Kuntalehti 1/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1 I 2022 I 19.1. ALUEV AALIT NYT! KL1_1.indd 1 11.1.2022 9.19
www.kela.fi/varaa-aika-asiakkaallesi KL1_2-5.indd 2 11.1.2022 10.54. Kun varaat puhelinajan asiakkaallesi, me soitamme ja selvitämme asiat yhdessä hänen kanssaan. Pyöriikö päässä. Jos asiakkaallasi on mieltä askarruttavia Kela-asioita, voit ohjata hänet meille. Varaa asiakkaallesi puhelinaika verkossa
Tietojen tekninen toimitus: Bisnode Marketing Oy, Kumpulantie 3, 00520 HELSINKI Pyöriikö päässä. Jos asiakkaallasi on mieltä askarruttavia Kela-asioita, voit ohjata hänet meille. VAIKKA aluevaalien suurimpana peikkona nähdään äänestysvilkkauden jääminen alle 50 prosentin, varsinaiset aluevaltuustot voisi ajatella myös hienoksi mahdollisuudeksi vahvistaa demokratiaa. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Kuntalehti 1 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. Viisasten kivi on vielä löytämättä. www.kela.fi/varaa-aika-asiakkaallesi A luevaalit 23. tammikuuta on siitä harvinainen tapaus suomalaisessa historiassa, että vaalien myötä syntyy kokonaan uusi hallintotaso valtakunnallisen eduskunnan sekä kaupunkien ja kuntien paikallisten valtuustojen väliin. Vaaleissa valitaan 21 hyvinvointialueelle omat valtuustonsa, joihin tulee näissä ensimmäisissä vaaleissa yhteensä 1 379 valtuutettua. ALUEVALTUUSTOILLA on tämä vuosi aikaa organisoida suuri siirto, sillä vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueet ovat järjestämisvastuussa alueidensa sosiaalija terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Silloin olisi mahdollista parantaa muutakin kuin soteja pelastuspalveluiden saatavuutta ja laatua. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Millainen olisi sellainen hallintomalli, jossa kansalaisella olisi muitakin mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin kuin käydä pudottamassa neljän vuoden välein äänestyslippu uurnaan tai jättää peräti äänestämättä. Onneksi kulisseissa on tehty työtä muutoksen eteen jo kuukausia vuoden 2021 puolella, mutta nyt vauhti kiihtyy. Mutta kuten Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen muistuttaa haastattelussaan tässä aluevaaleihin keskittyvässä Kuntalehdessä sivuilla 28–31, varsinainen hallintohimmeli ei kasva, sillä samaan aikaan mm. kuntien sote-lautakunnat ja sairaanhoitopiirien hallitukset ja valtuustot katoavat. Olennaista olisi lisätä vaikuttamisen mahdollisuuksia ennen kuin asioista päätetään. Nimittäin demokratiaa. Aluevaltuustot tekevät erittäin tärkeitä valmistelevia päätöksiä koko vuoden ajan. Ahvenanmaallakaan vaaleja ei järjestetä. Varaa asiakkaallesi puhelinaika verkossa. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digija väestötietovirasto. Aluevaltuustot ovat suuri mahdollisuus Olennaista olisi lisätä vaikuttamisen mahdollisuuksia ennen kuin asioista päätetään. Helsinki, 22. • KL1_2-5.indd 3 11.1.2022 10.54. alue, pärjää ilman vaaleja nykyisellä kaupunginvaltuustollaan. Aluevaltuustojen syntyminen on nostanut esille pelon hallintobyrokratian lisääntymisestä, vaikka tavoitteena on sosiaalija terveyspalvelujen sujuvuuden ja saatavuuden lisääminen. Toimintaa ohjaava hallintosääntö on hyväksyttävä aluevaltuustojen ensimmäisessä kokouksessa. Sitran vetämässä työryhmässä, johon kuuluvat Sitran lisäksi hyvinvointialueet, sosiaalija terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö. Kun varaat puhelinajan asiakkaallesi, me soitamme ja selvitämme asiat yhdessä hänen kanssaan. Demokratian vahvistaminen on noussut esille mm. Haaste on valtava. Joidenkin mielestä osallistuminen tarkoittaa öyhöttämistä sosiaalisen median kanavilla, mutta toivottavasti hyvinvointialueiden syntymisen yhteydessä pystytään luomaan toimiva ja mukaansa houkutteleva hallintomalli. Sitran työryhmä nostaa esille kansalaisfoorumit, osallistamisen ja osallistumisen. Ihan nollasta ei hallintosääntöä tarvitse kuitenkaan jokaisen aluevaltuuston rakentaa, sillä Kuntaliitto on valmistellut laajalla yhteistyöllä hallintosääntömallia, jota valtuustot voivat käyttää hyväkseen. Hallintosääntöä voidaan myös rukata vuoden aikana. Jos tässä onnistutaan, koko sote-uudistus voisi toimia kansalaisia aktivoivana uudistuksena
36 Eri alueilla omat haasteensa 40 Sote-palveluja myös saameksi 43 10 kysymystä aluevaalien järjestämisestä [ Kolumni ] 45 Hanna Wass: Siltarumpu ja stetoskooppi kainalossa aluevaltuustoon [ Kunnan töissä ] 46 Ergonomia edellä [ Uutisanalyysi ] 48 Hannu Lehtilä: Luottamus kateissa [ Lakia lukien ] 49 Laki hyvinvointialueesta – tärpit uusille aluevaltuutetuille [ Lakiklinikka ] 50 Kahdet vaalit, yhdet ehdokkaat [ Kirjat ] 51 Korona tuli kotiovelle 51 Aluevaalit: Turvatoimia äänestyspaikoille [ Työ ja tekijä ] 52 Kunnanjohtaja soutaa töihin 53 Työpaikkauutiset [ Luottamuksella ] 56 Yrittäjyyden puolestapuhuja [ Seuraava numero ] 58 Teema: Rahoitus ja talous Marina Erhola: Pandemiatyössä olevat eivät ole mitään ylimääräisiä työntekijöitä. 6 [ Sisältö 1/2022 ] s. Koonnut Eero Karisto Lähde Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit Grafiikka KRUT Collective, krut.fi PAIKKAJAKO YHTEENSÄ 267 269 221 243 129 103 66 55 20 6 SDP PS KOK KESK VIHR VAS RKP KD NYT SIN Puolueet järjestettynä suurimmasta pienimpään ääniosuuden mukaan. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Rohkeasti omalla tiellä 12 Aluevaalit: Äänestysinto nousuun loppumetreillä! 14 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. Jos suomalaiset äänestäisivät aluevaaleissa samalla tavalla kuin viime eduskuntavaaleissa, perussuomalaiset saisivat eniten paikkoja, vaikka SDP saisi eniten ääniä. Laskelma on teoreettinen. 4 Kuntalehti 6 / 2019 21 13 12 11 10 4 3 3 2 LÄNSIUUSIMAA 17 12 11 9 621 1 ETELÄKARJALA 17 10 8 8 6 5221 ITÄUUSIMAA 15 14 13 8 8 5 321 KESKIUUSIMAA 15 13 11 6 5 4 311 KYMEN LAAKSO 16 14 14 10 4 4 3211 VANTAA JA KERAVA 18 17 12 10 7 41 SATAKUNTA 16 16 15 10 9 7 411 VARSINAISSUOMI 30 9 6 4 42 22 POHJANMAA 16 12 12 6 5 5 3 KANTAHÄME 20 14 11 6 4 211 ETELÄPOHJANMAA 16 13 10 10 6 6 6 11 POHJOIS-SAVO 15 13 12 6 5 4 31 POHJOISKARJALA 15 13 12 10 6 21 ETELÄSAVO 20 12 10 44 432 KESKIPOHJANMAA 18 10 9 8 7 6 1 LAPPI 20 13 11 64 41 KAINUU 26 17 10 9 9 7 1 POHJOISPOHJANMAA 19 16 15 10 7 7 4 1 PIRKANMAA 14 13 13 9 8 6 4 2 KESKI-SUOMI 17 16 14 7 6 4 41 PÄIJÄTHÄME Suurin puolue Pienin Paikkajakolaskelma eduskuntavaalien tuloksen perusteella Piirakkakaaviot näyttävät paikkajaon uusilla hyvinvointialueilla eduskuntavaalien 2019 tuloksen pohjalta. Piirakan koko vastaa alueen asukaslukua. 15 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Aluevaalit ja sote ] 18 Eduskuntavaalit vertauskohteena 22 Ex-kuntajohtajat innostuivat vaaleista 24 Hyvinvoivaa vai pahoinvoivaa aluetta. 18 Kuva: Jussi Partanen [ Kansi ] Matti Pikkujämsän piirros kuvaa aluevaaleja. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 28 Kovan paikan edessä 32 Vastakkain: Keskittämistä vai keskittymistä. Kuva: Lauri Rotko • Minna Karhunen: Kuntaliitto voisi tarjota foorumin kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle – ”Vastakkainasettelussa kunnat häviävät” KL1_2-5.indd 4 11.1.2022 10.54
12 s. Johanna Vuorelma: Palveluja, työpaikkoja ja resursseja keskitetään suurempiin kaupunkeihin. 32 Stiina Ikonen: On ollut niin monta heimojen välistä vedonlyöntikisaa, joten arvelin sellaisen käyvän vaaleihinkin. Kuva: Riikka Hurri Kuva: Laura Oja • Nuorisovaltuustojen Liitto haluaa hyvinvointialueiden nuorille aidot vaikuttamisen välineet eikä mitään kahvikerhoa – ”Aikuiset loppupelissä päättävät, kiinnostaako heitä ottaa nuoret mukaan” • Ministeriöt varoittavat kuntia sellaisista omaisuusjärjestelyistä, joita ei tehtäisi ilman sote-uudistusta • Kinastelu terveysasemien sijainnista ei synnytä alueuudistuksessa uutta demokratiaa KL1_2-5.indd 5 11.1.2022 10.54. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Osmo Soininvaara: Ei kukaan päätä toisen puolesta, että kaupunkiin pitää muuttaa
Yksityiselämässään hän on kokenut perheen pojan huumekierteen. KL1_6-11.indd 6 11.1.2022 9.25. 6 Kuntalehti 1 / 2022 ROHKEASTI OMALLA TIELLÄ [ Hän ] Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana reilut kaksi vuotta toiminut Marina Erhola on kääntänyt yhtymän talouskriisin kohti ratkaisuja
KL1_6-11.indd 7 11.1.2022 9.25. Kuntalehti 1/ 2022 7 . Vaikenemme vaikeista asioista, ja se saattaa periytyä sodasta, Marina Erhola pohtii
Nyt Erholan työmatka on vain pieni pyrähdys Salpausselän harjulta Jalkarannasta Salpakankaalla sijaitsevaan keskussairaalaan. Palvelujen tarvetta Päijät-Hämeessä ja etenkin Lahdessa riittää. Hän oli asiantuntijana sosiaalija terveydenhuollon uudistusta valmistelleissa työryhmissä ja antamassa lausuntoja salamavalojen räiskyessä. Kaipasin lähelle ihmisiä. Minähän olen vanha lahtelainen, lähdin opiskelemaan 39 vuotta sitten ja nyt olen palannut asumaan lähelle lapsuudenkotiani. Ulkopuolella vanhan sairaalan ympärillä jylisee laajennustyömaa. Lasiseinäisen käytävän päässä kuhisee korkeapaineella toimiva keskussairaala. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen väliaikaishallinto nimitti joulukuussa Erholan johtamaan hyvinvointialuetta tämän vuoden maaliskuusta lähtien siihen asti, kunnes tuleva aluevaltuusto on täyttänyt viran vakinaisesti. Talouskurimuksessa kamppailevat kunnat olivat tympääntyneet kuntayhtymästä tulleisiin lisälaskuihin ja odottivat säästötoimia. Marina Erhola veikkaa pandemian jatkuvan vielä pitkään. KL1_6-11.indd 8 11.1.2022 9.25. KRIISI JA RATKAISUT Kun Marina Erhola aloitti Päijät-Soten toimitusjohtajana, kuntayhtymän ja omistajakuntien näkemykset yhtymän taloudellisesta tilanteesta olivat kaukana toisistaan. Muuton myötä jäivät taakse työmatkat Hämeenlinnasta Lahteen. Kuntien talous ei kestä lisämenoja, vaikka sote-palvelut tuotetaankin edullisesti. Erhola istuu valoisassa ja hiljaisessa työhuoneessaan sairaalakompleksin toimistosiivessä. Erholalle siirtyminen palvelutuotantoon oli luontevaa ja Lahti vanhana kotikaupunkina mieluinen paikka perheen paluumuutolle. Hänet kuvattiin lasiseinäisessä käytävässä, joka yhdistää toimistorakennuksen Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Tiesin mihin tulen. Hän on toiminut viime kesästä lähtien väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajana. [ Hän ] 8 Kuntalehti 1 / 2022 T Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajana työskennellessään Marina Erhola oli tunnettu ja näkyvä hahmo. Ihmetystä herätti, kun hän vuonna 2019 siirtyi talouskriisiin ajautuneen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, Päijät-Soten, toimitusjohtajaksi. On maan keskitasoa enemmän huonoosaisuutta, työttömyyttä, yksinhuoltajatalouksia, huostaanottoja ja ikääntyvä väestö. Se, että täällä oli vaikea tilanne, oli minulle pikemminkin houkutus, Erhola vakuuttaa
HENKILÖSTÖ KOVILLA Kuntayhtymän viisivuotisen muutosohjelman väliarvio valmistui hiljattain. Muutosohjelma tähtää tulevaisuuteen. Riittävyyttä ei määritellä laissa tarkemmin. KL1_6-11.indd 9 11.1.2022 9.25. Uudelta toimitusjohtajalta odotettiin jotain merkittävää avausta, ja sen hän teki. Tämä seikka sai aika vähän huomiota julkisuudessa. Yhtymä toteutti mittavat yhteistoimintamenettelyt, väkeä vähennettiin ja laadittiin viisivuotinen muutosohjelma. Ulkopuoliset arvioitsijat toteavat, että muutoksessa on menty oikeaan suuntaan ja toiminta on aikaisempaa tehokkaampaa. Laaja perusterveydenhuollon ulkoistus oli kiistanalainen, sillä vuoden 2023 alussa toteutuvassa sotemallissa etusijalla ovat hyvinvointialueen itse tuottamat palvelut. Esimerkiksi Harjun terveyden toiminnalle hän ei näe jatkossakaan esteitä. Yhteisyritys ei merkittävästi lisännyt ulkoistusten määrää kuntayhtymässä. Halusimme mallin, jossa olemme mukana omistamassa kumppania. Yritys on pyörittänyt vuoden 2021 alusta lähtien perusterveydenhoitoa Lahdessa, Kärkölässä ja Iitissä. Lain mukaan hyvinvointialueella tulee olla riittävää omaa palvelutuotantoa. Kuntayhtymä perusti Harjun terveys -nimisen yhteisyrityksen terveydenhoitoyritys Mehiläisen kanssa. Uuden toimitusjohtajan ensimmäiseksi tehtäväksi tuli talouden ja toiminnan sopeuttaminen. Sen Olen tyytyväinen, että lainsäädäntö saatiin valmiiksi. Lainsäädäntö suitsii Erholan mukaan vain joitain asioita. Kuntalehti 1/ 2022 9 . Silloin päätettiin, ettemme odota mitään valmista sote-mallia, vaan teemme alueen kannalta tarkoituksenmukaista työtä yhdessä omistajakuntien kanssa sopien, Erhola kertoo. Järjestäjä ja tilaaja eli hyvinvointikuntayhtymä asetti varsin kunnianhimoiset tavoitteet, sitten kilpailutettiin julkisena hankintana, ja tosi tiukalla erolla Mehiläinen sen voitti. Alueen perusterveydenhoidossa toteutettiin uudenlainen malli. Erholan mukaan kokemukset Harjun terveyden ensimmäisestä vuodesta ovat hyviä. Erhola muistuttaa, että Lahdella on pitkät perinteet terveysasemien ulkoistuksista. Esimerkiksi päivystystoimintaa ei voi ulkoistaa. Aikaisemmin omistimme avosairaanhoidon ulkoistuskumppaneista nolla prosenttia. Oleellista on, että järjestäjällä on koko setti vahvasti käsissä ja järjestäjä on isäntä, kuten ministeri Krista Kiuru aina meitä muistuttaa. Muiden maakunnan kuntien odotetaan tulevan mukaan myöhemmin. Erhola näkee, että tulevassa sotemallissa on erittäin paljon mahdollisuuksia myös yksityisille. Omistamme Harjun terveydestä 49 prosenttia
[ Hän ] 10 Kuntalehti 1 / 2022 sijaan henkilöstön tyytyväisyys on vielä alle tavoitteen. Pelkästään pandemiatyöhön oli irrotettu ennen joulua jo sata työntekijää. Palaute paljasti Erholalle asian, jota hän oli aavistellutkin, että kyseessä oli metoo-tyyppinen ilmiö, että meidänkin perheessä. KL1_6-11.indd 10 11.1.2022 9.25. Meille ponnin oli toivon viestin tuominen niille, jotka kokevat läheisen päihdeongelman sietämättömänä. Sitähän hän haastattelussa toivoikin, että saisi oman perheen. Hän on opiskelija ja pienen perheen isä. Erhola veikkaa pandemian jatkuvan vielä pitkään, ja joka tapauksessa alkanut vuosi tulee olemaan jo kolmas pandemiavuosi. Marina Erhola on keuhkosairauksiin erikoistunut lääketieteen tohtori. Aluksi oli irtisanomisia ja lomautuksia sekä suuri huoli sopeuttamisesta. Meillähän sitä kesti seitsemän vuotta, ja se oli ihan oikea maanpäällinen helvetti vanhemmille ja läheisille, Erhola muistelee. Ohjelmasta seurannut palaute yllätti julkisuuteen tottuneen Erholan. Pääosin sitä lähettivät ihmiset, joiden omassa perheessä tai lähipiirissä oli päihdeongelma. Samaan aikaan kun Erholan oma sairaus paheni, hänen poikansa päihdeongelma syveni ja alkoi tuntua toivottomalta. Yhtymän palveluksessa on yhteensä noin 7 000 työntekijää. Sitten tuli pandemia. Kuluvana vuonna kuntayhtymä panostaa ikääntyneiden sekä lapsiperheiden palveluihin. Jos en olisi ollut työssä, minulla olisi ollut varmasti vielä raskaampaa. Pitkällä virkaurallani en ole mistään saanut niin paljon palautetta. Työssä sain ajatukset pois niistä perhemurheista. MIKSI VAIKENEMME. Yleisin palaute oli kiitos. Loppuvuodesta 2019 syntyi paljon huomiota herättänyt ohjelma Kuinka katosin narkkimaahan. Koronatukipaketin varoilla lisättiin varoja lastensuojeluun, jotta mitoituslainsäädännön vaatimukset pystytään täyttämään. Kuntayhtymässä on lisätty resursseja lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä mielenterveyspalveluihin. Erholan mukaan yhtymässä voidaan nyt keskittyä ihmisten kannalta keskeisempiin kysymyksiin, kuten palvelutuotannon uudistamiseen, laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä akuutteihin henkilöstökysymyksiin. Hän on myös itse sairastunut vakavaan, harvinaiseen keuhkosairauteen ja joutunut useasti tehohoitoon ja hengityskoneeseen. Edessä on vähemmän hallinnollista työtä kuin monella muulla alueella. Pandemiatyössä olevat eivät ole mitään ylimääräisiä työntekijöitä, koska sellaisia ei ole, vaan he ovat päivittäin pois muualta palvelutuotannosta. Hän halusi poikansa kanssa murtaa vaikenemista ja häpeää, joka liittyy päihdeongelmaan. Olisi ollut enemmän aikaa miettiä, miten lapseni jaksaa ja onko hän elossa. Nämä ovat erityisen haavoittuvia ryhmiä, ja heidän kuormituksensa pandemian keskellä on kasvanut entisestään. Olen tyytyväinen, että lainsäädäntö saatiin valmiiksi. Uutta on valtion rahoitus ja ohjaus sekä suorilla vaaleilla valitut hyvinvointialueiden aluevaltuutetut. Marina Erholan mielestä sote-uudistus tuli hyvään ja oikeaan aikaan. Kun toimittaja Maarit Tastula pyysi Erholaa Flinkkilä & Tastula -ohjelmaan kertomaan kokemuksestaan äitinä, hän suostui, kun sai mukaan huumeriippuvuudesta toipuneen poikansa Aslakin. OPIN RENTOUTUMAAN Marina Erhola on työskennellyt useaan otteeseen kehitysmaissa, muun muassa slummilääkärinä Pandemiatyössä olevat eivät ole mitään ylimääräisiä työntekijöitä, koska sellaisia ei ole. Ikääntyneiden palveluihin lisätään 179 henkilötyövuotta. Tekemistä on paljon, mutta niinhän sitä aina on. YHÄ VAIN PANDEMIA Koronapandemian vuoksi keskussairaalan kuormitus on ollut vuodenvaihteessa äärimmillään. Tällä hetkellä meillä on viitisenkymmentä täyttämätöntä lähihoitajan vakanssia kotihoidossa, mikä on aika paljon. Muutoin edessä on aika raaka priorisointi ja vastaan tulee hoitotakuulainsäädäntöä, joka takaa ihmisille oikeuden hoitoon. Erhola toteaa, että henkilöstö on ollut koko ajan kovilla. Sen takia me siihen ohjelmaan menimmekin, että halusimme tuoda toivoa niille, jotka kokivat, ettei sitä ole. Meillä on paljon yksinhuoltajia, paljon toimeentulo-ongelmia, paljon ylisukupolvista syrjäytyneisyyttä, matala koulutustaso nuorilla. Työvoimapulahan meillä on koko maassa, joten aika näyttää, saadaanko rekrytoitua näin paljon. Aslak voi nyt hyvin. Monet huono-osaisuudesta kertovat indikaattorit ovat Päijät-Hämeessä huolestuttavia. Oppisopimusopiskelijoita hankitaan sekä kotimaasta että ulkomailta. Erittäin tärkeänä Erhola pitää uuden demokraattisen päätöksentekomallin rakentamista. Päijät-Hämeessä uudistuksen toteutus on hyvässä vauhdissa, sillä kunnat muodostivat vapaaehtoisen sotekuntayhtymän jo vuonna 2017. Tämä on taistelua täällä ja koko maassa, Erhola toteaa. Tällä hetkellä Erhola on erityisen huolissaan lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta ja psykososiaalisten palveluiden riittävyydestä. Erhola toivoo, että hallitus jatkaa pandemiatukia myös kuluvana vuonna, koska minkään alueen resursointi ei kestä pandemian aiheuttamia lisämenoja
On tullut nöyryys ja kunnioitus ihmisten erilaisia olosuhteita kohtaan ja siihen, miten eri puolilla maailmaa hyvin erilaisista lähtökohdista tehdään terveydenhuoltoa. • Luottamustehtävissä parhaillaan muun muassa Hengitysliiton liittohallituksen puheenjohtajana • Perheeseen kuuluu mies, neljä lasta ja yksi lapsenlapsi • Harrastaa mökkeilyä, kuntoliikuntaa ja dekkareita Nicaraguassa ja kymmenen vuoden ajan terveydenhuollon kehityshankkeessa Kirgisiassa. Kuntalehti 1/ 2022 11 Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko [ Kuka. On tullut myös kiitollisuus siihen, miten meillä Suomessa on asiat. Erhola on oppinut elämässään myös rentoutumaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun oma keuhkosairaus vei voimat, oli opittava lepäämään. Erhola asuikin vuoden Kirgisiassa, ja siellä tapahtui sinä aikana vallankumous. THL:n ylijohtajana hän toimi vuosina 2009–2019. Erholan mukaan sekä kokemus nuorena lääkärinä Nicaraguassa että Kirgisiassa ja muualla maailmalla WHO:n asiantuntijatehtävissä ovat jättäneet häneen lähtemättömän jäljen ja vaikuttaneet hänen omiin valintoihinsa elämässä ja työssä. Jos on oikein aikaa, niin luen dekkareita, pääosin ruotsalaisia. Tätä nykyä hän viettää kaikki vapaa-ajat mökillä Padasjoella ja kuntoilee niin paljon kuin kerkeää. On tullut nöyryys ja kunnioitus ihmisten erilaisia olosuhteita kohtaan. Siellä oli erilaista ”hardshippiä”, mutta hyvin miellyttävä, ystävällinen ja vieraanvarainen kansa. • Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän toimitusjohtaja vuodesta 2019 • WHO:n asiantuntijana useissa eri jaksoissa eri puolilla maailmaa. ] Marina Erhola • Syntyi Lahdessa vuonna 1962 • Asuu Lahdessa • Koulutus lääketieteen tohtori, erikoistunut keuhkosairauksiin, MQI -tutkinto (Master of Quality Improvement), tehnyt tieteellistä tutkimusta erityisesti keuhkosairauksista • Työskennellyt aiemmin lääkärinä ja kehitysyhteistyössä vuosina 1988–1997 muun muassa Nicaraguassa, sen jälkeen Lammin-Tuuloksen terveystyön kuntayhtymän johtajana, Hämeenlinnan seudun palvelurakennehankkeen johdossa, Kirgisiassa ulkoasiainministeriön ja maailman terveysjärjestön yhteistyöhankkeessa asiantuntijana ja Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän johtajana. • Raskaina vuosina työ auttoi saamaan ajatukset pois perhemurheista, Marina Erhola sanoo. KL1_6-11.indd 11 11.1.2022 9.25
12 Kuntalehti 1 / 2022 [ Aluevaalit ] KL1_12-17.indd 12 11.1.2022 9.31
ÄÄNESTYSINTO NOUSUUN LOPPUMETREILLÄ! Aluevaalien äänestysprosentin arvelleen jäävän jopa alle 40:n, mutta eri alueilla yritetään tehdä kaikki voitava äänestysinnon kasvattamiseksi. KL1_12-17.indd 13 11.1.2022 9.31. Riemastuttavin keino on Pohjois-Karjalasta liikkeelle lähtenyt aluevaalihaaste. Nissinen teki talkootyötä Joensuun Katajan hiihtojaoston hyväksi. Kuntalehti 1 / 2022 13 Ilari Nissinen pani vaalimainoksia paikoilleen Joensuun torilla
Sitten muillakin alueilla innostuttiin. Haasteen sisälle on lisäksi syntynyt liuta pienempiä haasteita. Hävinneet hyvinvointialueet tarjoavat yhteisvastuullisesti torikahvit siinä voittaja-alueen kunnassa, jossa on äänestetty kaikkein vilkkaimmin. Pohjois-Karjalasta marraskuussa liikkeelle lähteneessä aluevaalihaasteessa eri hyvinvointialueet ympäri maata kisaavat nyt siitä, millä alueilla ovat korkeimmat äänestysprosentit. ”Tää kisa myö voitetaa ja juuaa aluevaalie jälkee savolaiste maksamat torikahvit EteläKarjalas! Myö ei millekää kalakukolle hävitä. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä on muistuttanut, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sitä mieltä, vaalit voidaan toimittaa terveysturvallisesti. KORONA PEIKKONA Koronan pelko voi tietysti vaikuttaa äänestysprosenttiin, vaikka terveysturvallisuus äänestyspaikoilla pitäisi olla turvattu. Hän kertoo tottuneensa siihen, että maakuntien rajan yli käydään monenlaista leikkimielistä kisailua, joten ajatteli, että miksei äänestysprosentistakin voisi kisailla. Äänestäjillä ja vaalivirkailijoilla ei ole äänestyspaikoilla maskipakkoa, mutta maskinkäyttöä suositellaan vahvasti. On ollut niin monta heimojen välistä vedonlyöntikisaa, joten arvelin sellaisen käyvän vaaleihinkin. Hän on levittänyt sanaa aluevaalihaasteesta sekä ohjannut ja neuvonut kisassa myös kollegoitaan muilla hyvinvointialueilla. Pohjois-Karjala kilvoittelee Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kanssa aluevaaleissa siitä, millä niistä on korkein äänestysprosentti. Aiemmin neljän paikallislehden ja Hevosurheilun päätoimittajana toiminut Ikonen aloitti lokakuun puolivälissä hyvinvointialueen viestintäsuunnittelijana. Aluevaalien äänestyshaasteen merkeissä kisataan ympäri maata erilaisissa ryhmissä. KISAILUA RYHMITTÄIN Aluevaalihaasteeseen lähti lopulta mukaan 16 hyvinvointialuetta eli vain viisi jäi ulkopuolelle. Miun ideahan se oli, Ikonen kertoo. Tilanne on erilainen kuin kuntavaalien alla, koska äänestysikäisistä suuri osa on saanut jo rokotukset, osa jo kolmannenkin. Ahonen kiittelee, että kampanja tuo alueille positiivista henkeä, vaikka sillä ei olisikaan kovin suurta vaikutusta äänestysprosenttiin. Twiittien lennellessä aluevaalihaasteesta myös hyvinvointialueiden toimeenpanon muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä viehättyi ideasta ja jakoi Twitterissä viestejä aiheesta. Kun Pohjois-Karjalassa näytettiin vihreää valoa, Ikonen kertoi ideastaan hyvinvointialueiden viestintäverkoston Teams-palaverissa. Kiinnostuin sotesta jo työskennellessäni paikallislehdissä. Ikonen on kotoisin Outokummusta, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja PohjoisSavon rajalta. 14 Kuntalehti 1 / 2022 [ Aluevaalit ] P ohjois-Karjalan hyvinvointialueen viestintäsuunnittelijalla Stiina Ikosella on pitänyt viime aikoina kiirettä. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen väkeä hän kehuu ennakkoluulottomaksi. Karjalaisilla on tietysti karjalanpiirakat ja savolaisilla kalakukko. KL1_12-17.indd 14 11.1.2022 9.31. Idea on kiva ja riisuu vakavuutta vaaleista, hän sanoo. Myö ollaa mukan kissaamassa mis äänestettää vilkkaimmi aluevaaleis”, on eteläkarjalaisten sanoma, joka tietysti levisi myös sosiaalisessa mediassa. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet kisaavat keskenään, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu keskenään, Päijät-Häme, Häme, Keski-Suomi ja Kymenlaakso keskenään sekä viimeisimpänä joukkoon liittyneet Vantaa-Keravan ja KeskiUudenmaan hyvinvointialueet keskenään. Aluevaalihaasteen markkinoinnissa on nostettu esille paikallisia herkkuja, jotka myös leikkisästi kisaavat keskenään. Hän mietti, mitä voisi tehdä äänestysinnon parantamiseksi, koska aluevaalit ovat täysin uudet vaalit eivätkä monet edes tiedä, mistä oikein on kysymys. Oikeusministeriö suositteli vaalien alla kuntia kiirehtimään rokotusten antamista niin, että mahdollisimman monen vaalivirkaiStiina Ikosen takana Joensuun torilla pyörii mainos aluevaalihaasteesta. Ensin ajattelin kyllä, että tohtiiko tätä ideaa ääneen sanoa, mutta kun sanoin, kaikki innostuivat muutosjohtaja Elina Felinistä alkaen
EVAn joulun alla julkistaman tutkimuksen mukaan suomalaisista vain 35 prosenttia on hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa. Sama päinvastoin eli jos voittajakunta sijaitsee Pohjois-Savossa, molemmat Karjalat jakavat kahvituskustannukset omasta sijoituksestaan riippumatta. Aluevaltuustojen kokoonpanoissa painottuisivat puolueet, joiden äänestäjäkunta on aluevaaleista kaikkein kiinnostuneinta ja äänestysvarminta. Mikäli voittajakunta on esimerkiksi kunta Pohjois-Karjalassa, molemmat savolaiset hyvinvointialueet sitoutuvat tarjoamaan yhteisvastuullisesti kahvit ko. Tavoitteena tietysti on, että PohjoisKarjala loistaa kaikista kirkkaimpana. Torikahvit tulee järjestää maaliskuun loppuun mennessä kahvien maksajan ja voittaja-alueen yhteisesti sopivaksi katsomana päivänä. Lähde: vaalit.fi Aluevaalihaastekilpailun säännöt Karjalassa ja Savossa: ALUEVAALIHAASTEESSA kilvoitellaan hyvinvointialueen korkeimmasta äänestysprosentista. Alhainen äänestysprosentti myös suosisi kansanedustajien ja kunnanvaltuustojen kärkipoliitikkojen valintaa aluevaltuustoihin, hän kommentoi. tammikuuta tiedetään, ketkä nousevat historian ensimmäisiksi aluevaltuutetuiksi – ja mitkä hyvinvointialueet voittavat haastekisan. Aluevaalihaasteen panoksena ovat torikahvit siinä voittaja-alueen kunnassa, jossa äänestetään kaikkein vilkkaimmin. Tulos enteilee äänestysprosentin jäävän jopa alle 40 prosentin tason. Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Sunnuntai-iltana 23. tammikuuta. Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ovat samassa haasteessa kilpailemassa keskenään. • Aluevaalit järjestetään kaikilla hyvinvointialueilla. Aluevaalien äänestysaktiivisuuden jääminen alhaiseksi on kuitenkin esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tutkimusten mukaan hyvin mahdollista. • Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. KAKSin marraskuun lopulla teettämässä kyselyssä kaikista äänestysikäisistä 41 prosenttia ilmoitti, että olisi varmasti äänestämässä aluevaaleissa. PERIKSI EI ANNETA Pohjois-Karjalassa ei kuitenkaan anneta periksi, vaan tehdään töitä äänestysinnon nostamiseksi viime hetkille asti. Suurelle enemmistölle (69 prosenttia) hyvinvointialueiden asiat olivat ainakin siinä vaiheessa enemmän tai vähemmän vieraita. lijan täysi rokotussarja olisi saatu annettua hyvissä ajoin ennen vaaleja. Kuntalehti 1 / 2022 15 [ Info ] Ensimmäiset aluevaalit • Aluevaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto muistutti tutkimuksen julkistuksen yhteydessä, että aluevaalien lässähtäminen pannukakuksi kyseenalaistaisi niiden demokraattisen legitimiteetin. Se hyvinvointialue, jolla on keskinäisistä haasteeseen osallistuvista alueista korkein äänestysprosentti, on voittaja. kunnassa riippumatta omasta sijoituksestaan. Kysely oli tehty syyskuun lopulla ja lokakuun alkupuolella. Stiina Ikonen sanoo, että jos Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella äänestysprosentti menee 50 prosentin tietämille, vaalit ovat menneet tosi hyvin. • Ensimmäisten aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja päättyy 31.5.2025. • Martta Nieminen Kuvat: Riikka Hurri KL1_12-17.indd 15 11.1.2022 9.31. Samansuuntainen tulos saatiin vastaavassa kyselyssä viime syyskuussa (43 prosenttia). Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan. • Aluevaltuutetut päättävät hyvinvointialueen ja sosiaalija terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen taloudesta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Helsingissä ja Ahvenanmaalla vaaleja ei järjestetä. tammikuuta. • Tulokset vahvistetaan 26. Voittaneen hyvinvointialueen edustaja/edustajat ovat paikan päällä kahvituksessa, ja tappioalueiden edustajillekin lähetetään kutsu tapahtumaan
] KULTTUURIJOHTAJA Jennika Friman valitsee Kuntalehdelle Hangon kaupungin aarteen. Talvisodan rauhanehtojen perusteella Hankoniemen aluetta vuosina 1940–1941 hallinnut Neuvostoliitto oli pommittanut vanhan kaupungintalon maan tasalle ennen poistumistaan. Hangon lisäksi Forsbäckin tuotantoon kuuluu toinenkin suuri seinämaalaus, jonka hän teki Tammisaaren Säästöpankin satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1959. Toiveena oli ollut löytää seinämaalauksen tekijäksi länsiuusimaalainen taiteilija, ja alustavien hahmotelmien perusteella komitean valinta osui tammisaarelaiseen Forsbäckiin. Se huomattiin, ja arvostelut maan päälehdissä olivat kiittäviä. Forsbäck toimikin 1960-luvulta alkaen Tammisaaren ja Karjaan työnväenopistossa opettajana sekä myöhemmin Tammisaaren opettajaseminaarissa virkaatekevänä lehtorina. Taideteoksesta on useita luonnoksia, joista Hangon kaupungin omistuksessa on neljä kappaletta, kertoo Friman. Forsbäckin käsialaa on myös Utön majakkakirkon alttaritaulu. Näemme siinä riuskan kalastajan selvittämässä verkkojaan; lämpöisellä hiekalla rantapallolla leikkivän tytön; rakennusmiehiä ja sataman jätkiä; purjeveneitä, laivoja ja reimareita, ja kaiken takana valoisan meren. Tyyli ja tekniikka vaihtelivat vuosien saatossa. Maalaus kuvaa Hangon elämää ja keskeisiä elinkeinoja: satamatoimintaa, kalastusta ja matkailua, muiden muassa. Tähti oli aiheena jo 1881 vahvistetussa vaakunassa, josta nykyinen vaakuna polveutuu. AIHEET olivat usein maisemia ja motiiveja saaristosta, mutta Forsbäck maalasi myös muotokuvia ja asetelmia. Vaikka stipendit auttoivat asiaa, ammattitaiteilijana oli vaikea elättää perhettä. Eniten on maalauksia, mutta mukana on myös veistoksia, valokuvia ja käsitöitä. Kuvataiteilija Bore Forsbäckin (1909– 1994) kymmenen metriä pitkä ja yli kaksi metriä korkea Hanko (1957) on maalattu suoraan Hangon kaupungintalon seinään. syyskuuta 1959, ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 4. tammikuuta 1960. Vuonna 1936 Forsbäck muutti Tammisaaren saaristoon, mutta maalasi edelleen ahkerasti. KL1_12-17.indd 16 11.1.2022 9.31. Forsbäckin perheeseen Rut Lundbergin kanssa kuului kolme poikaa ja kaksostytöt. Vaakunan selitys kuuluu ”sinihopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovija ikkuna-aukot ovat siniset, tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti”. Hanko tilattiin vuonna 1953 uuteen kaupungintaloon, jonka suunnittelivat arkkitehdit Bertel Liljeqvist ja Sam Salvesen. Hangon kaupungin taidekokoelmaan kuuluu yli 400 taideteosta, kertoo kulttuurijohtaja Friman. 16 Kuntalehti 1 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Hangon kaupunginvaltuusto hyväksyi vaakunan 9. Välillä öljyväri vaihtui akvarelleihin, ja realismi sai ajan kanssa tyyliteltyjä ja kubistisia sävyjä. [ Mikä vaakuna. Vaakunan on piirtänyt vanhan vaakunan pohjalta Gustaf von Numers. • Katja Martelius Hanko: Hanko (1957) Kuva: Tomi Parkkonen HANGON vaakunan aiheena on vuonna 1863 rakennettu Russarön majakka. Forsbäckin töitä oli esillä muun muassa Suomen Taiteilijain ryhmänäyttelyissä, minkä lisäksi hän piti oman näyttelynsä Strindbergin taidesalongissa vuonna 1946. FORSBÄCK oli syntyjään Snappertunasta, mutta perhe muutti Helsinkiin hänen ollessaan kolmevuotias. Eikä se ole mikään miniatyyri. Monet teoksista ovat hankolaisten tekemiä, sanoo Friman. Vuonna 1929 Forsbäck aloitti opinnot Ateneumissa, minkä lisäksi hän opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa
Opetteluvaihe jää siis lyhyemmäksi. Valtaosa ehdolla olevista kansanedustajista on myös kunnanvaltuutettuja. Aluevaltuustossa pitäisi vain uskaltaa irtautua kunnanvaltuutetun roolista. Jos aluevaltuutettu on myös kunnanvaltuustossa, voiko intressiristiriitaa välttää. Jos joudutaan päättämään palveluverkoston supistuksesta, on inhimillisesti ymmärrettävää, että aluevaltuutettuna toimiva kunnanvaltuutettu pyrkii ohjaamaan supistukset jonnekin muualle kuin omaan kotikuntaansa. Lakihan sen sallii, mutta kyllä väistämättä herää kysymyksiä intressikonflikteista. Kunnat ymmärrettävästi yrittävät valvoa etujaan hyvinvointialueen sisällä. Kuntaliiton selvityksen mukaan aluevaltuustoihin on ehdolla yhteensä 111 kansanedustajaa eli yli puolet eduskunnasta. ] miksei tääLä helsingissä ole aluevaaleja. • Martta Nieminen KL1_12-17.indd 17 11.1.2022 9.31. ne pidetään hyvinvointialueiLa. Pystytkö puhumaan. Jos kansanedustajien aluevaaliehdokkuuksia haluaa puolustaa, Päivi Räsänen sanoi Ylen tentissä hyvin, että koska hänellä on vuosikymmenten kokemus eduskunnasta ja Riihimäen valtuustosta, hänellä on soteja pelastusasioiden asiantuntemusta valmiiksi. Onko se hyvä peruste. Tässä on melkoinen mentaaliakrobatiatilanne, kun on kolme edustustehtävää, jotka osin ovat samojen aihepiirien kanssa tekemisissä, mutta roolit ovat erilaiset. Täydellisessä optimitilanteessa aluevaltuutetut ajattelevat koko alueen etua eivätkä pelkästään kotikuntiaan. Kaikista aluevaaliehdokkaista kunnanvaltuutettujen osuus on noin kolmannes. Kuntalehti 1 / 2022 17 [ Tape ] [Pystytkö puhumaan. Kun todennäköisesti tulee myös kolmen tason ihmisiä, eduskunnassa budjettivaltaa käyttämällä he ovat päättämässä hyvinvointialueiden rahoituksesta. Silläkin on vaikutuksia siihen, millaista elämä kuntatasolla on. Ensimmäinen mahdollinen ristiriita syntyy siitä, että yksittäinen aluevaltuutettu priorisoi sitä, että on kotikuntansa edustaja. Sillä perusteella voi sanoa, että kansanedustajuus on hyvä meriitti. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen tutkimusjohtaja, apulaisprofessori Markku Jokisipilä vastaa puhelimeen. Kansanedustajien aluevaaliehdokkuutta on perusteltu sillä, että heidän avullaan voidaan nostaa äänestysprosenttia. Joo, kyllä vain. Aluevaltuustossahan pitäisi tavoitella hyvinvointialueen kokonaisetua ja kotikunnassa miettiä asioita ennen kaikkea oman kunnan kannalta. Ehkä se tuo lisää kiinnostavuutta, mutta ehkä tuollaisella perusteella on enemmänkin tehty välttämättömyydestä hyve. Miten suhtaudut mahdolliseen kolmella tasolla toimimiseen
Ilmiö on sama kuin kuntavaaleissa, mutta selvästi lievempi. SDP saisi eniten ääniä, mutta perussuomalaiset keräisi vaalituloksen perusteella eniten paikkoja. Varsinais-Suomessa kokoomus ja Jos suomalaiset äänestäisivät aluevaaleissa samalla tavalla kuin viime eduskuntavaaleissa, perussuomalaiset saisivat eniten paikkoja, vaikka SDP saisi eniten ääniä, selviää Kuntalehden tekemästä laskelmasta. Tältä näyttäisi Kuntalehden tekemän teoreettisen laskelman mukaan. Kokoomus saisi 221 paikkaa, vihreät 129, vasemmistoliitto 103, RKP 66, kristillisdemokraatit 55 ja Liike Nyt 20 paikkaa. Perussuomalaiset olisi suurin Keski-Uudellamaalla. Keskusta olisi suurin yhdeksällä alueella. Kakkoseksi tulisi SDP 267 valtuutetulla ja kolmanneksi keskusta 243 valtuutetulla. Perussuomalaisten osuus jakaantuu tasaisemmin. SDP olisi suurin seitsemällä alueella Eteläja Lounais-Suomessa. Muiden puolueiden äänija paikkamäärien järjestys vastaavat toisiaan. RKP olisi suurin ruotsinkielisillä alueilla Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Liike Nytin äänet on poimittu ehdokaskohtaisesti vaalituloksista käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Pohjanmaa olisi ainoa alue, jossa yhdellä puolueella olisi ehdoton enemmistö. Sen laskelman mukaan keskusta olisi suurin puolue yhdeksässä aluevaltuustossa, kokoomus kuudessa, SDP kolmessa ja RKP kahKL1_18-31.indd 18 11.1.2022 10.57. KUNTAVAALEISSA ERI SUUNTA Aluevaalien tulos olisi eduskuntavaalien tuloksen mukaan arvioituna kovin erilainen kuin jos äänet jakautuisivat samalla tavalla kuin viime kesän kuntavaaleissa. Sinisetkin saisivat paikan kuudella alueella. Liike Nyt ei ollut vielä tuolloin puoluerekisterissä eikä sen ääniä ole erikseen tilastoitu, vaan ne ovat Tilastokeskuksen tilastoissa eri valitsijayhdistysten yhteissummissa. Kuntalehti laski tulokset eduskuntavaalien äänien perusteella olettaen, että vaaliliittoja ei solmita. EDUSKUNTAVAALIT VERTAUSKOHTEENA perussuomalaiset saisivat yhtä monta paikkaa, mutta äänimäärässä perussuomalaiset ohittaisi kokoomuksen. Keskusta olisi suurin puolue yhdeksällä alueella Pohjoisja Itä-Suomessa. Pohjanmaa olisi ainoa hyvinvointialue, jossa yksi puolue saisi ehdottoman enemmistön, kun RKP veisi 30 paikkaa 59:stä. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom on laskenut, millainen aluevaalien tulos voisi olla kuntavaalien tuloksen mukaan. Jos äänestysprosentti jää alas, perussuomalaiset ja vihreät kärsivät. Keskusta saisi enemmän paikkoja kuin kokoomus, vaikka äänimäärissä järjestys olisi päinvastainen. JÄRJESTYKSET RISTIIN Puolueiden järjestys äänimäärissä ja toisaalta paikkajaossa olisivat kovin erilaiset. Kokoomus olisi suurin Länsi-Uudellamaalla. [ Aluevaalit ja sote ] 18 Kuntalehti 1 / 2022 J os suomalaiset äänestävät nyt aluevaaleissa samalla tavalla kuin kevään 2019 eduskuntavaaleissa, perussuomalaiset saisivat eniten aluevaltuutettuja, yhteensä 269. Keskustan osuutta paikkajaossa korostaa se, että sen vahvoilla alueilla pienillä hyvinvointialueilla valitaan suhteessa enemmän aluevaltuutettuja kuin SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden vahvoilla alueilla. Se olisi toiseksi suurin puolue noin puolella alueista
Laskelma on teoreettinen. Kuntalehti 1/ 2022 19 . Piirakan koko vastaa alueen asukaslukua. Koonnut Eero Karisto Lähde Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit Grafiikka KRUT Collective, krut.fi PAIKKAJAKO YHTEENSÄ 267 269 221 243 129 103 66 55 20 6 SDP PS KOK KESK VIHR VAS RKP KD NYT SIN Puolueet järjestettynä suurimmasta pienimpään ääniosuuden mukaan. 21 13 12 11 10 4 3 3 2 LÄNSIUUSIMAA 17 12 11 9 621 1 ETELÄKARJALA 17 10 8 8 6 5221 ITÄUUSIMAA 15 14 13 8 8 5 321 KESKIUUSIMAA 15 13 11 6 5 4 311 KYMEN LAAKSO 16 14 14 10 4 4 3211 VANTAA JA KERAVA 18 17 12 10 7 41 SATAKUNTA 16 16 15 10 9 7 411 VARSINAISSUOMI 30 9 6 4 42 22 POHJANMAA 16 12 12 6 5 5 3 KANTAHÄME 20 14 11 6 4 211 ETELÄPOHJANMAA 16 13 10 10 6 6 6 11 POHJOIS-SAVO 15 13 12 6 5 4 31 POHJOISKARJALA 15 13 12 10 6 21 ETELÄSAVO 20 12 10 44 432 KESKIPOHJANMAA 18 10 9 8 7 6 1 LAPPI 20 13 11 64 41 KAINUU 26 17 10 9 9 7 1 POHJOISPOHJANMAA 19 16 15 10 7 7 4 1 PIRKANMAA 14 13 13 9 8 6 4 2 KESKI-SUOMI 17 16 14 7 6 4 41 PÄIJÄTHÄME Suurin puolue Pienin Paikkajakolaskelma eduskuntavaalien tuloksen perusteella Piirakkakaaviot näyttävät paikkajaon uusilla hyvinvointialueilla eduskuntavaalien 2019 tuloksen pohjalta. KL1_18-31.indd 19 11.1.2022 10.57
Pekola-Sjöblomin laskelman mukaan kokoomus saisi yhteensä eniten paikkoja, sitten seuraisivat keskusta, SDP, perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, RKP, kristillisdemokraatit, Liike Nyt, ja lisäksi valitsijayhdistyksetkin saisivat paikkoja. Vas. Vihr. Se ratkaisee, ketkä käyvät äänestämässä. Suluissa on kuntavaalien perusteella laskettu paikkamäärä, jos se poikkeaa eduskuntavaaleihin perustuvasta luvusta. 2019 267 269 221 243 129 103 66 55 20 6 1 379 dessa aluevaltuustossa. On myös kuntia, joissa kuntavaaleissa on tarjolla vähemmän puolueita kuin aluetai eduskuntavaaleissa. KL1_18-31.indd 20 11.1.2022 10.57. Suurimmat erot kuntaja eduskuntavaalien mukaan lasketuissa tuloksissa ovat perussuomalaisilla ja kokoomuksella. Yhdessä aluevaltuustossa kokoomus ja SDP jakaisivat ykköspaikan. Sin. AKTIIVISUUS VAIKUTTAA Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti Sami Borg toppuuttelee tekeTaulukossa on aluevaltuustojen paikkajako, jos äänet jakautuvat samalla tavalla kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Etelä-Karjala 17 (15) 12 (9) 11 (14) 9 (12) 6 (5) 1 2 1 (0) (1) 59 Etelä-Pohjanmaa 6 (6) 14 (11) 11 (14) 20 (22) 2 1 4 (3) 1 (0) 59 Etelä-Savo 13 10 (8) 12 (10) 15 (17) 6 (4) 1 2 (3) (3) 59 Itä-Uusimaa 10 (9) 8 (6) 8 (13) 5 (4) 6 2 (1) 17 (18) 1 2 (1) 59 Kainuu 6 (4) 13 (11) 4 (8) 20 (21) 4 (3) 11 (10) 1 (2) 59 Kanta-Häme 16 (14) 12 (10) 12 (15) 6 (8) 5 (4) 5 3 (2) (1) 59 Keski-Pohjanmaa 10 12 (10) 4 (7) 20 3 (2) 2 4 4 59 Keski-Suomi 13 (14) 13 (10) 9 (11) 14 (15) 8 6 4 2 (0) (1) 69 Keski-Uusimaa 14 (13) 15 (13) 13 (17) 8 (9) 8 (7) 5 (3) 2 3 (0) 1 (0) (5) 69 Kymi 15 13 11 (14) 6 (7) 5 (4) 4 (3) 3 (2) 1 1 (0) 59 Lappi 8 10 (9) 7 (8) 18 (19) 6 (3) 9 (8) 1 (0) (4) 59 Länsi-Uusimaa 13 (12) 11 (9) 21 (25) 4 (3) 12 3 10 2 3 (1) (2) 79 Pirkanmaa 19 (18) 15 (13) 16 (20) 7 (8) 10 (9) 7 4 (3) 1 (0) (1) 79 Pohjanmaa 9 (8) 6 (5) 4 (5) 2 2 (1) 2 (1) 30 (31) 4 (2) 59 Pohjois-Karjala 13 (15) 12 (9) 5 (7) 15 (18) 6 (4) 3 4 (2) (1) 1 (0) 59 Pohjois-Pohjanmaa 9 (8) 17 (12) 9 (13) 26 (29) 7 (6) 10 (9) 1 (1) 79 Pohjois-Savo 10 (12) 13 (10) 10 (12) 16 (21) 6 (5) 6 (5) 6 (3) 1 1 (0) 69 Päijät-Häme 17 (16) 16 (12) 14 (16) 7 (8) 6 (5) 4 (2) 4 (3) 1 (0) (7) 69 Satakunta 18 17 (13) 10 (14) 12 (11) 4 7 1 (2) 69 Vantaa ja Kerava 16 14 (12) 14 (18) 4 (3) 10 (9) 4 (5) 1 (2) 2 3 (2) 1 (0) 69 Varsinais-Suomi 15 16 (12) 16 (19) 9 (10) 7 (8) 10 (8) 4 1 1 (1) 79 YHTEENSÄ Kuntav. [ Aluevaalit ja sote ] 20 Kuntalehti 1 / 2022 SDP PS Kok. Toisaalta aluevaaleissa on kysymys selkeästi omista palveluista kuten kuntavaaleissakin, jopa konkreettisemmin. Kesk. Muut Yht. KONKREETTISET TEHTÄVÄT Aluevaalit muistuttavat enemmän eduskuntavaaleja siinä, että alueiden vetovoimaisimmat nimet voivat kerätä ääniä muuallakin kuin omassa kotikunnassaan. Perussuomalaiset menestyvät paljon paremmin ja kokoomus huonommin, jos kansalaisten äänestyskäyttäytyminen muistuttaisi enemmän edellisiä eduskuntakuin kuntavaaleja. Tietämättömyyden arvellaan laskevan kiinnostusta vaaleja kohtaan ja siten äänestysaktiivisuutta. 2021 259 217 280 267 111 91 69 48 11 26 1 379 Eduskuntav. Silti on käyty aktiivista keskustelua siitä, että kansalaiset eivät oikein tiedä, mistä aluevaaleissa on kysymys. Viimeisillä riveillä on kokonaismäärät kuntaja eduskuntavaalien perusteella laskettuna. RKP KD Liik
Borgin mukaan olennaista on se, ketä aluevaalit kiinnostavat. Lähde: vaalit.fi KL1_18-31.indd 21 11.1.2022 10.57. Emme tiedä, miten se vaikuttaa, että alueilla on hyvin rajattu mutta iso tehtäväalue. KAIKKI EIVÄT MUKANA On yksi suuri joukko, joka varmasti ei äänestä aluevaaleissa. Nämä ovat aivan uudet vaalit, ja muuttujia on niin paljon, että on todella vaikea ennakoida mitään. 2019 267 269 221 243 129 103 66 55 20 6 1 379 Nämä ovat aivan uudet vaalit ja muuttujia on niin paljon, että on todella vaikea ennakoida mitään, muistuttaa pitkän linjan vaalitutkija Sami Borg. Saa nähdä, miten käy. Nämä olisivat nyt sellaiset vaalit, joissa olisi loistava tilaisuus keskustella konkreettisesti puolueiden sosiaalija terveyspoliittisista näkemyksistä. PALJON MUUTTUJIA Borg korostaa myös ehdokasasettelun merkitystä. 2021 259 217 280 267 111 91 69 48 11 26 1 379 Eduskuntav. Vas. Hän korostaa äänestysaktiivisuuden vaikutusta tulokseen. Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto mästä liian pitkälle meneviä arvioita tulevasta vaalituloksesta. • Eero Karisto [ Info ] Aluevaltuutettujen määrät • 59 valtuutettua (alueella asukkaita enintään 200 000): Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Lapin sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet • 69 valtuutettua (asukkaita 200 001 – 400 000): Keski-Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet • 79 valtuutettua (asukkaita 400 001 – 600 000): Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, VarsinaisSuomen sekä Pirkanmaan hyvinvointialueet • Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Sin. Kuntalehti 1/ 2022 21 SDP PS Kok. Kesk. Muut Yht. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan kuitenkin vähimmäismäärät valtuutettuja. Borgin mukaan ei voi tietää, suhtautuvatko äänestäjät aluevaaleihin kuten kuntatai eduskuntavaaleihin. Keskustan äänestäjistä vaalien ulkopuolelle jää 2,6 prosenttia. Se ratkaisee, ketkä käyvät äänestämässä. Hän kuitenkin arvelee, että innokkaimmin ehkä äänestävät vanhemmat ikäluokat, joiden elämää sotepalvelut ovat lähimpänä. Hän pohtii myös ehdokkaina olevien sote-alan ammattilaisten merkitystä. Verrataanpa aluevaalien lopullista tulosta valtakunnallisten äänimäärien tai ääniosuuksien mukaan, kokoomuksen ja erityisesti vihreiden tulosta rasittaa ja vastaavasti keskustan tulostaa parantaa se, että Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja. Joka neljäs vihreitä ja joka kuudes kokoomusta viime eduskuntavaaleissa äänestänyt ei pääse äänestämään aluevaaleissa. Kun kuntavaaleissa aktiivisuus laski, perussuomalaisten ja vihreiden tulos jäi odotuksista. Borg muistuttaa, että kun eduskuntavaaleissa aktiivisuus nousi, perussuomalaiset ja vihreät menestyivät. Etelä-Karjala 17 (15) 12 (9) 11 (14) 9 (12) 6 (5) 1 2 1 (0) (1) 59 Etelä-Pohjanmaa 6 (6) 14 (11) 11 (14) 20 (22) 2 1 4 (3) 1 (0) 59 Etelä-Savo 13 10 (8) 12 (10) 15 (17) 6 (4) 1 2 (3) (3) 59 Itä-Uusimaa 10 (9) 8 (6) 8 (13) 5 (4) 6 2 (1) 17 (18) 1 2 (1) 59 Kainuu 6 (4) 13 (11) 4 (8) 20 (21) 4 (3) 11 (10) 1 (2) 59 Kanta-Häme 16 (14) 12 (10) 12 (15) 6 (8) 5 (4) 5 3 (2) (1) 59 Keski-Pohjanmaa 10 12 (10) 4 (7) 20 3 (2) 2 4 4 59 Keski-Suomi 13 (14) 13 (10) 9 (11) 14 (15) 8 6 4 2 (0) (1) 69 Keski-Uusimaa 14 (13) 15 (13) 13 (17) 8 (9) 8 (7) 5 (3) 2 3 (0) 1 (0) (5) 69 Kymi 15 13 11 (14) 6 (7) 5 (4) 4 (3) 3 (2) 1 1 (0) 59 Lappi 8 10 (9) 7 (8) 18 (19) 6 (3) 9 (8) 1 (0) (4) 59 Länsi-Uusimaa 13 (12) 11 (9) 21 (25) 4 (3) 12 3 10 2 3 (1) (2) 79 Pirkanmaa 19 (18) 15 (13) 16 (20) 7 (8) 10 (9) 7 4 (3) 1 (0) (1) 79 Pohjanmaa 9 (8) 6 (5) 4 (5) 2 2 (1) 2 (1) 30 (31) 4 (2) 59 Pohjois-Karjala 13 (15) 12 (9) 5 (7) 15 (18) 6 (4) 3 4 (2) (1) 1 (0) 59 Pohjois-Pohjanmaa 9 (8) 17 (12) 9 (13) 26 (29) 7 (6) 10 (9) 1 (1) 79 Pohjois-Savo 10 (12) 13 (10) 10 (12) 16 (21) 6 (5) 6 (5) 6 (3) 1 1 (0) 69 Päijät-Häme 17 (16) 16 (12) 14 (16) 7 (8) 6 (5) 4 (2) 4 (3) 1 (0) (7) 69 Satakunta 18 17 (13) 10 (14) 12 (11) 4 7 1 (2) 69 Vantaa ja Kerava 16 14 (12) 14 (18) 4 (3) 10 (9) 4 (5) 1 (2) 2 3 (2) 1 (0) 69 Varsinais-Suomi 15 16 (12) 16 (19) 9 (10) 7 (8) 10 (8) 4 1 1 (1) 79 YHTEENSÄ Kuntav. Äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa se, onko tarjolla sellaisia tuttuja ehdokkaita, jotka pystyvät houkuttelemaan ihmisiä vaaliuurnille. Vihr. Puolueiden yleisestä kannatuskehityksestäkään hän varoisi tekemästä vahvoja johtopäätöksiä. Jos äänestysprosentti jää alas, perussuomalaiset ja vihreät kärsivät. RKP KD Liik
Ehdolla ovat ainakin Alavieskan Kari Pentti, Pyhäjoen Matti Soronen, Keminmaan Mauri Posio, Kaustisen Arto Alpia, Savonlinnan Janne Laine, Parikkalan Vesa Huuskonen ja Utsjoen Vuokko Tieva-Niittyvuopio, joka eläköityy helmikuun lopussa. Entisellä johtamistavalla ei enää pärjätä, Laukkanen sanoo. Uskon, että moni kuntajohtaja on saattanut miettiä ehdokkuutta, mutta samalla myös sitä, mitä ehdokkuus tarkoittaisi oman aseman kannalta. Sen sijaan entisiä kuntajohtajia mukana on iso joukko, muiden muassa Pertti Lintunen, sd., Jarmo Määttä, kesk. Tämä varmasti mietitytti erityisesti poliittisesti sitoutumattomia kuntajohtajia, sillä jonkun ryhmän listoille olisi kuitenkin pitänyt mennä. Posio on Lapin sitoutumattomien listalla. Aluetaso on minulle ilman muuta luontevampi. Huuskonen on kokoomuksen listalla. Toimin aikanaan Savitaipaleen oman virkani ohella myös sotepuolen päällikkönä, ja minulla on edelleen aika hyvä tuntuma niihin asioihin, kokoomuksen ehdokkaana Etelä-Karjalassa oleva Iso-Mustajärvi sanoo. (sit.), Jukka Alkio, kesk., Jouni Mutanen, kesk., Esko Ahonen, kesk., Silja Hiironniemi, kesk., Kimmo Behm, kok., Tapani Melaluoto, kesk., Esko Tavia, kesk., Eeva-Liisa Auvinen, kesk., Markku Koski, kesk., Simo Paassilta, sd., Risto Koivisto, sd., Erkki Paloniemi, kok., Antti Leinikka, kesk., Heikki Laukkanen, kesk., Tapio Iso-Mustajärvi, kok., ja Hannu Tsupari, sd. ALUETASO LUONTEVAMPI Osa ex-kuntajohtajista on jo aiemmin lähtenyt mukaan entisen virkakuntansa politiikkaan, mutta monet katsovat, että aluetaso on luontevampi taso poliittiseen vaikuttamiseen. Joitakin istuvia kunnanja kaupunginjohtajia on kuitenkin lähtenyt mukaan. Lupauduin viime hetkillä mukaan. Hän siirtyi virallisesti eläKL1_18-31.indd 22 11.1.2022 10.57. Laukkasen mielestä sotekeskustelu on pyörinyt Etelä-Savossa liiaksi sairaaloiden ympärillä. Laukkanen on keskustan listalla Etelä-Savon hyvinvointialueen vaaleissa. Tampereen pormestari AnnaKaisa Ikonen, kok., on ehdolla Pirkanmaalla. Ajattelin, että kokemuksestani voisi olla hyötyä, kun rakennetaan ihan uutta mallia, sanoo Juvan kunnanjohtajan virasta syksyllä 2016 eläkkeelle jäänyt Heikki Laukkanen. Kuva: Laura Oja V irassa olevat kuntajohtajat eivät juuri innostuneet aluevaalien ehdokkuudesta, vaikka hyvinvointialuelaki ei rajoita kunnan, kuntayhtymän tai sairaanhoitopiirin henkilöstön vaalikelpoisuutta aluevaltuustoon. Kuntavaaleista olen kieltäytynyt, mutta aluevaaleihin lopulta lupauduin. Haukivuoren ja Savitaipaleen kunnanjohtajana toiminut Tapio IsoMustajärvi sanoo, että häntä kysyttiin Savitaipaleen kuntavaaleihin jo heti eläköitymisen jälkeen vuonna 2016 ja toistamiseen viime kesän kuntavaalien edellä. Muut ovat keskustan ehdokkaina, heistä Pentti ja Alpia sitoutumattomina keskustan listalla. [ Aluevaalit ja sote ] 22 Kuntalehti 1 / 2022 Ex-kuntajohtajat innostuivat vaaleista Historian ensimmäisissä aluevaaleissa on ehdolla liuta eläköityneitä kuntajohtajia, mutta virassa olevia vain kourallinen. Varkauden kaupunginjohtajana toiminut Hannu Tsupari on tuore eläkeläinen. Kuntayhtymämallissa laskut on voinut aina lähettää kunnille, mutta jatkossa tilanne on ihan toinen, kun valtion rahat on lukittu. Tämä oli myös yksi syy siihen, miksi itse en lähtenyt ehdolle, Asikkalan kunnanjohtaja ja Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka sanoo. Kyse on ennen kaikkea peruspalveluiden turvaamisesta, sairaalat mitoitetaan sitten sen mukaan mihin rahat riittävät
Kahdeksan kertoi harkitsevansa ehdokkuutta ja seitsemän ei tiennyt vielä. Haveri tuntee vuosien varrelta hyvin erilaiset yritykset sote-uudistukseksi. Silloinen sote-uudistus kaatui, joten maakuntavaaleja ei järjestetty. Kuva: Kari Kohvakka Kuva: Kai Tirkkonen Simon entinen kunnanjohtaja Esko Tavia, kesk., on ehdolla Lapissa. Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä, kok., on ensimmäistä kauttaan valtuustossa ja yrittää nyt KeskiUudenmaan aluevaltuustoon. Olen parhaillaankin Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän valtuustossa, Kalle Ikkelä kertoo. Jotkut valittivat kiirettä: ”Vuorokauden tunnit kuluvat täysin kunnan johtamiseen.” Toiset muistuttivat, että kunnanjohtajan on keskityttävä tulevaisuuden kunnan rakentamiseen ja kehittämiseen. Minulle on vuosien kuluessa kertynyt sekä valtakunnallista että paikallista asiantuntemusta sote-uudistuksesta. Kunta-alan tutkijoista kenties mielenkiintoisin nimi ehdokaslistoilla on Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri. Kuva: Markku Järvelin KL1_18-31.indd 23 11.1.2022 10.57. ”En taida sekoittaa politiikkaa ja virkaa, vaikka ehdokkuus voisi kiinnostaa”, eräs kirjoitti. Enemmistö vastanneista ei aikonut osallistua. Aika monet kielteisesti vastanneet miettivät politiikan ja viran sekoittumista. NELJÄ PORMESTARIA Suomen seitsemästä pormestarista neljä on ehdolla aluevaaleissa: Tampereen Anna-Kaisa Ikonen, kok., Pirkanmaalla, Puolangan Harri Peltola Kainuussa, Pirkkalan Marko Jarva, kok., Pirkanmaalla ja Tuusulan Kalle Ikkelä, kok., KeskiUudellamaalla. Kaikkiin kuntiin tarvitaan kustannustehokkaat ennaltaehkäisevät lähipalvelut, Tsupari sanoo. Lokakuussa 2016 kuntajohtajien kiinnostus silloin suunniteltuja maakuntavaaleja kohtaan oli huomattavasti suurempaa kuin nyt aluevaaleja kohtaan. Aluevaltuustossa toimisin koko PohjoisSavon asialla. Uskon että voin auttaa Pirkanmaata rakentamaan toimivat soteja pelastuspalvelut, kokoomuksen listalla Pirkanmaalla oleva Haveri sanoo. Kuva: Riku Munnukka Juvan kunnasta vuonna 2016 eläkkeelle jäänyt Heikki Laukkanen, kesk., lähti ehdolle EteläSavossa. On mielestäni hyvin luontevaa, että pormestari vaikuttaa myös aluetason politiikassa. PohjoisSavon aluevaaleissa hän on SDP:n listalla. Martta Nieminen kepäiville vuodenvaihteessa. Kun Kuntalehti kysyi elokuussa kuntajohtajien kiinnostusta, peräti 113 johtajaa eli reilu kolmannes vastasi, mutta vain yksi heistä oli varma ehdokkuudestaan aluevaaleissa. Kuntalehti 1/ 2022 23 KUNTAJOHTAJIEN vaimea kiinnostus asettua ehdolle aluevaaleissa oli odotettua. Silloin Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselyyn vastanneista kuntajohtajista ainakin kuusi oli asettumassa ehdolle ja peräti neljäkymmentä harkitsi. ”En taida sekoittaa politiikkaa ja virkaa” Poissa listoilta ovat Turun Minna Arve, kok., Kärkölän sitoutumaton pormestari Markku Koskinen ja luonnollisesti myös Helsingin Juhana Vartiainen, kok., sillä Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja. • Jorma Ylönen Varkauden johdosta juuri eläkkeelle jäänyt Hannu Tsupari, sd., on ehdolla Pohjois-Savossa. Kesällä 2015 hän toimi Sipilän hallituksen sote-selvityshenkilönä yhdessä Tuomas Pöystin ja Annikki Niirasen kanssa. Virassa ollessa en olisi lähtenyt ehdolle, koska minusta ei olisi ollut luontevaa olla kaupungin johtava viranhaltija ja samalla luottamushenkilö toisessa organisaatiossa
24 Kuntalehti 1 / 2022 Hyvinvoivaa vai pahoinvoivaa aluetta. KL1_18-31.indd 24 11.1.2022 10.57
Ja Raatteen tiellä on käynyt turisti jos toinenkin. [ Aluevaalit ja sote ] K ajaanin ja Kuusamon puolivälissä sijaitseva 7 500 asukkaan Suomussalmi tunnetaan maisemistaan, sotahistoriastaan ja viitostien varren peltoaukeaman täyttävästä Hiljainen kansa -taideteoksesta. KL1_18-31.indd 25 11.1.2022 10.57. Suomussalmen keskusta tunnetaan myös Ämmänsaaren nimellä. Talvella Suomussalmella on yhtä hiljaista kuin missä tahansa vastaavankokoisessa kunnassa. Päätökset pitää valmistella ja perustella huolellisesti, Kainuussa on harjoiteltu yhteisten sote-palvelujen tuottamista jo Kainuun hallintokokeilun ajoista saakka. Karille menneen Kainuun hallintokokeilun jatkoksi perustetussa kuntayhtymässä ovat mukana Kainuun kunnat lukuun ottamatta Puolankaa, joka on ulkoistanut sote-palvelunsa. Pitkien etäisyyksien takia lähipalvelut ovat tärkeitä. Kuntalehti 1/ 2022 25 . Kaikki valtuutetut ovat ehdolla myös aluevaaleissa. Kuntalehti kutsui muutamia suomussalmelaisia kuntapäättäjiä ja kunnanjohtaja Erno Heikkisen juttelemaan Kainuun sote-asioiden hoidosta nyt ja tulevassa sote-uudistuksessa. Väki vanhenee ja potkukelkoilla on käyttöä kulkupelinä. Erno Heikkinen valittaa, että kuntayhtymämallissa omistajaohjaus on ollut haasteellista, kun sote-kustannukset ovat nousseet ja käytössä on ollut ”avoin sekki -malli”, jossa ei ole pystytty hallitsemaan kustannusten nousua. Kainuussa huoli nuorten mielenterveysongelmista on suuri. Pahinta on, että omistajia ei ole kuultu tarpeeksi. Kunnissa koetaan, että nykyisen sote-kuntayhtymän ja kuntien välillä on puheyhteys katkeillut. Suomussalmi on hoitanut soteasiansa Kainuun soten eli Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän kautta. Tuhatkunta vaatetettua turvepäistä hahmoa on näky, jota on vaikea ohittaa pysähtymättä – ainakaan kesällä. Menneinä aikoina kunnassa oli kaksi keskustaa, mutta vanha kirkonkylä kuihtui ja julkiset palvelut terveyskeskuksineen ja kunnantaloineen löytyvät nykyään Suomussalmen keskustasta, joka tunnetaan myös Ämmänsaaren nimellä
26 Kuntalehti 1 / 2022 ja siinä on paljonkin parannettavaa jäänyt. Näin tullaan molemmin puolin ymmärretyksi ja virhearvioinneilta vältytään toisin kuin nopeilla puhelinkontakteilla. Kun asiakas tulee kunnolla kohdatuksi, kuulluksi, tuetuksi, autetuksi ja palvelluksi heti ensimmäisellä kerralla, jatkossa asiat sujuvat jouhevammin. Henkilökunnan ja asiakkaiden mielipiteitä ei ole kysytty, kun esimerkiksi terveyskeskuksessa on tehty muutoksia, kunnanvaltuutettu Erja Helttunen, kesk., harmittelee. Minä en ymmärrä, miten vuoropuhelusta on tullut niin kauhean vaikeaa. Siinä käy monta kertaa niin, ettei turhia soittoja tulekaan, vaan ihmiset pärjäävät vallan hyvin annetuin suunnitelmin ja ohjein kotona. Vaikeat asiat pitäisi ratkoa keskustelemalla, eikä äkkirynnäköllä. KL1_18-31.indd 26 11.1.2022 10.57. Koska Kainuu on pitkien etäisyyksien maakunta, on tosi tärkeää huolehtia ensihoidon ja pelastustoimen Suomussalmelaiset Merja Kyllönen (vas.), Erja Helttunen, Petri Pesonen, Sami Pihlajamaa ja Erno Heikkinen kokoontuivat kunnantalolle pohtimaan alueen sote-asioiden tulevaisuutta. Lähtevätkö aluevaaleissa valittavat Kainuun hyvinvointivaltuutetut turvaamaan oman kuntansa etua vaiko rakentamaan toimivaa hyvinvointialuetta. Helttunen korostaa sote-asiakkaan kasvokkain tapahtuvan ensikohtaamisen merkitystä. Annetaan puhelinnumero nimetylle henkilölle, johon asiakas tietää saavansa yhteyden. Myös kansanedustaja ja kunnanvaltuutettu Merja Kyllönen, vas., on havainnut monologin olevan dialogia suositumpaa. Puhutaan hienosti dialogista, mutta ei se näy missään. Siinä oma henkilökunta on pelottava, asiakkaat pelottavia ja yhteistyökumppanitkin kuvataan haastavina, kun kehittämistyötä pitäisi tehdä yhdessä. KUUNNELTAVA KUNTALAISIA Ylä-Kainuun päättäjillä on vahva näkemys ja kokemus siitä, että Kainuun sotessa on viime vuosina viety asioita eteenpäin liikaa virkamiesjohtoisesti. Se on tuhannen taalan kysymys. Hän näkee, että aluevaalien jälkeen olisi ainutlaatuinen tilaisuus aloittaa osittain puhtaalta pöydältä. Etäisyydet ovat pitkiä ja väki ikääntyy. Ei niin, että ratkaisut annetaan ylhäältä ilman, että päätöksiä perustellaan tai valmistellaan huolellisesti. Toimiva vuoropuhelu ratkaisisi hänestä monta ongelmaa. Johtajien pitää uskaltaa tulla vaikeidenkin asioiden kanssa naamakkain alueellisten päätöksentekijöiden, henkilökunnan ja kansalaisten eteen. Asiakasta ei tule nähdä vihollisena, Helttunen painottaa. Siinä tilanteessa yhteistyön sekä dialogin merkitys korostuu. LÄHIPALVELUT KUNTOON Hyvinvointialueiden ensi metrit näyttävät, onnistuuko yhteen hiileen puhaltaminen. Tärkeää on, että tultaisiin kuulluksi kunnan päättäjien puolelta ja yhdessä etsittäisiin ratkaisuja. Nuoria kuntapäättäjiä edustava 20-vuotias Petri Pesonen, kok., muistuttaa Suomussalmen olevan kuin Pikku-Kainuu Kainuun sisällä. Kansalaisten on saatava tarvittavat palvelut hädän hetkellä asuinpaikasta riippumatta. Siinä se pieni riski voi olla, että vaalien jälkeen jokainen edustaja vetää kotiin päin niin paljon kuin pystyy, sanoo kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Sami Pihlajamaa (ps.)
YHTEISTYÖSSÄ MAHDOLLISUUS Entä onko Kainuun hyvinvointialuetta enää olemassa vuonna 2030. Aluevaltuutettujen pitäisi ajatella koko aluetta, mutta meneekö se siihen, että yritetään pitää oman kunnan puolia, Pesonen pohdiskelee. Sen pitää ulottua vauvasta vaariin. Kuntalehti 1/ 2022 27 [ Aluevaalit ja sote ] • Maakuntavaalit olivat osa vuosina 2005–2012 toteutettua Kainuun hallintokokeilua, jossa olivat mukana kaikki Kainuun kunnat Vaalaa lukuun ottamatta. • Kainuussa järjestettiin kokeilun aikana maakunnallisesti sote-palvelut sekä toisen asteen koulutuspalvelut. Kun vaalit on käyty, silloin nähdään, miten päätöksenteko lähtee kehittymään. Kun ihmiset miettivät perusturvallisuutta, tärkein tekijä on se, että tietää ambulanssin tai paloauton tulevan tarpeeksi nopeasti. Suomussalmellakin on ehkä vieläkin hieman tabuja aiheeseen liittyen, mutta ne palvelut ovat ennaltaehkäisyn näkökulmasta kaiken A ja O. Vaikka sote onkin alueiden vastuulla, yhteistä kosketuspintaa löytyy. Kainuussa on kokemusta maakuntavaaleista vasteajasta. • Pekka Moliis Kuvat: Miska Puumala On tosi tärkeää huolehtia ensihoidon ja pelastustoimen vasteajasta. Mielenterveyspalveluja pitää olla varhaiskasvatuksessa ja kouluilla. KL1_18-31.indd 27 11.1.2022 10.57. Se kuitenkin osoitti, että jo tämmöisiä puolen miljoonan euron säästöjä on todella vaikea tehdä. Erja Helttunen nostaa esiin sen, että kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tulee olla saumatonta. Meidän pitää vain sinnikkäästi tehdä yhteistyötä, hän kannustaa. Jos tehdään työtä yhdessä ja yhteistyössä, niin kyllä meillä vielä oma hyvinvointialue on vuonna 2030, mutta onko enää sen jälkeen. Tämän asian ratkaisevat ensi kädessä kainuulaiset itse ja heidän valitsemansa päättäjät. Liikuntaja kulttuuriharrastuksilla on siinä suuri merkitys. Lisäksi maakunta vastasi alueen yhteisestä elinkeinopolitiikasta, suunnittelusta ja kehittämisestä. Esitys kuitenkin kaatui lopulta sote-hallituksessa. • Maakuntavaalit järjestettiin kunnallisvaalien yhteydessä. Kun vaivat hoidetaan alkumetreillä, tilanne ei pääse eskaloitumaan. Lähipalvelut nousevat esiin suomussalmelaisten juttutuokiossa. Petri Pesonen muistuttaa, että säästöjäkin on löydyttävä. Taustalla oli Kainuun kuntien synkät tulevaisuuden näkymät, kun väestö vähenee ja vanhenee. On mielenkiintoista nähdä, tuleeko tästä hyvinvoivaa vaiko pahoinvoivaa aluetta, Pesonen arvuuttelee. • Kainuun hallintokokeilun valmistelu käynnistyi pääministeri Paavo Lipposen, sd., vuonna 2001 esiin nostamien ”sinisten ajatusten” myötä. Ennaltaehkäisevä hoito on hyvin laaja paketti. Kuntien taloustilanne oli vaikea. Se ratkaisee paljon. Se johtaa väistämättä siihen, että jo ensimmäisen kauden jälkeen ollaan valtion holhouksessa ja katsellaan tuonne Pohjois-Pohjanmaan suuntaan, vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaana oleva Merja Kyllönen kuvailee tilannetta. Kevään tapaus oli huonosti valmisteltu, ja sitä ei olisi pitänyt päästää tapahtumaan. Perusterveydenhuoltoon satsaaminen on tosi tärkeä asia. Vuoden 2004 vaaleissa äänestysprosentti oli 51,2 ja vuoden 2008 vaaleissa tasan 52. Samoilla linjoilla on myös Sami Pihlajamaa. Myös Erja Helttunen näkee yhteisessä tekemisessä ja avoimessa vuoropuhelussa olevan se pohja, jolle tulevaisuuden Kainuu rakentuu. Perussuomalaisten Sami Pihlajamaa muistuttaa siitä, ketkä lopulta ratkaisevat Kainuun hyvinvointialueen kohtalon. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin meidän pitää satsata vielä enemmän. • Hallintokokeilu päättyi vuoden 2012 lopussa, kun Puolanka ei hyväksynyt kokeilun jatkon ehtoja. Jos tarvitaan erikoissairaanhoitoa, hintaluokka on eri sfääreissä verrattuna siihen, että vaivat olisi hoidettu heti alussa, Pihlajamaa toteaa. Se on meistä itsestä kiinni. Kokeilulain jatko olisi vaatinut kuntien yksimielisen päätöksen. Jos lähdetään puhtaasti itsekkäistä lähtökohdista liikkeelle koko hyvinvointialueella, että se on vain se meidän kuntamme, minä ja meidän porukka, niin ei varmasti ole. Viime keväänä Suomussalmen ja Kuhmon terveyskeskuksista oltiin lakkauttamassa viikonloppujen vastaanottotoimintaa. Kun katsoo tilastoja nuorista, ne puhuvat karua kieltä nuorten ongelmista. Lähipalvelut on turvattava, ja siellä on oltava riittävä palveluarsenaali, jotta voidaan hoitaa sairaudet lähellä ja riittävän kustannustehokkaasti, Erno Heikkinen muistuttaa. Meidän pitää mahdollistaa lapsille ja nuorille harrastuksia, joissa voidaan yhdessä toimia. Mitä varhemmin ongelmiin puututaan, sitä halvemmaksi se tulee. Petri Pesonen muistuttaa mielenterveystyön tärkeydestä
[ Aluevaalit ja sote ] 28 Kuntalehti 1 / 2022 Piirros: Matti Pikkujämsä KL1_18-31.indd 28 11.1.2022 10.57
Lupauksia on kirjattu ja kuultu laidasta laitaan, kuten aina vaalikamppailuissa. Aluevaalien jälkeen pitäisi olla poliittista rohkeutta ja viisautta miettiä kansallisella tasolla, onko toteutus alkuperäisen aikataulun mukaan mahdollista vai ei, sanoo sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta. Koko vuotta leimaa kiire. Kuntaliiton sote-muutosjohtaja Tarja Myllärinen on vahvasti sitä mieltä, että ei. P uolueet julkistivat aluevaaliohjelmansa joulukuun alkupuoleen mennessä. Media on nostanut tammikuun aikana aluevaaleja näyttävästi esille, mutta koronan takia perinteiset vaalitilaisuudet ovat jääneet vähiin. Kuntalehti 1/ 2022 29 . KL1_18-31.indd 29 11.1.2022 10.57. Iso kysymys on, onko ehdokkaille ja kansalaisille tullut selväksi, mistä aluevaaleissa on kysymys. Sote-vaaleista kyllä puhutaan, mutta Myllärisen mukaan ei tiedetä, mitä aluevaalit ja koko sote-uudistus merkitsevät kunnissa, ja virheellistäkin tietoa leviää liikaa. Kyllähän tässä valitsee aika iso hämmennys niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat kiinnostuneet vaaleista. Sitten on iso joukko ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita. KOVAN PAIKAN EDESSÄ Nyt valittavilla aluevaltuutetuilla on edessään jo keväällä kovat paikat. Hän huomauttaa, että sote-uudistuksen vastustajat nostavat usein esille esimerkiksi sen, että taas perustetaan uutta hallintoa
KAMPANJALUPAUKSIA Tarja Myllärinen on ollut asiantuntijana miltei kaikkiin soteen liittyvissä asioissa jo vuosia – aika monen soteuudistusvalmistelun aikana. Ehtivätkö valtuutetut tavallaan kiivetä asemansa tasolle, kun pitää tehdä palvelustrategiaa ja olla valmis koviin päätöksiin eikä voi keskittyä lasten ja vanhusten palveluihin, joita on kampanjassa oltu edistämässä, Myllärinen pohtii. Se ei ole täysin perusteltua. ICT-osaajista on Suomessa pulaa kaikkialla, myös laitetoimittajien ja yritysten puolella. [ Aluevaalit ja sote ] 30 Kuntalehti 1 / 2022 Tarja Myllärisen mielestä alueuudistuksen lykkäykselle on entistä vahvemmat perusteet. Kaikki julkisella puolella ovat ylityöllistettyjä. Ehdokkaiden joukossa on soteja pelastusalan ammattilaisia, mutta Myllärisen mielestä aluevaltuutetun ei tarvitse olla sote-ammattilainen . ICT-valmisteluista on jo sanottu, että alkuvaiheessa ehditään tehdä vain kaikkein välttämättömimmät työt. ICT-OSAAJISTAKIN PULAA Aluevaltuutettujen kausi kestää ensimmäisellä kerralla noin kolme Kuva: Kuntaliitto vuotta, mutta jatkossa se on noin neljä vuotta. LYKKÄYKSELLE PERUSTEET Kuntaliitto toivoi vielä viime keväänä lakipaketin eduskuntakäsittelyn loppusuoralla, että uudistuksen toimeenpanon aikataulua muutettaisiin siten, KL1_18-31.indd 30 11.1.2022 10.57. Kampanjoita käydään antamalla lupauksia paremmista palveluista vanhuksille ja lapsiperheille. Vaalit järjestetään yhtä aikaa myös myöhemmin. Aika isoja asioita joudutaan aikataulun vuoksi lyömään kiireellä lukkoon. Onhan tämä ensimmäinen kausi tietynlainen harjoituskierros, Myllärinen kuvaa, mutta samaan hengenvetoon hän tähdentää, että iso vastuu ja kiire painavat heti alussa. Myllärinen päivittelee, että näissäkin vaaleissa asioita katsotaan nykyisten palvelujen näkökulmasta. Nyt valittavien aluevaltuustojen ensimmäinen vuosi menee hallinnon pystyttämiseen. Pitää hyväksyä esimerkiksi hallintosääntö ja organisaatiomalli. Ehdokkaalla pitää olla sote-osaamista, mutta nyt ollaan niin isojen ja merkittävien rahojen ja palveluiden kanssa tekemisissä, että kyllä aluevaltuustossa pitää olla muunkinlaista osaamista. Hallintoahan ei tulekaan enempää. Tietenkin on tärkeää, että ensimmäisissä aluevaaleissa on paljon ehdokkaita. Ei kerrota tai tiedetä uudistuksesta, joka rajoittaa aika kovalla kädellä alueiden mahdollisuutta päättää itsenäisesti asioista. Vuoden 2025 aluevaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä. Aloittelevalla valtuustolla on jännät paikat. Aluevaltuutetut tekevät hänen mukaansa ”hirvittävän tärkeitä päätöksiä” jo maalis-huhti-toukokuussa. Alueilla on uudistuksen toimeenpanon lisäksi käynnissä tai valmisteltavana esimerkiksi suuri määrä hankkeita, joita yksi porukka kirjoittaa ja toiset laskuttavat sinne ja tänne. Koko vuotta 2022 leimaa kiire. Kuntien ylin johtokin on uupunutta, koska he tekevät oman perustehtävänsä lisäksi koko ajan vaativia selvitystehtäviä aluevalmisteluja varten. Aluevaaliehdokkaiden runsas määrä yllätti kuitenkin Myllärisen myönteisesti. Nyt on liikaa palloja ilmassa. Hän muistuttaa, että vasta vuoden 2025 vaalien aikana alkaa hieman selvitä, miltä uudistus alkaa näyttää. Eräs minuun yhteydessä ollut oli havahtunut siihen, että sairaanhoitopiirien hallitukset ja valtuustot poistuvat ja kuntien sote-lautakunnat poistuvat. Hän on huolissaan siitä, että kaikki ehdokkaatkaan eivät tunnu ymmärtävän, mitä vaikutuksia uudistuksella on. Koska hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta ja lähes kaikki niiden rahoitus tulee valtiolta, ne eivät myöskään voi itsenäisesti rahoittaa palveluita. Hän ihmetteli, että eipäs tällainen asia ole tullut esille. Se on tosi paha ongelma
Ajateltiin, että sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien valtuustoissa on demokratiavajetta, koska kansalaiset eivät voi niihin äänestää edustajia, vaan kunnanvaltuutetut valitsevat sinne edustajat. Toteutus ratkaisee onnistumisen. Alueuudistus erottaa sen soten. • Uudistuksen ensi vaiheessa hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, vaan valtio rahoittaa niiden toimintaa. Aluevaalien jälkeen pitäisi olla poliittista rohkeutta ja viisautta miettiä kansallisella tasolla, onko toteutus alkuperäisen aikataulun mukaan mahdollista vai ei. • Kuntien muodostamia yhteistoimintaalueita on 59, ja niihin kuuluu 218 kuntaa ja 52 prosenttia väestöstä. Kuntien käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Syrjäseutujen syrjäytyminen entisestään päätöksenteosta on mahdollista. Kustannusten hillintää voi odottaa hänen mukaansa vasta 2030-luvun taitteesta eteenpäin. Hyvinvointialueet saavat myös asiakasja käyttömaksuja. Yli 170 000 ihmisen työnantaja vaihtuu. • Vastuukuntamallin yhteistoiminta-alueita on 26 ja alueilla kuntia 61. Kunnissa pystytään nyt puuttumaan sote-ongelmiin ja ennaltaehkäisyyn laaja-alaisesti, koska varhaiskasvatus ja sivistys sekä sote ovat samaa organisaatiota. TOTEUTUS RATKAISEE Aluevaalit järjestetään kuitenkin aikataulun mukaan tänä sunnuntaina ja valtuustot aloittavat työnsä maaliskuun alussa. Hallitusohjelma, jossa sote-uudistus nuotitettiin, tehtiin vuonna 2019 eli aikana ennen tietoa minkäänlaisesta koronasta. Uudistus toteutuu vääjäämättä, muutetaan aikataulua tai ei. Kaikin keinoin on turvattava sujuva asiakasja potilasturvallisuuden varmistama siirtymä. Tämä vie aikaa. • Kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy merkittävästi. Kuntalehti 1/ 2022 31 Martta Nieminen Nyt oletetaan, että koronasta huolimatta pystytään tekemään kaikki kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tarja Myllärinen pelkää kuitenkin, että aluevaltuustoihin tulee maantieteellinen demokratiavaje, kun äänet todennäköisesti keskittyvät isompien paikkakuntien ehdokkaille. • Sote-uudistus ei koske Ahvenanmaan maakuntaa. Myllärinen muistuttaa, että on alueita, joissa valmistelu ei ole edennyt odotettua tahtia. Koko maakunnan tai lähes koko maakunnan kattavia sotekuntayhtymiä on Kainuussa, Etelä-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, PäijätHämeessä, Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Keski-Uudellamaalla. Jos ei ole, olisi suurta viisautta mahdollistaa lykkääminen. Aluevaalien yksi tarkoitus on lisätä demokratiaa. • Poikkeuksena muista kunnista Helsinki vastaa edelleen sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. että se mahdollistaisi uudistuksen hallitun toimeenpanon koronaepidemian jälkihoitovaiheen keskellä. Nyt oletetaan, että koronasta huolimatta pystytään tekemään kaikki kuin mitään ei olisi tapahtunut. • Kuntayhtymiä on muodostettu 33, ja niihin kuuluu 157 kuntaa. Kaikkien alueiden pitäisi siis olla samassa asennossa vuoden 2023 alkumetreillä, vaikka toiset ovat nyt vasta alkutekijöissään valmisteluissa ja toiset jo viittä vaille valmiita. Lähteet: Kuntaliitto ja STM Hyvinvointialueiden rahoitus on pääosin valtion näpeissä KL1_18-31.indd 31 11.1.2022 10.57. Yhteensä 57 kuntaa on siirtänyt vain terveydenhuollon tai osia terveydenhuollosta yhteistoiminta-alueelle. Sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Tällaisia ovat varsinkin jo toimivat isot kuntayhtymät. Myllärisen mielestä sotesta ja aluevaaleista pitää silti olla ”hyvin innostunut”, sillä kyseessä on valtava uudistus. Koko maan väestöstä näissä kunnissa asuu 48 prosenttia. • Nykyisin Manner-Suomen 293 kunnasta 75 kuntaa järjestää itse sote-palvelunsa. Sehän ei ole totta, Myllärinen napauttaa. Kunnat perinpohjaisesti tunteva soteasiantuntija toteaa hieman haikeana, että uudistuksessa myös menetetään jotain. • Helsinki saa sote-rahoitusta samoilla laskentaperusteilla kuin hyvinvointialueetkin. Pitkän aikaa. Myllärisen mielestä lykkäykselle olisi korotilanteen pahennuttua entistä vahvemmat perusteet. Tämä on tärkeintä, tärkeämpää kuin alkuperäinen aikataulu. Osa alueista on valmisteluissaan kuitenkin hyvin pitkällä, joten niiden kannalta lykkäys olisi turha. • Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan yhtä monella prosenttiyksiköllä (vuoden 2022 tasossa arvioituna 12,39 prosenttiyksiköllä, tarkentuu vielä myöhemmin), ja valtionverotusta kiristetään vastaavasti. • Uudistus vaikuttaa huomattavasti kuntien toimintaan ja talouteen. • Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta alueen asukasmäärän (noin 15 prosenttia) ja sosiaalija terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden (noin 80 prosenttia) perusteella. • • Sote-uudistuksessa kuntien järjestämisvastuu sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista siirtyy vuoden 2023 alussa itsehallinnollisille hyvinvointialueille, joita on yhteensä 21
KL1_32-45.indd 32 11.1.2022 11.00. 32 Kuntalehti 1 / 2022 Osmo Soininvaara ja Johanna Vuorelma tapasivat aluevaalien kynnyksellä Helsingissä
KL1_32-45.indd 33 11.1.2022 11.00. [ Aluevaalit ja sote ] [ Vastakkain ] KESKITTÄMISTÄ VAI KESKITTYMISTÄ. Osmo Soininvaara ja Johanna Vuorelma kritisoivat yksissä tuumin uudistusta, mutta ovat eri mieltä siitä, kuinka aluepolitiikkaa pitäisi hoitaa. Onko sote-uudistuksesta Suomen hyvinvoinnin takaajaksi. Kuntalehti 1/ 2022 33
Meillä on KL1_32-45.indd 34 11.1.2022 11.00. Tämä on tärkeää jo sen vuoksi, että voimme integroida tehokkaasti kouluterveydenhuollon, soten ja ennen kaikkea ehkäisevän terveydenhuollon. A ktiiviset yhteiskunnalliset keskustelijat Johanna Vuorelma ja Osmo Soininvaara tapasivat aluevaalien kynnyksellä teemanaan hyvinvointivaltio. Lisäksi siinä tehtäisiin kaksi pakkoliitosta. Mutta menestystarinoita ei kuntienkaan liitoksista ole pääsääntöisesti tullut. Muilla kunnilla voi olla vaikeuksia vakuuttaa rahoitusjohtaja siitä, että pitää panostaa ennaltaehkäisyyn, kun soten kustannukset maksaa joku muu. Keskusta korostaa aluevaaliohjelmassaan, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaalija terveysasema. Hänen tuorein kirjansa, 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ilmestyi syksyllä. Vuorelma pohtii, ettemme vielä tiedä, miten sote-uudistus onnistuu terveyserojen tasaamisessa. PROTESTIT ALUEPOLITIIKASTA Korona-aikana on puhuttu paljon ihmisten muuttamisesta väljempiin tiloihin kaupunkikeskustoista, mutta muuttoliike näyttää kuitenkin jäävän melko vähäiseksi. Aika kummallista on, että palveluverkoston pitäisi olla Varsinais-Suomessa tiheämpi kuin Itä-Suomessa. Kuinka hyvin se mielestänne toteutuu. Vuorelma viittaa kuntien pakkoliitoksiin, joissa on osin samoja jännitteitä. Ne herättävät vahvoja poliittisia intohimoja. Alueellinen tasa-arvoisuus hyvinvointipalvelujen saatavuudessa on hirmu erilaista eri puolella Suomea, hän sanoo. [ Aluevaalit ja sote ] 34 Kuntalehti 1 / 2022 [ Vastakkain ] Voimakas kansainvälinen ilmiö on, että koulutetut ihmiset hakeutuvat muutamaan kasvukeskukseen, eikä sitä vastaan kannata tapella, sanoo Osmo Soininvaara. Soininvaara on Helsingissä vihreiden kaupunginvaltuutettu ja entinen pitkäaikainen kansanedustaja. Soininvaara on erittäin tyytyväinen soten säilymisestä Helsingin kaupungilla. Vuorelma pitää tällaista pelotetta epäselvänä, ja Soininvaara kysyy, ketä se pelottaa. Hän viittaa siihen, että VarsinaisSuomen alueella on enemmän kuntia, joissa on sote-palvelut. Trendi on jatkunut Suomessa voimakkaana 2000-luvulla. Soininvaara ennustaa, että subventoimalla alueellisia kalliita palveluja rahat loppuvat. Tähän kuitenkin Suomen keskustan vaaliohjelma toteutettuna johtaisi erilaisten kuntarakenteiden takia, hän sanoo. Vaalilupauksissa sen kattavuutta on hänen mielestään viety outoon suuntaan. Vai miten käy jatkossa. TOIMEENPANON ISO ROOLI No riittävätkö rahat. Erittäin suurena vaarana hänen mielestään on, että hyvinvointialueet alkavat omaksua ”mankumispolitiikkaa” ja lisätä menojaan. Myös asiansa hyvin hoitanut alue liitettäisiin pakolla huonosti hoitaneeseen. Aloitetaan hyvinvointipalvelujen tasa-arvosta. Vuorelma on politiikan tutkija ja tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hän sanoo, että Ranskassa keltaliivien protestit saivat oikeastaan alkunsa aluepolitiikasta. Toimeenpanolle jää valtava vastuu pitää kustannukset aisoissa ja estää terveysmenojen kasvu. Jos jokin hyvinvointialue ei hoida talouttaan hyvin, se voidaan liittää toiseen alueeseen. Valtiovalta on ilmoittanut seuraavansa alueiden rahoituksen tasoa tarkistuksillaan jälkikäteen. Uskooko joku, että sellainen voisi toteutua. Pitäisikö maallemuuttoa pyrkiä kiihdyttämään. Vuorelma kysyy, millaisia seurauksia voimakas muuttoliike kaupunkiseuduille voi aiheuttaa. Hän huomauttaa, ettei hallinnollisten rakenteiden uudistaminen automaattisesti johda parempiin palveluihin ja tehokkaampaan hoitoon. Vuorelma sanoo olevansa huolissaan julkisen talouden alijäämästä ja Suomen hurjasta väestöpyramidista. Perimmäinen syy ei siis ollut polttoaineverojen nousu. Soininvaara huomauttaa, että hajaasutusalueen palveluverkon ylläpito on hyvin kallista. Sote-alueuudistus voi kiihdyttää eriarvoistumista, mutta uudistusta isompi kysymys on rahoituspohja. Hänen mielestään ilmiö ei ole tuore, vaan eroja on ollut pitkään, ja eriarvoisuus koskee myös kouluja ja infrastruktuurin kehittämistä. Tämä voi alkaa rapauttaa ideaamme hyvinvointivaltiosta, joka yhteisen kokemuksen kautta yhdistää kaikkia suomalaisia. Saadaanko tuottavuuden kasvu sellaiseksi, että sote-menojen kasvua onnistutaan hillitsemään. Sitä voisi pitää rangaistuksena asioiden hyvästä hoidosta, Soininvaara huomauttaa. Muuttoliikkeen taustalla Suomessa on monia tekijöitä, muun muassa vähenevä palveluverkosto
Silloin laadukasta korkeakoulutusta haluavat joutuisivat hänen mukaansa lähtemään ulkomaille ja maksamaan koulutuksensa itse. Maa jäsentyy ennemmin niiden ja rautatieverkon mukaisesti. Hän kertoo vielä 1990-luvulla kannattaneensa maakuntahallintoa, mutta huomanneensa sittemmin, että luontainen jako menee kaupunkiseutujen mukaan. Reaktio oli todella kielteinen. En pidä keskittämissanasta, se on keskittymistä. Aluepoliittinen ajattelu liittyy edelleen korkeakoulupolitiikkaan. Ihmisten liikkumisen taustalla on poliittisia päätöksiä. Sotea uudistettaessa olisi voitu valita isäntäkuntamalli, kuten esimerkiksi Saksassa on. Vuorelman näkemys on toinen: ratkaisevaa on, missä työpaikat ovat ja minne investoidaan. Palveluja, työpaikkoja ja resursseja keskitetään suurempiin kaupunkeihin, Vuorelma sanoo. • Meillä on potentiaalia alueellisen epätasa-arvon ja eriytymisen takia vastavanlaiseen protestointiin kuin Ranskassa, sanoo Johanna Vuorelma. Esimerkiksi Helsingissä olisi järkevää pitää alempaa tuloveroa mutta korkeampaa kiinteistöveroa. Kuntalehti 1/ 2022 35 Kirsi Riipinen Kuvat: Laura Oja potentiaalia alueellisen epätasa-arvon ja eriytymisen takia vastavanlaiseen protestointiin kuin Ranskassa. Näiden selvitysten mukaan nuoret akateemiset muuttavat minne haluavat, New Yorkin Manhattanille tai muille kulttikaupunkialueille. Tuore esimerkki on Antti Kurvisen ulostulo korkeakoulujen hajauttamisesta. KUNNILLE ERI TEHTÄVÄT Vuodesta toiseen aluepoliittisessa keskustelussa kysytään, tulisiko kuntien vastuita eriyttää. Vuorelma huomauttaa, että kunnilla on jossakin määrin eri tehtäviä jo nyt. Onko ylipäätään järkeä sälyttää samat tehtävät ja velvoitteet niin pääkaupungille kuin vaikkapa Nurmekselle. Nuoret lähtevät myös pakoon ilmapiiriä. Vuorelma summaa, että tuolloin myös kuntien julkiset työpaikat siirtyvät muualle. Tekisivät palveluverkostonsa! Soininvaara näkee muuttoliikkeessä vääjäämättömän luonnonlain: ensin maataloudesta siirryttiin tehtaisiin ja sitten niistä informaatiotalouteen. Maakuntayliopistoistakin valmistuneet muuttavat Helsinkiin erittäin paljon, Soininvaara sanoo. Vuorelman mielestä kehitystä ohjataan investoimalla, resursseja kohdentamalla ja korkeakouluverkostoa kehittämällä. Myös maapoliittinen lainsäädäntö voisi Soininvaaran mukaan vaihdella. Soininvaara puolestaan kauhistuisi, jos toimivat yliopistot pirstottaisiin pieniksi kouluiksi. Alueuudistuksen erityisrajaus pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä eriyttää tehtäviä lisää. Ei kukaan päätä toisen puolesta, että kaupunkiin pitää muuttaa. Isot kaupungit, kuten Berliini, huolehtivat suuresta osasta ympäristönsä sote-palveluista jopa ympäryskuntien sisällä. KL1_32-45.indd 35 11.1.2022 11.00. Hänen mielestään oli virhe lakkauttaa kuntajaotukset. Voimakas kansainvälinen ilmiö on, että koulutetut ihmiset hakeutuvat muutamaan kasvukeskukseen, eikä sitä vastaan kannata tapella. Jos tämä haluttaisiin estää, moderni tuotanto pitäisi kieltää, mikä johtaisi osaavien ihmisten muuttoon maasta. Kuitenkin korkeakoulujen avulla voidaan tuottaa myös alueellista hyvinvointia, Vuorelma sanoo. Yhdysvalloissa on tutkittu, kummatko ovat liikkeellä ensin, osaajat vai työpaikat. Hänen mukaansa osaajat ovat erittäin urbaaneja, minkä näkee esimerkiksi lääkäreistä. Soininvaara tukeutuu kansainvälisiin selvityksiin. Oli kiinnostavaa huomata, miten valtavasti ajatusta vastustettiin myös eri puolilla Suomea. Soininvaaralla on tilanteesta päinvastainen käsitys. Työpaikkojen on pakko mennä sinne perässä, Soininvaara sanoo. Kun hyvinvointialueiden valtuustojen enemmistö on keskuskaupungeilla, ne voivat todeta, ettei pienellä paikkakunnalla kannata pitää vanhainkotia kuutta vanhusta varten vaan keskittää isompaan kaupunkiin, Soininvaara sanoo. Merkitystä on silläkin, minne julkiset laitokset sijoitetaan. Todennäköisesti uudistus tarkoittaa myös, että moni pieni kunta joutuu luopumaan terveyskeskuksestaan, hän sanoo. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöt eivät voi elää maalla. Soininvaara haluaisi takaisin aiemmat maalaiskunnat ja kauppalat. Heitä on vaikea saada syrjäseuduille, vaikka työtä olisi tarjolla. Myös tämä on kansainvälinen ilmiö, Soininvaara sanoo. Soininvaaran mielestä varsinkin pienimmät hyvinvointialueet ovat helisemässä esimerkiksi vanhusten hoidossa
KL1_32-45.indd 36 11.1.2022 11.00. EteläSavossa saatiin ison riidan jälkeen sopu aikaan. Uudenmaan alueilla uudistukseen lähdetään muista jäljessä. [ Aluevaalit ja sote ] 36 Kuntalehti 1 / 2022 ERI ALUEILLA OMAT HAASTEENSA Maan pienin hyvinvointialue KeskiPohjanmaalla tarvitsee itseään laajempaa asiakaspohjaa, jolle tarjoaa palvelujaan
ERI ALUEILLA OMAT HAASTEENSA Keski-Pohjanmaalla kysymys on maakuntaidentiteetistä, sanoo kuntayhtymä Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi Kokkolasta. Kuntalehti 1/ 2022 37 . KL1_32-45.indd 37 11.1.2022 11.00
Sairaaloiden työnjakoa tehdään parhaillaan, se ei ole vielä selvillä mutta työ on hyvässä vauhdissa, sanoo Sosterin Tavi. Ehkä ulosoppiminen vanhasta voi Lait on hyväksytty, ja siitä hetkestä lähtien on oltu yhteistä hyvinvointialuetta. Tavin mukaan Sosterissa lähtökohtana on, että se ei ole fuusioitumassa mihinkään, vaan nyt rakennetaan uutta organisaatiota. Joillakin alueilla on jo kuntayhtymät, joiden tehtäväalue vastaa ainakin suunnilleen tulevaa hyvinvointialueen tehtäväaluetta. Niistä 30 000 on uusimaalaisten. Vaikka onhan tämä aikataulu kovin haastava. Etelä-Savossa on paitsi kaksi keskussairaalaa ja sairaanhoitopiiriä, myös kuntia, joissa on erilaisia yksilöllisiä yhteistyöja ulkoistusratkaisuja, jotka kaikki vaikuttavat valmisteluun. Sitten on alueita, joilla on valmiina sairaanhoitopiiri. Kausiasukkaat tuplaavat asukasmäärän, ja se vaikuttaa myös palvelutarpeeseen. Sen pitäisi näkyä myös rahoituksessa, Kortelainen sanoo. Hän sanoo, ettei huomaa käytännön työssä aiempaa erimielisyyttä. Siinä piilee yhteensovittamisen haaste. Uudenmaan alueilla lähtökohtatilanne on kauimpana tavoitteesta. Lait on hyväksytty, ja siitä hetkestä lähtien on oltu yhteistä hyvinvointialuetta, sanoo Sosterin Tavi. On erittäin tärkeää, että erikoissairaanhoito jalkautuu myös perusterveydenhuoltoon, hän huomauttaa. Hän on kuitenkin tyytyväinen valmistelun etenemiseen. Sekä Etelä-Savon Essote-kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen että Sosterin kuntayhtymäjohtaja Saara Tavi vakuuttavat, että valmistelu sujuu nyt yhdessä hyvässä hengessä. Etelä-Savossa on 50 000 kausiasuntoa, kuten Kortelainen vapaa-ajanasuntoja nimittää. Taustalla oli huoli Savonlinnan keskussairaalan jatkosta. [ Aluevaalit ja sote ] 38 Kuntalehti 1 / 2022 E ri hyvinvointialueilla valmistautuminen toiminnan käynnistämiseen lähtee kovin erilaisista lähtökohdista. Seuraava porras on Kuopion yliopistollinen sairaala. Kansalaiselle soisin näkyvän vain positiivisia muutoksia, kuten sen, että joitakin palveluita saa matalalla kynnyksellä, esimerkiksi digitaalisesti, Tavi sanoo. Lisäksi Joroinen on siirtynyt EteläSavosta Pohjois-Savon maakuntaan ja siirtyy Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen vuoden 2023 alusta. Kahden sairaanhoitopiirin alueita ovat Lappi ja EteläSavo. Muilla alueilla hyvinvointialueen ja erityisvastuualueen välissä ei tätä porrasta ole. Silvennoisen mukaan uutta suunnitellaan kuitenkin hienosti yhdessä. Alueen erityispiirteitä ovat vanheneva väestö sekä suuri vapaa-ajanasukkaiden määrä. Kortelaisen mukaan erimielisyydet saivat julkisuudessa ehkä turhankin suuren roolin. HAJANAINEN LÄHTÖTILANNE Etelä-Savon palveluverkko ei ole valmis, ja siitä päättää tuleva aluevaltuusto, sanoo Tavi. ETELÄ-SAVOSSA SOPU LÖYTYY Etelä-Savon hyvinvointialuetta rakennetaan kahden sairaanhoitopiirin alueelle. Mutta töitä riittää valmistelijoillakin. Toivottavasti se otetaan huomioon myös rahoituksessa. Tavi näkee muutokseen sopeutumisen vaikeana. Aiemmin Heinävesi on siirtynyt Etelä-Savosta Siun Soteen ja PohjoisKarjalaan. Aikataulussa on kuitenkin pysytty. Silvennoinen korostaa myös alueen brändäämisen merkitystä. Alue on tehtävä tutuksi niin henkilöstölle kuin ihmisillekin. Koronakin vielä sotkee. Valmistelussa ovat mukana kunnat, erityishuoltopiirit ja pelastuslaitos. Uutta on se, että Myrskylän ja Pukkilan kunnat siirtyvät Päijät-Hämeen yhteistoiminnasta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Työnjako on valmisteilla HUSin kanssa, asioita on vielä auki, Silvennoinen sanoo. Mikkelin keskussairaalassa on enemmän erikoisaloja kuin Savonlinnassa, mutta molemmissa sairaaloissa on ja jatkuu myös ympärivuorokautinen päivystystoiminta. Etelä-Savossa toiminta käynnistyi nopeasti, ja olemme edenneet kaikkien mittarien mukaan hyvin tai erittäin hyvin. Uudenmaan erityispiirteisin kuuluu HUS, joka vastaa Uudenmaan alueiden vaativasta erikoissairaanhoidosta. Kahden sairaalan malli on otettu hyvin vakavasti, Kortelainen sanoo. Itä-Uudellamaalla on ollut sote-yhteistyötä ennenkin. Kaikki ovat sitoutuneita. Henkilöstöasiat ovat nyt hyvin tärkeitä, hän sanoo. Kyllä me lähdemme tosiaan takamatkalta, sanoo Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja, Porvoon sosiaalija terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen. Ratkottavia kysymyksiä on paljon, sanoo Kortelainen. RAHOITUS HUOLETTAA Keskeisistä ongelmista Kortelainen nostaa esiin rahoituksen ja henkilöstön saatavuuden. Maan hallitus kuitenkin päätti, että Etelä-Savo muodostaa yhden hyvinvointialueen, johon kuuluu EteläSavon maakunta, mutta se saa pitää kaksi keskussairaalaa, mikä oli itäsavolaisten keskeinen toive. Alueella on päästy yli tiukasta kiistasta, jossa Savonlinnan ympärillä nyt toimiva kuntayhtymä Sosteri olisi halunnut osaksi Pohjois-Savon eikä Etelä-Savon hyvinvointialuetta. KL1_32-45.indd 38 11.1.2022 11.00. Toki jokainen haluaisi omat hyvät käytäntönsä näkyväksi myös hyvinvointialueella
Maakuntaidentiteetti on arvo sinänsä. Tilanne on monella tavalla mielenkiintoinen ja herkkä, Soiten toimitusjohtaja Minna KorkiakoskiVästi sanoo. PIENELLÄ ALUEELLA HERKKÄÄ Vaikka Keski-Pohjanmaalla toimii jo sote-kuntayhtymä Soite, uudistuksia ja avoimia kysymyksiä sielläkin on. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on pienin hyvinvointialue, ja se tarvitsee itseään laajempaa asiakaspohjaa, jolle tarjoaa palvelujaan. Paljon luotetaan myös erikoissairaanhoidon valinnanvapauteen eli siihen, että jatkossakin Kokkolan sairaalaan tulee potilaita naapurikunnista muilta hyvinvointialueilta. IDENTITEETTI MUKANA Vaikka alueen pienuus tarkoittaa sitä, että palvelujen turvaamiseksi tarvitaan myös ulkopuolisia asiakkaita, keskipohjanmaalaiset haluavat pitää kiinni omasta alueestaan. Taustalla ovat kielikysymykset, maantiede ja alueen pienuus. Varsinkin Kruunupyyn peruspalveluista neuvotellaan tiiviisti. Etelä-Savon erimielisyydet saivat suhteettoman suurta julkisuutta, sanoo Risto Kortelainen. Kuva: Essote / Jussi Salminen Kuva: Sosteri Kuva: Peakpress Itä-Uudellamaalla lähdettiin takamatkalta, sanoo valmisteluja vetävä Ann-Sofie Silvennoinen. KL1_32-45.indd 39 11.1.2022 11.00. Kuntalehti 1/ 2022 39 olla haaste meille kaikille. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelussa keskeisessä asemassa ovatkin neuvottelut yhteistyöstä yli hyvinvointialueiden rajojen. Kruunupyyn lisäksi Pohjanmaahan kuuluvan Pietarsaaren ja Luodon asukkaat käyttävät paljon Soiten päivystävän keskussairaalan palveluja, koska Kokkola on heille lähempänä kuin Pohjanmaan maakunnan keskus Vaasa. Sen kyljessä on Kruunupyyn kunta, joka kuuluu nyt Soiteen mutta Pohjanmaan maakuntaan ja siirtyy Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Päivystävä keskussairaala on iso juttu. • Eero Karisto Halutaan myös näyttää, että selviämme omin voimin. Mutta myös palvelujen turvaaminen on tärkeää. Myös useat Pohjoisja Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat nykyisin tavalla tai toisella Soiten palvelujen piirissä. Toisena ongelmana hänkin nostaa esille rahoituksen, jota pitää ”lähtökohtaisesti niukkana”. Halutaan myös näyttää, että selviämme omin voimin. Kokkola on Keski-Pohjanmaan alueen ainoa kaksikielinen kaupunki, ja sen takia tuleva hyvinvointialuekin on kaksikielinen. Sosterissä lähdetään siitä, että nyt ei fuusioiduta vaan tehdään uutta, sanoo Saara Tavi. 25 prosenttia potilaista on muista kunnista, Korkiakoski-Västi huomauttaa. Soiten keskuskaupunki on Kokkola. Keski-Pohjanmaan sote-palveluille on myös aitoa kysyntää alueen ulkopuolelta. Kysymys on sekä palvelujen turvaamisesta että identiteetistä, sanoo Korkiakoski-Västi. Korkiakoski-Västin mukaan myös Kruunupyyssä on vahvoja haluja saada vastakin palveluja Kokkolasta ja KeskiPohjanmaalla on tahto niitä tarjota. Kruunupyy on enemmistöltään ruotsinkielinen ja kaksikielisten palvelujen kannaltakin tärkeä Keski-Pohjanmaalle
KL1_32-45.indd 40 11.1.2022 11.00. Lapin hyvinvointialueen tehtävänä on tukea kehittämistä koko maassa. 40 Kuntalehti 1 / 2022 Sote-palveluja myös saameksi Sote-uudistus tuo painetta saamenkielisten palvelujen kehittämiseen
Saamenkielisten palvelujen merkitys on suuri niin yksilölle kuin yhteisöllekin. KL1_32-45.indd 41 11.1.2022 11.00. Saamelaisten vaaleissa keskuudestaan valitsema saamelaiskäräjät hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Sote-palvelujen osalta tilanne on lähes kaikilta osin lapsenkengissä, Karigasniemellä asuva Niittyvuopio sanoo. Tähän epäkohtaan ovat kiinnittäneet huomiota esimerkiksi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelimet. Sote-uudistuksen lähtötilanne on se, että saamenkielisiä palveluja on tarpeeseen nähden liian vähän, eivätkä palvelut aina täytä lainsäädännön edellyttämää tasoa. Kolmen Suomessa puhutun saamen kielen osalta pulaa on erityisesti inarinja koltansaamenkielisistä sote-palveluista, hän sanoo. Lapin hyvinvointialueen uusi, lakisääteinen tehtävä on tukea saamenAnni-Sofia Niittyvuopio haluaa uskoa, että soteuudistuksen myötä saamenkielisten sote-palvelut kohenevat. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio, 22, toivoo, että aluevaalien ja sote-uudistuksen myötä tilanteeseen tulisi muutos. Hänen tietääkseen Lapissa on vain yksi saamenkielinen kätilö eikä saamenkielisiä mielenterveyspalveluja käytännössä katsoen lainkaan. Työ saamen kielen opetuksen ja saamelaistiedon parissa samoin kuin perinteisen poronhoidon harjoittaminen ovat tarjonneet hyvän näköalapaikan saamelaisasioiden tarkasteluun lähietäisyydeltä. Niittyvuopion näkemykset allekirjoittaa myös Lapin hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielin puheenjohtaja Jari Jokela. Suomen saamelaisnuorten hallituksen toimintaan jo 13-vuotiaana liittynyt Niittyvuopio tietää, mistä puhuu. [ Aluevaalit ja sote ] M onia sosiaalija terveyspalveluja ei saa saameksi lainkaan, joitakin tarjoillaan vaihtelevasti ja osan palveluista saa vain tulkin kautta suomesta käännettynä. Kuntalehti 1/ 2022 41 . Hän on vasemmistoliiton aluevaaliehdokas
Hyvinvointialueiden olemassaolo tarjoaa mahdollisuudet lisätä ja kehittää rajayhteistyötä naapurimaiden, kuten Norjan kanssa. Toisen mahdollisen väylän tarjoavat digipalvelut. Norjassa palveluita saa jo saamen kielillä. Valmistelutoimielin on valmis tarttumaan tehtävään ja odottaa myös, että Lapin hyvinvointialue saa kehittämisen tukitehtävään riittävästi kansallista kehittämisrahoitusta. VALTAKUNNALLINEN KYSYMYS Saamelaisia on Suomessa noin 8 000. Haluan kuitenkin uskoa, että uudistuksen perimmäinen tarkoitus toteutuu, palvelut paranevat ja tarjolle tulee uusia vaihtoehtoja saamenkielisten palvelujen osalta, Niittyvuopio pohtii. Palvelujen toteutuminen vaatii panostusta saamenkielisten osaajien kouluttamiseen ja rekrytointiin jo suunnitteluja toteutusvaiheessa. ] Sofe Hánssa Sampo Ánne-Sofe / Anni-Sofia Niittyvuopio • Syntynyt vuonna 1999 • Asuu Karigasniemellä • Ammatiltaan hankekoordinaattori ja poronhoitaja • Työskentelee saamen kielen opetuksen ja saamelaistiedon parissa • Koulutukseltaan merkonomi • Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja vuodesta 2020 • Vasemmistoliiton puoluevaltuutettu Sotepalvelujen osalta tilanne on lähes kaikilta osin lapsenkengissä. Pahimmassa tapauksessa mikään ei muutu, vaan palvelut jatkuvat samanlaisina eli yhtä heikkoina soteuudistuksen jälkeen. Saamenkielisten palvelujen toteutuminen ei voi jäädä tulevien päättäjien hyväntahtoisuuden varaan, vaan niiden tulee perustua tietoon ja saamelaisyhteisön tarpeisiin. Saamelaiskäräjillä on hyvinvointialueen väliaikaisessa valmistelutoimielimessä oma asiantuntijajäsenensä, jonka tehtävänä on seurata, että saamenkielisten asiakkaiden oikeudet otetaan huomioon. Pääkaupunkiseudulla on Suomen suurin saamelaiskeskittymä. Siten myös saamenkielisille sote-palveluille on kysyntää maanlaajuisesti. Siksi on tärkeää varmistaa, että päättäjillä on riittävästi tietoa saamenkielisten asiakkaiden oikeuksista sekä hyvinvointialueen velvollisuuksista palvelujen tuottajana, hän mainitsee . On arvokasta, että saamelaiskäräjät nimittää vähintään 40 prosenttia lautakunnan jäsenistä, Niittyvuopio sanoo. Hän ajattelee, että ihannetilanteeseen pääseminen edellyttäisi sitä, että hyvinvointialueet ympäri Suomen kartoittaisivat saamenkielisten palvelujen tarvetta alueillaan. Oman asiantuntemuksensa kautta Lapin hyvinvointialueen saamelaisyhteisö ja saamenkieliset työntekijät voivat tukea muita alueita saamenkielisten palvelujen kehittämisessä. Yksi saamenkielisten palvelujen keskeisimmistä ongelmista on pula saamenkielisestä sosiaalija terveysalan henkilöstöstä. LAUTAKUNTA JA ASIANTUNTIJA Saamelaiskäräjät on ollut mukana hyvinvointialueiden valmisteluissa. KL1_32-45.indd 42 11.1.2022 11.00. [ Aluevaalit ja sote ] 42 Kuntalehti 1 / 2022 kielisten sosiaalija terveydenhuollon palvelujen kehittämistä maanlaajuisesti. Uusista vaihtoehdoista Niittyvuopiolla on muutamia visioita. Näin voimme varmistaa, että lautakunta pystyy työskentelemään saamelaisyhteisön erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti. Lisäksi saamelaisten seksuaalija sukupuolivähemmistöjen sekä vammaisten kokemuksista ja tarpeista tulisi kuulla nimenomaan heiltä itseltään, hän muistuttaa. Anni-Sofia Niittyvuopion mielestä laki ei kuitenkaan yksin turvaa saamenkielisiä palveluja riittävästi. Lautakunnan tulee koostua saamelaisyhteisön jäsenistä, joilla on ymmärrys saamenkielisten palvelujen merkityksestä ja kehittämistarpeista. Valtuusto ja lautakunta päättävät yhdessä niistä keinoista, joilla saamenkielisten palvelujen tilannetta lähdetään parantamaan ja miten kehittämistehtävää ryhdytään toteuttamaan. Yli 70 prosenttia saamelaislapsista ja -nuorista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella, iso osa myös Lapin maakunnan ulkopuolella. Niittyvuopio suhtautuu asiaan realistisen toiveikkaasti. Vaaleissa valittava aluevaltuusto päättää muun muassa hyvinvointialueja palvelustrategiasta, joka pitää sisällään palveluverkoston periaatteet, pelastustoimen palvelutason, hyvinvointialueen talousarvion ja taloussuunnitelman sekä jäsenten valitsemisen eri toimielimiin. Tärkeää on myös se, että hyvinvointialueiden palvelut ovat kulttuurisensitiivisiä, eivätkä saamelaiset joudu ahdistaviin tai rasistisiin tilanteisiin. Saamelaiskäräjät on ottanut kantaa sote-uudistukseen ja tekee nyt tiivistä yhteistyötä Lapin hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kanssa, sanoo saamelaiskäräjien nimeämä Lapin hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen asiantuntijajäsen Tuuli Miettunen. Lapin hyvinvointialueelle valitaan myös saamen kielen lautakunta, joka huolehtii osaltaan siitä, että tulevan aluevaltuuston työ turvaa kielellisten oikeuksien toteutumisen hyvinvointialueella. • Maria Paldanius Kuva: Kai Tirkkonen [ Kuka
Suomalaiset äänestävät hyvinvointialueiden päättäjistä aikana, jolloin koronaviruksen leviämisen uhka on jatkuvasti läsnä. Laajoilla aukioloajoilla ja useammalla ennakkoäänestyspaikalla haluamme taata terveysturvallisen äänestysmahdollisuuden silloin, kun se äänestäjälle parhaiten sopii. Neuvottelin niistä tarpeen mukaan puolueiden vaaliasiamiesten kanssa, jotta ne olivat hyväksyttävissä ilman, että aluevaalilautakunnan tarvitsisi antaa niistä huomautuksia. Aluevaalilautakunta vastaa, että ehdokasasettelu onnistuu. 5 Oliko sinulla entuudestaan kokemusta vaalien järjestämisestä. Olemme kokoontuneet pari kertaa yhdessä ja sopineet esimerkiksi yhtenevistä aukioloajoista ennakkoäänestyspaikoilla. Ennakkoäänestyspaikat on sijoitettu sinne, missä kuntalaiset liikkuvat muutenkin. Toimitamme ehdokaslistojen yhdistelmät ennen ennakkoäänestyksen alkua alueen kaikkiin kuntiin, joita on yhteensä 30. tavaalien jäsenlistoja. Heille pakataan kaikki tarvittava, koronaan liittyvistä suojavälineistä lähtien. Äänestysaktiivisuus oli verrattain alhainen viime kuntavaaleissa Suomessa. Ääntenlaskenta tuottaa aluevaaleissa töitä, joita kunnilla ei ole eduskuntavaaleissa. 7 Mitä teette juuri nyt, Vantaan kaupungin lakimies ja keskusvaalilautakunnan sihteeri, Niina Kolju. Tietoja syöttäessäni tarkistin samalla ehdokkaille ilmoitetut arvot ja ammatit. 2 Mitkä tehtävät ovat vastuullasi aluevaalilautakunnassa. Olen järjestänyt vaaleja vuodesta 1988 alkaen Haukiputaan kunnassa ja kuntaliitoksen jälkeen Oulun kaupungissa. Jäsenissä oli mukana henkilö, joka oli kuollut jo kesällä 2019, mikä paljastaa, että valitsijayhdistystä ei ole perustettu aluevaaleja varten. Suurin yksittäinen työ on ollut ehdokastietojen syöttäminen vaalijärjestelmään. 6 Miten vertaisit aluevaaleja muihin vaaleihin, Kouvolan kaupungin lakimies ja keskusvaalilautakunnan sihteeri Päivi Sandås. Jäsenissä oli mukana henkilö, joka oli kuollut jo kesällä 2019, mikä paljastaa, että valitsijayhdistystä ei ole perustettu aluevaaleja varten. Mistä näissä aluevaaleissa on kysymys. tammikuuta. Sitä asiaa moni tuntuu vieläkin pohtivan. Siinäkin mielessä aluevaalien tilanne mietityttää nyt. Jouni Lampinen KL1_32-45.indd 43 11.1.2022 11.00. Aluevaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen, kun kaikki äänet on laskettu ja tarkistettu kunnissa. 3 Olivatko kaikkien ehdokkaiden arvot ja ammatit kohdillaan. 9 Huolestuttaako järjestelyurakan keskellä, että aluevaalien vetovoima on heikko, Kankaanpään kaupungin hallintoja henkilöstöjohtaja Anna Vanhahonko. Olemme parhaillaan kokoamassa tarvikelaukkuja vaalitoimitsijoille. Kyllä. Kuntalehti 1/ 2022 43 1 Mitä teette vaalien eteen, Pohjois-Pohjanmaan aluevaalilautakunnan sihteeri Kirsti Lehtinen. Oletteko tehneet yhteistyötä vaalijärjestelyissä. 8 Vantaa muodostaa hyvinvointialueen Keravan kaupungin kanssa. Näissä vaaleissa ehdokasasettelu kuuluu aluevaalilautakunnille. 10 Miten olette edistäneet äänestysaktiivisuuta. Varsinainen vaalipäivä on 23. Työtä ja hämmennystä on aiheuttanut yhden ehdokkaan valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjat, joissa oli käytetty vanhoja eduskun10 kysymystä aluevaalien järjestämisestä Aluevaalien järjestäminen vaatii onnistumista uudessa ja epävarmassa tilanteessa. Kuntien kannalta aluevaaleissa on vähemmän työvaiheita kuin kuntavaaleissa ja enemmän kuin eduskuntavaaleissa. 4 Kertoisitko esimerkin, jos on tapahtunut jotain yllättävää. Olen ainoa työntekijä, joten teen kaiken valmistelun, esittelyn, pöytäkirjat ja täytäntöönpanon
Järjestelmien tulee olla saavutettavia ja helposti käytettäviä. Digitaitojen merkitys on kasvussa, joten tukea digitaalisten palvelujen käyttämiseen on oltava tarjolla. Ikääntyvä väestö on voimavara ja heidän osallisuutensa on tärkeää sote-uudistuksen jälkeenkin. Kilpailutuksissa ja tarjouspyyntöjä laadittaessa on varmistettava, että pienet ja keskisuuret tarjoajat eivät putoa niiden ulkopuolelle. Palveluseteli tulisi olla kattavasti käytössä hyvinvointialueilla ja palveluohjauksessa on tarjottava ajantasaista ja kattavaa tietoa järjestöjen toiminnasta ja palveluista. Selvitysten mukaan 70 vuotta täyttäneistä kolmannes ei asioi sähköisesti lainkaan. Palveluseteli antaa ikääntyvälle vapauden valita palveluntuottaja. vtkl.fi/aluevaalit Olen riittävän vanha päättääkseni itse vtkl_ilmo_1_22.indd 1 3.1.2022 9.35 KL1_32-45.indd 44 11.1.2022 11.00. Tutkimusten mukaan panostus ennaltaehkäiseviin toimiin siirtää raskaampien palvelujen tarvetta. Viisas hyvinvointialue hyödyntää järjestöjen osaamista. Järjestöt on myös otettava mukaan hyvinvointi-, palveluja osallisuusstrategioiden laadintaan. Heidän mielipiteensä ja erityiset tarpeensa on otettava huomioon palveluita järjestettäessä ja heidän osallisuuttaan ja osallistumistaan tulee tukea kaikin tavoin. Vanhuusalan järjestöillä on korvaamaton rooli yksinäisyyden vähentämisessä, osallisuuden tunteen vahvistamisessa, asumisen turvallisuudessa ja asuntojen korjausneuvonnassa sekä digiopastuksessa. Ikääntyneitä ihmisiä ja vanhuksia koskevien asioiden hoitamista varten on luotava hyvinvointialueelle oma yhteistyöelimensä, jossa alan järjestöt ovat edustettuina. Samaan aikaan on tarjottava mahdollisuus osallistua ja saada tukea myös perinteisemmin menetelmin. Setelin arvo ja sen sisältö on oltava ajan tasalla, jotta itsemääräämisoikeus toteutuu myös käytännössä. Toisaalta on huolehdittava siitä, että kuntien ostoosaamista siirtyy hyvinvointialueille. Järjestöt tuottavat hyvinvointia ikääntyneille ja säästöjä hyvinvointialueille Järjestöt ovat paitsi merkittäviä palveluntuottajia, ne luovat myös hyvinvointia ikääntyville ja sitä kautta säästöjä hoivan tarpeen pienentyessä. Heidän kuulemisensa on varmistettava ja heidän osallisuuttaan tuettava kaikin tavoin. ILMOITUS ILMOITUS Ikääntyneiden oma ääni ei saa hävitä sotemyllerryksessä. Mikäli järjestöjen rooli ei ole selkeästi mukana hyvinvointialueen rakenteissa, hyödyt ovat vaarassa jäädä saamatta
Jo ensimmäisten kuukausien aikana tehdään keskeisiä linjauksia hyvinvointialueiden palvelustrategiasta ja johtamisjärjestelmistä. vtkl.fi/aluevaalit Olen riittävän vanha päättääkseni itse vtkl_ilmo_1_22.indd 1 3.1.2022 9.35 [ Kolumni ] A luevaaleissa valittavien hyvinvointialueiden valtuustojen toiminta ja valtuutettujen edustusroolit piirtyvät esiin hyvin erilaisina, kun niitä tarkastelee vaihtoehtoisten politiikkakäsitysten kautta. IHANNETAPAUKSESSA aluevaltuustoista muodostuu konfliktien hallintaan pyrkiviä kamppailuareenoita, joissa kiistat hyväksytään keskeiseksi osaksi erilaisista arvopohjista kumpuavaa politiikan moninaisuutta. Keskustelua käydään puntaroivan demokratian ihanteiden mukaisesti yhteisymmärrykseen pyrkien. VASTAKKAINEN tapa lähestyä aluevaltuustoja on nähdä ne asiantuntijaorganisaatioina, joista poliittiset kiistat suodattuvat pois. Palvelujen järjestämisen keskeinen jännite liittyy reuna-alueiden vaikutusmahdollisuuksiin suhteessa hyvinvointialueen keskuskaupunkiin. Vanhuusalan järjestöillä on korvaamaton rooli yksinäisyyden vähentämisessä, osallisuuden tunteen vahvistamisessa, asumisen turvallisuudessa ja asuntojen korjausneuvonnassa sekä digiopastuksessa. Järjestelmien tulee olla saavutettavia ja helposti käytettäviä. Teknokraattinen päätöksenteko saattaa olla tehokasta ja pitkäjänteistä, mutta sen ongelmana on etääntyminen valitsijakunnasta. Palveluseteli antaa ikääntyvälle vapauden valita palveluntuottaja. Kuntalehti 1/ 2022 45 ILMOITUS ILMOITUS Ikääntyneiden oma ääni ei saa hävitä sotemyllerryksessä. Hanna Wass Kirjoittaja on yleisen valtio-opin dosentti ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta vastaava varadekaani Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Heidän kuulemisensa on varmistettava ja heidän osallisuuttaan tuettava kaikin tavoin. Toisaalta on huolehdittava siitä, että kuntien ostoosaamista siirtyy hyvinvointialueille. Ne vaikuttavat siten olennaisesti kokemukseen nyt muodostuvan uuden päätöksentekoinstituution hyväksyttävyydestä. Toisaalta äänestäjien odotuksissa alueellisten etujen edistämisen merkitys painottuu. Sote-ammattilaisten suuri osuus puolueiden ehdokaslistoilla viittaa siihen, että asiantuntijuuden arvioidaan asettuvan korkealle äänestäjien arvostuksissa. Ikääntyneitä ihmisiä ja vanhuksia koskevien asioiden hoitamista varten on luotava hyvinvointialueelle oma yhteistyöelimensä, jossa alan järjestöt ovat edustettuina. Vaalit eivät voi olla varjonyrkkeilyharjoitus, jossa äänestäjille ja osin ehdokkaillekin jää epäselväksi se, millaisella toimintalogiikalla aluevaltuustoissa asioita käsitellään. Järjestöt tuottavat hyvinvointia ikääntyneille ja säästöjä hyvinvointialueille Järjestöt ovat paitsi merkittäviä palveluntuottajia, ne luovat myös hyvinvointia ikääntyville ja sitä kautta säästöjä hoivan tarpeen pienentyessä. Näin lisääntyy myös riski, että aluevaltuusto alkaa vaikuttaa nukkehallitsijoiden näyttämöltä, jonka kulisseissa edunvalvonta ja suhmurointi kukoistavat. Selvitysten mukaan 70 vuotta täyttäneistä kolmannes ei asioi sähköisesti lainkaan. Mikäli aluetason politiikka hahmotetaan kilpailuna vallasta ja rajallisista resursseista, pienistä kunnista tulevilla valtuutetuilla voi olla suuri paine puolustaa paikallisia etuja. Tutkimusten mukaan panostus ennaltaehkäiseviin toimiin siirtää raskaampien palvelujen tarvetta. Digitaitojen merkitys on kasvussa, joten tukea digitaalisten palvelujen käyttämiseen on oltava tarjolla. Viisas hyvinvointialue hyödyntää järjestöjen osaamista. Näin äänestäjälle avautuu helpommin se, kuka ajaa mistäkin lähtökohdista käsin mitäkin politiikkaa ja miksi omista tavoitteista ollaan välillä valmiita tinkimään yhteisen edun edistämiseksi. • Kuva: Veikko Somerpuro KL1_32-45.indd 45 11.1.2022 11.00. Järjestöt on myös otettava mukaan hyvinvointi-, palveluja osallisuusstrategioiden laadintaan. Käsitykset politiikan luonteesta muokkaavat äänestäjien odotuksia aluevaltuustojen toimintatavoista, valittavien valtuutettujen motiiveista ja keskinäisistä suhteista sekä saavutettujen ratkaisujen perusteista. Siltarumpu ja stetoskooppi kainalossa aluevaltuustoon Myös asiantuntijat voivat profiloitua oman ammattiryhmänsä etujen ajajina. Setelin arvo ja sen sisältö on oltava ajan tasalla, jotta itsemääräämisoikeus toteutuu myös käytännössä. Mitä aluetason politiikka on, mihin sillä pyritään ja mitä siitä seuraa. Ikääntyvä väestö on voimavara ja heidän osallisuutensa on tärkeää sote-uudistuksen jälkeenkin. ALUEVAALIEN mielekkyyden kannalta olennaisin kysymys on se, mistä kansalaiset äänestävät ja mistä valtuutetut päättävät. Samaan aikaan on tarjottava mahdollisuus osallistua ja saada tukea myös perinteisemmin menetelmin. Kiistoja kavahtamaton ilmapiiri kannustaa myös kyseenalaistamaan usein annettuina otettuja oletuksia esimerkiksi taloudellisesta niukkuudesta ja niille rakentuvaa vaihtoehdottomuuden retoriikkaa. Nollasummapelin logiikkaa noudattava kamppailu siitä, kuka saa mitä, paljonko ja milloin on kuitenkin tuhoisaa alueellisen identiteetin ja kollektiivisen toimijuuden muodostumiselle. Erimielisyydet ratkaistaan tietopohjaisesti parhaiden argumenttien voittaessa, jolloin palvelujen järjestäminen kehystyy teknisenä kysymyksenä. Mikäli järjestöjen rooli ei ole selkeästi mukana hyvinvointialueen rakenteissa, hyödyt ovat vaarassa jäädä saamatta. Heidän mielipiteensä ja erityiset tarpeensa on otettava huomioon palveluita järjestettäessä ja heidän osallisuuttaan ja osallistumistaan tulee tukea kaikin tavoin. Kilpailutuksissa ja tarjouspyyntöjä laadittaessa on varmistettava, että pienet ja keskisuuret tarjoajat eivät putoa niiden ulkopuolelle. Myös asiantuntijat voivat profiloitua oman ammattiryhmänsä etujen ajajina. Palveluseteli tulisi olla kattavasti käytössä hyvinvointialueilla ja palveluohjauksessa on tarjottava ajantasaista ja kattavaa tietoa järjestöjen toiminnasta ja palveluista. Sulle–mulle-lehmänkaupoilla tehtävät jakopäätökset nakertavat valtuustojen ja valtuutettujen arvostusta. Tätä korostaa se, että aluevaltuustojen budjetti on etukäteen annettu, joten päätökset tehdään pitkälti menojen kohdentamisesta. Palvelujen tuottaminen yksityisesti tai julkisesti ja valinnanvapauden edistäminen nähdään tällöin pitkälti ideologisina valintoina. Edustukselliseen demokratiaan olennaisesti kuuluvien vastuuja tilivelvollisuusmekanismien toiminta heikentyy, mikäli politiikka pelkistyy näennäisesti objektiiviseksi asioiden hoitamiseksi. Niiden ratkaiseminen riippuu paljon siitä, miten valtuutetut näkevät politiikan uudessa järjestelmässä
Sen kautta työntekijät näkevät asiakkaat, osoitKL1_46-47.indd 46 11.1.2022 11.02. Nyt puhelin on tärkein työkalu. Sitä ennen hän Ergonomia edellä Tiina Pösö toivoo, että lääkäriin pääseminen helpottuisi hyvinvointialueelle siirtymisen myötä. Miten työ kotihoidossa on viime vuosina muuttunut. työskenteli viisi vuotta vanhusten kanssa kotihoidon varahenkilöstön sairaanhoitajana. Pösö siirtyi sairaalamaailmasta iäkkäiden palveluihin, koska siellä hän sai tehdä päivävuoroa. Ennen jaoimme päivän työt työpisteessä työntekijöiden kesken. 46 Kuntalehti 1 / 2022 [ Kunnan töissä ] S airaanhoitaja Tiina Pösöstä tuli tammikuun alussa Porin kaupungin iäkkäiden palveluiden päätoiminen työsuojeluvaltuutettu
Siitä on tullut kotihoidon työntekijöiden tietopankki. Nythän kotihoidon työntekijät kuluttavat omia autojaan. Kyllä puhelin on hyvä juttu. Kotihoitoa pitäisi tuoda nykyistä paremmin esille oppilaitoksissa ja ottaa harjoittelijat avosylin vastaan. Millainen on työvoimatilanne vanhustyössä. Kuinka nopeasti hoitopaikka Porissa tarvittaessa löytyy. Kotihoidon asiakas saa ensin kotiin maksimaalisen avun, ja jos se ei riitä, hänelle lähdetään hakemaan jonopaikkaa. Mitä ajattelet asiasta. He ovat usein yksinäisiä ja pelokkaita, eivätkä välttämättä muista syödä tai juoda. Kotihoidon asiakkaina on lisäksi psyykkisistä sairauksista kärsiviä vanhuksia. Kyllä hoidetaan. Työntekijät ovat tehneet paljon ylitöitä ja joustaneet. Kotihoitoon on kaavailtu lakisääteistä henkilöstömitoitusta. Minullekin saattoi kertyä mittariin 50 kilometriä päivässä. Se tulee kalliiksi, kun väkeä tippuu yhtenään sairauslomille. Lisäksi haluan kouluttautua ammattiyhdistysasioissa, ja kyllä minulla tässä aikamoinen oppikoulu onkin edessä. Puhelimen kautta he näkevät helposti esimerkiksi asiakkaan verikoevastaukset, lääkelistat ja viimeisimmät lääkärikäynnit. Ikäihmiset ovat lupsakoita, ja heistä näkee sen kiitollisuuden, kun he saavat apua. Iäkkäiden palveluiden optimoinnissa työskentelee henkilöitä, jotka tekevät ilmoituksia asiakastyössä oleville. Asiakaskirjauksetkin hoituvat puhelimella. Ennen kaikki piti tulostaa paperille mukaan. noon. Millaisia ovat kotihoidon asiakkaat. Jos yöhoidon tarve lisääntyy, silloin sitä ei tehdä enää kahdella hoitajalla. Se on haastava. He ovat pääsääntöisesti hyvin iäkkäitä. Kuinka nuoret saataisiin kiinnostumaan vanhustyöstä. Meillä Porissa mitoituksen käyttöönotto johtaisi siihen, että tiimien koko pitäisi miettiä uudelleen, jotta mitoitus toteutuisi. Viime kesä oli kova, koska lomat oli kuitenkin pakko pitää eikä sijaisia ollut. Miksi halusit siirtyä työsuojeluvaltuutetuksi. Kuntalehti 1 / 2022 47 teet ja sen, mitä he tekevät kenenkin luona. Parhaimmillaan heillä on ollut 17 paikkaa yhden yön aikana. Palkkoja pitäisi saada nostettua, ja jos työnantaja pystyisi tarjoamaan auton työntekijän käyttöön työpäivän ajaksi, sekin auttaisi varmasti asiaa. Vetovoima hoidolliseen työhön on vähentynyt, ja se on todella ikävä asia. Porissa alkoi runsas vuosi sitten yökotihoito. Myös muistisairaita on todella paljon. Meillä kaksi ihmistä kiertää asiakkaiden luona yöllä tarpeen mukaan. Mihin epäkohtaan aiot puuttua ensimmäiseksi työsuojeluvaltuutettuna. Meillä väki rikkoo itseään, kun he nostavat asiakkaita käsivoimin. Toisaalta se on ihan hyvä juttu, koska silloin pystyttäisiin nykyistä tasaisemmin laskemaan, montako työntekijää vuorossa pitäisi todellisesti olla ja samalla voitaisiin parantaa asiakasturvallisuutta, mutta jos mitoitus on laissa, niin silloin niitä työntekijöitä pitäisi myös saada. Asiakkaina on todella paljon huonokuntoisia vanhuksia, jotka vaatisivat jo ympärivuorokautista palveluasumista. • KL1_46-47.indd 47 11.1.2022 11.02. Silloin ei voida myöskään lisätä asukaskuntaa. Tavallisesti kotihoidon työntekijä tai omaiset tekevät hakemuksen palveluohjaajalle, joka päättää asiakkaan ottamisesta palvelujoMeeri Ylä-Tuuhonen Kuva ja video: Jussi Partanen VIDEO: Työsuojeluvaltuutettu Tiina Pösö Porin kaupungin iäkkäiden palveluista kertoo, millaisia haasteita siirtyminen hyvinvointialueelle tuo tullessaan. Meillä väki rikkoo itseään, kun he nostavat asiakkaita käsivoimin. Kolmen kuukauden päästä hän pääsääntöisesti saa asumispaikan. Mistä ne tekijät saadaan, että pystymme tekemään kaikki kolme vuoroa kunnolla, etteivät loputkin hoitaja pala loppuun ja vaihda työpaikkaa. Minulle on erittäin tärkeää, että työt tehdään turvallisesti ja ergonomisesti. Tarvitsemme ohjeistuksen, miten apuvälineitä ja nostureita käytetään kotihoidossa, jotta työ tapahtuu turvallisesti. Heillä esiintyy esimerkiksi taantumaa, jolloin he ovat välinpitämättömiä ja aloitekyvyttömiä. Mitä se tarkoittaa. Esimerkiksi yksityisissä palvelutaloissa on jouduttu yhdistämään osastoja, jotta mitoitus on saatu kuntoon. Toisilla on paljon erilaisia perussairauksia, jotka rajoittavat heidän itsenäistä pärjäämistään. Miten vanhusten kotihoitoon saataisiin lisää hakijoita. Nuoret arastelevat kotihoitoa turhaan. Työntekijöistä on edelleen pulaa. Etenkin sairaanhoitajaopiskelijoista todella harva hakeutuu harjoitteluun kotihoitoon. Hoidetaanko meillä liian huonokuntoisia ikäihmisiä kotona. Toimiiko puhelin paremmin kuin perinteinen kalenteri
• Myös poliitikkojen pitäisi muistaa, että lapsetkin katsovat uutisia. Vanha fraasi luottamusta lisäävistä toimista alkaa olla taas ajankohtainen. Myös poliitikkojen pitäisi muistaa, että lapsetkin katsovat uutisia. Pandemian vaikeimpien viikkojen arvellaan osuvan juuri aluevaalien ajankohtaan. Joskus ennen muuta niissä.” KOTIMAASSA pandemiasta ja sen hoidosta on käyty kiivasta keskustelua. Nyt niitä vastaan rikottiin.” No, ainahan sitä ”roiskuu kun rapataan”, voisi ajatella. Mutta aina kun geopolitiikka muuttaa muotoaan, tuntuvat vaikutukset myös suurvaltoja pienemmissä maissa. Pitäisi ymmärtää, että ”joku toinen voi ymmärtää asian toisin”. Mitä Yhdysvaltojen sitten pitäisi tehdä, ettei loputkin mene käsistä. ja Helsingin Sanomissa 9.1. Tänä loppiaisena kului vuosi Donald Trumpin kannattajien hyökkäyksestä Yhdysvaltojen demokratian ytimeen, kongressitaloon. Kaikilla tasoilla ja kaikkialla. Uuden aikakauden tunnusmerkit vasta hahmottuvat. Kiuru on ilmoittanut saavansa ensimmäisen lapsensa maaliskuun lopussa. KL12_48-51.indd 48 11.1.2022 11.42. Edellisellä viikolla oli kuultu perheja peruspalveluministeri Krista Kiurun, sd., harkitsemattomana pidetty pelottelu, ettei kouluihin ole hänen mielestään turvallista mennä. Mutta tässä ei maailma nyt katsonut mitään ”Lännen nopein -westerniä”. Fukuyaman ohje on yksinkertainen, mutta vaikea: ”Yhdysvaltojen vaikutusvalta riippuu sen kyvystä ratkaista sisäpoliittiset ongelmat.” Tämän tietysti kilpailevat suurvallat – Venäjä ja Kiina – ovat nähneet jo vuosikausia ja tehneet sen mukaista valtapolitiikkaa. Maailmanpolitiikan kipukohtien, muun muassa Ukrainan, Taiwanin ja Kazakstanin, tapahtumat etenevät nyt niin rajusti, että niiden käsittely onnistuu vain päivittäiskolumneissa. Presidentti Trump oli katsonut tapahtumia suorasta televisiolähetyksestä vain kivenheiton päässä Valkoisen talon kirjastossa, eikä pannut moneen tuntiin tikkua ristiin lopettaakseen valtauksen. Lukemista helpottaa, jos ikää on yli 60 vuotta tai lyhenteet SYP, KOP, SKOP, Kouri-kaupat jne. Kyynisellekin politiikan tarkkailijalle tällainen demokratian alennustila oli vastenmielistä katsottavaa. Asian ytimeen menee Stanfordin yliopiston vanhempi tutkija Francis Fukuyama The Economist -lehden Maailma 2022 -numerossa artikkelissaan ”Amerikkalaisen ylivallan loppu”. toteamalla, että ”edessä oleva ministerinvaihdos tulee hyvään aikaan”. Niinistön mukaan erimielisyyttä ei pidä kavahtaa, mutta ”kansakunnalle repivä eripura saattaa olla vaarallisempaa kuin tuo varsinainen haaste itsessään”. ovat muutoin tuttuja. ”Oli tapoja ja käytäntöjä, jotka perustuivat perinteeseen ja luottamukseen. Näin arvioi muun muassa pääministeri Sanna Marin, sd., Ylen Ykkösaamussa 8.1. 48 Kuntalehti 1/ 2022 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä L oppiaisillan dokumentti TV-1:ssä oli karmaisevaa katsottavaa. Ja vaikka yksittäinen kriisi ratkeaisikin, on syytä pitää mielessä tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen sanat: ”Kylmän sodan jälkeinen aika on totisesti ohi. Ilta-Sanomien Heidi Hagelin kirjoittaa pääkirjoituksessa ”Ei riidellä yhteiskuntaa rikki” 8.1., että ”ongelmissa olemme, jos meillä on koronan jälkeen katkerien ihmisten yhteiskunta”. Helsingin Sanomat kuittasi asian pääkirjoituksessaan 9.1. P.S. Yksinapainen maailma on mennyttä, ja uusiksi valtakeskuksiksi ovat hänen mukaanLuottamus kateissa sa nousemassa muun muassa Kiina, Venäjä, Intia ja Eurooppa, jotka siis vahvistuvat suhteessa Amerikkaan. Aluevaaleja odoteltaessa ja sulatellessa iltalukemiseksi sopii Björn Wahlroosin mielenkiintoinen muistelmateos Barrikadeilta pankkimaailmaan, Eräänlaiset päiväkirjat 1952– 1992, Otava 2021. Vaikka mediassa huono uutinen myykin hyvin, asiat uskalletaan nähdä myös toisinpäin. (Dokumentti ”Hyökkäys USA:n kongressiin” on katsottavissa Yle Areenassa 31.12.2024 asti.) Helsingin Sanomien Yhdysvaltainkirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner kirjoitti 6.1.2022, että vaikka tilanne oli kaaoksellinen ja vakava, Trumpin äänet laskettiin ja vaalitulos hyväksyttiin. Niinistön mielestä se saattaa käydä vaaralliseksi, jos riitely jakaa kansakunnan. Hän jatkoi, että ”tuo aika paljasti Yhdysvaltain demokratiasta heikkoja kohtia”
Nykyisessä kuntalaissa nimittäin on nimenomainen poikkeussäännös, jonka mukaan kunnan luottamushenkilöt eivät ole sote-kuntayhtymissä jäävejä pelkästään siksi, että he ovat toisaalla samaan aikaan myös kuntapäättäjiä – ja päinvastoin. En tiedä onko mitään liikaa. Ehkä merkittävin on ero niin sanotussa yleisessä toimialassa. Mitkä hyvinvointialuelain pykälät menevät remonttiin ensimmäisenä. Myös Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) oikeus puuttua tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin voi olla rajanvedon kannalta kriittinen kohta. Painetta varmaan tulee rahoitusta ja omaisuusjärjestelyjä koskeviin kohtiin. ristiriidassa sääntelyn selkeyden ja täsmällisyysja tarkkarajaisuusvaatimusten kanssa. Vaaleissa valitaan aluevaltuustot 21 hyvinvointialueelle. Kuntalehti 1 / 2022 49 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi S uomen ensimmäiset aluevaalit käydään 23. Aluevaltuutetut aloittavansa työnsä 1.3.2022, ja heidän toimikautensa päättyy 31.5.2025. Vastahan se on ollut vireillä vuodesta 1870 lähtien. Onko valtakunnassa nyt kaikki hyvin. Laki hyvinvointialueesta – mitä siitä puuttuu. tammikuuta. NÄKEMYS I Hallintotieteen tohtori, yliopistonlehtori Matti Muukkonen ItäSuomen yliopistosta, onko laki hyvinvointialueesta pelkkä klooni kuntalaista. Kahdella pallilla istumisesta tulee – ilman pikaista lain korjaamista – isoja ongelmia. Näin ollen kunnan luottamushenkilöt voivat olla yllättävän monessa asiassa jäävejä hyvinvointialueella ja toisinpäin. Hyvinvointialueiden osalta puhutaan rajatusta yleisestä toimialasta. Liekö unohtunut, mutta samanlaista poikkeussäännöstä ei nyt ole säädetty uusien hyvinvointialueiden kohdalla. Ensimmäinen virallinen esitys maakuntaitsehallinnon muodostamiseksi tehtiin jo vuoden 1872 valtiopäivillä. Tämä ”maakuntauudistus” on ollut vireillä jo 70-luvulta lähtien. Ainakin ensisilmäyksellä se muistuttaa kovasti kuntalakia. NÄKEMYS II Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen, onko laki hyvinvointialueesta pelkkä klooni kuntalaista. Myöskään veroja koskevia päätöksiä ei hyvinvointialueilla tehdä. Laki hyvinvointialueesta – mitä siinä on liikaa. Riittävä oikeudellinen, taloudellinen ja poliittinen riippumattomuus alueelta puuttuu. Kunta voi itsehallintonsa nojalla ottaa tehtäviä itselleen, hyvinvointialue ei. Pääosin on, mutta jossain määrin on erojakin. Toisin sanoen itsehallinnon keskeisistä ominaisuuksista ei säädetä. Hyvinvointialueiden organisaatiosta ja päätöksenteosta säädetään laissa hyvinvointialueesta (611/2021). Toisaalta taas esimerkiksi Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja ja jopa meidän oma perustuslakimme lähtee siitä, että alueja paikallishallinnon sääntelyn tulisi olla vain yleistä. Valtion toteuttama toiminnan ohjaus ja rahoituksen osoittaminen tosin asettavat hyvinvointialueen päätöksenteolle suuria rajoituksia. Laki tarjoaa itsehallinnolle vain rajallisen toteutuksen. Kyse on hyvin samankaltaisesta yleislaista. Siis 1870-luvulta lähtien. Esimerkiksi yleinen toimiala ja verotusoikeus puuttuvat. Oma sääntelyfilosofiani lähtee siitä, että julkista sektoria tulisi säännellä mahdollisimman tarkasti, jottei julkinen valta pääse loukkaamaan yksilönvapautta johtuen epämääräisistä säännöksistä. Rahoitusperiaatteen toteutuminen on avainkysymys. Piirros: Yrjö Klippi KL12_48-51.indd 49 11.1.2022 11.42. • Miten niin maakuntauudistus on edennyt hitaasti. Erityisiä ongelmia. Joissakin maissa tätä välitasoa ollaan jo purkamassa, mutta aika näyttää. Ihmettelen sitä, että kukaan ei ole vakavasti miettinyt yhteisöjäävitilanteita. Tämä on jossain määrin Laki hyvinvointialueesta – tärpit uudelle aluevaltuutetulle Kunnan luottamushenkilöt voivat olla yllättävän monessa asiassa jäävejä. Miksi
Periaatteessa tasoja voisi olla neljäkin, jos EU-parlamentti lasketaan mukaan. Erityisesti kunnassa ja hyvinvointialueella toimivan päättäjän on kuitenkin syytä tehdä itselleen selväksi, missä roolissa hän milloinkin toimii. Kuntavaalien osalta säännöksiä on kuntalaissa ja hyvinvointialueiden osalta laissa hyvinvointialueesta. UUDET päättäjät voivat katsoa pidemmälle. Hyvinvointialueen käynnistyttyä kunnan ja hyvinvointialueen yhteisten toimintojen ja palvelujen kehittämisen kannalta yhteiset päätöksentekijät voivat olla alueelle tärkeä voimavara. Monella alueella on ehdokkaina viime kesän kuntavaaleissa paljon ääniä keränneitä poliitikkoja. Oikeutta osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on kuitenkin pidetty niin keskeisenä oikeutena ja kansanvaltaisuuden perustana, että osallistumista eri tasoilla ei ole rajoitettu. on omiaan kannustamaan myös sellaisiin toimiin, jotka eivät välttämättä ole pitkällä tähtäimellä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisten intressien mukaisia. 50 Kuntalehti 1 / 2022 [ Lakiklinikka ] Kahdet vaalit, yhdet ehdokkaat Kuva: Kuntaliitto A luevaaleissa ehdokkaina näyttää olevan kuntaihmiselle tuttuja nimiä. Asetelma on kaikille uusi ja vaatii uuden tilanteen ja pelisääntöjen työstämistä hyvinvointialueen päättäjien kesken. Parin vuoden päästä kunnan päättäjällekin olennaisinta lienee se, miten hyvinvointialue järjestää palvelut hänen kuntansa asukkaalle. Todennäköisesti tunnettuus on valttia ja keskeisiä kuntapäättäjiä tullaan valitsemaan myös aluevaltuustoihin suurilla äänimäärillä. Epäilyjä herätti erityisesti ajankäyttö. Hyvinvointialueen valtuutettu saa mandaattinsa aluevaaleissa ja toimii koko alueen asukkaiden hyväksi. Jo nyt on nähtävissä, että kunnan ja hyvinvointialueen tulee kehittää yhteistyötään esimerkiksi koululaisten hyvinvoinnin turvaamisessa tai työllisyyden hoidossa. Kauemmas katsottaessa korostuvat kunnan ja alueen yhteiset asukkaat ja heidän saamansa palvelut. Perustuslain tasolla on säännelty vaalikelpoisuudesta eduskuntavaaleissa, ja muilta osin siitä on säädetty tavallisessa laissa. Toisaalta hyvinvointialueen päättäjää kiinnostanee miten kunta edistää omilla toimillaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointialuelainsäädäntöä valmisteltaessa keskusteltiin siitäkin, tulisiko kahdella tai jopa kolmella tasolla toimimisen olla lainkaan mahdollista. Lakiin on valitettavasti rakennettu esimerkiksi kunnille ja sairaanhoitopiireille kannustimia, jotka eivät ohjaa kaikilta osin saman suuntaan tai jopa luovat vastakkaisia intressejä. Sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä valmisteltaessa kuntia ja kuntayhtymiä ohjaava lainsäädäntö Uudet päättäjät voivat katsoa pidemmälle. • Juha Myllymäki Lakiasiainjohtaja Kuntaliitto KL12_48-51.indd 50 11.1.2022 11.42. KUNTIEN päättäjien osallistuminen päätöksentekoon hyvinvointialueella voi tuoda päätöksentekoon jatkuvuutta. Ehtiikö luottamushenkilö paneutua asioihin kunnassa ja alueella
[ Kirjat ] Liity osaksi yhteiskuntaosaajien yhteisöä! Kanssasi yhteiskuntaa rakentamassa TUKEA TYÖURASI KAIKKIIN VAIHEISIIN Me YKAssa pidämme huolta, että yhteiskuntaalan korkea koulutetut voivat rakentaa merkityksellisen työuran sekä tasapainottaa työja yksityis elämän mielekkäällä tavalla. Kirjan ilmestymisen aikaan kirjoittajat havaitsivat jo taisteluväsymyksen merkkejä ihmisten käyttäytymisessä. Martta Nieminen Turvatoimia äänestyspaikoilla KL12_48-51.indd 51 11.1.2022 11.42. Vaalitehtävissä maskin käyttämisessä noudatetaan alueellisten ja paikallisten viranomaisten (sairaanhoitopiirit ja kunnat) suosituksia. Modernin yhteiskunnan itsensä synnyttämästä riskistä on kyse myös koronapandemiassa. He hahmottavat kirjan lopussa koronan opetuksia melko toiveikkaasti. Suomi on selvinnyt ainakin pandemian alkuvaiheesta paremmin kuin useimmat muut maat. Koronavirus on siirtynyt eläimestä ihmiseen ja uudet yhä tarttuvammat virusmuunnokset leviävät nyt rajojen yli matkaavien ihmisten mukana suihkukoneen vauhdilla mantereelta toiselle. Beck kehitti teoriansa aikana, jolloin maailma ei ollut yhtä digitaalisesti verkottunut ja medioiden kyllästämä kuin nyt. Kukaan ei pysty vielä sanomaan, milloin pandemia on ohi. Kirjan keskeinen havainto on luottamuksen merkitys digitaalisessa riskiyhteiskunnassa, etenkin koronan kaltaisen arvaamattoman ja pitkäkestoisen kriisin keskellä. Vaikka alueellinen maskisuositus olisi voimassa, voi joku äänestäjä kieltäytyä maskin käyttämisestä. Merja Ojansivu Lilly Korpiola, Petro Poutanen, Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta. Kirjoittajat tarkastelevat koronan aikaa alkaen poikkeusolojen julistamisesta 16.3.2020 noin vuoden eteenpäin. Kirjoittajien ennustus näyttää toteutuneen – ainakin osalla kanssaihmisistä. Koronavirustilanne voi olla vaalipäivänä erilainen eri puolilla maata. Jos vaalilautakunnan jäsenellä ei ole selvyyttä maskia käyttävän äänestäjän henkilöllisyydestä, äänestäjän tulee poistaa maski, jotta äänestäjän henkilöllisyys voidaan tarkastaa. Yksi syy saattaa olla luottamus asiantuntijoihin, hallintoon ja poliittiseen päätöksentekoon. Jos äänestäjä kieltäytyy maskin poistamisesta, eikä hänen henkilöllisyyttään sen vuoksi voida todeta, äänestystä ei voida ottaa vastaan. Ohjeita löytyy sivuilta vaalit.fi. Se ei kuitenkaan ole este päästä äänestämään. Maskin käytöstä lipsutaan, ei välitetä turvaväleistä tai kokoontumisrajoituksista. Hänen ydinajatuksensa liittyi yhteiskunnalliseen kehitykseen, jonka seurauksena suurimmat, vaikeasti hallittavat riskit syntyvät monimutkaistuneesta yhteiskunnasta itsestään. [ Aluevaalit ] OIKEUSMINISTERIÖ on jakanut ohjeita terveysturvallisuudesta niin aluevaalitehtävissä oleville kuin äänestäjillekin. Näin kirjan tekijät arvioivat. Muitakin ratkaisuja voi olla, kuten äänestäminen autossa. Jos henkilö, joka ei voi tulla äänestyspaikan sisälle, haluaa äänestää vaalipäivänä, hänen on soitettava joko vaalilautakunnan tai keskusvaalilautakunnan numeroon, jotta vaalilautakunta pystyisi järjestämään hänelle mahdollisuuden äänestää ulkona äänestyspaikan pihalla. Tammi 2021. A?änestyspaikalla voi olla saatavilla kertakäyttöisiä maskeja niille äänestäjille, joilla ei ole omaa maskia mukanaan. Viitekehyksenä on saksalaisen sosiologin Ulrich Beckin riskiyhteiskuntateoria. Jos eristyksessä oleva ei noudata turvavälejä, käytä maskia tai visiiriä ja aivastelee tai yskii, vaalilautakunnan on harkittava, voidaanko äänestystä ottaa vastaan. Vaalisalaisuuden voi turvata parhaiten ulkoäänestyksessä käyttämällä äänestyskoppeja. www.yhteiskunta-ala.fi Korona tuli kotiovelle VIESTINNÄN asiantuntijat Lilly Korpiola ja Petro Poutanen tarkastelevat ensimmäistä koronavuotta tuoreessa kirjassaan Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta
Siellä on ollut myös hänen työpaikkansa tämän vuoden alusta, jolloin hän aloitti Pielaveden kunnanjohtajana. [ Kuka. Meillä ei ole mitään jättimäisiä toimijoita, mutta on iso joukko menestyviä pienempiä yrityksiä. Se on oikein sopiva työmatka soudettavaksi, yhdeksän maratonia juossut ja nuorten sarjoissa suunnistuksen SM-viestimitaleja napsinut Viita sanoo. hallintojohtajana 2009: Kuuma-seudun yhteistyöjohtajaksi ja liikelaitoksen johtajaksi, oli vuosina 2013–2015 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen projektijohtajana 2016: Kuntaliittoon maakunta-asioiden kehityspäälliköksi 2022: Aloitti tammikuun alussa Pielaveden kunnanjohtajana Johanna Viita tuntee hyvin alueiden kehitysnäkymät. Viidan isän isovanhemmat lähtivät Pielavedeltä kauppiaiksi ensin Iisalmeen ja sittemmin Järvenpäähän. Kunnanjohtajalta vaaditaan aktiivisuutta, jotta muutokset sujuvat kunnan kannalta suotuisasti, Viita sanoo. Viita tavoitteli kunnanjohtajan virkaa jo vuonna 2015, mutta tuolloin valituksi tuli Vilma Kröger. HYVIÄ PIENYRITYKSIÄ Johanna Viita on työskennellyt vuoJohanna Viita 1966: Syntyi Järvenpäässä 1985: Ylioppilaaksi Järvenpään lukiosta 1992: Kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta 1994: Järvenpään kaupungin palvelukseen projektisuunnittelijaksi 1995: Järvenpään kaupungin EU-koordinaattoriksi 1999: Etelä-Suomen maakuntien liittouman pääsihteeriksi, työskenteli vuosina 2006–2007 Järvenpään vs. desta 2016 Kuntaliiton maakuntaasioiden kehityspäällikkönä, ja hän tuntee alueiden kehitysnäkymät. Pielavedelle sijoittuvat hänen sukunsa syntysijat ja muistot mökkisaaressa vietetyistä kesälomista. Samaa sukuhaaraa on muiden muassa säveltäjä ja akateemikko Joonas Kokkonen, jonka Viimeiset kiusaukset -oopperasta on kiinnostava, mutta vähemmän tunnettu kytkös Pielavedelle. • Jorma Ylönen Kuva: Laura Oja Kunnanjohtaja soutaa töihin KL1_52-53.indd 52 11.1.2022 11.11. Järvenpäässä hän on varttunut ja siellä hän on asunut suurimman osan elämästään. Tämä on erittäin innostava aika aloittaa kunnanjohtajana, kun edessä on kaksi suurta uudistusta: hyvinvointialueiden synty ja työllisyysasioiden siirtyminen kunnille. ] [ Työ ja tekijä ] 52 Kuntalehti 1 / 2022 J ärvenpää ja Pielavesi ovat Johanna Viidan elämän tärkeät kunnat. Olemme kuntien vertailussa sijalla 59, kun katsotaan yhteisöveroa asukasta kohti. Kuopion luoteispuolella sijaitsevalla Pielavedellä on samat murheet kuin muillakin maaseutukunnilla, mutta Viita huomaa 4 300 asukkaan kunnan tunnusluvuissa myös positiivisia merkkejä. Viidan mökkisaaresta on kuntakeskukseen noin kolmen kilometrin matka. Nämä yritykset kaipaavat osaavaa työvoimaa, ja siihen tarpeeseen pitää pystyä vastaamaan ammattiopetuksen ja yritysten yhteistyötä tiivistämällä. Viime lokakuussa Pielaveden valtuusto valitsi Viidan yksimielisesti Krögerin seuraajaksi. Högman asui jonkin aikaa myös Pielavedellä 1700-luvun lopussa, ja Pielaveden Kirkkosaaressa sijaitsevassa kellotapulissa on edelleen nähtävillä hänen takomansa lukko, Viita tietää. Oopperan yksi keskeinen hahmo on Paavo Ruotsalaisen hengellisenä opettajana toiminut seppä Jaakko Högman. KOKKOSTEN SUKUA Uusi kunnanjohtaja on isänsä puolelta Kokkosia, ja suvun kantaisä on Pielavedellä 1700-luvulla vaikuttanut Martti Kokkonen
Ahonen on toiminut Kanta-Hämeen maakuntajohtajana syksystä 2016. [ Palveluhakemisto ] [ Työpaikkauutiset ] Triplan Oy | p. Katarina Helander Kuva: Kotialbumi Anna-Mari Ahonen Kuva: Terho Aalto Jarkko Sorvanto Kuva: Ylöjärven kaupunki KL1_52-53.indd 53 11.1.2022 11.11. Lapinjärvi joutui etsimään uutta kunnanjohtajaa, kun virassa vuoden 2014 alusta toiminut Tiina Heikka irtisanoutui elokuussa ja jätti tehtävänsä vuoden 2021 lopussa. Olen varma, että Pukkilasta on mahdollista tehdä erittäin haluttu asuinkunta. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Suomen kasvukäytävän projektijohtajana, Janakkalan kunnanjohtajana, Janakkalan teknisenä johtajana ja Hämeen liiton maakunta-arkkitehtinä. Työpaikkauutiset on koonnut Jorma Ylönen. On kunnia-asia olla osa Pirkanmaan kasvun ja kehittämisen tarinaa. Nykyinen maakuntajohtaja, eläkkeelle jäävä Esa Halme on johtanut Pirkanmaan liittoa vuodesta 2010. Kunnanjohtajan työ on juuri sitä hän sanoo. Lapinjärvi valitsi Jarkko Sorvannon YLÖJÄRVEN entisestä kaupunginjohtajasta Jarkko Sorvannosta tulee Lapinjärven kunnanjohtaja. Tampereen seudun vauhti on aivan huikea, mutta tiedän jo nyt, että Pirkanmaan hitaammin kasvavissa osissakin on potentiaalia. Helander uskoo, että itäisellä Uudellamaalla sijaitsevalla Pukkilalla on eväät menestykseen. Lapinjärven valtuusto valitsi Sorvannon kunnanjohtajaksi yksimielisesti joulukuussa. Anna-Mari Ahonen Pirkanmaalle KANTA-HÄMEEN maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen siirtyy Pirkanmaan maakuntajohtajaksi. Viimeistelen parhaillaan kauppatieteiden maisterin opintoja. Korona-aikaan osuneet opinnot olivat nollaus, jonka aikana päätin, että haluan tehdä arvopohjaista, yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä. Pidän mentaliteetista, jossa yhdistyvät ennakkoluuloton edelläkävijyys ja toisaalta välitön ja mutkaton yhteistyö. Vetoja pitovoimatekijöitä pitää vahvistaa ja kunnan brändiä kirkastaa omaperäisellä tavalla. Maakuntajohtajan virkaan saapui 10 hakemusta. Hän on toiminut Kehittämisyhtiö Ikaalisten Kylpyläkaupunki Oy:n toimitusjohtajana viime vuoden maaliskuusta lähtien. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Uskon, että Lapinjärven sijainti Uudellamaalla ja kunnan oma vahva tahtotila antavat hyvät mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuudessa, hän sanoo. Yrityskaupan jälkeen hän on toiminut erilaisissa asiantuntijatehtävissä, pääomasijoittajien palveluksessa ja vaikuttanut yrittäjäjärjestöissä. Katarina Helander Pukkilaan PUKKILAN valtuusto valitsi joulukuussa uudeksi kunnanjohtajaksi hollolalaisen Katarina Helanderin. Hän toimi Ylöjärvellä kaupunginjohtajana kuusi vuotta ja sitä ennen yhden vuoden hallintojohtajana. Norlandia-päiväkodit). Olen kuullut paljon myönteistä kunnasta. Virkaa tavoitteli 14 hakijaa. Sorvanto irtisanoutui Ylöjärven kaupunginjohtajan virasta tammikuussa. Helander perusti Taapero-päiväkodit Oy:n vuonna 2004 ja toimi sen toimitusjohtajana vuoteen 2012, jolloin hän myi yrityksensä Suomen Tenava päiväkoti Oy:lle (nyk. Pukkilan kuntaa helmikuusta 2020 johtanut Juha Rehula siirtyy Farmasialiiton toiminnanjohtajaksi. Kunnan tehtävänä on kuntalaisten ja yritysten hyvinvoinnin edistäminen, ja kunnanjohtajana saa olla huippupaikalla vaikuttamassa tässä työssä, Sorvanto kertoo hakeutumisestaan takaisin kuntajohtajatyöhön. Ahonen kertoo, että Pirkanmaalle kannusti hakemaan alueen kova kehittämistahto ja -voima. Hän toimi viime vaalikaudella myös Kirkkonummen kuntapolitiikassa kokoomuksen valtuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä. Sorvanto on oikeustieteen maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti. Paikkaa tavoitteli 14 hakijaa. Lapinjärvi ei ole Sorvannolle entuudestaan kovin tuttu kunta
Viranhaltijan ei enää tarvitse olla innostunut numeroista voidakseen johtaa oikean tiedon avulla, kun hänen apunaan toimivat VATTI, POTTI, KUTTI, PONNU sekä muut Vertikalin visuaaliset tietokannat. Hyvinvointijohtajana aiemmin Hollolassa käytin jatkuvasti varhaiskasvatuksen VATTIja perusopetuksen POTTItietokantoja. Nyt Kemin kaupunginjohtajana saan yli 10 tietokannasta kaiken tiedon kunnista ja kuntayhtymistä siten, että voin esimerkiksi verrata Kemin kehitystä verrokkikuntiin. Tiedolla johtamisen uusi taso Kuntapalveluiden asiantuntijana tunnettu Vertikal Oy on kehittänyt viranhaltijoiden avuksi kaksitoista visuaalista tietokantaa, jotka tekevät tiedonhausta sekä nopeaa että helppoa. Tietokantojen avulla tiedolla johtaminen laajenee ja syvenee. Järjestyksessään 29. 14. PONNU-tietokannasta hyötyy esimerkiksi kunnan keskusja talousjohto, kuntasuunnitteluun osallistuvat sekä luottamushenkilöt. Kaikille tietokannoille yhteistä ovat kuntakohtaiset ja kansalliset tiedot, aikasarjat sekä vertailtavuus muihin kuntiin. Se on kuntien ja kuntayhtymien talouden visuaalinen tietokanta. Esimerkiksi kustannustehokkuuden vertailu kuntien välillä on vaatinut pitkäjänteistä tiedon keruuta ja sen yhdistelemistä. Tietokanta tuo tunnusluvut valituista kunnista näkyviin selkeästi visuaalisilla esitystavoilla. TEKSTI: Silja Pokki vertikaali_ilmo_1_22.indd 1 29.12.2021 10.25 KL1_54-55.indd 54 11.1.2022 9.20. Jotta päätöksiä voi tehdä oikeisiin lukuihin perustuen, täytyy ensin etsiä ja löytää tiedot. Postinumerodatan visuaalinen tietokanta PONNU on suunniteltu kuntajakoa tarkempaan vertailuun. Kuntamarkkinat järjestetään 14.-15.9.2022. 2022 Ideoita pulppuava koko kuntakentän yhteinen vuoden suurin foorumi palaa Kuntatalolle kahden vuoden jälkeen. Käyttäjä pystyy kätevästi vertaamaan omaa kuntaansa muihin ja näkemään konkreettisina numeroina missä oma organisaatio on hyvä ja missä taas on parannettavaa. Tiedot ovat nopeasti ja selkeästi saatavilla. Näyttelypaikat varataan saatujen toiveiden mukaisessa järjestyksessä, joten kannattaa toimia pian. Ilman todennettavia numeroita päätös pohjautuu olettamaan siitä, että valittu toteutustapa on oikea. Nähtävillä ovat myös vuosittaiset kehityksen muutokset. Sen avulla selviää postinumeroalueittain esimerkiksi asukasluku, sukupuolijakauma, ikäluokat, keskija mediaanitulot, ostovoima, työpaikat toimialoittain sekä yksilöityjä rakennustietoja, kuten asumisväljyys ja talouden keskikoko. Kemin kaupunginjohtajalla Matti Ruotsalaisella on kirkas näkemys Vertikalin tiedolla johtamisen tuotteista. Kumppaninäyttelyn paikkojen varaaminen on avattu. Kuntien ja kuntayhtymien talousjohto, luottamushenkilöt sekä muut taloudesta vastaavat hyötyvät KUTTI-tietokannasta. Tietokannat ovat käytettävissä 12 kuukauden lisenssillä. Tietokantojen avulla aikaa vapautuu muutoksen johtamiseen ja vuorovaikutukseen. 15.9. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen Vertikalin visuaaliset tietokannat ovat työssäni keskeinen osa johtamisen kokonaisuutta. KUTTI-tietokannan avulla on helppoa tehdä kustannusvertailua, sekä nähdä oman organisaation asema suhteessa muihin. Päätöksiä tehdessä sivuutetaan edelleen liian usein eri vaihtoehtojen vertailut ja kannattavuuslaskelmat, vaikka kunnilla on kuntapalveluista valtava määrä dataa. Tietokantoja hyödyntäen kuntatoimijoilla on mahdollisuus tehostaa toimintaansa. Tietokannat ovat helppokäyttöisiä, ja ne sopivat erinomaisesti esimerkiksi erilaisten esitysten visuaaliseksi tueksi. Ilman tehokasta työkalua prosessiin voi kulua runsaasti arvokasta työaikaa. Kun todellisia numeroita ei näe, voi oletus virheellisesti olla, että tehty valinta oli paras. Olisiko kunnissa aika alkaa johtamaan oikealla tiedolla. Oikea tieto näkyväksi Kemin kaupunginjohtajan Matti Ruotsalaisen käyttämien varhaiskasvatuksen VATTIja perusopetuksen POTTI-tietokantojen lisäksi käytettävissä on kymmenen muuta visuaalista tietokantaa. Sieltä löytyy esimerkiksi toimintatuotot ja toimintakulut vuosittain kokonaisuutena ja toiminnoittain eriteltynä. Tutustu kumppanipaketteihin osoitteessa: kuntamarkkinat.fi/kumppanipaketit-2022 Tapahtuman järjestävät Kumppaniksi Kuntamarkkinoille Seuraa vaali-illan uutisointia K untalehden verkkosivuilla ALUEVAALIT & KUNNAT ILMOITUS O ikealla ja vertailukelpoisella tiedolla johtaminen on avain hyvinvoivaan kuntaorganisaatioon. On aika johtaa oikealla tiedolla. Tiedolla johtaminen ja varsinkin oikealla vertailukelpoisella tiedolla johtaminen on paljon helpompaa Vertikalin työkaluilla, Ruotsalainen kertoo
TEKSTI: Silja Pokki vertikaali_ilmo_1_22.indd 1 29.12.2021 10.25 KL1_54-55.indd 55 11.1.2022 9.20. On aika johtaa oikealla tiedolla. Tietokantojen avulla tiedolla johtaminen laajenee ja syvenee. Oikea tieto näkyväksi Kemin kaupunginjohtajan Matti Ruotsalaisen käyttämien varhaiskasvatuksen VATTIja perusopetuksen POTTI-tietokantojen lisäksi käytettävissä on kymmenen muuta visuaalista tietokantaa. Tiedolla johtamisen uusi taso Kuntapalveluiden asiantuntijana tunnettu Vertikal Oy on kehittänyt viranhaltijoiden avuksi kaksitoista visuaalista tietokantaa, jotka tekevät tiedonhausta sekä nopeaa että helppoa. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen Vertikalin visuaaliset tietokannat ovat työssäni keskeinen osa johtamisen kokonaisuutta. Postinumerodatan visuaalinen tietokanta PONNU on suunniteltu kuntajakoa tarkempaan vertailuun. PONNU-tietokannasta hyötyy esimerkiksi kunnan keskusja talousjohto, kuntasuunnitteluun osallistuvat sekä luottamushenkilöt. Käyttäjä pystyy kätevästi vertaamaan omaa kuntaansa muihin ja näkemään konkreettisina numeroina missä oma organisaatio on hyvä ja missä taas on parannettavaa. Kuntien ja kuntayhtymien talousjohto, luottamushenkilöt sekä muut taloudesta vastaavat hyötyvät KUTTI-tietokannasta. Kun todellisia numeroita ei näe, voi oletus virheellisesti olla, että tehty valinta oli paras. Hyvinvointijohtajana aiemmin Hollolassa käytin jatkuvasti varhaiskasvatuksen VATTIja perusopetuksen POTTItietokantoja. KUTTI-tietokannan avulla on helppoa tehdä kustannusvertailua, sekä nähdä oman organisaation asema suhteessa muihin. Ilman tehokasta työkalua prosessiin voi kulua runsaasti arvokasta työaikaa. Jotta päätöksiä voi tehdä oikeisiin lukuihin perustuen, täytyy ensin etsiä ja löytää tiedot. ILMOITUS O ikealla ja vertailukelpoisella tiedolla johtaminen on avain hyvinvoivaan kuntaorganisaatioon. Tietokanta tuo tunnusluvut valituista kunnista näkyviin selkeästi visuaalisilla esitystavoilla. Nyt Kemin kaupunginjohtajana saan yli 10 tietokannasta kaiken tiedon kunnista ja kuntayhtymistä siten, että voin esimerkiksi verrata Kemin kehitystä verrokkikuntiin. Viranhaltijan ei enää tarvitse olla innostunut numeroista voidakseen johtaa oikean tiedon avulla, kun hänen apunaan toimivat VATTI, POTTI, KUTTI, PONNU sekä muut Vertikalin visuaaliset tietokannat. Tietokantoja hyödyntäen kuntatoimijoilla on mahdollisuus tehostaa toimintaansa. Tietokannat ovat helppokäyttöisiä, ja ne sopivat erinomaisesti esimerkiksi erilaisten esitysten visuaaliseksi tueksi. Olisiko kunnissa aika alkaa johtamaan oikealla tiedolla. Esimerkiksi kustannustehokkuuden vertailu kuntien välillä on vaatinut pitkäjänteistä tiedon keruuta ja sen yhdistelemistä. Tietokantojen avulla aikaa vapautuu muutoksen johtamiseen ja vuorovaikutukseen. Kemin kaupunginjohtajalla Matti Ruotsalaisella on kirkas näkemys Vertikalin tiedolla johtamisen tuotteista. Se on kuntien ja kuntayhtymien talouden visuaalinen tietokanta. Tiedot ovat nopeasti ja selkeästi saatavilla. Sieltä löytyy esimerkiksi toimintatuotot ja toimintakulut vuosittain kokonaisuutena ja toiminnoittain eriteltynä. Nähtävillä ovat myös vuosittaiset kehityksen muutokset. Tiedolla johtaminen ja varsinkin oikealla vertailukelpoisella tiedolla johtaminen on paljon helpompaa Vertikalin työkaluilla, Ruotsalainen kertoo. Tietokannat ovat käytettävissä 12 kuukauden lisenssillä. Sen avulla selviää postinumeroalueittain esimerkiksi asukasluku, sukupuolijakauma, ikäluokat, keskija mediaanitulot, ostovoima, työpaikat toimialoittain sekä yksilöityjä rakennustietoja, kuten asumisväljyys ja talouden keskikoko. Kaikille tietokannoille yhteistä ovat kuntakohtaiset ja kansalliset tiedot, aikasarjat sekä vertailtavuus muihin kuntiin. Päätöksiä tehdessä sivuutetaan edelleen liian usein eri vaihtoehtojen vertailut ja kannattavuuslaskelmat, vaikka kunnilla on kuntapalveluista valtava määrä dataa. Ilman todennettavia numeroita päätös pohjautuu olettamaan siitä, että valittu toteutustapa on oikea
Iso Tarjanteen vesistö on erityisesti eteläpohjanmaalaisten mieleen. L umi peittää Kalettomanlahden jään Ranta-Keiturissa Virtain keskustan tuntumassa, kun kaupungin äänikuningatar Sanna Kangas ulkoiluttaa suomenpystykorvaansa Emmiä. Kuntamarkkinointiin pitää lyödä reilusti lisää paukkuja. Hän kutsuu kotikaupunkiaan Pirkanmaan Rivieraksi. LISÄÄ YRITTÄJYYTTÄ Sanna Kangas työskentelee yritysasiakkaiden parissa Pohjola Vakuutuksessa Seinäjoella. Seinäjoelta on tänne alle sata kilometriä. Virrat sykkii elämää etenkin kesällä. Hukumme massaan, jos emme tuo itseämme tyrkylle. Sillä on merkitystä, miltä Virrat näyttää ihmiselle, joka tulee käymään täällä ensimmäistä kertaa, hän sanoo. Täällä on paljon vapaa-ajan asuntoja. Ulkojäät saatiin auki joulukuussa, ja Kalettomanlahdella on tänä talvena uusi retkiluistelubaana, kertoo puolueisiin sitoutumattoman Virtain Valtti -yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Kangas. Virtain valtuustossa hän istuu toista kautta. Konepajayrittäjän vaimolle puoluevalinta oli selvä. KL1_56-57.indd 56 11.1.2022 9.20. Sieltä käy paljon väkeä täällä mökkeilemässä ja veneilemässä, Kangas kertoo. Lähes 6 500 asukkaan Virrat tunnetaan muun muassa Torisevan rotkojärvistä sekä yli satavuotiaasta höyrylaiva Tarjanteesta, joka liikennöi Tampereelta Virroille. Ensimmäiseksi Kangas pistäisi kuntoon kaupungin julkikuvan, kuten risteysalueet. Virtain kaltaisia ihania pikkukaupunkeja on paljon. Niiden muuttamista vakituisiksi asunnoiksi pitäisi helpottaa. Yrittäjyyden puolestapuhuja Virtain ääniharavan Sanna Kankaan lenkkiseurana on suomenpystykorva Emmi. 56 Kuntalehti 1 / 2022 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan kuntavaalien ääniharavia. Ensimmäisen kauden hän edusti kokoomusta
Kun Virroilla kolme vuotta sitten tehtiin kuntalaisaloite koirapuiston perustamisesta, Kangas keksi toteuttaa sen yhteistyössä paikallisen lemmikkieläintarvikekaupan kanssa. Jotkut ovat valmiita tekemään jopa tutkintapyyntöjä poliisille, jos heidän valta-asemaansa horjutetaan. Olemme aidosti ja rehellisesti itsekkäitä, kun ajamme virtolaisten parasta ja tämän paikkakunnan kehitystä. Viime vuosina Virrat on rakentanut yhtenäiskoulun lisäksi myös uuden päiväkodin. Menetimme seitsemännen paikan ihan loppumetreillä. Vireä elinkeinoelämä tuo meille verotuloja, joilla tuotetaan kunnan palvelut. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu kouluttaa Virroilla lähihoitajia, merkonomeja, ajoneuvoasentajia sekä nuorisoja vapaa-ajan ohjaajia. Kuntalehti 1 / 2022 57 [ Kuka. KASVUA INVESTOIMALLA Muuttotappion taittumisen lisäksi Virroilla on muitakin syitä iloon. Kankaan mukaan puolueettomuus. Vaalimenestyksen taustalla on Sanna Kangas Syntynyt: Rautavaaralla vuonna 1977 Kotikunta: Virrat Koulutus: Tradenomi Ammatti: Asiakkuuspäällikkö Poliittinen ryhmä: Virtain Valtti Tärkeimmät luottamustehtävät: Virtain kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja, henkilöstöjaoston ja Elmonet Oy:n hallintoneuvoston jäsen Harrastukset: Matkailu, ulkoliikunta, lukeminen ja koira Hyvää Virroilla + vakaa talous + hyvät harrastusmahdollisuudet + päivittäisen asioinnin helppous Kehitettävää Virroilla elinkeinoelämän vahvistaminen toisen asteen koulutuksen kehittäminen vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi Hukumme massaan, jos emme tuo itseämme tyrkylle. Siitä tuli valtuuston toiseksi suurin ryhmä keskustan jälkeen. Koirapuisto sijaitsee nyt yrityksen mailla kahden valtatien risteyksessä ja palvelee lemmikkieläintarvikekaupan asiakkaita, ohikulkijoita ja virtolaisia koiria. Osittain tavoitteessa on jo onnistuttu, sillä kaupunki sai käännettyä kuntien välisen muuton plussalle vuonna 2020. Täällä on oltu aiemmin vähän liiankin säästäväisiä. Monessa yrityksessä on huutava työvoimapula, kun osaajia ei löydy. Kaikki on saatavilla joko ilmaiseksi tai edullisesti. Meidän listalle oli kuntavaaleissa tulijoita. Kangas oli vaalien ääniharava 160 äänellä. Virroilla voi lasketella, hiihtää, pelata golfia, tennistä ja padelia, harrastaa alamäkipyöräilyä, parkouria ja frisbeegolfia, Kangas listaa. Jos meinaamme pysyä maailmankartalla, pitää uskaltaa investoida. Virtain elinvoimapaketti puolestaan käsittää vauvarahan, ilmaisen asumisen opiskelijoille, 400 euron avustuksen virtolaisille korkeakouluopiskelijoille sekä asuntoedun työn perässä kaupunkiin muuttaville. Tulos oli positiivinen yllätys sekä Virtain Valtille että minulle. MUUTTOTAPPIO TAITTUI Virrat tarvitsee Kankaan mukaan lisää asukkaita. Irtaantuminen ei liity kokoomukseen puolueena eikä aatteeseen, Kangas kertoo. Kaupungin ja yrittäjien yhteistyötä voi olla monenlaista. Koulutustarjontaa on kehitettävä niin, että se palvelee paikallista elinkeinoelämää. Siihen panostaminen on elintärkeää. IRTI PUOLUEPOLITIIKASTA Tammikuussa 2021 Kangas, kolme muuta valtuutettua sekä kaksi varavaltuutettua irtaantuivat kokoomuksesta ja muodostivat oman ryhmän, Virtain Valtin. Asuntoetu helpottaa yritysten rekrytointia, kun kaupungilla on tarjota vuokra-asunto puoleen hintaan kolmeksi ensimmäiseksi kuukaudeksi. Meillä on myös skeittipuisto, venesatama ja jäähalli sekä musiikkiopisto, tanssikoulu ja elokuvateatteri. Nyt Kankaan katseet suuntautuvat toisen asteen koulutukseen. Ilman investointeja ei voi kasvaa ja kehittyä. Ammatillisesta koulutuksesta pidämme kynsin hampain kiinni. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki KL1_56-57.indd 57 11.1.2022 9.20. Kaupungin talous on Kankaan mukaan vakaalla pohjalla. Kangas sanoo, että kaupungin tehtävänä on luoda hyvät perusteet yritystoiminnalle. Näkemyserot paikallispolitiikassa saivat meidät toimimaan. Hän sanoo yllättyneensä, kuinka kovilla panoksilla kuntapolitiikassa pelataan. ] Olen elinkeinoelämän puolestapuhuja. Siinä auttoivat elokuussa valmistunut yhtenäiskoulu, hyvät harrastusmahdollisuudet ja kaupungin elinvoimapaketti, Kangas uskoo. Kesäkuun kuntavaaleissa Virtain Valtti nappasi kuusi paikkaa. Tänne pitäisi saada lisää yrittäjyyttä, jotta palveluita ei tarvitsisi lähteä hakemaan naapurikunnasta tai kasvukaupungeista. On äärimmäisen tärkeää, että toisen asteen koulutus säilyy Virroilla
Millaista taloudenhoitoa hyvinvointialueilla voi odottaa. Kuntalehden tämän vuoden iso ponnistus on seurata Soten suuri siirto -sarjassamme sote-uudistuksen toteuttamista niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin kannalta. 58 Kuntalehti 1 / 2022 [ Seuraava numero ] Teema: Rahoitus ja talous • Ilmestyy 9.2. VALIO KUNTA Kuuntele Kuntalehden uusi podcast nyt Spotifyssa, SoundCloudissa, Suplassa ja iTunesissa KUNTALEHDEN helmikuun numeron teemana on rahoitus ja talous. Kuva: Miska Puumala KL1_58-59.indd 58 11.1.2022 9.19. Aluevaaleja lehdessä käsitellään talouspainotteisesti
VALIO KUNTA Kuuntele Kuntalehden uusi podcast nyt Spotifyssa, SoundCloudissa, Suplassa ja iTunesissa KL1_58-59.indd 59 11.1.2022 9.19
Tuemme kuntien kehitystä rautaisella osaamisellamme, sekä Suomen kehittyneimmillä toiminnanohjausratkaisuilla. Olemme kokenut suomalainen ohjelmistotalo, jonka juuret ovat syvällä kuntasektorilla. PALVELUKSESSANNE SUOMALAISEN JULKISHALLINNON HUIPPUASIANTUNTIJA WWW.ABILITA.FI PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄT KL1_60.indd 60 11.1.2022 11.13. Me olemme täällä, lähellä sinua, kun tarvitset meitä