KAS Kodit Oy on saanut Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (ARA) ennakkopäätöksen tontin hyväksyttävästä osto/vuokrauskustannuksesta. Kuivaa KOIVUKLAPIA P. Kohtuulliseksi kustannukseksi tontin osalta ARA on määritellyt 95 euroa kutakin kerrosneliömetriä kohden, ja se on hinta, jolla kaupunki on tonttia vuokraamassa. Vuokrattava kerrostalotontti on tyhjä tontti Lidlin ja Meijeritien päässä olevan As Oy Inkilän hovin välissä. TIISTAINA 27.2.2024 107. 0440 589 707. Kyseiselle tontille on mahdollista tehdä sellainen pikkunäppärä 3035 asunnon talo, jossa huoneistokoot vaihtelevat yksiöistä kolmioihin, hän toteaa. vuosikerta 2,70 € Irtonumero www.kuntsari.fi KUL AA OSTAMME T ja HOPEAA MA-LA HUIPPUHINTA KÄTEISMAKSU • KORUT • RANNEKELLOT • TIMANTIT • ROMUKULLAT • SOTAMITALIT ym. Avoinna: ark. Aninkaistenkadun/ Yliopistonkadun (9) kulma 050 559 5702 • (02) 231 7835 www.kjsimolin.. KUL AA OSTAMME T ja HOPEAA MA-LA HUIPPUHINTA KÄTEISMAKSU • KORUT • RANNEKELLOT • TIMANTIT • ROMUKULLAT • SOTAMITALIT ym. Kyse on tontista Lidlin myymälän ja Meijeritien nykyisten kerrostalojen välissä. Laaja koulutustarjontamme päivittyy jatkuvasti osoitteessa www.kuntsari.fi Vistantie 19, Paimio MA-PE 10-17 LA 10-14 Tervetuloa Uusi osoite Vistantie 19, Paimio MA-PE 10-17 LA 10-14 talousporssi.fi Tuotteet tarjolla myös muissa myymälöissä valikoiman mukaan. 9-19, la 9-16 9 € Marabou Aladdin SUKLAAKONVEHTI 500 g 6,99/kpl kpl 2 1 € WC-KUKKA Sitruunaruoho, Greippi, Tropiikki tai Mimosa SHOKKI! KAS Kodit Oy aikoo rakentaa uuden vuokratalon Paimioon PAIMIO Perttu Hemminki Paimion kaupunginhallituksen keskiviikon esityslistalla on yhtenä asiakohtana kerrostalotontin varaaminen KAS kodit Oy:lle Paimion Kauppatieltä. Tarjoukset voimassa 3.3.2024 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Aninkaistenkadun/ Yliopistonkadun (9) kulma 050 559 5702 • (02) 231 7835 www.kjsimolin.. Vuokra-asuntojen kysyntä on Paimiossa ollut vahvaa jo muutaman vuoden ajan. Yhtiön toimitusjohtaja Jarmo Kuosa sanoo, että kun vuokrauspäätös saadaan ja ARA:n rahoitus varmistuu, lähdetään katsomaan miten hanke toteutetaan. Aninkaistenkadun/ Yliopistonkadun (9) kulma 050 559 5702 • (02) 231 7835 www.kjsimolin.. Yhtiö suunnittelee Paimioon kahta vuokrakerrostaloa, mutta nyt ensin kyse on puolikkaasta tontista. Hän arvioi, että rakentaminen käynnistyisi noin vuoden päästä. UUTISET 10 NRO 16. TAINA TUKIA ARKIRUOKAAsarja: siskonmakkarasta kastike?. www.turunakk.fi Tiesitkö, että voit hakea koulutuksiimme milloin tahansa , ympäri vuoden. Kunta-asunnot Oy:llä on Paimiossa nykyisellään 246 vuokra-asuntoa, jotka ovat käytännössä sataprosenttisella vuokrausasteella. Aninkaistenkadun/ Yliopistonkadun (9) kulma 050 559 5702 • (02) 231 7835 www.kjsimolin.. KUL AA OSTAMME T ja HOPEAA MA-LA HUIPPUHINTA KÄTEISMAKSU • KORUT • RANNEKELLOT • TIMANTIT • ROMUKULLAT • SOTAMITALIT ym. KUL AA OSTAMME T ja HOPEAA MA-LA HUIPPUHINTA KÄTEISMAKSU • KORUT • RANNEKELLOT • TIMANTIT • ROMUKULLAT • SOTAMITALIT ym. – Ajatus on toteuttaa tämä kvr-urakkana. KAS kodit Oy on Kunta-asuntojen tytäryhtiö. Parasta ennen 11.02.2024 9 € 2 50 HHC KANAFILEE 400 g VILJARASVA PALLO 240 g 8,95/kpl 1,99/pss päiväyserä! Loppuerä! pss 2 kpl 2 Paljon eri värejä 9 99 Marstep RUOHO MATTO 57x86 cm 11,95 15 € Nanso Puolukka SATEENVARJO • Musta tai sininen • 102 cm halkaisija 29€ 49 95 8 99 Nokian Nanso Low Winter Sumu KIERRÄTYSASTIA kannella 6 L 79€ 10,95 6 99 TUULILASINPESUNESTE • 18°C • 4L 4,75/kpl kpl 2 Biolan/Leca HIEKOITUSMURSKE 25 l 6 95 /pss PAIMIO: Jokipellontie 2, p. Aninkaistenkadun/ Yliopistonkadun (9) kulma 050 559 5702 • (02) 231 7835 www.kjsimolin.. Kyseiselle osalle tonttia on mahdollista rakentaa noin 2200 kerrosneliötä. KUL AA OSTAMME T ja HOPEAA MA-LA HUIPPUHINTA KÄTEISMAKSU • KORUT • RANNEKELLOT • TIMANTIT • ROMUKULLAT • SOTAMITALIT ym. Yrityksen omistajina on 40 kuntaa, ja Jussinmäki on yhtiön hallituksen jäsen. 044-971 4525 Kuljetus sopimuksen mukaan. KAS asunnot Oy on vuonna 2001 perustettu valtakunnallinen vuokra-asuntoyhtiö, jolle Paimion kaupunki siirsi omat vuokra-asuntonsa parikymmentä vuotta sitten
Päältä ajettavia ruohonleikkureita sekä mönkijöitä. 28.500e P.0400 522 501 tai 050 306 6152. Vuokrataan. (Osastot: M myy, O ostaa tai S sekalaiset) Lähetä viesti numeroon 17252 Yhden viestin hinta on 12,50e / 160 merkkiä (sis alv.). Soita tai laita viestiä. 040 776 7696 . Autot, henkilö/pakettiautot, myös asuntovaunut huomioidaan. Koivupuuta polttopuuksi. Haluan vuokrata vaatimattoman mökin, sähkö ja vesi tontilla, ehjät tulisijat ja sauna. SPR:n Kaarinan osasto järjestää Kaarina-talossa 28.2.2024 klo 18-20 luentotilaisuuden Millaiseen maailmaan olemme matkalla. klo 18.00 Pyhän Mikaelin kirkko, Paimio Messun jälkeen seurakunnan tarjoama iltatee juodaan kirkossa. Somerolta yksiö tai pieni kaksio.Oltava kauko-tai maalämpö, kerros-tai rivitalo P. . Traktori Zetor tai Ursus vm. . Loimaa. Meren rannalla. OSTETAAN . 0400 464 764 . Naisten polkupyörä, Elina H. . 0400 823 161. Kaksi 55m 2 H. Kyrössä keskeisellä paikalla keskustassa. Löytölaarissa voivat ilmoittaa yksityishenkilöt, joiden nimeä ei ole YTJ-rekisterissä. 02 588 8652 ma–to 9–15 1. lämmitys ja vesi,sähkö kulutuksen mukaan.1kk vuokra vakuus. Ilmoita VIIDESSÄ lehdessä yhden ilmoituksen hinnalla! Ilmoitukset seuraavaan Löytölaariin viimeistään torstaina kello 13: RIVI-ILMOITUS – 12,50€ / 160 merkkiä KUVALLINEN ILMOITUS – 20€ kuva ja teksti 160 merkkiä (vain sähköpostilla) Laskutettaviin ilmoituksiin lisäämme laskutuslisän 2,50€ sis. TEKSTIVIESTINÄ Näppäile teksti LAARI, välilyönti, osasto ja oma ilmoituksesi. Henkilö-, paketti-, tai asuntoauto/-vaunu myös mönkijä ja mp. 040 503 2010. Ajettavat ruohonleikkurit, mopot, mönkijät, moottoripyörät, veneet, perämoottorit, sähköpyörät ja skootterit, ha-peräkärryt ja trailerit, lumilingot yms. 85 e. P. . Luottotiedot tarkastetaan. Hanke tuo monialaisen luonnontieteen opetuskokonaisuuden ja innostavat tutkijakohtaamiset kolmikielisinä (suomi, ruotsi ja englanti) Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan kouluihin. Sen seinämiä koristi vuonna 2021 noin 25 tähtitaivaalta otettua kuvaa, jotka muodostivat upean valokuvanäyttelyn. P. MAKSUTON LUENTOTILAISUUS KE 28.2. . 2h+k+s+autokatos 62 m 2 . P.040 557 3487 . P. pienkoneet. Kesämökki Karunassa. Heti vapaa. Edelleen palvelee myös tavallinen tekstiviesti numeroon 050 439 0009. KUNNALLISLEHTI 2 tiistaina 27.2.2024 KAIVINKONEJA PYÖRÄKUORMAAJATYÖT, KULJETUKSET, KONEIDEN SIIRROT Salaojasoraa, mäntykuorikatetta, luonnonkiviä, mursketta, seulottua hiekkaa, multaa, soraa ja kiviä. Ei maksa mitään,ei kuljetusta. Kaikki hyväkuntoisia. Vierailut käynnistyvät syksyllä 2024. Nissan Almera 1.5. Remontoitu rivitaloyksiö 36m 2 , Koski TL. 040 322 7430 . RIITTA SALMI Avaruuspuisto Väisälä vie siirrettävän planetaarionsa kouluvierailuille. San sääki ny jottai! Tuorlassa toimivan Avaruuspuisto Väisälän, Turun yliopistossa operoivan Lounais-Suomen LUMA-keskuksen ja Åbo Akademin Skolresursin yhteishankkeelle Maailmankaikkeus eri kielillä on myönnetty Suomen Kulttuurirahaston ”Tiede tutuksi” -rahoitus. vm 2003. P. Erä koivuja havupuuta halontekijöille. Tekstiviestipalvelun meille tuottaa Kuulalaakeri Oy LÖYTÖLAARI ON TARKOITETTU YKSITYISHENKILÖILLE, EI JÄLLEENMYYJILLE EIKÄ YRITYSTOIMINTAA HARJOITTAVILLE. Tilava kaksio 55m 2 . P. Vuokrataan Liedon Tarvasjoen kirkolla ,1h+kk+kph ,30m 2 . Vuosivuokra. 040 523 0105 . 046 568 2327. alv. 050 578 0373. 044 200 5001 Lähetä whatsapp! Nyt voit lähettää nasevat maksuttomasti whatsappviestillä numeroon on 0504780686 tai sitten nettisivujen kaavakkeen (www.kuntsari.fi – nasevat) kautta. 050 5617 620, Pöytyä. Kaiken kuntoiset huomioidaan. SÄHKÖPOSTILLA: laari@loimaanlehti.fi 3. Avaruuspuisto Väisälän pääasiallinen osuus hankkeesta koostuu siirrettävän planetaarion kouluvierailuista. 045 265 7161. . Käteisellä, tilisiirto ja nouto mahdollisuus. 0400 829 588. P. 044 262 4658 . SEKALAISET . Ilmastointi, moottorinlämmitin. Traktori Leyland 272 vm.-76.Hyvillä renkailla,kone remontoitu,hytti hieman uudemman jossa sisälämmitin toimii.Hinta vain 4200e. – Moniongelmainen maailmamme, erityisesti ilmastonmuutos, ja sen seurauksena radikaalisti muuttuvaa pakolaistilanne. Rivitalokaksio Yläneellä. 35e. 0400 827 549. Koivurankaa/pölliä P. Samalla opettajia täydennyskoulutetaan esittelemällä uusinta tietoa tähtitieteen tutkimuksesta. Loimaa, Metsämaa. Noutopaikat: Raisio, Halikko ja Sauvo Tmi PILPOLA 040 584 7357, pilpola@gmail.com MYYDÄÄN . . Mahdollinen osto. Max.100 km Turusta. Hyvällä sijainnilla palvelujen ympäröimänä. Kaikki palvelut lähellä. . Tervetuloa! Lisätiedot: SPR Kaarinan osasto, Marja-Helena Salmio, puh. 65 e. Upo-mankeli h. Tekstiviestimaksua ei palauteta, mikäli ilmoitus on sääntöjen vastainen. Aj. Alkuperäisen siisti. Luennoitsijana on Punaisen Ristin kansainvälisen vaikuttamistyön asiantuntija ja Euroopan Komission ilmastotoimien pääosaston Suomeen nimeämä ilmastosopimuslähettiläs Pekka Reinikainen. P. Kodin,mökin, maatilan irtaimistoa. 040 5463 791. Kysy. Takuuvuokra 2kk. Tilaisuudessa on varattu aikaa myös kysymyksille. Myös vialliset kelpaa. Kahdet renkaat. Vuokrattavana 1H+KK+KPH. Velaton. 2. P. Sekakuitua P.040 750 9761 . P. . Tervetuloa! Karjalaisen kansan iltamessu www.nurmelankonetyo.fi Millaiseen maailmaan olemme matkalla. P. 75-95 takatai neliveto, myös viallinen. P. . 045 639 6976 . P. P. Föliyhteys. 041 810 3158. Koivukuitua 3 m. Rivitalo 32m 2 Kyrön keskustassa.Heti vapaa.Vuokra 420e/kk sis. Myös rikkinäiset. Avaruuspuisto Väisälässä Piikkiön Tuorlassa on kalliotunneli. Puh. 050 590 4400. Talossa maalämpö. Suksisetti Peltonen (sukset, sauvat, monot 42) H. Kevyt kuorma-auto VW LT 35 tai 46 vm 96-06 avolava tai umpikorinen, myös katsastamattomat huomioidaan. SOITTAMALLA: p. Annetaan tehtäväksi Riihikoskella puuvajan tyhjennys klapeista ja hiukan puhtaita rakennuspuun pätkiä. Vuoka 280e/kk + vesi ja sähkö. P. 2600e P. P. P. P. Kuljetus tarvittaessa. 050 596 1172. H. Myös vuokraus mahdollinen. Kuivaa koivuklapia, myös kuivaa sekaklapia. 149tkm. Myös pikkuvikaiset, katsastamattomat jne, kaikki huomioidaan. 050 596 1172. 050 347 8544 . Hankkeessa tuotetaan peruskouluille heidän omissa tiloissaan toteutettavia luonnontieteen tiedetyöpajoja ja tutkijakohtaamisia, sekä tärkeänä osana oppimiskokonaisuutta oleva moniaistinen planetaarioesitys. P.040 533 4760 . . 040 514 6712 . Quigley Wiggly su 3.3. Vuosivuokralla. Muutot,kuolinpesät yms
Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät. Myyntineuvottelija Sami Lindström (02) 588 8652 sami.lindstrom@kunnallislehti.fi ASIAKASPALVELU. KUNNALLISLEHTI 3 tiistaina 27.2.2024 P A I M I O @kmspaimio Hinnat voimassa TI–TO 27.–29.2.2024 ellei toisin mainita. Varaa paikkasi ajoissa ja olet mukana kevään raikkaissa laajajakeluissa. -50-53% PERUNASIPULISEKOITUS 500 g (1,98/kg) 4 99 KG 99 RS 69 KG 3 99 KG Myyntineuvottelija Raija Korhonen (02) 588 8653 ?raija.korhonen@kunnallislehti.fi ASIAKASPALVELU Kunnallislehden maaliskuun lisäjakelut! 5.3 lemmikkiteema sekä 26.3 rakennusteema. Edullisesti alkuviikkoon PAIMIO, Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 Palvelemme MA-LA 7-23, SU 9-23 k-supermarket.fi Läheltä Haarakallion tila Sauvo YLEISPERUNA (Melody) TUORE KOKONAINEN SILAKKA Suomi Läheltä Leipomo Salonen Turku TOSIHYVÄSÄMPYLÄ 5 kpl/325 g (4,58/kg) Perinteistä ja hyvää HK MAKSAMAKKARA 500 g, Suomi (4,98/kg) Meillä tehty Lihamestarin BROILERIN SIIPIPALAT naturel/maustetut Suomi TUORE RUODOTON SILAKKAFILEE Suomi LUUMUTOMAATTI 500 g, Espanja (1,98/kg) 1 49 PS 2 49 KPL SILAKKAFILEE Suomi 8 99 KG 8 99 KG 3 29 PKT 99 PS 2 99 PKT Löfbergs JAUHETUT KAHVIT 450-500 g (5,98-6,64/kg) Ei Next Generation, Reilu kauppa eikä Professiona Rajoitus 2 pkt/asiakas Ilman aktivointia ja Plussa-korttia 5,99–6,39 pkt (11,98-14,20/kg) Mobiilietu voimassa 26.2.–3.3.2024
Vasta yksityisviestin sydämet alkoivat kilistellä hälytyskelloja. Tonteille pääsee rakentamaan halutessaan jo syksyllä. KUNNALLISLEHTI tiistaina 27.2.2024 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 TIISTAI TIESITKÖ. . Kuriin tällaisia huijaustehtaita saadaan vain, jos niitä osataan varoa ja niiden toiminnasta ja toimintatavoista ilmoitetaan eteenpäin pankille ja poliisille – ja esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskukselle voi laittaa viestiä siitä, millaiseen huijaukseen törmäsi. Myöhemmin perjantaina sivustolta poistettiin kyseiset tarjoukset, koska ilmeni, että huutaja oli todellakin käsittänyt hinnan väärin. Kukaan ei valitse tulla huijauksen uhriksi. Se olisi tarkoittanut, että tontin hinta olisi ollut lähes 100 000 euroa. Lähtöhinta nettihuutokaupassa on omakotitonttien osalta siis 15 e/neliö ja se on asetettu lähtötasoksi sillä perusteella mitä tontit ovat viime vuosina Paimion kaupungilla maksaneet. PAIMIO Taina Tukia Tämän hetken tilannekuva Paimion Koivulinnan alueen tonttikaupoista on vielä vaisu. Ehkä tässä on muistutuksen paikka myös sikäli, että kun pidät salasanat turvassa ja opettelet turvalliset tavat toimia verkossa, olet jo pidemmällä turvallisella nettikäyttäytymisen tiellä. Viime viikolla hämmennystä herätti, kun muutamista tonteista oli tehty Huutokaupat.com -sivustolla tarjouksia, jotka olisivat nostaneet toteutuessaan tonttien hinnan Paimion kaikkien aikojen kalleimmaksi. Esimerkiksi Siili-tontti on vajaan tuhannen neliön tontti, ja siitä oli sisällä tarjous peräti 100 euroa neliöltä. Viime viikolla hämmennystä herättäneet korkeat tarjoukset poistettiin nopeasti Huutokaupat.com -sivustolta. Paikkatietopäällikkö Virpi Lindvall hämmentyi kuullessaan asiasta ja epäili, että huutaja ei ole ymmärtänyt, että hintatarjoukset koskevat tonttimaan neliöhintaa. (Tilastokeskus) Kasvaako Koivulinnan alueen kysyntä kun h-hetki lähenee. Jollet oikein tiedä, niin juttele jonkun sellaisen kanssa, joka tietää ja pystyy neuvomaan eteenpäin. Automaattija massapostituksilla tavoitetaan suuri joukko mahdollisia uhreja. Sata ja yksi faktaa Kuntsarin kulmilta Kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 2024 3,3 %, kun joulukuussa se oli 3,6 %. Menetetyt rahasummat vaihtelevat, mutta kuten petostorjunnan asiantuntija järkeili jutussa, kannattavaa ”liiketoimintaa” tällaisten huijausten täytyy olla – sen näkee jo siitä, miten paljon huijareilla on varaa laittaa rahaa markkinointiin. Vaikka et kehtaisi kertoa tuttaville tai sukulaisille, että tulit huijatuksi ja menetit rahaa, niin kerro taholle, joka voi ainakin jollain aikataululla puuttua asiaan. sekä 16.2.-10.3.2024. Kuva Hankalantien ja Koskijärventien kulmauksesta Koivulinnan alueelta, jossa kunnallistekniikan rakentaminen etenee. Maanantaina alueen omakotitonteista kuudesta oli tehty tarjoukset, eli niiden osalta peli on avattu. PÄÄKIRJOITUS TAINA TUKIA taina.tukia@kunnallislehti.fi. Koivulinnan alueella kaivettiin maanantaina runkovesijohtoja viemärikaivantoa. Aikaa siis vielä on koko tämä viikko ensimmäistenkin tonttien osalta. Melkein jokainen tietää jo jonkun, jota on huijattu ”kepeästi”, eli tarttumaan vaikka facebookin valeprofiilin ystäväpyyntöön. Lindvall kertoo, että alueella piipahti kuusi kiinnostunutta mahdollista rakentajaa, joista jotkut olivat jo laittaneet huudon sisään haluamastaan tontista ja osa mietti vielä miten omat suunnitelmat istuu maastoon ja rakentamistapaohjeisiin. Alueen tontit ovat kaupan kahdessa erässä 9.2.-3.3. Koronapandemiasta toipumisen myötä vuoden 2021 alusta lähtien inflaatio nousi tasaisesti ja oli korkeimmillaan joulukuussa 2022, jolloin se oli 9,1 %. Sunnuntaina alueella oli julkinen näyttö. On aivan varmaa, että netissä tapahtuneen huijauksen tai vähintään jonkunlaisen huijausyrityksen kohteeksi joutuneita täytyy olla paljon. TAINA TUKIA 100 euroa neliöltä, vajaan tuhannen neliön tontista. Pienetkin saaliit voivat olla alkurikoksia rahanpesuketjuissa. Kun jokin maksaa vain hitusen, mutta uhreja on paljon, liikutaan nopeasti isoissa summissa. Jo pelkästään siksi, että tapoja on niin paljon ja huijaaminen on ”tehdastuotantoa”, kuten perjantain lehdessä kerrottiin. Kyseiset tontit ovat pääosin alueen alareunasta, eli sellaisia, joiden takapihalta näkymät voivat avautua ainakin jossain määrin Paimionjokilaaksoon, eli alueen alaosasta Hankalantien ja Koskijärventien kulmauksesta. Vuoden 2023 vuosi-inflaatio oli keskimäärin 6,2 %. Yhdestä rivitalotontista, joka sijoittuu Valkojantien varteen on myös tehty tarjous. Sen voi havaita koska tahansa verkossa liikkuessa. Huijausprosessit on mietitty tarkkaan. Näin kävi itsellekin juuri viime viikolla: kyllähän sitä nyt kaveriksi hänet, joka on tuttu ja lähettää pyynnön. . Kunnallistekniikan alueelle urakoi Maanrakennus Kivelä Oy. TAINA TUKIA Ilmoita, jos törmäät huijaukseen Melkein kaikki tiedämme jo, että verkkohuijausmuodoilla on todella laaja kirjo
. Teknisen johtajan osalta rakennusurakoita koskeva hankintaraja nousi tuplaten, eli 70 000 eurosta 150 000 euroon, ja kiinteistöpäällikön osalta rakennusurakoissa 75 000 euroon. Hallintokunnittain tehtiin päivitettyyn ohjeeseen luonnollisesti päivitys myös sikäli, kuin tietyt aiemmat kunnan tehtävät ovat siirtyneet hyvinvointialueelle. Paimionjokilaaksossa ollut yksinäinen kulkija ilmeisesti jatkoi tuonne pohjoisen suuntaan, ja vastaava yksinäinen kulkuri oli Kemiönsaaressakin. Paimio on Hinku-kunta, joten hankinnoissa on huomioitava kestävyys-, elinkaari, ympäristöja ilmastonäkökohdat. Esimerkiksi Paimion keskustan tuntumassa Kaaritiellä vauriot pahenivat nopeasti viime viikolla. Havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten petoaitojen kohdentamisessa. Vesisateet ja nollan molemmin puolin vaihtelevat kelit voivat aiheuttaa suuriakin reikiä nopeasti ja ne on vaikea havaita, mikäli vesi seisoo tiellä. Paimion hankintoja ohjaa paitsi hankintalaki, myös kaupungin oma ohjeistus, jota päivitettiin alkuvuodesta. Varsinais-Suomen Elykeskus on varoittanut päällystevaurioista. Veden alla olevia reikiä ei Elyn mukaan päästä paikkaamaan ennen kuin tie kuivuu. – Pakkanen pistää nekin liikkeelle ja evästäkin pitää saada. Hankintayksikkö sitten harkitsee ovatko liikesalaisuuksiksi merkityt tiedot lain mukaan salassa pidettäviä.. Samalla Piikkiön sopimuspalokunta teki pienen kaivannon, jotta edelleen tuleva vesi virtasi pois rakennuksen lähettyviltä. Jäljet raportoitiin paikallisille petoyhdyshenkilöille. . . – Reviirirajat eivät ole koskaan sataprosenttisia, mutta tällaiset alueet havaintojen perusteella ovat. Todennäköisesti kuitenkin vain joksikin aikaa. Tulvakausi alkoi jo – vedet rikkovat tiestöä PAIMIO, SAUVO, KAARINA Taina Tukia Lähipäivien lämmin ja paikoin sateinen sää lisää valuntaa ja nostaa jokien vedenkorkeudet Lounaisja Etelä-Suomessa paikoin keskimääräisen tulvahuipun tasolle. TS GRAFIIKKA Susien määrän on havaintojen perusteella osattu arvioida lisääntyneen Peimarissa. Helmikuun alussa kahtena viikonloppuna toteutettu suurpetojäljestys tuotti lähes 800 havaintoa Varsinais-Suomessa. Keskellä oleva reviiri on tällä hetkellä ainoa Luonnonvarakeskuksen vahvistama. Alaville pelloille vesi on jo laajassa mitassa noussut Paimionjokilaaksossakin. Eli kun aiemmin kaupunginjohtaja saattoi päättää 100 000 euron hankinnasta, nyt raja on 150 000. Aivan tuoreita näköhavaintoja ei alueelta ole nyt Luonnonvarakeskuksen Tassuhavainto-ohjelmaan tehty, mutta sitä selittää luonnonkierto. Tulvahuipun ennakoidaan olevan keskimääräistä isompi. Susiparin matkassa on ehkä viime vuotinen pentu. Viime perjantaina iltapäivällä Tammisillassa kävi palokunta pumppamassa asuinrakennusta uhkaavia sulamisvesiä pois kivijalan kupeesta. Suomen Ympäristökeskuksen ennusteiden mukaan kevättulva jakaantuu tänä vuonna useampaan osaan, ja virtaumat voivat kasvaa vielä uudelleen myöhemmin keväällä. KUNNALLISLEHTI tiistaina 27.2.2024 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. Ja reviirirajat voivat häilyä. Tienkäyttäjien onkin syytä olla varovaisia liikenteessä ja sovittaa ajonopeus vallitseviin olosuhteisiin. FAKTA Yli 400 susihavaintoa . Kaupungin hankintaohjeissa todetaan, että tarjouksia voidaan vertailla ainoastaan niillä kriteereillä, jotka on ilmoitettu tarjouspyynnössä. . Reviiri vaatii syntyäkseen alfaparin. . Susista tehtiin 427 havaintoa ja ilveksistä 358. Esimerkiksi viime viikolla Tuomola havainnoi, että alfapari oli jättänyt kolmannen matkasta. Kaikki petoyhdyshenkilöiden tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään. Havaintojen mukaan näille uusille alueille on syksyn kuluessa asettunut kumpaankin kolmen suden porukka, kun jo muutaman vuoden Paimion reviirin nimellä tunnetussa ja seudun vanhimmassa Vaskio ja Hajalan alueille painottuvassa reviirissä on vähintäänkin kymmenkunta sutta. TURKU SALO LOIMAA KAARINA YLÄNE PARAINEN PÖYTYÄ ALASTARO MELLILÄ MASKU ORIPÄÄ AURA PAATTINEN MAARIA 8 1 9 43 Liedonperä, Tarvasjoki, Kaarina, Hepojoki ja Paimionjoki Ulottuu Angelniemelle, Kokkilaan, Märynummeen, ja jossain määrin Sauvoon Nykyinen reviiri Uusia susireviirejä Varsinais-Suomessa TARVASJOKI MARTTILA PAIMIO 10 km AJ Oheiseen karttaan on vapaamuotoisesti piirretty mahdollisten uusien reviirien aluetta. TS ARKISTO/ BAMBU ERIKSSON . Asfalttivauriot ovat kasvaneet silmissä päivittäin ihan pääväyliä myöten ja sorateillä eletään jo paikoin täyttä kelirikkoaikaa. Hankintaohjeita päivitettiin siltä osin, että isoissa hankinnoissa pyritään yhteishankintoihin esimerkiksi seudullisesti, ja kilpailutuksissa hyödynnetään sähköisiä hankintajärjestelmiä. Jäljestyshavainnoinnin tavoitteena on varmistaa, että susien ja ilvesten kanta-arvioon saadaan riittävästi laadukkaita havaintoja. Jos tarjouksessa on tarjoajan mielestä liikesalaisuuden piirissä olevia asioita, ne pitää sähköisessä järjestelmässä merkitä ja erotella. Heidän osaltaan ohjeistus korotti hankintarajoja aiemmasta tasosta. Kaupunginhallituksen hyväksymän ohjeen mukaan kaupungin hankintojen strategisesta ohjaamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja -valtuusto, mutta operatiivisesta ohjauksesta ja hankintojen tekemisestä vastaavat hallintokunnissa nimetyt henkilöt. Toinen uusista reviirialueista painottuu Iso-Heikoisista Halikon, Angelniemen, Kokkilan ja Kevolan suunnalle, ja toinen sitten Paimionjoen ja lahden toiselle puolelle, eli Tarvasjoen ja Liedonperän suuntaan, ulottuen ehkä myös Hepojoelle. On tyypillistä, että alfaparilla on mukana tulevan varalle 1-2 lastenhoitajaa, kommentoi Tuomola. . Sulamisvedet ja sadepäivät loskakeleineen nostavat vettä teille. Lisääntyneiden havaintojen ja susien liikkeiden perusteella paikallinen petoyhdyshenkilö Mika Tuomola sanoo, että alueelle on parin vuoden jälkeen syntymässä jo toinen ja samantien myös kolmas uusi reviiri, jotka kaikki koskettavat Paimiota. 02 5888650/toimittajat Paimioon ja Sauvoon syntymässä kaksi uutta susireviiriä PAIMIO,SAUVO Taina Tukia Vuodenvaihteen tienoilla Paimiossa tehtiin lukuisia susihavaintoja aivan asutuksen tuntumassa, ihan Vistan liepeilläkin. Ei myöskään oikeastaan koskaan ole niin, että vaikka reviirillä olisi noi kymmenen suden lauma, että se liikkuisi yhtenäisenä. Paimio nostaa hankintarajoja maaliskuun alussa PAIMIO Julkisia hankintoja ohjaa hankintalaki, jonka mukaan ostettavat tuotteet ja palvelut pitää pääsääntöisesti kilpailuttaa. Lisääntymisaika on käynnissä ja susiparit hakeutuvat kaksin. Hän vahvistaa, että aikaisemmista oletuksista poiketen näyttäisi siltä, että reviirin ei tarvitse olla edes kovin suuri, kunhan vaan ruokaa riittää. Kilpailutusten julkisuuden osalta todetaan, että hankintapäätös ja sen liitteet ovat julkisia päätöksen allekirjoituksen jälkeen. Järjestelyistä vastasivat Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi ja Metsästäjäliiton VarsinaisSuomen piiri. – 95 prosenttisella todennäköisyydellä näyttää siltä, että kaksi uutta reviiriä on tulossa, sanoo Tuomola. Pakkaskaudella vuodenvaihteen tienoilla Paimiossa tehdyt useat susihavainnot selittyivät Tuomolan mukaan sillä, että susillekin tulee kylmä. Tempauksessa paikalliset metsästäjät, metsästysseurat ja muut luonnossa liikkujat tekivät havaintoja suurpedoista. Asfalttipinnat kärsivät, kun tienpinnat jäätyvät ja sulavat vuorotellen
Osuuspankki Paimio, kiitos toimintamme tukemisesta huomattavalla summalla. Heti kun säätila lämpenee, näin käy. . Myös lämpimän veden hinta on pöyristyttävä. Paikallinen paimiolainen lintuharrastaja Petri Laine kertoo, että Paimiossa on jo Kravinkujalla ja esimerkiksi Pyhän Jaakobin kirkolla Hevonpäässä kuultu ja nähty ensimmäisiä muuttolintuja, kuten töyhtöhyyppiä, kiuruja ja uuttukyyhkyjä. Nyt viikonlopulla säätila tuntui paikoin jo kovasti keväiseltä. Varpuspöllö on Euroopan pienin pöllölintu, sen paino on vain 58 grammaa. Paras aika kuulla tämän pienen pöllön huhuilua on auringon laskusta puolille öin. OikeinNurinkerholaiset NASEVAT. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 tiistaina 27.2.2024 KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina Huhuuhuhuu Tämän talvikauden vaihtelevissa keleissä on moni jo tuskastunut, että talvi vaan jatkuu. . Paimion kamerakerhon Leena Lintukorpi kuvasi tämän pöllön Husossa. – Kannattaa olla korvat höröllä jos liikkuu ulkona pimeään aikaan, neuvoo Laine. Varpuspöllön kuva on nyt ajankohtainen, sillä pöllöjen huhuilua voi kuulla helmikuu lopusta maaliskuun loppuun. Todennäköisesti havaintoja tulee lisää tämän lauhan ilmanalan jatkuessa. – Varmasti moni on huomannut senkin, että pihalinnut laulaa. Ensimmäiset keväiset muuttolintuhavainnotkin on jo tehty. Vesi on myös säädetty niin kylmälle, että tulee kaikki lämpimän mittarin kautta. Vuokralainen ilman palveluja . Pienestä koostaan huolimatta varpuspöllö on rohkea ja herättää pelkoa lintulaudan linnuissa, joita se myös käyttää ravintona myyrien lisäksi. Kela ei maksa kaikkien vuokria. KUVAN TAKAA LEENA LINTUKORPI Parasta aikaa . Mihin perustuu Kaarinan Vuokratalojen järjettömän kalliit vuokrat Piikkiössä
Muistoja täältä riittää. Kevät tuo takaisin Turkuun Iikka tunnustaa, että aikaajoin kaipuu Varsinais-Suomeen iskee. Lukion loputtua Iikka oli mukana teatterileirillä. Teatteri Susi yhdistyi vuosituhannen alussa Turun Uuden Teatterin kanssa ja siitä tuli Linnateatteri, joka tarjoaa edelleen teatterielämyksiä Turussa. Vaikka elämä pyörii pääosin Helsingissä, joskus tie vie takaisin vanhalle asuinseudulle työn merkeissä. Sarjan juoni perustuu kertomukseen, joka kuvaa ironisesti nykyaikaisia mieshenkilöitä. On sanomattakin selvää, että liikunta tekee kaikille hyvää ja mielestäni siihen pitää aina kannustaa. KAARINA Hanna Kammi-Rahnasto – Ystäväni kuvaili minua joskus niin, että minussa yhdistyy itsepintainen eteläpohjalainen ja kunnianhimoinen varsinaissuomalainen. Vaikka uskon, että kaikissa meissä miehissä asuu pieni pala jokaista neljää roolihahmoa. Iikan mielestä lavalla on jopa helpompaa olla kuin oikean elämän estradilla. – En sentään. Iikka kuvailee hahmoaan hysteeriseksi tarkan markan mieheksi sekä jonkinlaiseksi insinöörisieluksi. – Muistan, kun Kujanpään Heikki hieman hermostui siinä ja sanoi, että: No haet sinne teatterikorkeakouluun, luonnollisesti. Kaikissa pitäisi olla hieman Mattia Iikka Forss esittää yhtä pääosaa Ylen supersuositussa draamakomediasarjassa Moderneissa miehissä. Modernit miehet on ollut yksi Iikan lempiproduktioista. Hän perusti ystäviensä kanssa teatteriryhmän nimeltä Teatteri Susi. Taitaa se hieman pitää paikkansakin, toteaa näyttelijä Iikka Forss, jonka juuret ulottuvat niin Kaarinaan kuin EteläPohjanmaallekin. Hän kertoo hauskan muiston siitä, miten luokanopettaja Paavo Korppi järjesti oppilaiden pään menoksi liikuntatempauksen. Se mahtoi olla yksi syy, miksi rakastettu näyttelijä päätyi lopulta tekemään työkseen esittävää taidetta. Iikalle on satanut palautetta roolihahmostaan. Iikka haki seuraavana keväänä ja ovet aukesivat vuonna 1996. Tänä keväänä Iikka tähdittää Linnateatterissa neljän hengen näytelmää Vaimoni on toista maata. – Lapsena saatoimme pyöräillä päivän aikana monia kilometrejä ihan huomaamatta. Iikan näyttelemä Matti on yksi sarjan rakastetuimmista hahmoista. – Sekin oli jo tietynlaista esillä olon tarvetta. Opettaja innosti lapsia juoksemaan niin sanotun ”Hartwallin lenkin”. IIKAN KOTIALBUMI Kuvamuisto Ylen komediasarja Modernien miesten kuvauksista. En kuitenkaan vertaisi itseäni Mattiin ja toivon, ettei kukaan ole yhtä hysteerinen ja äärimmäisyyksiin taipuvainen tapaus. Ryhmä toimi Turussa vanhan elokuvateatteri Casinon tiloissa Maariankadulla. Roolipaikka aukesi ja se antoi lopullisen kipinän esiintymiselle. Iikan ollessa lapsi perhe muutti Kaarinaan, jossa näyttelijä eli nuoruusvuotensa. – Kyllä minä koen olevani kaarinalainen ja vereni vetää aina aika-ajoin takaisin Varsinais-Suomeen. Kuvassa oikealla Iikka Forss näyttelijäkollegoidensa Jarkko Niemen ja Tommi Rantamäen kanssa. Uskon, että tiedossa on hauska kevät. – Onhan tämä ollut ihan älytön kokemus ja olen iloinen, kun olen saanut tuoda oman visioni Mattiin. – Myöhemmin olen tajunnut, että opettaja halusi tuoda tempauksella kouluarkeemme lisää liikunnan riemua. Kun leiri oli loppusuoralla, kaikille osallistujille pidettiin palautekeskustelu yhdessä opettajien kanssa. Ei ole mukana mitään oikean elämän koukeroita. Iikka suoritti ala-asteen Piispanlähteen koulussa. . Iikan ystävä lopulta ylipuhui hänet hakemaan roolia musikaalista, jossa oli mukana paljon muitakin kavereita. Tiesitkö, että Ylen Modernit miehetkomediasarjasta tuttu Iikka Forss on kotoisin Kaarinasta. Nyt on vuorossa Linnateatteri, ja Iikka palaa iloisin mielin takaisin kotiseudulleen näyttelemään. Iikka Forss ja Tommi Rantamäki tähdittävät hittisarjaa Modernit miehet. – Silloin tajusin, että näyttämöllä on tosi kivaa. Näyttämö veti aina puoleensa Kun Iikka oli yläkouluja lukioikäinen, musiikilla oli iso merkitys hänen elämässään. KUNNALLISLEHTI 7 tiistaina 27.2.2024 HÄN ”Jokaisen tulisi olla vähän niin kuin Matti” . Hahmot kohtaavat erilaisia ongelmia, epävarmuuksia ja ennakkoluuloja modernissa maailmassa. Iikan vanhemmat ovat kotoisin lakeuksilta, mutta hän itse on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Iikka naurahtaa ja toteaa olleensa jo lapsena ulospäinsuuntautunut ja sanavalmis. Iikka päätti kysyä, miten hänen tulisi jatkaa tästä eteenpäin, kun koulukin on ohi. Produktio on tuttu kesäteatterilavoilta. Yksi yleinen kysymys onkin, onko hän itse samanlainen kuin Matti. – Freelancereilla työnhaku on ikuista, ja yritän aina katsoa ja saada rooleja Varsinais-Suomesta. Iikka Forss toivoo jokaisen olevan hieman kuin Modernien miesten Matti, muttei kuitenkaan liiaksi.. Palkintona tapahtumaan osallistujille oli tiedossa kylmät limonadit, sillä virvoitusjuomien valmistaja oli tempauksessa mukana sponsorina. – Siellä kaikki on suoraviivaista ja suunniteltua. Ensin viisi kouluun, sitten takaisin. Edelleen lapsuudenystävien kanssa viestitellään yhteisessä Whatsapp-ryhmässä ja nähdään aina, kun siihen on mahdollisuus. Esiintymistä ja pyöräilyä Iikka kuvailee viettäneensä Kaarinassa hyvin tavallisen ja onnellisen lapsuuden. Tärkeimmät asiat, jotka ovat tarttuneet matkaan mukaan ovat ystävät ja liikkumisen ilo. Lukion viimeisinä vuosina Forss alkoi toden teolla harrastaa teatteria. Näyttelijäkonkariin puri liikuntakärpänen jo lapsena. Sillä tiellä ollaan edelleen. – Onhan se hyvä, jos pystyy tarkastelemaan kuluttajana kestävämpiä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Hän on oppinut hahmoltaan itsekin paljon ja toivoo, että jokaisessa suomalaisessa asuisi pieni sisäinen Matti. Sen jälkeen ystävien luo toinen samanlainen setti. Vaikka kuvauspäivät ovat pitkiä ja raskaita, mikään ei vedä vertoja tuotannon ilmapiirille ja sille, miten hauskaa heillä on näytellä niin yhdessä kuin myös yksin omia roolihahmojaan
JAANA PAKARINEN Kalevala näkyy yhä nykykulttuurituotteissa, mutta nykyisin sen monikansalliset juuret huomioidaan entistä paremmin. Hurme kertoo, miten Lönnrotin aikana ja (osin vielä nykypäivänäkin) kuviteltiin, että Lönnrot ”löysi” muinaisen kansallistarinan, joka oli vain runonlaulajien suissa pirstoutunut ja nyt Lönnrot palautti muinaisrunouden yhtenäiseksi eepokseksi. Se, että kyseessä ei ole yhtenäinen kansalliseepos, vaan historian saatossa muovautuneen suullisen perinteen rippeitä ja runoja kerättynä suurelta alueelta ja eri kansoilta.. ”Tuntuu siltä, että vain Lönnrot itse tiesi, että kirja oli hänen konttorissaan järjestelty kollaasi eikä mystisessä muinaisuudessa taottu ikitotuus”, Hurme kirjoittaa. Erillisistä yksittäisistä runoista Lönnrot sepitti yhtenäisen kertomuksen. Kalevala kourassa patikoineet pyhiinvaeltajat eivät halunneet nähdä alueen ihmisiä aikalaisinaan ja vertaisinaan, vaan muinaisen sankariajan taantuneina jäänteinä.” Hurme taustoittaa teoksessaan myös Kalevalan mystifiointia sekä sen näkymistä nykypäivänkin kulttuurissa. Tuohon aikaan tapahtui myös luontevaa kulttuurista siirtoa, eikä suinkaan kaikki alueelta saatu ollut siten ryöstelyn tulosta. Kalevalan julkaisu osui aikaan, jolloin suomalaista kansallisidentiteettiä rakennettiin ja Kalevala sopi tarkoitukseen hyvin. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 tiistaina 27.2.2024 KALEVALANPÄIVÄ Kalevalan syntyjuurilla . Häneltä Hurme kysyy teoksessaan karjalaisuudesta ja Kalevalasta. ” Ehkä tärkeämpää kuin kinastella siitä, kenelle Kalevala kuuluu, on lukiessa teosta huomioida teoksen tausta. Tästä esimerkkinä Juha Hurme nostaa Jenna Kostetin Neulottu Kalevala -teoksen. Suomalaisen mytologian sijaan lienee parempi puhua itämerensuomalaisesta mytologiasta, sillä naapuriheimot ja -kansat ovat vaikuttaneet vahvasti toistensa perinteisiin. Nykytiedon valossa karjalaiset ovat kuitenkin oma kansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri”, Hurme muistuttaa. PAIMIO Jaana Pakarinen Viime vuonna ilmestynyt paimiolaistaustaisen kirjailija Juha Hurmeen Kenen Kalevala. ”On paljon mutkikkaampi kysymys, olemmeko omineet sieltä asioita, jotka eivät kulttuurisessa mielessä kuuluisi meille lainkaan. Tässä osiossa Hurme osoittaa, miten Lönnrot ei ollut vain objektiivinen keräilijä, joka olisi tallentanut kansanrunoja suoraan runonlaulajien suusta, vaan Lönnrot muun muassa normalisoi kieltä, suomensi karjalankieltä, sensuroi seksiä, ylevöitti tyyliä, lisäsi taistelukohtauksia, vähensi naisnäkökulmia, korosti miesten urotekoja ja sepitti kokonaan uusia draamoja. 1800-luvulla autonomian ajan Suomessa Kalevalan varaan alettiin rakentaa suomalaista identiteettiä, ja se on vaikuttanut suuresti myös suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin. Hän perustaa väitteensä muun muassa Helsingin Sanomien vuoden takaiselle jutulle, jossa puhutaan Kalevalasta vain suomalaisena kulttuurina, vaikka huomioidaan Lönnrotin runonkeräysmatkat Vienan Karjalaan. Veikkarista on kotoisin myös Jyväskylän yliopiston antropologian ja etnologian professori Outi Fingerroos, joka on tutkinut karjalaisuutta. Tässä yhteydessä Kalevalan karjalaiset juuret on usein häivytetty tai ne ovat unohtuneet.” Hurme väittää, että Suomessa kansainvälisen perinteen kansallistamishanke jatkuu yhä. ”Onko Kalevala ryöstettyä kulttuuriperintöä?” kysytään kärkkäästi kirjan takakannessa ja jatketaan: ”Hurmeen kirjallinen ruumiinavaus Kalevalalle on kulttuurinen ja poliittinen kauhukertomus siitä, kuinka elävä karjalainen perintö muumioitiin pyhäksi suomalaiseksi kirjaksi.” Hurmeen kirjoitustyyli on kärkkään humoristinen, mutta yleistajuisuudestaan ja vetävyydestään huolimatta se nojaa laajaan lähdepohjaan, eikä sen väitteitä ole tuulesta temmattu. käsittelee kansalliseepoksenamme pitämämme teoksen alkuperää ja kertoo tarinaa siitä, miten ja miksi Elias Lönnrotin keräämistä runoista ja kokoamasta teoksesta muodostui lähes pyhänä pidetty opus. Karjalaistutkija Veikkarista Juha Hurme on kotoisin Paimion Veikkarista, minkä hän myös Kenen Kalevala. Kostet oli esittelemässä neuleitaan Paimion parantolan Villan voima -tapahtumassa viime syksynä. Fingerroos sanoo, että karjalaisten runojen esittäminen suomalaisina on ongelmallista, mutta asialla on monta puolta. Hänen näkökulmastaan Väinämöinen oli vain kamala ukko. ”Kalevala uusintaa itseään ahkerasti sarjakuvissa, fantasiakirjallisuudessa, tieteisfiktiossa, lastenkirjoina, värityskirjoina, konsolipeleissä ja metallibändien sanoituksissa.” Ansiokkaana Kalevala-lainana Hurme huomioi turkulaisen Jenna Kostetin Neulottu Kalevala -teoksen, jossa Kalevalasta inspiroituneiden neulemallien lisäksi tuodaan esille Kalevalan moninainen tausta näin: ”Suomenkielisten lisäksi nykyisen Suomen alueella elää sekä ruotsin-, saamenettä karjalankielistä vähemmistöä. ”Kansallisromanttinen hihhuliliike karelianismi alisti alueellisesti laajan ja monimuotoisen Karjalan – itäisen valtavan kaistan Inkeristä Kannaksen kautta Vienaan – suomalaisen muinaisuuden muistopuistoksi. Muuten runoja ei välttämättä tunnettaisi yhtä laajasti kuin nykyisin. Lönnrotin kollaasi Teos lähtee liikkeelle Kalevalan tarinoiden tiivistyksellä, missä Hurme on inspiroitunut Anders Larssonin vuonna 1999 julkaistusta Kalevala för lata -teoksesta ja suomentaa sitä esimerkiksi näin: ”He unohtivat tyystin sen seikan, että Ainolla oli oma näkemys. ”Kalevala on kuitenkin fakelorea, kansanperinteeksi väitettyä Lönnrotin sommitelmaa monenkirjavista aineksista”, Hurme muistuttaa. Karjalaisuutta sitä vastoin ei pidetty omana kulttuurinaan vaan muinaisjäänteenä. . -teostaan. Siten Kalevalaakin voidaan toisaalta pitää suurena työnä karjalaisten puolesta. Hurme kertoo, miten uudesta, kansalliseepokseksi nostetusta teoksesta haluttiin häivyttää karjalaisten ja muiden itämeren kansojen osuus runojen lähteenä pois ja korostettiin teosta suomalaisena. Juha Hurme tuo uutuusteoksessaan esille Kalevalan moninaista alkuperää ja rikkoo siihen liitettyjä myyttejä. Karjalaisuus häivytetty Alkuperäinen Kalevala julkaistiin vuonna 1835 ja uudempi versio siitä vuonna 1949. Kalevalasta on lainattu nimiä niin pankeille kuin suunnistuskilpailulle. Juha Hurme oli viime syksynä Turun kirjamessuilla esittelemässä Kenen Kalevala. ”Tiedolliseksi summaksi saadaan: Vienan Karjalan kansanrunot ovat suomaista kulttuuria. Kun ensimmäisessä versiossa alaotsikossa vielä mainittiin ”wanhoja Karjalan runoja”, jätettiin maininta Uuden Kalevalan versiossa pois. Ei tämä kauhean kaukana kulttuurisesta omimisesta ole. -teoksessa tuo esille. Hikinen katse ja kuivat huulet, isoisän ikäinen -Väinämöinen oli niin piinallisen kaukana hänen ihannetyypistään, että hän meni ja hukutti itsensä, tyttöparka, tuosta vain yhtäkkiä.” Kun Kalevalan tarinat on muistutettu mieleen, siirrytään Hurmeen teoksessa Lönnrotin matkoihin
Näissä kunnissa on ollut tapana järjestää vuorovuosina Johannesjuhlat. Suljettu raja tuo surullisen tunteen Tunnelma itärajalla on nyt erilainen kuin vuosikymmeniin. Johanneksesta, Uudeltakirkolta, Koivistolta PAIMIO Perttu Hemminki Paimion Karjalaseura on 227 jäsenellään yksi suomalaisten maaseutupaikkakuntien vireimmistä karjalaisseuroista. Osa on liittynyt seuraan, koska on kiinnostunut kulttuurista, teatterimatkoista, luennoista ynnä muusta mielenkiintoisesta ohjelmasta, jota järjestämme. maaliskuuta Talvisodan päättymisen muistopäivän seppeltenlaskuun, Maritta Lehtiö kertoo. – Olen aina elänyt karjalaisten tarinoiden keskellä. Seura vaalii kuitenkin yhä tiiviisti karjalaisuutta ja karjalaisia tapoja. – Toinen vanha tapa on rotinoiden eli leivonnaisten vienti perheelle, johon on syntynyt vauva, Lehtiö kertoo. Ehkä se antoi sysäyksen ottaa sotaa paossa olevia omaan kotiin. Huomenna keskiviikkona 28. – Kaatuneitten muistopäivänä 19. Karjalaisuutta vaalivaan järjestötoimintaan Mäki on saanut näköaloja myös Karjalan Liiton Varsinais-Suomen piirin hallituksessa, jonka jäsenenä hän jatkaa edelleen. Laadun ohella huomio on jo ensi metreillä kiinnittynyt määrään. – Lisäksi osallistumme 13. – Ehkä jotain hieman toisenlaista kuin mitä on tehty aikaisemmin. Paimiossa Karjalasta tulleiden lukumäärä vakiintui 1940-luvun lopulla runsaaseen 2 000 henkeen. Nyt tietoisuus siitä, että raja on suljettu – ehkä pitkiksikin ajoiksi – tuo monelle surullisen tunteen asian lopullisuudesta, Mäki pohtii. Maija Mäellä on äitinsä puolelta karjalaiset juuret. maaliskuuta kello 18 alkaen on vuorossa Karjalaisen kansan messu Paimion Pyhän Mikaelin kirkossa. Paimion Karjalaseurassa on tällä hetkellä 227 jäsentä (ikähaitarilla 5-94 vuotta). Muun muassa seuraavilta paikkakunnilta: Turku, Salo, Helsinki, Porvoo, Lohja, Kaarina, Masku, Raisio, Naantali, Lieto, Parainen, Somero, Tampere, Pori, Tarvasjoki, ja Perniö. PERTTU HEMMINKI Paimion kuntahistoria laitettiin hiljattain jäihin, mutta Paimion karjalaiset saivat upean lähes 500-sivuisen historiateoksensa, kun Seppo Pirhosen toimittama neliväriteos ilmestyi vuonna 2015 Paimion Karjalaseura ry:n kustantamana. toukokuuta seurastamme ovat paikalla lippu ja airueet.. . huhtikuuta. Sunnuntaina 3. Maija Mäki Maija Mäen perheessä sota-aika hahmottui toisella tavalla, kun Ukrainasta saapuneet äiti ja poika asuivat heidän kodissaan Paimiossa puoli vuotta. Seuran tekemä pitkän aikavälin tilastointi kertoo, että Paimion Karjalaseuran jäsenillä on eniten kytköksiä Johannekseen (n. Ne voisivat koskea esimerkiksi evakkomuistoja ja seuran varhaisia vuosikymmeniä. . – Alunperin tämän perinteen tarkoituksena oli auttaa perheen äitiä keittiötöissä ja leipomisessa. Mutta muualtakin on Paimioon saakka tultu. . Tämä on hyppy liikkuvaan junaan. Seuran uusin löytö – ja samalla Armi Suomen seuraaja puheenjohtajana – on Maija Mäki, etnologian alalta väitellyt paimiolainen museologian yliopistonlehtori. Maija Mäki on Paimion Karjalaseuran uusi puheenjohtaja PAIMIO Perttu Hemminki Paimion Karjalaseuralla on ollut kyky ja onni löytää riveistään hyviä, idearikkaita puheenjohtajia. Kulttuuriperinnön tallentamisen saralla kiinnostava lisäjuonne on, että Mäki on muiden toimiensa ohella Talonpoikaiskulttuurisäätiön asiamies. Entä minkälainen tulee olemaan uuden johtajan oma panos ja kädenjälki. Maija Mäen parikkalalaisilta opettaja-isovanhemmilta on säilynyt jälkipolville sota-ajan kirjeenvaihtoa ja valokuvia. KUNNALLISLEHTI 9 tiistaina 27.2.2024 KALEVALANPÄIVÄ Karjalainen kulttuuri, ihmiskohtalot ja arki kiinnostavat . . . Mäki aloitti Paimion Karjalaseura ry:n johdossa kuluvan vuoden alussa. . 76 jäsentä), mistä sijoitettiin evakkoja paitsi Paimioon myös Piikkiöön, Kaarinaan ja Lietoon. . – Vaikka iäkkäämpi polvi ei enää jaksa paljon matkustella, on heille kuitenkin ollut tärkeää ajatella, että halutessaan voisi vielä käydä kotiseudulla. . – Näin työssäkäyvänä perheenäitinä on pakko todeta, että sitä toimintaa on seurassa hitsin paljon. Yli 90-vuotiaat ovat kunniajäseniä, joiden jäsenmaksun maksaa seura. . Puheenjohtajuutta edelsi vuoden mittainen ”tutustumisjakso” seuran hallituksen rivijäsenenä. Ne tanssattiin tammikuun lopulla. Viime sotien seurauksena Parikkalan alueesta noin kolmannes jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Mäki pitää tärkeänä yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Uudeltakirkolta (18 jäs.) ja Koivistolta (17 jäs.). Karjalaisuutta on tuonut lähelle myös se, että mieheni äidin vanhemmat tulivat Kivennavalta. Myös täällä lännessä moni karjalainen kokee raskaaksi sen, että rajan takaiselle kotiseudulle ei ole nykynäkymällä paluuta. – Voimia yhdistämällä saavutamme enemmän. . . Kokouksen jälkeisen esitelmän pitää Karjalan Liiton uusi toiminnanjohtaja Minna Anttonen. – Vaikka Tauno kuoli jo silloin kun olin äitini vatsassa, niin tuntuu, että minulla on yhä elävä yhteys siihen suuntaan. Seuraavana päivänä maanantaina Karjalaseuran edustajat vievät perinteiset ”rotinat” eli leivonnaisia perheelle, jossa on pieni vauva. Lehtiö toteaa. Tarjontaa lapsiperheille kannattaisi mielestäni laajentaa. Seuraavina ovat Kurkijoki, Viipuri, Muolaa ja Kuolemajärvi, jokaisesta kymmenkunta jäsentä. . Nuorisojäseniä on 8. . Mielessä siintävät kuitenkin muun muassa haastatteluihin pohjautuvat äänitallenteet. Noin 45 prosenttia jäsenistä on iältään 70–80-vuotiaita. helmikuuta 1945, miltei heti kun sotien jälkeinen asutustoiminta oli lähtenyt kunnolla käyntiin. Hankkeita on mielessä, mutta keskeneräisiä ideoita Mäki ei halua heitellä ilmoille. Paimion Karjalaseuran kevätkokous pidetään Iskun talolla tiistaina 8. Alle 18-vuotiaat eivät maksa jäsenmaksua. Eikä teatteriretkiäkään saa unohtaa. – En ole tyypiltäni sotahistorioitsija, mutta karjalainen kulttuurielämä, ihmiskohtalot ja arki kiinnostavat, sanoo uusi puheenjohtaja ja toteaa karjalaisuuden sisältävän monenlaisia puolia ja ulottuvuuksia. Luovutettu alue käsitti muun muassa Lamminsalon ja Koitsansalon kylät, mutta Koitsanlahti jäi täpärästi Suomen puolelle. Viedään esimerkiksi virpomisvitsat – virvonnan kera – jollekin, joka on ollut aktiivinen seurassa tai on seuralle tärkeä yhteistyökumppani. Paimion Karjalaseuran toimintaan Mäki on saanut vähitellen hyvän tuntuman. helmikuuta ohjelmassa on kello 17.30 alkaen Kalevalanpäivän tilaisuus Paimion kirjastossa. Väki on tosi, tosi aktiivista. Omat isovanhempani olivat aikoinaan lapsineen muiden nurkissa. Ja kekrikemut ehdottomasti myös tänä vuonna. Kenties jotain kokeilevaakin, mutta myös entistä. Yhteensä 2 556 asukasta joutui jättämään kotinsa. Väki on tosi, tosi aktiivista. . . Kaksi kolmannesta seuran jäsenkunnasta on naisia ja yksi kolmannes miehiä. Paimion Karjalaseuran vuosi 2024 aloitettiin perinteisillä Nurkkatansseilla. Maijan isovanhemmat Lyyli ja Tauno Halko työskentelivät aikoinaan opettajina Koitsanlahden koulussa Parikkalassa. Seuran sihteeri Maritta Lehtiö kertoo, että Paimion Karjalaseuraan kuuluu paimiolaisten lisäksi jäseniä hyvinkin laajalta alueelta. Paimion Seudun Karjalaseura ry – nykyisin Paimion Karjalaseura ry – perustettiin 2. Ihan huvin vuoksikin saa liittyä. Karjalaisten tarinoiden keskellä Paimion Karjalaseura on jo vuosien ajan korostanut, ettei seuran jäsenyys edellytä karjalaisia sukujuuria. Kun sota päättyi, piti jäljelle jääneeseen Suomeen sijoittaa noin 430 000 siirtolaista. Messu toteutetaan yhdessä seurakunnan kanssa. Toki jäsenyydestä saa huomattavasti enemmän irti, jos on kiinnostunut karjalaisuudesta ja sen ilmenemismuodoista eri aikoina. Hänen vahvaa asiantuntijuusaluettaan ovat myös kulttuuriperintöprosessit. Tämä on ollut hyppy liikkuvaan junaan, hän hymyilee. Heistä 407 000 oli karjalaisia. – Kaikilla seuraan kuuluvilla ei ole karjalaisia juuria, eivätkä ne ole tarpeenkaan. Seura on tilastoinut jäsenkuntaansa huolellisesti ja pitkään. Äitini syntyi Parikkalassa, joten myös karjalainen puheenparsi on tullut tutuksi. He saivat uudeksi kotikunnakseen Padasjoen
Mitä hyvää, helppoa ja nopeaa arkiruokaa teillä syödään. Lisää ruokakerma ja suuruste. Arkisin syötiin usein erilaisia keittoja ja laatikkoruokia. hän ihmettelee. Omalla kasvimaalla ja puutarhassa kasvoi muun muassa perunaa, porkkanaa, punajuuria sekä viinimarjoja, karviaisia ja omenoita. Se sopii esimerkiksi keittoihin. 3. Suursalmen omiin arkiruokasuosikkeihin kuuluvat muun muassa kesäkeitto sekä hernekeitto. Tiedätkö sopivan juttusarjaan sopivan haastateltavan. – Keskellä talvea syödään tomaattia, kurkkua, vihersalaattia. Suuria annoksia kerralla Ruokaa Suursalmi tekee kerralla aina suuremman annoksen, jotta siitä riittää syötävää useammaksi kerraksi. – Maksalaatikko on sen verran työläs tehdä, että ostan sen mieluummin valmiina kaupasta. Silppua sipuli ja kuullota pannulla. Suursalmi suosii satokauden tuotteita Suursalmen lapsuudessa arkiruokaa tehtiin satokauden tuotteista. Suursalmi on itse kehittänyt siskonmakkarakastikkeen reseptin jo vuosia sitten. Samaa hän toivoisi nytkin. – Uusin reseptini on leipurin perunat, jota aion testata seuraavaksi, hän kertoo. Työvuodet hän vietti pääkaupunkiseudulla, josta hän muutti eläkkeelle jäätyään takaisin Riihimäelle. Niitä kuuluisi syödä kesällä, jolloin ne kasvavat oikeasti Suomessa! Suursalmi suosii talviaikaan etenkin juureksia. 2. Leipurin perunat on vanha ranskalainen ruokalaji, jossa perunat paistetaan uunissa voin ja liemen kera. Suursalmen kanssa samassa talossa asui kymmenen henkilöä, joten ruokaa kului paljon. – Kaalikeittoa, hernekeittoa, lihakeittoa, kaalilaatikkoa, perunalihalaatikkoa, Suursalmi luettelee lapsuuden arkiruokia. Toisena vaihtoehtona oli kotitalousopettaja. Esimerkiksi tämän ruuan valmistamiseen menee vain puoli tuntia, kun laittaa perunat ja porkkanat kiehumaan samaan aikaan, kun aloittaa kastikkeen teon, hän sanoo. Keitä perunat, pasta tai spagetti. Pane sipulit ja makkarat kattilaan, lisää vesi ja lihaliemikuutio. Katri Henttonen/ SSS Salolainen eläkeläinen Birgitta Suursalmi hämmentää liedellä siskonmakkarakastiketta. Kokkaustaidot äidiltä tyttärelle Suursalmi on alunperin kotoisin Riihimäeltä. Molemmat ovat yksinkertaisia, mutta niin hyviä! Maksalaatikko rusinoilla on ainoa eines, jota Suursalmi syö. Pula-ajan lapsi Vuonna 1946 syntynyt Suursalmi sanoo olevansa tyypillinen pula-ajan lapsi. Vain maito haettiin läheisestä kartanosta ja voi kaupasta. Suursalmi seuraa televisiosta mielellään kokkiohjelmia, joista hän ottaa talteen mielenkiintoisia reseptejä. Resepti on 4 hengelle, valmistusaika 30 minuuttia.. – Monissa perheissä on kiirettä, mutta usea arkiruoka valmistuu hetkessä. 8. Suursalmi tiesi jo pikkutyttönä, että hänestä tulee ”pistäjä” eli sairaanhoitaja. 5. Lisukkeeksi sopii muun muassa rakuuna-hunajaporkkanat tai hunajalanttukuutiot. – Olen asunut täällä kolme vuotta ja viihtynyt erinomaisesti. – Lähes kaikki ruoka tuli omasta maasta. Suursalmi työskenteli sairaanhoitajana sydänkirurgisella teho-osastolla ja tapaturmaosastolla. . Mausta esimerkiksi suolalla, mustapippurilla ja paprikalla. – Riisiä en ymmärrä yhtään. Käytä myös pannun huuhteluliemi. Meillä oli myös oma sika. Siskonmakkarakastike ei maistu aina samalta. Miksi sitä pitää tuoda toiselta puolelta maailmaa. Siitä riitti lihaa pitkäksi aikaa. Kastikkeesta saa erilaisia variaatioita lisäämällä sinne vaikka erilaisia mausteita. Suursalmen 7-vuotias lapsenlapsi käy koulua aivan naapurissa, joten myös hän pääsee usein nauttimaan koulun jälkeen mummun kokkailuista. 6. Kylkeen sopii hunajaporkkanat. Sekaan laitetaan pikkuripaus sokeria. – Niistä saa hyviä vinkkejä viikon ruuiksi, ja samalla saa katsottua, ettei tee samaa ruokaa, jota lapsi on syönyt jo päivällä koulussa. 4. Suursalmi kertoo oppineensa tärkeimmät keittiössä tarvittavat taidot äidiltä ja isoäidiltään. Siskonmakkara on raakamakkara, joka kypsennetään ennen syömistä. Suursalmi puhuu itse tehdyn ruuan puolesta. – Torilta haettiin usein iso hauki. Birgitta Suursalmen siskonmakkarakastike on helppo ja nopea valmistaa. Hernekeiton teen alusta asti itse eli kaikki alkaa herneiden liottamisella. Suursalmi suosittelee perheitä katsomaan koulujen ruokalistoja, joita julkaistaan muun muassa sanomalehdissä. Saloon hän päätyi ”mummuhommiin” eli avustamaan pojan poikansa hoidossa. – Molemmat olivat erinomaisia kokkeja, hän kehuu. – Kesäkeiton teen hyvin perinteisellä ohjeella. Maista (vaalea kastike on hieman paksumpaa kuin ruskea kastike) 7. Purista makkarasta pieniä palloja ja ruskista pannulla. Birgitta Suursalmi Nokare voita tuo lisää makua hunajaporkkanoille, sanoo Birgitta Suursalmi. KIRSI-MAARIT VENETPALO Ainekset: 1 paketti siskonmakkaraa 1–2 sipulia öljyä suolaa mustapippurirouhetta savupaprikajauhetta lihaliemikuutio vettä Maizena-suurustetta 1 tölkki ruokakermaa, esimerkiksi juusto Birgitta Suursalmen siskonmakkarakastike Valmistus: 1. Sunnuntaisin perheellä oli kalaruokapäivä. Laita viestiä lukijalta@ sss.fi. Usein hän vie ruokaa myös lähellä asuvan poikansa perheelle. KUNNALLISLEHTI 10 tiistaina 27.2.2024 ARKIRUOKAA Itse kehitetty ja hyväksi todettu . Monissa perheissä on kiirettä, mutta usea arkiruoka valmistuu hetkessä. – Tai mitä nyt jääkapista sattuu löytymään, esimerkiksi paprikaa, Suursalmi vinkkaa. – Olen pitänyt aina ruuanlaitosta. – Leipäkin tehtiin itse leivinuunissa aina lauantaisin. Miten teillä on ratkaistu arjen ruokahuolto. Konsernin lehtien juttusarja vierailee ruokapöydissä eri puolilla Varsinais-Suomea ja vinkkaa ratkaisuista arjen ruokapulmiin. Keitettyjen porkkanoiden sekaan lorautetaan vielä hieman hunajaa sekä nokare voita ja lisukekin on valmis
Kaupungintalon aulakahvio palvelee ennen konsertin alkua klo 13–14. klo 14–15.15 Paimiosali, Vistantie 18 Perinteinen harmonikkaryhmän ja Wiihdekuoron konsertti. klo 18 La 16.3. Rantarata on sähköistetty 1990-luvulla ja sitä on perusparannettu vuosien 1979–1996 välillä. Runopiirin vetäjänä toimii Jorma Kakkonen. klo 13 Ti 12.3. Lippuvaraukset/ tiedustelut, 050-308 1333 kulttuuripaja.mallekki@ gmail.com. Kirjan saa lainaan kirjaston asiakaspalvelusta. Paimion kirjasto, p. Paimion kirjasto, p. Helmikuun runoilijat Saima Harmaja ja Jyrki Kiiskinen. Kirjoja esillä (ja lainattavissa) kirjaston palvelutiskin edessä. klo 18 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Paimion musiikkiopiston oppilaiden Kirjastossa soi! -konsertti kirjaston keskusaukiolla. Liput 20 €, sis. Siinä Rantaradan peruskorjaukseen ja kehittämiseen on esitetty 80 miljoonaa euroa. Paimion opisto, p. Useita korjauksia on tehty myös sen jälkeen. Ahonen kertoo myös omakohtaisia kokemuksia Lapin vaelluksiltaan. . Bio Kuva Jari Mäkilä ja Paimion kaupungin kulttuuripalvelut, www.biostara.fi Pe 8.3. klo 18 Su 10.3. . kotisivukone.com UUTISET Väylävirasto kiirehtii Lähiasemien suunnittelua ja rakentamista PAIMIO-SAUVO-KAARINA Perttu Hemminki Väylävirasto julkaisi helmikuun aikana kolme selvitystä Turun ja Helsingin välisestä Rantaradasta. Väylävirasto toteaa viikko sitten julkistamassaan tiedotteessa, että raamit kiireellisiin ehdotuksiin tarjoaa Petteri Orpon hallituksen vuonna 2023 julkaistu hallitusohjelma. klo 15–18 klo 14–15 Soveltava Peuhis Kurssikeskuksen liikuntasali, Sähkömiehentie 2 Lasten Peuhis kohdennettu 0–8 –vuotiaille lapsille – ei pääsymaksua. Varaa maksuton 15 minuutin lukuhetki kirjastosta paikan päältä tai puh. 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi Ke 13.3. Lukuhetken tuottaa Suomen Karva-Kaverit ry Paimion kirjasto, p. klo 17.30–18.30 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Kirjaston kirjailijavieraana tietokirjailija, luontokuvaaja ja luennoitsija Harri Ahonen. PERTTU HEMMINKI Rantarata-faktaa . – Näiden kohteiden suunnittelu on syytä aloittaa tarpeen mukaan lähivuosina. Liput 12€ (paikan päällä maksu käteisellä tai Mobilepayllä). Tervetuloa! Paimion kirjasto, p. 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi To 21.3. Ennakkoilmoittautuminen p. Bio Kuva Jari Mäkilä ja Paimion kaupungin kulttuuripalvelut, www.biostara.fi Pe 22.3. Maaliskuun runoilijat Johanna Venho ja Ilpo Tiihonen. Tilaisuudessa esitellään Lapin kiinnostavimmat retkikohteet myös kaikkein tunnetuimpien paikkojen ulkopuolelta. klo 17–18.15 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Tule lukemaan lukulemmikille! Lukulemmikki kuuntelee lukijaa kärsivällisesti ja arvostelematta. Ei lähijunaa, ellei asemia Turun suunnalla Väylävirasto luokittelee lyhyen aikavälin toimenpiteeksi Salo–Turku -välin lähiliikenneasemien suunnittelun ja rakentamisen. Ilmoita tapahtumat kaupungille puh. . 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi La 23.3. Liput 10€ kaupungintalon palvelupisteestä tai ovelta ennen konsertin alkua. Vapaa pääsy, konserttiohjelma 10 €. Vuonna 1903 valmistuneen Rantaradan pituus on 196 kilometriä. . Lapset ilmaiseksi. alkavalla elokuvaviikolla Bio Stara, Pussitie 4 Laatuelokuvaja oopperasarjassa esitetään Ooppera Turandot. Tarkista näytöspäivät ja -ajat BioStaran sivuilta. Maaliskuun kirjana Sara Mesan Pullaposki Lukupiiriin ei tarvitse ilmoittautua. 02 474 5320. Tervetuloa! Paimion kirjasto ja kulttuuripalvelut sekä Paimion Karjalaseura ry Ma 4.3. Esiintymässä ovat kamarikuoro Musica Vocale, Espoon Barokki -yhtye ja Tomi Satomaa. Tarkista näytöspäivät ja -ajat BioStaran sivuilta. klo 9.30–10 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Satumummin satutuokio kirjaston satunurkkauksessa. . Tilaisuus on maksuton. La 9.3. kahvin väliajalla. Pikajuna kiitää nykyisellä Rantaradalla kohti Piikkiön asemaa. Tiina Mahlamäen tarinallinen tietokirja Neuloosi avaa käsitöiden hurmosta lempeän huumorin sävyttämänä ja tarjoaa näkökulmia huippusuosittuun harrastukseen. . 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi Ke 28.2. klo 14–15.30 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Runopiiri kokoontuu kerran kuukaudessa keskiviikkoisin kirjastossa. 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi Ti 5.3. klo 11.30–15 Ravintola Toivo, Alvar Aallontie 275, Paimio Lounas Micken Björklundin kanssa. mennessä. Satuhetki kestää n. klo 17.30–18.30 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Kirjailijavieraana Tiina Mahlamäki. Osan toimenpiteistä katsotaan olevan kiireellisiä, loput ovat myöhemmin tulevaisuudessa toteutettavia. Ne antavat uutta tietoa radan korjausja kehittämistarpeista. Tule kuulemaan Räpälän vanhan kirkonpaikan menneisyydestä ja tulevista tutkimuksista arkeologi Juha Ruohosen luennolla. Rantarata on rata Helsingistä Turkuun. Yksiraiteisella Rantaradalla ei myöskään nykytilanteessa ole mahdollista lisätä kaukojunaliikennettä ilman, että se vaikuttaisi lähijunaliikenteeseen. Tilaisuus on maksuton. Esimerkiksi Salon ja Turun välinen lähijunaliikenne sovitettuna nykyiseen kaukojunaliikenteeseen edellyttäisi vähintään yhden noin 10 kilometrin pituisen kaksoisraideosuuden toteuttamisen Salon ja Turun välille. Ennakko-osaamista runoudesta tai runojen lausumisesta ei tarvita, kiinnostus runoutta kohtaan riittää. 02 474 5319 www.paimio.fi/ paimionopisto Lippuvaraukset p. Paimion kirjasto, p. klo 18.30 Paimiosali, Vistantie 18 Räpälän vanha kirkonpaikka Paimiossa. KUNNALLISLEHTI 11 tiistaina 27.2.2024 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Seuraava tapahtumakalenteri ilmestyy tiistaina 26.3.2024. – Se on edellytys lähijunaliikenteen käynnistymiseen kyseisellä osuudella, viraston tiedotteessa todetaan. Koulutusneuvontaa ja -infoa, tallin, klinikan ja hoitolan avoimet ovet, metsäsimulaattorien esittelyä, metsäkone paikalla, keppihevosrata, lemmikkien kynsien leikkuuta jne. Runopiiriin ei tarvitse ennakkoilmoittautua. klo 18 Paimion kirkko, Vistantie 20 Kantaattikonsertti: Bach & Buxtehude. Vastuuseurana Paimion Rasti Liikuntapalvelut ja Seuraparlamentti Ma 11.3. Vapaa pääsy. Lukemaan ovat tervetulleita kaikki lapset ikään katsomatta. Ammattiopisto Livia La 9.3. Ennakko-osaamista runoudesta tai runojen lausumisesta ei tarvita, kiinnostus runoutta kohtaan riittää. Ke 28.2. klo 13 Pe 15.3. alkavalla elokuvaviikolla Bio Stara, Pussitie 4 Laatuelokuvasarjan maaliskuun elokuvana nähdään draama Rakas äitini. Runopiiriin ei tarvitse ennakkoilmoittautua. Tulevaisuuden liikennetarpeet voivat Väyläviraston arvion mukaan vaatia Rantaradalla myös laajempia kehittämistoimenpiteitä. Lippuja on runsaasti mutta rajallinen määrä. Liput 10 €. 02 474 511 Ti 26.3. 30 minuuttia. Elokuva kertoo 1970-luvun Rooman kulttuurisista ja sosiaalisista muutoksista sekä Borghettien perheen haasteista. Vetäjänä toimii kirjastonhoitaja Sanna-Mari Samu. klo 13 Ti 19.3. 02 474 5250 tai 02 474 5319 tai osoitteella: tapahtumat@paimio.fi PAIMION TAPAHTUMAKALENTERI MAALISKUU 2024 Tapahtuma-aika Paikka Tapahtuma Järj./yhd.henk. Hinta 15 €, ennakko-ilmoittautuminen 24.2. klo 14–15.30 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Runopiiri kokoontuu kerran kuukaudessa keskiviikkoisin kirjastossa. klo 17.30–18.30 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Lukupiiri kokoontuu kirjaston lukusalissa. klo 13 Vistan näyttämö, Myllyhaantie 2 Paimion opiston Teatteriryhmä Onnenpotku esittää komedian Maajussille mummomorsian. . klo 10–14 Ammattiopisto Livian Paimion toimipiste, Taatilantie 110 Avoimet ovet. Puffetti. 050 522 4447 Pe 22.3. . Runopiirin vetäjänä toimii Jorma Kakkonen. Tervetuloa! Paimion kirjasto ja Paimion musiikkiopisto Su 17.3. Aikuisten Olohuone ry ja Ravintola Toivo. Pasilan asemalta lähtien Rantaradalla on neljä raidetta Leppävaaran asemalle saakka. Paimion seurakunta ja Paimion kulttuuripalvelut, www.paimio.fi/ tapahtumakalenteri Ke 20.3. Kirjoja esillä (ja lainattavissa) kirjaston palvelutiskin edessä Paimion kirjasto, p. Vapaa pääsy. Lisäksi selvityksissä otetaan kantaa siihen, mitkä toimenpiteet ovat vaikuttavimpia ja kiireellisimpiä. 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi Pe 8.3. Senioreille suunnatussa tapahtumassa Björklund suunnittelee lounaan sekä kertoo edullisista ja helppotekoisista ruuista. Kirkkonummelta eteenpäin rata jatkuu yksiraiteisena Turkuun.. . Vapaa pääsy, tervetuloa! Paimio-Seura www.paimioseura. Leppävaaran asemalta jatkaa kaksi raidetta Kirkkonummelle saakka. klo 13 Ke 13.3. Kyseessä on esitys, joten sen toteutumiseen tarvitaan eduskunnan päätös. ja 25.3
0400 823109, 040 7684502 KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI OP KOTI LOUNAIS-SUOMI OY LKV AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. 02-4731 052 040 7051 071 Viljontie 1, Sauvo FYSIOTERAPEUTIT: Mari Ruoholahti, Niina Liinoja, Anne Vuotinen, Marja-Leena Jaakkola (taloushallinto) www.paimionsauvonfysioterapia.fi (myös nettiajanvaraus sekä iltavastaanotto) SOITA MEILLE, SE ON TURVALLISTA! SÄHKÖASENNUKSET . Hinnat sisältävät arvonlisäveron. kokoproteesit . (02) 7702 626 klo 8.15–15.45 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. teknisen toimen käsiteltäväksi tulevat paperihakemukset. (02) 733 7737 Vistantie 24, 21530 Paimio . 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi Tuleeko vesi kellariin. 044-988 3887 jalkojenhoito.kotiapu@gmail.com www.jalatjakotiapu.fi PAIMION-SAUVON FYSIOTERAPIA Paimion toimipiste p. KUNNALLISLEHTI 12 tiistaina 27.2.2024 AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISIA HOITOLAITOKSIA HAMMASTEKNIKOITA KAHVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ HAMMASLÄÄKÄREITÄ HINAUSPALVELUJA KOSMETOLOGEJA RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUJA MATKATOIMISTOJA JA BUSSITILAUKSET KEITTIÖKALUSTEITA KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. Puh. 4305 324, 0400 124124 Lehtonen, Mynämäki Kaivoporausta vuodesta 1972 Puh. 2845320 vuodesta 1979 PARHAAN PALVELUN PAIKAT SAUVON TAKSIT Kaskinen Timo 0500 743 606 Laine Reima 0400 120 810 Saarinen Marika 050 910 1630 JALKAHOITOJA KAIVONPORAUS/ MAALÄMPÖPUMPUT SÄHKÖURAKOINTIA Ark. Alander Oy p. 474 511 Avoinna: ma 9.00-17.00 ti 9.00-15.30 ke 10.00-15.30 to-pe 9.00-15.30 puh. 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi Kasvo-, käsija jalkahoitola Vistantie 40, katutaso Paimio p. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Pe1manoy ;:; ·. ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 1798-3681 (verkkojulkaisu) Tilaushinta 1.12.2023 alk: Paperija digilehti + kuntsari.fi jatkuva tilaus 12 kk alk. 02-4734 626 Asematie 4 B 12, Paimio Sauvon toimipiste p. krs 20100 Turku, p. Ota yhteyttä: Raija 02-5888 653 Sami 02 5888 652 Hannan Jalkojenhoito & Kotiapu Hanna Lönnqvist Santaojantie 2, Paimio, Oinila P. p. 041 546 8784 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto HALIKON HINAUS P. Matti Bastman, LKV, ekonomi 050 654 22. Vuotaako vesijohto. matti.bastman@listing.fi Ilmoitushinnat 1.1.2024 alk: Etusivu väri 2,90 / pmm Tekstissä väri 2,00 / pmm Takasivu väri 2,60 / pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero. 02-479 5115, 040-5455601 Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. Huom. 158 € Paperilaskusta veloitetaan 2,50 € paperilaskulisä. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Sauvon kunta (puh. Määräpaikkalisä on 15%. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. KORJAUKSET SUUNNITTELU . Digilehti + kuntsari.fi jatkuva tilaus 12 kk 91,20 € Lisää tilausvaihtoehtoja: tilaajapalvelija.fi Irtonumerohinta 2,70 € Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk jatkuvaan tilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen. korjaukset HALUATKO OMAN ILMOITUKSESI TÄLLE SIVULLE. AURINKOVOIMALAT www.arituomi.fi . JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi HYVÄ KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ ON AINA MIELESSÄ JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi HYVÄ KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ ON AINA MIELESSÄ eFysio. 045-250 5923 * Diabeetikkojen lähetteellinen jalkahoito Paimion Terveysasemalla. Sauvotalossa on myös Varhan sosiaalitoimen palveluita. Pääoven vieressä on postilaatikko, johon voit jättää mm. EI HÄTÄÄ, ALANDER KORJAA! www.malander.fi M. Onko viemäri rikki. 02 474 4100) Hallintopalvelut, sivistystoimi ja tekninen toimi toimivat Sauvotalossa. gsm 050 357 6676 : info@fysiopeimari.fi e. 050-472 7271, 040 720 9077 Kalevantie 2, Preitilä PAIMION AUTOHUOLTO HEIKKILÄ OY DW T U O T E Lasi-inssi ja Pihakiven lasiliike on nyt DW-Tuote Oy Kailinniituntie 8, 24800 Halikko 040 196 3629, 044 987 6402 ASENNUSTYÖT AUTOKORJAAMO SONKKI Teollisuustie 8, Paimio puh. 02 5888652 tai ilmoitukset@kunnallislehti.fi PAIMIO-SAUVO-KAARINA toimittaja Jaana Pakarinen (02) 588 8617 Uutismedian liiton jäsen myyntineuvottelija Raija Korhonen (02) 588 8653 TOIMITUS päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 (050) 62476 tuottaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 ASIAKASPALVELU toimittaja Julian Rauhaniemi (02) 588 8669 myynti, asiakaspalvelu Sami Lindström (02) 588 8652 toimittaja Jan Sundman (02) 5888654 Puh. Ongelmia jäteveden käsittelyssä. 21530 Paimio . HUOLLOT . Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00–16.30, viikonloppuisin klo 7.00–11.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. 02-4732 130 info@autokorjaamosonkki.fi www.autokorjaamosonkki.fi JALKAHOITOLA Tmi Holjat Jalat/Tuija Ojala Paimiontie 452, Paimio (Tannisen leipomon takana, seuraava rakennus) Puh. (02) 4704599 Paimion KAUPUNGINTALO Vistantie 18. Pumput, tarvikkeet ja asennukset • Lämpökaivot • Lämpöpumput www.kalliokaivo.fi KALLIOKAIVO OY p. PORAKAIVOT Maahan ja kallioon ammattitaidolla. Asiointi toistaiseksi ajanvarauksella. 02-473 2600 tai www.paimionhammaslaakariasema.fi Luotettavaa kiinteistönvälitystä yksiöistä maaja metsätiloihin. Jäikö Kunnallislehti tulematta. 0400 527971 24h MATKATOIMISTO matkatoimisto@vistamatkat.fi puh. TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. puh. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 Katja Hägg, kaupallinen johtaja, katja.hagg@ts.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. ILMALÄMPÖPUMPUT . Vistantie 22 as 4 A -. 470 2100 p. 02-477 5600 www.vistamatkat.fi VISTA VISTA MATKAT MATKAT Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO *Ei toimistomaksua *Myös Panoramaröntgenkuvaus Ajanv. E "iii a. Paino: Lehtitehdas, Salo 2024 Toimiston asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30-12 tai sovittaessa. pohjaukset
Viime vuonna 19-vuotiaiden sarjaa dominoinut Suominen ei asetelmaa kuitenkaan hätkähtänyt: piikkiöläinen petrasi omaa parastaan liki metrillä (entinen ennätys 14,98) ja nousi täten Mustasaaressa korkeimmalle korokkeelle. Ottelu oli sikäli erikoinen, että vaikka maalinteosta vastasi lähes yksinomaan keltapunapaitainen kotijoukkue, menivät laukaukset KuKille lukemin 46–38. Jos ottelusarja on lauantain kohtaamisen jälkeen lukemissa 1–1, pelataan kolmannet ratkaisevat ottelut heti seuraavana päivänä sunnuntaina. JAN SUNDMAN. Mustasaaressa juostiin tosin ulkoratoja mukailevalla 400 metrin radalla, kun Tainion ennätys on noteerattu tiukkakaarteisella 200 metrin baanalla. Hakan runkosarjan tehokkaimmaksi pelaajaksi nousi 19 ottelussa pisteet 5+22=27 nakuttanut Verneri Paijula. . Haka menetti kotiedun Hakalle viime lauantaina pelattu viimeinen runkosarjakierros oli sikäli harmillinen, että LuKi-82:lle kärsitty 8–4-vierastappio tarkoitti samalla kotiedun menettämistä puolivälierävaiheeseen. . Ottelu pysyi myös tulostaulun kertoman perusteella melko lailla tasaisena ensimmäiset 40 minuuttia, sillä kolmanteen erään lähdettiin PKS:n 2–1-johdossa. Juho Suominen päihitti Mynämäen Iskun Miika Lahtosen (vas.) Mustasaaressa, vaikka ennakkoasetelmat olivat selvästi mynämäkeläisen puolella. PKS:lle II-divisioonan pudotuspeleissä vastaan LuKi-82, Hakalle vanha tuttu Laitilan Jyske. Mitali olisi siis vaatinut uutta ennätystä. Sinänsä tasaväkinen kamppailu Luvialla ratkesi vasta viimeisen erän puolivälissä, kun ensin Miro Kivisen istuessa kahden minuutin rangaistusta polvitaklauksesta, vei Valtteri Pihlajamäki LuKi:n 6–4-johtoon. Toiset osaottelut ovat edessä lauantaina, jolloin Haka isännöi OP-Areenalla Laitilan Jyskettä kello 17.30 alkaen, ja PKS matkaa Luvialle LuKi-82:n vieraaksi. Oikealla 22-sarjan kuulantyönnön pronssimitalisti, Kenttäurheilijat-58:n Leo Rautiainen. PIIKKIÖ, PAIMIO, MUSTASAARI Julian Rauhaniemi YLEISURHEILU Piikkiön Kehityksen Juho Suominen työnsi itsensä ykköspallille viikonloppuna käydyissä yleisurheilun nuorten halli-SM-kilpailuissa. Arkistokuva tammikuulta. Sekä keltapunaisella PKS:llä että vihreäpaitaisella Hakalla on eväät edetä tällä kaudella II-divisioonan mitalipeleihin. Runkosarjan viidennen sijan myötä vihreäpaitojen pelit alkavat vieraskaukalossa Laitilassa jo huomenna keskiviikkona, kun taas PKS pelaa samana iltana kello 18.30 alkavassa ottelussa Paimion OP-Areenalla LuKi-82:sta vastaan. Tainio kipitti 200 metriä hallikauden aikana parhaimmillaan 24,64 sekuntiin. Lyhyemmällä matkalla hän sijoittui alkuerien jaetulle kahdeksannelle sijalle 30 juoksijan joukossa. Ja vain runsas minuutti myöhemmin Waltteri Saaristo otti kaksi minuuttia koukkaamisesta, jonka seurauksena Kasperi Nuto niittasi miesylivoimalla Hakan selkärangan katkaisseen 7–4-lukeman taululle. Sarjan syöttölinko Eppu Varjamo alusti jälleen neljä osumaa, ja pistepörssin ylivoimainen ykkönen nostikin samalla koko kauden tehosaldonsa lukemiin 8+44=52. Varsinkin toisessa erässä PKS-vahti Pontus Paakkonen oli rajussa tulituksessa torjuen 23 kiekkoa 24:sta mahdollisesta. Ensimmäistä vuottaan 22-vuotiaiden sarjassa kisaava Suominen pukkasi täysipainoista 7,26-kiloista kuulaa 15,84 metriin ja nappasi kultaa 24 sentin erolla Mynämäen Iskun Miika Lahtoseen. KUNNALLISLEHTI 13 tiistaina 27.2.2024 URHEILU Juho Suomisen kultamarssi jatkuu . Kun vastikään työnnetty kuulakulta otetaan huomioon, on hänellä nyt palkintokaapissaan yhteensä yhdeksän SM-mitalia (6 kultaa ja 3 hopeaa). Näin ollen PKS saa puolivälierissä vastaansa sarjassa seitsemänneksi sijoittuneen LuKi-82:n Luvialta, kun taas Haka kohtaa jo aiemmilta vuosilta tutun pudotuspelivastustajan, runkosarjassa pykälää paremmin sijoittuneen Laitilan Jyskeen. II-divisioona PKS–KuKi 6–1 (1–0, 1–1, 4–0) LuKi-82–Haka 8–4 (2–2, 2–1, 4–1) JÄÄKIEKKO Paimion Kiekkoseura lähtee II-divisioonan pudotuspeleihin runkosarjan kakkosena, ja Haka puolestaan viidentenä. Varjamon ylivoimaisuudesta omaa kieltään kertoo se, että pistepörssin kakkonen, VG-62:n Ossi Savolainen jäi Loimaan Rocketsin kasvatista 14 pisteen päähän numeroin 13+25=38. Viimeisessä erässä Jesse Vahtera iski kuitenkin kahdesti, ja Eemeli Mäki sekä Teemu Alava kertaalleen. Loppulukemat 6–1 saattoivat siis aavistuksen mairitella kotijoukkuetta, joskin ryhmän viimeistely oli myös terävää. Viikkoa aikaisemmin yleisen sarjan SM-kisoissa mitellyt Lahtonen lähti 22-vuotiaiden kilpailuun ylivoimaisena suosikkina, onhan hänen ennätyksekseen kirjattu helmikuun alussa peräti 17,67. 200 metrillä Tainio pinkoi aikaan 24,83, jolla sijoittui yhteistulosten neljänneksi. Piikkiöläinen voitti ennakkosuosikin ja pukkasi SM-kisojen ykköspallille. Suominen heittää päälajikseen kiekkoa. Pronssista hän jäi 32 sadasosaa: mitalin vei Espoon Tapioiden Anna Pursiainen (24,51). PKS voitolla Luvialle, Haka tappiolla Laitilaan . Ajallaan 7,73 Tainio jäi kahdeksan sadasosan päähän finaalista, johon pääsi alkuerien kuusi nopeinta. Tainio jäi 32 sadasosaa mitalista Paimion Urheilijoiden Emma Tainio juoksi Mustasaaressa sekä 60 että 200 metriä. Tainio kilpaili Mustasaaressa Suomisen tapaan 22-vuotiaiden sarjassa. PAIMIO Jan Sundman 24.2. PKS:n kakkostila varmistui selkeän 6–1-kotivoiton myötä Harjavallan Kuparikiekkoa vastaan
Urkukulttuurin uusi tuleminen KOLUMNI Urut eivät ole enää vain kirkkojen ja konserttisalien seinillä komeilevia jättiläisiä, vaan eläviä instrumentteja, jotka heräävät henkiin lasten ja nuorten mielikuvituksessa. – Gabriel, tule takaisin! on henkilökohtainen suosikkini. Kuten kirjoissa, luennolla esitellään myös retkikohteita, jotka sijaitsevat kaikkein tunnetuimpien paikkojen ulkopuolella. KUNNALLISLEHTI 14 tiistaina 27.2.2024 Sydämetöntä komediaa Kaarina-Teatterissa KAARINA Julian Rauhaniemi Mika Waltarin liki 80 vuoden ikään ennättänyt klassikkonäytelmä Gabriel, tule takaisin! sai ensi-iltansa Kaarina-Teatterissa lauantaina. Uraa on pian takana jo 50 vuotta. Keskiössä on ihmisen taipumus elää järjen sijaan tunteella. Näytelmän pääteema, romanssihuijaus, on edelleen ajankohtainen. Se on mahdotonta, ja peli on jo menetetty. Tiina Ilonen Kirjoittaja on Piikkiön seurakunnan kanttori ja musiikkiopetuksen yrittäjä. Vaikka näytelmässä on mukana traagisia piirteitä, on se ennen kaikkea komedia. Gabriel, tule takaisin! -näytelmä Kaarina-Teatterin Kahvionäyttämöllä. Ne eivät ole pelkästään musiikillinen instrumentti, vaan myös visuaalinen taideteos, joka täydentää Musiikkitalon arkkitehtonista kauneutta. Urut eivät ole enää vain kirkkojen ja konserttisalien seinillä komeilevia jättiläisiä, vaan eläviä instrumentteja, jotka heräävät henkiin lasten ja nuorten mielikuvituksessa. Vaikka naiset lopulta ymmärtävät tulleensa vedätetyksi, rakkaus vie mennessään. Esityskausi kestää 29. – Yritän korostaa tarinan kepeyttä sekä näyttelijöille että yleisölle, Kujala teroittaa. Sivusto tarjoaa kokemuksen, joka yhdistää musiikin ilon, pelillisyyden ja opetuksen. Kuitenkin, tämä monipuolinen ja historiallisesti merkittävä soitin tarjoaa laajan skaalan musiikillisia mahdollisuuksia aina perinteisistä klassisista ja kirkkosävellyksistä nykypäivän uusiin ilmaisutapoihin, kuten esimerkiksi elokuvatai pelimusiikin esittämiseen. Lopulta haikailemme menetetyn mahdollisuuden perään. Luennolla on mukana maakunnan kauneimmat päiväretkikohteet, ja esittelyssä koko joukko tunnettuja ja vähemmän tunnettuja kohteita, eräänlaisia tuokiokuvia kansallispuistojen ja luonnonpuistojen rakkarinteiltä, Merilapin ja Inarijärven rantaviivojen tuntumasta, kuten Pielpajärven erämaakirkosta sekä Lapin pauhuvien koskien penkereiltä. – Kyseessä on sydämetön komedia, kuten Waltari itse kuvaili, Kujala alleviivaa. Helsingin Musiikkitalon uudet urut ja Urkumusiikki.fi ovat esimerkkejä siitä, miten perinteiset soittimet ja moderni teknologia voivat yhdistyä luomaan uudenlaisia musiikillisia kokemuksia. Waltarin näytelmäteksti on vuodelta 1945. Kuvassa Harri Ahosen kuva Saanatunturista. Silti jaksamme vielä yrittää. HARRI AHONEN MISTÄ HALUAISIT TIETÄÄ?VINKKAA JUTTU! toimitus@kunnallislehti.fi. – Hyvin kirjoitettua ei tarvitse muuttaa, Kujala kiteyttää. Kujala painottaa pian ensi-iltansa saavan sovituksen noudattelevan uskollisesti alkuperäisversiota. TEATTERI Tuula Hurme-Turakan tulkitsema Kristiina on täysin Gabrielin (Jarmo Wegelius) pauloissa. JULIAN RAUHANIEMI Ohjaaja Jarmo Kujala aloitti harrastajateatterin parissa 15-vuotiaana. Silloin konsertissa kuullaan tuttuja säveliä mm. Uusia ja vanhoja kasvoja Gabriel, tule takaisin! kertoo kahdesta sisaresta, Ulriikasta ja Kristiinasta, jotka haksahtavat romanssihuijarin pauloihin. – Ohjasin tämän jo kymmenisen vuotta sitten Kemiöön, Kujala mainitsee. – Tiedämme toisinaan, ettemme voi saavuttaa jotain tiettyä asiaa. Siihenhän näytelmän nimikin viittaa, Kujala avaa. Urut eivät yleensä ole ensimmäinen soitin, joka tulee lasten mieliin soittoharrastusta miettiessä. Star Warsista, Super Mariosta, Pirates of the Caribbeanista ja Frozenista. Mukana on vain neljä näyttelijää, joten tuotanto on sikäli intiimi. Urkujensoiton opetukselle on avautunut uusia mahdollisuuksia laadukkaiden kotikäyttöön tarkoitettujen sähköurkujen ansiosta. Tuoreen sovituksen on laatinut ja sen ohjaa Jarmo Kujala, jolle näytelmä ei suinkaan ole ennestään vieras: kun Kujala oli ensi kertaa mukana Kaarina-Teatterin produktiossa vuonna 2005, kyseessä oli nimenomaan Gabriel, tule takaisin! Tuolloin Kujala tulkitsi näytelmän nimikkohahmon, paatuneen naistennielijän Gabrielin roolin. Aloin pohtia, taipuisiko se Kahvionäyttämölle. Lisäksi täysipainoinen urkujensoitto on ollut aikaisemmin mahdollista aloittaa vasta silloin, kun jalat ovat yltäneet jalkiokoskettimistolle, mutta nykyään on saatavissa lasten pituuden huomioon ottavia jalkiokoskettimistoja, jotka asennetaan kiinteän koskettimiston päälle. Ahonen on pitänyt vuodesta 2015 alkaen noin 460 luentoa ympäri Suomea sekä kymmenkunta Saksassa, Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Näytelmän nimikkoroolin tekevä Jarmo Wegelius on uusi kasvo Kaarina-Teatterissa. Merja Köpsi (Ulriika) ja Tuula Hurme-Turakka (Kristiina) ovat vanhoja tuttuja, samoin Nina Kiviniemi (Raili), joka näyttelee siskoskaksikon sisarentytärtä. Siskokset ovat valmiita tekemään likimain mitä tahansa hurmurin vuoksi. Silloin kirjastossa luennoi tamperelainen tietokirjailija, luontokuvaaja ja luennoitsija Harri Ahonen. maaliskuuta saakka. Jos kiinnostavat, niin sitten kannattaa lähteä Paimion kirjastoon kuulolle maanantaina 4.3.2024 kello 17:30. Urkumusiikki.fi, joka on vuoden 2024 alussa julkaistu internetissä toimiva pelillinen oppimisympäristö, vastaa tähän tarpeeseen. Vuoden alussa käyttöönotetut Helsingin Musiikkitalon urut edustavat urkujen rakentamisen nykyaikaa. Ajattelenkin, että se sopii luonteeltaan paremmin pienelle näyttämölle, Jarmo Kujala kertoo. Retkikohteiden esittelyn lomassa Ahonen kertoo omakohtaisia kokemuksia, joihin on kirjaa tehdessä, ja muutaman kerran sananmukaisesti törmännyt. – Esittelen päiväretkikohteista kiinnostavimmat, alueellista ulottuvuutta unohtamatta. Vieras soitin se on monille aikuisillekin. Gabriel haali narrattavia naisia lehti-ilmoituksilla, nyttemmin huijarit ovat siirtyneet esimerkiksi nettiin ja sosiaaliseen mediaan. Lapset elävät digitaalisessa maailmassa, jossa heidän huomiostaan kilpailee suuri määrä erilaisia ärsykkeitä. Uruilla yksi soittaja voi loihtia kokonaisen orkesterin äänimaiseman. Produktio nähdään KaarinaTeatterin Kahvionäyttämöllä: tilassa, jossa ei esityksiä ole muutamaan vuoteen ollut. Uruissa on sähköisesti toteutettuja apulaitteita, jotka auttavat luomaan aivan uudenlaisia sävelmaailmoja. Urkujen musiikkimahdollisuuksista kertoo myös elokuvaja pelimusiikkikonsertti Piikkiön kirkossa 10.3. Kiinnostavatko Lapin retkikohteet. Tässä ympäristössä perinteisten soittimien kuten urkujen tutuksi tekeminen vaatii uusia innovatiivisia lähestymistapoja. Luento on luonteeltaan nojatuolimatka tuttujen ja vähän tuntemattomienkin tuntureiden maailmaan, kertoo Harri Ahonen, joka on kirjoittanut tähän mennessä seitsemän kirjaa, jotka kaikki kertovat kolmen Pohjoismaan, Suomen, Ruotsin ja Norjan vaellusreiteistä ja päiväretkikohteista
2 vapaata paikkaa jäsenhintaan. Ilmoittautumisen yhteydessä saa maksuohjeet. Virallisena kokouskutsuna palstaa ei voi käyttää. Varaukset ja tiedustelut p. Voit hoitaa kaiken tilausasioinnin myös helposti verkossa. OSTETAAN Eikö lEhti tullut. Keilakerho ma 4.3. Retki on avoin kaikille kädentaidoista kiinnostuneille. Tule keskustelemaan hyvinvoinnistasi hoitotyön ammattilaisten kanssa. Peruutuspaikkoja voi kysyä, sekä myös alkuillan yrttikurssia. klo 10.30 Pontela. Pe 8.3. mennessä viitteellä 2024000. ”Lounas Micken kanssa Toivossa” on tällä hetkellä täynnä. Klo 13 Ystäväpiiriläisille Palveluohjaaja Mirja Tengström kertoo Varhan kuulumiset/ Juhlasali. 4.3. klo 10 Piikkiön kirkko ja kirkkokahvit. Apua AL-anon vertaistukiryhmästä. Tervetuloa. Yhdistyksen 30 -vuotisjuhla ti 19.3. To Seniori kahvila avoinna klo 9-11 klo 10.15-11 Arimo Lähdeniitty ja muistoja menneiltä ajoilta. ma klo 1314.30. Älä kirjoita sanoja ISOIN KIRJAIMIN. 3.3. Hadvalantie 9 to 29.2. 16.-17.4. klo 15 Pontela. ”Muistellaan” kerho kokoontuu klo 12, Hadvalantie 9. aluejärjestön risteily Tku-Sto-Tku, aamulähtö, Viking Glory, kuljetus satamaan, ilm. Vuoden 2024 jäsenmaksun voi maksaa yhdistyksen tilille viitenumerolla 5209 tai kerhoissa. Perjantain lehtiin tulevat tiedot puolestaan lähetetään aina torstaihin kello 10:een mennessä. Terveyspiste on avoinna Piikkiön kirjastossa os. Kaivolan kesäteatteri 7.7. 040-5264281 www.jama-power.. 28.2. Esillä sääntömääräiset asiat. P. Suomal. Tiistai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:36 17:49 06:53 18:32 Keskiviikko +1°C 1 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:33 17:52 06:50 18:34 Torstai +2°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:30 17:54 06:47 18:37 Perjantai +3°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:27 17:57 06:44 18:39 Lauantai +3°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 07:24 17:59 06:41 18:42 Teollisuus-, säilytystilaa, autot ym. Ti 5.3. klo 8.15 – 15.45) Miten voimme auttaa. Vuosikokous Ke 13.3.2024, klo 18. klo 15 Pontelan yläkerta. Maksut yhdistyksen tilille viitteellä 15037 samoin 20.3. bocciaa klo 12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela. Riitalle 29.2. PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa Sauvon Kirkonkylän Martat ry. Ke 6.3. Autoista romutustodistus. klo 13 Paimion Teatterissa. Ohjeita ja lankoja tarjolla. Piikkiön Seniorit ry Boccia maanantaisin klo 9 Pontelassa. 29.2. Marjalle p. Tervetuloa Hallitus • Hytillinen leikkuupuimuri • Kovapaalain • Muita maataloustyökoneita. Piikkiön Eläkkeensaajat Ry. 21.3. Mennessä. Koukkupolvet keskiviikkoisin klo 11 Visiitin kuntosali. klo 16. klo 10 Naakkalassa. klo 10-12. Sitovat vahvistukset Pirjolle p. 040-5264281 www.jama-power.. ti Seniori kahvila avoinna klo 9-11 Yhteislaulut klo 10.15-11. Kaikki tervetulleita. Muistattehan vahvistaa varauksenne 20.-21.5. Kirkkopyhä 17.3. Avasimme nettisivuille lomakkeen, jonka kautta voit lähettää tekstisi 040 774 1478. Retki Turun kädentaitomessuille la 16.3. 050 522 4447. Tiedustelut ja sitovat ilmoit. ke klo 13-14.30 Kuulo ja näkökerho/ Seniori kahvilassa 29.2. SAUVO Sauvon Kirkonkylän Martat. Näistä sekä muusta toiminnastamme lisää tietoa www.elakeliitto.fi/sauvo-karuna. Digikerho ke 6.3. 7.3. Aikuisten Olohuone ry:n jäsenet ystävineen kokoontuu 29.2. klo 18 Wanhalla, Pyölintie 3. Eläkeyhdistysten yhteinen karaoke su 3.3. Musiikkikerho ti 5.3. tanssijat klo 10 Tupasvillan vierailu. Hinta sisältää yhteiskuljetuksen bussilla edestakaisin ja sisäänpääsyn messuille. klo 14-17 Pontelassa, tahdin takaa Pentti Rasi. Vieraanamme on Heikki Tuominen, joka kertoo meille torpista ja torppareista Paimiossa. Leipomo-Konditoria Kahvila-Konditoria-Myymälä www.cafeasta.fi Ark. klo 12, ilm. YHDISTYKSET Hyvä seuratoimintapalstan ja urheilutoimintapalstan käyttäjä TIETOJEN JÄTTÖAJAT: Tiistain lehtiin tulevat seuratoimintatiedotteet tulee lähettää maanantaihin klo 10:een mennessä. Kamerakerho kokoontuu ke 6.3. 3-alueen perinteinen juhla Nakkilan liikuntakeskuksessa 18.6. Aloita ilmoitusteksti aina seuran/yhdistyksen nimellä. 040 566 9472. Paltanpuiston palvelutalo tiedottaa 27.2. Kalle’s Backassa Sauvontie 55, Sauvo. PELISÄÄNNÖT: Seuratoiminta-palstan tarkoituksena on tarjota tiedotustilaa yhdistyksille (ei edellytä rekisteröityä yhdistystä). mennessä. Piikkiön Eläkeläiset ry. Seuratoimintapalstalla saa ilmoittaa, mistä saa lisätietoja tai mihin pitää ilmoittautua: nimi ja puhelinnumero tai sähköpostiosoite tai www-osoite. Palsta on tarkoitettu yhdistyksen sisäiseen tiedotukseen, eli yhdistyksen oman väen ulkopuolelle suunnatut tapahtumat ja myynti eivät sovi maksuttomalle yhdistyspalstalle verotuksellisista syistä. Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys. 044 298 1944 tai Sailalle p. 040 729 3909. Ma 4.3. toimija. mennessä. Lounaan maksu AOH:n tilille viitteellä 20240329. viim.11.3. P. Boccia klo 9, Pontela To 7.3. KAARINA Ahdistaako läheisesi juominen. (02) 269 3434 Ma – Pe 06 – 16.30 La – Su 07 – 11.00 Tilaajapalvelu palvelee sinua puhelimitse 02 770 2626 (ark. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. 28.2. Taapparukset klo 9, Pontela. KUNNALLISLEHTI 15 tiistaina 27.2.2024 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +2 +2 +3 2 Sää 27.2. Tulossa Omaishoitajien vertaisryhmän tapaaminen 4.3. 02-473 2602 TIISTAI: Burgundinpataa L, Keitettyä perunaa ja muusia L, Koskenlaskijan kasvissosekeitto L, GL KESKIVIIKKO: Silakkapihvit, tartar kastike L, Makkarakastike L, Keitettyä perunaa ja muusia L, KasvissosekeittoL, GL TORSTAI: Pippuripossu kastike L, Keitettyä perunaa ja muusia L, Hernekeitto L, GL PERJANTAI: Talon Jauhelihapihvit L, Keitettyä perunaa ja kermaperunat, Kukkakaalisosekeitto L, GL SEKALAISTA Paimion osasto KEVÄTKOKOUS 12.3.2024 klo 19.00 Olkkarilla, Sähköyhtiöntie 2. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi Etelä-Karunan metsästäjät ry:n VUOSIKOKOUS Lahtivajalla 19.3.2024 klo 18.00 Tervetuloa! KOKOUKSIA PAIMIO Paimion Marttayhdistyksen Marttailta ma 4.3. Viite 202432. johtokunta klo 10 Pontela, kokoushuone. Lähtö Sauvon torilta klo 10 ja paluu samaan paikkaan n. klo 14 Piikkiön kirjastossa. Kespelit to 7.3. klo 13.30 Kupittaan keilahalli. Kaarinan AL-anon kokoontuu joka ke klo 18.30 Mäkitupalaisenkuja 2 Toimintakeskus touko. Korttipelikerho klo 12, Pontelan yläkerta. 6.3. tehtävälle Tallinnan matkalle. mennessä p. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. . Muistathan jättää myös yhteystietosi, jotta saamme tarvittaessa lisätietoja. klo 13 Markku Hyvösen musiikillinen komedia ”Joku tässä mättää”. 2.3. Kuntosali avoinna ma-tike ja to. 050 348 6567 ke 20.3. Hallitus klo 18.00 Tervetuloa! Hallitus RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Eläkeläisyhdistysten yhteiset tanssit 16.3. askartelijat klo 12 Pontela. alkaen klo 12, ruokailu, ohjelmaa, pullakahvit sekä arpajaiset, ilmoit. Iloinen Iltapäivä Seuralassa ti 2.4. bocciaa klo12 sekä senioritanssijat klo 13.30 Pontela. 6.3. JaMa-Power Oy P. SPR Kaarinan osasto. Marja-Liisalle p. 044 588 6377. Jäsenmaksut 31.3. Anitalle 9.3. Vuosikokouksen jälkeen tehdään junasukkia ja turvalonkeroita. TILAAJAPALVELIJA.FI ja seuraa paikallisia uutisia Lataa Kunnallislehti puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi. Mittaamme myös verenpaineen ja kehon koostumuksen. eläkeläisjärjestöjen karaokekerho klo 15 Pontela. klo 13 Iskulle. meillä on tilaisuus keskustella Iskulla maamme turvallisuustilanteesta ev.luutn Mauri Ikosen johdolla. Hallitus klo 10, Hadvalantie 9. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ JaMa-Power Oy P. Kahvila avoinna. Maajussille mummomorsian esitys on 10.3
40,80 €) DIGISISÄLLÖT 4 KK 42 55 (Norm. mikroaaltouunit, pölynimurit ja televisiot • LED-lamppuja ja -putkia • Poistotekstiiliä kuivat ja puhtaat, käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit; pakkaa muovipussiin ja sulje pussi tiiviisti • Metalliromua esim. Lajitteluohjeet ja asemien aukioloajat löydät osoitteesta lsjh.fi. Huomaathan, että voit tuoda Pop upiin nykyisin myös metalliromua! Asemalla otetaan maksutta vastaan seuraavia jätteitä: Tervetuloa uudistuneelle Pop up -lajitteluasemalle! Lajittelethan jätteet etukäteen. 85,10 €) PLUSTILAUS 4 KK tilaajapalvelija.fi/tilausedut -50 % Iloiset perheilmoitukset, onnittelut, kiitokset ja kutsut (1 et u / vu o si ) Ilmoita lehdessä! 02 588 8652 / ilmoitusedut ilmoitukset@kunnallislehti.fi Täydennä tilauksesi digilehdellä tilaajapalvelija.fi/plus Tilaa helposti! /kk + 2 € Lähetä ilmoituksesi ja yhteystietosi sähköpostilla: ilmoitukset@kunnallislehti.fi Löytölaari -ilmoitus x 2 € / vuo si JATKUVAN TILAAJAN EDUT 2024 Toimi heti! 50 päivän etusi on voimassa 1.5. Lunasta itsellesi Kuntsarin digisisällöt ilmaiseksi 50 päivän ajaksi www.tilaajapalvelija.fi/etu50 tai soita Tilaajapalveluun 02 770 2626 (ark. Suuremmat määrät jätteitä voit tuoda LSJH:n lajitteluasemille. asti.. klo 15–18 Sauvon koulukeskus, Saustilantie 10 Ed ut ov at vo im as sa va in ja tk uv ill e til aa jil le . maalit, liimat, lakat, aerosolit, ajoneuvojen akut • Paristoja ja pienakkuja muista teipata navat • Loisteputkia ja energiansäästölamppuja • Pieniä sähkölaitteita esim. Kaikki vastaanottopaikat kartalla: kierrätys.info. 8.15–15.45) Anna ystävällesi mahdollisuus tutustua ilmaiseksi: Tee tilaus: www.tilaajapalvelija.fi/ilmainen 20 päivän PLUSTILAUS* 2 kuukauden DIGISISÄLLÖT** Anna Kunnallislehti lahjaksi puoleen hintaan: Tilaa lahjaksi: www.tilaajapalvelija.fi/lahja2024 20 40 (Norm. KUNNALLISLEHTI 16 tiistaina 27.2.2024 Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) uudistunut Pop up -lajitteluasema vierailee maaliskuussa Sauvon keskustassa. polkupyörät, pyykkitelineet, grillit Uusi! Pop up -lajitteluasema SAUVO, keskusta ma 4.3. • Sylillisen verran kotitalouksien vaarallisia jätteitä mm