Sauvossa sijaitseva Elämys Ämmi on mukana Ylen kesän Saunapäivä -kampanjassa, jota vietetään valtakunnallisesti tulevana lauantaina 27. Sen lisäksi, että Ämmissä kuumenee perinteinen sisäsauna, ulkona kuumana käy myös vasta valmistuva savusauna, ”saunamaahinen”. SAANA SIPOLA Lempeitä löylyjä luvassa 12. heinäkuuta. . Uuteen savusaunarakennukseen valmistuu myös kokoustilat. Paimio | Sauvo | Kaarina 10 Muistoja legendaarisesta Shellin baarista NRO 55. PERJANTAINA 26.7.2019 102. Timo Sippo on lisännyt persoonallisuutta rakennukseen kaarevilla seinillä. vuosikerta 2,10 € Irtonumero
– Tavaraisku järjestettiin viime tiistaina ensi kertaa. Kuvassa ei näy 1400-luvulla seiniin maalattuja kalkkimaalauksia, vaan ne olivat kuvan ottoaikaan yhä valkoisen kalkkimaalin peitossa ja ne paljastettiin uudelleen 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Jos jokin tietty esine tai asia kiinnostaa, voi sitä kysellä erikseen, Veera Simolin jatkaa. Kuvalöytö Galle-suvun hautajaisvaakunoista Tarvaspään Akseli GallenKallelan Museon kuva-arkistossa on interiöörikuva Sauvon kirkosta. Tämä onkin varsinainen sukuvika, Veera Simolin nauraa. Maarit Heinonen Sauvo Maarit Heinonen törmäsi uuteen vanhaan valokuvaan Sauvon kirkosta perehtyessään Akseli Gallen-Kallelan valokuviin. – Minulle tullaan monesti kertomaan tarinoita ja kilpailun avulla saamme niitä kirjattua ylös, Simolin sanoo. Se tiedetään, että Akseli on hautajaisvaakunoista otettua valokuvaa tarkkaan tutkinut ja se on toiminut hänen inspiraationsa lähteenä. Sen kuvaajaa ei tiedetä eikä kuvausaikaa. – Olen varauskalenteriin tyytyväinen. Sauvon kirkossa on vierailtu sukututkimuksen merkeissä 1800–1900-luvun taitteessa. Syksyllä luvassa on parit häät, Anton Simolin selvittää. Kuvassa näkyy hautajaisvaakunoiden rinnalla 1600-luvun sotilasaatelin miekkoja, kypäriä ja kannuksia eli ratsastajan saappaiden kantapäihin kiinnitettäviä metallihaarukoita. Tervetuloa joukolla tanssimaan! Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. Tämä on paikka, jossa voi kokeilla asioita ja järjestää tapahtumia. Tavara vaihtuu usein ja Veera Simolin vastaa tuotteiden myynnistä. Haen työlleni jatkajaa. Soita ja kysy lisää p. – Pyrimme tuomaan joka päivä jotain uutta tavaraa vaihtuvuuden takaamiseksi. 0440 597 150 EKOESKO T:mi Kanunki, SALO En juhli merkkipäivääni. Lähtökohtaisesti Tavaraisku ei vastaanota tavaraa myytäväksi, sillä se omaa jo itsessään runsaat varastot jo sukulaissuhteittenkin kautta. Tavaraiskusta löytää niin suomalaista taidetta kuin antiikin aarteita. Ostetaan päivän hintaan MUSTIKOITA KANTTARELLEJA JA PUUTARHAMARJOJA Vihannestukku Öberg Oy Raitalankatu 4, Salo Varasto avoinna joka päivä 16.00-17.00 (ei lauantaina). Myöhemmin selvitettiin, että Gallénit ovat suomalaista talonpoikaissukua. Kuvakulma paljastaa, että kyse ei ole tavanomaisesta historiallisen kirkkonähtävyyden kuvaamisesta, sillä kuvassa rajautuu esimerkiksi kuori-ikkuna ja alttaritaulu vasemmalle. Antiikkia ja aarteita PAIMIO Ina Virtanen Tapahtumatalon Iskun kesässä nähdään tänä vuonna jotain uutta, kun talolla on laitettu aluilleen vanhaa tavaraa myyvä Tavaraisku. Arthur etsi todisteita siitä, että heidän sukunsa olisivat ruotsalaisen Galle-sotilassuvun jälkeläisiä. Avajaispäivänään Tavaraiskussa menivät kaupaksi muun muassa talonpoikaistuoli, Oiva Toikan fasaani sekä Arabian astioita, koruja ja tauluja. Nyt arkikalenteria täydentävät tiistaina ja keskiviikkona Tavaraisku. – Eihän tämä tuo vaurautta kenellekään. Rakkaudesta Paimioon Iskun talon kesä sujuu mukavissa merkeissä. – Aaltoa, Arabiaa, Kupittaan savea, keramiikkaa, posliinia ja lasitavaraa, Veera Simolin luettelee. kahvit. Sisarukset Anton ja Veera Simolin kertoivat Tavaraiskun lähteneen mukavasti käyntiin. Teen tätä työtä rakkaudesta Paimioon. Iskun talon nettisivut ovat uusitut ja sieltä löytyvässä tarinaja muisto-osiossa etsitään kertomuksia talon historiasta kilpailun siivittämänä. INA VIRTANEN Kuparipannu on yksi perinteinen huutokaupoissakin nähty myyntiartikkeli. Tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 17–19 aikaan avoinna oleva myymälä on otettu mukavasti vastaan. Kuva on otettu siis aikana ennen kuin ne siirrettiin kirkkohuoneeseen sopimattomina pois nykyiseen Kansallismuseoon 1800–1900-luvun taitteessa. Simolin on kiitollinen olemassa olevasta tilanteesta. Yksityistilaisuuksissa täällä on järjestetty niin muistotilaisuuksia, rippija kastejuhlia sekä syntymäpäiviä. Kuva on virheellisesti sijoitettu Ruovedelle. Näitä säikeitä on yhteensä 13 eli niin monta kuin joku kiivas ja sapekas Galle oli lahjoituksia tehnyt kirkolle synneistään sovitukseksi. Helge Pilpola TANSSIT Laurilan lavalla La 27.7.2019 klo 19 – 23.30 Salontie 544, Marttila Musiikista vastaa Keijo Nurmi yhtye Liput 10 € sis. punamulta keittomaalit ja tiilikattomaalit www.ekoesko.fi Vuokraamme myös polttomoottori käyttöistä punamultaruiskua. Kuva on alkujaan luokiteltu väärin Ruovedelle. Heinonen tunnisti kuvan, koska hän on kolmen kesän aikana ollut Sauvon kirkossa vapaaehtoisena tiekirkko-oppaana. Kuvattavana ei ollut kirkon interiööri vaan nimenomaan kuoriseinän Galle-suvun hautajaisvaakunaryhmä. Seniorikansan hyvinvointi tuo kuitenkin minulle iloa, jotta jaksan kolata lumet talon pihasta talvellakin. Kuvan tiedot on nyt ilmoitettu Tarvaspäähän Akseli Gallen-Kallelan museolle, ja he olivat kovin ilahtuneita kuvaan liittyvästä lisätiedosta. Arvontaa. Kuvassa näkyy myös vanhoja seinään kiinnitettyjä lampetteja, siis vanhoja kynttilöiden pitimiä, ennen kuin nekin poistettiin, kun kirkkoon saatiin sähköt 1930-luvun alussa. – Suvussa on alan yrittäjiä, joilta saa tavaraa. Tavaraisku myy esimerkiksi jäämistöjä. Tänä vuonna Iskulla ei todennäköisesti nähdä ravintolapäivän tapahtumaa ollenkaan perhesyiden takia, mutta ensi vuonna tarkoitus on panostaa asiaan lisää. Järj. joulukuuta 1676 Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n (1655–1697) sotajoukoissa kuolleet kenraaliluutnanttti Johan Galle i Finland (1614– 1676) ja hänen poikansa Claes Galle. Sauvon kirkkoon on haudattu Skoonen sodan Lundin taistelussa 4. Torstaisin talon pihassa lauletaan aikuisten olohuoneen merkeissä Iskulla soi -tapahtumassa. Vuokrakalenteri näyttää täydeltä lähes joka viikonlopun osalta. Olimme tyytyväisiä sen saamaan vastaanottoon, Anton Simolin kertoo. Tavaran myynnistä vastaa Iskun isännän Anton Simolinin sisko Veera Simolin. Kuvan on ilmeisesti ottanut joko Akseli Gallen-Kallela tai hänen veljenpoikansa Arthur Harald Gallén. Hän itse työskentelee arkityönään puutarha-alalla, joten Tavaraisku onkin hänelle sivutoiminen työ yrittäjänä. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 26.7.2019 EKOESKO YLI 30 v. Akseli alkoi kuitenkin ilmeisesti huumorimielessä käyttää tunnuksenaan Galle-suvun vaakunassa olevaa sinistä sappikuvaa, josta lähtee sinisiä ja kultaisia säikeitä. – Isku on vapaa-aikaani ja päivätyöt toki menevät kaiken edelle. Taidemaalari ja graafikko Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) oli kiinnostunut sukututkimuksesta, jota hänen velipuolensa poika taidemaalari ja graafikko Arthur Harald Gallén (1880–1931) teki
2 pkt/talous plussakortilla ingman Vaniljajäätelö Ei laktoositon, 1 l (1,00/l) Yksittäin ja ilman plussakorttia 1,39/pkt tuore ruodoton lohifilee C-leikkuu Norja Lihamestarin porsaan kassler grillipihVit Suomi atria broilerin fileepihVit XXXl Carolina & Luisiana 675 g (10,35/kg) plussakortilla taffeL megapussit 140-325 g (6,15-14,29/kg) Yksittäin ja ilman plussakorttia 2,79-2,89/ps Leipomo saLonen herkullinen ja monipuolinen leipäkassi Vain perjantaina 26.7.2019 palvelemme klo 22.00 asti joka päiVä! läheltä!. ellei toisin mainita • palVelemme: ma–la 7–22, su 10–22 • jokipellontie 2, 21530 paimio porsaan kassler Suomi pkt kg kg kg kurkku Suomi 79 kg 6 99 kg 99 kg 12 95 4 99 kg 7 99 kg Grilli kuumaksi loppuviikkoon! 2 pkt 2 00 89 kg 6 99 rs 1 99 pkt 99 nippu 7 89 1 99 pkt 6 00 sipulinippu Suomi 2 49 4 00 Lihamestarin porsaan grillipihVit Suomi hK amerikan pekoni 170 g (11,71/kg) 9 99 VastasaVustettu kirjolohi Myös palana Suomi miniVesimeloni Espanja kassi pkt 2 ps 3 pkt tlk 95 Lapin KuLta legenda iii-olut 4,4 % 0,33 l (2,42/l) sis. pantin 0,15, voimassa 25.8.2019 asti ilmainen fileointi tuore kokonainen kirjolohi Ahvenanmaa Voimassa pe-la 26.-27.7.2019 KuLta Katriina kahVit 450-500 g (6,33-7,04/kg) Yksittäin 3,49/pkt 9 50 hK kabanossi Original & Juusto 400 g (4,98/kg) VaLio palaVoi Normaalisuolainen 500 g (4,98/kg) Raj. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 26.7.2019 Varhaisperuna annabelle Suomi tarjoukset Voimassa pe-su, 26.-28.7
Ulkomaalaiset marjan tarjoajat ovat puolestaan nuorempaa väkeä. . . . . . . Kausityöntekijät ahkeroivat päivät mansikkaja hernepelloilla ja illalla jatkavat työtä vapaa-ajallaan mustikkametsässä. Vihannestukku Öberg Salossa aloitti torstaina jokavuotisen marjojen vastaanoton hallillaan Salon Raitalankadulla. välisenä aikana joitain poikkeuksia lukuun ottamatta . Muut poimijat eivät ärsytä, sillä marjoja kyllä riittää kaikille. Kommentoijat ovat kokeneet, että poimijat ovat saapuneet liian lähelle talon tontin rajaa tai käyttäytyneet väärin suvun metsässä. Marjat tai sienet eivät ole maanomistajan omaisuutta eikä maanomistaja siten voi esimerkiksi hakea marjastajaa syytteeseen varkaudesta tai vahingonteosta. Myös isomman tai pienemmän ryhmän harjoittama kaupallinen marjojen poiminta on jokamiehenoikeutta rikoslain mukaan. Pihapiiri käsittääkin yleensä vain asunnon välittömän lähiympäristön. kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita . . 19.8. kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla . Poimijatkin pitävät kellonajasta, kun ovat ensin olleet päivän metsässä ja saavat tuoda marjat pois jo alkuillasta. ajaa moottoriajoneuvolla maastossa . haitata maanomistajan maankäyttöä . häiritä eläimiä . ottaa sammalta tai jäkälää . . Kyllä marjaa kaikille riittää. Kalle Öberg. Marjoja jää metsiin muutenkin niin paljon poimimatta. FAKTA Jokamiehenoikeudella ET SAA... . – Ne muutamat suomalaiset, jotka tuovat meille marjaa myyntiin eivät ole enää nuoria. Poimin mustikkaa, puolukkaa, karpaloita ja lakkaa. roskata ympäristöä . Ulkomaalaiset marjanpoimijat ahkeroivat työja vapaa-ajallaan Mustikkaa riittää metsässä, mutta silti niiden poimiminen herättää ärsytystä vuodesta toiseen. Meillä on jokamiehenoikeudet käytössä. . – Ilman ulkomaalaisia poimijoita jäisivät mustikat metsään. pitää koiraa kytkemättömänä 1.3. . Ymmärrän toki, että monia ärsyttää, jos pihapiirin lähellä poimitaan mustikkaa. Metsässä kyllä näkee poimijoita enemmän kuin ennen, mutta marjaa on riittänyt hyvin omiin tarpeisiin. Pihapiirillä tulee olla tunnusmerkit, joista tietää, että alue on otettu erityiseen käyttötarkoitukseen. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi kuntsari | perjantaina 26.7.2019 PAIMIO, SAUVO Ina Virtanen Ärsytys ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ilmaantumisesta Paimion ja Sauvon metsiin mustikan poiminnan merkeissä on jälleen nostanut päätään Kunnallislehden mielipide-palstalla. . Jokamiehenoikeuksien mukaan kotirauhan suoja onkin voimassa vain hallinnassa olevalla alueella. Metrimääräistä määritelmää ei myös ole olemassa. . Äiti on opettanut marjastamaan lapsesta asti. Vihannestukku Öberg vastaanottaa perinteisesti mustikkaa, kantarelleja sekä puutarhamarjoja. – Paimiolaiset marjanpoimijat tuovat meille mustikkaa. UUTIS 4 PERJANTAI PAIMIO Ina Virtanen Kunnallislehti kysyi ihmisiltä heidän marjastuksestaan ja selvitti, ärsyttävätkö muut poimijat, vai riittääkö metsän antimia kaikille. Kaikille pitää antaa tilaa ja eiköhän metsässä marjaa riitä. kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia . . Tuija Kankaanpää, Tarvasjoki – Käyn mustikassa ja puolukassa omiin tarpeisiin. Yrittäjä Kalle Öbergin mukaan esimerkiksi mustikkaa myydään tukkuun usein Paimion suunnalta. Leena Saarinen, Paimio – En marjasta, eivätkä muut poimijat haittaa minua. GALLUP Mustikkakateutta ilmassa . pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella . On vuodesta kiinni, millaisista määristä puhutaan. häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla . . Hanna-Lea Taskinen, Paimio – Käyn mustikassa ja tulinkin juuri metsästä. tehdä avotulta toisen maalle . Toki jos ihminen on tottunut aina poimimaan samasta paikasta, voi paikan tyhjentyminen ärsyttää. ”Ilman ulkomaalaisia poimijoita jäisivät mustikat metsään. ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta . Jokamiehenoikeuksien mukaan marjoja voi poimia sieltä missä liikkuminenkin on sallittua. Toivoisin muutenkin, että ulkomaalaisilla poimijoilla olisi hyvät olot Suomessa. Taimikko ja villivattupuskat eivät ole pihapiirin tunnusmerkkejä. Elmeri Juura, Turku – Kyllä marjastan. . Noin 90 prosenttia marjojen myyntiin tuojista on kuitenkin kausityöntekijöitä, Öberg kertoo. päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle . Nyt olen lähdössä pakastamaan marjoja. – Olemme vuosikaudet ottaneet marjoja vastaan iltaisin neljästä kuuteen. Marjaa tulee myös ympäri Salon seutua. Kalle Öberg kokee, että metsässä on kyllä tilaa kaikille poimijoille. häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia . Pihapiireillä ei ole suojavyöhykettä, joka ulottuisi hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. Itseäni toiminta ei häiritse ainakaan keskellä metsää. . . Metsässä on jokamiehenoikeudet, joten poimia saa mistä haluaa
Ohra on kuitenkin rehuviljoista tärkein. Arvioitu lähes 1 100 miljoonan kilon kaurasato riittää hyvin kotimaisen teollisuuden kasvavaan kauranälkään, joka on tällä hetkellä noin 300 miljoonaa kiloa. Työttömien osuus työvoimasta oli kesäkuun lopussa Varsinais-Suomessa 9,3 % eli 0,9 %-yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Myös kasvisruokaa tarjolla Paltanpadan arkilounas on suosittu. Vastaavaa kesälounasta koululaisille on tarjottu Paimiossa jo muutaman vuoden ajan. Alkukesän sää on suosinut peltokasvien kasvua lähes koko Suomessa. Tosin paikoin Etelä-Suomessa kuivuus on rajoittanut kasvua. – Tänä kesänä yhä enemmän koululaisia on käynyt kyseistä lounasta syömässä. Lounaspaikka on avoinna vuoden ympäri maanantaista perjantaihin joulun pyhiä lukuunottamatta. Joulun alla viikon ajan tarjolla oleva joululounas kerää ruokailijoita lähemmäs pari sataa päivittäin. Koululaisten lounas helpottaa esimerkiksi työssä käyviä vanhempia, jotka voivat lähettää lapsensa lounaalle, eikä heidän näin tarvitse huolehtia lounaan valmistamisesta itse. INA VIRTANEN Palveluesimies Juha Mäkipää kertoi, että lounasaikaan Paltanpadan ruoista nauttii väkeä päivittäin sadan hengen molemmin puolin. Joskus aiemmin olimme heinäkuun kiinni, mutta siitä luovuttiin. Kolmessa vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on Varsinais-Suomessa vähentynyt 51 prosentilla eli 5 300 henkilöllä. Kouluruokaa kesälläkin . Viime vuoden kesäkuusta työttömien määrä kuitenkin väheni 9 prosentilla (2 100 henkilöllä) eli ripeämpää tahtia kuin koko maassa (-7 %). – Osa vakiasiakkaista käy meillä päivittäin. KUNNALLISLEHTI perjantaina 26.7.2019 5 Aurinko nousee Aurinko laskee 4.51 22.18 PAIMIO Ina Virtanen Paimiolainen Arkeaan kuuluva Paltanpata on tarjonnut paikallisille peruskoululaisille kotiruokalounasta kesäloman ajan. Selkeästi näkyy myös, että aasialaissekä etelä-eurooppalaiset ruoat maistuvat ihmisille. . Työttömyys vähenee kaikissa ikäluokissa ja se alenee koulutustaustasta riippumatta. Rukiin sato-odotukset ovat runsaat, 140 miljoonaa kiloa, eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2018. Ratkaisevat hetket ovat sadonkorjuun koittaessa. Talon omat kasvispihvit kermaviilikastikkeella ovat myös suositut. Arvioitu noin 41 miljoonan kilon yhteissato olisi 42 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Ripeimmin työttömien määrä väheni Turunmaan saaristossa (-13 %), kun Loimaan seudulla työttömien määrä aleni hitaimmin (-5 %) vuotta aiemmasta. Vakioasiakkaat käyvät meillä ruokailemassa työporukoiden ohessa, Mäkipää sanoo. Paltanpadan kotiruokalounas on maistunut kesällä koululaisille Arkea tarjoilee koululaisille lounasta kesäisin Turussa kolmessa toimipisteessä sekä Paimiossa Paltanpadassa. Tänä vuonna Turussa on kolme eri ravintolaa, joissa peruskoululaiset voivat ruokailla kesälomalla. Viljasadosta odotetaan kahden vaikean kesän jälkeen nyt parempaa.. Vain rypsin ja rapsin satonäkymiä heikentävät tuholaisvahingot, toteaa Luken tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala. Samana aikana työttömyys väheni Varsinais-Suomessa kaikissa seutukunnissa. Näillä näkymin tämän syksyn ruissato riittää jo yli vuodeksi kotimaisen rukiin tarpeeseen. Kauran käyttö rehuviljana maatiloilla on hieman runsaampaa kuin teollisuuden käyttö. Heinäkuun aikana työttömien määrä yleensä kasvaa ja niin tapahtuu Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa. – Ilmeisesti se on ollut Paimiossa kannattavaa, koska sitä on jatkettu, hän pohtii. Työttömien määrä väheni vuoden takaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Jotkut yläkouluikäisistä käyvät myös yksin, Paltanpadan palveluesimies Juha Mäkipää kertoo. Ravintola tarjoilee myös kasvisruokaa. Rypsin ja rapsin sadosta on tulossa pienin sitten 1970-luvun. Suosituimmat lounasruoat ovat Paltanpadassa uunilohi, lihapullat, kanaruoat sekä uunimakkara. Työttömien määrä vähenee vakaasti Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopussa 21 200 työtöntä työnhakijaa. Loppukesän säät, tuholaiset ja kasvitaudit voivat silti vaikuttaa lopulliseen satomäärään. Kaura on Suomessa tärkeä vientivilja, jolle löytyy ostajia eri puolilta maailmaa. Mäkipään mukaan koululaisten huomioiminen lounaalla on ollut asiakkaiden mukaan hieno asia. Sen satoarvio, 1 500 miljoonaa kiloa, on kymmenyksen keskimääräistä pienempi. Työttömyyden kasvu johtuu pääasiassa kesäajalle ominaisista tekijöistä: oppilaitoksista valmistuneiden nuorten tulosta työmarkkinoille ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisestä. Pitkäaikaistyöttömyyskin vähenee lähes kaikissa alueen kunnissa. Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on pienempi kuin koko maassa (9,7 %). Keskimääräistä hieman parempia satoja odotetaan etenkin rukiista ja herneestä. Luken satotilaston heinäkuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin. Asiakkaita käy päivittäin sadan hengen molemmin puolin. Muutama ruokailijoista on pienempiä, jotka käyvät vanhempien tai isovanhempien kanssa ruokailemassa. – Etenkin kasvispitsa ja jotkut pastat menevät kaupaksi. Niiden lisäksi Paimio on ainoa muu paikkakunta, jossa vastaavaa on tarjolla Turun ulkopuolella. Neljän euron hintaiselle lounaalle on ollut kysyntää Paimiossa. – Heinäkuu on toki vähän hiljaisempaa aikaa. Kesäkuun aikana työttömien yleensä määrä yleensä kasvaa nyt 2 800 henkilöllä. – Tämän hetken satoodotukset ovat hyvät ympäri Suomea lähes kaikilla kasveilla. Luvassa keskinkertainen viljasato Tämän vuoden viljasadon arvioidaan olevan keskimääräinen, eli 3,6 miljardia kiloa
Ihmismieli tuntuu olevan myös melko taitava keksimään itselleen tarpeettomia velvoitteita kuten vaikka koko asuntonsa konmaritusta, jos kalenteri näyttää hetkellisesti tyhjenevän työja opiskelukiireistä. Lähtivät ajamaan klo 23:35. Arkikin maistuu makeammalta, kun suorittamisen lisäksi muistaa vähän nautiskella. Vaikka nuoret popsivat niin mielellään monenlaista superfoodia, niin marjastaminen ei heitä kiinnosta, vaikka mustikassa on enemmän antioksidantteja kuin missään muussa hedelmässä tai vihanneksessa. Kuului paljon humaltuneiden miesten huudahduksia. Vaikka jätät ikkunat raolleen niin se ei viilennä auton sisätiloja kun ulkona on +25 ja aurinko paistaa puiden väleistä autoon. Hilda Lundstedt Arvoituksellinen loma NASEVAT . Oinilan asukas PÄÄKIRJOITUS Marjasota Tuppaavat hävyttömästi ihan pihapiiriin! Vievät meiltä kaikki mustikat, jo raakoina! Repivät pitkillä haravillaan kaikki juurineen! Mustikkaraivo tuntuu yltyneen tänä kesänä Peimarin seudulla, jossa on varsin hyvä mustikkasato, toisin kuin tänä vuonna yleisesti. Sit olet sapuskan ansainnu eikä tartte karehtuu. . 24.7. Tosiasia kuitenkin on, että kotimaisten poimijoiden voimin ei Suomessa voida vastata marjojen menekkiin. Muka tarpeellisten velvoitteiden keksimisen lisäksi toinen salakavala pirulainen on monen käteen liimautunut älylaite. Nuorille suosittelen työtä myös mansikkapelloilla. Onko ulkomaalaisilla jokamiehenoikeus tyhjentää metsät mustikoista myynti tarkoitukseen. . Ihmiset joiden kanssa olen uimarannalla jutellut, eivät ole olleet tietoisia sinilevästä ja siksi päästäneet lapsensakin uimaan. Mene sääkin poimimaan mansikoi niin pääset ruokajakeluun muiden työtätekevien kans. . Tiedän, että Lapissa on solmittu yhteistoimintasopimuksia, joista voisi ottaa mallia muuallakin. Ulkomaalaiset, joista monet ahertavat päivät seudun mansikkapelloilla ja tekevät lisätiliä iltaisin poimimalla mustikkaa, ovat joutuneet paikallisten silmätikuiksi. Poimijoille annetaan selkeät ohjeet suomalaisesta liikennekulttuurista ja siitä, että autossa saa olla vain rekisteriotteessa mainittu henkilömäärä. Huomasin tänä kesänä hälyttävästi, että olen hylännyt monta vanhaa harrastustani vain sen takia, ettei minulla muka ole ollut niille aikaa tai energiaa. Ulkoilija . . Kiitti nyt riitti . Mitä tehdä mopo ja autorallille, josta on tullut jokapäiväistä myös ilta ja yöaikaan???. Eikö Ankkalammelle voisi laittaa isoa kylttiä sinilevästä. Kyltissä lukee rangaistava teko. . Reposka . Tämä koskee etenkin aasialaisia, sillä itäeurooppalaiset eivät samalla tavalla erotu suomalaisista. Todennäköisesti kukaan ei ole sitä mieltä, että haluaa välttämättä viettää koko iltaansa tuijottaen puhelimen näyttöä. Huolestunut Nuori . . KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 26.7.2019 Postita: Kunnallislehti, Vistantie 19, 21530 Paimio Lyhyesti puhelimitse: (02) 588 8650/toimitus KOLUMNI MIELIPITEET Sano se nasevasti! Kunnallislehden nettisivujen kautta (www.kunnallislehti.fi – nasevat) voit lähettää tekstiviestinomaisen mielipiteen ajankohtaisiin aiheisiin. Vesivärit ja kirjat ovat jääneet pölyttymään laatikon pohjalle, vaikka kumpikin näistä tekemisistä olisi parempi energioiden nostattaja kuin puhelimen selailu tai keksittyjen velvollisuuksien suorittaminen. Pieni lappu pukukopin seinässä ei selvästi riitä. Joten mansikanpoimijat eivät ole saaneet sieltä ruokaa, vaan ne ovat käyneet ostoksilla Lähetystyön kirpputorilla joka on avoinna. Kun lähdet marjametsään autolla niin miksi otat koirasi mukaan ja jätät sen autoon odottamaan kun itse keräät marjoja. Kuvaan kuuluvat myös rankka fyysinen työ, pitkät päivät, vapaapäivien puute, usein kylmät ja sateiset säät, outo kulttuuri. Ennen kotirauhan rikkominen oli rikos. EU-ruoasta vastaava Jari Laaksonen . Tuntuu hullulta ajatella, mitä kaikkea muuta voisikaan saada aikaan pudottamalla näytön tuijottelun kokonaan pois päiväjärjestyksestä. Mitä muuta ihmiset tekevät vapaa-ajallaan kuin palautuvat seuraavaa työtai opiskelurupeamaa varten. . Erään yhteistoimintasopimuksen mukaan kylillä on noin kahden kilometrin suoja-alue, joilta ei saa poimia. Ohjeistusta siis tarvitaan, mutta tylyttää ei tarvitse. Nyt oikeasti haluan, että” kissa” nostetaan pöydälle myös kaupungin taholta. Kaik tarttis saada mut mittää ei viitittäis tehrä. . Poimijoista tuli ikiaikaisia ystäviä, jopa yliskulmalaisten kanssa. Nuori poika istui yksin pelkässä t-paidassa ja shortseissa tien reunassa. Tuskin ainakaan viikkaisin vaatteitani japanilaisrouvan metodien mukaan. Kun elämä on monta vuotta ollut tauotta vuorotellen työntekoa tai opiskelua, ei oikein edes muista koko lomailun konseptia. Olen 80-luvun Mansikkatyttö. Tosiasia on myös se, että ulkomaalaisilla marjanpoimijoilla on samat oikeudet marjojen poimintaan kuin meillä muillakin. Marjastaminen on rankkaa työtä, ja metsässä on niitä ikäviä hirvikärpäsiä ja hyttysiäkin. Heillä on myös liikkumisvapaus. . Milloin viimeksi pysähdyin edes miettimään, mitä oikeastaan haluaisin tehdä tänään. Nyt pitäisi ostaa omat mustikkani naapurin marjatilalta!!! Vain mustikat puuttuu . . ”Työtön”. Roskaamisesta ja siisteyden ylläpitämisestä annetaan poimijoille ohjeistus omalla äidinkielellään. Vapaaehtoisen yhteistoimintasopimuksen lisäksi ongelmien vähentämiseksi on luonnonvarainneuvosto omassa kannanotossaan kiinnittänyt huomiota riittävään ohjeistukseen ja siihen, että yhteistoimintasopimuksen noudattamista valvotaan. Pohjavesialueella uijia ja koiran uittajia. Lapissa ei tokikaan poimita mansikoita, vaan ulkomaalaisia tulee poimimaan varta vasten metsämarjoja. Työtön: Ärsyttää sun valitukses. Mansikkajuhlat on hyvä idea. Toisaalta, mielikuva hyvistä tienesteistä voi olla ylioptimistinen, jos marjavuosi onkin heikko. Suomalaisista marjastavat lähinnä iäkkäämmät ihmiset, ja monet vain kotitarpeiksi. . Tärkeintä olisi kuitenkin antaa itselleen mahdollisuus pysähtyä miettimään, miten haluaisi viettää aurinkoiset lomapäivänsä tai kesäiset iltansa täyttämättä tilaa heti jollain, joka ei oikeasti olisi se ykkösvaihtoehto rentoutumiseen tai hyvän mielen tuottamiseen. Voit myös tekstata numeroon 050 439 0009. Jokamiehenoikeudet antavat ulkomaalaisille poimijoille oikeuden marjojen poimimiseen. Mihin ilmoitus. Lomalta palaavien masennuksen lievittämiseksi ja lomailemattomien tueksi voidaan siis todeta, että itsestään huolehtimisen ja kivojen asioiden tekemisen ei tarvitse päättyä siihen, että loma loppuu. Myös Sauvon Osmanlahden metsät on tyhjennetty mustikoista. Tiedoksi sinulle, että EU-ruoka jakelu on kesätauolla ja avoinna taas 27.8.2019 klo 09–11 alkaen. Kylli Salo Tulevat ja vievät meidän marjat! Toinen salakavala pirulainen on monen käteen liimautunut älylaite.. Et kehtaaki. Heinäkuu on kääntymässä elokuuksi ja paluu arkeen siintää jo uhkaavana näköpiirissä monelle kesälomalaiselle tai toisaalta helpotuksen huokauksena meille kesälomalaisia sijaistaville. Ei tietoa rekkareista, tai ihmisistä. Aasialaisia tulee Suomeen sesonkitöihin sen vuoksi, että he tienaavat marjojen poiminnalla huomattavasti enemmän kuin kotimaassa. Mukaan pölähti ensimmäiset ulkolaiset, pari Polski-Fiatillista Poznanista. Entä nyt taajamassa ylinopeudet ja häirintä. Voin täysin rehellisesti myöntää olevani syvänvihreä kateudesta, kun seurailen vierestä lomailijoiden arkea. Paimion maauimalalla Ankkalammella 2 asuntoautoa. Tunteita on kuumentanut lähinnä poimijoiden tuleminen liian lähelle taloja tai ”omille” vanhoille marja-apajille
Kaverini Taisto hyppäsi veneeseen ja saman tien pois, kädet ja housut tervassa. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Kävellen teimme matkaa, joka oli koululta 4–5 kilometriä. Koulupäivä päättyi. Vain harva meistä osasi jotenkin ”koiraa” uida. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 toimituksen avustaja Ina Virtanen (02) 588 8656 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:51 22:18 03:42 23:27 Lauantai +31°C 1 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:53 22:16 03:45 23:23 Sunnuntai +32°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:56 22:14 03:49 23:20 Maanantai +24°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 04:58 22:11 03:52 23:16 Tiistai +18°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:00 22:09 03:56 23:13 toimitus@kunnallislehti.fi Nasevat: www.kuntsari.fi – nasevat tai tekstiviesti numeroon 050 439 0009 Ilmoitushinnat 1.1.2019 alk: Etusivu väri 2,35 /pmm Tekstissä mv 1,40 väri 1,60 /pmm Takasivu mv 1,44 väri 1,64 /pmm Muualla mv 1,27 väri 1,47 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero. ”Eik siin järves vettä ol, ku sää ol kuras ja tervas?” Kun tulin kotiin, äiti sanoi ”Heti pesulle ja pese uimahoususi samalla. Opettaja puhui järven koosta, kaloista ja kaikesta järveen liittyvästä. Ei kaikilla ollut edes suksia talvella. Tilaushinta 1.12.2018 alk: Kestotilaus / 12 kk 104,00 € Kestotilaus / 6 kk 53,20 € Kestotilaus / 4 kk erissä 36,90 € Kestotilaus / 3 kk erissä 28,70 € Kysy opiskelijatilausta! Irtonumerohinta 2,10 € S-market Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk etutilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Ei ollut koulukyytejä eikä polkupyöriä, ei ainakaan kaikilla. (02) 7702 626 klo 8.15-15.45 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Ei ollut uinnin opettajia, puhumattakaan uimakouluista, joista ei osattu edes haaveilla. Minä sanoin: ”Tual Ilolas on varmaan ilossi ihmissi”. Määräpaikkalisä on 15%. SULHO LEHTONEN Uintimatka Aloitin koulunkäyntini heti sodan jälkeen v. 473 2602 www.cafeasta.fi M an s i kk a aika Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria. Järven rannassa oli puinen vene, joka oli hiljattain tervattu. Missä ne muuten on. KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +29 +29 +26 3 Sää 26.7. Jäikö Kunnallislehti tulematta. Taiston isä tuli vastaan ja kysyi: ”Mistäs te klopi tule, ku te noi kurassi ole?” ”Mee oltti uimas”, sanoi Taisto. Kerran keväällä, ennen koulun loppumista, lähdimme Silkkilän järvelle uimaan. Tien vieressä oli talo, jonka nimi oli Ilola. Tulimme järven rantaan. . ”Nyt saa mennä uimaan jos joku haluaa”, sanoi opettaja. Raimo Tuominen Salo LUKIJALTA Ark. Huom. 1944 Korpelan kansakoulussa Sauvossa. 30.7. ”No mää jäti ne sinne kuuse juurel rannal, ku niist meni kummilankakin poikki ja ne ol aika taval saves”. 040 5390969 sari.kuusinen@sss.fi myynti toimitus PAimio-sAuVo-KAARinA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Konttori avoinna ma-pe 9-12 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2019 Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Suuri joukko meitä poikia sinne kylmään rantaveteen menikin polskimaan käsipohjaa... ”Toden totta”, sanoi opettaja ja hymyili. Marssimme Taiston kanssa pahviset ”Kale”-laukut seljässä kotiin päin. Ei ollut kirkonkylässä uimahousuja... ”Huomenna menen kirkonkylään ja ostan sulle uimahousut, jos niitä vaan jostain saa...”, sanoi äiti. Kuva on Ylläksen Jää-Hotellista vuodelta 2009. Paluumatkalle lähdettiin toista tietä. Kaikesta oli pulaa, jopa uimahousuista. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi ”Nyt olis varmaan huoneet varattu, tällä helteellä?”, arvelee kuvan ottanut Sulho Lehtonen
Opimme, että karjalaisen ja suomalaisen kirvesmiehen jäljen tunnisti pyöreästä (karjalainen) ja piilutetusta (suomalainen) hirren veistotavasta. Tarvasjoen komppania oli alistettu JR 5:lle, ja sen mukana kulki paimiolainen konekiväärijoukkue. Vieljärven kylää edelsivät Käsnäselän, Kolatselän, Palalahden ja Jyrkilän kylät, joiden läpi JR 35 kulki matkallaan Vieljärvelle. Laatokka, helmi Karjalan maan – Matkan ensimmäinen osuus kulki Laatokan kauniita pohjoispuolisia rantoja pitkin. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 26.7.2019 Siellä jossain . Sururisti ei varsinaisesti liity JR 35:n taistelureittiin, mutta se sattui sopivasti reitillemme merkittävänä kohteena. – Tapahtumat kolahtivat paremmin paikoilleen kun paikkoihin pääsi tutustumaan paikan päällä. – Päällimmäisinä ajatuksissa oli myös JR 35 miesten henkinen kestävyys armottomissa erämaaolosuhteissa. Ohitimme Kentjärven kylän ja pysähdyimme Munjärven kylässä, jossa JR Soini ja Seppo Santala samassa paikassa missä heidän isänsä Tauno (pikkukuvassa) poseerasi 75 vuotta aikaisemmin Karhumäellä. Itä-Karjalaan suuntautunut kirjaretki valotti vuosina 1941-1944 sodassa taistelleiden paimiolaisten taistelureittejä Siellä jossain – täällä kotona, Paimiolaiset sodassa 1939–1945 -kirja julkaistiin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Matkamme jatkui Säämäjärven rannalla olevan Jessoilan kylän kautta Kutismajoen kylään, jota Tuntematon sotilas -kirjassa kutsutaan ”paskamotiksi”. Karhumäen virkistyskeskus Toinen osa matkasta keskittyi 200 kilometrin pituiselle reitille Petroskoista Poventsaan vanhaa Murmanskin tietä pitkin. Kylässä JR 35 kävi taisteluja saarroksissa olevien venäläisten kanssa, ja siellä kaatui arviolta 250-800 venäläissotilasta. Sotahistorioitsijana matkalla oli everstiluutnantti Markku Laurinen. Matkan suunnittelusta vastasivat Heikki Tuominen ja Seppo Santala. 12 tarvasjokelaista kaatui Villavaarassa, jonne venäläiset olivat rakentaneet näyttävän hautapaikan, jonka tauluun oli merkitty 2500:n venäläisen sotilaan kaatuminen. Karjalan tasavallan pääkaupungissa, Petroskoissa meitä odotti siisti kaupunkinäkymä. Kutismajoella Hiljainen Heikki törmäsi kaatuneeseen venäläiseverstiin, jolla ensi näkemältä ja Heikin hämmästykseksi näytti olevan pelkkä rautahammas. Kutismajoen tapahtumista keskustelua seurueessamme aiheutti Hiljaiseksi Heikiksi kutsuttu sotilas, joka kertoman mukaan keräsi kaatuneiden venäläisten sotilaiden kultahampaita. Suhoi-hävittäjät ja Äänisen kalastuksenvalvoja Kutismajoeltä matka jatkui Villavaaran kylään, jossa käytiin erittäin rajuja taisteluita. Matka jatkui uutta Prääsän tietä pitkin Vieljärven kylään, josta JR 35:n varsinaiset taistelut alkoivat. Arvuuttelimme myös naureskellen missä kylän taloista suomalaiset upseerit olivat mahtaneet majoittua. Matkalla Petroskoihin poikkesimme Suojun kylässä, jonka lentokentän kiitoradalla näkyi upouusia venäläisiä Suhoi -hävittäjälentokoneita. – Kyseessä oli sotahistoriallinen retki JR 35 ensimmäisen pataljoonan sotareitin varrelle, ja matkan tarkoituksena oli tarjota nuoremmille sukupolville mahdollisuus tutustua oman pitäjän pääjoukkojen taistelupaikoille ja sotareiteille tällä alueella, kertoo Heikki Tuominen. KUVA: JUKKA SALMELA. Äänisen rannalla laineille tähyili Otto Ville Kuusisen patsas, jota paikalliset kutsuvat Äänisen kalastuksenvalvojaksi. ”Taistellen Vitelettä päin” JR 35:n taistelureitti Vieljärveltä jatkui Hiisjärven ja Kinnermäen kautta Panjalaan. Tämän vuoden heinäkuussa 44 hengen ryhmä Varsinais-Suomesta lähti kirjamatkalle tutustuakseen JR 35 ensimmäisen pataljoonan sotareitin maisemiin Itä-Karjalaan. Myöhemmin, kun eversti oli jo peitetty ja JR 35:n matka jatkui kohti Villavaaraa joukot spekuloivat hampaan olleen valkokultaa tai platinaa, mikä jäi Heikkiä luonnollisesti kismittämään. Pysähdyimme Koirinojan sururistillä, joka on pystytetty suomalaisten ja venäläisten yhteistyönä ja jossa menehtyi talvisodan aikana suuri joukko venäläisiä sotilaita jouduttuaan saarroksiin. Kirjamatkaseurue kulki osittain tätä reittiä ja pysähtyi kahvitauolle Kinnermäen kylässä, jossa mieleenpainuvaa olivat lähes 200 vuotta vanhat karjalaiset koristeelliset hirsitalot. Matkalta jäi erityisesti mieleen valtavat maantietyöt, ja Petroskoin kaupungin myönteinen kehitys, Tuominen kommentoi.
. Täsmälleen samalla paikalla on poseerannut poikien isä Tauno ja autonsa kanssa 75 vuotta sitten. 35 kävi taisteluita ja jatkoi matkaa metsiä pitkin Kivatsun nykyisin luonnonsuojelualueelle. Kolmas pataljoona koostui melliläläisistä, loimaalaisista ja metsämaalaisista . Lepakkobongaukseen voi osallistua kuka tahansa lepakoista kiinnostunut. Matkamme Karhumäestä jatkui jättiputkien peittämän Lumpuisin kylän kautta Pintuusiin, joka oli JR 35:n jäsenten lepoja koulutusasema, mutta josta sodanaikaista rakennelmaa oli jäljellä pelkästään vanhat hirsikasarmit. Koira oli saatu myöhemmin illalla kiinni, eikä susihavainnoistakaan kuultu sen koommin. Retkikuntamme teki kiertoajelun kaupungissa ja kanavalla aina Pirunsaareen saakka. Erot lajien välillä vaikuttavat myös siihen, kuinka herkkiä lajit ovat niiden elinympäristöissä tapahtuville muutoksille. Koskematon erämää Hiljainen seurueemme nousi autoon ja jatkoi matkaa kohti Juustjärveä. Kollaajoki oli kuuluisa Talvisodan taistelupaikka, jossa seurueemme pysähtyi sen kenttähautausmaalla. suomalaisia, venäläisiä, amerikansuomalaista ja kaikki Karjalan tasavallan suomalaisjohto. Esimerkiksi pohjanlepakon näkee usein lentämässä talon tai kesämökin pihapiirissä, kun taas vesisiipan löytää todennäköisemmin lähijärveltä saalistamasta hyönteisiä veden pinnalta. Eturivissä (vas.) Edvin Louramo, Kaino Suominen, Martti Vuorinen ja Kalle Laakso. FAKTA JR 35 lyhyesti . Pysähdyimme myös Kanavakonttorin eteen, jossa toimi sodan aikana lottahotelli, ja jonka edessä ikuistimme Seppo ja Soini Santalan. JR 35 marssireitti vetäytymisaikana on kulkenut Jouhivaarasta suureen Porajärven kylään. Tällä 70 kilometrin pituisella matkalla oli Padun, Tsopinan, Kontiovaaran, Kumsan, Mäntyselän ja Suurselän kylät, joissa kaikissa JR 35 kävi taisteluita. Loimolan kylän kohdalla vuoden 1942 hyökkäysvaiheen alussa JR 35 haltuun joutui venäläinen elintarvikejuna mukanaan marmelaadia, vehnäjauhoja, lihaa, jonka ansiosta JR 35 piti lettukestit. . Matka Juustjärveltä jatkui Porajärvelle, jonka välille jää totaalinen erämaa. Sen ideana on havainnoida lepakoita yhden tunnin ajan omavalintaisessa paikassa esimerkiksi oman kesämökin pihassa, puistossa tai lähellä sijaitsevan järven rannassa. MIKA KARJALAINEN Lepakkobongausta viikonloppuna Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry järjestää tulevana viikonloppuna kansallisen Lepakkobongauksen. Pitsjoella JR 35:n kanssa samaan divisoonaan kuulunut JR 56 kärsi musertavan tappion ns. JR 35:n eteneminen näillä alueilla on täytynyt olla tuskien taival. Kiitokset mieleenpainuvan matkan mahdollistamisesta kuuluvat osallistujille, matkan toteutuksesta vastanneelle Vistamatkoille sekä kuljettajillemme Sepolle ja Arville. Kirjaretkeläisten matka jatkui Päljärven kylän ja Hirvaksen kylän kautta uudelle Murmanskin tielle, jota jatkoimme asumattomien seutujen läpi nykyisin runsaan 15 000 asukkaan Karhumäkeen, joka toimi asemasodan aikana virkistyskeskuksena. Muistomerkeille seppeleet kustansi Ari-Pekka Ansio/Ansion sementtivalimo. Susi oli nähty liikkumassa riistaaitojen välissä. . Erityistä asiantuntemusta ei osallistumiseen vaadita. suuren vainon aikana paikalle teloitettiin arviolta 9400 siviiliä ml. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 26.7.2019 Paimiolaiset Pirunsaaressa keskuskorsun edessä. Poventsan jälkeen pysähdyimme karmivalle Sandarmokhin joukkoteloituspaikalle. Laskimme seppeleen ja lauloimme virren 577 Ihantalan taisteluiden muistokivellä, jonka lähistöllä oli käynnissä mittavat maantietyöt. Matkamme kohti Paimiota alkoi Viipurin ohitustien kautta ja rajanylitys Vaalimaalla kävi nopeasti. . Lepakoita voi havainnoida silmämääräisesti tai lepakkodetektorilla, joka muuntaa lepakoiden lähettämät ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Husky-rotuinen koira löysi takaisin omistajansa luo. Entisen Muolan pitäjän kautta päädyimme Heinijoen kautta Ihantalaan. Majoituimme vanhalla pioneerileirialueella, jota Mannerheimin vierailun jälkeen alettiin kutsua Marskin niemeksi. . Suomen lepakkotieteellinen yhdistys rohkaisee kaikkia havainnoimaan lepakoita ja ilmoittamaan edelleen tekemänsä havainnot Suomen lajitietokeskuksen retkilomakkeella (https://laji.fi/vihko). Tapahtumapaikka veti seurueemme mietteliääksi. Ensimmäinen pataljoona koostui paimiolaisista, tarvasjokilaisista, marttilalaisista ja koskilaisista . PAIMIO Lounais-Suomen poliisi kertoi tiistaina Twitterissä saaneensa ilmoituksen sekä itse vahvistaneen havainnon sudesta moottoritiellä Paimion ja Salon rajamaalla. Seurueemme pysähtyi kylässä, jossa paikallinen miliisi pysäytti meidät tivaten matkasuunnitelmiamme ja jossa kauppaostoksia suoritettaessa laskutoimenpiteet hoidettiin helmitaululla. Heikki Tuominen Seppo Santala . Kuusaan hovissa vietti kesälomiaan Venäjän-Ruotsin suurlähettiläs Aleksandra Kollontai, joka oli myöhemmin käynnistämässä rauhanneuvotteluja. Ohitimme Kurkijoen ja Hiitolan ja päädyimme Käkisalmeen, ja sieltä Kuusaalle, jossa nautimme herkullisen karjalanpaistin. Auran patteristo tuki JR 35 Oliko susi sittenkin karannut husky. Samana iltapäivänä Paimiosta Mustavuorentiellä oli karannut husky-rotuinen koira peuran perään. . Mediassa lepakoista puhutaan usein yhtenä lajina, mutta Suomessa on tavattu 13 eri lajia, jotka poikkeavat elintavoiltaan selkeästi toisistaan. Ympäröivä luonto kituliasta ja kylien välillä oli korkeita harjuja ja suoalueita. Taisteli jatkosodassa vuosina 1941-1944 . Pitsjoen ja Kollaan taistelussa, jossa noin 700 vakkasuomalaista kaatui tai haavottui. Takarivissä Kaino Sahlström, Aimo Salminiemi, Antti Levani, Väinö Salminen ja Kalle Laakso. Seurueemme veteraani Arvo Lehtinen ja opettaja Timo Joutsamo laskivat seppeleen Poventsassa kaatuneille pystytetylle muistokivelle yhdessä Poventsan kaupunginjohtaja Voronin kanssa. Ohitimme virkistyskeskuksen, jossa Sariolan Tivolinkin kerrotaan viihdyttäneen suomalaisia sotilaita. Seuraavana kohteena oli Pitkäranta, jonka varrelle jäi Kostamus, Lohkolampi, Toivola, Leppäniemi, Suojärvi ja Naistenjärvi, jossa Paimion pataljoona laitettiin junaan kohti Kannasta. . Pysähdyimme kylän rautatieasemalle, josta paimiolaisten lomakuljetukset kotiin alkoivat. Poventsa ja Sandarmokhin joukkoteloituspaikka Vuoden 1941 itsenäisyyspäivänä venäläiset räjäyttivät Poventsan Stalinin kanavan seitsemän sulkua, ja vedet tulvivat valtoimenaan kaupunkiin 32 asteen pakkasessa. JR 35:n Poventsassa viettämää aikaa kutsuttiin jääkaudeksi. Loimolasta saavuimme Pitkärantaan, josta jatkoimme matkaa Sortavalan ja Lahdenpohjan kautta Huuhanmäen 20-luvulla rakennetulle kasarmialueelle. Suojärveltä jatkettiin Pitsjokeen ja Kollajokeen. Toinen pataljoona koostui alastarolaisista, pöytyäläisistä ja karinaislaisista ja vampulalaisista . Kuului ensimmäiseen divisioonaan, johon kuului JR 56, JR 14, myöhemmin JR 60 ja kevytosasto 8 Eurasta ja Kiukaisista . Suomen lepakkotieteellinen yhdistys haluaa vuoden 2019 Lepakkobongauksessa jälleen kiinnittää huomiota Suomen lepakkojen moninaisuuteen ja niiden erilaisiin elintapoihin. Lisätietoa lajeista löytyy muun muassa jonkin verran yhdistyksen sivuilta (http://www.lepakko.fi/ suomen-lepakkolajit). Vuosina 1934-1946 ja erityisesti vuonna 1936 ns. Tästä seurasi se, että suomalaisten jääkäripataljoonat vedettiin lepoon Poventsasta maaliskuussa 1942 ja tilalle tuli JR35 pataljoonat, jotka miehittivät Poventsan ja Kanavan lohkot
Muistan yhä, miten näytin hänelle, miten pankkikortilla maksetaan bensat ja tankataan itse. Lisäksi poliisi pyytää jättämään vesistöissä uivat hirvet ja muut eläimet rauhaan. Kerran yhden kuorma-autoilijan riveihin tuli naiskuljettaja. Shellin pihassa seisoi toteemi, johon bensan hintaa aina muutettiin. Norttia oli vedetty baarissa sisällä kymmenet vuodet, ja se jatkui talon olemassaolon loppuun saakka. Hän tuli varmuuden vuoksi tankkaamaan, vaikka bensaa oli vielä puoli tankillista jäljellä. – Lajittelumahdollisuudet ovat paikoin Saaristomerellä jo varsin hyvät, etenkin, kun tällä viikolla aloitimme Lounais-Suomen jätehuollon kanssa myös muovinkeräyskokeilun muutamissa saarikohteissa, Hanna Haaksi sanoo Viikon sisällä 140 hirvieläinonnettomuutta Kesän hellepäivien johdosta metsissä olevat lammikot ja muut eläinten juomapaikat ovat kuivumassa. Ruoantuotanto aiheuttaa noin 30 prosenttia vesistöjä rehevöittävistä päästöistä, Hanna Haaksi sanoo. Shellin baari kahvitti ennen Paimiossa PAIMIO Ina Virtanen Tämä paikka tuo mieleen muistoja -juttusarjassa vieraillaan eri ihmisten kanssa heille mieluisissa ja muistoja herättävissä paikoissa Paimiossa, Piikkiössä ja Sauvossa. Aikanaan Shellillä oli huoltamopuoli ja baari erikseen, mutta 70-luvulla tehdyn remontin jälkeen tila tuli yhtenäiseksi. – Biojätteen keräys venesatamissa on usein puutteellista, mutta nyt tilanteeseen on saatu merkittävä parannus Saaristomeren osalta. Risto ja Tarja Paloheimo pitivät Shelliä, ja muistelen heitä vieläkin lämmöllä. Hanna Haaksi kertoo, että veneilijät ovat tottuneet lajittelemaan jätteensä kotona, ja biojätteen keräystä on toivottu myös satamiin. Porukka oli miesvoittoista. Kun huoltoaseman loppumisesta tuli tieto, saapui paikalle vanha mamma hopeisella Taunuksella. Kävin itsekin Shellillä kahvilla silloin tällöin. Baari avasi ovensa aamulla kello 6.30, jolloin papat odottivat jo oven takana. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 26.7.2019 Biojätettä kerätään nyt Saaristomeren venesatamissa Pidä Saaristo Siistinä ry:llä on useita uusia biojätteen keräysasioita venesatamissa Saaristomerellä. Elettiin vielä markka-aikaa. Vähäsillan porukka tuli puolestaan kahville ennen töitä noin kello 6.45 aikaan. Paimion Shelliä kutsuttiin kuitenkin yhden Helvin simpukaksi Riston äidin mukaan. Mimmi veti auton parkkiin laakista ja äijät baarissa hiljenivät. INA VIRTANEN Tämä paikka tuo mieleen muistoja. Irtonaiset numerot laitettiin paikoilleen imukupilla varustetun teleskooppivarren kanssa. Duunarit ja maanviljelijät kävivät kahvilla, ja sanan säilä lensi. Eläintä ei myöskään saa häiritä menemällä veneellä sen lähelle. SaaRa-hankkeessa pyritään muun muassa vähentämään ruokahävikin syntyä ja edistämään biojätteen lajittelua saaristossa. Miehen muistojen paikka on keskustassa sijainnut Shellin huoltoasema, jossa hän aikanaan myös työskenteli. Äijät katsoivat Shellin ikkunasta, saako nainen parkkeerattua ison yhdistelmäajoneuvon parkkiruutuun. Biojäteastiat löytyvät Seilistä, Trunsöstä, Gullkronasta, Jurmosta, Bödosta ja Öröstä. Poliisi pyytää autoilijoita tarkkaavaisuuteen ja nopeuden alentamiseen vesistöjen lähellä. Kun bensan hinta laski, piti katsoa tarkkaan, ettei kukaan ole juuri tankkaamassa, kun sen kävi tekemässä. Aloitin työt baarissa Kinon hommien ohessa puolitoista vuotta ennen kuin paikka sulki ovensa. Asemalla oli kolme mittaria, joista ykkösmittarille mentiin palveluna tankkaamaan asiakkaan puolesta. Olin usein nurkalla kytiksellä imukupin ja lätkien kanssa odottamassa sopivaa hetkeä. Risto oli yksi parhaita työnantajia. Jos eläin kuitenkin pitää saada valokuvattua tai videoitua, tulee se tehdä riittävän kaukaa eläintä häiritsemättä. Siihen aikaan Shell Helmisimpukka-ketjun paikkoja kutsuttiin Kolmen helmen Simpukoiksi. Shellillä oli oma vakioporukkansa. Paimiolaisen elokuvateatteri Biostaran yrittäjä Jari Mäkilä on asunut Paimiossa lapsesta saakka. Lisäksi tankkasin autoja, eli toimin letku-apinana. Mieleen jäivät myös kaksitahtibensa ja talon tarjoamat pesupalvelut ja korjaamon tarvikemyynti. Sain itse muistoksi baarista vanhan pöydän ja tuolit.” Jari Mäkilä muisteli Shelliä sen vanhalla paikalla, lähestulkoon metrin tarkkuudella, nykyisen S-marketin parkkipaikalla. Hän oli huolissaan siitä, missä tankkaa, kun palvelu loppuu. Hanna Haaksi muistuttaa, että biojätteen keräyksen lisäksi ruokahävikin vähentäminen on erityisen tärkeää saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ainutlaatuinen meriluonto herkkää – Vesillä liikkuessa olisi hyvä suunnitella ruokailut tarkasti siten, ettei hävikkiä pääsisi syntymään. ”Muistan yhä Shellin baarin punaisen ikilevytiskin, punaiset pöydät ja keittiön taustaseinän tummanruskean kaakelin. Biojätekeräyksen aloittaminen kyseissä saaristokohteissa on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Turun yliopiston yhteistä SaaRa Ravinnekiertoa saariston matkailukohteissa -hanketta. Biojätteen keräyksen ansiosta ravinteet saadaan hyödynnettyä takaisin kiertoon, ja samalla polttokelpoisen jätteen määrä pienenee ja sen laatu paranee, jolloin myös käsittelykustannukset kevenevät, kertoo PSS ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi. Elettiin kesää 2001, kun lappu laitettiin luukulle. Pahimmillaan eläin voi hukkua, kun sitä häiritään uimassa. Baarissa tarjottiin kahvia, teetä, täytettyjä sämpylöitä sekä viinereitä ja munkkia. Lounais-Suomen poliisi on saanut viimeisen viikon sisällä jo 140 ilmoitusta hirvieläinonnettomuuksista. Talolla oli purku-uhka monta vuotta tulevan torikeskuksen takia. Pieni kahvi maksoi viisi markkaa ja iso kuusi markkaa. Kun Shellin rakennus lopulta purettiin, jäi jakajien päällä ollut lentävä matto vielä moneksi vuodeksi paikalleen ja paikka toimi kylmäasemana. Ongelma on ilmennyt erityisesti Pyhäjärven ympärillä. Tämä aiheuttaa sen, että eläimet hakeutuvat isompien vesistöjen ääreen ja eläimet joutuvat näin myös ylittämään autoteitä normaaleista reiteistä poiketen
Ensin uidaan 300 m, sitten pyöräillään 15 km ja lopuksi juosten 5 km. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: toimisto@finfamisalo.fi tai 044 726 1991. pikalinkit . SEURAKUNTA Kastettu: Alma Helmi Maria Liimatainen, Juho Sakari Liimatainen. Jumalanpalveluksen jälkeen Pyhän Jaakobin kirkon kokous. * hartaus Hoivakoti Viljaskassa. www.paimionseurakunta.fi www.facebook.com/paimionseurakunta Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. www.elakeliitto.fi/paimio KAARINA Piikkiön Eläkkeensaajat Ry. Kantonen, Kopponen. Tervetuloa! PAIMIO PAIMION RASTI Tiistaina (30.7.) Rasti juoksee Varasvuorella. Paltanpata. Karunan tiekirkko suljetaan heinäkuun ajan poikkeuksellisesti aiemmin. Kokoontuminen mäkimontussa klo 18. FinFami-yhdistykset tukevat ihmisiä, joiden läheisellä on haasteita päihteiden käytön tai mielenterveyden kanssa. välittää ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin koko valtakunnassa. Uudet vanhempainryhmät Salossa ja Somerolla alkavat lokakuussa. Matkat: Marja-Liisa 040 729 3909. SAUVO Korpelan Martat Saunaja uinti-ilta Maija Pakkasen mökillä, Vähäsilkkiläntie 30, ke 31.7. Ketoleirin jälkeen maisema on perinteinen ja pihapiiri hienosti huoliteltu, eli Ketotalon pihalla ja rannassa voi tepastella alkukesää helpommin lastenkin kanssa. Eläkeläisten ohjelmaa, soppatykki, kahvia, arvontaa, juhlapuhe Eläkeläiset ry:n pj Martti Korhonen, vapaa pääsy. Kysy rohkeasti lisää tai tule käymään: Satu Säilä 044 793 0586, Johanna Sydänoja 044 726 1991 ja Jaana Knaapi-Lehtonen 040 722 4961. – Tervetuloa nauttimaan vanhan ajan kesästä! FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. klo 18.00. Kultanummen kentällä klo 9.00-15.00. Soita p. Toimiston osoite: Turuntie 8, 4. Kantonen, Laakso. Laaksonen 01.08.1939 Halikko 10.07.2019 Paimio * Nukahdit, et herännyt vaan lähdit taivaaseen. Lippuja vielä saatavilla! EKL V-S piirin Kulttuuriristeily M/S Amorella lähtö Turun satamasta 24.9.2019 klo 8:45 paluu 25.9.2019 klo 7:45. 02 588 8021. Opastus pääovelta. Lähde mukaan yhdistyksemme toimintaan, iloinen ja reipas kahvitusryhmämme kaipaa vahvistusta, soittele puh. Lounasaika klo 11.00-13.00 PAIMIO Paimion seudun ympäristöyhdistys. ruokalistat . Yhdistys tarjoaa maksutonta keskusteluapua, vertaistukiryhmiä ja erilaista toimintaa. * messu ja V rippileirin konfirmaatio klo 10 Paimion kirkossa. To 8.8 Yläneen yhdistys viettää wanhan ajan iltamat Yläneen Valasrannalla klo 18-23, viihdyttävää ohjelmaa 60-luvun hengessä, kahvitarjoilu alkaa klo 17. Lippuja vielä saatavilla! Lisätiedot Jouko 0400-883354 Piikkiön Eläkeläiset: To 1.8. Tule nauttimaan kesäisestä alkuillasta hyvässä seurassa! Säävaraus. 2). Lähtö klo 17 ja ennen sitä ilmoittautumiset paikan päällä. Lähtö urheilijoiden saunan rannasta, josta myös pyöräily alkaa, pyöräilyn ja juoksun vaihto pallokentällä, jossa myös maali. bocciaa klo 10 Tupasvillan piha-alueella. Lounaan voi ostaa myös ilman jälkiruokaa. Jos olet huolissasi läheisesi mielenterveydestä, päihteiden käytöstä tai omasta jaksamisestasi, tule juttelemaan FinFamin työntekijän kanssa. Tule mukaan, talkoovoimiakin tarvitaan, kuljetus järjestetään tarvittaessa. Karunan Kalliorannassa. Ruokolinnan-Korvenalan kyläyhdistys Kesäillan kyläkävely starttaa torstaina 1.8. Kuljetus Karunasta ja Sauvosta Grandellin bussilla: Lähtö Rantolasta klo 9.15, reitti: Maaluntien ja Sauvo-Kemiöntien kautta Sauvon kirkolle, josta lähtö klo 9.30 Sauvon-Kemiöntien ja Valkojantien kautta Paimion kirkkoon. Ruokalista: www.paimio.fi . V-S piirin Boccia-turnaus ti 6.8 ja ke 7.8. Su 28.7. 040 703 2954/Terttu. Kuollut: Marja Leena Suominen 79 v. Ke 31.7. Rakkaamme Marjaleena Suominen o.s. PEIMARI UNITED Miehet/Kolmonen 27.7 klo 15.30 Hakkispaana KHT Sauvo Peimari United – RaiFu SAUVO KARUNAN URHEILIJAT Leikkimielinen triathlonkisa unikeonpäivänä lauantaina 27.7. Su 4.8. Lämmin kiitos osanotosta. kerros, Salo. Vertaistukiryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joiden lapsella tai nuorella on mielenterveyden ongelmia, päihteiden käyttöä, haasteellista käyttäytymistä tai muu huolta herättävä tilanne. Mäkivalli, Laakso, Aro, Nyman. * Sauvon kirkossa ei ole jumalanpalvelusta Ti 30.7. Meillä on kova ikävä. eläkeläistapahtuma Turun Varvintorilla klo 12-14. Järjestäjinä Raision seudun, Turun, Kaarinan ja Piikkiön Eläkeläiset. Ke 21.8. – Suomenlampaat padon puoleisella isolla laitumella, ohjeet portissa. * Kesäillan kirkko klo 19 Karunan kirkossa. Hyvää matkaa rakas äiti ja mamma. matka Hämeenlinnan kesäteatteriin ”Sellaista elämä on”, lähtö Jukantieltä klo 10, kulkien reittiä Syybyntie-Valkojantie-Välitie-Vistamatkojen toimisto, Vistantie 24, ala-Vistalla, Vistantie 8, menomatkalla nautimme kahvit, teatterin jälkeen ruokailu Aulangolla. To 1.8. kyytiin pääsee matkan varrella olevilta pysäkeiltä. Kolmen piirin musikaalikomedia, ”Perjantai on pahin”, Turun Samppalinnan kesäteatterissa, ke 31.7 klo 14.00. Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. Halikon sairaalan hoitajien ja yhdistyksen vertaisten toteuttamat omaistenillat pidetään Halikon sairaalassa joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 17-19, seuraavaksi 1.8. Viimevuotiset tulokset löytyvät Karuna.fi sivulta. – Ketotalo avoinna tavalliseen tapaan su klo 12–15, isäntänä tällä kertaa Salme Sauvosta. URHEILUSEURAT YHDISTYKSET PAIKALLISLEHTI ON ALUEENSA PUOLESTAPUHUJA. Ryhmä tarjoaa tietoa ja tukea vanhemman omaan jaksamiseen. Kilpailuun voi osallistua myös joukkueena, jolloin yksi ui, toinen pyöräilee ja kolmas juoksee. Paluu messun jälkeen. sanajumalanpalvelus klo 10 Pyhän Jaakobin kirkossa (Jaakobintie 38). Tiesitkö. Lisätietoja myös osoitteesta www.finfamisalo.fi. Aamiaiskahvila klo 9 ja ruokakassijako klo 9.30 Sauvon seurakuntatalossa (Pappilant. Tarjolla on tietoa ja vertaistukea. Kaipauksella Markus Karoliina, Jouni, Tobias ja Riia Sukulaiset ja ystävät PALTANPADAN RUOKALISTA 29.7.-2.8.2019 MA: Nakit ja muusi L tai Pinaattiraviolit ja sitrusvoikastike L, Mansikkakiisseli M, L, G, VEG TI: Kaalilaatikko M, L, G tai Intialainen Kasviscurry M, L, G, VEG, Mustaherukka-vispipuuro M, L, VEG KE: Broileria yrttikermakastikkeessa L tai Kasvispyörykät M, L, G, VEG, Mustikkakiisseli M, L, G, VEG TO: Hernekeitto M, L, G tai Kesäkeitto L, G, Pannukakku ja jäätelö L PE: Hunajakirjolohi L, G tai Pinaatti-fetapiiras L, Sitruunamousse L, G Lounas sisältää lämpimän ruoan, jälkiruoan, salaatit, ruokajuomat, leivän, ravintorasvan sekä kahvin. Tavoitat meidät myös sähköpostitse: toimisto@finfamisalo.fi. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 26.7.2019 PAIMION EV.LUT. Omaistenillat ovat avoimia kaikille omaisille ja läheisille, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Kamarissa valokuvia vesiluonnosta eli näyttely “Joet, purot ja prunnit”. kello 18 Ruokolinnantien alun parkkipaikalta
– Kannattaa selvittää etukäteen lammen pH-taso ja happipitoisuus. Huomenna koko Suomi saunoo ”Halusimme tarjota jotain erikoisempaa” Mikä saunapäivä. – Sauna tulee olemaan kokonaan valmis kesän loppuun mennessä, Katajainen lupasi. – Jos kyse on sorakuopasta, jonka pohjalle nousee pohjavesi tai lähdevesi, pH on luultavasti hyvällä tasolla. Kalojen siirto vesistöstä toiseen onnistuu esimerkiksi kannellisella saavilla. KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 26.7.2019 Kala ei juurru joka lampeen Moni harrastajakalastaja voi vain haaveilla omasta kalalammesta. Ylen kesä 2019 starttasi toukokuussa Saunapäivä-kampanjan, jonka tavoitteena on juhlistaa suomalaista saunomiskulttuuria, sekä saada yhden päivän aikana kaikki mahdolliset saunat Suomessa auki ja suomalaiset yhdessä saunomaan. . PH-taso eli käytännössä veden happamuus on suurempi ongelma. Saunapäivänä on luvassa myös Elämys Ämmin tapaan pientä ja erikoista ohjelmaa saunomisen lisäksi. Elämys Ämmissä löylytellään uudessa savusaunassa SAUVO Saana Sipola Ylen Saunapäivä -kampanjassa mukana olevassa sauvolaisessa Elämys Ämmissä voi tulevana lauantaina saunoa myös savusaunassa, saunamaahisessa. . Myös perinteisen kuution muotojen sijaan, rakennuksessa on kaarevuutta ja pyöreitä seiniä. – Perinteistä saunaa kyllä ajateltiin, mutta halusimme tarjota tietenkin jotain erikoisempaa. . SAANA SIPOLA. Kuha taas pitää tummista ja lämpimistä vesistä, joten periaatteessa istuttamiseen sopimaton, matala lampi tummalla suovedellä mutta sopivalla pH:lla ei ehkä ole sille ongelma. Pihalle on tulossa kylmäsekä poreallas. Sitten on vihdantekoa erilaisista kasveista ja yrteistä ja luontopolulla voi tutustua metsänhenkiin ja maahisiin. Savumaahinen on rakennettu maan sisään ja sisältää kokoustilan, pesuhuoneen ja itse saunan. – Halusin, että saunasta tulee persoonallinen ja tavallisesta poikkeava, ja että se näyttää oikeasti maahisen talolta, Sippo naurahti. Elämys Ämmin emäntä Sanna Katajainen korosti, että Ämmi tarjoaa arjesta poikkeavia elämyksiä, siksi perinteisen saunan sijaan idea savusaunasta syttyi. Mahdollinen lasku-uoma kannattaa myös tukkia etukäteen, muuten kalan istuttamisesta ei ole pitkäaikaista hyötyä, kalastusmestari Aarne Toivonen Lukesta neuvoo. Pihalle on tulossa kylmäsekä poreallas, joissa pääsee kastautumaan saunomisen yhteydessä. – Sauna on vieläkin erittäin kesken, mutta kovasti tässä töitä tehdään. Vielä viime viikolla saunan rakentaja Timo Sippo arveli, että valtakunnallista saunapäivää ei ehkä päästäkään viettämään uudessa savusaunassa. Jos on tarkoitus istuttaa kasvattamosta ostettavia jalokalanpoikasia, veden laadun tutkimus on entistä tärkeämpää. . Silloin vedessä tapahtuu kahdesti vuodessa niin sanottu täyskierto, eli pintaja pohjaveden sekoittuminen vesikerrosten lämpötilaeron seurauksena. Saunamaahinen on maasauna, jonka rakentaminen aloitettiin viime syksynä. Jos lampi on liian matala, se lämpiää liikaa, eri lämpötilakerroksia ei synny ja happi katoaa vedestä jo kesällä. Veden happipitoisuus on usein riittävällä tasolla, varsinkin jos lampi on hieman syvempi. Istutukseen sopivasta lammesta tulee löytyä ainakin jokin syvempi kohta, jossa vesi pysyy kylmänä. Mahdollisuus on myös ruokailla, kertoili Katajainen päivän tapahtumista. . – Jo 22–24-asteisessa vedessä kala vain haukkoo happea, ei syö eikä kasva. Jos joutomaata tai sopiva sorakuoppa omilta mailta löytyy, haave voi olla vain yhden kokeilun päässä toteutumisesta. Hän myös selitti, että savusaunassa on tunnetusti huoli palovaarasta. Jos luonnonkaloja istuttaa, niin haukea, ahventa ja särkeä niille ruoaksi. Ulkosavusaunoja ei nykypäivänä kauheasti enää ole, Katajainen kertoili. – Silloin pääsee juomaan koivunmahlaa, joka on entisaikojen oikeaa saunajuomaa. Jos kaivetaan itse kuoppa, johon alkaa valua vaikka suovettä, vesi on luultavasti liian hapanta. Paljon riippuu myös tavoitellusta kalalajista. Luvata voi, että saunaan pääsee kuitenkin jo lauantaina, hän kertoi. Paremman käsityksen veden pH-tasosta saa apteekissa myytävien indikaattoripaperien perusteella, mutta happamuudesta voi päätellä jotakin jo lampea katsomalla. Itse saunakompleksi on rakennettu täysin maan sisään. Ahven ja hauki sietävät jopa pH:n neljä, siis melko happaman veden. Uudessa savusaunassa on kuitenkin betoniseinät, joten palon mahdollisuus on pienempi. Mukaan on jo ilmoittautunut satoja saunoja Hangosta Nuorgamiin. Kalakanta kannattaa suunnitella paitsi veden laadun, myös ravinnon näkökulmasta. Saunarakennus sisältää myös kokoustilan sivumaahisen ja pesutilan apumaahisen. Kalattoman lammen vesi kannattaa tutkia ennen istutusta Kun kalansa itse istuttaa ja kasvattaa, on kalaonnikin tavallista parempi. Esimerkiksi hauet syövät toisensa ja myös siiat, jos niitä istutetaan samaan. Saunapäivän elämys Ämmissä alkaa kello 15 ja jatkuu kello 22 asti, ja maksaa viisitoista euroa henkilöä kohden. . Erikoisuutensa vuoksi saunasta on kehkeytynyt iso projekti. Usein lammen perustajan toiveissa siintävät kuitenkin jalommat lajit. Veden sekoittuessa pohjalle päätyy happirikasta vettä