1 I 2024 I 18.1. Markkinat repivät inhouset kappaleiksi Kalervo Kummola ja talous: Se oli ihan tyrmistyttävä tieto, ja hullu tilanne KL1_1-31.indd 1 8.1.2024 15.48
PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ KL1_1-31.indd 2 8.1.2024 15.48
Yleensä asia on painava, kun Kale jyrähtää. Vaikka sote-uudistus lisää varmasti ajan mittaan enemmän ennustettavuutta kuntatalouteen, rahaa se ei tuo lisää. TOIVOTTAVASTI tämän lehden sisältö saa sinut palaamaan Kuntalehden pariin useasti. Tähän pureutuu muun muassa uusi sarjamme ”Vasara ja neuloja”. Jos taas haluat ottaa kantaa kunta-alan ilmiöihin, meille kannattaa tarjota mielipidetekstejä. Tähän aiheeseen ottaa kantaa myös uusi kolumnistimme, Kunnallisalan kehittämissäätiön tuleva toimitusjohtaja Jenni Airaksinen. Välillä pitää luoda nahkaansa uudelleen, jotta elinvoima säilyy. Otamme myös terävästi kantaa – jos sellaisen paikka on. Mihin meillä on varaa pienemmillä resursseilla. Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. Kunnat ovatkin – jälleen kerran – arvovalintojen äärellä. Haluamme olla mukana rakentamassa Suomeen parempia kuntia. Ja Tampereen rautakansleria, pormestari Kalervo Kummolaa kannattaa aina kuunnella. Maailmalta rantautuneet kriisit ja vuosi sitten toteutunut Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus ja siitä seurannut hyvinvointialueiden startti ovat heijastuneet myös kuntiin. Kunta on se hallinnon taso, joka on eniten mukana ihmisten perusarjessa. Kehitämme lehteä ja sisältöjä saamamme palautteen mukaisesti. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ Pääkirjoitus / Jarkko Ambrusin Uudistuminen edistää elinvoimaa VUOSI 2023 oli monessa mielessä kuntakentällä uuden opettelua. Hyvinvointialueiden tilanne ja vaikutus kuntiin on aihe, joka ei häviä sivuiltamme tänäkään vuonna. KUNTALEHTIKIN on uuden äärellä. Vuoden ensimmäisessä Kuntalehdessä pureudutaan juuri nyt käsillä oleviin kuumiin aiheisiin. Pidät käsissäsi lehteä, joka on samalla uudistunut, mutta pitänyt monia hyväksi havaittuja elementtejä mukanaan. Kerromme uutisia, syvennämme ja taustoitamme. Esimerkiksi Etelä-Savossa ja Lapissa pohditaan muun muassa sairaaloiden kohtaloa. Sisältöä on jatkossa myös entistä enemmän sekä videoiden ja podcastien muodossa verkkosivuillamme, josta löydät myös aina tuoreimmat ja ajankohtaisimmat uutiset. TOISTAISEKSI kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö ei ole esimerkiksi koululaisten oppilashuollon palveluissa ollut vielä niin hyvää kuin sen pitäisi olla. LOPPUVUODEN ”musta perjantai” tulevien vuosien valtionosuuksien mahdollisine leikkauksineen herätti viimeisetkin kunnat uuteen todellisuuteen: kuntataloudessa mennään jälleen kohti kireämpiä aikoja. Haluamme kuulla mielellämme palautteesi lehdestä. Haluamme olla mukana rakentamassa Suomeen parempia kuntia. Inhouse-yritysten tulevaisuus mietityttää monessa kunnassa. 3 PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Me haluamme kertoa niistä asioista, jotka lopulta vaikuttavat arkeemme ja rakentavat tulevaisuutta. Ne löytyvät lehdestä jatkossa omalta aukeamaltaan. Me olemme tehneet uudistuksen täysin omin voimin ja olemme siitä todella ylpeitä. Tämä on todellisuutta jokaisessa kunnassakin. Tämä käsissäsi oleva lehti on uudistuksen alkupiste. KL1_1-31.indd 3 8.1.2024 15.48. Kansijutustamme voit lukea, mitä aiheesta ajatellaan muun muassa Siikajoella. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on kohtalonyhteys. Olemme entistä enemmän jatkossa kiinni juuri nyt pinnalla olevissa ajankohtaisissa aiheissa. Vaikutukset näkyvät tänäkin vuonna. Kasvatimme muuten kävijämääriämme verkossa viime vuonna yli 50 prosentilla, joten kunta-alan uutiset todellakin kiinnostavat! KANNATTAA tutkia tämänkin lehden sivuja, koska niissä olevien QR-koodien avulla pääset suoraan katsomaan muun muassa tuottajamme Tiina Ojutkankaan inhimillisen näkökulman sote-uudistukseen. Toisaalta on hyvä muistaa, että hallinnon ja työn takana on myös aina ihminen, jolla on muutakin kuin työelämä. Olemme kunta-alan pää-äänenkannattaja, joka uskaltaa nosta myös vaikeampia aiheita esille. Onko meillä mahdollisuutta jatkaa itsenäisinä. Me teemme tätä lehteä sinulle. Itse asiassa yhteistyö on saattanut jopa vähentyä. Kannattaako meidän rakentaa uutta koulurakennusta, vaikka oppilasennusteet näyttävät tulevaisuudessa entistä pienempiä koululuokkia
Kuva: Päivi Karjalainen s.40 KL1_1-31.indd 4 8.1.2024 15.48. Kyläpäällikkö Vesa Hihnala on syystä tyytyväinen. 4 Kuntalehti / 1 • 2024 Raution kylä on palkittu ja kiitetty eikä syyttä. Kalajokisen kylän hengessä on jotain ihmeen kiehtovaa ja sen voi suomentaa vapaasti puhumalla talkoohengestä
Pysyykö johtaja järjissään tämän kaiken keskellä. Kannen kuva: Måns Eklund/ Tietomuotoilutoimisto KRUT Seuraava nro ilmestyy 8.2.2024 KL1_1-31.indd 5 8.1.2024 15.48. Oliko yllätys iloinen. Ylivieskalainen Maria Sorvisto on innokas käsityönharrastaja. Kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen vetoaa sairaaloiden puolesta. Voisivatko muutkin ottaa mallia. Johtajien tunteet Kuntajohtajat elävät monenlaisten paineiden keskellä. Sivu 37 Ajankohtaista: vaalit Presidenttiehdokkaat Kuntalehden tentissä. Lue, miten paineita arvioi neljä suomalaista kuntajohtajaa. 32 s.46 s.52 s.64 Jenni Airaksinen on Kuntalehden uusi kolumnisti. Siikajoen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas ei kursaile puhuessaan inhousesta. Sivut 24-24 Tätä mieltä Kuntalehden tuottaja Tiina Ojutkangas hämmästyi päivystysvastaanotolla. Sivut 60-63 Pormestari ja kiekkomies Kalervo Kummola kertoo visioistaan. Sivut 58-59 Nokialla tehdään yhteistyötä Urheiluseurat tekevät yhteistyötä ja lapset voittavat. Keskussairaala on myös työpaikka. 5 s.7 s.20 s . Rautavaaran tuore kunnanjohtaja Mikko Kärnä haaveilee myös vaaleista. Sivut 30-31 Lakia lukien Kunnissa saadaan tarpoa melkoisessa lakiviidakossa. Ihan helpointa mahdollista työkenttää ei tarjoa myöskään nykyinen taloustilanne. Sivu 39 Luottamuksella Riitta Raatikaisen nopea nousu luottamusmaailmassa. Sivut 12-15 Ota kantaa Kuntalehden mielipidesivut odottavat kirjoituksianne
– Siihen kuuluu hallintasuhteiden uudelleen järjestäytyminen. 6 T ajusin, miten iso rooli kunnilla on yhteiskuntajärjestelmässämme. Kahden jo melkein aikuisen lapsen äitinä Airaksinen toivoo, että nykyajan nuoret saisivat rauhassa miettiä tulevaisuuttaan. Tutkija haluaa kirjoittaa siitä, mitä kunnissa voidaan tehdä yhteisen hyvän eteen. – Rakastan olla keulakuvana. Jenni Airaksinen ei ole ikinä ollut keskivertotallaaja. pitäen hän on erottunut joukosta ja toisinaan hän on saanut myös negatiivista huomiota. Airaksinen on Kuntalehden uusi kolumnisti. Työväen tanssiopiston balettitunneilla lapsena viihtynyt Airaksinen esiintyy mielellään myös vapaa-ajallaan. – Nuorena tuli seikkailtua ja törppöiltyä. – Eihän sellainen tee hyvää noille tähtisilmille. Lapsia ja nuoria on suojeltava illuusiolta, että olisi oltava ylivertainen suorittaja. Näin oivaltaessaan Airaksinen oli opiskelijana Tampereen yliopistossa. Tämä kaikki voi näyttäytyä jännitteisenä maailmana kuntalaisille. KL1_1-31.indd 6 8.1.2024 15.48. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun hän oli kahdeksannella luokalla. Uskon dialogiin ja siihen, että saadaan erilaiset viisaudet toimimaan keskenään, hän jatkaa. – Imu lavalle on olemassa. Silloin se oli ainakin mahdollista, eikä sellaisesta syntynyt loputonta stigmaa. Lavasäteilyä Jenni Airaksinen on kansainvälisen kumppanuusohjelman hankkeen johtava asiantuntija Tampereen yliopistossa. Seuraavaksi hän toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa aloittaessaan työnsä Kunnallisalan kehittämissäätön toimitusjohtajana maaliskuun alussa. Jenni Airaksinen on Kuntalehden uusi kolumnisti. Ennen haastattelua Airaksinen osallistui tiedekunnan bänditreeneihin. Nuorille rauhaa Pieniä ja suuria murroksia tapahtuu kunnissa, hän lisää. – Sanoin puolileikkisästi kymmenen vuotta sitten, että menen vielä jokin päivä töihin kehittämissäätiöön. Mihinkään aikaisempaan on vaikea verrata, kun Airaksinen katsoo, minkälaisiin muutoksiin kunnissa on sopeuduttava tänä päivänä. Jenni Airaksinen kertoo, että myös kunnissa tarvitaan yhdessä ajattelemista uudella tavalla. Pienestä Ei mikään tavallinen tallaaja Jouni Lampinen, teksti Rami Välimäki, kuva Hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen kertoo kuntiin liittyvästä ja tajunnanräjäyttäneestä kokemuksestaan. Opettaja sanoi, että Jenni Airaksisesta ei tule mitään, jos hän ei muuta asennettaan. Sitten hän huomasi Kunnallisalan kehittämissäätiön hakevan uutta keulakuvaa. Hän ei pelkää astua tarpeen tullen parrasvaloihin. – Menin yliopistoon lukemaan eri ainetta kuin mistä valmistuin. – Minulla on lukkarin rakkautta yhteiskuntaa kohtaan. Hänellä on taustallaan yli 20 vuoden tutkimusura kuntien ja alueiden johtamisesta, kehittämisestä ja uudistamisesta. Moni lapsi elää suorituspaineiden ja kiireiden keskellä tänä päivänä. Siihen tilaisuuteen Airaksinen tarttui ja haki toimitusjohtajan paikkaa. Olen esimerkki hyvinvointiyhteiskunnan kasvatista. Elämä on mukavampaa, kun on pikkuisen tanssia ja laulua. Samalla hän päätti tutustua toisenlaisiin oppikirjoihin. Paljasjalkaisella tamperelaisella on erinomaiset edellytykset jakaa lukijoille tietoa ja ajatuksia kuntatyön tueksi
Hyvinvointialueuudistuksessa puhutaan paljon integraatiosta, jonka varaan lasketaan paljon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että uudistus myös omalta osaltaan purki integraatiota, On purettava vanhaa, että voi rakentaa uutta mikä näkyy selkeimmin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Rakenteellisilla uudistuksilla luodaan mahdollisuuksia johtamisen, organisoinnin ja käytäntöjen muutoksen kautta saavuttaa joitain tavoitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että parannusta ei tapahdu, elleivät ne ihmiset ja tahot, joita tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan, usko siihen. Olen silti toiveikas. Johtamisen perustehtävänä on tuoda yhteen toimijoita ja luoda julkista arvoa ratkaisemalla aitoja ongelmia. Kaikkia uudistuspyrkimyksiä on kehystänyt periaate rakentaa uusia, suurempia kokonaisuuksia, joiden ajatellaan kykenevän vastaamaan paremmin ongelmiin, jotka ovat joko jo käsillä tai tulevat olemaan edessä lähitulevaisuudessa. Vaikka uudistaminen voi ensi vilkaisulta tuntua tempoilulta erilaisten lähestymistapojen välillä, on perusjuoni yksinkertaistettuna ollut kuitenkin sama. Kiinnitämme huomiomme helposti uuden rakentamiseen, mutta lisäksi kyse on myös purkamisesta. Viimeisimpänä olemme päässeet seuraamaan uudistusta, jossa toimintoja on koottu kokonaan uuden hallintotason (hyvinvointialueet) varaan. Viisautta on hyödyntää hallintasuhteita ja ottaa tulevaisuuden ratkaisujen suunnitteluun mukaan mahdollisimman monesta eri lähteestä kumpuavaa ymmärrystä. YHTEISKUNTAMME tulevaisuuden kannalta eri toimijoiden on esimerkiksi löydettävä hyvinvointipalveluissa itselleen mielekäs rooli. Hyvinvointialueet perustavat retoriikkansa ”valtio määrää” ja ”tämä on nyt tehtävä” -tyyppiseen lähestymistapaan, jossa korostuu kulkeminen jostain pois, ei jotain kohti. KOKO 2000-LUKU on ollut kuntaja aluehallinnon uudistusmylläkkää. KL1_1-31.indd 7 8.1.2024 15.48. Julkinen arvo ja ongelmien aitous puolestaan määrittyvät eri näkökulmista eri tavoin. 7 Kolumni / Jenni Airaksinen • Kirjoittaja on pitkän linjan kuntatutkijaja kehittäjä Johtamisen tehtävänä on tuoda yhteen toimijoita. Hallinnon uudistamisen perusajatus voidaan kuvata rankasti yksinkertaistaen prosessina, joka ensin hajottaa olemassa olevia rakenteita, toimintatapoja ja käytäntöjä. Kyse on kokonaisuuden johtamisesta. Viimeistään palveluverkkokeskustelu ja hyvinvointialueiden ja kuntien talouden ongelmat ovat osoittaneet, että hallintasuhteet kuntien ja hyvinvointialueiden välillä eivät ole ongelmattomat. Hyvinvoinnin ja terveyden tulevaisuuden kysymyksissä mikään hallinnon taso ei voi onnistua yksin, vaan onnistumiset edellyttävät toimivia hallintasuhteita niin valtion, hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja kansalaisten välillä kuin näiden ryhmien sisälläkin. Välillä ratkaisua yhteiskunnallisiin pulmiin on haettu kuntien vapaaehtoisen yhteistyön kautta, välillä on nojattu kuntarakennemuutoksiin. Varhaiskasvatusja sivistys toimivat eri päätöksenteon alaisuudessa kuin sosiaalija terveyspalvelut, eikä uudenlainen yhteistyö ainakaan tällä hetkellä näytä kovin nerokkaasti toimivan. Näihin hallintasuhteisiin aion kolumneissani keskittyä. MIKÄÄN hallinnollinen, rakenteellinen uudistus tai uudelleenjärjestely ei itsessään takaa mitään tehokkaampaa, parempaa tai yhdenvertaisempaa järjestelmää. Sen jälkeen se kokoaa ne uusiksi kokonaisuuksiksi, joiden tulisi optimaalisesti toimiessaan vastata paremmin ihmisten tarpeisiin. Tällä hetkellä usko on monin paikoin koetuksella. Ylväs puhe yhteisistä asukkaista ja yhteisistä tehtävistä on korvautunut paikoitellen rajuillakin vastakkainasetteluilla, joissa sekä kunnat että kuntalaiset kokevat jääneensä ulos hyvinvointipalveluiden tulevaisuuskeskustelusta
Haasteita riittää tietenkin myös väestön ikääntymisen myötä. – Fokuksen siirtoa asukkaiden hyvinvointiin ja palvelujen sisällölliseen laatuun erityisesti sivistystoimessa. Huoltovarmuudenkin kannalta esimerkiksi ratayhteys länteen on ensiarvoisen tärkeä. Vuoden 2026 Asuntomessujen valmistelu oli myös aktiivista. Toiveet vuodelle 2024: – Toivon, että Lempäälä jatkaa nykyisellä kasvun linjalla, jossa valmistaudutaan tuleviin liikenneyhteyksien parannuksiin ja niiden mahdollistamiin uusiin merkittäviin yritysja asuinalueisiin. – Syyskuun alussa aloittanut kunnanjohtaja pääsi heti tositoimiin. LEPPÄVIRRAN kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Aholainen (sd): – Leppävirralla on positiivinen pohjavire tekemisessä. Meillä on tiedossa tiukkeneva kuntatalous ja tarve palata talouden tasapainottamisen tielle. Olemme tehneet jo valinnan Keski-Savon työllisyysalueen toiminnasta. Meillä oli todella laadukkaat palvelut aikaisemmin. Oli hienoa, että Laurila-Tornio/Haaparanta -rautatien sähköistys käynnistyi. Nyt tiedossa olevat ennusteet tuleville vuosille ei hyvää lupaa. –Kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa aloimme elvyttää kunnan ja yrittäjäjärjestöjen välistä yhteistyötä. SUONENJOEN valtuuston puheenjohtaja Kirsi Nuutinen (kesk.): Soteuudistus on tuonut paljon muutoksia kuntalaisten aikaisemmin käyttämien palvelujen saatavuuteen, henkilöstö on vaihtunut, epävarmuus on lisääntynyt. kunnanjohtaja) oman viran ohella ja johtavien kuntapäättäjien yhteistyöllä. Kuntapalvelujen laadun ja asukkaiden hyvinvoinnin on oltava ensisijainen elinvoiman lähde lähitulevaisuudessa seinien rakentamisen sijaan. Näen, että älykäs sopeutuminen ja yhteistyö naapurikuntien kanssa on meidän tiemme. KYSYIMME kunnanja kaupunginvaltuustojen puheenjohtajilta, kuinka vuosi 2023 sujui. Uusia johtavia viranhaltijoita aloitti alkuvuodesta useita. – Olemme panostaneet erityisesti liikuntakeskukseen ja sen ohella ulkoliikuntapaikkojen kuntoon, tavoitteena hyvinvoiva suonenjokelainen. Miljoonainvestointi marjojen jalostukseen on hyvä joululahja koko alueelle. 8 Uutisia Fokus asukkaisiin, lisää investointeja Jocka Träsbäck, Kirsi Nuutinen, Markku Ponkala, Minna Rissanen ja Anne Aholainen. KL1_1-31.indd 8 8.1.2024 15.48. Ollaan ylpeitä sitkeästä ja modernista kunnastamme! – Valtatie viiteen panostuksen eteneminen sekä Riikinvoiman alueen edistäminen. TORNION kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Ponkala (kesk.): – Itärajan sulkeutumisen seurauksena kiinnostus Torniota ja Ruotsin rajaa kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Kuntia ei käytettäisi hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisessa. Haasteita vuoteen toi heikosti valmisteltu sote-uudistus ja sen vaikutukset kunnan talouteen. – Tuulivoimakeskustelut kävivät välillä liian kuumaksi. – Merilapin kunnat, Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio päättivät, että Tornion kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana. Toiveet vuodelle 2024: – Jokaisella luottamushenkilöllä olisi intohimoa tarttua asioihin, tutustua niihin ja osallistua käytäviin keskusteluihin sekä päätöksenteossa ajatella asioita laaja-alaisesti. LAPINLAHDEN kunnanvaltuuston puheenjohtaja Minna Rissanen (ps.): – Lapinlahdella kulunut vuosi oli yhdellä sanalla mielenkiintoinen. – Viranhaltijat osaltaan muistavat kuntastrategian velvoitteet. Samalla valmisteltiin myös tulevaa kaavoitusta. Pyysimme heitä myös esittämään toiveensa kotikunnan uudelle vuodelle 2024. Jälkiviisaana voi sanoa, että se oli iso virhe. Syksyyn saakka kuntaa johdettiin hallintojohtajan (vs./vt. – Valtionosuusuudistus etenisi ja selkeytyisi. LEMPÄÄLÄN kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jocka Träskbäck (kok.): – Kohisten kasvavassa Lempäälässä vuosi 2023 oli kasvun ja kehityksen vuosi, jolloin panostettiin erityisesti kuntalaisten liikuntaan esimerkiksi uimahalli-kylpylän, liikuntahallien ja tekojääradan osalta. Toiveet vuodelle 2024: – Toiveena on, että kuntatalous pysyisi plussan puolella. – Tuulivoimaloiden kiinteistöveroa ei laitettaisi valtionosuuksien tasausjärjestelmään. Toiveet uudelle vuodelle: – Tornioon suunniteltujen isojen energian tuotantoon liittyvien investointien eteneminen myönteisesti jatkuisi. Meillä oli ennen hyvinvointialuetta oma kunnallinen sote. Toiveet vuodelle 2024: – Positiivista ja tulevaisuuteen uskovaa mieltä. Käynnistyvä sopeutusohjelma tervehdyttää kunnan taloutta ja turvaa peruspalvelut ilman veroprosentin lisäkorotuksia. – Taloudelliset haasteet olivat tiedossa
joulukuuta 2023. Psykologien määrään on ryhdytty vaikuttamaan alan koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä. Koulupsykologien riittävyyden kanssa on taisteltu jo vuosia. Kyselyyn vastasi yhteensä 941 henkilöä, mikä oli 21 prosenttia kaikista Psykologiliiton palkansaajina työskentelevistä jäsenistä mittausajankohtana. Psykologit huolissaan nuorista Hanna Rautio, teksti Pixabay, kuva KL1_1-31.indd 9 8.1.2024 15.48. Liiton mukaan psykologien saatavuus on yleisellä tasolla hyvä, joten aiemmat ja nykyiset rekrytointihaasteet liittyvät pääosin muihin tekijöihin kuin heikkoon saatavuuteen. Psykologin koulutus kestää 5,5 vuotta, joten suurempaa määrää alan ammattilaisia joudutaan odottamaan vielä muutamia vuosia. Muun muassa organisaation johdon toiminta sai kunnissa ja hyvinvointialueilla huonommat arviot kuin muilla työnantajilla. 9 SUURI osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille sujui alussa oman työn näkökulmasta huonosti tai erittäin huonosti. Uuden 1.8.2023 voimaan tulleen oppilasja opiskelijahuoltolain mukaisesti opiskeluhuollon psykologeja koskevat sitovat mitoitukset, eli yhtä psykologia kohden saa olla korkeintaan 780 opiskelijaa. Suurin osa kyselyyn osallistuneista, 72 prosenttia, työskenteli hyvinvointialueen palveluksessa eli kuului SOTEtai KVTES-sopimukseen. – On aivan selvää, että aivan jokaisen työnantajan tulee noudattaa lakia ja järjestää sen mukaisesti työnohjausta. Myös työnohjauksen ja täydennyskoulutuksen saannissa oli suurta vaihtelua. Suosituksia annetaan muun muassa palkkaukseen, työn mitoitukseen ja sisältöön, joustavuuteen ja liikkuvuuteen, työn johtamiseen ja työtiloihin ja välineisiin. Lisäksi kattavuus ei ollut parantunut koulujen kevätlukukauden 2023 aikana. Liitto myöntää, että kyselyn ajankohtana töiden järjestely oli vielä monella hyvinvointialueella kesken ja järjestelyistä saattoi olla vielä epätietoisuutta. Kyselytulosten perusteella psykologiliiton mukaan käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen vetoja pitovoimaansa työnantajina. Tätä mieltä oli 40 prosenttia Suomen Psykologiliitto ry:n keväällä 2023 tekemään Psykologien työolotutkimukseen vastanneista psykologeista. Suomen Psykologiliiton mukaan aloituspaikkojen määrää on lisätty vuodesta 2019 vuoteen 2022 53 prosentilla. Psykologiliitto antaa suosituksia hyvinvointialueille opiskeluhuollon psykologien rekrytoinnin helpottamiseksi etenkin suurempien kaupunkien ulkopuolella. Huoli opiskeluhuollon psykologipalveluista Viime heinäkuussa antamassaan lausunnossa Psykologiliitto toteaa, että opiskeluhuollon psykologipalvelut eivät ole toteutuneet lähipalveluna toivotulla tavalla kaikilla hyvinvointialueilla. Vastaajista 225 työskenteli oppilashuollossa. Kohtalaisena siirtymän onnistumista piti niin ikään lähes 40 prosenttia ja melko tai erittäin hyvänä 20 prosenttia vastaajista. Kun opiskeluhuollon psykologipalveluiden järjestäminen oli aiemmin kuntien vastuulla, monissa kunnissa ei saatu avoimia koulupsykologivirkoja täytettyä. Psykologien työtehtävät ovat lähtökohtaisesti vaativia ja edellyttävät itsenäistä vastuuta, joten Psykologiliiton mukaan psykologeilla tulisi olla 10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa, Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen totesi tulosten julkaisua käsittelevässä tiedotteessa 7
Lausuntoaika lakiesityksestä päättyi 5.1.2024. Helsinki muistuttaa, että hallitusohjelman mukaan hallitus lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti sosiaalija terveydenhuollon alalla sekä kasvatusaloilla. Verkosta 18. – Esimerkiksi opetusalalla päiväkodinjohtajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen sosionomit sekä erityisopettajat ovat ryhmiä, mihin tehtäviin on pystytty päteKuntaliitos ei välttämättä auta talousongelmissa KUNTALIITON kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen sanoo, että kuntaliitos ei automaattisesti takaa taloudellisia hyötyjä kunnille. Tällä hetkellä liitosvalmistelua odottaa Pertunmaan kunta. Kuntaliitto esittää lausunnossaan erityishuolensa varhaiskasvatuksen osalta. Paikat jaetaan varausjärjestyksessä, joten kannattaa toimia pian halutun paikan saamiseksi. On kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, että kuntaliitoksilla ei ole säästövaikutuksia. Kuntaliitto tarjoaa jäsenkuntiensa edustajille tuttuun tapaan ajankohtaisia seminaareja, paneeleja ja klinikoita. Aikuiskoulutustuen lakkautus kurittaa kuntiakin vöitymään osin aikuiskoulutustuen turvin. Esitys herätti runsaasti kritiikkiä lausunnoissa. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT vaatii korvaavaa ratkaisua aikuiskoulutustuen tilalle. Useat lausujat pitivät hallituksen esitystä ristiriitaisena hallituksen omien tavoitteiden kanssa. Kuva: Ville Miettinen Kuva: Marko Pekkanen KL1_1-31.indd 10 8.1.2024 15.48. Odotamme Kuntatalolle päättäjiä niin kunnista kuin hyvinvointialueilta. 19.9. Lausunnossaan lakiesitykseen KT arvioi tuen lakkauttamisella olevan naisvaltaisille kuntaja hyvinvointialoille jopa kriittisiä vaikutuksia. Lehtosen mukaan liitos tuo parhaimmillaan mittakaavaetuja, kun palvelujen piirissä oleva väkimäärä kasvaa ja tuotantotekijöitä, tiloja ja henkilöstöä, voidaan hyödyntää tehokkaammin. – Esitysluonnoksessa ei kuitenkaan ole esitetty aikuiskoulutustuelle korvaavaa järjestelmää jatkuvan oppimisen tukemiseksi, Helsingin lausunnossa sanotaan. Lämpimästi tervetuloa mukaan julkisen sektorin vuoden suurimpaan tapahtumaan! Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi Tapahtuman järjestävät Kumppaniksi Kuntamarkkinoille HALLITUS aikoo lakkauttaa aikuiskoulutustuen elokuun alussa. 2024 Kuntamarkkinoiden vapaana olevien osastopaikkojen varaus aukeaa 11.1.2024 klo 10.00
Tape KL1_1-31.indd 11 8.1.2024 15.48. osoitteessa tuusula.fi/tyopaikat Elämisen taidetta. HAEMME KANSLIAPÄÄLLIKKÖÄ! Jätä hakemuksesi viimeistään 11.2. eikä ainakaan eipäjokelaisia. rouva puheenjohtaja! minä ehdotan, eTä kunnanvaltuuston ja -haLituksen puheenjohtajien on oltava syntyperäisiä täkäläisiä... Tule töihin Tuusulaan! TULE KIRJOITTAMAAN TUUSULAN MENESTYSTARINAA
12 Tunteet KL1_1-31.indd 12 8.1.2024 15.48
Meidän pitää järjestää palvelut ja kehittää kuntaa, mutta kauaskantoisia investointisuunnitelmia on hankala tehdä, kritisoi kunnanjohtaja Tuomas Lohi. Nyt on pelkkä epävarmuus, paine ja kvartaalien sykleissä pyörivä kuntatalous. Nuo loiston ja ilon päivät ovat nyt mennyttä – Kyllä tässä on herännyt iso kateus menneiden aikojen kollegoja kohtaan. Motivaatiota tuntuu Kuntalehden haastattelemilla johtajilla kaikesta huolimatta riittävän. KL1_1-31.indd 13 8.1.2024 15.48. Nyt aika on erityisen vaikeasti tulkittavaa ja siksi stressaavaa. Mieluiten yli vaalikauden ulottuvaa pitkäjänteisyyttä. Musta perjantai vei voimat täen, mutta kuntataloudessa pitäisi olla ennustettavuutta. Hän on johtanut parin tuhannen asukkaan Pukkilaa Uudellamaalla vajaat pari vuotta. Siksi omasta hyvinvoinnista huolen pitäminen on välttämätöntä. – Valtio menee paiskaamaan tänäkin syksynä kolme kertaa luvut uusiksi. Huonosti voiva johto ja ylikuormittunut henkilöstö ei pysty pitkän päälle hoitamaan kunnan asioita, sanoo Lohi. – Sodat ja energiakriisit tulevat yllätOuti Airola, teksti Päivi Karjalainen, kuvitus Näköalan puute ja epävarmuus painavat suomalaisia kuntajohtajia. Silloin voitiin tehdä kahden, kolmen ja viiden vuoden suunnitelmia. Syyttävä sormi osoittaa valtiovallan suuntaan. Kunta Oulun kupeessa kasvaa ja houkuttelee lapsiperheitä, mikä panee kynät sauhuamaan kunnantalolla. Hän ymmärtää, että elämme epävarmoja aikoja. Kaikenlainen kuntatalouden pitkäjänteinen ennakointi puuttuu. Kun näkymä hämärtyy Tuomas Lohi tietää, että kuntajohtajan työ ei ole koskaan helppoa. Yritä siinä pitää kuntaorganisaatio ja päättäjät kyydissä! Juuri kun asiat tuntuvat loksahtavan kohdalleen, huomaat että taas lähti 200 000 euroa. – Kyllä muutosten frekvenssi on nyt aika nopea. Viisitoista vuotta alalla ovat opettaneet, että haasteita riittää niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Pukkila muistetaan kunnanisien lottotempauksen lisäksi Nokia-miljoonien testamentista, jolla rakennettiin kuntaan hulppea vanhusten hyvinvointikeskus. Paljon pitäisi tehdä, mutta näkymä kunnan rahoituspohjasta on sumea. Iso kateus herännyt Katarina Helander huokaa raskaasti puhelimen toisessa päässä. 13 P arinkymmenen tuhannen asukkaan Kempele ei kuulu kuntakentän häviäjiin ainakaan väestörakenteensa puolesta. – Siksi juuri nyt on erittäin tärkeä huolehtia omasta ja toisten jaksamisesta. Tarvitaan asuinalueita, päivähoitoa, kouluja, lapsiperheiden palveluja. Näköalattomuus painaa niin työntekijöitä kuin päättäjiä
– Yleisesti ottaen ajateltiin, että sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli saada kuntatalous kuntoon. (Kuva: Pukkilan kunta) Kyllä tässä on herännyt iso kateus menneiden aikojen kollegoita kohtaan. – Ihmiset, jotka ovat tottuneet työskentelemään seesteisemmällä syklillä, eivät kaikki pysty mukautumaan jatkuviin muutoksiin ja uudistuksiin. Sulkavalla pärjättiin Juho Järvenpää on vuosilomalla keräämässä voimia. Talousarvion valmistuessa päädyimme lopulta lisäleikkausten myötä negatiivisille valtionosuuksille. – Vääristä asioista leikkaamalla hinta tulee vain kovenemaan. Kyllä kuntajohtajien Whatsapp-ryhmässä oli aika synkät tunnelmat, muistaa Masar. – Sote-uudistus kohteli meitä huonosti. Voi sanoa, että sote-uudistuksessa rahat meni ja palvelut heikkeni, kuvailee Masar. Christoffer Masar valittiin Kauniaisten johtoon vuonna 2015. Kunta mainitaan yleensä ykkösenä, kun kehaistaan hyvin menestyvää ja kuntalaisia kevyesti verottavaa kaupunkia. kuvaa Järvenpää urakkaa. Niin ei nyt näytä käyvän. Katarina Helander valittiin Pukkilan kunnanjohtajaksi kaksi vuotta sitten. 14 Tunteet Helander on huolissaan ajasta, joka vetää johtajat, työntekijät ja päättäjät liian tiukoille. Ratkaisuksi napattu leikkausten siirtäminen tuleville vuosille ei Masarin mielestä ratkaise mitään. Meiltä vietiin paljon enemmän verotuloja kuin lähti sote-menoja. Syy löytyy sote-uudistuksesta. Tieto, että viedään satoja tuhansia. Jaksamisongelmilla on yksinkertainen tausta. Tuomas Lohi valittiin kunnanjohtajaksi vuonna 2012. Hän ei usko, että kuntia kurittamalla syntyy kestäviä säästöjä. Ja se lasku tulee lopulta valtion maksettavaksi, uskoo Helander. – Meilläkin on aika huono taloustilanne, paljastaa kaksikielisen kunnan johtaja Christoffer Masar yllättäen. Ei niin, että kunnat ajetaan pakkoliitoksiin, koska rahat on loppu. Juho Järvenpää aloitti Mäntyharjun johdossa tänä syksynä. Tämä logiikka saa vereni kiehumaan! kiihtyy Helander. Loppukaneetti kuvaa johtajien joulutuntoja. – Uusi Kauniainen ei ole enää sama kuin ennen. Musta perjantai Masar muistelee tiettyä perjantaita, joka veti maton alta kunnanisiltä. – Ymmärrän myös valtion tuskan, mutta nyt tuntuu siltä, että kunnat jätettiin oman onnensa nojaan. Me siis maksamme toisille kunnille siitä, että saamme tuottaa omille kuntalaisille palveluita. Kuusi vuotta Sulkavan kunnanjohtajana päättyy pian ja uusi pesti alkaa Etelä-Savossa. – Lähdettiin tekemään 2.0 kuntaa ja kun päästiin hyvään pisteeseen, loputkin rahat viedään yhtäkkiä pois. Tämä stressaa ja vaikuttaa päätöksenteon ilmapiiriin. Sitten tuli musta perjantai. KL1_1-31.indd 14 8.1.2024 15.48. – Kuntaa pitäisi johtaa ja kehittää pitkäjänteisesti, mutta nyt vallitsee epävarmuus siitä, mikä on taloudellinen kantokyky tulevaisuudessa. – Oli pitkään jumpattu säästötoimia, otettu kymppitonni sieltä, toinen täältä. Hän toivoo tilanteen selkiyttämistä mahdollisimman pian. – Rahoitus sellaiseksi, että kunnat voivat tosiasiallisesti selvitä tehtävistään. Varakas kaiku Kauniaisten kunnan nimellä on varakas kaiku. Kauniaisten valtuusto sai käsiteltäväkseen vielä ennen joulua ison säästöpaketin. – Kuntatalous on henkitoreissaan, nyt vain katsotaan mitä palveluja voidaan säilyttää, arvioi Masar. Hän tietää, mistä kuntajohtajien väsymys ja epätoivo juontaa. – Siirryn Mäntyharjulle, jossa 5500 asukkaan kunnassa on 800 000 euron alijäämä ensi vuodelle. Sen sisältö on tuttu monista kunnista: kotihoidon kuntalisän lopettaminen, vakanssien täyttämättä jättäminen, luokkakokojen kasvattaminen. Helander kertoo puolitoista vuotta kestäneestä kuntauudistuksesta, jolla Pukkilassa saatiin homma toimimaan ja kunnan imago hyvälle mallille
Aronkydön mukaan hyvinvointialueuudistus oli vasta alku, ja nyt tarvitaan jatko reformille. Siitä saattaa tulla hankaluuksia, koska jää ennalta ehkäisevä työ tekemättä. Tähänkin voisi valtion ohjauksella vaikuttaa, hän sanoo. – Mutta tällä hetkellä, kun on rakennettu näin monta hyvinvointialuetta, jotta aidosti päästään jakamaan työtä alueiden välillä ja keskittämään tiettyjä erikoispalveluita, varmasti vaaditaan valtiolta ohjaukseen muutakin kuin keskusteluohjausta. Palvelujen keskittäminen yli alue”Valtio, ota roolia sote-ratkaisuissa” Timo Aronkytö toivoo soten ”päämiehen” eli valtion tarttuvan tymäkämmin hyvinvointialueiden toimintaan. Kuuntele podcast: kuntalehti.fi/valiokunta. KL1_1-31.indd 15 8.1.2024 15.48. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö on tammikuun Valiokunta-podcastissa Ville Miettisen haastateltavana. rajojen ei ole yksinkertaista johtuen mm. Mutta hätiköinti tuoda uusia ongelmia. –Tuntuu että sellaisissakin asioissa, joissa päämiehen ohjausta tarvittaisiin, se on vähän kuin narulla työntäisi. – Pelkään, että säästö tulee siitä, että asukkaille tehdään niin hankalaksi se terveysasemalle meno, että he eivät enää mene sinne. Ja sekään ei ehkä riitä, vaan siihen pitää sitoa tulevaisuuden rahoitus, jonka pitää olla kestävä rahoitus. Eivät. Esimerkiksi ajanvarauksilla tehtävää tekonivelkirurgiaa varten ei tarvita välttämättä 23 yksikköä, vaan nämä leikkaukset voisi keskittää viiteen tai kymmeneen keskukseen, Aronkytö sanoo. Aronkydön mukaan valtion antama palvelulupaus kansalaisille on liian suuri. Rahoituksen ja palvelujen reformit tulisi yhdistää. 15 Podcast S ote-uudistus on käynnistynyt kenties odotettuakin paremmin, mutta palvelujen kehittämisessä valtion tulisi käyttää voimakkaammin ohjausvaltaansa, sanoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö tammikuun Valiokunta-podcastissa. Mutta haluavatko hyvinvointialueet tulla ohjatuksikaan. – Mutta onko alueilla halua keskittää. Ei kovinkaan paljon. Aronkytö myöntää, että toimipisteiden sulkeminen on perusteltua, jos henkilökuntaa ei yksinkertaisesti riitä palveluverkon ylläpitämiseen. – Jos halutaan vaikka vaativinta erikoissairaanhoitoa keskittää, se ei onnistu ilman, että valtio tulee antamaan ohjausta, jopa normittaa. alueiden halusta pitää kiinni omasta palvelutarjonnastaan. Hyvinvointialueet tekivät miljardialijäämän vuonna 2023, ja samanmoinen voi olla edessä tänä vuonna. – En sano, että jotain on tehty väärin, mutta voisiko jotain tehdä vielä paremmin, eri tavalla, valtionohjaukseen liittyen. Mutta onko alueilla halua keskittää. – Säästö tulee vain, jos henkilöstömäärä vähenee. Hallitusohjelman kirjaukset tiettyjen palvelujen keskittämisestä, peruspalvelujen turvaamisesta ja ennaltaehkäisyyn panostamisesta ovat hyviä ja linjassa sote-uudistuksen tavoitteiden kanssa. Alueiden päätöksiä ”lakkauttaa periferian seiniä” Aronkytö pitää osin hätiköityinä, koska se ei tuo varsinaista säästöä. Kunnista on kuulunut kauhistuneita reaktioita, kun hyvinvointialueet karsivat palvelupisteitään. Hän vaatii valtiolta ja hyvinvointialueilta aitoa yhteispeliä kestävyysvajeen hoitamiseksi ja samaan aikaan kestävän soten luomiseksi vanhenevalle väestölle
Mikko Särelä toivoo lisää kaupunkia Helsinkiin. 16 Pääkaupunki Helsinginkujalle nousi uusi asuinrakennus kallion paikalle. KL1_1-31.indd 16 8.1.2024 15.48
Helsingin kasvulle ei ollut loppua näkyvissä. Kaupungissa syntyy enemmän bruttokansantuotetta, verotuloja, tietoa ja kulttuuria kuin maassa keskimäärin, kuuluu helsinkiläisten yleinen argumentti. Ensimmäiset hampurilaispaikat, pizzeriat, lattekahvilat, sushit, kauramaito ja monet muut asiat ovat kukin vuorollaan levinneet Helsingin kautta muualle maahan. Ensinnäkin jos Helsinki olisi jatkanut silloista kehitystään, tulevaisuus näyttäisi samalta kuin San Diegossa silloin. – Aina piti ajaa autolla 50 kilometriä, kun halusi mennä vaikka kavereiden kanssa ravintolaan. Silloin kolmen miljoonan asukkaan kaupungissa oli pieni keskusta ja sen ympärillä lähes Uudenmaan kokoinen omakotitaloalue. Kun urbaania elämää jossakin on, Helsingin kasvu kuumentaa Eero Karisto, teksti Laura Oja, kuvat se houkuttelee lisää ihmisiä, jotka entisestään rikastuttavat kaupunkia. Suomessa elettiin NurmijärBetoninhalaajia, viheralueiden hävittäjiä, yksityisautoilun vihollisia. Särelä, kuten useimmat helsinkiläispoliitikot sanoo, että koko maan taloudellinen hyvinvointi edellyttää vahvaa Helsinkiä. 17 K aikki alkoi, kun Mikko Särelä oli 2005–2006 tutkijavaihdossa Yhdysvalloissa San Diegossa. Osin samasta asiasta on kysymys, kun yritykset ovat alkaneet kaivata työntekijöitään etätöistä takaisin työpaikoille. Isossa kaupungissa syntyy paljon vuorovaikutusta. Mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän palveluja ja suurempi palvelujen kirjo, sitä enemmän ihmisten välisiä kohtaamisia ja vuorovaikutusta, joukkoliikennettä, monipuolisempi työpaikkaja työvoimatarjonta, erilaisia ihmisiä, jotka tuovat erilaisia asioita muidenkin nähtäville. Miljoonakaupunki San Diegon keskusta oli pienempi kuin Helsingin. Keskustan kokoon siis voidaan vaikuttaa. Iso väestöKL1_1-31.indd 17 8.1.2024 15.48. Ryhmän perustaja Mikko Särelä sanoo ymmärtävänsä kritiikin. Kaupunki oli kasvanut kehä kerrallaan: 1960-luvulla metsälähiöt, seuraavilla vuosikymmenillä Espoo ja Vantaa, ja niiden jälkeen kehyskunnat. Ja ihmisiä. Särelä kertoo heränneensä silloin kahteen asiaan. Näin kuvaavat kriitikot Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmää. Helsingin kautta muuhun Suomeen Kaupunki tarkoittaa ryhmälle kantakaupunkia: – Umpikortteleita, kivijalkaliikkeitä, asiat lähellä, puistoja, joukkoliikenne… Särelä luettelee. Mutta kysymys ei ole vain siitä, että urbaani elämä on kivaa. Toiseksi Särelä oivalsi, että keskustan koko ei ole vakio. Sitä pidetään urbaaneimman Helsingin tavoittelijoiden ydinjoukkona. Särelä muistuttaa myös, että monet asiat kulkeutuvat Suomeen Helsingin kautta. vi-ilmiön kulta-aikaa
Särelä luettelee kolme tapaa, jolla kaupunkiin mahtuu lisää ihmisiä. Kaupungin, joka voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, täytyy olla yhä suurempi. Ryhmä on laajentanut keskustelua Keskustakirjasto Oodi valmistui viisi vuotta sitten. – Tarvitaan kykyä erottaa, mikä on asukkaille eniten tärkeää, mikä vähemmän. Näin on tapahtunut San Franciscossa. Jatkuvasti on vireillä jokin kiista siitä, mikä jää rakentamisen alle. Arvokkaimmat pitää sitten voida säästää, ja se vaatii taitoa. Se on paitsi kirjasto, myös tapaamis-, opiskeluja työskentelypaikka. Särelä perusti 2009 Facebookiin LKP-ryhmän San Diegosta palattuaan. San Diegon jälkeen Lisää kaupunkia Helsinkiin on osa neljättä sektoria, sitä joka on syntynyt yksityisen, julkisen ja organisoidun järjestötoiminnan rinnalle. Särelä myöntää, että LKH:n ajamassa kehityksessä joskus puitakin joudutaan kaatamaan. Vaikutusvaltaa niillä kuitenkin on ja ne näkyvät kaupunkikuvassa muun muassa tapahtumina ja mielenilmauksina. Meiltä lähtee jo nyt koulutettuja ihmisiä enemmän kuin tänne tulee. – Urbaania ympäristöä ei voi luoda etäälle kaupungista, Särelä sanoo. Autojen väheneminen auttaisi myös liikuntarajoitteisia sekä satunnaista suurta tavarankuljetusta varten autoa tarvitsevia kaupunkilaisia. Konflikteilta ei voi välttyä Helsingin kasvutavoitteet herättävät kritiikkiä sekä muualla maassa että kaupungin sisällä. Helsinki on perinteisesti kasvanut rakentamalla uusia lähiöitä. 18 Ihmisillä on erilaisia näkemyksiä siitä, millainen on hyvä kaupunki. Särelä myöntää, että LKH-ryhmä on tavoitteena yksityisautoilun väheneminen. Kysymykseen, mahtuuko Suomeen enemmän kuin yksi iso kaupunki Särelä vastaa, että täytyy pitää huoli siitä, että on edes yksi. Neljäs sektori on lähinnä kansanliikkeitä, joilla ei ole selkeitä organisaatioita eikä johtajia. Autoilu aiheuttaa kuohua Yksityisautoilu on yksi eniten mielenkuohuja herättävä asia Helsingin kaupunkisuunnittelussa. Tavoitteena ei silti ole kieltää yksityisautoilua. pohja luo paremmat edellytykset uusille kokeiluille. Kysymys ei ole vain siitä, että urbaani elämä on kivaa. Kaava hermostutti varsinkin naapurikaupungit ja muun muassa liikenneviraston. Ajatus oli, että sisääntulomoottoriteiden loppupäät muutetaan kaduiksi, joiden varteen rakennetaan asuntoja ja joille tulisi myös raideliikennettä. Siksi kaupungin alueelta haetaan paikkoja, joita voidaan käyttää tehokkaammin ja kaupunkimaisemmin. Nyt ryhmässä on 22 000 jäsentä. – Kolmas vaihtoehto on sitten se, että ihmiset asuvat ahtaammin. Siihen keskusteluun osallistuvat aktiivisesti myös naapurikaupunkien asukkaat. Kaupunki voi levittäytyä ulospäin tai tiivistyä sisäänpäin eli rakentaa olemassa olevien rakennusten väliin tai päälle lisää. Teollista toimintaa halutaan kauemmas kantakaupungista. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä ja Särelä silloisena vihreiden kuntapoliitikkona ajoivat kaupunkibulevardit Helsingin 2016 yleiskaavaan. Uusimmassa, 2016 yleiskaavassa halutaan rakentaa lisää kantakaupunkia. Kovapalkkaisetkin ihmiset asuvat jaetuissa huoneissa, joskus jopa autoissa, Särelä kertoo. Pääkaupunki KL1_1-31.indd 18 8.1.2024 15.48. Mitä vähemmän autoja kaduilla liikkuu, sitä parempi niille, joiden todella täytyy liikkua autolla, Särelä sanoo. Satamia on siirretty, lentokenttä lopetettu, golf-kenttä olisi haluttu rakennusmaaksi. Hänen mukaansa ryhmässä on myös ammattiautoilijoita, jotka jakavat tämän käsityksen. VR:n konepajojen alueelle Helsingin Vallilassa on noussut isoja asuinkortteleita ja kehittymässä on kulttuuri-, vapaaaikaja tapahtumakeskus. Sähköautotkin vievät paljon tilaa. – Halusin vaikuttaa, mutta en arvannut, että näin moni ihminen kiinnostuisi asiasta. Eikä konflikteilta voi välttyä. Ryhmän suosio on yllättänyt Särelän. Ja aina viheralueitakin on nirhattu. Kun jotain rakennetaan uuteen paikkaan, aina jotain jää alle. Valitusten jälkeen KHO kumosi neljä kuudesta suunnitellusta bulevardisoinnista. Puhutaan betoninhalaajista. – Jos Helsinki ei pysy kansainvälisessä vauhdissa mukana, vaihtoehtona osaajille on Berliini, Tukholma tai Tallinna eikä Kuopio tai Joensuu
Särkijärvi on aktiivinen LKH-ryhmässä. Uuden normin mukaan noin puolet asuintilasta pitää varata perheasunnoille. Kauan sitten vahvistetussa kaavassa sinne oli varattu tila luisteluareenalle. Särelä sanoo, että lasten koulunkäynti vaikuttaa nyt asumisen tulevaisuuteen. Voittoihin Särelä laskee muun muassa asuntojen keskikokonormin korvaamisen perheasuntonormilla. Rakennuttajat halusivat rakentaa pieniä asuntoja, mutta aiemmin asunnoille oli määrätty keskikoko, ja seurauksena oli, että rakennettiin pieniä ja hyvin suuria asuntoja, mikä jätti keskikokoiset perheasunnot vähemmälle. – Ehkä myös joskus vielä löydän aiheen, josta on hyödyllistä tehdä väitöskirja, hän sanoo. Hän sanoo osallistuvansa keskusteluun yhdyskuntasuunnittelua harrastavan arkkitehdin, ei niinkään kunnallispoliitikon roolissa. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoomuslainen puheenjohtaja Jouni J. Ryhmän mallin mukaisesti Facebookiin on perustettu lisää kaupunkia Tampereelle, Espooseen, Vantaalle, Ouluun, Hyrylään ja Itä-Helsinkiin -ryhmät. Näiden aiheiden ilmentymistä keskusteluun hän sanoo odottavansa. Särkijärven mukaan Helsingissä olisi eniten hyötyä talvikaupungin, Matokallio on yksi kiistanaiheita Helsingin maankäytössä. Aktiivisimpia ovat Tampereen ja Espoon ryhmät, jotka nekin jäävät selvästi jälkeen Helsingistä. Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus on uusi malli, jossa kiinteistölle voidaan määritellä sijainti syvyysja korkeussuunnassa, kun perinteinen kiinteistö määritellään vain maan pinnassa. Ryhmässä on mukana suuri joukko kuntapäättäjiä eri puolueista. Autopaikkanormiston muutokset ovat tavoitelistalla. Paluu Helsinkiin jossain elämänvaiheessa on kuitenkin mielessä. oman kaupunkinsa etuja. Naapureistakin on jäseniä Ryhmässä on mukana paljon naapurikaupunkien asukkaita, erityisesti kuntapoliitikkoja, joiden joskus arvellaan olevan ajamassa kaupunkipientalojen ja kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksen hyödyntämisestä. Helsinkiläisiin näkökulmiin Särkijärvi sanoo törmäävänsä myös Uudenmaan maakuntavaltuustossa, jonka varsinaiseksi jäseneksi hän on palaamassa. Hän on esimerkki ihmisestä, jonka perhe ei löytänyt Helsingistä asuntoa, joka vastaisi perheen tarpeita ja resursseja. 19 sekä kaupunkisuunnittelun tavoitteista ja periaatteista että käytännön toteutuksesta. LKH-ryhmän perustaminen toi hänelle vuoden kaupunkilainen -tunnustuksen 2014. – Näin pystyttiin rakentamaan enemmän asuntoja ja saatiin Helsinkiin isompi joukko rakennusyrityksiä asuntoja rakentamaan. Ryhmässä poliitikot myös testaavat ajatuksia. Talvikaupungilla hän tarkoittaa erilaisia säältä – tuulelta ja sateelta – suojattuja tiloja ja kulkuväyliä. Espoolainen haaveilee Mikko Särelä on tekniikan tohtori ja työskentelee Tekniikan akateemisten innovaatioja elinkeinopolitiikan asiantuntijana. Sentään raidejokerin varrella. Niistä suurin on Tampereen ryhmä 4 200 jäsenellään. Mutta millainen kaupunkilainen Särelä itse sitten on. Hän asuu perheineen Laajalahdessa. Taustalla olivat koronan aiheuttamat muutokset elämässä ja suunnitelmissa. Särkijärvi kertoo, että ei ole edes ollut tietoinen Lisää kaupunkia Espooseen -ryhmästä. Särelä on nykyisin espoolainen. KL1_1-31.indd 19 8.1.2024 15.48
21 Mihin kaikkeen on varaa. Niiden kohtalosta käytiin vääntöä jo ennen kuin nykyinen hallitus poisti niiltä erillisrahoituksen. Selvityksessä ei oteta kantaa yksittäisen hyvinvointialueen, sairaalan tai päivystyksen toimipisteen palveS KL1_1-31.indd 21 8.1.2024 15.48. Mitkä sairaalat päivystävät jatkossa ympäri vuorokauden ja millainen sairaaloiden verkoston tulisi olla. – Sairaaloiden lukumäärä ei tule kasvamaan, se on selvää pelkästään henkilöstöpulan takia. luvalikoimaan tai muotoon. Sairaaloiden ja päivystysten tulevaisuudesta odotetaan päätöksiä erityisen paljon Etelä-Savon sekä Lapin hyvinvointialueilla, joissa kummassakin poikkeuksellisesti toimii kaksi ympärivuorokauden päivystävää keskussairaalaa. Mistä säästöt. Sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuso on julkisuudessa todennut, että julkinen puoli ei pysty nykytilanteessa hoitamaan potilaita lain määräämissä rajoissa. Kunnissa on oltu huolissaan paikallisista terveyskeskuksista ja vuodeosastoista, mutta hyvinvointialueiden on kyettävä säästämään myös erikoissairaanhoidosta. Sosiaalija terveysministeriö (STM) etsii vastauksia sairaalaverkoston isoihin kysymyksiin yhdessä hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja valtiovarainministeriön (VM) kanssa. Epävarma tilanne huolettaa erityisesti Etelä-Savossa ja Lapissa. Sairaaloiden erikoistumisella voitaisiin hänen mukaansa vastata paremmin muun muassa siihen, että ihmiset pääsisivät hoitoon lain edellyttämässä kuudessa kuukaudessa. Ratkaistava olisi, millaisia palveluja missäkin sairaalassa tulee saada sekä millaista osaamista ja millaisia tukipalveluja niissä tarvitaan. Työryhmä halusi tarkentaa ehdotuksiaan. AluepoliittiKirsi Riipinen, teksti Soila Puurtinen, kuvat Mikkelin keskussairaalassa on tehty töitä olemassaolon puolesta jo vuosia. Tiedossa on, että tulevia ehdotuksia haluttaisiin porrastaa ja toteuttaa vuosina 2026–2030. Selvityksen piti valmistua ennen joulua, mutta valmistuminen lykkääntyi
– Sen sijaan esimerkiksi kerran elämässä tarvittavan leikkauksen voi hakea kauempaakin. Mikkeli on halunnut pitää omansa, samoin Savonlinna. Aluepolitiikka on ollut isosti esillä Etelä-Savossa, jossa on vuosikaudet kamppailtu kahden sairaalan kohtalosta. Epävirallisessa julkisessa keskustelussa mikkeliläiset ja savonlinnalaiset eivät ole peitelleet epäluulojaan toisiaan kohtaan. sesti voi olla tiedossa hankalia ratkaisuja. Useille hyvinvointialueille palveluverkosta on tullut hyvin vaikea kysymys, kommentoi puolestaan lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä STM:stä. Eloisan aluehallituksen puheenjohtajana toimii eteläsavolainen Heikki Laukkanen (kesk.) Juvalta. 22 Hallitusohjelma on ristiriitainen” Jos jonkin sairaalan ylle tulee harmaa pilvi, joukkopako alkaa välittömästi, sanoo Eloisan johtaja Santeri Seppälä Mikkelissä. Marinin hallitus myönsi erillismäärärahaa kummankin keskussairaalan ympärivuorokautiseen toimintaan. Hän kuitenkin sanoo, että sairaaloiden tehtävät voivat jatkossa muuttua. – Emme ole tekemässä karttaharjoitusta yksittäisistä sairaaloista vaan selvitämme tilannetta lähtien siitä, kuinka moneen sairaalaan riittää osaajia. Kyseessä ei ole poliittinen eikä edes taloudellinen asia, jos osaajat loppuvat kesken, Pikkujämsä sanoo. Samanlaisen poikkeuksellisen ratkaisun sai myös Lapin hyvinvointialue Rovaniemen ja Kemin keskussairaaloita varten. Sairaaloiden välillä on matkaa noin sata kilometriä. Selvitystä varten koottu ohjausryhmä totesi kuitenkin joulukuun alussa pidetyn kokouksen jälkeen, että apuun tarvitaan kansallista päätöksentekoa. Hän täsmentää, että joka alueella pitää pystyä hoitamaan oman väestön peruspalvelut ja usein tarvittavat erikoispalvelut. Hän on myös Juvan eläkkeelle jäänyt kunnanjohtaja. Lapin ratkaisuna oli jo ennen hyvinvointialueiden aloittamista ulkoistaa Kemin Länsi-Pohjan sairaala Mehiläiselle. Ne voisivat itäsavolaisten mukaan tehdä mielekästä yhteistyötä. Uusi hallitus ei erillisrahoitusta myöntänyt, ja keskustelu tuplasairaaloiden kohtaloista on ryöpsähtänyt uudelleen. Hän on mukana selvityksen kokoamisessa ja korostaa, että tarve siihen lähti osaajapulasta. Mikkeli vai Savonlinna. Se on tuntunut turvallisemmalta oman sairaalan säilyttämiseksi, sillä silloin Savonlinna kuuluisi yhteen viidestä yhteistyöalueesta, jossa toimii Kuopion yliopistollinen sairaala. Kun hyvinvointialueet aloittivat 2023 alussa, kaupungit niputettiin samaan alueeseen, Eloisaan. Paljon henkilökuntaa vaativaa ympärivuorokautista päivystystä ja varallaoloa on pystyttävä vähentämään. Hallituksen näkökulmasta olisi hienoa, jos hyvinvointialueet kykenisivät keskenään sopimaan työnjaosta ja yhteistyöstä. Hyvinvointitaistelu KL1_1-31.indd 22 8.1.2024 15.48. Pikkujämsä ei kommentoi yksittäisen sairaalan, kuten Savonlinnan keskussairaalan, tulevaisuutta. – Erikoissairaanhoidon työnjaon ja palveluverkon muutoksista päättäminen on osoittautunut alueilla haasteelliseksi, ohjausryhmä tyytyy toteamaan. Itä-Savon – Savonlinnan lisäksi Rantasalmen ja Enonkosken – toiveena on puolestaan ollut liittyminen Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen
23 Eloisan aluehallituksen puheenjohtaja, juvalainen Heikki Laukkanen tietää, että jännitteet Mikkelin ja Savonlinnan sairaalan väliltä eivät ole kadonneet. – Suomella ei ole varaa ajaa alas ja menettää yhtäkään sairaalaa, sillä hoidon tarve kasvaa koko ajan. Myyntiä ulkopuolelle on tarkoitus pyrkiä lisäämään, mutta kovin vauhdikkaasti sitä ei pystytä tekemään ennen kuin tuleva tilanne selviää. – Hyvinvointialueiden rahoitus on riittämätön, ja vaikuttamisen paikka tulevaan sairaalaverkostoon on nyt, Mikkonen huomauttaa. Tuleva valtakunnallinen linjaus on lopulta eduskunnan päätettävä. Yhteistoiminnasta on pyritty keskustelemaan, mutta jännite ei ole poistunut, hän kertoo. Tekeillä olevaa selvitystä on tarkoitus hyödyntää säädösvalmistelussa. Mikkonen kertoo, että Savonlinnassa on suuri huoli sote-palveluiden säilyvyydestä. Savonlinnalaisten mieleen ei esimerkiksi ollut päätös keskittää synnytykset Mikkeliin 2015 alkaen. Eloisan hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä sanoo, että sittemmin tehtävien jakamista sairaaloiden kesken ei ole tehty. Kaupungissa luonnollisesti haluttaisiin päästä erikoissairaanhoitoon oman paikkakunnan sairaalaan. Sinne saakka toimimme nykyisten asetusten mukaan. – Jos jotakin vakavampaa tulee, suunta on joka tapauksessa yliopistolliseen keskussairaalaan Kuopioon. Jännite ei ole poistunut. Tarkoitus on kyllä ollut. Myyntiin ja säästötalkoisiin ryhtymistä vauhdittaa tieto siitä, että erikoissairaanhoito on maan kalleimpia ellei kallein. – Emme pyri ennakoimaan valtion linjauksia. Tarpeet säästöjen hakemiseen ovat valtavat. Hän haluaakin pitää esillä pitkiä etäisyyksiä. Kuopio on siten luonnollinen KL1_1-31.indd 23 8.1.2024 15.48. Lisäksi hän toivoo, että linjaus on selkeä eikä jatkossa tarvitse arpoa, mitä missäkin voidaan tehdä. Kyse myös työpaikoista Hallitusohjelman mukaan kansallisesta sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuudesta säädetään vuoden 2024 aikana. Emme tee paikallista valmistelua ennen kuin sairaaloiden tilanne selviää. Olemme tosin kovin pettyneitä uuden hallituksen päätökseen poistaa erillisrahoitus ja olemme sen takia hankalassa tilanteessa. Keskussairaala on myös lukuisine työpaikkoineen yksi alueen elinvoimatekijöistä. Laukkanen toivoo, että oli se millainen tahansa, eduskunnan on turvattava rahoitus sen mukaiseksi. – Nyt emme tiedä, mihin tekeillä oleva selvitys päätyy ja tuleeko millaisia rajoitteita. Koko Sosteri liitettiin Eloisaan. Savonlinnalaiset eivät ole epävirallisissa keskusteluissa unohtaneet haluaan olla osa Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Hän mainitsee, että erikoissairaanhoidossa Eloisa on asukkaiden näkökulmasta selvinnyt hyvin, sillä jonot ovat maan lyhyimmät. Myös Laukkanen kertoo hyvinvointialuehallituksen olevan odottavalla kannalla. Hänen mielestään valtakunnallisissa linjauksissa pitäisi näkyä, että Savonlinnan keskussairaalassa hoidettavat potilaat eivät edes mahtuisi Mikkelin sairaalaan. – Teemme aika paljon tekonivelleikkauksia myös Pohjois-Savolle ja Pohjois-Karjalalle, Laukkanen sanoo. Minne sen henkilöstö siirtyisi ja muuttaisiko kokonaan pois kaupungista, jos toiminta lakkaisi. Savonlinnalainen kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) oli vuosikymmenen Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja yhden kauden Itä-Savon sairaanhoitopiirin, Sosterin, jäsen. Samalla on tarkoitus uudistaa myös erikoissairaanhoidon työnjaon säädökset. – Maakunnan tilanne on sairaalakysymyksen takia ollut pitkään jännitteinen, jo ennen hyvinvointialueen aloittamista
24 Savonlinnalainen kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen muistuttaa, että Savonlinnan keskussairaalassa hoidettavat potilaat eivät edes mahtuisi Mikkelin sairaalaan. Kiireettömässä hoidossa väkimäärän lisäys ei näy, sillä kiireetön hoito haetaan omalta hyvinvointialueelta. Millainen malli siitä rakennetaan ja kuinka rahoitusta oikeudenmukaisesti leikataan, jos joitakin toimintoja lakkautetaan. Lakkauttamisuhka näkyy välittömästi henkilöstön pakona muualle. Alueet joutuvat laskemaan, missä voidaan säilyttää terveysasemia, missä vuodeosastoja. Mikkelin keskussairaalassa on laaja päivystys kardiologeineen. Sen synnytysosaston lakkauttamista harkittiin kymmenisen vuotta sitten, mutta suunnitelmista luovuttiin. – Eloisan alueella on 130 000 omaa asukasta, mutta esimerkiksi viime kesänä väestömäärä oli jopa 400 000, siis yli kolminkertaistui. Seppälä kertoo, että mikäli selvitys suosittaa jonkun sairaalan lakkauttamista, sen toiminnan jatkaminen määräaikaan asti on vaikeaa. Savonlinnan Mikkonen huomauttaa, että vuoden 2024 talousarvioesitys sisältää miljoona euroa Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueiden ruotsinkielisten palveluiden määräaikaiselle kehittämishankkeelle. Myös Eloisan Seppälä pohtii rahoitusta. STM:n Pikkujämsä sanoo, että jos tällainen siirto tehtäisiin, se olisi iso linjanmuutos. Sen sijaan päivystysmääriin ja ensihoitoon lisäys vaikuttaa. Seppälä aikoo pitää esillä vapaaajan asukkaiden vaikutusta päivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon. Jokainen hyvinvointialue kamppailee taloutensa kanssa. – Hallitusohjelma on ristiriitainen sanoessaan, että erillisrahoituksesta luovutaan, mutta samaan aikaan maksetaan erillistä kehittämishankerahaa. Ristiriitainen ohjelma Vaikka sairaaloiden ja päivystysten kokonaisselvityksen teossa kuinka korostetaan hoitoalan henkilöstöpulaa, eurot eivät unohdu. Hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön tarvittaisiin muutos aluerajojen siirtämiseksi. Hyvinvointitaistelu KL1_1-31.indd 24 8.1.2024 15.48. Psykiatrit voisivat arvioida potilaan tilannetta etänä, ja paikalla sairaalassa olisi päivystävä lääkäri, joka voisi livenä tavata potilaan. Hänen toiveensa on, että kun selvitys saadaan valmiiksi, ministeriö käsittelisi sen mahdollisimman nopeasti, mieluusti kuukauden aikana. Millaisia kompensaatioita toimintoja menettäville alueille olisi tulossa. – Riittäisikö, että psykiatriaa voitaisiin hoitaa etäpäivystyksenä. Hän ei ryhdy spekuloimaan, miten päivystykset ja sairaalaverkosto jatkossa toteutetaan. Sen sijaan hän pohtii jo, miten tulevaisuuden hoitoa järjestetään. Taustalla vaanii pelko siitä, että jos talouden tasapainotus ei onnistu, VM pakottaa osaksi paremmin pärjäävää hyvinvointialuetta. Selvää on myös hänen mielestään, että perusterveydenhoidon lisäksi pitää sopeuttaa myös erikoissairaanhoitoa. – Joudumme joka tapauksessa ottamaan uusia keinoja käyttöön ja hyödyntämään digitaalisuutta, Seppälä sanoo. Esimerkin hän ottaa psykiatriasta. Olisiko vaihdos vielä mahdollista. – Jos jonkin sairaalan ylle tulee harmaa pilvi, joukkopako alkaa välittömästi. Ihan varmoja ei olla siitä, ovatko valtiohallinnon virkailijat tasapuolisia. ”Muistakaa mökkiläiset!” Eloisan Seppälä on mukana hyvinvointialueensa edustajana työstämässä STM:n vetämää sairaaloiden ja päivystysten kokonaisselvitystä. Hän kertoo, että konkretiaan asti ei ole päästy. Tämä on nähty, ja toiminnan pyörittämiseen sijaisineen ja rekrytointilisineen menee hyvin nopeasti miljoonia euroja. Hallitusohjelma on ristiriitainen. Ja jokainen kunta haluaa pitää kiinni omistaan. asiointisuunta sosiaalija terveyspalveluissa, Mikkonen huomauttaa
Lisärahoitusta voidaan myöntää hyvinvointialueen hakemuksesta tai ministeriöiden aloitteesta. Hyvinvointialueen toteutuneet kustannukset otetaan kuitenkin huomioon jälkikäteen tehtävässä kustannusten tarkistuksessa. Lain mukaan hyvinvointialueiden kertyneet alijäämät on katettava vuoteen 2026 mennessä. -Tässä vaiheessa emme ole hakemassa valtiolta muuta lisärahoitusta. Lisärahoitus ei korota sitä saaneen hyvinvointialueen seuraavan vuoden rahoitusta. Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirje osoitteessa uutiskirje.kuntalehti.fi Seuraa uutisointiamme ja osallistu keskusteluun myös somessa! V antaanja Keravan hyvinvointialueesta tullee ensimmäinen valtion lisärahoitusta toimintojensa turvaamiseen hakeva hyvinvointialue. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtajan Timo Aronkydön mukaan ainakin aluevaltuuston ryhmät ovat hakemuksen takana. -Jos sellaista ei saa, se tarkoittaa valtavia alijäämiä. Hyvinvointialueet ovat kritisoineet voimakkaasti aikataulua. ”Kuponki” lisärahoituksen hakemiseksi voi hyvinkin lähteä valtiovarainministeriöön keväällä, hän kertoo Valiokunta-podcastissa. Päätöksen hakemisesta tekee aluehallitus. Ei hyvinvointialueet tule yksin niitä hoitamaan, vaan se vaatii valtiolta neuvontaa, toimenpiteitä, koska valtio päämiehenä vastaa näistä perusoikeuksista. Vantaa-Keravasta ensimmäinen hätärahoitettava. Suurimmista alueista tämän vahvistavat Kuntalehdelle Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin sote-johto. Hyvinvointialueet tekivät miljardialijäämän viime vuonna ja samanlainen lienee edessä tänä vuonna. Lisärahoitus ei myöskään vaikuta suoraan koko maan rahoituksen tasoon seuraavana vuonna. Pirkanmaalle on tosin myönnetty ehdollinen 900 miljoonan euron lisälainanottovaltuutus. Kuntalehden viikon tärkeimmät uutiset paketoidaan uutiskirjeeseen kerran viikossa. Sote Tärkeimmät uutiset kerran viikossa. -Ei ole mitenkään varmaa, että mikään hyvinvointialue saa lisärahoitusta. Hyvinvointialueella on oikeus saada valtiolta lisärahoitusta, jos sen rahat eivät riitä palveluiden tuottamiseen ja asukkaiden lakisääteiset perusoikeudet vaarantuvat. Sehän on hätärahoitusta peruspalvelujen ja -oikeuksen turvaamiseksi. Taloustilanne on kuitenkin tiukka, Pirhan johtaja Marina Erhola kertoo. Muilla alueilla ei ainakaan vielä ole aikeita hakea lisärahoitusta. Sehän on hätärahoitusta perusoikeuksien turvaamiseksi Ville Miettinen, teksti KL1_1-31.indd 25 8.1.2024 15.48. Nyt hyvinvointialueet ovat kattaneet alijäämiään lainoilla. Tämä on paitsi alueen ongelma, myös valtion ongelma, Aronkytö sanoo. Jos hyvinvointialue saa lisärahoitusta kahdesti kolmen peräkkäisen tilikauden aikana, edessä voi olla arviointimenettely
Varmistamme tämän seuraamalla analytiikkaa ja dataa, joiden avulla teemme sisältöratkaisuja. Toimitus editoi ja lyhentää tekstejä. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen mielipide@kuntalehti.fi Kuntalehden linja KUNTALEHTI on itsenäinen ja riippumaton kunta-alan pää-äänenkannattaja, joka kertoo alan uutiset ensimmäisenä, innostavasti, faktapohjaisesti ja uusia näkökulmia esiin nostaen. ” Sami Serell ” Ei todellakaan ole reilua. Emme räksytä vaan tuomme esiin eri näkökulmia ja rakennamme. ” Unto Friman ” Voimia Sinulle (Päivi Vauhkonen) ja kaikille kunnanjohtajille! Teette arvokasta työtä kuntalaisten ja kunnan tulevaisuuden hyväksi. Keskustelu saa olla räväkkää, kunhan se on samalla asiallista ja kunnioittavaa. Toimitus päättää mielipidekirjoitusten julkaisemisesta. Lehti keskittyy ennen kaikkea kuntien ydintehtäviin, jotka ovat sote-uudistuksen jälkeen suuressa murroksessa. Kirjoitusten mitat vaihtelevat 500-2500 merkkiin. Mutta yksilöä tästä ei ole hyvä syyttää. Kuntalehti on rakentava kunta-alan tulevaisuuden perustaja, joka toimii journalistisin perustein ja on sitoutunut vastuulliseen journalismiin eli journalistin ohjeisiin. Kuntalehti kertoo kunta-alan tärkeimmät uutiset ja ilmiöt lukijoiden valitsemissa kanavissa. Lehti vastaa julkaistavasta sisällöstä, se noudattaa lakeja ja journalistin ohjeita. 26 Mielipide ” Koulut tarvitsevat oppilaita, mutta ei järkevää myydä arvottomia tontteja. Myös mielipidekirjoitusten faktojen tulee olla oikein. Kirjoituksessa julkaistaan myös työtehtäväsi tai se yhteys, joka sinulla kirjoitettavaan aiheeseen on. Kuntalehti suosii omalla nimellä kirjoittamista. Ihmisiä ei saa halventaa sukupuolen, uskonnon, ihonvärin tai minkään muunkaan syyn takia. ” Ari Paulamäki ” Enintään neljän kilometrin päässä olevat?” Jorma Unhola Kuntien niin sanotut pakastevirat herättivät taas keskustelua: ” Ei ole sitten kovinkaan tarvittava virka, jos voi sijaisille siirtää vuosiksi. Kohderyhmiämme ovat ennen kaikkea kuntien päättäjät eli viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Järjestelmää pitäisi muuttaa. Ja millä saisi yksilön uskomaan omaan työllistymiseen muutoin kuin tällä vilunkipelillä. Saksalaiset polttivat koulut, mutta maa jäi. Tänään on suunta tuhotaan maaseutu, mutta jos suunta muuttuu, maaseudulta puuttuvat kuntien omistamat tontit. Kuntalehti palvelee kaikkia kunta-alasta kiinnostuneita. Laita mielipidekirjoituksen mukana yhteystietosi. Toimituksella on oikeus lyhentää ja editoida kirjoituksia. Haluamme kertoa lukijoille kunta-alan trendit, niiden syyt, seuraukset ja motiivit päätösten takana. KL1_1-31.indd 26 8.1.2024 15.48. Lehti tarttuu myös vaikeisiin aiheisiin nostaen esiin epäkohtia. Niitä jaetaan myös Kuntalehden sosiaalisen median kanavilla, joissa edistetään kommentointia. Kuntalehti nostaa esiin puheenaiheita, jotka tuovat julkiseen keskusteluun uusia aiheita ja näkökulmia. Kuntalehti julkaisee koosteina ja juttujensa yhteydessä myös omien sosiaalisen median kanaviensa kommentteja. Uutisoinnin kärkenä on kuntien etu. ” Helena Suomela Vanhojen lähiöiden kohtaloa kommentoitiin näin: ” Hyvin pärjäävät kun niitä hoidetaan. Emme salli kiroilua, haukkumista tai epärakentavaa vihjailua. Mielipiteet julkaistaan verkossa ja/tai printissä. Järjestelmä sallii tämän. Lehti ei salli mielipidekirjoituksissa vihapuhetta tai kiihotusta kansanryhmää kohtaan. Venäläinen vei myös maan, sama tulos kuntien omalla tuhoamisvimmalla, katoaa maa ja omaisuus. Moniääninen ja omat näkökannat perusteleva keskustelu on kannatettavaa. ” Kaisa von Lehto Lukijoiden kommentteja Kuntalehden Facebookista Tervetuloa kirjoittamaan KUNTALEHTI kannustaa ihmisiä kirjoittamaan ja ottamaan kantaa
Esimerkiksi Kokkolan henkilöstöohjelmassa linjataan, että kaupungin johtamisperiaatteena on ”ihmislähtöinen, valmentava johtajuus”, joka tarkoittaa käytännössä mm. Kaksoisjohtamisen malli haastaa toimijoita pöydän molemmin puolin. Tiedolla johtaminen ja avoin vuoropuhelu auttavat yhteisen tilannekuvan luomisessa. ihmisten kautta toimimista ja ihmisten osallistamista sekä uusien toimintatapojen ja ratkaisujen hakemista. Vähemmän puhutaan suhteesta, joka poliittisilla päättäjillä on henkilöstöorganisaatioon esihenkilön tai työnantajan edustajan roolissa. Linjaorganisaatiossa päätettyjen johtamisperiaatteiden pitäisi koskea kaikkia johtajia, jotka toimivat suhteessa henkilöstöön – poliittisten päättäjien osaamisen vahvistaminen sekä sitouttaminen organisaation johtamisperiaatteisiin jää usein kuitenkin vain päätöspykälän tasolle. Selkeimmin tämä ilmenee kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välisessä suhteessa, jossa kh:n puheenjohtaja konkreettisesti toimii esihenkilönä. Poliittisen johdon ohjaaminen on usein narulla työntämistä – tiedolla johtaminen sekä avoin vuoropuhelu ovat parhaat löydetyt lääkkeet myös poliitikkojen henkilöstöjohtamisen vahvistamiseen. 27 Johtamisen periaatteet ovat kaikille POLIITTISTEN päättäjien ja viranhaltijoiden suhde ja yhteistyö on kuntakentällä ikuisuuskysymys. Talousja henkilöstöjohtaja, Reisjärvi KL1_1-31.indd 27 8.1.2024 15.48. Kun henkilöstöpolitiikkaa kehitetään henkilöstöä osallistamalla ja ohjelmia yhdessä rakentamalla, on hyvä muistaa, että luottamusjohto tarvitsee myös oman roolinsa ymmärtämisessä ja yhteisten pelisääntöjen luomisessa tukea. POLIITTISET päättäjät valitaan kansanvaltaisesti ja he tunnetusti edustavat monipuolisesti erilaista osaamista ja erilaisia taustoja. Tiina Isotalus Valtuuston puheenjohtaja, Kokkola va. Täysin mahdollista on, että hallituksen puheenjohtaja toimii suurenkin kaupunkikonsernin johtajan esihenkilönä ilman kuntakentän tai julkisen sektorin toiminnan tai henkilöstöpolitiikan tuntemusta. POLIITIKKOJEN on sitouduttava samoihin periaatteisiin kuin muukin organisaatio silloin kun puhutaan heidän suhteestaan henkilöstöön ja eritoten roolista esihenkilönä. ESIHENKILÖTYÖTÄ ja johtamista viedään ohjelmallisesti eteenpäin suurimmassa osassa Suomen kunnissa. Tämäkään suhde ei ole ongelmaton, mutta lisäksi roolien ja vastuiden selkeyttämistä tarvitaan myös laajemmin. Hyöty on parhaimmillaan konkreettinen työhyvinvoinnin paraneminen etenkin kunnan johdon ja johtoryhmän työssä. Päätöksenteon ja valmistelun toimivasta suhteesta puhutaan paljon ja malleja yhteistyöhönkin on
Taskukirjasto-sovellus historiaan PÄÄKAUPUNKISEUDUN Helmet-kirjastot luopuivat vuoden alussa Taskukirjasto-mobiilisovelluksesta. Rovaniemen kaupungintalo valmistui vuonna 1988. Kuntien kirjanpidon mukaiset varttitiedot ennakoivat ennätyksellisen vahvaa kuntatalouden vuotta. Kuva: Ville Miettinen Kuva: Ville Miettinen Kuva: Ville Miettinen JOKAISEN kunnan maksama hinta per asukas toisen asteen koulutuksen järjestämisestä Suomessa vuonna 2024. KUNTIEN raportoimien taloustietojen mukaan vuosi 2023 saattaa muodostua kuntataloudelle ennätyksellisen vahvaksi, kirjoittaa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio blogissaan. 28 Lyhyesti VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2024 TURKUUN VARAA PAIKKASI NYT! Tapahtuma järjestetään Turun Logomossa. Rekisterin keräämät tiedot ovat pääosin julkisia ja niitä voivat selata niin kansalaiset, tutkijat kuin toimittajat osoitteessa avoimuusrekisteri.fi. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2024 Rovaniemen kaupungintalon remontista yksi tarjous ROVANIEMEN kaupungintalon remontoijaksi on valittu ainoa tarjouksen jättänyt yhtiö, Sakela Rakennus Oy. 299,59 euroa KL1_1-31.indd 28 8.1.2024 15.48. Riemuun ei silti ole syytä. Tarkoitus on lisätä poliittisen päätöksenteon avoimuutta ja tukea demokratiaa. Toimintakate oli tammi-syyskuussa noin 4 miljardia vahvempi kuin vuonna 2022, tilikauden tulos plussalla 2 miljardia euroa ja investointimenot soten jälkeen aikaisempia vuosia pienemmät. PARHAAT PAIKAT VARATAAN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi Turku 14.–15.5.2024 www.kunnallisjohto.. Maksuosuus ei riipu siitä, onko kunnan alueella tai lähellä lukiota tai ammatillisen koulutuksen toimipistettä. Se on osa Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemaa kaupunkikeskusta. Rekisterinviranomaisena on Valtiontalouden tarkastusvirasto. Sivistyshallinnon uudistus puolittaa virastojen määrän VALTAKUNNAN sivistyshallintoa uudistetaan mylläämällä opetusja kulttuuriministeriön (OKM) toimintaa ja rakenteita. Helmet-kirjastojen palvelut mobiililaitteille uudistuvat, ja uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua. Yhtiön tarjoama tavoitehinta peruskorjaukselle on 24 975 720,40 euroa. Lasten, nuorten ja perheiden ministeriryhmä linjasi joulun alla ehdotuksesta sivistyshallinnon uudeksi virastorakenteeksi ja uudistushankkeen käytännön valmistelujen reunaehdoiksi. Finnalle ei ole omaa mobiilisovellusta, eikä Helmet lähtenyt kehittämään kallista ja työlästä sovellusta uudelle verkkokirjastolle. Lobbaajat rekisteröitävä EDUSKUNTAAN ja ministeriöihin kohdistuvaa ammattimaista vaikuttamistoimintaa ja vaikuttamisen neuvontaa harjoittavien organisaatioiden on nyt rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin. Punakallio kertoo, että kunnat ovat raportoineet Valtiokonttorille tilastotietoja vuoden 2023 kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä. Punakallion blogin otsikko onkin: Kuntatalouden näkymä heikentyi vuodesta 2025 alkaen. Maksuosuus vähennetään kunnan valtionosuudesta. Kahden päivän osallistumismaksun hinnat alkaen 395 eur + alv 24% (hinnat voimassa 31.3.2024 asti) sisältäen kahden päivän seminaarin, lounaat ja iltaohjelman. Sen vaikutukset näkyvät viiveellä. Kuntatalousvuosi 2023 ennätysvahva. Joulun alla kerrottiin julkisen sektorin taantumasta. Linjauksen mukaan hallinnonala nykyiset 11 virastoa korvaisi vuoden 2026 alusta alkaen ministeriön lisäksi viidestä virastosta
PARHAAT PAIKAT VARATAAN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi Turku 14.–15.5.2024 www.kunnallisjohto.. Kahden päivän osallistumismaksun hinnat alkaen 395 eur + alv 24% (hinnat voimassa 31.3.2024 asti) sisältäen kahden päivän seminaarin, lounaat ja iltaohjelman. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2024 Kuva: Ville Miettinen KL1_1-31.indd 29 8.1.2024 15.48. VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2024 TURKUUN VARAA PAIKKASI NYT! Tapahtuma järjestetään Turun Logomossa
Jouni lampinen, teksti KL1_1-31.indd 30 8.1.2024 15.48. 2 Tärkeimpiin päätöksenteon arvoihin kuuluu ihmisten yhdenvertaisuus, joka sisältää myös alueellisen yhdenvertaisuuden. 30 Viisi helsinkiläistä Helsingissä asuvat valitsijayhdistyksen kautta ehdolle asettuneet Olli Rehn, Pekka Haavisto ja puolueellisesti sitoutumaton Mika Aaltola. 3 Mikä on omassa kotikunnassa sellaista, että sen voisi nostaa esimerkiksi muillekin. Täällä on myös hyvä elää. Petäjäveden Kintauden kylässä Keski-Suomessa sain kasvaa maaseudun rauhassa. Haavisto on vihreiden tukema ja Rehn keskustan tukema ehdokas. 3 Olen osallistunut Turussa usein uskontojen rauhankävelyyn, joka on eri uskontokuntien ystävyyttä, sopuisuutta ja yhdessä eloa korostava kulkue YK-päivänä. LI ANDERSSON 1 Kotija synnyinkuntani Turku merkitsee minulle paljon. Helsingin ulkopuolelta vaaleihin osallistuvat myös lapinlahtelainen ja kristillisdemokraatteja edustava Sari Essayah sekä kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb Espoosta. ja mahdollisen toisen vaalin vaalipäivä on 11.2. He puhuvat Kuntalehdelle myös päätöksenteon pohjana olevista arvoistaan. Ammenna siitä ja kunnioita sitä. Ehdokkaita pyydettiin toimittamaan juttua varten kotikunnassa itsestään otettu kuva eli selfie. 2 Minulle tärkeimpiä arvoja päätöksenteossa ovat vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. 2 Tule toimeen olosuhteidesi ja paikallisuutesi kanssa. Kuntalehden kysymykset 1 Mitä oma kotikuntasi merkitsee. Ajankohtaista MIKA AALTOLA 1 Nykyinen kotikuntani on Helsinki ja nuoreksi vartuin Petäjävedellä. Talonpoikaisarkkitehtuuria. Turun taideja kulttuurielämää pidän suuressa arvossa ja siitä nautin. Olen aloittanut poliittisen toimintani Lapinlahden luottamustoimissa 19-vuotiaana. Heidän lisäkseen Helsingin kotikunnakseen nimeävät perussuomalaisten Jussi Halla-aho sekä Liike Nytin ehdokas Harry Harkimo. 2 Mitkä ovat tärkeimmät arvot, joiden kautta päätöksiä pitäisi tehdä. Toiset onnistuivat tehtävässä ja toiset eivät, kuten jutusta näkyy. 3 Petäjäveden vanha kirkko on totta kai ylpeyden aihe. Helsinki edustaa kansainvälisiä yhteyksiä ja on pääkaupunkina valtiolaivan kajuutta. SARI ESSAYAH 1 Pohjois-Savossa sijaitseva Lapinlahti on minulle rakas paikkakunta, jossa asuin jo lapsena. 3 Kotikunnassani esimerkillistä on liikuntapaikkojen maksuttomuus. Kotikunnalla on väliä Presidenttiehdokkaat kertovat, mitä kotikunta merkitsee heille. Muuta Suomea kotikuntiensa puolesta edustavat sosialidemokraattien Jutta Urpilainen Kokkolasta ja vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson Turusta. Vaaliaikataulu Ensimmäisen presidentinvaalin vaalipäivä on 28.1
ALEXANDER STUBB 1 Kotikuntani on Espoo. 2 Rehellisyys ja rakkaus. JUSSI HALLA-AHO 1 Kotikuntani on Helsinki. Viihdyn täällä, mutta minulla ei ole voimakasta paikallisidentiteettiä. KL1_1-31.indd 31 8.1.2024 15.49. Espoossa on erittäin merkittävä koulutusja yrityskeskittymä. Kulttuurin suhteen Kokkola on kokoaan suurempi. Helsinki on juurruttanut minut kotimaahan myös ulkomaanvuosinani. 3 Moneen muuhun maailman suureen kaupunkiin verrattuna Helsingissä on paljon hienoa luontoa. 3 Helsinki on Suomen pääkaupunki ja sillä on sen mukainen yhteiskunnallinen merkitys ja kulttuuritarjonta. Rakkaus auttaa tekemään päätökset niin, että ne palvelevat parhaiten Suomea ja suomalaisia. 2 Oikeudenmukaisuus, ihmisten yhdenvertaisuus ja yksilön mahdollisimman suuri vapaus toisen vapautta loukkaamatta ovat kestäviä arvoja päätöksenteon pohjalle. HARRY HARKIMO 1 Olen asunut Helsingissä melkein koko elämäni. Kaupungin pinta-alasta 40 prosenttia on viheralueita ja puolet tästä metsää. 3 Maksuttomat julkiset käymälät ovat keskeinen osa kaupunkitilan viihtyvyyttä. Espoossa on upeita luontokohteita, kuten Nuuksion kansallispuisto ja merellinen luonto. 3 Espoo on pystynyt muuttumaan ajassa ja luomaan positiivista kotiseutuidentiteettiä. OLLI REHN 1 Muutin Helsinkiin vuonna 1983, tuolloin nuorena opiskelijana. 2 Minulle tärkeimmät arvot ovat vapaus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. 2 Kohtuullisuus on hyvä arvo kaiken päätöksenteon perustaksi. Muita tärkeitä arvoja päätöksenteossa ovat avoimuus ja yhdenvertaisuus. Kokkolassa asuu paljon sukulaisia ja ystäviä. PEKKA HAAVISTO 1 Kotikuntani luo puitteet hyvälle ja aktiiviselle elämälle. 2 Omalla työkentälläni tärkeimpiä arvoja ovat rauha, ympäristö ja ihmisoikeudet. 3 Paljon harrastusmahdollisuuksia. 3 Kokkolan vahvuudet liittyvät kaupungin kompaktiin kokoon, pitkään historiaan sekä pohjalaiseen rohkeuteen ja yrittäjähenkisyyteen. Olen syntynyt, käynyt koulua ja opiskellut täällä. Olen lähtöisin Helsingin puolelta Lehtisaaresta, joka sekin sijaitsee Espoon rajalla. Arvostan Helsingissä lähiluontoa ja matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. 2 Oikeudenmukaisuus on minulle keskeinen arvo kaikilla elämän osa-alueilla, myös päätöksenteossa. Espoo on koti. Päätökset pitää tehdä niin, että voi seistä niiden takana. 31 JUTTA URPILAINEN 1 Kotikuntani Kokkola merkitsee tuttuutta ja eräänlaista asemapaikkaa. Helsingissä satsataan lapsiin ja nuoriin sekä kulttuuriin
Hallitusohjelmassa halutaan nostaa vähimmäisomistuksen osuutta vähintään 10 prosenttiin. Ei kilpailutusta silloin pidä tehdä vain kilpailutuksen takia. Kilpailuja kuluttajavirasto selvittää tilannetta työja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. 32 Inhouse Siikajoella ei hallitusta kumarrella Ovatko kunnat markkinahäirikköjä inhouse-toiminnan eli sidosyksikköjensä takia. Toisin sanoen mikäli kaikilla sidosyksikön omistajilla on yhtiöstä tasaosuus, omistajia voi olla enintään 10. – Mutta pienissä kunnissa emme halua lähteä suotta kilpailuttamaan, jos alueella ei ole palveluntuottajia, jotka voisivat tarjota palvelujaan. Tai sitten inhouse-palvelut pitäisi yrittää järjestää itse. Pitäisikö sekin itse kilpailuttaa. Varsinkin isoissa kaupungeissa on tarjolla palveluntuottajia, jotka haluavat päästä mukaan markkinoille ja jotka tuntevat inhouse-toiminnan olevan tiellä. KL1_32-68.indd 32 8.1.2024 15.49. Kunta tarvitsee sellaista ehkä kerran vuodessa. Omistusosuus voi olla hyvinkin pieni, mutta sen ansiosta kunnan tai hyvinvointialueen ei tarvitse kilpailuttaa hankintaansa. – Herranen aika, eihän siinä ole mitään järkeä! Se tarkoittaisi inhouse-yhtiöiden pilkkomista tytäryhtiöiksi ja edelleen niiden tytäryhtiöiksi. Kirsi Riipinen, teksti Clas-Olav Slotte, kuvat P etteri Orpon hallitus haluaa puuttua kuntien toimintaan markkinoilla. Siikajoen kunnanjohtajalla Pertti Severinkankaalla on selvä näkemys hallitusohjelman kirjauksesta. Nykyisellään omistajia voi olla satoja. Kunnat ja hyvinvointialueet käyttävät palvelujensa tuottamisessa omistamiaan sidosyksikköjä eli inhouse-yhtiöitä. Siikajoellakaan ei aina päädytä käyttämään sidosyksikön tarjoamaa palvelua. Hallitusohjelmassa on mukana kirjaus puuttua hankintalain kiertämiseen inhouse-yhtiöiden avulla. Kunta hyödyntää näissä tilanteissa inhousen kautta saatavaa palvelua. Ainakin hallitusohjelmaa tulkitsemalla näin voisi päätellä. Severinkangas kertoo ymmärtävänsä hallituskirjauksen taustalla olevan ajatuksen. Severinkangas kertoo esimerkkinä tulkkipalvelun
33 Siikajoella ei hallitusta kumarrella Siikajoen kunnanjohtajalla Pertti Severinkangas ei kursaile, kun kommentoi hallitusohjelman kirjausta. KL1_32-68.indd 33 8.1.2024 15.49
34 Inhouse KL1_32-68.indd 34 8.1.2024 15.49
Siikajoki on mukana myös yhteishankinnoissa esimerkiksi yhteishankintayhtiö Hanselin kautta. Jääskeläinen ei ala tässä vaiheessa arvaamaan, millaisia tuloksia on tulossa. Pertti Severinkangas muistuttaa rajojen vetämisestä. Selvitys on määrä saada kokonaisuudessaan valmiiksi maalis-huhtikuussa, mutta osa siitä esiteltiin jo ennen joulua. – Kenttä on kaiken kaikkiaan hyvin kirjava, sillä yleisiä inhouse-hankintoja ovat myös vesihuolto, energia, sote-palvelut, pesulat ja ruokahuolto. Näistä inhouse-yhtiöitä on reilu tuhat. Severinkangas muistuttaa, että hankinnat ja kilpailutukset vaativat omanlaistaan ammattiosaamista, ja toisinaan turvaudutaan yhteistyöhön naapurikuntien kanssa. Siikajoella siivous-, ruoka ja ictpalvelut järjestetään inhouse-yhtiön kautta. Kysynnän vaihtelu on voimakasta, sillä koulujen loma-aikoina ruokaa menee paljon vähemmän kuin muulloin. Mikään ei myöskään estä hankkimasta palveluja yhdessä muiden kuntien kanssa, tehdä yhteishankintaa. Puhelinja teleliikennepalvelut ovat esimerkkejä niistä, joita kunta ei halua lähteä yksin kilpailuttamaan. Yhteishankinnat edelleen ok Jääskeläinen sanoo, että pienten kuntien huoli hallitusohjelman takia on ymmärrettävä. Hallitus haluaa minimiomistusosuuden lisäksi tiukentaa lainsäädäntöä siten, että sidosyksikköhankintoja voitaisiin tehdä ainoastaan silloin, kun niiden käyttö tulisi halvemmaksi kuin markkinoilla toimivat vaihtoehdot. 35 – Kunnat ja kaupungit ovat joutuneet niin koville säästökuureille, että on pakko ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa, oli tarjoajana sitten inhouse tai jokin muu. Työja elinkeinoministeri (TEM) antoi syksyllä toimeksiannon Kuluttajaja kilpailuvirastolle (KKV) selvittää julkisten hankintojen tilannetta. Tutkimusjohtaja Jan Jääskeläinen KKV:ltä sanoo, että hän tiesi inhouse-toiminnan yleisyydestä, mutta se näyttää olevan odotettuakin suurempi – ja viime vuosina kasvaneen. Severinkangas sanoo, että esimerkiksi ruokapalvelujen kilpailutuksissa tarjoajia karsii kausiluonteisuus. Laitoshuoltaja Riikka Kokko PPE-Köökki -nimisestä yrityksestä työssään. Tässä kohtaa sääntelyn sijaan luottaisin kunnan omaan järkeen, sillä jokainen kunta haluaa elinvoimaa ja edistää paikallisten yritysten mahdollisuuksia niin paljon kuin se on lain puitteissa mahdollista. Palveluja hankintaan runsaasti myös kiinteistöhuollon sidosyksiköiltä. KKV:n on määrä tutkia, haittaako tai rajoittaako inhouse-yhtiöille ulkoistetut palvelut markkinatoimintaa. Kenttää kuvastaa hyvin se, että tyypillistä inhouse-yhtiötä ei ole olemassa. Sen sijaan hän ennakoi, että haitallisuus markkinoiden toiminnalle voi olla hyvin tapauskohtaista. Hallitus antaisi niiden käyttöön luvan myös ”muun erityisen painavan julkisen intressin takia”. Kunnilla yli 4 000 omistussuhdetta Valtiokonttorin tilastojen mukaan Suomessa toimii yli 2 000 kuntien omistamaa yhtiöitä. – Meillä mietittiin hyvin tarkkaan, lähdetäänkö itse kilpailuttamaan ruokapalvelut, mutta tarjoajia ei ollut. KKV on löytänyt reilusti yli 4 000 omistussuhdetta, joista noin neljännes on alle hallitusohjelmassa mainitun 10 prosentin. Näitä on erityisesti taloushallintoja ict-palveluissa. Tarvittaessa myös taloushallinnon palveluja on mahdollista ostaa sidosyksikköjärjestelyin. Toisaalta hän huomauttaa, että jos kunnan tarve on pieni ja hankinnan hinta alle 60 000 euroa, kunta voi hankkia palvelunsa suoraan markkinoilta ilman kilpailutuksia. Jos kunnasta puuttuu hankintojen ja kilpailuttamisen osaaminen ja KL1_32-68.indd 35 8.1.2024 15.49. Omistajien määrä näissä yhtiöissä voi yhtä hyvin olla 10 tai vaikka 300. – Kunnan oma organisaatio on pieni, ja vaikka väki joustaa, johonkin raja on vedettävä. Voisiko markkinoille ilman niitä syntyä uusia yrityksiä, lisääntyisikö kilpailu ja putoaisivatko hinnat
Jaskari kertoo kuulleensa, kuinka hallituksen suunnitelmia on torpattu muun muassa väittämällä, että toteutuessaan ne jopa tuhoaisivat huoltovarmuuden. Senttipelistä ei todellakaan ole kyse, sillä kunnat tekevät hankintoja vuosittain 20 miljardin euron verran. Kun se huomaa kysynnän lisääntyvän, se laajentaa toimintaansa ja sen jälkeen ostaa kapasiteettia lisää. SUOMEN YRITTÄJISSÄ ollaan tyytyväisiä hallitusohjelman kirjaukseen inhouse-yhtiöiden vähimmäisomistuksen osuuden nostosta 10 prosenttiin. ”Tehdään sitten itse” Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry älähti heti hallitusohjelman julkitulon jälkeen. Hänen mielestään pätevä vastaväite hallituksen kaavailuille ei myöskään ole se, että kilpailutus ei onnistu, koska inhousen lisäksi muita tarjoajia ei ole. Pitkänen sanoo, että nimenomaan inhouse-yhtiöiden kilpailutusten kautta pienillä paikallisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet päästä tarjoamaan palvelujaan. KKV tekee parhaillaan omia laskelmiaan, tosin ainakin osittain yhdessä Kustoksen kanssa. Järjestö ilmoitti, että jos hallitusohjelman kirjaukset toteutuisivat, julkiset menot lisääntyisivät todennäköisesti sadoilla miljoonilla euroilla. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhtiöt • Suomessa toimii noin 2 700 kuntien ja hyvinvointialueiden omistamaa yritystä, ja niissä on noin 4 600 omistussuhdetta. – Hallitusohjelma kannustaa yhteishankintoihin. Pitkänen viittaa Aalto-yliopiston professorin Petri Kuoppamäen tekemään tuoreeseen selvitykseen. – Mikä estää inhousea tulemasta silloin markkinoille ja tarjoamasta palveluaan. Jääskeläinen kertoo, että TEM on antanut lainvalmisteluaan varten KKV:lle tällä kertaa harvinaisen paljon aikaa. Kustoksen toiminnanjohtaja Päivi Pitkänen huomauttaa, että inhouse-yhtiöt kilpailuttavat palveluja markkinoilta omistajiensa puolesta. – Se olisi hyvin arveluttava kunnallisen itsehallinnon ja myös perustuslain näkökulmasta, Pitkänen sanoo. Kukaan ei halua pakottaa tekemään kaikkea itse, Jääskeläinen sanoo. Hän perustelee näkemystään sillä, että yritys kuin yritys hoitaa aluksi bisnestään omalla kapasiteetillaan. Lähde: KKV Kukaan ei halua pakottaa tekemään kaikkea itse. Hän ei ymmärrä tällaista näkemystä. • Suurin osuus pienomistuksista on yleisja taloushallinnossa (noin 90 %), ict-palveluissa (noin 90 %), pesulapalveluissa (noin 80 %), jätehuollossa (noin 70 %) ja ruokahuollossa (noin 50 %). Tämän vähimmäisomistusrajan alittavia omistuksia on noin 250 yhtiössä. Jaskari sanoo, että inhouse-yhtiöiden synnyttyä moni pieni yritys on kuihtunut pois. Hyvinvointialue omistaa Sarastian osakekannasta 0,04 prosenttia. • Hallitusohjelman mukaan omistusosuuden inhouse-yhtiössä olisi noustava vähintään 10 prosenttiin. – Siitä syntyy isäntä-torppari-suhde. Hän ei nielaise sellaisenaan inhouse-yhtiöiden viestiä siitä, kuinka ne kilpailuttavat palveluja kuntien puolesta. • Pieni omistusosuus on noussut näyttävästi otsikoihin muun muassa, kun Kilpailuja kuluttajavirasto esitti kesällä markkinaoikeudelle Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden päättämistä ennenaikaisesti. Kustos on ottanut luuppinsa alle suunnitelman 10 prosentin omistusosuudesta. Kustos ilmoitti tiedotteessaan, että hallituskirjausten on oltava työtapaturma. Se perusteli summaa kilpailutusten lisääntymisellä, nykyisten toimivien mallien alasajolla ja uusien rakentamisella. Toisaalta paine säästää julkisissa hankinnoissa on nyt todella kova. Kysymykseen tuli 110 vastausta, ja niistä kaksi kolmesta kertoi aikovansa palauttaa toiminnot itselleen, jos hallituksen suunnitelma toteutuu. – Ostot markkinoilta ovat noin 55 prosenttia inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta. Johtaja Harri Jaskari sanoo, että linjaus on yrittäjille tärkeä. Yrittäjät ei nielaise sellaisenaan inhouse-yhtiöiden viestiä KL1_32-68.indd 36 8.1.2024 15.49. Yrittäjien mukaan tuleviin linjauksiin olisi saatava mukaan myös käytäntö siitä, että inhouse-yhtiössä sen jokaisella omistajalla pitää olla myös todellisuudessa toimivaltaa päättää asioista. Pienten kuntien lisäksi niissä ei järjestön mukaan huomioitu hyvinvointialueiden asemaa. Kustos kysyi 10 prosentin omistusrajan vaikutuksesta myös inhouse-yhtiöiden omistajilta eli kunnilta ja hyvinvointialueilta. Hallitusohjelmassa ei myöskään puututa yhteishankintoja tekevän Hanselin toimintaan, sillä sitä ohjaa oma lakinsa. Sen mukaan omistusraja rajoittaisi merkittävästi kuntien ja hyvinvointialueiden itsehallintoa ja mahdollisuuksia tehdä verkostomaista hankintayhteistyötä. Järjestöön kuuluu kolmisenkymmentä isoa inhouse-yhtiötä ja hyvinvointikuntayhtymää. Loput ovat muun muassa palkkakustannuksia, jotka ilman inhouseja siirtyisivät niiden omistajille. Oleellista nykyisessä tilanteessa on, että meillä on paljon esimerkiksi pesula-, ruokahuolto-, ict-, taloushallintoja sote-alan yrityksiä, jotka eivät halua mitään muuta kuin reilua kilpailua. 36 Inhouse resurssit, miksi yrittää selvitä yksin. Lakiesitys haluttaisiin todennäköisesti saada kerralla kuntoon
Kaikki eivät ole samaa mieltä korona-ajasta tunnetuksi tulleen Salmisen kanssa. KUN OMA täti joutui hoitolaitokseen saman kunnan sisällä, mutta kymmenien kilometrien päähän entisestä hoivakodista, eivät iäkkäät sisarukset pystyneet omin neuvoin käymään katsomassa omaistaan. Huolenpito ja käsi olkapäällä auttoivat. Hoitohenkilökunta piti vaarin ja koira-ystävän kohtaamista tärkeänä. Hyvin kohteliasta. Kun putoaa pois niistä palveluista alkaa ymmärtää, miltä tuntuu tavallisesta ihmisestä, kun ei voikaan laittaa viestiä terveydenhoitajalle ja kysyä, voinko piipahtaa ottamassa influenssarokotteen tai harmitella sitä, että lääkäriajan saa vasta iltapäiväksi. Siitä voi olla monta mieltä, miten tämä toteutuu. Inhimillistä voi olla vaikkapa se, miten omaiset voivat osallistua läheisensä elämään. Isäni elämän viimeisenä iltana jäin sairaalaan yöksi. SITTEN SE inhimillinen puoli. En ikinä unohda. Hädissään ne miettivät ja tekevät säästösuunnitelmia siitä, miten alijäämä paikataan. 37 Tätä mieltä / Tiina Ojutkangas Tätä mieltä -kirjoituksessa henkilökohtainen näkökulma. KL1_32-68.indd 37 8.1.2024 15.49. Päivystyksen kiireen näki ja aisti. Terveysja sosiaalipalveluilla on myös henkilökohtainen näkökulma. Kaikenlaisia tilanteita tuli ja jäin monta kertaa ihmettelemään, miten ihmiset selviytyvät suomalaisesta byrokratiasta. TYÖTERVEYSHUOLLON hemmottelemat ihmiset eivät välttämättä tajua, millaista työtä julkisessa terveydenhoidossa tehdään. En olisi voinut olla hämmästymättä enempää, kun lääkärin vastaanotolle päästyäni tämä pyysi ensisanoikseen anteeksi, että olin joutunut odottamaan niin kauan. Pääsin muutaman tunnin sisällä kahden eri lääkärin vastaanotolle, kuvauksiin ja kokeisiin. Työterveys on vähän tabuaihe Suomessa. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, joka vastaa edelleen näiden palveluiden järjestämisestä. ME KESKI-IKÄISET sukulaiset onneksi pystyimme olemaan avuksi ja kuljettamaan, viemään kahvia termospullossa ja järjestämään mukavia hetkiä iäkkään sukulaisen viimeiseksi elinvuodeksi. Toissa vuonna olin sairaalassa läheiseni vuoteen vierellä ja asioita hoitamassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. VASTUU sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyi vuoden 2023 alussa kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Kun isäni oli jo palliatiiviisella osastolla Savonlinnan keskussairaalassa, saimme luvan siihen, että isäni rakas ystävä Nacho-koira sai tulla viimeiselle tervehdykselle. THL:n pääjohtaja Mika Salminen puhuu isojen yksiköiden ja keskittämisen puolesta HS:n haastattelussa (31.12.). Henkilökohtainen kokemus vuoden takaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Kokkolan päivystyksestä jäi mieleen. Kaaduin kotona satuttaen jalkani ja oli pakko lähteä päivystykseen. Hoitaja toi minullekin iltapalaa ja huolehti mukavuudestani. Hyvinvointialueet tekevät tänä vuonna yhteensä yli miljardin euron verran alijäämää. Ihminen ei sairaana tai vanhanakaan ole pelkkä hoidon kohde vaan ihminen kaikkine tarpeineen. Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja. Juustohöylää käytetään, kokonaisia palveluita lopetetaan, mutta mikään ei tunnu riittävän eikä riitäkään ellei rakenteisiin ja toimintatapoihin oikeasti puututa. Sosiaali – ja terveyspalveluissa on myös inhimillinen näkökulma. Se helpottaa julkista terveydenhoitoa ja työssä käyvien hyväosaisten elämää. Minä tunsin olevani turvassa. SOTE-UUDISTUKSEN yksi tavoite oli turvata yhdenvertaiset palvelut. Raha puhuu, unohtuuko ihminen Isäni elämän viimeisenä iltana jäin sairaalaan yöksi
Yhä kriisiytyvässä maailmantilanteessa tämä on käynyt jopa hämmästyttävän tehokkaasti. Edessä on direktiivien soveltaminen kansalliseen lainsäädäntöön, mutta yhä useammin Euroopan globaali asema toki vaikuttaa myös kuntien menestymiseen, kirjoittaa Brysselissä työskentelevä Laura Mäki. Vaikka EU-instituutioiden näkökulmasta Vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvä lainsäädäntö on lähes valmis, on työ kuntien kannalta vasta alussa. 38 Puheenvuoro N yt työtään viimeistelevä Ursula von der Leyenin komissio on tehnyt erittäin kunnianhimoista ilmastoMillainen diili Green Deal on kunnille. Järkälemäisessä, teollisuudesta luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, maatalouteen ja ulkomaakauppaan ulottuvassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa on asetettu sääntöjä ja suuntaviivoja sille, millaisten ilmastoja ympäristörajojen puitteissa jatkossa toimitaan. Meillä on Euroopan Unionin jäseninä edessä muutosten vuosi. Painava lakipaketti EU:n hyväksymissä lakiteksteissä vilahteleva julkinen sektori löytää itsensä usein esimerkillisen suunnannäyttäjän roolista, jota sitovat tiukat tavoitteet. Tämä tukee tietysti myös kuntien ilmastoja ympäristötyötä. Syksyllä nimitetään myös uudet komissaarit. Eurooppa on kiistämättä asemoinut itsensä vihreän siirtymän eturintamaan ainakin lainsäädännön osalta. Tavoitteena on ollut Eurooppa, joissa innovaatiot ja vihreä teknologia luovat taloudellista kilpailuetua ja kasvua. Nykyisten poliittista valtaa käyttävien europarlamentaarikoiden kausi päättyy keväällä. Vuonna 2019 esitelty European Green Deal, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, on saatu muovattua ylevistä tavoitteista jäsenmaita sitovaksi lainsäädännöksi. Mireille Roobaert, kuva KL1_32-68.indd 38 8.1.2024 15.49. Kesäkuisissa eurovaaleissa määritellään, ketkä astuvat vuoroon seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Määrätietoinen suunta kohti päästövähennyksiä ja paremmin voivaa luontoa onkin vienyt vihreää siirtymää eteenpäin ja luonut edellytyksiä tarvittavien investointien toteutumiselle. Suomalaiset kunnat ovat Euroopan mittapuulla erittäin itsenäisiä ja hoitavat laajaa tehtäväkenttää, minkä vuoksi julkista sektoria koskevat velvoitteet osuvat usein suoraan myös kuntien toimintaan. ja ympäristöpolitiikkaa
Tämä on elinehto vihreän siirtymän toteutumiselle toimenpiteiden tulee olla paikallisesti hyväksyttyjä. Vihreän teknologian osalta olemme maailman kärkeä, mutta erityisesti digitalisaatiossa kehitys jää jälkeen. Varmistetaan yhdessä, että kuntien ääni kuuluu. Etenkin suoraan toimeenpantavien asetusten kohdalla on entistä keskeisempää, että lain sisältö on tarkoituksenmukainen myös kuntien näkökulmasta. Tämä tarkoittaa, että keinoja ilmastotavoitteen saavuttamiseksi on löydettävä lisää. Yksityistä rahaa tarvittaisiin entistä enemmän. Tämän lisäksi globaali kilpailu innovaatioista on erittäin kovaa, ja tälläkin saralla Euroopalla on kiire. Yhä yksityiskohtaistuvan lainsäädännön haasteena on kuitenkin paikallisten olosuhteiden huomiointi. Toimivaksi todettu päästökauppa laajenee koskemaan myös tieliikennettä ja asumista, mikä oletettavasti vaikuttaa myös kuntien toimintaan. Kunnille vihreä siirtymä merkitsee paitsi edessä olevia investointeja ja ympäristöja ilmastoasioiden nivoutumista yhä laajempaan päätöksenteon kenttään, myös uusia mahdollisuuksia paikalliseen kehittämiseen. Kevättalven aikana odotamme vielä komission tiedonantoa vuoden 2040 välitavoitteesta. Myös jo paljon myllätty jätehuolto on osittain muutoksessa, ja jätevesien puhdistukseen tulee uusia vaatimuksia. Laura Mäki Kirjoittaja on Kuntaliiton Brysselin toimistossa työskentelevä erityisasiantuntija. Erityisen keskeiseksi on muodostunut keskustelu kriittisistä raaka-aineista, joita tarvitaan etenkin fossiilitaloudesta irtautumiseen ja vahvasti ajettuun sähköistymiseen.Eurooppa on vahvasti riippuvainen kolmansista maista niin raaka-aineiden kuin vihreän teollisuuden komponenttien osalta. Kuntaliitto on myös pyrkinyt kaikin tavoin muistuttamaan EU-päättäjiä kuntien vankasta itsehallinnosta ja siitä, että EU-lainsäädäntö ei saa sitä rapauttaa liian yksityiskohtaisella sääntelyllä tai ylhäältä päin annettuna priorisoinnilla. Kunnilla on keinovalikoiman suhteen paras kompetenssi ja paikallistuntemus. Rahoituksen suhteen kunnat puolestaan tarvitsevat ohjelmia, jotka palvelevat niitä joustavasti ilman liiallista hallinnollista kuormaa. 39 myös sellaisenaan voimaantulevien asetusten toimeenpano. Julkiseen rahaan perustuvat yritystuet kuitenkin vääristävät kilpailua ja asettavat suuret ja pienet jäsenvaltiot keskenään eriarvoiseen asemaan. EU:n keinot ovat pääsääntöisesti lainsäädäntö ja rahoitus, ja molempien suhteen on oltava edunvalvonnassa tarkkana. Pääsääntöisesti lainsäädännön katse on suunnattu vuoteen 2030, johon mennessä päästöjä on vähennettävä 55 % vuoden 1991 tasosta lukien. Pian toimeenpantavaksi tuleva lainsäädäntö sisältää paljon vihreän teollisuuden investointeja edistäviä toimenpiteitä. Tähän tietysti toivomme muutosta. Emme kuitenkaan toivo, että käytännön toimenpiteitä sanellaan yksityiskohtaisesti EU-tasolta. Parhaimmillaan EU-lainsäädäntö tukee kuntia ilmastoja ympäristötyössä ja tuo resursseja muutosten toimeenpanoon. Vihreä siirtymä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on keskeisesti myös kasvuohjelma. EU on pyrkinyt piristämään taloutta ja vauhdittamaan vihreää siirtymää valtiontukisääntöjä löysentämällä. Kunnille keskeisiä asioita ovat muun muassa edessä olevat energiansäästövelvoitteet, uusiutuvan energian ja vähäpäästöisen teollisuuden luvitukseen liittyvät vaatimukset, maankäyttöön vaikuttavat tavoitteet vihrealueiden määrästä ja ennallistettavan luonnon pinta-alasta sekä joukkoliikenteen muuttaminen päästöttömäksi. Varmistetaan yhdessä, että kuntien ääni kuuluu EU-päätöksenteossa, ja saamme tarvitsemamme tuen tuleviin muutoksiin. Päättyvällä kaudella Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on keskittynyt keinoihin, joilla EU saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Euroopan globaali asema toki vaikuttaa myös kuntien menestymiseen, mutta samalla kuntien kannattaa sovittaa itselleen sopivaa roolia ja etsiä mahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilta. Jotta ajatus vihreästä kasvusta todella toteutuisi, Euroopassa on opittava hyödyntämään TKI-toiminnan tuloksia ja muuttamaan innovaatioita talouskasvuksi. Mitä Green Dealin jälkeen. On todennäköistä, että tavoite asettuu 90 % tuntumaan. On keskeistä, että kesänkuun vaalien tuloksesta riippumatta EU:n tuki ilmastoja ympäristötyölle jatkuu, ja lainsäädännön suunta pysyy selkeänä. Vaikka optimistisimmat ovat jo julistaneet, että talouskasvu on saatu irrotettua luonnonvarojen käytöstä, on Euroopalla vielä paljon tehtävää. Lisäksi kuntia tarvitaan mahdollistamaan TKI-toiminta ja innovaatioiden käyttöönotto. Elinvoimakysymys on kunnille erittäin keskeinen, ja vihreän siirtymän mahdollisuudet onkin tunnistettu hyvin. KL1_32-68.indd 39 8.1.2024 15.49. On odotettavissa, että samalla kun investointien houkuttelu helpottuu, kuntien on huomioitava uudet säännöt toimintatavoissaan. Puitteiden on oltava sellaiset, että maankäytön suunnittelu, jäteja vesihuolto, kiinteistöjen ylläpito ja kuntalaisten sujuva arki voidaan järjestää kaikin puolin kestävästi. Viime vuonna muotiin tuli niin kutsuttu strategisen autonomian käsite, jolla pyritään turvaamaan Europan globaali asema niin huoltovarmuuden kuin vihreän siirtymänkin osalta
Rautio ansaitsee pikkueihvelinsä Outi Airola, teksti Päivi Karjalainen, kuvat Mikä ihmeen voimanpesä Rautio onkaan! Tässä toimeliaassa pohjoispohjalaisessa kylässä tehdään eikä odoteta valmista. Vain muutama vuosi piti elää ilman omaa kauppaa, kun S-Market häipyi kylältä. – Kaikki pöydät olivat täynnä, todistaa kahville jäänyt Veikko Ainali. Rautio vilahtaisi ohi, ellei keltainen puukirkko osuisi silmään tien oikeassa laidassa. Silloin on jo menty kuulun kyläkaupan ohi, jota pyörittää nykyisin kyläläisten perustama osuuskunta. S Kaupassa on juuri päättymässä kinkkukiusaus-lounas, joka on vetänyt taas kymmeniä syöjiä lähialueen yrityksistä. – Kauppa oli kuulemma niin huonossa kunnossa, ettei siinä voinut jatkaa toimintaa, ihmettelee Ainali. – Kyllä mekin lähdimme, muutama satanen taisi olla se maksu. Kaikki postipaketeista pullapitkoihin Siisti ja hyväkuntoinen kyläkauppa, entinen S-Market, on yllättävän vilKL1_32-68.indd 40 8.1.2024 15.49. Ja nythän täällä ollaan kuin herran kukkarossa, kaikki peruspalvelut löytyy, kiittelee Ainali. Veikko Ainali on asunut 63 vuotta Rautiossa. Tavalliset kyläläiset pelastivat kaupan lähtemällä osakkaiksi kyläkauppaa varten perustettuun osuuskuntaan. 40 Reportaasi Siellä se on, Rautio. Kun tullaan Kannuksen ja Ylivieskan reittiä pitkin lumisia, yhä huonommin aurattuja teitä, yhtäkkiä pitää jarruttaa
41 Veikko Ainali on yksi kyläkaupan omistajista ja kanta-asiakkaista. Asioimisapuna myymäläpäällikkö Nina Nilsson. KL1_32-68.indd 41 8.1.2024 15.49. Kaarina Niva pitää postin palveluita tärkeinä
Rautiosta on Jussi Yliverronen ja Jorma Alaverronen suosivat oman kaupan palveluita. Kaupassa on neljä työntekijää, pari kiireapulaista ja siivooja. Salissa pelaa polttopalloa joukko nelosluokkalaisia. Lounas työllistää, samoin ruuan kotiinkuljetus, posti, apteekki ja veikkaus. Kun otetaan mukaan viereiset Kärkisen ja Typpön kylät, ns. – Ainakin täällä on hyvä kalastaa… – Minä pidän omaa keppihevoskerhoa! –Ja palokuntanuorissa on kiva käydä. Myymäläpäällikkö Nina Nilsson latoo tavaraa hyllyyn heti kun kassajono hiljenee. Ennen piti käydä Kalajoella tai Ylivieskassa, nyt kaikki hoituu täällä, kiittelee Arja Somero. kas. – Alueen yrityksistä käydään lounaalla ja iäkkäät käyttävät kaupan palveluja eniten. Iltaisin tiloissa toimii nuorisoseura ja Raution Kisailijat nostelee painoja salin perällä. – Onhan meillä nyt loistavat tilat, kehuu rehtori Simo Törnberg taloa esitellessään. Tiitus Petäistölle, Silja Aittamaalle ja Lumi Ylitalolle Rautio on paikka, jossa riittää tekemistä. – Päiväkodin tilat jäivät vain heti pieniksi. 42 Reportaasi Outi Airola kävi kokemassa Raution tunnelmaa. Ovi käy tiuhaan, kun väki hakee paketteja, ostaa tuoretta pullaa, jättää veikkauksia, tekee suuriakin ruokaostoksia. – Me tulimme Sievistä tänne tekemään veljen ruokaostokset. KL1_32-68.indd 42 8.1.2024 15.49. Nyt kunta on vuokrannut toisen kiinteistön, jonne mahtuu lisää lapsia, kertoo Törnberg. Nyt kun bensapumppu saatiin pari kuukautta sitten, asiakasmäärä kaupassa on kasvanut, kertoo Nilsson. vanhan Raution alue, päästään lähelle tuhatta asukasta. Kylä, joka ui vastavirtaan Kalajoen kaupunkiin kuuluvassa Raution kylässä asuu 660 ihmistä. Jussi Yliverrosen kaupassakäynti sujuu potkukelkalla. Monitoimitalo, joka jäi pieneksi Toisella puolen kauppaa kiiltelee metallinhohtoisena upouusi monitoimitalo, jossa häärii päivittäin toistasataa koululaista, eskaria ja päiväkotilasta
Lähimmät palvelut olisivat löytyneet jatkossa Kalajoelta, Himangalla, Sievistä tai Ylivieskasta, joihin kaikkiin kertyy matkaa 25–30 kilometriä. 43 Kalajokinen Niklas Rautio tankkaa mielellään kyläkaupan tankkauspisteellä. Nyt siellä on huoli päällä. Rautiosta ei koskaan tullut kuollutta kylää Kalajoen kaupungin reuna-alueelle. Palokunta lakkautuslistalla. KL1_32-68.indd 43 8.1.2024 15.50. Ei, tuumivat kyläläiset. Aivan lähellä on yli sata ihmistä työllistävä Kati, malminetsintään ja timanttikairaukseen keskittyvä yritys, joka jopa rakensi kylälle uuden paloaseman. Olisiko maito ja leipä pitänyt oikeasti hakea puolen tunnin ajomatkan päästä. Euron tarjous sopimuspalokuntalaisten työstä ei mennyt läpi. Paikkakunnalla on paremmat palvelut kuin aikoihin. Valokuitu puolestaan mahdollistaa etätyön pienemmille yrityksille Vesa Hihnala tekee itsekin etätyötä Rautiosta käsin. Me olemme puolestaan tarjonneet työn tekemistä euron tuntipalkalla, kertoo vanhempi sammutusmies Sieviläinen Arja Somero tekee veljensä kauppareissut kyläkaupalla. Osa identiteettiä on ollut oma palokunta, joka sijaitsee kivenheiton päässä kirkosta ja kaupasta. ponnistanut maailmalle liuta tohtoreita ja legendaarinen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, joka on tsempamnut sinnikästä kylää ahkerasti. Kyläläiset koottiin yhteen ja tilannekuva oli selvä jo samana iltana: oma kauppa pitää olla. Että uskalletaan uida vastavirtaan ja kyseenalaistaa se vallitseva linja, jossa kaikki palvelut keskitetään, sanoo Raution Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Hihnala. Kuntaliitos 1970-luvulla lopetti itsenäisen Raution kunnan, mutta ei vienyt kyläläisten identiteettiä. Rautioon on rakennettu myös ”Raution Eihveli” Petäistön kunniaksi. Juuri nyt kylässä ollaan melko tyytyväisiä. – Hyvinvointialue on väläyttänyt Raution paloaseman lakkauttamista osana säästötoimia. Hän muistelee tilannetta, jossa Rautio oli jäämässä ilman omaa kauppaa. – Rautiossa on pitkä perinne vahvasta yhdistystoiminnasta ja talkootyöstä. Miten tähän on tultu ajassa, jossa sivukyliltä lähtevät koulut, kirkot ja lopulta myös kyläläiset, koska oma kylä ei tarjoa eväitä koko elinkaaren mittaiseen elämään. – Kyse on tahtotilasta, jolla pitää pystyä vakuuttamaan myös päättäjät. Täällä on myös yllättävän paljon yrityksiä, jotka lähtivät tukemaan kylän elinvoimaisuutta, kertoo Hihnala
Oma paloasema on enemmän kuin tulipaloja sammuttava palomiesten yksikkö. Lumi Ylitalo, Vilma Alatalo, Sonja Okkonen ja Tiitus Petäistö pelaavat polttopalloa uudessa monitoimitalossa. – Pystytään turvaamaan elintoiminnot, jos ambulanssin tulo kestää, tietää Rautakoski. Lakkautuspuheet tuntuvat Rautiossa pahalta myös siksi, että viime kesän maastopalot, Suomen suurimpiin lukeutuvat, osoittivat oman palokunnan tarpeen selvästi. – Ja tänäkin vuonna tehtäviä on ollut kahdeksan kunnan alueella, jatkaa Rautakoski. 44 Reportaasi Teemu Rautakoski. – Siinä kielteisessä päätöksessä vedottiin yhdenvertaisuuteen, tietää Rautakoski. Hyvä kylä on sellainen, mitä sen asukkaat arvostavat. Euron tarjous sopimuspalokuntalaisten työstä ei silti mennyt läpi hyvinvointialueen elimissä. KL1_32-68.indd 44 8.1.2024 15.50. Se on myös ensihoitoa tarjoava apu silloin, kun ambulanssi vasta lähtee liikkeelle naapurikunnista. Tänäkin vuonna 40 hälytystehtävästä peräti 13 on ollut ensihoidon tehtäviä. Palokuntalaiset Kalle Piippo ja Teemu Rautakoski tekisivät sammutustöitä euron tuntipalkalla, jos se pelastaisi oman paloaseman
Niistä väännetään paraikaa ELY-keskuksen kanssa. – Me saimme jo kerran rahoituksen kevyen liikenteen väylään, mutta rahat käytettiin muihin liikennejärjestelyihin. Raution kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Hihnala tietää, mitä kylän puolustaminen vaatii. KL1_32-68.indd 45 8.1.2024 15.50. Rautio on saanut useita tunnustuksia aktiivisesta kylätoiminnasta, mutta Hihnala tietää, ettei niillä pitkälle pötkitä. Siitä ei tulisi kuluja hyvinvointialueelle. Palkinnot ja tunnustukset ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on se, miten kyläläiset itse kokevat oman kylänsä. Seuraavaksi liikenne kuntoon Kinkkukiusausta on vielä vähän jäljellä ja Veikko Ainalikin on palannut pöytään käytyään välillä harjaamassa lumet kaupan edustalta. – Meillä on kuusitoista yritystä, jotka ovat lupautuneet maksamaan paloaseman vuokran. 45 Raution kylä • Rautio on osa Kalajoen kaupunkia ja sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla • Raution kunta liitettiin Kalajokeen vuonna 1973 *Rautio valittiin Pohjois-Pohjanmaan Vuoden kyläksi vuonna 2004 ja Suomen Vuoden kyläksi vuonna 2022 • Vuonna 2023 Rautio sai pronssisen palkinnon European Village Renewall Award -kilpailussa. Rautiolaiset eivät kuitenkaan luovuttaneet. Näkymä on kuin postikortista. Hän tietää, että paraskaan kylä ei ole koskaan valmis. Kyläyhdistyksen vetäjä tuntee ongelmat. Nyt on uusi täky tulilla. Katsotaan miten siinä käy. Nyt lapsille ei enää kuulu koulukyyditys, joten perheet maksavat itse taksille lasten koulukyydityksestä, kertoo Ainali. – Auraus pelaa niin huonosti, että lasten pitää lumihangessa pyöräillä kouluun tiellä, joka on vilkkaasti liikennöity. Rautio on ensimmäinen pohjoismainen kilpailussa palkittu kylä. Nyt asiaa yritetään korjata, kertoo Hihnala. – Hyvä kylä on sellainen, mitä sen asukkaat itse arvostavat. Lumi satelee hiljalleen vanhan kirkon pihamaalle, johon kyläyhdistyksen Hihnala on saapunut valokuvausta varten
46 Henkilö KL1_32-68.indd 46 8.1.2024 15.50
Silloin täällä asuu 350 000 ihmistä, ja väestöstä 25 prosenttia on maahanmuuttajia, Kummola visioi. – En kuulunut alussa ratikan kannattajiin. Tilastojen mukaan valtuusto äänesti viime vuonna yhdeksän kertaa. – Vuonna 2050 Tampere on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Raitiotie vie naapurikuntiin, ja Helsinkiin pääsee junalla tunnissa, visioi pormestari Kalervo Kummola kaupungin kehitystä. Meeri Ylä-Tuuhonen, teksti Rami Marjamäki, kuvat T Rautakanslerin valtakunta kesken. – Ei täällä mitään ihmeitä olla tehty. Parhaillaan kaupungissa rakennetaan raitotien toista osaa, joka ulottuu Länsi-Tampereella sijaitsevaan Lentävänniemeen. Isot rakennushankkeet alkoivat vuonna 2013, kun valtuusto päätti sijoittaa Näsijärven rantaa kulkevan valtatie 12:n tunneliin. Meillä on uskomattoman hieno yhteistyö eri poliittisten ryhmien Vuonna 2050 Tampere on kasvava, kansainvälinen kaupunki. Kymmenessä vuodessa Tampereen kaupunkikuva on muuttunut melkoisesti. Sitten tuli raitiotie, areena ja koko joukko tornitaloja. Liikennöinnin on määrä alkaa vuoden kuluttua. – Tavoitteena on sijoittaa 80 prosenttia uudisrakentamisesta raitiotien vaikutusalueelle. Hän toivoo, että Tampereella osattaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös järvimatkailun mahdollisuudet. KL1_32-68.indd 47 8.1.2024 15.50. 47 Tampereen viime vuosien kehitys perustuu pitkälti poliittiseen yksimielisyyteen, sanoo pormestari Kalervo Kummola (kok.). Kasvun kääntöpuoli Kovalla kasvulla on myös kääntöpuolensa. Pidin sitä kalliina, mutta jos sen ajattelee investointina sadan vuoden päähän, niin silloin se onkin kannattava, Kummola sanoo. Uudisrakentamiselle on tilausta, sillä kaupungin väkiluku kasvoi Kummolan mukaan viime vuonna yli 6 000 asukkaalla. Tampereen työttömyysaste Pormestari Kalervo Kummolan työhuoneesta avautuu näkymä Tammerkoskelle. Lisäksi suunnitelmissa on vetää kiskot myös naapurikuntiin Kangasalle, Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Näin ollen tamperelaisia oli vuoden lopussa noin 255 000
Vaikka urheilu onkin lähellä Kummolan sydäntä, ei hän unohda museoita, teattereita, Tampere Filharmoniaa tai Särkänniemen huvipuistoa. Tampere on poliisin häiriöindeksin mukaan yksi maamme turvattomimmista kaupungeista, ja juuri siellä turvattomuus on lisääntynyt jyrkimmin kymmenessä vuodessa. – Mitään laillista estettä sille ei olisi ollut, mutta minusta oli vähän outoa istua päättäjänä paikassa, josta sain palkkani, ja niin jäin pois kuntapolitiikasta. – Kun SM-liiga erotettiin Jääkiekkoliitosta omaksi sarjakseen, minun piti näyttää kaapin paikka. Hän kysyi pikkutunneilla, lähtisinkö ehdokkaaksi hänen tilalleen. Olen huolissani, jos lapset eivät syö koulussa. Hän toteaa kuitenkin, että se ei ratkaise ongelmaa, vaan siirtää päihtyneet toisaalle. Rajankäynti Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Tampereen kaupungin välillä on jatkuvaa, koska hyvinvointialue lähtee siitä, että se hoitaa vain lakisääteiset palvelut, Kummola sanoo. – Isoilla tuottajilla oli ajatuksena, että maailmantähdet matkustaisivat Suomen kautta Pietarin suureen halliin, joka juuri valmistui, mutta sodan takia monet heistä jäävät nyt Kööpenhaminaan tai Tukholmaan. KL1_32-68.indd 48 8.1.2024 15.50. Kaupunginvaltuutettu hänestä tuli vuonna 1989 ja hänet valittiin saman tien myös kaupunginhallitukseen. Kymmenen vuotta myöhemmin Kummola pääsi eduskuntaan, mutta ei saanut uusittua paikkaansa seuraavissa vaaleissa. – Minulla on tapana puuttua tällaisiinkin asioihin. Keväällä 2012 Kummola jätti Tampere-talon. Vahingossa politiikkaan Alun perin Kalervo Kummolan ei pitänyt lähteä lainkaan politiikkaan, mutta vuoden 1980 kuntavaalien alla hänestä tuli kuin tulikin kokoomuksen ehdokas. Viime vuonna areenalla järjestettiin vain 12 musiikkitapahtumaa. – En kehdannut enää kieltäytyä. Kummola istui Tampereen kaupunginvaltuustossa 16 vuotta, kunnes hän aloitti työt Tampere-talon toimitusjohtajana. Yhtenä ratkaisuna Kummola väläyttää vartijoiden palkkaamista Tampereen keskustaan. Kouluateria on kuitenkin monelle lapselle päivän ainoa lämmin ateria. Koulupsykologien ja -kuraattoreiden siirto hyvinvointialueille oli hölmö päätös. Myös seuroja täytyi laittaa kuriin, ja joskus piti käyttää aika koviakin otteita. Tähtiartisteja sen sijaan Tammerkosken partaalla ei ole juuri nähty. Kunnollinen sisäpalloiluhalli meiltä vielä puuttuu, mutta sellainen on tulossa. Viisi vuotta myöhemmin hän oli jälleen ehdolla kuntavaaleissa ja sai enemmän ääniä kuin koskaan aikaisemmin. Areenan sijainti aivan Tampereen Häiriöindeksi pitää ottaa vakavasti, vaikka poliisit ovatkin siitä montaa mieltä. Kummola toimi kaksi kautta varavaltuutettuna. Lapset liikkumaan Jääkiekkovaikuttajana tunnettu Kalervo Kummola haluaa saada lapset liikkumaan, etteivät he ole nelikymppisinä fyysisesti vanhuksia. Kummola toivoo, että se osoittautuu yhtä kannattavaksi sijoitukseksi kuin joulukuussa 2021 valmistunut jäähalli, Nokia-areena, josta kaupunki omistaa 40 prosenttia. Lasten mielestä ruuan laatu ja maku on sen jälkeen heikentynyt. 48 Henkilö kipusi marraskuussa jo 11,5 prosenttiin, kun koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli kymmenen prosenttia. Se on valitettava ilmiö, ja osa porukasta vielä vähättelee sitä. Yksin viime vuoden jääkiekon MM-kisat jättivät Tampereelle arviota 75,2 miljoonaa euroa, Kummola kertoo. – Häiriöindeksi pitää ottaa vakavasti, vaikka poliisit ovatkin siitä montaa mieltä. – Se on vähän kiikun kaakun, että mihin asti kaupunki lähtee hoitamaan semmoisia asioita, jotka ehkä kuuluisivat jollekulle toiselle. Kummola vastasi myöntävästi ja ajatteli, että asia unohtuu, mutta heti seuraavana aamuna hän sai puhelun valtuustoryhmän puheenjohtajalta. jonkin verran. Monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat tärkeitä kaupungin pitoja vetovoiman kannalta, hän sanoo. – Kaupunki on avustanut kolmatta sektoria miljoonilla vuodessa ja jatkamme sitä, koska siellä tehdään tärkeää työtä, joka tulisi kaupungin omana toimena paljon kalliimmaksi. Kovaäänistä keskustelua Kummola muutti Turusta Tampereelle vuonna 1975, kun jääkiekon SM-liiga perustettiin ja hän aloitti sen toimitusjohtajana. – Se perusti kaksi vuotta sitten ruokatehtaan, josta ruoka toimitetaan Tampereen kouluihin kaksi kertaa viikossa. Viime vuoden toukokuussa hänestä tuli Tampereen pormestari, kun hänen edeltäjänsä Anna-Kaisa Ikonen siirtyi kansanedustajaksi. Joskus pitää aika kovaäänisestikin ilmaista itseään, mutta harvemmin nykyään. Tampereella alkoi tammikuussa Kummolan ideoima pilotti, jossa Varalan urheiluopiston opiskelijat vetävät liikuntatunteja koululaisten iltapäivätoimintaan osallistuville lapsille. – Kyllä sitä varmaan vielä löytyy Pormestari Kalervo Kummolalla riittää näkemystä.. – Nuorison fyysisen ja henkisen kansalaiskunnon ylläpitäminen tulee olemaan kuntien tärkein tehtävä. Noilta ajoilta on peräisin myös liikanimi Rautakansleri. – Se oli vähän vahinko. Kaveristani Seppo Suuripäästä leivottiin apulaiskaupunginjohtaja, ja listat olivat jo täynnä. Tosin tämäntyyppisessä kaupungissa, jossa muuttovoitto on voimakasta, työttömyysprosentti tulee aina olemaan korkeampi kuin maaseudulla. Kyseinen keskustelu liittyi kouluruokaan. Kysymykseen milloin viimeksi, Kummola vastaa, että tunti sitten ja naurahtaa. – Se on kyllä valitettavan korkea. Keväällä Tampere saa upouuden jalkapallostadionin. – Olemme rakentaneet esimerkiksi useita tekojääratoja, jotka ovat kaikkien käytössä. Perusongelma ovat huumeet ja huumekauppa. Kovaäänisessä keskustelussa syytetyn penkillä oli kouluruuan tuottaja. Rautakanslerius ei ole täysin karissut Kummolasta vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa
Hän uskoo, että vuoteen 2050 mennessä nopea junayhteys Helsinkiin on toteutunut, ja että Tampere-Pirkkalan lentokentältä on sujuvat lentoyhteydet eri puolille Eurooppaa. – Ilman kiinteistöjen myyntejä tappio olisi suurempi. Tammikuussa rautatieasemalla alkoi remontti, joka sekoittaa keskustan liikennettä seuraavat neljä vuotta. Meillä on vielä aika paljon myytävää, kuten sote-kiinteistöjä, Kummola sanoo. – Se oli ihan tyrmistyttävä tieto, ja –Ihminen on sen ikäinen, miltä hänestä itsestä tuntuu, sanoo Kalervo Kummola, 78. – Kun Helsinki-halli jonain päivänä aukeaa, niin joku yksittäinen konsertti saattaa siirtyä sinne, mutta Helsinki on oma alueensa, kun Tampere taas vetää väkeä maakunnasta. 49 ytimessä takaa sen, että tapahtumatoiminta ei näivety kuten esimerkiksi Turussa on käynyt, Kummola sanoo. Tampereen kaupungille ne tietävät yli 20 miljoonan euron menetystä. Isojen investointitarpeiden vuoksi Tampereen kuluvan vuoden talousarvio on 13 miljoonaa pakkasella. – Raiteet katetaan, ja vanhan asematunnelin tilalle tulee terminaali, jotta ratikasta pääsee liukuportaita pitkin suoraan junaan, Kummola kertoo. Asemanseutu uusiksi Isot rakennushankkeet eivät suinkaan ole Tampereella ohi. Hyvin yhteyksien lisäksi kasvava kaupunki tarvitsee uusia asuinalueita ja lisää päiväkoteja sekä kouluja. Hän kuuluu niihin ihmisiin, jotka eivät koskaan aio jäädä eläkkeelle. KL1_32-68.indd 49 8.1.2024 15.50. Taloudellista tilannetta ei helpota se, että valtiovarainministeriö kertoi marraskuussa valtionosuuksien lisävähennyksistä
KL1_32-68.indd 50 8.1.2024 15.50. Tampereen keskustaan on päästävä kaikilla ajoneuvoilla lentokonetta lukuun ottamatta, sanoo autoilijaksi tunnustautuva Kalervo Kummola. 50 Henkilö Kalervo Kummola • syntyi Raisiossa vuonna 1945 • valmistui merkonomiksi vuonna 1965 • aloitti työuransa vuonna 1966 Suomen Unileverin budjettipäällikkönä • siirtyi Turun Palloseuran markkinointipäälliköksi vuonna 1973 • valittiin vuonna 1975 jääkiekon SM-liigan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi • aloitti tv-ohjelmia tuottaneen VipVision Oy:n toimitusjohtajana 1987 • toi karaoken Suomeen 1980ja 1990-lukujen taitteessa • toimi kansanedustajana yhden kauden vuosina 1999-2003 • työskenteli vuosina 2004-2012 Tampere-talon toimitusjohtaja -toiminut Tampereen kaupunginvaltuutettuna vuosina 1989-2004 ja 2017• aloitti Tampereen pormestarina toukokuussa 2023 • perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi aikuista tytärtä ja kaksi lastenlasta • harrastaa mökkeilyä Uudenkaupungin saaristossa hullu tilanne, kun kukaan ei oikein ole osannut kertoa, mistä vähennystarve syntyy. Uskon, että valtion kanssa löytyy vielä kompromissi. Hänen haaveensa kävi toteen joulukuussa 2021, kun Nokia-areena avattiin yleisölle. Kalervo Kummola puuhasi uutta jäähallia Tampereelle jo 1990-luvun lopulla. Yksi 20 miljoonaa ei tuntuisi missään, mutta kun kyseessä on pysyvä vähennys, niin se on kohtuuton
En ymmärrä, miksi lakeja kirjoitettaessa koko maa asetetaan aina samaan tiukkaan muottiin. Meillä on yhä valtavasti säädöksiä, joita pitäisi perata ja purkaa. Se velvoittaisi ja kannustaisi jokaisen kansalaisen huolehtimaan peruskunnostaan ja hyvinvoinnistaan. Näkemys I Rautavaaran (1.500 asukasta) kunnanjohtaja Mikko Kärnä, onko työtänne ohjaava lakiryteikkö jo liian tiheä. Niiden ymmärtäminen vaatii korkeamman ohjausta – seassa on myös EU-lainsäädännön mausteita. Tekoäly on täällä jo nyt, mutta lainsäädäntömme sen suhteen laahaa jäljessä. Kamala laki. Niin sanottujen haja-asutusalueiden jätevesilaki, tai kansanomaisemmin ”paskalaki”, on kyllä ihan aidosti kamala laki. Kamala laki. Jos saisitte olla edes päivän diktaattori, mitä panisitte kuntoon kertarysäyksellä. Ainakin hankintalain erinäiset pykälät ovat kamalia. Ihana laki. Samalla kuntien paikalliset erityispiirteet ja kustannuserot otettaisiin huomioon reilulla tavalla. Joskus epäusko ja alakulo valtaavat mielen. Säädösten kirjoittajilla on häkellyttävä kyky tehdä yksinkertaisistakin asioista monimutkaisia. Tunnetteko voimattomuutta, kuinka pysytte järjissänne. Uudistetun jätelain kirjaukset kotitalouksien kompostointi-ilmoituksista ja valvonnasta. Ennakointi on valttia. Täysin turha laki. Laki, joka meiltä vielä puuttuu. Järki pysyy päässä, kun muistaa antaa itselleen aikaa ja armollisuutta. Kuntalaki kaikkinensa on oikein selkeä, mutkaton ja sopivan selkokielinen kokonaisuus. Eräs viisas mies sanoi minulle kerran, että jos länsimainen yhteiskunta johonkin kaatuu, niin sääntelyn viidakkoon. Ainakin tekoälyn käytölle olisi saatava pikaiset pelisäännöt. Tarkkana on oltava. Oikeastihan kyseessä on valtioneuvoston asetus, jota on korjailtu moneen kertaan ja joka aiheuttaa edelleen päänvaivaa niin kansalaisille kuin kunnille. Ikinä ei saa vaipua toivottomuuteen, vaikka juridiikka välillä ahdistaakin. Metsästyslaki. Laki, joka meiltä vielä puuttuu. Tunti liikuntaa päivässä -laki. Jos saisitte olla edes päivän diktaattori, mitä panisitte kuntoon kertarysäyksellä. 51 Lakia lukien P erustuslain 2 § 3 momentti on kylmiltään tylyä tekstiä. Tunnetteko voimattomuutta, kuinka pysytte järjissänne. Eri alueiden erityispiirteet unohtuvat. Kuntatalouden. Ari Mölsä, teksti Yrjö Klippi, piirros § § § § § § § KL1_32-68.indd 51 8.1.2024 15.50. Ihan vaan siksi, että se antaa pohjan sille elämäntavalle, jota itsekin toteutan. Siitä tulisi pitkä luettelo. Purkaisin kaikki Suomen homekiinteistöt ja määräisin tilalle rakennettavaksi hirsirakennuksia. Ihana laki. Eteenpäin, valoa kohti. ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Valtion eurot seuraisivat täysimääräisesti kunnille lailla säädettyjä velvoitteita. Näkemys II Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Kempeleen (19.500 as.) kunnanjohtaja Tuomas Lohi, onko työtänne ohjaava lakiryteikkö jo liian tiheä. Täysin turha laki. Pysyykö johtaja järjissään. Vähemmälläkin sääntelyllä ja ohjauksella selviäisimme – ja nykyistä ketterämmin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” Harva virkajohtaja selviää tuota mietiskellessään ilman hikkaa
Äitiyslomalla oli kiva värkkäillä heille kaikkea. Ensimmäisessä osassa Ylivieskan kaupunginjohta Maria Sorvisto puhuu lämmöllä neulomisesta. – Mummon bravuuri olivat ristipistotyöt, jotka taas itselläni eivät ole jääneet elämään osana harrastusta. Sorvisto oppi käsityötaitoja edesmenneeltä mummoltaan, joka opetti hänet neulomaan jo ennen kouluikää. Bravuurini ovat erilaiset villapaidat, mutta kudon myös muuta kuin villapaitoja ja teen jonkin verran muitakin käsitöitä kuten virkkausta. Tavalla tai toisella käsityöt ovat aina kulkeneet matkassa, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Frida Keränen, teksti Päivi Karjalainen, kuvat Ehdoton bravuuri villapaidat Ompelukoneet eivät ole minun juttuni, vaan lankatyöskentely, Sorvisto kertoo. Yksi buusti harrastamiseen oli nyt 9ja 11-vuotiaiden lasteni saaminen. Niitä valmistuu ainakin KL1_32-68.indd 52 8.1.2024 15.50. Kuntalehden uudessa juttusarjassa iloitaan käsitöistä. 52 Vasara ja neuloja T ykkään eniten puikoilla neulomisesta. Maria Sorvisto pitää käsitöissä erilaisten väriyhdistelmien kokeilemisesta. Korona-aika innoitti harrastuksen uuteen nousuun, ja siitä lähtien Sorvisto on kutonut kymmenittäin villapaitoja
Ehdota uusia käsityönharrastajia, sähköposti juttuvinkit@kuntalehti.fi KL1_32-68.indd 53 8.1.2024 15.50. välillä on esillä myös tietokone töitä varten, mutta käsityöt tuovat hyvin pieniä taukoja. Meillä on täällä Ylivieskassa hyvät mahdollisuudet ostaa lankoja ja ohjeita, ja kirjastosta löytyy hyvin ohjekirjoja. Välillä teen esimerkiksi kirjotai pitsineuleita, joiden tekemisessä ajatuksen pitää olla kovasti mukana. – Kun lähden Ylivieskasta noin neljä tuntia kestävälle junamatkalle Helsinkiin kokoustamaan, käytän monesti matka-ajat hyväkseni. Tietysti senkin tuloksena voi syntyä jotakin näkyvää kuten vaikka uusi rakennus, mutta käsityöt ovat eri tavalla konkreettisia. Toki Sorvisto löytää inspiraatiota esimerkiksi erilaisista ohjekirjoista. Kuvan kirjan aiheena ovat islantilaisneuleet. 53 Maria Sorviston harrastukset ovat hiihtokilpailujen kiertäminen tuomarina ja lankakäsityöt. Häntä kiehtovat harrastuksen hitaus ja juurruttavuus vastapainona hektiselle arjelle. – Olen miettinyt, että ehkä siinä käsillä tekemisessä on pohjimmiltaan jotain meditatiivista. yksi kuukaudessa. Inspiraatiota löytyy kyllä monesta paikasta. Lahjojen tekeminen motivoi Jonkin verran hän käyttää tekemiään vaatteita myös itse, mutta hän mielellään lahjoittaa niitä ystäville ja sukulaisille. Viimeisimpänä on valmistunut islantilaisneule lahjaksi eräälle sukulaiselle, ja jouluksi on syntymässä vielä yksi Strömsö-neule ystävän lapselle. Käsityöt kulkevat kaupunginjohtajalla aina mukana esimerkiksi työmatkoilla. – Kudoin appiukolle hailuotolaisen tikkurineuleen aika ohuesta langasta, ja siinä oli paljon työtä. Se saa irrottautumaan työajatuksista. Joululomalla hän aikoo myös suunnitella erityistä paitaprojektia. Minua on ilahduttanut kovasti nähdä, että sille on ollut paljon käyttöä. – En usko, että minulla olisi motiJännittää millaisen villapaidan oikein keksin. Haastetta harrastukseen tuovat suurempitöiset vaatteet kuten mekot tai villahousut. Omien kaavojen keksimisessä Sorvisto ei ole harjaantunut, vaan hän tekee käsitöitä pitkälti valmiiden mallien mukaan. Jos kaupunginhallituksen kokous on ollut pitkä, niin illalla hetkikin teekupin ja käsitöiden äärellä irrottaa mielen työasioista. Myös erilaisten neulekuvioiden tai väriyhdistelmien kokeileminen tuo harrastukseen haastetta. Sorviston mieleen on jäänyt yksi hänen ensimmäisistä villapaitatöistään. Tietysti jotkut käsityöt ovat sellaisia, ettei niihin tarvitse juurikaan käyttää ajatuksia. vaatiota tehdä näitä vain myyntiin tietämättä, kuka niitä tulee käyttämään. Omassa työssäni kaupunginjohtajana asiat ovat toisenlaisia, päätöksenteko voi olla aikaa vievää. Jännittää, millaisen villapaidan oikein keksin. – Meillä on Ylivieskassa tulossa kevättalvella Kotona-messut. – Minulla on ollut haaveena, että olisi ehkä hienoa tehdä oma neulemalli, joka liittyisi vaikkapa kotikaupunkiin. Sinne on tulossa huutokauppaohjelmanumero, johon olen luvannut tehdä villapaidan kaupungin lahjoituksena
Myönteinen asenne, huumori ja hyvä henkilöstö ovat pitäneet elämänmenon koossa. KL1_32-68.indd 54 8.1.2024 15.50. 54 Kuntaliitos Kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen sanoo, että kriisikunnan arki on ollut piinaavaa. Polvisukissa on Pertunmaan vaakuna
Nopea eteneminen Pertunmaan valtuusto päätti 18. Kaikesta leikattiin, ja kehittämishankkeisiin haettiin rahaa erilaisista ohjelmista. On lisäksi pohdittu, että kunta menee palasiksi. Taajamia on kaksi, kirkonkylä ja Viitostien varressa Kuortti. – Kun tulin taloon, tässä oli jättimäinen kirjoituspöytä ja nahkanojatuoli. Yritystä selviytyä kuitenkin oli. Ruotsalainen esittelee punaisenkirjavia villasukkiaan, joihin on kirjailtu Pertunmaan vaakuna. Kipeäksi säästäminen Ruotsalainen tuli kunnan johtoon vuoden 2020 keväällä ja sanoi heti, että ”Essote tappaa Pertunmaan”. Valtiovarainministeriö ei kysellyt kunnan tilannetta, vaan maksut menivät ulosottoon. Sain tuliaisiksi seitsemän räsymattoa. –Emme kieltäytyneet maksamisesta. Ruotsalainen on epäileväinen. Ruotsalainen esitti liitosvalmisteluja, lähinnä sen jälkeen, kun oli asiaa väännetty ”järjellä ja tunteella ja päästy syvistä vesistä”. Kunta koottiin aikoinaan Mäntyharjun, Joutsan ja Hartolan Sote-menot kaatoivat Pertunmaan talouden Edessä on kuntaliitosselvitys, mutta kunnanjohtaja katsoo, että liitos ei takaa asukkaiden palveluja. Kunta möi 114 kappaletta energiayhtiö Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita, mutta suunniteltu 700 osakkeen kauppa 7000 euron kappalehintaan ei toteutunut, sillä ei löytynyt sopivaa ostajaa. Se on pienelle kunnalle liikaa. Kun liitos alkoi olla totta, suunnitellusta kuntaveron korotuksesta luovuttiin. KL1_32-68.indd 55 8.1.2024 15.50. Ruotsalainen ei lähde spekuloimaan sillä mihin tai miten Pertunmaa liittyy. Kunta odottaa selvitystä, jota tekee Eero Laesterä. Metsäomaisuuden myynnistä syksyllä 2023 tuli miljoona euroa, mutta se menee negatiivisten valtionosuuksien maksamiseen. Keväällä maksettiin viimeisiä Essoten lisälaskuja. Kunta säästi itsensä kipeäksi. Jukka Ahdelma, teksti Jukka Laitinen, kuvat palasista. Kriisikuntaluokitus asetetiin vuonna 2021. Aikataulu on kireä. Rahaa vain ei ollut. Kyllä kaikki kuntalaisia myöten tietävät missä mennään. Keskellä on pieni neuvottelupöytä, puolillaan papereita, ja ikkunan edessä järvimaiseman suuntaan sähköpöytä näyttöineen. Arki on ollut kovaa. Alkutuotannon osuus työpaikoista on parikymmentä prosenttia. Ei olisi selvitty ilman huumorintajua ja ihania ihmisiä. Huoneessa on kaksi kierrätysnojatuolia, joita hän sanoo terapiatuoleiksi. Liitoksen on määrä astua voimaan vuoden 2025 alusta, mutta eri asia on se, kenen kanssa. Vielä vuonna 2017 tase oli ylijäämäinen. Hetken aikaa oli fiilis, että meitä vedätetään tarkoituksella. Syyt ovat monet, ennen muuta soten menot ja negatiivinen valtionosuus. Kuluvana vuonna kunnalle tuli puolen miljoonan euron lasku negatiivisesta valtionosuudesta, ainoana koko hyvinvointialueella. Talousvaikeudet alkoivat, kun Etelä-Savossa perustettiin sosiaalija terveyshuoltoon nykyisen hyvinvointialueen edeltäjä Essote. Ne menivät varastoon. Sote-uudistuksen hyvinvointialue Eloisa romutti talouden lopullisesti. Mikkeliläiset kuntapolitiikan konkarit korostavat, että heikko väestökehitys ja soten menot ovat ensimerkkejä vakavista talousongelmista. Kuortti ja kirkonkylä Pertunmaa on noin 1600 asukkaan maaseutukunta Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen rajoilla. Kunta täyttäisi kahden vuoden kuluttua sata vuotta, mutta sitä merkkipäivää tuskin nähdään. Naapureita on kaikkiaan viisi, Etelä-Savossa Mäntyharju ja Hirvensalmi, Päijät-Hämeen puolella Heinola ja Keski-Suomessa Joutsa. Ilmapiiri on kaikkea muuta kuin virkamiesmäinen, mutta ”aika on ollut piinaavaa ja paineista”. Seuraavan vuoden soten lisälasku söi ylijäämän. -Kaiken pohjana on ollut avoin tiedottaminen. Pertunmaa on kriisikunta, ja nyt on edessä kuntaliitosselvitys. Lattialla on räsymatto. Osa päättäjistä kannattaa yhtä suuntaa, toinen toista, myös maakuntarajan yli. – Ei olisi selvitty ilman huumoria ja ihania ihmisiä. 55 P ertunmaan kunnanjohtaja Leena Ruotsalaisen työhuone ei näytä tavalliselta kunnanjohtajan työhuoneelta. Luottamusjohto on ollut yksimielinen. joulukuuta kuntarakennelain mukaisen selvityksen aloittamisesta. Sitten arviointiryhmässä kävi ilmi, että meidän verot oli laskettu väärin. Vuosi 2020 menetteli, mutta nyt alijäämää on 3,4 miljoonaa euroa. Kunnan talous ei enää selviydy lakisääteistä velvoitteistaan. – Niissä saa istua ja puhua. Tavoite on, että valtuustot päättävät liitoksesta toukokuussa ja VM ennen juhannusta. Tuo on yksi niistä. Välillä on ollut pakko nauraa, muuten oltaisiin jo dead. Tekoäly ei tiennyt Liitoksella pyritään turvaamaan pertunmaalaisten palvelut
Pertunmaalaisetkin selittivät ministeriötasolle arviointiryhmän valmisteluvaiheessa, että kyse ei ole vain euroista. – Kuntien määrä vähenee. – Liitos ei näytä pelastavan palveluja. – Toimintaympäristö on muuttunut. Seppälä pohtii, olisiko luotava uusi Arto Seppälän mukaan soten toimintaympäristön muutos ja säästöpaineet muuttavat kuntarakennetta. Ajatellaan järjellä, mutta tunteellekin pitää antaa tilaa. Pienen kunnan johtajan paikalta hän ennakoi, että kuntakentässä tapahtuu tulevina vuosina isoja rakenteellisia muutoksia. Sanoisin, että esille tulee tuo 70 kunnan lukumäärä, sanoo Ruotsalainen viittaamalla Paras-hankkeeseen. Konkarien kommentit Mikkeliläiset kuntapolitiikan konkarit Arto Seppälä ja Kirsi Olkkonen ovat nähneet usean kuntaliitoksen Mikkelin seudulla. Jos ei ole asukkaita, ei ole luvassa palvelujakaan. Ei osannut vastata, vaan kehotti kääntymään kunnan viranhaltijoiden puoleen, naureskelee Ruotsalainen. Kunnalle itsenäisyys on kuitenkin iso kysymys. Kunnat tasapainottavat ja hakevat käyttötalouden säästöjä, mutta sote-maailma on tuonut säästöpaineet eteen uudella tavalla. Kaiken vakavan keskellä on pitänyt yrittää säilyttää myönteinen asenne. – Kysyin tekoälyltä, mikä on Pertunmaan tulevaisuus. KL1_32-68.indd 56 8.1.2024 15.50. Kirsi Olkkosen mukaan kuntaliitosta harkitsevien tai siihen ajautuvien on ennen muuta arvioitava alueen kykyä tarjota lähipalveluja. 56 Kuntaliitos – Kun katsoo esimerkiksi Mikkelin ja Kouvolan seutujen isoja liitoksia, edessä on ollut vain palvelujen hitaampaa tai nopeampaa alasajoa. Ei auttanut, se on raha, joka puhuu. – On muitakin arvoja kuin talous. Seppälä kuvattiin Mikkelin vanhasta kauppahallista kertovan kuvaseinän edessä. Seppälä (sd.), kahden kauden ex-kansanedustaja, on ollut kaupunginhallituksen puheenjohtajana kolmessa Mikkelin seudun kuntajaon muutoksessa ja Olkkonen (kesk.) oli Ristiinan kunnanhallituksen puheenjohtaja, kun Ristiina liittyi osaksi Mikkelin kaupunkia. Seppälä, joka on myös Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen varapuheenjohtaja, sanoo, että uudistunut sote-järjestelmä on luonut kokonaan uuden asetelman peruskunnan talouteen. Toisaalta liitos ei saa olla kuorma muille liitoskunnille
Lehtonen muistuttaa, että liitoksesta huolimatta talousongelmien ratkaisu edellyttää myös oikea-aikaista ja oikein mitoitettua päätöksentekoa, mikä voi tietää päätöksiä palveluverkon supistamisesta ja veronkorotuksista. Epävirallisia tapaamisia KL1_32-68.indd 57 8.1.2024 15.50. Asia on kuitenkin käytännössä selvä. Suomenniemi vei neuvotteluihin mukaan Ristiinan, joka päätti katsoa liitoksen edut ja haitat. Yhdistymisavustuksen lisäksi rahaa kanavoitui ministeriöiden kautta, ja valtio kompensoi valtionosuuksien putoamiset. – Liitosta harkitsevien kannattaa tutkia tuottavuutta ja tehokkuutta ennen ratkaisuja. Soten menot ja väestön ikääntyminen ovat niitä merkkejä, joita pitää vahtia. Olkkonen sanoo, että päätös ei kaduta. kuntarakenne, jossa peruskunnalla olisi vahvempi ote omaan kuntatalouteensa soten vuoksi. Ristiina sai etuja, muun muassa terveysaseman peruskorjauksen, varhaiskasvatukseen uusia tiloja ja rahaa infraan. Jatko riippuu Laesterän selvityksestä ja esityksestä. Aloitteen Mikkelin suuntaan teki pieni naapurikunta Suomenniemi, jonka kuntatalous ei enää kantanut itsenäisenä kuntana. Ristiina oli liitoksen voimaan tullessa vuonna 2013 noin 5 000 asukkaan varsin teollistunut maaseutukunta. Liitoksen vuoksi voidaan esimerkiksi suurentaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköiden kokoja, mikä pienentää yksikkökustannuksia tiettyyn rajaan sakka. Mitään linjauksia ei tehty. Pertunmaa järjestää vastaavan tilaisuuden myös Heinolan, Hartolan ja Joutsan kanssa. – Prosessi oli vaikea, mutta olen sitä mieltä, että se kannatti. Vuonna 2001 voimaan tullutta kaupungin, Mikkelin maalaiskunnan ja Anttolan liitosta Seppälä kiittelee. Kutsut liitosneuvotteluihin lähtevät Pertunmaan naapurikunnille. – Itse olin liitoksen kannalla, sillä ehdot puolsivat sitä. Hän näkee Ristiinan osana koko Mikkeliä ja ollut liitoksesta saakka mukana kaupungin kuntapolitiikassa. Haukivuori hakeutui omasta tahdostaan Mikkeliin vuonna 2007 ja Ristiina ja Suomenniemi vuonna 2013. Erityisesti pitää arvioida lähipalveluja, varsinkin sote-palveluja: pystyykö kunta varmistamaan ne itse vai osana uutta kuntaa hyvinvointialuemallissa. Selvitysmies on monista kuntaliitoksista tuttu hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Päätöksiä on määrä tehdä kunnissa loppukeväällä. Kyllä leveämmillä hartioilla on merkitystä. – Naapurit toki tietävät tilanteen, mutta voi sanoa, että he olivat kyllä hieman äpsingillä asetelmasta, lähinnä siitä, mitä tilanne merkitsee heille. Ei tehty liitosta, vaan luotiin uutta kuntaa. – Ei voi sanoa, että tee tai älä tee liitosta, vaan täytyy punnita edut ja haitat. Liitosasetelman tekee mielenkiintoiseksi se, että Pertunmaalla on naapureita kolmen maakunnan alueella. Liitos voi kuitenkin tuoda mukanaan mahdollisuuksia, jotka auttavat taloudellisten hyötyjen saavuttamisessa. Liitosneuvottelut menivät varsin mutkattomasti, mutta Olkkonen myöntää, että liitos ei kuitenkaan ollut Ristiinassa helppo ratkaisu. Lehtonen viittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimukseen, jonka mukaan liitokset eivät ole tuoneet säästöjä, mutta vaikuttaneet palveluverkkoon. – Pidän selvänä, että kuntakoon kasvattaminen auttaa kunnan taloKuntaliiton Lehtonen: Liitos ei takaa, mutta mahdollistaa utta ja että kuntakoot kasvavat. Tavoite oli pitemmällä tähtäimellä hakea kaupunkiseudun kehittymistä ja vahvempaa elinkeinopolitiikkaa. Selvitysaika on helmija maaliskuu. – Kuntaliitoksissa valtion yhdistymisavustukset, niin sanotut porkkanarahat, olivat merkittävässä asemassa. Valtiolta on turha odotella lisää rahoitusta palveluihin, mutta liitostilanteessa valtion on tuettava kuntajakoratkaisuja. PERTUNMAAN kuntaliitoksen valmisteluvaihe on edennyt kuluvan vuoden alussa. Pertunmaan kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen sanoo, että kyse oli epävirallisesta puheenjohtajistojen tapaamisesta, jossa Pertunmaa selvitti tilanteensa taustoja. Parhaimmillaan Lehtosen mukaan liitos tuo mittakaavaetuja, kun palvelujen piirissä oleva väkimäärä kasvaa ja tuotantotekijöitä, tiloja ja henkilöstöä, voidaan hyödyntää tehokkaammin. Hänen nimeämisensä vaatii vielä Pertunmaan kunnan muodollisen hyväksynnän. Jos ei ole asukkaita, ei ole luvassa palvelujakaan. Se oli vaikea asia itsellekin. Pertunmaa tapasi joulun edellä Etelä-Savon maakunnan puolella olevat naapurinsa Mäntyharjun ja Hirvensalmen. – Sote on muuttanut kuntien tulovirtaa. On silti olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että kuntaliitoksilla ei ole säästövaikutuksia. Toki kritiikkiäkin tuli, sillä lukiota ei saatu säilymään. Nykyajan liitoksiinkin Seppälä perää valtion vastaantuloa. Päätös syntyi valtuustossa äänestyksen jälkeen. – Myös asukasluvun kehitystä pitää tarkkailla. Kokemusta liitoksista Mikkelin kaupunki oli 1990-luvun lopulla tilanteessa, joka vaati maapolitiikan ja kuntatalouden uudistamista. 57 KUNTALIITON kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen sanoo, että kuntaliitos ei automaattisesti takaa taloudellisia hyötyjä. Toki kulujakin tuli, eikä tuottavuus alussa ollut ehkä paras mahdollinen. – Olisimme tulleet toimeen yksinkin, mutta odotettavissa oli isoja investointeja ja velkaantumista, sanoo Olkkonen
– Toiminen poliitikkona on ollut uutta, mutta asiat, päätöksentekojärjestelmät ja ihmiset olivat minulle hyvin tuttuja journalistisen työn kautta. – Päättäjien on luotava strateginen näkemys 2030-luvulle ja investointien osalta jo 2040-luvulle saakka. Raatikainen työskenteli pitkään Savon Sanomissa, viimeksi toimituspäällikkönä vuoteen 2018 saakka, jolloin hän jäi vapaaksi toimittajaksi ja väitöskirjatutkijaksi. Hän oli ensimmäistä kertaa ehdokkaana kesän 2021 kuntavaaleissa ja tuli valituksi Tervon valtuustoon. Aivan alkumetreillä asiat vyöryivät päälle vauhdilla. Piti saada vauhdilla valmista ja välillä Riitta Raatikainen on vahvasti liimautunut Tervoon. Minun tehtäväni puheenjohtajana on huolehtia, että pienet asiat eivät vie mennessään. Raatikaisen nousu politiikan portailla on ollut nopeaa. Harppauksin eteenpäin Riitta Raatikaisen mielestä Pohjois-Savon hyvinvointialueen päätöksenteossa on menty jättiläisen askelin eteenpäin lyhyessä ajassa. KL1_32-68.indd 58 8.1.2024 15.50. 58 Luottamuksella T oimittajasta tuli jämäkkä puheenjohtaja Riitta Raatikainen pitää huolen, etteivät pienet asiat vie mennessään Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen, (kesk.), sanoo, että hyvinvointialueen päätöksenteossa olennaisinta on osata tehdä ero pienten ja isojen kysymysten välillä. Kokouksen listalla saattoi olla 1400 sivua oheismateriaalia ja tuntui vaikealta hallita asioiden tulvaa. Päätöksenteon arjessa sotkeudutaan Pienet ja isot erotettava toisistaan Jorma Ylönen, teksti Akseli Muraja, kuva kuitenkin helposti pienempiin asioihin. – Välillä tuntui jopa kaoottiselta. Seuraavan talven aluevaaleissa hän saavutti paikan Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustoon ja aloitti vaalien jälkeen aluehallituksen puheenjohtajana
Palveluverkostosta on määrä päättää ensi kesän kynnyksellä. Olen täältä lähtöisin, ja takaisin palattuani on ollut silmiä avaavaa huomata, kuinka vastuullista ja ammattitaitoista tämä meidän tervolaisten joukkomme on. Säästöjen ei tarvitse Raatikaisen mielestä tarkoittaa palvelujen heikentämistä. Kaikki lähtötiedot eivät ole olleet ihan kohdillaan, Raatikainen sanoo. – Periaatteessa rajaus on selvä. Muutoksia on luvassa toimipisteisiin ja toimintatapoihin. + Sujuva yhteistyö sekä maakunnan sisällä että muiden hyvinvointialueiden kanssa. Suora kansanvaali toi hyvinvointialueiden valtuustoihin ja hallituksiin vahvatahtoisia päättäjiä. Matkaa Kuopion torille kertyy 70 kilometriä. Yhteiskuntaa ei aina huudata apuun. Keskustella pitää, mutta keskusteluihin ei pidä jäädä vellomaan. Vuokrahenkilöstön vähentäminen, päällekkäisten toimintojen karsiminen ja viisas hankintapolitiikka vievät jo pitkälle. - Välttämättömien muutosten tekeminen edellyttää kykyä luopua vanhasta. Molemmin puolin on ollut opettelemista työnjaossa, Raatikainen sanoo. Myös puheenjohtajan toimintatavat vaikuttavat kokousten kulkuun. Lisäksi henkilöstön saatavuus vaikuttaa. Toimitiloja on riittämiin: lattiapinta-alaa on 65 hehtaaria. mietitytti, ovatko kaikki päätökset varmasti loppuun saakka harkittuja. Sittemmin päätöksentekoon on löytynyt hyvä rytmi. Raatikainen kertoo, että hallituksen toiminnalle on rakennettu pelikirjaa, eli on luotu periaatteet kokousten aikataulutukselle ja toiminnalle kokouksissa. Päätöksiä syntyy, ja kokouksissa äänestetään vähemmän. – Väestön tarpeet ovat muuttuneet suuresti sen jälkeen, kun tilat on rakennettu. Arki Tervossa sujuu laajan perheyhteisön parissa. Riitta Raatikainen Kotikunta: Tervo Koulutus: Filosofian maisteri Ammatti: Viestinnän ja kulttuurin moniosaaja Tärkeimmät luottamustehtävät: Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja, Tervon kunnanvaltuutettu Harrastukset: Yhteisöllinen arki Tervossa. Aikansa on vienyt myös poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden yhteispelin hakeminen. – Ehkä on niin, että pienissä kunnissa on totuttu tekemään itse. Liimautunut Tervoon Raatilainen asuu Tervon Haapamäen kylällä, jonne hän rakensi talon valokuvaajana työskentelevän puolisonsa Pentti Vänskän kanssa vuonna 2014. Myös muutosesitysten vaikutukset on pystyttävä arvioimaan. Kokonaisuutta on siten rakennettu 19 kunnan, useiden kuntayhtymien ja yli 400 toimipisteen lähtötilanteesta. Ensi vuodesta alkaen Pohjois-Savossa etsitään 30–50 miljoonan euron säästöjä. Raatikaisen 88-vuotias äiti asuu samassa pihapiirissä, ja myös hänen lapsiaan ja lapsenlapsiaan asuu lähistöllä. Raatikaisen uskoo myös säästöjä syntyvän myös, kun Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden muodostaman YTA-alueen yhteistyö pääsee vauhtiin. – Pidän itseäni melko jämäkkänä puheenjohtajana. Meillä on Kuopiossa yliopistosairaala ja lääketieteen ja sosiaalialan huippututkimusta ja -opetusta ja niiden kautta syntyviä innovaatioita. - Talouden hallintaa on vahvistettava kaikilla toiminnan tasoilla. Muutoksia luvassa Pohjois-Savo oli yksi hyvinvointialueista, joissa sote-toimintoja ei ollut jo aiemmin koottu yhteen. – Ensimmäinen vuosi menee reilusti alijäämäiseksi, mutta vasta tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen tiedämme tarkoin, missä menemme. – Esimerkiksi niin, että muutosesityksiä ei tuoda hallitukseen kertomatta niistä ensin muille ryhmille. – Olen vahvasti liimautunut kiinni Tervoon ja maaseutuasumiseen. – Meillä on myös poikkeuksellisia vahvuuksia. Kehittämistä Pohjois-Savon hyvinvointialueella Organisaatio hakee vielä muotoaan. KL1_32-68.indd 59 8.1.2024 15.50. Hyvää Pohjois-Savon hyvinvointialueella + Osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö. Kun suunta on annettu, on viranhaltijoille annettava rauha toteuttaa valittuja linjauksia. 59 Väestön tarpeet ovat muuttuneet suuresti sen jälkeen, kun tilat on rakennettu. Suuri osa viranhaltijoista tuli tehtäviinsä sairaanhoitopiireistä, joissa poliittinen vaikuttaminen oli ohuempaa. Lisäksi hyvinvointialue sai jo lähtötilanteessa kannettavakseen yli 400 miljoonan euron velkalastin Kuopion yliopistollisen sairaalan keskeneräisen remontin takia. Yhteiset pelisäännöt ja tärkeimmistä asioista pidettävät iltakoulut ovat auttaneet. On hienoa olla tällaisessa porukassa mukana. + Vahva ymmärrys tutkimuksen ja koulutuksen tärkeydestä. Poliitikkojen on annettava selvä suunta, mihin hyvinvointialuetta kehitetään. Meillä ei voi olla toimipisteitä, jotka yhden henkilön varassa
Meneillään on Nokian palloseuran, BC Nokian ja FC Nokian yhteinen alle kouluikäisten pallokoulu. 60 Näin nokialla – Maaaaali! – Mun pallo! – Uskalletaanko ottaa askel taaksepäin ja tähdätä maaliin kauempaa. Nokian riemusta mallia muillekin telmiä, kertoo Henna Äyräs. Lopuksi päästään jakautumaan joukkueisiin ja pelaamaan jalkapalloa. – Uskalletaan! N okian koulun liikuntasali täyttyy innostuneista huudoista. Nokia on aktiivinen urheilukaupunki, mutta koripallolle sopivia olosuhteita ei ole tarpeeksi. – Tunnit pyritään suunnittelemaan niin, että joka toinen viikko kokeillaan jotakin lajia ja joka toinen viikko harjoitetaan tukevia taitoja kuten tarkkuutta. Enni Tuominen kertoo käyneensä pallokoulussa jo monesti ja pitävänsä eniten polttopallosta. Ensi syksynä tilanteeseen on toivottavasti tulossa muutos, kun uusi palloiluareena valmistuu ja harrastajamäärien lisäämistä voidaan miettiä. Koripalloseura BC Nokian toiminnanjohtaja Kati Nynäs kertoo, että kolmen seuran yhteinen pallokoulu alkoi jo ennen koronavuosia. Toimittajan kysymykseen parhaasta leikistä Verner Ruoholalla ja Niilo Toivasella on selkeä vastaus: ”kaikki”. – Enemmän meillä on pulaa tilaresursseista. Frida Keränen, teksti Rami Marjamäki, kuvat Nokian palloviskarin osallistujilla riittää virtaa, kun salissa kajahtaa ”kuka pelkää jäämiestä”. Vuonna 2018 syntyneiden ryhmässä eli palloviskarissa on tänään vuorossa jalkapalloa. Lämmittelyksi leikitään ”kuka pelkää jäämiestä”, seuraavaksi harjoitellaan pallon potkaisemista maaliin. Hän on saanut harrastuksen kautta myös uusia kavereita. Muuten seurat ovat pitkälti työllistettyjä omien lajiensa parissa. Koko maassa neljä kymmenestä lapsesta liikkuu kuitenkin terveytensä kannalta liian vähän. Haluaisin mennä yhteen temppukerhoon, hän ehtii kertoa maalinteon välissä. Sitten oli tanssijumppa. Äyräs on yksi pallokoulun tämänkertaisen kokoontumisen vetäjistä ja mukana jalkapalloseura FC Nokian toiminnassa nyt kolmatta vuotta. Liikuntaharrastuksia hän on ehtinyt kokeilemaan useita erilaisia. Kaupunki osallistuu seuratoiminKL1_32-68.indd 60 8.1.2024 15.50. – Olin ennen toisessa pallokoulussa, se oli pihalla. Mielellämme ottaisimme mukaan varsinkin pieniä lapsia, jotka vielä hakevat omaa lajiaan. Meillä on ollut koripalloa, sulkapalloa, sählyä, käsipalloa ja jalkapalloa sekä erilaisia vapaampia temppuratoja. – Lapset tykkäävät eniten vauhdikkaasta tekemisestä, jossa saa juosta ja Nokialla riittää innokkaita palloilulajien harrastajia. Eemeli Ruulilla sen sijaan on tietty suosikki: jäämies. Kasvavana kuntana Nokialla ei ole pulaa harrastajista
Siihen on jo olemassa Suomen harrastamisen malli ja kuntien Kasvavana kuntana Nokialla ei ole pulaa harrastajista. – Jos emme onnistu muuttamaan tilannetta, kaikki näistä lapsista eivät työikäisinä tule olemaan työkunnossa. 61 nan rahoittamiseen pienellä osuudella, mutta enimmäkseen toimintaa rahoittavat lasten vanhemmat. Yhteistyön paikka Kunnissa toimivia urheiluseuroja voi pitää Suomen suurimpana kansanliikkeenä, sanoo Olympiakomitean puheenjohtaja Taina Susiluoto. Kun ajattelemme, että meillä on muutenkin pienenevät ikäluokat, ymmärrämme tämän tilanteen merkittävyyden. KL1_32-68.indd 61 8.1.2024 15.50. – Itse olen unelmoinut systeemisestä muutoksesta, jossa kaikilla kouluilla olisi jokaisena viikonpäivänä iltapäivisin toimintaa seurojen kanssa. Susiluoto on huolissaan eriytymiskehityksestä paljon liikkuvien ja täysin liikkumattomien lasten välillä. 1,8 miljoonaa suomalaista toimii tavalla tai toisella organisoidun liikunnan piirissä. – Seurojen ja kuntien toiminnassa on todella iso yhteistyön paikka siinä, että lapset saataisiin liikkumaan enemmän. Tällä hetkellä neljä kymmenestä lapsesta liikkuu terveytensä kannalta liian vähän
Nokia toimii hyvänä mallina Monien kuntien seuroissa riittää innokkaita liikkujia, mutta osassa on vaikeaa enää saada joukkueita kasaan. Susiluoto toivoo kunnilta malttia tilavuokrien korotuksiin. Hallitus suunnittelee liikuntapalveluiden arvonlisäveron nousua, ja esimerkiksi matkaja majoituskustannukset ovat nousussa. Henna Äyräs kertaa jalkapallon sääntöjä pallokoululaisille. Jos kunnan tuella voidaan palkata yksikin ohjaaja, se vaikuttaa koko valmennuksen tasoon myönteisesti. Lopettamisen keski-ikä on Susiluodon mukaan tällä hetkellä yksitoista. 62 Näin nokialla Palloon ei kosketa käsillä. Samaan aikaan seurat toimivat enimmäkseen vapaaehtoispohjalta, joten kustannusten kuten tilavuokrien nousu on usein pakko laittaa harrastusmaksuihin, ja pahan kierre on valmis. Variaatio on tärkeää, kaikki eivät halua lätkää tai futista, Susiluoto sanoo. Nyt ongelmana on kustannusten nousu. Vaikean korona-ajan jälkeen seuroihin on palattu, ja joissain lajeissa lisenssejä on jopa enemmän kuin aiemmin. – Hyvä ohjaaminen on lapsille ja nuorille todella motivoivaa, joten on tehtävä kaikki mahdollinen valmennuksen kehittämiseksi. Enni Tuominen tähtää tarkasti maaliin. Keskiluokkaisetkin jo kertovat, ettei heillä ole varaa harrastaa. – Kaupungeissa joukkuelajit ja palloilu vetävät, mutta varsinkin pienissä kunnissa yksilölajit ovat tärkeitä. Tavoitteena on saada lapset pysymään mukana harrastustoiminnassa pidempään. – Se näkyy perheiden maksukyvyssä. Pienenevien ikäluokkien paikkakunnilla tärkeitä olisivat yleisseuratoiminta ja seurojen välinen yhteistyö, jollaista Nokialla on kehitetty. – Meidän on pidettävä suomalaiKL1_32-68.indd 62 8.1.2024 15.50. omia ratkaisuja, mutta ne ovat olleet enemmän pilottimaista toimintaa
NextGenerationEU KL1_32-68.indd 63 8.1.2024 15.50. Tutustu hankkeeseen verkkosivuillamme! www.keva.fi/kestavaatyoelamaa Kehitämme Kestävää työelämää -hankkeessa uusia ratkaisuja julkisen alan henkilöstön työkyvyn tukemiseen sekä työkyvyttömyysriskien vähentämiseen ennakoivaa työkykyjohtamista vahvistamalla. Ymmärrän kunnilla olevan nykytilanteessa todella tiukkaa. Pallokoulussa tulee samalla harjoiteltua ryhmätyötaitoja, kuten toisten kuuntelemista. Tarvittaisiin ennakoitavia näkymiä perusrahoitukseen. Mukaan pääset jo nyt Kevan työkykyjohtamisen kehittämisverkostojen kautta. Työvälineet ja toimintamallit auttavat • ennakoimaan työkyvyttömyysriskejä aiempaa varhaisemmassa vaiheessa • saamaan ajantasaisempaa tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja kuormituksesta • vahvistamaan työkykyjohtamisen osaamisen kehittämistä sekä työurasuunnittelua organisaatiossa • rakentamaan entistä vaikuttavampaa työterveysyhteistyötä Hankkeen tulokset tulevat hyödynnettäväksi koko julkiselle alalle. nen vapaaehtoisuuteen perustuva malli elossa myös leikkauspaineiden keskellä. Liikunnalla on valtava merkitys myös kuntien elinvoiman kannalta. Nokian yhteistyö synnyttää liikunnan riemua. Toivon, että arjessa muistetaan pitää sydän paikallaan, kun tehdään liikkumiseen liittyviä päätöksiä. Seuroista tulee viestiä, että heillä ei ole mahdollisuuksia mennä aina jonkin ”hankehumpan” perässä
64 Kärnä on pienten kuntien erikoismies Ex-kansanedustaja Mikko Kärnä pelaa nyt Rautavaaran joukkueessa ja pitää vaaleihin osallistumista mahdollisena. Mikko Kärnän mielestä työpaikkoja voitaisiin jakaa tasaisemmin. KL1_32-68.indd 64 8.1.2024 15.50
Nyt taloussuunnittelu on ylipäätään mahdollista. Tosin tuleville EU-vaaleille hän on jo punaista valoa näyttänyt. – Itse olen näissä asioissa vanhan liiton ihmisiä. Sote-palveluista näpit irti Elinkeinoelämän kehittämisen ohella edunvalvonta on tärkeällä sijalla kuntajohtajan kalenterissa. Koronaaika osoitti, että hajasijoittaminen voi toimia. Tasaisemmin näitä työpaikkoja voitaisiin jakaa, Mikko Kärnä huokaa. Silloin ne asiat etenevät, Mikko Kärnä toteaa. Heti alkuvuodesta on siitäkin alueesta Metsähallituksen kanssa neuvottelut käytävä, että miten sitä aluetta lähdetään kehittämään ja kaavaa päivittämään, Mikko Kärnä suunnittelee. Noihin talkoisiin kunnanjohtaja toivoo myös valtiovallan osallistuvan. – Kun kunnassa on hyvä luottamuksen ilmapiiri, niin silloin niitä juttuja läpi saadaan, eikä homma mene nahisteluksi. Nuorisokeskus Metsäkartano sijaitsee tuolla ja tiettyä majoitusliiketoimintaa siellä onkin, mutta myös muita yrittäjiä puiston välittömään läheisyyteen tarvitaan. Heti alkutunnistelujen jälkeen julkisuuteen nousi ajatus omavaraistalouskylästä. Toimitilakuluissa voitaisiin säästää ja levittää valtion elinvoimaa laajemmin tänne maakuntiin. On kyse sitten perusinfrasta tai jostain muusta, niin tätä yhteensovittamista pitäisi tehdä. – Ymmärrän säästöpaineet, mutta tämä on kyllä viimeinen paikka, mistä niitä palveluja viedään pois. KL1_32-68.indd 65 8.1.2024 15.50. Tänne tarvitaan voimakas kehittämissuunnitelma ja myös valtion investointeja. Tässä tarvitaan hyvät työntekijät ja sellaiset päättäjät, jotka uskaltavat päättää. En alkaisi kuitenkaan henkeä pidättäen odottamaan, että jotain tapahtuu, Kärnä naurahtaa. – Omavaraistalouskylä sopii meidän kuntastrategiaan ”Paras luonnostaan” kuin nyrkki silmään ja aletaan Pekka Moliis, teksti Riikka Hurri, kuva nyt tätä viemään lävitse ja etsimään kumppania. – Nämä ovat tietenkin henkilökohtaisia ratkaisuja, mutta ei minulla antaisi moraali myöten toimia noin. Sinnehän kunnanjohtajia on valittu muuallakin päättämään. Luontomatkailua on vaikea muuttaa rahaksi, mutta ilman yrittämistä ei ainakaan synny mitään. Toistaiseksi ollaan tässä, enkä ole mihinkään lähdössä, Kärnä lupaa. – Vaikka eduskuntavaaleissa sattuisi läpi muljahtamaan, niin ei se välttämättä kunnalle huono juttu. Vaikka eri puolella maata hyvinvointialueiden säästösuunnitelmat ovat saaneet kuntalaisten niskavillat pystyyn. Silloin aletaan puhua jo rautavaaralaisten perustuslaillisista oikeuksista. Pitää se harkinta tehdä sitten aikanaan. Joulukuun alussa kunnanjohtajana aloittanut Kärnä muistuttaa kolikon toisesta puolesta. Kylä tuottaa oman energian, on veden suhteen täysin muista riippumaton ja jätehuollonkin osalta mahdollisimman pitkälle omavarainen, Kärnä kuvailee. Ennen sai Enontekiöllä loppuvuodesta odottaa, että kuka kuntalainen joutuu teholle pariksi viikoksi ja sieltä vain sitten 150 000 euron lasku tulee, joka pitää vain maksaa. – Korona-aika osoitti, että myös hajasijoittaminen voi toimia. 65 V altaosa suomalaisista tuntee Mikko Kärnän miehenä, joka eduskunnassa ollessaan otti kantaa kaikkeen liikkuvaan. Nyt johdettavana on pieni alle 1500 asukkaan kunta Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajakulmilta. Kun hyvinvointialueet ottivat soten hoitoonsa vuoden 2023 alussa, niin kuntaväen tehtävä on hoitaa edunvalvonta niin hyvin, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa peruspalvelut kotiseudullaan. Joka tapauksessa nyt on kääritty hihat Rautavaaran ja koko Itä-Suomen hyväksi tehtävää työtä varten. Miten minä voisin uskottavasti markkinoida Rautavaaraa hyvänä asuinpaikkana, jos kuljen itse jostain Kuopiosta töissä täällä. Se on varmasti isoin edunvalvonnallinen kokonaisuus, josta meidän on huolehdittava kun päätöksiä palveluverkosta aletaan hyvinvointialueella tekemään, Mikko Kärnä linjaa. Ja onhan ne nuo hyvinvointivaalit. – Onhan se selvää, että Itä-Suomi on aika paitsioon jäämässä nykyhallituksen linjausten jälkeen. – Näin pienen kunnan johtajana täytyy sanoa, että onhan tämä kunnille mahdollisuus. Eduskuntavaalit ja hyvinvointialuevaalit ovat aikanaan harkinnassa. Meillä ei ole toimivaa joukkoliikennettä minnekään ja nämä sote-palvelut on täällä säilytettävä. Kun on osa yhteisöä, niin pystyy olemaan ihmisten vapaaajassa läsnä, nähdään kaupalla ja kuntalaiset voivat tulla tarinoimaan, Kärnä perustelee ratkaisuaan. Ja verotkin menisivät sitten sinne asuinkuntaan. – Olisi äärettömän tärkeää, että saataisiin kansallispuistossa kävijöiltä jäämään euroja tähänkin kuntaan. – Olo oli vähän kuin lottovoittajalla, kun kunnan arkistosta löysin tuolle alueelle tehdyn ja vähän unohdetun Metsäkylän rantakaavan ja kehityssuunnitelman. Se voisi olla kylä, missä on 10–15 energiatehokasta ekologista omakotitaloa rakennettuna. Luonnosta elinvoimaa Tuore kunnanjohtaja on nopealiikkeinen idealinko. Vaalit pohdinnassa Mikko Kärnä on ylpeä puoluetaustastaan, eikä ole haudannut ajatusta palata takaisin vaalikentille. Ja tuskinpa Rautavaaran päättäjät sellaista edes toivovat. Nyt vilkkaasti leimahteleva keskustan ex-kansanedustaja on vaihtanut takaisin virkamieheksi ja Rautavaaran kunnanjohtajaksi. Kunnassa sijaitseva Tiilikkajärven kansallispuisto on hyvin piilotettu helmi, jossa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Ei täällä kuntapuolella yksin pysty toimimaan, vaikka jotkut odottavatkin kunnanjohtajan olevan jonkin sortin McGyver. Ja sieltä on löytynyt myös koti. Harmaata virkamiestä entisestä upseerista ei millään saa
040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. kaupunginjohtaja Seppo Karjala, puh. 040 574 8121 108. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. 040 5091405 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh. 66 YKA on yhteiskuntaosaajien yhteisö, josta saat kaikki työelämän palvelut näppärästi saman katon alta. 040 529 4566 ja vs. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Puh. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. 045 149 5569 Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Asiakaspalvelu puh. TUKEA URASI KAIKKIIN VAIHEISIIN Liity yhteiskunta-alan osaajien omaan ammattijärjestöön! yka.fi Yhdessä yhteiskuntaa rakentamassa Ähtärin kaupunki hakee kaupunginjohtajaa Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen viimeistään 31.01.2024 klo 12.00 Kuntarekryn kautta. Tarkempi hakuilmoitus www.ahtari.fi/ajankohtaista Lisätietoja antavat: Kauko Kantola, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, puh. 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti KL1_32-68.indd 66 8.1.2024 15.50. Juristien apu kiperissä työelämän tilanteissa, kattavat vakuutukset, hyödylliset urapalvelut, monipuoliset koulutukset, työttömyysturva – nämä kaikki palvelut ja edut (ja paljon muuta!) sisältyvät yhteen jäsenmaksuun
KL1_32-68.indd 67 8.1.2024 15.50. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi ja pysy mukana kunta-alan sykkeessä
Vuodenvaihteen myötä palveluvalikoimamme täydentyy varhaiskasvatuksen tarpeisiin suunnitellulla Työvuorosuunnittelu-ohjelmalla. ksusti yhdessä Abilitan Päikky-järjestelmän kanssa. Abilita tukee kuntien kehitystä Suomen moderneimmilla talousja henkilöstöhallinnon sekä varhaiskasvatuksen toiminnanohjausratkaisuilla. Toivotamme menestyksekästä uutta vuotta Suomen kuntasektorille! Modernit ja tehokkaat ohjelmistoratkaisut kuntasektorille www.abilita.. Tutustu kaikkiin ratkaisuihimme! KL1_32-68.indd 68 8.1.2024 15.50. Helppo ja tehokas selainpohjainen ratkaisu toimii