UUTISET 5 NRO 7. Rakennusrestauroinnin ammattilaiseksi, aloitus syyskuussa. Koulutus alkaa 2.4. Taideteollisuusalan pt, artesaani Aloitus joustavasti. Aloitus 5.4. Simelius tuomitsee epäasiallisen käytöksen tienauraajia kohtaan. Sauvon kunnan alueella osa tiestöstä on kunnan ylläpitämiä ja osa ely-keskuksen ylläpitämiä valtion teitä. Haku päättyy 9.2. PERJANTAINA 26.1.2024 107. Tekemällä oppien ravintolaja catering-alalle. Ammattitutkinnon osa. Aloitus 1.2. Ketterä projektiosaaja, alk. Henkilöassistentti. Yhteishaku nuorille www.opintopolku.. Digitaalinen osaaminen mittatilausompelussa tai designtekstiilien valmistuksessa. Restauroinnista lisäosaamista. Monikanavainen visualisti, aloitus 28.2. Koulutuksen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Lisää hoitajia varhaiskasvatukseen, sosiaalija terveysalan pt. ”Annetaan työrauha auraajille ja hiekoittajille” SAUVO Hanna Kammi-Rahnasto Sauvon kunnanjohtaja Satu Simelius ottaa kantaa viime viikkojen auraustöiden aiheuttaneeseen kohuun. Aloitus 1.6. Koulutus alkaa 1.4. Myynnin osaaja, liiketoiminnan at. Ammattija erikoisammattitutkintoja (at ja eat) Työvoimakoulutuksia Henkilöstöassistentti. Sosiaalija terveysalan pt, lähihoitaja sekä Hoitoalalle töihin hoivaavustajaksi -koulutukset. Mielenterveysja päihdetyön at tai eat, joustava aloitus. Aloitukset 04/24. Johtamisen ja yritysjohtamisen eat Aloitus 1.3. Koulutuksen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Paikallinen asukas uhkasi tietyötekijän henkeä ja tämä on aiheuttanut keskustelua ympäri maakuntaa. nuorille sekä aikuisille alan vaihtajille tai ilman tutkintoa työskenteleville, myös tutkinnon osia. Aloitus 29.1. Koneja tuotantotekniikan pt, koneistaja, levyseppähitsaaja. Tekstiilija muotialan pt, designtekstiilien valmistaja, muotiassistentti tai mittatilausompelija, aloitus elokuussa. Matkailualan pt, matkailun asiakaspalvelija. Koulutus alkaa 29.4. Joustava aloitus. Erikoislaitteen hyödyntäminen valmistuksessa, aloitus heti. Erityisesti valtion teiden kunto on puhuttanut kunnan alueella tänä talvena. Vanhustyön eat, saattohoitaja, ikävalmentaja, muistihoitaja (eat). Perustutkintoja (pt) sekä tutkinnon osia oman osaamisen kehittämiseen, esim. Savirakentamisen perustekniikat, aloitus 7.3. Haku päättyy 28.3. Haku päättyy 1.3. Kaavoituksen perusteet. Tekstiilija muotialan at. . Tiedotteessa kerrotaan, että kunnan viranhaltijat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä ely-keskukseen aiheen tiimoilta. Taloushallinnon osaaja. Koulutuksen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Päivittäisjohtamisen työkalupakki kaupan alan esihenkilöille, aloitus 31.1. – Lumiauran tai traktorin kopissa pitkää työpäivää tekevä ei ole negatiivisen palautteen oikea kohde, Simelius muistuttaa. SIVUT 4, 10 ja 11 Teatteria & elokuvaa kesät, talvet. Lisäksi kunta haluaa palauttaa työrauhan talvikunnossapidon työntekijöille Sauvossa, kerrotaan keskiviikkoisessa tiedotteessa. Koulutus alkaa 11.3. Kansainvälinen keittiömestari. Kuivaa KOIVUKLAPIA P. Haku päättyy 31.1. Matkailupalvelujen at, aloitus 6.2. 28.2. 044-971 4525 Kuljetus sopimuksen mukaan. Haku päättyy 8.2. Yhteishaussa 20.2. Kunnanjohtajan mukaan joskus teiden kunnossapidon tasosta on huomauttamista, mutta keliolosuhteet huomioiden talvihoito Sauvon alueella on hoidettu hyvin. vuosikerta 2,70 € Irtonumero www.kuntsari.fi Raision seudun koulutuskuntayhtymä / www.raseko.. #KAIKKI OPPII! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: tsl.turku@tslturku.fi • 0400 569 363 ILOKSI JA HYÖDYKSI JÄRJESTYKSENVALVONTA KÄDENTAIDOT MOBIILILAITTEET KÄNNYKKÄ JA TABLETTI HALTUUN MUSIIKKISOITTIMET JA KUOROT KIELET 10 KIELTÄ ALKEISTA JATKAJIIN MERILINJA TIETOTEKNIIKKA SUKUTUTKIMUS KIRJOITTAMINEN VALOKUVAUS JA KUVANKÄSITTELY OPISKELEMME PIENRYHMISSÄ Satoja kursseja Sinulle! Kurkkaa kurssisisällöt verkkosivuiltamme tslturku.fi TUTKI INNOSTU OPI ! Sauvon kunnanjohtaja Simelius ärähti kuntalaisille . Aloitus 26.2. Aloitus joustavasti. Ovi ????????????i ??????????????????i?????????. Joustava aloitus. Näiden lisäksi yksityiset tienhoitokunnat hoitavat yksityisteitä. Joustava aloitus. Hoitoalalle töihin lähihoitajaksi tai hoiva-avustajaksi. Tuotantotekniikan at, koneistus, joustava aloitus. Koulutus alkaa 26.2. 19.3.2024 Ajoneuvoala: auto-, diagnoositai hyötyajoneuvomekaanikko Liiketoiminta: merkonomi Logistiikka: palvelulogistiikkatyöntekijä Koneja tuotantotekniikka: koneautomaatioasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja Matkailuala: matkailun asiakaspalvelija Rakennusala: talonrakentaja Ravintolaja catering-ala: kokki, tarjoilija Sosiaalija terveysala: lähihoitaja Sähköja automaatioala: automaatioasentaja, sähköasentaja Taideteollisuusala: artesaani, metalliseppä, puuseppä Talotekniikka: putkiasentaja Tekninen suunnittelu: suunnitteluassistentti Tekstiilija muotiala: designtekstiilien valmistaja, mittatilausompelija, muotiassistentti Tietoja viestintätekniikka: IT-tukihenkilö, ohjelmistokehittäjä Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA Jatkuva haku aikuisille ja nuorille www.raseko.. Oma ryhmä Mynämäessä oppisopimusopiskelijoille
PAIMIO Hanna Kammi-Rahnasto Kesko tiedotti tiistaina luopuvansa Neste K -liikenneasemista. Kauppias katsoo kuitenkin luottavaisin mielin kohti tulevaa ja on rohkaissut henkilökuntaakin olla murehtimatta. Varjus kertoo, että hän osasi odottaa tällaista uutista. – Esimerkiksi Hesburgerin avaaminen voisi olla yksi tällainen. . Keskon päätöksestä on kuitenkin vasta muutama päivä joten vielä ei kannata mennä asioiden edelle. 040-5264281 Jari KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa JaMa-Power Oy P. Liikenneasemista luopumisen taustalla on päivittäistavara kauppojen roolin pieneneminen. Asiakkaille mahdolliset muutokset eivät tule juurikaan näkymään. 02 721 8641 nea.vuorimies @poppankki.. 02 762 5656 topias.niemela @poppankki.. Tiistaina julkaistun tiedotteen mukaan kauppiaille tarjotaan mahdollisuutta jatkaa Neste-ketjussa. Varjus kuitenkin painottaa, että toiminta tulee pysymään Paimiossa jokseenkin samanlaisena kuin tähänkin asti. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa VUOKRATAAN toimitilaa, teollisuustilaa ja säilytystilaa 1000 m 2 . Lisäksi heiltä kartoitetaan mahdollisuuksia ja toiveita jatkaa K-kauppiaina tulevaisuudessa. Uutismedia on luotettava tietolähteesi matkasi varrella, avaamassa näkymiä uusiin mahdollisuuksiin. Muutokset voivat avata uusia ovia Kauppias Varjuksen mukaan Neste K Paimion toiminta on ollut tuottoisaa sekä kannattavaa myös Keskolle. Muistan, kuinka Rusan Shellillä luin inspaavia tarinoita omasta paikallislehdestä siitä, miten omalta kylältä oli päästy maailman isoille lavoille, NHL-kaukaloihin ja aina sinne Suomen torille asti. – Vaikka K-merkki lähtisi lipustamme, toimintamme tulee jatkumaan aivan kuten ennenkin. Kauppiaan mukaan jotain uutta on mielessä sen varalle, jos he eivät toimi enää tulevaisuudessa keskon piirissä. Lisäksi Paimion Nesteen kiinteistö on kokonaan Keskon omistuksessa, mikä vaikuttaa tilanteeseen. Sopii elintarvikekylmiöksi 270 m 2 . Topias Niemelä p. Paimion Neste K -liikenneaseman toimintaan muutos ei ainakaan lähiaikoina ole vaikuttamassa. Näiden juttujen kautta sain toivoa, että mustakin voi tulla vielä koko Suomen Jere Vantaalta... Kesko luopuu toiminnastaan suunnitelmien mukaan 64 Neste K -liikenneasemalla. Tiedustelut TALLETUSTARJOUS MÄÄRÄAIKAISTILIT Kysy kilpailukykyistä talletustarjousta! Kampanja voimassa 29.2.2024 asti *E PS I Ra tin g * 202 3 Kyrön Seudun Osuuspankki Kyröntie 31, 21800 KYRÖ www.poppankki.?/kyro Nea Vuorimies p. Päätöksellä ei ole kuitenkaan näkyvää vaikutusta Neste K Paimion toimintaan. 040-5264281 www.jama-power.. Neste K Paimion kauppias Seppo Varjus uskoo, että tulevaisuudesta ollaan viisaampia jo muutamien viikkojen päästä.. Asemien palvelut jatkuvat tämän jälkeen Nesteen palveluina. Tämän vuoksi hän ei osaa vielä kertoa tarkemmin, miten ketjun lakkauttaminen vaikuttaa heidän liikennemyymäläänsä. Muutoksilla ei ole vaikutuksia Nesteen muuhun toimintaan, ja myös Plussa-ohjelma jatkuu Neste-asemilla. – Jere LÖYDÄ OMA JUTTUSI JaMa-Power Oy P. UUTISET Kesko hylkää Neste K -liikenneasemat . – Vielä ei tiedetä mitä tapahtuu ja missä aikataulussa, mutta eiköhän kuuden kuukauden päästä olla jo viisaampia, toteaa Neste K Paimion kauppias Seppo Varjus. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 26.1.2024 Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Millaisista palasista sinä rakennat oman polkusi elämässä. Muutokset voivat avata myös uusia mahdollisuuksia. Digilehti on vapaasti luettavissa Uutisten viikon ajan osoitteessa tilaajapalvelija.fi/lue Pikku poikana olin kiinnostunut muusikoista, taiteilijoista ja urheilijoista
Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät. Panini PANINIT 235 g, Suomi (13,33-14,18/kg) Maukasta ja edullista viikonloppua! 15 95 KG Omasta myllystä, meillä jauhettu Lihamestarin NAUDAN PAREMPI JAUHELIHA 10% Suomi 4 49 KG Grillistä! KUUMA POSSUN GRILLIKYLKI Suomi voimassa to-la 25.-27.1.2024 Porin Leipä PERUNALIMPPU 450 g, Suomi (6,20/kg) 2 79 KPL 1 99 PS Plussakortilla! Arla PROTEIN RAHKAT 200 g, Suomi (4,38/kg) TUORE RUODOTON KIRJOLOHIFILEE Suomi 1 00 KPL 6 99 KG 2 99 PKT 7 99 RS 2 79 PS Esipaistettu pakaste VEHNÄPULLA 14 kpl/700 g, Suomi (3,99/kg) 10 00 KG 3 KPL 3 50 PS 4 KPL 9 95 KG KIVENNÄISVESI JA VICHY Suomi, 12 x 0,33 l kmp naturel, sitruuna, mansikka ja vichy (1,06/l) sis.pantin 1,20 voimassa 25.1.-4.2.2024 5 39 12-PACK 10 00 3 KPL 4 99 PKT. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 26.1.2024 Hinnat voimassa PE–SU 26.–28.1.2024 ellei toisin mainita. PAIMIO Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 Palvelemme MA–LA 7–23, SU 9–23 @kmspaimio www.k-supermarket.fi Läheltä Haarakallion tila Sauvo PERUNA (melody) BANAANI Costa Rica Paulig JUHLA MOKKA JAUHETTU KAHVI 500 g (9,98/kg) sj/pj rajoitus: 2 pkt/talous Plussakokrtilla Naapurin maalaiskanan OHUET FILEEPIHVIT 570-650 g, Lieto (12,29-14,02/kg) Possupäivät! VILJAPORSAAN ETUSELKÄ Suomi Possupäivät! VILJAPORSAAN LAPA Suomi 59 KG Savuhovi PITKÄÄN KYPSYNEET LIHALEIKKELEET 180 g, Suomi (16,61/kg) 4 99 KG 99 KG 10 95 KG Läheltä Rosten Turku MÖKKIPULLAPUSSI 260 g (7,65/kg) Candy King IRTOKARKIT rajoitus: 2 kg/asiakas Plussakortilla! HK HERKKUMAKSAMAKKARA 150 g, Suomi (6,67/kg) Perint eistä ja hyvää Läheltä Alanteen tila Paimio PAKASTEMARJAT 175-200 g (16,66-19,04/kg) Plussakortilla Mr
Myös Paimion Bio Starassa Myrskyluodon Maija (josta arvio tässä lehdessä sivulla 11) on kerännyt mainioita katsojalukuja ja tulee varmuudelle olemaan ohjelmistossa vielä ainakin ensi viikon, mahdollisesti pitempäänkin. . Mäkilän arvio on, että ”Myrskyluodon Maija pelastaa tammi-helmikuun”. 3. – Meillä ei tuollaista luksus-tarjontaa ole, mutta on sentään hyvät nousevat katsomot, kohtuumukavat tuolit, dolby-stereo-äänentoisto ja digitaalinen projisointi. Asia on ollut, ja on edelleen harmillisen ajankohtainen. Vaikka häntä itseään sattui paljon, ymmärsi hän satuttaneensa ihmisiä ympärillään vielä monin verroin enemmän. Elokuvavuosi 2023 oli aikaisempia parempi . 8. Elämäkerta, joka pysäytti Aivan v***n säälittävää! Näillä sanoilla lasten ja nuorten pahoinpitelyvideoita nettiin jakavien toimintaa kuvaili nyrkiniskusta liikuntakyvyttömäksi päätynyt Tomas Jouhilampi. Myös maaseudun pikkukaupunki tarvitsee oman vireän elokuvateatterin. Kyseessä on paimiolaisten Mika Kiiskisen ja Kirsi Helinin teos, joka on suurelta osin kuvattu Paimiossa ja Halikon puolella Hajalassa. Tuotantoyhtiön mukaan kyseessä on ylivoimaisesti vahvin kotimainen laatudraama-avaus moneen vuoteen. – Paimiossa on pitemmällä aikavälillä ollut vuosittain suunnilleen saman verran elokuvissakäyntejä kuin paikkakunnalla on asukkaita. 7. . Vaikka hengenvaarallisen vammautumisen jälkeen hän on joutunut opettelemaan sekä puhumisen että kävelemisen uudelleen, ei edes fyysinen ja henkinen kipu ole vienyt hänen yöuniaan yhtä usein kuin huono omatunto. Kiiskinen on ohjaaja, Helin tuottaja. 1. – Koronaa edeltävinä vuosina meillä oli Paimiossa vuotta kohden 10 500–12 000 katsojaa, joten piste i:n päältä puuttuu vielä. Perushinta elokuvanäytökseen on Paimiossa tällä hetkellä 12 euroa ja ”perheelokuviin” 10 euroa. Elokuvalippu voi – paikkakunnasta ja teatterista riippuen – maksaa joko alun toistakymppiä tai hyvän matkaa kolmattakymppiä. Lisäboostia talveen tuo muun muassa koko perheen hiihtolomaleffa Heinähattu, Vilttitossu ja kana. KUNNALLISLEHTI perjantaina 26.1.2024 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI TIESITKÖ. Siksi on hyvä, että väkivallasta sen seurauksista puhuvat opettajien tai psykologien sijaan nyt ne, joilla on oikeaa omakohtaista kokemusta. Sata ja yksi faktaa Kuntsarin kulmilta Vuoden 2022 tilastoissa Paimiossa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli 11,8 vuotta. Jari Mäkilä omistamansa Paimion Bio Staran aulassa. Movie . Se on ollut eräänlainen nyrkkisääntö. Tomas Jouhilammen väkivaltainen nuoruus päättyi 15-vuotiaana nyrkkitappelun jälkeen neliraajahalvaukseen. . 2. Jos jo väkivalta nöyryyttää nuorta ja kenties aiheuttaa fyysisiä arpia, aiheuttaa koko ikäluokan eteen häpeäpaaluksi joutuminen vielä suuremmat henkiset arvet. Paimion 10 katsotuinta vuonna 2023 . 6. Myrskyluodon Maijaan, jonka pituus on 2 tuntia 44 minuuttia, lippu maksaa hivenen enemmän. 5. . 9. Elokuvavuotta 2023 piristivät muun muassa elokuvat Barbie ja Oppenheimer. . 4. Se mikä ennen oli kenties muutaman nuoren välinen kahakka jossain koulun takapihalla, on nyt pahimmillaan satojen, ellei tuhansien nuorten silmien edessä puhelimien näytöillä. Alkanutta vuotta siivittää – myös Paimiossa – Tiina Lymin ohjaama Myrskyluodon Maija PAIMIO Perttu Hemminki Elokuvavuosi 2024 on lähtenyt käyntiin kotimaisittain myönteisissä merkeissä. . Hieman on yhä kirimistä, sanoo Mäkilä, jolla on jo pitkään ollut elokuvateatteritoimintaa myös Salossa. Maaliskuun kohdalla Bio Staran odotukset ovat korkealla muun muassa elokuvaan Päivät kuin unta liittyen. Niin kuitenkin kävi, ja vasta sen jälkeen Jouhilampi on pysähtynyt ajattelemaan historiaansa. . Indiana Jones and the Dial of Destiny . Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta tämän päivän päätös voi olla huomisen pelastus. Lapua 1976 . Ryhmä Hau: Mahtielokuva . 26-vuotias Jouhilampi piti luennon (sivu 7) väkivallasta ja sen seurauksista Sauvon yläkoululaisille, ja henkilökohtainen tarina piti otteessaan niin permannolla istuneet nuoret kuin myös salin laidoilla istuskelleen opettajakunnan. Elokuva-alalta viestitetään, että elokuvissakäynneissä on koronan jäljiltä palattu pikkuhiljaa normaaliin. Kaarinassa vastaava lukema oli 11,6 vuotta ja Sauvossa henkilöautojen keski-ikä kipusi 13,3 vuoteen. . . . The Super Mario Bros. Paimiolaisen Bio Staran yrittäjä Jari Mäkilä on viime vuoteen melko tyytyväinen, mutta toteaa kuitenkin, että Paimion elokuvasaleissa jäätiin noin 10 000 kävijän tavoitteesta ”hippasen alle”. Tiina Lymin ohjaama ja Solar Filmin tuottama Myrskyluodon Maija sai ensi-iltansa viikko sitten perjantaina keräten ensi-iltaviikonlopun kuluessa noin 46 000 katsojaa. Barbie . Kuolleet lehdet . Sisu . Kilpailu on elokuvateatterialalla kovaa myös Varsinais-Suomessa. Viime vuoden katsojamäärä-saldo oli suomalaisissa elokuvateattereissa noin neljänneksen suurempi kuin edellisvuonna. Hänen omien sanojensa mukaan hän ei koskaan tullut edes ajatelleeksi, että toisen lyömisestä voisi aiheutua elinikäinen vamma. . Tuorein ilmiö väkivallassa on se, että Jouhilammen sanoin säälittävät teot kuvataan toisten nuorten nähtäville sosiaaliseen mediaan tai viestipalveluihin. Lasten, eli alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäillyt pahoinpitelyja ryöstörikokset ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa. 10. Saapasjalkakissa: Viimeinen toivomus . Risto Räppääjä ja villi kone . Ruby Teini-ikäinen merihirviö PÄÄKIRJOITUS JAN SUNDMAN jan.sundman@kunnallislehti.fi. Eikä kyse ole enää jostain kaukaisilta tuntuvista Helsingin tai Turun nuorisojengeistä, vaan nuorten väkivalta on puhuttanut muun muassa Paimiossa viime syksyn aikana. Hintahaitari on yllättävänkin laaja. Esimerkiksi alkoholianniskelut, ateriatarjonta ja motorisoidut nahkapenkit nostavat hintaa. Mäkilä tuli elokuvateatterialalle 17-vuotiaana vuoden 1988 alussa
– Tappouhkauksiin ei kyllä koskaan saa tottua. KUNNALLISLEHTI perjantaina 26.1.2024 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. YIT:n työmaapäälikkö Juho Laaksonen toteaa, että viime viikkojen kelija sääolosuhteet ovat olleet todella vaihtelevia, mikä on lisännyt haasteita talvihoitotöihin. Puhelun päätteeksi Laiho kertoo lopettavansa aurausja hiekoitushommat tältä erää ja lähtevänsä kotiin nukkumaan. PERTTU HEMMINKI Sauvon teiden urakoitsija: ”Kenenkään ei pitäisi joutua uhkailun kohteeksi” . Tämä eilinen oli kuitenkin vähän raffimpi tilanne. Jo useamman vuoden aurauskaluston kuljettajana toiminut Laiho ei enää helpolla hätkähdä. – Kyllä nyt on kauttaaltaan talvikunnossapito erittäin huonoa. 02 5888650/toimittajat Mies uhkasi tappaa auraajan Karunassa: ”Ammun sinut hyttiisi” . TIMO JAKONEN. . – Samanaikaisesti pitäisi olla suorittamassa aurausta, hiekoitusta, polanteen tasausta ja torjua sulamisvesiä. SAUVO Turun Sanomat/Marika Anttila Viime päivien kelit ovat pitäneet aurauskalustojen kuljettajat kiireisinä. – Ne merkitsevät enemmän kuin ilmoitukset auraustarpeesta lumisateen aikana. Tapaus on käsitelty yhdessä henkilökunnan kanssa. Uhkaukset otetaan vakavasti Tappouhkaus talvihoitotyöntekijää kohtaan on herättänyt paljon keskustelua ympäri maakuntaa. Tappouhkauksesta huolimatta talvihoitajien työt jatkuvat entiseen tapaan. – Huonojen kelien tullessa ihmisten ajatusmaailma loppuu siihen. – Tällaista en ole ennen kuullut, mutta muu huutaminen on arkipäivää. Arkistokuva viime vuoden marraskuulta. Poikkeuksellisen pitkää vuoroa tehdään nyt. – En ole ehtinyt lepäilemään. YIT:llä tapausta on käsitelty henkilökunnan kanssa, ja työskentely Sauvon alueella jatkuu entiseen tapaan. – Kenenkään ei pitäisi työpaikallaan joutua uhkailun kohteeksi. Laiho kertoo tottuneensa ammattiinsa liittyviin uhkailuihin ja raivoon, mutta tappouhkaus on ensimmäinen. Rikosilmoitus kirjattu Rikosylikonstaapeli Jyrki Laine Lounais-Suomen poliisilaitokselta vahvistaa, että asiasta on kirjattu rikosilmoitus laittomasta uhkauksesta. SAUVO Hanna Kammi-Rahnasto Sauvon sosiaalisen median keskustelupalstoilla on käyty kiivasta keskustelua menneinä viikkoina teiden kunnosta, auraajien toiminnasta ja heidän työtahdistaan. He eivät ymmärrä, että aikataulut eivät ole urakoitsijan syy, vaan tulevat ylempää. En muista, että olisin kiitoksia saanut kertaakaan, omaa työnjohtoa lukuun ottamatta. Sauvossa puheenaiheena on viime aikoina ollut erityisesti Karunantien kunto. Laaksosen mukaan palautteita tulee paljon, mutta yleensä tarpeet aurausja kunnostustöihin ovat tiedossa etukäteen ja toimenpiteet käynnissä. Tällä viikolla tunteet kuumenivat kuitenkin siinä määrin, että aurausvuorossa ollut Onni Laiho uhattiin tappaa. Yhtä aikaa joka paikassa Urakoitsijana Sauvossa on toiminut tänä talvena YIT, jonka vastuulla on ollut Elyn teiden auraus, hiekoitus sekä polanteiden tasaus. – Ilmeisesti häntä harmitti, kun teitä ei oltu hoidettu juuri silloin kun hän olisi halunnut. Laaksonen on tyytyväinen, että aihe on puhuttanut ihmisiä, sillä epäasiallista käytöstä esiintyy työntekijöitä kohtaan yllättävän paljon. Liikenteenohjaussivusto Finntraffic on saanut viimeisen kahden viikon aikana lukuisia yhteydenottoja Sauvosta. Urakoitsijan ja ilmeisesti tiemestarin vaihtuminen laski hoidon tasoa aivan merkittävästi. Työnantaja on kyllä tarjonnut vaihtokuskia, mutta olen sanonut jaksavani. Sunnuntaiyönä lähdin, enkä ole välillä käynyt kotona. Palautteita on jätetty parin viikon aikana jopa 88 kappaletta. – YIT:n mestarin kehottamana soitin asiasta 112:seen ja tein asiasta rikosilmoituksen. Kuljettajien reaktiot tilanteissa vaihtelevat Penttisen mukaan paljon. Myös kaikenlaisia käsimerkkejä näytetään. ”Ilmeisesti häntä harmitti” Laihon mukaan tappouhkauksen esittänyt mies oli raivoissaan samasta asiasta, mistä monet muutkin negatiivista palautetta antavat. Yleensä palaute on yleistä huutamista ja haukkumista. Erityisesti Sauvo–Karuna-välisen tien sekä Kemiöntien kunto on huolettanut. Penttisen mukaan kuljettajia on ohjeistettu vakavimmista tapauksista tekemään rikosilmoitus ja ilmoitamaan asiasta työnantajalle. Välikohtaus sattui maanantaina kesken sankimman lumipyryn. Jokainen palaute kuitenkin käsitellään ja erityisesti yllättävistä ja muuttuvista tilanteista tulleet tiedot ovat tärkeitä. Turun Sanomat uutisoi aiheesta aiemmin viikolla. Tunteet ovat kuumentuneet Sauvossa niin, että yksi tienhoitaja on saanut tappouhkauksen. Vähän raffimpi tilanne Laihon työnantajan Palpen kiinteistöpalvelujen toimitusjohtaja Sami Penttinen kertoo aurakuskien saamien uhkausten olevan tavallisia. Hävetkää, yhdessä palautteessa todetaan. . Raivoajat tulevat pysäyttämään, huutavat pari kolme minuuttia ja lyövät luukun kiinni. Näiden raivoajien mukaan kaikki asiat tehdään väärin ja väärään aikaan. Varsinais-Suomen alueella yleisiä teitä auraava Onni Laiho, 23, kertoo maanantaina alkuillasta saaneensa tappouhkauksen kesken työpäivänsä Sauvon Karunassa. Kaiken kiireen keskellä kuljettajat joutuvat ottamaan vastaan vihaista palautetta huutelun, uhkailun, kiusanteon ja jopa varsinaisen raivon muodossa. Hän repi oveni auki ja huusi, että jos en nyt laita auraa maahan, hän hakee pyssyn kotoa ja ampuu minut hyttiini. Hän antoi raivoajalle tämän vaatiman työnantajansa numeron ja jatkoi työntekoaan. Nopeat säävaihtelut ja runsaat lumisekä vesisateet ovat aiheuttaneet haasteita teiden talvikunnossapitoon koko maakunnassa. Traktorin ratista tiistaina aamupäivällä puhelimitse tavoitettu Laiho kertoo ajaneensa lähes pari vuorokautta putkeen. – Ajoin Sauvossa pääteitä läpi, kun Karunantiellä mieshenkilö ajoi eteeni keskelle tietä ja pysäytti autonsa. Kaikkiin henkilöihin kohdistuviin uhkauksiin suhtaudutaan Laaksosen mukaan äärimmäisellä vakavuudella. Sauvon-Karunantien talvikunnossapito on herättänyt tunteita jo vuosia
Harvemmin mainittu puoli asiasta on, että betonirakentamisella saadaan aikaan myös paljon ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ilman massiivista betonirakentamista nykyisiä päästöttömiä energiamuotoja – tuuli-, vesija ydinvoimaloita – ei olisi. Sanottiin, että Sauvossa olisi aikoja, mutta millä sinne tällaisella säällä pääsee. Voit myös tekstata numeroon 050 439 0009. Paimion kaupungin infrapäällikkö Anu Taipaleen mukaan kaupungin oma kalusto ja miehitys ovat olleet täystyöllistettyjä. Nimim. Melkein 80-vuotias diabeetikkonainen . Se pankkitili on vielä heidän, ei teidän. Ilman betonia meillä olisi käytössä enimmäkseen polttamalla tuotettua energiaa. KUVAN TAKAA NASEVAT . En ollut, kun en ollut edes saanut reseptiä. Lunta satoi yhtenä päivänä jopa yli 20 senttiä. Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja . Kunnioitusta loppuun asti Sano se nasevasti! Kunnallislehden nettisivujen kautta (www.kunnallislehti.fi – nasevat) voit lähettää tekstiviestinomaisen mielipiteen ajankohtaisiin aiheisiin. Tiet ja jalkakäytävät täyttyivät lumimassoista. Myös ulkopuolisia urakoitsijoita on käytetty. Piti taluttaa pyörää koko matka. Lumen määrä on työllistänyt Paimion kaupungin auraajia ja urakoitsijoita kellonaikoihin katsomatta. Pitäkää ihmiset huolta vanhemmista ja isovanhemmista, jotka eivät enää itse pysty. Minulla oli aika hammashygienistille, jota olin odottanut puoli vuotta. . Tällä viikolla Vistan alueelta on kuljetettu lumimassoja lumenkaatopaikalle. HANNA KAMMI-RAHNASTO Lumimassan siirtoviikko Varsinais-Suomen yli pyyhältäneet lumisateet osuivat viime ja tällä viikolla myös Peimarin alueelle. Kunnallislehdessä kirjoitettiin betonin huonoista ilmastovaikutuksista. Reklamaatio Vistantien pyörätien kunnosta Paimiossa. Päivä meni pipariksi, kun kauppareissu kesti 2,5 tuntia. Ne eivät myöskään aiheuta tulvatilanteita ilmojen lämmetessä ja lumikasojen sulatessa. . Matkasta väsynyt . – Vistan alueen tultua valmiiksi, ryhdytään lunta kärräämään Kravinkujalta Sauvoon päin, Taipale kertoo. Sinne päästyä minulta kysyttiin, olenko ottanut antibiootin. Parasta aikaa. Massat eivät ole enää näköesteenä haittaamassa liikennettä. Osaa odottaa kunnon perintö kun aika jättää ja ei olla yhtään pidetty huolta kun ihminen on ollut elossa. . Heille pitää hoitaa kotiapu, kauppakassipalvelu, siivous, kela-kyydit ja käydä heitä myös katsomassa. Ei ollut kunnolla hiekoitettu eikä loskaa aurattu. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 26.1.2024 KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina Lunta on kasattu ja kuskattu lumikaatopaikalle koko viikon Vistalla. Täällä maailmassa ollaan vain kerran, koitetaan elää elämä täysillä ja niin että kaikilla on hyvä olla. Lopulta sain ajan Paimioon kahden kuukauden päähän. . Vanhukset usein sanoo, että eivät tarvitse mitään, mutta kyllä he tarvitsevat
Loppuillan muistikuvat ovat hämärät, mutta olin kuulemma itkenyt, puhunut sekavia ja huutanut tyttöystävän luona ja tämä oli soittanut paikalle ambulanssin. KUNNALLISLEHTI 7 perjantaina 26.1.2024 UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. Halusin todistaa olevani yksi heistä. Niiden mukaan Jouhilampi oli kaatunut nyrkiniskun seurauksena ulkona niin, että hänen päänsä oli osunut voimalla oksasilppuriin. Tomas kysyy koululaisilta. Päässä huojui, mutta 15-vuotias Jouhilampi ei ollut osumasta moksiskaan. Luennot mah dollistivat Sauvon koulun Vanhempainyhdistys yh dessä MLL SauvoKarunan paikallisyhdistyksen kanssa. Yhtään kättä ei nouse, vaan salissa vallitsee miltei melankolinen hiljaisuus. Jaloista hävisivät voimat, enkä päässyt enää liikkeelle. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 15-vuotias Tomas sai nyrkistä ja vammautui loppuiäksi . Viime viikon torstaina hän pysähtyi puhumaan painavaa asiaa Sauvon koululaisille. Siksi haluan nyt kiertää kouluissa puhumassa nuorille, jotta kukaan heistä ei olisi yhtä tyhmä kuin minä olin. Viesti on selvä ja painava: Yksikin isku voi olla liikaa. Tomas Jouhilampi luennoi Sauvon koulussa viime vii kon torstaina kahdesti: päi vällä yläkoulun oppilaille ja illalla alakoulun oppilaille sekä heidän vanhemmilleen. Ei lisäkysymyksiä 45-minuuttisen luennon päätteeksi Jouhilampi tiedustelee, haluaako joku nuori kysyä jostain asiasta lisää häneltä. Aivan käsittämättömän säälittävää touhua. – Minä koin sen konkreettisesti, miten tuhoisa yksi nyrkinisku voi olla. Kyse on SanoSTOPväkivallalle -liikkeestä, jonka mukana Jouhilampi on käynyt kertomassa omaa tarinaansa kymmenissä kouluissa tuhansille nuorille eri puolilla Suomea. – Kaikki tuntui niin turhalta. – Olihan se aika puhutteleva kokonaisuus. Voiko olla mitään turhempaa syytä vammautua loppuiäksi. Jouhilammen pääkallo avattiin ja hyytynyttä verta poistettiin aivoista niin paljon kuin mahdollista. Luento kuuluu Jouhilam men perustaman sano STOP väkivallalle liikkeen kiertueeseen. Lapsena Jouhilampi muistaa olleensa äärimmäisen aktiivinen. JAN SUNDMAN 26-vuotias Tomas Jouhilampi haluaa ehkäistä nuorten fyysistä väkivaltaa kertomalla omista kokemuksistaan.. 11 vuotta myöhemmin neliraajahalvauksesta toipuva Tomas Jouhilampi kiertää Suomen kouluja, jottei kukaan toistaisi hänen tekemiä virheitään. En muista, että olisin ollut yläkoulussa montaa päivää selvin päin. Kaikki tuntui niin turhalta. Olihan hän tapellut ja hakeutunut tappeluihin lähes koko pienen ikänsä. – Voi sanoa, että aivan kaikkia päihteitä, ja ilman mitään rajoja. Minut vietiin ensin selviytymisasemalle, mutta siellä henkilökuntaan kuulunut henkilö katsoi täysin mustia silmiäni ja matka jatkui nopeasti Tyksiin ja teho-osastolle, Jouhilampi kertaa vakavana. – Turussa varmasti sattuu kaikenlaista, mutta emme me ainakaan ole täällä päin nähneet, tuumivat kahdeksatta luokkaa käyvät Axel Harstinen ja Toivo Nikulainen. Tomas Jouhilampi Syvä hiljaisuus vallitsi Sauvon koulun liikuntasalissa, kun Tomas Jouhilampi kertoi elämänsä vaiheista. Vain, koska oli tylsää. Jouhilampi muistaa ärsyttäneensä isäpuoltaan jopa tahallaan vain siksi, että saisi tämän suuttumaan ja käyttäytymään väkivaltaisesti. Kaikki muuttui kuitenkin yhtenä iltana lokakuussa 2012. – Mietin, että mitä helvettiä oikein nyt tapahtuu. Niin paljon, kuin vain pystyi käyttämään. Neliraajahalvauksesta toipuminen otti vuosia, ja sen jälkeinen masennus vielä monta lisävuotta päälle. – Koko ajan piti olla tekemässä ja touhuamassa jotain. Saatoin ihan ilman syytä vain potkaista tai lyödä jotakuta toista lasta. Alakoulussa ongelmat lisääntyivät. Silmäni liikkuivat, mutta puhumaan en pystynyt saati liikuttamaan raajoja. Tappeluiden seurauksena Turussa asuva Jouhilampi siirrettiin erityisluokalle, missä syöksykierre vain jatkui. Pidin heitä kovimpina mahdollisina kavereina. Päihteet astuivat kuvaan jo alakouluiässä, ja yläkouluun mentäessä alkoholin käyttö oli todella holtitonta. Yliaktiivisuutta pienestä pitäen Vaikka niin voisi kuvitella, ei Jouhilampi ole katkera heille, joiden nyrkeistä hän ajautui runsaat 11 vuotta sitten Tyksin teho-osastolle. ”Käsittämättömän säälittävää touhua” Koulunkäynti ei maistunut, ja suhde isäpuoleen oli ollut lapsesta asti huono. Matkalla jalat pettivät alta, ja hän joutui soittamaan tyttöystävänsä veljen hakemaan. Äitini ei pystynyt nukkumaan koko kolmen viikon aikana ilman unilääkitystä hetkeäkään, Jouhilampi sanoo vakavana katsoessaan Sauvon yläkoululaisista koostuvaa yleisöään koulun liikuntasalissa. Viikonloppuisin sitten etsittiin kavereiden kanssa Turun kaduilta ihmisiä, jotka suostuisivat tappelemaan. Yksikin isku voi olla liikaa Mustat silmät viittasivat valtavaan aivoverenvuotoon. Nuoret eivät itse ole törmänneet Sauvossa nuorten väliseen fyysiseen väkivaltaan, mutta epäilevät sitä olevan edelleen ainakin isommissa kaupungeissa. Se oli aika kova paikka nuorelle miehenalulle. Hän sanoo sen olleen ainoastaan looginen seuraus tyhmästä käytöksestä, jota oli jatkunut jo vuosikausia. Turpasaunan jälkeen alkoi silmitön päänsärky, jota lievittääkseen Jouhilampi lähti kävelemään kohti silloisen tyttöystävänsä kotia. Kyseisen päivän ilta on jäänyt pysyvästi 26-vuotiaan Tomas Jouhilammen mieleen, vaikka hän ei varsinaisesti muista sen tapahtumista kuin osia. SAUVO Jan Sundman 12.10.2012. – Ilmeisesti olin aika lähellä kuolemaa, eikä ennuste ollut kovin hyvä kun kolme viikkoa leikkauksen jälkeen heräsin koomasta. . Sitä mitä hän ei muista, on täydennetty paikalla olleiden havainnoilla. En vain pystynyt olemaan paikallani. Päästyään ylös, hän otti vastaansa seuraavan täysi-ikäisen tappelupukarin, ja pystypainin päätteeksi nyrkki viuhui jälleen Jouhilammen päähän. Että sellaisen syyn takia olin vammautunut pysyvästi ja menettänyt mahdollisuuteni esimerkiksi opiskella tai päästä työelämään. Ennuste oli silti huono – jos Jouhilampi joskus heräisi leikkauksen jälkeen, ei tallella olisi välttämättä enää se ihminen, joka vielä muutamaa tuntia aiemmin oli ollut elämänsä voimissa. Miten yksi lyönti voi aiheuttaa noin paljon vahinkoa, pudisteli seitsemättä luokkaa käyvä Emilia Reponen. Ja miten kova paikka se oli lähimmäisilleni. – Ihailin vanhempia poikia, sellaisia jotka saattoivat lyödä turpaan ketä tahansa
KUNNALLISLEHTI 8 perjantaina 26.1.2024
KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 26.1.2024
Sekä Sauvossa että Piikkiössä on tehty omat hienot Peter Pan -julisteet. Esitys juhlistaa tanssiorkesteri Finlandersin 40-vuotista taivalta. Molemmat versiot ovat varmastikin tekijöidensä näköisiä ja huolellisesti harkittuja sekä valmisteltuja. Luultavasti myös niin paljon erilaisia, että molemmat versiot kelpaa katsoa vaikka peräjälkeen. Esitys ei sovi perheen pienimmille, mutta muuten se on helposti lähestyttävä. M. Onhan kyseessä moniulotteinen ja myös visuaalisesti palkitseva teatterielämys. Musiikki on isossa roolissa Sauvon Kesäteatterin Peter Panissa. Paimion Teatterin Vistan Näyttämöllä esitetään Christien dekkariin perustuvaa, Ken Ludwigin näytelmäksi kirjoittamaa Idän pikajunan arvoitusta 10. Kesällä näemme ja tiedämme paremmin. JAN SUNDMAN. Kesällä 2025 Paimion Museomäen ulkoilmanäyttämöllä nähdään Merita Seppälän käsikirjoittama kantaesitys, Finlanders-musikaali Oikeesti. Ja miksi olisi pitänytkään. Merkittävä lisä tarjontaan on ollut myös se, että kesäteattereiden rinnalle on tullut kiinnostavaa talviteatteritarjontaa. – Monet näistä tutuista elementeistä toimivat myös tässä ajassa, mutta täydennykseksi haluamme nostaa esille myös jotain omasta ajastamme. Siihen saakka nauttikaamme alueemme – Turku ja Salo mukaan lukien – laadukkaasta talviteatterista. Esitys soljuu eteenpäin tuttujen melodioiden siivittämänä. Jos tiedoissa ilmenee aukkoja, niitä paikkaillaan. Entä mihin leikkiä tarvitaan, ja mitä jos sille ei ole edes sijaa. Tällä aukeamalle on koottu tiiviit esittelyt tulevan kevään ja kesän teatteriohjelmistosta Peimarin kunnissa eli Paimiossa, Sauvossa ja Kaarinassa. Miltä maailmamme näyttää lapsen silmin. Hercule Poirotin saapuminen Paimioon on herättänyt kiinnostusta koko maakunnassa, ja esityksen kokonaisilme on kerännyt runsaasti kehuja. Ensi-ilta oli 31.12.2023 ja siitä alkaen pikajuna on puuskuttanut liikkeelle aina keskiviikkoisin perjantaisin ja lauantaisin. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 10 perjantaina 26.1.2024 KULTTUURI Teatterikesä alkaa jo hieman häämöttää. Näytelmän ohjaa aiemmin Selkun tuotannoissa lavalla nähty teatterin oma kasvatti Wille Heino, joka kirjoittaa näytelmän käsikirjoituksen yhdessä Aada Sevónin ja Ronja Juustin kanssa. Joku saattaa ihmetellä, miksi sekä Piikkiössä että Sauvossa esitetään ensi kesänä Peter Pan. Idän pikajunasta hypätään Finlandersbussin kyytiin PAIMIO Perttu Hemminki Paimio Teatterissa ollaan Idän pikajunan kyydissä hyvän matkaa helmikuulle saakka, mutta sen jälkeen teatteri suuntaa katseensa kevääseen ja kesään. ”Saisinko vihdoin kokea kaiken, mikä ollut on unelmaa?”, miettii Kirsikka jättäessään jäähyväisiä nuorelle minälleen. Idän pikajuna kiitää yhä vauhdilla Uudenvuodenaattona ensiiltansa saanut Agatha Christien Idän pikajunan arvoitus täyttää Paimion teatterisalin ilta illan perään. Oikeesti-musikaalin ohjaa Paimioon Laura Hurme. Mikko Väärälä on tehnyt näytelmää varten seitsemän uutta sävellystä. Kesällä 2024 Sauvon Kesäteatteri lennättää katsojansa Mikä-MikäMaahan, kun mukaansa tempaava koko perheen satuseikkailu Peter Pan saa ensi-iltansa heinäkuussa. Barrien vuonna 1911 kirjoittamaan klassikkosatuun Peter Pan. Tanssiorkesteri Finlanders ei juuri nyt ratsasta korkeimmalla aallonharjalla, mikä ehkä on vain lisäpolttoainetta väkevälle draamalle. Esitys juhlistaa tanssiorkesteri Finlandersin 40vuotista taivalta. Mutta koska myös iltavalaistusta halutaan hyödyntää, ajoittuvat kolme viimeisintä esitystä aivan elokuun lopulle. Sauvon Peter Pan -esitykset sijoittuvat pääosin ajanjaksolle 5.27. Myös paikallinen lastenja nuorisoteatteri voi hyvin. Katsomiskokemus ei mene pilalle, vaikka loppuratkaisun sattuisikin tietämään jo etukäteen. Huhtikuussa saa Paimiossa ensi-iltansa hulvaton lastennäytelmä Keittiökapina, jossa lavalla nähdään parisen kymmentä paikallista lapsija nuorisoteatteriharrastajaa. Kyseessä on puhdas sattuma, ja koska valmistelut olivat molemmilla paikkakunnilla jo pitkällä, ei hankkeista lähdetty perääntymään. heinäkuuta. Samalla musikaalissa koetaan keski-ikäisen Kirsikan kasvutarina. Hannu Pajunen Hercule Poirotin roolissa Marja Vuoren ohjaamassa ”Idän pikajunan arvoituksessa”. Näytelmän käsikirjoitus pohjautuu J. Perusteellisemmin Kunnallislehti paneutuu tulevan kesäkauden paikalliseen teatteriohjelmistoon kesän 2024 kynnyksellä. Musiikin, tanssin ja laulun siivittämä energinen työryhmä muuntautuu lavalla niin merirosvolaivan kannella kovisteleviksi merirosvoiksi, kuin Peterin kanssa eläviksi kadonneiksi lapsiksi. Sauvon juliste on ohjaaja Wille Heinon käsialaa. Musiikki on isossa roolissa Sauvon Kesäteatterin Peter Panissa. Miltä maailma näyttää lapsen silmin. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Perttu Hemminki Teatteritoiminta on mennyt Peimarissa eteenpäin vuosi vuodelta koko 2000-luvun ajan. helmikuuta 2024 saakka. Samalla kun taitotaso on noussut ja ohjelmistot monipuolistuneet, ovat myös tekniikka ja katsomoolosuhteet kehittyneet pitkin harppauksin. Tiedot ovat alustavia eivätkä välttämättä vielä kattavia. Selkun Peter Pan on tarina kasvamisesta, sisäisen lapsen kohtaamisesta ja oman paikan löytämisestä – seikkailun riemua unohtamatta. Uusia teemoja vanhojen rinnalle – Vaikka meillä onkin oma teksti ja dramatisointi, olemme pyrkineet kaivamaan esille alkuperäisen tekstin parhaat elementit, Heino sanoo. Mitäs onkaan tulossa
Lymi ei ole tehnyt romaanien tekstiä koulukirjamaisesti jäljentävää perustarinaa, vaan upean, kansainvälisen tason elokuvan. Piikkiön Tammipartio varasi Peter Pan -näytelmän esitysoikeudet Näytelmäkulmasta viime lokakuussa. – Tuotantotiimi suunnittelee jo täydellä touhulla lavastusta, puvustusta, roolijakoa ja lukuisia käytännön asioita. Puhelut Sipilänmäen kesäteatterin numeroon menevät vielä toistaiseksi vastaajaan, mutta tiettävästi näyttelijöiden casting-tilaisuus on pidetty jo hyvissä ajoin syksyllä, ja nyt ovat käynnissä Pikatienäytelmän läpilukuharjoitukset. Piikkiön Sipilänmäen viime kesän LC-näytelmä oli Timo Koivusalon käsikirjoittama Kaksipäisen kotkan varjossa, joka oli musiikiltaan raikas ja moni-ilmeinen saaden kaiken kaikkiaankin varsin hyvän vastaanoton. Sosiaalinen media tietää kertoa, että läpilukuharjoituksia on pidetty ”iloisella ja kokeneella porukalla” ja että tekstiä luettaessa on naurua piisannut. Heli Sirkesalo on juuri saanut valmiiksi julisteen Piikkiön Tammipartion ensi kesän Peter Panista. Myös atmosfääri ja upea kameratyöskentely kietovat nopeasti pauloihinsa. KUNNALLISLEHTI PIIKKIÖ Elokuussa 2024 Piikkiön Sipilänmäellä seikkailevat Peter Pan, Kapteeni Koukku, Helinä-keiju ynnä muut klassikkotarinan keskeiset hahmot. Silloin ei ollut tietoa, että sama satuhahmo vierailisi myös naapurikunnassa. Luvassa on iloista menoa & meininkiä ja runsaasti musiikkia. Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma. Ohjauksesta ja dramatisoinnista vastaa tammipartiolainen Essi Vuori. Perinteisesti LC Piikkiö on ajoittanut näytelmänsä kesän alkupuoliskolle ja mitä luultavimmin niin tapahtuu tänäkin vuonna. Päivämäärät löytyvät kirkonkirjoista. Mutta kyllä katsoja jaksaa ja kestää. Käsikirjoituksen pääkohdat etukäteen tietäessään tulee jopa pohtineeksi, että haluanko, jaksanko nähdä kaikkea. Tärkeää on sekin, että elokuvallisen epookin työstämisessä on tehty laadukasta, pikkutarkkaa ja tarinankerrontaa vahvasti tukevaa työtä. Kestiväthän esija isovanhempammekin. HELI SIRKESALO Peter Pan elokuussa Piikkiön Sipilänmäellä. Etenkin Maijaan ( Amanda Jansson), jonka potentiaali on elokuvassa lähes maaginen. Jatkosodan kokeneen Linnan trilogia päättyy apaattiseen resignaatioon, jota säestää autoistumisen ja lähestyvän TV-vallankumouksen pahaenteinen kohina. – Esitysaikataulut, toteutukset ja käsikirjoitukset ovat joka tapauksessa erilaisia – eli kannattaa käydä katsomassa vaikka molemmat produktiot. Sipilänmäen kesäteatteri on toiminut vuodesta 1980 lähtien. Kaikkein merkityksellisintä on kuitenkin elokuvan vahva, graniitinluja tunne. ANTTI RASTIVO / SOLAR FILMS ELOKUVA Piikkiön Lions Club toteuttaa Sipilänmäellä Arto Niemisen ”Pikatien” PIIKKIÖ Perttu Hemminki Lions Club Piikkiön isännöimän Piikkiön Sipilänmäen kesäteatterin ensi kesän näytelmä on Arto Niemisen kirjoittama ja Laura Hurmeen ohjaama & dramatisoima Pikatie. Tammipartion Peter Pan -näytökset ajoittuvat Sipilänmäen kesäteatterissa Piikkiössä periodille 11.– 25.8.2024. Jättimäisen haasteen edessä Lymi taustajoukkueineen on onnistunut taiturimaisen hyvin. Lions Club Piikkiön pyörittämä Sipilänmäen kesäteatteri on toiminut vuodesta 1980 lähtien entisellä Sipilänmäen tilalla Piikkiön keskustaajaman länsilaidalla. Niinpä tänä vuonna käy siten, että Peter Pan seikkailee samana kesänä sekä Piikkiössä että Sauvossa. Blomqvistin teoksissa hukutaan hyisiin vesiin, Linnan teoksissa miekkaan, tarkemmin kiväärinluotiin. Barrien alkuperäistekstin pohjalta PirjoRiitta Tähti. – Mutta sehän on vain mielenkiintoista, sanoo Tammipartion teatterin tuottaja Elina Hilakari. Upeita suurtöitä molemmat romaanisarjat. Katsoja rakastuu näyttelijöihin ensi minuuteilla. Kaikenikäisiä katsojia viihdyttävä kesänäytelmä toteutetaan tänäkin vuonna lähes kokonaan tammipartiolaisten voimin. Siihen Myrskyluodon Maija -elokuva vastaa tyynesti ja kauniisti. PERTTU HEMMINKI Maijan ensimmäinen talvi luodolla. M. Mihin ihminen kykenee. Siinä puuhassa kesäkin tuntuu jo olevan hiukan lähempänä. Se on vaatinut isoja ponnisteluja. Varsinkaan näin nopeassa tahdissa. Kumpikin teos kertoo vähäväkisestä maalaisyhteisöstä, missä tragedian uhka on alati läsnä, vähintäänkin piilevästi. Mutta aurinko nousee joka aamu. Vyörytys on välillä miltei ylikuormittavaa. Blomqvistin teossarjan kohtaloista versoo, kuin ihmeen kaupalla, edistysja elämänuskoa. Kansallisia merkkipaaluja. Näytelmän on kirjoittanut J. Mitä ihminen perimmältään on. Kyseessä on Piikkiön Tammipartion teatterin toteuttama koko perheen satu-klassikko Peter Pan. Lisätietoja: www.tammipartio.fi/teatteri 11 perjantaina 26.1.2024 KULTTUURI Ihana, herkkä Myrskyluodon Maija Vårdöläisen Anni Blomqvistin Myrskyluoto-romaanisarjalla ja urjalalaisen Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogialla on paljon yhtymäkohtia, mutta myös isoja eroavaisuuksia. Yhteistä on teatterin taika ja tarinan lumo, sitä me jokainen tarvitsemme, Hilakari jatkaa. Tuoreen Myrskyluodon Maija -elokuvan ohjaaja Tiina Lymi on onnistunut siinä, missä näiden teosten kohdalla on aikaisemmin epäonnistuttu. – Kesä on vielä kaukana, mutta esityskauteen valmistautuminen on jo hyvässä vauhdissa, Tammipartion teatterista kerrotaan. Mitä tärkeää elämässä on. Pitkällä historiajatkumolla miltei kaikilla suomalaisilla perheillä ja suvuilla on taakkanaan raskaat, surujen reunustamat muistot
Ompelija Tanja Juvalla on parhaillaan työn alla koiran takin korjaus. Vaatteita korjautetaan nykyisin entistä enemmän, kertoo ompelija Tanja Juva PAIMIO Jaana Pakarinen – Hyvin paljon on ala muuttunut – 2000-luvun alussa ei korjattu oikein mitään! Nykyisin teen suurimmaksi osaksi korjausompelua, kertoo paimiolainen ompelija Tanja Juva. Ompelijaa työllistävät alkuvuodesta vanhojentanssimekkojen muokkaukset. – Moni 1990-luvun malli halutaan päivittää tähän päivään. Mallin perusteella sanoisin, että tämä on 1980-luvulta, Juva kertoo. Ulkona huomaan, että takki on myös todella lämmin jopa loskaisessa viimassa, mistä olisi voinutkin päätellä, että se on aitoa villaa. Merkintöjen perusteella kun takki on puolalainen ja vaikuttaa suhteellisen vanhalta. Lempivaate kannattaa korjata Mitä sitten yleensäkin kannattaa korjauttaa ja mitä ei. Puhki kuluneet ja revenneet housujen haarat on siis mahdollista myös korjauttaa, vaikka moni saattaakin heittää ohueksi haaroista hiutuneet farkut roskiin. – Työvaatteisiin halutaan usein polvipaikkoja. Korjaamisten lisäksi ompelijalla muokataan myös vaatteita uuteen uskoon, pienennetään ja suurennetaan. Ja tässä on villavatiini, eli vuorikerros. Ja niin kannattaakin, koska silloiset takit ovat usein hyvin tehtyjä, täyttää villaa ja niissä on lämmin vatiini välissä. JAANA PAKARINEN Ompelijan käsittelyssä takista tuli huomattavasti istuvampi ja sen käyttöikä lisääntyi taas vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi. Materiaalin perusteella takki siis kannattaa korjata, mutta mitä sille sitten kannattaisi tehdä. Muokkauksia ja korjauksia Vetoketjujen vaihtamiset, pienet paikkaukset ja lahkeiden lyhennykset. Tähän ompelijalla ei ole yksiselitteistä vastausta. Jo vajaan viikon päästä saan viestin, että takki on valmis noudettavaksi. – Vaatteita voi suurentaa erilaisilla kiiloilla sekä avaamalla saumoja, Juva kertoo. Valmis takki on keventynyt huomattavasti kun kangasta ja vuorta on lähtenyt helmasta ja sivuilta yli parikymmentä senttiä. Repeämän saa haaroista tällöin miltei näkymättömiin. Syyksi tähän hän arvelee, että aiemmin moni osasi vielä korjata vaatteita itse. . KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 12 perjantaina 26.1.2024 Ompelija Tanja Juva kertoo, että nykyisin hänelle tuodaan usein villakangastakkeja muokattavaksi. Erityisesti laadukkaat vaatteet kannattaa Juvan mukaan korjauttaa. Juva tutkii takkia ja kertoo, etteivät hihat ole istutettu, joten hivenen huonosti istuville olkapäille ei oikeastaan kannata tehdä mitään. Tällä hetkellä Juvaa työllistää esimerkiksi vanhojentanssimekkojen helmojen lyhentämiset ja myöhemmin keväällä muokataan muita juhlamekkoja. FIKSU KULUTTAJA ”Lähes kaiken voi korjata” . – Kyllä tämä ihan villaa on. Sen sijaan takkia voisi kaventaa ja lyhentää, joten niin päätetään tehdä ja jätän takin Juvan muokattavaksi. En todellakaan kadu, että vein takin muokattavaksi – ainoastaan kaduttaa, etten vienyt sitä jo aiemmin, vaan takki roikkui vuoden tyhjän panttina eteisen kaapissa – ja sitä ennen kenties vuosikymmeniä jossain virolaisessa vaatekaapissa. – Aina voi tulla näyttämään vaatetta ja kysymään, että kannattaako korjata – katsomisesta en veloita mitään, Juva huomauttaa. JAANA PAKARINEN Villakangastakki vaihtaa tyyliä. Nämä Juva nimeää yleisimmiksi korjausompeluiksi. Sellaiset takit maksavat nykyisin useita satoja euroja, hän sanoo. Nykyisin Juvan mukaan monikaan ei enää korjaa vaatteita itse ja hänelle tuodaan usein ihan irronneita nappejakin ommeltavaksi. Nyt päätän viedä takin ompelijalle katsottavaksi ja ensiksi haluan selvittää, onko takki edes korjaamisen arvoista laadukasta materiaalia vai jotain halpaa neuvostotuotantoa. Villakangastakin lyhennys on neljänkympin luokkaa ja jos lisäksi takkiin pitää istuttaa hihoja uudestaan, voi hinta nousta reiluun sataseen. – Mutta jos on vaate, josta pitää oikein kovasti, niin totta kai sellainen kannattaa korjata, Juva sanoo. – Lähes kaiken voi korjata, mutta kaikkea ei kannata. Vanha villakangastakki pääsi ompelijalle muokattavaksi. Juva ei myöskään korjaa nahkavaatteita tai turkiksia, vaan ne voi viedä korjattavaksi suutarille. Juva kertoo, että farkkuihin ommellaan sisäpuolelle paikka ja ne tikataan pienin pistoin haaroista kiinni. – Lisäksi silloin ei vielä ollut niin paljon hajoavia halpavaatteita, eikä ehkä ajateltu samalla tavalla kestävää kulutusta, hän pohtii. Pikamuotia ei myöskään aina ole järkevää korjata, sillä huonosti valmistettu vaate voi hajota pian eri kohdasta uudelleen ja toisaalta korjaushinta voi olla vaatteen hankintahintaa suurempi. Löysin itse vuosi sitten tallinnalaiselta kirpputorilta kauniinvärisen takin kolmellakymmenellä eurolla, mutta takki jäi käyttämättä, koska malli ei istunut. Esimerkiksi farkut ompelija saattaa paikata kymmenellä eurolla ja vetoketjun vaihtaa 35 eurolla. Ja saa kuulemma tuodakin. Jos kangas on kulunut aivan ohueksi, niin vaatetta ei kannata korjata. – Tosin minimiveloitukseni on kymmenen euroa, joten kannattaa kerätä vaikka ystävien kanssa kimppasatsi korjattavia nappeja, kyllä minä sillä kympillä jo useamman ompelen, hän naurahtaa. Lisäksi nykyisissä farkuissa on niin ohut kangas, että ne hajoavat helposti haaroista ja niitä korjautetaan usein, hän kertoo
Haastavissakin tilanteissa kannattaa hänen mukaansa muistaa, että ei ole yksin. Mikä kaikki meihin itseemme on vaikuttanut. Muistikirja helpottaa hallintaa Ostoksistaan ja omista tavoistaan kannattaa pitää vaikka jonkin aikaa kirjaa, Elli Pölhö suosittelee. Omat näkemykset omasta toiminnasta voivat erota siitä, miten todellisuudessa toimii. Onko se esimerkiksi kotimainen vai jotain muuta. Samalla kun omaa toimintaansa tarkastelee kriittisesti, niin armollisuutta ja inhimillisyyttäkin pitää itseä kohtaan olla. Sitäkin on hyvä pohtia, mikä on oikeasti se asia mikä tuo onnellisuutta ja hyvää mieltä arkeen. Välillä kannattaisi pysähtyä miettimään omia tapoja ja tottumuksia, hän suosittelee. Pohtia voi esimerkiksi sitä, mikä kaikki omaan kuluttamiseen vaikuttaa ja mistä omat tavat ja tottumukset ovat tulleet. Kävellään vaikka kaupassa se sama reitti ja otetaan ne samat tuotteet, joiden hinta on mitä on ja tuotteet sitä, mitä aina, Kestävät talouspolut -hankkeen asiantuntija Elli Pölhö Marttaliitosta sanoo. – Tai onko se raha pakko välttämättä käyttää ollenkaan. Tarvitaan ison mittakaavan maailmanlaajuisia ratkaisuja, mutta jokaisen yksittäisenkin ihmisen teoilla on merkitystä. Yksittäiset ostot harvoin kaatavat koko taloutta, jos arjen valinnoissa on muuten hyvä pohja. Mitä vaikutuksia on omalla kuluttamisella, puheella, asenteella ja toiminnalla ja toisaalta sillä, mitä esimerkiksi jakaa sosiaaliseen mediaan tai jättää jakamatta. Määrääkö raha onnen. Hän suosittelee myös tarkistamaan säännöllisesti erilaiset jäsenyydet ja suoraveloituksella laskutettavat palvelut. Jokaisella teolla merkitystä – Maailma on tällä hetkellä rakennettu sen varaan, että koko ajan kulutetaan ja että kulutus koko ajan vielä lisääntyykin. Millaisia elintarvikkeita esimerkiksi ostaa ja miten usein vaikkapa hankkii uusia vaatteita. Hänestä olisi paikallaan pohtia, tarvitseeko kaikkeen käyttää rahaa niin hurjasti vai voisiko hyvään lopputulokseen päästä myös vähemmällä rahamäärällä vaikkapa juhlien järjestelyissä. Samaan aikaan tiedämme, että se ei ole millään tavalla kestävää ja hyvä tilanne. Sen kautta hän on huomannut omassa rahankäytössään muutamia kertoja, että rahaa olikin kulunut joihinkin asioihin suunniteltua enemmän. – Että okei, kun menen kauppaan, niin mitä sieltä haen ja miksi valitsen juuri tämän tuotteen ja mikä tuote se on. – Monesti arjen jutut tehdään niin huomaamatta, että ne eivät oikein jää muistiin ja toisaalta ihmisen muistikin on rajallinen ja vähän valikoivakin. – Oleellista on, että ostetaan vain tarpeeseen ja mietitään omat hankinnat niin, että ne tulisivat oikeasti käyttöön ja olisivat tarpeellisia. Rahankäyttö tulisi mitoittaa omaan arkeen ja pohtia, haluaako käyttää rahaa ja mihin sitä haluaa käyttää. Lasten synttäritkin voivat nykyään olla jo isolla rahalla tehtyjä, hän toteaa ja kannustaa arvostamaan rahan sijasta enemmän yhdessäoloa ja sosiaalisten suhteiden merkitystä. Se on inhimillistä. KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 26.1.2024 FIKSU KULUTTAJA . – Jos tulee vastaan vaikka joku kiva vaate ja ajattelee, että oi, olisipa hauska ostaa tuo, niin kannattaa miettiä, tarvitseeko sitä todella vai tuliko ajatus ostamisesta siksi, että sattui vaatteen näkemään, vai siksi, että se oli alennuksessa vai miksi. Samoin vapaa-ajan tekemisiään voi miettiä ajoittain uudelleen. – Jos kuluttaja voi valita nyt 200 erilaisesta lajikkeesta, niin tekeekö hänet onnelliseksi se, jos niitä onkin yhtäkkiä 300 vai jotkut ihan muut asiat. – Sitä tapahtuu meille kaikille, vaikka olisi tosi valveutunut ja tarkka ja olisi tietoa. Aina kaikilla ei ole sittenkään ihan tarkkaa käsitystä siitä, mihin omat rahat kuluvat. . Pienistä palasista iso kokonaisuus Suurensuurten muutosten sijasta kannattaisi ennemminkin miettiä pieniä palasia, joita on mahdollista ottaa osaksi arkea ja joiden ylläpitämiseen voimavarat riittävät myös pidemmällä aikavälillä. – Löytyisikö niitä käytettynä vaikkapa kirpputorilta. – Että raha ei olisi sellainen poissulkeva asia, vaan kaikki olisivat tervetulleita rahatilanteesta riippumatta. Tai jos on vaikka säännöllisesti tottunut palkkapäivänä käymään ostamassa uuden vaatteen, voi miettiä, että hei mikäs juttu tämä on ja voisiko tehdä jotain muuta, hän pohtii. – Asioiden muistiinlaittaminen konkretisoi hyvin, miten käyttää rahaa. Silloin ei pelkästään riitä, että ajattelee ostavansa vastuullista, vaan kulutuksen määrä korostuu. Fiksu kuluttaminen on hänen mielestään kestävää kulutusta. Oma muisti ei välttämättä aina ole se todenmukaisin tietolähde. Mihin oikeasti kuluu?. – Miksi ostaa sitä mitä ostaa, kuinka paljon siihen menee rahaa ja kuinka paljon joihinkin tiettyihin tuotteisiin menee rahaa. Yhtä lailla se on valinta, että mistä ostaa, mitä ostaa ja kuinka paljon, kuin se, mitä jättää ostamatta ja mistä syystä. Vaikka ihmisillä olisi tietoa siitä, mikä on vaikkapa kestävää kuluttamista tai miten rahaan liittyviä päätöksiä tulisi tehdä, niin toiminta ei aina ole tiedon mukaista. Erityisesti harvemmin käytettävien tavaroiden kohdalla kannattaisi miettiä, mistä niitä ostaa. Toki toivoisin, että siihen liittyisi vähemmän niitä ahdistavia ja ikäviä tunteita. – Ihan perinteisellä kynällä ja paperilla voi laittaa ylös omia menojaan – mitä ostin, milloin ja mistä, mutta esimerkiksi ruokakaupoilla ja pankeilla on myös sovelluksia, joiden avulla omaa taloutta voi seurata, Elli Pölhö sanoo ja kertoo itsekin käyttävänsä Penno-sovellusta, joka on Takuusäätiön kehittämä ja netistä löytyvä ohjelma. Asiantuntija kehottaa miettimään, mikä kuluttamiseen vaikuttaa – mistä omat tavat, tottumukset ja tarpeet ovatkaan peräisin. Ne syövät varoja huomaamattomasti. Heräteostoksia kannattaisi välttää, samoin ”ostin, kun halvalla sain”-hankintoja ja ostelua ihan vain ostamisen vuoksi. – Mitä yleensä ehdottaa kavereilleen tapaamispaikaksi ja tekemiseksi, ja voisiko joskus tehdä jotain muuta ja onko kaikkeen pakko liittyä raha. Monella muulla voi olla samanlaisia tunteita ja myös apua on saatavilla. – Onko se se kuluttaminen vai ihan jotkut muut asiat, hän kysyy ja nostaa esimerkiksi kuulemansa ajatuksen kaupan valikoimasta. – Ostetaan sitä mikä on välttämätöntä, ja hankitaan se vastuullisesti. Joskus isoin vastus on oma mieli ja sen mieliteot. Erilaiset taloustilanteet, rahankäyttötottumukset ja esimerkiksi ihmisen tausta ja vaikkapa kotoa opittu rahankäyttö voivat näkyä kuluttamisessa. – Jos hiilijalanjälkeä vaikka mietitään, niin suurempituloisilla se on isompi, koska kulutus on niin paljon isompaa. Kati Uusitalo – Monesti arjen ostoksia tehdään aika lailla laput silmillä. – Minkä verran niihin menee kuussa ja ovatko ne kaikki sellaisia, joita tulee oikeasti käytettyä. – Vaikka tietoa olisi, se ei välttämättä näy käytännössä ja myös oman toiminnan tarkastelu voi välillä olla aika hankalaa. – Kaikki kuluttavat jonkin verran ja välillä jokainen tekee niitä parempia ja välillä niitä huonompia ratkaisuja. – Rahaan ja siihen miten siitä puhutaan, liittyy paljon tunteita. Muutosten tekemisessä on hyvä tarkastella itseään ikäänkuin ulkopuolelta. Tärkeää on yrittää ymmärtää, mikä omaan rahankäyttöön vaikuttaa ja mitä muutoksia siihen voi tehdä
Lienee hyvä ajankohta päivittää tilannetta. Tanssittajana toimii Paimion opiston harmonikkaryhmä. Tansseja säestettiin yleisillä, mukana kuljetettavilla soittimilla, kuten viululla, haitarilla tai mandoliinilla. Remontin oli edettävä niin, että näyttelijöiden ja muun henkilökunnan toiminnot eivät häiriinny liikaa työn edetessä. Toki olen myös saanut hyvää palvelua taksimatkoilla. Nurkkatansseista haettiin iloa ja hauskuutta jatkosodan aikana. Aleksis Kiven ”Nummisuutarit” oli tulossa kesäteatteriin, kulttuuritalon kunnostus oli käynnissä ja Vahtisten Kulttuurikesä oli julkistettu. Nurkkatansseja järjestettiin yksityisasunnoissa, ladoissa tai luonnossa, niityillä ja kallioilla, mutta ei virallisilla tanssipaikoilla. Maija Mäki Paimion Karjalaseuran pj. Laboratorio muutti – muuttuvatko kustannukset. Siivottavaa ja korjattavaa riittää, mutta olemme luottavaisia, että kaikki saadaan vähitellen tehdyksi ja että Vahtisten kulttuuritalo tulee palvelemaan entistä paremmin Sauvon ja lähialueen asukkaita. Nurkkatansseihin jännitystä toi kiinnijäämisen pelko, mutta rangaistuksia tanssikiellon rikkomisesta jaettiin harvemmin. Tällöin vuoden 2023 teatteriksi valittu Red Nose Company tuo saliimme esityksensä ”Aleksis Kivi”, ja huhtikuussa Timo Väntsi ja Raimo Karppinen esittävät suositun tuotantonsa ”H.C.Poeettinen kohtaaminen Englannissa”. Työtä oli myös katsomon korjaamisessa, uusien wc-tilojen rakentamisessa ja koulun uuden teatterisalin kunnostamisessa. Ennen labraja lääkärikäynnin sai yhdistettyä saman matkan päähän, mutta uudistuksen myötä se ei ole enää mahdollista. Nykyisin ilmiö yhdistetään sota-ajan tanssikieltoon. Kattokorkeus palautettiin entiselleen ja tilaa siistittiin niin, että sovitut kulttuurikesän luennot voitiin pitää uudistuvassa salissa ja samaan aikaan suojamuoviseinän toisella puolella oli näyttelijöiden rekvisiitta-, pukuja lämpiötilaa. En ole vielä päässyt käymään tämän vuoden alussa KTO:n tiloihin muuttaneessa Paimion laboratoriossa, joten on vaikea arvioida, onko palvelu hyvä vai huono. Kaikessa edettiin jotakuinkin suunnitelman mukaan, ja tarvittavat asiat tapahtuivat juuri ja juuri ajoissa. Kiitos ammattinsa osaavalle henkilökunnalle. Ja jos siirtymiä tulee nyt lisää, voi odotusaikojen kera reissusta tulla aika pitkä. Kiireettömältä ambulanssilta olen aina saanut hyvää palvelua tarvittaessa. Niissä oli kielletyn viehätystä ja uhmaa viranomaisia kohtaan. Palvelu on saman hintaista kuin kelataksilla, ja tätä voidaan pitää kyllä Paimio–Sauvo-alueen etuna, josta kannattaa pitää kynsin hampain kiinni. Haluaisin tietää kuitenkin, miten laboratorioon on järjestetty kuljetuksia ja mikä niiden hinta on. Laajennetut wc-tilat palvelivat paremmin yleisöä, ja Museon tuki ry:n kanssa yhdessä tuotetut luennot voitiin toteuttaa helteeltä suojassa uudistuvassa salissamme. Tanssiminen liitettiin kevytmieliseen huvinpitoon, ja väen kokoontumista yhteen paikkaan pidettiin pommitusvaaran takia riskinä. Sukupuolitautien ja epäsiveellisen käytöksen pelättiin myös leviävän tanssien seurauksena. Tansseja järjestettiin salassa, pidettiin siis nurkkatansseja. Useimmiten tanssit olivat kuitenkin harmitonta hauskanpitoa nuorten kesken. klo 19-22. Sota-aika oli poikkeusaikaa, joka loi uusia sääntöjä ja vaikutti ihmisten moraalikäsityksiin. Syksyn mittaan töitä on jatkettu, ja ensimmäiset esitykset on koettu. Uusi kahvio-/lämpiötila on saanut ensi esityksensä, ja tunnelma tilassa on hyvin lupaava. Tuli viimeinen viikko ennen ensi-iltaa ja ihana ihmettely siitä, mihin kaikkeen nämä ihmiset ehtivät ja pystyvät tilanteen niin vaatiessa! Teatterikesä meni hyvin, ja tuotantomme sai kiittävät arvostelut alueen lehdissä. Tämä asia mietityttää minua, koska olen viimeisen vuoden aikana käyttänyt kelataksia useita kertoja, ja pisimmillään olen saanut odottaa taksin saapumista terveyskeskuksessa jopa kolme tuntia. Kädet olivat täynnä työtä kesäteatterin valmistamisessa. Näin tasapainoiltiin remontin ja taiteen tekemisen välimaastoissa, ja vähitellen uusi teatterisali alkoi muotoutua. Kertyykö kaikista siirtymistä erillinen maksu, koska laboratorion muutettua matkoja kertyy aina vähintään yksi aiempaa enemmän. Nurkkatanssit olivat nuorison suosiossa. Varsinaisella teatteripuolella harjoitteli ja esiintyi ennen joulua vauvasirkus ja nuorten improvisaatioryhmä. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 26.1.2024 Viimekertainen kirjoitukseni käsitteli suunnitelmia, joita seuramme Selku ry oli tehnyt kesäja osin syyskaudelle 2023. Seija Kaarilahti, Paimio. Entä sitten, jos pitäisi ensin mennä laboratorioon, ja jatkaa sieltä lääkäriin terveyskeskukseen tai jopa Turkuun sairaalaan, pahimmassa tapauksessa molempiin. Tervetuloa esityksiin! Matti Moilanen Päivittelyä KOLUMNI MIELIPIDE UUTISET ”Siweettömyyden ja raakuuden tyyssija” – nurkkatanssiperinne tutuksi . Kesä oli aivan erityisesti nurkkatanssien aikaa, valoisat kesäyöt olivat pitkiä, ja sopivia tanssipaikkoja oli vaikeaa löytää talvisin. Historioitsija Merita Suikkasen mukaan tanssikieltorikoksia kirjattiin eniten juuri Turun ja Porin läänissä. Ne saattoivat osaltaan vaikuttaa 1950-luvun tanssilavakulttuurin syntyyn. Mentiin päätä pahkaa kohti uutta toiminnan täyteistä kesää. Nurkkatanssiperinteen synty on ajoitettu 1600-1800-luvuille. . Suomessa jatkosodan sytyttyä julkinen tanssi kiellettiin kokonaan. Nurkkatanssit ”Ikolan lypsymökillä” vuoden 1935 paikkeilla. Kevääksi on kaavailtu vierailuesityksiä, joista ensimmäinen on 10.3. Vähitellen tila kehittyy kohti suurempia tuotantoja. Poliisit saattoivat suhtautua niihin ymmärtäväisesti, ja tansseista saatettiin uutisoida huumorilla. Jatkosodan pitkittyessä ihmiset alkoivat väsyä sotaan, arkeen kaivattiin piristystä ja nuoret halusivat tavata toisiaan. Lisäksi haluaisin kiittää kaikkia, jotka ovat tukeneet minua sairaudessani ja terveyskeskuksen väkeä hyvästä hoidosta. Nurkkatansseja arvosteltiin siellä esiintyvästä alkoholin käytöstä ja viinan salakaupasta. Kaikkein tärkeimpänä vielä TYKSin lääkäreille ja teho-osaston henkilökunnalle valtava kiitos, jotka tekivät valtavasti töitä, että pääsin vielä tätä tekstiä kirjoittamaan. Miten silloin toimitaan, jos ihminen asuu jossain Karunan perällä. Teette kaikki äärimmäisen arvokasta työtä. Paimion Karjalaseuran Nurkkatanssit Tillintuvalla huomenna lauantaina Paimion Karjalaseura järjestää nurkkatanssit tulevana lauantaina, mutta mitä nurkkatansseilla oikein tarkoitetaan. Tansseissa tapasi muita nuoria. Nurmeksen museo, Veikko Haapalaisen kokoelma. Paimion Karjalaseuran järjestämät Nurkkatanssit pidetään Tillintuvalla la 27.1. Tässäkin kyse olisi vasta menomatkasta, ja myös takaisin pitäisi päästä
Aloita ilmoitusteksti aina seuran/yhdistyksen nimellä. Ke 31.1. 4.2. Sisäpelikengät ja vesipullo mukaan. Avoinna ke ja pe klo 9–12. eläkeläisjärjestöjen karaokekerho klo 15 Pontela. 158 € Paperilaskusta veloitetaan 2,50 € paperilaskulisä. mennessä. Harrastustiistai Tillillä 30.1. Klo 19-20 kuntopiiri, klo 20-20.30 peli ja loppuverryttely. Seuratoimintapalstalla saa ilmoittaa, mistä saa lisätietoja tai mihin pitää ilmoittautua: nimi ja puhelinnumero tai sähköpostiosoite tai www-osoite. klo 19-22 Tillintuvalla Nurkkatanssit harmonikkamusiikin tahdissa. Vuoronumerojen jako klo 11.15. mennessä ja maksu Vistan Marttojen tilille, viite 34681. Taapparukset klo 9, Pontela. Yhdistys on varannut lippuja su 10.3. mukavaa yhdessäoloa. 166). Boccia klo 12, Pontela. Ke 31.1. Kassit valmiina, 1 kassi/talous, kasseja rajoitetusti. Leiri: Perinteeksi muodostunut talvileiri Tippsundissa 20.-22.2. Tarjalle p. klo 10-12. Tervetuloa mukaan. Su 28.1. kerho klo 12 Pontela, kahvia, bingoa, arvontaa ym. Ti 30.1. Tarjolla aamupalaa. klo 10 Kevyt Tupasjumppa. Lukuisten toiveiden täyttymys Legendaariset Lea Laven, Kai Hyttinen, Marion Rung ja Markku Aro. klo 16-17 Vistan koulun II-salissa. Lahtinen, Nyman. www.paimionseurakunta.fi/lapsille-ja-lapsiperheille/paivakerho * avoin raamattupiiri Sanan lähteellä klo 17.30 Wanhalla. * Toivoa naisille – rukouspiiri klo 18 Mikaelintalolla. Aluksi ulkoilua Paltan kerhotalon pihalla, lounas klo 11.15 Wanhalla (Pyölint. klo 13 Paimion opiston teatteriryhmä Onnenpotkun ”Maajussille mummomorsian” esitykseen. Matkat: Marja-Liisa 040 729 3909. klo 14-16. asti kiitos. * miesten ilta klo 18 Mikaelintalolla. fi/paimio. Rosendahl, Moilanen, Jalava. P. Kulttuuria minulle klo 14-15.30 To 1.2. bocciaa klo 12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela. iltamessu klo 18 Sauvon kirkossa. Seuraava käsityökerho ti 6.2. Kaffetassi – aikuisten kohtaamispaikka klo 10-12 Wanhalla (Pyölint. Lisätied. perhekerhopäivä lapsiperheille klo 10-15. 3-piirin Ystävänpäiväristeily 13.2.-14.2. Elonheimo, Kopponen. Ohjelma: Ke 31.1. Kokoontuminen jäähallin P-paikalla klo 18. 2.2. Kaikenikäisten yhteinen messu. Kaikki tervetulleita. p. toimija. Messun jälkeen keittolounas Mikaelintalolla (Pyölint. parittomat viikot. johtokunta klo 10 Tuorlan Majatalo. Hentopalloa ke 31.1. perhekerho klo 9.30-11.30 Sauvon srk-talossa (Pappilant. La 27.1. Digilehti + kuntsari.fi jatkuva tilaus 12 kk 91,20 € Lisää tilausvaihtoehtoja: tilaajapalvelija.fi Irtonumerohinta 2,70 € Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk jatkuvaan tilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen. Penkkimäki. Autoista romutustodistus. Su 4.2. Seniori kahvila avoinna klo 9-11 klo 10.15-11 Gunnar kitara ja laulu. To 1.2. Ohjelma 10 € Yhteisvastuukeräykseen. Ti 30.1. Muistathan jättää myös yhteystietosi, jotta saamme tarvittaessa lisätietoja. Kuollut: Kari Heikki Toukolehto, 85 v. Paino: Lehtitehdas, Salo 2024 Toimiston asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30-12 tai sovittaessa. Minna Kult vetää tuolijumppaa. 16.17.4. Apua AL-anon vertaistukiryhmästä. Kerho on tarkoitettu 3.-6.-luokkalaisille lapsille. Kaarinan AL-anon kokoontuu joka ke klo 18.30 Mäkitupalaisenkuja 2 Toimintakeskus touko. Paimion AA-ryhmän kokoukset: keskiviikkoisin 19 ja lauantaisin 21 Pussitie 6, alakerta tien puoli. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 Katja Hägg, kaupallinen johtaja, katja.hagg@ts.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. klo 17, ilmoit. 11.3. * Sanan, sävelen ja rukouksen ilta klo 16 Mikaelintalolla. Seniori kahvila avoinna klo 9-11 Yhteislaulut klo 10.15-11. Boccia Tillillä to YHDISTYKSET PAIMIO PAIMION RASTI Su 28.1. Korttipelikerho klo 12, Pontelan yläkerta. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta PAIMION SEURAKUNTA¤ Paimio Sauvo Karuna PAIMIO Alkoholi ongelmana. lähestyy. Aamiaiskahvila klo 9 sekä ruokakassijako klo 9.30 Sauvon srk-talossa. Ma 29.1. Tervetuloa. Palsta on tarkoitettu yhdistyksen sisäiseen tiedotukseen, eli yhdistyksen oman väen ulkopuolelle suunnatut tapahtumat ja myynti eivät sovi maksuttomalle yhdistyspalstalle verotuksellisista syistä. Älä kirjoita sanoja ISOIN KIRJAIMIN. avoin päiväkerhoryhmä 2 v. 050 441 1115, netti: vsaa.fi. Paimion Eläkkeensaajat ry. Paimiossa: Pe 26.1. Hyvä seuratoimintapalstan ja urheilutoimintapalstan käyttäjä TIETOJEN JÄTTÖAJAT: Tiistain lehtiin tulevat seuratoimintatiedotteet tulee lähettää maanantaihin klo 10:een mennessä. Helmikuun kerho Pontelassa to 1.2. * ruokakassijako ja hartaus klo 11.30 Mikaelintalolla. viim. * Kuulonäkökerho klo 13-14.30 poikkeuksellisesti Mikaelintalolla. 7.2. Piikkiön Eläkkeensaajat Ry. Paimio Tillintupa tuolijumppaa maanantaisin klo 13.1514 ajalla 29.1.-25.3. 02 5888652 tai ilmoitukset@kunnallislehti.fi PAIMIO-SAUVO-KAARINA toimittaja Jaana Pakarinen (02) 588 8617 Uutismedian liiton jäsen myyntineuvottelija Raija Korhonen (02) 588 8653 TOIMITUS päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 (050) 62476 tuottaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 ASIAKASPALVELU toimittaja Julian Rauhaniemi (02) 588 8669 myynti, asiakaspalvelu Sami Lindström (02) 588 8652 toimittaja Jan Sundman (02) 5888654 1.2. ja ilm. PELISÄÄNNÖT: Seuratoiminta-palstan tarkoituksena on tarjota tiedotustilaa yhdistyksille (ei edellytä rekisteröityä yhdistystä). KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 26.1.2024 RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Ilm. Hartauden jälkeen mahdollisuus hiljentymiseen. klo 18 muutama lippu jäljellä. 5.2. Ilmoittautumiset: paimio-sauvo.4h.fi Lisätiedot: julia.laine@4h.fi, 050 3031 200. Pelikerhot klo 12, Muistikerho klo 10:3011:30 ja Boccia klo 14-16. Hintatiedot matkoista kotisivuilta www.elakeliitto. Muista ilmoittaa irmaan juoksuhalukkuutesi 2.2. Konserttiin lähtö 4.2. Paltanpuiston palvelutalo tiedottaa. Ilmainen minikuntosali käytössä aukioloaikoina. Su 28.1. Ke 31.1. Paimion Karjalaseura ry. Kädentaitajat-kerho klo 16:30-18 4H-yhdistyksen tiloissa Sauvontie 38. 2). Eläk. Toimintaan ja tapahtumiin voit tutustua kotisivuillamme www.paimio.elakkeensaajat.fi. viim.11.3. Pe 2.2. * Porinapiiri klo 9.30-11 Cafe Astassa (Asemat. bocciaa ja laulajat klo 12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela. 3). hartaus klo 9 Mikaelintalon kappelissa. klo 9.30 Wanhalla. Tulossa: Liukuesteitä jaossa kaikille +65 vuotiaille Paltanpuistossa12.2. iltalähtö. täyttäneille lapsille klo 9.30-11 Paltan kerhotalossa (Paltant. kynttilänpäivän konsertti klo 17 Sauvon kirkossa. * Peimarin seutu rukoilee – yhteiskristillinen rukousilta klo 18 Sauvon kirkossa. Maksullinen. Kassien jakojärjestys arvotaan. Sport & Family-salitreenit Jokelan koulun salissa klo 18-19. Ryhmä kaikille kiinnostuneille, jossa kokoonnutaan pohtien ja keskustellen Raamatun äärelle. Eskari-kerho klo 17.18 4H-yhdistyksen tiloissa Sauvontie 38. Kahvitarjoilu. Lahtinen, Nyman. klo 12:30-13:30. Boccia klo 9, Pontela. Ma 29.1. Jumppamatto ja sählymaila mukaan. MiniPowereiden ja Powereiden salitreeni Jokelan koulun salissa klo 17-19. Hyvinvointitori Tupasvilla: Hepojoentie 7, Piikkiö. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi OSTETAAN Kerhot alkavat: Ti 30.1. Annelille 28.2. To 1.2. 8.2. Ke 31.1. Ti 30.1. aluejärjestön risteily TkuSto-Tku, Viking Glory, aamulähtö, kuljetus satamaan, ilm. Uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen: seurakuntapastori Benjamin Kasari, kiinteistötyöntekijä Jani Lehtinen, nuorisotyönohjaaja Oona-Mari Marsch ja diakoni Johanna Penkkimäki. Avasimme nettisivuille lomakkeen, jonka kautta voit lähettää tekstisi 3 € KUNTSARIN DIGISISÄLLÖT NYT MYÖS VUOROKAUSITILAUKSENA TILAA TÄÄLTÄ: www.tilaajapalvelija.fi/ digikuntsari. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00–16.30, viikonloppuisin klo 7.00–11.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Matkan maksu yhdistyksen tilille viimeistään viikkoa ennen matkaa viitteellä 20 22141. Kuntosali Solinan Kolinassa to 1.2. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Eläkeliitto Piikkiö. Tervetuloa osallistumaan ja seurustelemaan. Su 4.2. Tarjoamme pullakahvit ja illan aikana on myös arpajaiset sekä tanssiteemainen bingo. Jutta ja Eeva. Virallisena kokouskutsuna palstaa ei voi käyttää. koko seuran Rasti jumppaa AKK:n/ kurssikeskuksen salissa, Sähkömiehentie 2. yhteinen Karaokekerho klo 15, Pontela. Ma 29.1. (pariton vko). Diandran Music of Divas -konserttiin la 6.4. Kerho on tarkoitettu kaikille esikouluikäisille lapsille. Suomal. Eri esiintyjiä kanttori Eeva Moilasen säestäessä, juonto diakoni Marika Hietanen. Eläkeliitto Paimion yhdistys ry. Puhujavieraana Seppo Eirola. Kahvija lounastarjoilu klo 11.30-12.30, sosiaaliohjaaja Sini Martemo tavattavissa klo 11.30-12.30. URHEILUSEURAT Ilmoitushinnat 1.1.2024 alk: Etusivu väri 2,90 / pmm Tekstissä väri 2,00 / pmm Takasivu väri 2,60 / pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero. Reittiohje: Lähtö Jukantieltä klo 17.30 kulkien reittiä SyybyntieValkojantieVälitieVistantieVistamatkojen toimisto ja Paimiontietä Turkuun. Jukolaan ilmoit. Perjantain lehtiin tulevat tiedot puolestaan lähetetään aina torstaihin kello 10:een mennessä. 4). 0400 883 354. klo 11 Turun kaupunginteatterin lämpiössä Merja Larivaaran ”Seniorisoppa”, näytöksen jälkeen vegaaninen sosekeitto, vettä ja leipää, kuljetus järjestetään, ilm. (02) 7702 626 klo 8.15–15.45 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. ”Muistellaan” kerho klo 12, Hadvalantie 9 Ke 31.1. Määräpaikkalisä on 15%. * miesten sauna klo 18 Suojalassa (Järvenkylänt. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. klo 10 Mauri Tuominen ja Pentti Rasi musisoi ja laulattaa. Muista heijastinliivi tms. ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 1798-3681 (verkkojulkaisu) Tilaushinta 1.12.2023 alk: Paperija digilehti + kuntsari.fi jatkuva tilaus 12 kk alk. 040 565 2853. Hyvänmielenkerho kokoontuu klo 15 Mirjan luona Länsi-Keskuksessa. Ystävänpäivän pehmopaketti keräys Paltanpuiston palvelutalolla 12.2. Jäikö Kunnallislehti tulematta. Huom. Hietanen. Vieraana Ossi Suomi, isäntänä Mika Ahtola. 3). 2). klo 12 Ritva kertoo kotisivuista ja facebookista, haitarimusiikkia, arpajaiset Kaarina teatteri ”Gabriel tule takaisin” su 3.3. kirkkomuskari ja leikkihetki klo 16.15-17.15 Sauvon srk-talossa. Ti 30.1. Lisätietoja Jouko Aalto p. KAARINA Ahdistaako läheisesi juominen. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Piikkiön Eläkeläiset ry: 31.1. kaikille avoin soppasunnuntai: messu klo 10 Paimion kirkossa. Paimio-Sauvo Kastettu: Eelis Sami Holger Jokioinen, Aino Amanda Wessman. Ti 30.1. 050 567 2903. Pe 2.2. 3), voit myös ottaa omat eväät. Pe 2.2. p. klo 19 Idän pikajunan arvoitus -esitykseen ilmoittautuneille tiedoksi: liput jaetaan teatterin aulassa klo 18.15 lähtien. Vistan Martat, ke 31.1. Tiistaina koko seuran Rasti juoksee. Varaukset Pirkko p. Oman raamatun voi ottaa mukaan. Kuntosali avoinna ma-ti-ke ja to. Karunan kerho klo 17.30-19 Kallioranta, Karuna. Sauvossa ja Karunassa: Pe 26.1
Tänä viikonloppuna Hännilän tilalla käynnistyy uusi leiri. Mari kertoo, että viikonloppu oli hänelle mieleenpainuva monella tapaa. HANNA KAMMI-RAHNASTO Läsnäolon ja lempeyden leireillä opetellaan kuuntelemaan oman kehon tuntemuksia. Myös toimittaja sai kokeilla harjoitusta maanantaiaamun kunniaksi.. 30.1. – Tämä on pieni työni ihmiskunnan sekä hevosten hyväksi. Kuvassa Liina ja Mari pitävät rauhoittumishetkeä hevosen läsnäollessa. Liina Aho Liina Aho ja Mari Sipilä ystävystyivät Hännilän tilan leirillä ja tekevät tätä nykyä yhteisiä työprojekteja. Lempeyden viikonlopussa keskitytään erityisesti läsnäoloon. Painopiste leirillä on ”hermoston rauhoittamisessa, omiin voimavaroihin keskittymisessä ja sisäisen puheen löytämisessä”. Leirillä ollaan myös tekemisissä tilalla olevien hevosten kanssa. Liina alkoi miettiä, voisiko hän Karunan kauniissa ympäristössä tarjota myös muille samankaltaisten asioiden kanssa painiville konkreettista apua ja vertaistukea. Liinalle on hyvinvoinnin lisäksi tärkeää, että hänen eläimensä saavat mahdollisimman eettiset ja lajinomaiset elinolosuhteet. Monilla ei ole keinoja rauhoittaa itseään. – Jos et kykene rauhoittumaan eläimien edessä ja kohtaamaan niitä lempeästi, voi olla, että oma tilasi tarttuu hevoseen. Aloin opettelemaan erilaisia saadakseni tilanteeseen muutoksia. . Asiakkaat ovat vakuuttaneet Liinan ja Marin siitä, että heidän tarjoamiaan palveluja tarvitaan. Viikonlopun jälkeen mukaan saa myös kotiinviemisiä. Marin kohdattuaan hän kokee, että kokonaisuus on täydentynyt ja että palaset ovat loksahtaneet kohdilleen. – Esimerkiksi kerran eräs Helsingistä saapunut bisnesnainen oli todella vaikuttunut viikonlopun aikana saavutetusta rauhallisesta ja tyynestä tilastaan vietettyään viikonlopun Karunan luonnon äärellä. He alkoivat vetämään yhtä köyttä myös työelämässä. . Lopulta kaksikko ystävystyi. Se kantaa nimeä Lempeyden viikonloppu. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 26.1.2024 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku ?6 ?6 ?4 3 Sää 26.1. Hektinen maailma kaipaa pysähtymistä Tunnevyöhyketerapeuttina työskentelevä Mari kertoo, että monilla on todella kiireinen elämä: – Ihmisten kehot ja hermostot voivat olla pahimmassa tapauksessa jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa. – Tämä on pieni työni ihmiskunnan sekä hevosten hyväksi, Liina toteaa. Leiriläiset viettävät aikaa erilaisten harjoitteiden, rauhoittumisen sekä halutessaan hevosten parissa. Lisäksi he tulivat hyvin toimeen keskenään. Päivien aikana on tarkoitus sulkea mielestä pois kaikki muut maailman asiat ja unohtaa oma sisäinen piiskurinsa. Hännilän tilaa hän ylläpitää yhdessä avopuolisonsa kanssa. Hännilän tilalla hevoset eivät elä karsinoissa, vaan pihatoissa. – Havahduin huomaamaan, että olen liian ankara ja kova itselleni. Työtä ihmisten ja hevosten hyväksi Liina on aina pitänyt eläimistä. Erityisesti hän muistaa, että leirin vetäjä jakoi samanlaisen arvomaailman kuin hän. Ystävyksiä ohjaavat projekteissa samanlaiset ajatukset eli miten edistää ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hullunkurisimmista ideoista keskustellaan yön pikkutunteina, ja parhaimmat pääsevät toteutukseen. Hevosihmisinä Liina ja Mari toteavat, että eläimet ovat hyviä peilejä ihmisille. 02-473 2602 Kahvila-Konditoria-Myymälä UUTISET Hyvinvointia ja rauhaa lempeyden leiriltä . Ystävykset löivät hynttyyt yhteen ja alkoivat luotsata hyvinvointileirejä Sauvon Karunassa SAUVO-KARUNA Hanna Kammi-Rahnasto Mari Sipilä osallistui Hännilän tilalla hevosmummoiluleiriviikonloppuun, jota veti Liina Aho. Eläimet ovat myös vahvasti läsnä leiriviikonlopuissa, sillä niistä voi saada valtavasti tiedostamatonta voimaa sekä tukea. Läpi käydään niin tunnepuolen asioita piirityöskentelynä kuin itsetutkiskelua yksin sekä yhdessä. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:00 16:24 08:10 17:14 Lauantai ?1°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:58 16:26 08:08 17:16 Sunnuntai +2°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:56 16:29 08:06 17:19 Maanantai +3°C 7 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:53 16:32 08:04 17:21 Tiistai +2°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:51 16:34 08:02 17:23 Legendaariset konditoriamme Runebergin tortut Leipomo-Konditoria www.cafeasta.fi Ark. – Leirien tarkoituksena on tarjota osallistujille myös konkreettista apua. Yhteisiä projekteja on takana jo muutamia, ja loppua ei näy. Yksi keino on suunnata viettämään leiriviikonloppua, jossa rauhoittumiselle, lempeydelle ja itsetutkiskelulle on järjestetty rutkasti aikaa. Hyvinvointialan asioihin hän alkoi kiinnittämään huomiota omien kokemuksiensa kautta. Usein ne ovat päivien aikana opeteltuja keinoja rauhoittumiselle, jotka on tarkoitus sisällyttää mukaan omaan arkeen, Mari tähdentää