T ule juttelemaan, niin laitetaan pankkija vakuutusasiasi kuntoon. vuosikerta 2 € Irtonumero 100-vuotisjuhlalehti. PERJANTAINA 29.4.2016 100. Yhdessä hyvä tulee. NRO 33. Paimio | Sauvo | Kaarina ONNITTELUMME SATAVUOTIAALLE 121-vuotias Liedon Säästöpankki onnittelee Kunnallislehteä 100-vuotismerkkipäivän johdosta toivottaen onnea ja menestystä myös seuraavalle vuosisadalle! Paimiossa osoitteessa Asematie 1. Osuuspankkiviikon kunniaksi tarjoamme kahvit konttoreissamme Paimiossa ja Sauvossa maanantaina 2.11. Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku www.säästöpankki.fi/liedonsp Onnittelemme lämpimästi 100-vuotiasta Kunnallislehteä T ervetuloa kahville maanantaina 2.11.! Keskittämällä sekä pankkiettä vakuutusasiointisi meille hyödyt parhaista eduista, kuten OP-bonuksista ja tuntuvista alennuksista. Keskittäjänä pystymme palvelemaan sinua kokonaisvaltaisemmin
16.15 Mother’s Day s 18.30 Captain aMeriCa: Civil War 3D K12 To 5.5. 96-vuotias rautakauppa onnittelee 100-vuotiasta paikallislehteä! Tmi Kris ina Reunanen 040 770 6712 Turun e 8, Salo Avoinna ma-pe 10-17, la 10-14 Vistan e 9, Paimio Avoinna ma-pe 11-18, la 11-14 Kevät saapui liikkeeseen Kevät saapui liikkeeseen ERIÄ TASAHINNOIN Toppeja ja huiveja.... alk. Optikko Minna Hakala-Silvast Minna Lausti, yrittäjä Silmälääkäri Timo Haapala Kahvila Grilli Terassi • Lounaspöytä arkisin • A´la Carte tilauksesta • Yksityistilaisuudet • Pitoja juhlapalvelu Vistantie 45, 21530 Paimio p. Ti 19.30 MOTHER´S DAY 3D Pe 20 2D Ke 15.20 (6€) 3D 2D METSÄSTÄJÄ Su, Ma, To 18.30 CAPTAIN AMERICA 3D Su, To 14 Ti 17.30 VIIDAKKOKIRJA 3D VAIN Ke 18.00 OOPPERA: TURANDOT BIO STARA onnittelee 100-vuotiasta Kunnallislehteä! Paikallinen media – yhteinen asia. Mäkilä Pe 17.45 Su, To 16. 19.00 Mother’s Day s Ti 3.5. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Suljettu, iloiSta vappua! su 1.5. Suljettu Pe 29.4. 040 545 6657 www.vistankino.fi ma 2.5. 20 € / Tin nPukimo 0400 888 362, Vistantie 8, Paimio www.silmalasikerttu.fi Avoinna 10-17, to 10-18, la 10-14 Varaa aika numerosta 0400 888 362 Tervetuloa meille, hyvän palvelun Silmälasi Kerttuun. Tervetuloa kakkukahville! Tuoreet VAPPUMUNKIT Herkulliset vappumunkit suoraan leipurilta pe ja la Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Ark. 02-473 2690 BIO STARA Lisäinfoa, trailerit, ym.: www.biostara.fi Olemme myös Facessa, Instassa ja Twitterissä C I N E M A BIO-KU VA J. 010 5052500, vistankauppa@rautia.fi Av. ja Ke 4.5. 473 2602 www.cafeasta.fi Kasvo-, käsija jalkahoitola Katajatie 2 B 12, Paimio p. 473 2216 Arkiaamuisin jo klo 6! Täytämme 10-vuotta sunnuntaina 1.5. 10 € Jakkuja, housuja, paitoja .....alk. 135 € /hlö 5-7.5 My City Torstai 12.5 / Tiistai 24.5 Muutamia paikkoja 20-21.5 / 3-5.6 Viipuri/ mahdollisuus käydä Kirvussa 6-8.6 / Viipuri/ mahdollisuus käydä KanneljärviKuuterselkä Kysy lisää toimistostamme! alk. www.kuntsari.fi. 230 € /hlö Hirsitie 4, Paimio Puh. (02) 4704 599 Olli Ilmasti olli.ilmasti@gmail.com 1+8 henkilöä + invavarusteet + paarit 0400 846 838 0400 846 838 0400 447 477 Osteopaatti, kuntohoitaja Aki Ahonen Puhelinnumero 02-4704344, 050-5651006 Vistantie 7, Paimio Kesätarjouksella VARAA HETI! 02 477 5600 040 580 7343 www.vistamatkat.fi Myös muina aikoina: Toimistomme avoinna ma–pe klo 9–16 TALLINNA HOTELLIMATKAT 14-15.5 / 21-22.5 / 28-29.5 jne. 14.15 Zootropoliseläinten KaupunKi 2D Dub liput vain 4€ K7/4 16.15 Mother’s Day s 18.30 Captain aMeriCa: Civil War 3D K12 Paimio, Pussitie 4 p. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 29.4.2016 Lasialan tuotteet ja työt laidasta laitaan LASI-VISTA KY Kaimalantie 320, 21555 TAATILA 050 505 4380 VISTAN KAUPPA OY Aina sitä on jotain, Vistantie 8, 21530 Paimio p. 19.00 Captain aMeriCa: Civil War K12 la 30.4. 53 € /hlö HELATORSTAI PÄIVÄMATKAT VENÄJÄ UNKARI/fORMULAMATKA ONNITTELUT 100 v. alk. Tervetuloa! mitä omalla paikkakunnalla tapahtuu. ma-pe 8-18, la 8.30-14. Euroopa, Viru Hungaroring 20.-27.7. KUNNALLISLEHDELLE! alk
KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 29.4.2016 Vappuherkut K-supermarketista 1,99 Somersby Siiderit 4,5% 0,33 l (5,58 l) sis. Taffel Mega perunalastut 235-325 g (6,12-12,44 kg) Ilman korttia 2,49 ps (7,66-15,56 kg) -20 % 1 99 rs Vihreä rypäle 500 g (2,58 kg), Intia/Chile 1 29 rs Avokado 800 g (3,74 kg) Etelä-Afrikka/Espanja 2 99 nippu Vihreä parsa 500 g (5,98 kg) Unkari/Espanja pkt ps K-ruokamestarin Takuumureat naudan ulkofileepihvit Suomi 19 95 kg K-ruokamestarin Herkulliset porsaan grillipihvit ulkofileestä Suomi 9 95 kg 19 95 kg Savustettu lohifileepala Norja Palvelemme pe klo 7-21, vapunaattona la 8-20 ja vapunpäivänä su 11-18 sunnuntaisin ilmainen pihakirppis alk. pantit 3,60 pack 24 Mansikka 400 g (4,98 kg) Espanja 1,99 1,99 Arla Meijerivoi 500 g (3,98 kg) normaalisuolainen HK Aito nakit 350-420 g (4,76-5,71 kg) rajoitus: 2 erää/talous 2 99 ps 4 € Ilman korttia tai yksittäin 3,99 pkt (9,50-11,40 kg) pkt 2 -49 % Jokipellontie 2, puh. 010 2921150 ark. 7-21, la 8-20, su 11-18 terhi.wiren@k-supermarket.fi Hinnat voimassa pe-su 29.4.-1.5., ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tavaraa riittää. pantin 0,15 22,99 Lapin Kulta Olut 4,5 % 24 x 0,33 l (2,45 l) sis. klo 11 parkkipaikalla perjantaina leipomo pyymäki konsulentti Salonen Delica munkit 39 kpl tlk
Taina Tukia taina.tukia@kunnallislehti.fi Sata vuotta Kunnallislehtiä paperilta nettiin Paikallislehti on kotoisuuden kehto. Tuo kellastunut ja hauras yksisivuinen Paimion Kuulutukset on liikuttava viesti menneestä. Lehden sadan vuoden aikakaari paljastaa myös miten toimittajan työ on muuttunut ja miten tärkeään osaan on noussut lähdekritiikki ja objektiivisuus. Se onkin totta, että printtilehtien sijasta monet käyttävät jo sujuvasti digilehteä ja nettisivustoa. Päällimmäisenä tunteena meillä nykyisillä lehdentekijöillä on ylpeys: olemme osa pitkää ketjua. Reino, Martti ja Velma Aaltonen esittelivät mobiililaitteitaan. . Sataan vuoteen ja kymmeniin tuhansiin sivuihin mahtuu lukematon määrä uutisia ja tarinoita. Kaarinan kaupunginvaltuuston maanantainen päätös syntyi vasta kahden äänestyksen jälkeen. Muutoksesta ja sen vaikutuksista on kuitenkin aina ollut kyse. Uskallan väittää, että paikallislehti on koskettanut jokaista lukijaa jotenkin ja jossakin. Kun selaamme näitä lukuisia vuosikertoja, sieltä näkyy yhteinen ylpeys lähiympäristöstä ja omasta yhteisöstä. Olen ollut tekemässä Kunnallislehteä vuodesta 1984 lähtien. Sen jälkeen perussuomalaisten Marja-Liisa Kujanpää esitti, että koko esitys hylätään. He esittivät ensin Janne Ason johdolla asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, mutta muut ryhmät torjuivat palautusesityksen äänin 46-5. Vuosina 2016–2018 määrä on kuitenkin enintään kuusikymmentä. Esikoulua käyvä Martti tyytyy toistaiseksi tablettiin, kunnes aika on sopiva ja hän saa ensimmäisen älypuhelimensa.. Paikallislehti on oman alueensa elävää historiankirjoitusta. – Käytän esimerkiksi InstaKolme pelipäivää viikossa . Myös näiden uudeksi kiintiöksi ELY on ehdottanut 20 pakolaista vuotta kohden. Sävy saattoi alkuun olla opettavainen, nyt pikemminkin kertova ja kysyvä. – En saa käyttää Snapchattia, Instagramia ja Facebookia, koska olen liian nuori niiden ikärajoihin. Muut valtuustoryhmät olivat yksimielisesti kiintiön korottamisen kannalla. Yksittäisenä vuonna määrä voi olla suurempikin. Sosiaalinen paine tuli siinä kohtaa vastaan, Mikko Aaltonen kertoo. Edellä mainittujen perussuomalaisten ohella Kaarinan pakolaiskiintiön korottamista vastustivat myös Veikko Eskelinen (ps.) ja Johanna Huhtala (ps.). PAIMIO Ina Virtanen – Meillä on tabletti, tietokone ja kaikilla muilla paitsi Martilla on älypuhelin, 13-vuotias Velma Aaltonen luettelee ja kuvailee paimiolaisen Aaltosen perheen median käyttöä. Aaltosten perhe on siitä harvinainen, että ensimmäinen tietokone tuli heille vasta vuonna 2010. Kuulostaa varmaan kliseeltä, mutta sanon silti: työn rikkaus piilee siinä, että jokainen päivä on erilainen. Ilman teitä lehti ei olisi voinut elää ja kasvaa. Media haltuun 13-vuotiaana Reino Aaltosen mukaan hän ei saa käyttää kaikkia haluamiaan sosiaalisen median palveluita. Tätä taustaa vasten ELY on tehnyt esityksen pakolaisten vastaanottosopimuksen määräaikaisesta muuttamisesta myös Naantalin ja Raision kaupungeille sekä Liedon kunnalle. Onneksi. Kiitos sadan vuoden taipaleesta kuuluu lehteen sitoutuneille, teille tilaajille ja ilmoittajille. Miten vain haluatte. Seurasi äänestys, joka kääntyi jälleen perussuomalaisten tappioksi luvuin 46–5. – Taistelimme siihen asti sitä vastaan. Valtuutettu Tommi Leppänen (ps.) kannatti Kujanpään esitystä. Paikallinen muutos ansaitsee kertojansa. Se käy meille, teemme uutisia ja tarinoita ja muutumme mukana. Sisukkuutta, särmää – silkkiä ja sarkaa. Paimiolaisperhe noudattaa suosituksia lasten nettikäyttäytymisessä Martti, Velma, Piia, Mikko ja Reino Aaltosen perhe täydentyi hiljattain uudella jäsenellä, Hilma-koiralla, joka juuri ennen kuvaushetkeä pudotti vauvahampaansa lattialle. Elämää. 13 vuotta täyttänyt Velmasisko saa puolestaan käyttää jo useita sovelluksia. – Pelasit sinäkin Angry Birdsiä meidän kanssa, Reino muistuttaa isäänsä. Sopimus muuttuu Kaarinan osalta siten, että vastaanotettavien määrä nousee vuositasolla kymmenestä kahteenkymmeneen. – Reino sai puolestaan kännykän ekaluokalle mennessään. – Velma sai kännykän tokaluokalle mennessään ja taisi olla luokkansa viimeisiä, joka sai puhelimen. Eri tahot ennustavat, että painettu lehti hiipuu ja häviää, aikataulusta vain kiistellään. Kaarinan kaupunginvaltuusto korotti vastaanotettavien pakolaisten määrää KAARINA Perttu Hemminki Kaarinan kaupunginvaltuusto päätti äänin 46–5, että Kaarina vastaanottaa vuosina 2016–2018 noin kaksikymmentä pakolaista vuotta kohden. Kaupunginhallituksen esitys ei kelvannut perussuomalaisille. Kun tietokone sitten tuli, lapset nopeasti keksivät, että sillä voi pelata pelejä, Mikko kertoo. Paikoilleen ei voi eikä pidä jäädä, eikä kuvitella, että kaikki viisaus on nyt tänään tässä. 90-luvun lopulla tein muutaman vuoden välivisiitin Kaarina-lehteen, mutta silloinkin asuin Kunnallislehden kulmilla. Näihin lukuihin eivät sisälly kuntaan itsenäisesti muuttavat tai perheenyhdistämisen kautta tulevat pakolaiset. KUNNALLISLEHTI UUTIS www.kuntsari.fi | kuntsari 4 perjantaina 29.4.2016 PÄÄKIRJOITUS PERJANTAI Tasan kuukauden kuluttua – 29.5.– tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ensimmäinen Kunnallislehti ilmestyi. Tieto ja tietoisuus lisääntyvät koko ajan. Preitilässä asuvaan perheeseen kuuluvat Velman lisäksi 11-vuotias Reino, 7-vuotias Martti, äiti Piia sekä isä Mikko. Vastaanottosopimuksen muuttamisen taustalla on pakolaisvirtojen voimakas kasvu yhtä lailla Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Esikoulussa olevalla Martilla ei vielä puhelinta ole, mutta hän saa sen varmasti myös samaan aikaan. Valtuusto hyväksyi ELYkeskuksen esityksen pakolaisten vastaanottosopimuksen määräaikaisesta muuttamisesta vuosiksi 2016–2018
Maneesille yritettiin saada lupa muiden ratkaisujen kuin kaavamuutoksen avulla, mutta tämä ei ollut mahdollista. Valtuuston päätös oli kaupunginhallituksen sekä kaavoitusja rakennuslautakunnan esityksen mukainen. Kaavoitettavana olevaa aluetta rajoittavat Alvar Aallon tie, Hanhialantie ja Hanhijoentie. Asemakaavan tavoitteena on kaavoittaa Piikkiön terveyskeskukselle ja Pontelalle oma tontti. Snapchat: 13 vuotta. – Onneksi meillä ei ole ollut tarvetta alkaa rajoittaa sovellusten käyttöä, vaan lapset ovat osanneet käyttää niitä oikein, Mikko Aaltonen sanoo. Piikkiön keskustassa ja lähialueilla on tarvetta täydentää lähivuosina julkisia palveluja sekä päivähoitoon että palveluasumiseen liittyen. Kaksi arkena pari tuntia kerrallaan ja yksi pelipäivä vielä viikonloppuna, jolloin se kestää tunnin. Esikoulua käyvä Martti tyytyy toistaiseksi tablettiin, kunnes aika on sopiva ja hän saa ensimmäisen älypuhelimensa. Se pätee niin vanhempiin, jotka laittavat sinne kuvia lapsistaan, että lapsiin, jotka laittavat vanhemmistaan kuvia nettiin. Hänen mukaansa perhe on kokeillut pidempiäkin peliaikoja, mutta nämä ovat tuntuneet parhailta. Pelisäännöt on toki muistettava. . Varsinais-Suomen pelastuslaitos vaati, että alueelle on rakennettava palopostiverkosto vesiasemien avulla. Sosiaalisen median sovellusten ikärajoja: . Isän median käyttö on perheessä kaikkein vähäisintä. Vanhassa kaavassa Alvar Aallon tien varteen aiottiin asuntoja ja liikerakennuksia, mutta näitä ei ole rakennettu, vaan paikalla on maatilakeskus sekä peltoja. Teksti-TV kunniaan Vanhempien mukaan on vaikea sanoa, ovatko heidän sääntönsä tiukemmat kuin muilla ystäväperheillä, sillä kavereiden lapset ovat heidän jälkikasvuaan nuorempia. Minulle on luontaisempaa hakea tieto muualta, Mikko Aaltonen kertoo. – Martti tykkää pelata ja katsoa sarjoja Yle-Areenasta. Yksittäisissä videoissa saattaa Youtubessa olla K-18 rajoitus, joista ohjelma varoittaa etukäteen. Siitä saatiin kolmelta viranomaiselta lausunnot. Hän lukee uutiset aina lehdestä tai televisiosta, eikä koskaan netistä. – Teksti-TV on ehdottoman tärkeä uutislähde edelleen, hän kertoo. Vanhemmat ovat myös käyneet keskustelua lastensa kanssa siitä, mitä sosiaaliseen mediaan saa laittaa ja miten tuntemattomien kanssa käyttäydytään. Mikäli myös kaupunginhallitus hyväksyy sen, se lähtee ehdotusvaiheen lausuntokierrokselle. Youtubesta katson mieluiten esimerkiksi pelivideoita ja meikkivideoita, Velma kertoo median käytöstään. Myös juuri ennen nukkumaanmenoa ei Aaltosilla kännykkää käytetä. Perheen nuorin, esikoulussa oleva Martti, ei osaa vielä lukea, joten sosiaalista mediaa kohtaan hänellä ei ole sen suurempaa kiinnostusta. – Äiti jakaa siellä ohjeita, Mikko Aaltonen vitsailee. Sen sijaan maatilan talousrakennusten aluetta sekä maatalousaluetta on laajennettu. – Ei saa antaa puhelinnumeroita, eikä kertoa vieraille itsestään, Velma Aaltonen kertoo. Whatsapp: 16 vuotta tai vanhemman luvalla. Lupa tulee aina kysyä. . – Se vaikeuttaa unen saantia. Varsinais-Suomen maakuntamuseon mukaan maneesin rakentamiselle ei kuitenkaan ole esteitä. Vaikka yritys ei vielä Instagramissa ole, on sen tuotteita löytynyt kyseisestä kuvapalvelusta siitä huolimatta, tyytyväisten asiakkaiden kuvaamina. . Pelisäännöt on muistettava Lasten pelaamiseen perheellä on selkeät säännöt. . Rivitaloille aiemmin korvamerkittyä aluetta pienennettiin. – Ihmisten tulisi ymmärtää, että kun kuva on kerran nettiin laitettu, ei sitä sieltä enää pois saa. . . Facebook: 13 vuotta. ”Tiedän perheitä, joissa lähetetään viestejä huoneesta toiseen. INA VIRTANEN Reino, Martti ja Velma Aaltonen esittelivät mobiililaitteitaan. . – Käytän nettiä tiedonhankintaan. 5 perjantaina 29.4.2016 Aurinko nousee Aurinko laskee 5.28 21.25 Maakuntamuseo ei näe estettä Hanhijoen asemakaavamuutokselle PAIMIO Maria Kesti Hanhijoen Alastalon asemakaavaluonnos oli nähtävillä maalisja huhtikuussa. Toki siitä yritetään meillä välillä lipsua, Mikko Aaltonen hymähtää. . Kun perheen lapset täyttävät 13 vuotta, saavat he oikeuden käyttää suurinta osaa sosiaalisen median sovelluksista. – Ei se tietenkään tarkoita, että lupa pysyy aina, jos sen on kerran saanut. – Tiedän kyllä sellaisiakin perheitä, joissa lähetetään viestejä huoneesta toiseen, Piia Aaltonen kertoo. Periscope: 13 vuotta. Piia Aaltonen. Terveyskeskuksen asemakaavan monipuolisempi käyttötarkoitusmerkintä laajentaa mahdollisuuksia hankkeiden toteuttamiseen. – Yksi kaveri saa heti alkaa pelaamaan kun herää viikonloppuna, ja se pelaa yöllä kahteen asti, Reino tietää. Whatsapp-sovelluksen keskusteluryhmää Pia ja Mikko Aaltonen pitävät hyvänä, jotta perheen keskeinen viestintä onnistuu helposti. Muuten koko viikonloppu menisi vain pelaamiseen, Mikko Aaltonen perustelee. . Myös Piia Aaltonen on aktiivinen median käyttäjä, sillä hän päivittää käsityöalan yrityksensä Vuonue ja Viipsinpuun nettija Facebooksivuja. Piikkiön terveyskeskuksen kaava hyväksyttiin KAARINA Kaarinan kaupunginvaltuusto antoi maanantaina hyväksyntänsä Piikkiön terveyskeskuksen asemakaavalle. – Lapset ovat myös väittäneet, että kaverit saisivat pelata enemmän kuin meillä saa, Piia Aaltonen kertoo. Ympäristölautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen. . Tuntui, että hän osasi jo tosi pienenä hakea tabletilta kaikkea, Piia Aaltonen kertoo. Uudessa kaavassa on poistettu Alvar Aallon tien ja Hanhialantien risteykseen merkitty asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialue. Google-tili, johon kuuluvat esimerkiksi Gmail ja Youtube: 13 vuotta. Lisäksi alueella sijaitsevan rakentamattoman tontin käyttötarkoitusmerkintää on muutettu niin, että kaava sallii yhtä lailla päiväkotikuin palveluasuntorakentamistakin. Maanomistajat ovat hakeneet kaavamuutosta 3,3 hehtaarin kokoiselle alueelle voidakseen rakentaa maneesin. Varsinais-Suomen ELYkeskus muistutti, että kaavaselostuksessa on arvioitava maneesin toiminnan vaikutuksia lähistön asuinpientaloalueilla. Instagram: 13 vuotta. Alueella sijaitsee myös muinaisjäännös. Aaltoset ovat noudattaneet perheessään sosiaalisen median sovellusten tarjoamia suositusikärajoja. Asemakaavakäsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyi suunnittelualueen tontteja koskevan sitovan tonttijaon. – Myöskään toisista ei saa ladata nettiin kuvia ilman lupaa, Mikko Aaltonen jatkaa. Kaavanlaatijan mukaan maneesille riittää nykyinen verkosto, mutta mikäli rivitalotontit rakentuvat, alueen kunnallisteknisiä suunnitelmia tarkistetaan. KUNNALLISLEHTI gramia, Snapchattia, Periscopea ja Whatsappia. Viimekesäisissä arkeologisisissa koetutkimuksissa ei löydetty viitteitä muinaisjäännöksistä maneesin tulevalta paikalta. Alue muodostaa keskeisen osan Paimion maisemasta Kaaritieltä Paimion sairaalaan suuntaan ajettaessa. . – Heille nämä kysymykset ovat vasta tulossa, mutta monien lapsille on jo asetettuna peliajat, Mikko Aaltonen kertoo. Olen enemmän perinteisen median käyttäjä. Vanhempien mukaan perheessä ei koskaan ole tilannetta, jolloin kaikilla sen jäsenillä olisi puhelimet samaan aikaan kädessä. Lapsilla on tietyt pelipäivät, joita on kolme kappaletta viikossa. – Tietokoneen käyttöä ja pelaamista rajoitetaan
Ennenvanhaan, auttamalla ja tukemalla, käännettiin pellot ja kasket, yhdessä. . Tahtoisimme myös kuulla enemmän muiden paimiolaisten nuorten ideoita järjestettävistä tapahtumista ja muista asioista, joita meidän pitäisi tehdä ja joihin meidän pitäisi ottaa kantaa. Uskon juuri tämänlaisten tilaisuuksien kiinnostavan nuoria, ja tuovan heitä nuorisotalolle viettämään aikaa kavereidensa kanssa. Örebrossa, Ruotsissa. Minusta kaupungin pitäisi patistaa jätehuoltoyhtiötä tyhjentämään astiat useammin. Paimion nuorisoneuvosto haluaisikin toivottaa kaikille Paimion nuorille hyvää, ja sosiaalista kevättä! Paimion nuorisoneuvosto ”Voisitteko hieman ottaa selvää kierrätysjätepisteiden toimivuudesta. ”Ei niin keväistä päivää Paimiosta. Toivotuksi katsottiin myös nuorille tarkoitettu foorumi jossa nuoret voisivat kysyä ja saada vastauksia kaupungin päättäjiltä heidän päätöksistään ja mielipiteistään. ”Kuva otettu 26.04. Yritys, joka käyttää ulkomaalaista työvoimaa Suomessa, ei ole mielestäni oikeutettu suomalaisiin tukiin. . Nuorisoneuvoston jäseninä toimivat vuonna 2016 Jarno Määttänen, Bilgehan Alboga, Saga heino, Kaisa Rantala, Suvi Ritamäki, Lenni Valtatie, Markus Niskanen ja Konsta Gröndahl. Kuukauden kuvan nimi on ”Krookusmatto”, ja se on otettu 10.4. Kuvaajana Mervi Oromaa Paimion Kamerakerhosta. Leila Salokoski-Tallqvist NASEVAT . Me asumme täällä, mutta emme halua elää roskien keskellä. Pekka Veeti . Siitä ei maininnut sen paremmin lääkäri kuin kukaan muukaan ennen sinne menoa. . Olisi hienoa jos saisimme vielä entistä enemmän nuoria osallistumaan. Pidetään ympäristö siistinä.” Kuvan ja viestin lähetti Jouko. Paimion nuorisoneuvosto kutsuu vappuna Kännikapinaan Vuoden vaihtuessa vaihtui myös Paimion Nuorisoneuvoston edustus. noin klo 17.15 löytyi avainnippu, jota voi kysellä tuntomerkkejä vastaan meiltä toimituksesta. LUKIJAN kuva toimitus@kunnallislehti.fi. . Vuoden 2016 tavoitteemme onkin “nuorten sosiaalistaminen” erilaisten nuorille suunnattujen tapahtumien kautta. Yllätys oli suuri kun sen joutuikin sitten maksamaan paikan päällä. Tuntuu turhauttavalta säästää kulutuksesta, kun muut kulut nousevat itsestä riippumatta. On käsittämätöntä että näitä päätöksiä ostopalveluista tehdään mutta veron maksaja ei saa niistä tietää ennen kuin vasta maksutilanteessa! Toivomme että saamme vastauksen, miksi näin toimitaan. Soitin terveyskeskuksen vaihteeseen ja sieltä selitettiin, että se on normaali käytäntö ja että potilas saa käteensä lähetteen, jossa mainitaan asiasta. Tämä on törkeää, että hyötyjätteet levitetään astioiden viereen. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 29.4.2016 Postita: Kunnallislehti, Vistantie 19, 21530 Paimio Lyhyesti puhelimitse: (02) 588 8650/toimitus toimitus@kunnallislehti.fi Nasevat: www.kuntsari.fi – nasevat MIIELIPITEET Maksu tuli täytenä yllätyksenä Miksi ei Paimion-Sauvon terveyskeskuksen nettisivuilla eikä juuri muuallakaan kerrota, että jos lääkäri tekee lähetteen Terveystalo Pulssiin, niin potilas joutuukin maksamaan omavastuu osuuden 41,70?! Se on suuri summa eläkeläiseltä, jos asiakas maksaa jo vuosimaksun 41,70 ja sama peritään siis uudelleen kun lähete on Terveystalo Pulssiin. Tuo hieman pursuaa. Tällainen on esimerkiksi tulevaan Tillintuvalla järjestettävään vapputeemailtaan tulevan Kännikapinaryhmän järjestämä alkoholiton drinkkitarjoilu. Kiitokset Karunan vesihuolto-osuuskunnan puuhamiehille ja -naisille. Kokouksessa valitsimme myös puheenjohtajaksemme Bilgehan Albogan. Kukahan siivouksen maksaa...”, pohtii eläkevaari Pekka Mansala Paimiosta. Loppu muodostui siirtoja perusmaksusta sekä verosta. tyytyväinen täti-ihminen LÖYDETTY . Teollisuustieltä. Toiseksi joko jäteyhtiön tai kaupungin toimesta poistetaan vähintään kerran viikossa, astioiden viereen jätetyt isot ja sinne kuulumattomat jätteet. . Mutta sitten herää kysymys, miksi maksamme verotuloja sairaanhoitopiirille, jos sinne ei pääse kohtuullisessa ajassa. . Osku . Onko Paimion takseilla erivapaus käyttää autoja taksiasemalla tyhjäkäynnillä pitkiä aikoja. Häpeä PaiHan jalkapallon edustusjoukkue. Olimme viettämässä kokousviikonloppua Nauvossa, jossa tutustuimme toisiimme ja pohdimme, mihin suuntaan haluamme viedä Nunen toimintaa ja millaista toimintaa voisimme nuorille tänä vuonna järjestää. MLL roskaa sairaalan metsät! Kasvattakaa lapset ja vanhemmat kantamaan vastuuta luonnosta. Tämän takia koimme hyväksi ideaksi yrittää saada Tillintuvalle myös uudenlaisia tapahtumia ja yrittää saada nuoria niihin uusien vetonaulojen avulla. Tsot tsot, pojat! Soikalla asuva isoisä ja jalkapalloilevan juniorin vaari vain ihmettelee...puheet, arvot ja teot eivät kohtaa, nykyään! Aatos . . Tämän vuoden nuorille suunnatuiksi tapahtumiksi ideoitiin perinteisten grilli-illan ja lettukestien lisäksi esimerkiksi tillillä järjestettävät lanit, teemailtoja sekä Yö Tillillätapahtuma, jonka järjestimme pääsiäisenä. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä päivystävä lääkäri EI tee lähetteitä päivystysaikana, vaan vasta vastaanottojen jälkeen ja ehkä vasta seuravana päivänä! Myös saimme kuulla että Tyksiin on niin kovat jonot että näin menetellään kiireellisissä tapauksissa. Tiheämpi tyhjennysväli voisi ehkä auttaa”, aprikoi nimettömäksi jättäytyvä lukija. Peimari haluaa siirtää jonkun kesän ottelun, ja te ette suostu. On enemmän sääntö kuin poikkeus, että Paimiossa ainakin S-marketin ja Tokmannin välissä oleva piste pursuaa milloin pahvia, milloin lasia... Paimion nuorisoneuvostoon on vielä tämänkin vuoden osalta mahdollista päästä mukaan, joten jos olet kiinnostunut toiminnastamme niin tule rohkeasti kysymään nunen jäseniltä tai tillin nuorisotyöntekijöiltä. Yritämme saada nuoria pois tietokoneittensa ja älypuhelimiensa äärestä tapaamaan kavereitansa esimerkiksi Tillintuvalle, ja järjestämiimme tapahtumiin. Rivonmäen lenkin varrelta Tapiolan alueen kohdalta keskiviikkona 27.4. Hän otti kuvan maanantaina 25.4. Hankkeen johdosta saamme hyvää vettä, toimivan viemäriverkon sekä nopean ja luotettavan valokuituliittymän. Mummo naapurista . Tuli maaliskuun sähkölasku, jossa kulutuksen osuus 39 %. Se on tietenkin työssä käyvälle ihan ok maksu, mutta eläkeläisen kukkarossa se tuntuu. epätietoinen
7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. – Toukokuussa tänne on suunnitteilla sunnuntai-iltapäivän kahvikonsertti. Tämä ilta osoitti, että ihmiset ovat kiinnostuneita lähtemään kulttuurin perään, tulevissa sunnuntain kahvikonserteissa soittava Jari Hakkarainen mietti. Torikan koulu toimii hienosti tällaisessa konsertissa ja muutenkin tuntuu siltä, että Sauvossa järjestetään paljon kaikenlaisia kulttuuririentoja. Ehkä täällä on tiiviimpi yhteisö kuin Liedossa, Jessica pohti. – Näimme Uotisen esiintymässä viimeksi viime syksynä, mutta täytyi häntä lähteä katsomaan uudelleenkin. KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +11 +10 +9 3 Sää 29.4. Säilät olivat mielissään Uotisen esiintymisestä. – Hänenlaisensa eläytyvän esiintyjän näkeminen on todella mahtava kokemus. Ark. Syksymmällä Torikan koululle on tulossa esimerkiksi nukketeatteria. Uotinen ja Hakkarainen keräsivät edellisellä Sauvon esiintymisellään salin täyteen Seuralassa, ja myös Torikan koulun konserttiin saapui yli 80 vierasta. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:28 21:25 04:34 22:19 Lauantai +12°C 1 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:25 21:28 04:31 22:22 Sunnuntai +13°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:23 21:30 04:28 22:26 Maanantai +12°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:20 21:33 04:24 22:29 Tiistai +11°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:17 21:35 04:21 22:32 Tervetuloa nauttimaan herkullisista lounaistamme! Katamme kotiruokapuffeen salatteineen sekä keittolounaan päivittäin klo 11 13. Halusimme aloittaa koulun konsertit Jorma Uotisella, sillä hän on aina ollut lähellä sydämiämme, Timo kertoi. Hän on niin lystikäs ja mukava, ja hänellä on erikoinen lauluääni, Torikan koulun lähistöllä asuvat Seppo ja Pirjo Himberg kehuivat. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Uotinen käynnisti Torikan koulun kulttuuririennot SAUVO Pipsa Havula Torikan koululla Karunassa järjestettiin viime torstaina ensimmäinen konsertti, kun tanssijana, laulajana ja koreografina tunnettu Jorma Uotinen ja pianisti Jari Hakkarainen toivat Sauvoon palasen Pariisia. Konsertin jälkeen Sauvossa asuva Jari Hakkarainen iloitsi salin hyvästä akustiikasta ja loistavasta yleisöstä. 3.5. Noin kuukausi sitten Torikan kouluun muuttaneet Ritva ja Timo Reponen ovat suunnitelleet erilaisia kulttuuritapahtumia järjestettäväksi koululla tulevaisuudessakin. Intiimissä ja tunnelmallisessa tilaisuudessa seikkailtiin Pariisin kaduilla Uotisen matalan äänen kantamina, eikä kyyneliltäkään täysin vältytty. Liedossa asuvat Jessica ja Matti Säilä olivat päätyneet konserttiin Jessican äidin syntymäpäivien vuoksi. . – Minusta on hienoa, että konsertit viedään ihmisten luo ja että kulttuuria on muuallakin kuin suurissa kaupungeissa. Liedossa asuvien Jessica ja Matti Säilän mielestä Torikan koulu sopii pienimuotoisiin konsertteihin erittäin hyvin.. PIPSA HAVULA Tanssijana, laulajana ja koreografina tunnettu Jorma Uotinen ja pianisti Jari Hakkarainen saivat yleisön pauloihinsa mukaansatempaavalla esityksellään
Tehtävässä meille kerrotiin tilanne ja sen jälkeen meidän piti kertoa miten toimimme. Tällä erää kunnanhallitus tutustui torin laitaan suunnitellun asuin/liikerakennuksen alustaviin arkkitehtisuunnitelmiin ja pohti mahdollisia tilaratkaisuja sen pohjalta, että nykyisellään virastolla työskentelisi enimmillään 17 henkilöä, mutta soteratkaisut todennäköisesti vähentävät määrää ainakin viiteentoista. Perusteluissa mainitaan muun muassa yrittäjien hyvinvoinnin edistämisen olevan yksi Wibomin sydäntä lähellä olevista tavoitteista. Korkean teknologian avulla yritys myös kantaa vastuuta ympäristöstä. Ervelä-Aro asuu Kirkkonummella, mutta käy auttamassa Hakkistyttöjä noin kolme kertaa vuodessa erilaisilla retkillä, leireillä tai tapahtumissa. Luonto antaa raamit toiminnalle ja yhteisön mukana kasvetaan ja opitaan, komppaa Airio. teräksen kuljettamisessa kehittämällä painaville tuotteille tehokkaita ja turvallisia erikoiskontteja. -Sini oli meidän laumanjohtaja. Lauman nimi taisi olla luontopippurit, muistelee Essi Airio. Uusimpana kehitystyönä ovat tunnetuksi tulleet rikkipesurit – alun perin omiin laivoihin kehitetyt ympäristöystävälliset pakokaasupesurit, jotka ovat saaneet myös EU:n huomion pääsemällä sen Connecting Europe Facility -ohjelmaan. . . Rakentajatahokin on vielä avoinna. Oli putoaminen, nyrjähtänyt nilkka, verenvuotoa, kertoo kaksikko. Kunnanhallitus laskee neliöitä tiukimman mukaan Ympäristölautakunnan pöytäkirja täytyi hyväksyä erikseen PAIMIO Paimion ympäristölautakunta joutui ottamaan erikoiskeinot käyttöön, jotta lautakunnan maaliskuun kokouksen pöytäkirja saataisiin hyväksytyksi. yhdessä. Moni asia on edelleen avoinna, ja hallintojohtaja Jenni Soinin mukaan näistä pyritään saamaan linjaukset valtuuston iltakoulussa toukokuussa. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimihenkilöiden aloitteesta palkinnon myönsi Turun Seudun Kehittämiskeskus. Kyseisessä kokouksessa oli käsitelty muun muassa suojaetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutusten välillä, tuulivoimaloiden ympäristöluvan tarpeellisuutta sekä rakennusvalvonnan ja kaavoituksen hintojen korottamista. Wibom on toiminut Suomen Yrittäjien toiseksi suurimman aluejärjestön toimitusjohtajana vuodesta 1990. Hakkistytöt juhlivat 40-vuotista taivaltaan Partiokonkarit Essi Airio ja Sini Ervelä-Aro muistelivat hauskoja hetkiä aktiivisen partiotoiminnan ajalta. Toinen pöytäkirjan tarkastajista, Sari Murto (kok.) ei suostunut hyväksymään sitä. – Parasta oli ruuanvalmistustehtävä, kun siinä oppi samalla uutta trangian käytöstä ja sai itse tehtyä ruokaa, kertoi eräskin tyttökaksikko. Varsinais-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksiin kuuluu vuonna 2016 lähes 9000 jäsenyritystä. Keskustelun perusteella kunnanviraston päivittäisten toimintojen tilatarve katutasossa määritettiin reiluun 420 neliöön. – Partiolaisten käsikirjasta löytyy hyviä elämänohjeita, luontotietoja ja muuta. Se pätemisen tarve on ehdottomasti positiivista, kun haluaa jakaa tietoa eteenpäin, kertoo 11 vuotta aktiivisesti Hakkistyttöjen toiminnassa mukana ollut Essi Airio. Meriliiton tunnustuspalkinto Hans Langhille PIIKKIÖ Varustamo Langh Shipin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Hans Langh on saanut Meriliiton tunnustuspalkinnon rohkeasta toiminnastaan suomalaisen merenkulun kehittämisessä sekä innovatiivisista merenkulun logistiikkaja ympäristöratkaisuista. Lisäksi Wibomin kaudella on edistetty erityisesti yrittäjyyskasvatusta. Aina oppii jotain uutta, kuten tänäänkin siellä ruokarastilla. Vaikka olen joskus voittanut kisan, jossa trangia koottiin silmät kiinni ja pääsin pätemään sillä nuoremmille tiimiläisilleni, niin silti opin rastilta taas jotain uutta. . KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 29.4.2016 Ainaista oppimista SAUVO Anni Himberg Sauvon Hakkistytöt juhlivat partiolaisille ominaiseen tyyliin ulkotiloissa pyöreitä vuosiaan Vahtistenmäellä sekä ympäri keskustaa. Koska kisat oli suunnattu kaikille, rasteilla nähtiin mukavasti perheitäkin. Se kuitenkin on jo selvää, että virastotilat ratkaistaan erillään koulutiloista. – Parasta on varmasti ne ystävyyssuhteet, joita matkan varrella on partion kautta luonut, sekä tietysti perusasiat, retket ja leirit, kertoo Ervelä-Aro. Erityisen hienoa on se, että nuoret arvostavat yrittäjyyttä ja haluavat lähteä yrittäjiksi, Wibom toteaa. Avoinna kuitenkin on edelleen esimerkiksi se, ostaako kunta tilat vai vuokraa. Partiossa annetaan turvallisesti nuorille vastuuta ja opitaan sitä kautta erilaisia taitoja ja minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Arkkitehti Hannu Vaiston laatimien ja esittelemien luonnosten pohjalta näihin neliöihin sijoittuisivat kunnanviraston henkilökunnan työ-, kokousja aputilat katutasoon. Langh Ship on suomalainen perheyritys, jonka tavoitteena on pysyä teknisen kehityksen kärjessä. – Partiossa on aina ollut todella hauskaa! Se johtuu osittain varmaan siitä, että mukana on aimo annos haastetta. Hans Langh on pitkään vaikuttanut Suomen merenkulkupolitiikkaan ja varustamo on muotoutunut edelläkävijäksi mm. Merenkulkuneuvos, kauppatieteiden tohtori h.c. Elämänohjeita partiosta Kahdeksan eri rastin jälkeen oli aika vetäytyä nauttimaan kakkukahvit Vahtistenmäelle ja muistelemaan menneitä. Kyseistä rakennusta suunnitellaan Turun Osuuskaupan omistamaan torin laidan kiinteistöön. Entrepreneurial Spirit of Turku -palkintoja on jaettu vuodesta 2003 alkaen ja vuonna 2016 palkintoja myönnettiin kunniamaininnan lisäksi kolmessa kategoriassa: rohkea uudistaja, kasvua edessä ja syntyjään kansainvälinen. Palkinnon perusteluissa todetaan Wibomin toimineen yrittäjien edunvalvojana päämäärätietoisesti ja tavoitehakuisesti, kuunnellen jäsenistön ja luottamushenkilöiden toiveita. Saman allekirjoittaa yli 20 vuotta Hakkistytöissä mukana ollut Sini Ervelä-Aro. On ollut hienoa olla omalta osaltani sitä tukemassa. SAUVO Taina Tukia Sauvon kunnanhallitus tutkaili maanantaina sekä uuden kunnanviraston tilaratkaisuja että koulun laajennusvaihtoehtoja. Varustamolla on viisi rahtilaivaa. – Varmasti nämä samat, mutta myös se yhdessä tekeminen. – Kun on partiossa oppinut erilaisia taitoja, ei pelkää lähteä nyt aikuisiällä esimerkiksi perheen kanssa melomaan. Kahden erillisen pöytäkirjantarkastajan sijaan koko lautakunta antoi nyt hyväksyntänsä pöytäkirjalle. – Tämän 26 vuoden aikana, joina olen toiminut Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana, on ollut erinomaista havaita yrittäjyyden voimakas esiinmarssi. Päivä alkoi leikkimielisillä kisoilla, joissa testattiin partiolaisten ensiapu-, ruuanvalmistusja näyttelijätyön taitoja. Harmaa keli ei haitannut, vaan paikalle saapui noin 80 osallistujaa. Aleksander Gävert ja Henni Hiirsalmi kävivät tutkailemassa ensiapurastin tietoiskuja. Sauvon virasto torin laidalle, kouluksi siirtokoulu Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinto Henri Wibomille VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibomille myönnettiin viime viikolla Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinto ja kunniamaininta. Hans Langhin yli viidenkymmenen vuoden ura yrittäjänä huomioitiin myös itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentin antamalla Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkillä. Vaikka hän ei ole enää aktiivisesti partiossa, ovat partio-opit iso osa elämää. Langh palkittiin Meriliiton 90-vuotisjuhlaseminaarissa. Hallitus ei nähnyt tarpeelliseksi sijoittaa
Paraatissa Hakkistytöt sijoittuivat ryhtikilpailussa toisiksi ja osallistumisaktiivisuus-kisassa kolmanneksi. Mahdollisesti jopa toukokuusta alkaen, keleistä riippuen. Tapahtumassa nähdään 15 erilaista esitystä kansantanssista kilpatanssiin. – Vielä saa ilmoittautua. Tilaisuuden täydentää kevätillan valo, joka virtaa ajattomaan merkkikohteeseen. Onneksi parantola on edelleen aivan eläväinen. Virallisesti kulttuurikohtaamista pidetään kuitenkin kesäja heinäkuun ajan, Sauvon kirjastonjohtaja Päivi Inkinen kertoo. kellaritiloihin valtuustosalia tai esim. Kaikki mikä sopii esitettäväksi kirjaston pihassa. KAARINA Kansainvälistä tanssin päivää vietetään perjantaina 29.4. – Luomme itse itsellemme viihdykettä. Viimeinen mohikaani soi vielä huomennakin päässä, kommentoi eräs aikuinen yleisöstä.. Tapahtuma järjestetään aina kello 12-13. Jos haluaa tulla esiintymään, on tervetullut. Kaarinassa karkeloidaan Yhteispiiriin pääsi yleisökin. Miila auki pe kello 12–16, la kello 10–14. Johtaja Tommi Lindh ja arkkitehti Jonas Malmberg kertovat tehdyistä tutkimuksista sekä tulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista; esille tulevat esimerkiksi Getty-säätiön rahoittamat tutkimushankkeet sekä Unesco-hakemuksen nykytila. Heillä on takana partiota vasta vajaa vuosi, mutta jo monta hyvää muistoa. Tarkoitus on luoda mahdollisuus esiintymiseen ja yhteiseen oleskeluun. Viivi ja Pete Kalliomäki esittivät näytelmärastilla tarinan Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. Talotehdas siis tuottaa valmiin rakennuksen paloissa tontille. henkilöstön sosiaalitiloja, vaan ainoastaan arkistotilat. Näytöksessä esiintyy tanssijoita seuraavista harrastajaryhmistä: Arkipelagin tanssijat, Littoisten Flikat, Piikarit, Tanssiurheiluseura Fregolina, Vaparin showtanssiryhmät, Turun Seudun Tanssioppilaitos, Sekahaku sekä Taapparukset. Paimion opiston töitä esillä PAIMIO Paimion opiston kevätnäyttely Miilassa on viimeistä kertaa auki tänään perjantaina ja huomenna lauantaina. se, olisiko tila ikäänkuin monimuotoisempaa kuin luokkamuotoista tilaa. Keskiviikkoisin kulttuuria Sauvon suvessa SAUVO Ina Virtanen Sauvon kirjasto järjestää tulevana kesänä keskiviikkoisin pihallaan kulttuurikohtaamisen. Esiintymisestä innostuneet saavat edelleen ottaa yhteyttä Päivi Inkiseen tai kirjastoon ja ilmoittaa itsensä esiintyjäksi kesän keskiviikoille. – Juhlavuotemme kunniaksi Hakkistyttöjen asu poikkesi normaalista: meillä oli jalassa Hakkistytön keltainen polvisukka, kertoo lippukunnan johtaja Jenni Rissanen. Voihan olla, että siitä poikii keikkaa tulevaisuudessa johonkin muuhun. Koululaajennus 750 neliötä Sauvon koulukeskuksen laajennuksen suunnittelussa ollaan kallistumassa siihen, että laajennus toteutetaan siirrettävän rakennuksen konseptilla. Keskiviikkona 4.5. Tapahtuman kesto on noin 2 tuntia, ja pääsy on vapaa. Lisäksi Paimion kaupungintalolla on esillä opiston kuvataideja savityöryhmien yhteisnäyttely. Sysmässä ja Järvenpäässä. Lisää palkittuja partiolaisia PAIMIO, SAUVO, KAARINA Tiistain Kunnallislehden partiota koskevasta artikkelista oli jäänyt pois muutama tieto. Esillä on opintovuoden aikana valmistuneita kädentaitoryhmien ja kuvataidekoulun töitä. Alunperin Sauvossa mietittiin, että laajennus toteutetaan perinteisellä rakennustavalla, mutta toimikunta on tutustunut vastaaviin ratkaisuihin mm. Iltanuotiolla yleisö pääsi näkemään esityksiä, jotka oli koottu Hakkistyttöjen päiväkirjamerkinnöistä niin koloilloista kuin leireiltäkin. Toki jotain on muuttunutkin, kun käyttäjä on vaihtunut TYKS:ista MLL:ksi. – Mitäpä partio olisi ilman lauluja kitaran säestyksellä. – Ensimmäinen yöleiri Ahtelaan. klo 18 pidetään Paimio-Seuran toimesta kaikille avoin Parantola-ilta, jolle MLL on järjestänyt paikaksi ruokasalin yläpuolisen koulutustilan talon 3. Osa alkukesän ohjelmasta on jo selvillä. – Järjestämme tapahtumaa ainakin kesäkuusta alkaen. Siellä tehtiin onkivavat ja ongittiin, kertovat tytöt parhaimmista muistoista. Sauvojapoikien lippukunnanjohtaja Mikko Paloniemi sai Lounais-Suomen Partiopiirin pronssisen ansiomitalin. Sitäkin Sauvossa edelleen mietitään, millaisena laajennus toteutetaan. – Luvassa on ainakin Eläkeliiton ohjelmaryhmä, kesän ensimmäisellä viikolla koulun oppilaat mahdollisesti esiintyvät, sillä heillä on silloin vielä koulua. Päiväkirjamerkinnöistä esityksiä Ennen iltanuotiolle vetäytymistä 7-vuotiaat sudenpennut Ilona Jaakkola ja Assi Pekkarinen haluavat myös kertoa mielipiteensä partiosta. KUNNALLISLEHTI 9 ANNI HIMBERG Sauvon virasto torin laidalle, kouluksi siirtokoulu Avoin ilta parantolassa PAIMIO Siitä ei ole kovinkaan pitkä aika, kun maailmanluokan arvokohdetta, Paimion parantolaa uhkasi kaiken toiminnan loppuminen ja talon jättäminen horrostilaan, peruslämmölle. Kunnanhallitus antoi asiaa selvittäneelle suunnittelutoimikunnalle valtuudet käynnistää kilpailutuksen ja sitä kautta tutkitaan voidaanko koululaajennus näin toteuttaa. -Olihan tämä vaikea rasti, mutta en tiedä onko vaikein kun rasteja on vielä jäljellä, kommentoi Viivi. Keskusteluun on tullut mm. Tanssin harrastajat esittelevät taitojaan Kaarina karkeloi -tapahtumassa Littoisten monitoimitalolla (Tallakatu 2) klo 18 alkavissa karkeloissa. Valtuustoon molemmat tilaratkaisut etenevät kesäkuussa. Illan esiintyjät tulevat Alvar Aalto -säätiöstä Helsingistä. Tämä on avoin foorumi, Päivi Inkinen sanoo. Esiintymispalkkiota kirjasto ei maksa, vaan luottaa vapaaehtoisuuteen. kerroksesta. Paraatimarssiin osallistui myös 17 Sauvojapoikaa. Kilpailutuksen perusteena käytetään noin 750 neliön rakennusta, joka liitettäisiin yhdyskäytävällä nykyiseen kouluun. Toivoisin musiikkia, tai vaikka runoja. Siirrettävää rakennusta puoltaa nopea toimitusaikataulu ja se, että nämä rakennusmodulit rakennetaan sisätiloissa. Myös äänentoistolaitteet löytyvät tarvittaessa, Inkinen lisää. Toisella viikolla on luvassa tanssityöpaja, sekä tanssiesitys, Inkinen kertoo. Nyt paimiolaisilla ja muilla parantolan ystävillä on tilaisuus päivittää omat muistot ja mielikuvat sekä saada tietoa ajankohtaisista hankkeista ja tutkimuksista. Yleisö pääsi verestämään muistojaan myös yhteislaulujen merkeissä. Tähänkin hankkeeseen otetaan tarkemmin kantaa valtuuston iltakoulussa. Jos sataa, järjestämme tilaisuuden sisällä
040 516 7241 Katajatie 2 C 24, Paimio Tervetuloa! Äidille lahjakortti hierontaan esim. Tapahtuma on pääsymaksuton! Kaasupalloja myydään ennakkoon jo Paimion K-Supermarketin edessä pe 29.4. Kriivarin koulun vanhempainyhdistys ry Tiedustelut Sari 0440 777 034 tai Katja 045 322 5553 Tuulissuontie 9 21420 Lieto 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Soliferin ja Polarin valtuutettu huoltokorjaamo Matkailuajoneuvojen korjaukset (kaikki merkit), maalaukset, lasinvaihdot, kosteusvauriokorjaukset, vuosihuollot, nestekaasulaitteiden tarkastukset ja huollot, varaosat jne. Tapahtuman järj. Parasta paikallista autonvuokrausta. 0300 247 248 Avoinna: ma-pe 7-17 PÄIVYSTYS su 17-18 -Vältä maanantaiaamujen ruuhkat -Vahinkotarkastus -Korjaukseen tulevien autojen vastaanotto Päivystys sunnuntaisin kello 17.00-18.00 25 v 1991–2016 Koko perheen VAPPURIEHA Tillintuvalla su 1.5.2016 klo 10-13 Ohjelmassa mm. Uusi menu ja ruokalista ilmoitetaan kohta. InCar Rahoitus Helppo ja joustava. klo 17-20 ja la 30.4. 040 731 8149 www.autohuoltosalo.com Viljontie 4, Sauvo Puh. Saat aina 30–60 päivää korotonta ja kulutonta maksuaikaa. poniajelua, ratsastusta, koirakyyditystä, pesistä, ongintaa, kaasupallon myyntiä, arpajaiset, paikalla myyjiä ja buffetti. Avoinna: ma-pe 10.30-21.30, la 11-22, su 11-21 • Lounas 11-14 • B-oikeudet Koulutettu hieroja Tmi Nina Tanninen p. 2 kpl/tal.. 0403 066 275 Toyota COROLLA 1,6 Valvematic Comfort Multidrive S-15 5 tkm 27.400€ Toyota HILUX Extra Cab 2,5 D-4D 144 4DW Active -15 4 tkm 40.800€ Toyota AVENSIS 2,0 Valvematic Linea Sol+ 4ov A facelift -12 50 tkm 24.900€ Toyota PRIUS+ Active -14 24 tkm 36.400€ Toyota PROACE L2H1 2,0 D 128 Active 5ov -13 47 tkm 22.400€ Toyota AVENSIS 1,6 D-4D Active Touring Sports Webasto -15 13 tkm 31.600€ Toyota AVENSIS 1,6 Valvematic Terra Edition Wagon -12 21 tkm 21.500€ Toyota PROACE L2H1 2,0 D 163 Active -15 5 tkm 31.400€ Toyota COROLLA 1,33 Dual VVT-i Life 4ov -14 21 tkm 21.200€ Toyota AURIS Touring Sports 1,8 Hybrid Premium A -14 25 tkm 28.400€ Toyota AVENSIS 2,0 Valvematic Sol Edition -11 45 tkm 19.800€ Toyota AURIS Touring Sports 1,6 Valvematic Life -13 57 tkm 19.800€ Toyota VERSO 2,0 D-4D 126 DPF Sol Edition -11 113 tkm 19.400€ Volkswagen POLO BlueGT 1,4 TSI 103 5ov DSG -13 81 tkm 18.400€ Toyota YARIS 1,33 Dual VVT-i Active 5ov -15 8 tkm 17.900€ Toyota AURIS 1,8 HSD Linea Sol Plus 5ov -11 83 tkm 17.800€ Toyota AVENSIS 1.8 Valvematic Linea Sol 4ov -09 69 tkm 17.400€ Toyota AURIS 1,6 Valvematic Style Edition 5ov -12 71 tkm 16.800€ Toyota YARIS 1,33 Dual VVT-i Active 5ov -13 47 tkm 15.400€ Volvo C30 D5 Summum Geartronic -08 132 tkm 14.600€ Toyota YARIS 1,33 Dual VVT-i Linea Terra 3ov -12 30 tkm 13.800€ Volkswagen GOLF BlueMotion 1,6 TDI 77kw 5-ov -10 118 tkm 13.400€ Toyota AVENSIS 1.8 VVT-i Linea Sol Technical 4ov 07 107 tkm 12.400€ HARLEY DAVIDSON SOFTAIL HERITAGE CLASSIC -95 58 tkm 11.900€ Volvo V70 2.4 Ocean Race Spwagon 5d A -05 228 tkm 9.800€ Toyota AVENSIS 2.2 D4D 150 Sol Elegant Wagon -06 226 tkm 7.400€ PEUGEOT BOXER 290M 2.0 HDi Van; -07 226 tkm 6.400€ Peugeot 307 SW Sport 2.0 -07 160 tkm 6.400€ Skoda OCTAVIA 2.0 Ambiente Combi -03 197 tkm 4.800€ Ford MONDEO 2.2TDCi Trend Sportback -06 295 tkm 3.800€ Henkilöautot, pakettiautot, pikkubussit. VALTUUTETTU HONDA HUOLTO HUOLTOKORJAAMO TAKATALO & SAARI Helsingintie 32 p. SOITA: 0400 121 123 Kuorma-autokuljetukset Maa-aineskuljetukset ja -myynti www.lindroostransport.fi K-MARKET MANSIKKAMAA Viljontie 6, Sauvo, puh. 3 x 45min 75€ TERVETULOA HYVILLE AUTOKAUPOILLE SALOON! www.passeliauto.com Myllyojankatu 11, Salo ma-ti 9-18, ke-pe 9-17, la 10-14 Myynti puh. Toimimme valtakunnallisesti yli 20 toimipisteessä. klo 14-18. 010 229 2269 • peltikorjaamopalvelut • maalaamopalvelut • tuulilasin vaihtopalvelut • sijaisautopalvelu Kaikki automerkkit Kaikki vakuutusyhtiöt InCar Oy on vuonna 1991 perustettu kolarivaurioiden korjaamiseen erikoistunut täyden palvelun autovauriokorjaamo. Tuulissuontie 9 21420 Lieto 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Soliferin ja Polarin valtuutettu huoltokorjaamo Matkailuajoneuvojen korjaukset (kaikki merkit), maalaukset, lasinvaihdot, kosteusvauriokorjaukset, vuosihuollot, nestekaasulaitteiden tarkastukset ja huollot, varaosat jne. Kätevä sähköinen vahinkoilmoitus www.incar.fi www.incar.fi InCar Turku Oriketo Kuormakatu 17, 20380 Turku Puh. 02-473 0118 www.niskunnurkka.fi Omistaja vaihtunut! Tervetuloa tutustumaan pe 29.4. 0403 066 280 • Huolto puh. Puh. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 10 perjantaina 29.4.2016 Moottoripyörät, mönkijät ja perämoottorit. Varaosat Honda-perämoottoreihin. 02-4730840 1 99 kpl Wilhelm perinteinen GRILLIMAKKARA 400 g PALVELUPISTEESTÄMME SUoMALAISTA: Avoinna ma-pe 8.30-21 la 8.30-18 ja su 12-21 1 49 rs Forssan PERUNA-, ITALIAja PUNAJUURISALAATI T 400 g 9 90 kg PoSSUN ULKoFILEPIHVIT 2 99 kpl HK:n AITo NAKKI 630 g, raj
Sulava lumi valuu aina jonnekin. Toiseen sopii reiät ja home. Pe 29.4 klo 16.30–17.15 KuntoPeimari, Jukantie 2 Osana Vanhemmuuden viikkoa: Toiminnallinen Peuhistunti KuntoPeimarissa 4-10-vuotiaille. Alakouluikäiselle mukavaa tekemistä kesäpäivään 7.-10.6. Hinta 30€. Päivi Saxénin oppilaat esiintyvät lukion ruokalassa. Oinilan puisto, Jättiläiskiventie 12 Saaren alueen puisto, Metsäsaarentie 20 Puistomuskari. 02 4745 316 tai 02 4745 319 tai osoitteella: tapahtumat@paimio.fi Tapahtumaaika Paikka Tapahtuma Järj./yhd.henk. 474 5316 Paimion musiikkiopisto p. Paimion musiikkiopisto, Sähköyhtiöntie 2 Avoimet ovet musiikkiopistolla. toukokuuta kello 14 alkaen Sauvon seurakuntatalolla.. Museokauppa myös avoinna. Paimion musiikkiopisto, Sähköyhtiöntie 2 Musiikkiopiston kuoroon otetaan uusia laulajia, ilmoittautumiset lukion musiikkiluokassa jonotusperiaatteella. KUNNALLISLEHTI 11 Paimion toukokuun taPahtumakalenteri 2016 Seuraava tapahtumakalenteri ilmestyy ti 31.5.2016. Vapaa pääsy. klo 17-19 To 19.5. Tule mukaan lapsesi kanssa! Ilmainen tunti! KuntoPeimari Pe 29.4. Aikuisille ja lapsille ohjattu musiikillinen toimintahetki. alkaen) sekä Monellaissi kärentöit –näyttely. Esiintyjinä ovat Pekka Haahti, laulu, Seppo Tarhio, piano, Eeva Moilanen, laulu, Markus Ollila, piano, Esa Moilanen, piano, Matti Moilanen, sello ja Marko Valtonen, harmonikka. klo 19 Paimion musiikkiopisto, Sähköyhtiöntie 2 Viulujen kevätsoitto. Paimion opisto p. alkaen to-la klo 12-16. Tule katsomaan alueesi työnäytöksiä, SOITA 02 3619 7961 www.laaturemontti.fi Turun yksikkö Kunnallislehti ilmestyy viiKolla 18 vain ti 3.5. 050 463 8446 Ke 18.5. klo 18 – 19.30 Paimion parantola, Alvar Aallontie 275 Maailmanluokan arvokohteemme Paimion parantola. 02 474 5316 Ti 24.5. Alvar Aalto -säätiön edustajat Tommi Lindh ja Jonas Malmberg kertovat Parantola-suunnitelmista, tehdyistä tutkimuksista ja tulevaisuuden näkymistä. Musiikkia, toiminta-pajoja: kampaamo, kasvomaalaus, eväspaja, askartelu, tietovisa, aarteenetsintä, ym. Helatorstaina 5.5. Hinta 5€/ aikuinen/kerta + lapset, yli 3v. Klo 8.30 – 9.00; klo 9.15 – 10.15 klo 10.30 11 ABC Tammisilta K-Supermarket, Hanhijoen koulu Vaarallisten jätteiden kiertävät keräykset Lounais-Suomen Jätehuolto Su 22.5. Kertamaksu 6€, alle 16-v ilmaiseksi, 5kpl lippuvihko 25€, kausikortti 90€ (PR:n jäsenet 60€). lehteen viimeistään pe 29.4. kaupunginviraston aukioloaikoina Paimion kaupungintalon näyttelyparvi, Vistantie 18 Taavin taidenäyttely Futuristisia töitä Keskiviikkoisin klo 10–10.30 4. Ohjelman hinta sisältää kakkukahvit. klo 12–15. Tervetuloa seuraamaan musiikkiopiston arkea! Paimion musiikkiopisto p. 02 474 5316 www.opistopalvelut.fi/paimio www.paimionopisto.fi Ke 4.5. klo 17.30–19 Wanha seurakuntatalo, Pyölintie Osana vanhemmuuden viikkoa: Kids Action toimintailta 1.-6-luokkalaisille. mennessä Ilmoittaudu Kesä Kivaa –päiväleirille Miilaan. Huom: 30.4. Ei kai talosi yläpohjaan. Maksu opettajalle paikanpäällä (tasaraha). 8.5. Sauvossa keväinen äitienpäiväkonsertti SAUVO Sauvon Elävän Kulttuurin Seura järjestää yhdessä Sauvo-Karunan seurakunnan kanssa keväisen äitienpäiväkonsertin Sauvon seurakuntatalolla. Kunnallislehden Konttori on suljettu pe 6.5. Konsertti on osa Selkun 30-juhlavuoden tapahtumasarjaa. Ilmoittautumiset, hintatiedot ja lisätiedot www.kuntapalvelut.fi/paimio tai 02474 5316. klo 19 alk. Ulla Petri Ronkainen esiityvät Paimion seurakunta Ti 24.5. Emit-kortin lainaus 2€, alle 16-v ilmaiseksi. Lyyli Tuomolan Säätiö / Käsityömuseo Miila www.kasityomuseomiila.fi 3.-30.5. suljettu Käsityömuseo Miila, Kirjakuja 2 Käsityömuseo avoinna. Klo 16. Parkkiryhmä on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten vanhemmille ja muille katupäivystyksestä kiinnostuneille. alkaen p. Paimion musiikkiopisto To 19.5. Vapaa pääsy! Paimion musiikkiopisto To 19.5. Sekä lisäksi muuta mukavaa vappuohjelmaa! Vapaa pääsy. Äitienpäivän kahvikonsertti pidetään 8. Tervetuloa mukaan! Paimion kaupungin nuorisopalvelut ja Paimion srk 1.4. Paimion kulttuuripalvelut La 21.5. klo 18.30 Paimion kaupungintalon Paimiosali, Vistantie 18 Paimion musiikkiopiston kevätkonsertti. kivaa. ja 25.5. ja 11.5. Paimio-Seura ry To 5.5.klo 17-19 To 12.5. Ohjelmassa kuullaan muun muassa Beethovenin, Wolfin, ja Chopinin musiikkia. lapsi ilman aikuista 3€/kerta. Paimion nuorisopalvelut & Paimion nuorisoneuvosto La 30.4 klo 19 Wanha seurakuntatalo, Pyölintie Osana Vanhemmuuden viikkoa: Parkki ryhmä kokoontuu klo 19 Wanhalla. Kahvitarjoilu. Mm. mennessä www.opistopalvelut.fi/paimio. Ilmoita tapahtumat sivistysosastolle puh. Museossa Kursseilla tehtyä – teemanäyttely (6.5. Ilmoittautumiset 1.6. klo 13–19 Paimion musiikkiopisto, Sähköyhtiöntie 2 Uusien oppilaiden musiikillisten valmiuksien testaus ja haastattelut: Ajanvaraus 2.5. Paimion musiikkiopisto Ilmoittautumiset 1.6. klo 16 Mikaelintalo, Pyölintie 3 Juutalaisuuden historian ja heprealaisen musiikin ilta. mennessä Ilmoittaudu mukaan teatterimatkalle Ypäjän musiikkiteatteriin: My Fair Lady ti 21.6.. klo 10-14 ja Avoimet ovet. klo 19. klo 17 19 Kota Käräjätie Nummenpään vanha koulu Askalan th Peimarin Rastit. Paimion Rasti, www.paimionrasti.fi/peimari puh 050-5702631 ma-pe 9.-13.5. klo 17-19 To 26.5. Paimion opisto ja Käsityömuseo Miila Paikalliset pojat! Pyydä tarjou s ja voita ILMAIN EN KATTO REMON TTI! Katso laatur emont ti.fi • Uusi katto 2 päivässä! • Kattopellit omalta tehtaalta • Tehokas ja laadukas asennuskonsepti • Kysy myös rahoituksesta Mitä eroa on katolla ja juustolla. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista Paimion seurakunta Pe 29.4 klo 18.30 22 Nuorisotalo Tillintupa, Vistantie 61 Tillintuvalla vappurieha nuorisolle! Ohjelmassa: Kännikapina (alkoholittomia drinkkejä coctailbaarista) Tarjolla myös illan aikana munkkeja, tippaleipää ja simaa. askartelua, temppuilua ja tietysti yhdessä leikkimistä ja eväiden syöntiä! Leirikeskuksena Käsityömuseo Miila sekä lähialueet. Liput+matka: 32€
QPT Hengityssuojain Yleismallinen hengityssuojain pölyisiin töihin. Kantavuus 130 kg. Teräsrunko, PE-rottinkipunos. NESTE OIL Pienkonebensiinit 5 L Pienkoneille optimoidut 4-tahtija 2-tahtibensiinit. Luomu 4 SÄKKIÄ! 10 CHIC Kesäkanala / kanikoppi Nyt on aika aloittaa kotikanalan pito. Kanoilla on reilusti tilaa liikkua ja munia, sekä kanojen tarkkailu ja kasvattaminen on hauskaa ja mielekästä puuhaa koko perheelle. Kopit ovat valmiina elementteinä, eli kopin kasaaminen on helppoa ja nopeaa. Lasipöytä 5mm karkaistua lasia. 599€ 499 NORM. 149€ 99. Tule tutustumaan malleihin myymälässä! Koppi soveltuu myös erinoimaisesti kaneille! 148X54X87CM 129 170X63X100CM 179 200X75X121CM 239 CASCO Superfix SMP-polymeeripohjainen, elastinen asennusliima, jolla on erinomainen tarttuvuus. Läpihengittävää materiaalia. BIOLAN Puutarhan Musta Multa Kompostilannoitettu multaseos, joka sopii käytettäväksi kaikkialla puutarhassa! Kompostoimalla valmistettu Puutarhan Musta Multa on puhdas rikkaruohonsiemenistä ja raskasmetalleista. Trampoliini ei sisälly hintaan. Näyttävä kokonaisuus! TRAMPOLIININ Benji-setti Tämä setti tuo täysin uuden ulottuvuuden trampoliinilla hyppimiseen. Heti käyttövalmiit luonnonkivet. 6kpl tuoleja pehmusteilla. RyOBI ONE+ Akkuporakone 18V Rakentajalle ja remontoijalle huipputyökalu! Sisältää 2 akkua, laturin ja säilytyslaukun. PARHAAT LÖyLyT Kiuaskivet 20kg Perinteiset Parhaat Löylyt -oliviinidiabaasi kiuaskivet. Eri värejä. Laadukkaat kanakopit sisältävät kaiken tarpeellisen omaa kanalaa varten. 18,95 € 13 99 NORM. Värit: musta ja valkoinen. BELCO Moottoriöljy 5W40 Täyssynteettinen laatuöljy, 4 L. Tervetuloa! 044 770 3604 Wuorionkuja 4 25700 Kemiö MA-TO 8-17 PE 8-19 LA 9-15 SU 12-15 KOTIMAISET Orvokit Kauniit ja kestävät orvokit, eri värejä. SALOMON’S SMOKER KING Sähkösavustin 1100 W RST-teräksinen, 1100 W vastus. 49 € 39 95 KPL 4 95 6 KPL 3 49 5 KPL 45 NORFOLK Ruuvipaalu 115 cm Aikaa, rahaa ja vaivaa säästävä tapa perustuksen tekoon. Pöydän koko 150x80cm. NORM. 159€ 129 BAHCO Käsisaha Laadukas merkkisaha! Yleishammastettu ja kärkikarkaistu. NORM. Korkeus 197 cm. 18,95 € 14 95 NORM. 43 CC 99 52 CC 129 4 ST/KPL 100 300ML TUUBI 9 95 NORM. Kauttaaltaan kuumasinkittyä terästä. 199€ 149 NORM. KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 29.4.2016 TERVETULOA EDULLISILLE OSTOKSILLE! Tarjoukset ovat voimassa 4.5.2016 asti tai niin kauan kuin varattuja eriä riittää. NORM. NORFOLK Halkosäkki Tilavuus 1,5m2, kantavuus 1000 kg. Sopii 3,96-4,57 m trampoliineihin. JONKÖPING Raivausaha Polttomoottorikäyttöinen raivaussaha, joka on käytettävissä myös siimaleikkurina. Useimpien materiaalien kanssa yhteensopiva. KOTIMAISET Orvokkiamppelit Kauniit isot orvokkiamppelit. CAyMAN Polyrottinkikalusto Teräsrunkoinen kuuden hengen ruokailuryhmä. 8,95€ 4 99 3 KPL/PKT 1 50 LAATIKKO! 3 99 HAWAIJI Riipputuoli telineessä Upea valkoinen riipputuoli mustalla istuintyynyllä. Kahden vuoden takuu
SALOMON’S SMOKER KING Sähkösavustin 1100 W RST-teräksinen, 1100 W vastus. JONKÖPING Raivausaha Polttomoottorikäyttöinen raivaussaha, joka on käytettävissä myös siimaleikkurina. KOTIMAISET Orvokkiamppelit Kauniit isot orvokkiamppelit. 199€ 149 NORM. Eri värejä. Sopii 3,96-4,57 m trampoliineihin. Värit: musta ja valkoinen. NORFOLK Halkosäkki Tilavuus 1,5m2, kantavuus 1000 kg. Luomu 4 SÄKKIÄ! 10 CHIC Kesäkanala / kanikoppi Nyt on aika aloittaa kotikanalan pito. Kanoilla on reilusti tilaa liikkua ja munia, sekä kanojen tarkkailu ja kasvattaminen on hauskaa ja mielekästä puuhaa koko perheelle. Näyttävä kokonaisuus! TRAMPOLIININ Benji-setti Tämä setti tuo täysin uuden ulottuvuuden trampoliinilla hyppimiseen. NESTE OIL Pienkonebensiinit 5 L Pienkoneille optimoidut 4-tahtija 2-tahtibensiinit. Kopit ovat valmiina elementteinä, eli kopin kasaaminen on helppoa ja nopeaa. Useimpien materiaalien kanssa yhteensopiva. Kauttaaltaan kuumasinkittyä terästä. Kahden vuoden takuu. Pöydän koko 150x80cm. 599€ 499 NORM. BIOLAN Puutarhan Musta Multa Kompostilannoitettu multaseos, joka sopii käytettäväksi kaikkialla puutarhassa! Kompostoimalla valmistettu Puutarhan Musta Multa on puhdas rikkaruohonsiemenistä ja raskasmetalleista. Heti käyttövalmiit luonnonkivet. Trampoliini ei sisälly hintaan. QPT Hengityssuojain Yleismallinen hengityssuojain pölyisiin töihin. Tule tutustumaan malleihin myymälässä! Koppi soveltuu myös erinoimaisesti kaneille! 148X54X87CM 129 170X63X100CM 179 200X75X121CM 239 CASCO Superfix SMP-polymeeripohjainen, elastinen asennusliima, jolla on erinomainen tarttuvuus. PARHAAT LÖyLyT Kiuaskivet 20kg Perinteiset Parhaat Löylyt -oliviinidiabaasi kiuaskivet. Teräsrunko, PE-rottinkipunos. 6kpl tuoleja pehmusteilla. KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 29.4.2016 TERVETULOA EDULLISILLE OSTOKSILLE! Tarjoukset ovat voimassa 4.5.2016 asti tai niin kauan kuin varattuja eriä riittää. NORM. Tervetuloa! 044 770 3604 Wuorionkuja 4 25700 Kemiö MA-TO 8-17 PE 8-19 LA 9-15 SU 12-15 KOTIMAISET Orvokit Kauniit ja kestävät orvokit, eri värejä. Kantavuus 130 kg. BELCO Moottoriöljy 5W40 Täyssynteettinen laatuöljy, 4 L. 49 € 39 95 KPL 4 95 6 KPL 3 49 5 KPL 45 NORFOLK Ruuvipaalu 115 cm Aikaa, rahaa ja vaivaa säästävä tapa perustuksen tekoon. 18,95 € 13 99 NORM. 8,95€ 4 99 3 KPL/PKT 1 50 LAATIKKO! 3 99 HAWAIJI Riipputuoli telineessä Upea valkoinen riipputuoli mustalla istuintyynyllä. CAyMAN Polyrottinkikalusto Teräsrunkoinen kuuden hengen ruokailuryhmä. Korkeus 197 cm. 149€ 99. 18,95 € 14 95 NORM. RyOBI ONE+ Akkuporakone 18V Rakentajalle ja remontoijalle huipputyökalu! Sisältää 2 akkua, laturin ja säilytyslaukun. 43 CC 99 52 CC 129 4 ST/KPL 100 300ML TUUBI 9 95 NORM. Lasipöytä 5mm karkaistua lasia. NORM. NORM. 159€ 129 BAHCO Käsisaha Laadukas merkkisaha! Yleishammastettu ja kärkikarkaistu. Läpihengittävää materiaalia. Laadukkaat kanakopit sisältävät kaiken tarpeellisen omaa kanalaa varten
– Olimme eilen Säkylässä Porin Prikaatin päivällisellä. Sinnikkyys palkittiin itsenäisyydellä, Timo Joutsen selvitti teeman sanomaa. Onko tänään hoitopäivä. Juu. Verkkokalvot näkevät 95-vuotian Iivon laulavan Veteraanien iltahuutoa. Sitten herätään. Olen laittanut veteraanit voimistelemaan. Juu. Muista hakea lapsi treeneistä kasilta. Kansallista veteraanipäivää vietettiin Paimiossa Veteraanit Pauli Reponen ja Paavo Tanjula kävivät laskemassa seppeleen Veteraanikivelle Kansallisena Veteraanipäivänä puolenpäivän aikaan. Tarviitko nessua. Veteraanin keskiikä on 90 vuotta. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 29.4.2016 ”Lohen lailla virtaa vastaan” PAIMIO Ina Virtanen Kansallista veteraanipäivää vietettiin keskiviikkona Paimion Kansanopistolla. Näistä joka kahdeksas menehtyi ja joka neljäs palasi pysyvän vamman kanssa kotiin. . Veteraanisukupolvi nosti maamme hyvinvointivaltioksi. Periksi ei saa antaa, Paavo Tanjula sanoi. Onko vähän kiire. Juu. – Olemme olleet koko ajan veteraanityössä mukana. Vielä saan ajaa, Pauli Reponen kertoo kuulumisiaan. Vuosina 1925 ja 1926 syntyneet veteraanit kertoivat olevansa aktiivisia veteraanien toiminnassa edelleen. Pieni hetki, kun nuorin pellavapää tulee hetkeksi kainaloon. Paavo Tanjula ja Pauli Reponen ovat aktiiveja veteraanien toiminnassa. Isossa paniikissa. Jos Suomi joutuisi tällä vuosikymmenellä sotaan, on veteraaneilla uskoa maamme sotavoimiin. huhtikuuta on Lapin sodan ja samalla koko sotajakson päättymispäivä. Kiitollisina muistamme sotaveteraanejamme, päätti Joutsen puheensa. Juu. Unohditko mun synttärit. Tämän vuoden teemana oli Vastavirtaan nousee lohen suku. – Elämme maailman historian pisintä rauhan jaksoa, ja soisimme sen jatkuvan edelleen, Joutsen sanoi. Juhlallisuudet alkoivat seppeleen laskulla Veteraanikivelle, minkä jälkeen ohjelma jatkui opiston sisätiloissa. Tapahtuman pääjuhlaa vietettiin Oulussa. Juu. Juu. Deadlineja on niin paljon, että ne vain vilisevät silmissä. Haukotellaan molemmat samaan aikaan ja halataan hetki. Juu. Elämä soljuu miesten mukaan nykyisin rauhaisasti. Me emme silloin aikanamme saaneet apua, mutta nyt sitä voi saada vaikka EUjoukoilta. Eivätkä ne vieläkään ole historiaa. Haen tarpeeksi isoa laatikkoa, johon voisin itsekin pakkautua. Juu. Komentaja Timo Joutsen kertoi Paimion Kansanopistolla pitämässään puheessa veteraanisukupolven tekemästä jälleenrakennustyöstä Suomen hyväksi. Ajatus takkuaa. Kiire on niin kova, ettei ehdi ajatella. Ikätoveri soittaa vierellä viulua ja taustalla iso lapsikuoro komppaa. Äiti rakastaa. 27. Kyyneleet pulppuavat kuin pato. Veteraaneista on yhä elossa 15 000 miestä ja 11 000 naista,ja heistä 3200 on sotavamman saaneita. Elämä takkuaa. Kävisikö se. Juu. Juu. Suomi puolestaan kotoutti erinomaisesti siirtoväen, joka oli 11 prosenttia sen aikaisesta väestöstä. Käydäänkö tänään ostamassa jalkapallo. Sinne, missä lohen synnyinsija ja tulevaisuus on. Eduskunta taas sääti poikkeuksellisia lakeja, jolloin yksityistä omaisuutta hyvin toimeentulevilta annettiin vähäosaisille. – Tuli mieleen muistot Talvisodasta. Lähetätkö sen hepun yhteystiedot, joka oli meillä viime vuonna tekemässä jotain juttuja, joita en nyt muista, mutta kyllä sä muistat. – Suomi ei kulkenut virran mukana, vaan lohen lailla nousi vastaan. Ei löydy kuin pakastin. Pidämme tuolijumppaa kerran viikossa. Ympärillä on levällään teatterin historia, jota pakkaillaan laatikoihin. Onko sulla tänään näytös. Juu. – Ei tässä iässä enää ole kiirettä, Paavo Tanjula nauraa. Syödäänkö me tänäänkin Saarioisten äitien ruokaa. Oletko kysynyt jo tarjoukset. INA VIRTANEN KOLUMNI. Asiaa on niin paljon, että mitään ei tule paperille. Vie talkooväelle kahvit. Juu. Tähän väliin vähän nukutaan. Kannaksen pojat laskivat seppeleen Seppeleen Veteraanikivelle laskeneet sotaveteraanit Pauli Reponen ja Paavo Tanjula olivat mukana veteraanipäivän tilaisuudessa. – Koti, uskonto ja isänmaa olivat tärkeät arvot. Kirjoittelen tätä kolumnia pikkupaniikissa pahvilaatikoiden keskellä. Kirjoitan tätä kolumnia todella, todella, todella myöhässä. Talvisodan henki eli Timo Joutsenen mukaan pitkään. Heillä on siellä hyvät pojat. . Hän muistutti, että Suomessa 600 000 miestä ja 100 000 naista osallistuivat maamme sotiin. Ei olla vieläkään ehditty ostaa sitä jalkapalloa. Tänään illalla on taas harjoitukset luvassa, Pauli Reponen kertoi. – Sotien jälkeen vuosina 1945-1950 raivattiin yli 28 000 miinaa. Ei sunkka mul mikkä kiirus ol. Unohdin hakea lapsen oikeaan aikaan treeneistä. Juu. Merita Seppälä Kirjoittaja on teatterihoopo, joka opettelee sanomaan ei. Joutsen nosti puheessaan esille myös veteraanisukupolven jälleenrakennustyön sotien jälkeen. No okei. – Minä olin juuri ajokorttitarkastuksessa, ja myönteisen päätöksen sain. Keskiviikkona tuli kuluneeksi tasan 71 vuotta Lapin sodasta. Olemme molemmat Kannaksen poikia, ja jouduin sotaan vuonna 1943, Paavo Tanjula kertoo. Porista lähtöisin olevien veteraanien mielessä liikkui paljon seppeleen laskun hetkellä. – Veteraanien joukko on vähentynyt ja sormin on laskettavissa koko porukka, Pauli Reponen tuumi. Sitten taas pieni pysähtyminen. – Seppele on laskettu kunnioittaaksemme sotiemme veteraaneja, aloitti komentaja Timo Joutsen puheensa
KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 29.4.2016 Nappulaliigassa palloillaan ilon kautta PAIMIO Pipsa Havula Sunnuntaina Paimion Urkkakenttä täyttyi pienistä jalkapalloilijoista koleasta säästä huolimatta. – Sen jälkeen kuoro haki muutaman vuoden lopullista ohjaajaansa. Niemisen mukaan ihmisiä kiinnostaa usein kuoron nimen alkuperä – Nimi kuulostaa siltä, että se viittaa tavallaan Paimioon. Lisäksi Sauvosta tulee muutama joukkue lisää. Välillä on hiljaisempaakin. Talvisin Aapo ja Eemil käyvät kiekkokoulussa pelaamassa jääkiekkoa ja luistelemassa. – He olivat positiivisesti yllättyneitä. Aikanaan toimittiin niin, että syksyllä aloitettiin uusi toimintakausi ja kevääksi valmisteltiin Kansalaisopiston konsertti. Nappulaliigassa kylän lapset tutustuvat toisiinsa paremmin, ja kun he käyvät samoissa treeneissä, niin myöhemmin he voivat sitten muistella, kenen kanssa pelasivat aikoinaan Nappulaliigassa, Taipale virnistää. Jalkapalloilijoiksi eivät pojat isoina aio, vaan poliiseiksi. Ensimmäiset Nappulaliigan harjoitukset pidetään muutaman viikon kuluttua, ja myöhäisimmätkin voivat vielä ilmoittautua mukaan kesän treeneihin. Pavane otettiin hätänimeksi ja se jäi elämään. Tuomariston palaute kilpailussa oli hyvää. Sekakuoro Pavane sijoittui kokonaispisteissä toiselle sijalle ja sai kultasertifikaatin, sekä kiertopalkinnon. Nappulaliigassa tyttöjä ja poikia pelaa yhtä paljon – viime vuonna tyttöjä oli jopa hieman poikia enemmän. Ilmoittautuminen kesän treeneihin on edelleen auki. Tuomaristo kiitteli kohdallamme erityisesti taitavaa tekstinkäsittelyä fraseerauksineen, pehmeää, kuulasta sointia sekä hyvää balanssia. – Olemme harrastelijakuoro. Syy siihen, miksi Paimiossa niin moni pelaa jalkapalloa, löytyy Taipaleen mukaan kaupungin kattavista harrastusmahdollisuuksista. Itse asiassa kuoron ensimmäinen keikka oli Paimiossa ja kuorolle piti nopeasti keksiä joku nimi. Urkkakenttä on loistava, ja pieniä kenttiä löytyy ympäri kylää. Pavane on ilmeisesti joku poloneesin tyylinen vanha tanssi. päivä Ikaalisissa Viihdekuoroliiton järjestämään Kuorotellen -katselmukseen, jossa kilpaili yhteensä 14 viihdekuoroa ympäri Suomen. Hienoa, että he ovat jaksaneet kohta 25-vuotisen uran kuoron eteen. Nappulaliigan Starttitapahtumaa on järjestetty jo yli viisikymmentä vuotta, eikä suosiolle näy loppua. Noin 130 lasta ja heidän vanhempansa potkivat palloa ja leikkivät Nappulaliigan Starttitapahtumassa, jossa ilmoittauduttiin kesän tuleviin Nappulaliigan treeneihin. Pavanen riveissä on yhteensä parikymmentä laulajaa, joista perustajäseniä on yhä kolme mukana. Pavanen ohjelmistoon kuuluu pääsääntöisesti a cappellana, eli ilman säestystä laulettuja, kevyen musiikin genreen kuuluvia kappaleita. Tämä oli meille ensimmäinen kerta, kun kilpailimme, lauluyhtyeen laulaja, sekä tiedotuksesta vastaava Mia Nieminen kertoo. Paimio ja paimiolaisuus ovat edelleen kuorossa vahvaa, vaikka harjoitukset Turussa pidetäänkin. Kuoromme etsii laulajamäärästä huolimatta yhä riveihinsä yhtä bassolaulajaa, Nieminen vihjaa. Kaudesta riippuen esiinnymme vaihtelevasti. – Minun seitsenvuotisen Nappulaliigaurani aikana pelaajamäärä on saattanut hieman laskea, mutta se selittyy pääasiassa sillä, että meidän seurajoukkueemme ovat kasvaneet ja nuoret siirtyvät yhä aikaisemmin Hakaan tai muihin kilpailijatai harrastajajoukkueisiin, Paimion Hakan ”päänappula” Tomi Taipale kertoo. Linuksella pysyi hyvin pallo hallussa hänen pelatessaan äitinsä Eeva Kirjosen kanssa.. Nappulaliigajoukkueita tulee tänä vuonna viisi, ja jokaiseen joukkueeseen voi kuulua korkeintaan kolme ikäryhmää. PIPSA HAVULA Viisivuotiaat kaverukset Eemil Hautaviita (vas.) ja Aapo Ihamäki aikovat kesällä pelata elämänsä toisen Nappulaliigakauden. – Opistolla oli naisja mieskuorot. Kiitosta saivat myös esimerkiksi hyvä yleisökontakti sekä sanomaa korostavat koreografiat, Nieminen kertoo. Laulua oli arvioimassa neljä kuoromusiikin asiantuntijaa. Myöhemmin Pavane rekisteröityi yhdistykseksi, jotta pääsi eroon opiston lukuvuosisidonnaisuudesta. – Haluamme tukea sitä, että lapset menisivät itsekseen ulos pelaamaan ja löytäisivät sellaista omaa tekemistä. Kolmevuotias paimiolainen Linus oli Nappulaliigan Starttitapahtumassa ensimmäistä kertaa. Kansanopiston peruja Pavane on perustettu Paimiossa vuonna 1992 ja oli aikanaan tarkoitettu Paimion Kansalaisopiston ryhmäksi. Nappulaliigan tavoitteena on tutustuttaa ja opettaa lapsia jalkapalloharrastuksen pariin. Paimiolaisvahvuus pitää pintansa Pavane harjoittelee kerran viikossa Turussa. – Todennäköistä on, että jokaiseen joukkueeseen tulee kaksi ikäryhmää, eli porukoita tulee yhteensä noin kymmenen. Timo Lehtovaara on toiminut johtajana syksystä 2015 lähtien, Mia Nieminen kertoo. Laulullista osaamista siis toivottiin, vaikka kuoro Paimion Kansanopistossa olikin, Nieminen kertoo. Sekaporukka oli uusi lauluryhmä, joka lopulta sulkeutui uusilta jäseniltä, joten kuka tahansa ei päässyt sen riveihin. – Toinen sija oli meille yllätys, sillä emme tienneet mitä odottaa ja minkä tasoisia joukkueita kisassa olisi mukana. Koska harrastajateatteri on vahvaa Paimiossa, olivat musiikkiesitykset Pavanella teatterillista, koko illan juonellista showta, Mia Nieminen sanoo. Pavane lauloi säestyksettä hopeaa PAIMIO Ina Virtanen Paimiolaislähtöinen Pavanekuoro osallistui huhtikuun 23. – Täällä on hyvät olosuhteet jalkapalloiluun. – Kuusi kuorolaisista asuu edelleen Paimiossa
klo 12-15. Pekka muistutti myös, että linnunpöntön voi ripustaa milloin vaan, sillä monille talvehtijalinnuille se on verraton suoja myös talvella, ei vain pesiessä. mennessä p. Tavataan ja turistaan! Paimion ympäristötoimen, toimintakeskus Apilan ja Kuntsarin 100-vuotisjuhlinnan tuloksena taiteiltiin pyöreät 100 linnunpönttöä jopa vajaassa tunnissa. klo 18.30. Kunnallislehden sataa vuotta juhlitaan useiden eri tapahtumien muodossa. Juha Kurjessuo, Andera ja Charlotta arvelivat, että pöntöt löytävät paikkansa kotipihan ja viereisen metsän laitamilta. Tiilitehtaantiellä oli kuulemma jo kymmenkunta pönttöä ennestään. Bändinä soittelee suosittu Kakkupojat Turusta. Tarjolla on hernesoppaa tykistä, ja sitä tarjoilevat kokeneet Paimion Sotaveteraanien Tuki ry:n keittomestarit. elokuuta, ja Peimari Unitedin otteluisäntänä Sauvossa Kuntsari on 20.8. . Tiina ja Juhani Alastalo avaavat kotinsa ovet Kunnallislehden ystäville lauantaina 14.5. Klo 12-14. Lukijoille keitellään kakkukahvit perjantaina 27.5. 02 5888652/ Maija Aro. Kun saat tämän juhlalehden luettua, niin parin viikon päästä eli 14.5. on seuraava juhlavuoden tapahtuma. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 29.4.2016 Sata pönttöä vajaassa tunnissa Juhlimme työn ja tapaamisten merkeissä Jo ennen tämän 100-vuotisjuhlalehden ilmestymistä oli Kunnallislehden luistelutapahtuma huhtikuun alussa Paimion OP-Areenalla, ja pari viikkoa sitten teimme toimintakeskus Apilassa linnunpönttöjä, mistä kuvakimaraa ohessa. ---Muutakin on luvassa, mutta näin mennään yli kesän. Sauvon Elopäiville Kuntsari osallistuu lauantaina 30.7. Pidämme peukut pystyssä, toivomme kaunista päivää ja pystytämme rennosti katokset toimiston edustalle klo 12-15. Bussi lähtee klo 12 Kunnallislehden toimituksen edestä, Vistantie 19. katos siirtyy Piikkiö Päivään. Karunan Urheilijat huolehtii virvokekaupoista. Naputteli sitten Taina Tukiakin yhden pöntön, joka odottaa asukkaita kesämökillä Sauvon Teiningissä. Sunnuntaina kolme vuotta täyttänyt Justus oli sopinut hoitotädin kanssa, että hän saa viedä pönttönsä hoitotädin pihalle ja Jasminin pönttö oli tarkoitus laittaa kotipihalle. Kuntsarin juhlatansseissa keskiviikkona 20.7. Tauno Viander osti Apilasta pönttöjen suuaukon suojalevyjä sillä ajatuksella, että pääsee tekemään lisää pönttöjä kotosalla. HELENA LAHTI TAINA TUKIA Tuire ja Toni Isomaan lapset vasaroivat molemmat omat pöntöt. Illan vieraileva solisti on Voice of Finlandista tuttu sauvolainen Raimo Junnikkala. Haluamme tavata teitä lukijoita ja olla tavattavissa.. Osallistujamäärä on rajattu, joten toimi nopeasti. katto on korkealla ja seinät auki, eikä pääsylippuja kysellä. Heti seuraavana päivänä eli lauantaina 28.5. Paimion Hakan jalkapallon edustuksen otteluisännyys on 11. Sarjan aloittaa Piikkön Palloseuran 60-vuotisjuhlaottelu Mynämäen Palloa vastaan POP Pankki -Areenalla 3.6. Daniela Andesson vasaroi kotipihalle uutta pönttöä. Järjestämme silloin bussiretken lehden perustajan Kaarlo Alavuon synnyinkotiin Paimion Tuuvalaan. Naputellessa juteltiin, miten rentouttavaa ja kivaa tällainen käsillä tekeminen onkaan. Ilmoittaudu mukaan maksuttomalle retkelle viimeistään 10.5. Pekka Salmi oli laittanut esille kuvia erilaisista pönttöpesijöistä ja kertoili, millaisia asukkaita näihin pönttöihin voi tulla. Heinäkuun ”helteillä” laitamme yhdessä jalalla koreasti Karunan Kalliorannassa. . Soppaa on luvattu riittävän ainakin 500 annosta. Kunnallislehti on myös otteluisäntänä kesäkauden kuumissa jalkapallo-otteluissa
PAIMIO, SAUVO, KAARINA Maria Kesti Tänään Tillintuvalla on nuorison vappurieha, jonka aikana Kännikapinan cocktailbaarista tarjoillaan alkoholittomia drinkkejä. KLO 9 PAIMION MOOTTORIRADALLA Arkisin klo 9.00 17.30 Lauantaisin klo 9.00 14.00 Onnittelemme 100-Vuotiasta Kunnallislehteä! Puh 0500 529 799 / 02 479 6560 Henkilöja pakettiautojen huollot, korjaukset, pakokaasuja OBD-mittaukset Ilmastoinnin hajuhaittojen poisto Pyöränkulmien suuntaukset Vian haku Bosch KTS340 diagnostiikkalaitteella Kyläpuoti & kirpputori avattu! vistantie 10, Paimio av. Autettava voi hyötyä kaverista silloin, kun hän ei löydä omasta lähipiiristään aikuista juttuseuraa, hänellä ei ole kavereita tai on vaikeaa päästää vapaaajanharrastuksiin mukaan. . – Kaveritoiminnan tarkoitus on pyrkiä auttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 6-16 vuotiaita lapsia ja nuoria sekä heidän perheiden elämänhallintaa. Toimitus päätti pyytää Kännikapina-toimintaa järjestävältä Raittiuden Ystävät ry:ltä reseptiä ja kokeilla. 8 cl limesitruunajuomaa . 1 cl Lemon Tea -siirappia . Valtakunnallinen yhdistys, joka edistää päihteetöntä elämäntapaa. Drinkki oli hauskannäköinen ja tyylikäs, ja maussa oli juuri sopivasti terää, makeutta ja juhlavuutta. . – Salossa järjestetään toukokuussa 20 tuntia kestävä koulutus kaikille auttamaan haluaville uusille kavereille. (02) 2395 110 Kattavat hinauspalvelut Kuusakoski romuautojen virallinen vastaanottopiste TraFin romutustodistus veloituksetta Myös raskaskalusto 7–13 -vuotiaille nuorille suunnattu ajotapahtuma. MARIA KESTI Vappudrinkit ilman alkoholia Mikä Raittiuden Ystävät ry. Toimitus suosittelee! Reseptit antoi suunnittelija Emma Holsti Raittiuden Ystävät ry:stä. Voiko alkoholiton drinkki maistua muulta kuin limsalta. . Usein lapsi tai nuori ohjautuu kaveritoimintaan opettajansa, koulun kuraattorin, psykologin tai kouluterveydenhoitajan toimesta. Kaveritukihenkilöt tapaavat kerran tai kaksi kuukaudessa tuettavaansa. Sitä olemmekin kauan miettineet miten saisimme lisää miehiä mukaan. Limelohkoja . Varsinais-Suomi ainoa laatuaan Yleensä vuoden kestävän kaverisuhteen ajaksi asetetaan pieniä tavoitteita, joita toivotaan nuoren saavuttavan. . Toimituksesta ei myöskään löytynyt senttilitramittaa, joten drinkit tehtiin käsituntumalla. . Sitruunalohkoja Strawberry kiss . . – Ilmoituksen yhteydessä kerrotaan minkälainen apua tarvitseva nuori on kyseessä. Aikaisempaa kokemusta vastaavanlaisista töistä ei tarvitse olla. Ehkä reseptiä vääristeltiin pahasti, mutta ainakin valmiit juomat saivat Kunnallislehden toimituksen varauksettoman hyväksynnän. Miltä maistuu alkoholiton vappudrinkki. mennessä Tiina Taivulalle puh. Maku on simamainen, ja drinkkiä voikin käyttää kiireisen miehen vappusimana. 050 5969 888. Drinkki maistuisi todennäköisesti sekä nuorisolle että aikuisille. Kaada päälle juoma. . Kaikkea sellaisia asioita joiden perusteella voidaan etsiä hänelle sopiva kaveri. Makkaran myyntiä! Järj. Mistä asioista hän pitää, mitä hän tykkäisi tehdä. Drinkkiohjetta jouduttiin muuntelemaan, sillä paimio-laisesta ruokakaupasta ei löytynyt sen enempää omenasiirappia kuin limesitruunajuomaa. Kaveritukihenkilöitä kaivataan lisää Paimioon ja lähiseudulle kaivataan uusia vapaaehtoisia Kaveritukihenkilöitä lapsille ja nuorille. . . Niiden tilalla käytettiin Pirkan vaahterasiirappia ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Lemona-limonadia. Tämän avulla voimme ehkäistä ongelmia ajoissa, etteivät ne pääse kärjistymään, selittää vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sirpa Stenström. Tukihenkilö on mukana nuoren arjessa liittyen vapaa-ajan käyttöön, itsenäistymiseen, kotiin ja sosiaalisiin suhteisiin. . Auttajana tasapainoinen aikuinen Vapaaehtoisilla auttajilla pyörivä kaveritoiminta kouluttaa kavereiksi haluavat. Kaada siirappi lasin pohjalle. Drinkkien maku ja ulkonäkö sai toimituksen varauksettoman hyväksynnän: näitä kehtaisi tarjota vieraillekin. Tytöille pyritään aina löytämään nainen ja vastaavasti pojalle mies. 1 cl omenasiirappia . Autoliitto Sauvon osasto KARTING -TAPAHTUMA LA 7.5. . . Puh. Kaveritoiminta on muuten ilmaista, mutta nuoren tai lapsen perheen tulee maksaa tuettavan kulut. – Arviolta noin 75% meidän vapaaehtoisista on naisia. Sitovat ilmoittautumiset 2.5. Jo lähes 20 lähituottajaa mukana, mutta vielä tilaa (myös pakasteja viileä). KUNNALLISLEHTI 17 perjantaina 29.4.2016 HARKKA-YHTIÖT Päivystys 24H puh. Kavereiksi kaivataan nykyistä enemmän miehiä eri alueilta. TOIMITUS TESTAA Sammakonpoikanen . Tunnetaan parhaiten Anna lapselle raitis joulu ja Selvin päin kesään -kampanjoista sekä Kännikapinatoiminnasta. Osallistumismaksu 10,-/hlö. . Paimiosta löytyy kolme tukihenkilöä, mutta lisää aikuisia tarvitaan vapaaehtoiseen kaveritukihenkilötoimintaan. 8 cl limesitruunajuomaa . Lemon Ice Tea . . Kunnallislehden testaamassa drinkissä käytettiin vaahterasiirappia ja limettilimonadia. Tapaamiset ovat itsenäisiä, mutta muutaman kerran vuodessa järjestetään yhteisiä pieniä tapahtumia. . Kännikapina toimii Selvästi Hauskemman Suomen puolesta tarjoilemalla alkoholittomia vaihtoehtoja, tiedottamalla alkoholista ja vaikuttamalla päättäjiin. Hedelmät voi pudottaa juoman joukkoon tai käyttää lasin reunalla koristeena. . 045 6184 590, anutervomaa@gmail.com Kiitos lämpimästä vastaanotosta, nähdään taas! t: Puotipuksu Kysy myös kirppispaikkoja 25,-/ 6 vrk. 1 cl mansikkasiirappia . 8 cl limesitruunajuomaa . Heitä on huomattavasti vähemmän kuin kaverina toimivia naisia. Mansikoita. ma-pe 11-18, la 10-14. – Emme vaadi kavereilta kuin sen, että he olisivat täysi-ikäisiä tavallisia, tasapainoisia aikuisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneita nuorten tukemisesta
02-736 5965 www.jätehuoltoa.fi h.koskinenoy@smail.fi H. KOSKINEN OY KONEURAKOINTI SILLANPÄÄ ILPO Paimio, Nurmelant. Puh. Lounas klo 11–13.30 Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) 045 168 3868 • www.lounaskahvilaansku.com Nähdään kaupungintaloll a! Lounaat sisältävät salaattipöydän, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin. 040 83 90 149 Fysikaalinen hoitolaitos HOITOKULMA Fysioterapeutti TARJA VUORINEN Myllytie 1 21500 Piikkiö p. 045-677 2252 www.hakkisherkku.fi Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi HAMMASLÄÄKÄRI Teija Siltanen Vistantie 24 A 16 PAIMIO Ajanvaraus puh. 473 2300 www.paimionhmlpalvelu.fi www.10hinaus.fi PAIMIO 10-hInAus Oy . varatuomari Pekka Vuorinen Pyhän Katariinan tie 7, Kaarina puh. Meiltä voit tilata lounaan myös kotiin tai työpaikalle. (02) 473 2565 www.paimionhautaus.fi Kahvila-Pitopalvelu Hakkis Herkku Sauvon-Kemiöntie 395, Sauvo. KUNNALLISLEHTI 18 perjantaina 29.4.2016 APTEEKKEJA ASIANAJOTOIMISTOJA ATK-PALVELUJA AUTOKORJAAMOJA ELÄINLÄÄKÄRI PÄIVYSTYSTÄ FYSIKAALISIA HOITOLAITOKSIA HAMMASTEKNIKOITA JÄTEHUOLTOA KAHVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ LOUHINTAA KULJETUSPALVELUJA HAUTAUSPALVELUJA HAMMASLÄÄKÄREITÄ HINAUSPALVELUJA KAIVUUTÖITÄ KOSMETOLOGEJA MAALÄMPÖJÄRJESTELMIÄ PESULAPALVELUJA PITOPALVELUJA MATKATOIMISTOJA JA TILAUSAJOJA PELTISEPÄNLIIKKEITÄ KEITTIÖKALUSTEITA KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ AUTOVUOKRAUSTA PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT FYS.HOITOLAITOKSIA KAIRANKULMAN FYSIOTERAPIA Erik. P. 470 2100 p. Lounas klo 11–13.30 Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) Sähkömiehentie 2, Paimio (Aikuiskoulutuskeskus) 045 168 3868, 045 888 1112 SyntymäPäiVät, muiStotilAiSuudet, ym. 472 6522 050-570 7201 Fysioterapeutti ANNE-MARI SYDÄNMAA Puh. 4 7 3 2 6 tai 5 5 2 7 9 7 9 FYS.HOITOLAITOKSIA KAIRANKULMAN FYSIOTERAPIA Erik. Parasta paikallista autonvuokrausta. • Maksuton puhelinneuvonta • KAARINAN ASIANAJOTOIMISTO SAUVON APTEEKKI Avoinna: ma-pe 9–17 Viljontie 8, puh. 010 257 6117 AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. Puh. Kokouskahvitukset myös yritysten omissa tiloissa Täytekakut ja voileipäkakut tilauksesta Keittolounas 5,50 € Lounas 7,00 € alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. 4704 599 040-590 8616 040-865 8011 P I I K K I Ö Paimion KAUPUNGINTALO Vistantie 18. krs 20100 Turku, p. (02) 7285440, 0400 823109, 040 7684502 www.taisanne.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI LOUNAIS-SUOMEN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV [A] Puh. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ Jukantie 8, Paimio, 040-8370953 www.carcolor.fi info@carcolor.fi KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. 050 32 12 705 Vistantie 15 Paimio Avoinna 9-17, la 10-14 Pertti Peiponen, LKV 0400 614 111 Tarmo Lindeman, LKV 050 5222 117 PEIMARIN KIINTEISTÖKESKUS KY Asematie 1 (Torikeskus), 21530 Paimio peimarin@peimarin.fi Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) 045 168 3868 • www.lounaskahvilaansku.com Nähdään kaupungintaloll a! Lounaat sisältävät salaattipöydän, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin. 050-536 2584 www.paimionfysikaalinen.net Vistantie 10, Kairankulman liikekeskus www.paimionlaakintavoimistelu.net www.kairanfysio.fi HAMMASLÄÄKÄRI KIRSI MIKKOLA puh. 0400-603 101 24h LUOTET TAVA THERMIAMAAL ÄMPÖ Kokemuksella ja ammattitaidolla BRUNNSBORRNIN DAHLBOM KAIVONPORAUS DAHLBOM 044 592 0788 / Kristian 045 355 4501 / Juha • www.dahlbom.fi Henkilöautot, pakettiautot, pikkubussit. 4795255, 4795881 www.piikkionapteekki.fi Kaikki rakennusalan peltityöt 040 760 1714, Paimio • peltikatot, myös konesaumatut • läpivientien pellitykset • sadevesijärjestelmät • kattoturvatuotteet www.peltisepanliikewallin.fi PELTISEPÄNLIIKE S. 472 6522 050-570 7201 Fysioterapeutti ANNE-MARI SYDÄNMAA Puh. 040 83 90 149 Fysikaalinen hoitolaitos HOITOKULMA Fysioterapeutti TARJA VUORINEN Myllytie 1 21500 Piikkiö p. 050-320 1630 MUSEOTIE 2, SAUVO AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 4730 400 www.sauvonapteekki. lääkintävoimistelija Marianne Sundell Vistantie 10 B 8. 52 0400-745 016 • rakennusten pohjatyöt • vesijohdot • viemärit • maasuodattimet • pienpuhdistamot HALIKON HINAUS P. lääkintävoimistelija Marianne Sundell Vistantie 10 B 8. 0400-858 899 www.saustilanmaanrakennus.net KAIKKI MAANRAKENNUSTYÖT SAUSTILAN M R K OY. 2845320 vuodesta 1979 PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT PIIKKIÖN APTEEKKI Avoinna Ma-Pe 9–17 La 9–13 Hadvalantie 8 puh. Puh. Kokouskahvitukset myös yritysten omissa tiloissa Täytekakut ja voileipäkakut tilauksesta Keittolounas 5,50 € Lounas 7,00 € alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. 474 4100 Avoinna ma 8-17, ti-pe 9-15 SOSIAALITOIMISTO Pertinpolku 4 Avoinna ma-pe 9-11.30, ma 15-17 PAIMION APTEEKKI Palvelemme Ma-Pe 9–18 La 9–14 Asematie 1, puh. 477 5600 fax 477 5614 VISTA VISTA MATKAT MATKAT Veijo Kraakkussuo puh. 0400-221 642 www.lvi-itala.fi Puh. 041-7114 294 Sähkömiehentie 5, 21530 Paimio 050 599 5556 Autokorjaamo tmi JUSIX p. 473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria www.paimiontietotekniikka.fi P. 470 9897 www.paimionhammashoito.fi Paimion Hautaustoimisto Kotamäki Oy Vistantie 37 A, 21530 Paimio Puh. 044-329 3633 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto LVI ITÄLÄ OY P. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. 050 57 00 964 prismapak1@luukku.com Lenkkitie 7, Paimio KYLTIT JA KAIVERRUKSET paimion hammaslääkäripalvelu Puhelimenkulma, Vistantie 19 Hammaslääkärit Anna Kuusvuori Tuomo Malkki Päivi Pohjola Suuhygienisti Lenita Mikkola Aikavaraukset p. MATKATOIMISTO PAIMIO, VISTANTIE 24 puh. Puh. 474 511 Avoinna: ma 8.00-17.00 ti 8.00-15.30 ke 10.00-15.30 to-pe 8.00-15.30 Sauvon kunta KUNNANVIRASTO Vahtistentie 5, puh. www.peimarinmattopesu.fi Kyltit, Kilvet -ja KaiverruKset P. TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. Meiltä voit tilata lounaan myös kotiin tai työpaikalle. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. 243 6500 www.kaarinanasianajo.. PerhejuhlAt www.lounaskahvilaansku.com Johanna Pulkkinen gsm 040 300 2305 johanna.pulkkinen@ aktialkv.fi Aktia Kiinteistönvälitys Alueesi edustaja www.aktialkv.fi Kauneushoitola Silkkikivi Tmi Paimio • Kasvohoidot, kestovärit • Käsija jalkahoidot • Sokerointi ja depilaatiot • Hot Stone Massage Puh. 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. puh. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. WALLIN Peimarin Mattopesu Vistantie 8, 21530 Paimio Puh. KOSKINEN OY H. ma-pe 10-17, la sulj. 4732350 050-4093201 Av. 477 6400 fax 477 6411 www.paimionapteekki. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. 050-536 2584 www.paimionfysikaalinen.net Vistantie 10, Kairankulman liikekeskus www.paimionlaakintavoimistelu.net www.kairanfysio.fi Kaarina, Kemiönsaari, Paimio, Parainen, Salo, Sauvo Hyötyeläinpäivystys puh 0600 41451 (0,7 €/min+ ppm) Varsinais-Suomen Pieneläinpäivystys puh 0600 12 444 (0,5 €/min +ppm) Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO Ajanv. 010 229 2269 Ark
Eläkeliiton Piikkiön yhdistys ry. kokooontuminen Paimiosaliin. 5. Sisältää mm. Bussi lähtee klo 11.00 torilta, paluu illalla. Ohjelmassa myös kesäistä kivaa; liikuntaa, leikkejä, askartelua luonnon aineksilla, pieniä tutkimuksia, retkeilyä luonnossa ja luonnon ehdoilla. Kerho klo 12: keppijumppaa, kahvi ja Raimo Kivisen soittotuokio huuliharpulla. SORAHUOLTOJA Soraa Hiekkaa Sepeliä SORAHUOLTO HEIKONEN Hilari 0400 228 025 Sami 0400 719 494 myynti@sorahuolto.fi www.sorahuolto.fi Vistantie 8, Paimio Avoinna 10-17, to 10-18, la 10-14 Ajanvaraus 0400 888 362 Silmälääkäri Timo Haapala Optikko Minna Hakala-Silvast SILmÄLÄÄKÄREITÄ Sähköasennukset Sähköurakointi Korjaukset ja huollot Ora Laaksonen GSM 050 569 6889 www.sahkolesako.fi • Rakentaa, saneeraa ja sähköistää • Märkätilat • Vahinkopalvelu Uula p. klo 17-19 Urban Design Boutiquessa, Meijeritie 5. Hauskaa Vappua ! Piikkiön Eläkeläiset; Ma 2.5. 050 56 30 826 tai Marja p. Kaikki on tervetulleita mukaan! Kerhot kokoontuvat: La 30.4. VENEJA PIENKONEKORJAAmOJA Paimion Veneja Pienkonekorjaamo Oy Sähköyhtiöntie 4, 21530 Paimio Puh. Paimion Eläkkeensaajat ry. Tarjolla mm. Retken pituus: 1,5 km lähestymispolku, 1,5 km:n luontopolkulenkki, paluu 1,5 km, yhteensä 4,5 km. 3-4.luokkalaisille luonto ja liikuntakerho viikoilla 23 ja 24, kerhoaika 9.3013.00, toteutuspaikkana perhetalo Hattara ja Paimion lähimaastot. 040 579 2667, Sauvo Huom! Kotitalousvähennys mm. kalakeittoa, Katja Taimelan alustamaa poliittista keskustelua, grillaamista, saunomista! Ilmoittautumiset Merja Peri p. Määräpaikkalisä on 15%. ke 8.6. Piikkiön Seniorien Kesäretki 14.6. Tervetuloa Tapahtumiin! Paimion Marttayhdistyksen Marttailta ti 3.5. Makkaraja mehupiste. Liikuntakampanja päättyy 30.4. Molemmat kerhot toteutuvat mikäli ilmoittautujia tulee 7 lasta/viikko. Kerhossa liikutaan omilla pyörillä. Palkintojen arvonta korttien palauttaneiden kesken 17.5. Kahvitarjoilu sekä haitarimusiikkia Raimo Tuomisen esittämänä. Ongelmia jäteveden käsittelyssä. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAImIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. kesäretki Kustaviin, Vuonaisiin, Vartsala ym. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. 0407345040. Pukuhuoneisiin mennään ovesta B2. To klo 5.5 Helatorstai ei toimintaa. Tervetuloa! Paltanpuiston palvelukeskus tiedottaa vk 18. 0505650293 Korpelan Martat teemme kevätretken la 14.5. laine Oy kiinteiStöjen SähköaSennukSet, kOrjaukSet ja huOllOt Tuomolantie 25, 21530 PAIMIO Puh. fi tai p. klo 11 Musiikkija klo 13 Musiikkiliikuntakerho, Pontela. Tarjolla 1-2.luokkalaisille kesäkerho viikoille 23,24 ja 25, kerho päivittäin klo 7.3016.30. Kerhoista kiinnostuneille järjestämme infotilaisuuden Hattarassa, osoite Vistantie 31-35, 16.5 maanantaina klo 18.00. mennessä. Tervetuloa! Yllätysmatkalle to 16.6 ja Paimion kesäteatteriin to 7.7 ., vielä paikkoja vapaana. Tillintupa ti 3.5.: klo 10 hallituksen kokous. 050 5224162. Paimion seudun ympäristöyhdistys. mennessä 4H:n nettisivujen kautta: http:// paimionsauvon4hyhdistys.4h.fi YHDISTYKSET. Tilaushinta 1.1.2016 alk: Kestotilaus / 12 kk 89,00 € Kestotilaus / 6 kk 46,00 € 12 kk:n määräaikainen tilaus107,00 € 6 kk:n määräaikainen tilaus 59,90 € Opiskelijatilaus 51,25 € (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Ir tonumerohinta 2,00 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Kestodigi / 12 kk 60,00 € Kestodigi / 6 kk 30,00 € 12 kk:n määräaikainen digi 84,00 € 6 kk:n määräaikainen digi 42,00 € Hinnat sisältävät arvonlisäveron. klo 17 Oinila Hiihtomajalla, muista lasipurkkeja tai pulloja mukaan! Ti 3.5. To 12.5. Koripalloa miehille ja naisille Valkeavuoren yläkoulun liikuntasalissa maanantaisin klo 20.00-22.00. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. www.arituomi.. Huom. Ilm. 040 5390969 sari.kuusinen@sss.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 Toimituksen avustajat: Maria Kesti (02) 5888 656 Ina Virtanen Jan Sundman Anni Himberg PAIMIO Paimio-Seura. Suorituskorttien palautus viimeistään 10.5. Kaikki mukaan kannustamaan! Karaoke-iltapäivä Kalle`s Backassa to 19.5 klo 13, ruokailu, kahvia ja Karaoke-laulua. SULJETTU PE 6.5 klo 10.30-11.30 Äitienpäivä musisointia klo 8-12 Kuntosali käytössä kaikille Piikkiön Seniorit ry. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. Tupasvillan avoin päivätoiminta vko 18 ohjelma MA 2.5 klo 10.30 Sisämölkky TI 3.5. Ohjelmassa kesäistä kivaa; pelejä, leikkejä, ulkoilua, askartelua, uintia. www.elakeliitto.fi/ paimio. Määräpaikkalisä on 15%. Paimion parantola on maailmanluokan arvokohteemme. Leikkimielinen kilpailu, jossa ovat mukana oma joukkueemme sekä kunnan joukkue. kylpyhuone, sauna ym. Tervetuloa ikäihmiset joukolla mukaan. Aiheena on kesäkukat ja hoitovinkit kahvitarjoilulla. Pukuhuoneisiin mennään ovesta B2. Jäikö Kunnallislehti tulematta. Tervetuloa! MLL Paimion kesäkerhoihin ilmoittautuminen on nyt alkanut. hallituksen kokous klo 11.30 ja bocciaa klo 12.30-15. 0400 114 067 KORJAAMOPALVELUJA PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAImIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk: Etusivu 2,20 /pmm Tekstissä 1,28 /pmm Takasivu 1,32 /pmm Muualla 1,16 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Matka sisältää aamukahvin, ruokailun, iltapäiväkahvit, oppaan palvelut, sekä matkat. Perniön kierrokselle mukaan tulee opas. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. 040 5390969 sari.kuusinen@sss.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 Toimituksen avustajat: Maria Kesti (02) 5888 656 Ina Virtanen Jan Sundman Anni Himberg Tmi Kari Westerholm Huoneistoremontit 30 v. Koputtele, jos tulet myöhässä. Ke 4.5. Unelmien liikuntapäivä ti 10.05 klo 13 palvelukeskuksen liikuntapuistossa. Kahvitarjoilu. Ilmottautumisia Leena Järvelle puh. Kerhoihin ilmoittautumiset ja lisätietoja: Perhetalo Hattara, puh. Jäikö Kunnallislehti tulematta. Huom. Ma 2.5. Ma 2.5. Vuotaako vesijohto. Paimion Sotaveteraaniväen kuljetus Salon Provinssiin ke 4.5. Lottamuseo ja Aleksis Kiven kuolinmökki. Ilmoittautumiset heti tai viimeistään 11.5. kokemuksella Laatoitustyöt Vesieristykset Keittiökalusteet Huoneistoremontit 040 5313424 Paimio kari.westerholm@gmail.com Kiinteistöja metsänhoito palvelut Glad Kuusiaitojen ja omenapuiden leikkuut Pihapuiden kaadot Nurmikonleikkuut Tonttihakkuut ja -raivaukset Puh. Asiallinen retkivarustus ja omat eväät. 044 57 51 986. Onko viemäri rikki. mennessä Helmelle p. 0400415475, arkisin klo: 7-13.00. 040-526 4281 www.jama-power.. Illalla ruokailu Kalliolaakson linnassa. Mukavaa yhdessäoloa ja tekemistä 7-11 v. klo 11.30 Koukkupolvet, Visiitin kuntosali. Huom. Lentopalloa miehille ja naisille Valkeavuoren yläkoulun liikuntasalissa keskiviikkoisin klo 20.15-22.00. Tiedustelut ja varaukset Sinikalta puh 050 9186333. 045-1109 071 TILAUSAJOT HYVIN VARUSTETUILLA BUSSEILLA VISTAMATKAT VISTAMATKAT PUH. suuntaamme Salon Vaisakon lehtoalueelle, missä kevätkukinta on hurmaavimmillaan. Omatoimiset kuntosalivuorot: maanantaisin klo 9.00-11.00, tiistaisin klo 11.00-13.00, torstaisin klo 14.00-16.00, lisätietoa Paltanpuistosta. 14. 040 8248295. klo 15.00 alkaen. Ma 9.5. 040 5234617 sahkopalvelu.k.laine@kolumbus.fi Tuleeko vesi kellariin. Kahvitarjoilu ja SPR:n tietoisku, jonka jälkeen ohjelmassa monenlaista liikunnallista toimintaa sekä sisällä että ulkona. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. Määräpaikkalisä on 15%. elakkeensaajat.fi Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. Kaarinan Konserttiorkesteri ry, 15.5. Kepeänhilpeä tutustuminen lähikuntien luontoretkikohteisiin jatkuu! Helatorstaina 5.5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset riikka.tammisto@elisanet. Kerhossa voi suorittaa matkojen maksuja. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. klo 14-15.30 Heppakerho Laitamäen Ratsutilalla. kokkaamista, askartelua, tutustumista eläimiin, leikkejä jne. Ilmoita jakeluhäiriöstä: PAIMIO, KAARINA (PIIKKIÖ) 0400 433 505 Varhaisjakelun muut kunnat Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. johtokunta klo 10.30 Wanha Primadonna. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä klo 11 mennessä. Pe 6.5. Tilaushinta 1.1.2016 alk: Kestotilaus / 12 kk 89,00 € Kestotilaus / 6 kk 46,00 € 12 kk:n määräaikainen tilaus107,00 € 6 kk:n määräaikainen tilaus 59,90 € Opiskelijatilaus 51,25 € (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Irtonumerohinta 2,00 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Kestodigi / 12 kk 60,00 € Kestodigi / 6 kk 30,00 € 12 kk:n määräaikainen digi 84,00 € 6 kk:n määräaikainen digi 42,00 € Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Ilmoittautumiset 8.5. mennessä. Tammisaari-Fiskars-Tenhola seudulle. Ilmoita jakeluhäiriöstä: PAIMIO, KAARINA (PIIKKIÖ) 0400 433 505 Varhaisjakelun muut kunnat Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Ti 3.5. klo 16 Hanhijoki koululla. Myös yllätysohjelmanumero. Koputtele, jos tulet myöhässä. Autottomat mahtuvat mukaan. Paimion sedun Reuma ja Tules yhd. Tillintupa ti 10.5. 040 5390969 sari.kuusinen@sss.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 Toimituksen avustajat: Maria Kesti (02) 5888 656 Ina Virtanen Jan Sundman Anni Himberg PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAImIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk: Etusivu 2,20 /pmm Tekstissä 1,28 /pmm Takasivu 1,32 /pmm Muualla 1,16 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Kaikille avoin retki, tervetuloa! KAARINA Kaarinan Työpaikkaliikunta ry. klo 17.30 Huson ulkoilukerho kentällä Päiväleiri Oinilan Hiihtomajalla 6-7.10. klo 12. bocciaa ja laulajat klo 12 sekä tanssijat klo 13.30 Pontela. Jäikö Kunnallislehti tulematta. minimi jyrsintäsyvyys 15 cm maanpinnan alapuolelle PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT SAUVON TAKSIT Kaskinen Timo 0500 743 606 Laine Reima 0400 120 810 Virtanen Kimmo Sauvon Palvelutaksi Laaksonen Mauri 0400 228 667 Saarinen Marika 050 910 1630 0400 532 236 040 519 6449 SORAHUOLTOJA SÄHKÖURAKOINTIA Sähköhuolto Ari Tuomi Oy • Sähköasennukset • Sähkösuunnittelu • Huollot • Korjaukset • Tarvikkeet Puh. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. kulkee reittiä Asematien pysäkki 18.00VistantieKino 18.10VistantieKarpalotie. Ke 4.4. Tutustumme liikkeen valikoimiin kahvin kera. Ilmoita jakeluhäiriöstä: PAIMIO, KAARINA (PIIKKIÖ) 0400 433 505 Varhaisjakelun muut kunnat Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Sit. 044-5058 005 Jiri p. klo 10 .00 Viikon alkaessa salissa, klo 10-12.00 Kuuloliiton vapaaehtoinen opastaa kuulokojeen huoltoon liittyvissä asioissa, harrastetila, klo 13-14.30 omaishoitajien vertaisryhmä vieraana geriatri Sanna Maula Ti 3.5 klo 9.30 Ilo liikkua yhdessä tuolijumppa, klo 10.1511.00 lauluhetki Seniorilaulajat. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. Ma 2.5. Pontelassa ma 2.5. Kemiöön ja Perniöön. Muutkin kuin martat tervetulleita mukaan! Karunan Kyläyhdistys järjestää la 11.6. Valmakotivierailu myös ma 2.5 klo 13. retken Tuusulan järven maisemiin; Kohteina Sibeliuksen Ainola. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. Hyvää Vappua ! SAUVO Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys ry. 0400 204 902 PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAImIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk: Etusivu 2,20 /pmm Tekstissä 1,28 /pmm Takasivu 1,32 /pmm Muualla 1,16 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. klo 13 eläkeläisyhdistysten yhteisesiintyminen Valmakodissa. Alvar Aalto -säätiön edustajat Tommi Lindh ja Jonas Malmberg kertovat Parantola-suunnitelmista, tehdyistä tutkimuksista ja tulevaisuuden näkymistä keskiviikkona 4.5.2016 klo 18 Paimion parantolan koulutusja kokoustilassa, III krs. Ma 2.5. klo 10.30 Hartaus srk. Liikuntapäivä ”Avoimin ovin” klo 12.00 14.30. Tilaushinta 1.1.2016 alk: Kestotilaus / 12 kk 89,00 € Kestotilaus / 6 kk 46,00 € 12 kk:n määräaikainen tilaus107,00 € 6 kk:n määräaikainen tilaus 59,90 € Opiskelijatilaus 51,25 € (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Irtonumerohinta 2,00 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Kestodigi / 12 kk 60,00 € Kestodigi / 6 kk 30,00 € 12 kk:n määräaikainen digi 84,00 € 6 kk:n määräaikainen digi 42,00 € Hinnat sisältävät arvonlisäveron. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. Ke 4.5. 02-479 5115, 040-5455601 Kodin saneeraukset Korjausrakennus Tuominen Puh. Myös ei jäsenet tervetulleita. Esalle puh. Määräpaikkalisä on 15%. Kerhoihin voit tulla vaikka vain yhdeksi viikoksi. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Henkilöasiakkaiden ilmoittajapalvelu: maija.aro@kunnallislehti.fi p. JaMa-Power Oy p. Retki Puutarha Iivoseen Saloon ke 18.05 yhteiskuljetuksella. remontit • SERTIFIOITU MÄRKÄTILOJEN VEDENERISTÄJÄ PIHAPUIDEN KAADOT myös kiipeilykaadot KANTOJYRSINTÄÄ Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ. ilm. Ilmoita jakeluhäiriöstä: PAIMIO, KAARINA (PIIKKIÖ) 0400 433 505 Varhaisjakelun muut kunnat Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. klo 10.30 Muistelen aikaa nuoruuden teemana/sosionomiopiskelijat klo 14.30 Senior Atk Surfkurssi KE 4.5 klo 10.30 Yhteislaulut TO 5.5. (02)-4726660, 0400-527971 Piikkiö/Kaarina ari.tuomi@arituomi.. Kevään viimeinen kerho Pontelassa pe 6.5. Alander Oy p. Kemiössä käymme Muotiliike Isabel´issa, minkä jälkeen lähdemme kohti Perniötä. Ma 9.5. Marjatta p. Jäikö Kunnallislehti tulematta. (02) 588 8652 klo 8.30-16.00 Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Seniorikävely Tuorlan luontopolulla, kokoontuminen klo 10 observatorion pihassa. Alustavaa lähtöaikaa on ajateltu klo 17. 040 5390969 sari.kuusinen@sss.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 Toimituksen avustajat: Maria Kesti (02) 5888 656 Ina Virtanen Jan Sundman Anni Himberg PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAImIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk: Etusivu 2,20 /pmm Tekstissä 1,28 /pmm Takasivu 1,32 /pmm Muualla 1,16 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. klo 9 Boccia, Pontela. Ilmoittautumiset Arville 040-551 3931 ma 2.5. Klo 17 esittelyja keskustelutilaisuus Valmakodissa, aiheena Valmakotihanke. 050-3298 248. KUNNALLISLEHTI 19 perjantaina 29.4.2016 PUUTARHAPALVELUJA RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUJA PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT TAKSEJA JA TILAUSLIIKENNÖITSIJÖITÄ • Invaja ryhmäkuljetukset • • Tilausajot 1+16 hlöä • Peimarin Liikenne Oy 0400-177 007 Matkallasi päivin öin 24h tilaukset 0400 173 001 www.jataxi.fi Sähköpalvelu k. 477 5623 seppo.santala@vistamatkat.. EI HÄTÄÄ, ALANDER KORJAA! www.malander.fi M. 15.5. laulajat Valmakotiin klo 13. Ilmoittautumiset Helille 050-1315 tai Arville 040-551 3931. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 PAIMIO-SAUVO-KAARINA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAImIO Kunnallislehden konttori on avoinna ma-pe 9.00-12.00 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2016 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. klo 1213.30 kuntosalivuoro uimahallilla ja klo 14-16 pelataan boccia Tillintuvalla. www.paimio. Kerhossa mm kahvit ja arpajaiset, johon toivomme arpavoittoja. Tilaushinta 1.1.2016 alk: Kestotilaus / 12 kk 89,00 € Kestotilaus / 6 kk 46,00 € 12 kk:n määräaikainen tilaus107,00 € 6 kk:n määräaikainen tilaus 59,90 € Opiskelijatilaus 51,25 € (Tarkoittaa toisella paikkakunnalla opiskelevalle perheen nuorelle tilattavaa lehteä.) Irtonumerohinta 2,00 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Kestodigi / 12 kk 60,00 € Kestodigi / 6 kk 30,00 € 12 kk:n määräaikainen digi 84,00 € 6 kk:n määräaikainen digi 42,00 € Hinnat sisältävät arvonlisäveron. (Viikolla 25 ei pe 24.6). Ilmoittautuminen 15.5. Sauvon Työväenyhdistyksen Ruusunpäivää vietetään tänä vuonna Ahtelan leirikeskuksessa la. Lähtö Paimion kaupungintalon edestä klo 12 täytetyin autoin. Huom. Lähtö Paimion torilta klo 8. Tervetuloa
Tilaus on määräaikainen ja päättyy automaattisesti. 8 16) Tilaa tekstarilla: KL100 oma nimi ja osoite numeroon 046 920 4887 Täytä tämä kuponki, ja tiputa se postiin.. HUIPPUMUODIN ERIKOISLIIKE ud Hinnat alk. urban design ud outlet Puh. Käyttöönotto-ohjeen lähetämme sähköpostilla. 39,90€) Täydennän tilaustani digilehdellä + 3€/kk Paikallista elämää jo 100:n vuoden ajan. Stretch-capreja Mallit: regular ja slim (koot 34-52) 69 , 95 Sydämellisesti tervetuloa! Avattu boutique UPEILLE NAISILLE (osasto, koot 42-56) Kauppiaskatu 4, Turku Meijeritie 5, Paimio Aukioloajat Turussa: ma-pe klo 10.30-18.00, la 10.00-15.00 Kuvan Bolero by (koot 40-52) 39 , 95 49 , 95 (69,95) Silkkinen perhostunika useita ihania värejä (koot 36-46) AvAjAiStArjouS! 69 , 95 Mekkoja (koot 36-56) alk. 39,90 € 19 95 3 kk lehdet Kyllä kiitos, teen 3 kk määräaikaisen lehtitilauksen 19,95€ (norm. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 20 perjantaina 29.4.2016 Lady puemme sinut juhliin ... Nimi Lähiosoite Puhelinnumero Sähköposti* Sopimus 5007561 00003 VASTAUSLÄHETYS Postinumero ja -toimipaikka Kunnallislehden 100-vuotisjuhlavuositarjous! Tilaa nyt oma Kuntsarisi! 50 % norm. *) Sähköpostiosoite on pakollinen digitilauksissa. Puh. Tarjous voimassa 14 päivää. 040 5680 128 • www.udboutique.com Huom! Turussa uusi osoite Kauppiaskatu 4, Turku • Meijeritie 5, Paimio alk. Osoitetietoja voidaan käyttää SSS-konsernin markkinoinnissa. Tilaa helposti Soita tilaajapalveluun: 02 770 2626 (ark. (02) 243 1087 Avoinna: ma-pe 9.30-17.00, la 10.00-14.00 Postimaksu maksettu. 9, 95 19, 95 29, 95 ... 69 , 95 (129,95) Keväisiä untuvapusakoita (koot S-XXXL) Uusia ihania kevätvärejä! • Kelloja kultasepäntyöt • Helmien punonnat • Sormusten koon muutokset • Kaiverrukset • Mekaanisten seinäja kaappikellojen huollot • Korvien rei’itys Pariston vaihdot kaikkiin kelloihin odottaessa alk. 5 € Myös sykeMittar eihin ja autonavaiM iin! Tervetuloa! Kaarinan Kulta-Aika • kellot • korut • lahjatavarat Pyhän Katariinan tie 8 (kirjastoa vastapäätä)
0400-523868 Paimion kaupunki asettaa myyntiin 2h+kk+s käsittävän kerrostalohuoneiston osoitteessa Apilatie 8 as 12. 0400 670 397 Suomen edullisin hirsimökki! 1 kpl mökki/sauna 25m² 4.990€ 1 kpl huvila 87m² 6.980€ 1 kpl huvila 60m² 7.280€ Varaa heti! P. Tarjouksia otetaan vastaan 12.5.2016 klo 12 asti. 0400 240 845 Markku Koistinen p. olli.koivukangas@paimio.fi / 024745282 Toimitamme myös: • Murskeet • Sepelit • Hiekat • Mullat ja kuorikatteet Jokioinen Yhtiöt Oy Puh. Ota yhteyttä! Neuvomme sinua kuntoutukseen liittyvissä asioissa! MONIPUOLINEN KUNTOUTUSKESKUS RUISSALO Lue lisää Ruissalon kuntoutuksista ruissalo.fi RUISSALON KYLPYLÄN TOIMIPISTE: Ruissalon puistotie 640, 20100 Turku NAANTALIN KYLPYLÄN TOIMIPISTE: Matkailijantie 2, 21100 Naantali Nyt on IKKUNA-, OVIJA KATTOREMONTIN aika ! Kesän parhaat asennusajat varataan juuri nyt ! Varmista itsellesi sopiva ajankohta. Ota yhteys, p. 02-435 8006 KYMPPI-KATTO Edustajamme: Jari Tuomainen 0400 240 845 Markku Koistinen 0400 670 397 Tule ja tutustu Juha Mieto paikalla! Kattoasennustyönäyt ös Tiistaina 5.8.2014 klo 10-17 Esa Leiniö, Hakakuja 3, 21420 LIETO kymppi-katto.fi I Emännänpolku 3, 21100 Naantali puh. Kohde myydään vuokrattuna, avoimella tarjoushintamenettelyllä. Korjaus-, huoltoja asennuspalvelu. KOTIKÄYNNIT www.tarjanatk-palvelu.fi www.ruissalo.fi | info@ruissalo.fi | p. www.tarjanatk-palvelu.fi Kotikäynnit tarvittaessa. (02) 4358 006 I Gsm 040 0670 397 Juha Mieto suosittelee paikan päällä! • Parhaat tuotteet • kotimaiset ammattimiehet • paras palvelu ja maksuehdot ”Minäkin valitsin Kymppi-Katon ja Tiimi-Ikkunat !” Juha Mieto kymppi-katto.fi I Emännänpolku 3, 21100 Naantali tiimi-ikkuna.fi Jari Kutvonen p. 0440-120098 www.kyheroisenkanala.fi Siisti peruskuntoinen YKSIÖ 36,5 m 2 PaImIoSSa Velaton myyntihinta 33.000 € Soita, tutustu ja tee tarjous! Heti vapaa, puh. 02 44 54 840 Kuntoutuskeskus Ruissalon moniammatillinen asiantuntijatiimi tuottaa monipuolisia kuntoutuspalveluita Kelan kustantamat yksilölliset kuntoutusjaksot ja ryhmämuotoiset kuntoutuskurssit Kuntoutus vakuutusyhtiöiden tai muiden tahojen maksusitoumuksella Omakustanteiset räätälöidyt yksilölliset kuntoutusjaksot Vaativa laitoskuntoutus ja toipilashoito Kuntoutusosastolla Ruissalossa kuntoutumisen asiantuntijoina toimivat lääkärit, fysioterapeutit, toimintaterapeutti, sosionomi, psykologit, sairaanhoitajat, diabeteshoitaja, liikunnanohjaaja, seksuaaliterapeutti, lähihoitajat ja muut erityisasiantuntijat. 0500-760 658 / Sami Jokioinen Inkeriäistentie 80 PAIMIO www.jokioinenyhtiot.fi Me palvelemme sinua: • Kaivuuja maansiirtotöissä • Perustuksien rakentamisessa • Pihanrakennustöissä Tietokoneet. 03 4377 000 www.humppilantalotehdas.fi MYYTÄVÄNÄ MYYTÄVÄNÄ www.kuntsari.fi. KUNNALLISLEHTI 21 OSAAVA SÄHKÖMIES PALVELUKSESSASI AINA KUN TARVITAAN. 0500 691 473 Tarjan ATK-palvelu Tarjan ATK-palvelu Korjausja asennuspalvelu, huollot ja neuvonta. Ongelman edessä soita numeroon 050 917 5764 www.sähköasennus-turku.fi asennuspalvelu jm 24H VIKAPÄIVYSTY S 050 917 5764 Urakoidaan peltotyöt, ostamme viljaa tuoreena, vuokraamme peltoa puh. Velaton tarjouskaupan lähtöhinta 110.000€. Huoneiston pinta-ala 49,5 m 2 . (02) 4358 006 I Gsm 040 0670 397 Juha Mieto suosittelee paikan päällä! • Parhaat tuotteet • kotimaiset ammattimiehet • paras palvelu ja maksuehdot KYMPPI-KATTO Edustajamme: Jari Tuomainen 0400 240 845 Markku Koistinen 0400 670 397 Tule ja tutustu Juha Mieto paikalla! Kattoasennustyönäytös Tiistaina 5.8.2014 klo 10-17 Esa Leiniö, Hakakuja 3, 21420 LIETO kymppi-katto.fi I Emännänpolku 3, 21100 Naantali puh. Puh. 0400 293 392 Jari Tuomainen p. Lisätiedot ja tarjoukset: Kiinteistöpäällikkö Olli Koivukangas
Valmiita leipiä on sijoiteltu ympäri keittiötä lepäämään ja odottamaan niiden noutoa. Miehellänikin on kaksi lasta, joten vauvan synnyttyä meitä on kahdeksan. Kaikki alkoi aamupalaleivästä Kotileipomotoiminta syntyi aluksi kuin itsestään. – En osaa leipoa makeaa, mutta rakastan vaaleaa leipää. Äitiysloman jälkeen haaveissa siintävät leipomisunelmat. Perhe muutti vasta joulukuussa uuteen kotiinsa Piikkiöön. Olen kyllä silti jo selvittänyt paljon asioita yrityksen perustamisesta, Haapakoski pohtii. Illalla olen aivan loppu, mutta olo on niin mahtava. . Ajattelin aluksi tehdä tätä silloin tällöin, pop-up tyyliin, kertaluontoisena repäisynä. Hän kertookin tämän olevan viimeinen kerta, kun leipoo ennen vauvan syntymää. – Jokainen saa tulla hakemaan tilauksensa milloin haluavat. – Olen varannut itselleni paikan toukokuun lopussa Piikkiö-päiviltä, joten sinne olisi tarkoitus leipoa tuoretta leipää. Erityisesti Haapakoski valmistaa sämpylöitä, briosseja, patonkeja, chili-hunaja-valkosipulileipää, sekä foccacciaa. – Joku laittoi minulle viestiä ja kysyi, eikö silloin saa lainkaan leipää, edes hätätapauksessa, Haapakoski nauraa. Jotkut Haapakosken leipiin rakastuneet asiakkaat odottavat jopa kauhulla alkavaa äitiyslomaa. Heidi Haapakoski valmisti chili-hunaja-valkosipulileipää ohjeesta, joka tuli hänen omasta päästään, ilman tarkkoja mittoja. Kysyn ajasta aina etukäteen. Herttaset kotileipomon Facebook-sivut Haapakoski perusti vasta hetki sitten. Lisäksi neljäs lapsi on tulossa, Haapakoski kertoo ja viittaa jo mukavan kokoiseen raskausmahaansa. Keskimäärin olen leiponut kaksi kertaa kuussa. Catering-alalta vuonna 2005 valmistuneen Haapakosken erikoisuus ovat juuri leivät. Uusi keittiö ja kunnollinen uuni toimivat inspiraationa leipomiselle. Kuitenkin äitiysloman jälkeen olisi ihanaa perustaa Piikkiöön vaikka kahvila. Kun he sitten näkevät vauvamahani, nostavat he kädet pystyyn ja ovat ymmärtäväisiä. Ei sitä vielä seuraavaan pariin vuoteen vielä perusteta. Erityisesti ihmiset ovat tykänneet hakea leipänsä perjantaisin ennen viikonloppua. Vaikka hän vannoo äitiysloman nimeen, on muutama viikko vauvan syntymän jälkeen luvassa kuitenkin jo hieman leipomista. . -Jos perustaisin kahvilan, tulisi se nimenomaan tänne Piikkiöön. Siitä kaikki kuitenkin alkoi, Heidi Haapakoski kertoo. Kaksi voittajaa tuli hakemaan leipänsä meiltä kotoa. 30-vuotias Haapakoski vaivaa taikinaa Marimekon värikkäässä esiliinassa ja huivissa. Haapakoski ei usko kyllästyvänsä leipomiseen, vaikka tekisi sitä päivittäin. – Minulla on 2ja 3–vuotiaat pojat sekä 8–vuotias tyttö. Nyt on ainakin aikaa miettiä asiaa. Täytyy toivoa, että vauva on kiltti, jotta voin leipoa koko yön, hän sanoo. – Laitoin sivulle arvonnan uudesta kokeilemastani leivästä. Tämän jälkeen he ovat itse asiassa jääneet varsinaisiksi asiakkaiksi, Heidi Haapakoski kertoo. KUNNALLISLEHTI 22 perjantaina 29.4.2016 www.kuntsari.fi | kuntsari Pop-up leipää Piikkiössä PIIKKIÖ Ina Virtanen Piikkiöläisen Heidi Haapakosken keittiössä tuoksuu uunituore leipä. Kotileipomo haaveilee kasvusta yritykseksi INA VIRTANEN Heidi Haapakoski on iloinen muutostaan takaisin kotipaikkakunnalleen. Vain gluteenittomia tuotteita tehdessäni minun on pakko katsoa tarkasti ohjeesta, Haapakoski selvittää. – Saan tästä niin paljon. – Kroppa alkaa sanoa itseään irti, sillä kahden viikon päästä on synnytys. – Minulla ei ole leipiin ohjetta, vaan keksin ne itse päästäni. Kaikki lapset rakastavat tuoretta sämpylää, joten sitä on mukava leipoa heille vaikka aamupalaksi. Haaveissa oikea leipomo Pian syntyvä vauva ei tunnu pysäyttävän innokasta Heidi Haapakoskea. Siitä tämä kaikki lähti. – Ihmiset usein ihmettelevät, miksen ole jo perustanut yritystä. Uunituoreet leivät ja sämpylät lepäsivät Haapakosken keittiössä odottamassa hakijoita. Haapakosken Herttaset kotileipomo tekee leipää silloin tällöin innokkaille paikallisille ostajille. Koska haluan ilahduttaa muita, tulin ajatelleeksi, että ehkä joku muukin haluaa tuoretta leipää aamulla. Näin ollen reseptiä leipään on vaikea saada.. En myöskään mittaa mitään. Tänään ensimmäinen tuli hakemaan leipänsä puoli yhdeksältä aamulla. – Saan aloittaa leipomisen yleensä jo kello neljän aikaan aamulla, jotta ehdin tekemään tarpeeksi ennen kuin lapset heräävät, Heidi Haapakoski kertoo. On mukava saada hyvää palautetta leivistä asiakkailta. Tykkään hemmotella perhettäni leipomalla. – Tarkoitus ei ollut, että leipoisin joka viikonloppu. Ihmiset tilaavat leipiä suoraan Facebookin välityksellä. Haapakoski ilmoittaakin aina sosiaalisessa mediassa milloin aikoo leipoa ja ottaa tilauksia vastaan
klo 10 Messu, Sauvon kirkko Su 8.5. Mika Ahtola, Petri Kopponen, Ruskakuoro, tekstinlukija Heikki Hakanen. Ke 11.5. 6 • Puh. Hautakivet Myymälämme Paimiossa Meijeritie 5 Puh. * miesten saunailta klo 18 Rantalassa (Hirvonpäänt.560). 11 €/hlö. 11:00 F9 Ykkönen 5v5 PePe PaiHa Blanco, 7.5. Lähtö Onnibussilla klo 10:17 Paimion Nesteeltä ja paluu 18:25. Ei perhekerhoa Su 8.5. PAIMION URHEILIJAT Yleisurheilu: yu-harjoitukset jatkuvat urheilukentällä alkaen 2.5.2016 maanantaisin jatorstaisin. Ilm. 6 • Puh. Ke 11.5. Myyntiin sopivia tuotteita vastaanotetaan lahjoituksena ilomielin Mikaelintalolla ke 11.5. Ma 2.5. Piccolot, Mikaelinkuoro, Ruskakuoro. Vieraana Jarmo Itkonen, isäntänä Mika Ahtola. Muntola * omaistaan hoitavien ja omaishoitajien vertaistukitapaaminen klo 13 Paltanpuiston palvelukeskuksen harrastetilassa. Ma 2.5. Ke 4.5. PAIMION HAKA 1955 Haka 1955 Haka Pelit Urheilukentällä: 2.5. klo14 Äitienpäivän kahvikonsertti, Sauvon srk-talo.Matti Moilanen ystävineen. Musiikkia, toimintapajoja: kampaamo, kasvomaalaus, eväspaja, askartelu, tietovisa, aarteenetsintä, ym. Kids Action! toimintailta 1.-6. 050 4065 074. www.kaarinanseudunht.. 10:00 F9 Ykkönen 5v5 PaiHa Blanco SoVo, 7.5. * raamattupiiri Ilonetsijät klo 16.30 Mikaelintalolla. 19:30 Naiset 8v8 PaiHa Ladies TPS, 2.5. 13.5. mukaan Vi betjänar även på svenska! www.harkatienhautaustoimisto.. klo 18 Naisten sauna, Karunan kallioranta Ti 3.5. * Kuulokerholaiset: lähtö klo 12 Paltanpuiston palvelukeskukselta (Paltant.4) Salon kuuloyhdistyksen kuukausitapaamiseen. 050 5537 305 Paimion Hautaustoimisto KOTAMÄKI Vistantie 37 A 21530 Paimio Puh. Ajomatka omalla vastuulla ja vanhemmat vastaavat lapsistaan. Turku, Aninkaistenk. men. Pyhän Jaakobin kirkon hautausmaan siivoustalkoot klo 9 (Jaakobint. Ke 4.5. Ilmoitt. työikäisten naisten ilta klo 18 Mikaelintalon kirjastossa. avoin diakoniakerho klo 13 (Seuratie 4 A 23). Su 8.5. Su 1.5. messu klo 10 Paimion kirkossa. työt Muistolehdon Laatat SiSuStuSkivet RakeNNuSkivet mirva.kallio@loimaankivi.fi www.loimaankivi.fi HELLUNTAISRK. Motoristikirkko Liedon kirkon parkkipaikalla klo 15. Ke 4.5. Hyvän Olon päivä Paimion Rantalassa. mukaan Vanha Hämeentie 1, Yliskulma HAUTAKIVIÄ Varastokivet tosi edullisesti p. 38). 18:00 E11 Liiga 8v8 PaiHa SalPa/P06, 2.5. Vesa Tuominen, puh. 040 5340 324 avoinna: Arkisin 10–16 (muina aikoina sopimuksen mukaan) uudet kivet vaNHOJeN kivieN; lisänimikaiverrukset, remontit, oikaisut, uudelleen hionnat, ym. Talkookahvit kirkonmäellä. klo 9-12 Haravointitalkoot, Karunan hautausmaa Ti 3.5. klo 9 Aamiaiskahvila, Sauvon srk-talo, 9.30 ruokajako Ke 11.5. raamattuja japaninlähetyspiiri klo 13 Mikaelintalolla. Lähtö Sauvosta kimppakyydein klo 9, paluu klo 15 mennessä. Ma 9.5. klo 18. Alinen Ky PAIMION EV.LUT. 473 2565 Autopuh. 21:00 M35 PaiHa JyTy, 4.5. kivaa. 6 • Puh. klo 8-10, 1617 puh. Jos haluat pyöräillä kanssamme paikan päälle, tule klo 9.45 Bike Stationin parkkipaikalle, Sauvon grillin eteen. Paimion Hautaustoimisto KOTAMÄKI Vistantie 37 A 21530 Paimio Puh. Aamupala ja hartaus lenkin jälkeen klo 10 Mikaelintalolla. 02-7319 929 kivi@kivityo.fi www.kivityo.fi KAIKKI ALAAN LIITTYVÄT TYÖT OMALTA PAIKKAKUNNALTA PALTANPADAN RUOKALISTA 2.5.-6.5.2016 MA: Jauhelihapihvit Sekahedelmäkiisseli TI: Kahden kalan keitto Pannukakku KE: Broileri ananas-aurakastike Mangokiisseli TO: Helatorstai Ruokasali kiinni 5.-6.5.2016 PE: Ruokasali kiinni 5.-6.5.2016 Lounas sisältää lämpimän ruoan, jälkiruoan, salaatit, ruokajuomat, leivän, ravintorasvan sekä kahvin. Terttu ja Kalle Antti, Elli ja Robin Äiti ja sisarukset * Oiva 2 v. 560). 15:00 C14 Alueliiga PaiHa YJ FC Haka-j/Musta, 5.5. Illan aiheena mies ja tunteet. Ilmoittautumiset yhteystietoineen khra Kalle Elonheimolle tekstiviestillä 04477358881 tai sähköpostitse kalle.elonheimo@evl.fi Vuorojen jako ja perehdytys Sauvon kirkossa su 15.5. SEURAKUNTA HAUTAKIVET Myymälämme avoinna ma-pe 10-16 ja sopimuksen mukaan. ruokalistat . 11:00 F9 Ykkönen 5v5 PaiHa Verde SoVo, 8.5. Tied. aamulenkki seurakuntalaisille. luokkalaisille klo 17.3019 Wanhalla (Pyölint. Sinne saatamme äidin rakkaan, isän vierelle nukkumaan. klo 18 Rastipolkutreenit Kriivarissa, RR, TR, tavallinen SAUVO SAUVON URHEILIJAT Lähde Laitumellelasku-pyöräretkelle! Lähtö lauantaina 7.5.2016 klo 10. 473 2565 Turku, Aninkaistenk. klo 13.30 Juttutupa, vanhustentalojen kerhohuone Ti 10.5. Rita Smolander La 30.4. klo 18 Kansalaisopiston kevätkonsertti, Sauvon srk-talo Su 1.5. To 12.5. 10:00 F9 Ykkönen 5v5 PePe PaiHa Verde, 7.5. Tervetuloa. klo 18 Kirkkokuoro, Sauvon srk-talo To 12.5. perhekerho klo 10-12 Wanhalla. klo 15 Äiti Teresan tilkkupiiri, Sauvon srk-talo Ke 4.5. Varaa mukaan kahviraha 2 e, myynnissä myös arpoja. SAUVO-KARUNAN EV.LUT. Ajamme Kupittaalle, josta jatkamme klo 13.30 ristikulkueena Lietoon. klo21.30 Triomila. klo 18 Kirkkokuoro, Sauvon srk-talo To 5.5. 0400 533 709 Liedon Kivi P. * Ilon ja valon koti-ilta klo 18.30 Villa Ainolassa (Postinkuja 9). klo 17-18:30 Hanhijoen koululla. 9-16.30 ja la sop. Lähtö klo 9 Mikaelintalolta. 044-773 5890. Hyvönen, Muntola To 5.5. Ajamme n. Sinä ansaitset kiitoksen kauneimman, ikilevon pyhän ja rauhaisan. 1). klo 13 Varttunut väki, Sauvon srk-talo Tiekirkkopäivystäjiä Sauvoon 10.6.-20.8. Ti 3.5. Ensi su 1.5. Polkupyörän kunto on hyvä tarkistaa ennen matkaa, sillä matkalle ei ole varattu aikaa pyörän korjauksia varten. seurakunnan virastot suljettu. 19:30 Kolmonen PaiHa Masku, 6.5. Ti 10.5. mukaan Pe 29.4. Omakustannushinta 7€, sis lounaan ja päiväkahvin. Näkökerhon kuukausitapaaminen klo 12 Sauvon seurakuntatalolla. Lounasaika klo 11.00-13.00 PAIMIO YRITYS PAIMIO E-tytöt järjestää tutustumistreenit lentopallosta kinnostuneille 2006-2008 syntyneille ma 2.5. ja 11.5. 17:00 Tytöt C15 Alueliiga PaiHa Ylöjärven Ilves. Turku, Aninkaistenk. 02-259 0222 (24h) Liike avoinna ark. Ma 9.5. Vesa Tuominen, Petri Kopponen, tekstinlukija Elina Järvinen. Ruokalista: www.paimio.fi . Lähetysmyyjäiset ja kuorojen kevätlaulajaiset klo 18 Mikaelintalolla. Lounaan voi ostaa myös ilman jälkiruokaa. Ohjelma 10€.Yhteistyössä Selku ry:n kanssa. klo 10 Messu, Sauvon kirkko Ma 2.5. Pe 29.4. URHEILUSEURAT ONNEA ONNEA Surun kohdatessa. 0440330056. 02-259 0222 Liike avoinna ark. Aiheena unelmat ja haaveet. Matkat maksavat yhteensä n. Tuija Mäkivalli, Petri Kopponen. www.paimionseurakunta.fi/510-perheillat tai tekstarina, puh. 4.5. Tuija Mäkivalli, Petri Kopponen, tekstinlukija Tiina Alastalo. viim. 8,5 km kirkonkylästä Saustilan suuntaan ja Kavanderin maatilalle. Perheilta klo 17.30 Rantalassa (Hirvonpäänt. ei ole AsemaSeurakunnassa kokousta, vaan lähdemme yhdessä Helsinkiin Vapun Jeesus-marssille Senaatintorille, jossa paljon muutakin ohjelmaa. messu klo 10 Paimion kirkossa. Lähtö klo 12.30 Paimion Neste asemalta (Ajurint. Leenalle puh. klo 12.30 Junnunuokkari, kunnan nuorisotila Pe 29.4. Perille saapumisaika n. Paltanpata. klo 12 Paimion näkökerho vierailulla, Sauvon srk-talo Ke 4.5. mukaan Vi betjänar även på svenska! www.harkatienhautaustoimisto.. pikalinkit . klo 10.30 Messu Suojalan maastossa. klo 11.00. La 7.5. moottoripyöräretki Liedon motoristikirkkoon. Yu-kouluryhmä klo 17.00 18.00 ja nuorisoryhmä klo 17.30 19.00. 050 3428 093. päivittäin klo 11-16 kaivataan. Elinalle ma 2.5. Helsingintie 11, SALO P. KUNNALLISLEHTI 23 perjantaina 29.4.2016 Rakas äiti ja Mummo Soili Kaarina Stykki 08.02.1952 Paavola 10.04.2016 Kaarina Soi kappelin kellot hiljaa yli keväisen kirkkomaan. Ilmoittaudu mahd. Kuljetusta tarvitsevat: ilm. Ristisaatto lähtee Sauvon kirkolta klo 9 ja Suojalan päärakennukselta klo 10.15, kirkkokahvit Pe 6.5. Toimintakauden päätöskahvit. Myytävänä leivonnaisia, käsitöitä, arpoja ym. klo 9.30 Perhekerhokirkko, Sauvon kirkko Pe 29.4. klo 9-12 Haravointitalkoot, Sauvon hautausmaa Ke 4.5. helatorstain sanajumalanpalvelus klo 10 Paimion kirkossa. PAIMION RASTI La 30.4. 19:30 C14 11v11 PaiHa P02/03 SalPa, 7.5. 29.4.2016 Kullanmurua Onnitellen: Äiti, Iskä ja Isovanhemmat Liike avoinna sop. To 19.5. Mukana Marja-Leena ja Seppo Jaakkola sekä Mervi Villgren. klo 16 alkaen. hartaus klo 10.30 Paltanpuiston palvelukeskuksessa. Ulkoilua, saunomista, iltapalaa, iltavirsi ym. Vierailijana Sanna Maula. Muntola. klo 9 Aamiaiskahvila, Sauvon srk-talo, 9.30 ruokajako Ti 3.5. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. 18:00 E11 Ykkönen 8v8 PaiHa TPK, 5.5. Lehmät päästetään laitumelle klo 11.30. 3). 02-259 0222 (24h) Liike avoinna ark. klo 13.30 Juttutupa, vanhustentalojen kerhohuone Ma 2.5. 050 3428 091. 9–16.30 ja la sop. 9–16.30 ja la sop. SEURAKUNTA Kastettu: Isla Sofia Valoisa Härmälä, Viola Maria Suomi, Felix William Vavuli, Avioliittoon vihitty: Tommi Juhani Paasovaara ja Kaisa Kristiina Aaltonen. pian Pertulle p. Äitienpäiväkortteja, jätskitarjoilu. Nyman, Sandell. Mukana ajavilla tulee olla pyöräilykypärä
• Paras järjestelmä, jossa lämmitysvettä ei viedä ulos. 24/7 Maatilaleipomon maukkaat kakut ja leivonnaiset tyrnituotteet varhaisvihannesten suoramyynti itsepalvelukioski Polttopuuta Grelsbölen Tila Päisterpääntie 156 21590 Karuna 044 533 0701 • Ylä-jaalapohjien suurtehoimurointi • Asbestinpurku Dirtyjobwelldone Pesupalvelu Hans Langh Oy | Alaskartano | 21500 Piikkiö | (02) 477 9400 | www.langh.fi • Graffitienpoisto • Korkeapainepesut 3000barasti • Homesaneeraus • Putkistojen huuhtelu Kunnallislehti_2012.indd 1 09/07/2012 13:26:02. Testatusti* energiatehokas ilmavesilämpöpumppu kotitalouksien tilan ja veden lämmitykseen. 9-17 la 9-14 p. • Helppokäyttöisin ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä. Ratkaisevasti parempi ilmalämpöpumppu. Lue lisää: www.toshibasuomi.fi Maahantuoja: Oy Combi Cool Ab, Ruosilantie 14 E, 00390 Helsinki TESTIMENESTYJÄ * TM Rakennusmaailma 2/2015 MADE IN JAPAN Jälleenmyyjä: Sepäntie 8 TARVASJOKI. klo 7–18. Smidt&Bender, Leupold, Docter, Meopta ym. (02) 421 031 Avoinna 29.4.-24.12. Käy kaupassa tai sivuilla! PAIMIO Asematie 1 SAUVO Vähäpellontie 2 PIIKKIÖ Hadvalantie 14 Palvelemme: Ark 7–21 La 7–21 Su 10–19 Voimassa pe–la Dennis Pizzat 370 g (8,08/kg) Rainbow Chipsit 300 g (5,63/kg) poimu, sourcream tai roasted garlic Voimassa pe–la Unkari Vihreä tankoparsa 500 g (5,18/kg) 2 59 nippu 1 69 ps 2 19 pkt Malviala Tippaleivät 2 kpl, 110 g (19,91/kg) 1 45 pkt Rainbow Donitsit 6 kpl, 200g (7,25/kg) 2 95 pl Marli Perinteinen sima 0,8%, 1,5 L (1,70/l) sisältö 2,55 + pantti 0,40 1 75 pkt Voimassa pe–la Snellman Kunnon nakkimakkara myös juusto 350–400 g (5,00–4,38/kg) 7 95 kg Voimassa pe–la Partanen Porsaan ulkofileepihvit yrtti, hunajapippuri tai parilla, 4 kpl, n. ASEJA KORJAUSLIIKE SAUVOSSA P. • Joustava järjestelmä, jonka voi kytkeä nykyisen rinnalle ja laajentaa myöhemmin. Lauantaina 30.4. Sako, Tikka, Krieghoff, Breda, Heym ,T-C ym. Katso edulliset hinnat ja tunnit kotisivuilta! Paperipuoti Tee itse kortit ja kutsut kevään juhliin. P. www.asetalvitie.fi METSÄSTÄJÄ/AMPUJA Seudun oma aseliike ja osaava aseseppä palveluksessasi, joustavin aukioloajoin. Kylmiin olosuhteisiin. Tervetuloa! www.paperipuoti.fi Engelsbyntie 1 Kemiö ark. 045-678 0926 Meiltä myös osamaksulla! info@tjj-tekniikka.com www.tjj-tekniikka.com KYLMIIN OLOSUHTEISIIN ! TJJ tekniikka PALKITTU TOSHIBA ILMA-VESI ”ILVES” JÄRJESTELMIEN JÄLLEENMYYJÄNÄ SUOMESSA 2013 JA NYT MYÖS 2014 ! Paras hyötysuhde A+++ Kuiskausta hiljaisempi Ylläpitolämpötila 5–13°C Puhdas ja raikas sisäilma Ratkaisevasti parempi ilmalämpöpumppu teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti. • Tehokkaasti lämpöenergiaa pienellä virrankulutuksella. 0500-526008 matti@asetalvitie.fi Arkisin 16-20/sop.muk. Sauvon S-marketissa Mestaripalvin konsulentti. lk. • Valmistettu Japanissa; korkealaatuiset komponentit ja materiaalit vaikuttavat kokonaissäästöihin ja virrankulutukseen. Vappuna 1.5. KUNNALLISLEHTI 24 perjantaina 29.4.2016 Ilma-vesilämpöpumppu. • Useita eri varaajavaihtoehtoja. S-marketit suljettu! ERÄ! TehTaanmyymälä TammISIlTa , aBC:n ja Tannisen välissä, p.044 988 6226,ma-pe 10-17, la 11-15 www.parvilla.fi PalJOn KeVäTUUTTa! OSTa KaKSI SaaT halVemman -50 % Jukantie 2, 21530 PAIMIO 040 689 3907, info@kuntopeimari.fi facebook.com/kuntopeimari Monipuolinen liikuntakeskus paiMiossa www.kuntopeimari.fi • Munkki (100 g) 358 kcal • Hampurilainen (100 g) 315 kcal • Tippaleipä (100 g) 404 kcal • Bodypump (55 min) -400–450 kcal • Spinning (55 min) -500–550 kcal • Kuntosali (55 min) -450–600 kcal elämä on valintoja! Ryhmäliikuntaa ja kuntosalia ympäri vuoden ja lähes kellon ympäri. ENEMMÄN MAKUJA VAPPUUN Vapun aattona 30.4. Kotona paras. 600 g:n pkt Voimassa pe–la Forssan Peruna– tai punajuurisalaatti 400 g (3,73/kg) 1 49 rs 2 99 kpl 99 kg Voimassa pe–la Hollanti Conference päärynät 1. Alueen kattavin asevalikoima
Suomen Kuvalehdellä on nyt 388 000 lukijaa ja se on ainutlaatuinen kansallinen instituutio. Kirjoitimme sen kauden matsijutut omista peleistämme PaiHa:n edustusjoukkueessa ja A-junnuissa. Lukijat ovat aikaisempaa enemmän mukana sisällön tuottamisessa aiheiden vinkkaajina, mielipiteiden esittäjinä ja juttujen kommentoijina. Kunnallislehden laadukkuus on saanut poikkeuksellisen paljon tunnustusta valtakunnallisissa paikallislehtikilpailuissa: viimeisen 30 vuoden aikana se on palkittu kuusi kertaa Suomen parhaana kaksipäiväisenä paikallislehtenä, kolme kertaa toiseksi parhaana ja kolme kertaa kolmanneksi parhaana. Samaa paikallisen tiedon kuljetustehtävää Kunnallislehti Paimio-SauvoKaarina tekee tänä päivänä monin muodoin: sekä paperille painettuna että digitaalisesti. Olimme 17-vuotiaina Saku Joukkaan kanssa nimimerkki VISA. JOKAINEN media yrittää rakentaa tiiviin suhteen lukijaansa, kuuntelijaansa, katsojaansa, klikkaajaansa. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Eka kerta ja katkerin tappio P yöräilin Kunnallislehden toimitukseen tuomaan sähkökirjoituskoneella kirjoitetun liuskan. ”Hakan A-junnut voittoisasti piirisarjaan”, kuului tuon ensimmäisen lehtijuttuni otsikko keväällä 1992. Paikallislehteä luetaan tutkitusti tarkkaan ja sen puheenaiheet tunnetaan. SITTEMMIN tein vuosia matsijuttuja Paimion Ruoskan peleistä, muutaman vuoden kirjoitin kolumneja ja olen tietenkin lehden vakiolukija. Esitän lämpimät onnittelut ”Kuntsarille” ensimmäisestä menestyksellisestä sadasta vuodesta! Jukka Holmberg liittojohtaja Sanomalehtien Liitto SLL. Eikä ikäkään onneksi satavuotiasta paina. Ei jännittänyt yhtään, vaikka vastassa oli sähäkkä blondi Taina Tukia. KUNNALLISLEHTI liittyy myös aikuisikäni katkerimpaan tappioon. Paikallisuus on voimavara. Lehti yhdistää levikkialueensa asukkaita, lisää yhteenkuuluvuutta ja toimii lukijoidensa keskustelufoorumina. Lukijasuhde on tiivis, kun lehti tulee niin lähelle. Mukautuminen median muutokseen on pitänyt sen ikinuorena. Kaupungin talous onkin onneksi kehittynyt viime vuodet suotuisasti, koska monitoimihalli jätettiin rakentamatta. Eiku. KUNNALLISLEHTI 2 perjantaina 29.4.2016 TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS Jo täyden vuosisadan on Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina, tai tutummin Kuntsari, elänyt mukana levikkialueensa asukkaiden arjessa ja juhlassa. Se vaatii kovaa yrittämistä ja rehellisyyttä, koska mitkään kikat harvoin toimivat. Vaikka kirjoitin vuosia kolumneissani, että Paimioon pitää saada kunnollinen kunnallinen monitoimihalli niin kuin kaikissa muissakin Varsinais-Suomen kunnissa on, päättäjät eivät uskoneet. Ville Pernaa Kunnallislehden avustaja 1992-2014 Suomen Kuvalehden päätoimittaja 2014Parasta tietoa paikallisille K unnallislehti perustettiin sata vuotta sitten levittämään tärkeää paikallista tietoa Paimion asukkaille. Omat uutiset, kunnallisen päätöksenteon vaikutukset, mielipidekirjoitukset ja koko paikallisen elämän tarinakirjo ovat paikallislehden ydintä. Näiden sadan vuoden aikana Kunnallislehti on ollut mukana todistamassa, uutisoimassa ja analysoimassa oman seutukuntansa muutosta – liikettä, joka jatkuu voimakkaana tänäkin päivänä. Saan lehden synttärilahjana vanhemmiltani. Paikallislehden vahvuus on se, että se voi ja sen kuuluu olla nimensä mukaisesti paikallinen, eikä sen tarvitse esittää muuta. Esitän juhlavuotta viettävälle lehdelle, sen tekijöille ja lukijoille onnitteluni ja toivotan parhainta menestystä tulevaisuuteen. Sekin täyttää nyt sata vuotta, mutta ensimmäinen numero ilmestyi vasta joulukuussa, yli puoli vuotta Kunnallislehteä myöhemmin. Tiedon välittämisen tehtävä on laventunut vuosikymmenien kuluessa tiedon tuottajan, analysoijan ja kommentoijan rooleiksi. Siksi Kunnallislehti täyttääkin nyt komeat sata vuotta, onnittelen! Kunnallislehden jutut ja muutama muu seikka johtivat siihen, että päädyin kaksi vuotta sitten Suomen Kuvalehden päätoimittajaksi. Jossain vaiheessa huomasin tiistaija perjantaiaamuisin lukevani ensin Kunnallislehden, sitten vasta Turkkarin ja mitä muita näitä nyt on. Lehden levikkialueella Turun ja Salon välillä on kouriintuntuvasti koettu niin maatalouden murrokset, teknologiateollisuuden nousut ja laskut kuin koko maata koetelleet talouden ja yhteiskunnan ongelmat. Tämä tehtävä on kestänyt hyvin aikaa. Muutosten keskellä paikallislehti on ollut tuttu, tärkeä ja turvallinenkin kumppani, joka kertoo myös hyvät uutiset. Paikallislehti onkin monelle kanava ja side entisen kotiseudun uutisiin ja kuulumisiin. Paikallislehti on jännä ilmiö, koska se on niin koukuttava. Nykyään painetun Kunnallislehden rinnalla verkkosivut, näköislehti sekä sosiaalisen median kanavat palvelevat niin alueen vakituisia ja kesäasukkaita kuin alueelta muuttaneita
Se on pieni ja vaatimaton; sanomalehteä siinä muistuttaa ainoastaan nimi ja siksi todentaa sen painoasiain ylihallituksesta äskettäin tullut päätös.” Kunnallislehti 25.9.1916 KAARLO VALFRID ALAVUO (ALASTALO) ja paikallinen yhdysside 20.4.1890 15.10.1973 . Paimion kunnansihteeri vuoteen 1949 asti. Kansaopiston ja maamieskoulun jälkeen hän valmistui maatalousteknikoksi Mustialan maamiesopistosta. . Kunnallislehti syntyi siis tiedottamisen tarpeesta ja yhdistämään Peimarin alueen ihmisiä. Heistä tuli lehden ”toimitusvaliokunta”, johon myöhemmin liittyivät Juho Päiviö (kansanopiston rehtori ja kuntakokouksen esimies, myöhemmin Uuden Auran päätoimittaja), K-H. Aloitti Paimion ensimmäisenä kunnankirjurina helmikuussa 1916. Lehden ensimmäisenä ilmestymisvuonna ilmestyi kaikkiaan 24 numeroa, joista viimeinen oli jo kaksisivuinen ja jaettu kolmeen palstaan. päivään, jolloin ilmestyi lehden toinen numero. Lehden logo muuttui vähitellen nykyiseen tuttuun muotoonsa.. Vuoden 1979 lopusta lähtien lehti on ilmestynyt kaksi kertaa viikossa. . perjantaina 29.4.2016 Kunnallislehti oli tiedotuskanava P aimion kuntakokouksen valitsema ensimmäinen kunnanvaltuusto aloitti toimintansa vuoden 1916 alussa. Monistuksen käydessä vaivalloiseksi ja palautteen kuitenkin kannustaessa, Alavuo alkoi painattaa monisteen tapaisia lehtisiä nimellä Paimion Kuulutukset. Jo syyskuussa 1916 nimiössä luki Kunnallislehti. Jo syyskuussa oli edessä nimenvaihdos, silloin lehti ilmestyi nimellä Paimion Kunnallislehti. päivä 1916, ja sitä vietetään Kunnallislehden syntymäpäivänä. . Alavuon kuva löytyy myös Paimion kaupungintalolta hallituksen kokoushuoneen seinältä. Samaan aikaan perustettiin kunnankirjurin virka, jossa Kaarlo Alavuo aloitti vain 26-vuotiaana 15. . . . Kaarlo Alavuo (ent. Niin Kaarlo Valfrid Alavuo alkoi itse koota tietoa monisteisiin, joita maitokuskit levittivät. ” Ensi kerran näkee nyt paimiolainen sanomalehti päivänvalon. Syntymäkoti Paimion Tuuvalassa, Alastalon tila. Alastalo) on edelleen tiettävästi maamme sanomalehtikentän pitkäaikaisin päätoimittaja. Koponen ja Hjalmar Heino. Ensimmäisessä numerossa oli vain viisi tiedotusta: kuulutus kuntakokouksesta, palovakuutusmaksuista, rokotuksesta, kirjansitojan huutokaupasta ja kauppaosuuskunnan tarjous heinäsuolasta. Sattuipa kommelluskin: Nimismies kielsi tämän jälkeen lehden levittämisen, koska sillä ei ollut Painoylihallituksen julkaisulupaa. Tehtävässä hänen piti laatia kuulutuksia ja tiedotuksia kunnan hallintoelimille ja kuntalaisille, ja nopeasti ilmeni, etteivät kuulutustaulu ja kirkkokuulutukset riittäneet tiedottamiseen. Lehti on ilmestynyt keskeytyksittä vuodesta 1916 asti, ensin joka toinen ja sitten joka viikko. Painattaminen oli sen verran kallista, että Kaarlo Alavuon tukena alkujaan oli muutamia kylän voimahenkilöitä, kuten maanviljelijä, liikemies Aksel Haikio (Paimion ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja), Juho Silkkilä, Alpo Merivuori ja Erland Lehtinen, jotka lupasivat osaltaan vastata mahdollisesta tappiosta. . helmikuuta. Lähde: Alavuon tyttären Marjatta Alavuon kirjoitus Kunnallislehden 70-vuotishistoriikissa. Ensimmäinen moniste ilmestyi toukokuun 29. Sitä odotettiin sitten aina kesäkuun 28. Lehden tilaushinta oli 80 penniä vuoden loppuun ja ilmoitushinta 5 penniä palstamillimetriltä
Viisi vuotta myöhemmin ilmoittajina lehdessä oli myös turkulaisia yrityksiä, mutta lupaava nousu katkesi toisen maailmansodan syttyessä. Päätoimittaja itse harrasti maatalousasioita ja urheilua. Varsinkin, kun eräänkin kerran lehtikilpailujen yhteydessä palaute kuului: ”nimi lyhennetään KL ja sehän on kuin käytettyjen autojen kauppa!” Alkujaan Kunnallislehti oli lähes pelkästään ilmoitusten ja kuulutusten alusta, mistä tarpeesta lehti syntyikin. Alavuon kirjanpitomapeista paljastuu myös se, miten kohteliain sanankääntein toimitukseen oltiin yhteydessä: ”mitä kohteliaimmin tiedustelen mahdollisuutta...” Päätoimittaja Taina Tukia vastaa lehden sisällöstä.. LEHDEN TILAUSHINTAA alennettiin 30-luvun alussa, ja samaan aikaan opastettiin, miten olla taloudellisempi. ”Perttu, voitko tehdä jotain tälle kuvalle?” Yleensä Perttu Hemminki voi hyvinkin, sillä kuvaamisen ja kirjoittamisen lisäksi hän hallitsee kuvankäsittelyn. KUNNALLISLEHTI 4 perjantaina 29.4.2016 Sisältö peilaa aina meneillään olevaa aikaa K unnallislehti-nimi on saanut vuosikymmenten aikana myös moitteita, mutta nimeen kiteytyy lehden ilmestymisalue ja sen syntymään johtaneet tekijät. Huhtikuussa 1940 lehdessä luki: kunnanvaltuusto toivoo, että kuntalaiset valtion ja kunnan ohella tahtovat myötävaikuttaa siirtoväen asuttamisessa ja uusien Kuntsarin tekijät kuvissa menneen tekniikan äärellä Kunnallislehden pitkä historia konkretisoituu menneiden työkalujen äärellä. Toimitussihteeri Kylli Salo editoi ja taittaa, tosin tietenkin nykyisin työ tapahtuu tietokoneella. turkulainen kirjapaino Johannes Gutenberg. Kirjoituksissa se tarkoitti kasvattavaa ja opettavaa sävyä. Ensimmäiset talvisodan sankarihautajaiset kuvailtiin lehdessä perusteellisesti. Kunnallislehden ilmestymisessä ei sadan vuoden aikana ole kuitenkaan ollut katkoksia. Aikanaan saksiminen oli ihan konkreettista, kun lehden sivut koottiin ”leikaten ja liimaten”. ”Kunnalliselämän tuntemusta olisi laajennettava , maatalousväen innostusta ja yritteliäisyyttä ylläpidettävä, kotimaisen työn ja teollisuuden merkitystä teroitettava, kansanvalistusja kotiseutuasioita selostettava, ihanteelliskasvattavia kirjoitelmia julkaistava jne”, kirjoitti Alavuo lehteen vuoden 1924 lopulla. Säästäväisyys ja taloudellisuus olivat hyveitä, joita tuotiin lehdessä esiin. Juttuja otsikoitiin: ”Jokaiselle oma tehtävänsä, Valmistusta isänmaan kutsulle.” Sodan ja paperinsäännöstelyn vuosina lehden sivumääriä jouduttiin toki supistamaan. ALAVUON TYTÄR Hillevi kertoo Kunnallislehden 70-vuotishistoriikissa, että lehden alkutaipaleella toimittaja Alavuo keskittyi omissa teksteissään valistamaan ja opastamaan lukijoita muun muassa maatalousasioissa. Esimerkiksi Paavo Nurmen paluu Amerikan matkalta noteerattiin myös Kunnallislehdessä, samaten norjalaisen Amundsenin retkikunnan seikkailut pohjoisnavalle. Kun lehden palstatila vähitellen kasvoi, pieneni ilmoitusten osuus ja sisältö monipuolistui. SOTIEN JÄLKEINEN siirtoväen asuttaminen näkyi sekin vahvasti lehden sisällössä. Toimittaja Hemmingin kädessä Krauss Rollettekamera 1930-luvun vaihteesta. Koulutusta Alavuo korosti, ja hän olikin yhtenä vahvana taustahenkilönä tuomassa yhteiskoulua Paimioon. Alavuo kaipasi ja pyysi vähitellen lehteen myös muuta sisältöä lukijoilta itseltään; ”jokapäiväisen ahertelun ohella kertyvät kokemukset tai yleisluontoisemmat mietteet pantaisiin paperille ja lähetettäisiin Kunnallislehdelle.” Alavuo myös totesi nopeasti, että ”Uskallammekin toivoa, että paikkakuntalaiset alkavat yhä suuremmassa määrin käyttää hyödykseen omaa lehteään, joka puolestaan aina on valmis uhrauksiin yleisen hyvän edestä.” Siis ilmoittelua toivottiin. Etusivu toki pyhitettiin pitkälti kunnallisille kuulutuksille. Ihanteellisessa optimismissaan Kaarlo Alavuo uskoi, että jos jokaisen mökin nurkalla kasvaisi omenapuu, omenavarkaudet loppuisivat. Kaavoitus, rakentaminen ja elinkeinoelämän muutokset ovat herättäneet runsaasti keskustelua. KAARLO ALAVUON kerrotaan olleen tietyllä tavalla vakavamielinen, ja hänellä oli lehdenteossa opetuksellinen ote. Mustekynällä kirjoitettuja ovat ensimmäiset painolaskut, joita lehden arkistoista löytyi ihan alkuajoilta. Toki monissa omissakin palaveissa nimeä on joskus pureksittu. Kunnan päätöksenteko koskettaa kuntalaisia mitä suurimmassa määrin edelleen, mistä osoituksena ovat monet lehden uutisoinnissa tilaa vievät asiat. Kylli vannoo edelleen tiiviin sanomisen taidon nimiin. Raamattu ja katekismus olivat Alavuon kirjahyllyssä filosofisten ja kasvatusoppikirjojen kupeessa käytettyjä opuksia. ULKOMAAN UUTISIAKIN silti jonkin aikaa julkaistiin. KAARLO ALAVUO lähti kuitenkin liikkeelle kunnallisten asioiden tiedottamisesta. Hanke käynnistyi keväällä 1925. Kunnallislehden taipaleesta ei voi kirjoittaa huomiomatta sitä, että lehti on erityisesti 80-luvulta lähtien ollut vahva keskustelufoorumi lukijoilleen. Kotiseuturakkaus ja kehitysoptimismi näkyivät lehdessä niinikään. Lähettäjinä mm. Lehdessä oli ankeampien uutisten lomassa viihdettäkin, jopa jatkokertomuksia. Sotien vaiheet raportoitiin realistisesti, mutta kannustavasti
Taina Tukia KUVAT: JAANA LOIKKANEN Kuntsarin tekijät kuvissa menneen tekniikan äärellä Mustekynällä kirjoitettuja ovat ensimmäiset painolaskut, joita lehden arkistoista löytyi ihan alkuajoilta. Myös kuvituksen osuus lehden sivuilla lisääntyi, kun Alavuon tyttären Hillevin puoliso Kauko Kolehmainen alkoi kirjoittaa ja kuvata lehteen. Ensimmäinen värillinen ilmoitus julkaistiin 1969. perjantaina 29.4.2016 Sisältö peilaa aina meneillään olevaa aikaa Kunnallislehti julkaisi 1976 juhlanumeron, jossa peilattiin menneitä vuosikymmeniä. Vuoden 1986 alussa Peimarin Kustannus Ky perusti Kaarinaan ilmaisjakeluna Kaarina-lehden, joka ilmestyy Kaarinassa edelleen, tosin nykyisin tilattavana paikallislehtenä ja TSYhtymän kustantamana. Tytär Hillevi jatkoi päätoimittajana ja muutosvauhti lehdessä kiihtyi. Loimaan ja Kymenlaakson kautta Salon Seudun Sanomien päätoimittajaksi. Ilmoitusmyyjä Raija Kirveskari kontaktoi ilmoittaja-asiakkaita enimmäkseen puhelimitse, vaikka yhä useammin ilmoittelutarjoukset, suunnitelmat ja ilmoitusvedokset liikkuvat sähköpostitse. Sivunvalmistus teknistyi, automaation saralla Kunnallislehti pienenä paikallisena yrityksenä oli yksi paikallislehtikentän uranuurtajista, ja tekniikan hyödyntäminen nopeutti ja tehosti työtä. Myyvä ote ilmoitusmyyntiin alkoi kehittyä 1950-60-luvun vaihteessa. turkulainen kirjapaino Johannes Gutenberg. Toimittajat saivat tietoa ja oppivat sitä peräämään. Kaarlo Alavuo oli päätoimittajana kuolemaansa asti, eli vuoden 1973 lokakuulle. Kauko Kolehmaisesta tuli myös toimitusjohtaja. Toisinaan lehdessä oli ilmoituksia niin, että jutut jäivät vain kokousselostuksiksi. Paikallislehtien Liiton kevätkokous järjestettiin Paimiossa huhtikuussa 1975, ja vieraileva puhuja oli silloinen valtiovarainministeri Johannes Virolainen. Ulkoasuakin alettiin muokata siltä pohjalta, että lehti näyttää kiinnostavammalta. Alavuon kuoleman jälkeen vuonna 1973 avoimeen yhtiöön tulivat osakkaiksi Alavuon leski Aino Alavuo sekä tyttäret Marjatta Alavuo ja Hillevi Kolehmainen. Lehden ensimmäisinä vuosikymmeninä ilmoitukset ikäänkuin ”kävelivät toimitukseen”. Jälkimmäisestä tuli lehden päätoimittaja. 80-luvun vaihteessa lehtityöhön, ensin valokuvaajaksi ja sitten toimittajaksi ja lopulta päätoimittajaksi tuli paimiolainen Ville Pohjonen. Paikallisen elinkeinoelämän kasvu antoi tähän hyvät mahdollisuudet. kotien rakentamisessa kotin menettäneille. Nykyään Kunnallislehti on osa TS-Yhtymän paikallislehtiryhmää, ja toimitusjohtajana on Jaakko Ketonen. Tämä Kaarlo Alavuon käyttämä puhelin, kuten muutkin sivun alaosan rekvisiittana olleet työvälineet lainattiin Olli ja Mette Kolehmaisen kokoelmista.. TEKNIIKAN KEHITYS oli vauhdikasta 80-luvulla, ja tätä kehitystä tuki vahvasti Pekka Kolehmaisen insinöörikoulutus ja radioamatööriharrastus. Omassa valokuvalaboratoriossa kehitettiin liotellen mustavalkofilmit ja valokuvat. Tietokoneet tupsahtivat toimitukseen, ensin keskusyksikön tukemana, sitten pian ilmaantuivat myös muisti”korput”. Kunnallislehti on aina ollut aktiivinen toimija myös alan yhteistyöjärjestössä, päällimmäisenä näistä Paikallislehtien Liitto ja myöhemmin Sanomalehtien Liitto. 60-luvun alkupuolelta lähtien toimitus alkoi kiinnittää enemmän huomiota juttuihin ja siihen, miten ne heijastelivat alueen elämänmenoa. Ilmoitusmyyjä Maija Aro sai tutkittavakseen Alavuon käyttämän laskukoneen. Paikallislehden etuna uutiskilpailussa isompia toimijoita vastaan oli tuttuus ja läheisyys. Ensimmäiset valtiolliset vaalit pidettiin 1948, ja siitä lähtien Kunnallislehti on ollut vaalimainonnan väline sekä kuntavaaleissa että valtakunnallisissa vaaleissa. Vuoden 2009 lopussa omistajat päätyivät yhteistyöhön TS-Yhtymän kanssa, ja lehden kustannustoiminta siirtyi ensin osittain ja myöhemmin kokonaan Salon Seudun Sanomat Oy:lle. KUNNALLISLEHDEN HISTORIA on siis aina ollut perhekeskeinen, ja lehden teossa eri tehtävissä on tukeuduttu paitsi työntekijöihin myös perheenjäseniin. Vuoteen 2003 saakka Peimarin Kustannuksen omistivat Pekka ja Olli Kolehmainen, eli lehden perustajan Kaarlo Alavuon tyttärenpojat. YHDEN MIEHEN yrityksestä tehtiin vuonna 1972 avoin yhtiö, jonka yhtiömiehinä olivat Kaarlo Alavuo ja hänen tyttärensä Hillevin opettajapuoliso Kauko Kolehmainen. Ilmoituksissa oli ollut yksinkertaisia kuvia ja piirroksia jo 20-luvulta lähtien, mutta 60-luvulla tulivat kuvat yhä useammin mukaan. Perheyrittäjyys on siis edelleen Kunnallislehden taustalla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen myös nykyinen päätoimittaja Taina Tukia on toiminut alan luottamustehtävissä, kuten Sanomalehtien Liiton hallituksessa, paikallislehtineuvottelukunnan (ent. Hillevi ja Kauko Kolehmainen ja Aino Alavuo jäivät äänettömiksi yhtiömiehiksi. Lähettäjinä mm. Talouden kannalta ilmoitusmyynti näyttelee nykyään noin 65 prosentin osuutta lehden tuloista. LEHTI MUUTTUI vuoden 1980 alusta kaksipäiväiseksi, ja lehden sisältö muuttui uutismaisemmaksi, tarkoituksella. Vuonna 1985 Hillevi ja Kauko Kolehmainen myivät osuutensa Kunnallislehdistä pojilleen Pekka ja Olli Kolehmaiselle, ja kolmanneksi vastuulliseksi yhtiömieheksi tuli heidän tätinsä Marjatta Alavuo. Ensimmäinen pääkirjoitus julkaistiin vuoden 1967 lopulla. Alavuon kirjanpitomapeista paljastuu myös se, miten kohteliain sanankääntein toimitukseen oltiin yhteydessä: ”mitä kohteliaimmin tiedustelen mahdollisuutta...” Päätoimittaja Taina Tukia vastaa lehden sisällöstä. Sen päätoimittajana noin kymmenen vuoden toiminta-ajan toimi niinikään Hillevi Kolehmainen. Sotien jälkeen lehden sisältö alkoi voimakkaasti monipuolistua. Yleensäkin kehitys vauhdittui voimakkaasti 50-60-luvulta lähtien, mainonta laajentui ja teemanumerot yleistyivät. Vuonna 1983 Kauko Kolehmainen perusti poikiensa Pekka ja Olli Kolehmaisen kanssa Peimarin Radio Oy:n, jolle Peimarin Lehden kustannusoikeus siirtyi. Kauko Kolehmainen toimi tuolloin liiton hallituksessa. Osakkaina Kauko Kolehmaisen lisäksi olivat somerolaiset Eero Salo ja Matti Soini. Samassa yhteydessä perustettiin ilmoitusmarkkinoita palvelemaan sisarlehti Peimarin Lehti, joka levisi ilmaisjakeluna laajemmalle kuin Kunnallislehden levikkialueelle. Hänen uransa on tämän jälkeen kulkenut mm. Uusi sukupolvi uudisti tekemistä ja kasvatti tekijäjoukkoa. Paikallislehtien Liitto) ja Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen puheenjohtajana. Ajatus oli hakea radiotoimilupaa, mutta hanke jäi toteutumatta. Samassa yhteydessä Pekka Kolehmaisen tilalle toimitusjohtajaksi vaihtui Olli Kolehmaisen puoliso Mette Kolehmainen. Vuonna 2004 Pekka Kolehmaisen tilalle toiseksi kustantajaksi tuli päätoimittaja Taina Tukia. Passiivisesta toimitustavasta siirryttiin aktiiviseen juttujen hankkimiseen ja toimittamiseen. 80-luvun alussa perustettiin Peimarprint Oy, joka teki lehden tekstinvalmistusta
KUNNALLISLEHTI 6 perjantaina 29.4.2016 L A T T I A L Ä M M I T Y S K A T T O J Ä Ä H D Y T Y S Paimion kaupunki onnittelee 100 vuotiasta Kunnallislehteä ja kiittää hyvästä yhteistyöstä Paimion kaupunki onnittelee 100 vuotiasta Kunnallislehteä ja kiittää hyvästä yhteistyöstä Paimio Tiedustelut ja ryhmävaraukset: planetaario@utu.fi tai 045-656 7211 OhjelmisTOssa myös uuTuuselOkuva ”TunTemaTTOman RajOilla” TuORlan planeTaaRiO katso tarkemmat ajat: www.plane.fi Tuorlan planetaario väisäläntie 20 kaaRina Onnittelemme 100-vuotiasta
perjantaina 29.4.2016 OHJAUS: CHRISTIAN LINDROOS ENSI-ILTA PORIN ENTISELLÄ OLUTTEHTAALLA 28.1.2017 63 ESITYSTÄ AJALLA 26.1.-13.5.2017 LIPUT NYT MYYNNISSÄ LIPPUJEN HINNAT: 38/34/31 € ENSI-ILTA PROMENADISALISSA 24.9.2016 30 ESITYSTÄ AJALLA 22.9.-12.11.2016 JO YLI 8000 MYYTYÄ LIPPUA LIPPUJEN HINNAT: 35/31/28 € OLAVI VIRTA NUORENA: KIM WILLMAN VANHANA: MARKO HONKANEN HALLITUSKATU 14, PORI LIPUT: 02 6344 840 PORINTEATTERI.FI
2000. Alavuo, päätoimittaja, 1916-1973, toimitusjohtaja 1916-1972 . Vuoden 1924 alussa lehti alkoi levitä myös naapuripitäjään Lietoon. . Taina Tukia päätoimittaja 24.7. Hän lukee säännöllisesti lehteä, vaikka siinä ”joskus on jotain hömpötyksiä”. Kauko Kolehmainen, toimitusjohtaja 1972-1985, päätoimittaja 1982-1985 . . Punkalaitumen Sanomat 6.11.1908 . . Loimaan Lehti 15.1.1915 . . . Kunnallislehden 100-vuotisjuhlanumeron kansikuva otettiin 25.4. Jaakko Ketonen toimitusjohtaja 1.5. Samaten vuoden 1919 lopulla myös Karunan kunnanvaltuusto päätti julkaista ilmoituksia Kunnallislehdessä. . . . Tuolloin lehden nimeäkin muutettiin, ja se ilmestyi marraskuun alkuun asti nimellä Turunmaan Kunnallislehti. . Ville Pohjonen päätoimittaja 1985-1993 . Hillevi Kolehmainen päätoimittaja 1973-1980 . Esa Viitanen, päätoimittaja 1993-1996 . . KUNNALLISLEHTI 8 perjantaina 29.4.2016 Kunnallislehden päätoimittajat ja toimitusjohtajat . Kussakin kunnassa oli lehdellä omat nimetyt toimittajat, jotka tekivät lehteen juttuja ja välittivät ilmoituksia oman arkityönsä ohella. Isto Laaksonen, päätoimittaja 1996-2000 . Kunnallislehti PaimioSauvo-Kaarina 29.5.1916 . Myöhemmin heitä kutsuttiin nimellä osastonhoitaja. . . Akaan Seutu 9.12.1916 10 vanhinta paikallislehteä Suomessa Kaarlo Alavuon tytär Hillevi ”Hille” Kolehmainen täytti helmikuussa 90 vuotta. . Länsi-Uusimaa 2.1.1915 . . Vuoden 1920 keväällä lehden alueeseen liittyi myös Piikkiö. Näilläkin alueilla kunnankirjurit olivat toimituksen apuna. . Pekka Kolehmainen toimitusjohtaja 1985-2003 . Eero Kesti, päätoimittaja 1980-1982 . Kirsti Kirjonen toimitusjohtaja 2011-2015 . Marraskuun lopussa 1925 ilmoitettiin, että nimi on Kunnallislehti Paimion, Sauvon, Karunan, Piikkiön, Liedon ilmoitusja uutislehti. Lauttakylä 9.12.1913 . . Vuonna 1970 nimi muutettiin Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Piikkiö, kun Karuna liittyi Sauvoon. . . Pargas Kungörelser Paraisten Kuulutukset 1.1.1912 . Hänen molemmat poikansa Olli (vas.) ja Pekka olivat hekin aiemmin mukana lehtityössä, Olli lehtiyhtiön hallituksen johdossa ja Pekka toimitusjohtajana. Parikkalan-Rautjärven Sanomat 11.5.1908 . . Toimituksen tuet T ätäkin juhlanumeroa ovat olleet tekemässä toimituksen uskolliset ja tärkeät avustajat Maria Kesti, Ina Virtanen, Anni Himberg, Jaana Pakarinen ja Jan Sundman. . Vuoden 1926 alusta mukaan ilmestymisalueeseen tulivat myös Tarvasjoki, Marttila, Koski, Karinainen ja Aura. 2015Lehden ydinkenttä on pitänyt J o kolmantena ilmestymisvuonna Kunnallislehteen tuli Sauvon osasto. . Iso alue osoittautui kuitenkin kannattamattomaksi, ja niin palattiin entiseen kantaalueeseen, eli Paimio, Sauvo, Karuna ja Piikkiö. Kaarlo V. Loviisan Sanomat 4.10.1916 . . Maria Kesti Anni Himberg Jan Sundman Ina Virtanen Jaana Pakarinen Ensimmäiset 90 vuotta saman suvun hallussa TAINA TUKIA . Paimion Museomäellä. Näin mentiin vuoteen 1955 asti. Kun Piikkiön kunta liittyi Kaarinaan, lehden nimestä poistui Piikkiö ja tilalle tuli Kaarina. Nokian Uutiset 2.7.1913 . Vuosina 1956-70 mukana oli myös Kaarina. Mette Kolehmainen toimitusjohtaja 2004-2011 . Nuorisoteatterin riveistä löytyivät ”kansikuvamalleiksi” 17-vuotiaat Matilda Renko ja Lassi Turve.. Tuorein nimimuutos on vuodelta 2010
Uusi parempi kirjanpitojärjestelmä otettiin käyttöön. Paimion valtuusto voi ylpeillä yhtä pitkällä historialla. Valtuuston väkeä ei vaihdettu kerralla, vaan vuosittain luottamusmiehistä vaihtui kolmasosa. Kuntakokouksessa tehtiin uudet aloitteet, käsiteltiin suuremmat taloudelliset ratkaisut ja hoidettiin yhteydet eri virastoihin ja toisiin kuntiin. . Nykyiseen neljään vuoteen päädyttiin vuonna 1955. Joka tapauksessa tärkeimmät asiat hoidettiin kuntakokouksissa. Varapuheenjohtajaksi valittiin ratamestari K.H. Kunnallislehden kautta historian toinen numero näytti jo palstajakoineen ”oikealta” lehdeltä. . ENSIMMÄISISSÄ VAALEISSA Paimiossa valittiin 24 valtuutettua, joista 14 lukeutui oikeistoon ja 10 vasemmistoon. Vähävaraiset pääsivät vaikuttamaan, vaalit joka vuosi Tiesitkö tämän. Valtuustossa päättäjät valittiin vaaleilla. Kunnallisvaaleja ei pidetty neljän vuoden välein, kuten nykyään, vaan joka vuosi. Kunnallinen päätöksenteko poikkesi siihen aikaan jyrkästi nykyisestä. Kunnilla on ollut itsehallintoa 1860-luvulta saakka. . Paimiossa kuntakokous oli keskustellut useaan otteeseen valtuuston perustamisesta ja ehti saada sen aikaiseksi ennen uutta lakia, ehkä työväestön kasvavan tyytymättömyyden hillitsemiseksi. Sen sijaan valtuustossa jokaisella valtuutetulla oli yksi ääni. Keisarillisessa Suomessa annettiin silloin kunnallisasetus, joka vaati erottamaan kuntien maallisen hallinnon seurakuntien hallinnosta. Maria Kesti Lähteenä käytetty Toivo Jokiniemen teosta Paimion kunnanvaltuusto 1916–1965, Arkistojen portti -sivuston artikkelia Kuntakokoukset ja kunnanvaltuustot sekä Tilastokeskuksen verkkoartikkelia Kunnallisvaalit 1918–1996. Valtuusto ei esimerkiksi ollut kunnassa ylin päättävä elin, vaan se toimi kuntakokouksen rinnalla. . Kunnalle hyväksyttiin uusi köyhäinhoitoja terveydenhoito-ohjesääntö. Kuntakokous sai siirtää joitakin asioita valtuuston harteille, ja sitä myöten jotkin asiat sattuivat päätymään valtuuston päätettäväksi. Kun kuntakokous ja valtuusto toimivat Paimiossa rinnakkain, valtuusto valitsi osan virkailijoista ja luottamushenkilöistä, myönsi pieniä määrärahoja ja hyväksyi kunnan talousarvion. Paimiossa valtuuston ja kuntakokouksen välillä ei ollut selkeää työnjakoa mutta ei myöskään isoja ristiriitoja, todennäköisesti siksi, että väki oli osittain samaa kummassakin. Paimiossa valtuusto ja kuntakokous tekivät monia tärkeitä päätöksiä. Paimion valtuusto ei ole toiminut sataa vuotta yhtäjaksoisesti: sisällissodassa punaisten perustama kunnallisneuvosto hoiti valtuuston tehtäviä runsaan kahden kuukauden ajan.. Koponen. Kuntakokouksessa päättäjien äänivalta määräytyi verotulojen mukaan eikä työläisväestöllä tai muilla vähävaraisilla ollut mahdollisuutta saada ääntään kuuluviin. Pitäjänkokouksissa päätettiin ennen kaikkea seurakunnan asioista. Sitä ennen kunnan asioita oli käsitelty pitäjänkokouksissa, joissa puheenjohtajana oli kirkkoherra. Vuosi 1916 oli poikkeuksellista aikaa ensimmäisen maailmansodan vuoksi, ja katovuosien vuoksi nälänhätä oli edessä. Vasta vuonna 1925 Suomessa alettiin pitää kuntavaaleja kolmen vuoden välein. . Kuntakokous oli suoraa päätöksentekoa: päätöksentekoon sai osallistua jokainen kunnanveroa maksava asukas. Perustettiin asutusja elintarvelautakunta. KUNTAKOKOUKSEN JA valtuuston keskeisin ero oli siinä, millaisilla ihmisillä oli päätösvalta kunnan asioista. Ensimmäinen puheenjohtaja oli sahanhoitaja Aksel Haikio. . Kunnalle otettiin kunnankirjuri Kaarlo Alavuo, joka pari kuukautta myöhemmin tulisi perustamaan Kunnallislehden. Ensimmäinen Paimion valtuustonkokous pidettiin 31.1.1916. Jo seuraavana vuotena, vuonna 1917, Suomeen säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, minkä vuoksi valtuustot korvasivat kuntakokoukset parin vuoden sisällä. perjantaina 29.4.2016 Paimion valtuustokin on 100-vuotias K unnallislehti ei ole ainoa, joka täyttää sata vuotta. . Lehti syntyi alun perin kunnan kuulutusten tarpeeseen, siitä nimi.
02-473 2300 Vistantie 19, Paimio Olisiko hammastarkastuksen aika! paimion hammaslääkäripalvelu Kaipaatko hampaiden valkaisua. AURAN METALLI JA KULJETUS OY 040 523 2871 / mertsi. Tehdastie 1, Paimio Onnittelee 100-vuotiasta Kunnallislehteä ja kiittää hyvästä yhteistyöstä! Puhdasta kaukolämpöä kotimaisilla polttoaineilla Paimion Lämpökeskus Oy www.plk.. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 29.4.2016 Hammaslääkärit Anna Kuusvuori Päivi Pohjola Tuomo Malkki Ajanvaraukset puh. Onnea 100-vuotiaalle Kunnallislehdelle! www.kuntsari.fi Onnittelut Kunnallislehdelle huimasta sadasta vuodesta! Toivotellen 30 vuotta nuorempi Paimion Yrittäjäyhdistys Onnittelut Kunnallislehdelle huimasta sadasta vuodesta! Toivotellen 30 vuotta nuorempi Paimion Yrittäjäyhdistys Kotisi tai mökkisi remontit ja sisustustyöt, sekä ulkomaalaukset. www.vistanpesula.. muk. 0400 781 382 m e ta l l i r o m u a • maatalous • alumiini • rosteri • messinki • kupari • kaapeli • sekä kaikenlainen rautaromu nouto/kuormaus tai vaihtolava. (02) 489 200 www.turuntienoo.fi PAIKALLISLEHTI Olli Ilmasti Isot Onnet Vetreälle 100-vuotiaalle! Paimion Sotaveteraanit onnittelee 100-vuotiasta Kunnallislehteä ja kiittää hyvästä yhteistyöstä. www.kaarina.fi Onnittelut 100-vuotiaalle TURUN TIENOO Elotie 26, 21360 Lieto as p. Tmi Saurax Puh. maksu sop. Suuhygienisti Lenita Mikkola Parhaimmat onnittelut juhlavuottaan viettävälle Kunnallislehdelle Sauvon kunta Ponnista maan yritysmyönteisimmältä maaPerältä Harri Virta 050 373 2400 kaupunginjohtaja Jytta Poijärvi-Miikkulainen 050 373 2695 toimitusjohtaja, yritysasiamies Tanja Hämäläinen 050 373 2589 maankäyttöinsinööri Tervetuloa yrittäjäksi Kaarinaan! Paljon onnea, isosti iloa ja lukemattomia vuosia! kaarinan kaupunki onnittelee lämpimästi 100-vuotiasta kunnallislehteä
(02) 477 2822 tai omasta kunnastasi Tervetuloa tutustumaan! Huom! Wanhustentalo Kotikummun pihapiiriin valmistuu kesällä 2014 asukkaille n. (02) 477 2822 tai omasta kunnastasi Tervetuloa tutustumaan! Huom! Wanhustentalo Kotikummun pihapiiriin valmistuu kesällä 2014 asukkaille n. Orvokit kukassa Avoinna ark. • Toiminnastamme ja vapaista paikoista voi tiedustella sairaanhoitaja Nina Turuselta (02) 477 2822. (02) 477 2822 tai omasta kunnastasi sokasta hoitoa kodinomaisessa ympäristössä luonnon lähellä Muuraismäentie 18, 21500 Piikkiö (Kaarina), p. 470 5522, 0400-142 950, Järvenkyläntie 40, SAUVO www.salminpuutarha.fi Nouda meiltä iloksesi kauniit ja kestävät orvokit ja orvokkiamppelit!. 6-21, kesäviikonloput la-su 8-21 UUsin pesUtekniikka! autoPesu 5 kpl -25% 10 kpl -30% Osta koko kesäksi 33,alk. Airot Nestekaasu vaihtopullo 11 kg 24 90 Euromulta 50 l/säkki 10,4 säkkiä Monitra maatalouden yleisöljy 490,200 l 59,20 l • Wanhustentalo Kotikummussa tarjoamme palveluasumista aina vaativaan tasoon asti myös palvelusetelillä • Uudet näköalahuoneet ovat yksilöllisiä ja kooltaan 19-29 m 2 saniteettitiloineen • Pariskunnille tarjolla yhteisiä huoneita • Kysy myös hoivapaikkaa lyhytaikaiseen tarpeeseen • Vapaita paikkoja voi tiedustella vastaava sairaanhoitaja Mari Lönnbäckiltä p. (02) 477 2822 www.kotikumpu.net • Wanhustentalo Kotikummussa tarjoamme palveluasumista aina vaativaan tasoon asti myös palvelusetelillä • Uudet näköalahuoneet ovat yksilöllisiä ja kooltaan 19-29 m 2 saniteettitiloineen • Pariskunnille tarjolla yhteisiä huoneita • Kysy myös hoivapaikkaa lyhytaikaiseen tarpeeseen • Vapaita paikkoja voi tiedustella vastaava sairaanhoitaja Mari Lönnbäckiltä p. (02) 475 3200 Avoinna ark. hehtaarin kokoinen ulkoiluja virkistysalue Tasokasta hoitoa kodinomaisessa ympäristössä luonnon lähellä Muuraismäentie 18, 21500 Piikkiö (Kaarina), p. (02) 477 2822 www.kotikumpu.net • Wanhustentalo Kotikummussa tarjoamme palveluasumista aina vaativaan tasoon asti myös palvelusetelillä • Uudet näköalahuoneet ovat yksilöllisiä ja kooltaan 19-29 m 2 saniteettitiloineen • Pariskunnille tarjolla yhteisiä huoneita • Kysy myös hoivapaikkaa lyhytaikaiseen tarpeeseen • Vapaita paikkoja voi tiedustella vastaava sairaanhoitaja Mari Lönnbäckiltä p. mA-pe 9-20, lA 9-18, su 10-20 P. (02) 477 2822 www.kotikumpu.net Tervetuloa tutustumaan! • Wanhustentalo Kotikummussa on vapaana vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkoja myös palvelusetelillä. • Erkkereillä varustetut näköalahuoneet ovat yksilöllisiä ja kooltaan 19–29m 2 saniteettitiloineen. 8-18, la 8-14, su 12-16 SALMIN PUUTARHA Av. • Maittavat kotiruoat valmistamme viikon jokaisena päivänä omassa keittiössä. (02) 477 2822 tai omasta kunnastasi sokasta hoitoa kodinomaisessa ympäristössä luonnon lähellä Muuraismäentie 18, 21500 Piikkiö (Kaarina), p. • Wanhustentalo Kotikummussa tarjoamme palveluasumista aina vaativaan tasoon asti myös palvelusetelillä • Uudet näköalahuoneet ovat yksilöllisiä ja kooltaan 19-29 m 2 saniteettitiloineen • Pariskunnille tarjolla yhteisiä huoneita • Kysy myös hoivapaikkaa lyhytaikaiseen tarpeeseen • Vapaita paikkoja voi tiedustella vastaava sairaanhoitaja Mari Lönnbäckiltä p. perjantaina 29.4.2016 Teboil-Säteri Paimio Sauvontie 9, 21510 Hevonpää puh. Huoneita on tarjolla myös pariskunnille. (02) 477 2822 www.kotikumpu.net tomaatit kurkut paprikat Sauvon-Kemiöntie 814, Sauvo 0503374094 WWW.TOMAATIT.FI tomaatit kurkut paprikat Sauvon-Kemiöntie 814, Sauvo 0503374094 WWW.TOMAATIT.FI tomaatit kurkut paprikat Sauvon-Kemiöntie 814, Sauvo 0503374094 WWW.TOMAATIT.FI tomaatit kurkut paprikat Sauvon-Kemiöntie 814, Sauvo 0503374094 WWW.TOMAATIT.FI Niemisen Puutarha Kullanpaltantie 89, Piikkiö. hehtaarin kokoinen ulkoiluja virkistysalue Tasokasta hoitoa kodinomaisessa ympäristössä luonnon lähellä Muuraismäentie 18, 21500 Piikkiö (Kaarina), p
– Ja totta kai myös toiminnan pitää olla hyvää ja laadukasta, jotta se houkuttelee, Salmela jatkaa. Olemme pystyneet hyödyntämään sen mitä meillä on, ja esimerkiksi hippokisatarkoitukseen Seuralan hiekkakenttä on aivan riittävä, hän jatkaa. Perustyötä pystyy tekemään heikommissakin olosuhteissa. Nykyään nautitaan vielä muutamista valonpilkahduksista. Silloin kenttä oli uusi ja olosuhteet muutenkin maan huippuluokkaa. – No jos katsotaan puhtaasti olosuhteita, on Sauvo jämähtänyt varmaan sinne 50-luvun kyläkisojen aikaan, Sauvon Urheilijoiden yleisurheilujaoston puheenjohtaja Jussi Launto naurahtaa. Kirkkaimpina näistä Sauvon Urheilijoita edustava juoksijat Antton ja veljensä, Turun Weikkoihin siirtynyt Juho Launto sekä Piikkiön Kehityksen keihäänheittäjä Henna Takkinen. – Sen se vaatii, että tulee ensin muutama nuori, joka saa houkuteltua sen oman kaveriporukkansa mukaan. Pirjo Ailanto. ”Antaa se varmasti Hennallekin lisämotivaatiota, kun on oman paikkakuntansa ykkösyleisurheilija. Kilpailua ja valinnanvaraa on paljon enemmän, Salmela heittää. . . Silloin paikalla oli hänen mukaansa toista tuhatta katsojaa, mutta sen koommin vastaaviin lukemiin ei ole päästy. – Jos miettisi, että haluaisi järjestää jotain Tähtitai peräti Eliittikisoja, vaatisi se jo pelkästään toimitsijoita niin paljon, ettei pienellä seuralla ole sellaiseen rahkeita. . – Mutta toisaalta juoksemista harjoitellaan juoksemalla. Eikä ihan kuka tahansa voi edes hakea sellaisia kisoja, Paimion Urheilijoiden yleisurheilujaoston puheenjohtaja Hermann Kössi sanoo. ISOJA KISOJA tai ei, alueella on kuitenkin nautittu menestyksestä myös viimeisen 25 vuoden aikana. Viimeiset 25 vuotta ollut hiljaisempaa. Paimion Urheilijoissa on tällä hetkellä noin 40 lisenssiyleisurheilijaa, Kehityksessä heitä on vaihtelevasti 10–20 ja Sauvon Urheilijoissa muutamia. Esimerkiksi Kehityksessä oli vahva vuonna 1990 syntyneiden porukka ja nyt meillä on 12-vuotiaissa iso ryhmä, Ailanto kertoo. Antaa se varmasti hänellekin lisämotivaatiota, kun on oman paikkakuntansa ykkösyleisurheilija. . Hän on hyvä ja tärkeä esikuva meille, miettii Kehityksen puheenjohtaja Pirjo Ailanto. Paimion Urheilijoiden puheenjohtaja Jukka Salmela muistaa viimeisten isompien yleisurheilukisojen olleen Paimiossa 90-luvun alussa, jolloin juoksurata uusittiin. . 1950ja 60-lukujen yleisörikkaista kyläkisailloista 70-luvun paimiolaiseen viestijuoksubuumiin. Aika ajoin paikallisten seurojen nuoret nousevat kansalliselle tasolle kilpailemaan SM-mitaleista. Kisajärjestäjänä Peimarin seutu on hiipunut muiden pienten varsinaissuomalaisten paikkakuntien tavoin, mutta yksittäisiä urheilijavalonpilkahduksia loistaa yhä vuodesta toiseen. Jan Sundman . LAUNNOT OVAT malliesimerkki siitä, ettei huipputasolle ponnistamiseen vaadita aina välttämättä isoa seuraa saati uudenkarheita juoksuratoja. Siinä puhutaan kuitenkin kymmenistä, ellei sadoista vapaaehtoisista, jotta tuollaiset kisat saataisiin läpivietyä. Kilpailu eri lajien välille on äitynyt sen verran kireäksi, ettei juoksuradoille ja heittotai hyppypaikoille enää kerry samanlaista nuorisomassaa kuin vielä 30–40 vuotta sitten. Määrät ovat vakiintuneet 2000-luvulla nykyiselle tasolleen. Sivuilta paljastui paljon myös sellaista, joista paikallisten seurojen voimahahmot eivät olleet aiemmin kuulleetkaan. KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 29.4.2016 Sata vuotta yleisurheilun aaltoliikettä P eimarilaisessa yleisurheilussa nähtiin 1900-luvulla huippumenestystä, tuhatpäisiä yleisöjä ja 1990-luvun taantuma. – Esimerkiksi 1974 järjestetyt SMviestit oli melkoinen tapahtuma. Viimeisimpä juuri sauvolaislähtöiset Launnot ja Kehityksen Takkinen. – Esimerkiksi Piikkiössä kaikki yleisurheiluihmiset ja monet muutkin tuntevat Hennan. 80-luvulla vielä useita merkittäviä kansallisia yleisurheilukisoja. Kukin heistä on päässyt kilpailemaan kansallisella huipputasolla viime vuosina, mutta viime kisasta kotiyleisön edessä on jo aikaa. Jukka Salmela (vas.), Pirjo Ailanto, Mikko Suonpää, Juhani Alakylä ja Jussi Launto kasasivat Kehityksen kerhotalon pöydille satoja sivuja oman alueen yleisurheiluhistoriaa. – Välillä tulee yksittäisiä ikäluokkia, joissa nuoria on reilusti enemmän. He ovat tärkeitä esikuvia niille nuorille, jotka nyt aloittavat omaa taivaltaan kuntien yleisurheilukentillä. – Jos silloin oli neljä suurta urheilulajia, on niitä nyt 70. TUSKINPA MENNEIDEN vuosikymmenten yleisurheilubuumi palaa ainakaan lähivuosina Peimarin seudulle
JAN SUNDMAN. Vuoden 1962 varsinaissuomalainen korkeushyppytilasto oli komeaa luettavaa peimarilaisittain. Se vei samalla urheilijoita eteenpäin. Sivuilta paljastui paljon myös sellaista, joista paikallisten seurojen voimahahmot eivät olleet aiemmin kuulleetkaan. NYKYISIN KYLÄKISOJEN korvikkeena on Vattenfall-seuracup. Paimion Urheilijoista on tällä hetkellä kolme nuorta maajoukkueen leiritysohjelmassa, Kehityksessä on Takkisen takana muutama lupaava nuori ja Sauvon Urheilijoissa Launnot antavat esimerkkiä, ettei kansalliselle tasolle pääseminen vaadi välttämättä huippuolosuhteita. Kyläkisoissa urheiltiin omalle seuralle ”Arsi Harju työnsi olympiakultaa kuulassa Perhon Kirin urheilijana. Mutta ajat muuttuu, nykyisin kenttä vaatisi jo uudistusta, jotta nuoret haluaisivat harrastaa. Eikä hän ole ainoa suomalainen esimerkki. Eikä hän ole ainoa suomalainen esimerkki. Pertti oli parhaimmillaan maan kärkitason kuulantyöntäjiä. perjantaina 29.4.2016 Sata vuotta yleisurheilun aaltoliikettä Sauvon Urheilijoiden Juhani Alakylä muistelee kaiholla 1950ja 60-lukujen kyläkisa-aikaa. – PIENISSÄ SEUROISSA urheilijaa osataan katsoa ehkä enemmän yksilönä kuin isommissa seuroissa. Oman seuran väreissä menestyminen oli kunnia-asia. Suorituspaikat ovat pääasiassa riittävät, eikä suomalaisten kiinnostus yleisurheilua kohtaan ole vielä ainakaan kuihtunut kokonaan. Muun muassa Paimiossa ja Kaarinassa järjestettyjä kisoja kiertää mukava määrä nuoria, mutta aikuisurheilijat ovat vähissä. – 65 vuotta sitten Sauvon Seuralan kenttä oli meille nuorille aivan täydellinen. Alakylät pitivät Sauvon Urheilijoiden värejä korkealla 1960-luvulla. Menestystä niitettiin kansallisissa kisoissa asti. Silloin kylästä toiseen kiertäneet paikalliset yleisurheilukisat houkuttelivat lehtereille satapäin katsojia ja suorituspaikoille kymmenittäin urheilijoita. – Olihan se kovaa, mutta tervehenkistä kilpailemista kuntien ja seurojen välillä. Seuran koko ei jatkossakaan määritä sitä, voiko nuori päästä huipputuloksiin, Ailanto uskoo. Yleisömäärät eivät ole lähellekään samaa luokkaa kuin 60ja 70-lukujen buumin aikaan. Seuroihin tarvitaan lisää hyviä vetäjiä, jotka saavat pidettyä porukan mukana ja motivoituneena, Salmela painottaa. Oli tasainen savipohjainen alusta, hyviä vetäjiä ja jos jotain suorituspaikkoja puuttui, rakennettiin ne itse. – Esikuvat ovat tärkeitä ja onneksi meillä on heitä vielä muutamia. Hän oli 1960-luvulla yhdessä kuulantyöntäjä Pertti Alakylän kanssa SU:n kantavia voimia. Usko tulevaan on kuitenkin olemassa. Jukka Salmela Jukka Salmela (vas.), Pirjo Ailanto, Mikko Suonpää, Juhani Alakylä ja Jussi Launto kasasivat Kehityksen kerhotalon pöydille satoja sivuja oman alueen yleisurheiluhistoriaa. Oli iso asia meille menestyä paremmin kuin vaikka Paimion Urheilijoiden edustajat, Alakylä hymyilee. Paimio-kisat houkuttelivat Paimioon nimekkäiden urheilijoiden lisäksi myös tuhatpäisiä yleisöjä. Pienissä seuroissa itää suomalaisen yleisurheilun kultajyviä edelleen, Salmela päättää. – Arsi Harju työnsi olympiakultaa kuulassa Perhon Kirin urheilijana
– Oli juuri rakennettu uusi talo, jossa oli sähkötkin, kun saksalaiset tulivat. Kyllä se muutti elämää, kun pitikin käydä muiden kanssa yhdessä töihin. – Ei se sata vuotta tunnu oikein miltään. Ei minusta tunnu, että olisin niin vanha, Frisk nauraa. Pari sai kolme lasta ja nykyisin Friskillä on 11 lastenlasta ja 11 lastenlastenlasta. Vaan Piikkiön Palvelutalo Tupasvillassa asuva pian satavuotias inkerinsuomalainen Lempi Frisk muistaa ajan hyvin. Hänen vanhempansa (valokuvissa) olivat maanviljelijöitä, ensin omalla tilallaan sitten kolhoosissa. . . . Inkeriläisiä lähetettiin venäläisiin kehittymättömiin pikkukyliin. Frisk muistelee lapsuuttaan tavallisena maatalon elämänä, jossa hän vanhimpana tyttärenä auttoi paljon äitiä kotitöissä. . Sellaiseen minäkin menin opettamaan, ne olivat jotenkin pimeitä paikkoja, Frisk muistelee. Ja silloin kerättiin kaikki suomenkieliset lehdet ja kirjat ihmisiltä pois, vähemmistöistä haluttiin tehdä venäläisiä. Pian satavuotias piikkiöläinen Lempi Frisk on työskennellyt niin opettajana Neuvostoliitossa, piikana Perniössä kuin Kupittaan Savella Turussakin – Ei minusta tunnu yhtään satavuotiaalta, nauraa Piikkiön Tupasvillassa asuva Lempi Frisk. Jotkut sopeutuivat siihen helposti ja toiset eivät. Satavuotisjuhlia on tarkoitus viettää syksyllä koko suuren perheen voimin. – Meitä oli kuusi opettajaa, jotka laitettiin junaan ensin, ja meille tuli hoidettavaksi 120 inkeriläistä orpolasta. Piikana hän ehti olla parin vuoden ajan, kun hänen serkkunsa kutsui hänet Turkuun asumaan omakotitaloonsa, josta mies oli rintamalla ja serkku asui kodissa yksin lapsensa kanssa. Ja ihmisiä oli valtava tori aivan täynnä, Frisk muistelee. Kaksi veljistäni joutui Saksan armeijaan. . – Mutta kyllä minun täytyy sanoa, että jos joku on elänyt rikkaan elämän, niin minä olen. Rikkaan ja monivaiheisen elämän, hän toteaa. . Suomessa maatilat ottivat meitä vastaan, ja pääsin erään kivaan perheeseen Perniöön piiaksi, Frisk kertoo. Tullut 1942–1943 vuoden vaihteessa, sodan aikana Suomeen. Saksalaisten kanssa asuttiin sitten pari vuotta. . Yksi veljistä oli kauan kateissa, kunnes vuosien kuluttua tuli tieto, että hän on Valko-Venäjällä naimisissa ja neljän pojan isä. Hän oli ajatellut ostaa isomman tilan ja ajatellut, että neljä poikaa jatkaisi tilaa, mutta nyt se ei onnistunutkaan. 11 lastenlasta ja 11 lastenlastenlasta. Frisk on asunut kahden vuoden ajan Tupasvillassa. Asuu Piikkiössä, Tupasvillan palvelutalossa. – Minutkin laitettiin vuonna 1938 venäläiseen kouluun opettamaan, vaikka en edes puhunut kunnolla venäjää. Hänen mukaansa osa saksalaisista oli mukavia, ja antoivat lapsille esimerkiksi herkkuja, osa taas oli roistoja, jotka ryöstelivät kaiken minkä irti sai. Sitä ennen hänen tyttärensä, Marianne Tammilehto toimi äitinsä omaishoitajana. Jaana Pakarinen . Isäänsä Frisk kuvailee ankaraksi ja sisukkaaksi, äitiään herttaiseksi. . . Oma koti pysyi, mutta kaikki tilat muutettiin yhteisiksi. He asuivat meidän kodeissa ja asukkaat häädettiin saunoihin ja muihin rakennuksiin asumaan, Frisk muistelee. – MEIDÄN SUKU on vähän hajallaan ympäri maailman, Frisk nauraa. Hänen vanhempansa muuttivat Euraan, sisaruksista osa lähti myöhemmin Ruotsiin. Soikkeli . . Työskennellyt muun muassa piikana Perniössä ja Turussa Kupittaan Savella sekä verkatehtaalla. . Vain puoli hehtaaria tilaa sai jokaisella olla omassa käytössään. . Inkerinmaalla, Venäjällä, joka vasta kuusi vuotta myöhemmin muuttui Neuvostoliitoksi. Lähinnä vaan ihmetyttää ja kummastuttaa, että niinkö vanha jo olen. . KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 29.4.2016 ”Olen elänyt rikkaan elämän” H arva muistaa, miten juhlittiin vappua kahdeksankymmentä vuotta sitten ja vielä harvemmassa ovat Suomessa ihmiset, jotka olisivat juhlineet vappua kahdeksankymmentä vuotta sitten Moskovassa. Lempi Frisk, os. Hän oli maatalossa asuvan perheen vanhin tytär, ja hänen jälkeensä syntyi neljä poikaa sekä tytär. Niin Frisk lähti Leningradiin suomenkieliseen sisäoppilaitokseen viideksi vuodeksi opiskelemaan opettajaksi ollessaan noin 15-vuotias. LEMPI FRISK, tuolloin Soikkeli, syntyi 2.9.1916. Hänen sisaruksensa kävivät jo venäläistä koulua. – Saksalaiset ottivat myös armeijaansa nuoria miehiä. – Punaisella torilla marssittiin. Hän opiskeli tuolloin kansakoulun opettajaksi Leningradissa, suomenkielellä, suomenkieliseksi opettajaksi, mikä vielä silloin oli Neuvostoliitossa mahdollista. Kolme lasta, s. . Syntynyt 2.9.1916. – Mutta 1931 tila muutettiin kolhoosiksi. Hän ehti myös työkennellä suomenkielisessä koulussa opettajana, kunnes kaikki opetus muutettiin venäjäksi. Muutama vuosi myöhemmin Suomi alkoi ottaa vastaan inkeriläisiä Neuvostoliitosta ja Frisk laitettiin matkaan vuoden 1942 lopulla. – Isäni ei oikein sopeutunut muutokseen. Lähinnä vaan ihmetyttää ja kummastuttaa, että niinkö vanha jo olen.. Perheellä oli lehmiä, lampaita, sikoja, hevonen ja kymmeniä hehtaareja peltoa. JAANA PAKARINEN ”Ei se sata vuotta tunnu oikein miltään. Asui kuusilapsisessa perheessä maatilalla, joka muutettiin kolhoosiksi 1931. Frisk on syntynyt Inkerinmaalla, Venäjällä. Kylä oli suomalainen ja Frisk ehti käydä siellä suomalaista koulua ennen kuin koulut muutettiin venäläisiksi. Frisk lähti ensimmäisten joukossa, hänen perheensä tuli perästä myöhemmin. Parin vuoden kuluttua Suomeen alettiin evakuoida inkeriläisiä. -47, -48 ja -53. Aluksi hän oli myös vastustanut minun opiskeluani, mutta kun kolhoosi tuli, niin sain luvan lähteä opiskelemaan. Frisk sai töitä Kupittaan Savelta, ja tapasi siellä myös tulevan aviomiehensä, 20 vuotta vanhemman miehen, joka toimi tehtaalla työnjohtajana. . SEURAAVA SUURI mullistus Friskin kotitilalla tapahtui 1941, kun saksalaiset miehittivät alueen. Inkerinmaalla, suomalaisessa Korkan kylässä, Venäjällä. Frisk on asunut Varsinais-Suomessa 1940-luvulta lähtien. Opiskellut kansakoulun opettajaksi 1930-luvulla Leningradissa.
(02) 470 5020 www.motorest.?/paimio Avoinna joka päivä klo 23 asti Nyt on ruoka halpaa! Koko toukokuun ajan Meiltä voit veloituksetta nostaa käteistä ostosten yhteydessä Myös viikonloppuisin. VAPPUBILEET = JULKKISBILEET! BILEBÄNDI THE PEOPLES OcTOBERfEST -SÄVYTTEISET KARKELOT KESKELLÄ KEVÄTTÄ! ILLAN EmÄNTINÄ SHOWmAmAS mUSIIKISTA VASTAA LSS – LIgHT & SOUND SILLANPÄÄ Liput 10 € Liput 6 € Tule siis julkkiksena paikalle! ;) Illan livemusiikista vastaa PELTILIIKE RANTANEN OY RAKENTAJAN JA SANEERAAJAN PALVELUPISTE Örninkatu 6, SALO Erkki 050 371 3314, Kimmo 045 120 3349 • 20 KATTO/SEINäPROfIILI • SAdEVESIJäRJESTELmäT • ERIä POISTOPELTEJä Lataa Kunnallislehden oma sovellus App Storesta Tietokoneella: www.kuntsari.fi. 1390€ Puolihoidolla, lisämaksusta retkiä. 020 7931 040 Ritva 040 554 2694 • Ari 040 512 0903 www.ritvanmatkatjaretket.fi 11.-16.9. ÜBER PARTYT! LA 30.4. Tervetuloa! bu?etlounas 7,50 € Ei voimassa äitienpäivänä 8.5.2016 Tornikatu 4, Raisio p. 1.-7.10. perjantaina 29.4.2016 matti.t.pekkarinen@gmail.com Neste Oil K-market Paimio Ajurintie 1, Paimio, Puh. Seuraa tapahtumaa Facebookissa POIMARI AVOINNA: MA-tO klO 15-23 Pe klO 15-03 lA klO 13-03 su klO 15-22 www.poimari.com PE 29.4. Gardajärvi ...............1190 € Puolihoidolla, lisämaksusta retkiä. 15.-22.10. Toscanan kiertomatka .. Kroatian matka .....1369 € Split-Mostar-Sarajevo Puolihoidolla sekä retkiä päivittäin. Ruskamatka Ivaloon .695 € 24-30.9
Varaa nyt oma kotitonttisi vehreästä Nousiaisista. p. Vapaa pääsy. 044 435 5401 sähköpostilla: etunimi.sukunimi@nousiainen.fi Kysy lisää tonteista Tervetuloa tutustumaan viihtyisiin omakotitontteihimme. Koulutuspaikka on Rantakulman VPK Rauvolantie 6 Piispanristi. Kurssi on osallistujille maksuton. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä p. Punaisen Ristin toiminnan ja LähiTapiolan palvelujen esittelyä. klo 18–21 aiheista koulutusta. asiaa ystävyydestä, musiikkia, kahvitarjoilua ja sään salliessa makkaran paistoa. Mahdollisuus saunoa ja uida. 9.5. 040 358 0540 Kaarinan osasto OSAATKO ANTAA ENSIAPUA – OSAATKO ALKUSAMMUTTAA. klo 10-12 . Punainen Risti omaishoitajien tukitoiminta Oletko alle 65-vuotias, toimitko omaisesi hoitajana?. www.paima.fi Ilmainen kustannusarvio p. Nyt on mahdollisuus harjoitella molempia! Punaisen Ristin Kaarinan osasto järjestää yhteistyössä Rantakulman VPK:n ja LähiTapiolan kanssa 9.–10.5. klo 18-20 Ankkalammen saunalle (Sähköyhtiöntie 193) viettämään omaishoitajien iltaa, tapaamaan muita omaishoitajia ja kertomaan toiveitasi omaishoitotoimintaan liittyen. 10.5. Lämpimästi tervetuloa! Kutsu mukaan myös ystäväsi. Sauvo-Karunan osasto ja ystävävälittäjä Dunja Hermans ILOA YSTÄVYYDESTÄ! Tervetuloa pe 10.6. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 29.4.2016 Puhallamme maalit huonekaluista, rakennuksista, autoista, veneistä, kivija betonipinnoilta, erinomaisia tuloksia myös graffitien poistossa! Paimion Soodapuhallus Oy Nopea, tehokas ja hellävarainen tapa puhdistaa erilaisia pintoja Puhdista mitä tahansa, Soodapuhallus auttaa! Soita ja kysy lisää: 046 922 9711 MOOTTORITIE ALKAA NOUSIAISISTA www.nousiainen.fi Nousiainen on luonnonläheinen ja rauhallinen kunta uudistetun kasitien erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. LÄHELLÄ KAIKKIA PALVELUITA KIVENHEITTO MUSTIKKAMETSÄÄN LYHYT MATKA LÄHILUKIOON PAIMION MAALAUSPALVELU Maalausmikrosementtija saneeraustyöt sisäja ulkotiloissa ammattitaidolla, luotettavasti ja aikatauluista kiinnipitäen. 040 1875 780 tai sähköpostitse esko.viherva@elisanet.fi ammattitaidolla suorittaa: • kattojen ja rännien puhdistukset • lehtien puhallukset ja haravoinnit • pensasja kuusiaitojen leikkuut • roskien pois kuljetus • nurmikon leikkuut • muut pihatyöt • pihapuiden kaadot • polttopuiden teko • tonttihakkuut ja raivaukset • kaikki metsänhoitotyöt • mökkitalkkaripalvelut Suomen Punaisen Ristin Sauvo-Karunan osaston ystävänpäiväntapahtuma 13.2. järj. harjoitellaan alkusammutusta palokuntalaisten opastuksella. Ilmoittaudu Esko Vihervälle viimeistään 6.5. Ohjelmassa on mm. Punaisen Ristin ensiapuopettajan johdolla opiskellaan Hätäensiavun taidot, josta annetaan Punaisen Ristin todistus. 044 435 5555 Hallintojohtaja Juha Rinta-Jouppi p. 044 435 5500 Toimistosihteeri Kristiina Karjalainen p. Sauvon palvelukeskuksen ruokasalissa
– Pelialalla usealla on sama idea, mutta se, joka voittaa, on se, joka on toteutettu parhaiten. Pelialalla vallitsee ”Voittaja vie kaiken” -markkinat. – Se tunne on tosi hieno. Tiesitkö tämän Supercellistä. Lisäksi tiimin täytyy Paanasen mukaan olla samalla sivulla siitä, miksi peliä tehdään. Miten nykyään rentoudut. perjantaina 29.4.2016 I lkka Paananen on tehnyt sen, mihin vain harva koko maailmassa on pystynyt. . Raskainta hänelle onkin, kun tiimi on tehnyt töitä ympäri vuorokausien ja tuote on hyvä, mutta peli joudutaan silti tappamaan kannattamattomana. – Vastaavasti hyvää työtä on pystytty tekemään vain ajan kanssa. Mitähän Paananen arvelee, miltä pelialalla näyttää sadan vuoden päästä. Työn tuloksia ovat taistelu-strategiapeli Clash of Clans, maatalouspeli Hay Day sekä saaritukikohta-peli Boom Beach. . . Paananen toimii myös sijoittajana. . – Strategiaja urheilupeleistä. It became clear that if we really wanted to create the best possible games for this platform we could focus on nothing else.” (Suomennos: ”Aloimme kutsua tabletteja parhaimmaksi mahdolliseksi pelialustaksi. Perusti Mikko Kodisojan kanssa ME-säätiön syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden auttamiseksi. Supercellin työn tuloksia ovat muun muassa taistelu-strategiapeli Clash of Clans, maatalouspeli Hay Day sekä saaritukikohta-peli Boom Beach. . Peliyhtiö Supercell Oy:n toimitusjohtaja. Mitä pelejä pelasit lapsena. Jos pelkkä raha on päämääränä, on onnistumisen todennäköisyys äärimmäisen pieni. Edelleen käyn täällä aika ajoin, Paananen vastaa. – SimCityä, Civilizationia, X-Wingiä, Lucastart-nimisen kehittäjän seikkailupelejä sekä urheilupeleistä erityisesti NHL Hockeyta. – Sen kun tietäisi. . Pelien kanssa tulee nykyään vapaaajalla rentouduttua vähemmän. Kunnallislehti täyttää tällä hetkellä 100 vuotta. Aloimme myös käsittää, kuinka erilainen tämä pelialusta todella oli. Oli mukana perustamassa Supercelliä vuonna 2010. Siellä tuli vietettyä pitkät ajat. Paananen on kotoisin Piikkiöstä. . Millaisista peleistä pidät tällä hetkellä eniten. Maailmassa on miljoonia pelejä, mutta vain kolme niistä haukkaa kolmasosan alan liikevaihdosta. . Puolet liikevaihdosta on 10 pelin harteilla. Miten peliala on muuttunut nuoruudestasi. Paras tulos ei synny omasta kaveriporukasta, jossa kaikilla on samantapaiset mieltymykset ja päätökset ovat itsestään selviä. Pelialan äärimmäisen rankassa kilpailussa hän on onnistunut luotsaamaan kolme peliä maailman pelatuimpien pelien joukkoon. Hän kertoo pelaavansa yhä jääkiekkoa silloin tällöin. Paananen toimii aktiivisesti pohjoismaisissa startup-yhteisöissä. Mitähän Piikkiö nykyään merkitsee Paanaselle. Tuli selväksi, että jos aidosti halusimme tehdä parhaita mahdollisia pelejä tälle alustalle, emme voisi keskittyä mihinkään muuhun.”) Piikkiöstä pelialan miljonääriksi . Kun tietäisi edes sen, millaisia pelejä pelataan ensi vuonna, Paananen naurahtaa. Pontelan jääkiekkokaukalo oli pienenä paras paikka.. Minun nuoruudessani ne olivat vain pienen kohderyhmän hupia. Koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri. . Hän on neuvonantajana ja sijoittajana Lifeline Venturesissa ja Atomicolla, valmentajana Startup Saunalla sekä on aktiivinen Slushin tukija. Maaliskuussa julkaistaan Supercellin uusin, Clash Royale -peli. Aika harva peli kuitenkaan päätyy tähän, Paananen toteaa. Koska tavoitteet eivät olleet yhtenäiset, muun muassa muutamia perustajajäseniä lähti sittemmin pois. Hän tarkkailee yrityksistä vision, tiimin ja toteutuksen toimivuutta. Maria Kesti Ilkka Paananen kävi alaja yläasteensa Piikkiössä. Supercellin tavoitteena on rakentaa paras mahdollinen paikka parhaille mahdollisille peleille. . Kuka Ilkka Paananen. . ENITEN ILOA OMASTA työstään Paananen saa silloin, kun tiimillä on ollut hyvä idea ja se on nähnyt idean toteuttamiseksi paljon vaivaa – ja myös kymmenet miljoonat pelaajat rakastavat peliä. – Kyllä se kotipaikkaa merkitsee. Kotoisin Piikkiöstä, asuu tällä hetkellä Helsingissä. . – Siellä vain lähdimme tekemään jotain, kun mahdollisuus tuli eteen. Pieni paikkakunta ei siis ole ollut este sille, että pääsisi elämässä eteenpäin. – Toteutus on kaikki kaikessa. Supercell kehitti alun perin peliä tietokoneille mutta keskittyi myöhemmin yksinomaan mobiilipeleihin. ”Väärä vastaus on se, että haluaa rikastua. Facebookilla ja Googlellakin oli aluksi useita kilpailijoita, mutta paras voitti ennen pitkää. Koska niin harva pääsee pelialalla maaliin, tekijöiden on nautittava myös matkasta, eikä maaliinpääsy saa olla ajava voima. . Supercellin verkkosivuilla kerrotaan muutoksesta näin: ”We started to call [tablets] “the ultimate games platform”. . – Kavereitten kanssa ja koulussa nykyisessä Piikkiön yhtenäiskoulussa oli hauskinta. – Pelit ovat nykyään kaikkien viihdettä, kiitos kännyköiden. Paananen kertoo, että Supercellin menestymisen kaava armottomassa kilpailussa oli Onni + Aika + Tiimi. Talvisin paras paikka oli jääkiekkokaukalo Pontelan vieressä. Tällä hetkellä hän on Supercellin toimitusjohtaja. Hän on mobiilipeliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja ja tällä hetkellä 37-vuotias miljonääri. – Tarvittiin ihan silkkaa tuuria, että satuin törmäämään maailman parhaimpiin ammattilaisiin ja heillä sattui juuri sillä hetkellä olemaan mahdollisuus tulla Supercellille, Paananen kertoo. Hän on ollut perustamassa ME-hyväntekeväisyyssäätiötä, joka muun muassa lahjoitti Helsingin nuorisoasiainkeskukselle 2,5 miljoonaa euroa maahanmuuttajanuorten tukemiseen. Ideat eivät ole niin arvokkaita, hän kommentoi. HYVÄÄN TYÖTIIMIIN tarvitaan erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä, Paananen painottaa. Ennen Supercellin aikaa hän oli toimitusjohtajana Sumea-peliyrityksessä. And we started to realize just how different this platform truly was. Ilkka Paananen Ilkka Paananen, mitä tietokonepelejä pelasit lapsena. – Urheilemalla ja viettämällä aikaa perheen kanssa. – Väärä vastaus on se, että halutaan rikastua. Paananen ei puhu julkisuudessa perheestään, mutta sen hän paljastaa, mitkä olivat hänen lempipaikkojaan Piikkiössä lapsena.
Hän tapasi kahvitella Partasilla kerran kuukaudessa. Lehdet repivät maatalousnäyttelystä suuria otsikoita. Lisäksi Hugo Meltolan omistaman kartanon alaisuuteen kuului Kemiön Mjösundissa sijaitseva Meltola Keramia Oy, jolla oli oma urheiluseurakin. Isä hoiti Suomen parasta suurkarjaa. Ruista täytyi silti ajaa kaikkina viikonpäivinä aamuseitsemästä alkaen. Vapaalle pääsi onneksi jo neljän maissa iltapäivällä, ja silloin Meltolan kartanomiljöö tarjosi monenlaisia mahdollisuuksia, tilaisuuksia ja houkutuksia. Kartanoyhteisössä vallitsi Lassen mukaan erinomainen sopu ja yhteishenki, eikä puutetta ollut. kysyi Maija ja ehdotti Lasselle yhteistyötä liittyen Kunnallislehden ja muutaman muunkin lehden tilausten hankintaan. Lasse Partanen esittelee isänsä Lauri Partasen aikoinaan voittamaa ayrshire-patsasta. – Hugo oli mukava mies. – Ruskeasuon ratsastusmaneesissa järjestettiin näytös, jossa Meltolan Rihma valittiin ayrshirejen Miss Suomeksi. Ne olivat nimeltään ”Reijo ja ”Jarmo Juhani”, Lasse muistelee. Tarkkailukarjakko Maija Korhonen oli tuohon aikaan useiden sanomalehtien, myös Kunnallislehden, legendaarinen tilaustenhankkija. KAUPPOJA SYNTYI mukavaan tahtiin, tunnettiinhan Lasse seudun taloissa kohteliaana ja sujuvasanaisena poikana. LASSE JATKOI rukiinajoa ja tilausten myyntiä. LASSELLA ON Meltolasta ja lehtitilausten hankinnasta vain hyviä muistoja. Patsaan jalustassa lukee, että ”Voittaja 1951 Champion”. Koska hän oli vasta kymmenvuotias, oli kyseessä kesätyö. – Äiti oli töissä sekä maapuolella että tehtaalla. Meltolan ayrshire-karja valittiin yhdeksän kertaa maan parhaaksi. Paimiolaiset sillilaivat olivat noin 40 metriä pitkiä ja lähes 10 metriä leveitä. – Kalastuspäällikkö Oksala johti Islannissa sitä kalastusta. Meltolan kartanon karja tuli huomioiduksi Suomen Kuvalehteä myöten. – Mä sanoin, että mikä ettei ja lähdin talo talolta kiertämään Meltolaa, kertoo hän nyt, 67 vuotta myöhemmin. Erään kahvittelutuokion päätteeksi hän kääntyi yllättäen Lassen puoleen: – Ekkös sä oo reipas. Siellä oppi sellaisia elämänarvoja ja -taitoja kuin täsmällisyys, vastuuntuntoisuus, rehellisyys ja avuliaisuus, hän sanoo. Omat oli rakennettu Paimiossa puusta. Kartanon huusi maa-alueineen ja rakennuksineen pusulalainen talousneuvos Yrjö Härmälä. Kaikki sai töitä, jos vaan haluja oli, kertoo Lasse, jonka tehtäviin kuului myös kartanon isännän Mercedeksen säännöllinen peseminen. Valtaosa kartanon ja tehtaan työväen asunnoista on sittemmin purettu. Viisikymmentä lypsävää ja saman verran nuorta karjaa, Lasse muistelee. PERTTU HEMMINKI. – Yhteistyöllä ja -kyvyllä, toinen toistansa auttaen. Perttu Hemminki ”Maija voitti aina tilauskilpailut ja kiersi palkintomatkoilla monissa maissa.” Partasen perheen Meltolan koti sijaitsi tämän ”Baabeliksi” kutsutun omakotitalon alakerrassa, kuistin vasemmalla puolella. Lasse ei tarvinnut miettimisaikaa. KUNNALLISLEHTI 18 perjantaina 29.4.2016 Kymmenvuotias Lauri ajoi ruista ja kaupitteli Kunnallislehden tilauksia P aimiolainen Lauri ”Lasse” Partanen teki 40ja 50-lukujen taitteessa hevoskuskin hommia Meltolan kartanossa Paimiossa. Kartanolla oli kaksi omaa ja yksi vuokrattu sillilaiva. Noin 250 hevosvoiman koneilla saavutettiin 7–8 solmun matkanopeus. Maatilan rinnalla toimivat eri aikoina muun muassa tiilitehdas, puukenkätehdas, nappitehdas, nastatehdas ja sillitehdas. Meltola Keramian ajautuminen konkurssiin 1950-luvun lopulla johti siihen, että vakuutena ollut kartano joutui vasaran alle. – Maija voitti aina tilauskilpailut ja kiersi palkintomatkoilla monissa maissa. Pakkohuutokauppa pidettiin vuoden 1960 marraskuussa, ja väki joutui lähtemään. Maija Korhosta hän ei kuitenkaan kyennyt lyömään laudalta. Islannin vesillä seilaaville Meltolan sillilaivoille Kunnallislehteä ei kuitenkaan kyetty toimittamaan, joten siltä osin Lasse veti vesiperän. Meneillään oli suuri valtakunnallinen maatalousnäyttely, jota kunnioitti läsnäolollaan joukko Skotlannista saakka saapuneita ayrshire-rodun asiantuntijoita. – Edustin Kunnallislehteä, Turun Sanomia, Seuraa ja Apua sekä muutamia romantiikka-lukemistoja, kuten Sirpaletta ja Perjantaita. Partasen perhe asui viihtyisässä kahden huoneen asunnossa kartanoalueella sijaitsevan omakotitalon alakerrassa. Lassen isä ja äiti olivat töissä kartanossa. Olihan kartanon alueella ainakin parikymmentä perheyhteisöä, joissa kaikissa osattiin lukea ja oltiin myös kiinnostuneita lähiseudun ja maakunnan asioista. Lehtitilaus-markkinat kohenivat entisestään, kun Meltolan kartanon toiminta laajeni ja saavutti uusia ulottuvuuksia. Ajatuksena oli, että Lasse voisi joutoaikanaan myydä tilauksia Meltolan kartanon ja sen tiilitehtaan monikymmenpäiselle työväelle. Vuoden 1951 kesällä Helsingin Ruskeasuolla kävi kuhina
Eli soutamalla ei tarvitse tulla! Niemenkulmantie 1 21500 PIIKKIÖ www.ajak.net/merilohi PIIKKIÖN A&K Oy P. Nyt on aika tilata kattoremontti! Kimmo Uoti Markku Koistinen 0400 532 698 0400 670 397 Kattavaa palvelua! Soita ja tilaa esittely kotiisi! Jari Kutvonen p. 0400 35 0400 Marjukka Lehto-Leinonen KEITTIÖT KYLPYHUONEET LIUKUOVIKOMEROT Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! KEITTIÖN KOODI Turuntie 14, Salo marjukka@keittionkoodi.fi www.keittionkoodi.fi Kevät on keittiöremontin aikaa! Aktiivirahalla sinulle sopivissa kuukausierissä ilman käsirahaa! p. 0400 35 0400 Marjukka Lehto-Leinonen KEITTIÖT KYLPYHUONEET LIUKUOVIKOMEROT Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! KEITTIÖN KOODI Turuntie 14, Salo marjukka@keittionkoodi.fi www.keittionkoodi.fi Kevät on keittiöremontin aikaa! Aktiivirahalla sinulle sopivissa kuukausierissä ilman käsirahaa! p. 050 364 0065 Marjukka Lehto-Leinonen KEITTIÖT KYLPYHUONEET LIUKUOVIKOMEROT Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! KEITTIÖN KOODI Turuntie 14, Salo marjukka@keittionkoodi.fi www.keittionkoodi.fi Kevät on keittiöremontin aikaa! Aktiivirahalla sinulle sopivissa kuukausierissä ilman käsirahaa! p. Tmi Saurax Puh. 050 310 0200 Sauvo www.hormistokeskus.fi Suoritetaan nurmikon leikkuuta ajettavalla koneella kesäkausi 2015, myös trimmeröinti. Nyt on aika tilata KATTOREMONTTI! Joustavat maksuehdot alk. ostaessasi uuden merilohi -soutuveneen hyvitämme vanhasta veneestäsi 100 e kuntoon katsomatta. 0400 822 062 onko soutuvEnEEsi jo loppuun soudEttu. POHJALUOTO OY Vahtistentie 4, 21570 SAUVO GSM 0400-823 690 Fax (02) 473 0775 Vahtistentie 4, 21570 SAUVO GSM 0400-823 690 -tukku 6 vuoden takuu nyt oiva tilaisuus saada vaihtamalla uusi. WALLIN Kaikki rakennusalan peltityöt • konesaumatut peltikatot, myös jalkarännit • profiilipeltikatot • peltilistojen valmistus ja asennus • piippujen ja muiden läpivientien pellitykset kaikkiin kattoihin • sadevesijärjestelmät ja kattoturvatuotteet asennuksineen Ota yhteyttä ja tulemme ilmaiselle tarjouskäynnille! 040 760 1714 Kattoremontit halutessa avaimet käteen -periaatteella sis. 02 4690 250 varsinaisbitumi@varsinaisbitumi.fi PalVelut euroGum-katot huoltoja kuntoarviopalvelut Vuosihuoltosopimukset koulutus ja konsultointi S uo mal ainen vai ht oe h to v ar Sin aiSbitumi o y www.varsinaisbitumi.fi Ammattitaidolla jo 30 vuotta PELTISEPÄNLIIKE J. 0400 35 0400 Uusi osoitteemme on Raitalankatu 18 Salo, puh. huoPakattoJen ammattilainen YhteYstiedot Varsinaisbitumi Oy Verstaskatu 15, 20360 Turku p. 0400 35 0400 Marjukka Lehto-Leinonen KEITTIÖT KYLPYHUONEET LIUKUOVIKOMEROT Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! KEITTIÖN KOODI Turuntie 14, Salo marjukka@keittionkoodi.fi www.keittionkoodi.fi Kevät on keittiöremontin aikaa! Aktiivirahalla sinulle sopivissa kuukausierissä ilman käsirahaa! p. vanhan katon purku ja uudet pohjat www.peltisepanliikewallin.fi • Heinän perustamisja paikkauskylvöt myös kerääjäkasvit • Kivenkeruuta • Kasvinsuojeluruiskutuksia • Typenlevitys JUHA LAAKSONEN p. 0400 35 0400 Marjukka Lehto-Leinonen KEITTIÖT KYLPYHUONEET LIUKUOVIKOMEROT Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! KEITTIÖN KOODI Turuntie 14, Salo marjukka@keittionkoodi.fi www.keittionkoodi.fi Kevät on keittiöremontin aikaa! Aktiivirahalla sinulle sopivissa kuukausierissä ilman käsirahaa! p. perjantaina 29.4.2016 Savupiippujen ja hormien kunnostus Hormien putkitukset Hormien pinnoitukset Piipun muurauskorjaukset Piipunhatut Valmispiiput asennettuna puh. 0400 781 382 PELTISEPÄNLIIKE S. Asennamme teollisuusja liikekiinteistöjen sekä taloyhtiöiden EUROGUM-katot pitkällä kokemuksella. 0400470272 ketonen@sammutinkauppa.com www.sammutinkauppa.com Varsinaisbitumi Oy on huopakattojen johtava ammattilainen Lounais-Suomessa. 99 € /kk Soita ja varaa ilmainen esittely kotiisi! www.kymppi-katto.. POHJALUOTO OY Vahtistentie 4, 21570 SAUVO GSM 0400-823 690 Fax (02) 473 0775 PELTISEPÄNLIIKE J. 0400 35 0400 Marjukka Lehto-Leinonen KEITTIÖT KYLPYHUONEET LIUKUOVIKOMEROT Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! KEITTIÖN KOODI Turuntie 14, Salo marjukka@keittionkoodi.fi www.keittionkoodi.fi Kevät on keittiöremontin aikaa! Aktiivirahalla sinulle sopivissa kuukausierissä ilman käsirahaa! p. ÄlÄ turhaan huolehdi katostasi! anna meidÄn tehdÄ se. 02-435 8006 Onnea 100-vuotiaalle Kunnallislehdelle!. 0400 293 392 Jari Tuomainen p. Teemme myös kaikenlaisten kattojen huoltotöitä, lumenpudotusta sekä kuntoarvioita. 0400 240 845 Puh
159,Echo GT 222-ES .................. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. 1490,jyRsImEt Husqvarna TF 224 ................... 890,Digilehti osoitteessa www.kuntsari.fi Erikoisetu paperilehden tilaajille: Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. 1.690,-kapasiteetti 1000m2 + asennussarja Kaikki mallit nähtävinä myymälässä! ajOlEIKKURIt Husqvarna TS 38 .................... 1090,Honda EU20 i .......................... 044 927 0304 LAITETAAN KATTOSI KERRALLA KUNTOON! • Konesaumakatot • Tiilikatot • Profiilipeltikatot • Maalaus ja julkisivuremontit. 299,kevyt Honda HRS 536 C JKEA ...... Lasse Lilja 040 9382 553 Toni Hakala 044 9735 693 Turun Jokeripelti Oy info@jokeripelti.fi www.jokeripelti.fi Haikaran Laulupuu Kauniita käsintehtyjä uniikkeja rebornvauvanukkeja. 550,vetävä, allesilppuava, sivulle heittävä OKsasIlPPURI Eliet Neo ................................. 299,Echo CS-281 WES .................. 339,aggREgaatIt Honda EU10 i .......................... 195,Honda 425E (-4-tahti) ............. 569,siimapää, vesakkoja raivausterä RObOttIlEIKKURIt Esim. 4,290,Combi 94 sm leikkuulaite Husqvarna R214 TC ............... Lahjaksi, opetuskäyttöön, somisteeksi, keräilijälle tai kauniiksi koristeeksi itselle. 349,tasOlEIKKURIt Husqvarna LB 146 .................. 445,WX15 .......................... RUOhOtRImmERIt Husqvarna 122 C .................... 595,2.500W 30/35 mm RUOhONRaIvaUssahat Husqvarna 336FR ................... 1.850,leikkuuleveys 97 sm Husqvarna R213C ................ Myös nukkekursseja! www.haikaranlaulupuu.fi Kristiina Konu, Salitunkatu 10, Salo, 050 4140 419 Länsiranta 8 sisäpiha Ma, Ke, To 10–17 La 10–13 Ti, Pe suljettu 040 5168726 UUDET TRENDIT klassikot PRINTIT laskeutuvat pellavat KAIKKI IHANAT UUDET KUOSIT sisusta uusi tunnelma verhoilla www.aktialkv.fi Aktia Kiinteistönvälitys Johanna Pulkkinen gsm 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi Aktia Kiinteistövälitys Alueesi edustaja www.aktialkv.fi Puutarhatöihin Kone Wuoriolta! Avoinna ma-to 8.00-17.00 pe 8.00-19.00 la 9.00-15.00 WWW.KONEWUORIO.FI Tarjoukset voimassa 31.5.2016 asti, tai niin kauan kun varatut erät riittää. 259,siimapää, vesakkoterä Honda UMK 435 (4-tahti) ......... Automower 310 ............. 499,siimapää, vesakkoja raivausterä ECHO SRM 222ES ............... Katso lisää: www.kuntsari.fi Kunnallislehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella sekä iPod Touchilla.. 3.890,Combi 94sm leikkuulaite Husqvarna R214 TC ............... 4.290,Combi 94 sm leikkuulaite mOOttORIsahat Husqvarna 435 ........................ KUNNALLISLEHTI 20 perjantaina 29.4.2016 VARAA ILMAINEN KUNTOTARKASTUS! • Konesaumakatot • Tiilikatot • Profiilipeltikatot • Maalaus ja julkisivuremontit. 595,WH20 .......................... 044 927 0304 Puh. Puh. 519,työleveys 60 cm vEsIPUmPUt Honda WX10 .........................
KUNNALLISLEHTI MEILLE TULEE, vaikka ollaankin aika pihalla sikäläisistä asioista. Omat vanhempani ovat vielä hengissä, ja mahdollisuuksien mukaan käyn välillä tekemässä palvelukartoituksia. Rakkaudella, Teidän Vasilisa T ervehdinpä nyt molempia fanejani, kun kerran olen ollut osa maineikasta Kunnallislehteä 23 vuoden ajan. Hyvin olen viihtynyt, kiitos kysymästä. Tai järvet, väheksymättä myöskään EteläSuomen tärkeintä lohijokea. Verrattuna lounaissuomalaisiin itähämäläiset ovat avoimia ja puheliaita, mutta kestän sen kyllä. Kaikki on siis mahdollista. Ajellessamme entisen ja nykyisen kotiseudun väliä olemme myös nähneet, miten ”muutamassa vuodessa metsä taas kasvaa”. Vielä kun pääsin sahtia maistelemaan, ei paluuta ollut. Tuttavat näkevät karhuja ja metsästävät ilveksiä ja majavia ja kalastavat. Muuten elelen entiseen tyyliin: minulla on viisi virkaa ja kuusi nälkää, kirjoitan täkäläiseen lehteen – ehkä entistä kiltimmin, koska nimike on nykyään ”kolumnisti” ja jutun vieressä on oikean nimen lisäksi naama – ja olen toiminut karismaattisen naishenkilön johtamassa luontohenkisessä porukassa sihteerinä. Täälläkin. Kansallispuistossa näkee, miltä oikea metsä näyttää eikä kukaan tule nurkkajuureen aukkohakkuuta tekemään. perjantaina 29.4.2016 Terveisiä Bysantista! juttuja, että joissakin kunnissa sellaisia tehdään virkatyönä, jopa jo 75-vuotiaille, mutta Paimiossa ei ole ketään kiinnostanut, miten 85-vuotias pärjää yli kahdeksankymppisen puolisonsa kanssa omakotitalossa haja-asutusalueella. Itse asun ensimmäistä kertaa iässäni taajamassa. Kunta on pieni maalaispaikka, mutta keskusta hyvinkin vistamainen: neljän kilometrin mittainen ”pääkatu”, jonka varrella kaikki tärkeä on. Taannoin oli torilla nuotio ja konekivääri, ja toissapäivänä päästiin valtakunnan lehtiin, kun räjäyttivät auton tuossa melkein nurkalla. Ei meidän elinaikanamme, ei luultavasti koskaan. Bysantilla tarkoitan tässä Päijänteen takaista Hämettä, jonne siirryin pysyvästi 2010. Takametsissä on sitten nykyajan tuulimyllyjä ja laskettelurinne. Tokihan se pärjää: olemme osanneet ihan itse hankkia rollaatorin, suihkutuolin ja apukahvan seinään, ja sukulaiset, naapurit, taksi ja Kymppikyyti kuskaavat asioille. Aivan erityisellä innolla tutkin Vuoden Vauvat, ja kuolinilmoituksista seuraan lapsuuteni aikuisten vähittäistä poistumista. Tuulivoimasta näköjään tapellaan kuten täälläkin, samoin vesiosuuskunnista ja koiranpaskoista. Mieskin on edelleen sama, joten toivottavasti epäilijät eivät lyöneet kovin suurista summista vetoa. Olen kuullut. Aluksi meillä oli vain pieni järvenmökki kansallispuistossa, mutta Sisäinen Järvisuomalaiseni heräsi heti, ja tyrmistytin ukon lykkäämällä leivinuuniin kuusi muikkukukkoa ilman aikaisempaa kokemusta. Ja hyvää oli. Puurivistöjä myllätystä maasta toki nousee, mutta ei metsää. Autoja ajetaan romuksi, ja parinsadan metrin päässä on tapettu kaksi ihmistä. Täältä löytyy esimerkiksi keilahalli, golfkenttä ja hotelli, mutta ei kenkäkauppaa eikä optikkoa. TÄRKEIN SYY TÄÄLLÄ olooni on JÄRVI
Avajaisten kunniaksi paljon tarjouksia ja ohjelmaa: MTV TOTAL TILAUKSIIN 2 KPL MUUMIMAAILMAN LIPPUJA KAUPANPÄÄLLE Lue lisää www.lounea.. Koivu 050 310 4097 LVI-ITÄLÄ oy jo vuodesta 1973 •Ilmastointija vesijohtotyöt •Lämmitysjärjestelmät •Öljysäiliöiden tarkastukset ja öljypolttimien huollot •Aurinkolämmitysjärjestelmät Paimio, puh. Sinä tiedät, mitä pitää tehdä. Satamakatu 15 24100 Salo p. /avajaiset OMAseniori-palvelu Tervetuloa tutustumaan palveluun! • Tukemaan ja turvaamaan yksin asuvien ikäihmisten elämää 20 ENSIMMÄISTÄ OMASENIORITILAUSTA ILMAN AVAUSMAKSUA! AIRA SAMULIN SUOSITTELEE! KANAVAPAKETTEJA TARJOUSHINNOIN! Pe 29.4. 27430 PANELIA puh (02) 864 7228 UUTUUS! LukkoJaakko lukkosaumakate KATTOja SEINÄPELTIÄ NOPEAT TOIMITUKSET Useita eri värija pinnoitevaihtoehtoja. Useita eri värija pinnoitevaihtoehtoja. Viherrakentamisen erikoisliike Katso loput tarjoukset kotisivuiltamme! Rantatöyryntie 31 Lieto P. MIX-tarjoukset voimassa 30.4.2016 asti. TILAA HETI. 2 . 99/m 28x120 rusk. 02 727 4300 f. 8-17 La9 -13 www .hak ulan puu .fi Ter vetu loa hyv ille kau poil le! TER ASSI NTE ON AIKA ONN YT! Katso lopu ttarj oukse tkot isivu iltam me! ma-to 7-17, pe 7-18, la 9-14 KAIKKI KODIN EHOSTAMISESTA Ammattilaiset palveluksessasi. *Tarjoushinta 6 kk, tämän jälkeen tilaus jatkuu normaalihinnalla. 27430 PANELIA puh (02) 864 7228 UUTUUS! LukkoJaakko lukkosaumakate KATTOja SEINÄPELTIÄ NOPEAT TOIMITUKSET Useita eri värija pinnoitevaihtoehtoja. Meiltä myös: peltilistat sadevesijärjestelmät läpiviennit kattoturvatuotteet NOPEAT TOIMITUKSET TILAA HETI! www.lounea.. Nyt myös korjausrakentamista ja maalausta. uritettu (viister.) 1 . (02) 489 2100 Ark. 69/m 48x98 mit. 15/m TERASSIN TEON AIKA ON NYT! Rant atöy rynt ie3 1Li eto P.(0 2)48 921 00 Ark. TILAA HETI. Palvelemme osoitteessa Tehdaskatu 6, Salo ma-pe klo 9.00-16.30 www.lounea.. Kuljetus T. Me tiedämme, millä koneella se onnistuu. KUNNALLISLEHTI 22 perjantaina 29.4.2016 • Fullständiga jordvärme-lösningar 4–340kW • Pumpinstallationer • Underhåll • Service • Täydelliset Maalämpöratkaisut 4-340kW • Pumppuasennukset • Ylläpito • Huolto Dahlboms Brunnsborrning Ab Kaivonporaus Dahlbom Oy www.dahlbom.fi • Kimito/Kemiö 044 592 0788, 0500 327 744 Raikasta vettä ja energiaa kalliosta www.dahlbom.. 0400-221 642 www.lvi-itala.fi 27430 PANELIA puh (02) 864 7228 UUTUUS! LukkoJaakko lukkosaumakate KATTOja SEINÄPELTIÄ NOPEAT TOIMITUKSET Useita eri värija pinnoitevaihtoehtoja. JIMM’S OUTLET Pelitavaraa ulosheittohinnoin! MIX4 4,95 € /kk* MIX8 9,95 € /kk* Voit tehdä tilauksen myös verkkosivuillamme www.lounea.. 02 727 4301 www.srkv.fi Muista myös: Tarvikemyynti Kuljetuspalvelu jo 30 vuoden kokemuksella! Jarno Mikkola Puh. TILAA HETI. 0500 522 573 Myynti: 044 303 5630 Pihan rakentamista, korjausta sekä viheralueiden hoitotöitä. OLEMME MUUTTANEET Palvelupisteemme Salossa on muuttanut uusiin tiloihin. 1 . 45/m 47x100 vs. Löydät meidät nyt osoitteesta Tehdaskatu 6. • Kimito/Kemiö 0500 327 744, 044 592 0788 VATTENBRUNNAR MED GARANTI VESIKAIVOT TAKUULLA VATTENBRUNNAR MED GARANTI VESIKAIVOT TAKUULLA • Fullständiga jordvärme-lösningar 4–340kW • Pumpinstallationer • Underhåll • Service • Täydelliset Maalämpöratkaisut 4-340kW • Pumppuasennukset • Ylläpito • Huolto Friskt vatten och energi ur berggrunden Raikasta vettä ja energiaa kalliosta TK-Kylpytynnyrit Kylpytynnyrit ja pihasaunat hyvillä varusteilla Tarkemmat tiedot tuotteista ja tarjouksista löydät kotisivultamme www.paljut.fi Teemu Koivu 050 310 4097 teemu@paljut.fi Meiltä myös pienkuljetuspalvelut pakettiautolla ja peräkärryllä. 8-17 La 9-13 www.hakulanpuu.fi Terv etul oa hyvi lle kau poil le! TERASSIN TEON AIKA ON NYT! Katso loput tarjoukset kotisivuiltamme! Terv etulo a hyvi lle kaup oille! Tarjouksessa kestopuita: 28x95 vihreä (viister.)
Juho Honkaranta 40-vuotiaana. . PIIKKIÖSSÄ PIDETTIIN ensimmäiset demokraattiset vaalit kansalaissodan jälkeen, ja työväestö sai ehdokaslistan aikaiseksi vuoden 1920 kunnallisvaaleihin. Vaikka Juhon eroa valtuustosta oli vaadittu ja asiasta oli käyty oikeutta, sopuvaalien jälkeen hänelle alettiin osoittaa arvostusta yli puoluerajojen. Kansalaissodan aikana Piikkiössä oli ollut punakaarti, johon Juhon veli Matti oli kuulunut. Helena Virtanen etsii tietoja isoisästään Juho Honkarannasta. Toiminnan kautta opimme, että pitää auttaa heikompia ja auttaa kun apua tarvitaan, Helena miettii. Porvarit ja sosialistit riitelivät verisesti. perjantaina 29.4.2016 Millaista oli olla piikkiöläinen sosialisti Suomen rikkinäisinä aikoina. . Porvarit ja sosia-listit sopivat puolueiden voimasuhteista jo ennen vaaleja, Helena kertoo. . Hänellä oli kylmä ja huonot olot, ja hän toivoi, että mielen virkistämiseksi jokainen perheenjäsen kirjoittaisi hänelle oman pitäjän asioista, Helena kertoo. Juhon veli Otto kuolee junaonnettomuudessa 1932. . Torpparikysymys 1913: Juhon vanhemmat ryhtyvät itsellisiksi ja vuokraavat Salvelan isännältä Kollilanmäen. Oikeudessa käytiin jatkuvasti. Juhosta tulee kunnalliskodin johtokunnan puheenjohtaja ja sosiaalilautakunnan puheenjohtaja. Tällä hetkellä paikka on suvun vapaa-ajan asuntoina. 631 kirjeen joukossa oli myös Helena Virtasen isoisän, Juho Honkarannan kirjoittamia viestejä. HELENA ON käynyt läpi suvun kuvia ja kirjeitä, kuntien, työväenyhdistyksen ja maakunnan arkistoja, kirjastoja ja historiikkeja. Toinen lapsi syntyy. Piikkiön vasemmisto ei tiennyt muutoksesta ja myöhästyi. Juhon veli Matti kuolee punavankileirillä. Helena lähti etsimään lisää tietoa hänestä ja löysi yhä kiinnostavampia yksityiskohtia. Juho toi leivän pöytään kivija betonimiehenä sekä sekatyömiehenä. . . 1920: Juho valitaan valituskierrosten jälkeen Piikkiön valtuustoon. Jokavuotiset vaalit pitivät yllä jännitystä. . . 16-vuotias Juho menee töihin Salvelan kartanoon. Niitä ei ole löytynyt. Keskeisenä osana työtä on ollut myös vanhojen Kunnallislehtien läpikäyminen. Erityisen kiinnostunut olen myös Piikkiön työväenyhdistyksen alkuvuosista ja kunnallispolitiikasta ennen vuotta 1940, Helena kommentoi. . Matti oli kuollut 18-vuotiaana vankileirillä nälkään. Ensimmäinen lapsi kuolee elintarvikepulan aikana. Sittemmin porvarien ja vasemmiston valta-asema Piikkiön valtuustossa vaihtui moneen kertaan. Hän pyytää lukijoilta apua valokuvien löytämiseksi. Niissä vaaleissa oli dramatiikkaa. Lisäksi hän oli kylän jäämies, joka haki jäitä Piikkiönlahdelta maidon pitämiseksi kylmänä. Kunnallislehti ryhtyi uutisoimaan Piikkiön asioista samana vuonna, kun Juho pääsi Piikkiön valtuustoon. Juho valitaan Hadvalan kyläpäälliköksi, joka huolehtii evakkoasioista. Tällä hetkellä Helena etsii kuvia isoisästään valtuutettuna tai työväenyhdistyksessä. Nimien suomalaistaminen 1906: Perhe vaihtaa sukunimen Honkarannaksi. Virtanen jäi vuonna 2011 eläkkeelle Turun pääkirjastosta, jossa hän toimi viimeksi kirjastotoimen palvelujohtajana. Perheeseen otetaan kasvattitytär, joka oli pahasti nälkiintynyt. Se oli jakautunut jo vuonna 1920 kahtia. – Minulla on Juhosta perhekuvia mutta ei lainkaan kuvia hänestä valtuutettuna, Helena Virtanen harmittelee. – Juho oli Piikkiössä valtuutettuna ja joutunut sodan aikana työvelvolliseksi Virolahdelle. Helenan äiti syntyy 1921. P iikkiöstä vanhan torpan vintiltä löytyi viitisen vuotta sitten kassillinen sota-aikaisia kirjeitä. . Hän on mukana Piikkiön suurissa rakennushankkeissa, kuten kunnalliskodin rakentamisessa. Hänet valittiin sittemmin lautamieheksi, hän sai herastuomarin arvon ja oli perehtynyt yksityiskohtaisesti taksoitusasioihin ja -valituksiin, Helena ihmettelee. Juho oli sosialisti. – Mahtaisikohan kuvia löytyä yksityisistä kokoelmista. Itsenäisen Suomen kuntademokratia käynnistyy 1919: Juho lähtee Piikkiön työväenyhdistykseen ja politiikkaan. Hän ajoi polkupyörää, vaikka hänellä oli vakava sydänvika. Hän hieroi sydämen kohdalta paitaa, niin että se meni aina rikki siitä kohtaa, Helena kertoo. – Hänelle oli varmasti palkitsevaa, kun vuosikymmenten jälkeen työn tulos alkoi näkyä ja työväestön asema parani askel askeleelta, Helena iloitsee. . Perimätiedon mukaan Juho sekä Jalmari Ruohonen piileskelevät metsissä ja säästyvät muilutuksilta. Yhdistys lakkautettiin ja perustettiin uudelleen useita kertoja. – Talvisodan uhatessa ihme tapahtui. Maria Kesti – Juho Honkarannan taustaa selvittäessäni on ollut kiinnostavaa, miten makrohistoria on konkretisoitunut mikrohistorian avulla: miten Suomen suuret tapahtumat ovat näkyneet yksilön elämässä, Helena Virtanen kuvailee. . Juho oli työväenyhdistyksen sihteeri ja valitti asiasta oikeuteen, ja monen mutkan jälkeen työläiset voittivat. Ensimmäinen lapsi syntyy 1916. Juho, hänen lapsensa ja lapsenlapsensa asuivat Piikkiössä Kollilanmäessä. Jännitystä oli myös Piikkiön työväenyhdistyksessä. – Muistan, kun pienenä kuljin pappan kanssa työväentalolla ja kunnalliskodissa. Oikeistoradikalismi ja muilutuksia 1930: Kiihkeitä vuosia Piikkiön kunnallispolitiikassa. Juho ei ilmeisesti kuulunut punakaartiin mutta oli mukana Piikkiön työväenyhdistyksessä heti kansalaissodan jälkeen. Jälleenrakennus ja uusi sosiaalipolitiikka 1950: Juholla useita luottamustoimia. Maattoman väestön muuttoliike 1900: Perhe lähtee Pohjois-Savosta, aikoo Amerikkaan mutta päätyy Piikkiöön. Toisaalta siihen aikaan vaaleja pidettiin joka vuosi ja vain kolmasosa luottamusmiehistä vaihdettiin kerralla. . Juho komennetaan työvelvolliseksi Virolahdelle. . Kolme vasemmistovaltuutettua painostetaan eroamaan. Suomi itsenäistyy 1917, sisällissota 1918, torpparilaki tulee voimaan: Perhe saa tilan omakseen. Kuvia ja muita tietoja voi antaa osoitteeseen helena.virtanen@pp1.inet.fi tai numeroon 0400 812 386. 1963: Juho menehtyy sydänkohtaukseen. Ensimmäisistä vaaleista tuli työläisille menestys: valtuustoon valittiin 6 valtuutettua, joista 4 tuli vasemmiston puolelta. – Hän itse kirjoitti muistopuheessa vaimolleen, että elimme Suomen rikkinäistä aikaa, Helena toteaa. Juho tapaa Salvelassa tulevan vaimonsa. Torpparien ja palkkatyöväen asema painostaa Suomen ilmapiiriä. . Juho joutuu jättämään kommunistiksi epäiltynä valtuuston 1935, palaa takaisin 1936. . 8-lapsinen perhe elää torpparielämää. Äärivasemmisto sai vahvimman jalansijan, ja maltillinen sosiaalidemokraatti Juho lähti pois mutta palasi pian takaisin yhdistyksen sihteeriksi. Piikkiöön saadaan sopu. Ehdokaslistojen jättöpäivää oli yllättäen eikä ihan viattomasti aikaistettu. – Hän oli torpparin poika ja käynyt vain Rungon kansakoulun, joka siihen aikaan kesti kolme vuotta. Kaikki Suomen historian merkittävimmät tapahtumat tapahtuivat Juhon elämän aikana, ja sosialistina hän oli myrskynsilmässä. Hän oli myös kuulu kaivonkatsoja. . . Sodat 1939–1944: Sodat yhdistävät piikkiöläisiä. Vaalit jouduttiin uusimaan. . Juho on liian iäkäs sotaan, ja hänen harteilleen jää raskas arjen ylläpito. Kansakoulu työväestön lapsille 1910: Juho käy Rungon kansakoulun. Suomen suuret tapahtumat ja Juho Honkaranta . PIIKKIÖN VALTUUSTOSTA on noussut Helenan silmien eteen monia kiinnostavia seikkoja, kuten se, että alkuaikoina Piikkiön valtuustossa kiistelivät yhtä aikaa sekä Juho että hänen isänsä työnantaja, Hannes Hietarinta Salvelan kartanosta. . . . Hän kokoaa nyt isoisästään materiaalia kirjaa varten. Juho oli sosialisti, Hannes porvari. Johanista tulee Juho. Juhon isä kuolee 1940 junaonnettomuudessa, kun hän odottaa poikaansa Paavoa sotavankeudesta. Häntä pidettiin kiihkottomana, oikeudenmukaisena ja tinkimättömänä miehenä, jonka sydämen asiana oli sosiaalipolitiikka ja vanhusten hoito. MARIA KESTI . 1896 Johan Strömberg syntyy Venäjän vallan alla. Silti hän pääsi 40 vuodeksi Piikkiön valtuustoon ja useisiin lautakuntiin, joutui heti poliittisen uransa alussa perehtymään valitusasioihin ja etenemään korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Kunnallislehdessäkin kirjoitettiin, että eikö pienestä pitäjästä voisi löytyä yhteishenkeä. . Vuonna 1936 Piikkiössä oli sopuvaalit. – En muista, että meillä olisi koskaan puhuttu politiikkaa. Juholla oli Piikkiössä yhteensä 17 luottamustoimea. . Yhdistyksen aiemmat asiakirjat ovat kadonneet, joten Juhon aktiivisuudesta ei ole tietoja aiemmilta ajoilta
VUOKKO KERTOO OLLEENSA tanssihullu siitä asti, kun hän oli rippikouluikäisenä häissä Piikkiön Pontelassa ja kylän vanhapoika haki häntä tanssilattialle. Kun niitä kuulee, jalka alkaa heti käydä. . Liitosta tuli myrskyisä, ja vuosiin mahtui mukaan konkurssia, avioeroa ja uudelleen yhteen palaamista. Sanon heille, että ei kannata jäädä istumaan. Vielä mitä. . – Saan tanssiessa liikuntaa, ja paikalla on aina tuttuja ihmisiä ja iloisia kasvoja! Hän lähtee Poimariin lähes joka lauantai ja aina silloin, kun paikalla on elävää musiikkia. Maria Kesti ”Tanssimalla saa itsensä pidettyä kunnossa. Siitä se lähti. Kolmen poikansa tulevan isän hän löysi tangokilpailusta, jonka he voittivat yhdessä. Hiukan hän on joutunut antamaan ikävuosille periksi. – Sanoin, että emmää osaa, mutta hän sanoi, että kyllä sinä osaat, tule vaan. Hän kertoo, että nykyäänkin hänen on vaikea jaksaa, kun omaan makuun olevaa ohjelmaa ei ole tarjolla ja hän jää useaksi päiväksi kotiin. – Olen aina ollut tanssihullu ihminen, enkä suostu antamaan periksi vanhuudelle, Vuokko nauraa. Tanssimalla saa itsensä pidettyä kunnossa. Sittemmin Vuokko seurusteli Lauri Puusan kanssa, joka menehtyi seitsemäntoista yhteisen tanssivuoden jälkeen. Miehen kuoltua hän saattoi käydä tanssimassa joka päivä, jotta olisi kestänyt. Tanssiminen on ollut Vuokolle henkireikä vaikeina aikoina. Hän sai itsensä takaisin jaloilleen, mutta murtuman jälkeen paritanssit eivät enää ole luonnistuneet ja jotkin liikeradat ovat vaikeita. Vuokko Myllymäki nauttii elämästä tanssilattialla ”Kaikki ilo, mitä olen saanut, on tanssimisesta lähtenyt liikkeelle. Paimiolainen Vuokko Myllymäki on 82-vuotias, mutta hänet löytää silti harva se viikonloppu Ravintola Poimarista tanssimasta ja nauttimasta elämästä. – Monesta vanhasta ihmisestä näkee, että heidän tekisi kauheasti mieli tanssia mutta eivät millään kehtaa. – Olen kiitollinen siitä, että elämässä on ollut monenlaista vaihetta, ja silti olen hyvässä kunnossa ja järki toimii! POIMARISSA VUOKKO lähtee tanssilattialle heti, kun hyvää musiikkia tulee, vaikka lattialla ei olisi ketään. Kuulo on alkanut reistailla, ja selkään tuli murtuma muutossa puolitoista vuotta sitten. Tanssimistakin onneksi riitti, kunnes mies kuoli 44-vuotiaana. KUNNALLISLEHTI 24 perjantaina 29.4.2016 82 vuotta ikää, ja tanssi jatkuu Y li 80-vuotiaat rouvat istuvat keinutuolissa, kutovat sukkaa ja paheksuvat nuorten maailmanmenoa. Vuokon lempimuusikkoja ovat muun muassa Elvis ja Tom Jones. Yleensä muut seuraavat perässä. MARIA KESTI – Kun lähden tanssimaan, haluan, että tukka on hyvin, on nättiä päällä ja on korkokengät jalassa, 82-vuotias Vuokko Myllymäki kommentoi.. – Kaikki ilo, mitä olen saanut, on tanssimisesta lähtenyt liikkeelle, Vuokko kommentoi. Sen vuoksi hän jytää nykyään yksin, samalla tavoin kuin nuoret ikäpolvet
113tkm. 9-17, la 9-14 www.facebook.com/pluskatsastus www.plus. Sis.alv. Upea. 135 tkm -06 18.850,Mercedes-Benz C 220 CDI T A Elegance aj. Hyvä sis.alv. 13950e -13 Renault Trafic 2.0 Dtci L21-om. 044 423 2320 Avoinna ark. Tehdastakuu 16750e 11 Skoda Octavia 1.2 Tsi HB Eleg. 295 tkm -92 4.850,Nissan Primera 1,8 Visia Traveller aj. Ostamme ja vaihdamme halvempaan, myös asuntoautot/-vaunut ja moottoripyörät. 360 tkm -97 450,TERVETULOA! www.turunvaihtoautot.net/kuokkanen + VUOKRAPAKUJA! -14 Hyundai i30 1.4 Crdi Hb. Huippuhieno 39500e 12/11 Hyundai iX35 2.0 Crdi 4Wd Comf. alkaen 040 758 3664 (Tilamme on savuton) Wattitie 1, Paimio HENKILÖAUTON VAHAUS + SISÄSIIVOUS 110 € TArVITTAESSA myÖS LAUANTAISIN! HUHTIKUUN TArjOUS www.loimaanlaatuauto.fi Myynti 040 450 7011 Huolto 040 450 7012 Myynti 040 450 7001 Huolto 040 450 7002 Lamminkatu 7 Lamminkatu 39 Palvelemme Ma 9-18, ti-pe 9-17, la 10-14 Skoda Fabia 1,2 TSi 90 Style 1 tkm -16 Ford C-max Compact 1,0 EcoBoost 125 hv start/stop M6 Titanium 1 tkm -15 Tee hy vä ka up pa Lo im aa LLa ! Meiltä uusiin Ford, Skoda ja Nissan -autoihin myös kaikki kampanjatarjoukset! Meillä yli 300:n vaihtovalikoima. L2 1-om. 19.890 Nissan Qashqai dCi 110 Visia 2WD 6M/T E6 1tkm -16 Fiat Hobby Toskana 615 63 tkm -08 26.990 25.900 28.940 Onnittelemme 100-vuotiasta Kunnallislehteä AUTOKORJAAMO SONKKI AY Teollisuustie 8, Paimio P. sis.alv. Näyttävä. 92 tkm -10 6.800,Chevrolet Nubira Star STW CDX 1,8 M/T ECC aj. TERVETULOA WP-Katsastus Oy Tuulissuontie 34 Lieto p. 86tkm. 78tkm. 152 tkm -01 1.950,Renault Laguna 1,6 16V Expression aj. 7950e -05 Peugeot Boxer 2.0 Hdi L2 1-om. Tehdastakuu 3.5v. Sis.alv. Kotimainen. 135 tkm -08 15.400,Audi A4 Quattro Avant 3,0 TDI 171 kW aj. 90tkm. 1. 47tkm. Sis.alv 6950e Harrasteajoneuvopäivä La 14.5.2016 klo 10–14 *Katsastuksia ilman ajanvarausta, tarjoilua, Moonshine Rockkers-bändi lavalla, Mehiläisen terveydenhoitajat tekevät mittauksia ja AMA ry:n museotarkastajia paikalla ym. perjantaina 29.4.2016 voim. 252 tkm -01 1.850,Volvo S40 2,0i 4d aj. 20750e -13 /12 Volvo XC 60 D4 AWD Momentum 1-om. Sundqvist Piikkiö puh. Joustava rahoitus jopa ilman käsirahaa ja korkoa. RAISIO Tuotekatu 8 B 21200 Raisio Puh. 85tkm. 19950e -06 Citroen Jumper 2.0 Hdi L2 1-om. 225 tkm -06 12.900,Ford Focus 1,6 TDCi 95 hv Start/Stop Trend M6 Wagon aj. 155tkm. aj. 155tkm. 11750e 11 Skoda Yeti 1.4 Tsi Ambiente 1-om. 02 4364300 A J O N E U V O T j a A U T O I L U. TURKU Vähäheikkiläntie 55 20810 Turku Puh. 1-om. 19 19 * * Katsastuksen hintaan lisätään viranomaismaksu 2,70€, katsastuksen kokonaishinta 21,70€ + päästömittaukset. Huom. 152 tkm -12 11.800,Hyundai i20 1,2 Classic 5d aj. 02 473 2130 www.autokorjaamosonkki.fi Diesel päästömittaus 20 e Autohuolto MAUNU KY Sunintie 45, Loimaa P. 262 tkm -06 2.950,Skoda Fabia 1,4 Classic aj. 6950e -10 Dacia Logan 1.5 Dci Paku 1-om.60tkm. 6kk ensimmäisestä pesusta T:mi P. Huippumalli. 67tkm. 1-om. 02 762 8326, 0400 536 303 www.autohuoltomaunu.fi OSTO-MYYNTI-RAHOITUS Volvo C70 Avoauto T5 Momentum aut. 044 423 2300 Avoinna ark. 8-18, la 9-14 Katsastus Palveleva. Katumaasturi 16750e -13 Skoda Octavia 2.0 Tdi Combi Eleg. 145 tkm -08 5.350,Lexus LS 400 AT aj. 140tkm. 479 5322 A J A P I K A P E S U U N Pesupassilla joka kuudes pesu ILMAINEN Shell AUTOPESU Henkilötai pakettiauton katsastus ennakkomaksulla netistä osoitteesta www.plus. 7950e -06 Renault Trafic 2.5 Dci Aut. erä vaikka elokuussa
Siirrämme asiakkuutesi meille vaivattomasti valtakirjalla. Pikajäähdytys, palautuu automaattisesti normaalitilaan. Mukana 2 tehokasta turbovispilää ja 2 tukevaa taikinakoukkua. 9-18, la 9-14 SANTALA www.sportia.fi KaiKK i toppavaatteet Tunturi 7-vaihteinen, alumiinirunkoinen POLKUPYÖRÄ VIVA naisille ARCADE miehille (49,90) 20,Nyt merkkiKYPÄRÄ edullisesti COOL tai CENTRUN New Balance 780 TÄYSVAIMENNETTU LENKKIKENKÄ Lapsille MERKKILENKKAREITA (579,-) 500,(129-) 99 90 30,119,49,Naisten ja miesten SAIL & SKI ULKOILTAKKI HOUSUT Meilläkin juhlitaan Kuntsaria. Palvelemme asiakkaitamme myös kassapalveluissa koko aukioloajan. VISTAVISIO Vistantie 24, Paimio Puh. Mitat: K 186, L 60, S 65 cm. Ei puhelinvarauksia. Jääkaappi Bosch KSV36NW30 Energialuokka on A++. 473 2142 Ark. Energialuokka on hyvä A++. Entä arvostatko pysyvyyttä ja läheistä palvelua. 99 ,Sähkövatkain Bosch MFQ36300 Moottoriteho 400 W. koritaso ruokailuvälineille ja pienille kupeille, joten alakoriin jää enemmän tilaa muille astioille. 35 vuotias vistavisio onnittelee 100 vuotiasta Kunnallislehteä JääKieKon MM-KisoJen KunniaKsi raJu synttäritarJous vain loppuviiKolle pe 29.4. LED-valaistus: valaisee erinomaisesti koko jääkaapin/pakastimen. Käyttötilavuus 237 l. Leveys on 60 cm. Poistoilman suodatus: A. NoFrost – kaappia ei tarvitse sulattaa. 020 774 9880 www.poppankki.fi/piikkio Me teemme niin. Elektroninen lämpötilaohjaus ja LED-näyttö. ONKO KIINTEISTÖSI TURVALLISUUS AJAN TASALLA. Imukyky matolta: E, kovalta lattiapinnalta: D. Pakastin Bosch GSN36VW30 Energiatehokas – A++. Äänitaso on todella hiljainen 44 dB. 10–18 , la 10–14 549 ,549 ,Jääkaappipakastin Bosch KGV36VW32 Energialuokka A++. Lisäksi myönnämme 100 päivän tyytyväisyystakuun kodinkoneillemme: täysin tyytyväinen tai rahat takaisin. VISTANTIE 12, PAIMIO PUH. 044 766 1300 Ark. Tehokas puhallin tasoittaa lämpötilan koko kaapin alueella. nopea pikapesu ja puolitäyttö. Kysy lisää myymälästämme. tekniset.fi Maksimoi Bosch-hyödyt. KUNNALLISLEHTI 26 perjantaina 29.4.2016 Hadvalantie 10, Piikkiö puh. Ja 10 Kappaleen erälle 299,luxor 39” tv Full HD LED, jossa T2/C virittimet, 200Hz CMP, monipuoliset liitännät, USB rec, 2 vuoden takuu. Murtovarkaat kuriin uusimmilla tuotteilla SUOMALAISTEN PUOLELLA Meillä voit maksaa TUOHELLA. 499 ,59 ,399 ,Kolme pakettia pölypusseja kahden hinnalla Pölynimuri Siemens VS06B120 Energialuokka: B. KODINKONEPÄIVÄ Tekniset V ISTA V ISIOSTA laatua kotiin. Pakastusteho 20 kg/vrk. VarioZone – siirrettävät hyllyt mahdollistavat erikoissuuren säilytystilan. Mitat: K 186, L 60, S 65 cm. Monipuoliset ohjelmat mm. 1/asiakas. SUOMALAINEN iLOQ ON MAAILMAN ENSIMMÄINEN JA AINOA elektroninen lukitusjärjestelmä, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Katso muita tarjouksia www. Voimassa vain 29.-30.4. 5 tehoaluetta. Palvellaanko Sinua nykyisessä pankissasi. Ajastin ja jäljellä olevan pesuajan näyttö. Meidät tavoitat henkilökohtaisista puhelinnumeroista. la 30.4. Elektroninen lämpötilan ohjaus ja LED-näyttö. 39 90 Tarjoukset voimassa esittelypäivänä, niin kauan kuin varatut erät riittävät, 1/asiakas. Auto All in 1 – huomioi pesuainetyypin automaattisesti. Tule kokemaan tämä itse. 10 kpl erä. CrisperBox: erittäin energiatehokas – säilyttää hedelmät ja vihannekset tuoreina kauemmin. EDUSTAJA PAIKALLA MAANANTAINA 6.7. Astianpesukone Bosch SMU50E62SK 3. 799 ,799 ,899 ,klo 10-15 Ei jälleenmyyjille. Liity myBosch-jäseneksi ja saat etuja ja hyötyjä maksutta. Käyttötilavuus on 346 l
Hoopo! Sanos Antsaki – Paimion talous on kans kural. Paperilehti. 02 421 269, 0400 323 488, 040 541 7033, 010 321 5100 Internet: www.launokorpi.com, e-mail: info@launokorpi.com LähEmmin: 20.05.-21.05. YHTÄKAIKKI ISKELMÄN sanotuksis on aineksii vai elämäohjeiks ”kun sen oikein oivaltaa!” Jos on semmone hyvä olo yällisest huanost unest hualimat ett siin samal ku lataan kaffesamovaarii hoilaan jotta ylösrakentavaist. ”Niin paljon kuuluu rakkauteen” rupeas mun kaalisani soimaan ja eksytti pois näist kukkasist ja linnulaulust ku tarkotus olis yksinkertasest sannoo – ööh – nooh – no mitä mää ny – köh, köh! Tuleks rinkeli kaffel – mää tarjo?! Jutella sitt paremi! Kunnallislehti sata vuotta, onnea! Toivoo Halvalan Huuko ja Frouva Halavalan Huuko alias Kauko Vainikainen on ilahduttanut pakinoillaan Kunnallislehden lukijoita jo vuosikymmenien ajan. perjantaina 29.4.2016 Pörräämist I sopappan pahnahattu sai mun laulama!, kailotti siskomiäs aikanas ku meriteeras Rautavaara Tapsaa, nuattikorvaa ei ollu hiukkaaka, mut mölyy seeverra ett linnut nousiva siiviläs pesiltäs! Mul on käytössäni sama metoori ku pyyretä jotta muistelema, mut sotkenun laulun sanoihi: ”miten kaunis sentään ihmiselo on!” Ruppeeki avartuma: ”Elämä on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille, on mielen vapaus, on mielen vapaus... Toinen kirjoittelu vaikutin on tämä murre taik kiäli taik mikä lie aksentti. Siält löytyis Dallape ja sota-ajan Äänisen aallot ym. Ollan poikatten kansa ajateltu näit vuassii musiikin taval, vaik kummottis kootais kunki 5-vuatiskauren soundi. AJAT MUUTTUU, isoisän ”olkihattu joutaa kaapin kätköihi” kukatiäs sen joku löyttää, jatkaa tämän kaltast imuroittemist. Oli jellonii, sonnei, kotka ussemmallaki mut mää olin ehroton: kalasääski! Pojat sanosiva kumminki ett munt kuvais paremmi kimalainen. KE-LA ...........................445/540 € SAARENMAA, Oopperapäivät: 17.07.-19.07. mA-mA ............................... 350 € VISBY-RISTEILY: 28.05.-29.05. Perustettu 1916, sillo oli sekavaa aikkaa, siit on kirjoteltu pualest ja vasta, viäläksi ne tunnot tulee josta esil. Saa elää elämäänsä, saa elää elämäänsä.” Vaikkei sit onnistunukka, meina Irvinilt. PE + 09.07. PE-PE ................................... ......................alk.190 € TALLINNA, ”Oopperan kummitus”: TUTUSTU VALMISMATKOIhIMME LAUNOKORVEN BUSSILLA.... 450 € SAKSA, Joulutori-matka: 02.12.-08.12. Tietyste on kiittämine Kuntsarin kivoi ihmissi ko ova antane tilaa. Kerran takerrutti funteerama mikä eläin soveis ittekullekki ikä vaakunaeläimeksi. OLEN JOSKUS LUKENU aikasemppii päästöjäni ja usse nolostunu ku niist huakuu tämä ylen määräne kotiseuturakkaus. LA-su..... Lähin apteekki oli Paimios, sinne oli jännä lähte mamman resepti pivos, paikallisjunas oli tilaa kyl mut konnarii koitetti vältellä. 250 € TÜRI JA RAKVERE, kukkamarkkinat: 12.06. Noo – totanoi – venutteli ykkösalfauros (iha omatekone): sullon samalainen kroppaki. Meijä frouval on sihen konstis, menee ja lissää rarion volyymii, pääsee kuulemast mun vipraattoo; aamuste komia, seksine. Luulisi. su-LA .................................. KUNTSARI TÄYTTÄÄ NYSSIT sata aast-aikkaa. LA + 30.07. Onneks ei ole feispuukii tai guuklee taik mitä kaikkii, onneks on ymmärtäväissii ystävii Kuntsaris! Muuto, jos täytyy kirjottaa kuulakärkikynäl, niin on varattava framil kolme kynää, niist saattaa yksi toimii. KOTISEUTURAKKAUS, SE mist piti puhumani, johtuu semmosist pikkuasjoist; jo sotavuosist lähtie. 800 € PÄRNU, Tervis Kylpylä: 02.10.-08.10. Kui. Jännää aikaa riitti ku Paimio ruvetti puhuma Alkoo. LA.............. Kysysi mää. Paksu villahousune pölyttäjä. On vaan niin sitkiäs ja seki o luettavis ett olsin halunnu olla pikemmi Paimion kans kimpas. TAINA TUKIA ÖRÖ, kesäretki: 08.07. 80 € RUSKAMATKA LAPPIIN: 05.09.-12.09. su-ti ..................................... Kerrassa raittiusmiähiks paljastus taksimiähet, piikkiöläiset tukiva heit tarjomal sopivii tiloi täält. Saas nährä ku lueta tarkempi selvitys historiikist. 685 € J&M Launokorpi Oy PUH. su .......................................................50€ ERÄMESSUT Riihimäellä: maatalousym messut: 27.07.-30.07. PE-LA .................................. Mut ei mittä, näilt kulmilt mää olen leipäni tianannu, seittemäntoist vuatta kävin töis Piispanristil, muutaman vuaren Turus ja parikymment ajasaikka tääl Piikjös, yrittäjänä. Sen ei kuuluis osata lentää, mut lentää vaa! Pyöreä kroppa ja liian piänet siippet! Kui se sit munt liippaa. Kui sen sitt käy, mihe sauhukala sitt kääritä, entäs saniteettikäyttö. Et sääkä ossa selväste kirjottaa mut sönkkäät vaa! Ottaa lujil ton omanarvontunnon kans
KATSO ENSI TIISTAIN LEHDESTÄ LISÄÄ TARJOUKSIA! S-RAUTA KEMIÖ TOIVOTTAA ONNEA 100-VUOTIAALLE KUNNALLISLEHDELLE! 2,7 L 9 L SUOMEN PARAS S-RAUTA ON KEMIÖSSÄ S-PÄIVÄ KEMIÖN S-RAUDASSA PERJANTAINA 6.5. KUNNALLISLEHTI 28 perjantaina 29.4.2016 S-RAUTA KEMIÖ • Engelsbyntie 10 • 25700 Kemiö • Puh 075 3030 3200 (Puhelun hinta: 0,088 €/min) AVOINNA ma–pe klo 8-17 la klo 9-14 TOUKO-ELOKUUSSA PALVELEMME PERJANTAISIN KLO 8-18 Eskaro PUUÖLJY AQUA Vesiohenteinen puuöljy puupinnoille ulkona. KLO 8-18 PERINTEINEN 9 90 29 90 SUOMEN PARAS HINTA. (500 ANNOSTA) LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!. 3,67/l 3,27/l HINNAT VOIMASSA VAIN PERJANTAIN A PERJANTAIN A LOHIKEITTOT ARJOILU ALKAEN KLO 11
MARIA KESTI Kuka Juha Hurme. Nyt 5-vuotisella apurahalla, kirjoittaa ja ohjaa Turun ylioppilasteatteriin Kalevala-aiheista näytelmää. Teatteriala oli heille kauhistus, Hurme kertoo. – Nämä rautapylväät olivat ihan ehdottomat lapsena, hän naurahtaa. Hurme pääsi vilkaisemaan Veikkarin koulua eli nykyistä erityislastenkotia sisältäpäinkin, kun haastattelupaikaksi sovittiin Hurmeen perheen entinen koti. – Minulle esimerkiksi opetettiin, että Agricola loi Suomen kirjallisuuden. Silti tämä on minulle hyvin rakas paikka, ja koen yhä olevani paimiolainen, Hurme pohtii. Hurme toimii nykyään teatterissa, mutta nuorena jo esitelmien pitäminen oli kauhea paikka. Sitten hän paljastaa uutisen: – Nyt kirjoitan sille seuraajaa, josta on tulossa kulttuurihistoriallinen järkäle. . . Kirjan punaisena lankana on tieteen ja uskonnon välinen kiista. Vanhempia sai sinutella kotona aamiaisella, mutta kun livahdettiin keittolan läpi koulun puolelle, jo keittolassa oli ehdottomasti vaihdettava teitittelyyn. Aika harva pystyy paranemaan psykoosista ja sen jälkeen vielä verbalisoimaan asiaa, hän toteaa. Hurme parani psykoosista hyvin ja valitsi sen, että julkistaisi asian. Syntynyt Paimiossa vuonna 1959. Myöhemmin se edusti väärää uskontoa, siksi sitä väheksyttiin. Lisäksi hän haluaa tuoda esiin menneiden aikojen vivahteikkuutta. – Nuo komeronovet olivat silloinkin ihan samanlaiset! Hurme ilahtuu. – Hän oli monitieteellinen lahjakkuus, jonka johtopäätökset menivät ihan pieleen. Tulevassa romaanissa käyn läpi Suomen historian jääkaudesta Ruotsin vallan loppuun asti. Todellisuudessa Suomessa oli kirjallista kulttuuria jo 400 vuotta aiemmin. – Ne olivat meidän liinavaatekomerot. Hurmen mielessä on kierrellyt myös August Pyölniittu, jonka hän on aikoinaan tavannut. – Näissä sai leikkiä vankilaa. Kilpi-päivien taiteellinen johtaja. Elämänvaihettahan olisi voinut vähätellä burn-outiksi. Tajusin, että minulla ei ole mitään hyvää syytä hävetä. . – Motivaatio puuttui täysin. Yleensähän historiasta puhutaan karkeasti yksinkertaistaen. Veikkarin koulu oli perustettu 1950-luvulla. Tulevassa romaanissa käsitellään myös Paimion piian järkyttävää tarinaa. Koin vain itseni oudoksi. Hurmeella oli jännitteinen suhde opettajavanhempiinsa. Nuoret rämäpäiset teatterinharrastajat osaavat jotain, mitä parhaimmat ammattilaiset eivät enää osaa, Hurme virkkoo. . – Toisaalta sain paljon turvaa ja rakkautta. Nyt nimekkäitä ohjauksia on takana lukuisa määrä. Romaanit Volvo Amazon (2007), Puupää (2009), Hullu (2012) sekä Nyljetyt ajatukset (2014). JUHA KESKEYTTI opinnot, jäi Ruotsiin ja omien sanojensa mukaan löysi tasapainon itsensä kanssa. Toiminut Ylioppilasteatterin, Rauman kaupunginteatterin ja Teatteri Telakan taiteellisena johtajana tai johtajana. OPETTAJIA TEITITELTIIN 1950-luvulla. Se on eräänlainen tietokirja, jossa perusvireenä on hyväntuulinen sivistyksellisyys ja lohdullisuuden tunne, Hurme toteaa. – Kun piti tulla toimeen vieraalla kielellä vieraassa maassa vanhusten kanssa heidän omassa kodissaan, tuli ravisteltua paimiolaista ujoutta pois. Samalla hän on vilkuillut vaivihkaa entistä kotiaan, Veikkarin koulua, jossa hän asui 10-vuotiaasta 20-vuotiaaksi. – He olivat olleet mukana sodassa, ja sota oli kovettanut heitä. HURME ON kirjoittanut neljä romaania, joista viimeisin, Nyljetyt ajatukset sai Jarkko Laine -palkinnon. Hän riitaantui kaikkien kanssa, ja hänen elämästään tuli katastrofintäyteinen. Se oli hyvää kielihuuhtelua tulevalle kirjailijalle. Historiaa opetetaan yleensä kuninkaiden ja vuosilukujen kautta, mutta Hurme kertoo menneistä ajoista kulttuurin ja maailmankatsomuksen avulla. LAPSUUSMAISEMIINSA Hurme on palannut sekä näytelmissään että kirjoissaan. Hurme on ennen kaikkea teatteriohjaaja, mutta suuri yleisö tuntee hänet parhaiten Hullu-romaanista, jossa hän kertoi psykoosiin sairastumisestaan. – Hoidettu puupelto ei ole metsä ollenkaan. – Tämä oli mainio paikka viettää varhaislapsuutta. Oppikouluiässä hän kompensoi orpoa oloaan fanaattisella urheiluharrastuksella. Hän haki Jyväskylän yliopistoon lukemaan taideaineita ja tiesi heti olevansa oikealla alallaan. – Ja kaikki kaverit puhuivat leveää karjalanmurretta. Teoksessa Aimo ja Köpi soutavat metri metriltä Kustavista Hailuotoon ja pohtivat samalla intohimoisesti suomalaista kirjallisuutta. Veikkarissa oli Paimion paras koulunpiha, sillä pihalla oli – metsää. Paljon oli muuttunut vuosikymmenien aikana. Hurmeen perheen makuuhuoneesta on tullut lastenkodin ruokasali. Minua on esimerkiksi pyydetty puhumaan mielenterveyskuntoutujille ja heidän omaisilleen. Se ratkaisi kaiken. ”Veikkari oli mainio paikka viettää varhaislapsuutta” Miltä Paimio näytti Juha Hurmeen silmin 100 vuotta sitten ja 100 vuoden kuluttua. . Piika hakattiin halolla kuoliaaksi Tukholmassa, ja isä lähti Tukholmaan saamaan 50 markkaa korvausta tyttärensä kuolemasta. Teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurme löysi Veikkarin koulun nykyiseltä pihalta paljon uutta mutta myös tuttua. – Minulla taitaa olla jännitteinen suhde Paimioon. . . Kun metsässä kulkee, siellä täytyy olla kaatuneita puita ja tuntua lahon tuoksu, hän toteaa. Hurme kokee Pyölniitun hengenheimolaisekseen ja toivoo tekevänsä hänestä joskus vielä jonkinlaisen produktion. – Ohjaajana haluan hyödyntää sekä harrastajien että ammattilaisten parhaimmat puolet, ja opettaessani koen itse olevani samalla oppilaana. Erityissijan hänen tuotannossaan on saanut Veikkarin koulun lähellä oleva Tammiston metsä. Yliopistoon hän lähti opiskelemaan matematiikkaa. Paimio ollut jollain tavalla mukana joka produktiossa. . Hänellä on ollut kiinnityksiä useisiin teattereihin, ja hän on opettanut 20 vuotta Teatterikorkeakoulussa, sekä virassa että tuntiopettajana. – Jo 1400-luvulla oli oikeudenkäyntejä ja tällainen yhteys Paimion ja Tukholman välillä. Olin sisäistänyt vanhempieni arvomaailman, enkä pitänyt taiteilijan ammattia mahdollisena. – Olin aivan kyvytön. Käy katsomassa osoitteesta http://www.kuntsari.fi.. Hurme tunnetaan poikkeuksellisista työskentelytavoistaan, kuten siitä, että näytelmän loppuratkaisu päätetään vasta loppuvaiheessa. Muun muassa hänen ensimmäinen romaaninsa, vuonna 2007 julkaistu Volvo Amazon sijoittuu Veikkarin koulun pihalle. Seiniä on kadonnut, huoneiden rajat ovat muuttuneet. Pari kertaa vuodessa hänet kuitenkin löytää Paimiosta, kun hän käy tarpomassa lapsuudenmetsissä. Oli mukana perustamassa Yövieraat-teatteria sekä Nälkäteatteria. Tukholma oli minun teatterikorkeakouluni, ja se aukaisi paimiolaisia lukkoja. Itse olin heidän viidestä lapsestaan nuorin, ja koin kuuluvani täysin eri sukupolveen. . Samalla hän päätyi puolivahingossa Ylioppilasteatteriin, ja ohjaamisesta tuli huomaamatta hänen ammattinsa. Samasta aiheesta häneltä on tilattu Kansallisteatteriin käsikirjoitus ja ohjaus. Sen jälkeen hänet alettiin tunnistaa kadulta. Kirjailija ja teatteriohjaaja. Tärkeä henkilö on Suomen ensimmäinen tähtitieteilijä Sigfridus Aronus Forsius 1600-luvulta. – Kirjassa oli runsaasti ulkokirjallisia arvoja. – Kirja taitaa edustaa minulle ominta tyyliä. Hurmeen äiti ja isä toimivat opettajina. Useita kymmeniä ohjaustöitä. Silti tämä on minulle hyvin rakas paikka. . Maria Kesti ”Kyllä minulla taitaa olla jännitteinen suhde Paimioon. . . Vielä ei ole loksahtanut, mikä ja mitä se olisi. perjantaina 29.4.2016 Paimion piika pääsee Juha Hurmeen seuraavaan romaaniin T eatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurme asuu Tampereella. 1100ja 1200-luvuilla oli rikas kirjallinen kulttuuri, joka oli katolista. Sitten Ruotsissa tarjottiin 1980-luvulla suomalaisille kesätöitä, joissa kierrettiin hoitamassa vanhuksia heidän kotonaan. Täällä oli ja on edelleen mahtavat metsät, Hurme kehaisee. Lisäksi talvella oli pakko tehdä se klassinen tyhmyys eli laittaa kieli rautatankoon
9,95 18 mm 10 m .................... 45,Trampoliinin varamatto 426 cm ....................... ALK. KUNNALLISLEHTI 30 perjantaina 29.4.2016 Tavaraa on reilut mutta rajoitetut erät. 9,95 27,7x26,7x55 cm .............. 9-19, la 9-16 Ta el MEGAPUSSI • 275-325g • 6-eri makua Yks. 2 kpl 4 pkt 3 kpl 3 kpl yks. 5,95/pkt SÄHKÖHAMMASHARJAN VAIHTOPÄÄT 4 kpl/pkt • Braun ja Oral-B yhteensopiva Fiskars X7 YLEISKIRVES 2 pkt SHOKKI ERÄ NURMIKONSIEMEN 3 kg Tavaraa on reilut mutta rajoitetut erät. 044 0340316. 1,99/pss 8 95 12 95 10 95 2 95 1 50 29 95 19 95 13 95 8 95 8 95 2 95 29 95 24 95 14 95 12,69,10,10,10,10,35,1,34 50 38 50 5,10,16 95 VAPPUVIUHKA SERPENTIINI 3 rullan pussi PAUKKUSERPENTIINI 15 kpl 5,1 50 /pss 2,Iso valikoima FISKARS -tuotteita saapunut! SmartStore DESIGN laatikot: Paljon erilaisia FAMILY PUSSILAKANASETTEJÄ 150x210 cm + 50x60 cm Suomi-Leijona MONIKÄYTTÖHUIVI/ BANDANA Sisal KÖYDET EVA SANDAALIT Comfort Koot 36-41 EVA PUUTARHAKALOSSIT Koot 36-45 Laadukkaat Prosperplast TYÖKALUPAKIT Perus EVA REIKÄSANDAALIT Koot 30-45 EVA PISTOKKAAT FEIKKINAUHOILLA Koot 36-41 SHOKKI! -30% Tarjoukset voimassa 2.5.2016 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittää. talousporssi.. 9-19, la 9-16 TAI TAI TAI TAI 6 95 7 50 4 95 11 95 6 95 12 50 29 95 9 95 3 99 13 95 10,15,15,10,3,1,349,249,19 95 39 50 23 50 19 95 12 90 16 95 5 95 19 95 14 95 33,10,4,10,25,10,Kyllästetty PUINEN AITATOLPPA • 6 x 180 cm 3 50 /kpl 2 95 /kpl TAI TAI TOIMITUSMYYNTI TOIMITUSMYYNTI Grillisti GRILLIHIILI 14 L • lehtipuuta Reunasuojus 426 cm trampoliinille ................... 19,95 24 mm 8 m ....................... 12,50 Kotimainen ORVOKKI 9 cm 14 cm ruukku 21 cm ruukku Upeat PATIOHORTENSIAT 0,85/kpl 14,95/kpl 5,95/kpl 3,95/kpl AITATOLPANJALAT 150 mm kuumasinkitty 102x102x1500 mm 51x102x650 mm 77x77x750 mm 51x51x650 mm 5 90 4 50 4 50 2 75 15,14,14,10,3 kpl 4 kpl 4 kpl 5 kpl /kpl /kg /kpl /kpl /plo /kpl /kpl /kpl Kyllästetty PUINEN AITATOLPPA • 5 x 150 cm KILOTAVARA Nyt meiltä! Whiskas SIMPLY BRAISED 12x85 g/pkt • lihatai siipikarjalajitelma kastikessa Norm. 69,Trampoliini varaverkko 426 cm ........................ 7,90 GreenCare Puutarhan Kesä KASTELULANNOS 1 kg Fiskars Avanti VEITSET 5 kpl 4 kpl KOIRATARHA/ KENNELI Koko 4x4x1,8 m, teräsputki 32 mm, teräsverkko 60x60 mm, ovi 50x183 cm, kuumagalvanoitu Prohall 500 g AUTOTALLI 6 x 3,2 m 329,2,7 x 5,1 m 299,NESTEKAASU 11 kg täyttö ULKORUUKKU puujäljitelma Pet Head LEMMIKIN SHAMPOOT JA HOITOAINEET VENETELA Fiskars ohileikkaavat OKSASAKSET KULTASYPRESSI MINI MEHITÄHTI Fiskars PISTOLAPIO • Ergo Comfort NYT -33% Norm. PAIMIO: Jokipellontie 2, puh. 19,95 6,95/pari 3,95 /pari JÄTTISÄKIT Multa 50 L tai Turve 80 L 3 pss 4 säkkiä CLASSIC 16 ”Lemmikkiruoka” CLASSIC 12 ”Ensiapu” CLASSIC 15 ”Kengät” SmartStore Basket 10, 15 tai 20 + kansi harmaa ja valkoinen 3 kpl SmartStore Basket vihreä ja pinkki 5 kpl 5 kpl Kantosen Metallin kotimaiset PENSASTUET Yksittäin 8,00 Yksittäin 9,00 65 cm 90 cm tai TUHKAIMURI • 1000 W • 18 l Kinzo TUHKAIMURI • 1200 W • 15 l Axa 1650 W PAINEPESURI • 105 bar • 430 l/h • 5 m paineletku • vuoden takuu Roundup GEELI 150 ml • riittää jopa 1000 kasvin käsittelyyn! Miesten REISITASKUHOUSUT C, D ja E malli • Musta ja vihreä Vapputuotteet meiltä: Ilves PUNAMAALI 10 L Ilves vesipohjanen PUUÖLJY 2,7 L • Kirkas tai ruskea Alkaen ISTUKASSIPULI 500 g 5 kpl Suvipiha SIEMENPUSSIT HARAVA/ LAPIO/ TALIKKO Yks. 29,95 22,7x25,7x45,8 cm ............... talousporssi.. ALK. Avoinna: ark. Avoinna: ark. 044 0340316. 15,96 2,45/kg 2,-/kg Pedigree MAKKARAT • 500 g BF Welldone TIKUT 15 g Kotimainen ORVOKKI 12 cm Värikkäät ruukut Yksittäin 2,95 RUUKKURUUSU 12 cm PUKSIPUU 19 x 40 cm MURATTI 13 cm ruukku. 45,Puutarhapatsas ENKELI LINTU KÄDESSÄ 19,5 cm Jättitrampoliinit saapuvat perjantaina! TULE VARAAMAAN OMASI HUIPPUHINTAAN! Tarjoukset voimassa 2.5.2016 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittää. PAIMIO: Jokipellontie 2, puh. 39,95 Nikko T4 AUTOBOT BUMBLEBEE Paristokäyttöisessä radio-ohjattavassa autossa on törmäyksen kestävä kori ja led-valot NUOHOUSSETTI • 125 mm • 10 m Biolan LUONNONLANNOITE 25 l 19,95 10 l 12,95 8,95 ORKIDEALANNOITE 150 g JÄTTI trampoliini + turvaverkko 426 cm 40x33cm pyöreä PERHOSLAVENTELI 500 kg 800 kg 3 kpl 12 kpl 4 kpl 5 kpl 2 kpl 2 kpl 3 kpl ALPPIRUUSU yks. HITTI TUOTE! 2 paria 3 paria 10 mm 15 m ........................
45,Puutarhapatsas ENKELI LINTU KÄDESSÄ 19,5 cm Jättitrampoliinit saapuvat perjantaina! TULE VARAAMAAN OMASI HUIPPUHINTAAN! Tarjoukset voimassa 2.5.2016 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittää. ALK. 12,50 Kotimainen ORVOKKI 9 cm 14 cm ruukku 21 cm ruukku Upeat PATIOHORTENSIAT 0,85/kpl 14,95/kpl 5,95/kpl 3,95/kpl AITATOLPANJALAT 150 mm kuumasinkitty 102x102x1500 mm 51x102x650 mm 77x77x750 mm 51x51x650 mm 5 90 4 50 4 50 2 75 15,14,14,10,3 kpl 4 kpl 4 kpl 5 kpl /kpl /kg /kpl /kpl /plo /kpl /kpl /kpl Kyllästetty PUINEN AITATOLPPA • 5 x 150 cm KILOTAVARA Nyt meiltä! Whiskas SIMPLY BRAISED 12x85 g/pkt • lihatai siipikarjalajitelma kastikessa Norm. PAIMIO: Jokipellontie 2, puh. 9-19, la 9-16 TAI TAI TAI TAI 6 95 7 50 4 95 11 95 6 95 12 50 29 95 9 95 3 99 13 95 10,15,15,10,3,1,349,249,19 95 39 50 23 50 19 95 12 90 16 95 5 95 19 95 14 95 33,10,4,10,25,10,Kyllästetty PUINEN AITATOLPPA • 6 x 180 cm 3 50 /kpl 2 95 /kpl TAI TAI TOIMITUSMYYNTI TOIMITUSMYYNTI Grillisti GRILLIHIILI 14 L • lehtipuuta Reunasuojus 426 cm trampoliinille ................... HITTI TUOTE! 2 paria 3 paria 10 mm 15 m ......................... 69,Trampoliini varaverkko 426 cm ........................ 1,99/pss 8 95 12 95 10 95 2 95 1 50 29 95 19 95 13 95 8 95 8 95 2 95 29 95 24 95 14 95 12,69,10,10,10,10,35,1,34 50 38 50 5,10,16 95 VAPPUVIUHKA SERPENTIINI 3 rullan pussi PAUKKUSERPENTIINI 15 kpl 5,1 50 /pss 2,Iso valikoima FISKARS -tuotteita saapunut! SmartStore DESIGN laatikot: Paljon erilaisia FAMILY PUSSILAKANASETTEJÄ 150x210 cm + 50x60 cm Suomi-Leijona MONIKÄYTTÖHUIVI/ BANDANA Sisal KÖYDET EVA SANDAALIT Comfort Koot 36-41 EVA PUUTARHAKALOSSIT Koot 36-45 Laadukkaat Prosperplast TYÖKALUPAKIT Perus EVA REIKÄSANDAALIT Koot 30-45 EVA PISTOKKAAT FEIKKINAUHOILLA Koot 36-41 SHOKKI! -30% Tarjoukset voimassa 2.5.2016 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittää. ALK. PAIMIO: Jokipellontie 2, puh. 45,Trampoliinin varamatto 426 cm ....................... 19,95 6,95/pari 3,95 /pari JÄTTISÄKIT Multa 50 L tai Turve 80 L 3 pss 4 säkkiä CLASSIC 16 ”Lemmikkiruoka” CLASSIC 12 ”Ensiapu” CLASSIC 15 ”Kengät” SmartStore Basket 10, 15 tai 20 + kansi harmaa ja valkoinen 3 kpl SmartStore Basket vihreä ja pinkki 5 kpl 5 kpl Kantosen Metallin kotimaiset PENSASTUET Yksittäin 8,00 Yksittäin 9,00 65 cm 90 cm tai TUHKAIMURI • 1000 W • 18 l Kinzo TUHKAIMURI • 1200 W • 15 l Axa 1650 W PAINEPESURI • 105 bar • 430 l/h • 5 m paineletku • vuoden takuu Roundup GEELI 150 ml • riittää jopa 1000 kasvin käsittelyyn! Miesten REISITASKUHOUSUT C, D ja E malli • Musta ja vihreä Vapputuotteet meiltä: Ilves PUNAMAALI 10 L Ilves vesipohjanen PUUÖLJY 2,7 L • Kirkas tai ruskea Alkaen ISTUKASSIPULI 500 g 5 kpl Suvipiha SIEMENPUSSIT HARAVA/ LAPIO/ TALIKKO Yks. 2 kpl 4 pkt 3 kpl 3 kpl yks. 5,95/pkt SÄHKÖHAMMASHARJAN VAIHTOPÄÄT 4 kpl/pkt • Braun ja Oral-B yhteensopiva Fiskars X7 YLEISKIRVES 2 pkt SHOKKI ERÄ NURMIKONSIEMEN 3 kg Tavaraa on reilut mutta rajoitetut erät. 7,90 GreenCare Puutarhan Kesä KASTELULANNOS 1 kg Fiskars Avanti VEITSET 5 kpl 4 kpl KOIRATARHA/ KENNELI Koko 4x4x1,8 m, teräsputki 32 mm, teräsverkko 60x60 mm, ovi 50x183 cm, kuumagalvanoitu Prohall 500 g AUTOTALLI 6 x 3,2 m 329,2,7 x 5,1 m 299,NESTEKAASU 11 kg täyttö ULKORUUKKU puujäljitelma Pet Head LEMMIKIN SHAMPOOT JA HOITOAINEET VENETELA Fiskars ohileikkaavat OKSASAKSET KULTASYPRESSI MINI MEHITÄHTI Fiskars PISTOLAPIO • Ergo Comfort NYT -33% Norm. 39,95 Nikko T4 AUTOBOT BUMBLEBEE Paristokäyttöisessä radio-ohjattavassa autossa on törmäyksen kestävä kori ja led-valot NUOHOUSSETTI • 125 mm • 10 m Biolan LUONNONLANNOITE 25 l 19,95 10 l 12,95 8,95 ORKIDEALANNOITE 150 g JÄTTI trampoliini + turvaverkko 426 cm 40x33cm pyöreä PERHOSLAVENTELI 500 kg 800 kg 3 kpl 12 kpl 4 kpl 5 kpl 2 kpl 2 kpl 3 kpl ALPPIRUUSU yks. perjantaina 29.4.2016 Tavaraa on reilut mutta rajoitetut erät. 29,95 22,7x25,7x45,8 cm ............... Avoinna: ark. talousporssi.. Avoinna: ark. 19,95 24 mm 8 m ....................... 15,96 2,45/kg 2,-/kg Pedigree MAKKARAT • 500 g BF Welldone TIKUT 15 g Kotimainen ORVOKKI 12 cm Värikkäät ruukut Yksittäin 2,95 RUUKKURUUSU 12 cm PUKSIPUU 19 x 40 cm MURATTI 13 cm ruukku. 9,95 18 mm 10 m .................... talousporssi.. 9-19, la 9-16 Ta el MEGAPUSSI • 275-325g • 6-eri makua Yks. 044 0340316. 9,95 27,7x26,7x55 cm .............. 044 0340316
Usein käytettyjä sanoja olivat muun muassa heinäpouta, perunapouta, ometta, läävä, lantala, orhi ja mullikka. Erityisen paljon maakuntalauluja sävellettiin ja sanoitettiin viime vuosisadan parilla ensimmäisellä vuosikymmenellä. Mutta ei runoa tuohon aikaan suinkaan väheksytty. Toisaalta ennen vanhaan kunnioitettiin myös ylikorostettua vaatimattomuutta, johon liittyi monenkirjavaa esmentelyä ja kursailua. Jokaisella paikkakunnalla oli lisäksi omat lukuisat sananlaskunsa ja kansanviisautensa, joiden paikkansapitävyyttä ei juurikaan kyseenalaistettu. Ja joka kynsi kylmeni edestä Suomenmaan. Kunnallislehden kieli oli kuitenkin alusta saakka selkeän informatiivista eikä lainkaan runollista. Sata vuotta sitten sanasto oli varsin erilaista kuin nykyisin Yleviä aatteita, uljaita sanoja V apauden tunto sykkii lasten veressä. Asioiden päivittely ja siunailu oli sata vuotta sitten yleistä, kuten myös viittaukset uskontoon ja Raamattuun. KUNNALLISLEHTI 32 perjantaina 29.4.2016 Vanhaa sanastoa N iihin aikoihin, kun Kunnallislehti oli vielä alkutaipaleellaan, käytettiin maaseudulla yleisesti ja taajaan muun muassa seuraavia sanoja: Reklaami, pröökynä, fröökynä, prouva, alatoopi, franstakka, onnikka, vossikka, pirssiauto, rautahepo, ajuri, automobiilikummirengas, akkumulaattori, moottorivenhe, sokerisakset, kappa, emalihinkki, pehtoori, peijooni, presutupakat, hunsvotti, heittiö, lurjus, retonki, porstua, tampuuri, seslonki, orpana, kusiini, ryytimaa, lampuri, lampuoti, masinisti, kansakoulutarkastaja, ryökäle, vintiö, kelmi, rospuutto, belsebuubi, oltermanni, lainajyvästö, puoluekiihotus, emäntäkoulu, kyytimies, lavea, sepittää, kahvikestit, vehkeily, haureus, väkijuoma, hengenriisto, piplia, vanhurskaus, isoaminen, janoaminen, kruunuvouti, poliisikamari, kuritushuone, kahlekarkuri, kiulu, hinkki, kirnu, separaattori. (Eino Leino: Halla. Sanasto ei muutu ainoastaan siten, että kieleen tulee uusia sanoja ja samalla vanhoja sanoja katoaa. Anteeksi kuinka. . Vaikka kielenkäyttö maaseudulla oli monasti arkista ja välillä roisiakin oli suomalaisilla kuitenkin romantiikanja vapaudenkaipuuta, jota nämäkin laulutekstit osaltaan ilmentävät. Esimerkiksi Eino Leinon Helkavirsiä-kokoelmat saattoivat löytyä paitsi pappilan salista myös työläisperheen hellahuoneesta ja mäkitupalaisen uuninpankolta. N ykyajan vanhemmat eivät aina ymmärrä teini-ikäisten lastensa sanastoa ja puhetta. Kokoelmasta Helkavirsiä 2, ilm. Sää oli toki silloinkin kestopuheenaihe, mutta nykyaikaan verrattuna todella paljon – ja suurella antaumuksella – puhuttiin karjanhoidosta, maataloustöistä, työkaluista ja ruokavarojen sekä toimeentulon riittävyydestä. Toisaalta kaunokirjallisuuden todistusvoimaa heikentää etuliite ”kauno”, joka tuohon aikaan merkitsi usein sitä, että ilmaisu oli pikemminkin ”ylätyyliä” kuin kansankieltä. ”Rokotusta toimitetaan Evoisten Ylitalossa ja Iittulan Kylänpäässä” ja ”Paloapuyhdistyksen vakuutusmaksujen viimeinen kanto tapahtuu Tillintuvassa”, tiesi lehti ensimmäisessä numerossaan 29.5.2016 kertoa. Viikonloppuna ei riemuittu Hulluista Päivistä, vaan mahdollisesta ylimääräisestä voipaketista, hökkyläpiimästä ja vastajauhetusta kahvista. Kun Kunnallislehti sata vuotta sitten alkoi ilmestyä, olivat puheenaiheet koko lailla erilaisia kuin tänä päivänä. Koska Suomen viljelystä uhkaa sorron yö. Myös merkitykset muuttuvat. Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee. Sen tyyppiset lauseet, kuten ”enhän minä nyt mitään ole” ja ”ottakaa te muut vain ensin” olivat ahkerassa käytössä sekä kaupungissa että maaseudulla. Perttu Hemminki . Ja urheasti kestäneet on miehet taiston tulta. Silti on jokseenkin varmaa, että vuoden 2016 varsinaissuomalainen ymmärtäisi vuoden 1916 esivanhempansa puhetta kohtalaisen hyvin. 1916).. Viime vuosisadan alun kaunokirjallisuutta lukemalla saa kohtalaisen hyvän käsityksen siitä, minkä tyylistä kieltä Suomessa vuoden 1916 paikkeilla käytettiin ja minkälaista sanastoa viljeltiin. Mutta kuinka hyvin me ymmärtäisimme sitä puheenpartta, jota sata vuotta sitten viljeltiin lounaisen Suomen maalaistaloissa ja salotölleissä. Olet voiman ja vilppauden kotimaa tätä kannat kaksoisleimaa! Siinä säkeitä kuudesta suomalaisesta maakuntalaulusta. Myös omakehu – vähintäänkin rivien väliin kätketty – oli hyvinkin yleistä. Kansallisromantiikan jälkikaiut viipyilivät ilmassa vielä silloinkin, kun Kunnallislehti vuonna 1916 perustettiin. Tuolla tunturit jylisi/jäissä jäämerisen myrskyn/täällä paadet paukahteli/pakkasessa yön ikuisen/ kaiken päällä taivonkansi/kuin luja, kivinen lukko
Kengät valmisti suutari ja vaatteet kraatari. Jos tarjoilija olisi Turun Seurahuoneella kysynyt asiakkaalta, että ”mitäs sulle laitetaan?”, niin työpaikka olisi ollut mitä suurimmassa vaarassa. Suomessakin kyseinen tauti tappoi lyhyessä ajassa tuhansittain ihmisiä. Esimerkiksi Ranskan Bordeaux saatettiin kirjoittaa muotoon ”Portoo” tai Portöö”. Sen sijaan lääkärille – sikäli kuin heitä maaseudulla oli – saatettiin kertoa, että ”vatta on sekasin, ja ohravelli kyykkyy rintapieliin”. Taidatte olla Rukkijoelta kotoisin. Joidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan liiallinen asetyylisalisyylihapon käyttö oli osasyynä ”espanjantaudin” suureen tuhovaikutukseen 1910-luvulla. Ruustinna on hyvä ja tulee sisälle vaan! Katsooko herra johtaja, että vieraille pitäisi tarjota myös sektiä. Tallinna). Wenäjän osasi kuitenkin lähes jokainen lukutaitoinen kirjoittaa oikein, kuten myös Wiron maan ja sen pääkaupungin Räävelin (nyk. O letteko te ollut jo saunassa. Myös psyykkisten sairauksien terminologia oli erilaista kuin nykypäivänä. Tuohivirsut – nuo entisajan lenkkarit L egginsit, dongarit, maiharit, lenkkarit ja tennarit olivat tuiki tuntemattomia vuoden 1916 suomalaisille. Ei mikään ihme, sillä esimerkiksi sata vuotta sitten lukuja kirjoitustaidottomien määrä oli Suomessa vielä kohtalaisen suuri. Jos sukunimenä oli esimerkiksi Strömberg tai Lindberg, puhuttiin yleisesti Römperistä ja Limperistä. Joskus tehtiin pelkästään omista tykötarpeista. Asetyylisalisyylihappoa oli tosin saatavilla jo tuolloin, lähinnä Aspirintuotenimellä. ”Sööplumejakin” oli Varsinais-Suomessa tuohon aikaan paljon. Ottaako inspehtori kahvia. Helsingin rautatieasemalla blankkarit ja plotskarit kiillottivat jo tuolloin sheviotti-pukuisten hienojen herrasmiesten jalkineita, mutta maaseudulla valttia olivat pieksut, lapikkaat, palttinahousut, vilttilakit, liinapaidat ja sarkatakit. Ottaako inspehtori kahvia. Vieraiden valtioiden ja ulkomailla sijaitsevien isojenkaan kaupunkien nimistä ei juuri kenelläkään ollut selkeää ja kaikenkattavaa käsitystä. Mutta sitten kun tuli vastaan huomattavasti vaikeampi nimi, vedettiin mutkat suoriksi. Kuulin, että olette ollut kesän Juutinmaalla. Siitä huolimatta, että kummankin tapauksen kohdalla sairastumista oli monasti edeltänyt joko putoamiseen liittyvä päävamma tai selkeä päähän kohdistunut isku. perjantaina 29.4.2016 Sairashuoneella S tressivatsa, vatsan mikrobikannan epätasapainotila, gluteenisensitiivisyys, laktoosi-intoleranssi ja ohutsuolen peristalttinen matamisliike eivät olleet tuttuja ilmaisuja vuoden 1916 vatsakipuja närästyspotilaalle. Ja koska säästäminen oli tärkeää, kirmasivat lapset ja nuoret koko kesän paljain jaloin. Edes niin sanotuista remmikengistä ja nilkkasukista ei ollut havaintoa. Teitittely ja siihen rinnastettava virkatai arvonimellä puhuttelu oli sata vuotta sitten erittäin yleistä. Nimikirjavuutta E ntisinä aikoina vierasperäisten nimien lausumisessa ja kirjoittamisessa oli runsaasti kirjavuutta. Isovanhempien teitittely oli monin paikoin suorastaan sääntö. Mikäli rahaa oli niukalti, ostettiin kotiin nahkaa ja kangasta ja tehtiin kaikki itse. Sata vuotta sitten monella maalla ja kaupungilla oli myös aivan eri nimi kuin nykyisin. Joka kodin lääkeaineisiin eivät vuonna 1916 lukeutuneet Buranat, Coldrexit tai Imodiumit, vaan lähinnä kamfertti ja risiiniöljy. Vaikeasti masentunut diagnosoitiin ”tylsämieliseksi” ja psykoottinen tapauksesta riippuen joko hulluksi tai seinähulluksi. Esimerkiksi Iran oli Persia, Thaimaa Siiam ja Etiopia Abessinia. Silloiseen Vaasan lääniin kuulunut Ähtäri tunnettiin puolestaan Ätsärinä”.. Jonkinlaisiin mielen sairauksiin luokiteltiin myös ”unitauti” ja ”päätauti”. Samaan aikaan kun isojen kaupunkien gentlemannit spatseerasivat puistoissa keppiä heiluttaen, uurastivat maaseudun mäkitupalaiset ja rengit talikko kourassa tunkiolla. Tukholmaa saatettiin sanoa ”Tukhulmiksi” ja Ranskaa Franskantai Ranskanmaaksi. Kaupunkien palveluammateissa työskentelevien oli teititeltävä asiakkaita alituiseen. Teitittelyn kulttuuri ja etiketti säilyi Suomessa vahvana 1900-luvun jälkimmäiselle puoliskolle saakka. Jopa niin yleistä, että joissakin osissa Suomea lapset teitittelivät vanhempiaan. Suomessa Vaasan kaupunki oli Kunnallislehden perustamishetkellä viralliselta nimeltään Nikolainkaupunki. Länsi-Suomessa ei sentään enää tuolloin käytetty ”köyhän miehen umbertoja” eli tuohivirsuja, mutta puiset ja pahviset kengät eivät ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä olleet lainkaan harvinaisia. Sijoituspaikkana oli molemmissa tapauksissa ”houruinhoitola”
SÄÄNNÖLLISESTI Turun Sanomia, Helsingin Sanomia ja Kunnallislehteä lukeva Häkkinen toteaa kuitenkin, että lehtiä lukiessaan hänellä ei ole intohimoja virheiden bongaamiseen. ”Moninaisuus on hyväksi, ja vaihtelu virkistää myös sanomalehtikielessä. Suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen ei ärsyynny lehtitekstin virheistä, elleivät ne johdu ilmiselvästi laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä. UUTISKIELI sanomalehdissä ei Häkkisen havaintojen mukaan ole kovin paljon muuttunut viime vuosikymmeninä. Se tarkoittaa, että hän ei ole yliopiston palkkalistoilla, mutta saa käyttää vapaasti joitakin yliopiston resursseja. Niihin sisältyy muun muassa lausuntojen antamista ja artikkelien arvioimista. Lehtiteksti on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön, Häkkinen summaa. Hän on myös sitä mieltä, ettei tiedotusvälineiden kieli ole viime vuosina heikentynyt, vaikka pyrkimys nopeuteen ja tiiviyteen on sähköisen median esiinmarssin myötä selvästi korostunut. – Se tuntuu olevan aika vakiintunutta ja pysyvää. Sanomalehtikieli ei ole juurikaan muuttunut viime vuosikymmeninä. – Suurempi ongelma ovat mielestäni vieraista kielistä lainatut sanat, joiden merkityksen keskivertolukijankin oletetaan tuosta vain oivaltavan. – Saatan kuitenkin joskus ärsyyntyä sellaisesta tekstistä, jonka pienten virheiden taustalla näen laiskuutta. Varsinkin pääkirjoitukset saattoivat pursuta neuvoja, varoituksia ja kotikutoisia elämänohjeita. ”Viestintäalan työntekijöillä on nykyisin aika hyvä koulutus. – Pääkirjoituksen tai minkään muunkaan lehteen kirjoitetun aineiston ei tarvitse olla pitkään hiottua taidetta. Häkkinen ei suhtaudu sivistyssanojen kohtuukäyttöön torjuvasti, ellei tekstin ymmärrettävyys ole uhattuna. JUHLAVUOTTAAN viettävä Kunnallislehti kysyi Kaisa Häkkisen mielipidettä tämän ajan sanomalehtikielestä. Perttu Hemminki ”Kun luen lehtiä, en bongaa virheitä” PERTTU HEMMINKI . Sellaista välinpitämättömyyttä, että ei ole viitsitty opetella helppoja perusasioita, kuten esimerkiksi ajatusja yhdysviivojen käyttöä. Suomessa on kautta aikojen podettu jonkinasteista sivistyssanakammoa. . Onko sanomalehtikieleen pesiytynyt joitakin uusia helmasyntejä. Ennen toimittajina oli aika paljon myös amatöörejä, mikä jossain määrin heijastui tiedotusvälineissä käytettyyn kieleen, Häkkinen sanoo. Mutta lehtiä on monenlaisia. KUNNALLISLEHTI 34 perjantaina 29.4.2016 P aimiolainen Kaisa Häkkinen eläköityi viime syksynä Turun yliopiston suomen kielen professorin virasta. Onko toimittajien äidinkielen osaaminen ja kielikorva kohentunut vai heikentynyt. Kaisa Häkkisen havaintojen mukaan entisaikojen sanomalehtitekstissä sorruttiin monasti ”setämäiseen päivittelyyn”. Moninaisuus on hyväksi, ja vaihtelu virkistää myös sanomalehtikielessä, sanoo Häkkinen diplomaattisesti. Mikä on hyvää ja mikä huonoa lehtitekstiä. Vastineeksi Häkkinen työskentelee osa-aikaisesti asiantuntijatehtävissä. Lyhyttä, tiivistä ja neutraalia ilmaisua, jossa vältetään adjektiiveja ynnä muuta tunteisiin vetoavaa kielenkäyttöä. – Viestintäalan työntekijöillä on nykyisin aika hyvä koulutus. – Isojen päivälehtien pääkirjoituksissa näkyy vieläkin, että kyseessä on lehden virallinen ääni. Jotkut lehdet ovat hyvinkin sitoutuneita tärkeiksi kokemiinsa asioihin ja antavat sen myös kuulua. – Kovinkaan monet asiat eivät minua ärsytä. Vakavahenkisen epistolan sijasta pääkirjoituksen tyyli voi olla myös arkisen havainnoivaa. Putki jatkuu osittain vieläkin, sillä Häkkisellä on Turun yliopiston kanssa Emerita-sopimus. Taakse jäi 43 vuoden mittainen työputki erilaisissa tehtävissä Turun yliopistossa, Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa. Ennen toimittajina oli aika paljon myös amatöörejä.
Jukantie 8, Paimio Puh. perjantaina 29.4.2016 Toimimme yhteistyössä kaikkiin vakuutusyhtiöihin. 040-8370953 www.carcolor.fi • KolariKorjauKset ja maalauKset • VauriotarKastuKset • tuulilasien KorjauKset HenKilöja paKettiautoiHin: • mopoautojen KorjauKset Sarkiolan rauta oy Timperintie 8, 21570 Sauvo P. 010 526 6630 kauppa@sarkiolanrauta.fi www.sarkiolanrauta.fi avoinna: arkisin 7-18 la 9-15 TARVIKKEET TERASSIN TEKOON LÖYTYVÄT MEILTÄ LASTEN PIHALELUJA KOTITALOUSTAVARAA GRILLAUSTARVIKKEITA JA LAAJA VALIKOIMA TYÖKALUJA NESTEKAASUT MEILTÄ! PALJON UUTTA! € 99 Kestopuu 28 x 95 vihreä uritettu ERÄ 8 € 90 Terassiruuvi 55 mm vih./rus. ja harmaaa) 59 € 00 Teknos Akrylin Aitamaali valkoinen 9 L Kaasugrilli Thermos 2-polttinen /M /RS /AST. 195 € 00. /AST. 250 kpl/rs 65 € 00 9 L Teknos Woodex Wood oil Puuöljy (väritön, rusk
KUNNALLISLEHTI 36 perjantaina 29.4.2016 TäsTä se alkaa. KEVÄTSIIVOUS. Soraliike Lehtovaara Oy | Uitontie 10 | 21500 Piikkiö www.soraliikelehtovaara.fi Lyö piharakentajan ässät pöytään tällä kädellä ei tarvitse maarakennushommissa bluffata 0400 526 623 Tilaukset ja tiedustelut Meiltä saat kaiken tarvittavan maa-aineksen puutarhaan ja rakentamiseen! Soraliike Lehtovaara Oy | Uitontie 10 | 21500 Piikkiö www.soraliikelehtovaara.fi Lyö piharakentajan ässät pöytään tällä kädellä ei tarvitse maarakennushommissa bluffata 0400 526 623 Tilaukset ja tiedustelut Meiltä saat kaiken tarvittavan maa-aineksen puutarhaan ja rakentamiseen! YritYssiivoukset turun puhtaanapito marko.uutela@laatutakuuketju.fi. voit kierrättää romuauton kaikkien vaStaanottopiSteidemme kautta. Soita Ja kySy Hinta. katSo liSää romuauto.fi * 8,35snt/puhelu+12,09 snt/min. Vastaanotamme kierrätykseen veloituksetta akut ja paristot koneet ja laitteet kodin sähköja elektroniikkaromu Metallit Romuautot Stena on Suomen autokierrätykSen virallinen vaStaanottopiSte. 010 778 0166* avoinna ma-pe 8.00-15.45 www.stenarecycling.fi Suurempi erä metallia. Stena Recycling Oy takamaantie 12 a, 21450 tarvasjoki puh
lisävarusteet. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i Työ-, varoitusja lisävalot, invertterit, ym. 040 729 8926 www.suurkirppis.com ma-pe 9-18, la-su 9-15 HUHTI-TOUKOKUUN KeväTTARJOUS HYLLYT + ReKKI ! /vKO 22 € H Kurppa Kalusteet Oy Piisitie 7, 24910 HALIKKO Puh: 050 525 4060 kirkkonummi@kurppakalusteet.fi www.kurppakalusteet.fi Saat asennukset ja remontin myös avaimet käteen periaatteella. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. Heti varastossa n. lisävarusteet Heti varastossa n. 600 kpl startti moottoria ja laturia ! • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Ilmastoinnin huollot ja korjaukset, SOITA EdUllINEN TARJOUS ! • MYYNTI • ASENNUKSET • • KORJAUKSET • VARAOSAT • Avoinna arkisin klo 7.30–16.00, muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.fi • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. (02) 5118800 Avoinna arkisin 8–18, la 10-15 Suomalaista osaamista vuodesta 1939 • MYYNTI • ASENNUKSET • • KORJAUKSET • VARAOSAT • Avoinna arkisin klo 7.30–16.00, muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.fi • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. 600 kpl startti moottoria ja laturia ! • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. lisävarusteet Heti varastossa n. Heti varastossa n. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i WEBASTO ja EBERI ym. Lisätiedot ja tuoteluettelo: Alakyläntie 3, 20250 Turku Puh. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i Työ-, varoitusja lisävalot, invertterit, ym. Heti varastossa n. Heti varastossa n. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Ilmastoinnin huollot ja korjaukset, SOITA EdUllINEN TARJOUS ! • MYYNTI • ASENNUKSET • • KORJAUKSET • VARAOSAT • Avoinna arkisin klo 7.30–16.00, muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.fi • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i WEBASTO ja EBERI ym. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i Työ-, varoitusja lisävalot, invertterit, ym. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. lisävarusteet Heti varastossa n. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i WEBASTO ja EBERI ym. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa Kantojyrsintää minimi jyrsintäsyvyys 15 cm maanpinnan alapuolelle Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaadot, myös kiipeilykaadot Kankaanpään Murske Oy Paimio Kari 050 350 4121 • Kalle 050 543 2026 • Sepeliä ja Soraa • multaa • maanrakennuStyöt: maansiirto louhinta kaivuutyöt Salitunkatu 5 24100 Salo www.ilmair.fi Joonas Jokiranta • 0400 573 437 • joonas@ilmair.fi • LVI-työt • Ilmastoinnin puhdistus ja mittaus • Vesijohtojen asennus ja korjaus • Uudiskohteet • LVI-suunnittelu • Ilmastointityöt • Ilmalämpöpumput ilmair OY www.ilmair.fi Puurakentamista, Hirsimökeistä Kivitaloihin, avaimet käteen! Laatua MaapuoLeLLe Metalliasennus Huuhka Oy Korpelantie 229, 21570 Sauvo Puh. 0400 525 079 / 0400 533 811 Raitalankatu 20, p. lisävarusteet Heti varastossa n. Heti varastossa n. lisävarusteet Heti varastossa n. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. Kattava ovivalikoima. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i WEBASTO ja EBERI ym. KEITTIÖT – KYLPYHUONEET – SÄILYTYSTILAT LIUKUOVET SÄHKÖHUOLTO Ari Tuomi Oy VARSINAIS-SUOMIJASAARISTO 24h päivystys Luotettava ammattilainen palveluksessanne jo 25 vuoden ajan! SÄHKÖASENNUS TOTEUTAMMEKAIKKISUUREMMATJAPIENEMMÄTSÄHKÖASENNUS-JA HUOLTOTYÖTJOKOTUNTITÖINÄTAIURAKKANATEHOKKAASTIJA AMMATTITAIDOLLA. lisävarusteet Heti varastossa n. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Ilmastoinnin huollot ja korjaukset, SOITA EdUllINEN TARJOUS ! • MYYNTI • ASENNUKSET • • KORJAUKSET • VARAOSAT • Avoinna arkisin klo 7.30–16.00, muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.fi • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Ilmastoinnin huollot ja korjaukset, SOITA EdUllINEN TARJOUS ! • MYYNTI • ASENNUKSET • • KORJAUKSET • VARAOSAT • Avoinna arkisin klo 7.30–16.00, muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.fi • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Ilmastoinnin huollot ja korjaukset, SOITA EdUllINEN TARJOUS ! KAIKKI KODIN EHOSTAMISESTA Ammattilaiset palveluksessasi. lisävarusteet. lisävarusteet. Mittatilausovia edullisesti vanhoihin runkoihin. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. lisävarusteet Heti varastossa n. lisävarusteet. Kuljetamme kivet työkohteeseen nopeasti ja joustavasti. Päivitä kalusteet nopeasti ja edullisesti vaihtamalla ovet, tasot ja välitilan pinnat. Kuljetamme kivet työkohteeseen nopeasti ja joustavasti. OTAYHTEYTTÄ:0400527971 SALVELANLAAKSONTIE1,21500PIIKKIÖ www.arituomi.fi–ari.tuomi@arituomi.fi Yksilölliset ratkaisut ympäristösi viihtyvyyden parantamiseen KIVET, ASENNUS JA KULJETUS SAMAN KATON ALTA TURUSTA SUORAAN VALMISTAJALTA Betonilaatasta saat tuotteet tarvittaessa pihalle, torille tai puutarhaan valmiiksi asennettuina. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. (02) 5118800 Avoinna arkisin 8–18, la 10-15 Suomalaista osaamista vuodesta 1939 Yksilölliset ratkaisut ympäristösi viihtyvyyden parantamiseen KIVET, ASENNUS JA KULJETUS SAMAN KATON ALTA TURUSTA SUORAAN VALMISTAJALTA Betonilaatasta saat tuotteet tarvittaessa pihalle, torille tai puutarhaan valmiiksi asennettuina. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i WEBASTO ja EBERI ym. lisävarusteet Heti varastossa n. perjantaina 29.4.2016 JaMa-Power Oy P. 600 kpl startti moottoria ja laturia ! • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. 600 kpl startti moottoria ja laturia ! • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. Lisätiedot ja tuoteluettelo: Alakyläntie 3, 20250 Turku Puh. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i Työ-, varoitusja lisävalot, invertterit, ym. 600 kpl starttimoottoria ja laturia Rauhankatu 26 20100 TURKU 050 383 4002 Avoinna arkisin klo 7.30–16.00 muina aikoina sopimuksen mukaan www.varsinaissuomenautosahko.i Työ-, varoitusja lisävalot, invertterit, ym. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. SÄHKÖSUUNNITTELU AUTAMMESINUALÖYTÄMÄÄNOIKEATJATURVALLISET RATKAISUTSUUNNITTELUNOSALTAKOTIINTAIMÖKILLE. lisävarusteet Heti varastossa n. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. lisävarusteet. lämmittimet • Raskas kalusto • Perävaunut • Työkoneet • Veneet • Autot, asuntoautot ja -vaunut Kulkuripellontie 1 21420 LIETO 02 488 6488, 0400 220 658 Työ-, varoitus ja lisävalot, invertterit ym. 600 kpl startti moottoria ja laturia ! • MYYNTI • ASENNUKSET • KORJAUKSET • VARAOSAT WEBASTO ja EBERI ym. (02) 5118800 Avoinna arkisin 8–18, la 10-15 Suomalaista osaamista vuodesta 1939 Yksilölliset ratkaisut ympäristösi viihtyvyyden parantamiseen KIVET, ASENNUS JA KULJETUS SAMAN KATON ALTA TURUSTA SUORAAN VALMISTAJALTA Betonilaatasta saat tuotteet tarvittaessa pihalle, torille tai puutarhaan valmiiksi asennettuina. 040-5264281 www.jama-power.. Kuljetamme kivet työkohteeseen nopeasti ja joustavasti. Lisätiedot ja tuoteluettelo: Alakyläntie 3, 20250 Turku Puh. ILMALÄMPÖPUMPUT TULEMMETOTEUTTAMAANNYTMYÖSILMALÄMPÖPUMPPUASENNUKSETVAIKKAMÖKKISAAREEN TUULI-JAAURINKOENERGIA SUUNNITTELEMMEJATOTEUTAMMETARPEIDENNEMUKAISET OMAVOIMALA-ASENNUKSETYHTEISTYÖSSÄSW-ENERGIANKANSSA. lisävarusteet Heti varastossa n
Kylli Salo . Sukunimen vaihtaminen oli noihin aikoihin myös muotia, Tiina Alastalo on kuullut Hille Kolehmaiselta. Sen jälkeen opinnot jatkuivat kauempana. Olen tosi ylpeä siitä, että asun talossa, jossa on asunut Kunnallislehden perustaja, sanoo Alastalon emäntä Tiina Alastalo. Kevätretki Kunnallislehden perustajan synnyinkotiin Tiina Alastalo harrastaa historian tutkimista. – MINUA ASKARRUTTI aluksi, että miksi muut sisarukset vaihtoivat sukunimensä Alavuoksi. Haaveena on saada Alastalon historia joskus kovien kansien väliin. Kun Tiina huomasi Kunnallislehden täyttävän tänä vuonna 100 vuotta, hän otti yhteyttä lehteen. Heikkinimi on kulkenut Alastalon isännän nimenä sukupolvesta toiseen, joskaan ei aina varsinaisena kutsumanimenä. – Tätä on korotettu jälkikäteen, ja kerrotaan että sitä olisi vahingossa korotettu aiottua enemmän, selittää Tiina Alastalo rakennuksen erikoista ulkonäköä. Kaarlo-poika aloitti opintiensä Nummenpään vastavalmistuneessa kansakoulussa, jota hän ehti käydä kolme vuotta ennen rippikoulua. Tiilitehtaan perusti Tuuvalan rantaan Karl Backmansson noin 1800-luvun puolivälissä. Tiina on Kaarlo Alavuon Jalmarinimisen veljen pojanpojan Juhanin vaimo. Tuskinpa monikaan tietää, että hän oli syntyjään Tuuvalan Alastalon poikia. Tiina ja Juhani Alastalo avaavat ovet kevätretkeläisille Kunnallislehden perustajan synnyinkotiin. Näin on Hille Kolehmainen muistellut Tiina Alastalolle. Tiilitehtaan eli Pruukin rannassa poikkesi aikoinaan myös ”Mooses” eli Måsen-niminen laiva Turun ja Paddaisten välisellä reitillään. Sen jälkeen Tuuvalaan mentiin pyörällä, kunnes Alavuo hankki myöhemmin uuden auton. Myös talon ympäristö on muuttunut, kun sitä vertaa vanhoihin mustavalkovalokuviin. Vastasin, että en ole lukenut Alastalon salissa, mutta olen lukenut Alastalon salissa, Tiina Alastalo veistelee. Silloin kuulemma ajateltiin, että talon nimi kuului olla ainoastaan talon isännällä. Vanhoissa valokuvissa rakennus on paljon matalampi. Tiina Alastalo. Backmanssonin kuudes lapsi, Hugo, tultiin myöhemmin tuntemaan taidemaalarina. – Oli se iso yllätys minullekin. Hän meni naimisiin sauvolaisen Aino Vuoren kanssa ja sai kaksi tytärtä, Marjatan ja Hillevin. Alastalon isännäksi jäi Kaarlo Alavuon veli Heikki Jalmari. – Meille tuli mieleen Juhanin kanssa, että kun Sibeliuksenkin 150-juhlavuotta juhlistettiin Ainolassa, niin miksei Kunnallislehden 100-vuotisen taipaleen kunniaksi voisi avata ovet lehden perustajan syntymäkodissa, hän nauraa. KUNNALLISLEHTI 38 perjantaina 29.4.2016 Tervetuloa Alastalon saliin! M istä oikein oli kotoisin Kaarlo Alavuo, joka perusti Kunnallislehden ja toimi sen päätoimittajana peräti kuusi vuosikymmentä. NYKYISEN SUVUN historia alkoi Tuuvalan Alastalossa vuonna 1873, kun Paimion Huson Tuomolan talosta kotoisin ollut Henrik Henriksson eli Heikki Heikinpoika osti tilan vallesmanni Karl Backmanssonilta. ”Olen tosi ylpeä siitä, että asun talossa, jossa on asunut Kunnallislehden perustaja. KORKEA KELTAINEN Alastalon päärakennus näkyy Tuuvalassa kauas. Joissakin vanhoissa kuvissa näkyvät esimerkiksi vielä Alastalon oma saha ja tiilitehdas. Perhe poikkesi käynneillään toki myös Kaarlon synnyinkodissa, kahvilla tai joskus ruokailemassa. Siellä he kävivät kesäisin uimassa mukavassa hiekkapoukamassa, joka on nykyisin Alastalon saunaranta, marjastivat lähimetsiköissä, ja isä Kaarlo myös kalasteli ahkerasti rysällä tai katiskalla niin että saatiin herkullista kesäruokaa, uunilahnaa ja lahnakeittoa. Hän on ollut aina kiinnostunut historiasta, joten Alastalon historiastakin on kertynyt vanhoja suullisia ja kirjallisia dokumentteja ja valokuvia. Pikkutyttönä Hillen mieleen jäi erityisesti talon hieno juhlasali. KAARLO ALAVUO osti vuonna 1919 kodikseen Paimion kirkonkylästä Metsärannan tilan, joka on edelleen olemassa Ylä-Vistalla Tillintuvan lähellä. Laiva keräsi maatilojen tuotteita Turkuun myytäväksi, ja sillä oli tapana yöpyä Tuuvalan rannassa. Heikki Jalmariakin kutsuttiin aikanaan Jalmariksi, ja talon nykyisen isännän Heikki Juhanin kutsumanimi on Juhani. Harmi, että monenkaan valokuvan taakse ei ole kirjoitettu mitään. Alavuon perheelle Tuuvala säilyi kesäparatiisina. Kesämatkat tehtiin isän autokyydillä, kunnes sota vei isän auton eikä se koskaan tullut takaisin. . Tehdas siirtyi tilakaupan myötä Heikki (Heikinpoika) Alastalolle, joka jatkoi tiilien valmistusta tilanpidon ohessa. Heikki Heikinpoika oli Kunnallislehden perustajan Kaarlo Alavuon isä. Kerran Kilpi-viikolla Raumalla kysyttiin, että kuinka moni on lukenut Alastalon salissa
Ilmakuva Alastalosta on otettu elokuussa 1997. Tervetuloa kevätretkelle Alastaloon! Tiina ja Juhani Alastalo avaavat kotinsa ovet Kunnallislehden ystäville lauantaina 14.5. perjantaina 29.4.2016 KYLLI SALO Jos säät sallivat, niin kevätretkeläiset voivat kahvitella valoisalla verannallakin. Alastalo) syntymäkotiin, jossa nautimme juhlakahvit ”Alastalon salissa”. klo 12–14. Tiina Alastalon aarteisiin kuuluu Kaarlo Alavuon vuonna 1917 laatima yksityiskohtainen tiluskartta. 02 5888652/ Maija Aro.. Ilmoittaudu viimeistään 10.5. mennessä p. Mustavalkokuvan taakse on kirjoitettu Kaarlo Alavuon käsialalla: ”Kotitanhuvilla Alastalossa 1926”. Lähdemme Kunnallislehden toimituksen edestä (Vistantie 19) klo 12 Santalan bussilla. Alareunassa oikealla oleva teksti on lisätty jälkikäteen. Ilmoittaudu mukaan maksuttomalle retkelle Kunnallislehden ”isän” Kaarlo Alavuon (ent
mästarvägen 2, kimito mestarintie 2, kemiö ¥ 02 427 080 www.strandell.. 0440-120098 www.kyheroisenkanala.fi Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) Sähkömiehentie 2, Paimio (Aikuiskoulutuskeskus) 045 168 3868, 045 888 1112 • www.lounaskahvilaansku.com LounAS klo 11-13 Keittolounas 6,50 € Lounas 8,00 € Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) 045 168 3868 • www.lounaskahvilaansku.com Nähdään kaupungintaloll a! Lounaat sisältävät salaattipöydän, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin. Erilaisia aurinkopaneeleita sekä 12v systeemit mökeille. KUNNALLISLEHTI 40 perjantaina 29.4.2016 KANANMUNIA rusk. öppethållningstider: aukioloajat: Vardagar/arkisin: 7.30-17.00 Lördag/lauantaina: 9.00-13.00 LVI myynti LVI asennus ja LVI suunnittelu Sähkötarvikkeiden myynti, asennus ja suunnittelu Erilaisia ratkaisuja kaikkiin käymälätarpeisiin, puuseestä vesikäymälään OLEmmE yrItyS jOka paLVELEE rakEntajIa SEkä taLOnOmIStajIa mästarvägen 2, kimito mestarintie 2, kemiö ¥ 02 427 080 www.strandell.. 169€ alk. Viking ruohonleikkurit. Kokouskahvitukset myös yritysten omissa tiloissa Täytekakut ja voileipäkakut tilauksesta Keittolounas 5,50 € Lounas 7,00 € alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. täydellinen kodinkoneliike. 1490€ ImOW ruohonleikkuri mOnIpuOLISESta LIIkkEEStämmE Löydät: Laaja valikoima kasityökaluja sekä makita sähkötyökoneet. Snickersin työvaatteet sekä jalas työkengät. Meiltä voit tilata lounaan myös kotiin tai työpaikalle. TerveTUloa palviosToksille! Tammisillantie 210 21500 PIIKKIÖ, puh. Meiltä voit tilata lounaan myös kotiin tai työpaikalle. tai tilaa kuljetus, reitin varrella oleville toimitus! puh. klo 9-16 kukkiA Ym... ja valk. LÄMpiMÄsti tervetuLoA tutustumaan puodin vihannes ja kevään kukkatarjontaan! HERKULLISTA LÄHELTÄ. Suoramyynti tilalta ma-pe 7-17, la 9-15, su sulj. Kokouskahvitukset myös yritysten omissa tiloissa Täytekakut ja voileipäkakut tilauksesta Keittolounas 5,50 € Lounas 7,00 € alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. Asiakaspaikkoja noin 70. 044 355 38 22 AVOINNA ma-to 9-17, pe 9-18, la 10-14 Puutarhapuoti valmistumassa kevääseen, mm. Lounas klo 11–13.30 Muistathan varata yoja rippijuhlat ajoissa! Alle 10-vuotiaat puoleen hintaan. Stihl moottorisahat, trimmerit ja raivaussahat. Täytekakut, voileipäkakut sekä pitopalvelut tilauksesta! Vistantie 18, Paimio (kaupungintalo) 045 168 3868 • www.lounaskahvilaansku.com Nähdään kaupungintaloll a! Lounaat sisältävät salaattipöydän, juomat, leivät ja jälkiruokakahvin. Lounas klo 11–13.30 PitoPALVeLut Lounaat sisältävät salaattipöydän, juoman, leivät ja jälkiruokakahvin. öppethållningstider: aukioloajat: Vardagar/arkisin: 7.30-17.00 Lördag/lauantaina: 9.00-13.00 mEILtä Löydät täydEn VaLIkOIman Sähköja LVI-tuOttEEt thermos grillit alk. Perniön SaunaPalvi Oy www.pernionsaunapalvi.fi Pernänmetsäntie 12, Perniö Puh. hyötykasvien taimet kukinnoissaan! OLEMME TAAS AUKI! Ammattitaitoista kukkien sidontAA ÄitienpÄivÄruusut Avoinna äitienpäivänä su 8.5. Meillä voit viettää myös muut kesän juhlat. 159€ Stihl rE88 painepesuri 219€ matsui m510Wm13E pesukone alk. 0400-742 948 HyvÄn Palvin ySTÄville! Uunituoretta saunapalvia ja muita lihaisia herkkuja suoraan palvaamosta joka perjantai klo 9-17. kaasuliedet ja jääkaapit
klo 16.00 mennessä. Tammela, Letku, Takametsä 3:186 2,8 ha:n metsätila, tutustu kaava-asioihin sivuillamme. Sauvo, Kupiluoto. 0400-122 828 www.siementukku.fi Siemenet heti toimitukseen! Halikko aki.riski@tilasiemen.fi p. klo 16.00 mennessä. Sähköurakoinnit ja sähköasennuspalvelut kokemuksella Toiminta-alueemme on Loimaa ja sen ympäristökunnat. klo 16.00 mennessä. • Kotija liiketalouksien uudiskohteet ja saneeraukset • Sähkötarvikkeet • Antennityöt • Vikapäivystys 32440 ALASTARO Puh. Salo, Suomusjärvi, Hinttala, Syvänoja 3:91 ja Rautela 3:20 Maatilan rakennukset, rantamökki, pelto 13,8 ha, metsä 21 ha. Tarj. Metsätila 50 ha. T. husqvarna 214 tC Briggs & Stratton, 12,8 kW, 3100 kierr./min, hydrostaattinen, 94 cm leikkuulaitteella. 4290,sh. Vesterinen, p. Hintap. Tarj. klo 16.00 mennessä. 120,+ 39,50 Sauvo, Halsniemi. Tarj. 229,puutarhakevät päivät perjantaina 29.4. 02-731 8466 Salolainen perheyrityS tänä vuonna 35 vuotta ! husqvarna 445 399,MoottoriSaha tarJouS 45,7 cm³ 2,1 kW, 4,9 kg 499,sh. 16.5.2016 Turvallinen metsän ammattilainen välittää. 20 000 €. Le ik ka a ta lt ee n ! Sora-, sepelija maa-ainesKULJETUKSET JUKKA KAARILAHTI 0400 328 618 (02) 470 1825 MAATALOUSKULJETUKSIA Kuljetus Pertti J.Leino Oy Puh. 20 000 €. Metsätila 14 ha. 046-539 5503, Paimio Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Lisätiedot Rauno Hakalalta tai www.metsatilat.fi. 0500-618 466 Siementila Salo Oy, Mellilä p. 2.5. 050-592 5520 sahkotenho@seutuposti.fi Tulen mielelläni paikanpäälle tutustumaan kohteeseen, näin saamme yhdessä kartoitettua sähkötöidenne tarpeen ja suunniteltua aikataulun. Tammela, Letku, Rotko 1:122 2,8 ha:n metsätila, tutustu kaava-asioihin sivuillamme. 1690,istutusputki + vakka 5,5 mm taimen. Kirjalliset tarjoukset viim. 49,husqvarna teräpaketti 13” laippa + 2 terää 35,-35% sh. Hintap. Soita jo tänään! Myyntijohtaja Jaana Kannisto jaana.kannisto@mestarihalli.fi p. Kirjalliset tarjoukset viim. 050-541 0407 Rakennusliike Arto Mäkinen Oy • Uudisrakentaminen • Ulkoja sisäsaneeraukset • Huoneistoremontit Teemme kaikki KIRVESMIESTYÖT vaikka avaimet käteen periaatteella. 4790,husqvarnan puutarhatraktorit alk. 405,Viime vuoden juhlamalli sai jatkoa Husqvarnan laajaan ajoleikkuri valikoimaan. 300 000 €. 050-592 5123 / www.mestarihalli.fi Puh. 0400 124 832 Antti Rantanen, LKV, p. 4TRADE OY peter.hosio@hotmail.com Puh. 0400 883 160 Aki Riskin pakkaamo www.siementukku.fi Viljan siemenet Öljykasvit Kerääjäkasvit Nurmisiemenet MAATILAHALLI NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI AIDOSTI PUUSTA, JUURI SINUN TARPEISIIN. kuivurit, karjasuojat, varastot, konehallit ym. 050-592 5123 / www.mestarihalli.fi MAATILAHALLI NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI AIDOSTI PUUSTA, JUURI SINUN TARPEISIIN. Hintap. Sähkö-Tenho Tenho Vartia • Maatalouden uudisasennus, urakointi sekä saneeraukset mm. 10.5. 2.5. perjantaina 29.4.2016 Siemenet maatalouden ammattilaisille suoraan tuottajalta! • Viljat • Palkokasvit • Kerääjäja saneerauskasvit • Nurmet • Nurmiseokset • Apilat Wickholm Anders, Karjaa p. husqvarnan edustaja Mika Jokimäki paikalla klo 9–14 Monitoimiraivaussaha husqvarna 336Fr kolmella varustuksella ja valjailla husqvarna 435 40,9 cm 3 , 1,6 kW, 4,2 kg pareMpi kuin MökkiSaha 299,sh. Hintap. 0500 812792 www.metsätilat.fi Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV. Soita jo tänään! Myyntijohtaja Jaana Kannisto jaana.kannisto@mestarihalli.fi p. 0500 531 461 Avoinna: ark. Hieno 25 ha:n kokonaisuus, metsää, 2 loma-asuntoa. 59,erä nyt husqvarna Functional 24 vyötäröhouSut ovh. Soita jo tänään! Myyntijohtaja Jaana Kannisto jaana.kannisto@mestarihalli.fi p. 050-592 5123 / www.mestarihalli.fi MAATILAHALLI NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI AIDOSTI PUUSTA, JUURI SINUN TARPEISIIN. 2.5. 040 529 0668 etunimi.sukunimi@metsatilat.fi Johtava maaseutukohteiden välittäjä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistysten kanssa Somero, Härjenoja, Koirlammi 6:22 ym. 345 000 €. 9.5.2016. 8.30–17.00, la 9.00–14.00 R HELSINGINTIE 24, SALO PUH. Tarj. 575,379,puutarhaJyrSiMet alkaen (McCulloch MFt44) MurSkaava okSaSilppuri MtD Sl2800 250,kypä rä husq varna classi c 35,sh. Turuntie 22 B 19, 24240 Salo Rauno Hakala, LKV, p
Kuvasta puuttuu Helmi Talja. Max Yli-Salomäki / Rungon koulu Rungon koululle kylpyläosasto ja vesiliukumäki Paimioon on tuotu uusi kulkuneuvo nimeltään uintiloikkija. Koulun pääoven viereen rakennetaan kylpyläosasto, johon tulee useita uima-altaita sekä hierontapisteitä. Myös rikollisaalto on pyyhkäissyt yli nousevan suurkaupungin. Valtuustossa on nyt päätetty lopullisesti, että sokeri lakkautetaan koko maasta. Kerttu Puustinen / Rungon koulu Piikkiön kunnanhallitus on tänään pitämässään ylimääräisessä iltaistunnossa päättänyt, miltä Rungon koulu tulee näyttämään sadan vuoden kuluttua. Monet ovat jo luulleet keksivänsä, mutta hallituksen pitää hyväksyä ratkaisu. Lukijoiden apua tarvitaan koplan muiden jäsenten kiinniottamisessa. Alueelle on rakennettu runsaasti kerrostaloja. Neloset ovat tehneet rikoksillaan mainetta itselleen. Esteri Laaksonen / Sauvon koulukeskus Sokeri lakkautetaan koko maasta Kunnallislehti pyysi lehden 10:n vuosikymmenen kunniaksi kymmentä paikallista 10-vuotiasta kirjoittamaan artikkeleita. Kymmenvuotiaiksi toimittajiksi päätyivät Paimiosta Sonja Leinonen, Peetu Pelkonen ja Marikki Mikkola, Sauvosta Lenni Kervinen, Martha Wargh ja Esteri Laaksonen sekä Piikkiöstä Kerttu Puustinen, Alex YliSalomäki, Max Yli-Salomäki ja Helmi Talja. Pihalla on vesiliukumäki ja huvipuistolaitteita, kaikki tietysti koululaisille ilmaisia. Kuvitteellisia uutisia 100 vuoden kuluttua Piikkiö on viime aikoina kasvanut paljon ja ahmaissut sisäänsä Kaarinan. Uintiloikkija on saatavilla kaiken värisenä, ja aina, kun on ajanut yli kymmenen kilometriä, saa uunituoreen omenapiirakan auton takaluukusta. KUNNALLISLEHTI 42 perjantaina 29.4.2016 Sortuuko Piikkiö kokonaan rikoksiin. Poliisi on voimaton, mutta onneksi lupaavien nuorten etsiväkerho MK (MustaKädet) on saanut kiinni jo viisi Neloset-koplan jäsentä. Kopla on koettanut kirjaimellisesti dominoida kaupunkiamme. Alex Yli-Salomäki, Kerttu Puustinen sekä Max Yli-Salomäki livahtivat pois poliisin kynsistä. Neloset-kopla on tehnyt mainetta itselleen. MARIA KESTI. Monet kansanedustajat, kuten Liisa Loiri, toivovat: – Toivottavasti tämä ei mene mönkään, kuten 200 vuotta sitten tapahtunut sokerijunaskandaali. Jotkut ovat huijanneet esimerkiksi hunajalla tai maapähkinävoilla. He pääsevät melkein joka päivä uutisiin sekä lehtiin. Sokeri on kiellettävä, ainakin väliaikaisesti. Lasten tehtävänä oli luoda kuvitteellisia uutisia sadan vuoden kuluttua sekä sadan vuoden takaa. Koulussa soi pop-musiikkia. Luokkahuoneen pulpetit tulevat olemaan hemmottelupulpetteja, joissa on hierontalaitteet. Aineen pitää olla uusi ja sokeriton. Sitä, miten Neloset hoitavat keikkojaan, ei tiedetä. Näin mekin toivomme. Luokkaosastoon tulee luokkien lisäksi myös pieni kirjasto ja iso uusi Ravintolamaailma. – Pääpaino tarjoiltavassa lounaassa on etnisyys ja ympäristöystävällisyys. – Ravintolamaailman kokiksi kaavaillaan kymmenen tähden kokkia Hans Gourméeta, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Virtanen. – Jäämme odottamaan tulevaisuutta innolla, toteaa Virtanen. Hallitus on luvannut korvaavan aineen keksijälle palkkioksi 10 000 euroa. Tiedemiehet ovat innoissaan. Maria Kesti Rikollisaalto on pyyhkäissyt yli Piikkiön. Koska sokeri lakkautetaan, sokerin tilalle pitää keksiä jokin korvaava aine. Sillä voi uida meressä ja pomppia 10 metrin korkuisia loikkia, eikä se tarvitse liikkuakseen kuin pinaattikeittoa, jota tulee 30 pakettia ajoneuvon mukana. Ihmiset ovat jo hyvin ylipainoisia, ja harvalla on reiättömät hampaat. Harvinaisen halpa! Marikki Mikkola / Hanhijoen koulu Uintiloikkija tuli Paimioon Sokerin haittapuolet, kuten ylipaino ja hampaiden kuluminen, ovat kostautuneet. Tulokseksi tuli hauska paketti uutisia, joissa kerrotaan muun muassa piikkiöläisestä rikosliigasta, sokerilla toimivasta höyryjunasta ja eriskummallisista kouluista
Myös pohjoisen pallonpuoliskon internet on kaatunut somepuhurin voimasta. Lenni Kervinen / Sauvon koulukeskus Sauvoon lisää tuulivoimaloita – Vuonna 2116 muistellaan Suomen itsenäistymistä, Suomen presidentti Kaisa Edlund kertoo. Lipputulot menevät Unisefin ulkomaanapuun köyhien lasten olojen hyväksi. Tällä hetkellä niitä on 72 kappaletta, mikä riittää hyvinkin koko Sauvon sähkön tarpeeseen, ja osa jaetaan valtakunnan sähköverkkoon. Nyt, kun elämme huipputeknologian kanssa, niin sähköä tarvitaan yhä enemmän, kuten esimerkiksi lentävien lautojen akun täyttöön. Rakettia ohjaa fintonautti Saku Koivu. Hän oli juuri saanut tyttären. Sonja Leinonen / Jokelan koulu Paimioon supertekninen koulu – opettajiksi robotteja Paimiosta lähtee tänään koko Suomen ensimmäinen avaruusraketti kohti asteroidivyöhykettä. – Messi ei ole ollut Piikkiössä kertaakaan, toimittaja Johannes Lahti kertoi. – Messin henkivartijat tekivät hyvää työtä, joku fanijoukosta sanoi. Toimitukseenkaan ei voi enää soittaa, koska puhelimet ovat kivikautta, joten koeta keksiä keino Peetu Pelkonen / Jokelan koulu Ensimmäinen rakettilähtö Paimiosta Sauvon tuulivoimaloita alettiin rakentaa jo vuonna 2014. Onneksi kukaan ei loukkaantunut pahasti. Hän auttoi uusien, suurempien ja hienompien kerrostalojen suunnittelussa. – Isoisoisoisoäitini, Lotte Edlund eli silloin, kun ensimmäinen maailmansota syttyi. Edlundien tapana on laittaa päälleen äidin tekemät mustavalkoiset vaatteet, ihan niin kuin olisi menossa hautajaisiin, Kaisa kertoo. Kaisan esiäiti Lotte eli vain 23-vuotiaaksi. Niitä ovat tehneet Weikka Heino, Tatu Isotalo, Huuko Malmberg, Veeti Korpela, Ronja Alhainen ja Sonja Nummela Piikkiöstä. Muun muassa PiPS pääsi otsikoihin. Edlundin perhe pitää itsenäisyyspäivää ja Suomen itsenäisyyttä hyvin tärkeänä asiana. Kaikki oppilaat käyttävät omia tabletteja ja tulevat kouluun leijulaudalla. – Sen aikainen maailma oli todella raaka, mutta Sauvossa elämä oli melkein yhtä rauhallista kuin nykyäänkin. Raketti lähtee entiseltä Jokelan koulun alueelta, johon on viime vuonna rakennettu avaruusasema. Lisätietoa saisit nettivuiltamme, jos nettimme olisi pystyssä. Näin vastasivat oppilaat, eli ne robotit. Tuli levisi nopeasti. Presidentti Kaisa Enlund viettää itsenäisyyspäivää myös viikkoa aikaisemmin kuin itsenäisyyspäivä on oikeasti, sillä hänen velvollisuuksiin kuuluu perinteinen presidentin vastaanotto linnassa aina itsenäisyyspäivän iltana. Terveydenhoitaja kuului myös poispotkittuun porukkaan, ja hänen paikkansa ottivat hoitajarobotit. MARIA KESTI. Hän kertoi olevansa liekeissä. – Minusta on aivan mahtavaa, että tämä hanke on vihdoin saatu toteutettua, kommentoi Suomen pääministeri Pertti Mäntylä. Kaisa on pienenä pelännyt kauheasti sotia, mutta nyt Kaisa uskoo, että kun hän elää, ei sotia enää tule. Selville on saatu, että tulipalo oli vahinko. – Talo on muuttunut ajan myötä lukuisten remonttien takia, mutta alun perin se on ollut melkein yhtä iso kuin Saustilan kartano, Kaisa kuvailee. Kaisa matkustaa äitinsä luo, joka asuu isossa maatalossa, samassa, jossa Kaisakin on kasvanut. Opettajat, jotka potkittiin pihalle, olivat muun muassa Paula Koski, Matti Alatalo ja pahamaineinen Juha Tapio. Superteknisessä koulussa myös vanhat opettajat poistettiin ja uusiksi opettajiksi tulivat robotit. Hän soitti palokunnan paikalle ennen kuin tuli pääsi leviämään enempää. – Faneja oli vaikea väistellä. Alex Yli-Salomäki / Rungon koulu Maailmankuulu jalkapalloilija Lionel Messi Piikkiössä! Eilen 28.4.2116 Piikkiön keskustassa paloi iso kerrostalo. perjantaina 29.4.2016 Kuvitteellisia uutisia 100 vuoden kuluttua Eilen iltapäivällä puoli kahdelta tuli Piikkiöön jalkapalloilija Lionel Messi. Kerrostalon vieressä olevat rakennukset eivät onneksi palaneet. Palokunta tuli nopeasti paikalle ja sammutti tulipalon. Niitä rakennettiin silloin kolme, ja vuosien kuluessa niitä rakennettiin vielä lisää. Hän menehtyi vakavaan tautiin. Viereisen kerrostalon asukas heitti vahingossa palavan tulitikun kerrostalon viereen. Martha Wargh / Sauvon koulukeskus Itsenäisyyspäivän juhlimista Sauvossa Kunnallislehden verkkosivuilta osoitteesta www.kuntsari.fi löytyy lisää lasten tekemiä artikkeleita. Paimioonkin on suunnitteilla vielä lisää tuulivoimaloita. Tulipalon sytyttäjä oli todella pahoillaan siitä, että hän sytytti tulipalon vahingossa. Helmi Talja / Rungon koulu Kerrostalo paloi Piikkiössä, sytyttäjä pahoittelee tekoaan 3.4.2116 Jokelan koulun vanhat rakennukset purettiin ja paikalle tuli Supertekninen koulu. – Ensimmäiset pelit Piikkiössä, Messi sanoi haastatteluissa. Kaikki Jokelan uuden superteknisen koulun televisiot ovat nyt hologrammeja ja toimivat äänenvoimakkuuksilla. Myös Lionel Messin ystävä Cristiano Ronaldo oli paikalla toimittajan haastateltavana. Messi ja Ronaldo pelaavat ystävyysottelun Piikkiön palloseuran A-junioreita vastaan lauantaina 30.4.2116 Rungon koulun tekonurmella kello 12. Kysyimme mielipiteitä oppilailta. Hoitajarobottien pitäisi olla hellempiä kuin ihmisten, mutta tämä ei ole tutkimustemme mukaan totta. He sanoivat näin: – Mä olen robotti, mä rakastan kouluu. Vierailun tarkoituksena on levittää eteläamerikkalaista huippujalkapalloilun ilosanomaa myös tänne pohjoisille viheriöille
Lapset viihtyvät pihaleikeissä, ja kesällä kaikki saavat osallistua kasvimaan hoitoon. Muissa kaupungeissa lisäosakoulut ovat laittomia, mutta siihen tulee muutos vuonna 1918. Paitsi, että sokeri on vähemmän maapalloa saastuttavaa, siitä tulee makea tuoksu. KUNNALLISLEHTI 44 perjantaina 29.4.2016 Höyryjunat alkavat käyttää polttoaineenaan sokeria. Myös johtajattaren huone on alhaalla. Opettajiksi ovat lupautuneet Paula Koski, Matti Alatalo ja pahamaineinen Juha Tapio. Limusiinin omistaja on rikas mies ulkomailta. Koulun osoitteeksi tulee sama kuin muun koulun osoite, Uusi Turuntie 4. Lisäosarakennukseen sijoitetaan myös juuri keksityt uudet pulpetit. Nuorin ikäluokka koulussa on kolme vuotta. Muualla Euroopassakin aiotaan kokeilla tuoksujunia, jos koeajo onnistuu. Koeajo suoritetaan presidentin läsnä ollessa, 3.5.1916. Auto on ensimmäinen koko Suomessa. Hanketta on suuniteltu jo vuosikaudet, vaikka autojen hinnat ovat pilvissä, kommentoi Suomen pääministeri Pirkka-Pekka Petelius. Koulussa opetetaan varomaan noitia, menninkäisiä ja pahaa taikuutta. Sen on arvioitu valmistuvan vuoden päästä. Vanhimmat oppilaat ovat 56-vuotiaita. Ensimmäiset tuoksujunat puksuttelevat näillä näkymin Helsinki-Vantaalla, toivottavasti myöhemmin myös Vaasassa, Oulussa ja Jyväskylässä. – Suomen hallitus on valmistellut Paimiossa pidettävää ensiparaatia, jossa auto esitellään koko kansalle. Peetu Pelkonen / Jokelan koulu Ensimmäiset Suomen autot tulivat Paimoon Sauvoon avattiin Lautkankankareen lastenkoti loppuvudesta 1920. Johtajatar kertoo lasten olevan reippaita. Tämä on ensimmäinen lisäosakoulu, joka rakennetaan Suomeen. Johtajatar toivoisi vielä lähelle koulua. Lastenkotiin muutti aluksi 11 lasta ja nuorta, mutta talo on jo täynnä. Opettajat kommentoivat näin: – Kaikki eivät osaa lukea. Auton omistaa Paimiossa asuva miljonääri sekä apulaispääministeri Pertti Koivusalo, jolla on Paimion kallein talo ja nyt myös kallein kulkuneuvo. Tulkaa katsomaan! Marikki Mikkola / Hanhijoen koulu Maailman ensimmäinen limusiini Paimiossa. Esteri Laaksonen / Sauvon koulukeskus Höyryjunat alkavat toimia sokerilla 9.3.1916 Paimioon tuli ensimmäinen auto. Ensimmäisiksi matkustajiksi pääsivät Esteri Laaksonen, Martha Wargh ja Lenni Kervinen. Jokelan koulussa opetellaan varomaan noitia ja menninkäisiä Kuvitteellisia uutisia 100 vuoden takaa Viime maanantaina alettiin rakentaa upouutta Jokelan koulun neljättä lisäosarakennusta. Ensimmäinen auto Paimiossa ja koko Suomessa maksoi vakuutuksineen 247 365 markkaa. Höyryjunien kuljettajat irtisanotaan. Samalla summalla saisi remontoitua koko pääministeri Pirkka-Pekka Peteliuksen jättikartanon Hollywood Hillsellä tai viisi teräspyörätraktoria ja 67 lehmää. 247365. Koulu perustetaan vanhan kirkon paikalle, joka purettiin vuonna 1680. Jos järjestelmä toimii, höyryjunat muutetaan tuoksujuniksi. Hän on antanut luvan esitellä autoaan tänään kello 18.00 Paimion kirkon edustalla. Se on kulkenut Vistan läpi ja pysähtynyt Paimion kirkon eteen. Suomalainen tutkija nimeltä Aatu Kyyry on keksinyt tuoksujunan. Peetu Pelkonen ja Sonja Leinonen pääsivät edustamaan Jokelan koulun 10-vuotiaita. Tavallisesti pesässä poltetaan hiiliä. Lastenkodissa pojat ja keittäjä nukkuvat ylhäällä ja tytöt alasalissa. Sonja Leinonen / Jokelan koulu Kyllä, niin hullulta kun se kuulostaakin, höyryjunat alkavat toimia sokerilla. Koska aikaansaamattomat insinöörimme eivät ole vielä keksineet nettiä, saat lisätietoa soittamalla toimitukseemme, puh. Nyt pesään laitetaan kiviä, pesä kuumennetaan ja sinne kaadetaan sokeria. Lenni Kervinen / Sauvon koulukeskus Vilskettä Lautkankareen lastenkodissa Paimiossa on nähty maailman ensimmäinen limusiini. Tuoksujunan kuljettajan tutkintoa voi suorittaa tästä päivästä lähtien. Heidän tilalleen palkataan tutkinnon saaneita, erikoistuneita tuoksujunan kuljettajia
Lotte juoksi kotiin kertomaan äidilleen. perjantaina 29.4.2016 Höyryjunat alkavat käyttää polttoaineenaan sokeria. Koulun sisältä löytyi lappu, jossa luki, että opettajat olivat pelästyneet sotaa ja menneet pakoon zeppelinejä. Parin päivän päästä Loten isä sai sähkeen, jossa luki, että hänen pitäisi lähteä sotaan. Äiti meni heti paniikkiin, kun tajusi, että myös Loten isän täytyisi lähteä sotaan. 0400-822 251 -20 % Myös lahjakortit Tuotetarjouksia Tervetuloa! t. Kuvitteellisia uutisia 100 vuoden takaa Suomi kuuluu Venäjän keisarikuntaan, ja eletään ensimmäistä maailmansotaa. Oppilaita odotti ihmeellinen asia koululla: näytti siltä, että opettajat olivat kadonneet kuin tuhka tuuleen. mukaan Kauneus ja hyvinvointi Kauneus ja hyvinvointi. 02 473 4406 Ma 12-20 Ti-pe 9-17 Muina aikoina sop. MARIA KESTI Marikki Mikkola esittelee Paimion ensimmäisen limusiinin pienoismallia. Syyskuun ensimmäisenä päivänä kesäloma loppui ja lapset suuntasivat jälleen kouluun. Loten isä ryhtyi heti pakkaamaan, ja murheen murtamana hän hyvästeli perheensä. 11-vuotias Lotte Edlund asui Sauvossa vuonna 1914. Leena ja Riina Sinulle, kauniit hiukset kevääseen, meiltä 02 473 4211 Vistantie 19, 21530 Paimio www.hiushoitola.fi 40€ tai pelkkä jalkahoito Tarjoukset voimassa toukokuun ajan. Oppilaiden vanhemmat päättivät, että koulu pidetään vuorotellen eri kodeissa, jotta lasten arki pysyisi edes vähän normaalina. Lotte oli kerran kävelyllä kirkonkylällä, kun huomasi lehtimyyjän. Martha Wargh / Sauvon koulukeskus Opettajat lähtivät pakoon zeppelinejä KENKÄKAUPPA REALTUM Toukokuun ajan vielä avajaistarjous normaalihintaisista Geox ja Colors of California kengistä Aukioloaikamme: TI 13–17 KE 13–18 TO 10–16 PE 13–17 LA 10–15 SU ilmoitamme erikseen FB sivuillamme Hyvä valikoima lasten lenkkareita vilkkuvaloilla Vistantie 22, huon 4B (2 krs, käynti Siwan päädystä) tel. Sauvossa arkielämä on rauhallisempaa kuin Turussa, sillä Turku on satamakaupunki. Lotte osti yhden lehden, jossa luki, että sota oli syttynyt. 60€ Jalat kesäkuntoon: jalkahoito ja säärikarvojen poisto pakettihintaan Parturi-kampaamo Rissanen Vistantie 8, 21530 PAIMIO Raili, Niina ja Jenni Puh. Ensimmäisiksi matkustajiksi pääsivät Esteri Laaksonen, Martha Wargh ja Lenni Kervinen
VARAA AIKA ILMAISEEN RUOSTEENESTOTARKASTUKSEEN PS. Mökille, kotiin... MOOTTOROITU SAMMALEENPOISTAJA/ ILMASTAJA UUSI, tosi TEHOKAS ja HELPPO tapa puhdistaa nurmikon pinta vanhasta kuolleesta ruohojätteestä ja sammaleesta. KLAPIKONE . PIHAVARASTO (L) 193 x (P) 244 x (K) 211 cm 295 . 0403 00 1050. NB3 Automaattinen tuuletusluukun avaaja KAUPANPÄÄLLE!!! VAI N VAI N (P) 2500 x (L) 1900 x (K) 2070 mm !! ! SC42 399 . MOPOSKOOTTERI KUNNON JOUSITUS edessä ja takana! HIENO 70 cc ENSIMÖNKIJÄ . 695 Tyylikäs, runsas varustelu, hienot ajoominaisuudet. puhdasta, edullista aurinkosähköä! Laadukkaat ja toimivat AURINKOSÄHKÖPANEELIT + TARVIKKEET 20 280 W PARAS HINTA/LAATUSUHDE TAKUULLA! JYRSIN PuutarhaUUTUUS!!! MH 197 RK Tehokas kone kotipuutarhurille tai ammattikäyttöön. 595 4-tahtimoottori Sähköstartti, nopeudenrajoitin, automaatti ym. SAROM VALUGRILLI LAATUMERKIT MAAHANTUOJALTA! SALOLAINEN PERHEYRITYS JO 60 VUOTTA! www.kone-glans.fi . TRIM SHOKKIHINTAAN TEHO 2 Hv Paino 7,4 kg Vääntävä, tehokas 43cc moottori POLTTOMOOTTORIHAKETIN Helppo varastoida pienen kokonsa ansiosta! Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä. Tosi tehokas ja helppokäyttöinen. Vikakoodit ............... Kysy tarjous Kysy tarjousta aKuista! ilmainen aKKutesti. JA VIELÄ KAUPANPÄÄLLE TURVAKYPÄRÄ JA BENSA/ÖLJY -KOMBIKANNU!!! GS-350 MOOTTORISAHA 199 . 8 17, la 10 -14 Korjaamo • maalaamo • rengasliiKe p. MA-TO 9-17, PE 9-18, LA 9-14 JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO p. PIENTRAKTORI HV 17,5 2290 . SIJAISAUTO MAHDOLLISUUS! Myös asuntoautot A J O N E U V O T j a A U T O I L U. 139 Vakiona 3-lap. NUORISOMÖNKIJÄ Päivitetty versio suositusta NEW HAMMERISTA!! vahvempi, kookkaampi ja leveämpi runko! Parempi ja pehmeämpi iskunvaimennus! 5,2 Kw OHV 4-tahtimoottori 3 vaihdetta + pakki, automaattikytkin ym. 044 078 0017 Piisitie 5, 24910 Halikko as. VESAKKOTERÄ + RAIVAUSTERÄ + SIIMAPÄÄ + KANTOHIHNA BC430 RAIVAUSSAHA GREEN. 1645 50 YLIVOIMAINEN HINTA-LAATUSUHDE! 110 cc 695 . päästömittauksen (bensiini) (Diesel / OBDmittaukset + 10e) HTTP://WWW.KROSSINKATSASTUS.FI 169 . HAMMER 2.0 AGA-9 4-TAHTImoottori 595 . 38,9 cc/2 hv/ 4,4 kg Uusien normien mukainen moottori takaa alhaiset päästöt, kulutuksen ja äänitason. 795 . TOIMITUKSET KOKO MAAHAN! KONEKAUPPAA VUODESTA -55 Tilaa helposti nettikaupastamme www.kone-glans.fi 12 kk korotonta maksuaikaa NYT SAAT OSTOKSILLESI Av. KUNNALLISLEHTI 46 perjantaina 29.4.2016 PUROLANTIE 60, 21560 OLLILA HELI – 0440 846 832 JANNE – 040 574 8210 MATKAILUJA TILA-AUTOVUOKRAUSTA MARTTILASSA PUROVAN.FI Avoinna ark. 125 cc CROSSI PH02 SE Special Editon UP-side-Down etujousitus 70 cc CROSSI . Hakettaa jopa 50 mm oksat! UUTUUSMALLI! GBD-70 7 hv PI IK KI Ö 4k m H el si nk iin Pa im ion tie Moottoripyöräliike PIIKKIÖN ALUSTAHUOLTO Arontie 34, Piikkiö • Puh. 0500 524 823 ASIANTUNTEVAA RUOSTEENESTOA AUTOLLESI YLI 30 VUODEN KOKEMUKSELLA • LOKARIT, VAHAUKSET, ym. 15 VUODEN RUOSTUMATTOMUUSTAKUU!! runko vahvaa sinkittyä terästä iso oviaukko, kunnon tuuletus, SNSD-E SYNYARD 4,8 m 2 HINT ASHOK KI !! ! VARA A HETI! 4,8 m 2 KASVIHUONE 295 . . 549 Kaksi ajonopeutta eteen + peruutusvaihde! Tehokas 183cc OHVnelitahtimoottori Vaihteet 2 + 1 Työleveys 85 cm (säädettävissä 60 cm) ISO 107 cm leikkuri ym. Kestosuosikki jo vuosia. AutomaticPaineöljyvoideltu B&S moottori Valmistaja Husqvarna Outdoor Products, USA. Toimitetaan elementteinä, helppo kasata. 15€ Vikakoodit ... 100 W esim. 219 7 T PURISTUSVOIMA JALUSTA SAMAAN HINTAAN! 7T-52 TEHO 2200 W 125 . Luotettava ja kaunis perusskootteri. Automaattinen HYDROSTAATTIVAIHTEISTO + PERÄKÄRRY KAUPANPÄÄLLE! Kevään UUTUUSmallit saapuneet! suuri pyörintänopeus peruutusvaihde vahvat terät työleveys 80 cm EVO Tehokkaampi, hiljaisempi OVH-4-tahtimoottori JYRSIN SUURSUOSIKIN UUTUUS VERSIO . ilmainen sijaisauto! rengas-/vannetarjouKsia maKsut myös erissä! Kuusjoella Kuttilan Autolasi Oy Tuulilaseja jo vuodesta 1970 46E KATSASTUSTARJOUS! Ajo-ohje Kaarinantieltä: Rakentajantie Formaalintie Mallimestarinkatu Mallimestarinkatu 6, 20780 Kaarina Puh: 010 320 7540 Palvelemme arkisin klo 9.00–17.00 Lauantaisin klo 10.00–14.00 sis. 459 NYT KAUPANPÄÄLLE VIELÄ PERUNAVAKOAURA (arvo 75 ?) KEVÄÄN TARJOUSHINTAAN 6,5 hv Eurooppalainen laatutuote! Saatavana myös vetopyörät. Mukana 45 l KERÄÄJÄSÄILIÖ Moottori Briggs & Stratton series 450 . 459 SUPERMOTO Uudistettu 2016 malli !!! Entistäkin tyylikkäämpi! . Hieno pihan keskipiste! helppohoitoinen ja varmasti kestävä! korkeus 1791 mm, leveys 880 mm, syvyys 580 mm
Sis. 0500 531 950 www.rengassalo.fi Palvelemme ark. VARAUDU KESÄÄN! BETONILATTIOIDEN VALUTYÖT Master-pinnoite valun yhteydessä Riihikosken Rakennuspalvelu JL Oy Jarno Laukkanen p. Hinnat alv 0%. OSTA RENKAAT 1.3.-15.5. ALKAEN 250 € /SARJA Helsingintie 32 p. kierrätysmaksun Tarjous voimassa 31.5.2016 asti. 040 731 8149 www.autohuoltosalo.com KORJAAMO KESKELLÄ KAUPUNKIA KYSY JA HYÖDYNNÄ AD ERÄMAKSU UUTTA!!! AUTOMAATTIVAIHTEISTON HUOLTOLAITE – 100 % öljyn vaihto ja vaihteistopuhdistus Ilmaistointihuollon yhteydessä RAITISILMASUODATTIMET -30 % Voimassa 15.5.2016 asti. 0400-521808 palaute@vsajorata.fi 185/65-15 195/65-15 205/55-16 205/60-16 215/55-16 225/45-17 225/40-18 250€ 260€ 280€ 300€ 320€ 340€ 370€ Hinnat sisältävät alv 24%, vannetyön ja tasapainotuksen sekä kierrätysmaksun. perjantaina 29.4.2016 Rauno Nikander 0440 12 17 15 Kirjastolantie 84, 24240 Salo Korvenmäentie 103 21500 Piikkiö www.vsajorata.fi p. Allelaitto 20€. Kesärenkaita! Myös osamaksulla Salitunkatu 5, puh. 0500 833 679 Soittele BETONILATTIOIDEN VALUTYÖT Master-pinnoite valun yhteydessä Jarno Laukkanen p. kierrätysmaksun. 02 731 1705 Rengasrikkopäivystys p. 0500 833 679 Soittele Uutta: Kaikki Mastertop-lattiapinnoitteet suoraan varastosta tai kotiin toimitettuna. JA MAKSA VASTA HEINÄKUUSSA 2016! KOSKI TL TURKU VANTAA 315/70R22,5 315/80R22,5 385/65R22,5 370 € 370 € 400 € Bridgestone eturenkaat R-Steer / R297 Nordexx Marshal perävaunuun / traileriin 265/70R19,5 285/70R19,5 275/70R22,5 385/65R22,5 385/55R22,5 435/50R19,5 445/45R19,5 KRT 02 KRT 02 KRS 03 KLA 11 KLT 03 KLT 03 KLT 03 215 € 257 € 293 € 345 € 393 € 423 € 439 € 540/65 R28 650/65 R38 560/45 R22,5 610 € 1090 € 490 € KA-RENGAS Koski Tl Koskentie 372 Raimo Maunula 040 9010 963 Turku Kuormakatu 2 Markus Salonen 040 9010 965 www.karengas.fi 02 484 1071 KUORMA-AUTOON HENKILÖAUTOON MAATALOUTEEN Hinnat/kpl, alv 0%, sis. 8 – 17, la 9 – 13 Louhinta & maanrakennus SALMINEN www.louhintasalminen.fi info@louhintasalminen.fi • Maanrakennustyöt • kalliolouhinta • kunnallistekniset työt raimo 050 562 2828 kimmo 050 301 1824 (02) 731 5626, 0440 112 250, 0500 112 250 Inkereentie 171, Salo Soita ja kysy lisää!
– Parantaisin Paimiossa päätöksentekoa yleisesti. – Sinänsä paimiolaisista voisi sanoa, että ovat omastaan ylpeitä ja pitävät monista kuppikunnistaan huolimatta omiensa puolia henkeen ja vereen. – Ihan samanlaisia ihmisiä niin Sauvo, Paimio, kuin kaarinalaiset tai jopa turkulaiset... Oppivat tuntemaan toisiaan. Asun aivan Turun ja Salon välissä. Postikaan ei vielä ole tullut uuteen osoitteeseen. Turku on siis sopivan lähellä, mutta luonto ja rauha houkuttelivat. Entisestään väheni jollain tapaa siinä yhteydessä kun Piikkiö liitettiin Kaarinaan. KUNNALLISLEHTI 48 perjantaina 29.4.2016 Mikä on parasta paikkakunnallasi. Ei tarvitse jäädä kotiin vauvan kanssa. Ja että piireihin saattaa olla vaikea päästä sisään, mutta kun sinne pääset ja ystävystyt ihmisten kanssa, niin pois et pääse etkä haluaisikaan. Aloitin juuri taekwondon 9-vuotiaan poikani kanssa. KATI MASALIN, PAIMIO: INA VIRTANEN Mitä on paimiolaisuus. Nykyään taitaa olla vähän vähemmällä jo tuo skisma. – Kai yhteiset harrastukset auttaa tilanteeseen, kuten poikien joukkue Peimari United esimerkiksi. Aikoinaan on kolisteltu jopa itse tehdyin asein toisiaan vastaan, siis ihan sellaisin asein että hengen veisi. Näin sitä kommentoitiin: – Paimion ja Sauvon ja Paimion ja Piikkiön välillä on ollut etenkin aikoinaan nuorison välillä kovakin vääntö. Seurakunta, MLL ja kahvilat tarjoavat aktiviteetteja. Parasta täällä on kesäteatteri. Entä sauvolaisuus. – Olen syntyjään paimiolainen, opiskeluaikani asuin Turussa. Kunnallislehti kysyi Facebookissa lukijoiden mielipidettä kaupunkilaisen identiteetistä, sekä siitä, millainen suhde paikkakuntien välillä vallitsee. Se olisi iso investointi, mutta kannattava. ainakin minun mielestäni. Jokaisesta kunnasta tunnen väkeä ja ovat ihan tasapuolisia kuntalaisia kaikki. – Lidliähän tänne kovasti ihmiset toivovat. On turhauttavaa olla esimerkiksi aamuyöstä liikennevaloissa ainoana autona ja odottaa valojen vaihtumista. – Kotihoidon tuki olisi ollut hyvä pitää. Tai vaikkapa piikkiöläisyys. Tosin kävijöitä tarvitaan lisää, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Parasta Paimiossa ovat harrastusmahdollisuudet. Tiet ovat huonoja, ja liikennevalot poistaisin keskustasta ja vaihtaisin tilalle kiertoliittymän. Olen itsekin ollut sen toiminnassa mukana kymmenisen vuotta. – No kaikki on tietty erityisen ihania! JARMO ”RUUBEN” TOIVONEN, PAIMIO: – Olen muuttanut Paimioon muistaakseni vuonna 2004. Kaikki palvelut löytyvät, ja ilmapiiri on kiiretön. Paimio on myös pieni paikka, jossa on lapsiperheille mukavasti tarjontaa. Mitä sieltä puuttuu. MATTI PELTONEN, PAIMIO: – Parasta Paimiossa on, että täältä saa aina parkkipaikan ja välimatkat ovat lyhyet. MARJU SUVISTE, PAIMIO: – Olen juuri muuttanut Hevonpään alueelle keskelle metsää. – Olen asunut täällä vasta kolme päivää. Taitaa näitä yhteenottoja ollut parikin kappaletta aikojen saatossa. Tiedän Paimiosta vasta sen, että täällä on K-supermarket ja S-market.
Kaikki on muutenkin keskustassa lähellä, ja se on hyvä asia. Muutin tänne 15-vuotiaana ja nyt olen 85-vuotias, joten olen asunut täällä 70 vuotta. Lapsenlapsia kun katsoo, niin heilläkin riittää kerhoja ja jalkapalloa. Löysin jopa vanhat rippikoulukaverini uudestaan. Eläkeläisille on harrastusmahdollisuuksia ja tykkään niistä kovasti. Uusi vaatekauppa pankkia vastapäätä on kiva lisä. – En keksi parannettavaa, kun meillä on täällä jo kaikki. Itse olen asunut Paimiossa yhdeksän vuotta.. – En keksi täältä mitään parannettavaa. ILMARI HALTSONEN, SAUVO: – Sauvossa hyvää on, että paikka on rauhallinen. – En oikein keksi mitään huonoa sanottavaa, sillä jopa terveyskeskukseen sai ajan melko nopeasti. SIRPA VALTONEN, SAUVO: –Parasta Sauvossa ovat palvelut. Muutin tänne tyttäreni perässä Liedosta ja olen todella tyytyväinen. Piikkiössä on myös vahva me-henki. – Parantaisin Paimiossa ihmisten sosiaalisuutta, ihmiset täällä ovat hieman sisäänpäin kääntyneitä. – Olen entinen piikkiöläinen. perjantaina 29.4.2016 Mikä on parasta paikkakunnallasi. Jos jotain puuttuu, niin silloin käyn asioimassa Turussa. Sen meinaavat nyt yhdistää Kaarinaan. ANRI VESTON, PIIKKIÖ: – Kirjasto sijoittuu Piikkiön parhaiden asioiden kärkeen. –Viihdyn hyvin, tykkään asua täällä. – Joitakin palveluita puuttuu, mutta siihenkin tottuu. Parasta täällä on rauhallisuus ja se, että kaupat ovat lähellä. –Olen asunut Piikkiössä nyt puolitoista vuotta. Kaikki eivät halua sanoa olevansa kaarinalaisia. Asuin täällä nuorena, joten seutu on tuttua. Vaikka itse olenkin kirjastossa töissä, niin täytyy sanoa, että tämän kokoiseen paikkaan kirjasto ja yhteispalvelupisteen yhdistelmä on mahtava. – En muuttaisi täällä mitään, enkä haluaisi muuttaa pois täältä. – En keksi mitään huonoa sanottavaa tai mitään parannettavaa täällä. AUVO PAJU, PIIKKIÖ: – Seurakunta on parasta Piikkiössä. Mitä sieltä puuttuu. Terveyspalvelutkin ovat hyvät, vaikka vähän joskus täytyy jonottaa. Olen asunut täällä yli 20 vuotta. Tuntuu, että touhua on enemmän kuin ehtivät menemään. Asuin täällä koko ikäni, mutta muutin täältä pois pari vuotta sitten. Olen paluumuuttaja. Ja onhan tänne tulossa uusi K-kauppakin. –Huonoa on joidenkin tiettyjen palveluiden vähentyminen, mutta pääasia, että apteekki ja ruokakauppa säilyvät. PIRJO SAARIO, PIIKKIÖ: – Parasta on se, että kaikki palvelut ovat lähellä. EMMA TAINIO, PAIMIO: – Parasta Paimiossa on liikunnallisus, harrastusmahdollisuudet ja aktiiviset tapahtumat. – Keskustassa voisi olla enemmän eloa. Täällä on terveysasema ja apteekki. IRJA VILJAKAINEN, SAUVO: RITVA LIIKANEN, PIIKKIÖ: – Parasta Piikkiössä on, että palvelut ovat lähellä. Föli on myös mahtava ja sillä pääsee liikkumaan. TERHO PEKKARINEN, SAUVO: – Muutin Sauvoon Paimiosta kuusi vuotta sitten
PYYDÄ TARJOUS omista paneeleista! www.lvipalvelusalo.fi, p. RAKENNUS JA REMONTOINTI AHVENLAMPI RAKENNUSPALVELUT www.rakennusahvenlampi.fi Puh. Kevätale -20 % Tervetuloa Perniöön Heikkiläntielle! Avoinna: ma-pe 10-17, muina aikoina sopimuksen mukaan. www.kuntsari.fi. 044 517 5041, henri@lvipalvelusalo.fi • Käyttövesiputkiremontit • Patteriputkiremontit • Hanan vaihdot ja huollot • Ilmanvaihtotyöt • wc:n ja suihkutilojen kalustukset • Viemärien avaukset maalämpöpumput ja varaajat Takeuchi TB 1140 Kramer 750 Avant 635 Vuokrattavat koneet: Yanmar B15 Yanmar B25 Yanmar B37 Yanmar B45 HUOM! Kuljetamme koneet myös paikanpäälle! Kiskontie 532, 24130 SALO p. 044 521 1420, 0400 825 424 www.yrjotenkanen.fi SOITA 044 3511 877 info@ramexmonipalvelu.fi www.ramexmonipalvelu.fi RAMEX MONIPALVELU • Mökkitalkkari • Kaivinkoneurakointi • Kiinteistöhuolto Peltojen tasausta ja muotoilua Lanaus perustuu mittaukseen ja automatiikkaan Olemme tulossa lanaamaan alueellenne Kysy aikataulua: Jari Keränen, 040 536 8581 www.jari-keranen.fi EIKKILÄ OY Puutyöliike w w.h ikkil ti be om w e a m r .c Kotimaista laatua järkihintaan, yli 30 vuoden kokemuksella. Puutyöliike A. 0400 521 738, pesula.sani@luukku.com TOUKOKUUN TARJOUS Pesula Verhojen pesu -15 % (Koskee toukokuun aikana jätettyjä) Paneelit omalle katolle www.sallila.fi tai puh. Piharakennukset kaikkiin tarpeisiin myös mittatilauksena. 0400 203 245 Rakennusja remontointipalveluita perustuksista aina talon harjaan asti Yhteistyössä: Puh. 02 76 431 Jos haluat sijoittaa aurinkosähköön enemmän kuin aurinkopuiston vuokrapaneelien verran, meiltä saat aurinkosähköjärjestelmät myös omaan kiinteistöön asennettuna. 044 208 7885 040 5101 843 www.talonmiesvirtanen.fi talonmiesvirtanen@gmail.com 21530 Paimio Nykyaikaiset talonmiespalvelut Apunasi arjen askareissa Muista kotitalousvähennys 45% työn hinnasta ULKOTYÖT • Sammaleenpoistotkatoiltaympäristöystävällisesti • Omenapuiden,pensasaitojenjamarjapensaidenleikkuut • Nurmikonleikkuut,kasvimaanjyrsinnät,istutustyöt REMONTTIJA ASENNUSTYÖT • Terassienasennukset • Kalusteasennukset Keittiökalusteet,kaapistot,huonekalut • Huoneistoremontit Tapetointi-,maalaus-jalaatoitustyöt Parketti-,lauta-jalaminaattilattioidenasennukset • Ulkomaalauksetjaräystäidenkunnostusyöt KULJETUSPALVELUT • Pienetkuljetukset,kaupassajaapteekissaasioinnit ATK-PAVELUT • Asennus-jaopastuspalvelutsekävirustorjunnat VARAAAIKAMAKSUTTOMALLEARVIOINTIKÄYNNILLE Jippii! Kesää kohti mennään Nyt on mainio ajankohta uusia keittiö koti tai vapaa-ajan asunnolle. KUNNALLISLEHTI 50 perjantaina 29.4.2016 Pesula SaNi oy, Kiesikatu 2, 20780 Kaarina puh. Heikkilä Oy Kirkkotie 153, Nousiainen 02-4315600 Pihavarastot Pihasaunat Mallistostamme myös leikkimökit, puuceet, grillikatokset ja muut pihapiirin rakennukset
Jousitie 1-2, Piispanristi P. 0400 822 062 25 vuoden kokemuksella KeittiöKaapin ovien / väliovien ruisKumaalausta Sähköasennukset Sähköurakointi Korjaukset ja huollot Ora Laaksonen GSM 050 569 6889 www.sahkolesako.fi RAKENNUS JA SANEERAUS SOKKELISTA KATTOON Meiltä myös ikkunat, ovet ja terassilasitukset ! ! 10 VUODEN AJAN. Avoinna: Ma–Pe 10.00–18.00 Kuukauden ensimmäinen La 10.00–14.00 64 50 TURUN REUNAKIVIja LAATTA-ASENNUS Oy Pihanrakentajan paratiisi www.turunreunakivi.. 0400 527 735, 0400 997 674 Pihanrakentajan paratiisi! Sähkökuja 2, Halikko p. 0400 527 735, 0400 527 779 Myynti, asennus-, suunnitteluja kuljetuspalvelu N N N N N N N N N kaikki laattamallit muurit reunaja sidekivet mullat hakkeet pihasepelit ja asennushieka t luonnon liuskekivet pyöreät koristekivet graniittiset nupuja noppakivet Aukioloajat: MA-pe 9-17 LA 10-15 www.turunreunakivi.fi Jousitie 1, Piispanristi p. perjantaina 29.4.2016 Avoinna: Ma–Pe 9.00–18.00 La–Su 11.00–15.00 Viikonloppuisin tavaranvastaanotto suljettu. 02 736 2244 www.huoltosahko.com KaiKKiin Kiinteistöihin ilmaista sähKöä auringosta sertifioidulta aurinkosähköasentajalta. 02–472 7886 PIIKKIÖN Niemenkulmantie 1 21500 PIIKKIÖ Puh. Sähköja automaatiosuunnittelu Asennukset, huollot ja korjaukset Yksityisille ja yrityksille www.sahkoautomaatiolehtinen.fi Hadvalantie 10, 21500 PIIKKIÖ • puh. 3-vaihejärjestelmä 4,68 kWp 8.500,1-vaihejärjestelmä 2,60 kWp 5.950,aurinKosähKöJärJestelmät asennettuna alk
Niistä näki oliko päihittänyt pahimmat kanssakilpailijat. Ja mitä vanhempia lehtiä nurkista löytyy, sen isommin ne pääsevät esille. Leikekirjoihin ja albumeihin mahtuu monen monta tarinaa, urheilutuloksia ja muistoa. – Meiltä taitaa löytyä ne melkein kaikki. Päivi Inkinen on kerännyt leikkeitä sauvolaisesta maailmanmenosta. Seppo Pärnällä ja Viri Teppo-Pärnällä on tallella 30 vuoden takainen Kunnallislehti, jossa he itse poseeraavat etusivun jutussa. Moni kerää itselleen tärkeitä juttuja muistoksi, jotkut jopa kasapäin kokonaisia lehtiä N iin kauan kuin painettu lehti kolahtaa postiluukkuun, säilyvät lehtileikkeetkin. Pärnän perheen hyllyistä löytyy vino pino Kunnallislehtiä, mappeja ja kansioita. Seppo Pärnä. Anni Himberg – TÄMÄN JUTUN TAKIA meillä alkoi melkein perheriita. – Niistä näki oliko päihittänyt pahimmat kanssakilpailijat, nauraa Seppo. Viriltä löytyy mielenkiintoista luettavaa Sauvostakin. Löytyypä leikkeiden joukosta Virin runomuotoinen yleisönosastokirjoituskin, sekä kasapäin Paimion Rastin tuloksia. Sepolla ne ovat typerässä kronologisessa järjestyksessä ja minulla epämääräisessä järjestyksessä. Ihmisellä on tarve säästää omaa tai paikallista historiaa talteen jälkipolville. Fuilanrantaa, Oinilan rinnettä ja Paimionjokea koskevaa kirjoittelua. Meillä on lehtileikkeitä vaikka kuinka paljon. ”Meillä on kasapäin Paimion Rastin tuloksia. Kunnallislehdestä on poimittu vuosien mittaan talteen Paimion ajankohtaisia asioita; mm. . KUNNALLISLEHTI 52 perjantaina 29.4.2016 Leikattuja ja kellertäviä Kunnallislehtiä . Niitä ei anneta lainaksi kotiin, mutta moni tulee selailemaa, etenkin silloin kun joku tuttu täyttää vuosia. juttu vuodelta 1985, jolloin Jouni Keronen osallistui bändeineen bändikatselmukseen, ja onpa 80-luvulla Sauvossa keikkaillut niin Bogart Company kuin Dingokin. – Joo, kyllä meno oli selvästi rajumpaa silloin, virnistää Inkinen. Kasasta lehtileikkeitä ja vihkoja löytyy mm. Kirjastosta löytyvät Kunnallislehden sidotut vuosikerrat, ja niitä tutkitaan vähän väliä. Yhdessä mapissa lukee me/press ja sieltä löytyy juttu vuo– OLEN KERÄNNYT TALTEEN lehdistä omaan uraani liittyviä kirjoituksia, mutta tietysti myös kunnan puolesta on harrastettu normaalia mediaseurantaa, kertoo Päivi Inkinen Sauvosta. Elokuviakin on Seuralassa näytetty. Kun kiinnostuksen kohteet ovat laajat, myös aineistoa kertyy. Kysyimme Kunnallislehden lukijoilta millaisia lehtileikkeitä, lehtiä tai muistoja heiltä löytyy. – Pitääkin laittaa esille vanhoja lehtiä kun Kunnallislehden juhlapäivä lähenee, niitäkin on meillä vuodesta 1982 asti. Nyt ne sitten siivotaan ja laitetaan kaikki järjestykseen, nauraa Viri TeppoPärnä viitaten puolisoonsa Teppo Pärnään. – Mahtaisikohan Sauvon kirjastoa kiinnostaa tämä täydellinen leikekokoelma kirjaston synnystä
– Uutisia näissä ei paljon ole, mutta nekin olivat sitten tosi yksityiskohtaisesti henkilöiden nimiä myöten kirjoitettu. – Lukiessani näitä pisti silmään erikoisia ammatteja kuolinilmoituksista, esimerkiksi tarkastuskarjakko ja palstatilallisen poika. sijan. Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin seisomme tässä saman ikkunan äärellä, jota silloin lehden kannessa kunnostimme, kertovat Paimion entisessä pappilassa asuvat Pärnät. päivän lehdestä vuodelta 1940 löytyy ilmoituksia myytävistä hevosista ja tansseista Kalevan työväentalolla. – Osastonhoitaja on aika erikoinen termi, mutta käytännössä se oli paikallinen yhteyshenkilö, joka kokosi piikkiöläisten yritysten ilmoituksia ja yritysten juttuja. perjantaina 29.4.2016 Leikattuja ja kellertäviä Kunnallislehtiä – LEHTILEIKKEITÄ ON VUOSIEN saatossa kertynyt niin Hepojokiseurasta kuin muistakin mielenkiintoisista asioista. Johanna Kourusuo löysi remontin yhteydessä lankkulattian alta 1940-luvun Kunnallislehtiä. Minut valittiin muiden SM-kisoissa menestyneiden kanssa kisojen avajaisiin, josta tämä juttu on. – Otan vieläkin talteen juttuja, jos niissä on jotain sellaista minkä vuoksi haluan niitä säilyttää. Aika monipuolisesti tuli nuorena kaikkea harrastettua, tuumailee sauvolainen Marko Himanen leikekokoelman äärellä. Nuorena poikana tietoa piti hankkia lehtienkin kautta, nyt riittää pelkkä nettiyhteys. Jo nyt on tabloid-muoti saanut meidät hankalaan tilanteeseen. Yritysten teemasivuja koottiin pari kertaa vuodessa. – Kukkakauppa-alan ihmisenä toivon, että painettu lehti ei koskaan häviä. Paras sijoitus oli vuoden 1989 Lahden SM-kisoissa, josta Himanen nappasi 17-vuotiaana 7. – MINULTA LÖYTYY lehtileikkeitä lapsieni urheilusuorituksista ja kisoista. – Äitini näitä keräsi talteen, ja näin jälkeenpäin näitä on ihan hauska tutkia, sanoo Marko Himanen. Kaksi lehdistä ovat eri sisältöiset vaikka niiden päivämäärät ovat täsmälleen samat. – Sauvon Urheilijoiden järjestämissä olympialaisissa vuonna 1981 tyttäreni Outi jäi odottamaan kisakaveriaan ja näin kaksikko sai saman ajan, kuten kuvatekstissä todetaankin. Pienen pieniä juttujakin löytyy ja tietysti kuolinilmoituksia. delta 1986. ANNI HIMBERG. Tänä päivänä siihen täytyy olla erityinen syy, jotain poikkeuksellista, vaikkapa tuttuja henkilöitä. – SUUNNISTUSTA, HIIHTOA, yleisurheilua. Pari ilmoitusta jäi myös mieleen lottien ompeluillasta ja rokotuksista; niissä kerrottiin, että tuli seuraamuksia jos ei mennyt. Hannu Rastas kertoo, että takavuosikymmeninä lehtileikkeitä tuli kerättyä enemmän kuin nykyään. Silloin tuntui, että hiihdossa voisi menestyä. – Se oli hieno vuosi muutenkin, Suomen hiihtoliiton juhlavuosi ja MM-kisat Lahdessa. Kyllä niitä tulee edelleen otettua talteen, mutta ei enää niin usein kuin 70-90-luvulla. – OSTETTIIN TALO, JA tässä remontin aikana löydettiin nämä vanhat 1940-luvun Kunnallislehdet. Rastas on toiminut aikoinaan Kunnallislehden asiamiehenä, ja vuoden 1986 juhlavuosijulkaisusta löytyy listaus osastonhoitajista. Lokakuun 10. 60-luvulla hän kirjoitti lehteen teinipalstaa. – Tärkein ponnahdus oli Mäntsälän valtakunnallisissa nuorten Hopeasompa-kisoissa, joissa olin neljäs. Poikani jalkapallovuosista on leikkeitä ja miniä toimii Hakan taustajoukoissa, joten niitäkin tulee leikattua talteen, kertoo nykyisin Turussa asuva Sirpa Sarmasto. Se oli sen ajan kolumni. Talteen otetut lehtijutut kertovat hänen urheilusuorituksistaan. Historia on kiinnostanut Rastasta aina. Silloin se oli vakiintuneempi toimintatapa, kertoo piikkiöläinen Hannu Rastas. Ne olivat keittiön lattian eristeenä, muovimaton ja lankkulattian alla, kertoo paimiolainen Johanna Kourusuo. – Sotahistoria kiinnostaa senkin vuoksi, että omat sukujuuret ovat Viipurinlahden rannalta. Sarmasto valitsi kuvaan lehtileikkeen johon liittyy hauska tarina. Muistan, että kovasti me koetettiin kannustaa, että Outi olisi tullut maaliin ensin, mutta hän oli päättänyt odottaa. Luen kyllä netistäkin lehtiä, mutta onhan lehti aina lehti, Sirpa Sarmasto tuumii. Rastas on ollut Kunnallislehden matkassa mukana monella eri vuosikymmenellä. Lehdet pääsevät tulevaisuudessa talokirjaan, johon Kourusuon perhe kokoaa talon tarinaa. – Olimme silloin juuri muuttaneet tänne ja aloittaneet rakennusten kunnostuksen. Lehtileikkeiden mukana on myös muita muistoja, kuten nimikirjoituksia, numerolappuja, kisamaskotteja ja mitaleja. Nyt kun etsin nämä säilöistä esille, lapsenikin alkoivat selaamaan näitä. – Lehti luetaan meillä aina lehtenä, ja talteen otetaan vuoden vauvat ja ruoka-ohjeet. – Hoidin Paimion yhteiskoulun teinikunnan tiedotustoimintaa ja kerroin ajankohtaisista asioista ja teinikunnan työstä, mutta myös kirjoista joita olin lukenut. Avajaiset televisioitiin 21:een maahaan ja se oli muutenkin hieno hetki, jonka tulen varmasti aina muistamaan. – Muistan sellaisenkin tapauksen, kun Kunnallislehti matkasi pikkubussilla tutustumaan Piikkiöön ja minun piti suunnitella tutustumiskohteet. – Kävimme valtakunnan vanhimman ja suurimman tammen juurella, Harvaluodossa kastekappelissa, Tuorlassa ja Pukkilan teollisuusalueella. Syy lienee yksinkertainen virhe, jossa latojalla on jäänyt toiseen lehteen vanha päivämäärä. Sanoivat minun olevan kuvissa kovin nuoren näköinen, mutta ensimmäinen leike onkin jo vuodelta 1981
Ne pystyivät palvelemaan 5 000 ihmistä tunnissa. Muutama traktorikin oli esillä. Sotavuosiin tultaessa määrä lähes viisinkertaistui, mutta varsinainen räjähdys koettiin 1950-luvun kuluessa. Fordson päihitti Kullervon Maatalouden koneellistumisen varhaisina vuosina Suomen yleisin traktorimerkki oli Fordson, joka viljelijöiden puheissa oli miltei synonyymi sanalle traktori. Omavaraistaloudessa ei elä enää juuri kukaan, ja Piikkiön Harvaluotoonkin mennään nykyisin siltaa pitkin eikä hevosruuhella. Paimiolainen kilpakyntäjä, maanviljelijä Esko Kerkola kävi esittelemässä taitojaan jopa MMtasolla saakka. HANNU KOIVISTO . Tuon vuosikymmen – jolloin maataloustraktorien tuonti oli jo vapaa säännöstelystä – päättyessä Suomessa oli jo lähes 75 000 traktoria. Joko teilläkin on Fordson. Itse asiassa sata vuotta myöhemminkin – vuonna 1950 – pelkästään Varsinais-Suomessa oli yhä maatalouden töissä 29 000 hevosta. Leikkuupuimureiden puolella ylivoimainen ykkönen oli Massey Harris. Jonkinlaista edistystä saattaa olla – katsantokannasta riippuen – myös se, että hameenhelmat ovat lyhentyneet puoli metriä ja että spaghetti bolognese on korvannut läskisoosin Suomen suosituimpana ruokalajina. Salon maatalousnäyttely oli suurmenestys. Salon osastoilla oli yhteensä 36 traktoria siitä huolimatta, että Hanomagit ja David Brownit loistivat poissaolollaan. Mutta edistys oli silti hitaanpuoleista. Hellahuoneet ovat vaihtuneet erikokoisiksi kerrostalohuoneistoiksi ja maatalojen kylmät ja vetoiset kamarit omakotitalojen viihtyisiksi makuuhuoneiksi. Fordson Majoreita, Nuffieldeja, David Browneja, Allis Chalmerseja, Fergusoneja, Porscheja sekä tietenkin hauskasti säkättäviä Zetoreita ja Deuzeja. Vuonna 1930 Suomessa oli yhteensä runsaat 1 200 traktoria. Päälinjat ovat kuitenkin selkeät: sadassa vuodessa Suomi on teollistunut, autoistunut, vaurastunut ja ehkä hieman viisastunutkin. Sanomia Turusta -lehti kirjoitti vuonna 1858, että Englannissa on keksitty ”höyryhewoinen-niminen maanwiljelys-ajokalu”, jolla on enemmän voimaa kuin jalopeuralla ja jota on ”aiwottu käyttää maanwiljelyksessä hewoisten ja weto-härkäin werosta.” Lukijoiden hämmästys oli suuri, mutta suomalaisen maatalouden koneellistuminen ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle vielä aivan tuosta uutisesta. Kuvassa sodanaikaiset puupohjakengät sauvolaisen Jarmo Aaltosen vanhojen esineiden kokoelmasta. Väkimäärien paljoutta kuvaa se, että näyttelyn ravintolalla oli 19 myyntipistettä. maailmansodan jälkeen, kun osuuskuntien höyryja puimakoneiden rinnalle alkoi tulla muitakin koneita ja laitteita. Perttu Hemminki PERTTU HEMMINKI Suomi on kulkenut sadassa vuodessa pitkän matkan. Isännille järjestettiin kyntökilpailuja, jotka olivat myös yleisön suosikkeja. Ero on kuitenkin niin vähäinen, että käytännössä Kunnallislehti on kasvanut ja kehittynyt rintarinnan itsenäisen Suomen kanssa. Esimerkiksi Tammisillan Konepaja Piikkiössä teki traktoriäkeitä, ojankaivukoneita, ojanpiennarauroja ja lantatalikoita. Niin sanotut turhuudet, kuten esimerkiksi kolajuomat ja purukumi alkoivat yleistyä vasta 1950ja 60-luvulla. Lyhyin mutta päättäväisin askelin, välillä ontuenkin. Kanaosaston uutuutena oli hautomakone. Vaikuttava koneparaati Halikon kihlakunnan maatalousnäyttelyssä Salossa vuonna 1955 alkoi olla jo toinen ääni kellossa. Emme ole enää nurkkakuntainen ja kielitaidoton maatalousyhteiskunta, vaan sosiaalista tasa-arvoa kannattava – joskin hiukan mukavuudenhaluinen – koulutus-, kulutusja tietotekniikkayhteiskunta. Koneet ovat korvanneet lihasvoiman, sähkö ja elektroniikka valopetrolin. Aluksi tulivat kaikki traktorit esittelypiirin läpi kolmimuodos telmassa.” Koneromantiikan uusi aikakausi: valkoiseen helleasuun pukeutunut lady kiihdyttelemässä entisöidyllä Zetorilla. KUNNALLISLEHTI 54 perjantaina 29.4.2016 Kone korvasi lihasvoiman, sähkö valopetrolin K unnallislehden satavuotinen historia on lyhyt ajanjakso asutun Suomen historiassa, mutta silti pitempi kuin itsenäisen Suomen historia. Tosin esimerkiksi vuonna 1922 Suomessa oli vain 70 Fordsonia. Vissyvesi ja pullotettu kotikalja nähtiin hyviksi ja tarpeellisiksi tuotteiksi jo ennen sotia. Aluksi tulivat kaikki traktorit esittelypiirin läpi kolmimuodostelmassa. ”Koneparaati alkoi kolmen soittajan fanfaarilla. Paraati päättyi itse kulkevien leikkuupuimureiden saapumiseen esittelypiiriin ja asettumiseen riviin kohti pääkatsomoa.” Hatut, joita miesväki vielä siihen aikaan yleisesti käytti, otettiin luultavasti pois päästä. Maataloustyökaluja valmistettiin myös Kunnallislehden levikkialueella. Kunnallislehti on kasvanut ja kehittynyt rintarinnan itsenäisen Suomen kanssa. Ajanjaksolle 1916–2016 on ollut leimallista uudenlaisten kulkuja viestintävälineiden, maatalouskoneiden sekä energiamuotojen esiinmarssi. Vaikka muutama traktori olikin erikoisuutena paikalla, niin useimpien isäntien katseet olivat tiukasti kiinnittyneinä hevososastolle, jossa oli näytillä 99 eri-ikäistä hevosta. Karjanhoitopuolella nähtiin muun muassa lypsykoneita, kirnuja ja separaattoreita. . Toiseksi suosituinta merkkiä eli Kullervoa oli 57 kappaletta. Monenlaisilla ”höyryvetäjillä” muokattiin Suomessa isojen kartanoiden maita jo 1800-luvun lopulla, mutta maatalouden koneellistuminen lähti toden teolla liikkeelle vasta 1. Myös asuminen, vaatetus ja ateriointi ovat läpikäyneet perinpohjaisen muutoksen. Näyttelypäällikkö Pekka Heimo kertoi myöhemmin seuraavasti: ”Koneparaati alkoi kolmen soittajan fanfaarilla. Kupittaan näyttely antoi esimakua Kesän 1930 maatalousnäyttely Turun Kupittaalla esitteli jo lukuisia maanmuokkaukseen, lannoitukseen, sadonkorjuuseen ja viljankäsittelyyn liittyviä koneita ja laitteita. Tarkkaa selontekoa siitä, mitä kaikkea itsenäisen Suomen ja Kunnallislehden satavuotiseen taipaleeseen mahtuu, ei paraskaan ensyklopedia tai nettisivusto pysty antamaan
Jarmo on harrastuksensa edetessä kohdannut monia merkillisiä erikoisuuksia ja hämmästyttäviä esineitä – ja aika usein ostanut ne itselleen. Samaan aikaan huonekasvit ja kodin tekstiilit yleistyivät. Hienoja astioita, puutyökaluja, polkupyöriä, suutarinvehkeitä, valaisimia, erilaisia lapioita, tunnettujen tekijöiden koriste-esineitä, savea, valokuvatauluja, ryijyjä ja niin edelleen. Jarmo kääntää virtaavainta ja pakittaa vuoden -49 Mossen ulos tallista. Vaihdelaatikko krääkäisee vaimeastiSankka matalaoktaaninen savu täyttää hetkeksi pihamaan. Omakotitalo-käsite sai virallisen aseman vuonna 1927. Kyllä, tallissa on Moskvitsh 400 eli niin sanottu piikkinokka-Mosse. Kauppiailta ostettiin lähinnä vain niitä tavaroita, joita ei ollut itse järkevää valmistaa. Sieltä pilkistää jotain metsänvihreää ja kiinnostavaa. Aaltosten omakotitalon autotallin liukuovi on puoliksi auki. Tämä 1940-luvun silmänsä sulkeva nukke on kuitenkin tehdasvalmisteinen. Samana vuonna perustettiin omakotirahasto, joka lainoitti edullisesti sekä maaseudun että kaupunkien omakotirakentamista. Omatoimista pientalojen rakentamista oli ollut jossain mitassa kautta aikojen, mutta vuodesta 1920 lähtien valtion lainaa oli mahdollista saada myös omakotitaloa varten. Toisaalta esimerkiksi Yläneen ja Oripään harvaan asutuilla seuduilla sähkön tuloa jouduttiin odottelemaan 1960-luvulle saakka. Puhelinyhteyksiä oli rakennettu maaseudullekin jo 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä. Mobilistimeininkiin kuuluu paitsi yksityiskohtia myöten tarkasti entisöity ajoneuvo myös aikakautta kunnioittava ajoasu. Keräilyyn perehtymätönkin huumaantuu vanhojen esineiden kauneudesta. Maaseudullekin perustettiin sähköyhtiöitä, ja niiden myötä saatiin paitsi sahoille, tiilitehtaille ja meijereille virtaa myös valot maalaistaloihin ja navetoihin. Onneksi länsivallat olivat kuitenkin halukkaita ostamaan suomalaisen metsän tuotteita: 1920ja 1930-luvuilla ensi sijassa sahatavaraa, siitä eteenpäin paperia. Maalaiskotien sisustus oli alkanut muuttua jo 1900-luvun alussa, jolloin ikkunoihin tulivat salusiinit tai pitkät verhot. Talven 1917–1918 valopetrolipulasta tuli käännekohta maaseudun sähköistämisessä. 1950-luvulla valaisimissa oli tyyliä. Neuvostovalmisteinen henkilöauto, joka tunnettiin aikoinaan myös kapeatai soukka-Mossena. PERTTU HEMMINKI Puutavara ja paperi nostivat elintasoa Venäjän sisällissota ja sitä seurannut Neuvostoliiton eristäytymispolitiikka veivät Suomelta itämarkkinat joksikin ajaksi lähes kokonaan. Kyse ei ollut pelkästään pulasta, vaan myös moninkertaisesta hinnannoususta, joka lisäsi ennätysmäisesti sähkön kysyntää. Mitenkään räjähdysmäisesti puhelimen suosio ei kuitenkaan kasvanut. Auto on hienosti entisöity Jarmon itsensä toimesta, muutaman ammattilaisen avustuksella. Esimerkiksi Piikkiössä oli vuonna 1941 vain 85 puhelinta. Radiovastaanottimia oli 173. Perttu Hemminki Leikkikalutkin tehtiin entisaikoina pääsääntöisesti itse. Jarmo Aaltonen aikoo ohjastaa Mossensa kesällä ainakin yhteen museorekisteröityjen autojen kokoontumisajoon. Omakotitalo-käsite Asuminenkin alkoi vähitellen muuttua, sekä kaupungeissa että maaseudulla. Vaikka tiedän kyllä monia, joilla on vanhoja esineitä monin verroin enemmän kuin minulla. Kauppa kävi niin hyvin, että Suomen teollisuuden volyymi lähes nelinkertaistui vuosien 1920 ja 1938 välisenä aikana. Jarmo, kuinka kauan olet haeskellut näitä entisaikojen löytöjä. perjantaina 29.4.2016 Jarmo kerää 1900-lukua S auvolaisen taksiautoilija Jarmo Aaltosen intohimona on keräily. Hän hankkii mielellään kaikenlaisia esineitä menneiltä vuosikymmeniltä. Ensin kauppiaille, pankkeihin ja kartanoihin, sitten myös vauraimmille maatiloille. Omakotitaloksi kutsuttiin yhden tai kahden perheen taloa, joka oli rakennuttajansa omana asuntona ja johon kuului pieni puutarha. Yhtiö oli täten hyvissä asemissa maakunnan sähköistämisen suhteen. Vuonna 1912 perustettu KarunanSauvon Sähkö Oy – joka jo seuraavana vuonna muutti nimensä Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiöksi – oli saanut käyttöön ensimmäisen vesivoimalaitoksensa, Tarvasjoen Juvan, vuonna 1916. – Koko ikäni. 1900-luvun puoleenväliin saakka suurin osa maaseutukotien tekstiileistä oli itse tehtyjä. Lieneekö tämä valokuvauksellinen jäätelökone suunnilleen yhtä vanha kuin Kunnallislehti?. 7 048 sähkölamppua Puutavaravetoinen ulkomaankauppa toi maahan vaurautta, josta myös kotitaloudet saivat aikaa myöten nauttia. Jarmon kotona Sauvon keskustassa ja kesämökillä Karunassa entisaikojen, lähinnä 1900-luvun, esineitä on enemmän kuin paljon. Vuoden 1918 loppuun mennessä Lounais-Suomen Sähkön verkostoon yhdistettyjen lamppujen määrä oli 7 048 ja sähkömoottorien määrä 105. Etenkin jos ne ovat harvinaisia ja nostalgisen kauniita. Esimerkiksi ruokailuvälineitä, valaisimia ja seinäkelloja
Manninen Tapio Nieminen, Johanna: Piikkiön historia 2 (Piikkiön kunta 2004).. Sotien välisenä aikana tavaratonnit kulkivat vielä pääosin kiskoilla, mutta henkilöliikennekilometreissä laskettuna autoliikenne ohitti rautatieliikenteen jo vuonna 1932. ?. Museon kokoelmissa on myös entisajan leluja. Monenlaisia ennakkoluuloja oli siis olemassa. Perttu Hemminki “Turun katukuvassa kauppaneuvos Forseliuksen Benz oli liikkunut ja pärissyt jo vuoden 1900 keväällä. Auto kuului aikoinaan nyt jo edesmenneelle tangolaulaja Esko Rahkoselle. Rohila, Vesa: Eilispäivän traktoreita (Alfamer Oy 2009). ?. K unnallislehden perustamisen aikoihin, sata vuotta sitten, autot alkoivat olla ainakin jossain määrin tuttuja myös maaseudun ihmisille. Autontorvien ääni ylitti orien hirnunnan Suomessa oli jo vuonna 1906 muutama vuokra-automobiili, mutta kyse ei silloin ollut takseista, vaan autoista, joita kokeilunhaluiset saivat vuokrata kokeakseen hetkisen autoilun huumaa. Vielä 1920-luvulla oli tosin paikoin vaikea erottaa toisistaan linjaautoja tavaraliikennettä. ?. Maa ja kansa kautta aikojen (SKS 2012). Yksittäistapauksia, jotka eivät vielä synnyttäneet buumia, mutta enteilivät tulevaa. Edellinen vuosisata oli ollut höyryn valtakautta, mutta nyt polttomoottori nousi kehityksen kärkeen. Osittain syystäkin. Pahemmin vääristelemättä voitaneen sanoa, että autoistumisen ja Suomen itsenäistymisen ensimmäiset vuosikymmenet osuvat melko tarkalleen yksiin. Muutamat epäilevät Tuomaat nostivat esille myös tapaus ”Lötöstäjän”. Myllykylä, Turkka: Suomen ykköstie (Tiehallinto 2009). Nykytiedon mukaan se oli Tervakosken tehtaalle vuonna 1905 hankittu Daimler. Nyt niitä on kolmisen miljoonaa. Sisko Haikala 1987). Soraa, työtä, hevosia. Maanteillä kulki paljon ”seka-autoja”, joihin ihmisiä ja tavaroita sijoiteltiin mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Suomen omakotiliitto 1947-2007 (Gummerus 2007). Nyt niitä on kolmisen miljoonaa. Turun katukuvassa kauppaneuvos Forseliuksen Benz oli liikkunut ja pärissyt jo vuoden 1900 keväällä. Tällä vuoden 1974 Pappatunturilla on ajettu vain noin 500 kilometriä. Turun Automuseon perustaja ja sielu Reino Rosten esittelee UPO:n 40-luvulla valmistamaa ”Veikka”-kolmipyörää. Se kuljetti tavaroita ja ihmisiä nopeasti ja täsmällisesti, ei väsynyt milloinkaan ja antoi mukavat kyydit oivallisine jousineen ja pehmeine penkkeineen. Vanhemman kansanosan muistissa oli vielä viipurilaisen kauppahuoneen vuonna 1871 hankkima Annikki-niminen höyrykäyttöinen maantieveturi. Se painoi kahdeksan tonnia ja upposi jo melko uutena Saitajärveen, kun lämmittäjäpojan tyttöystävä sohaisi vahingossa tappia, joka pani lokomotiivin käyntiin. Linjabiilien kalustokin uusiutui vauhdilla. Siltä mopo-kaunokainen näyttääkin. Lampi, Pertti: Oma tupa/ lupa. Vuoden 1931 kesällä tuliterää Diamond-bussia saapui innostuneena ihmettelemään lähes puolet Sallan pitäjän asukkaista. Niinpä myös Kunnallislehti kasvoi ja kehittyi automobiilin rinnalla. Suomen ensimmäinen kuormaauto ei kuitenkaan liikkunut Turun mukulakivillä. Miljoonan auton rajapyykki saavutettiin vuonna 1973. Sellainenkin tieto on olemassa, että Huittisten kirkossa olisi 1900-luvun alussa varoitettu ihmisiä menemästä seuraavana keskiviikkona maantielle, koska automobiili oli tulossa. Kyseessä oli Puhoksen konepajalla rakennettu maantieveturi, joka oli puisine telaketjuineen pirullisen vaikeasti ohjattava ja lisäksi aivan liian painava Karjalan savisille teille. Maailmansotien välinen aika oli Suomessa merkittävän liikenteellisen murroksen aikaa. Kaikki eivät suinkaan olleet niitä nähneet, mutta perämetsienkin väki oli ainakin kuullut puhuttavan automobiilista, sen kauhistuttavasta äänestä ja ”belsebubia” muistuttavasta ulkonäöstä. . Vuoden 1916 paikkeilla varsin moni suomalainen alkoi kuitenkin vähitellen taipua sille kannalle, että automobiililla on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Nämä autot olivat silti vain kuriositeetteja. Pikeä, hikeä, autoja. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti: vuonna 1940 maassa oli jo lähes 30.000 autoa, vuonna 1950 noin 60.000 ja vuonna 1960 pari vuotta ennen uusien autojen ostosäännöstelyn purkamista noin 255.000. ?. Se muistutti hienoa hevoskärryä ja oli tiettävästi Suomen kolmas tai neljäs auto. Se muistutti hienoa hevoskärryä.” Lähdekirjallisuutta, sivut 54-57: . Lounais-Suomen Sähkö-osakeyhtiö 1912-1987 (toim. Jo vuoden 1930 paikkeilla Fordja Chevrolet kuorma-autoista muunnellut pressukattoiset kyhäelmät olivat historiaa. Vuonna 1916, jolloin Kunnallislehti perustettiin, Suomessa oli noin tuhat autoa. Voimavaunut työntävät armotta tieltään sekä kyytiettä kirkkohevoset”, kirjoitti Suomen Kuvalehti vuonna 1926. Monet alkuaikojen yrittäjistä asuivat maaseudulla ja kuljettivat sieltä ”omaa väkeään” lähikaupunkien toreille. Tätä nykyä Anglia on Turun Automuseon kokoelmissa. Myöhemmin Forselius ryhtyi myös myymään autoja. Tiet, liikenne ja yhteiskunta 19452005 (Edita, Helsinki 1995). ?. KUNNALLISLEHTI 56 perjantaina 29.4.2016 Vuonna 1916 perämetsienkin väki oli jo kuullut puhuttavan automobiilista . Tiet, liikenne ja yhteiskunta 18601945 (Edita, Helsinki 1999). Anglia vuodelta 1952. Ajokortti on tällä hetkellä noin 3,6 miljoonalla suomalaisella. Hänen katalogissaan oli jopa 12 hengen bussi ja 600 kiloa kantava kuorma-auto. PERTTU HEMMINKI Tässä vanhassa kuvassa Paimion Meltolan kartanon kuorma-auton peruutus on mennyt pitkäksi. Virrankoski, Pentti: Suomen historia. Tilalle oli tullut uusia hienoja, miltei prameita autoja. Kun Kunnallislehti perustettiin, Suomessa oli noin tuhat autoa. 1920-luvun alussa Suomessa oli vain noin kaksituhatta autoa, ja vuoden 1924 laskelmissakin hevoset hallitsivat yhä tieliikennettä. Sata sarkaa. Samalla vuosikymmenellä linjaautoliikenne lähti huimaan kasvuun ja kukoistukseen. ”Missä ennen orit hirnuivat, siellä törähtävät nyt merkinantotorvet. Varsinaissuomalainen maaseutu ja maatalous 1904-2004 (ProAgria Farma 2004)
Helsingin ja Turun välistä valtatietä ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1932. Koulukyydit ja tilausajot tulivat kuvaan mukaan 60-luvun alkupuolella. Tämä tiedostettiin myös tiehallinnossa. Grandell ajoi vuosikymmenet linjaliikennettä Turun, Karunan ja Kemiön suuntiin. Tällä hetkellä Grandellilla on noin kaksikymmentä erikokoista linja-autoa ja pikkubussia. Jarkko itse nauttii jo eläkettä, mutta on kuitenkin yhä firman jokapaikanhöylä, jonka tavoittaa päivittäin toimistolta ja joka ajaa säännöllisesti myös koulukyytejä. PERTTU HEMMINKI Busseja rivissä Turun Puutorilla 1930-luvulla. Vanhojen ajoneuvojen kavalkadi Paimion ja Muurlan välisen moottoritieosuuden vihkiäisissä 27. Lumisina talvina ongelmana oli auraajien ja aurauskaluston riittämättömyys. Pientareiden kestävyys oli surkea, ja keväällä roudan sulaessa raskaat ajoneuvot saattoivat väistämistilanteessa vajota alustaansa myöten savivelliin. Ohjaustehostinta ei ollut, joten pinaattia piti syödä niin kuin Kippari-Kalle, Jarkko muistelee. Hän laittoi kuorma-auton lavalle penkit ja teki siitä pressukattoisen linja-auton, kertoo Hjalmarin tyttärenpoika Jarkko Grandell. – Arvo Ervelä aloitti ensimmäisenä, vuoden 1923 keväällä. Jarkko Grandell luovutti bussiyrityksen toimitusjohtajuuden pojalleen Akille kolme vuotta sitten. Äiti oli ensimmäisiä naispuolisia linja-auton kuljettajia Suomessa. Jarkon tytär Annika vastaa konttorista. – Linjaliikenne loppui meidän osaltamme kannattamattomana 80-luvulla. Taksin rattiin Jarkko oikeutettiin 19 vuoden iässä, mutta linja-autokorttiin tarvittiin 21 vuoden ikä. Epävarmempi tapaus oli 60-luvun alun Borgwald, jonka kohdalla iloittiin joka kerta, kun se pääsi ehjänä Sauvosta Turkuun. Sauvo-karunalaisella linja-autoliikenteellä on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Niin sanottu nimismiehen kihara oli alituinen kesäajan vitsaus. Nyt sauvolaisen Grandellin Liikenne Oy:n ohjaksissa on jo neljäs sukupolvi. Päätieverkon puutteet olivat kuitenkin niin isoja, että merkittäviä uudistuksia ei ehditty saada aikaan ennen 1930-lukua. Edistystä kuitenkin tapahtui. Jarkko ja Aki Grandell. Aihetta ykköstien uudistamiseen oli sikälikin, että esimerkiksi Paimionjoen ylittävän 1800-luvulla rakennetun sillan kantavuus oli vain yhdeksän tonnia. Jopa tanssiorkesteri Dallapén linja-auto – joka oli kiertänyt Suomen lukemattomat kerrat – saattoi toisinaan ajaa harhaan tienviitan puuttuessa. Talviliikennöinti oli hankalaa 50-luvulle saakka: aamulla pari tuntia ennen lähtöä lämmitettiin vettä saunan padassa jäähdyttäjää varten ja laitettiin hiilipannu öljypohjan alle, jotta saatiin öljy notkeaksi. Varsinaista valtatietä ei kuitenkaan ollut ennen vuotta 1951, johon ajoittui ykköstien toinen merkittävä perusparantaminen. Myös tienviittojen vähyydestä kärsittiin. Esimerkiksi tieosuuden Raisio-Mietoinen tekivät Turun seudun työttömät naiset vuonna 1959. 1927 Chevroletista, jossa oli tilaa 15 matkustajalle. Talvella ne olivat jäisiä ja liukkaita, keväällä kelirikon vallassa, kesällä pölyisiä ja syyssateiden aikana kuraisia ja kuoppaisia. Lopuksi tuotiin akku tuvasta, kaadettiin kuuma vesi jäähdyttäjään ja toivottiin parasta. Nykyisin liikevaihdostamme noin 80 prosenttia tulee tilauskyydeistä, loput koululaisliikenteestä. – Kun olin saanut bussikortin, tartuin ensimmäiseksi 40-paikkaisen vuoden 1967 Scania B56:n rattiin. Vähitellen. Työttömiä komennettiin maanteitä rakentamaan aina 1960-luvulle saakka. perjantaina 29.4.2016 Kelirikkoa, pölyä ja liukkautta Melkein kaikki Suomen tiet olivat 1950-luvun lopulle saakka sorapäällysteisiä. Grandellin Liikenteen perustaja Hjalmar Grandell kuoli vuonna 1944 päivän verran alle 50-vuotiaana. PERTTU HEMMINKI Hjalmar nikkaroi penkit kuorma-auton lavalle E rvelä, Grandell, Launokorpi, Rusi. Turun päässä tiestä tuli niin moderni, että 1930-luvun lopulla voitiin körötellä Turusta Piikkiöön betonitietä pitkin. marraskuuta 2003. Turkulaisen Autokori Oy:n korittama Grandellin Volvo vuonna 1960. Salon ja Suomusjärven välinen valtatieosuus, joka toteutettiin vuosina 1933–36, oli puolestaan Maarian ja Kaarinan työttömien siirtotyömaa. Sen toteutumista vauhdittivat lähestyvät olympialaiset ja tieto siitä, että uusien olympialaivojen, muun muassa s/s Birger Jarlin, kansilla saapuisi Turkuun ja edelleen Helsinkiin tuhansittain ulkomaisia kisaturisteja. Siinä vaiheessa meillä oli kahdeksan autoa. Perttu Hemminki Hieno talvinen kuva Grandellin vm. Turku–Paimio–Piikkiö -tie oli 30-luvulla varatyönä lähiseudun työttömille. TVH:n silloisen pääjohtajan palopuheiden myötä saatiin vilkasliikenteisille Turku-Paimio ja Helsinki-Bemböle -väleille kahdeksanmetrinen tieleveys. Ailan avioiduttua vetovastuun otti vähitellen puoliso, Jarkon isä Antero ”Antti” Grandell, aikaisemmin Österman. Isoisäni Hjalmar Grandell tuli alalle vuotta myöhemmin. Ykköstie Koska monet ulkomaiset vieraat tulivat Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin Turun ja Viipurin suunnista, oli näitä kaupunkeja yhdistänyt Kuninkaantie, niin sanottu Suuri Rantatie, ollut aina näyteikkuna Suomeen. Vuonna 1921 astui voimaan uusi tielaki, jonka mukaan valtio otti vastuulleen maanteiden rakentamisen ja hoidon. Päävastuu bussiyrityksestä siirtyi Jarkon äidin Ailan vastuulle. Toinen vasemmalta on Grandell, siitä oikealla Launokorpi ja seuraavana Ervelä.. – Äiti ja isoäiti vetivät silloin firmaa kahdestaan. Tienkäyttöä ei helpottanut sekään, että ennen toisen maailmansodan päättymistä liikennemerkkejä ripoteltiin taajamien ulkopuolelle äärimmäisen säästeliäästi. Hän aloitti 44 vuotta sitten rahastajapoikana, jonka kontolle langetettiin usein myös bussien peseminen. Scaniat ja Volvot ovat olleet vuosikymmenestä toiseen Grandellin luotettavia työjuhtia. Takana kuvassa näkyy kiviaitaa, joka ympäröi vanhaa kolerahautausmaata Turun Kalevantien ja Karjakujan paikkeilla. Isänsä kuollessa Aila oli vasta 20-vuotias
0400 533 174 Sauvakatu 2, 24280 SALO 40v. ehtymätöntä energiaa putkikeräimillä auringosta! KAIKKI KODIN EHOSTAMISESTA Ammattilaiset palveluksessasi. 0400-323 318 Tee tilauksesi jo tänään! Tilaukset ja tiedustelut numerosta (02) 477 0120 Räystäspääsky (Delichon urbica) on viisas lintu, se rakentaa perheelleen kestävän ja turvallisen kodin. Ansion Sementtivalimo Oy • Lohipurontie 2 • PL 48 • 21531 Paimio • Puh. 040 556 9873 markku@putki-make.fi www.putki-make.fi uuTuus yhdIsTeLMäkeräIn VesIVaraajaLLa mökkikäyttöön ja piha-altaiden lämmitykseen. Maalämpö Ilma-vesilämpö Markku Gerdström p. • Huonekaluverhoilu ja entisöinti K. Puh. www.piikkiopaivat.. Aalto, puh. ASVn BETONIsta tehty talo palvelee asukkaitaan pitkään Viisas rakentaa betonista Ota meihin yhteyttä niin tehdään yhdessä tiivis ja kestävä koti. • www.asv.. Maalausja verhoilutyö tmi. kunnolla Ei väliä. Muraali • Rakennusmaalaus, ovet, ikkunat ym. KUNNALLISLEHTI 58 perjantaina 29.4.2016 Puh. 0400 525 079 / 040 8321 717 Kalliomursketta luotettavasti paikalle toimitettuna tai itse noutaen Sauvo Myynti: puh. Kalkittua MULTAA kuormattuna tai kuljetettuna. kokemuksella • Jätekuljetukset • Myydään ja vuokrataan jäteastioita • Vaihtolavapalvelut • Noudetaan metalliromua Sauvo, Kemiönsaari, Piikkiö, Paimio, Särkisalo, Perniö, Kisko h.koskinenoy@smail.. (02) 736 5965 www.h-koskinen.com www.jätehuoltoa.fi • Jätekuljetukset • Myydään ja vuokrataan jäteastioita • Vaihtolavapalvelut • Noudetaan metalliromua Sataprosenttista rakentamista, helppoa asumista! Rakennus Huuhka Oy Korpelantie 229, 21570 Sauvo Puh. 0505264670/Männistö sähköposti: info@aaltodesigncollection.com Etsitään musEoitavaksi Paimion Parantolassa käytössä ollutta tuolia. 040 578 9930, 040 829 3355 Korpelan Murske Oy Kalliomursketta luotettavasti paikalle toimitettuna tai itse noutaen Piikkiö Päivä 30 -vuotta la 28.5.2016 klo 10-14 keskustan alueella Piikkiö Päivä 30 vuotta Varaa oma myyntipaikkasi juhlavuoden tapahtumaan! Paikkavaraukset ja tiedustelut: info@piikkiopaivat.. (02) 253 1532, fax (02) 253 1533 ma-to 10-17, pe 10-15, la suljettu Salon Maalarit Heikki Laaksonen * Rakennusten sisäja ulkomaalaukset * Tasoitetyöt * Uudisja saneerauskohteet Puh. (02) 477 0100 • Fax (02) 477 0130 • asv@asv.. 044-9947903 Paimio www.muraali.net Lupin LIUKUOVIKAAPISTOT Lupin LIUKUOVIKAAPISTOT Ruunikkokatu 8, 20380 Turku (Oriketo) p. Forsbacka/ p. Täyden palvelun LVIja energia-alan yritys Putkija ilmastointiasennukset kotitalouksille, taloyhtiöille ja yrityksille
UUTTA! . Muina aikoina sopimuksen mukaan. 265,-) Nyt meiltä kuorsauseli uniapneakiskot, suukirurgiset toimenpiteet esim. pohjaukset . 050-591 8336 Kevään kauneimpana juhlapäivänä... 040 593 0187 Leppätie 1 21450 TARVASJOKI Parturi-Kampaamo P. 02-4798 703 Hadvalantie 8, 21500 Piikkiö Puh. fI L ÄÄK ÄR I L ÄH E L L ÄS I P A I M I O S S A Yl e is l ääk ärin v as t aano t o t ark is in. 040 593 0187 Leppätie 1 21450 TARVASJOKI Pa rtu riK am pa am o P. 040 593 0187 Leppätie 1 21450 TARVASJOKI Parturi-Kampaamo P. 29,Intialainen päähieronta 65,Jalkahoito kuorinnalla ja naamiolla 125,Kasvo-käsija jalkahoitopaketti Muista äitiä äitienpäivänä 8.5. kokoproteesit . Puh. + , 1 6 6 9 € / min. L as t e nl ääk äri k ah t e na päiv änä v iik o s s a. Kaikista hoitolan lahjakorteista -15% (ei koske Restylane-hoitoja) Kestotilaaja on nyt etutilaaja! Etutilaajana hyödyt tilaamisestasi eniten.. 044 2528469 www.omahetki.fi avoinna ma-pe 10-17. korjaukset Vistantie 24, 21530 paimio vastaanotto katutasossa I rtoprotetIIkan asIantuntIja paIkkakunnallasI a voInna ma pe 8-17 a janvaraukset (02) 470 2234 taI erIkoIshammasteknIkkosalo . leikkaukselliset hampaanpoistot. . 68 e Meiltä myös hajusteeton Essensity -kestoväri! Parturi-Kampaamo P. Anna lahjaksi hemmottelua kauneushoitolaamme tai laadukasta kosmetiikkaa runsaista valikoimistamme. k rs | me h il aine n. . perjantaina 29.4.2016 Parturi-Kampaamo P. 040 593 0187 Leppätie 1 21450 TARVASJOKI Parturi-Kampaamo P. 1 4 1 4 t ai me h il aine n. V araa aik a puh . P aimio , A s e mat ie 2 , 2 . Kauneushoitola Lämpimästi tervetuloa! Hemmottelevat hoidot itselle tai lahjaksi 80,Kosteuttava kasvohoito + ripsi-kulmavärjäys Vistantie 19 Puh. 16 e • VÄRI, LEIKKAUS JA MUOTOONKUIVAUS ALK. Todistetusti tyytyväisimmät asiakkaat vuosina 2014–2015 Salon seudulla! AIDOSTI SALOLAINEN SALON HAMMASLÄÄKÄRIKESKUS OY VUODESTA 1977 www.salonhammaslaakarikeskus.fi Turuntie 8, 24100 Salo Puh. 010 505 1350 www.katariinankruunu.fi Hammaslääkärit Anu Jääskeläinen ja Satu Wiljanen Suuhygienistit Kristiina Hannonen, Erja Koponen ja Minna Vauhkala TERVETULOA Viihtyisä hammaslääkäriasema Suunnitellaan Sinulle yksilöllinen hampaiden valkaisuhoito, varaa aika suuhygienistille! HAMPAIDEN XTRA BOOST VALKAISU vaalentaa 3–6 astetta, sisältää soodapainepuhdistuksen, hoitolavalkaisun, kotihoidon ohjeet ja fluorihoidon. LAHJAKORTTI äIdILLe Huom! Vain käteismaksu. 04 59 3 01 87 Le pp äti e 1 21 45 TA RV A SJO K I Vistantie 38 A (katutaso), Paimio puh. (02) 727 6600 salonhammaslaakarikeskus@toimisto.fi Avoinna: Ma, ke, to, pe 9-17.00 Ti 10-18.00 La suljettu Puh. Kaikista kosmetiikkatuotteista -15% (normaalihinnoista) Tarjoukset voimassa 29.4.-7.5. 040 593 0187 Leppätie 1 21450 TARVASJOKI • HIUSTEN LEIKKAUS ALK. 239,(norm. S o it t o k iint e än v e rk o n l iit t y mäs t ä s e k ä mat k av ie s t inv e rk o n l iit t y mäs t ä mak s aa , 835 € / puh . 02-4798 703 KATARIINAN KRUUNU hammaslääkäripalvelu KATARIINAN KRUUNU hammaslääkäripalvelu C M Y CM MY CY CMY K Katariinan Kruunu vedos 4.pdf 1 9/25/13 10:42 AM Kiesikatu 10, Kaarina
Tekemistä Paimiossa on kuitenkin riittänyt. – Yleensä leikkelen lehdistä lasten saavutuksia urheilun saralla, hän kertoo. Emma Tainio. Esimerkiksi Vistan koulun remontti tulee ensimmäisenä mieleen tärkeistä uutisista. – On tärkeä tietää oman asuinalueensa asioista. Asia on edelleen ajankohtainen, kertoo syksyllä yläasteelle siirtyvä Emma Tainio. KUNNALLISLEHTI ON TIPPUNUT Hyytiän postiluukusta vasta muutaman kuukauden verran. Eläkepäiviään viettävä Lea Hyytiä on mielellään lähellä lapsenlapsiaan. Hän käy kerran viikossa, sillä hän tanssii Annika Mutilan tanssikoulussa ja tulee aina perjantaisin suoraan koulusta käymään ennen harjoituksia, Hyytiä kertoo. Paimio on Lea Hyytiän mukaan hieman sisäänpäin kääntynyt ja ihmisiin tutustuminen on alkanut vähitellen. Turusta kotoisin oleva Lea Hyytiä on paimiolaistunut vasta alle vuosi sitten. Lea Hyytiä muutti Paimioon ollakseen lähempänä lapsenlapsiaan Emmaa, Essiä ja Venlaa. 12-vuotias Emma, 11-vuotias Essi ja 8-vuotias Venla käyvät kaikki Vistan koulua. KUNNALLISLEHTI 60 perjantaina 29.4.2016 INA VIRTANEN Minä+sinä=100 Muutto Paimioon lähemmäs lapsenlapsia K unnallislehti etsi 100-vuotisjuhlansa kunniaksi lukijoidensa joukosta perheitä, joiden jäsenten yhteenlaskettu ikä oli tänä vuonna sata vuotta. ”On tärkeä tietää oman asuinalueensa asioista. – Viiru ja Pesonen, täsmentävät tytöt kissojen nimistä. Paimion keskustassa asuva Hyytiä halusi muuttaa lähemmäs Naskarlassa asuvia lapsenlapsiaan. Emma, Essi ja Venla Tainio lukevat kaikki mielellään Kunnallislehteä. – Käyn vesijuoksemassa, kuntosalilla ja sauvakävelemässä, hän kertoo. Yksi yhteensä sata vuotta muodostava porukka oli elokuussa 69 vuotta täyttävä Lea Hyytiä, sekä hänen kolme lapsenlastaan. – Essi käy tytöistä useimmin mummin luona. – Kesän alussa tytöt lähtevät Pariisiin ja mummi hoitaa kahta kissaa sillä välin, hän kertoo
– Joskus joudun tulkkaamaan ihmisille, mitä Pasi sanoo, sillä hän puhuu kovin nopeasti porilaiseen tapaan, Saara Huggila-Heikkilä nauraa. Minua kiinnostavat erityisesti jutut, jotka kertovat, mitä oman ikäiseni tekevät. Yksi oli bulgarialaisesta joulusta, sillä Susannen isä on bulgarialainen. – Lehti on ollut iso osa elämäämme, nyt kun sitä oikein ajattelee, Tuula Kaarmela pohtii. Sitten laivan moottori syttyi palamaan ja meidät evakuoitiin, Selena Heikkilä muistelee. Olemme saaneet Paimiosta paljon hyviä ystäviä. – Meillä oli jonkin aikaa sitten collieita. Kaarmela on itse 59-vuotias. – Koirien nimet ovat Matti ja Teppo, sekä Ado, eli tuttavallisemmin Piilo-Seppo, Pasi Heikkilä nauraa. – Olen viime ja tänä vuonna alkanut lukea tosin muutakin kuin nasevat. Vuosien varrelle on mahtunut paljon haastatteluja, joita perhe ei ole edes muistanut tehneensä. – Meillä vallitsee miesylivalta, Saara Huggila-Heikkilä kertoo, ja viittaa perheen isän ja pojan lisäksi kolmeen poikakoiraan, jotka kaikki ovat veljeksiä. Kolmikon mukaan parasta yhteistä tekemistä on kotona yhteisen ajan viettäminen. Eläinrakkaat Paimion paluumuuttajat Lehti on ollut iso osa elämää Kaarmelan perheessä on tapana säilyttää jokainen lehti, jossa jokin perheenjäsenistä on mainittu. Noin pari viikkoa ehdimme olla ilman, kunnes aloimme miettiä, että pienestä koirasta ei lähde paljon karvoja ja sellainen voisi olla kiva, Pasi Heikkilä kertoo. – Olimme leirikoulussa laivalla Kemiön saaristossa. Vanhin tyttärenikin oli lehdessä aikanaan tullessaan nuorena äidiksi. Pasi Heikkilä kertoo leikanneensa lehdestä ylös kyseisen traagisen uutisen lisäksi muutenkin Selenan saavutuksia, esimerkiksi piirustuskilpailujen saralla. – Luulin, että porilaiset ovat jäykkiä ja sisäänpäin kääntyneitä, mutta varsinaissuomalaiset vetävät kyllä siinä porilaisten ohi, Saara HuggilaHeikkilä nauraa. Jostain syystä he ovat vain sattuneet olemaan esillä. ”Me vanhemmat puhumme vahvaa Porin murretta ja lapset sujuvaa paimiota. Yksi uutinen on erityisesti jäänyt mieleen vuosien takaa, sillä siihen liittyy nyt Vistan koulussa 8-luokalla olevan Selenan luokkaretki muutaman vuotta sitten. Nuorin lapsi Mikael syntyi Porissa asumisen aikana. Pidimme jossain vaiheessa muutaman vuoden tauon, mutta silloin ei mistään tullut mitään, kun emme enää tienneet mitä paikkakunnalla tapahtuu, Tuula Kaarmela nauraa. Ina Virtanen Vuonna 1989 Paimioon muuttaneen Tuula Kaarmelan perheeseen kuuluu kolme tytärtä, aviomies, lapsenlapsia, ukki, sekä kissa. PERHEEN ELÄMÄNVAIHEET ovatkin tallentuneet lehden sivuille monessa eri tilanteessa kuin sattumalta. HEIKKILÄT MUUTTIVAT Paimioon vuonna 2000 aluksi töiden perässä. Sekä isä että äiti työskentelevät molemmat hoitoalalla psykiatrisen kuntoutuksen puolella. Hänen nuorin tyttärensä Oona täyttää elokuussa 16 vuotta ja keskimmäinen tyttärensä Susanne kesäkuussa 25, jolloin kolmikko muodostaa yhteensä sadan vuoden rajapyykin sopivasti Kunnallislehden juhlavuotena. – Minua on haastateltu uudesta tuetusta asumisesta, nuorten tupaan liittyvässä jutussa, ja kerran minua on haastateltu jopa anonyymisti yläasteikäisenä, Susanne Pavlova kertoo. Näin ollen Matti ja Teppo päätyivät Heikkilöille. Susanne on itse asiassa ollut montakin kertaa lehdessä, Tuula Kaarmela pohtii. Perhe tosin kertoo hairahtaneensa takaisin Poriin asumaan hetkeksi vuoden 2000 jälkeenkin. Kolme chihuahuaa pyörii innokkaina ympäri olohuonetta siirrellen pieniä luita ja leluja ympäriinsä, aina välillä ihmisiltä rapsutusta hakien. – Olin 80luvulla kerran Viikkosanomissa, ja siitä lehtien keräily taisi alkaa, Kaarmela miettii. KUNNALLISLEHTEÄ PERHE kertoo tilanneensa aika ajoin. – Pidin joskus kahvila-ravintola Emiliaa Paimiossa, ja siitä kirjoitettiin juttu. Moni on meidän tapaan tullut töiden perässä tänne, hän jatkaa. MYÖS PIENIÄ EROJA varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten välillä on löytynyt. Lehtijuttuja myös kerätään talteen. Yksi naisten suosikkiosio Kunnallislehdessä ovat nasevat. Esimerkiksi uutinen Vistan koulun saamista jopoista on jäänyt mieleen, Oona Kaarmela kertoo. Heikkilöiden perheeseen kuuluu kolmikon lisäksi myös 11-vuotias poika Mikael, sekä kolme chihuahuaa. Vanhemmat kertovat puhuvansa itse vahvaa Porin murretta ja lapset puolestaan sujuvaa paimiota. perjantaina 29.4.2016 N ykyisin Paimiossa asuvat, Satakunnan Porista ja Ulvilasta lähtöisin olevat Pasi Heikkilä ja Saara Huggila-Heikkilä muodostavat 15-vuotiaan Selena-tyttärensä kanssa yhteensä sadan vuoden ikäisen ryhmän. – Oona asuu edelleen kotona, joten hänen kanssaan näemme usein. – Mutta toisaalta varsinaissuomalaiset ovat sitäkin lämpimämpiä, kun heihin tutustuu. – Ulkopaikkakuntalaisia kiinnostaa kaikki historiaan liittyvä, Pasi Heikkilä tiivistää. – Meistä on tehty monenlaista juttua. Selena on lahjakas piirtäjä, mutta haaveilee kuitenkin päätyvänsä vanhempiensa tapaan tulevaisuudessa hoitoalalle. Ehdimme olla laivassa yhden yön, kun ajoimme karille. ILOINEN NAURU TÄYTTÄÄ Kaarmeloiden olohuoneen, kun naiset keksivät yhä enemmän tilanteita, jolloin perhe on ollut edustettuna Kunnallislehden sivuilla. Koirat ovat olleet osa Heikkilöiden perhettä aina. – Tyttäremme Selena onkin siis ainoa aito paimiolainen perheessämme, Saara Huggila-Heikkilä nauraa. Lehdestä perhe puolestaan lukee mielellään Paimion historiasta kertovia artikkeleja. – Aluksi tulin kuudeksi viikoksi töihin Keskuslaitokselle, mutta sitten jäimmekin tänne pysyvästi, Pasi Heikkilä kertoo. – Töissäkin ihmettelivät murretta ja joitakin käyttämiäni sanoja, Pasi Heikkilä jatkaa. Saara Huggila-Heikkilä 15-vuotias Selena on Heikkilöiden perheen ainoa ”aito” paimiolainen, sillä hän on myös syntynyt Paimiossa.. Saaraäidillä on ollut koiria aina lapsesta aikuisikään. Kaarinassa koulunkäynnin ohjaajana työskentelevä Tuula Kaarmela on itse ollut lehdessä aikanaan yrittäjyyden puitteissa. Hetken kuluttua perässä saapui vielä kaksikon veli, sen tarvitessa uutta kotia. Myös miehestäni on kirjoitettu useampia yrittäjyyteen liittyviä juttuja. – Olemme Kunnallislehden tilaajia jo vuodesta 1989 alkaen. Susannen kanssa ollaan yhteyksissä puolestaan päivittäin useaan otteeseen ja hän tulee tänne välillä viikonlopuksi, Tuula Kaarmela kertoo. Niistä kun aika jätti, päätimme, ettemme enää ottaisi koiraa. Kunnallislehti on perheelle tuttu jo vuosien takaa
Paikka on tuttu Turun iltalukio, Eskelinkatu 4. Laanilantie 70, Sauvo. Korota arvosanojasi ja paranna mahdollisuuksiasi pääsykokeissa! . KUNNALLISLEHTI 62 perjantaina 29.4.2016 Kirjanpidon ammattilaiset onnittelevat 100-vuotiasta Kunnallislehteä! www.sauvontilikeskus.fi | Viljontie 1, Sauvo Kirjanpidon ammattilaiset onnittelevat 100-vuotiasta Kunnallislehteä! www.sauvontilikeskus.fi | Viljontie 1, Sauvo Lukuvuotemme alkaa 24.8.2015 Tule mukaan! Peruskoulu . kokonaan tai lukiostartti . Os. runsas kielivalikoima . Lisätietoa löydät verkosta www.turuniltalukio.fi TURUN KESÄLUKIO 2016 Hirsitie 1, Paimio www.jm-tilit.fi Taloushallintopalvelut yrityksille perinteisinä ja sähköisinä! HEREFORD LIHAPUOTI p. tutkintotavoitteinen opiskelu maksuton, aineopiskelumaksu alkaen 50 € Erinomaiset kulkuyhteydet ja maksuton paikoitus pihalla ! Kansliamme avoinna ma–to klo 12–19 Eskelinkatu 4, 20100 Turku, p. myös joustavasti verkossa Aineopiskelu . (02) 2629 882 www.turuniltalukio.fi Kesälukiossa on tarjolla kesäkuussa runsaasti lukion pakollisia kursseja joko lähiopetuksena tai verkkokursseina Moodlessa. 050 595 6252 www.salmensuu.com Puoti palvelee perjantaisin klo 16-18 tai sop.muk. päättöarvosanojen korotukset Lukio . kemian ja fysiikan kertauskurssit . kokonaan tai ammatillisten opintojen pohjalta . Ilmoittautuminen kesäkuun kursseille viimeistään ke 1.6.2016 verkkosivuillamme tai kansliassamme iltalukion koulupäivinä ma-to klo 12-19. Lihanhakureissulla pääset tutustumaan myös eläimiin navetalla kirmaa nyt liki 160 vasikkaa!. Tervetuloa hyvän lihan ostoksille! Salmensuun Satsi on edullinen tapa hankkia maukasta Herefordin niittylihaa suoraan tilalta. Elokuun kurssit ovat lähikursseja abeille ja jatko-opinnoissa aloittaville
02-458 5803 ark. perjantaina 29.4.2016 Musiikkiopisto Arkipelagin VALINTAKOKEET Paraisilla, Fredrikanaukio 2a, ti 24.5. klo 8.30–15.00. klo 8.30–15.00. Ilmoittautumiset pe 13.5.2016 mennessä musiikkiopiston kansliaan Paraisille, puh. 0400 827 765. Koe on kaksiosainen ja koostuu yleisestä musikaalisuustestistä sekä soitin-/laulunäytteestä. Musiikkileiri 8.8.-12.8. Kaarinassa, Oskarinaukio 5 (2 krs.), ke 25.5. UUSIEN OPPILAIDEN ILMOITTAUTUMINEN musiikkileikkikouluun ja tanssiosastolle puhelimitse kansliaan: 02-458 5803 Musiikkiopisto Arkipelagin VALINTAKOKEET Paraisilla, Fredrikanaukio 2a, ti 24.5. Vauvatenavaja kantelemuskarit Ukuleleja rokkimuskarit. Kemiössä, Arkadiantie 5, ke 25.5. klo 8.30–15.00. Ilmoittautumiset pe 13.5.2016 mennessä musiikkiopiston kansliaan Paraisille, puh. Kaarinassa, Oskarinaukio 5 (2 krs.), ke 25.5. Bändit, kitararumpulauluja ukuleleryhmät. 0400 827 765. UUSIEN OPPILAIDEN ILMOITTAUTUMINEN musiikkileikkikouluun ja tanssiosastolle puhelimitse kansliaan: 02-458 5803 Musiikkiopisto Arkipelagin VALINTAKOKEET Paraisilla, Fredrikanaukio 2a, ti 24.5. 0400 827 765. + 1 lapsi, seur. Yksityisja paritunnit eri soittimista ja laulusta. – 22.7.2016 ma, ke, pe klo 12-19 • ti ja to klo 12-20 la su klo 11-17 Vesihelmi on suljettu vuosihuollon ajan 23.7.-14.8.2016. Kaarinassa, Oskarinaukio 5 (2 krs.), ke 25.5. Teemme parhaamme että viihdyt Mossalassa. Valintakokeita koskeviin kyselyihin vastaa rehtori Ilari Hongisto puh. Tule viettämään kesän paras lomaviikko musiikin ja ystävien parissa! Ilmoittautumiset syksyn tunneille käynnissä www.musiikkikouluilonen.fi KAARINA – LIETO – PIIKKIÖ – LITTOINEN EDULLISIA TAULUJA, TULE JA IHASTU! Varmistathan soittamalla, että olemme paikalla. Ilmoittautumiset pe 13.5.2016 mennessä musiikkiopiston kansliaan Paraisille, puh. TERVETULOA! Ateljee KOPUKKA Louhentie 13, 21530 Paimio Heimo Heikkilä 0400-825311, 050-5971450 www.heimoheikkila.com www.vsko.fi kansanopisto@paimio.fi Puh. Kemiössä, Arkadiantie 5, ke 25.5. 5€/ lapsi) Eteläinen Puistokatu 2, 30420 Forssa Puh. Valintakokeita koskeviin kyselyihin vastaa rehtori Ilari Hongisto puh. 044 556 7921 | www.kilatia.f i Myynnissä käsisammuttimia ja sammutinpeitteitä Yli 100 € toimitukset ilman toimituskuluja Mossalasta Saariston monipuolisimmat palvelut; herkullista ruokaa, majoitusta, rantasaunat, hiekkarannat, frisbeegolf-rata, huikeat näköalat ja Saaristomeren parhaat kalavedet. Koulutusvalikoimaamme kuuluvat • Alkusammutuskoulutukset • Hätä Ea-koulutukset • Ea1 ja Ea2 • Tulityökorttikoulutukset TURVALLISEMPAA HUOMISTA Kilatia Oy tarjoaa laadukkaita turvallisuuskoulutuksia yrityksellesi p. UUSIEN OPPILAIDEN ILMOITTAUTUMINEN musiikkileikkikouluun ja tanssiosastolle puhelimitse kansliaan: 02-458 5803 Kouluta yrityksesi turvallisemmaksi Tilaa nyt yrityksellesi alkusammutuskoulutus. 050 913 4656 2016 2017 VARSINAIS-SUOMEN KANSANOPISTO MUSIIKKITEKNOLOGIA POP & ROCK TEATTERI & MASKEERAUS MUSIIKKI HAE NYT! Sukella iloiseen Forssan Vesihelmeen EDULLISET HINNAT Aikuiset 9€ Lapset (4-14v.) 6€ Perhelippu 20€ (2 aik. Tyylikin on täysin vapaa, klassinen, rock, pop, jazz... Varaa lomasi ajoissa! Musiikkikoulu Ilonen Meillä musiikkia voivat harrastaa kaiken ikäiset ilman pääsykokeita ja kuntarajoja. Ravintolassamme ihailet auringonlaskuja, osallistut tapahtumiin ja laitat jalalla koreasti Mossalan lavalla. (03) 41 41 5640 AVOINNA ma, ke, pe 6-21 • ti, to 10-21 la 10-18 • su 12-18 Aukioloajat kesä 28.5. 02-458 5803 ark. Valintakokeita koskeviin kyselyihin vastaa rehtori Ilari Hongisto puh. Koe on kaksiosainen ja koostuu yleisestä musikaalisuustestistä sekä soitin-/laulunäytteestä. 02-458 5803 ark. Koe on kaksiosainen ja koostuu yleisestä musikaalisuustestistä sekä soitin-/laulunäytteestä. Kemiössä, Arkadiantie 5, ke 25.5
Alueella voi myös kierrellä itsenäisesti. Pysähdys klo 10.15 Piikkiön pikavuoropysäkillä (Vanhalla ykköstiellä), 10.30 Paimion kaupungintalolla, 10.40 Hevonpään Teboilin kohdalla ja 10.50 Sauvon torilla. klo 11–14 ratkaisee vaikeatkin ongelmasi jo yhdellä puhelinsoitolla! Erityisalana ihmissuhdekriisit, ahdistus ja masennus. KUNNALLISLEHTI 64 perjantaina 29.4.2016 Leirikeskus Ahtelassa (Ahtelantie 21, Sauvo) järjestetään avoimien ovien tilaisuus lauantaina 16.5. Ohjelmassa on Ahtelan esittelyä. 13.30. klo 11–14. Paluukuljetus n. 2.31 min + pvm Poste Restante 10601 T:saari starr.m.s. Avoimet ovet Ahtelassa 16.5. Bussi lähtee Paimion koulun pihalta klo 11, pysähtyy Hevonpään Teboilin pihalla klo 11.15, Sauvon torilla klo 11.30 ja saapuu Ahtelaan klo 12. Tarjolla pientä purtavaa, kahvia ja grillimakkaraa. Alueella voi myös kierrellä itsenäisesti. Saapuminen Ahtelaan n. Paluukuljetus Ahtelasta n. OMPELUJA VERHOILUPALVELU Avoinna: ma-pe 10-17 Puh: 0400 698803 Apilatie10, Paimio LOPPUUNMYYNTI KIIHTYY!! KAIKKI KANKAAT -40 % YLI 10 METRIN OSTOT -60 % Esim. Bussi lähtee klo 10 Kaarinan virastotalolta (Lautakunnankadun puoli). klo 11-15 Tervetuloa! Paikalle voi tulla omalla kyydillä tai maksuttomalla bussikuljetuksella. klo 11.10. klo 11-15. Ohjelmassa on Ahtelan esittelyä. TOK 115 vuotta onnittelee 100-vuotiasta Kunnallislehteä Omistajan käyntikortti Finland's Best Golf Hotel. Tervetuloa! Avoimet ovet Ahtelassa 15.5. Leirikeskus Ahtelassa (Ahtelantie 21, Sauvo) järjestetään avoimien ovien tilaisuus sunnuntaina 15.5. Kesän juhliin, veneisiin, mökille ym... Tarjolla pientä purtavaa, kahvia ja grillimakkaraa. klo 14. Paikalle voi tulla omalla kyydillä tai maksuttomalla bussikuljetuksella