitä mieltä, että suomalaisista marjoista pitää tehdä ja jalostaa suomalaisia tuotteita ilman torjuntaja lisäaineita. Paimiolainen Saska Tuomasjukka valmistaa mehuja ja glögejä Kaarinan Piispanristillä ”Aidolla vaniljalla maustettu oikea mustikkaglögi.” Näin sanotaan Lapin Marian Revontuli-glögin tuoteselosteessa. – Ei ole enää mitään, mitä myydä. Mitä suomalaiseen villiin mustikkaan tulee, niin se on Tuomasjukan käsityksen mukaan maailman parasta. Tavara on lähtenyt kauppoihin ja niistä suurelta osin kuluttajille. maistetaanpas.... – Toimisi myös pienen suolaisen kanssa. Metsässä kasvava mustikkaa on monin verroin maukkaampaa kuin pensasmustikka. Sitä ennen se sijaitsi Paimiossa Alitalon Vihanneksen tiloissa. Useimmat jouluglögien kuluttajat eivät ole innostuneita siitä, että monet isot firmat sekoittavat glöginsä rypälemehusta, aromiaineista, valmiista glögimausteesta ja väriaineesta. Taustalla näkyvän korkituskoneen hän hankki hiljattain Saksasta. – Tämä verotustekijä on yrityksen luonnollisen kasvun este. Saska Tuomasjukka valmistaa Piispanristin tuotantotiloissaan neljää sorttia mehuja, kolmenlaisia ”smuutteja” (smoothie) ja kahta lajia glögiä. – Kuin vahvaa mustikkamehua, jossa on glögin mausteet. Korkkasimme ja kuumensimme Kunnallislehden toimituksen ja konttorin päiväkahvipöydässä viime tiistaina kolmen vartin pullon alkoholitonta Revontulta. Lapin Marian tuotantotilat kumisevat tällä hetkellä tyhjyyttään. Marraskuun alkupäivistä lähtien Tuomasjukan mehuja glögivalmistamo on sijainnut Kaarinan Piispanristillä. Valtion verotusintoa ei laimenna edes se, että kyse on kotimaisista marjoista ja luomusta ja että tuotteisiin ei lisätä keinotekoisia ja kiisteltyjä makeutusaineita, kuten aspartaamia, sakariinia tai syklamaattia. Jos kyse on tiivisteestä, lasketaan vero myös sille vesimäärälle, johon kuluttaja tiivisteen sekoittaa, Tuomasjukka kertoo. Tuomasjukalla on glögija mehutuotannossaan aivan toisenlainen filosofia. Glögiensä kanelit, kardemummat, neilikat ja inkiväärit Tuomasjukka sekoittaa itse eikä hanki niitä tukusta valmiina sekoituksina. Myynti tulee olemaan arvioituun nähden noin 2,5-kertainen, ja tuotteet ovat saaneet erinomaisen palautteen sekä kuluttajilta että päivittäistavarakaupan edustajilta. – Mustikkakeittoa. KUNNALLISLEHTI 23 perjantaina 23.12.2016 Aromeja Lapin villeistä metsämarjoista PAIMIO-KAARINA Perttu Hemminki Paimiolainen Saska Tuomasjukka perusti vuonna 2009 Lapin Maria -nimisen yrityksen. Itse asiassa on niin päin, että kohtuuton mehuvero ei ulotu keinomakeutettuihin mehuihin samalla tavalla kuin sokeroituihin mehuihin. Tarvitsin hyvän koneen, koska tiivis korkki on juoman laadun ja säilyvyyden kannalta ensiarvoisen tärkeä seikka, Tuomasjukka sanoo. Esimerkiksi Lapin Marian mehujen aromit tulevat Lapin villeistä metsämarjoista eli mustikasta ja puolukasta. Hmm... Ei tarpeeksi jouluista. Ei teolliselta eikä esanssilta. – Mä arvostan sitä, että maistuu aidolta. – Paras glögi, mitä olen koskaan nauttinut. Näkyvyyttä on ollut myös lehtien palstoilla. – Mustaherukan joudun kuitenkin ostamaan Saksasta, koska Suomesta ei luomu-mustaherukkaa ole riittävästi saatavilla. – Vienti kyllä kiinnostaa. Merkittävä tekijä on ollut myös se, että Lidl-ketju on kuluvana vuonna myynyt eräluonteisesti Lapin Marian luomumehuja. – Tuotannon nelinkertaistaminen yhdellä harppauksella ei kuitenkaan ole yksinkertainen juttu, toteaa Tuomasjukka, jonka mielestä mehujen ankaralla verottamisella on pelkästään fiskaalinen peruste: tarve kerätä euroja valtion kassaan. Niinpä esimerkiksi Revontuli-glögi ei jää aromeista vajaaksi. Tulevaisuus mehuja glögialalla näyttäisi varsin valoisalta, ellei kantona kaskessa olisi – yllätys, yllätys – suomalainen verotus. Keskiarvoksi tuli 8,96 ([9,5 + 8,75 + 9,0 + 8,5 + 9,5 + 8,5] : 6 = 8,96) eli kouluarvosanaksi pyöristettynä täysi ysi. – Hiukan liian makea mulle. Lapin Marian juomien kysyntää on lisännyt tuntuvasti muun muassa se, että S-ryhmä otti myyntiin yrityksen luomu-glögi tiivisteen. Karkeasti ottaen tilanne on se, että on tehtävä juomia joko 49 000 litraa tai sitten vähintään 200 000 litraa. . Pienemmässä pullossa on laimennettavaa luomuglögi-tiivistettä, isommassa vaniljaista ja mustikkaista ”Revontuli”glögiä, joka niinikään on luomua. Tuomasjukan mustikkaista Revontuliglögiä – jolle hienoista lisäaromia antaa aito jauhettu vanilja – on päiväja iltapäivälehtien glögi-vertailuissa suorastaan suitsutettu. Poikkeuksena on tilanne, jossa ylittävä osa on ulkomaanvientiä. – Paimion tilat olivat ihan hyvät, mutta toimintani paisui hieman yli niistä tiloista, hän kertoo. Jos myynti saavuttaa 50 000 litran rajapyykin on verot maksettava koko litramäärästä, ei pelkästään ylittävältä osalta. Tällaisia kommentteja kuultiin: – Kaunis väri ja hyvä tuoksu. Pieni terästys poistaisi mukavasti makeutta. Tämä vuosi on ollut Lapin Marialle hyvä. . PERTTU HEMMINKI Korkkasimme ja kuumensimme Joulun herkut. – Jos vuosittain valmistettu määrä on 50 000 litraa tai enemmän, verotetaan tällaisia sokerilla makeutettuja juomia järjettömän kovilla prosenteilla, melkein kuin tupakkaa ja alkoholia. Se johtuu siitä, että silloin kun ei käytetä torjunta-aineita, ovat mustaherukan satovaihtelut Suomessa niin suuret, ettei viljelyn kannattavuudesta ole takeita, Tuomasjukka sanoo. Ja sitten kukin antoi Revontulelle kouluarvosanan asteikolla 4–10
KUNNALLISLEHTI 24 perjantaina 23.12.2016 ToivoTTaa Hyvää Joulua Ja värikäsTä uuTTa vuoTTa! Jukantie 8, Paimio Puh. 040-8370953 10-HINAUS OY Paimiolainen hinausliike 0400 603 101
ITÄMAINEN KAUPPAKUJA ”SÄVEL MÄ” Ritva ” ” ARVOTTAVIAKIN Er kk i soita hyllyviä LAIHOJA Oulun seura x2 Mee jo! SOS VELKOJILLA Utami olen! Jee! Anna euro! SARJA ei aina tosi ” ” x2 Pekka ” ” rapsuja ennätys laskelmia NYTKIN pinnoite rice x2 muntaa Merikanto man vodka EU € Saksaa kunta ”1/50 ” T oli iso järvi malla ääntä päissä Matti taistella sanktio AJOS . KUNNALLISLEHTI 25 perjantaina 23.12.2016 isomalkuja Marko a on moni -anssi läppä -s el li Aho VOI KURI Jo rm a Ke m pp ain en 20 16 Turun ekonomia Niemi korttipeli -mieli Hellaakoski eläimiä pänniä URIA lauloi merkki Taksi! baana Kemivoi kurkku 75 cm Oranällö seura rittää eräs paino slaaveja -lo gia vuoristo nisä lastaa Mausateen HoffHyi! jeen Mäki Paavo amTuuri leivinI.K . Ò hyödyllisiä ” ” tupa voi pimeä veden verbi kosiskella rakennuksia pannuja 2 E=m c ” ” firma -uurna syyhyjä kukkia välimuoto (mus.) Pietari Suuri +t C H 2 6 3x3=9 Seurataan pukkia! Outi toimituksia judomatto mää. SPRII lumijoki pyydys + lääkeSinervo julmia -tunto vallan paikka pyörii kiisselin verbi nenäänsä puhumista JOULUAATTONA -1
Saan syödä sen ihan itse, kun kerran itse sen olen tehnytkin, taloa koristellut Eveliina Mäkirinne kertoo. KUNNALLISLEHTI 26 perjantaina 23.12.2016 Piparitaloja sokerikuorrutuksella SAUVO Ina Virtanen Sauvon koulun kotitalousluokassa leijaili herkullinen piparin tuoksu, kun sokerimassasta tahmeat kädet koristelivat piparkakkutaloja 4H-yhdistyksen järjestämässä piparitalon koristeluillassa. – Meillä on käytössä eri värisiä pursotteita, karkkeja, sokerimassaa, liivatelehteä ja tomusokeria, Hiironen luettelee. Piparitalojen koristeluvaihe näytti olevan lapsille mieluisaa. 4H-nuorten Ronja Hiironen ja Rita Sola ohjasivat 8–11-vuotiaita sauvolaislapsia talonkoristelun saloihin. – Ja on ihan ehdotonta, että jouluna on lunta, joku huudahtaa. Joulun herkut Joululiikennettä. Joululahjatoiveena he mainitsivat Go Pro-kameran, nukkekotiin uuden kerroksen ja Petz-talon. Jos he eivät saa tarpeeksi ideoita, niin sitten autamme heitä, Ronja Hiironen kertoo. 8-vuotias Akseli Reponen jäljensi suunnitelmansa perusteella kiemurtelevaa kuviota piparkakkutalonsa katolle. Jonkun kodissa avataan lahjat jo joulurauhan julistamisen jälkeen ja jossain toisessa vasta myöhään illalla. Ilona Jaakkola luotti piparkakkutalossaan hopeisten nomparellien säihkeeseen oven ja ikkunoiden pielissä. Jouluruokasuosikeiksi lapset luettelivat porkkanalaatikon, kinkun ja joulutortut. Tämän talon savupiippuun juuttui joulupukki. Lapset suunnittelevat sillä välin taloista piirustukset. Liivatelehdestä saatiin aikaan talojen ikkunat, tomusokeri toimi lumena ja sokerimassasta valmistui lumiukkoja, joulupukkeja ja joulukuusia. Taloista rakentui mitä mielikuvituksellisempia teoksia, joihin tuskin aikuisten mielikuvitus olisi riittänyt. Ja tietysti lahjojen avaaminen, Emma Ketola kertoo. – Se viedään kotiin näytille ja syödään vasta jouluna. Lapset aikoivat viedä valmiit piparkakkutalot kotiin kunniapaikalle. Taustalla Rita Sola. Kotitalousluokan pöydälle oli kasattu suuri valikoima erilaisia koristeluvälineitä. INA VIRTANEN Ronja Hiironen kokosi valmiit piparkakkupalat taloiksi. Jouluperinteet olivat lasten kodeissa heidän kertomustensa mukaan erilaisia. Talojen savupiiput tupruttivat vaahtokarkkeja ja seinissä saattoi kasvaa pursotteesta tehty köynnösruusu. – Meillä on jo etukäteen ostetut valmiit piparitalot, jotka vain kasataan kuumennetulla sokerilla. Kuuma sokeri pidetään kaukana lapsista, joten hoidan sen työvaiheen itse. Tältä näyttivät valmiit talot muutaman tunnin uurastuksen jälkeen. Piparkakkutaloista tehtiin suunnitelmat paperille ennen varsinaisen koristelun alkua. Myös Lumiukko on ehdittävä katsoa televisiosta aattona. – Parasta joulussa on, kun saa olla kotona ja nukkua pitkään
Jos ostos jää pitkäksi ajaksi veloittamatta, maksujärjestelmissä on mennyt jotakin pieleen. Leveys on 60 cm. Poistoilman suodatus: A. Monipuoliset ohjelmat mm. Jarno Keskinen NASEVAT . – Se on korttien toimintatapoihin liittyvä asia. Taannoin, kun asioin kyseisessä paikassa. tekniset.fi Maksimoi Bosch-hyödyt. Liity myBosch-jäseneksi ja saat etuja ja hyötyjä maksutta. Monipuoliset ohjelmat mm. Mukana 2 tehokasta turbovispilää ja 2 tukevaa taikinakoukkua. . (02) 470 2460 Paimion Taksiasema Puh. 010 320 6530 s.posti: toimisto@ypm.fi Avoinna: ti-ke 10-18 Vistantie 22, Paimio puh. 399 ,Kolme pakettia pölypusseja kahden hinnalla Pölynimuri Siemens VS06B120 Energialuokka: B. Mitat: K 186, L 60, S 65 cm. Vai liekö joku hoploppi. NoFrost – kaappia ei tarvitse sulattaa. Ajastin ja jäljellä olevan pesuajan näyttö. 0400-822 251 Vistantie 22 B 4, 21530 PAIMIO p. Liity myBosch-jäseneksi ja saat etuja ja hyötyjä maksutta. Metelöivä kakaralauma piti melkoista älämölöä ja riehumista.Hoi vanhemmat. Kortin veloittaminen kuuden kuukauden rajan jälkeen on kaupan kannalta hyvin hankalaa. Katso muita tarjouksia www. Ajastin ja jäljellä olevan pesuajan näyttö. TOUKO HUJANEN Korttioston veloittaminen käy kaupalle hankalaksi kuuden kuukauden jälkeen, maksuvälineasiantuntija Panu Tast kertoo.. – Suurissakaan jäsenyrityksissämme ei tunneta tapauksia, joissa tällaista mahdollisuutta olisi käytetty. – Jos tapahtuman siirto viivästyy, myös tehdyt varmennukset eli käytännössä kortille tehty katevaraus purkaantuu. Sellainen on erittäin vähän kaupan intresseissä, Tast toteaa. Jos velkaa ei peritä, se vanhenee kolmen vuoden kuluessa tavaran luovutuksesta, joten kaupalla on teoriassa mahdollisuus veloittaa hyvinkin vanhoja saatavia. 99 ,klo 10-15 SUOMALAISTEN PUOLELLA Meillä voit maksaa TUOHELLA. Pakastusteho 20 kg/vrk. Käytännössä aika siirtyy kuluttajan puolelle jo kuuden kuukauden kuluttua veloittamattomasta ostosta. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Tuulissuontie 9, 21420 Lieto, 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Kiitämme asiakkaitamme menneestä vuodesta ja toivotamme rauhaisaa Joulua sekä Onnea Uudelle Vuodelle KENKÄKAUPPA REALTUM Vistantie 22, huon. VISTAVISIO Vistantie 24, Paimio Puh. Äänitaso on todella hiljainen 44 dB. 10–18 , la 10–14 Jääkaappipakastin Bosch KGV36VW32 Energialuokka A++. Lisäksi myönnämme 100 päivän tyytyväisyystakuun kodinkoneillemme: täysin tyytyväinen tai rahat takaisin. Mikäli veloitus tapahtuu huomattavasti tavaran luovuttamista myöhemmin ja kuluttaja katsoo veloituksen aiheettomaksi, on hänellä 13 kuukautta aikaa reklamoida asiasta. Leveys on 60 cm. Jääkaappi Bosch KSV36NW30 Energialuokka on A++. tekniset.fi Maksimoi Bosch-hyödyt. nopea pikapesu ja puolitäyttö. . Äänitaso on todella hiljainen 44 dB. Käyttötilavuus on 346 l. Juridisesti kyse on velasta Jos maksutapahtuma jää olemaan johonkin järjestelmän mutkaan, on kuluttaja juridisesta lähtökohdasta katsottuna velkaa kaupalle, kunnes maksusuoritus on hoidettu. EDUSTAJA PAIKALLA KODINKONEPÄIVÄ Tarjoukset voimassa esittelypäivänä, niin kauan kuin varatut erät riittävät, 1/asiakas. nopea pikapesu ja puolitäyttö. Käyttötilavuus on 346 l. Veloitusaika ja reklamaatio huomioon ottaen aikaa voisi siis kulua yli neljä vuotta, ennen kuin asia olisi valmis. 040 743 6903 Avoinna: ti-ke 10-18 Vistantie 22, Paimio puh. Kolmen vuoden teoreettinen aikaikkuna onkin heikosti edes kaupan alan yritysten tiedossa. Elektroninen lämpötilan ohjaus ja LED-näyttö. Imukyky matolta: E, kovalta lattiapinnalta: D. 99 ,Sähkövatkain Bosch MFQ36300 Moottoriteho 400 W. Jos näin vanhoja saamisia lähdettäisiin veloittamaan, ensisijainen väline olisi lasku, ei kortin veloittaminen, maksuvälineasiantuntija Panu Tast Kaupan liitosta kertoo. Elektroninen lämpötilaohjaus ja LED-näyttö. LED-valaistus: valaisee erinomaisesti koko jääkaapin/pakastimen. Auto All in 1 – huomioi pesuainetyypin automaattisesti. Tehokas puhallin tasoittaa lämpötilan koko kaapin alueella. (02) 470 9015 Fax. VarioZone – siirrettävät hyllyt mahdollistavat erikoissuuren säilytystilan. Eikö Sauvon valtuustoa kiinnosta Vahtistentie/Kirveskalliontien suuri auto liikenteen kasvu ja nopeudet jos tuhatmäärin käyttäjiä tulee kesälläkin eikä mitään pyörä ja kävelytietä ole. Astianpesukone Bosch SMU50E62SK 3. Astianpesukone Bosch SMU50E62SK 3. – Teoriassa kyllä. Pikajäähdytys, palautuu automaattisesti normaalitilaan. 040 743 6903 Vistantie 22, Paimio Korttiostos voi yllättää Tänään tekemäsi ostokset voidaan veloittaa kortiltasi joskus seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Poistoilman suodatus: A. Energialuokka on hyvä A++. Myös kortille tehtyjen veloitusten vastaanottajapää eli käytännössä pankit ja Nets Oy ovat aktiivisia, jotta veloitukset tulee ajallaan tehtyä. (02) 470 9986 Vistankeskuksessa palvelee: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta VISTANKESKUKSESSA PALVELEE LVI-Kunu Oy Vistantie 24, 21530 PAIMIO Puh. KUNNALLISLEHTI 27 perjantaina 23.12.2016 Peipposet puh. Veloitus näin myöhään on äärimmäisen teoreettinen mahdollisuus, sillä kaupat pyrkivät korkeintaan muutaman päivän viiveeseen. Pakastin Bosch GSN36VW30 Energiatehokas – A++. Energialuokka on hyvä A++. 044 766 1300 Ark. Näin pitkän ajan jälkeen asiakkaan löytäminenkin olisi jo haasteellista. klo 10-15 Arvonnassa kinkut voittivat Elsi Järvi ja Tarja Aaltonen. Auto All in 1 – huomioi pesuainetyypin automaattisesti. Normaalin oston yhteydessä kauppa pyrkii saamaan rahansa nopeasti, mielellään sillä hetkellä kun tavara siirtyy asiakkaalle. Alkuperäistä korttia tuskin olisi enää olemassa ja kuluttaja olisi saattanut vaihtaa pankkiakin jo pari kertaa, Tast sanoo. koritaso ruokailuvälineille ja pienille kupeille, joten alakoriin jää enemmän tilaa muille astioille. . Imukyky matolta: E, kovalta lattiapinnalta: D. Tiistain avantouimari! Ajattelethan ensi kerralla myös kanssaihmisiä etkä liota itseäsi hajuvedessä ennen yleisiin saunatiloihin saapumista, kiitos! Astmaattinen Ankkalammella . 040 743 6903 Avoinna: ti-ke 10-18 Vistantie 22, Paimio puh. Käyttötilavuus 237 l. Suuret korttibrändit kuten Visa ja Mastercard voivat kieltää tapahtuman välittämisen. aattelin vaan . Jääkaappipakastin Bosch KGV36VW32 Energialuokka A++. Mitat: K 186, L 60, S 65 cm. Kysy lisää myymälästämme. Lisäksi myönnämme 100 päivän tyytyväisyystakuun kodinkoneillemme: täysin tyytyväinen tai rahat takaisin. CrisperBox: erittäin energiatehokas – säilyttää hedelmät ja vihannekset tuoreina kauemmin. koritaso ruokailuvälineille ja pienille kupeille, joten alakoriin jää enemmän tilaa muille astioille. 473 2591 tai 473 2984 HOITOLA HANNA.fi Peipposenliiketalo, Hirsitie 2 02-4734322 kosmetologinen Rakennusliike JALO & FAGERSTRÖM OY Vistantie 24 A 11, 21530 PAIMIO Puh. Mitat: K 186, L 60, S 65 cm. CrisperBox: erittäin energiatehokas – säilyttää hedelmät ja vihannekset tuoreina kauemmin. Elektroninen lämpötilaohjaus ja LED-näyttö. Pikajäähdytys, palautuu automaattisesti normaalitilaan. Katso muita tarjouksia www. 02 4745491. 0500 527 559 SUOMALAISTEN PUOLELLA Meillä voit maksaa TUOHELLA. Tuntomerkkejä vastaan pyörää voi kysellä Paimion kaupungin kiinteistönhoidosta, puh. Kysy lisää myymälästämme. 10041 Vistantie 24, Paimio P. Onkohan kaupungintalon aulaan tullut iltpäivähoitopaikka. Tehokas puhallin tasoittaa lämpötilan koko kaapin alueella. Kielto tehdään varsinkin kansainvälisten veloitusten suhteen, mutta korttiyhtiön ei tarvitse hyväksyä veloitusta kotimaankaan ostoissa. LED-valaistus: valaisee erinomaisesti koko jääkaapin/pakastimen. käynti Siwan päädystä) tel. . 5 tehoaluetta. Jääkaappi Bosch KSV36NW30 Energialuokka on A++. Äly hoi . 59 ,399 ,Kolme pakettia pölypusseja kahden hinnalla Pölynimuri Siemens VS06B120 Energialuokka: B. Onnea! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta toivottaa Hiushuone Sanna Oja, Paimio Sanna & Noora www.hiushuonesannaoja.com Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! www.fysiopeimari.fi Johanna Pulkkinen toivottaa hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta www.aktialkv.fi Aktia Kiinteistönvälitys Tuulissuontie 9 21420 Lieto 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Soliferin ja Polarin valtuutettu huoltokorjaamo Matkailuajoneuvojen korjaukset (kaikki merkit), maalaukset, lasinvaihdot, kosteusvauriokorjaukset, vuosihuollot, nestekaasulaitteiden tarkastukset ja huollot, varaosat jne. EDUSTAJA PAIKALLA KODINKONEPÄIVÄ 39 90 Tarjoukset voimassa esittelypäivänä, niin kauan kuin varatut erät riittävät, 1/asiakas. 4B (2 krs. Löydetty jopo Jokelan koulun/päiväkodin roskisten välistä
Onneksi ihmiset osaavat ottaa ajoissa yhteyttä erikoisuuksien kanssa, niin he saavat mitä haluavat, kertoo Henna. ”Kotimaista lammasta voi syödä ympäri vuoden. Tule tutustumaan ja nauttimaan kakkukahvit. Kotipalvelu Arjen Helpotus Tarja Jokiniemi Kiinteistöja metsänhoito palvelut Glad kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua Parturi-kampaamo Liinu Viljontie 3 P. He päättivät etteivät syötä lapsilleen ja itselleen niitä myrkkyjä, siirtyivät luomuviljelyyn ja alkoivat lampureiksi. 050 4376006 Iso kiitos kaikille ihanille asiakkailleni vuosien varrelta. Ennen lampaanlihaa syötiin etenkin pääsiäisenä, mutta vuosien saatossa tämäkin asia on muuttunut. Rauhallista Joulua Onnellista Uutta Vuotta! Toivoo Pirjo Nyman Parturi-Kampaamo p. 040 748 2770 pia.holm@piaholm.fi | www.piaholm.fi Rauhallista Joulua!. – Ihmiset ovat pikku hiljaa oivaltaneet, että kotimaista lammasta voi syödä ympäri vuoden. ANNI HIMBERG Joulun herkut Yliristniemen tilan luomukaritsanlihaa myydään ympäri vuoden. (02) 473 0302 Parturi-kampaamo A´la Pia Viljontie 5 P. 040 709 61 09 piiatamminen1@gmail.com Sauvon Ihoja Jalkahoitola Dunja Hermans Kirkonmäentie 5, P. – Myös erikoisuuksia halutaan. (02) 473 0620 Hieroja Piia Tamminen Foudilankaari 1 P. 040 5200 142 Susanna Koivula P. – Meillä on noin 30 tuotetta lampaasta. KUNNALLISLEHTI 28 perjantaina 23.12.2016 Lammas halutaan jouluna savustettuna SAUVO Anni Himberg Henna ja Heikki Perkonoja Yliristniemen tilalta Sauvosta kyllästyivät 2000-luvun alussa katsomaan millä kaikilla torjunta-aineilla peltoja ruiskutettiin. – Näin jouluna suosituimpia tuotteita ovat savupalvirulla ja savuviulu, kertovat Henna ja Heikki Perkonoja. Suositumpia ovat jauheliha, sisäja ulkofile, kyljykset ja luuttomat paistit. 045 260 8525 www.helimikkola.fi Pihlajan Kulma Viljontie 4 Leena Harstinen P. Nyt lampolassa asustaa noin 600 määkijää. 0400 589 323 Täyden palvelun LVIja energia-alan yritys p. Lämminhenkistä Joulun aikaa ja toiveikasta Uutta Vuotta! T. 050 342 8099, (02) 473 2232 Hannelen hiushoitola Ilokalliontie 9, P. 0400 822 441 www.dunjanhoitola.com K auneus ja H yvinvointipalvelut H eli M iKKola Isopellontie 11 as 1, P. 040 556 9873 www.putki-make.fi Lämpöistä Joulua ja aurinkoista Uutta Vuotta! AurAn metAlli jA kuljetus Oy 040 523 2871 / Mertsi toivottaa Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Tervetuloa avajaisiin keskiviikkona 18.5.2016 klo 14-17. Kesällä sitä haetaan grilliin ja jouluna moni haluaa savustettuja tuotteita, sanoo Heikki. Lakiasiaintoimisto Pia Holm Law Office LAKIASIAINTOIMISTO PIA HOLM OY Viljontie 1, 21570 Sauvo | P. Oikeastaan kiivaasti vaihtuvat ruokatrendit määrittelevät niiden kysynnän. – Meiltä lähtee teuraskuorma pääsiäisenä ja jouluna kaksi kertaa sekä syksyllä ja kesällä kerran
– Nyt sitä on kehitelty neljä vuotta, ja omena-tyrniglögi on rekisteröity tavaramerkki, kertoo Miia Juvankoski glögistään. Siinä makua toivat riistan lisäksi, neilikka, kaneli, siirappi ja rusinat, kertoo Sauvon museon tuki ry:n puheenjohtaja Hanna Kiviranta. Se ei ollut vaikea, eikä kallis tie. Ihan mukavasti tuote on otettu vastaan ja palaute on ollut hyvää. ”Käsityönä valmistetussa makkarassa käytetään peuranja hirvenlihaa kertoo Sauvon museon tuki ry:n puheenjohtaja Hanna Kiviranta. Siitä se sitten lähti.. ”Lisäsin oikeastaan vahingossa kanelia juoman joukkoon. Perinnemakkarassa on paikallinen jälki käsityön ja ainesosien suhteen, sillä museo saa alueen metsästäjiltä riistan. Suosittelen muillekin rekisteröimään omat erikoiset tuotteet. Grelsbölen tilan emäntä Miia Juvankoski keksi neljä vuotta sitten omena-tyrniglögin. Valmistusprosessi alkaa loppukesästä, jolloin tyrnit ja omenat poimitaan. – Tyrnihillot ja mehut olivat minusta liian tavallisia, joten halusin luoda uutta. – Aina lokakuun loppupuolella ensimmäisen erän pitäisi olla valmiina Turun ruokaja viinimessuille. Perinnemakkaraa valmistettiin museolla ensimmäisen kerran viime kesänä, josta syntyi sellainen innostus, että sitä päätettiin tehdä uudestaan museon omiin joulumyyjäisiin. Silloin sitä poimittiin muille, mutta ensi vuonna koko sato käytetään omena-tyrniglögin sekä tilan muiden tyrnituotteiden valmistukseen. Toinen oli ihan tavallinen perinteinen, mutta toisesta satsista tehtiin joulumakkaraa. Kehittelin ensin jotain alkujuomaksi sopivaa ja lisäsin oikeastaan vahingossa kanelia joukkoon. KUNNALLISLEHTI 29 perjantaina 23.12.2016 Joululiikennettä Joulumakkara meni kuin kuumille kiville SAUVO Anni HImberg Sauvon museon perinnemakkara meni kuin kuumille kiville museon joulumyyjäisissä. – Ihmiset ostivat sitä mielellään sen erilaisuuden vuoksi, sillä käsityönä valmistetussa makkarassa käytetään peuranja hirvenlihaa. – Ja jos ensi syksynä on kiinnostusta opetella perinnemakkaran tekoa, niin Sauvon museoon voi ottaa yhteyttä, vihjaa Kiviranta. Viime vuonna myin 500 pulloa ja tänä vuonna 1200 pulloa. Sokerijuurikkaan viljelijä voi periaatteessa sanoa, että sokerikin on omaa, vaikka sitä ei voida Juvankosken pelloille jäljittääkään. ANNI HIMBERG Joulun herkut Joulun herkut Sauvon museon joulumyyjäisiin valmistettiin kahta erilaista perinnemakkaraa. Myyjäisissä nopeasti loppuunmyydyt makkarat sinetöivät päätöksen tehdä makkaran valmistuksesta perinne. Siitä se sitten lähti. – Lisäksi saimme Sauvon matkailuhankkeen kautta muutamia innostuneita lisää valmistustiimiimme, joten tästä on mukava jatkaa, SANNA KATAJAINEN Glögissä voi maistua myös tyrni ja omena SAUVO Anni Himberg Grelsbölen tilalla on kasvanut tyrniä vuodesta 1985 lähtien. Sitruuna ja kaneli ovat ainoat ainesosat, joita ei luonnollisesti omilla tiluksilla kasva
Joulupöytä ei ole muuttumaton aikakapseli . Myös alkoholin määrä on huomattavasti lisääntynyt. Siksi mikä tahansa itse valmistettu jouluruoka voi saada pöydässä entistä näkyvämmän aseman. –Eksoottiset hedelmät, juustot ja viini ovat tulleet elintason nousun myötä. Hänen tekemässään oluessa on mukana muun muassa ruista antamassa hapanta makua, sekä erilaisia paahdettuja maltaita tuomassa makeutta. – Muutosta tulee tietysti myös trendien kautta. Harvinaiseksi on käynyt myös perinteinen tapaninpäivän tarjottava, lipeäkala. Uunijuurekset syrjäyttävät laatikot, vuohenjuustosalaatti on uusi rosolli Joulupöytä muuttuu hitaasti. Makaroni mantelin tilalle Allergiaja astmaliitto muistuttaa, että joulun herkut on helppo tehdä myös korvaamalla oireita aiheuttavat ruokaaineet. ”Jouluinen pito-olut on siivilöity katajan läpi. Ruoka-allergiat ovat oireiltaan erilaisia. Kirkkaita viinoja ja olutta jouluna on varmasti kulutettu aiemminkin, mutta tarjonta on monipuolistunut. Sika oli jo teurastettu, joten kinkkua pöydässä todennäköisesti oli. Rosollin voi syrjäyttää vaikka punajuuri-vuohenjuustosalaatti, Mustonen kertoo. Hyvä esimerkki uudesta tulokkaasta ovat juustot. ANNI HIMBERG Joulun herkut Päivi Malmbergin Sauvon Panimotuvassa valmistetaan käsityönä erilaisia oluita. Halusin sovittaa tämän oluen eritoten joulupöytään, kertoo Malmberg. Jos perinteinen manteli aiheuttaa oireita pähkinäallergiselle, puuroon voidaan lisätä mantelin sijasta makaroni. Kalkkunakin on yrittänyt suomalaiseen joulupöytään jo vuosia, mutta harvasta pöydästä sitä löytyy, Ruokatoimittajat ry:n puheenjohtaja Riitta Mustonen kertoo. Esimerkiksi kasvisruoat ovat tulossa joulupöytään. Myös glögi on melko uusi tulokas. Luullinen, toistakymmentä kiloa painava joulukinkku on yhä harvinaisempi tarjottava. Nykyään tilalla on usein pieni, luuton juhlakinkku tai jopa valmiiksi kypsennetyt kinkkuviipaleet. Millä nämä perinneruoat sitten on korvattu. . Herkuttelujuomien puolelle tulee aina uusia variaatioita. – Vuonna 1916 Suomessa vallitsi ruokapula ja ajat olivat tiukat. Lisäksi saattoi olla laatikoita ja rosollia. Joulupuuro voidaan valmistaa vaikka kookosmaidosta. Elintason nousu toi juustot ja alkoholin Olemassa olleet jouluruoat eivät ole vain korvautuneet uusilla, vaan joulupöytä on aina laajentunut myös kokonaan uusille alueille. Lihankorvikkeitakin, kuten härkistä tai nyhtistä, joku kokeilee joulupöydässä, joulumaustettuina. – Laatikot korvautuvat esimerkiksi uunijuureksilla tai uusista raaka-aineista tehdyillä laatikoilla kuten bataatti-porkkanalaatikolla. Yksi muutoksen ajuri on jouluvalmisteluihin kuluva aika, jota monella ei enää ole. AErityisruokavaliota noudattavalle on tarjolla runsaasti sovellettuja ruokaohjeita www.erimenu.fi -palvelussa.. Myymälä on ollut mietinnässä, mutta katsotaan nyt mitä uusi alkoholilaki tuo tullessaan. Karjalan alueella kinkun kumppanina aiemmin nähty karjalanpaisti on myös lähes kadonnut. – Ajatuksena oli tehdä jouluisia makuja sisältävä olut, mutta en halunnut kuitenkaan tummaa olutta, sillä joulun maut ovat jo itsessään aika vahvoja. – Tärkeää on se, että läheiset ymmärtävät vakavan allergian ja ottavat asian todesta, kun siitä kerrotaan. Lievään allergiaan voidaan suhtautua huolettomammin, mutta vakava allergia pitää huomioida myös juhlan keskellä. Kala-allergia voi olla niin voimakas, että allergiaoireita tulee jo pelkästä kalan hajusta. Usein kehitys tapahtuu vanhoja ruokalajeja soveltamalla, mutta myös kokonaan uusia ruokia tulee mukaan ja vanhoja tippuu pois joulun valmistelijan omien mieltymysten mukaan. Kuten sadan vuoden takainen esimerkki osoittaa, mitään aitoa ja oikeaa joulupöytää ei oikeastaan edes ole ollut olemassa kuin korkeintaan yksittäisen joulunviettäjän mielipiteissä. Toiset ruokalajit taas eivät yleisty millään. – Tämä jouluinen pitoolutkin on siivilöity katajan läpi, mutta jatkossa ajatuksena on hyödyntää enemmän luonnon raaka-aineita. Maksaja porkkanalaatikkokaan eivät enää ole ihan pakollisia perinteisessä muodossaan. Hyvällä ennakoinnilla kaikki nauttivat ruoasta turvallisin mielin. Pienpanimobuumi on ollut melkoisessa nousussa vuosien aikana, mutta näen sen myös edistävän kunnan matkailua. Valmistusastiat ja ottimet pidetään myös toisistaan erillään, Anne Vuorenmaa Allergiaja astmaliitosta toteaa. Joulupöytä on siis muuttunut sadassa vuodessa oleellisesti, eivätkä meidän perinteisinä pitämämme jouluruoat ole mitenkään niin ikiaikaisia ja pyhiä kuin ehkä luulemme. Juomina oli lähinnä piimää ja kaljaa ja jälkiruokana ehkä marjakiisseli ja riisipuuro. Esimerkiksi voimakkaasti pähkinätai maitoallergiselle lapselle ei saa tarjota pientäkään palaa suklaata, painottaa allergiaja astmaneuvoja Anne Vuorenmaa Allergiaja astmaliitosta. Leipää sentään oli paljon, sata vuotta sitten viljaa syötiin kolme kertaa enemmän kuin nykyään. Tulevaisuudessa Sauvon Panimotuvan valikoimista voi löytyä myös metsäisiä makuja, sillä Malmberg opiskelee luonnonvaratuottajaksi. KUNNALLISLEHTI 30 perjantaina 23.12.2016 Jouluoluessa happamuutta ja makeutta SAUVO Anni Himberg Päivi Malmberg lähti muutama vuosi sitten kehittelemään jouluista pito-olutta. Kinkkukin muuttuu, vaikka säilyy Edes joulupöydän kunkku, kinkku, ei ole säästynyt muutoksilta. Jouluisin suositut pähkinät ja kala ovat tyypillisiä voimakkaan allergisen reaktion aiheuttajia. Pula-aikanakin joulu oli kuitenkin juhla ja kinkku laitettiin pöytään, Mustonen kertoo. – Jos joukossa on voimakkaasti allerginen, hänelle oireita aiheuttavat ruoat pidetään erillään muista ruoista niin valmistuksessa, tarjoilussa kuin säilytyksessä. Joku saa lievää suun kutinaa, kun taas toinen voi saada vakavan allergisen reaktion murusestakin. Joulupöytä ei ole muuttumaton, ja tänäkin jouluna se jälleen kehittyy uuteen suuntaan. Huomioi jouluvieraan erityisruokavalio Allergiaja astmaliitto muistuttaa, että vakava ruoka-allergia tulee muistaa myös juhlapöydässä. Kinkku jäljellä sadan vuoden takaa Sadan vuoden takainen joulupöytä oli usein karu näky. Muutoksesta ei tarvitse olla pahoillaan
Kunnallislehti toivottaa lukijoilleen hyvää ja rauhallista joulua. Työpaikalla sokeripalat tuppaavat häviämään, mutta hunajapurkkiin ei koske kukaan. Vuosilukukaan ei ole tiedossa. – Minä käytän hunajaa kahvin kanssa. Ruusuhunaja on Katajaisen mielestä parasta juustojen kanssa, sekä jäisten marjojen lisukkeena. Lisäksi hunaja on hillinnyt karkinhimoa, kertoo mehiläistarhaaja Katajainen. Emme myöskään tiedä, keitä ovat tien laidalla kävelevät henkilöt. Nokkoshunaja sopii taas näkkäreiden ja muiden tummempien makujen kanssa. Nokkoshunajan idea oli taas minun. Ehkä arvoituksellisuus vain lisää tämän kauniin kuvan talvista taikaa. – Ystäväni Sirpa Takkinen oli valmistanut ruusuhunajaa ja suositteli minuakin kokeilemaan. Wanhasta Liesniemestä on saanut hunajaa jo useamman vuoden, mutta ruusuja nokkoshunajan Katajainen kehitteli viime kesän markkinoille. Mehiläistarhaaja Susanna Katajainen Wanhasta Liesniemestä toivoo ensi kesän hunajasadosta parempaa kuin mitä tämänvuotinen oli. JUSSI ARVISTON POSTIKORTTIKOKOELMA Wanha Liesniemi ja uudet hunajat SAUVO Anni Himberg Wanhan Liesniemen tila Sauvossa tuottaa monenlaista, nyt myös ruusuja nokkoshunajaa. Sauvon kirkko talviasussaan. Siinä on kaksi hyvin terveellistä ainetta yhdistetty toisiinsa. KUNNALLISLEHTI 31 perjantaina 23.12.2016 Kahden kirkkotiellä SAUVO Perttu Hemminki Kunnallislehden 100-vuotisjuhlintaan liittyvä Vanhat postikortit -sarja päättyy tähän talviseen – mahdollisesti jopa jouluiseen – postikorttikuvaan Sauvon kirkosta. Tämä postikortti ei ole koskaan kulkenut, eikä sen kääntöpuolella ole minkäänlaista tekstiä. – Ideat eivät lopu kesken, sillä ensi vuonna ajattelin kokeilla omista tyrneistä tehtyä hunajaa, sanoo Katajainen. ANNI HIMBERG Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan: kirkasna aina sielujen laulun taivainen sointu säilyy vaan Joulun herkut
Koulujen kuusijuhlissa sähköiset joulukuusenvalot otettiin käyttöön koteja aiemmin, koska elävien kynttilöiden kanssa oli sattunut monia ikäviä onnettomuuksia. Kamparsin Luomutilalle jäätelön mukana tullut julkisuus on poikinut myös lisää töitä. Nämä, 1950-luvulle ajoitetut joulukuusenkynttilät kuuluvat Paimion Sähkömuseon kokoelmiin. – Nyt ovat muutkin yritykset alkaneet kyselemään männyn vuosikasvustoja kaiken muun ohella, kertoo Liikkanen. Muun muassa satunäytelmien tonttujen partoihin oli tarttunut tuli kynttilöistä ja lapset olivat saaneet palovammoja. Sähköä alettiin tuottaa kaupallisesti Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla, ja uudet keksinnöt, kuten sähkövalaistus, levisivät maailmalle ja Suomenkin perukoille muutamassa vuodessa keksimisensä jälkeen. Se on pehmeä, mutta silti hyvin omaperäinen. Esimerkiksi kodin sähkölaitteista jääkaappi päätyi yksityiskotien käyttöön 1910-luvulla, ja jouluvaloista tuli Yhdysvalloissa yleisiä 1930-luvulla. ”Suomessa on arvostettu aidon kynttilän valoa muistuttavia jouluvaloja, toisin kuin Yhdysvalloissa.. Sähköistä joulua! Kortti pistorasia-joulukuusesta löytyy Paimion Sähkömuseon Sähköä postikorteissa -näyttelystä. Suomi 100 vuotta -juhlavuoden kunniaksi kehitetyn jäätelön eteen on Kamparsin Luomutilalla tehty rutkasti töitä. – Olen ollut Suomisen Maito Oy:n kanssa yhteistyössä Jymy-jäätelön alkutaipaleelta asti, joten heillä oli tieto meidän luomumetsistämme, kertoo Elo yhteistyön synnystä. – Olemme keränneet tähän mennessä yli tuhat kiloa männyn vuosikasvustoja tätä juhlajäätelöä varten, ja kesällä saimme maistella erilaisia koe-eriä, sanoo Elo. Suomessa mainostettiin joulukuusen sähkövaloja ensimmäisen kerran 1920-luvulla, jo ennen kuin ne yleistyivät Yhdysvalloissa. Kortti on Ruotsista, ja se kuuluu Maija Rasilan kokoelmaan. Albert Sadacca teki jouluvaloista kaupallisen myyntimenestyksen paria vuosikymmentä myöhemmin. Sähköisia jouluvaloja oli Suomessa jo 1920-luvulla PAIMIO, SAUVO, KAARINA Maria Kesti Joulukuusissa poltettiin ennen vanhaan aitoja kynttilöitä, mutta ne korvautuivat hyvin varhain sähkökynttilöillä. Valtavirtaa sähköisistä joulukuusenvaloista tuli Suomessa 1950–1970-luvuilla. fi, Wikipedia, www.kysymuseolta.fi sekä Kaisa Koiviston, Hannele Nymanin ja MarjoRiitta Saloniemen teos ”Joulupuu on rakennettu – suomalaisen joulukuusen tarina”. Joulukuusenlamppuja tuli Suomeen muun muassa Itä-Saksasta. Varhaiset, Suomessa myydyt sähköiset joulukuusenkynttilät näyttivät lähes samalta kuin nykyään. – Tämä on maku, josta lapsetkin pitävät. ANNI HIMBERG Joulun herkut Jaana Elon ja Eero Liikkasen Kamparsin Luomutilan metsistä ovat ensi vuonna myyntiin tulevan Jymy 1917 Mäntyluomujäätelön ainesosat, männyn vuosikasvustot. Airam alkoi valmistaa kotimaisia joulukuusenvaloja 1950-luvulla. – Suomessa on arvostettu aidon kynttilän valoa muistuttavia jouluvaloja, kun taas Yhdysvalloissa on ollut tapana, että valot ovat monenkirjavia, kertoo Paimion Sähkömuseosäätiön toiminnanjohtaja Jouni Lehtiranta. Tarina jäätelön taustalla sopii hyvin tulevaan juhlavuoteen, sillä ennen petäjää käytettiin leivän seassa ja se oli eloonjäämisen ehto, mutta nyt siitä valmistetaan gourmet-jäätelöä. Jouluvalojen isänä pidetään liikemies Edward Hibberd Johnsonia. KUNNALLISLEHTI 32 perjantaina 23.12.2016 Männyn vuosikasvustoista jäätelöä SAUVO Anni Himberg Varsinais-Suomen ainoat luomusertifioidut metsät sijaitsevat Sauvon Karunassa, josta tällä hetkellä kerätään ensi vuonna kauppoihin tulevan Jymy 1917 Mäntyluomujäätelön ainesosat. Hän loi ensimmäiset sähköiset joulukuusenvalot vuonna 1882, ja kaupallisesti valmistetut jouluvalot tulivat markkinoille 1901. Lähteet: www.historianet. Männyn vuosikasvustot kerätään Jaana Elon ja Eero Liikkasen Kamparsin luomutilan metsistä
Mularien vanhan talon huonekorkeus vetää isommankin yksilön, joten puun pituus on yksi keskeinen valintakriteeri. Valtterin mukana kuusikossa oli tytär Reetta. Joku minulle sitten sanoi, että se on vanhempien rouvien hommaa, ja niin taikinatiinu sai lähteä. Sauvolainen Mularin perhe on kaatanut joulupuunsa itse noin kymmenen vuoden ajan, joten siitä on jo syntynyt traditio. – Kyllä torikuusikin menee, mutta tässä pääsee fiilikseen hiukan eri tavalla, Mulari selittää. Kaupungistumisen myötä yhä harvemmalla on kuitenkaan enää omaa metsää tai edes läheisiä suhteita maanomistajiin. Sain juuren Hanna Kivirannalta, johon tutustuin Sauvon matkailuhankkeen kautta. Ennen vanhaan oli toista, ja kuusen hakeminen metsästä oli itsessään monessa perheessä jouluperinne. Mikään kynnyskysymys itse kaadettu kuusi ei Mulareille kuitenkaan ole. KUNNALLISLEHTI 33 perjantaina 23.12.2016 MIKKO PERTTUNEN Arvo Ylpön juureen leivottua reikäleipää SAUVO Anni Himberg – Tämä Arvo Ylpöltä peräisin oleva taikinajuuri on varmasti kallein aarteeni, tokaisee Sanna Katajainen, joka on tehnyt jo vuosia juureen leivottua ruisleipää. Muutaman unohtamisen perusteella Valtteri haluaa korostaa hanskojen merkitystä kuusenhakuhommissa. Menneisyyden joulutraditio yhdistyy luontevasti nykypäivään viimeistään siinä vaiheessa, kun Mulari näpyttelee nuotion ääreltä some-päivityksen kuusenhakuretkestä.. – Ensimmäisenä päivänä tehdään juuresta ja ruisjauhoista löysä puuro, joka saa lämpimässä paikassa heräillä pari päivää. – Tein lukemattomia taikinoita, mutta ei siitä tullut mitään. Minusta kaikkien pitäisi arvostaa arjen valinnoissaan oman kunnan tuotteita, niitähän meillä täällä Sauvossa on. Kiireiselle ihmiselle laji ei sovi ollenkaan, sillä leipominen vie kolme päivää. Parikymppisenä leipomisen aloittanut puuhanainen muistelee nauraen ensimmäisiä kokeilujaan. Ei voisi kuvitella joulua ilman, Valtteri Mulari sanoo mittaillen samalla katseellaan puita. Leipää ei varsinaisesti myydä missään, mutta jos Elämys Ämmiin poikkeaa vieraaksi, on melkein varmaa, että herkullista leipää tarjotaan kyläilijöille. – Ruisjauhot ovat sauvolaista, vesi sauvolaista, vain merisuola on muualta. Kolmantena päivänä aloitetaan taikinan alustus lisäämällä jauhoja ja merisuolaa, sitten taikina saa taas rauhassa nousta lämpimässä, ja uunissakin menee tunti. Tämä on sellaista hitaan elämän luksusta – Elämys Ämmin mindfulnessia. Yleensä perhe ei ole kovin aikaisin liikkeellä, vaan usein kuusi on haettu vasta aatonaattona. ANNI HIMBERG Joulun herkut Sanna Katajainen tykästyi juureen leivotun ruisleivän valmistamiseen. Kuusisafari on hänen mukaansa ollut etenkin lasten mieleen. ”Kaikkien pitäisi arvostaa arjen valinnoissaan oman kunnan tuotteita Oi, kuusipuu! Mularien perheen jouluperinteisiin on pitkään kuulunut kuusen kaataminen itse. Silloin on kuitenkin usein niin paljon muitakin kiireitä, että tänä vuonna kuusenhaku hoidettiin ajoissa. Juhlan alla torit ja markettien pihat täyttyvät kuusenmyyjistä, ja kuusia myyvät isot tavaratalot ovat usein varanneet lähes koko puutarhamyynnin osaston joulukuusille. – Onhan kuusi ihan välttämättömyys. Kuusta ei nyt kuitenkaan haeta umpimetsästä vaan Wanhan Liesniemen tilalta, josta voi käydä aina aatonaattoon asti kaatamassa itse kuusensa. SAUVO Mikko Perttunen Kuusi kuuluu jouluun kuin sinappi kinkkuun. Ajatuksena on isäntä Seppo Katajaisen mukaan tarjota kuusen lisäksi myös elämys
Vasemmalta Niklas, Riikka, Joulupukki, Klaus ja Ossipekka. Ehkä lapset näkevät asioita eri tavoin. Mutta tärkeintähän joulussa eivät ole lahjat. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 34 perjantaina 23.12.2016 Joulupukki kertoo, miksi joulu on vuoden paras juhla Joulupukki tavoitettiin napapiiriltä Joulupukin Kammarista vastaamaan muutamaan jouluaiheiseen kysymykseemme. Joulu on siis vuoden paras juhla ja juuri siksi että se on joulu. – Kuten eräs viisivuotias ystäväni kysyi kerran: Miksei joulu ole useammin?, Joulupukki kertoo. Lue alta Pukkimaiset vastaukset. Toivon että vietätte joulua rauhallisin ja rakkain mielin läheisten kanssa ja saatte jakaa lasten iloa heidän kanssaan. VERTTI AULA Lehtosen perhe Paimiosta kävi äskettäin tapaamassa Joulupukkia. Kuten tiedetään, joulu on vuoden paras juhla. – Kaikki laulut, joita lapset haluavat esittää, ovat yhtä ihania ja rakkaita ja haluan ne kaikki kuulla. Joulupipari vai tähtitorttu. Joulupukille tarjotaan usein myös pientä purtavaa. Jarno Keskinen . Minun vastaukseni on: sekä että. . – Älkää koskaan kasvako liian aikuisiksi. Joulupukin monet apulaiset Miten pukki selittää lapsille sen, että toisinaan hän näyttää erilaiselta tai hänet on nähty eri paikoissa. Mitä Pukki tekee ensimmäisenä päästyään joulupäivän aamuna takaisin Pajalle. Tätä kysymystä on Joulupukin Pajassa paljonkin tonttujen kanssa pohdittu. ”Rakasta Joulua kaikille lukijoille ja toimittajille”, toivottaa Joulupukki, joka elää vuoden kiireisintä aikaa Kammarissaan Rovaniemellä.. Samoin vaihtelevat tontutkin, Pukki sanoo. – Enpä ole joutunut tuollaista selittämään. Kaikilla oli tonttulakit päässän, Joulupukki avaa Kammarin tonttujen vaatetusta. Mutta mikä tekee juuri joulusta parhaan juhlan. – Istun takan ääreen höyryävä yrttiteemuki kädessäni ja kuuntelen kuinka onnellinen ja iloinen olen. – Kysymys sisältää itsessään vastauksen. – Ensi vaiheessa tulimme siihen tulokseen, että jos kotitekoiseen, ystäville lahjaksi annettavaan hilloon keitetään marjojen ja makeutusmausteen lisäksi isot lusikalliset rakkautta, niin jaettujen purkkien määrä verrattuna itse tehtyjen joulusinappien suosioon aattoillan ruokapöydässä on epäsuorassa suhteessa joulukynttilöiden valon lämpöisyyden vaikutukseen jouluhalauksen tuomaan lämpimään tunteeseen, joka menee sieluun ja sydämeen ja säilyy pitkään, Joulupukki vakuuttaa. Joulupiparit ja tähtitortut maistuvat, mutta miksi joulu ei ole useammin. Minkä joululaulun Pukki haluaisi lasten esittävän hänelle aattona. Vaihtelen kyllä jonkun verran vaatteita vaikka punainen on aina läsnä. – Olin kerran erään sairaalan lastenosaston joulujuhlassa. Millaiset ovat Joulupukin terveiset aikuisille. – Eräs kokenut tonttuni vastasi kerran tuohon kysymykseen, että jos kahdesta pitää valita, otan molemmat. Söisikö Joulupukki mieluummin tähtitortun vai joulupiparin. Siellä oli yhdeksän tonttua joista kolmella oli melkein samanlaiset vaatteet ja kolmella oli melkein erilaiset vaatteet. Joulusta tekee parhaan juhlan myös se, että se sisältää niin paljon rakkautta, välittämistä, hymyä, valoa, lämpöä, antamisen iloa, lahjan saamisen riemua. Haasteellisesta taloudellisesta tilanteesta johtuen Pukki ei ehkä tänä vuonna voi tuoda lapsille ihan yhtä montaa lahjaa kuin on totuttu. Ja myös siksi, että se on lasten ja lastenmielisten ja aikuisten ja nuorten ja vanhojen ja nuorekkaiden vanhojen ja kaikkien muiden ikioma juhla, Joulupukki muotoilee
Ja kuinka usein jaankin sen vihaisen väsyneen katseen. Meidän, jos keiden, tulee olla koko päivän valveilla näitä lapsia kuunnellen. Pyhitetään tämä joulu ensimmäisen joulun katseille. Katsotaan toisiamme ja läheisiämme kauniisti silmiin, ajatellaan katseemme takana miten paljon heitä arvostamme ja kuinka tärkeitä he meille ovat. Eliisa Gylén on Lempilän päiväkodin johtaja.. Hän, joka ei usko itseensä, ei uskalla. Äiti katsoo hellästi juuri syntynyttä lastaan, isä myös, suojelevastikin. Ihminen, johon ei uskota, ei usko itseensä. KUNNALLISLEHTI 35 perjantaina 23.12.2016 Joulupuhe 2016 Kun katsomme seimiasetelmia tai kuvia ensimmäisestä joulusta, Mariaa ja Joosefia pienen vauvansa äärellä, niissä kaikissa toistuu sama tärkeä asia: hyväksyvä katse. Rakastavaa joulun aikaa meille kaikille! Eliisa Gylén (Puhe Lempilän päiväkodin joulujuhlassa Pyhän Mikaelin kirkossa) Joululiikennettä ”Hän, joka ei usko itseensä, ei uskalla. Minun katseeni voikin olla tiskialtaassa vaikka puhun samalla lapselleni. Tai tietokoneen ruudussa. Juuri tämä katse kantaa yli kolmivuotiaan uhman, yli kouluun siirtymisen, murrosiän kuohut, aikuistumisen, aikuisuuden karikot, ikääntymisen murheet. Tästä syntyvä lämpö valaisee kyllä yli joulunkin. Kuinka usein muistamme antaa tätä katsetta lapsille ja toisillemme. Sanoja ei tarvita. Katsoa heitä rakastavasti ja arvostaen, pysähtyä heidän kohdalleen. Juuri tätä katsetta jokainen meistä tarvitsee vielä kauan jälkeen tämän ensimmäisen taianomaisen hetken. Yrittää, epäonnistua, nousta, ehdottaa, kysyä… Paljon olemme Lempilässäkin puhuneet hyväksyvästä katseesta. Tai omissa ajatuksissani, jolloin katseeni ei elä. Yrittää, epäonnistua, nousta... Itsetuntomme tarvitsee läheistemme hyväksynnän, arvostuksen ja kyselemättömän rakkauden tullakseen vahvaksi. Ja katseellamme antaa heille kokemus siitä, että he pärjäävät, he ovat rakastettuja. Heidän katseestaan voi lukea ”olet minulle tärkeä, minä rakastan sinua, minä arvostan sinua, pidän huolen sinusta”. Tuon katseen tunnistaa aina. Sen joka kertoo ”jätä minut rauhaan, en jaksa, en ehdi”
– Kanerva oli yksityishenkilönä hiljainen ja vaatimaton, mutta hän osasi tuoda itseään esille siellä missä pitikin: ammattivalokuvauksen parissa, Piikkiö-Seuran sihteeri Hannu Rastas kertoo. Hän syntyi Turussa vähävaraisessa kodissa, kiinnostui valokuvaamisesta jo nuorena poikana, ja onnistui hankkimaan itselleen laatikkokameran. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 36 perjantaina 23.12.2016 Huippuvalokuvaaja Piikkiöstä jäi tuntemattomaksi paikallisille PIIKKIÖ Kylli Salo Piikkiö-Seura on tehnyt kuluvana syksynä kulttuuriteon nostamalla teemailloissaan esiin ammattivalokuvaaja Teuvo Kanervan ansiokkaan uran. Asuinpaikkakunnallaan Piikkiössä hän ei silti koskaan ollut kuuluisuus. Kirjapainotyössä hän oli tutustunut valokuvaajien työhön läheltä, ja nähnyt että kuvista maksetaan rahaa. – Mutta en silloin todellakaan tiennyt, millaisessa mittakaavassa hän ammattiaan harjoitti, Rastas sanoo. Niitä on digitoitu Museoviraston sivuille vastikään 6000 kappaletta. Rastas tiesi, että paikkakunnalla asuu taitava freelancevalokuvaaja, joten miksipä ei käytettäisi häntä. Jotkut tosin muistavat, että Kanerva asui Toivonlinnantien tuntumassa, nykyisen Merivuoren puutarhan lähistöllä. Suomi-kuvan rakentaja Freelance-kuvaajan palkka Kollega otti kuvan Kanervasta, joka etsiskeli sopivaa kuvakulmaa Helsingissä. Kanerva oli kuitenkin ehtinyt vuonna 1954 hankkia kohtuuhyvän kameran ja opetellut kuvankäsittelyä. Kun se päättyi vuonna 1957, hän jäi tyhjän päälle. Talvisin hänet saattoi tavata mieliharrastuksensa parissa, hiihtämässä. Hän tapasi Kanervan jo 1970-luvulla, kun Piikkiön Lions Club tarvitsi valokuvia. Kanerva oli ahkera maisemien ja kaupunkien kuvaaja.. Kanerva (1922-2005) vei Suomi-valokuvillaan maatamme maailmalle, ja hänen ottamansa kuvat päätyivät lukuisiin esitteisiin, postikortteihin ja kirjojen ja lehtien sivuille. Sodan jälkeen piti siis löytää ammatti, johon proteesijalan kanssa kykenee. Asian laita selvisi hänelle vasta viime syksynä, kun hän etsiskeli valokuvia Lions Clubin historiikkia varten. Hän päätti ottaa siitä itselleen ammatin. Museoviraston sivuilta löytyi aiheeseen liittyviä kiinnostavia Kanervan ottamia kuvia, ja paljon muitakin Kanervan kuvia. Köyhistä oloista Teuvo Kanerva muutti Piikkiöön 1970-luvun alussa ja ehti asua siellä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Kanerva asui sodan jälkeen ensin Littoisissa mutta löysi sitten toimistotyötä Helsingistä adventistien lehtija kirjapainoyrityksestä. Sotavuosina hänellä oli epäonnea Lapin sodassa; hän sai saksalaisten tankin ammuksesta niin pahan osuman, että häneltä jouduttiin amputoimaan jalka polven yläpuolelta
Yli 1500 Kanervan ottamaa kuvaa levitettiin maailmalle ulkoministeriön kautta. Hän toi itseään esiin päättäväisesti niissä piireissä, joissa siitä olisi hyötyä. Hänen työmatkansa suuntautuivat yleensä ympäri Suomea. Kanervan aktiivivuosina 1957–1986 suomalaisessa kaupunkimiljöössä myllersi suuri muutos, jonka hän tavoitti filmille. Hän käytti valtaosan uraansa ruotsalaista Hasselblad-kameraa. Lapsia leikkimässä leikkejä, joita enää nykyään ei leikitä. KUNNALLISLEHTI 37 perjantaina 23.12.2016 Huippuvalokuvaaja Piikkiöstä jäi tuntemattomaksi paikallisille tuli omasta selkänahasta. Samoin hän julkaisi 1950-luvulla omissa nimissään teoksen Suomen Hopealinja, jossa toi valokuvilla esiin Hämeen sisävesireitin ympäristöä. Määrä merkitsee 4000–5000 kuvaa vuodessa. Ajalta jolloin kaupunkikuvaa eivät vielä hallinneet autot vaan ihmiset. Ihminen oli tärkein Vaikka Kanerva kolusikin kaikki kuuluisat maisemat ja nähtävyydet ympäri Suomen maan, hänellä oli matkailuteeman lisäksi toinen kattava teema: suomalaiset kaupungit, ja niiden ihmiset. Proteesijalkansa kanssa ontuva Kanerva kiipesi sen kanssa esimerkiksi tuntureille, mikä oli jo fyysisesti raskas suoritus. Tuohon aikaan filmi oli myös kallista, joten sitä säästeltiin. Yhdellä puistonpenkillä kuherteleva nuoripari, toisella supattava rouvaseurue. Ihmiset tekevät työtään, ammateissa joita ei enää ole.. Juuri sen vuoksi Museovirastokin kiinnostui Kanervan kuvista ja halusi digitoida hänen diojaan ja paperikuviaan. Ennen digi-aikaa Nykyisenä digi-aikana, jolloin kuvausväline painaa tuskin mitään ja kuvia voi räpsiä loputtomasti, voi olla vaikea ymmärtää, millaisissa olosuhteissa Kanerva työskenteli. Kanerva alkoikin saada mainetta taitavana valokuvaajana, jolla oli kuvissaan persoonallisen taiteellinen ote – vaikka hän ei koskaan pitänyt itseään taiteilijana. Kanervan kuvissa lapset leikkivät leikkejä, joita enää ei leikitä. Kanerva kuvasi siis silloisia kaupunkeja ja niiden teollisuusympäristöjä – varmaankin kaupunkien ja isojen teollisuuslaitosten hyvistä kuvista sai kohtuullisen palkkion – että lisäksi tavallisia kaupunkilaisia. Myös muutamat lehdet kiinnostuivat laadukkaista kuvista, ja lukuisia Kanerva kuvia nähtiin esimerkiksi Kuvalehden, Kotilieden ja Seuran kansikuvina. Kanerva itse laski, että hän otti uransa aikana kaikkiaan 128 000 kehitettyä kuvaa. Tasaiseen tahtiin se tarkoittaisi, että melkeinpä 15 kuvaa joka ikinen päivä! Kollega otti kuvan Kanervasta, joka etsiskeli sopivaa kuvakulmaa Helsingissä. Kanerva oli uravalintansa tehtyään ilmeisen päämäärätietoinen ja sinnikäs. Kameralaukku välineineen painoi 17 kiloa. Pian uransa aloitettuaan hän jo osallistui kansainväliseen valokuvanäyttelyyn. Kanerva reissasi ympäri Suomea ottamassa matkailuteemaan sopivia kuvia, joita julkaistiin kotimaassa lehtikuvina ja satoina postikortteina. Tilaustöihinsäkin – jos piti vaikkapa kuvata tietty maisema – Kanerva halusi mukaan ihmisen. Tämä on 1960-luvulta. Ajan kuvaa, kuvaksi ikuistettua mennyttä maailmaa. Samanmerkkinen kamera muuten kelpasi myös astronauttien mukaan kuuhun. Ihminen oli se jokin, joka viimeisteli kuvan. Myös Matkailunedistämiskeskus oli hänen pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa. Mustavalkoiset kuvat Kanerva kehitti itse, myöhäisemmän uransa värikuvat kehitytti muilla. Jokainen kuva otettiin tarkkaan harkiten. Kanervasta itseestään on olemassa vain harvoja valokuvia. Ihmisiä tekemässä arkista työtään, ammateissa joita ei enää ole olemassa. Ainoastaan murto-osa Kanervan ottamista valokuvista on otettu Piikkiössä tai lähiseudulla
Saat voimaharjoitusta jalan lihaksille ja alaselän asento pysyy luonnollisena. Mutta ainakin he tarvitsevat luottamusta siihen, että jostain tuutista ne lahjat aattona ilmestyvät. Jos siivoukseen on aikaa vain aamulla, tee muutama lämmittelyliike ennen siivouksen aloittamista. ”Mistä muusta minulle on valehdeltu. Käytä hyviä siivousvälineitä, kuten jatkovarrellisia harjoja tai moppia. Siksi tarvitaan luottojournalismia, vaikka sokeaksi ei kannata ryhtyä. Millaista pajunköyttä minulle parhaillaankin syötetään?” Skeptinen lapsi voi olla varsin fiksu lapsi (mutta ai että miten hankala näin vanhemman näkökulmasta). Yksi ihminen ei sananvapauden kaltaista perusoikeutta voi noin vain kaataa. Toisaalta juuri se seikka, että asiaan niin voimakkaasti on jopa ulkovaltoja myöden reagoitu, toi minulle lopuksi edes jonkinnäköistä lohtua. Omasta luottamuksestani Yleen kertoi se nimenomainen ensireaktio, että kun kuulin asiasta, menin vaistomaisesti Ylen sivuille. Suunnittele ja jaa työt. Kerää tavarat lattialta ennen imurointia, näin vältyt kyykistelyltä imuroinnin aikana. Sen vuoksi teemme nyt remonttia ja lisäämme asiakaspaikkoja, kertoo Anne Vuorio. Olin jopa vähän vihainen. Ylen tapaus on huomioitu ulkomaita myöden. 8. 1. Edesvastuutonta toimintaa auktoriteettiasemassa olevilta aikuisilta. Näinä MV-sivustojen ja mediahakkeroitsijoiden aikana usko tiedonvälitykseen ja ihmisten kykyyn analysoida uutisia on rajulla koetuksella. Säädä imurin tanko riittävän pitkäksi, että voit imuroida selkä suorassa. Kynttilöitä voi viedä myös viiteen muistolehtoon.. – Siivouksessa kuten muissakin arkisissa askareissa kannattaa huomioida oikeat työasennot ja jakaa töitä eri päiville, ettei selkä rasitu. 3. Laita turhat tavarat kiertoon. Kirjoittaja toivottaa lehden lukijoille Uskomattoman Upeaa Joulua! Terhi Anttila Kymmenen vinkkiä selkäystävälliseen joulusiivoukseen Joulu tuntuu joululta, kun kotona on siistiä. 2. Jaa siivoustehtäviä perheenjäsenten kesken. 10. 7. 9. Uskoa sellaiseen järkähtämättömään instituutioon johon olin lapsellisesti luottanut, oli nyt horjutettu. Siivoa päivällä. Vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa. Lounas rajoittui liikaa tiettyyn aikaan, mutta tämän lähihampurilaisen kanssa valmisteluja pystyi tekemään etukäteen ja sitten vain koota kasaan ajasta riippumatta. Muista tauot. Hyvässä nostotekniikassa koukistetaan polvia ja lonkkia, jolloin alaselkään jää luonnollinen notko. Yrittäjä on saanut erinomaista palautetta, ja sen vuoksi kahvilan tilat ja aukioloajat laajenevat ensi kesäksi. Istu välillä tai käy lattialle pitkäksesi ja nosta polvet ja lonkat 90 asteen kulmaan tuolin päälle. – Idea lähti siitä, kun kahvilan asiakkaat halusivat ruokaa. Ei, kyse ei ole Joulupukista. – Välillä oli niin pitkä jono, ettei asiakkaita mahtunut sisälle eikä ulos istumaan, nauraa Vuorio. Eikö mihinkään voi enää luottaa. Jaa niin. Tähän olin kasvanut luottamaan. Jos omaisen haudalle on pitkä matka, voi kynttilän tuoda muualle haudattujen muistomerkille, joita on kaikilla Turun ja Kaarinan hautausmailla. Esimerkiksi Piikkiössä muistelupaikka sijaitsee kirkon länsipuolella. – Toki minulla on tästä pari muutakin variaatiota, mutta erityisesti tämä Salmensuun tilan hereford-jauhelista tehty iso pihvi, Peuravaaran tomaateista ja lähialueen muista vihanneksista koottu lähihampurilainen oli se juttu. Asia, tässä tapauksessa sananvapaus, jossa olemme paistatelleet maailman kärjessä, on ryssitty omin voimin. Parhaimmillaan siivous on arkiliikuntaa, joka vahvistaa koko selkää. Viime viikolla 58-vuotias työkaverini kertoi, miten hän edelleen muistaa sen tyrmistyksen, kun hänelle selvisi ettei joulupukkia ole olemassa. Rantolan Puodissa tarjoiltu lähihampurilainen nousi viime kesänä niin isoksi hitiksi, että talven aikana kahvila on laitettu remonttiin. Siivoa molemmilla käsillä. Onneksi tuon oikeuden puolustajia nousi rohkeasti esiin, jopa Ylen omasta etulinjasta. Kahvilan suosio on noussut joka kesä, mutta lähihampurilaisen myötä se räjähti. Mutta mitä miettii lapsi, joka tajuaa että iso joukko aikuisia, joihin hän on luottanut, ovat valehdelleet hänelle systemaattisesti päin naamaa. Tuntui kuin olisin ollut vieraissa, kun pujahdin muiden mediatalojen nettisivuille, josko siellä kerrottaisiin aiheesta jotain. Kyse on Ylestä. En tiedä tarvitsevatko tyttäreni yhtä kipeästi uskoaan joulupukkiin, kuin minä Yleen. Toinen on fiktiivinen, legendan mukaan parisataavuotias satuhahmo, toinen 90 vuotta täyttänyt valtakunnallinen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö. KUNNALLISLEHTI 38 perjantaina 23.12.2016 Anne tekee lähihampurilaisia SAUVO Anni Himberg Anne Vuorio on pitänyt Rantolan Puotia Karunassa jo vuosikausia. Opettele oikea nostotekniikka. Meistä vanhemmista lapsille kerrottava joulupukkitarina tuntuu kepeältä jekulta. Selän kannalta on parempi siivota pienissä erissä ja useampana päivänä kuin tehdä suursiivous kerralla. Näin toinen käsi eikä kehon toinen puoli ylirasitu ja selkään tulee kiertoliikettä kummallekin puolelle. Tarpeettomista tavaroista karsittu koti lisää asumismukavuutta ja hyvinvointia, eikä aikaa kulu jatkuvaan järjestelyyn. Ihminen tarvitsee luottamusta ja uskoa. Viime kesänä ensimmäistä kertaa tarjoiltu lähihampurilainen nousi heti hitiksi. Näin vältyt alaselän pyöristymiseltä ja saat pidettyä hartiat alhaalla. Näillä Selkäliiton vinkeillä säästät selkääsi ja siivouskin sujuu sukkelammin. Välilevyt ovat aamuisin pulleimmillaan ja silloin herkempiä vaurioitumaan. Ja muut huomasivat. 6. ANNI HIMBERG Uskomaton juttu Sillä hetkellä päässä jysähti. Hautausmaalla voi muistaa myös muualle haudattuja Jouluyönä hautausmaat loistavat valomerenä, kun ihmiset sytyttävät kynttilöitä läheistensä haudoille. Jos siivousasento ei ole kunnossa, askareet voivat kuormittaa selkää. Ne ovat asioita, jotka on todella helppo menettää ja joita on todella vaikea saada takaisin. 4. Tee joskus kumarrukset ja nostot yhdellä jalalla. Eiväthän ne omilla sivuillaan asiaa penkoisi. Itse puolestani muistan vielä hyvinkin helposti oman tyrmistykseni, kun alkoi valjeta, etten ehkä enää voisikaan aukottomasti luottaa Yleisradion toimintaan. 5. Minua oli huijattu. Kriittisen journalismin ohella yhtä tärkeää on myös kriittinen tiedonhankinta. Kun työt suunnittelee etukäteen ja jakaa tehtäviä perheenjäsenten kesken, säästyy myös stressiltä, vinkkaa selkäneuvonnan koordinaattori Linnéa von Hedenberg-Löfman Selkäliitosta. Uutta ovat lähihampurilaiset. Näytti siltä, että Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen oli rajoittanut tutkivaa journalismia poliittisen painostuksen alla. Se jos mikä on suomalaiselle vaikeaa niellä. Mutta yhteistä niille tässä tapauksessa on luottamus. Muistopaikoja on myös Turun, Katariinan, Paattisten, Maarian, Kärsämäen ja Kakskerran kirkkomailla. Kuusiston hautausmaalla muistopaikaksi pystytetty valurautaristi on kirkon pääsisäänkäynnin edessä. Ystäväni naureskeli kolumniaiheelleni: ”Eikös se nyt ole vähän kaukaa haettua verrata Yleä ja Joulupukkia?” Toki
07. 02 4746484 ma – pe klo 9.0015.00. Su 1.1. Ei tiellä tuttua kulkijaa, vaan muistot kodissa asustaa. Oppaana Luther-asiantuntija, TT Juhani Forsberg, matkanjohtaja Vesa Tuominen, mukana myös Saksassa pappina toiminut Miika Rosendahl Salon seurakunnasta. Huom. Tilaushinta 1.1.2016 alk: Kestotilaus / 12 kk 89,00 € Kestotilaus / 6 kk 46,00 € 12 kk:n määräaikainen tilaus107,00 € 6 kk:n määräaikainen tilaus 59,90 € Opiskelijatilaus 51,25 € (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Irtonumerohinta 2,00 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Kestodigi / 12 kk 60,00 € Kestodigi / 6 kk 30,00 € 12 kk:n määräaikainen digi 84,00 € 6 kk:n määräaikainen digi 42,00 € Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Sari perh. Tutustumiskohteita: Berliini, Potsdam, Kemberg, Wittenberg, Eisleben, Eisenach ja Erfurt. Jaana Knaapi-Lehtonen 040 722 4961 / Anna Manninen 044 726 1991 / toimisto@finfamisalo.fi Lue lisää ensivuoden tapahtumista ja ryhmistä kotisivuilta www.finfamisalo.fi Paimion kesäteatterin Kiviä taskussa -näytelmän ensi-ilta lähestyy Kinossa ja ohjaaja ja näyttelijät toivovat koekatsojia viimeiselle viikolle. Saimi Katariina Tikka, 70 v. 2016 Kaarina * Kuljimme pitkään yhteistä matkaa, sinä saavutit ensin määränpään. 12. Yst. Vk 52 ei toimintaa. Tapaamisissa ota yhteys ensin Annaan. Päivi Nurmi, Tom Lustig, tekstinlukija Elina Järvinen. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! PAIMIO Paimion seudun ympäristöyhdistys. 08. jouluaaton hartaus klo 14 Paimion kirkossa. kerros, 24100 Salo. Joskus me vielä tavataan, taivaassa hellästi halataan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Joulunajan jumalanpalvelukset; katso erillinen ilmoitus Ti 27.12. 040 5390969 sari.kuusinen@ sss.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. Risto Kantonen, Petri Kopponen, tekstinlukija Katariina Santalahti. SEURAKUNTA Kastettu: Liana Alena Lindeman, Salme Eveliina Pietinen. Osmo Yrjö Uolevi Hyrkäs, 73 v. 12. Haluamme toivottaa Paimion seudun työttömät ry:n jäsenistön lämpimästi tervetulleeksi koeyleisöksi perjantaina 30.12. toimituksen avustaja Ina Virtanen toimituksen avustaja Ina Virtanen toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. Reino Mauri, Joona, Juuso Ystävät, kummipojat, veli Pentti Alinen Liedon Kivi Puh. Rakkaamme Soini Antero Pakarinen 10. Matkasta tarkemmin: www.paimionseurakunta.fi/743-luther-matka-saksaan-2017 tai vistamatkat.fi. matkalle: Vistamatkat, puh. Paltanpuiston palvelukeskus tiedottaa vk 52. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. Jarmo ja Jaana Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Meno lentäen, perillä kuljetus Vistamatkojen bussilla, paluu Ruotsin kautta. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta 2012! 2017! Kuollut: Soini Antero Pakarinen 77v. Pysäköinti talon pihalla. Päivi Nurmi, Petri Kopponen, tekstinlukija Toini Aro. Jäikö Kunnallislehti tulematta. Kävely alkaa siitä klo 18 ja suuntautuu laaksonreunan rautakautiselle kalmistolle, jossa nurmilaukka ja sikoangervo valmistautuvat ensi vuoteen. 1938 Heinävesi 03. Yhdistys tarjoaa maksutonta keskusteluapua, omaisneuvontaa sekä tapahtumia ja toimintaa. * jouluyön hartaus klo 22 Paimion kirkossa. SAUVO-KARUNAN EV.LUT. Lämmin kiitos osanotosta. . Huom. 11. Su 25.12. 12. Ilm. Määräpaikkalisä on 15%. Rakkaamme Ingrid Synnöve Sunden o.s. klo 19 Sauvon kirkko Jeesus, maailman valo perhemessu pe 6.1. Matkan alustava perushinta 1 375 e/hlö. Senioripäivätoiminnan puh. Pe 6.1. Wallin 21. klo 10 Sauvon kirkko Joulun pappina Tuomo Silvast, kanttorina Mika Särkijärvi, suntioina Teuvo Möttö, Jouko Fränti ja Harri Vuorinen Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk: Etusivu 2,20 /pmm Tekstissä 1,28 /pmm Takasivu 1,32 /pmm Muualla 1,16 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Jäikö Kunnallislehti tulematta. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Matkan järjestävät Paimion ja Salon srk:t sekä Vistamatkat Oy. Kiittäen ja kaivaten Kaarina Kirsi perh. SEURAKUNTA toivottaa iloista Vapahtajamme syntymäjuhlaa! Perillä Betlehemissä! jumalanpalvelus jouluaattona klo 15 Sauvon kirkko Leipää taivaasta tuot, meille itsesi annat jouluyön messu klo 23 Sauvon kirkko Syntymäjuhla on Jeesuksen messu jouluaamuna klo 9 Karunan kirkko Maksuton kuljetus Sauvon kirkolta klo 8.30 Kallenmäen, Sauvon-Kemiöntien ja Maaluntien kautta kyytiin pääsee pysäkeiltä Kristuksen todistajat Kauneimmat joululaulut -messu ma 26.12. Lentää lintu ylöspäin, taakse hopeisten pilvien. 0400-533 709 Liike avoinna sop. ilmoittautumiset 29.12. Otso Järvi, Petri Kopponen, tekstinlukija Jaana Hörkkö. mennessä 050 558 4069. La 25.3.la 1.4.2017 Luther-matka Saksaan. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk: Etusivu 2,20 /pmm Tekstissä 1,28 /pmm Takasivu 1,32 /pmm Muualla 1,16 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Kuollut: Anna-Liisa Tamminen, 88 v. – Jesaja 9:5,6 Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Omatoimiset kuntosalivuorot: Joulutauko 24.128.12017. Rakasta puolisoa, Isää ja Pappaa kaivaten Hilkka Maarit, Janne, Fiona, Gianna Marika, Niko Marjatta Mikko Satu, Olli, Wilhelmiina, Wiljami, Wilma, Wiljo Veli ja siskot perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Piikkiön kirkossa perjantaina 13.1.2017 klo 14.00, minkä jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalossa. Ota rohkeasti yhteyttä / tule käymään! Turuntie 8, 4. Vesa Tuominen, Tom Lustig, Mikaelinkuoro. Tilaushinta 1.1.2016 alk: Kestotilaus / 12 kk 89,00 € Kestotilaus / 6 kk 46,00 € 12 kk:n määräaikainen tilaus107,00 € 6 kk:n määräaikainen tilaus 59,90 € Opiskelijatilaus 51,25 € (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Irtonumerohinta 2,00 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Kestodigi / 12 kk 60,00 € Kestodigi / 6 kk 30,00 € 12 kk:n määräaikainen digi 84,00 € 6 kk:n määräaikainen digi 42,00 € Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Perinteinen kynttilävaellus aatonaattona, pe 23.12., tällä kertaa Paimionjokilaaksossa, Heikkilän tilalla (Sukselantie 557). klo 9 Aamiaiskahvila ja 9.30 ruoka-avustusten jako Sauvon srk-talo Lämmin kiitos teille, jotka lahjoituksillanne mahdollistitte Lahja lapselle-keräyksen ja diakonian joululounaan. 040 5390969 sari.kuusinen@ sss.fi toimituksen avustaja Maria Kesti 044 55 44 541 toimituksen avustaja Maria Kesti 044 55 44 541 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 URHEILUSEURAT YHDISTYKSET. FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. klo 10 Sauvon kirkko Jeesuksen nimessä messu to 1.1. KUNNALLISLEHTI 39 perjantaina 23.12.2016 PAIMION EV.LUT. muk. La 24.12. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Lämmin kiitos osanotosta. Mietityttääkö sinua tai oletko huolissasi läheisen mielenterveydestä. Tukholmalainen lauluyhtye Lux Voces johtajana Inga Simola, Tom Lustig piano/ urut. Opastus liikenneympyrästä, lähdöt klo 10 -12. Ma 26.12. . Retken lopuksi voi pistäytyä tilapuodissa. tapaninpäivän joululaulukirkko klo 18 Paimion kirkossa. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 8 Paimion kirkossa. * jouluaaton hartaus klo 16 Pyhän Jaakobin kirkossa. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. 2016 Paimio * Jäi kotipiha hiljainen sen puut ja pensaat lintuineen. 1933 Hajala 24. Toimistomme on avoinna välipäivinä 28.-30.12 ja alkuvuodesta 2.1.5.1.17. Nyt kivut, murheet poissa on, taivaan sinessä oot tuskaton. 2016 Sauvo * Lentää lintu pienoinen, kaunista lauluaan visertää. Vesa Tuominen, Tom Lustig, tekstinlukija Jorma Kakkonen. uudenvuodenpäivän messu klo 10 Paimion kirkossa. . 1947 Turku 13. (02) 477 5600 ma-pe klo 9-16 tai asiakaspalvelu@vistamatkat.fi. klo 11.00 Kino LSS. Säävaraus; viime hetken tiedustelut tarvittaessa: 050 528 0670. Rakas puoliso, Isä, Pappa Rauli Matias Rautio 01. Puhaltaa tuuli hentoinen, pilvet edest auringon siirtää. Taas on aika laskeutua joulurauhaan. Kauneimmat joululaulut vielä kerran ja loppiaiskonsertti Tähti kirkas loistaa klo 15 Paimion kirkossa. Määräpaikkalisä on 15%. Rauli Matias Rautio, 83 v. Erillistä ilmoittautumista ei tarvitse, tervetuloa paikalle! KAARINA RASTI PIIKKIÖ Kinkunsulatusrastit Tapaninpäivänä 26.12 Piikkiön koulukeskuksessa. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p
0400 293 392 Puh. Nyt on aika tilata kattoremontti! Kimmo Uoti Markku Koistinen 0400 532 698 0400 670 397 Kattavaa palvelua! Soita ja tilaa esittely kotiisi! Peetu Karlsson p. Lounaan voi ostaa myös ilman jälkiruokaa. KUNNALLISLEHTI 40 perjantaina 23.12.2016 PAIMIO Asematie 1 SAUVO Vähäpellontie 2 PIIKKIÖ Hadvalantie 14 1 99 kpl ENEMMÄN ILOA JOULUUSI 8 90 kg Voimassa pe–la Partanen Perinteinen kylkirulla käsinsidottu, n. 02-435 8006 Makoisaa joulun aikaa kaikille asiakkaillemme,lomailemme viikon 52 ja palvelemme jälleen ma.29.12. Ruokalista: www.paimio.fi . klo.07.00 alkaen!! Tervetuloa viihtymään Sauvon Kallenmäelle historialliseen miljööseen! Meillä vietät kaikki elämäsi juhlat ja kokoukset ammattitaidolla toteutettuna!! Samasta paikasta tarjoilut, tila ja ohjelmat avaimet käteen periaatteella!! Katso netistä tarkemmat ohjelmamme: www.tappers.fi Tiedustelut: Rami Tapper puh. Lounasaika klo 11.00-13.00 Ruokasali kiinni 23.12.-26.12. 040-551 4387 tai rami.tapper@elisanet.fi www.facebook.com/kallesbacka55 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Ritva & Ari Liedon Sää öpankki toivo aa kaiki e HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYSTÄ UUDELLE VUODELLE 2017. 98 kg Voimassa pe–la Ranska Red Delicious omenat 1. 0400 375 833 Jari Kutvonen p. ruokalistat . 7–12 Joulupäivänä 25.12. ONNEA ONNEA. lk. ERÄ! 12 90 kg Voimassa pe–la Rainbow Savukirjolohifilee n. 1,3 kg 2 79 rs Atria Rosolli 550 g (5,07/kg) 2 59 pl 2 99 pkt Sinebrychoff Perhekalja 1,25 L sisältö 2,19 + pantti 0,40 (1,75/l) Rainbow Graavitai kylmäsavukirjolohiviipaleet 150 g (19,93/kg) 1 99 kg Voimassa pe–la Espanja Bruno klementiinit 1. Paltanpata. pikalinkit . SULJETTU Tapaninpäivänä 26.12. 700 g Iloista Joulua! Perjantaina 7–21 Jouluaattona 24.12. 99 € /kk Soita ja varaa ilmainen esittely kotiisi! www.kymppi-katto.. 10–18 Tiistaina 7–21 PALVELEMME Voimassa pe–la Valio Aura sinihomejuusto 170 g (11,71/kg) 1 59 kpl Vaasan Joululimput 500 g (3,18/kg) vaalea tai tumma 2 95 pkt Saarioinen Joululaatikot 700 g (4,21/kg) peruna, porkkana, lanttu, maksa Nyt on aika tilata KATTOREMONTTI! Joustavat maksuehdot alk. Liedon Säästöpankki Asematie 1 | Paimio Lämmin joulutervehdys Rasmus 5 vuotta 24.12.2016 Olet elämämme valo Onnea toivottavat mumma ja vaari PALTANPADAN RUOKALISTA 26.12.-30.12.2016 MA: TI: Broilerikeitto tai Kasvissosekeitto, Omena-kaurapaistos ja vaniljakastike KE: Kirjolohikiusaus tai Kaali-kasvislaatikko, Marjakiisseli TO: Broilerileikepihvi tai Punajuuripihvi, Vadelmakiisseli PE: Kainuulainen lihakastike tai Pinaattiohukkaat, Mansikkarahka Nyt myös kasvisvaihtoehto. Lounas sisältää lämpimän ruoan, jälkiruoan, salaatit, ruokajuomat, leivän, ravintorasvan sekä kahvin. lk