8.00-17.00, la 9.00-14.00 Asematie 2, Paimio Puh. Herkuttele myös laskiaispullilla! Ark. Ravintolisä. 11, 10-13,90) -15% (norm. PALVELEMME ARK. PERJANTAINA 31.1.2025 109. Me voimme auttaa monin tavoin! Hammaslääkärit Anu Jääskeläinen, ja Satu Wiljanen Suuhygienistit Tiina Sottinen, Aino Kuronen ja Mari Tuononen Viihtyisä hammaslääkäriasema HAMMASLÄÄKÄRIT Anu Jääskeläinen, Satu Wiljanen ja Niina Högbacka SUUHYGIENISTIT Tiina Sottinen, Aino Kuronen ja Mari Tuononen Tässä lehdessä juhlaliite. 9,10-17,20) 20,90 0,08/kpl (norm. 02 470 2525 Ma-Ti-Ke-Pe 9.30-17.00 To 10.00-18.00 www.paimionoptiikka.fi 6 kk kulutonta korotonta maksuaikaa Meiltä myös passikuvat! Asematie 1, 21530 Paimio • Puh. 0500-823 579 Kuljetus sopimuksen mukaan. Kampanjapakkauksessa 50 tablettia kaupan päälle! Ravintolisä. -20% 44,40-55,60/kg (norm. NRO 9. • Viemäreiden ja salaojien kuvaukset ja kartoitukset • Viemäreiden ja salaojien pesut • Julkisivupesut • IV-puhdistus, -säätö ja tasapainotustyöt Projektis Oy Kaarina, 040 707 5877 | www.projektis.fi Asematie 1, Paimio • p. 050-3573093 Toimimme yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa. Puh. TERVETULOA Viihtyisä hammaslääkäriasema Kärsitkö narskuttelusta, hampaiden yhteen puremisesta, kuorsauksesta tai uniapnesta. Orion perusvoiteet 200 g Orionin suosituimmat perusvoiteet 200 g tuubeissa nyt kampanjahintaan! Kampanjassa Aqualan L, Aqualan Duo, Aqualan Plus, Carbalan, Carbalan Plus ja Probicare 200 g tuubeja. 9–19, LA 9–15 FIILUS Maitohappo bakteerivaImisteet Maitohappobakteerivalmiste päivittäiseen käyttöön tablettina tai tippoina. Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Myös kiveniskemien korjaukset! Kuivaa KOIVUKLAPIA P. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Runeber gin päivä 5.2. Puh. 010 505 1350 www.katariinankruunu.. Multivita Plus 250 tabl kampanjapakkaus Laadukas ja monipuolinen monivitamiinija kivennäisainevalmiste erityisesti aikuisille. Legendaariset konditoriamme Runebergin tortut Aidosti kostutetun Runebergin unohtumaton maku kahvin kanssa tai mukaan! Muista myös luomurukiinen reikäleipä ja muut perinneleipämme. 010 567 7080 MA-PE 9-19, LA 9-15 • Tervetuloa! Lisää tarjouksia apteekissamme! Tarjoukset voimassa 28.2.2025 asti. 23,00) Vistantie 19, Paimio MA-PE 10-17 LA10-14 Tervetuloa Hyvän mielen kauppa! Vistantie 19, Paimio Ma Pe 10 17 La 10 14 Legendaariset konditoriamme Runebergin tortut Aidosti kostutetun Runebergin unohtumaton maku kahvin kanssa tai mukaan! Muista myös luomurukiinen reikäleipä ja muut perinneleipämme. vuosikerta 2,90 € Irtonumero www.kuntsari.fi TUULILASIEN VAIHDOT PAIMIOSSA! Ajurintie 3, Paimio. Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria KATARIINAN KRUUNU KATARIINAN hammaslääkäripalvelu C M Y CM MY CY CMY K Katariinan Kruunu vedos 4.pdf 1 9/25/13 10:42 AM Kiesikatu 10, Kaarina
Toimita tiedot meille viimeistään 5.2.2025. Raj. (4,76/kg) 1 99 PS. 2 fileetä/talous Kivikylän BBQ NYHTÖPOSSUPIZZA 300 g, Suomi (8,33/kg) Ben & Jerry’s SUNNY HONEY 465 ml (5,35/kg) PORKKANAPUSSI 1 kg, Suomi OMENA 1 kg, Suomi Säävaraus TUORE RUODOTON SILAKKAFILEE Saaristomeri 2 49 PRK 1 00 PS 5 00 2 KPL 1 00 PS 5 99 KPL 2 00 4 KPL 50 4 PRK 14 95 KG 9 99 KG COCA COLA ZERO 24x0,33 l kmp (0,96/l) COCA COLA 24 x 0,33 l kmp (1,21/l) Hinnat sis.pantit 2,40 11 99 24-PACK 9 99 24-PACK Omasta myllystä Helppoa ja hyvää Viikonlopun herkkuhetkeen! Supererä! Supererä! Plussakortilla! Arla KALINKA JOGURTIT 150 g, Suomi (3,33/kg) Grillistä! KUUMA GRILLATTU KOKONAINEN BROILER Suomi Voimassa to-la 30.1.-1.2.2025 8 99 KG Läheltä Leipomo Salonen Turku LEIVÄT Uutuus! KAURATUPLA & RUISTUPLA 2/210 g . 3.6.2024 Etunimi Etunimi Sukunimi Vanhemman nimi & Vanhemman nimi Kotikunta Etunimi Etunimi Sukunimi Etunimi Etunimi Sukunimi Vanhemman nimi & Vanhemman nimi Kotikunta 8.12.2024 P A I M I O @kmspaimio Hinnat voimassa PE–SU 31.1.–2.2.2025 ellei toisin mainita. Lähetä meille kuva pienokaisestasi ja saat ihanan muiston lehteen. alv.) Alla näet malli-ilmoitukset Tee ilmoitus osoitteessa: www.tilaajapalvelija.fi/vauvat tai lähetä kuva, tiedot ja laskutustiedot sähköpostilla asiakaspalvelu@kunnallislehti.fi tai tuo ne asiakaspalveluumme, Vistantie 19, Paimio, maanantaisin klo 8.30–12. Ilmoituksen jättäjä kantaa täyden vastuun siitä, että tietojen julkaisuun on myös lapsen huoltajien suostumus. Liitä kuvan mukaan seuraavat tiedot: syntymäaika etunimet ja sukunimi vanhempien nimet ja kotipaikkakunta Ilmoituksia julkaistaan kahdessa koossa: 1x70 26 € ja 2x70 36 € (hinnat sis. Lähettämällä kuvan tietoineen ja maksettuasi ilmoituksen annat lehdelle suostumuksen kuvan ja tietojen julkaisuun. Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät. PAIMIO, Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 Palvelemme MA–LA 7–23, SU 9–23 k-supermarket.fi Maukasta viikonloppua! Lihamestarin NAUDAN PAREMPI 10% JAUHELIHA Suomi KEVYT KERMAVIILI vähälaktoosinen 200 g, Suomi (0,63/kg) TUORE RUODOTON KIRJOLOHIFILEE Suomi. KUNNALLISLEHTI 3 perjantaina 31.1.2025 Vuoden 2024 vauvat TIISTAINA 11.2.2025 Perinteinen vuoden vauvat julkaistaan jälleen lehdessämme
Huomattavalle määrälle arvioidaan tulevan merkittäviä vaikutuksia työsuhteen ehtoihin, esimerkiksi työpisteen sijaintiin, ja mutta myös palvelussuhteita voidaan päättää. Lisäksi esimerkiksi kiinteistökuluihin haetaan huomattavia säästöjä muun muassa luopumalla epätarkoituksenmukaisista kiinteistöistä. Henkilöstön sijoittumista koskevia suunnitelmia voidaan täsmentää, kun kiinteistöjen tulevaisuudesta tiedetään tarkemmin. Aiempaa useampi nuori kertoo myös suoraan välttelevänsä joitain uutisaiheita. PÄÄKIRJOITUS TAINA TUKIA taina.tukia@kunnallislehti.fi. Kyseessä on noin 9 hehtaarin suuruinen kokonaisuus Kerkola-Naskarlan asemakaava-alueella. Lähes puolet tuon ikäisistä seuraa uutisia siellä. Törmäämme liian usein siihen, että jutunteko estyy tai käy vaikeaksi, koska lapsia ja nuoria ei saisikaan kuvata ja oikeastaan heiltä ei saisi mitään kysyäkään, sillä ”mitä sanovat vanhemmat ja ovatko kuvausluvat kunnossa”. Kyseisessä asiakirjassa esitellään Paimiossa vuonna 2025 vireillä olevat ja vuonna 2024 valmistuneet kaavat. Nämä poistumat pyritään hyödyntämään uudistuksessa. Siten he ovat alttiita sellaisille vaikutteille, jotka rikkovat jopa yhteiskuntarauhaa. Neuvottelut kestävät vähintään 2–6 viikkoa riippuen siitä, kuinka laajaa henkilöstöryhmää ne koskevat. Aktiivisimpia uutisten seuraajia ovat 17–18-vuotiaat pojat: heistä yli puolet seuraa uutisia päivittäin. Varhassa työskentelee yhteensä 23 000 henkeä. Tytöt välttelevät uutisaiheita poikia useammin. Tästä ei ole kovinkaan pitkä tie siihen, että heistä kasvaa aikuisia, jotka ymmärtävät huonosti sitä, mitä ympärillä tapahtuu. – Aluetta koskeva kaavaprosessi on käynnistymässä, kertoo Paimion kaupungin kaavoituspäällikkö Iiris Koivula. Sitä kasvatustyötä tekee ihan kiitettävästi koulu, mutta sitä voidaan ja pitäisi tehdä myös kotona. Rakentaminen sijoittuisi hieman ulommaksi lammesta, muun muassa niille alueilla, joista on purettu KTO:n vanhaa rakennuskantaa. Yksi ajankuva on se, että vältellyissä uutisaiheissa korostuu ennen kaikkea sota. – Asiakkaille muutokset näkyvät vaiheittain, kun palvelut saattavat muuttaa uuteen paikkaan tai palvelutasoon tehdään muutoksia. Tässä on melkoinen kuilu välillämme. Eräs mielenkiintoinen lähiaikojen kohde on Naskarlan ”Lammen alue”, joka on nykyisessä asemakaavassa varattu sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa palvelevaan rakentamiseen. Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimukseen vastanneista 13–18-vuotiaista nuorista enimmilläänkin yksittäiseen mediaan luottaa vain reilu kolmannes nuorista. Kaunista seutua Naskarlan lammen kupeessa löytyy jopa näilläkin säillä. Naskarlan lammen viereen kaavaillaan asuntoja PAIMIO Perttu Hemminki Paimion ympäristölautakunta on hyväksynyt kaavoituskatsauksen vuodelle 2025. KUNNALLISLEHTI perjantaina 31.1.2025 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 PERJANTAI Varha voi jatkaa yt-kierrosta koko vuoden Taina Tukia Varsinais-Suomen hyvinvointialue voi jatkaa yt-neuvotteluja vaikka koko vuoden ajan, koska säästöjen vuoksi tehtävät rakenteelliset muutokset koskettavat koko Varhan henkilöstöä. Etenevän menettelyn ensimmäisten yhteistoimintaneuvottelujen on tarkoitus alkaa helmikuun aikana. Tavoitteena on muuttaa kyseinen asemakaava asuinrakentamisen alueeksi ja osittain myös virkistysalueeksi. Varhan kustannuksista henkilöstökulut ovat ylivoimaisesti suurin yksittäinen kuluerä. Tutkimuksen mukaan päivittäin uutisia seuraa 37 prosenttia nuorista. Alue päätyi muutama vuosi sitten Paimion kaupungin omistukseen. Se on vähän kuin kieltäisi heiltä toivon. Nuoret luottavat mediaan huomattavasti vanhempia mediankäyttäjiä vähemmän. Ne muodostavat vuositasolla yli puolet Varhan kustannuksista. Aluhallitus hyväksyi tällä viikolla, että muutosten eteenpäinviemisen perusteella Varhassa käsitellään tämän vuoden kuluessa henkilöstöön vaikuttavia muutoksia etenevissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Mietimme toimituksessa useinkin sitä, miten nuoria kohtaamme ja saammeko heidän ajatuksiaan esiin. – Noin kolmannes kuluistamme tulee erilaisten palvelujen ostoista. Näillä tavoitellaan vuosien 2025 ja 2026 aikana 28,4 miljoonan euron säästöjä. – Tavoitteena on, että kaavatyön ensimmäinen vaihe eli osallistumisja arviointisuunnitelma saataisiin tarkasteluun ja ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi kuluvan vuoden kevättalvella. Laajoista kokonaisuuksista viestitään koko Varhan henkilöstölle, ja yksittäisten yhteistoimintaneuvottelujen aiheista niille, jotka ovat neuvottelujen piirissä. Nuoria aikuisia, jotka epäilevät kaikkea ja kaikkia. Lisäksi uudistus tuo todennäköisesti pienempiä muutoksia monelle. Ajatuksena on, että lampi lähiympäristöineen säilyisi virkistysja viheralueena. Tämä on ikävää ja epäreilua nuorten kannalta, koska heiltä viedään silloin mahdollisuus tuoda julki ajatuksiaan ja toiveitaan. Nuoret törmäävät arjessaan ja sosiaalisen median jatkuvasti muuntuvilla kanavilla niin monenlaiseen sisältöön, että se pelottaa ja harhauttaa, ehkä jopa karkoittaa uutisten ääreltä. Asemakaavan muutostyö on tarkoitus käynnistää jo kuluvan vuoden aikana. Lisäksi tuodaan julki suunnitteilla olevat ja mahdollisesti lähitulevaisuudessa alkavat kaavoitushankkeet. Tarkoituksena on löytää pysyviä, entistä sujuvampia ja kustannustehokkaampia toimintatapoja monella samanaikaisella muutoksella, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Seuraamisen aktiivisuus kasvaa pikkuhiljaa iän myötä Mutta. ”Kaavaprosessi on käynnistymässä” Lampi ympäristöineen sijaitsee KTO:n tutkimusja kuntoutusyksikön pohjoispuolella rajautuen Valkojantiehen ja Naskarlantiehen. Moni meistä aikuisista ei tiedä tuon taivaallista Tiktokista. Mediakasvatuksen tärkein tehtävä on kertoa ja opastaa nuoria oikean tiedon lähteille. Tiktokissa nuoret luottavat eniten uutisiin, joita mediat tekevät. Lomautukset ovat yksi mahdollisuus. Meillä tehdään jatkuvasti paljon töitä, jotta ostojen kustannuksia hillitään ja löydetään kokonaistaloudellisia ratkaisuja, Martikainen sanoo. PERTTU HEMMINKI Luotettavan tiedon viikko Tällä viikolla vietetyn Uutisten viikon tutkimus kertoi, että Tiktok on 13-18-vuotiaiden nuorten ykkösuutiskanava. Asiakkaiden ja potilaiden turvallisuudesta huolehdimme kaikissa uudistuksissa, hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen sanoi Varhan tiedotteessa. Sitä jotkut tahot niin meillä kuin laajemmin katsoen koko maailmassa haluavat. Varhasta irtisanoutuu ja eläköityy vuosittain yli tuhat henkilöä
Se pitää paikkansa, sillä esimerkiksi Liedon kaupunginjohtaja Mika Ingi tienasi ansiotuloja vuonna 2023 noin 119 000 euroa, Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen noin 133 000 euroa ja Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio noin 129 000 euroa. Sopimuksen mukaan Turpela aloittaa kaupunginjohtajan virassa huhtikuun ensimmäisenä päivänä, joskin hän työskentelee viransijaisena kesäkuun ensimmäiseen päivään asti, jolloin nykyinen kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki eläköityy. Tilastokeskuksen pitemmän aikavälin ennusteiden mukaan kaikki kolme kuntaa kasvattavat asukaslukuaan vuoteen 2040 mennessä. VESA SAIVO Nina-Mari Turpela aloittaa Paimiossa aprillipäivänä 1.4.. Hyvä verrokki Turpelalle löytyy myös Loimaalta, jossa kaupunginjohtaja Jari Rantalan palkkaa korotettiin viime kesänä 9 600 euroon kuukaudessa. Paimion ja Sauvon asukasluvut kääntyivät laskuun, Kaarina kerää uusia asukkaita kunnan ulkopuolelta. Syntyneiden lasten määrä jää ennakkotilaston mukaan 83 uuteen paimiolaiseen, kun vuonna 2023 määrä oli 99. Pudotusta selittää osaltaan kaupungista poismuuttaneiden määrä, mutta myös syntyneiden lasten määrän lasku. KUNNALLISLEHTI perjantaina 31.1.2025 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. Kaarinassa vuodesta 2007 kaupunginjohtajana toiminut Harri Virta ja Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen ovat puolestaan tulovertailussa maakunnan kuntajohtajien kärkipäätä Jussinmäen ohella; Virta vuonna 2023 noin 149 000 euroa ja Korhonen noin 147 000 euroa tienanneina. Kolmentuhannen asukkaan asukaslukua tavoitteleva kunta on nyt tavoitteestaan kauempana kuin aiemmin, asukasluvun olleen vuoden 2024 lopussa 2964. Myös Sauvon väkiluku tipahti kymmenellä asukkaalla vuosien 2024 ja 2023 välisenä aikana. Ennusteet lupaavat Kaarinalle yli 7500 asukkaan kasvua, Paimiolle yli 1200 ja Sauvollekin lähes 40 asukkaan lisäystä. Suurin prosentuaalinen pudotus oli Paimiossa, 16 prosenttia. – Palkka-asiaan ei tullut huomautuksia kaupunginhallituksen kokouksessa, ja se on ihan hyvin linjassa vastaavan kokoisten kuntien ja kaupunkien kanssa, Kaarlela sanoo. DATAWRAPPER Nina-Mari Turpelan johtajasopimus julki PAIMIO Jan Sundman Paimion kaupunginhallitus hyväksyi tiistain kokouksessaan Paimion seuraavaksi kaupunginjohtajaksi joulukuussa valitun Nina-Mari Turpelan työeli tässä tapauksessa johtajasopimuksen. 02 5888650/toimittajat Syntyneiden määrä tipahti koko alueella . Lähde: Tilastokeskus. Jussinmäen verotettavat ansiotulot olivat vuonna 2023 noin 148 000 euroa, kun taas Turpela tullee kaupunginjohtajapestistään tienaamaan arviolta 20 –30 tuhatta euroa vuodessa vähemmän. Edeltävänä vuonna lapsia syntyi 363. Samaan aikaan Turpela ja Jussinmäki eivät juurikaan huhtikuussa kaupungintalolla enää töitä tee, sillä kertyneiden kesälomien takia Jussinmäki jäänee pois päivittäisestä työskentelystä niillä main, kun Turpela aloittaa viransijaisena. HANNA KAMMI-RAHNASTO *Vuoden 2024 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotilastoon. Syntyneiden lasten määrässä Kaarinassakin jäätiin vuoden takaisesta, kun uusia kaarinalaisia näki päivänvalon 348. Sopimuksessa huomioidaan myös kaupunginjohtajan kouluttautuminen ja ajan hermolla pysyminen. Palkkakuluissa säästöä Turpelan palkaksi on johtajasopimuksessa määritelty 9 400 euroa kuukaudessa, joten Paimion kaupunginjohtajan tulotaso pudonnee nykyisestä. Kaupunkiin muutto käänsi asukasluvun kuitenkin nousuun. – Jussinmäki jää tiettävästi vuosilomakertymien takia pois päivittäisestä tekemisestä niillä main, kun Turpela aloittaa. Laskua edelliseen vuoteen kertyy 16 prosenttia. Tiedonantoa toki tehdään varmasti puolin ja toisin jo ennen kuin Turpelan pesti virallisesti alkaa, Paimion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Kaarlela taustoittaa. Vauvoja taas syntyi vuoteen 2023 verrattuna kolme vähemmän. Vuoden 2024 aikana Paimiosta muutti pois lähes viisikymmentä ihmistä enemmän kuin sinne muutti asumaan. Eli tuskin kovin montaa päivää ainakaan ovat töissä samanaikaisesti. Peimarin alueella syntyneiden lasten määrä väheni kaikissa kolmessa kunnassa. Peimarin kunnista suurimman kasvun kunta on edelleen Kaarina. Sauvosta vuoden 2024 aikana muutti pois 145 asukasta, kun uusia tulijoita oli 120. Siitä alkaen nimike on virkaa tekevä kaupunginjohtaja, kunnes kaupunginjohtajavalinnasta hallinto-oikeuteen tehty valitus on käsitelty. Vuoden 2024 lopussa kaupungin väkiluku oli 11227, joka on yhdeksän ihmistä vähemmän kuin samaan aikaan edeltävänä vuonna. Myös Sauvossa lasku selittyy kunnasta poismuuttaneiden määrällä ja laskeneella syntyvyydellä. . Palkka putoaa Jussinmäkeen verrattuna, mutta on linjassa verrokkikuntien kanssa. Turpelan johtajasopimuksessa kerrotaan myös, että kaupunginjohtajan palkkaa tarkistetaan KVTES:n mukaisten valtakunnallisten yleiskorotusten mukaisesti. Ennakkotilaston mukaan Kaarinan asukasluku kipusi 224 asukasta korkeammalle kuin vuonna 2023, väkiluvun ollessa joulukuun lopussa 36 563. Palkkauksen tasoa arvioidaan myös vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä ja sitä voidaan nostaa vuosittain enintään kolme prosenttia. PAIMIO, SAUVO, KAARINA Suvi Pulliainen Paimion väkiluku kääntyi hienoiseen laskuun Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston mukaan
Samu iloitsee siitä, että pöydän kirjat ovat liikkuneet hyvällä tahdilla, vaikka tarjolla ei olekaan kaikkein varatuimpia teoksia. Paimion kirjaston esittelypöydälle on parhaillaan kasattu kattaus kotimaista nykykirjallisuutta. Kirjastokohtaisia suosikkilistoja ei enää ylläpidetä, mutta Vaski-kirjastojen varatuimmat teokset kertovat myös paikallisesta lukumausta. Skannaa koodi älypuhelimesi kameralla. Varatuimpien listalla näin vuoden alussa keikkuu muun muassa Satu Rämön Rakel, Anni Kytömäen Mirabilis ja Tommi Kinnusen Kaarna. Samu kuitenkin korostaa, että hömppäkirjallisuudeksi kutsutut kevyet romaanit eivät ole arvoltaan yhtään sen huonompia kuin vaikeampilukuisetkaan kirjat. – Paikalliset kirjailijat kiinnostavat myös aina. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 perjantaina 31.1.2025 KUNNALLISLEHTI 105 vuotta Paimio Sauvo Kaarina ”Dekkarit”, vastaa Paimion kirjastonhoitaja SannaMari Samu, kun häneltä kysyy mitkä ovat Paimion kirjaston suosituimpia kirjoja. – Talvella suosittuja ovat myös hömpät, kuten Maija Kajannon vuodenaikakirjat Kardemummajoulu tai Taatelitalvi, Samu sanoo. KUVAN TAKAA SUVI PULLIAINEN Dekkarit kiinnostavat aina Parasta aikaa QRCODE MONKEY. Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja on suosituimpien joukossa, Samu tietää. Oheisen QR-koodin kautta pääset selaamaan Paimion kirjaston koostamaa kotimaisen nykykirjallisuuden vinkkilistaa. Kepeyden kaipuu näkyy myös osalla dekkarivalinnoissa, esimerkiksi monelle Jo Nesbøn fanille tarinoiden verisyys ja ahdistavuus alkaa olla karmivaa, Samu sanoo. Nopeasti lainaan lähtevien kirjojen joukossa on paljon uusia kotimaisia dekkareita ja esimerkiksi Antti Tuomaisen teoksia. – Seuraavaksi kokoamme tähän ”Näitä lukemalla voit päteä” -kirjoja eli klassikkoja ja niitä vähän vaativampia kirjoja, Samu naurahtaa
Kehityksentie 2): To 6.2. Lisätietoja antaa: varhaiskasvatuksen palveluneuvoja Johanna Koivunen, johanna.koivunen@paimio.fi p. Jos ilmoittautuminen sähköisesti ei ole mahdollista, sen voi tehdä varhaiskasvatustoimistossa kaupunginviraston 2. 22.2. kerroksessa (Vistantie 18, sivistyspalvelut, huone 207). tarkkuuskylvölannoitin alk????. Meiltäammattitaidolla • Puunkaadot • Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) • Pihojensiistimiset • Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 • Klapitukset koneella ESIOPETUKSEEN ILMOITTAUTUMINEN 2025 Lukuvuoden 2025–2026 esiopetukseen tulee ilmoittaa kaikki ne lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 2019 tai ovat pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Weranta, Reinon Retkue ONGELMIAPUIDENKANSSA. Taikakuu, Charlotta Saari & Ibiscus. (02) 4745239 (puhelinaika ma – pe klo 9–10) varhaiskasvatuksen palveluneuvoja Heli Jääskelä, heli.jaaskela@paimio.fi p. Pankkikortti tai käteinen (tasaraha). 0443691499 Tanssit lauantaisin 5.10. Meiltäammattitaidolla • Puunkaadot • Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) • Pihojensiistimiset • Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 ONGELMIAPUIDENKANSSA. Ohjeet esiopetukseen ilmoittautumisesta löytyy osoitteesta: paimio.fi/esiopetukseen_ilmoittautuminen tai varhaiskasvatustoimistosta. 11 000 € FJD automaattiohjaus myös hydraulisella ohjausventtiilillä. Eija Kantola & Omega, Teemu Ahtonen & Formaatti 8.2. Voit valita itsellesi sopivan tavan viihtyä seurassamme. Meillä on sinulle paljon kerrottavaa. alkaen klo 19-00 Tanssilippu 25€, opiskelijalippu tai alle 25-vuotiaat 15€ pankkikortti tai käteinen (tasaraha) Kirkkotie 254, 21370 Aura kk www.aurannuortentalo.fi Ysitien varrella, Kirkkotie 254, 21370 Aura kk Tanssilippu 25€, opiskelijalippu tai alle 25-vuotiaat 15€. 30 € Täydelliset laakerisarjat: laakeripesä, laakeri, stefar, suojakuppi ??????. Nopeimmin saat tilauksen voimaan verkossa tilaajapalvelija.fi/tutustu LOHJAN TEATTERIN OHJELMISTO KEVÄT 2025 LOHJAN TEATTERIN OHJELMISTO KEVÄT 2025 Suurenmoista Suurenmoista Esitykset: 25.1.28.2.2025 Esitykset: 25.1.28.2.2025 Dan Gordonin Oscar-palkittuun elokuvaan perustuva hellyyttävä draama Dan Gordonin Oscar-palkittuun elokuvaan perustuva hellyyttävä draama Esitykset: 5.4.17.5.2025 Esitykset: 5.4.17.5.2025 SADEMIES SADEMIES RAIN MAN BY DAN CORDON Suomennos: Aino Piirtola Suomennos: Aino Piirtola Based on the MGM motion picture Story by Barry Morrow Screenplay by Ronald Bass and Barry Morrow Produced by special arrangement with MGM ON STAGE Based on the MGM motion picture Story by Barry Morrow Screenplay by Ronald Bass and Barry Morrow Produced by special arrangement with MGM ON STAGE Näytelmäoikeudet: Nordic Drama Corner Näytelmäoikeudet: Nordic Drama Corner www.lohja.fi/teatteri Näytelmäoikeudet: Nordic Drama Corner Näytelmäoikeudet: Nordic Drama Corner Suomennos: Pentti Järvinen Suomennos: Pentti Järvinen Peter Quilterin tositapahtumiin perustuva komedia maailman huonoimmasta laulajasta Peter Quilterin tositapahtumiin perustuva komedia maailman huonoimmasta laulajasta p. Opistotalo Pöytyän Kyrö (os. Jos lapsi tarvitsee esiopetuksen (4 tuntia/päivä) lisäksi täydentävää varhaiskasvatusta, tulee hänestä tehdä Wilmassa myös varhaiskasvatukseen haku. Esiopetus alkaa Paimiossa torstaina 7.8.2025. Luento on maksuton, mutta varmista opistosta, alkaako se suunnitellusti! Myös useilla aiemmin jo alkaneilla kursseilla on vielä jokusia opiskelijapaikkoja vapaana. (02) 4745107 (puhelinaika ma – pe klo 9–10) varhaiskasvatusohjaaja Anne Kuisma, anne.kuisma@paimio.fi p. alk. Koulutuslautakunnan päätöksen 19.12.2023 § 102 mukaan Paimion kaupungissa esiopetusta järjestetään lukuvuonna 2025–2026 kaupungin omissa päiväkodeissa sekä yksityisistä päiväkodeista Nappulakaaren ja Nappulamäen päiväkodeissa koulutuslautakunnan linjauksen mukaisesti, jos päiväkodissa esiopetuksen aloittavia esioppilaita on vähintään 12. 30 € Täydellinen AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄ 10-50Kw ???????alk. ESITTELY LAUANTAINA 1.2. Propax Agro Oy Teollisuustie 3, 32210 Loimaa Timo Rouhiainen 041 438 2989 www.suorakylvo.net Tutustu ja ihastu Ota Kunnallislehti elämääsi. Voi ohjata myös ruiskua ?????alk. Mikäli tulet kaupunginvirastolle ilmoittautumaan, varaathan tapaamisajan etukäteen. AURANMAAN OPISTO Pöytyä – Aura – Marttila – Oripää www.auranmaanopisto.fi IGLI laserohjattu 4 m tasauslana ????????????????????????????. klo 18 Juha Aalto, kirurgi: Eturauhassyöpä (830205). Tiedustelut puh. Mikäli tulet kaupunginvirastolle ilmoittautumaan, varaathan tapaamisajan etukäteen. 4 000 € Korjaussignaali ostajalle ????????????????????????. 1.2. Saat kaiken mielenkiintoisen kahdesti viikossa lukupakettina sekä voit seurata jatkuvasti päivittyvää uutisvirtaa sovelluksen ja verkon kautta. 16 500 € myös käytetty esittelykone Pyörivä rikkaäes Rotokul 6,3 m ????????????????????. Paikkaa yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin haetaan suoraan kyseiseltä palveluntuottajalta. 8.3. Ohjelmamuutokset mahdollisia. Keiski & PNP, Pasi Flodström 1.3. 300 €/vuosi Koneet uusia. Hinnat alv 0%. Lisätietoja antaa; varhaiskasvatusohjaaja Anne Kuisma, anne.kuisma@paimio.fi p. Esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta tulee hakea viimeistään 28.2.2025 mennessä. Jarkko Honkanen & Taiga, Helminauha 15.2. Esiopetukseen ilmoittaudutaan 3. alk. 24 500 € Great Plains kesantomurskain 6 m Great Plains TurboMax VerticallTill lautasmuokkain Kylvökiekot Väderstad, VM/Multiva, GP kylvökoneisiin ??????????????. Perusteena pienemmälle ryhmälle voidaan pitää lasten tuen resurssointia. kerroksessa (sivistyspalvelut, huone 215). 040-672 2969. – 16.2.2025 sähköisesti Wilma-tietojärjestelmän kautta. klo 17.30 Markku Jokisipilä, prof: Sisällissodasta kansalliseen eheytymiseen ja ke 12.2.klo 17.30 Talvisotaa edeltänyt aika – 1930-luvun poliittisesta ilmapiiristä. Lisätietoa varhaiskasvatuspalveluista ja ohjeet varhaiskasvatukseen hakemisesta löytyy osoitteesta: paimio.fi/varhaiskasvatukseen_hakeminen tai varhaiskasvatustoimistosta. (02) 4745241 (puhelinaika ma – pe klo 9 –10). Arto Nuotio & Jussi Lammela & Hariolax, Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty. 5000 € Sisältää tehtaan asennuksen Hinattava Özdöken juurikkaan ym. (02) 4745241 (puhelinaika ma –pe klo 9–10) HAKU VARHAISKASVATUSPALVELUIHIN 2025 Varhaiskasvatuksen keskitetyssä haussa 1.8.2025 alkavalle toimintavuodelle 2025–2026 tarkoitetut uudet sekä sisäistä siirtoa koskevat varhaiskasvatushakemukset tehdään sähköisesti Wilma-tietojärjestelmän kautta 28.2.2025 mennessä. KLO 11-14 Teollisuustie 3, 32210 Loimaa Lännen Tractorsin vieressä. Myös yksityisissä päiväkodeissa esiopetukseen ilmoittaudutaan Wilma-tietojärjestelmän kautta. Opisto järjestää Marttilassa, Pöytyällä ja Oripäässä em. Ei ennakkoilmoittautumista, Luennot ovat maksuttomia. KUNNALLISLEHTI 7 perjantaina 31.1.2025 Marttilan kirjasto: Ke 5.2. Jos hakemuksen tekeminen sähköisesti ei ole mahdollista, sen voi tehdä varhaiskasvatustoimistossa kaupunginviraston 2. lisäksi runsaasti muitakin Studia Generalia -luentoja
klo 13-15, ikärajaton! MINI LYSTIKÄS SOVELTAVA LYSTIKÄS Ota käyttöön uutissovellus Seuraa uutisia pitkin päivää ja lue näköislehteä. www.opintopolku.. Tutkinnon osa. Lue lisää osoitteessa tilaajapalvelija.fi/ sovellus. www.opintopolku.. Yhteishaussa 18.2.-18.3. Ovi ????????????????????????i ????????????????????????????????????i???????????????????. Oppisopimus sopii myös yrittäjälle Kehittä osaamistasi ja yritystäsi käytännönläheisesti. Valitse oppisopimus tavaksesi opiskella kouluttaudut työtä tehden, saat palkkaa ja kerrytät työkokemusta. pt=perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat=erikoisammattitutkinto Ajoneuvoala: auto-, diagnoositai hyötyajoneuvomekaanikko Ajoneuvoala: ajoneuvomyyjä Koneja tuotantotekniikka: koneautomaatioasentaja, koneistaja tai levyseppähitsaaja Liiketoiminta: merkonomi Logistiikka: palvelulogistiikkatyöntekijä Matkailuala: matkailun asiakaspalvelija Rakennusala: talonrakentaja Ravintolaja catering-ala: kokki tai tarjoilija Sosiaalija terveysala: lähihoitaja Sähköja automaatioala: automaatioasentaja Taideteollisuusala: artesaani metalliseppä tai artesaani puuseppä Talotekniikka: putkiasentaja Tekninen suunnittelu: suunnitteluassistentti Tekstiilija muotiala: designtekstiilien valmistaja tai mittatilausompelija Tietoja viestintätekniikka: ohjelmistokehittäjä, IT-tukihenkilö TUVA, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 5.2.2025 klo 18:00 Paikka: Paimiosali, Paimion kaupungintalo Yleisö voi seurata kokousta myös Paimio-TV:stä internetin välityksellä osoitteessa: www.paimio.fi/paimio-tv Käsiteltävät asiat Kokouskutsu kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteessa: www.paimio.fi/kuulutukset Pöytäkirjan nähtävilläpito Kokouksesta laadittava pöytäkirja asetetaan nähtäväksi 11.2.2025 kaupungin kotisivuille osoitteessa www.paimio.fi/esityslistat-poytakirjat Paimiossa 31.1.2025 Mikko Lindberg Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Maksuttomat tapahtumat on suunnattu alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. 28.4. Lataa sovellus mobiililaitteesi sovelluskaupastasi ilmaiseksi. Aloitus 25.2. Monimuotokoulutusta ajalla 3.2. Työvoimakoulutuksella kehität ja täydennät osaamistasi! Taloushallinnon osaaja Haku päättyy 3.2. Vanhustyön erikoisammattitutkinto. Koulutuksia jatkuvassa haussa www.raseko.. Opit tekemällä monipuolisilla työelämäjaksoilla ja valmistuessasi olet oman alasi ammattilainen. Haku Työmarkkinatorin kautta. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 perjantaina 31.1.2025 URAPOLKUJA NUORILLE YHTEISHAUSSA – ammatillinen koulutus avaa ovet tulevaisuuteen Ammatillinen koulutus on enemmän kuin pelkkä tutkinto – se on reitti työelämään. Monimuotoopinnot. Koulutusta 1 pvä/kk ajalla 27.3. Tutustu oppisopimukseen ja selvitä sovellutko opiskelijaksi: bit.ly/oppisopimussalo Tutustu koulutuksiimme: www.sskky.fi TELINEVOIMISTELUN ALKEET & TAITOLIIKUNTARYHMÄT ILMOITTAUDU TÄSTÄ! 050 597 7822 Liikuntakeskus Alfa Koulut: Pääskyvuori Suikkila Syvälahti Yli-Maaria Yli-Maaria www.raseko.?/koulutustarjonta Erikoislaitteen hyödyntäminen valmistuksessa. Tekemällä oppien ravintolaja cateringalalle Tutkinnon osia. Jatkuva haku. Huom! 12.4. Jatkuva haku aikuisille ja nuorille www.raseko.. Levyrakenteiden kokoonpanohitsaaminen tai levytöiden perusteet Jatkuva haku. Myymälätyön taitajaksi suomalaiseen työelämään Haku päättyy 5.2. Lystikäs Valkeavuoren liikuntahallissa LASTEN LYSTIKÄS ke klo 16.30-18.30 Ristikallion lastentalo, Littoinen to klo 16.30-18.30 Empolan koulu, Kuusisto pe klo 16.30-18.30 Piikkiön yhtenäiskoulu Vaparissa lauantaina 15.3. Ravintolaja cateringalan osatutkinto Vitriinit myyntikuntoon, Startti keittiöalalle tai Tekemällä oppien -koulutus. Seuraava aloitus elokuussa. Saattohoitaja, muistihoitaja, ikävalmentaja. Aloitus 25.2. Sosiaalija terveysalan pt, lähihoitaja. Seuraava aloitus 11.2. Kouluttaudu tulevaisuuden ammattiosaajaksi – Hae ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa 18.2–18.3. Joustava aloitus. Ammatillisen koulutuksen aikana voit hankkia myös etulyöntiaseman jatko-opintoihin ja suorittaa korkeakouluopintoja jo opintojen aikana. Yrittäjän oppisopimus tarjoaa mahdollisuuden syventää osaamista samalla, kun pyörität yritystoimintaa – se on investointi menestykseen. Lue lisää yhteishausta: bit.ly/yhteishakusalo TEE TYÖTÄ JA OPISKELE UUSIA TAITOJA – kehity oppisopimuksella ammattiosaajaksi Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa ammatillisen koulutuksen ja se sopii myös täydennyskoulutukseksi. Työvoimakoulutuksia Oletko työtön tai jäämässä työttömäksi. Osaamisaloina lasten ja nuorten kasvatus ja hoito / mielenterveysja päihdetyö / sairaanhoito / ikääntyneiden hoito ja kuntoutus sekä oppisopimuksena edellisten lisäksi vammaistyö. Ihmisläheinen esihenkilötyö Tutkinnon osia. Startti keittiöalalle Tutkinnon osia. Yrittäjyyden ammattitutkinto. www.kaarina.fi/lystikas Vaparissa lauantaisin klo 10-13 8.2., 1.3., 15.3., 29.3. Yhteishaku nuorille 18.2.-18.3. 19.9. ja 26.4
älä klikkaa viestissä olevia linkkejä tai liitteitä . Tulospalkkiosta luopuminen ei tarkoita kunnanjohtajan tavoitteista tai niiden toteutumisen seuraamisesta luopumista, sanoo kunnan hallintojohtaja Henna Ahtinen. Lue lisää mobiilivarmenteesta (Mobiilivarmenne.fi).” Huijauksia tehdään myös puhelimitse. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 Sauvo luopuu kunnanjohtajan tulospalkkiosta SAUVO Suvi Pulliainen Sauvon kunnanhallitus päätti luopua kunnanjohtajan tulospalkkiosta tammikuun kokouksessaan. Verohallinnon virkailijat eivät koskaan kysy pankkitunnuksia tai maksukorttitietoja. Sauvon hallintojohtaja Henna Ahtinen kertoo, että tulospalkkiota ei ole enää kovin monessa kunnassa käytössä, jonka vuoksi siitä luovuttiin myös Sauvossa. Kuvassa Sauvon kunnanjohtaja Satu Simelius. ”Jos olet ottanut käyttöösi sähköisen viranomaispostin eli Suomi.fi-viestit, saat palvelun kautta viestin, kun sinulle on tullut päätös tai kirje OmaVeroon. Viesteissä lähettäjän osoite tai nimi on usein muokattu näyttämään luotettavalta. tarkista veroasiasi aina OmaVerosta . tarkista, että olet kirjoittanut osoitteen oikein (vero. Kunnanjohtajalle asetettiin kuitenkin edelleen tavoitteita. Kun sinun tarvitsee tunnistautua muualle kuin pankkisi palveluun, hyvä ja turvallinen vaihtoehto tunnistautumiseen on puhelinliittymäsi mobiilivarmenne, jota varten luot itse salasanan. FAKTA Toimi näin, jos olet saanut huijausviestin . Voi vaikuttaa siltä kuin lähettäjä olisi esimerkiksi puhelinoperaattori, postinjakeluyritys tai viranomainen. Katso esimerkkejä huijauksista Huijauksia on liikkeellä esimerkiksi sähköpostitse ja tekstiviesteinä. jos olet erehtynyt antamaan maksukorttisi tiedot, sulje kortti välittömästi soittamalla omaan pankkiin tai ottamalla yhteys korttisi myöntäjään . . Tällainen viesti tuli myös Kunnallislehden toimitukseen. älä käytä hakukoneiden linkkejä, vaan kirjoita itse selaimen osoitekenttään www.vero.fi . voit halutessasi ottaa viestistä ensin kuvakaappauksen ja tehdä ilmoituksen Kyberturvallisuuskeskukselle (Liikenneja viestintävirasto Traficom) . ”Ole erityisen tarkka pankkitunnustesi sekä maksukorttisi tietojen kanssa. Verohallinnon lähettämä Suomi.fi-viesti ei koskaan sisällä linkkejä. Viesteissämme lähettäjänä on aina joko Vero, Skatt, VeroSkatt tai Vero Skatt”, varohallinto tiedottaa. Kun hoidat veroasioitasi . Huijausviestissä saatetaan luvata veronpalautuksia tai vaatia maksua erääntyneitä veroja varten. fi:n kautta . Tulospalkkion sijaan kunnanjohtaja Satu Simeliuksen palkkaan tehdään 500 euron palkankorotus helmikuussa. viesti kannattaa tuhota . Kuluvan vuoden tavoitteet koskevat työhyvinvoinnin parantamista, myytyjen asuinja yritystonttien määrää sekä uuden useamman asunnon rakennushankkeen aloitusta. jos olet erehtynyt maksamaan epäilyttävän maksun, ole välittömästi yhteydessä omaan pankkiisi . Voit saada meiltä myös tekstiviestejä, joissa muistutetaan esimerkiksi määräpäivästä. Lisäksi neljän vuoden palveluksen jälkeen luvassa on viiden prosentin korotus palkkaan. Voit myös tunnistautua OmaVeroon mobiilivarmenteen avulla. kirjaudu OmaVeroon vero. jos olet erehtynyt antamaan pankkitunnuksesi, ota yhteyttä pankkisi ilmoittamaan palvelunumeroon ja sulje tunnukset . Huijausviesti saattaa näyttää tulleen samalta lähettäjältä kuin oikean lähettäjän viestit. Aiemmin kunnanjohtajan tulospalkkio on määräytynyt hänelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen määrän mukaan siten, että jokaisesta toteutuneesta tavoitteesta on maksettu tulospalkkaa 1500 euroa. Verohallinnosta painotetaan, että sieltä ei koskaan pyydä henkilökohtaisia tietoja viestillä. ”Jos saat epäilyttävän puhelun Verohallinnon nimissä, ole yhteydessä asiakaspalveluumme ja selvitä, oliko kyse todellisesta soitosta”, Verohallinto kehottaa. Epäilyttävän puhelun voi aina lopettaa. Viime vuoden neljästä tavoitteesta yksi on toteutunut. Puhelinnumeroitakin on mahdollista väärentää, joten puhelu voi näyttää tulevan luotettavan oloisesta numerosta. Toteutunut tavoite koski kunnan työhyvinvointikyselyn tulosten parantumista. Tekstiviestimme eivät koskaan sisällä linkkejä. Käytä mieluummin mobiilipankkia ja -avainta. PERTTU HEMMINKI Varo valeviestejä – katso Kuntsarin saama huijausyritys Verohallinto varoittaa, että sen nimissä yritetään huijata asiakkaita antamaan esimerkiksi pankkitunnukset tai maksukortin tiedot. jos olet erehtynyt antamaan pankkitunnuksesi tai maksukorttisi tiedot, olet voinut joutua petoksen uhriksi, eli kun olet ensin ollut yhteydessä pankkiisi, tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille (myös petoksen yritykset kannattaa ilmoittaa) Muista nämä . fi:stä pääset turvallisesti myös OmaVeroon). Jos saa sellaisen viestin, linkkejä ei saa klikata tai liitteitä avata. KUNNALLISLEHTI 9 perjantaina 31.1.2025 UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p
2 PS KATSO HINTAA! Taffel BIG TIME PUSSIT 250-270 g (7,41-8,00/kg) Norm. 2 kg/talous 7 99 KG Valio PALAVOI 500 g (5,98/kg) normaalisuolainen Raj. 4 99 PKT Plussa-etu Juhla Mokka JAUHETUT KAHVIT 400-500 g (9,98-12,48/kg) Ei erikoisja kaupunkikahvit. 2 pkt/talous Ilman Plussakorttia 7,15/pkt 19 95 KG Huipputuore RUODOTON LOHIFILEE C-leikkuu, Norja PALVELEVALTA KALATISKILTÄ! JÄTTIVALIKOIMISTA! Candy King IRTOMAKEISET Raj. 10 kpl/talous KATSO HINTAA! 1. KUNNALLISLEHTI 10 perjantaina 31.1.2025 SALO AVOINNA JOKA PÄIVÄ klo 7-23! Hämeentie 24-30, 24240 SALO @kcmsalo Tarjoukset voimassa PE-SU 31.1.–2.2. 2 pkt/talous KATSO HINTAA! 2 99 PKT SUPERTARJOUS! Atria TAKUUMUREA NAUDAN SISÄFILEE 29 99 KG Hk TAKUUMUREA ULKOFILEE ja ENTRECOTE KCM-LIHAMESTARILTA! 19 95 KG Magnum JÄÄTELÖPUIKOT 65-90 g (11,11-15,38/kg) Raj. PS Vihreäkeiju JÄÄSALAATTI 100 g (10,00/kg) Suomi SUORAAN PUUTARHALTA! Kieku VIRIKE KANANMUNAT 1020 g L15 (2,93/kg) ISO RASIA! 2 99 RS 4. KPL Leipomo Salonen RUNEBERGINTORTTU 2/180 g (24,94/kg) Arrakki tai Rommi 4 49 RS TUMMA RYPÄLE 500 g (4,98/kg) Etelä-Afrikka/Chile SUPERTARJOUS! 2 49 RS SUPERTARJOUS! 3 99 KPL Coca-Cola VIRVOITUSJUOMA 0,33 l 6-pack (2,02/l) sis. KPL Atrilli GRILLIMAKKARA 400 g (3,73/kg) 1 49 PKT KATSO HINTAA! Abba VALKOSIPULISILLI 225 g tai RAPUMARINOITU SILLIHERKKU 220 g (4,44-4,45/kg) Kalamestan KATKARAPUKIMARAA ja PAISTETTUA HAUKEA (24,95/kg) (24,95/kg) LAUANTAINA PAIKALLA DOLLYN DONITSIVAUNU klo 11-17 PERJANTAINA PAIKALLA Juha Pettersson maistattamassa Tuoretta KARITSAN LIHAA 14 95 KG UUTUUS! Valio BALANS PEHMEÄ RAHKA & MUSTIKKAKEITTO 150 g (5,93/kg) Valio BALANS LUONNONJOGURTTI ja VADELMA-KAAKAOGRANOLA 200 g (8,45/kg) Valio BALANS JOGURTTI 1 kg (2,75/l) kuningatar ja tropiikki 2 75 KPL 2 79 KPL Valio BALANS KERROSJOGURTTI 4x125 g (5,58/kg) Mango-meloni 89 KPL 1 69 KPL Plussa-etu 1 99 KPL Kivikylän Kokonainen PALVIPOSSU KAUPALLA PERJANTAINA ja LAUANTAINA klo 11 22 95 KG KAUPPIAS SUOSITTELEE! MEILLÄ LEIKATTU! 4 99 RS LASKIAISPULLA 2 kpl/rs (21,70/kg) SUPERHERKULLINEN KATSO HINTAA! KATSO HINTAA! Felix MAKU VIIPALEKURKKU 840/480 g (8,65/kg) Ilman Plussa-korttia 4,15/prk Bruno TANGO MANDARIINI Espanja 3 99 KG SESONGISSA!. ellei toisin mainita.Tuotteita reilut, mutta rajalliset erät. Raj. 5,65/kpl 1. SUPERTARJOUSMARKKINAT DIPLOMI UUDISTAJA 2024 KCM Salo Helsingissä 15.1.2025 Ari Sääksmäki Johtaja K-Citymarket-ketju Heli Arkkila Operatiivinen johtaja Petri Mäntysalo Tavaratalotoimintojen johtaja Salon K-Citymarket palkittiin hyvästä työstä Vuoden Uudistaja 2024 palkintodiplomilla. 0,90 Norm. PS Oululainen REISSUMIES 6 kpl/355 g (2,82/kg) 1. 2,79/ps 1. pant
5,65/kpl 1. 2,79/ps 1. PS Oululainen REISSUMIES 6 kpl/355 g (2,82/kg) 1. 0,90 Norm. KPL Atrilli GRILLIMAKKARA 400 g (3,73/kg) 1 49 PKT KATSO HINTAA! Abba VALKOSIPULISILLI 225 g tai RAPUMARINOITU SILLIHERKKU 220 g (4,44-4,45/kg) Kalamestan KATKARAPUKIMARAA ja PAISTETTUA HAUKEA (24,95/kg) (24,95/kg) LAUANTAINA PAIKALLA DOLLYN DONITSIVAUNU klo 11-17 PERJANTAINA PAIKALLA Juha Pettersson maistattamassa Tuoretta KARITSAN LIHAA 14 95 KG UUTUUS! Valio BALANS PEHMEÄ RAHKA & MUSTIKKAKEITTO 150 g (5,93/kg) Valio BALANS LUONNONJOGURTTI ja VADELMA-KAAKAOGRANOLA 200 g (8,45/kg) Valio BALANS JOGURTTI 1 kg (2,75/l) kuningatar ja tropiikki 2 75 KPL 2 79 KPL Valio BALANS KERROSJOGURTTI 4x125 g (5,58/kg) Mango-meloni 89 KPL 1 69 KPL Plussa-etu 1 99 KPL Kivikylän Kokonainen PALVIPOSSU KAUPALLA PERJANTAINA ja LAUANTAINA klo 11 22 95 KG KAUPPIAS SUOSITTELEE! MEILLÄ LEIKATTU! 4 99 RS LASKIAISPULLA 2 kpl/rs (21,70/kg) SUPERHERKULLINEN KATSO HINTAA! KATSO HINTAA! Felix MAKU VIIPALEKURKKU 840/480 g (8,65/kg) Ilman Plussa-korttia 4,15/prk Bruno TANGO MANDARIINI Espanja 3 99 KG SESONGISSA!. PS Vihreäkeiju JÄÄSALAATTI 100 g (10,00/kg) Suomi SUORAAN PUUTARHALTA! Kieku VIRIKE KANANMUNAT 1020 g L15 (2,93/kg) ISO RASIA! 2 99 RS 4. KPL Leipomo Salonen RUNEBERGINTORTTU 2/180 g (24,94/kg) Arrakki tai Rommi 4 49 RS TUMMA RYPÄLE 500 g (4,98/kg) Etelä-Afrikka/Chile SUPERTARJOUS! 2 49 RS SUPERTARJOUS! 3 99 KPL Coca-Cola VIRVOITUSJUOMA 0,33 l 6-pack (2,02/l) sis. SUPERTARJOUSMARKKINAT DIPLOMI UUDISTAJA 2024 KCM Salo Helsingissä 15.1.2025 Ari Sääksmäki Johtaja K-Citymarket-ketju Heli Arkkila Operatiivinen johtaja Petri Mäntysalo Tavaratalotoimintojen johtaja Salon K-Citymarket palkittiin hyvästä työstä Vuoden Uudistaja 2024 palkintodiplomilla. 2 PS KATSO HINTAA! Taffel BIG TIME PUSSIT 250-270 g (7,41-8,00/kg) Norm. pant. Raj. 10 kpl/talous KATSO HINTAA! 1. 4 99 PKT Plussa-etu Juhla Mokka JAUHETUT KAHVIT 400-500 g (9,98-12,48/kg) Ei erikoisja kaupunkikahvit. 2 pkt/talous Ilman Plussakorttia 7,15/pkt 19 95 KG Huipputuore RUODOTON LOHIFILEE C-leikkuu, Norja PALVELEVALTA KALATISKILTÄ! JÄTTIVALIKOIMISTA! Candy King IRTOMAKEISET Raj. KUNNALLISLEHTI 11 perjantaina 31.1.2025 SALO AVOINNA JOKA PÄIVÄ klo 7-23! Hämeentie 24-30, 24240 SALO @kcmsalo Tarjoukset voimassa PE-SU 31.1.–2.2. 2 kg/talous 7 99 KG Valio PALAVOI 500 g (5,98/kg) normaalisuolainen Raj. 2 pkt/talous KATSO HINTAA! 2 99 PKT SUPERTARJOUS! Atria TAKUUMUREA NAUDAN SISÄFILEE 29 99 KG Hk TAKUUMUREA ULKOFILEE ja ENTRECOTE KCM-LIHAMESTARILTA! 19 95 KG Magnum JÄÄTELÖPUIKOT 65-90 g (11,11-15,38/kg) Raj. ellei toisin mainita.Tuotteita reilut, mutta rajalliset erät
Kokoomustaustainen Rannikko-Laine ei ole uusi kasvo Varsinais-Suomen liitossa. – Olen viihtynyt tässä työssä todella hyvin. Tehtävään haki 15 henkilöä. SDP:n listalle ehdokkaaksi on nimetty sauvolainen ensihoitaja ja sijaisperheen isä Jari Mäkirinne sekä kaarinalaiset Essi Hiltunen ja Suvi Simelius-Nieminen. Sauvon Perussuomalaisten hallitus on järjestäytynyt uuden puheenjohtajan Markku Taskisen johdolla. Sen jälkeen työura on jatkunut Varsinais-Suomen liitossa. Poliittista vaikuttamistyötä Malla Rannikko-Laine, mitä on maakunnallinen edunvalvonta muutamaan virkkeeseen tiivistettynä. Perussuomalaiset tavoittelee Kaarinan toiseksi suurinta ehdokaslistaa. Vihreiden listalla paikallisia nimiä ovat Hanna-Kaisa Heino ja Jukka Lampikoski Kaarinasta ja Sini Heino Paimiosta. Samalla tarvitaan vahvat perustelut näiden hankkeiden rahantarpeelle ja kiireellisyydelle. Tähän mennessä Länsirata on saanut EU:lta 80 miljoonaa euroa. Vastamäki ehdolle Kaarinassa Kaarinan Perussuomalaisten paikallisyhdistys on nimennyt lisää kuntavaaliehdokkaita. – Kupittaa-Nunna ja SaloHajala ovat seuraavina vuorossa, Rannikko-Laine uskoo. . EU:n maatalouspolitiikka voi tarjota uusia, merkittäviäkin mahdollisuuksia ohjata viljelykäytäntöjä, jotka vähentävät ravinnekuormitusta, tukevat hiilen sidontaa maaperään ja parantavat maaperän kuntoa. Yhdistyksen varapuheenjohtajaksi valittiin Timo Lamberg. Kokoomustaustainen Malla Rannikko-Laine tunnetaan takavuosilta myös Kaarinan kuntapolitiikasta. edunvalvontajohtajan tehtävään. Kaarinasta nimettiin ehdokkaaksi asianajaja Tuomas Aho ja palvelujohtaja Lauri Kuisma. – Täällä Varsinais-Suomessa meidän kärkikirjauksiamme ovat tällä hetkellä Länsirata ja Saaristomeri. Hallituspöytään kuuluvat myös Kimmo Virtanen sekä Kirsi Taskinen ja Silvia Koski. Rannikko-Laine korostaa myös Turun lentokentän uusia mainioita yhteyksiä ja jatkoyhteyksiä. Kaksiraiteisuus etenee yhtä kaikki Turun Kupittaan suunnalla. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus valitsi Malla Rannikko-Laineen Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtajaksi viime joulukuussa. Eli unelmahommaa, jossa kaikki työpäivät ovat erilaisia, Rannikko-Laine hymyilee. Markku Taskinen aloitti Sauvon Perussuomalaisten johdossa Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto on nimennyt uusia ehdokkaita kevään aluevaaleihin. Tähän mennessä listalla on 78 nimeä. – CAP on EU:n ja sen jäsenvaltioiden tärkeä maatalouden ohjauskeino, jonka uudistaminen on mahdollisuus niin maatalouden kannattavuudelle kuin kestävyydelle. Marraskuun 2023 alussa hänet valittiin Varsinais-Suomen liiton vt. Traficom on vastikään tehnyt asiassa mielenkiintoisia avauksia koskien muun muassa henkilöjunaliikenteen kilpailuttamista laajassa mittakaavassa. Hänen työuransa liiton edunvalvonnassa alkoi jo vuonna 2016. Uusin paikallinen ehdokas on Kaj Fredriksson Kaarinasta. – Se on poliittista vaikuttamistyötä, jossa ajetaan oman maakunnan ja sen kuntien etua kansallisen päätöksenteon ja budjetoinnin kokonaisuudessa. FAKTA . Ratasuunnittelu on jo kaikilta osin valmis. Kyse on monesti siitä, että maakunnalle tärkeisiin hankkeisiin tarvitaan kipeästi valtion rahoitusta. Vesiensuojelussa Saaristomeri edellä Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki ovat liittyneet kumppaneiksi Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistamiseen tähtäävään CAP-keskustelualoitteeseen. Saaristomeri on yksi Euroopan herkimmistä merialueista, ja sen rehevöitymistä aiheuttavat erityisesti maatalouden ravinnevalumat. Hän kehottaa varsinaissuomalaisia lentämään Helsingin sijaan Turusta aina kun se on mahdollista. Ja jos Länsirata vauhdittuu, niin melko pian muuallakin. . Sihteerinä jatkaa Tatu Gratschev ja taloudenhoitajana Juha Koski, joka toimii myös vaalivastaavana. Rahaa toivotaan saatavan lisää vielä tällä rahoituskaudella. KUNNALLISLEHTI 12 perjantaina 31.1.2025 Oman maakunnan edunvalvontaa eli ”unelmahommaa” KAARINA Perttu Hemminki Kaarinalainen valtiotieteiden maisteri Malla Rannikko-Laine valittiin joulukuun puolessavälissä Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtajaksi. – Viljelijöille tulee tarjota porkkanaa ja mahdollisuutta kokeilla ja innovoida, eli mennä jatkossa tulokset – ei keinot – edellä, RannikkoLaine toteaa. Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka eli CAP (Common Agricultural Policy) on EU:n keskeinen työkalu, jolla tuetaan maataloutta ja maaseudun kehittämistä sekä vastataan ympäristöhaasteisiin. Baltic Sea Action Groupin lanseeraama aloite korostaa maatalouden ratkaisevaa roolia aikamme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja ruokaturvan ratkaisemisessa. Ehdolle asettuvat myös Päivi Ahlroos, Reijo Anttila, Wladyslaw Kosonen, Tuomo Kääriäinen, Juha Leppänen, Marja Lunnas, Ronja Pajusalo, Jarmo Vikman ja Kirsi Örnberg. Rannikko-Laineen katsottiin olevan soveltuvin virkaan. – Lähijuna on tällä suunnalla ihan realismia, mutta Länsiradan on edettävä samalla, Rannikko-Laine näkee. Helsingin vuosina unelmani oli saada joskus työskennellä täällä kotimaakunnassa Varsinais-Suomessa. Sitoutumattomana listalla on yllätysnimi, sillä ehdolle asettuu Martti Vastamäki, tunnettu professori, käsikirurgi ja terveyden ja hyvinvoinnin sekä konkreettisesti raittiuden edistäjä, joka taannoin vietti 80-vuotispäiväänsä. – Usein on esillä esimerkiksi merkittäviä tieja väylähankkeita tai maakunnallisesti tärkeitä koulutusavauksia. Päähuomio alkaa kuitenkin olla jo seuraavalla, vuonna 2028 alkavalla rahoituskaudella. Raidevälillä Turku-Salo lähijunaan kytkeytyvät vahvasti Länsirata ja kaksiraiteisuus. . Valtio-oppia ja politiikan tutkimusta opiskellut Rannikko-Laine asuu tätä nykyä perheineen Littoisissa. Uusia paikallisia alueehdokkaita eri ryhmistä UUTISET Jätä meille uutisvinkki: toimitus@kunnallislehti.fi p. Varsinais-Suomen liittoon kuuluvat kaikki 27 varsinaissuomalaista kuntaa. Aiemmin ehdolle on jo asetettu Tatu Gratschev, Juha Koski, Silvia Koski, Kirsi Taskinen, Markku Taskinen sekä Kimmo Virtanen. V-S liitto on maakuntansa keskeinen edunvalvontaorganisaatio ja aluekehitysviranomainen. Vihreillä on nyt nimetty 73 ehdokasta. Hänen edunvalvontatehtävänsä keskiössä ovat viime vuosina olleet muun muassa Länsirata eli Helsingin ja Turun välille suunnitteilla oleva osittain kaksiraiteinen junayhteys sekä Saaristomeren suojelu. Kokoomuksen piirihallitus nimesi tällä viikolla 18 uutta aluevaaliehdokasta listalleen. Länsirataa ja Saaristomerta Halikosta kotoisin oleva, vuodesta 2015 Kaarinassa asunut Malla RannikkoLaine suoritti VTM-tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 2010 ja työskenteli sen jälkeen Kunnallisalan kehittämissäätiössä sekä kirkkonummelaisen Raija Vahasalon ja salolaisen Pertti Hemmilän eduskuntaavustajana. Yhdistys asetti myös kolme uutta ehdokasta kevään kuntavaaleihin. Ajankohtainen lähijuna – Lähijuna – erityisesti valtion osallistuminen lähijunaliikenteen kustannuksiin – on juuri nyt todella ajankohtainen kysymys, Malla Rannikko-Laine sanoo. 02 5888 650 / toimittajat, whatsapp 0504780 686 Malla Rannikko-Laine Littoisten monitoimitalon pihamaalla.. – Kuntavaaliohjelman työstäminen on käynnissä ja ehdokashankinta hyvässä vauhdissa, Taskinen kertoo. Rahoitusta saivat juuri myös Kaarinan läntinen ohitustie ja E18 kehätie Raision keskustan kohdalla. Ehdokkaiksi asetettiin kirjanpitäjä Suvi Virtanen, insinööri Olli Aaltonen sekä lähihoitaja ja sijaishuollon erityisyksikön ohjaaja Jani Hallikas. Saaristomeren ravinnevalumien vähentämiseksi tarvitaan tukipolitiikkaa, joka kannustaa vesiensuojelun vaikuttavuuteen, Malla Rannikko-Laine sanoo
050 62476. Pitemmällä sopimuksella halutaan mahdollistaa toiminnan kehittäminen Marjaniemen alueella. Ilmoitusten ja yhteydenottojen määrissä on kasvua sekä lapsilla, lapsiperheillä että työikäisillä ja koko alueella. Siihen asti voimassa on vielä edellinen sopimus. – Katon remontista on parhaillaan selvitys menossa, mutta suunnitelmissa olisi tehdä se talkoilla ensi kesänä. klo 10-14 Tämä on avoin kutsu puolueille ja mahdollisille muille ehdokkaita asettaville ryhmille tulla mukaan osallistumaan ja tapaamaan äänestäjiä. Rahastonhoitajaksi palaa vuoden tauon jälkeen Tero Kuusisto. Tämän lisäksi yhdistyksellä on oikeus pitää saunaa avoinna useamminkin. Ilmoitusten määrän kasvua selittää työikäisen väestön sosiaalisten ongelmien lisääntyminen ja ilmoitusten sisällön perusteella todettava tilanteiden monimutkaistuminen. Yhteensä hyväksyttyjä ehdokkaita on tällä hetkellä 48. Viisivuotinen sopimus auttaa Rauhalan mukaan motivoimaan yhdistyksen vapaaehtoisia. Ajatus on, että saunan käyttöön ei tulisi katkoa, Rauhala kertoo. Uusi sopimus ulottuu vuoden 2030 loppuun asti ja se astuu voimaan lokakuussa. Kasvusta huolimatta olemme pystyneet noudattamaan lakisääteisiä käsittelyaikoja aiempaa paremmin, asiakasohjausjohtaja Jenni Kiviluoto toteaa.. – Tyypillisimmät lastensuojeluilmoitusten syyt olivat viime vuonna vanhempien päihteidenkäyttö, koulunkäynnin ongelmat, lapsen päihteidenkäyttö, lapsen rikollisuus ja vanhempien psyykkinen terveys. Noin puolet ilmoituksista tehdään uusista asiakkaista ja noin puolet koskee jo asiakkuudessa olevia. mennessä. Työikäisten palvelutarpeen kasvun taustalla näkyy suurena yhteisenä nimittäjänä talouteen liittyvät vaikeudet, asumiseen liittyvät pulmat ja häädöt tai sen uhka sekä lähisuhdeväkivalta. Ja vaikka vapaaehtoisten määrä on hyvällä tasolla, mukaan mahtuisi enemmänkin. Nuorten tekemien rikosten nimikkeet ja näin ollen ns. KUNNALLISLEHTI 13 perjantaina 31.1.2025 Kristillisdemokraatit Kristdemokraterna Kuntsari järjestää tuttuun tapaan toimiston edustalla VAALITORIN lauantaina 29.3. – Ilmoitusmäärän kasvu aiheuttaa painetta henkilöstölle, jota haluamme erikseen kiittää ammattitaitoisesta työstä. Tämä näkyy erityisesti poliisilaitoksilla toteutuvassa Ankkuri-toiminnassa, kertoo Varhan tiedotteessa asiakasohjauspäällikkö Johanna Lehtola Asiakasja palveluohjaus Soihdusta kertoo. Paikkavaraukset ja puolueiden yhteyshenkilöiden tiedot pyydämme osoitteeseen toimitus@kunnallislehti.fi 28.2. sisääntulosyyt ovat entistä vakavampia. Samalla kokoomus nimesi uusia kuntavaaliehdokkaita: jo aiemminkin politiikassa mukanaolleet Osmo Eerola, Nina Hamburg ,Tommi Leppänen, Niko Pentti ja Marja Vaiste sekä uusina Lauri Kuisma ja Iina Näyskä. Arkistokuva kesältä 2024. Osallistu, esittäydy ja innosta paimiolaisia vaaleihin! Tule tapaamaan äänestäjiä! Tervetuloa Kunnallislehden perinteiselle vaalitorille! Kuntsari grillaa makkaraa ja ehdokkaita! Toimintayhdistys jatkaa Marjaniemen saunaisäntänä SAUVO Suvi Pulliainen Sauvo teki Marjaniemen saunan ja uimarannan hoidosta viiden vuoden sopimuksen Marjaniemen toimintayhdistyksen kanssa. Lastensuojeluilmoitusten taustalla ei ole yleensä vain yhtä syytä, vaan tilanteet ovat monimutkaisia. Kertakäynti saunassa maksaa viisi euroa, mutta sitä ei peritä yksittäisiltä alle 12-vuotiailta saunojilta. Uusien asiakkaiden lastensuojeluilmoitukset ja huoli-ilmoitukset vastaanotetaan ja käsitellään Varhan Asiakasja palveluohjaus Soihdussa. Järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Kari Friman ja sihteeriksi Henry Saarinen. Emme tykkäisi huonoa, vaikka innokkaita saataisiin muutama lisääkin, Rauhala sanoo. Toripaikat ovat maksuttomat ja olette tervetulleita entiseen tapaan omin kojuin ja omin ”eväin”. Taustalla talousvaikeudet Työikäisistä tehtyjen huoliilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2024 edellisestä vuodesta 2612 kappaleella eli 40,5 prosentilla. Kokoomuksen lista Kaarinassa kasvoi taas Kokoomuksen Kaarinan kunnallisjärjestön hallitusta johtaa jatkossakin Päivi Lehtovaara. Marjaniemen sauna lämpiää tulevaisuudessakin yhdistyksen voimin. Lapsiperheillä sekä sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten ja yhteydenottojen sekä lastensuojeluilmoitusten yhteenlaskettu määrä kasvoi noin 1400 kappaleella vuonna 2024 eli kasvua oli noin 6,5 prosenttia. Lastensuojeluilmoitusten kasvu on ollut 8,4 prosenttia ja sosiaalihuoltolain mukaisissa ilmoituksissa laskua 8,3 prosenttia. – Nykyisellään toiminta kuormittaa joitain enemmän. Sopimusehtojen mukaan Marjaniemen toimintayhdistys lämmittää saunaa kolme kertaa viikossa koulujen lomakauden aikana. Yhteiskunnallinen tilanne ja sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset näkyvät myös asiakasohjaus Soihtuun tulevien neuvontaja ohjauspuheluiden määrissä. Taina Tukia p. TAINA TUKIA Lapsista ja työikäisistä yhä enemmän huoli-ilmoituksia Lastensuojeluilmoitusten ja huoli-ilmoitusten määrät ovat olleet Varsinais-Suomen hyvinvointialueella selvässä kasvussa. Mahdolliset tiedustelut pt. Marjaniemen toimintayhdistyksen puheenjohtaja Mika Rauhala kertoo, että suunnitteilla on ainakin saunan katon ja laiturin remontti
Nyt kun rakentaminen kyntää ehkä historiansa pahimmassa aallon pohjassa ja yritykset harkitsevat tarkasti investointejaan ja toimipaikkojaan, olisi Paimiolla loistava aikaikkuna hoitaa omat etuja takapihansa kuntoon kaavoittamalla ja tarjota tulevaisuudessa hyviä rakennuspaikkoja kysynnän jälleen kasvaessa. Kohtuuhintaiset perheasunnot eivät ole tärkeitä vain työllisyyden ja elinvoimaisuuden näkökulmasta, ne ovat tärkeitä myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. MICHA FAGER Ohjeita mielipide-kirjoittajille . Omakotija rivitaloja on saatavilla ja rakenteilla, mutta vapaista kerrostaloasunnoista on pula. . Erinomaisen pihlajanmarjasadon ansiosta niitä on jäänyt runsaasti talveksi Suomeen. Lukijat voivat myös kiinnittää toimituksen huomion sellaisiin ehdokkaiden julkisiin kommentteihin, jotka ansaitsevat laajemmin nousta esille. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten voimme nauraa yhdessä harjoituksissa, vaikka treenaamme kovaa. Varpusten määrä on romahtanut lisää. Hyvällä kaavoituksella ja tiiviillä vaikuttamisella rakennuttajiin meillä on loistava mahdollisuus lisätä koko kaupungin hyvinvointia, jossa huomioidaan niin yritykset kuin lapset ja nuoretkin. Joukkueemme on onnistunut tasapainottelemaan näiden kahden elementin välillä loistavasti. . Keskitetty kilpailutus ainakin tässä tapauksessa tuo edun kuluttajalle. Mielipiteet julkaistaan aina myös verkkosivuillamme. Tällaisia voivat olla myös somejulkaisut. Ennätysvähän havaittiin myös talija sinitiaisia. . Kun uskot näkeväsi suden soita 112. Toivottavasti kaupungin investointisalkusta löytyy rahoitusta myös muulle maan hankinnalle. Nyt urpiaiset olivat lähes kateissa. Uhanalaiseksi luokiteltuja varpusia havaittiin vähemmän kuin kertaakaan Pihabongauksen 20-vuotisen historian aikana: laji väheni peräti kolmanneksen viime vuodesta. Kilpailu ja tavoitteet motivoivat, tuovat adrenaliinia ja jännitystä, kun taas harrastamisen rentous ja hauskuus pitävät tekemisen mielekkäänä. Pyrimme siihen, että VAALIT 2025vinjetin alla esille nousee ehdokkaita tasapuolisesti ja seudullisesti kiinnostavien asioiden kautta. Tuoreimmissa väestöennusteissa Paimiolle ennustetaan noin 10 % kasvua vuoteen 2040 mennessä (mm. Suosittelemme asiallista ja toisia keskustelijoita kunnioittavaa ilmaisua. Räkättirastas oli heti talitiaisen jälkeen runsain laji. Jo 20. kerran järjestetyssä Pihabongauksessa havaittiin räkättirastaita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Niiden yhdistelmä sopii esimerkiksi itselleni erinomaisesti. kuoppia kaikkialla NASEVAT Tältä näytti K-Supermarketin viereinen pahvinkeräyspiste taas taannoin lukijan lähettämässä kuvassa. Tärkeintä on löytää yhteinen tasapaino. LSJH:n hinnasto näytti minulle nyt edullisempaa hintaa Sauvossa kuin mitä oli aiemmalla toimijalla. Asetamme selkeitä päämääriä, kilpailemme tuloksista ja jopa peliajasta ja -paikoista. Markus Vähä-Piikkiö Kaavoituksella voi kasvattaa hyvinvointia Pihabongauksessa runsaasti räkättirastaita, varpunen vähissä Viime viikonloppuna järjestetyssä Pihabongauksessa nähtiin räkättirastaita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2024, Varsinais-Suomen liitto). Paimio on ollut pitkään hyvällä ja kestävällä kasvuuralla asukasmäärän suhteen. Harvinaisin laji oli Helsingissä talvehtiva virtavästäräkki. Niiden yhdistäminen saattaa kuitenkin herättää ristiriitoja: mitä enemmän keskitytään kilpailemiseen, sitä suurempi riski on, että rentous ja ilo katoavat. Tämä vaikuttaa elinkeinojohtajan mukaan tiettyjen palkka-alojen työvoiman saatavuuteen. Ilmoita yhteystietosi ( nimi, puhelinnumero, osoite) Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Pelastakaa Lasten selvitys kertoo, että 71% pienituloisissa perheissä elävistä lapsista on huolissaan tulevaisuudestaan ja 61 % tuntee häpeää perheensä taloustilanteen vuoksi (Pelastakaa Lapset 2024). Jokainen harjoitus ja peli vaatii omaa panostaan, mutta juuri tämä sitoutuminen tekee onnistumisista palkitsevia. Mutta löytyykö Paimiosta asuntoja kaikille kiinnostuneille. Ennätysrunsaita lajeja olivat myös korppi ja puukiipijä. Yhtäkkiä kentällä oli muutakin kuin hauskanpitoa. Tälle palstalle voi myös toimitus itse poimia ehdokkaiden kiinnostavia tai paikallisesti koskettavia julkisia kommentteja. Elinkeinojohtaja Penttilä toteaa lehtiartikkelissa, että kaupunki kartoittaa parhaillaan mahdollisia yritystontteja. Toimitus pidättää aina oikeuden lyhentää, muokata ja otsikoida tekstejä. Silti olemme toisiamme tukeva yhteisö, jolle hauskanpito ja yhteinen matka ovat tärkeitä. Pidätämme oikeuden tiivistää ja muokata myös näitä tekstejä. Jari Virtanen . Voittoja ja onnistumisia kentällä tavoiteltiin jo nuorempana, mutta vasta noustessani naisten edustusjoukkueeseen tavoitteellisuus ja kilpailullisuus astuivat kunnolla kuvioihin. Tavoitteellinen harrastaminen edellyttää aikatauluttamista, priorisointia ja välillä kompromisseja. Alustavat tulokset perustuvat yli 10 000 paikan havaintoihin. KUNNALLISLEHTI 14 perjantaina 31.1.2025 Aloitin jalkapallon kuusivuotiaana nappulaliigassa, ja pitkään pelaaminen oli silkkaa harrastamisen iloa. . Urpiaisen talvikanta vaihtelee suuresti muun muassa lehtipuiden siemensadon mukaan. Kuka maksaa rikkautuneet vanteet/ renkaat. Näin ehdotti ”Pohjan akka”. Samalla opin, että mitä korkeammalle rimaa nostetaan, sitä enemmän harrastus vaatii myös sitoutumista ja omistautumista. Myös mustarastaita havaittiin tavallista enemmän. Tätä sopii epäillä. Osasyynä tiaisten vähyyteen oli todennäköisesti myös leuto sää, minkä vuoksi monilla ruokinnoilla oli tavallista hiljaisempaa. Ehdokkaiden kannanottoja ja nostoja voi myös toimittaa osoitteeseen toimitus@kunnallislehti.fi Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari MIELIPIDE. Muutama viikko sitten saimme myös lukea kaupungin uusista maakaupoista, joilla taataan pientalotonttien saatavuus hyväksi aikaa. Me voimme kilpailla tosissamme, mutta emme koskaan liian vakavasti. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 101 lintulajista. Viime syksynä tiaisia vaelsi tavallista vähemmän, mikä viittaa huonoon pesimätulokseen. Siru Varjus Paimion Hakassa pelaava journalismin ja viestinnän opiskelija sekä liikuntaneuvoja. On suorastaan kummallista, että Ely ei hoida tiepaikkauksia vaikka on pitkään plussakelit. Kilpaileminen ja harrastaminen ovat kaksi eri asiaa, mutta ne eivät ole toisiaan poissulkevia. hyvä juttu . Sen sijaan varpusia havaittiin ennätysvähän, peräti kolmanneksen vähemmän kuin viime talvena. Asumisen suorat ja välilliset kustannukset ovat nousseet viime vuosina nopeasti, mikä vaikeuttaa erityisesti pienituloisten kotitalouksien tilannetta. Tuli paineita, tavoitteita ja kilpailullista energiaa, joka toi tekemiseen uudenlaista syvyyttä. Ennätysvähissä olivat myös fasaani sekä urpiainen, joka viime vuonna oli tapahtuman runsain laji. Tekstit voi toimittaa sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kunnallislehti fi tai postitse. Vain kahtena talvena laji on ollut runsaampi kuin nyt. Joukkueen ei mielestäni tarvitse lokeroitua vain kilpatai harrastejoukkueeksi. Paimion elinkeinojohtaja Jani Penttilä kertoi, että haasteita uusien yritysten sijoittumiselle tuovat muun muassa kaupungin asuntotilanne ja kortilla olevat yritystontit (KL 24.1.2025). . Julkaisemme myös paikallisten alueja kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä, mutta avaamme niitä varten oman Vaalit 2025 -palstan. Kovaa peliä, mutta ei liian vakavasti KOLUMNI Jokainen harjoitus ja peli vaatii omaa panostaan, mutta juuri tämä sitoutuminen tekee onnistumisista palkitsevia. . Minä puolestani ehdotan, kun näet jonkun lähtevän ajamaa päihtyneenä, soita 112! Sillä (TS 16.1) viiden vuoden aikana 742 kuollutta moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa ja 271 kuskia pähtyneenä. Se tarkoittaa kuitenkin maakauppoja ja kaavoittamista. MIELIPIDEKIRJOITUKSET Kirjoita paikallisesti koskettavasta asiasta ja omalla nimellä. Kuva Birdlife/Fager
0400 258 761 Talvi on ideaali aika ikkunaremontille! Helmikuun ikkuna-asennuksiin sälekaihtimet kaupan päälle! TA L V ITA R J OU S OSTOJA MYYNTILIIKE Jortikka 21600 PARAINEN 0400 617 754 OSTETAAN KOTI-IRTAINTA OSTETAAN KOTI-IRTAINTA JA KUOLINJA MUUTTOPESÄT • Kuolinja muuttopesät • Taide-, keräily ym. Lataa sovellus käyttöösi ilmaiseksi mobiililaitteesi omasta sovelluskaupastasi. KUNNALLISLEHTI 15 perjantaina 31.1.2025 Kuljetus PERTTI J. www.salonlvipalvelut.. LEINO OY Paimio 040 568 6650 kuljetusleino.fi AurAnmAAn LAttiAtyö ViLLe 050 520 3902 • tApio 050 300 7484 KAiKKi BetoniLAttioiden VALutyöt Ota rohkeasti yhteyttä! Salon LVI-palvelut Oy Kaipaako kotisi tai kiinteistösi putkiremonttia. 0500 820 044 Seuraa uutisia helposti pitkin päivää ja lue näppärästi näköislehteä. Hoidamme kiinteistöjen putkiremontit ja lvi-laitteiden korjaukset vuosien kokemuksella. (02) 731 6234 MA-PE 10-17 LA 10-14 Parkkitilaa sisäpihalla Kaikki myymälässä ja varastossa olevat tuotteet NYT -25 % Kysy lisää Robin Lindström p. Jätevesijärjestelmät • Kaivuupalvelut Toimitamme myös: • Murskeet • Sepelit • Hiekat • Mullat ja kuorikatteet Jokioinen Yhtiöt Oy Puh. Ongelman edessä soita numeroon 050 917 5764 www.sähköasennus-turku.fi ASENNUSPALVELU JM 24H VIKAPÄIVYSTY S 050 917 5764 KUN SELAAT, TUNNISTA LUOTETTAVAT LÄHTEET UUTISTEN VIIKKO 27.–31.1.2025 Digilehtemme on vapaasti luettavissa Uutisten viikon ajan 27.-31.1. osoitteessa tilaajapalvelija.fi/lue/ Helsingintie 23, Salo, puh. Myös ilmalämpöpumppujen asennukset. 0500-760 658 / Sami Jokioinen Inkeriäistentie 80 PAIMIO www.jokioinenyhtiot.fi Me palvelemme sinua: • Kaivuuja maansiirtotöissä • Perustuksien rakentamisessa • Pihanrakennustöissä OSAAVA SÄHKÖMIES PALVELUKSESSASI AINA KUN TARVITAAN. irtaimet • Huonekalut, astiat, valaisimet • Design tuotteita • Työkaluja Otamme vastaan HUUTOKAUPPA toimeksiantoja • Pienetkin erät • Käteismaksu • Noutopalvelu • Siivous KIINTEISTÖHUOLLON AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Päivystys 24h puh. Lue lisää osoitteessa tilaajapalvelija.fi/sovellus Lataa uutissovellus. Suoritamme myös viemäreiden avauksia, kuvauksia ja pesuja. Ota rohkeasti yhteyttä! 040 826 9088 kalle.toivonen@salonlvipalvelut.
Paimiolaine-oluen nimen taustalla on Jukka Oksa. Noin puolitoistatuntisen maistelun päätteeksi oli aika keskustella eri vaihtoehdoista, ja lopulta äänestykseen nostettiin kaksi vaihtoehtoa; Tuorlan Vehnä ja Tuorlan Savukaura. Lisäksi Paimion käyttämässä graafisessa ilmeessä on sininen laine. Mutta toisaalta nyt voidaan olla varmoja, että valittava tuote on taatusti hyvä ja maistuvuutensa osoittanut, Hurskainen jatkoi. Kuuden vaihtoehdon kattaus Hurskainen kuuluu paimiolaiseen yli 50 vuoden ikään ehtineeseen ruoanlaiton harrastajakerhoon, joka kantaa nimeä Herkuttelevat herrat. Näin järjestetään, Iivarin Marica Laaksonen lupasi. Ja kun Hurskainen oli pitänyt oman avauspuheenvuoronsa, alkoi illan pääosuus, eli maistelu. Hänen viljelemillään mailla kasvaneesta kaurasta jauhettua piapoa on käytetty oluen olennaisena raakaaineena. – Suomessa suosituimmat oluet eli lagerit ovat pohjahiivaoluita. Kunniatehtävä ennen kaikkea, Henrik Suomi hymyili. Valinnanvaraa ja vaihtoehtoja oli siis vaaleasta tummaan ja pohjahiivaoluista pintahiivaoluisiin. Mietin, että nimen pitäisi olla helposti sanottavissa olutta tilattaessa. Lisäksi hän muistutti, että nimen loppuosan laine on viittaus sekä merellisyyteen, mutta myös Alvar Aaltoon. Koolla oli nimittäin 11 miehen ja kahden naisen raati, joka oli valikoitunut valitsemaan Paimion 700-vuotisjuhlavuoden virallisen oluen, joka julkaistaan suurelle yleisölle maaliskuun puolivälissä. Herkutteleville herroille valintaraatiin pääsy oli toki kunniatehtävä. Hurskainen piti kuluvan viikon tiistai-iltana ravintola Iivarissa oluenmaisteluiltaa, jolla voi hyvin olla kauaskantoiset seuraukset. Herroja olikin paikalla Hurskainen mukaan laskettuna kymmenen, jonka lisäksi valintaraatiin kuuluivat etiketin suunnitteleva Immaisi Graphicsin Riina Immaisi, juhlavuoden oluen nimikilpailun voittanut kaupungin puistopuutarhuri Jukka Oksa ja Iivarin yrittäjä Marica Laaksonen. – Kuninkaantien Panimo oli tiettävästi ensimmäinen, joka sai kauraoluen kaupalliseen tuotantoon asti. Mutta vastapainona on sitten myös pintahiivaoluita, kuten kauraoluet ja vehnäolut, Hurskainen taustoitti. Herkuttelevien herrojen Henrik Suomi (keskellä) piti Paimion juhlavuoden valintaa kunniatehtävänä. Paimiolaine-oluen virallinen julkistus Immaisin suunnitteleman etiketin kera on edessä 15. Tiistai-iltana Iivarissa järjestetty juhlaoluen maistatustilaisuus johti lopulta siihen, että loppusuoralla kilpailivat suomalaisesta lager-perinteestä poiketen kauraja vehnäoluet. Näistä jälkimmäinen vei lopulta voiton täpärän äänestyksen perusteella. maaliskuuta. Yksi kerhoon kuuluva jäsen on oluita raadille esitellyt Niko Hurskainen. Nimen taustalla helppo tilattavuus, mutta myös Alvar Aalto Nimikilpailu Paimion omaa olutta varten järjestettiin jo syksyllä, ja lähes 60 ehdotuksen joukosta suosikiksi nousi juhlatoimikuntaan kaupungin teknisen osaston jäsenenä kuuluvan Jukka Oksan ehdottama nimi Paimiolaine. Niin, että mahdollisimman moni olisi ainakin halukas maistamaan sitä, evästi Niko Hurskainen, joka on pitkän linjan paimiolainen panimomestari ja muun muassa piikkiöläisen Kuninkaantien Panimon valmistamien oluiden takana. – Ehdottomasti, olutta pitää olla saatavissa samana iltana, kun julkistus tehdään. KUNNALLISLEHTI 16 perjantaina 31.1.2025 Paimion juhlaolueksi valikoitui savukaura . PAIMIO Jan Sundman – Oma näkemys on se, että juhlavuoden oluen pitäisi olla mahdollisimman helposti lähestyttävä. Paimiolaista piapoa Savukauraoluen paimiolainen tausta juontuu maanviljelijä Jarno Tuomiseen. Savukaurassa viehätti tietysti maku, mutta toki myös paimiolainen tausta, joka sopii hyvin juhlavuoden oluelle, tuumi Herkutteleviin herroihin kuuluva Henrik Suomi. Sen jälkeen olutta on saatavissa välittömästi ravintola Iivarista, mutta myös muualta Paimiosta. Eli kyseessä ei ole Paimiolle varta vasten kehitetty resepti, vaan jo olemassa oleva tuote. – Sellaisia varoja ei tähän hankkeeseen saatu, että olisi voitu lähteä suunnittelemaan kokonaan uutta olutta alusta lähtien. – Taisi yhden äänen erolla mennä. Hän voitti syksyllä järjestetyn nimikilpailun, johon annettiin kaikkiaan lähes 60 ehdotusta. UUTISET Olutraadissa oli kaikkiaan 13 henkilöä, joista kymmenen kuului ruoanlaittokerho Herkutteleviin herroihin. – Siinä yhdistyy mielestäni monta paimiolaista elementtiä. Uskon, että voittajaolut on tarkoitukseen sopiva, eli nimenomaan mahdollisimman monen paimiolaisen suuhun sopiva, Hurskainen mietti voittajan ratkettua. Ja jos nimi olisi kieliopillisesti oikein, sanoisi paimiolainen sen kuitenkin murtaen paimiolaine, kertoi yhtenä Iivarin valintaraatiin osallistunut Oksa hymyillen. Kuninkaantien Panimon tuore toimitusjohtaja Petri Rehnberg oli kiikuttanut paikalle hetkeä aiemmin panimon kaikki kuusi tuotannossa olevaa olutta, ja niiden joukosta valittaisiin myös tulevan Paimion juhlavuoden olut. Vaikka olut sinänsä on aika erikoinen ja harvinainenkin, pehmentää savuaromi makua merkittävästi. – Irmelin ( Isokoski) kertoi juhlatoimikunnan kokouksessa, että viimeisiä nimiehdotuksia voi vielä antaa ja mietin kokouksen aikana jotain sopivaa nimeä oluelle. – Totta kai sekin asia painoi takaraivossa, että nyt valitaan koko Paimiolle sopivaa nimikko-olutta tuleviksi vuosiksi. JAN SUNDMAN Riina Immaisi ja Marica Laaksonen edustivat naisnäkemystä olutraadissa. Toki oli silti aika yllätys kun Irmelin kertoi myöhemmin, että tuo kokouksen päätteeksi heittämäni ehdotus valittiin lopulta parhaaksi, Oksa naurahtaa.. Ensimmäisenä laseihin kaadettiin suullinen Kuninkaantien Panimon Tuorlan Vehnää, jota seurasivat Tuorlan Tähti (pilsner), Vahva Tuorlan Tumma (tumma lager), Tuorlan Taival (lager), Tuorlan Kaura (kauraolut) ja Tuorlan Savukaura (kauraolut)
Suomisen tähänastisen uran paras on viime heinäkuussa Lohjalla noteerattu 54,39. KUNNALLISLEHTI 17 perjantaina 31.1.2025 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +1 +1 +2 2 Sää 31.1. Lauantainen SM-mittelö oli piikkiöläisnäytöstä. Paimion Urheilijoita edustava Tainio paineli alkuerässä 60 metriä aikaan 7,45 sekuntia. Tainion vauhti kohden helmikuun loppupuolen SMhalleja näyttää lupaavalta. 044-298 2675 044-263 6457 E-Mail Info@fermas.fi www.fermas.fi Käythän tykkäämässä Facebook sivuistamme! Muista koneidesi huolto! TS-Yhtymä kustantaa seitsemää tilattavaa paikallislehteä Auranmaan Viikkolehteä, Kaarina-lehteä, Kunnallislehteä, Laitilan Sanomia, Loimaan Lehteä, Paikallislehti Someroa ja Uudenkaupungin Sanomia. Kohennus sähäkällä ja pienten marginaalien matkalla on merkittävä. 2020-luvulla ”kakkosen” on juossut hallissa rivakammin vain neljä suomalaisnaista. PIIKKIÖ, KOTKA Julian Rauhaniemi YLEISURHEILU Piikkiön Kehitystä edustava kiekonheittäjä Juho Suominen saavutti uransa ensimmäisen yleisen sarjan Suomen mestaruuden viime lauantaina Kotkassa. Kuva elokuulta, jolloin Suominen oli matkaamassa Ruotsi-otteluun. Paikallislehtien kokonaistavoittavuus on 134 100 lukijaa (KMT 2024). Asennamme mm. Haastajat jäivät kauas piikkiöläisjätin taakse. TS-Yhtymä -konserniin kuuluvat yhtiöt julkaisevat yhteensä kymmentä sanoma-, paikallistai kaupunkilehteä Varsinais-Suomessa. Edellä mainittu aika nosti Tainion Suomen kautta aikain hallitilaston 11:nneksi. Tule tekemään kanssamme Kaarina-lehteä! Etsimme joukkoomme rautaista Mediamyyjää Tehtävänäsi on myydä mainostajaasiakkaille printin ja digin mediaratkaisuja. Ulkoradoilla limppu on lentänyt toki vielä puolisentoista metriä pidemmälle. Kirjoita aihekenttään ”Myyntineuvottelija Kaarina”. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Sijoitus kaikkien aikojen luettelossa on nyt 29:s. Kyseessä on 204-senttisen karpaasin halliennätys: edellinen, samoissa karkeloissa viime vuonna viskottu ennätys parani liki kahdella metrillä (51,35–53,06). 4.2. Kesäkuussa 21 vuotta täyttävä Suominen on sijoittunut ulkoratojen yleisen sarjan SM-kilpailuissa eli Kalevan kisoissa parhaimmillaan neljänneksi. Tainio on ilmoittautunut Helsingissä lauantaina käytäviin kansallisiin hallikilpailuihin. Isokuovintie 3, 31500 Koski TL P. Jos koneesi ei liiku omin voimin, voimme tulla paikanpäälle katsomaan. Perjantai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:49 16:37 08:00 17:26 Lauantai +1°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:46 16:40 07:58 17:28 Sunnuntai ?1°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:44 16:42 07:56 17:30 Maanantai ?2°C 4 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:42 16:45 07:54 17:33 Tiistai ?6°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 08:39 16:48 07:52 17:35 Legendaariset konditoriamme Runebergin tortut Nyt niitä taas saa Leipomo-Konditoria www.cafeasta.fi Ark. Asiakkaitasi ovat paikalliset yritykset ja organisaatiot sekä alueelliset mainostajat. Kovimpien joukossa Tainion loistava alkuvuosi näkyy myös kaikkien aikojen tilastoissa. 200 metrin tämän kauden kotimaisessa tilastossa hän on toisena edellään vain Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen Nora Lindahl (23,53). Suominen kirjautti jokaisella kuudella kierroksella tuloksen, ja niistä kaikki olivat parempia kuin toiseksi sijoittuneen Juuso Sillanpään pisin siivu (44,02). Kokemus menestyksekkäästä b2b myyntityöstä on etu, mutta motivaatio ja myynnillinen asenne ratkaisee. Tuolloin ohjelmassa on 200 metriä. 02-473 2602 Kahvila-Konditoria-Myymälä Fermas Oy KONEHUOLTO Korjaamme ja huollamme traktorit, maatalouden työkoneet ja kiinteistökoneet ammattitaidolla ja sovitussa aikataulussa. tammikuuta kellotettu ennätys parani puolella kymmenyksellä. 2023 oli 1048 henkilöä ja liikevaihto 95,3 M€. . Kuudellakympillä Tainio kipusi Suomen top 30:een. Kauden avauksessaan (18.1.) Tainio tikkasi 200 metriä 23,93 sekuntiin parantaen omaa halliennätystään peräti 71 sadasosaa. Juho Suominen heitti SM-kultaa . Lisätietoja tehtävästä antaa kaupallinen johtaja Katja Hägg, p. Mikäli omaat positiivisen ja aktiivisen asenteen ja työskentelet itsenäisellä otteella, tämä paikka sopii sinulle. seuraavia varusteita ja lisälaitteita: • lisälämmittimet (Webasto / Eberspächer / Binar) • hydrauliset kauhalukot • lisähydrauliikat • etukuormaimet • määräaikaishuollot ja öljynvaihdot ja korjaukset Ja muut lisävarusteasennukset Soita ja kysy tarjousta tai lähetä spostia. Suominen heitti kolmesti yli entisen halliennätyksensä. On huomioitava, ettei viimetalvisten SM-kisojen kärkikaksikko – Rami Kankaanpää ja Antti Pränni – ollut tällä kertaa mukana. mennessä osoitteeseen rekry@ts.fi. Suomisen pisin kaari kiekonheiton talvi-SM-kilpailuissa kantoi 53,06 metriin. TS/JORI LIIMATAINEN URHEILU. Edellinen, lauantaina 25. Kuudellakympillä Tainio on kausitilaston neljäs. Neljännellä kierroksella hän merkkautti tuloksen 51,57, viidennellä tuoreen ennätyksensä ja kuudennellakin vielä 52,69. Tainio etenee ennätyksestä ennätykseen PAIMIO, JYVÄSKYLÄ Julian Rauhaniemi YLEISURHEILU Pikajuoksija Emma Tainio jatkoi ennätystehtailuaan Jyväskylän kansainvälisissä hallikilpailuissa keskiviikkona. Viime vuonna hän oli viides ja pääsi edustamaan sinivalkoisia elokuun Suomi–Ruotsi-maaottelussa. 050 571 3152, katja.hagg@ts.fi Lähetä hakemuksesi ansioluetteloineen sekä palkkatoiveineen su 2.2. Heistä molemmat leiskauttivat Kotkassa viime vuonna yli 55-metriset. Tainio on pudottanut kuudenkympin ennätyksestään kuluvalla kaudella jo 16 sadasosaa. Alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa Suominen oli toissa kesänä seitsemäs. Tarjoamme mielenkiintoisen työn vahvassa ja tunnetussa paikallismediassa, ammattitaitoisen työyhteisön sekä kannustavan palkkauksen. Konsernin henkilöstön määrä v. Juho Suominen osoitti oivaa talvikauden kuntoa viime viikonloppuna Kotkassa. Finaalissa paimiolainen sijoittui seitsemänneksi ajalla 7,54
RAUNO KURPPA Oy Rauno Kurppa – p. 040-5264281 www.jama-power.. Yli 20 vuoden kokemus! Soita ammattilaiselle! 040 829 3958. 040-5264281 www.jama-power.. Korkeapainepesut 2500 bar asti. JaMa-Power Oy P. Peter Vikman p. Säiliöiden purkutyöt, IBC-konttien tarkastukset. 050 431 0787 Öljysäiliöiden puhdistukset, tarkastukset, ja käytöstä poistot, viranomaiskelpoisin todistuksin. 040 503 4282 Raitalankatu 7, SALO kurppara@gmail.com TEHTAA NMYYMÄ LÄ www.keittiokeisari.fi RAKENTAMISTA AMMATTITAIDOLLA! Koskeepa remonttisi lähes mitä tahansa, ota rohkeasti yhteyttä, niin jutellaan lisää. Kaivojen tyhjennykset, Vesikaivojen pesutja desinfioinnit. 02 435 4700, 044 700 2970 www.pesujaimu.com Salon Parkettityö Parkettien, laminaattien ja puulattioiden asennus, hionta ja lakkaus. Viemärien avaukset, juurienpoistot, kuvaukset. 044 700 2971, 044 700 2970 Turku p. KANNOT PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ JaMa-Power Oy P. PURUKSI Kantojyrsintää Kantojyrsimellä nopea ja siisti työ Pihapuiden kaatoa KEITTIÖT LIUKUOVET KOMEROT YM. KUNNALLISLEHTI 18 perjantaina 31.1.2025 Pyydä tarjous hormin massauksesta Paikallinen, luotettava ammattilainen! Muuraukset Laatoitukset Tulisijat ja hormien massaukset Rappaukset myös savirappaukset JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi HYVÄ KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ ON AINA MIELESSÄ Kantojyrsintää. Suurtehoimuroinnit, eristeet, maa-ainekset, viljat ym. myynti@pesujaimu.com • timo.roos@raumantankkihuolto.com jorma.rantala@raumantankkihuolto.com • helena.rantala@raumantankkihuolto.com Rauma p. Vaihtolavat
Kunhan ei mennä asiattomuuksiin. – Törkeää tämmönen. PERTTU HEMMINKI Osa 1: ”Sensuuri iski Paimion Persuihin”. ”Ei ollut vihapuhetta” Mäkelä pyörittelee videolla huolestuneesti päätään ja puhuu terrorista. Kuva on kirkas ja studio nätti. Mutta joka tapauksessa: aina on positiivista kun kehitetään jotain paikallisesti uutta. – Ei minkäänlaista vihapuhetta taikka mitään muutakaan vastaavaa, mutta niin vaan ne sivut lähti kävelemään. Lehdon vieressä istuva Paimion Perussuomalaisten puheenjohtaja Matti Mäkelä ei voi kuin pyöritellä päätään: ”Aika erikoista toimintaa”. Paimion Perussuomalaiset ry:n sihteeri Sami Lehto, onko tarkoitus jatkaa tällä TV-sapluunalla kuntavaaleihin saakka – tai vieläkin pitemmälle. Onko A-studio saanut paikallisen haastajan. Minkälaista katsojapalautetta on ensi päivinä tullut. Paimion Persu-TV:n ensimmäisessä varsinaisessa ohjelmassa puidaan noin neljän minuutin ajan erästä harmillista seikkaa. On nimittäin käynyt niin, että Paimion perussuomalaisten Facebook-sivut on ”bannattu ja tuhottu”. Sitten oli nappi, mistä pystyi valittamaan, kertoo Lehto Persu-TV:ssä. Varmasti kuitenkin ainakin vaaleihin asti. Muiden puolueiden kannattajat saattavat hivenen nyrpistellä. Ja pientä värikkyyttäkin vaalikeskusteluissa pitää olla. Kuvassa uudet paimiolaiset ruutukasvot Sami Lehto (vas.) ja Matti Mäkelä. Facebook-sivujen katoamisesta luki vain että ”Tilisi tai tilin toiminta ei noudata tilin eheyttä koskevia yhteisönormejamme”. Ueissa viesteissä on kiitelty tällaisesta vähän erilaisesta tavasta tuoda politiikkaa esille. Liian aikaista veikata. Eikä toteutuksessakaan ole moittimista. Äänikin kuuluu kohtalaisen hyvin. Lehto korostaa pariinkin otteeseen, että ”meillähän ei siis ollut siellä yhtään mitään, mistä tällainen voisi johtua”. Valtakunnallisten TV-kanavien rinnalla katsojista kilpailee nyt Paimion Persu-TV. ”Talkoovoimin niin kauan kuin on hauskaa.” PAIMIO Perttu Hemminki Vanha kunnon töllötin eli televisio on saanut Paimiossa aivan uuden ulottuvuuden. Aiheet ovat monipuolisia, tuorein ohjelmamme käsittelee suunnitteilla olevaa aurinkovoimalaa. Tää on ihan käsittämätöntä, hän paheksuu. Kaikki videot. – Uudet sivut! KOMMENTTI. Ihan kaikki mitä sinne on laitettu. Äänessä on enimmäkseen Lehto: – Nythän parhaillaan suuri joukko suomalaisia demokratian puolustajia huutaa ja kiljuu tuolla, että vapaa maa, vapaa kansa, vapaa puhe ja vapaa mielipide. Mäkelä pyörittelee päätään: – Tää on sitä median vapautta. KUNNALLISLEHTI 19 perjantaina 31.1.2025 TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari Paimion Perussuomalaiset rynnistää kuntavaaleihin Persu-TV:n vauhdittamana . Lopuksi ollaan kuitenkin rauhallisia ja toiveikkaita. Sataako ääniä laariin vai ei. – Teemme työtä talkoovoimin ja juuri niin kauan kuin on hauskaa. Mutta kuinka reagoivat niin sanotut liikkuvat äänestäjät. Puheenjohtaja Mäkeläkin on silminnähden harmissaan. Ja mitä tää nyt on kun meidän sivut poistettiin, missä ei ollut mitään sensuroitavaa eikä minkäännäköistä vihapuhetta. Näin toteaa yhdistyksen sihteeri Sami Lehto Paimion uuden paikallis-TV-ohjelman avausjaksossa. – No, mä painoin sitä nappia. No eihän siinä mitään välissä voinut tehdä, koska ne sivut eivät olleet käytettävissä. Samalla he vaativat, että Facebookin/Metan ja muiden some-alustojen on pidettävä yllä tätä sensuuria ja että pitää tarkistaa faktat ja se, ettei ole vihapuhetta. Paimion Persu-TV:n toiminta on vasta aivan alussa, joten ilmassa on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mutta kuinka ihmeessä näin pääsi käymään. – Postaukset. – Ja nyt ois tosi kiva nähdä tässä jonkun vihervasemmisto-liberaalin kertomassa, että minkä takia meidän sivut lähti tuolta. Ehkäpä Paimion puoluekentällä kuitenkin pohditaan jo, että muodostuuko PersuTV:sta paikallispoliittinen räyhäkanava vaiko mukava tervetullut lisä paikalliseen kuntavaalikeskusteluun. – Ei muuta kuin uutta putkeen. Mut tosiaan tämmönen ilmoitus tuli, ja sivuja ei ole enää lainkaan. Tuleva sisältö ratkaisee. Sen jälkeen Lehto toteaa, että samalla katosi aika monta vuotta Paimion perussuomalaisten historiaa. Siinä meni jokunen tunti, ja sen jälkeen tuli sitten ilmoitus, että eivät täytä vieläkään yhteisönormeja. Kyseessä on Paimion perussuomalaiset ry:n tarjoama kotoisa jutustelukanava, jonka videoklippejä voi katsella ja kuunnella YouTube:ssa. Kaikki kuvat. Vastaavanlaisia kanavia on perustettu alkuvuonna eri puolille maata, mikä vihjaa siihen, että idea voi olla lähtöisin puoluekoneistosta. – Katsojapalautteemme on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Tuleeko myös paikallispoliittisia teemoja. – Ohjelmamme tarkoituksena on herätellä tervettä keskustelua ja muistutella tulevista kevään kuntavaaleista. Uutta putkeen Lopuksi kuullaan ja nähdään ”politiikkaosio”. – Joo, kävi silleen, että ensin tuli ilmoitus, että sivut eivät täytä yhteisön [Facebook] normeja tai jotain tällaista. Kunhan aiheita riittää ja jaksetaan. Tavallaan ihan virkistävää ”Paimion Persu-TV” on ihan hauska idea näin kuntavaalien alla. Onko tosiaan niin, että mitään selitystä tai perusteluja ei annettu. Mitä Paimion Persu-TV:n sisältöön tulee, niin omassa kannattajakunnassa varmastikin huokaillaan ihastuksesta. Oman kanavan perustamista edelsi Paimion Perussuomalaisten sivujen poistaminen Facebookissa
KUNNALLISLEHTI 20 perjantaina 31.1.2025 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Seuraava tapahtumakalenteri ilmestyy perjantaina 28.2.2025. 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi Ma 17.2. Paimion kaupunki Pe 7.2. Kirjat saa lainaan kirjaston asiakaspalvelusta. klo 19 La 1.2. Paimion kirjasto, p. klo 18.30-20.30 Uimahalli Solina, Vistantie 31-35 Huliviliuinnit uimataitoisille lapsille sisäänpääsymaksun hinnalla. Paimion liikuntapalvelut To 20.2. Näyttely on osa Talot kertovat –sarjaa sekä Paimio 700 -näyttelysarjaa Talot kertovat -työryhmä Ke 5.2. Islantilainen elokuva Touch on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2024 elokuva-palkinnon saajaksi. klo 15 Vistan näyttämö, Myllyhaantie 2 Kekkosen tytär -komedian ensi-ilta. Lisätiedot: paimio.fi/ talotkertovat. 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi Ke 19.2. Vetäjänä toimii Jorma Kakkonen. klo 19 Pe 7.2. Ohjaus Pauliina Salonius. 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi Pe 7.2. Viime syksynä hän päätti hankkia opetuskäyttöön soveltuvan Volkswagen Polon, ja sen jälkeen kysyntä henkilöautokortin suorittamista kohtaan on kasvanut kuukausi kuukaudelta. Ajokortin suorittaminen on mennyt vähän sellaiseksi, että käydään ajokokeessa kokeilemassa, josko riittäisi. Kirjan saa lainaan kirjaston asiakaspalvelusta. klo 15-17 Jäähalli OP-Areena, Vistantie 63 Avoin luisteluvuoro jäähallilla, klo 15-16 mailaton vuoro, klo 16-17 mailallinen vuoro, kypärä päähän Paimion liikuntapalvelut Ti 18.2. ”Vanhan liiton liikenneäijä” Bergin vetämässä Ajovalmennus Kooperi Oy:ssä bajokortin voi suorittaa karsituimmalla paketilla niin, että 14 ajotunnista ainoastaan pimeänajo suoritetaan simulaattoria apuna käyttäen. Autokouluopettajana hän toimi 15 vuoden ajan vuosituhannen vaihteen molemmin puolin niin Paimiossa kuin myös Turussa, joten näkemystä liikennekulttuurin kehityksestä on aitiopaikalta jo reilusti neljännesvuosisadan ajalta. – Kyllä sitä asiaa tuli pyöriteltyä useampi vuosi, ja kun ajoharjoitteluradankaan tulevaisuudesta ei voi mennä takuuseen, oli nyt ajankohta oikea hankkia opetuskäyttöön soveltuva auto. Käytännössä kyse on, jos ei lähes kymmenen vuoden takaiseen malliin palaamisesta, niin ainakin jonkinlaisesta välimallista. Paimion kirjasto, p. ja pe 21.2. Satuhetki kestää n. klo 13-15 Pe 21.2. Runopiiriin ei tarvitse ennakkoilmoittautua. Työura opetustyön parissa alkoi jo vuonna 1997. Kalle Berg on paimiolainen pitkän linjan autokouluopettaja ja ajovalmentaja. 30 minuuttia. Hän on tarjonnut niin ajovalmennusta kuin myös teoriaopetusta esimerkiksi yksittäisille opetusryhmille tai autoilijoille, mutta ajatus paluusta autokouluopettajan työhön kyti viime vuosina yhä vahvemmin takaraivossa. Bio-Kuva Jari Mäkilä ja Paimion kulttuuripalvelut La 8.2. Paimion liikuntapalvelut Ti 18.2. Paimion kirjasto, p. Paimion hyteja liikuntapalvelut. Uimataidottomat lapset ovat tervetulleita huoltajan kanssa. Helmikuun kirjana Mari Lindqvistin: Hiilellä piirretty talo. Siihen hän ei ota suoranaisesti kantaa, onko ajokorttilakiuudistus tehnyt hallaa nuorten kuljettajien ajotaitoihin liikenteessä, mutta ajokokeeseen ainakin mennään nykyopetusmäärillä keskimäärin heikommin kyvyin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Paimion liikuntapalvelut Ti 25.2. Buffetti. Maksuttomassa tapahtumassa on erilaisia ohjattuja toimintoja jäällä. Liput: lippu.fi/paimionteatteri tai varaukset@paimionteatteri.fi Paimion Teatteri Su 2.2. klo 17.30–18.30 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Lukupiiri kokoontuu kirjaston lukusalissa. Romanttisessa ja koskettavassa tarinassa seurataan miestä, joka lähtee etsimään ensimmäistä rakastettuaan, joka katosi 50 aiemmin. Paikanpäältä löytyy välineitä. Paimion liikuntapalvelut Ma 17.2. Vuoro on valvottu, mutta ei ohjattu. 02 474 5320, www.paimio.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi Ti 11.2. klo 17.30–18.30 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Tervetuloa mukaan keskustelemaan sateenkaarikirjallisuudesta sekä uudet että vanhat lukupiiriläiset! Helmikuun kirjana Oksana Vasjakinan Haava. klo 19 La 8.2. alkavalla elokuvaviikolla Bio Stara, Pussitie 4 Laatuelokuvien sarjan helmikuun elokuvana Touch. klo 11.00-13.00 Paltanpuiston palvelukeskus, Paltantie 4 112-päivä Varaudu liukkauteen Liukuesteitä on jaossa paimiolaisille 65 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole vielä saaneet Paimion kaupungin tarjoamia liukuesteitä. Lisätiedot: paimio.fi/ talotkertovat. Satuhetki kestää n. 28.2. Helmikuun teemana Ystävyysrunot. Tämän lisäksi loput kahdeksan vaadittavista 14 ajotunnista voi suorittaa simulaattorilla kurvaten. 02 474 5320, www.paimo.fi/kirjasto, paimio.kirjasto@paimio.fi 4. Satuhetket ovat maksuttomia. Paimion kirjasto, p. JAN SUNDMAN. Vuokralaisena radalla Viimeiset runsaat kymmenen vuotta Berg on ollut vuokralaisena Liikenneturvallisuuskeskuksessa, jonka omistaa Paimion kaupunki. Nykyisellään henkilöautokorttia suorittavalle ajo-opetusta pitää antaa oikealla henkilöautolla liikenteessä minimissään kuuden ajotunnin verran ennen ajokokeeseen kurvaamista. klo 12-14 Pe 21.2. klo 14-15 soveltava Peuhis, klo 15-18 Kurssikeskuksen liikuntasali, Sähkömiehentie 2 Lasten Peuhis, kohdennettu 0–8 –vuotiaille lapsille ja heidän perheille, ei pääsymaksua. Omat hiihtovälineet. Ilmoita tapahtumat kaupungille puh. Liput 25€ (sis kahvitarjoilun). Ajovalmennus Kooperi Oy toimii Paimion Liikenneturvallisuuskeskuksessa Nesteen moottoritieliittymän kupeessa, jossa Bergillä on sekä toimistoettä tarvittaessa myös opetusja simulaattoritilat käytettävissä. Paimiolainen Kalle Berg haluaa valtavirrasta poiketen, että autokoulussa taidot opitaan simulaattorin sijaan oikean auton ratin takana. Ei vaadi ennakkoilmoittautumista. klo 10-12 Ke 19.2. Samalla voit tulla testaamaan tasapainoasi ja saat vinkkejä kaatumisen ehkäisyyn ja Paimion liikuntaharrastuksiin. AUTOILU & LIIKENNE Autokouluopetusta auton ratissa . – Ehkä olen siinä asiassa vähän jo niin sanotusti vanhan liiton liikenneäijä, että mielestäni autolla ajamisen ja hallinnan liikenteessä oppii ainoastaan autolla ajamalla liikenteessä ja radalla. 30 minuuttia. klo 10-11.30 Vistan koulu 1-sali, Vistantie 31-35 Sporttibaana alakoululaisille 1-salissa. Vetäjänä toimii kirjastonhoitaja Sanna-Mari Samu. Paimion kirjasto, p. klo 10-11.30 Uimahalli Solina, Vistantie 31-35 Pop up aikuisten tekniikkakurssi. Paimion kaupungintalon näyttelyparvi, Vistantie 18 Halkilahti ja Tuuvalan vaiheita sekä Hugo Backmanssonin taidetta -yhdistelmänäyttely. klo 12.30-15 Jäähalli OP-Areena, Vistantie 63 Koko perheen vauhdikas ja iloinen luistelutapahtuma. Seuraa kokousta paikan päällä Paimiosalissa tai osoitteessa paimio.fi/paimio-tv. klo 15 Ke 5.2. klo 13-15 Finnfoam Paippi, Prosessitie 3, Paimio Avoin hiihtovuoro paimiolaisille Paipissa, maksuton sisäänpääsy. Paimion Karjalaseura Ma 3.2. – Ei voi yleistää, mutta toki esimerkiksi poikkeusluvalla kortin saaneista osasta on huomannut, että ehkä se vuosi lisää ikää tekisi hyvää. Ennen pyrittiin siihen, että ajaminen on varmasti riittävän varmalla ja hyvällä tasolla jo ennen ajokokeeseen menemistä, Berg miettii. Seniori Cafe on avoinna. klo 14–15.30 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Matalankynnyksen pienryhmässä keskustellaan sovitun teeman mukaisesta runoudesta. Tekniikkaopastusta sisäänpääsymaksun hinnalla, ei ennakkoilmoittautumista. Paimion liikuntapalvelut La 22.2. Konsertin jälkeen kahvitus Mikaelintalola. Lukupiiriin ei tarvitse ilmoittautua. Talot kertovat -työryhmä. Kysyntää on ollut ihan mukavasti, ja toivottavasti tällainen paikallinen hieman valtavirrasta poikkeava paketti kiinnostaa jatkossakin. To 27.2. Paimiolainen pitkän linjan autokouluopettaja ja ajokouluttaja Kalle Berg on syksystä lähtien tarjonnut henkilöautokortin suorituspaketteja, joissa sisältö poikkeaa ainakin jonkin verran siitä, mikä isoilla autokouluketjuilla on viime vuosina uuden ajokorttilain myötä muodostunut tavalliseksi. Pe 31.1. Alakouluikäiset ja nuoremmat lapset pelailevat yhdessä huoltajan kanssa. klo 15 Paimion Pyhän Mikaelin kirkko, Vistantie 20 Paimion Karjalaseuran juhlakonsertti, jossa baritoni Aarne Pekonen esittää Kaipuuni Karjalaan –teemaisen kokonaisuuden. PAIMIO Jan Sundman Heinäkuussa 2018 voimaan astunut nykyinen ajokorttilaki vähensi merkittävästi pakollisen ajo-opetuksen määrää. Maksuttomiin lukupiireihin ei tarvitse ilmoittautua. Menossa mukana myös Paimion vanhusneuvosto Ke 12.2. Nuoret eivät välttämättä aina ymmärrä sitä, että liikenteessä ollaan ihan oikeasti vaaran kanssa tekemisissä. Talot kertovat -työryhmä. Liput 10€. klo 17 Paimion kaupungintalon Paimiosali, Vistantie 18 Talot kertovat –sarjan luento: Elämää Halkilahden talossa. klo 17 Paimion kaupungintalon Paimiosali, Vistantie 18 Taiteilijaelämää ja seikkailuja –draamaesitys Hugo Backmanssonista. klo 10-14 Vistan koulu 1-sali, Vistantie 31-35 Perheiden avoin palloiluvuoro 1-salissa. Aiemmin ajotunteja kuului tutkintoon kaikkiaan parikymmentä, ja niistä jokainen ajettiin henkilöauton ratissa. 02 474 5250 tai 02 474 5319 tai osoitteella: tapahtumat@paimio.fi PAIMION TAPAHTUMAKALENTERI HELMIKUU 2025 Tapahtuma-aika Paikka Tapahtuma Järj./yhd.henk. klo 9.30–10 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Satumummin satutuokio kirjastossa. Paimion liikuntapalvelut Ma 17.2. – Se on aika pieni määrä, mitä nykyisellään ajetaan oikealla autolla liikenteessä ennen ajokokeeseen menemistä. Liikuntapalvelut ja Seuraparlamentti, vastuuseurana Paimion Rasti Ti 11.2. klo 18–18.30 Paimion kirjasto, Vistantie 18 Jennin satutuokio kirjastossa. Simulaattori on toki hyvä tuki monessa tilanteessa, mutta oikean auton ratin takana ajotuntuma on aidosti realistinen, Berg korostaa. Satuhetket ovat maksuttomia. klo 18 Paimion kaupungintalon Paimiosali, Vistantie 18 Paimion kaupunginvaltuuston kokous
Kuusjoki, p. Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Salon Tuulilasimyynti WWW.SALONTUULILASIMYYNTI.FI 040 706 2369 040 732 0967 Kaikki merkit ja mallit • Koulutetut asentajat • Takuu lasille ja työlle • Vakuutusyhtiöiden hyväksymä Kuttilan Autolasi Oy www.kuttilanautolasi.fi TUULILASEJA JO VUODESTA 1970 Kuttilan Autolasi Kuusjoella valmistaa autolaseja mm. KUNNALLISLEHTI 21 perjantaina 31.1.2025 • Jakopään huollot • Jarru-, kytkin-, pakoputkija pyörätuennan korjaukset • Ilmastoinnin korjaukset • Vianhaku • Moottoridiagnostiikka • Öljynvaihdot Valvoline-öljyillä • Forté tuotteet ja huollot • Bosch pyyhkimensulat • Huollot ja korjaukset ammattitaidolla • Henkilöja pakettiautot Huoltomiehentie 11, LIETO www.konepukki.fi Soita 010 200 9500 Korvenmäentie 103 21500 Piikkiö Loventie 272, 21560 Ollila Puh. Saatavilla lämmitettäviä, sävytettyjä sekä mallin mukaan mittatilaustyönä valmistettuja laseja. Myös kiveniskemien korjaukset. Huoltokorjaamo Saari Helsingintie 32, Salo P. 044 987 0491 www.huoltosaari.fi Huoltokorjaamo Saari Helsingintie 32, Salo P. 044 204 7615, 050 528 8530 pave.hakala@gmail.com • Metallilevyjen leikkaukset ja kanttaukset • Autoja konekorjaukset sekä huollot • Maatalouskoneet ja -laitteet • Hitsaukset • Apua arjen askareisiin, ym. HUOM! Osoitteemme on muuttunut: Ajurintie 3, 21530 Paimio Puh. LEMMIKIT TEEMAINEN LAAJAJAKELU 11.2. Tervetuloa Hallitus KOKOUKSIA Vastuullinen uutismedia tarkistaa puolestasi faktat ja lähteet. 044 987 0491 www.huoltosaari.fi Helsingintie 32, Salo P. 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Ajurintie 3, 21530 Paimio, Puh. Myyntineuvottelija Sami Lindström (02) 588 8652 sami.lindstrom @kunnallislehti.fi. HUOM! Osoitteemme on muuttunut: Ajurintie 3, 21530 Paimio Puh. Myös uudet jäsenet tervetulleita. GSM 0500 821367 Pajatie 1, 21530 Paimio www.paimionautokorjaamo.fi Esim.sarja asennettuna vanteille TALVIRENKAAT EDULLISESTI 195/65 R15 Kumho 390€ / Tracmax 360€ 205/55 R16 Kumho 450€ / Tracmax 370€ 225/55 R17 Kumho 570€ / Tracmax 450€ 205/60 R16 Tracmax 400€ / 215/55 R17 Tracmax 420€ T:mi Ismo Niini 0500 533 849 Vaskio Vaskiontie 1528 Puh 0500 529 799 Henkilöja pakettiautojen huollot, korjaukset, pakokaasuja OBD-mittaukset Ilmastoinnin hajuhaittojen poisto Pyöränkulmien suuntaukset Vian haku Bosch KTS340 diagnostiikkalaitteella Teollisuustie 8, Paimio (02) 473 2130 www.autokorjaamosonkki.fi huolto@autokorjaamosonkki.fi Meiltä myös auton alustan ruostevauriokorjaukset ammattitaidolla. Teollisuustie 8, Paimio (02) 473 2130 www.autokorjaamosonkki.fi huolto@autokorjaamosonkki.fi SAUVON KUNTA Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU Kokousaika 3.2.2025 klo 18.30 Kokouspaikka Sauvotalo Käsiteltävät asiat 1 § Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 § Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 § Osavuosikatsaus 1-9/2024 4 § Hallintosäännön päivitys 5 § Valtuustoaloitteiden ja kuntalaisaloitteiden käsittelytilanne 6 § Mahdollisesti esille tulevat kiireelliset asiat 7 § Ilmoitusasiat Sauvossa 31.1.2025 Erkki Paaskunta Puheenjohtaja Sauvon Korpelan Marttayhdistys ry:n VUOSIKOKOUS Tiistaina 11.2.2025 klo 18 Leena Himasen luona, Saarnitie 9. Onko koneesi ja laitteesi kunnossa. Hinta alkaen: 85€ Soita tai tule käymään ja kysy arvio. 044 987 0491 huolto@huoltosaari.fi HUOLTOKORJAAMO SAARI Mekonomen HUOLLA AUTOSI AJOISSA! Liitä digi tilaukseesi Tee muutos osoitteessa tilaajapalvelija.fi/ plustilaus Myyntineuvottelija Raija Korhonen (02) 588 8653 raija.korhonen @kunnallis lehti.fi Varaa nyt paikkasi. 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Matkailuautojen ja vaunujen korjaukset, huollot, maalaukset, lasinvaihdot, varaosat, kosteusvauriokorjaukset, nestekaasulaitteiden tarkastukset, vahinkotarkastukset jne. Esillä sääntömääräiset asiat. 040 5650 543 • Huollot • Korjaukset • Autosähkötyöt • OBD-mittaukset • Bosch autodiagnostiikka • Ilmastointihuollot • Pakokaasumittaukset ja säädöt • Rengastyöt • Rengasmyynti • 4-pyörä suuntaukset Katsastuspalvelu Puh. KALLEN MONIAPU Kalle Hakala Matkailuautojen ja vaunujen korjaukset, huollot, maalaukset, lasinvaihdot, varaosat, kosteusvauriokorjaukset, nestekaasulaitteiden tarkastukset, vahinkotarkastukset jne. klassikko-, museoja harrasteajoneuvoihin sekä työkoneisiin ja veneisiin. HUOM! Osoitteemme on muuttunut: Ajurintie 3, 21530 Paimio Puh. 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi, www.turunajovaruste.fi Matkailuautojen ja vaunujen korjaukset, huollot, maalaukset, lasinvaihdot, varaosat, kosteusvauriokorjaukset, nestekaasulaitteiden tarkastukset, vahinkotarkastukset jne. 050 357 3093 toimisto@turunajovaruste.fi www.turunajovaruste.fi Matkailuautojen ja vaunujen korjaukset, huollot, maalaukset, lasinvaihdot, varaosat, kosteusvauriokorjaukset, nestekaasulaitteiden tarkastukset, vahinkotarkastukset jne
041 546 8784 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto HALIKON HINAUS P. 044-988 3887 jalkojenhoito.kotiapu@gmail.com www.jalatjakotiapu.fi SOITA MEILLE, SE ON TURVALLISTA! SÄHKÖASENNUKSET . 14,50 €/kk Digisisällöt alk. TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. 02 474 511 Avoinna: ma 9.00-17.00 ti 9.00-15.30 ke 10.00-15.30 to-pe 9.00-15.30 puh. 0400 527971 24h MATKATOIMISTO matkatoimisto@vistamatkat.fi puh. Matti Bastman, LKV, ekonomi 050 654 22. Valmistettavat ilmoitukset: materiaali 2 arkipäivää ennen julkaisua. Asiointi toistaiseksi ajanvarauksella. 4305 324, 0400 124124 Lehtonen, Mynämäki Kaivoporausta vuodesta 1972 Puh. Ota yhteyttä: Raija 02-5888 653 Sami 02 5888 652 Hannan Jalkojenhoito & Kotiapu Hanna Lönnqvist Santaojantie 2, Paimio, Oinila P. KORJAUKSET SUUNNITTELU . (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi Kasvo-, käsija jalkahoitola Vistantie 40, katutaso Paimio p. Onko viemäri rikki. matti.bastman@listing.fi ASIAKASPALVELU Tilausasiat ja yksityishenkilöiden ilmoitukset Puhelin: 02 770 2626, arkisin klo 8.15–16 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi Sähköposti: asiakaspalvelu@kunnallislehti.fi Vistantie 19, Toimiston asiakaspalvelu maanantaisin klo 8.30 -12.00. (02) 4704599 Paimion KAUPUNGINTALO Vistantie 18. EI HÄTÄÄ, ALANDER KORJAA! www.malander.fi M. ILMALÄMPÖPUMPUT . PORAKAIVOT Maahan ja kallioon ammattitaidolla. (02) 733 7737 Vistantie 24, 21530 Paimio . Pääoven vieressä on postilaatikko, johon voit jättää mm. korjaukset HALUATKO OMAN ILMOITUKSESI TÄLLE SIVULLE. puh. 2845320 vuodesta 1979 PARHAAN PALVELUN PAIKAT JALKAHOITOJA KAIVONPORAUS/ MAALÄMPÖPUMPUT SÄHKÖURAKOINTIA TIEISÄNNÖINTIÄ Ark. TILAUSHINNAT Varsinais-Suomeen jatkuvana tilauksena 1.12.2024 alkaen Painettu lehti ja digisisällöt alk. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. AURINKOVOIMALAT www.arituomi.fi . 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. Pumput, tarvikkeet ja asennukset • Lämpökaivot • Lämpöpumput www.kalliokaivo.fi KALLIOKAIVO OY p. 02 474 4100) Hallintopalvelut, sivistystoimi ja tekninen toimi toimivat Sauvotalossa. Vuotaako vesijohto. 470 2100 p. kokoproteesit . 02-477 5600 www.vistamatkat.fi VISTA VISTA MATKAT MATKAT Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO *Ei toimistomaksua Ajanv. PAIMIO-SAUVO-KAARINA toimittaja Jaana Pakarinen (02) 588 8617 Uutismedian liiton jäsen myyntineuvottelija Raija Korhonen (02) 588 8653 TOIMITUS päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 (050) 62476 tuottaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 MEDIAMYYNTI toimittaja Julian Rauhaniemi (02) 588 8669 myynti, asiakaspalvelu Sami Lindström (02) 588 8652 toimittaja Jan Sundman (02) 5888654 Puh. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Sauvon kunta (puh. Puh. teknisen toimen käsiteltäväksi tulevat paperihakemukset. 050-472 7271, Kalevantie 2, Preitilä PAIMION AUTOHUOLTO HEIKKILÄ OY AUTOKORJAAMO SONKKI Teollisuustie 8, Paimio puh. Painovalmiit aineistot: edellisenä arkipäivänä klo 12 mennessä ilmoitukset@kunnallislehti.fi Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 2984-245X (digilehti) ISSN 1798-3681 (verkkolehti Kuntsari) toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 Katja Hägg, kaupallinen johtaja, katja.hagg@ts.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. KUNNALLISLEHTI 22 perjantaina 31.1.2025 AUTOKORJAAMOJA HAMMASTEKNIKOITA KAHVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ HAMMASLÄÄKÄREITÄ HINAUSPALVELUJA KOSMETOLOGEJA RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUJA MATKATOIMISTOJA JA BUSSITILAUKSET KEITTIÖKALUSTEITA KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ TAKSI PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 02-473 2600 tai www.paimionhammaslaakariasema.fi Luotettavaa kiinteistönvälitystä yksiöistä maaja metsätiloihin. pohjaukset . Alander Oy p. 02-4732 130 huolto@autokorjaamosonkki.fi www.autokorjaamosonkki.fi HYVIÄ UUTISIA JALOILLE: Diabeetikkojen lähetteellinen jalkojenhoito jatkuu entiseen tapaan Paimion terveysasemalla! NYT MYÖS KYSYTYN, UUDEN JALKAHOITOLAN AVAJAISET Tiistaina 14.11.2023 klo 12 18 Paimiontie 452, 21530 Paimio Tannisen leipomon takana, seuraava rakennus KAHVITARJOILU! Tervetuloa tutustumaan jalkojenhoidon palveluihin! Tmi Holjat Jalat / Tuija Ojala Lähihoitaja, Jalkojenhoidon AT 045 250 5923 tuijaojala64@gmail.com JALKAHOITOLA Holjat Jalat/ Tuija Ojala Vistantie 22, Paimio Ajanvaraukset numerosta 045-250 5923 Mona Ilola p . HUOLLOT . Ongelmia jäteveden käsittelyssä. Paino: Lehtitehdas, Salo 2025 Toimiston asiakaspalvelu on avoinna maanantaisin klo 8.30-12 tai sovittaessa. 5 5 9 9 5 5 9 5 m o n a @ h a u s l k v . 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi Tuleeko vesi kellariin. Sauvotalossa on myös Varhan sosiaalitoimen palveluita. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. f i L K V , K i L A T , y r i t t ä j ä OMAANKOTIIN Tatja Vahtivaara, puh. krs 20100 Turku, p. 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. 0400 823109, 040 7684502 KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI OP KOTI LOUNAIS-SUOMI OY LKV AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. 044 3838 061 info@isannointilehtonen.fi. 050 303 2322, tatja.vahtivaara@remax.fi Aina vähän enemmän JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi HYVÄ KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ ON AINA MIELESSÄ JOHANNA PULKKINEN 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi HYVÄ KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ ON AINA MIELESSÄ SAUVON TAKSI Kaskinen Timo 0500 743 606 Teija Lehtonen Tmi P. 8,50 €/kk Tarkemmat tilaushinnat ja -veloitukset: www.tilaajapalvelija.fi/tilausehdot JAKELUPÄIVYSTYS Puhelin: 02 269 3434, arkisin klo 6–16.30, viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 7–11 Verkko: www.tilaajapalvelija.fi/jakelupaivystys MEDIAMYYNTI Yritysasiakkaiden ilmoitukset kuntsari.fi > mediakortti. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. 02-479 5115, 040-5455601 Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P
Minipower ja power-salitreeni AKK:n salissa (Sähkömiehentie 2) klo 16-17.30. Toimintaan ja tapahtumiin voit tutustua kotisivuillamme www.paimio.elakkeensaajat.fi/ Vistan Martat. järjestettävään Ystävänpäivätansseihin. Rakkaamme Oili Tuulikki Sonkki * 23.7.1939 † 27.12.2024 Muistaen Juhani ja Irmeli Petteri perheineen Miikka perheineen Jaana perheineen Jouni perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Päättyi pitkä kaari elon. Ti 4.2. Sauvossa ja Karunassa: Pe 31.1. Muistellaan kerho klo 12, Hadvalantie 9. kaikille avoin Paimion Karjalaseuran juhlakonsertti klo 15 Paimion kirkossa. RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. Ma 3.2. Tervetuloa. Kassien jakojärjestys arvotaan. Ota mukaasi jumppamatto ja sählymaila, jos haluat pelata. Varsinkin omakotiasujat ja tietenkin kaikki muutkin, tulkaahan kuulolle. AUKSOONI.FI p. 040 5822 100/ Lasse • p. Ti 4.2. * raamattupiiri Sanan lähteellä klo 17.30 Wanhalla. To 6.2. Jumppa sopii kaikenikäisille ja kuntoisille, tervetuloa. To 6.2. alkaen klo 16-17 Vistan koulun II-salissa. naisten sauna klo 18 Karunan Urheilijoiden rantasaunalla (Nuorisotalont. Lämmin kiitos osanotosta. PAIPARIT Lasten 5-8 -vuotiaiden uusi lasten alkeisryhmä (vakioja latinalaistanssit) alkaa su 2.2. Liput 25 e/hlö (sis. Su 2.2. elakeliitto.fi/paimio KAARINA Apua AlAnon vertaistukiryhmästä. täyttäneille lapsille torstaisin klo 14-15.30 Paltan kerhotalossa (Paltant. Ahdistaako läheisesi juominen. (Pyölint. V-S piirin Bocciaturnaus 20.2.-21.2. 050 3563 937/ Paula • Teija Lehtonen Tmi P. Kasari, Moilanen, Hietanen, Pyhän Klemensin laulajat. Tiistaisin perhekahvila klo 9-11, tarjolla aamupalaa ja leikkiseuraa. Pohdiskelua ja keskustelua Raamatun äärellä. klo 13 Omaishoitajien ja läheisestään huolehtivien vertaistukiryhmän tapaaminen. To 6.2. 050 441 1115, netti: vsaa. Boccia klo 9, Pontela. Aikuisten alkeet jatkuvat samana päivänä klo 17 Hanhijoen koululla (Ahontie 2). klo 11-12. Kahvitus Mikaelintalolla konsertin jälkeen, jolloin otetaan vastaan onnitteluja seuralle. klo 12-14 Tillintuvalla. 2). klo 13 Seuralassa. Hallitus klo 10 Hadvalantie 9. Lisätietoja Jouko Aalto p. KUNNALLISLEHTI 23 perjantaina 31.1.2025 Rakkaamme Elsi Hillevi Järvi o.s. Hemmottelua, yhdessäoloa, salaattitarjoilu ja iltatee. klo 12.30-15 Seniori kahvila avoinna klo 13.30-14.30 Musiikillisia makupaloja esiintyy: -Merita. klo 9.30 alkaen käsityökerho Wanhalla. La 1.2. Ma 3.2. Yksiö 31m 2 , lasitettu parveke. Tulossa: ti 11.2. Paimion kirkossa ei ole jumalanpalvelusta. Katso lisää sauvonsyke.fi ja tule mukaan. 3). Omaa ohjelmaa voi myös esittää. Tunteja sekä lapsille että aikuisille. Messun jälkeen soppatarjoilu Sauvon srk-talossa. Ma 3.2. Siunaus toimitettu lähiomaisten kesken. To 6.2. energiaköyhyydestä ja vastaa kysymyksiin. Taapparukset klo 9, Pontela. Vuoronumerojen jako klo 11.15. 5, Karuna). Kaffetassi – aikuisten kohtaamispaikka klo 10-12 Wanhalla (Pyölint. Vistan koulun 3-salissa klo 15.30. Rakkaudella muistaen ja kiittäen Terhi ja Juha Juho, Pauliina ja Emilia Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. klo 9 Littoisten monitoimitalo. * ruokakassijako ja hartaus klo 11.30 Mikaelintalolla. Su 2.2. EKL:n 3-piirin Ystävänpäiväristeily 11.2.-12.2. Kaikki tervetulleita. 0400 114 210 Rakkaamme Pentti Kalervo Kotro * 20.9.1947 Karuna † 31.12.2024 Paimio Syvemmin ei suru voi koskettaa, kun käsi rakkaan kädestä raukeaa. Vesijumppa alkaa uimahalli Solinassa 12.2. Piikkiön Eläkkeensaajat Ry. Nuku unta rauhaisaa. klo 11-13 Liukuesteiden jakoa 65+ ja liikunta/tasapaino tietoa. Nyman, Lahtinen. Jo la 1.2. on Salon Halikon liikuntahallilla valtakunnallisissa kisoissa mahdollisuus tutustua eriikäisten kilpatanssijoiden kilpailusuorituksiin. Äitipiiri klo 18 Sauvon srk-talossa. soppasunnuntai: messu klo 10 Sauvon kirkossa. Teatteri ”Kimppahäät” 11.3. Helmikuun kerho ti 4.2. ja ilm. tiistaihin 4.2. Eläkeläisten yhteinen Karaokeryhmä järjestää ”Iltapäivätanssit” Pontelassa klo 1417. klo 9-11 Seniori kahvila avoinna, Mukavaa rupattelua yhdessä. Korttipelikerho klo 12, Pontelan yläkerta. Vuokrattavana Paimiossa. 040 588 5677. P. Paimion Eläkkeensaajat ry. Ke 5.2. Kaikkiin ilmoit. toimija. Ma 3.2. Heti vapaa. perhekerho klo 9.30-11.30 Sauvon srk-talossa (Pappilant. 3). juhlakahvit) tuntia ennen ovelta. Töykkälä * 7.7.1924 Humppila † 4.1.2025 Paimio Ei syki enää sydän lämpöinen on poissa rakas, läheinen. Jäsenristeilyn 4.2. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi OSTETAAN. klo 13 Ystäväpäivätanssit. klo 15 Paimion Pyhän Mikaelin kirkossa. Keilailua Hanhivaarassa ke 5.2. Haku päättyy 28.2.2025. Hentopalloa ke 5.2. Seuralassa, Seuralantie 4, 21570 Sauvo klo 10-13. Karunan urheilijoiden Jumppa su 2.2. Aikuisten tunneilla voi URHEILUSEURAT YHDISTYKSET nasta kotisivuiltamme www. keskiviikkoisin 19 ja lauantaisin 21 Pussitie 6, alakerta tien puoli. klo 18 kuntopiiri. VUOKRATTAVANA OSTAMME KOKONAISIA KUOLINJA MUUTTOPESIÄ Vinttien ja varastojen tyhjennykset * Huonekaluja * Valaisimia * Astiat ja koriste-esineet * Kotimaista lasia * Taidetta * Kirjoja * Lehtiä * Paperitavaraa * Vanhat valokuvat * Militariaa * Kulta-, hopeaja pronssikorut sekä esineet * Liinavaatteet ym. perhekerhopäivä lapsiperheille klo 10-15 välisenä aikana oman aikataulun mukaan. Bio Starassa 12.2 ”Kesäkirja”, Tove Janssonin kirjaan perustuva elokuva. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Piikkiön paikallisyhdistys toimii perhekeskus Nuppulassa osoitteessa Hadvalantie 9. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. isien virtapiiri Järvelässä avantosaunan merkeissä. bussiaikataulu, klo 18.10 Torikka, klo 18.15 Peuravaara, klo 18.20 Kallenmäki, klo 18.30 Sauvon tori, klo 18.40 Paimion Teboil, klo 18.50 Paimion kaupungintalo, klo 19.05 Piikkiön kirkko ja klo 19.40 Turun satama. www.elakeliitto.fi/sauvo-karuna käydä myös kertamaksulla sekä käyttää smartum tai epassi liikuntaetuja. fi. Jatkossa kevään aikana vuorotellaan kuntojumppa, kuntopiiri tai videojumppa. Lisätietoja tapahtumasta helmikuun aikana: https://sauvo-karuna.mll.fi Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys. Järj. SAUVO SAUVON SYKE Tehotreenit klo 18.30 isossa salissa. Hartauden jälkeen mahdollisuus hiljentyä kappelissa. Johtokunnan kokous Rastituvalla klo 18.30 alkaen. Sprintti-suunnistusta TalviRasteilla ja iltapäivällä sisäliikuntaa Pikkiksessä. Liput myynnissä Paimion Kukkapalvelussa ja Kenkätaivaassa. Ma isossa salissa kuntojumppaa klo 18.30, äijätreenit klo 19.30 ja lentopalloa klo 19.30. Paimion Karjalaseuran 80-vuotisjuhlakonsertti su 2.2. Ohjelmassa mm. Tiistaikerhopäivisin Tillillä OikeinNurin -kerho klo 10-12 ja lauluryhmä Esakööri klo 10.30. maksuja otetaan vastaan pankkikortilla helmikuun kerhossa. Ke 12.2. Ti 4.2. Baritoni Aarne Pelkonen: Kaipuuni Karjala. ja Kevätkonsertti Turun konserttisalissa 30.3. Kiitos kaikille Oilia hoitaneille. ja hakulomakkeet www.paimionseurakunta.fi. Ma 3.2. * raamattupiiri Ilonetsijät klo 17 Mikaelintalolla. Maanantaikerhossa 3.2. Porin kaupunginteatterin Hovimäki-näytelmän to 13.3. 4). Huomaa, että sisäänkäynti tapahtuu pukuhuoneiden kautta kivikoulun takapuolelta. klo 12.30-13.30. Kuvasi kultaisen suljemme kätköihin sydämen. Ke 5.2. Lippuja myös suoraan ovelta: käteinen / mobilepay. Ke 5.2. * Ilon ja valon koti-ilta klo 18.30 Asemaseurakunnassa (Vistant. 3). Aarne Pelkonen: Kaipuuni Karjala. p. Kesätyöpaikat: Hautausmaiden kesätyöpaikat Paimion ja Sauvon hautausmailla sekä kirkonesittelijän paikat Sauvon ja Karunan kirkoissa haettavana. Lisätied. aamun sana ja virsi klo 9 Mikaelintalon Kappelissa. Ti 4.2. Ma 3.2. Tiistaikerho (parill.vko) ti 4.2. Leena Järvi, p. Klo 18.30-19 alkuverryttely ja pelit, 19-20 kuntopiiri. Ma 3.2. Eläkeliiton Paimion yhdistys ry. 044 3838 061 info@isannointilehtonen.fi PAIMION SEURAKUNTA¤ Paimio Sauvo Karuna Kuollut: Elsi Hillevi Järvi, 100 v. Paimion Karjalaseura ry ja Paimion seurakunta. aloitetaan ohjatulla kuntojumpalla klo 18 Karunan Kalliorannassa, Nuorisotalontie 3. Su 2.2. Muista ilmoit. 040 861 8321. Tervetuloa kaikentasoiset käsitöiden tekijät. mukaan 18.2. Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa hän, niin rakas, läheinen. on luennoitsijana energiaasiantuntija Liisa Harjula Valoniasta. Su 2.2. Vieraamme, Paimion opiston rehtori Satu Lehtisalo saapuu klo 12.30 kertomaan opiston monipuolisesta kurssitarjonnasta. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat kävijät. Tilaisuus on avoin kaikille. Paimio-salissa, Kaupungintalolla, ”Hildur” näytelmä Turun Kaupunginteatterissa 21.3. Ulkoilua Paltan kerhotalon pihalla, lounas klo 11.15 Wanhalla, voit myös ottaa omat eväät. iltalähtö Grace. Liikuntaryhmä kokoontuu klo 11.30 kirjaston yläkerrassa (nuorisotila). Väsynyt saanut levon. klo 13.15-15.30 Varhan palveluohjaaja paikalla, sinulle joka kaipaat Varhasta tietoa. Paltanpuiston palvelutalo tiedottaa. Su 2.2. Mukaan ehtii ja mahtuu vielä. Vapaa pääsy. Boccia Tillillä to 6.2. Kerhoissa kiertää ilmoittautumislista. Su sulkapalloa klo 17 ja venyttelytunti klo 18 pikkusalissa. Lisätietoa tapahtumista nettisivuilta piikkio.mll.fi tai insta/facebook SAUVO MLL Sauvo-Karunan yhdistys järjestää itsemyyntikirppiksen la 22.3. Aamiaiskahvila klo 9 sekä ruokakassijako klo 9.30 Sauvon srk-talossa. Ritva Rauhanen p. www.paimionseurakunta.fi/paivakerho. Kahvitellaan ja tutustutaan kevätkauden toimintaan ja lopuksi vielä jännitystä pelaillen. Hän tuo ajankohtaiskatsauksen energiaan liittyvistä asioista mm. Esteetön kulku rakennuksen takaa. Pe 7.2. Autoista romutustodistus. Muutama lippu vielä jäljellä. Kaarinan Al-Anon kokoontuu joka ke klo 18.30 Mäkitupalaisenkuja 2 toimintakeskus Touko. Jaakko Kivisaari kertoo Varhan kuulumisia. 040 748 0864 / Jouni. avoin päiväkerho 2 v. ilmoit. Käsityökerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 13–15 Naakkalassa. La 1.2. Suomal. Paltanpuiston palvelutalo on Seniori ikäisten kohtaamispaikka Tervetuloa. klo 10.15-11 yhteislaulut. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme. Yhdistyksen jäsenille myyntipöytä on ilmainen. Mukana kisoissa myös Paipareita, joten kannustusjoukkojakin kisaan kaivataan. klo 9-11 Seniori kahvila avoinna/ Runebergin torttuja, nam. Vanhemmat ovat tervetulleita treenaamaan. Su 9.2. Päivänäytös klo 14, maksetaan kassalla. Paimiossa: Pe 31.1. Tanssitunnit pidetään koulun isossa salissa klo 15.30 alkaen. Kassit valmiina, 1 kassi/talous, kasseja rajoitetusti. Kahvitus konsertin jälkeen Mikaelintalolla (Pyölint. kuntovenlojen Helmitreeni Paimiossa. 27). Yhteistä puuhastelua lapsiperheille, tarjolla aamupalaa. Ke 5.2. Sitova ilmoit. Kuntosali Kolinassa to 6.2. Kahvitarjoilu klo 11.30-12.30. Vuokra 370€ kk + sähkö ja vesi. mennessä Pirjo Siivoselle p. 040 734 5040 tai s-posti leenam.jarvi@gmail.com Lisätietoja tapahtumista ja toiminPAIMIO PAIMION RASTI La 1.2. nuorten Helmileiri Turussa. Lisätied. Paimion kaupungin kulttuuritoiminnan tuella ja yhteistyössä Paimion seurakunnan kanssa. koko seuran Rasti jumppaa AKK:n/ Kurssikeskuksen salissa, Sähkömiehentie 2, Paimio. Pentti Kalervo Kotro, 77 v. Kiitos Hoivakoti Viljaskan ja Paimion kotihoidon henkilökunnalle Elsin hyvästä hoidosta. klo 14-16. Lisätuiedot boleroturku.fi/paiparit ja p. Puh. 0400 883 354. Syvästi kaivaten Maija Seppo, Pinja ja Olivia Anja perheineen Anne perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. www.paimionseurakunta.fi PAIMIO Paimion AA-ryhmän kokoukset: Alkoholi ongelmana. tekstiilit * Mattoja * Vintageja merkkivaatetta, asusteet ja pukukorut
KUNNALLISLEHTI 24 perjantaina 31.1.2025 Kaarinan Autolasi hoitaa iskemän korjaukset ja lasien vaihdot nopeasti. 040 306 6275 www.passeliauto.com TALVIKATSASTUS Kotimaista yksityistä katsastuspalvelua. Myllyojankatu 11, Salo, ma–pe 9–17, la 10-14 • Myynti 040 306 6280 • Huolto puh. 050 300 8000, www.vuosikatsastus.fi Tervetuloa katsastukseen Tammisiltaan Ajo-ohje Kaarinantieltä: Rakentajantie Formaalintie Mallimestarinkatu WWW.KROSSINKATSASTUS.FI Palvelemme ma–to 9-17, pe 9-16 Mallimestarinkatu 3, 20780 Kaarina Puh: 010 320 7540 • määräaikaiskatsastukset • muutosja rekisteröintikatsastukset • ajoneuvojen rekisteröinnit ja vakuutukset • venerekisteröinnit Parasta paikallista palvelua!. auto/ 2XRenkaat/ -23 Toyota Approved vaihtoauto, Tehdastakuu voimassa, Peruutuskamera 5 390 km 41 800 € TOYOTA COROLLA TOURING SPORTS 1,8 Hybrid Launch Edition / 140hp Facelift -23 Toyota Approved vaihtoautoturva 12kk, Tehdastakuu voimassa 14 866 km 31 200 € TOYOTA AURIS 1,8 Hybrid Style/ Approved/ Täyd. kelp/ 2X renkaat -22 Esittelyauto, ALV vähennyskelpoinen, Navigointilaite euroopan kartoilla 5 311 km 48 800 € TOYOTA COROLLA CROSS 2.0 Hybrid Launch Edition/ Es. Puh. Toyota Approved autoihin aina myös 12 kk:n maksuton lisäturva. Suomessa 2019, Automaattivaihteisto, Aluvanteet kesä-ja talvirenkaissa, Automaattinen ilmastointilaite 150 796 km 14 400 € TOYOTA C-HR 2,0 PLUG-IN HYBRID LAUNCH EDITION / Heti ajoon / 2x renkaat -24 Apple CarPlay ja Android Auto, 12,3” digitaalinen mittaristo 11 547 km 39 800 € TOYOTA YARIS 1,5 Hybrid Style Plus / 1om / LED valot / Defa lämppäri -21 Toyota Touch with Go -mediakeskus navigoinnilla, pysäköintitutkat edessä ja takana, automaattisesti koria vasten taitettavat ulkopeilit 39 601 km 21 700 € TOYOTA AURIS Touring Sports 1,2 T Active Multidrive S/ Koukku/ Vakkari/ juuri huollettu/ -15 Huoltokirja, Viimeisin huolto 205tkm 11/2024, SUOMI-auto, Automaattivaihteisto 205 000 km 10 800 € TOYOTA BZ4X Launch Edition/ Suomiauto/ Tehdastakuu/ 2Xrenkaat -23 Toyota Approved vaihtoautoturva 12kk, Huippusiisti, SUOMI-auto 21 801 km 34 800 € TOYOTA C-HR 2,0 Hybrid Intense Edition/ Takuu/ 1-om/ BSM/ Merkkihuollettu/ -22 Huippusiisti, Vähän ajettu, SUOMI-auto, Automaattivaihteisto, Navigointi 22 951 km 30 400 € VAIHTOAUTOVALIKOIMAA Aina moitteettomassa kunnossa, aina valmiina ajoon. Takuutyönä! 044 978 2947 kaarinan au to la si .fi TOYOTA PROACE L2 NAVI EDITION 2,0 D 145 4x4 5-ovinen/ ALV25,5%/ Es-auto/ 2xrenkaat/Webasto -23 Neliveto, Toyota Approved vaihtoauto, Tehdastakuu voimassa, 1 omistaja 5 658 km 54 800 € TOYOTA RAV4 2,5 Hybrid Active Edition -21 Toyota Approved vaihtoautoturva 12kk, 1 omistaja, Täydellinen merkkiliikkeen huoltokirja, SUOMI-auto 76 568 km 34 300 € KIA NIRO 1,6 GDI Plug-In Hybrid DCT / Vetokoukku / Webasto / Nahat / Huippuvarusteet -20 Sähkösäätöinen kuljettajan istuin, Etuja takapenkkien istuinlämmitys, Kuolleenkulmanvahti 54 000 km 22 900 € TOYOTA PRIUS PLUG-IN HYBRID STYLE/ 1-om/ 2 X Renkaat/Takuu -23 Toyota Approved vaihtoauto, Täydellinen merkkiliikkeen huoltokirja Viimeisin huolto 30tkm / 10-2024 32 650 km 38 600 € TOYOTA YARIS CROSS 1,5 Hybrid Intense pluspaketilla -23 Älypuhelimen langaton lataus, sähkökäyttöisesti aukeava ja sulkeutuva tavaratilan kansi jalanheilautustoiminnolla 19 334 km 31 200 € TOYOTA AYGO X 1,0 VVT-i Play Edition Multidrive S -22 oyota Approved vaihtoautoturva 12kk, Tehdastakuu voimassa, 1 omistaja, Täydellinen merkkiliikkeen huoltokirja, Automaattivaihteisto 17 003 km 16 800 € TOYOTA PROACE VERSO EV FAMILY L2 75 kWh/ Es.auto/ ALV-väh. huoltohistoria/ -15 Viimeisin huolto 150tkm, Ensirek
PAIMIO 700 VUOTTA -JUHLALIITE 31.1.2025 TULEVAISUUS Hyönteiset lautasella, metro ja tekoälymummot! sivut 4–6 NAPAKAIRA Paimion vaakuna tulee Spurilasta sivut 8–9 LUMPUSTELU Toivo väritti Parantolan elämää sivut 26–27 YRITYSFUTUROLOGI Tarja Meristö rohkaisee Paimiota tuomaan itseään esille sivut 34–35
Se oli vähintäänkin yhtä mullistavaa kuin mikroprosessorien kehittämistyö runsaat puoli vuosisataa sitten. Paimio-seura on pystyttänyt alueelle kaksi opastaulua. Linnavuorelle johtaa kaksi vaihtoehtoista polkua, joista toinen on selkeästi loivempi. Paimion Penimäen muinaispolun opastaulut kertovat, että kiviröykkiö oli muinoin eräänlainen ”julkinen monumentti”, jolla käytiin luultavasti sukupolvesta toiseen ja suoritettiin tiettyjä rituaaleja: – Se oli tarkoitettu ikuiseksi muistomerkiksi rakentajien ja paikan yhteydestä. Paimiossa Penimäen kohdalla puhutaan myös ”Penimäen vareesta”. Penimäen muinaispolun opastaulu taustoittaa ajanjaksoa seuraavasti: ”Pronssikaudella asetuttiin asumaan pysyvästi taloihin, hoidettiin nautakarjaa ja lampaita, opittiin kutomaan pystykangaspuilla, viljeltiin ohraa ja vehnää.” Eräänlaista varhaista pienviljelyä, jonka tehomaatalous vasta aivan äskettäin selätti. Paikka sijaitsi tuolloin merelle työntyvässä niemessä. Sitä päivämäärää, jolloin ensimmäisen kerran lausuttiin ääneen – tai kuiskattiin – sana Paimio, emme kuitenkaan tule koskaan tietämään. Ruotsiksi kirjoitettiin pitkään, että Pemar sokn ja latinaksi esimerkiksi, että parrochia Peymarum. Jylhä Rekottila Rekottilan Linnavuori sijaitsee Paimion keskustasta noin neljän kilometrin etäisyydellä. Siitä tehtiin ensi sijassa aseita ja työkaluja, vähitellen myös koruja. Pronssikautinen kiviröykkiö on toiselta nimeltään hiidenkiuas. Varsin pitkään pronssi oli kallista ja harvinaista tuontitavaraa. Kun pronssi keksittiin, tuli kivikauden miehestä ”boomeri”. Kyseessä on parisataa metriä pitkä, runsaat sata metriä leveä soraharju. Kaakon suunnalla, Kevolan länsilaidalla. 1555, jolloin kirjoitusasuna on Paimio sokn. Penimäessä vedenpinta oli pronssikaudella (1700 eaa-500 eaa) noin 15-20 metriä nykyistä korkeammalla. Täsmennettäköön, että sana Paimio mainitaan virallisessa asiakirjassa ensimmäisen kerran vasta v. Paimiossa niitä on runsaat kolmekymmentä. Varhaiskampakeraamisen ajan tunnetuimpia asuinpaikkoja Suomessa on nykyinen Toispuolojannummi Paimion Askalassa. Ihmemetalli pronssi Tiedetään, että Paimiossa oli ihmiseloa jo kampakeraamisella ajalla (3500–1900 eaa.). PERTTU HEMMINKI Suomen eteläisillä ja lounaisilla rannikkoalueilla on useita satoja – ellei peräti muutamia tuhansia – pronssija rautakautisia kiviröykkiöitä. Tuulahdus pronssikautta Penimäen ja Rekottilan muinaispoluilla . Ihminen on aina halunnut nimetä asuinseutunsa. Näillä seuduin on asuttu likimain siitä lähtien kun maa on ollut selkeästi merenpintaa korkeammalla. Hiidenkiuas rakennettiin yleensä korkealle kalliolle – paikalle, josta oli laajat näköalat useaankin suuntaan. JUHA RUOHONEN Paimion Penimäen hiidenkiuas. Siksi Paimio 700 -juhlavuotta vietetään juuri nyt 2025. Samalla myös kampakeramiikkaa, joka on saanut nimensä kamman jälkeä muistuttavasta leimakoristelusta. Vähin erin opittiin tekemään pronssia sekoittamalla kupariin tinaa. Paimion pitäjähistorian mukaan alueelta on löydetty useita eri aikakausien asutuskerrostumia. Asuinseutuna Paimio, ”parrochia Peymarum”, on vuosituhansia vanha. Mutta asumatonta seutua Paimio ei ole ollut tuhansiin vuosiin. Se oli suosittu asuinpaikka pitkään. Aikojen kuluessa useita kivikauden löytöjä on tehty lisäksi esimerkiksi Paimion Oinilan kylän Luonnonmaan ja Alholan mailta. 2 PAIMIO 700 Perttu Hemminki E nsimmäinen kirjallinen merkintä Turun itäpuolella sijaitsevasta Paimiosta on vuodelta 1325
Käynnin seurauksena Appelgren laati paitsi kertomuksen tutkimusmatkastaan myös neljä piirrosta Rekottilan hiittentarhoista sekä yleiskartan, jossa näkyvät sekä linnavuori että röykkiöt. Muita arkeologisia kaivauksia ei ole tehty, mutta kohde on tutkittu pintapuolisesti vuosina 1927, 1996, 2005, ja 2014. Vuonna 1885 Suomen suuriruhtinaskunnan silloinen muinaismuistojen tutkinnan ykkösmies, valtionarkeologi Hjalmar Appelgren kävi paikan päällä tarkastelemassa vuorilinnaa. 3 Maanrakennustöissä löytyneitä kuppikiviä Paimion Oinilan joenrantarinteestä. Kohteen ympäristössä on tehty myös kasvillisuuskartoitus. Kuva: Juha Ruohonen. Hän kaivoi samalla hautaröykkiötä. Tuulahdus pronssikautta Penimäen ja Rekottilan muinaispoluilla. Kohde oli tunnettu jo 1800-luvulla
Kipupisteitä yhteiskunnasta Edellisiä kommentteja eivät antaneet aikuiset tulevaisuudentutkijat, vaikka näin luulisi, vaan pienet tulevaisuuden toivot Jokelan koulusta: ekaluokkalainen Milla Seppälä, kakkosella oleva Leevi, kolmatta luokkaa käyvä Nuutti, nelosella opiskeleva Joona, vitosluokkalainen Enni sekä kuudesluokkalainen Fanni Karvinen. Väestömäärä kasvaisi kasvamistaan, Nuutti ja Joona painottavat. Seitsemäntenä oli mukana opettaja Matti Niemi. Lapset yhytettiin haastatteluun samana aamuna eivätkä he ehtineet juuri valmistautua, mutta saivat asiantuntemuksellaan toimittajan leuan loksahtamaan auki. Tällainen tekoälymummo olisi kuitenkin pelottava, kommentoi Enni Hakala. – Parempi vaihtoehto on, että kuolleesta ihmisestä otetaan dna:ta ja luodaan hahmo, joka ajattelee samalla tavoin kuin vainaja, hän miettii. Mukana on myös 5A:n luokanopettaja, Paimiossa neljä vuotta asunut Matti Niemi. Heillä on myös sanottavaa Paimiosta. . Kuvassa he ovat ikäjärjestyksessä: Milla Seppälä (1A), Leevi Jokinen (2A), Nuutti Rinne (3A), Joona Vuorinen (4A), Enni Hakala (5A) ja Fanni Karvinen (6B). Kunnallislehti pyysi tätä artikkelia varten yhden oppilaan jokaiselta Jokelan koulun vuosiluokalta kertomaan ajatuksiaan tulevaisuudesta. – Täällä on myös lemmikkien hyvä asua, toteaa koiran omistava Enni. Jokelan koululaiset pohtivat elämän ja tekoälyn rajoja, ja paistinpannukin sai osansa. Heidän kokemansa mukaan paikkakunnalla on parasta asutuksen väljyys, tilan tuntu, rauhallisuus ja luonto. Paimioon metro ja hyönteisruokaa?. – Hän olisi sama ihminen kuin ennen mutta ei kuitenkaan olisi. – Minun mielestäni elämä saisi jatkua samaa rataa kuin nyt eikä kuolemattomuusseerumia tehtäisi. Parasta Paimiossa Nämä lapset ovat asuneet Paimiossa koko ikänsä, tai ainakin melkein. Mikäli kukaan ei kuolisi, maapallo ei kestäisi. Kouluja on tarpeeksi, luokat eivät Jokelan koulun kultakin luokkatasolta pääsi yksi oppilas kertomaan Kunnallislehdelle pohdintojaan tulevaisuudesta. – Varsinkin, jos hän siirtyisi minne tahansa eikä olisi pelkkä pikselihahmo, Joona Vuorinen täydentää. Alakoululaiset nostivat omaaloitteisesti esiin tärkeitä yhteiskunnan kipupisteitä, jotka kuohuttavat heitä ympäröivää maailmaa, sekä sanoittivat niitä perehtyneillä käsitteillä. Tekoälyllä ei pitäisi luoda oikealta ihmiseltä vaikuttavia olentoja, arvioi Nuutti Rinne. Olisi aika rasittavaa elää koko ajan, puuttuu Leevi Jokinen puheeseen ja saa vahvistusta Enniltä: – Kuolema on vain yksi elämänvaihe, jonka jokainen käy läpi. 4 PAIMIO 700 Maria Kesti Ei
Myös Joona muistuttaa pölyttäjäkadosta ja siitä, että ampiaiset ovat katoamassa. Opettaja taas kehuu hyviä harrastusmahdollisuuksia suhteessa kaupungin kokoon. Lisäksi havitellaan kaksoisraidetta, jonka avulla vastakkaisiin suuntiin menevät junat saisivat helposti ohitettua toisensa. Eläimet pois lautaselta Paimio ei saisi kasvaa nykyisestä paljoa, lapset linjaavat. Paimio on juuri sopiva näin, tulee useasta suusta. – Kun siirtyy eskarista kouluun, todella isolla mahdollisuudella siellä on ainakin muutama, jonka tuntee entuudestaan, Joona tietää. – Ja vaikka ei tuntisikaan ketään, kun siirtyy eskarista kouluun, täällä saa helposti kavereita, Nuutti kehuu. – Mutta enemmän pitäisi käyttää tuulivoimaa energiana ettei saastutettaisi enempää, Leevi toteaa. Tämä toimittajan ehdotus ei saa vastakaikua. Toistaiseksi lasten mielestä paras liikkumisväline on polkupyörä. Täältä löytyy paljon kavereita, Leevi muistaa. Myös Joona painottaa, että juna helpottaisi paljon liikkumista. Entä ajetaankohan Paimiossa tulevaisuudessa lentävillä autoilla. Opettaja valistaa, että lähijunaa yritetään saada takaisin Paimioon. – Eläinperäistä ruokaa koetetaan vähentää nyt jo, Enni tietää, ja Milla kehuu nykyistä kouluruokaa. 5 ole ihan täynnä ja koulumatkat ovat lyhyet, Nuutti, Milla ja Fanni kommentoivat. Leevi toivoo, että hyönteisiä ei enää tapettaisi. Leevi asuu Paimion entisellä junaasemalla ja ihmettelee, miksi juna ei pysähdy täällä enää. Myös Snapchat on käytössä, mutta TikTok ei. Nuutti korjaa ajatelleensa, että hyönteisiä kasvatettaisiin nimenomaan ruuaksi. – Teknologian pitäisi kehittyä, eikä ihan hiukan vaan paljon, kritisoi Joona. – Melkein kaikki parhaat kaverini asuvat täällä, toteaa myös Milla, ja sama kokemus on muilla. – Minä haluaisin tehdä hyönteisistä yleisempiä, niin että niitä kasvatettaisiin, Nuutti sanoo. Moni heistä seuraa kiinnostavia tubettajia WhatsApissa.. Joona tuo esiin sen, että ruuan pitäisi muuttua kasvipitoisemmaksi. Enni miettii, että metro olisi hieno tulevaisuuden vaihtoehto Paimiossa. – Ja tuli vielä yksi hyvä puoli mieleen. Kännykkä puettaisiin päälle Sosiaalisen median kanavista nämä alakoululaiset käyttävät WhatsAppia ja YouTubea. – Jos puhutaan kouluruuasta, olen samalla linjalla kuin Enni, että eläimiä ei pitäisi tappaa niin paljon, tälleen leivänpäällisiksi tai sellattis, Leevi sanoo, ja Milla on samaa mieltä
Tämän liitteen kansikuvan on ottanut Jan Sundman, ja kiitämme Jokelan koulun oppilaita ja henkilökuntaa arvokkaasta yhteistyöstä. Ensimmäiset tapahtumat on jo koettu, mutta seuraavien kuukausien aikana on vielä paljon tarjolla: kurkistuksia historiaan, mutta silmäilyjä myös tähän aikaan ja tulevaisuuteen. 6 Luonnon saastuminen, hyönteiskato, tekoäly ja maapallon kantokyky ovat mietityttäneet Leevi Jokista, Nuutti Rinnettä, Joona Vuorista, Fanni Karvista ja Enni Hakalaa sekä (kuvassa oikealla) Milla Seppälää. Joona ja Nuutti miettivät, että tulevaisuudessa kännyköiden sijaan käytössä voi olla mikrosiru, joka puettaisiin päälle vaatteeseen tai korvakoruna, tai siru olisi istutettu sormeen. Perttu Hemminki, Maria Kesti, Jaana Pakarinen, Suvi Pulliainen, Jan Sundman, Taina Tukia ulkoasu ......... Turun Sanomat sivunvalmistus, Ari Hakulinen painopaikka: ....................................... Nuutin toiveissa on koripallon ammattiura ja tiheät visiitit Paimiossa. ”Täällä on hyvä tulevaisuus” Useimmat heistä haluaisivat jäädä tulevaisuudessa Paimioon. MARIA KESTI – Ne tilit tulevat usein vanhemmille yllätyksenä, opettaja naurahtaa. Ihan tarpeeksi niitä jo on. Paimion 700-vuotisjuhlavuosi osoittaa, että kotiseudullamme on rikas historia, joka ansaitsee tulla huomatuksi. Tulossa onkin lisää näitäkin sisältöjä tulevissa Kunnallislehdissä, sillä aiheita riittää! Paikallishistorian parissa työskentelevät seuramme, kuten PaimioSeura ja Paimion Perinneyhdistys, ansaitsevat erityiskiitokset siitä, että tietoa ja tarinoita paikkakunnan menneisyydestä tallennetaan ja jaetaan. Tarjoilemme paitsi historiasta kertovia tarinoita, myös juuri niitä tärkeitä näkymiä tähän päivään ja tulevaan. – Ja minulle tuli viesti, että passini on Saksassa ja minun pitäisi lähettää kotiosoitteeni ja nimeni, jotta saisin sen takaisin, vaikka passi oli kotona, Enni ihmettelee. Toistaiseksi kukaan ei ollut haksahtanut huijauksiin. Se on arvokasta. Enni painottaa hyvän somen olevan sellainen, missä olisi parannettu tietoturvallisuutta ja ennaltaehkäistäisiin huijauksia. Juhlavuotta vietetään värikkäästi ja monipuolisesti läpi vuoden. Joona aikoo ”ehdottomasti jäädä Paimioon” ja on ajatellut insinöörin uraa. Milla tahtoisi hoitaa aikuisena työkseen eläimiä. – Kun keittiön kaapin avaisi, paistinpannu päättäisi lyödä nenään, Leevi ennustaa. Salon Lehtitehdas 2025 Tähän liitteeseen voit palata myös nettisivuillamme osoitteessa www.kuntsari.fi Liite on maksutta luettavissa koko vuoden ajan.. Taustalla on opettaja Matti Niemi. Vuosisatain taakse mutta myös tulevaa kohti Paimio viettää tänä vuonna 700-vuotisjuhlavuottaan – historiallista merkkipaalua, joka johdattaa meidät paitsi paikkakunnan rikkaaseen menneisyyteen myös yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. – Ja toinen yläkoulu tarvittaisiin, Fanni toteaa. Ajatuksesta inspiroituneena myös pian 109 vuotta täyttävä paikallislehtemme tahtoi kantaa kortensa kekoon, ja siksi aloitamme juhlavuoden juhlistamisen tällä erillisellä liitteellä. Historiajuttujen tekemisessä on kunnostautunut erityisesti Perttu Hemminki, joka on tutkinut ja koonnut paljon historiatietoa. Myös monet yksityishenkilöt vaalivat ja tuovat upeasti esille paikallista historiatietoa. Keskustelu eksyy vielä tekoälyyn. Enni toivoo muuttavansa isompaan kaupunkiin Tampereelle ja haaveilee kirjailijan ja psykologin urasta. Leevi ei tiedä tulevasta urastaan mutta on ajatellut tubettaa harrastuksekseen. – Puita saisi kasvattaa enemmän, jotta olisi enemmän happea, Leevi ehdottaa, mutta Joona vastustaa. Jokaisen mielestä Paimioon kannattaa muuttaa muualta, esimerkiksi jos perheen vanhempien työt sattuvat olemaan Turussa mutta sukulaiset ovat Salon seudulla. Heillä on ongelmiin jo ratkaisut mielessä. Nähtävä ja koettava jää varmasti aikakirjoihin. Lapset kertovat tuohtuneina kokemuksistaan, miten heitä on yritetty huijata. – Se sitten heijastaisi eteesi diginäytön. Leikkipuistojakin on heidän mielestään liian vähän, samoin ulkourheilupaikkoja. Heille on esimerkiksi väitetty, että tietyn sovelluksen lataamalla saisi kasapäin rahaa. Hyvää Paimion 700-juhlavuotta teille lukijamme! Taina Tukia Paimio 700 vuotta / Kunnallislehden juhlaliite toimitustyö .............................. Heillä on kokemusta siitä, että aikuisten on ajettava pitkiä matkoja töihin ja lähdettävä aikaisin aamulla. Ajatus ei herätä heissä intoa. Paimion huonoina puolina lapset mainitsevat työpaikkojen vähyyden. – Jos Paimion kehitys jatkuu samaa rataa kuin nyt, täällä on hyvä tulevaisuus ja hyvät mahdollisuudet, Joona ynnää. Juhlavuosi yhdistää. Kiitoksen ansaitsee jo tässä kohdin juhlavuoden työryhmä sekä ne useat toimijat, jotka ovat onnistuneet kokoamaan poikkeuksellisen monipuolisen tapahtumarepertuaarin. Opettaja iloitsee siitä, että moni puute Paimiossa on pian korjautumassa: palloiluhalli on valmistumassa, ja on rakennettu liikuntapaikkoja ja luontopolkuja. Hallitseekohan tekoäly tulevaisuudessa koteja, kuten sitä, kenet päästetään ulko-ovesta sisään. Fannista on tulossa sairaanhoitaja. Enni tuo esiin, että täällä on jo selvästi parempi ilma kuin isoissa kaupungeissa
044 766 1300 Soita vaikka iltaisin Ma–pe 9–17, la 10–14 | paimio@euronics.fi | euronics.fi Paimio 700 vuotta Hanna Mika Osmo Euronics Vistavisio onnittelee Kodinkoneita, viihde-elektroniikkaa ja Parasta paimiolaista palvelua Vistan näyttämöllä 29.3.–26.4.2025 Myllyhaantie 2, 21530 Paimio • www.paimionteatteri.. Liput: 10,60 – 18,60 € + tilausmaksu (alk. Näytelmä sijoittuu Paimiossa vuosina 1945–1946 sijoittuneeseen internointileiriin. 050 5537 317 (mikäli emme pääse vastaamaan, niin soitamme takaisin) Yksittäislipunmyynti aukeaa maaliskuussa 2025. klo 15, Ke 5.2. 20 hlö) ja koululaisnäytökset: varaukset@paimionteatteri.. Lastenja nuortenmusikaali Ensi-ilta 29.3.2025 Juhlavuoden musiikkinäytelmä Ensi-ilta 27.6.2025 Juhlistetaan yhdessä 700-vuotiasta Paimiota! LOPPUUNVARATTU LOPPUUNVARATTU www.paimionteatteri.fi Paimion Teatteri paimionteatteri www.lippu.fi/paimionteatteri Ark. Lataa sovellus mobiililaitteesi sovelluskaupastasi ilmaiseksi. klo 15 Liput: www.lippu.fi/paimionteatteri tai varaukset@paimionteatteri.fi (saavutettavat paikat ja lisäpaikat vain sähköpostitse) Lähes vaiettua paikallishistoriaa riuskalla ja rakastavalla otteella Paimio700-juhlavuotena teatterissamme nähdään avoimella käsikirjoitushaulla valikoitunut musiikkinäytelmä Leiri N:o 5. 8.00-17.00, la 9.00-14.00 Asematie 2, Paimio Puh. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta) Lipunmyynti ja lahjakortit: www.lippu.?/paimionteatteri Ryhmävaraukset (min. 7 Vistavisio Vistantie 24. Paimio | Puh. Kaikille on kuitenkin yhteistä se,että heidän tarinansa on Kohtalon kirjaan kirjoitettu vai onko. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta), www.lippu.fi/paimionteatteri | Saavutettavat paikat, ryhmät ja päivänäytösvaraukset: varaukset@ paimionteatteri.fi | Ikäsuositus eskari-ikäisestä ylöspäin Esityskausi 27.6.-23.7.2025 | Näytökset arkisin klo 19 ja su klo 17 | Ryhmäliput 25 €/hlö (min. Lue lisää osoitteessa tilaajapalvelija.fi/ sovellus. klo 19, la 1.2. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Leipomo-Konditoria Yli 20-vuotias onnittelee 700-vuotiasta. Käsikirjoitus ja ohjaus PEKKA SAARISTO Musiikki OUTI OLLILA RYHMÄLIPUT NYT VARATTAVISSA! Tee alustava varaus nyt ja vahvista lopullinen henkilömäärä kuukausi ennen esitystä! Avaa ovet satumaiseen seikkailuun hyvisten ja pahisten maailmaan! Legendojen koulussa on uusi lukukausi käynnistymässä ja koulun ovista marssii monenmoista kulkijaa. 20 hlö ryhmä) Väliajan kahvi ja pulla 5 €/hlö | Varaa liput: varaukset@ paimionteatteri.fi tai p. On nuorta jääprinsessaa, valehteluun taipuvainen oppija, Efraimin tyttärentytär apinoineen ja muita kovin tutun oloisia nuorukaisia. klo 19, pe 7.2. Esityskausi 29.3.-26.4.2025 | Ohjaus ja käsikirjoitus Martta Entonen | Sävellys Petra Myllyperkiö | Liput: 10,60 – 18,60 € + tilausmaksu (alk. Cafe Asta tuo Vistalle kahvin ja oman leipomon herkkujen tuoksun. Synkästä aiheesta huolimatta näytelmä on täynnä toivoa – leirillä rakastutaan, karataan ja laulaen kuljetaan kohti valoisampaa tulevaisuutta. Ota käyttöön uutissovellus Seuraa uutisia pitkin päivää ja lue näköislehteä. klo 19 ja la 8.2. Kekkosen tytär -komedian Viimeiset näytökset! Pe 31.1
Hänen sisarensa Margareta Juhanantytär peri Paimion silloiset mahtitalot Spurilan ja Lopen. Puranpoika tunnetaan Pura– Spore-suvun vanhimpana jäsenenä ja aikakautensa taitavana ja tarmokkaana laivanrakentajana. 1500-luvulla Spurilan alaisia lampuotitiloja olivat kaksi Lopen taloa, kaksi Sattelan taloa ja Kirnulan yksinäistalo. Pura-Spore -suku ja Jägerhornit isännöivät Spurilaa yli 300 vuotta. Jopa siinä määrin, että jaksoi ryhtyä käräjöimään samasta Vartsalon tilasta, jonka omistuskiistan isä-Erkki oli hävinnyt puoli vuosisataa aikaisemmin. Jo siitä alkaen Spurila oli kuulunut Jägerhorn-suvulle. . Kristerin ja Margaretan jälkikasvusta Klaus Kristerinpoika vältti yhden kuolemantuomion, mutta ei enää toista. 8 PAIMIO 700 Perttu Hemminki P aimion Spurilassa eleli 1300-luvun loppupuolella ja 1400-luvun alussa Erkki Puranpoika -niminen mies. Myös Matti kärsi käräjillä tappion, mutta ei lannistunut siitä, vaan jatkoi tarmolla perintötilan hoitoa 1400-luvun puolenvälin paikkeille saakka. Erkki Puranpoika oli laivanrakentaja, suurtilallinen ja aikakautensa tahtoihminen. Kun Paimion kunta käynnisti vaakunahankkeensa 1950-luvun alkupuolella, kohdistuivat katseet muinaiseen Puranpoikaan ja hänen sinettiinsä, jonka kuva-aiheena on kaksi napakairaa eli poraa tai ”puraa”. Sporet loppuivat kesken Erkin poika Matti oli isänsä tavoin aikakautensa tahtoihmisiä. Mainittakoon, että Spurilan ohella Puranpoika omisti myös puolet Lopesta ja puolet Sattelasta. Kuten myös napakaira-sinetin haltijana. Taidemaalari ja heraldikko Ahti Hammar sommitteli sinetin pohjalta Paimion nykyisen vaakunan vuonna 1953. Ensimmäinen kuolemantuomio Kaikille ei käynyt hyvin. Margareta oli avioitunut vuonna 1526 Krister Pietarinpoika Jägerhornin kanssa. Siitä eteenpäin miespuolisia Sporeja riitti Paimiossa vuoteen 1565 saakka. Saatuaan lankonsa Turun Voudin Juhana Vestgöten avustamana vaimonsakin osuuden Vartsalosta hän ostaa täräytti – ellei peräti saanut ilmaiseksi – Jägerhornin osalle myös Kinkan, Kaistilan, Potkelan ja Kirnulan. Vaikka Krister Pietarinpojasta aika jätti, ja Margareta jäi leskeksi, olivat Spurilan Jägerhornit Paimion merkkihenkilöitä vielä pitkälle eteenpäinkin. Ensimmäinen kuolemantuomio liittyi silloiseen valtapolitiikkaan. Kristerille ei tuntunut riittävän mikään. Vuonna 1527 hän otti miltei ohimennen haltuunsa saman Vartsalon tilan, jota Erkki Puranpoika oli kiivaasti havitellut jo vuonna 1381. Täten lapsille, joita oli neljä, riitti perittävää. PERTTU HEMMINKI Spurila kuvattuna Varasvuoren suunnalta, Vähäjoen uoman takaa. Krister haali mammonaa Myös Krister Pietarinpoika Jägerhorn oli määrätietoinen mies. Kyseisenä vuonna Pietari Juhananpoika Spore – joka vuonna 1558 oli muun muassa Savonlinnan käskynhaltija ja omisti myös Perniön Melkkilän – kuoli lapsettomana. Klaus – joka oli palvellut Juhana-hertSpurilan kartanon nykyinen julkisivu syysillan kirkkaassa valossa. Kaikki kunnia Paimion hienolle kuntavaakunalle, mutta Erkki Puranpojan ja hänen perillistensä vaikutus Paimion historiankulkuun on paljon vaakunaa laajempi. Nykyisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta
Spurilan omistussuhteita puidaan hovioikeudessa saakka. Myös tilusten takavarikko peruuntui. Napakairaa käytettiin laivanrakennuksessa, ja Puranpoika oli kunnostautunut laivanrakentajana. Sitten hän teki jotain sellaista, mitä joutui katumaan koko lyhyeksi jääneen loppuelämänsä. Pura-Spore -suvun ja Jägerhornien aika Spurilassa päättyi. Velkaantuminen ja panttaus Sitten ollaankin jo 1600-luvun puolella. Kuvassa Paimion kaupungin standaari.. Paimion kaupungin vaakunan tunnusaihe on paimiolaisen aatelisen Erik Puranpojan sinetistä 1400-luvun alusta. Johanin kuoleman jälkeen, vuonna 1698, Spurilan omistaksi tuli teologian professori Johan Flachsenius perillisineen, jolle tila oli pantattu. Sitten hän teki jotain sellaista, mitä joutui katumaan. Todisteitakin lienee saatu, sillä vuonna 1577 hänet tuomittiin kuolemaan kälynsä raiskaamisesta ja mestattiin 11. Flachseniuksen ja hänen leskensä jälkeen Spurilan omistus vaihtui useaan otteeseen. Hänen puolisonsa oli matkustanut Ruotsiin ajamaan tätä asiaa. Mestatun Klausin leski Anna Juhanantytär Stålarm – jota Klaus oli kirjeissään syyttänyt – sai muutaman vuoden kuluttua miesvainajansa tilukset omikseen. Erkki Puranpoika oli laivanrakentaja, suurtilallinen ja aikakautensa tahtoihminen Klaus vippasi kruunulle rahaa ja palveli hovilippueessa luutnanttina mukavat neljä vuotta. Tämän traagisen tapahtumaketjun jälkeen Klausin ja Annan tytär meni naimisiin serkkunsa ”Hevonpään herran”, majuri Krister Gyllenhiertan kanssa. Sen jälkeen Spurilan omisti Juhanan ja Heblan poika, kapteeni Johan Jägerhorn, joka oli pahasti velkaantunut ja kuoli 1700-luvun kynnyksellä. 9 tuan hovissa Turussa ja isännöi Spurilaa vuosina 1564–1578 – oli jollakin tapaa osallisena Juhanan vehkeilyissä Eerik-kuningasta vastaan. Juhana kuoli sotaretkellä 1643, mutta hänen Hebla-leskensä eli vanhaksi: vuoteen 1689 saakka. Pariskunnan pojista toinen peri Spurilan ja Sattelan, toinen Lopen ja Uskelan Pahkavuoren. Lopputulemana Spurila jää Juhana Jägerhornin haltuun. Siitä langetettiin vuonna 1563 kuolemantuomio, jota seurasi kuitenkin pikainen armahdus. marraskuuta 1578. Juhanan tultua kuninkaaksi Klaus vippasi kruunulle rahaa ja palveli hovilippueessa luutnanttina mukavat neljä vuotta. Hiekka loppuu tiimalasista Paimion pitäjänhistoria vuodelta 1973 kertoo seuraavaa: ”Alkoi liikkua huhuja, että hän (Klaus) olisi tehnyt huorin kälynsä kanssa. 1700ja 1800-luvuilla ainoastaan kuvernööri Johan August von Essen piti hallussaan Spurilaa yli 30 vuoden ajan. Klaus Kristerinpoika puolestaan oli kirjoitellut kirjeitä, joissa hän väitti vaimonsa viettäneen siveetöntä elämää
1594 palkinnoksi itselleen kruunun tilat Paimion Vartsalosta ja Luuspäästä saatesanoin, että ”hän ja hänen lailliset perillisensä saavat niitä nauttia ikuisiin aikoihin aatelisrälssinä, viljellä ja pitää hallussaan kaikkea, mikä näihin kahteen tilaan on vanhastaan kuulunut tai kuuluman pitää”. ”Saavat nauttia ikuisiin aikoihin” Tämä Meltolan ihmemies jatkoi väsymättä uurastamistaan ja sai lopuksi v. Noin 40 vuotta myöhemmin, vuonna 1531, Kustaa Vaasa tuli pohdinnoissaan siihen tulokseen, että hän taitaakin olla Sten Sturen perillinen. Jopa niin paljon, että talonpoikien kerrotaan polttaneen Meltolan kartanon nuijasodan jälkimainingeissa tammikuussa 1598. Vuonna 1567 kuvaan astui kuningas Erik XIV. Spurilassa on koko perheen kavalkadityyppinen tapahtuma 8.6. Paimion historiateos vuodelta 1973 kertoo: ”Meltolan Niilo Olavinpoika oli Sigismundin kannattajia. Onnettomana loppunäytöksenä mestaajan miekka katkaisi Niilo Olavinpojan kaulan Viipurissa 30. Hornille kahdeksan taloa Paimiosta Olavinpojan vaimo Hebla Maununtytär Stiernkors oli nyt yksinäinen leski. Kustaa Vaasa (Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560) määräsi Meltolan itselleen vuonna 1531. Tuskin kuitenkaan tarttunut kuokkaan. ja Meltolassa esitellään historiallisia tapahtumia Kaarle Herttuan maihinnousun merkeissä 27.7. Hän osallistui Upsalan kokoukseen vuonna 1593 ja kirjoitti nimensä Suomen aateliston antamaan uskollisuudenvakuutukseen kuningas Sigismundille.” Elettiin kuitenkin nuijasodan aikoja, joten ilmassa oli monenlaista kipinöintiä. Tämän ajatusleikin lopputulemana Kustaa päätti, että Naantalin luostarille aikoinaan annetut tilat ovat vastedes hänen henkilökohtaista omaisuuttaan. Syyskuussa tutustutaan Viksbergin historiaan. Niinpä kuningas myönsikin hänelle kruunun puolesta kolmen hevosen rehut. Kyse on kahdesta talosta, joista toisen omisti Livngeniminen henkilö ja toisen herra Niilo Skelge. Spurilan, Meltolan jaViksbergin kartanoihin. Hän läänitti tilan yhdessä Aakoisten, Luuspään ja Männistön kanssa ”Sauvon Lautkankareen herralle, linnanisäntä Maunu Henrikinpojalle”. Lisäksi hän oli Helsingin tullinhoitaja, profossi (= sotilaskurin ylläpitäjä), verohallinnon asiantuntija, Suomen laivaston amiraali, Narvan linnanpäällikkö, Suomen sotaväen eversti ja niin poispäin. Niilo Olavinpojan olisi kannattanut pyrkiä sovinnollisuuteen eikä polkea julkisesti ja mielenosoituksellisesti maahan Kaarle-herttualta saamaansa kirjettä. Kihlakunnanoikeus kuitenkin lopulta määräsi Plagmanin saamaan rahallista hyvitystä. Paimion juhlavuoden Talot kertovattapahtumia sijoittuu mm. Hieman myöhemmin Meltola läänitettiin Pietari Plagmanille, joka oli monin tavoin ahne ja arvaamaton, kuten myös poikansa, Pietari Plagman nuorempi. Parikymmentä vuotta myöhemmin Juhana III läänitti koko Meltolan kylän ratsumestari Niilo Olavinpojalle, joka oli palvellut kuningas Erik XIV:tä aseenkantajana ja aateloitu siitä hyvästä vuonna 1563. Sigismund-kortti olikin mustapekka Sigismundin miehenä Niilo Olavinpoika ei tullut juurikaan toimeen Klaus Flemingin eikä Kaarle-herttuan kanssa. Plagmanien esitettyä monenkirjavia syytöksiä Vartsalon Lähteenkorvan Martti Siponpoikaa kohtaan, totesi oikeus lopulta Plagmanin syyllistyneen kotirauhan rikkomiseen. Paimion pitäjänhistorian mukaan Olavinpojan pää ripustettiin rautakankeen Karjalan portin yläpuolelle. Kun Ruotsi-Suomessa taisteltiin vallasta, olivat ajat ankeita ja väkivaltaisia. Moni korkean statuksen omaava hoviherra on siis Paimionkin pellonpientareilla patsastellut. Notkealiikkeinen Niilo Olavinpoika Paimion pitäjänhistoriassa arvellaan, että Meltolan nimi on ollut ammoin Meltoila, koska vanhoista asiakirjoista löytyy mm. Tällaisista tantteeraajista kuninkaat pitävät, joten ennen pitkää kuningas läänitti Hornille Paimiosta peräti kahdeksan taloa. Siis eräänlainen oman aikakautensa notkealiikkeinen moniosaaja. Paimion Meltolan varhaisista vaiheista tiedetään myös se, että vuonna 1490 Henrik Klaunpojan leski, edellä mainitun Niilon sisar Lucia Olavintytär Skelge möi Aakoisissa ja Meltolassa omistamansa tilat Upsalan ja Turun piispoille ja valtionhoitaja Sten Sturelle. Jo ennen kaupan vahvistamista oli tiedossa, että ostajat tulisivat lahjoittamaan tilat Naantalin Luostarille. Kuningas otti kyseisen ”12 tankoa” käsittävän prebenda-tilan (prebenda = virkamiehen tilasta saama palkkaetu) itselleen ja viljelytti sitä kuninkaan perintötilana Engesholmin kuninkaankartanon alaisuudessa. syyskuuta 1599. Nimi vaihtelee historiateoksissa, mutta alun perin nimi oli Hevonpään kartano.. Kummasta muuten kyse : Wiksberg vai Viksberg. Plagmanin kuoltua Meltola läänitettiin v.1627 sotamarsalkka Kustaa Kaarlenpoika Hornille. Olavinpoika oli jos jonkinlaisten lippueiden mestari – oli kyse sitten majoituksesta, ratsastuksesta tai muonituksesta. Ja niin tapahtuikin. Yhtä kaikki, vuoden 1550 paikkeilla Meltolassa oli paitsi kaksi verotaloa myös yksi rälssitalo (= säteri, jonka omistajan ei tarvinnut suorittaa ratsupalvelusta) ja yksi kuninkaantila. 10 Paimion Meltolan asioista päätettiin toisinaan Tukholmassa saakka PAIMIO 700 Perttu Hemminki V uodelta 1405 löytyy Paimion Meltolaa koskeva maininta – rälssinperuutuksen yhteydessä. Toisaalta niinkin kaukaa kuin vuodelta 1404 löytyy kirjoitusasu Meltolaby. Paljon luvattu, mutta toisaalta Niilo Olavinpoika oli pannut hihat heilumaan siellä sun täällä, ja – mikä merkille pantavinta – pysynyt kaiken aikaa lojaalina kuningashuoneen suuntaan. kirjoitusasuja Meldoÿla ja Meldoila. Samana vuonna Niilo Olavinpoika oli kaikkein Suomen nihtien (= jalkaväen sotilas Ruotsin vallan ajan armeijassa 1500–1700-luvulla) päällikkö ja osti Meltolan alaisiksi Fuilan verotalon ja Kuoppilan kruununtilan. Paimion pitäjänhistoria kertoo, että Meltolan kartano takavarikoitiin pari viikkoa Olavinpojan mestauksen jälkeen ja läänitettiin ruotsinmaalaiselle herttuan miehelle, valtakunnankansleri Svante Bielkelle. Lisäksi Niilo Olavinpoika sai 30 kesähäkkiä heiniä. Henkilökohtaisella tasolla hänen olisi kannattanut pyrkiä sovinnollisuuteen eikä esimerkiksi polkea julkisesti ja mielenosoituksellisesti maahan herttualta saamaansa kirjettä. Itse Hornia ei tilalla kuitenkaan juuri nähty, sillä hän teki uutterasti sotareissuja milloin minnekin ja istui välillä myös sotavankeudessa. Niinpä Olavinpoika joutui Uudellamaalla Kaarle-herttuan miesten vangiksi, vaikka tarkoituksena oli ehtiä Sigismundin turviin. Lapsia ei ollut siunaantunut
11 Paimion Meltolan asioista päätettiin toisinaan Tukholmassa saakka PERTTU HEMMINKI Albert Edelfeltin öljymaalaus ”Kaarleherttua herjaa Klaus Flemingin ruumista” (vetämällä parrasta) vuodelta 1878. Hornin leski omisti Meltolan vuoteen 1670 saakka, jonka jälkeen vuorossa oli hänen vävynsä Nils Bielke. Paimion Meltolan kartanon Niilo Olavinpoika sen sijaan kohtasi väkivaltaisen kuoleman Sigismundlojaaliutensa johdosta. Paimiossa Kaarle-herttuan väki piinasi myös Hevonpään kartanon Krister Niilonpoikaa, jonka oli paettava Herttuan miehiä Puolaan saakka. Välillä kartanon omisti maaherra Karl Falkenberg perillisineen, mutta vuonna 1701 koitti taas Hornien aika, kun ohjat ojennettiin Kustaa Hornin tyttärelle, kreivitär Eva Hornille. Fleming ehti kuolla äkilliseen sairaskohtauksen ennen näköpiirissä ollutta yhteenottoa Kaarle-herttuan kanssa. Meltolan kartanon päärakennus lokakuussa 2024.. Vuonna 1649 Horn osti Meltolan alustalaistiloineen
Paimion yhteiskoulun perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Paimion yhteiskoulun 100 vuoden kunniaksi oppilaat pääsivät maistamaan yhtä klassikkoruuista. Muutenkin kanaviillokki ruokalajina kummeksutti. – Sellaista kanaahan ei enää ole edes saatavilla, joten käytämme broileria, kertoo kotitalousopettaja Katariina Saarni. . – Se varmaankin johtuu siitä jos kana on keitetty esimerkiksi laakerinlehtien tai muiden mausteiden kanssa. . – Ei, tämä ei ole sama kuin nykyinen kouluruokana oleva kanakastike, opettaja kuitenkin korjaa. 12 Miltä maistuu kanaviillokki. Kouluruuat ovat muuttuneet vuosikymmenien varrella. Vistan koulun kotitalousopettajat järjestivät pyynnöstä koulun kahdeksannen luokan valinnaisryhmälle kotitaloustunnin, jolla valmistettiin kanaviillokkia. PAIMIO 700 Jaana Pakarinen Tillilihaa, kesäkeittoa, ohrapuuroa ja kanaviillokkia. Vistan koulu viettää satavuotisjuhlaa 7. Nykyisin yksikään näistä ruuista ei kuulu ainakaan Paimiossa koulujen ruokalistoille, joten halusimme testata, vieläkö kanaviillokki maistuu nykylapsille. 100-vuotias koulu . Jauheliharuuat pitävät pintansa Kanaviillokin kanssa oppilaat valmistivat porkkanaraastetta rusinoilla ja Kiisseli sakeutetaan osanestesuurustuksella, kotitalousopettaja Katariina Saarni neuvoo Nea Malmbergia. Erityisesti näihin kouluruokiin liittyy monella sukupolvella erilaisia muistoja. Nyt käytimme kanaliemikuutiota, Saarni kertoo. Yhteiskoulun koulurakennus rakennettiin kaksi vuotta myöhemmin. Oppilaat saivat kanaviillokista hiukan tuunatun version perinteisestä kouluruuasta. Sen sijaan Jonne Koskelan mielestä kanaviillokki olisi tuttua kouluruokaa. Hänellä on siis pitkä kokemus kouluruuista. Vihertävä kastike. Hän on myös itse käynyt Vistan koulua lapsena. – Omat lempikouluruokani olivat ohrapuuro sekä aprikoosipuuro, hän muistelee. Saarni on nykyisin jo eläkkeellä, mutta on toiminut Vistan koululla kotitalousopettajana 33 vuoden ajan. Yhteiskoulun vanha rakennus toimii yhtenä Vistan koulun koulurakennuksista edelleen. – Vähän outoa, Kiia Vesalainen kommentoi. . Jonne Koskela sekoittaa kanaviillokkia.. Nykyisellä valmiiden kanasuikaleiden aikakaudella kanan keittäminen oli oppilaille uutta. . Tähän kanaviillokkiin tulee kermaa, mikä ei kouluruokaviillokkiin aikoinaan kuulunut. toukokuuta. Mutta eikö kanaviillokki ollut aikoinaan vähän vihertävää. Oppilaat ovat saaneet ensin kanankoipia keitettäväksi
. Tarjoa keitetyn riisin kanssa. suolaa tarvittaessa . Lisää kanan keitinliemi tai vesi ja kanaliemikuutio. – Sen sijaan esimerkiksi kaaliruokia, maksaruokia tai veriohukaisia ei enää kouluissa ole. 2,5 dl kanan keitinlientä TAI 2,5 dl vettä ja ½ kanaliemikuutio . Kiia Vesalaisen lempikouluruoka on puolestaan tonnikalapasta. Tarkista nesteen määrä, lisää tarvittaessa keitinlientä. Lisää kanaliha. . Jätä hautumaan kannen alle, kunnes riisi on kypsää. 1,5 rkl vehnäjauhoja . Vaikka ruuat muuttuvat, on kouluruokalistalla silti ruokia, jotka ovat olleet siellä jo vuosikymmeniä – erityisesti jauheliharuuat ovat suosittuja vuosikymmenestä toiseen. . . 2–3 keitettyä kanankoipea . . 13 jälkiruuaksi puolukkakiisseliä. Kiisselin valmistus kuuluu edelleen koulujen kotitalousopetukseen. – Pinaattivelli! Mea Sibakov, Nea Pihkanen ja Kiia Vesalainen sanovat yhteen ääneen. Kanaviillokki . SUVI PULLIAINEN Nykylapsille kanaviillokki ei ole tuttu ruoka – toisin kuin monelle aikaisemmalle sukupolvelle. . . Nosta koivet jäähtymään, säästä keitinliemi. No miltä se kanaviillokki nyt sitten maistuu. n. – Päiväkodissa olen viimeksi syönyt kiisseliä, Vesalainen sanoo. . . . Pilko sipuli. . . – Ihan hyvää. Pinaattivelli ei maistu Mitä siellä koulussa sitten syödään, mitkä ovat oppilaiden kouluruokasuosikkeja nykyisin. Miltä maistuu kanaviillokki. Saarni veikkaa, että smoothiet ovat nykyisin korvanneet kiisselit. Anna kiehahtaa, sekoittele. . . . . Irrota hiukan jäähtyneistä keitetyistä kanakoivista liha. . Laita kanankoivet kattilaan, lisää vettä sen verran, että juuri ja juuri peittyvät. 1 tl currya . Lähde: Vistan koulun kotitaloustunti. . . Kiia Vesalainen, Nea Pihkanen ja Sibakov pääsivät valmistamaan kanaviillokkia kotitaloustunnilla. 2 rkl öljyä tai kunnon nokare margariinia . . – Possukastike ja kalapuikot, Jonne Koskela puolestaan kertoo. Tarkista maku. Lisää vehnäjauho ja sekoita. Mausta suolalla ja pippurilla, lisää kerma ja tarvittaessa sitruunamehua. – Jauhelihakastike, makaronilaatikko ja lihapullat, Saarni luettelee. 3 rkl ruokakermaa . . Erilaista kuin kanakastike yleensä, mutta ihan hyvää, tytöt toteavat. Kouluruuat ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta esimerkiksi jauheliharuuat pitävät pintansa. Sen sijaan kodeissa kiisseleitä ei enää niin paljon valmisteta. – Riisi ja kana on hyvää, Nea Pihkanen sanoo. . . 1–2 maustemitallista valkotai mustapippuria . . . ½–1 sipuli . Entäpä inhokkikouluruoka. Kuumenna pannulla öljy tai margariini, lisää sipuli ja curry. Kuumenna kiehumispisteeseen, alenna lämpöä ja keitä kanankoipia noin 20 min. (sitruunamehua)
KAIKKI MITÄ HIIHTÄMISEEN TARVITSET! Hiihtopalvelu Tomi Vuorinen Haarlantie 2A, 25500 Perniö www.hiihtopalvelu.fi | p. 050 564 2402 Salolainen maastohiihdon erikoisliike – huolto, tarvikemyynti... paimionseurakunta.fi Kyselylomake Paimio 700 -juhlavuosi. KAIKKI MITÄ HIIHTÄMISEEN TARVITSET! Hiihtopalvelu Tomi Vuorinen Haarlantie 2A, 25500 Perniö www.hiihtopalvelu.fi | p. • Nelipyöräsuuntaukset tarkalla 3Dlaitteistolla. Muista seurakunnan ja juhlavuoden ohjelmista lisätietoa www.paimionseurakunta.fi ja muissa kanavissa. • Katsastustarkastukset sekä katsastuspalvelu •llmastointihuollot r134aja 1234yf-järjestelmille •OBD-mittauksetjavikadiagnostiikka •Bensa-jadiesel-päästömittaukset •Sijaisauto-jasähköskootteripalvelu •Renkaatjarengashotellikaikkiin autoihin. Lue lisää osoitteessa tilaajapalvelija.fi/ sovellus Kirkon historia Paimiossa ulottuu kristinuskon Suomeen saapumisen tienoille, noin tuhannen vuoden taakse. •Tuulilasinvaihdot Teollisuustie8,Paimio (02) 473 2130 www.autokorjaamosonkki.fi huolto@autokorjaamosonkki.fi Onnea Paimio 700 vuotta! Paimiossa kaukolämpö on lähilämpöä www.plk.fi Nummenniityntie 22, 20780 KAARINA Puh. Tänä vuonna tulee kuluneeksi seitsemänsataa vuotta ensimmäisestä Paimion kirjallisesta maininnasta. Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 M ak sa ja : Ke sk us ta n Pa im io n ku nt ay hd is ty s Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. 050 564 2402 Salolainen maastohiihdon erikoisliike – huolto, tarvikemyynti KAIKKI MITÄ HIIHTÄMISEEN TARVITSET! www.vistamatkat.fi Onnittelut Paimio 700 vuotta! MATKATOIMISTO matkatoimisto@vistamatkat.fi puh. Juhlapäivä 7.5.2025 huipentuu piispanmessuun Paimion kirkossa, Eläköön Paimio – tapahtumien yötä valvotaan 22.8.2025. 020 720 9600, Fax 020 720 9601 www.suodatintekniikka.com Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. Kyselyyn pääset alla olevalla QR-koodilla tai verkkosivuillamme olevasta linkistä. Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 M ak sa ja : Ke sk us ta n Pa im io n ku nt ay hd is ty s Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. Juhlavuotta vietetään pitäjässämme monin tavoin. Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 Ota käyttöön uutissovellus Seuraa uutisia pitkin päivää ja lue näköislehteä. Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 M ak sa ja : Ke sk us ta n Pa im io n ku nt ay hd is ty s Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. 02 477 5600 MATKAT MATKAT www.vistamatkat.fi VISTA VISTA Autoilijalle huollot Sonkilta • Huollot sekä korjaukset • Meiltä myös auton alustan ruostevauriokorjaukset. KAIKKI MITÄ HIIHTÄMISEEN TARVITSET! Hiihtopalvelu Tomi Vuorinen Haarlantie 2A, 25500 Perniö www.hiihtopalvelu.fi | p. Juhlavuoden jälkeen alkaa Paimion kirkon peruskorjaus. 14 Salolainen maastohiihdon erikoisliike – huolto, tarvikemyynti... Lataa sovellus mobiililaitteesi sovelluskaupastasi ilmaiseksi. 050 564 2402 Salolainen maastohiihdon erikoisliike – huolto, tarvikemyynti... Tervetuloa! Keskustan Paimion kuntayhdistys Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan tilille FI4453193520025825 M ak sa ja : Ke sk us ta n Pa im io n ku nt ay hd is ty s Paimion Keskusta 100v juhla Maanantaina 24.2.2025 Sukselan Vanhalla kyläkoululla Juhlapuhujana puheenjohtaja Antti Kaikkonen! Onnittelujen vastaanotto ja kahvitus klo 17 alkaen, ohjelma klo 18. Millaisia toiveita sinulla on kirkkotilaan liittyen
Paimiossa asuva Pasi kuitenkin arveli paikkakunnan olevan 700 vuoden päästä nykyistä huomattavasti suurempi, joskaan ei suurkaupunki.. . Sylissä on perheen kuopus, Mila Sonkki. Lisäksi tekoäly voi muuttaa arkea niin paljon, ettei mielikuvitus yllä niin pitkälle. Miltä täydellinen katukuva silloin näyttäisi, millainen olisi silloin paras paimiolaisten arki ja mikä kaikki olisi 700 vuodessa muuttunut. PAIMIO 700 Maria Kesti Vanhin säilynyt asiakirja, jossa Paimio mainitaan, on 700 vuotta sitten laadittu kauppakirja. Paimiolaiset visioivat 700 vuoden päähän kvanttikeskusta ja kantohärveleitä. Jo muutaman vuoden päässä häämöttävä tulevaisuus näyttää sumealta, saati vuosisatojen. Ei tällaista aikajaksoa osaa ihmismieli käsitellä, mietti paimiolaisen ruokakaupan edustalla 44-vuotias Pasi, joka ei kertonut lukijoille sukunimeään. – Nykymaailman meno on sellaista, että on todella vaikea nähdä 700 vuoden päähän. MARIA KESTI Jonna Sjöholm, 33, on kotoisin Karjaalta ja asunut Paimiossa puolisonsa kotipaikkakunnalla runsaan vuoden. Miltähän Paimio näyttäisi toisen samanlaisen ajanjakson jälkeen eli vuonna 2725. Tehtävä osoittautui vaikeaksi. Kunnallislehti kyseli paimiolaisilta katugallupissa ja verkossa, millainen olisi 700 vuoden kuluttua unelmien Paimio. 15 TIMO VÄNTSI Poimari pysyy, mutta missä ovat talvet
Täällä saisi olla enemmän nähtävyyksiä ja kävelyteitä, joilla kävellä ympäri kaupunkia. – En toivoisi Paimion olevan lumeton autiomaa, josta kaikki ovat kaikonneet. Saisi pysyä 700 vuoden kuluttua sellaisena kuin nytkin. Ehkä Paimion S-market on vihdoinkin 24/7 auki! Viimeisen parinsadan vuoden aikana kaikki on mullistunut niin paljon, että on vaikea arvata, mitä vielä tulee. Ehkä juna viimein pysähtyisi täällä. Toivottavasti tätä on Paimiossa myös 700 vuoden kuluttua. Paimiossa asuva Niko Koskinen, 28, on syntyjäänkin paimiolainen.. Itse kaipaan enemmän kaupungin vilskettä kuin Paimiossa nykyään on.” Krystyna Triukhan, 18-vuotias Nuorisolle turvallinen maalaiskaupunki ”Toivon, että Paimio pysyisi pienenä maalaiskaupunkina, jossa on paljon vihreää ympärillä. Palveluita olisi paljon, ja pieniä kouluja ja päiväkoteja sekä harrastusmahdollisuuksia. Kaipaan näitä Ukrainasta, jossa asuin paljon isommassa kaupungissa. Toivottavasti tulevaisuudessakin tuetaan liikuntaa ja perheitä, on paikallisia yrityksiä ja kiitettävästi palveluita. Samantapaisia toiveita tuli muilta. Paimio voisi vähän kasvaa mutta pysyisi kohtuullisen kokoisena. Tämä on myös sievä ja turvallinen kaupunki. En haluaisi kaiken olevan verkossa, vaan että silloinkin olisi vielä kivijalkaliikkeitä. Julkinen liikenne olisi varmaan muutenkin parempi, ja olisi itseliikkuvia busseja. 16 – Ehkä silloin liikutaan jonkin sortin kantohärveleillä, hän kommentoi. Toivottavasti 700 vuoden kuluttuakin olisi talvia eikä elettäisi tropiikissa!” Jenni Kanervo, 29-vuotias Paimio tarvitsee nähtävyyksiä ”Paimiossa on paljon puistoja, ja pidän niistä. Olisi hyvä, että samat mahdollisuudet säilyisivät kuin nyt, ja täällä olisi tarpeeksi työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Smarket ja Poimarikin saivat osansa. On kivaa, että kaikki tuntevat toisensa.” 18-vuotiaat Niko Marttila ja Onni Ullmann Ei ydinsotaa ”Paimio on nykyisellään ihan kiva. Se helpottaisi elämää selvästi. Hanna Koponen, 56, on syntyjään Paimiosta ja asuu täällä jälleen. Toivotaan, ettei mitään ydinsotaa tule.” Pekka Riipinen, 70-vuotias Kunpa 700 vuoden kuluttua olisi vielä talvia ”Toivoisin Paimion olevan tosi yhteisöllinen 700 vuoden kuluttua. Pienessä kaupungissa byrokratia on matalaa ja kaikki on helposti lähestyttävää ja saatavilla. Katukuva muistuttaisi scifileffoja ja olisi modernimpi. Jospa S-market olisi vihdoinkin ympäri vuorokauden auki! ”Paimio on varmasti 700 vuoden kuluttua kasvanut. Olen itse kasvatusalalla töissä ja toivon, että paimiolaiset lapset ja nuoret saisivat 700 vuoden kuluttua elää turKrystyna Triukhan, 18, on kotoisin Ukrainasta ja asunut Paimiossa kaksi vuotta
Paikallisten palveluiden toivon säilyvän. Hän sanaili: ”Paimionjoella vesi vapaasti virtaa. 17 Niko Marttila, 18, ja Onni Ullmann, 18, ovat Paimion lukion abeja. Toivottavasti myös hyviä palveluita olisi 700 vuoden kuluttua, ja lyhyet matkat kaikkialle. Tulevaisuuden uhkakuvat nousivat yhdessä vastauksessa esiin: ”350 vuoden kuluttua täällä ehkä jo uskotaan, että luontokadosta, ylikulutuksesta ja ilmaston lämpenemisestä varoittaneet olivat sittenkin oikeassa. Kaipa jotkin robottiautot täällä 700 vuoden kuluttua liikkuvat. Luonnonläheisyys ja pienen kylän tuntu tekee Paimiosta ihanan paikan.” Lisäksi monessa vastauksessa Paimion pelättiin kasvavan liikaa. Rauhallista Paimiota toivon. Ei olisi rasismia eikä kiusaamista, ja nuoriso saisi Paimiosta luonnonläheisiä kokemuksia.” Hanna Koponen, 56-vuotias Paimio saisi pysyä rauhallisena ”Kunpa tulevaisuudessa ei olisi sotaa. Kolmas kirjoitti: ”Toivottavasti luonto ainakin säilyy. Eräs vastaaja näki, että Paimionjoki pääsisi virtaamaan valtoimenaan. Varhaiskasvatus ja leikkipuistot saisivat olla hyviä. ”Unelmieni Paimio olisi noin 40 000 asukkaan kaupunki, jossa näkyisi rakkaus luontoa kohtaan”, kirjoitti eräs. Poimari on silloinkin varmasti olemassa! Ehkä nimi on vaihtunut…” Niko Koskinen, 28-vuotias ”Sori siitä” Verkkovastauksissa paimiolaisten toiveissa tulevaisuudelle esiintyi ylivoimaisesti useimmin se, että Paimion pitäisi pysyä vehreänä ja luonnonläheisenä. Marttila on alun perinkin paimiolainen, kun taas Sauvosta kotoisin oleva Ullman muutti Paimioon aloitettuaan lukion. Nykyisen kirkon katolla sammalpeite vihertää. Miksi. Pikkukaupungin tunnelman toivottiin säilyvän: ”En toivo ainakaan täyteen rakennettua isoa likaista kaupunkia, jossa kuhisee väkeä kuin muurahaispesässä.” ”Toivon, ettei Paimio olisi ainakaan ylitäyteen rakennettu teollisuuskaupunki. Pekka Riipinen, 70, on asunut Paimiossa parikymmentä vuotta. vallisessa ympäristössä. Toivottavasti koko Paimio ei ole pyyhkiytynyt kartalta pois eikä se ole jäänyt esimerkiksi saasteiden ja jätteiden alle. Muutamia tarkkojakin toiveita tuli. Paimio saisi pysyä jatkossakin rauhallisena ja lapsille turvallisena.” Jonna Sjöholm, 33-vuotias Poimari on varmasti olemassa ”Jaa-a. Toiselle täydellinen Paimio olisi ”maalaiskaupunki, jossa viljellään suomalaista ruokaa ja luontoa arvostettaisiin”. Paikkakunnan huono puoli hänelle on, että suku asuu muualla. Hän oli haastatteluhetkellä päiväkotilasten kanssa Teletappimäessä. Mielestäni Paimio saa viehätysvoimansa pikkukaupungin tunnelmastaan, ja jos se katoaa, on se sääli.” ”Toivon, ettei Paimio ole ainakaan suurkaupunki, jossa talot on rakennettu vieri viereen.” Yhdessä vastauksessa väläytettiin, että Paimio olisi samalla myös teknologisesti kehittynyt kaupunki. Siksi, koska kvanttiteollisuuskeskus on nykyisen Alatalon viljelmän tilalla.” Eräs vastaaja näki unelmien Paimiossa paitsi riittävästi lapsiperheitä, työpaikkoja ja Suomen parhaat hyvinvointimahdollisuudet, myös kauniita naisia. Sori siitä.”. Ja siihen 350 vuotta lisää, eikä kukaan ole sen aikaista maailmaa enää todistamassa. Jenni Kanervo, 29, on paimiolainen varhaiskasvatuksen opettaja. Jotain olisi pitänyt tehdä
Hän saikin mukavan startin, sillä vuonna 1591 valtakunnanmarski Klaus Fleming myönsi Henrikin käytettäväksi kymmenen talollisen päivätyöt Paimiosta ja 24 parmasta heiniä. Tuomari Paleen ei vierastanut tavallista rahvasta, vaan laati esimerkiksi perunkirjoja kaikelle kansalle. Seuraavaksi sai Niilon ja Cecilian poika, vänrikki Henrik Gyllenhierta kokeilla onneaan. Maallisen esivallan ohella hän kunnioitti suuresti Pyhän Jaakopin seurakuntayhteisöä, jonka tukipilari hän oli kuolemaansa saakka. Tärkeä Jägerhon-palanen on kuitenkin se, että Briittan ja Pietarin poika Krister ja tytär Margareta olivat aikuisiällään Jägerhorneja. Wiksbergin tilakokonaisuutta syksyllä 2024. Hänen omaisuutensa ei rajoittunut pelkästään Viksbergiin. Mutta sitten Niilo Sveninpoika kuoli, ja Cecilia-rouva hallitsi leskenä Hevonpään kartanoa yli 20 vuotta. Vuonna 1738 kuolleen Abraham Paleenin jälkeen Viksbergiä isännöivät ensi alkuun perilliset yhdessä ja vuodesta 1763 A. Aihekuva, Qwensel. Hän kunnostautui muun muassa perustamalla Meltolaan tiilija kalkkitehtaan v. Tämä piirre ilmeni muun muassa siten, että Paleen vaati – ei kiivaasti, vaan huolellisesti harkituin sanankääntein – Suomeen paitsi hallinnon uudistusta myös sellaisia tuomareita ja virkamiehiä, jotka ymmärtävät ja puhuvat kansan kieltä eli suomea. Erikin kuoleman jälkeen sekä Viksberg että Meltolan kartano siirtyivät majuri, vapaaherra Reinhold Johan Rehbinderille ja hänen puolisolleen Kristiina Margareta af Palenille. Loppupäästä jo ”köyhyyden vaivaamana”. Paleenin aateloitu poika Erik Johan af Palen. Paleen oli Viksbergin säterin omistaja vuodesta 1724 lähtien. Hieman hidasliikkeinen Henrik ei vänrikin töiltään ehtinyt naimisiin. Niitä hänen tiedetään allekirjoittaneen urallaan ainakin 437 ja olleen usein myös henkilökohtaisesti läsnä vainajan kotona. Paleen oli ”suomalaisten talonpoikien oikeuksia puoltava tuomari”, luonnehditaan Paimion historiateoksessa. Hänellä oli myös Piikkiön Linnunpään kartano ja Oorlahden tila, joka niinikään sijaitsi Piikkiössä. Useimmille paimiolaisille – saatikka vieraspaikkakuntalaisille – ei sano, vaikka Briitta ehkä oli syntyisin Hevonpäästä ja asemies Pietari Pietarinpojan naituaan tuli mahdollisesti samalla siirtäneeksi Hevonpään tilan Jägerhorn-suvulle. 18 Hevonpäässä hallitsivat Jägerhornit, Gyllenhiertat, Paleenit ja Rehbinderit PAIMIO 700 Perttu Hemminki S anooko nimi Briitta Klauntytär Horn mitään. Paleen oli pelannut korttinsa hyvin, mutta hän olikin mies täynnä mainioita ominaisuuksia. Historian penkominen on monesti sellaisen palapelin rakentamista, jonka paloista puuttuu yli puolet. Presussilaissyntyisen Johan Carl Ludvig Engelin piirtämä makasiini Paimion Wiksbergin kartanon mailla. Engel tunnetaan henkilönä, joka loi Helsingille monumentaalisen Empire-keskustan ja toimi suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla. Fleming ja Juhana III anteliaina Hevonpään kartanon varhaiseksi omistajaksi tuli Krister Pietarinpoika Jägerhorn ja hieman myöhemmin hänen tyttärensä Cecilia, puolisonaan amiraali Niilo Sveninpoika Gyllenhierta. 1763. Isonvihan vuosina 1700-luvun toisella vuosikymmenellä Hevonpään eli Viksbergin kartano oli tuomari Johan Wallensteenin omistuksessa. Niistä vähäisin ei ollut huippuunsa hiottu oikeustaju ja lain tuntemus. Noiden masentavien melskeiden jälkeen kartano siirtyi hänen vävylleen, kihlakunnantuomari Abraham Paleenille. Aikakauden hienostunut maku näkyi myös esineiden tasolla. Kuvioon sopinee myös se, että Hevonpäästä kotoisin olevan Niilo Pietarinpojan vuoden 1471 sinetissä oli kuvattuna riippuva metsästystorvi – jägerhorn. Päälle päätteeksi Juhana III:lta tuli vielä vänrikilleen läänityksinä kaksi verotaloa Marttilan Taloilasta. Hätävarana Paleenilla oli vielä Mainiemen säteri Kemiössä plus useita rälssitiloja Paimiossa. Koska kyse on 1400-luvuilla tapahtuneista asioista, toimii faktantarkistus heikosti. Abraham Paleen oli talonpojan asialla
Oli siinä palkollisilla ihmeteltävää – ja samalla mielenkiintoista kerrottavaa kotiväelle. Vuonna 1767 E. Silkkiä oli vähän siellä ja täällä, kuten myös rokokootyyliä. Kreivin huoneessa oli tietenkin tyylikäs pukeutumispöytä ja pompöösiä maskuliinisuutta huokuva, jalopuinen piippuhylly. PERTTU HEMMINKI Herrasväen sisustustyyliä 1700-luvulta. Viksbergin puisto oli 1700-luvulla puhtaasti geometristä tyyliä, mutta muuntui seuraavalla vuosisadalla edustamaan englantilaista maisematyyliä. Klausin veli sai neljänneksen Hevonpäästä, mutta kuoli 1616 Venäjällä sotavankeudessa. Hienon sukunimen Rosencrantz (= rukousnauha) Krister oli ottanut käyttöön omin lupinensa. Tällainen tilanne on vallinnut noin 1000 vuotta sitten rautakauden loppupuolella, joten nimen täytyy olla hyvin vanha. Kun Kaarle-herttua kukisti Sigismundin, ei Niilonpojalle jäänyt juuri muuta mahdollisuutta kuin paeta Puolaan. Näin tietää Paimion pitäjänhistoria kertoa. Kotiinpaluu Rosencrantzina Veli-vainajan neljänneksen sai Krister Niilonpoika Rosencrantz, joka olikin yllättäen sama henkilö kuin Puolaan Kaarle-herttuaa paennut Krister. Rehbinderin aikaan kivirakennuksen yläkerrassa oli hieno, pittoreski salonki ja sen vieressä pieni seurusteluhuone eli ”förmaaki”. Kuvan etualalla oleva tie oli aikoinaan nimeltään Käräjätie, nykyisin se on Hirvonpääntieksi nimetty Käräjätien jatke. Pakoon Kaarle-herttuan kiukuttelua Krister Niilonpoika oli monen silloisen Suomen aatelisen tavoin kuningas Sigismundin kannattaja. . Priimaa pyydettiin ja sitä myös saatiin. Paleen tilasi arkkitehti C. Hevonpää tunnetaan Paimiossa kylän ja talon nimenä, mutta alkuaan se on viitannut paikalla olleeseen mereen pistävään niemeen, joka on muodoltaan muistuttanut hevosen päätä. Lisäksi eteläpäädyssä oli ”kabinetti”. 19 Hevonpäässä hallitsivat Jägerhornit, Gyllenhiertat, Paleenit ja Rehbinderit Tässä Wiksbergin kartanon mailla yhä olevassa rakennuksessa kihlakunnantuomari Abraham Paleen istui käräjiä 1720ja 1730-luvuilla. Kreivin huone sijaitsi länsipäädyssä. Hänen pesänselvityksensä tehtiin vasta 1644, jolloin Hevonpään kartanon sai hänen nuorin poikansa ratsumestari Juhana Kristerinpoika Gyllenhierta. Seurauksena oli, että Kaarle-herttuan väki pani Hevonpään kartanoa säpäleiksi minkä ehti, ja sigismundilaiset yrittivät paikkailla jälkiä. Kangastapeteista tiedetään sen verran, että ne olivat huolellisesti valittuja ja upeita jo 1730-luvulla. Hän kuoli poikamiehenä v.1594. Aikakauden ailahtelevuutta kuvaa, että Hevonpää palautettiin melko pian Kristerin pojalle Klausille, joka kohosi Ruotsin valtakunnan luutnantiksi ja ratsumestariksi. Krister Niilonpoika itse kuoli maanpaossa. Kartano siirtyi hänen velipojalleen Kristerille, joka myös oli vänrikki, mutta naimisissa Spurilan Anna-serkkunsa kanssa. . Förmaakin pöydissä oli marmoriakin ja salongin kalustossa merino-kangasta. Oh, la la! Mikä salonki, mitkä tapetit! Vaikka Viksbergin kartanon omistajat vaihtuivat ajoittain tiuhaankin, oli Viksbergin kartanon asuntopiha vielä 1760-luvullakin entisessä keskiaikaisessa muodossaan. Kristerin poika Klaus sai isot läänitykset, mutta kuoli jo vuoden kuluttua siitä, kun veljensä oli menehtynyt vankeudessa Venäjällä. Siellä hän eleli vuoteen 1620 saakka. Schröderiltä kartanon uuden päärakennuksen piirustukset. (Kaisa Häkkinen ja Jaana Riikonen Paimion seudun ympäristöyhdistyksen julkaisussa ”Mikä paikka! Ja mikä nimi!”). Kalustukseen kuului monia mahonkiesineitä, kuten sohvia ja divaanipöytiä. Hevonpää takavarikoitiin kruunulle, mutta paimiolaiset joutuivat silti paiskimaan raskaita päivätöitä kartanon hyväksi. 1600-luvun loppupuolella Hevonpään kartanolla oli useita eri omistajia.. J. Aihekuva Turun Qwenselin talosta. Pian alueelle tehtiin toinenkin asuinrakennus, tällä kertaa rakennusmateriaalina oli kivi. F
Parisataa vuotta sitten Turun rajan ylittäminen oli paimiolaisille – ja toki muillekin maalaisille – raskas koettelemus. Riippumatta siitä, pyrkikö kaupungin rientoihin hevospelillä, kävellen vai hiihtäen. ”Säkit ja tavarat turmellaan” Epämieluisaa oli ensinnäkin se, että pikkutullin palvelijoiden velvollisuutena oli verottaa torille tai markkinoille myytäviksi tuodut tavarat monimutkaisen pikkutullitaksan mukaan. Tällainen käytäntö ei miellyttänyt ketään, mutta säästösyistä siihen juututtiin vuosikymmeniksi. Niin sanottu pikkutulli. Turussa tällaisia kotimaantulleja oli Uudenmaankadulla, Hämeenkadulla, Aninkaistenkadulla ja Aurajoen rannassa Multavierunkadulla. HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/FINNA. Mutta mikä teki noista pikkutulleista niin ikäviä paikkoja 1700-luvulla torikauppaa käyneiden paimiolaisten kannalta. Syynä oli Kustaa II Aadolfin Saksasta kopioima maalaisten kannalta pirullinen tullijärjestelmä. Entisaikojen Turkua.. Paimion Hevonpään eli Viksbergin kartanon aikoinaan omistanut tuomari Abraham Paleen kirjelmöi vuonna 1734 muun muassa paimiolaisten talonpoikien nimissä seuraavasti: ”Valittaen täytyy maamiehen tuoda julki se suuri epäoikeudenmukaisuus, mikä vallitsee niin kaupunkien tulleilla kuin pitäjienkin markkinoilla sen jälkeen kun tul. Joskus kaikki sujui mukavasti ja joutuisasti – useimmiten ei. Se ei koskenut ulkomaankauppaa, vaan viljaa, ruokatarpeita ynnä muita perushyödykkeiltä, joita tuotiin lähipitäjistä Turkuun myytäväksi. Monenlaista mutkaa matkassa ja lopuksi härdelli tullinpuomilla. 20 Turkuun ei menty huvin vuoksi PAIMIO 700 Perttu Hemminki Nykyisin Paimiosta pääsee Turkuun mukavasti Föli-bussilla. Turusta ei vastaavaa kuvitusta, ikävä kyllä, ole. Vuonna 1837 taiteilija Magnus von Wright ikuisti Helsingin Pitkänsillan pohjoispäässä sijainneen Hämeentullin. Lähtökohtainen ongelma oli, että 1600ja 1700-luvulla pikkutullin kanto oli usein yksityistetty
Jopa Tukholman plootuja kaivattiin välirahaksi, niin sekavaksi meno toisinaan yltyi. Tuolloin ohjelmassa on myös paimiolaista perinneolut-asiaa. Juntola oli kartanoiden ”kakkosdivisioonaa” eli eräänlainen maalaiskartano. Suomen vanhoista herraskartanoista yli puolet sijaitsee VarsinaisSuomessa. Nykyinen rakennus on pitkälti menneiden aikojen asussa. . Paimion historiateoksessa Juntolaa ei kutsuta kartanoksi, mutta mainitaan, että vuoden 1860 henkikirjassa myös Juntolassa oli muonatorppari. Olkoonpa mikä nyytti hyvänsä, niin niitä heitellään ja niihin pistellään keihäällä tai raudalla. marraskuuta 1899 Paimion Juntolassa: ”vuosisataisessa niiden aikojen kapakkapaikassa, jolloin Paimionjokea purjehdittiin vielä Juntolankoskelle asti ja jolloin miesväki Paimion pestimarkkinoilla hoilotti, että ennen loppuu piiat Paimiosta kuin olut Junnon kellarista”. Mutta kuitenkin – kuten Paimion historiateoksessa todetaan – ”merkillistä suuruuden härmää on tarttunut Juntolan yksinäistalon maineeseen”. ”Isäntä on menny kartanolle” Kartanolle ei ole Suomessa tarkkaa määritelmää. PERTTU HEMMINKI Vanhaa hienoa pariovea ei ole ryhdytty muuttamaan. 1600-luvun alkupuolella talo oli jo autio ja myöhemmin 1600-luvulla läänitettynä ”Halikon Vuorentaan herroilla”. Juntolalla on kuitenkin kunnia olla sittemmin laajalti tunnetuksi tulleen kansanopiston ensimmäinen ja ainoa synnyinsija. Vaikea sanoa, loppuiko olut kellarista sittenkin, mutta yhtä kaikki opisto jätti Juntolan jo vuoden kuluttua. Pieniä tai keskisuuria tiloja ei kuitenkaan kutsuta kartanoiksi muuten kuin pilanpäiten. Lähteet: Paimion historia (Herzen, 1973). Aateliskartanon statusta sillä ei ollut. Vuosina 1622 ja 1623 annettiin joukko kuninkaallisia asetuksia, joilla määrättiin pikkutullien perustamisesta kaupunkeihin. Juntola oli tosin kartano vain tavallisen rahvaan katsannossa. Paleenin ja maamiesten kirjelmän mukaan tulleilla kohdellaan maalaisia ”syökäreiden (tullimies) antamilla iskuilla ja päällekarkauksin”. Vuoden 1540 maakirjassa Juntola oli vain puolen manttaalin talo. Tämä saattaa olla monelle yllättävä tieto: onhan kansanopisto jo useiden sukupolvien ajan ankkuroitu – ainakin mielikuvissa – tiukasti Vistalle eli Paimion nykyiseen keskustaan. Kun pohjalaisisännän kerrotaan olevan ”kartanolla”, on hän todennäköisesti hakkaamassa halkoja puuladossa tai kärräämässä lantaa navetan takana. Pikkutullin palvelijoiden piti verottaa torille tai markkinoille myytäväksi tuodut tavarat yksityiskohtaisten taksojen mukaan. Junnon kellari oli aikoinaan arvatenkin yhtä kuin Juntolan kestikievarikartanon maakellari. Paimio-olut, joka julkistetaan 15. Torikauppaa tekevän maalaisen piti tyytyä ostajan arvioihin, jotka olivat usein varsin utopistisia. Liikkeellä oli monenlaista rahaa, eikä pankkisetelien käypää arvoa osattu laskea. Se muutti Vistalle Inkilän vanhaan kievaripaikkaan ja entiseen kapakkaan. Yksityisessä omistuksessa oleva Juntolan kartano lokakuussa 2024. 21 PAIMIO 700 Perttu Hemminki Varsinais-Suomen kansanopisto toimii yhä Paimion Vistalla. Muistoja Juntolan tilasta ja sen yhdestä aikaisemmasta merkittävästä omistajasta, kunnallisneuvos Klas Albert Limnellistä muokkaa henkilökuvaa Sauli Immaisi lauantaina 15. Näitä muonittajia oli alkujaan vain kartanoissa, mutta aikaa myöten myös vauraissa talonpoikaistaloissa. Liikenne öiseen aikaan oli kielletty.. Kaupungit aidattiin tulliaidoilla, joiden portit avattiin ja suljettiin määrättynä kellonaikana. Mahtavuus tarua. Tulliportit aukaistaan melko myöhään aamulla, ja kun ne vihdoin ovat auki, tarkastetaan jokainen kuorma, jokainen ruokapussi, skriini ja kirstu, laukku ja kapsäkki. . Näin maamiehen säkit ja tavarat turmellaan ja lisäksi kulutetaan aikaa niin, että varsinaisena markkina-aikana – joka Turussakin on vain yksi päivä – ei maamies pääse edes kaupunkiin tavaroineen silloin kun markkinaväki on koolla, vaan vasta seuraavana päivänä.” Iskuja ja päällekarkauksia Siinäkään ei vielä kylliksi. Tuolloin talon omisti Jussi Heikinpoika. . . . Mutta sen ensimmäiset opinsaunat lämpenivät Paimion Juntolassa saakka. Tullin historiatiedotus (2022). Juntolan merkillinen ”suuruuden härmä” Turkuun ei menty huvin vuoksi lit annettiin vuokralle. Monenkirjavia seteleitä tyrkytettiin, mutta vaikeinta oli vaihtorahan puute. maaliskuuta, liittyy vahvasti Juntolan kartanoon ja sen historiaan entisaikojen kestikievarina. Kirjalliset lähteet eivät puolla tätä näkemystä. Tosiseikkoihin ja lähteisiin nojautuen. Etelä-Pohjanmaalla ei Isonkyrön Orisbergiä ja Seinäjoen Törnävää lukuun ottamatta ole kartanoita juuri lainkaan, mutta jokaisessa maalaistalossa on ”ulkokartano”. Historiateos kertoo, että kansanopisto aloitti toimintansa 7. Kustaa II Aadolf antoi määräyksen uuden tullijärjestelmän perustamisesta vuoden 1622 lopulla. Tarujen mukaan Juntola oli joskus jopa mahtavampi talo kuin Lopen kartano ja muu Paimio yhteensä. Ennen loppuu piiat kuin olut Paimion historiateos vuodelta 1973 – kirjoittajinaan Toini Erkola, Erik von Herzen ja Kerttu Innamaa – ei sievistele. maaliskuuta 2025. . Entisaikoina maalaiskartano oli käypä sana viestimään, että maanviljelyyn liittyvää ymmärrystä ja osaamista on muuallakin kuin aateliston keskuudessa. Tuon ajan Euroopassa kaupunkien porteilla kannettavat maksut olivat yleisiä. Kauppaa sai käydä vain kaupungeissa ja tiettynä vuodenaikana pidetyillä maaseutumarkkinoilla. . Pitäjän pohjoisimmassa kolkassa, silloisen Hämeen Härkätien tuntumassa. Portit yöksi kiinni . Sisällä kaupungissakaan – sitten kun sinne vihdoin päästiin – maalaisella ei ollut helppoa. Se kertoo esimerkiksi viinanpoltosta ja -käytöstä useaankin otteeseen
Rivitaloja sen sijaan on valmistunut 2020-luvulla yli kymmenen. ”Perheellistymisen myötä aloimme kaipaamaan lisää tilaa ja omaa pihaa”, Camilla kertoo. SUVI PULLIAINEN Vajaan vuoden päästä Eloset ovat taas paimiolaisia. Kaipasi elämää ympärilleen ja enemmän tekemistä. Sitä suuremmalla syyllä odottaa, että talo olisi jo valmis, Camilla jatkaa. Kun sopivaa taloa ei Kaarinasta löytynyt, kotikontujen kuiske vahvistui. PAIMIO 700 Suvi Pulliainen Perhe ja ystävät, hyvät palvelut, pienen kaupungin rauha sekä toimivat liikenneyhteydet. Tonttikauppa näytti viime vuonna taas piristymisen merkkejä, kun omakotitalotontteja kaupattiin kahdeksan ja vuokrattiin yksitoista. Siellä Elosten perhe on kasvanut 2-vuotiaan Elviira-tyttären verran. ”Kyllä me rakennetaan meidän loppuelämän kotia”, Camilla sanoo. Sen jälkeen korkeampia taloja ei alueella ole näkynyt. Valmistuneiden asuinrakennusten määrä tippuu Paimiossa rakennetaan määrällisesti eniten omakotitaloja. – Tiedämme melkein kaikki, jotka sinne muuttavat, Vikke naurahtaa. Moni Paimiosta aikanaan muualle lähtenyt palaa kotikonnuilleen. Siinä syitä muuttaa takaisin Paimioon. Turkuun pariskunnan veivät aikanaan opinnot, joiden jälkeen pysyvämpi koti löytyi Kaarinasta. Sopiva tontti ostettiin lopulta tutulta alueelta Koivulinnasta, jonne Eloset rakennuttavat 125-neliöisen, yksitasoisen omakotitalon pulpettikatolla. Nyt aikuisena näen asian eri tavalla. – On tosi kiva, että siellä on vanhoja tuttuja. Ja heillä on samanikäisiä lapsia. Valtaosa näistä oli uuden Koivulinnan alueen tontteja. Uudella asuinalueella odottaa muutakin tuttua kuin maisemat. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia omia koteja on syntynyt noin 30 talon vuosivauhtia. Parin viime vuoden aikana rakennusalan haasteet ja taloudellisen tilanteen kiristyminen näkyvät kuitenkin myös valmistuvien omakotitalojen määrässä. Pienen lapsen myötä ajatus lisätilasta ja omasta pihasta alkoi itää. Nousua vuodesta 2023 on reippaasti, jolloin tontteja ei mennyt kaupaksi yhtään ja vuokrallekin niitä halusi vain neljä. Elviira, Vikke ja Camilla Elonen odottavat malttamattomina oman talon rakentamisen aloitusta. Takaisin Paimioon. Niitä mahdollisuuksia on ihan yhtä lailla kuin isossakin kaupungissa, Camilla sanoo. 22 . Kun vielä vuonna 2022 Paimioon valmistui 32 omakotitaloa, vuonna 2023 määrä tippui 19 ja vuonna 2024 se sukelsi kuuteen. Ainakin jos kysytään reilut kymmenen vuotta sitten paikkakunnalta pois muuttaneilta Camilla ja Vikke Eloselta. – Silloin nuorena Paimio alkoi tuntua pieneltä. Kerrostalo Paimioon on viimeksi noussut vuonna 2019. Pienessä kaupungissa viehättävät rauha, hyvät palvelut ja seudulla asuvat läheiset
Molemmat käyvät töissä Turussa ja aikovat myös säilyttää nykyiset työpaikkansa, vaikka muutto onkin edessä. • Verkkokoulutuksia kuljettajien ammattipätevyyksiin www.edusalo.fi TULEVIA LUPAKORTTIKOULUTUKSIA TYÖVOIMAKOULUTUKSET Taitajankatu 2, 24240 Salo | www.edusalo.fi Lisätietoja: Markus Juhola, p. Elosia Paimioon vetää takaisin lisäksi muistot omasta lapsuudesta. 040 196 1867 Hannele Vaara p. • Tulitöiden turvallisuuskoulutus: 7.2., 14.3. • Työturvallisuuskoulutus (dir.): 6.3., 8.4., 7.5., 11.6. Elosten toiveena on, että uuteen taloon päästään muuttamaan vielä tämän vuoden lopulla. 040 584 3451 Sijaisperheet: Maarja Meri p. • Hätäensiapu (dir.): 26.2., 12.3., 10.4., 8.5., 9.6. 044 491 5692 Sähköpostitse etunimi.sukunimi@varha.fi Ota yhteyttä ja kysy lisää: • sote.perhehoito@varha.fi Turvaamme, parannamme, pelastamme – hyvinvointia yhdessä, joka päivä. Jos Paimioon jotain saisi toivoa lisää, toivoisi Camilla lähijunayhteyden toteutumista sekä parempaa joukkoliikenneyhteyttä Helsingin suuntaan. 040 157 8326 Johanna Bahne p. Camilla pohtii. Kysy lisää meiltä: Tukiperheet: Satu Kivelä p. 040 157 8321 Nina Stratos p. DATAWRAPPER Lähde: Tilastokeskus. 040 157 8321 Nina Stratos p. Pienemmässä kaupungissa viehättävät myös rauhallisempi ympäristö ja turvallisemmat koulumatkat. Toista autoa Eloset eivät kuitenkaan halua hankkia. Eikä heillä sen jälkeen ole kiire minnekään. • Trukkiturvallisuus (dir.): 17.2. • Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 yleinen: 15.4. 040 584 3451 Sijaisperheet: Maarja Meri p. Oman bonuksensa Paimiolle tuovat hyvät liikenneyhteydet, jotka paranivat Föli-matkustuksen alettua viime kesänä. Sille on syynsä. Toivottavasti ei niistä ainakaan lähdetä kiristämään, Camilla lisää. YRITYSJA YHTEISHANKINTAKOULUTUKSET KOTOUTUMISKOULUTUKSET AJOKORTIT JA AMMATTIPÄTEVYYDET LUPAKORTTIKOULUTUKSET TÄYDENNYSKOULUTUKSET YKITESTIT ONKO AJOKORTTILUOKAN KOROTUS AJANKOHTAISTA. – Tiedämme millaista täällä on kasvaa, millaiset koulut ja millaiset harrastusmahdollisuudet täällä on. – Jos työpaikka vaihtuu jossain kohtaa, niin täältä on periaatteessa mahdollisuus käydä vaikka Helsingissä, Vikke jatkaa. • Ensiavun peruskurssi (dir.): 26.–27.2., 12.–13.3., 10.–11.4., 8.–9.5., 9.–10.6. DATAWRAPPER Hyviä muistoja lapsuudesta Nuorelle lapsiperheelle selvä muuttovaltti on lähellä asuvat isovanhemmat, joista tarvittaessa saa hoitoapua. • Elintarvikehygienia: 2.4. – Ajatus on pärjätä mahdollisimman pitkään yhdellä. varha.fi. 050 596 0727, markus.juhola@edusalo.fi #Hyvintekijät #ViGörEttGottJobb Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen Etsimme sijaisja tukiperheitä Varsinais-Suomessa asuville lapsille ja nuorille. 040 157 8326 Johanna Bahne p. Kysy lisää meiltä: Tukiperheet: Satu Kivelä p. 23 Lähde: Paimion kaupunki. 040 196 1867 Hannele Vaara p. Kaarinasta Turun puolelle polkaisi nopeasti pyörällä, Paimiossa sen sijaan täytyy valita oma auto tai bussi. Vaikka teoriassa kumpikin voisi löytää töitä Paimiosta, nykyisen kaltaisia asiantuntijatehtäviä on harvoin tarjolla. Pariskunta korostaakin hyvien liikenneyhteyksien merkitystä useampaan otteeseen. – Kyllä me rakennetaan meidän loppuelämän kotia, Camilla hymyilee. Paimion keskusta löytyy parin kilometrin päästä ja moottoritielle on lyhyt matka. Loppuelämän koti Koivulinnan alueessa parasta Elosten mielestä on sen sijainti. Meillä molemmilla on ollut täällä hyvä lapsuus, niin miksi ei. Vikke taas toivoo, että kaupungin hyvät harrastusmahdollisuudet pysyvät ennallaan. – Suurin osa kunnista joutuu tosi tarkkaan miettimään talouttaan. Isommasta kaupungista jää kaipuu lyhyempiin etäisyyksiin. Edusalossa voit suorittaa ajokorttikorotukset seuraaviin luokkiin NYKYINEN KORTTILUOKKASI KOROTUS LUOKKAAN B B C1 C1 C1E B C C CE C tai CE D1 C, CE tai D1 D Ajo-opetus joustavasti myös iltaisin ja viikonloppuisin! • Alkoholijuomien anniskelu: 3.4. Sähköpyörä ja pyöräkärry meillä on ollut jo pitempään käytössä, Camilla sanoo. 044 491 5692 Sähköpostitse etunimi.sukunimi@varha.fi #Hyvintekijät #ViGörEttGottJobb Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen Etsimme sijaisja tukiperheitä Varsinais-Suomessa asuville lapsille ja nuorille
Paimion kesäteatterissa juhlavuosinäytelmä Leiri N:o 5 Su 27.7. Haasteita voi ehdottaa paimio.fi/juhlavuosihaasteet -sivulla. Porin prikaatin valatilaisuus Pe 22.8. Juhlavuosi on jo käynnistynyt, ja tapahtumia on runsaasti läpi vuoden. Bussiretki Paimion näköalapaikoille Pe 12.9. Eläköön Paimio – Tapahtumien yö La 30.8. Paimion Sähkömuseon 30-vuotisjuhlat Pe 27.6. Paimion Karjalaseuran 80-vuotisjuhlakonsertti Talot kertovat -sarjassa Halkilahti, Tuuvala, johon liittyvät luennot ti 25.2. Räpälän arkelogiset kaivaukset -luento Ke 7.5. Itsenäisyyspäivän tapahtumat Ke 31.12. Paimiolaisia rakkaustarinoita -konsertit Su 5.10. Talot kertovat sarjassa Spurila La 14.6. Kävelyreitti Paimion menneisyyteen Su 8.6. To 14.8. Eläköön Paimio Race La 17.5. Uimahalli Solinan 50-vuotisjuhlat Paimion opiston Paimio 700 -näyttely Ti 6.5. Jokainen haaste on mukana luomassa yhteistä juhlavuoden tarinaa. Liity mukaan juhlimaan kakkukahvien merkeissä! Koko ohjelma: paimio.fi/paimio700 Muutokset ohjelmaan mahdollisia. sekä yhdistelmänäyttely Hugo Backmanssonin taiteen kanssa La 15.3. Talot kertovat sarjassa Juntola ja kievariperinne Ti 25.3. Henrik Florinus -luento Historiallisten karttojen näyttely La 12.4. Metsäpyhiinvaellus Parantolan polulla La–su 9.-10.8. Paimion kesäteatterissa Leiri N:o 5 musiikkinäytelmän ensi-ilta KESÄKUU Ti 5.8. Talot kertovat -sarjassa Kuninkaankartanon mailla Tytti Mäkilän taidenäyttely SYYSKUU La 6.9. Eläköön elämä ja Paimio! Petri Laaksonen ja kuorot -juhlakonsertti Perä-Taatilan vanhapiikayhdistyksen näyttely La 6.12. Talot kertovat sarjassa Wiksberg La 20.9. alkaen Paimion piiat teatteriesitys Su 14.9. Juhlavuoden päättäjäistapahtuma Talot kertovat -sarjassa Joulu taloissa ja torpissa näyttely JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA 27.6.-23.7. -näyttely 4.-5.10. Kartingin SM-osakilpailu Paimio 700 -juhlakilpailu 9.-10.8. Senioreiden 700vuotisjuhlalounas & Elämäni sävel -konsertti Paimion Kamerakerhon valokuvanäyttely Su 16.11. Väliinputoajat: Saksalais-suomalaisten perheiden internointi 1944– 1947 -luento Aika valossa -tanssiesitykset Paimion Karjalaseuran näyttely Paimioon paenneet La 7.6. Kouluratsastuskisa, Paimio 700 -juhlaluokka 10.8. Juhlavuoden tiedustelut: paimio700@paimio.fi Samalla kutsumme kaikki kaupunkilaiset luomaan omia 700haasteitaan. Vaikka asuinpaikkaja esinelöytöjen perusteella Paimion alueella on ollut asutusta jo paljon tätäkin aiemmin, kaupungin syntymäpäivä perustuu juuri tähän ensimmäiseen kirjalliseen lähteeseen. Siksipä juhlistamme Paimion syntymäpäivää, Paimio-päivää, 7.5.2025. 24 HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU MARRASKUU HEINÄKUU ELOKUU LOKAKUU JOULUKUU Su 2.2. Pentti Jokiniemen muistokonsertti Paimion tähtien alla Pentti Jokiniemen syntymästä 100v. Tule mukaan juhlimaan ja kokemaan Paimion juhlavuosi yhdessä muiden kanssa! 700-vuotias Paimio juhlii läpi vuoden. Talot kertovat sarjassa Tapahtumia Kaarle Herttuan maihinnousun jälkeen Paimio mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1325. Lähde mukaan – haaste voi olla vaikka 700 yhteistä kilometriä Paimion poluilla, 700 valokuvaa kaupungin historiasta tai vaikka 700 hyvää tekoa. Paimio-päivä ja Yhteiskoulun 100-vuotisjuhla La 10.5. Turun tuomiokirkon kopiokirjaan oli otettu 7.5.1325 jäljennös kauppakirjasta, jossa Turun piispa Pentti ilmoitti vaihtaneensa Paimiossa sijainneen tilansa seppä Hakunin Salossa omistamaan tilaan. ja to 27.2. Paimio 700 -messut Ma 19.5
Nyt luovutettavaksi on asetettu 15 tonttia, joille voi rakentaa omakoti-, parija kytkettyjä taloja. Rivonmäen reitin varrelle on esimerkiksi tulossa useita uusia opasteita lähiaikoina. Mutta kaupunki haluaa elää aktiivisena myös tässä hetkessä ja katsoa tulevaisuuteen. Samoin satsataan reittiopasteisiin. Rakennusoikeutta on 25-30 % tontin pinta-alasta. Paimion ulkoilureittitarjonta on erittäin monipuolinen. Koivulinnan alueelle rakentuu jo tänä vuonna laadukas leikkipuisto lähelle Valkojantien risteystä kauniille puistometsäalueelle. Lisätietoja paimio.fi/koivulinna_tontit SunPaimio -mobiilisovellus ja VisitPaimio -sivusto auttavat niin paimiolaiset kuin Paimiossa vierailevat palvelujen äärelle. SunPaimio (app.sunpaimio.fi) kokoaa yhteen Paimion julkiset palvelut, yritykset ja yhdistystoiminnan sekä ajankohtaiset asiat. 25 Juhlavuottaan viettävällä Paimiolla on mittava ja rikas historia, jota monin eri tavoin juhlavuoden aikana tuodaan esille. ”Paimion kaupunki mahdollistaa hyvän elämän” Aivan keskustan eteläpuolella sijaitsevan Koivulinnan asuinalueen ensimmäisissä taloissa jo asutaan. Varaukset tehdään maapohjan hintaa korottamalla Huutokaupat.com:ssa. Palveluja kehittämällä Paimiosta halutaan luoda houkutteleva kohde niin uusille yrityksille ja asukkaille kuin matkailijoillekin. Koivulinnan asuinalue onkin yleisilmeeltään vihreä, sillä kaavoituksessa lähivirkistysalueita on suunniteltu alueelle runsaasti. Paimio palvelee ja kehittyy Lisää odotettuja tontteja Koivulinnasta! SunPaimion ja VisitPaimion avulla palvelujen äärelle KOIVULINNA Kukkolantie ja Kirjolantie Tontit myyntiin ja vuokralle 14.2.2025 alkaen 8 asuinpientalotonttia 1 164-2 896 m2 7 erillispientalotonttia 1 090-1 391 m2 Lisätietoja paimio.fi Huutokaupat.com. Jalankulun ja pyöräilyn reitit on suunniteltu sekä Vistalle, Urheilupuistoon, Rivonmäelle että terveyskeskukselle suuntautuvaa kulkua ajatellen puistokaistaleiden kautta. Oston tai vuokrauksen yhteydessä tulee maksettavaksi myös kunnallistekniikan rakentamiskorvaus ja muut kulut sen mukaan haluaako varaaja ostaa vai vuokrata tontin. VisitPaimion (visitpaimio.fi) kautta löydät puolestaan olennaiset matkailijoiden tarvitsemat tiedot: nähtävyydet, ruokaja ostospaikat sekä majoitusmahdollisuudet. Varausaika on kuusi kuukautta, jonka aikana tontti tulee vuokrata tai ostaa. Kaupunginvaltuusto on päättänyt tonteille neliöperusteisen pohjahinnan ja minimikorotus on 500 euroa/huuto. Toisessa vaiheessa luovutetaan Kukkolantien ja Kirjolantien tonttit, joiden varaus alkaa 14.2.2025. Tontin vuokra on 5 % huudetusta maapohjan hinnasta. Uusia reittejä on valmistunut vuosittain
Ku aatteli, et nyt tää elämä oli tässä” Muistitietotutkimus Paimion parantolan potilaiden kokemuksista 1940–1960-luvuilta oli alkusysäys hankkeelle. Jokaisella hallikunnalla, ”valtiolla” oli omat hallituksensa, ministerinsä ja jopa presidenttinsä. Parantolassa on juhlittu joulua, rakastuttu, opiskeltu, tehty töitä ja pyöritetty omaa radiota ja toimitettu lehteä. . Osastot puolestaan järjestäytyivät ”hallikunniksi”. Paimion parantolassa on aikoinaan eletty omassa suljetussa yhteisössään.. Hän kertoo, että haastatteluista on käynyt ilmi, että vaikka parantolaa voisi pitää hyvinkin synkkänä paikkana, on siellä kuitenkin näyttäytynyt elämän moninaisuus myös kaikkine iloineen. Kuten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kyselyssä eräs parantolan entinen asukas kertoo: ”Me sen aikainen potilasaines olimme kovasti iloisia, toiveikkaita ja reippaita, olimmehan nuoria. Tarkoitus onkin, että jossain vaiheessa saisimme hankkeen puitteissa tehtyä aiheesta yleistajuisen tietokirjan, hän sanoo. Parantolassa potilaat oli aluksi jaettu sukupuolen mukaan osastoihin, myöhemmin sekaosastoihin. Potilaiden yhteistoiminnan tarkoituksena oli mielialan ylläpitäminen sekä sairauden aiheuttaman ahdistuksen ja kuoleman pelon poistaminen. Potilasvaltioita presidentteineen Tuberkuloosipotilaisiin on suhtauduttu normaaliarjessa karsaasti ja heitä on tartunnan pelossa jopa pelätty. Parantolan elämää on tutkittu kahdessa opinnäytetyössä, juuri julkaistussa Terhi Kokon etnologian pro gradu -tutkielmassa sekä Pipsa Havulan vuonna 2021 julkaistussa folkloristiikan pro gradu -tutkielmassa. Kullakin valtiolla oli oma rikoslaki ja rikesakoilla kerättiin varoja esimerkiksi illanviettojen järjestämiseen, selviää Kokon gradusta. Tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty, vaan Paimion parantolan tutkimus on keskittynyt ennen kaikkea arkkitehtuuriin. Kuolleista potilaista on kertonut vain huoneen ovenpieleen ilmestynyt vaatenyytti sekä sängystä poistetut lakanat. Yksi hankkeen jäsen on paimiolainen museologian yliopistonlehtori Maija Mäki, joka kertoo, että hankkeen tavoite on tallentaa nimenomaan parantolan arkielämää. Terhi Kokon pro gradu tutkielma: ”Ei mitään yöpaidassa laahustelua”: Potilaiden toimijuus tuberkuloosiparantolassa 1930?1950-luvuilla on puolestaan juuri hankkeen puitteissa ilmestynyt. Asukkaat ovat keksineet omille osastoilleen nimet, joita olivat muun muassa Tutula, Funkkila ja Kuningaskunta. Täytimme aikamme kaikella hauskalla, sääntöjen puitteissa.” Parantolan entiset potilaat ovat verranneet parantolaelämää esimerkiksi kesäleiriin. ”Lumpustelu kielletty” PAIMIO 700 Jaana Pakarinen Paimion parantola on aikoinaan ollut oma pienoismaailmansa, jossa ihmiset ovat voineet asua vuosia. – Tällainen parantola-arki kuitenkin varmasti kiinnostaisi monia. ”Olimme siihen aikaan jokainen täynnä elämän halua ja kaikki voittavaa elämän uskoa. Yliopistotutkimusta parantolan arjesta Turun yliopistolla on alkanut vuonna 2021 parantolaan liittyvä hanke: ”Hoitolaitoksesta kulttuuriperintökohteeksi: Kulttuurisia näkökulmia Paimion parantolaan.” Pipsa Havulan pro gradu -tutkielma ”Jokanen oli masentunu ku tuli sinne. Vaikka parantolaan joutuneet ovat sairastaneet hengenvaarallista tuberkuloosia, on parantolan ilmapiiri ollut kuitenkin toiveikas. Graduista selviää, että parantolan asukkaat eivät olleet passiivisia petipotilaita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka suhtuivat parantola-aikaansa pääosin positiivisin mielin. Hallitasavalloilla on ollut myös omat lippunsa ja uusille tulokkaille omat siirtymäriittinsä, kuten lempinimen saaminen. Graduista selviää, että parantolassa ei myöskään puhuttu kuolemasta. 26 Potilaita hallimakuulla parantolan parvekkeella. Emme halunneet ottaa huomioon mitään muuta vaihtoehtoa kuin paranemisen”, eräs asukas muisteli. Parantolassa asukkaat ovat kuitenkin jakaneet saman taudin ja pitkistä hoitojaksoista johtuen heistä on muotoutunut tiivis yhteisö
Ei pelkkää juhlaa Vaikka parantolassa on ollut hauskaakin, on potilaita kuitenkin varjostanut kuolemanpelko. Myös tulevia operaatioita on pelätty. Koska kotiin ei päästy juhlapyhinäkään, on parantolassa juhlittu uuttavuotta raketein ja juhannusta tanssein. Myöhemmin hän pääsi mukaan normaaleihin päivätoimiin, joihin kuului esimerkiksi hallimakuutusta. Parantolan asukkaat pukeutuivat omiin vaatteisiin ja peseytymään he pääsivät vain kerran viikossa. Seurustelua parantolassa kutsuttiin lumpusteluksi tai lumpustukseksi. Myös potilaiden ja henkilökunnan välisiä seurustelusuhteita oli, ja osa johti avioitumiseen. 27 Potilaita hallimakuulla parantolan parvekkeella. Osa gradujen muistelijoista oli sitä mieltä, että lumpustelu oli sallittua, kunhan se ei mennyt ”liian pitkälle”. Silloin tällöin parantolaan saatiin esiintyjiä, kuten teatteriporukoita. Intiimi kanssakäyminen parantolassa oli siis ainakin kielletty, mutta lievempää lumpustelua ilmeisesti katsottiin läpi sormien. Niitä oli kuusi, kukin omalla nimellään. Sääntöihin on kuulunut myös kielto juoda alkoholia, pelata korttia, polttaa tupakkaa, seurustella – tai “lumpustella” kuten asiaa parantoloissa kutsuttiin – eikä kello yhdeksän jälkeen saanu liikkua muualla kuin omassa huoneessa. Kuvassa kolmannen kerroksen, Tutulan sininen lippu. Eräs Havulan haastattelema nainen muistelee, että vielä vuosikymmeniä parantola-ajan jälkeen lamppu aiheutti vanhoja muistoja mieleen. Lumpustelu Koska parantolan hoitojaksot olivat pitkiä, luotiin parantolassa ystävyysja rakkaussuhteitakin. Myös parantolan alueelta poistuminen omin luvin oli kielletty. Joo et se tuntui ihan, jotenki ihan tyhmältä, mut kyl jotkut tämmöset tunteet on sit ollu nii vahvoja, et ne sit yhtäkkiä tulee viel vuosien vuosien jälkeen siviilielämässäki.”. Alkoholin käyttö oli parantolassa kielletty. Potilaat pukeutuivat omiin vaatteisiinsa. Hallimakuuta ja esiintyjiä Kun potilas tuli parantolaan, voinnista riippuen hän saattoi olla ensin vuodelevossa. Havula kertoo gradussaan, että vaikka parantolaelämä on koettu kuin kesäleirinä, on potilailla ollut myös ikävä perhettään ja ystäviään sekä surua menetetyistä kokemuksista parantolan ulkopuolella. ”Ei mennyt aikaakaan, kun olin jo täysin painoin, nuoruuden voimin ja innoin sukeltanut sisälle parantolaelämään. Kieltoja rikkonut on voitu poistaa parantolasta. Oli valittu presidentit, sepitetty tasavaltalaulut ja oli myös hankittu tasavaltaliput. Myös esimerkiksi Dallapé-yhtye sekä Tapio Rautavaara ja Reino Helismaa ovat käyneet esiintymässä. Parantolassa ilmestyi myös Pasuunatai Sputum-niminen potilaiden tekemä lehti, jossa julkaistiin muun muassa runoja. Tavallista oli myös tapa, jossa hallimakuutukseen mentäessä miehet kävivät peittelemässä naiset. Kieltoa kuitenkin rikottiin ja pullopiilona käytettiin muun muassa parantolan ruokalasta löytyvää takkaa, jota ei koskaan käytetty, näyttää Turun yliopiston parantolan tutkimushankkeen Maija Mäki. Tämä tarkoitti makaamista raittiissa ilmassa parantolan suurilla parvekkeilla, niin kesällä kuin talvella. Preitilässä oli jo heti ensimmäisenä vuonna, vuoden 1933 aikana, ehditty järjestäytyä tasavalloiksi. Parantolassa oli myös erilaista käsityötoimintaa sekä opiskelua varten Parantolaopisto. Ryhmäkuvissa parantolan potilaita sekä sairaanhoitajia. Esimerkiksi hallimakuun aikana ei saanut jutella muiden kanssa, jotta keuhkot eivät rasittuisi. Jälkikäteen parantola-ajasta on voinut jäädä mieleen ahdistava olo. Parantolan omassa Preitilän radiossa potilaat toivoivat musiikkia ja lähettivät toisilleen terveisiä. Mikäli potilas oli riittävän hyvässä kunnossa, hänelle määrättiin kevyttä työtä, kuten siivoamista, noin reiluksi tunniksi päivässä. Silti kieltoja rikottiin. Minun tasavaltani oli nimeltään Tutula, meidän sinisessä lipussamme oli kuva auringosta säteineen ja meidän tasavaltalaulumme oli koko talon kaunein.” Eräs SKS:n muistelukyselyyn vastannut kertoo. Kuitenkin miehet ja naiset kävivät yhdessä kävelyllä parantolan lähellä olevalla Lemmenlammella, ja yksi Havulan haastateltava kertoi yläkerran miesten lähettäneen alakerran naisille ikkunoiden kautta pullopostia. Tiukat säännöt Parantolan arki oli tiukasti säädeltyä ja asukkaat noudattivat tarkkaa lukujärjestystä. Se otettii irti koko lamppu, hän vei varmaan sen roskikseen. Esimerkiksi Pipsa Havulan graduaan varten haastattelema nainen kertoi kerran lähteneensä kauppaan hakemaan lettutarpeita ja paistaneensa lettuja salaa. Makuuhuoneeseen hankittu yövalo oli heittänyt kattoon samanlaiset varjot kuin parantolassa ollessa ja lopulta yövalo oli ollut pakko heittää pois. Hallimakuukertoja on ollut 1–5 päivässä ja ulkona on maattu noin 1–2 tuntia kerrallaan. Myös alkoholia on juotu salaa ja joskus jopa ylilääkäri on määrännyt potilaille alkoholia ruokahalun lisäämiseksi. Silti kontaktit miesten ja naisten välillä haluttiin pitää vähäisinä jaoittelemalla potilaat aluksi miesja naisosastoihin. Yhdessä potilaat pelasivat pelejä, kuten koronaa ja biljardia ja ulkoilivat lähiympäristössä sekä tekivät omia näytelmiään. Eräs Havulan haastattelema nainen oli sitä mieltä, että lumpustelu oli kyllä kielletty, ”mutta sitä tehtiin jatkuvasti”. Potilasosastoilla oli omat nimensä, lippunsa ja jopa presidenttinsä. ”Mää sanoin [miehellensä] kuule nyt on nii et mä en tääl parantolas kyl nuku. Joskin potilaat saivat tanssia vain kolme varttia, etteivät rasittaneet itseään liikaa
www.tilaajapalvelija.fi Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. Kotiseutusi on aina osa sinua. Se seuraa kaikkialle minne menetkin. 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi Toimitus Saloon ja ympäristökuntiin € Uudet hautakivet, lisänimet, kultaukset ja kaikki kivialan työt. TILAA HINNASTOLLINEN KIVIESITE. 2 2 5 K uv a : H a rr o K os ki ne n SALON TAIDEMUSEO VETURITALLI Mariankatu 14, 24240 Salo 02 778 4892 ti–pe 10–18, la–su 11–16 www.salontaidemuseo.fi LILLI HAAPALA – UTOPIAN JÄLJILLÄ Galleria Sivuraide: JOHANNA PULKKINEN P. Kotiseutusi on aina osa sinua. Se seuraa kaikkialle minne menetkin. Kotiseutusi on aina osa sinua. www.tilaajapalvelija.fi Pysy kartalla Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. Kotiseutusi on aina osa sinua. Se seuraa kaikkialle minne menetkin. 040 763 7402 Mikko P. Se seuraa kaikkialle, minne menetkin. 040 825 0485 Hautakivenkatu 7, 20720 Turku www.kiviliikealander.. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat.. Kotiseutusi on aina osa sinua. www.tilaajapalvelija.fi Pysy kartalla Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat. ALANDER OY Teppo P. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat. KIVILIIKE VELJ. Jätä yhteystietosi: kiviliikealander@gmail.com niin lähetämme esitteen postitse. 28 aika saaressa H A R R O KOS K I N E N 2 5.1 . 4. www.tilaajapalvelija.fi Pysy kartalla Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. Se seuraa kaikkialle minne menetkin. –2 7. Helsingintie 11 B, 24100 Salo Vistantie 22 B 4, Paimio toimisto@tilitimantti.fi 050 477 9482 www.tilitimantti.fi Timanttista taloushallintoa! Pysy kartalla Paikallinen media auttaa syventämään ymmärrystä maailmasta, koska ison kuvan hahmottaminen alkaa pienestä kuvasta, paikallisesta todellisuudesta. Ihan kirjaimellisesti, kun tilaat
p. 044 984 3167 www.antiikkiajaton.fi FB: Antiikki Ajaton IG: antiikkiajaton S ieltä löydät Arabian kannuja, kotimaista lasia, Artekin huonekaluja,käsitöitä, sisustustuotteita ja kaiken kruunaa pieni kahvilamme. Meiltäammattitaidolla • Puunkaadot • Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) • Pihojensiistimiset • Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 ONGELMIAPUIDENKANSSA. 543 € 15.-22.3. KIINTEISTÖHU OLTO. Meiltäammattitaidolla • Puunkaadot • Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) • Pihojensiistimiset • Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 • Klapitukset koneella Onnea Paimio 700 vuotta! www.startours.fi Tornikatu 4, Raisio p. 020 793 1040 Meillä kalliimmat matkat voi maksetaan useammassa erässä ! 15.-22.3. Estonia Medical Spa puolihoito ......... 02 731 3281 ark. 29 Kaarinan kaupunki onnittelee 700-vuotiasta naapuriaan Paimiota. Tervis Spa puolihoito ........................ 10-17 la 10-14 Alusasut ja uimapuvut myyjän avustuksella Turuntie 3, Salo On ihanaa olla nainen mukavissa alusasuissa Meillä on joka viikko 22 100 * lukijaa Lähde: KTM 2024 * Paperilehti ja digi yhteensä. TYÖKONE JA TYÖVÄLINE VUOKRAUS. S PIHAT KESÄKUNTOON! PIHAT KESÄKUNTOON! Onnea Paimio 700 vuotta! PIHAT KESÄKUNTOO N! PIHAT KESÄKUNTOO N! PIHAT KESÄKUNTOO N! PIHAT KESÄKUNTOO N! PIHAT KESÄKUNTOO N! PAIKALLINEN SEKÄ MONIPUOLINE N RATKAISU TYÖHÖN KUIN TYÖHÖN. ONGELMIAPUIDENKANSSA. Tervis Paradiis Spa puolihoito ......................... RAKENNUSURA KOINTI. 044 984 3167, www.antiikkiajaton.fi FB: Antiikki Ajaton, IG: antiikkiajaton ANTIIKKI AJATON OY Aurantie 331, 21450 Tarvasjoki p. Hollanti Tulppaanimatka .............................. 494 € 18.-26.4. 476 € 15.-22.3. SOITA, NIIN ME AUTAMME. ieltä löydät Arabian kannuja, kotimaista lasia, Artekin huone kaluja, käsitöitä, sisustustuotteita ja kaiken kruunaa pieni kahvilamme. 1665 € Ritva 040 132 6217 • Ari 040 512 0903 ANTIIKKI AJATON OY Aurantie 331, 21450 Tarvasjoki, p. Meiltäammattitaidolla • Puunkaadot • Ongelmapuidenkaadot(myösnosturilla) • Pihojensiistimiset • Tontinraivaukset Soitajasovimaksutonarviointikäynti! PetriAittala 0405244976 ONGELMIAPUIDENKANSSA
Adam – Juhanin äidin isoisä – näyttäytyy kuvassa komeapiirteisenä miehenä. Hänestä muokkaa henkilökuvaa Sauli Immaisi. Adam Halkilahti hallitsi myös puutyöt. Halkilahdelle paluumatka saattoi olla erityisen raskas. Hän teki lapsilleen neljä hienoa vaatekaappia vuosina 1870-1880. Tuula Lauri tarinoi Juntolan nykyisen omistajan kanssa. Jopa hieman kuvaelmaakin, koskien sotamaalari Hugo Backmanssonia. Talonpoikaista tarmoa Adam Matinpoika Halkilahti, (aik. Hän teki myös yhdessä muiden kanssa useita suomen kielen käyttöä lisääviä esityksiä. muoto Halickolais) oli ollut aatelisen Horn-suvun lampuotitila. Tarunhohtoinen Halkilahti. maaliskuuta kello 15. Adam pyrki ja pääsikin paljon pitemmälle. Pettynyt lähetystö palasi Helsinkiin nöyryytettynä ja tyhjin käsin. Salmiakkikuvioineen yhä melkein kuin ”pakasta vedetty”. Miltei sama näkymä jo 175 vuotta. . Ensimmäisenä – päivämäärällä 25. Olihan ikävuosia kertynyt jo koko lailla, ja poliittiHalkilahti, Paimio. Kerronnasta vastaa tiivis kolmehenkinen tiimi: Juhani, Päivikki ja Joonas Särvä. Kykyjä ja tarmokkuutta talonpoikaisella Adamilla oli vaikka muille jakaa. ”Pari naukkia, hyvä kanttoori!” – Pari naukkia vaan, hyvä kanttoori!, kailotti Nummisuutarin Esko aikoinaan. Esimerkiksi kansakoulujen perustamisen kohdalla hänen työtään ja sinnikkyyttään ei voi yliarvioida. Paimion Iso-Heikoistentiellä, Juhani ja Päivikki Särvän kauniin kulttuurikodin seinällä on Adam Halkilahden kehystetty valokuva yli puolentoista vuosisadan takaa. Myöhemmin agronomien koulutus siirtyi Viikin tilalle Helsingin yliopiston maatilan yhteyteen. Olemus huokuu kunnianhimoa, mutta ei ylimielisyyttä. Oluen siemailun ohella kuullaan muistoja Juntolan tilasta ja sen yhdestä merkittävästä omistajasta, kunnallisneuvos Klas Albert Limnellistä. Adam Halkilahti oli ensimmäinen Halkilahtea isännöinyt ei-aatelinen. 30 PAIMIO 700 Perttu Hemminki 700 vuotta täyttävän Paimion juhlavuoden laajan ohjelmatarjontaan kuuluu muun muassa Talot kertovat -sarja. Hän osti Paimiossa sijaitsevan Halkilahden talon tiluksineen 28 ikävuoden korvilla. Paimiolaisen panimomestari Niko Hurskaisen kehittämä olut liittyy vahvasti Juntolan kartanoon ja sen entisaikojen kestikievariin. Irmelin Isokoski kertoo kievariperinteestä. Luvassa ei ole perinteisiä luentoja, vaan vapaamuotoista esittelyjä, pitäjähistoriaa ja mielenkiintoisia kertomuksia. Kyse ei ollut muutoinkaan mistä tahansa talokaupasta. Viisisataahenkinen lähetystö lähti toivorikkaana Pietariin maaliskuussa 1899 tavoitteenaan ”helmikuun manifestin” sekä muiden sortotoimenpiteiden ja venäläistämispyrkimysten kumoaminen. Keisari ei suostunut ottamaan lähetystöä vastaan. helmikuuta – kyseisessä sarjassa on vuorossa Halkilahden talon vaiheita. Hän oli kaksilla valtiopäivillä (1872 ja 1885) Piikkiön tuomiokunnan edustajana talonpoikaissäädyssä. Paimion pitäjän edustajana Halkilahti kuului vuoden 1899 niin sanottuun suureen lähetystöön. FAKTA . Vielä Eskoakin kaukaisimmille ajoille porhalletaan Paimio-oluen julkistamistilaisuudessa, joka järjestetään Varsinais-Suomen kansanopistolla Paimion Vistalla lauantaina 15.3. Paimion Halkilahden tila oli Mustialan agronomiopiskelijoiden harjoittelutilana vuosina 1901-1907. Halkilahti osallistui valiokuntatyöhön ja ajoi voimakkaasti muun muassa oppikoulun perustamista Turkuun. Se on saanut sijansa Juhani ja Päivikki Särvän kotitilalla Paimiossa. Aikoinaan Halkilahti (varh. Sen jälkeen se oli muun muassa maaherra Karl Falkenbergin ja hänen perillistensä rälssitila (vuoteen 1840 saakka). Myyjänä oli kruunun nimismies Carl Backmansson, jonka lapsista toiseksi nuorin, Hugo Backmansson (1860-1953), työskenteli aikuisiällään taistelumaalarina Venäjän tsaarin sotakentillä, aina Mantshuriassa ja Persiassa saakka. Voittoja ja suuri tappio Paimion 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun päätöksentekoa seuratessa Adam Halkilahden nimi ponnahtaa esiin tuon tuostakin. Pakula), syntyi Liedon Pakulassa vuoden 1836 syksyllä. Sen tiimoilta nousevat esille nämä tarunhohtoiset nimet Halkilahti, Tuuvala, Juntola, Meltola, Spurila ja Wiksberg. Kuvassa ainoa jäljelle jäänyt. Adam Halkilahti oli Paimion ehkä keskeisin kunnallinen ja valtakunnallinen vaikuttaja 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa
(luennoitsijana emeritaprofessori Kaisa Häkkinen) ja Paimion teatterin Kerro, kerro kohtaloni -lastenja nuortenmusikaali Vistan näyttämöllä 29.3. Tilan rakennukset saivat Museoviraston suojelupäätöksen vuonna 1989. Adamin tarmo jatkui jälkipolvissa Juhani ja Päivikki Särvän kodin työja kirjastohuoneen seinällä on Adam Halkilahden valokuvan vieressä kuvataulu Porvoon vuoden 1809 valtiopäiviltä. Sen voi tulkita kumarrukseksi Adam Halkilahdelle, vaikka Adam syntyikin yli neljännesvuosisataa kyseisiä valtiopäiviä myöhemmin. Hugona maalaustaiteen, ihmiselon ja ehkä myös sodankäynninkin eetosta pohdiskelee Anton Simolin.. helmikuuta on lisäksi koettavissa Paimiosalissa Backmanssoniin liittyvä draamallinen monologi otsakkeella Taiteilijaelämää ja seikkailuja. Tällaisiin tarkoitusperiin viittaa muun muassa se, että vuoden 1864 heinäkuussa hän laittoi samanaikaisesti myyntiin omistamansa Paimion Halkilahden ja Paimion Tuuvalan Alastalon ”rälssitalot”. Kaipuuni Karjala -konsertissa esiintyy baritoni Aarne Pelkonen. Kysytä Florinukselt, kyl hän tiättä! . Suomen historian ensimmäiset säätyvaltiopäivät Porvoossa olivat lähtölaukaus itsenäisen Suomen valtion perustamiselle. PERTTU HEMMINKI Robert Wilhelm Ekmanin historiamaalaus Porvoon vuoden 1809 valtiopäivien avajaisista. Tuuvalan Alastalo Olisiko ollut niin, että Halkilahden tilaa vuodesta 1840 vuoteen 1864 hallinnut kruunun nimismies Carl Backmansson halusi saada mahdollisimman mukavat ja vakavaraiset eläkepäivät Turussa. Konsertin jälkeen kahvit ja onnittelujen vastaanotto Mikaelintalolla. Maanviljelysneuvokset Kaarlo Halkilahti ja Reino Halkilahti olivat Adam Halkilahden pojanpoikia. Hänen sanotaan nauttineen Paimiossa ”kaikkien yhteiskuntaluokkien luottamusta”. Ja ehkä myös jakaa perintöä lapsilleen. Juhlavuoden tapahtumista saa kattavaa ja ajantasaista tietoa Paimion kaupungin verkkosivuilta. Paimio 700 -juhlavuosi on lähtenyt hienosti liikkeelle. Adam Halkilahden poika Juho Rafael Halkilahti oli Paimion Säästöpankin monivuotinen toimitusjohtaja – ja samalla vahva maatalouden puolestapuhuja. Paimion Tuuvalan Alastalo, mistä muun muassa Kunnallislehden perustaja Kaarlo Alavuo oli lähtöisin. Nykyisen Tuuvalan Alastalon historia alkoi vuonna 1873, jolloin kyseinen tila siirtyi vallesmanni Backmanssonilta Paimion Huson Tuomolan talosta kotoisin olleelle Heikki Heikinpojalle. Paimio 700 -juhlavuoden ohjelmaa, helmi-maaliskuu. Paimio 700 -juhlavuoden Talot kertovat -sarjaan sisältyy myös helmikuinen Tuuvalan vaiheita/Hugo Backmanssonin taide -yhdistelmänäyttely. 31 Juhani ja Päivikki Särvä kodissaan Paimion Iso-Heikoistentiellä tammikuussa 2025. Konsertilla liikkeelle Alkavan helmikuun tapahtumista mainittakoon – tällä aukeamalla esitellyn Talot kertovat -sarjan ohella – Paimion Karjalaseuran 80-vuotisjuhlakonsertti Paimion kirkossa ylihuomenna sunnuntaina, Legopäivä Sukselan entisellä kyläkoululla sunnuntaina 9.2. Kuinka hienoa olisikaan ollut palata kotiin Paimioon toisenlaisten terveisten kera. Maaliskuun tapahtumia ovat muun muassa historiallisten karttojen näyttely kaupungintalon näyttelyparvella (Paimio-Seura ry), Henrik Florinus -luento Paimiosalissa ti 25.3. Hän julkaisi suomea sisältävän tulkkisanakirjan 1678, suomenkielisen Raamatun vuonna 1685 ja kirkkolain suomennoksen 1688. Paimion Halkilahden talo (rak. nen ura oli kääntymässä loppusuoralle. Florinus julkaisi myös kautta aikojen ensimmäisen suomenkielisen sananlaskukokoelman. ja seniorien ystävänpäivälounas Karhulammella perjantaina 14. alkaen. Monitaitoinen Florinus Henrik Florinus kuuluu Paimion kulttuurihistorian merkkihenkilöihin. Kaisa Häkkisen luennossa tarkastellaan Henrik Florinuksen elämänvaiheita ja tutustutaan hänen kirjalliseen tuotantoonsa, jolla on kiistatta pysyvä arvo suomen kirjakielen historiassa. Hänet toimi Paimion kirkkoherrana vuodesta 1671 ja rakennutti ”ohessa” Vistalle komean kivikirkon, joka vihittiin käyttöön vuonna 1689. Alastalon myynti-ilmoituksessa mainittiin myös kauppaan sisältyvä ”tiilipruukki suolasen meren rannalla”. Torstaina 27. Florinus oli aikansa arvostetuin suomenkielisen kirjallisuuden kehittäjä. Se ilmestyi vuonna 1702. Erilaisten musiikki-, teatterija historia-aiheisten tapahtumien ja luentojen kavalkadi jatkuu niin pitkälle kuin vuotta riittää. helmikuuta. 1849) ja tila myytiin August ja Sofia Torkkilalle vuonna 1916. Se on edelleen Torkkilan suvun omistuksessa
Varsinainen lautturi oli vapaalla. Hän toimi lautan hoitajana ja kuljettajana 1870-luvulta 1890-luvulle saakka. PAIMIO 700 Perttu Hemminki Paimion Hiidenala oli aikoinaan paitsi ratsutila myös hyvin hoidettu kruununtila. Linja-auto suistui veteen. Suurtilaksi Hiidenala muotoutui 1750-luvulla. Paimion pitäjähistoriassa mainitaan nimeltä eräs Hiidenalan 1800-luvun lauttureista: rusthollari Otto Tanisi. Toisessa autossa olleet miehet avustivat lauttamiehiä. Paimion kuntakokous päättikin vuonna 1903, että lauttaliikenne lopetetaan. Kuva tiettävästi Turun Puutorilta.. 32 Hiidenalan lautta. Lautta ei ilmeisesti ollut kovinkaan tuottoisa elinkeino, sillä lauttataksan pienuus/suuruus nostatti polemiikkia tavan takaa. Kaksi nuorta naista – Kaarina Knuutila Sauvosta ja Enna Lindholm Aakoisista – onnistuivat uimaan kahden irtotukin varaan. Turun Sanomien, Turunmaan ja Uuden Auran vuoden 1927 uutisartikkeleihin: Mainittuna aamuna Hjalmar Grandell tuli uudella Chevroletillaan Hiidenalan lauttarantaan, missä oli toinenkin linja-auto odottamassa lauttaa. He olivat hukkuneet. Onnettomuudessa saivat surmansa pikku tytön äiti Taimi Grandell, 26, ja Ester Pihlaja, 19, molemmat Sauvosta. Se kuitenkin hävitettiin Kaarle-herttuan sotaretken melskeissä. Autossa oli kuljettajan lisäksi yhdeksän matkustajaa, joista Paimion nimismies Pekka Repo totesi puuttuvan kaksi naista. Vastustus oli kuitenkin sen verran suurta, että päätös kumottiin miltei saman tien. Tilalle tehtiin lautta. Veden noustessa lautalle kehotti kuljettaja yhä matkustajia nousemaan autosta. Seuraavassa referointia yhdistyksen ansiokkaasta selonteosta, joka pohjautuu mm. Lauttarannantie vie yhä paikkaan, jossa joki ylitettiin. Hiidenalan lauttaliikenne jatkui vuoteen 1952 saakka. Jossain vaiheessa Hiidenalan paikkeille rakennettiin uusi silta. Lautan rakentamiseen tarkkaa vuosilukua ei tiedetä, mutta lautta oli käytössä ainakin jo vuonna 1638, jolloin Laaroisissa asui Jussi-niminen lautturi. Jotkut onnistuivat saamaan kiinni lautan osista ja vaijerista. Matkustajat nousivat autoon, ja pahoin vettynyt lautta lähti liikkeelle voimakkaassa ristiaallokossa, peräosa vedenpinnan tasolla. Miksi körötellä vanhalla liinakolla vaivalloisesti Hiidenalaan, kun Paimion asemalta sai parilla kolikolla hypätä hirmuisesti laukkaavan rautahevosen kyytiin. Hukkuneita ei heti löydetty, mutta naarausten yhteydessä löytyi linjaauto noin 400 metrin päästä lauttarannasta. Lautta alkoi matkan edetessä hiljalleen vajota. Avun antaminen veden varaan joutuneille oli voimakkaan virtauksen ja irtotukkien vuoksi vaikeaa. Edellispäivien voimakkaat sateet ja mereltä puhaltava kova tuuli olivat nostaneet vedenpinnan lauttarannassa äärirajoille. Myös osa matkustajista putosi jokeen. Hiidenalassa – muutama sata metriä nykyisen 110-tien sillan pohjoispuolella – oli tiettävästi puusilta jo vuoden 1500 paikkeilla. Hiidenalan Hiidenalan lautta sinnitteli vuote vuoteen 1952 saakka Paimion Perinneyhdistys ry:n verkkosivuston Tarinat-osiossa kerrotaan Hiidenalan lautalla lauantaiaamuna 28.5.1927 tapahtuneesta kohtalokkaasta onnettomuudesta. Linja-autokalustoa noin sadan vuoden takaa. Hiidenalan talosta on maininta asiakirjoissa jo vuodelta 1378. Pelastustöihin osallistuivat Harvaluodon Sahan moottoriveneen lisäksi Artturi Uusitalo ja entisen lautturi Lehtosen poika veneineen. Kohtalokas onnettomuus vuoden 1927 toukokuussa. Ennen lautalle ajamista kuljettaja Grandell kehotti matkustajia poistumaan autosta. . Kasvonsa säilyttääkseen kuntakokous päätti, että vaikka Hiidenalan lautta pidetään yhä toiminnassa, se sai olla kooltaan pienempi ja kantaa vain neljä hevosta täydellä kuormalla tai kuusi hevosta ilman kuormaa. Se on saattanut olla käytössä jo vuonna 1790, jolloin Matti Matinpoika osti Hiidenalan tilan. Vettynyt lautta ja sahalta karanneet tukit. Aikojen myötä tuokin silta tuli matkansa päähän. Paimion pitäjänhistoriateoksen (painovuosi 1973) kuvitusta. Pojat pelastivat 4-vuotiaan tytön kahden tukin varassa ajelehtineen ruokoläjän päältä. Vuonna 1897 lautturiksi tullut Otto Hiidenala onnistui hilaamaan taksan kannattavalle tasolle, mutta sitten ilmaantui uusi uhkatekijä – rautatie. Voimakas virtaus ja Paimion Höyrysahalta karanneet tukit alkoivat kallistaa lauttaa, jolloin linja-auto suistui kylki edellä jokeen. Tähän päättyy Lauttarannantie, joka vuoteen 1952 saakka johti Paimionjoen ylittävälle Hiidenalan lautalle. Samalla päätettiin antaa lauttaus Karl Salinin hoidettavaksi 25 vuoden ajaksi. Jälleen päätettiin kokeilla lauttaa
ti 11.3. Hiihtomatka Ylläkselle hotelli Ylläskaltio puolihoito ...............................1295€ 29.-30.3. OTA YHTEYTTÄ: Antti Hemmilä 050 360 1845 metsajaenergia@gmail.com metsajaenergia.fi Meh Forest Oy Paimion pitkää ja rikasta historiaa sekä sen vahvaa yhteisöllisyyttä, palveluja ja elinkeinoelämää voi ylpeydellä juhlia. pian .................................................189€ 15.-22.3. Pärnun kylpylämatka Estonia Medical Spa ?????. Emmi kylpylä Pärny, laivalla ruokailut, täyshoito, bussi mukana koko ajan ..675€ 18.-19.5. 33 2.3. Tuurinkyläkauppa ym.. Etelä-Norjan kierros 8-päivän matka Tähän matkaan olen koonnut tämän matkan helmet ............................................................1585€ 7.-8.7.2025 MACBETH ooppera Savonlinnassa .............................................................525€ Kaikilla matkoilla matkanjohtaja mukana www.lahjanmatkat.fi • info@lahjanmatkat.fi • puh. Molemmissa pidetään yhtä tiukasti kiinni faktoista ja tuetaan demokratiaa. 539€/hlö/2hh, 689€/hlö/1hh to 6. Riika-Vilna-Cesis kiertomatka Salon Tilausmatkojen bussilla ????????????895€/hlö/2hh, 1045€/hlö/1hh la 22. Riihivuori Satumaan kuningas Alvar Aalto ........................249€ 8.-15.6. Pääsiäismatka Tallinna / Pärnu / Riika, sis. Hotelli keurusselkä ja Sherlachius museo Mänttä ...269€ 12.4. Jyväskylä, laivaristeily +ruoka, Kesäteat. Homma hoidossa rouva ministeri Tampereen työväenteatteri ..........................109€ 20.-26.4. 044 704 3553 outi.nurmi@alina.fi www.alina.fi Lähde matkalle Paimiosta tai Kaarinasta Vastuullinen matkanjärjestäjä Salon Matkatoimisto Oy VARAUKSET: Asemakatu 8, Salo p. 0400 695 525 Katsele kenkiämme nettisivuiltamme www.alina.fi Alinassa on hyviä kenkiä ja kiva asioida! Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki p. 02 7316 316, klo 9-16, www.salonmatkatoimisto.fi ti 18. ma 21.4. to 20.2. Komedia, Nokian Työväenteatteri Salaisuuksia varjellaan ym. Tallinnan hotellimatka, Nordic Hotel Forum****, bussi mukana matkalla ??. kuljetukset kohteisiin Salon Tilausmatkojen bussilla Tallinna ?????????379€/hlö/2hh, Pärnu 419€/ hlö/2hh, Riika 329€/hlö/2hh OSTAMME PUUTA , KORJAAMME JA JALOSTAMME AINESPUUKSI JA ENERGIATUOTANTOKÄYTTÖÖN. Herrat ovat herkkäuskoisia. Hiihtomatka Vuokattiin Salon Tilausmatkojen bussilla, majoitus Break Sokos Hotel Vuokatti ???????795€/hlö/2hh, 1145€/hlö/1hh pe 18. Menestystä myös tuleville vuosille! Onnittelemme 700-vuotisjuhlavuottaan viettävää Paimion kaupunkia! Liedon kaupunki Laatujournalismi on laatujournalismia painettuna ja digitaalisena. ............................................88€ 8.3. la 29.3. EDITH PIAH La-vie en rose Oopperatalo ilmot. la 1.3. Tilaa, jos et jo tilaa: www.tilaajapalvelija.fi Lue miten luet. 225€/ hlö/2hh su 23.2
. Siinä ennustettiin, että luonnonvarojen riistäminen ja ylikulutus johtavat vääjäämättä ympäristötuhoon, ellei kehityksen suunta muutu. Kauppatieteiden tohtori, yritysfuturologi. Mutta silti mielestäni markkinoinnissa pitäisi yhä vankemmin tuoda esiin, että kyse on Paimion Parantolasta, eikä vain Aallon Parantolasta. – Tulevaisuudessa yhä tärkeämpää on vastuullisuus. Se koostuu sekä ekologisesta, taloudellisesta että sosiaalisesta kestävyydestä. s. Käsityötä, jo olemassa olevan hyödyntämistä ja siten kiertotaloutta aivan parhaasta päästä. Välillä tuntuu, että se olemassa oleva hyvä unohtuu Paimion omassa markkinoinnissa. Toki kiinnostus tulevaisuuden tutkimiseen oli herännyt jo aiemmin, ja yhtenä innoittajana polullaan Meristö mainitseekin Rooman Klubin vuonna 1972 julkaiseman raportin Kasvun Rajat. Sähköisen ja kasvavan pitäjän työpaikkaomavaraisuusaste oli 1980-luvulla parhaimmillaan jopa 90 prosentin luokkaa, ja se oli saavutettu pitkälti innovaatioiden, rohkeuden ja ehkäpä osin perusteettomankin optimismin turvin. Hyvinvointi ja koulutus ovat aloja, jotka voivat työllistää paljon ihmisiä tulevina vuosikymmeninä, Meristö maalailee. Olin vuorannut Kasvun Rajat -kirjan katekismuksen kansipahveilla ja jossain vaiheessa lukuhetkeä pastori Paavo Heikkinen tuli taakseni ja huomasi, etten lue ollenkaan sitä mitä piti. Ekologisuus on kestävyyttä Meristö meni jo opiskeluaikana naimisiin ja muutti aviomiehensä kotiseudulle Paraisille, ja siellä he asuttavat merenrantakotia Harvaluotoa vastapäätä. Asuu Paraisilla aviomiehensä kanssa. Julkaissut väitöskirjan nimellä Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa.. 3.1.1957 Paimiossa. Tarja Meristö Yritysfuturologi Tarja Meristö: Kiertotaloudessa on Paimiolle hyvä tulevaisuus, mutta näkökulma kaipaa laajentamista Tarja Meristö . Myös Meristön työura yritysmaailman tulevaisuusskenaarioiden parissa alkoi Paraisilla Partekin riveissä jo 1970-luvun lopulla, jonka jälkeen hän eteni Suomen ensimmäiseksi yritysfuturologiksi Rautaruukille Ouluun 1980–1990-lukujen taitteessa. Ja montaa muuta paikallista kivijalkaliikettä. . Paimiossa on esimerkiksi KTO:n myötä yli 50 vuoden ajalta kehitysvamma-alan osaamista, jota pitäisi paremmin hyödyntää. Ehkä Meristö on osannut toisaalta katsoa Paimion kehitystä etäisyyden ansiosta hieman eri perspektiivistä kuin he, jotka ovat täällä asuneet aina. 34 . – Muistan edelleen kun rippikoulussa vietimme aikaa Paimion kirkkopuistossa ja tehtävänä oli opetella katekismusta. . Siinä on Tarja Meristön mukaan pohdinnan paikka Paimion markkinoinnissa tulevina vuosina. PAIMIO 700 Jan Sundman Puhuttaessa paimiolaisen yrittämisen ja yritysmaailman kultakaudesta, kääntyvät katseet herkästi reilusti viime vuosituhannen puolelle. Tulevaisuudessa siintää kenties hyvinvointihotellija jopa -kylpylä. Voi sanoa, että viikoittain tulee piipahdettua Paimiossa, Meristö kertoo katsellessaan perjantai-iltapäivän vilinää kahvila Astan kulmapöydässä. Nythän iso osa vieraista saapuu nimenomaan Parantolaan tietämättä, missä kaupungissa se sijaitsee, Meristö ihmettelee. Luonut uraa yritysfuturologina viidellä eri vuosikymmenellä, parhaillaan toimii muun muassa Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkijana. Kun nyt 40 vuotta myöhemmin yrittää tiirailla sitä, miltä paimiolaisen yrittämisen tulevaisuus näyttää ja mihin ehkä kannattaisi satsata, nousee ensimmäisenä mieleen viime vuosilta tuttuakin tutumpi sana: kiertotalous. Pentti Malaskan opissa Meristön voi sanoa tuntevan kaupungin kulmat varsin hyvin, sillä hän on syntynyt Paimiossa 1950-luvun lopulla ja käynyt täällä myös kansaja keskikoulun sekä lukion. Tarja Meristö Saapuvatko vieraat ulkomaita myöden Parantolaan, Alvar Aallon Parantolaan vai Paimion Parantolaan. Hyvinvoinnin voisi yhdistää näppärästi myös niihin suunnitelmiin, joita Paimion Parantolassa on ollut ensi vuosikymmenen suhteen. – Parantola itsessään on aivan mahtava kokonaisuus ja lisää Paimion tunnettuutta nimenomaan positiivisessa mielessä. Mutta onko se ainoa kori, johon kultamunat kannattaa tänä päivänä sijoittaa. Hän pudisteli vain päätään ja mietti, että tietäisi kyllä miten rankaisisi esimerkiksi tupakanpoltosta tai juopottelusta, mutta tälle rikkeelle ei kyllä oikein ole sopivaa rangaistusta, Meristö naurahtaa. Paimiolaislähtöinen yritysfuturologi ja kauppatieteiden tohtori Tarja Meristö näkee kiertotaloudessa potentiaalia, joskaan tulevaisuuteen ei kannata heittäytyä pelkästään markkinatalouden rattaiden vietävänä. Mieti nyt vaikkapa suutariliike Viimeistä Niittiä. Sen jälkeen yritysfuturologin osaaminen on vienyt Meristöä ympäri maailmaa, mutta sidos synnyinpitäjään on pysynyt vahvana läpi vuosikymmenten. – Onhan täällä jo nyt olemassa vaikka mitä, mistä voisi jalostaa kestävää ja nimenomaan kiertotaloutta edistävää hyvää tulevaisuutta. JANE ILTANEN Kiertotaloutta on myös se, että valmistetut tuotteet tai tavarat ovat laadukkaampia ja kestävät pidempään. Paimiossa syntynyt ja varttunut Tarja Meristö ihmettelee sitä, miten vähän Paimiossa tuodaan esille niitä hyviä yritystarinoita, joita kaupungissa on jo olemassa. Sen jälkeen tie vei Turun kauppakorkeakouluun kvantitatiivisen suunnittelun koulutusohjelmaan muun muassa jo edesmenneen tulevaisuudentutkija ja professori Pentti Malaskan oppiin. Kun häneltä kysyy näkemystä paimiolaisen yritysmaailman tulevaisuudesta, kääntyy katse pikemminkin jo olemassa olevaan hyvään ja sen parempaan tiedostamiseen ja hyödyntämiseen. Ylioppilas Paimion yhteiskoulusta 29.5.1976. . – Täällä Paimiossa on edelleen paljon tuttuja, ja toki velikin asuu täällä.
Tarja Meristö saapuu Paimioon 7. toukokuuta pitämään juhlapuheen Paimion yhteiskoulun satavuotisjuhlassa, jonka Vistan koulu järjestää.. Yritysfuturologina hän on vuosikymmenten ajan pyrkinyt luomaan skenaarioita, joissa ”kannattavaa bisnestä voisi luoda maailmaa pelastamalla”. – Kiertotalous ja sen edistäminen on ehdottoman hyvä suunta ihan Suomen ja koko maailman kannalta. Ei katsottaisi asioita pelkästään nopean kasvun ja mahdollisimman suuren kulutuksen näkökulmasta. Siksikin hän näkee jo aiemmin esiin tuodussa kiertotalousajattelussa paljon hyvää, mutta myös yhä enenevissä määrin uusia taloudellisia mahdollisuuksia. JAN SUNDMAN Yritysfuturologi Tarja Meristö: Kiertotaloudessa on Paimiolle hyvä tulevaisuus, mutta näkökulma kaipaa laajentamista Välillä tuntuu, että se olemassa oleva hyvä unohtuu Paimion omassa markkinoinnissa, Meristö sanoo. JAN SUNDMAN Vetoketju on useimmiten takin heikko lenkki, jonka takia muutoin ehjä ja hyvä takki joutuu tekstiilikeräykseen. Siinä on potentiaalia, jossa tulee olemaan tulevaisuudessa myös yhä enemmän työtä ja työpaikkoja, Meristö aloittaa ja jatkaa: – Mutta pitää ajatella kiertotaloutta nykyistä laajemmin. Kuva: Jan Sundman. Siksi olen vähän ihmetellyt, miksei Paimio ole pystynyt houkuttelemaan samalla tavalla yrityksiä kuin vaikkapa kuntanaapurit Kaarina tai Lieto. Hyvinvointi ja turvallisuus ovat tulevaisuuden kestävän kasvun ytimessä – Paimiolla on kaikki edellytykset menestyä, sillä logistiikka ja yhteydet ovat jo valmiiksi kunnossa ja ympäristö on turvallinen. 35 Tarja Meristö on lapsuudessaan asunut sekä Paimion Naskarlassa että myös Vistalla. Ja pitää muistaa, että bittiä pitkin pääsee hetkessä jo aivan kaikkialle, eikä siksi esimerkiksi asiakastai yhteistyökumppaniverkostoa miettiessä kannata jumiutua pelkästään Turun seudulle tai Suomeen. Vetoketjun uusimalla takin käyttöikä pitenee, ja sellaiseen kiertotalousajatteluun Tarja Meristö suosittelee ihmisiä turvautumaan tulevaisuudessa yhä terhakammin. Laajempaa kiertotalousajattelua Palataanpa siis alkuperäiseen pohdintaan ja siihen, minkälaiseen yrittämiseen Paimiossa olisi hyvä keskittyä, jotta tulevaisuus näyttäisi mahdollisimman valoisalta. Nykyinen Sähkömuseon rakennus on ollut hänelle lapsuudesta asti tärkeä maamerkki. Tarja Meristö nostaa kiertotalousajattelussa esiin malliesimerkin Paimiosta: suutariliike Viimeinen Niitti on järjestänyt kuluvan talven aikana korkolappukeskiviikkoja, ja sen myötä moni kenkä on saanut uuden elämän. Kiertotaloutta on myös se, että valmistetut tuotteet tai tavarat ovat laadukkaampia ja kestävät pidempään, jopa sukupolvelta toiselle. Silloin tehdään hyvää ihan koko maailmalle, ja se jos mikä luo tulevaisuutta
Noihin aikoihin ”Iso-Iivari” oli pikemminkin tyhjätasku kuin rikas. Paimiossa sijaitsi pitkään myös LounaisSuomen Sähkö-Osakeyhtiön pääkonttori. Yhtiön ensimmäisenä suurhankkeena oli Paimionjoen kolmen kosken Aakoisten (vas.), Rekottilan ja Taatilan vanhat muuntajarakennukset ovat yhä pystyssä. Paljon laatusanoja, joiden joukkoon kannattaa lisätä sanapari synnynnäinen kauppamies. Se ei kuitenkaan viittaa rahaan, että paimiolainen kauppaneuvos Iivari Lähteenmäki (1900-1979) aloitti varhaisen työuransa paalukengissä. Sivutoimipisteitä oli ympäri maata. Peurakoski sekä kauppias A. Mutta tyvestä noustiin tolppaan, kuten turkulainen toimittaja Harri Kalpa toteaa Lähteenmäen yritystoimintaa tarkastelevassa vuonna 1973 ilmestyneessä mainiossa kirjassaan. Häntä on myös luonnehdittu täsmälliseksi, ystävälliseksi ja joviaaliksi kansanmieheksi. Vuonna 1912 perustettu yhtiö oli alunperin nimeltään Karunan-Sauvon Sähköosakeyhtiö. Enimmillään Sähkölähteenmäellä oli Paimiossa yli tuhat työntekijää. Iivarin sanotaan olleen ”iso, vahva, reilu ja täydellisen työtä pelkäämätön”. Paimio oli pitkään korkean profiilin sähköpitäjä.. Muistoina eilispäivästä. Hallin vihkiäisistä ehti kulua vain viisi vuotta, kun lisätilaa valmistui uuden tehtaan verran. Yhtiön perustivat ”omia tarpeitaan varten” paikalliset kartanonomistajat Eliel Blomqvist, Otto Rotkirch, Wäinö Sovelius, Gustaf Schauman, Johan Oskar Sjöstedt ja J. PERTTU HEMMINKI . Kaksinapainen Paimio Paimion maine sähköpitäjänä ei perustu pelkästään Iso-Iivarin ja Sähkölähteenmäen toimintaan. Aika paljon niin sanottua kahisevaa paikkakunnalle on silti kertynyt sähköosaamisen, sähköteollisuuden ja sähkönsiirron myötä. Samoihin aikoihin Kekkonen nimitti Lähteenmäen kauppaneuvokseksi. Miten se oli mahdollista. Laajan urakoinnin rinnalle tuli vähitellen sähkötarvikkeiden valtakunnallista tukkuja vähittäiskauppaa sekä omia uraa uurtavia tuotteita, kuten peltirakenteinen jakokeskus. Tuskinpa muuten punavankileirillä 17-vuotiaana viruneesta nuorukaisesta olisi runsas vuosikymmen myöhemmin tullut sähköalan tarjouskilpailuissa iso haastaja jopa Strömbergille. Joviaali kansanmies Toki oli henkilökohtaista karismaa. 36 Iivarin tolppakengistä jäi satavuotinen jälki PAIMIO 700 Perttu Hemminki Luultavasti Paimiossa kukaan ei ole kirjaimellisesti lapioinut rahaa. Se tapahtui yrityksen 40-vuotispäivänä, joka oli samalla Iso-Iivarin 63-vuotispäivä. Karlsson. Suuri kasvuharppaus tapahtui vuonna 1963, kun Sähkölähteenmäen uusi teollisuusja varastohalli vihittiin käyttöön
Länsivoima lakkasi olemasta itsenäisenä yhtiönä vuonna 2000, jolloin se fuusioitiin Fortumiksi muuttuneeseen emoyhtiöönsä. Lipuilla koristeltu juhlajuna jyskytteli Paimioon 1. Raimo Hovi kiteyttää osuvasti rautatien merkityksen toimittamassaan teoksessa Sata vuotta paimiolaista liikuntaa ja urheilua (v. 2010). Myöhemmin yhtiöstä muodostui aktiivinen toimija sähkömarkkinoilla. Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiö pysyi pitkään hyvällä kasvuuralla. Tarkempi tieto vuosiluvusta otetaan kernaasti vastaan. Entinen Länsivoima toimi Paimiossa Fortumin sähkönsiirtoyksikkönä lähes 15 vuotta. Hieman myöhemmin maisteri Rettig anoi Turun ja Paimion välistä paikallisliikennettä. Paimion asema vuoden 1915 keväällä. Kun tilanomistaja R. 1960-luvun jälkeen LounaisSuomen Sähköön liitettiin yli 15 paikallista sähkölaitosta. marraskuuta 1899 saaden paimiolaisilta innostuneen vastaanoton. Lapset vilkuttivat. Se toi vakautta ja vaurautta. Koska useat valtiot tavoittelivat samanaikaisesti Itämeren herruutta, ei rannikkoseuduilla koettu täysin rauhallisia aikoja juuri milloinkaan. 2010). Tapahtuma järjestettiin Paimion uudenkarhealla rautatiesillalla. Näiden koskien vesivoimalaitokset jauhavat yhä sähköä verkkoon, mutta niiden merkitys on nykypäivän sähköntuotannon laajassa kokonaisuudessa marginaalinen. Sotia, tauteja, nälänhätää ja niin edelleen. Länsivoima valtasi ja vallattiin Valtakunnallisen toiminnan aika alkoi vuonna 1995. Paimion VPK:n puhallinorkesteri töräytteli rytmikkäitä marsseja. Joko suoraan tai välillisesti. Nimeksi muuttui Länsivoima. Tuolloin joka viides paimiolainen sai toimeentulonsa sähköstä. Se tuli tunnetuksi muiden sähköyhtiöiden valtaajana. Yhdeksi sellaiseksi voidaan lukea Helsinki–Karjaa–Turku -radan valmistuminen vuonna 1899. Pian kävikin niin mukavasti, että aamuviiden maitojuna alkoi kolkutella Turusta Paimioon ja takaisin. PAIMION SÄHKÖMUSEON VALOKUVA-ARKISTO – Askalan, Juntolan ja Juvan – valjastaminen. Hederberg Paimion Meltolasta lähetettiin vuonna 1886 edustamaan Paimiota rautatie-neuvottelukunnassa, oli keskeisenä ohjeistuksena, ettei Paimion pidä sitoutua yhtään mihinkään. Siinä vaiheessa yhtiö oli jo selkeästi laajentunut alkuperäisen toiminta-alueensa ulkopuolelle. Eric von Rettig puhui Paimion kunnan puolesta, ja rautatiehallituksen edustaja vastasi puheeseen. Se lähensi kyläläisten elämää kohti kaupunkimaisempaa ja yleissuomalaisempaa elämänmuotoa, Hovi kirjoittaa. Paimiossa sijaitsi pitkään myös Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiön pääkonttori.. Lähteet: Paimion historia (1973), Sata vuotta paimiolaista liikuntaa ja urheilua (v. Ilmassa oli iloa ja toiveikkuutta. Isoja edistysaskeleita koettiin harvakseltaan. Vähintään yhtä paljon vastustettiin aikoinaan Helsinki–Turku -rataa. Vuonna 1973 Paimiossa pääkonttoriaan pitävä sähköyhtiö jakoi virtaa peräti 55 pitäjään. Pitkästi yli sata vuotta vanhempi kuin Föli. Aikoinaan ne kuitenkin toivat seudulle ensimmäiset sähkövalot ja samalla edellytykset teolliselle tuotannolle. Paikallisjuna on siis todella vanha keksintö tälläkin seudulla. 37 Rautatieennakkoluulot karisivat pian PAIMIO 700 Perttu Hemminki P aimion vähintäänkin 700-vuotisen historian kuluessa on koettu monenlaisia käännekohtia ja mullistuksia. – Rautatien valmistuminen vuonna 1899 oli uuden aikakauden airut ja teollisen kehityksen vauhdittaja paikkakunnalla (Paimiossa). Usein mullistukset ovat olleet laadultaan ikäviä. Lopulta Länsivoima tuli itse vallatuksi: Imatran Voima osti siitä ensin kolmanneksen ja myöhemmin enemmistön. Ehkä nautittiin jokunen punssikin. Kaksoisraiteella on tämän päivän Suomessa oma vastustajakuntansa. Iivarin tolppakengistä jäi satavuotinen jälki Iivari Lähteenmäki vuonna 1968 valmistuneen tuotanlaitoksensa edustalla Paimion Husontiellä (nykyisin Iso-Iivarintie) vuoden 1970 paikkeilla. Mutta suopeus lisääntyi pikkuhiljaa, ja vuonna 1897 – jolloin rautatien rakennustyöt aloitettiin Paimiossa – tapahtui jopa niin, että Paimion kunnallislautakunta järjesti ”rautaroikalle” juhlahetken tarjoiluineen
Nuorten taiteilijoiden teoksissa näkyy oma maailma . Hän kertoo nuorempana myös maalanneensa ja piirtäneensä, mutta runous alkoi vetää puoleensa jo yläkouluikäisenä. Jokisalo ei kirjoita runoja suunnitelmallisesti tiettyyn aikaan tai paikkaan sidottuna. 38 PAIMIO 700 Suvi Pulliainen ”Myrskyn silmässä ilman satamaa. Joanna Jokisalo vuodattaa vaikeat tunteensa sanoihin. Omien tuotosten julkisuus jännitti Jokisaloa valtavasti. Siitä ei kuitenkaan ole kyse. Ensimmäisen kerran hän asetti niitä julkisesti näytille viime syksynä, kun nuorten taidepaja piti näyttelyn Paimion kaupungintalolla. Osalle pajalaisista taiteen tekeminen on terapiaa itsessään, osa taas vain nauttii pajan ilmapiiristä ja saa tukea samanhenkisistä tyypeistä. – Joskus kun tuntui pahalta, aloin kirjaamaan asioita ylös. Saatu palaute on kuitenkin ollut pelkästään positiivista. Säkeet alkavat muodostua hänelle yleensä iltaisin. Niistä sitten muodostui pikkuhiljaa runoja, hän selittää. Kumpaan totuuteen kietoutuu. – Sanoin hänelle etukäteen, että haluan, että ymmärrät, etteivät runot kerro sinusta ihmisenä, vaan ne kertovat siitä, miten olen kokenut sairautesi. Saana Sivonen taas maalaa mielialaansa.. Maailma lapsen silmin Monet Jokisalon runot kertovat vaikeista aiheista: haastavasta lapsuudesta, toistuvasta keskivaikeasta masennuksesta ja pitkäaikaisesta suhteesta eroamisesta. Saana Sivonen ja Joanna Jokisalo ovat käyneet Paimion nuorten taidepajassa siitä lähtien, kun se avasi ovensa viime huhtikuussa. Pöytälaatikkoon runoja on kertynyt parikymppisestä lähtien. Hän painottaa, että runot eivät kerro hänen äidistään ihmisenä, vaan ne kuvaavat vanhemman sairautta lapsen silmin. Ne kertovat millä tavalla lapsi näkee maailman, Jokisalo pohtii. – Runoni kertovat siitä, miten lapsella ei ole käsitystä vanhempansa sairaudesta. Sen vuoksi ne ovat aika raakoja vedoksia, niitä ei ole suodatettu kauniiksi yleisölle, hän kuvailee. Jokisalo miettii, että tuntemattomalle lukijalle hänen runonsa saattavat kuulostaa raaoilta tai jopa siltä, että hän vihaa äitiään. Rankimmat runot kuvaavat Jokisalon äitisuhdetta, jota varjosti vanhemman mielisairaus läpi hänen lapsuutensa. Ei toivo kuolemaa, ei jaksaisi elää.” Runous on paimiolaiselle Joanna Jokisalolle, 29, luonnollinen tapa purkaa isoja tunteita. Surulliset silmät, hymyilevä suu. – Kun on ensin itkenyt pahaa oloa pois, niin sitten ne lähtevät muodostumaan. – Oli ihanaa lukea, että on onnistunut koskettamaan tai liikuttamaan, siitä tuli tosi hyvä fiilis. Lisää valoa runoihin Jokisalo vuodattaa runoihinsa mielen päällä olevia asioita, joita ei ole muuten vielä ehtinyt käsitellä tai sanoittaa. Äiti myös kävi tutustumassa tyttärensä näyttelyyn. Poskella kyynel, hän väsyneenä nauraa. Tuli myös sellainen olo, että olen pystynyt antamaan vertaistukea, jonka olen kokenut itse todella tärkeäksi, Jokisalo kertoo. Vaikeasta suhteesta huolimatta Jokisalolla on edelleen yhteys äitiinsä. Äiti totesi kivasti, että sulla saa olla millaisia tunteita vaan ja ne runot saa olla juuri sellaisia kuin ne ovat, Jokisalo hymyilee
Hän kuitenkin myöntää, että yhdessä tekeminen auttaa häntä sosiaalistumaan.. Niissä näkyy kuitenkin kunkin hetken mielialoja ja ajatuksia. Tunteiden vuodattaminen paperille auttaa Jokisaloa käsittelemään niitä. Toisen asteen taideopintoja varten pitäisi muuttaa Helsinkiin tai Tampereelle, eikä se houkuta nuorta taiteilijaa. Hän haaveilee, että saisi joskus kirjoitettua oman runokirjan. Nyt uskalsin ottaa ensimmäisen askeleen, tämä oli hieno tilaisuus, Jokisalo kuvailee näyttelyn herättämiä tunteita. Sitten aloin harjoitella koirahahmojen piirtämistä, siitä se sitten lähti, hän kertoo. Kuvassa Sivosen töitä viime syksyltä. Hän ei ole käynyt kursseilla, vaan on opetellut piirtämään esimerkkien avulla. Manga ja anime ovat kiinnostaneet Sivosta lapsesta asti. Tein äidilleni esimerkiksi muotokuvan, hän kertoo. ”Niiden ei tarvitse olla täydellisiä. Sivonen on taiteensa suhteen täysin itseoppinut. Itselläni on mielenterveysongelmia, niitä tuon teoksissani jotenkin esille, hän pohtii. Itselleni on tärkeää, että on myös hyviä hetkiä ja toivon, että tulevaisuudessani runoissani näkyy vielä enemmän sitä, hän tuumii. – Näin itse pelkästään korjattavia asioita, en oikein osaa itseäni kehua, hän hymyilee. SUVI PULLIAINEN Sivonen ei miellä taidepajan työtä terapiaksi. Varmaan jää vain harrastukseksi, hän sanoo. Kun taidepajassa taiteillaan tehtävänannon mukaisesti, aiheet syntyvät hänelle kuin itsestään. – Eipä se runokirja niin valmistu, että runot ovat pöytälaatikossa. – Luin pienenä paljon Hopeanuolta. Tulevaisuuteensa hän haluaisi kuitenkin yhdistää taiteen. Sivosen töissä näkyy kaksi tyylisuuntaa: manga ja realismi. Omia töitään Sivonen katsoo hyvin kriittisellä silmällä. – Tämä on kiva yhdistävä juttu, jonka kautta olen löytänyt uusia ystäviä, hän päättää. – Tykkään tehdä taidetta vähän synkemmistä aiheista. Hänen vahvuutensa on ideoiden runsaus. Mangaa ja realismia Kun 22-vuotias Saana Sivonen aloitti nuorten taidepajassa, hän ei ollut juurikaan maalannut. Nykyään hänen siveltimestään syntyy yhä enemmän realistisia kuvia. Sivonen haluaisi lähteä opiskelemaan taidetta, mutta haasteen tilanteeseen tuo lähialueen koulutuspaikkojen puute. Sitä ei uskoisi, kun nyt reilu kahdeksan kuukautta myöhemmin katsoo hänen teoksiaan. – Olen harjoitellut paljon varsinkin ihmisen anatomiaa. ”Minulla on projekteja vaikka kuinka paljon. 39 – Joskus kun olen menossa nukkumaan, mieleeni tulee jokin aihe ja kirjoitan sen kännykän muistiinpanoihin, hän kertoo. Sivonen piirtää paljon lyijykynällä ja tusseilla, mutta tällä hetkellä maalaaminen vie niistä voiton. Taidepaja sen sijaan saa Sivoselta kehuja senkin edestä. – Haluaisin tehdä työkseni jotain tähän liittyvää, mutta on vaikeaa ruveta elättämään itseään tällaisen taidejutun kanssa. Ne saavat jäädä hetkeksi tähän, ehkä silloin paha olokin poistuu hetkellisesti”, hän sanoo. Ongelmana on vähän se, että puolet jää tekemättä loppuun”, hän naurahtaa. Hän kannustaa nuoria kokeilemaan pajan tarjontaa rohkeasti. Synkistä aiheista huolimatta Jokisalon runoissa näkyy myös valoa. Saana Sivonen on oppinut taitavaksi siveltimen käyttäjäksi vajaassa vuodessa. – Heti kun luen otsikon, niin minulle tulee kaikennäköisiä ideoita, joita alan työstämään, hän selittää. Yhdistävä taide Toisin kuin Jokisalo, Sivonen ei vuodata syvintä sisintään teoksiinsa. – Ne herättävät toivoa
Sotien jälkeen paimiolainen talviurheiluväki löysi keinot, joilla paikalle saadaan entistäkin suurempi joukko talviurheiluhulluja suomalaisia. Eli esimerkiksi selkeät ajantasaiset kisakuulutukset. Mitään sellaista ei ollut paikkakunnalla aikaisemmin nähty. Tosin vielä 1900-luvun alussa paimiolainen urheiluelämä kulminoitui voimisteluun. Puitteetkin saatiin ensiluokkaisiksi, kun Tillintupa valmistui samana vuoden syksyllä. Toiseksi järjestelyjen täytyi olla toimivat. Eikä pelkästään suomalaisia, vaan myös naapurimaista ja mielellään hiukan kauempaakin. Paimion ensimmäiseksi hiihtokuninkaaksi on mainittu Antti Immaisi, joka kilpaili jo 1800-luvun puolella. Ensinnäkin pääosan urheilijoista tuli olla valtakunnallista ykköstasoa. Pian myös telineliikkeitä, kun makasiiniin saatiin nojapuut, rekki ja hiukan muutakin välineistöä. Kovimmat hiihtäjät tulivat Sukselan suunnalta. Urheiluseura Kisan tarjontaan sisältyi myös hiihtourheilu. 40 Laulujuhlien briljanttia voimistelunäytöstä seurasi hiihdon satavuotinen hegemonia PAIMIO 700 Perttu Hemminki Viime vuosisadalla Paimion urheiluelämää hallitsivat hiihto ja mäkihyppy. Myös yleisön kannalta. Hiihtäminen oli Paimiossakin lähes kaikenkansan huvia jo 1900-luvun alkuvuosina. Paimion historiateoksen mukaan menestys oli ”suurenmoinen”. Voimistelujoukkue antoi ensimmäisen näytöksensä Paimion vuoden 1903 laulujuhlilla. Näissä lajeissa järjestettiin isoja valtakunnallisia kisoja, jotka saavuttivat muutamaan otteeseen jopa yli 5000 hengen suuruisen yleisömäärän. Vuonna 1906 kuvernööri vahvisti Voimisteluja Urheiluseura Kisan säännöt. Lisäksi tuli olla riittävästi pysäköintitilaa ja kunnon ravintolapalvelut. Kirkon takana olevassa Pietilän puimamakasiinissa harjoiteltiin sauvavoimistelua. Huimia väkimääriä Hiihto oli siitä alkaen Paimiossa ykköslaji. Tässä ollaan lähdössä hiihtolenkille tai -retkelle kansanopiston edustalta.. 1900-luvun puolenvälin paikkeilla samaa valtikkaa kantoi Pauli Immaisi, joka 40-luvulla voitti kuuluisat Oulun Tervahiihdot viidesti. Sitä ryhdyttiin harrastamaan niin intensiivisesti, että ”pian paimiolaisista kehittyi Varsinais-Suomen paras ja voitollinen hiihtojoukkue”
Niinpä Paimion vuoden 1963 hiihdon SM-kisoissa myytiin kuumaa makkaraa, nakkisämpylöitä ja kananpoikaa jo useammallakin modernilla kojulla. Tapahtuma oli ikimuistoinen ja käynnisti samalla monivuotisen Varasvuori-perinteen varsinaissuomalaisella kisakartalla. Siitäkin huolimatta kisabudjetti meni jonkin verran miinukselle. Paimiossa aiheutti turhautumista myös se, ettei YLE katsonut aiheelliseksi televisioida kyseisiä SM-kisoja. Varasvuori 1953 Kokonaisuudessaan SM-kisat onnistuivat kuitenkin erinomaisesti. Varasvuoren mäet lokakuussa 2024. Lajilegenda Veikko Kankkonen.. Yleisömäärä oli suuri, ja kilpailun järjestelyjä suitsutettiin laajasti. Nämä asiat alkoivat olla kunnossa jo 50-luvun lopulla, viimeistään seuraavalla vuosikymmenellä. 1950-luvun suurin talviurheilu-voimannäyte Paimiossa oli Varasvuoren mäkikeskuksen kaksipäiväinen vihkiäiskilpailu helmikuussa 1953. 41 Eero Mäntyranta vetää ryhmää Paimion Varasvuoren maastossa. Ulkomaisia osanottajia saapui runsaasti – aina USA:ta ja Japania myöten. Hyvää kokemusta isojen kisojen järjestämisestä Paimion Urheilijat ynnä muut paikalliset järjestäjätahot olivat saaneet jo 1940-luvulla Paimion hiihtojen -merkeissä. Noiden SM-kisojen päätapahtuma, sunnuntaina järjestetty erikoismäen kilpailu houkutteli paikalle Paimion liikuntaja urheiluhistoriateoksen (Hovi: Sata vuotta paimiolaista liikuntaa ja urheilua) mukaan peräti 12.000 katsojaa. Jopa selostajalegenda Pekka Tiilikainen oli sitä mieltä, ettei parantamisen varaa juurikaan ollut. Kuva ilmeisesti vuoden 1963 SM-kisoista
Kokouksessa t. Leiwo, Jenny Fjällman, Toiwo Jokiniemi, Tyyra Auer ja Julius Ernwall wakinaisiksi sekä waralle Olga Karlstedt, K. Hartaushetki kunnalliskodissa pidetään torstaina t. Köyhäinhoidon kaitsijat welwoitettiin luetteloimaan kapinan tähden hätäänjoutuneet ja ottamaan selwää heidän toimeentulomahdollisuuksistaan. Heinäkuussa saatiin ehkä hetkisen huokaista. 42 PUUSTELLI SUOMEN OSTETUIN KEITTIÖMERKKI JO VUODESTA 1983 ALKAEN Rakennustutkimus RTS Oy: Omakotirakentajatutkimukset 1983-2024 TILAA MAKSUTON IDEAKIRJA tai nouda se myymälästä, jossa voit samalla tutustua uutuuksiin! TILAA MAKSUTON IDEAKIRJA tai nouda se myymälästä, jossa voit samalla tutustua uutuuksiin! Kaarinan Puustelli Laasmäenkatu 6, Krossikeskus p. Siitä muodostui synkkä vuosi Suomen historiaan: jakautuneen kansan verinen sisällissota talvella ja keväällä. k. Vuoden 1918 kesällä Kunnallislehti oli vasta parin vuoden ikäinen lapsukainen.. Määrättiin elintarwelautakunnan palkat. k. 18 p:nä klo 6 i.p., Raamatunselitys Aron Rajalahdessa pidetään sunnuntaina t. Päätettiin pyytää elintarwepoluisia. Läh. k. 010 277 7347 Kunnallisarkea Paimiossa heinäkuussa 1918 PAIMIO 700 Perttu Hemminki V uosi 1918 käynnistyi Suomessa vain muutama viikko maamme itsenäistymisen jälkeen. JUHLAVUOSI NÄKYY SISÄLLÖISSÄMME KOKO VUODEN . Kautta aikojen paikallislehti on tuonut julki ja tallentanut seutukunnan historiaa samalla kun on seurattu sen hetken elämänmenoa. Walittiin terweyshoitolautakunta, johon tuliwat kirkkoherra A. Sisällissodan haavat arpeutuivat vasta talvisodan kynnyksellä. B. Suomen armeijan toimenpiteen kautta hewosensa tai sen arwoa menettänyt woi hakea korwausta armeijan Remanttihallitukselta. Poissaolo ei wiiwytä kokousta. Kunnanvaltuuston esityslistalla oli tuolloin muun muassa sähkövalopäätöksiä, kapinan tähden hätään joutuneiden tilanteen tarkkailua ja yleisten maanteiden jakotoimitus: ”Kunnanwaltuuston päätöksiä. 21 p:nä klo 5 i.p. Kansakouluihin otetaan sähköwalo, samoin kunnalliskotiin. Tämä kortti on kulkenut vuoden 1915 kesällä eli vain pari vuotta ennen suuria mullistuksia. Kerjääminen ja liikkuminen kotipaikan ulkopuolella ilman lupaa on kielletty. kuulutuksessa. Sitä seurannut nälänhätä ja loppuvuodesta lisäksi vielä tuhoisa espanjantauti. Samana päiwänä klo 4 on selitys Kalewalla Isomustolassa.” . Työ jatkuu. Yleisten maanteiden jakotoimitus Paimiossa alotetaan kokouksella elokuun 1 p:nä Tiänttiwassa klo ip., johon tilaisuuteen kaikki maan omistajat saapukoot. Katsotaanpa mitä Kunnallislehti kirjoitti etusivullaan 16. heinäkuuta 1918. Kansakouluopettajien kalliinajan palkanlisä korotettiin 100 markkaan kuukaudessa. 5 p:nä hywäksyttiin tilit ja myönnettiin tiliwapaus. Postikorttiin se ikuistettiin 1910-luvulla. Kunnallislehti on ilmestynyt säännöllisesti keväästä 1916 lähtien. Paimion Höyrysaha perustettiin aivan 1800-luvun lopulla. Paimiossa oli noihin aikoin selkeä luokkajako, joten esimerkiksi sahan ja tiilitehtaan työväki tarkasteli asioita monesti tyystin eri tulokulmasta kuin maaseudun hyvin pärjäilevä, omistava luokka. Leppänen ja Juho Halkilahti. A. Korotettiin kätilön palkka 1,200 markkaan. Paimion 700-vuotisjuhlavuoden lisäksi Sauvossakin tulee täyteen pyöreitä vuosia: paikkakunta kirjattiin ensimmäisen kerran asiakirjoihin 690 vuotta sitten
ei rekisteröintipalveluja LIEDOSSA Kesäajalla 20.6.-28.8. ... ma-pe klo 8.30-16.30 PALVELEVAT KATSASTUSASEMAT KOSKELLA ja LIEDOSSA Avattu uusi katsastusasema Koskelle! Palvelemme: Koskella ma-pe klo 9-16.15 Liedossa ma-pe klo 8.00-17.00 Tervetuloa paikallisille konttoreille! Kosken Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl 02720010 www.koskenkatsastuspalvelu.. Vaikeat ajat ja sodanjälkeinen kasvu. Sitä ennen oli ehditty käydä pikaisesti eduskuntatalolla noutamassa tavaroita taskulamppujen valossa. Turussa, Helsingissä ja Viipurissa paloi. ma-pe klo 8.30-16.30 Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Jälkimmäisen teoksen – joka ilmestyi viime vuonna – julkaisija on Johannes-Seura ry. Ikkuna maailmaan oli auennut. Kaiken surkeuden sinetiksi Neuvostoliiton puna-armeija avasi tulen Karjalan kannaksella torstaiaamuna 30. ma-pe klo 8.30-16.30 Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. ma-pe klo 8.30-16.30 Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Ensiksi mainitun teoksen on julkaissut Paimion Karjalaseura ry. Palvelemme kesäajalla 21.6. N. ...ihastuttava elinympäristö ja luonto. PAIMIO 700 Perttu Hemminki 1900-luvun kaksi ensimmäistä vuosikymmentä olivat niukkoja. Teoksen on julkaissut Paimion Sotaveteraanien Tuki ry. Katso nettisivultamme tai soita. Varsinaisen pula-ajan katsotaan kuitenkin päättyneen vasta vuonna 1954, jolloin lopetettiin suomalaisten 200-vuotisen kestosuosikin eli kahvin säännöstely. 1960-luvulla status-symboliksi muotoutuivat Paimiossakin television ohella ”länsiauto” ja pyöröhirsikesämökki. Nämä kolme seikkaa yhdessä mahdollistivat kompuroinnin ylös sotaja pulavuosien synkästä murheenalhosta. Summa-Lähde-Ihantala Talvisodassa paimiolaiset koottiin osaksi neljättätoista jalkaväkirykmenttiä, joka taisteli muun muassa Summan-Lähteen alueella. Palvelemme kesäajalla 21.6. Niistä paimiolaisittain merkittävin on Timo Joutsamon toimittama teos Siellä jossain – täällä kotona. Paimion asukasluku nousi sodan myötä noin 5000 asukkaasta 7100 asukkaaseen. Toimittajana Riku Kauhanen. ma-pe klo 8.30-16.30 PALVELEVAT KATSASTUSASEMAT KOSKELLA ja LIEDOSSA PALVELEVAT KATSASTUSASEMAT KOSKELLA ja LIEDOSSA Kosken Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl 02 720 010 www.koskenkatsastuspalvelu.fi Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 02 436 4300 www.wp-katsastus.fi Tervetuloa paikallisille konttoreille! Palvelemme: KOSKELLA ma–pe klo 9.00–16.15 Kesäajalla 1.6.-28.8. .fi ...ovat rauhallisia, metsäisiä, sekä kauniita puistomaisia tontteja. MARTTILASSA ON.. 044 744 9110 | anne.ahtiainen@marttila.fi www.marttila.fi/asuminen-jaymparisto/omakotitontit MIKÄ TEKEE TONTEISTA AINUTLAATUISIA. Katso nettisivultamme tai soita. Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 024364300 www.wp-katsastus.. Katso nettisivultamme tai soita. Seuraavana lauantaina, kello kolme aamuyöllä eduskunta lähti Helsingin asemalta evakkoon Kauhajoen yhteislyseolle. ...loistavat etätyömahdollisuudet, valokuitu lähes koko kunnassa! ...upea kuntoilureitti ja frisbeegolfrata. ...ovat erittäin edullisia. 15.8. Palvelemme kesäajalla 21.6. 15.8. 15.8. Kaupoissa oli tavaraa yllin kyllin, ja joulun alla perheet lähtivät Turkuun saakka tekemään lahjaja herkkuostoksia. Varsinais-Suomessa koottu JR 35 oli merkittävässä roolissa esimerkiksi Ihantalan ankarissa taisteluissa vuoden 1944 kesällä. Katso nettisivultamme tai soita. Se kertoo ansiokkaasti JR35:n paimiolaisten sotapoluista kuvaten laajasti myös tuntoja kotirintamalla. Paimiolaiset sodassa 1939-1945. Vuoden 1918 sisällissodan seurauksena koettiin jopa suoranaista nälänhätää. Paimiolaisten vaiheista jatkosodassa kerrotaan laajasti esimerkiksi useissa varsinaissuomalaista jalkaväkirykmentti 35:ttä (JR35) koskevissa historiateoksissa. Katso nettisivultamme tai soita. Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. 15.8. Palvelemme kesäajalla 21.6. 43 Avattu uusi katsastusasema Koskelle! Palvelemme: Koskella ma-pe klo 9-16.15 Liedossa ma-pe klo 8.00-17.00 Tervetuloa paikallisille konttoreille! Kosken Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl 02720010 www.koskenkatsastuspalvelu.. Töitä oli niukasti ja palkat pieniä. Palvelemme kesäajalla 21.6. marraskuuta kello 6.50. Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie 34, Lieto 024364300 www.wp-katsastus.. Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. 15.8. ...hyvät, monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja leppoisa yhteisö, jonka osaksi pääsee helposti. Paimiossa työtä ja vaurautta loivat 1950ja 60-luvuilla paitsi perinteiset maaja metsätalous sekä vesivoima myös sähköja metalliteollisuus sekä keuhkotautiparantola, sittemmin sairaala. ovat lyhyen kävelymatkan päässä koulusta ja kunnan keskustasta. ...sijaitsevat liikuntakeskuksen ja päiväkodin välittömässä läheisyydessä. Edellisen vuosikymmenen ”kulutusjuhlat” saivat hyisen lopun. Se kosketti viiveellä myös Varsinais-Suomea ja Paimiota. Talvisodassa ja jatkosodassa menetti henkensä yhteensä 122 paimiolaista. Työtä ja elintasoa 1950-luvulla Suomi alkoi kaupungistua, vaurastua ja teollistua. ma-pe klo 8.30-16.30 Meillä myös maahantuontija erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Karjalaiset toivat paikkakunnalle työtä ja tarmoa. ja toimittanut Seppo Pirhonen. Lisäksi tarvittiin valtava määrä tulevaisuudenuskoa. Saman torstaipäivän valjettua kuultiin Paimion liepeilläkin Tupolev-pommikoneiden jyrinää. Uskoa löytyi vielä Sodan jälkeiselle 40-luvulle ja vielä seuraavallekin vuosikymmenelle antoi Paimiossa leimansa karjalaisen siirtoväen asuttaminen. Se merkitsi peräti 40 prosentin suuruista lisäystä Paimion asukaslukuun. 15.8. Myös konepajayrittäjyys oli jo merkittävä työllistävä, taloudellinen tekijä. ma–pe klo 8.30–16.30 SUOMALAISTA PALVELUA Onnea Paimio 700 vuotta! Lisätietoja: Kunnanjohtaja Anne Ahtiainen p. Kohti lamaa ja sotaa Mutta 1930-luvulla tuli maailmanlaajuinen lama. Katso nettisivultamme tai soita. TERVASKANNONMÄEN MARTTILASSA Ihastuttavia omakotitalotontteja Kaikki tontit... Karjalaiset Paimiossa sekä Yötä päivää painettiin! Johannekselaisten asutus ja uusien kotien pystytys 1944–1952. Ensimmäistä maailmansotaa seurannut 1920-luku oli sitä vastoin Paimiossakin taloudellisen kukoistuksen aikaa. ½ tuntia Turusta ja Kaarinasta! MEILLÄ LUPAPROSESSIT OVAT SUJUVIA JA NOPEITA. Palvelemme kesäajalla 21.6. Lähes samoihin aikoihin suomalaisiin – ja myös paimiolaisiin – koteihin rantautui toinenkin kestosuosikki: televisio. Karjalaisten Paimioon asuttamisen vaiheista kertovat kuvin ja sanoi upealla tavalla muun muassa teokset Pääteasema. Paimiossa ei taisteltu, mutta vankileirien kauhut joutui moni paimiolainenkin kokemaan
Lounastapahtuma on Paimion Nuorisovaltuuston ja Aikuisten Olohuone ry:n järjestämä. Pyölniitun museolla (Maljamäentie 132) To 17.7. Talot kertovat -sarjassa: Tapahtumia Kaarle Herttuan maihinnousun jälkeen. – 28.2.) Su 2.2. Pe 14.2. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Paimio-juoksu Ti 6.5. Paimion messut koulukeskuksessa Ma 19.5. 18. MAALISKUU Talot kertovat -sarjassa Juntola ja Paimion kievariperinne. Paimiolaisten “merkkihenkilöiden” kavalkadi, musiikkia, leikkejä ja lauluja. klo 18 Niklas Jensen-Eriksenin luento Väliinputoajat: Saksalais-suomalaisten perheiden internointi 1944–1947 KESÄKUU La 7.6. To 12.6. HUHTIKUU Paimion opiston näyttely kaupungintalon näyttelyparvella – teemana Paimio 700 La 12.4. La 14.6. Pomefest Jokipuistossa Palveluskoirien Suomen mestaruuskilpailut 23.7.27.7. Järjestäjänä Paimion Rasti. Ensi-ilta perjantaina 27.6. La 17.5. klo 14 Paimion Karjalaseuran 80-vuotisjuhlakonsertti Paimion kirkossa. To 3.7. Historiallinen tapahtuma koko perheelle su 27.7. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Konsertissa kuullaan tunnetun baritoni Aarne Pelkosen konsertti Kaipuuni Karjala. Vapaa pääsy. klo 18.30 Luento Räpälässä suoritettujen arkelogisten kaivausten löydöksistä. klo 13 Senioreiden ystävänpäivälounas Karhulammella (Kaimalantie 140). uimahalli Solinan 50-vuotisjuhlat Viking Line -suunnistuskilpailut. Paimion Sähkömuseo 30 vuotta – avoimet ovet To 26.6. 44 Paimio 700 vuotta tapahtumakalenteri HELMIKUU Talot kertovat -sarjassa: Halkilahti, Tuuvala. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Meltolassa To 31.7. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Paimio-päivä. Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. Paimio-oluen lanseeraus ja kertomuksia Juntolasta ja Paimion kievareista. Konsertin jälkeen kahvitus Mikaelintalolla, jossa seura ottaa vastaan onnitteluja. To 10.7. klo 12.15 – 13.15 Yhteiskoulun 100-vuotisjuhla Vistan koulussa Paimion Karjalaseuran näyttely ” Paimioon paenneet” kaupungintalon näyttelyparvella La 10.5. – 19.7. Vapaa pääsy. Yhteisöllinen koko perheen tapahtuma Sukselan entisellä kyläkoululla (Sukselantie 589). Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. Spurilassa. – 26.4. HEINÄKUU Kesä-heinäkuussa Paimion kesäteatterin juhlavuosinäytelmä (maksullinen) Leiri N:o 5. Hintatiedot päivitetään tammikuussa. Ke 7.5. Vapaa pääsy. Järjestäjänä Paimion Tanssinystävät ry. Kävelyreitti Paimion menneisyyteen – opastettu retki Talot kertovat -sarjassa Spurila sekä elämää ja ihmisiä Paimiossa. klo 11 – 16 Legopäivä Sukselassa. Eläköön Paimio Race, Amazing race -tyyppinen kilpailutapahtuma 13.5, 14.5, 20.5, 21.5 ja 27.5 (alustavat päivät) Aika valossa -tanssiesitykset Paimion parantolassa; 2 esitystä / päivä. Pyölniittupäivä su 13.7. Su 9.2. Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry.. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Vapaa pääsy. Kesä-heinäkuussa Paimion kesäteatterin juhlavuosinäytelmä (maksullinen) Leiri N:o 5. Kuvia ja tarinoita taloista ja talojen elämästä – viikolla 9 sekä Hugo Backmanssonin taiteen esittely kaupungintalon näyttelyparvella (4. V-S Kansanopistolla (maksullinen). Historiallisten karttojen näyttely kaupungintalon näyttelyparvella (Paimio-Seura ry) Henrik Florinus -luento Paimiosalissa ti 25.3. TOUKOKUU Su 4.5. Tapahtuma 15.3. Koko perheen tilaisuus 8.6. Kulunut tasan 700 vuotta siitä, kun on ensimmäinen kirjallinen merkintä Paimiosta Ke 7.5. Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. Järjestäjänä Aikuisten Olohuone ry. Järjestäjänä Sukselan kyläyhdistys. Luennoitsijana emeritaprofessori Kaisa Häkkinen Paimion teatterin Kerro, kerro kohtaloni, lastenja nuortenmusikaali Vistan näyttämöllä 29.3. klo 18 Kesäinen yhteislauluilta Iskun talolla (Seuratie 3, Paimio). Vapaa pääsy. Vapaa pääsy
Talon vaiheiden esittely ja konsertti Rehbinderin tyyliin Jaakobin kirkossa 14.9. Esitys on osa Turun Musiikkijuhlien 2025 -ohjelmistoa. Järjestäjinä Linnankorven retriitti, Paimion seurakunta, Peimarin Latu ja Polku, Parantolan Metsät ry, Pyhiinvaellus Suomi -organisaatio. Itsenäisyyspäivän tapahtumat Ke 31.12. klo 15 Eläköön elämä ja Paimio! Petri Laaksonen ja kuorot -juhlakonsertti Perä-Taatilan vanhapiikayhdistyksen näyttely kaupungintalon näyttelyparvella JOULUKUU Joulu taloissa ja torpissa -näyttely kaupungintalon näyttelyparvella La 6.12. Tilaisuus on myös Vanhusten viikon avajaistapahtuma. La – su 9.-10.8. Bussiretki Paimion tärkeille näköalapaikoille (järjestäjänä Paimio-Seura ry) Paimion piiat – Historiallinen komedia viimiselt 700 vuarelt – vierailuesityksen ensi-ilta Paimion teatterissa 12.9. ja su 5.10. To 14.8. Pentti Jokiniemi 100 vuotta -näyttely kaupungintalon näyttelyparvella La 20.9. Ajantasainen tieto löytyy aina osoitteessa www.paimio.fi/paimio-700-juhlavuosi ELOKUU Ti 5.8. Lauluyhtyeyhdistys Pavane ry:n konsertit Paimiolaisia rakkaustarinoita Paimion parantolassa klo 17. 45 Paimio 700 vuotta tapahtumakalenteri Juhlavuoden tapahtumakalenteriin on kirjattu tapahtumia vuoden jokaiselle kuukaudelle. SYYSKUU La 6.9. Noin kahden kilometrin mittainen luontoteemainen pyhiinvaellus. Juhlavuoden päättäjäistapahtuma. klo 14 Pentti Jokiniemen syntymästä 100 vuotta -muistokonsertti LOKAKUU Paimion Kamerakerhon valokuvanäyttely näyttelyparvella La 4.10. Ateria keski-aikaiseen tapaan Jokirannassa lauantaina 30.8. Eläköön Paimio – Tapahtumien yö -tapahtuma Vistalla Talot kertovat -sarjassa Kuninkaankartanon mailla. Kartingin SM-osakilpailu / Paimio 700 -juhlakilpailu Su 10.8. Tytti Mäkilän Paimio-aiheinen taidenäyttely kaupungintalon näyttelyparvella Paimion Ratsastajat ry järjestää perinteisen kouluratsastuksen kilpailuviikonlopun elokuussa 2025 Korpimäen Ratsutilalla. klo 18 – 20.30 Metsäpyhiinvaellus Parantolan metsässä (Alvar Aallontie 275). Porin prikaatin valatilaisuus Pe 22.8. Esitys sisältää rakkauslauluja, joita elävöitetään hankkeen aikana kerätyillä paimiolaisten rakkaustarinoilla. Tapahtumatiedot täydentyvät ja muokkaantuvat vuoden kuluessa, mutta tästä voit jo poimia parhaita paloja omaan kalenteriin. MARRASKUU Su 16.11. Lounaan jälkeen kello 14.30 konsertti Elämäni Sävel uusin mielenkiintoisin vierain ja aihein Paimiosalissa. klo 15 & 18 FLOS – Ensemble Gamut!:n kokonaisvaltainen taide-elämys Paimion parantolassa. iltapäivällä. Talot kertovat -sarjassa Wiksberg. Su 5.10 klo 13 Senioreiden 700-vuotisjuhlalounas kaupungintalolla
Tarkemmat tiedot: paimio.fi/paimio700varityskirja.. – Ja syntymäaika oli kello 1.03. – Yöllä kun vauva itkee Soni on välillä hakenut oman lelunsa ja tuonut sen, Pusa kertoo. Myös vauva on selvästi tottunut jo koirien ääniin, eikä hätkähdä, vaikka koirat keskustelevat toimittajan kanssa välillä kovaäänisestikin. Kirjan sivuilla pääsee värittämään Paimion maisemia, ihmisiä ja vuodenaikoja. Tuore vauva on perheen esikoinen. Tehty Paimiossa -pipoja jaetaan Hattarassa tänä vuonna syntyneille. 46 Juhlavuoden ensimmäinen vauva PAIMIO 700 Jaana Pakarinen Paimion juhlavuoden ensimmäinen vauva syntyi Tyksissä 3.1. Elementit värityskirjaan on tehnyt Johanna Marttila. – Ja ulkoilumahdollisuudet täällä ovat hyvät, pururata lähtee ihan tuosta vierestä, he kiittelevät. – Koirat ovat tottuneet lapsiin ja meillä on molempien veljillä lapsia ja koiria, niin ei siksi jännittänyt koirien ja vauvan yhteiselo, vanhemmat tuumaavat. – Piti vähän tutustua ensin, Antti Juutila naurahtaa. Ensimmäinen viikko vauvan kanssa on mennyt totutellessa. Kuvassa mallina toinen vielä nimetön paimiolaisvauva. Paimion vuoden ensimmäinen, vielä nimetön vauva syntyi 3.1. Pituutta vauvalla oli 50,5 cm ja painoa 3190 grammaa. Vinna käy vähän väliä nuuskuttelemassa vauvaa sängyn pinnojen välistä. He molemmat käyvät töissä Turussa, mutta kehuvat Paimion hyviä liikenneyhteyksiä. Paimiossa pariskunta on asunut vuodesta 2013 saakka. Yöt menevät valvoessa Tällä hetkellä molemmat perheen vanhemmat ovat vauvan kanssa vanhempainvapailla. – Me olemme olleet pitkään ihan koiraperhe. Toistaiseksi vauva nukkuu tyytyväisenä – päivisin. Pipon on tehnyt paimiolainen Sallan paja. Myöhemmin Antti tulee olemaan vanhempainvapaalla 2,5 kuukautta, siten, että vauva tulee olemaan lähemmäs kaksi vuotta ennen kuin tarvitsee mennä hoitoon, Pusa kaavailee. Olemme itse asiassa olleet yhdessä jo kaksikymmentä vuotta, tapasimme aikoinaan abiristeilyllä, mutta nyt vasta saimme perheenlisäystä, Pusa sanoo. – 18 päivää saa pitää yhteistä lomaa ja sitten minä jään kotiin. Myös kaupunki muistaa pienimpiä kaupunkilaisia. Hauska sattuma nuo ykköset ja kolmoset, hänen äitinsä, Päivi Pusa toteaa. Osa värityskirjan kuvista on tarkoitettu vähän vanhemmille lapsille ja tarkoitus on, että kirjan voi säästää muistona Paimion juhlavuodesta. Koirat uteliaita Perheen koirat ovat ottaneet uuden tulokkaan uteliaina vastaan. Kotiutumaan Paimioon perhe pääsi sunnuntaina 5.1., missä ”veljeään” jo odottelivat bordercollie Vinna ja shetlanninlammaskoira Soni. Kaikille lapsille, jotka täyttävät tänä vuonna 700 päivää, eli vajaat kaksi vuotta, kaupunki lahjoittaa värityskirjat. Päivi Pusa ja Antti Juutila ovat asuneet Paimiossa vuodesta 2013 saakka. Pipon voi noutaa perhetalo Hattarasta sen aukioloaikana. Värityskirjojen jakelusta vastaa myöskin MLL ja värityskirjoja on jaossa Hattarassa jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina ja ensimmäisenä perjantaina. – Yöt ovat menneet vähän valvoessa, mutta se kai kuuluu asiaan. Jaossa Paimio-pipoja ja värityskirjoja Juhlavuoden kunniaksi MLL Paimion paikallisyhdistys jakaa kaikille tänä vuonna syntyneille paimiolaisille vauvoille pipon, jossa lukee ”Tehty Paimiossa”
47 OP Lounais-Suomen puhelinpalvelu 010 257 6101 Puhelinpalvelumme 010 257 6101 palvelee sinua arkisin klo 9.3016.00. Puheluihin vastaavat pankkimme omat asiantuntijat Anne Viljanen, Pinja von Hertzen, Kaisa Kangasperko, Arja Vornanen sekä Samuli Anttalainen. Puhelinpalvelun kautta asiasi lähtee heti oikeille urille. Kysy lisää 010 257 6101 neuvomme mielellämme sinulle parhaiten sopivan tavan hoitaa asioitasi. Jos pankkiasiat mietityttävät, etkä oikein tiedä mistä kannattaisi lähteä liikkeelle, soita meille. Hinta koskee myös jonottamista.. Puhelun hinta: pvm/mpm
PAIMIO Jokipellontie 2 • Puh: 010 292 1150 @kmspaimio www.k-supermarket.fi Atria GOUTER MAKKARATANKO 1400 g (4,99/kg) Valio HYVÄ SUOMALAINEN ARKIKERMA 2 dl (2,95/l) Arla LEMPI JOGURTIT 300 g (4,97/kg) 79 KG 6 99 KPL 59 PRK 1 29 KPL 1 49 PRK Onnea Paimio 700 vuotta! Tämän sivun hinnat voimassa 31.3.2025 asti! PYSYVÄSTI SATOJA tuotteita K-Supermarketeista Atria PORSAAN KASSLER n. 2 kg, Suomi 6 99 KG Läheltä Haarakallio YLEISPERUNA MELODY Sauvo 6 99 KG KEVYTMAITO 1 l RASVATON MAITO 1 l 89 PRK 79 PRK Plussakortilla! PERUNASIPULISEKOITUS 500 g (1,70/kg) Ilman plussakorttia 0,99 ps (1,98/kg) 85 PS Läheltä Leipomo Rosten ROUHESÄMPYLÄ 5 kpl/325 g (3,08/kg) Läheltä Leipomo Rosten TÄYTEKIERREPULLA 6 kpl/270 g (9,22/kg) 2 49 PS Barilla SPAGHETTI 1 kg (1,99/kg) 1 99 PKT Pepsi MAX 2 x 1,5 L (1,00/l) sis. Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät. 1,5 kg, Suomi. pantin 1,20 5 99 PACK Corona EXTRA OLUT 4,5 % 0,33 l ( 5,73/l) sis. suolattu 1 00 PS Läheltä Kurjessuo KANANMUNA 15 kpl/1020 g ( 2,93/kg) 2 99 RS KULTA KATRIINA KAHVIT 450-500 g (11,98-13,31/kg) Voimassa 28.2. pantin 0,10 voimassa 10.1. pantin 0,80 3 79 PACK Olvi VICHY 12 x 0,33 l (1,21/l) sis. asti 5 99 PKT Atria PORSAAN ULKOFILEE n. alkaen 1 99 PL Kaupan omasta koneesta APPELSIINIMEHU 0,95 l sis.pantin 0,20 (4,83/l) 4 79 PL Atria LAUANTAIMAKKARAT 225 g (5,73/kg) 10 95 RS Kariniemen KANANPOJAN FILEEPIHVIT 1 kg, hunaja & mied. Palvelemme MA–LA 7–23, SU 9–23 Hinnat voimassa 28.1-31.3.2025 asti ellei toisin mainita