Kuntalehti 1/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

[ Kolumni ] Terhi-Anna Wilska: Nuoret kärsivät eniten KORONAN KAMPITTAJA Johanna Luukkonen taistelee Rauman talouden puolesta Töihin päästävä kokeilulla tai ilman Kunnantalojen uudet valtiaat Saako yli 55-vuotias kunnasta töitä. KL1_1.indd 1 4.1.2021 14.07. 1 I 2021 I 14.1
Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut KL1_2-5.indd 2 4.1.2021 14.21. MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa
Kun pandemia toivon mukaan kesän jälkeen on ohi, palaammeko enää täysimääräisesti toimistolle tietokoneittemme äärelle vai pienenevätkö kunnantalojen toimistoneliöt suhteessa etätyön kasvuun. Digiloikka muuttui digiharppaukseksi, kun Suomi siirtyi työskentelemään tietoverkoissa. Kun perinteisissä kokoustilanteissa ilma on sakeana läsnäoloa, Teamskokoukset muuttuvat helposti yksinpuheluiksi, jolloin voi olla vaikea tukea työkuorman alle joutuvaa kollegaa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut T ämä vuosi 2021 alkaa ikään kuin usvan takaa, sillä kaikkea tuntuu varjostavan koronakriisi. Työntekijän onkin nyt johdettava itse itseään. Anna Kukan haastattelussa mainitsema mielenterveysjohtaminen onkin erinomainen termi havahduttamaan työpaineessa olevia esimiehiä. Kuntalehti 1 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. ROKOTUSTEN alkaminen antaa toivoa pandemian voittamisesta. Ja esimiesten esimiehiä. Oikea vastaus: Me emme tiedä. Havainto on karmiva. Milloin virus on voitettu, milloin alkaa palautuminen normaaliin. Ja ennen kaikkea: mikä on uusi normaali. Suuret kysymykset vaikeuttavat kuntien toiminnan suunnittelua. • Kotitoimisto harvoin on ergonomisesti työpaikan veroinen. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Sivulla 39 KT Kuntatyönantajien työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka kertoo, että korona-aika on lisännyt henkistä kuormitusta samaan aikaan, kun mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyden syyt ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Keittiön pöytä korvaa sähköisesti säädettävän työpöydän, keittiön jakkara tai sohvan nurkka pumpputuolin ja pieninäyttöinen kannettava tietokone ajaa kunnon näppäimistöllä ja erillisellä näytöllä varustetun työtä varten suunnitellun työpisteen asiaa. Kotitoimisto harvoin on ergonomisesti työpaikan veroinen. Mutta onko niin, että kun koronapandemia on ohi, se myös on ohi. Tämän vuoden ensimmäisen Kuntalehden teemana on työ. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Mitä koronan jälkeen. markku.vento@kuntalehti.fi MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Mielenterveyden syyt ovat ohittaneet tukija liikuntaelimistön sairaudet työkyvyttömyyden aiheuttajina, Kukka sanoo. On löydettävä keinoja tukea työtoveria myös etätyöskentelyssä. Mutta sen lisäksi pitää voida tunnistaa, jos jossain asiassa itse tarvitsee apua. Mitä pysyviä muutoksia koronavirus on yhteiskuntaan ja kuntien toimintaan aiheuttanut. Monin paikoin kunta-alan etätyöskentelysuositukset jatkuvat vielä pitkälle syksyyn. ETÄTÖIDEN aikana myös työnjohdon haasteet ovat kasvaneet. Kun ihminen kohtaa ihmisen, molemmilla on parhaat mahdollisuudet kasvattaa työhyvinvointia myös etätöissä. Viime vuoden maaliskuussa alkanut pandemia muutti kuntien työpaikkojen ja työntekijöiden kotien käyttöä. Jo tämän perusteella oikean ja sosiaalisesti toimivan fyysisen työyhteisön merkitys ajaa kirkkaasti etätyöskentelyn mahdollisten etujen ohi. KL1_2-5.indd 3 4.1.2021 14.21. Yksi sellainen on aito välittäminen
Kuva: Jussi Partanen Johanna Luukkonen: On äärimmäisen tärkeää hahmottaa, mihin isojen teollisten yritysten lonkerot ulottuvat ja missä riskit piilevät. 13 Kuntavaalit 2021 14 Kuvattua, Sanottua, Luku 15 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Työ ] 16 Töihin kokeilulla tai ilman 22 Politiikkaa avoimesti 26 Mistä valoa matkailuun. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Ohi karikoiden [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 6 [ Sisältö 1/2021 ] s. 31 10 kysymystä osatyökykyisistä 32 Tässä onnistuimme: Tuulivoimalla kunta kuntoon 34 Kuntajohtajilla oli tuulinen vuosi [ Kolumni ] 35 Terhi-Anna Wilska: Nuoret kärsivät eniten 36 55+, onko tie tukossa. • Korona lisännyt ruoka-avun tarvetta selvästi Tampereella – valtakunnallinen toimija pitää ruokaaputoiminnan kestokykyä uhattuna [ Kansi ] Jussi Partanen kuvasi Rauman kaupunginjohtajan Johanna Luukkosen Rauman satamassa. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 40 Nälkämaasta tuli työmaa 43 Sosionomien ylemmällä tutkinnolla on vaikea edetä 44 Kuntien henkilöstö lähes puolittuu 46 Sakkoa naisten yliedustuksesta [ Kunnan töissä ] 48 Ex-kansanedustajasta kunnanjohtajaksi [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Politiikassa aina jonkun sauna palaa [ Lakia lukien ] 51 Aluehallintovirastot palkittiin virkakielen selkeyttämisestä [ Lakiklinikka ] 52 Näin työllistetään hankinnoilla [ Kirjat ] 53 Hyvä ihminen on työihminen [ Työ ja tekijä ] 54 Sote-johtaja lepää kirjoittamalla [ Luottamuksella ] 56 Poliitikosta viestijäksi [ Seuraava numero ] 58 Teema: Talous KL1_2-5.indd 4 4.1.2021 14.21. 22 Piirros: Matti Pikkujämsä Jenni Airaksinen: Iso kysymys on poliittisen johtamisen ammattimaistuminen
Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. s. 28 Juha Rehula: Yksi osa pienen kunnan kunnanjohtajan tehtävistä on auttaa ihmisiä. Kuva: Rami Marjamäki Juha Viitasaari: Kokeilun siirtyminen on harmillista. Kuva: Riikka Hurri Marjut Ahokas: Kokeilu olisi ottanut enemmän kuin antanut. 36 s. 48 Kuva: Juha Tanhua • KT: Työvoimaja työllisyyspalveluja on vahvistettava ennen eläkeputken poistoa • Kunnilta oma malli työllisyydenhoitoon – Työministeri: Nyt on tervetullutta edetä vaihe vaiheelta ja saada kaikki mukaan • Helsinki avaa hävikkiruokaterminaalin ruoka-avun tehostamiseksi – ruoka voi olla myös ”sisäänheittotuote” palvelujen piiriin KL1_2-5.indd 5 4.1.2021 14.22. Kuva: Jouni Porsanger Jarno Jaksola: Onko valtiolla oikeasti halua turvata elinkeinotoimintaa pohjoisessakin. Kuva: Jouni Porsanger Mika Tenhunen: Odotan infran kehittämisen rinnalle myös pienen omarahoituksen ja kevyen byrokratian kehittämisja pilottitukia
Vaikutukset eivät ole vain paikallisia, hän sanoo. 6 Kuntalehti 1 / 2021 KARIKOIDEN Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen luotsaa Raumaa ohi koronakarikoiden. Rauman satama menetti Kaipolan paperitehtaan sulkemisen myötä yhden suurimmista asiakkaistaan. On äärimmäisen tärkeää hahmottaa, mihin isojen teollisten yritysten lonkerot ulottuvat ja missä riskit piilevät. OHI KL1_6-11.indd 6 4.1.2021 14.08. Satama etsii nyt kuumeisesti uusia asiakkaita, sanoo kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen
[ Hän ] KL1_6-11.indd 7 4.1.2021 14.08. Kuntalehti 1 / 2021 7
Luotan, että tuuli puhaltaa tummat pilvet pois sataman yltä, sanoo Rauman kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Satamaoperaattori Euroports kävi loppuvuodesta yt-neuvottelut, jotka johtivat 55 työntekijän irtisanomiseen. Satamassa ei tarvitse katsoa kuin Kuntajohtaja on ammatillinen yleisjohtaja, jolla pitää olla itseään viisaampia toimialajohtajia, Johanna Luukkonen sanoo. Rauma on elinkeinorakenteeltaan sellainen, että täällä aina jollain menee hyvin. Siitä oli nyt hyötyä. Kaipola oli Rauman sataman suurimpia asiakkaita. Tummilla pilvillä hän viittaa Kaipolan paperitehtaan sulkemiseen, jonka laineet lyövät Raumalla asti, vaikka matkaa sinne on Jämsästä lähes 250 kilometriä. Hän otti yhteyttä Rauman kaupungin yritysasiantuntijaan ja kutsui koolle koulutusyhtiö Winnovan, Valmetin ja HKScanin edustajat pohtimaan, millaisia ratkaisuja irtisanotuille voisi tarjota. On äärimmäisen tärkeää hahmottaa, mihin isojen teollisten yritysten lonkerot ulottuvat ja missä riskit piilevät. Valmet on rekrytoimassa lisää väkeä. Sen sulkeminen voi vaikuttaa meriliikenteeseen niin, että tänne tulee entistä pienempiä laivoja tai liikenne harvenee. Vaikutukset eivät ole vain paikallisia, Luukkonen sanoo. En olisi huolestunut siitä niin paljon, jos en olisi tuntenut alueen elinkeinoelämää. Tyrskyt iskevät voimalla vasten Rauman sataman konttilaituria. Luukkonen tarttui Rauman peräsimeen heinäkuussa. Tehtaalla on 70 työntekijää, ja yli puolet heistä asuu Raumalla. Elokuussa samoihin aikoihin, kun UPM ilmoitti Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta, tuulilasivalmistaja T Saint-Gobain kertoi lopettavansa tehtaansa Pyhärannassa, joka on Laitilan tapaan Rauman eteläpuolella. [ Hän ] 8 Kuntalehti 1 / 2021 Tuuli ulvoo myrskylukemissa. Kaupungissa on 39 000 asukasta. Luukkonen tarttui toimeen. KL1_6-11.indd 8 4.1.2021 14.08. Ennen nimitystään hän työskenteli kolme vuotta Rauman etelänaapurin Laitilan kaupunginjohtajana. Aamupäivän sade on sentään jo lakannut
KL1_6-11.indd 9 4.1.2021 14.08. VALINTA TIESI MUUTTOA Keskiaikaisesta vanhasta kaupungistaan ja pitsistä tunnettu Rauma haki Kotimaan matkailijat löysivät meidät. Rauman seutu loppuu kesken, Luukkonen sanoo. Aloite tuli Luukkoselta. Elinkeinojohtaminen kuuluu Luukkosen vahvuuksiin. vastapäisen telakan suuntaan. Siellä valmistuu parhaillaan uusi autolautta Tallinkille ja ensi vuonna alkaa neljän monitoimikorvetin rakentaminen. Kuntalehti 1 / 2021 9 . Metsä Fibren uusi mäntysaha käynnistyy sekin ensi vuonna. Elinkeinoelämä ei katso kuntaeikä maakuntarajoja. Yksi osoitus tästä ajattelusta on se, että varsinaissuomalaiset Laitila ja Pyhäranta saivat lokakuussa kutsun liittyä Rauman seudun seutuhallitukseen, vaikka Rauman seutu on Satakuntaa. Laitila tarttui tarjoukseen. Meillä on tällä seudulla vahva elinkeinoelämä ja uskon, että sen kehittäminen on kaikkien siihen työhön osallistuvien etu, Luukkonen sanoo. Varsinais-Suomen Yrittäjät palkitsi hänet kaksi vuotta sitten Elinvoiman edistäjä -palkinnolla
Jos en ole osallisena kunnan arjessa, silloin kehitän kuntaa vain välillisesti. Työpaikkailmoituksessa Rauma etsi yhteistyöja verkostoitumiskykyistä henkilöä, joka on aidosti kiinnostunut palveluiden kehittämisestä. Se otti minulta paljon työaikaa, mutta olin todella tyytyväinen. Haluan olla sitoutumaton ammattijohtaja. Luottamus ei hänen mukaansa mene siksi, että osapuolet ovat eri mieltä. ERIKOKOISET KUNNAT Seutukaupunkiverkostoon kuuluu 56 kaupunkia, jotka Luukkonen sijoittaa maaseudun ja kasvukeskusten välimaastoon. Entä mitä ammattijohtaja sanoo siihen, että useissa kunnissa on nyt isoja ongelmia johdon ja luottamushenkilöiden välillä. Mieluummin keskustelen pienistä asioista usein ja ajoissa. Minusta on hedelmällistä työskennellä sellaisten hallituksen jäsenten kanssa, joilla on näkemystä. Luukkonen kokee, että hän on aina saanut viettää myös vapaa-aikaa kulloisessakin kotikunnassaan. Mieluummin keskustelen pienistä asioista usein ja ajoissa. ENEMMÄN KESKUSTELUA! Johanna Luukkonen aloitti uransa kuntajohtajana kuusi vuotta sitten Kangasniemellä Etelä-Savossa. Olen jo tehnyt Kuntaliitolle aloitteen siitä, miten saisimme verkostoja keskustelemaan ristiin. [ Hän ] 10 Kuntalehti 1 / 2021 marraskuussa 2019 uutta kaupunginjohtajaa viime kesänä eläköityneen Kari Kosken tilalle. Johtajan tehtävä on silloin seistä keulassa ja pitää oikea kurssi. Viime syksynä Luukkonen huomasi, että kuntajohtajan kannattaa käydä keskusteluja myös yksittäisten valtuustoryhmien kanssa. Johtajuus punnitaan silloin, kun on haasteita. Sitten kun on joku iso asia pöydällä, keskustelu on helpompaa, koska siitä on tullut jo tapa, Luukkonen toteaa. Minusta on helpompi pohtia kunnan kehittämistä, jos itse elän siellä. Ensimmäinen puoli vuosi Raumalla lupaa myös hyvää, Luukkonen sanoo. Hallituksen puheenjohtajat sekä Kangasniemellä että Laitilassa halusivat ja kykenivät keskustelemaan ja vuorovaikutus heidän kanssaan oli aitoa ja luottamuksellista. Hän suostui, mutta vieraili yhdenvertaisuuden nimissä kaikissa muissakin ryhmissä. Jos siitä paletista unohdat jonkun, kaikki kaatuu syliisi, hän vastaa. Hänen mukaansa isot asiakokonaisuudet eivät välttämättä hahmotu papereista lukemalla. Kuntajohtajan pitää huomioida henkilöstö, elinkeinoelämä, kolmas sektori ja verkostot. Keskustelut avasivat minulle uusia näkökulmia. Mies kulkee perässä, hän nauraa. Pitsinnypläyksen saloihin Luukkonen ei ole työkiireiltään ehtinyt heittäytyä, vaikka hän onkin kuulemma taitava käsitöissä. Hänen lääkkeensä kuntien johtamisongelmiin on keskustelu. Kun aurinko paistaa, on helppo olla esimies. Se liittyy myös työhön. Seutukaupunkien välisen yhteistyön rinnalle hän toivoo lisää erikokoisten kuntien välistä vuoropuhelua. Sitä keskustelua pitäisi käydä erityisesti poliittisten päättäjien suuntaan, sillä jos nyansseja ei kuulla, kuntia käsitellään blokkeina, eivätkä ne silloin voi kehittyä. Hyville johtajille on kysyntää etenkin huonoina aikoina, Luukkonen sanoo. Luukkonen ei tähänastisen uransa aikana ole joutunut kärsimään luottamuspulasta, vaikka takana onkin tiukkoja äänestysvalmisteluita. Kaupunkilaiset tykkäävät siitä, jos he näkevät kaupunginjohtajan vapaa-ajalla verkkarit jalassa. KL1_6-11.indd 10 4.1.2021 14.08. Rauman kerroksellisuus ja monimuotoisuus saivat minut hakemaan, Luukkonen sanoo. Ja sellaisen se Luukkosesta sai. Minusta on ihanaa, kun vastaan tulee joku uusi asia, josta en tiedä mitään ja sitten yhtäkkiä opin tai oivallan. Valinta tiesi Luukkoselle muuttoa Raumalle, sillä hän kuuluu niihin kuntajohtajiin, jotka haluavat asua johtamassaan kunnassa. Minulle on äärimmäisen tärkeää, että minut koetaan kaikissa puolueissa riippumattomaksi. Uusien asioiden opettelu on Luukkosen intohimo. Se voisi vahvistaa tulevaisuuden kehittämistä. Viihdyin Laitilassa, ja mietin miksi lähteä. Toisen asteen koulutuksen turvaaminen, osaavan työvoiman saanti ja muuttotappio ovat monille seutukaupungeille yhteisiä huolenaiheita, Luukkonen sanoo. Eräs valtuustoryhmä pyysi Luukkosta kokoukseensa esittelemään talousarviota. Jos asiat tuodaan suoraan päätöksentekoon, silloin ollaan helposti törmäyskurssilla, Luukkonen sanoo. Silloin hän mieluiten hikoilee juosten, pyöräillen ja joskus myös uiden. Elinkeinorakenteesta riippuen osalla seutukaupungeista on enemmän haasteita kuin toisilla. Mitä isompi asia, sitä enemmän siitä pitää keskustella. Hän toimii muun muassa seutukaupunkiverkoston puheenjohtajana ja istuu elinkeinoministeri Mika Lintilän, kesk., johtamassa kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä. Rauma on niistä vetovoimaisin, selvisi kaksi vuotta sitten toteutetussa tutkimuksessa. Kiitosta Luukkoselta saa syyskuussa Kuntamarkkinoilla järjestetty kuntajohtajien paneeli, joka toi saman pöydän ääreen neljän erikokoisen kunnan johtajat. Mietimme nyt, miten toteutamme tämän tänä vuonna. Luukkonen sanoo olleensa onnekas, sillä päättäjät ovat tukeneet häntä vaikeidenkin asioiden valmistelussa, vaikka hallituksessa ei aina ole vallinnutkaan yksimielisyyttä. Iltakoulussa ja lähetekeskusteluissa asioita voi taustoittaa ja niistä voi keskustella päättäjien kanssa ennen varsinaista päätöksentekoa
Luukkonen arvioi tuolloin, että valtion runsaan kymmenen miljoonan euron koronavirustuki on riittävä. Kolmivuotisen talousohjelman tähtäin on ensi vuodessa. Ne kunnat, jotka ovat investoineet koko ajan tasaisesti, pärjäävät. En usko, että se johtuu kehnosta taloudenpidosta. Minä halaan ihmisiä mielelläni. SOTE-RATKAISU PIAN Alkaneelta vuodelta Luukkonen toivoo pikaista sote-ratkaisua sekä perinpohjaista keskustelua kuntien valtionosuusjärjestelmästä. Se oli tärkeä ja arvokas tunti myös siksi, että kuulin, mitä muut puhuivat. Viime vuonna alijäämää kertyi 13,7 miljoonaa euroa. KL1_6-11.indd 11 4.1.2021 14.08. Elinkeinoelämä ei katso kuntaeikä maakuntarajoja. Keväällä hän iloitsi, kun kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., kutsui kuntajohtajia säännöllisesti etäkokouksiin. ] Johanna Luukkonen • Syntyi 12.12.1966 Riihimäellä • Koulutukseltaan liikunnanohjaaja, lastentarhanopettaja ja hallintotieteiden maisteri • Rauman kaupunginjohtaja 1.7.2020 alkaen • Johti Laitilan kaupunkia vuosina 2017–2020 ja Kangasniemen kuntaa vuosina 2015–2017 • Toimi Hyvinkään kaupungin hankintapäällikkönä vuosina 2011–2014 ja varhaiskasvatuksen aluepäällikkönä vuosina 2002–2011 • Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja elokuusta 2019 alkaen • Hansel Oy:n hallituksen jäsen • Perheeseen kuuluu aviopuoliso • Harrastaa maastoja maantiepyöräilyä, juoksua, hikiliikuntaa ja golfia KORONATUKI PAIKKAA Ennen koronaa työ vei Johanna Luukkosen harva se viikko Helsinkiin. Kuluneesta koronavuodesta Luukkonen löytää jotain hyvääkin. Etäkokousten myötä kohtaamisten merkitys vuorovaikutuksessa korostuu, hän sanoo. Olemme toistaiseksi selvinneet kohtuullisilla kustannuksilla, mutta tulevaisuudesta emme tiedä. Tulevaisuuden haaste on, miten matkailijat pidetään. Hän seuraa nyt herkällä korvalla koronatilanteen kehitystä maailmalla ja sen vaikutuksia raumalaisille yrityksille. Jos koronatilanne maailmalla heikkenee, Suomen vienti voi sakata. Vielä joulukuussa Rauman koronavirustilanne vaikutti varsin hyvältä. Toinen ilonaihe liittyy viime kesän matkailuun. Kuntalehti 1 / 2021 11 Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Partanen [ Kuka. Silloin Rauman kaupungin verotulot laskevat, ja se on sitten isoa ropinaa. Siitä Vanhan Rauman toimijat ovat antaneet kaupungille kiitosta. • Lohdullista tässä ajassa on Johanna Luukkosesta se, että kaikkien kollegoiden kanssa voi keskustella samoista teemoista: sotesta, taloudesta ja koronasta. Kotimaan matkailijat löysivät meidät. Valtion tulisi pohtia, miksi kahdella kolmasosalla kunnista menee huonosti. Koronatukien ansiosta kuntien valtionosuudet nousevat sille tasolle, jolla ne olivat vuonna 2015, kun valtionosuuksien leikkaaminen alkoi, Luukkonen huomauttaa. Nyt näyttää siltä, että suhteessa tarpeeseen Rauma jää plussan puolelle. Rauman taloudessa oli vaikeuksia jo ennen koronaa. Luukkosen mukaan syypää Rauman ja monen muunkin kunnan talouskurimukseen on pitkittynyt korjausvelka. Olen sanonut kollegoille ja yhteistyökumppaneille, että sitten kun korona on ohi, en päästä teistä irti. Siinä tuli kuulluksi tulemisen tunne, kun jokainen sai vuorollaan viestiä suoraan ministerille. Sen vuoksi investointipaine on kerralla liian iso, Luukkonen summaa
Sen pieli puolestaan viittaa seudulla tapahtuvaan nopeaan maankohoamiseen. Joka toinen vuosi järjestettävä festivaali sai alkunsa vuonna 2008, kun kunnassa paikallisten taiteilijoiden ja kunnallispoliitikkojen synergiat kohtasivat ainutlaatuisella tavalla, kertoo Huttunen. Syntyi yhteinen tahtotila tehdä Iistä taidepaikkakunta. Kuukunen esimerkiksi on taiteilijan oman ilmauksen mukaan juurevan maan humoristinen sieni. Mutta toiset kestävät ajan hammasta, kuten Kummalliset kukat. Kummalliset kukat paljastettiin viime vuoden kesäkuussa, ja se on kunnan uusin taidehankinta. Julkisia taideteoksia Iissä on viitisenkymmentä. Kummalliset kukat on veistoskokonaisuus, joka käsittää kolme botanistin silmiin erikoista, mosaiikkipäällysteistä kukkaa: Kaihonkukan, Kultatyräkin ja Kuukusen. Siitä kertovat lukuisat kuvat, joita veistoksesta on postattu sosiaaliseen mediaan. HUTTUNEN on seurannut tarkalla korvalla, miten iiläiset ottavat kukkaveistoksen Ii: Kummalliset kukat (2020) Kuva: Inka Hyvönen vastaan. Teos aateloi puiston. ] TAIDEKESKUS KulttuuriKauppilan vastaava tuottaja Jetta Huttunen on tehnyt päätöksensä: Iin kunnan aarre ei sittenkään ole joen varrella sijaitseva Sanna Koiviston pronssiveistos Iijoen uitolle (2003), jossa kolme tukkijätkää haroo keksillä tukkia parempaan suuntaan. [ Mikä vaakuna. Vaakunan on suunnitellut Kaj Kajander. Hän oli suunnitellut myös aiemmin Iin vaakunan. Ainakin asumispalveluyksikön väki, joka näkee Kummalliset kukat suoraan ikkunastaan, pitää teoksesta kovasti. Osana teosta on käytetty paikallisia kierrätyslautasia ja Iin työhönvalmennuskeskuksen taidepajojen valmistamia mosaiikkipisaroita. 12 Kuntalehti 1 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Iin vaakuna on vahvistettu alun perin vaakunaksi Kuivaniemelle, mutta vaakunasta tuli Iin tunnus vuonna 2007, kun kunnat yhdistyivät. Aiemmin horsmaa pukannut joutomaa haluttiin ottaa aktiiviseen virkistyskäyttöön ja ylentää se ympäristötaiteella, kertoo Huttunen. Tässä onkin juju: teoksella on haluttu houkutella ihmisiä vastaperustettuun Lähde!-nimiseen puistoon. Huttunen kertoo, että teos käsittelee luontoa ja luontoyhteyttä, kuten monet muutkin Suomisen työt. • Katja Martelius IIN kunnan vaakunan selitys on ”hopeakentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje; molemmat sinisiä”. Kummallisista kukista onkin kovaa vauhtia tulossa kuntalaisten suosikki. KL1_12-15.indd 12 4.1.2021 14.28. Kun ihmiset alkavat ottaa selfieitä, niin jotain on tehty oikein. On tosin kuultu sellaisiakin kommentteja, että veistos sijaitsee turhan kaukana keskustasta. Sen sijaan aarre olkoon kuvataiteilija Paula Suomisen mosaiikkiveistos Kummalliset kukat (2020), joka sijaitsee hiukan syrjemmällä terveyskeskuksen takana. Suurin osa on paikallisen ympäristötaidefestivaalin Art Ii Biennaalen satoa. Hylje viittaan kunnan sijaintiin Pohjanlahden rannikolla. Usein nämä ympäristötaideteokset ovat luonteeltaan katoavaisia ja sulautuvat ajan kanssa osaksi iiläistä luontoa. Osana tapahtumaa kunta sitoutuu hankkimaan kokoelmaansa taidetta
Ehdokashankinta pääsi koronan takia kunnolla käyntiin vasta loppukesästä, joten olemme myöhässä aikataulusta. Aina tietysti pitkäaikaisia valtuutettuja ei enää asetu uudelleen ehdolle, mutta samalla ihan uusia ihmisiä politiikan ulkopuolelta haluaa mukaan, kertoo SDP:n puoluesihteeri Antton Grönholm. • Eero Karisto Enemmistö kansanedustajista on lähdössä ehdolle kuntavaaleihin, selviää STT:n kyselystä. Keskitymme erityisesti tietyille alueille, ja tavoitteemme on saada niissä paikoissa kattavia ja laadukkaita listoja. Suurin piirtein viime vaaleja edeltävässä tahdissa ollaan. KUNTALEHTI KYSYI näkymiä puoluesihteereiltä sähköpostitse ennen joulutaukoa. Ehdokashankinta on edennyt edelliskertaa nopeammin, ja nyt on julkistettu kiinnostavia uusia ehdokkaita, kuten Susijengin eli miesten koripallomaajoukkueen Shawn Huffin ehdokkuus Helsingissä. Puoluesihteeri Fredrik Guseffin mukaan ehdokasasettelu on kehittynyt mukavasti. Perussuomalaisilla on 3 300 ehdokasta ja tavoitteena on 6 000–6 500 ehdokasta, kertoo puoluesihteeri Simo Grönroos. Kokoomuksen ehdokkuus kiinnostaa. Vihreillä ehdokkaita on hiukan alle 1 500. Maksimaalinen ja monipuolinen ehdokasmäärä on puolueille tärkeä tavoite, sillä jokaisen ehdokkaan uskotaan tuovan ääniä, jotka puolueelta muuten voisivat jäädä saamatta. Tavoite on ennallaan, vuoden 2017 ehdokasmäärän ylittäminen. Keskustalla on perinteisesti ollut eniten kuntavaaliehdokkaita koko maassa. Liike Nytillä on useita satoja ehdokkaita ympäri maata, mutta puolue ei ole asettanut mitään tiettyä ehdokastavoitetta. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vihreillä oli 2 600 ehdokasta. Niinpä puolueiden yleinen viesti on, että korona hiukan hidastaa hyvin sujuvaa ehdokashankintaa. Tavoitteemme on kasvattaa selkeästi ehdokasmäärää viime kuntavaaleista, jolloin ehdokkaita oli 5 739, kertoo kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko. Kuva: Eduskunta KL1_12-15.indd 13 4.1.2021 14.28. Sellaisen saa pienemmissä tai keskisuurissa kunnissa kokoon harva puolue. Tilanne näyttää hyvältä ja työ jatkuu, sanoo vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen. Kokoomuksella on tällä hetkellä koossa noin 3 000 ehdokasta. Vasemmistoliitolla on ehdokkaita noin 1 700–1 900 ja ehdokasasettelu etenee paikoitellen oikein ripeästikin, kertoo puoluesihteeri Mikko Koikkalainen. Haasteista huolimatta lähdemme kuntavaaleihin ihan positiivisilla näkymillä, Koikkalainen sanoo. Ehdokashankinta edistyy samaan tahtiin kuin viimeksikin, kertoo puoluesihteeri Asmo Maanselkä. Kuntalehti 1 / 2021 13 [ Kuntavaalit 2021 ] UUSI VUOSI vie ajatukset entistä tiiviimmin tuleviin kuntavaaleihin, vaikka korona on edelleen vaivanamme. SDP:llä ehdokkaita on lähes 3 500, ja se on yli puolet tavoitteesta. Koronatilanteen vaikeutuminen voi hankaloittaa ehdokasasettelua ja vaalien käymistä, mutta toisaalta puolueväki on tottunut toimimaan aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa ja verkossa, hän sanoo. Eduskunnassa on istuntotauko helmikuun alkuun saakka. Näkymät ovat oikein hyvät. Ehdokasasettelu käy kiivaana, sanoo puoluesihteeri Juhani Klemetti. Tavoitteena on ylittää vuoden 2017 tilanne, jolloin oli noin 3 200 ehdokasta. Kristillisdemokraateilla on 1 000 ehdokasta ja tavoite on 2 000 ehdokasta. Ehdokashankinta etenee edelleen nopeammassa tahdissa kuin neljä vuotta sitten, kertoo keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Tavoite on runsaat 6 000 ehdokasta eli sama kuin vuonna 2017, jolloin puolueella oli 6 132 ehdokasta. Täysi ehdokaslista on puolitoista kertaa valittavien määrä. Mikään puolue ei myönnä, että ehdokashankinta olisi vaikeuksissa, koska se antaisi mielikuvan puolueen vetovoiman hiipumisesta. Ehdokkaita on jo nyt kymmenillä paikkakunnilla enemmän kuin viime vaalien lopullisilla listoilla. Ehdokashankinta etenee sittenkin Meille hakeutuu tällä hetkellä paljon ehdokkaita, joille on tärkeää nähdä tulevaisuus positiivisesti ja varautua tuleviin vuosiin kunnissa määrätietoisella politiikalla, hän sanoo. Keskustalla on nyt 3 000 ehdokasta ja kokonaistavoite on 7 500 ehdokasta. Koronatilanne asettaa ehdokashankinnalle omat haasteensa, mutta puolueella on käytössä uusia konsteja ja jäsenmäärältään kasvavan puolueen kentältä löytyy kyllä intoa ja aktiivisuutta. Vaalivalmistelujen olennaisin osuus tässä vaiheessa on ehdokashankinta. RKP:llä on noin 800–850 sovittua ehdokasta
”SOSIAALISESSA mediassa jokainen käyttäjä rakentaa itsestään jonkinlaista imagoa viestiessään siellä. Kirjailija Risto Isomäki Aarre-lehden kolumnissaan. MustRead-verkkojulkaisun Brysselin-kirjeenvaihtaja Mika Horelli blogissaan. Etelä-Savo menetti kaksi kuntaa, kun Heinävesi siirtyi Pohjois-Karjalaan ja Joroinen Pohjois-Savoon. Kahdeksan työntekijää jää Honkajoen toimipisteeseen. ”EPÄTYYPILLISEN työn määrä ei ole räjähtänyt käsiin, mutta se on vakiintunut osaksi suomalaisia työmarkkinarakennetta. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jussi Välimaa Talous ja yhteiskunta -lehdessä. Norrbo tyhjentää kuitenkin työhuonettaan Honkajoella, sillä hänen päätoimipisteensä on Kankaanpäässä. Jotakin on tehtävä asian korjaamiseksi. Ilkka Kaitila, Sirkku Kupiainen, Nina Sajaniemi ja Vappu Taipale Kanava-lehdessä. Tämän vien kotiin. Ennen kuin epätyypillisellä työllä voi saavuttaa samanlaisen toimeentulon kuin tyypillisellä työllä, sitä on epärehellistä markkinoida kestävänä ratkaisuna. Vuoden ainoa kuntaliitos toteutui vuodenvaihteessa. Kunnantalo ei tyhjene, sillä vain neljä työntekijää siirtyy Kankaanpään kaupungintalolle. Se pitää ottaa huomioon, kun sosiaaliturvaa nyt uudistetaan. 14 Kuntalehti 1 / 2021 [ Kuvattua ] [ Sanottua ] VUODENVAIHTEESSA viisi kuntaa vaihtoi maakuntaa. ”NIIN kauan kuin ihminen liikkuu suomalaisissa metsissä, hän saa koko ajan lähes täydellistä tasapainoharjoitusta. Sen takia se pitää tehdä hyvin.” Teknologiayhtiö Vincitin johtaja Saana Rossi Helsingin Sanomissa. ”SE, MITEN kohtelemme ihmisiä rekrytointiprosessissa, on kriittistä. [ Luku ] 5 HONKAJOKI on nyt osa Kankaanpään kaupunkia. ”ERILAISISSA organisaatioissa ympäri maailman on viimeistään nyt herätty siihen, että merkittävää osaa toimistoissa tehdystä tietotyöstä tai aikaisemmin henkilökohtaisesti hoidetuista tapaamisista ei yksinkertaisesti kannata enää siirtää verkosta reaalimaailmaan: jatkamalla etätöitä ja pitämällä kokoukset verkossa säästetään merkittävästi rahaa sekä toimitilaettä matkakuluissa. Se kertoo organisaation tavasta toimia ja olla. Minullakin on täällä tekemistä, koska toimin lomituspalvelujen esimiehenä, kertoo Honkajoen kunnanjohtajana viimeksi toiminut Ulla Norrbo, joka siirtyi Kankaanpään kaupungin kehittämisjohtajaksi. Sain sen Honkajoen 150-vuotisjuhlavuonna, hän esittelee lahjaksi saamaansa Lea Bision tekemää mosaiikkiteosta, joka kuvaa Honkajoen vaakunaa. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus Polemiikki-lehdessä. Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomesta Pirkanmaahan. Iitti vaihtoi Kymenlaakson Päijät-Hämeeseen ja Isokyrö Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaahan. Martta Nieminen Kuva: Jussi Partanen KL1_12-15.indd 14 4.1.2021 14.28. Päätoimittaja Tuija Siltamäki Ylioppilaslehden pääkirjoituksessa. ”PIAN viisikymmentä vuotta täyttävä peruskoulu on tilanteessa, jossa ongelma – poikien tyttöjä heikompi menestys – on todettu ja sen seuraukset ovat nähtävissä. ”SUOMESSA on koulutuspoliittisesti huolestuttavaa se, että kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on vahvistunut
Kuntalehti 1 / 2021 15 [ Tape ] anteeks ny vaan, muTa mun tarTis päästä siivoon teitin jälkiänne. Pystytkö puhumaan. Se oli mielenkiintoinen tilanne, koska meillähän oli Olki20-turvallisuusharjoitus edellisenä päivänä. joulukuuta säteilypiikki, joka ei aiheuttanut vaaraa ihmisille ja ympäristölle. Sitten kun kokous oli päättymäisillään, huomattiin uutisista, että tämmöinen tilanne on päällä. Tilannetta pidettiin kuitenkin vakavana häiriönä. Kyllä me sitten laitoimme kunnan verkkosivuille tiedon siitä, että tilanne on hallinnassa. • Martta Nieminen KL1_12-15.indd 15 4.1.2021 14.28. Missä olit silloin, kun havaitsit uutisen. Kyllä tämmöinen häiriö oli ihan Säteilyturvakeskuksenkin mukaan poikkeuksellinen. vai hoitaako yhteiskunta. Siellä tekniikka on pelannut eikä ole tullut mitään vaaraa kenellekään eikä ympäristölle. Meillä alkoi silloin kahdentoista aikaan kunnan johtoryhmän kokous. Sehän oli Olkiluodossa niin sanottu nollatason häiriötilanne. ] Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi vastaa puhelimeen. Johtoryhmässä oli sen verran tiivistä settiä, ettei kukaan meistä katsonut puhelimiaan. Hyvässä yhteishengessä viedään hommaa eteenpäin, mutta tieto olisi kyllä meidän näkemyksemme mukaan pitänyt tulla kunnalle aikaisemmin. Onko vastaavia häiriöitä tapahtunut aiemmin kunnanjohtaja-aikanasi. Tietoa rupesi sitten tulemaan. Me haluamme nimenomaan oppia näistä tilanteista. Tietysti meillä on tarpeen vaatiessa mahdollisuus informoida kuntalaisia tekstiviestein, mutta nyt sellaista ei lähetetty. Onni tässä tietysti on se, että laitos on toiminut juuri niin kuin on pitänyt. Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalan kakkosyksikön sisällä havaittiin 10. Olet toiminut Eurajoen kunnanjohtajana neljä vuotta. Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen se, että mahtaakohan tämä olla harjoitus eli onko jollakin lipsahtanut harjoitusviesti julkisuuteen. Olisiko kunnalle pitänyt ilmoittaa tapahtuneesta nopeammin kuin nyt tehtiin. Laitoksen turvajärjestelmät toimivat niin kuin pitikin. Kyllä pystyn. Olisiko kunnalla ollut mahdollisuutta rauhoitella kuntalaisia, jos tiedettiin, ettei vaaraa ole. On se sitten mikä tahansa kriisitilanne, tiedon täytyy tulla nopeasti, koska kunta voi sitten nostaa valmiusastettaan tarpeen mukaan. Tiedotusvälineissäkin oli silloin jo tieto siitä, että tilanne on hallinnassa. [ Pystytkö puhumaan. Kyllä se kuitenkin totista totta oli, ja sen jälkeen olimme pelastuslaitokseen yhteydessä. Kuulit itse ensimmäisen kerran häiriöstä vasta tiedotusvälineiden kautta monta tuntia tapahtuneen jälkeen. Mitä tästä pitää ottaa opiksi. Miten reagoitte uutiseen. Tässä oli Eurajoen kunnan lisäksi kyse koko seutukunnasta. Tässä on nyt käyty sitä prosessia läpi ja keskusteltu Teollisuuden Voiman ja Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa siitä, mistä viive johtui
16 Kuntalehti 1 / 2021 TÖIHIN KOKEILULLA TAI ILMAN Työllisyyden kuntakokeilu siirtyi vuodenvaihteesta maaliskuulle. Virtain kaupungissa Pirkanmaalla olisi haluttu aloittaa heti, mutta Pohjois-Karjalan Ilomantsia siirto ei hetkauta puoleen tai toiseen. Se kokeilee ennätyksellisen laajan työttömyyden taltuttamista omin keinoin. KL1_16-33.indd 16 4.1.2021 14.30
[ Työ ] Kuva: Riikka Hurri Kunnantalon raput puhtaiksi lumesta, siis tervetuloa palveltavaksi kunnan järjestämään työllisyyspalveluun. KL1_16-33.indd 17 4.1.2021 14.30. Kuntalehti 1 / 2021 17 . Lumille kyytiä Ilomantsissa antaa kiinteistönhoidon apulainen Kimmo Hurskainen
Viitasaari viittaa työja elinkeinotoimistojen URA-asiakastietojärjestelmään, jonka hallinnointiin vaaditaan kokeilukunnilta yli puolet yhden ihmisen työajasta. Ennemmin haaste on lainsäädäntö, sillä se huomioi isoja paremmin kuin pienten kuntien tilannetta. Jos ja kun fyysisiä kohtaamisia voidaan kevään aikana järjestää, kuntien työllisyyskokeiluja on tarkoitus edistää Virroilla näistä kahdesta rakennuksesta. Mukaan yhteistyöhön haalitaan ainakin Virroilla aiempaa rivakammin myös oppilaitoksia. TEtoimistojen vastuuta siirtyy kunnille, joissa paikallinen tilanne ymmärretään parhaiten. Ennen kaikkea kokeilu avaa mahdollisuuksia jouhevampaan toimintaan, mutta toki se tuo myös hieman lisäresursseja. Hankaluuksia on tullut siitä, voimmeko ohjata edellytettyä työaikaa yhdelle ihmiselle. Kaikilla on nyt kova motivaatio viedä tilannetta eteenpäin. KOKEILUSSA TOISTA KERTAA Pirkanmaalla työllisyyden kuntakokeilu on toinen. Kuinka hyvin pieniä kuntia kokeilun valmisteluissa on kuultu. Toista sataa kuntaa käsittävän kokeilun piti alkaa keväällä, mutta sitä lykättiin jo ennen koronapandemiaa syyskuulle. Kokeilun siirtyminen on harmillista, mutta olemme entistä valmiimpia maaliskuussa. Tietysti Tampere tekee omat isot päätöksensä, mutta meillä on ollut kokeilun valmisteluissa vastuu ja vapaus kehittää omaa paikallista toimintaa. Virroilla työllisyyttä hoitaa monta työntekijää osana työtään esimerkiksi sosiaalityössä. [ Työ ] 18 Kuntalehti 1 / 2021 T äällä se sitten alkaa! Virtain kaupungin kaupunginjohtaja Juha Viitasaari seisoo kaupungintalon ja sen naapurin, valtion virastotalon, edessä. Virroilla olisi Viitasaaren mukaan ollut täysi valmius aloittaa työllisyyden kuntakokeilu vuoden alussa, kuten tarkoitus oli. Ainakin aluksi. Hän pitää kokeilun tavoitteita konkreettisina ja tarpeellisina. Työllisyyden kuntakokeilun aloittaminen on takunnut useaan kertaan. Saamme kaupunkiin uuden kokopäiväisen työllisyyttä edistävän työntekijän. Käytännössä siirto ei aiheuta meillä merkittäviä kuluja, sillä voimme lykätä henkilöstöjärjestelyjä ja muita valmisteluja. Olemme saaneet vaikuttaa tilanteeseemme, eikä esimerkiksi Tampereen koko ole ollut meille ongelma. Yhteistyö pelaa hyvin. Tosin vielä joulukuussa ei tiedetty virastotaloon tulijaa nimeltä. Kaupungissa selvitetään parhaillaan, josko kokeilutoimintaa voitaisiin aloituksen jälkeen siirtää vielä lähemmäs kenttää, paikalliseen toisen asteen oppilaitokseen tai kirjastoon. Virroilla on asukkaita reilut 6 000, Tampereella noin 240 000 ja maakunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Nokialla, noin 34 000. Viitasaari kertoo mielissään, että Pirkanmaa on ollut järjestelyissään valtakunnallisesti kärjessä, sillä aiemmasta kokemuksesta on apua. Siitä alkua lykättiin alkuvuoteen ja nyt tuoreimpana lykkäyksenä maaliskuulle. Kuka tahansa Virroille sitten tuleekin, hän on virallisesti TE-toimiston palkkalistoilla mutta kunnan työnjohdon alla. Hänen mielestään työttömät ja työnantajat saadaan kokeilussa aiempaa vahvemmin ja saumattomammin yhteistyöhön. Juha Viitasaari, Virrat Kuva: Rami Marjamäki KL1_16-33.indd 18 4.1.2021 14.30
Kaupungissa on muovija metalliteollisuutta, joissa tarvitaan suorittavan tason lisäksi insinööritason osaamista. KL1_16-33.indd 19 4.1.2021 14.30. Meillä oli tosi kiire rekrytointien kanssa. Immosen mielestä Pirkanmaan kunnat ovat onnistuneet keskenään sopimisissa hyvin. Kokeilu ei ole ilmaista tehdä, siinä käytetään meidän ja kuntien resursseja. Kokeilun tavoitteena on ollut, että jos samassa kokeilussa on mukana useampi kunta, kunnat sopivat keskenään toiminnoista ja niiden hoitamisesta. Loppuvuodesta luku oli 9,2 prosenttia. Uusia yhteisiä toimintatapoja toivoo myös Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riku Immonen. Niistä voi koitua lisäkustannuksia. Joutunemme varmistamaan sosiaalityöntekijälle vähintään tuon vaaditun työajan. Mutta on totta, että kansainvälisessä vertailuissa meillä TE-toimistoissa on ollut vähän resursseja vaikka naapurimaihin verrattaessa. MOTIVAATIO PÄÄLLÄ Virtain kaupungissa työttömyys on ollut hyvin hallinnassa. Työttömien määrä kulkee talousKokeilu ei ole ilmaista tehdä, siinä käytetään meidän ja kuntien resursseja. Näistä 50 rekrytoidaan siirtoa varten. Kaupungissa on niin sanottuja kohtaanto-ongelmia eli työttömät ja olemassa olevat työpaikat eivät syystä tai toisesta kohtaa. Tarkoitus on päästä kokeilun aikana samoihin lukemiin kuin ennen koronaa. Hän kuitenkin huomauttaa olevansa skeptinen, sillä yleiset taloussuhdanteet mahdollisine isoine irtisanomisineen vaikuttavat ratkaisevasti työllisyyden kehittymiseen. Nyt pääsemme saattamaan ne loppuun asti. Meidän näkökulmastamme on hyvä, että Tampereen kaupunki on neuvottelukumppani muiden kuntien kanssa ja myös meidän suuntaamme. Immonen huomauttaa, että kunnilla on ollut mahdollisuus kertoa toiveitaan ja vaikuttaa siirrettäviin rekrytoitaviin ihmisiin. Siitä aiheutuu henkilöstöjärjestelyjä, mahdollisesti uuden henkilön palkkaustarve ja siten lisäkuluja. Immonen nimeää teknologian uuden kokeilun selkeäksi eroksi edelliseen kokeiluun. Jos yli puolikasta työaikaa ei järjesty, myöskään oikeuksia järjestelmän käyttöön ei tule. Hän huomauttaa, että kunnille tulee lisää valtuuksia ja ne voivat hoitaa asiakkaan tilannetta kokonaisuutena. Meillä on samaan aikaan pulaa osaavasta työvoimasta jopa niin, että tilanne vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen, kaupunginjohtaja Juha Viitasaari kertoo. Tekniikka on kehittynyt nopeasti, ja asiakassiirrot TEtoimistosta kuntiin hoituvat nyt automaattisesti, ilman manuaalista työtä. Mutta myös sosiaalija terveystoimiala kaipaa lisää tekijöitä. Selkeä puute hänen mielestään sen sijaan on, että kokeilun kustannusvaikutuksia on arvioitu vähänlaisesti. Siinä on myös kokeilun keskeinen idea, eikä meillä TE-toimistoissa ole ollut sellaiseen aiemmin mahdollisuutta. Kuntiin siirretään Pirkanmaalla noin 170 työntekijää. Kaikkia näitä aloja varten olemme tehneet temppuja, ja muun muassa kouluttautumismahdollisuuksia on parannettu. Ennen koronapandemiaa työttömiä oli noin kuusi prosenttia työvoimasta. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, mitä kaikkea kokeilulla saadaan aikaan. Oletan, että kun ihmisiä saadaan kuntiin, läheisyys auttaa työllistymistä. Kokeilun lykkääntymistä Immonen kommentoi huomauttamalla, että lisäaika on tervetullutta. Lainvalmistelijat halusivat varmistaa, etteivät asiattomat pääse katsomaan järjestelmästä henkilötietoja. Eikä mitä tahansa insinööriosaamista, sillä teollisuusyritykset hyödyntävät muun muassa robotiikkaa. TUKEA TEKNOLOGIASTA Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Riku Immonen kertoo, että koronaresurssien myötä TE-toimistoon saatiin palkattua määräaikaisia työntekijöitä, joita voidaan kokeilun alkaessa siirtää kuntiin. Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto Virtain kaupunginjohtaja Juha Viitasaari kertoo, että kaupungissa joudutaan tekemään kokeilun takia henkilöstöjärjestelyjä. Viitasaari pohtii, että työllisyydenhoito on ollut Suomessa jäyhän toiminnan maineessa. Kummassakin päässä pitäisi selkeästi arvioida mahdolliset kustannushyödyt. Viitasaari sanoo ymmärtävänsä, miksi laissa on päädytty nykyisen kaltaiseen ratkaisuun. Kuntalehti 1 / 2021 19 . Hän toivoo, että kun yhteistyöstä saadaan joustavaa ja työllisyydenhoidon asiantuntijat pääsevät käymään työttömän tilannetta kokonaisuutena läpi, tuloksia syntyy nopeasti
Ilomantsissa tilanne ratkaistiin siten, että määräaikaisen työllisyyskoordinaattorin työpaikkaa varten varattiin talousarvioon kolmen vuoden pidennys. Hallitus halusi kokeiluun erittäin hyvän seurantajärjestelmän, joka välittää tietoa nopeasti kokeilujen hyödynnettäväksi ja myös muihin hankkeisiin. Korona-aikaan meille tuli melkein 20 000 uutta työtöntä. Ilomantsi ilmoitti ennen vuodenvaihdetta Lieksan tavoin jättäytyvänsä pois Maisema-Karjalan kuntakokeilusta, ja samalla kuntakokeilu jää toteutumatta myös Kiteellä, Juuassa, Rääkkylässä, Heinävedellä ja Tohmajärvellä. Myös työttömien työterveyshuollon palveluja on tarkoitus kehittää, sillä yli viisikymppisillä voi olla muun muassa tukija liikuntaelinten sairauksia. Marjut Ahokas, Ilomantsi Ilomantsi aikoo tehdä oman kokeilunsa ja hakee siihen Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. PIILOTYÖPAIKAT ESILLE Koronapandemia on nostanut kuntien työmarkkinatuen maksuosuuksia reippaasti. [ Työ ] 20 Kuntalehti 1 / 2021 Siirtymäaika hiomiseen kehityksen sykleissä. Toivon, ettei kokeilu kaadu mihinkään turhanpäiväiseen, vaan työttömien asiaa päästään parantamaan laajemmin koko maassa, hän summaa. Viitasaari on toiveikas. Ilomantsiin pyritään saamaan myös oma uusi työllisyyden hanke, johon kunta hakee ESR-rahoitusta. Ei haluttu riskiä, että yhdenkään ihmisen toimeentulo vaikeutuisi tietojärjestelmän takia. Joidenkin elämänhallinnantaidot ovat voineet karata, ja heillekin pyritään löytämään työelämän polkuja. Ståhlberg muistuttaa, että työllisyyden kuntakokeilun rinnalla valmistellaan kovalla vauhdilla muitakin työllisyyshankkeita ja pysyvää työvoimapalvelurakennetta. Kokeilu olisi ottanut enemmän kuin antanut. Kunnanjohtaja Marjut Ahokas sanoo, että työttömyyttä on pakko saada vähenemään. Kaikkialla valmistautuminen ei kuitenkaan ollut yhtä pitkällä, ja kokeilussa olevat kunnat olivat Ståhlbergin mukaan loppuvuodesta hyvin eri kohdissa. Tarkoitus on päästä pienentämään kunnalle tulevia työmarkkinatuen sakkomaksuja, Ahokas sanoo. Kokeilusta olisi tullut omat kustannuksensa, jotka lasketaan työmarkkinatukea vastaavasta kuntaosuudesta. Eniten kirvelsi kuitenkin se, että kokeilussa meille olisi jäänyt työllisyydenhoitoon nykyisen yhden ihmisen työpanoksen sijaan vain hänen puolikkaansa. Jokaisessa kokeilukunnassa on yhteisesti ri, Outokumpu ja Polvijärvi. Tai sitten käytetään aikaa heidän eläkeselvittelyihinsä. Hallinnointikustannus oli toki pieni. KL1_16-33.indd 20 4.1.2021 14.30. Täällä se ei sitten ala! Pohjois-Karjalan Ilomantsissa ja kuudessa alueen kunnassa päädyttiin päinvastaiseen ratkaisuun kuin Pirkanmaalla. Esimerkiksi osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi on valmisteilla useampi hanke, joilla on yhdyspintoja kuntakokeilun kanssa. Syy oli mielestäni tosi painava. Pohjois-Karjalassa Joensuun vetämässä työllisyyden kuntakokeilussa mukana ovat Kontiolahti, LipeVIRTAIN kaupungin tavoin monessa kunnassa oltiin täydessä valmiudessa kokeilun alkuun vuodenvaihteessa, tai olisi oltu jo ennen sitä, kertoo työja elinkeinoministeriön (TEM) johtava asiantuntija Tanja Ståhlberg. Kelan tilastojen mukaan puolessa vuodessa kuntien osuus työmarkkinatukikuluista kasvoi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 45,5 miljoonaa euroa. Ne etenevät käsi kädessä kokeilun kanssa, ja kokeilusta tuotetaan tietoa muuhun valmisteluun. Tarkoitus on saada töitä tai koulutusta erityisesti työttömille nuorille sekä yli 55-vuotiaille, joilla on jokin työllistymisen este. Ståhlberg korostaa kuntakokeilussa tiedon reaaliaikaisuutta. MIKSI POIS KOKEILUSTA. Toivottavasti myös valmiina olleissa kunnissa voidaan hyödyntää siirtymäaika omien toimintaja yhteistyömallien hiomiseen, hän sanoo. Ahokkaan mielestä ennakkokäsitys oli todellisuutta ruusuisempi. Mutta meidän on pakko tehdä jotakin. Poikkeusaikoina on vaikea arvioida minkään yksittäisen toimenpiteen vaikuttavuutta, Immonen sanoo. Ilomantsi toivoi työllisyyden kuntakokeilusta apua myös sakkojen pienentämiseen, jotka ovat kunnassa noin 410 000 euroa vuodessa. Myöskään URA-asiakastietojärjestelmää ei olisi saatu toimitettua kuntien käyttöön vuoden alussa. Silti hän uskoo, että vuoden aikana voidaan saada näkyviin, mihin suuntaan kokeilulla päästään. Ståhlberg sanoo, ettei kokeilua haluttu aloittaa vajaalla henkilöstöllä. Kaikilla on nyt kova motivaatio viedä tilannetta eteenpäin. Mittaaminen ja seuranta ovat tehokkaampia kuin edellisellä kerralla. Meillä oli kokeilusta poisjäämiseen selkeä peruste, sillä kokeilu olisi ottanut enemmän kuin antanut, perustelee Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas. Työttömyys on Ilomantsissa yksi maakunnan suurimmista ja pahimmillaan jopa 20 prosentin tuntumassa. Järjestelmän käyttöönotto keskeneräisenä ei ollut mahdollista, koska riskinä olisi ollut väärät tai puutteelliset etuuspäätökset. Ministeriö oli kysynyt tilannetta marraskuun alussa. Hänen avullaan on tarkoitus nostaa työllisyyttä yhdessä paikallisten kumppaneiden, TE-toimiston lisäksi esimerkiksi järjestöjen ja yritysten, kanssa. Kun valtion puolella yt-menettely eteni yksittäisten ihmisten tasolle, nousi huoli, saadaanko tiukassa aikataulussa tammikuun alkuun mennessä riittävä henkilötyövuosimäärä siirrettyä kuntiin
Ståhlberg kertoo, että kuka tahansa voi tarkastella uudesta portaalista kokeilukuntien tuloksia. • Tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Siten saamme hyvät käytännöt leviämään. On tosi tärkeää, että muutosta johdetaan yhteistyössä ja että jokaisen yksittäisen ihmisen muutosprosesseja johdetaan. Lisäksi julkaisemme kevään aikana julkisen tietoportaalin, joka tulee toimimaan samaan tapaan kuten tutkihallintoa.fi-portaali. Hän sanoo, että visiopuheita enemmän nyt tarvitaan tietoa ja tukea siinä, mitä oikeasti ja konkreettisesti ryhdytään tekemään ja millaisia tuloksia tavoitellaan. Jos jollakin on oikein hyvä juttu, muut voivat ottaa siitä mallia. • Kokeiluissa kehitetään työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, jotta voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista yksilölliset tilanteet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet. Ståhlberg huomauttaa, että muutos on iso TE-toimistojen ihmisten lisäksi myös kuntien työntekijöille. Reaaliaikaisen ja avoimen tiedon välittämisen merkitystä on opittu Tanskan työllisyydenhoidon mallista. • Kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat esittivät yhdessä Kuntaliiton kanssa tekemässään kannanotossa, että työllisyyden kuntakokeilujen tulisi toimia ennen kaikkea pilotteina pysyvän mallin käyttöönotolle. • Kirsi Riipinen Kuva: Riikka Hurri KL1_16-33.indd 21 4.1.2021 14.30. Ahokas pohtii, että työllisyyden parantaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. [ Info ] sovitut mittarit, ja seuranta on jatkuvaa. Tiedon avulla on tarkoitus saada kunnat hakemaan toisiltaan sparrausapua. • Kirsi Riipinen Suurin työllistäjä on kunta itse, eikä sille puolelle ole tulossa uusia työpaikkoja. • Kohderyhmään kuuluvat myös kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja maahanmuuttajat. Tarkoituksena on löytää paikallisista yrityksistä piilotyöpaikkoja. Kuntien työntekijöitä on perehdytetty elokuusta alkaen, mutta TE-toimistojen väki siirtyy aika kylmiltään – ellei alkuvuotta hyödynnetä. Tiedosta tulee läpinäkyvää, ja sen toivotaan tukevan tiedolla johtamista. Yksi keino on hankkia yritysneuvonnan palvelut Business Joensuu Oy:ltä, jonka kanssa suunnitellaan jalkautumiskampanjaa. Kuntalehti 1 / 2021 21 Työllisyyskokeilu • Kuntien työllisyyskokeiluihin ohjataan kokeilualueilla ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan
22 Kuntalehti 1 / 2021 [ Työ ] [ Kuntavaalit 2021 ] KL1_16-33.indd 22 4.1.2021 14.30
Myös kaupunkien kasvu on vaikeuttanut luottamushenkilöiden pääsyä asioihin sisään. Isojen asioiden valmistelussa tehdään paljon pohjatyötä. He ovat läsnä, osallistuvat myös kokouksiin. Tieto kulkee molempiin suuntiin. Johtamisjärjestelmien muutokset haastavat ja murtavatkin sitä rajaa. Pormestari on tässä mielessä hybridi, koska hänellä on sekä poliittista että hallinnollista valtaa, hän huomauttaa. Yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä asiat ovat monisyisiä. Edelleenkään raja ei ole veteen piirretty viiva, mutta ei se kiveen hakattukaan ole. Koneisto on koettu niin vahvaksi, että vaikuttaminen on ollut liian vaikeaa. Suurissa kaupungeissa virkakoneisto on kasvanut niin suureksi, että asioiden seuraaminen sen sisällä on ollut luottamushenkilöille entistä vaikeampaa. Todellisuus ei ole kuitenkaan niin selvä. POLITIIKKAA AVOIMESTI Virkajohtamisen ja poliittisen johtamisen raja on liudentumassa. Käytännössä roolit menevät yhä useammin päällekkäin esimerkiksi siksi, että valmistelulla on niin merkittävä rooli päätöksenteon kannalta ja siksi, että kaupungin johtamisessa ulkosuhteet ovat tärkeitä. Asiantuntijat muistuttavat selvästä erosta juridiikassa. VALTAA SIIRRETÄÄN Puhutaanpa sitten rajan hämärtymisestä tai vuorovaikutuksen lisääntymisestä sitä tapahtuu. Kunnallispolitiikan dosentti Kaija Majoinen ei halua puhua rajan hämärtymisestä, vaan vuorovaikutuksen lisääntymisen välttämättömyydestä yli rajan. Takavuosina erään suuren kaupungin kaupunginhallituksen jäsen vastasi kuntalaisen toiveeseen vaikuttaa erääseen päätökseen, että asiasta päätetään jossain syvällä hallinnon KL1_16-33.indd 23 4.1.2021 14.30. Viranhaltijat saavat tietoa siitä, mitä luottamushenkilöt odottavat, mikä voi mennä läpi päätöksentekoportaassa, ja luottamushenkilöt pääsevät aiemmin seuraamaan asioiden etenemistä, Airaksinen sanoo. Virkajohtajamallissakin on kokoja osa-aikaisia luottamushenkilöitä. Asioista on hyvä keskustella, sparrata puolin ja toisin, Kuntaliiton tutkimusja kehitysjohtajan tehtävästä eläkkeelle jäänyt Majoinen sanoo. Siinäkin luottamushenkilöt tulevat sisälle kunnanviraston arkeen. Syyksi Airaksinen arvelee luottamushenkilöiden halun päästä entistä enemmän vaikuttamaan. Jossain on myös huomattu, että viranhaltijat voivat helpommin lähettää luottamushenkilöitä kuntalaistapahtumiin selittämään ikäviä ja vaikeita asioita, kun luottamushenkilöt ovat seuranneet asioita jo valmisteluvaiheessa. Siis poliittinen johtaminen on arvojohtamista ja suunnan näyttämistä, sanoo Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri. Samalla luottamushenkilöiden lukumäärä on vähentynyt, kun lautakuntia on vähennetty. Iso kysymys on poliittisen johtamisen ammattimaistuminen, Airaksinen painottaa. Hän korostaa, että asiat ovat yhä vaikeampia, syklit nopeampia ja luottamushenkilöiltä vaaditaan entistä enemmän. Poliittiset johtajat valtaavat kunnantalot eikä politiikkaa enää peitellä. Tämä dualistinen johtamisen periaate on perustana myös nykyisessä kuntalaissa, jonka mukaan erotetaan päätösvallan käyttö ja toisaalta hallinto laajassa merkityksessä niin että se sisältää valmistelun, täytäntöönpanon ja muun hallinnon, Haveri sanoo. E ro luottamushenkilöjohtamisen ja virkajohtamisen välillä on noussut aktiiviseen keskusteluun erityisesti pormestarijärjestelmän myötä. Viime vuosikymmeninä valtaa on selvästi siirretty luottamushenkilöiltä viranhaltijoille. MUUTOS KÄYNNISSÄ Tampereen yliopiston kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, myös Kuntaliiton entinen tutkimusja kehitysjohtaja, sanoo, ettei raja ole enää mitenkään yksiselitteinen. Airaksisen mielestä turhan paljon keskitytään vain pormestarimallin vertailuun, kun tapahtuu monenlaista kehitystä. Normatiivisesti raja on selkeä eli luottamushenkilöt päättävät ja virkamiehet valmistelevat ja toimeenpanevat. On ilmeistä, että juridiikassa se on selkeämpi kuin käytännössä. Kuntalehti 1 / 2021 23
[ Työ ] 24 Kuntalehti 1 / 2021 [ Kuntavaalit 2021 ] syövereissä, ei sinne luottamushenkilö pääse käsiksi. Kuntastrategia on hyvä esimerkki alueesta, jossa politiikka ja hallinto kietoutuvat toisiinsa, Haveri sanoo. Kaija Majoinen Iso kysymys on poliittisen johtamisen ammattimaistuminen. Kummassakin mallissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Enemmän hänen mielestään pitäisi keskittyä kunnan johdon ja kuntalaisten vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Liudentuminen ei ole hänestä vain negatiivista. Toisaalta aina on ollut valtuustoryhmien vetäjiä ja takapenkkiläisiä. JATKUVUUS JA KETTERYYS Majoinen ei vaikuta kovin innostuneelta pormestarijärjestelmästä eikä usko, että pormestarimalli leviää kovin nopeasti. Haveri katsoo, että yksilöjohtajuutta korostava malli voi myös heikentää kiinnostusta valtuuston työtä kohtaan. Valtuutetut toki saivat tehdä aloitteita, mutta monissa kunnissa viranhaltijat tekivät päätösesityksen, jonka mukaan aloite on saatettu valmistelijoiden tietoon ja todetaan loppuunkäsitellyksi. Se näkyy nytkin siinä, että vaaleihin on neljä kuukautta ja vain pormestariehdokkaista puhutaan. Mutta asiantuntijoiden mukaan valtaa on varsinkin pormestarijärjestelmässä siirtynyt myös valtuutetuilta pormestariportaaseen. Haveri kertoo aiemmin suhtautuneensa pormestarijärjestelmään torjuen, mutta suhtautuminen on muuttunut neutraaliksi. Sieltä tulee vallan legitimiteetti, olipa johtamismalli mikä tahansa. Joensuun legendaarinen kaupunginjohtaja Aaro Heikkilä kuvasi aikoinaan asetelmaa murjaisulla, että luottamusmiesten tehtävä on luottaa. Asioista on hyvä keskustella, sparrata puolin ja toisin. Haverin mukaan asioiden monimutkaistuminen ja verkostoissa toimiminen altistavat hallintoa politiikalle. Majoinen toivoo, että keskustelu ei rajoittuisi kahden mallin vertailemiseen. Luottamushenkilöille voi tulla kiusaus ohjata valmistelua liikaa arvojensa pohjalta niin, että joitain asioita jätetään huomiotta, Airaksinen arvioi. On hyvä, että valmisteluun saadaan hyvissä ajoin tietoa poliittisista odotuksista. Minusta virkajohtajamalli on meillä toiminut oikein hyvin. Pormestarimallin hyvinä puolina hän näkee ketteryyden ja sen, että valta saa kasvot. Jatkuvuus on virkajohtajamallin yksi vahvuus, hän painottaa. Karrikoiden voi sanoa, että ennen viranhaltijat päättivät, mitä toivat luottamushenkilöiden tietoon ja päätettäväksi. Tieto kulkee. Airaksinen pitää hyvänä, että kunnat voivat valita. Uusimmissa uudistuksissa valtaa on siis siirtynyt virkakoneistolta johtaville luottamushenkilöille. Jenni Airaksinen Käytännössä roolit menevät yhä enemmän päällekkäin. Arto Haveri Kuva: Kari Långsjö Kuva: Laura Oja Kuva: Kari Långsjö Välillä tuntuu, että kun poliitikot eivät muuta keksi, erotetaan kunnanjohtaja. Onhan johtaminen kunnallisen itsehallinnon ydintä, hän sanoo. Vähän kuin verrattaisiin kahta suljettua systeemiä. Päätösten jälkeen viranhaltijat panivat päätökset toimeen. Ei Majoinenkaan valinnanmahdollisuutta kunnilta halua viedä. KL1_16-33.indd 24 4.1.2021 14.30. RAJA LIUDENTUU Sekä Haveri että Airaksinen arvioivat, että virkajohtamisen ja poliittisen johtamisen raja voi tulevaisuudessa liudentua
Tämä synnyttää ristiriitoja, kun johtajat haluavat uudistaa, mutta poliittinen johto ei ole valmis, sanoo Haveri. Viime vuosina moneen kuntaan on valittu johtajia poliittisten mandaattien perusteella. Ajateltiin, että vastaavilla valtuuksilla toimiva Espoon ykköshenkilö voisi myös nostaa kaupungin profiilia. Toiminta oli täysin avointa. Ne ovat korostuneet, kun Helsingissä pormestari Jan Vapaavuori ja hänen puolueensa kokoomus ovat jääneet joissakin isoissa asioissa vähemmistöön, kun vihreät, demarit ja usein vasemmistoliittokin ovat samassa rintamassa kaataneet pormestarin ja kokoomuksen näkemyksen. Kuntalehti 1 / 2021 25 HISTORIAN myötä kuntien toimintaympäristöt ja johtamismallit ovat muuttuneet. Nyt pormestari on myös Tuusulassa, Kärkölässä ja Puolangalla. Yleinen käsitys on, että järjestelmä toimii Tampereella. Varsinkin Helsingin Jan Vapaavuoren näkyvän kauden alkupuolella osa luottamushenkilöistä ajatteli, että kaupunki jää kokonaan Helsingin varjoon. Pormestarimalli tuli mahdolliseksi vuoden 2006 kuntalaissa, ja Tampere otti mallin käyttöön heti vuonna 2007. Voi syntyä negatiivinen kierre. Tutkijat ovat havainneet ilmiön. Vihreiden pitkäaikainen helsinkiläinen kuntapoliitikko Osmo Soininvaara pohti Verde-verkkolehdessä, mitä eroa lopulta on Helsingin nykyisellä ja entisellä mallilla. Uudenlainen hallintatapa ja perinteinen kulttuuri joskus törmäävät. Samaan aikaa yhä useammassa kunnassa pitäisi tehdä talouden sopeuttamistoimenpiteitä ja toimintatapojen uudistamista. Helsingissä on ollut pormestari vuodesta 2017. Airaksinen, Haveri ja Majoinen nostavat kaikki henkilökemian merkityksen esiin. Kuntajohtajien valinnoissa poliittisia perusteita käytetään harvemmin kuin aikaisemmin. Viime kädessä kaikki palautuu vuorovaikutukseen. Silloin myös nähtiin ensimmäinen päätoiminen luottamushenkilö, kun Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajuudesta tehtiin täysiaikainen toimi. Helsinki ei ole ollut poikkeus poliittisissa nimityksissä. Ennen Helsingissä kaupunginjohtajat ja apulaiskaupunginjohtajat lähes poikkeuksetta valittiin poliittisin perustein valtuutettujen joukosta, siis samalla tavalla kuin pormestarimallissa, ja samalla tavalla määräaikaisiin virkoihin. • Mallit elävät KL1_16-33.indd 25 4.1.2021 14.30. Sen jälkeen hallituksia johtivat luottamushenkilöpuheenjohtajat, ja heistä tulikin kunnissa suurimpia poliittisen vallan käyttäjiä. Ilmiön arvellaan kuitenkin vähentyneen. Välillä tuntuu, että kun poliitikot eivät muuta keksi, erotetaan kunnanjohtaja. Airaksinen näkee yhtenä syynä luottamushenkilöiden kyvyttömyyden katsoa peiliin, mikä voi vaikeissa tilanteissa johtaa siihen, että osoitetaan syylliseksi joku muu. Apulaispormestarien roolikin on kehittynyt, Airaksinen sanoo. Helsingin johtamisjärjestelmää on viime aikoina arvosteltu enemmän kuin Tampereen vastaavaa. POLIITTISET VIRKAJOHTAJAT Nykyisin on avoimen poliittisia pormestareita sekä kuntajohtajia, joista osa valitaan pysyviin, osa määräaikaisiin virkoihin. Vuonna 2009 pormestarimallin otti käyttöön Pirkkala, joka erotti ensimmäisen pormestarinsa vuonna 2010. Samoin mediassa tapahtuneet muutokset, erityisesti sosiaalinen media, vaikuttavat. Syyksi on arveltu erityisesti persoonallisuuseroja. Kaupunginja kunnanjohtajat olivat hallitusten puheenjohtajia vuoteen 1977 asti. Majoinen näkee taustalla toimintakulttuurien eroja. Eero Karisto Eero Karisto Piirros: Matti Pikkujämsä VIRKAJOHTAJUUS TUULISTA Virkajohtajien hyväksi puoleksi sanottiin aikoinaan, että he voivat tehdä vaikeitakin ratkaisuja, koska ei tarvitse huolehtia kannatuksesta. Joskus käydään keskustelua siitä, perustuuko valinta kuitenkin ensi sijassa osaamiseen vai yhteiskunnallisiin näkemyksiin. Yksi selitys on se, että odotukset kuntajohtajia kohtaan ovat kasvaneet. Kunnanjohtajat tulivat pakollisiksi kaikkiin kuntiin vasta 1970-luvun lopulla. Samakin virka voidaan joskus täyttää poliittisin perustein, joskus tietämättä valittavan poliittista kantaa. En osaa sanoa, onko kysymyksessä trendi vai tilapäinen piikki luottamuspulassa. Kuntajohtajista osa valitaan poliittisin perustein, osa ei, mutta missään johtosäännössä tai hakuilmoituksissa ei puhuta poliittisista perusteista. Tehtävää hoiti Kalevi Alén, sd. Alkuinnostus kuitenkin hiipui, kunnes päätoimiset tai osa-aikaiset luottamushenkilöt alkoivat yleistyä 2000-luvulla. Espoossakin on keskusteltu pormestarimallista. Hän huomauttaa, että joskus syntyy sellainen ryhmädynamiikka, että vaikeissa kunnan kokonaistilanteissa aletaan etsiä yhtä syyllistä. Helsinki ja Tampere ovat suuria kaupunkeja, joissa molemmissa on pormestari ja apulaispormestareita. Nuoren sukupolven kuntajohtajat itsekin korostavat rooliaan riippumattomina asiantuntijoina, sanoo Haveri. Tänä päivänä virkajohtajien täytyy todella huolehtia kannatuksestaan luottamushenkilöiden keskuudessa. Turussa ja Lahdessa päätettiin siirtyä pormestarimalliin vuonna 2021, mutta Lahti perui päätöksensä viime syksynä. Yleisesti voinee arvioida, että kuntajohtajien suhde omaan poliittiseen viiteryhmään vaihtelee todella paljon. Kaikki myös muistuttavat, että Tampereellakin tuli alussa sanomista ja nyt siellä on ollut aikaa ajaa järjestelmä sisään, hioa muotoja
KL1_16-33.indd 26 4.1.2021 14.31. 26 Kuntalehti 1 / 2021 Marraskuussa avautuneet Pyhän hissit kuljettavat hiihtokansaa tunturiin vappuun saakka
Lapin matkailun ennätystahtiin alkanut vuosi päättyi noin 700 miljoonan euron pudotukseen. [ Työ ] KL1_16-33.indd 27 4.1.2021 14.31. Yrittäjät ja kunnat eivät ole vielä antaneet periksi, vaikka kevätkausi ja ensi talvi huolestuttavat. Kuntalehti 1 / 2021 27 . MISTÄ VALOA MATKAILUUN
Seuraava kausikin on vaarassa, mikäli ei ole tietoa rajoituksista. Tunturin monipuolisuus ja perheyrittäjien joustavuus ovat pelastaneet pahimmalta, mutta tulevaisuus on sumuinen. Hänen mielestään Lapin sairaanhoitopiiri sekä Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa kyllä hoitavat työnsä hyvin. Tunturikeskuksilla on paljon yhteistä muun muassa markkinoinnissa – ja tietysti Pyhä-Luoston kansallispuisto. Hissit vetävät väkeä tunturiin aina vappuun saakka. Matkailu liitännäisineen tuo valtaosan pienen kunnan verotuloista, joten työkin vie sinne tiuhaan. Hiihtokansaa lähtee laduille ja moni polkaisee maastoon pyörällä. SUURI TYÖLLISTÄJÄ Ennen koronakriisiä koko Lapin matkailu teki miljardin euron liikevaihtoa ja työllisti 8 000 henkilöä. Jaksola muistuttaa, että ulkomaalaiset matkanjärjestäjät varaavat kiintiönsä seuraavaksi talvikaudeksi jo nyt tammi-helmikuussa. Rekisteröity majoittuminen kasvoi eniten Pyhä-Luostolla ja Rovaniemellä. Verojakin saatiin neuvoteltua. Hänen mukaansa valtiolta haetut tuet ovat pelastaneet monta perheyritystä ja kymmeniä työpaikkoja. ULKOMAALAISTEN VARASSA Lapin matkailusta 75 prosenttia on kansainvälistä. Koronan aiheuttamasta iskusta on Lapissa tähän mennessä selvitty valtion koronatuella. Pyhätunturin onni on vahva kotimaisuus. Lapin Matkailuelinkeinon Liiton ja Lapin kauppakamaSeuraava kausikin on vaarassa. Jaksolaa harmittaa, että turvallisesti toimineet yritykset eivät voi suunnitella tulevaa vaan roikkuvat tietämättömyydessä poliitikkojen päättämättömyyden vuoksi. Myös toisella puolella Lappia, Kemissä, odotetaan pienten yritysten erityiskohtelua, joustavuutta ja tarveharkintaa sekä rahaa yrittäjien jaksamiseen. Ymmärrämme vakavan taudin ja teemme kaikkemme, mutta onko valtiolla oikeasti halua turvata elinkeinotoimintaa pohjoisessakin. On kehitetty liiketoimintaa ja digiloikattu. Vieressä Sodankylän Luostolla on kansainvälisempää. Investointejakin suunnitellaan. Rakentamisen ääniäkin kuuluu. Pitkän matkan kirijä oli Saariselkä. Kemi on menettänyt koronan takia lumilinnaja jäänmurtaja-asiakkaat. KL1_16-33.indd 28 4.1.2021 14.31. [ Työ ] 28 Kuntalehti 1 / 2021 P äivä on Pelkosenniemen Pyhätunturilla jo pidentynyt. Arctic Northin toimitusjohtaja Jarno Jaksola pyörittää kolmea ravintolaa Pyhä-Luoston maisemissa ja myy Visit Arctic North -sivuston kautta alueen palveluita, jotka kiinnostavat yhä ulkomaalaisiakin. Yrittäjät voisivat käyttää niissä omaa työtään, ostaa palveluja toiselta yrittäjältä ja tehdä pieniä investointejakin, hän visioi. Hän kaipaa selkeitä päätöksiä siitä, miten matkailuyrityksissä pitää toimia. Lumilautailua harrastava Pelkosenniemen kunnan elinkeinokoordinaattori Mika Tenhunen on tuttu näky tunturissa. Tenhunen odottaa infran kehittämisen rinnalle myös pienen omarahoituksen ja kevyen byrokratian kehittämisja pilottitukia
Kuntalehti 1 / 2021 29 . Siinä pärjäsivät isot keskuskaupungit. Koska yritysten omat puskurit ovat lopussa, kolmas kustannustukipaketti nähdään välttämättömänä Lapin kuntajohtajien puheenjohtaja, Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kantaa huolta koko aluetaloudesta, joka kaipaa pysähtyneiden matkailuinvestointien ja matkailua tukevan infran toteutusta. Hänen mukaansa testauksiin tarvitaan valtion rahaa, koska kuntien voimat eivät riitä. Noin 27 000 työpaikasta yli 80 prosenttia on palveluissa, josta matkailussa ja ravitsemuksessa yksin yli 1 200 työpaikkaa. Tiukimmilla matkailussa ovat yli 90-prosenttisesti ulkomaalaisten asiakkaiden varassa toimivat ohjelmapalvelut sekä ravintolat. Alueella korostetaan, että laskettelijat ja hiihtäjät eivät liiku laumoissa ja ravintolatoimintaa säädellään jo tiukasti. KL1_16-33.indd 29 4.1.2021 14.31. Ja valtioltakin tulee lisää velvoitteita. Elvytysrahan jaossa odotamme alue-erojen huomioimista. Elvytysvaroilla kunnatkin voivat aikaistaa työllistäviä investointejaan. Kuntien yleisessä koronatuessa painottuivat asukasluku ja kunnallisverotuotto. Meillä on kova huoli yritysten ja kaupungin selviämisestä. Sen sijaan Levin kotikunnassa Kittilässä kunnallisverotuotto kasvoi noin viisi prosenttia ja yhteisöverotuotto noin 10 prosenttia. Ne vetoavat Lapin matkailutoimijoiden rinnalla, että kansainväliseen matkailuun pitäisi luoda selkeä, ennakoitava ja testaukseen perustuva toimintamalli, jonka avulla matkailua voidaan avata hallitusti ja terveysturvallisesti. Talousja rahoitusjohtaja Saara Saaren mukaan kaupungin verotulot laskivat viime vuonna kolmisen prosenttia ja toimintatuotot kymmenen prosenttia. Yritysten ohella riskien realisoitumista pelkäävät myös yksityiset, usein velkarahalla Airbnb-asuntoja hankkineet. rin tuore kysely kertoo, että ilman ulkomaalaisia turisteja jopa yli 6o prosenttia alueen matkailuyrityksistä lopettaa toimintansa ennen talvea 2021–2022. Myös viranomaisten yhteisyhteistyötä pitää tiivistää matkakohteissa sekä Lapin, Ruotsin ja Norjan rajakunnissa. Pohjoisessa kavahdetaan ajatustakin hiihtokeskusten sulkemisesta. Koronatuilla saimme aikalisän, mutta riskien eskaloituminen on vasta edessä. Lapin kunnat ja Lapin liitto ovat antaneet lausuntonsa valmisteilla olevaan tartuntatautilakiin. Asukaskohtainen verotuotto olikin maan kolmanneksiTunturi kutsuu elinkeinokoordinaattori Mika Tenhusta sekä työn että harrastuksen takia. Jos kevään myynti valtion vuoksi sakkaa, karsinta käy ja työttömiä tulee, yrittäjä Jarno Jaksola pelkää. Odotamme valtion päättäjiltä pitkäjänteistä, selkeää ja resursoitua järjestelmää, jonka varaan matkailu voi rakentaa seuraavia vuosia, Parkkinen sanoo. RISKILASKELMIA Matkailun roiman pudotuksen vuoksi elämysmatkailun ykköskohteessa Rovaniemellä kaupunki on tehnyt vaihtoehtolaskelmia ja ollut varovainen omassa budjetoinnissaan
”MATKAILU NOUSEE” Kaikkea toivoa ei ole heitetty yrittäjien piirissä. Kaivoksella on menossa noin 160 miljoonan euron investointiohjelma, joka heijastuu Kittilään ja koko Lappiin. Kaivostoiminta helpottaa kriisiä, sillä muun muassa kultakaivoksen työntekijöistä yli puolet asuu Kittilässä. Kuusamossa kotimainen matkailijavirta tasoitti menetyksiä ja kaupungin verokertymää. • Lähde: Lapin luotsi Py hä -Lu os to Sa ar ise lkä Koonnut: Hilkka Jankkila KL1_16-33.indd 30 4.1.2021 14.31. Kotimaisuuteen nojaavan Ruka-Pyhä-konsernin toimitusjohtaja Ville Aho uskoo Suomen matkailun nousevan kriisin jälkeen entistä vahvempana. Valtion koronatuella kehitettiin toimintoja ja kaupunki pani rahaa yritysten kehittämiseen seudullisen rahaston kautta. Toivomuksia on hänelläkin. Perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. Myös Suomessa kehittämisavustuksen yrityskohtainen 800 000 euron katto pitäisi poistaa, koska muualla Euroopassa samoilla säännöillä rajaa ei ole, Ville Aho sanoo. Verotuotosta kolmannes tuli matkailusta ja kaivoksista. Konserni työllistää 300 henkilöä ja liikevaihto on 30 miljoonaa euroa. euroa kerrannaiset (huhtikuu) (valtionosuus) verotuloista % Inari Saariselkä, Inarin kirkonkylä 6 850 3 400 18,1 (25,2) 19 (19) 27,65 (23,37) Ei arviota Kittilä Levi ympäristöineen 6 483 3 329 16,8 (27,5) 20,25 (20,25) 30,55 (22,87) 18 Pelkosenniemi Pyhä-Luosto, Kansallispuisto, 940 400 18,1 (30) 22,25 (22,25) 5,19 (4,18) 70-80 Suvanto, Kairala Rovaniemi Arktinen elämys-, jouluja talvi63 511 30 781 12,5 (19,3) 21,50 (21,50) 260 (127) Ei arviota ja kesämatkailukohde Kemi Experience365 eli ympärivuotinen 20 461 8 764 14,9 (20,5) 21,75 (21,75) 86,72 (44,1) Ei arviota Lumilinna ja Jäänmurtaja Sampo Kuusamo Ruka, Kuusamon tropiikki, 15 162 6 755 11,6 (19,5) 20,00 (20,00) 52,61 (45,73) 19 Oulanka, Hossa ja Riisitunturi LAPPI 13,2 (19,4) KOKO MAA 11,9 (8,1) Hilkka Jankkila Kuvat: Jouni Porsanger toista suurin. Me selviämme omilla puskureillamme sekä valtion ja EU:n tuella. Kittilän 3 300 henkilön työvoimasta kaivostoiminnassa on 1 000 henkilöä ja matkailussa oli ennen koronaa 900 henkilöä. Ville Ahon isä Juhani Aho aloitti Rukalla Kuusamossa jo vuonna 1971 ja osti Pyhätunturi Oy:n vuonna 1987. Konsernilla on jäissä miljoonaluokan investointeja, mutta Pyhän kolmen miljoonan euron suurtehohissi tehdään tänä vuonna. Kunnanjohtaja Antti Jämsénin mielestä nyt olisi aika sijoittaa elvytysrahaa Kolarin radan ja Haaparanta–Tornio-radan sähköistykseen, pohjoisen maanteihin sekä huimasti kasvavan maastopyöräilyn reitistöihin eri keskuksissa. 30 Kuntalehti 1 / 2021 [ Työ ] POIMINTOJA POHJOISEN MATKAILUSTA Kunta / Matkailukeskus / AsukasTyöTyöttömyysVeroprosentti Verotulot 2019 Matkailu ja kaupunki päätuote luku voima prosentti lokakuu 2021 (2020) milj
Osatyökykyisten palveluissa lähdemme liikkeelle aina asiakkaan tilanteesta. Isommalla toimijalla voisi olla mittakaava turvattu, ja siinä olisi jatkuvuutta. Tavoitteena on löytää ratkaisua isommassa mittakaavassa. 2 Mitkä tekijät motivoivat osatyökyisten työllistämisen kehittämistoimiin. Toiminnan tuloksia ei koeta vielä riittäviksi esimerkiksi työllistymisen mittareilla. Osatyökykyinen • Osatyökykyisyydestä ei ole yhtä yhtenäistä määritelmää. Työllistämistoimia tehdään Jouni Lampinen On syytä katsoa, jäävätkö jotkut toisia enemmän varjoon. 10 kysymystä osatyökykyisistä Osatyökykyisten työllistymistä kehittävä selvitys valmistuu tammikuun aikana. Teemme sen eteen töitä monella eri saralla. Kysymys on taloudellisista intresseistä ja vaikutuksista sekä inhimillisistä ja sosiaalipoliittisista näkökulmista. • Osatyökykyisiä voivat olla myös pitkäaikaistyöttömät, joiden työja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden takia. Monien osatyökykyisten ominaisuudet ja olosuhteet poikkeavat merkittävästi toisistaan. On syytä katsoa, jäävätkö jotkut toisia enemmän varjoon ja onko heidän osaltaan tehtävissä jotain paremmin. 5 Mistä välityömarkkinoissa on kyse, työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth työja elinkeinoministeriöstä. [ Info ] kaikkien hallintokuntien alla. Osatyökykyisten erilaisia tarpeita kohdataan vaihtelevin tavoin nykyisin. Tavoitteena on auttaa ihmisiä siirtymään pysyville työmarkkinoille. Ja samalla osatyökykyisten työkykyä ja työhalua on paljon alikäytössä tai kokonaan hyödyntämättä. 6 Missä tilassa välityömarkkinat nykyisellään ovat. • Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet. Tarkoituksena on vahvistaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä avoimille työmarkkinoille. Hallituksen tilaaman selvityksen tavoitteena on määritellä osatyökyisten työllistämisen uusi Suomen malli. Paljon hyvää on saatu aikaan. Alalla toimii monia aktiivisia toimijoita, kuten järjestöjä ja säätiöitä, mutta toiminta on aika pirstaleista. • Koonnut: Hilkka Jankkila KL1_16-33.indd 31 4.1.2021 14.31. 4 Mitkä ovat selvityksen toimeksiannon lähtökohdat. euroa kerrannaiset (huhtikuu) (valtionosuus) verotuloista % Inari Saariselkä, Inarin kirkonkylä 6 850 3 400 18,1 (25,2) 19 (19) 27,65 (23,37) Ei arviota Kittilä Levi ympäristöineen 6 483 3 329 16,8 (27,5) 20,25 (20,25) 30,55 (22,87) 18 Pelkosenniemi Pyhä-Luosto, Kansallispuisto, 940 400 18,1 (30) 22,25 (22,25) 5,19 (4,18) 70-80 Suvanto, Kairala Rovaniemi Arktinen elämys-, jouluja talvi63 511 30 781 12,5 (19,3) 21,50 (21,50) 260 (127) Ei arviota ja kesämatkailukohde Kemi Experience365 eli ympärivuotinen 20 461 8 764 14,9 (20,5) 21,75 (21,75) 86,72 (44,1) Ei arviota Lumilinna ja Jäänmurtaja Sampo Kuusamo Ruka, Kuusamon tropiikki, 15 162 6 755 11,6 (19,5) 20,00 (20,00) 52,61 (45,73) 19 Oulanka, Hossa ja Riisitunturi LAPPI 13,2 (19,4) KOKO MAA 11,9 (8,1) 1 Selvityshenkilöksi valittu Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen, eikö osatyökykyisten työllistymistä tueta nykyisinkin monin eri tavoin. 3 Ovatko osatyökykyiset toisiinsa verrattuna samalla viivalla. 10 Miten varmistetaan, että osatyökykyiset viihtyvät kunnan palveluksessa. Tarkkaa arviota on vaikea tehdä, mutta yksi hyvä luku on se, että työja elinkeinotoimistoissa on vajaat 30 000 osatyökykyistä työtöntä työnhakijaa. Kunta on tuupparina ja tukena. Nyt haetaan mallia, jossa Suomeen luodaan systemaattinen ja tavoitteellinen välityömarkkinatoimija. 8 Kuinka paljon on ilman töitä olevia osatyökykyisiä. 7 Tarvitaanko esimerkiksi julkisen sektorin, yksityisten toimijoiden, säätiöiden ja yhdistysten harjoittamille välityömarkkinoille uutta voimaa. Työllistämistoiminta on hyvin paikallista ja monitahoista. On tärkeää, että kaikki työntekijät kokevat olevansa hyväksyttyjä ja tasavertaisesti huomioituja. On tarpeen miettiä, millaisilla uusilla keinoilla tuloksia voisi parantaa. 9 Miten osatyökykyisiä on huomioitu vajaan 10 000 asukkaan Iin kunnan työllistämistoimissa Pohjois-Pohjanmaalla, työllistämispäällikkö Lea Aalto. Joskus on puhuttu myös siirtymätyömarkkinoista. Kuntalehti 1 / 2021 31 POIMINTOJA POHJOISEN MATKAILUSTA Kunta / Matkailukeskus / AsukasTyöTyöttömyysVeroprosentti Verotulot 2019 Matkailu ja kaupunki päätuote luku voima prosentti lokakuu 2021 (2020) milj. Esimerkiksi lisäämällä yhteiskehittämistä ja työpaikan lähiohjaajina toimivien työntekijöiden koulutusta olemme saaneet toimintaa varmemmalle pohjalle
Rotu on kainuunharmas. Juha Marttila tunnetaan MTK:n puheenjohtajana. Niiden roottorin pyyhkäisypinta-ala on valtava, Vivi Marttila sanoo. Alueen johtava tuulivoimakunta saa yli miljoonan euron kiinteistöverotulot. Ydinvoimalalla tuotetaan sähköä parhaillaan 2 790 megawatin teholla. Ranualla ei ole ainuttakaan voimalaa. Tavia oli Simon kunnanjohtajana vuosina 2002–2015. Niistä kunta saa kiinteistöverotuloa peräti 2,7 miljoonaa euroa vuodesta. Muut työpaikat sijaitsevat runsaan 25 kilometrin päässä Kemissä tai 80 kilometrin päässä Oulussa. Hänellä on miehensä Juha Marttilan kanssa lihakarjatila Simossa. Lampolassa on kolme pässiä, 16 uuhta ja 28 karitsaa. Hänen kunnanjohtaja-aikanaan kunnan tuulivoimahankkeet etenivät harppauksin. KL1_16-33.indd 32 4.1.2021 14.31. [ Työ ] 32 Kuntalehti 1 / 2021 [ Tässä onnistuimme ] S imon eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Esko Tavia, 69, katsoo kännykkäänsä lammasaitauksessa Simonkylällä, lähellä Perämeren rantaa. Eipä olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, että tuulivoima-ala kehittyy näin nopeasti ja pystyy tuottamaan sähköä kilpailukykyisesti entistä korkeampien tuulivoimaloiden ansiosta. Laajassa pihapiirissä metsän keskellä on nykyaikainen lampola ja sen takana ylempänä uudehko omakotitalo, jossa asuu Tavian lisäksi hänen eläinlääkärivaimonsa ja kolme kouluikäistä lasta. Uusimpana hankkeena Metsähallitus kaavailee mailleen 40 tuulivoimalan puistoa Simon Lyypäkin alueelle kunnan koillislaidalle, noin 40 kilometrin päähän keskustasta. Suurin työnantaja on kunta. Tästä sovelluksesta näkee, että Suomen tuulivoimalat tuottavat tällä hetkellä sähköä valtakunnan verkkoon 1 500 megawatin teholla. puen sen koosta 20 000–30 000 euroa vuodessa. Roottori on tuulivoimalan pyörivä osa. Oikeastaan tuulivoiman avulla 2 990 asukkaan kunta säilyy itsenäisenä ja pystyy tuottamaan asukkailleen peruspalvelut, sanoo Tavian lampolaan pistäytynyt Simon nykyinen kunnanjohtaja Vivi Marttila. Jos kaikki uudet tuulivoimahankkeet toteutuvat, Simossa on muutaman vuoden päästä 131 tuulivoimalaa. Simo on nyt Perämeren kaaren johtava tuulivoimakunta. Vuonna 2021 verotulot ylittävät miljoonan euron rajan. Yhdestä voimalasta kiinteistöveroa tilitetään riipTuulivoimalla kunta kuntoon Simon hyvä yhteishenki näkyi tuulivoimapäätöksessä. Alue vuokrattaisiin tuulivoimaoperaattorille. SUURIN ON SIMO-PUOLUE Simo on maatalousja metsävaltainen pitäjä, jossa ei ole suuryrityksiä. Simon nykyinen kunnanjohtaja Vivi Marttila ja entinen kunnanjohtaja Esko Tavia ovat innoissaan Simon uusista tuulivoimasuunnitelmista. Simon kunnanvaltuuston 17 paikasta yhdeksän on keskustalla, neljä vasemmistoliitolla, kaksi perussuomalaisilla sekä kokoomuksella ja SDP:llä kummallakin yksi paikka. Lyypäkin tuulivoima-alue oli tarkoitus ulottaa Ranuan puolelle, mutta Ranuan kuntapäättäjät kieltäytyivät tuulivoimasta. Ruotsissa tuulisähköä tuotetaan jo peräti 9 000 megawatin edestä, Tavia luettelee innostuneena. Vaikka Tavia on nykyään lampuri, hän seuraa tuulivoimaloiden kehitystä intohimoisesti
Simon ensimmäiset tuulivoimalat pystytettiin nelostien varteen Putaankankaalle Simon keskustan pohjoispuolelle vuonna 2011. Täällä päätökset syntyivät nopeasti ilman valituksia, Suominen sanoi satapäiselle simolaisyleisölle, joka söi hernekeittoa talvipakkasessa Putaankankaalla. Havainnollistin asiaa muun muassa siten, kuinka monta sairaanhoitajan virkaa tuulivoimalalla voisi saada, vaikka silloin verotulokertymä oli alhaisempi, Tavia kertoo. Marttila painottaa, että kunnanjohtajan työssä voi vaikuttaa kunnan kehitykseen. Ei kahta samanlaista päivää. Marttilan laskelmien mukaan tilanne korjaantuu tänä vuonna positiiviseksi. Tavia piti kunnanjohtajan työstä. Siitä huolimatta Simossa tuulivoimakaava hyväksyttiin vastustuksetta. Mitä paremmat tiedot päättäjillä oli, sitä vähemmän oli päätöksentekoa vaikeuttavia kysymysmerkkejä ja tekosyitä. • Hyvää simolaista yhteishenkeä ei kannata pilata. Usein pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavat päätökset tehdään kuitenkin sen hetkisen tiedon perusteella. Tavia korostaa poliittisen etukäteiskeskustelun tärkeyttä. Ymmärtääkseni Vivi on jatkanut tätä perinnettä, Tavia kertoo. Myönteinen päätös syntyi äänestämällä. Putaankankaan tuulivoimapuiston vihkiäisissä vuonna 2012 rakennuttajana toimineen TuuliWatin silloinen toimitusjohtaja Jari Suominen kehui juhlapuheessaan, miten suopeasti simolaiset kuntapäättäjät olivat suhtautuneet tuulivoimarakentamiseen. Eräässä kokouksessa esittelin valtuutetuille jatkosuunnitelmaa. Penkistä alkoi kuulua melkoinen naurun remakka. Vaikeaa se oli Kemissäkin, jossa myönteinen päätös syntyi yhden äänen erolla, Marttila sanoo. KL1_16-33.indd 33 4.1.2021 14.31. Kunnanjohtaja ei näe sitä uhkana. Kunta sai kaupassa Leuannokasta kaksi kilometriä merenrantaa. Hyvää simolaista yhteishenkeä ei kannata pilata, sillä kännykät on keksitty, hän lisää. Jos oli vaikeampia kysymyksiä, kysyin myös jokaisen valtuustoryhmän puheenjohtajan mielipidettä. EI HAIKAILLA LIITOSTA Vielä vuonna 2015 Kemi, Keminmaa ja Simo kaavailivat yhteistä kuntaliitosta, mutta se kariutui, kun Keminmaan valtuusto torppasi hankkeen viime metreillä. Minulla oli tapana olla noin kerran viikossa yhteydessä kunnanhallituksen puheenjohtajaan. Kuusi suurinta tuulivoimakuntaa Simo mukaan lukien saivat jo vuonna 2018 tuulivoimaloista 0,7–1,4 miljoonaa euroa. Kerroin, että Simossa on kymmenen vuoden kuluttua sata tuulivoimalaa. Simon asukasluku on laskenut useana vuonna ja väki on ikääntynyt. Simon budjetin vuoden 2019 alijäämä oli 1,6 miljoonaa euroa. Simossa on hyvä olla ja asua, elämme onnellista maalaiselämää. Lapsissa on tulevaisuus. Lisäksi kunta sai vastikään lottovoiton: Stora Enso luopui Simon kunnan alueella sijaitsevasta henkilökunnan huvilaja ranta-alueesta muodollisella 75 000 euron kauppahinnalla. Tuulivoimaloista saatavan kasvavan tulovirran vuoksi Simossa ei enää haikailla kuntaliitosta. Kun kunnassa tulot riittävät menojen kattamiseen, onko lopulta tärkeää, kuinka suuri on asukasluku. Kuntien saama tuulivoimaloiden kiinteistöverokertymä kolminkertaistui vuoden 2018 alussa, kun voimalat tulivat voimalaitosten kiinteistöveron piiriin yleisen kiinteistöveron sijaan. Sinne on tarkoitus kaavoittaa pääasiassa omakotirakentajille unelmatontteja sekä mahdollisesti joitakin huvilaettä rivitalotontteja, Marttila kertoo. Haluamme tukea vauvaperheitä. Se oli vaihtelevaa. Sieltä on pari kilometriä Maksniemeen, josta alkaa moottoritie. HYVÄ VALMISTELU Simon nopean päätöksenteon salaisuus oli hyvä virkavalmistelu. Sai olla ihmisen kanssa tekemisissä. Simolla on siis hyvä tilaisuus saada uusia veronmaksajia Kemistä Simon puolelle. Ne on jo luvitettu, Tavia kertoo. Eniten kiistoja Simossakin synnyttävät menojen leikkaukset. Nykyisin Simo on siirtänyt sosiaalija terveystoimen järjestämisvastuun Kemi-Tornion seutukunnasta Oulunkaaren kuntayhtymään. Ensi vuonna taitaa olla sata voimalaa pystyssä, jos hankkeiden aikataulu pitää. Sitä pitkin on helppo hurauttaa autolla kymmenen kilometrin matka Kemin keskustaan. Oikeastaan tarvittaisiin vieläkin leveämmät hartiat, sillä esimerkiksi muutama kunnan asukkaan vakavampi sairaustapaus voi merkittävästi lisätä terveydenhuollon menoja. Marttilan mielestä yksi valtuuston iloisimmista ratkaisuista oli helmikuussa tehty 5 000 euron vauvarahapäätös. Silloin ei ollut vielä tiedossa, että tuulivoimayhtiöt alkavat maksaa kunnille suurempaa kiinteistöveroa. Siksi odotamme sotea, Marttila sanoo. Kuntalehti 1 / 2021 33 Tapio Mainio Kuva: Kai Tirkkonen Simossa on vahva yhteisöllisyys. Vaikeaa oli myös päättää, lähteekö Simo mukaan erikoissairaanhoidon ulkoistamiseen ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n yhteisyritykseen. Leuannokka sijaitsee lähellä Kemin ja Simon kuntien rajaa. Juuri kukaan ei siihen uskonut. Suurin puolue on Simo-puolue, sillä niin monissa kysymyksissä on löydetty yhteinen tahtotila, kuten esimerkiksi tuulivoima-asiassa, Marttila sanoo
Syyskuussa tapahtui Kolarin ohella Kokemäellä. Ovatko naiset jotenkin haavoittuvampia kuntajohtajina toimiessaan. Ex-kunnanjohtaja on valittanut potkuistaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Toivoisin, että tytöttelyn aika olisi tänä päivänä jo historiaa kuntasektorilla, Karjalainen toteaa. Hän teki omat ratkaisunsa siinä vaiheessa, kun esitys kunnanjohtajan erottamista valmistelevan tilapäisen valiokunnan perustamisesta oli menossa kunnanhallitukseen. Myös Suomen Kuntajohtajat ry on törmännyt tähän ongelmaan valitettavan usein toiminnassaan. Joulun alla vielä Valkeakosken Jukka Varonen irtisanoutui. • Pekka Moliis [ Työ ] Kuntajohtajilla oli tuulinen vuosi Kuntajohtajista naisia on edelleen vähemmän kuin miehiä, mutta epäluottamuksesta johtuneissa lähtötilanteissa naisia oli saman verran kuin miehiä. Näin lähestyvien kuntavaalien alla toivoisin, että kunnissa kiinnitettäisiin huomiota kaikkien niiden ennalta ehkäisevien työvälineiden ja -tapojen käyttöön, joita on tarjolla, kuntajohtajien puheenjohtajana toimiva Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sanoo. Kolarin kunnanjohtajalle Kristiina Tikkalalle tarjottiin jo huhtikuussa erosopimusta, kun valtuusto oli todennut äänin 13–8, ettei luottamusta ole. Kun kuntapäättäjien mielestä kunnanjohtajan toiminta ei parantunut jatkossakaan, valtuusto erotti Tikkalan syyskuussa. 34 Kuntalehti 1 / 2021 V iime vuosi myllersi suomalaista kuntajohtajakenttää melkoisesti. Kivi joutui lähtemään. ”SYYTÄ TUTKIA” Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on ilmaissut huolensa kuntajohtajien ja luottamushenkilöiden väliin perin heikosta luottamuksesta. Monet kuntajohtajat joutuivat jättämään työnsä ajauduttuaan törmäyskurssille oman kunnan päättäjien kanssa. Marraskuussa oli sitten lähtövuorossa Kangasniemen Jussi Nylund. Mänttä-Vilppulan Markus Auvinen pani nimensä eroilmoitukseen niin ikään lokakuussa. Asiasta on todellakin syytä olla huolissaan. Tikkala kieltäytyi allekirjoittamasta paperia, jonka jälkeen tuli valtuustolta varoitus kesäkuussa. Ennen eroa 15 valtuutettua oli jättänyt valtuustoaloitteen, jossa esitettiin kunnanjohtajan irtisanomisen käynnistämistä asettamalla tilapäisen valiokunnan valmistelemaan asiaa. Lokakuussa lähti Kemiönsaaren Anneli Pahta. Toukokuussa Raisio ja kaupunginjohtaja Ari Korhonen totesivat näkemyksensä perin erilaisiksi kaupungin johtamisessa ja johtajasopimus otettiin käyttöön. Johtajasopimuksen valtuustokäsittely synnytti osapuolten välille epäluottamuksen, jonka myötä Sepposen valinta kunnanjohtajaksi raukesi myöhemmin valtuustokäsittelyssä äänin 20–6. Kuva: Pixabay KL1_34-47.indd 34 4.1.2021 14.14. Joulukuussa pitkään listaan liittyi Pälkäneen Jussi Teittinen, jonka kuntajohtajapesti ei ennättänyt viettää kaksivuotissynttäreitä. Valkeakoskella oli vireillä tilapäisen valiokunnan asettaminen kaupunginjohtajan luottamuksen mittaamiseksi, mutta asia raukesi irtisanoutumiseen. TAHTI KIIHTYI SYKSYLLÄ Elokuussa käynnistyi erikoinen kädenvääntö Ruokolahden ja kunnanjohtajaksi valitun Anu Sepposen välille. Naisten määrä kuntajohtajien joukossa on viime vuosina kiitettävästi lisääntynyt, mikä on tietysti osaltaan vaikuttanut asiaan. Naiset ovat vähemmistönä kuntajohtajien joukossa, mutta epäluottamuksesta johtuvissa lähtötilanteissa viime vuonna naisia oli saman verran kuin miehiä. Syyttelylinjalla ei varmaan asiassa päästä ratkaisuun. Pari vuotta kaupunginjohtajana ollut Nina Kivi ja kaupungin päättäjät ajautuivat näkemyksissään eri suuntaan. Suomen Kuntajohtajien puheenjohtajan mielestä riippumattoman tahon olisi syytä tutkia asiaa. Kesäkuussa erosi edellisenä vuonna aloittanut Sodankylän kunnanjohtaja Kirsi Virtanen. Tätä asiaa olisi syytä ulkopuolisen riippumattoman tahon syytä tutkia. Sepponen on valittanut päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen
Uudet vastuut tulevat erityisesti kunnille kalliiksi ja niille varattua rahoitusta pidetään yleisesti liian pienenä. Kuntalehti 1 / 2021 35 [ Kolumni ] KORONAKRIISI ei ole kohdellut kaikkia väestöryhmiä samalla tavalla. Jos perustaitoja ja motivaatiota ei ole, oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta. Kesällä 2020 alle 25-vuotiaista työllisistä oli työttömänä noin neljännes. Lisäksi nuorten kokema taloudellinen tyytyväisyys, tyytyväisyys elämään sekä luottamus ihmisiin oli heikompi kuin muilla. Kunnille nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen voi tarkoittaa huomattavaa lisäystä sosiaalipalvelujen ja toimeentulotuen kysyntään. Nyt tulisikin panostaa lasten ja nuorten yksilölliseen tukemiseen jo perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Monet kunnat eivät palkanneet lainkaan kesätyöntekijöitä, vaikka laajensivatkin kesätyösetelien jakoa nuorten palkkaamiseksi. Vaikka uudistuksen perusteet ovat hyvät, sen ajoitukseen ja kustannusarvioon on suhtauduttu ristiriitaisesti. Erityisinä syrjäytymiseen johtavina syinä pidetään nykyisin peruskoulun oppimistuloksien heikkenemistä, taitojen sosiaalista eriarvoistumista, motivaation puutetta sekä elämäntaitojen huononemista. Terhi-Anna Wilska Kirjoittaja on sosiologian professori Jyväskylän yliopistossa. VALTAKUNNALLISESTI nuorten asemaa yritetään kohentaa oppivelvollisuuden pidentämisellä 18 vuoden ikään. Rahat ovat kunnissa nyt tiukilla, mutta talouskurimuksessakin pitäisi yrittää nähdä tulevaisuuteen vaalikautta pidemmälle. Nuorille pitää tarjota töitä: TET-paikkoja, kesätöitä, harjoittelupaikkoja ja oman alan työpaikkoja esimerkiksi palveluseteleiden avulla. Tutkimuksemme mukaan koronan vaikutus omaan toimeentuloon ja mielenterveyteen huoletti nuoria selvästi enemmän kuin muita ikäryhmiä. perusopetuksen päättävän hakeutumisvelvollisuus, asuinkunnan ja koulutuksen järjestäjän ohjausja valvontavastuu sekä tehostettu opinto-ohjaus. Lapsiperheiltä ei tule karsia olemassa olevia tukia. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet sekä opiskelevien että työssäkäyvien nuorten keskuudessa. Nuoret kärsivät eniten Kuva: Anniina Liimatainen Tärkeää olisi houkutella kuntavaaleihin nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita. Eri ikäryhmistä suurimpia kärsijöitä ovat olleet nuoret. Peruskoulussa ja toisen asteen opetuksessa olisi tärkeää varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on taustoistaan riippumatta sellaiset tiedot ja elämäntaidot, että he selviävät myös taloudellisesti vaikeista ajoista. Huono taloudellinen asema voimisti huolta tulevaisuudesta. Kaiken lisäksi monien kasvatusja sosiaalialan ammattilaisten ja tutkijoiden mukaan oppivelvollisuusuudistus on syrjäytymisen ehkäisyssä tehoton. Elokuun alussa voimaan tulevan uuden oppivelvollisuuslain perusteina olivat yleisen koulutustason nostaminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Kouluissa pitää olla tarjolla tukea oppimiseen ja mielenterveyteen. • KL1_34-47.indd 35 4.1.2021 14.14. Nuorten työllistymistä haittasi muun muassa se, että koronatilanteen takia oli voimassa määräaikaisia työlainsäädännön muutoksia. Tärkeää olisi houkutella kuntavaaleihin nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita. Lisäksi on todennäköistä, että pahin on vielä edessä. Eduskunta hyväksyi lain joulukuussa. Näitä ovat mm. Muutokset mahdollistivat esimerkiksi määräaikaisten työntekijöiden lomauttamisen ja työsuhteen purkamisen koeajan aikana tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Oman tutkimushankkeeni tulosten mukaan yli kolmannes opiskelijoista menetti viime kesänä kesätyönsä ja monilla siirtyi oppilaitoksesta valmistuminen. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu taloudellista ja sosiaalista eriarvoistumista nuorten keskuudessa. Kunnallisten päättäjien nuortuminen mahdollistaisi nuorten näkökulman paremman ymmärtämisen ja lapsia ja nuoria tukevan päätöksenteon. Kunnille koituu huomattavia lisäkustannuksia, jotka koostuvat rakenteellisista uudistuksista. ETÄOPETUKSEEN siirtyminen keväällä 2020 eriarvoisti lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia entisestään
Naisilla voi tulla hänen mukaansa vaikeuksia jo hieman nuorempina. Joensuun kaupungin henkilöstöjohtaja Sari Lempiäinen (vas.) ei löytänyt juuri eroja eri ikäryhmien välillä, kun analysoi Joensuun kaupungin tuoretta työtyytyväisyyskyselyä. [ Työ ] 36 Kuntalehti 1 / 2021 55+ , ONKO TIE TUKOSSA. Hän vakuuttaa, että 55 vuoden iän ylittäneisiin suhtaudutaan kuntien hakuprosesseissa torjuvasti. Ei pidetä kuitenkaan meteliä, koska pelätään valittamisen vievän loputkin mahdollisuudet vaihtaa työpaikkaa ja löytää koulutusta ja kokemusta vastaavia tehtäviä. Kaupungit palkkaavat myös konkareita ja yrittävät pitää heidät töissä mahdollisimman pitkään. Kuvassa oikealla henkilöstön kehittämispäällikkö Päivi Tolvanen. Joensuussa ja Turussa vakuutetaan, että ei. Uransa alussa oleva kiihdyttelijä siihen työhön palkattiin, muistelee 55 vuoden ikärajan ylittänyt kuntaalan ammattilainen, joka ei halua nimeään julki. Kunta-alan ammattilaisen mukaan asiasta keskustellaan saman ikäpolven kollegoiden kanssa. Onko yli 55-vuotiaiden tie tukossa myös kuntatyöpaikoilla. Kuva: Tommi Rautio V iesti kunnanjohtajalta pysäytti työnhakijan: ”Uskon, että meidän päättäjämme haluavat nuoremman polven kiihdyttelijän.” Niin kävi. KL1_34-47.indd 36 4.1.2021 14.14
Työja elinkeinoministeriön marraskuussa julkistaman työolobarometrin mukaan ikääntyneisiin kohdistuva eriarvoinen kohtelu tai syrjintä oli hieman yleisempää kuin nuoriin kohdistuva syrjintä. Henkilöstöjohtajan mielestä ikäryhmittäinen tarkastelu kannatti tehdä, vaikka suuntaviittoja siitä, miten eri ikäryhmiin pitäisi suhtautua, ei saatu. Kaupungissa on otettu opiksi viitisentoista vuotta sitten kehitetystä senioriohjelmasta, joka sai tyrmäävän palautteen. Ei haluta mitään eriytettyjä koulutuksia tai työhyvinvointiryhmiä. Se on myös työyhteisön kannalta tärkeää. Joensuussa esimerkiksi kuntien työllisyyskokeilun rekrytoinneissa on ollut tavoitteena löytää tehtäviin eriikäisiä ihmisiä monenlaisilla ja vaihtelevan pituisilla työurilla. Työtyytyväisyys yllättäen nousikin, hän iloitsee. Valtaosa määräaikaisista on esimerkiksi kansalaisopiston tuntiopettajia. Lempiäisen mielestä eri ikäryhmien kohtelu ei saa olla erilaista. Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtajana toimivan Karjalaisen mukaan ikäsyrjinnästä ei ole kuntajohtajapiireissäkään puhuttu. Pieniä signaaleja toki oli. Vastausprosentti oli 62,2, kun edellisessä vastaavassa kyselyssä se oli 53,8 prosenttia. Eronen on toki poikkeus ja tällä hetkellä Suomen vanhin kunnanjohtaja. Onko ikä ongelma. Ei se ole minulle itsellenikään ongelma, 63-vuotias Karjalainen sanoo. Joensuu teki vuoden lopulla työtyytyväisyyskyselyn, jossa ensimmäisen kerran vastaukset analysoitiin myös ikäryhmittäin. Voi sanoa, että 55 vuotta täyttäneet arvostavat työtään himpun verran enemmän kuin nuoremmat ryhmät. Kymmenkunta vuotta työelämää edessäpäin on pitkä aika. Hänen tuntumansa on, että kuntiin on palkattu viime vuosina eri-ikäisiä kunnanjohtajia, mikä on hänestä hyvä asia. Kärkiehdokkaiksi nousi kaksi pätevää ja sopivaa ammattilaista, joista toisella työuraa oli kymmenen vuotta ja toisella lähes 30 vuotta. Esimerkkinä hän mainitsee Rääkkylän entisen pitkäaikaisen kunnanjohtajan Yrjö Erosen, joka on jäänyt eläkkeelle, mutta toimii nyt seitsemänkymppisenä Rääkkylän kunnanjohtajan viransijaisena. Tietenkään en pääse yksittäisten esimiesten korvien väliin eli en tiedä, onko siellä jotain piilovaikuttimia. Nuorimmat toivoivat hieman enemmän yhteistä keskustelua työstään. Ikääntyneisiin kohdistuva syrjintä on hieman vähentynyt vuosien mittaan. Eivät viisvitoset ja vanhemmat halua tulla leimatuiksi ja lajitelluiksi. EI SENIORIOHJELMAA Joensuun kaupungilla on yhteensä noin 2 700 työntekijää, joista vakituisia on noin 1 900. Jossain jopa revitään eläkkeeltä ammattilaisia takaisin töihin. En ole törmännyt yhteenkään sellaiseen tapaukseen, että ikä olisi ongelma. Miltä kuntakentällä sitten näyttää. Turun kaupungin henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen sanoo, että kokeneista konkareista on kysyntää. Hän muistuttaa, että Joensuussa ja monissa muissakin kunnissa on monella alalla työvoimapulaa, joten senioritkin halutaan pitää mahdollisimman pitkään töissä. Eri ikäryhmien vastauksissa ei ollut eroa nimeksikään eli se vahvisti kaupungin linjaa kohdella eri-ikäisiä aika lailla samalla tavoin. Heidän osaamiselleen on käyttöä. Kun senioriohjelmaa ei saatu Jossain jopa revitään eläkkeeltä ammattilaisia takaisin töihin. Voi olla, että esimerkiksi nuorten työkulttuuriin ja -otteeseen kaivataan vahvistusta. Näin saadaan katu-uskottavuutta ja on tarttumapintaa eri-ikäisiin työttömiin. Rääkkylä valitsee uuden kunnanjohtajan keväällä. ”VARTTUNEEMPI” VALITTIIN Joensuun kaupungin henkilöstöjohtajalle Sari Lempiäiselle ikäkysymys tuli eteen viimeksi joulukuussa, jolloin hän oli pienen ryhmän kanssa haastattelemassa yhtätoista ihmistä henkilöstösuunnittelijan tehtävään. He eivät halua, että heitä kohdellaan eri tavalla kuin muita. Poikkeamat olivat todella pieniä. Kunnalle ei ole mitään hyötyä siitä, että ihmiset lähtevät ennen aikojaan eläkkeelle. Kuntalehti 1 / 2021 37 . Myös maan hallitus ryhtyi toimiin ja julkisti ennen joulua toimenpiteet, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Palkansaajista kahdeksan prosenttia oli havainnut korkeaan ikään kohdistuvaa syrjintää ja kuusi prosenttia nuoriin kohdistuvaa syrjintää. Valituksi tuli varttuneempi ihminen, joka on innokas ja haluaa saada vielä työelämässä aikaiseksi. Lempiäinen oli ollut varma, että kahdet yt-neuvottelut ja korona-aika alentaisivat työtyytyväisyyttä, mutta toisin kävi. Lempiäisen mielestä kunnissa pitää olla eri-ikäisiä palvelemassa ja kohtaamassa kuntalaisia. Työolobarometrin havainnot olivat syksyltä 2019, joten koronan vaikutukset eivät tuloksissa vielä näy. Kuntakentän hyvin tunteva Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen uskoo, ettei ikäsyrjintä ole kunnissa yhtä suuri ongelma kuin esimerkiksi yksityisellä puolella. Lempiäinen arvelee kaupunginjohtaja Karjalaisen tavoin, ettei korkeampi ikä ole kaupungin palveluksessa ongelma. Ihmiset liikkuvat nykyään niin paljon ja vaihtavat paikkoja, että emmehän me myöskään voi odottaa, että joku nuori sitoutuisi johonkin työhön niin pitkäksi aikaa. Kuva: Tommi Rautio Ikäsyrjinnästä on puhuttu viime vuosina paljon ja mietitty keinoja sen torjumiseksi. KL1_34-47.indd 37 4.1.2021 14.14
Vanhempien ika?luokkien tilanne on kuitenkin helpottunut. nuorten kokemus omasta työkyvysta. työkyvysta. Korona on vaikuttanut varsinkin nuorten töiden va?hentymiseen, koska he työskenteleva?t paljon palvelualoilla, joilla on nyt taloudellisia vaikeuksia. silta?, etta. Myös monissa muissa kunnissa, [ Info ] La?hde: Työolobarometri 2019 KL1_34-47.indd 38 4.1.2021 14.14. niin nuorimmilla kuin vanhimmillakin on työela?ma?ssa. Vanhimmasta ika?luokasta eli 55–64-vuotiaista noin kaksi kolmesta arvioi työllistyva?nsa?, jos ja?a. Barometrin haastattelut tehtiin syksylla. on heikentynyt. Sen tarkoituksena on madaltaa kynnystä päästä työhaastatteluun eri taustoilla. Myönteinen kunta-alan piirre nousi tutkimuksessa selva?sti esille: kunta-alalla koettiin työn imua. Hän itse on psykologi koulutukseltaan. ennalta. Kun hakemuksista on poistettu henkilöön viittaava tieto, se voi helpottaa esimerkiksi eri-ikäisten etenemistä haastatteluun. 55–64-vuotiaiden kokemus omasta henkisesta. ehka?ista. Jos meille on tulossa 55-vuotias tai vanhempi sairaanhoitaja, otamme hänet riemusta kiljuen. rasittavuudesta on kasvanut nuorimmalla ika?luokalla. Tervetuloa vaan! Valtosen mukaan myös muilla kunta-aloilla on kysyntää kokeneista konkareista. on myös parantunut pitka?lla. ja fyysisesta. Ika?a?ntyneiden usko uudelleentyöllistymiseen on vahvistunut. Voi siis sanoa, etta. 2019, joten korona-ajan vaikutukset eiva?t viela. Yleisesti na?ytta?a. na?y. Ennakkoluuloja voi olla iän lisäksi myös hakijoiden etnisestä taustasta tai sukupuolesta. on signaali siita?, etta. Etenkin kokemus työn henkisesta. [ Työ ] 38 Kuntalehti 1 / 2021 Ikääntyneiden usko uudelleentyöllistymiseen vahvistui TUOREEN työolobarometrin mukaan alle 35-vuotiaista 94 prosenttia uskoi työllistyva?nsa?, jos joutuisi työttöma?ksi. Myös 35–44-vuotiaat suhtautuivat positiivisesti työllistymiseensa?. Käytämme anonyymiä rekrytointia sen varmistamiseksi, etteivät piiloennakkoluulot vaikuttaisi. Niitä tarvitaan iässä missä vain. työttöma?ksi. omat huolensa, joita pita?isi yritta?a. aikava?lilla?, sanoo työolobarometrin valmistelusta vastaava Marianne Keyriläinen työja elinkeinoministeriösta?. oli jo selva?sti heikompaa. Turussa käytetään anonyymiä rekrytointia. sairauslomat pidentyva?t ia?n myöta?, kun taas nuorilla on paljon lyhyita. Martta Nieminen eteenpäin, kaupungissa on sen jälkeen panostettu yksilölliseen työkyvyn tukeen ja kehittämiseen. Huolestuttavaa Keyrila?isen mielesta. KUNTASEKTORILLA työskentelee paljon esimerkiksi hoitoalan työntekijöita?, joten työ on usein fyysisesti raskasta. sairauslomia, Keyrila?inen huomauttaa. ANONYYMI REKRYTOINTI Myös Turun kaupungin henkilöstöpäällikkö Sinikka Valtonen arvelee, että kuntapuolella yli 55-vuotiailla ei ole ongelmia saada töitä. Yksityissektorilla voi ehkä olla vaikeampaa. Sen sijaan 45–54-vuotiaiden luottamus työllistymiseensa. Esimerkkinä hän mainitsee opettajat, sosiaalityöntekijät ja psykologit. Yleensa
valmiuksia. Mielenterveyden syyt ovat ohittaneet tukija liikuntaelimistön sairaudet työkyvyttömyyden aiheuttajina. vaikeammaksi ka?y ta?llaisten ongelmien havaitseminen, Kukka sanoo. Alussa mainittu pitkän linjan kuntaalan ammattilainen ei anna vielä periksi. Henkisen kuormituksen taustalla voivat olla eristyneisyys ja työolojen muuttuminen. eli ika?a?ntyvien mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa ela?keika?a?n saakka. • [ Info ] KL1_34-47.indd 39 4.1.2021 14.14. Martta Nieminen Yksityissektorilla voi ehkä olla vaikeampaa. merkitta?vin on ela?keputken poisto. IMAGOKYSYMYS. Korona-aikana tukija liikuntaelimistön ongelmia voi lisa?ta. Muuttunut työela?ma. olevia. Ei anneta esimerkiksi iän vaikuttaa rekrytointipäätökseen. Mita. hakemaan uutta työta. Kaikilla pita?isi olla kaikki sovellukset hallinnassa ja koko ajan pita?isi uudistua. kuormitusta samaan aikaan kun mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyden syyt ovat lisa?a?ntyneet kaikissa ika?ryhmissa?. ja hillitseva?n työnantajien aikeita irtisanoa niin sanotussa putki-ia?ssa. korona-aika on lisa?nnyt henkista. Totta kai kunnat palkkaavat iäkkäitä sairaanhoitajia, koska hoitajista on kaikkialla hirveä pula. Niitä meilläkin suositaan kaikenikäisille, esimerkiksi pienten lasten vanhemmille. Hän toivoo, että asenteet muuttuvat nopeasti. Putken poiston uskotaan kannustavan ia?kka?ita. He tarvitsevat huomattavasti enemmän tukea kuin meidän 55 ja plus -ikäisemme. Hallitus haluaa pitää yli 55-vuotiaat töissä • Hallituspuolueet sopivat joulukuussa useista toimista, joilla pyrita?a?n edista?ma?a?n yli 55-vuotiaiden työllisyytta?. Se on valveutuneiden kuntatyönantajien yksi toimenpide yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Hänen mukaansa kuntatyönantajat ovat suhtautuneet aina melko suopeasti erilaisiin joustoihin ja osittaisiin työaikaratkaisuihin. Joensuun tapaan Turussakaan ei ole nähty mitään tarvetta ikäohjelmille. Digitaalisilla alustoilla työskentely vaatii enemma?n kielellisia. Lisa?pa?iva?mahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen ja?lkeen syntyneilla?. Kuntalehti 1 / 2021 39 TYÖELÄMÄN kehitta?misen asiantuntija Anna Kukka KT Kuntatyönantajista on huolissaan siita?, etta. • Muutos tulee voimaan asteittain vuodesta 2023 alkaen. Mielenterveysjohtaminen on ha?nen mukaansa noussut arvoon arvaamattomaan. • Nykyisen muutosturvan lisa?ksi luodaan uusi muutosturvapaketti yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet yli viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa. kuormittaa fyysisissa?kin ammateissa. Toki siinä ryhmässä tulee erilaisia ergonomisia asioita eteen, mutta niitä voi tulla nuoremmissakin ryhmissä. Se on imagokysymys. Hänen mielestään hallituksen ratkaisut viittaavat siihen, että halua parantaa ikääntyvien asemaa työmarkkinoilla on. Ajattelu lähtee siitä, että yksilöiden väliset erot ovat suurempia kuin ikäryhmien väliset erot, Sinikka Valtonen sanoo. ovat rajalliset. isoista kaupungeista muun muassa Helsingissä, on alettu käyttää anonyymiä rekrytointia. Yksilöä tuetaan riippumatta siitä, missä elämäntilanteessa tai iässä hän on. • Martta Nieminen Korona-aika on lisännyt henkistä kuormitusta Muuttunut työelämä kuormittaa ihan fyysisissäkin ammateissa, Anna Kukka sanoo. • Pa?a?töksista. Esimerkiksi mahdollista pa?ihdeongelmaa ei silloin helposti havaita. Työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka KT Kuntatyönantajista on tyytyväinen kehitykseen. On ammattiryhmiä, joissa jo 20-vuotiailla ja vähän vanhemmilla on suunnattomia vaikeuksia elämänhallinnassa. huono työergonomia eta?työssa?. va?hemma?n kasvokkaisia kontakteja on, sita. Mutta jos kunnassa on avoinna tehtävä, johon sisältyy julkista esilläoloa, siihen palkataan mieluummin nuori. • Ela?keputkella (puhutaan myös työttömyysela?keputkesta ja työttömyysputkesta) tarkoitetaan työttömyysturvan lisa?pa?ivia. työttömia. Esimiehen mahdollisuudet havaita työntekija?n kuormittumista eta?työssa. Lisa?pa?ivien alaika?raja nousee vuodella per ika?luokka alkaen vuonna 1963 syntyneista?
[ Työ ] 40 Kuntalehti 1 / 2021 NÄLKÄMAASTA TULI TYÖMAA Kainuu selvisi koronan ensimmäisestä rysäyksestä hyvin. KL1_34-47.indd 40 4.1.2021 14.14. Isoilla yrityksillä on meneillään valtavat rekrytoinnit
Kajaanissa UPM:n entisen paperitehtaan tiloissa sijaitsevaan datakeskukseen rakennetaan parhaillaan eurooppalaisena yhteistyönä LUMIsupertietokonetta. Marraskuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,6 prosenttia eli 1,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Sähkökulut ja -käyttö on saatu optimoitua ja kaikki energia on uusiutuvaa. Ammatillisesti tämä oli niin mieKainuussa riittää töitä tekeville. Rekrytoinnit esimerkiksi Terrafamen akkukemikaalitehtaalle ovat jatkuneet ja on syntynyt aidosti uusia työpaikkoja, hän kertoo. K ainuu tunnetaan maakuntalaulunsa mukaan nälkämaana, mutta töitä siellä riittää hyvin. CSC:n 440 työntekijästä noin 20 työskentelee Kajaanissa. CSC on toiminut Kajaanissa vuodesta 2010 alkaen, jolloin käynnistyi oman datakeskuksen suunnittelu alueelle. Torvinen vaihtoi alueellisen puhelinyhtiön datakeskuksen kehittämisen supertietokoneeseen kesän kynnyksellä. Työttömyyden kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli Kainuussa maan pienin. Kainuun TE-toimiston johtajan Tiina Veijolan mukaan Kainuun hyvän työllisyystilanteen takana on monta eri tekijää. Tällä hetkellä vanhan paperitehtaan tiloista on yritysalueen uusiokäytössä noin 60 prosenttia. Datakeskuskin valmistui aikanaan etuajassa ja alle budjetin, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo. Datakeskuskeskittymän ideana on saada synergiaetuja alueelle. KL1_34-47.indd 41 4.1.2021 14.14. UUSIA AVAUKSIA Yksi uudemmista ja kasvavista kainuulaisista toimijoista on CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy. Yksi datakeskuksella viime vuonna aloittaneista uusista työntekijöistä on konesaliasiantuntija Juha Torvinen. Suurten rekrytointien lisäksi palvelualan yritysten sopiva koko on helpottanut tilannetta Valtaosa meidän palvelualan yrityksistämme on sen kokoisia, ettei ole tullut mitään massairtisanomisia. Oli hyvä päätös mennä Kajaaniin. Kuntalehti 1 / 2021 41 . Se on yksi maailman tehokkaimmista tutkimuskäyttöön tulevista tietokoneista. Škoda Transtechin Otanmäen konepaja on yksi niistä isoista yrityksistä, jotka ovat rekrytoineet koronasta huolimatta uutta väkeä kiskokaluston valmistukseen. CSC on edistämässä datakeskusten hankintaa alueelle yhteisissä hankkeissa Kajaanin kaupungin ja Kainuun liiton kanssa. Yritykset ovat pystyneet hyvin sopeuttamaan toimintojaan uudessa tilanteessa, Tiina Veijola sanoo. Vaikka korona-aika iski kyntensä myös Kainuuseen, yrityselämässä väreilee positiivinen vire. Työttömyysprosentti oli Kainuuta pienempi vain Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Selvisimme koronan ensimmäisestä rysäyksestä Kainuussa hyvin, mutta tämä talvi näyttää miten tässä käy. Kun LUMI päätettiin sijoittaa Kajaaniin, uskottavuusongelmaa ei enää ole, Koski toteaa. Korona ei ole aiheuttanut siellä ongelmia, eikä ole tullut ikäviä yllätyksiä. Konesaliasiantuntija Juha Virkkunen löysi itselleen mielenkiintoisen tehtävän CSC:n palveluksesta. Datakeskusten sijoituspäätökset ovat isoja, hankalia ja pitkäjänteisiä projekteja, joista eri maat ja alueet kilpailevat. Meillä on isoja yrityksiä, joilla on menossa valtavat rekrytoinnit. Keskus on toiminut vuodesta 2012 alkaen. Yritykset ovat pystyneet hyvin sopeuttamaan toimintojaan uudessa tilanteessa
Suurin tekijä hyvälle tilanteelle on kaivokset. Kainuun pelastuslaitos teki valtavan hienon työn rajoittamalla tulipalon ja pelastamalla loput tehtaasta, Heikkinen sanoo. Lähde: Työja elinkeinoministeriö Isot investoinnit ovat synnyttäneet hyvän kierteen. Kainuun myönteinen työllisyystilanne on herättänyt aiheellisesti toiveita entistä useammasta paluumuuttajasta. Mutta lähellä oli, että Suomussalmen työttömyysluvut olisivat tälläkin hetkellä hiilenmustat. 42 Kuntalehti 1 / 2021 [ Työ ] lenkiintoinen haaste, ettei sitä voinut vastustaa. Ahvenanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi 175 prosenttia. Kesämatkailukausi oli vilkkain vuosiin myös Suomussalmella, vahvistaa kunnanjohtaja. Kemetiltä viestitettiin heti palon jälkeen, että yritys haluaa jatkaa Suomussalmella. Myös työperäiselle maahanmuutolle on tietyissä kausitöissä tilausta, Kilpeläinen sanoo. Tosin marraskuun lopun 13,7 prosentin työttömyysaste oli vähintään tyydyttävä. Kyllähän se vakava paikka oli, koska Kemet on kunnan suurin yksityinen työnantaja, Heikkinen sanoo. Työllisyystilanne olisi aivan toisenlainen, jos Terrafamea ei olisi. Matkailussa oli keväällä pari kuukautta täysi sulku, mutta sen jälkeen on tehty kotimaan matkailussa ennätyksiä koko ajan. Kunnassa on ollut isoja rakennushankkeita, kuten Vuokatti Areena ja Terrafamen akkukemikaalitehdas. Kemet jatkaa vuokralaisena. Sama juttu on ollut myös syksyn koronatoimissa. KAIVOKSET TYÖLLISTÄVÄT Sotkamo poikkeaa usein muista Kainuun kunnista. Nyt tilanne on aivan toinen kuin 20 vuotta sitten. Kainuu oli etupainotteisesti liikkeellä kevään korona-aallossa, ja pääsimme vähemmällä kuin monet muut alueet. Kainuun vetovoima nousi matkailijoiden silmissä, kun ulkomaille matkustaminen oli jäissä. SUOMUSSALMI SÄIKÄHTI Kainuun suuremmista kunnista Suomussalmella on koronavuonna ollut tukalin työllisyystilanne. Heinäkuun lopulla raju tulipalo tuhosi kolmanneksen Kemet Electronicsin Suomussalmen tehtaasta. Kolmas tekijä hyvän työllisyystilanteen takana on se, että Sotkamossa eletään kasvun aikaan. Matkailu on yksi Sotkamon elinkeinoelämän kivijaloista. KL1_34-47.indd 42 4.1.2021 14.14. Täällä olisi tilaa vielä useammallakin datakeskukselle, Torvinen vinkkaa rakenteilla olevaa konesalia esitellessään. Yhteiset suunnitelmat ovat toteutuneet erinomaisesti, kunnanjohtaja Erno Heikkinen arvioi. Vuokatti löydettiin uudestaan myös kesämatkailukohteena. Isot investoinnit ovat synnyttäneet hyvän kierteen ja tehdyt avaukset tuottavat tulosta, kunnanjohtaja sanoo. Kunnassa tehtiin sitten nopeita päätöksiä uusien tilojen rakentamisesta. Kansainvälinen elokuvakeskus on tekemässä Sotkamoon yli 20 miljoonan euron investointia. Aiemmin on ongelmana ollut, ettei puolisolle ole löytynyt töitä, vaikka perhe olisikin tulossa Kainuuseen. Kun huomioidaan kaksi muuta kaivostamme, niin se 2 500 kaivosalan työpaikkaa ei ole enää valtavan kaukana, kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen laskeskelee. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi vähiten Kainuussa (7 %), Etelä-Savossa (15 %), Pohjois-Karjalassa (16 %) ja KaakkoisSuomessa (18 %). Niin nytkin, sillä 10 300 asukkaan kunnassa työttömyysaste oli marraskuun lopussa vain 7,6 prosenttia eli pienin Kainuun kunnista. Yksityinen sektori on selvinnyt koronasta hyvin. Pitäjässä jouduttiin 1990-luvun lamavuosina tottumaan siihen, että kolmannes työvoimasta oli työttömänä. Siellä on yli 2 000 työpaikkaa, ja kaivosten pyörimiseen ei korona ole vaikuttanut. • Pekka Moliis Kuvat: Miska Puumala Synkimmät kasvuluvut vuoden takaiseen verrattuna kirjattiin lokakuun lopussa Uudellamaalla (63 %), Pohjanmaalla (55 %), Varsinais-Suomessa (43 %) ja Pirkanmaalla (39 %)
Ensimma?inen on se, etta. Kuva: Turun yliopisto Sirppa Kinos väitteli Turun yliopistossa. Ha?nen mielesta?a?n ylempi AMK-tutkinto tuo erilaista, ka?yta?nnönla?heisempa?a. voidaan tehda. TUNTEMATON TUTKINTO Kinos arvioi, etta. Julkisen sektorin luvussa on mukana myös valtion työntekijöita?, mutta vain pieni va?hemmistö. Kinos toivoo, etta. ta?ysipainoisesti työela?ma?ssa?, Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Sirppa Kinos toteaa va?itöskirjassaan Sosionomit (ylempi AMK) muuttuvilla työmarkkinoilla. prosenttia työskenteli valtiolla, kun taas 58 prosenttia oli kunnan työntekijöita?. Kuitenkin vain alle kolmasosa oli siirtynyt vaativampiin tehta?viin, kun valmistumisesta oli kulunut keskima?a?rin runsas vuosi. Kunnissa sosiaalialan ylemma?n AMK-tutkinnon suorittaneiden eteneminen on aika vaikeaa. pohdittaisiin sote-uudistuksen yhteydessa?. tekee alimitoitettua työta?, siina. Yksityisella. Osallistujista 59 prosenttia kuvaili tekeva?nsa. Lain mukaan sosiaalityöntekijöiden ammatillisesta johtamisesta vastaa sosiaalityöntekija?. ja toimivat esimiehina?, ovat itse saaneet koulutuksensa yliopistoista. yksityisen ja kolmannen sektorin puoleen, koska ura ei na?yta. on minun mielesta?ni jo tyytyma?ttömyyden siemen, Kinos sanoo. Mutta kuinka kauan na?in tulee olemaan. Valtaosa va?itöstutkimuksen 113 osallistujasta koki, etta. Tutkinto vakinaistettiin suomalaiseen ja?rjestelma?a?n kolmen vuoden kokeilun pa?a?tteeksi vasta vuonna 2005. niin helposti urkenevan kuntien palveluksessa, Kinos toteaa. erikseen. ja kolmannella sektorilla töita. Kuntalehti 1 / 2021 43 YLEMMÄN ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sosionomien osaamista ei hyödynneta. osaamista johtamisja kehitta?mistehta?viin kuin yliopistollinen tutkinto. vaativuudeltaan alimitoitettua työta?. arvosteta. Kunnat ovatkin sosionomien (ylempi AMK) suurin työllista?ja?. Kaikkiaan va?itöstutkimuksen osallistujista vain kahdeksan Sosionomien ylemmällä tutkinnolla on vaikea edetä Ura ei näytä niin helposti urkenevan kuntien palveluksessa. KUNNISSA VAIKEINTA Kinoksen mukaan erityisen huonosti sosionomien (ylempi AMK) osaamista hyödynta?va?t kunnat. Yksityisella. On helppo jatkaa tutuilla linjoilla. Kelpoisuusvaatimukset na?kyva?t Kinoksen mukaan erityisesti kunnissa, joissa virat ovat tarkkaan ma?a?riteltyja?. toisi joustoa, jos sosionomin sosiaalialalle suuntaava ylempi AMK-tutkinto antaisi kelpoisuuden molempien ammattiryhmien johtamiseen. Siihen vaaditaan yliopistollinen tutkinto. sektorilla vastaava luku oli 50 prosenttia ja kolmannella sektorilla 35 prosenttia. Vain 28 prosenttia va?itöstutkimukseen osallistuneista, julkisella sektorilla toimivista sosionomeista oli siirtynyt vaativampiin tehta?viin, kun ylemma?n AMK-tutkinnon suorittamisesta oli kulunut keskima?a?rin runsas vuosi. Toinen syy on kelpoisuuslainsa?a?da?ntö. Ihmiset, jotka kunnissa palkkaavat ihmisia. Kinoksen mielesta. tutkinto lisa?si omaa asiantuntija-, kehitta?misja johtamisosaamista. Sosionomin ylemma?n AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen sopisi hirvea?n hyvin uudistuvaan kuntakentta?a?n. [ Työ ] Sosionomit (ylempi AMK) työskentelevät yleisimmin kunnissa, mutta uuden väitöstutkimuksen mukaan kunnat hyödyntävät huonosti heidän osaamistaan. Anna-Sofia Nieminen KL1_34-47.indd 43 4.1.2021 14.14. tutkintoa ei tunneta eika. Jos kokee, etta. ylemma?n AMK-tutkinnon heikkoon hyödynta?miseen on ainakin kaksi syyta?. Kylla?ha?n pikkuhiljaa varmaan valmistuneiden nokka alkaa ka?a?ntya. Sen sijaan sosionomien (AMK) johtamisesta ei sa?a?deta. joustavammin eri nimikkeilla?. sosionomien (ylempi AMK) asemaa ja osaamisen hyödynta?mista
Koonnut: KT Kuntatyönantajat KL1_34-47.indd 44 4.1.2021 14.14. Lisäksi osa kuntien tukipalveluhenkilöstöstä, esimerkiksi ruokaSuurin riski tällä mallilla on, että emme ehdi tehdä siirtymää kunnolla. Siirtojen jälkeen Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin jää noin 209 650 työntekijää ja Ahvenanmaalle 2 300 työntekijää. KETKÄ SIIRTYVÄT. Sote-uudistusta on tehty kuin Iisakinkirkkoa, ja kyllähän me nyt oikeasti toivomme, että tämä saataisiin hallitusti maaliin, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi kommentoi. Henkilöstöä siirtyy 332 kunnasta ja kuntayhtymästä. Kun sote-lakipaketti siirtyi eduskunnan käsittelyyn joulukuussa, oli moni kustannuksiin, palkkaharmonisointiin ja henkilöstömääriin liittyvä yksityiskohta silti yhä auki. Kunta-alan historian suurinta henkilöstösiirtoa on pohjustettu pitkään. Historialliseen muutokseen valmistaudutaan jalat maassa, sillä kaikki haluavat välttää turhaa työtä. Arvio maakuntiin* siirtyvistä henkilöistä maakunnittain ja tehtäväalueittain * Hallituksen esityksessä käytetään maakunnista nimitystä hyvinvointialue. [ Työ ] 44 Kuntalehti 1 / 2021 M ikäli Sanna Marinin, sd., hallituksen soteuudistus toteutuu suunnitellusti, uusi vuosi 2023 tarkoittaa kymmenille tuhansille kuntatyöntekijöille myös uutta työnantajaa. Kellon lyödessä 24 vuoden vaihtumisen merkiksi noin 174 700 henkilöä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Uudenmaan erillisratkaisun vuoksi Helsingin kaupunki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitoyhtymä (HUS) jäävät siirtojen ulkopuolelle. Henkilöstösiirrot koskevat sosiaalija terveysalan henkilöstöä, pelastusalan henkilöstöä ja koulukuraattoreja sekä -psykologeja. Kentällä tunnelma oli odottava. Kuntien henkilöstö lähes puolittuu Sote-uudistuksen myötä kymmenet tuhannet kuntatyöntekijät siirtyvät hyvinvointialueille
Kun arvioidaan lainsäädännön vaikutuksia ja otetaan huomioon se, että osassa alueita harmonisointi on tehtävä uudistuksesta riippumatta, arvio alenee. Tulevaisuudessa ei tietenkään ole tarvetta esimerkiksi kahdellesadalle sosiaalija terveysjohtajalle. Muun muassa tyypilliset palvelusuhdeprosessit ja niiden vaatimukset tunnetaan nyt tarkkaan. Isoin työ on silti varmaan tietojärjestelmien yhteensovittaminen, ei henkilöstösiirrot, Hakari sanoo. Mediaani tarkoittaa palkkaa, jonka alapuolelle sijoittuu 50 prosenttia ja yläpuolelle 50 prosenttia henkilöstöstä. Eniten kuluja aiheuttavat ICT-järjestelmät ja tiedonhallinnointitoiminnan muutos. Jos ajattelee tavallista kuntaliitosta, tiedossa on jo etukäteen yhteen liittyvien kuntien palkat ja palkkausjärjestelmä. Henkilöstösiirtojen toimeenpanolle jää näin puolitoista vuotta aikaa, ennen kuin tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille. Kunkin hyvinvointialueen sisällä samasta tehtävästä on maksettava kaikille samaa tehtäväkohtaista palkkaa. desiilin tasolle, eli tasolle, jota vähemmän ansaitsee 90 prosenttia henkilöstöstä, olisi hinta merkittävästi korkeampi, 6,3 prosenttia palkoista. Pirkanmaalla monessa kunnassa ja sairaanhoitopiirissä on työn alla tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmien eli TVA-järjestelmien päivittäminen. Nyt ei ole olemassa mitään palkkausjärjestelmää, johon siirrytään, sanoo valtion työmarkkiHenkilöstömäärät maakunnittain Kartta: Maanmittauslaitos Lähde: KT KL1_34-47.indd 45 4.1.2021 14.14. Viime kaudella maakunnassa selvitettiin siirtyvien työntekijöiden määrä ja tehtävät sekä heille kuuluvat työetuudet. Aikataulu on tiukka, myöntää sotevirkamiesjohtoryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Kari Hakari. Kun työntekijät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, on varmistettava, että tehtäväkohtaiset palkat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa nähden. Jossain vaiheessa osa työtehtävistä ja toimenkuvista kuitenkin muuttuu. Kaiken ei ole edes tarkoitus olla valmiina vielä liikkeenluovutuksen tapahtuessa. TIUKKA AIKATAULU Juha Sipilän, kesk., hallituskaudella henkilöstösiirtojen toimeenpanoa valmisteltiin jo ennen maakuntien perustamista. Vuosien valmistelun aikana on kertynyt paljon tärkeää osaamista. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö on laskenut, että hyvinvointialueet maksavat palkkojen harmonisoinnista satoja miljoonia euroja vuosina 2023–2027. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että vuosina 2021 ja 2022 sote-uudistuksen muutoskustannukset ovat runsaat 455 miljoonaa euroa. Kun sote-uudistus kaatui, kuntien, kuntayhtymien, ministeriöiden sekä työnantajaja työntekijäjärjestöjen suuri esivalmistelutyö valui osin hukkaan. Tukipalveluhenkilöstöstä siirtyvät ne työntekijät, joiden työtehtävistä vähintään puolet kuuluu tulevan hyvinvointialueen vastuulle. En sano, että emme ehtisi, mutta siinä on riski. Siirtymän jälkeen merkittävän, mutta vaikeasti arvioitavan kuluerän muodostavat palkkaharmonisointikulut. Liikkeenluovutus takaa sen, että työsuhteet säilyvät ennallaan, kun työnantaja vaihtuu. Esimerkiksi palkkaharmonisointi vie vuosia ja voi tapahtua porrastetusti eri aikaan eri hyvinvointialueilla. JALAT MAASSA Alueilla valmistelussa keskitytään nyt asioihin, jotka eivät ole suoraan sidoksissa sote-uudistukseen. Viime vaalikaudella KT Kuntatyönantajat arvioi, että palkkaharmonisoinnista syntyvä kustannus olisi 0,7 prosenttia palkkasummasta, jos palkat harmonisoitaisiin mediaanitasolle. Mikäli palkat harmonisoitaisiin 9. EPÄVARMAT KUSTANNUKSET Henkilöstösiirrot aiheuttavat pysyviä ja kertaluontoisia kustannuksia, joiden tarkkaa summaa ei tiedetä. Myös uuden työnantajan suorittama toiminnan uudelleen järjestäminen tapahtuu pääosin vasta henkilöstösiirtojen jälkeen. Meidän on jatkossa aiempaa helpompaa kerätä henkilöstösiirtojen onnistumisen kannalta oleellista tietoa, Ruoranen toteaa. Erottelu on välillä hankalaa, sillä kunnassa voi olla esimerkiksi kolme työntekijää, jotka tekevät 30-prosenttisesti hyvinvointialueelle kuuluvaa työtä. Suurin riski tällä mallilla on, että emme ehdi tehdä siirtymää kunnolla. Teemme taustatyötä, joka helpottaa tulevaa tekemistä, menee tämä lakiuudistus miten hyvänsä, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) HR-johtaja Raija Ruoranen. Samaa ei haluta toistaa. Siksi kaikki odottavat nyt tulevaa kesää, jolloin uusien lakien on määrä astua voimaan. Kuntalehti 1 / 2021 45 . huollon, siivouksen, lastenhuollon ja palkanlaskennan työntekijöitä, siirtyy hyvinvointialueille tehtäviensä mukaan. Tiedot ovat ehtineet vanhentua, eikä niitä päivitetä, ennen kuin sote-uudistuksen aikataulut ovat selvät. Valmistelutyötä tehdään jalat maassa. Neuvottelujen kohteena ei koskaan aiemmin ole ollut yhtä suurta sopimusremonttia
Tällä voi olla merkitystä myös palkkaharmonisoinnin kannalta, Jalonen sanoo. Lisäksi jäseniksi voivat jatkossa liittyä kuntien ja hyvinvointialueiden määräysvallassa olevat yhtiöt ja säätiöt. Kuva : Bourg-en-Bresse Bourg-en-Bressen kaupungin henkilöstöpäällikkö Xavier Philippe kertoo palkanneensa tehtävään kuin tehtävään pätevimmän hakijan sukupuoleen katsomatta. noin 5–10 vuotta eteenpa?in: palkkaharmonisoinnin toteuttaminen A lppien tuntumassa sijaitsevan Bourg-en-Bressen kaupunginjohtaja sai 90 000 euron sakkolapun tasa-arvolain rikkomisesta. Vuonna 2021 alkavien neuvottelujen kohteena on kustannusraamin ja sopimuskauden pituuden ohella kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimusjärjestelmää koskeva kokonaisuus. Keskimäärin ranskalaisten kaupunkien johtoportaassa 70 prosenttia Sakkoa naisten yliedustuksesta Naisten etenemistä johtopaikoille on Ranskassa yritetty edistää monin tavoin, mutta nyt se näyttää toimivan jo liiankin hyvin. Kollegat vasemmalta talousjohtaja Chantal Rieu, henkilöstökoordinaattori Clémentine Morel ja viestintäpäällikkö Audrey Peyricot. Kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet ovat lain mukaan KT:n jäseniä. Hänen mielestään sakotus on väärä viesti naisten uralla etenemistä kannustaville kaupungeille ja kunnille. Hallituksen esityksen mukaisessa laskelmassa palkkaharmonisoinnin kustannuspohjaksi oletetaan noin 6,2 miljardia euroa ja kasvuprosentiksi vähintään 1,5–3 prosenttia. [ Info ] KL1_34-47.indd 46 4.1.2021 14.14. Pari vuotta sitten voimaan tulleen lain mukaan kummankaan sukupuolen osuus ei saa ylittää 60 prosenttia. 2021) • Alkuvuosi 2022: aluevaalit • Helmikuun lopussa 2022: nykyinen kunta-alan sopimuskausi pa?a?ttyy • Maaliskuu 2022: aluevaltuustojen toimikausi alkaa • 1.1.2023: henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella hyvinvointialueen vastuulle • Ehka. Tämä on hyvin ristiriitainen tilanne, koska lain tavoitteena on nimenomaan parantaa naisten edustusta kaupunkien hallintoelimissä, puuskahtaa kaupunginjohtaja Jean-Francois Debat. henkilöstötietojen kera?a?minen alkaa syksylla. Mies oli nimittäin rekrytoinut kuntansa johtoportaaseen liikaa naisia. eduskunnassa • 1.7.2021: sote-uudistuksen lait voimaan • 1.9.2021: va?liaikaishallinto aloittaa henkilöstön siirtoa koskevat valmistelut (mm. Aiemmista oikeustapauksista on luettavissa, ettei saman vaativuustason tehtäviin saisi jäädä perusteettomia palkkaeroja. Edessä on pitkä tie, Jalonen sanoo. Siirtymävaiheessa KT antaa muutostukea sekä henkilöstöä luovuttaville että sitä vastaanottaville työnantajille. Nyt neuvotteluja käydään lukuisissa työryhmissä, jotka päättävät lääkärisopimuksista, sotesopimuksesta ja kunta-alan työehtosopimuksista. Jo viime sopimusneuvotteluissa osapuolet sopivat, mitä sopimusaloja uusille hyvinvointialueille tulee ja miten kunta-alan sopimusjärjestelmä muuttuu. [ Työ ] 46 Kuntalehti 1 / 2021 nalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen. KT:n tavoitteena on uudistaa palkkausjärjestelmiä siten, että uusi järjestelmä voi poiketa kuntasektorilla käytössä olevista järjestelmistä. VALTAVA NEUVOTTELU-URAKKA Tilanne on työmarkkinajärjestöille historiallisen työläs. • Matilda Jokinen Sote-uudistuksen aikataulusuunnitelma • Alkuvuosi 2021: eduskunta ka?sittelee sote-uudistusta koskevia lakiesityksia. Neuvottelujen kohteena ei koskaan aiemmin ole ollut yhtä suurta sopimusremonttia, KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo. Hän muistuttaa, että perustuslaki, työsopimuslaki ja tasa-arvolaki antavat palkkojen harmonisoinnille tiukat raamit. Näillä oletuksilla päädytään 124–434 miljoonan euron haarukkaan. • Kesa?kuu 2021: lait pita?isi hyva?ksya. KT Kuntatyönantajista tulee uudistuksen myötä Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT
Vastaavasti 16 kuntaa on tuomittu siitä, että naisten osuus hallintoelimissä on liian alhainen. Näissä toimielimissä tulee olla naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, Maarianvaara sanoo. Mutta kun asetelma oli toisin päin, asia ei tullut minulle edes mieleen, rekrytoinneista vastannut henkilöstöpäällikkö Xavier Philippe tunnustaa. Jos tilanne jossakin päin maata keikahtaa toiseen suuntaan, se vain tasoittaa tilannetta. Hänen mielestään ylilyöntejä tarvitaan, jotta naisten osuus paikallishallinnossa saadaan kasvamaan. Myös henkilöstöpäällikkö puolustelee menettelyään. Parempi kuitenkin, että sakko tuli naisten eikä miesten suosimisesta. Miesten vastaava luku on kuitenkin 74 prosenttia. Runsaan 40 000 asukkaan Bourgen-Bresse ei ole toistaiseksi maksanut sakkoa. Edistyksellisyydestä tuli silti kunnalle kallis oppiraha, hän lisää Naisjärjestö Osez le féminismen aktivisti Céline Piques vaatii naisten liiallisesta palkkaamisesta aiheutuneiden sakkojen poistamista. Tämä johtuu erityisesti siitä, että kuntien suurimpia toimialoja ovat sosiaalija terveydenhuolto sekä kasvatus ja opetus, jotka ovat erittäin naisvaltaisia aloja. Hän ei nimittäin nähnyt mitään outoa siinä, että viidestä esimiestehtävästä neljään palkattiin nainen. hetkella. vain 17 prosenttia kaupunginjohtajista on naisia. Hänen mukaansa kiintiöstä voidaan kuitenkin joustaa poikkeuksellisesti , jos työryhmään tarvittavaa erityisosaamista ei löydy riittävästi miehistä tai naisista. Siitä ei pitäisi mielestäni rankaista. Tämä selvittää, voidaanko sakko perua siinä tapauksessa, että palkatut naiset siirretään kaupungin palkkalistoilta varta vasten perustettavan uuden hallinnollisen yksikön palvelukseen. Miksi nyt yhtäkkiä säikähdetään naisten kasvavaa osuutta kaupunkien ja kuntien johtotehtävissä, kysyy Céline Piques. Kuntalehti 1 / 2021 47 Kuva: Riitta Supperi on miehiä. • Virpi Latva [ Info ] Kaupunginjohtajista naisia vain 17 prosenttia • Vaikka osa ranskalaisnaisista ka?y perhesyista. Jokaiseen tehtävään palkattiin hakijoista pätevin riippumatta siitä, oliko henkilö mies vai nainen. Kuntien luottamustoimisissa toimielimissä tasaarvo toteutunee paremmin juuri tuon kiintiösäännöksen vuoksi. Jean-Francois Debat on pyytänyt apua tasa-arvoministeriltä. Tehtävään tulee palkata aina sopivin hakijan sukupuoleen katsomatta. Tasaarvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mukaan suomalaisen työelämän segregaatio näkyy erityisesti kunta-alalla, jonka henkilöstöstä 80 prosenttia on naisia. Ta?lla. KL1_34-47.indd 47 4.1.2021 14.14. Myös Pohjois-Ranskan Lille on tuomittu naisten yliedustuksesta. Jos olisin rekrytoinut neljä miestä ja yhden naisen, olisinkin kenties tullut ajatelleeksi tasa-arvolakia. Rekrytointia työtai virkasuhteeseen koskeva tasa-arvolain kahdeksas pykälä kieltää työnantajaa syrjäyttämästä työhönotossa ansioituneempaa toista sukupuolta olevaa henkilöä, ellei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä. PALKATTIIN PÄTEVIN Sakkolappu tupsahti kaupunginjohtaja Jean-François Debatille täytenä yllätyksenä. Maarianvaara muistuttaa, että Suomessa tasa-arvolain kiintiösäännös koskee ainoastaan erilaisten toimielinten jäsenyyttä, kuten kuntien luottamustoimisia kunnanhallituksia ja lautakuntia. SUOMESSA VÄHÄN KIINTIÖITÄ Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mukaan Ranskan kaltaista tilannetta ei voi syntyä Suomen tasa-arvolain puitteissa. osapa?iva?työssa?, 20–64-vuotiaista 59 prosenttia työskentelee ta?ysipa?iva?isesti. Valtion viranhaltijoista naisia on 36 prosenttia ja kaupunkien ja kuntien viranhaltijoista 34 prosenttia. Kukaan ei ole huolestunut huonosti palkattujen hoiva-alojen naisistumisesta. Tasa-arvovaltuutettu sanoo, että Suomessa työmarkkinoiden segregaatio näkyy valitettavan räikeästi kunta-alalla, jonka henkilöstöstä 80 prosenttia on naisia. • Miesten yliedustus na?kyy Ranskassa erityisesti julkisella sektorilla
KL1_48-49.indd 48 4.1.2021 14.08. Valtuustosalin seinältä katsoo Marianne Falkin teos Aurinkohärkä. 48 Kuntalehti 1 / 2021 [ Kunnan töissä ] Ex-kansanedustajasta kunnanjohtajaksi Juha Rehulan mukaan Pukkilan kunnanjohtajan tehtävässä korostuu se, että isot asiat menevät omaa polkuaan, mutta pienemmät saavat ison roolin
Yksi osa pienen kunnan kunnanjohtajan tehtävistä on auttaa ihmisiä. Lyhyt vastaus: politiikka saastuttaa ihmisen. Mistä tekemästäsi olet saanut erityistä mielihyvää. Miksi Pukkila halusi määräaikaisen kunnanjohtajan. En tiedä toista tällaista kuntaa. kunnansihteerinä vuosina 1995–1996. Loppuvuodesta vuosi sitten tapasin Pukkilan valtuuston puheenjohtajan. Minulle on tullut selväksi, että Pukkilan päättäjät halusivat muutosjohtajan, joka saattaisi kunnan talouden sellaiseen asentoon, että kunta pärjää, kun sote siirtyy valtion vastattavaksi. Olisinhan minä selvinnyt, mutta selvisin paljon paremmin, kun minulla oli kollegojen tuki. Ehkä toimintakulttuurin kotoisuus. Arki ja elämä olivat aiemmin vähän hukassa kymmenen kuukauden työttömyyden aikana. Hän kysyi, tietäisinkö ketään, joka voisi tulla nopeasti lyhyeksi aikaa kunnanjohtajan sairausloman sijaiseksi. Esimerkiksi kunnanhallituksessa keskustelu vuoden 2021 budjettiesityksen säästöistä kesti 15 minuuttia, mutta hyvinvointikertomukseen ja huumeongelmaan meni puolitoista tuntia. Tässä tehtävässä korostuu se, että isot asiat menevät omaa polkuaan, mutta pienemmät saavat tosi ison roolin. Tämä kaikki on ekstraa. Mikä on ollut suurin yllätys. Puolet päättäjistä. Rehula kertoo Nurmesta ja tämän kauaskantoisesta hyvänteosta pukkilalaisille. Siinä kävi juuri niin. Parhaita positiivisia kokemuksia oli se, miten kollegat, päijäthämäläiset kuntajohtajat, ottivat minut vastaan. Kunnan koosta riippumatta sama VIDEO: Kiitos Onni Nurmen, Pukkilan kunnanjohtajan Juha Rehulankin kunto kasvaa Hyvinvointikeskus Onnin kuntosalilla. Oppiihan niitä pykäliä lukemaan, ja viimeiset kaksi vuotta istuin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, mutta siinä on entraamisen varaa. Pukkila on osa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää. Eija Kallioniemi Kuva ja video: Juha Tanhua Minulla on suunnitelmat siitä, miten alan tavata kuntalaisia, kun korona sen suo. Tuli Pukkila. Mitä kaikkea olet päässyt tekemään kunnanjohtajana. Olit Pukkilan vs. Kumisaapasosakkeista kasvoi Nokian myötä miljoonien potti. Olet ollut Hollolan kuntapäättäjä vuodesta 1985. Onko vaikeaa jättää kuntavaalit väliin. Juuri sellaista ei ole tullut vastaan. Aika monta valtuustomaanantaita on tähän saakka mennyt päällekkäin, ja silloin tietenkin Pukkila ja työ ovat menneet Hollolan edelle. Se taas on arkea, että on joutunut tulkitsemaan pykäliä ja tekemään rajanvetoja. Viikossa ehdin tehdä kaksi päivää varsinaisia kunnanjohtajan töitä, muu aika menee kaikkeen muuhun organisaation ohuudesta johtuen. • KL1_48-49.indd 49 4.1.2021 14.08. Paljonko säätiön varat tuottavat vielä iloa ikääntyneille pukkilalaisille. Rehulan saama viransijaisuus piteni vuodenvaihteessa kahden vuoden määräaikaisuudeksi. Minulla on pukkilalaisten kuntapäättäjien lupa osallistua kuntavaaleihin kotikunnassani. Mistä mielestäsi kertoo se, ettei kuntien tai kaupunkien johtajiksi hakevia entisiä kansanedustajia välttämättä enää valitakaan niihin tehtäviin. En ole vielä päättänyt, jätänkö. Jokainen kylillä asuva senioriasukas voi tulla kaksi kertaa viikossa kirkolle taksikyydilläni euron omavastuulla suuntaansa. Entuudestaan tiedän ja tunnen noin 200 kuntajohtajaa. Pukkilan 14 miljoonan euron budjetissa on noin miljoonan euron rakenteellinen alijäämä. Olen ajanut ostamaan kehyksiä kunnan työntekijälle lahjoitettavaan grafiikkaan. Juuri nyt olen keskellä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelupalaveria. Onko jotakin, mikä ei ole tässä välin muuttunut. lainsäädäntö velvoittaa ja ohjaa. Kuntalehti 1 / 2021 49 K aksi vuotta perheja peruspalveluministerinä sote-uudistuksesta vastannut hollolalainen Juha Rehula, kesk., joutui työttömäksi pudottuaan eduskunnasta viime eduskuntavaaleissa. Oletko päässyt hyödyntämään työssä suhteitasi päättäjiin. Pukkila on kuuluisa siitä, että Onni Nurmi testamenttasi osakeomaisuutensa tuoton kunnan ikäihmisten virkistykseen. Toivoin, että löytyisi joku Ylätölviön kunta, joka tarvitsisi kunnanjohtajan vaikka vain lyhyemmäksi aikaa. Se on niin konkreettista. Viime keväänä esimerkiksi neuvoin, miten armeijasta voisi päästä lomille apuun toukopellolle. Tänä vuonna kolme ihmistä tekee työtä näillä varoilla ikäihmisten virkistystoiminnassa. Minulla on suunnitelmat siitä, miten alan tavata kuntalaisia, kun korona sen suo. Uusi työ, kunnanjohtajan pesti, löytyi lopulta 50 kilometrin päästä Pukkilasta. Kyllä! Koronan alkuaikoina elämää helpotti merkittävästi, kun oli suorat numerot ministerien avustajille. Siitä, että olen kokenut olevani näiden asioiden päällä. Mitä olennaista tiedät nyt kunnan johtamisesta, jota et tiennyt kuntapäättäjänä, kansanedustajana ja ministerinä. Ihan kaikkea. Kun valmiuslait tulivat ja yhteisiä nuotteja koetettiin tehdä, kuntajohtajat olivat koolla joka ainoa aamu
Se on tutkimuksissakin havaittu. Helsingin Sanomien joulukuun (23.12.) mittaus oli kylmää kyytiä vihreille (9,9 prosenttia) ja kokoomukselle (16,2 prosenttia). Suurinta kannatusta ministerinä jatkamiselle tuli luonnollisesti vihreiltä, joista 76 prosenttia kannusti Haavistoa jatkamaan. Kuntavaalit lähestyvät ja luovat lisää paineita. Kokoomuksen kanssa oppositiopolitiikan ykköspaikasta kilpailevilla perussuomalaisilla on selkeä ja melkein joka paikkaan sopiva ohjelma: vastustetaan maahanmuuttoa ja EU:ta. Tällä ja lakonisella tyylillään Halla-aho pärjää. Nyt ydinvoimaan suhtaudutaan toisella tavalla. Vihreistä Haavistoa kannatti 36 prosenttia, mutta Marinin kannalla oli peräti 23 prosenttia vihreistä. Takavuosina vihreiden kannatus oli parhaimmillaan 16–17 prosentin luokkaa, minkä seurauksena viriteltiin jo puheita ”tulevasta pääministeripuolueesta”. Jollain aikavälillä johto vaihtuu, jos alamäki jatkuu. Lopputuloksen pitää aina olla 100 prosenttia. Tulos oli aika hyytävä Haaviston kannalta, sillä puolet vastaajista halusi Haaviston eroa. Lokakuun alussa kokoomus esitti epäluottamusta perheja peruspalveluministeri Krista Kiurulle, sd., koronaepidemian huonosta hoidosta. Ja aina kun kokoomus on saanut purtua ylimielisyytensä hännän poikki, on kannatuskin ollut hyvää. Ylimielisyys kuuluu kokoomuksen helmasynteihin. Ylimielisyys on politiikassa myrkkyä. Presidenttikyselyssä Haaviston jälkeen kolmanneksi tuli Olli Rehn, kesk., (8 prosenttia) ja neljänneksi Matti Vanhanen, kesk., (7 prosenttia). LOPUKSI vielä perimmäinen kysymys ja inhorealistinen vastaus: mitä tapahtuu, jos laskukierrettä ei saa katkaistua. 50 Kuntalehti 1 / 2021 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä P oliittisen kannatuksen mittaaminen on aina nollasummapeliä. Haavisto nauttii omiensa luottamusta, mutta jos kannatus mataa nykytasolla, joutuu hän itse vakavasti pohtimaan, onko hänestä enemmän haittaa kuin hyötyä vihreälle liikkeelle. Koijärven veteraanin maine sai perustuslakivaliokunnan al-Hol-päätöksen vähättelystä kuitenkin pahan lommon ja kannatuksen menetyksen. Sama koskee kokoomusta ja Petteri Orpoa. JOS EI HS-gallup ollut mukavaa joululuettavaa kokoomuksessa ja vihreissä, niin eivät sitä olleet myöskään muut kannatuskyselyt. Koronapiikkiä odotellessa kannattaa käydä lukemassa presidentti Sauli Niinistön puheet ja ajankohtaiskommentit Tasavallan Presidentti -kotisivuilta www.presidentti.fi kokonaisina. Suomalaiset lapset ja äidit pois al-Holin leiriltä oli päämäärä, mutta kun asiaa hoitava virkamies halusi toimia virkavastuullisesti lakien mukaan, Haavisto ajatteli panna konsulipäällikön syrjään. Iltalehden presidenttikyselyssä (25.12.) Haavisto sai yhdeksän prosentin kannatuksen, kun se vielä keväällä oli 15 prosentin luokkaa. Politiikassa aina jonkun sauna palaa Jollain aikavälillä johto vaihtuu, jos alamäki jatkuu. • KL1_50-53.indd 50 4.1.2021 14.26. Mielenkiintoista analyysiä ajasta, muutoksesta, geopolitiikasta ja vaikkapa mediasta. Perussuomalaisten Jussi Hallaaho sekä kokoomuksen Jan Vapaavuori ja Alexander Stubb saivat kaikki viiden prosentin kannatuksen ja löytyivät seuraavilta sijoilta. Vastaus on sama kuin bisneksessä: tulos tai ulos. Ulkopuoliselle tuli vaivaantunut olo syytösten ohuudesta ja näytön puutteesta. Uutta alkua haetaan aina uudella johdolla. Vielä vuonna 2017 kokoomus oli suurin puolue ja sai noin 22 prosentin kannatustuloksia. Mielikuva ”väärin sammutettu” jäi operaatiosta päällimmäiseksi. Vihreät asettuivat lain yläpuolelle, kun katsoivat, että päämäärä pyhittää keinot. Iltalehti kysyi presidenttigallupin ohella (23.12.) pitäisikö Pekka Haaviston, vihr., erota ulkoministerin tehtävistä. Hallituskumppani keskustan kannattajista eron kannalla oli peräti kolme neljästä vastaajasta. Ja entiselle pääministeripuolueelle kokoomukselle tulos on jo katastrofaalisen huono. KOKOOMUKSELLE oppositiossa olo on edelleen outo todellisuus, josta puolue ei saa otetta. Pekka Haavisto kuuluu vihreisiin ikoneihin, jonka takana aktiivivihreät yhä vankkumatta seisovat. Jos yhdet voittavat, niin toiset häviävät. Vihreiden takavuosien ehdottomuus esimerkiksi ydinvoiman vastustamisessa näyttäytyi muille ylimielisyytenä, ”me tiedämme paremmin” -asenteena. P.S. Presidenttikyselyn kärjessä oli pääministeri Sanna Marin, sd., 16 prosentin kannatuksella. Vihreiden ja kokoomuksen ahdinkoa on mediassa pohdittu ahkerasti
Hankkeessa oli myös kekseliäitä piirteitä, joilla henkilöstö oli saatu aktiivisesti mukaan. Aluehallintovirastot palkittiin virkakielen selkeyttämisestä Virkakielen ymmärtäminen on jokaisen oikeus. Virkakieliterveisenne kuntakentälle. Kirjoitimme kaikki tekstimme alusta pitäen uudelleen hyvällä yleiskielellä. Ahkerimmin osallistunut virasto palkittiin, ja suorittajien kesken arvottiin palkintoja. Muutos vanhoihin verkkosivuihimme on merkittävä, sillä nyt puhumme itsestämme me-muodossa, sinuttelemme asiakkaitamme ja annamme suoria toimintaohjeita. Lisäksi monissa muissakin laeissa säännellään kielenkäytöstä. Mikä on hankkeenne paras saavutus. Käynnistimme kaksi mittavaa hanketta: selkeän kielen koulutuksen aluehallintovirastolaisille sekä verkkosivu-uudistuksen. Millä tavalla kuntien kannattaa ottaa oppia aluehallintovirastojen tempauksesta. Vuosi 2020 oli nimetty selkeän kielen teemavuodeksi, ja sen aikana oli toteutettu sekä mittava koulutus että verkkosivuuudistus – kumpikin vielä molemmilla kansalliskielillä. Haluamme palvella asiakkaitamme paremmin. • Nyt kaikki yhdessä: Aluehallintovirasto käyttää hallintolain ja saavutettavuusdirektiivin mukaista kieltä! KL1_50-53.indd 51 4.1.2021 14.26. Kun pohdimme, miten se käytännössä onnistuisi, totesimme, että selkeä kieli on avainasemassa. Virkakielen kehittämiseen oli todella paneuduttu. Ottakaa esimerkkiä aluehallintovirastoista. NÄKEMYS III Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, miksi palkinto juuri aluehallintovirastoille. Manner-Suomen kuudessa aluehallintovirastossa ja Ahvenanmaan valtionvirastossa työskentelee yhteensä 1 200 ihmistä. Voittajasta päätti ja palkinnon luovutti eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Virkakielen ymmärtäminen on jokaisen oikeus. NÄKEMYS II Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) erityisasiantuntija Aino Piehl, mikä mahtaa olla hyvän virkakielen lainsäädännöllinen tausta, normipohja. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse alusta asti. - Asiakkaidemme vuoksi. Aluehallintovirastot olivat nimenneet vuoden 2020 selkeän virkakielen teemavuodeksi. Hallintolaissa tämä velvoitus tuodaan esiin hyvän kielenkäytön vaatimuksessa. NÄKEMYS I Aluehallintoviraston verkkosivuuudistuksen sisällöntuotannon projektipäällikkö Taina Taskinen, miksi ylipäätään ryhdyitte meikäläisittäin mittavaan virkakielihankkeeseen. Verkkosivumme näkivät päivänvalon 2. Uusien verkkosivujenne perusratkaisut. - Selkeän kielen koulutuksen on suorittanut jo reilusti yli puolet aluehallintovirastolaisista, ja se on todella hyvä saavutus. joulukuuta, ja se oli suuri etappi meille tekijöille. Hyvä virkakieli on osa hyvää hallintoa, johon on perustuslain mukaan jokaisella oikeus. Kuntalehti 1 / 2021 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi K otimaisten kielten keskus (Kotus) on myöntänyt Vuoden 2020 selväsanainen -palkinnon aluehallintovirastoille. Aluehallintovirastossa hyödynnettiin vapaasti tarjolla olevia materiaaleja, kuten Kotuksen verkkokurssia Hyvä virkakieli – selkeytä lauseita ja virkkeitä, joka on eOppivassa avoin kaikille. Myös saavutettavuusdirektiivin mukaista on ottaa huomioon kielellinenkin saavutettavuus eli hallintolain vaatima asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli. Jopa EU:n tietosuoja-asetus asettaa vaatimuksia kielelle. Aluehallintovirastot tekivät verkkokurssin hyvästä virkakielestä ja markkinoivat sitä kampanjalla, jotta kaikki työntekijät suorittaisivat sen
Miten työllistämisehto asetetaan tarjouspyyntöön. Mitä hankinnoilla työllistäminen tarkoittaa. Elokuun alussa käynnistyi työja elinkeinoministeriön hankinnoilla työllistämisen vauhdittamisohjelma, jota koordinoi Kuntaliitto. Työllistämisehto voidaan määritellä joko hankintalain 98 §:n tarkoittamiin hankintasopimuksen erityisehtoihin tai sitä voidaan käyttää tarjousten vertailuperusteena esimerkiksi hankintalain 93 §:n mukaisesti. Tämän ohella tukea tarjoavat KEINO-osaamiskeskus sekä kansallisen hankintastrategian toimeenpanoa varten perustettu sosiaalisen kestävyyden teemaryhmä, jonka agendalla aihe myös on. • Osa heistä on saanut ehdon kautta vakituisen työsuhteen. Viime syksynä lanseeratussa kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa yhtenä teemana on sosiaalinen kestävyys ja tavoitteena hankinnoilla työllistäminen. Hankinnoilla työllistäminen tarkoittaa, että julkinen hankkija liittää tarjouspyyntöönsä tai hankintasopimukseensa työllistämistä koskevan ehdon. Työllistämisehdon voi laatia myös siten, että työllistämisen kustannus sidotaan prosentuaaliseen osuuteen hankintasopimuksen arvosta ja määritellään kertoimet eri työllistettävien ryhmille sekä eri työllistämisvaihtoehtojen hinta. Osa heistä on saanut ehdon kautta vakituisen työsuhteen. Hankintasopimuksessa puolestaan on hyvä mainita, että mikäli palkkatukityöllistämisen edellytykset eivät täyty esimerkiksi yrityksen yhteistoimintalain mukaisen tilanteen vuoksi, sopimuskauden aikaisista työllistämisaikatauluista voidaan neuvotella. Syntyvät työ-, harjoittelutai oppisopimuspaikat ovat inhimillisesti ajateltuna kullanarvoisia työllistyneille henkilöille. Hankkeissa tehtiin myös tutkimusta työllistämisehdon käyttämisestä ja laadittiin muun muassa laskelmia sen vaikutuksista kuntatalouteen. Ehdon soveltaminen ei ole sidottu mihinkään tiettyyn hankintalajiin, ja sitä on käytetty niin palvelu-, urakkakuin tavarahankinnoissa. 52 Kuntalehti 1 / 2021 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto JULKISTEN hankintojen vaikuttavuuspotentiaalin tunnistaminen on tärkeää, sillä monet organisaatiot käyttävät lähes puolet vuosibudjetistaan julkisia hankintoja koskeviin tavara-, palveluja urakkasopimuksiin. KL1_50-53.indd 52 4.1.2021 14.26. Työllistämisehdossa edellytetään, että valittu sopimuskumppani työllistää sopimuskauden aikana vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä tai työuraansa vasta aloittelevia nuoria. Jos kiinnostuksesi hankinnoilla työllistämiseen heräsi, nyt on hyvä hetki aloittaa. Näin työllistetään hankinnoilla Katariina Huikko johtava lakimies, Kuntaliitto Tarkastelua ei kannata rajata ainoastaan taloudellisiin näkökohtiin. Työllistämisehtoa ei välttämättä tulisi käyttää kategorisesti kaikissa hankintasopimuksissa. Päätös ehdon käyttämisestä on hyvä tehdä esimerkiksi markkinoilla toimivien yritysten kanssa käytävän keskustelun ja markkinakartoituksen jälkeen. Hankkeissa tarkasteltiin, kuinka hankinnoilla työllistämisen malli taipuu kotimaisiin oloihin. Miten pääsen alkuun. Kansallisia kokemuksia, malleja ja tukea on siis runsaasti tarjolla. Työllistämisehdon on arvioitu tuovan mukanaan kokonaissäästöä, joka perustuu arvioon positiivisista kuntataloudellisista vaikutuksista verotuloihin, työmarkkinatuen kuntaosuuden vähenemään, toimeentulotuen vähenemään ja sosiaalija terveysmenojen säästöihin. Miksi työllistämistä koskevaa ehtoa kannattaisi käyttää. Työllistämistä koskevassa ehdossa on hyvä mainita ainakin, kuinka monesta työllistettävästä on kyse, mikä on työllistämisjakson vähimmäiskesto, kuinka nopeasti työllistämistä koskeva ehto tulee täyttää sopimuskaudella sekä minkälainen sanktio seuraa, jos ehtoa ei pysty täyttämään. Tässä on pikaopas aiheeseen. Hankinnoilla työllistämistä on pilotoitu aiemmin hankkeilla, joissa Suomen edelläkävijöinä olivat mukana Espoo, Helsinki, Oulu ja Vantaa
[ Kirjat ] Onko saappaissasi kasvunvaraa. Tutkija Mona Mannevuon kirja Ihmiskone töissä – sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa pureutuu suomalaisen tehostamiskulttuurin juuriin. Väistämättä herää myös kysymys: olisiko jo aika hiukan hellittää. Etsimme nyt hirveen ihanaan Hollolan kuntaan näköalapaikalle vastaamaan suurimmasta palvelualueestamme eli hyvinvoinnin palvelualueesta, johon kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus sekä vapaa-aikapalvelut (kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso-, liikuntaja maahanmuuttopalvelut). • Merja Ojansivu Mona Mannevuo, Ihmiskone töissä. Kuvaavaa on, että Työterveyslaitos perustettiin vuonna 1950 osittain Rockefeller-säätiön tuella. Yhdysvalloista suomalaistutkijat toivat tuomisinaan ilosanoman hyvin toimivista tehtaista ja työpsykologisista malleista, joita ryhdyttiin soveltamaan Suomen alkeellisiin tehtaisiin ja sotien koettelemiin jermuihin. Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa. On selvitty sotakorvauksista, maksettu velat ja jälleenrakennettu. Mannevuo tarjoaa kirjassaan lukuisia ahaa-elämyksiä meikäläisen työkeskeisyyden juuriin. hyvinvointijohtajaa SUOMALAISIA pidetään hyvinä työihmisinä, hiljaisina ja sisukkaina puurtajina. Mannevuon mukaan sotien varjo ulottui jälleenrakennuskauden teollisuuteen, jota johdettiin pitkälle armeijan opein. Esikuvat tulivat ennen muuta Yhdysvalloista, missä suomalaistutkijat kävivät opiskelemassa ja tutustumassa sikäläisiin moderneihin tehtaisiin ja tutkimukseen perustuviin tehostamisoppeihin. Gaudeamus 2020. Miksi työ on edelleen ihmisen mitta, parasta lääkettä ja joutilaisuus itse perkeleestä. Sotien kurittaman kansan oli jälleenrakennettava maa, ja ihanteeksi nostettiin talkootahtiin uurastava työmyyrä. Katso lisää ja hae tehtävää viimeistään 19.1.2021 osoitteessa www.kuntarekry.fi. Hyvä ihminen on työihminen KL1_50-53.indd 53 4.1.2021 14.26. Työsuoritusten tehostamisen ja itsekurin opit ovat yhä voimissaan, vaikka työuupumuksesta on kasvanut kansallinen epidemia. Johtotähtenä oli ideaali tasapainoisesta ja tehokkaasta työihmisestä
Mielestäni sekä julkisille että yksityisille toimijoille riittää tehtäviä, enkä rakentaisi uusia raja-aitoja vaan mieluusti näkisin innovatiivisia ratkaisuja, Järvinen kommentoi. Kaunokirjallisia teoksia on kertynyt kahdeksan, ja yhdeksäs on ollut jo pitkään työn alla. Sittemmin hän on kirjoittanut niin romaaneja, novelleja kuin runojakin. Tekstiä kertyy parhaiten keväällä ja alkukesästä – kun valoa on paljon, syntyvät parhaat ideat. Rajallisen budjettitalouden ja vaikuttavan hoidon yhteensovittaminen kiehtoo. YHDEKSÄS TEOS TYÖN ALLA Sote-johtamisen lisäksi Järvinen kirjoittaa. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 1 / 2021 E telä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaksi valittu Tero Järvinen tuntee maakuntansa. Järvinen on kulkenut urapolullaan röntgenhoitajasta sairaanhoitopiirin johtajaksi. Tunnen eteläpohjalaisen toimintakulttuurin. Ei se oo miäs eikä mikään, joka ei kirijoota runoja, hän kirjoittaa teoksessaan Kaharen hengen latotanssit (2007). Tie sote-johtajaksi alkoi terveystieteiden opinnoista Oulun yliopistossa. Aikuinen mies seurustelee mielikuvitushahmojensa kanssa, sitähän kirjoittaminen on. Yhdeksäs on ollut jo pitkään työn alla. Myöhemmin hänen vastuulleen on tullut kaksi muuta kuntien ja Pihlajalinnan yhteisyritystä. [ Kuka. KL1_54-55.indd 54 4.1.2021 14.10. Hän on työskennellyt vuodesta 2016 Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin ja Soinin sote-palvelut tuottavan Kuusiolinna Terveys Oy:n toimitusjohtajana. Oulussa vierähti kymmenisen vuotta lähinnä opintojen parissa, mutta muuten olen pitkälti pysynyt Etelä-Pohjanmaalla. Minulle se on myös lepoa työstä. Hän työskenteli sairaanhoitopiirissä henkilöstöjohtajana vuosina 2009–2013. Hän on syntynyt Alavudella ja tehnyt maakunnassa valtaosan työurastaan. Pihlajalinnan yhteisyhtiöissä muTero Järvinen 1972: Syntyi Alavudella 1991: Ylioppilas Alavuden lukiosta 1996: Röntgenhoitajaksi Oulun ammattikorkeakoulusta 2002: Terveystieteiden maisteriksi Oulun yliopistosta 2003: Reisjärven sosiaalija terveysjohtajaksi 2004: Alavuden seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kehittämispäälliköksi 2006: Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän hallintojohtajaksi 2009: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtajaksi 2013: Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän johtajaksi 2016: Kuusiolinna Terveys Oy:n toimitusjohtajaksi, 2018 Laihian Hyvinvointi Oy:n ja 2019 myös Kolmostien Terveys Oy:n toimitusjohtajaksi 2021: Aloittaa keväällä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajana Kuva: Timo Aalto kana olevat kunnat antoivat lain lausuntokierroksella varsin positiivisia arvioita kokonaisulkoistuksen vaikutuksista. Uusia sähköisiä ja mobiileja palveluja on otettava ripeästi käyttöön, hän sanoo. Osaavan työvoiman saatavuus on tulevaisuudessa keskeinen kysymys. TUTTUUN TALOON Järvinen astuu tuttuun taloon. • Jorma Ylönen Sote-johtaja lepää kirjoittamalla Tero Järvinen on kirjoittanut peräti kahdeksan kaunokirjallista teosta. Siinä voi aina oppia uutta ja tehdä asioita eri tavoin ja paremmin. Eduskunnalle jätetty uusi sote-laki suitsisi palvelujen kokonaisulkoistuksia, ja alan yksityisten toimijoiden järjestöt ovatkin arvostelleet esitystä ankarasti. Järvisen kirjoittajaura alkoi näyttelijä Esko Nikkarille kirjoitetusta murremonologeista. Samoin se, kuinka saamme turvattua palvelut koko maakunnassa. Järvinen on Alavuden kirkonkylän poikia, ja siellä sijaitsee myös hänen nykyinen toimipisteensä
www.yhteiskunta-ala.fi ALAJÄRVEN KAUPUNKI julistaa haettavaksi 29.1.2021 klo 15.00 mennessä PERUSPALVELUJOHTAJAN VIRAN Peruspalvelujohtaja johtaa toimialajohtajana perusturvatoimialaa, johon kuuluu Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen perusturva (Alajärvi, Vimpeli, Lappajärvi). [ Palveluhakemisto ] Ota yhteyttä: p. Liity osaksi yhteiskuntaosaajien yhteisöä! Kanssasi yhteiskuntaa rakentamassa TUKEA TYÖURASI KAIKKIIN VAIHEISIIN Me YKAssa pidämme huolta, että yhteiskuntaalan korkea koulutetut voivat rakentaa merkityksellisen työuran sekä tasapainottaa työja yksityis elämän mielekkäällä tavalla. Viran palkkaus määräytyy KVTES:in mukaan. Virkaan valitun tulee ennen vaalin vahvistamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. 06 2412 2213, 044 297 0213. Haemme perusturvaan (terveysja sosiaalitoimi) perehtynyttä, kunnallishallintoa ja -taloutta tuntevaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta osaajaa, jolla on hyvät valmiudet kuntayhteistyöhön, kehittämiseen ja työyhteisöjen johtamiseen sekä kyky vastata muuttuvien palvelutarpeiden mukanaan tuomiin haasteisiin. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et Triplan Oy | p. 040 721 7296 timo.isoranta@fmcgroup.. fmclaskentapalvelut.. Virka täytetään 1.6.2021 tai sopimuksen mukaan. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakija voi myös esittää oman pakkatoivomuksensa. Lisätietoja antavat Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunnan puheenjohtaja Terho Mäkelä, p. Peruspalvelujohtaja toimii Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunnan esittelijänä sekä kaupungin johtoryhmän jäsenenä. 050 561 5098 ja kaupunginjohtaja Vesa Koivunen p. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Hakemukset Kuntarekryn kautta osoitteella www.kuntarekry.fi, työavain 328456. Lisätietoja myös Alajärven kaupungin kotisivuilla www.alajarvi.fi KL1_54-55.indd 55 4.1.2021 14.10
Toivoisin, että ymmärtäisimme luonnon merkityksen kaupunkisuunnittelussa ja että metsää ja puistoja säilytettäisiin myös keskustassa, Elovaara sanoo. Hän viittaa ennen kaikkea Pyhäjärven rannalla sijaitsevaan Eteläpuiston alueeseen, jonne kaupunki suunnittelee täydennysrakentamista. Keväällä hän luopuu paikastaan kiitollisena, haikeana ja levollisena. Hän nauttii kotikaupungissaan erityisesti kaupunkiluonnosta. Tampere on velkaantunut viime vuosina vauhdilla. KL1_56-57.indd 56 4.1.2021 14.10. Tampere ei ole kyennyt tarjoamaan tarpeeksi omakotija yritystontteja maksukykyisille veronmaksajille. Sarjassa haastatellaan tänä keväänä kuntapolitiikasta luopuvia. 56 Kuntalehti 1 / 2021 [ Luottamuksella ] K aupunginvaltuutettu Tiina Elovaara, sin., ihastelee yöllä satanutta lunta Tampereen Pispalassa. Kaupunkiluonnon lisäksi Tampereen valtuuston ainoa sininen on viime vuosina puhunut muun muassa lastensuojelun ja kotihoidon puolesta. Poliitikosta viestijäksi Pispalassa asuva Tiina Elovaara istuu Tampereen kaupunginvaltuustossa kolmatta kauttaan. Velkaantuminen ei ole fataali ongelma, kunhan pystymme luomaan työtä tulevina vuosina. Talousarvion mukaan kaupungin lainamäärä kasvaa tänä vuonna jo 1,05 miljardiin euroon. Viimeistään nyt pitäisi ymmärtää, että lastensuojelu ja sote-palvelut ovat mitä parhainta talouspolitiikkaa, Elovaara sanoo
Seuraavana keväänä hän lunasti paikan Tampereen kaupunginvaltuustossa. Se on iso elämänmuutos. Elovaaran koti on ja pysyy silti Tampereella. Viime eduskuntavaalit olivat se testi, lähteekö siniset lentoon vai ei. Hän ei asetu enää ehdolle. Venyvät valtuustokokoukset ovat Tampereella ongelma. Lukion jälkeen vuonna 2007 Elovaara löysi perussuomalaiset. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki Venyvät valtuustokokoukset ovat Tampereella ongelma. Haluan keskittyä vuorovaikutuksen ja empatian parantamiseen. Nyt tuntuu, että haetaan eroja. Olen aina huolissani niistä, jotka eivät pysty itse pitämään puoliaan. Jokainen meistä käsitti silloin, että se todennäköisesti päättää poliittiset uramme. Tarkastelen yhteiskuntaa nyt aikaisempaa enemmän elinkeinoelämän vinkkelistä. Marraskuussa Elovaara aloitti yhteiskuntasuhteiden asiantuntijana helsinkiläisessä, Mikael Jungnerin luotsaamassa viestintätoimisto Kreabissa. Elovaaran ratkaisu liittyy myös luottamustehtävän kuormittavuuteen. Näin ja koin lapsuudessani alkoholismia, koulukiusaamista, työttömyyttä ja sosioekonomisia eroja. ] Tampereen työttömyysaste oli marraskuussa 13,6 prosenttia. POLITIIKKA UUVUTTI Päättyvä kolmas kausi Tampereen Tiina Elovaara Syntynyt: Tampereella vuonna 1986 Kotikunta: Tampere Koulutus: kasvatustieteiden ylioppilas Ammatti: yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Puolue: Sininen tulevaisuus Tärkeimmät luottamustehtävät: Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Tampereen ensija turvakoti ry:n hallituksen jäsen Harrastukset: meditaatio ja koripallo Hyvää Tampereella + kehittyvä kaupunki + upea kaupunkiluonto + pieni, suuri kaupunki Kehitettävää Tampereella lastensuojelun ja kotihoidon kehittäminen työllisyyden parantaminen seutuyhteistyön vahvistaminen valtuustossa jää ainakin toistaiseksi Tiina Elovaaran viimeiseksi. Minusta olisi tärkeää, että politiikassa etsittäisiin yhteistä nimittäjää ja ratkaisuja. Seuraavana vuonna hänestä tuli kansanedustaja Anne Louhelaisen eduskunta-avustaja. Kaksikon yhteiselo ei kuitenkaan ollut ongelmatonta, ja Elovaarasta tuli lastensuojelun asiakas. Se toimi sateenvarjona niille ihmisille, jotka eivät kokeneet voivansa jatkaa perussuomalaisissa. Seutupolitiikka on usein Tampere-vetoista. Täällä on vielä kylämäisyyttä. Olen lähiölapsi. JUNGNERIN LEIPIIN Sininen tulevaisuus ei saanut yhtään kansanedustajaa kevään 2019 vaaleissa, ja Tiina Elovaarasta tuli vuosien tauon jälkeen taas kasvatustieteiden opiskelija. Se on turhauttavaa. Miten heistä kukin jatkaa, se jää nähtäväksi, Elovaara sanoo. Tammikuussa 2010 Elovaara lähti harjoittelijaksi europarlamentaarikko Timo Soinin toimistoon Brysseliin. Valtuusto on kykenemätön tiiviiseen päätöksentekoon. Se aika on pois läheisiltä ja omasta terveydestä. Yhteisöllisessä Pispalassa on rauhaa ja luontoa, joka hoitaa sieluani. Sininen tulevaisuus on jo täyttänyt tehtävänsä. Elämänrytmi on täällä rauhallisempi verrattuna pääkaupunkiseutuun. Eduskuntaan Elovaara pääsi 28-vuotiaana kolmannella yrittämällä vuonna 2015. Oma identiteettini on niin sidottu politiikkaan, että vie aikaa löytää se uudelleen. Kuntalehti 1 / 2021 57 [ Kuka. Luopumistyönsä Elovaara sanoo aloittaneensa jo kesällä 2017, kun hän ja 19 muuta perussuomalaista kansanedustajaa erosivat puolueesta Jyväskylän puoluekokouksen jälkimainingeissa ja perustivat sittemmin uuden puolueen, Sinisen tulevaisuuden. Hänen äitinsä kuoli syöpään Elovaaran ollessa yhdeksänvuotias. Olen antanut elämästäni lähes 15 vuotta politiikalle. Isältään Elovaara peri kiinnostuksen historiaan ja lukemiseen. Kyse ei ole minusta tai meidän perheestämme, vaan kaikista niistä perheistä, joilla on vaikeaa. Luku oli Pirkanmaan korkein. Elovaara myöntää, että huhtikuun kuntavaalit ovat sinisille vaikea paikka. Päätös oli Elovaaran mukaan lopulta helppo. Meidän etumme on, että ympäristökunnat voivat hyvin ja päinvastoin. Esimerkiksi kaupunginvaltuuston talousarviokokous kesti marraskuussa kaksitoista tuntia. Työllisyyttä, joukkoliikennettä ja maankäyttöä Elovaara kehittäisi seudullisesti. Valitsin puolueen, joka halusi ravistella järjestelmää. Taustoistaan puhuminen on Elovaaralle yhä vaikeaa, mutta hän ei silti vaikene. KL1_56-57.indd 57 4.1.2021 14.10. Se on sääli, koska puolueella on kokeneita toimijoita. LÄHIÖSTÄ ARKADIANMÄELLE Elovaara varttui Tampereen Kaukajärvellä isänsä kanssa. Yhteistyötä tarvitaan. Se loi tahdon vaikuttaa ja protestoida. Minusta tuntui, että vanhat puolueet olivat jo antaneet näyttönsä, Elovaara sanoo. Iso kuva on se, että siniset jää paikalliseksi nimittäjäksi. Liityin protestiliikkeeseen. Koen olevani viestijä
Kohdenna mainosta tavoita Kuntalehden teemat vuodelle 2021 on julkaistu. 58 Kuntalehti 1 / 2021 [ Seuraava numero ] Teema: Talous • Ilmestyy 8.2. Varaa ilmoitustilasi nyt. Koronapandemian puristuksessa monet yritykset ovat vaikeassa tilanteessa – ja se vaikuttaa tietysti myös kuntiin. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Helmikuun lehdessä kerromme myös kuntajohtajien palkkakehityksestä ja erilaisten toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista. Seuraavan valtuustokauden taloushaasteita lehdessä pohtii kuusi talousasiantuntijaa. Yksi heistä on kuvassa oleva ruotsalaisen Swedbankin Suomen toimintojen pääekonomisti, kauppatieteiden tohtori Heidi Schauman, joka toimi aiemmin Aktia Pankin pääekonomistina. Työ, Talous, Rakentaminen, Suuri kuntavaalinumero, Sote ja hankinnat, Kuntien markkinointi, Uusi valtuustokausi, Koulutus, Johtaminen, Sote, Ympäristö ja Talous Lisätietoa Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Kuva: Liisa Takala KUNTALEHDEN helmikuun numeron teemana on perinteiseen tapaan talous. KL1_58-59.indd 58 4.1.2021 14.11
Varaa ilmoitustilasi nyt. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Työ, Talous, Rakentaminen, Suuri kuntavaalinumero, Sote ja hankinnat, Kuntien markkinointi, Uusi valtuustokausi, Koulutus, Johtaminen, Sote, Ympäristö ja Talous Lisätietoa Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Kuva: Liisa Takala KL1_58-59.indd 59 4.1.2021 14.11. Kohdenna mainosta tavoita Kuntalehden teemat vuodelle 2021 on julkaistu
SOMEVIDEOT WEBINAARIT VIDEOMAINOKSET ANIMAATIOT SUORAT LÄHETYKSET Pyydä tarjous! AMMATTITAIDOLLA JULKISELLE JA YKSITYISELLE SEKTORILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULTA VIDEOT JA SUORAT kunta.tv/tilaa-tuotanto KL1_60.indd 60 4.1.2021 14.12