KL1_1.indd 1 9.1.2023 15.49. 1 I 2023 I 18.1. [ Kolumni ] Minna Piirainen: Digirohkeus on tulevaisuuden digitaito HOITOALAN MAINE Yrittäjä Fadumo Alin tavoitteena on puhdistaa Sote-alueiden pahin uhka on työvoimapula Puheyhteys auttaa vaikeahoitoisten lasten kanssa Sote-palveluihin samat asiakasmaksut koko maahan
Tervetuloa tutustumaan! www.kotikatu365.fi KL1_2-5.indd 2 9.1.2023 15.58. Kotikatu365 on uudenlainen ratkaisu, joka palvelee niin sinkkutalouksien kuin ruuhkavuosia elävien perheidenkin tarpeita ja tukee ikääntyvien ihmisten kotona asumista. Palveluoperaattori huolehtii pitkäjänteisesti siitä, että palvelut toimivat ja tilat pysyvät kunnossa. Aito, kestävällä tavalla toteutuva yhteisöllisyys ei synny eikä kukoista itsestään kerrostalon kerhohuoneessa, vaan kyläyhteisömäisessä korttelissa, jossa rakennusratkaisut mahdollistavat ihmisten kohtaamiset ja palveluoperaattori tuottaa monipuoliset palvelut. Kortteli täynnä kaupunkikoteja, niiden jatkeena laajat yhteistilat aktiviteetteineen, asukkaiden yhteiskäyttötavarat ja arkea helpottavat lähipalvelut – siinä tutkitusti toimivat puitteet hyvinvoivalle, modernille kyläyhteisölle. Kotikatu365 sykkii jo hyvää elämää Oulun Lipporannassa ja rakentuu parhaillaan Kuopion Hatsalaan. KOTIKATU365 – AIDOSTI YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIKORTTELI AULAPALVELU AUTTAA JA OPASTAA Yhteisöllinen asuminen on kasvava trendi kaupungistuvassa Suomessa, mutta millaista yhteisöllisyyttä asukkaat nyt ja tulevaisuudessa haluavat
Aito, kestävällä tavalla toteutuva yhteisöllisyys ei synny eikä kukoista itsestään kerrostalon kerhohuoneessa, vaan kyläyhteisömäisessä korttelissa, jossa rakennusratkaisut mahdollistavat ihmisten kohtaamiset ja palveluoperaattori tuottaa monipuoliset palvelut. hallinnossa on noussut esille ajatuksia myös kuntien sivistystoimen siirtämisestä erityisten sivistysalueiden hoidettavaksi. Esimerkiksi Tanskassa alkoi tämän vuoden alusta neljäs kokeilu, johon osallistuvat maan kaikki 98 kuntaa. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Ruotsissa hallituksen asettama komitea antaa tämän vuoden lopussa loppuraporttinsa vapaakuntakokeilun mahdollisuuksista. Ajatus on näkyvä esimerkki valtiovallan yltiöpäisestä uskosta omaan kykyynsä järjestää kaikki mahdolliset asiat piittaamatta siitä, että esimerkiksi koulutuksen järjestämisessä juuri kunnissa on tämän valtakunnan paras osaaminen. Kortteli täynnä kaupunkikoteja, niiden jatkeena laajat yhteistilat aktiviteetteineen, asukkaiden yhteiskäyttötavarat ja arkea helpottavat lähipalvelut – siinä tutkitusti toimivat puitteet hyvinvoivalle, modernille kyläyhteisölle. Hyvä keino siihen olisi vapaakuntakokeilu. Sillä voitaisiin murtaa paha kehä, jossa valtio ei luota kuntiin ja kunnat eivät luota valtioon. Kotikatu365 on uudenlainen ratkaisu, joka palvelee niin sinkkutalouksien kuin ruuhkavuosia elävien perheidenkin tarpeita ja tukee ikääntyvien ihmisten kotona asumista. Nyt on valtionhallinnolla hyvä mahdollisuus osoittaa, että kuntien toimintaa arvostetaan. Ja sitä historiaahan nimittäin löytyy, sillä suomalainen kunnallishallinto on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Suomessa edellisestä kokeilusta on aikaa yli 30 vuotta. Vahva paikallisuus kiinnittää meidät paikkakuntaan ja sen toimintaan. ALUEUUDISTUS työllistää vielä pitkään niin hyvinvointialueita kuin valtiotakin. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Alueuudistuksen huumassa jopa valtionUusi vuosi, uusi kunta Nyt on valtionhallinnolla hyvä mahdollisuus osoittaa, että kuntien toimintaa arvostetaan. Taloudenpito muuttuu paremmin ennakoitavaksi. Monin paikoin kuntakentältä on kuulunut vain heikosti peiteltyjä helpotuksen huokauksia, kun usein arvaamattomasti talouteen vaikuttavista erikoissairaanhoidon kustannuksista päästään kunnissa ja kaupungeissa eroon. Vaalikampanjoiden kiihtyessä puolueiden ja ehdokkaiden on syytä puhua valtion ja kuntien yhteispelistä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi KOTIKATU365 – AIDOSTI YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIKORTTELI AULAPALVELU AUTTAA JA OPASTAA Yhteisöllinen asuminen on kasvava trendi kaupungistuvassa Suomessa, mutta millaista yhteisöllisyyttä asukkaat nyt ja tulevaisuudessa haluavat. PARIN kuukauden kuluttua pidetään eduskuntavaalit. Vaikka soten siirto vei mukanaan noin puolet henkilökunnasta ja kuntaveron kertymästä, suomalaisen yhteiskunnan perusrakennusosa eli kunta jää jäljelle. Isojen toimintakokonaisuuksien katoaminen näkyy tietenkin kuntien arjessa, vaikka monet sote-palvelut on jo pitkään järjestetty enemmän tai vähemmän kuntayhtymien kautta. Kotikatu365 sykkii jo hyvää elämää Oulun Lipporannassa ja rakentuu parhaillaan Kuopion Hatsalaan. Yhdessä annamme turvaa, mutta myös saamme sitä. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Emme ole esimerkiksi itäuudenmaanhyvinvointialuelaisia, vaan sipoolaisia, porvoolaisia tai loviisalaisia, muun muassa. Kuntalehti 1 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 108. Tästä syntyy se liima, joka pitää yhteiskunnan koossa ja jonka tarve korostuu vaikeina aikoina. Ja se olisi mahdollisuus kaikille, niin valtiolle, kunnille kuin meille asukkaillekin. Tervetuloa tutustumaan! www.kotikatu365.fi S osiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen siirtymistä kunnallisesta hallinnosta hyvinvointialueiden vastuulle voidaan pitää suurimpana hallinnollisena mullistuksena kuntakentän historiassa. Kunnille jääneiden useiden tehtävien lisäksi on syytä muistaa, että kunnat ovat suomalaisen identiteetin määrittelijöitä. Muualla Pohjoismaissa kokeilut ovat jo arkipäivää. Palveluoperaattori huolehtii pitkäjänteisesti siitä, että palvelut toimivat ja tilat pysyvät kunnossa. Kokeilu kehittäisi uuden kunnan toimintaa. • KL1_2-5.indd 3 9.1.2023 15.58
[ Kansi ] Milka Alanen kuvasi henkilöstövuokrausyrityksen perustajan Fadumo Alin Espoon Leppävaarassa sijaitsevassa toimistohotellissa. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Töitä tähdille [ Kolumni ] 11 Minna Piirainen: Digirohkeus on tulevaisuuden digitaito [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna?, Oikaisu 13 Pystytkö puhumaan?, Tape 14 Kirja: Eriarvoisuutta poistamassa 14 Eläkemaksut: Kevan eläkemaksujen rakenne muuttui ja maksut alenivat [ Teema: Sote ] 16 Rahaakin isompi pula 21 10 kysymystä mielenterveyshäiriöiden hoidosta 22 Uuden alku 30 Turvaton töissä 34 Vastakkain: Etelän lääkäri ja pohjoisen juristi 38 Ei sivistysalueille, kyllä kuntayhteistyölle 40 Alueiden palveluyhtiö aloitti 42 Hampaat kuntoon rivakasti 45 Sydänpysähdyksiin varaudutaan vaihtelevasti 46 Raision rautarouva [ Kunnan töissä ] 48 Kotisairaanhoitaja hoitaa koko elämää [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Zeitenwende – aikakausi vaihtuu [ Lakia lukien ] 51 Onko ystävyyskuntatoiminta katoavaa kansanperinnettä. Kuva: Milka Alanen s. 38 Kuva: Laura Oja Minna Karhunen: Kuntien yhdistyminen ei ole paha asia, jos se on järkevää. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. [ Työ ja tekijä ] 54 Koko ura liikenteessä [ Luottamuksella ] 56 Rehtorin uusi urakka [ Seuraava numero ] 58 Teemat: Talous ja hankinnat KL1_2-5.indd 4 9.1.2023 15.58. 6 [ Sisältö 1/2023 ] Fadumo Ali: Suurimmaksi osaksi työt sujuvat, vaikka resurssipula onkin totta. [ Lakiklinikka ] 52 Uusi vammaispalvelulaki tulee – vai tuleeko
Mutta millaista. Kuuntele Valiokunta osoitteessa kuntalehti.fi/valiokunta. 22 Jani Kareinen: Olen huolestumatta asioista, ja toimimme normiohjauksen ja lainsäädännön mukaisesti. Kuva: Lauri Rotko Sanna Klang: Rakastan työtäni, vaikka onhan tässä hirveä vastuu ja paine. Kuntalehti 6 / 2019 5 s. Sote-uudistus voi merkitä myös jonkinlaista kuntauudistusta. Kuva: Liisa Takala KL1_2-5.indd 5 9.1.2023 15.58. Valiokunta-podcastissa sote-uudistuksen vaikutuksia kuntien tulevaisuuteen pohtii ylijohtaja Jani Pitkäniemi valtiovarainministeriöstä. Mihin suuntaan kuntia tulisi kehittää. 16 s. Kuva: Ari Nakari Sote-uudistus tuli – mitä kunnilla on edessään
6 Kuntalehti 1 / 2023 Fadumo Ali ei olisi vielä pari vuotta sitten uskonut Hoiwan näin nopeaan kasvuun. KL1_6-11.indd 6 9.1.2023 15.55
KL1_6-11.indd 7 9.1.2023 15.55. [ Hän ] Kuntalehti 1 / 2023 7 . TÖITÄ TÄHDILLE Fadumo Ali haluaa parantaa käsityksiä hoiva-alalla työskentelemisestä. Hänen perustamansa henkilöstövuokrausyritys välittää alan lyhyitä sijaisuuksia vieraileville keikkalaisille – tähdille
Fadumo Ali kutsuu keikkalaisia vieraileviksi tähdiksi ja toivoo, että työpaikoilla ymmärrettäisiin heidän merkityksellisyytensä ja kohdeltaisiin sen mukaan. Haluan toimia Hoiwassa päinvastoin ja brändätä arvokasta työtä tekevää hoiva-alaa. M Minulla on aina ollut tosi isot unelmat, Fadumo Ali sanoo. Olen nähnyt alan karun puolen työpaikoissa, joissa uusia ihmisiä ei perehdytetä tai edes tervehditä. Ei ole kenenkään etu karkottaa negatiivisella puheella tai huonolla kohtelulla työntekijöitä muihin töihin. Sanon yhteistyökumppaneille, että meidän kaikkien on toimittava reilusti. Kokemukset ovat opettaneet paljon ja samalla vahvistaneet minua, hän sanoo. Suurimmaksi osaksi työt sujuvat, vaikka resurssipula onkin totta. Hän ei ymmärtänyt, miksi alan ihmiset esittivät niin synkkää kuvaa, ja kysyy, kuinka kukaan haluaa alalle töihin tuollaisen mollaamisen jälkeen. Samaa hän perää myös työyhteisöiltä. Fadumo Ali on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja hankkinut käytännön kokemusta muun muassa vanhustenhuollossa, terveysasemalla ja lasten sairaanhoidossa keikkalaisena ja työsuhteessa. Fadumo Alia kiusasi suunnattomasti hoitajien palkkakiistan aikaan käyty keskustelu. Hoiwa välittää heille hyvän työntekijän, ja heidän tehtävänsä on huolehtia hänen reilusta kohtelustaan. Loppupeleissä kyse ei ole rakettitieteestä vaan hyvistä käytöstavoista, hän sanoo. Tämä voisi olla Fadumo Alin, henkilöstövuokrausyritys Hoiwan perustajan ja toimitusjohtajan motto. Yleisesti ottaen päinvastoin. Fadumo Ali peräänkuuluttaa erityisesti alan auktoriteeteilta reiluutta. KL1_6-11.indd 8 9.1.2023 15.55. Mutta heti perään sote-alan yrittäjä haluaa korjata ter-veydenhuollon julkista kuvaa. [ Hän ] 8 Kuntalehti 1 / 2023 Mitä vaikeampi työpaikka, sitä parempi opetus. Alalla työskentely ei ole hänestä niin kamalaa kuin mitä median kirjoitukset antaisivat ymmärtää
He tietävät parhaiten, mikä käytännössä toimii, mikä ei, hän korostaa. Vaikka Fadumo Ali haluaakin hoitajille reiluja palkkoja, hän pitää työvoimapulan ratkaisussa palkkakysymystä lopulta melko pienessä roolissa. Sovellusta selaamalla näkee, että keikkoja on parhaillaankin lukuisia, ja mukana on myös pikakeikka seuraavalle päivälle. Yritys ottaa avuksi myös eri kulttuurit tuntevia mentoreita, joita paraikaa rekrytoidaan. Sen sijaan yhteistyötä tiivistetään alan oppilaitosten ja erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Työtä tarjoava jättää sovellukseen toimeksiannon, ja työntekijä näkee reaaliaikaisesti, missä töitä on tarjolla. Kun opiskelijalla on tarpeeksi opintopisteitä kasassa ja suomen kurssit käyty, Hoiwan on tarkoitus alkaa järjestää keikkatyötä opintojen oheen. He arvostavat vapautta tehdä töitä vain silloin kun itse haluavat ja esimerkiksi päättää kesälomansa ajankohdasta itse. Työttömiä lähihoitajia ei ole meille ilmoittautunut. Fadumo Ali näyttää omalta puhelimeltaan, kuinka sovellusta käytetään ja minkä verran työtä on tarjolla. Jos heitä ei ole, ei ole myöskään palvelua. Höpsis! Ison neuvottelupöydän ääressä on hyvä istua, eikä tarvikkeiden purkamista odottavia pahvilaatikoita ole paria enempää. Eivätkä hierarkkisuus ja byrokratia paranna tilannetta. ROOLIT SELVIKSI Työvoimapulaan on löydettävä ratkaisu pikaisesti. Jos olisi, hälytyskellojen pitäisi hänen kohdallaan soida, Fadumo Ali huomauttaa. Tieto huonoista kokemuksista kuuluu kauas puskaradion lisäksi Hoiwan sovelluksen palauteosiossa. Fadumo Alin mielestä hoitajamitoitusta voisi keventää ja hoiva-avustajien roolia päivittäisessä avuntarpeessa kasvattaa. Kuntalehti 1 / 2023 9 . Tarkoitus on, että koulun antaman kieliopetuksen lisäksi saisimme opetuksen yhteyteen mukaan ylimääräisen suomen kielen kurssin. Hoiwan henkilöstö, kymmenkunta ihmistä, tekee suureksi osaksi etätöitä, mutta kokoontuu täällä toimistolla aina torstaisin. Fadumo Ali ei usko, että yötyön lisääntyminen on keikkalaisille ongelma, sillä osa ammattilaisista ei pane pahakseen parempien palkkioiden yötunteja. Hoiva-alan maineen kirkastaminen ei hänen mielestään ole vain palkkakysymys. Hän suunnitteli vielä jokin aika sitten tuovansa Suomeen työntekijöitä ulkomailta mutta luopui aikeesta. Mahtoiko hän palata takaisin kotimaahansa. Myös Fadumo Ali on huomannut, että huono johtaminen yhdistettynä henkilöstöpulaan on rankka paikka. Työnantajan pitää välittää työntekijöistä ja arvostaa heitä, kommunikoida heidän kanssaan. Koko organisaation ydin ovat kentällä olevat ihmiset. Suuri osa on koulutukseltaan lähihoitajia, joita tarvitaan erityisesti kotihoidossa. Sovelluksen kautta saatu keikka voi johtaa lopulta työntekijän vakinaistamiseen, mutta osa Hoiwan listoilla olevista haluaa pysyä keikkalaisina. Monen maahan muuttaneen työllistymisen esteenä on kieli. Hoiwan listoilla on yli 4 000 keikkalaista. Johtamisesta tai pikemminkin sen puutteesta on puhuttu paljon. SUOMEN OPETUSTA Työvoimapula näkyy ja tuntuu keikkalaisten työnvälityksessä. Ikävät kokemukset pyritään selvittämään nopeasti, koskivat ne sitten työnantajaa tai työntekijää. Fadumo Ali toivoo, että kun alan oppilaitoksissa nähdään maahanmuuttajien hyvät työllistymismahdollisuudet, ne rohkaistuvat ottamaan lisää opiskelijoita myös ulkomailta. Työntekijät on lisäksi otettava mukaan päätöksentekoon silloin, kun päätettävät asiat koskevat heitä. Pikakeikan palkkio maksetaan yleensä saman tien, muutoin palkkiot maksetaan kahdesti kuukaudessa. Ideana on, että alan opiskelija saisi opastusta samasta maasta aiemmin muuttaneelta, suomalaisen järjestelmän tuntevalta opastajalta. KEIKAT SOVELLUKSESSA Hoiwan tilat sijaitsevat Espoon Leppävaarassa toimistohotellissa. Se napataan nopeasti, tekijä toisin sanoen löytyi akuuttiin tarpeeseen. KL1_6-11.indd 9 9.1.2023 15.55. Hän ei osannut riittävästi suomea eikä työllistynyt, eikä myöskään päässyt tukemaan kotiväkeään. Fadumo Alin mieleen on jäänyt muutaman vuoden takaa kiinalainen, Laurea-ammattikorkeakoulusta valmistunut anestesiahoitaja. Sairaanhoitajien tuntipalkka on keskimäärin 25 euroa, ja sen lisäksi tulevat vuorolisät ja lomakorvaukset. Hoiwa on ottanut yhdeksi tehtäväkseen suomen kielen opetuksen tehostamisen. Hän huomauttaa, että lääkkeitä käsiteltäessä tilanne on toinen kuin esimerkiksi silloin, kun apua tarvitaan vaikkapa ruoanlämmitykseen tai sängystä nostamiseen. Sovellus näyttää myös palkkiot. Fadumo Ali empii, voiko niissä ottaa kuvia, sillä hänen mielestään suuri huone saattaa muistuttaa pikemminkin varastoa. Lähihoitajat tienaavat keskimäärin 18,20 euroa tunnilta plus 9 prosentin lomakorvauksen ja vuorolisät. Toivon, että työyhteisöissä ymmärrettäisiin, kuinka tärkeää jokaisen on tietää, millaiset asiat ovat kenenkin vastuulla ja mikä tarkalleen on keikkalaisen rooli. Sanon yhteistyökumppaneille, että meidän kaikkien on toimittava reilusti. Fadumo Alin mielestä viimeistään nyt pitäisi pystyä sopimaan, kuinka pitkää ja perusteellista koulutusta vaaditaan kaikilta kotihoidon työntekijöiltä. Mukana on paljon alan opiskelijoita sekä maahanmuuttajataustaisia hoiva-alan ammattilaisia. Sekin kertoo osaltaan, että työnteko alalla sujuu. Fadumo Ali sanoo, että kaikeksi onneksi kielteistä palautetta tulee melko harvoin. Hoitaja oli luvannut lähettää rahaa kotiväelleen Kiinaan heti, kun pääsisi tutkintonsa jälkeen töihin. Yötyön lisääntymisen taustalla on vuodenvaihteessa voimaan tullut kotiin annettavien palvelujen uusi lainsäädäntö, jolla pyritään varmistamaan muun muassa iäkkäiden tukipalvelut ja kotihoidon palvelut ympäri vuorokauden. Fadumo Ali ei tiedä, kuinka anestesiahoitajalla lopulta kävi
Hän on neljän lapsen yksinhuoltaja ja oli yritystä perustaessaan palkkatöissä terveysasemalla. KL1_6-11.indd 10 9.1.2023 15.55. Mediuutiset valitsi Fadumo Alin vuoden 2021 sadan terveydenhuollon vaikuttajan listalle, ja viime keväänä Espoon Yrittäjät palkitsi hänet vuoden yrittäjänä. Fadumo Ali on kuitenkin sitä mieltä, että alalla toimiminen, potilastyö, on ihanaa. Fadumo Ali oli nelivuotias, kun hän tuli vanhempineen Suomeen Somaliasta silloisen Neuvostoliiton kautta. En oikein osaa relata. Tehtävää riittää hoitajille, lääkäreille sekä alan yrittäjille. [ Hän ] 10 Kuntalehti 1 / 2023 Kirsi Riipinen Kuvat: Milka Alanen [ Kuka. Tuo aika oli tiukkaa, hän myöntää. Muitakin tunnustuksia on tullut. ] VELJET MUKANA Fadumo Ali perusti Hoiwan vuonna 2020. Hyvää rahoituskierrosta edelsi tieto liikevaihdon lähes kymmenkertaistumisesta 4,3 miljoonaan euroon. ”LASTEN KUSTANNUKSELLA” Hoiwan tahti on ollut hengästyttävä. Kertoisin heille myös, kuinka laaja koko sote-ala on. Pian nimittäin kävi selväksi, että sovelluksen kehittämistä varten tarvitaan oma tiiminsä, jota varten hän palkkasi insinööriksi opiskelleen veljensä. Hän toivoo, ettei negatiivisuudelle annettaisi enää sijaa, ei myöskään ilmapiirille, jonka takia ihmiset juoksevat karkuun. Ensimmäisestä yritykseen palkatusta veljestä saisi oman tarinansa, joka kertoisi suomalaisten asenteista. Sittemmin mukaan on tullut lisää sukua, kun kaikkiaan neljä veljeä tekee töitä Hoiwalle. Tai pikemminkin voisi sanoa, että erityisesti yrityksen perustaja kiinnostaa. Tilanne helpottui hieman, kun hän jätti palkkatyöt ja paneutui pelkästään yritykseensä. Yrityksen asiat ovat nytkin mielessä päällimmäisenä, mutta tilannetta helpottaa perheen tilanne. Loma-aikaankin etsin itselleni jonkun projektin. Hänen lisäkseen yrityksessä oli alussa töissä sovellusta kehittämässä bangladeshiläinen koodari. Yrityksen asioita ehti hoitaa ennen lasten heräämistä aamuviidestä alkaen ja illalla näiden mentyä nukkumaan. Hän ei myöskään kaipaa erityistä vapaaaikaa, sillä pitää yrityksen asioita myös harrastuksenaan. Fadumo Alin mielestä etätyömahdollisuus on helpottanut yrittäjyyden ja yksinhuoltajuuden yhdistämistä. Kertoisin myös, kuinka monet alalla töitä tekevät ovat hyvin tyytyväisiä uravalintaansa. Uutisia saataneen jatkossakin. • Fadumo Ali • Syntynyt Mogadishussa Somaliassa vuonna 1986 • Koulutus terveydenhoitajan tutkinto Metropolia Ammattikorkeakoulusta • Ennen yrittäjyyttä töissä mm. Elokuussa uutisoitiin, kuinka Hoiwa on kerännyt kahden miljoonan euron rahoituksen. Muovista hoitokättä tarvitaan pistoksen näytössä. Jos omat lapset kertoisivat haluavansa alalle töihin, hän sanoisi, että siitä vain. Hoiwa on parivuotisen historiansa aikana herättänyt runsaasti huomiota. Joku voisi sanoa, että onpa tylsä elämä, kun se on vain työntekoa. Sittemmin hän on muuttanut Saksaan ja tekee sieltä etänä Hoiwan työt. vanhustenhuollossa, terveysasemalla ja lasten sairaanhoidossa • Perheessä 15-, 14-, 8ja 6-vuotiaat lapset • Harrastaa yrityksen asioita, pyrkii käymään kuntosalilla Fadumo Ali teettää tarvittaessa lääkehoitolupaa varten näyttökokeen. Lapsista kolme on väliaikaisesti mummin luona Somalimaassa ja kotona on ainoastaan 15-vuotias esikoinen. Veljensä palkanneesta siskosta sen sijaan on hyvää kyytiä tulossa erityisesti maahanmuuttajien esikuva. Fadumo Ali myöntää suoraan, ettei tähänastinen menestys ole tullut ilmaiseksi vaan se on tehty lasten kustannuksella. Yrityksen perustaja suunnittelee Hoiwan laajentamista kansainvälisille markkinoille ja ehkä myös pörssiin hakeutumista. Viikonloppuisin apuun tulivat hänen äitinsä ja enonsa. Hän ei nimittäin saanut opiskeluaikoinaan Suomesta työharjoittelupaikkaa, minkä vuoksi hän oli kaksi kesää töissä Yhdysvalloissa opettamassa koodausta
Kun ihmisten halutaan oppivan uusia digitaitoja, on luotava ympäristö, joka aidosti kannustaa uuden oppimiseen. DIGIOSAAMISESTA ja digituen tarpeesta tarvitaan aiempaa kokonaisvaltaisempaa tietoa. On myös muistettava, että kaikki eivät kykene käyttämään digilaitteita. Digirohkeus tarkoittaa uskallusta kokeilla ja ottaa käyttöön uusia tai päivittyneitä digitaalisia laitteita ja palveluita tai kehittyä niiden käytössä. Täysin itsenäisiä digin käyttäjiä on kuitenkin vain 59 prosenttia. Myös työelämässä digitaitovaatimukset muuttuvat nopeasti. Heistä lähes kaikki uskovat taitojensa riittävän. Vähintään digitaaliset perustaidot on 79 prosentilla suomalaisista. Yli puolet suomalaisista on täysin itsenäisiä Minna Piirainen Kirjoittaja on digituen johtava asiantuntija Digija väestötietovirastossa. Työelämän digitaidot opitaan yleensä työssä. Pohjimmiltaan kyse on uskalluksesta kohdata digitalisoituva arki ja työelämä. Yksi tulevaisuuden tärkeistä taidoista on digirohkeus. Näin kokeilemiselle ja oppimiselle tarjoutuu tilaisuus. Jos kokeilu ja epäonnistuminen on sallittua, se kannattaa tuoda avoimesti ja kannustavasti esiin. Raportin mukaan digilaitteiden tuomat hyödyt motivoivat kehittämään omia digitaitoja. Samalla yli kolmannes tarvitsee säännöllisesti apua digilaitteiden käytössä. Lisäksi tarvitaan kykyä omaksua uutta ja soveltaa jo oppimaansa uusissa tilanteissa. Digirohkeus on tulevaisuuden digitaito Kun ihmisten halutaan oppivan uusia digitaitoja, on luotava ympäristö, joka aidosti kannustaa uuden oppimiseen. Uusia digitaalisia välineitä opetellaan käyttämään ja käytetään silloin, kun ne helpottavat arkea. Hyötyjen ajatteleminen motivoi aivan erityisesti niitä, jotka tarvitsevat tukea uusien digitaitojen opetteluun. KOSKA teknologia muuttuu jatkuvasti, myös taitoja täytyy jatkuvasti kehittää. Jopa 18 prosentilla suomalaisista on matalat tai sitäkin heikommat digitaidot. Jos taas epäonnistumisen riskiä ei voi ottaa, on järjestettävä olosuhteet opiskelulle siten, että pelko epäonnistumisesta ei estä oppimista. Onko meillä riittävästi tilaa olla epävarmoja ja osaamattomia digitaalisessa maailmassa. Digirohkeus on ympäristön, laitteiden ja ihmisen summa. Kuntalehti 1 / 2023 11 [ Kolumni ] Y hteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia, ja se rakentuu olettamukselle, että me kaikki osaamme hoitaa asiamme digitaalisesti. Suomalaisten digiosaaminen on raportin mukaan Euroopan huippua. Heille on oltava tarjolla vaihtoehtoisia palveluita tai luotettavaa digiapua. Tarvittaessa vaikkapa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat voi hoitaa kasvokkain asioimalla, mutta asettaako digitaitojen puute meidät eriarvoiseen asemaan. Syynä voi olla esimerkiksi joku sairaus tai vamma. Itsevarmimpia ovat 25–44-vuotiaat. • KL1_6-11.indd 11 9.1.2023 15.55. Digirohkeudessa ei ole kyse siitä, ettei epävarmuutta, pelkoja tai huolia olisi, vaan siitä, että ne kyetään lopulta voittamaan. Kuva: Digija väestötietovirasto digikäyttäjiä, jotka kykenevät myös ongelmien ratkaisuun ja muiden neuvomiseen. Kukaan ei ole vain joko digirohkea tai digipelokas. Tietty joukko ihmisiä (37 prosenttia) on lähtökohtaisesti kiinnostunut digi-ilmiöistä ja niiden opettelusta, mutta valtaosa (53 prosenttia) suomalaisista motivoituu uusien digitaitojen opetteluun niiden tuomien hyötyjen vuoksi. Rohkeus opetella uusia taitoja ja ottaa käyttöön uusia palveluita onkin välttämätön edellytys sille, että digitaidot säilyvät. Valtaosa suomalaisista uskoo, että omat digitaidot riittävät myös viiden vuoden päästä. Tähän tarpeeseen vastaa Digija väestötietoviraston joulukuussa ensimmäistä kertaa julkaistu Digitaitoraportti. Vaikka ihminen olisi vapaa-ajallaan hyvinkin digiosaava, voi työelämään siirtyminen olla vaikeaa, jos ei ole oppinut käyttämään työelämässä vaadittuja perusohjelmistoja. 85 prosenttia uskoo pysyvänsä viiden vuoden päästäkin vähintään melko hyvin digitaalisen kehityksen kelkassa
Vaakunan halstari on Lohjan keskiaikaisen harmaakivikirkon suojeluspyhimyksen Pyhän Laurentinuksen tunnus. Kesämaisema harjultakin on alle 40 senttiä leveä ja sitäkin vähemmän korkea. Oikaisu K UNTALEHDEN numerossa 12/2022 sivulla 36 julkaistussa Maakuntien tilakeskuksen Kuntalehdelle toimittamassa taulukossa hyvinvointialueiden toimitilatilanteesta oli virheitä Länsi-Uusimaan, Lapin, PäijätHämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, PohjoisKarjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja PohjoisSavon luvuissa. • Katja Martelius LOHJAN kaupungin vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Pääsääntöisesti Lohjan kaupungin Kuva: Lohjan Museo taidekokoelma on sijoitettu kaupungin eri toimipisteisiin. Sen sijaan kuusi muuta Favorinin teosta ovat kyllä nähtävissä Lohjan Museossa. KL1_12-15.indd 12 9.1.2023 15.59. Hän opiskeli 1870-luvulla Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja sittemmin Tukholmassa ja Pariisissa, jolloin kävi samassa yhteydessä myös maalausja valokuvausmatkalla tuolloin niin muodikkaassa Bretagnessa. Juuri nyt taidekokoelmaa ei kuitenkaan aktiivisesti kartuteta, sillä taidehankintoihin ei ole osoitettu määrärahoja. Teoksessa nähdään Lohjanjärvi puiden latvojen yli katsottuna ja kesäaamun valossa. Pähkinätertut symboloivat seudun runsasta kasvillisuutta. KEN toivoo Lohjalla ollessaan näkevänsä Favorinin heleän kesämaiseman, joutuu juuri nyt pettymään, sillä Juvonen-Eskola kertoo, että teos on parhaillaan levossa. ] LOHJAN Museon johtaja Annamari Juvonen-Eskola valitsee Kuntalehdelle kaupungin 920 taideteoksen kokoelmasta aarteen. Hän sai surmansa traagisen tulipalon seurauksena 1920-luvun taitteessa. Järvenpinta on kuin vaaleansinistä samettia, heleällä taivaalla purjehtii pilvien jono. Lohjan kokoelman seitsemästä Favorinin teoksesta juuri Kesämaisema harjulta on Juvonen-Eskolan valinta, sillä onhan siihen kuvattu Lohjan tunnusmerkit, harju ja järvi. Favorin on Suomen kultakauden taiteilijoista vieläkin niitä vähemmän tunnettuja. Lohjalle Favorin muutti vuonna 1906 sisartensa kanssa ja rakennutti Rantamäkeen Hasselbackan huvilan. Se otettiin käyttöön Lohjan maalaiskunnassa vuonna 1951 ja vahvistettiin Lohjan kaupungin tunnukseksi kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1997. Tilakeskuksen mukaan virheet ovat tulleet tietoja tallennettaessa. Vaikka aiheet olivat suuria, teokset olivat usein muodoltaan miniatyyrejä. Taulukko oli lokakuulta. Kokoelma on laajentunut huomattavasti kuntaliitosten myötä, ja se sisältää enimmäkseen öljyja akvarellimaalauksia, tussitöitä ja grafiikkaa. [ Mikä vaakuna. Se on taidemaalari, valokuvaaja Ellen Favorinin (1853–1919) öljyvärimaalaus Kesämaisema harjulta, joka on ajoitettu 1910-luvulle. Pahoittelemme virheitä. Joukossa on sekä tunnettujen taiteilijoiden että harrastelijoiden teoksia, JuvonenEskola kertoo. 12 Kuntalehti 1 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Tammikuun alun tiedot on julkaistu osoitteessa https://www.maakuntien tilakeskus.fi/ hyvinvointialueiden-kohteet-modulotilatieto-palvelussa-1-23/. Samalla paloi suuri määrä Favorinin teoksia. Jos ei ole järveä, niin vähintäänkin puro. ELLEN Favorin tunnetaan maisemistaan, joissa yleensä esiintyy vesiaihe, kertoo Juvonen-Eskola. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluittain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu”. Lohjanjärvi Lohja: Kesämaisema harjulta inspiroi Favorinia, ja hän kuvasi sitä useasti töissään
Alue on niin huikea. Meidän roolimme on se, että mahdollistamme sen. Onko teillä jo arviota, kuinka paljon asukasmäärä mahdollisesti kasvaisi, jos tehdas tulee. Eihän minun roolini mikään merkittävä tässä ole. Varmaahan hankkeen toteutuminen ei vielä ole, mutta miten kunnan pitää valmistautua mahdolliseen tuotantolaitokseen. Jos menee 20 vuotta ajassa taakse päin, väkimäärä oli silloin suunnilleen sama kuin nyt. Kuntapalveluihin vaikuttaa etenkin se, millaista muuttajien määrää me odotamme tänne. Eiväthän kaikki ihmiset Inkooseen asetu, vaan tämä tulee koskettamaan koko aluetta positiivisella tavalla. Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman vastaa puhelimeen. Nyt se tuli julki ennen aikojaan. Kaksi viimeistä vuotta on ollut plussalla. Meillä oli ihan selkeä suunnitelma, että 18. Onhan tätä työstettykin aika pitkään tässä. Millaisia askelia nyt odotetaan. Milloin itse kuulit suunnitelmasta ensimmäisen kerran. tammikuuta. Kyllä tämä pitää suunnitella paikallisten toimijoiden ja päättäjien kanssa. Olen tavannut heitä ensimmäisen kerran kesäkuussa. Kuntalehti 1 / 2023 13 [ Pystytkö puhumaan ] [ Tape ] Pieni Inkoon kunta Länsi-Uudellamaalla rävähti uutisiin tässä kuussa, kun norjalainen yhtiö Blastr Green Steel kertoi tutkivansa, voisiko se perustaa Inkooseen fossiilivapaata terästä valmistavan tuotantolaitoksen. Oletko itse ollut valmistelemassa asiaa. Milloin sen piti tulla julki. Sitä ennen oli pientä laskua ehkä kymmenisen vuotta. Me valmistaudumme siihen kaavoituksen, infrastruktuurin ja muun suunnittelun osalta. Tämä on kansallinen ja varsinkin alueellinen asia. Pystytkö puhumaan. Kyllä. Jos Blastr päätyy tekemään tehtaan Inkooseen, sen on arveltu tuovan töitä yli tuhannelle ihmiselle. Hehän näitä neuvotteluja ovat käyneet. • Martta Nieminen KL1_12-15.indd 13 9.1.2023 15.59. Tuemme heitä kaavoitukseen ja muihin viranomaisasioihin liittyvissä asioissa. Sehän riippuu siitä, kuinka paljon meillä on resursseja ja halua lähteä kasvamaan. Kaavaprosessi on käynnissä. Miten asukasmäärä on kehittynyt. Toivon mukaan se saadaan hyväksyttyä tämän vuoden aikana. Yhteistyössä valtiovallan kanssa pitää saada esimerkiksi pääväyliä parannettua. Tehtaan sijaintipaikaksi on kaavailtu entisen Inkoon voimalaitoksen aluetta. En lähde sitä spekuloimaan, koska jos se toteutuu tuossa mittakaavassa, potentiaalia on paljon. Inkoo mainostaa itseään iloisena Inkoona. Olemme jo ottaneet etunojaa näissä asioissa, koska tiesimme, että jotain merkittävää sille alueelle tulee jossain vaiheessa. Kyllä. Väkimäärä nousi vähän Nurmijärvi-ilmiön yhteydessä. Inkoossa on nyt runsaat 5 000 asukasta. Kyllä tässä tekemistä tulee riittämään. Taidatte olla siellä nyt entistäkin iloisempia. Toki olen jossakin ollut mukana, mutta Fortum on keskeinen tekijä. Me teemme yhteistyötä lähinnä Fortumin kanssa, joka on alueen maanomistaja. Nyt keskustelu siitä, mitkä meidän tavoitteemme tulevat olemaan ja millaista kehitystä toivomme, on julkista. Vuoropuhelua ei ole voinut käydä, koska tämä ei ole ollut julkista. Sekään ei ole kestävää, että kerralla tulisi hirveästi ihmisiä
Raportti on ladattavissa verkosta. Kuntien osuus tasausmaksusta jaetaan kuntien kesken niiden verorahoituksen suhteessa ja hyvinvointialueiden osuus jaetaan niiden valtionrahoituksen suhteessa. Ihmisten kokeman hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ovat yhteisöt, kuten koulut, naapurustot, työpaikat, urheiluseurat ja vapaa-ajan yhdistykset. Tutkimusten mukaan 80 vuotta täyttäneet ovat aktiivisia äänestäjiä. Yksittäisen kunnan tasausmaksu riippuu siitä, kuinka suuret kunnan verotulot ja valtionosuudet ovat suhteessa kaikkien kuntien verotuloihin ja valtionosuuksiin. Yksinkertaisesti ihmiset kaipaavat toistensa seuraa ja hyväksyntää. Oleellisin muutos on, että eläkemenoperusteinen maksu poistui ja tilalle tuli uusi tasausmaksu. Siinä käsitellään Maailman onnellisuusraporttia (Word Happiness Report), joka on listannut Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi viisi kertaa peräkkäin vuosina 2018–2022. Tänä vuonna kokonaismaksutaso alenee viime vuodesta 0,5 prosenttiyksiköllä 27,4 prosenttiin. • Merja Ojansivu Anna Rajavuori (toim.), Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022. Se jaetaan viime vuonna toteutuneiden palkkasummien suhteessa. Uuden tasausmaksun vaikutus kuntiin voi vaihdella vanhaan eläkemenoperusteiseen maksuun verrattuna. Entä olisiko ihminen täysin onnellinen, jos kaikki yhteiskunnallinen eriarvoisuus loistaisi poissaolollaan. Vanhuus ei ole sairaus. Työttömyys vähentää elämääntyytyväisyyttä, mutta onnelliseksi itsensä kokevien osuus on kasvanut viime vuosina myös työttömien parissa. Siitä noin 55 prosenttia kohdistuu hyvinvointialueille ja 45 prosenttia kunnille. Tehdään iästä numero – nollatoleranssi ikäsyrjintään Digiosallisuus turvattava Henkilökohtainen asiointimahdollisuus on ehdottomasti turvattava edelleen samoin kuin puhelinneuvonta ja kirjallisten ohjeiden, esitteiden ja lomakkeiden saatavuus ja saavutettavuus. Vanhimmat ikäluokat ovat voimavara, ja heidän merkityksenä yhteiskunnallemme on suuri. Raportissa laaja tutkijajoukko analysoi keinoja eriarvoisuuden poistamiseksi muun muassa pääomatuloja varallisuusverotuksesta, hyvinvointipalveluiden saatavuudesta ja työmarkkinoilta, jotka ovat edelleen hyvin jakautuneet miesten ja naisten aloihin. Iäkkäät ihmiset tarvitsevat ennen kaikkea hyviä ja lämminhenkisiä kohtaamisia. Tasausmaksulla kerätään tänä vuonna 68 miljoonaa euroa vähemmän kuin eläkemenoperusteisen maksun aikana viime vuonna. Tutkijat vahvistavat tunnetun totuuden, ettei raha pelkästään tee onnelliseksi. Maksut perustuvat arvioon. Hänen mukaansa ei voi myöskään arvioida, minkä tyyppisten kuntien maksu vaikkapa laskee. Lakiin perustuva tasausmaksu korvaa vanhan eläkemenoperusteisen maksun. Eläkeikäisten osuus verotulosta on 20 prosenttia. Se saadaan aikaan määrätietoisella suunnitelmalla ja poliittisten päättäjien yhteisellä sitoutumisella Ikäohjelman läpivientiin. Kunnille lasketaan mukaan myös valtionosuudet. Jopa 81 prosenttia heistä äänestää kuntaja eduskuntavaaleissa. Korona-ajan eristyksen purkautuminen viimeistään kirkasti yhteisöjen merkityksen ihmisten hyvinvoinnille ja onnellisuudelle. Kyberturvallisuuden osaaminen on tärkeää saada kaikenikäisten ulottuville. Sen sijaan tutkimus osoittaa, että onnellisuuden ja elämääntyytyväisyyden kannalta olennaista on tulojen ja menojen tasapaino. 14 Kuntalehti 1 / 2023 [ Kirja ] SUOMALAINEN eriarvoisuus näyttää globaalista näkövinkkelistä melko hienosyiseltä ongelmalta. Mahdollisuus saada digitukea on kytkettävä kaikkien julkisten digipalveluiden yhteyteen. Mielenkiintoinen on tutkijoiden esiin nostama tavoite saada naisvaltaisille hoiva-aloille lisää miehiä. Ikäsyrjinnän elementit on purettava ja säädöksiä tulee tarkastella ikäsilmälasien läpi. Ikäsyrjinnän elementit purettava Pitkäikäisyys on yhteiskuntamme hieno saavutus. Tätä on tutkijoiden vaikea selittää. Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola muistuttaa, että tasausmaksua kerätään sen takia, että pitkän aikavälin eläkemeno saadaan katettua. Henkilöstökin on naisvaltaisuuden takia pitkäikäistä, hän sanoo. Jälkimmäiseen vaikuttaa työnantajan työkyvyttömyysriski. Asenteissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Työansiopohjainen eläkemaksu on 23,5 prosenttia, työkyvyttömyyseläkemaksun keskimääräinen maksuprosentti 0,9 prosenttia ja työkyvyttömyysriskikertoimen yläraja 5,5 prosenttia. Keva on lähettänyt nyt tammikuussa laskut tasausmaksusta tammi-marraskuulle. Eriarvoisuutta poistamassa HYVINVOINTIALUEIDEN aloitus vuodenvaihteessa muutti eläkemaksujen rakennetta myös kuntatyönantajilla. Martta Nieminen [ Eläkemaksut ] Kevan eläkemaksujen rakenne muuttui ja maksut alenivat ILMOITUS ILMOITUS Suomi ikääntymisen mallimaaksi Suomi on maailman nopeimmin ikääntyviä maita, mutta meillä on edellytykset nousta hyvän ikääntymisen mallimaaksi. Näiden osien päälle kunnille ja hyvinvointialueille tulee vielä uusi tasausmaksu, jonka määrä ei riipu työnantajan maksamista palkoista, vaan se lasketaan könttäsummana kullekin työnantajalle. Yksittäisillä kunnilla maksu voi joko nousta tai laskea. Huomiota tulisi kiinnittää myös omaehtoiseen vanhuuteen varautumiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, geriatriseen kuntoutukseen ja kotihoidon resurssointiin Tervetuloa rakentamaan kanssamme ikäystävällistä Suomea! Tehdään iästä numero! #IästäNumero Lue lisää ja tilaa uutiskirje vanheneminen.fi Iäkkäitä ihmisiä on kuultava Ikääntyvä ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija ja hänen tahtoaan on kuultava palveluita suunniteltaessa. Pelkkä palkkaperusteinen maksu ei yksin siihen riittäisi muun muassa siksi, että kuntapuolellahan oli ennen parempia eläkekarttumia, joita maksetaan vielä pitkään. Anna Rajavuoren toimittaman ja Kalevi-Sorsa säätiön julkaiseman raportin Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 antama kuva ei ole kovin ruma. Kevan maksurakenne toimii nyt niin, että siinä on keskimääräinen TyEL-tasoinen palkkaperusteinen maksu, joka koostuu kaikille samansuuruisesta ansioperusteisesta maksusta ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyysmaksusta. Kalevi Sorsa -säätiö 2022. vtkl_ilmo_1_23.indd 1 5.1.2023 11.53 KL1_12-15.indd 14 9.1.2023 15.59. Vaan lukija ihmettelee, miten siinä voitaisiin onnistua, kun naisetkin näyttävät kaikkoavan hoivakodeista, varhaiskasvatuksesta ja terveydenhoidosta. Määräytymisperusteet ovat niin erilaiset kuin ennen, että mitään yleispätevää ei voi sanoa, Rahkola sanoo. Samaan aikaan kun haluaisimme yksilöinä elää pitkään, puhumme vanhoista ihmisistä yhteiskunnan taakkana ja kestävyysvajeena. Kuntien maksusumma yhteensä kuitenkin pienenee entisestään. Eläkemenoperusteinen maksuhan riippui siitä, kuinka paljon kunnassa oli kertynyt parempia karttumia ennen vuotta 2005. Syksyllä summat tarkistetaan ja huomioidaan joulukuun laskutuksessa. Vastaukset löytyvät mielestäni raportin luvusta, jossa tutkijat kirjoittavat koetusta hyvinvoinnista. TÄNÄ vuonna tasausmaksun kokonaismäärä on 645 miljoonaa euroa, joka on noin 3,5 prosenttia palkkasummasta
Tehdään iästä numero – nollatoleranssi ikäsyrjintään Digiosallisuus turvattava Henkilökohtainen asiointimahdollisuus on ehdottomasti turvattava edelleen samoin kuin puhelinneuvonta ja kirjallisten ohjeiden, esitteiden ja lomakkeiden saatavuus ja saavutettavuus. Tutkimusten mukaan 80 vuotta täyttäneet ovat aktiivisia äänestäjiä. Jopa 81 prosenttia heistä äänestää kuntaja eduskuntavaaleissa. Huomiota tulisi kiinnittää myös omaehtoiseen vanhuuteen varautumiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, geriatriseen kuntoutukseen ja kotihoidon resurssointiin Tervetuloa rakentamaan kanssamme ikäystävällistä Suomea! Tehdään iästä numero! #IästäNumero Lue lisää ja tilaa uutiskirje vanheneminen.fi Iäkkäitä ihmisiä on kuultava Ikääntyvä ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija ja hänen tahtoaan on kuultava palveluita suunniteltaessa. Vanhimmat ikäluokat ovat voimavara, ja heidän merkityksenä yhteiskunnallemme on suuri. Se saadaan aikaan määrätietoisella suunnitelmalla ja poliittisten päättäjien yhteisellä sitoutumisella Ikäohjelman läpivientiin. Ikäsyrjinnän elementit purettava Pitkäikäisyys on yhteiskuntamme hieno saavutus. Mahdollisuus saada digitukea on kytkettävä kaikkien julkisten digipalveluiden yhteyteen. Ikäsyrjinnän elementit on purettava ja säädöksiä tulee tarkastella ikäsilmälasien läpi. Kyberturvallisuuden osaaminen on tärkeää saada kaikenikäisten ulottuville. Asenteissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Eläkeikäisten osuus verotulosta on 20 prosenttia. Iäkkäät ihmiset tarvitsevat ennen kaikkea hyviä ja lämminhenkisiä kohtaamisia. Samaan aikaan kun haluaisimme yksilöinä elää pitkään, puhumme vanhoista ihmisistä yhteiskunnan taakkana ja kestävyysvajeena. Vanhuus ei ole sairaus. ILMOITUS ILMOITUS Suomi ikääntymisen mallimaaksi Suomi on maailman nopeimmin ikääntyviä maita, mutta meillä on edellytykset nousta hyvän ikääntymisen mallimaaksi. vtkl_ilmo_1_23.indd 1 5.1.2023 11.53 KL1_12-15.indd 15 9.1.2023 15.59
KL1_16-33.indd 16 9.1.2023 15.51. PäijätHämeen, PohjoisKarjalan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilta todetaan, että työvoimapula on nyt pahempi kuin rahapula. 16 Kuntalehti 1 / 2023 [ Sote ] RAHAAKIN ISOMPI PULA Pula koulutetusta työvoimasta jarruttaa vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden toimintaa
RAHAAKIN ISOMPI PULA Farmaseutti Kati Järvisalo (vas.) ja sairaanhoitaja Sanna Klang valmistelevat lääkekiertoa PäijätHämeen keskussairaalan sisätautiosaston lääkehuoneessa. Kuntalehti 1 / 2023 17 . KL1_16-33.indd 17 9.1.2023 15.51
Sirja Minkovitsch on huomannut, että jos töissä on paljon keikkalaisia, potilaiden hoitoaika voi venyä, koska heillä ei ole kokemuksen kautta kerättyä tietoa, jota hyödyntää potilaan toipumisen edistämiseen. Pahin pula on hoitohenkilöstöstä, kuten lähija sairaanhoitajista sekä tiettyjen erikoisalojen lääkäreistä. KEIKKATYÖN PULMAT Varsinais-Suomen hyvinvointialueen konsernipalvelujohtajan Laura Sauraman mukaan KL1_16-33.indd 18 9.1.2023 15.51. Vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt Päijät-Hämeessä kaiken aikaa ja iso osa toiminnoista on jo pitkään ollut ulkoistettuna yksityisille palveluntuottajille. [ Sote ] 18 Kuntalehti 1 / 2023 P äijät-Hämeen keskussairaalan gastrokirurgisen osaston tilat hohtavat uutuuttaan. Gastrokirurgisella osastolla on jatkuvasti potilaita ylipaikoilla, ja työvoimapulan vuoksi osastolla tehdään paljon ylitöitä. Esimerkiksi laitoshoidon mitoitus vaikuttaa siten, että hoitajat vähenevät kotihoidosta. Olemme käyttäneet rekrytointilisiä lääkäreille, päivystyksen henkilöstölle ja sosiaalityöntekijöille tilanteissa, joissa on ollut pakko purkaa jonoja tai muutoin saada ammattilainen töihin. Meillä työntekijöillä on jatkuva epävarmuus, saadaanko työvuoroon riittävästi osaavia tekijöitä ja se lisää painetta ottaa vastaan lisätöitä, Ståhl kertoo. Työpaikoilla on entistä enemmän vaihtuvia työkavereita, ja kun uusi ihminen tulee työyhteisöön, perehdyttämiseen menee aikaa enemmän. Kilpailu työvoimasta on johtanut yksityisten hoivayritysten hintojen korotuksiin, sillä vuokrafirmat maksavat lääkäreille ja hoitajille parempaa palkkaa kuin julkinen työnantaja. Pirskanen on huomannut saman seikan kuin Päijät-Hämeen keskussairaalassa haastatellut hoitajat. Pirskasen mukaan pienten paikkakuntien kotihoidossa tilanne on kriisiytymässä, sillä monet hoitajat ovat ikääntymässä ja työmarkkinoille tuleva ikäluokka on kovin pieni. Hoivapuolen työvoimapulaa paikkaamaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle koulutetaan parhaillaan oppisopimuksilla ensimmäiset neljäkymmentä hoitoalan ammattilaista Singaporesta ja Myanmarista. Virolainen toteaa, että pulaa on kaikista muistakin henkilöstöryhmistä, joilla hyvinvointialuetta pyöritetään. On vaaleaa puuta, tyylikkäitä kalusteita ja suurista ikkunoista avautuva metsämaisema. Ei sen pitänyt olla kenellekään yllätys, ettei mistään tule kerralla tuhansia ihmisiä lisää tekemään näitä töitä. Mitoituksella syntyy vääränlaisia kannusteita meidän toimintaamme, Virolainen harmittelee. PALVELUT KESKITTYVÄT Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle voitaisiin palkata heti kymmeniä virkalääkäreitä sekä useita sosiaalityöntekijöitä, satoja sairaanhoitajia ja lähihoitajia – jos heitä olisi. HOUKUTTIMIA POHDITAAN Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen toteaa ykskantaan, että alueen työvoimatilanne on huono. Syrjäseutujen työvoimatilannetta on helpotettu muun muassa tarjoamalla vuokra-auto työmatkaan ja oikeus sisällyttää työmatka työaikaan. Työvoiman saatavuus on rahaakin isompi ongelma myös Pohjois-Karjalassa. Hoitajapulan vuoksi Päijät-Hämeessä on suljettu noin sata hoivapaikkaa. Virolaisen mukaan hyvinvointialueelle laaditaan parhaillaan henkilöstöohjelmaa, jonka tarkoituksena on lisätä hoitotyön vetoja pitovoimaa. Teemme molemmat vapaaehtoisesti paljon ylitöitä. Sairaalan uudisrakennuksessa sijaitsevalla osastolla on 29 potilaspaikkaa, joista 17 on käytössä. Vakituisen työpaikan vetovoima on selkeästi vähentynyt. Minkovitsch ja Ståhl tunnustautuvat työnarkomaaneiksi. Palkkaan nähden liian iso työkuorma, Minkovitsch toteaa. Se on ollut osin tarkoituksellista, mutta olemme joutuneet turvautumaan ostopalveluihin aiempaa enemmän. Nyt tapahtuu kaiken aikaa vuotoa muille aloille. Myös keskussairaalan potilaspaikkoja on jouduttu vähentämään hoitajapulan vuoksi. Pohjois-Karjalassa on suljettu 150 hoivapaikkaa yksityisissä hoivapalveluyrityksissä ja kymmeniä julkisella puolella, kun henkilömitoitukseen ei päästä. Pohjois-Karjala houkuttelee lääkäreitä Lääkäri 2.0 -ohjelmalla. Harvaan asutussa Pohjois-Karjalassa mitoitukset merkitsevät Pirskasen mukaan myös palveluiden vahvaa siirtymistä niihin keskuksiin, minne saadaan työntekijöitä. Pirskanen toivoo, että lakien vaikuttavuusarviot tehtäisiin tarkasti. Kun pelkoa työn loppumisesta ei ole, työntekijät menevät vuokratyöfirmaan, jossa on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työvuoroihin. Virolaisen mukaan sote-alalle koulutettu henkilöstö pitäisi saada tekemään sitä työtä, johon heidät on koulutettu. Sote-työn houkuttavuus on vähentynyt koko ajan, ja olisi pitänyt kiinnittää huomiota asioihin, jotka ovat huonon maineen takana. Virolainen toivoo, että mitoituksesta luovuttaisiin kokonaan, koska se haittaa sotetoimintaa monella tavoin. Pitkän työkokemuksen omaavia vakinaisessa työsuhteessa olevia syväosaajia ei vuokratyöllä voi korvata. Strategiajohtaja Ilkka Pirskasen mukaan rekrytoinneilla voitaisiin korvata kallista ostopalvelulääkäritoimintaa sekä vuokratyövoimafirmojen ja sijaisten käyttöä. Hoitajapulan vuoksi osastolla työskentelee usein myös keikkalaisia yksityisen vuokrafirman kautta. Ohjelmalla tuetaan lääkärin urapolkua ja mahdollistetaan opiskelua työn ohessa. Pohdimme henkilöstön luontaisetuuksia, hoitotyöntekijöiden urapolkumalleja, reilua johtamista ja panostuksia työssä jaksamiseen. Virolaisen mukaan hoitoalan työvoimapulaan olisi pitänyt puuttua paljon aikaisemmin. Kun päätöstä 0,7:stä tehtiin, julkisessa keskustelussa ei puhuttu siitä, kuinka paljon mitoituksen tiukennus keskittää palveluita. Sairaanhoitajat Kristiina Ståhl, 30, ja Sirja Minkovitsch, 39, hengähtävät hetkeksi osaston päivähuoneeseen pohtimaan, mistä hoitajapula johtuu. Potilaita kyllä riittäisi, mutta hoitajapulan vuoksi kaikkia paikkoja ei pystytä pitämään auki. Heti voitaisiin palkata noin 500 hoitajaa lisää sekä julkiselle puolelle että hoivayrityksiin
Turussa tarvittaisiin kipeästi lähihoitajia vanhusten hoivatyöhön. Vuokratyövoiman käytön vähentäminen on iso strateginen tavoitteemme. Kun päätöstä 0,7:stä tehtiin, julkisessa keskustelussa ei puhuttu siitä, kuinka paljon mitoituksen tiukennus keskittää palveluita. Etenkin ikääntyneiden hoitotyön osaajista on huutava pula, samoin sairaanhoitajista. Siksi meidän on oltava vetävämpi ja pitävämpi työnantaja kuin yksityiset, Saurama painottaa. Toisaalta Saurama veikkaa kilpailun yksityisen ja julkisen sektorin välillä kiristyvän ja vuokratyövoiman käytön lisääntyvän. alueella on yli 500 avointa työpaikkaa. Sauraman mukaan hyvinvointialueella voi alkuvaiheessa tulla kitkaa keikkatyöntekijöiden käytössä. Kuntalehti 1 / 2023 19 . KL1_16-33.indd 19 9.1.2023 15.51. Paikkaamme tilannetta koko ajan henkilöstövuokrauksella. Kriittisin tilanne on ikääntyneiden palveluissa sekä sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa. Saurama uskoo, ettei julkinen työnantaja kilpaile työvoimasta palkalla, vaan hyvällä työilmapiirillä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle valmistellaan henkilöstöetuuksia osana työnLähihoitaja Kristiina Ståhl lähtee mittaustornin kanssa kierrokselle sisätautiosaston potilashuoneisiin. Keikkatyöntekijät ovat sukkuloineet alueen 34 kunnassa, ja nyt kun olemme yksi työnantaja, ylitöiden valvonta voi rajoittaa keikkalaisten käyttöä
Ståhl sanoo nauttivansa työstään ja pärjäävänsä hyvin. Rakastan työtäni, vaikka onhan tässä hirveä vastuu ja paine. [ Sote ] 20 Kuntalehti 1 / 2023 Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko Ammatit, joissa on kevään 2022 arvioinnin mukaan yleisimmin pulaa työvoimasta ja joissa on työvoiman ylitarjontaa Lähde: TEM Kursivoituna ovat listalle nousseet ammatit. Hän toteaa, että erikoissairaanhoidossa sairaanhoitajan vastuu ja työnkuva on todella laaja ja se jakautuu myös lähihoitajille. Kun pitkäaikaispotilas nousee ensimmäisen kerran sängyn reunalle istumaan ja kun potilas lähtee meiltä kävellen kotiin tai jatkohoitoon, se on työvoitto, Minkovitsch toteaa. Samalla osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Sanna Klang, 33, kävi aikoinaan lähihoitajalukion, koska unelma-ammatti oli jo teini-ikäisenä selvä. Meidän työmme ansiosta ihmiset saavat tarvitsemaansa hoitoa. Meillä osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitajat tekevät kaiken voitavansa henkilökunnan ja osaston parhaaksi. antajabrändin rakentamista. Työ on silti ihanaa. KL1_16-33.indd 20 9.1.2023 15.51. Työ on myös kuormittavaa ja kiireistä. Lisäbonusta on potilailta ja omaisilta tuleva enimmäkseen hyvä palaute. • Gastrokirurgisen osaston sairaanhoitaja Sirja Minkovitsch valmistaa magnesiummaitoa. Mediassa näkyy vain hoitotyön valtava kiire, mutta onhan meillä hyviäkin päiviä, hän vakuuttaa. Klangin mukaan työssä jaksamisessa auttaa hyvä tiimihenki ja hyvä esihenkilö. IHANAA TYÖTÄ Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiosastolla työskentelevä lähihoitaja ja sairaanhoitajaopiskelija Elina Ståhl, 37, pitää hoitotyön julkisuuskuvaa hiukan vinoutuneena. Myös kirurgisen osaston hoitajat Kristiina Ståhl ja Sirja Minkovitsch vakuuttavat yhteen ääneen rakastavansa työtään yli kaiken. Työ on aloitettu alusta, sillä vuodenvaihteeseen saakka kukin alueen kunta rakensi omaa työnantajamainettaan omin konstein. Koko alan kannalta Saurama pitää ongelmana alan ryvettynyttä mainetta, jota jatkuva huono julkisuus on ruokkinut
Hanke lähti liikkeelle melkein kolme vuotta sitten keväällä. 2 Missä järjestelmä ei toimi. Saamme päivittäin yhteydenottoja ihmisiltä, jotka eivät ole päässeet hoidon piiriin terveyskeskusten kautta. 10 Kuinka malli toimii käytännössä. Mielenterveyshäiriöissä 70 prosenttia käynneistä tapahtuu erikoissairaanhoidossa ja 30 prosenttia perusterveydenhuollossa. 8 Mikä on hankkeen keskeinen tavoite. Suhdelukujen olisi oltava toisin päin, jotta ihmiset saisivat riittävän ajoissa ja lähipalveluina apua tavanomaisiin mielenterveysongelmiin. Vaikka työaika laskisi ja esihenkilö palkkaisi sijaisen, muutokset eivät vaikuta palkkaukseen. Jotta hoitoon pääsy nopeutuisi ja sitä saisi yhä useampi. Nopeuttaa hoitoon pääsyä, muun muassa tehostamalla hoitoon ohjausta ja lisäämällä vaikuttavien lyhytterapioiden ja digituettujen hoitojen tarjontaa. Työmäärää ja työaikaa voidaan muuttaa sen mukaan, mikä tukee parhaiten työntekijää sillä hetkellä. Vaikka mielenterveysongelmista kärsivä hakee apua, niin hoitoon pääsy voi olla vaikeaa. Huolta on siitä, että saadaanko resursseja riittävästi mielenterveyspuolelle. Terveydenhuollon käyttömenoista vain viisi prosenttia on mennyt mielenterveyspalveluihin Suomessa. Pitkittyessään mielenterveyshäiriöihin liittyvillä asioilla on tapana monimutkaistua. 6 Minkä takia Mieli ry on edistänyt terapiatakuuta. Samaan aikaan oli kasvua mielenterveyspalveluiden tarpeessa ja kysynnässä sekä hoitoon pääsyn viiveissä. Mielenterveyshäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaimmin varhaisessa vaiheessa. Merkittävää kasvua häiriöiden esiintymisessä ei ole ollut väestötutkimusten perusteella. Kun perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa, se luo hyvät edellytykset yhteistyölle ja hoidon kehittämiselle. Silloin oli myös terapiatakuu työn alla. 3 Minkälaisia mahdollisuuksia tai uhkakuvia uudet hyvinvointialueet antavat. Ihmisten hakeutuminen avun piiriin on lisääntynyt, mikä on asettanut palvelut kasvaviin haasteisiin. Jouni Lampinen 5 Onko psykiatrisen hoidon tarve ja kysyntä säilyneet ennallaan. Ehdotetun lakimuutoksen toteutuessa soveltuvaa ja varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve olisi arvioitava välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulisi alkaa kuukauden sisällä. • KL1_16-33.indd 21 9.1.2023 15.51. Terapiatakuu vähentäisi lausuntojen tarvetta ja poistaisi byrokratiaa. Mallin käyttöönoton jälkeen sairauspoissaolot ovat selkeästi lyhentyneet. Kuntalehti 1 / 2023 21 10 kysymystä mielenterveyshäiriöiden hoidosta Psykiatriseen hoitoon hakeutumisen kynnys on madaltunut viime vuosina Suomessa. 1 Miten hyvin julkisesta terveydenhuollosta saa apua mielenterveysongelmiin, Mieli Suomen mielenterveys ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck. Meillä on käytössä Työ jaksamisen tukena -malli, joka mahdollistaa myös haastavissa elämäntilanteissa työntekijän arjen ja rytmin säilymisen. Länsieurooppalaisissa verrokkimaissa vastaava prosenttimäärä on noin kymmenen. 4 Kuinka vahvasti mielenterveysasiat ovat painottuneet terveydenhuollossa. Esihenkilö ja työntekijä sopivat toteutuksesta. 9 Miten Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa Kempeleen kunnassa on panostettu esimerkiksi uupuneiden työntekijöiden jaksamiseen, henkilöstöpäällikkö Minna Vinkki. 7 Milloin sosiaalija terveysministeriön rahoittama Terapiat etulinjaan -yhteishanke sai alkunsa, hankejohtaja Samuli Saarni. Terapiatakuu vähentäisi lausuntojen tarvetta ja poistaisi byrokratiaa
22 Kuntalehti 1 / 2023 [ Sote ] UUDEN ALKU Vuodenvaihteessa tehtiin historiaa, kun sosiaalija terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Hämeenkyrössä Pirkanmaalla, Siikalatvan kunnassa PohjoisPohjanmaalla ja entisissä Eksoten kunnissa Etelä-Karjalassa uuteen aikaan astuttiin erilaisista lähtökohdista. KL1_16-33.indd 22 9.1.2023 15.51
Hämeenkyrön terveyskeskuksessa käy 16 dialyysipotilasta viidestä kunnasta, kertoo sairaanhoitaja Piia Ekstam. Meillä oli ennen kahdella vuodeosastolla yhteensä 70 paikkaa. Kyllä tämä ihan työstä käy, mutta jossain on käytävä tai kuolema korjaa, hän sanoo. D ialyysikone puhdistaa Helke Kortesluoman verta Hämeenkyrön terveyskeskuksessa. Samalla palveluita on myös järkeistetty, kertoo valtuuston puheenjohtaja Maarit Lepistö, sd. Se on juuri sitä, mitä hyvinvointialue toivoo. Kuntalehti 1 / 2023 23 . Parkanolainen Helke Kortesluoma on yksi heistä. Runsas 70 kilometrin matka kotoa Parkanosta Hämeenkyröön taittuu Kela-taksilla. Ilmeisesti dialyysihoito säilyy täällä ainakin toistaiseksi, kertoo sairaanhoitaja Piia Ekstam. Viimeiset kymmenen vuotta kunnassa tehtiin tosissaan töitä palveluiden kehittämiseksi. Kyllähän se maksoikin, mutta nyt kaikki sote-palvelut on keskitetty samalle kampukselle ja kiinteistöt on kunnostettu, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Rauno Mäki, ps. KL1_16-33.indd 23 9.1.2023 15.51. Nyt osastoja on yksi ja vuodepaikkojen määrä on vähennetty 20:een. Mihin taksi Kortesluoman tulevaisuudessa vie, se on hämärän peitossa, sillä palveluverkosta ei ole Pirkanmaan hyvinvointialueella juuri puhuttu. Hoito kestää 4,5 tuntia. Vaikka Hämeenkyrö tuotti sote-palvelut Pirkanmaa: Hämeenkyrö Hämeenkyrö kokosi sotepalvelut yhdelle kampukselle, kunnosti rakennukset ja kehitti toimintaa. Kaikki on vielä isoa avointa kysymystä. PALJON ON JO TEHTY Noin 10 300 asukkaan Hämeenkyrö on yksi niistä 75 kunnasta, joka järjesti sote-palvelunsa itse. Hän käy dialyysissa kolmesti viikossa munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Töitä Ekstamilla riittää, mutta uusi työnantaja saattaa haluta kierrättää dialyysihoitajia eri toimipisteissä tarpeen mukaan
Hän pääsi keuhkokuvaan asti. Tuolta sivummalta kun lähtee, niin sitä aina toivoo, että kaikki asiat hoituvat kerralla. Hänen vastuullaan ovat Pirkanmaan neuvolapalvelut. Isä kävi päivystyksessä. ”SEN KUN SOITTAA” Terveyskeskuksen aulassa Raija VanhataloHeliniemi odottaa iäkkään isänsä kanssa taksikyytiä kotiin. Palveluiden keskittyminen Tampereelle vaarantaisi kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja olisi kuolinisku maalaiskunnille, Mäki sanoo. Täällä on ollut todella hyvät sote-palvelut. [ Sote ] 24 Kuntalehti 1 / 2023 edullisemmin kuin Pirkanmaan kunnat keskimäärin, se ei silti takaa palveluiden säilymistä. Arvaan, että siihen tulee vielä ykkönen eteen ennen kuin vuosi on lopussa, Mäki sanoo. Se on 63,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aluevaltuuston 79 jäsenestä 40 on Tampereelta. Huolta aiheuttaa etenkin hyvinvointialueen kuluvan vuoden budjetti. Se oli ihanteellista. Toivottavasti palvelut pelaavat jatkossakin. Hämeenkyrön sosiaalija terveysjohtaja Tarja Soukko siirtyi töihin hyvinvointialueelle. Hämeenkyröä Pirkanmaan aluevaltuustossa edustaa keskustan Katariina Pylsy. < Mitä sotekiinteistöjen kuntoon tulee, niin eurovelan kanssa on parempi elää kuin korjausvelan, uskoo Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius. Sen kun soittaa, niin pääsee lääkäriin. < Kuntapäättäjät Rauno Mäki ja Maarit Lepistö uskovat, että Hämeenkyrössä sote-palvelut säilyvät pitkäjänteisen kehitystyön ansiosta. Hämeenkyrössä iltaja viikonloppupäivystys on järjestetty vuoroviikoin Ikaalisten > Isä ja tytär Olavi Vanhatalo ja Raija Vanhatalo-Heliniemi tulivat Hämeenkyrön terveyskeskukseen lähes 20 kilometrin päästä Pentinmaalta. Nyt nähdään, ketkä tässä pärjäävät. Kiireetöntäkään lääkäriaikaa Hämeenkyrössä ei ole tarvinnut jonottaa. KL1_16-33.indd 24 9.1.2023 15.51. Jos kunnat eivät selviydy jäljelle jääneistä haasteista, kuntaliitoksia tulee varmasti, Lepistö toteaa. Hyvinvointialueilla on kolme vuotta aikaa saada taloutensa tasapainoon. Siinä on se niin sanottu demokratian vaara
Pirkanmaalla hyvinvointialue on jaettu hallinnollisesti kolmeen osaan. En pysty seisomaan hyvinvointialueuudistuksen palvelulupausten takana, koska niiden toteuttamiseksi on liian vähän resursseja, kuten rahaa ja henkilökuntaa. Kun meillä on omia tapahtumia, kuntalaisten ei tarvitse hakea kaikkea sisältöä isosta kaupungista. Lisäksi kunta hakee vetoja pitovoimaa palkkaamalla kulttuurikoordinaattorin tukemaan yhdistysten toimintaa. Hämeenkyrössä yksi hyvä käytäntö liittyy osastohoitoon. Ripuloivan lapsen kanssa ei ole enää pakko lähteä lääkäriin, vaan asian voi hoitaa etä-yhteydellä. Potilaan ei tarvitse esimerkiksi yleistilan laskun takia lähteä kauas eikä jäädä kotiin, jos hän tuntee olonsa turvattomaksi. Huipulta on vaikea ymmärtää, mitkä ovat mahdollisuuksia ja mitkä mahdottomuuksia käytännön arjessa. Resurssipulan lisäksi Parmanen kritisoi johtamismallia. Irtisanoutuessaan hänelle ei esimerkiksi ollut selvää, kuka Hämeenkyrön terveyskeskusta tammikuussa johtaa. Esimerkiksi lääkeroboteilla annosjakelua on mahdollista harventaa, Soukko sanoo. Digitalisaation avulla hoitotyötä tukevia palveluja voidaan keskittää, jolloin aikaa vapautuu varsinaiseen työhön. Henkisen hyvinvoinnin merkitys kasvaa. Ensihoito voi tuoda potilaan osastolle yölläkin. Siksi Hämeenkyrö suunnittelee vuokra-asumista palveluiden lähelle. Lähipalveluita johdetaan liian korkealta. Jos tämä toteutuu, tilanne näyttää toiveikkaalta, sanoo kunnanjohtaja Antero Alenius. Parmasesta näyttääkin siltä, että integraation sijaan sote-palvelut ovat vaarassa siiloutua. Meeri Ylä-Tuuhonen kanssa kello kuuteen asti, ja vuodeosastolla työskentelee oma geriatri. Hän uskoo, että kunta voi turvata sotepalveluita huolehtimalla elinvoimasta. Jos se työ, jota olemme kymmenen vuotta tehneet sisäisen integraation eteen, häviää ensimmäisen puolen vuoden aikana, en halua olla näkemässä sitä. Erikoissairaanhoidon palveluista saatavana on toistaiseksi dialyysin lisäksi suoliston tähystystutkimuksia. DIGI TUKEE HOITOTYÖTÄ Hämeenkyrön pitkäaikaista sosiaalija terveysjohtajaa Tarja Soukkoa sote-uudistuksessa mietityttää kiire suhteessa kokoon. ELINVOIMA TURVAA Vuodenvaihteessa toteutuneen soten siirron myötä Hämeenkyrön kunnan palkkalistoilta poistui puolet työntekijöistä ja veroprosentti putosi 22:sta 9,36:een. Laskelmat näyttävät siltä, että meiltä lähtee hieman enemmän menoja kuin tuloja. Pirkanmaan hyvinvointialue • asukasluvultaan Suomen suurin hyvinvointialue, joka tuottaa sote-palvelut yli 530 000 asukkaalle • käsittää 23 kuntaa, joista kymmenellä ei ole omaa aluevaltuutettua • kunnat: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi • alueen väkirikkain kunta on Tampere 245 000 asukkaalla • asukasluvulla mitattuna pienin kunta on Juupajoki, jossa on alle 1 800 asukasta • aluevaltuustossa on 79 paikkaa, jotka jakautuvat seuraavasti: kokoomus 21, SDP 18, perussuomalaiset 9, vasemmistoliitto 9, vihreät 8, keskusta 8, kristillisdemokraatit 4, Liike Nyt 1 ja Vapauden liitto 1 • työllistää noin 19 000 työntekijää Sote-uudistus oli liikaa ylilääkärille HÄMEENKYRÖN terveyskeskuksen ylilääkäri Tuomas Parmanen sai lokakuussa tarpeekseen sote-uudistuksesta ja irtisanoutui. Parmasesta ne ovat massiivisia johtamisen ja hallittavuuden kannalta. Joulukuussa Hämeenkyrössä aloitti kokopäiväinen hyvinvointikoordinaattori. Jos Parmanen olisi jatkanut Hämeenkyrössä, hänellä ei olisi ollut enää samanlaista päätäntävaltaa kuin kunnan ylilääkärinä. Lisäksi työnkuva olisi muuttunut hyvin suppeaksi. Toivon malttia palvelurakennetta koskeviin päätöksiin, jotta kiireessä ei kadoteta hyviä käytäntöjä. Kuntalehti 1 / 2023 25 . Hän myöntää, että digipalvelut eivät sovi kaikille, mutta uskoo, että ne helpottavat etenkin lapsiperheiden arkea. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Rami Marjamäki [ Info ] KL1_16-33.indd 25 9.1.2023 15.51. Soukko näkee uudistuksessa myös mahdollisuuksia. Hän oli aloittanut virassaan vuonna 2016. Se antaa esimerkiksi ikäihmisille mahdollisuuden jatkaa itsenäistä asumista tuetusti ilman, että heidän pitää siirtyä ennenaikaisesti hyvinvointialueen vastuulle
Reilun 5 000 asukkaan kunnassa on jo pitkään eletty ”sotetonta” aikaa, sillä ennen PohjoisPohjanmaa: Siikalatva Sote-ulkoistus saatteli Siikalatvan kunnan etuajassa sotettomaan aikaan. Hän uskoo PohjoisPohjanmaan hyvinvointialueella olevan lähivuosina niin kiirettä, että Siikalatvan sote-sopimus saa turvata paikkakunnan sote-palvelut vuoden 2026 loppuun asti. Tosin osa kunnan kiinteistömassasta on Siikalatvan kunnan hyvinvointipäällikkö Kaisa Louet on ainoa kotikunnastaan läpi mennyt aluevaltuutettu. Iso työ on siis jo tehty. [ Sote ] 26 Kuntalehti 1 / 2023 P ohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Siikalatva on ollut kunta vuodesta 2009, kun Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kunnat liittyivät yhteen. Mehiläisen kanssa vuonna 2017 alkanutta ulkoistusta sote-palveluja hoidettiin isäntäkunta-sopimuksella Haapaveden kaupungin kautta. Totta kai se on etu tässä tilanteessa, toteaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Seija Junno, kesk. Siikalatva lähtee kuntana etumatkalta hyvinvointialueiden aikaan. KL1_16-33.indd 26 9.1.2023 15.51. Taloudellista puskuriakin kunnan kassasta löytyy
Hoitohenkilöstön arvonkorotus näkyy palkoissa, ja työvoiman saatavuus on iso ongelma. Meidän palveluverkkomme on hankala, mutta jos asutus halutaan säilyttää, palvelujen pitää toimia. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan roolissa hän oli aikanaan neuvottelemassa Siikalatvan sote-ulkoistussopimuksesta, jonka kokonaisarvo kymmenen vuoden ajalle on 230 miljoonaa euroa. On puhuttu jopa 200 myllystä, jotka toteutuessaan voisivat jauhaa kunnan kassaan miljoonien eurojen kiinteistöverotuoton. Se vie yhden sukupolven, ennen kuin unohdetaan vanhat kuntarajat. Meillä on esimerkiksi neljällä kylällä oma vanhusten palvelukeskus. Kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Aaro Vikki, ps., on huolissaan kuntaliitoskuntien palveluista. Purkuun menevät 1950–1960-luvuilla rakennetut isot koulut eivät ole energiatehokkaita, ja ne olivat liian suuria. Me haluamme koko bisneksestä jäävän isomman siivun alueelle. Elinvoima-asiat sujuvat hänen mukaansa jo paremmin. Tällä hetkellä kunnan alueella on yhdeksän tuulimyllyä, mutta tulevaisuudessa määrä voi siis olla yli 20-kertainen. Meillä on rakennettu kaksi uutta alakoulua Kestilään ja Pulkkilaan. Meillä on tällä hetkellä kaksi paikkaa, joissa on lääkäritasoiset palvelut ja neljässä pisteessä otetaan laboratoriokokeita. Hyvin ne näyttävät pienissäkin kunnissa pärjänneen, Aaro Vikki sanoo. Häntäkin askarruttaa, miten niiden käy, kun Siikalatvaa katsotaan jatkossa yhtenäisenä kuntana. Haluamme alueelle enemmän työpaikkoja koko arvoketjuun, Seija Junno sanoo. Lappiin verrattuna meillä on lyhyemmät etäisyydet, mutta riittää niitä etäisyyksiä täälläkin, Seppo Kallio pohtii. Jotain tyhjiä rivitalokohteita puretaan myös, kunnanjohtaja Pirre Seppänen kertoo. Jokainen yrittäjä ja yritys tunnistetaan ja tunnustetaan tärkeäksi. Kuntalehti 1 / 2023 27 . Kunnille tulevan kiinteistöveron osuus koko bisneksestä on vain 5 prosenttia ja paikallisten yritysten osuus kustannuskertymästä alle 10 prosenttia. Kyllä se tahtoo nousta yhä pintaan, etenkin kun puhutaan kouluasioista, Seija Junno sanoo. Ei rahoja voi lähteä etukäteen tuhlaamaan. Kunnanjohtaja Pirre Seppänen tuumaa, että tuollainen määrä tuulimyllyjä voi tuottaa kunnalle huikeita summia kiinteistöverotuloina, mutta rakentamiset ovat pitkiä prosesseja. • Pekka Moliis Kuva: Kimmo Rauatmaa [ Info ] Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue • tuottaa palvelut 415 000 asukkaalle • käsittää 30 kuntaa, joista kahdeksalla ei ole omaa aluevaltuutettua • kunnat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska • alueen väkirikkaimmassa kunnassa Oulussa 210 000 asukasta • asukasluvulla mitattuna pienin kunta Hailuoto, jossa on alle tuhat asukasta • aluevaltuustossa on 79 paikkaa, jotka jakautuvat seuraavasti: keskusta 33, kokoomus 12, SDP 9, perussuomalaiset 8, vasemmistoliitto 8, vihreät 5, kristillisdemokraatit 2, Liike Nyt 1 ja Valta kuuluu kansalle 1 • työllistää yli 18 000 työntekijää KL1_16-33.indd 27 9.1.2023 15.51. PALVELUT VARMISTETTU Siikalatvan kunnan hyvinvointipäällikkö Kaisa Louet toimii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella keskustan aluevaltuutettuna. USKOA TUULEEN Kunnan alueelle suunniteltuihin tuulivoimapuistoihin kohdistuu suuria odotuksia. Samoilla linjoilla on kunnanhallituksessa ja -valtuustossa vaikuttava Seppo Kallio, vas. Vuosina 2022–2023 Siikalatvalla tehdään taseeseen noin miljoonan euron alaskirjaukset, kun vanhaa kiinteistökantaa puretaan. Louet myöntää, että tilanne voi muuttua tulevaisuudessa Kun meidät nähdään yhtenä kuntana ulospäin, tilanne tulee muuttumaan palvelupisteiden osalta. Ne alkavat olla elinkaariensa päässä. Sopimuskirjauksissa näkyy vahvasti se, että kuntaliitoskunnan jokaisessa entisessä kuntakeskuksessa tulee olla palveluja. Iso mörkö on rahoitus. Tämän toiminnan kehittäminen on iso asia koko Pohjois-Suomelle. tullut vääjäämättä tiensä päähän. Mehiläinen hoitanee alueen asukkaat sopimuskauden loppuun, mutta sen jälkeen koittaa uusi aika. Tänä syksynä keskitettiin yläkoulu Rantsilaan. Jos nyt saisi valita, niin en olisi kuntaliitoksen kannalla. Kaikki ei voi jatkua ennallaan. LIIKAA KIINTEISTÖJÄ Vaikka Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kuntaliitoksesta on vuosia, oman kuntakeskuksen puolesta käytävät väännöt nousevat usein esiin. Hyvinvointialueella on niin paljon tehtävää, että siellä ollaan vain tyytyväisiä, kun Mehiläisen on tuotettava tälle alueelle palvelut sopimuskauden loppuun saakka sillä rahalla, mistä on sovittu, Louet sanoo. Mehiläisen sopimuksessa on hyvin vähän liikkuvia osia
Tämä on Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ohjenuorana ainakin alussa. Pelastusjohtaja Jani Kareinen luotsaa EteläKarjalan pelastustoimen osaksi maakunnan hyvinvointialuetta, jonka sosiaalija terveystoimi yhdistyivät jo vuonna 2010. Olemme lähteneet siitä, että olemme tehneet täysin realistisen ja totuudenmukaisen talousarvion. [ Sote ] 28 Kuntalehti 1 / 2023 E i haihattelua vaan budjetointia jalat maassa. Etelä-Karjala on jo konkari sosiaalija terveystoimen integroijana, sillä sosiaalija terveyspiiri Eksote aloitti toimintansa vuonna 2010. Leskisen mielestä hyvinvointialueen ei ole mielekästä rakentaa väkisin mahdollisimman pienen alijäämän budjettia, jos se perustuu esimerkiksi epärealistiseen lakisääteisten palvelujen, kuten hoivapaikkojen, vähentämiseen. KL1_16-33.indd 28 9.1.2023 15.51. Vasta käyttösuunnitelmassa keväällä arvioimme tarkemmin, millaisia säästöjä on saavutettavissa, jotta ne perustuisivat puhtaaseen realismiin, Etelä-Karjala Etelä-Karjala on jo konkari sosiaalija terveystoimen integroijana. sanoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajana elokuussa aloittanut Sally Leskinen
Väestö myös ikääntyy. Hyvinvointialueen noin 540 miljoonan euron talousarviosta se on kuutisen prosenttia, mikä lienee valtakunnallista keskitasoa. Olemme yhdyspinnoilta huomattavasti toimivalmiimmat ja saamme hva-koneet käyntiin nopeasti, luonnehtii Leskinen. Olen huolestumatta asioista, ja toimimme normiohjauksen ja lainsäädännön mukaisesti. Malli ei myöskään riittävästi huomioi sitä, että yli 75-vuotiaan sote-kulut työikäiseen verrattuna ovat laskennallistikin kolminkertaiset. Rahapula ei kuitenkaan saa vaikuttaa palveluihin, vaan Kareisen mukaan pelastuslaitos takaa kaikissa oloissa voimassa olevan palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut. Vuodenvaihteessa paloasemakiinteistöjä alkoi koskea hyvinvointialueiden vuokraasetus, ja pelastuslaitosten on maksettava alueille vuokraa käyttämistään kiinteistöistä. Se ei ota huomioon sitä, onko kyseessä muuttovoittovai muuttotappioalue tai kuinka paljon alueella on työikäisiä ja vanhuksia. Pelastuslaitoksenkin historia osana hyvinvointialuetta alkoi suurella rahoitusvajeella. Tilanne on se, että meiltä puuttuu 1,4 miljoonaa euroa rahoitusta pelkistä vuokrista, sanoo pelastusjohtaja Jani Kareinen. Koko sote-uudistuksen tavoitteena on se, että palvelut pelaisivat niin hyvin yhteen, että turhaa tai ei-vaikuttavaa työtä ei tehtäisi. Väkimäärä laskee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä 113 000:een, mikä on kymmenisen prosenttia vähemmän kuin nyt. Laitoksen osuus koko hyvinvointialueen rahoitusvajeesta on yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalassa alirahoitus on 33,3 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on neljä ympärivuorokautista pelastusasemaa. • Outi Salovaara Kuva: Ari Nakari KL1_16-33.indd 29 9.1.2023 15.51. ALIRAHOITUS HUOLETTAA Leskinen sanoo pitävänsä hyvinvointialueiden rakentamisen ja uudistuksen yleisperiaatteita oikeina ja kannatettavina, mutta lähtötilanteen voimakas alirahoitus huolestuttaa häntä. Vanhojen toimintamallien monistamista hän ei pidä kestävänä lähestymistapana. Leskisen mukaan rahoituspohjasta riippumatta Etelä-Karjalassa halutaan suunnitella hyvinvointialueen toimintaa pitkällä tähtäimellä. Irtisanomiset eivät kuitenkaan Leskisen mukaan tule kyseeseen, vaan hyvinvointialue päinvastoin satsaa erityisesti henkilöstön rekrytointiin ja olemassa olevien työntekijöiden hyvinvointiin. Jos ensimmäiset vuodet joudutaan supistamaan toimintaa ja pahimmillaan henkilökuntaa liian rajusti, voi olla, etteivät paukut ja ihmiset riitä tekemään niitä asioita, mitä pitäisi tehdä, Leskinen sanoo. Hyvinvointialue on viestinyt valtiolle myös pelastuslaitoksen rahoitusvajeesta ja esittänyt toiveen lisärahoituksesta. VÄKIMÄÄRÄ LASKEE Etelä-Karjalan väestörakenne on epäedullinen. Usein tarvittavia tärkeitä palveluita asukkaat saavat Leskisen mukaan silti tulevaisuudessakin läheltä. Käytännössä toiminta jatkuu samanlaisena kuin ennenkin. Ilman valtion lisärahoitusta hyvinvointialue ei selviä velvoitteistaan. Leskisen mielestä hyvinvointialueiden rahoitusmekanismi ei ole täysin tasapuolinen. Toivon, että rahoituksen perusteista käydään vielä keskustelua, Leskinen sanoo. Aiemman integraation ansiosta hyvinvointialuemalliin siirtyminen ei kuitenkaan meillä aiheuta niin paljon kuohuntaa kuin ehkä muilla alueilla. Hyvinvointialueiden rahoitus on joka tapauksessa jäämässä pysyvästi nykyistä alemmalle tasolle, ja Etelä-Karjalassakin joudutaan rankkoihin sopeutustoimiin. Laitoksella oli Etelä-Karjalan kuntien kanssa yhteistoimintasopimus, jonka perusteella kunnat luovuttivat vastikkeetta noin 20 paloasemakiinteistöään pelastuslaitoksen käyttöön. Sen sijaan palveluverkkoa ja työnjakoa joudutaan uudistamaan. Tähän pakottaa jo henkilöstöpulakin. Vuokrien ohella myös sisäisten palvelujen ostokulut sekä ICT-kulut ovat Kareisen mukaan nousseet huomattavasti. Kuntalehti 1 / 2023 29 Etelä-Karjalan hyvinvointialue • tuottaa palvelut 125 284 asukkaalle • käsittää yhdeksän kuntaa, joista yhdestä (Parikkala) ei ole aluevaltuutettua • kunnat: Lappeenranta, Imatra, Ruokolahti, Parikkala, Taipalsaari, Luumäki, Savitaipale, Rautjärvi ja Lemi • suurin kunnista Lappeenranta 72 231 asukasta ja pienin Lemi 2 914 asukasta (30.6.2022) • aluevaltuustossa 59 jäsentä, jotka jakautuvat seuraavasti: SDP 16, kokoomus 15, keskusta 13, perussuomalaiset 6, vihreät 5, pienten kuntien yhteislista 2, kristillisdemokraatit 1, vasemmistoliitto 1 • työllistää noin 5 200 sote-työntekijää ja noin 130 pelastuslaitoksen päätoimista työntekijää [ Info ] Leskisen mukaan hyvinvointialueeksi muuttuminen teetti siitä huolimatta paljon työtä, sillä taloudellisen ja toiminnallisen ohjausvallan siirtyminen kunnilta ministeriöihin oli suuri muutos. Pelastuslaitoksen vuokrakuluja nostaa erityisesti Lappeenrantaan vasta valmistunut uusi, vanhat väistötilat korvaava keskuspaloasema. PELASTUS RAHAPULASSA Sosiaalija terveystoimi ovat Etelä-Karjalassa toimineet Eksoten ansiosta yhdessä jo pitkään, mutta hyvinvointialueessa mukana on myös pelastuslaitos. Vanhustenhoitoon Leskinen peräänkuuluttaa uusia toimintatapoja. Kareinen lupaakin, että asukkaat huomaavat pelastuslaitosten siirtymisen hyvinvointialueeseen vain sähköpostiosoitteen muuttumisesta
Siksi työstä on tullut jatkuvaa ennakointia, ohjaaja Hanna Lehtinen sanoo. TURVATON TÖISSÄ Hanna Lehtinen on työskennellyt lähes kaksitoista vuotta yksityisissä lastensuojelulaitoksissa. Valtaosa lastensuojelulaitosten työntekijöistä kokee väkivaltaa, jotkut jopa päivittäin. KL1_16-33.indd 31 9.1.2023 15.51. Väkivallan pelko kasvoi välillä niin suureksi, että hän irtisanoutui. Kuntalehti 1 / 2023 31 . Raapimista, tönimistä, iskuja
Irtisanoutumisensa jälkeen hän valmistui sairaanhoitajaksi (amk), joka oli suuntautunut kriittisesti sairaan hoitotyöhön, ja ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi. Myöhemmin tapasin pojan sattumalta ja hän pyysi anteeksi. Stressireaktio oli voimakas, koska tunsin, että poika oli uhannut henkeäni. Vuonna 2013 kuusivuotias poika uhmasi sääntöjä ja härnäsi muita lapsia. Hetken kuluttua poika ajoi keittiöön skuutilla. KAIKKEEN PITÄÄ VARAUTUA Neljä viidestä lastensuojelun laitoshoidon työntekijästä kertoi kokeneensa fyysistä väkivaltaa. On neurologisia häiriötä, kehityksellisiä viivästyksiä, käytöshäiriöitä. Oireilua pitää myös kestää. Nimittelyä ja kiroilua on vaihtelevasti, fyysisiä hyökkäyksiä hän muistaa kaikkiaan neljä. Tilannetta selvitettiin puhumalla. Oli pakko vaihtaa työtä, pelon vuoksi, Hanna Lehtinen sanoo. Niihin yritetään vastata työntekijöiden työnohjauksella ja täydennyskoulutuksilla, joita on esimerkiksi tunnetaidoissa, ensiavussa, hoidollisessa kiinnipidossa ja haastavien tilanteiden kohtaamisessa. Samaan aikaan lasten ja nuorten ongelmista on tullut entistä monisyisempiä, ja he tarvitsevat yhä vankempaa tukea. Hän oli satimessa. Siinä on syitä, joiden vuoksi kolme neljästä Lapsen vuoksi -selvityksen vastaajasta halusi vaihtaa lastenkodin laitoshoidosta muihin sosiaalialan tehtäviin. Tärkeintä on jatkuva ennakointi, joka lisää lasten turvallisuuden tunnetta. Hanna Lehtistä luvut eivät yllätä. TARPEEKSI OHJAAJIA Riittämättömäksi koettu palkkaus, vuorotyö, heikko henkilömitoitus, henkinen kuormittuneisuus, väkivalta tai sen uhka. Hänelle on helpompaa, jos tuttu omahoitaja kertoo vaikeista asioista, kuten liikkumisvapauden rajoituksesta. LAITOKSESTA TOISEEN Monet kunnat ovat pyrkineet alentamaan laitoshoidon kalliita kustannuksia. Poika yritti osua tangolla häntä päähän. Selkään tuli mustelma. Hoidettavana on yhä vaikeammin oireilevia lapsia. Työpaikoilla on kiinnitettävä huomiota turvallisuuteen. Siksi, että ala tuntui omalta, hän selittää. Hän ilmoitti johtajalle, että irtisanoutuisi. Lehtinen oli sokissa. Hän soitti pojan vanhemmille ja lastensuojelulaitoksen johtajalle, joka aikoi järjestää keskustelutilaisuuden työntekijöille ja lapsille. Hän suoritti myös lähiesimiestyön ammattitutkinnon. Lähes jokaista vastaajaa oli uhkailtu sanallisesti ja kolmea neljästä jollain välineellä, käy ilmi Lastensuojelun keskusliiton ja ammattijärjestö Talentian parin vuoden takaisesta Lapsen vuoksi -selvityksestä. Irtoesineitä, joilla voi lyödä, ei juurikaan ole. Sillä hetkellä sisään astui toinen työntekijä, ja poika päästi otteensa. Poika ei rauhoittunut. Pelko poikaa kohtaan kuitenkin jäi. Lehtinen peruutti keittiön takanurkkaan. Tarjolla oli työterveyshuoltoa, kuten käynti psykologilla, mutta keskustelu johtajan kanssa riitti. Vaikeahoitoisten lasten kanssa pärjää niin kauan, kun on puheyhteys. Keskustelu johtajan kanssa riitti tueksi Lehtiselle. KL1_16-33.indd 32 9.1.2023 15.51. Hän yritti lyödä Lehtistä, joka otti pojan syliinsä. Vuonna 2014 kuusitoistavuotias nuori raivostui, kun Lehtinen oli pyytänyt häntä hakemaan astioita keittiöstä. [ Sote ] 32 Kuntalehti 1 / 2023 E lokuussa 2015 lastensuojelulaitoksen ohjaaja Hanna Lehtinen oli aamuvuorossa muutaman tunnin yksin. Psykiatrisen hoitotyön osuus laitoksissa kasvaa, Vaikeahoitoisten lasten kanssa pärjää niin kauan, kun on puheyhteys. Lastensuojelulaitokset edustavat jo pitkälti avopuolen erikoissairaanhoidon yksiköitä, joissa tulee olla mahdollisuus konsultaatioihin lääkärin, kuten psykiatrin, kanssa. Se helpotti. Selän taakse ei olisi saanut päästää ketään, etenkään ruokaillessa, jolloin lapsilla on ottimet, Lehtinen toteaa. Lehtinen on pohtinut paljon sitä, miten väkivaltatilanteita voisi vähentää. Mutta jos lapsi on väkivaltainen ja itsetuhoinen, tarvitaan ehkä ambulanssi ja poliisi. Lastensuojelulaitoksia on lopetettu, ja palveluja on siirrytty ostamaan yksityisiltä hoivayrityksiltä. Täysin odottamattomia, vaikka pitäisi olla varautunut kaikkeen, hän toteaa. Jos tilanne eskaloituu, avuksi voi pyytää toisen työntekijän tai vartijan. Poika totteli, Lehtinen palasi sisään. Hän otti Lehtistä kiinni rinnuksista ja tönäisi seinään. Mitä jos päähän olisi osunut. Hänellä oli kaksi pientä lasta, opinnot vielä kesken. Ambulanssin ensihoitajat arvioivat lapsen voinnin, ja poliisi voi pitää riehuvaa lasta aloillaan. Hän on 35-vuotias ja työskennellyt lähes kaksitoista vuotta yksityisissä lastensuojelulaitoksissa, etenkin vaativan ja erityistason yksiköissä. Suurin osa lapsista ulkoili pihalla, ja Lehtinen valmisteli lounasta keittiössä. Nykyisin hän työskentelee seitsenpaikkaisessa erityistason lastensuojelulaitoksessa, jossa hän vastaa myös psyykkisen voinnin arvioinnista ja lääkehoidosta. Lehtinen väisteli, sai lopulta tangosta kiinni. Lehtinen soitti laitoksen johtajalle, joka tuli heti paikalle. Hanna Lehtinen näkee nuorten hädän. Lehtinen huusi, ettei saa lyödä. Hän irrotti skuutin ohjaustangon, metallisen putken, käveli kohti Lehtistä ja alkoi huitoa. Miten hän selviäisi. Toinen työntekijä tuli apuun, ja tilanne laukesi keskustelemalla. Hän repi Lehtistä hiuksista ja raapi hänen kätensä verille. Kohta pihalta kuului huutoa. Lehtinen juoksi ulos ja näki, kuinka viisitoistavuotias poika jahtasi itseään nuorempaa poikaa ja uhkasi löylyttää hänet. Tilanne oli nopeasti ohi. -Skuuttihyökkäys oli järkyttävin, Lehtinen sanoo. Lehtinen jäi sairauslomalle. Hän poistui huoneeseensa. Lapsi voi rauhoittua esimerkiksi sillä, kun saa kuulla tulevan viikon ohjelman ja työvuorossa olevat hoitajat. Lehtisen työpaikalla ikkunat, ovet ja keittiö lukitaan tarvittaessa. Hän työskenteli seitsenpaikkaisessa yksikössä, jossa oli erityistä tukea tarvitsevia yli kymmenvuotiaita lapsia. Lehtinen työskenteli sairaalassa ja aikuisten mielenterveyskuntoutujien parissa, kunnes palasi ”juurilleen” lastensuojeluun. Vuonna 2011 viisivuotias tyttö iski häntä haarukalla selkään keittiössä. Joskus lapsi tuntee olevansa turvassa ja purkaa pahaa oloaan, Lehtinen toteaa
ISO JOUKKO TUEKSI Selkeät ohjeet väkivaltatilanteiden varalle, koulutusta tai perehdytystä väkivaltatilanteisiin, väkivallan ja sen uhan käsittelyä henkilöstön kanssa, suunnitelmallista väkivaltatilanteen jälkihoitoa. Vaikeahoitoiset lapset ja nuoret kiertävät laitoksesta toiseen. Siksi hyvinvointialueille on noussut uusia, ympärivuorokautisia yksiköitä, jotka pyrkivät ottamaan langat käsiinsä. Ihan dream team. Hänestä uusia lääkkeitä pitäisi kokeilla sairaalassa eikä lastensuojelulaitoksessa, koska ne voivat lisätä lapsen aggressiivisuutta tai itsetuhoisuutta. Lehtinen kertoo, että monella lastensuojelulaitokseen sijoitetulla lapsella on jokin lääketieteellinen diagnoosi ja säännöllinen lääkitys. Lehtinen on työskennellyt kahdeksassa yksityisessä laitoksessa. Näin Lapsen vuoksi -selvityksessä opastetaan. Lastensuojelulaitoksia on karkeasti 750, joista neljä viidestä on yksityisiä. Sen jälkeen esihenkilön pitäisi välittömästi keskustella vuorossa olevan työntekijän kanssa ja ohjata hänet työterveyshuoltoon. KL1_16-33.indd 33 9.1.2023 15.51. Jos Hanna Lehtinen saisi päättää vaikeahoitoisen lapsen tiimin, hän valitsisi lapsen sosiaalityöntekijän, huoltajat tai läheiset, sairaanhoitajan tai sosionomin, psykologin, toimintaterapeutin ja lääkärin, kuten psykiatrin, jonka kanssa voisi konsultoida tutkimuksista ja lääkityksestä. Kuntalehti 1 / 2023 33 Päivi Ängeslevä Kuvat: Liisa Takala ja suljettuja hoitopaikkoja tarvitaan tulevaisuudessa enemmän. Hyvinvointialueilta hän toivoo yhteistyötä, moniammatillisia tiimejä. Hyvinvointialueet vastaavat siitä, että lasten ja nuorten sijoitukset tapahtuvat heidän etunsa mukaisesti. Hanna Lehtinen lisää työsuojeluun johtajan ja lähiesihenkilön tuen. Muitakin ideoita hänellä on. Hyvä esihenkilö on läsnä, hereillä ja mukana, valmis tulemaan avuksi väkivaltatilanteeseen. Joskus myös lapsen siirto toiseen yksikköön voi olla hyväksi, Lehtinen sanoo. • Hanna Lehtinen toivoo hyvinvointialueilta yhteistyötä, moniammatillisia tiimejä. Väkivaltatilanteissa hän on usein ollut yksin vuorossa. Työntekijöiden mitoitus on vuosien kuluessa parantunut, hän sanoo, ja nykyisessä työpaikassa, yksityisessä seitsemän lapsen erityisen tuen yksikössä, on kolme ohjaajaa aamuja iltavuorossa. Lehtisen työpaikalla on vartijapainike, mutta hän haluaisi myös ”hälynapin”, jonka painallus hälyttäisi muita työtekijöitä avuksi väkivaltatilanteeseen. Silloin lapsi saisi välittömästi sen tuen, jota tarvitsisi, ja myös ohjaajien turvallisuus paranisi. Lastensuojelu siirtyi vuoden alusta kunnilta hyvinvointialueille, joilla on ainakin periaatteessa ”leveämmät hartiat” uudistaa palveluja, kuten kehittää paremmin toimivia moniammatillisia tiimejä. Niin ei ole ollut, lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta sanoo. Yksityiset laitokset eivät halua heitä hoitaa, vaan sieltä selitetään, ettei työntekijöitä ole tarpeeksi
Pitäähän joku valta jättää vaaleilla valituille päättäjillekin, Lohi sanoo. Sote-rahoituksen kriteerien muutostarpeestakin he ovat eri mieltä. 34 Kuntalehti 1 / 2023 [ Sote ] [ Vastakkain ] ETELÄN LÄÄKÄRI JA POHJOISEN JURISTI Espoolainen lääkärikansanedustaja Mia Laiho, kok., vaatii soten asiamaksuihin yhtenäistä valtakunnallista linjausta. KL1_34-47.indd 34 9.1.2023 15.52. Rovaniemeläinen juristikansanedustaja Markus Lohi, kesk., vastustaa
Hän istahtaa omalle paikalleen pitkän pöydän päähän ja valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho, kok., tulee viereiselle paikalle. Espoon kaupunginvaltuustossa istuva lääkäri Laiho puolestaan edustaa eduskunnassa suurinta oppositiopuoluetta, joka porskuttaa gallupien kärjessä. SOTEN KORJAUSTARVE Vaalikentillä kumpikin joutuu selittämään historiallista sote-uudistusta. Tämä on riittävän hyvä, jota voi lähteä kehittämään, Lohi sanoo. Tämä oli viimeinen hetki, sillä kunnat olivat ajautumassa täydelliseen kriisiin rahoituksen takia. Kumpikin on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. : Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan kokoushuoneessa Mia Laiho (vas.) ja Markus Lohi ovat käsitelleet tällä kaudella niin historiallista sote-uudistusta kuin kovia koronarajoituksiakin. Tällä kertaa ei ole mitään tiedotettavaa, mutta valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi, kesk., antaa luvan tulla huoneeseen. Joskus puheenjohtaja on voinut päästää kuulemaan uutiset. Uudistustahan on yritetty tehdä kolmella vaalikaudella. Hänen vaalipiirinsä Lapin tilannekaan ei ole helppo, sillä kansanedustajien määrä putoaa seitsemästä kuuteen. S osiaalija terveysvaliokunnan huone Eduskuntatalon neljännessä kerroksessa on ollut vuosien mittaan lukuisten tiukkojen sote-neuvottelujen ratkaisupaikka. Ei tietenkään. Vaikka tämä ei ole täydellinen malli, iloitsen silti. KL1_34-47.indd 35 9.1.2023 15.52. Eihän siitä mitään tulisi, jos poliitikko ei usko menestykseen, kollega kannustaa. Lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Kuntalehti 1 / 2023 35 . Media on päivystänyt suljettujen ovien takana. Rovaniemen kaupunginvaltuustossa istuva juristi Lohi edustaa hallituspuoluetta, jonka kannatus on romahtanut. Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja kumppaneiden sotemalli ei mennyt läpi edellisellä vaalikaudella, mutta SDP:n, keskustan ja pienempien puolueiden malli meni läpi tällä kaudella. Periksi emme anna, Lohi sanoo. Laiho toimii myös LänsiUudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajana. Jos tätä ei olisi nyt saatu maaliin, luulen, ettei sitä olisi koskaan saatu. Lapin aluevaltuustoon valittu Lohi hakikin Lapin hyvinvointialuejohtajaksi, mutta hävisi kisan niukasti
Diagnoosi on helppo mittari, koska se tulee THL:n tilastosta, mutta sosiaalipalveluissa tilanne on toinen. Hän toteaa, että hyvinvointialueilla on käytännössä vain kaksi selviytymiskeinoa: leikkaukset ja asiakasmaksujen nosto. Mia Laiho Mia Laiho • Syntyi Helsingissä vuonna 1969 • Asuu Espoossa • Koulutukseltaan lääketieteen tohtori • Kansanedustaja, Länsi-Uusimaan aluevaltuutettu ja aluehallituksen puheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu Alueen kantokyky on Laihon mielestä oleellisen tärkeää. Pitää vaatia sinnekin kustannusvaikuttavaa toimintaa. SOSIAALIPALVELUT HUOMIOON Laiho tähdentää, että rahoituksen uudistuksessa kyse olisikin tarveharkinnasta. Hänestä kannattaisi kuitenkin odottaa ainakin vuoteen 2024 ja katsoa mihin rahoitus ylipäätään asettuu. Oleellisin muutostarve kohdistuu rahoitukseen. Kokoomus on jo löytänyt runsaasti korjauskohtia, jotka kootaan soten korjaussarjaan. Kun sote-rahat tulevat valtion kukkarosta, asukkaita pitäisi kohdella yhdenvertaisesti hyvinvointialueesta riippumatta. Alueilla, joissa on paljon sosiaalipalveluiden tarvetta, on paljon maahanmuuttoa, vieraskielistä väestöä ja syrjäytymistä. Laiho muistuttaa, että monet alueet ovat tiukassa tilanteessa, koska annettu raha ei riitä lakisääteisiin palveluihin. Lohen mielestä on pidettävä tiukasti kiinni siitä, että nykyisiä kriteerejä täsmennetään. Jos ei olisi tätä sote-uudistusta, olisimme pärjänneet paremmin, Laiho sanoo. Lohi ymmärtää, että sosiaalipalveluissa saattaa olla tarvetta täsmentää rahoitusperusteita. Koska kriteerit ovat ajastaan jäljessä, ne pitää tuoda nykyaikaan. Laihon mukaan kriteereistä puuttuu mittareita, joilla todetaan sosiaalipalveluiden tarve. Ei siellä alueillakaan voi tehdä ihan mitä vain, ja sitten valtio antaa lisää rahaa. Monet alueet ovat puun ja kuoren välissä, kun pitää heti tehostaa. Rahoituksen avaaminen niin, että irtauduttaisiin siitä, että alueet saavat tarvetekijöiden perusteella rahoitusta, olisi hänestä suuri vahinko. ASIAKASMAKSUT TAPPIIN. Hänellä on myös viesti muualle maahan. Kokonaisrahoitus Länsi-Uudellamaalla kuitenkin nousee, kun väkimäärä kasvaa. Siihen ei Suomella ole varaa. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla, josta itse tulen, olemme 70 miljoonaa euroa pakkasen puolella. KL1_34-47.indd 36 9.1.2023 15.52. Rahoituksen pitäisi jatkossa yhä voimakkaammin pitäytyä siinä, mikä on ihmisten sairastavuus ja sosioekonominen asema alueella. Avointa piikkiä ei voi kuitenkaan olla, koska silloin alueita ei kannusteta entistä kustannustehokkaampiin palveluihin. Se tuntuu kuitenkin epäoikeudenmukaiselta, jos alueen saama rahoitus on jo alkujaan riittämätön. Asiakasmaksut pitäisi nostaa tappiinsa, jotta pääsisimme alijäämästä eroon. Suhteellisesti se kuitenkin laskee. Henkilöstön riittävyyden kannalta on Asiakasmaksuihin pitäisi saada yhtenäinen valtakunnallinen linjaus. Toiminta alkaa velalla. Yhdenkään suomalaisen palvelu ei jää tuottamatta sen takia, että alueella loppuisivat rahat. Lohen mielestä nyt on oleellista panostaa perustason palveluihin, ottaa teknologia ja digitaaliset palvelut käyttöön sekä rakentaa monituottajuutta eli ottaa palvelutuotannossa käyttöön myös yksityisiä toimijoita. ] Nyt ei alueilla eikä päätöksenteossa pidä lähteä tekemään rahoituksen osalta mitään paniikkiratkaisua. Tarvekriteereitä, joilla rahoitusta jaetaan, pitää tarkentaa. Toteutuva sote-uudistus sisältää hänen mukaansa ”pehmennykset ja laskuvarjot kaikille”. Koko valtakunnan alueella pitää olla luotettavat seurantamittarit, joilla rahoitusta seurataan, Laiho sanoo. Hän muistuttaa, että kun vuoden 2022 tilinpäätökset tulevat tietoon, ne täsmäytetään. [ Sote ] 36 Kuntalehti 1 / 2023 [ Vastakkain ] [ Kuka. Ei ole mitään järkeä, että yritetään ylläpitää sellaisia hyvinvointialueita, joissa kantokykyä ei ole. Silloin siirtyisimme edunvalvontapohjaiseen rahoitukseen eli kuka huutaisi voimakkaimmin, saisi eniten rahaa. Lohen mielestä korjaussarjan miettimisessä on järkeä, mutta hän toppuuttelee intoa. Rahoituksen on oltava riittävä ja oikeudenmukainen kaikille alueille
] avainasemassa satsaaminen työkykyjohtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. • Nyt ei alueilla eikä päätöksenteossa pidä lähteä tekemään rahoituksen osalta mitään paniikkiratkaisua. VAIKEITA PAIKKOJA Lohi vakuuttaa, että sosiaalija terveysvaliokunnassa hallitusja oppositiopuolueet ovat aika usein löytäneet yhteisiäkin näkemyksiä, vaikka opposition luontainen tehtävä on esittää kritiikkiä hallituksen esityksistä ja tuoda oma vaihtoehtonsa. Hallituksen päästä eli lähinnä sosiaalija terveysministeriöstä pidettiin kuitenkin tiukkoja suitsia. Muutosvaiheessa on tärkeää, että viesti eduskuntaan on reaaliaikaista. Laiho uskoo, että monen tehtävän päällekkäinen hoitaminen on ehkä helpompaa, jos on pääkaupunkiseudulta. Asiakasmaksuihin pitäisi saada yhtenäinen valtakunnallinen linjaus. Kuntalehti 1 / 2023 37 [ Kuka. Uskon, että rahoitusasia elää koko ajan vuosien mittaan, kuten pitääkin. Laiholla ei ole tähän vastaansanomista. Kun raha tulee valtiolta, totta kai valtiolla pitää olla ohjenuorat, Laiho huomauttaa. Hän kuitenkin kritisoi sitä, että alueilla tehdään nyt sotea hyvin erilaisilla malleilla. Häntä on silti harmittanut välillä se, että valiokunnassa ei voi tehdä edes järkeviä korjauksia, jottei heiluttaisi hallituksen sisäistä tasapainoa. Lohi näkee, että hän itse valiokunnan puheenjohtajana ja puolueen varapuheenjohtajana ei pystyisi hoitamaan aluevaltuustossa tai -hallituksessa merkittävää tehtävää. Jos eduskunnassa muutetaan jotain esitystä, lähtökohtaisesti hallituspuolueiden pitää olla yksimielisiä ja vastuuministeriltä pitää olla kuittaus. Hän muistuttaa, että ne noin sata kriteeriä, joiden perusteella hyvinvointialueiden rahoitus tulee, ovat THL:ssä hyvin tarkkaan mietittyjä. Ei voi olla kuin rivijäsenenä aluevaltuustossa. Olen nähnyt kuitenkin, että siitä on hyötyä, kun näkee, miten tämä lähtee toimimaan. Laiho lisää vielä, että aluehallituksen ja valiokunnan tehtävien hoitamista helpottaa myös se, että lääkärinä sote-puolen asiat ovat hänelle niin tuttuja. Pitäähän joku valta jättää vaaleilla valituille päättäjillekin. Teemme lainsäädäntöä, emme diagnoosia potilaasta. Osaa pysyy oikealla tasolla päätöksenteossa. Laiho kehuu Lohen ja häntä edeltäneen Anu Vehviläisen, kesk., puheenjohtajataitoja vaikeissakin tilanteissa. On asukkaille epäreilua, jos asiakasmaksut ovat tapissaan sen takia, että alue saa suhteessa vähemmän rahaa kuin joku muu alue. Markus Lohi Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Markus Lohi • Syntyi Haukiputaalla vuonna 1972 • Asuu Rovaniemellä • Koulutukseltaan oikeustieteen maisteri • Kansanedustaja, Lapin aluevaltuutettu, Rovaniemen kaupunginvaltuutettu KL1_34-47.indd 37 9.1.2023 15.52. Lohi myöntää itsekin kärsineensä siitä korona-aikana. Lohen mielestä valiokunnan puheenjohtajana voi olla jopa parempi, ettei ole lääkäri. Markus tulee Lapista, joten kokoukset ovat kaukana. Kyllä olen ehtinyt, vaikka paljon työtä siinä on ja aikatauluttamista. Se olisi ollut iso arvo korona-aikana, jolloin tehdään rajoitustoimia, joilla on merkitystä ihmisiin ja elinkeinoihin. Lohi muistuttaa, että ministereiltä kysyminen ei ole tämän vaalikauden ilmiö. Lohi ei innostu. Jos me lähdemme suitsimaan hyvinvointialueiden toimintatapoja ja määräämään asiakasmaksut, emme voi enää puhua itsehallinnollisista alueista. EHTII, EI EHDI Laiho vakuuttaa pystyvänsä hoitamaan kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan tehtävien rinnalla myös aluehallituksen puheenjohtajan vaativaa tehtävää täysipainoisesti. Meidän pitäisi saada tämä hyvään ohjaukseen ja yhtenäistää kriteereitä. THL on itse myöntänyt, että kriteereissä on tarkistamisen varaa. Minulla oli tunne, että olisimme päässeet tämän pöydän ympärillä monessa asiassa enemmän yksimielisiin päätöksiin
[ Sote ] 38 Kuntalehti 1 / 2023 : Minna Karhunen toivoo, ettei eduskuntavaalien jälkeen valittava hallitus murenna kuntien rahoitusta. KL1_34-47.indd 38 9.1.2023 15.52
Aina moititaan sitä, että kunnat ovat alibudjetoineet. Se näkyy kaikessa. Kuntien yhdistyminen ei ole paha asia, jos se on järkevää. Kunnat ovat joutuneet supistaneet perusterveydenhuollon kuluja, mutta samaan aikaan ne ovat maksaneet kaikki erikoissairaanhoidon kustannukset, hän muistuttaa. Kuntien valtionosuudethan ovat pudonneet useita prosentteja ainakin kolmen viimeisen hallituskauden aikana. Kuntien pitäisi vapaaehtoisesti hakea kumppanuudet suuremmalla väestöpohjalla, jos omat rahkeet eivät riitä palveluiden järjestämiseen. Ja meillä Kuntaliitossa on paljon asiantuntijoita, jotka ovat erikoistuneet juuri näihin asioihin. Näen tulevaisuuden kunnan hienona. Sotesta syntyneet kustannukset ovat vieneet kunnilta paljon rahaa ja keskustelu sotesta paljon ilmatilaa. Toimitusjohtaja korostaa, että kunnille ja Kuntaliitolle jäi runsaasti merkittäviä tehtäviä, vaikka sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Karhusen mielestä kaiken pitäisi sujua kuntaperustaisesti, koska malli on toiminut pidempään kuin Suomi on ollut itsenäinen – ja toimii edelleen. Tosi moni kunnanjohtaja iloitsee nyt siitä, että budjetoinnista tulee ennakoitavaa. Mielenkiintoista nähdä, miten valtio aikoo hoitaa kasvavat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kustannukset, Karhunen pohtii. Hanke pysäytettiin vuonna 2011. Kuntaliiton rahoitus supistui, koska kuntien jäsenmaksut liitolle vähenivät kolmanneksella hyvinvointialueiden perustamisen takia. KL1_34-47.indd 39 9.1.2023 15.52. Edunvalvonnassa voi tulla erilaisia näkemyksiä, mutta mitä useammin löydämme toisemme, sitä parempi se on asukkaan kannalta. Karhunen toivoo, että kunta-alan suurtapahtumasta Kuntamarkkinoista tulee myös hyvinvointialueiden tapahtuma ja Kuntalehti seuraa edelleen tiiviisti myös hyvinvointialueiden asioita. Ei sivistysalueille, kyllä kuntayhteistyölle Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen torjuu jyrkästi puheet sivistysalueista, mutta uskoo, että perusopetuksen ongelmiin voisi tulevaisuudessa löytyä ratkaisu koulutuksen Parashankkeesta. Kuntalehti 1 / 2023 39 K untien edunvalvontajärjestöä Kuntaliittoa neljä vuotta luotsannut Minna Karhunen otti uuden vuoden vastaan innostuneena, vaikka Kuntaliiton muutosneuvotteluiden takia syksy oli rankka. Karhusen suuri toive on, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö alkaisi sujua saumattomasti. Aiotaanko kunnilta viedä vähitellen kaikki tehtävät. Kunnissa se on nähty yhtenä keinona kannustaa sairaanhoitopiirejä toimimaan vähän kustannustehokkaammin. Kuntaliiton tytäryhtiö FCG koulutuksessa ja konsultoinnissa sekä uusi hyvinvointialueyhtiö Hyvil tarjoavat tietysti osaamistaan ja palveluitaan hyvinvointialueille. Karhusen mielestä tällaiset puheet ovat ihan käsittämättömiä. Hän nostaa esiin taannoisen kuntaja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen, jonka aikana yli sata kuntaa hävisi kartalta vapaaehtoisten kuntaliitosten vuoksi. Sairaanhoitopiireillä ei kuitenkaan ole ollut mitään kustannusrajoitinta, vaan ne ovat aina panneet loppuvuodesta loppulaskun kunnille. Myös yhteistoiminta-alueiden määrä kasvoi voimakkaasti. Jos halutaan ratkoa esimerkiksi perusopetuksen ongelmia eli miten pystytään järjestämään perusopetus kaikille, voisi ratkaisu olla koulutuksen Paras-hanke. Jotkut jopa opetusministeriössä ovat maininneet, että hyvinvointialueiden jälkeen pitäisi alkaa valmistella ”sivistysalueita”, jotka järjestäisivät peruskoulutuksen. Sote-uudistuksen myötä kustannusten pitäisi tulla näkyviksi. Mitä enemmän teemme asioita yhdessä, sitä enemmän siitä on lisäarvoa asukkaille. Hän tähdentää, että kunnat ovat toimineet puskurina sosiaalija terveydenhoidon kustannuksille. On lasten ja nuorten kasvun tukemista, sivistystä, elinikäistä jatkuvaa oppimista, hyvinvointityötä, yhteistyötä järjestöjen kanssa, elinvoimaja yhdyskuntapolitiikkaa ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Nythän ne ovat valtion vastuulla. Karhusen mielestä liitoskeskustelu on luonnollista. KUNNAT PUSKURINA Karhunen muistuttaa, että hyvinvointialueiden perustamiseen ei päädytty siksi, että kunnat olisivat mokanneet. Kunnat ovat hoitaneet kaikki tehtävänsä äärimmäisen hyvin, vaikka valtio on sysännyt lisää rahoitusvastuuta kunnille. KOULUTUKSEN PARAS-HANKE Kuntaliitokset ovat jälleen nousseet keskusteluun, vaikka sote-uudistus helpottaa monen kunnan selviytymistä itsenäisenä. Kuntaperustainen malli on hyvin kansanvaltainen
Harmittavaa oli, että kuntouttava työtoiminta siirtyi hyvinvointialueille, koska se on kyllä hyvin paikallista. Hän toivoo, ettei tuleva hallitus murenna kuntien taloutta. Uusi ihminen pääsee kehittämään monenlaisia mielenkiintoisia juttuja. Liitosta lähti viime vuoden puolella kaikille kunnanjohtajille kysely asiasta. Demarit olisivat halunneet vielä isompia alueita ja keskusta pienempiä. Siirto on Karhusen mukaan ”ehdottoman tärkeää”, koska kunnissa tunnetaan hyvin paikalliset asukkaat ja tarvittava koulutus voidaan järjestää kuntapohjaisesti. Kustannusalan kokemus olisi tietysti hyvä. Senkin voi kyllä korjata seuraavalla hallituskaudella. Hyvinvointialueiden rahoituksen pitää olla riippuvainen ikääntymisestä ja sairastavuudesta, mutta ei kuntien. Kunnat ovat toivoneet, että yhteenliittymiä saisi muodostaa vapaaehtoisesti ilman tarkkaa työllisten määrän rajausta. Karhunen huomauttaa, että hallituspuolueiden kesken on ollut hankausta 20 000 työllisen rajasta järjestämisalueelle. Valtio mikromanageeraa liikaa, hän sanoo. Karhusen mukaan tehtävään valittavan ei välttämättä tarvitse olla ensisijaisesti journalisti. Karhusen mukaan toimitusjohtajapäätoimittajan pitäisi ymmärtää KLKustannuksen tuotteiden yhteiskunnallinen merkitys ja uskoa tuotteiden tuomaan lisäarvoon niiden käyttäjille. Kunnilla on eväät. Aina jää vajetta. Eikä seurata, miten kustannukset ovat toteutuneet. Siirron olisi määrä toteutua vuoden 2025 alussa. Kaikille toteutuneille uudistuksille luvattu kompensaatio on hänen mukaansa ollut koko ajan vajaa. Kuntapolitiikkahan menee meillä neljän vuoden välein mullin mallin. Tästä seuraa se, että kunnat eivät luota valtioon, koska valtio pettää aina. Raportti selvityksestä julkaistaan tänä keväänä, ennen eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluita. Valtio kehittää koko ajan tarkkoja normeja, määräaikaisuuksia ja mitoituksia, joilla kavennetaan kuntien mahdollisuuksia järjestää itse palvelut. KL-Kustannus on kunta-alaan erikoistunut mediayhtiö, jonka omistaa Kuntaliitto. Nyt halutaan kaikki valtion ohjaukseen ja uutta hallintoa, joka on valtion ohjauksessa. Hän toimii myös Kuntatekniikan päätoimittajana. • Martta Nieminen Kuntalehdelle haetaan uutta päätoimittajaa VALTIO PETTÄÄ AINA Suomessa ei Karhusen mielestä välitetä kuntien itsehallinnosta, vaikka Euroopan unionin peruskirja lähtee siitä, että kunnilla on itsehallinto. Kuntaliitto ei ohjaa sisältöä mitenkään, vaan Kuntalehti nostaa esille sellaisia asioita, joista on pakko puhua. Karhunen on tuohtunut erityisesti siitä, että kuntiin ei luoteta. Kuntaliitto haluaa nyt selvittää kuntien ja valtion suhteen yksityiskohtia entistä tarkemmin. [ Sote ] 40 Kuntalehti 1 / 2023 KUNTALEHDELLE haetaan uutta päätoimittajaa ja lehteä kustantavalle KLKustannus Oy:lle toimitusjohtajaa. Esimerkiksi rahoitus voi heittelehtiä niin, ettei kunnissa pystytä tekemään tarpeeksi pitkäjänteistä työtä. Kuntalehden printin ja digiversion lisäksi päätuotteita ovat verkon uutismedia kuntalehti.fi, Kuntatekniikka, ruotsinkielinen Kommuntorget, Kunta-tv sekä messuja koulutustapahtuma Kuntamarkkinat. Tavoitteena on, että uusi toimitusjohtaja-päätoimittaja olisi töissä reilusti ennen kesää, KL-Kustannuksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo. Arvostamme ennen kaikkea myynnillistä otetta. TE-UUDISTUS MAALIIN Kunnissa odotetaan jännityksellä, saako nykyinen eduskunta päätettyä TE-palveluiden siirrosta kunnille. • Martta Nieminen Kuva: Laura Oja KL1_34-47.indd 40 9.1.2023 15.52. Karhunen pelkää, mitä eduskuntavaalien jälkeen koottava uusi hallitus keksii hallitusohjelmaansa. Kuntien rahoituksessa pitää ottaa huomioon kuntien tehtävät, joihin kuuluu myös maahanmuuttajien kotouttaminen entistä tärkeämpänä osana. Me tarvitsemme valtionosuusuudistuksen ilman muuta. Kunnista tullut viesti valtion toiminnasta on musertava. Karhunen muistuttaa, että Kuntalehti on kuntakentän äänenkannattaja, ei Kuntaliiton. Vuodesta 2020 tehtäviä hoitanut Markku Vento jää lokakuun alussa eläkkeelle. Uskon, että jos lainsäädäntö viedään nyt läpi, korjauksia voidaan tehdä seuraavalla kaudella
Hyvinvointialueiden kannalta on tärkeää, että sitä pystytään seuraamaan Hän painottaa myös lainsäädäntötyön seurannan ja neuvontatyön yhteyttä. Yhtiötä on valmisteltu hyvinvointialueiden ja Kuntaliiton yhteistyönä. Perustelujen mukaan yhtiö palvelee alueita kokonaisuutena, vahvistaa niiden keskinäistä yhteistyötä sekä rakentaa kuntien ja hyvinvointialueiden sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä. tarjonnut. Edessä on useiden vuosien kehittämisen, integraation ja toiminnan vakiinnuttamisen ajanjakso. MUUTOS TARVITSEE TUKEA Kuntaliitossa yhtiötä on perusteltu sillä, että hyvinvointialueiden aloittaminen on valtava prosessi ja vie aikaa. Toiseksi yhtiö tarjoaa alueille neuvontapalveluja samalla tavalla kuin Kuntaliitto on tähän asti Alueiden palveluyhtiö aloitti Hyvinvointialueita palveleva Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy aloitti toimintansa vuodenvaihteessa. Yhtiömuotoon päädyttiin, koska yhtiön perustaminen on nopeampi prosessi kuin esimerkiksi yhdistyksen perustaminen. Tarkoitus on, että palvelutoiminta jatkuu keskeytyksettä, yhtiön määräaikainen toimitusjohtaja Johanna Sorvettula korostaa. Hyvil on aloittanut suunnatun osakeannin kaikille hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. • Eero Karisto Kuva: Kuntaliitto Johanna Sorvettula johtaa vuodenvaihteessa toimintansa aloittanutta Hyvil-yhtiötä. Jokaiselle osakkaalle on varattu kymmenen osaketta, joiden yhteishinta on 20 000 euroa. Kolmas tehtäväalue on verkostojen ylläpitäminen ja yhteistyöalustana toimiminen. Kuntalehti 1 / 2023 41 S amaan aikaan kun sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille, aloitti toimintansa uusi alueiden palveluyhtiö, Hyvil Oy. Todennäköisesti kaikki hyvinvointialueet sekä Helsinki ja HUS merkitsevät tarjottuja osakkeita. Sorvettula perustelee pitkäjänteisyyttä myös lainsäädäntöön vaikuttamisella. Osakkeenomistajat omistavat yhtiön osakkeita tasasuuruisin osuuksin. Hän ei tosin näe syytä, miksi niin tehtäisiin. Yhtiön tarkoituksena on luoda edellytykset sote-muutostuen jatkumiselle ja hyvinvointialueiden yhteisen edunvalvonnan tukemiselle. Yhtiö jatkaa Kuntaliiton soteja pelastusalan toimintoja sekä palvelee hyvinvointialueita ja muita sidosryhmiä. Järjestelyn perusteena on se, että hyvinvointialueet eivät voi Kuntaliiton sääntöjen mukaan olla Kuntaliiton jäseniä, eikä hankintaja kilpailulainsäädäntö mahdollista myöskään sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä. Muualta vastaavia palveluja on hyvin rajallisesti saatavilla, Sorvettula arvelee. Ensinnäkin on tarkoitus vaikuttaa ja osallistua alan lainsäädännön valmisteluun. Yhtiöön siirtyi Kuntaliitosta ja KL-Palveluista 16 henkeä, jotka tähänkin asti ovat olleet tekemisissä sotesekä pelastuspalvelutoimintojen kanssa. Lakien valmistelu ja käsittely vie vuosia. KOLME TEHTÄVÄALUETTA Yhtiölle on valmisteluvaiheessa määritelty kolme tehtäväaluetta. Sorvettula työskenteli aiemmin Kuntaliitossa johtavana lakimiehenä. Suunnattu osakeanti päättyy maaliskuun lopussa. Hallituksen puheenjohtaja on Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja Jukka Alasentie. Yhtiöllä on väliaikainen hallitus, jossa on mukana alueiden edustus. Osakeannin jälkeen yhtiölle valitaan uusi hallitus ja vakituinen toimitusjohtaja. Näiden lisäksi yhtiölle voidaan antaa muita tehtäviä, jos osakkaat niin haluavat. Hän korostaa myös Kuntaliiton kautta tulevaa pitkäaikaista kokemusta ja asiantuntemusta. KL1_34-47.indd 41 9.1.2023 15.52. Yhtiö on niin sanottu inhouse-yhtiö, eikä hyvinvointialueiden tarvitse kilpailuttaa palveluja, joita yhtiöltä hankkivat. Sorvettulan mukaan omistajat voivat sitten halutessaan vaihtaa toimintamuotoa. Siihen asti toiminta jatkuu tilapäisjärjestelyin. Myös Kuntaliitto pysyy toistaiseksi yhtiön osakkaana yhtä suurella osuudella
Hampaat pyritään saamaan kuntoon Riihimäellä mahdollisimman vähillä käynneillä. Asiakas on päässyt hammaslääkäri Anne-Mari Määtän vastaanotolle. KL1_34-47.indd 42 9.1.2023 15.52. Sen mukaan syyskuun alusta alkaen kiireettömään suun terveydenhoitoon on päästävä neljässä ja ensi vuoden marraskuusta alkaen kolmessa kuukaudessa. 42 Kuntalehti 1 / 2023 [ Sote ] HAMPAAT KUNTOON RIVAKASTI Hammaslääkäriin on päästävä nopeammin, mihin velvoittaa myös tuleva hoitotakuu
Hurraamista ei ole muuallakaan. Hoitotakuu kiristyy jatkossa, sillä ensi syyskuusta alkaen kiireettömäänkin hammashoitoon on päästävä neljässä kuukaudessa ja 1.11.2024 alkaen kolmessa kuukaudessa. Korona koetteli kaikista terveyspalveluista eniten nimenomaan hammaslääkäripalveluja. Riihimäen Nikkarila ei osaa KL1_34-47.indd 43 9.1.2023 15.52. Jos summa kalenterivuoden aikana ylittyy, sen jälkeiset hoidot eivät julkisessa terveydenhoidossa maksa mitään lukuun ottamatta hammasteknisiä kuluja esimerkiksi hammasproteeseissa. Vuoden 2022 alusta alkaneesta kokeilusta on saatu hyviä kokemuksia, vaikka kaikkiin tavoitteisiin ei ole päästy. Y limääräistä rahaa hoitojonon purkuun ei ollut luvassa ja henkilöstöstä oli krooninen pula. Niiden pituudet määräytyisivät tarpeen mukaan. Jonoista on vaikea päästä eroon, elleivät ihmiset ennaltaehkäise niitä. PROTEESIT HARVINAISIA Jonot hammashoitoon eivät ole helpottamassa, ja syitä on useita. Kun henkilöstö on lyhyenkin aikaa poissa, aikoja joudutaan siirtämään tuonnemmas. Samalta ajalta mitattiin potilastyöhön käytettävissä oleva työaika. Hämeenlinnassa on toiveissa päästä käyttämään toiminnanohjausjärjestelmää, jonka avulla kerralla enemmän -toimintaa pyöritetään. Omia hampaita varten tarvitaan ammattilaisia useammin kuin tekohampaita varten. Vuonna 2020 hammaslääkäripalveluita tarvinneista aikuisista 24 prosenttia ilmoitti THL:n selvityksessä saaneensa liian vähän hammaslääkäripalveluita tarpeeseensa nähden, kun 2018 vastaava osuus oli 19 prosenttia. Yksi positiivinen syy on, että vanhuksilla on yhä harvemmin suussaan kokoproteesit. Eniten hoitojonojen purkua kiusaa henkilöstöpula, joka koettelee suunterveydenhuoltoa koko maassa. Seuraavassa laskutoimituksessa aika rajattiin 30 minuuttiin. KERRALLA KUNTOON Riihimäellä 30 minuuttia plus tarvittaessa pidempi jatkoaika -mallia on tarkoitus jatkaa. Pula on kaikista alan ammattilaisista, toisin sanoen hammaslääkäreistä, hammashoitajista ja suuhygienisteistä. Nikkarila arvioi, että kun suomalaiset hoksaavat suunterveyden maksukaton, julkiseen hoitoon todennäköisesti hakeudutaan aiempaa hanakammin. TEHOJA UUDISTUKSESTA Kanta-Hämeessä hyvinvointialuetta luodaan sirpaleista. Rovaniemi sai joulukuussa Avilta vakavan huomautuksen hammashoitonsa ongelmista. Suunhoidossa pystytään lähinnä korjaamaan vaurioita. Jos kaikille aikaa tarvitseville annettaisiin 45 minuutin aika, tasapaino olisi karannut kauas. Sen sijaan emme ole juuri saaneet lyhenemään hoitoon pääsyn aikaa, Nikkarila kertoo. Nuo kaksi lukemaa tuli saada tasapainoon. Jonoja on purettu tosi paljon lisätöinä ja ostopalvelusopimuksilla yksityispuolella. Vastaanoton pituuteen vaikuttaa toimenpiteiden määrä sekä se, kauanko potilas jaksaa pitää suutaan auki. Ennen uusia kokeiluja Riihimäellä mitattiin kahden viikon ajalta, miten paljon asiakkaat tarvitsivat aikoja hammaslääkäri-hoitaja-työparille. Eteenpäin on kuitenkin päästy, sillä samaan aikaan hammashoitolaan on hakeutunut lisää uusia aikuisasiakkaita. Nikkarila toivoo, että omaa kokeilua olisi mahdollista päästä jatkossa vertaamaan hämeenlinnalaisten versioon, jossa asiakkaiden hampaat pyritään saamaan kuntoon mahdollisimman usein yhdellä käynnillä. Päätös toimitettiin myös Lapin hyvinvointialueelle, jolle kaupungin ongelma vuodenvaihteessa siirtyi. Kuntalehti 1 / 2023 43 . Tarkoitus oli, että hoito saataisiin tehtyä valmiiksi mahdollisimman vähillä käynneillä. Nyt tasapaino täsmäsi. Maksukaton määrä vuodessa on 692 euroa. Lääkintöneuvos Merja Auero STM:stä sanoo, että koronavuosina 2020–2022 suun terveydenhuollossa oli noin kaksi miljoonaa käyntiä vähemmän kuin jos käyntimäärä olisi pysynyt vuoden 2019 tasossa. Nyt on nähty, että osa hammaslääkäreistä on ottanut mallin vastaan hyvin, kun taas osa on odottavalla kannalla ja haluaa nähdä, millaisia tuloksia uudella mallilla saadaan aikaan. HOITOTAKUU KIRISTYY Ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa THL:stä huomauttaa, että pelkästään ammattilaisten hoidolla ei tilannetta voida parantaa. Meillä on mahdollisuus houkutella muitakin mukaan, kun voimme näyttää tilastoja ja kertoa, että suunta on oikea. Paikka paikoin jonot on hoidettu, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ruuhkaa on paljon, Harjunmaa kertoo. On siis todennäköistä, että ilman uudenlaista toimintamallia hoitoon pääsyn odotusajat olisivat pidentyneet. Tärkein työ tehdään kotona päivittäin hampaista hyvää huolta pitämällä. Tilastoissamme näkyy, että aiempiin vuosiin verrattuna yhden asiakkaan erillisten käyntien määrä on vähentynyt. Ajatuksena oli, että asiakkaista ainakin osan suunhoito saadaan kuntoon kahdella käyntikerralla. Ensimmäisellä käynnillä pyrittäisiin määrittelemään jatkohoidon tarve mahdollisimman tarkoin ja asiakkaalle annettaisiin tarvittaessa pitkä hoitoaika. Asiakkaille annetaan etukäteen tunnin aikaikkuna, ja tarkka aika selviää puoli tuntia ennen vastaanottoa. Siinä tilanne, jota Riihimäen kaupungin ylihammaslääkäri Laura Nikkarila alkoi ratkoa yhdessä työryhmän kanssa. Koronapandemiassa jonot pitenivät, mutta ne olivat pitkiä jo ennen sitä. Eniten tarve kasvoi Kainuussa, Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Työryhmää jännitti ennalta, kuinka henkilökunta suhtautuu ensimmäiseen käyntiin varattavaan puolen tunnin aikaan. Nykyisen hoitotakuulain mukaan suun terveydenhoitoon on päästävä kolmessa kuukaudessa tai terveydentilan vaarantumatta viimeistään kuudessa kuukaudessa. Tilanne näkyy myös Riihimäellä erityisesti sijaisia haettaessa. Jotakin piti keksiä. Julkisen palvelun suosiota kasvattaa myös maksukatto, joka ulotettiin viime vuonna suunterveyden puolelle. Kun kokeilua lähdettiin toteuttamaan, sovittiin, että hammaslääkärin jatkoajoissa ei olisi rajoituksia. Jokaista kahta miljoonaa käyntiä ei tarvitse korvata, mutta hoitovelkaa jäi tästä huolimatta todella paljon. Tärkein työ tehdään kotona päivittäin hampaista hyvää huolta pitämällä
Hoitoalan ammattilaisille, jotka ovat palaamassa alalle, suunnitellaan myös nopeaa täydennyskoulutusohjelmaa. Voisiko sihteereistä olla apua. Hammashoitajaksi opiskelevien lukumääristä on hankalampi saada kokonaislukua, sillä he opiskelevat lähihoitajiksi ja suuntautuvat suunhoidon osaamisalaan. • Ylihammaslääkäri Laura Nikkarila tietää, että hyvinvointialueella samat hommat pitää hoitaa samalla porukalla. Myös THL:n Harjunmaan mielestä hyvinvointialueilla on hyvä tilaisuus lisätä vaikuttavuutta ja uudistaa toimintaa. Nikkarilasta on kuitenkin mahdollista, että onnistunut integraatio perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon välillä tuo paljon mahdollisuuksia esimerkiksi sujuviin hoitoketjuihin ja konsultaatioihin. Pyrimme hyvinvointialueen sisällä kokeilemaan erilaisia toimintamalleja ja löytämään niistä parhaat ja tehokkaimmat koko alueelle käyttöön. [ Sote ] 44 Kuntalehti 1 / 2023 HAMMASHOITAJISTA joka neljäs eläköityy ja hammaslääkäreistäkin joka viides vuoteen 2030 mennessä, kertoo Kevan tilasto. Kirsi Riipinen Voisiko sihteereistä olla apua. Auero näkee hyvinvointialueilla lukuisia mahdollisuuksia suun terveydenhuollon kehittämiseen. Esimerkiksi diabeetikolla suunsairaudet voivat huonontaa sokeritasapainoa. Kirsi Riipinen Kuvat: Milka Alanen arvioida, millaista hyötyä vuodenvaihteen sote-uudistus voi tuoda. Heistä on työmarkkinoilla ylitarjontaa, ja he voisivat helpottaa suunhoidon kiirettä tekemällä muuta kuin hoitotyötä. Osana ohjelmaa selvitetään, kuinka paljon suun terveydenhuollon ammattilaisia kaiken kaikkiaan pitää kouluttaa lisää. Muutokset ottavat aikansa. Lääkintöneuvos Merja Auero STM:stä huomauttaa, että hyvinvointialueet ovat tarpeeksi suuria kyetäkseen palkkaamaan sihteereitä sote-ammattilaisten työtaakkaa keventämään. Lisäksi kunnista lähes 60 prosenttia kertoi suuhygienistipulasta ja peräti 70 prosenttia hammashoitajapulasta. Keskeyttämisten ja toiselle alalle siirtymisten määrä on heillä melko suurta. Suuhygienisteillä luku on 15 prosenttia. Tilanne on varsin hyvin valtionhallinnon tiedossa, ja STM vetää parhaillaan poikkihallinnollista ohjelmaa, jonka tavoitteena on varmistaa sotehenkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta. Ainakin nyt samat hommat pitää hoitaa samalla porukalla. KL1_34-47.indd 44 9.1.2023 15.52. Esimerkiksi palveluohjausta olisi kyettävä kehittämään siten, että kuntalaiset ohjattaisiin yhdeltä luukulta heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Auero ja Harjunmaa muistuttavat kumpikin, kuinka tärkeä suun hoitaminen on myös kansansairauksien ehkäisyssä. Hyötyä suunhoitoon tulisi myös perushoitoon ja erityisesti ennaltaehkäisyyn panostamisesta. Pohdittavana on myös työnjakokysymys. Onneksi tietoisuus riskeistä lisääntyy, mutta samalla se merkitsee suun terveydenhuoltoon yhä lisää kysyntää, Auero huomauttaa. Tiedossa on, että kaikkein pisimmälle koulutetut tekevät töitä, joita voisi siirtää muille. Viime syksynä hammaslääkärikoulutukseen otettiin hieman aiempaa enemmän opiskelijoita, kun aloittaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi 185:stä 190:een. Jonon purkua saattaakin välillä haitata erityisesti hammashoitajan puute, sillä suunhoitoa tehdään yleensä hammaslääkäri-hammashoitaja-työparilla. Esimerkiksi yksityissektorin palveluja voidaan hyödyntää tehokkaammin. Lonkkaleikkauksessa saatu proteesi saatetaan joutua poistamaan, jos suun infektiota ei ole hoidettu. Hankinnat ja palvelusetelijärjestelmän luomiset veisivät pieneltä kunnalta paljon resursseja, kun iso alue voi hoitaa ne laajaa aluetta varten lähes samalla vaivalla. Kun koko toimintaa organisoidaan uusiksi, on paljon mahdollisuuksia virtaviivaistamiseen. Syksyllä 2021 terveyskeskuksissa oli noin 300 hammaslääkärin vaje
Kuntalehti 1 / 2023 45 S uomen Sydänliiton Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelusta voi katsoa, miten kunnissa ja ja hyvinvointialueilla on varauduttu sydänpysähdyksiin. 3 Iskurien sijoittelu 65 vuotta täyttäneiden asuinalueilla (painokerroin 20 prosenttia) perustuu siihen, että sydänpysähdyspotilaiden keski-ikä on 65 vuotta. Kun kunta, yritys tai muu yhteisö hankkii sydäniskurin, Sydänliitto toivoo, että se rekisteröidään Defi.fi-sivuille. VTT:n tutkija Jaana Keränen sanoo, että mittareihin kootun tiedon on oltava ajantasaista ja julkisesti saatavilla. yhteistyötä. Hanke laajeni, kun kunta tuli hienosti mukaan. Sydänliitto on pari vuotta kehittänyt myös Defi.fi-sydäniskurirekisteriä Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus Stean varoilla. ENSIAPUTAITOJA TARVITAAN Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto kertoo, että ainakin kolmetuhatta suomalaista saa vuosittain sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. Kettulan mukaan kahdeksan sydäniskuria ja niiden lämpökaapit maksoivat toukokuussa yhteensä 14 000 euroa. 2 Sydäniskurien sijoittelu on toiseksi tärkein mittari (painokerroin 30 prosenttia). Se toimii sydäniskurien rekisterinä ja paikannuspalveluna. Suomessa on reilut 6 900 rekisteröityä sydäniskuria. Lähde: Sydänliitto Alueiden sydänturvallisuus Hyvinvointialue % Keski-Suomi 55 Satakunta 51 Itä-Uusimaa 50 Pohjanmaa 49 Etelä-Pohjanmaa 48 Lappi 47 Varsinais-Suomi 45 Etelä-Savo 45 Päijät-Häme 44 Pohjois-Pohjanmaa 41 Länsi-Uusimaa 41 Keski-Pohjanmaa 41 Pirkanmaa 40 Keski-Uusimaa 39 Pohjois-Savo 39 Kanta-Häme 39 Pohjois-Karjala 38 Etelä-Karjala 37 Kainuu 36 Vantaa-Kerava 36 Helsinki* 33 Kymenlaakso 30 Ahvenanmaa* 5 *Helsinki ja Ahvenanmaa eivät ole hyvinvointialueita. Sydänliitto pitää sivuillaan yllä rankinglistoja kunnista ja hyvinvointialueista. Sydänturvallisuuden taso muodostuu neljästä eri mittarista, jotka kertovat sydäniskurien määrästä, niiden sijoittelusta, sepelvaltimotaudin ilmaantuvuudesta ja näiden yhteisvaikutuksesta. Isojoen hyvinvointikoordinaattori Maija Luomaniemi kertoo, että sydäniskuri on nyt muun muassa monitoimitalossa ja kolmessa kylätalossa. Kunnan kanssa järjestäjinä olivat Kauhajoen Sydänyhdistys ja Iskua Etelä-Pohjanmaalle -hanke. Potilasjärjestö Sydänliitto alkoi kehittää mittaristoa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa pari vuotta sitten. Niissä kuitenkin näkyvät vain rekisteröidyt laitteet. Sekä Luomaniemi että kyseisen hankkeen koordinaattori Anne Kettula kehuvat kunnan, sydänyhdistyksen ja yrittäjien hyvää Sydänpysähdyksiin varaudutaan vaihtelevasti Verkkopalvelu kertoo, miten kunnat ja hyvinvointialueet sijoittuvat vertailussa. Kylätalot valittiin aktiivisen toiminnan ja sijainnin vuoksi, sillä syrjäkyliin saapuminen vie ensihoitoyksiköltä eniten aikaa. Kun tietoa aletaan soveltaa uuteen kohteeseen, on pohdittava tiedon käyttökelpoisuus ja sallittu käyttö. Lähde: Sydänturvallinen Suomi 2.1.2023 https://sydanturvallinensuomi.sydan.fi/ hyvinvointialue#area-list KL1_34-47.indd 45 9.1.2023 15.52. Rekisteristä tiedot siirtyvät Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovellukseen. Kun saimme iskurit syksyllä, viiteen opastustilaisuuteen saapui peräti 117 kuntalaista. Iskureita oli hankkimassa kunnan lisäksi kymmenen yritystä. Kuntien kärjessä on luonnollisesti pieniä kuntia, sillä niihin on hankittu iskureita muun muassa iäkkään väestön ja pitkien välimatkojen takia. Se kymmenes on kunnanvirastossa virastoaikana saatavilla. • Hannu Kaskinen Sydänturvallisuuden taso muodostuu näistä mittareista: 1 Sydäniskurien määrä tuhatta asukasta kohti on tärkein mittari (painokerroin 40 prosenttia). Vuodenvaihteessa kärkikymmenikössä olivat Kivijärvi, Isojoki, Kustavi, Kannonkoski, Pyhäntä, Kittilä, Karijoki, Rautavaara, Siikainen ja Kihniö. Keväällä kunta oli rankingissa 96:s, mutta syksyllä nousi kakkoseksi. Nyt on yhdeksän iskuria lämpökaapeissa, rakennusten ulkoseinissä, kaikkien aina käytettävissä. Hyvinvointialueista kärjessä oli Keski-Suomi. 4 Sepelvaltimotauti-indeksi (painokerroin 10 prosenttia) kuvaa tavallisimman sydänpysähdyksen aiheuttajan määrää alueella. Sydänturvallinen Suomi ja Defi.fi ovat jokseenkin ajantasaisia palveluita. Tämä rahoitus loppui vuodenvaihteessa, mutta liitto odottaa saavansa uuden rahoittajan. Blek-Vehkaluoto kertoo maahantuojien arvioineen, että vain joka toinen laite on rekisteröity. Ydintaajamien lisäksi iskureita pitäisi olla paikoissa, jonne ensihoidon saapuminen vie eniten aikaa. Kaikki tietolähteet piti varmistaa. Maallikoiden kytkentää elvytysketjuihin pitäisi parantaa. Monessa maassa on järjestelmä, jossa hätäkeskus hälyttää elvytystaitoisen paikalle elvyttämään sydänpysähdyksen saanutta. Hyvä suhdeluku on 26/1 000. Kettula, Sydänliiton Sydän-Suomen vapaaehtoistoiminnan kehittäjä, kertoo, että alkutavoite oli hankkia iskuri kolmelle kylätalolle. Samankokoisessa Tanskassa, jota pidetään sydänelvytyksen mallimaana, on yli 20 000 laitetta. Hän kertoo, että verkkopalvelu luotiin, koska Suomen sydänturvallisuustaso on monia länsimaita selvästi jäljessä. Ensiksi pitäisi lisätä sydäniskurien määrää ja opettaa ensiaputaitoja nykyistä useammalle, Blek-Vehkaluoto sanoo. Keväällä sydäniskureita oli kaksi, nyt niitä on kymmenen. Hyväksi kuntaesimerkiksi Sydänliitto nostaa noin 1 800 asukkaan Isojoen
[ Sote ] 46 Kuntalehti 1 / 2023 Raision rautarouva Helinä Aaltosen elämässä riittää vauhtia. Kuntapolitiikan lisäksi hän harrastaa lausumista, keilausta ja liikuntaa. KL1_34-47.indd 46 9.1.2023 15.52
Valtuustokaudesta iso osa on ohi, mutta vanhusten asioissa on parantamisen varaa. Eivät 70-vuotiaat mitään päätä, senioreita on harvassa valtuustossa mukana. Ikäihmiset eivät hänen mielestään pärjää, jos nuoria ei saada ymmärtämään että senioreillakin on oikeus elämisen arvoiseen elämään. Aaltonen on huolissaan. Vanhusasiainvaltuutettu on puhunut syrjinnästä ja todennut, että suhtautuminen ikääntyneisiin on mennyt maassamme alaspäin. Hän arvelee, että yhteisöllinen asuminen ja yhdessä oleminen eri sukupolvien kesken voisi opettaa kaikille uutta ja kukaan ei jäisi sivummalle. Eläkeikää lähestyviä Aaltonen neuvookin miettimään, mitä ratkaisuja pitäisi tehdä vaikka asumisessa. Jokaisen on viime kädessä kannettava vastuu itsestään. Hänen mielestään ei ole huono asia, jos asioista ollaan eri mieltä. Ja sitä on alettu pitämään pikkuhiljaa normaalina. Tanakassa eläkeiässä oleva Raision sairaalan erikoisfarmaseutti lähti ehdokkaaksi kuntavaaleihin keskustan listalta ja tuli valituksi 72 äänellä ensi yrittämällä. PUOLUEILLE SAPISKAA Lasten ja nuorten hän tietää nousevan esiin joka paikassa, ja jokaiselle heistä pitäisi olla joku harrastus. Hän on esimerkiksi toivonut kaupungin tehostavan muun muassa viestintää senioriystävälliseksi ja ehdottanut, että uuteen hoivakotiin saataisiin toimintaa ja tapahtumia. Rohkea kannattaa olla, sanoo Aaltonen. Aaltonen tietää, että joissakin kunnissa ikääntyneet voivat puuttua suunnitelmista kokonaan. Kuntalehti 1 / 2023 47 R aisiossa on kohistu pitkään kesän 2021 kuntavaaleissa valtuustoon valitusta Helinä Aaltosesta, 79. Erityisesti oman puolueensa keskustan Aaltonen toivoisi ottavan ikääntyneet ja yksinasuvat huomioon omana erillisenä ryhmänä. Ja omaishoitajat tarvitsisivat lisäksi lainmukaiset terveystarkastukset, hän sanoo. Elämän viimeiset vuodet eivät ole toisarvoisia. Omaishoitajien kolmea vapaapäivää kuukaudessa hän pitää liian vähäisenä. Tulokas on tehtaillut valtuustoaloitteita. Aaltonen kertoo, että puoliso on kolmena päivänä viikossa koko päivän aikuiskuntoutuksessa Raision kaupungin omistamassa Kerttulakodissa. Jos minulla on illalla tarve mennä johonkin, ympärillä on joukko ystäviä ja tuttuja, jotka tulevat mielellään meille kotiin muutamaksi tunniksi. Tilanne ei Aaltosen mielestä muutu sillä, että valtuustojen vanhimmat ottaisivat asian ajaakseen. Olihan se uutispommi. Iltamenoja hän pyrkii välttämään. Jos mukana on perheet ja perhepolitiikka, ikääntyneiden asia hukkuu massaan. Silloin Aaltonen ehtii hoitaa hyvin valtuustoja muut tehtävänsä. Aaltonen tutki asiaa ja huomasi, että perheistä puhuttaessa lapsista puhutaan omana ryhmänään ja nuorista omanaan. Tehtäväni on tuoda esille vanhuksia ja heidän asioitaan. NUORILTA TUKEA. Aaltonen on sitä mieltä, että jos eri sukupolvet alkaisivat olla enemmän yhdessä ja keskustella asioista, siitä voisi syntyä jotain uutta ja tärkeää. Aaltonen on tästä samaa mieltä, mutta kysyy eikö vanhuksetkin pitäisi huomioida harrastuksien kohdalla. Helinä Aaltonen nousi aktiivisen seniorin roolimalliksi. Puolueillakin olisi raisiolaisen mielestä parantamisen varaa. Missio, miksi eläkepäivillä ollut tähtäsi yhteisten asioiden hoitajaksi, oli Aaltosella kirkas. Elämän viimeiset vuodet eivät ole toisarvoisia. Kotikaupungin kaduilla yhä useammalla on hänelle asiaa. Nuorethan miettivät tahoillaan samanlaisia asioita, asunnosta työpaikkaan ja viihtymiseen. Kansallisten kriteerien ja maksuperusteiden Aaltonen toivoo tulevan voimaan hyvinvointialueiden myötä pikimmiten, jotta perusteet olisivat samat kautta maan. • Teksti ja kuva: Anne Hievanen KL1_34-47.indd 47 9.1.2023 15.52. Harmittaa, että valtuustossa ei aukea kovin usein asioita ja tilanteita, joissa pääsee puhumaan ikäihmisistä, Aaltonen sanoo. OMAISHOITAJAKIN Kuntapolitiikkaan lähteminen on tuonut Helinä Aaltosen elämään melkoisen muutoksen. Raision rautarouva toimii yhteisten asioiden hoitamisen ja muiden harrastusten ohessa myös puolisonsa omaishoitajana. Tuon myötä tulevilla kunnanvaltuutetuilla olisi jo valmiiksi tietoa eri ikäryhmistä ja heidän tarpeistaan. Hän on kaikkialla. Hän elää täysillä. Silloin tulee keskustelua, ja se saattaa avata aivan uusia näkökulmia. Mikään poliittinen puolue ei ole profiloitunut ajamaan ikääntyneiden asioita tällä kertaa. Silloin on elettävä täysillä! Aaltonen ehdottaa nuorisovaltuustoille ja vanhusneuvostoille yhteisiä tapaamisia. Miten tuo on mahdollista. Paikka tuolle on esimerkiksi valtuustokauden alussa, jolloin kunnissa suunnitellaan strategiaa ja visioita vaikkapa liikunnasta. Hän muistuttaa, että kaikkea ei voi tietenkään panna yhteiskunnan piikkiin. Tärkeimpänä toimijana senioreiden asiassa Aaltonen pitää sitä, että nuoret saataisiin mukaan. Lehtijutuissa, tilaisuuksien puhujana ja omalla Facebook-tilillään puimassa politiikkaa. Pariskunta on osallistunut omaishoitajien kursseille ja kuullut siellä, miten eri lailla omaishoidon päätökset menevät eri kunnissa. Kun sanaa ”ikääntyneet” ei mainita perheiden kohdalla, seniorit jäävät ulkopuolelle enkä minä pääse puhumaan koko asiasta
Takana parkissa kotihoidon omat polkupyörät odottelevat kesäkelejä. KL1_48-49.indd 48 9.1.2023 15.53. 48 Kuntalehti 1 / 2023 [ Kunnan töissä ] Kotisairaanhoitaja hoitaa koko elämää Kotihoidon sairaanhoitaja Mira Piironen esittelee kotikäynneille mukaan otettavaa reppua toimistossa
Ihmisiä kotiutetaan sairaalasta, vaikka he eivät olisi kotikuntoisia. Hoidon paras lopputulema on se, kun meitä ei enää tarvita. Pitää ottaa huomioon, miten ihminen pääsee liikkumaan, miten hygienia hoidetaan, miten taloudelliset asiat järjestyvät. Mikäli asiakkaan voinnissa tapahtuu muutoksia, yksi tehtävä on olla lähihoitajien tukena. Näkyykö terveydenhuollon kriisi kotihoidossa. Helsingissä on toimivaa se, että täällä on lähellä laadukkaat ja kattavat palvelut ja toisaalta myös asiakkaat ovat lähellä. Kun aikanaan tulin tähän tiimiin, oli lähihoitajilla kuudesta kahdeksaan kotikäyntiä päivässä. Vahvasti. Kotihoidon tahti on muuttunut vuosien varrella paljon. Sairaanhoitajan koulutuksessa kotihoidon harjoittelujaksot sijoittuvat opintojen loppuvaiheeseen, koska kotihoito on työkenttänä haastava ja pitää olla paljon teoriatietoa, itseohjautuvuutta ja päätöksentekokykyä asiakkaan voinnin arvioinnissa. Katja Martelius Kuva ja video: Milka Alanen VIDEO: Helsingin kaupungin kotihoidon sairaanhoitaja Mira Piironen kertoo, mikä on antoisinta omassa työssä ja esittelee kotikäynneille mukaan otettavan repun. Mikä on parasta työssäsi ja mikä pahinta. Matka asiakkaiden luo taittuu autolla, pyörällä tai jalan. Tehostamisella on iso merkitys sille, ettei hoitajia enää saada. Kyllä. Joskus haasteita tulee myös omaisten kanssa, koska näkemykset asiakkaan hoidosta ovat ristiriitaisia. Tai on asuntoja, joissa käytetään päihteitä. Mehän menemme ihmisten kotiin, heidän luokseen. Hoitoa ei voi silloin rajata tiettyyn asiaan, kuten vaikka sairaalassa. Aamu alkaa aamuraportin pitämisellä. Hoitosuhteet ovat pitkiä ja kokonaisvaltaisia. Tämä voi tulla yleensä yllätyksenä opiskelijoille, mutta usein harjoittelujakson aikana kirkastuu, miten monipuolista ja vaativaa kotihoidon työ on. He ovat pääsääntöisesti ikääntyneitä, muistisairaita tai päihdeja mielenterveysoireisia. Haastavimpia ovat asiakkaat, joilla on monella elämän osa-alueella avuntarpeita, kuten useita sairauksia, sosiaalisia ongelmia ja mahdollisesti lisänä vielä päihderiippuvuus. Tässä työssä oppii tuntemaan ihmisen ja hänen omaisensa. 95 prosentissa käynneistä olemme tervetulleita kävijöitä. Kotihoidon asiakkaat asuvat kaikki enintään puolentoista kilometrin säteellä kotihoidon toimistolta. Toiseksi paras on, että asiakkaan vointi pysyy tasaisena, sillä se on merkki siitä, että hoidossa asiat menevät oikein. Syrjäseudulla välimatkat ovat pitkiä, jolloin aikaa kuluu paljon siirtymisiin eikä aikaa varsinaiseen asiakastyöhön ja asiakkaiden kohtaamisiin ole paljoa. • Kotona on nyt tosi huonokuntoisia asiakkaita. Mielestäni he ovat viisaimpia ihmisiä mitä on. Kuntalehti 1 / 2023 49 K otihoidon sairaanhoitaja Mira Piironen, 36, työskentelee Helsingin kaupungilla Haaga 1 lähipalvelualueen tiimissä. Meidän vastuullamme on noin sata kotihoidon asiakasta. Toivoisin, että ikääntyneitä ihmisiä arvostettaisiin niin paljon, että se näkyisi myös hoitajien palkoissa ja työoloissa. Tämä voi johtaa siihen, että asiakkaat palautuvat takaisin sairaalahoitoon hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Ovatko palkanmaksun ongelmat sattuneet omalle kohdallesi. KL1_48-49.indd 49 9.1.2023 15.53. Olisi ihanteellinen tilanne, jos kotihoidossa olisi mahdollisuus keskittyä enemmän terveydenhoitoon ja ennaltaehkäisyyn sen sijaan, että sammutellaan tulipaloja. Olen nuoresta lähtien halunnut tehdä töitä ikääntyneiden ihmisten kanssa. Lääkäripalvelujen saatavuus on välillä haastavaa, mutta toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että sairaanhoitaja pääsee toteuttamaan omaa ammattitaitoaan monipuolisesti. Monet asiakkaani näkevät kuoleman luonnollisena asiana. Pääasiallinen tehtävä kotihoidossa on suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan hoitoa. Asiakkailla saattaa olla hyvin laaja kirjo erilaisia somaattisia sairauksia ja sosiaalisia haasteita. Kuulun myös niihin, joiden työsuhde on palkanmaksuohjelman mukaan ”päättynyt”. Osasyy tähän on, että ei ole tarpeeksi ympärivuorokautisia hoivakotipaikkoja ja vakituista hoitohenkilökuntaa. Kun tekee töitä ihmisen kotona, silloin hoidetaan koko elämää. Heidän käsityksensä kodista on tietynlainen, emmekä me voi silloin sanoa miten asioiden pitäisi olla. Mitä työtehtäviisi tänään kuuluu. Mutta pitää aina muistaa, että nämä ovat ihmisten koteja, joihin me tulemme vieraiksi. Nyt on ollut sellaisia vuoroja, joissa kotikäyntejä on ollut 15. Kotihoidon työntekijät käyvät alueen asiakkaiden luona usein monta kertaa vuorokaudessa, mutta käyntien tueksi käytetään myös etähoitopalvelua ja lääkeautomaatteja. Miksi sinusta tuli kotisairaanhoitaja. Mikä toimii hyvin Helsingissä ja mikä taas huonommin. Aloitin vuonna 2011 lähihoitajana tässä samassa tiimissä ja valmistuin myöhemmin sairaanhoitajaksi. Päivän aikana tehtäviini kuuluu vastaanottaa lähetteet uusista kotihoidon asiakkuuksista ja vastata tiimipuhelimeen. Tänään toimin vuorovastaavana. Olen oppinut heiltä paljon, elämästä, historiasta, kuolemastakin. Aika paljon vastuuta tässä hoitajilla on. Joka kuukausi saa jännittää sitä asiaa. Toisinaan, kun astut ovesta sisään, eteisessä on roskia puoleen sääreen. Tiimipuhelimeen tulee päivän aikana useita soittoja asiakkailta, omaisilta, viranomaisilta tai kollegoilta. Sen sijaan omaisten voi olla vaikeampi hyväksyä sitä. Toivoisin, että ihmisellä olisi myös julkisella sektorilla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että asuvatko he omassa kodissaan vai palvelutalossa avun piirissä. Kotona on nyt tosi huonokuntoisia asiakkaita. Noin 25 työntekijän porukka pitää päämajaansa entisissä päiväkodin tiloissa Pikku-Huopalahdessa
• Puolueiden aloittamiin vaalikeskusteluihin ei aikakauden murros ole vielä pahemmin ylettynyt. Natsimenneisyyden takia pasifismi on ollut Saksassa vahvaa. AIKAKAUSI muuttuu meilläkin. Puolueiden aloittamiin vaalikeskusteluihin ei aikakauden murros ole vielä pahemmin ylettynyt. ”Lähiajat eivät ole riskejä vailla.” Selvää näkymää tulevaisuuteen ei ole myöskään taloudessa. Piste. HS arvioi, että vuosi vaihtui Suomessa välitilassa, jossa turvallisuuspolitiikan entisestä satamasta on lähdetty, mutta uuteen ei ole vielä päästy. JOS pysytään viime vuoden keväässä, niin kyllä meilläkin reagoitiin yllättävän nopeasti Saksan suunnanmuutokseen. Saksan sotilaspoliittinen linja teki täyskäännöksen. Meillä Kotimaisten kielten keskus (Kotus) sen sijaan julkaisee tukun sanapoimintoja. Jättimäisen aseistaumispäätöksen rinnalla Saksan energiapolitiikan murheet eivät ole kovin suuria. Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa 2.1.2023 näin: ”Presidentti puhui vanhan ja uuden välissä”. Paasikiven–Kekkosen linja on vaihtumassa Nato-Suomeksi, mutta puolueet ovat ilmeisesti arvioineet, että teemoina valtion velka, terveydenhuolto, energiapolitiikka, toimeentulo, koulutus ja maahanmuutto ovat sellaisia, jotka sytyttävät äänestäjät. Tunnissa saa myös aika hyvän käsityksen Korkmanin tuoreesta kirjasta Talous ja humanismi. Scholz lupasi 100 miljardin euron lisärahoituksen Saksan puolustusvoimille. Kauppalehti kirjoitti, että yrittäjät astuvat optimisteina uuteen vuoteen, ekonomistit odottavat talouden taantuman jäävän lyhyeksi ja kiinteistösijoittajat sumun hälvenemistä. Täytyy tietysti muistaa, että Suomen Natojäsenyyshakemus hyväksyttiin eduskunnassa 17.5.2022 todella suurella enemmistöllä luvuin 188 puolesta ja vain 8 vastaan. Ehkä mielenkiintoisimman sanavalinnan on tehnyt Saksa, jonka elämän Venäjän hyökkäys Ukrainaan pani monella tapaa uusiksi. Ensimmäisten vaalikeskustelujen seuraamisen ohella kannattaa syventää tietämystään esimerkiksi kuuntelemalla Yle Areenan podcasteja. Sen valinta oli tällä kertaa Zeitenwende, joka tarkoittaa merkittävää murrosta tai kirjaimellisesti aikakauden vaihtumista. Moskova on nyt lopullisesti paljastanut korttinsa, joten yhteistyö Saksan kanssa noussee meille entistäkin tärkeämmäksi.” Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen ma. Historiallinen ulkoja turvallisuuspolitiikan linjanmuutos otetaan ehkä annettuna tosiasiana ja ajatellaan, että nyt mennään sitten näin. Kauppalehti oli kuitenkin 3.1.2023 ennakkoluuloton ja antoi koko aukeaman tilaa talouden tekijöiden omille ajatuksille. Sellaisia valitaan eri maissa, mutta Suomessa ei. Medialla on taipumus pessimismiin – silloin ei ainakaan pety. P.S. Itse puheen sisältö oli käänteentekevä. Aittokoski kirjoittaa, että Saksassa vuoden sanan valitsee kielenhuoltojärjestö Gfds (Gesellschaft für deutsche Sprache). Sanan otti käyttöön liittokansleri Olaf Scholz 27. Sellainen on vaikkapa Roman Schatzin Maamme-kirja 2.1.2023, jossa vieraana oli ”talousguru” Sixten Korkman. Tamperelainen viisaus sanoo, että ”ei tehrä tästä ny numeroo”. Otava 2022. 50 Kuntalehti 1 / 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä H elsingin Sanomat julkaisi jouluaattona toimittaja Heikki Aittokosken jutun kuluneen vuoden sanoista. KL1_50-53.indd 50 9.1.2023 16.02. johtaja Kimmo Elo kirjoitti 24.5.2022 Suomen humanistiverkon Agricola-nettisivuilla näin: ”Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on äärimmäisen vakava ja tulevaisuus vaikeasti hahmotettavissa, ovat edellytykset eurooppalaiselle integraatiopoliittiselle Zeitenwendelle olemassa.” Tällä hän tarkoitti EU:n kehittämistä liittovaltioksi ja esitti siis käsitteen laajentamista eurooppalaiseksi Zeitenwendeksi. Mutta nyt katsottiin, että tilit menneisyyden kanssa on tehty ja täytyy vastata Vladimir Putinin sotapolitiikkaan. Kansainvälisten asioiden asiantuntija Jaakko Haikonen kirjoitti 1.4.2022 liittonsa STTK:n (Suomen Teknisten Toimihenkilöiden Keskusliitto) nettisivuilla Saksan käännöksen vaikutuksesta Suomeen: ”Kaikki itsenäiZeitenwende – aikakausi vaihtuu syytemme ajan merkittävimmät asiat ovat tapahtuneet Moskovan ja Berliinin välisten suhteiden muuttuessa. Tässä on pari esimerkkiä. helmikuuta 2022, kolme päivää Venäjän hyökkäyksen jälkeen puhuessaan Saksan liittopäivillä
Yhteistyönne entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän kaupunkien kanssa. Neuvostoaikana yhteistoiminta alkoi Tihvinän kaupungin kanssa. Siihen liittyy monen mielessä myös epämieluisia, jopa ummehtuneita muistoja. Nykyisin perinteistä ystävyysmatkailua pidetään vanhanaikaisena. Kuntien kansainvälinen yhteistyö on entistä tavoitteellisempaa. Muinainen viirien vaihto, ystävyysturismi, on loppunut. Se sijaitsee pari sataa kilometriä Pietarista länteen. Vain rajaviranomaisilla on keskusteluyhteys. Pihiseekö ystävyyskuntatoiminnan henki enää missään maailman kolkassa. Vierailu Venäjälle polkupyörällä lounaineen kolmessa tunnissa – ovelta ovelle – olisi ollut kova juttu. Nyt haetaan konkreettista, molemminpuolista hyötyä, mielekästä yhteistyötä. Meillä on vireää kansainvälistä kanssakäymistä. Kyllä, etenkin muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Entä Ukraina. Yhteistyö nykyisen Venäjän kanssa. Monet kunnat ovat nyt sodan aikana etsineet aktiivisesti kaltaistaan yhteistyökumppania Ukrainasta. Se on täysin poikki. NÄKEMYS I Kansainvälisten asioiden asiantuntija Arja Puukko Kuntaliitosta, mikä on suomalaisen ystävyyskuntatoiminnan jama juuri nyt. Tyhjät korulauseet ja liturgiat ovat historiaa. Minkälainen oikeudellinen perusta, normipohja, ystävyyskuntatoiminnalla on. Nämä nyt vaan tuoksuivat ummehtuneilta. Sillä on usein myös elinkeinopoliittisia tavoitteita. Nyt sota-aikana sekin yhteydenpito on totaalisesti poikki. Kuntalehti 1 / 2023 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi A mmoisina aikoina ystävyyskuntatoiminta kukoisti ja oli kunniassaan. NÄKEMYS II Imatran kaupungin yhteysjohtaja Tea Laitimo, millaisissa voimissa ystävyyskuntaajattelu on Imatralla. Vielä kymmenen vuotta sitten Imatralla puhuttiin jopa kaksoiskaupungista. On ystävyyskuntia, kummikuntia, sisaruskuntia ja kumppanuuskuntia. Entä Imatran rajanaapuri Svetogorsk. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, kaikki yhteistyö ja yhteydenpito myös kuntatasolla hyytyi ja jäätyi kertaheitolla. kuntana Zaporižžja vuodesta 1953, Oululla Odessa vuodesta 1957, Tampereella Kiova vuodesta 1954 ja Turulla Harkova vuodesta 2022. Imatra tukee erityisesti kolmannen sektorin, seurojen ja nuorten kansainvälistä yhteistyötä. Ystävyystoiminnalla haetaan nyt konkreettista, molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Kyse on yhteistyöstä eri muodoissaan. Harmittaa, että uusi pyörätie Svetogorskiin on käyttämättä. • Muinainen viirien vaihto, ystävyysturismi, on loppunut. Tiedossani on, että ainakin Lahdella on ollut Ukrainassa ystävyysOnko ystävyyskuntatoiminta katoavaa kansanperinnettä. Pietarin ja lähialueiden yhteistyö oli kuitenkin tärkeämpää. Vanhin kummikaupunkimme on KeskiRuotsissa sijaitseva Ludviga vuodelta 1958. Ystävyyskuntatoiminta on osa kunnan yleiseen toimialaan kuuluvaa kansainvälistä Piirros: Yrjö Klippi KL1_50-53.indd 51 9.1.2023 16.02. Silloin Suomen ja Viron kuntien välillä solmittiin yli 200 ystävyyskuntasuhdetta. Toiminta on vähentynyt, mutta aktiivisuus on toki kuntakohtaista. Viimeisin villi ystävyyskuntabuumi oli 90-luvun alussa, kun Viro itsenäistyi. Onko ystävyyskuntatoiminnan luonne muuttunut. toimintaa
Vammaispalvelulaissa ollaan kuitenkin perusoikeuksien turvaamisen ytimessä, joten tätäkään vaihtoehtoa ei voi jättää huomioimatta. Nämä muutokset hyväksyttiin eduskunnassa 12.12.2022. erityishuoltopiireistä luovuttiin. PerustusUusi vammaispalvelulaki tulee – vai tuleeko. Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki on peräisin 1970-luvulta, ja painopiste siinä on ollut rakenteissa, kuten erityishuoltopiireissä. Tästä syystä annettiinkin uusi hallituksen esitys (312/2022), jolla kehitysvammalakiin tehtiin hyvinvointialueiden järjestämisvastuun aloittamiseen liittyvät viimeiset välttämättömät muutokset. lakivaliokunnan lausunnosta pitkälti riippuu se, ehditäänkö hallituksen esitys käsitellä tällä vaalikaudella. Toimeenpanon kannalta ajatellen uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirtyminen tarjoaa todennäköisesti paremman mahdollisuuden lain asianmukaiseen toteuttamiseen. Jos laki olisi hyväksytty joulukuussa ja voimaantulon aikataulu olisi ollut edelleenkin vuodenvaihde, olisi toimeenpanolle varattu aika ollut täysin riittämätön. sote100-lakipaketin (HE 56/2021) yhteydessä tehtiin kehitysvammalakiin vuoden 2023 alusta voimaan tulevat muutokset, joilla mm. Perustuslakivaliokunta on myös kuullut asiantuntijoita, ja asiantuntijakuuleminen on siellä päättynyt. Niin...Ne olivat liikuttavia kohtaamisia. Marraskuun loppupuolella kävi ilmeiseksi, että uutta vammaispalvelulakia ei ehditä käsitellä eduskunnassa ennen vuodenvaihdetta. Siellä syntyi paljon piirtelyä, maalailua, yhdessäoloa, juttelua, näyttelemistä, pelleilyä, leikkimistä ja surujen jakamista. VARSINAINEN uutta vammaispalvelulakia koskeva hallituksen esitys (HE 191/2022) on tätä kirjoitettaessa valiokuntakäsittelyvaiheessa. Kun laaja-alaisia yksilöllisiä tarpeita pyritään huomioimaan tarkkarajaisten subjektiivisten oikeuksien avulla, kuten uudessa vammaispalvelulaissa, asetelma on lähtökohtaisesti vaikea. Hallituksen esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi (HE 159/2018) annettiin eduskunnalle vuonna 2018, mutta sitä ei ehditty käsitellä loppuun saakka ennen vuoden 2019 vaaleja vaan esitys raukesi. Sosiaalija terveysvaliokunta on ns. Jos lakiesityksestä löytyy paljon korjattavaa, voi aika loppua kesken. Samalla hän alkoi pitää päiväkirjaa sekä kirjaamaan omia kokemuksia ja havaintoja. Kärjistäen voidaan sanoa, että tuolloin joudutaan valitsemaan vaikeiden rajanvetokysymysten ja kestämättömien resurssitarpeiden välillä. Olin iloinen sillä hetkellä, että voin vastata hänelle, että "pystyn, kerkeän". Lakien yhdistäminen on ollut esillä 2000-luvun alusta saakka. 52 Kuntalehti 1 / 2023 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto O jamon perhetukikeskus Lohjalla palkkasi kuvataiteilija Pekka Kainulaisen lastensuojeluyksikköönsä ensisijassa työntekijöiden tarpeiden näkökulmasta. "Pekka, olen lähdössä tänään. Johanna Vuolasto erityisasiantuntija, FT, Taiteen edistämiskeskus, kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelut Lähde: Pekka Kainulainen, Taiteilija lastensuojelutyössä 2021, Taiteen edistämiskeskus Taiteilija lastensuojelussa kuntalehti_advertoriaali_taike_0712.indd 1 23.11.2022 9.51 VAMMAISTEN henkilöiden erityispalvelut perustuvat tällä hetkellä lakiin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelulaki) ja lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (kehitysvammalaki tai erityishuoltolaki). Tällöin aikaa mahdollisen uuden lain toimeenpanoon mitataan vuosissa. Jos lakiesitys ehditään hyväksyä ennen vaaleja, todennäköistä on, että voimaantulon siirtymistä mitataan useammissa kuukausissa. Psykiatrinen sairaanhoitaja Erja Kivistö kertoi, että oli mielenkiintoista nähdä miten lastensuojelutyö ja siitä käydyt keskustelut muuntuivat taiteeksi. Valas-työryhmä). Alusta lähtien aloin käydä lastenja nuortenosastoilla. Yksi lapsi toistuvasti teki kuvia Titanicista, siitä elokuvasta. Jos lakiesitys nyt raukeaa, seuraavalla hallituskaudella joudutaan valmistelemaan uusi hallituksen esitys edellyttäen, että asiaa halutaan viedä eteenpäin. Erjaa ne auttoivat pääsemään vaikeiden työasioiden puristuksessa hetkeksi mielikuviin, joista sai tyyneyttä ja voimaa. Kerran kun menin osastolle, tämä lapsi ryntäsi luokseni. Tiesin hänen elämäntilanteensa. Vuosina 2013–2015 asiaa pohti vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävä työryhmä (ns. Sosiaalija terveysvaliokunta on syksyn aikana kuullut laajasti asiantuntijoita. Taiteilijana tajusin, että tämä auttaa sitä kaveria, kun hän saa puhua näistä. UUDEN vammaispalvelulain valmistelussa haasteena on ollut kahden erityyppisen lain ja niiden asiakaskunnan tarpeiden yhteensovittaminen. Jos lakiesityksestä löytyy paljon korjattavaa, voi aika loppua kesken. • Sami Uotinen Johtava lakimies Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy KL1_50-53.indd 52 9.1.2023 16.02. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa ei ollut vielä tammikuun alussa annettu. mietintövaliokunta, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausunnon asiasta. Samalla kun niitä tehtiin, hän kertoi, kuinka alkaa laivan ravintolasalin katon kristallikruunu helistä, ja miten yön pimeydessä lähestyy se jäävuori. Ns. Pekalla puolestaan meni ensimmäinen vuosi lastensuojelulakiin ja käytännön lastensuojelutyöhön tutustumiseen. Taiteen hyvinvointivaikutukset saadaan käyttöön kun taide: kuvataide, teatteri, musiikki, tanssi ym. Vammaispalvelulaki on tullut voimaan vuoden 1988 alussa – joskin huomattavin siirtymäsäännöksin – ja siinä painopiste on ollut palveluissa, joista iso osa on ollut erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. on läsnä näissä kaikissa. Tällä vaalikaudella uuden vammaislain valmistelu jatkui ja uusi hallituksen esitys (HE 191/2022) annettiin eduskunnalle 22.9.2022. Elämä on kokonaisuus syntymän ja kuoleman välissä, näin ollen ihmisen hyvinvointi kuuluu hänen itsensä lisäksi kaikille niille, jotka ihmisen elämään vaikuttavat, kuten neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotoimi, työterveys, mielenterveyspalvelut, työllisyyspalvelut, sosiaalija terveydenhuolto. Pystytkö piirtämään minulle majakan?" Ja... Sen tarkoituksena oli tulla voimaan jo vuoden 2023 alussa samaan aikaan kun sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille
Tiesin hänen elämäntilanteensa. Taiteilijana tajusin, että tämä auttaa sitä kaveria, kun hän saa puhua näistä. O jamon perhetukikeskus Lohjalla palkkasi kuvataiteilija Pekka Kainulaisen lastensuojeluyksikköönsä ensisijassa työntekijöiden tarpeiden näkökulmasta. on läsnä näissä kaikissa. Niin...Ne olivat liikuttavia kohtaamisia. Johanna Vuolasto erityisasiantuntija, FT, Taiteen edistämiskeskus, kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelut Lähde: Pekka Kainulainen, Taiteilija lastensuojelutyössä 2021, Taiteen edistämiskeskus Taiteilija lastensuojelussa kuntalehti_advertoriaali_taike_0712.indd 1 23.11.2022 9.51 ILMOITUS ILMOITUS KL1_50-53.indd 53 9.1.2023 16.02. Pystytkö piirtämään minulle majakan?" Ja... Olin iloinen sillä hetkellä, että voin vastata hänelle, että "pystyn, kerkeän". Erjaa ne auttoivat pääsemään vaikeiden työasioiden puristuksessa hetkeksi mielikuviin, joista sai tyyneyttä ja voimaa. Taiteen hyvinvointivaikutukset saadaan käyttöön kun taide: kuvataide, teatteri, musiikki, tanssi ym. Kerran kun menin osastolle, tämä lapsi ryntäsi luokseni. Samalla kun niitä tehtiin, hän kertoi, kuinka alkaa laivan ravintolasalin katon kristallikruunu helistä, ja miten yön pimeydessä lähestyy se jäävuori. Alusta lähtien aloin käydä lastenja nuortenosastoilla. Elämä on kokonaisuus syntymän ja kuoleman välissä, näin ollen ihmisen hyvinvointi kuuluu hänen itsensä lisäksi kaikille niille, jotka ihmisen elämään vaikuttavat, kuten neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotoimi, työterveys, mielenterveyspalvelut, työllisyyspalvelut, sosiaalija terveydenhuolto. Yksi lapsi toistuvasti teki kuvia Titanicista, siitä elokuvasta. Pekalla puolestaan meni ensimmäinen vuosi lastensuojelulakiin ja käytännön lastensuojelutyöhön tutustumiseen. Samalla hän alkoi pitää päiväkirjaa sekä kirjaamaan omia kokemuksia ja havaintoja. Siellä syntyi paljon piirtelyä, maalailua, yhdessäoloa, juttelua, näyttelemistä, pelleilyä, leikkimistä ja surujen jakamista. Psykiatrinen sairaanhoitaja Erja Kivistö kertoi, että oli mielenkiintoista nähdä miten lastensuojelutyö ja siitä käydyt keskustelut muuntuivat taiteeksi. "Pekka, olen lähdössä tänään
Yhtiön tehtävänä on Lentoradalta Porvooseen ja Kouvolaan linjatun junayhteyden suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Nopean itäradan odotetaan kampeavan itäistä Suomea nousu-uralle. Radan rakentaminen on toinen kysymys. Liikennekysymykset olivat Portaankorvan työlistan kärjessä myös Kouvolassa. ERI PUOLILLA PÖYTÄÄ Petteri Portaankorva on työskennellyt työurallaan koko ajan liikenteen parissa. Näitä olivat esimerkiksi Kouvolan rautatieja maantieterminaalin suunnittelu ja toteuttaminen sekä Päijänteen ja Kymijoen yhdistävän Kimolan kanavan kunnostaminen veneliikenteelle. KL1_54-55.indd 54 9.1.2023 15.54. Hankeyhtiömalli on todettu käyttökelpoiPetteri Portaankorva 1966: Syntyi Oulussa 1985: Ylioppilas Raahen lukiosta 1989: Suunnittelukolmio Oy:n suunnittelijaksi 1993: Diplomi-insinööri Oulun yliopistosta 1994: Kymen Viatek Oy:n projektipäälliköksi 1997: Tielaitoksen konsultointiin eri tehtäviin 1998: Tiehallinnon palvelukseen eri päällikkötehtäviin, toimi valtakunnallisen Valtti-yksikön päällikkönä vuodesta 2008 ja jatkoi aluehallintouudistuksen jälkeen tehtävässä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 2008: Kauppatieteiden maisteri Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 2015: Kouvolan kaupungin edunvalvontapäälliköksi, vuodesta 2017 kehitysjohtajaksi 2022: Aloitti kesäkuussa Itärata Oy:n väliaikaisena toimitusjohtajana ja lokakuussa toimitusjohtajana seksi suurissa hankkeissa. [ Kuka. HANKEYHTIÖ SUJUVOITTAA Itärata Oy:n osakkaina on 24 kuntaa. Hän toimi itäisen Suomen raideliikennettä edistävän neuvottelukunnan jäsenenä vuodesta 2015 ja puheenjohtajana vuodesta 2018. Toivon toki, että valtion päätös radan rakentamisesta tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Portaankorva on työskennellyt Itärataa suunnittelevan hankeyhtiön toimitusjohtajana kesäkuusta 2022 väliaikaisesti ja lokakuusta lähtien vakituisesti. ] 54 Kuntalehti 1 / 2023 [ Työ ja tekijä ] J os asiat etenevät siten kuin Petteri Portaankorva haluaa, junat itäisestä Suomesta Helsinkiin kulkevat Kouvolan, Porvoon ja lentokentän kautta nopeaa itärataa pitkin 2030-luvun loppupuolella. Suunnittelu etenee sujuvammin kuin budjettirahoituksen kautta, Portaankorva sanoo. Toimintaympäristö ja verkostot ovat tuttuja, mutta näkökulma on nyt uusi. Se on realistinen ja valtiovallan sekä EU:n liikenneverkkotavoitteiden mukainen aikataulu, sanoo Portaankorva, Itärata Oy:n toimitusjohtaja. Hän suuntautui alalle jo opiskellessaan diplomiinsinööriksi Oulun yliopistossa 1980ja 1990-lukujen taitteessa. Portaankorva tuntee Itärata-hankkeen läpikotaisin. Porvoon seudulta pendelöi 6 000 ihmistä pääkaupunkiseudulle päivittäin, Portaankorva perustelee. Valittu linjaus palvelee parhaiten koko Itä-Suomea Savon ja Karjalan ratojen kautta. Täysin vailla kritiikkiä hanke ei ole edennyt, sillä Lahden seutu on pitänyt parempana vaihtoehtona oikorataa Lahdesta Mikkeliin. Aiemmin hän toimi Kouvolan kaupungin kehitysjohtajana. Enemmistöosakkaana on valtio 51 prosentin osuudella. Lisäksi se tuo Porvoon junaliikenteen piiriin. • Jorma Ylönen Kuva: Laura Oja Koko ura liikenteessä Petteri Portaankorva tuntee Itäratahankkeen. Olen työskennellyt eri tehtävissä ja eri puolilla pöytää: suunnittelukonsulttina, Tiehallinnossa, ELY-keskuksessa ja kaupunkiorganisaatiossa
KESTÄVÄÄ TYÖELÄMÄÄ on Kevan luotsaama hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan henkilöstön työkykyä sekä vähentää työkyvyttömyysriskiä ja sen aiheuttamia kustannuksia. Haemme TEKNISTÄ JOHTAJAA toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen 2.4.2023 alkaen tai sopimuksen mukaan. F I EMKINE johdattaa organisaatiosi takaisin jaksamisen juurille. Lisätiedot ja hakemukset Kuntarekry.fi -palvelussa. Hankkeen keskiössä ovat ammattialat, joilla on suurimmat työkyvyttömyysriskien paineet: sosiaalija terveysala, opetusala, varhaiskasvatus, valtion turvallisuusala sekä kirkon diakoniaja nuorisotyö. 221223_Emkinen_Kuntalehti-ilmo.indd 1 23.12.2022 8.43 KL1_54-55.indd 55 9.1.2023 15.54. Vuosina 2022–2024 toteutettava hanke auttaa työpaikkoja palautumaan koronakuormituksesta. Kun sote-henkilöstö uupuu, pitää kysyä miksi. Tutustu hankkeeseen verkkosivuillamme! www.keva.fi/kestavaatyoelamaa Pidämme huolta työkyvystä luomalla parhaita käytäntöjä Triplan Oy | p. O TA Y H T E Y T TÄ E M K I N E . Hakuaika päättyy 29.1.2023 klo 15.00. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Rakennamme ratkaisuja työkykyjohtamiseen ja kestävään työelämään yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa. Padasjoki on noin 3000 asukkaan vireä, luonnonkaunis, itsenäisenä eteenpäin katsova kunta Päijät-Hämeessä. Maakuntakeskus Lahteen meiltä on matkaa noin 50 km. Tarjoamme asukkaillemme toimivat peruspalvelut
Olen todella tyytyväinen, että saimme työtilat Satasairaalasta, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen, sd. P orin Tiilimäellä sijaitsevan sairaalan ylimmästä kerroksesta avautuu komea näky kaupungin ylle. KL1_56-57.indd 56 9.1.2023 15.53. Satasoten alku oli kivikkoinen, kun puolueet riitaantuivat helmikuussa hyvinvointiRehtorin uusi urakka Satasairaalan kilpailukyky on äärimmäisen tärkeää Satakunnan hyvinvointialueelle. Se työllistää lähes 10 000 työntekijää ja tuottaa palvelut alueen noin 215 000 asukkaalle. 56 Kuntalehti 1 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Pelastustoimi ja 16 kunnan sote-palvelut siirtyivät vuoden alusta Satasoten vastuulle. Toivon, että kone olisi nyt kutakuinkin valmis ja voimme ryhtyä tekemään tuotetta. Tämä prosessi ei ole tuhannen palan palapeli, vaan paljon isompi. Siellä pitää majaansa Satakunnan hyvinvointialue Satasote. Sairaala on meille näyteikkuna, sanoo Satakunnan aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen
Ryhmän nimi on Koukkupolvet. [ Kuka. Seuraavissa aluevaaleissa vuonna 2025 Satakunnassa täytyy miettiä tosissaan organisaation keventämistä. Pyrin ruokkimaan yhteishenkeä ja positiivisuutta. Saan energiaa, kun välillä pääsen liikkumaan. Harri Lehtonen Syntynyt: Köyliössä vuonna 1963 Kotikunta: Eura Koulutus: Kasvatustieteen maisteri Ammatti: Kiukaisten koulun rehtori, virkavapaalla Puolue: SDP Tärkeimmät luottamustehtävät: Satakunnan aluehallituksen puheenjohtaja ja aluevaltuuston jäsen, Euran kunnanhallituksen puheenjohtaja, SDP:n puoluehallituksen jäsen ja Satakunnan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Harrastukset: Hiihto, melonta ja juoksu Hyvää Satakunnassa + Paikalliset palvelukäytännöt + Luonto + Vahva teollisuus Kehitettävää Satakunnassa Pitovoima Itsensä arvostaminen Maakunnan yhteinen edunvalvonta alueen paikkajaosta. Itse en pystyisi hoitamaan tehtävää tällä volyymilla puolipäiväisenä. Nyt aluehallituksen työskentely sujuu Lehtosen mukaan mallikkaasti. Koska olin ollut vahvasti mukana alueellisessa toiminnassa, päätin lähteä ehdolle. Satasote kärsii muiden alueiden tavoin työvoimapulasta ja kuluvan vuoden budjetti on 59 miljoonaa pakkasella. VAALIT MUUTTAVAT ASETELMIA Kevään eduskuntavaalit muuttavat Satakunnan aluevaltuuston kokonpanoa, Lehtonen uskoo, sillä aluevaltuutettujen joukossa on ”kovia ehdokkaita”. Yksi asia on kuitenkin käynyt vajaassa vuodessa selväksi. Korona vaikutti kuitenkin merkittävästi kuntien vuoden 2021 tilinpäätökseen ja viime vuoden talousarvioon. Vaaleissa voi tulla ohareita, jos ehdokas lähtee ajamaan jotain omaa asiaa, joka ei korreloi hyvinvointialueen valmistelun kanssa. Lehtonen on pyrkinyt eduskuntaan kolmesti. Päivät ovat pitkiä, ja työhöni liittyy kaikenlaista yhteistoimintaa ja vaikuttamista. Siinä vaiheessa minun tehtäväni on viheltää pilliin. Maaliskuussa hänet valittiin aluehallituksen puheenjohtajaksi. Onneksi, Lehtonen sanoo. Satakunnan aluevaltuuston 69 jäsenestä 53 on myös kunnanvaltuutettuja ja viisi kansanedustajia. Lehtonen on toiminut SDP:n Satakunnan piirin puheenjohtajana vuodesta 2007. Olen koittanut hälventää kansalaisten huolta ja kertoa, että joka kuntaan jää lähipalveluita, mutta niiden taso ja laajuus on mietinnässä. Elokuun lopusta alkaen olemme ottaneet aikamoisia loikkia. Pelkäsimme Eurassa, että jäämme porilaisten ja raumalaisten jalkoihin. Kolmella on toimi joka tasolla. Priorisointia Lehtonen suosittelisi muillekin. Kunnissa, alueilla ja eduskunnassa pitäisi olla omat päättäjänsä. Kunnan rooli on erittäin merkittävä, koska ihmiset asuvat edelleen kunnissa ja siellä on omilla ratkaisuilla edesautettava hyvinvointialueen toimintaa. Liian monessa roolissa ei voi olla. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Jussi Partanen KL1_56-57.indd 57 9.1.2023 15.53. Päätösten vuoro on syksyllä. Lehtonen kutsui kaikkien puolueiden piirijohtajat kahville Euraan. Vuodesta 2001 hän on heiluttanut nuijaa Euran kunnanhallituksessa. Valtuuston kokouksessa joulukuussa totesin, että alijäämäinen budjetti on myös arvovalinta, koska haluamme säilyttää kattavat ja laadukkaat palvelut. Ajauduin demareihin, kun muutin Euraan. Nyt hän jättää vaalit väliin. Lehtonen lunasti paikkansa ensimmäisissä kuntavaaleissa ja on sittemmin ollut seitsemän kertaa peräkkäin Euran ääniharava. ENERGIAA LIIKUNNASTA Viime kevääseen asti Harri Lehtonen toimi Eurassa Kiukaisten koulun rehtorina. Lehtosen energialle on käyttöä, sillä haasteita hyvinvointialueilla riittää. Kesäisin hän harrastaa melontaa ja talvisin hiihtoa. Aluevaaleihin Lehtonen lähti, koska Eura tarvitsi edustajan. KUNTAPÄÄTTÄJÄNÄ 30 VUOTTA Euralainen Harri Lehtonen on pitkän linjan kuntapoliitikko. He saivat Satakunnan aluevaltuustoon kuusi paikkaa, ja yhden niistä nappasi Lehtonen. Meillä on maan suurin luottamushenkilöorganisaatio, ja se on raskas pyörittää. Sen tekee ulkopuolinen selvittäjä. Koen, että olen jo kansan edustaja. Minä keskityn tähän. ] Kuntalehti 1 / 2023 57 Keväällä Satasotessa alkaa palveluverkon kartoitus. Yhteistyö on avainsana koko tässä prosessissa, Lehtonen sanoo. Aluevaaleissa euralaisille kävi hyvin. Olen huomannut, että vallan keskittyminen tuo aluevaltuutetun työhön omat esteensä, Lehtonen sanoo. Lehtosen mukaan ministeriöissä olisi voitu tarkastella hyvinvointialueiden rahoitusta nykyistä kokonaisvaltaisemmin. En ole koskaan ollut mikään nuorisopoliitikko. Vedän kerran viikossa Euran Naisvoimistelijoiden äijäjumppaa. Hän oli valmistelemassa myös sote-uudistusta ja istui edellisen kauden Satasoten johtoryhmässä. Ystäväni isä oli silloin kunnanhallituksen puheenjohtaja ja hän pyysi minua ehdokkaaksi. Hänen pestinsä aluehallituksen puheenjohtajana on päätoiminen. Haluan hoitaa aluehallituksen puheenjohtajan tehtävän hyvin. Virtaa Lehtonen hakee liikunnasta. Hän peräänkuuluttaa kuitenkin kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä. Se on haaste isolla hoolla. Hänelle tuli tänä vuonna täyteen 30 vuotta kotikuntansa valtuustossa. Tilanne rauhoittui, mutta kyllä siihen yllättävän kauan meni ennen kuin pääsimme hyvinvointialueen polulle. Olen yhteistyökykyinen. Olen intohimoinen liikkuja. Keväällä Satasotessa alkaa palveluverkon kartoitus
14.9. Näin Stara hyödyntää paikkatietoa IoT-sensoreiden avulla kerättävät paikkatieto auttaa Staraa tehostamaan toimintaansa ja helpottaa investointien tekemistä. “Palvelu helpottaa työnjohtajien toimintaa ja säästää paljon omaisuuden etsimisessä. “Parhaillaan työn alla on ratkaisu, jolla seurataan rantojen pelastuspostien käyttöä. Kuntalehti kokosi viiden erilaisen kunnan talousasiantuntijat pohtimaan mennyttä ja tulevaa. Stara luottaa IoThankkeiden kehitystyössä nopeisiin kokeiluihin “Teemme kumppanimme Elisan kanssa nopeita kokeiluja ja myös nopeita päätöksiä, jatkammeko kokeilua vai emme. Kuva: Sami Kilpiö KL1_58-59.indd 58 9.1.2023 15.55. [ Seuraava numero ] Teemat: Talous ja hankinnat • Ilmestyy 8.2. Kehitystyömme on kansainvälisestikin merkittävää vammaispalveluissa. Mukana on myös ensimmäistä kertaa Hyvinvointialueyhtiö Oy:n asiantuntijoiden tuottamaa ohjelmaa. MAINOS MAINOS Stara, Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos, on asentanut noin jääkiekon kokoisia, kestäviä IoTsensoreita muun muassa ajoneuvoihin, vaihtolavoihin, työmaalämmittimiin, puiston penkkeihin ja irtoroskiksiin. “Meiltä hävisi työmailta työmaalämmittimiä. Toiminnan tehostumisen lisäksi paikkatieto helpottaa Starassa investointien tekemistä ja tarkentaa hiilidioksidipäästöjen laskentaa. Kuntaliitto tarjoaa jäsenkuntiensa edustajille tuttuun tapaan ajankohtaisia seminaareja, paneeleja ja klinikoita. Lämpimästi tervetuloa mukaan juhlimaan Kuntamarkkinoiden 30-vuotisjuhlavuotta! Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Tapahtuman järjestävät Kumppaniksi Kuntamarkkinoille RAKENNETAAN SUOMESTA MAAILMAN PARAS MAA VAMMAISILLE JA VAMMAUTUNEILLE Suomen suurimpana vammaispalveluyrityksenä olemme ottaneet strategiseksi tavoitteeksemme olla suunnannäyttäjä. Yhteistyö on avointa, läpinäkyvää ja mutkatonta”, Lehmonen kertoo. TULE MUKAAN www.validia.fi/maailmanparasmaa KUNTALEHDEN helmikuun numeron 2/2023 teemoina ovat talous ja hankinnat. Kuva on Turusta Varissuon koululta. Aiemmin saatoimme etsiä kadonneita vaihtolavoja kuukausien ajan”, Staran kehityspäällikkö Paavo Lehmonen kertoo. Kehittämme vammaispalveluihin aivan uudenlaista laadun mittaamista, kokonaisvaltaista laatuindeksiä. 2023 Kuntamarkkinoiden vapaana olevien osastopaikkojen varaus aukeaa tiistaina 10.1.2023 klo 10.00. Paikkatieto on auttanut myös varkauksien selvittämisessä. Elisa Business IoT -palvelu sopii kaupungeille ja kunnille paikkatiedon lisäksi kaikenlaisen IoT-datan keräämiseen ja välittämiseen. Sensoreista saatava paikkatieto kerätään tietoturvallisesti Elisan mobiiliverkon kautta Elisa Business IoT -tiedonkeruualustalle, josta se toimitetaan analysoituna ja käsiteltynä Staran tietovarastoon ja sovelluksiin hyödynnettäväksi. Odotamme Kuntatalolle päättäjiä niin kunnista kuin hyvinvointialueilta. Laatuindeksimme on aiempaa yhtenäisempi ja hallitumpi tapa arvioida vammaisen henkilön palvelun tarvetta ja toteuttamista sekä tunnistaa asiakkaan toimintakykymuutoksia. Nyt esimerkiksi tiedämme, missä meidän kaikki 150 vaihtolavaa ovat ja mistä ne löytyvät. Tavoitteena on saada automaattinen ilmoitus, kun heittoköysi ja pelastusrengas on otettu pois paikoiltaan ja käytetty. Tutustu Elisan IoTratkaisuihin ja ota yhteyttä: elisa.fi/iot-data Yrityksille 897617_Elisa_YA_Business_IoT_kampanja_Kuntalehti_advertoriaali_215x280_11_22.indd 1 21.11.2022 10.22 13. Päätimme kiinnittää niihin IoT-sensoreita ja luovutimme poliisille rajatun pääsyoikeuden paikannusdataan, jonka avulla poliisi löysi meiltä varastettujen lämmittimien lisäksi paljon muutakin meiltä varastettua omaisuutta.” Stara etsii jatkuvasti uusia kohteita IoT-datan hyödyntämiseen. Kun soten ja pelastustoimen järjestäminen siirtyi hyvinvointialueille, koulutuksen osuus kunnan toiminnassa ja samalla tietysti menoissa kasvaa. Kerromme myös missä jamassa hankintalain uudistus on ja millaista keskustelua inhouseyhtiöistä käydään. Paikat jaetaan varausjärjestyksessä, joten kannattaa toimia pian halutun paikan saamiseksi. Nyt joudumme käymään säännöllisesti läpi kaikki pelastuspostit, mihin kuluu paljon aikaa”, Lehmonen kertoo. Kiinnostuitko
Nyt esimerkiksi tiedämme, missä meidän kaikki 150 vaihtolavaa ovat ja mistä ne löytyvät. Nyt joudumme käymään säännöllisesti läpi kaikki pelastuspostit, mihin kuluu paljon aikaa”, Lehmonen kertoo. Elisa Business IoT -palvelu sopii kaupungeille ja kunnille paikkatiedon lisäksi kaikenlaisen IoT-datan keräämiseen ja välittämiseen. Aiemmin saatoimme etsiä kadonneita vaihtolavoja kuukausien ajan”, Staran kehityspäällikkö Paavo Lehmonen kertoo. Yhteistyö on avointa, läpinäkyvää ja mutkatonta”, Lehmonen kertoo. Näin Stara hyödyntää paikkatietoa IoT-sensoreiden avulla kerättävät paikkatieto auttaa Staraa tehostamaan toimintaansa ja helpottaa investointien tekemistä. Tavoitteena on saada automaattinen ilmoitus, kun heittoköysi ja pelastusrengas on otettu pois paikoiltaan ja käytetty. Toiminnan tehostumisen lisäksi paikkatieto helpottaa Starassa investointien tekemistä ja tarkentaa hiilidioksidipäästöjen laskentaa. “Meiltä hävisi työmailta työmaalämmittimiä. Stara luottaa IoThankkeiden kehitystyössä nopeisiin kokeiluihin “Teemme kumppanimme Elisan kanssa nopeita kokeiluja ja myös nopeita päätöksiä, jatkammeko kokeilua vai emme. Sensoreista saatava paikkatieto kerätään tietoturvallisesti Elisan mobiiliverkon kautta Elisa Business IoT -tiedonkeruualustalle, josta se toimitetaan analysoituna ja käsiteltynä Staran tietovarastoon ja sovelluksiin hyödynnettäväksi. Tutustu Elisan IoTratkaisuihin ja ota yhteyttä: elisa.fi/iot-data Yrityksille 897617_Elisa_YA_Business_IoT_kampanja_Kuntalehti_advertoriaali_215x280_11_22.indd 1 21.11.2022 10.22 KL1_58-59.indd 59 9.1.2023 15.55. Paikkatieto on auttanut myös varkauksien selvittämisessä. “Palvelu helpottaa työnjohtajien toimintaa ja säästää paljon omaisuuden etsimisessä. MAINOS MAINOS Stara, Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos, on asentanut noin jääkiekon kokoisia, kestäviä IoTsensoreita muun muassa ajoneuvoihin, vaihtolavoihin, työmaalämmittimiin, puiston penkkeihin ja irtoroskiksiin. Kiinnostuitko. “Parhaillaan työn alla on ratkaisu, jolla seurataan rantojen pelastuspostien käyttöä. Päätimme kiinnittää niihin IoT-sensoreita ja luovutimme poliisille rajatun pääsyoikeuden paikannusdataan, jonka avulla poliisi löysi meiltä varastettujen lämmittimien lisäksi paljon muutakin meiltä varastettua omaisuutta.” Stara etsii jatkuvasti uusia kohteita IoT-datan hyödyntämiseen