Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina 30.09.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kyllä autoilijat väistävät, hän toteaa. + *5 % ) " !+4 -5+- 2 +$) '' -40-% %%.% "/#2 0+/+%+# #&)-.&#-., %& ) 2 + %& . vuosikerta Paimio | Sauvo | Kaarina 1,80 ? Irtonumero TIISTAINA 30.9.2014 JAANA PAKARINEN Sauvolainen Eila Virtanen pyöräilee usein Sauvosta mökilleen Kemiöön. NRO 74. 98. Hän kuitenkin jakaa muiden pientareen käyttäjien kanssa mielipiteen siitä, että pyöräilijöille ja jalankulkijoille jätetty tila valkoisen viivan toisella puolella on liian kapea. 4 TÄNÄÄN -år/-vuotta 01.10.2014! +11°C 2 # $. . Hän toivoo, että tien pyöräilykaista olisi leveämpi. Sauvontien liikenne kauhistuttaa VÄLKOMMEN! TERVETULOA! Sauvon-Kemiöntiellä ajetaan ylinopeutta eikä jalankulkijoita väistetä. Tätä mieltä on moni tietä käyttävä pyöräilijä ja jalankulkija. Sauvolainen Eila Virtanen pyöräilee usein Sauvon-Kemiöntietä pitkin mökilleen Kemiöön.Vaikka moni pitää tietä vaarallisena,Virtasta tiellä pyöräily ei pelota
1((, !+.( +( #%%) .)+#), +( *5 *& -, 2 &)
&4"-#( #%%) .)+#)( & *,- * #% && 01.10-04.1 0.14
6 m/s Jääkäriliikkeen syntyä muistettiin Paimiossa 3
sekä kaikenlainen rautaromu nouto/kuormaus tai vaihtolava. ja 4x50? KirJan HINTA hinta 6/6/3/2 7/6/3/3 ?? KIRJAN Vitosbingo Vitosbingo 2300 RENGAS KETOLA OY 25360 Pertteli Salo, Kaukolankuja 1 p. maksu sop. muk. AURAN METALLI JA KULJETUS OY 040 523 2871 / mertsi PERUNAA MATTO Paimion torilla keskiviikkona klo 13.30-14.30 Siikli, Nikola, Annabell, Van Gogh, Pito, Kulta, ym. Porkkanat, sipulit, lantut. Suomal. jatkuen jouluun asti. avoinna ke, to, pe klo 10 - 17. I RÄTTAlennus kAikistA Sauvon apteekki apteekki lähellä sinua m e ta l l i r o m u a . Se maksaa etutilaajalle vain 2 euroa kuussa eli 24 euroa vuodessa. Vain käteinen Yrittäjäntie 2, Paimio puh. 10-18, ARK. 10-18,LA LA10-15 10-15 kokouksia Vistan Alakoulun vanhempainyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS digilehdellä! Paperilehden tilaaja voi täydentää tilausta kätevällä digilehdellä. rosteri . / kk Ota digilehti heti käyttöösi! Verkossa: tilaajapalvelija.fi/plus Soittamalla: 02 770 2626 (ark. kupari . puolukkaa, karpaloita. alumiini . klo 18.30 4x100. 1.10. klo 18.30 POP:n kerhohuoneella. 044 918 2203 petrivuorinen@hotmail.fi -50% TURKU: Koristontie Nuppulantie1 27 P.P. lampaantaljoja. Tervetuloa kaupoille. Mattomäkelä, Huittinen www.kuntsari.fi Täydennä nyt tilauksesi ÄTIT-IJÄTJT RÄTTITI RÄ T Vaalean harmaa lakanakangas lev 150 20?/10 m rulla Kaikki Britex verkkarikankaat 3?/m Reikä kuminauhaa 10?/200 m rulla Kaikki tuplaleveät verho- ja sisustuskankaat Etutilaajana saat digilehden laitteeseesi todella edullisesti 2 + Vai n . maatalous . 8-16) -70% ? To 2.10. (02) 239 6400 KAARINA: 243 1777 KAARINA: Koristontie TURKU: Nuppulantie1 27 P.P.(02) (02)243 2391777 6400 ARK. 2 KUNNALLISLEHTI tiistaina 30.9.2014 Lokakuun tarjous! Ice Power kylmägeeli 150 ml ja Arthro Nivelvoide -20% Myynti alk. messinki . Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta Paimion tammikuun taPahtumakalenteri 2014 Sukselan Jätevesiosuuskunnan VUOSIKOKOUS Keskiviikkona 15.10.2014 klo 18-20 Sukselan koululla. Sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. HALLITUS Tapahtuma-aika Paikka Tapahtuma Järj./yhd.henk. . kaapeli . (02) 734 6450 Avoinna: ma-pe 9-17, la 9-13 (rengassesonkina) Jahtiliuska 3 ? KOKOUKSIA Lampaiden kerintää Piikkiön veneseura ry:n sääntömääräinen syyskokous p. 0400 120 003 / Jaakkola tarjoukset Huomenna keskiviikkona Paimiossa k-superilla (pihassa). Lisäksi kotim. 040-7553178 paljon värejä Hyvät Liikkeen Loppuvarasto. Ti 7.10.2014 klo 18.30 Yläkoulun kokoustilassa villisian vieressä. Äänestetään yhdistymisestä. Tervetuloa! Aika: ti 14.10.2014 klo 19.00 alkaen. Paikka: POP Pankin kerhohuone Hadvalantie 10, Piikkiö. Esillä sääntöjen määräämät, sekä satama- ja saariasiat! Hallitus Piikkiön Maa- ja Kotitalousnaisten SYYSKOKOUS Ke 15.10. Erä Lapin hillaa ym. Puh
Hinta: aikuiset 25. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina?. Ti 30.9. klo 18.30 Paimion kaupungintalon Paimiosali, Vistantie 18 Paimiosalin kuukausikonserttisarjassa ukrainalainen Banduristitrio. klo 14 Paimion kaupungintalon Paimiosali Vanhustenviikon tilaisuus teemalla . Viidellä eurolla pääsee matkustamaan maanantaista torstaihin Turku?Helsinki?Turku ja Turku ?Pori?Turku -reittejä. 18 9.10. Ilmoita tapahtumat sivistysosastolle puh. klo 14 Vistan Kino, Hirsitie 4 Vanhustenviikon päiväelokuva: Mielensäpahoittaja. Liput 9?, sis kahvin ja pullan klo 13.30 alkaen Vistan Kino Pe 10.10. Musiikkiesityksiä. Tilaisuus alkaa vanhusneuvoston tarjoamilla kahveilla kaupungintalon aulassa. Paimion vanhusneuvosto Ke 15.10. Normaali uimahallimaksu Uimahalli Solina ja liikuntapalvelut La 18.10. + kuntosalimaksu Ilmoittautumiset 02-4745316 tai www.kuntapalvelut.fi/paimio Paimion liikuntapalvelut Torstaisin alkaen 2.10 klo 18-21 Paimion uimahalli Solinan kuntosali Kuntosaliohjaaja on paikalla juuri sinua varten, jos kaipaat treenivinkkejä tai opastusta kuntosaliharjoitteluun. Paimion liikuntapalvelut Perjantaisin klo 9.30, EI pe 17.10. Paimion kirjasto, Vistantie 18 Kirjaston satutunnit kirjaston satumummi Aino Tikan johdolla Paimion kirjasto To 9.10. klo 16-17.30 Pyhässuo Rahkasuo Siililä Vihossuo Peimarin Rastit, matkat 2-6 km, kertamaksu 6?, alle 16-v ilmaiseksi. Lisäksi Yösuunnistus, joka 2.10. klo 16.30-18 16.10. Kurssimaksu 10. 7.10 mennessä: 02-4745316 tai www.kuntapalvelut.fi/ paimio Lähtijän alaikäraja 10-vuotta, alle 12-vuotiaat huoltajan seurassa. Paimion Nuorisopalvelut ja Sauvon Nuorisotoimi To 16.10. klo 13-15 Paimion uimahalli Solina Hulivilitunnit Solinassa uimataitoisille lapsille syysloman ratoksi. klo 16.30. 19.30. Paimion Rasti, Sauvon Urheilijat ja RastiPiikkiö. www.paimionrasti.fi/ peimari, 050-570 2631 Seuraava tapahtumakalenteri ilmestyy 31.10.2014. 02 4745 316 tai 02 4745 319 tai osoitteella: tapahtumat@paimio.fi Halpalippuja opiskelijoille OnniExpress aloittaa opiskelijaystävälliset matkat lokakuun alussa. Sormikascafe Käsityökeskus, Kirjakuja 4 (yläkerta) Roosa-sukkanauhacafét. Opastusta neuleen ongelmakohtiin & malleja V-S käsi- ja taideteollisuus ry / Paimion Käsityökeskus, 040 8499644 Torstaisin 2.10. ja 23.10. Sukkacafe 9.10. Lapascafe 16.10. Asiaa oikeista puun poltto- ja varastointitavoista. Osallistujien kesken arvotaan motti laadukasta koivuklapia. Valonia ja Paimion ympäristölautakunta Torstaisin klo 12-15 Teemoina: 2.10. Liput 5? Kaupungin kulttuuripalvelut, 02-474 5319 Torstaisin alkaen 2.10. Lähtö klo 8.30 Paimion kaupungintalon edestä, ja paluu klo 17.00. Sitovat ilm. 0-8 ?vuotiaille lapsille ja näiden huoltajille suunnattu tapahtuma. klo 17-18 Paimion uimahalli Solinan kuntosalilla Kuntosaliharjoittelun ABC ?starttikurssi. klo 19 . Juhlapuhujana Kelan pääjohtaja, ministeri Liisa Hyssälä. Kaupungintervehdys kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki, seurakunnan tervehdys Päivi Nurmi. klo 15 - 18 Paimion koulukeskuksen 1-Sali ja piha-alue Paimion Lastenpeuhis. Muistikartoitus on osa ajoterveystarkastusta, mutta varsinaista muistitestiä siinä ei tehdä, selventää muistihoitaja Kirsi Haanpää Paimion terveyskeskuksesta.. klo 16-17.30 23.10. ja lapset 10-17v 20?, sisältää matkan ja ruokailun Fazerilassa. Lauantaisin voi matkustaa kymmenen euron hinnalla Helsinki?Jyväskylä?Kuopio? Helsinki -reittiä. Oikaisu Toisin kuin Kunnallislehden muistisairauksista kertovassa jutussa (26.9.) mainittiin, yli 65-vuotiaille tehtävässä ajoterveystarkastuksessa ei tehdä varsinaista muistitestiä. . Salo ja Rauma kuuluvat näihin linjoihin. Nyt myös sisäliikunnan ohella pihatapahtuma. Viiden euron hintaan kuuluu myös Pori?Tampere?Pori -reitti. Kaikki matkat ovat opiskelijakorttia näyttämällä joko viisi tai kymmenen euroa suuntaansa koko lokakuun ajan. klo 20-20.30, 9.10 klo 19.3020 ja ja 16.10. Lisäksi vapaata keskustelua ja kahvitarjoilu. Paimion vammaisneuvosto To 16.10. Vierailu Fazerilan makeistehtaalla ja shoppailua Sellossa Suklaata ja shoppailua. Sukkacafe 23.10. Esteettömyys-asiamies Jaana Solavuon, paikallisen kokemusasiantuntija Juulia Vahtivaaran sekä erityis-liikunnanohjaaja Matleena Koskisen puheenvuorot. Järjestelyvuorossa Paimion Haka. Paimion vapaa-aikapalvelut, liikuntapalvelut ja seuraparlamentti Ke 22.10 klo 18 Paimion kaupungintalon Paimiosali Puulämmitysilta. klo 17 Paltanpuiston palvelukeskuksen ruokasali, Paltantie 4 Esteettömyysilta. Ohjaajana kuntosaliohjaaja Kai Kiviranta
Mitä luultavimmin bandura on suomalaisen kanteleen sukulaissoitin. Suurpetohavainnot nyt verkossa Paimion sotaveteraanikuoro esiintyi juhlassa, johtajanaan Martti Räisänen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tessu-järjestelmään ilmoitetut suurpetohavainnot ovat nyt kaikien nähtävissä verkossa osoitteessa riistahavainnot.fi. vuonna 1918 Saksan Liebaussa tilaisuudessa, jossa ensimmäinen jääkärilippu naulattiin. . Uskon, että äsken tapahtuneen seppeleenlaskun tunnelma painui lähtemättömällä tavalla kaikkien paikalla olleiden mieleen,Vuontela totesi. Vuontelan tervehdyssanojen jälkeen juhlatilaisuudessa sytytettiin kaksi rinnakkaista jääkärikynttilää. . Suomeen yhtye tulee peräti viidettä kertaa. Bandura on perinteinen ukrainalainen kansansoitin, joka on tunnettu jo muutamia satoja vuosia. 7-21, la 7-18, su 12-18 terhi.wiren@k-supermarket.fi Satavuotista jääkäriliikettä juhlittiin Paimiossa PAIMIO Marika Mulari 3 yhdessä esityksen Saksan sotilasasiamiehelle ja jo muutaman viikon kuluttua suomalaisten miesten koulutus alkoi Saksan Lockstedter Lagerissa. Juhlavieraita oli kirkolle kerääntynyt noin sata ja kirkkotilaisuuden jälkeen juhlaa jatkettiin Helmilässä mm. Havainnot eivät kerro suurpetojen määrästä, sillä samastakin yksilöstä voidaan tehdä useita havaintoja.. Miehet laativat 9 00 3 95 NAUDAN KEITTOLIHA Palana Suomi kg Erä! PATAAINEKSET 3 ps 150-170 g (5,88-6,69 kg) Yksittäin 1,59 ps (9,35-10,60 kg) Jokipellontie 2, puh. Tämän sylissä näppäilemällä soitettavan Ukrainan kansallissoittimen ääni on uudelle kuulijalle jotakin yllättävää cembalon, harpun ja kitaran väliltä. Talvitie. Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osaston puheenjohtaja Kyösti Vuontela puhui juhlatilaisuudessa. Gummerus mukana liikkeen synnyssä Talvitie kertoi, kuinka kansainvälistä akateemista uraa antiikin historian tutkijana tehnyt Gummerus päätyi ensimmäisen maailmansodan pyörteissä Berliiniin, jossa hän sai tehtäväkseen käydä Suomessa selvittämässä valmiuksia itse- näisyystaistelijoiden piirissä. Sotilaskoulutuksesta ei tuolla matkalla puhuttu, mutta vähän sen jälkeen Gummerus tapasi Tukholmassa ylioppilasnuoret Bertel Pauligin ja Walter Hornin, jotka oli lähetetty Helsingistä selvittelemään mahdollisuuksia sotilaskoulutukseen. ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osasto juhli jääkäriliikkeen satavuotista taivalta juhlatilaisuudella Pyhän Jaakobin kirkossa Paimiossa. Kaksi rinnakkaista kynttilää ikkunalla oli etappijääkäreiden tapa merkitä suojatalo, jossa jääkäri voi matkallaan yöpyä, Vuontela kertoi. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin ensiesitys Jukka Kuninkaanniemen sävellyksestä Hymni jääkäreille sekä Paimion sotaveteraanikuoron lauluesityksiä. Hartauden piti merivoimien kenttärovasti Timo Waris, ja Herman Gummerusta ja jääkäriliikkeen syntyä muisteli seikkaperäisesti Kari J. musiikkiesitysten merkeissä. Seppo Hynnä ja Maire Suvanto laskivat seppeleen Herman Gummeruksen haudalle. MARIKA MULARI Ukrainalainen konsertti Paimiosalissa PAIMIO Keskiukrainalainen banduratrio Malvi esiintyy Paimiosalin kuukausikonserttisarjaan sisältyvässä konsertissa tiistaina 30.9. klo 18.30. Mukanaan yhtyeellä on niin ukrainalaisia kansanlauluja eri puolilta laajaa maata, banduralle erityisen hyvin sopivia instrumentaaleja kuin suomalaisillekin tuttuja slaavilaisia lauluja. Kokoonpano on esiintynyt yhdessä eri puolilla Ukrainaa vuodesta 1992 lähtien ja osallistunut myös menestyksekkäästi eri kansanmusiikkikilpailuihin. tiistaina 30.9.2014 KUNNALLISLEHTI Alkuviikon tarjoukset K-supermarketista 1 99 1 49 PORKKANA 2 kg (0,75 kg) Suomi ps PERUNA 5 kg (0,40 kg) Suomi Rajoitus 2 ps/talous Erä! KYLMENEVIIN ILTOIHIN GLÖGIT SAAPUNEET . 010-292 1150 ark. Konserttibandurassa on 61 kieltä. Tiedot suurpetohavainnoista on tarkoitettu koiran kanssa metsästävien ja muiden luonnossa liikkuvien avuksi. HERKKUTORILTA ? TÄYTETYT PATONGIT SALAATTIBAARI ps 3 14 95 95 kpl kg Hinnat voimassa ti-ke 30.9.-1.10. Samalla juhlalla kunnioitettiin merkittävästi jääkäriliikkeen syntyyn vaikuttaneen, Paimion Pyhän Jaakobin kirkkoon haudatun Herman Gummeruksen muistoa. Juhlatilaisuus alkoi kuulaassa syyssäässä kirkon pihalla, yöllisestä myrskystä oli jäljellä enää tuuli, joka sai Suomen lipun, jääkärilipun ja perinneyhdistyksen lipun liehumaan näyttävästi. Seppeleen Gummeruksen haudalle laskivat Seppo Hynnä ja Maire Suvanto, jonka jälkeen kajahti ilmoille mahtipontisena yhteislauluna virsi 577, Sun kätes, Herra, voimakkaan. Kiitollisuutta jääkäreitä kohtaan Tervehdyssanoissaan kirkossa Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen Varsinais-Suomen osaston puheenjohtaja Kyösti Vuontela kertoi, kuinka samainen pihalla laulettu virsi kuultiin jo 13.2
Saarekkeiden kohdalta tietä myös levennetään. . Oman isoäitini elämän merkittävin sosiaalipoliittinen uudistus oli, kun Kela alkoi myöntää vanhuuseläkettä vuonna 1949, ja hän itse alkoi nauttia sitä saavuttaessaan vanhuuseläkeiän parikymmentä vuotta myöhemmin. . Ensimmäistä kertaa omaa rahaa! Ja tekemättä mitään, hän päivitteli. Minun tehtäväni oli Iso osa käydä koulumatkalla postissa merkkauttamaselämän ilosta sa eläke mummun sinion pakko löytää kantiseen säästökirjaan ja nostamassa hänelle satyöelämästä. malla vähän rahaa. tai sitten ei. Osa autoista muistaa väistää kävelijöitä, osa ei. . Pientareen puolella on ihan mahdotonta pysyä, varsinkin kun tässä on tämä kaide, hän näyttää. Tiellä on 80 kilometrin tuntinopeusrajoitus, mutta autot ajavat Himbergin mukaan usein tätäkin nopeammin. 4 KUNNALLISLEHTI tiistaina 30.9.2014 UUTIS TIISTAI PÄÄKIRJOITUS KYLLI SALO kylli.salo@kunnallislehti.fi Lisää "kakkua" Napsahti sitten vuosi lisää kakkua meikäläiselle. Eläkeläisiä ei huolita neuvotteluosapuolena työmarkkinaneuvotteluihin, joten he eivät ole itse varmistamassa eläkkeiden inflaatiosuojaa. Mutta palatakseni omaan isoäitiini, joka oli kokenut kaikki 1900-luvun nälkävuodet, sodat ja pula-ajat, menettänyt rahaa kun setelit leikattiin, inflaatio oli syönyt henkivakuutussäästöt ja naapurille taattu laina langennut maksettavaksi, niin oma raha, ?tekemättä mitään?, oli äärimmäisen arvokasta. www.kuntsari.fi | kuntsari ?Sauvon-Kemiöntiellä ei Kevyen liikenteen kulkijat kokevat itsensä täysin turvattomiksi JAANA PAKARINEN SAUVO Jaana Pakarinen Sauvon-Kemiöntiellä harvoin näkee pyöräilijöitä, mutta sitäkin harvemmin kävelijöitä. Moni sauvolainen kertoo välttävänsä tien käyttöä ihan tarkoituksella, sillä autot eivät aina muista väistää muita tiellä liikkuvia. Sauvon-Kemiöntien varressa, Karunan puolella asuva Pirjo Himberg käy usein kävelyllä työntäen tuplarattaissa lapsenlapsiaan, kaksivuotiasta Topia ja kahden kuukauden ikäistä Lenniä. . Rautakaupat kun yleensä tapaavat olla lähinnä miesten karkkikauppoja. Tulokseksi tuli, että naisten osuus paikallisten rautakauppojen asiakkaista on nykyään varsin suuri. Meikäläisiltä eli sieltä vanhimmasta päästä olevilta eläkeikä nousee asteittain iän mukaan muutamia kuukausia tai vuosia. Myös bussipysäkit uusitaan ja pysäkeille johtamaan rakennetaan kevyen liikenteen väylät. Liikennevirasto hyväksyi liittymän suunnitelman kuluvan vuoden heinäkuussa. . Tämän voi tulkita tasa-arvon lisääntymiseksi . No mikäs siinä, jos työtä ja terveyttä riittää. Mikäli joku on vielä kuvitellut, että sitten se oikea elämä vasta alkaa, kun eläkkeellä teen kaiken sen mitä en ole tähän mennessä ehtinyt, niin viimeistään nyt on aika lopettaa sitku-elämä. Rakentaminen kestää yhdestä kahteen kuukautta, Palttari kertoo.. Monilla kotitöitä tehneillä naisilla on ainoastaan kansaneläke, joka on Eläketurvan mukaan jäänyt jälkeen muiden tulojen kehityksestä jo 1980-luvun lopulta alkaen. Iso osa elämän ilosta on revittävä työelämästä. Eläkemuutosta on sanottu vuosikymmenen merkittävimmäksi sosiaalipoliittiseksi uudistukseksi. Pientareelle ei jää lähes ollenkaan tilaa kävelyyn. . Maailma on kuitenkin sittemmin muuttunut. Nykyään joka kolmas suomalainen yli 75-vuotias nainen määritellään köyhäksi. Tällä parannetaan liikenneturvallisuutta ja pyritään laskemaan autoilijoiden nopeustasoa, kertoo Veli- Pekka Palttari Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Myös nopeusrajoitus laskee nykyisestä 60:sta 50:een. Nykyisen Saustilantiellä olevan suojatien lisäksi risteykseen myös Karunantielle ja Sauvon-Kemiöntielle saadaan uudet suojatiet. Tarkemmin emme ole siitä vielä sopineet. Onneksi meillä on nykyisin tie tuolla toisella puolella, joten tästä ei ole pakko kulkea, hän sanoo. Suurin ongelma tiessä on hänen mukaansa se, että valkoinen viiva on maalattu aivan asfaltin reunaan. Ilmeisesti olen osittain mies, sillä en käy ikinä katselemassa tapetteja, vaikka juuri niitä naiset käyvät lähes aina tutkailemassa. Kyllä välillä hirvittää, varsinkin kun tässä on myös rekkaliikennettä. . Sen sijaan vastasin esimerkiksi omassa rakennusprojektissamme lämmitys- ja jätevesijärjestelmistä. Sähkötyökalut ja moottorit kierrän kuitenkin kaukaa. Maria Kesti Nopeusrajoitus laskee liittymän kohdalla 60 kilometrin tuntivauhdista 50:een SAUVO Jaana Pakarinen Sauvon pääliittymän liikenneturvallisuutta parannetaan rakentamalla Sauvon-Kemiöntielle uusia hidastussaarekkeita, leventämällä tietä sekä uusimalla bussipysäkit ja tekemällä alueelle myös kaksi uutta suojatietä. Hidastussaarekkeet ovat kaistojen väliin rakennetta- vat kiveykset, jotka tulevat Sauvon-Kemiöntielle, ennen ja jälkeen Saustilantien ja Karunantien risteystä. En mielellään tielle mene kuin puolipakon edessä, Himberg kertoo. . Tarkoituksena on, että näin alue jäsennetään paremmin liittymäksi. Pientareen puolella on mahdotonta pysyä, kun tässä on niin vähän tilaa viivan ja kaiteen välissä. Kyllä välillä hirvittää kävellä tässä, toteaa Pirjo Himberg, joka asuu Sauvon-Kemiöntien varressa ja usein työntää lapsenlapsiaan Topia ja Lenniä tuplarattaissa tiellä. Hidastussaarekkeet, uudet bussipysäkit ja suojatiet Sauvon liittymään TOIMITTAJALTA Kunnallislehti selvitti viime viikolla, kuinka suuri osuus rautakauppojen asiakkaista on naisia. Paljonko Sinulle? Työmarkkinajärjestöjen kesken syntyneen sopimuksen mukaan yleinen eläkeikä nousee mitä todennäköisimmin 65 vuoteen. Katsomme kausiliikenteen mukaan, että aloitammeko jo keväällä vai vasta kesällä. Hyvin pieni eläke on useilla kymmenillä tuhansilla eläkeläisillä. Kuka heidän puolestaan puhuu. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana. Ilman muuta valtakirjaa kuin että ?mummu käski?. Eläkkeen pienuudesta huolimatta mummulla oli aina rahaa. Se vaikuttaa kaikkiin nyt työssä oleviin ja tuleviin ikäpolviin. Voi olla, että naiset uskaltavat nykyään rakentaa ja remontoida itse, mutta todennäköisemmin taustalla on se, että rautakauppojen tuotevalikoimaan on lisätty perinteisesti naisia kiinnostavia tuotteita. Itse viihdyn usein rautakaupoissa. Jos piennar olisi edes 10? 20 senttiä leveämpi, niin tässä mahtuisi kunnolla kävelemään, Himberg toivoo.
Paras ratkaisu olisi kevyen liikenteen väylän jatkaminen Linnunpääntien risteykseen saakka, tai vaihtoehtona ajonopeuksien alentaminen tavalla tai toisella. Korvenmäen kaatopaikka haisee KAARINA Kaarinan perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää tekemässään valtuustoaloitteessa, että Kaarinan Kehityksen kautta palkattaisiin EU:n avustuksiin perehtynyt henkilö, koska hakuprosessit ovat monimutkaisia eivätkä virkamiehet ehdi perehtyä hakuviidak- X PAIMIO Liittymä katkaistaan KAARINA Toivonlinnantien varren asukkaat ovat huolissaan liikenneturvallisuudesta. Toivonlinnantien kevytväylä päättyy Niemenkulmantien risteykseen, ja siitä alkavalla ns. On jopa koukattu päin, olit sitten pyörällä tai jalan liikenteessä. Ja kun tänne laitettiin uusi asfaltti, maalattu viiva sekä uusi levitetty sora ovat todella liukkaita, hän toteaa. Tien levennys napattua Sauvontiestä sanottua Pyöräily mökille hirvittää 5 Linja-autopysäkki KAARINA Kaarinassa Puntarinkadulla sijaitsevassa pubissa tuli lauantai-iltana muutamalla miehellä riitaa. Autoilla tuntuu olevan siinä aivan jäätävä kiire, kaikki ajavat ylinopeutta. Salo on pyöräillyt jonkin verran myös muualla Euroopassa, ja hän ei anna suomalaiselle autoilukulttuurille kiitosta. . Itse uskallan vielä pyöräillä, mutta lapsia en laittaisi tielle pyöräilemään. Paimio ja Sauvo, on tilannut diplomityön Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sen vuoksi, että Korvenmäen kaatopaikan hajuhaitat ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Tappelun seurauksena oli yhdeltä mieheltä irronnut hammas. EU:lta olisi saatavissa huomattaviakin avustuksia, mutta niitä haetaan Suomesta vähän, verrattuna vaikkapa Viroon. tiistaina 30.9.2014 KUNNALLISLEHTI Aurinko nousee Aurinko laskee 7.31 19.05 uskalla kävellä? Toivonlinnantien suoralla kaahataan VERKOSTA Paikalliset ajajat tuntuvat ärtyvän kun vieras ajelee siellä sääntöjen puitteissa. Vaikka pyöräteihin kannattaisi satsata, pyöräily edesauttaisi ihmisten terveyttä, hän huomauttaa. Mökilleen Sauvosta Kemiöön pyöräilee usein myös Eila Virtanen. Mutta ohitettu on joskus juuri kohdallani, siinä on ollut silloin jopa kolme autoa rinnakkain, hän kertoo. Hänenkin mielestä tien piennar saisi olla reilusti nykyistä leveämpi. . Itselleni Sauvon-Kemiöntie oli aikanaan osa koulutietä yhdeksän vuoden ajan, mitä nykyään mietin pienellä kauhulla kun kävelen samaa reittiä bussipysäkille. On varmaan ihan ajan kysymys, koska oikeasti sattuu jotain. Nimim. Kemiöön päin suuntautuva raskasliikenne hengittää takalasissa ja henkilöautoista heilutellaan sormimerkkejä läheltä piti ohitusten kera. Perussuomalaisten mukaan esimerkiksi ns. lepakkotalo olisi ollut varma EU-rahoituskohde, mutta siihenkään ei jostain syystä lähdetty hakemaan avustusta. Hammas irti kapakkatappelussa KEMIÖ X Kevyen liikenteen väylä ta, mutta resursseja ei tunnu riittävän valvontaan. Perussuomalaisten valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen, jotta Kaarinan kaupunki ryhtyisi yhdessä Ely-keskuksen kanssa toimiin tieosuuden liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tienkäyttäjä Pyöräilyä ja kävelyä vältetään S-market Linja-autopysäkki Kevyen liikenteen väylä SALO Rouskis, jonka osakaskuntia ovat mm. miten kaasunkeräystä voidaan parantaa. Pitkällä aikavälillä haju- jen muodostuminen vähenee automaattisesti, kun sekajätettä ohjataan yhä enemmän energiahyötykäyttöön. Tänä vuonna noin kolmannes salolaisten, paimiolaisten, sauvolaisten ja kemiönsaarelaisten sekajäteastioista kerätystä jätteestä on hyödynnetty energiana. Lapsena tosin taidettiin kävellä suosiolla ojan puolella... Satu Simelius Tarvittaisiin peltipoliiseja tai aitoja poliiseja Sauvon-Kemiöntielle rauhoittamaan menoa. Sauvon-Kemiöntie tuntuu olevan vain autoilijoiden, sillä Autonratissa olet ongelmallinen tukos, jos ajat normaalia 80 km/h. Toistaiseksi hengissä oleva lenkkeilijä Sausilantie Kaarinalainen Tiina Salo pyöräilee usein Kaarinasta mökilleen Karunan Kupiluotoon. Hän on Himbergin kanssa samaa mieltä tien pientareen leveydestä. . Asukkaiden havaintojen mukaan suoraa on jopa käytetty moottoripyörien huippunopeuksien mittaamiseen. Uusi hengenvaarallinen leikkikö. Koululapset... Asutaan tässä alkupäässä ja juuri meidän kohdalla on pieni suora jossa välillä näkyy melkoisia ohituksia ja varsinkin moottoripyörien nopeus nousee reilusti, pelottavan paljon. Anne Louko Kirsi Tikkanen Oma tunne on, että nopeudet ovat viime vuosien aikana nousseet. Rakennustyöt kestävät pari kuukautta. koon. Tuntuu, että pyöräilijöitä pidetään usein laitapuolen kulkijoina. Asukkaat ovat yrittäneet saada apua poliisil- EU-avustuksiin perehtynyttä kaivataan Myös Kuntsari.fi-nettisivujen gallupin mukaan Sauvon-Kemiöntiellä ei mielellään kävellä eikä pyöräillä. Lähes neljäkymmentä prosenttia vastaajista sanoo liikkuvansa tiellä pyörällä tai jalan vain pakon edessä, reilu neljännes ei ollenkaan. Neljäsosa vastaajista uskaltaa kävellä tai pyöräillä tiellä ilman ongelmaa. Hidastussaareke Kahvitupa useasti ei piitata mitä tien reunassa kulkee. Työ valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä, ja siinä tutkitaan mm. iltapäivällä kolari, jossa henkilöauto törmäsi etupäällään rajusti invatilataksiauton vasempaan sivuun takapyörän kohdalle. Asiaa tutkitaan pahoinpitelynä. Ravattulan Citymarketin pysäköintialueella rikottiin lauantaina iltapäivällä kolmen aikoihin yhden henkilöauton kuljettajan puoleinen sivuikkuna. Tie on varsinainen formularata, jossa nopeus on moottoriteiden luokkaa. Järjestyksenvalvoja poisti miehet pubista, ja riita jatkui pubin ulkopuolella. Aikamoisia ohituksia ja monesti olen ajatellut ajaessa siellä että miten kevyt liikenne selviää sillä tiellä. Mahdollisesti anastetusta omaisuudesta ei vielä ole tietoa. Hovirinnatien K-Super- marketin pysäköintialueella Kaarinassa tapahtui perjantaina 26.9. Autot vaurioituivat pahoin, ja mies ja nainen loukkaantuivat lievästi. Asiaa tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä vahingontekona.. Hän sen sijaan antaa autoille kiitosta siitä, että he usein muistavat väistää pyöräilijän. Ramppi on välillä vain viiden senttimetrin levyinen, hän puuskahtaa. . Kotitalouksien yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille päättyy ensi vuoden lopussa kokonaan. Nykyinen suojatie Hidastussaareke Tien levennys ABC Karunantie Sauvon risteysalue muuttuu ensi kesänä. 90km/h. Kiitos kuitenkin niille harvoille, jotka väistävät pientareella kulkevia. Nimim. Vaaranpaikkoihin hän ei ole tiellä joutunut. . Henkilöauton kuljettajana olleen miehen epäillään ajaneen perheriidan jälkeen tahallaan kovalla vauhdilla päin naisen kuljettamaa invatilataksiautoa. Muualla autot pysähtyvät jos näkevät esimerkiksi jalankulkijan, täällä ei varmasti, Salo sanoo. . Suurin osa autoilijoista ajaa n. Merivuoren suoralla ajoneuvojen nopeudet ovat nousseet huomattavasti yli 60 km/h -rajoituksen
Kyllä, Antti ja makkara MARIKA MULARI Irmeli ja Seppo Närvä (vas.) tarkkailivat tilannetta ensin vähän etäämmältä. Muun muassa talouskasvu ja ydinvoima puhuttivat miehiä Paimion torikeskuksessa. Jokisipilä esitelmöi Paimion Kokoomuksen juhlassa PAIMIO Kylli Salo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä piti Paimion Kokoomuksen 90-vuotisjuhlassa esitelmän puolueiden paikallistoiminnan ja valtakunnanpolitiikan suhteesta ja tarkasteli puolueiden paikallisjärjestöjen roolia ?poliittisena korkeakouluna. Jokisipilä itse näki, että ehdokkaalla on hyvä olla sekä historiaa puolueessa toimimisesta että jonkin alan vahvaa asiaosaamista, silloin kansanedustajan tehtävässä on helpompi onnistua.. Paikallistason toiminnalle, poliittisten puolueiden paikallisjärjestöt mukaan lukien, tämä kehitys on ollut nykykielellä ilmaistuna haasteellista, Jokisipilä sanoi. Hän viittasi maantieteen professori Sami Moisioon, jonka mukaan elämme juuri nyt murrosvaihetta kohti metropolivaltiota, jonka keskeisiä tunnus- merkkejä ovat innovaatioiden ja kansainvälisen kilpailukyvyn tärkeys. Paikallisyhdistystä johtaa Ville Valkonen. kaan. Tuntuu, että sekä Salossa että täällä ollaan aika valoisissa tunnelmissa ja uskotaan, että esimerkiksi telakan saamat tilaukset piristävät aluetta, Kantola kertoi. Kantolan mukaan tapaa- misiin tulevaa vanhempaa väkeä puhuttavat tavallisesti eniten eläkkeet. . Tässä näkee ja kuulee sellaista sukupolvien välistä solidaarisuutta. Kantola kiitteli myös tuoretta eläkeratkaisua. . Talousasioista keskustelimme, siitä, että ensin pitää saada talouden pyörät pyörimään, Jussinmäki kommentoi. Vaalityö jo käynnissä Paikallisista kansanedustajista paikalla olivat Ilkka Kantola ja Eeva-Johanna Eloranta. . Siinä missä aiempien vuosikymmenten aluepolitiikan dominoiva toimija oli maalaisliitto-keskusta ja hyvinvointivaltion rakentamisessa sosialidemokraatit, metropolivaltion kaudella hallitseva asema on kuulunut kokoomukselle. ?Hyvä kansalainen. Ja mitä lähemmäksi itärajaa mennään, sitä enemmän puhuttaa myös Ukrainan tilanne ja sen mahdolliset taloudelliset vaikutukset Suomeen, Rinne totesi. Rinteen mukaan SDP haluaa tuoda eduskuntavaaleihin konkreettisia tavoitteita. . Jokisipilän siteeraaman professori Moision mukaan perinteistä oikeiston ja vasemmiston jakolinjaa tärkeämpi on nykymaailmassa jako niiden välillä, jotka kannattavat tehokkuutta ja keskittämistä ja niiden, jotka kannattavat hajauttamista ja koko valtion pitämistä asuttuna. Entä pätevöittääkö toimiminen puolueen paikallisjärjestössä valtakunnanpolitiik- Paimion Kokoomuksen 90-vuotisjuhlissa juhlaesitelmän piti Markku Jokisipilä ja puheen Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laaksonen. Osa kokee, että eläkeläisten asiat ovat huonosti, osa taas on sitä mieltä, että heillä on nyt asiat hyvin, ja että nyt olisi hyvä tukea nuoria. kohti valtakunnanpolitiikkaa ja kansanedustajaksi nousua. Jokisipilä nousi eduskuntatutkimuksen johtajaksi sen jälkeen kun Paimiosta kotoi- sin oleva Ville Pernaa siirtyi Suomen Kuvalehden päätoimittajaksi. . Lisäksi tarjolla oli asiaan kuuluvasti makeisia ja makkaraa. Ministeriä tenttaamaan kerääntyneet ihmiset olivat pääasiassa hieman iäkkäämpää väkeä. Rinteen mukaan ihmiset haluavat tämän kaltaisissa tilaisuuksissa puhua eläkeläisten asemasta, työttömyydestä ja talouskasvusta. . Toisaalta, ei kai ole päässyt mitään kovin pahaa tapahtumaan, kun ei ole tapahtunut mitään. Puheenjohtaja on kenttäaktiivi Yleisön tiedusteluun, mikä tuo valtiovarainministerin Paimioon, Rinne vastasi olevansa SDP:n kenttäaktiivi. . Jokisipilä pohdiskeli kansanedustajaehdokasvalinnan monimutkaista ja monipolvista prosessia ja viittasi pariin ehdokasasettelua koskevaan tutkimukseen, joiden tulokset ovat keskenään ris- tiriitaisia. oli takavuosina valtiovallalle lojaali kuluttaja ja jonkun alan ammattitaitoinen puurtaja, mutta nykyinen kilpailukykyvaltio vaatii Jokisipilän mukaan kansalaiseltaan monialaista tieto- yhteiskunnan osaamista, verkostoitumiskykyä ja valmiutta vaihtaa ammattia sekä luovuutta ja kansainvälisyyttä. Tätä myöten myös politiikka on muuttunut. Siinä toteutuu nyt myös se sukupolvien välinen solidaarisuus. Antti ja makkara kiinnostivat Irmeli ja Seppo Närvä seurasivat ensin hieman etäämmältä, kun Rinne keskusteli ihmisten kanssa, mutta päätyivät lopulta itsekin lähemmäksi ja paiskaamaan kättä valtiovarainministerin kanssa. . Kehitys on jo parin vuosikymmenen ajan kulkenut kohti suurempia toimintayksiköitä ja voimien keskittämistä. 6 KUNNALLISLEHTI tiistaina 30.9.2014 TÄNÄÄN Maailmanparannusta ja makkaraa Antti Rinne vieraili Paimiossa lauantaina, kuten myös Salossa ja Naantalissa PAIMIO Marika Mulari Paimion torikeskuksen parkkipaikalla tehtiin jo eduskuntavaalityötä, kun SDP oli saanut paikalle kourallisen paikallisia kansanedustajia, kansanedustajaehdokkaita, sekä puolueen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Antti Rinteen. Olemme seuranneet aktiivisesti edellistä puheenjohtajaa, ja jo nyt voidaan sanoa, että Rinne on paljon parempi, mies jatkoi. Nykyisen hallituksen puuhista hänellä ei sitten enää ollutkaan mitään hyvää sanottavaa. . Olen enemmän SDP:n puheenjohtaja kuin valtiovarainministeri. Rivikansalaisten lisäksi Rinnettä kävi tapaamassa myös kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki. . Talouskasvu ja työllisyys niissä ovat toki pohjavireenä, mutta tavoitteiden pitää olla sellaisia selkeitä, ihmisten ymmärrettävissä olevia tavoitteita. Rinne itse nosti esiin omaishoitajien aseman ja vakuutti, että siihen ehditään puuttua jo tällä hallituskaudella. ?Kyse on vain poliittisesta tahdosta. kiinnosti, Seppo Närvä naurahti.
Venytän uskottavasti kulmat koholla: ?Misssstä ihmeestä sinä..?. Toisaalta lapsineron kyky hahmottaa sanoja tuntuu välillä hyvin alkeelliselta. Yhä useampi esine tuntuu kasvattaneen jalat ja verhou- Sää 30.9. Luulin oppineeni jotain varautumisesta jo neljän lemmikin omistajana, mutta vasta leikki-ikäinen tuhatraajainen on opettanut todellista varuillaanoloa. Napit . 1000 euroa. Tästä on käytetty myös manna from heaven eli mannaa taivaasta -termiä. Matalat korotkaan eivät tässä vyörytyksessä auta. Työelämää uudistettaessa myös pkyrittäjien näkökulma on otettava huomioon. Euron loputtoman kriisin tuskissa kamppaileva Euroopan keskuspankki (EKP) on toimissaan jo jonkin aikaa liikkunut kokeellisella puolella. Korkojen alasajo on ollut huimaa ja nyt ohjauskorko on jo lähellä nollaa. Nyt on jo turvauduttu suoraan lainanantoon liikepankeille, mikä ei kuulu keskuspankin normaaliin toimenpidevalikoimaan. Seuraava askel olisi suora riskinotto yritysten ja yksityis- henkilöiden luotoista. Eläkeuudistus on järjestelmän rahoittamiseksi välttämätön, kun elinikä pitenee ja yhä useampi meistä elää satavuotiaaksi. Rahan paneminen tileille siirtyisi jollakin aikavälillä suoraan hintatasoon sitä mukaa kuin ihmiset tuon rahan käyttäisivät. Kysyntä heikkenee nyt läpi linjan. ?Ei?-sanalla on valtavan monta tulkintaa. Sosiaali- terveydenhuollon uudistus tähtää palvelujen varmistamiseen tehostamalla niiden järjestämistä. Kansalaisten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että omat hankinnat suorastaan vanhanaikaisella tavalla painottuvat suomalaisiin tuotteisiin. Jos olemme pessimistejä ja jäämme panttaamaan ostopäätöksiämme, kansantalouden suunta on varmasti alaspäin. Edessä on vuorenvarma sukellus. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE Postitse: Kunnallislehti, Vistantie 38 D, 21530 Paimio toimitus@kunnallislehti.fi Lyhyesti puhelimitse: (02) 588 8650/toimitus Nasevat: www.kuntsari.fi . Alammeko kohta nauttia euroalueen yhteisvastuusta? Rakenteelliset uudistukset on tehtävä, mutta ne eivät auta tähän hätään. Deflaation vaara on ilmeinen, jos ihmiset alkavat uskoa hintojen jatkuvaan alentumiseen ja lykkäävät tämän takia hankintojaan. Viimeinen, käytännössä mahdoton vaihtoehto, on jo 1930-luvun laman yhteydessä tieteellisissä ajatuskokeissa esillä ollut ns. helikopteriraha, joka merkitsisi sitä, että keskuspankki siirtäisi jokaisen euroalueen kansalaisen tilille esim. Leivänpaahtimen ajastin, mediasoittimen äänensäätö, tiskikoneen ohjelmavalitsin, digiboksin luottokorttilukko, vieraiden ihmisten ovikellot, bussin pysäytysnappula. Onneksi aikuinenkin oppii. Sattumako meidät pelastaa. Edessä voi olla Japanin kaltainen kansantalouden taaperrus, joka siel- 7 kuva toimitus@kunnallislehti.fi lä on jatkunut jo neljännesvuosisadan. Vaikka tilanne on vaikea, pessimismi ei kuitenkaan saa vallata jalansijaa, vaan niiden, joilla on mahdollisuus, tulee avata lompakkonsa ja tehdä kulutus- ja investointipäätöksiä. . Jos uskallamme edes vähän katsoa positiivisesti eteenpäin, hyvä kehitys toteuttaa itsensä. Yksi asia on varma: talouskasvu alkaa taas jossain vaiheessa. Julkisen sektorin koko on sopeutettava yksityisen sektorin kantokykyyn. Mitä voimakkaampi ilmaus, sitä varmemmin se toistuu oikein äänenpainoineen kaikkineen. Toivoin kolmanneksi ominaisuudeksi kosteussuojaa, kunnes luovutin ja ruuvasin toiletin oveen haan. Kliseistä mutta kipeää: Sanat todella voivat Tiistai +12 Petra Wallenius Keskiviikko Pimeys päättyy Aurinko nousee Salo Aurinko laskee Pimeys alkaa 06:49 07:31 19:05 19:48 Selkeää Pilvistä Perjantai Ukkosta Pimeys päättyy Aurinko nousee +12°C Aurinko laskee 1 m/s Pimeys alkaa Sauvo 6 tallentua taaperohakemistoon jo ensimmäiseltä kuulokerralta. 4.10. Tänään +11 +11 Turku Paimio Kaarina Ei-sanalla on valtavan monta tulkintaa. Kasvu ei näytä alkavan. Riittääkö aika. Sen takeena ovat globaali väestönkasvu ja teknologinen kehitys. nasevat, tai puhelimitse 050 439 0009 LUKIJAN Millä Suomi nousuun Suomi on toteuttanut viime vuosina ennennäkemättömän budjettielvytyksen. Vaikka luotonsaaja pystyy hoitamaan korot, vakuuksien arvon lasku voi vaikuttaa dramaattisesti. Tämä on historiallinen totuus. Esko Kiviranta kansanedustaja (kesk.) Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, kommentoi kuvan lähettänyt nimimerkki Mummo. KOLUMNI Tänäänkin minä opin Henkinen kasvu on eittämättä vanhemmuuden hienoimpia sivuoireita. Kuulija voi reagoida siihen esimerkiksi sanattomilla vastineilla ?pyh?, ?höpöhöpö?, ?kuulin kai väärin?, ?kerran vielä?, ?et sanonut sitä riittävän painokkaasti?, ?vielä ehtii?, ?no kohta uudelleen?, ?tuskin tarkoitit sitä?, ?kuka, minäkö. Tämä ei ole auttanut, eikä EKP:n jo pari vuotta sitten julkistama näkymä siitä, että matalien korkojen tilanne jatkuu pitkään. Päivä toisensa jälkeen tarjoaa niin kirjavia opetuksia, että olen ruvennut pitämään niistä kirjaa. Myöskään EKP:n toiminta valtion velkakirjojen jälkimarkkinoilla ei auttane. Jos olemme pessimistejä ja jäämme panttaamaan ostopäätöksiämme, kansantalouden suunta on varmasti alaspäin. EKP:n keinot alkavat olla käytetyt. runsaan salaattipöydän, leipä, vesi + kotikalja sekä kahvi 8 40 TEBOIL-Säteri Paimio Sauvontie 9, 02-475 3200 Av: ma-pe 6-21, la-su 8-20. Taaperoikäinen voi reagoida siihen esimerkiksi sanattomilla vastineilla pyh, kuulin kai väärin, et sanonut sitä riittävän painokkaasti... tuneen näkymättömyysviittaan. Olemme jatkuvassa velka- ja verokierteessä. ja ?teen sen sitten silmät kiinni?. Vuorotunnein hymyilyttää ja itkettää, mutta harva kasvu kai on kivutonta. Sadetta Puolipilvistä Lumisadetta Pimeys päättyy Aurinko nousee +10°C Aurinko laskee 2 m/s Pimeys alkaa Kirjoittaja on toistaiseksi lakannut tavoittelemasta maailmanrauhaa ja pyrkii sen sijaan mahdollisimman lähelle arjenrauhaa. ARKILOUNAS Torstai 06:51 07:33 19:02 19:44 Pimeys päättyy Aurinko nousee +11°C Aurinko laskee 4 m/s Pimeys alkaa 06:54 07:36 18:59 19:41 Lauantai 06:56 07:38 18:56 19:38 Pimeys päättyy Aurinko nousee +13°C Aurinko laskee 2 m/s Pimeys alkaa 06:59 07:41 18:53 19:35 BUFFET klo 10-15 Sis. Tällöin myös riski kasvaa, kun vakuuksien arvo alenee ja pankki vaatii lisää vakuuksia. pidä niitä silmällä. Etenkin aamukoomassa on syytä unohtaa lihasmuisti ja keskittyä kaikenlaisten laitteiden käyttöön erityisellä pieteetillä. Tärkeiden tavaroiden olinpaikka kannattaa varmistaa hyvissä ajoin ennen lähtöä
Myös luontoselvityksistä ja lausunnoista on luettavissa, ettei kyseiselle VLalueelle rakentamiseen suhtauduta kovin suopeasti. Kaupunginjohtajan pohjaesityksen kannalla olivat Sini Heino (vihr.), Eeva Heurlin (kd.), Matti Pajala (sd.) ja Timo Virta (sd.). Vain noin viikkoa aikaisemmin ympäristölautakunta oli kokouksessaan päättänyt äänin 9?0, että kyseinen tontti poistetaan asemakaavaehdotuksesta. Huomenna nähdään, vieläkö kaupunginhallitus pysyy kannassaan. Lopulta kuitenkin kolme naista selvitti ratansa nopeammin, ja Dambe joutui tyytymään neljänteen sijaan vaivaiset kolme sekuntia SMpronssista eikä kultaankaan jäänyt eroa kuin reilu minuutti. Osan matkaa hopeamitalisti Sirénin kanssa edennyt PR:n Lasse Suonpää jäi loppumatkasta omilleen, mutta suunnisti vahvasti loppuun asti . Naisten kisan voitto meni ?naapuriin. Se on kasvustoltaan erityisen herkkä lehtomainen alue ja lisäksi rakennusteknisesti todella haastava. Suoritus oli yökisaksi todella hyvä, kummempia virheitä ei tullut. Matias Arola suunnisti H17-sarjan sijalle 20. SM-tason suunnistajia odottaa tällä kaudella vielä erikoispitkän matkan kilpailu Hyvinkäällä lokakuussa. Antti Veijalainen. Muista PR-naisista Eveliina Hirvonen oli 23. Eija Sipponen oli D50-sarjassa neljäs, Helena Mannervesi D65-sarjassa seitsemäs ja Pirjo Lähteenmäki D55-sarjassa yhdeksäs. Haastava, mutta ei mahdoton, Suominen sanoo. Kh:ssa huomenna Paimion kaupunginhallituksessa kolmen rakennuspaikan kaavoittamista alas Karhunojan tuntumaan kannattivat vuosi sitten lämpimimmin kokoomuksen Timo Ilola ja Seppo Santala. Portinin suoritus Tanhuvaaran urheiluopiston paikoin vaativissa maastoissa oli miltei virheetön. . Angelniemen Ankkurin Sanni Kivelälle. Päivän, tai käytännössä myöhäisillan, toinen PR-mitali tuli ikämiesten H45-sarjasta: kaiken kokenut yökettu Tero Heikkilä raapaisi SM-hopeaa ainoastaan neljä sekun- tia korkeimmalta pallilta. Viime viikonloppuna PR-miehet SM-viestikultaan ankkuroinut Portin johti kisaa selkeästi jo ensimmäisellä väliaikarastilla, ja voittomarginaaliksi kirjattiin Angelniemen Ankkurin Mikko Siréniin lopulta suvereenit 3.03. Kilpailun toiseksi nopeimman ajan tehnyt Hiidenkiertäjien Timo Sild hävisi hänkin Portinille 2.54, mutta virolaisena hän joutui kisaamaan virallisen SM-kisan ulkopuolisena. Yömestaruus oli Paimion Rastin historian ensimmäinen miesten pääsarjassa. plakettisija. Myös Daniel Stenlund teki hienoa yötyötä kuitaten SMsijoituksen 15. Muutkin PR-miehet olivat erinomaisessa vauhdissa. kohti mitalia. Tähän niin sanottuun ylempään kaavakokonaisuuteen on tarkoitus mahduttaa 12 rakennuspaikkaa. tajan pohjaesitys kaatui hallituksessa äänin 4?6. Juha Suomisen päätösehdotuksesta poikkeavan esityksen teki viime viikolla ympäristölautakunnassa Pasi Ristilä (sd.) Ari Kinnusen (ps.) kannattamana. 8 KUNNALLISLEHTI tiistaina 30.9.2014 TÄNÄÄN www.kuntsari.fi | kuntsari Lautakunta ja hallitus eri mieltä puronvarren rakennuspaikoista Hanhijoen kaavakiista jatkunut jo yli vuoden PERTTU HEMMINKI PAIMIO Perttu Hemminki ?Kasvustoltaan erityisen herkkä lehtomainen alue ja lisäksi rakennusteknisesti todella haastava.? Paimiossa on meneillään kädenvääntö Hanhijoentien asemakaavan muutoksesta. Päätös oli kaavoitusinsinööri Juha Suomisen ehdotuksen vastainen. syyskuuta. Päätökseksi tuli äänin 8?1, että kiistanalainen osakorttelin 1401 tontti numero 5 poistetaan asemakaavamuutosehdotuksesta. Ilolan ehdotus voitti äänestyksessä luvuin 4?6. Äänestyksessä Ilolaa ja Santalaa tukivat Jukka Hongisto (kok.), Heikki Kuparinen (kesk.), Mikko Lindberg (kesk.) ja Satu Nurmi. Äänestyksessä Ristilälle ja rakentamattoman puistoalueen säilyttämiselle antoivat tukensa myös Sini-Päivi Aho (kd.) Jarmo Heimo (kesk.), Juha Kuopila (kesk.), Sari Murto (kok.), Marja Mäenpää (kesk.) ja Mervi Kuusela (sd.). Eipäs . Kaupunginhallitus ei puolestaan ole toistaiseksi nähnyt estettä kolmen rakennuspaikan kaavoittamiselle kyseiseen paikkaan. Siitä lautakunta ja hallitus ovat kuitenkin yhtä mieltä, että Loppistentien, Hanhijoentien ja Rinnetien rajaamalle peltoaukealle voidaan kaavoittaa pientalotontteja. Näin oli myös vuosi sitten, jolloin kaupunginjoh- ?Erityisen herkkä alue? Asemakaavan muutosalueen eteläiseen osaan, mikä on Karhunojan varren metsikköä ja rajaa muutosaluetta, on tehty erillinen luontoselvitys. kylläpäs! Lautakunta käsitteli asiaa viimeksi tiistaina 23. Suominen tyytyy toteamaan, että konsultti on tehnyt alueesta rakennettavuusselvityksen, jonka mukaan kyseessä on rakentamiskelpoinen paikkaa. . Radalla oli alussa enemmän pidempiä välejä ja melko pusikkoista maastoa, jossa piti jarrutella rasteille. Samaan kyytiin osuneet kilpakumppanit jäivät melkein heti, joten ilmeisesti vauhtini oli varsin vahvaa, kommentoi Portin kisan kulusta. kintona kymmenes eli viimeinen ns. Lopullisen päätöksen asemakaavamuutoksesta tekee aikanaan kaupunginvaltuusto. Fredric Portin SM-yön ylivoimainen kunkku Paimion Rastin Fredric Portin oli täysin lyömätön suunnistuksen SM-yökilpailussa Savonlinnassa lauantai-iltana ja nappasi miesten pääsarjan mestaruuden komealla esityksellä. Sen mukaan Karhunojan noro ja sen välitön lähiympäristö sekä käenkaali-mesiangervotyypin kostea lehto ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.Vesilain mukaan luonnontilaista noroa ei saa muuttaa. Nämä alueet tulee jättää kaavoituksessa rakentamisen ulkopuolelle. Ristilä katsoo monen muun ympäristölautakunnan jäsenen tavoin, että Karhunojan varren tienoot on syytä säilyttää lähivirkistysalueena. . Myös junnuista saalistettiin PR-plaketti, kun Niina Reponen otti yhdeksännen sijan D18-sarjassa. Suoranaista estettä rakentamiselle ei kuitenkaan nähdä, toteaa Ristilä ja muistuttaa, että alueelle kohdistuu myös erityinen suojelumerkintä. Ristilä ei kuitenkaan vastusta esimerkiksi sellaista vaihtoehtoa, että alueella entuudestaan oleva puurakennus perus- korjataan asuinkäyttöön. Paimion kaupungin kaavoitusinsinööri Juha Suominen ei halua ottaa kantaa siihen, onko alas puronvarteen rakentaminen hyvä vai huono ratkaisu. Kaavaluonnos on tehty kaupungille konsulttityönä. Suomisen näkemykselle, jonka mukaan myös kiistanalaiset rakennuspaikat voidaan toteuttaa, antoi lautakunnassa tukensa vain puheenjohtaja Heikki Turpeinen (kok.). Paimion kaupunginhallituksen käsittelyyn asia tulee huomenna keskiviikkona. Tällä tietoa kaupunginjohtaja Jari Jussinmäen päätösehdotus hallitukselle tulee noudattamaan ympäristölautakunnan kantaa. ja Emma Silvennoinen 25. Ympäristölautakunta ei halua, että nykyisen asemakaavan mukaiselle puronvarren lähivirkistysalueelle muodostetaan uusia rakennuspaikkoja. Vastoin ympäristölautakunnan ja kaupunginjohtaja Jussinmäen kantaa Ilola esitti tuolloin Santalan kannattamana, että kiistelty tontti palautetaan asemakaavamuutosehdotukseen. pal- Naisten pääsarjan kilpailussa Inga Dambe oli menossa Dambe teki tasapainoisen ja hyvän suorituksen, mutta mitalikolmikollekaan ei juuri virheitä sattunut
Maailmalta kai levisi aate, että tällainen retkeily olisi hyvä asia ja sitä pitäisi suosia. Iltapäivän matala syysaurinko kultaa kaislikot. Muutama pieni tsiit-ääni kuuluu. . Niiden sijaan Suomeen toivotaan nyt kovasti kuvaussuojia tai -kojuja. Ne kerääntyvät auringon laskiessa langoille, ja sitten ne menevät ruovikkoon nukkumaan. Taivas peilautuu Piikkiönlahteen, kaukana siintää Kuusiston saari, kauimpana Harvaluoto. Linnut uskaltavat tulla niiden lähelle kameran vangittavaksi, ja niiden rakentaminen ja ylläpito on halvempaa kuin lintutornien. Muutama varis lentelee. Kårlund näyttää, että rannalla oleilee parhaillaan telkkä ja pari haikaraa. Nyt täällä ei ole paikkoja kahlaajille. Toinen on Metsähallituksen vastuulla, kolmas kunnan ja niin edelleen. Lintutorneja alettiin rakennella 1980-luvulla. . Epävirallinen autotie paikalle on huonokuntoinen. nokuntoinen, että sinne menemistä ei suositella. Kuusistossa on kaksi lintutornia: eteläinen ja pohjoinen. Littoistenjärvellä on lintutorni, samoin sen pohjoispuolella kosteikolla. Paikka on so- pivasti kävelymatkan päässä Piikkiön keskustasta, ja sinne pääsee myös veneellä. Kuka näitä lintutorneja oikein rakentaa, ja kuka niistä pitää huolta. Varikset ja talitiaiset näkee missä tahansa. Kiinnostavin lintu, jonka Kårlund on nähnyt tässä tornissa, on amerikantavi. Turun lintutieteellisen yhdistyksen eli käytännössä Varsinais-Suomen lintuharrastajien jäsenmäärä on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Harrastuksen suosiota on kasvattanut digikuvaamisen helppous sekä kiikarien optiikan kehittyminen. . Sitä ennen lintuharrastajien piti rämpiä ruovikon läpi vesirajaan nähdäkseen yhtään mitään. Yhden lintutornin ovat rakentaneet lintuharrastajat yhdessä maanomistajan kanssa. Se on uusi laji Suomessa, tuli 1990-luvulla. Siellä tulee laidun lintutornin lähellä vesirajaan saakka. Lintutorneista tarkkaillaan ennen kaikkea muuttavia lintuja, sillä paikallisen linnuston havaitsemiseen ei Kårlundin mukaan tarvita näkötorneja. Tyyni maisema levittäytyy eteen. Vaikka muuttolintuja on jo paljon lähtenyt, syysmuuttoa ehtii vielä hyvin seuraamaan. Se on yhdistetty lintu- ja näkötorni sekä muistomerkki, josta laskettiin viikko sitten Suomen ennätys yli muuttavista kurjista. Paimiossa on lintutorni luontopolun varrella Iso-Heikoisissa, jossa toimi aiemmin turvepehkutehdas. Katso Kuntsarin videojutusta lintuhar- Katso video: rastaja Pe- www.kuntsari.fi ter Uppstun vinkit. VIDEO tuotantoa <5,7<.6,//( -$ <.6,7<,6,//( ZZZ FUHDWL[WXRWDQWR ¿ S . Hyvä keino päästä lintuharrastuksen alkuun on myös lähteä mukaan järjestetylle lintukävelylle. Kuntsarin netissä voi katsoa videojutun, jossa on haastateltavana lintuharrastaja Peter Uppstu. Kurjet lähtivät näyttävästi, mutta lintujen syysmuutto jatkuu vielä Kurkien syysmuutto oli tänä vuonna poikkeuksellinen, sillä Suomessa ei ole koskaan laskettu yhden päivän aikana yhtä suurta määrää kurkia kuin Sauvossa viime viikon tiistaina. Aamulla ne nousevat kaikki yhtä aikaa taivaalle ja siirtyvät pelloille ruokailemaan, Kårlund taustoittaa. Piikkiön lintutornin alue on vanhaa rantalaidunta, joka nyt on laajaa niittyä ja ruovikkoa. Paikalla on ollut joskus vanha kylänranta ja laiturikin. . Niitä on syyskuussa täällä tuhansia. 2000-luvulla myös naiset alkoivat harrastaa lintuja, ja nyt uusista jäsenistä noin puolet on naisia. Se on kuitenkin niin huo- Piikkiön lintutorni sijaitsee Piikkiönlahden rannassa, hyvin lähellä 110-tietä.Virallinen kävelyreitti lintutornille lähtee vedenpuhdistamon luota. Jos ruovikkoa niitettäisiin, lintumäärät moninkertaistuisivat, Jari Kårlund miettii. . Tuo on viiksitimalin ääni, aiemmalta nimeltään partatiainen, toteaa Sauvossa asuva lintuharrastaja Jari Kårlund. . Se on kattojärjestö, johon Turun lintutieteellinen yhdistys kuuluu. ?Ennen lintuharrastajien piti rämpiä ruovikon läpi nähdäkseen mitään? Kunnallislehden levikkialueella kuusi lintutornia PAIMIO, SAUVO, KAARINA Maria Kesti Piikkiön lintutornilla on rauhallista. Jäljellä on siemensyö- jiä sekä jonkin verran vesi- ja petolintuja. Kosteikon lintutorniin on esteetön pääsy. Haastatteluhetkellä Piikkiön lintutornilla käy väkeä kääntymässä. Sen hän bongasi vuonna 2006. Kårlund kertoo, että tällä hetkellä lintuharrastus on hy- vin suosittua. Sen sijaan Kuusistossa on toisin. Se ruokailee ruokojen tyvellä, nousee välillä korsien päälle, lentää pienen matkan ja menee taas maanrajaan. Lintutornista on upeat näkymät Piikkiönlahdelle.Vaikka 110-tien äänet kuuluvat, paikalla on hyvin rauhallista. Osa torneista huonossa kunnossa Kårlund itse käy useimmiten tarkkailemassa lintuja Sauvossa Maalun tornilla. Polku lintutornille löytyy Luontopoluntieltä. Paimiossa on ollut aiemmin toinenkin lintutorni, Meltolassa. Aiemmin he olivat tässä harrastuksessa hyvin vähissä, Kårlund virkkoo. . Kottaraisiakin alkaa jo kerääntyä sähkölangoille. . Samalla linnut saavat olla rauhassa häirinnältä, kun ihmisjoukot keskittyvät vain yhteen paikkaan. Kårlundin mukaan uusia torneja ei enää juurikaan rakenneta. Sitä käytiin silloin jos vaikka millä katsomassa. Lintuharrastus on myös siitä mukava harrastus, että se joustaa harrastajan elämäntilanteen ja tulojen mukaan. Lintutorneihin voi lähteä silloin, kun sopii, eikä isoja rahasummia tarvita. Lintutorneilla järjestetään muutaman kerran vuodessa opastuksia. tiistaina 30.9.2014 KUNNALLISLEHTI 9 MARIA KESTI Lintuharrastajien määrä kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana PAIMIO, SAUVO, KAARINA Maria Kesti Jari Kårlund on toiminut muun muassa BirdLifen hallituksen puheenjohtajana. Milloin niitä alkoi ilmestyä luonnon keskelle? Lintutorni säästää lintuja Kårlund kertoo, että yhtä yk- sittäistä rakentajaa tai ylläpitäjää ei ole
472 6522 050-570 7201 MUSEOTIE 2, SAUVO HAMMASLÄÄKÄRI Teija Siltanen KAIRANKULMAN KAIRANKULMAN FYSIOTERAPIA KAIRANKULMAN FYSIOTERAPIA FYSIOTERAPIA Erik. lääkintävoimistelija Erik. lääkintävoimistelija Marianne Sundell Erik. lääkintävoimistelija Marianne Sundell Vistantie B 8. Marianne 10 Sundell B 8. Puh.Vistantie 040 831090 149 B 8. Puh.Vistantie 040 831090 149 Puh. Puh. 010 633 0800 Tapio Laakso, Sami Laaksonen, Risto Vuorenvirta ja Sami Lehtisalo Puolalankatu 1, 20100 Turku www.llv.fi KAARINAN ASIANAJOTOIMISTO varatuomari Pekka Vuorinen Pyhän Katariinan tie 7, Kaarina puh. vesijohdot . 050 573 6051 KIRSI MIKKOLA AUTOKORJAAMO Lenkkitie 13, Paimio AUTOKORJAAMO Puh. (02) 470 3386 Fax (02) 470 3387 KAHVILA-LEIPOMOJA www.paimionlaakintavoimistelu.net www.paimionlaakintavoimistelu.net www.paimionlaakintavoimistelu.net Leipomo-Konditoria HAMMASLÄÄKÄREITÄ paimion hammaslääkäripalvelu Puhelimenkulma, Vistantie 19 Hammaslääkärit Anna Kuusvuori Tuomo Malkki Päivi Pohjola Paimion Hautaustoimisto Kotamäki Oy Vistantie 37 A, 21530 Paimio www.paimionhautaus.fi 24 h Hinauspalvelu Forsström Myös juhlapyhinä . Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. maasuodattimet . 4 7 3 2 6 0 0 tai 0 5 0 0 - 5 2 7 9 7 9 ? KASVO-, KÄSI- ja JALKAHOITOLA KASVO-, KÄSI- ja JALKAHOITOLA Kahvila-Konditoria-Myymälä Ark. 4704 4704599 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN Puh. 470 2100 Ti, ke 9?17, to-pe 11?19, la 9?14, Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. Pakettiautot . Puh. Paltta Ky 4706 617, Paimion Vene- ja Pienkonekorjaamo Oy 0400-533 136 Sähköyhtiöntie 4, 21530 Paimio Puh. Käynnistyspalvelu Vakuutusyhtiöiden hyväksymä 0400-908 609 Paimio www.halikonhinaus.fi Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO Ajanv. 050-536 2584 ANNE-MARI SYDÄNMAA Puh. 4732 130 Paimio, Teollisuustie www.autokorjaamosonkki.fi/ puh. puh. (02) 7285440, 0400 823109, 040 7684502 www.taisanne.fi KYLTIT JA KAIVERRUKSET KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ Aktia Kiinteistönvälitys Alueesi edustaja Kyltit, Kilvet -ja KaiverruKset P. krs 20100 Turku, p. Henkilöautot . 4730 400 PIIKKIÖN APTEEKKI Avoinna Ma-Pe La 9?17 9?13 Hadvalantie 8 puh. rakennusten pohjatyöt . 050-536 2584 www.paimionfysikaalinen.net Puh. 050-536 2584 www.paimionfysikaalinen.net Vistantie 10, Kairankulman liikekeskus www.paimionfysikaalinen.net Vistantie 10, Kairankulman liikekeskus Vistantie 10, Kairankulman liikekeskus p. Korjaus- ja asennuspalvelu, huollot Neuvonta hankinnoissa ja käytössä Nettiyhteyslaitteet ja ?asennus Tietoturvaohjelmat ja ?asennus Kotikäynnit vuodesta 1979 10-hInAus Oy Vistantie 24 A 16 PAIMIO Ajanvaraus puh. 243 6500, fax 243 4850 www.kaarinanasianajo.? . 473 2602 www.cafeasta.fi KAIVUUTÖITÄ KATAJATIE22BB 12 12 P. KATAJATIE P. 0400-603 101 Uudet kokoproteesit, pohjustukset ja korjaukset suoraan asiakkaalle. Vistantie 24, Paimio HALIKON HINAUS Parasta paikallista autonvuokrausta. AIRISTON ASUNTOKESKUS OY JÄTEHUOLTOA www.paimionhmlpalvelu.fi Henkilöautot, pakettiautot, pikkubussit. 24h www.10hinaus.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Fysioterapeutti Fysioterapeutti ANNE-MARI SYDÄNMAA Fysioterapeutti ANNE-MARI SYDÄNMAA Puh. 7.00?18.00, la 9.00?14.00 Asematie 2 Paimio p. Maksuton puhelinneuvonta ? Kaarinan, Paimion, Sauvon, Liedon, Tarvasjoen, Kemiönsaaren ja Länsi-Turunmaan Hyötyeläinpäivystys puh 0600 0 41451 (0,7 ?/min+ ppm) Pieneläinpäivystys puh 0600 12 444 (0,5 ?/min +ppm) FYSIKAALISIA HOITOLAITOKSIA FYS.HOITOLAITOKSIA FYS.HOITOLAITOKSIA FYS.HOITOLAITOKSIA Fysikaalinen hoitolaitos Fysikaalinen hoitolaitos Fysikaalinen hoitolaitos HOITOKULMA Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. viemärit . 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO PAIMION KY Reino Uuttu KY AUTOKORJAAMO Pajatie 1, 21530 PAIMIO Reino Uuttu PUH: 476 Pajatie 1, 4703 21530 PAIMIO 05004703 821 367 PUH: 476 www.paimionautokorjaamo.fi 0500 821 367 www.paimionautokorjaamo.fi Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Arto Fredman Puh.Lenkkitie 470 5850/0500 527 325 13, Paimio Puh. 010 229 2269 Puutarhakatu 16A 5. KOSKINEN OY P. 040 83 90 149 www.paimionhammashoito.fi ISÄNNÖINTIPALVELUJA KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI LOUNAIS-SUOMEN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV [A] Puh. 020 7352 700 asiakaspalvelu@violet.fi www.violet.fi | Kulmalantie 9, Sauvo AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMOJA PAIMION APTEEKKI AUTOKORJAAMO Palvelemme Ma-Pe 9?18 La 9?14 Paimio, Teollisuustie puh. 050 57 00 964 Johanna Pulkkinen gsm 040 300 2305 johanna.pulkkinen@ aktialkv.fi prismapak1@luukku.com Lenkkitie 7, Paimio www.aktialkv.fi PA R H A A N PA LV E L U N PA I K AT ? PA R H A A N PA L. 470 2234 02-736 5965 www.jätehuoltoa.fi HAUTAUSPALVELUJA kristiinanummila@knlkv.fi Sauvon-Kemiöntie 1091, Sauvo h.koskinenoy@smail.fi Jätehuolto KORJAAMOPALVELUJA KORJAAMOPALVELUJA R. 0440 - 767 672 (Poliisilaitoksentalo, katutaso) Ajanvaraus puh. 470 5850/0500 527 325 TARJA VUORINEN Fysioterapeutti Fysioterapeutti TARJA 1VUORINEN Myllytie 21500 Piikkiö TARJA VUORINEN p. 472 6522 050-570 7201 Myllytie 1 21500 Piikki ö Myllytie 1 Piikki ö p. 474 4100 Avoinna ma 8-17 ti-pe 9-15 APTEEKKEJA Osaavaa tietotekniikkapalvelua Puh. 10 KUNNALLISLEHTI tiistaina 30.9.2014 PARHAA N PA LV E L U N PA I K AT ? Paimion KAUPUNGINTALO Vistantie 18. 470 9897 MARKO ROSENDAHL Tehokas ja edullinen apu tietokoneenja viihde-elektroniikan ongelmiin. Nopeat toimitukset. www.tarjanatk-palvelu.fi 050-320 1630 HAMMASTEKNIKOITA Aikavaraukset Atk- ja Digipalvelu Antsa www.ATKAnTSA.fi PAimio puh. HAMMASTEKNIKOITA HOITOKULMA Fysioterapeutti HOITOKULMA Suuhygienisti Lenita Mikkola ATK-PALVELUJA Puh. 470 5850/0500 527 325 Sonkki www.autokorjaamosonkki.fi/ ASIANAJOTOIMISTOJA HAMMASLÄÄKÄRI ELÄINLÄÄKÄRI PÄIVYSTYSTÄ 0400-745 016 . 477 6400 fax 477 6411 www.paimionapteekki.fi SAUVON APTEEKKI Avoinna: ma-pe 9?17 www.sauvonapteekki.fi Viljontie 8, puh. 050 32 12 705 Sauvon kunta KUNNANVIRASTO Puh. 4732 130 Asematie 1, puh. 4795255, 4795881 www.piikkionapteekki.fi Sonkki www.autokorjaamosonkki.fi/ PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 4703 476 0500 821 367 Jukantie 8, Paimio, 040-8370953 www.paimionautokorjaamo.fi www.carcolor.fi info@carcolor.fi AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMOJA Arto Fredman Asianajotoimisto Laakso Laaksonen Vuorenvirta Oy Puh. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Paimio, Nurmelant. pienpuhdistamot Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA KULJETUSPALVELUJA Monipuoliset hoidot KEITTIÖKALUSTEITA ja huippulaitteet. Mm. (02) 473 2565 HINAUSPALVELUJA 473 2300 PARHAAN PALVELUN PA I K AT KOSMETOLOGEJA KONEURAKOINTI SILLANPÄÄ ILPO KOSMETOLOGINEN HOITOLA .fi p. 010 257 6117 Pertti Peiponen, iTS 0400 614 111 PEIMARIN KIINTEISTÖKESKUS KY Vistantie 6, 21530 Paimio peimarin@peimarin.fi Pertti Peiponen, LKV 0400 614 111 Tarmo Lindeman, LKV 050 5222 117 PEIMARIN KIINTEISTÖKESKUS KY Vistantie 6, 21530 Paimio peimarin@peimarin.fi Luotettava välittäjä asuntoasioissa. Puh. Kristiina Nummila LKV P. 472 6522 21500 050-570 7201 p. 2845320 H. 52 AUTOVUOKRAUSTA Puh. 474 511 Avoinna: ma 8.00-17.00 ti 8.00-15.30 ke 10.00-15.30 to-pe 8.00-15.30 Paimion Tietotekniikka www.paimiontietotekniikka.fi Tehokas apu tietotekniikka ongelmiin! P. 044 012 1715 0500 691 473 PAIMIO