Paimion kartingradalla, eli Kuismanen Circuitilla sunnuntaina vieraillut moottoriurheilulegenda Pertti Kuismanen oli iloinen nähdessään virkeää kisatoimintaa yli 30 vuotta sitten rakennetulla rata-alueella. Kantonen piti puheen karjalan murteella. 9-19, la 9-16 Lotus Soft Embo WC-PAPERI • 40 rll • valkoinen Lotus Emilia TALOUSPAPERI • 20 rll • valkoinen -50% NYT Tefal LETTUPANNU 25 cm 29,90 Yhteis hinta an Turbo Flex TAIPUISA HANASUUTIN 12 cm letkulla ILMALÄMPÖPUMPUN / OVEN KATOS • kirkas paneli 5 mm • kovamuoviset kannattimet • säänkestävä + UV-suojattu 59€ Polar LÄMPÖKYNTTILÄ • 40 kpl • paloaika n. Tuttuun tapaan päivään mahtui lämpimiä kohtaamisia, muistelemista, monipuolista musiikkiohjelmaa ja perinneasiaa. TIISTAINA 9.8.2022 105. Juhlapäivän hartaustilaisuuden Paimion Pyhän Mikaelin kirkossa piti pastori Risto Kantonen. Johannesjuhlia on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1950, lukuun ottamatta koronan aiheuttamaa taukoa viime ja edelliskesänä. Kaikkien edesmenneiden evakkojen muistoksi vietettiin hiljainen hetki. Juhlilla saikin eväitä muun muassa geneettiseen sukututkimukseen. PERTTU HEMMINKI Myymäläauto Paimiossa Tokmannin pihalla torstaisin n. SIVUT 8–9 SIVU 7 UUTISET 4–5 NRO 58. Sen jälkeen siirryin koppiautoihin, hän hymyili. Hartaustilaisuuden jälkeen laskettiin seppeleet sankarihaudoille. Johanneksen pitäjä sijaitsi Karjalankannaksella lähellä Viipuria. Kuismanen itsekin ajoi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa kilpaa kartingissa, aina EM-tasolla asti. Korkeataajuuksiset (30-70 kHz) äänet karkottavat hiiret, rotat ja muut jyrsijät noin 150 m 2 alueelta. Kuismasen käyttämä 250-kuutioinen kartingauto olikin esillä läpi viikonlopun Paimiossa. – Olihan se ihan mieletön ja vaarallinen laite, ja siksi loukkaannuinkin vuonna 1995 kolarissa. Väkeä oli tuttuun tapaan paljon ja ohjelma korkeatasoista. Kuntsari 2 x 180 84x180 Tarjoukset voimassa 14.8.2022 asti tai niin kauan kuin varatut erät riittää. 8 h Kuorivat GEELISUKAT 1 pr/pkt /pkt Lotus KÄSIPAPERI 120 kpl/pkt /pkt Tarmo JYRSIJÄKARKOTIN 150 m 2 Ultraäänitoiminen. Avoinna: ark. Päiväjuhlan juonsi karjalaiset juuret omaava Pekka Saaristo. Johanneksen kirkon kellot soivat äänitaltiointina kauniisti. Iloisia ilmeitä, mukavia kohtaamisia. klo 10–14 • palvit • lihat • makkarat • valmisruoat ja salaatit MAANMAINIOTA SAVUSAUNAPALVIA, MAALAISHYYTELÖÄ, SEKÄ PERINTEISET LIHAISAT MAKKARAT KOTIPALVAAMO WWW.KIVIKYLAN.FI Tervetuloa ostoksille p. 22 95 14 95 2 95 49 € 3 95 2 99 25 € 16 95 18 95 12 95 PAIMIO: Jokipellontie 2, p. Johannekselaiset sijoitettiin pääosin Kaarinan, Liedon, Piikkiön ja Paimion alueelle, yhteensä yli 5000 henkilöä. Nykyisin juhlissa näkyy myös evakkojen jälkeläisissä herännyt kiinnostus omiin juuriin ja suvun historiaan. ”Hirviö” keräsi parhaimmillaan huippunopeutta jopa 265 kilometriä tunnissa. Esillä oli myös johannekselaisia kyläkarttoja ja maarekisteriotteita. Parin tunnin mittainen päiväjuhla järjestettiin ruokailun jälkeen koulukeskuksen salissa. Fresh & Easy KISSANHIEKKA 10L TERVEYSTYYNY iskiaskipuihin • 25,5x20,5x14,5 cm • Memory Foam-täyte Iloisten jälleennäkemisten Johannesjuhlat PAIMIO Heli Sirkesalo Lauantaina Vistan koulukeskuksen aula ja ruokala täyttyivät Johannesjuhlien viettäjistä ja karjalan murteesta. vuosikerta 2,30 € Irtonumero www.kuntsari.fi talousporssi.fi Tuotteet tarjolla myös muissa myymälöissä valikoiman mukaan. Karjalaisuus oli koskettavasti läsnä. Vuotuisilla pitäjäjuhlilla on ollut suuri merkitys kulttuurin, perinteiden ja yhteenkuuluvuuden vaalijana. 041 319 3579 www.kivikylan.fi MAKKARAKASSI 10,KAALIKÄÄRYLEET 12.50,/kg KUISMANEN & HIRVIÖ. Viime sotien aikana johannekselaisista tuli pakolaisia omassa maassaan, rakas kotiseutu oli jätettävä ja evakkotie vei uusille asuinsijoille muualle Suomeen. JAN SUNDMAN Hiekkahelmen pohjasta paljastui kiehkuravesiruttopommi. 0440 589 707
. SKALin jäsenyhdistykset ja kuljetusyrittäjäjäsenet järjestävät viranomaisten kanssa yhteistyössä liikenneturvallisuustapahtumia kouluissa ja päiväkodeissa. tai torstaina 11.8. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry kannustaa liikenneturvallisuuden huomioimiseen sekä koulujen alkaessa että ympäri vuoden. Avustusta maksetaan kunakin vuonna edellisen vuoden tiehoitokustannusten perusteella. – Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, että lasten koulutie on turvallinen, muistuttaa kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL eilen maanantaina julkaisemassaan tiedotteessa.. Suurin avustus maksettiin tänä vuonna Ampolantielle, reilut 2600 euroa. Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä tehty tarjous. Tapahtumissa kerrotaan turvallisesta tienylityksestä ja heijastimen käytöstä. SKAL kannustaa perheitä ja kouluja opastamaan lapsia liikenteessä toimimiseen ja harjoittelemaan koulutien kulkemista ilman häiriötekijöitä. Saustila-Maljamäki sai vajaat 2300 euroa ja esimerkiksi KorpelaRoopek 2100.. Turvalliseen koulutiehen tarvitaankin kaikkien liikenteessä toimivien sekä kotien ja koulujen hyvää yhteispeliä, sanoo SKAL:n puheenjohtaja Jani Ylälehto. Tiellä on mittaa 7,3 kilometriä. Yksityistieavustuksia 40 000 euroa Sauvossa SAUVO Tänä vuonna Sauvon tekninen lautakunta on jakanut 40 000 euroa yksityistieavustuksia kunnan alueella toimiville tiehoitokunnille. . OP Koti Lounais-Suomi Oy LKV OP Koti Kaikki kohteet internetissä: opkoti.fi I oikotie.fi I etuovi.com Esittelyt ja lisätiedot: PAIMIO, Vistantie 21, Timo Piispa LKV 0505736071 KANSSA KAIKEN LUOMAKUNNAN¤ sunnuntaina 14.8.2022 klo 18 Sauvon kirkossa messu Petri Laaksosen musiikein ja musisoimana Erä pestyä 100% pellavaa mm. 27 P. . . On monelle kuljetusyrittäjälle sydämen asia vierailla oman paikkakunnan kouluissa kuljetuskaluston kanssa, kohdata lapsia ja havainnollistaa esimerkiksi raskaan kaluston näkyvyyden katvealueita. Monissa perheissä jännitetään, kun lapset aloittavat koulutiensä. Hakemuksista 13 jätettiin sähköisesti. Avustushakemuksia jätettiin määräaikaan eli helmikuun loppuun mennessä 47. 02 239 6400 J ÄTTIR ÄTTI 5 € /m Matonkuteita valmiiksi rullissa, paljon uusia värejä 6 € /m Turvataan lasten koulutie yhteispelillä PAIMIO-SAUVO-KAARINA Suurin osa Suomen lapsista aloittaa koulunsa tällä viikolla. Suljetut tarjoukset pyydetään jättämään toimistoomme torstai 11.8.2022 klo 15.00 mennessä. 22 yksityistiehoitokuntaa jätti hakematta kunnan jakamaa avustusta. Kouluvuosi alkaa useimmissa peruskouluissa keskiviikkona 10.8. Jaetut avustukset kattavat vajaan neljänneksen yksityisteiden hoitokustannuksista. – Me liikenteen ammattilaiset tunnemme liikennesäännöt, mutta koulutiellä liikkuvat lapset vasta harjoittelevat niitä. musta ja tummansininen Musta lakanakangas leveys 280cm Saimme uusia lasten trikoita /kg 16 € /m 13 € ARK. 10-18, LA 10-15 KAARINA Koristontie 1 P. . KUNNALLISLEHTI 2 tiistaina 9.8.2022 Ostetaan sekä myydään KULTAA, HOPEAA, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, kelloja KIERRÄMME LIIKKUVILLA ARVOKULTA OSTOPISTEILLÄ YMPÄRI SUOMEA JA TUOMME NÄIN OSTOPALVELUT MUKAVASTI LUOKSESI KOTIKÄYNNIT NUMEROSTA 0440505875 www.arvokulta.fi todennäköisesti aina paras hinta 9.8.2022 TIISTAI 10-11:30 Forssan tori 12-13:30 Urjalan tori 14-15:30 Humppila Sale 16-17:30 Jokioinen S-Market 18-19:30 Ypäjä Sale 10.8.2022 KESKIVIIKKO 10-11:30 Loimaa tori 12-13:30 Oripää K-Market 14-15:30 Pöytyä Sale 16-17:30 Aura K-Market Aurantori 18-19:30 Koski Tl K-Market Munkki 11.8.2022 TORSTAI 10-11:30 Marttila Sale 12-13:30 Paimio S-Market 14-15:30 Sauvo K-Market 16-17:30 Piikkiö K-Supermarket 18-19:30 Lieto K-Supermarket Lietori 12.8.2022 PERJANTAI 10-11:30 Parainen K-Supermarket Reimari 12-13:30 Kaarina K-Supermarket 14–15:30 Turku K-Supermarket Koivula 16-17:30 Turku K-Supermarket Föri 18-19:30 Turku K-Supermarket Runosmäki 13.8.2022 LAUANTAI 10-11:30 Raisio K-Supermarket Center 12-13:30 Naantalin tori 14-15:30 Rusko K-Market 16-17:30 Masku K-Market 18-19:30 Mynämäki K-Supermarket 14.8.2022 SUNNUNTAI 10-11:30 Kustavin Suvitori 11-13:30 Taivassalo K-Market 14-15:30 Vehmaa S-Market 16-17:30 Uudenkaupungin tori 18-19:40 Laitilan tori 15.8.2022 MAANANTAI 10-11:30 Rauman Kauppatori KIERTUEPAIKAT SAUVOSSA Karuna Myytävänä Sauvon Saustilassa noin 19 ha tukikelpoista peltoa Saustilantien ja Vehka-alhontien tuntumassa. Avustuspäätöksissä huomioidaan tien pituus, tien julkinen käyttö ja vakinaisten ja loma-asuntojen määrä. Liikenteessä tämä näkyy lisääntyvänä pienten jalankulkijoiden määränä. Peltojen lohkokartta saatavissa toimistolta. . – Liikenne ei ole sooloilun paikka, olemme siellä aina yhdessä toisten kanssa. Myydään tarjousten perusteella yhdessä tai erikseen. Lapset saavat myös tutustua kuljetuskalustoon ja pääsevät näkemään, miltä maailma näyttää ison auton ratin takana. Erityisesti puhelimen käyttö tiellä herättää huolta, sillä se vie huomion liikenteestä. . 02 243 1777 TURKU Nuppulant. . Jokainen päivä liikenteessä on vastuullisuuden päivä, mutta SKAL muistuttaa liikenteen ammattilaisia erityisen valppauden tärkeydestä juuri nyt, kun kesälaitumilta palaavat ja koulunsa aloittavat lapset ilmestyvät tielle kännyköineen ja kavereineen. Vierailuja toteutetaan usein yhteistyössä muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Koska kuorma-auton ohjaamosta voi olla vaikea havaita pieniä jalankulkijoita, toivoo SKALin puheenjohtaja Ylälehto ammattikuljettajilta erityistä tarkkaavaisuutta koulujen ja päiväkotien tuntumassa. Kohde 20220121.Lisätiedot ja esittelyt Timo Piispa puh. Kuljetusyritysten järjestö SKALin jäsenillä on pitkät perinteet kouluissa ja päiväkodeissa tehtävästä liikennekasvatustyöstä. 0505736071, timo.piispa(at)op.fi. Pellot ovat yhdessä lohkossa. On meidän kaikkien etu turvata lasten koulutie ja myös opastaa lapsia turvalliseen liikkumiseen liikenteessä
Tuotteita runsaat mutta rajoitetut erät. • PALVELEMME: MA–LA 7–23 SU 9–23 • JOKIPELLONTIE 2 21530 PAIMIO KIVIKYLÄ SIPULITEE-, LAUANTAI & MAKSAMAKKARA 300-800 g (3,74-9,97/kg) Suomi KUUMA POSSUN PAAHTOKYLKI Suomi Omasta myllystä, meillä jauhettu pakaste Läheltä! Helppoa ja hyvää Helppoa ja hyvää Helppoa ja hyvää! Grillistä! Iso erä! Perinteistä ja hyvää Kesän makeaa satoa! POWERCOW PIRTELÖT 200 ml (7,50/l) Yksittäin 1,69 kpl LEIPOMO ROSTEN TURKU KIERREPULLA 6 kpl/270 g (8,48/kg) 1 00 2 29 3 00 4 99 4 50 DOLMIO PASTAKASTIKKEET 500 g (4,50/kg) MEIRA KULTA KATRIINA KAHVI 450-500 g (9,98-11,09/kg) 1 49 3 15 2 50 5 95 KPL 9 95 PS PS PKT 1 19 PS 8 99 KG 7 99 RS 1 99 1 39 PORKKANA 1 kg, Suomi PERUNASIPULISEKOITUS 500 g (1,79/kg) PLUSSAKORTILLA! KARINIEMI KANANPOJAN FILEESUIKALE hunaja 800 g (9,98/kg), Suomi Ilman Plussakorttia 9,55 rs (11,94/kg) AITO TUORE POSSUN KYLJYS Suomi PLUSSAKORTILLA! KALAPUIKKO 250 g (4,20/kg) Yksittäin ja ilman Plussakorttia 1,35 pkt (5,40/kg) SUIPPOPAPRIKA 200 g (13,45/kg) Suomi SAVUHOVI PITKÄÄN KYPSYNEET SAUNAPALVIKINKKU & SAUNAPALVIKALKKUNA 180 g (16,61/kg), Suomi AVOMAAN KURKKU Suomi 2 69 Maukasta ja kesäistä alkuviikkoa! ATRIA KUNNON ARKI LAATIKOT 350-400 g (3,73-4,26/kg) Suomi PLUSSAKORTILLA! VALIO MAUSTETUT JOGURTIT 200 g (2,50/kg), Suomi Yksittäin ja ilman Plussakorttia 0,59 prk (2,95/kg) KELLOGG`S TRESOR TUMMA SUKLAAMURO 410 g (2,44/kg) KIVIKYLÄ TUORE POSSUN KASSLER n. K-Supermarket Paimio KG PLUSSA-KORTILLA -16% PLUSSA-KORTILLA -22% PLUSSA-KORTILLA -15% Helppoa ja hyvää. KUNNALLISLEHTI 3 tiistaina 9.8.2022 1 79 2 99 PKT KG PKT TARJOUKSET VOIMASSA TI-TO 9.–11.8.2022 ellei toisin mainita. 2 kg, Suomi KESÄKAALI Suomi 99 KG 2 PS 3 PKT 5 PRK 2 KPL 2 PRK 2 99 KPL SAVUSTETTU LOHIFILEE A-leikkuu PORIN LEIPÄ PORIN POIKA RUISLEIPÄPALAT 300 g (3,30/kg) Suomi 99 PS LIHAMESTARIN POSSU-NAUTA JAUHELIHA Suomi 6 99 VARHAISPERUNA 1 kg, Suomi PS KG Palvelemme JOKA PÄIVÄ klo 23.00 asti! Tervetuloa! KG t
Mutta miksi ihmeessä puhutaan edelleen ”luovutetusta Karjalasta”. Paimion kaupungin ympäristösuojelun tavoitteena oli yllättää kiehkuravesirutto tällä viikolla ja poistaa se Hiekkahelmestä ennen kuin se ehtii vallata vesistöä liiaksi. Sukeltajien tavoitteena on kitkeä kiehkuravesirutto mahdollisimman hyvin pois Hiekkahelmestä elokuun aikana. PAIMIO Jan Sundman Paimion kaupungin ympäristöpalvelut poistaa alkuviikon ajan kiehkuravesiruttoa Paimion Hiekkahelmen maauimalassa, ja siksi rannalle on pääsy kielletty keskiviikkoiltaan asti. Ankkalampi on jo niin huonossa jamassa, että se tullaan tyhjentämän vedestä ja kasvustoa tullaan kuorimaan sen jälkeen pois. Ei Karjalaa luovutettu. Hän palasi kotiin ehjänä, päällisin puolin. JAN SUNDMAN Kiehkuravesirutto kasvaa lammen pohjalta nimensä mukaisesti kiehkuramaisesti kohti pintaa. Jos kansalaisten matkustamista rajoitetaan, ei siinä valtionpäämiehen asema horju millään lailla. Luovutettu Karjala. Kun lähisukulaiset asuvat eri maissa, kaukana toisistaan, on se maasta ja kansasta riippumatta pahimmillaan – henkilötasolla – todella kuluttava tilanne. Päätavoite on, ettei laji enää leviäisi muihin lampiin pohjavesialueilla. Aistittavissa oli haave, että asiat saattavat vielä joskus palautua edes jotakuinkin ennalleen. Helposti hajoava kasvi voi juurtua uusille sijoilleen pienestäkin palasta.. Vaikka torjunta jatkuu vielä tämän ja huomisen päivän kahden–kolmen sukeltajan voimin, oli jo maanantaina puoliltapäivin selvää, ettei kolme päivää tule riittämään lammen täydelliseen siistimiseen. Johannesjuhlien puhujien äänenpainot olivat päättäväisiä, mutta eivät aggressiivisia. Niin paljon haitallinen vieraslaji on jo sielläkin päässyt lisääntymään. – Sitä on ollut todella paljon enemmän kuin ennakkoon luulimme. Mitättömiin arvovaltakiistoihin ei kannata ryhtyä. Suomen geopoliittinen asema on ja pysyy, joten naapurin kanssa on tultava jatkossakin toimeen. Yhtä tyhmää olisi nöyristellä Venäjän edessä. Ostosmatkailu on toinen juttu. Venäjän tilanne oli vahvasti esillä Paimion Johannesjuhlien päiväjuhlassa viime lauantaina. Kunpa ei koskaan enää niissä merkeissä. Särkisyrjä, Rytty, Leppäselkä, Tuokslahti, Saavainjoki, Vaskisavotta, Rajajoki. Pyysimmekin jo kaupungilta, että tuovat suoraan peräkärryn tänne, johon saamme lastattua säkkejä, sanoo ympäristönsuojelun projektisuunnittelija Laura Paarala. Se on projektina kuitenkin sellainen 1,5–2 vuoden mittainen ja alkaa aikaisintaan ensi vuoden syksyllä. – Siinä tämän lajin hankaluus piileekin, että sitä ei tarvitse tulla kuin pieni palanen uimavarusteiden mukana ja se voi lähteä siitä levittäytymään. Se on kuitenkin pakko tehdä, koska kiehkuravesirutto on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi EUtasolla ja olisi rikos jättää se lampiin rehevöitymään, Paarala muistuttaa. Vaikea on nähdä kovin suurta viisautta siinäkään, että venäläisten sukulaiskäyntejä Suomeen rajoitetaan. Kiehkuravesirutto yllättikin sukeltajat . Johannesjuhlapäivänä, viime lauantaina löysin siivotessani sattumalta isoisäni Yrjö Iisakin sotamatrikkeli-kortin. Paaralan arvion mukaan torjunVoi sanoa, että aika kallis Ankkalampeen dumpattu akvaarion sisältö. Se, että määrä on kasvanut täällä näin lyhyessä ajassa niin isoksi korostaa sitä, miten ärhäkästä lajista on kyse, Paarala kertoo. Samoin Venäjän ortodoksikirkko, joka tuntuu patriarkka Kirillin johdolla kadottaneen tyystin kristinuskon perussanoman. Ankkalammesta Hiekkahelmeen Kiehkuravesirutto on siirtynyt Hiekkahelmeen uimareiden mukana Ankkalammesta. Hän oli kk-mieheksi onnekas. Silti on jo selvää, että työt vieraslajin torjumiseksi jatkuvat tulevina vuosina. Ehkä sellainen oli joskus välttämätöntä, mutta ei ole enää. Se kuulostaa hämmentävältä kun miettii, että tuskin kukaan uimari tarkoituksella kantaa mukanaan kokonaista kasvia lammelta toiseen. – Se on ykköstavoite. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että yllätys kääntyikin toisin päin. Venäjän uusi absurdi ”historiankirjoitus” sai osakseen tarkkanäköistä kritiikkiä. – Kolme päivää ei tule riittämään tähän projektiin. Sukeltajat saivat kerättyä sitä jo parin ensimmäisen tunnin aikana 5–6 jätesäkillistä, ja lisää tulee useita kymmeniä. Karu tosiasia lienee, että valtaosalle iäkkäistä siirtokarjalaisista ei enää tarjoudu tilaisuutta matkustaa rajantakaisille kotikonnuille. Kärsijänä on tavallinen ihminen, jolla ei ole osaa eikä arpaa maailmanpolitiikan kuohuihin ja etupiirijakoihin. . Valtavan kallis akvaariolasti Taistelusta kiehkuravesiruttoa vastaan uhkaa tulla Paimion kaupungille valtavan kallis paukku. Se on ihmiselle vaaraton, mutta uidessa helposti jalkoihin tai käsiin takertuva kasvi. Hän toivoo, että sukelluksia päästäisiin jatkamaan Hiekkahelmessä heti ensi viikolla. Ei ainakaan nykypäivän realismia. Toisaalta myös ”Karjala takaisin” -ajattelu lienee mennyttä aikaa. Ei siitä mitään hyötyä ole. KUNNALLISLEHTI tiistaina 9.8.2022 | kuntsari www.kuntsari.fi UUTIS 4 TIISTAI PÄÄKIRJOITUS PERTTU HEMMINKI perttu.hemminki@kunnallislehti.fi En kuulu siihen joukkoon, jonka mielestä Venäjän suuntaan on aihetta isotella, koska meillä on jalka Naton oven välissä. Vientitulleja on osattu asettaa aina ja osataan vieläkin, jos vain halutaan. Ympäristönsuojelun projektisuunnittelija Laura Paarala Laura Paarala esittelee, miltä kiehkuravesirutto näyttää. Eräs konkreettinen huoli on, että kestääkö vielä montakin vuotta ennen kuin nykyisen rajan takaa evakuoidut karjalaiset ja heidän jälkeläisensä voivat taas matkustaa isiensä maille kauniiseen Karjalaan. Kaikenlaisen ”finnlandisierungin” eli suomettumisen aika on kuitenkin lopullisesti ohi. Toisessa maailmansodassa Suomen ja Karjalan puolesta menetti henkensä 96 000 suomalaista. Rajoitettakoon se hyökkäyssotaa käyvän maan kohdalla minimiin
Voi sanoa, että aika kallis Ankkalampeen dumpattu akvaarion sisältö, Paarala pudistelee päätään. Varsinkin kun maailmalta löytyy tälläkin hetkellä ihmisiä, jotka tekevät omaa evakkomatkaansa, sanoo Martta Entonen. tatyöt sekä Ankkalammella että Hiekkahelmessä tulevat maksamaan satoja tuhansia euroja. ”Intohimo ollut koskettavaa” Näytelmässä hävityksen ja menetysten keskellä korostuu lasten uskomaton taito kyky katsoa eteenpäin ja löytää hetkestä kauneus. Osalla on oikeasti sukujuuria Karjalassa, ja intohimo produktiota kohtaan on koskettavaa, kertoo Esteri Seppälä. Musical Crew Moden tuottama kiertue huipentuu Paimion kesäteatterin kolmeen vierailuesitykseen. Sukeltajien tavoitteena on, ettei kiehkuravesirutto pääsisi leviämään Hiekkahelmestä muihin pohjavesialueen lampiin. Se tappaisi samalla kiehkuravesiruton, mutta olisi käytännössä todella vaikea operaatio tehtäväksi, Paarala tuumii.. Katsomossa on ollut myös joka kerta henkilöitä, jotka olivat itse kokeneet lapsena evakkomatkan. – Se on paimiolaisten veronmaksajien varoista kaikki pois. Näytelmän tuottaa Musical Crew Mode, joka on Entosen, Seppälän ja Myllyperkiön perustama yhdistys. Lavastus: Veikko Entonen . . Taustanauhat: Pasi Ketola . – Olemme saaneet idean näytelmään Evakon laulusta. – Musiikki luo syvyyttä kohtausten tunnelmaan sekä herättää tunteita katsojassa. Näytelmä on lähes läpisävelletty. Käsikirjoitus ja ohjaus: Martta Entonen ja Esteri Seppälä . Musiikin on säveltänyt ja sovittanut 20-vuotias Petra Myllyperkiö. – Ne eivät voi olla peräisin mistään muualta kuin akvaariosta. Käsikirjoituksen kääntäminen karjalan murteelle: Marjatta Haltia . . Musiikin sävellys ja sovitus: Petra Myllyperkiö . Paimion Museomäellä pidettiin lauantaina näytelmäharjoitukset. Yksi vaihtoehto mitä punnitsimme on se, että peittäisi lammen ja estäisi siten valon pääsemisen veteen. Ukrainan Sota tuonut uuden ulottuvuuden Työryhmä kertoo olevansa yllättynyt, miten voimakkaan kokemuksen näytelmä on antanut katsojille. Nyt olemme saaneet jo valituksia, että kiehkuravesirutto on haitannut uimareita Ankkalammella. Samassa yhteydessä Ankkalammella alettiin tehdä havaintoja myös aurinkoahvenista. Heidän ihmissuhteistaan, kokemuksistaan sekä elämän vaikeista käännekohdista, joita karjalaiset kohtasivat matkansa varrella sekä päätepysäkillä sopeutuessaan yhteiseloon varsinaissuomalaisten kanssa. Kuvassa näytelmän karjalaisperhe kodissaan Johanneksessa. Yksikin sanoi, ettei ollut koskaan aikaisemmin puhunut näistä asioista ääneen kenenkään muun kanssa. – Tämä sama näkyy meidän näyttelijöissämme. Siinä tuli itkettyä puolin ja toisin, muistelevat Seppälä ja Entonen. Tuotanto: Musical Crew Mode Jo parin ensimmäisen tunnin aikana sukeltajat saivat naarattua säkkikaupalla kiehkuravesiruttoa pois Hiekkahelmestä. . Näytelmässä on mukana 30 näyttelijää, ikähaarukassa 6-vuotiaasta vaariin. Koreografia ja puvustus: Martta Entonen, Esteri Seppälä ja Petra Myllyperkiö . Hiekkahelmessä järeämpien toimien, kuten esimerkiksi kemiallisen puhdistuksen esteenä on pohjavesialue. Sittemmin produktio on vieraillut Turussa, Raisiossa, Kangasalla, Järvenpäässä ja Salossa. elokuuta, perjantai 19. Erityisen näytelmästä tekee se, että tarina kerrotaan lasten, nuorten ja äitien näkökulmasta. Suurmusikaali Evakon kyynel on fiktiivinen tarina karjalaisperheen matkasta Johanneksesta Paimioon, Varsinais-Suomeen jatkosodan aikana. Lasten ja äitien näkökulma Paimiolaisten nuorten, 20-vuotiaan Martta Entosen ja 18-vuotiaan Esteri Seppälän käsikirjoittama ja ohjaama musikaali Evakon kyynel -musikaali ensiesitettiin jo vuonna 2019 Paimion kesäteatterissa. KUNNALLISLEHTI tiistaina 9.8.2022 5 Kerro uutisvinkki toimitus@kunnallislehti.fi, p. PERTTU HEMMINKI TYÖRYHMÄ: . . Uusittu versio musikaalista ensiesitettiin marraskuussa 2021. Se on kuitenkin vain murto-osa kasvin kokonaismäärästä lammessa. Esityspäivät ovat sunnuntai 14. Esitys sisältää näyttäviä musiikkinumeroita ja tunteikkaita kohtauksia. . – Heistä monet ovat jääneet esityksen jälkeen kertomaan meille omaa tarinaa evakkotaipaleestaan. Näyttelijät ovat Paimiosta, Turusta, Salosta, Littoisista ja jopa pääkaupunkiseudulta. . Luvassa on musiikkia dramaattisista kokonaisuuksista nopeatempoisiin ja iloisiin teemoihin, kertoo Myllyperkiö. Myös Ukrainan sota on tuonut aivan uuden ulottuvuuden näytelmään sekä työryhmälle että katsojille. . . elokuuta ja lauantai 20. Kiehkuravesiruttoa havaittiin Ankkalammessa tosiaan viime kesänä ja nyt sen peitteisyys lammella on kasvanut merkittävästi. Rekvisiitta: Tarja Entonen . Koitamme tehdä sielläkin pientä siistintää vielä tämän syksyn aikana, mutta on selvää, että kasvin hävittäminen sieltä vaatii paljon järeämpiä toimia. 02 5888650/toimittajat Evakon kyynel vierähtää vielä kolme kertaa Paimiossa Evakon kyynel -musikaalista nähdään elokuussa Paimion kesäteatterissa kolme vierailuesitystä. – Kyse on ykkösluokan pohjavesialueesta, joten käytännössä ainoa keino hävittää kiehkuravesiruttoa on tehdä se käsin. Aihe on todella kiinnostava. Kuvassa Tuuli Rinne (vas.), Pauliina Kotamäki, Tuuli Turunen, Roosa Lindeqvist ja Tristan Lumi. elokuuta
Terve, Elias Lönnrot, Mä katson sinun kukkia, Lehdillä vanhan kasvion. Surullista, että niittyjen ja pientareiden kadotessa monet aikaisemmin niin yleiset kasvit ovat käyneet harvinaisiksi tai hävinneet kokonaan. Syksyllä kasvio arvosteltiin, ja tentissä kasvinsa piti osata tunnistaa ja kertoa kaikki nimilipun tiedot. Tuhkimo on tuotu nyt nykyaikaan vanhaa tarinaa kunnioittaen. Ja Rauman tien varressa Eurassa oli kosteikko, jossa kasvoi kurjenmiekkoja. Karjalainen kappaleessa, jonka sanoitukseen hän sai idean vanhasta kasviosta. Valitettavasti herbaario on historiallinen siinäkin mielessä, ettei kaikkia sen kasveja enää näe luonnossa. Kuvaaminen oli Salmisen tapa jäsentää maailmaa. Itse aloitin oppikouluni 1960-luvun puolivälissä, ja myös silloin kerättiin kasveja. Kun kuivattu kasvi liimattiin paperiarkille, kasvin nimilippuun kirjoitettiin suomenkielisen ja latinankielisen nimen ja heimon lisäksi kasvupaikka sekä milloin kasvi oli kerätty. elokuuta. Kasvit, jotka nuorena oppi, taitaa so. KUNNALLISLEHTI MIELIPIDE 6 tiistaina 9.8.2022 LUKIJAN kuva toimitus@kunnallislehti.fi KOLUMNI KUNNALLISLEHTI Paimio Sauvo Kaarina Vanhat kasviot ”Terve, Sirkka Lautamies, Mä katson sinun kukkia, Kesäkuussa kakskytviis, Niityltä Pyterlahdella, Sä otit kissankelloja”, laulaa J. saakka. Tuttujen kasvien näkeminen ilahduttaa, epätyypilliset kasvupaikat herättävät kysymyksiä. Noin kolmekymmentä vuotta aikaisemmin Rauman Yhteislyseossa äidilläni oli keruu-urakkana 175 kasvia ja vähintään 50 hyönteistä. Kasvio oli kirpputorilöytö, ja sen kasvit – kissankellot, ketoneilikat, kurjenmiekat – tekivät J. Onneksi kuvioihin ujuttautuvat mukaan hauskat hiiret ja mystinen pölynimurikauppias herra Vacuum (Mona Henriksson). Klassikkotarina on tuotu uudella tavalla nykyaikaan, ja nuoret näyttelijät ovat tuoneet siihen oman ripauksensa mukaan. Paimion Sähkömuseo on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 12–16 elokuun loppuun asti. Karjalaiseen vaikutuksen. Nähtävillä on sekä vanhoja sähköyhtiöiden mainosfilmejä että Lounais-Suomen Sähkölle työskennelleen Eino Salmisen 1960ja 1970-luvuilla kuvaamia kaitafilmejä. Sillä aikaa kun muu perhe käy kauneussalongissa ja shoppailemassa, joutuu Tuhkimo pölyttämään ja puunaamaan minkä kerkiää. Esitykset tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin.. Sen on kirjoittanut Mari Sipilä. Esitykset jatkuvat 28.8. Näyttelemisestä, lavastuksesta, puvustuksesta, tekniikasta, kahvilasta ja kaikesta muusta produktioon liittyvästä parkkipaikkaopastuksesta lähtien vastaavat Tammipartion nuoret ja ikinuoret tekijät. Muistaakseni 40 kasvin kerääminen kesän aikana ei ollut ylivoimainen tehtävä. Lisäksi Filmitorstaissa esitetään harvoin nähty dokumenttivideo ”Vesivoimaa Varsinais-Suomessa” vuodelta 2014. – Tätä näytelmää on ollut valtavan hauska tehdä. – Salmisen kuvaamat filmit lahjoitettiin museolle vuonna 2013. Näytelmän on käsikirjoittanut piikkiöläinen Mari Sipilä vanhan sadun pohjalta. Näytelmän ensi-ilta on 14. Näytelmä kestää väliajan kanssa 1,5 tuntia ja se sopii kaikenikäisille. Tuhkimo-näytelmä Sipilänmäellä Piikkiön Tammipartion lastenteatteri tuo elokuussa klassikkosatu Tuhkimon Sipilänmäen teatteriin uudistettuna versiona. Ne ovat erittäin arvokkaita ja merkittäviä sodanjälkeisen jälleenrakentamisajan dokumentteja. Kuninkaan (Jorma Hellsten) ongelmana on löytää Prinssi Robinille (Joonatan Tetri) sopiva puoliso ja hän juonii yhdessä hovimarsalkka Maxin (Jussi Nummelin) kanssa tanssiaissuunnitelman. Siinä missä Sirkka Lautamies oli liikkunut Pyterlahdella, minulla oli kasveja loimaalaisilta pellonpientareilta ja lehtometsän polunvarsilta, mutta mökkimatkojen myötä myös Rauman saaristosta. Salminen laati videoihinsa myös käsikirjoitukset ja ckasettijuonnot, kertoo Paimion Sähkömuseosäätiön toiminnanjohtaja Jouni Lehtiranta. Teatterin tuotto ohjataan suoraan piikkiöläiseen partiotyöhön. Elias Lönnrot oli toimelias monella alalla. Kasvupaikkakysymyksillä kaiketi kontrolloitiin, että kasvio oli itse kerätty. Kasvien kerääminen jatkui sitkeästi vuosikymmenestä toiseen, vaikka aika ajoin sen tarpeellisuus kyseenalaistettiinkin. Tuhkimo haaveilee tanssimisesta, ystävistä ja linnanjuhlista, mutta todellisuus on toisenlainen. Lönnrotin 1850ja 1860-luvuilla kerätystä herbaariosta on säilynyt 751 kasviarkkia, joita voi ihailla Internetissä, kun Turun yliopiston kasvimuseo julkaisi tänä keväänä ne digitoituna. Ensimmäistä kertaa järjestettävässä tapahtumassa esitettävät filmit ovat peräisin Sähkömuseon arkistoista. Dramatisoinnista ja ohjauksesta vastaa Riitta Lindroos. tunnistaa vielä vanhanakin. Kaitafilmit esitetään museon keskimmäisessä kerroksessa ja näytökseen pääsevät mukaan kaikki museon pääsylipun maksaneet. Näytelmä on kantaesitys. Näytelmän kantava teema on ystävyys, ja se sisältää paljon musiikkia ja reipasta menoa. elokuuta Filmitorstai klo 13 alkaen. Filmitorstaissa nähtävät Salmisen filmit on kuvattu eri puolilla Varsinais-Suomea, ja niille on taltioitu niin sähkötöihin liittyviä projekteja kuin arkista elämääkin. Outi Kortesuo Kirjoittaja on Piikkiö-Seuran puheenjohtaja Reijo Juusti lähetti yllä olevan Lukijan kuvan saatesanoilla ”Kesän riemut” REIJO JUUSTI Paimion Sähkömuseossa esitetään vanhoja kaitaja mainosfilmejä Paimion Sähkömuseolla järjestetään 11. Näytelmä on hauska sekoitus nykyaikaa ja tarjoaa jokaiselle jotakin. Tarinassa Tuhkimo (Ella Haapakoski) asustaa linnassa yhdessä isänsä (Jussi Nummelin) sekä bonusäitinsä (Venla Silmunen) ja bonussisarustensa Diandran (Kia Kanervavuori) ja Celinan (Elsa Tetri) kanssa. Toiselle luokalle tullessa kasviossa piti olla 40 lajia ja kolmannen luokan alkaessa yhteensä 80. Vuonna 1916 koulutoimen ylihallitus määräsi oppikoululaiset keräämään kasveja siten, että viidennellä vuosiluokalla jokaisen oppilaan kasviossa eli herbaariossa oli vähintään 200 kasvilajia. On ollut upea ihastella nuorten näyttelijöiden saumatonta yhteistyötä, toteaa näytelmän ohjaaja Riitta Lindroos. Kalevalan ja Kantelettaren runojen lisäksi hän kokosi muun muassa Suomalais-Ruotsalaisen Sanakirjan ja mittavan kasvikokoelman
Se helpottaisi logistisesti isompien tapahtumien järjestämistä, vaikka toki tämänvuotinen ratkaisu laittaa varikkoalue ajoharjoitteluradalle keräsi myös kiitosta väljyyden ja hyvien oheispalveluiden osalta, Aatola kertoo. Mennyt viikonloppu oli rohkaiseva sen suhteen, että niitä todellakin kannattaa tavoitella ja järjestää täällä, Aatola iloitsee.. Kuten Leinoille, on monille muillekin kisaviikonloppu samalla myös yhteinen viikonloppu perheen kanssa. – Totta kai pitää olla valmis ajamaan myös rengas rengasta vasten tiukoissakin paikoissa, mutta röyhkeydellä ei voi saavuttaa kuin pikavoittoja. Tulokaskausi loppusuoralla Lauantain finaalilähdössä Patrik Leino ylsi 13:nneksi ja sijoitus parani sunnuntain kisaan tuosta kolmella pykälällä. Se on kyllä hyvä määrä mihin voi olla tyytyväinen, iloitsee tapahtuman viestintävastaava Anne Aatola. Pitkä rupeama Ennen sunnuntaipäivän lähtöjä Paimiossa on ehditty kurvailla jo perjantai ja lauantai. Onhan se pitkä päivä, mutta ei se mitenkään raskaalta tunnu kun saa tehdä sitä, mistä tykkää, hän tuumii. Kun siitä vauhdista syöksytään tiukkaan kaarteeseen, on auton hyppysissä pitäminen millimetrin tarkkaa työtä. – Aamuyhdeksästä sinne noin iltakahdeksaan. . Äänimaailmassa on jotain vaikuttavaa, mutta vielä vaikuttavampaa on nähdä, mikä korkean jylinän aiheuttaa. Jouni Leino Pertti Kuismanen Circuitin pääsuoralla isompien karting-luokkien autojen nopeudet nousevat lähelle 120 kilometriä tunnissa. Sen takia täällä ajetaan kilpaa, Leino sanoo. Karting on yhä edelleen 2020-luvullakin yleisimmin koko perheen yhteinen harrastus. Pertti Kuismanen Circuit sai muutama vuosi sitten uuden asfalttipinnoitteen, joten itse rata on huippukunnossa ja nopea. Vauhdin huumaa pääsee todellakin kokemaan, hymyilee ensimmäistä kauttaan minimax-luokassa ajava paimiolainen Patrik Leino. Ensi kesän tavoitteena on jo järjestää kaksi isoa kartingtapahtumaa. Varikkoalue oli rakennettu V-S Ajoharjoitteluradan isolle asfalttikentälle. Väljyys ja hyvät palvelut keräsivät kiitosta kisaväeltä. Seuraavaksi aktiivisen paikallisen seuran Sout West Karting Fin ry:n tavoitteena on edistää myös muita fasiliteetteja radan ympäristössä. Se tuntuu mukavalta ja jännittävältä, hän miettii. Letka karting-autoja kaartaa Kuismanen Circuitin pääsuoralle, vauhti kiihtyy suoralla päätähuimaavan kovaksi ennen tiukkaa jarrutusta ja pitkää kaarretta oikeaan. 10-vuotiaalle Leinolle vauhti onkin pääsyy, mikä on saanut hänet innostumaan karting-autoilusta. – Voittaminen on tietysti se, mikä on haaveena. Ensimmäinen kisakausi on sujunut Minimaxluokassa hyvin, sillä sijat ovat vaihdelleet kymmenen molemmin puolin. PAIMIO Jan Sundman MOOTTORIURHEILU Kaksitahtimoottoreiden korkea jylinä täyttää metri metriltä selvemmin äänimaailman lähestyttäessä Paimion kartingradan, eli nykyisin Pertti Kuismanen Circuitin varikkoaluetta. Kun ajaa riittävän nopeasti ja kehittää ajamistaan teknisesti koko ajan paremmaksi, tulee tulos varmasti myös perässä, isä Jouni ohjeistaa. Harrastus on todellakin koko perheen yhteinen juttu, Patrikin isä Jouni Leino kertoo. Alueen edistäminen liittyy olennaisesti siihen, että radalle haikaillaan vastaavan kokoluokan tapahtumia myös tulevina vuosina. – Vauhti ja nopeus on varmasti tärkein. Ja pojat ajavat kilpaa. Mutta toisaalta tämä on yhtä lailla yhteistä aikaa, eikä se siinä mielessä harmita, Jouni Leino sanoo. Lauantaina ison kisan tunnelmaa Paimion kartingradalla nähtiin viikonlopun aikana Rotax Max Challenge -sarjan osakilpailuissa kaikkiaan runsaat 80 kuljettajaa, mutta varsinaisten ratatapahtumien ulkopuolella oli ilahduttavaa nähdä, että kisat houkuttelivat myös lehtereille kiitettävästi yleisöä. Tavalliseen kisaviikonloppuun kuuluvat yleensä harjoitukset, aika-ajot, esifinaalit ja varsinaiset finaalit. – Se on tavoitteena, että tänne saataisiin yhä enemmän isoja kisoja. Niin se on myös paimiolaisessa Leinon perheessä. – Meillä on siinä mielessä perinteinen kartingperhe, että minä isänä olen varikkopäällikkönä kisassa ja vaimo hoitaa puolestaan kioskia. JAN SUNDMAN Ensimmäistä kauttaan Minimax-sarjassa kilpaileva paimiolainen Patrik Leino haaveilee yltävänsä lähivuosina voittotaistoon. Kyse ei ole mistään kevyestä ratin veivaamisesta, sillä esimerkiski Leinolle kertyy viikonlopun aikana kierroksia kymmenittäin, ja päivät rata-alueella venyvät kirjaimellisesti aamusta iltaan. KUNNALLISLEHTI 7 URHEILU Vauhdin huumasta nauttii parhaimmillaan koko perhe . Sen verran aikaa kymmenen kisaviikonloppua ja testiajot kaudesta kuitenkin vievät, etteivät Leinot ole ainakaan vielä ehtineet nauttia tänä suvena mökkeilystä. Vauhti on nimenomaan Paimion radan tunnusmerkki. Tulevaisuudessa mielessä ovat kuitenkin luonnollisesti palkintopallisijoitukset. – Pertti Huuhkan kanssa on jo keskusteltu hyvässä yhteishengessä siitä, että varikkoaluetta voisi laajentaa radan pääsuoran mukaisesti nykyisen murskelouhoksen reunoille asti lähelle 110-tietä. Kauempaa katsottuna näyttää hetkittäin siltä, että radalla etenee peräkanaa parin metrin väleillä letka kypäriä aivan valtavaa vauhtia mutkasta ja kaarteesta seuraavaan. – Lauantaina meillä oli kaikenlaista oheistapahtumaa ja arviomme on, että paikan päällä olisi silloin päivän aikana käynyt noin 500 ihmistä. Siksi radalla riittää tohinaa kolmena päivänä aamusta iltaan. Harrastus on todellakin koko perheen yhteinen juttu. – Tämä on todella nopea rata, ja täällä on hyvä harjoitella nopeissa kaarteissa ajamista. – Vielä ei ole sellaista viikonloppua tullut, että oltaisiin päästy mökille. Myös tietynlaista röyhkeyttä tarvitaan menestykseen, joskin ykkösasia on kuitenkin teknisesti nopeasti ajaminen
Uutuuskirja evakoiden jälkipolvien suhteesta menetettyyn Karjalaan PAIMIO-SAUVO-KAARINA Noin 420 000 karjalaista menetti kotinsa jatkosodan päättyessä vuonna 1944. Lapsenlapsissa isovanhempien tarinoiden kuuleminen herättää kiukkua ja surua ja samalla kunnioitusta sodan käynyttä sukupolvea kohtaan, Pääkkönen kuvaa. Niiden myötä avautuu ikkuna toisiin aikoihin ja omiin juuriin. He pakenivat Karjalasta ja aloittivat elämänsä tyhjästä uusilla kotipaikkakunnillaan. Seuran johtokunta on pyrkinyt sopeuttamaan toimintaa muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Omasta kodista lähtiessämme, reessä jo istuessamme äiti totesi tilanteen ääneen aivan erityisellä tavalla: – Muistakaa tämä päivä aina. KUNNALLISLEHTI www.kuntsari.fi | kuntsari 8 tiistaina 9.8.2022 TÄST NY Evakkoonlähtö ei unohdu PAIMIO Heli Sirkesalo Paimioon sotavuosien jälkeen kotiutunut Maila Hartemaa (os. Aakoisissa oli siihen aikaan sivukeskus ja osuuskauppa samassa talossa. Seuraavan yön ennen laivakyytiin pääsemistä perhe vietti Rapelilla eräässä talossa, joka oli jo täpötäynnä muita samassa tilanteessa olevia. Meidät vietiin aivan Sauvon rajalle Kuopilaan. – Ensimmäiset muistoni Johannesjuhlista ovat Paimion Tillintuvalta, jonka pihapiirissä esitettiin näytelmää. Paimiolainen Hannele Kajander esitteli juhlassa Johanneksen naisen uuden kansallispuvun. Evakkoon lähdettiin niin nopeasti, että karjalanpiirakat jäivät uuniin paistumaan, eikä matkatavaroina ollut paljon muuta kuin päällä olevat vaatteet. Omaan taloon päästiin muuttamaan 40-luvun lopulla. Vietin lapsuuteni Pohjanmaalla ja vasta keski-iässä oivalsin, että olen juuriltani myös karjalainen. Itsenäisyyspäivänä sotaa pakenevat lastattiin proomuun, ja matka jatkui junalla turvallisemmille seuduille. PERTTU HEMMINKI On meidän kaikkien yhteinen työmme siirtää jälkeläisillemme johannekselaisuus, totesi Johannes-Seuran puheenjohtaja Janne Aso päiväjuhlan tervehdyssanoissaan. – Joulukuun neljäntenä päivänä sotilas kävi kotimme ovella ilmoittamassa, että huomenna teidän täytyy lähteä. – Isä laittoi vielä viimeksi pönkän kotioveen. Kappaleena kuultiin Andrew Walterin ”Kväll i Trollheimen”. – Matka Petroskoihin, äitini Äänislinnaan, oli minulle käännekohta, jonka jälkeen aloin tutkia karjalaisuuden perintöä omassa elämässäni. ”Yhdistin puheluita kuin Suomi-filmissä” Talvisodan ajan ja vähän enemmänkin Hartemaa asui Kiskossa. Matka kohti tuntematonta tulevaisuutta alkoi. Puhelimia ei ollut kuin suurissa taloissa, moni kävi keskuksella soittamassa lääkäriä tai muuta kiireellistä, kertoo Maila Hartemaa. – Siinä tehtävässä – kun seutu ja ihmiset tulivat työn kautta tutuiksi – pystyin joskus auttamaan karjalaisia löytämään toisiaan. En perinyt äitini vilkkautta, mutta sain karjalaisuudesta jotain muuta. Koko entinen elämä pyyhkäistiin kerralla pois. ”Muistakaa tämä päivä aina” – Seuraavana päivänä, itsenäisyyspäivän aattona, puimme päällemme niin paljon vaatteita kuin vain saimme mahtumaan, kantamuksia kun ei voinut ottaa paljoa. Toinen evakkoonlähtö keväällä 1944 oli lopullinen. Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Isä laittoi vielä viimeksi pönkän kotioveen. – Lastenlasten on usein vaikea ymmärtää evakkopolven menetyksen syvyyttä. Sirpa Pääkkönen on itsekin karjalaisen evakkoäidin tytär. Muistan miten kansallispukuiset tytöt tanhusivat nurmikolla. Maila oli 15-vuotias, kun hän saapui perheineen Paimioon Jokelan koululle. – Nukkumapaikkana oli lattia tai tuvan penkki. Keli oli suojainen, lumen seassa oli märkää loskaa. Muutaman vuoden päästä perheelle osoitettiin tila Hanhijoelta läheltä Varasvuoren hyppyrimäkeä. Yhdistin puheluita juuri siihen tyyliin kuin vanhoissa Suomifilmeissä. Valokuvien ja talon papereiden kuljetukseen hän teki kankaisen, kaulaan ripustettavan pussin, muistelee Maila Hartemaa. AM Dancen tanssiryhmä ”Ilopilleri” esitti pirteää ja taidokasta tanssia.. Aso näkee seuran toiminnan joutuneen suurimpaan murrokseen sitten päivien, kun matkustaminen entisille kotiseuduille vapautui. Itse olin 10-vuotias, sisareni 8ja 4-vuotiaita. Mistä syntyykään avoin ja iloinen karjalaisuus, joka toisessa tilanteessa kääntyy hiljaiseksi itkuksi ja suruksi. Vanhempani kävivät Johannesjuhlissa ahkerasti. Siitä paikasta äitimme alkoi valmistaa meille matkaevästä. Hän matkusti vuonna 2015 Venäjän Karjalaan Petroskoihin etsimään muistoja siitä Äänislinnasta, jossa hänen vanhempansa sota-aikana tapasivat. Sitten hän sanoi ääneen minun ja kahden sisareni nimet ja iät. – Pääsin sinne palvelemaan talon rouvaa ja samalla sentraali-santraksi. Jossain välissä äiti valitsi kiireesti valokuvista mukaan kaikkein tärkeimmät. Oman suvun juurien tutkiminen lisää itseymmärrystä. Aino Tikka ja Riitta Saarnivaara soittivat Johannesjuhlilla harmonikkaa. Siellä tapasi kerralla paljon tuttuja ja sukulaisia Johanneksesta. He kokevat tärkeänä, että karjalainen kulttuuri ja identiteetti säilyvät. Evakkotaipaleelle lähdön tunnelmat ja tapahtumat ovat tallentuneet tarkasti Hartemaan mieleen. Keväällä -42 perhe pääsi palaamaan kotisaarelleen. Pala historiaa herää eloon evakoiden jälkipolvilleen kertomissa tarinoissa. Ensin korona rajoitti juhlia ja kotiseutumatkailua, ja sitten sota sekoitti koko Euroopan. Pyökäri) syntyi vuonna 1929 Pyökärin kylässä Johanneksen Revonsaaressa. Karjala elää muistoissa ja mielikuvissa, jotka siirtyvät sukupolvelta toisella. Esimerkiksi sitkeyttä, innostuneisuutta ja rohkeutta ottaa vastaan haasteita. Sirpa Pääkkösen uutuuskirjassa Karjala sydämessä kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus merkitsee heille, kun sodan päättymisestä on kulunut pian kahdeksankymmentä vuotta. – Miehiä tuli hakemaan evakkoja. Evakkosukupolven jälkeen on syntynyt monta sukupolvea, joissa on herännyt halu ymmärtää evakoiden kokemuksia ja säilyttää heidän henkistä perintöään. Hän ohjeisti ottamaan mukaan toisen alusvaatekerran sekä ruokaa viiden päivän varalle. Nyt lähdemme, eikä tiedä mitä edessä on. Koko yön hän paistoi leipää sekä lihaa, jota oli jäisenä säilössä aitassa. Kaikilla haastatelluilla on hyvin vahva side karjalaisuuteen
Hänen äitinsä Aino syntyi Viipurin läänin Pyhäjärven Noitermaan Porsaanmäellä joutuen ensimmäisen kerran evakkoon yhdeksänvuotiaana, kun talvisota alkoi. – Historian oppikirjat tuomitsivat Stalinin suuren terrorin, ja jopa Suomea syyllistäneiden Mainilan laukausten keksitty juttu torjuttiin. KUNNALLISLEHTI 9 tiistaina 9.8.2022 TÄST NY Instagram kuntsari_kl / Facebook Kuntsari Vuonna 2000 Venäjällä sai vielä arvostella vallanpitäjiä PAIMIO Perttu Hemminki – Yleisesti karjalaisten on helppo lähestyä ennestään tuntemattomiakin ihmisiä. Tämä karjalaisheimon spontaani ihmisläheisyys oli hyödyksi, kun muu Suomi otti vastaan menetetyn Karjalan siirtolaisvyöryn. Kaunismaa totesi, että ihmiskunnan historiassa monet asiat toistuvat, vaikkakin eri muotoisina. Mukkaan saatto ottaa vaan sen minkä jakso hyväst kantaa”. Kaunismaa näkee silti tämänkin päivän venäläisyydessä myös myönteistä: – Suomalaisilla on usein tapana nähdä Venäjä ja venäläiset vain yhtenä monoliittina, josta ei tahdo saada selvää. Patriotismi, isänmaan rakastaminen ja kunnioittaminen sekä ylpeydentunne omasta isänmaasta. Näin sanoi paimiolainen valtiotieteiden tohtori Kari Kaunismaa puhuessaan viime lauantaina Paimion Johannesjuhlien päiväjuhlan tilaisuudessa Vistan koulun juhlasalissa. Hän on vertaillut useita kymmeniä historian oppija metodikirjoja, joita on käytetty Neuvostoliiton ja Venäjän federaation kouluissa vuosina 1948-2008. – Samoin Paimio otti sodan loppuvaiheessa vastaan runsaasti evakkoja, niin Johanneksesta kuin muualtakin Karjalasta. Karjalaistaustainen, Paimiosta lähtöisin oleva laulaja ja lauluntekijä Petri Laaksonen esiintyi päiväjuhlassa väkevästi saaden yleisön tunnelmoimaan ja tempautumaan musiikin pauloihin.. Kaunismaa työskenteli Moskovan suomalaisen peruskoulun rehtorina vuosina 1998–2000. Väitöskirjassaan Kaunismaa on selvittänyt, miten Neuvostoliiton romahtaminen vaikutti venäläisen keskikoulun historian oppikirjoihin. Talous oli tiukalla, mutta toisaalta ruplan romahdus aiheutti maan oman elintarviketuotannon elpymisen. – Tästä olemme saaneet muistutuksen, kun Venäjä hyökkäsi raa’alla tavalla slaavilaiseen veljesmaahansa Ukrainaan. . Syynä oli Venäjän johdon tahto estää Ukrainaa yhdistymästä länteen. Kaunismaan näkemys on, että tätä nykyä kirkko pitää Venäjällä yhdessä valtion kanssa itseään oikean moraalin vartijana turmeltunutta länttä vastaan. Paimiossa lauantaina pidettyjen Johannesjuhlien päiväjuhlan juhlapuhuja Kari Kaunismaa on eläkkeellä Paimion Vistan koulun rehtorin virasta. . – Voin silti sanoa rehellisesti, että en olisi millään uskonut, että näin brutaalia sotaa käydään keskellä Eurooppaa ja että vielä eläkeläisenä opetan Ukrainasta paenneita koululaisia Paimiossa. – Vuodesta 2007 alkaen presidentti Putinin johdolla Kreml on vaatinut jälleen vain yhtä venäläistä historian selitystä ja pitänyt tärkeänä mahdollisimman vähäistä oppikirjojen määrää. Toisaalta on suuri joukko tavallisia ihmisiä, jotka katsovat parhaaksi pysyä erillään politiikasta. – Syntymäpitäjäni Huittisten kanta-asukas, vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen totesi aikoinaan, että evakkojen tulo on ollut paras asia, mikä Huittista on kohdannut, Kaunismaa jatkoi. . Vuorineuvos Ilpo Kokkilan mukaan useimmin tätä toistavat sellaiset, jotka eivät Venäjästä mitään tiedä eivätkä ole olleet missään tekemisissä venäläisten kanssa. – Vallanpitäjiä sai avoimesti arvostella, jopa nauraa heille. . Tuula Lauri esitti päiväjuhlassa hienosti ja ilmeikkäästi enonsa Heikki Konton Karjala-aiheista runoutta ja äitinsä Laila Peltolan muistelmatekstejä. En olisi millään uskonut, että näin brutaalia sotaa käydään keskellä Eurooppaa. Mutta tuuli kääntyi Venäjällä yllättävänkin pian. Mitä Venäjään tulee, Kaunismaa katsoo, että vuosina 1998–2000 ollessaan Moskovan suomalaisen peruskoulun rehtorina hän sai kokea kenties vapaimman ajan Venäjän satavuotisessa lähihistoriassa. Koulutukseltaan Kaunismaa on paitsi pedagogi myös valtiotieteiden tohtori. . . Olen kuullut tämän väitteen ja haluan selvittää sen todenperäisyyden. Kaunismaa on työskennellyt Moskovassa ja väitellyt venäläisistä historian oppikirjoista. Karjalaiseen siirtoväkeen ja heidän vastaanottoonsa liittyen Kaunismaata on jäänyt askarruttamaan erityisesti yksi seikka: – Oliko todella niin, että osa kansakoulunopettajista syyllisti ja piti sotaorpoja muita huonompina. Paimiolainen valtiotieteiden tohtori Kari Kaunismaa käsitteli juhlapuheessaan paitsi karjalaisuutta myös Venäjä-problematiikkaa. . . – Venäjällä on jälleen harvojen johto, joka pitää poliittista ja taloudellista valtaa. . Se oli viisas ratkaisu ja osaltaan nosti Suomea köyhästä maatalousmaasta maapallon rikkaimpien ja vapaimpien maiden joukkoon. Uuden ajattelun mukaan tuli arvostaa humanismin ideaa, kunnioittaa ihmistä, demokraattisia arvoja ja patriotismia sekä laajentaa kansainvälistä toistensa ymmärtämistä. PERTTU HEMMINKI ”Miul ja Heikil pantii reput selkää. Ovatko jotkut opettajat todellakin kohdelleet suurimman uhrin antaneita tällä tavoin. Ne, jotka ovat tavanneet tavallisia venäläisiä, tietävät heidän olevan ystävällisiä ja vieraanvaraisia. – Uutena tavoitteena on Venäjän kansalaisen identiteetin kasvattaminen. . Hänen väitöskirjansa Punatähdestä kaksoiskotkaan valmistui vuonna 2009 (Turun yliopisto, poliittisen historian laitos). Se oli aikaisempaa huomattavasti liberaalimpi. Vuonna 2000 Venäjän opetusministeriö hyväksyi uuden historian opetussuunnitelman. – Moni on jälkiviisaana väittänyt tienneensä hyökkäyksestä jo ennakolta
Samoin vaille mainittavia huippusuorituksia ja -sijoituksia jäivät hänen maannaisensa Aleksandra Hornik ja Ranskan Nicolas Rio. sija. Seuratasolla Paimion Rastia edustavat urheilijat eivät aivan mitalivauhtiin yltäneet, mutta muutama erinomainen suoritus nähtiin. Viime lauantaina vuorossa oli ylivoimainen sarjakärki Pallo-Iirot saldonaan 12 ottelusta 11 voittoa ja 1 tasapeli. Se sentään onnistui siihen tilanteeseen hienosti, summasi Capbern. Latvian Inga Damben jättipitkä kokemus siivitti hänet keskimatkalla sijalle 26. Keskimatkalla tuli tosiaan ruotsalaiselta apuja aika paljon. ”Vinin” nosto ohitti jo maalivahdin, mutta vasen pystytolppa palautti pallon takaisin pelikentälle. Viestissä Dambe ankkuroi Latvian mukavasti yhdeksänneksi. Samaan aikaan Pallo-Iiroilla oli hieman haastavampi jakso pelissä. Yhteensä kuusi PR-suunnistajaa edusti kisoissa omaa kotimaataan. minuutin kohdalla maalivahti Gerxhalijan nopea ja tarkka avaus löysi Vinilsonin. Sen jälkeen puolustuspelaaminen selvästi tiivistyi. Haka pääsi jakson edetessä rakentamaan useampaan kertaan hyvän paineen Pallo-Iirojen alueelle, mutta yritykset eivät tuottaneet tulosta. – Tällä kaudella panostus on ollut MM-kisojen vuoksi sprintin puolelle, joten näihin kisoihin piti aika nopeasti hakea maastosuunnistustuntumaa ja -tekniikkaa. Ohvon kova ja tarkka syöttö löysi takatolpalta Arttu Virtasen, jolla oli helppo työ sijoittaa pallo maaliin, kun ottelua oli pelattu vasta 2 minuuttia. Arvokisadebyyttinsä tehnyt Westerlund selvitti tiensä keskimatkan finaaliin, jossa joutui ensimmäisenä lähtijänä avaamaan uria erittäin rehevässä maastossa ja lisäksi kaatosateessa. Heistä kovimpia tuloksia esitti jopa hieman yllättäen Ranskan Loïc Capbern, joka suunnisti lauantaina keskimatkalla peräti jaetulle viidennelle sijalle. Jakson edetessä Haka pääsi hieman paremmin peliin mukaan ja kertaalleen pallo kävi jo tolpassa, kun 36. Hakan pelit jatkuvat lauantaina, kun kotikentällä vastaan asettuu FC Åland. Fredrik Kuokkasen johtama Haka-puolustus kuitenkin pystyi pitämään vieraat pois pahemmilta maalipaikoilta. Maali jäi ottelun ainoaksi. Hakan onneksi nelosessa pelaava yhteistyöseura SC Wolves pystyi auttamaan kotijoukkuetta antamalla käyttöön Patrija Henri Filatofin. Se tuottikin tulosta, kun raumalaisten Oskari Ohvo pääsi nousemaan vasemmalta laidalta. Pelin henki jatkui kuitenkin samana; raumalaiset pitivät kovaa tempoa päällä ja pyrkivät hanakasti hakemaan lisäosumia. Kaipasin tällaista onnistumista, jotain muutakin kuin että ”ei epäonnistu”. Sarjakärki Pallo-Iirot jatkaa sarjanousun tavoittelua kärkipaikalla ja Haka sai tappiosta huolimatta pidettyä sarjan kahdeksannen sijan. Hyvin tilanteessa vastaan tullut ”Vallu” Gerxhalija joutui kaatamaan Ahteen ja pallo vietiin pilkulle. KUNNALLISLEHTI 10 tiistaina 9.8.2022 URHEILU Haka kaatui saappaat jalassa Paimion Hakan miesten edustusjoukkueen syyskauden alun otteluohjelma on rankka: kolmessa ensimmäisessä ottelussa vastassa sarjan kolmen kärki. Viestissä Westerlund teki hyvää työtä Suomen kolmosjoukkueessa vaihtaen toiselta osuudelta kuudentena. Kakkosdivisioonatason pelaajamateriaalilla liikkeellä ollut Pallo-Iirot pääsi vielä jakson edetessä muutamaankin otteeseen vaarallisille tekopaikoille. Antti Veijalainen Myös Rastin kuusikon ainoa suomalainen, Ina Westerlund esitti ilahduttavaa menoa. Pallo-Iirot otti sarjakärjen elkein ohjakset käsiinsä ja kävi heti kovaa päälle. Ehdottoman ilahduttavaa menoa esitti myös kuusikon ainoa suomalainen, Ina Westerlund. Westerlundille ensimmäiset arvokisat jättivät vahvasti positiivisen jäljen. Capbern toki myönsi, että osansa hyvään vauhtiin ja lopputulokseen antoi hopeamitalisti Ruotsin Anton Johansson, joka toimi matkaseurana otettuaan ranskalaisen kiinni kahdella minuutilla jo varhaisessa vaiheessa. Bartosz Pawlak sai viestissä tehtyä hyvän vedon toisella osuudella ja oli näin auttamassa Puolaa sijalle 9. PaiHan päävalmentaja Petar Obradovic kiitteli joukkueen taisteluilmettä ja nosti esiin erityisesti maalivahti Gerxhalijan, 17-vuotiaan Aaro Hällforssin ja vasemmalla puolustaneen Gabrielin. EOC/TANEL MEOS. Henkilökohtaiset startit häneltä menivät pahasti penkin alle. Peräti 11 pelaajaa oli eri syistä poissa kokoonpanosta. Lopussa riskillä Jakson lopussa PaiHa haki tasoitusta kovalla riskillä, mikä avasi Pallo-Iiroille mahdollisuuden vastahyökkäyksiin. – Keskimatka oli ihan ok, tein toki virheitä mutta homma pysyi hallinnassa. Maalivahti Gerxhalija torjui oikeaan kulmaan suuntautuneen rangaistuspotkun. Mies myös päätti kisaviikkonsa mukavasti sunnuntaina avattuaan Ranskan joukkueen kuudenteen sijaan päättyneen viestin. Hakan sankariksi nousi kuitenkin neljättä kertaa PaiHan maalilla torjunut Valon ”Vallu” Gerxhalija, joka venyi kerta toisensa jälkeen pelivälineen tielle. Tuloksena oli 33. Toisen jakson alussa PaiHa jatkoi hyvällä meiningillä. Vaikka varamiehinen PaiHa saikin hyvän taistelun aikaiseksi, ei voittajasta tällä kertaa ollut epäselvyyttä. Lopulta ajassa 90+3 minuuttia vieraiden Ahde pääsi yksin läpi. Kovasta vastuksesta huolimatta Haka lähti haastamaan sarjakärkeä tavoitteena pistetilin kartoittaminen. Paimion Rastin suunnistajilla hyviä otteita EM-kisoissa Suunnistuksen EM-kisat käytiin viime viikolla Viron Rakveressa. – Viesti oli hyvä ja onnistunut loppu kisaviikolle. Pallo kävi tolpassa Aikainen takaisku herätteli Hakan puolustuksen. Oman haasteensa aiheutti jälleen kerran pitkä poissaolijoiden lista. Joukkue jäi tosin ilman lopputulosta, sillä viime hetken poisjäännin vuoksi jatkajaa ei ankkuriosuudelle ollut. Viestissä homma alkoi tavallaan uusiksi heti ykkösrastin ison virheen jälkeen, ja jouduin yksin takaa-ajoon. Viestissä meno tuntui aiempia startteja sujuvammalta, urista ja muista kilpailijoista oli hieman apua, sanoi Westerlund
. Muistot kauniit voimaa antaa surun raskaan hiljaa kantaa. Suomal. Yhtäkkiä huomaa, se päättyikin tähän. 02-473 2602 Hautaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 19.00 Peimari United 2 – FC Global, Pojat P13 kolmonen lauantaina 13.8. Tiistai Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:25 21:42 04:28 22:39 Keskiviikko +21°C 5 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:27 21:40 04:31 22:35 Torstai +23°C 6 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:30 21:37 04:34 22:32 Perjantai +26°C 3 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:32 21:34 04:38 22:28 Lauantai +25°C 2 m/s Pimeys päättyy Aurinko nousee Aurinko laskee Pimeys alkaa 05:35 21:31 04:41 22:25 RAUTAROMU, SEKAPELTI JA AUTOT Noudetaan nopeasti nosturiautolla. vast. Klo 13.00 Tuorlan majatalo. 040 588 6377. Autoista romutustodistus. Kespelit to 18.8. Pirjolle. Peimarin rastit Nurmen puutarhalla. 03.1949 07. Lämmin kiitos osanotosta. Huom! Terminaalissa tarkistetaan jokaisen henkilöllisyys, siis passi tai henkilökortti mukaan ( ajokorttikin muiden puuttuessa). Piikkiön Seniorit ry. Klo 12.00 Pontelassa. Tasaiset hyvät salaojitetut pellot. 040 523 2871 amkoy.fi OSTETAAN Leipomo-Konditoria Kahvila-Konditoria-Myymälä www.cafeasta.fi TIISTAI: Lasagne L, Koskenlaskijan kermainen kasvissosekeitto L, GL KESKIVIIKKO: Silakkapihvit L, Makkarakastike L, Keitettyä perunaa ja muusia L, Parsakaalisosekeitto L,GL TORSTAI: Talon jauhelihamureke L, Keitettyä perunaa ja kermaperunat L, Bataattisosekeitto L, GL PERJANTAI: Chili con carne L, Keitettyä perunaa ja riisiä, Kahden kalan keitto L,GL Ark. 040 766 59 38.. Lähdöt klo 17:00 19:00. toimija. Tarj. Rakkaudella kaivaten Mari Pia ja Tomi Tiia, Tuomas ja Ossi Ira, Kimmo ja Netta Nea, Veikko, Ada ja Rasmus Noora ja Miika VUOKRATTAVANA HALUTAAN VUOKRATA PAIMIO Lounais Suomen Allergia ja Astmayhdistys ry: Anafylaksiatilaisuus (kaikille avoin, maksuton) ti 30.8.2022 klo 18.0020.30. 13.8. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. Meille niin rakas Jarmo Uolevi Mettälä 10. klo 12.30 Peimari United TPK, Miesten kolmosdivaria lauantaina 13.8 klo 15.00 Peimari United – ToVe (Pori), Pojat P11 kolmonen piiriturnaus sunnuntaina klo 10.30 , joukkueet: Peimari United, Mynpa, MaPS vihreä , MarttMu ja SoVo 3 € TILAA TÄÄLTÄ: www.tilaajapalvelija.fi/digikuntsari KUNTSARIN DIGISISÄLLÖT NYT MYÖS VUOROKAUSITILAUKSENA KUNNALLISLEHDEN SIVULTA PAIKKAKUNNAN PARHAAT MENOVINKIT LUKIJAANSA ARVOSTAVA PAIKALLISJOURNALISMI EI SYNNY ILMAISEKSI – MUTTA EDULLISESTI KUITENKIN! www.kuntsari.fi VUOKRALLE ANNETAAN PELTOA 30 HA Ollut herneellä 2 v. P. KAARINA RASTI PIIKKIÖ Lähirastit la 13.8 Suopohjassa, opastus Turun Kehätie (liittymä23) Suopohja/ Pukkila risteyksestä, lähdöt klo 10-12. Huomioi muuttuneet liikennejärjestelyt Turun Kehätiellä(Ohikulkutie)! SAUVO PEIMARI UNITED Ottelut Hakkispaanalla: Miesten vitosdivaria perjantaina 12.8. Boccia maanantaisin klo 9.00 Pontelassa. Piikkiö Seniorit Anita Kairinen, puh.joht. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. Lounaskerho ti 23.8. Opastus tie (2351) Paimio Hajala. 07.2022 * Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yst. Musikaali ”Hiljaiset sillat” ke 12.10 klo 19 Turun Kaupunginteatterissa, ilmoitt. Lisää tietoa www.elakeliitto.fi/ sauvo-karuna.fi YHDISTYKSET URHEILUSEURAT PAIMIO PAIMION RASTI Torstaina 11.8. KAARINA Piikkiön Seniorit: Toimintamme alkaa taas kesätauon jälkeen. 045-678 7936 www.romukuljetus.fi AURAN AUTO ostaa käteisellä asuntovaunut sekä asuntoautot kaikki kiinnostaa P. Turun seudun Hengitysyhdistyksen tilat. KUNNALLISLEHTI 11 tiistaina 9.8.2022 Tänään Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Puolipilvistä Sadetta Selkeää Paimio Kaarina Salo Sauvo Turku +22 +22 +22 3 Sää 9.8. autotalli Vistalta. Senioritreffit 16.8. Bastioninkatu 4, Turku (paikalle löydät parhaiten Skanssin sisäpihan kautta). Ei omatoimirasteja! Rastien yhteydessä Nurmen puutarhan tuotemyyntiä. Pirjolle puh. kahvitarjoilu, anafylaksia -luento: Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Arja Viinanen klo 18.15-19.00, adrenaliini-injektorin esittely: sairaanhoitaja Tarja Kivelä klo 19.0019.30, SPR elvytys -demo (aikuinen, lapsi). SAUVO Eläkeliiton Sauvo-Karunan yhdistys: Risteilylle 12.-13.09 pikaiset sitovat ilmoitt. klo 14.00 Kirjasto. Malaska Veikko p. Miia Rosenqvist klo 19.30-20.15 Ilmoittautumiset : info@allergiaturku.com, 040 541 331. vastaanotetaan numeroon 050 585 22 71 HALUTAAN VUOKRATA Halutaan vuokrata varasto/askartelu käyttöön esim
KUNNALLISLEHTI 12 tiistaina 9.8.2022 APTEEKKEJA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISIA HOITOLAITOKSIA HAMMASTEKNIKOITA KAHVILA-LEIPOMOJA LVI-TÖITÄ LOUHINTAA HAUTAUSPALVELUJA HAMMASLÄÄKÄREITÄ HINAUSPALVELUJA KOSMETOLOGEJA RAKENNUSJA KORJAUSPALVELUJA MATKATOIMISTOJA JA BUSSITILAUKSET KEITTIÖKALUSTEITA KIINTEISTÖVÄLITTÄJIÄ PARHAAN PALVELUN PAIKAT • PARHAAN PALVELUN PAIKAT AUTOKORJAAMOJA AUTOKORJAAMO Sonkki Paimio, Teollisuustie puh. 4704 599 AJANVARAUS KLO 14 JÄLKEEN KOSMETOLOGINEN HOITOLA Ti, ke 9–17, to-pe 11–19, la 9–14, Monipuoliset hoidot ja huippulaitteet. 02 5888652. 3 ja 4 Sosiaalitoimisto Sauvontie 46 Kunnan postiosoite Vahtistentie 5 Virastot avoinna: ma 13-17, ti-pe 9-12 Puhelimitse tavoittaa puh: 02 474 4100 PORAKAIVOT Maahan ja kallioon ammattitaidolla. pohjaukset . ISSN 0356-1801 (painettu) ISSN 1798-3681 (verkkojulkaisu) Tilaushinta 1.12.2020 alk: Paperija digilehti + kuntsari.fi kestotilaus alk. Vuotaako vesijohto. Digilehti + kuntsari.fi kestotilaus 6,50 € / kk Kysy opiskelijatilausta! Irtonumerohinta 2,20 € S-market Sauvo; S-market Piikkiö; Ravintola Femme, Paimio; Ixia tuliaiskioski, Paimio Liitä digilehti tilaukseesi: + 2 € / kk etutilaukseen + 3 € / kk määräaikaiseen tilaukseen. 0400 527971 24h AUTOKORJAAMO SONKKI Teollisuustie 8, Paimio puh. 02-479 5115, 040-5455601 Keittiöt, kylpyhuoneet, komerot, liukuovet, vanerimyynti Taisanne Oy Paimiontie 90, 25260 VASKIO P. Alander Oy p. (02) 7702 626 klo 8.15–15.45 www.tilaajapalvelija.fi Aineiston jättöajat: tiistain lehteen perjantaina klo 12 mennessä ja perjantain lehteen keskiviikkona klo 12 mennessä. Ilmoita jakeluhäiriöstä: Lounais-Suomen Tietojakelu (02) 269 3434 arkisin klo 6.00–16.30, viikonloppuisin klo 7.00–11.00 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kunnallislehti.fi toimitus@kunnallislehti.fi ilmoitukset@kunnallislehti.fi seurapalstat@kunnallislehti.fi Tilaajapalvelu: (SSS konsernin paikallislehdet) tilaukset@kunnallislehti.fi p. Paino: Lehtitehdas, Salo 2021 Toimisto on avoinna arkisin klo 9-12 tai sopimuksen mukaan. (02) 733 7737 Vistantie 24, 21530 Paimio . 470 2100 p. 010 257 6117 AIRISTON ASUNTOKESKUS OY Puutarhakatu 16A 5. 4305 324, 0400 124124 Lehtonen, Mynämäki Kaivoporausta vuodesta 1972 Puh. 044 012 1715 www.halikonhinaus.fi Paimion Hautaustoimisto Kotamäki Oy Vistantie 37 A, 21530 Paimio Puh. 474 511 Avoinna: ma 9.00-17.00 ti 9.00-15.30 ke 10.00-15.30 to-pe 9.00-15.30 SAUVON APTEEKKI Avoinna: ma-pe 9–18 lauantaisin 10–13 Timperintie 1, puh. 02-4734 626 Asematie 4 B 12, Paimio Sauvon toimipiste p. matti.bastman@listing.fi Puh. 11,53 € / kk Paperilaskusta veloitetaan 1,50 € paperilaskulisä. 050-352 4444 Ruuhikoskentie 25, Vaskio www.aktialkv.fi Alueesi asiantuntija: Johanna Pulkkinen 040 300 2305 johanna.pulkkinen@aktialkv.fi Ilmoitushinnat 1.1.2021 alk: Etusivu väri 2,39 / pmm Tekstissä mv 1,40 väri 1,64 / pmm Takasivu mv 1,44 väri 1,70 / pmm Muualla mv 1,27 väri 1,51 / pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero. 4730 400 www.sauvonapteekki. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Tarvittaessa kannattaa varmistaa aukioloaika asiakaspalvelusta p. 0400 823109, 040 7684502 KIINTEISTÖNVÄLITYS ISÄNNÖINTI OP KOTI LOUNAIS-SUOMI OY LKV Puh. 02-473 2600 tai www.paimionhammaslaakariasema.fi Luotettavaa kiinteistönvälitystä yksiöistä maaja metsätiloihin. 4732 130 PAIMION AUTOKORJAAMO KY Reino Uuttu Pajatie 1, 21530 PAIMIO PUH: 0500 821 367 Arto Fredman Lenkkitie 13, Paimio Puh. krs 20100 Turku, p. Määräpaikkalisä on 15%. EI HÄTÄÄ, ALANDER KORJAA! www.malander.fi M. 040 539 0969 sari.kuusinen@sss.fi ILMESTYY TIISTAISIN JA PERJANTAISIN Osoite: Vistantie 19, 21530 PAIMIO Kustantaja: Salon Seudun Sanomat Oy. puh. 010 567 7080 ma-pe 9-19, la 9-15 www.paimionapteekki.fi Sauvon kunnanvirasto Tekninen toimisto Sähkömiehentie 4 A Hallintopalvelut Vintterinraitti 3 as. 470 5850/0500 527 325 www.paimionautokorjaamo.fi www.autokorjaamosonkki.fi/ KASVO-, KÄSIja JALKAHOITOLA KATAJATIE 2 B 12 P. (02) 470 2055, 040-720 9077 Kalevantie 2, Preitilä VASKION AUTOHUOLTO Puh. PAIMIO-SAUVO-KAARINA Uutismedian liiton jäsen myyntineuvottelija Raija Kirveskari (02) 588 8653 TOIMITUS päätoimittaja Taina Tukia 02 588 8651 050 62476 tuottaja Perttu Hemminki (02) 588 8655 ASIAKASPALVELU toimittaja Heinimaija Hirvonen (02) 588 8617 myynti, asiakaspalvelu Maija Aro (02) 588 8652 toimittaja Jan Sundman 050 592 9914. Onko viemäri rikki. 041 546 8784 • Lvi-asennukset • Huollot • Öljypoltinhuolto HALIKON HINAUS P. Ongelmia jäteveden käsittelyssä. puh. 02-4731 052 040 7051 071 Viljontie 1, Sauvo FYSIOTERAPEUTIT: Mari Ruoholahti, Niina Liinoja, Anne Vuotinen, Marja-Leena Jaakkola (taloushallinto) www.paimionsauvonfysioterapia.fi (myös nettiajanvaraus sekä iltavastaanotto) SOITA MEILLE, SE ON TURVALLISTA! SÄHKÖASENNUKSET . Poikkeukset aukioloajoissa esimerkiksi sairastapauksissa ovat mahdollisia. Puh. Pumput, tarvikkeet ja asennukset • Lämpökaivot • Lämpöpumput www.kalliokaivo.fi KALLIOKAIVO OY p. KORJAUKSET SUUNNITTELU . ILMALÄMPÖPUMPUT . (02) 4704599 040-590 8616 040-865 8011 P I I K K I Ö Paimion KAUPUNGINTALO Vistantie 18. 02-473 2602 www.cafeasta.fi Kahvila-Konditoria-Myymälä Leipomo-Konditoria Asematie 1, 21530 Paimio Puh. Dermajet, diatermia ja hierova tuoli Paimion torikeskus, p. 050 57 00 964 prismapak1@luukku.com Lenkkitie 7, Paimio KYLTIT JA KAIVERRUKSET KAIVONPORAUS/ MAALÄMPÖPUMPUT SÄHKÖURAKOINTIA Ark. 2845320 vuodesta 1979 PARHAAN PALVELUN PAIKAT SAUVON TAKSIT Kaskinen Timo 0500 743 606 Laine Reima 0400 120 810 Saarinen Marika 050 910 1630 JALKAHOITOJA KYLTIT, KILVET -JA KAIVERRUKSET P. 8.00–17.00, la 9.00–14.00 Asematie 2 Paimio p. HUOLLOT . AURINKOVOIMALAT www.arituomi.fi . 10-19) Järvenkyläntie 40 21570 Sauvo www.kauneuspistesuvituuli.fi MATKATOIMISTO matkatoimisto@vistamatkat.fi puh. kokoproteesit . 044-988 3887 jalkojenhoito.kotiapu@gmail.com www.jalatjakotiapu.fi PAIMION-SAUVON FYSIOTERAPIA Paimion toimipiste p. Seurapalstailmoitukset: seurapalstat@kunnallislehti.fi toimitusjohtaja Jaakko Ketonen (02) 269 4644 myyntijohtaja paikallislehdet Sari Kuusinen p. -Vain käteismaksuAjanvaraus 044 256 1670 (ark. 02-477 5600 www.vistamatkat.fi VISTA VISTA MATKAT MATKAT Hammaslääkäri Jukka Hongisto Asematie 4 A 3 PAIMIO *Ei toimistomaksua *Myös Panoramaröntgenkuvaus Ajanv. TEMARSI KY:N KAUNEUSHOITOLA Mm. (02) 473 2565 www.paimionhautaus.fi Tuleeko vesi kellariin. Huom. Matti Bastman, LKV, ekonomi 050 654 22. Jäikö Kunnallislehti tulematta. 02-4732 130 info@autokorjaamosonkki.fi www.autokorjaamosonkki.fi KAUNEUSPISTE SUVI-TUULI RIPSIEN PIDENNYKSET, KASVOJA JALKAHOIDOT, YM. korjaukset Hannan Jalkojenhoito & Kotiapu Hanna Lönnqvist Santaojantie 2, Paimio, Oinila P. (02) 4734 322 Ihonhoidon ammattilainen Peipposen liiketalo Hirsitie 2 II kerros, Paimio .fi Kasvo-, käsija jalkahoitola Vistantie 40, katutaso Paimio p