PAIMIO 700 VUOTTA -JUHLALIITE 31.1.2025 TULEVAISUUS Hyönteiset lautasella, metro ja tekoälymummot! sivut 4–6 NAPAKAIRA Paimion vaakuna tulee Spurilasta sivut 8–9 LUMPUSTELU Toivo väritti Parantolan elämää sivut 26–27 YRITYSFUTUROLOGI Tarja Meristö rohkaisee Paimiota tuomaan itseään esille sivut 34–35
1555, jolloin kirjoitusasuna on Paimio sokn. Ihminen on aina halunnut nimetä asuinseutunsa. Paimion pitäjähistorian mukaan alueelta on löydetty useita eri aikakausien asutuskerrostumia. Mutta asumatonta seutua Paimio ei ole ollut tuhansiin vuosiin. Penimäessä vedenpinta oli pronssikaudella (1700 eaa-500 eaa) noin 15-20 metriä nykyistä korkeammalla. Varsin pitkään pronssi oli kallista ja harvinaista tuontitavaraa. Kyseessä on parisataa metriä pitkä, runsaat sata metriä leveä soraharju. Se oli vähintäänkin yhtä mullistavaa kuin mikroprosessorien kehittämistyö runsaat puoli vuosisataa sitten. Samalla myös kampakeramiikkaa, joka on saanut nimensä kamman jälkeä muistuttavasta leimakoristelusta. Aikojen kuluessa useita kivikauden löytöjä on tehty lisäksi esimerkiksi Paimion Oinilan kylän Luonnonmaan ja Alholan mailta. Varhaiskampakeraamisen ajan tunnetuimpia asuinpaikkoja Suomessa on nykyinen Toispuolojannummi Paimion Askalassa. Täsmennettäköön, että sana Paimio mainitaan virallisessa asiakirjassa ensimmäisen kerran vasta v. Ruotsiksi kirjoitettiin pitkään, että Pemar sokn ja latinaksi esimerkiksi, että parrochia Peymarum. Kaakon suunnalla, Kevolan länsilaidalla. Asuinseutuna Paimio, ”parrochia Peymarum”, on vuosituhansia vanha. Näillä seuduin on asuttu likimain siitä lähtien kun maa on ollut selkeästi merenpintaa korkeammalla. Pronssikautinen kiviröykkiö on toiselta nimeltään hiidenkiuas. Paimio-seura on pystyttänyt alueelle kaksi opastaulua. Penimäen muinaispolun opastaulu taustoittaa ajanjaksoa seuraavasti: ”Pronssikaudella asetuttiin asumaan pysyvästi taloihin, hoidettiin nautakarjaa ja lampaita, opittiin kutomaan pystykangaspuilla, viljeltiin ohraa ja vehnää.” Eräänlaista varhaista pienviljelyä, jonka tehomaatalous vasta aivan äskettäin selätti. Paimiossa niitä on runsaat kolmekymmentä. Kun pronssi keksittiin, tuli kivikauden miehestä ”boomeri”. Jylhä Rekottila Rekottilan Linnavuori sijaitsee Paimion keskustasta noin neljän kilometrin etäisyydellä. Siksi Paimio 700 -juhlavuotta vietetään juuri nyt 2025. Linnavuorelle johtaa kaksi vaihtoehtoista polkua, joista toinen on selkeästi loivempi. Paimiossa Penimäen kohdalla puhutaan myös ”Penimäen vareesta”. PERTTU HEMMINKI Suomen eteläisillä ja lounaisilla rannikkoalueilla on useita satoja – ellei peräti muutamia tuhansia – pronssija rautakautisia kiviröykkiöitä. Paimion Penimäen muinaispolun opastaulut kertovat, että kiviröykkiö oli muinoin eräänlainen ”julkinen monumentti”, jolla käytiin luultavasti sukupolvesta toiseen ja suoritettiin tiettyjä rituaaleja: – Se oli tarkoitettu ikuiseksi muistomerkiksi rakentajien ja paikan yhteydestä. 2 PAIMIO 700 Perttu Hemminki E nsimmäinen kirjallinen merkintä Turun itäpuolella sijaitsevasta Paimiosta on vuodelta 1325. Ihmemetalli pronssi Tiedetään, että Paimiossa oli ihmiseloa jo kampakeraamisella ajalla (3500–1900 eaa.). Paikka sijaitsi tuolloin merelle työntyvässä niemessä. Se oli suosittu asuinpaikka pitkään. JUHA RUOHONEN Paimion Penimäen hiidenkiuas. Siitä tehtiin ensi sijassa aseita ja työkaluja, vähitellen myös koruja. Hiidenkiuas rakennettiin yleensä korkealle kalliolle – paikalle, josta oli laajat näköalat useaankin suuntaan. Sitä päivämäärää, jolloin ensimmäisen kerran lausuttiin ääneen – tai kuiskattiin – sana Paimio, emme kuitenkaan tule koskaan tietämään. Tuulahdus pronssikautta Penimäen ja Rekottilan muinaispoluilla . Vähin erin opittiin tekemään pronssia sekoittamalla kupariin tinaa
Tuulahdus pronssikautta Penimäen ja Rekottilan muinaispoluilla. Hän kaivoi samalla hautaröykkiötä. Vuonna 1885 Suomen suuriruhtinaskunnan silloinen muinaismuistojen tutkinnan ykkösmies, valtionarkeologi Hjalmar Appelgren kävi paikan päällä tarkastelemassa vuorilinnaa. Kohteen ympäristössä on tehty myös kasvillisuuskartoitus. Käynnin seurauksena Appelgren laati paitsi kertomuksen tutkimusmatkastaan myös neljä piirrosta Rekottilan hiittentarhoista sekä yleiskartan, jossa näkyvät sekä linnavuori että röykkiöt. Kohde oli tunnettu jo 1800-luvulla. Kuva: Juha Ruohonen. 3 Maanrakennustöissä löytyneitä kuppikiviä Paimion Oinilan joenrantarinteestä. Muita arkeologisia kaivauksia ei ole tehty, mutta kohde on tutkittu pintapuolisesti vuosina 1927, 1996, 2005, ja 2014
Alakoululaiset nostivat omaaloitteisesti esiin tärkeitä yhteiskunnan kipupisteitä, jotka kuohuttavat heitä ympäröivää maailmaa, sekä sanoittivat niitä perehtyneillä käsitteillä. – Minun mielestäni elämä saisi jatkua samaa rataa kuin nyt eikä kuolemattomuusseerumia tehtäisi. Kuvassa he ovat ikäjärjestyksessä: Milla Seppälä (1A), Leevi Jokinen (2A), Nuutti Rinne (3A), Joona Vuorinen (4A), Enni Hakala (5A) ja Fanni Karvinen (6B). Kipupisteitä yhteiskunnasta Edellisiä kommentteja eivät antaneet aikuiset tulevaisuudentutkijat, vaikka näin luulisi, vaan pienet tulevaisuuden toivot Jokelan koulusta: ekaluokkalainen Milla Seppälä, kakkosella oleva Leevi, kolmatta luokkaa käyvä Nuutti, nelosella opiskeleva Joona, vitosluokkalainen Enni sekä kuudesluokkalainen Fanni Karvinen. – Täällä on myös lemmikkien hyvä asua, toteaa koiran omistava Enni. Tekoälyllä ei pitäisi luoda oikealta ihmiseltä vaikuttavia olentoja, arvioi Nuutti Rinne. . Olisi aika rasittavaa elää koko ajan, puuttuu Leevi Jokinen puheeseen ja saa vahvistusta Enniltä: – Kuolema on vain yksi elämänvaihe, jonka jokainen käy läpi. Mikäli kukaan ei kuolisi, maapallo ei kestäisi. Tällainen tekoälymummo olisi kuitenkin pelottava, kommentoi Enni Hakala. – Varsinkin, jos hän siirtyisi minne tahansa eikä olisi pelkkä pikselihahmo, Joona Vuorinen täydentää. 4 PAIMIO 700 Maria Kesti Ei. Paimioon metro ja hyönteisruokaa?. Heidän kokemansa mukaan paikkakunnalla on parasta asutuksen väljyys, tilan tuntu, rauhallisuus ja luonto. Jokelan koululaiset pohtivat elämän ja tekoälyn rajoja, ja paistinpannukin sai osansa. Kouluja on tarpeeksi, luokat eivät Jokelan koulun kultakin luokkatasolta pääsi yksi oppilas kertomaan Kunnallislehdelle pohdintojaan tulevaisuudesta. Lapset yhytettiin haastatteluun samana aamuna eivätkä he ehtineet juuri valmistautua, mutta saivat asiantuntemuksellaan toimittajan leuan loksahtamaan auki. Kunnallislehti pyysi tätä artikkelia varten yhden oppilaan jokaiselta Jokelan koulun vuosiluokalta kertomaan ajatuksiaan tulevaisuudesta. – Hän olisi sama ihminen kuin ennen mutta ei kuitenkaan olisi. – Parempi vaihtoehto on, että kuolleesta ihmisestä otetaan dna:ta ja luodaan hahmo, joka ajattelee samalla tavoin kuin vainaja, hän miettii. Parasta Paimiossa Nämä lapset ovat asuneet Paimiossa koko ikänsä, tai ainakin melkein. Mukana on myös 5A:n luokanopettaja, Paimiossa neljä vuotta asunut Matti Niemi. Seitsemäntenä oli mukana opettaja Matti Niemi. Väestömäärä kasvaisi kasvamistaan, Nuutti ja Joona painottavat. Heillä on myös sanottavaa Paimiosta
– Teknologian pitäisi kehittyä, eikä ihan hiukan vaan paljon, kritisoi Joona. Toistaiseksi lasten mielestä paras liikkumisväline on polkupyörä. – Minä haluaisin tehdä hyönteisistä yleisempiä, niin että niitä kasvatettaisiin, Nuutti sanoo. Entä ajetaankohan Paimiossa tulevaisuudessa lentävillä autoilla. Paimio on juuri sopiva näin, tulee useasta suusta. Eläimet pois lautaselta Paimio ei saisi kasvaa nykyisestä paljoa, lapset linjaavat. Leevi asuu Paimion entisellä junaasemalla ja ihmettelee, miksi juna ei pysähdy täällä enää. – Ja vaikka ei tuntisikaan ketään, kun siirtyy eskarista kouluun, täällä saa helposti kavereita, Nuutti kehuu. – Melkein kaikki parhaat kaverini asuvat täällä, toteaa myös Milla, ja sama kokemus on muilla. Opettaja valistaa, että lähijunaa yritetään saada takaisin Paimioon. 5 ole ihan täynnä ja koulumatkat ovat lyhyet, Nuutti, Milla ja Fanni kommentoivat. Tämä toimittajan ehdotus ei saa vastakaikua. – Kun siirtyy eskarista kouluun, todella isolla mahdollisuudella siellä on ainakin muutama, jonka tuntee entuudestaan, Joona tietää. Myös Snapchat on käytössä, mutta TikTok ei. Täältä löytyy paljon kavereita, Leevi muistaa. Lisäksi havitellaan kaksoisraidetta, jonka avulla vastakkaisiin suuntiin menevät junat saisivat helposti ohitettua toisensa. Moni heistä seuraa kiinnostavia tubettajia WhatsApissa.. – Jos puhutaan kouluruuasta, olen samalla linjalla kuin Enni, että eläimiä ei pitäisi tappaa niin paljon, tälleen leivänpäällisiksi tai sellattis, Leevi sanoo, ja Milla on samaa mieltä. Leevi toivoo, että hyönteisiä ei enää tapettaisi. Joona tuo esiin sen, että ruuan pitäisi muuttua kasvipitoisemmaksi. Nuutti korjaa ajatelleensa, että hyönteisiä kasvatettaisiin nimenomaan ruuaksi. – Ja tuli vielä yksi hyvä puoli mieleen. – Mutta enemmän pitäisi käyttää tuulivoimaa energiana ettei saastutettaisi enempää, Leevi toteaa. Myös Joona muistuttaa pölyttäjäkadosta ja siitä, että ampiaiset ovat katoamassa. Kännykkä puettaisiin päälle Sosiaalisen median kanavista nämä alakoululaiset käyttävät WhatsAppia ja YouTubea. – Eläinperäistä ruokaa koetetaan vähentää nyt jo, Enni tietää, ja Milla kehuu nykyistä kouluruokaa. Myös Joona painottaa, että juna helpottaisi paljon liikkumista. Opettaja taas kehuu hyviä harrastusmahdollisuuksia suhteessa kaupungin kokoon. Enni miettii, että metro olisi hieno tulevaisuuden vaihtoehto Paimiossa
Fannista on tulossa sairaanhoitaja. Tulossa onkin lisää näitäkin sisältöjä tulevissa Kunnallislehdissä, sillä aiheita riittää! Paikallishistorian parissa työskentelevät seuramme, kuten PaimioSeura ja Paimion Perinneyhdistys, ansaitsevat erityiskiitokset siitä, että tietoa ja tarinoita paikkakunnan menneisyydestä tallennetaan ja jaetaan. Perttu Hemminki, Maria Kesti, Jaana Pakarinen, Suvi Pulliainen, Jan Sundman, Taina Tukia ulkoasu ......... Paimion 700-vuotisjuhlavuosi osoittaa, että kotiseudullamme on rikas historia, joka ansaitsee tulla huomatuksi. Enni toivoo muuttavansa isompaan kaupunkiin Tampereelle ja haaveilee kirjailijan ja psykologin urasta. Juhlavuotta vietetään värikkäästi ja monipuolisesti läpi vuoden. Ajatuksesta inspiroituneena myös pian 109 vuotta täyttävä paikallislehtemme tahtoi kantaa kortensa kekoon, ja siksi aloitamme juhlavuoden juhlistamisen tällä erillisellä liitteellä. Vuosisatain taakse mutta myös tulevaa kohti Paimio viettää tänä vuonna 700-vuotisjuhlavuottaan – historiallista merkkipaalua, joka johdattaa meidät paitsi paikkakunnan rikkaaseen menneisyyteen myös yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Joona aikoo ”ehdottomasti jäädä Paimioon” ja on ajatellut insinöörin uraa. Hallitseekohan tekoäly tulevaisuudessa koteja, kuten sitä, kenet päästetään ulko-ovesta sisään. – Kun keittiön kaapin avaisi, paistinpannu päättäisi lyödä nenään, Leevi ennustaa. Heillä on kokemusta siitä, että aikuisten on ajettava pitkiä matkoja töihin ja lähdettävä aikaisin aamulla. Leevi ei tiedä tulevasta urastaan mutta on ajatellut tubettaa harrastuksekseen. – Puita saisi kasvattaa enemmän, jotta olisi enemmän happea, Leevi ehdottaa, mutta Joona vastustaa. Se on arvokasta. Leikkipuistojakin on heidän mielestään liian vähän, samoin ulkourheilupaikkoja. Lapset kertovat tuohtuneina kokemuksistaan, miten heitä on yritetty huijata. Myös monet yksityishenkilöt vaalivat ja tuovat upeasti esille paikallista historiatietoa. Ensimmäiset tapahtumat on jo koettu, mutta seuraavien kuukausien aikana on vielä paljon tarjolla: kurkistuksia historiaan, mutta silmäilyjä myös tähän aikaan ja tulevaisuuteen. Tämän liitteen kansikuvan on ottanut Jan Sundman, ja kiitämme Jokelan koulun oppilaita ja henkilökuntaa arvokkaasta yhteistyöstä. Paimion huonoina puolina lapset mainitsevat työpaikkojen vähyyden. – Jos Paimion kehitys jatkuu samaa rataa kuin nyt, täällä on hyvä tulevaisuus ja hyvät mahdollisuudet, Joona ynnää. – Ja minulle tuli viesti, että passini on Saksassa ja minun pitäisi lähettää kotiosoitteeni ja nimeni, jotta saisin sen takaisin, vaikka passi oli kotona, Enni ihmettelee. Jokaisen mielestä Paimioon kannattaa muuttaa muualta, esimerkiksi jos perheen vanhempien työt sattuvat olemaan Turussa mutta sukulaiset ovat Salon seudulla. Opettaja iloitsee siitä, että moni puute Paimiossa on pian korjautumassa: palloiluhalli on valmistumassa, ja on rakennettu liikuntapaikkoja ja luontopolkuja. ”Täällä on hyvä tulevaisuus” Useimmat heistä haluaisivat jäädä tulevaisuudessa Paimioon. Enni painottaa hyvän somen olevan sellainen, missä olisi parannettu tietoturvallisuutta ja ennaltaehkäistäisiin huijauksia. Nuutin toiveissa on koripallon ammattiura ja tiheät visiitit Paimiossa. Historiajuttujen tekemisessä on kunnostautunut erityisesti Perttu Hemminki, joka on tutkinut ja koonnut paljon historiatietoa. Taustalla on opettaja Matti Niemi. Tarjoilemme paitsi historiasta kertovia tarinoita, myös juuri niitä tärkeitä näkymiä tähän päivään ja tulevaan. Joona ja Nuutti miettivät, että tulevaisuudessa kännyköiden sijaan käytössä voi olla mikrosiru, joka puettaisiin päälle vaatteeseen tai korvakoruna, tai siru olisi istutettu sormeen. – Ja toinen yläkoulu tarvittaisiin, Fanni toteaa. Toistaiseksi kukaan ei ollut haksahtanut huijauksiin. Salon Lehtitehdas 2025 Tähän liitteeseen voit palata myös nettisivuillamme osoitteessa www.kuntsari.fi Liite on maksutta luettavissa koko vuoden ajan.. MARIA KESTI – Ne tilit tulevat usein vanhemmille yllätyksenä, opettaja naurahtaa. Milla tahtoisi hoitaa aikuisena työkseen eläimiä. Enni tuo esiin, että täällä on jo selvästi parempi ilma kuin isoissa kaupungeissa. Keskustelu eksyy vielä tekoälyyn. Heillä on ongelmiin jo ratkaisut mielessä. – Se sitten heijastaisi eteesi diginäytön. Kiitoksen ansaitsee jo tässä kohdin juhlavuoden työryhmä sekä ne useat toimijat, jotka ovat onnistuneet kokoamaan poikkeuksellisen monipuolisen tapahtumarepertuaarin. 6 Luonnon saastuminen, hyönteiskato, tekoäly ja maapallon kantokyky ovat mietityttäneet Leevi Jokista, Nuutti Rinnettä, Joona Vuorista, Fanni Karvista ja Enni Hakalaa sekä (kuvassa oikealla) Milla Seppälää. Nähtävä ja koettava jää varmasti aikakirjoihin. Hyvää Paimion 700-juhlavuotta teille lukijamme! Taina Tukia Paimio 700 vuotta / Kunnallislehden juhlaliite toimitustyö .............................. Heille on esimerkiksi väitetty, että tietyn sovelluksen lataamalla saisi kasapäin rahaa. Juhlavuosi yhdistää. Ajatus ei herätä heissä intoa. Turun Sanomat sivunvalmistus, Ari Hakulinen painopaikka: ....................................... Ihan tarpeeksi niitä jo on
1,50 € + 0,65 % tilauksesta), www.lippu.fi/paimionteatteri | Saavutettavat paikat, ryhmät ja päivänäytösvaraukset: varaukset@ paimionteatteri.fi | Ikäsuositus eskari-ikäisestä ylöspäin Esityskausi 27.6.-23.7.2025 | Näytökset arkisin klo 19 ja su klo 17 | Ryhmäliput 25 €/hlö (min. Paimio | Puh. Esityskausi 29.3.-26.4.2025 | Ohjaus ja käsikirjoitus Martta Entonen | Sävellys Petra Myllyperkiö | Liput: 10,60 – 18,60 € + tilausmaksu (alk. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Leipomo-Konditoria Yli 20-vuotias onnittelee 700-vuotiasta. 8.00-17.00, la 9.00-14.00 Asematie 2, Paimio Puh. Lue lisää osoitteessa tilaajapalvelija.fi/ sovellus. Näytelmä sijoittuu Paimiossa vuosina 1945–1946 sijoittuneeseen internointileiriin. klo 15 Liput: www.lippu.fi/paimionteatteri tai varaukset@paimionteatteri.fi (saavutettavat paikat ja lisäpaikat vain sähköpostitse) Lähes vaiettua paikallishistoriaa riuskalla ja rakastavalla otteella Paimio700-juhlavuotena teatterissamme nähdään avoimella käsikirjoitushaulla valikoitunut musiikkinäytelmä Leiri N:o 5. klo 19, la 1.2. 050 5537 317 (mikäli emme pääse vastaamaan, niin soitamme takaisin) Yksittäislipunmyynti aukeaa maaliskuussa 2025. klo 19 ja la 8.2. Lataa sovellus mobiililaitteesi sovelluskaupastasi ilmaiseksi. 044 766 1300 Soita vaikka iltaisin Ma–pe 9–17, la 10–14 | paimio@euronics.fi | euronics.fi Paimio 700 vuotta Hanna Mika Osmo Euronics Vistavisio onnittelee Kodinkoneita, viihde-elektroniikkaa ja Parasta paimiolaista palvelua Vistan näyttämöllä 29.3.–26.4.2025 Myllyhaantie 2, 21530 Paimio • www.paimionteatteri.. Ota käyttöön uutissovellus Seuraa uutisia pitkin päivää ja lue näköislehteä. klo 15, Ke 5.2. 20 hlö) ja koululaisnäytökset: varaukset@paimionteatteri.. Synkästä aiheesta huolimatta näytelmä on täynnä toivoa – leirillä rakastutaan, karataan ja laulaen kuljetaan kohti valoisampaa tulevaisuutta. Lastenja nuortenmusikaali Ensi-ilta 29.3.2025 Juhlavuoden musiikkinäytelmä Ensi-ilta 27.6.2025 Juhlistetaan yhdessä 700-vuotiasta Paimiota! LOPPUUNVARATTU LOPPUUNVARATTU www.paimionteatteri.fi Paimion Teatteri paimionteatteri www.lippu.fi/paimionteatteri Ark. klo 19, pe 7.2. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta) Lipunmyynti ja lahjakortit: www.lippu.?/paimionteatteri Ryhmävaraukset (min. Kekkosen tytär -komedian Viimeiset näytökset! Pe 31.1. Cafe Asta tuo Vistalle kahvin ja oman leipomon herkkujen tuoksun. On nuorta jääprinsessaa, valehteluun taipuvainen oppija, Efraimin tyttärentytär apinoineen ja muita kovin tutun oloisia nuorukaisia. Kaikille on kuitenkin yhteistä se,että heidän tarinansa on Kohtalon kirjaan kirjoitettu vai onko. 7 Vistavisio Vistantie 24. Käsikirjoitus ja ohjaus PEKKA SAARISTO Musiikki OUTI OLLILA RYHMÄLIPUT NYT VARATTAVISSA! Tee alustava varaus nyt ja vahvista lopullinen henkilömäärä kuukausi ennen esitystä! Avaa ovet satumaiseen seikkailuun hyvisten ja pahisten maailmaan! Legendojen koulussa on uusi lukukausi käynnistymässä ja koulun ovista marssii monenmoista kulkijaa. 20 hlö ryhmä) Väliajan kahvi ja pulla 5 €/hlö | Varaa liput: varaukset@ paimionteatteri.fi tai p. Liput: 10,60 – 18,60 € + tilausmaksu (alk
Pura-Spore -suku ja Jägerhornit isännöivät Spurilaa yli 300 vuotta. Mainittakoon, että Spurilan ohella Puranpoika omisti myös puolet Lopesta ja puolet Sattelasta. Jo siitä alkaen Spurila oli kuulunut Jägerhorn-suvulle. Siitä eteenpäin miespuolisia Sporeja riitti Paimiossa vuoteen 1565 saakka. Hänen sisarensa Margareta Juhanantytär peri Paimion silloiset mahtitalot Spurilan ja Lopen. Täten lapsille, joita oli neljä, riitti perittävää. Klaus – joka oli palvellut Juhana-hertSpurilan kartanon nykyinen julkisivu syysillan kirkkaassa valossa. Vuonna 1527 hän otti miltei ohimennen haltuunsa saman Vartsalon tilan, jota Erkki Puranpoika oli kiivaasti havitellut jo vuonna 1381. . Sporet loppuivat kesken Erkin poika Matti oli isänsä tavoin aikakautensa tahtoihmisiä. Taidemaalari ja heraldikko Ahti Hammar sommitteli sinetin pohjalta Paimion nykyisen vaakunan vuonna 1953. Margareta oli avioitunut vuonna 1526 Krister Pietarinpoika Jägerhornin kanssa. Myös Matti kärsi käräjillä tappion, mutta ei lannistunut siitä, vaan jatkoi tarmolla perintötilan hoitoa 1400-luvun puolenvälin paikkeille saakka. Ensimmäinen kuolemantuomio Kaikille ei käynyt hyvin. 1500-luvulla Spurilan alaisia lampuotitiloja olivat kaksi Lopen taloa, kaksi Sattelan taloa ja Kirnulan yksinäistalo. Ensimmäinen kuolemantuomio liittyi silloiseen valtapolitiikkaan. Erkki Puranpoika oli laivanrakentaja, suurtilallinen ja aikakautensa tahtoihminen. Kaikki kunnia Paimion hienolle kuntavaakunalle, mutta Erkki Puranpojan ja hänen perillistensä vaikutus Paimion historiankulkuun on paljon vaakunaa laajempi. Kristerin ja Margaretan jälkikasvusta Klaus Kristerinpoika vältti yhden kuolemantuomion, mutta ei enää toista. Vaikka Krister Pietarinpojasta aika jätti, ja Margareta jäi leskeksi, olivat Spurilan Jägerhornit Paimion merkkihenkilöitä vielä pitkälle eteenpäinkin. Kuten myös napakaira-sinetin haltijana. Kun Paimion kunta käynnisti vaakunahankkeensa 1950-luvun alkupuolella, kohdistuivat katseet muinaiseen Puranpoikaan ja hänen sinettiinsä, jonka kuva-aiheena on kaksi napakairaa eli poraa tai ”puraa”. 8 PAIMIO 700 Perttu Hemminki P aimion Spurilassa eleli 1300-luvun loppupuolella ja 1400-luvun alussa Erkki Puranpoika -niminen mies. Jopa siinä määrin, että jaksoi ryhtyä käräjöimään samasta Vartsalon tilasta, jonka omistuskiistan isä-Erkki oli hävinnyt puoli vuosisataa aikaisemmin. Saatuaan lankonsa Turun Voudin Juhana Vestgöten avustamana vaimonsakin osuuden Vartsalosta hän ostaa täräytti – ellei peräti saanut ilmaiseksi – Jägerhornin osalle myös Kinkan, Kaistilan, Potkelan ja Kirnulan. PERTTU HEMMINKI Spurila kuvattuna Varasvuoren suunnalta, Vähäjoen uoman takaa. Puranpoika tunnetaan Pura– Spore-suvun vanhimpana jäsenenä ja aikakautensa taitavana ja tarmokkaana laivanrakentajana. Kristerille ei tuntunut riittävän mikään. Nykyisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta. Kyseisenä vuonna Pietari Juhananpoika Spore – joka vuonna 1558 oli muun muassa Savonlinnan käskynhaltija ja omisti myös Perniön Melkkilän – kuoli lapsettomana. Krister haali mammonaa Myös Krister Pietarinpoika Jägerhorn oli määrätietoinen mies
Juhana kuoli sotaretkellä 1643, mutta hänen Hebla-leskensä eli vanhaksi: vuoteen 1689 saakka. Pariskunnan pojista toinen peri Spurilan ja Sattelan, toinen Lopen ja Uskelan Pahkavuoren. Myös tilusten takavarikko peruuntui. Flachseniuksen ja hänen leskensä jälkeen Spurilan omistus vaihtui useaan otteeseen. Hiekka loppuu tiimalasista Paimion pitäjänhistoria vuodelta 1973 kertoo seuraavaa: ”Alkoi liikkua huhuja, että hän (Klaus) olisi tehnyt huorin kälynsä kanssa. Sen jälkeen Spurilan omisti Juhanan ja Heblan poika, kapteeni Johan Jägerhorn, joka oli pahasti velkaantunut ja kuoli 1700-luvun kynnyksellä. Velkaantuminen ja panttaus Sitten ollaankin jo 1600-luvun puolella. Hänen puolisonsa oli matkustanut Ruotsiin ajamaan tätä asiaa. Siitä langetettiin vuonna 1563 kuolemantuomio, jota seurasi kuitenkin pikainen armahdus. Johanin kuoleman jälkeen, vuonna 1698, Spurilan omistaksi tuli teologian professori Johan Flachsenius perillisineen, jolle tila oli pantattu. Erkki Puranpoika oli laivanrakentaja, suurtilallinen ja aikakautensa tahtoihminen Klaus vippasi kruunulle rahaa ja palveli hovilippueessa luutnanttina mukavat neljä vuotta. marraskuuta 1578. Pura-Spore -suvun ja Jägerhornien aika Spurilassa päättyi. Kuvassa Paimion kaupungin standaari.. Napakairaa käytettiin laivanrakennuksessa, ja Puranpoika oli kunnostautunut laivanrakentajana. 1700ja 1800-luvuilla ainoastaan kuvernööri Johan August von Essen piti hallussaan Spurilaa yli 30 vuoden ajan. Sitten hän teki jotain sellaista, mitä joutui katumaan. Paimion kaupungin vaakunan tunnusaihe on paimiolaisen aatelisen Erik Puranpojan sinetistä 1400-luvun alusta. Juhanan tultua kuninkaaksi Klaus vippasi kruunulle rahaa ja palveli hovilippueessa luutnanttina mukavat neljä vuotta. Tämän traagisen tapahtumaketjun jälkeen Klausin ja Annan tytär meni naimisiin serkkunsa ”Hevonpään herran”, majuri Krister Gyllenhiertan kanssa. Mestatun Klausin leski Anna Juhanantytär Stålarm – jota Klaus oli kirjeissään syyttänyt – sai muutaman vuoden kuluttua miesvainajansa tilukset omikseen. Sitten hän teki jotain sellaista, mitä joutui katumaan koko lyhyeksi jääneen loppuelämänsä. 9 tuan hovissa Turussa ja isännöi Spurilaa vuosina 1564–1578 – oli jollakin tapaa osallisena Juhanan vehkeilyissä Eerik-kuningasta vastaan. Klaus Kristerinpoika puolestaan oli kirjoitellut kirjeitä, joissa hän väitti vaimonsa viettäneen siveetöntä elämää. Todisteitakin lienee saatu, sillä vuonna 1577 hänet tuomittiin kuolemaan kälynsä raiskaamisesta ja mestattiin 11. Spurilan omistussuhteita puidaan hovioikeudessa saakka. Lopputulemana Spurila jää Juhana Jägerhornin haltuun
Tuskin kuitenkaan tarttunut kuokkaan. Nimi vaihtelee historiateoksissa, mutta alun perin nimi oli Hevonpään kartano.. Ja niin tapahtuikin. Plagmanin kuoltua Meltola läänitettiin v.1627 sotamarsalkka Kustaa Kaarlenpoika Hornille. Paimion Meltolan varhaisista vaiheista tiedetään myös se, että vuonna 1490 Henrik Klaunpojan leski, edellä mainitun Niilon sisar Lucia Olavintytär Skelge möi Aakoisissa ja Meltolassa omistamansa tilat Upsalan ja Turun piispoille ja valtionhoitaja Sten Sturelle. Plagmanien esitettyä monenkirjavia syytöksiä Vartsalon Lähteenkorvan Martti Siponpoikaa kohtaan, totesi oikeus lopulta Plagmanin syyllistyneen kotirauhan rikkomiseen. Vuonna 1567 kuvaan astui kuningas Erik XIV. Kun Ruotsi-Suomessa taisteltiin vallasta, olivat ajat ankeita ja väkivaltaisia. Niinpä kuningas myönsikin hänelle kruunun puolesta kolmen hevosen rehut. Paimion juhlavuoden Talot kertovattapahtumia sijoittuu mm. ja Meltolassa esitellään historiallisia tapahtumia Kaarle Herttuan maihinnousun merkeissä 27.7. Olavinpoika oli jos jonkinlaisten lippueiden mestari – oli kyse sitten majoituksesta, ratsastuksesta tai muonituksesta. Niilo Olavinpojan olisi kannattanut pyrkiä sovinnollisuuteen eikä polkea julkisesti ja mielenosoituksellisesti maahan Kaarle-herttualta saamaansa kirjettä. 10 Paimion Meltolan asioista päätettiin toisinaan Tukholmassa saakka PAIMIO 700 Perttu Hemminki V uodelta 1405 löytyy Paimion Meltolaa koskeva maininta – rälssinperuutuksen yhteydessä. Lisäksi Niilo Olavinpoika sai 30 kesähäkkiä heiniä. Onnettomana loppunäytöksenä mestaajan miekka katkaisi Niilo Olavinpojan kaulan Viipurissa 30. Moni korkean statuksen omaava hoviherra on siis Paimionkin pellonpientareilla patsastellut. Notkealiikkeinen Niilo Olavinpoika Paimion pitäjänhistoriassa arvellaan, että Meltolan nimi on ollut ammoin Meltoila, koska vanhoista asiakirjoista löytyy mm. Tämän ajatusleikin lopputulemana Kustaa päätti, että Naantalin luostarille aikoinaan annetut tilat ovat vastedes hänen henkilökohtaista omaisuuttaan. 1594 palkinnoksi itselleen kruunun tilat Paimion Vartsalosta ja Luuspäästä saatesanoin, että ”hän ja hänen lailliset perillisensä saavat niitä nauttia ikuisiin aikoihin aatelisrälssinä, viljellä ja pitää hallussaan kaikkea, mikä näihin kahteen tilaan on vanhastaan kuulunut tai kuuluman pitää”. syyskuuta 1599. Paljon luvattu, mutta toisaalta Niilo Olavinpoika oli pannut hihat heilumaan siellä sun täällä, ja – mikä merkille pantavinta – pysynyt kaiken aikaa lojaalina kuningashuoneen suuntaan. Sigismund-kortti olikin mustapekka Sigismundin miehenä Niilo Olavinpoika ei tullut juurikaan toimeen Klaus Flemingin eikä Kaarle-herttuan kanssa. Spurilan, Meltolan jaViksbergin kartanoihin. Paimion pitäjänhistoria kertoo, että Meltolan kartano takavarikoitiin pari viikkoa Olavinpojan mestauksen jälkeen ja läänitettiin ruotsinmaalaiselle herttuan miehelle, valtakunnankansleri Svante Bielkelle. Tällaisista tantteeraajista kuninkaat pitävät, joten ennen pitkää kuningas läänitti Hornille Paimiosta peräti kahdeksan taloa. Hän läänitti tilan yhdessä Aakoisten, Luuspään ja Männistön kanssa ”Sauvon Lautkankareen herralle, linnanisäntä Maunu Henrikinpojalle”. Kummasta muuten kyse : Wiksberg vai Viksberg. Hän osallistui Upsalan kokoukseen vuonna 1593 ja kirjoitti nimensä Suomen aateliston antamaan uskollisuudenvakuutukseen kuningas Sigismundille.” Elettiin kuitenkin nuijasodan aikoja, joten ilmassa oli monenlaista kipinöintiä. Jopa niin paljon, että talonpoikien kerrotaan polttaneen Meltolan kartanon nuijasodan jälkimainingeissa tammikuussa 1598. Lapsia ei ollut siunaantunut. Yhtä kaikki, vuoden 1550 paikkeilla Meltolassa oli paitsi kaksi verotaloa myös yksi rälssitalo (= säteri, jonka omistajan ei tarvinnut suorittaa ratsupalvelusta) ja yksi kuninkaantila. Henkilökohtaisella tasolla hänen olisi kannattanut pyrkiä sovinnollisuuteen eikä esimerkiksi polkea julkisesti ja mielenosoituksellisesti maahan herttualta saamaansa kirjettä. Kihlakunnanoikeus kuitenkin lopulta määräsi Plagmanin saamaan rahallista hyvitystä. Hornille kahdeksan taloa Paimiosta Olavinpojan vaimo Hebla Maununtytär Stiernkors oli nyt yksinäinen leski. Paimion pitäjänhistorian mukaan Olavinpojan pää ripustettiin rautakankeen Karjalan portin yläpuolelle. Kustaa Vaasa (Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560) määräsi Meltolan itselleen vuonna 1531. Spurilassa on koko perheen kavalkadityyppinen tapahtuma 8.6. Toisaalta niinkin kaukaa kuin vuodelta 1404 löytyy kirjoitusasu Meltolaby. kirjoitusasuja Meldoÿla ja Meldoila. Samana vuonna Niilo Olavinpoika oli kaikkein Suomen nihtien (= jalkaväen sotilas Ruotsin vallan ajan armeijassa 1500–1700-luvulla) päällikkö ja osti Meltolan alaisiksi Fuilan verotalon ja Kuoppilan kruununtilan. Parikymmentä vuotta myöhemmin Juhana III läänitti koko Meltolan kylän ratsumestari Niilo Olavinpojalle, joka oli palvellut kuningas Erik XIV:tä aseenkantajana ja aateloitu siitä hyvästä vuonna 1563. Niinpä Olavinpoika joutui Uudellamaalla Kaarle-herttuan miesten vangiksi, vaikka tarkoituksena oli ehtiä Sigismundin turviin. Syyskuussa tutustutaan Viksbergin historiaan. Itse Hornia ei tilalla kuitenkaan juuri nähty, sillä hän teki uutterasti sotareissuja milloin minnekin ja istui välillä myös sotavankeudessa. Kuningas otti kyseisen ”12 tankoa” käsittävän prebenda-tilan (prebenda = virkamiehen tilasta saama palkkaetu) itselleen ja viljelytti sitä kuninkaan perintötilana Engesholmin kuninkaankartanon alaisuudessa. Kyse on kahdesta talosta, joista toisen omisti Livngeniminen henkilö ja toisen herra Niilo Skelge. Hieman myöhemmin Meltola läänitettiin Pietari Plagmanille, joka oli monin tavoin ahne ja arvaamaton, kuten myös poikansa, Pietari Plagman nuorempi. Siis eräänlainen oman aikakautensa notkealiikkeinen moniosaaja. ”Saavat nauttia ikuisiin aikoihin” Tämä Meltolan ihmemies jatkoi väsymättä uurastamistaan ja sai lopuksi v. Jo ennen kaupan vahvistamista oli tiedossa, että ostajat tulisivat lahjoittamaan tilat Naantalin Luostarille. Noin 40 vuotta myöhemmin, vuonna 1531, Kustaa Vaasa tuli pohdinnoissaan siihen tulokseen, että hän taitaakin olla Sten Sturen perillinen. Lisäksi hän oli Helsingin tullinhoitaja, profossi (= sotilaskurin ylläpitäjä), verohallinnon asiantuntija, Suomen laivaston amiraali, Narvan linnanpäällikkö, Suomen sotaväen eversti ja niin poispäin. Paimion historiateos vuodelta 1973 kertoo: ”Meltolan Niilo Olavinpoika oli Sigismundin kannattajia
Hornin leski omisti Meltolan vuoteen 1670 saakka, jonka jälkeen vuorossa oli hänen vävynsä Nils Bielke. Paimiossa Kaarle-herttuan väki piinasi myös Hevonpään kartanon Krister Niilonpoikaa, jonka oli paettava Herttuan miehiä Puolaan saakka. Vuonna 1649 Horn osti Meltolan alustalaistiloineen. Välillä kartanon omisti maaherra Karl Falkenberg perillisineen, mutta vuonna 1701 koitti taas Hornien aika, kun ohjat ojennettiin Kustaa Hornin tyttärelle, kreivitär Eva Hornille. Meltolan kartanon päärakennus lokakuussa 2024.. Fleming ehti kuolla äkilliseen sairaskohtauksen ennen näköpiirissä ollutta yhteenottoa Kaarle-herttuan kanssa. Paimion Meltolan kartanon Niilo Olavinpoika sen sijaan kohtasi väkivaltaisen kuoleman Sigismundlojaaliutensa johdosta. 11 Paimion Meltolan asioista päätettiin toisinaan Tukholmassa saakka PERTTU HEMMINKI Albert Edelfeltin öljymaalaus ”Kaarleherttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” (vetämällä parrasta) vuodelta 1878
Jonne Koskela sekoittaa kanaviillokkia.. Vistan koulu viettää satavuotisjuhlaa 7. Muutenkin kanaviillokki ruokalajina kummeksutti. – Ei, tämä ei ole sama kuin nykyinen kouluruokana oleva kanakastike, opettaja kuitenkin korjaa. Tähän kanaviillokkiin tulee kermaa, mikä ei kouluruokaviillokkiin aikoinaan kuulunut. toukokuuta. Hän on myös itse käynyt Vistan koulua lapsena. Vistan koulun kotitalousopettajat järjestivät pyynnöstä koulun kahdeksannen luokan valinnaisryhmälle kotitaloustunnin, jolla valmistettiin kanaviillokkia. Yhteiskoulun vanha rakennus toimii yhtenä Vistan koulun koulurakennuksista edelleen. Paimion yhteiskoulun perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. – Omat lempikouluruokani olivat ohrapuuro sekä aprikoosipuuro, hän muistelee. . . Oppilaat ovat saaneet ensin kanankoipia keitettäväksi. – Sellaista kanaahan ei enää ole edes saatavilla, joten käytämme broileria, kertoo kotitalousopettaja Katariina Saarni. . Sen sijaan Jonne Koskelan mielestä kanaviillokki olisi tuttua kouluruokaa. Nyt käytimme kanaliemikuutiota, Saarni kertoo. Paimion yhteiskoulun 100 vuoden kunniaksi oppilaat pääsivät maistamaan yhtä klassikkoruuista. . 100-vuotias koulu . Nykyisellä valmiiden kanasuikaleiden aikakaudella kanan keittäminen oli oppilaille uutta. Kouluruuat ovat muuttuneet vuosikymmenien varrella. Jauheliharuuat pitävät pintansa Kanaviillokin kanssa oppilaat valmistivat porkkanaraastetta rusinoilla ja Kiisseli sakeutetaan osanestesuurustuksella, kotitalousopettaja Katariina Saarni neuvoo Nea Malmbergia. Saarni on nykyisin jo eläkkeellä, mutta on toiminut Vistan koululla kotitalousopettajana 33 vuoden ajan. Vihertävä kastike. 12 Miltä maistuu kanaviillokki. Nykyisin yksikään näistä ruuista ei kuulu ainakaan Paimiossa koulujen ruokalistoille, joten halusimme testata, vieläkö kanaviillokki maistuu nykylapsille. – Se varmaankin johtuu siitä jos kana on keitetty esimerkiksi laakerinlehtien tai muiden mausteiden kanssa. – Vähän outoa, Kiia Vesalainen kommentoi. Oppilaat saivat kanaviillokista hiukan tuunatun version perinteisestä kouluruuasta. Erityisesti näihin kouluruokiin liittyy monella sukupolvella erilaisia muistoja. PAIMIO 700 Jaana Pakarinen Tillilihaa, kesäkeittoa, ohrapuuroa ja kanaviillokkia. Hänellä on siis pitkä kokemus kouluruuista. Mutta eikö kanaviillokki ollut aikoinaan vähän vihertävää. Yhteiskoulun koulurakennus rakennettiin kaksi vuotta myöhemmin
2–3 keitettyä kanankoipea . – Pinaattivelli! Mea Sibakov, Nea Pihkanen ja Kiia Vesalainen sanovat yhteen ääneen. . . . . 3 rkl ruokakermaa . – Ihan hyvää. Kouluruuat ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta esimerkiksi jauheliharuuat pitävät pintansa. . Kiisselin valmistus kuuluu edelleen koulujen kotitalousopetukseen. Kiia Vesalaisen lempikouluruoka on puolestaan tonnikalapasta. Sen sijaan kodeissa kiisseleitä ei enää niin paljon valmisteta. Kiia Vesalainen, Nea Pihkanen ja Sibakov pääsivät valmistamaan kanaviillokkia kotitaloustunnilla. . ½–1 sipuli . 2,5 dl kanan keitinlientä TAI 2,5 dl vettä ja ½ kanaliemikuutio . . – Päiväkodissa olen viimeksi syönyt kiisseliä, Vesalainen sanoo. suolaa tarvittaessa . Nosta koivet jäähtymään, säästä keitinliemi. . 13 jälkiruuaksi puolukkakiisseliä. . – Sen sijaan esimerkiksi kaaliruokia, maksaruokia tai veriohukaisia ei enää kouluissa ole. No miltä se kanaviillokki nyt sitten maistuu. 2 rkl öljyä tai kunnon nokare margariinia . . Kuumenna pannulla öljy tai margariini, lisää sipuli ja curry. Tarjoa keitetyn riisin kanssa. . . Kanaviillokki . Lisää kanan keitinliemi tai vesi ja kanaliemikuutio. Pinaattivelli ei maistu Mitä siellä koulussa sitten syödään, mitkä ovat oppilaiden kouluruokasuosikkeja nykyisin. Mausta suolalla ja pippurilla, lisää kerma ja tarvittaessa sitruunamehua. Miltä maistuu kanaviillokki. Pilko sipuli. . Saarni veikkaa, että smoothiet ovat nykyisin korvanneet kiisselit. . 1–2 maustemitallista valkotai mustapippuria . Erilaista kuin kanakastike yleensä, mutta ihan hyvää, tytöt toteavat. Laita kanankoivet kattilaan, lisää vettä sen verran, että juuri ja juuri peittyvät. . . – Possukastike ja kalapuikot, Jonne Koskela puolestaan kertoo. . – Riisi ja kana on hyvää, Nea Pihkanen sanoo. SUVI PULLIAINEN Nykylapsille kanaviillokki ei ole tuttu ruoka – toisin kuin monelle aikaisemmalle sukupolvelle. – Jauhelihakastike, makaronilaatikko ja lihapullat, Saarni luettelee. . Anna kiehahtaa, sekoittele. . Entäpä inhokkikouluruoka. Lisää kanaliha. Lähde: Vistan koulun kotitaloustunti. Jätä hautumaan kannen alle, kunnes riisi on kypsää. . . Tarkista nesteen määrä, lisää tarvittaessa keitinlientä. . . Tarkista maku. . Irrota hiukan jäähtyneistä keitetyistä kanakoivista liha. Vaikka ruuat muuttuvat, on kouluruokalistalla silti ruokia, jotka ovat olleet siellä jo vuosikymmeniä – erityisesti jauheliharuuat ovat suosittuja vuosikymmenestä toiseen. (sitruunamehua) . Lisää vehnäjauho ja sekoita. 1,5 rkl vehnäjauhoja . 1 tl currya . n. . Kuumenna kiehumispisteeseen, alenna lämpöä ja keitä kanankoipia noin 20 min
paimionseurakunta.fi Kyselylomake Paimio 700 -juhlavuosi. Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 M ak sa ja : Ke sk us ta n Pa im io n ku nt ay hd is ty s Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. 050 564 2402 Salolainen maastohiihdon erikoisliike – huolto, tarvikemyynti KAIKKI MITÄ HIIHTÄMISEEN TARVITSET! www.vistamatkat.fi Onnittelut Paimio 700 vuotta! MATKATOIMISTO matkatoimisto@vistamatkat.fi puh. 02 477 5600 MATKAT MATKAT www.vistamatkat.fi VISTA VISTA Autoilijalle huollot Sonkilta • Huollot sekä korjaukset • Meiltä myös auton alustan ruostevauriokorjaukset. Muista seurakunnan ja juhlavuoden ohjelmista lisätietoa www.paimionseurakunta.fi ja muissa kanavissa. Lataa sovellus mobiililaitteesi sovelluskaupastasi ilmaiseksi. Juhlavuotta vietetään pitäjässämme monin tavoin. Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 M ak sa ja : Ke sk us ta n Pa im io n ku nt ay hd is ty s Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. 14 Salolainen maastohiihdon erikoisliike – huolto, tarvikemyynti... Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 M ak sa ja : Ke sk us ta n Pa im io n ku nt ay hd is ty s Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. •Tuulilasinvaihdot Teollisuustie8,Paimio (02) 473 2130 www.autokorjaamosonkki.fi huolto@autokorjaamosonkki.fi Onnea Paimio 700 vuotta! Paimiossa kaukolämpö on lähilämpöä www.plk.fi Nummenniityntie 22, 20780 KAARINA Puh. Juhlavuoden jälkeen alkaa Paimion kirkon peruskorjaus. 050 564 2402 Salolainen maastohiihdon erikoisliike – huolto, tarvikemyynti... Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 Ota käyttöön uutissovellus Seuraa uutisia pitkin päivää ja lue näköislehteä. 050 564 2402 Salolainen maastohiihdon erikoisliike – huolto, tarvikemyynti... Juhlapäivä 7.5.2025 huipentuu piispanmessuun Paimion kirkossa, Eläköön Paimio – tapahtumien yötä valvotaan 22.8.2025. KAIKKI MITÄ HIIHTÄMISEEN TARVITSET! Hiihtopalvelu Tomi Vuorinen Haarlantie 2A, 25500 Perniö www.hiihtopalvelu.fi | p. Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 M ak sa ja : Ke sk us ta n Pa im io n ku nt ay hd is ty s Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. Millaisia toiveita sinulla on kirkkotilaan liittyen. • Katsastustarkastukset sekä katsastuspalvelu •llmastointihuollot r134aja 1234yf-järjestelmille •OBD-mittauksetjavikadiagnostiikka •Bensa-jadiesel-päästömittaukset •Sijaisauto-jasähköskootteripalvelu •Renkaatjarengashotellikaikkiin autoihin. KAIKKI MITÄ HIIHTÄMISEEN TARVITSET! Hiihtopalvelu Tomi Vuorinen Haarlantie 2A, 25500 Perniö www.hiihtopalvelu.fi | p. • Nelipyöräsuuntaukset tarkalla 3Dlaitteistolla. 020 720 9600, Fax 020 720 9601 www.suodatintekniikka.com Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. Lue lisää osoitteessa tilaajapalvelija.fi/ sovellus Kirkon historia Paimiossa ulottuu kristinuskon Suomeen saapumisen tienoille, noin tuhannen vuoden taakse. KAIKKI MITÄ HIIHTÄMISEEN TARVITSET! Hiihtopalvelu Tomi Vuorinen Haarlantie 2A, 25500 Perniö www.hiihtopalvelu.fi | p. Kyselyyn pääset alla olevalla QR-koodilla tai verkkosivuillamme olevasta linkistä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi seitsemänsataa vuotta ensimmäisestä Paimion kirjallisesta maininnasta
MARIA KESTI Jonna Sjöholm, 33, on kotoisin Karjaalta ja asunut Paimiossa puolisonsa kotipaikkakunnalla runsaan vuoden. Ei tällaista aikajaksoa osaa ihmismieli käsitellä, mietti paimiolaisen ruokakaupan edustalla 44-vuotias Pasi, joka ei kertonut lukijoille sukunimeään. Lisäksi tekoäly voi muuttaa arkea niin paljon, ettei mielikuvitus yllä niin pitkälle. – Nykymaailman meno on sellaista, että on todella vaikea nähdä 700 vuoden päähän. Miltä täydellinen katukuva silloin näyttäisi, millainen olisi silloin paras paimiolaisten arki ja mikä kaikki olisi 700 vuodessa muuttunut. Paimiolaiset visioivat 700 vuoden päähän kvanttikeskusta ja kantohärveleitä. Tehtävä osoittautui vaikeaksi. 15 TIMO VÄNTSI Poimari pysyy, mutta missä ovat talvet. . PAIMIO 700 Maria Kesti Vanhin säilynyt asiakirja, jossa Paimio mainitaan, on 700 vuotta sitten laadittu kauppakirja. Kunnallislehti kyseli paimiolaisilta katugallupissa ja verkossa, millainen olisi 700 vuoden kuluttua unelmien Paimio. Paimiossa asuva Pasi kuitenkin arveli paikkakunnan olevan 700 vuoden päästä nykyistä huomattavasti suurempi, joskaan ei suurkaupunki.. Miltähän Paimio näyttäisi toisen samanlaisen ajanjakson jälkeen eli vuonna 2725. Jo muutaman vuoden päässä häämöttävä tulevaisuus näyttää sumealta, saati vuosisatojen. Sylissä on perheen kuopus, Mila Sonkki
Smarket ja Poimarikin saivat osansa. Täällä saisi olla enemmän nähtävyyksiä ja kävelyteitä, joilla kävellä ympäri kaupunkia. Toivottavasti tätä on Paimiossa myös 700 vuoden kuluttua. Olisi hyvä, että samat mahdollisuudet säilyisivät kuin nyt, ja täällä olisi tarpeeksi työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Palveluita olisi paljon, ja pieniä kouluja ja päiväkoteja sekä harrastusmahdollisuuksia. Toivottavasti 700 vuoden kuluttuakin olisi talvia eikä elettäisi tropiikissa!” Jenni Kanervo, 29-vuotias Paimio tarvitsee nähtävyyksiä ”Paimiossa on paljon puistoja, ja pidän niistä. Julkinen liikenne olisi varmaan muutenkin parempi, ja olisi itseliikkuvia busseja. Paimio voisi vähän kasvaa mutta pysyisi kohtuullisen kokoisena. Kaipaan näitä Ukrainasta, jossa asuin paljon isommassa kaupungissa. Se helpottaisi elämää selvästi. Olen itse kasvatusalalla töissä ja toivon, että paimiolaiset lapset ja nuoret saisivat 700 vuoden kuluttua elää turKrystyna Triukhan, 18, on kotoisin Ukrainasta ja asunut Paimiossa kaksi vuotta. Saisi pysyä 700 vuoden kuluttua sellaisena kuin nytkin. Tämä on myös sievä ja turvallinen kaupunki. Toivotaan, ettei mitään ydinsotaa tule.” Pekka Riipinen, 70-vuotias Kunpa 700 vuoden kuluttua olisi vielä talvia ”Toivoisin Paimion olevan tosi yhteisöllinen 700 vuoden kuluttua. Hanna Koponen, 56, on syntyjään Paimiosta ja asuu täällä jälleen. Katukuva muistuttaisi scifileffoja ja olisi modernimpi. Paimiossa asuva Niko Koskinen, 28, on syntyjäänkin paimiolainen.. On kivaa, että kaikki tuntevat toisensa.” 18-vuotiaat Niko Marttila ja Onni Ullmann Ei ydinsotaa ”Paimio on nykyisellään ihan kiva. Samantapaisia toiveita tuli muilta. Toivottavasti tulevaisuudessakin tuetaan liikuntaa ja perheitä, on paikallisia yrityksiä ja kiitettävästi palveluita. Pienessä kaupungissa byrokratia on matalaa ja kaikki on helposti lähestyttävää ja saatavilla. Itse kaipaan enemmän kaupungin vilskettä kuin Paimiossa nykyään on.” Krystyna Triukhan, 18-vuotias Nuorisolle turvallinen maalaiskaupunki ”Toivon, että Paimio pysyisi pienenä maalaiskaupunkina, jossa on paljon vihreää ympärillä. – En toivoisi Paimion olevan lumeton autiomaa, josta kaikki ovat kaikonneet. Ehkä juna viimein pysähtyisi täällä. Ehkä Paimion S-market on vihdoinkin 24/7 auki! Viimeisen parinsadan vuoden aikana kaikki on mullistunut niin paljon, että on vaikea arvata, mitä vielä tulee. Jospa S-market olisi vihdoinkin ympäri vuorokauden auki! ”Paimio on varmasti 700 vuoden kuluttua kasvanut. 16 – Ehkä silloin liikutaan jonkin sortin kantohärveleillä, hän kommentoi. En haluaisi kaiken olevan verkossa, vaan että silloinkin olisi vielä kivijalkaliikkeitä
Miksi. Nykyisen kirkon katolla sammalpeite vihertää. Hän sanaili: ”Paimionjoella vesi vapaasti virtaa. Kaipa jotkin robottiautot täällä 700 vuoden kuluttua liikkuvat. 17 Niko Marttila, 18, ja Onni Ullmann, 18, ovat Paimion lukion abeja. Paikallisten palveluiden toivon säilyvän. Marttila on alun perinkin paimiolainen, kun taas Sauvosta kotoisin oleva Ullman muutti Paimioon aloitettuaan lukion. Paimio saisi pysyä jatkossakin rauhallisena ja lapsille turvallisena.” Jonna Sjöholm, 33-vuotias Poimari on varmasti olemassa ”Jaa-a. Jenni Kanervo, 29, on paimiolainen varhaiskasvatuksen opettaja. Eräs vastaaja näki, että Paimionjoki pääsisi virtaamaan valtoimenaan. Varhaiskasvatus ja leikkipuistot saisivat olla hyviä. Pekka Riipinen, 70, on asunut Paimiossa parikymmentä vuotta. Tulevaisuuden uhkakuvat nousivat yhdessä vastauksessa esiin: ”350 vuoden kuluttua täällä ehkä jo uskotaan, että luontokadosta, ylikulutuksesta ja ilmaston lämpenemisestä varoittaneet olivat sittenkin oikeassa. vallisessa ympäristössä. Hän oli haastatteluhetkellä päiväkotilasten kanssa Teletappimäessä. Mielestäni Paimio saa viehätysvoimansa pikkukaupungin tunnelmastaan, ja jos se katoaa, on se sääli.” ”Toivon, ettei Paimio ole ainakaan suurkaupunki, jossa talot on rakennettu vieri viereen.” Yhdessä vastauksessa väläytettiin, että Paimio olisi samalla myös teknologisesti kehittynyt kaupunki. Kolmas kirjoitti: ”Toivottavasti luonto ainakin säilyy. Poimari on silloinkin varmasti olemassa! Ehkä nimi on vaihtunut…” Niko Koskinen, 28-vuotias ”Sori siitä” Verkkovastauksissa paimiolaisten toiveissa tulevaisuudelle esiintyi ylivoimaisesti useimmin se, että Paimion pitäisi pysyä vehreänä ja luonnonläheisenä. ”Unelmieni Paimio olisi noin 40 000 asukkaan kaupunki, jossa näkyisi rakkaus luontoa kohtaan”, kirjoitti eräs. Luonnonläheisyys ja pienen kylän tuntu tekee Paimiosta ihanan paikan.” Lisäksi monessa vastauksessa Paimion pelättiin kasvavan liikaa. Toivottavasti myös hyviä palveluita olisi 700 vuoden kuluttua, ja lyhyet matkat kaikkialle. Ja siihen 350 vuotta lisää, eikä kukaan ole sen aikaista maailmaa enää todistamassa. Jotain olisi pitänyt tehdä. Siksi, koska kvanttiteollisuuskeskus on nykyisen Alatalon viljelmän tilalla.” Eräs vastaaja näki unelmien Paimiossa paitsi riittävästi lapsiperheitä, työpaikkoja ja Suomen parhaat hyvinvointimahdollisuudet, myös kauniita naisia. Muutamia tarkkojakin toiveita tuli. Sori siitä.”. Rauhallista Paimiota toivon. Ei olisi rasismia eikä kiusaamista, ja nuoriso saisi Paimiosta luonnonläheisiä kokemuksia.” Hanna Koponen, 56-vuotias Paimio saisi pysyä rauhallisena ”Kunpa tulevaisuudessa ei olisi sotaa. Paikkakunnan huono puoli hänelle on, että suku asuu muualla. Pikkukaupungin tunnelman toivottiin säilyvän: ”En toivo ainakaan täyteen rakennettua isoa likaista kaupunkia, jossa kuhisee väkeä kuin muurahaispesässä.” ”Toivon, ettei Paimio olisi ainakaan ylitäyteen rakennettu teollisuuskaupunki. Toivottavasti koko Paimio ei ole pyyhkiytynyt kartalta pois eikä se ole jäänyt esimerkiksi saasteiden ja jätteiden alle. Toiselle täydellinen Paimio olisi ”maalaiskaupunki, jossa viljellään suomalaista ruokaa ja luontoa arvostettaisiin”
Maallisen esivallan ohella hän kunnioitti suuresti Pyhän Jaakopin seurakuntayhteisöä, jonka tukipilari hän oli kuolemaansa saakka. Fleming ja Juhana III anteliaina Hevonpään kartanon varhaiseksi omistajaksi tuli Krister Pietarinpoika Jägerhorn ja hieman myöhemmin hänen tyttärensä Cecilia, puolisonaan amiraali Niilo Sveninpoika Gyllenhierta. Aihekuva, Qwensel. Mutta sitten Niilo Sveninpoika kuoli, ja Cecilia-rouva hallitsi leskenä Hevonpään kartanoa yli 20 vuotta. Paleen oli pelannut korttinsa hyvin, mutta hän olikin mies täynnä mainioita ominaisuuksia. 18 Hevonpäässä hallitsivat Jägerhornit, Gyllenhiertat, Paleenit ja Rehbinderit PAIMIO 700 Perttu Hemminki S anooko nimi Briitta Klauntytär Horn mitään. Engel tunnetaan henkilönä, joka loi Helsingille monumentaalisen Empire-keskustan ja toimi suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla. Tuomari Paleen ei vierastanut tavallista rahvasta, vaan laati esimerkiksi perunkirjoja kaikelle kansalle. Useimmille paimiolaisille – saatikka vieraspaikkakuntalaisille – ei sano, vaikka Briitta ehkä oli syntyisin Hevonpäästä ja asemies Pietari Pietarinpojan naituaan tuli mahdollisesti samalla siirtäneeksi Hevonpään tilan Jägerhorn-suvulle. Paleen oli ”suomalaisten talonpoikien oikeuksia puoltava tuomari”, luonnehditaan Paimion historiateoksessa. Hätävarana Paleenilla oli vielä Mainiemen säteri Kemiössä plus useita rälssitiloja Paimiossa. Isonvihan vuosina 1700-luvun toisella vuosikymmenellä Hevonpään eli Viksbergin kartano oli tuomari Johan Wallensteenin omistuksessa. Loppupäästä jo ”köyhyyden vaivaamana”. Hän kunnostautui muun muassa perustamalla Meltolaan tiilija kalkkitehtaan v. Hänen omaisuutensa ei rajoittunut pelkästään Viksbergiin. Seuraavaksi sai Niilon ja Cecilian poika, vänrikki Henrik Gyllenhierta kokeilla onneaan. Tämä piirre ilmeni muun muassa siten, että Paleen vaati – ei kiivaasti, vaan huolellisesti harkituin sanankääntein – Suomeen paitsi hallinnon uudistusta myös sellaisia tuomareita ja virkamiehiä, jotka ymmärtävät ja puhuvat kansan kieltä eli suomea. Erikin kuoleman jälkeen sekä Viksberg että Meltolan kartano siirtyivät majuri, vapaaherra Reinhold Johan Rehbinderille ja hänen puolisolleen Kristiina Margareta af Palenille. 1763. Hieman hidasliikkeinen Henrik ei vänrikin töiltään ehtinyt naimisiin. Hänellä oli myös Piikkiön Linnunpään kartano ja Oorlahden tila, joka niinikään sijaitsi Piikkiössä. Koska kyse on 1400-luvuilla tapahtuneista asioista, toimii faktantarkistus heikosti. Historian penkominen on monesti sellaisen palapelin rakentamista, jonka paloista puuttuu yli puolet. Wiksbergin tilakokonaisuutta syksyllä 2024. Paleen oli Viksbergin säterin omistaja vuodesta 1724 lähtien. Noiden masentavien melskeiden jälkeen kartano siirtyi hänen vävylleen, kihlakunnantuomari Abraham Paleenille. Paleenin aateloitu poika Erik Johan af Palen. Kuvioon sopinee myös se, että Hevonpäästä kotoisin olevan Niilo Pietarinpojan vuoden 1471 sinetissä oli kuvattuna riippuva metsästystorvi – jägerhorn. Niistä vähäisin ei ollut huippuunsa hiottu oikeustaju ja lain tuntemus. Aikakauden hienostunut maku näkyi myös esineiden tasolla. Hän saikin mukavan startin, sillä vuonna 1591 valtakunnanmarski Klaus Fleming myönsi Henrikin käytettäväksi kymmenen talollisen päivätyöt Paimiosta ja 24 parmasta heiniä. Vuonna 1738 kuolleen Abraham Paleenin jälkeen Viksbergiä isännöivät ensi alkuun perilliset yhdessä ja vuodesta 1763 A. Abraham Paleen oli talonpojan asialla. Presussilaissyntyisen Johan Carl Ludvig Engelin piirtämä makasiini Paimion Wiksbergin kartanon mailla. Niitä hänen tiedetään allekirjoittaneen urallaan ainakin 437 ja olleen usein myös henkilökohtaisesti läsnä vainajan kotona. Tärkeä Jägerhon-palanen on kuitenkin se, että Briittan ja Pietarin poika Krister ja tytär Margareta olivat aikuisiällään Jägerhorneja. Päälle päätteeksi Juhana III:lta tuli vielä vänrikilleen läänityksinä kaksi verotaloa Marttilan Taloilasta
Kuvan etualalla oleva tie oli aikoinaan nimeltään Käräjätie, nykyisin se on Hirvonpääntieksi nimetty Käräjätien jatke. Hevonpää takavarikoitiin kruunulle, mutta paimiolaiset joutuivat silti paiskimaan raskaita päivätöitä kartanon hyväksi. Kun Kaarle-herttua kukisti Sigismundin, ei Niilonpojalle jäänyt juuri muuta mahdollisuutta kuin paeta Puolaan. Kartano siirtyi hänen velipojalleen Kristerille, joka myös oli vänrikki, mutta naimisissa Spurilan Anna-serkkunsa kanssa. Priimaa pyydettiin ja sitä myös saatiin. Hienon sukunimen Rosencrantz (= rukousnauha) Krister oli ottanut käyttöön omin lupinensa. Krister Niilonpoika itse kuoli maanpaossa. Siellä hän eleli vuoteen 1620 saakka. Lisäksi eteläpäädyssä oli ”kabinetti”. Kreivin huoneessa oli tietenkin tyylikäs pukeutumispöytä ja pompöösiä maskuliinisuutta huokuva, jalopuinen piippuhylly. (Kaisa Häkkinen ja Jaana Riikonen Paimion seudun ympäristöyhdistyksen julkaisussa ”Mikä paikka! Ja mikä nimi!”). J. Hän kuoli poikamiehenä v.1594. Förmaakin pöydissä oli marmoriakin ja salongin kalustossa merino-kangasta. Oli siinä palkollisilla ihmeteltävää – ja samalla mielenkiintoista kerrottavaa kotiväelle. Aihekuva Turun Qwenselin talosta. . Pakoon Kaarle-herttuan kiukuttelua Krister Niilonpoika oli monen silloisen Suomen aatelisen tavoin kuningas Sigismundin kannattaja. PERTTU HEMMINKI Herrasväen sisustustyyliä 1700-luvulta. Kreivin huone sijaitsi länsipäädyssä. Oh, la la! Mikä salonki, mitkä tapetit! Vaikka Viksbergin kartanon omistajat vaihtuivat ajoittain tiuhaankin, oli Viksbergin kartanon asuntopiha vielä 1760-luvullakin entisessä keskiaikaisessa muodossaan. 1600-luvun loppupuolella Hevonpään kartanolla oli useita eri omistajia.. Schröderiltä kartanon uuden päärakennuksen piirustukset. Tällainen tilanne on vallinnut noin 1000 vuotta sitten rautakauden loppupuolella, joten nimen täytyy olla hyvin vanha. Hänen pesänselvityksensä tehtiin vasta 1644, jolloin Hevonpään kartanon sai hänen nuorin poikansa ratsumestari Juhana Kristerinpoika Gyllenhierta. Paleen tilasi arkkitehti C. Rehbinderin aikaan kivirakennuksen yläkerrassa oli hieno, pittoreski salonki ja sen vieressä pieni seurusteluhuone eli ”förmaaki”. Aikakauden ailahtelevuutta kuvaa, että Hevonpää palautettiin melko pian Kristerin pojalle Klausille, joka kohosi Ruotsin valtakunnan luutnantiksi ja ratsumestariksi. Kristerin poika Klaus sai isot läänitykset, mutta kuoli jo vuoden kuluttua siitä, kun veljensä oli menehtynyt vankeudessa Venäjällä. 19 Hevonpäässä hallitsivat Jägerhornit, Gyllenhiertat, Paleenit ja Rehbinderit Tässä Wiksbergin kartanon mailla yhä olevassa rakennuksessa kihlakunnantuomari Abraham Paleen istui käräjiä 1720ja 1730-luvuilla. Kalustukseen kuului monia mahonkiesineitä, kuten sohvia ja divaanipöytiä. Viksbergin puisto oli 1700-luvulla puhtaasti geometristä tyyliä, mutta muuntui seuraavalla vuosisadalla edustamaan englantilaista maisematyyliä. Kotiinpaluu Rosencrantzina Veli-vainajan neljänneksen sai Krister Niilonpoika Rosencrantz, joka olikin yllättäen sama henkilö kuin Puolaan Kaarle-herttuaa paennut Krister. Hevonpää tunnetaan Paimiossa kylän ja talon nimenä, mutta alkuaan se on viitannut paikalla olleeseen mereen pistävään niemeen, joka on muodoltaan muistuttanut hevosen päätä. . Näin tietää Paimion pitäjänhistoria kertoa. Klausin veli sai neljänneksen Hevonpäästä, mutta kuoli 1616 Venäjällä sotavankeudessa. Silkkiä oli vähän siellä ja täällä, kuten myös rokokootyyliä. F. Pian alueelle tehtiin toinenkin asuinrakennus, tällä kertaa rakennusmateriaalina oli kivi. Seurauksena oli, että Kaarle-herttuan väki pani Hevonpään kartanoa säpäleiksi minkä ehti, ja sigismundilaiset yrittivät paikkailla jälkiä. Kangastapeteista tiedetään sen verran, että ne olivat huolellisesti valittuja ja upeita jo 1730-luvulla. Vuonna 1767 E
Turusta ei vastaavaa kuvitusta, ikävä kyllä, ole. Monenlaista mutkaa matkassa ja lopuksi härdelli tullinpuomilla. Joskus kaikki sujui mukavasti ja joutuisasti – useimmiten ei. Entisaikojen Turkua.. Parisataa vuotta sitten Turun rajan ylittäminen oli paimiolaisille – ja toki muillekin maalaisille – raskas koettelemus. Turussa tällaisia kotimaantulleja oli Uudenmaankadulla, Hämeenkadulla, Aninkaistenkadulla ja Aurajoen rannassa Multavierunkadulla. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/FINNA. Mutta mikä teki noista pikkutulleista niin ikäviä paikkoja 1700-luvulla torikauppaa käyneiden paimiolaisten kannalta. Niin sanottu pikkutulli. Vuonna 1837 taiteilija Magnus von Wright ikuisti Helsingin Pitkänsillan pohjoispäässä sijainneen Hämeentullin. Lähtökohtainen ongelma oli, että 1600ja 1700-luvulla pikkutullin kanto oli usein yksityistetty. Paimion Hevonpään eli Viksbergin kartanon aikoinaan omistanut tuomari Abraham Paleen kirjelmöi vuonna 1734 muun muassa paimiolaisten talonpoikien nimissä seuraavasti: ”Valittaen täytyy maamiehen tuoda julki se suuri epäoikeudenmukaisuus, mikä vallitsee niin kaupunkien tulleilla kuin pitäjienkin markkinoilla sen jälkeen kun tul. Se ei koskenut ulkomaankauppaa, vaan viljaa, ruokatarpeita ynnä muita perushyödykkeiltä, joita tuotiin lähipitäjistä Turkuun myytäväksi. 20 Turkuun ei menty huvin vuoksi PAIMIO 700 Perttu Hemminki Nykyisin Paimiosta pääsee Turkuun mukavasti Föli-bussilla. Tällainen käytäntö ei miellyttänyt ketään, mutta säästösyistä siihen juututtiin vuosikymmeniksi. Syynä oli Kustaa II Aadolfin Saksasta kopioima maalaisten kannalta pirullinen tullijärjestelmä. ”Säkit ja tavarat turmellaan” Epämieluisaa oli ensinnäkin se, että pikkutullin palvelijoiden velvollisuutena oli verottaa torille tai markkinoille myytäviksi tuodut tavarat monimutkaisen pikkutullitaksan mukaan. Riippumatta siitä, pyrkikö kaupungin rientoihin hevospelillä, kävellen vai hiihtäen
marraskuuta 1899 Paimion Juntolassa: ”vuosisataisessa niiden aikojen kapakkapaikassa, jolloin Paimionjokea purjehdittiin vielä Juntolankoskelle asti ja jolloin miesväki Paimion pestimarkkinoilla hoilotti, että ennen loppuu piiat Paimiosta kuin olut Junnon kellarista”. Jopa Tukholman plootuja kaivattiin välirahaksi, niin sekavaksi meno toisinaan yltyi. ”Isäntä on menny kartanolle” Kartanolle ei ole Suomessa tarkkaa määritelmää. . maaliskuuta, liittyy vahvasti Juntolan kartanoon ja sen historiaan entisaikojen kestikievarina. Kustaa II Aadolf antoi määräyksen uuden tullijärjestelmän perustamisesta vuoden 1622 lopulla. Pitäjän pohjoisimmassa kolkassa, silloisen Hämeen Härkätien tuntumassa. Tosiseikkoihin ja lähteisiin nojautuen. Yksityisessä omistuksessa oleva Juntolan kartano lokakuussa 2024. Sisällä kaupungissakaan – sitten kun sinne vihdoin päästiin – maalaisella ei ollut helppoa. Juntola oli tosin kartano vain tavallisen rahvaan katsannossa. Lähteet: Paimion historia (Herzen, 1973). Aateliskartanon statusta sillä ei ollut. . Mutta kuitenkin – kuten Paimion historiateoksessa todetaan – ”merkillistä suuruuden härmää on tarttunut Juntolan yksinäistalon maineeseen”. Portit yöksi kiinni . 21 PAIMIO 700 Perttu Hemminki Varsinais-Suomen kansanopisto toimii yhä Paimion Vistalla. . Vuoden 1540 maakirjassa Juntola oli vain puolen manttaalin talo. Suomen vanhoista herraskartanoista yli puolet sijaitsee VarsinaisSuomessa. maaliskuuta 2025. Historiateos kertoo, että kansanopisto aloitti toimintansa 7. . Juntolalla on kuitenkin kunnia olla sittemmin laajalti tunnetuksi tulleen kansanopiston ensimmäinen ja ainoa synnyinsija. . Kauppaa sai käydä vain kaupungeissa ja tiettynä vuodenaikana pidetyillä maaseutumarkkinoilla. Kun pohjalaisisännän kerrotaan olevan ”kartanolla”, on hän todennäköisesti hakkaamassa halkoja puuladossa tai kärräämässä lantaa navetan takana. Paleenin ja maamiesten kirjelmän mukaan tulleilla kohdellaan maalaisia ”syökäreiden (tullimies) antamilla iskuilla ja päällekarkauksin”. Tämä saattaa olla monelle yllättävä tieto: onhan kansanopisto jo useiden sukupolvien ajan ankkuroitu – ainakin mielikuvissa – tiukasti Vistalle eli Paimion nykyiseen keskustaan. Juntolan merkillinen ”suuruuden härmä” Turkuun ei menty huvin vuoksi lit annettiin vuokralle. Tuolloin talon omisti Jussi Heikinpoika. Tarujen mukaan Juntola oli joskus jopa mahtavampi talo kuin Lopen kartano ja muu Paimio yhteensä. Se kertoo esimerkiksi viinanpoltosta ja -käytöstä useaankin otteeseen. Entisaikoina maalaiskartano oli käypä sana viestimään, että maanviljelyyn liittyvää ymmärrystä ja osaamista on muuallakin kuin aateliston keskuudessa. Mahtavuus tarua. Junnon kellari oli aikoinaan arvatenkin yhtä kuin Juntolan kestikievarikartanon maakellari. Tuolloin ohjelmassa on myös paimiolaista perinneolut-asiaa. 1600-luvun alkupuolella talo oli jo autio ja myöhemmin 1600-luvulla läänitettynä ”Halikon Vuorentaan herroilla”. Näin maamiehen säkit ja tavarat turmellaan ja lisäksi kulutetaan aikaa niin, että varsinaisena markkina-aikana – joka Turussakin on vain yksi päivä – ei maamies pääse edes kaupunkiin tavaroineen silloin kun markkinaväki on koolla, vaan vasta seuraavana päivänä.” Iskuja ja päällekarkauksia Siinäkään ei vielä kylliksi. Tulliportit aukaistaan melko myöhään aamulla, ja kun ne vihdoin ovat auki, tarkastetaan jokainen kuorma, jokainen ruokapussi, skriini ja kirstu, laukku ja kapsäkki. Paimio-olut, joka julkistetaan 15. Näitä muonittajia oli alkujaan vain kartanoissa, mutta aikaa myöten myös vauraissa talonpoikaistaloissa. Kaupungit aidattiin tulliaidoilla, joiden portit avattiin ja suljettiin määrättynä kellonaikana. Pikkutullin palvelijoiden piti verottaa torille tai markkinoille myytäväksi tuodut tavarat yksityiskohtaisten taksojen mukaan. Ennen loppuu piiat kuin olut Paimion historiateos vuodelta 1973 – kirjoittajinaan Toini Erkola, Erik von Herzen ja Kerttu Innamaa – ei sievistele. Vuosina 1622 ja 1623 annettiin joukko kuninkaallisia asetuksia, joilla määrättiin pikkutullien perustamisesta kaupunkeihin. . Nykyinen rakennus on pitkälti menneiden aikojen asussa. Torikauppaa tekevän maalaisen piti tyytyä ostajan arvioihin, jotka olivat usein varsin utopistisia. Etelä-Pohjanmaalla ei Isonkyrön Orisbergiä ja Seinäjoen Törnävää lukuun ottamatta ole kartanoita juuri lainkaan, mutta jokaisessa maalaistalossa on ”ulkokartano”. Monenkirjavia seteleitä tyrkytettiin, mutta vaikeinta oli vaihtorahan puute. Liikenne öiseen aikaan oli kielletty.. Mutta sen ensimmäiset opinsaunat lämpenivät Paimion Juntolassa saakka. . Muistoja Juntolan tilasta ja sen yhdestä aikaisemmasta merkittävästä omistajasta, kunnallisneuvos Klas Albert Limnellistä muokkaa henkilökuvaa Sauli Immaisi lauantaina 15. Tullin historiatiedotus (2022). PERTTU HEMMINKI Vanhaa hienoa pariovea ei ole ryhdytty muuttamaan. Pieniä tai keskisuuria tiloja ei kuitenkaan kutsuta kartanoiksi muuten kuin pilanpäiten. Vaikea sanoa, loppuiko olut kellarista sittenkin, mutta yhtä kaikki opisto jätti Juntolan jo vuoden kuluttua. Se muutti Vistalle Inkilän vanhaan kievaripaikkaan ja entiseen kapakkaan. Kirjalliset lähteet eivät puolla tätä näkemystä. Paimion historiateoksessa Juntolaa ei kutsuta kartanoksi, mutta mainitaan, että vuoden 1860 henkikirjassa myös Juntolassa oli muonatorppari. Liikkeellä oli monenlaista rahaa, eikä pankkisetelien käypää arvoa osattu laskea. Juntola oli kartanoiden ”kakkosdivisioonaa” eli eräänlainen maalaiskartano. Olkoonpa mikä nyytti hyvänsä, niin niitä heitellään ja niihin pistellään keihäällä tai raudalla. Tuon ajan Euroopassa kaupunkien porteilla kannettavat maksut olivat yleisiä
SUVI PULLIAINEN Vajaan vuoden päästä Eloset ovat taas paimiolaisia. Sitä suuremmalla syyllä odottaa, että talo olisi jo valmis, Camilla jatkaa. Kerrostalo Paimioon on viimeksi noussut vuonna 2019. Kun sopivaa taloa ei Kaarinasta löytynyt, kotikontujen kuiske vahvistui. Sopiva tontti ostettiin lopulta tutulta alueelta Koivulinnasta, jonne Eloset rakennuttavat 125-neliöisen, yksitasoisen omakotitalon pulpettikatolla. – On tosi kiva, että siellä on vanhoja tuttuja. Nyt aikuisena näen asian eri tavalla. Tonttikauppa näytti viime vuonna taas piristymisen merkkejä, kun omakotitalotontteja kaupattiin kahdeksan ja vuokrattiin yksitoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia omia koteja on syntynyt noin 30 talon vuosivauhtia. Uudella asuinalueella odottaa muutakin tuttua kuin maisemat. Rivitaloja sen sijaan on valmistunut 2020-luvulla yli kymmenen. Siellä Elosten perhe on kasvanut 2-vuotiaan Elviira-tyttären verran. PAIMIO 700 Suvi Pulliainen Perhe ja ystävät, hyvät palvelut, pienen kaupungin rauha sekä toimivat liikenneyhteydet. – Silloin nuorena Paimio alkoi tuntua pieneltä. Kaipasi elämää ympärilleen ja enemmän tekemistä. Valmistuneiden asuinrakennusten määrä tippuu Paimiossa rakennetaan määrällisesti eniten omakotitaloja. 22 . Moni Paimiosta aikanaan muualle lähtenyt palaa kotikonnuilleen. Sen jälkeen korkeampia taloja ei alueella ole näkynyt. Siinä syitä muuttaa takaisin Paimioon. Pienessä kaupungissa viehättävät rauha, hyvät palvelut ja seudulla asuvat läheiset. Pienen lapsen myötä ajatus lisätilasta ja omasta pihasta alkoi itää. Parin viime vuoden aikana rakennusalan haasteet ja taloudellisen tilanteen kiristyminen näkyvät kuitenkin myös valmistuvien omakotitalojen määrässä. Takaisin Paimioon. ”Perheellistymisen myötä aloimme kaipaamaan lisää tilaa ja omaa pihaa”, Camilla kertoo. Turkuun pariskunnan veivät aikanaan opinnot, joiden jälkeen pysyvämpi koti löytyi Kaarinasta. Ja heillä on samanikäisiä lapsia. Kun vielä vuonna 2022 Paimioon valmistui 32 omakotitaloa, vuonna 2023 määrä tippui 19 ja vuonna 2024 se sukelsi kuuteen. ”Kyllä me rakennetaan meidän loppuelämän kotia”, Camilla sanoo. Ainakin jos kysytään reilut kymmenen vuotta sitten paikkakunnalta pois muuttaneilta Camilla ja Vikke Eloselta. Niitä mahdollisuuksia on ihan yhtä lailla kuin isossakin kaupungissa, Camilla sanoo. – Tiedämme melkein kaikki, jotka sinne muuttavat, Vikke naurahtaa. Valtaosa näistä oli uuden Koivulinnan alueen tontteja. Nousua vuodesta 2023 on reippaasti, jolloin tontteja ei mennyt kaupaksi yhtään ja vuokrallekin niitä halusi vain neljä. Elviira, Vikke ja Camilla Elonen odottavat malttamattomina oman talon rakentamisen aloitusta
23 Lähde: Paimion kaupunki. Oman bonuksensa Paimiolle tuovat hyvät liikenneyhteydet, jotka paranivat Föli-matkustuksen alettua viime kesänä. Kaarinasta Turun puolelle polkaisi nopeasti pyörällä, Paimiossa sen sijaan täytyy valita oma auto tai bussi. Edusalossa voit suorittaa ajokorttikorotukset seuraaviin luokkiin NYKYINEN KORTTILUOKKASI KOROTUS LUOKKAAN B B C1 C1 C1E B C C CE C tai CE D1 C, CE tai D1 D Ajo-opetus joustavasti myös iltaisin ja viikonloppuisin! • Alkoholijuomien anniskelu: 3.4. • Trukkiturvallisuus (dir.): 17.2. YRITYSJA YHTEISHANKINTAKOULUTUKSET KOTOUTUMISKOULUTUKSET AJOKORTIT JA AMMATTIPÄTEVYYDET LUPAKORTTIKOULUTUKSET TÄYDENNYSKOULUTUKSET YKITESTIT ONKO AJOKORTTILUOKAN KOROTUS AJANKOHTAISTA. Loppuelämän koti Koivulinnan alueessa parasta Elosten mielestä on sen sijainti. Camilla pohtii. • Elintarvikehygienia: 2.4. Kysy lisää meiltä: Tukiperheet: Satu Kivelä p. Molemmat käyvät töissä Turussa ja aikovat myös säilyttää nykyiset työpaikkansa, vaikka muutto onkin edessä. Kysy lisää meiltä: Tukiperheet: Satu Kivelä p. 040 196 1867 Hannele Vaara p. • Hätäensiapu (dir.): 26.2., 12.3., 10.4., 8.5., 9.6. 050 596 0727, markus.juhola@edusalo.fi #Hyvintekijät #ViGörEttGottJobb Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen Etsimme sijaisja tukiperheitä Varsinais-Suomessa asuville lapsille ja nuorille. Toista autoa Eloset eivät kuitenkaan halua hankkia. Pienemmässä kaupungissa viehättävät myös rauhallisempi ympäristö ja turvallisemmat koulumatkat. – Suurin osa kunnista joutuu tosi tarkkaan miettimään talouttaan. – Tiedämme millaista täällä on kasvaa, millaiset koulut ja millaiset harrastusmahdollisuudet täällä on. Sähköpyörä ja pyöräkärry meillä on ollut jo pitempään käytössä, Camilla sanoo. Paimion keskusta löytyy parin kilometrin päästä ja moottoritielle on lyhyt matka. Vikke taas toivoo, että kaupungin hyvät harrastusmahdollisuudet pysyvät ennallaan. 040 584 3451 Sijaisperheet: Maarja Meri p. varha.fi. Toivottavasti ei niistä ainakaan lähdetä kiristämään, Camilla lisää. Jos Paimioon jotain saisi toivoa lisää, toivoisi Camilla lähijunayhteyden toteutumista sekä parempaa joukkoliikenneyhteyttä Helsingin suuntaan. • Tulitöiden turvallisuuskoulutus: 7.2., 14.3. Elosia Paimioon vetää takaisin lisäksi muistot omasta lapsuudesta. DATAWRAPPER Lähde: Tilastokeskus. Elosten toiveena on, että uuteen taloon päästään muuttamaan vielä tämän vuoden lopulla. 044 491 5692 Sähköpostitse etunimi.sukunimi@varha.fi Ota yhteyttä ja kysy lisää: • sote.perhehoito@varha.fi Turvaamme, parannamme, pelastamme – hyvinvointia yhdessä, joka päivä. • Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 yleinen: 15.4. Meillä molemmilla on ollut täällä hyvä lapsuus, niin miksi ei. • Ensiavun peruskurssi (dir.): 26.–27.2., 12.–13.3., 10.–11.4., 8.–9.5., 9.–10.6. Sille on syynsä. 040 157 8321 Nina Stratos p. Vaikka teoriassa kumpikin voisi löytää töitä Paimiosta, nykyisen kaltaisia asiantuntijatehtäviä on harvoin tarjolla. • Verkkokoulutuksia kuljettajien ammattipätevyyksiin www.edusalo.fi TULEVIA LUPAKORTTIKOULUTUKSIA TYÖVOIMAKOULUTUKSET Taitajankatu 2, 24240 Salo | www.edusalo.fi Lisätietoja: Markus Juhola, p. 040 157 8321 Nina Stratos p. • Työturvallisuuskoulutus (dir.): 6.3., 8.4., 7.5., 11.6. 040 584 3451 Sijaisperheet: Maarja Meri p. Pariskunta korostaakin hyvien liikenneyhteyksien merkitystä useampaan otteeseen. – Jos työpaikka vaihtuu jossain kohtaa, niin täältä on periaatteessa mahdollisuus käydä vaikka Helsingissä, Vikke jatkaa. DATAWRAPPER Hyviä muistoja lapsuudesta Nuorelle lapsiperheelle selvä muuttovaltti on lähellä asuvat isovanhemmat, joista tarvittaessa saa hoitoapua. 040 157 8326 Johanna Bahne p. 044 491 5692 Sähköpostitse etunimi.sukunimi@varha.fi #Hyvintekijät #ViGörEttGottJobb Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen Etsimme sijaisja tukiperheitä Varsinais-Suomessa asuville lapsille ja nuorille. Eikä heillä sen jälkeen ole kiire minnekään. Isommasta kaupungista jää kaipuu lyhyempiin etäisyyksiin. – Kyllä me rakennetaan meidän loppuelämän kotia, Camilla hymyilee. 040 196 1867 Hannele Vaara p. – Ajatus on pärjätä mahdollisimman pitkään yhdellä. 040 157 8326 Johanna Bahne p
alkaen Paimion piiat teatteriesitys Su 14.9. Uimahalli Solinan 50-vuotisjuhlat Paimion opiston Paimio 700 -näyttely Ti 6.5. Paimion Karjalaseuran 80-vuotisjuhlakonsertti Talot kertovat -sarjassa Halkilahti, Tuuvala, johon liittyvät luennot ti 25.2. Kouluratsastuskisa, Paimio 700 -juhlaluokka 10.8. Haasteita voi ehdottaa paimio.fi/juhlavuosihaasteet -sivulla. Talot kertovat sarjassa Juntola ja kievariperinne Ti 25.3. Paimio 700 -messut Ma 19.5. Tule mukaan juhlimaan ja kokemaan Paimion juhlavuosi yhdessä muiden kanssa! 700-vuotias Paimio juhlii läpi vuoden. Siksipä juhlistamme Paimion syntymäpäivää, Paimio-päivää, 7.5.2025. ja to 27.2. Bussiretki Paimion näköalapaikoille Pe 12.9. Väliinputoajat: Saksalais-suomalaisten perheiden internointi 1944– 1947 -luento Aika valossa -tanssiesitykset Paimion Karjalaseuran näyttely Paimioon paenneet La 7.6. Paimiolaisia rakkaustarinoita -konsertit Su 5.10. Eläköön Paimio – Tapahtumien yö La 30.8. Kävelyreitti Paimion menneisyyteen Su 8.6. Turun tuomiokirkon kopiokirjaan oli otettu 7.5.1325 jäljennös kauppakirjasta, jossa Turun piispa Pentti ilmoitti vaihtaneensa Paimiossa sijainneen tilansa seppä Hakunin Salossa omistamaan tilaan. Juhlavuoden päättäjäistapahtuma Talot kertovat -sarjassa Joulu taloissa ja torpissa näyttely JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA 27.6.-23.7. Vaikka asuinpaikkaja esinelöytöjen perusteella Paimion alueella on ollut asutusta jo paljon tätäkin aiemmin, kaupungin syntymäpäivä perustuu juuri tähän ensimmäiseen kirjalliseen lähteeseen. Räpälän arkelogiset kaivaukset -luento Ke 7.5. Paimion Sähkömuseon 30-vuotisjuhlat Pe 27.6. Juhlavuoden tiedustelut: paimio700@paimio.fi Samalla kutsumme kaikki kaupunkilaiset luomaan omia 700haasteitaan. Metsäpyhiinvaellus Parantolan polulla La–su 9.-10.8. Eläköön Paimio Race La 17.5. Pentti Jokiniemen muistokonsertti Paimion tähtien alla Pentti Jokiniemen syntymästä 100v. Henrik Florinus -luento Historiallisten karttojen näyttely La 12.4. Paimio-päivä ja Yhteiskoulun 100-vuotisjuhla La 10.5. Jokainen haaste on mukana luomassa yhteistä juhlavuoden tarinaa. Talot kertovat -sarjassa Kuninkaankartanon mailla Tytti Mäkilän taidenäyttely SYYSKUU La 6.9. Senioreiden 700vuotisjuhlalounas & Elämäni sävel -konsertti Paimion Kamerakerhon valokuvanäyttely Su 16.11. Liity mukaan juhlimaan kakkukahvien merkeissä! Koko ohjelma: paimio.fi/paimio700 Muutokset ohjelmaan mahdollisia. 24 HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU MARRASKUU HEINÄKUU ELOKUU LOKAKUU JOULUKUU Su 2.2. Porin prikaatin valatilaisuus Pe 22.8. Kartingin SM-osakilpailu Paimio 700 -juhlakilpailu 9.-10.8. Itsenäisyyspäivän tapahtumat Ke 31.12. Paimion kesäteatterissa juhlavuosinäytelmä Leiri N:o 5 Su 27.7. Eläköön elämä ja Paimio! Petri Laaksonen ja kuorot -juhlakonsertti Perä-Taatilan vanhapiikayhdistyksen näyttely La 6.12. -näyttely 4.-5.10. sekä yhdistelmänäyttely Hugo Backmanssonin taiteen kanssa La 15.3. Juhlavuosi on jo käynnistynyt, ja tapahtumia on runsaasti läpi vuoden. Talot kertovat sarjassa Tapahtumia Kaarle Herttuan maihinnousun jälkeen Paimio mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1325. Talot kertovat sarjassa Wiksberg La 20.9. Lähde mukaan – haaste voi olla vaikka 700 yhteistä kilometriä Paimion poluilla, 700 valokuvaa kaupungin historiasta tai vaikka 700 hyvää tekoa. Paimion kesäteatterissa Leiri N:o 5 musiikkinäytelmän ensi-ilta KESÄKUU Ti 5.8. To 14.8. Talot kertovat sarjassa Spurila La 14.6
Kaupunginvaltuusto on päättänyt tonteille neliöperusteisen pohjahinnan ja minimikorotus on 500 euroa/huuto. Varaukset tehdään maapohjan hintaa korottamalla Huutokaupat.com:ssa. Rakennusoikeutta on 25-30 % tontin pinta-alasta. ”Paimion kaupunki mahdollistaa hyvän elämän” Aivan keskustan eteläpuolella sijaitsevan Koivulinnan asuinalueen ensimmäisissä taloissa jo asutaan. Koivulinnan asuinalue onkin yleisilmeeltään vihreä, sillä kaavoituksessa lähivirkistysalueita on suunniteltu alueelle runsaasti. Palveluja kehittämällä Paimiosta halutaan luoda houkutteleva kohde niin uusille yrityksille ja asukkaille kuin matkailijoillekin. Mutta kaupunki haluaa elää aktiivisena myös tässä hetkessä ja katsoa tulevaisuuteen. VisitPaimion (visitpaimio.fi) kautta löydät puolestaan olennaiset matkailijoiden tarvitsemat tiedot: nähtävyydet, ruokaja ostospaikat sekä majoitusmahdollisuudet. Koivulinnan alueelle rakentuu jo tänä vuonna laadukas leikkipuisto lähelle Valkojantien risteystä kauniille puistometsäalueelle. Samoin satsataan reittiopasteisiin. Rivonmäen reitin varrelle on esimerkiksi tulossa useita uusia opasteita lähiaikoina. Oston tai vuokrauksen yhteydessä tulee maksettavaksi myös kunnallistekniikan rakentamiskorvaus ja muut kulut sen mukaan haluaako varaaja ostaa vai vuokrata tontin. Jalankulun ja pyöräilyn reitit on suunniteltu sekä Vistalle, Urheilupuistoon, Rivonmäelle että terveyskeskukselle suuntautuvaa kulkua ajatellen puistokaistaleiden kautta. SunPaimio (app.sunpaimio.fi) kokoaa yhteen Paimion julkiset palvelut, yritykset ja yhdistystoiminnan sekä ajankohtaiset asiat. Lisätietoja paimio.fi/koivulinna_tontit SunPaimio -mobiilisovellus ja VisitPaimio -sivusto auttavat niin paimiolaiset kuin Paimiossa vierailevat palvelujen äärelle. Paimio palvelee ja kehittyy Lisää odotettuja tontteja Koivulinnasta! SunPaimion ja VisitPaimion avulla palvelujen äärelle KOIVULINNA Kukkolantie ja Kirjolantie Tontit myyntiin ja vuokralle 14.2.2025 alkaen 8 asuinpientalotonttia 1 164-2 896 m2 7 erillispientalotonttia 1 090-1 391 m2 Lisätietoja paimio.fi Huutokaupat.com. Toisessa vaiheessa luovutetaan Kukkolantien ja Kirjolantien tonttit, joiden varaus alkaa 14.2.2025. Paimion ulkoilureittitarjonta on erittäin monipuolinen. Uusia reittejä on valmistunut vuosittain. Nyt luovutettavaksi on asetettu 15 tonttia, joille voi rakentaa omakoti-, parija kytkettyjä taloja. Tontin vuokra on 5 % huudetusta maapohjan hinnasta. Varausaika on kuusi kuukautta, jonka aikana tontti tulee vuokrata tai ostaa. 25 Juhlavuottaan viettävällä Paimiolla on mittava ja rikas historia, jota monin eri tavoin juhlavuoden aikana tuodaan esille
Graduista selviää, että parantolassa ei myöskään puhuttu kuolemasta. Täytimme aikamme kaikella hauskalla, sääntöjen puitteissa.” Parantolan entiset potilaat ovat verranneet parantolaelämää esimerkiksi kesäleiriin. ”Lumpustelu kielletty” PAIMIO 700 Jaana Pakarinen Paimion parantola on aikoinaan ollut oma pienoismaailmansa, jossa ihmiset ovat voineet asua vuosia. Potilaiden yhteistoiminnan tarkoituksena oli mielialan ylläpitäminen sekä sairauden aiheuttaman ahdistuksen ja kuoleman pelon poistaminen. Kullakin valtiolla oli oma rikoslaki ja rikesakoilla kerättiin varoja esimerkiksi illanviettojen järjestämiseen, selviää Kokon gradusta. Osastot puolestaan järjestäytyivät ”hallikunniksi”. Hän kertoo, että haastatteluista on käynyt ilmi, että vaikka parantolaa voisi pitää hyvinkin synkkänä paikkana, on siellä kuitenkin näyttäytynyt elämän moninaisuus myös kaikkine iloineen. Tarkoitus onkin, että jossain vaiheessa saisimme hankkeen puitteissa tehtyä aiheesta yleistajuisen tietokirjan, hän sanoo. Vaikka parantolaan joutuneet ovat sairastaneet hengenvaarallista tuberkuloosia, on parantolan ilmapiiri ollut kuitenkin toiveikas. Yliopistotutkimusta parantolan arjesta Turun yliopistolla on alkanut vuonna 2021 parantolaan liittyvä hanke: ”Hoitolaitoksesta kulttuuriperintökohteeksi: Kulttuurisia näkökulmia Paimion parantolaan.” Pipsa Havulan pro gradu -tutkielma ”Jokanen oli masentunu ku tuli sinne. Kuten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kyselyssä eräs parantolan entinen asukas kertoo: ”Me sen aikainen potilasaines olimme kovasti iloisia, toiveikkaita ja reippaita, olimmehan nuoria. Yksi hankkeen jäsen on paimiolainen museologian yliopistonlehtori Maija Mäki, joka kertoo, että hankkeen tavoite on tallentaa nimenomaan parantolan arkielämää. 26 Potilaita hallimakuulla parantolan parvekkeella. Graduista selviää, että parantolan asukkaat eivät olleet passiivisia petipotilaita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka suhtuivat parantola-aikaansa pääosin positiivisin mielin. Parantolassa potilaat oli aluksi jaettu sukupuolen mukaan osastoihin, myöhemmin sekaosastoihin. Terhi Kokon pro gradu tutkielma: ”Ei mitään yöpaidassa laahustelua”: Potilaiden toimijuus tuberkuloosiparantolassa 1930?1950-luvuilla on puolestaan juuri hankkeen puitteissa ilmestynyt. Paimion parantolassa on aikoinaan eletty omassa suljetussa yhteisössään.. Jokaisella hallikunnalla, ”valtiolla” oli omat hallituksensa, ministerinsä ja jopa presidenttinsä. – Tällainen parantola-arki kuitenkin varmasti kiinnostaisi monia. Parantolassa asukkaat ovat kuitenkin jakaneet saman taudin ja pitkistä hoitojaksoista johtuen heistä on muotoutunut tiivis yhteisö. Emme halunneet ottaa huomioon mitään muuta vaihtoehtoa kuin paranemisen”, eräs asukas muisteli. Parantolan elämää on tutkittu kahdessa opinnäytetyössä, juuri julkaistussa Terhi Kokon etnologian pro gradu -tutkielmassa sekä Pipsa Havulan vuonna 2021 julkaistussa folkloristiikan pro gradu -tutkielmassa. Parantolassa on juhlittu joulua, rakastuttu, opiskeltu, tehty töitä ja pyöritetty omaa radiota ja toimitettu lehteä. Hallitasavalloilla on ollut myös omat lippunsa ja uusille tulokkaille omat siirtymäriittinsä, kuten lempinimen saaminen. . Kuolleista potilaista on kertonut vain huoneen ovenpieleen ilmestynyt vaatenyytti sekä sängystä poistetut lakanat. ”Olimme siihen aikaan jokainen täynnä elämän halua ja kaikki voittavaa elämän uskoa. Tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty, vaan Paimion parantolan tutkimus on keskittynyt ennen kaikkea arkkitehtuuriin. Asukkaat ovat keksineet omille osastoilleen nimet, joita olivat muun muassa Tutula, Funkkila ja Kuningaskunta. Ku aatteli, et nyt tää elämä oli tässä” Muistitietotutkimus Paimion parantolan potilaiden kokemuksista 1940–1960-luvuilta oli alkusysäys hankkeelle. Potilasvaltioita presidentteineen Tuberkuloosipotilaisiin on suhtauduttu normaaliarjessa karsaasti ja heitä on tartunnan pelossa jopa pelätty
Alkoholin käyttö oli parantolassa kielletty. Jälkikäteen parantola-ajasta on voinut jäädä mieleen ahdistava olo. Myös esimerkiksi Dallapé-yhtye sekä Tapio Rautavaara ja Reino Helismaa ovat käyneet esiintymässä. Osa gradujen muistelijoista oli sitä mieltä, että lumpustelu oli sallittua, kunhan se ei mennyt ”liian pitkälle”. Parantolan omassa Preitilän radiossa potilaat toivoivat musiikkia ja lähettivät toisilleen terveisiä. Koska kotiin ei päästy juhlapyhinäkään, on parantolassa juhlittu uuttavuotta raketein ja juhannusta tanssein. Silti kontaktit miesten ja naisten välillä haluttiin pitää vähäisinä jaoittelemalla potilaat aluksi miesja naisosastoihin. Esimerkiksi Pipsa Havulan graduaan varten haastattelema nainen kertoi kerran lähteneensä kauppaan hakemaan lettutarpeita ja paistaneensa lettuja salaa. Silti kieltoja rikottiin. Preitilässä oli jo heti ensimmäisenä vuonna, vuoden 1933 aikana, ehditty järjestäytyä tasavalloiksi. Parantolan asukkaat pukeutuivat omiin vaatteisiin ja peseytymään he pääsivät vain kerran viikossa. Ei pelkkää juhlaa Vaikka parantolassa on ollut hauskaakin, on potilaita kuitenkin varjostanut kuolemanpelko. Mikäli potilas oli riittävän hyvässä kunnossa, hänelle määrättiin kevyttä työtä, kuten siivoamista, noin reiluksi tunniksi päivässä. Kuvassa kolmannen kerroksen, Tutulan sininen lippu. Joo et se tuntui ihan, jotenki ihan tyhmältä, mut kyl jotkut tämmöset tunteet on sit ollu nii vahvoja, et ne sit yhtäkkiä tulee viel vuosien vuosien jälkeen siviilielämässäki.”. ”Ei mennyt aikaakaan, kun olin jo täysin painoin, nuoruuden voimin ja innoin sukeltanut sisälle parantolaelämään. Seurustelua parantolassa kutsuttiin lumpusteluksi tai lumpustukseksi. Potilaat pukeutuivat omiin vaatteisiinsa. Niitä oli kuusi, kukin omalla nimellään. Yhdessä potilaat pelasivat pelejä, kuten koronaa ja biljardia ja ulkoilivat lähiympäristössä sekä tekivät omia näytelmiään. Ryhmäkuvissa parantolan potilaita sekä sairaanhoitajia. Myös potilaiden ja henkilökunnan välisiä seurustelusuhteita oli, ja osa johti avioitumiseen. ”Mää sanoin [miehellensä] kuule nyt on nii et mä en tääl parantolas kyl nuku. Eräs Havulan haastattelema nainen oli sitä mieltä, että lumpustelu oli kyllä kielletty, ”mutta sitä tehtiin jatkuvasti”. Myös alkoholia on juotu salaa ja joskus jopa ylilääkäri on määrännyt potilaille alkoholia ruokahalun lisäämiseksi. Kuitenkin miehet ja naiset kävivät yhdessä kävelyllä parantolan lähellä olevalla Lemmenlammella, ja yksi Havulan haastateltava kertoi yläkerran miesten lähettäneen alakerran naisille ikkunoiden kautta pullopostia. Intiimi kanssakäyminen parantolassa oli siis ainakin kielletty, mutta lievempää lumpustelua ilmeisesti katsottiin läpi sormien. Kieltoa kuitenkin rikottiin ja pullopiilona käytettiin muun muassa parantolan ruokalasta löytyvää takkaa, jota ei koskaan käytetty, näyttää Turun yliopiston parantolan tutkimushankkeen Maija Mäki. Parantolassa oli myös erilaista käsityötoimintaa sekä opiskelua varten Parantolaopisto. Tämä tarkoitti makaamista raittiissa ilmassa parantolan suurilla parvekkeilla, niin kesällä kuin talvella. Silloin tällöin parantolaan saatiin esiintyjiä, kuten teatteriporukoita. Lumpustelu Koska parantolan hoitojaksot olivat pitkiä, luotiin parantolassa ystävyysja rakkaussuhteitakin. Makuuhuoneeseen hankittu yövalo oli heittänyt kattoon samanlaiset varjot kuin parantolassa ollessa ja lopulta yövalo oli ollut pakko heittää pois. Se otettii irti koko lamppu, hän vei varmaan sen roskikseen. Sääntöihin on kuulunut myös kielto juoda alkoholia, pelata korttia, polttaa tupakkaa, seurustella – tai “lumpustella” kuten asiaa parantoloissa kutsuttiin – eikä kello yhdeksän jälkeen saanu liikkua muualla kuin omassa huoneessa. Tiukat säännöt Parantolan arki oli tiukasti säädeltyä ja asukkaat noudattivat tarkkaa lukujärjestystä. Potilasosastoilla oli omat nimensä, lippunsa ja jopa presidenttinsä. Eräs Havulan haastattelema nainen muistelee, että vielä vuosikymmeniä parantola-ajan jälkeen lamppu aiheutti vanhoja muistoja mieleen. Myöhemmin hän pääsi mukaan normaaleihin päivätoimiin, joihin kuului esimerkiksi hallimakuutusta. 27 Potilaita hallimakuulla parantolan parvekkeella. Minun tasavaltani oli nimeltään Tutula, meidän sinisessä lipussamme oli kuva auringosta säteineen ja meidän tasavaltalaulumme oli koko talon kaunein.” Eräs SKS:n muistelukyselyyn vastannut kertoo. Myös tulevia operaatioita on pelätty. Parantolassa ilmestyi myös Pasuunatai Sputum-niminen potilaiden tekemä lehti, jossa julkaistiin muun muassa runoja. Hallimakuukertoja on ollut 1–5 päivässä ja ulkona on maattu noin 1–2 tuntia kerrallaan. Oli valittu presidentit, sepitetty tasavaltalaulut ja oli myös hankittu tasavaltaliput. Myös parantolan alueelta poistuminen omin luvin oli kielletty. Hallimakuuta ja esiintyjiä Kun potilas tuli parantolaan, voinnista riippuen hän saattoi olla ensin vuodelevossa. Joskin potilaat saivat tanssia vain kolme varttia, etteivät rasittaneet itseään liikaa. Kieltoja rikkonut on voitu poistaa parantolasta. Havula kertoo gradussaan, että vaikka parantolaelämä on koettu kuin kesäleirinä, on potilailla ollut myös ikävä perhettään ja ystäviään sekä surua menetetyistä kokemuksista parantolan ulkopuolella. Esimerkiksi hallimakuun aikana ei saanut jutella muiden kanssa, jotta keuhkot eivät rasittuisi. Tavallista oli myös tapa, jossa hallimakuutukseen mentäessä miehet kävivät peittelemässä naiset
Helsingintie 11 B, 24100 Salo Vistantie 22 B 4, Paimio toimisto@tilitimantti.fi 050 477 9482 www.tilitimantti.fi Timanttista taloushallintoa! Pysy kartalla Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. www.tilaajapalvelija.fi Pysy kartalla Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. www.tilaajapalvelija.fi Pysy kartalla Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. Kotiseutusi on aina osa sinua. 28 aika saaressa H A R R O KOS K I N E N 2 5.1 . www.tilaajapalvelija.fi Pysy kartalla Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat. Se seuraa kaikkialle minne menetkin. Kotiseutusi on aina osa sinua. Se seuraa kaikkialle, minne menetkin. ALANDER OY Teppo P. Kotiseutusi on aina osa sinua. 4. Jätä yhteystietosi: kiviliikealander@gmail.com niin lähetämme esitteen postitse. Se seuraa kaikkialle minne menetkin. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat. 040 763 7402 Mikko P. Kotiseutusi on aina osa sinua. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat. TILAA HINNASTOLLINEN KIVIESITE. 040 825 0485 Hautakivenkatu 7, 20720 Turku www.kiviliikealander.. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat.. Kotiseutusi on aina osa sinua. 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi Toimitus Saloon ja ympäristökuntiin € Uudet hautakivet, lisänimet, kultaukset ja kaikki kivialan työt. KIVILIIKE VELJ. –2 7. Se seuraa kaikkialle minne menetkin. 2 2 5 K uv a : H a rr o K os ki ne n SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI Mariankatu 14, 24240 Salo 02 778 4892 ti–pe 10–18, la–su 11–16 www.salontaidemuseo.fi LILLI HAAPALA – UTOPIAN JÄLJILLÄ Galleria Sivuraide: JOHANNA PULKKINEN P. www.tilaajapalvelija.fi Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat. Se seuraa kaikkialle minne menetkin
1665 € Ritva 040 132 6217 • Ari 040 512 0903 ANTIIKKI AJATON OY Aurantie 331, 21450 Tarvasjoki, p. RAKENNUSURA KOINTI. ieltä löydät Arabian kannuja, kotimaista lasia, Artekin huone kaluja, käsitöitä, sisustustuotteita ja kaiken kruunaa pieni kahvilamme. Meiltäammattitaidolla • Puunkaadot • Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) • Pihojensiistimiset • Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 ONGELMIAPUIDENKANSSA. 494 € 18.-26.4. 020 793 1040 Meillä kalliimmat matkat voi maksetaan useammassa erässä ! 15.-22.3. Tervis Spa puolihoito ........................ 044 984 3167 www.antiikkiajaton.fi FB: Antiikki Ajaton IG: antiikkiajaton S ieltä löydät Arabian kannuja, kotimaista lasia, Artekin huonekaluja,käsitöitä, sisustustuotteita ja kaiken kruunaa pieni kahvilamme. 044 984 3167, www.antiikkiajaton.fi FB: Antiikki Ajaton, IG: antiikkiajaton ANTIIKKI AJATON OY Aurantie 331, 21450 Tarvasjoki p. Meiltäammattitaidolla • Puunkaadot • Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) • Pihojensiistimiset • Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 ONGELMIAPUIDENKANSSA. 476 € 15.-22.3. Meiltäammattitaidolla • Puunkaadot • Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) • Pihojensiistimiset • Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 • Klapitukset koneella Onnea Paimio 700 vuotta! www.startours.fi Tornikatu 4, Raisio p. 543 € 15.-22.3. ONGELMIAPUIDENKANSSA. 29 Kaarinan kaupunki onnittelee 700-vuotiasta naapuriaan Paimiota. KIINTEISTÖHU OLTO. Estonia Medical Spa puolihoito ......... p. Tervis Paradiis Spa puolihoito ......................... SOITA, NIIN ME AUTAMME. Hollanti Tulppaanimatka .............................. 02 731 3281 ark. 10-17 la 10-14 Alusasut ja uimapuvut myyjän avustuksella Turuntie 3, Salo On ihanaa olla nainen mukavissa alusasuissa Meillä on joka viikko 22 100 * lukijaa Lähde: KTM 2024 * Paperilehti ja digi yhteensä. TYÖKONE JA TYÖVÄLINE VUOKRAUS. S PIHAT KESÄKUNTOON! PIHAT KESÄKUNTOON! Onnea Paimio 700 vuotta! PIHAT KESÄKUNTOO N! PIHAT KESÄKUNTOO N! PIHAT KESÄKUNTOO N! PIHAT KESÄKUNTOO N! PIHAT KESÄKUNTOO N! PAIKALLINEN SEKÄ MONIPUOLINE N RATKAISU TYÖHÖN KUIN TYÖHÖN
Kykyjä ja tarmokkuutta talonpoikaisella Adamilla oli vaikka muille jakaa. Kerronnasta vastaa tiivis kolmehenkinen tiimi: Juhani, Päivikki ja Joonas Särvä. ”Pari naukkia, hyvä kanttoori!” – Pari naukkia vaan, hyvä kanttoori!, kailotti Nummisuutarin Esko aikoinaan. Kyse ei ollut muutoinkaan mistä tahansa talokaupasta. Kuvassa ainoa jäljelle jäänyt. Miltei sama näkymä jo 175 vuotta. Paimion Halkilahden tila oli Mustialan agronomiopiskelijoiden harjoittelutilana vuosina 1901-1907. 30 PAIMIO 700 Perttu Hemminki 700 vuotta täyttävän Paimion juhlavuoden laajan ohjelmatarjontaan kuuluu muun muassa Talot kertovat -sarja. helmikuuta – kyseisessä sarjassa on vuorossa Halkilahden talon vaiheita. Adam Halkilahti hallitsi myös puutyöt. Viisisataahenkinen lähetystö lähti toivorikkaana Pietariin maaliskuussa 1899 tavoitteenaan ”helmikuun manifestin” sekä muiden sortotoimenpiteiden ja venäläistämispyrkimysten kumoaminen. . Adam Halkilahti oli ensimmäinen Halkilahtea isännöinyt ei-aatelinen. Paimiolaisen panimomestari Niko Hurskaisen kehittämä olut liittyy vahvasti Juntolan kartanoon ja sen entisaikojen kestikievariin. Se on saanut sijansa Juhani ja Päivikki Särvän kotitilalla Paimiossa. Halkilahti osallistui valiokuntatyöhön ja ajoi voimakkaasti muun muassa oppikoulun perustamista Turkuun. Halkilahdelle paluumatka saattoi olla erityisen raskas. Olemus huokuu kunnianhimoa, mutta ei ylimielisyyttä. Myyjänä oli kruunun nimismies Carl Backmansson, jonka lapsista toiseksi nuorin, Hugo Backmansson (1860-1953), työskenteli aikuisiällään taistelumaalarina Venäjän tsaarin sotakentillä, aina Mantshuriassa ja Persiassa saakka. Sen jälkeen se oli muun muassa maaherra Karl Falkenbergin ja hänen perillistensä rälssitila (vuoteen 1840 saakka). Paimion Iso-Heikoistentiellä, Juhani ja Päivikki Särvän kauniin kulttuurikodin seinällä on Adam Halkilahden kehystetty valokuva yli puolentoista vuosisadan takaa. Adam Halkilahti oli Paimion ehkä keskeisin kunnallinen ja valtakunnallinen vaikuttaja 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Pettynyt lähetystö palasi Helsinkiin nöyryytettynä ja tyhjin käsin. Jopa hieman kuvaelmaakin, koskien sotamaalari Hugo Backmanssonia. Salmiakkikuvioineen yhä melkein kuin ”pakasta vedetty”. Vielä Eskoakin kaukaisimmille ajoille porhalletaan Paimio-oluen julkistamistilaisuudessa, joka järjestetään Varsinais-Suomen kansanopistolla Paimion Vistalla lauantaina 15.3. Hän osti Paimiossa sijaitsevan Halkilahden talon tiluksineen 28 ikävuoden korvilla. Luvassa ei ole perinteisiä luentoja, vaan vapaamuotoista esittelyjä, pitäjähistoriaa ja mielenkiintoisia kertomuksia. Tarunhohtoinen Halkilahti. Hänestä muokkaa henkilökuvaa Sauli Immaisi. Hän teki myös yhdessä muiden kanssa useita suomen kielen käyttöä lisääviä esityksiä. maaliskuuta kello 15. Keisari ei suostunut ottamaan lähetystöä vastaan. Voittoja ja suuri tappio Paimion 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun päätöksentekoa seuratessa Adam Halkilahden nimi ponnahtaa esiin tuon tuostakin. Aikoinaan Halkilahti (varh. Adam – Juhanin äidin isoisä – näyttäytyy kuvassa komeapiirteisenä miehenä. Paimion pitäjän edustajana Halkilahti kuului vuoden 1899 niin sanottuun suureen lähetystöön. Adam pyrki ja pääsikin paljon pitemmälle. Talonpoikaista tarmoa Adam Matinpoika Halkilahti, (aik. Hän oli kaksilla valtiopäivillä (1872 ja 1885) Piikkiön tuomiokunnan edustajana talonpoikaissäädyssä. Irmelin Isokoski kertoo kievariperinteestä. Olihan ikävuosia kertynyt jo koko lailla, ja poliittiHalkilahti, Paimio. Pakula), syntyi Liedon Pakulassa vuoden 1836 syksyllä. Esimerkiksi kansakoulujen perustamisen kohdalla hänen työtään ja sinnikkyyttään ei voi yliarvioida. Hän teki lapsilleen neljä hienoa vaatekaappia vuosina 1870-1880. FAKTA . Sen tiimoilta nousevat esille nämä tarunhohtoiset nimet Halkilahti, Tuuvala, Juntola, Meltola, Spurila ja Wiksberg. Ensimmäisenä – päivämäärällä 25. muoto Halickolais) oli ollut aatelisen Horn-suvun lampuotitila. Myöhemmin agronomien koulutus siirtyi Viikin tilalle Helsingin yliopiston maatilan yhteyteen. Tuula Lauri tarinoi Juntolan nykyisen omistajan kanssa. Oluen siemailun ohella kuullaan muistoja Juntolan tilasta ja sen yhdestä merkittävästä omistajasta, kunnallisneuvos Klas Albert Limnellistä
Nykyisen Tuuvalan Alastalon historia alkoi vuonna 1873, jolloin kyseinen tila siirtyi vallesmanni Backmanssonilta Paimion Huson Tuomolan talosta kotoisin olleelle Heikki Heikinpojalle. Monitaitoinen Florinus Henrik Florinus kuuluu Paimion kulttuurihistorian merkkihenkilöihin. PERTTU HEMMINKI Robert Wilhelm Ekmanin historiamaalaus Porvoon vuoden 1809 valtiopäivien avajaisista. Suomen historian ensimmäiset säätyvaltiopäivät Porvoossa olivat lähtölaukaus itsenäisen Suomen valtion perustamiselle. Kaisa Häkkisen luennossa tarkastellaan Henrik Florinuksen elämänvaiheita ja tutustutaan hänen kirjalliseen tuotantoonsa, jolla on kiistatta pysyvä arvo suomen kirjakielen historiassa. Adamin tarmo jatkui jälkipolvissa Juhani ja Päivikki Särvän kodin työja kirjastohuoneen seinällä on Adam Halkilahden valokuvan vieressä kuvataulu Porvoon vuoden 1809 valtiopäiviltä. Erilaisten musiikki-, teatterija historia-aiheisten tapahtumien ja luentojen kavalkadi jatkuu niin pitkälle kuin vuotta riittää. Paimio 700 -juhlavuosi on lähtenyt hienosti liikkeelle. Ja ehkä myös jakaa perintöä lapsilleen. Maanviljelysneuvokset Kaarlo Halkilahti ja Reino Halkilahti olivat Adam Halkilahden pojanpoikia. helmikuuta. Kaipuuni Karjala -konsertissa esiintyy baritoni Aarne Pelkonen. ja seniorien ystävänpäivälounas Karhulammella perjantaina 14. Tilan rakennukset saivat Museoviraston suojelupäätöksen vuonna 1989. Torstaina 27. Hän julkaisi suomea sisältävän tulkkisanakirjan 1678, suomenkielisen Raamatun vuonna 1685 ja kirkkolain suomennoksen 1688. Paimion Halkilahden talo (rak. Florinus oli aikansa arvostetuin suomenkielisen kirjallisuuden kehittäjä. Hänet toimi Paimion kirkkoherrana vuodesta 1671 ja rakennutti ”ohessa” Vistalle komean kivikirkon, joka vihittiin käyttöön vuonna 1689. Maaliskuun tapahtumia ovat muun muassa historiallisten karttojen näyttely kaupungintalon näyttelyparvella (Paimio-Seura ry), Henrik Florinus -luento Paimiosalissa ti 25.3. Tällaisiin tarkoitusperiin viittaa muun muassa se, että vuoden 1864 heinäkuussa hän laittoi samanaikaisesti myyntiin omistamansa Paimion Halkilahden ja Paimion Tuuvalan Alastalon ”rälssitalot”. Se on edelleen Torkkilan suvun omistuksessa. helmikuuta on lisäksi koettavissa Paimiosalissa Backmanssoniin liittyvä draamallinen monologi otsakkeella Taiteilijaelämää ja seikkailuja. Alastalon myynti-ilmoituksessa mainittiin myös kauppaan sisältyvä ”tiilipruukki suolasen meren rannalla”. Konsertilla liikkeelle Alkavan helmikuun tapahtumista mainittakoon – tällä aukeamalla esitellyn Talot kertovat -sarjan ohella – Paimion Karjalaseuran 80-vuotisjuhlakonsertti Paimion kirkossa ylihuomenna sunnuntaina, Legopäivä Sukselan entisellä kyläkoululla sunnuntaina 9.2. Juhlavuoden tapahtumista saa kattavaa ja ajantasaista tietoa Paimion kaupungin verkkosivuilta. Kysytä Florinukselt, kyl hän tiättä! . nen ura oli kääntymässä loppusuoralle. Paimio 700 -juhlavuoden Talot kertovat -sarjaan sisältyy myös helmikuinen Tuuvalan vaiheita/Hugo Backmanssonin taide -yhdistelmänäyttely. Hugona maalaustaiteen, ihmiselon ja ehkä myös sodankäynninkin eetosta pohdiskelee Anton Simolin.. Paimio 700 -juhlavuoden ohjelmaa, helmi-maaliskuu. Hänen sanotaan nauttineen Paimiossa ”kaikkien yhteiskuntaluokkien luottamusta”. (luennoitsijana emeritaprofessori Kaisa Häkkinen) ja Paimion teatterin Kerro, kerro kohtaloni -lastenja nuortenmusikaali Vistan näyttämöllä 29.3. Konsertin jälkeen kahvit ja onnittelujen vastaanotto Mikaelintalolla. alkaen. Florinus julkaisi myös kautta aikojen ensimmäisen suomenkielisen sananlaskukokoelman. Se ilmestyi vuonna 1702. Sen voi tulkita kumarrukseksi Adam Halkilahdelle, vaikka Adam syntyikin yli neljännesvuosisataa kyseisiä valtiopäiviä myöhemmin. 31 Juhani ja Päivikki Särvä kodissaan Paimion Iso-Heikoistentiellä tammikuussa 2025. Adam Halkilahden poika Juho Rafael Halkilahti oli Paimion Säästöpankin monivuotinen toimitusjohtaja – ja samalla vahva maatalouden puolestapuhuja. Kuinka hienoa olisikaan ollut palata kotiin Paimioon toisenlaisten terveisten kera. Paimion Tuuvalan Alastalo, mistä muun muassa Kunnallislehden perustaja Kaarlo Alavuo oli lähtöisin. 1849) ja tila myytiin August ja Sofia Torkkilalle vuonna 1916. Tuuvalan Alastalo Olisiko ollut niin, että Halkilahden tilaa vuodesta 1840 vuoteen 1864 hallinnut kruunun nimismies Carl Backmansson halusi saada mahdollisimman mukavat ja vakavaraiset eläkepäivät Turussa
Vuonna 1897 lautturiksi tullut Otto Hiidenala onnistui hilaamaan taksan kannattavalle tasolle, mutta sitten ilmaantui uusi uhkatekijä – rautatie. Kaksi nuorta naista – Kaarina Knuutila Sauvosta ja Enna Lindholm Aakoisista – onnistuivat uimaan kahden irtotukin varaan. 32 Hiidenalan lautta. Veden noustessa lautalle kehotti kuljettaja yhä matkustajia nousemaan autosta. Tähän päättyy Lauttarannantie, joka vuoteen 1952 saakka johti Paimionjoen ylittävälle Hiidenalan lautalle. Paimion kuntakokous päättikin vuonna 1903, että lauttaliikenne lopetetaan. Kasvonsa säilyttääkseen kuntakokous päätti, että vaikka Hiidenalan lautta pidetään yhä toiminnassa, se sai olla kooltaan pienempi ja kantaa vain neljä hevosta täydellä kuormalla tai kuusi hevosta ilman kuormaa. Aikojen myötä tuokin silta tuli matkansa päähän. He olivat hukkuneet. Ennen lautalle ajamista kuljettaja Grandell kehotti matkustajia poistumaan autosta. Suurtilaksi Hiidenala muotoutui 1750-luvulla. Kuva tiettävästi Turun Puutorilta.. Lauttarannantie vie yhä paikkaan, jossa joki ylitettiin. Onnettomuudessa saivat surmansa pikku tytön äiti Taimi Grandell, 26, ja Ester Pihlaja, 19, molemmat Sauvosta. Kohtalokas onnettomuus vuoden 1927 toukokuussa. Avun antaminen veden varaan joutuneille oli voimakkaan virtauksen ja irtotukkien vuoksi vaikeaa. Lautta alkoi matkan edetessä hiljalleen vajota. Myös osa matkustajista putosi jokeen. Vettynyt lautta ja sahalta karanneet tukit. Hiidenalan Hiidenalan lautta sinnitteli vuote vuoteen 1952 saakka Paimion Perinneyhdistys ry:n verkkosivuston Tarinat-osiossa kerrotaan Hiidenalan lautalla lauantaiaamuna 28.5.1927 tapahtuneesta kohtalokkaasta onnettomuudesta. Hiidenalassa – muutama sata metriä nykyisen 110-tien sillan pohjoispuolella – oli tiettävästi puusilta jo vuoden 1500 paikkeilla. Matkustajat nousivat autoon, ja pahoin vettynyt lautta lähti liikkeelle voimakkaassa ristiaallokossa, peräosa vedenpinnan tasolla. Jossain vaiheessa Hiidenalan paikkeille rakennettiin uusi silta. Linja-auto suistui veteen. Se on saattanut olla käytössä jo vuonna 1790, jolloin Matti Matinpoika osti Hiidenalan tilan. Edellispäivien voimakkaat sateet ja mereltä puhaltava kova tuuli olivat nostaneet vedenpinnan lauttarannassa äärirajoille. Samalla päätettiin antaa lauttaus Karl Salinin hoidettavaksi 25 vuoden ajaksi. Miksi körötellä vanhalla liinakolla vaivalloisesti Hiidenalaan, kun Paimion asemalta sai parilla kolikolla hypätä hirmuisesti laukkaavan rautahevosen kyytiin. Pojat pelastivat 4-vuotiaan tytön kahden tukin varassa ajelehtineen ruokoläjän päältä. PAIMIO 700 Perttu Hemminki Paimion Hiidenala oli aikoinaan paitsi ratsutila myös hyvin hoidettu kruununtila. Tilalle tehtiin lautta. Hän toimi lautan hoitajana ja kuljettajana 1870-luvulta 1890-luvulle saakka. Hiidenalan lauttaliikenne jatkui vuoteen 1952 saakka. Linja-autokalustoa noin sadan vuoden takaa. Hiidenalan talosta on maininta asiakirjoissa jo vuodelta 1378. Toisessa autossa olleet miehet avustivat lauttamiehiä. Lautta ei ilmeisesti ollut kovinkaan tuottoisa elinkeino, sillä lauttataksan pienuus/suuruus nostatti polemiikkia tavan takaa. Vastustus oli kuitenkin sen verran suurta, että päätös kumottiin miltei saman tien. Voimakas virtaus ja Paimion Höyrysahalta karanneet tukit alkoivat kallistaa lauttaa, jolloin linja-auto suistui kylki edellä jokeen. Autossa oli kuljettajan lisäksi yhdeksän matkustajaa, joista Paimion nimismies Pekka Repo totesi puuttuvan kaksi naista. Jälleen päätettiin kokeilla lauttaa. Lautan rakentamiseen tarkkaa vuosilukua ei tiedetä, mutta lautta oli käytössä ainakin jo vuonna 1638, jolloin Laaroisissa asui Jussi-niminen lautturi. Pelastustöihin osallistuivat Harvaluodon Sahan moottoriveneen lisäksi Artturi Uusitalo ja entisen lautturi Lehtosen poika veneineen. Seuraavassa referointia yhdistyksen ansiokkaasta selonteosta, joka pohjautuu mm. Hukkuneita ei heti löydetty, mutta naarausten yhteydessä löytyi linjaauto noin 400 metrin päästä lauttarannasta. Paimion pitäjänhistoriateoksen (painovuosi 1973) kuvitusta. Se kuitenkin hävitettiin Kaarle-herttuan sotaretken melskeissä. . Varsinainen lautturi oli vapaalla. Paimion pitäjähistoriassa mainitaan nimeltä eräs Hiidenalan 1800-luvun lauttureista: rusthollari Otto Tanisi. Jotkut onnistuivat saamaan kiinni lautan osista ja vaijerista. Turun Sanomien, Turunmaan ja Uuden Auran vuoden 1927 uutisartikkeleihin: Mainittuna aamuna Hjalmar Grandell tuli uudella Chevroletillaan Hiidenalan lauttarantaan, missä oli toinenkin linja-auto odottamassa lauttaa
Hiihtomatka Vuokattiin Salon Tilausmatkojen bussilla, majoitus Break Sokos Hotel Vuokatti ???????795€/hlö/2hh, 1145€/hlö/1hh pe 18. Hiihtomatka Ylläkselle hotelli Ylläskaltio puolihoito ...............................1295€ 29.-30.3. Tallinnan hotellimatka, Nordic Hotel Forum****, bussi mukana matkalla ??. Etelä-Norjan kierros 8-päivän matka Tähän matkaan olen koonnut tämän matkan helmet ............................................................1585€ 7.-8.7.2025 MACBETH ooppera Savonlinnassa .............................................................525€ Kaikilla matkoilla matkanjohtaja mukana www.lahjanmatkat.fi • info@lahjanmatkat.fi • puh. 0400 695 525 Katsele kenkiämme nettisivuiltamme www.alina.fi Alinassa on hyviä kenkiä ja kiva asioida! Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki p. to 20.2. pian .................................................189€ 15.-22.3. Tuurinkyläkauppa ym.. Komedia, Nokian Työväenteatteri Salaisuuksia varjellaan ym. Pärnun kylpylämatka Estonia Medical Spa ?????. ma 21.4. ............................................88€ 8.3. Pääsiäismatka Tallinna / Pärnu / Riika, sis. 044 704 3553 outi.nurmi@alina.fi www.alina.fi Lähde matkalle Paimiosta tai Kaarinasta Vastuullinen matkanjärjestäjä Salon Matkatoimisto Oy VARAUKSET: Asemakatu 8, Salo p. Jyväskylä, laivaristeily +ruoka, Kesäteat. 539€/hlö/2hh, 689€/hlö/1hh to 6. Menestystä myös tuleville vuosille! Onnittelemme 700-vuotisjuhlavuottaan viettävää Paimion kaupunkia! Liedon kaupunki Laatujournalismi on laatujournalismia painettuna ja digitaalisena. Riihivuori Satumaan kuningas Alvar Aalto ........................249€ 8.-15.6. Tilaa, jos et jo tilaa: www.tilaajapalvelija.fi Lue miten luet. 33 2.3. EDITH PIAH La-vie en rose Oopperatalo ilmot. la 1.3. Hotelli keurusselkä ja Sherlachius museo Mänttä ...269€ 12.4. kuljetukset kohteisiin Salon Tilausmatkojen bussilla Tallinna ?????????379€/hlö/2hh, Pärnu 419€/ hlö/2hh, Riika 329€/hlö/2hh OSTAMME PUUTA , KORJAAMME JA JALOSTAMME AINESPUUKSI JA ENERGIATUOTANTOKÄYTTÖÖN. Homma hoidossa rouva ministeri Tampereen työväenteatteri ..........................109€ 20.-26.4. 02 7316 316, klo 9-16, www.salonmatkatoimisto.fi ti 18. Emmi kylpylä Pärny, laivalla ruokailut, täyshoito, bussi mukana koko ajan ..675€ 18.-19.5. ti 11.3. OTA YHTEYTTÄ: Antti Hemmilä 050 360 1845 metsajaenergia@gmail.com metsajaenergia.fi Meh Forest Oy Paimion pitkää ja rikasta historiaa sekä sen vahvaa yhteisöllisyyttä, palveluja ja elinkeinoelämää voi ylpeydellä juhlia. Riika-Vilna-Cesis kiertomatka Salon Tilausmatkojen bussilla ????????????895€/hlö/2hh, 1045€/hlö/1hh la 22. 225€/ hlö/2hh su 23.2. Herrat ovat herkkäuskoisia. la 29.3. Molemmissa pidetään yhtä tiukasti kiinni faktoista ja tuetaan demokratiaa
Paimiossa on esimerkiksi KTO:n myötä yli 50 vuoden ajalta kehitysvamma-alan osaamista, jota pitäisi paremmin hyödyntää. Paimiolaislähtöinen yritysfuturologi ja kauppatieteiden tohtori Tarja Meristö näkee kiertotaloudessa potentiaalia, joskaan tulevaisuuteen ei kannata heittäytyä pelkästään markkinatalouden rattaiden vietävänä. Tulevaisuudessa siintää kenties hyvinvointihotellija jopa -kylpylä. Mieti nyt vaikkapa suutariliike Viimeistä Niittiä. . – Parantola itsessään on aivan mahtava kokonaisuus ja lisää Paimion tunnettuutta nimenomaan positiivisessa mielessä. Sähköisen ja kasvavan pitäjän työpaikkaomavaraisuusaste oli 1980-luvulla parhaimmillaan jopa 90 prosentin luokkaa, ja se oli saavutettu pitkälti innovaatioiden, rohkeuden ja ehkäpä osin perusteettomankin optimismin turvin. Myös Meristön työura yritysmaailman tulevaisuusskenaarioiden parissa alkoi Paraisilla Partekin riveissä jo 1970-luvun lopulla, jonka jälkeen hän eteni Suomen ensimmäiseksi yritysfuturologiksi Rautaruukille Ouluun 1980–1990-lukujen taitteessa. Pentti Malaskan opissa Meristön voi sanoa tuntevan kaupungin kulmat varsin hyvin, sillä hän on syntynyt Paimiossa 1950-luvun lopulla ja käynyt täällä myös kansaja keskikoulun sekä lukion. Kun nyt 40 vuotta myöhemmin yrittää tiirailla sitä, miltä paimiolaisen yrittämisen tulevaisuus näyttää ja mihin ehkä kannattaisi satsata, nousee ensimmäisenä mieleen viime vuosilta tuttuakin tutumpi sana: kiertotalous. JANE ILTANEN Kiertotaloutta on myös se, että valmistetut tuotteet tai tavarat ovat laadukkaampia ja kestävät pidempään. Siinä ennustettiin, että luonnonvarojen riistäminen ja ylikulutus johtavat vääjäämättä ympäristötuhoon, ellei kehityksen suunta muutu. – Tulevaisuudessa yhä tärkeämpää on vastuullisuus. . Toki kiinnostus tulevaisuuden tutkimiseen oli herännyt jo aiemmin, ja yhtenä innoittajana polullaan Meristö mainitseekin Rooman Klubin vuonna 1972 julkaiseman raportin Kasvun Rajat. 3.1.1957 Paimiossa. Asuu Paraisilla aviomiehensä kanssa. Paimiossa syntynyt ja varttunut Tarja Meristö ihmettelee sitä, miten vähän Paimiossa tuodaan esille niitä hyviä yritystarinoita, joita kaupungissa on jo olemassa. Mutta silti mielestäni markkinoinnissa pitäisi yhä vankemmin tuoda esiin, että kyse on Paimion Parantolasta, eikä vain Aallon Parantolasta. Olin vuorannut Kasvun Rajat -kirjan katekismuksen kansipahveilla ja jossain vaiheessa lukuhetkeä pastori Paavo Heikkinen tuli taakseni ja huomasi, etten lue ollenkaan sitä mitä piti. Hyvinvointi ja koulutus ovat aloja, jotka voivat työllistää paljon ihmisiä tulevina vuosikymmeninä, Meristö maalailee. Kun häneltä kysyy näkemystä paimiolaisen yritysmaailman tulevaisuudesta, kääntyy katse pikemminkin jo olemassa olevaan hyvään ja sen parempaan tiedostamiseen ja hyödyntämiseen. Kauppatieteiden tohtori, yritysfuturologi. s. Tarja Meristö Yritysfuturologi Tarja Meristö: Kiertotaloudessa on Paimiolle hyvä tulevaisuus, mutta näkökulma kaipaa laajentamista Tarja Meristö . Ehkä Meristö on osannut toisaalta katsoa Paimion kehitystä etäisyyden ansiosta hieman eri perspektiivistä kuin he, jotka ovat täällä asuneet aina. Tarja Meristö Saapuvatko vieraat ulkomaita myöden Parantolaan, Alvar Aallon Parantolaan vai Paimion Parantolaan. Mutta onko se ainoa kori, johon kultamunat kannattaa tänä päivänä sijoittaa. Välillä tuntuu, että se olemassa oleva hyvä unohtuu Paimion omassa markkinoinnissa. Hän pudisteli vain päätään ja mietti, että tietäisi kyllä miten rankaisisi esimerkiksi tupakanpoltosta tai juopottelusta, mutta tälle rikkeelle ei kyllä oikein ole sopivaa rangaistusta, Meristö naurahtaa. Voi sanoa, että viikoittain tulee piipahdettua Paimiossa, Meristö kertoo katsellessaan perjantai-iltapäivän vilinää kahvila Astan kulmapöydässä. Siinä on Tarja Meristön mukaan pohdinnan paikka Paimion markkinoinnissa tulevina vuosina. . – Muistan edelleen kun rippikoulussa vietimme aikaa Paimion kirkkopuistossa ja tehtävänä oli opetella katekismusta. Ylioppilas Paimion yhteiskoulusta 29.5.1976. Se koostuu sekä ekologisesta, taloudellisesta että sosiaalisesta kestävyydestä. . Ja montaa muuta paikallista kivijalkaliikettä. . Sen jälkeen tie vei Turun kauppakorkeakouluun kvantitatiivisen suunnittelun koulutusohjelmaan muun muassa jo edesmenneen tulevaisuudentutkija ja professori Pentti Malaskan oppiin. Käsityötä, jo olemassa olevan hyödyntämistä ja siten kiertotaloutta aivan parhaasta päästä. Luonut uraa yritysfuturologina viidellä eri vuosikymmenellä, parhaillaan toimii muun muassa Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkijana. Sen jälkeen yritysfuturologin osaaminen on vienyt Meristöä ympäri maailmaa, mutta sidos synnyinpitäjään on pysynyt vahvana läpi vuosikymmenten. – Täällä Paimiossa on edelleen paljon tuttuja, ja toki velikin asuu täällä. Nythän iso osa vieraista saapuu nimenomaan Parantolaan tietämättä, missä kaupungissa se sijaitsee, Meristö ihmettelee. Ekologisuus on kestävyyttä Meristö meni jo opiskeluaikana naimisiin ja muutti aviomiehensä kotiseudulle Paraisille, ja siellä he asuttavat merenrantakotia Harvaluotoa vastapäätä. Hyvinvoinnin voisi yhdistää näppärästi myös niihin suunnitelmiin, joita Paimion Parantolassa on ollut ensi vuosikymmenen suhteen. Julkaissut väitöskirjan nimellä Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa.. PAIMIO 700 Jan Sundman Puhuttaessa paimiolaisen yrittämisen ja yritysmaailman kultakaudesta, kääntyvät katseet herkästi reilusti viime vuosituhannen puolelle. – Onhan täällä jo nyt olemassa vaikka mitä, mistä voisi jalostaa kestävää ja nimenomaan kiertotaloutta edistävää hyvää tulevaisuutta. 34
Laajempaa kiertotalousajattelua Palataanpa siis alkuperäiseen pohdintaan ja siihen, minkälaiseen yrittämiseen Paimiossa olisi hyvä keskittyä, jotta tulevaisuus näyttäisi mahdollisimman valoisalta. Tarja Meristö nostaa kiertotalousajattelussa esiin malliesimerkin Paimiosta: suutariliike Viimeinen Niitti on järjestänyt kuluvan talven aikana korkolappukeskiviikkoja, ja sen myötä moni kenkä on saanut uuden elämän. Siksikin hän näkee jo aiemmin esiin tuodussa kiertotalousajattelussa paljon hyvää, mutta myös yhä enenevissä määrin uusia taloudellisia mahdollisuuksia. JAN SUNDMAN Yritysfuturologi Tarja Meristö: Kiertotaloudessa on Paimiolle hyvä tulevaisuus, mutta näkökulma kaipaa laajentamista Välillä tuntuu, että se olemassa oleva hyvä unohtuu Paimion omassa markkinoinnissa, Meristö sanoo. JAN SUNDMAN Vetoketju on useimmiten takin heikko lenkki, jonka takia muutoin ehjä ja hyvä takki joutuu tekstiilikeräykseen. 35 Tarja Meristö on lapsuudessaan asunut sekä Paimion Naskarlassa että myös Vistalla. Kiertotaloutta on myös se, että valmistetut tuotteet tai tavarat ovat laadukkaampia ja kestävät pidempään, jopa sukupolvelta toiselle. Ja pitää muistaa, että bittiä pitkin pääsee hetkessä jo aivan kaikkialle, eikä siksi esimerkiksi asiakastai yhteistyökumppaniverkostoa miettiessä kannata jumiutua pelkästään Turun seudulle tai Suomeen. Kuva: Jan Sundman. Siinä on potentiaalia, jossa tulee olemaan tulevaisuudessa myös yhä enemmän työtä ja työpaikkoja, Meristö aloittaa ja jatkaa: – Mutta pitää ajatella kiertotaloutta nykyistä laajemmin. Nykyinen Sähkömuseon rakennus on ollut hänelle lapsuudesta asti tärkeä maamerkki. Silloin tehdään hyvää ihan koko maailmalle, ja se jos mikä luo tulevaisuutta. – Kiertotalous ja sen edistäminen on ehdottoman hyvä suunta ihan Suomen ja koko maailman kannalta. Siksi olen vähän ihmetellyt, miksei Paimio ole pystynyt houkuttelemaan samalla tavalla yrityksiä kuin vaikkapa kuntanaapurit Kaarina tai Lieto. Vetoketjun uusimalla takin käyttöikä pitenee, ja sellaiseen kiertotalousajatteluun Tarja Meristö suosittelee ihmisiä turvautumaan tulevaisuudessa yhä terhakammin. toukokuuta pitämään juhlapuheen Paimion yhteiskoulun satavuotisjuhlassa, jonka Vistan koulu järjestää.. Tarja Meristö saapuu Paimioon 7. Yritysfuturologina hän on vuosikymmenten ajan pyrkinyt luomaan skenaarioita, joissa ”kannattavaa bisnestä voisi luoda maailmaa pelastamalla”. Hyvinvointi ja turvallisuus ovat tulevaisuuden kestävän kasvun ytimessä – Paimiolla on kaikki edellytykset menestyä, sillä logistiikka ja yhteydet ovat jo valmiiksi kunnossa ja ympäristö on turvallinen. Ei katsottaisi asioita pelkästään nopean kasvun ja mahdollisimman suuren kulutuksen näkökulmasta
Enimmillään Sähkölähteenmäellä oli Paimiossa yli tuhat työntekijää. Miten se oli mahdollista. 36 Iivarin tolppakengistä jäi satavuotinen jälki PAIMIO 700 Perttu Hemminki Luultavasti Paimiossa kukaan ei ole kirjaimellisesti lapioinut rahaa. Laajan urakoinnin rinnalle tuli vähitellen sähkötarvikkeiden valtakunnallista tukkuja vähittäiskauppaa sekä omia uraa uurtavia tuotteita, kuten peltirakenteinen jakokeskus. Kaksinapainen Paimio Paimion maine sähköpitäjänä ei perustu pelkästään Iso-Iivarin ja Sähkölähteenmäen toimintaan. Sivutoimipisteitä oli ympäri maata. Peurakoski sekä kauppias A. Karlsson. Tuskinpa muuten punavankileirillä 17-vuotiaana viruneesta nuorukaisesta olisi runsas vuosikymmen myöhemmin tullut sähköalan tarjouskilpailuissa iso haastaja jopa Strömbergille. PERTTU HEMMINKI . Hallin vihkiäisistä ehti kulua vain viisi vuotta, kun lisätilaa valmistui uuden tehtaan verran. Aika paljon niin sanottua kahisevaa paikkakunnalle on silti kertynyt sähköosaamisen, sähköteollisuuden ja sähkönsiirron myötä. Yhtiön perustivat ”omia tarpeitaan varten” paikalliset kartanonomistajat Eliel Blomqvist, Otto Rotkirch, Wäinö Sovelius, Gustaf Schauman, Johan Oskar Sjöstedt ja J. Vuonna 1912 perustettu yhtiö oli alunperin nimeltään Karunan-Sauvon Sähköosakeyhtiö. Yhtiön ensimmäisenä suurhankkeena oli Paimionjoen kolmen kosken Aakoisten (vas.), Rekottilan ja Taatilan vanhat muuntajarakennukset ovat yhä pystyssä. Se ei kuitenkaan viittaa rahaan, että paimiolainen kauppaneuvos Iivari Lähteenmäki (1900-1979) aloitti varhaisen työuransa paalukengissä. Muistoina eilispäivästä. Se tapahtui yrityksen 40-vuotispäivänä, joka oli samalla Iso-Iivarin 63-vuotispäivä. Suuri kasvuharppaus tapahtui vuonna 1963, kun Sähkölähteenmäen uusi teollisuusja varastohalli vihittiin käyttöön. Noihin aikoihin ”Iso-Iivari” oli pikemminkin tyhjätasku kuin rikas. Samoihin aikoihin Kekkonen nimitti Lähteenmäen kauppaneuvokseksi. Häntä on myös luonnehdittu täsmälliseksi, ystävälliseksi ja joviaaliksi kansanmieheksi. Paimiossa sijaitsi pitkään myös LounaisSuomen Sähkö-Osakeyhtiön pääkonttori. Mutta tyvestä noustiin tolppaan, kuten turkulainen toimittaja Harri Kalpa toteaa Lähteenmäen yritystoimintaa tarkastelevassa vuonna 1973 ilmestyneessä mainiossa kirjassaan. Paljon laatusanoja, joiden joukkoon kannattaa lisätä sanapari synnynnäinen kauppamies. Iivarin sanotaan olleen ”iso, vahva, reilu ja täydellisen työtä pelkäämätön”. Joviaali kansanmies Toki oli henkilökohtaista karismaa. Paimio oli pitkään korkean profiilin sähköpitäjä.
Vuonna 1973 Paimiossa pääkonttoriaan pitävä sähköyhtiö jakoi virtaa peräti 55 pitäjään. Raimo Hovi kiteyttää osuvasti rautatien merkityksen toimittamassaan teoksessa Sata vuotta paimiolaista liikuntaa ja urheilua (v. Eric von Rettig puhui Paimion kunnan puolesta, ja rautatiehallituksen edustaja vastasi puheeseen. Lopulta Länsivoima tuli itse vallatuksi: Imatran Voima osti siitä ensin kolmanneksen ja myöhemmin enemmistön. Hederberg Paimion Meltolasta lähetettiin vuonna 1886 edustamaan Paimiota rautatie-neuvottelukunnassa, oli keskeisenä ohjeistuksena, ettei Paimion pidä sitoutua yhtään mihinkään. Pitkästi yli sata vuotta vanhempi kuin Föli. PAIMION SÄHKÖMUSEON VALOKUVA-ARKISTO – Askalan, Juntolan ja Juvan – valjastaminen. Paikallisjuna on siis todella vanha keksintö tälläkin seudulla. Se toi vakautta ja vaurautta. Aikoinaan ne kuitenkin toivat seudulle ensimmäiset sähkövalot ja samalla edellytykset teolliselle tuotannolle. Pian kävikin niin mukavasti, että aamuviiden maitojuna alkoi kolkutella Turusta Paimioon ja takaisin. Entinen Länsivoima toimi Paimiossa Fortumin sähkönsiirtoyksikkönä lähes 15 vuotta. Kaksoisraiteella on tämän päivän Suomessa oma vastustajakuntansa. Koska useat valtiot tavoittelivat samanaikaisesti Itämeren herruutta, ei rannikkoseuduilla koettu täysin rauhallisia aikoja juuri milloinkaan. Myöhemmin yhtiöstä muodostui aktiivinen toimija sähkömarkkinoilla. Se lähensi kyläläisten elämää kohti kaupunkimaisempaa ja yleissuomalaisempaa elämänmuotoa, Hovi kirjoittaa. Länsivoima lakkasi olemasta itsenäisenä yhtiönä vuonna 2000, jolloin se fuusioitiin Fortumiksi muuttuneeseen emoyhtiöönsä. Siinä vaiheessa yhtiö oli jo selkeästi laajentunut alkuperäisen toiminta-alueensa ulkopuolelle. 37 Rautatieennakkoluulot karisivat pian PAIMIO 700 Perttu Hemminki P aimion vähintäänkin 700-vuotisen historian kuluessa on koettu monenlaisia käännekohtia ja mullistuksia. Mutta suopeus lisääntyi pikkuhiljaa, ja vuonna 1897 – jolloin rautatien rakennustyöt aloitettiin Paimiossa – tapahtui jopa niin, että Paimion kunnallislautakunta järjesti ”rautaroikalle” juhlahetken tarjoiluineen. Hieman myöhemmin maisteri Rettig anoi Turun ja Paimion välistä paikallisliikennettä. Länsivoima valtasi ja vallattiin Valtakunnallisen toiminnan aika alkoi vuonna 1995. Lähteet: Paimion historia (1973), Sata vuotta paimiolaista liikuntaa ja urheilua (v. Nimeksi muuttui Länsivoima. Sotia, tauteja, nälänhätää ja niin edelleen. Lipuilla koristeltu juhlajuna jyskytteli Paimioon 1. Se tuli tunnetuksi muiden sähköyhtiöiden valtaajana. Isoja edistysaskeleita koettiin harvakseltaan. Ehkä nautittiin jokunen punssikin. Paimion asema vuoden 1915 keväällä. Usein mullistukset ovat olleet laadultaan ikäviä. Paimion VPK:n puhallinorkesteri töräytteli rytmikkäitä marsseja. 2010). Paimiossa sijaitsi pitkään myös Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiön pääkonttori.. Joko suoraan tai välillisesti. Tuolloin joka viides paimiolainen sai toimeentulonsa sähköstä. Tapahtuma järjestettiin Paimion uudenkarhealla rautatiesillalla. Lapset vilkuttivat. Vähintään yhtä paljon vastustettiin aikoinaan Helsinki–Turku -rataa. 2010). Tarkempi tieto vuosiluvusta otetaan kernaasti vastaan. Kun tilanomistaja R. Näiden koskien vesivoimalaitokset jauhavat yhä sähköä verkkoon, mutta niiden merkitys on nykypäivän sähköntuotannon laajassa kokonaisuudessa marginaalinen. Iivarin tolppakengistä jäi satavuotinen jälki Iivari Lähteenmäki vuonna 1968 valmistuneen tuotanlaitoksensa edustalla Paimion Husontiellä (nykyisin Iso-Iivarintie) vuoden 1970 paikkeilla. Yhdeksi sellaiseksi voidaan lukea Helsinki–Karjaa–Turku -radan valmistuminen vuonna 1899. 1960-luvun jälkeen LounaisSuomen Sähköön liitettiin yli 15 paikallista sähkölaitosta. Ilmassa oli iloa ja toiveikkuutta. Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö pysyi pitkään hyvällä kasvuuralla. – Rautatien valmistuminen vuonna 1899 oli uuden aikakauden airut ja teollisen kehityksen vauhdittaja paikkakunnalla (Paimiossa). marraskuuta 1899 saaden paimiolaisilta innostuneen vastaanoton
Rankimmat runot kuvaavat Jokisalon äitisuhdetta, jota varjosti vanhemman mielisairaus läpi hänen lapsuutensa. Pöytälaatikkoon runoja on kertynyt parikymppisestä lähtien. Jokisalo miettii, että tuntemattomalle lukijalle hänen runonsa saattavat kuulostaa raaoilta tai jopa siltä, että hän vihaa äitiään. Säkeet alkavat muodostua hänelle yleensä iltaisin. 38 PAIMIO 700 Suvi Pulliainen ”Myrskyn silmässä ilman satamaa. Poskella kyynel, hän väsyneenä nauraa. Nuorten taiteilijoiden teoksissa näkyy oma maailma . Saatu palaute on kuitenkin ollut pelkästään positiivista. Saana Sivonen ja Joanna Jokisalo ovat käyneet Paimion nuorten taidepajassa siitä lähtien, kun se avasi ovensa viime huhtikuussa. Joanna Jokisalo vuodattaa vaikeat tunteensa sanoihin. Tuli myös sellainen olo, että olen pystynyt antamaan vertaistukea, jonka olen kokenut itse todella tärkeäksi, Jokisalo kertoo. Ei toivo kuolemaa, ei jaksaisi elää.” Runous on paimiolaiselle Joanna Jokisalolle, 29, luonnollinen tapa purkaa isoja tunteita. Omien tuotosten julkisuus jännitti Jokisaloa valtavasti. Saana Sivonen taas maalaa mielialaansa.. Kumpaan totuuteen kietoutuu. Ne kertovat millä tavalla lapsi näkee maailman, Jokisalo pohtii. Surulliset silmät, hymyilevä suu. Äiti totesi kivasti, että sulla saa olla millaisia tunteita vaan ja ne runot saa olla juuri sellaisia kuin ne ovat, Jokisalo hymyilee. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Vaikeasta suhteesta huolimatta Jokisalolla on edelleen yhteys äitiinsä. Osalle pajalaisista taiteen tekeminen on terapiaa itsessään, osa taas vain nauttii pajan ilmapiiristä ja saa tukea samanhenkisistä tyypeistä. – Oli ihanaa lukea, että on onnistunut koskettamaan tai liikuttamaan, siitä tuli tosi hyvä fiilis. Maailma lapsen silmin Monet Jokisalon runot kertovat vaikeista aiheista: haastavasta lapsuudesta, toistuvasta keskivaikeasta masennuksesta ja pitkäaikaisesta suhteesta eroamisesta. Niistä sitten muodostui pikkuhiljaa runoja, hän selittää. Hän kertoo nuorempana myös maalanneensa ja piirtäneensä, mutta runous alkoi vetää puoleensa jo yläkouluikäisenä. Äiti myös kävi tutustumassa tyttärensä näyttelyyn. Jokisalo ei kirjoita runoja suunnitelmallisesti tiettyyn aikaan tai paikkaan sidottuna. – Runoni kertovat siitä, miten lapsella ei ole käsitystä vanhempansa sairaudesta. Hän painottaa, että runot eivät kerro hänen äidistään ihmisenä, vaan ne kuvaavat vanhemman sairautta lapsen silmin. – Sanoin hänelle etukäteen, että haluan, että ymmärrät, etteivät runot kerro sinusta ihmisenä, vaan ne kertovat siitä, miten olen kokenut sairautesi. Lisää valoa runoihin Jokisalo vuodattaa runoihinsa mielen päällä olevia asioita, joita ei ole muuten vielä ehtinyt käsitellä tai sanoittaa. Ensimmäisen kerran hän asetti niitä julkisesti näytille viime syksynä, kun nuorten taidepaja piti näyttelyn Paimion kaupungintalolla. – Joskus kun tuntui pahalta, aloin kirjaamaan asioita ylös. Sen vuoksi ne ovat aika raakoja vedoksia, niitä ei ole suodatettu kauniiksi yleisölle, hän kuvailee. – Kun on ensin itkenyt pahaa oloa pois, niin sitten ne lähtevät muodostumaan
Sivonen piirtää paljon lyijykynällä ja tusseilla, mutta tällä hetkellä maalaaminen vie niistä voiton. Itselleni on tärkeää, että on myös hyviä hetkiä ja toivon, että tulevaisuudessani runoissani näkyy vielä enemmän sitä, hän tuumii. Manga ja anime ovat kiinnostaneet Sivosta lapsesta asti. – Luin pienenä paljon Hopeanuolta. Ongelmana on vähän se, että puolet jää tekemättä loppuun”, hän naurahtaa. – Tämä on kiva yhdistävä juttu, jonka kautta olen löytänyt uusia ystäviä, hän päättää. Niissä näkyy kuitenkin kunkin hetken mielialoja ja ajatuksia. Synkistä aiheista huolimatta Jokisalon runoissa näkyy myös valoa. Kun taidepajassa taiteillaan tehtävänannon mukaisesti, aiheet syntyvät hänelle kuin itsestään. Itselläni on mielenterveysongelmia, niitä tuon teoksissani jotenkin esille, hän pohtii. Sitten aloin harjoitella koirahahmojen piirtämistä, siitä se sitten lähti, hän kertoo. Tulevaisuuteensa hän haluaisi kuitenkin yhdistää taiteen. Nyt uskalsin ottaa ensimmäisen askeleen, tämä oli hieno tilaisuus, Jokisalo kuvailee näyttelyn herättämiä tunteita. Tunteiden vuodattaminen paperille auttaa Jokisaloa käsittelemään niitä. Hän kuitenkin myöntää, että yhdessä tekeminen auttaa häntä sosiaalistumaan.. – Ne herättävät toivoa. – Heti kun luen otsikon, niin minulle tulee kaikennäköisiä ideoita, joita alan työstämään, hän selittää. ”Niiden ei tarvitse olla täydellisiä. Kuvassa Sivosen töitä viime syksyltä. Taidepaja sen sijaan saa Sivoselta kehuja senkin edestä. Varmaan jää vain harrastukseksi, hän sanoo. Sivosen töissä näkyy kaksi tyylisuuntaa: manga ja realismi. Mangaa ja realismia Kun 22-vuotias Saana Sivonen aloitti nuorten taidepajassa, hän ei ollut juurikaan maalannut. – Olen harjoitellut paljon varsinkin ihmisen anatomiaa. – Tykkään tehdä taidetta vähän synkemmistä aiheista. Omia töitään Sivonen katsoo hyvin kriittisellä silmällä. Ne saavat jäädä hetkeksi tähän, ehkä silloin paha olokin poistuu hetkellisesti”, hän sanoo. – Näin itse pelkästään korjattavia asioita, en oikein osaa itseäni kehua, hän hymyilee. Hän kannustaa nuoria kokeilemaan pajan tarjontaa rohkeasti. Tein äidilleni esimerkiksi muotokuvan, hän kertoo. Toisen asteen taideopintoja varten pitäisi muuttaa Helsinkiin tai Tampereelle, eikä se houkuta nuorta taiteilijaa. Sitä ei uskoisi, kun nyt reilu kahdeksan kuukautta myöhemmin katsoo hänen teoksiaan. Yhdistävä taide Toisin kuin Jokisalo, Sivonen ei vuodata syvintä sisintään teoksiinsa. 39 – Joskus kun olen menossa nukkumaan, mieleeni tulee jokin aihe ja kirjoitan sen kännykän muistiinpanoihin, hän kertoo. Hänen vahvuutensa on ideoiden runsaus. ”Minulla on projekteja vaikka kuinka paljon. Sivonen haluaisi lähteä opiskelemaan taidetta, mutta haasteen tilanteeseen tuo lähialueen koulutuspaikkojen puute. SUVI PULLIAINEN Sivonen ei miellä taidepajan työtä terapiaksi. Saana Sivonen on oppinut taitavaksi siveltimen käyttäjäksi vajaassa vuodessa. Hän ei ole käynyt kursseilla, vaan on opetellut piirtämään esimerkkien avulla. Sivonen on taiteensa suhteen täysin itseoppinut. – Haluaisin tehdä työkseni jotain tähän liittyvää, mutta on vaikeaa ruveta elättämään itseään tällaisen taidejutun kanssa. Nykyään hänen siveltimestään syntyy yhä enemmän realistisia kuvia. – Eipä se runokirja niin valmistu, että runot ovat pöytälaatikossa. Hän haaveilee, että saisi joskus kirjoitettua oman runokirjan
Puitteetkin saatiin ensiluokkaisiksi, kun Tillintupa valmistui samana vuoden syksyllä. 40 Laulujuhlien briljanttia voimistelunäytöstä seurasi hiihdon satavuotinen hegemonia PAIMIO 700 Perttu Hemminki Viime vuosisadalla Paimion urheiluelämää hallitsivat hiihto ja mäkihyppy. 1900-luvun puolenvälin paikkeilla samaa valtikkaa kantoi Pauli Immaisi, joka 40-luvulla voitti kuuluisat Oulun Tervahiihdot viidesti. Myös yleisön kannalta. Hiihtäminen oli Paimiossakin lähes kaikenkansan huvia jo 1900-luvun alkuvuosina. Paimion historiateoksen mukaan menestys oli ”suurenmoinen”. Sitä ryhdyttiin harrastamaan niin intensiivisesti, että ”pian paimiolaisista kehittyi Varsinais-Suomen paras ja voitollinen hiihtojoukkue”. Näissä lajeissa järjestettiin isoja valtakunnallisia kisoja, jotka saavuttivat muutamaan otteeseen jopa yli 5000 hengen suuruisen yleisömäärän. Paimion ensimmäiseksi hiihtokuninkaaksi on mainittu Antti Immaisi, joka kilpaili jo 1800-luvun puolella. Lisäksi tuli olla riittävästi pysäköintitilaa ja kunnon ravintolapalvelut. Mitään sellaista ei ollut paikkakunnalla aikaisemmin nähty. Pian myös telineliikkeitä, kun makasiiniin saatiin nojapuut, rekki ja hiukan muutakin välineistöä. Vuonna 1906 kuvernööri vahvisti Voimisteluja Urheiluseura Kisan säännöt. Voimistelujoukkue antoi ensimmäisen näytöksensä Paimion vuoden 1903 laulujuhlilla. Tosin vielä 1900-luvun alussa paimiolainen urheiluelämä kulminoitui voimisteluun. Huimia väkimääriä Hiihto oli siitä alkaen Paimiossa ykköslaji. Urheiluseura Kisan tarjontaan sisältyi myös hiihtourheilu. Tässä ollaan lähdössä hiihtolenkille tai -retkelle kansanopiston edustalta.. Toiseksi järjestelyjen täytyi olla toimivat. Eli esimerkiksi selkeät ajantasaiset kisakuulutukset. Ensinnäkin pääosan urheilijoista tuli olla valtakunnallista ykköstasoa. Eikä pelkästään suomalaisia, vaan myös naapurimaista ja mielellään hiukan kauempaakin. Kirkon takana olevassa Pietilän puimamakasiinissa harjoiteltiin sauvavoimistelua. Kovimmat hiihtäjät tulivat Sukselan suunnalta. Sotien jälkeen paimiolainen talviurheiluväki löysi keinot, joilla paikalle saadaan entistäkin suurempi joukko talviurheiluhulluja suomalaisia
Noiden SM-kisojen päätapahtuma, sunnuntaina järjestetty erikoismäen kilpailu houkutteli paikalle Paimion liikuntaja urheiluhistoriateoksen (Hovi: Sata vuotta paimiolaista liikuntaa ja urheilua) mukaan peräti 12.000 katsojaa. Varasvuori 1953 Kokonaisuudessaan SM-kisat onnistuivat kuitenkin erinomaisesti. Tapahtuma oli ikimuistoinen ja käynnisti samalla monivuotisen Varasvuori-perinteen varsinaissuomalaisella kisakartalla. Hyvää kokemusta isojen kisojen järjestämisestä Paimion Urheilijat ynnä muut paikalliset järjestäjätahot olivat saaneet jo 1940-luvulla Paimion hiihtojen -merkeissä. 1950-luvun suurin talviurheilu-voimannäyte Paimiossa oli Varasvuoren mäkikeskuksen kaksipäiväinen vihkiäiskilpailu helmikuussa 1953. Varasvuoren mäet lokakuussa 2024. 41 Eero Mäntyranta vetää ryhmää Paimion Varasvuoren maastossa. Nämä asiat alkoivat olla kunnossa jo 50-luvun lopulla, viimeistään seuraavalla vuosikymmenellä. Jopa selostajalegenda Pekka Tiilikainen oli sitä mieltä, ettei parantamisen varaa juurikaan ollut. Lajilegenda Veikko Kankkonen.. Siitäkin huolimatta kisabudjetti meni jonkin verran miinukselle. Ulkomaisia osanottajia saapui runsaasti – aina USA:ta ja Japania myöten. Paimiossa aiheutti turhautumista myös se, ettei YLE katsonut aiheelliseksi televisioida kyseisiä SM-kisoja. Niinpä Paimion vuoden 1963 hiihdon SM-kisoissa myytiin kuumaa makkaraa, nakkisämpylöitä ja kananpoikaa jo useammallakin modernilla kojulla. Yleisömäärä oli suuri, ja kilpailun järjestelyjä suitsutettiin laajasti. Kuva ilmeisesti vuoden 1963 SM-kisoista
Samana päiwänä klo 4 on selitys Kalewalla Isomustolassa.” . Walittiin terweyshoitolautakunta, johon tuliwat kirkkoherra A. Tämä kortti on kulkenut vuoden 1915 kesällä eli vain pari vuotta ennen suuria mullistuksia. Kansakouluopettajien kalliinajan palkanlisä korotettiin 100 markkaan kuukaudessa. Kunnanvaltuuston esityslistalla oli tuolloin muun muassa sähkövalopäätöksiä, kapinan tähden hätään joutuneiden tilanteen tarkkailua ja yleisten maanteiden jakotoimitus: ”Kunnanwaltuuston päätöksiä. A. Paimiossa oli noihin aikoin selkeä luokkajako, joten esimerkiksi sahan ja tiilitehtaan työväki tarkasteli asioita monesti tyystin eri tulokulmasta kuin maaseudun hyvin pärjäilevä, omistava luokka. Sitä seurannut nälänhätä ja loppuvuodesta lisäksi vielä tuhoisa espanjantauti. heinäkuuta 1918. Postikorttiin se ikuistettiin 1910-luvulla. Yleisten maanteiden jakotoimitus Paimiossa alotetaan kokouksella elokuun 1 p:nä Tiänttiwassa klo ip., johon tilaisuuteen kaikki maan omistajat saapukoot. 010 277 7347 Kunnallisarkea Paimiossa heinäkuussa 1918 PAIMIO 700 Perttu Hemminki V uosi 1918 käynnistyi Suomessa vain muutama viikko maamme itsenäistymisen jälkeen. Paimion Höyrysaha perustettiin aivan 1800-luvun lopulla. Hartaushetki kunnalliskodissa pidetään torstaina t. JUHLAVUOSI NÄKYY SISÄLLÖISSÄMME KOKO VUODEN . Leiwo, Jenny Fjällman, Toiwo Jokiniemi, Tyyra Auer ja Julius Ernwall wakinaisiksi sekä waralle Olga Karlstedt, K. Korotettiin kätilön palkka 1,200 markkaan. k. Kerjääminen ja liikkuminen kotipaikan ulkopuolella ilman lupaa on kielletty. 18 p:nä klo 6 i.p., Raamatunselitys Aron Rajalahdessa pidetään sunnuntaina t. Köyhäinhoidon kaitsijat welwoitettiin luetteloimaan kapinan tähden hätäänjoutuneet ja ottamaan selwää heidän toimeentulomahdollisuuksistaan. Kansakouluihin otetaan sähköwalo, samoin kunnalliskotiin. 21 p:nä klo 5 i.p. 42 PUUSTELLI SUOMEN OSTETUIN KEITTIÖMERKKI JO VUODESTA 1983 ALKAEN Rakennustutkimus RTS Oy: Omakotirakentajatutkimukset 1983-2024 TILAA MAKSUTON IDEAKIRJA tai nouda se myymälästä, jossa voit samalla tutustua uutuuksiin! TILAA MAKSUTON IDEAKIRJA tai nouda se myymälästä, jossa voit samalla tutustua uutuuksiin! Kaarinan Puustelli Laasmäenkatu 6, Krossikeskus p. Läh. Poissaolo ei wiiwytä kokousta. Heinäkuussa saatiin ehkä hetkisen huokaista. k. Kunnallislehti on ilmestynyt säännöllisesti keväästä 1916 lähtien. 5 p:nä hywäksyttiin tilit ja myönnettiin tiliwapaus. Vuoden 1918 kesällä Kunnallislehti oli vasta parin vuoden ikäinen lapsukainen.. B. Kokouksessa t. Katsotaanpa mitä Kunnallislehti kirjoitti etusivullaan 16. Työ jatkuu. k. Määrättiin elintarwelautakunnan palkat. Päätettiin pyytää elintarwepoluisia. Sisällissodan haavat arpeutuivat vasta talvisodan kynnyksellä. Leppänen ja Juho Halkilahti. Kautta aikojen paikallislehti on tuonut julki ja tallentanut seutukunnan historiaa samalla kun on seurattu sen hetken elämänmenoa. kuulutuksessa. Suomen armeijan toimenpiteen kautta hewosensa tai sen arwoa menettänyt woi hakea korwausta armeijan Remanttihallitukselta. Siitä muodostui synkkä vuosi Suomen historiaan: jakautuneen kansan verinen sisällissota talvella ja keväällä. Paimion 700-vuotisjuhlavuoden lisäksi Sauvossakin tulee täyteen pyöreitä vuosia: paikkakunta kirjattiin ensimmäisen kerran asiakirjoihin 690 vuotta sitten
N. ma-pe klo 8.30-16.30 Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. ma-pe klo 8.30-16.30 Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Vuoden 1918 sisällissodan seurauksena koettiin jopa suoranaista nälänhätää. ...hyvät, monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja leppoisa yhteisö, jonka osaksi pääsee helposti. Palvelemme kesäajalla 21.6. marraskuuta kello 6.50. MARTTILASSA ON.. Kohti lamaa ja sotaa Mutta 1930-luvulla tuli maailmanlaajuinen lama. ma-pe klo 8.30-16.30 Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Jälkimmäisen teoksen – joka ilmestyi viime vuonna – julkaisija on Johannes-Seura ry. Katso nettisivultamme tai soita. Uskoa löytyi vielä Sodan jälkeiselle 40-luvulle ja vielä seuraavallekin vuosikymmenelle antoi Paimiossa leimansa karjalaisen siirtoväen asuttaminen. 044 744 9110 | anne.ahtiainen@marttila.fi www.marttila.fi/asuminen-jaymparisto/omakotitontit MIKÄ TEKEE TONTEISTA AINUTLAATUISIA. PAIMIO 700 Perttu Hemminki 1900-luvun kaksi ensimmäistä vuosikymmentä olivat niukkoja. Toimittajana Riku Kauhanen. 15.8. Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 024364300 www.wp-katsastus.. Paimiolaisten vaiheista jatkosodassa kerrotaan laajasti esimerkiksi useissa varsinaissuomalaista jalkaväkirykmentti 35:ttä (JR35) koskevissa historiateoksissa. Työtä ja elintasoa 1950-luvulla Suomi alkoi kaupungistua, vaurastua ja teollistua. Palvelemme kesäajalla 21.6. ovat lyhyen kävelymatkan päässä koulusta ja kunnan keskustasta. Edellisen vuosikymmenen ”kulutusjuhlat” saivat hyisen lopun. ma-pe klo 8.30-16.30 PALVELEVAT KATSASTUSASEMAT KOSKELLA ja LIEDOSSA PALVELEVAT KATSASTUSASEMAT KOSKELLA ja LIEDOSSA Kosken Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl 02 720 010 www.koskenkatsastuspalvelu.fi Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 02 436 4300 www.wp-katsastus.fi Tervetuloa paikallisille konttoreille! Palvelemme: KOSKELLA ma–pe klo 9.00–16.15 Kesäajalla 1.6.-28.8. Vaikeat ajat ja sodanjälkeinen kasvu. Töitä oli niukasti ja palkat pieniä. 1960-luvulla status-symboliksi muotoutuivat Paimiossakin television ohella ”länsiauto” ja pyöröhirsikesämökki. Talvisodassa ja jatkosodassa menetti henkensä yhteensä 122 paimiolaista. Varsinaisen pula-ajan katsotaan kuitenkin päättyneen vasta vuonna 1954, jolloin lopetettiin suomalaisten 200-vuotisen kestosuosikin eli kahvin säännöstely. 15.8. Lähes samoihin aikoihin suomalaisiin – ja myös paimiolaisiin – koteihin rantautui toinenkin kestosuosikki: televisio. Palvelemme kesäajalla 21.6. Katso nettisivultamme tai soita. Karjalaiset Paimiossa sekä Yötä päivää painettiin! Johannekselaisten asutus ja uusien kotien pystytys 1944–1952. Turussa, Helsingissä ja Viipurissa paloi. .fi ...ovat rauhallisia, metsäisiä, sekä kauniita puistomaisia tontteja. Lisäksi tarvittiin valtava määrä tulevaisuudenuskoa. Niistä paimiolaisittain merkittävin on Timo Joutsamon toimittama teos Siellä jossain – täällä kotona. Paimiossa työtä ja vaurautta loivat 1950ja 60-luvuilla paitsi perinteiset maaja metsätalous sekä vesivoima myös sähköja metalliteollisuus sekä keuhkotautiparantola, sittemmin sairaala. Se kertoo ansiokkaasti JR35:n paimiolaisten sotapoluista kuvaten laajasti myös tuntoja kotirintamalla. 15.8. TERVASKANNONMÄEN MARTTILASSA Ihastuttavia omakotitalotontteja Kaikki tontit... Kaiken surkeuden sinetiksi Neuvostoliiton puna-armeija avasi tulen Karjalan kannaksella torstaiaamuna 30. Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Sitä ennen oli ehditty käydä pikaisesti eduskuntatalolla noutamassa tavaroita taskulamppujen valossa. ...ovat erittäin edullisia. ... 43 Avattu uusi katsastusasema Koskelle! Palvelemme: Koskella ma-pe klo 9-16.15 Liedossa ma-pe klo 8.00-17.00 Tervetuloa paikallisille konttoreille! Kosken Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl 02720010 www.koskenkatsastuspalvelu.. ma-pe klo 8.30-16.30 PALVELEVAT KATSASTUSASEMAT KOSKELLA ja LIEDOSSA Avattu uusi katsastusasema Koskelle! Palvelemme: Koskella ma-pe klo 9-16.15 Liedossa ma-pe klo 8.00-17.00 Tervetuloa paikallisille konttoreille! Kosken Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl 02720010 www.koskenkatsastuspalvelu.. ...loistavat etätyömahdollisuudet, valokuitu lähes koko kunnassa! ...upea kuntoilureitti ja frisbeegolfrata. Ikkuna maailmaan oli auennut. 15.8. Seuraavana lauantaina, kello kolme aamuyöllä eduskunta lähti Helsingin asemalta evakkoon Kauhajoen yhteislyseolle. Karjalaiset toivat paikkakunnalle työtä ja tarmoa. Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 024364300 www.wp-katsastus.. Paimiossa ei taisteltu, mutta vankileirien kauhut joutui moni paimiolainenkin kokemaan. ...sijaitsevat liikuntakeskuksen ja päiväkodin välittömässä läheisyydessä. 15.8. ei rekisteröintipalveluja LIEDOSSA Kesäajalla 20.6.-28.8. Summa-Lähde-Ihantala Talvisodassa paimiolaiset koottiin osaksi neljättätoista jalkaväkirykmenttiä, joka taisteli muun muassa Summan-Lähteen alueella. ma-pe klo 8.30-16.30 Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Kaupoissa oli tavaraa yllin kyllin, ja joulun alla perheet lähtivät Turkuun saakka tekemään lahjaja herkkuostoksia. Katso nettisivultamme tai soita. Katso nettisivultamme tai soita. Paimion asukasluku nousi sodan myötä noin 5000 asukkaasta 7100 asukkaaseen. Varsinais-Suomessa koottu JR 35 oli merkittävässä roolissa esimerkiksi Ihantalan ankarissa taisteluissa vuoden 1944 kesällä. Palvelemme kesäajalla 21.6. Saman torstaipäivän valjettua kuultiin Paimion liepeilläkin Tupolev-pommikoneiden jyrinää. Katso nettisivultamme tai soita. 15.8. Nämä kolme seikkaa yhdessä mahdollistivat kompuroinnin ylös sotaja pulavuosien synkästä murheenalhosta. Ensiksi mainitun teoksen on julkaissut Paimion Karjalaseura ry. ...ihastuttava elinympäristö ja luonto. ja toimittanut Seppo Pirhonen. Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Se merkitsi peräti 40 prosentin suuruista lisäystä Paimion asukaslukuun. ma–pe klo 8.30–16.30 SUOMALAISTA PALVELUA Onnea Paimio 700 vuotta! Lisätietoja: Kunnanjohtaja Anne Ahtiainen p. Paimiolaiset sodassa 1939-1945. Katso nettisivultamme tai soita. Ensimmäistä maailmansotaa seurannut 1920-luku oli sitä vastoin Paimiossakin taloudellisen kukoistuksen aikaa. Teoksen on julkaissut Paimion Sotaveteraanien Tuki ry. Karjalaisten Paimioon asuttamisen vaiheista kertovat kuvin ja sanoi upealla tavalla muun muassa teokset Pääteasema. Se kosketti viiveellä myös Varsinais-Suomea ja Paimiota. Palvelemme kesäajalla 21.6. Palvelemme kesäajalla 21.6. ½ tuntia Turusta ja Kaarinasta! MEILLÄ LUPAPROSESSIT OVAT SUJUVIA JA NOPEITA. Myös konepajayrittäjyys oli jo merkittävä työllistävä, taloudellinen tekijä
klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Järjestäjänä Paimion Rasti. klo 18 Niklas Jensen-Eriksenin luento Väliinputoajat: Saksalais-suomalaisten perheiden internointi 1944–1947 KESÄKUU La 7.6. La 14.6. Konsertin jälkeen kahvitus Mikaelintalolla, jossa seura ottaa vastaan onnitteluja. Kesä-heinäkuussa Paimion kesäteatterin juhlavuosinäytelmä (maksullinen) Leiri N:o 5. Tapahtuma 15.3. Paimion messut koulukeskuksessa Ma 19.5. Kulunut tasan 700 vuotta siitä, kun on ensimmäinen kirjallinen merkintä Paimiosta Ke 7.5. Paimion Sähkömuseo 30 vuotta – avoimet ovet To 26.6. Talot kertovat -sarjassa: Tapahtumia Kaarle Herttuan maihinnousun jälkeen. klo 13 Senioreiden ystävänpäivälounas Karhulammella (Kaimalantie 140). uimahalli Solinan 50-vuotisjuhlat Viking Line -suunnistuskilpailut. Vapaa pääsy. Paimio-oluen lanseeraus ja kertomuksia Juntolasta ja Paimion kievareista. Paimiolaisten “merkkihenkilöiden” kavalkadi, musiikkia, leikkejä ja lauluja. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Pyölniitun museolla (Maljamäentie 132) To 17.7. HUHTIKUU Paimion opiston näyttely kaupungintalon näyttelyparvella – teemana Paimio 700 La 12.4. Vapaa pääsy. Lounastapahtuma on Paimion Nuorisovaltuuston ja Aikuisten Olohuone ry:n järjestämä. Spurilassa. Paimio-juoksu Ti 6.5. Kuvia ja tarinoita taloista ja talojen elämästä – viikolla 9 sekä Hugo Backmanssonin taiteen esittely kaupungintalon näyttelyparvella (4. La 17.5. MAALISKUU Talot kertovat -sarjassa Juntola ja Paimion kievariperinne. 18. Koko perheen tilaisuus 8.6. klo 18.30 Luento Räpälässä suoritettujen arkelogisten kaivausten löydöksistä. Paimio-päivä. To 3.7. Vapaa pääsy. To 12.6. Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. Vapaa pääsy. Luennoitsijana emeritaprofessori Kaisa Häkkinen Paimion teatterin Kerro, kerro kohtaloni, lastenja nuortenmusikaali Vistan näyttämöllä 29.3. HEINÄKUU Kesä-heinäkuussa Paimion kesäteatterin juhlavuosinäytelmä (maksullinen) Leiri N:o 5. Yhteisöllinen koko perheen tapahtuma Sukselan entisellä kyläkoululla (Sukselantie 589). Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. Järjestäjänä Paimion Tanssinystävät ry. Meltolassa To 31.7. – 26.4. Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. To 10.7. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Eläköön Paimio Race, Amazing race -tyyppinen kilpailutapahtuma 13.5, 14.5, 20.5, 21.5 ja 27.5 (alustavat päivät) Aika valossa -tanssiesitykset Paimion parantolassa; 2 esitystä / päivä. V-S Kansanopistolla (maksullinen). Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry.. 44 Paimio 700 vuotta tapahtumakalenteri HELMIKUU Talot kertovat -sarjassa: Halkilahti, Tuuvala. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Su 9.2. Pomefest Jokipuistossa Palveluskoirien Suomen mestaruuskilpailut 23.7.27.7. Kävelyreitti Paimion menneisyyteen – opastettu retki Talot kertovat -sarjassa Spurila sekä elämää ja ihmisiä Paimiossa. TOUKOKUU Su 4.5. Hintatiedot päivitetään tammikuussa. klo 14 Paimion Karjalaseuran 80-vuotisjuhlakonsertti Paimion kirkossa. Pyölniittupäivä su 13.7. Historiallinen tapahtuma koko perheelle su 27.7. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). klo 12.15 – 13.15 Yhteiskoulun 100-vuotisjuhla Vistan koulussa Paimion Karjalaseuran näyttely ” Paimioon paenneet” kaupungintalon näyttelyparvella La 10.5. Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. Järjestäjänä Sukselan kyläyhdistys. – 28.2.) Su 2.2. Ensi-ilta perjantaina 27.6. – 19.7. Vapaa pääsy. Konsertissa kuullaan tunnetun baritoni Aarne Pelkosen konsertti Kaipuuni Karjala. klo 11 – 16 Legopäivä Sukselassa. Pe 14.2. Ke 7.5. Historiallisten karttojen näyttely kaupungintalon näyttelyparvella (Paimio-Seura ry) Henrik Florinus -luento Paimiosalissa ti 25.3
Ateria keski-aikaiseen tapaan Jokirannassa lauantaina 30.8. Lauluyhtyeyhdistys Pavane ry:n konsertit Paimiolaisia rakkaustarinoita Paimion parantolassa klo 17. Su 5.10 klo 13 Senioreiden 700-vuotisjuhlalounas kaupungintalolla. Esitys on osa Turun Musiikkijuhlien 2025 -ohjelmistoa. Noin kahden kilometrin mittainen luontoteemainen pyhiinvaellus. klo 18 – 20.30 Metsäpyhiinvaellus Parantolan metsässä (Alvar Aallontie 275). iltapäivällä. Järjestäjinä Linnankorven retriitti, Paimion seurakunta, Peimarin Latu ja Polku, Parantolan Metsät ry, Pyhiinvaellus Suomi -organisaatio. Pentti Jokiniemi 100 vuotta -näyttely kaupungintalon näyttelyparvella La 20.9. SYYSKUU La 6.9. klo 15 Eläköön elämä ja Paimio! Petri Laaksonen ja kuorot -juhlakonsertti Perä-Taatilan vanhapiikayhdistyksen näyttely kaupungintalon näyttelyparvella JOULUKUU Joulu taloissa ja torpissa -näyttely kaupungintalon näyttelyparvella La 6.12. Juhlavuoden päättäjäistapahtuma. Porin prikaatin valatilaisuus Pe 22.8. La – su 9.-10.8. Eläköön Paimio – Tapahtumien yö -tapahtuma Vistalla Talot kertovat -sarjassa Kuninkaankartanon mailla. Lounaan jälkeen kello 14.30 konsertti Elämäni Sävel uusin mielenkiintoisin vierain ja aihein Paimiosalissa. Talot kertovat -sarjassa Wiksberg. ja su 5.10. To 14.8. Esitys sisältää rakkauslauluja, joita elävöitetään hankkeen aikana kerätyillä paimiolaisten rakkaustarinoilla. Talon vaiheiden esittely ja konsertti Rehbinderin tyyliin Jaakobin kirkossa 14.9. MARRASKUU Su 16.11. 45 Paimio 700 vuotta tapahtumakalenteri Juhlavuoden tapahtumakalenteriin on kirjattu tapahtumia vuoden jokaiselle kuukaudelle. Bussiretki Paimion tärkeille näköalapaikoille (järjestäjänä Paimio-Seura ry) Paimion piiat – Historiallinen komedia viimiselt 700 vuarelt – vierailuesityksen ensi-ilta Paimion teatterissa 12.9. Tapahtumatiedot täydentyvät ja muokkaantuvat vuoden kuluessa, mutta tästä voit jo poimia parhaita paloja omaan kalenteriin. Ajantasainen tieto löytyy aina osoitteessa www.paimio.fi/paimio-700-juhlavuosi ELOKUU Ti 5.8. Kartingin SM-osakilpailu / Paimio 700 -juhlakilpailu Su 10.8. Itsenäisyyspäivän tapahtumat Ke 31.12. klo 14 Pentti Jokiniemen syntymästä 100 vuotta -muistokonsertti LOKAKUU Paimion Kamerakerhon valokuvanäyttely näyttelyparvella La 4.10. Tilaisuus on myös Vanhusten viikon avajaistapahtuma. klo 15 & 18 FLOS – Ensemble Gamut!:n kokonaisvaltainen taide-elämys Paimion parantolassa. Tytti Mäkilän Paimio-aiheinen taidenäyttely kaupungintalon näyttelyparvella Paimion Ratsastajat ry järjestää perinteisen kouluratsastuksen kilpailuviikonlopun elokuussa 2025 Korpimäen Ratsutilalla
– Ja ulkoilumahdollisuudet täällä ovat hyvät, pururata lähtee ihan tuosta vierestä, he kiittelevät. Kaikille lapsille, jotka täyttävät tänä vuonna 700 päivää, eli vajaat kaksi vuotta, kaupunki lahjoittaa värityskirjat. Vinna käy vähän väliä nuuskuttelemassa vauvaa sängyn pinnojen välistä. Pipon on tehnyt paimiolainen Sallan paja. Tehty Paimiossa -pipoja jaetaan Hattarassa tänä vuonna syntyneille. – Koirat ovat tottuneet lapsiin ja meillä on molempien veljillä lapsia ja koiria, niin ei siksi jännittänyt koirien ja vauvan yhteiselo, vanhemmat tuumaavat. 46 Juhlavuoden ensimmäinen vauva PAIMIO 700 Jaana Pakarinen Paimion juhlavuoden ensimmäinen vauva syntyi Tyksissä 3.1. Tuore vauva on perheen esikoinen. Kotiutumaan Paimioon perhe pääsi sunnuntaina 5.1., missä ”veljeään” jo odottelivat bordercollie Vinna ja shetlanninlammaskoira Soni. Tarkemmat tiedot: paimio.fi/paimio700varityskirja.. – Piti vähän tutustua ensin, Antti Juutila naurahtaa. – Yöllä kun vauva itkee Soni on välillä hakenut oman lelunsa ja tuonut sen, Pusa kertoo. Paimion vuoden ensimmäinen, vielä nimetön vauva syntyi 3.1. – 18 päivää saa pitää yhteistä lomaa ja sitten minä jään kotiin. Myöhemmin Antti tulee olemaan vanhempainvapaalla 2,5 kuukautta, siten, että vauva tulee olemaan lähemmäs kaksi vuotta ennen kuin tarvitsee mennä hoitoon, Pusa kaavailee. – Me olemme olleet pitkään ihan koiraperhe. Olemme itse asiassa olleet yhdessä jo kaksikymmentä vuotta, tapasimme aikoinaan abiristeilyllä, mutta nyt vasta saimme perheenlisäystä, Pusa sanoo. Yöt menevät valvoessa Tällä hetkellä molemmat perheen vanhemmat ovat vauvan kanssa vanhempainvapailla. Värityskirjojen jakelusta vastaa myöskin MLL ja värityskirjoja on jaossa Hattarassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina ja ensimmäisenä perjantaina. Paimiossa pariskunta on asunut vuodesta 2013 saakka. Elementit värityskirjaan on tehnyt Johanna Marttila. Myös vauva on selvästi tottunut jo koirien ääniin, eikä hätkähdä, vaikka koirat keskustelevat toimittajan kanssa välillä kovaäänisestikin. – Ja syntymäaika oli kello 1.03. Pipon voi noutaa perhetalo Hattarasta sen aukioloaikana. Toistaiseksi vauva nukkuu tyytyväisenä – päivisin. Ensimmäinen viikko vauvan kanssa on mennyt totutellessa. Päivi Pusa ja Antti Juutila ovat asuneet Paimiossa vuodesta 2013 saakka. – Yöt ovat menneet vähän valvoessa, mutta se kai kuuluu asiaan. Koirat uteliaita Perheen koirat ovat ottaneet uuden tulokkaan uteliaina vastaan. He molemmat käyvät töissä Turussa, mutta kehuvat Paimion hyviä liikenneyhteyksiä. Kirjan sivuilla pääsee värittämään Paimion maisemia, ihmisiä ja vuodenaikoja. Myös kaupunki muistaa pienimpiä kaupunkilaisia. Pituutta vauvalla oli 50,5 cm ja painoa 3190 grammaa. Osa värityskirjan kuvista on tarkoitettu vähän vanhemmille lapsille ja tarkoitus on, että kirjan voi säästää muistona Paimion juhlavuodesta. Hauska sattuma nuo ykköset ja kolmoset, hänen äitinsä, Päivi Pusa toteaa. Kuvassa mallina toinen vielä nimetön paimiolaisvauva. Jaossa Paimio-pipoja ja värityskirjoja Juhlavuoden kunniaksi MLL Paimion paikallisyhdistys jakaa kaikille tänä vuonna syntyneille paimiolaisille vauvoille pipon, jossa lukee ”Tehty Paimiossa”
Puhelinpalvelun kautta asiasi lähtee heti oikeille urille. Hinta koskee myös jonottamista.. Puheluihin vastaavat pankkimme omat asiantuntijat Anne Viljanen, Pinja von Hertzen, Kaisa Kangasperko, Arja Vornanen sekä Samuli Anttalainen. Puhelun hinta: pvm/mpm. 47 OP Lounais-Suomen puhelinpalvelu 010 257 6101 Puhelinpalvelumme 010 257 6101 palvelee sinua arkisin klo 9.3016.00. Kysy lisää 010 257 6101 neuvomme mielellämme sinulle parhaiten sopivan tavan hoitaa asioitasi. Jos pankkiasiat mietityttävät, etkä oikein tiedä mistä kannattaisi lähteä liikkeelle, soita meille
PAIMIO Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 @kmspaimio www.k-supermarket.fi Atria GOUTER MAKKARATANKO 1400 g (4,99/kg) Valio HYVÄ SUOMALAINEN ARKIKERMA 2 dl (2,95/l) Arla LEMPI JOGURTIT 300 g (4,97/kg) 79 KG 6 99 KPL 59 PRK 1 29 KPL 1 49 PRK Onnea Paimio 700 vuotta! Tämän sivun hinnat voimassa 31.3.2025 asti! PYSYVÄSTI SATOJA tuotteita K-Supermarketeista Atria PORSAAN KASSLER n. alkaen 1 99 PL Kaupan omasta koneesta APPELSIINIMEHU 0,95 l sis.pantin 0,20 (4,83/l) 4 79 PL Atria LAUANTAIMAKKARAT 225 g (5,73/kg) 10 95 RS Kariniemen KANANPOJAN FILEEPIHVIT 1 kg, hunaja & mied. pantin 1,20 5 99 PACK Corona EXTRA OLUT 4,5 % 0,33 l ( 5,73/l) sis. pantin 0,80 3 79 PACK Olvi VICHY 12 x 0,33 l (1,21/l) sis. pantin 0,10 voimassa 10.1. suolattu 1 00 PS Läheltä Kurjessuo KANANMUNA 15 kpl/1020 g ( 2,93/kg) 2 99 RS KULTA KATRIINA KAHVIT 450-500 g (11,98-13,31/kg) Voimassa 28.2. Palvelemme MA–LA 7–23, SU 9–23 Hinnat voimassa 28.1-31.3.2025 asti ellei toisin mainita. 2 kg, Suomi 6 99 KG Läheltä Haarakallio YLEISPERUNA MELODY Sauvo 6 99 KG KEVYTMAITO 1 l RASVATON MAITO 1 l 89 PRK 79 PRK Plussakortilla! PERUNASIPULISEKOITUS 500 g (1,70/kg) Ilman plussakorttia 0,99 ps (1,98/kg) 85 PS Läheltä Leipomo Rosten ROUHESÄMPYLÄ 5 kpl/325 g (3,08/kg) Läheltä Leipomo Rosten TÄYTEKIERREPULLA 6 kpl/270 g (9,22/kg) 2 49 PS Barilla SPAGHETTI 1 kg (1,99/kg) 1 99 PKT Pepsi MAX 2 x 1,5 L (1,00/l) sis. asti 5 99 PKT Atria PORSAAN ULKOFILEE n. 1,5 kg, Suomi. Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät