Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina 5.12.2017

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 95 7 95 10,4 99 2 99 3 99 15 95 19 95 5 95 Polar ÖLJYKYNTTILÄ 6-pack 96 h paloaika AURINGONKUKANSIEMEN • 20 kg • raidallinen paras laatu UUTUUS! TALVIMALLI DIABETES-SUKAT Bambu tai liukumaton pohja Hau-Hau Champion KANALASTU 180 g KE 6.12. klo 8-18) Mukaan mahtuu 1 800 ensimmäisenä ilmoittautunutta. vuosikerta 2,10 € Irtonumero O N N E A S U O M I talousporssi.fi PAIMIO: Jokipellontie 2, P.0440340316. Kiitos kuluneesta vuodesta ja rauhallista joulun aikaa! Konsertissa esiintyvät: Jukka Pietilä, laulu Kalevi Kiviniemi, urut Olga Kemova, urut Chorus Iucundus, johtaa Timo Lehtovaara Toivotamme asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme tervetulleeksi nauttimaan joulun tunnelmasta joulukonserttiimme Suomi 100 -teemalla.. SULJETTU 3 pkt (3,99/pkt) Panda SUKLAA 500 g After Eight SUKLAA 400 g Varta PARISTOT AA tai AAA 10 kpl/pkt tai 9 V 2 kpl/pkt (4,95/kpl) 2 pr Kaikki LEDPULLOVALAISIMET sulka-, juuttinarutai yksivärinen malli /kpl /pkt (0,80/kg) (19,95) (5,95) Finn-Lumor TÄHTI • 50 cm • 30 lämmin valkoista lediä • ajastin 6 h • 3xAA paristot (ei sis.) LÄHITAPIOLAN JOULUKONSERTTI TURUN TUOMIOKIRKOSSA 19.12.2017 KLO 18 JA KLO 20 Kuva: Timo Jakonen Ilmoittautuminen 15.12. 9-19, la 9-16, su 11-16 Tarjoukset voimassa 11.12.2017 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Av.: ark. Tuotteet tarjolla myös muissa myymälöissä valikoiman mukaan. mennessä: Verkossa: www.lyyti.in/LTKonsertti2017 Puhelimitse: 02 524 1000 (ark. Paimio | Sauvo | Kaarina NRO 93. TIISTAINA 5.12.2017 101
6.12. Muistosanat: Kaupunginvaltuutettu Pekka Aro. klo 18 Lipunnosto Paimion kaupungintalon edustalla 6.12. klo 18.30 suomi 100 juhlabingo Jahtiliuska 3€ Ylimääräinen kinkkukierros www.kuntsari.fi. klo 11-14 Paikallisia herkkuja, löytöjä pukinkonttiin, joulukoristeita yms. KUNNALLISLEHTI 2 tiistaina 5.12.2017 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET PAIMIOSSA 2017 5.12. klo 18.00 Soihtukulkue Jokelan koululta Wanhalle seurakuntatalolle, jossa nuorten itsenäisyyspäivän iltajuhla. klo 10.00 Jumalanpalvelus Pyhän Mikaelin kirkossa Jumalanpalveluksen jälkeen kunnianosoitukset muistomerkeillä. KLO 12-16 (LIPUT 4/3/2€) MUSEOT JOULUNAIKAAN PAIMIOSSA www.paimio.fi 02 474 5319 N ÄYTTELYT: ALLA POHJAN T ÄHDEN AJANKUVIEN KERTOMAA MIILASSA (KOONNEET MARJA M ÄENPÄÄ JA ANNA-LIISA J ÄRVINEN) SEK Ä MUSEOIDEN PERUSN ÄYTTELYT MUSEOKAUPPOIHIN VAPAA P ÄÄSY PAIKALLISTA K ÄSITYÖTÄ, KIRJALLISUUTTA TAI VAIKKA MUSEOKORTTI PUKINKONTTIIN! KIRJAN HINTA 6/6/3/2 € Vitosbingo Ylimääräinen kierros 4x100 Kirjan hinta 7/6/3/3 € Vitosbingo 8x100 € To 7.12. klo 13.00 Itsenäisyysjuhla Vistan koulun 1-salissa Tervehdyssanat: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Reijo Hallisto. SAKSAN TILA Piikkiö P. klo 11-16! 4H mukana sunnuntaina Sauvon Museon Tuki ry Paimion-Sauvon 4H-yhdistys myytäVäNä suolAisiA jA mAKeitA HeRKKujA, teRNimAitoA, RosolliA, lAAtiKoitA, KäsitÖitä ym. klo 18.00 – 19.00 Paimion reserviupseerit ry:n ja Paimion seudun reserviläiset ry:n kunniavartiot sankarihaudoilla 6.12. Juhlapuhe: Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta Paimio-mitalin jako. Itsenäisyyspäivänä avoinna klo 10-21! tarjoukset voimassa 1.1.2018 asti Matkahuollon paketit meidän kautta! PAIKALLINEN-POSITIIVINEN-ERILAINEN MA-PE 6:30-22 LA 8-22 SU 10-22 Joulukuun tarjouksia K ÄSITYÖMUSEO AVOINNA: 30.11.-16.12. Musiikkija tanssiesityksiä sekä muuta esittävää ohjelmaa. Ympäri vuoden. Osoite: Sukselan koulu, Sukselantie 589, Paimio Kokousaika 11.12.2017 klo 18.30 Kokouspaikka Kunnanviraston alakerran kokoushuone Käsiteltävät asiat: 91 § Kokouksen avaus 92 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 93 § Pöytäkirjantarkastajien vaali 94 § Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2019 2020 95 § Lisämäärärahat vuoden 2017 talousarvioon 96 § Tarkastuslautakunnan täydennysvaali 97 § Eron myöntäminen luottamustoimesta/Jari Arffman 98 § Ilmoitusasiat 99 § Mahdollisesti esille tulevat kiireelliset asiat 100 § Valitusosoitus Sauvossa 30.11.2017 Jari Hakkarainen Puheenjohtaja Sauvon kunta kunnanvaltuuSto kokouSkutSu joulumyyjäiset Sauvon Museolla 9.-10.12. KLO 12-17 (VAPAA P ÄÄSY,GLÖGITARJOILU) S ÄHKÖMUSEO AVOINNA : PE 15.12. 6.12. Seppelten ja kynttilöiden lasku. Paimion kaupunki Paimion seurakunta Bu?etista riisipuuroa ja rusinasoppaa, joulutorttuja ja glögiä su 10.12. TOLA KLO 12-16 (LIPUT 4/3/2€ TAI MUSEOKORTTI) KE 6.12. (02) 479 8914, 050 567 2787 | www.saksantila.fi savustettua kalkkunaa arkeen ja juhlaan LÄHIRUOKAA M-MARKET PAIMIO Vistantie 22, Paimio 6.12. klo 11.30 Ohjelmallinen juhlalounas Vistan koulun ruokasalissa 6.12
pantit 0,90 0,90 kg ps Tomaatti Suomi Perunat Puikula, Siikli tai Pirkka parhaat Juhlaperuna 1 kg, Suomi Klementiini 2,3 kg (1,73 kg) Espanja 3,99 ltk 3,49 Ilman korttia tai yksittäin 3,99 pkt (7,98-9,98 kg) 9 50 pkt 3 -20% Plussa-kortilla Juhla Mokka Kahvit Rajoitus: 1 erä/talous 400-500 g (6,33-7,92 kg) Suodatinja pannujauhatus. 7-21, la 8-20 ja su 10-20 Hinnat voimassa ti-ke 5.12.-6.12., ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tavaraa riittää. 010 2921150 terhi.wiren@k-supermarket.fi, Palvelemme ark. pantit 1,20 rajoitus: 2 pkt/talous -21% Plussa-kortilla pack 12 pack 3 4,95 13,44 pack 6 Karhu Olut 4,6 % 6 x 0,5 l (4,18 l) sis. KUNNALLISLEHTI 3 tiistaina 5.12.2017 p a i m i o Jokipellontie 2, Paimio, puh. muista itsenäisyyspäivän kukat Yksittäin 2,65 tlk kg kg kpl kpl ps rs kg Partanen Suolattu kasslerpaisti Suomi SnackPoint Voileipäkakku 750 g (17,27 kg) Ilman korttia 5,95 12-pack sis. klo 10-20 4,99 Valio Glögi 1 l 12,95 4€ tlk 2 Lu Tuc Suolakeksit 3 x 100 g (8,33-9,26 kg) pkt 2 5€ Kolmen juuston lajitelma 590 g (25,34 kg) 14,95 Korpela Suussa sulava joulukinkkuviipale 500 g (9,99 kg) 4,99 kpl Panda Juhlapöydän Konvehteja 300 g (11,06 kg) Ilman korttia 11,50 3-pack (12,78 kg) -13% Plussa-kortilla 9,95 1,69 Taffel Poimuperunalastupussi 325 g (5,20 kg) Olvi Vichy 0,33 l (0,95 l) sis. pantit 1,20 12,95 HK Takuumurea naudan sisäja paahtopaisti Palana 12,95 Tuore ruodoton kirjolohifilee Suomi rajoitus: 2 fileetä/talous Hyvää itsenäisyyspäivää! tiistaina perniön liha konsulentti Aukioloaikamme: Itsenäisyyspäivä 6.12
. Autoilijan tulee ilmoittaa jokaisesta hirvieläimen kanssa törmäämisestään yleiseen hätänumeroon 112. Jahtipäiviä syksyyn kertyi yhdeksän. . Metsästäjät seuraavat ja raportoivat eläinkantojen kehitystä yhä tehokkaammin ja kannan rajoittaminen perustuu tietenkin tähän seurantaan. Tämän syksyn jahti tuotti hienon osuman, kun tähtäimeen osui 16-piikkinen sonni. – Silloin tällöin joku ottaa puheeksi, että on hyvä kun kantaa pidetään aisoissa. Syksyn mittaan myös muiden kuin metsästäjien silmissä on näkynyt selvästi miten hirvieläinten kanta on alueella vahvaa. Ja liikenteessä kannattaa muistaa, että tarkkaavaisuutta vaativat ajat ovat iltaja aamuhämärissä. 10-vuotiaasta hirviporukassa kulkenut Asko on nuoremman polven metsästäjä, jonka mukana kulkee kuusivuotias harmaa norjanhirvikoira Siru. Jahtiseurueiden koko ja alueet vaihtelevat, laki edellyttää alueeksi vähintään 1000 hehtaaria, mutta tällä alueella tyypillinen alue on viisinjopa kuusinkertainen. Länsi-Suomessa määrä on kolminkertainen viime vuoteen verrattuna. . Metsästys lisää liikenneturvallisuutta Varo hämärässä . . Merikulman porukan jahtikausi päättyi jo pari viikkoa sitten. Jotkut ovat nähneet pelloilla jopa hirvilaumoja. – Mutta aina pitää muistaa, että liikenteessä ajonopeus on iso tekijä oman terveyden ja mahdollisten kolarivaurioiden kannalta. Kappalemääräisesti hirviä on ammuttu 110. Kova lumitalvi ja pakkaset karsivat kantaa myös tehokkaasti, kommentoi Perkkiö. Yleensä jo viikolla vähän katsellaan, että mihin viikonvaihteessa suunnataan, että missä on hirviä liikkunut. Teboilin, Tammisillan ja Jaakobin kirkon alueilla sekä Nummenpäässä ja ennen Sauvon kirkonkylää.. – Riistantutkimuksen kannalta saamme nyt yhä tarkempaa tietoa, kun metsästäjät syöttävät havainnot jatkuvasti päivittyvään portaaliin. Niinpä jos aseen tähtäimeen osuu sopiva emä, vaikutus kannan karsintaan kasvaa merkittävästi. . Esimerkiksi Loimaan seudulla on yksittäisiä metsästysseuroja, joilla on jopa 900 kaatolupaa. Paimionlahden Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö vahvistaa, että tämän syksyn aikana Paimion ja Sauvon alueella menestyksekäs hirvenmetsästys on karsinut maastosta toistasataa hirveä. Käytännössä näin syksyllä kolareita on useampia viikossa, joskus useita samana päivänäkin. Myös moottoritiellä erityisesti Paimion jokilaakson alueella sattuu kolareita usein. Eniten eläinonnettomuuksia tapahtuu tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen. Tällä tietoa on yksi aikuisen lupa käyttämättä. Riistakeskus myöntää kaatoluvat laskennan pohjalta. Tänä vuonna Paimion ja Sauvon teillä sattunut noin 70 hirvieläinkolaria. – Lumipeite on ratkaiseva siinä, miten pitkään metsästys jatkuu, ja miten kanta kehittyy. Yleisimmät kolaripaikat ovat maantie 110, eli kansan suussa ”vanha ykköstie” ja Sauvo-Kemiöntie. Porukassa on 18 metsästäjää. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi kuntsari | tiistaina 5.12.2017 UUTIS 4 TIISTAI PAIMIO, SAUVO Taina Tukia Kuluvan vuoden alusta marraskuun loppupuolelle on Peimarin tiestöllä ja Paimionlahden Riistanhoitoyhdistyksen alueella sattunut noin 70 liikenneonnettomuutta, joissa osapuolena on ollut hirvieläin. Peuroja voi kaataa tammikuun lopulle, ja metsästettävää piisaa myös sillä saralla. Peuralupia vielä paljon käytettävänä Myös peuranmetsästyksessä kausi jatkuu. MIKA LEHTINEN Kauriskolareita sattuu paljon mm. Marko Perkkiö vahvistaa, että seuranta on jo muutaman vuoden kertonut kannan kasvusta. Asko kaatoi 16-piikkisen sonnin SAUVO Taina Tukia Sauvon Merikulman Metsänkävijöiden hirviporukassa metsästävä Asko Rastas vahvistaa, että tällä jahtikaudella hirviä ei tarvinnut metsistä haeskella. Peura on tehokas lisääntyjä, eli ensimmäisen vasan naaras saa noin 1,5 vuotiaana, mutta seuraavalla kerralla vasoja tuleekin jo tuplaten ja kolmannella kerralla jopa kolmekin. Tämän vuoden jahtikausi on lopuillaan ja useimmat seurueet ovat ehtineet jo lopettaa syyskauden jahdit. Hirvieläinten osallisuus liikenneonnettomuuksissa on merkittävä ja niinpä merkitystä on myös hirvieläinkannan karsimisella. Keskellä yötä tai päivänvalossa eläimet eivät liiku. Osin näkyvyys selittyy ihan sillä, että hirvieläimet kerääntyvät syksyllä näkyviin pelloille, joissa löytyy ruokaa. . – Siellä missä niitä oli, oli runsaasti. . Tämä lupapankki on otettu käyttöön juuri siksi, että kannan pitämiseen löytyy joustoa. Teboilin, Tammisillan ja Jaakobin kirkon alueilla sekä Sauvo-Kemiöntiellä Nummenpäässä ja ennen Sauvon kirkonkylää. Metsänomistajat ovat hakeneet korvauksia hirvien aiheuttamista metsätuhoista huomattavasti edellisvuotta enemmän. Asko Rastas kertoo, että metsästäjänä hän huomaa useinkin iltahämärissä ajelevansa valppaammin, kun tietää miten helposti ja nopeasti hirvi voi liikenteessä yllättää. – Alueella on ollut 83 kaatolupaa ja näitä lasketaan niin, että yksi lupa on joko aikuinen tai kaksi vasaa. Kaatolupia Paimion yhdistyksen alueelle on myönnetty 370, mutta niistä on käytetty vasta vähän yli toistasataa. Kauriskolareita tapahtuu tyypillisesti mm. Kaikki 13 myönnettyä lupaa käytettiin, ja käytännössä kaadettiin 18 eläintä. Soitto käynnistää organisoidun tapahtumaketjun, jonka päätteeksi riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apu (SRVA) käy joko noutamassa kuolleen eläimen tai käynnistää loukkaantuneen eläimen jäljestyksen. . Pahimmat tieosuudet 110-tie ja Sauvo-Kemiöntie. Rastas käy myös peurajahdissa. Syysrapsi, juurikas pellossa tai aumoissa houkuttaa ne näkyville ja lähelle asutusta ja liikennettä. Vuosittaisen peruslupamäärän lisäksi käytössä on tietty määrä ekstralupia ikäänkuin pankissa, ja tänä syksynä sieltä otettiin kymmenkunta lupaa käyttöön. Metsänomistajat voivat jatkossa saada aiempaa suurempia korvauksia hirvieläinten aiheuttamista metsätuhoista. Kymmenen hirviseuruetta Hirvenmetsästysseurueita alueella on kymmenkunta, niistä yksi toimii Paimion ja Sauvon rajan molemmin puolin. Siellä liikenneonnettomuuksien määrätkin ovat paljon hälyttävämpiä. Vaikka useamman sadan kaatoluvan määrä tuntuu isolta, niin Peimarin seudulla eletään kuitenkin vielä kohtuullisen kannan alueella. . Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti 1-3 metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Mutta loppujen lopuksi aika vähän asiasta puhutaan, Rastas tuumii. Lain mukaan hirvestyskausi voi jatkua vuodenvaihteeseen
Juhla striimattiin suorana PYKin YouTubekanavalla. Jokelan koulun juhlassa ohjelmassa oli laulua ja tanssia ja esiintyjinä kaikkien luokka-asteiden lapset. kiinalainen sanonta, siteeraus Annika Saarikko . be/zjemrAveMcg. – 130-vuotias koulumme on vanha mutta nuorekas. – Koulu oli useita vuosikymmeniä sillä tavalla epätasa-arvoinen, että oppikoulu oli maksullinen. Meidän piti esittää kirjaimista muodostuva itsenäisyyssana ja oikeassa kohdassa kääntyä, jolloin näkyville olisi muodostunut Suomen lippu. Mukana laulamassa oli sotaveteraani Onni Peltola (oikealla). Siksi kannattaa haaveilla suuresti. 1543 Mikael Agricola teki ABC-kirjan. – Silti koulun pitää kehittää luovaa ajattelua, ongelmien ratkaisukykyä. Piikkiön juhla tallenteena Piikkiön yhtenäiskoulussa ei ollut itsenäisyysjuhlassa ministerivierasta, mutta oli Armi, Uuno, Kike, Keke ja Nykäsen Matti. Saarikon viesti oli, että tulevaisuudessa on ammatteja, joista emme vielä edes tiedä. Kun itsenäinen Suomi oli neljävuotias, tuli oppivelvollisuuslaki. Hallituksen tavoitteena on lisätä esimerkiksi koulun lapsilähtöisyyttä ja sitä, miten lapset saataisiin innostumaan oppimisesta. KUNNALLISLEHTI tiistaina 5.12.2017 5 Aurinko nousee Aurinko laskee 9.14 15.23 PAIMIO Taina Tukia – Suomen satavuotistarina on sivistyksen ja oppimisen tarina, totesi perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko perjantaina pitäessään juhlapuhetta Paimion Jokelan koulun itsenäisyysjuhlassa. Silti kyseenalaistaminen ja kehittäminen vaatii edelleen pohdintaa. Juhlaohjelmaa seurannut ministeri oli silminnähden ihastunut koululaisten eloisiin ohjelmanumeroihin. Liikuntasalin kupeessa olevat muut rakennukset ovatkin sitten hyvin paljon vanhempia, sillä Jokelassa Paimiossa on vanhimmassa rakennuksessa koulutyö alkanut jo vuonna 1882. Peruskoulun synnyttäminen 60-luvulla oli huikea menestystarina, kun saimme 9-vuotisen yleissivistävän ja maksuttoman peruskoulutuksen kaikille, kertasi ministeri Saarikko. Yleisöä herkisti erityisesti Paimion Sotaveteraanikuoron ja koulun kuorojen yhteisesitykset. Pojat esiin – Tulevaisuuden iso haaste on, miten muuttua niin, että koulu vastaa paremmin poikienkin tarpeisiin. Jokelassa juhlittiin itsenäisyyttä ja Paimion vanhinta koulua Opettajat avaavat oven, mutta sinun on itse astuttava sisään. Koulu on kehittynyt, kun asioita on kyseenalaistettu. Juhlavieraana perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko Ekaluokkalaisten Suomi-puu esitystä seurasivat eturivissä ministeri Annika Saarikon kanssa Katja Litja, Heikki Kuparinen, Reijo Hallisto, Jari Jussinmäki, Timo Ilola, Jyrki Lumiainen ja Markus Kaarlela. Kun tietoa on tarjolla paljon, pitää erottaa mihin voi luottaa, osata kyseenalaistaa, hän listasi. Vasemmalla valtuuston puheenjohtaja Reijo Hallisto. 1600-luvulla meillä oli Suomessa vain 7 koulua, historian eri vaiheissa käytiin vääntöä siitä onko koulu maallisen vai kirkollisen vallan alla. Suomalaista peruskoulua on tultu katsomaan ulkomailta ja se on monilla mittareilla mitattuna ollut maailman parhaita tapoja kouluttaa lapsia. Ministeri Annika Saarikko sa rehtori Tarja Vuontelan kiitokset tilaisuuden lopussa. 1866 perustettiin ensimmäinen kansakoulu. Itsenäisyysjuhlaa vietettiin Jokelan muutama vuosi sitten valmistuneessa liikuntasalissa, joka olikin tupaten täynnä väkeä. Juhlan voi katsoa vaikka ennen linnan juhlia osoitteesta https://youtu. – Muistan miten itse olin mukana Suomen 75-vuotisjuhlassa koulussa yhdeksänvuotiaana. Saarikko totesi, että Suomessa on maailman taitavimmat opettajat ja kehittyvät oppimisympäristöt. Kokenut, viisas ja muodikas, raikasi myös tuttu Jokelan koulun oma Joke-laulu. Juhlan juonnoissa käytettiin oppilaiden itsensä tekemiä havaintoja itsenäisyyden merkityksestä. Juhla oli koko koulun yhteinen taidonnäyte ja sillä kunnioitettiin juhlavuoden teemaa #yhdessä. – Koulu ei muuttumattomana säily. Peruskoulu menestystarina Koulutyön historiaa läpi käynyt ministeri aloitti opetuksen historiaa käsitelleen puheensa kyllä vieläkin kauempaa. Meillä on eri mittareiden mukaan paljon avoimia kysymyksiä, kuten oppimisongelmat ja oppimistulosten lasku. TAINA TUKIA Sotaveteraanikuoroa ja koulun kuoroja johti veteraanikuoron ohjaaja Riitta Saarnivaara. Mutta ei se harjoittelusta huolimatta ihan näyttänyt siltä, mutta aikuiset silti taputti, muisteli Saarikko kiittäen Jokelan koululaisten ohjelmaa. . – Kasvu ihmiseksi ja hyväksi lähimmäiseksi edellyttää myös arkijärkeä ja arkitaitoja, kohteliasta käytöstä ja taitoa vaikka laittaa ruokaa ja leipoa, hän muistutti
Se on kaikki me: yrittäjät, yritykset, poliittiset toimijat, virkamiehet ja Paimiosta tuotteita ja palveluita ostavat asiakkaat. Haluan korjata sen monissa keskusteluissa esille tulleen virheellisen käsityksen, että Paimion elinkeinoelämä olisi kriisissä tai sen kehitys olisi pysähtynyt. Ohjenuoranani oli monissa käytännön tilanteissa todistettu viisaus: Me emme voi muuttaa muita, muuten kuin muuttamalla omaa toimintaamme. Keräyksen nettisivuilla osoitteessa www.hyvajoulumieli.fi/lahjoita . Hehän sen juhlan viimeistelevät. Olen verrannut tilannettamme muihin kuntiin, joiden geopoliittinen tilanne on sama. Tällä viikolla valmistuvat tapahtumat ja juhlat ovat melkoinen voimanponnistus ja niiden ympärillä on työskennellyt lukuisia ihmisiä, joko työtehtävänsä perusteella tai sitten aivan vapaaehtoisesti. Yrittäjänä tiedän sen ahdistavan paineen, joka herättää yöllä neljältä kylmässä hiessä kun on aivan varma, että firma menee konkurssiin. Lisäksi lapsuudenperheessä koetulla taloudellisella ahdingolla on tutkitusti vaikutuksia pitkälle aikuiselämään. Ottakaa osaa! Annatte joulumieltä ja samalla saatte itsekin. Aikuiset ja kaksi lasta maksaa vissiin 70 e. Vaikka osalla meistä on nyt kylmä hiki, niin kokonaisuus on hyvässä kunnossa ja päättäjät ovat tehneet monia järkeviä ratkaisuja. . Muutaman kerran koko toiminnan muuttamista uudeksi. . Tapahtumia on paitsi nimenomaan tuona päivänä, myös sitä ennen ja jälkeenkin niin, että todennäköisesti jokaisella on mahdollisuus jotenkin juhlistaa Suomea. Todellisuudessa tapahtumia ja myös kehitystä moneen suuntaan on niin valtavasti, että sivusta katsottuna näyttää siltä, että tilanne on pysähtynyt. Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestää MLL ja SPR yhteistyössä Ylen kanssa. Ne yöunet oli menetetty, mutta seuraavina päivinä astuin aina kaivosta ulos. Olen keskustellut monipuolisesti tilanteesta monien paimiolaisten toimijoiden kanssa. Voit myös tekstata numeroon 050 439 0009. Yleiseen keskusteluun nousee kuitenkin helpoiten aina epäonni ja virheet. kova hinta . On vaikea katsoa itseään ja rakentamaansa yritystä vieraan silmin. hyvän asian puolesta . Mannerheimin Lastensuojeluliiton Paimion osasto jakaa tänä vuonna ruokalahjakortteja 3150 euron edestä. Onpahan kalliit liput Sauvon Metallimusikaalissa. On tärkeää tiedostaa, että Paimion elinkeinoelämä ei ole mikään taivaalla leijuva erillinen olento, johon keinotekoisilla välineillä puhalletaan ilmaa. En syyttänyt olosuhteita, kilpailijoita tai asiakkaita, vaan etsin yritykselleni parasta reittiä vallitsevissa olosuhteissa. Tekemällä tilisiirron keräyksen tilille FI17 1596 3000 2020 20, viitenumero 1106. Toivottavasti näin tapahtuukin. En tarkoita, etteikö meillä olisi tulevaisuudessa ratkaistavana uusia ongelmia, vaan tarkoitan, että uskon meidän onnistuvan löytävään kunkin ajan tarvitsemat ratkaisut. Toivottavasti sauvolaiset ovat huomanneet seurakunnan diakoniatyön lahjakeräyksen pienituloisten perheiden lapsille. Kiitos on pieni sana, jonka toivoisin nousevan meidän monien huulille keskiviikkona. Mika Ingi Kirjoittaja on Paimion yritysasiamies Paimion elinkeinoelämä on voimissaan PÄÄKIRJOITUS Kiitos on pieni sana Huomenna on itsenäisen Suomen juhlapäivä, jollaista moni meistä ei todennäköisesti toista kertaa näe. Meikkipeili taisi olla miehekäs viittaus ”ongelmaan”. Silloin meidän asiakkaina on helppo jatkossakin suosia paimiolaista. Näin lahjoitat . Aurinkolasit MIELIPIDE 6 tiistaina 5.12.2017 Postita: Kunnallislehti, Vistantie 19, 21530 Paimio Lyhyesti puhelimitse: (02) 588 8650/toimitus KOLUMNI MIELIPITEET Sano se nasevasti! Kunnallislehden nettisivujen kautta (www.kunnallislehti.fi – nasevat) voit lähettää tekstiviestinomaisen mielipiteen ajankohtaisiin aiheisiin. Mittarivirhe ja alinopeus syy perässä roikkumiseen, kelikään ei vaikuta. Taina Tukia Lähes jokaisen voi omassa tehtävässään tulkita rakentavan paitsi omaa elämäänsä myös hyvinvointia kotiseudulleen ja laajassa mitassa isänmaalle. Toki Suomea voi juhlistaa myös omassa kodissa, ja pienimuotoisemmin kuin jossain juhlatapahtumassa. Osaksi Suomen 100-vuotisjuhlintaa pääsee vaikkapa seuraamalla tuttuun tapaan Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa Linnassa tai sitä miten eri puolilla maailmaa juhlistetaan Suomen syntymäpäivää valaisemalla maamerkkejä Suomen värein. Onnistumisia harvemmin kiitellään. Lahjakortit jaetaan vähävaraisille lapsiperheille, joilla on vaikea tilanne esimerkiksi työttömyyden, sairauden, ylivelkaantumisen, perheen pienituloisuuden tai jonkin kriisitilanteen vuoksi. Nyt olisi hyvä hetki jälleen kerran astua kaivosta ulos ja tarkastella itseään ja toimintaansa vieraan silmin. Tuo lista voisi olla paljon pidempikin, sillä itsenäisyyden vuodet ovat olleet meille suomalaisille mahdollisuuksien vuosia, eikä tälle loppua oikeastaan näy. Monella tavalla elämme yltäkylläisessä yhteiskunnassa, joka pystyy huomaamaan myös heidät, joilla kaikki ei ole niin hyvin. Tärkeintä on, että ymmärretään juhlan aihe. Kun juhlat kerran järjestetään ja niihin kutsutaan, on tärkeää, että juhliin tulee vieraita. Olen nyt tutkinut Paimion elinkeinoelämää ja sen rakenteita hyvin tarkasti viimeiset puoli vuotta. Ei ole köyhillä asiaa sinne. Kuitenkin se oli ainoa keino, jolla yritykseni selvisi valtavavasta rakennemuutoksesta, joka alaani kohdistui. Lähettämällä tekstiviestin HJM numeroon 16499 lahjoittaa 10 euroa, viestillä HJM20 lahjoittaa 20 euroa ja viestillä HJM30 lahjoittaa 30 euroa . Itsenäisyys, sananvapaus, oppimisen, kouluttautumisen ja vaikkapa perheen perustamisen vapaus ovat asioita, joista saamme olla ylpeitä. Hyvä Joulumieli -keräyksellä halutaan nostaa keskustelunaiheeksi perheiden vähävaraisuus. Mietelause antoi minulle säännöllisin välein voimaa astua ulos rutiineistani. . Hyvä joulumieli-keräys yltää Paimioon Hyvä Joulumieli -keräys ilahduttaa vähävaraisia lapsiperheitä myös Paimiossa. Perheen vähävaraisuus esimerkiksi heikentää nuoren mahdollisuuksia osallistua ja kouluttautua. Hyvä Joulumieli -keräyksen valtakunnallisella tuotolla voidaan jakaa lahjakortteja 30 000 perheelle. Kiitos kuuluu kaikille, ja samoin ilo itsenäisestä satavuotiaasta. Näin ei ole. KUNNALLISLEHTI NASEVAT . Meistä jokainen päättää elämmekö täällä Paimiossa mahdollisuuksien vai uhkien keskellä. Pyrin luomaan uskoa siihen, että aina kun toinen ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu. Paimion elinkeinoelämän tuleva kehitys riippuu meistä ja siitä, että näemme toisemme kumppaneina ja resursseina, emmekä uhkina. Yritin katsoa itseäni yhteistyökumppanieni silmin ja liiketoimintaani asiakkaan silmin. Soittamalla lahjoituspuhelimeen 0600 1 6555 (10,01 €/puhelu + pvm) . Perheet saavat 70 euron lahjakortin, jolla voi ostaa ruokaa joulupöytään K-ruokakaupoista, Lidlin myymälöistä tai S-ryhmän ruokakaupoista. Kerran jopa toiminnasta kokonaan luopumista. Välillä se tarkoitti nopeuden lisäämistä. Hyvä tilanne vaatii jatkuvaa työtä. Meitä tosiaan on muitakin. Vuosia työhuoneeni seinällä, paikassa josta sen päivittäin näin, oli kyltti jossa luki: Mitä kaivossa asuva sammakko voi tietää valtamerestä. Meillä on innosta puhkuvia siemenvaiheen yrityksiä, vakaita menestyksekkäitä yrityksiä, muutosvaiheessa olevia yrityksiä ja kuolevia yrityksiä. Toisinaan jarruttamista. Lähes jokaisen voi omassa tehtävässään tulkita rakentavan paitsi omaa elämäänsä myös hyvinvointia kotiseudulleen ja laajassa mitassa isänmaalle. Paikoin kiitossanan voi korvata vaikka sytyttämällä kynttilän. Tavoitteena on vuonna 2017 kerätä 2,1 miljoonaa euroa valtakunnallisesti. Meidän tulee luonnollisesti kiittää itsenäisyydestä sotiemme veteraaneja, mutta heidän lisäkseen monia muita. Paimiolaisten yritysten on edelleen pidettävä hyvää huolta siitä, että palvelu ja tuotteet ovat aidosti kilpailukykyisiä. Harha elinkeinoelämän kompuroinnista syntyy siitä, että meillä toimii samanaikaisesti yrityksiä elämänkaarensa eri vaiheessa. Tällä kertaa toivoisin myös, että se sana nousisi mieleen ja tulisi jopa ääneen lausutuksi mahdollisimman monta kertaa
Mistä tuonkaan tietää mitä kuuluisuuksia heistä vielä tulee, hymyilee Metsola päiväkodin kahden lapsiryhmän keskellä. KUNNALLISLEHTI 7 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku ?1 3 Sää 5.12. Moksuviikkohan tarkoittaa monialaista oppimista, eli opetuksessa rikotaan oppiaineiden rajoja. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00-16.30, viikonloppuisin klo 7.00-12.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi Onnittelut 100 vuotiaalle Suomelle! TiisTaina iTsenäisyyspäivän leivokseT ja kakuT Ark. 040 5390969 sari.kuusinen@ sss.fi myynti toimitus PAimio-sAuVo-KAARinA Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Konttori avoinna ma-pe 9-12 (02) 5888 650 Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Lehtitehdas, Salo 2017 Jäikö Kunnallislehti tulematta. Kuvassa Emili Ahlqvist, Elina Tuomela, Emma Rantamäki ja Julia Melander tutkivat, millaisiin asioihin he kiinnittävät huomiota paikallislehdessä. Kuntsarin toimittaja kävi perjantaina aamupäivällä tapaamassa oppilasryhmää, joka osallistui opettaja Sari Valtosen mediapajaan ja dokumentoi monipuolisesti, mm. myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 toimittaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 toimitussihteeri Kylli Salo (02) 588 8654 050 5929914 päätoimittaja Taina Tukia (02) 588 8651 050 62476 toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 2694644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. Jouni Metsola kertoo, että lahjoituksen ideana on kiinnittää huomiota siihen, että tien päällä pitää muistaa turvallisuus, pitää siis näkyä ja nähdä. Huom. Tiistai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:14 15:23 08:18 16:20 Keskiviikko ?2°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:16 15:22 08:19 16:19 Torstai +1°C 7 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:18 15:21 08:21 16:19 Perjantai +4°C 6 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:20 15:21 08:22 16:18 Lauantai +2°C 8 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 09:21 15:20 08:24 16:18 toimitus@kunnallislehti.fi Nasevat: www.kuntsari.fi – nasevat tai tekstiviesti numeroon 050 439 0009 Ilmoitushinnat 1.1.2017 alk: Etusivu 2,26 /pmm Tekstissä 1,33 /pmm Takasivu 1,37 /pmm Muualla 1,20 /pmm 4-väri 0,20 /pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Eija ja lapset Eevi ja Eetu Louhisuo ja Eijan isoäiti Eila Valkavaara perinteisessä puurojuhlassa, jossa Suomi 100 -juhlan kunniaksi haluttiin yhdistää eri sukupolvia. Tilaushinta 1.1.2017 alk: Kestotilaus / 12 kk 94,00 € Kestotilaus / 6 kk 48,20 € Kestotilaus / 4 kk erissä 33,30 € Kestotilaus / 3 kk erissä 25,90 € Kysy opiskelijatilausta! Irtonumerohinta 2,10 € S-market Sauvo; K-extra Mansikka, Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk etutilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen Hinnat sisältävät arvonlisäveron. 473 2602 www.cafeasta.fi kahvila-konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria tiistaina Itsenäisyyspäivän leivokset ja kakut KIRSI FINNHOLM TAINA TUKIA TAINA TUKIA TURVALLISTA JA HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ sauvolaisille päivähoitolapsille toivottivat tärkeällä tavalla Kaivuuliike Metsolan yrittäjä Jouni Metsola (kuvassa) ja Hirsiveisto J.Jokisen Jari Jokinen, jotka lahjoittivat 100 turvaliiviä pienten ja heidän hoitajiensa käyttöön. . Paikalla oli noin sata iloista puuronsyöjää, ja pukkikin ehti piipahtaa paikalla.. 9.12. (02) 7702 626 klo 8.00-16.00 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. – Lapsissa on tulevaisuus ja heidän turvallisuutta pitää varjella. Määräpaikkalisä on 15%. 7.00–18.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. SAUVON PALVELUKESKUKSESSA vietettiin viime keskiviikkona tunnelmallista iltaa, kun palvelukeskuksen väki sai vieraakseen MLL:n perheitä. videoitten avulla viikon tekemisiä. MOKSUVIIKKO SAUVOSSA päättyy koulun itsenäisyysjuhlintaan tänään tiistaina
Myös 92-vuotias Heimo, 91-vuotias Reponen ja 94-vuotias Järvinen asuvat omillaan. Maalaistalon pihalla on omenapuita, vaja ja suuri vanha navetta. Hän on juuri ollut viikon sairaalassa sydänoireiden vuoksi mutta halusi silti meidät kylään. Huoneita on niin monta, että niistä ei saa pidettyä lukua. Kaikenlaista pientä kremppaa on ja Järvisellä astmaa, mutta hyvin on pärjätty. 90-vuotiaana yhä metsätöissä Paimiosta kotoisin oleva, 93-vuotias Yli-Halla pärjää maalaistalossaan hyvin. Laitan kukat maljakkoon ja katan salin pöytään Kunnallislehden Astasta ostamaa pullaa. Ja käyhän täällä kunnalta ja sotaveteraaniyhdistykseltä siivojaa ja parturia ja ruoka tuodaan joka toinen päivä, Yli-Halla kertoo. . Miehillä on ajokortit. Minua pelottaa, sillä autossani on poikkeuksellisen arvokasta kuljetettavaa: kaksi sotaveteraania – Eero Heimo ja Pauli Reponen – sekä lotta Tyyne Järvinen. Kuulemma seinäpapereiden alta on näkynyt savutettua hirttä. Yli-Halla tarjoilee omenamehua omenoista, jotka hän on itse poiminut. – Minulla on myös äärettömän hyvä naapuri, Timo Karppi. Ovella on vastassa sotaveteraani Erkki Yli-Halla. Sisällä aika tuntuu pysähtyneen 1950-luvulle. Pellot on myyty, metsä annettu tyttärelle, eikä hän aio muuttaa kodistaan lähemmäs keskustaa vielä pitkään aikaan. Heimo ja Reponen juttelevat taloista, joiden ohi ajan, ja taloista, joita ei enää ole. Jokainen heistä on yli 90-vuotias mutta pärjää yhä omillaan. Heimo huhkii joka arkipäivä poikansa maatilalla ”Päällimmäisenä jäi mieleen pelko” . – Minulla on nelipyöräinen kelkka. Erkki Yli-Halla on Paimion Sotaveteraanit ry:n kunniapuheenjohtaja. Hyvinhän tässä pärjätään, kun jalat ja muisti toimivat. Järvisellä ei ole sitä koskaan ollutkaan. Sillä menee kätevästi alamäet, kun siinä on jarrut. Hän käy päivittäin katsomassa ja pistää pannun pesään valkeaa. Reponen antaa hänelle ja toimittajalle kukkakimput. He vaikuttavat teräsmiehiltä ja -naiselta. Juhannuksena 1944, kun Karjalasta lähdettiin juoksemaan konekiväärit fölissä pakoon, oli niin kuuma, että miehet pyörtyilivät. Joudun peruuttamaan. Myös Tyyne Järvinen, Eero Heimo ja Pauli Reponen ovat aktiivisesti mukana yhdistyksessä.. Maalaistalon ikää kukaan ei tiedä. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 tiistaina 5.12.2017 PAIMIO Maria Kesti Koko päivän on satanut räntää. Sukselantie ja Juntolantie tuntuvat perunapellolta, jolla on lähes mahdotonta ajaa heittelehtimättä. Maailma meni sodissa sekaisin Pauli Reponen, Tyyne Järvinen, Eero Heimo ja Erkki Yli-Halla ovat paimiolaisia veteraaneja. Kun Reponen kertoo, että tuossa se talo nyt on, en enää kuuntele kunnolla vaan ajan ohi. Kummasti kirkonmäki on ylöspäin mentäessä tullut vain vuosi vuodelta jyrkemmäksi, hän naurahtaa
– Eihän se mukavaa ollut, mutta mentiin, kun käskettiin, hän kommentoi. Talon kaikilla pöydillä on maljakoissa kuivuneita kukkakimppuja. Yhdeltä paloi koko naama, toiselta korvaa. Kesänä 1943 ei satanut tippaakaan, ja elokuussa vilja oli niin kuivaa, että sitä ei tarvinnut kuivata. Autoon istuessaan Järvinen, Reponen ja Heimo kopistavat tarkkaan lumet jaloistaan. Hän oli linnakkeella siihen saakka, että Viipuri menetettiin kesäkuussa 1944. – Maailma meni ihan sekaisin. Jatkosodassa hän oli Kaijalassa ilmavalvontalottana. Jokainen heistä on yli 90-vuotias mutta pärjää yhä omillaan. – Aina ilmoitettiin Viipuriin, kun koneita tuli. Kuvassa keskellä Erkki Yli-Halla. Reponen kertoo, että heillä kolme kaveria oli lähtenyt puntikselle, mutta sotapoliisit ottivat heidät kiinni. Vastattiin, että et ehdi kuin yhden ampua niin sitten ammutaan jo sinutkin. Pauli Reponen, Tyyne Järvinen, Eero Heimo ja Erkki Yli-Halla ovat paimiolaisia veteraaneja. Reposella paloi sotilaspassit ja kaikki omat tavarat, kun parakki syttyi lämmitysjohdon vaurion vuoksi. – Kun ensimmäisenä iltana palattiin sisälle, kaapeista oli vedetty kaikki tavarat ulos, kun eivät olleet niin viikattu kuin olisi pitänyt. Hän oli juuri täyttänyt 16. He vapisivat ja kulkivat keppi kädessä. Järvisen lisäksi muutkin kohtasivat sodan nuorina: Yli-Halla, Heimo ja Reponen lähtivät 17-vuotiiana vapaaehtoisina jatkosotaan. Pohjoista, Porkkalaa ja Karjalan kannasta Järvinen asui Karjalan kannaksella Johanneksen Kaijalassa. Mietin hämilläni, kenen tässä pitäisi kiittää ketä. Myös Yli-Halla ja Heimo pääsivät ennen rintamalle lähtö töihin: Heimo vartioi Paimion rautatieasemaa, Yli-Halla Juntolan sähkövoimalaa. Karjalaisten piti lähteä pois ja sotilaiden tulla tilalle. Heimon komppaniassa oli joku erehtynyt luulemaan saksalaisilta jäänyttä bensiiniä naftaksi ja heitti sitä rakovalkeaan. Suurin osa nimistä ja numeroista on minulle vain numeroita ja nimiä toisten joukossa. Nuoremmat sukupolvet etsisivät kaiken netistä. – Omalle lomalle, veteraanit selventävät. Heidät kuljetettiin Karjalasta saksalaisilla tykkilautoilla ja pienillä suomalaisilla hinaajalautoilla Virolahden Muhulahdelle. Ei juuri kukaan elänyt yli 90-vuotiaaksi, kuulen heidän puhelevan, kun haen keittiöstä vettä. Puntikselle. Vuorokauden verran pidettiin kentällä sulkeisia, hypittiin maahan ja ylös, ja sen jälkeen mentiin jääkylmään järveen. Päivällä ei voinut liikkua lainkaan ulkona. On aika lähteä. Ulkona on liukasta ja jännitän, miten he pärjäävät, mutta kukaan ei edes horjahda. Jätän Järvisen Iskun talolle, Heimon ja Reposen Heimon Grillin luokse. Järvinen huolehtii, ettei turhia valoja jätetä palamaan. Kaksi ja puoli vuotta sitten hänen vaimonsa menehtyi. Puulieden päällä on mikroaaltouuni. Me sanoimme, että ne korjaa, jotka on hajottaneetkin. Paimiolainen Heimo meni alokaskoulutukseen jatkosodan loppupuolella, vuonna 1943. Katselen takaikkunasta, miten he ylittävät katulamppujen valossa Vistantietä. Reponen on Järvisen lailla kotoisin Johanneksesta. – Menimme säkkipimeässä laivalla Kemiin. Varkaita kuritettiin itse – Päällimmäisenä sodasta on jäänyt mieleen pelko. Samassa sairaalassa oli vankeja, joilla oli keltatauti. Heimo, Reponen ja YliHalla muistelevat myös, miten kunkin komppaniasta oli löytynyt joku, joka oli pihistellyt muilta. Hän sairastui lavantautiin ja oli sotasairaalassa viisi kuukautta. Menee vain hetki, ja he ovat kadonneet pimeyteen. Reponen sai niin pahan yskän, että se ei hellittänyt koko kesänä. Ne ovat kolmen vuoden takaa Yli-Hallan syntymäpäiviltä. En ollut sellaiseen tottunut. Talvesta 1945 kesään 1946 Reponen raivasi merimiinoja Porkkalassa, Hangossa ja Ahvenanmerellä Märketin majakalla. Vaimo herätti monta kertaa, että taasko olet sodassa, kun niin paljon huudat ja huidot. Päivisin kontattiin ojanpohjia ja yöllä tehtiin koko ajan rantavarmistusta. Sitten tuli kapteeni huutamaan ja sama juttu. Valokuva vuodelta 1945 Rovaniemen valloituksen jälkeen. Järvinen toimi talvisodan aikana pikkulottana Kaijalassa sotilaiden kanttiinissa, jota pidettiin koululla. Lopulta laitettiin ne tavarat kaappiin. Kukaan ei puhu siitä, miltä tuntui tappaa toisia ihmisiä, enkä lähde kyselemään. Saksalaisten muona oli erityisen hyvää, säilykkeitä. Se räjähti. Hän päätyi ensin Virolahdelle, sitten Karhumäelle ja Seesjärvelle, ja sitten oli vuorossa Lapin sota. Sade on huuhtonut loskaa pois, ja paluumatkalla on mukavampi ajaa. He kiittelevät minua nöyrinä: että Kunnallislehti näki näin paljon heidän vuokseen vaivaa, otti kyytiinkin eikä tarvittu taksia. Myös tulipalot tulevat esille veteraanien puheissa. Oli se minullekin kauhea paikka. Pommittajia ja hävittäjiä oli ympärillä. – Toivomus on, että asiat sovittaisiin yhteishengessä, Reponen oli kommentoinut. Kukaan ei esimerkiksi enää kituuta pienillä tuloilla vaan velkaa otetaan jatkuvasti. – Kun minua ei yhtään huimannut, vaikka piti kiivetä korkealle, hän kertoo. Politiikan tutkijoiden mukaan venäläiskommunismi tapatti terroriteoillaan 62 miljoonaa oman maansa kansalaista. Kertomukset polveilevat. Heistä kaikista maailma muuttuu nykyään jatkuvasti ja nuoremmilla polvilla on ihan eri ajatusmaailma kuin heillä. Joukkue kuritti vielä karkureita omin päin. Aamulla meidät komennettiin kentälle ja sanottiin, että lähdette työpalveluun ajamaan halkoja, koulutuksia ei pidetä enää. Sodan jälkeen Heimo ja muut kokeneet rintamamiehet pistettiin uudelleen aloikkaiksi. Ne olivat sotavuosina oudot. Reponen lähti alokkaaksi vuonna 1943 ja päätyi ISkomppaniaan, myöhemmin rannikkotykistöön Koiviston linnakkeelle Karjalaan. Heimo muistaa, miten juhannuksena 1944, kun Karjalasta lähdettiin juoksemaan konekiväärit fölissä pakoon, oli niin kuuma, että miehet pyörtyilivät. Heimo otti muiden kivääreitä kantaakseen ja kantoi niitä lopulta viisi. Heimo oli murehtinut ilmastonmuutosta. Katson veteraanien perään ja ajattelen: – Kiitos siitä, että teidän vuoksenne saimme mahdollisuuden ihmistä ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan maahan: Suomeen. Syömisen voimalla sitä jaksoi, Reponen kuvailee. Kiitos Yli-Hallan keittiössä radio juttelee hiljaa itsekseen. Vääpeli huusi pistooli kädessä, että on vartti aikaa siivota tai ammun. Sitten Yli-Halla, Heimo ja Reponen alkavat jutella sodasta ja sen tapahtumista. Ilta hämärtyy. Mietin, missä minä ja lapseni olisimme nyt, jos Suomessa ei olisi tartuttu aseisiin vuosina 1939–1945. Hän kaataa puita ja hinaa niitä traktorilla metsästä. Yhtenä juhannuksena tuli lunta. Oli kauhea myrsky, ja kaikki oksensivat. MARIA KESTI. Talvella mittari saattoi näyttää –44:ää. Nälkäkin oli. KUNNALLISLEHTI 9 tiistaina 5.12.2017 peltoja metsätöissä. Päivisin kontattiin ojanpohjia ja yöllä tehtiin koko ajan rantavarmistusta. ”Päällimmäisenä jäi mieleen pelko” Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana ei kahteen viikkoon päästy nukkumaan. Puren huultani, enkä pysy perässä. Heidän puheensa vilisee tarkkoja päivämääriä, paikkoja ja henkilönnimiä. Yli 7000 asukkaan Porkkala piti saada tyhjäksi kymmenessä päivässä ennen sen luovuttamista Neuvostoliitolle. Nyt ne unet ovat loppuneet. Yli-Halla oli koko rintamaaikansa pohjoisessa. – Kun isänmaa tarvitsee, on tartuttava aseeseen, YliHalla sanoo. – Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana ei kahteen viikkoon päästy nukkumaan. – Jos ei olisi saatu saksalaisilta viljaa, olisi ollut nälänhätä, veteraanit kertovat. Ajattelen, millaista henkistä ja fyysistä tuhoa Neuvostoliitto teki sotien jälkeen Virossa ja Karjalassa. Koko ajan pelättiin, miettii Järvinen. Yli-Halla kertoo, että hän näki yli puoli vuosisataa joka yö unta sodista. Järvinen, Heimo, Reponen ja Yli-Halla puhuvat säästä. Syyskuussa 1944 hän oli tyhjentämässä Porkkalan aluetta ja korjaamassa sieltä kovalla kiireellä viljaa. Hän kertoo, miten kävi varastamassa saksalaisten muonavarastosta 17 konjakkipulloa ja piilotti ne hakojen alle – ja seuraavana päivänä kaikki oli vietty. Koko komppaniaa rankaistiin. He ovat sukupolvea, joille tarkkojen yksityiskohtien muistaminen on tärkeää. Välillä kauriit tulevat katselemaan parin metrin päähän. Pihistelijöille annettiin selkäsauna: varkaalle laitettiin lakana päähän ja jokainen kävi lyömässä. Yli-Halla kertoo, miten hän hukkasi kerran avaimensa. Eihän se mukavaa ollut, mutta mentiin, kun käskettiin. – En saanut syötyä mitään. Tähän yhtyvät myös Heimo ja Reponen. Varastelut loppuivat siihen. – Muistatteko, miten aiemmin jo 60–70-vuotiaat olivat ikivanhoja. Hän kertoo, miten yhtäkkiä kotiin tultiin ilmoittamaan, että taloon muuttaisi kymmenen miestä ja kymmenen hevosta ja kaikki pitäisi saada heidän altaan tyhjäksi. Ensin hän oli saksalaisten sotatoverina, sitten joutui ajamaan saksalaisia pois. Mietin sitä, mitä olen viimeisen parin tunnin aikana kuullut. Menin niin ohkaiseksi, että kun kuulin kotitilan naapurin pojan äänen, en jaksanut nostaa edes kättä heiluttaakseni. Mietin Vladimir Leniniä, joka käski säälittä teloittamaan talonpojat, papit ja porvarit varoituksen vuoksi sekä viittamaan kintaalla sille, mitä nämä ihmiset olivat oikeasti tehneet. Hän päätyi talvisodan aikana Varsinais-Suomeen, ja hänet otettiin 16-vuotiaana rautatieasemalle vaihdemieheksi ja tavaran vastaanottajaksi
Kuljetusyritys on perustettu jo vuonna 1955 ja Leino on perheyrityksessä yrittäjänä jo kolmannessa polvessa. Itse olen ollut siellä töissä vuodesta 1983 saakka. – Yirityksen perusti isoisäni Jorma Leino ja Pertti sitten jatkoi sitä, hän kertoo. Leino Oy:n toimitusjohtaja ja toiminut firmassa yrittäjänä vuodesta 2005 saakka. – Olemme satsanneet kalustoon huomattavasti, panostaneet digitalisoimiseen ja verkostoiduttu kollegoittemme kanssa. Olemme haastatelleen useita juhliin lähtijöitä. Yrityksellä on 14 työntekijää. Asia hyväksyttiin lopullisesti Sauvon valtuustossa 12.12.2016. Vaikka Arto Leino toimii toimitusjohtajana pääasiassa hän haluaa kuitenkin keskittyä ajamiseen. Seuraa Linnan juhlia verkosta KUNTSARI seuraa satavuotiaan Suomen itsenäisyyspäivän Linnan juhlia verkossa. Tili-Piikkiö palkittiin lauantaina Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa Piikkiön yrittäjäpalkinnolla. Lumiainen huomauttaa, että nykyinen Sauvon pienennetty tuntijako – 226 vuosiviikkotuntia – on valtakunnalliseen lakisääteiseen minimiin verrattuna 4 tuntia suurempi, ja kokonaistuntimäärä 226 on sama kuin esimerkiksi Paimiossa, Kaarinassa, Liedossa ja Turussa, sekä yhtä suurempi kuin Salossa. Käytännössä säästöt jouduttiin kohdistamaan viime elokuussa alkaneeseen lukuvuoteen, koska päätös tehtiin kesken lukuvuoden 2016–2017. Vaadittu perusopetuksen tuntijaon pienennys on tehty koulutuslautakunnan päätöksellä kuluvan vuoden helmikuussa. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat perinteiset tilitoimistopalvelut kirjanpitoineen ja palkkahallintoineen, minkä lisäksi se tekee isännöintipalveluita. – Ja asiakkailta saatu luottamus. JAANA PAKARINEN. Myös perusopetuksen uusi opetussuunnitelma vaikuttaa osaltaan hieman eri oppiaineiden opetuksen tuntimääriin ja valinnaisiin aineisiin ja sitä kautta siihen, minkä verran eri oppiaineiden opetusta Sauvon kunnan on tarpeen järjestää. Lisäksi verkossa on pukuennakkoa ja muuta tietoa Linnan juhlista. Paimion ja Sauvon sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen kertoo, että yt-neuvottelujen tulokset tuodaan julki sivistyslautakunnan 14.12. Lumiaisen mukaan taustalla on Sauvon kunnanhallituksen päätös, jolla vähennettiin opetustoimen palkkakustannuksia jo tälle vuodelle 20 000 euroa. – Kiitollinenhan täytyy olla, että pitkän linjan omaavaa yritystä huomioidaan näin, Sinisalo toteaa. Ja mukavaa on näin nuorena yrittäjänä saada tällainen palkinto, sanoo Paimion yrittäjäpalkinnon vastaanottanut Arto Leino. – Siten pysyy parhaiten itsekin ajan hermolla ja näkee mitä kentällä tapahtuu, hän toteaa. – Tuon oppiainekohtaisen tuntijaon ja uuden opetussuunnitelma toteutusta suhteutetaan nyt Sauvon kunnan vakituiseen opetushenKunniamerkkejä seudulle Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt ansioituneille kunniamerkkejä 6.12. marraskuuta opettajia koskevat yt-neuvottelut, mikä johtuu perusopetuksen tuntijaon pienentämisestä. – Lisäksi tuo hallituksen päätös sisälsi täsmennyksen siitä, että säästöjä toteutetaan vähentämällä jakotunteja ja pienentämällä perusopetuksen tuntijako 226 vuosiviikkotuntiin syksystä 2017 alkaen. Yrityksen juuret kuitenkin ulottuvat sitäkin pidemmälle. Viime vuosina yritys on investoinut erityisesti nykyaikaiseen kalustoon, minkä Leino uskoo olleen yhtenä syynä palkinnon saamiseen. Opettajilla yt-neuvottelut Sauvossa SAUVO Kylli Salo Sauvossa aloitettiin 17. Sinisalon mukaan pitkän linjan yrityksen vahvuus on luotettavuus. Paimion yrittäjäpalkinto Kuljetus Pertti J. Kuljetusyrityksen päätoimialaa on rakennuselementtien kuljetus, erilaiset maatalouden kuljetukset sekä kalkituspalvelu. Paimion Yrittäjäyhdistyksen väkeä osallistui tänä vuonna yrittäjäjuhlaan ehkä kaikkien aikojen suurin joukko, yli 30 henkeä. Joukko kokoontui ennen illallista vielä yhteen onnittelemaan paikallisia palkittuja. KUNNALLISLEHTI 10 tiistaina 5.12.2017 Tili-Piikkiö Oy:lle Piikkiön yrittäjäpalkinto PIIKKIÖ Jaana Pakarinen Tili-Piikkiö Oy on kuulunut piikkiöläiseen katukuvaan jo vuodesta 1991 saakka. – Sitä ennen Piikkiössä oli Tilitoimisto Lukander Ky, joka perustettiin vuonna 1973. Heikki Sinisalon ja Reija Rantasen lisäksi yrityksellä on kaksi muuta työntekijää. Heikki Sinisalo perusti Tili-Piikkiön vuonna 1991 yhdessä Reija Rantasen kanssa. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali: Peltonen Kari Tapani, vanhempi konstaapeli Paimio. Sauvosta juhlassa palkittiin Suominen J S ja I Mty, josta juttu yrittäjän kiireiden vuoksi luvassa myöhemmin. Leino on Kuljetus Pertti J. Julkaisemme kuvia myös paikallisista vieraista itsenäisyyspäivän iltana verkkosivuillamme. Suomen Leijonan ansioristi: Koivukangas Olli Rauli Kalevi, kiinteistöpäällikkö Paimio, Kuparinen Heikki, maatalousyrittäjä Paimio, Ritamäki Arto Antero, projektipäällikkö Paimio. Liiketoiminta on kasvanut koko ajan ja pyrimme koko ajan kehittymään, hän kertoo. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein: Kallio Jarkko, aluepäällikkö Paimio. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi: Munkki Kaarlo Juhani, luotsivanhin Paimio. Myös Sauvosta, Kaarinasta ja Piikkiöstä osallistui iso joukko yrittäjiä Messukeskuksessa pidettyyn gaalaan. kokouksen esityslistalla, joka valmistuu loppuviikosta. Meillä on asiakkaita, jotka ovat olleet asiakkaitamme yrityksen alusta saakka ja esimerkiksi jo toisen polven yrittäjiä, Sinisalo kertoo. Leinolle PAIMIO Jaana Pakarinen – Hyvältähän tämä tietysti tuntuu, että oma työntekoa tällä tavalla huomioidaan. Siinä määriteltiin, kuinka monta viikkotuntia ja mitä oppiaineita eri vuosiluokilla opetetaan. Verkossa on jo tällä hetkellä kooste Linnan juhlien ennakkotunnelmista. Vuonna 1991 minä ja Reija Rantanen jatkoimme sitten Lukanderin toimintaa ja perustimme Tili-Piikkiön, yrittäjä Heikki Sinisalo kertaa. Suomen Leijonan Ritarimerkki: Kaukonen Maarit Marianne, kehittämispäällikkö Paimio
Hienoa, että Piikkiön Palloseurallakin on nyt sellainen. Keinot ja lopputulos riippuvat myös siitä, onko opettaja virassa vai tuntiopettaja. Seura on toiminut siltojen rakentajana eri yhteiskuntaluokkien välillä.” Näin tyylikkäästi summaa Heikki Vuorila, toinen uudenuutukaisen Piikkiön Palloseuran historiateoksen kirjoittajista, PiPS:n toiminnan ytimen. Paimion Yrittäjäyhdistyksen nimeämänä vuoden yrityksenä palkittiin Kuljetus Pertti J. Nimenmuutos oli seurausta siitä, että PiPS:n toiminta oli keskittynyt jo lähes kokonaan mantereen puolelle. Samalla tavoin asian näkee myös Piikkiön Palloseuran nykyinen puheenjohtaja Jari Villanen, joka teoksen tervehdyspuheenvuorossaan muistuttaa, että kyse on paljon muustakin kuin jalkapallosta. KUNNALLISLEHTI 11 tiistaina 5.12.2017 Opettajilla yt-neuvottelut Sauvossa kilöstöön, huomioiden se ketkä ovat opettajan virassa ja ketkä tuntiopettajina, sekä mikä on opettajien virkaehtosopimus OVTES:n mukainen opetusvelvollisuustuntimäärä eri tehtävissä. Se on paljon, kun otetaan huomioon, että kaikki alkoi 61 vuotta sitten vähäjäsenisestä Harvaluodon Urheilijoista, jonka edeltäjä oli täysin rekisteröimätön Harvaluodon Harrastus. Osittain ratkaisuja haetaan niiden tilanteiden kautta, joissa opettajavakansseja vapautuu. Lumiaisen mielestä ratkaisua voi pitää täysin perusteltuna. Tarkkaa lukua en tässä vaiheessa sen enempää kommentoi. Lähtökohtana on koulutuksen järjestäjän toiminnassa oltava se, että kussakin oppiaineessa opetusta tulisi antaa kelpoisuuden omaava opettaja, ja ei-kelpoisia opettajia tulee käyttää opettajina vain väliaikaisesti silloin, jos kelpoisia opettajia ei ole käytettävissä. Kirjan julkistamistilaisuuteen osallistui Piikkiön Osuuspankin kerhuohuoneella historiateoksen tekijöiden lisäksi muun muassa PiPS:n entisiä puheenjohtajia. Vuosina 2009 – 2014 ero on ollut suuruusluokkaa 150 000 – 180 000 euroa/vuosi. PERTTU HEMMINKI. Harvaluodon Urheilijoista tuli Piikkiön Palloseura vuonna 1968. Käytännössä kyse oli PaiHa vastaan PiPS -otteluista. Kuinka paljon väkeä vähennetään. Hän korosti historiateoksen julkistamistilaisuudessa torstaina Piikkiön Osuuspankin kerhohuoneella, että Piikkiön Palloseurassa jalkapallo on tasavertaisesti yhtä lailla tyttöjen kuin poikienkin laji. Tilastotietoa on paljon, mutta vastapainoksi myös mukavaa nippelitietoa ja kuriositeetteja. Vasemmalla Liisa ja Martti Mäenpää, jotka saivat Yrittäjäristit 40 vuoden yrittäjyydestä. Kuten esimerkiksi elämän mittaisista muistoista ja ystävyyssuhteista. – Vähennyksissä kyse on enimmilläänkin siitä, että kenenkään opettajan työt eivät kokonaan lopu, mutta opettajakohtainen opetustuntimäärä voi pienentyä. Tällä hetkellä Piikkiön Palloseura on 19 joukkueen seura, jonka toiminnassa on mukana noin viisisataa ihmistä. TAINA TUKIA Nuorisotyötä ja siltojen rakentamista KAARINA Perttu Hemminki ”Rajat ylittävää, syrjäytymistä ehkäisevää ja yhteisöllisyyttä lisäävää kolmannen sektorin työtä. – Eroa selittää Sauvon aiempi varsin korkea tuntijako – 229 vuosiviikkotuntia, verrattuna minimiin 222 – sekä jo melko pienten opetusryhmien edelleen jakaminen osin vieläkin pienemmiksi ryhmiksi osalla oppitunneista. Piikkiöläisillä oli vanha punamusta 8-paikkainen Transit ja kakkosautona ”Mikkosen Villen isän Lada”. – Ketään ei jouduta kokonaan irtisanomaan, mutta joidenkin opettajien osalta opetustuntimäärä voi vähentyä. Puolueettomana uutisvälineenä Kunnallislehti ei ota kantaa hegemonia-tilastoihin, mutta siteeraa mielellään historiateoksen toista kirjoittaja Asko Jaakkolaa: – Paimio ja Piikkiö naapurikuntina ovat urheilun kentillä olleet kuin Ruotsi ja Suomi. PiPS-historiateos kertoo piikkiöläisseuran vaiheet mielenkiintoisesti ja vaiherikkaasti. Poliittisesti sitoutumaton Suomen Palloliitto kelpasi, ja se ollut seuralle tärkeä tuki ja turva kautta vuosikymmenten. – Kun yt-neuvotteluissa joudumme tarkastelemaan opettajakohtaisia opetustuntimääriä ja mahdollisesti vähentämään niitä alle sen, mitä ao. Leino Oy. – Lähtökohtaisesti koulukeskuksen koko opettajistoa, mutta jo neuvottelujen alkaessa yt-prosessin kautta toteutettavien toimenpiteiden vaikutusten on arvioitu koskevan alle kymmentä opettajaa. Kuinka montaa opettajaa yt-neuvottelut koskevat, sivistysjohtaja Jyrki Lumiainen. Jalkapallossakin voitiin hävitä mille muulle joukkueella tahansa, mutta ei Paimion Hakalle. – Ei. Koskevatko ne muuta henkilökuntaa. Eturivissä vasemmalta myöhempien vuosien osuuden kirjoittanut Asko Jaakkola, taittaja Jarkko Kokkala ja varhaisemmista vuosista kirjoittanut Heikki Vuorila. Yhdestä asiasta haluttiin kuitenkin pitää tiukasti kiinni: seura ei halunnut politisoitua, vaan jäi kummankin silloisen valtakunnallisen keskusliiton, SUL:n ja TUL:n ulkopuolelle. Viimeisimpien tilastojen mukaan, vuonna 2015, opetuksen palkkausmenot Sauvossa ovat olleet 5411 euroa/ oppilas, kun kuntien keskimääräinen taso on ollut 4520 euroa/oppilas. opettajan vakanssiin pitäisi kuulua, kokonaistarkasteluun on otettu myös se, että opetuksen järjestämisessä noudatetaan opetustoimen henkilöstöstä annettuja kelpoisuusmääräyksiä. Palkinnon vastaanotti Arto Leino (oikealla) ja mukana juhlassa oli myös puoliso Anu. Mutta ehkäpä seurahenki syntyi osaksi juuri tuollaisista seikoista. Teoksesta käy ilmi muun muassa se, kuinka P-76 joukkueen autokuski Kari Joento kadehti Ruotsin Örebrossa muiden turnausjoukkueiden komeita busseja. Oma hauska lukunsa historiateoksessa on PaimioPiikkiö -kuntaottelut. Samalla Jaakkola muistutti, että peräti joka kolmas piikkiöläinen on jollakin tavalla linkittäytynyt PiPS:n toimintaan. ”Elämää rakentavasta” nuorisotyöstä seuran toiminnassa todellakin on kyse, kuten kirjan alaotsikkokin kertoo. Takarivissä entiset puheenjohtaja Jukka Rosendahl, Pia Nurmi ja Viljo Mäki. Vähän yli 300 oppilaan koulussa tämä on tarkoittanut perusopetuksen opettajien palkkauksien osuuden osalta noin 269 000 euroa vuodessa yli kuntien keskitason. Haka sai joitakin vuosia sitten oman kiinnostavan historiateoksena. Kunnanhallituksen ja valtuuston tekemät linjaukset opetustoimen palkkakustannuksista säästämisestä ja tuntijaon sekä jakotuntien vähentämisestä on tehty jo edellisen sivistysjohtajan sekä edellisen valtuustokauden aikana. Asko Jaakkola on tuoreen, sisällöltään laajan ja monin tavoin ansiokkaan historiateoksen toinen kirjoittaja. Millä keinoilla. Niitä ryhdyttiin säännönmukaisesti pelaamaan vuonna 1992
– Tiesitkö muuten, että presidenttimme äiti, Hilkka Niinistö, oli syntyjään Sukselasta. KUNNALLISLEHTI 12 tiistaina 5.12.2017 Juhlavuosi inspiroi PAIMIO Kylli Salo Yhdistysaktiivi Marja Mäenpää juhlistaa Suomen sataa vuotta persoonallisesti. Puku esillä Miilassa Marja-Suomi -perinnepukuun voi tutustua Käsityömuseo Miilan näyttelyssä. Mäenpää on kerännyt tietoja muunkin sukunsa vaiheista, ja seuraavaksi hän aikoo paneutua asiaan kunnolla. Valaistu joulukatu on tänä vuonna entistä pidempi, sillä paikallisten sponsoreiden ansiosta sitä voitiin pidentää markettien puoleisesta päästä. Komeaan pukuun kuuluvat ketjut samoin kuin vanhat avaimet ovat Mäenpään omista kokoelmista, avainrengas puolestaan paimiolaisen sepän Juha Hiltusen tekemä. Siellä on mukana myös tuore teos, joka on Järvisen ja Jorma Kallosen yhteistyötä. – Kyse ei ole tieteellisestä historiankirjoituksesta, vaan teoksessa korostuvat tarinat ja Anna-Liisan tekemät henkilöhaastattelut, joita ei ole muualla julkaistu, Kallonen sanoo. Hänellä on ollut merkittävä rooli esimerkiksi aineiston valinnassa, editoimisessa ja kuvienkäsittelyssä. Järvinen on tutkinut paikallishistoriaa harrastuksekseen jo vuosikymmenet. Mäenpää sanoo, että nykyiseen tuunailuhenkeen sopivasti puvun osia ja koruja voi vaihdella. Teoksen toiseksi kirjoittajaksi on merkitty Jorma Kallonen. Hän tuli tapahtumaan yhdessä mamin, Johanna Tuomolan kanssa. Valoa pimeyteen Piikkiössä KAARINA Kylli Salo Vettä ja räntää roiski perjantai-iltana Piikkiössä, mutta ei pä hätää: Hadvalantien varsi sai jälleen jouluvalonsa ja kuusi kynttilänsä, glögillä lämmiteltiin kurkkua ja puurolla täytettiin vatsat joulukadun avajaisissa. Niiden lisäksi Anna-Liisa toi muitakin esineitä, vanhoja muistoja. Hänellä on jo esimerkiksi kaksi erilaista esiliinaa. Minessa Mäkilä vaikeni salaperäisesti omista joululahjatoiveistaan. Kirjoja ja muistoja Anna-Liisa Järvinen ja Marja Mäenpää ovat tehneet ennenkin yhteistyötä, joten Marja pyysi Anna-Liisaa tuomaan näyttelyyn esimerkiksi kirjojaan. Lions ladyt Sari Pyökäri, Seija Ahtikari ja Kaisa Ylhä tarjoilivat riisipuuroa. Marja Mäenpää ja AnnaLiisa Järvinen ovat koonneet museon yhteen huoneeseen yhteisen, Suomi 100 -aiheisen näyttelyn ”Alla Pohjantähden”. lukuisia paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä. KYLLI SALO. Ja mikä parasta, ”tähtivalojen” luvattiin palavan ympäri vuorokauden tuomassa valoa ja iloa pimeyteen. Esillä on myös kattaus Mäenpään vanhempien ja esivanhempien historiaa; kuvia, kirjeitä, kortteja ja monenlaisia esineitä pitkältä ajanjaksolta. Kuvasta puuttuu Seija Jaakkola, joka on toiminut ”kiireapulaisena”. Mäenpään isoisä oli opettaja ja Paimion ensimmäisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toivo Jokiniemi, josta tiedetään varsin paljon. Vauvanukke sai Sirkka-Suomi-neulekokonaisuuden sinivalkoisessa hengessä. Marja Mäenpää ja Anna-Liisa Järvinen pystyttivät Miilaan Alla Pohjantähden -näyttelyn. – Paimiossa toiminut Kotataidekutomo on jäänyt vähän unohduksiin, mutta se elää nyt tässä esiliinassa, joka on tehty kutomon pöytäliinasta, Mäenpää esittelee. Näyttelyssä sukupolvien ketjut jatkuvat kaukaa menneisyydestä nykyaikaan. Pukuun kuuluu käsin kudotusta puuvillakankaasta tehdyt liivi, pääkoriste ja tuluspussi, valkoisesta kankaasta valmistettu aluspuku ja hauska esiliina. Piikkiön joulunavauksen järjestelyissä oli mukana mm. Mäenpää perustelee nimeä sillä, että sukupolvien ajan suomalaiset ovat vaikeina aikoina toivoneet korkealta apua, ja samaa tähteä hän itsekin seurailee. Itsenäisyyspäivänä museoon pääsy on maksuton. Sen voi hankkia myös Kunnallislehden konttorista. Kovien kansien väliin on koottu suuri osa Järvisen keräämästä aineistosta, alkaen elämästä ennen sisällissotaa ja jatkuen näihin aikoihin asti. Teoksen voi ostaa Miilasta Anna-Liisa Järviseltä 6.12. Mäenpäältä on näyttelyssä muitakin pukuja, joista moni liittyy hänen toimintaansa eri naisjärjestöissä. Suoraan näyttelyyn tuli painosta uunituore teos ”Paimionjokivarressa 100 vuotta – kuvia ja tarinoita”. Hän on suunnitellut ja tilannut itselleen Marja-Suomi-nimisen perinnepuvun, joka yllään hän kertoo tuntevansa menneiden havinaa. Marja Mäenpää halusi Suomen juhlavuoden kunniaksi uuden puvun ja suunnitteli sen itse, perinnepuvun henkeen mutta modernilla otteella. Jykevä kuusi oli kotoisin erään kaarinalaisen rivitalon pihasta. Torin joulukuusta on monesti moitiskeltu laihaksi, mutta ei tänä vuonna
Omistaja-asiakkaamme äänestivät ehdolle ilmoittautuneista omistaja-asiakkaista OP Lounais-Suomen edustajiston: VAALIPIIRI 01 LOUNAIS-SUOMI Aalto Jari , Maanviljelijä, Paimio Aamurusko Anssi, Tietoturvapäällikkö, Insinööri (ylempi AMK), Paimio Alastalo Heikki, MMM, Tuoteryhmäpäällikkö, Turku Hanhiala Jorma, Ekonomi, Paimio Huuhka Pirita, Toimihenkilö, Sauvo Ilola Mona , Restonomi, AMK, Paimio Järvi Leena , SHJ ,Eläkeläinen, Paimio Kallio Päivi, Eläkeläinen, Sauvo Kanervo Miska, Opettaja, Paimio Karlsson Kristina, Sairaanhoitaja, sihteeri, Paimio Kerkola Mari , Laboratoriohoitaja, Paimio Kiviranta Esko, Kansanedustaja, lakimies, Sauvo Lehikoinen Jouni, Kirkkoherra, Paimio Lindeman Tarmo, Eläkeläinen, Paimio Lopez de Mäkinen Marta, Opettaja, Paimio Peri Jari , Huoltomestari, aluehoitaja, Sauvo Pohjaluoto Jouni, Yrittäjä, Sauvo Rannikko Sari , Sairaanhoitaja, Paimio Ristilä Pasi, Vastaava asiantuntija, VTM, Paimio Saari Terhi, Hallintosihteeri, Paimio Söderholm Johan , Agrologi (AMK), maatalousyrittäjä, Sauvo Tuomola Mika, Maatalousyrittäjä, Paimio Virta Timo, Eläkeläinen, Paimio Vuorinen Harri, Yrittäjä, Sauvo Kiitämme kaikkia vaaleissa mukana olleita ehdokkaita. Arvostamme, että omistaja-asiakkaamme haluavat olla kehittämässä omaa osuuspankkiaan. – Koko aukioloajan meillä voi nostaa käteistä, neuvotella lainaja sijoitustarpeista ja saada neuvoa omien pankkiasioiden mahdollisimman järkevään hoitoon. Kaikkien näissä vaaleissa ää nestäneiden kesken arvotun Volkswagen Passat Variant GTE -hybridiauton voitti vuodeksi käyttöön Esa Salin, Tampere. Kiitos kaikille edustajiston vaaleissa äänestäneille ja onnea arvonnan voittajalle! Numero Nimi Äänimäärä LOUNAIS-SUOMEN OSUUSPANKKI EDUSTAJISTON VAALI 2017 VAALIN TULOS Valittu 24 Saari Terhi 129 14 Kiviranta Esko 99 22 Rannikko Sari 97 9 Järvi Leena 89 17 Lindeman Tarmo 88 29 Virta Timo 81 21 Pohjaluoto Jouni 78 6 Hanhiala Jorma 76 8 Ilola Mona 76 16 Lehikoinen Jouni 74 10 Kallio Päivi 72 7 Huuhka Pirita 68 12 Karlsson Kristina 63 4 Alastalo Heikki 62 26 Söderholm Johan 62 23 Ristilä Pasi 60 30 Vuorinen Harri 55 18 Lopez de Mäkinen Marta 51 3 Aamurusko Anssi 50 11 Kanervo Miska 50 13 Kerkola Mari 49 2 Aalto Jari 45 20 Peri Jari 35 27 Tuomola Mika 35 15 Kuparinen Heikki 34 5 Hallisto Ville-Matti 29 19 Mäkinen Martti 27 25 Salo Tapani 22 28 Uski Pekka 20 Piikkiön Osuuspankki avaa konttorin Kaarinaan TALOUS Piikkiön Osuuspankki avaa helmikuussa uuden konttorin Kaarinan keskustaan, Oskarinaukiolle. t u n u h u p n o i n ä ä n e ij a t s i m O . Edustajiston vaalit järjestettiin 6.-19.11.2017 yhteensä 81 osuuspankissa. Entisen Nordea-pankin tiloihin avattava konttori on avoinna arkisin aamukymmenestä kello 16 asti ja maanantaisin kello 17.30 asti. Vuonna 1926 perustettu Piikkiön Osuuspankki on, kuten koko POP-pankkien ryhmä, vakavarainen ja asiakkaidensa omistama. Konttorinjohtajana aloittaa Sari Suni. n ä h ä t o t n i k l a p n ii t t o v r a n e k s e k n e d i e n ä t s e n ä ä a s s i e l a a v n o t s ij a t s u d e e m m i k k n a p s u u s O i s k e d o u v n o t u a i d i r b y h t n a i r a V E T G t a s s a P n e g a w s k l o V n u t o v r a n e k s e k n e ij ä t s e n ä ä n e i k k i a K . Se on myös ainoa paikallinen pankki Kaarinassa. Edustajiston vaalit järjestettiin 6.-19.11.2017 yhteensä 81 osuuspankissa. a t i a k k o d h e a t i e ll o a n a k u m a s s i e l a a v a i k k i a k e m m ä t ii K . LISÄJAKELU.. n ii k k n a p s u u s o 1 8 i t s e s i a k i a n a m a s n ii t t il a v t o t s ij a t s u d E . Kiitos äänestäjille. Kehitämme koko ajan henkilökuntamme osaamista, joten uskallan luvata, että asiakkaat saavat asiantuntevaa ja monipuolista palvelua. n ä h ä t o t n i k l a p n ii t t o v r a n e k s e k n e d i e n ä t s e n ä ä a s s i e l a a v n o t s ij a t s u d e e m m i k k n a p s u u s O i s k e d o u v n o t u a i d i r b y h t n a i r a V E T G t a s s a P n e g a w s k l o V n u t o v r a n e k s e k n e ij ä t s e n ä ä n e i k k i a K . Arvostamme, että omistaja-asiakkaamme haluavat olla kehittämässä omaa osuuspankkiaan. Kaikkien näissä vaaleissa äänestäneiden kesken arvotun Volkswagen Passat Variant GTE -hybridiauton voitti vuodeksi käyttöön Esa Salin, Tampere. Uudistuva Kaarinan keskusta on tähän hyvä paikka. e ll ij ä t s e n ä ä s o t ii K a t s i a k k a i s a a j a t s i m o a t s i e n u t u a t t i o m li e ll o d h e t ä v i t s e n ä ä e m m a a k k a i s a a j a t s i m O : n o t s ij a t s u d e n a li ll a M P O ENSIMMÄINEN VAALIPIIRI Sukunimi Etunimi, titteli, paikka Sukunimi Etunimi, pitkätitteli, toinen, paikka Sukunimi Etunimi, titteli, paikka Pitkäsukunimi Etunimi, titteli, paikka Sukunimi Etunimi, titteli, paikka Sukunimi Etunimi, pitkätitteli, toinen, paikka Sukunimi Etunimi, titteli, paikka Sukunimi Etunimi, titteli, paikka a ll o t a v a u l a h e m m a a k k a i s a a j a t s i m o ä t t e , e m m a t s o v r A . a t l e e r e p m a T n il a S a s E i t t i o v n ö ö t t y ä k Omistaja-asiakkaamme ää nestivät ehdolle ilmoittautuneista omistaja-asiakkaista OP Lounais-Suomen edustajiston: VAALIPIIRI 01 LOUNAIS-SUOMI Aalto Jari , Maanviljelijä, Paimio Aamurusko Anssi, Tietoturvapäällikkö, Insinööri (ylempi AMK), Paimio Alastalo Heikki, MMM, Tuoteryhmäpäällikkö, Turku Hanhiala Jorma, Ekonomi, Paimio Huuhka Pirita, Toimihenkilö, Sauvo Ilola Mona , Restonomi, AMK, Paimio Järvi Leena , SHJ ,Eläkeläinen, Paimio Kallio Päivi, Eläkeläinen, Sauvo Kanervo Miska, Opettaja, Paimio Karlsson Kristina, Sairaanhoitaja, sihteeri, Paimio Kerkola Mari , Laboratoriohoitaja, Paimio Kiviranta Esko, Kansanedustaja, lakimies, Sauvo Lehikoinen Jouni, Kirkkoherra, Paimio Lindeman Tarmo, Eläkeläinen, Paimio Lopez de Mäkinen Marta, Opettaja, Paimio Peri Jari , Huoltomestari, aluehoitaja, Sauvo Pohjaluoto Jouni, Yrittäjä, Sauvo Rannikko Sari , Sairaanhoitaja, Paimio Ristilä Pasi, Vastaava asiantuntija, VTM, Paimio Saari Terhi, Hallintosihteeri, Paimio Söderholm Johan , Agrologi (AMK), maatalousyrittäjä, Sauvo Tuomola Mika, Maatalousyrittäjä, Paimio Virta Timo, Eläkeläinen, Paimio Vuorinen Harri, Yrittäjä, Sauvo Kiitämme kaikkia vaaleissa mukana olleita ehdokkaita. Toimitusjohtaja Jari Heinonen perustelee uuden konttorin avausta sillä, että pankkiasiakkailla on verkkopankkipalvelujen lisäksi edelleen tarve saada myös henkilökohtaista palvelua. t u n u h u p n o i n ä ä n e ij a t s i m O . Kiitos kaikille edustajiston vaaleissa ää nestäneille ja onnea arvonnan voittajalle! . – Uusi konttori antaa uuden mahdollisuuden asiakkaiden ja pankin kohdata. n a a i k k n a p s u u s o a a m o ä s s ä m ä t t i h e k . e ll ij ä t s e n ä ä s o t ii K a t s i a k k a i s a a j a t s i m o a t s i e n u t u a t t i o m li e ll o d h e t ä v i t s e n ä ä e m m a a k k a i s a a j a t s i m O : n o t s ij a t s u d e n a li ll a M P O ENSIMMÄINEN VAALIPIIRI Sukunimi Etunimi, titteli, paikka Sukunimi Etunimi, pitkätitteli, toinen, paikka Sukunimi Etunimi, titteli, paikka Pitkäsukunimi Etunimi, titteli, paikka Sukunimi Etunimi, titteli, paikka Sukunimi Etunimi, pitkätitteli, toinen, paikka Sukunimi Etunimi, titteli, paikka Sukunimi Etunimi, titteli, paikka a ll o t a v a u l a h e m m a a k k a i s a a j a t s i m o ä t t e , e m m a t s o v r A . Kaikkien näissä vaaleissa ää nestäneiden kesken arvotun Volkswagen Passat Variant GTE -hybridiauton voitti vuodeksi käyttöön Esa Salin, Tampere. Arvostamme, että omistaja-asiakkaamme haluavat olla kehittämässä omaa osuuspankkiaan. n a a i k k n a p s u u s o a a m o ä s s ä m ä t t i h e k . Haluamme olla asiakkaiden helposti saavutettavissa. a t i a k k o d h e a t i e ll o a n a k u m a s s i e l a a v a i k k i a k e m m ä t ii K . Edustajiston vaalit järjestettiin 6.-19.11.2017 yhteensä 81 osuuspankissa. Piikkiön Osuuspankilla on jo tälläkin hetkellä paljon asiakkaita ja jäseniä koko Kaarinan alueelta ja myös ympäristökunnissa. b b b b b b c c c c c c c z z z y y y i t t i o v n o n n i k l a P . b b b b b b c c c c c c c z z z y y y i t t i o v n o n n i k l a P . n ii k k n a p s u u s o 1 8 i t s e s i a k i a n a m a s n ii t t il a v t o t s ij a t s u d E . a t l e e r e p m a T n il a S a s E i t t i o v n ö ö t t y ä k Omistajien ääni on puhunut. KUNNALLISLEHTI 13 tiistaina 5.12.2017 Omistaja-asiakkaamme ää nestivät ehdolle ilmoittautuneista omistaja-asiakkaista OP Lounais-Suomen edustajiston: VAALIPIIRI 01 LOUNAIS-SUOMI Aalto Jari , Maanviljelijä, Paimio Aamurusko Anssi, Tietoturvapäällikkö, Insinööri (ylempi AMK), Paimio Alastalo Heikki, MMM, Tuoteryhmäpäällikkö, Turku Hanhiala Jorma, Ekonomi, Paimio Huuhka Pirita, Toimihenkilö, Sauvo Ilola Mona , Restonomi, AMK, Paimio Järvi Leena , SHJ ,Eläkeläinen, Paimio Kallio Päivi, Eläkeläinen, Sauvo Kanervo Miska, Opettaja, Paimio Karlsson Kristina, Sairaanhoitaja, sihteeri, Paimio Kerkola Mari , Laboratoriohoitaja, Paimio Kiviranta Esko, Kansanedustaja, lakimies, Sauvo Lehikoinen Jouni, Kirkkoherra, Paimio Lindeman Tarmo, Eläkeläinen, Paimio Lopez de Mäkinen Marta, Opettaja, Paimio Peri Jari , Huoltomestari, aluehoitaja, Sauvo Pohjaluoto Jouni, Yrittäjä, Sauvo Rannikko Sari , Sairaanhoitaja, Paimio Ristilä Pasi, Vastaava asiantuntija, VTM, Paimio Saari Terhi, Hallintosihteeri, Paimio Söderholm Johan , Agrologi (AMK), maatalousyrittäjä, Sauvo Tuomola Mika, Maatalousyrittäjä, Paimio Virta Timo, Eläkeläinen, Paimio Vuorinen Harri, Yrittäjä, Sauvo Kiitämme kaikkia vaaleissa mukana olleita ehdokkaita. Kiitos kaikille edustajiston vaaleissa ää nestäneille ja onnea arvonnan voittajalle! . Esimerkiksi lainapäätökset tehdään paikan päällä konttoreissa, ja niin konttorijohtaja Sari Sunin mukaan toimitaan Piikkiön Osuuspankin tulevassa Oskarinaukion konttorissa. Ilmoitusasioissa Sinua palvelee: Maija 02 5888 652 maija.aro@kunnallislehti.fi Raija 02 5888 653 raija.kirveskari@kunnallislehti.fi TIISTAINA 12.12. Paikallisuus on aina tarkoittanut sitä, että pankki suunnittelee toimintaansa ajatellen nimenomaan oman alueen tarpeita
Ne olivat siirtyneet kansalaissodan vuoksi maaliskuusta vuoden loppuun. Lähde: Piikkiö, Harvaluoto. Sodan jälkeen kuntakokous myönsi kartanon ostamiseen tarvittavat rahat, mutta herrat myivät sen ulkopuoliselle ostajalle. VELI VELJEÄ VASTAAN – SUOMEN ITSENÄISYYS PAIMIOSSA SOMERO-LEHTI Houkutellaan joulua PAIMIO, SAUVO, KAARINA Maria Kesti Piikkiöstä on tallennettu loru, jolla joulua on houkuteltu omaan tupaan. Jokiniemen historiikin lista valituista valtuutetuista on täsmälleen sama kuin Kunnallislehdessä syksyllä julkaistu ehdokaslista: 21 ehdokasta sai 21 valtuustopaikkaa. . Hinnasta oli tullut purnausta, joten lehti perusteli sitä monin sanoin. Kerääjänä Kalle Häyrinen, 1924 Joululoru Kiikun kaakun kissa jalkka, huomena meille joulu alkka. Heimo ja Vihtori Mäntylä ostivat tilan omiin nimiinsä. Tilausten määrässä sitten nähdään onko se tarpeellinen”, lehti kirjoitti. JOS OLET TULLU TUULEST Joulu meille, ei Jokelaan Joulu tulee, jouta kyllä, ava porttis, anna tulla, kylläs meirän portin tunnet, tervaristi, rauta-renkas pyödä päällä, salppa alla, pukin sarve saranalla, halla koira portin pieles hamppa irvi, muuten paha, älä mene Jukkelan, Jukkelas on koira kurja mäki nurja, tyttäret kun sota hunnu, pojat puoli pökkösiä. Kunnallislehti tauolle. Alkuperäinen ehdokaslista löytyy kuitenkin Paimion kaupungin arkistoista, ja siitä käy ilmi, että ehdokkaita oli sittenkin 28. 21 ehdokasta sai 21 paikkaa. Kokouksessa keskusteltaisiin suojeluskuntajuhlien järjestämisestä sekä annettaisiin ehdokkaat suojeluskunnan aluepäällikön virkaan. Hedenbergiltä jo ennen kansalaissodan puhkeamista, mutta kuntakokouksessa työväestö oli vastustanut kiivaasti tilan ostoa, syistä, joita nykylukija voi vain arvuutella. m. Paimion Uudessa Kirjakaupassakin oli esillä joulunäyttely, lasten leluja ja muuta joululahjaksi sopivaa. Suomen ensimmäiset yleiset ja yhtäläiset kunnallisvaalit pidettiin joulukuun 19, päivänä. Kunta nosti syytteen heitä vastaan. Todennäköisesti heidät oli vienyt espanjantauti, kaikkien aikojen tappavin influenssapandemia, joka oli levinnyt kotimaahan kesäkuussa ja jonka ankarin aalto oli Suomessa syksyllä 1918. Lisäksi tarjolla oli monenlaista kristillistä ohjelmaa. Pandemia oli raivonnut ensin punavankien leirellä ja kulki vapautettujen vankien mukana kaikkialle Suomeen. Enempää lehti ei vaalituloksesta kerro. Paimion aiempi valtuusto oli ollut kuntakokouksen valitsema. Kauppa hylättiin, ja Toivo Jokiniemen valtuustohistoriikin mukaan kauppakirjan allekirjoittajiksi valitut Aksel Haikio, Hjalmar V. Valtuutetuista 13 lukeutui oikeistoon, 8 vasemmistoon. Tauti surmasi myös nuoria ihmisiä. Lähde: skvr.fi. Juttusarja päättyy. Toivo Jokiniemen valtuustohistoriikin sekä keskusvaalilautakunnan pöytäkirjojen mukaan ääniä annettiin 127. Lähde: Piikkiö, Harvaluoto. Suojeluskuntajuhlat tulossa Suojeluskunnan kokouksesta ilmoiteltiin 10.12.1918 Kunnallislehdessä. Kunnallislehti korotti hintaansa painatuskustannusten nousun takia. Juttusarja esittelee poimintoja Suomen itsenäistymisen ja kansalaissodan aikaisista Kunnallislehdistä. ”Ainoastaan useiden kehoitusten wuoksi Paimion Kunnallislehti uskaltaakin ensi wuodelle lähteä. Yhtenä taustatekijänä oli se, että vasemmistosta suuri osa oli yhä vankileireillä. KUNNALLISLEHTI 14 tiistaina 5.12.2017 PAIMIO Maria Kesti Joulukuussa 1918 Paimiossa päästiin sovintoon Meltolan kartanosta. Joka tapauksessa silloiset vaalit olivat lähinnä irvikuva yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Äänestäjiä oli 127. Sairastuneita oli Wikipedian mukaan 20–50 % maailman ihmisistä. Paimion ensimmäiset aidot vaalit sovittiin etukäteen . Tapaninpäivänä olisi lasten jumalanpalvelus. Samalla tavoin kävi Wikipedian mukaan useissa kunnissa: ensimmäiset vaalit eivät olleet vielä aidot. Sovinto tarkoitti yhden kansalaissodan luvun päättymistä. Pikkiöstä löytyi myös rallatus, jonka avulla lapset ovat saaneet joulujännitystä purettua. Valituiksi tuli 21 paimiolaista valtuutettua, heidän joukossaan muun muassa Jokiniemi sekä Olga Karlstedt. Tammikuussa kunnallisveroja tulisi käydä maksamassa Tillintuvalla ja kruununveroja Turussa kruunumakasiinissa. Esittäjä Mariaana Rinne. Toisin sanoen Paimion ensimmäisten aitojen vaalien tulos oli ratkaistu jo valmiiksi, ja ainoastaan 2,6 prosenttia paimiolaisista vaivautuikin ääniuurnille. Kunnan oli ollut tarkoitus ostaa kartano tuomari E. Suojeluskunta toivoi myös, että Paimion arvoisat naiset ompelisivat suojeluskuntalaisille sukkia, vanttuita ja paitoja. Tilastokeskuksen mukaan Paimion väkiluku oli tuolloin 4847. Siihen oli valittu sekä oikeiston edustajia että maltillisia vasemmistolaisia. Kerääjänä Kalle Häyrinen, 1913. Olikohan lehteen tullut painovirhe. 6-vuotias Lenni Kamsula Piikkiöstä Nappulalinnan päiväkodin Esikot-ryhmästä piirsi kuvan joulun kutsumisesta. Kunnallislehden 20.12.1918 mukaan ääniä oli annettu vain 11, mutta se tieto on todennäköisesti virheellinen. Joululle yritetään myös selittää, miltä meidän portti näyttää, jotta joulu ei vahingossa menisi naapuriin. Joulukuussa he luovuttivat sovintoesityksenä Paimion kunnalle kartanon myyntivoitosta 200 000 markkaa, kunhan kunnan paheksumislausunto peruutettaisiin. 20.12.1918 Kunnallislehti väitti, että ehdokaslistalle oli annettu ainoastaan yksitoista ääntä. Kruununveroista maavero tulisi ensisijaisesti suorittaa 2/3 luonnossa, kymmenykset kokonaan, samoin siltaja jahtivoudin palkat. Osuuskauppaan oli saapunut sakariinia, saippuaa, sokeria, kahvia ja tupakkaa ”y. Kunta suostui tähän. Juttusarjassa julkaistaan loruja, joita kerättiin sata vuotta sitten Paimiosta, Sauvosta ja Piikkiöstä ja jotka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjassa. Uusia jäseniä toivottiin. Kunnallislehti oli saanut tiedon, että kansalaissodassa Ikaalisten rintamalla oli maaliskuussa menehtynyt 45-vuotias paimiolainen Kalle Paasi Siililästä. Meltolan kartanosta sopu, espanjantauti riehui Paimiolaiset osallistuivat erittäin laimeasti ensimmäiseen yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaan kunnallisvaaliin. hywää”. Toivo Jokiniemen historiikki kertoo, että Paimiossa oli vain yksi ehdokaslista. Lisäksi Kunnallislehdessä julkaistussa menehtyneiden paimiolaisten luettelossa on lukuisia teini-ikäisiä, 12–19-vuotiaita. ”Rauhan juhlan juuri lähestyessä on mielihywällä merkittäwä, että tällaisessa ’lihawassa’ riidassa lopultakin saawutettiin toinen toistensa ymmärrys”, Kunnallislehti kirjoitti 20.12.1918
PAIMIO Sähkömuseomuurahaiset: Joulukahvitilaisuus torstaina 14.12. Sopimattoman sään sattuessa sunnuntai on varapäivä. KUNNALLISLEHTI 15 tiistaina 5.12.2017 NOLLALINJA LÄHISUHDEVÄKIVALLALLE JA NAISIIN KOHDISTUVALLE VÄKIVALLALLE 080 005 005 SOITA MAKSUTTA. Ti 12.12. ja viimeinen Zumba-tunti 10.12. 12.12 Raikulit klo 10.00 (Pontela). 15.12 Taapparukset klo 9.00 (Pontela). 90 vuotta. Vaikka uutisointi pyörii kellon ympäri, lukijan on pystyttävä luottamaan siihen mitä näkee. KE 13.12. Onneksi sanomalehtien tehtävä lahjomattomana tiedon välittäjänä on ja pysyy välineestä riippumatta. Ma 11.12. kimppakävelyä klo 13 kirjaston luota. klo 17.30 Iskun talolla. Aihetta käsittelee Jorma Hanhiala. piikkiöläisten eläkeläisjärjestöjen puurojuhla klo 12 Pontela. La 9.12. SAUVO SAUVON URHEILIJAT Kauden päätöstilaisuus pidetään maanantaina 11.12 klo 18.00 alkaen, Sauvon koulukeskuksen ruokalassa. SAUVO Sauvon Merikulman Metsänkävijät ry. klo 10.00 Piikkiön Eläkeläiset: Pe 8.12. Vaikka uutisointi pyörii kellon ympäri, lukijan on pystyttävä luottamaan siihen mitä näkee. TI 12.12. Koripalloa miehille ja naisille Valkeavuoren yläkoulun liikuntasalissa maanantaisin klo 20.00-22.00. Rakkaamme Kari Tapani Rajamäki 27.10.1956 Kauhava 19.11.2017 Paimio * Tuli enkeli hiljaa huoneeseen ja katseli nukkujaa. klo 18. Tervetuloa. klo 10.00 peliporukat 13.00 kuntojumppa. www.kuntsari.fi. SAAT APUA. klo 10.00 kimppakävely 13.00 bingo. klo 9.30-12.30 jouluinen myyntitapahtuma 10.00 kirjallisuuspiiri 13.00 Trio Setti laulattaa. Syyskauden viimeiset lasten tunnit pidetään 5.12. Otti käden hellästi kädelleen, kuiskaten lähdetään. 14.12 Korttipelikerho PERUTTU. Suunnitellaan seuraavan viikon joulumyyjäisiä. LEHDEN OMA LOGO Lähiesimiestyön ammattitutkinnon ovat suorittaneet paimiolaiset Eija Lehtonen ja Heidi Malmivaara, Salon Seudun Ammattiopisto, Salo. OLET TÄSSÄ www.nollalinja.fi NOLLINJEN MOT VÅLD I NÄRA RELATIONER OCH VÅLD MOT KVINNOR 080 005 005 RING GRATIS FÖR ATT FÅ STÖD OCH HJÄLP. Lämmin kiitos Ikipihlaja Matinkartanon henkilökunnalle Karin hyvästä hoidosta. OLET TÄSSÄ www.nollalinja.fi KOKOUKSIA Haanpään maaja kotitalousnaisten SyySkokouS ti 12.12.2017 klo 17 Margareta Lintulan luona. klo 18 etukäteen ilmoittautuneille. Tervetuloa! Kuka kuiskuttaa uutiset korvaasi. Ilmoittautumiset & tieto erityisruokavaliosta Jounille (050-586 7733 tai touristinfo@paimio.fi) viimeistään torstaina 7.12. Tuo mukanasi pikkupaketti, lapsille nimellisenä. Paimion Marttayhdistyksen Marttailta ti 12.12. Syyskausi päättyy perjantaina 15.12. Kässäilta. KAARINA Kaarinan Työpaikkaliikunta ry. Lentopalloa miehille ja naisille Valkeavuoren yläkoulun liikuntasalissa keskiviikkoisin klo 20.00-22.00 Värttinä päivätoiminta; TO 7.12. askartelukerhon tuotteita POP:n kerhohuoneella klo 1015. Tervetuloa! Siunaus toimitettu. Onneksi sanomalehtien tehtävä lahjomattomana tiedon välittäjänä on ja pysyy välineestä riippumatta. kello 14.15 Iskun talolla kuuntelemaan “Paimiolaiset sodassa” kirjasta ja sen vaiheista. Lähtö klo 9 majalta. klo 9.30 leivotaan pipareita 13.00 joululaululevyraati Kaarinan-Piikkiön Sotaveteraanit. Joulujuhla Kaarinan kirkolla ke 13.12. Korpelan Martat Vietämme yhteistä pikkujoulua lasten kanssa Suojalassa pe 8.12. Piikkiön Eläkkeensaajat Ry. Jounille myös sitovat ilmoittautumiset tammikuun puoliväliin mennessä Mamma Mia -musikaalimatkaan, joka järjestetään lauantaina 25 toukokuuta. Tartu siis rauhallisin mielin paperiin, selaimeen tai kännykkään ja lue sanomalehtiä. Nyyttikestit. THL_Nollalinja_A3_SV.indd 1 14.12.2016 12.10 DU ÄR HÄR www.nollinjen.fi www.nollalinja.fi NOLLALINJA LÄHISUHDEVÄKIVALLALLE JA NAISIIN KOHDISTUVALLE VÄKIVALLALLE 080 005 005 SOITA MAKSUTTA. SAAT APUA. LEHDEN OMA LOGO Kuka kuiskuttaa uutiset korvaasi. Lämpimästi tervetuloa! Sauvon kirkonkylän martat! Joulujuhla Kalle´s backassa ke 13.12. Tartu siis rauhallisin mielin paperiin, selaimeen tai kännykkään ja lue sanomalehtiä. Johtokunta kokoontuu klo 16.30. klo 9 Paimion Nesteen ryhmätilassa. Kaipauksella muistaen Tytär perheineen Sisko ja veljet perheineen Sukulaiset ja ystävät Liisa kiittää muistamisesta 3.11. Kiitos osanotoista. VALMISTUNEITA YHDISTYKSET URHEILUSEURAT PAIKALLISLEHTI ON ALUEENSA PUOLESTAPUHUJA. 13.12 Boccia klo 9.00 (Pontela). PE 8.12. Netistä löytyy monenlaista tarinankertojaa. Tervetuloa! SAUVON NAISVOIMISTELIJAT Helppojumppa peruttu 7.12. Aikuisten olohuone kokoontuu torstaina 7.12. Perinteinen pienriistan yhteisjahti la 9.12. Netistä löytyy monenlaista tarinankertojaa. Jounilta saat tarkemmat tiedot. Vieras maksutta mukaan. Muut tunnit jatkuvat vielä seuraavan viikon ajan. 12.12 Joulujuhla klo 12.00 Ruoka maksullinen. Varaukset Liisa 0400-204212, Aila 0400-523811 tai Seppo 0400-749929 (Pontela). klo 9.45 Tuolijumppa 12.00 lähetyspiiri 13.00 sisäpelit
Esimerkiksi sotilaspojat korvasivat kymmenissä tuhansissa tapauksissa sotakelpoisen miehen, jolloin rintamajoukot pystyttiin pitämään miesmääriltään vahvoina kaikkina jatkosodan vuosina. 99 € /kk Soita ja tilaa esittely kotiisi! Peetu karlsson p. Esimerkiksi sotilaspoikia oli koko maassa sodan päättyessä vuonna 1944 kaikkiaan 72 000, joista nuorimmat olivat vain 10-vuotiaita. Järjestämme hyväntekeväisyystempauksen vuoden alussa näiden ryhmien virkistysja kuntoutustoiminnan tukemiseksi. Lisätietoja Makarlan asemakaavan muutoksesta antaa kaavasuunnittelija Jani Laasanen, p. joulukuuta 100-vuotista itsenäisyyttään. Kaarina 5.12.2017 KAARINAN KAUPUNGINHALLITUS Ilmalämpöpumpun JOULUPESUn tekee SÄÄSTÖPESU www.saastopesu.fi info@saastopesu.fi Muista kotitalousvähennys! Pestään pöpöt pois! Tilaa raikkautt a jouluun! Soita ja varaa aika: P. Kaikkien Suomen sodissa maanpuolustustyöhön osallistuneiden panos oli erittäin tärkeä. Varsinais-Suomen Kokoomusnaisissa haluamme tukea sotilaspoikia ja pikkulottia omalla panoksellamme. Makarlan länsiosan asemakaavan muutoksen suunnittelualue sijaitsee likimääräisesti valtatien 40, Hepojoen, Männistönmäen ja Mäenpääntien rajoittamalla alueella. He eivät ole oikeutettuja rintamaveteraanien kuntoutukseen tai virkistyspalveluihin. Sotilaspoikien ja pikkulottien nykyinen keski-ikä on yli 80 vuotta. Suurimman vastuun kantoivat sotaveteraanit ja lotat, joiden lisäksi sota-aikana palveli monia muita ryhmiä isänmaansa puolesta. www.kaarina.fi JULKISESTI NÄHTÄVILLÄ MAKARLAN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Makarlan länsiosan asemakaavan muutos on maankäyttöja rakennusasetuksen § 27 mukaisesti julkisesti nähtävillä 5.12.2017. Kaavoista on tietoja myös Kaarinan kaupungin kotisivulla www.kaarina.fi/kaavoitus. Onnea 100-vuotias Suomi! Palvelemme itsenäisyyspäivänä 10-18 ark 7-21 la 7-21 su 10-21 Palvelu pelaa SAUVO 3 pack suomalainen Broilerin ohutleike 340-420 g suomalainen jääsalaatti 100 g Panda Juhlapöydän konvehteja 3 x 300 g 5 95 6 99 99 10 00 rs (8,50 kg) kg rs (9,90 kg) 3-pack (11,11 kg) 3 50 10 00 5 49 3 99 2 kpl (8,75 kg) 3 pkt (6,67-7,40 kg) kpl (22,41 kg) rs (9,50-11,74 kg) aTria Karjalanpaisti 700 g KulTa KaTriina Kahvi 450-500 g Valio Mustaleima emmental 245 g Fazer sininen maitosuklaalevy 200 g HäTälä Norjan lohi 1-2 kg kokonainen Palvelutiskistä juhlaPöytään: kokonainen Norjan lohi Norjan lohifilettä Turskafilettä Tonnikalafilettä Savustettua lohifileetä Jokirapuherkkua Savusilakkaa Sushia Naudan ulkofileepihviä Naudan sisäpaistia porsaan ulkofileepihviä perniön laukkamakkaraa perniön siskonmakkaraa erä 2 kpl 3 pkT Yksittäin 3,49 pkt (6,98-7,76 kg) Yksittäin ja ilman K-Plussa-korttia 2,19 kpl (10,95 kg) Ilman K-Plussa-korttia 11,85 3-pack (13,17 kg) Ilman K-Plussa-korttia 6,19 kpl (25,27 kg) Etu K-Plussa-kortilla -20% Etu K-Plussa-kortilla -15% Etu K-Plussa-kortilla -11% Tarjoukset voimassa ti-ke 5.12.-6.12.2017 ellei toisin mainita. klo 12.00 – 16.00 7 – 8. Asemakaavan muu-tosta koskevat mahdolliset muistutukset tulee tehdä kirjallisesti Kaarinan kaupunginhallitukselle osoi-tettuna viimeistään 8.1.2018 osoitteella PL 12, 20781 Kaarina. – 8.1.2018 Kaarinan kaupungin yhteispalvelupisteessä osoitteessa Lau-takunnankatu 4 B sekä Piikkiön yhteispalvelupisteessä osoitteessa Hadvalantie 9. Itsenäisyyspäivän alla voimme kaikki osoittaa kiitollisuutta Suomen sodissa palvelleille henkilöille. Sotilaspojat toimivat kotirintamalla muun muassa ilmavalvonnassa lähetteinä ja pikkulotat esimerkiksi apuna sairaaloissa. 12. Asemakaavan tarkoituksena on uudistaa Makarlan alueen asemakaavat vastaamaan todellista tilannetta alueella. 02-435 8006 PaRhaaT aSENNuSaJaT vaRaTaaN JuuRi NyT! K-Market Sauvo Timperintie 1, 21570 Sauvo leo.silfver@k-market.com sauvo Juhlitaan yhdessä. (02) 588 4806, email: jani.laasanen@kaarina.fi. Reijo Oras 0400 400561 HUHUILLE KYYTIÄ! LUE KUNTSARIA.. Valtioneuvoston linjausten mukaisesti sotainvalidien ja veteraanien etuuksia ei tulla laajentamaan enää muihin ryhmiin. 6.12. klo 17.00 – 19.00 9 – 10.12. Oma isoisäni on kertonut minulle lukuisia tarinoita Malmin lentokentältä lähetin tehtävistään. 0400 293 392 Puh. kerran. Muistot ovat jääneet kirkkaana elämään vain 11-vuotiaan pojan mieleen. Hyvää itsenäisyyspäivää! Malla Rannikko-Laine Kaarinan kaupunginvaltuutettu Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten puheenjohtaja vuonna 2018 MIELIPIDE Suomen täyttäessä 100 vuotta Ateljee Johanna Oras tarjoaa perinteisen jouluglögin jo 20. klo 12.00 16.00 TERVETULOA ! Ateljeessa Suomi100-teoksia, grafiikkaa, taidekuvia sekä muita JO-tuotteita. Sotilaspoikien ja pikkulottien merkitys Suomen taisteluille jatkosodassa on kiistämätön. 0400 375 833 Jari kutvonen p. Ateljee Johanna Oras Huovintie 16, Koski TL Tied. Alue on rakennettu, ja uusia rakennuspaikkoja voi muodostua lähinnä tontteja jakamalla. KUNNALLISLEHTI 16 tiistaina 5.12.2017 Nyt on aika tilata ikkuNaREMONTTi! Joustavat maksuehdot alk. Lahjoitus ohjataan maakunnan lottien perinneyhdistyksille ja sotilaspoikien perinnekilloille. 040-7432205 Onnittelemme 100-vuotiasta Suomea ja kiitämme hauskasta Huuhka Oy:n juhlavuoden pikkujouluristeilystä! T: Mukana seilanneet Kiitos sodissa avustaneille sotilaspojille ja pikkulotille Suomi juhlii 6. Hyvin nuorella iällä sotaajan tehtäviin osallistui iso joukko sotilaspoikia ja pikkulottia