Muiden äänet kuulumaan Kapellimestari palveluammatissa Tammikuu 2025 Vapautta ja taikapölyä
Painetta kasvattaa myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). Korjauksien ja kunnossapidon laiminlyönti tuo hallitsemattomia kuluja muun muassa energiahukan, vesija viemäriverkoston vuotojen ja hätäkorjausten kautta. Mittavan urakan edessä ei saa kuitenkaan antautua ja nostaa käsiä pystyyn. ILMOITUS ILMOITUS Aleksi Randell Korjauskierteestä ennakoivaan omaisuudenhoitoon Merkittävä osa kuntien varallisuudesta on kiinni rakennuksissa ja infrastruktuurissa. Julkiset rakennukset on nostettu tässä kohtaa suunnannäyttäjiksi. Kunta, jota rakennetaan hyvin, voi hyvin. Maailma on muuttunut myös investointien rahoituksen osalta. Sen aiempaa tiukemmat vaatimukset tulevat osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä. Hyväkuntoiset päiväkodit, koulut ja liikenneväylät puolestaan lisäävät vetovoimaa. Fiksu kunta myös arvioi rakennetun ympäristön tilaa säännöllisesti, laatii pitkän aikavälin suunnitelman kunnossapidosta eikä tingi asetetuista tavoitteista. Korot ovat laskeneet ja Euroopan investointipankki tarjoaa hankkeisiin rahoitusta ja takauksia. Rapistuva kiinteistökanta ja huonolle hoidolle jäävä infraverkko heikentävät kunnan elinvoimaa sekä kiinnostavuutta potentiaalisena asuinja toimipaikkana. ”Rakennetusta ympäristöstä huolehtiminen varmistaa sen, että kunnassa on hyvä asua, kuntalaiset voivat käyttää terveitä ja turvallisia tiloja sekä yritykset investoida. ”Aika on tällaisille korjaushankkeille muutenkin otollinen, sillä rakennuskustannusten nousu on taittunut ja kapasiteettia on vapaana”, Randell muistuttaa. ”Palvelurakennusten ennakoiva ja oikea-aikainen kunnossapito pidentää niiden käyttöikää ja vähentää yllättäviä menoeriä. rt.fi/vaalit raknnusteollisuus_addu_2.indd 34 17.1.2025 14.13. Pelkästään energiatehokkuusdirektiivin täyttäminen vaatii korjausrakentamisen tuplaamista nykytasosta. ”Niitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja toivottavasti avuksi saadaan myös valtion tukea”, Randell lisää. Kaiken lisäksi korjaustöihin on tartuttava ripeästi, sillä heikoimman energiatehokkuusluokituksen omaavien rakennusten on täytettävä uudet kriteerit vuoteen 2030 mennessä. Samalla jo valmiiksi mittava korjausvelka on kasvanut entisestään. Siksi niiden suunnitelmallinen ylläpito ja huolto sekä oikein ajoitetut korjausinvestoinnit ovat myös kestävän kuntatalouden, toimivan arjen ja huoltovarmuuden kivijalkoja, muistuttaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell. Sen myötä kuntien on parannettava kiinteistökantansa energiatehokkuutta roimasti nykytasosta. Suunnitelmallinen korjausrakentaminen on ympäristöteko, mutta samalla osa kunnan kauaskantoista omaisuudenhallintaa ja järkevää taloudenpitoa. Vuonna 2020 kuntien korjausvelka oli noin 9 miljardia euroa ja perusparannustarve 17 miljardin nurkilla. Viimeksi mainituille on hybridiuhkien myötä tullut aivan uutta painoarvoa. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell patistaakin nyt kuntia liikkeelle. Hän kaipaakin tulevilta päätöksentekijöiltä määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kyse on myös kansallisvarallisuuden hoitamisesta – jos tarvittavat korjaukset jätetään tekemättä, lasku on jatkossa entistä isompi”, Randell painottaa. Tarvittavien korjausinvestointien panttaaminen on oman oksan sahaamista, joka näkyy suoraan rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin kunnossa, käytettävyydessä, arvossa sekä huoltovarmuudessa ja arjen sujuvuudessa. mainos mainos Kuntatalous on ollut viime vuodet tiukilla, eikä nopeaa helpotusta ole näköpiirissä. Monessa kunnassa onkin jouduttu siirtämään kiinteistöjen, liikenneväylien ja vesihuoltoverkoston kunnossapitoinvestointeja muiden hankkeiden tieltä eteenpäin. Kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitoon ja korjaamiseen tuovat lisäpainetta niiden ikääntyminen ja alati haastavammiksi muuttuvat sääolot. A?lykäs talotekniikka ja digitaaliset kiinteistöpalvelut puolestaan parantavat sisäympäristön laatua sekä pienentävät elinkaarikustannuksia, energiankulutusta ja päästöjä”, Randell listaa. Takavuosina myös Turun kaupunginjohtajana toiminut RT:n toimitusjohtaja tiedostaa, että kuntapäättäjillä on edessään taloudellisesti kova haaste
UUTISET Kunta-alan palkkausjärjestelmä uudistuu – vaikuttaa tänä vuonna yli 130 000 ihmisen palkkaan 2. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 1/2025 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. Jouni Lampinen Maakuntakenttien määrä luupin alla Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki haluaisi karsia kovalla kädellä valtion ja kuntien tukemien seitsemän maakuntakentän määrää. Rahat pitäisi hänen mukaansa panostaa suurille kentille, sillä lentoliikenne on keskittymässä, Mäki linjaa. Jokavuotisen tapahtuman pääteemat ovat nimensä mukaisesti erilaiset talousasiat ja johtaminen monesta vinkkelistä. UUTISET Nämä olivat väestönlisäyksen kärkikaupungit viime vuonna – aluetutkija Timo Aro varoittaa, mitä ei pidä tavoitella 3. Rahoituksen ja johtamisen foorumissa Lahdessa ihmiset kohtaavat. Kuopiolaisen kapellimestarin Atso Almilan kohtasin puhelimessa tammikuussa. Kuntaja aluevaaleihin mennään tuhdilla tietopaketilla. 3 Johtaminen ei ole temppu tässä lehdessä verkossa Mikä ilo on puhua fiksujen ihmisten kanssa. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Kahdesta kolmeen prosenttiin jatkuva suhteellinen väestönlisäys voi johtaa kasvukipuihin, joita ei pidä tavoitella. Suomalaistanskalainen johtaja levitti ympärilleen napakkaa, lämmintä ilmapiiriä, josta syntyi turvallinen ja energinen olo. – Se voi asettaa suuria haasteita. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. 19 kuntaa ylsi melko kovaan yli yhden prosentin väestönkasvuun, Aro lisää. 15vuotias suomalaisnuori turun yliopiston tammikuussa julkaisemasta tutkimuksessa , joka käsittelee nuorten kokemaa köyhyyttä perheissään . Voimakas ja pitkäkestoinen kasvu ei ole välttämättä hyvä asia. Turussa suhteellinen kasvu oli reilut kaksi prosenttia viime vuonna. Mukavaa tekemistä tarjoaa Kuntalehden upouusi kuntaristikko vanhan tutun kuntavisan lisäksi. Oikaisupyynnöt: toimitus@kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. Tapasin joulukuussa hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaaen teamsin välityksellä. Kuva: Finavia Timo Aro. Tässä lehdessä tapaamme kiinnostavia ihmisiä kuten Muonion kunnanjohtajan Laura Enbuska-Mäen, joka kertoo kiehtovasta harrastuksestaan. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Tapio Mainio 1. Turun kaupungin strategiajohtajana työskentelevä Aro kertoo väestönlisäyksien pohjautuvan pitkälti korkeaan maahanmuuttoon eri puolilla Suomea. /KUNTALEHTI Rovaniemi. Perheelleen ruuanlaittoa aloitteleva mestari tunnisti sen, että ihminen kehittyy myös johtajana, kun kuuntelee herkällä korvalla. Tiina Ojutkangas Tuottaja Väestönlisäyksistä voi aiheutua kasvukipuja Aluetutkija Timo Aron mukaan suurimmat väestönlisäykset kohdistuvat nyt suuriin kaupunkeihin ja joihinkin suurten kaupunkien kehyskuntiin. Se selviää varmasti, että johtaminen ei ole mikään hokkuspokkustemppu ja raha on tiukassa. Kun on ammattitaitoa ja elämänkokemusta ja niistä ammennetaan osaamista muiden ihmisten ja yrityksen hyväksi, syntyy verraton yhdistelmä. Kuva: Timo Seppäläinen. UUTISET Tuulivoimaa rakennettiin eniten Kurikan kaupunkiin – katso tästä kuntien kärkikymmenikkö Huomaan köyhyyden päivittäin kun ajattelen, että onko tänään mahdollisuus syödä ruokaa. 109
4 Loimaalla on hyvä buumi ja hyvä buugi. 38. Tero Järvinen esittelee Niina Nurmelle ja Paavo Laaksoselle Nordic Tractionin uusia tuotantotiloja
5 6 Kuntakonkarit listaavat tärkeimmät 8 Selvyyttä muutosten yhteisvaikutukseen kolumni 10 Täällä tekoälyaika, kuuleeko kuntajohtaja. 59 Arvaa ellet tiedä! Sisällys 18 24 Johtaminen vaatii taitoa, ettei dialogi katkea. Jyväskylässä on onnistuttu siinä, mitä laajalti pidetään menestyvän taajaman merkkinä. kuntajohtajan blogi 37 Muutosjohtaminen on vuoden teema 38 Loimaa on kuin yhtä suurta yritystä 44 Päiväni johtajana 45 Mielipiteet + Somessa 48 Kuntakentän kuumat puheenaiheet 50 Vaihtamalla paranee – katsaus ehdokaslistojen uusiutumiseen 54 Parasta mennä suoraan asiaan 55 YK:n tehtävistä paluu juurille vasara ja neuloja 56 Muonion pomo karistaa kiireen rinteessä lakia lukien 58 Sidosyksiköt pinnalla – missä mennään. 12 Töitä ja valintoja kolumni 13 Kauppakeskuksen saa siirtää, jos… päätoimittajalta 15 Kansaa kannattaa kuunnella 16 Vihreä siirtymä vaatii paljon analyysi 18 Johtaja on kuin kapellimestari 22 Sotaisat joululahjarahat ovat aikamme kuva 24 ”Olen ankkuri enkä mikromanageri” 30 Voimalaveroista kestävyyttä useammalle kunnille. Sanna Suvanto-Harsaae nauttii, kun muut onnistuvat. Jani Halme Kuntalehden kolumnissa. 32 Tuleeko julkisesta liikenteestä vaalien kiistakapula Helsingissä. 13
Investointeja, investointeja Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kannustaa jatkamaan tulevaisuuden elinvoimaa parantavia investointeja ja vauhdittamaan myös ulkomaisia investointeja. 6 Työja elinkeinopalveluiden uudistus, alueja kuntavaalit, kireä taloustilanne ja sen seurauksena kireä ilmapiiri, haastava työmarkkinaja palkkaneuvotteluasetelma, palveluiden turvaaminen, investointien vauhdittaminen… Kuntien tilanne on vähintäänkin vaativa, mutta onko mitään tehtävissä. – Menestyvät kunnat tarjoavat houkuttelevia ympäristöjä yrityksille ja perheille, hän summaa. Lisäksi on muistettava huolehtia nykyisestä omaisuudesta. – Taloudellisia voimavaroja voi optimoida myös kuntien välisellä yhteistyöllä esimerkiksi koulutuksessa. Hän ymmärtää, että nyt kaivataan nousukauden mukanaan tuomia kasvaneita verotuloja helpottamaan taloudellista ahdinkoa, mutta säästämisestä ei päästä. Uhkakuvat liittyvät ennustettavuuden vaikeuteen. Kummankaan ongelman kuntataloudelle tuomiin haasteisiin ei löydy helpolla ratkaisua. Pyysimme kolmea kokenutta asiantuntijaa pohtimaan kuntien tärkeimpiä tavoitteita uudelle vuodelle ja visioimaan, miltä vuosi päättyessään näyttää. Kehitys ei saa pysähtyä. – Kuntaliiton normien purku on todella tärkeää, jotta näitä yksityisen sektorin investointeja ensinnäkin saataisiin Suomeen. Vaalit – uhka vai mahdollisuus. Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin mukaan tavoitteet vuodelle 2025 ovat varsin yksinkertaiset: talous tasapainoon ja fokus elinvoimaan. Tänä vuonna edessä ovat kuntaja aluevaalit. Menestynyt kunta on yksiselitteisesti kiinnostava. Kuntakentän taloudellinen pirstaloituminen jatkuu, koska sen takana ovat sekä väestön ikääntyminen että muuttoliike alueellisiin keskuksiin. – Valitettavasti moni tuttu haaste on läsnä tänäkin vuonna. Valtion budjetti ei vahvista kuntataloutta ja vuosi on erityisen haastava. Menestyksen rakentamisessa Kiander kannustaa keskittymään tulevaisuuden menestystekijöihin: mitkä ovat kuntasi vahvuudet, miten kuntasi erottuu positiivisesti ja millä tavalla se palvelee kuntalaisia – nykyisiä ja tulevia. Miten kuntiin lopulta heijastuvat Yhdysvaltain presidentin toiminta, globaalit geopoliittiset jännitteet tai esimerkiksi Saksan ja Ranskan talouden kehitys. Lopputulema voi olla positiivinen tai negatiivinen, Kallio sanoo. Vaikka valtion osalta on odotettavissa pitkäaikaista niukkuutta, ajattelen, että loppuvuonna nousukausi on askeleen lähempänä. Kallion mielestä tiivis yritysyhteistyö on kunnille mahdollisuus elinvoiman ja tulevaisuuden rakentamisessa. Toivottavasti henkinen tila pystytään pitämään taloustilannetta parempana.. Suomessa pitää myös yleisesti oppia katsomaan julkista sektoria yhtenä kokonaisuutena eikä kolmena erillisenä siilona. Kaikkea ei kannata tehdä yksin. Emme aivan täysin tiedä, mitä tuleman pitää. – Vuosi on yleisen taloudellisen kehityksen kannalta hyvinkin sumuinen. – Toivottavasti henkinen tila pystytään pitämään taloustilannetta parempana ja tunnistamaan suomalaisen yhteiskunnan menestystekijöitä. Kevan Jaakko Kiander, KT:n Markku Jalonen ja Kuntarahoituksen Esa Kallio listaavat kuntien tärkeimmät tehtävät vuonna 2025. Kiander arvelee kuntien talouden näyttämään vuoden 2025 jälkeen alijäämäiseltä. Teksti Leena Hirvonen Kuva Jussi Vierimaa Kuntakonkarit listaavat tärkeimmät TÄRKEÄÄ VUONNA 2025 Alueja kuntavaalit yhtä aika Säästökuuri jatkuu Talouden tasapainottaminen tarpeen Kansainväliset investoinnit vauhtiin TE-uudistuksen työkalut käyttöön Yhteistyötä yrityksiin vahvistettava Yhteistyötä kuntien välillä rakennettava Luottamusta tulevaisuuteen vahvistettava. Tämä on kehityksen kannalta todella tärkeää. Kallio toivoo, että kuntien tasapainon ja tulevaisuuden rakentamisen kannalta uudet valtuustot olisivat Menestyminen edellyttää kunnilta nyt kykyä sekä säästää että satsata
On suuri riski, että samaan aikaan käytävät kuntien työmarkkinaneuvottelut vaikuttavat vaalien teemoihin ja esimerkiksi henkilöstön palkkausasioita käsitellään vaaliteemoina, Jalonen sanoo. Työvoimakustannuksia vähennetään ja yhteistoimintaneuvottelut laajenevat. Työnantajamielikuvasta on tärkeää huolehtia haastavasta talouden toimintaympäristöstä huolimatta”, hän muistuttaa. Markku Jalosen mukaan haastavassa taloustilanteessa ja vaalien lähestyessä riskinä on poliittisen vastakkainasettelun kärjistyminen kuntapolitiikassa ja työmarkkinakysymysten politisoituminen. Visioidessaan sitä, miltä vuosi 2025 näyttää ensi joulukuussa, Jalonen on jo toiveikas. – Näitä vaan edistämään rohkeasti jo tänä vuonna. Hän uskoo, että työrauha on saatu aikaan työja virkaehtosopimusneuvotteluissa ja uusien palkkausjärjestelmien toimeenpano on saatu toteutettua sopimusmääräysten mukaisesti, uudistusta koskevat erimielisyydet on kyetty minimoimaan, normien purussa ja valtionosuusuudistuksessa on edetty ainakin jonkin verran. Esa Kallio, Markku Jalonen ja Jaakko Kiander ovat mukana Rahoitusja johtamisfoorumissa Rafossa 5.-6.2.2025. On tärkeää tuoda esille mahdollisimman realistinen tilannekuva kuntien henkilöstöstä, taloudesta ja palveluiden tilasta. Kunnat tarvitsevat runsaasti osaavaa työvoimaa tulevina vuosina. Samaa toivoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen. – Kuntien on syytä varautua myös työrauhahäiriöihin ja lakkoihin työmarkkineuvotteluiden osalta. 7 mahdollisimman nopeasti toimintakykyisiä ja että vaaleissa teemat puhuttelisivat aidosti paikallisuudellaan ja faktoillaan. Hänen kokemuksensa mukaan eri puolilla Suomea on vallalla positiivinen vauhdittamisen halu sekä usko esimerkiksi yritystoiminnan kehittämiseen. – Kuntavaaleissa ei pitäisi minkään puolueen luvata nyt palkankorotuksia, uusia velvoitteita tai tehtäviä kunnille. Julkisen talouden tilanne jatkuu kireänä. Kuntarahoituksen Esa Kallio luottaa suomalaisiin kuntiin. – Vaalit vaikuttavat keskeisesti kuntien tulevaan toimintaan ja niillä on myös yleispoliittista merkitystä. KT:n ja järjestöjen sopiman kunta-alan uuden palkkausjärjestelmäuudistuksen onnistunut toteuttaminen tänä vuonna vaatii huomattavaa panostamista paikallisiin neuvotteluihin ja toimeenpanoon”, Jalonen korostaa. – Tänä vuonna kuntien toteuttamalla TE-uudistuksella on aivan keskeinen rooli työllisyysasteen ja koko julkisen talouden tilan edistämisessä, vaikka TE-uudistuksen aloitus sattuukin työllisyyden yhä heikentyessä hankalaan tilanteeseen kuntien kannalta. Markku Jalosen tilannekuva kuluvalle vuodelle on synkkä: Kansantalouden kasvu on heikkoa, eikä työllisyystilanne parane. Kunnat joutuvat säästämään ja sopeuttamaan
Naisten osuus vaalirahoituksesta nousee nopeammin kuin heidän osuutensa valtuutetuista. Verkostohankkeen uudella jatkokaudella kantavana teemana on kuntatalouteen vaikuttavien muutosten yhteisarviointi. Silloin kunta kykenee ennakoimaan tulevaa ja varautumaan muutoksiin. Sallinen huomauttaa, että muutosten yhteisvaikutuksia ei arvioida. Avoinna ovat edelleen muun muassa valtionosuusuudistus ja kiinteistöverotus. kirsi riipinen Kestävä kuntatalous ja sen verkostohanke esillä Kunta-alan Rahoitusja johtamisfoorumissa RAFOssa Lahdessa 5.–6.2.2025. Historiallisessa tarkastelussa ehdokkaat ovat kuntavaaleissa entistä iäkkäämpiä ja he ovat myös iäkkäämpiä kuin eduskuntaja eurovaaliehdokkaat. Kestävä kuntatalous -verkostohankkeessa on tähän mennessä paitsi kehitetty osallistujakuntien talouden ennakointia, selvitetty myös kuntakohtaisia tilanteita aina soten jälkeisten valtionosuuslaskelmien päivityksistä alkaen. Johtava konsultti Jussi Sallinen FCG:stä kertoo, että verkostohankkeilla yhdessä Kuntaliiton kanssa on pitkät perinteet. Se oli perusteena Kestävä kuntatalous -verkostohankkeen alulle neljä vuotta sitten, ja sama peruste on voimassa edelleen, kun hanke saa jatkoa jo toistamiseen. Tästä huolimatta muutoksiin olisi kyettävä valmistautumaan. Kuntatalouden iso mullistus oli hyvinvointialueuudistus, ja se sai heti peräänsä toisen ison mullistuksen, kun TE-palvelut siirtyivät vuoden alussa valtiolta kunnille. Tilannetta selvitetään yhteisessä verkostossa. Millaisia ovat yhteisvaikutukset. 8 Kuntien tulevaa talouskehitystä on vaikea arvioida. Talouden suunnittelu ei helpotu jatkossakaan. Sallinen sanoo, että kun kuntatalous saadaan kestävälle pohjalle, talous on vahvalla uralla ja kestää muutoksia. – Kutsumme kuntia mukaan yhteiskehittämään muutosten yhteisvaikutusten arviointia. Ennakoimisen vaikeuskerrointa lisää se, että moni hallitusohjelman uudistus on jumissa poliittisessa päätöksenteossa. – Verkostohankkeiden etuna on se, että niissä voidaan hyödyntää usean organisaation osaamista ja ratkoa osallistujille yhteisiä kysymyksiä. Kuntavaaleissa 2021 naisia oli 40 % ehdokkaista, mutta he saivat 45 % äänistä aluevaaleissa 2022 naisia oli 46 % ehdokkaista, mutta he saivat peräti 52 % äänistä. Lähitulevaisuuden muutoksia on esimerkiksi toisen asteen koulutuksen rahoituksessa, valtionosuuksissa, kiinteistöverotuksen arvostamisperusteissa ja perusopetuksen kehittämisessä. Ja TE-uudistuskin tuli vasta voimaan. Naisten osuus ehdokkaista on lisääntynyt pitkällä aikavälillä, mutta on useimmissa vaaleissa edelleen alle 50 %. Selvyyttä muutosten yhteisvaikutukseen Johtava konsultti Jussi Sallinen Kuva: Tommy Pohjola Kuntatalouden lähitulevaisuudessa on monta epäselvää asiaa, ja niiden yhteisvaikutusten arviointi on hankalaa. Saamme samalla kunnilta niiden osaamista ja pääsemme puolestamme tarjoamaan kuntakohtaista vaikutusten arviointia. Lue Kuntalehden vaalianalyysi ehdokaslistojen uusiutumisesta sivuilla 48-52 3 kk Kuntavaalit & aluevaalit 45 43 2024 2023. Kuntavaaleissa 2012 vaalirahailmoituksessaan kuluja eritelleistä ehdokkaista naiset käyttivät 34 % ehdokkaiden kampanjakuluista, 2017 osuus oli 37 %, 2021 kuntavaaleissa 41 % ja 2022 aluevaaleissa peräti 45 %. Tiesitkö, että joka toinen kuntaja aluevaaliehdokas oli viime vaaleissa yli 50-vuotias, kun mediaani-ikä 2023 eduskuntavaaleissa 45 vuotta ja 2024 eurovaaleissa 43 vuotta.
Jotta aitoon sote-integraatioon päästään, tarvitaan toimivia ratkaisuja sosiaalija terveydenhuollon väliseen tietojen näyttämiseen ja niiden luvittamiseen. Näin esimerkiksi ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa tai kotiutustilanteissa nähdään asiakkaan kaikki sote-palvelut kerralla. Kaiken tämän lisäksi digitalisaatio ja teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet muokkaavat jatkuvasti työtapoja. Osa lomakkeista liikkuu digitaalisesti, mutta joidenkin kohdalla ollaan vielä paperimaailmassa. 9 mainos mainos plandisc Hyvinvointialueet ovat kriisissä. UNA-yhteistyönä kehitetyt ratkaisut Tilannekuva ja Suostumus vastaavat tähän tarpeeseen. Yhteistyö ratkaisee soteammattilaisten ongelmia Mainos. Jotta hoitohenkilökunta voi keskittyä diagnosointiin ja hoitamiseen, lääkärintodistuksiin ja lausuntoihin kuluvaa aikaa kannattaa vähentää digitalisaation ja tietojärjestelmien avulla. Tämä lisää potilasturvallisuutta ja tuo myös kaivattuja säästöjä. Esimerkiksi todistuksen lyhyistä sairauspoissaoloista voi nykyisin kirjoittaa lääkärin sijasta hoitaja. Sote-tiedon liikkuvuuden parantaminen sekä asiakkaita että sote-ammattilaisia varten on avainasemassa. Kun taakkaa tuntuu olevan jo ennestään, uusi teknologia nähdään herkästi lisäkuormana, ei sen helpottajana. Tietoa siirtyy edelleen myös erilaisten lomakkeiden välityksellä, jopa lakisääteisesti. Kokonaiskuva yhdellä silmäyksellä Hyvinvointialueiden omistama UNA on toiminut vuosia sote-ammattilaisten arjen helpottamiseksi. Talouspaineet, ikääntyvä väestö ja osaajapula tuovat sote-toimintaan merkittäviä haasteita. Samalla kun aktiivisesti digitalisoimme prosesseja, tarvitsemme myös uusia toimintamalleja. Hyvinvointialueiden välinen yhteistyö olisi juuri nyt entistä tärkeämpää. Ongelmat ovat kuitenkin yhteisiä ja resurssit rajallisia. UNA on yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa suunnitellut ja tarjonnut ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedon liikkuvuuteen. Puheet yhteen hiileen puhaltamisen eduista kääntyvät harvoin teoiksi, kun oman alueen ongelmissa on ihan riittävästi tekemistä. Huutava puute on paitsi budjettivaroista myös yhteistyöstä. Yhteisestä kehitystyöstä syntyy aidosti arvoa, kun sote-ammattilaisten arki sujuu toimivilla työkaluilla. Sitä kautta hoidon laatu paranee ja asiakas saa hänelle sopivimmat ja taloudellisesti järkevimmät palvelut. Ne myös nopeuttavat sote-ammattilaisten työtä, sillä asiakkaan tietoja ei tarvitse kerätä erikseen eri lähteistä. Edistysaskeliin on tarvittu ja tarvitaan edelleen yhteistyötä ja koordinoitua kansallisen tason pioneerityötä
Kunnat eivät siirry tekoälyaikaan ICThankinnoilla.. Se on sitä, kun joku muu kuin ihminen tulkitsee ja luo tietoa. Kuntien tapauksessa kyse on myös siitä, että digitaalinen ja fyysinen toimintaympäristö sulautuvat yhdeksi. Onko se sitä, että ostatte Copilot-lisenssit kaikille avainhenkilöille ja teette generatiivisen tekoälyn chatbotteja kuntalaisille. Aleksi Kopposella on puheenvuoro Rahoitusja johtamisfoorumi RAFOssa 5.-6.2.2025. Jos vastasit kyllä, pohdi vielä, mitä tekoälyn käyttöönotto teille tarkoittaa. Jos seuraavaksi ajattelet, että kyllä se meillä on hallussa: Tietohallintojohtaja vastaa meidän digitaalisesta muutoksesta ja hän raportoi sen edistymisestä kuntajohtajalle. Tämä ATK ei ole automaattista vaan autonomista tietojenkäsittelyä. Onko se sitä, että teette tekoälyn käytön eettiset periaatteet ja tilaatte konsulteilta tekoälyn hallintamallin. En usko kuntien selviävän digitaalisesta muutoksesta ilman toimivaa ICT-toimintaympäristöä, joka on tyypillisesti vastuutettu tietohallintojohtajille, joiden työtä arvostan todella paljon ja pidän heidän rooliaan yhtenä keskeisimmistä digitaalisen muutoksen mahdollistajista. Vielä huvittaa ajatus, että talousanalyytikkona hääräisi robotti, mutta muutaman valtuustokauden päästä tilanne on jo toinen. Kuntien siirtymä tekoälyaikaan on niin perustavanlaatuinen murros kuntaorganisaatioissa, etten usko meillä olevan jaettua ymmärrystä murroksen mittaluokasta tai sen kriittisyydestä. Rakastan teknologiaa, dataa ja ICT:tä. Jo nyt voimme hyödyntää kaikkea kunnan talouteen liittyvää dataa ja antaa koneille tehtäviä analysoida sitä. Eikä tässä vielä kaikki. Kuka johtaa kuntanne digitaalista muutosta. Entäpä oletteko päättäneet "ottaa tekoälyn käyttöön". digitaalisessa muutoksessa ei kuitenkaan ole kyse tietokoneista tai ICT:stä, vaan siitä toiminnasta, joka voidaan mahdollistaa sellaisella ICT-toimintaympäristöllä, jota ei ollut olemassakaan vielä muutama vuosi sitten. 10 kolumni Täällä tekoälyaika, kuuleeko kuntajohtaja. kunnat eivät siirry tekoälyaikaan ICT-hankinnoilla, joita toki myös tarvitaan, vaan ensisijaisesti kyvykkyyksien kasvulla ymmärtää tekoälyaikaa kaikkialla organisaatiossa, mukaan lukien ja erityisesti ylimmässä johdossa ja päätöksentekijöissä. Ensin pitää ymmärtää tulevaa, jotta voidaan johtaa toimintaa kohti tavoitteita, mitä ikinä ne ovatkaan. Älkää ymmärtäkö minua väärin tai loukkaantuko. Tässä tapauksessa kunnassanne on tehty toinen tyypillinen virhe ja vastuutettu digitaalinen muutos tietohallintojohtajalle. Kyseessä on aivan uusi aikakausi ihmiskunnan historiassa, tekoälyn aikakausi, ja me kaikki olemme siirtymässä sinne juuri nyt, halusimme sitä tai emme. jos nimesit jonkun muun kuin kunnanjohtajan, on teidän kunnassanne vielä työmaata edessänne saada digitaalinen muutos sen vaatimalle johdon agendalle. Tekoälyajassa huomio ei siis kiinnity niinkään tekoälyyn itseensä, vaan siihen toimintaan ja palveluihin, jotka digitalisoituneen toimintaympäristön uusilla tietovirroilla voidaan mahdollistaa, autonomista tietojenkäsittelyä eli tekoälyä hyödyntäen. Digitaalista ja fyysistä toimintaympäristöä on siis turha yrittää erottaa toisistaan, sillä ne ovat olleet yhteenliittyneitä jo pitkään. Dataa keräävät ja hyödyntävät anturit ja toimilaitteet ovat erottamaton osa rakennuksia, infrastruktuuria sekä niissä liikkuvia autonomisia laitteita ja ihmisiä. Samaan digitalisoituneeseen toimintaympäristöön on hiipinyt viimeisen kymmenen vuoden aikana eri ATK kuin minkä olemme tunteneet koko 1900-luvun. Tekoälyaika on täällä ja nyt on aika toimia, kirjoittaa Aleksi Kopponen. Kuntien tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnista ja alueen elinvoimasta huolehtiminen ekologisesti, Kirjoittaja on Tampereen kaupungin muutosjohtaja. Tekoälyajan suurin lupaus liittyy siis siihen, miten voimme mahdollistaa lukemattomia uusia tietovirtoja sekä niiden yhdistelmiä, joiden hyödyntämisessä voidaan käyttää ihmisälyä huomattavasti suurempaa, tehokkaampaa ja tarkempaa autonomista laskentatehoa ja päättelyä, tekoälyä. Samoin en usko pelkästään ICT-hankintojen kiihdyttämisen tai "tekoälyn käyttöönoton" johtavan toiminnan muutokseen ja hyötyjen ulosmittaamiseen. Näissä päätöksentekoketjuissa ihmisen tarve käsitellä dataa vähenee kerta toisensa jälkeen ja lopulta meitä tarvitaan lähinnä ketjujen molemmissa päissä: Varmistamaan, että kerätty tieto on todenmukaista sekä tekemään informoituja päätöksiä. Olen juuri se tyyppi, joka innostuu kaiken maailman hilavitkuttimista ja digitaalisista palveluista, joissa näen jotain uutta ja kiinnostavaa
Ennustemallin tarkkuus huitelee jopa 90 prosentissa, joten kyse ei ole enää mistään merkityksettömästä kokeilusta, vaan tämän johdosta Tampere vahvistaa alueen elinvoimaa entisestään. Eri kehitysohjelmat ovat kurottaneet tekoälyaikaan tutkien ja oivaltaen eri mahdollisuuksia. Uskokaa tai älkää, siihen pystymme vastaamaan nimenomaan sellaisella toiminnalla, joka ottaa tekoälyajan hyödyt käyttöön täysimääräisesti. Toivon, että minun viestini on mahdollisimman kirkas sanoessani, että kuntajohtajan tulisi vastata kunnan siirtymästä tekoälyaikaan eikä hänen kuulu delegoida sitä eteenpäin. Henkilöstöjohtajan vastuulla on huolehtia siitä, että tekoälyajan vaatimat kyvykkyydet ovat käytettävissä. Ja kaikista edellä mainituista syistä johtuen kunnan digitaalista muutosta johtaa kunnanjohtaja. Tekoäly on valjastettu esimerkiksi ennakoimaan keskustaalueen kävijävirtoja. Muutos on aina tehdyn työn lopputulos ja jollei mikään muutu omassa toiminnassa, on turha odottaa uusia tuloksia. Tietohallintojohtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että tavoitteiden mukainen ICT-toimintaympäristö on käytettävissä. tampereen kaupungilla kuluva vaalikausi on ollut poikkeuksellisen vauhdikasta kyvykkyyksien kasvun aikaa. Myös lukuisat muut projektit ovat konkretisoineet Tampereen tekoälyaikaa niin asiakaspalvelussa, alueiden suunnittelussa kuin vaikkapa työmarkkinoiden kohtaannossa. Digitaalinen muutos on siis kuntaorganisaation henkilöstön kyvykkyyksien kasvattamista ja niiden avulla kunnan toiminnan muutosta kohti tekoälyaikaa. Hyödynnämme kumppaneitamme laaja-alaisesti, mutta kasvatamme samalla omaa osaamistamme muun muassa oppimispiireillä, uudistajien kasvupoluilla ja johdon valmennuksilla. Mikäli ei ole käytettävissä, ei kunta myöskään siirry tekoälyaikaan, vaikka seisoisitte päällänne ja laulaisitte hoosiannaa. Testatkaa itse Tampere.Finland-sovellusta yrityskäyttäjänä ja avaamalla Tampereen pulssi. Määrätietoisen edelläkävijyyden johdosta tekoäly on valjastettu esimerkiksi ennakoimaan keskusta-alueen kävijävirtoja, mikä auttaa alueen yrityksiä arvioimaan tulevien päivien henkilöstötarpeita tuntien tarkkuudella. Silloin teillä on edellytykset kuntanne siirtymälle kohti tekoälyaikaa. Kun seuraavan kerran olette johtoryhmänne kanssa miettimässä kuntatalouttanne tai kuntalaispalveluita, kysykää itseltänne: Mitä voisimme tehdä tänä vuonna sen eteen, että kuntaorganisaatiomme on valmiimpi ymmärtämään tekoälyaikaa. Se edellyttää ylimmän johdon agendan ja toiminnan uudelleensuunnittelua: oman kuntanne tekoälyajan päämäärästä keskustelua ja sopimista, yhteisten avainkyvykkyyksienne tunnistamista päämääräänne pääsemiseksi sekä johtamisvastuista sopimista jaettujen kyvykkyyksien johtamiseksi läpi koko kuntaorganisaationne palveluiden ja toimintojen. 11 sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Tampereella muutosta tehdään kyvykkyyksien kautta varmistaen, että ymmärrämme itse, mitä kohti haluamme mennä ja huolehtia siitä, että tarvittavat kyvykkyydet ovat käytössämme. Ei ole rakettitiedettä, mutta ei tämä myöskään tapahdu powerpoint-kalvoja väkästelemällä. Varsinainen tekoälyaikaan siirtyminen kuuluu ensisijaisesti kuntanne palvelualueiden johtajien vastuulle. Ku vi tu s K R U T Co lle ct iv e, kr ut .fi
Valtuusto valitsi Marjakankaan yksimielisesti 17. Vahteala sai virkavaalissa 15 ääntä ja Johanna Heino 6 ääntä. Hän on työskennellyt Vesannon talousja hallintojohtajana syksystä 2022. Ylikännö on valtiotieteiden tohtori. joulukuuta kopauttaa pöytään Minna Ylikännön yksimielisen valinnan kunnanjohtajaksi. – On mukavaa jatkaa täällä. joulukuuta. 12 Teksti Jorma Ylönen Vahteala jatkaa Sievin johdossa Sievin valtuusto valitsi Antti-Jussi Vahtealan kunnanjohtajaksi 19. Marjakangas on hallintotieteiden maisteri. Sievi valitsi seuraajan Kai Korhoselle, joka jäi eläkkeelle tammikuussa. Vahteala on toiminut Sievin vs. Turpela sai virkavaalissa 18 ääntä ja Pornaisten kunnanjohtaja Antti Kuusela 17 ääntä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Muonion kunnanjohtajana 2017–2019. Hän on työskennellyt aiemmin kunnan ykkösjohtajana Pyhännällä 1998–2002, Ylistarossa 2002–2003 ja Nivalassa 2003–2008. Keisanen sai virkavaalissa 11. Kinnunen menee Kyyjärvelle Kyyjärven valtuusto valitsi Raisa Kinnusen yksimielisesti uudeksi kunnanjohtajaksi 18. joulukuuta. Peltonen sai virkavaalissa 18 ääntä, Päivi Vauhkonen 2 ääntä ja Jussi Stoor yhden äänen. Valtionosuusuudistus mietityttää, mutta olen Sievin osalta sen suhteen varsin luottavainen, Vahteala sanoo. Turpela on oikeustieteiden maisteri ja Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja. Hän työskenteli Nakkilan kunnanjohtajana 2019–2023. joulukuuta. Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintojohtajaksi hänet valittiin lokakuussa 2022. – Kaupunginjohtajan työssä kiehtoo ennen kaikkea se, että se on hyvin konkreettista ja lähellä kuntalaisten peruspalveluita ja arkea, Keisanen sanoo. Peltonen jatkaa Sysmässä Sysmän valtuusto valitsi Lasse Peltosen uudeksi kunnanjohtajaksi 16. – Isäni on kotoisin Humppilasta. Hän on työskennellyt Pohjois-Pohjanmaan liiton eri tehtävissä vuodesta 2003. Marjakangas palaa kuntajohtajaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintojohtaja Pasi Marjakangas siirtyy Keiteleen kunnanjohtajaksi. Oulainen valitsi Keisasen Päivi Keisasesta tulee Oulaisten kaupunginjohtaja. joulukuuta. Hän on ollut pitkään virkavapaalla, ja Vahteala on toiminut hänen sijaisenaan. Hän ja hänen sisaruksensa ovat käyneet siellä Kojenkulman koulua, urheilleet, harrastaneet ja sieltä myös ponnistaneet maailmalle. joulukuuta Nina-Mari Turpelan täpärästi uudeksi kaupunginjohtajaksi. Hän on myös toiminut pitkään SDP:n valtuutettuna Liedon kaupunginvaltuustossa. Peltonen on hoitanut kunnanjohtajan tehtäviä jo vuoden 2023 joulukuusta lähtien. Humppila on hänelle erityisen merkityksellinen kunta. kunnanjohtajana vuoden 2024 tammikuusta lähtien ja aiemmin muun muassa Haapaveden kaupunginjohtajana. Turpela Paimion kaupunginjohtajaksi Paimion valtuusto valitsi 18. Kinnunen on kauppatieteiden maisteri. joulukuuta 19 ääntä, Pertti Severinkangas 7 ääntä ja Päivi Vauhkonen yhden äänen. TÖITÄ JA VALINTOJA Teksti Jorma Ylönen Antti-Jussi Vahteala on valittu Sievin kunnanjohtajaksi.. Ylikännö TEM:stä Humppilaan Humppilan valtuuston puheenjohtaja Reija Kaario (sd.) sai 11. Hän työskentelee työja elinkeinoministeriön johtavana asiantuntijana. Keisanen on filosofian maisteri. Taloutemme on vahva
Tähän asti Suomessa on ollut kova himo megalomaniaan. Samanlainen tilanne on jatkuvien kehujen kohteena paistattelevalla Tampereella. Syitä keskustojen näivettymiseen haetaan verkkokaupasta ja koronasta, mutta yleensä uusista kauppakeskuksista. Tähän asti Suomessa on ollut kova himo megalomaniaan.. Jos kuntalaiset vastaavasti kokevat, ettei vanhaa keskustaa halua autioittaa, niin silloin ei passaa kaavoittaa liian isoa kauppakeskusta pienen kaupungin kylkeen. Ne nyt vaan vastaavat monien ihmisten arkisiin tarpeisiin paremmin kuin perinteiset kauppakeskittymät. Päätöksenteon tueksi kaupunkilaisilla ja paikallisella lehdistöllä tulee olla nähtävinään kansantajuiset skenaariot eri vaihtoehtojen todennäköisimmistä lopputuloksista. Ennen keskustan ulkopuolelle rakennettua Ideaparkkia tilanne oli tyystin toinen. hyvinkäällä oltiin valmiita purkamaan jopa kaupungintalo, jotta varsin kookas kauppakeskus saatiin mahtumaan nimenomaan kaupungin keskustaan. Moni varmasti toivoo, että kotikaupungissa onnistuttaisiin yhdistämään elämyksellinen keskusta ja ketjuliikkeitä houkuttelevat kauppakeskukset. Tai mahdollistamalla se myös keskustassa. Ei kaikki niistä pidä, mutta todella moni tykkää. Siitä kuntalaiset saavat päättää ihan itse. Mutta mitään syntiä ne eivät ole tehneet. Keskustelu kaupunkikeskustojen sykkeen puuteesta käy juuri nyt hyvin kuumana. Mitä suurempaa sen parempaa. Jyväskylässä on onnistuttu siinä, mitä laajalti pidetään menestyvän taajaman merkkinä. Ostin kengät tavallisesta ketjuliikkeestä ja juopottelin yläkaupungin epätavallisessa kulttuurikuppilassa. Kävin museossa ja illallisella. Se vaatii reippaita otteita, sillä autoilevan kansan saaminen hakemaan jalan ruokaa ruokakaupasta ei onnistu kuin pakottamalla. Jos omistaa auton, eikä kaupunkiympäristön yksityistäminen tai kiinteistöomaisuuden keskittyminen haittaa. Keskustojen hiljeneminen on aivan varmasti isolta osin uusien kauppakeskusten aiheuttamaa. Päättäjillä riittää pohdittavaa sijainnin lisäksi kauppakeskusten kokoluokassa. Helsingin lisäksi otsikoissa on viime aikoina ollut etenkin Seinäjoki. Mitä jos rakennettaisiin pienempiä kauppakeskuksia lähemmäksi vanhoja keskustoja. Sen vallan se kaavoitusmonopoli tuo. Valtalehti Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta niin paljon, että he ovat onnistuneet juurruttamaan suomen kieleen uusvanhan termin. Ainakin silloin kun opiskelijat ovat kaupungissa. Myös Oulussa on onnistuttu. Siellä on tiivis ja elävä keskusta. Lakeuksien pääkaupungin liiketiloista on Yleisradion mukaan tyhjillään lähes joka viides. Kuntalaiset itse päättävät – lain puitteissa mitä saa rakentaa ja minne. Ja onhan niissä asioiminen nyt varsin mukavaa. Onko kaupunkikeskustojen eläväisenä pitäminen mikään itseisarvo. Seuraava valtuusto pääse vaikuttamaan siihen, saako Ideaparkin alue laajentua entisestään. Ei tietenkään ole. Suomessa onkin maailman eniten pohjoismaiden suurimpia kauppakeskuksia. Mutta silti elämää riittää vajaan kymmenen korttelin matkalle. Siellä on tiivis keskusta, jossa voi kävellen kokea hauskoja asioita. Jos kuntalaiset haluavat siirtää keskustan uuteen paikkaan peltikaton alle, niin kuntalaisilla on siihen täysi oikeus. 13 Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asua luenntoitsija ja luova johtaja. Sehän ei ole kovinkaan iso, itse asiassa kaupungin kokoon nähden jopa pieni. kolumni Kauppakeskuksen saa siirtää, jos… kävin viime viikolla pienen tauon jälkeen Jyväskylässä ja muistin jälleen, miksi se on vuodesta toiseen suosikkikaupunkini
Suurin osa luottotappioista syntyy kuitenkin olemassa olevien toimijoiden kanssa, jonka vuoksi seuranta on tärkeää. Esimerkiksi alihankkijan talousongelmat tai ihmisoikeusrikkomukset voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Parempaa riskienhallintaa pitkien hankintaketjujen osalta. Sen avulla voidaan varmistaa, että kaikki tarvittavat tiedot – tilaajavastuu-, talous-, pakoteja luottoluokitustiedot sekä sertifikaatit – ovat saatavilla yhdestä paikasta. Uudistunut Luotettava Kumppani® palvelu tukee vastuullisuustavoitteita entistä paremmin Luotettava Kumppani®-palvelua on kehitetty vastaamaan eri toimijoiden vastuullisuuden ja riskienhallinnan kasvaneisiin tarpeisiin. Toimitusketjuissa vastuullisuus on paitsi kilpailukyvyn, myös riskienhallinnan perusta. Lisätietoja palvelusta osoitteessa www.vastuugroup.fi/fi-fi/palvelut/luotettava-kumppani mainos mainos. Pelkät tilaajavastuutiedot eivät enää riitä vastaamaan hankintaprosessien vaatimuksiin. Helpotusta ja nopeutusta hankintoihin. Riskienhallintaa ja vastuullisuutta koko sopimuskauden ajan Kunnat käyttävät huomattavia resursseja hankintoihin ja toimittajavalintoihin. Uusien toimijoiden taustojen tarkistaminen kuuluu usein hankintojen alkuvaiheeseen, mutta olemassa olevien sopimuskumppaneiden seuranta saattaa jäädä taka-alalle. Palvelu tehostaa kaikkien osapuolien prosesseja ja auttaa hallitsemaan pitkiäkin hankintaketjuja. 14 www.vastuugroup.fi Vastuullisuus – Kuntien ja kaupunkien menestyksen ytimessä On keskeistä varmistaa, että hankintaketjun kaikki toimijat täyttävät vastuullisuuden ja lakisääteisten vaatimusten kriteerit. Maineenhallinnan tukemista vastuullisten valintojen avulla. Heikko lenkki toimitusketjussa voi aiheuttaa viivästyksiä kriittisiin hankkeisiin, heikentää palveluiden laatua ja aiheuttaa mainehaittoja. Vastuullisuus on noussut keskeiseksi teemaksi kuntien ja kaupunkien hankintakäytännöissä ja toimintamalleissa
Sisäilmassa ja ulkoilmassa vietetyn ajan suhde on kääntynyt täysin päälaelleen. Kansalainen 70 v.” erilaisten mittausten perusteella Suomessa elää huomattava määrä aikuisia, joiden perustaidot ovat heikot. Ihmisen arjessa on toki muutakin. Silloin kun ollaan istunnoissa tuolla niin näyttää, että koko ajan räplätään niitä. Hullun maailman isoillakin teemoilla on paikallisia ulottuvuuksia. Fiksuja ihmisiä on. Niitä on vielä huomattavasti enemmän, jos henkilö myös lisäksi haluaa mukaan hyvinvointialueen päätöksentekoon säästämään rahaa ja selvittämään hallintohimmeleitä. Yllä selostetun lähetyksen kasasi toimittaja Lasse Olkinuora.. ”Noo, se on Laulava talonmies Päijät-Hämeestä. Tuli mieleen töihin lähtiessä, että paljon puhutaan sisäilmaongelmista. Olen niin vihainen jos Orpon hallitus aikoo vielä yksityistää vesilaitokset, saada ahdinkoon köyhät ihmiset, ihan niinku ne köyhät ihmiset ei saisi edes juoda vettä eikä käydä vessassa eikä pestä itseään. Samoin myös ihmisten keskustelut. Minäkin olin ainakin kaksi vuotta siinä käsityksessä, että suomenkielisissä visailuissa ja filmeissä on käsittämättömän huono äänentoisto. Kaksi kolmesta (63 prosenttia) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista. Ympäristön tila ja sota Euroopassa panee pienenkin kunnan valtuutetun pohtimaan tulevaisuutta ainakin oman alueen huoltovarmuuden kautta. Väitänkin, että kuntapäättäjäksi aikovalla on vaikkapa kaavoituksen lisäksi työpöydällään paljon muitakin asioita. Kaikki liittyy kaikkeen. Ehkä huolestuttavinta on se, että marraskuussa julkaistun Sivivistysbarometrin mukaan valtaosa (71 prosenttia) suomalaisista arvioi, että yleissivistys on rapautunut Suomessa. Että kylläei hyvä heilu! No, ei mitää, heippa!)” Kansanradio löytyy Yle Areenasta. Palautetta voi kuunnella vaikkapa Ylen kanavilla. Kyl mää näkisin ennemmin, et meillä on ulkoilmaongelma. Tästä huolimatta kaikkea hyvää tosikoille ja veitikoille!” ”Kansanradiossa on useamman kerran valitettu television äänenlaadusta ja toisinaan myös toimittajien tavasta nielaista lauseen loppu. Kumma juttu. Pitäisi hoitaa kansan asioita.” ”Joo tääl on Eräs vihainen kansalainen. Taikatemppuja ei ole. Ohjelmaan voi soittaa puhelimella, kirjoittaa spostia tai lähettää kirjeitä. Ihmisillä on aivan liikaa aikaa oirehtia ja miettiä. Kylhän se, kun makaa sohvalla kahdeksan tuntia päivässä niin alkaa sisäilmaongelmaa ilmaantua. Yksi kuuntelija kehotti menemään korvalääkärille, jos ei kuule, mutta kehotti niin kiukkuisesti, että ohje tuskin menee perille. Voimia! ”Nonni, Hiihtäjä täältä soittelee. Huonosti luettua ei ymmärretä ja numerotaidoissa on puutteita. Ei siis tainnut olla ihan turha hankinta. t. Ruuanlaitosta puhumattakaan. Jokin uutinen sai minut kuulotutkimuksiin ja samaan aikaan kun sain kuulokojeet korviini, niin äänenlaatu televisiossa ja monet merkkiäänetkin selkeytyivät. Mitä varten ne sinne tulee sinne käyttämään niitä, eikö voisi muualla hoitaa asioitaan. 15 Tommy Pohjola on Kuntalehden päätoimittaja päätoimittajalta Kansaa kannattaa kuunnella kunta ja aluevaaleissa päätöksentekijäksi haluavalla ei ole aiheista pulaa. Vuoden 2024 viimeisessä Kansanradiossa ehdotetaan muutoksia Arkadianmäelle ja kysytään mitä väliä on ruokasuosituksilla, jos ihmisellä ei ole varaa kuin kaikkein halvimpaan ruokaan. Kyllä nuo puhelimet voisi eduskunnassakin jättää pois, niinku koulussakin tehdään
Riipisen mukaan on tärkeää pohtia, miten investointien hyöty-panos -suhde määrittyy. Myös sähköntuotantomme on lähes kokonaan hiilidioksidivapaata. Uusin investointimme 60MW:n sähkökattila on ollut käytössä joulukuusta 2024 alkaen. Myös tuulivoiman merkittävä kasvu on näkynyt markkinoilla ja muutoksessa. Fossiilisten polttoaineiden osuus lämmönja sähköntuotannossamme on alle viisi prosenttia, kertoo Lahti Energian toimitusjohtaja Jouni Haikarainen. Kaukolämpöyhtiöt ovat investoineet sähkökattiloihin, joilla korvataan niin fossiilista kuin puuperäistä polttoainetta. – Investointimme Kymijärven voimalaitokselle vapautti meidät kivihiilestä jo vuonna 2020. Aivan näin yksinkertaisesta asiasta ei ole kyse. Itsestään investointiaikeiden kotiuttaminen ei kuitenkaan tapahdu. Lahdessa on pantu tätäkin paremmaksi. Näin on tehty myös meillä Lahdessa. Siirtymän vauhdittamisohjaukseen liittyy huoli kuntien kaavamonopolin heikentämisestä. 16 Vihreä siirtymä vaatii paljon Puhtaan energian investoinneilta odotetaan paljon. – Koska puhtaan siirtymän tavoitteet ovat yhteiset ja investoinnit hyödyttävät taloudellisesti koko maata, kuntia ei saa jättää yksin vastaamaan esimerkiksi infran kustannuksista. Niiden ansiosta fossiilisten polttoaineiden osuus Suomessa on saatu sähkön tuotannossa alle kymmenen, ja lämmön tuotannossa alle kahdenkymmenen prosentin. Kuntien itsehallintoa on kunnioitettava. Hän peräänkuuluttaa kattavaa tutkittua tietoa lyhyen ja pitkän aikavälin kustannuksista eri tahoille. – Tarkastelua vaativat infraan tehtävien investointien kustannukset ja tulojen ja verohyötyjen jakaantuminen kustannuksista vastaavien tahojen kesken, hän sanoo. Uusiin hankkeisiin on Lahdessa lähdetty silti rohkeasti. Tällaista olemme Kuntaliitosta ehdottaneet jo edellisellä hallituskaudella, Riipinen huomauttaa. Teksti Leena Hirvonen Kuva Ilkka Loikkanen Suomi on energiainvestointien otollinen maaperä ja globaalisti kiinnostava. Näkökulma puhtaan energian investointeihin on usein yksinkertaisen positiivinen: talous pelastuu ja kunnat sekä alueet kukoistavat – kunhan vain saadaan homma maaliin. Lahden malli Energiateollisuudessa on niin sähköntuotannossa kuin lämmöntuotannossa tehty viimeisten 15 vuoden aikana mittavia investointeja. Odottaminen ei kuitenkaan riitä, tietävät kaksi muutoksen suunnannäyttäjää Lahti ja Porvoo. Kuntia kunnioitettava Riipinen nostaa esiin EU:n energiadirektiivit ja puhtaan siirtymän vauhdittamisohjauksen. – Vihreän siirtymän investointien lyhyen ja pitkän aikavälin kustannuksista eri tahoille ei ole ainakaan kuntanäkökulmasta kattavaa tietoa, tutkimusta tai selvitystä. Vihreä, tai neutraalimmin ”puhdas siirtymä”, vaatii onnistuakseen paikallista sitoutumista ja hyväksyntää sekä hyötyjen ja haittojen oikeudenmukaista jakoa – ei odottamista, vaan tekoja. – On selvää, että vihreän siirtymän kehityksessä mukana oleminen on kuntien etu, mutta kuntien tulee voida katsoa uusiutuvan energian hankkeita kokonaisuutena kunnan toimintaan ja talouteen sekä kuntalaisten palveluihin nähden ja huolehtia samalla kaikkien kestävyystavoitteiden yhteensovittamisesta. Tietoa tarvitaan jo näkökulman vuoksi. Onnistuneesta yhteistyöstä Haikarainen mainitsee esimerkkinä Kymijärven suunnitellun synteettisen metaanin tuotantolaitoksen, jota on valmisteltu yhdessä Nordic. Tätä mieltä on Kuntaliiton yhdyskuntaja ympäristöyksikön johtaja Miira Riipinen. Näillä vaikutetaan siihen, miten, milloin ja minne mitäkin kunnan maankäyttöä osoitetaan ja miten kunnan viranomaistehtävät järjestetään. Puhdas siirtymä vaatii investointeja yrityksiltä ja ennen kaikkea kunnilta, joiden vastuulle Suomessa myös yritysten fyysinen toimintaympäristö laajasti kuuluu maanhankinnasta yhdyskuntasuunnitteluun, toteutukseen, yhdyskuntatekniikan palveluihin ja ylläpitoon. Riipinen uskoo puhtaan energian investointien tuovat toivottua ja toivottavasti kestävää elinvoimaa Suomeen ja Suomen kuntiin. – Sanat ja suunnitelmat eivät kuitenkaan ratkaise, vaan teot, etenkin kunnissa. – Tämä on osaltaan edistänyt lämmöntuotannon sähköistymistä. Haikarainen korostaa, että oppirahoja on muutoksessa jouduttu maksamaan
Vihreä siirtymä on esillä Kunta-alan Rahoitusja johtamisfoorumissa RAFOssa Lahdessa 5.–6.2.2025. Kustannusten osalta Duréault on Riipisen ja Haikaraisen linjoilla. Riskit ovat suuria ja vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia, jos kysyntä ei kasvakaan odotetulla tavalla. Maksajina, kuten hyötyjinäkin, ovat kaikki yrityksistä kuntiin ja veronmaksajiin. –Tässä ailahtelevassa maailmantilanteessa kunnan ja valtiollisen viranomaistoiminnan roolin tulisi olla riskiä tasaava, ei kasvattava. Hänen mukaansa liian nopeat muutokset voivat vaarantaa investointien kannattavuuden, lisäävät riskejä ja johtavat myös kuluttajahintojen nousuun. Jos siirtymää ei tehdä, seuraukset ovat katastrofaaliset. – Yrityskentällä on aistittavissa positiivista pöhinää teeman ympärillä, hän sanoo tyytyväisenä. Kansantalouden näkökulmasta hän toivoo, että huomiota kiinnitetään myös vihreän siirtymän ratkaisujen vientiin Suomen rajojen ulkopuolelle. 17 Ren-Gasin kanssa. Toivoisin joustavampaa lainsäädäntöä sähköinfran kapasiteetin kasvattamiselle, niin, että toisaalta sijoittuvat yritykset ja toisaalta veronmaksat päätyisivät maksamaan oikeasuhteisia investointikustannuksia sähkönjakeluverkon kasvattamisurakasta. – Hyötyjinä ovat kaikki, koko maailma. Haikarainen toivoo sääntelyssä ja ohjauksessa huomioitavan energiainfran pitkää elinkaarta. – Edelläkävijän rooli ei ole aina helppo. Ainutlaatuista teknologiaa edustava Kymijärvi II:n kaasutinlaitosinvestointi on ollut yhtiölle raskas taakka laitoksen valmistumisesta 2012 lähtien 2020-luvulle saakka. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja sääntelyn kiristyminen vaarantaa myös investoinnit, hän sanoo. RAFO kokoaa yhteen johtavia viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja sidosryhmien edustajia sekä asiantuntijoilta. Hän näkee siirtymän välttämättömänä sopeutumisena rajusti muuttuvaan toimintaympäristöön. Riskiä tasatakseen kuntien olisi Duréaultin mukaan syytä panostaa sujuviin maankäytön ja sähköinfran sekä vesi-infran ratkaisuihin, lupaprosessien selkeyteen ja päätöksenteon ennakoitavuuteen – Infrakustannukset ovat siirtymässä erityisen mittavia. Vihreän siirtymän kehityksessä mukana oleminen on kuntien etu. Porvoossa tilanne on hyvä. Jotta tämä toimisi, pitää panostaa myös yritysten sijoittumiseen. – Myös kuntia palvelevat hyvin menestyvät yritykset. Porvoosta maailmalle Porvoon elinkeinojohtaja Elina Duréault katsoo puhdasta siirtymää globaalisti. Maailmanluokan teollisuuskeskittymä Kilpilahdessa tekee omaa kestävyysmurrostaan ja kaupungilla on Duréaultin mukaan tahtotila tukea oma pk-sektoriaan, muun muassa vihreän siirtymän rahaston (10 M€) kautta. – Voimalaitosinvestointien elinkaari on noin 30 vuotta, joten liian nopeat sääntelyn muutokset yhdessä turhan optimistisen teknologian kehitysodotuksen kanssa lisäävät energiayhtiöiden kustannuksia ja vaarantavat Suomen kilpailukykyä. – Energian tuotantoja jakeluinfraan tarvittavat investoinnit ovat suuria ja investointien elinkaari on pitkä. Kuntaliiton yhdyskuntaja ympäristöjohtaja Miira Riipisen mukaan Suomi on kiinnostava etenkin halvan sähkön, tilan ja luotettavan, ennakoitavan ja riippumattoman viranomaistoiminnan sekä toimivan infran ansiosta.. Viimeisin Kymijärvi III on taas ollut koeteltua teknologiaa ja toiminut alusta asti suunnitellusti
Johtaja on parhaimmillaan kuin taitava kapellimestari, joka auttaa sointuvaan lopputulokseen. Kunta-alan johtajien paineet voivat ovat samoja kuin muillakin johtajilla paitsi että paineita on harvinaisen monesta suunnasta. 18 JOHTAJA ON KUIN KAPELLIMESTARI Aina ei tarvita edes tahtipuikkoa, kun johdetaan. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvitus KRUT Collective, krut.fi analyysi. Kuntajohtajat saavat osansa, samoin luottamusjohto
V aikka kuntien ja hyvinvointialueiden johtaminen on ihan oma lajinsa, tunnistaa moni yhtäläisyyksiä muiden johtotehtävien kanssa. Työterveyslaitos kuvaa johtamista seuraavalla tavalla: “Hyvä johtaminen on arkisia tekoja ja tietoinen valinta. Johtaminen on vaikeaa, toisinaan se on helppoa, se on hauskaa ja joskus se tekee kipeätä. Eräässä johtamiskoulutuksessa tunsin kaikkien ominaisuuksieni katoavan. Kurssi oli täynnä itseään fiksuina pitäviä, kokeneita henkilöitä, jotka eivät mitenkään peitelleet ylivertaisuuttaan. Kun on kehittänyt ammattitaitoaan ja tehnyt monenlaisia töitä erilaisissa yrityksissä, pystyy rentoutumaan siinä määrin kuin pomona on mahdollista näissä muuttuvissä työelämän kuvioissa. Kaikkia johtamisessa tarvittavia taitoja on mahdollista kehittää, eikä täydellisyyttä tarvitse tavoitella. Itsensä johtamista korostaa hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae, jonka haastattelu on tässä samassa lehdessä. Tunteet, ihmiset, johdettavat, johdettavana oleminen, vaikeat asiat, paineet eivät kysy sitä, olenko julkisen puolen johtaja vai jotain muuta. Johtajan tehtävänä on puolustaa laumaansa, auttaa ihmisiä tekemään työnsä hyvin, nauttimaan työstä ja saavuttamaan niitä tavoitteita, joita yrityksessä on. Johtamisella ja työhyvinvoinnilla on iso yhteys. Yksi palsta, jolla johtaminen ja jaksaminen on ollut paljon esillä, on kuntajohtajien blogi. He saattavat jopa kuvitella, että oma pomo on purematta niellyt korkeimman johdon, ehkä konsernin johdon kotkotukset. Ikävä puoli on sekin, että huonoimmillaan voi pilata ihmiselämiä ja yrityksiä. 19 ohtaminen on elämistä yhteisössä, jossa ihmiset tekevät töitä saman yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Aika on muuttanut ainakin osan asioista. Aika harvoin puhutaan itsensä johtamisesta, jota ilman ei pysty olemaan johtaja eikä työntekijä. “Ihmiset antavat parhaansa, kun heihin uskotaan.” Knaapisella on sellainen työhistoria, että hän puhuu aidosta kokemuksesta. Toisaalta työelämästä ja johtamisesta on niin paljon tietoa olemassa, että pelkästään sillä perusteella voisi kuvitella pomopuolen asioiden sujuvan. Esihenkilön riittävän hyvä toiminta voi edistää merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia, työn imua, työhön sitoutumista ja työn tuottavuutta.” V uosien seinään törmäämisen jälkeen aloin johtajana ymmärtää, että voin olla ihan oma itseni ja nauttia siitä, mitä teen. Parhaimmillaan se on palvelevaa johtamista, josta tulee työpaikan yhteinen kulttuuri ja tapa toimia yhdessä; toinen toisiaan kannustaen ja tukien. Kaikissa vuoden 2024 Kuntalehdissä puhutaan tavalla tai toisella johtamisesta. Johtamaan voi oppia, mutta väitän, että osa ihmisistä on luontaisesti parempia kuin toiset. Ensimmäisessä esihenkilötyössäni koin kaikki vastoinkäymiset ja tein ehkä suurimman osan virheistäni. Olin aika monen ihmisen mielestä väärä valinta: liian nuori, liian nainen, liian vähän aikaa firmassa ollut, liian hauskakin taisin olla. Knaapinen muistuttaa joulukuun Kuntalehdessä, että tarvitaan taitoa kohdata ja kuunnella ihmisiä. Ideanahan johtamisessa ei ole korostaa omaa erinomaisuuttaan vaan saada muut tuntemaan itsensä fiksuiksi. Kului puoli vuotta ennen kuin tajusin, että itseään täynnä olevat kovanaamat eivät ole välttämättä parhaita johtajia, esihenkilöitä, pikkupomoja. Joskus johtajalla on taisteluita, joista työntekijöillä ei ole harmainta aavistusta. Keskijohdon ongelmana onkin se, että repeää kahtia. Johtamisen huonoin puoli on se, että usein ihminen tajuaa johtamisen erilaisia puolia vasta siinä vaiheessa, kun suurin osa johtamisvuosista on takana. Se jatkaa ilmestymistään nimellä Kunnat ja johtajat. Melko laittamattomasti sanoo eläkkeelle jäänyt Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen KuntaJos kuntajohtaja kykenee asettumaan edes hetkeksi luottamushenkilöiden nahkoihin.. LinkedIn profiilissaan hän kirjoittaa, että johtajuus perustuu molemminpuoliselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Kuntajohtajat tietävät, miltä tuntuu, kun paineita tulee omasta johtoryhmästä, luottamusjohdolta ja kuntalaisilta. Uudenmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen tietää, että muutosten läpivienti edellyttää johtajuutta ja rohkeutta katsoa tästä hetkestä tulevaisuuteen
“Tämä kaikki on tärkeää, sillä lienee lopulta niin, että vain hyvinvoivalla johtajalla on lähtökohtaisesti edellytykset johtaa organisaatiotaan hyvin (Kuntalehti 3/2024).” K unnissa johtaminen ja menestyminen on kenties vielä omanlaisempaa kuin muissa yrityksissä. Yrityksissä on tilanteita, joissa pomot katoavat tai Ideanahan johtamisessa ei ole korostaa omaa erinomaisuuttaan.. Hän halusi aina tietää, mitä olin aikonut tehdä ja kuinka toimia. Esihenkilöiden tukeminen on olennainen pointti. Saattaa se silti muuttua. Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi muistuttaa, että jokainen kuntajohtajakin löytää itselleen sopivia tapoja vahvistaa työhyvinvointiaan. “Tiimissä on yleensä erilaisia persoonia, eri alan osaamista ja vaikka tavoite on yhteinen, näkemyseroja ja tapoja maaliin pääsemiseksi on monia.” Yksi yhtymäkohta löytyy myös siitä, että asioita pyöritellään julkisuudessa. Keskustelin aina päässäni etukäteen ohjaajani kanssa erilaisista tilanteista, joita sitten ohjauksessa käsiteltiin. Vuosia myöhemmin fiksu työnantaja antoi mahdollisuuden käydä työnohjaajan vastaanotolla useita vuosia. 20 lehden haastattelussa (Kuntalehti 2/2024): “Kaikkien pitää katsoa peiliin. Kannuksen keskustassa liikkuessaan hän ei toimi kuin isompiakin kyliä nähnyt vaan ymmärtää arvostaa keskipohjalaisen kaupungin elämää. Oletpa elokuvatyöryhmän johtaja tai kunnanjohtaja, olemme samanlaisten asioiden äärellä, johtamassa tiimiä. Niinistö puhuu mielellään siitä, että jokaisessa kunnassa on omanlaisensa poliittinen kulttuuri, jota on syytä ymmärtää. Tulkitsen tätä vaikka niin, että isolta kirkolta ei mennä Kannuksen kirkolle sanomaan, miten kulttuuria tulisi muuttaa. “Hyvin toimiva johtoryhmäja luottamushenkilöyhteistyö ovat tärkeä osa tuloksellista kuntajohtamista ja ratkaisukeskeistä kunnallista päätöksentekoa.” Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö on monessa liemessä keitetty entinen poliitikko ja ex-puolustusministeri. “Rakenteiden ja järjestelmien täytyy muutoinkin tukea esihenkilöiden työtä, jotta aikaa jää tärkeimpään eli ihmisten kohtaamiseen.” Ujula kirjoittaa julkisen puolen vetovoimasta ja epäilemättä niin onkin, että hyvällä tai huonolla johtamisella tai maineella on merkitystä julkishallinnossa ja muissa yrityksissä. Niin koville ottivat päätoimittajaa ihmisten kohtaamiset ja laskutoimitukset, joiden seurauksena oli lähellä, että jotkut ihmiset menettävät työpaikkansa. Työnohjaajani Seppo Parviainen ei päästänyt vähällä. Joskus johdon selkänahasta otetaan muutostilanteessa irti niin, että ihminen ei ehdi tehdä päätyötään eli ihmisten johtamista riittävän hyvin tai ollenkaan. Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala arvioi asiaa Kuntalehdessä kesällä. Hän muistuttaa, että kuntajohtaminen ei ole yksin puurtamista. Olisiko se niin, että tee muille se, mitä haluaisit itsellesi tehtävän.” Helsingin kaupungin kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula arvioi Kuntalehdessä (5/2024), että vain johtajan nurkkahuoneessa istumalla ei avointa työyhteisöä rakenneta. E nsimmäisten yt-neuvotteluiden jälkeen vuosia sitten jouduin vuorokaudeksi sairaalaan. “Jos kuntajohtaja kykenee asettumaan edes hetkeksi luottamushenkilöiden nahkoihin äänestäjien painaessa päälle ja osaa vielä olla rakentavassa hengessä yhteistoiminnassa paikallismedian kanssa, pysyy hän varmemmin virassaan kuin kantoihinsa kannistuva kuntajohtaja, joka pahimmillaan tekee arkipäiväisistä asioista arvovaltakysymyksiä.” Elokuvaohjaaja Klaus Härön mielestä kuntajohtajien ja elokuvaohjaajien työssä on paljon yhtymäkohtia. Hän tiesi, että en kaivannut päänsilittelyä ja ihmettelyä vaan aitoja työkaluja puhua suoraan mutta ystävällisesti. Kuntalehden haastattelussa hän sanoo, että yhtymäkohtien lisäksi töissä on samoja tunteitakin
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen kirjoitti pyynnöstä palautetta Kuntalehdelle. P omoja tarvitaan myös hyvinä aikoina ja helpoissa tilanteissa, kun annetaan vain ihmisten osata, osallistua, onnistua. Vuosikymmeniä muusikoita johtaessaan Almila on oppinut paljon ihmisistä ja johtamisesta. Hyvässä työyhteisössä voidaan puhua suoraan.. Hyvässä työyhteisössä voidaan puhua suoraan, ei pahasti vaan hyvästi. Palautetta ja juttutoiveita olen pyytänyt kaikilta kuntapomoilta. K untaliiton mukaan myös luottamushenkilötyön vaatimukset ovat tänä päivänä kovat. Erityisesti siitä ettei kuntapolitiikassa ole hallitus-oppositio asetelmaa vaan kyse on ennen kaikkea yhteisten asioiden hoitamisesta.” Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja, jolla on aiemmin pitkä kokemus myös päätoimittajan, sisältöjohtajan ja johtoryhmän työstä. Tämän Atso Almila on oppinut opettajaltaan Jorma Panulalta. Kuntaliiton selvityksessä todetaan kuntajohtajilta tulevan varsin usein kommenttia, että luottamushenkilöt puuttuvat asioihin, jotka kuuluvat valmisteleville viranhaltijoille. Siksi jokaisella valinnalla on merkitystä. K apellimestari ja säveltäjä Atso Almila puhuu Rahoitusja talousfoorumissa (RAFO) helmikuussa Lahdessa johtamisesta. Joskus se on myös tyhmää ajattelemattomuutta tai kokemattomuutta. Sallinen kirjoitti: “Vaalien alla tarvitaan juttuja kuntajohtamisen ytimestä. “Aina ei tarvitse lyödä niin kauheasti, riittää dialogi ja katsekontakti. Yksi mahdollisista ongelmakohdista on työnjako viranhaltijajohdon ja luottamusjohdon välillä. Ammattilaisten kanssa pitää kaikissa tapauksissa pärjätä ja löytää sellainen lopputulos, joka palvelee yleisöä. Millainen johtaja olet, kysyin Almilalta puhelimessa 13. Toivottavaa olisi, että jokainen pystyisi tekemään työnsä oman tehtävänsä raameissa ja vieläpä hyvässä yhteistyössä kuntalaisten eduksi. Dialogi on muutenkin sitä, että kapellimestari ei yksin päätä kaikesta”, kuvailee Almila. Haastatteluista nousi esille tapauksia, joissa poliittiset päättäjät ovat pyrkineet vaikuttamaan operatiivisella puolella esimerkiksi konsernihallinnossa ja yhtiöissä. Kuntaliiton tekemä selvitys pohjautuu muun muassa noin 40 kunnanhallitusten puheenjohtajien ja kunnanjohtajien yksilötai ryhmähaastatteluihin sekä kuntajohtajien vuoden 2022 työhyvinvointikyselyn tuloksiin. Hyvässä työyhteisössä on myös työrauha. Vaaleja edeltävä aika voi olla vielä tavallistakin haastavampaa ja raastavampaa aikaa, kun poliitikot tekevät vaalityötä. “Työkulttuuri on muuttunut siten, että tyrannimainen johtaminen ja pomottaminen on yhä vähemmän arvossaan. Sellaisesta soittajat menevät lukkoon.” Niin se on, että kapellimestari palvelee orkesteria, jotta orkesteri voi tehdä parhaansa. Tämä riski on ilmennyt erityisesti tilanteissa, jossa kunnassa on ollut yksi tai muutama vahva luottamushenkilö, joilla on pyrkimyksiä vaikuttaa tavalla, joka ei oikeastaan kuulu luottamushenkilöille. Ei ole kovin suvaittavaa, että on huutava kapellimestari, joka lannistaa. tammikuuta käydyssä keskustelussa. 21 kiemurtelevat, kun eivät voi tai halua kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Pohdimme samassa keskustelussa myös johtamisessa tapahtunutta muutosta. Yhtälö ei varmasti ole helppo. Toisaalta luottamushenkilöjohto on voinut kokea, että kunnanjohtajalta puuttuu kykyä substanssijohtamiseen tai tämä pyrkii tekemään tai vaikuttamaan päätöksiin, jotka kuuluvat luottamushenkilöille. Eläkkeellä oleva, mutta edelleen töitä tekevä kuopiolainen tietää, että kapellimestarin työ on hyvin erilaista silloin, kun pidetään yksi konsertti, jota orkesterin kanssa harjoitellaan vaikkapa viikon ajan kuin silloin, jos kapellimestari työskentelee samassa orkesterissa vuosia kehittäen ja katsoen myös tulevaan. Usein kertomattomuuteen on syynsä. Jokainen kuntajohtaja ja luottamusjohto ansaitsee mahdollisuuden onnistua
päättävät elimet Päättävät elimet -podcast tarttuu kiinnostaviin kuntakentän ilmiöihin.. Raha tuli yllätyksenä Kuopion Ampumaja metsästysseuran puheenjohtaja Risto Kilpeläinen on yllättynyt rahoista, joilla on tarkoitus kehittää alueen ampumarataa yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. Tukea saa kymmen ampumarataa ympäri Suomea. 22 Elämme kovia aikoja. Joulun lahjarahoissa on kyse budjetin jakamattomasta osasta, josta eduskunta päättää. Jaettavat miljoonat ovat kansanedustajille tärkeitä, sillä näin he viestivät vaikutusvallastaan etenkin omien vaalipiiriensä äänestäjille. Pienempiäkin summia on jaettu. Rahaa jaettiin myös maanpuolustukseen liittyville yhdistyksille. Ampumaradat Hämeenlinnan Seppälässä, Mäntsälässä, Ikaalisissa, Kouvolassa, Kivijärvellä ja Rovaniemen Toramossa saivat kukin 50 000 euroa. 300 000 eurolla pääsee hyvin alkuun. tiina isotalus ja jyrki liikka Kuunneltavaa löytyy osoitteessa Kuntalehti.fi/podcastit. Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa. Osansa potista saivat muun muassa Ritarigalleria ry, Simo Häyhä -museo ja Kymilinnan Linnoitusalueen ystävät ry. Sotaisat joululahjarahat ovat aikamme kuva Suurin osa eduskunnan jakamista lahjarahoista, 30 miljoonaa euroa, kohdistuu paikallisiin tiehankkeisiin. Kansanedustajat halusivat muistaa etenkin ammunnan harrastajia, joille myönnettiin vajaan 1,5 miljoonan euron potti. Aittokosken ampumaurheilukeskus Suomussalmella, Heinjoen ampumarata Kuopiossa ja Nakkilan ampumarata saivat kukin 300 000 euron megapotin. Panostuksia maanpuolustuksellisille museoille Taiteen ja kulttuurin joululahjarahoissa sama teema jatkuu. – Alueen yleissuunnitelma on laaja, siihen kuuluvat muun muassa ampumahiihtostadionin kehittäminen. Lupin Ampumaratayhdistys Haminassa sai 50 000 euroa haulikkoradan meluvallien rakentamiseen. Ei tarvitse olla kummoinenkaan Sherlock Holmes huomatakseen millainen sivujuonne on nähtävissä: militaristiset arvot ovat hivuttautuneet osaksi arkeamme kaikkialla – myös joululahjarahojen kohteissa. Kaikkiaan rahaa oli jaossa 50 miljoonan euroa. Kuva: Eduskunta, Hanne Salonen Myös kunnat voivat saada joululahjoja, vuosittaisista eduskunnan myöntämistä joululahjarahoista nimittäin päätettiin jälleen. Parolan Panssarimuseo voi 200 000 eurolla kunnostaa panssarijunan katoksen. Aluetta on Kilpeläisen mukaan kehitetty ja ylläpidetty paljon talkoovoimin. Suunnitelman mukaan rahaa tarvittaisiin 10 miljoonaa euroa 20 vuodessa tai 20 miljoonaa euroa 10 vuoden aikana, Kilpeläinen kertoo. Rahaa vastaanottivat Rukajärven suunnan historiayhdistys, Mannerheim-ristin ritarien museon tukiyhdistys, Hallinportin ilmailumuseo ja Suomen sotilasmuseosäätiö. Heinjoella on ratoja pistoolija luodikkoammuntaan sekä hirvija villikarjuratoja
Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään lähettämään osoitteeseen fi-office@odgersberndtson.com viimeistään 16.2.2025.. 23 mainos mainos Triplan Oy | p. Toimitusjohtajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä julkisen hallinnon ja toiminnan tuntemus sekä soveltuva asiantuntemus eurooppaoikeuden tai rahoituksen alalta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi takauskeskus voi myöntää takauksia kuntien omistamien tai määräysvallassa olevien luottolaitosten varainhankinnalle, jota käytetään takauskeskuslaissa mainittuihin kohteisiin EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti edullisin ehdoin. Uusi toimitusjohtaja valitaan 31.7.2025 alkaen tai sopimuksen mukaan. Katsomme eduksi hyvät suhteet kuntiin ja valtion viranomaisiin sekä muihin keskeisiin julkisen hallinnon toimijoihin. Kuntien takauskeskus on takauskeskuslailla (487/1996) perustettu julkisoikeudellinen laitos, jonka tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. Tarjoamme mielenkiintoisen ja yhteiskunnallisesti merkityksellisen tehtävän keskeisessä Suomen julkisen talouden organisaatiossa ja hyvät toimintaedellytykset. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan TOIMITUSJOHTAJAKSI KUNTIEN TAKAUSKESKUKSEEN Kuntien takauskeskuksessa tulee avoimeksi toimitusjohtajan tehtävän hoito. Lisätietoja takauskeskuksen toiminnasta osoitteessa www.kuntientakauskeskus.fi Kumppanimme rekrytointiprosessissa on Odgers Berndtson. Edellytämme valittavalta henkilöltä myös hyviä vuorovaikutusja viestintätaitoja. Toiminnastaan hän raportoi takauskeskuksen hallitukselle ja valtuuskunnalle. Toimitusjohtaja johtaa organisaation päivittäistä toimintaa, kuten strategista johtamista, taloushallinnon valvontaa sekä sidosryhmäsuhteiden ylläpitoa ja kehittämistä. Odotamme, että olet sosiaalinen ja sinulla on hyvät henkilöstöjohtamisen taidot. Turvaamistehtävään liittyy takauskeskuksen lähes 50 miljardin euron takausja vakuusmateriaalin tarkoituksenmukaisuudesta ja hallinnosta vastaaminen. Lisätietoja: piia-noora.kauppi@odgersberndtson.com
24
Johtamisen asiantuntija, hallitusammattilainen osaa johtaa myös itseään ja vaatia sitä muilta. Yksi tanskalaisen työelämän peruspilareista on joustaminen. 25 ”Olen ankkuri enkä mikromanageri” Suomalaistanskalainen Sanna Suvanto-Harsaae tekee töitä monessa maassa ja tietää, että johtamisessa on eroja. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Ritzau Scanpix / Lehtikuva / Stine Bidstrup Ulkoilma on Sanna Suvanto-Harsaaen elämän eliksiiriä. Ulkona liikkuminen sopii keskellä työpäivääkin.
Mutta se, mikä on täysin erilaista, löytyy myös Asterixista ja Obelixista: Kun Suomessa pelätään, että huomenna tulee huonompaa, tippuu taivas niskaan, niin tanskalaiset ovat sitä mieltä, että huomenna tulee parempaa. Miksi suomalainen johtaminen ei ole mennyt eteenpäin vaikka maassa on hyviä ja menestyviä yrityksiä. Kellokortti kaulassa ei mennä ennen eikä jälkeen koronan. Minkä takia haluat olla hallitusammattilainen. Heillä on tavoitteet ja tsekataan, että mennään tavoitteita kohti. Suvanto-Harsaae pallottelee esimerkiksi johtamiseen liittyvää termistöä. Sanna Suvanto-Harsaae arvostaa Suomea, mutta kritisoi vanhoillista tekemisen tapaa ja jäykkyyttä. Yleinen positiivisuus ja myyntifokus ovat kaksi taikasanaa. Kahden samankokoisen maan työelämässä on paljon eroja, ja yksi isoimmista eroista on joustavuus. Hallituksessa hän tietää olevansa taustavaikuttaja. Hän puhuu ongelmasta, jonka nimi on vikojen ja syyllisen etsiminen. – No kuningasta joudutaan teitittelemään. Kolmikantaan kuuluu myös valtio ja lisäksi on paikallista sopimista. Tanskalaiset ovat kovia menemään eteenpäin, ja se ilmenee vaikkapa siten, että ”ei jäädä suohon itkeskelemään”. Ollaan jalat maassa Tänään keskustellaan työelämästä ja johtamisesta, jotka ovat Suvanto-Harsaaen aiheita Suomessa pidettävässä rahoituksen ja johtamisen foorumissa RAFOssa helmikuussa. Enemmän on sellaista asiantuntijatekemistä. Vapaus tehdä Sanna Suvanto-Harsaae on vuosikymmenten työuran aikana ollut työntekijä, toimitusjohtaja, hallitusten puheenjohtaja ja kaikkea siltä väliltä. – Jos menee huonosti, otetaan lasi viiniä ja jos menee hyvin, otetaan lasi viiniä, kun juhlitaan sitä. Se näkyy yhteiskunnassa yleisestikin jarruna maan kehittämiselle. – Ei käytetä aikaa siihen, miksi joku meni pieleen tai ei mennyt niin kuin haluttiin vaan nopeasti analysoidaan tilanne ja korjataan. – Tanskalainen työelämä on joustavaa ja yhteistyö työntekijöiden ja työnantajien välillä on hyvää. Yli kaksikymmentä vuotta sitten Suvanto-Harsaae muutti Tanskaan. Ja ollaan tulevaisuusfokusoituneita. Aikuiselämä on kulunut ulkomailla Sveitsissä, Saksassa ja Ruotsissa ennen Tanskan vuosikymmeniä. Hierarkisuus näkyy myös suomalaisessa johtamisessa, mikä tappaa oman vastuun kantamista. Suvanto-Harsaae tunnistaa Suomesta tulosjohtamista, mutta hänen mielestään pitäisi katsoa, että jokaisella on sellaiset tulosvastuut, joista heille maksetaan. Ikkunasta näkyy ”rapakon” yli Ruotsiin. Opitaan asiasta ja mennään eteenpäin. – Minun ei tarvitse seistä siellä parrasvaloissa, vaan se on toimitusjohtaja ja hänen tiiminsä, jotka siellä seisoo. Käy ilmi, että Sannan omiakin juuria löytyy Savonlinnasta, jossa isoäiti eli viimeiset vuotensa, ja sukua löytyy Saimaan rannalta edelleen. Kööpenhaminalainen hallitusammattilainen tietää yleistävänsä ja kärjistävänsä, mutta viestin läpiviemiseksi niitäkin tarvitaan. Olen sitä mieltä, että ihmisillä, jotka tekevät kanssani töitä, pitää olla oma vapaus tehdä. Hyvää johtamista on myös se, että ollaan tulosfokusoituneita. Leadership tarkoittaa johtamisen taitoa. Ollaan samalla tavalla jalat maassa.. – Suomessa on menestyviä yrityksiä, mutta ne eivät ole tunnettuja johtamisen kehittämisen taloina. Johtaminen on perusasioiden tekemistä joka päivä samalla tavalla ja paremmin, hän kuvailee. Tanskalaisilla ja suomalaisilla on ainakin aika samanlainen mentaliteetti, kertoo haasteltavamme. Hallitusammattilaisen välittömyys tuntuu myös etäyhteyden päässä. – Olen hyvä tekemään päätöksiä, olen analyyttinen, olen päätösorientoitunut. Ei olla niin hienoja kansoja kuin nuo ruotsalaiset tuossa välissä, naurahtaa Sanna Suvanto-Harsaae. Sinulla on se tulosvastuu, mutta tulos syntyy muiden kautta. Suvanto-Harsaae on omalla pitkällä työurallaan oppinut, miten tehdään fokusoidusti aika ison paineen alla töitä. Se on heidän asiansa johtaa sitä omaa työtään. Hän näkee Suomessa edelleen patruunat-työläiset -asetelmaa, joka juontaa juurensa paperiteollisuuden historiallisesta merkityksestä. Suvanto-Harsaaen oppeihin kuuluu, että jokaista kannustetaan olemaan hyvä itsensä johtamisessa, ottamaan vastuuta. – Peruspalkka on peruspalkka ja olen erittäin innoissani, jos ihmisille voidaan maksaa enemmän, kun he tekevät parempaa työtä. Jos sinä et osaa johtaa itseäsi, et osaa johtaa muitakaan. – Ollaan samalla tavalla jalat maassa. – Ei odoteta sitä, että joku muu johtaa. Teamsin välityksellä tehtävässä haastattelussa pystyy kuvittelemaan Suvanto-Harsaaen kotoa avautuvan maiseman. Tanskalaisten asennoitumista kaupallisuuteen Suvanto-Harsaae kiittää. Vähän armeijatyyppisesti. 26 Sanna Suvanto-Harsaae istuu haastatteluhetkellä omassa työhuoneessaan Kööpenhaminan pohjoispuolella. Olen ankkuri ja varmaan antimikromanageri. – Oi, mikä kaunis, talvinen maisema sinulla siellä on, kommentoi Suvanto-Harsaae toimittajan taustalta näkyvää Savonlinnaa. – Ongelmana on se, että me ajatellaan johtamista muiden johtamisena. – Minä en koskaan voi tehdä tulosta yksin. Tanskassa ei herroja kumarrella vaan toimintatapana on välittömyys. Ei kellokorttia kaulassa Tanskassa tehdään töitä hyvin eri tavalla kuin Suomessa
Hallitusammattilaisena ja ihmisenä Sanna Suvanto-Harsaae arvostaa tanskalaisten joustavuutta.. 27 SANNA SUVANTO-HARSAAE Hallitusammattilainen Perhe: Puoliso ja kolme aikuista lasta Suomen ja Tanskan kansalainen Asuu: Kööpenhaminassa, käy viikoittain Helsingissä Nimetty seitsemänä perättäisenä vuotena Suomen vaikutusvaltaisimmaksi liike-elämän naisjohtajaksi Toimii hallituksen puheenjohtajana muun muassa Finnairissa ja Suomen Postissa
28 Ydinviesti on se, että Suomessa on yksi Euroopan parhaista raaka-aineista ja se on meidän ihmiset, sanoo tanskalais-suomalainen Sanna Suvanto-Harsaae.
Esineet ovat Sannan sydämelle tärkeitä, suvun historiasta kertovia. – Kun sain aikoinaan kolme lasta neljän vuoden sisällä, ei kotona paljon töitä ajateltu. – Mutta me tarvitaan osaavia johtajia julkisessa johtamisessa. Hän ei ole omien sanojensa mukaan koskaan ajatellut työaikaa ja vapaata erikseen. Kun vielä keksittäisiin, miten nämä ihmiset saadaan pidettyä Suomessa. On karseaa katsottavaa, miten vähän me saadaan niistä irti. – En ole koskaan laskenut työaikaa. – Lauantaisin pitää olla aikamoinen tulipalo, että mä teen töitä. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen Kuntaliitto ja sen tytäryhtiö FCG Finnish Consulting Group Oy. Elämä on ratkaissut ajankäytön ihan itsestään. Miten saadaan yksinkertaistettua hallintopuolta. Suvanto-Harsaaella on ratkaisuehdotus sote-ongelmiin. Olen hyvin omantyyppisessäni ympäristössä. Vähemmän sotealueita ja vähemmän pomoja. Suomen kotikaupungissa Helsingissä hän käy joka toinen viikko, joskus useamminkin. Rahoitusja johtamisfoorumissa RAFOssa julkisen puolen haasteisiin halutaan apua. Toisen ukin matka-arkku on pöydän vieressä. Pitäisi löytää tapoja, että yhä useammalla ihmisellä olisi fiksumpaa tekemistä. – En ole ollenkaan pahoillani, jos julkisen puolen ihmisille maksetaan hyviä palkkoja, mutta on hirveän vaikea katsoa sitä tehottomuutta. Suvanto-Harsaae on tehokas, mutta työhuone on kaukana askeettisesta. – Jos on kauhea tsägä, minulla on yksi tai kaksi kotikonttoripäivää ja teen aina töitä sunnuntaisin 3-5 tuntia. Sanna pitää työstä ja on kiitollinen saadessaan olla mukana kiinnostavissa asioissa. Suvanto-Harsaae on tottunut auttamaan muita, mutta mikä häntä itseään motivoi. Työmatkoista osa suuntautuu Suomeen, osa muualle Eurooppaan ja joskus kaemmaksikin. Suomessa pitäisi olla rohkeutta yhdistää hallintoa. Perjantai-iltapäivästä viiden jälkeen johonkin sunnuntai-iltapäivään olen aina vapaalla. Tykkään ratkaisujen etsimisestä. Luonnonvaloa tulvii isoista ikkunoista ja parvekkeelta. Hän viittaa kuntien pakkoliitoksiin Tanskassa 18 vuotta sitten. Hän hämmästelee myös Suomen korkeaa työttömyyttä ja samanaikaista työvoimapulaa. Työ ja vapaa-aika on lomittain tässä työssä. – Ydinviesti on se, että Suomessa on yksi Euroopan parhaista raaka-aineista ja se on meidän ihmiset ja meidän koulutustaso. Pitää oppia menemään nopeasti tilanteesta vapaalta töihin. Usein olen ollut hallituksissa, joissa on muutostarve. – Lapsena aina katsoin, kun naapurissa asunut ukki teki töitä. Kun silmiään räpsäyttää, ollaan takaisin töissä, kertoo ulkoilmaelämästä nauttiva Sanna. Työpöytä on toiselta ukilta peritty lähes satavuotias kaunis kirjoituspöytä. Minun ei tarvitse seistä siellä parrasvaloissa.. Kyllä töitä tulee tehtyä, mutta se ei ole paine olkapäillä. – Muutos. On tosi kiva, kun voi antaa oppia eteenpäin. Turhauttaa katsoa, kun hukataan ihmisten elämää ja rahaa ja Suomen tulevaisuutta. Hotellielämää hän ei kuitenkaan vietä. Suvanto-Harsaae kannustaa tarkastelemaan myös kuntien ja kaupunkien määrää. Suurin ja tärkein osa hallitusammattilaisen työstä on muuta kuin kokouksia. Hallitusammattilaisen työpäivät muotoutuvat kokousten ja valmistelujen ympärille. Että pystyy olemaan osana ja mukana. Kun leegoista piti rakentaa lentokone, se rakennettiin. Pienempi palkka kuin yksityisellä puolella ei auta saamaan parhaita johtajia julkiselle puolelle. Töilläkin on kuitenkin aikansa ja paikkansa. Huoneesta näkee, missä olen ollut töissä. Myös lasten raijaaminen harrastuksiin oli aivolomaa, kertoo kolmen aikuisen lapsen äiti. Suomella on sama kuin muualla Euroopassa: työvoimapula. Samalla hallinnolla voidaan pyörittää isompaakin kuntaa – Kunnat löysivät nopeasti toisensa paria kuntaa lukuun ottamatta. Lisää lämpimiä käsiä Oppejaan hän jakaa myös suomalaiseen työvoimapulaan ja julkisen puolen tilanteeseen: Tehokkuutta, vähemmän byrokratiaa ja enemmän lämpimiä käsiä eli ihmisiä, jotka käytännössä tekevät töitä ja vaikkapa hoitavat ihmisiä. – Siitä pitää antaa suomalaisille pisteet, että on onnistuttu saamaan työntekijöitä esimerkiksi Aasiasta hoitamaan ihmisiä, tekeviä käsiä vanhustenhoitoon. Toimitusjohtajien kanssa keskustelut on tärkeintä. – Hallituksen kokouksessa taas on tärkeintä saada muiden äänet kuulumaan. Se on vähän kliseemäinen, mutta mä tykkään ongelmista. Kotona työskentelemisessä on paljon hyviä puolia. Työ ja arki Sanna Suvanto-Harsaae kuvailee olevansa monikkotyöntekijä. Ukkini oli kenraali toisessa maailmansodassa ja tässä on myös ukin sotakypärä. Tässä työssä on se hyvä puoli, että voi olla vapaalla keskelläkin viikkoa. 29 – Minulle se titteli ei ole niin tärkeä. Se johtuu siitä, että yleensä edellisen viikossa lopussa tulee materiaalit seuraavan viikon kokouksiin. Viime kesään saakka Sanna asui työmatkoillaan aina vanhempiensa luona. – Olin tunti sitten kävelemässä ulkona. Olen ulkona, sienestän. Mieheni on pakottanut ottamaan sotataulut tänne. Mutta jos ihminen miettii, menisikö hän Pohjois-Italiaan vai Suomeen, joudutaan tekemään töitä ja keksimään ekstraa. – Otin oman yksiön käyttööni siellä. Jos sote olisi tehty Tanskassa, olisi jo todettu, että tämä meni ihan päin metsää. Suomalaisia ihmisiä ja työntekijöitä Suomen ja Tanskan kaksoiskansalainen suorastaan ylistää. Tavanomaisena työviikkona hän matkustaa kaksi päivää. – On autettava ihmisiä löytämään uusia uria ja on oltava fiksuja maahanmuuttajaperäisessä työn tekemisessä. Osa tehottomuudesta tulee siitä, että on niin monta sotealuetta. Isä nukkui pois yhdeksän vuotta sitten ja äiti aivan vähän aikaa sitten, joten Suomen työmatkojen luonne on muuttunut
Saati, että valtuutettu pystyisi tekemään faktoihin perustuvan päätöksen, hyväksytäänkö kaavoituksia vai ei. Yhteisessä kannanotossaan ne kommentoivat, että nykyinen malli toimii loistavasti ja että sen avulla uusiutuvan energian rakentaminen on saatu hyvään malliin. – Voimalaitosten kiinteistöverojen avulla kuntien keskinäinen veroprosenttien ero voi tulevaisuudessa edelleen kasvaa: asukasluvultaan pienet ja korkeintaan mediaanikokoiset kunnat saadessaan alueelle suuren määrän tuulivoimaa voivat laskea tuloveroprosenttinsa hyvin lähelle nollaa, jollei jopa nollaan, he kirjoittavat raportissaan. Herrala kertoo, että valtuustokokouksessa pian raportin julkistamisen jälkeen ennen joulua käytettiin lukuisia puheenvuoroja siitä, onko tuulivoiman kaavoituksista jatkossa mitään hyötyä. He ehdottavat tuuli-, vesija aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen ottamista tasausjärjestelmään 50 prosentin osalta. Selvityshenkilöiden mukaan kuntien talouden näkökulmasta olisi oikeudenmukaista, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotoista saatu hyöty tasattaisiin kaikkien kuntien kesken. Teksti Kirsi Riipinen Voimalaveroista kestävyyttä useammalle kunnille. Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sanoo Kuntalehdelle, että jos tasaukseen mennään, uhataan Suomen koko uusiutuvan energian kehittämistä ja vihreää siirtymää. Rahoitusja johtamisfoorumi RAFO tuskin ohittaa kysymystä. Kunnissa tuulivoiman vastustus on meikäläistä voimakkaampaa, eikä voimaloille tahdo löytyä uusia rakennuspaikkoja. Uusiutuva energia on nostanut tuulivoimakuntien taloutta yhä kestävämmälle pohjalle. 30 Petteri Orpon hallitus haluaa uudistaa kuntataloutta ja sen mukana valtionosuusjärjestelmää. Tuloista tuli epävarmoja Oli selvää, että tuulivoimakunnissa ehdotukseen reagoitiin nopeasti. Lisäksi kaavoitusvaiheessa on noin 100 voimalaa. Selvityshenkilöt Eero Laesterä ja Arto Sulonen saivat pohdittavakseen ja tutkittavakseen isoja kysymyksiä soten siirtoeristä tuulivoimaloiden kiinteistöverotuottoihin. Jos tulot tasattaisiin, haitat jäisivät tuulivoimakuntaan, kun hyödyt levitettäisiin ympäri maata. Ruotsissa suunnitellaan suomalaisten nykyiseen malliin siirtymistä. Raportin julkistuksen jälkeen keskustelu ryöpsähti etenkin tuulivoimaloista. Herrala viittaa naapurimaan malliin, jossa tuulivoimaloiden verotulot saa valtio. Herrala huomauttaa, etteivät tuulivoiman kaavoitusprosessit voimaloiden yhteensovittamisineen ole helppoja. Isojoella on toiminnassa 29 voimalaa, 42 voimalalla on luvat rakentamista varten. – Tarvitsemme lisää tuulivoimaa koko maahan, mutta jos kuntia sen kaavoittaminen ei enää houkuta, meille käy kuin Ruotsissa. Miten käy, jos tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotot tasataan. Viranhaltijan pitää olla aikamoinen fakiiri.. – Viranhaltijan pitää olla aikamoinen fakiiri, jos ehdottaa valtuustolle kaikkien sadan voimalan kaavan hyväksyntää, kun olennainen asia eli hankkeesta tulevat kunnan tulot ovat epävarmoja
Epätasaisesti kuntiin jakautuvat verot on perusteltua sisällyttää tasaukseen. Tuulivoimaakin on mahdollisesti tulossa lisää, merituulipuistoihin kaikkiaan 100–140 ja maalle 40–60 voimalaa. Siitä hyötyisivät kuitenkin suuretkin kaupungit. Kuva: Jussi Partanen. Hyödyt ja haitat tarkkaan puntariin Selvityshenkilöt kirjoittavat raportissaan, kuinka kuntien rahoitusjärjestelmän näkökulmasta eri kiinteistömuodoilla pitäisi olla yhdenmukainen kohtelu. Olemme olettaneet, että lainsäädännöllisiä muutoksia ei tehdä. Lakiasioiden johtaja Juha Myllymäki paneutuu omistajaohjaukseen ja selvittää inhouse-yhtiöiden tilannetta ammatillisessa koulutuksessa. Raportissa on laskettu, että Isojoki menettäisi tasauksessa 144 euroa asukasta kohti. Taloudelliset hyödyt ovat vaikuttaneet kaavapäätöksiin, kunnanjohtaja Matti Soronen sanoo. 31 – Ennustan, että kaavoittaminen loppuu, jos poliittinen taho ei pian torppaa selvityshenkilöiden ehdotusta. Myös inhouse-kysymykset ovat tapahtumassa esillä. Yksittäiselle tuulivoimakunnalle summa on valtava. Kuva: Clas-Olav Slotte Taloudelliset hyödyt ovat vaikuttaneet kaavapäätöksiin, kunnanjohtaja Matti Soronen sanoo. Kunnan keräämä kiinteistöveron tuotto tuulija aurinkovoimaloista oli suomalaisista kunnista vuonna 2024 suurin koko maassa, noin 40 prosenttia kaikista verotuloista. Esimerkiksi Pyhäjoella vähennystä asukasta kohti olisi vielä enemmän, 258 euroa. Kuva: Kai Tirkkonen Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sanoo Kuntalehdelle, että jos tasaukseen mennään, uhataan Suomen koko uusiutuvan energian kehittämistä ja vihreää siirtymää. – Kun kaavat on esitelty valtuustolle, tuulivoiman hyötyjä ja haittoja on punnittu tarkkaan. KUNTIEN TOP 5 Viime vuonna valmistunut tuulivoimakapasiteetti (MW) 1 Kurikka 313,5 MW 2 Siikajoki 243,2 MW 3 Oulainen 188,8 MW 4 Kristiinankaupunki 129,2 MW 5 Uusikaarlepyy 105,4 MW (Lähde Suomen uusiutuvat ry) Tuulivoimakuntien yhteisen kannanoton mukaan nykyinen malli toimii loistavasti. Soronen vetoaa samaan seikkaan kuin tuulivoimakunnat yhteisessä kannanotossaan: Valtionosuuksien kokonaisuudessa voimalaitostasauksessa on kyse pienestä summasta. Pyhäjoella pyörii yhteensä 114 eri yhtiöiden tuulivoimalaa. Käytännössä tuotto tulee tuulivoimasta, sillä lähes 200 hehtaarin aurinkovoimalahanke on vasta suunnitteilla. Rahoitusja johtamisfoorumissa RAFOssa yhtenä teemana haetaan vastausta kysymykseen millaisilla uudistuksilla kuntatalouden kestävyys turvattaisiin. Mukana selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä. Näitä ovat erityisesti yhteisövero ja kiinteistövero
32 Väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla toimiva joukkoliikenne on välttämätön. Mutta Helsingin pormestarin ja Espoon sekä Vantaan kaupunginjohtajien odotetaan edistävän kaikkia liikkumismuotoja.
Tämä koskee erityisesti mittavia panostuksia raitiovaunuverkostoon, sanoo RKP:n pormestariehdokas Marcus Rantala. Kokoomuksen pormestariehdokas, apulaiskaupunginjohtaja Daniel Sazonov peräänkuuluttaa taloudellista kestävyyttä. Vasemmistoliiton apulaiskaupunginjohtaja Paavo Arhinmäki ja puolueen pormestariehdokas puolestaan haluaa edistää joukkoliikenteen laajentamista. Rantalaa tukee perussuomalaisten pormestariehdokas Wille Rydman. – Se, että joukkoliikenteeseen ei tehdä kannattavia investointeja säästösyistä, on epäviisasta ja tasoittaa tietä tuleville ongelmille. Velkakannan kasvaessa yhä useampi poliitikko haluaa jarruttaa: Harva pormestariehdokas tahtoo kuulla kalliista investoinneista uusiin liikenteeseen liittyviin hankkeisiin. Kaikkien uusien investointien joukkoliikenteeseen on oltava kannattavia, Sazonov sanoo. Kun metrosiltoja peruskorjataan, on varmistettava korvaavat liikenneyhteydet, Arhinmäki sanoo. Eikä yksityisautoilua ja julkista liikennettä saa asettaa vastakkain. – On tärkeää, että jatkamme raitiovaunulinjaa Viikin ja Malmin välillä ja turvaamme raitiovaunuyhteydet Länsi-Helsingissä. SDP korostaa matkalippujen hinnoittelun merkitystä. Joukkoliikenteen lippujen hintojen on oltava kohtuuhintaisia, sanoo Eveliina Heinäluoma, SDP:n pormestariehdokas. Vihreiden pormestariehdokas Atte Harjanne uskoo, että joukkoliikenne vaatii uusia investointeja kaupungin kasvaessa. Panostukset joukkoliikenteeseen ja erimielisyydet pormestarin toimivallasta voivat tarjota räjähdysherkkää ainesta kevään kuntavaaleihin Helsingissä. Tulevia liikennehankkeita on tarkasteltava kriittisesti. – Helsingin investointitahti on viime vuosina ylittänyt todellisen joukkoliikenteen lisätarpeen. Meidän on uudistettava Uusia liikennehankkeita on pohdittava tarkkaan. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan kriittistä näkemystä kunnianhimoisiin investointeihin, Rydman sanoo. marcus rantala. 33 Tuleeko julkisesta liikenteestä vaalien kiistakapula Helsingissä. Länsimetron jatkeen toinen vaihe on valmistunut, pikaratikkakin kulkee jo ja Kruunuvuorenrannan sillan rakentaminen etenee. – Etätyö on hyvin tavallista, yhä harvemmat ihmiset kulkevat työpaikalle. Teksti Mikael Sjövall Kuvat Niklas Meltio Helsingin seudun liikenne HSL ja Helsingin kaupunki ovat neljän viime vuoden aikana satsanneet voimakkaasti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. – Helsingin investointitaso ei ole kestävä. – Korkea hintataso vaikeuttaa monien matkustajien elämää. Meidän on siis varmistettava, että julkisessa liikenteessä on riittävästi matkustajia
– Olen odottanut blokkipolitiikkaa Helsingin kunnallispolitiikkaan, mutta toistaiseksi siitä ei näy merkkejä, Sandberg sanoo. Rydman väistää kysymyksen siitä, harkitsisiko hän apulaiskaupunginjohtajuutta. Mukaan peliin Tämän vuoden kuntavaaleissa on nähtävissä, että yhä useammat kansanedustajat ja ministerit pyrkivät pääkaupunkiseudun kunnallishallinnon huippuvirkoihin. Sen enempää keskustaoikeistokuin vasemmistopuolueetkaan eivät ole innostuneita ajatuksesta nimetä yhteistä pormestariehdokasta. Kaikki muut spekulaatiot kuuluvat vaalien jälkeiseen aikaan, hän sanoo. Aikaisemmin kunnallisiin huipputehtäviin ja sopiviin vetäytymispaikkoihin pyrkivät lähinnä 60-vuotiaat kansanedustajat. Ei ole järkevää siirtää kustannuksia lippujen hintoihin, Harjanne sanoo. Elinkeinoministeri Wille Rydman ei näe mahdollista pormestarin tehtävää urallaan askeleena alaspäin. Nyt myös heitä nuoremmat ovat tulossa mukaan tähän peliin, sanoo kuntatutkija Siv Sandberg, Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden lehtori. – Paikallisen ja valtakunnan politiikan väliset yhteydet ovat muuttuneet luonteeltaan. Kahdeksan viime vuotta tapana on ollut, että Helsingin kaupunginvaltuuston suurin puolue on saanut pormestarin paikan. 34 rahoitusmallia. daniel sazonov. – Meillä on vahva äänestäjien tuki myös näissä vaaleissa. Konsensus vai blokki. Haluan edistää lähiöiden asukkaiden asiaa. Kaupunkisuunnittelu ei saa luottaa liikaa sosiaaliseen asuntotuotantoon. Trendi sähköistää vaalikeskustelua ja nostaa kuntapolitiikan asemaa. – Helsingin pormestarin virkaa voi verrata ministerin virkaan, kun otetaan huomioon tehtävän yhteiskunnallinen merkitys. Helsinkiin on rakennettava lähiöitä, joissa ihmiset viihtyvät. Monet poliitikot liikkuvat nyt molempiin suuntiin. Helsingissä politiikan teko perustuu vahvaan yhteistyöhön. Olen varma, että kokoomus on suurin puolue huhtikuussa, Sazonov sanoo. Juhana Vartiaisen seuraajaksi pormestariksi ajetaan Daniel Sazonovia, mutta toisin kuin edeltäjillään, hänellä ei ole valtakunnallista poliittista näyttöä. Suojelemme kaupungin viheralueita, huolehdimme siitä, että asuntoja on saatavilla kohtuulliseen hintaan ja turvaamme toimivat palvelut lähiöissä sanoo vasemmistoliiton pormestariehdokas , apulaiskaupunginjohtaja paavo arhinmäki . – Olen lähtenyt mukaan pormestarikisaan. Oletan, että moni kansanedustaja kaipaa mahdollisuutta työskennellä konkreettisten asioiden parissa kunnallispolitiikassa, Sandberg sanoo. Helsingin pormestari ja neljä apulaispormestaria valitaan poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa kuntavaalien jälkeen. Lisää liikkumavaraa – Pormestarin tehtävä tarjoaa enemmän henkilökohtaista toimintavapautta verrattuna eduskuntaan. Maahanmuuttajien tulee sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, ei päinvastoin, sanoo perussuomalaisten pormestariehdokas , elinkeinoministeri wille rydman
35 – Olisi outoa lähteä blokkipolitiikkaan kuntapolitiikassa. – On täysin realistista olettaa, että vihreistä tulee Helsingin kaupunginvaltuuston suurin puolue. Voimme tuoda esiin tärkeitä asioita ja profiloitua tällä tavalla. Kokoomus on selvästi edellä 23 ja vihreät 18 paikalla. – Kaupungin poliittisen dynamiikan kannalta on tärkeää, että meillä on oma pormestariehdokas. Se tuo lisäarvoa. Näin on myös Helsingissä, jossa äänestäjät ymmärtävät, että pormestarin valinta heijastaa kunnan poliittisia voimasuhteita. Kuvaava esimerkki on, että onnistuimme neuvottelemaan budjetin, jota kaikki kaupunginvaltuuston puolueet kannattivat, Sazonov sanoo. – Viimeisimmän mielipidemittauksen mukaan SDP:llä on suurin äänestäjien kannatus Helsingissä. Rantalan Åbo Akademin tutkijan Siv Sandbergin mielestä pormestarimalli on tuonut lisää läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta kuntapolitiikkaan eri puolilla maata. Hän näkee Helsingin kaupungin tärkeänä vastavoimana pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistolaiselle hallitukselle. – Hallituksen politiikka on hyvin epäsuosittua. Olemme lisänneet näiden alojen rahoitusta, Arhinmäki sanoo. Atte Harjanne on yhtä luottavainen. Haastamme Kokoomuksen kaupungin suurimpana puolueena, Heinäluoma sanoo. SDP on tällä hetkellä kolmanneksi suurin puolue 13 paikalla Helsingin kaupunginvaltuustossa. Meillä on tärkeä rooli sillanrakentajana. Vallitsevasta yhteisymmärryksestä huolimatta osa vasemmistopoliitikoista ennustaa protestivaaleja valtakunnallisin linjoin. RKP tarvitsee vähintään viisi paikkaa kaupunginvaltuustossa saadakseen paikan kaupunginhallitukseen. Pormestarimallissa äänestäjät tietävät pormestarin valinnnan heijastavan kunnan poliittisia voimasuhteita. Mitä asioita tarkoitat. siv sandberg , kuntatutkija Kuva: Robert Seger. – Viimeisimpien mielipidemittausten mukaan vasemmistoliitolla on Helsingissä 16 prosentin äänestäjien kannatus. – Kun hallitus leikkaa koulutusja kulttuurialan määrärahoja, Helsingin kaupunki valitsee toisen tien. Meillä ei ole sellaista perinnettä. Vasemmistoliitossakin toivotaan muutosta. Sosiaalipalvelujen leikkaukset ja hallituksen rasismiskandaalit aiheuttavat kritiikkiä. Neljä suurta puoluetta kilpailee ykköspaikasta, Arhinmäki sanoo. – Helsinki kansainvälisenä, avoimena kaupunkina, jossa on vahva ruotsin kieli, kaupungin talous on kestävällä pohjalla ja se suhtautuu ihmisoikeuksiin vakavasti. Helsingin politiikka perustuu konsensukseen. Pääkaupungissa voi tapahtua suuria muutoksia, Heinäluoma sanoo. Malli sopii isoille Huolimatta siitä, että pienemmillä puolueilla ei ole mitään mahdollisuuksia taistelussa Helsingin pormestarin paikasta, on RKP asettanut pormestariehdokkaakseen Marcus Rantalan. Yhä useampi haluaa äänestää hallitusta vastustavia ehdokkaita, hän sanoo
– Luottamushenkilöillä ei ole yhtä paljon aikaa perehtyä asioihin kuin kaupunginjohtajan kanslian palkatulla henkilökunnalla. Sandbergin mielestä pormestarimalli sopii parhaiten vähintään 100 000 asukkaan kaupunkeihin. Apulaispormestarit halusivat viedä asian kaupunginvaltuustoon. YOUPRET – PUHUMME KIELTÄSI Tulkkausja käännöspalvelut kunnille, kaupungeille, hyvinvointialueille ja työllisyyspalveluille yli 120 eri kielellä. Asiakkaillemme ja tulkeillemme B Corp -sertifikaatti tekee Youpretin toiminnasta entistäkin läpinäkyvämpää. Kaupunginhallitus on menettänyt vaikutusvaltansa, hän sanoo. – Virallisesti pormestarin on tarkoitus olla poliittisesti riippumaton. Meille itsellemme maailmanlaajuiseen B Corp -yhteisöön liittyminen antaa uutta lisäpotkua vaikutustemme kehittämiseen. Käytännössä pormestarin poliittiset sympatiat ovat usein olleet linjassa kunnan suurimman puolueen kanssa. – Olemme huolissamme nykyisistä voimasuhteista. Arvostetun vastuullisuussertifikaatin saadaksemme olemme käyneet läpi vaativan arviointija tarkistusprosessin, jossa liiketoiminnan eri osa-alueita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti henkilöstöpolitiikasta hallintotapaan ja sosiaalisiin sekä ympäristövaikutuksiin. Kuntavaalit eivät varsinaisesti ole pormestarivaalit. 36 mainos mainos mukaan pormestarimalli on johtanut poliittisen vallan siirtymiseen. Juhana Vartiainen kieltäytyi, mikä johti poliittiseen umpikujaan, Arhinmäki sanoo. Näin ei käynyt. Pormestarimallissa kaikki äänestäjät tunnustavat, että pormestarin valinta heijastaa kunnan poliittisia voimasuhteita. LUE LISÄÄ B Corpista, sertifiointimatkastamme sekä tulkkausja käännöspalveluistamme! www.youpret.com/fi/b-corp. Tutkija Siv Sandbergin mukaan pormestarimalli on joistakin puutteista huolimatta johtanut poliittisen avoimuuden lisääntymiseen kunnallispolitiikassa eri puolilla maata. Helsingissä pormestarin paikka on kuitenkin perinteisesti mennyt kaupunginvaltuuston suurimmalle puolueelle. – Kunhan johtavat viranhaltijat voivat esitellä asioita apulaiskaupunginjohtajien pyynnöstä. Apulaiskaupunginjohtajat eivät esimerkiksi voi esittää asioita kaupunginhallitukselle, mikä voi halvaannuttaa päätöksenteon. – Pitäisi laatia pormestarisopimus, joka selkeyttää vallanjakoa ja antaa apulaispormestareille enemmän vaikutusvaltaa, hän sanoo. En tiedä miksi, Sandberg sanoo. Rantalaa tukee Eveliina Heinäluoma. – Palkkausjärjestelmän kriisiytyessä kaupungin työntekijät jäivät ilman palkkaa. – Kun ensimmäiset pormestarit valittiin, oletin, että noin kymmenesosa maan kunnista siirtyisi pormestarimalliin. Tästä huolimatta Arhinmäki ei halua tarkistaa nykyisiä voimasuhteita. Kuva: Helsingin kaupunki läpinäkyvä Näkyvästi Kielipalveluyritys Youpret on nyt B Corp -vastuullisuussertifioitu ja osa yli 9000 edelläkävijäyrityksen maailmanlaajuista yhteisöä! Suurin vaikutuksemme syntyy auttamalla joka päivä satoja ihmisiä saamaan peruspalveluita omalla äidinkielellään. Valta on siirtynyt yhä enemmän kaupunginhallitukselta pormestarille ja apulaispormestareilla on rajalliset valtuudet. Autamme maahanmuuttajia työllistymään, ja tuomme edistyneen teknologiamme avulla työtä sinne, missä ihmiset ovat. Tämä lisää avoimuutta ja legitimiteettiä. Atte Harjanne vaatii käytäntöjen tarkastelua ongelman ratkaisemiseksi
Riski tulojen ja menojen kohtaannon heikentymisestä entisestään on iso. 37 kuntajohtajan blogi Muutosjohtaminen on vuoden teema uusi vuosi on pyörähtänyt jälleen vauhdilla käyntiin. On tyypillistä, että kolmannes, jopa puolet, valtuutetuista vaihtuu. Koko julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen, hyvinvointialueet kamppailevat massiivisten talousongelmien kanssa, ja kuntataloudessakin happivajetta on ollut jo pitkään. Ei vaadi kummoista kristallipalloa voidakseen ennustaa, että vuosi 2025 tulee olemaan kuntajohtamisessa vaativa muutosjohtamisen vuosi – jälleen kerran. Vaaleissa valtuuston aiempaan kokoonpanoon voi tulla merkittäviäkin muutoksia. Päinvastoin, riski tulojen ja menojen kohtaannon heikentymisestä entisestään on iso. Lähes jokaisessa kunnassa on käynnissä jonkinasteinen talouden sopeuttamisohjelma. Ketkä muodostavat hallituksen. Näyttää valitettavasti jälleen kerran siltä, että kunnat ottavat muutoksessa taloudellista osumaa ja lisätaakkaa kannettavakseen. Vaikka tilanteessa ei ole kuntajohtajille mitään uutta, jatkuva talouskurimus kuluttaa voimavaroja ja kipeät säästöpäätökset palveluihin koettelevat jaksamista. TE-palvelujen kokonaisvastuun siirtoa kunnille on tervehditty yleisesti ottaen ilolla, sillä uudistus tuo palvelut lähemmäksi asiakasta. Täysi-ikäiset suomalaiset pääsevät äänestämään ja valitsemaan ensikertaa historiassa luottamushenkilöt aluevaltuustoihin ja kuntien valtuustoihin samanaikaisissa vaaleissa sunnuntaina 13.4.2025. Millainen poliittinen voimatasapaino kuntaan muodostuu. Kaikenkarvaisen mediaja somekohinan ohella isoja haasteita on jälleen hoidettavana ja muutoksia kasapäin johdettavana koko kuntakentällä. Tuomas Lohi on Kempeleen kunnanjohtaja ja Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja.. Vaalitulos voikin heilauttaa yhteisen tekemisen dynamiikkaa rajusti ja vaikuttaa koko päätöksenteon sujuvuuteen ja keskusteluilmapiiriin merkittävästi. Eikä kyse ei ole vain työllisyyden edistämisestä, sillä kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen. Suurin huoli uudistuksen yllä on rahoituksen riittävyydessä ja kohdentumisessa. Tekemistä ei tule tänäkään vuonna, kuntakoosta riippumatta, puuttumaan. Käännettä parempaan ei ole kuitenkaan odotettavissa, sillä eduskunnan joulun alla hyväksymä valtion budjetti vuodelle 2025 ei Kuntaliiton arvion mukaan vahvista kuntataloutta. Vaalien tuloksella on iso merkitys myös kuntajohtajan arkeen. Miten kunnan kehittämisen painotukset muuttuvat. Tämän rahavirtoinakin useamman miljardin kokoluokan muutoksen isona tavoitteena on saada aikaan palvelurakenne, joka edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Kenestä tulee hallituksen puheenjohtaja. yksi . Suomeen perustettiin osana uudistusta 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta. Kuntajohtamisen vuosikellossa alkukevät on paitsi edellisvuoden tilinpäätöksen viimeistelyn aikaa, myös uuden vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman toimeenpanon käynnistämisen aikaa, kirjoittaa Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi Kunnat ja johtajat -palstalla. kaksi . Työja elinkeinopalvelut siirtyivät kokonaisuudessaan kuntien vastuulle 1.1.2025. kolme . Seuraavassa kolme teemaa, jotka tulevat vaikuttamaan paitsi jokaisen kuntajohtajan työarkeen alkaneen vuoden aikana, myös näkymään niin mediassa, somessa, päätöksenteossa kuin asukkaiden palveluissakin
Teksti Esko Pihkala Kuvat Timo Jakonen. Yritysten mukaan Loimaan kaupungin rooli positiivisen kehityksen vauhdittajana on ollut merkittävä. 38 Loimaa on kuin yhtä suurta yritystä Loimaan elinkeinoelämän viimeaikainen kehitys herättää jo suurempaakin huomiota. Suomi kärvistelee pitkittyneessä taantumassa, mutta loimaalaisten Teknologiaklusteri lyö pöytään kasvulukuja
Kolmas syy on suomalaisen henkilökunnan osaaminen, erityisesti suomalainen automaatio-osaaminen, Järvinen listaa. Tästä yhteistyöhalukkuudesta syntyi helmikuussa 2023 Teknologiaklusteri. Yritykset ottivat haastattelijan vastaan riemurinnoin ja kertoivat innolla ajatuksiaan toimintaympäristönsä kehittämisestä. Win Win Yritysten uuden Loimaa-hengen syntyhetkenä voi Järvisen, Nurmen ja Laaksosen mielestä pitää maaliskuussa 2022 aloitettua Win Win -hanketta. Rautatie ja koskivoima ovat olleet ne syyt, miksi tälle paikalle on investoitu tehdas, Järvinen taustoittaa. Siellä on taloudessa nyt hyvä pöhinä päällä. –Meillä on Loimaa-henkeä, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä, Nurmi tiivistää. Teknologiaklusteri on teknologiateollisuuden yritysten yhteenliittymä, jossa kärkiyrityksinä toimii kymmenen loimaalaista teknologiayritystä. Loimaan yhteydessä on puhuttu jopa talousbuumista, koska suusta suuhun kulkiessa tarinat yleensä paranevat. Se oli Loimaan kaupungille ilouutinen, mikä merkitsi ensi alkuun mittavia laajennustöitä yrityksen Hirvikoskentien tontilla. Loimijoen varrella, Hirvikosken vanhan padon vieressä sijaitseva Nordic Traction on Loimaan vanhin yritys, alkuperäiseltä nimeltään Loimijoki Spikfabrik. Se palkkasi hankkeen asiantuntijakoordinaattoriksi ulkopuolisen liiketoiminnan kehittäjän Janne Rauhalan. –Tämä yritys on perustettu vuonna 1886. Metsäkoneiden liukuestetuotteita, siis teloja ja lumiketjuja, valmistava Nordic Traction on oiva esimerkki Loimaan elinkeinoelämän positiivisesta vireestä, sillä yritys on tehnyt juuri ison investoinnin Loimaalle. Vuosi sitten yritys kuitenkin päätti siirtää kaikki toimintonsa Skotlannista Loimaalle. Järvinen, Loimaan kauppakamariosaston asiamies Niina Nurmi ja Loimaan kaupungin kehitysjohtaja Paavo Laaksonen huomauttavat, että loimaalaiset yritykset elävät samassa huonossa suhdanteessa kuin muutkin. Hanke aloitettiin laajoilla yrityshaastatteluilla kartoittaen yritysten tarpeita. Oivia esimerkkejä Kuntalehden toiveesta Järvinen, Nurmi ja Laaksonen ovat kerääntyneet koolle Nordic Tractionin toimistolle kertomaan, mitä tässä 15 000 asukkaan varsinaissuomalaisessa seutukaupungissa on sitten viime vuosina tehty. Järvisen, Nurmen ja Laaksosen mukaan Loimaalla on saatu yritysten ja kaupungin aktiivisella kehitystyöllä paljon positiivista aikaan 2020-luvulla. Win Win -hankkeen tavoitteina oli vahvistaa Loimaan seutukunnan kilpailukykyä, kehittää paikallista yritysverkostoa ja -ekosysteemiä sekä parantaa yritystonttien ja -rakennusten tarjontaa. Avaimena yhteistyö Teknologiaklusterissa kärkiyritykset tekevät ihailtavan pitkälle menevää yhteistyötä koko Loimaan seutukunnan hyväksi ja pitävät ovia auki pienemmille yrityksille, mikäli ne haluavat hypätä mukaan kasvuhaluiKolmas syy on suomalaisen henkilökunnan osaaminen. Järvisen alkuun antamalla esittelykierroksella on jo tutustuttu yrityksen uusiin tuotantotiloihin ja ihasteltu tontin historiallista tehdasmiljöötä. Aloite hankkeeseen tuli kauppakamarilta, mutta hallinnointivastuun otti Loimaan kaupunki. Loimaalla on meneillään jotain poikkeuksellista. Klusterin johtajaksi palkattiin Win Win -hankkeessa hyvää työtä tehnyt Rauhala. LOIMAAN TYÖTTÖMYYS, % 2018: 9,0 2019: 9,0 2020: 12,2 2021: 9,1 2022: 8,7 %* *Alhaisin työttömyysprosentti sitten vuoden 2011.. Järvisen mukaan on kolme syytä, miksi Nordic Traction tuo tuotantonsa Loimaalle. Tehtaansa pihalla Järvinen demonstroi Nurmen mainitsemaa Loimaa-henkeä, kun hän kehuu, kuinka 2 500 lisäneliömetriä vaatineen investoinnin suunnitteluja rakennustyöt toteutettiin lähes kokonaan loimaalaisten yritysten voimin. LOIMAAN VÄKILUKU 2019: 15 875 2020: 15 770 2021: 15 628 2022: 15 392 2023: 15 420* 2024: 15 333 *Loimaan väkiluku nousi vuonna 2023 ensimmäisen kerran sitten vuoden 1989. Toinen syy on se, että markkinoistamme puolet on Pohjoismaissa. Nordic Traction on noin sadan työntekijän yritys, jolla on ollut tuotantolaitokset Loimaalla ja Skotlannissa. Ne vakuuttivat halukkuuttaan kasvaa ja kehittää Loimaan seutukuntaa nimenomaan yhdessä. Suunnilleen tähän tapaan on Varsinais-Suomessa supistu maakunnan päättäjien ja edunvalvojien käytäväpuheissa jo hyvän aikaa. – No, buumista puhuminen on kyllä liioittelua, Nordic Tractionin toimitusjohtaja ja Loimaan kauppakamariosaston puheenjohtaja Tero Järvinen korjaa tiukasti. 39 Nordic Traction valmistaa metsäkoneiden liukuestetuotteita eli teloja ja lumiketjuja. Tapaamispaikka ei ole valikoitunut sattumalta. Me käytämme Loimijoen vettä karkaisuun eli metallin jäähdytykseen. Mutta on käytäväpuheissa perääkin. –Ensimmäinen on sähköenergian edullinen hinta Suomessa
–Padon ylläpito on ollut yrityksellämme, mikä on ollut meille rasite. 40 Nordic Tractionin historiallista tehdasmiljöötä. Joka ryhmässä on jokaisella yrityksellä edustus. Kaupunki mahdollistaa Järvisen ja Nurmen mukaan Loimaan kaupungilla on ollut Teknologiaklusterissa merkittävä mahdollistajan rooli. Teknologiaklusterin jäsenyritysten on ollut mukava investoida, kun lupaprosessit etenevät ripeästi ja ennustettavasti. –Jos esimerkiksi jokin insinöörikeskus perustaisi Loimaalle toimipisteen, niin klusteri voisi taata, että sille löytyisi Loimaalta varmasti asiakkaita klusterin jäsenyrityksistä. Kaksi yritystä voi ryhmässä esimerkiksi keskenään sopia, että palkataan yhdessä kaksi siivoojaa, joita kumpikin voi käyttää, Järvinen havainnollistaa. Laaksosen mukaan klusterin kärkiyritysten läheisen yhteistyön on mahdollistanut se, että niistä jokaisella on omat tuotteensa ja omat vientimarkkinansa. –Me teimme hiljattain asuntopoliittisen ohjelman. –Yhteistyö ei ole jäänyt puheen asteelle vaan se on ollut tekoja. seen joukkoon. Ei pelkkää puhetta Niina Nurmi on ollut Loimaan kauppakamariosaston asiamies kymmenisen vuotta. Siitä lähtien kaupunki on ostanut ohjelman ehdot täyttävistä uudiskohteista 1–2 asuntoa vuokra-asunnoiksi. Kyseessä on Loimaan vanhin yritys. –Klusterissa on kokoontuvia ryhmiä, kuten tuotantoryhmä, HR-ryhmä, hankintaryhmä ja markkinointiryhmä. Siinä toiveissa on, että klusteri kykenisi yhteisvoimin houkuttelemaan Loimaalle jäsenyritystensä tarvitsemia tukipalveluja. Malli on tuttu monessa muussakin Suomen seutukaupungissa. Näin on jo tehty yhdessä rivitalouudiskohteessa ja yhdessä keskustan kerrostalokohteessa, Laaksonen kertoo. Hän kertoo todistaneensa tänä ajanjaksona lumipalloefektiä, jossa kauppakamarin yhteistyö kaupungin kanssa on koko ajan lisääntynyt uusia muotoja saaden. –Tiedossa oli, että vastuu TE-palveluiden järjestämisestä siirtyy joka tapauksessa vuoden 2025 alussa kunnille, Laaksonen perustelee uusia vakansseja. Järvinen kiittelee, että esimerkiksi rekrykoordinaattorista on ollut yrityksille valtava apu. Tulva-aikoina vedenpinta ei saa nousta karkaisu-uuneihimme eikä ole ollut työntekijöillemme mukavaa lauantai-iltaisin mennä vahtiTEKNOLOGIAKLUSTERIN KÄRKIYRITYKSET Charmia Dinolift Dometal Invenir LMCE Group Nordic Traction Pemamek Robotmation Vallox Wille Machines. Maakunnan pitkäaikainen haave toteutui kiivaan lobbauksen jälkeen vihdoin vuonna 2019. Järvinen mainitsee Hirvikosken vanhan padon esimerkkinä siitä, kuinka hyvin Loimaan kaupunki on reagoinut Nordic Tractionin tarpeisiin. Tarkoituksena on kanavoida seudun oppilaitoksista loimaalaisiin yrityksiin niiden tarpeita vastaavaa työvoimaa. Toinen yhteistyön osa-alueista on työvoiman saanti. Niissä me jaamme toisillemme tietoa parhaista käytännöistä tai haemme parhaita ratkaisuja tekemällä yhteistyötä vaikkapa hankinnoissa. Hyvänä esimerkkinä loimaalaiset yritykset keräsivät keskuudestaan puoli miljoonaa euroa lahjoitusprofessuuria varten, jotta Turun yliopistoon saataisiin diplomi-insinöörikoulutusta. Järvinen ja Nurmi kehuvat Loimaan kaupungin lupaviranomaisia. Klusterin yhteistyön voi Järvisen mukaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, joista ensimmäinen on tiedon jakaminen. Osaajapula on suurin Loimaan kasvuyritysten kasvua hidastava este, mutta joukkovoimalla sillekin asialle on jotakin tehtävissä. Loimijoki Spikfabrik toimi samalla paikalla jo 1800-luvun lopulla. Jos Nordic Tractioniin on saatu rekrytoitua muualta Suomesta työntekijä, niin hänelle on aina löytynyt vuokra-asunto. Hän kehuu myös kaupungin asuntopolitiikkaa. Yritysten työvoiman saantia palvelee myös Loimaan kaupungin Monikampus-yhteistyö, jota se tekee Novida-ammattiopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Kun loimaalaiset yritykset ovat nähneet, että nyt täällä tapahtuu, niin kaikki ovat halunneet lähteä yhteistyöhön mukaan, Nurmi valottaa. Laaksosen mukaan kaupunki on nimenomaan pyrkinyt varmistamaan tämän. Tätä tarkoitusta varten kaupunki perusti uudet, yritysten apuna toimivien rekrykoordinaattorin ja maahanmuuttajakoordinaattorin virat. Toisin sanoen ne eivät ole toistensa kilpailijoita. Kehitysjohtaja Laaksonen kertoo kaupungin laittaneen paukkuja esimerkiksi siihen, että paikalliset yritykset löytäisivät tarvitsemansa työntekijät. Tätä tehtävää Monikampuksessa suorittaa osaamiskoordinaattori, jonka palkasta Loimaan kaupunki maksaa puolet. Ensimmäiset Turussa koulutetut diplomi-insinöörit astuivat työelämään viime vuonna. Me olemme toiveikkaita, että kohta sijoittumispäätöksiä tulee, Järvinen toteaa. Kolmas yhteistyön osa-alue on alihankinnan ja palvelujen kokonaisuus. Klusterin vetovoimasta kertoo, että sillä on jo 200 yrityskumppania. Meillä ei ole vielä kerrottavaksi konkreettisia sijoittumispäätöksiä, mutta keskusteluja on käyty paljon. Käytännössä Loimaa alkoi siis rakentaa pitkäaikaisen vahvuutensa, teknologiasektorin, päälle yhteistyötä, jotta se pääsisi käsiksi heikkouksiinsa
41
Suoraan karkaisu-uunista tulleet teräsketjut hohkavat noin tuhatasteisina matkallaan jäähdytysaltaaseen. 42 Lumiketjujen karkaisu täydessä käynnissä Nordic Tractionin tuotantotiloissa
Kaupungin pitää olla tietoinen siitä, mitkä ovat minkäkin yrityksen tarpeet. Se on ilmiö, johon kaikki haluavat mukaan. Tällaiset kasvuluvut eivät ole ihan pieniä saavutuksia, kun otetaan huomioon, että Suomi vietti vuoden 2024 taantumassa. Juuri tämän takia kaupungin pitää osata opastaa yrityksiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, että jos te suunnittelette tekevänne tällaista, niin ottakaa huomioon, että esimerkiksi maankäyttöasiat vievät helpostikin vuoden. Teknologiaklusteri Järvinen, Nurmi ja Laaksonen ovat yksimielisiä siitä, että Teknologiaklusteri on ollut tärkein yksittäinen tekijä Loimaalla nähdyn positiivisen kehityksen taustalla. Siinä kaupunki reagoi meidän tuskaamme hienosti, Järvinen ylistää. Työvoiman saanti oli toinen kärki ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen kolmas kärki, Laaksonen toteaa. Mainitaan vielä sekin, että Tilastokeskuksen kuntatilastojen mukaan vuosi 2023 oli pitkästä, pitkästä, pitkästä aikaa ensimmäinen vuosi, jolloin Loimaan väkiluku kasvoi. Teknologiaklusterin jäsenyritysten tulevaisuudenusko näyttää olevan huipussaan. Laaksonen tarkastelee, että klusterin kärkiyrityksistä jokainen on investoinut viime kolmen vuoden aikana. Meillä on erittäin hyvin organisoitu lupavalvonta ja ympäristövalvonta. Viimeksi vastaava ihme tapahtui vuonna 1989. Saimme uuden kaavoitusassistentin pari vuotta sitten, joten sinnekin on saatu lisäresursseja kriittisen tärkeään paikkaan, Laaksonen kiittelee. Kolmisen vuotta sitten Loimaan kehitysjohtajana aloittaneen Paavo Laaksosen mukaan Loimaan aktiivinen elinkeinopolitiikka lähtee kaupungin strategiasta, joka päivitettiin pari vuotta sitten. Siinä se kaupungin haaste onkin, koska yritysten aikajänne on usein se, että pitäisi saada asioita tehtyä heti, kun taas kuntabyrokratia vaatii aikaa. Kun tarpeet on selvitetty, kaupungin pitää vastata niihin. –Teknologiaklusteri ei ole enää mikään hanke. –Tarkoitus on reagoida nopeasti. Yksi erittäin tärkeä palanen on ollut Loimaan tekninen johtaja. Nyt niiden liikevaihto on 400 miljoonaa ja henkilöstömäärä 1 400 työntekijää. –Siinä yritysten toimintaedellytykset nostettiin yhdeksi strategian kärjeksi. Laaksosen mielestä hyvä elinkeinopolitiikka lähtee tiiviistä yhteistyöstä ja yhdessä tekemisestä yritysten kanssa. Se lupaa tuleville vuosille hyvää kaupungille. Vuonna 2023 Teknologiaklusterin aloittaessa sen kärkiyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 300 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 1 200 työntekijää. Hän kehuu johtamansa Loimaan elinvoimatalon työntekijöitä ja jakaa kunniaa myös laajemmalle kaupungin organisaatiossa. –Yksi erittäin tärkeä palanen on ollut Loimaan tekninen johtaja Antti Korte. Mallia ollaan kopioimassa myös muualle Suomeen, Niina Nurmi tietää. Myös kaavoitus toimii Korten alaisuudessa. 43 maan, että vesi ei uuneihin pääse. Laaksonen kiittää Loimaan kuntapäättäjiä, jotka ovat myöntäneet riittävät resurssit yritysten toimintaedellytysten kuntoon laittamiseen. Tämän tietäen kaupunki käynnisti Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa pohjapatoprojektin, jossa pato poistetaan ja Hirvikoski ennallistetaan. Siihen ovat heidän mukaansa tyytyväisiä kaikki. Tule rakentamaan tulevaisuutte kanssamme! Lue lisää ja jätä hakemuksesi Kuntarekryssä 10.2. mainos Kaupunginjohtajaa Haemme hyvän Lohjavireen omaavaa johtamaan ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöämme. Laaksosen mukaan myös työvoiman saatavuus on Loimaan seudulla parantunut. Samat keihäänkärjet löytyvät epäilemättä joka toisen suomalaisen kunnan strategiapapereista, mutta Loimaan kaupungin organisaatiolle, ja Laaksoselle itselleen, kyseessä tuntuu olevan aidosti palvelulupaus. klo 15 mennessä.. –Kyllä tehty työ näkyy täällä positiivisena kehityksenä monella tavalla, Laaksonen sanoo
Muutenkin tämä päivä poikkeaa totutusta, sillä Kuntalehden toimittaja on Räsäsen matkassa koko työpäivän ajan. Tällä kertaa ei olla kunnanvirastossa, vaan Muovi-Heljanko Oy:n pihalla Askolan Monninkylässä. Askolan kunnanjohtajan päivän ensimmäinen tapaaminen alkaa, kun toimitusjohtaja Simo Heljanko toivottaa vieraat tervetulleiksi Muovi-Heljanko Oy:n tiloihin. Teksti Jouni Lampinen Kuvat Laura Oja 12:45 Jouni Lampinen, toimittaja Kuva: Kari Långsjö Kunnanjohtaja Annu Räsänen ottaa rennosti Kuntalehden kuvauksissa, joita sattumalta värittää yläkoululaisten liikuntatunti Askola-areenassa.. Hän pisti heti alkuun merkille sakean lumisateen, joka ennakoi hiihtokelien suotuisaa kehittymistä loppiaisviikolla. 44 nnu Räsänen heräsi aamuseitsemältä torstaina. Hän kertoo aloittaneensa työt samalla, kun hörppi aamukahvia. A nnu Räsänen aloittaa työpäivänsä yleensä aamuyhdeksältä Askolan kirkonkylällä. Pienin lapsi tykkää halailla äidin kanssa. Täällä kelpaa olla. Myös tällaista perhearkea hän haluaa elää itäisellä Uudellamaalla. – Askolan sijainti on hyvä yritykselle, joka vastaanTöitä, naurua ja kahvia Jos Askolasta saa kertoa jotain, se on nuorekas, rohkea ja luonnonläheinen, vastaa kunnanjohtaja Annu Räsänen. – Pitää katsoa, että lapset pääsevät lähtemään kouluun. Koirakin on ulkoilutettava. – Minulta ei mene päiväkodista töihin kuin kymmenen minuuttia. – Minulla on tapana katsoa sähköpostit aamiaispöydässä. Perheenäiti vie kolmevuotiaan pienokaisen usein päiväkotiin ennen kuin hän suuntaa työpaikalleen. Samalla jatkuu Kuntalehden sarja ”Päiväni johtajana”. Kolmen lapsen äidin aamuihin kuuluvat 3-, 10ja 13-vuotiaat lapset
Hän keskittyy töihin koneellaan ja käy läpi muun muassa hyväksyntää odottavia laskua. Polvijärven kunnanjohtaja vuosina 2015–2016. – Saamme raaka-aineita satamien kautta ja Ruotsiin on aika paljon vientiä. Kunnanjohtaja selventää, että Askolassa on kaksi isompaa taajamaa. – Monninkylästä, toimitusjohtaja painottaa. Wuorio ei uskalla väittää, että hän tuntisi paikat ja ihmiset kuin omat taskunsa Askolassa. Annu Räsänen on pienestä pitäen nauttinut ulkoilusta ja maalaismaisemista.. A amupäivällä Askolan kunnanjohtaja tapaa Hakevuoren toimitusjohtajan Reijo Wuorion SEO Monninkylässä toimivassa lounasja sisustuskahvilassa Cafe Silja Mariessa. – Ei tuo itäpuoli, Myrskyläntien varsi, ole minulle niin kauhean tuttu. – Myrskylässä synnyin, tulin vuonna 1962 Askolaan ja olen käynyt välillä Porvoon puolella. – Monninkylä on vähän suurempi kuin Askolan kirkonkylä. Hakevuori on yksi Suomen suurimmista haketusyrityksistä. Askolassa kunnanjohtajaa viehättää kunnan upea luonto, kulttuurihistoria, aktiiviset kylät sekä monipuolinen yritystoiminta. Askolassa asuva Heljanko on ylpeä kotikunnastaan. 13:33 13:15 Monninkylä on vähän suurempi kuin Askolan kirkonkylä. Ennen seuraavaa tapaamista hän ehtii kertoa, mikä tekee Askolasta nuorekkaan kunnan. Tavara liikkuu ympäri vuorokauden, sillä yhtiöllä on automaattivarasto. Tähän panostamme tänä vuonna. – Hyvähän tästä on mennä lentokentälle, jonne on noin 35 minuutin ajomatka. Harrastaa ulkoilua ja liikuntaa, muun muassa metsästystä. Wuoriolla on monta muutakin rautaa tulessa sarjayrittäjänä. Kunnanjohtaja kuuntelee Askolan Yrittäjien puheenjohtajaa Jarkko Lehtosta. Valmistui vuonna 2009 Joensuun yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi Toimi ennen valintaansa Askolan kunnanjohtajaksi Kontiolahden kunnan tytäryhtiöiden Kontiolahden Yrityspalvelu Oy:n ja Kontionloikka Oy:n toimitusjohtajana. Kunnan taloustilanne on Räsäsen mukaan kohtuullinen, vaikka tarkkana on oltava. Vuoden 2024 tilinpäätös oli alijäämäinen, ja alijäämäinen on myös vuoden 2025 talousarvio. Askolan kunta investoi rohkeasti lasten ja nuorten koulutustarpeita ajatellen, hän lisää. Hän on toiminut ”yrittäjänä käytännössä aina Askolassa”. Joka tapauksessa verrattain hyvin Wuorio tuntee ihmisiä Askolassa. – Se on aika huimaa, kun tuossa Monninkylän torilla on kesällä jokin tapahtuma, niin siellähän paljon enemmän väkeä kuin Porvoon torilla, Simo Heljanko sanoo. – Meidän pitää pystyä tekemään asioita tehokkaammin. – Ostettiin omakotitalo täältä. – 0–14-vuotiaita on Askolassa 16,5 prosenttia, mikä on enemmän suhteessa muihin ikäryhmiin kuin keskimäärin muissa pienissä kunnissa, Uudellamaalla tai ylipäätään koko Suomessa. Räsänen luotti Askolan tulevaisuuteen jo siinä vaiheessa, kun hänet valittiin kunnanjohtajaksi kesällä 2023. Kokonaisuudessaan investoinnit vuosina 2024 ja 2025 ovat talousarvion mukaan yhteensä 10 miljoonaa euroa. 45 ANNU RÄSÄNEN Syntynyt Joensuussa vuonna 1979. Yhdessä he vakuuttavat, että 4 660 asukkaan kunnassa on kaikin puolin vireää toimintaa. A amukymmeneltä kunnanjohtaja ajaa Monninkylästä kirkonkylälle ja työhuoneelleen. Askolan naapurikunnat ovat Porvoon lisäksi Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen ja Pukkila. ottaa ja toimittaa ison määrän lähetyksiä jatkuvalla syötöllä, Heljanko näkee
Lukiossa on opiskelijoita myös Porvoosta ja Pornaisista, muutama on Mäntsälästä, Janne Mäkinen kertoo. Yrittäjähenkinen työpäivä päättyy yrittäjähenkisesti, sillä Itä-Uudellamaalla toimivan kehitysyhtiön Posintran toimitusjohtaja Fredrik Pressler käy Räsäsen luona Askolassa. L ounaan jälkeen matkataan Wuorion kyydissä katsomaan Hakevuoren terminaalia ja sitten ajetaan taas, jotta nähdään, miten yhtiön korjaamon rakentaminen edistyy Askolassa. Puoli tuntia myöhemmin kunnanjohtajalla on samassa paikassa palaveri Askolan yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Lehtosen kanssa. Kunta ei rahoittanut liikuntaja kulttuuritapahtumia palvelevan areenan rakentamista. Kolmen miljoonan euron hanke eteni komeasti maaliin asti. Tämän jälkeen vuorossa ovat Kuntalehden kuvaukset kello 12.30 Askola-areenassa. Työasioiden lomassa myös nauru ja kahvi maistuvat vanhoille tutuille. Kellon lähestyessä viittä iltapäivällä onkin jo aika valmistautua aivan toisenlaisiin hommiin. Siihen asti Askolan lukio jatkaa toimintaansa Monninkylässä. Tätä päivää katsottaessa on tärkeää entisestään vahvistaa kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä, Räsänen ja Wuorio korostavat lounaalla. Jotta ymmärtää paikallista henkeä, niin on hyvä nostaa esiin, mitä kunnassa on tehty, Wuorio jatkaa. – Tehtiin yrittäjien talkoilla Askola-areena kymmenen vuotta sitten. 46 Nämä paidat näkyvät ulko-oven vieressä, kun kunnanjohtaja poistuu ulos Askolan kunnanvirastosta ja suuntaa kotiin. Kirkonkylällä remontoidaan koulukeskusta ja rakennetaan noin 1 000 neliömetrin suuruista lukiorakennusta. – Nyt mietimme ideoita, joista hyötyvät sekä opiskelijat että alueen yritykset. Uudet tilat valmistuvat lokakuussa. He allekirjoittivat yhteistyösopimuksen yritysten perustamisja alkuvaiheen neuvonnasta Posintran ja Askolan välillä. – Me kierrettiin hattu nurin ja kierrettiin kylällä ja laitettiin 750 000 euroa siihen hattuun rahaa, ja Mattilan Ristolta saatiin tontti, Wuorio muistelee. 16:46 14:52. Kello 14 Räsänen keskustelee ajankohtaisista asioista Askolan kunnan osaamisen ja elämänlaadun palvelualuejohtajan Janne Mäkisen kanssa. – Tämän jälkeen ohjelmassa on hiihdon sijaan pihan täydeltä lumitöitä. Annu Räsänen keskustelee myös kouluverkkoasioista Askolan kunnan osaamisen ja elämänlaadun palvelualuejohtajan Janne Mäkisen kanssa. – Askolan lukiossa on tällä hetkellä 111 opiskelijaa. – Tällä kertaa oli vähän lyhyempi päivä, kun ei ollut kokouksia. – Tietysti kun ollaan palveluammatissa, niin hoidetaan ihmisten metsiä todella paljon myös Askolassa. Askolan lukio on yrittäjyysja työelämäpainotteinen lukio. Räsänen suuntaa kotiin viiden jälkeen ja varmistaa, että lapsille on tarjolla iltaruoka
Vaikka tuulivoimaloita ei olekaan säädetty yleisen ympäristölupavelvollisuuden piiriin, toiminnalle tulee olla ympäristölupa, jos siitä saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Se on tietenkin hyvä ohje. tuulivoimaa koskevissa viranomaisohjeissa on korostettu haittojen ehkäisemistä ensisijaisesti kaavoittamalla tuulivoimalat riittävälle etäisyydelle asutuksesta. Myös faktoja kunnioitetaan. Toinen väärinkäsitys on, että tuulivoimaloiden meluhaittoihin voitaisiin toiminnan aikana puuttua ympäristönsuojelulain mukailla yksittäisillä määräyksillä. Tervetuloa kirjoittamaan! ottakaa kantaa. Lopullisesti luvan tarve ratkaistaan Vaasan hallinto-oikeuden marraskuussa 2020 antaman päätöksen mukaan kuitenkin vasta ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai hallintopakkoasiana. Ympäristölupajärjestelmän tarkoituksena on saattaa ympäristölle mahdollisesti haittaa aiheuttavat toiminnat ennakkovalvonnan alaiseksi. 47 kuntalehti somessa tuulivoimabuumi käy kunnissa kuumana, ja myös kysymys tuulivoiman ympäristöluvan tarpeesta nousee usein esille. unto murto kommentti juttuun enemmistö kuntalaisista kokee , että heidän mielipiteitään ei kuulla – nämä ovat yleisimmät tavat vaikuttaa ja osallistua kunnan asioihin Mitä jos Metsäfibrellä tai Tornion terästehtaalla sattuu suuronnettomuus. veijo hirvonen facebook Kuntalaisaloite on kaikkein paras tapa vaikuttaa. Lupamääräyksillä varmistetaan, että toiminta täyttää sille laissa asetetut vaatimukset. Huhtikuussa 2024 annetussa päätöksessä hallinto-oikeus totesi, että hallintopakkoa, joka on jälkivalvonnan keino, ei voida soveltaa ennen voimaloiden rakentamista, mutta varsinaisen luvan hakemisen tarpeeseen ei tässä päätöksessä otettu kantaa. antsa kommentti juttuun tehy : potilasturvallisuus romahtaa – ” jo pelkästään kemin ja lohjan synnytysten lakkauttaminen oli karmea virhe ” mielipide Kuntalehti kannustaa ottamaan kantaa. Suurin osa tuulivoimahankkeiden ympäristöluvista onkin haettu ennen voimaloiden käyttöönottoa. korkein hallinto oikeus on linjannut helmikuussa 2024 antamassaan päätöksessä, että tarve hakea ympäristölupaa on olemassa jo silloin, jos naapuruussuhdelain mukaista rasitusta saattaa aiheutua, ja samaan päätyi Vaasan hallinto-oikeuskin aivan tuoreessa päätöksessään. hannu taavitsainen facebook Kohtapuoliin joudutaan alasajamaan nykyinen kuntajärjestelmäkin, tilalle tullenee jonkinlainen entisten läänien kokoinen muodostelma, näin voi käydä jo seuraavalla vaalikaudella, luulisin. Ympäristölupaa koskevat säädökset ovat kuitenkin ympäristönsuojelulaissa, ja nimenomaan ympäristönsuojelulaissa säädetyllä tavalla ratkaistaan ympäristöluvan tarve. sari murto puheenjohtaja, Tuulivoimakansalaisyhdistys ry ismo anttalainen varapuheenjohtaja, Tuulivoimakansalaisyhdistys ry riitta lindgren ktm luvitusasiantuntija, Tuulivoimakansalaisyhdistys ry Tuulivoimaloiden luvista paljon vääriä käsityksiä /kuntalehti Tuskinpa kunnat voivat valtiollista työvoimapalvelua korvata, eivät tasa-arvoisesti ainakaan... KHO on nimenomaisesti kieltänyt yksittäisen määräyksen antamisen tuulivoiman meluhaittojen ehkäisemiseksi vuonna 2018 antamassaan päätöksessä, ja todennut meluhaittojen hallinnan olevan mahdollista ainoastaan ympäristölupamääräyksillä. Kokemuksemme mukaan asiaan liittyy paljon epätietoisuutta. tuulivoimatoiminnalta voidaan edellyttää ympäristölupaa myös jälkeenpäin todettujen haittojen perusteella niin sanotulla hallintopakkomenettelyllä, mutta laissa ei ole säädöksiä, joiden mukaan luvan tarve voisi syntyä vasta voimaloiden ollessa jo toiminnassa. Asiasta on myös runsaasti oikeuskäytäntöä. Ainoa keino puuttua tuulivoiman meluhaittoihin on ympäristölupa. Lain sanamuodon mukaisesti lupa tulee tällöin olla ennen voimaloiden käyttöönottoa, ja sama todetaan myös ympäristöhallinnon verkkosivuilla. Sen käsittelyn nopeuteen tulee puuttua kuntalain kautta. Millä kuljetetaan ja ehtiikö apu. Käytämme mielipidesivulla myös somekeskusteluista poimittuja kommentteja. Keskustelu saa olla räväkkää, kunhan se on asiallista ja kannustavaa. Melko yleinen väärinkäsitys kuntapäättäjien keskuudessa on, että tuulivoimahankkeilta ei voitaisi edellyttää ympäristöluvan hakemista ennen voimaloiden rakentamista. Kyllä jämpti on niin. Viranomaisohjeilla ei voida ohittaa laissa säädettyjä määräyksiä
Karhunen painotti Kuntaliiton toimittajille järjestetyssä vaaliaiheisessa tiedotustilaisuudessa, miten tärkeää jokaisen on pohtia paikallisesti parasta toimintatapaa. Oma puheenaiheensa voikin olla, miten laajalti kotikaupunki vaikuttaa. Onko toimintaympäristö kartoitettu. Suomessa. Älykästä sopeutumista Vaikeista asioista on kyettävä puhumaan vaalien aikaan. Kunnalla on vastuu auttaa lapsia ja nuoria kasvamaan. Kuntalehti haastattelee konkareita ja pyytää parhaita vinkkejä hyvään päätöksentekoon. – Meillä on alueita, joissa väkiluku kasvaa. Osa kunnista menettää väestöja veropohjaansa. Aluevaalit ja kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. 48 MIKÄ ON KUNTAKOULU. Kuntalehden oma koulu auttaa päättämään. – Nuorten hyvinvointi ei ole pelkästään hyvinvointialueiden asia. Kaupungit tarjoavat työtä pitkälti rajojensa ulkopuolellekin ja hyvinvointia koko Suomelle. Esimerkiksi etäopetuksen hyödyntämisen mahdollisuudet voivat kiinnostaa kuntalaisia. Kokeneilta kuntapoliitikoilta saamme tietoa siitä, miten valtuustossa voi osallistua rakentavan paikallispolitiikan tekemisessä. Kunnissa vaikutetaan siihen, miten lapsemme ja nuoremme voivat, Minna Karhunen sanoo. Kunnat ovat erilaisia ja kuntien väliset erot ovat vain kasvaneet. Kunnat ja kaupungit toimivat koko Suomen elinvoiman ja kasvun moottoreina, Karhunen korostaa. Näissä kunnissa on etsittävä luovasti elinvoimaa sekä sopeuduttava älykkäästi. Ennakkoäänestys järjestetään 2.–8.4. Alkuun on hyvä huomioida, miten jokaisessa kunnassa on käytävä omat keskustelut yhteisistä asioista. Kerromme esimerkiksi siitä, mikä on valtuuston puheenjohtajan rooli ja miten valtuustoryhmissä toimitaan. Teksti Jouni Lampinen Kuva Seppo Haavisto Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen antaa ehdotuksia aiheista, jotka voivat innostaa kuntalaisia vuorovaikutukseen. Uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6.. Kuntakentän kuumat puheenaiheet Edellisten kuntavaalien äänestysprosentti 55,1 alleviivaa innostavien keskusteluiden merkitystä, jotta kaikki äänestäisivät. Ensin lapset ja nuoret Kuntalaisia innostavien keskustelu avausehdotusten kärjessä ovat lapset ja nuoret. Meillä on alueita, joissa väkiluku on hyvin pitkään pienentynyt, kun uusia lapsia ei juurikaan synny. Koulussa kerrataan kuntien luottamushenkilöiden tarvitsemia perustietoja. Ehdokasasettelun vahvistaminen ehdokasnumeroineen toteutuu 13.3. Koko Suomen asialla Kunnan elinvoimaan liittyvät kysymykset saattavat olla erinomainen tapa puheensorinan käynnistämiseksi. – Kutistuvillakin alueilla on turvattava palveKUNTAJA ALUEVAALIT Ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 4.3. Tulevilta päättäjiltä ja puolueilta on tärkeää kysyä näkemyksiä kasvatuksesta ja koulutuksesta. Luvassa on siis oikeata tietoa ja hyviä vinkkejä paikallispolitiikkaan. On hyvä selvittää kuntapäättäjiltä, ovatko kaikki työllisyyttä ja elinvoimaa edistävät yhteistyön mahdollisuudet tunnistettu. – Jokaisen kunnan on saatava tehdä itse ratkaisut
49 lut niille ihmisille, jotka siellä joka tapauksessa asuvat, vaikka kasvua ei olisi, Karhunen jatkaa. Kunnilla on eri tavoin mahdollisuuksia torjua sosiaalisten ryhmien eriytymistä toisistaan Ilmapiiri kuntoon Siitäkin voi virittää keskustelua, kuinka kunnat ja asukkaat ansaitsevat laadukkaita päätöksiä ja rakentavaa päätöksentekoilmapiiriä. Rahaa on käytettävä, kun tarvitaan uusia päiväkoteja ja uusia oppilaitoksia. Viimeisimpään kohtaan liittyen on tämän kertaisen kuntakoulun päätteeksi perusteltua tähdentää, että positiivinen asenne kuntakeskusteluissa onkin kaiken a ja o. Kuntakoulu auttaa päättämään. – Sillä tuskinpa ihmiset haluavat lähteä niitä iltoja sinne kunnalliseen päätöksentekoon viettämään, jos on huono ilmapiiri. Maahanmuutto ei jakaudu tasaisesti Suomessa ja siihen liittyvät mahdollisuudet ja pulmat koskettavat erityisesti isoja kaupunkeja. Kuva: Timo Seppäläinen Nuorten hyvinvointi ei ole pelkästään hyvinvointialueiden asia.. Myös kasvavissa kaupungeissa voi olla isoja taloudellisia haasteita. – Meillä on valtavan sitoutuneita ja osaavia ihmisiä tarjolla joka vaaleissa päättäjiksi. – Monikulttuurisuus tuo omat haasteet kielenopetukseen ja kotoutumiseen. Toki näitä ehdokkaita saisi olla huomattavasti enemmän ja siihen tietysti yksi keino vaikuttaa on se, että ilmapiiri siellä päätöksenteossa olisi hyvä, rakentava ja innostava ja motivoiva
Uudet ehdokkaat taas uudistavat valtuustoryhmää ja puoluetta ja auttavat sitä pysymään muuttuvan äänestäjäkunnan ajan hermolla. Listojen uusiutuminen vapautuvien äänten näkökulmasta on relevantti tapa mitata uudistumista yksittäisen kunnan tai kunnassa ehdokkaita asettaneiden puolueiden tapauksessa ja etenkin kampanjoinnin suuntaamisessa alueellisesti ja tiettyihin äänestäjäsegmentteihin, joiden voidaan nähdä jäävän vaille selkeää ehdokasta, jos listalla ei esimerkiksi enää ole 30–45-vuotiaita naisehdokkaita. Useimmissa kunnissa ehdokaslistan saaminen täyteen on työn ja tuskan takana. Ehdokaslista on voinut uusiutua henkilöissä laskettuna melkoisesti, mutta jos ääniharavista ja lupaavista ehdokkaista on onnistuttu pitämään kiinni, voi puolue suunnata aavistuksen verran turvallisemmin mielin vaaleihin. Toisesta kunnasta siirtynyt tai toisesta puolueesta loikannut ehdokas lasketaan tässä uudeksi ehdokkaaksi. Vain suurimmissa kunnissa ehdokaslistalle pääsystä käydään kisaa ja tarjokkaiden välillä voidaan tehdä karsintaa. Viimeisen 10 eduskuntavaalin osalta (1983-2023) SDP:n ehdokaslistat ovat kaikista puolueista uusiutuneet selkeästi hitaimmin. 3 kk Kuntavaalit & aluevaalit. Edellisvaalin ehdokkaista on siis syytä pitää kiinni, vaikka he eivät vielä olisi saavuttaneet suurta menestystä. Tarkasteltaessa asioita koko maan tasolla korostuisivat tällaisessa tarkastelutavassa kuitenkin suurimmat kunnat ja niiden ääniharavat, joiden äänten säilymisellä tai pois jäämisellä olisi ratkaiseva merkitys. Pitkän aikavälin tarkastelussa SDP:n ehdokasjoukko on uusiutunut selkeästi hitaimmin, RKP:n taas nopeimmin. Kohtuullinen uusiutuminen on tavoiteltavaa, mutta tilanne on puolueen kannalta vaikeampi, jos aiempien vaalien ääniharavat eivät enää ole käytettävissä ehdokkaiksi. Myös SDP:n puoluetoimisto on havahtunut asiaan ja kannustaakin verkkosivuillaan kunnallisjärjestöille suunnatussa ehdokashankinnan ohjeessa etsimään tuoreita kasvoja listoille. SDP uusiutuu hitaimmin Puolueiden ja kuntien välillä on merkittäviä eroja niiden ehdokaslistojen uusiutumistahdissa. Listan uusiutumisella ja listan näkökulmasta uudella ehdokkaalla tarkoitetaan tässä sitä, että ehdokas ei ollut ehdolla saman puolueen listalta samassa kunnassa edellisvaaleissa. Konkarit ovat välttämättömiä jatkuvuuden ja hiljaisen tiedon välittämisessä valtuustotyössä. Tai harkitakaan hevosen vaihtamista ylipäänsä, kun uuden saaminen on epävarmaa. Myös ehdokasasettelua tekevän puolueen näkökulmasta tällainen ehdokas on uusi ja hänen rekrytoimisekseen ja integroimiseksi kunnallisjärjestön toimintaan on mahdollisesti pitänyt nähdä enemmän vaivaa, mikäli hän on loikannut toisesta puolueesta tai on muuttanut toisesta kunnasta. Hän on listan sisäisen kilpailuasetelman ja äänestäjien näkökulmasta uusi ehdokas juuri tällä listalla. Perussuomalaisten kohdalla kuntavaaliehdokkaiMutta mitä merkitystä on listan uusiutumisella vaaleissa. 50 Ehdokaslistan uusiutuminen kertoo siitä, miten hyvin tasapainossa puolueen pitoja vetovoima ovat. Siksi alla tarkastellaan ehdokaslistojen uusiutumista osuutena listan ehdokkaista sen sijaan, että ilmiötä tarkasteltaisiin listan saamien äänten vapautumisen kautta. Samalla pitäisi löytää tasapaino listan uudistamisen ja vakauden välillä ja ymmärtää, parantaako ehdokaslistan uusiutuminen vaalimenestystä. Kannattaako voittavaa hevosta vaihtaa. Puolueiden välillä on kuitenkin edelleen selkeitä piirteitä, jotka näkyvät sekä eduskuntaettä kuntavaaleissa. Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu / Tietomuotoilutoimisto KRUT Vaihtamalla paranee – katsaus ehdokaslistojen uusiutumiseen Listan uusiutumisella tarkoitetaan tässä artikkelissa sitä, että ehdokas ei ollut ehdolla saman puolueen listalta samassa kunnassa edellisvaaleissa. Eduskuntavaaleissa listojen uusiutumisasteiden erot puolueiden välillä ovat vähentyneet ajan myötä 40 viime vuoden aikana ja listojen uudistuminen kiihtynyt. Ehdokaslistan uusiutumista voidaan mitata kahdella tapaa: osuutena ehdokkaista ja osuutena äänistä. Siitä kertoo Kuntalehden vaaliasiantuntija Antti Kähkönen. He tuntevat valtuustotyön salat, muiden ryhmien valtuutetut ja sen, miten äänestäjiltä saatua mandaattia käytetään tehokkaasti vaalilupausten lunastamiseen. Myös kuntavaaleissa 2012, 2017 ja 2021 SDP:n ehdokkaslistat uusiutuivat puolueista selvästi vähiten
yli 100 000 asukasta: 63% enemmän uusia ehdokkaita ... Sittemmin tilanne on jälleen tasaantunut. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä vahvempi 0% 10 0% 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Osuus uusia ehdokkaita listalla 0% -30% +20% -20% +10% -10% Listan kannatusmuutos (%-yksikköä) kuntavaalit 2021 vs . Osassa pienimpiä kuntia ehdokaslistat menivät 2021 kuntavaaleissa lähes täysin uusiksi vuoden 2017 vaaleista. 51 den osalta ajoittain kiivassa uudistumisessa nähdään puolueen kasvu 2010-luvun taitteessa suureksi puolueeksi. Mitä isompi kunta, sitä enemmän ehdokaslistojen kokoonpanoon tulee muutoksia vaalista toiseen. Katkoviiva näyttää kannatuksen muutoksen ja listan uusiutumisen välisen korrelaation. 2017 Mitä suurempi osuus uusia ehdokkaita listalla, sitä enemmän puolueen kannatus kasvaa Pisteet esittävät puolueiden listoja eri kunnissa. Vaikka kokonaistarkastelussa ehdokaslistojen uusiutuminen on sitä suurempaa, mitä väkirikkaammasta kunnasta on kyse, on hajonta pienissä kunnissa suurta. Mitä tasaisempaa puolueiden välinen kilpailu, sitä enemmän ehdokaslistat uusiutuvat Pystytäänkö listojen uusiutumisesta sanomaan jotakin muuta kuin että se on hitainta SDP:ssä, keskustassa ja vasemmistoliitossa ja että sitä tapahtuu enemmän suurissa kuin pienissä kunnissa. Esimerkiksi Pelkosenniemellä, Ranualla ja Kaavissa neljä viidestä ehdokkaasta oli kuntavaaleissa 2021 sellaisia, jotka eivät olleet olleet listallaan vuoden 2017 vaaleissa. alle 40 000 asukasta. Kun puolueen kannatusmuutokset vähenevät, on odotettavissa, että pidemmällä aikavälillä myös perussuomalaisten ehdokaslistojen vaihtuvuus vähenee. Tutkittaessa puolueen kannatuksen ja listojen uudistumisen välistä yhteyttä havaitaan, että puoluekannatus ja listojen uudistumisaste korreloivat negatiivisesti. Järjestölliset rakenteet, aktiivien ja ehdokkaiden rekrytointi ja rahoitus laahaavat jäljessä valtakunnan tasolla saavutettua menestystä. 53% PUOLUE KV 2012 KV 2017 KV 2021 KAIKKI LIIK 100 % 100 % MUUT 78 % 82 % 84 % 81 % PS 80 % 52 % 71 % 69 % VIHR 63 % 66 % 60 % 63 % KD 58 % 60 % 55 % 58 % RKP 51 % 52 % 52 % 52 % KOK 50 % 49 % 56 % 52 % VAS 44 % 48 % 46 % 46 % KESK 46 % 45 % 46 % 46 % SDP 43 % 44 % 42 % 43 % KAIKKI 53 % 51 % 55 % 53 % SDP:n ehdokaslistat kuntavaaleissa uusiutuvat kaikkein hitaimmin Eduskuntapuoluieden listojen uusiutumisasteet. Kesk., Enontekiö Listan kannatus laski –31,8 %-yksikköä, listan ehdokkaista uusia 40% Kokoomus, Pyhäranta SDP, Pälkäne KD, Imatra Vasemmistoliitto, Pyhäjärvi RKP, Inkoo Vihreät, Forssa PS, Alavieska Listan kannatus nousi 15,4 prosenttiyksikköä, listan ehdokkaista uusia 81% Ehdokaslistat uusiutuvat voimakkaammin isoissa kunnissa Osuus ehdokkaista, jotka eivät olleet viimeksi ehdolla samalla listalla samassa kunnassa, kuntavaalit 2017–2021: Kunnat, joissa... Mitä ylempänä piste sijaitsee, sitä enemmän kannatus parani viime kuntavaaleissa Tilastollinen trendi: kannatus nousee mitä enemmän lista uusiutuu. Puolue hajaantui 2017, kun eduskuntaryhmä ja osa valtuustoryhmiä jakaantui perussuomalaisiin ja Siniseen tulevaisuuteen. Tämä ilmiö havaitaan ainakin kaikissa kolmessa kuntavaaleissa 2012–2021, joten kyse ei ole mistään yksittäisen vaalin poikkeuksesta. 40 –100 000 asukasta: 56% ... .. Ehdokaslistojen vaihtuvuutta tapahtuu siis vähiten SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton listoilla. Vastaavasti kolmessa muussa saman kokoluokan kunnassa Oripäässä, Enonkoskella ja Juupajoella vain noin kolmannes ehdokkaista 2021 oli sellaisia, jotka tulivat listalleen uusina. Mitä enemmän oikealle piste sijaitsee, sitä suurempi osuus ehdokkaista oli uusia. Puolueen kannatus on eduskuntavaaleissa kasvanut suuren puolueen tasolle, mutta muissa vaaleissa se on vielä ailahtelevaisempaa. Maantieteellisesti tarkasteltuna uusiutuminen on kiivainta suurissa kaupungeissa. Viiva on nouseva vasemmalta oikealle, eli mitä enemmän lista uusiutuu, sitä enemmän sen kannatus nousee
Politiikka on useimmille maratontai ultrajuoksulaji, sillä eduskunnan ovet aukeavat harvalle ensimmäisellä yrittämällä. Myös valtuustoon voi isommissa kunnissa joutua pyrkimään useamman kerran, ennen kuin valinta osuu kohdalle. Toisaalta menestys kuntavaaleissa suuressa kunnassa on omiaan helpottamaan ehdolle pääsyä eduskuntavaaleissa. Valtuustossa ja eduskunnassa on sitä paremmat edellytykset saada aikaiseksi asioita, mitä enemmän kokemusta ja verkostoja on ehtinyt kertyä ja mitä korkeammalla puolueen sisäisessä nokkimisjärjestyksessä on uransa ajallisen etenemisen myötä ehtinyt. Ajallisesti kannatuksesta tiedetään jotakin vasta ehdokasasettelun jälkeen. Asia on kuitenkin monimutkaisempi, eikä pelkästään näiden kahden muuttujan (uudistumisaste ja puoluekannatus) korrelaatiosta voida johtaa kausaliteettia. Toisaalta isoissa kunnissa on varteenotettavan kampanjan tekemiseksi valmistelut usein aloitettava hyvissä ajoin, kampanjointi itsessään on intensiivisempää ja edellyttää useimmilta läpipääsyyn paitsi laajan vapaaehtoisista koostuvan kampanjatiimin lisäksi myös kohtuullisia taloudellisia voimavaroja. Tämän perusteella voitaisiin päätyä käsitykseen, että puolueiden ei kannattaisi vaihtaa voittavia hevosia eli uudistaa ehdokaslistaansa. Voidaan sanoa, että mitä kireämpää puolueiden välinen kilpailu on, sitä enemmän ehdokaslistat uusiutuvat. Kun puretaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat listan uudistumiseen, havaitaan, että puoluekannatus on keskittynyttä yhdelle tai muutamalla puolueelle etenkin pienissä kunnissa. Suurikaan määrä ehdokkuudesta kiinnostuneita henkilöitä ei takaa, että lista saadaan täyteen, jos heiltä ei tiedustella valmiutta asettua ehdokkaaksi suoraan ja mieluiten maanitella useampaan kertaa. Suurimmissa kunnissa on usein enemmän halukkaita kuin listalle voidaan ottaa. Missä ehdokaslistat sitten uusiutuvat eniten. Ehdokkaita on pieniin kuntiin verrattuna tarjolla paljon, mutta ehdokkuutta tavoitteleva joukko muuttuu vaalien välillä. Jos menestys jää saavuttamatta, on kustannus pyrkiä valtuustoon uudelleen ja uudelleen korkea. Sitä tapahtuu kunnissa, joissa puolueiden välinen kilpailu on siinä mielessä kiivaampaa, että yhdellä yksittäisellä puolueella ei ole valtaosaa äänistä. Jos vaaleihin ei tarvitse panostaa paljon aikaa ja rahaa, on päätös lähteä uudelleen ehdolle helpompi, kuin jos pelkästään valtuustopaikan tavoittelu ilman taetta tuloksesta – on suuren vaivan takana. Jälkimmäisissä kannatukseltaan merkityksellisiä puolueita tai muita ehdolleasettajia on enemmän. Ehdokaslistojen nopeampaa uusiutumissa isoissa kunnissa voidaankin osittain selittää tarjonnan suhteen. Puolue voi ensinnäkin olla päästämättä kaikkia halukkaita listalle, jos halukkaita on enemmän kuin paikkoja. Erityisesti pitkän uran politiikassa tehneet ja useita kertoja puolueen listoilta valtuustoon pyrkineet ja päässeet henkilöt haluavat mieluummin tulla pyydetyksi listalle sen sijaan, että he itse hakisivat pääsyä listalle tai pyytäisivät jotakuta toista ehdottamaan heitä. Kun puolueiden välinen kilpailu on kireää, se on sitä usein myös listan sisällä ehdokkaiden välillä, jolloin se on ehdokkaille myös kuluttavaa. Asiaa voitaisiinkin tarkastella myös niin, että mitä pienempi vaihtuvuus, sitä vahvempi kannatus. Ehdokkaiden Ehdokkaita on isoissa kunnissa pieniin kuntiin verrattuna tarjolla paljon, mutta ehdokkuutta tavoitteleva joukko muuttuu vaalien välillä.. Näissä kunnissa edellytykset ehdokaslistojen uudistamiseen ovat heikommat kuin suurissa kunnissa, sillä ehdokkaita joudutaan etsimään hyvin aktiivisesti. Vahva kannatus on tietenkin osoitus siitä, että äänestäjien luottamusta on, jolloin voitaisiin ajatella, ettei ehdokaslistan rukkaamiselle ole tarvetta. Nämä tekijät puolestaan painavat vaakakupissa, kun ehdokkaat pohtivat, kannattaako lähteä ehdolle vielä seuraavissa vaaleissa, vaikka varsinaista läpimurtoa ei ole tullut. Useimpien ehdokkaiden tapauksessa sitä ei koskaan tapahdu. Varsinaista kilpailua siitä, kenet kelpuutetaan listalle, ei siten pääse syntymään, toisin kuin on asian laita suurimmissa kunnissa. Tähän puolueilla on sitä paremmat mahdollisuudet, mitä suurempi kunta on kyseessä. Moni kokeilee ehdokkuutta ja kannatustaan kuntavaaleissa, mutta jättää leikin kesken kerran tai kaksi yritettyään, ellei menestystä tule. 52 asema puolueella kunnassa on, sitä vähemmän ehdokaslistat tyypillisesti uudistuvat. Isossa kunnassa saatu mojova äänimäärä voi jopa riittää läpipääsyyn eduskuntavaaleissa. Kysyntä ja tarjonta ohjaavat ehdokaslistojen uusiutumista Listojen uusiutuminen riippuu yksinkertaistetusti kahdesta tekijästä: puolueen kysynnästä ehdokkaille ja ehdokkaiden tarjonnasta puolueelle. Oheisesta kuvaajasta havaitaan, että ehdokaslistojen uusiutuminen on sitä kiivaampaa, mitä vaikeampi kunnassa on tulla valituksi eli mitä kireämpää ehdokkaiden välinen kamppailu on. Neljä vuotta on lyhyt aika saada suuria asioita aikaiseksi varisinkin, jos tulee politiikan ulkopuolelta, eikä valtuustotai eduskuntatyöskentely ole tuttua. Toiseksi puolue voi tehdä aktiivista ehdokashankintaa, mikä onkin lähes aina välttämätöntä, jotta olisi mitään mahdollisuutta saada lista täyteen. Kunnissa, joissa yhdellä puolueella on hallitseva asema (usein keskustan ja RKP:n hallitsemia kuntia), uusiutumista tapahtuu paljon vähemmän kuin kunnissa, joissa puolueiden väliset erot ovat pienempiä
Sama ilmiö havaitaan myös verrattaessa 2017 kuntavaaleja 2012 kuntavaaleihin, eli kyse ei ole yhteen vaaliin liittyvästä sattumasta. Viiva on laskeva vasemmalta oikealle, eli mitä helpompi valtuustoon oli päästä, sitä vähemmän ehdokaslistat uusiutuvat. Mitä ylempänä piste sijaitsee, sitä suurempi osuus kaikkien puolueiden ehdokkaista oli uusia SUURIN PUOLUE KUNNASSA SDP Kesk Kok Muut PS RKP KD Tilastollinen trendi: mitä kireämpi kilpailu valtuustopaikoista, sitä enemän listat uusiutuivat. 53 välisen kilpailun intensiteettiä mitataan tässä yhteydessä osuutena ehdokkaista, joille valtuustopaikka siunaantuu. 0% 10 0% 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Valittujen osuus ehdokkaista 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Li st an uu si ut um is as te Pelkosenniemi Jämijärvi Juupajoki Alavieska Kaavi Toholampi Ranua Vöyri Mynämäki Uusikaarlepyy Närpiö Kirkkonummi Mitä vaikeampi valtuustoon on päästä, sitä enemmän listat uudistuvat Parvikuvaajan erikokoiset pallot esittävät Suomen kuntia (koko asukasluvun mukaan). Yhteys on yleisesti ottaen positiivinen myös analysoituna puoluetasolla. Kyse ei siten ole siitä, että vain vasemmistotai oikeistopuolueiden tai pienten tai suurten puolueiden kannattaisi uudistaa ehdokaslistojaan, vaan ohjenuora pätee yleisemminkin. Mitä enemmän oikealla piste sijaitsee, sitä suurempi osuus kaikista ehdokkaista tulivat valituksi. Mitä suurempi osuus listan ehdokkaista pannaan vaihtoon, sitä enemmän listan kannatus on noussut. Eikö suurempi vaihtuvuus tarkoita sitä, että listalla on paljon kokemattomia ehdokkaita, joilla ei ole aikaisemmissa vaaleissa kerättyä tunnettuutta, valmiita suhteita lahjoittajiin ja vähintäänkin kampanjatiimin rippeitä edellisestä vaalista. Neljä vuotta on politiikassa pitkä aika, ja ellei äänestäjille jatkuvasti tarjoa uusia vaihtoehtoja, he voivat kyllästyä. Oheisessa kuvaajassa on analysoitu noin 1 000 eduskuntapuolueen asettaman ehdokaslistan uudistumista kuntavaaleissa 2021 verrattuna kuntavaaleihin 2017 ja miten uudistuminen vaikuttaa listan menestykseen. Kaikissa suurissa kunnissa ehdokkaita on paljon yhtä valtuustopaikkaa kohden, ja heidän välinen kilpailunsa siten kovempaa. Se, että vaihtamalla paranee, voi selittyä äänestäjille tarjottujen ehdokkaiden uutuudenviehätyksellä. Helsinki, 644 800 asukasta Kokoomus suurin puolue Listat uusiutuivat 69%, 7% ehdokkaista tuli valituiksi Multia, 1 500 asukasta Keskusta suurin puolue Listat uusiutuivat 58%, 71% ehdokkaista tuli valituiksi Pyhäranta, 2 000 asukasta Muu puolue suurin Listat uusiutuivat 89%, 51% ehdokkaista tuli valituiksi Oripää, 1 300 asukasta Keskusta suurin puolue Listat uusiutuivat 28%, 45% ehdokkaista tuli valituiksi OIKAISU Kuntalehden viime numerossa (11/24 Joulukuu) julkaisimme teknisen virheen vuoksi datakaaviosta keskeneräisen version. Valmis versio, joka näyttää puolueiden ehdokkaiden määrät ja näiden käyttämät vaalirahat eri kokoluokissa, löytyy verkkosivuiltamme kuntalehti.fi ("Kuntaja aluevaalien suurimmat vaalibudjetit kymmeniä tuhansia euroja – suurin osa ehdokkaista ei kuitenkaan käytä juuri lainkaan rahaa", 13.12.2024). Esimerkkinä käy kuntavaalit 2021 Helsingissä, joissa äänivyöryn saaneen Jan Vapaavuoren jäätyä pois Elina Valtonen ja Juhana Vartiainen korvasivat kokoomuksen näkökulmasta menetyksen. Tästä huolimatta isossa kuvassa ehdokaslistojen uudistaminen kannattaa puolueen näkökulmasta. Isossa kuvassa puolueet pyrkivät toimimaan strategisesti maksimoidakseen kannatuksensa. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten ehdokaslistojen uudistamista käytetään välineenä kevään kuntaja aluevaaleissa ja ollaanko yhä useammassa puolueessa ja useammassa kunnassa omaksuttu ehdokasasettelun periaate, että vaihtamalla paranee. Mitä vaikeampi valtuustoon on päästä, sitä enemmän ehdokaslistat uudistuvat Vaihtamalla paranee Kannattaako lopulta ehdokaslistojen uudistaminen puolueen näkökulmasta. Kun aloittaa tyhjästä, on vaikeampi rekrytoida kampanjatiimiä, hankkia rahoitusta ja päästä esille mediassa. Katkoviiva näyttää uusiutumisaasteen ja valituksi tulleiden osuuden välisen korrelaation. Ääniharavien tilalle etsitään myös aina kuumeisesti uusia vaihtoehtoja, jotka hekin saattavat olla alueellisesti tai valtakunnallisesti tunnettuja nimiä. Useimmiten vaihtuvuus on myös pienempää kärkinimien osalta kuin listan häntäpäässä
– Isoissa kunnissa ja kaupungeissa ehdokasmäärät ovat huomattavasti suurempia, joten joukkoon mahtuu myös monia, jotka lähtevät kokeilemaan kuntapolitiikkaa. 54 Jutun johdannon allekirjoittavat SDP:n järjestöpäällikkö Pekka Tuuri ja kokoomuksen kuntaja aluevaalien kampanjapäällikkö Riikka Varila, jotka antavat vinkkejä ehdokashankintaan. Mikä siihen voisi olla syynä, Riikka Varila. Ehdolle asettumista pohtivien mielessä ovat usein ajankäyttöön liittyvät haasteet. Kuva: Tuurin kotialbumi Vaalimenestystä ei irtoa, jos ei tee kovasti töitä ja saa riittävästi ehdokkaita kuntaja aluevaaleihin. – Se näkyy, jos ehdokashankintaa tekevä tiimi luo paljon kontakteja, Pekka Tuuri jatkaa. Sitä ei kannata kierrellä ja kaarrella, jos haluaa jonkun asettumaan ehdolle. Erityisesti uusia ehdokkaita mukaan pyydettäessä on tärkeää antaa aikaa kysymyksille ja niihin vastaamiseen. – Meillä oli viimeksi suurista puolueista vähiten uusia ehdokkaita. – SDP:llä on tietysti omat vahvuusalueensa alueellisesti ja maaseudulla ehdokashankinta on varmasti vaikeampaa kuin kaupungeissa, koska puolueen kannattajia on suhteessa paljon vähemmän. Vain osana urapolkua Edellisten kuntavaalien perusteella ehdokkaiden vaihtuvuus on sitä suurempaa, mitä väkirikkaampi kunta on kyseessä. Mahdollisten luottamustehtävien ja muun elämän yhteensovittamiseen on olemassa myös korvaukset, lait ja jopa kunnallinen lastenhoito, Tuuri huomauttaa. Mikäli uusia ehdokkaita ei löydä, kokonaisehdokasmäärä laskee. Joillekin kuntapolitiikka voi olla osana urapolkua. Vaali-innostus on odotetulla tasolla, Tuuri kertoo SDP:n tilanteesta. – Mutta valtaa jaetaan joka puolella Suomea, joten maantieteellisesti kattavuuskin on tärkeää, Tuuri painottaa. Tuplavaalit eivät ole haastateltavien mukaan verottaneet kiinnostusta kuntatai aluevaaleihin. Valtakunnallisesta näkökulmasta katsottuna puolueen tulos syntyy noin 60–70 kunnassa. – Saamme ehdokkaita kiihtyvään tahtiin loppua kohden. Onko kiinnostavan ehdokaslistan tähden tarjottava aina vain uutta ja uutta, Pekka Tuuri. – Toimivinta on suora pyyntö, Riikka Varila aloittaa. Varila vahvistaa myös kokoomuksen puolesta, että asiat etenevät mallikkaasti. – Joissain kunnissa hyvät etäosallistumisen mahdollisuudet ovat lisänneet päätöksenteon houkuttelevuutta, Varila lisää. Ehdokashankinta kiihtyy Kuntaja aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti huhtikuussa. – Kukaan ei heti osaa kaikkea. – Keskeistä on kertoa, että jokaisella on annettavaa oman kunnan asioista päättämiseen. Suurissa ja kasvavissa kaupungeissa ehdokaslistojen täyteen saaminen ei ole suurin ongelma SDP:lle. 3 kk Kuntavaalit & aluevaalit. SDP:n järjestöpäällikön mukaan uusia henkilöitä ehdolle kysyttäessä keskimäärin joka kymmenes vastaa myöntävästi. jouni lampinen Parasta mennä suoraan asiaan Pienten lasten isänä Pekka Tuuri kertoo nostavansa hattua ihmisille, joilla on perheen ja töiden lisäksi aikaa osallistua myös yhteiseen päätöksentekoon. Uusia ihmisiä tarvitaan entisten tilalle. – On varmasti useita erilaisia syitä, miksi valtuustotyö joskus jää lyhyeksi
– Mahdollisuuksia ja edellytyksiä on ja aivan turhaan mollivoittoista keskustelua. YK:n tehtävistä paluu juurille Heini Utunen näkee etätyössä mahdollisuuksia. Viime vuosien aikana Etelä-Savon muuttoliike on kääntynyt positiiviseksi työperäisen maahanmuuton ansiosta. Se voi olla maakunnissa meidän saumamme. Energiainnovaatiota Itä-Suomi-ohjelma esittää itäisen Suomen aluekehityksen tueksi erityistoimia, muun muassa erityistalousaluetta, veropoliittisia ratkaisuja ja yritysten investointitukia. Nämä teemat kantavat edelleenkin, mutta niistä voidaan ja on otettava enemmän irti, jo pelkästään omavaraisuuden ja huoltovarmuuden vuoksi. Työ, esimerkiksi valtionhallinnon tehtävät, ei ole paikkasidonnaista. – Jos tekee analyysia niin parempaan päin ollaan menossa. Myös Keski-Euroopassa, muun muassa Ranskassa, on vastaavia malleja, ja ne ovat myös tehonneet. Esimerkiksi Virossa näitä kokeillaan, miksi ei sitten Suomessa. Väitän, että tällainen kehitys tapahtuu vieläpä nopeasti. – Talouspelissä voittavat uusiutuvan energian osaajat. Suomi on osannut kääntää metsätalouden voitoksi, ja samaa etenemistä tarvitaan energiatalouteen vedystä ja muista innovaatioista. Kun saasteet ja helteet käristävät Eurooppaa, Suomen maakuntien puhtaalla ympäristöllä on tilausta. – Keinoja ja mahdollisuuksia aluekehityksen kohentamiseen on, mutta nyt tarvitaan ripeää ja rohkeaa toimeenpanoa. Nyt tarvitaan pitovoimaa, jolla työvoima pysyy maakunnassa. Viimeiset 15 vuotta YK:n tehtävissä toiminut Utunen ihmettelee suomalaista ilmapiiriä. 55 Etelä-Savon maakunnan uusi maakuntajohtaja Heini Utunen haluaa vauhdittaa maakunnan, Itä-Suomen ja koko Suomen aluekehitystä. On tehty oikeita arvioita. – Olemme pieni väestö, joka aikaisemmin on pystynyt talouskasvuun. Esimerkiksi käy Etelä-Savon maakunnan strategia. Utunen sanoo kummastelevansa, miten kauan menee ennen kuin toimiin päästään. Heini Utusen pidempi haastattelu Kuntalehden verkossa. – Poliittisia päättäjiä näyttää vaivaavan halvaus. Meidän on vain vakuutettava keskeiset päätöksentekijät. Itä-Suomen ja sen maakuntien tilastot osoittavat osin negatiivisia numeroita, mutta Utunen tuumii, että väestötilastotkin ovat 1990-luvulta saakka menneet pieleen. Nyt talous ei ole kasvanut 16 vuoteen; on aivan ihmeellinen pysähtyneisyys. Kuva: Jukka Laitinen Itä-Suomi-ohjelma on aluekehityksen hyvä lähtökohta. Utusen juuret ovat maaseudulla, jossa ”aina on laskettu sitä, riittääkö ruoka seuraavaan satokauteen saakka”. Hän sanoo itse edustavansa sellaista positiivista näkemystä, jossa kuppi on aina puoleksi täysi. Maakunnat tarvitsevat pitovoimaa Utunen aloittaa Etelä-Savon maakunnan johdossa maaliskuussa. – Viime vuoden Työelämägallupissa puolet suomalaisista kertovat tehneensä etätöitä, yleisimmillään Etelä-Suomessa. Teksti Jukka Ahdelma. Euroopassa ja YK:n tehtävissä Utunen sanoo nähneensä uudenlaisen asennoitumisen asumisen ja työssäkäynnin suhteeseen. Investoinnit ovat toki suuria, mutta ne maksavat itsensä takaisin. – Maakunta luottaa metsään, ruokaan sekä luontoon ja vesiin. Hän ei ole ollut mukana Itä-Suomi-ohjelman teossa, mutta sanoo olevansa ohjelman linjausten takana, kunhan niitä vain väkevämmin kohdennettaisiin ja resurssoitaisiin. Kaikkien on katsottava peiliin, ollaanko huomattu mahdollisuudet ja tehty voitavamme. Utunen listaa aluekehityksen avuksi myös energiapolitiikan ja muuttuvan etätyöajattelun
Jo pelkästään lumisten rinteiden maisemat rauhoittavat kiireisen mielen. Kävimme siis porukalla jo ala-asteella laskemassa pellolaisessa Ritiksen laskettelukeskuksessa. Olo on epämukava ja kireä. Laskettelu on osa hänen elämäntarinaansa. Teksti Leena Hirvonen Kuvat Kaisa Sirén Tuuli pyyhkii Oloksen rinteiltä ilmaan lunta kuin taikapölyä. Vaatimatonta tai ei, Pellosta kotoisin oleva Enbuska-Mäki on harrastanut lempilajiaan lumilautailua jo 25 vuotta, siis koko lailla ala-asteikäisestä. Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto ja Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen. Vapaus rentouttaa Enbuska-Mäki sanoo olevansa talvi-ihminen. Tämä on hyvä tapa nollata mieltä. Erityisesti viime vuosi oli ajanKeskityn vain laskelmaan, siinä ei paljon muuta ajatella. Aiemmin sarjassa ovat kertoneet harrastuksistaan mm. 56 VASARA JA NEULOJA Sarjassa kerrotaan päättäjistä vapaa-aikana. Hän sanoo huomaavansa heti olotilassaan, mikäli harrastukselle ei arjen keskellä riitä aikaa. Muoniossa talviharrastusmahdollisuudet ovat oivalliset.. – Kavereiden kanssa ykkösharrastuksemme oli lumilautailu. Keskityn vain laskelmaan, siinä ei paljon muuta ajatella. – Vauhti ja vaihtuvat mahtavat, tämä luonnon panoraama, ovat parasta! Lautailussa on mukana vapaus ja kun lasken, maalliset murheet ja huolet unohtuvat. Olo on raittiista ilmasta ja ulkoilusta virkistynyt! Muonion kunnanjohtaja Laura-Enbuska-Mäki henkäisee laskun jälkeen. Onnistunut lasku! Ja onnistumisen mittari: täydellinen vapauden tunne ja kiireestä rauhoittunut mieli. Näiltä ajoilta on tosi lämpimiä muistoja ja varmasti nämä laskuseikkailut myös vahvistivat kaveruuttamme, Enbuska-Mäki hymyilee. – Lautailu tuo vapauttavan fiiliksen, ja ajatukset todellakin tuulettuvat laskiessa. Ja oikeastaan, kyseessä on enemmän kuin harrastus. – Olen aika perustason laskija, en mikään pro, hän tosin vielä lisää. Muonion pomo karistaa kiireen rinteessä Ruuhkavuodet, pikkulapsiarki, kokopäivätyö, kiire. Kun kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki rauhoittuu, hän hyppää laudalle ja antaa lumen pöllytä. Kaamoksesta vapautuvaa taivasta vasten, jostakin jäisen pölyn keskeltä, laskee lumilaudallaan esiin kypäräpäinen hahmo
Naapurin puolelle Talvilajien harrastusmahdollisuudet ovat Muoniossa oivalliset, mikä sopii lumilautailijalle. Toisinaan kunnanjohtaja käy hyvällä omallatunnolla kuokkimassa myös naapurien puolella. Hänen mielestään kunnan on onnistuttava vastaamaan kestävään kasvuun ja tehtävä strategisia maaja asuntopoliittisia linjauksia, jotka kantavat pitkälle. – Muonion kunnalle positiivinen väestökehitys ja muuttoliike ovat mahdollisuuksia. Erityisesti vaikeissa tilanteissa suunta on perusteltava faktoin, vaikka näkemykset muuten olisivat luovia ja rohkeita. – Minulla on kausikortti Olokselle ja Pallakselle. Vuosina 2026–2027 kärki-investointina on kunnantalon muuttoprosessi, jonka tavoitteena on myydä nykyisen kunnantalon kiinteistöt. Enbuska-Mäki on kuitenkin toiveikas, jopa innostunut. 57 LAURA ENBUSKA-MÄKI Muonion kunnanjohtaja Ruuhkavuosia elävä äiti Harrastaa lumilautailua käytöllisesti tiukka – ja samalla opettavainen. Jokaisella palvelualueella tapahtuu paljon, ja näiden muutosten läpivieminen tulee jatkumaan. Pallas on ehdoton suosikkini kaikista Suomen hiihtokeskuksista, mutta myös naapurikunnissa on hyviä laskupaikkoja. Tiukat raamit Muoniossa, kuten muissakin Suomen kunnissa, johtajan työpöydällä on kuluvana vuonna ”ei niin helppoja” -asioita. Vaativan työn ja ruuhkavuosien yhteensovittaminen on joskus haastavaa ja kieltämättä taitolaji. Isona investointina ja toiminnallisena muutoksena Muoniossa toteutuu päiväkotiesikouluinvestointi, jossa varhaiskasvatuksen palvelut siirtyvät saman katon alle. Kun saan itselleni ja omalle hyvinvoinnilleni aikaa, voin paremmin. Hän uskoo tiedolla johtamiseen. Huomaan fiiliksestäni herkästi, jos olet laiminlyönyt liikkumista. – Aika on tiukilla ja elo kiireistä, kun elän työn ohella hektistä pikkulapsiarkea. Välillä hän rientää rinteeseen yhdessä tyttärensä kanssa. – Meillä on ollut jo tovin hyvä kehittämismeno päällä, ja toivon, että pystymme ylläpitämään saman vireen. Kuntastrategian päivittämisen onnistuminen on keskiössä. Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki suosittelee lumilautailua kaikille, jotka tykkäävät luonnossa ja ulkona olemisesta, ja joita ”pieni viima tai pakkanen ei haittaa.”. – Haasteena on pysyä tiukassa talousraamissa, jonka onnistuimme kuitenkin laatimaan ensi vuodelle hieman ylijäämäiseksi, mutta tämä vaati säästötoimenpiteitä. Yrityssektorin hyvä kehitys näkyy aktiivisuutena kaavoituksessa. Enbuska-Mäki toivoo lisäksi, että kunta saisi lähivuosina läpi asumisen ison kuntakumppanuuskehittämishankkeen. Uudenvuodenlupaus onkin: enemmän aikaa itselle. Levi ja Ylläs ovat erinomaisia paikkoja tälle harrastukselle! Hetassa en olekaan vielä käynyt laskelmassa tai testaamassa rinteitä, pitänee ottaa ensi vuonna tavoitteeksi, Enbuska-Mäki hymyilee
Viimeistelty hallituksen esitys viedään eduskuntaan syysistuntokaudella 2025, ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Teksti Eeva-Riitta Högnäs lakia lukien Sidosyksiköt pinnalla – missä mennään. Siten emme myöskään tiedä, muuttaako esitetty kategorinen omistusrajaus tilannetta oikeaan suuntaan. Omistajalla tulee olla isoissa päätöksissä yhtiössään veto-oikeus, hankintalain termein määräysvaltaa. Hankintalakityöryhmän mietintö ei vielä sisällä lakimuutoksen vaikutusten arviointia. Suuri enemmistö sidosyksiköistä täyttää lain kaikki kriteerit ja toimii vain omistajiensa käden jatkeena. Työryhmän mietintö on kirjoitettu hallituksen esitysluonnoksen muotoon. Vaikka jokin muu ongelmallinen sidosyksikkö vielä olisi toiminnassa, tämä ei tarkoita kaikkien sidosyksiköiden olevan laittomia. Kuntakentän palaute voi vielä muuttaa lopputuloksen. Emme tiedä, mihin ongelmaan ratkaisulla puututaan. Kyse on kuntayhtiöiden tulevaisuudesta ja siitä, saako kunta jatkossa järjestää palvelujaan yhteisesti omistetun yhtiön muodossa. Pienikin omistusosuus, erään EU-tapauksen mukaan jopa 0,25 prosentin omistus, voi muiden edellytysten ohella riittää täyttämään lainsäädännön edellytykset määräysvallasta. Vuosi 2025 on tiedolla vaikuttamisen vuosi sidosyksikköteemassa. Teemasta liikkuu nyt myös väärää tietoa. 58 Sidosyksiköistä on keskusteltu aktiivisesti jo lähes pari vuotta. Omistajalla tulee olla isoissa päätöksissä yhtiössään veto-oikeus.. On myös esitetty, että lainsäädäntöä tulisi tiukentaa. miksi asiasta pitäisi olla kiinnostunut. Markkinaoikeus on ottanut kantaa yhden satojen omistajien yhtiön lainvastaisuuteen. Jos kunnat, hyvinvointialueet ja muut lausujat nyt esittävät näkemyksensä muutoksen vaikutuksista, päättäjätkin ymmärtävät muutoksen seuraukset. Tällöin sidosyksikköjärjestäminen ei millään tavalla kierrä hankintalakia, sillä sidosyksikkö on hankintayksikkö eikä saa toimia markkinoilla. On kuultu, että elinkeinoelämä kokee sidosyksiköiden häiritsevän markkinaa. Kirjauksessa poikkeuksellista on se, että hallitusohjelmassa on annettu ratkaisu ongelmaan, jonka sisältö on epäselvä. lausuntokierros alkaa tammikuun alkupuolella, ja lausuntoaika lienee kahdeksan viikkoa. Sidosyksikkötoiminnan tulisi säilyä EU-sääntelynkin mukaisesti myös suomalaisen kunnan työkalupakissa. Perustavanlaatuinen väärinymmärrys on, että sidosyksiköt häiritsisivät markkinatoimijoiden toimintaa. Sidosyksikköä saa EU-direktiivin perusteella omistaa useampi omistaja ilman omistajien määrän rajoittamista. Keskustelun keskiössä on hallitusohjelmassa oleva omistusrajaus, kirjoittaa Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs. Ne toimivat usein alalla, jolla ei ole tarjolla markkinaehtoista toimintaa, kuten jätehuollossa tai syrjäseudun ruokahuollossa, tai markkinalla, joka edellyttää kilpailutettujen palveluiden koordinoimista, kuten IT-palvelut. Alueelliset IT-sidosyksiköt hoitavat kilpailutukset, integraatiot ja sopimushallinnan. On tullut ilmi, että sidosyksiköitä on käytetty ilman lain edellytysten täyttymistä. Tässä lakimuutoksessa vaikutusten esittäminen on vyörytetty lausujille, joiden odotetaan kertovan niihin itseensä kohdistuvista vaikutuksista. Vaikutusten arviointia ei ole tehty, vaikka se on olennainen osa kaikkien lakimuutosten perustelua. Ne eivät tuota samaa palvelua kuin elinkeinotoimijat, joilta sisältöpalvelu ostetaan. hankintalain muutoksia koskeva lausuntokierros alkuvuonna 2025 tulee olemaan poikkeuksellinen, koska lausuntokierroksella on kerrankin todellinen mahdollisuus vaikuttaa ja koska esitetyn muutoksen aiheuttamia kustannuksia ja käytännön vaikutuksia ei ole otettu huomioon. Jotta päättäjät tietävät, mistä päättävät, tarvitsemme kuntien äänen kuuluville. Sidosyksiköt ovat kunnan oman palvelutuotannon ja ostopalvelun vaihtoehto. Kaikki kiinnostuneet pääsevät seuraavaksi lausumaan mietinnössä esitetyistä muutoksista lakiin. Toinen väärinymmärrys on, että kaikki sidosyksikkömuotoiset toimijat olisivat laittomia. Siksi kaikkien kynnelle kykenevien tulisi verrytellä näppäinsormensa ja antaa palaa. Jos Suomessa säädetään toisin, on moni alueellisen yhtiön yhteisomistus historiaa. Jos lainsäätäjä päättää säätää kategorisen 10 prosentin omistusosuuden muutoksen, päätöksen tulisi perustua tietoon. Tätä dilemmaa on ratkottu hankintalain muutoksia pohtineessa työryhmässä, joka päätti työnsä marraskuun loppuun. Keskustelun keskiössä on pääministeri Orpon hallitusohjelmassa päätetty omistusrajaus, jonka mukaan omistajan tulisi omistaa yhteisesti omistetusta yhtiöstä vähintään 10 prosentin osuus. Sidosyksiköistä on keskusteltu aktiivisesti parisen vuotta
9. 7. K on ne ve si ku ul uu K es ki -S uo m en m aa ku nt aa n. K ilp ai lu n yk kö sp al ki nt o on tä nä vu on na 45 00 eu ro a. 8. Uusi Valamo toimii Heinävedellä. K ilp ai lu on jä rj es te tt y si itä lä ht ie n yh tä ja ks oi se st i lu ku un ot ta m at ta vu os ia 19 41 -4 2. Va lta is tu in , jo lla Py hä Ol av i is tu u kä de ss ää n ki rv es ja om en a. 5. 40 ,3 . Milloin on perustettu Haminan kaupunki. Mihin maakuntaan kuuluu Konneveden kunta. Kuinka monta munkkia uudessa Valamossa on. Ol av i Vu or is al o si jo itt ui ko lm an ne ks i aj al la an 3. 10 . Tammikuussa järjestetään Pariisissa Euroopan suurin ravikilpailu Prix d’ Ámerique. 40 ,2 . 59 Mitä esineitä kuvataan Ulvilan vaakunassa Pyhän Olavin ohella. Pe ri m ät ie do n m uk aa n Va la m on lu os ta ri on pe ru st et tu 90 0lu vu lla . H am in a on pe ru st et tu 16 53 . K au pu nk i tu ho ut ui su ur es sa Po hj an so da ss a ja ra ke nn et tii n uu de lle en ym py rä ka av aa n 17 20 -lu vu lla . Kuinka monenneksi äskettäin kuollut Olavi Vuorisalo sijoittui kuuluisassa kolmen Olavin 1500 metrin maailmanennätysjuoksussa Turussa 1957. U ud es sa Va la m os sa H ei nä ve de llä as uu 18 m un kk ia . En si m m äi ne n Pr ix d’ Am er iq ue (A m er ik an pa lk in to ) jä rj es te tt iin 19 20 ki ito ks en a Am er ik an ka ns al le , jo ka au tt oi Ra ns ka a en si m m äi se ss ä m aa ilm an so da ss a. Kuka oli Lapin läänin viimeinen maaherra (1995). H än en ed el le en si jo itt ui va t Ol av i Sa lo ne n ja Ol av i Sa ls ol a aj al la 3. Mistä se on saanut nimensä vuonna 1920. Va st au ks et 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 Arvaa ellet tiedä! 1. K ri iti ko id en ja as ia nt un tij oi de n m uk aa n 20 00 -lu vu n pa ra s ko tim ai ne n ro m aa ni on Pi rk ko Sa is io n Pu na in en er ok ir ja . Minkä teoksen kirjallisuuskriitikot valitsivat 2000-luvun parhaaksi kotimaiseksi kirjaksi. Minkä kaupungin ruotsinkielinen nimi on Nådendal. N aa nt al i on ru ot si ks i N åd en da l el i ar m on la ak so . 6. Tietovisa, tammikuu Kysymykset Simo Kattilakoski. Milloin on perustettu Valamon vanha luostari Laatokalle. H an ne le Po kk a. 4. 3. 2
60 Säästä kuntasi varoja valmiilla ja joustavalla tietojärjestelmällä Abilita tuo kuntaorganisaatioille toiminnanohjausjärjestelmät, jotka tehostavat talousja henkilöstöhallintoa (Unit4 ERP) sekä sujuvoittavat varhaiskasvatuksen arkea (Päikky). Ota yhteyttä ja varaa maksuton markkinavuoropuhelu: abilita.fi Suomen luotettavin julkishallinnon järjestelmätoimittaja