Kuntalehti 10/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

[ Kolumni ] Hanna Tainio: Sotessa kaadettava raja-aitoja ESPOON PUOLUSTAJA Soten rahoitusmalli ei käy Jukka Mäkelälle Mistä apu soten työvoimapulaan. 10 I 2020 I 8.10. Digi vaikeuttaa vuorovaikutusta Etelä-Savon repivä sote-kiista KL10_1.indd 1 30.9.2020 10.49
Testaa ja voita 150 € kirjalahjakortti! parmaco.fi/smarterlearning @pikku_eikka @pikku_amu @pikku_stepa @pikku_toive Seuraa Parmacoa ja oppimisympäristöjen uusia tuulia Parmaco Oy @parmaco_oy @parmaco KL10_2-5.indd 2 30.9.2020 10.48. Kuka pikkumestari olet. Oppimisen iloa fiksummissa tiloissa! Jokainen lapsi ansaitsee oppimisympäristön, joka innostaa ja tukee häntä oppimisessa parhaalla mahdollisella tavalla
Kuulostaa demokratialta. Käytännössä valta olisi ministeriöillä ja myös yhteistyöalueilla, joiden kautta vaativimmat ja kalleimmat palvelut kulkevat. Kuntalehti 10 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Kuntapuolella taloudellisesti heikkojen kuntien joutuminen valtiovallan selvitysmenettelyyn voi kestää kuusikin vuotta, jonka jälkeen ryhdytään junailemaan pakkoliitosta. Luonnos sai paljon kritiikkiä, ja esimerkiksi Kuntaliiton lausunnossa todettiin, että kuntien ja kaupunkien näkökulmaa ei ole riittävästi huomioitu. Lausuntokierroksen päätyttyä RKP piti tärkeänä, että uudistuksen rahoitusta on vielä arvioitava uudestaan. Lakiesitys aiotaan antaa eduskunnalle joulukuussa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Siinä säädettäisiin sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Sote-uudistuksen keskeinen rakenneratkaisu on luoda sote-maakunnat ja maakuntavaltuustot, joihin edustajat valitaan maakuntavaaleilla. Lakiluonnoksesta annettiin kesän ja syksyn aikana kaikkiaan 773 lausuntoa. Valtuutetut päättävät kyllä strategiasta ja talousarviosta, mutta valtion vartioima rahakirstu sijaitseekin pääkaupungissa. Mutta velat jäävät täysimääräisinä jäljelle. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Soteen vauhtia markku.vento@kuntalehti.fi Oppimisen iloa fiksummissa tiloissa! Jokainen lapsi ansaitsee oppimisympäristön, joka innostaa ja tukee häntä oppimisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Toki kritiikki oli monin paikoin myös rakentavaa, kuten olla pitääkin. Kuka pikkumestari olet. Samalla syntyy viisi yhteistyöaluetta vaativampien palvelujen hoitamiseen. Yksi suurimpia maakuntavaltuustojen toimintaa rajoittavia toimintoja Kuinka sotemaakunnat selviävät taloudellisesti ja toiminnallisesti. VALTAKUNNAN politiikassa oppositio ei sanojaan säästellyt, mutta merkittävää oli myös hallituspuolueiden rakoilu. Sepä vasta sote-ratkaisu olisikin. Kunnat itsessään olivat hyvinkin kriittisiä laidasta laitaan, mutta kaikkein kipakinta lausumista löytyi niistä kunnista ja kuntayhtymistä, joiden tekemiä soteulkoistuksia uudistus yksiselitteisesti uhkaa sopimusten mitätöinnillä. Voikin olla, että koko järjestelmä on rakennettu siten, että joidenkin vuosien kuluttua maassamme on jäljellä enää viisi yhteistyöaluetta eli uutta maakuntaa nyt synnytettäväksi aiotun 21 sote-maakunnan ja Helsingin erityisratkaisun sijasta. on rahoitus, joka tulee valtiolta. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Jos maakunnalla on kaksi peräjälkeistä alijäämäistä vuotta, selvitysmenettely uhkaa. Pitääkö budjetti, onko tarpeeksi sote-henkilöstöä, kuinka kalliiksi erikoissairaanhoito tulee. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. YKSI esillä ollut näkökulma on syytä nostaa esille. Testaa ja voita 150 € kirjalahjakortti! parmaco.fi/smarterlearning @pikku_eikka @pikku_amu @pikku_stepa @pikku_toive Seuraa Parmacoa ja oppimisympäristöjen uusia tuulia Parmaco Oy @parmaco_oy @parmaco V uosituhannen sote-uudistus nytkähti syyskuun loppupuolella eteenpäin, kun laaja lausuntokierros päättyi. Sote-maakuntien kohdalla menettely on suoraviivaisempi. Kuinka sote-maakunnat selviävät taloudellisesti ja toiminnallisesti. Olennaista on kuitenkin katsoa, mistä asioista maakuntavaltuusto päättää ja millä rahoilla. • KL10_2-5.indd 3 30.9.2020 10.48. Monin paikoin uudistuksen rahoitus ja uudistuksesta johtuvat omaisuusjärjestelyt herättävät suurta huolta: koetaan, että vaarana on kiinteistöjen ja omaisuuden siirtäminen maakunnille ilman riittävää korvausta
14 Sanottua, 3 x, Mikä vaakuna?, Palkinto, Oikaisu 15 Kirjat, Tape [ Teema: Sote ] 24 Sote-uudistus kuumentaa taas tunteita 30 Yhteisöasuminen rantautuu Suomeen 36 Tässä onnistuimme: Jämsän puukoulu palautui loistoonsa työllisyystyönä 38 Kuntavaalit 2021: Ei vaaleja ilman sotea 41 10 kysymystä koronasta tiedottamisesta 42 Hyväntekijä: Tiituksen tukena [ Kolumni ] 43 Hanna Tainio: Sotessa kaadettava raja-aitoja 44 Asiantuntijat: Sote-maakunnat – valtion keskushallinnon vallan palautushanke [ Kunnan töissä ] 46 Hygieniahoitajan tulipaloarki [ Ajassa ] 48 Vallankumousmiehen kommunistikunta [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Korona saneeraa hyvässä ja pahassa [ Lakia lukien ] 51 Autiotalo-Tinder jokaiseen kuihtuvaan kuntaan. 6 [ Sisältö 10/2020 ] Kuva: Liisa Takala Kuva: Liisa Takala Jukka Mäkelä: Kritiikkini kohdistuu valtionosuusjärjestelmään. [ Lakiklinikka ] 52 Yhtenäiskunnista yhtenäismaakuntiin [ Työ ja tekijä ] 54 SoteDigin uusi alku [ Luottamuksella ] 56 Yrittäjyyden puolesta [ Seuraava numero ] 58 Teema: Digi • Paljon palveluja käyttäviä ei edelleenkään tunnisteta, vain osassa sote-organisaatioita työvälineet heidän tunnistamisekseen KL10_2-5.indd 4 30.9.2020 10.48. Nosje Heybroek-Nikkilä: Minulla on tässä talossa turvallinen olo. s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kotikylä kasvaa [ Alussa ] 12 Kunnan aarre 13 Kuvattua, Pystytkö puhumaan. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 30 [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän ja hänen perheensä Rocky-koiran Gumbölen kartanossa Espoossa
Kuntalehti 6 / 2019 5 Eira Stenberg: Savonlinnan keskussairaala toisi apua ruuhkien purkamisessa. Kuva: Arttu Muukkonen s. 24 Kuva: Riikka Hurri s.16 • Tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen: Sote-maakuntien itsehallintoa ei ainakaan vahvisteta sörkkimällä tuotantotapojakin • KHO kiinnitti lausunnossaan huomiota sote-sopimusten siirtoon ja mitätöintiin • Kuntien tulopohjan riittävyydestä laaja huoli – Sote-lakiluonnoksen lausunnoissa kritisoidaan laajasti esitettyä rahoitusratkaisua KL10_2-5.indd 5 30.9.2020 10.48. •••• Tomi Kiiala: Työvoimapula tuntuu ajoittain selkänahassa asti
6 Kuntalehti 10 / 2020 [ Hän ] KOTIKYLÄ KASVAA KL10_6-11.indd 6 30.9.2020 10.47
E Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän kelpaa kutsua vieraita hulppeaan Gumbölen empirekartanoon. Jo silloin kun Tapiolaa rakennettiin, tehtiin asuntoja suomalaisille lapsiperheille. Kaupunginjohtaja pitää tiukasti Espoon ja muiden kasvavien kaupunkien puolta ja vaatii valtionosuusuudistusta. Sain jopa toisen nimeni Tapion Tapiolan mukaan. Vanhemmat muuttivat sinne ennen hänen syntymäänsä. Kuopusta rauhoitellakseen vanhemmat hankkivat silloin koiran, länsiylämaanterrieri Rockyn, jonka Mäkelä esittelee Länsi-Uudenmaan terrieriksi. Minulle sanottiin, että voit kyllä Mäksy asua missä haluat, mutta kaupunginjohtaja asuu Gumbölessä, Jukka Mäkelä muistelee naureskellen. Hän ottaa vastaan kaupungin edustuspuolella, jossa korona-aikana on luonnollisesti ollut hiljaista. Vastapainoksi on huipputeknologiaa, suurten yritysten pääkonttoreita ja tietysti Aalto-yliopisto Otaniemessä. Kunnallispolitiikan harrastamisen Mäkelä aloitti kuitenkin Helsingissä, jonne muutti opintojensa loppuvaiheessa. Mäkelän kotikylä kasvaa ja muuttuu hurjaa vauhtia. Kuntalehti 10 / 2020 7 . Kun Mäkelä oli lapsi 1960-luvulla, Tapiolan Naulakalliontien kahdessa pienessä kerrostalossa oli yli sata Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän virka-asunto on Gumbölen kartanossa, keskellä peltoja ja metsiä. Kaupungin edustuskartanoa voi joku pitää ökyilynä, mutta sen ylläpito kaupungin ainoana edustustilana ei tule Mäkelän mukaan kalliiksi. Viime vuonna tuli 6 000 uutta asukasta, mikä oli määrällisesti eniten koko Suomessa. TAPIO TAPIOLASTA Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa on nykyään yli 290 000 asukasta, ja kaupunki kasvaa huimaa vauhtia. Se on Espoon kaupungin edustustila, mutta rakennuksen yläkerrassa on kaupunginjohtajan virkaasunto. Isäni tosin joskus sanoo minua juntiksi, kun en ole syntynyt Helsingissä. Kartanon kokki puuhailee tarjottavaa oman puutarhan antimista. Luonnonläheisestä elämästä nauttii myös Rocky-koira. Kaupunki on aina ollut lapsirikas ja lapsirakas, Mäkelä muistuttaa. Espoon kasvu on aina ollut hyvin valtiojohtoista. Valtion kanssa tehdyt MAL-sopimukset eli maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät isot sopimukset ovat entisestään vauhdittaneet kasvua. Hän arvioi, että hallituksen ajamalle sote-uudistukselle tulee vaikeuksia, jos kasvukaupunkien kritiikkiä ei kuunnella. Työsuhde-etuna minulla on mahdollisuus katsella yläkerran pikkuJukka Mäkelä on johtanut synnyinkaupunkiaan Espoota pian kymmenen vuotta. Mäkelän perheellä ei ollut kymmenen vuotta sitten muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa Espoon Tontunmäestä ”syrjäiseen” kartanoon. Muutimme takaisin kotikonnuille, koska vanhimmalla pojalla oli lapsiastma ja silloisessa asuinpaikassamme Töölössä oli liikaa katupölyä. KL10_6-11.indd 7 30.9.2020 10.47. Jos lasketaan Espoon edustuskulut ja -tilat per asukas, ne taitavat olla kaupungeista Suomen edullisimmat. Ehdotetulla rahoitusratkaisulla ei voi jatkaa, hän painottaa. Ja siitä läheltä, Tapiolasta, hän on kotoisin. Mäkelän toimisto sijaitsee Espoon keskuksessa, joka on kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Espoossa on hämmästyttävän paljon luontoa ja maaseutua, myös toimivia maatiloja. keittiön ikkunasta maisemaa, jossa keväällä on kaikki vihreän värit ja talvella usein luminen satumaisema. Gumböleen on Mäkelän mukaan vuosien mittaan sopeuduttu hyvin. Lähes kaikki tapahtuu Teamsin ja Skypen kautta. Koronaaikana toimisto on hänen mukaansa paremminkin studio. Olen siis toimistolla, mutta muut työskentelevät etänä. Mäkelä oli muuten ensimmäinen kaupunginjohtaja, joka toi Gumböleen lapsiperheen – tosin hieman vastentahtoisen. Otaniemen teekkareita Mäkeläkin on. Vuonna 2050 Espoossa pitäisi olla ennusteiden mukaan noin 400 000 asukasta
Edelleenkin syntyvyyden kasvu on merkittävä, mutta esimerkiksi tänä vuonna kasvu on ollut lähes sataprosenttisesti maahanmuuttoa, kaupunginjohtaja kertoo. Mäkelä muistuttaa, että Espoon käyttömenot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Mäkelän mukaan nyt on pakko priorisoida, mutta keskusteluja käydään vielä. Vieraskielisten iso osuus kasvattaa haastetta, hän sanoo. Suomen toiseksi suurinta kaupunkia tunnetaan hänen mukaansa myös eduskunnassakin yllättävän huonosti. Espoota verrattiin siis Vantaaseen, Tampereeseen, Turkuun ja Ouluun kustannusrakenteessa ja palveluiden järjestämisessä. Konsulttien tyly viesti tiivistettynä oli, että käyttötaloutta pitäisi sopeuttaa viiden vuoden aikana peräti noin 150 miljoonan euron edestä ja omaisuutta myydä 500 miljoonan euron edestä. Ennen kaikkea kuitenkin käyttömenojen Jukka Mäkelä esitelmöi innokkaasti Espoosta ja sen historiasta. Vuoteen 2000 asti Espoo kasvoi syntyvyyden kasvulla ja maassamuutolla, mutta sen jälkeen tilanne on muuttunut. Aiemminhan verotulot kasvoivat samassa suhteessa kuin asukasluku, mutta näin ei enää ole. Valtuusto käsittelee asiaa lokakuun puolivälin jälkeen. Kasvaminen on kallista, ja Espoon pitää investoida infraan ja palveluiden järjestämiseen. 8 Kuntalehti 10 / 2020 [ Hän ] lasta ja perheet olivat tulleet ympäri Suomea. Espoon asukkaista jo noin 19 prosenttia eli noin 55 000 on vieraskielisiä. LEIKKAUKSIA TULEE Espoo on ollut syksyn mittaan runsaasti julkisuudessa mittavien säästösuunnitelmiensa ja sote-uudistuksen vastustamisen vuoksi. On myös sellaisia ilmaisia palveluja, joista voisi periä maksua, kaupunginjohtaja sanoo, mutta ei halua sen yksityiskohtaisemmin ruotia kohteita. Espoon tuloveroprosentti on tänä vuonna 18 ja kiinteistöveroprosentit lain mukaisilla alarajoilla. Espoossa on paljon sellaisia palveluita, joita ei muilla kaupungeilla ole. Espoon pihoilla on edelleen paljon lapsia, mutta suomen ja ruotsin murteiden lisäksi siellä puhutaan lukuisia eri kieliä. Kyllä myös tulopohjaa tarkastellaan viiden vuoden aikana. Espoo kasvaa pitkälti sellaisten ryhmien kautta, jotka käyttävät paljon kaupungin palveluja, hän selittää. Erityisesti meitä kiinnosti se, että Laesterä on tehnyt arvioita myös muista suurista kaupungeista Helsinkiä lukuun ottamatta, Mäkelä sanoo. Meidän on varmistettava, että rahat riittävät tärkeimpien palveluiden järjestämiseen. KL10_6-11.indd 8 30.9.2020 10.47. ”Taloudellisesti kestävä Espoo” -ohjelmaa valmisteltiin helmikuusta lähtien kaupungin omin voimin, ja lopulta konsulttiyhtiö FCG:n kuntatalousasiantuntijat Eero Laesterän johdolla tekivät analyysin. Pihalla puhuttiin kaikkia Suomen murteita, hän muistelee. Konsulttien mielestä Espoon palvelut ovat liian runsaat – eivätkä nekään takaa hyvätuloisten pysymistä kaupungissa
Valtuuston mukaan ehdotettu malli leikkaa suoraan ja perusteettomasti kaupungin rahoitusta ja muuttaa rahoituksen rakennetta vahingollisesti. KOVA KIISTA SOTESTA Espoossa kuohuttaa myös sote-uudistus. Vaikka Mäkelä nostaa esille vieraskielisten palveluiden kalleuden, hän ei torju työperäistä maahanmuuttoa. Nykyinen rahoitusmalli ei ole Espoolle mahdollinen. Espoon ja Länsi-Uudenmaan alueellinen yhteistyö on Mäkelän mielestä muuten perusteltua. Kaupunginvaltuusto lyttäsi lausunnossaan uudistuksen rahoitusratkaisun kovin sanoin. Suuret kaupungit eivät kolmatta hallintotasoa tarvitse, mutta meidän pitää miettiä näiden naapureidemme kanssa tulevaisuutta. Jos toinen yrittää tehdä jotain, siitä helposti sakotetaan. Hän on vakuuttunut siitä, että valtionosuusjärjestelmä on elinkaarensa lopussa. Ei minun käy kateeksi pienten kuntien johtajia. Kuntalehti 10 / 2020 9 . Ne ovat isoja investointeja Suomen kansantalouden kannalta, mutta ne eivät tulouta esimerkiksi Espooseen juurikaan verotuloja lyhyellä aikavälillä. Nyt järjestelmä asettaa kaksi pientäkin kuntaa helposti erilaisiin asemiin. Mäkelä sanoo suhtautuvansa kriittisesti uusiin palveluihin ja velvoitteisiin, koska rahat eivät riitä nykyisinkään. Lähtökohtaisesti malli voisi olla myös kuntayhtymä tai vastaava, hän pohtii. Mäkelä harmittelee myös sitä, että valtionosuusjärjestelmä ei juurikaan Gumbölen kartanon mailla on luumupuiden lisäksi myös omenapuita ja yrttitarha sekä Jukka Mäkelän oma pieni perunamaa. En myöskään näe, että Länsi-Uudenmaan sote-maakunta saisi tuossa mallissa jatkoedellytyksiä. Suomen ikärakenne on sellainen, että jos meillä ei olisi työperäistä maahanmuuttoa, huoltosuhteen kävisi huonosti. Sen uudistaminen on pakko tehdä. Maakuntien rahoituskriteerien viilauskaan ei Mäkelän mukaan riitä, vaan ministeriöiden tulisi avata kuntien rahoitusmalli aitoon vaihtoehtojen tarkasteluun. Se johtaisi voimakkaaseen palvelutason leikkaukseen heti kättelyssä. Tähän työhön osallistumme mielellämme. Hän muistuttaa, että lausuntokierroksella ollut malli ottaisi suuren osan Espoon verotuloista pois, mutta jättäisi velkataakan. Hän kannattaa kuntien yhdessä tekemistä vaikka ilman nyt ehdotettua sotemaakuntaa. KL10_6-11.indd 9 30.9.2020 10.47. Valtuusto oli Mäkelän mukaan hyvin yksimielinen, kriittinen ja tosissaan. Mäkelä on miettinyt myös sitä vaihtoehtoa, ettei sote-uudistus tälläkään kierroksella onnistu. EI VASTAKKAINASETTELUA Mäkelän lempiaihe vuodesta toiseen on kunta-valtiosuhde, joka rahoituksen osalta pitäisi hänen mielestään saada ”edes jollekin järjelliselle tasolle”. Se ei vastaa tätä päivää. Hän korostaa, ettei halua pienten ja suurten kuntien vastakkainasettelua. Mäkelän mukaan sote ei Espoossa ja Länsi-Uudellamaalla onnistu, jos sitä ei tehdä asukasja asiakaslähtöisesti. Sen lisäksi että tuetaan taantuvia kuntia palveluiden järjestämisessä, pitäisi huomioida kasvukaupunkien tarpeet. kasvua pitää hillitä ja investointiohjelmaa rajata ja tehostaa niin, että se on kestävällä tasolla. Olen sitä mieltä, että meillä pitää olla verotulontasaus ja koko Suomesta on pidettävä huolta, mutta pitäisi olla reilu peli. Ehdotetulla rahoitusratkaisulla ei voida jatkaa. Nyt esitetty uudistus ei sellainen ikävä kyllä ole. Nyt kuitenkin Espoo ja Vantaa kantavat korostetusti vastuuta siitä, että vieraskielisille järjestetään palvelut. Heillä on tosi kova paikka. Jos jo koko järjestelmän esittely alkaa sillä, että sitä on vaikea ymmärtää, hälytyskellojen pitäisi soida Hän vakuuttaa, että Espoo ei pakene vastuutaan. Mäkelän mielestä on selvää, että sote-ratkaisussa ei voida edetä ehdotetun mallin pohjalta. Jos kasvukaupungeista tulevat lausunnot nyt sivuutetaan, prosessiin varmasti tulee vaikeusasteita, hän lupaa. Kritiikkini kohdistuu valtionosuusjärjestelmään, jonka pitäisi toimia niin, että se kannustaa kaikkia toimimaan taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Sitten kannattaisi harkita, pitääkö mallia korjata vai tehdä kokonaan uusi. On valtavan suuri epäkohta, että espoolaiset veronmaksajat maksavat muiden Suomen kuntien ja kaupunkien palveluiden järjestämisestä ja samalla Espoo velkaantuu voimakkaasti. Siinä on sama logiikka kuin että tekemisen pitäisi aina kannattaa
Kumpaakin löytyy Espoosta, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Näin niistä muodostuu hyviä asumis-, asiointi-, opiskeluja työpaikkakeskuksia hyvillä liikenneyhteyksillä, lähipalveluilla ja harrastusmahdollisuuksilla sekä erityisesti hyvällä lähiluonnolla, Mäkelä kehuu. Ensimmäiseen laajaan kyselyyn vuonna 2012 tuli yli 20 000 kommenttia. Mäkelälle tulee pian kymmenen vuotta täyteen kaupunginjohtajana. ] tunnista vieraskielisten palveluiden järjestämistä ja kaikkia siihen liittyviä tekijöitä. Siksi tarjoamme nyt myös yhteiskunnallista rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oppimista. Kaikki luin. Kun on seurannut kuntakenttää, ehkä johtajuudessa henkilöllä tuntuu olevan enemmän merMartta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Jukka Mäkelä • Syntyi 7.7.1960 Espoossa • Koulutukseltaan diplomi-insinööri, suorittanut myös Executive MBA -tutkinnon • Espoon kaupunginjohtaja vuoden 2011 alusta lähtien • Eduskunnassa kokoomuksen kansanedustaja vuosina 2007–2010 • Työskennellyt aiemmin yksikönjohtajana, osastopäällikkönä ja projektipäällikkönä Tekniikan Akateemisten Liitossa sekä vs. Kestävyys on kuitenkin muutakin kuin ympäristötekoja. Yhteyksiä pidetään niin pieniin kuin suuriinkin piireihin, myös kansainvälisesti. Mäkelän mukaan lähiluonto ja turvallisuus ovat pysyneet koko 2010-luvun tärkeällä sijalla arvostuksessa. Paraikaa on meneillään yksi kysely. Eduskunnassahan kansanedustajat kertovat tarinoita omista kotikunnistaan, mutta Espoosta oli jäänyt kertomatta. • Kyllä tässä on oppinut paljon sellaisia asioita, joita voisi käyttää muuallakin. Hän myöntää, että työn kovuus on yllättänyt, vaikka tehtävä on hieno. Mäkelä yllättyi, miten huonosti kansanedustajat tunsivat hänen kotikaupunkiaan. Kaikissa keskuksissa on kaupunkimainen tiivis keskusta ja ympärillä pientaloja kerrostalovaltaista asutusta. Olen niin innokas kotikylän poika, Mäkelä naurahtaa. Kun puhutaan paljon siitä, että ihmisten arvot olisivat city-pöhinän, koronan tai Nurmijärvi-ilmiön takia muuttuneet, niin minun mielestäni se on potaskaa. Se on varmaan se syy, miksi Espoon etujakaan ei ole oikein valvottu eduskunnassa. • Harrastaa liikuntaa, perunamaan hoitoa ja ruoanlaittoa sekä seuraa mielellään urheilua ja kulttuuria. Työajan hallinta on tässä työssä vaikeaa, kun kaupassa käyntikin kestää. Kierrätin yli sata kansanedustajaa Espoossa ja esittelin tätä meidän viiden kaupunkikeskuksemme mallia. Jokaisen mallin voi saada toimimaan ja jokaisen mallin voi saada toimimaan huonosti. asiamiehenä Suomen Teknillisessä Seurassa • Espoon kaupunginvaltuutettu vuosina 1997–2010, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2009–2010, kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuosina 2005–2008 • Perheeseen kuuluu vaimo Saijaliisa Mäkelä ja kolme lasta, joista vanhin on jo muuttanut pois kotoa. Mäkelä uskoi, että suuret kaupungit siihen siirtyvät, mutta enemmistö Espoon valtuustoryhmistä kannattikin nykyistä mallia. Espoo on jatkanut asukkaiden kuulemista. kitystä kuin mallilla. Mäkelällä on kuitenkin oma mielipide pormestarimallista. Liity edelläkävijöiden joukkoon. [ Kuka. Sen tarkoituksena on auttaa kuntia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla rahoitus edullisemmin, kun se käytetään ympäristöinvestointeihin. Tietyt ihmisryhmät arvostavat kaupunkikeskuksen tiiviyttä ja tietyt väljempää pientalovaltaisempaa lähiympäristöä. Espoolaiset arvostivat kyselyn mukaan erityisesti oman asuinalueensa lähiluontoa ja turvallisuutta. Mäkelää ihmetyttää, miten monissa kaupungeissa on vain kuvitelmia siitä, mitä asukkaat haluavat. 10 Kuntalehti 10 / 2020 [ Hän ] Investoi kestävään kuntaan Ehkä tiedätkin, että toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöinvestointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen. Leppävaaran suuralueella asuu nyt noin 70 000 asukasta ja kaikissa muissa kaupunkikeskuksissa on jatkossa yli 50 000 asukasta. Olivat tyytyväisiä. VIISI KESKUSTA ON JÄRKEVÄÄ Kun Mäkelä aloitti eduskunnassa vuonna 2007, hän oli kautta aikojen vasta toinen syntyperäinen espoolainen, joka oli valittu Uudeltamaalta. Perheen herkkua ovat uudet perunat ja savustetut ahvenet. Yllättynyt hän on ollut siitä, kuinka monipuolista työ on. Kaikkien rakenne on saman tyyppinen. PÖHINÄ JA NURMIJÄRVI-ILMIÖ Espoossa on jo pitkään kysytty asukkaiden mielipiteitä kaupungin kehittämisestä. Palvelut ovat kaupunkirakenteen sisällä. KL10_6-11.indd 10 30.9.2020 10.47. Tapiola, Matinkylä-Olari ja Espoonlahti sijaitsevat metron äärellä, ja kaupunkiradan äärellä ovat Leppävaara ja Espoon keskus. Sen kyllä huomasi. Hän toivoo, että Euroopan unionin elvytysrahojen jaossa huomioitaisiin kasvukaupunkien kestävä kehitys. Koska maksamme itse enemmän ja enemmän raidehankkeista, meidän täytyisi antaa pitää verotuloja enemmän itsellämme, että pystyisimme lyhentämään lainoja. Työaika on ollut keskimäärin 70 tuntia viikossa. Haasteet tuntuvat kotikylän pojalle kuitenkin omilta. Lisäksi on pienempiä paikalliskeskuksia. Se antaa meille sellaisen ostovoiman, että yksityiset ja julkiset palvelut on hyvä hoitaa, Mäkelä uskoo. Kyllä tässä on oppinut paljon sellaisia asioita, joita voisi käyttää muuallakin. Jos Espoo olisi rakennettu yhden keskuksen ympärille, se olisi ollut hölmöläisten hommaa. Sanotaan, että siellä pitää olla pöhinää, mutta silloin asukkailta ei varmasti ole kysytty. | kuntarahoitus.. PALJON OPPIA Espoossa on pohdittu myös pormestarimallia. Siinä menee helposti malli ja henkilö sekaisin
Sen tarkoituksena on auttaa kuntia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla rahoitus edullisemmin, kun se käytetään ympäristöinvestointeihin. Siksi tarjoamme nyt myös yhteiskunnallista rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oppimista. | kuntarahoitus.. Investoi kestävään kuntaan Ehkä tiedätkin, että toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöinvestointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen. Kestävyys on kuitenkin muutakin kuin ympäristötekoja. KL10_6-11.indd 11 30.9.2020 10.47. Liity edelläkävijöiden joukkoon
Vuosisadan vaihteessa Imatralle tuli päivittäin peräti 14 junavuoroa Pietarista. Tuolloin joukko kuuluisia taiteilijoita – Akseli Gallen-Kallela yhtenä heistä – oli kutsuttu Imatralle kosken varrella avattavan hotellin vihkiäisiin. Ja vaikka kunnian olisi aivan yhtä hyvin voinut saada Väinö Kamppurin jokimaisema Kaksi puuta (1937), Imatran kunnan aarre olkoon kuitenkin kansallisen suuruutemme Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) Imatra-niminen vesivärimaalaus 1800-luvun lopusta. • Katja Martelius KL10_12-15.indd 12 30.9.2020 10.44. Sihvolan kokoelma kuuluu Suomen merkittävimpiin. Tilaisuudesta on säilynyt valokuva, jossa kolmikon nähdään työskentevän kosken länsirannalla sijainneella tasanteella. Intendentti Eero Laajo Imatran taidemuseosta poimii Kuntalehteä varten kaksi teosta Sihvolan kokoelmasta. Mukana juhlallisuuksissa olivat muun muassa Albert Edelfelt ja Louis Sparre. Sihvola keräsi myös vaikuttavan valikoiman aikansa uutta suomalaista taidetta. 12 Kuntalehti 10 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Gallen-Kallela teki Imatrankoskesta ja sitä valaisevasta erikoisesta lampusta myös modernin julisteen, jonka piti olla osa kansainvälistä Imatraa esittelevää näyttelyä. Näkymää reunustavat metsäiset kalliot korkeine kuusineen. TUONA PÄIVÄNÄ Gallen-Kallela siis maalasi Imatraa. Vesivärimaalausta katsoessa pyörteilevän kosken jylyn voi melkein kuulla korvissaan. On merkillepantavaa, että Gallen-Kallela on jättänyt maisemastaan pois Imatrankosken yli kulkeneen sillan, joka oli rakennettu vuotta maalausajankohtaa aiemmin. Vesivärimaalaus on ajoitettu tammikuun alkuun vuonna 1893. IMATRAN yli tuhannen taideteoksen kokoelman selkäranka on diplomi-insinööri, taiteenkeräilijä Jalo Sihvolan (1882–1969) kokoelma, joka käsittää yli 360 työtä. Kuuluisuus oli alkanut jo 1700-luvun lopussa, kun keisarinna Katariina II vieraili paikalla ja ihastui jylhään maisemaan ja kosken pauhuun, joka kuului pitkien matkojen päähän. Imatrankoski oli noihin aikoihin erittäin suosittu matkailukohde ja luonnonnähtävyys. Tammikuista hyytävää koskea, joka syöksyy ja hyppelee yhtenä kellertävänä kuohuna ja vaahtopäänä alas kiveltä toiselle. Hänen jäljiltään Imatran kaupungin hallussa on muun muassa Marc Chagallin, Picasson ja Auguste Renoirin töitä. Sen sijaan sillan voi nähdä häämöttävän jäätävän vesihöyryn takaa Gallen-Kallelan samana vuonna maalaamassa öljyvärimaalauksessa Imatra talvella, joka kehitteli aihetta edelleen ja joka on Ateneumin kokoelmissa. Hanke kuitenkin lässähti sittemmin, kuten liian suurilla ajatuksilla on tapana. Koskea ympäröivästä maisemasta tuli Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluImatra: Imatra (1893) Kuva: Imatran taidemuseo alue vuonna 1842 keisari Nikolai I:n määräyksellä
Maan hallitus reagoi budjettiriihessään kuntatalouden vaikeaan tilanteeseen esittämällä mittavaa tukipakettia ensi vuodeksi. Keskiöön nousi kuntien talous. • Hallitus sitoutuu purkamaan hoitoja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023. Kyllä ovat. Uudistusten vaikutus kuntien talouteen nousee monissa tehtävissä asteittain. Peruspalvelujen valtionosuuksien kertaluonteinen lisäys on 400 miljoonaa euroa ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa. Paneeliin osallistuivat myös vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sekä oppositiopuolueista perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Kuvassa ovat vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson (vas.), keskustan juuri valittu puheenjohtaja, tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko sekä SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin. Kuntalehti 10 / 2020 13 [ Kuvattua ] Kuva: Kari Långsjö KUNTA-ALAN suurtapahtuma Kuntamarkkinat järjestettiin jo 27. Lisäksi yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus vuodelle 2021. [ Pystytkö puhumaan. KL10_12-15.indd 13 30.9.2020 10.44. Siinä minun ymmärtääkseni pannaan liikkeelle budjettiriihessä päätettyjä asioita. Odotetaanko tämän vuoden kuudenteen lisäbudjettiin mitään uutta. Valtio korvaa kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti koronaan välittömästi liittyvät testausynnä muut menot. Pystytkö puhumaan. Osalla kaupungeista ja kunnista olisi vaikeuksia ilman koronaakin eli ne joutuisivat tekemään sopeutustoimia. No, on selvää, että eihän tämäkään tuki vielä kata kaikkia menetyksiä koronasta, mutta kyllä kunnilla pitää olla myös puskuria ottaa vastaan iskuja. Myös tälle vuodelle tulee tukea vielä lisäbudjetissa. Syyskuussa järjestetyn tapahtuman yksi kohokohdista oli puoluejohtajapaneeli, joka tarjosi esimakua ensi kevään kuntavaalien kannalta oleellisista kysymyksistä. Lähde: Valtioneuvosto [ Info ] Kuva: Kuntaliitto Korona-ajan markkinat Studion ja paneelien tallenteet löytyvät osoitteesta kunta.tv. • Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 12,5 miljardia euroa vuonna 2021. • Vuoden 2021 talousarvioesityksessä kuntatalouteen kohdentuu merkittäviä uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa oppivelvollisuuden laajentamiseen ja hoivahenkilöstön sitovaan vähimmäishenkilöstömitoitukseen. Martta Nieminen Hallituksen budjettiriihen antia • Hallitus päätti budjettiriihessään syyskuussa esittää, että kuntataloutta tuettaisiin ensi vuonna niin, että peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus, josta 20 miljoonaa euroa kohdennetaan harkinnanvaraiseen korotukseen. Valtionavut kasvavat vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 0,9 miljardia euroa. Ovatko valtion toimet riittäviä. Siinä mielessä on ollut yllättävänkin vahvaa tämä valtion vastaantulo. Eiväthän nämä helppoja aikoja ole, mutta kyllä kunnilla on myös oma vastuu. kerran, mutta koronan takia tällä kertaa kokonaan verkossa. Niillä on verotusoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa. Vaikeuksia kyllä riittää, esimerkiksi Lapissa varsinkin yrityselämä kärsii. ] Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio vastaa puhelimeen. Valtio ei voi kuitenkaan kaikkia menetyksiä täysimääräisesti maksaa ja korvata. Joo. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 8,7 miljardia euroa, mikä on noin 0,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Todennäköisesti siellä ei mitään uutta tukea tule. Kunnat saavat laajeneviin tehtäviinsä täyden valtionrahoituksen. Kyllä kunnat ovat saaneet hyvin tukea. Ei siis ole valittamista. • Tämän syksyn lisätalousarvioesityksessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on tarkoitus osoittaa yhteensä 600 miljoonaa euroa
Kilpailun takana ovat Suomen Kuntaliitto, Suomen Elinkeinoja Kehitysyhtiöt SEKES sekä Suomen matkailuorganisaatiot SUOMA. Päätoimittaja Matti Kalliokoski Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa. ”MAASEUTU ei ole mikään pinta-alamitta, vaan siellä asuu samanlaisia itsenäisesti ajattelevia yksilöitä kuin Kalliossakin. ] IMATRAN kaupungin vaakunan aihe viittaa voimalaitoksiin, joita alettiin rakentaa 1920-luvun alussa sekä Tainionkoskeen että Imatrankoskeen. Heikki Hakala nimettiin vuoden valtuutetuksi LEMPÄÄLÄN kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Hakala, kok., on nimetty vuoden valtuutetuksi Kuntaliiton keräämistä ehdotuksista. 3 Pronssikampanja käytti voimakkaasti kansalaisten osallistumista markkinoinnissa. ”SAMA jämäkkyys ja yksituumaisuus, jolla koronan, tuon covid-19-pandemian, nitistämiseen on tartuttu, on paikallaan siirtää 10–20 miljardia maksavien suomalaisten kansantautien nujertamiseen. Vaakunan punaisessa kentässä on kolme pystyasentoon asetettua kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista nuolen muotoista kultakärkistä hopeasalamaa. Tampereen yliopiston työelämäprofessori Reetta Räty kolumnissaan Imagelehdessä. Lappi voitti 1 Luontaisten vahvuuksien markkinointi toi kuntamarkkinoinnin Suomen mestaruuden Lapin kansainväliselle matkailukampanjalle ”Sound of Lapland”. Ihanteellista terveysauvolaa hallitus kuitenkin kalvoissaan markkinoi. Rakennusalan maineelle ja käytännön työlle on tärkeää, että työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan. Paheneva rahapula ja rahojen uusjako on siivottu maton alle. [ Mikä vaakuna. Kaupungistuminen epäilemättä jatkuu, mutta maaseudun kohteleminen “viimeinen sammuttaa valot” -asenteella on julmaa ja epäeettistä. Tällaista ihmemaata ei ole luvassa. Mutta millaista jengiä niissä asuu. Kymsote-kuntayhtymä aloitti viime vuonna toimintansa kutsumalla kymenlaaksolaisia suunnittelemaan ja testaamaan palveluja. ”ULKOMAALAISIA työntekijöitä ei pidä korona-aikaan leimata – Suomen rakennusala tarvitsee heidän panostaan – mutta ei heitä pidä unohtaakaan oman onnensa nojaan. Toista kertaa järjestetyssä kilpailussa oli mukana 50 valtuutettua 36 kunnasta. Teemme niitä.” Iisalmen kaupungin toteuttamassa kampanjassa on tukena 30 yrityksen, oppilaitoksen ja yhdistyksen verkosto. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Maaseudun asukkaat ansaitsevat täsmälleen saman kunnioituksen ja ihmisarvon kuin metropolinkin. Kun kotimaan roadtripit on tehty, voi kysyä, tiedämmekö toisistamme jotain lisää. Vastuullisten toimijoiden pitää huolehtia koko alihankintaketjun hyvinvoinnista. "OLEMME nyt ihastelleet, millaisia ovat kotimaan rannat, vesireitit, vegaanivalikoimat ja puutalot. 14 Kuntalehti 10 / 2020 [ Kuvattua ] [ 3 X ] [ Sanottua ] ”HÄTÄAPU pitää hoitaa, mutta kallis jälkilasku voi syntyä siitä, jos sairaudet jäävät hoitamatta, perheet eivät saa apua, talous hyytyy eivätkä valtio ja kunnat pysty enää kohtaamaan seuraavaa kriisiä. 2 Hopealle nousi Iisalmen markkinointikampanja ”Emme odota ihmeitä. Kampanjassa järjestettiin Iisalmeen koeajaksi muuttaneen somettajan asuminen, hääkilpailu, videoita ja markkinointitilaisuuksia muualla Suomessa. Värien sanotaan edustavan imatralaisille ”kehittymistä, elämänhalua, vaurautta ja hyvinvointia”. Helppo hengittää millaisena vain. Vaakunan värit ovat punainen, hopea ja kulta. Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri kolumnissaan MTV Uutisissa. [ Palkinto ] Oikaisu KUNTALEHDEN numerossa 9 sisältöaukeamalla lukee virheellisesti Linda Pelkonen, kun pitää olla Linda Leinonen. ”JOS olisi millä mällätä, lähipalvelujen saatavuus ei olisi uhan alla, ennaltaehkäisyyn voisi investoida ja vaativin sairaanhoito voisi toteuttaa kalleimmatkin tehokkaat täsmähoidot. Päätoimittaja Tapio Kivistö Rakennuslehden pääkirjoituksessa. Imatran kauppalanvaltuusto hyväksyi vaakunan elokuussa 1950, ja sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön saman vuoden lokakuussa. Toimittaja Seija Holtari kolumnissaan Talouselämässä. KL10_12-15.indd 14 30.9.2020 10.44. Kampanjan on toteuttanut Lapin alueellinen markkinointija viestintäyhtiö House of Lapland, jonka omistavat Lapin kunnat, korkeakoulut ja Lapin Yrittäjät. Asiantuntijaraati arvosti erityisesti Hakalan uudistamisja yhteistyötaitoja. Onko hyviä tyyppejä. Päätoimittaja Antti Mykkänen Polemiikki-lehden pääkirjoituksessa
• Merja Ojansivu Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila, Erica Åberg, Ulkonäköyhteiskunta. Yleisen normin mukaan kun naisen säärten kuuluisi olla silkoiset ja kainaloiden vailla karvoja. Nainen voi kokea rehottavat kainaloja säärikarvansa ulkonäköpääomana ainakin feministisessä kuplassa, jossa ne viestivät tasa-arvoa, omanarvontuntoa ja voimaantumista. Väite herättää äänekkäitä vastalauseita meiltä vaatimattomilta suomalaisilta, mutta kun sosiologit pääsevät aiheen kimppuun, ulkonäön merkitykset on pakko nähdä. Entä klassinen kysymys reittä pitkin etenemisestä. Tutkijoiden mukaan etenkin työelämässä vallitsee kaksoisstandardi: naista, joka hyödyntää ulkonäköään saadakseen työpaikan tai palkankorotuksen, paheksutaan enemmän kuin miestä, joka toimii samoin. Ja totta vie, karvoillakin on merkitystä. Sosiologien karvapohdinta vasta onkin kiinnostavaa. Lukija saa muistutuksen siitä, ettei ulkonäön kommentointi ole asiallista olipa kyse kehusta tai moitteesta. Ulkonäköpääoma ei siis ole mitenkään yksiselitteinen juttu, vaan tulkinnat riippuvat viitekehyksestä. Ulkonäköyhteiskuntaa pohtivat eri kanteilta Turun yliopiston taloussosiologit Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja Erica Åberg kirjassaan Ulkonäköyhteiskunta. Kuntalehti 10 / 2020 15 [ Tape ] IHMISTÄ ei määritä vain aineellinen pääoma, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma, vaan täyspottiin vaaditaan myös ulkonäköpääomaa. Siihen sisältyy piiloviesti: olitkin aikaisemmin melkoinen läski ja myös siitä, että laihuus on normi. Vakavammissa teemoissaan tutkijat pureutuvat lihavuuteen ja muihin ulkonäköpaineisiin. [ Kirjat ] Ulkonäkö pääomana minäpä lasken. sotekonsulTi KL10_12-15.indd 15 30.9.2020 10.44. Siis pannaanpa suu suppuun, kun seuraavan kerran tekisi mieli kehua, kuinka kaveri on laihtunut. Into 2019. Siis karkeasti ottaen pitäisi olla myös hyvän näköinen kelvatakseen tuotteena markkinoilla
KL10_16-29.indd 16 30.9.2020 10.45. Kotoperäiset konstit eivät riitä täyttämään työpaikkoja, kun iso joukko sote-ammattilaisia jää lähivuosina eläkkeelle ja nuorten ikäluokat pienenevät. 16 Kuntalehti 10 / 2020 SOTE HUUTAA TEKIJÖITÄ Sosiaalija terveydenhuollon pelätään kaatuvan rahapulaan, mutta isompi ja ajankohtaisempi uhka on työvoimapula
[ Sote ] Joensuun Niinivaaran terveysasemalla toteutetaan tiimimallia. KL10_16-29.indd 17 30.9.2020 10.45. Kuntalehti 10 / 2020 17 . Ylilääkäri Tomi Kiiala (vas.) toteaa, että tiimimallilla tavoitellaan paremman asiakaspalvelun lisäksi myös työntekijöiden parempaa työtyytyväisyyttä ja sitä kautta helpotusta työvoimapulaan. Kuvassa Kiialan kanssa lääkintävahtimestari Olli Korkeakoski
Kun lähivuosina eläköityminen kiihtyy ja vanhusten määrä kasvaa, lisätyövoiman tarvetta ei pystytä kattamaan koulutusta lisäämällä. Sosiaalija terveydenhuoltoalojen koulutuspaikkoja pitäisi lisätä tuntuvasti, mutta suurta muutosta aloituspaikkoihin ei ole tulossa. Lääkärit ovat kriittinen voimavara, joita ilman terveysasema ei pyöri. Siun soten vastaanottopalvelujen palvelujohtajan Jussi Malisen mukaan neljäntoista kunnan terveysasemilla keskimäärin 20 prosenttia viroista on täyttämättä hakijapulan vuoksi. Kaikkien näiltä aloilta valmistuvien työnsaanti on varmaa. Ikäluokat ovat yhä pienempiä ja maa tarvitsee muitakin työntekijöitä kuin sote-ammattilaisia. Työvoimapulan ratkaisuksi on esitetty robotteja ja digitalisaatiota. Ruskoahon mukaan lääkäriin pääsy on epätasa-arvoista sekä alueellisesti että eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi sairaanhoitajien paikkoja on auki joka kuukausi yli 2 000. Tällä hetkellä se ei toimi mitenkään. SELKÄNAHASSA TUNTUU Joensuun Niinivaaran terveysaseman ylilääkäri Tomi Kiiala tokaisee, että kyllä työvoimapula tuntuu ajoittain selkänahassa asti. Niinivaara on Siun soten eli Pohjois-Karjalan sosiaalija terveydenhoidon kuntayhtymän voimakkaimmin kasvavia alueita ja työmäärä on sen mukainen. Koko maan eri ammattien työvoimatarve on vuodessa 62 000 ja Suomeen syntyy noin 45 000 vauvaa vuodessa. Lisää ammattilaisia valmistuu lähivuosina muun muassa sairaanhoitajiksi, sosionomeiksi, fysioterapeuteiksi, bioanalyytikoiksi, geronomeiksi, röntgenhoitajiksi ja puheterapeuteiksi. Maan pahimmat työvoimapulaalat ovat pysytelleet viime vuosina samoina: puheterapeutit, lääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lähihoitajat. Kuntien 420 000 työntekijästä vain neljä prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, mikä on todella vähän. Hallituksen päätöksillä sote-aloille tulee 447 lisäopiskelupaikkaa vuoteen 2021 mennessä. Yhtälö ei toimi nykyisillä eväillä ja tulevaisuus näyttää vielä huonommalta. Lääkärilehden viime talvena tekemän selvityksen mukaan lääkärien saatavuudessa Siun sote on valtakunnallisesti pahnan pohjimmaisia. Teollisuusrobotit on todettu liian kömpelöiksi hienomotoriikkaa vaativiin hoitotehtäviin. Sivosen mukaan nyt kaivataan herättelyä tulevaisuuden työvoimatarpeisiin ja ensiksi olisi rakennettava luotisuora prosessi ulkomaisiin rekrytointeihin. TYÖVOIMAA ULKOMAILTA Sivosen mukaan sote-aloille tarvitaan paljon ulkomaista työvoimaa, jos lakisääteiset palvelut aiotaan pitää pyörimässä tulevaisuudessakin. Ihan kaikki lisäpaikat otetaan kiitollisuudella vastaan, sanoo KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen. Sivonen muistuttaa, että roboteista parhaiten toimii sylissä pidettävä hylje. Työn sujuvoittamiseksi Niinivaaran terveysasemalla siirryttiin loppukesällä tiimimalliin, jossa lääkäHoitoja hoivatyöt ovat ja pysyvät kasvokkain ja käsin tehtävänä työnä. Väestö vanhenee ja palveluntarve kasvaa samaan aikaan, kun tekijöitä on yhä vähemmän. Hän uskoo, että opetusja kulttuuriministeriö tekee parhaansa, mutta tarve ei täyty läheskään edes lisätyillä opiskelupaikoilla. Lääkäreiden määrä suhteutettuna väestöön on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin ja alle OECD-maiden keskiarvon. Työperäiseen maahanmuuttoon tarvitaan ihan oma kokonaisuutensa, kun kyse on sosiaalija terveysalojen ammateista, koska tarvitaan oleskeluluvat, Valviran lupaprosessit, kielikoulutukset ja ammattiin pätevöittämisen koulutukset. Vuodesta 2016 lääkärivaje on kasvanut 600 tehtävästä lähes 900 tehtävään vuonna 2019. [ Sote ] 18 Kuntalehti 10 / 2020 L uvut ovat karuja. Lääkäreistä kymmenen prosenttia on ulkomaalaistaustaisia, sairaanhoitajista 3,3 prosenttia ja lähihoitajista ja muista terveydenhuollon henkilöistä sekä kodinhoitajista 6,1 prosenttia. Euroopan komissio on maakohtaisissa suosituksissaan vuosille 2020–2021 puuttunut Suomen pitkiin hoitojonoihin ja epätasa-arvoiseen [ Info ] 10 vaikeinta työvoimapulaammattia sosiaalija terveydenhuollossa: 1 Lähihoitajat (6 126) 2 Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat (3 241) 3 Kodinhoitajat, kotipalvelutoiminta (1 677) 4 Sosiaalityön erityisasiantuntijat (600) 5 Psykologit (378) 6 Ylilääkärit ja erikoislääkärit (228) 7 Yleislääkärit (214) 8 Bioanalyytikot (207) 9 Hammaslääkärit (132) 10 Kuulontutkijat ja puheterapeutit (123) Lähde: Ammattibarometri, syyskuu 2020, TEM. Suluissa avointen työpaikkojen määrä tammi-kesäkuussa 2020. LÄÄKÄRIPULA EI HELLITÄ Krooniseen lääkäripulaan tuli lopulta viisikymmentä lisäpaikkaa. KT Kuntatyönantajien työmarkkinatutkija Juho Ruskoahon mukaan Suomeen tarvittaisiin useita tuhansia lääkäreitä lisää, jotta pääsisimme muiden Pohjoismaiden tasolle. KL10_16-29.indd 18 30.9.2020 10.45. järjestelmään. Hoitoja hoivatyöt ovat ja pysyvät kasvokkain ja käsin tehtävänä työnä
Hoitoja hoivatyöt ovat ja pysyvät kasvokkain ja käsin tehtävänä työnä. Niinivaaran terveysasemalla pidetään päivittäin lyhyt palaveri kehittämisen taulun edessä. Kuvassa ylilääkäri Tomi Kiiala, sairaanhoitaja Tarja Hämäläinen ja terveydenhoitaja Anna Hartikainen. Kuntalehti 10 / 2020 19 . KL10_16-29.indd 19 30.9.2020 10.45
Tomi Kiialan mukaan tiimimallissa potilaan asian ratkaisuun lähdetään heti ensimmäisestä puhelusta. Vanhustenhoitoon on tällä haavaa vaikea saada tekijöitä. Lievonen harmittelee, että aluepoliittisista syistä koulutuspaikkoja lisätään muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja pääkaupunkiseudun nuoret joutuvat hakeutumaan opintoihin muualle Suomeen. Me pääkaupunkiseudun kunnat olemme kasvukuntia ja täällä palvelujen tarve sote-sektorilla kasvaa, mutta koulutusta lisätään suhteessa enemmän muualla. VANHUSTENHOITAJIA EKSOTEEN Rekrytointi on vaikeampaa syrjäisempiin kuntiin kuin asutuskeskuksiin, sanoo Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin Eksoten henkilöstöja viestintäjohtaja Santtu Niemi. Yleisesti ottaen hakijapulaa on lääkäreistä, psykologeista, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista, hammaslääkäreistä ja hammashoitajista. • Lääkärit ovat kriittinen voimavara, joita ilman terveysasema ei pyöri. Samalla koronatilanne on huolestuttava ja testaukset vaativat paljon henkilökuntaa. Terveyskeskuksen vuodeosastoilla, terveyskeskuksen vastaanotolla ja kotihoidossa tilanne on sama. Siun soten syrjäisimmässä kulmassa sijaitsevan Juuan terveysaseman kaikki 4,5 lääkärin virkaa on saatu täytettyä, sillä uusien työtapojen myötä osa työstä voidaan hoitaa etänä esimerkiksi Kuopiosta. Helpotusta odotetaan lähivuosina, kun Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy puheterapeuttikoulutus. Myös Vantaa potee perusterveydenhuollossa lääkäripulaa. Hoidon vaikuttavuuden kannalta haluttaisiin pestata lääkärit virkoihin keikkailun sijasta. Hoitajien saatavuus on Pohjois-Karjalassa parempi kuin lääkärien, mutta sijaisten saaminen on jo vaikeampaa. Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtajan Arja Aroheinän mukaan pulaa on sairaanhoitajista ja lähihoitajista. KL10_16-29.indd 20 30.9.2020 10.45. Koronan vuoksi tilanne on vaikea. Lähihoitajat ovat meillä suurin ammattiryhmä, ja nyt joudutaan menemään joitakin työvuoroja vajaalla miehityksellä, kun tekijöitä ei ole. Lastensuojelutyössä on haastavat asiakasryhmät ja se on vaativaa työtä, sosiaalityön ydintä, johon vastavalmistuneita ei kannattaisi laittaa. Kiinnostusta pohjoiseen muuttamiseen on. Sosiaalityöntekijöistä on Siun sotessa krooninen pula, samoin lasten puheterapeuteista. Lääkäri on kuitenkin avainasemassa palveluntarpeen ratkaisemisessa. Sosiaalityöntekijöitä saamme palkattua vielä muihin tehtäviin, mutta lastensuojelussa on suurimmat vaikeudet. Monella heistä on kaksi tutkintoa. Tarkoitus on, että lääkäri on käytettävissä heti ensi kontaktista lähtien ja ratkaisua pystyttäisiin miettimään yhdessä. Sairaanhoitajien vakituiset paikat on saatu täytettyä hyvin ja esimerkiksi fysioterapeutteja meillä on valtakunnallisesti verrattuna parhaiten saatavana. Rekrytointeja on käynnissä moneen sote-alan tehtävään. [ Sote ] 20 Kuntalehti 10 / 2020 Merja Ojansivu Kuvat: Riikka Hurri VANTAAN kaupungin henkilöstöja konsernijohtajan Kirsi-Marja Lievosen mukaan sote-ammattien hakijamäärät ovat kasvaneet kymmenellä prosentilla vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Korkeammin koulutettujen, kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuus on aavistuksen parempi, mutta perussyy ei ole kadonnut eli heitä ei valmistu riittävästi tarpeeseen nähden. Tarvittaessa hoitaja voi siirtää asian lääkärin ratkaistavaksi ja lääkäri ottaakin puhelusta jatkon ja hoitaa asian loppuun. Lievonen arvioi, että talouden yleinen trendi näkyy siten, että vakituisiin paikkoihin löytyy nyt enemmän hakijoita kuin sijaisuuksiin. HOITAJIA JYVÄSKYLÄÄN Jyväskylän kaupungissa on meneillään koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Meillä ei ole paikkakunnalla minkäänlaista lähihoitajareserviä. Ostoja vuokralääkäreitä saadaan paremmin kuin vuosi sitten, mutta virkoihin ei ole riittävästi hakijoita. Etenkin ikääntyneiden palveluihin kaivataan lisää tekijöitä. Vaikeus on se, että viimeisen parin vuoden aikana saatavuus on heikentynyt voimakkaasti. Jos soiton vastaanottanut sairaanhoitaja ei pysty heti puhelimessa auttamaan, hän konsultoi tiimiä. Inarin vanhustenhoidossa työvoimapula näkyy siten, että henkilöstöä siirretään palvelutalosta toiseen. • Merja Ojansivu Vantaalla vaikeuksia lastensuojelussa rin kanssa työskentelee eri alojen hoitajia, fysioterapeutteja ja jatkossa myös hammashoitaja, suuhygienisti ja sosiaalipuolen työntekijä. Myös ostopalveluna puheterapiaa on vaikea saada. LÄHIHOITAJIA INARIIN Inarin kunnan avohoidon johtaja Mirja Laiti pestaisi heti lähihoitajia sekä vakinaisiin toimiin että lyhytaikaisiin sijaisuuksiin, jos heitä vain löytyisi. Nyt lähihoitajien saatavuus on alkanut parantua, koska heitä on alkanut palata kunta-alalle takaisin niin sanotun ensimmäisen ammattitutkinnon pariin. Vapaita paikkoja on myös sosiaalialan ohjaajille, lastensuojelun laitoksissa ja lääkäreille
KL10_16-29.indd 21 30.9.2020 10.45. Rytkösen mukaan hoiva-avustajien palkkaaminen ikäihmisten hoivatyöhön ei ole oikea vastaus. Miksi halutaan kouluttaa erityinen matalapalkka-ammatti hoitoalalle. Kuntalehti 10 / 2020 21 Tehyn Rytkönen: Mistä hakijat hoitoalalle. Koulutuspaikkojen lisäys ei auta, jos ei ole hakijoita. Ensihoitajaksi hakijoita vielä riittää, ja syyksi Rytkönen arvelee television Syke-sairaalasarjan, jossa ensihoitajien työ näyttää kovin hohdokkaalta. Suomi tarvitsee osaavaa ja kansainvälistä työvoimaa, jotta hyvinvointiammatit turvataan, mutta olemme Euroopan rasistisin maa ja se vaikeuttaa kotoutumista. Sote-sektorin työt ovat sitovia ja ne ovat isolta osin vuorotyötä. Potilasturvallisuuden kannalta meidän alallamme on oltava hyvä kielitaito. Rytkösen mukaan hoiva-avustajiksi hakeutuu myös niitä, jotka eivät päihdeongelman vuoksi ole päässeet lähihoitajakoulutukseen. • Merja Ojansivu Niinivaaran terveysasema on yksi Siun soten vilkkaimmista. Osaamisen halpuutus ei ole ratkaisu. Hoitajapulaan auttaisi tehokkaimmin työolojen ja palkkauksen saaminen kuntoon, Rytkönen toteaa. Alalla on käytännössä täystyöllisyys eikä ala näytä vetävän nuoria entiseen malliin. Meillä on jo koulutukset hoitotyöhön ja laitoshuoltoon. Ikäihmiset tarvitsevat paljon lääkkeitä ja työ on muutenkin hyvin vastuullista. Ne ovat palkka ja kolmivuorotyö. SOSIAALIJA TERVEYDENHOITOALAN ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on huolissaan hakijamäärien laskusta hoitoalojen koulutuksissa. Rytkönen yhtyy Kuntatyönantajien haluun saada ulkomaista työvoimaa hoitoalalle. KYLLÄ EETTISELLE REKRYTOINNILLE Hoitajamitoituksen muutos tuo omat lisäpaineensa jo ennestään työvoimapulasta kärsivälle hoiva-alalle. Sairaanhoitajaksi pyrkivien hakijamäärä on laskenut viiden vuoden aikana neljänneksen, Rytkönen toteaa. Hän korostaa, että eettinen rekrytointi on tärkeää. Samoin kätilökoulutukseen hakijoita on hyvin. Syitä hakijapulaan ei tarvitse puheenjohtaja Rytkösen mukaan hakea kaukaa, sillä alan ongelmat ovat hyvin nuorten tiedossa. Se tarkoittaa, ettei työvoimaa houkutella maista, joissa on pula alan koulutetusta terveydenhuoltohenkilöstöstä. Alueen väestömäärä kasvaa ja terveysaseman henkilöstön on venyttävä palvelemaan yhä isompaa asiakaskuntaa. Nuori sukupolvi arvostaa enemmän valinnanvapautta ja vapaa-aikaa
Erityisesti sairaanhoitopiirit sekä työterveyshuolto ovat kunnostautuneet videoiden käyttäjinä. Ilman digitaalista kompetenssia terveydenhuollossa ei voi enää toimia, toteaa psykologi, tutkija Tiina Koivisto Työterveyslaitokselta. Terveydenhuollon digitaaliset ratkaisut suunnitellaan usein hallinnollis-teknologisesta näkökulmasta, Terveydenhuollon digimurros Videovälitteisissä sote-palveluissa vuorovaikutus vaikeutuu ja luottamusta on vaikea rakentaa. Digitalisaatio asettaa terveydenhuollon työntekijöille uudenlaisia haasteita. [ Sote ] 22 Kuntalehti 10 / 2020 D igitalisaatio vaikeuttaa vuorovaikutusta terveydenhuollossa, käy ilmi Tampereen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Tekniset laitteet halutaan kaikkialle, mutta ne eivät ole vielä kovin käyttäjäystävällisiä, sanoo sosiaalipsykologian professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopistosta. Käyttäjän näkökulma on tärkeää huomioida suunniteltaessa terveydenhuollon digitaalisia ratkaisuja, sanovat sosiaalipsykologian professori Johanna Ruusuvuori ja tutkija Sakari Ilomäki Tampereen yliopistosta. Työsuojelurahaston rahoittamassa kolmivuotisessa tutkimuksessa tutkijat tarkastelivat terveydenhuollon työntekijöitä digimurroksessa. ETÄYHTEYS SYÖ LUOTTAMUSTA Videovälitteisyys on yleistynyt terveydenhuollossa viime vuosina vauhdilla. Kuva: Rami Marjamäki jolloin käytettävyys ja vuorovaikutus kärsivät. Terveydenhuollon työntekijöiltä edellytetään myös kykyä ohjata asiakkaita videon välityksellä sekä opastaa heitä digilaitteiden käytössä, Koivisto huomauttaa. Tietotekninen perusosaaminen ja tiedonhallinta eivät yksin riitä, Koivisto sanoo. Esimerkiksi videokonsultaatiossa non-verbaali viestintä vaikeutuu ja kanssakäyminen vaikuttaa epäaidolta, kertoo Tampereen yliopiston tutkija Sakari Ilomäki. Inhimillinen vuorovaikutus ei tahdo pysyä teknologisen kehityksen perässä. Työntekijän sairastuminen on työnantajalle myös kustannuskysyKL10_16-29.indd 22 30.9.2020 10.45
Tutkijat huomauttavat myös, että digitaalinen palvelu ei yksinkertaisesti sovi kaikille. Toivon, että digipalveluiden avulla työstä kotihoidossa tulisi nykyistä tehokkaampaa, kun autolla paikasta toiseen ajeleminen jäisi pois, hän sanoo. Vasta sitten hoitaja kehottaa asiakasta ottamaan lääkkeet. Lääkkeiden ottamisessa videon välityksellä taas auttaa toiminnan paloitteleminen osiin, Ilomäki opastaa. Hän totesi, että pahimmillaan videovälitteisyys voi johtaa väärinymmärryksiin. Koivisto on samaa mieltä. Ilomäki tutki vuorovaikutustilanteita etäkotihoidossa ja erikoislääkärin videovastaanotolla. Ilomäki pohtii esimerkiksi sitä, miten potilaan lomakkeelle kirjoittamat mittaustulokset tai tieto leikkauspäivästä liikkuisivat julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä. Haasteista huolimatta videovälitteisyys ei Ilomäen mukaan juuri heikennä palvelun tehokkuutta. Se tukee heidän työssäjaksamistaan ja sujuvoittaa palveluprosesseja. Ne ovat hillinneet etäpalveluiden yleistymistä terveyskeskuksissa. Koronan kurittamaan arkeen videovälitteiset palvelut sopivat myös erinomaisesti, koska fyysinen kontakti ei ole tarpeen. Kuntalehti 10 / 2020 23 Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki Terveydenhuollon työntekijöiltä edellytetään myös kykyä ohjata asiakkaita videon välityksellä sekä opastaa heitä digilaitteiden käytössä, tutkija Tiina Koivisto sanoo. Yksi niistä on tietoturva ja toinen tiedonkulku, sanoo tutkija Sakari Ilomäki. Videokonsultaatioiden kliininen teho ja hyväksyttävyys ovat usein verrattavissa kasvokkaisiin palveluihin. Kun lääkäri esimerkiksi tarkastelee potilastietoja, voi hän kertoa siitä potilaalle ääneen. Videon välityksellä asiointi hoituu ripeästi, Koivisto sanoo. Videoyhteys tuo pulmia myös esineiden, esimerkiksi lääkkeiden kanssa toimimiseen, Ilomäki sanoo. Kustannustehokkuuden vaatimus ja työvoimapula johtavat kuitenkin ennen pitkää siihen, että digitaalisuus yleistyy myös julkisessa terveydenhuollossa, uskoo professori Johanna Ruusuvuori. Terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä ja kehittämisideoita tulee hyödyntää aiempaa enemmän. Terveydenhuoltoon liittyy yhä paljon sellaista, mitä ei voi helposti digitalisoida, kuten nenänielunäytteen ottaminen, Ilomäki muistuttaa. Eräskin kotihoidon asiakas koki etäpalvelun mukavaksi, koska se ei ollut hänestä niin tungettelevaa kuin kotikäynti. KLIININEN TEHO SÄILYY Vuorovaikutuksen parantamiseksi Ilomäki ehdottaa terveydenhuollon työntekijöille oman toiminnan sanallistamista videotapaamisissa. Hoitaja ottaa ensin lääkkeet puheeksi, jolloin asiakas kohdistaa huomionsa lääkkeisiin. Videokonsultaatioiden avulla on mahdollista tarjota terveyspalveluita entistä laajemmalle väestöpohjalle, Ilomäki toteaa. Tällä hetkellä tietoturva haittaa käytettävyyttä. VAUHTISOKEUS VAIVAA Videovälitteisten sote-palveluiden alkukustannukset ovat korkeat, Ilomäki sanoo. Esimerkiksi työterveyshuollossa osa asiakasyrityksistä toivoo perinteistä palvelua ja osa taas arvostaa nopeaa ja tehokasta digivälitteistä tukea, Koivisto sanoo. Lisäksi videovälitteisyys hankaloittaa luottamussuhteen rakentumista. Myös terveydenhuollon työntekijöiden kouluttamisessa on omat haasteensa, sillä lähtövalmiudet voivat olla varsin kirjavat, sanoo tutkija Tiina Koivisto. Syvälle hoitoon meneviä ongelmia on vaikeampi ratkoa videon välityksellä kuin kasvokkain, Ilomäki sanoo. mys, ja siksi työterveyspalvelut on saatava nopeasti. Tällä hetkellä tietoturva haittaa käytettävyyttä. Videolla kehon liikkeiden suunta ja voimakkuus vääristyvät, jolloin yhteisymmärryksen saavuttaminen vaikeutuu. Se on iso tekninen ongelma, joka nousee esiin uudelleen ja uudelleen. Jos haluamme järjestää oikeasti saumattomat digitaaliset palvelut laajasti, meillä on isoja ongelmia ratkaistavana. Jotain toiminnalle tärkeää rajautuu aina näytön ulkopuolelle, Ilomäki kuvaa. Hyvin toteutettuna digitaaliset palvelut voivat kuitenkin nostaa terveydenhuollon tehokkuutta. ISOJA ESTEITÄ Digitaalisten terveyspalveluiden tiellä on vielä monia isoja esteitä. Kuva: Työterveyslaitos KL10_16-29.indd 23 30.9.2020 10.45. Lisäksi videovälitteiset palvelut vähentävät sekä asiakkaan että terveydenhuollon työntekijöiden matkustamisen tarvetta ja voivat lisätä väestön tasa-arvoa. Osalle ikäihmisistä järjestely sopisi hyvin, sillä vanhusten digivastaisuus ei ole Ilomäen mukaan niin suurta kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Ilomäki antaa esimerkin kotihoidosta. Uusien palveluiden kehittämiselle on syytä avata kanavia, sillä jos joku asia tökkii, käyttäjiltä todennäköisesti löytyy toimivia kehitysehdotuksia, Ilomäki sanoo. • VINKKI: Tutustu Työterveyslaitoksen syyskuussa julkaisemaan Uudista etäpalveluilla onnistuneesti -oppaaseen. Ilomäen mukaan terveydenhuollon digitalisoitumista koskevaa julkista keskustelua vaivaa usein vauhtisokeus. Se löytyy täältä: ttl.fi/ oppimateriaalit /opas/ uudistaetapalveluillaonnistuneesti. Koska hoitaja ei näe asiakkaan asuntoon, hän ei esimerkiksi tiedä, onko asiakas jo ryhtynyt ottamaan lääkkeitään
24 Kuntalehti 10 / 2020 SOTE-UUDISTUS KUUMENTAA TAAS TUNTEITA KL10_16-29.indd 24 30.9.2020 10.45
Kentällä ihmetellään täyskäännöstä suhteessa kolmannen ja yksityisen sektorin palvelujen käyttämiseen. Sitä on laajennettu ja muutettu monta kertaa. Useissa kunnissa odotetaan, että syyskuussa päättynyt sote-uudistuksen lausuntokierros toisi selviä muutoksia erityisesti uudistuksen talousvaikutuksiin. On miinakenttiäkin – esimerkiksi Etelä-Savo. [ Sote ] Savonlinnan keskussairaala aloitti toimintansa vuonna 1955. Kuntalehti 10 / 2020 25 . KL10_16-29.indd 25 30.9.2020 10.45
Kiurun mukaan nykyinen esitys poikkeaa aiemmista myös niin, että uudistusta tehdään nyt palvelut edellä. Parannuksena edellisen hallituskauden kaatuneeseen esitykseen nähdään pitäytyminen vain sotessa ja pelastustoimessa. [ Sote ] 26 Kuntalehti 10 / 2020 S ote-uudistuksen lakiluonnoksen lausuntokierros, joka päättyi syyskuussa, nosti esille runsaasti kenttää kaihertavia asioita. Korostaisin kuitenkin neuvottelua ja vuorovaikutusta, Kiuru toteaa. Hän muistuttaa, että vuosittaisten maakuntien ja ministeriöiden välisten neuvotteluiden ja muun valtakunnallisen ohjauksen tavoitteena on vuorovaikutteinen ja jatkuvaluonteinen ohjausprosessi. Neuvotteluissa seurattaisiin, arvioitaisiin ja ohjattaisiin sote-maakunnan vastuulle kuuluvien tehtävien järjestämistä. Jo se, että sote-järjestäjien määrä on jatkossa 22 nykyiseen miltei kahteensataan verrattuna helpottaa järjestelmän ohjattavuutta. Valvonta koetaan epäluottamukseksi kenttää kohtaan. Ministeriöt käyvät sote-esityksen mukaan vuosittain neuvottelut myös kunkin viiden sosiaalija terveydenhuollon yhteistyöalueen kanssa. Uudistuksen valmistelusta vastaava perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., myöntää sähköpostitse tehdyssä haastattelussa vahvan valvonnan. Myllärinen mainitsee plussana myös järjestämisen ja tuottamisen tiukasta erottamisesta luopumisen. Positiivisena pidetään myös luopumista edellisen hallituksen kehittämästä valinnanvapausmallista sekä tukipalveluyhtiöistä, joiden käyttämiseen maakunnat oli tarkoitus velvoittaa. Neuvotteluissa saataisiin myös tietoa valtion talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman valmisteluun ja seurantaan. Esimerkiksi yksityisen ja kolmannen sektorin käyttöä alihankintana säädellään ja valvotaan tiukasti, investointisuunnitelmiin vaaditaan hyväksyntä. TEHTÄVÄRAJAUKSESTA KIITOSTA Kuntaliitossa annetaan esitykselle myös kiitosta, huomauttaa Myllärinen. Lisäksi toiminnan suunnittelua ja toteutusta valvotaan vahvasti, luettelee Kuntaliiton sosiaalija terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen. Kuntakentällä katsotaan, että soteesityksessä ohjataan tulevia maakuntia liian tiukasti, enemmän kuin nykyisin kuntia. Kiuru painottaa, että nyt ei olla säästämässä vaan hillitsemässä kustannusten kasvua. KL10_16-29.indd 26 30.9.2020 10.45. Siksi valtiolla on luonnollisesti intressi ohjata yhdenvertaisuutta. Hän vetoaa siihen, että tässä vaiheessa maakunnat saavat valtiolta yleiskatteellisen rahoituksen, siis kokonaissumman ilman korvamerkintöjä. Lisäksi valtioneuvostolla on tietyissä rajoissa oikeus päättää sosiaalija terveydenhuollon yhteistyöalueen sekä kaksikielisten sote-maakuntien yhteistyösopimuksen sisällöstä
Tämä edellyttää vahvan valtion talousohjauksen lisäksi useita samanaikaisia toimenpiteitä kaikissa sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluissa. Uudistuksessa käyKiuru painottaa, että nyt ei olla säästämässä vaan hillitsemässä kustannusten kasvua. Tavoite lähtee kuitenkin palvelujen kehittämisestä. Kiinteistöjen ja muun omaisuuden järjestelyt huolettavat kunnissa. Kiuru painottaa, että nyt ei olla säästämässä vaan hillitsemässä kustannusten kasvua. Oma suuri kysymyksensä on pyrkimys purkaa olemassa olevia ulkoistussopimuksia. Kunnat ja Kuntaliitto eivät ole olleet mukana valmistelussa, toisin kuin edellisillä hallituskausilla. Sote-uudistukseen liittyy huoli paikallisista palveluista säilymisestä. Kiurun mukaan rakenteellisilla muutoksilla sekä toiminnallisilla uudistuksilla on mahdollista saavuttaa pitkällä aikavälillä kustannusten kasvun hillintää. Kuntaliitossa nähdään, että maakunnalla tulisi olla mahdollisuus siirtää järjestämisvastuuta harkitsemassaan laajuudessa kunnille. Suuri osa liittyy talouteen – paitsi rahan riittämiseen palvelujen järjestämisessä myös rahoitusjärjestelmän muutosten vaikutukseen kuntien jäljelle jäävään talouteen. Tavoitteena on kehittää laaja-alaisia terveyskeskuksia palvelemaan ihmisiä yhä paremmin, hän mainitsee. Kiuru vastaa kuntien harmitukseen toteamalla, että kunnille jää uudistuksen jälkeenkin merkittävä rooli, sekä tehtäviä että päätösvaltaa. Kuntaliitossa tunnetaan erityistä huolta uudistuksen vaikutuksesta kuntatalouteen. KL10_16-29.indd 27 30.9.2020 10.45. Kuntaliiton näkemyksen mukaan myös kuntien ja sote-maakunnan välisen yhteistyön varmistamiseen tulisi kiinnittää voimakkaammin huomiota. Palveluiden saatavuuden parantaminen esimerkiksi vastaanottotoiminnassa, kotihoidossa ja suun terveydenhuollossa lisää tosiasiallisesti tuottavuutta. Hän perustelee käsitystä muun muassa hallituksen käynnistämällä Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus -ohjelmalla. Kuntalehti 10 / 2020 27 . Savonlinnan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eira Stenberg, sd., uskoo, että Savonlinnassa säilyvät paremmat palvelut, jos alue siirretään EteläSavon maakunnasta Pohjois-Savoon. Tavoitteena on turvata sosiaalija terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus kaikille, jotka tarvitsevat hoitoa tai tukea. Sote-uudistus tehdään, jotta voimme taata kestävän hyvinvoinnin Suomessa myös tulevina vuosikymmeninä. Myös nykyistä paremmalla työnjaolla, ennaltaehkäisevillä integroiduilla toimilla, sosiaalija terveyspalvelujen yhteensovittamisella sekä digitalisaation ja sähköisten palveluiden aidolla hyödyntämisellä on mahdollista saada aikaan säästöä. KUNNAT KATVEESSA Kuntasektori kokee jääneensä uudistuksen valmistelussa katveeseen. TALOUS PARANEE. KIPUPISTEITÄ RIITTÄÄ Paljon on jäljellä myös edellisen esityksen kipupisteiksi luonnehdittuja kysymyksiä. Samoin katsotaan, että maakuntien pitäisi voida ottaa kunnilta hoidettavakseen korvausta vastaan myös muita kuin kuntien vapaaehtoisia tehtäviä
VEROTUSOIKEUS Maakuntien verotusoikeutta pohtii paraikaa työryhmä. KUNTARINTAMASSA EROJA Kunnilla on kuitenkin hyvin erilaisia intressejä uudistuksessa. Sipoon kunnanjohtajalla Mikael Grannasilla oli neutraalimpi käsitys vaikutuksista Sipoon tulevaisuuteen. Valitettavasti olen sitä mieltä, että mikäli sotea ei tule, meillä ei ole juuri mitään mahdollisuuksia kuntatalouden näkökulmasta. Näin kaikki muutosvaikutukset kohdistuvat kuntiin. KL10_16-29.indd 28 30.9.2020 10.45. Kuntalehden verkkosivuilla kerrottiin syyskuussa Sote-tulevaisuuspäivä -webinaarista, jossa eri kuntaryhmät kertoivat näkemyksistään. [ Sote ] 28 Kuntalehti 10 / 2020 [ Info ] tännössä valtio ottaa kunnilta rahaa – verotuloja ja valtionosuuksia – ja jakaa samat rahat maakunnille. Hän arveli, että tarkoitus on siirtää rahaa kunnilta toisille. Uskon, että kehitymme hyvin, mutta kehittyisimme kuntalaisten perspektiivistä paremmin, jos tätä uudistusta ei tulisi. Sairaalainvestoinnit ovat jatkuneet. Kuntaliitto katsoo, että uudistuksella ei saa olla vaikutusta kunnan talouden tasapainoon. Valtiovalta on säännellyt rakentamista estääkseen kilpavarustelun, joka olisi ristiriidassa laajempien tavoitteiden kanssa. Grannasin huoli kohdistuu erityisesti investointikykyyn. Mikään hallituspuolue ei sano vastustavansa verotusoikeutta, mutta into sen kiirehtimisessä vaihtelee. Kukaan ei oleta, että verotusoikeus toteutuu samaan aikaan kuin maakuntien on tarkoitus syntyä. Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen katsoi, että uudistus ei ole ainoastaan tarpeellinen vaan suorastaan välttämätön. Kangasalan kaupunginjohtajan Oskari Auvisen mukaan esitetty malli on epäoikeudenmukainen kunnille, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. Selvitys on keskustan vaatimuksesta kirjattu hallitusohjelmaan, eikä sitä siksi yksiEero Karisto Kuvat: Arttu Muukkonen Kriittisiä kysymyksiä • Uudenmaan erillisratkaisun sovittaminen perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksiin • Olemassa olevien sopimusten mitätöinti • Maakuntien itsehallinnon laajuus • Vaikutukset kuntien talouteen • Rahoituksen riittävyys • Yksityisen ja kolmannen sektorin rooli • Itä-Savo • Länsi-Pohja • Koulupsykologien ja -kuraattorien asema kään hallituspuolue vastusta, mutta siinäkin innokkuus vaihtelee, enemmän kuin verotusoikeudessa.• Kiinteistöjen ja muun omaisuuden järjestelyt huolettavat kunnissa. Varsinkin suuret kaupungit ovat suhtautuneet uudistukseen kriittisesti, mutta on myös kuntia, jotka odottavat uudistusta ratkaisuksi ongelmiinsa. Toinen pitkän aikavälin mahdollinen lisäys koskee sote-maakuntien tehtäväalueen laajentamista mahdollisesti samalla tavalla kuin Juha Sipilän hallitus kaavaili. Kuntatalouden luvut näyttävät itse asiassa hirvittävän haastavilta, mikäli sote-uudistusta ei saada tehtyä, Parkkonen sanoi
Tällä logiikalla Savonlinnan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Eira Stenberg, sd., perustelee pyrkimystä maakunnan vaihtamiseksi. Savonlinnan ympärillä oleva nykyinen sairaanhoitopiiri Sosteri haluaa, että alue siirretään Etelä-Savon maakunnasta PohjoisSavoon. Savonlinnassa ajatellaan, että jos Savonlinnan seutu jää Etelä-Savon maakuntaan, Savonlinnassa ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaala loppuu. Voimallisimmin muutosta ajavat Savonlinnan demarit. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri toteaa lausunnossaan, että ei ota asiaan kantaa. Hallituksen linjauksen mukaan kaikki aluehallinto perustuu samoihin maakuntarajoihin. Mutta kun asiaa selvitettiin, en nähnyt, että se olisi herättänyt vastustusta. Sama ongelma on edessä Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaaloiden kesken. Ainakin Kuopio, Pieksämäki, Leppävirta ja Vieremä vastustavat Sosteri-kuntien liittämistä Pohjois-Savoon. • Eero Karisto Lähde: STM KL10_16-29.indd 29 30.9.2020 10.45. Ratkaisu olisi myös KYSin etu. Sosteriin kuuluva Sulkava tosin on irtaantunut rintamasta ja haluaa pysyä Etelä-Savossa. Myös kirkko noudattaa samaa aluejakoa Etelä-Savoon kuuluvalta Pertunmaalta kotoisin oleva maaja metsätalousministeri Jari Leppä, kesk., on väläyttänyt jopa hallituskriisiä, jos Etelä-Savon maakunta jaetaan. Jos Savonlinna naapureineen siirretään Pohjois-Savoon, muuttuu myös yleinen maakuntajako, ely-keskusten toimialue ja vaalipiirijako. SUURI MULLISTUS Kysymys on suurempi kuin vain Savonlinnan keskussairaalan kohtalo. Kuntalehti 10 / 2020 29 Savossa kuhisee PohjoisSavo ei ota tulijoita riemumielin vastaan. E telä-Savo on yksi uudistuksen miinakenttä. Savonlinnan keskussairaala toisi apua ruuhkien purkamisessa, mihin KYS nyt käyttää ostopalveluja, Stenberg perustelee. Yliopistokeskussairaalan alueella näitä sairaaloita voi olla enemmän, mutta muissa maakunnissa vain yksi. Stenberg myöntää, että hänen tietonsa KYSin ja Kuopion kannoista eivät välttämättä ole ihan ajan tasalla. Pohjois-Savo ei ota tulijoita riemumielin vastaan. Kielteisen kannan on ottanut myös Pohjois-Savon liitto. Savonlinnalaiset ovat pitäneet tiukasti kiinni omastaan jo aiemmissa sote-yrityksissä. Jotta tavoite oman ympärivuorokautisen päivystyssairaalan säilymisestä toteutuisi tällä strategialla, ensin pitäisi saada valtioneuvosto hyväksymään siirto ja sen jälkeen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (KYS) ja sen tilalle tuleva Pohjois-Savon sote-maakunta hyväksymään toiminnan jatkuminen. Pienessä maakunnassa on nyt poikkeuksellisesti kaksi sairaanhoitopiiriä ja keskussairaalaa
KL10_30-45.indd 30 30.9.2020 10.53. 30 Kuntalehti 10 / 2020 YHTEISÖASUMINEN RANTAUTUU SUOMEEN [ Sote ] Pekurien kahdeksannen kerroksen kolmiosta on upeat näköalat yli Oulun. Täältä voi tähyillä Hailuoto-lautan menoa, ja kauppatorille asti näkyy hyvin, Margareta Pekuri iloitsee
Kuntalehti 10 / 2020 31 . Helsingissä yhdistys on aktiivinen. Ouluun kasvaa suurkortteli, ja Kuopio seuraa perässä. Yhteisöllisen asumisen muodot rantautuvat hitaasti, mutta varmasti Suomeen. Yhteisöllinen asuminen on Oulussa kesällä 2024 järjestettävien asuntomessujen teemana. Kuva: Kai Tirkkonen KL10_30-45.indd 31 30.9.2020 10.53
Tässä on yksi lisävaihtoehto kerrostaloasumiseen, sanoo konseptia kehittänyt asumisja palvelutuotannon johtaja Ilari Kerola. Lipporannan hankkeelle heltisi tarpeeksi suuri vuokratontti Oulun kaupungilta 2010-luvun taitteessa. Kerola kiersi Euroopassa ja PohjoisAmerikassa tutustumassa yhteisöllisiin asumismalleihin ja palveluihin. Toisaalta pienessä, hyvin suunnitellussa, kodikkaassa asunnossa eläminen on merkittävä ekoteko, Rajala muistuttaa. Kerola puhuu arjen luksuksesta. Sitä tarvitaan, koska väestö ikääntyy nopeasti ja moni seniori elää yksin. Kuva: Kai Tirkkonen Tiia Sillanpään Sievi-tytär sai syntyessään lahjaksi pikkuiset villasukat talon iäkkäältä asukkaalta. Aluksi Health City Finlandille on syntynyt tappiota, mutta kun kortteli valmistuu ja asuntoja on yhteensä 400, kerätyn summan arvioidaan kattavan kustannukset. Esimerkiksi 62 neliön asunnon neliöhinta vaihtelee 3 385 eurosta 4 837 euroon riippuen kerroksesta. Yhä suureneva joukko asuu yksiöissä ja pikkukaksioissa, sanoo Oulun kaupunginarkkitehti Janne Rajala. Hän on koulutukseltaan lääkäri ja työskentelee palvelun kehittäneessä Health City Finland Oy:ssä, joka kuuluu terveyspalveluja tarjoavaan Cor Groupiin. Miksi palvelumalleja ei voisi soveltaa Suomessakin, hän kysyy. [ Sote ] 32 Kuntalehti 10 / 2020 Y hteisöllinen kortteli, johon kuuluu viisi kerrostaloa ja yhteensä 500 asuntoa, nousee Oulun Tuiraan. Siksi tontin vuokrasopimuksessa edellytettiin, että kaikki tontille rakennettavat asunto-osakeyhtiöt osallistuvat operaattorin toimintaan. Amerikkalaisissa yhteisöissä asuu 800 asukasta. Kukin asunto maksaa kuukaudessa 15 euron palvelumaksun, johon sisältyy mahdollisuus käyttää yhteistiloja. Tyylikkäästi sisustetut 500 neliön yhteistilat ovat kuin neljän tähden hotellissa. Aulasta pääsee pikkukirAmerikkalaisissa yhteisöissä asuu 800 asukasta. Ensimmäiseen kerrostaloon Lipporannan alueelle muutettiin kesällä 2018. Koronakesänä asukkaiden käyttöön hankittiin myös soutuvene, joka oli kesällä liikkeellä melkein joka päivä. Kun etätyö yleistyy tulevaisuudessa, Rajalan mielestä on vaara, että moni uhkaa lokeroitua asuntoonsa. Samaan konserniin kuuluu myös sote-yritys Coronaria. Myös siksi tarvitaan erilaisia ratkaisuja, joilla asumiseen saadaan väljyyttä ja vapaa-aikaan vaihtoehtoja. Messujen teemana on juuri yhteisöllinen asuminen. KL10_30-45.indd 32 30.9.2020 10.53. Myös nuoremmissa ikäluokissa sinkkutaloudet lisääntyvät. Viides, 14-kerroksinen tornitalo, on rakenteilla. Asuntoja myydään parhaillaan. PORINAPIIRI JA KUNTOSALI Osasta Lipporannan talojen ikkunoista avautuu näkymä Oulujoelle. Seuraava rakennushanke on jo vireillä. Täällä on kyläfiilistä. Health City Oy hakee parhaillaan kaupungilta konseptilleen uutta vuokratonttia Peltolan Hartaanselänrannasta, jossa järjestetään asuntomessut vuonna 2024. Lipporannassa on tavoiteltu urbaania yhteisöllistä asumista. Kerolan mukaan yhteisöllisessä korttelissa on oltava tarpeeksi asuntoja, jotta aito yhteisöllisyys voi toteutua ja palvelukonsepti toimii
Erikokoisia asuntoja tulee viidestä kuuteen sataan. Sen sijaan pääkaupungissa on käynnistynyt yhteisöllinen ryhmärakennuttaminen 2010-luvulla. Esimerkiksi kuntosalia asukkaat käyttävät tuhat kertaa kuukaudessa, elektroniset avaimet paljastavat. Taloihin houkutellaan myös lapsiperheitä. Moni asia hoituu palveluportaalin avulla. Päiväkotikin löytyy samasta korttelista. Ja apua saa aina. Sillanpää on äitiyslomalla Oulun kaupunginteatterista järjestäjä-kuiskaajan tehtävästä. Eräs vanhempi kutoja oli asialla. KL10_30-45.indd 33 30.9.2020 10.53. Lähellä on juuri valmistunut uimaja jäähalli ja muita liikuntamahdollisuuksia. Täällä on kyläfiilistä, kuvaa pieneltä paikkakunnalta kotoisin oleva Sillanpää. Paikalta puretaan vanha uimahalli vuodenvaiheessa. Asuntojen suuren määrän avulla palvelumaksu saadaan pysymään pienenä, asukkaille se on tärkeää, kertoo kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Kuopion kaupungilta. Heille varataan joskus myös yhteiskäyttöauto. Haluamme tarjota myös erilaisia hallintamuotoja kuten asumisoikeustalon. Hän pelaa talon kattoterassilla Sauli Rouhisen kanssa. Kuva: Kai Tirkkonen jastoon ja monipuolisesti varustettuun lähes sadan neliön kuntosaliin. Seinän takana oleva vierasasunto on meille hyödyllisin, koska sukulaiset ja kaverit asuvat pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin strategian mukaan kortteleissa pitää sekoittaa asumisen eri hallintamuotoja valtion tukemista vuokraasunnoista omistusasuntoihin. Tiia Sillanpää, 28, tulee juttelemaan kainalossaan neljän kuukauden ikäinen Sievi-tyttö. Porinapiiri kokoontuu olohuoneessa, ja grillausta harrastetaan korttelipihalla. Juuri palvelut ja yhteistilat herättivät Kirkkonummelta töiden perässä muuttaneen pariskunnan kiinnostuksen. Yhtenä alustana on toiminut Koti kaupungissa ry, jonka tavoitteena on edistää kaupunkimaista kerrostaloasumista sosiaalisena ja ekologisena elämäntapana. Kortteliin on tulossa yli sadan lapsen päiväkoti, 30 paikan hoitokoti sekä pysäköintitalo. KUOPIOKIN KIINNOSTUNUT Oulun lisäksi Kuopio on kiinnostunut uudesta asumisen konseptista, ja hanketta on valmisteltu jo vuosia. Tiivis yhteisö ja helposti saatavissa olevat palvelut ovat yllättäneet ja ilahduttaneet Pekureita. Myös pyöriä on tarjolla. Tilojen käyttö on vilkasta. Siksi yhdelle toimijalle ei ole ollut tapana luovuttaa kokonaisen korttelin vuokratontteja. Vanhempaa väkeä täällä on aika paljon. Osmo Sillanpää työskentelee turvallisuusasiantuntijana. Kuva: Liisa Takala Minulla on tässä talossa turvallinen olo, yhteisötalossa Helsingin Kalasatamassa asuva Nosje HeybroekNikkilä sanoo. Kun tyttö oli syntynyt, tuntui niin mukavalta, kun postiluukusta pudotettiin pikkuiset villasukat. HELSINGISSÄ YHDISTYS Helsinkiin Health City on yrittänyt tuoda yhteisöasumiskonseptia jo vuosia, mutta tonttikilpailuissa ei ole onnistanut. Moni poikkeaa lukemaan, ohikulkijat tervehtivät tai jäävät juttelemaan. Asemakaava on jo lainvoimainen ruutukaava-alueen reunalla Hatsalassa. Palavereja piisasi, sillä yhdessä suunnittelemalla syntyy parempia ratkaisuja. Siellä pidetään perhekahvilaa, ja pikkulapsille on oma leikkihuone. Kuntalehti 10 / 2020 33 . Kaupunki haluaa selvittää myös, kuinka paljon asukkaiden itse rakennuttamien talojen hintatasoa voidaan saada alemmaksi. Asunto-osakeyhtiöllä on yhteistyösopimus ruokakuljetuspalveluyhtiön kanssa. Margareta ja Jussi Pekuri ostivat puolitoista vuotta sitten vajaan 90 neliön asunnon. Käsityöpiirissä teimme tilkkupeittoja B-talon Humanahoivakodin asukkaille, Margareta Pekuri kertoo Hänen mukaansa kahdeksankymppisenäkin on helppo ystävystyä eri-ikäisten, vaikkapa naapurin lapsen kanssa. Toisessa suunnassa on talon sydän, olohuone, jossa on tarjolla lehtiä. On hyvä, että mahdollisuus asua alueella on erilaisten kaupunkilaisten ulottuvilla, Kuopion kaupungin asuntotoimen johtaja Katri Hiltunen lisää. Kauppatorille on matkaa alle kilometrin. Sieltä voi varata tiloja ja tavaroita, hakea siivoojaa, ikkunanpesijää, hierontaa, jalkahoitoa, ompelupalvelua tai aterioita. Tonttisopimuksesta neuvotellaan parhaillaan, ja rakentaminen voinee käynnistyä jo ensi vuonna
34 Kuntalehti 10 / 2020 [ Sote ] Tämä tuntuu niin kotoisalta, koska kotimaassani Hollannissa kerrostalojen alimmissa asunnoissa on hyvin usein terassi tai omaa pihamaata, yhteisötalossa Helsingin Kalasatamassa asuva Nosje HeybroekNikkilä sanoo. KL10_30-45.indd 34 30.9.2020 10.53
Heistä on eläkeläisiä 14 ja lapsia 12. Lähes kaikki asunnot ovat erilaisia, Rouhinen kertoo. Sen jälkeen hän kokeili Berliinissä naisten yhteisötalossa, jonka asunnot omistivat eri-ikäiset naiset. Elin siellä neljä vuotta, mutta en juurtunut, koska olin silloin jo sen verran vanha. Myös jätevesien lämpö päätettiin ottaa talteen. Seuraavaksi yhdistys voitti yhdessä rakennusyhtiö Hartelan kanssa suunnittelukilpailusta tontin Kalasataman Sompasaaresta. Eli huoltosuhde on kunnossa, Rouhinen sanoo. Ehtona oli, että hanke toteutetaan Hitas-ehdoilla eli kaupunki asetti ulkopuolisen konsultin arvion mukaan asunnon keskimääräiseksi neliöhinnaksi 4 400 euroa. Osakkaat sopivat monista kestävää kehitystä tukevista ratkaisuista. Kun mieheni vielä eli, etsimme yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia, mutta sellaisia ei Suomessa vielä ollut. En halunnut asua yksin Kruununhaan asunnossa. Palavereja piisasi, sillä yhdessä suunnittelemalla syntyy parempia ratkaisuja. Erityisesti ilahdutti, kun yksi asukkaista hankki rapuja, ja pitkän koronaeristyksen jälkeen meillä oli rapukestit Sumppi-salissa. • Kuva: Liisa Takala KL10_30-45.indd 35 30.9.2020 10.53. Lopputuloksena syntyi sali yhteiskeittiöineen, vierashuone, kuntosali, askarteluhuone, puistoja merisauna sekä kattoterassi ja -puutarha. Lisäksi yhteisö loi säännöt siitä, mikä on yhteisöllistä ja mikä yksityistä. Kuntalehti 10 / 2020 35 Marja Salmela Ensimmäisenä valmistui Malta-talo Jätkäsaareen vuonna 2013. Vaihtoehto ei kuitenkaan tuntunut omalta. Lopullinen hinta nousi noin 5 000 euroon neliöltä, kertoo suunnitteluprosessiin osallistunut Sauli Rouhinen, 73. Koronaepidemian aikana yhteistilat ovat olleet ahkerassa etätyökäytössä. Porukka valitsi myös työryhmiä suunnittelemaan yhteistiloja sekä sisälle että ulos. Sumpista on löytynyt hyviä ystäviä ja tekemistä joka päivälle. Yhteisössämme on monenlaista ammatillista osaamista. SUMPISTA LÖYTYI YSTÄVIÄ Taloyhtiön hallituksen lisäksi Sumpissa on asukastoimikunta, jonka jäsen on Nosje Heybroek-Nikkilä, 74. Täällä asuu arkkitehteja ja insinöörejä, jotka pystyivät myös valvomaan rakennustöitä. Minulla on tässä talossa turvallinen olo. Leskeksi jäätyään hän liittyi jäseneksi Aktiiviset seniorit ry:hyn, jonka tavoitteena oli rakennuttaa senioreille yhteisötalo. Sumpille perustettiin viestialusta Slack monine alustoineen, jonka avulla kierrätetään ja lainataan tavaroita, haetaan naapuriapua ja lenkkiseuraa. Yksi työryhmistä suunnitteli asukkaiden yhteistoimintaa. WhatsApp kilkattaa jatkuvasti: Lähdetkö uimaan Mustikkamaalle, miten olisi Halman pelaaminen. Asunto-osakeyhtiö Sompasaaren Sumppiin muutti 66 eri-ikäistä asukasta vajaa vuosi sitten. Jopa tuloaulassa on työskennelty. Nyt hän on tyytyväinen. Talotekniikkaankin valikoitiin ekotehokas vaihtoehto. Katolle asennutettiin aurinkopaneelit tuottamaan sähköä ja yhteiskäyttöön valittiin sähköautot. Ennen Sompasaareen muuttoa hän ehti ottaa selvää muistakin yhteisöllisen asumisen muodoista. Taloon valittiin maalämpö, ja kaupungilta anottiin luvat kuuden maalämpökaivon poraamiseen. Asukkaat suunnittelivat yhteistyössä arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien kanssa yksilöllisiä ratkaisuja 39 asuntoon
ollut se, kun kaupunki päätti tehdä perusteellisen kunnostuksen vuonna 1884 valmistuneeseen niin sanottuun puukouluun, joka on kaupungin ensimmäinen kansakoulurakennus. Talo ehti palvella koulukäytössä vuoteen 2015 asti. 1800-luvun lopulla Jämsä oli alueen mahtipitäjä, ja ensimmäinen koulukin rakennettiin komeaksi arkkitehdin piirustusten mukaan. Jämsän kaupungin ja jämsäläisten selviytymiseen etsitään ratkaisuja monelta suunnalta. Kunnostettu rakennus herättää ihastusta. 36 Kuntalehti 10 / 2020 [ Sote ] JÄMSÄ nousi otsikoihin ikävissä merkeissä elokuun lopulla, kun metsäjätti UPM ilmoitti aikovansa sulkea Kaipolan tehtaan, jossa on kolme paperikonetta. Yksi onnistuneimmista hankkeista on [ Tässä onnistuimme ] Jämsän puukoulu palautui loistoonsa työllisyystyönä Jämsän kaupungin ensimmäinen kansakoulurakennus remontoitiin kaupungin omana työllistämistyönä. Iso remontti tehtiin kaupungin omana työllistämistyönä. Kaupungilla on toki pitkään ollut monenlaista kokemusta myös työllistämishankkeista. Sulkeminen on kova isku noin 20 000 asukkaan kaupungille ja koko lähiseudulle. Koneellinen ilmastointikin sai mennä. Kunnostuksessa puurakennus palautettiin ilmanvaihtoa myöten alkuperäiseen asuunsa taidokkaasti – ja samalla edullisesti. Tehty kunnostus on palauttanut tilat entiseen komeuteensa asukkaiden kokousja tapahtumapaikaksi sekä kaupungin edustustilaksi. Samoilla työttömien resursseilla tehtiin rakennustyötkin arkkitehtitoimisto ARK-Kantosen suunniKL10_30-45.indd 36 30.9.2020 10.53. Perusteellisessa korjauksessa purettiin hyväkuntoisen hirsikehikon ympäriltä kaikki lastulevyrakenteet, lattiat avattiin maata myöten ja ullakon vanhat täytteet poistettiin. Tehdas työllistää suoraan noin 450 työntekijää ja epäsuorasti noin 1 500 työntekijää
Uusitut tilat avautuivat vuosi sitten jämsäläisten tutustuttaviksi. Viihtyisyyttä lisäävät myös kaupungin taidekokoelmasta valitut teokset jokaiseen huoneeseen. 6 100 77 250 14 osallistujaa kumppania seminaaria ja tietoiskua rinnakkaista lähetystä Kuntatalolta Kuntamarkkinat toteutettiin ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa Ensi vuoden Kuntamarkkinat järjestetään 15.-16.9.2021. Vaikeissakin kohteissa, kuten vaikkapa vessojen lattioiden mosaiikkilaatoituksissa työmiehet onnistuivat erinomaisesti, kehuu työporukkaansa projektityöjohtaja Ilkka Silen. Jämsän talousjohtaja Ari Luostarinen arvelee, että työllistämisestä saatu hyöty nousee reiluun puoleen miljoonaan euroon, tosin laskelmia ei ole tarkemmin tehty. Puukoulussa on iso Palmroth-sali tapahtumia ja musiikkiesityksiä varten sekä neljä kokoustilaa, jotka on nimetty koulun vaiheisiin liittyvien henkilöiden mukaan. • Teksti ja kuva: Arja Paakkanen KL10_30-45.indd 37 30.9.2020 10.53. Työllistäminen helpotti ja helpottaa kaupunkia Kelan ”sakkomaksuissa” ja sosiaalitoimen kuluissa. Seiniä koristavat tapetit tilattiin Ruotsista, ja kukin tila sai omat sävynsä. Malliluokasta löytyi muutamalle jopa oma entinen pulpetti. Koko investointi maksoi vajaat kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi opetusja kulttuuriministeriö avusti jämsäläisten kulttuuritekoa 400 000 eurolla. Harva silti osasi arvata, miten upeat puitteet kokouksille ja kohtaamisille korjausprojekti tuotti. Itse työttömälle kokemus oli hieno ja jatkopesti tuntuu mukavalta, kertoo entinen jakeluautonkuljettaja ja työtön, nyt korjausrakennushommia tekevä Marko Jakara. Talo pullisteli ihastelijoita ja myös nostalgiaa, kun entiset oppilaat etsivät oman luokkansa paikkaa ja muistelivat silloisia opettajiaan. Vanhoja ovia oli säilynyt, ja niiden pohjalta paikallinen puuseppä teki uusia. Varaa päivät kalenteristasi jo nyt. TYÖLLISTÄMISEN hyödyt jatkuvat remontin jälkeenkin. Kaupunkikeskustassa kokoustilat ovat tulleet tarpeeseen. Suuren purkuja korjaustyön teko työllisyystyönä oli mahdollista kokeneen ja osaavan projektityöjohtajan johdolla. Kolmen vuoden aikana työmaa työllisti 40 pitkäaikaistyötöntä, kuntoutujaa ja työkokeilijaa. telmien mukaan viimeisen päälle vanhaa kunnioittaen. Kiitos kaikille Kuntamarkkinoilla mukana olleille! Työllistäminen helpotti ja helpottaa kaupunkia Kelan ”sakkomaksuissa” ja sosiaalitoimen kuluissa. Monet pitkäaikaistyöttömät pystyivät perehtymään korjausrakentamiseen jopa niin, että ovat saaneet jatkopestejä korjausrakennuskohteissa tai työllistyneet muutoin. Valokuvien perusteella voitiin valmistaa seinien paneelit ja muut yksityiskohdat. Vanhat kunnostetut ja uudetkin kalusteet istuvat hyvin tunnelmallisiin tiloihin
Ne edustivat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Myös tuolloin elettiin aikaa, jolloin odotettiin maakuntavaalien ja soten tuloa. Silloin oli valmisteilla Sipilän hallituksen ajama soteja maakuntauudistus. Kuntalaisten kannalta kyse on yhdestä keskeisimmästä asiasta, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Päättäjäkysely oli osa Kuntaliiton koordinoimaa ARTTU2tutkimusohjelmaa, jossa oli mukana 40 tutkimuskuntaa. Hänen mielestään sote pysyy kunnissa yhtenä tärkeänä teemana huolimatta siitä, miten sote-palvelut kunnissa järjestetään – itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa vai ostopalveluna. Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta huomautEi vaaleja ilman sotea Sote pitää pintansa kuntavaalien teemana. taa, että ensi kevään kuntavaalien tilanne muistuttaa paljon edellisiä, kevään 2017 vaaleja. Hyvinvoinnin ja terveyden eli hyten Sotelaisten kannattaa ja pitää olla framilla. Silloinkin kysyttiin, saadaanko ehdokkaita ja nouseeko sote teemaksi. Sote-asioita puitiin vilkkaasti kevään 2017 kuntavaaleissa, vaikka kuntapäättäjät arvioivat kuntavaalien alla, että soteja maakuntauudistus heikentää halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa. Alan ihmisiä tarvitaan päättäjiksi, sillä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat lähes kaikki kunnan palvelut. [ Kuntavaalit 2021 ] J aksaako sote kiinnostaa ketään kuntavaalien teemana, kun sote-palvelut ovat mitä ilmeisimmin siirtymässä kesken vaalikauden maakunnille. 38 Kuntalehti 10 / 2020 [ Sote ] KL10_30-45.indd 38 30.9.2020 10.53
Hän on keskustan valtuutettu. Meillä on toisin sanoen 294 vaalit, omansa jokaisessa MannerSuomen kunnassa. Tilastokeskuksen mukaan edellisissä kuntavaaleissa valituista työllisistä 37 prosenttia on kuntasektorin palkansaajia, osa tosin muun kuin oman kunnan palveluksessa. Työllisten osuus on valituista selkeästi suurin, 80 prosenttia. Liitto toivoo, että perustason sijaan suomalaiset alkaisivat puhua ensisijaisesta terveydenhuollosta, sillä se kertoisi paremmin, mistä asiassa on kyse. Osaavia päätöksentekijöitä tarvitaan kuntien lisäksi myös maakunnissa. 114 EHDOKASTA PER KUNTA Kuntavaalien ehdokasmäärä väheni hieman edellisellä kerralla. edistäminen säilyy joka tapauksessa kunnissa, ja se liittyy kiinteästi sote-palveluihin. Kuntaliiton Pekola-Sjöblomin tavoin Pärnänen on sitä mieltä, että sote pysyy kuntavaalien teemana hyten eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen takia. Aika harvoin ollaan mukana vain yksissä vaaleissa. Sote-alan konkarit tuskin karkaavat valtuustoista nytkään. Tilanteet eri kunnissa vaihtelevat paljon, mutta niihin kaikkiin halutaan mahdollisimman hyvät ehdokkaat tärkeistä asioista päättämään. LÄÄKÄRIT RUMMUTTAVAT Jos Lääkäriliitto voi tilanteeseen vaikuttaa, sote on hyvin näkyvä kuntavaalien teema. Mutta niin liittyvät monet muutkin kuntien tehtävät varhaiskasvatuksesta alkaen. Tekninen toiminta vaikuttaa elinympäristön turvallisuuteen, liikuntaja kulttuurimahdollisuudet asukkaiden kuntoon ja mieleen. Sotea edustavien lisäksi ehdokkaina ja valittuina on esimerkiksi sivistystoimessa työskenteleviä, siis rehtoreita, opettajia, lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Toinen lääkäreiden kärkiteema hyten rinnalla on perustason palveluiden vahvistaminen. Esimerkkejä on myös kuntavaaleista aloittaneista ja valtakunnan politiikkaan päätyneistä aktiivisista kuntavaikuttajalääkäreistä. Määrä on pysynyt melko samana ja jopa kasvanut 2000-luvun alkupuolen vaaleista. On muistettava myös, että kuntavaalit eivät ole vain yhdet vaalit vaan jokaisessa kunnassa erikseen järjestettävät. Mutta joka ainoassa kuntavaalissa heitä on ollut ehdokkaina ja luojan kiitos myös päässyt läpi. Sen sijaan ajankohtaiset kysymykset, kuten kouluverkko, kaavoitus ja kunnan tulevaisuudennäkymät innostivat lähtemään kuntavaalien ehdokkaaksi. Lääkäriliitto pyrkiikin nostamaan hyteä kuntavaalien keskeiseksi asiaksi. Pekola-Sjöblom pohtii, että sote-tehtävien siirtyminen maakuntiin pienentää ja samalla helpottaa luottamustehtävien hoitamista. Aiemmissa vaaleissa ehdokkaita on ollut ilmoituksensa mukaan lähemmäs 500 tehyläistä. Kunnissa on nyt erityisen hankala taloustilanne ja valtuustoissa joudutaan tekemään ikäviä päätöksiä. Meillä on paljon annettavaa ja samalla rohkeutta tuoda asioita esille juuri sellaisina kuin ne ovat. Alavieskalaisella Braxilla on terveydenhoitajan tausta ja vankka kokemus valtuustotyöstä. Toisaalta leikkauksista päättäminen ei ole uutta. Kuntaliiton tekemässä päättäjäkyselyssä selvisi, että ehdolle asettumista rajoittivat yksityiselämän syyt, soteja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri. Pärnänen kysyy, onko kunnan tekemisissä lopulta mitään, mikä ei jotakin kautta vaikuttaisi kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Hän ei osaa sanoa, kuinka paljon lääkäreitä kuntien päättävissä elimissä kaiken kaikkiaan on ollut. NIUKKOJA PÄÄTÖKSIÄ Pekola-Sjöblom ennustaa, että kuntavaalien keskeisiä asioita soten lisäksi ovat aiempien vaalien tapaan myös muut kuntapalvelut sekä palveluverkkokysymykset. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Olemme perinteisesti kannustaKL10_30-45.indd 39 30.9.2020 10.53. On ratkaistava, mihin niukat resurssit suunnataan. Pärnäselle tulee mieleen muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Sari Raassina, joka toimii myös Kuopiossa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Sotelaisten kannattaa ja pitää olla framilla. Ehdokkaita oli 3,7 valtuustopaikkaa kohti. Jäseniä pyydetään ilmoittamaan järjestöön sekä ehdokkuudesta että valinnasta. Ehdokkaiden joukossa oli paljon lääkäreitä, terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä, ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kunnan asioista. Myös moni muu kuntapäättäjä on tehyläisiä. TEHY KANNUSTAA MUKAAN Sosiaalija terveysalan ammattijärjestön Tehyn varapuheenjohtaja AnnaLeena Brax kannustaa jäseniä panemaan itsensä likoon ja lähtemään ehdolle kevään vaaleissa. Soteuudistus tulisi voimaan vuoden 2023 alussa. Noin joka viides ehdokkaista oli valittu valtuustoon aiemmin. Hallituksen tavoitteena on, että ensimmäiset maakuntavaalit järjestettäisiin vuoden 2022 alussa. Edellisissä kuntavaaleissa ehdokkuudestaan ilmoitti 354 tehyläistä, läpimenosta kertoi 69. Työmme perustuu tietoon ja osaamiseen, meidän ei tarvitse vain luulla, kun asioista päätetään. Kuntalehti 10 / 2020 39 . Hänen mielestään kannattaa muistaa myös, että kuntavaaleissa valituiksi tulleista monet aikovat olla ehdolla myös maakuntavaaleissa. Viime kuntavaaleissa oli noin 33 000 ehdokasta. Johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta huomauttaa, että vaikka sote-uudistus toteutuisi, soten palvelut ovat joka tapauksessa ainakin pari vuotta kuntien vastuulla
Tulemme näkemään ehdokkaina niitä, joiden sydän palaa päästä käsittelemään tärkeitä asioita. Eniten niin sanottua piilopotentiaalia on havaittavissa 50–59-vuotiaiden ryhmässä. Jäsenet saavat esimerkiksi alennusta ilmoittaessaan Tehyn omassa lehdessä. Tehy ei jaa ehdokkaille suoraa rahallista tukea mutta tukee muutoin. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoo, että jatkossakin valtuustoissa tarvitaan sote-osaamista. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm on eri mieltä Grönroosin kanssa: sote pysyy keskeisenä teemana. Se mikä ei näitä palvele, voidaan leikata pois tai ainakin sen osuutta vähentää. Kuntalaistutkimukseen vastasi touko-kesäkuussa yli 10 000 kuntalaista 43 kunnasta eri puolilla Suomea. • Kysely toteutettiin osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Pirkkalainen sanoo, että yhtä lailla heidän ymmärrystään tarvitaan kansanterveysongelmien selättämisessä. Lähes joka viides ei ottanut vielä kantaa kysymykseen ja viisi prosenttia ilmoitti, että ei aio äänestää. Grönroos pohtii, että sote-puolella ei kovin paljon säästettävää löydy, mutta senkin kohdalla voidaan miettiä, ovatko kaikki investoinnit tarkoituksenmukaisia. Ikäryhmissä 30–39ja 40-49-vuotiaat luottamustehtävää voisi harkita jopa joka kolmas vastanneista. Nykyistä enemmän pitäisi puhua myös varhaiskasvatuksen isosta roolista. Soten lisäksi tarvitaan tietysti muidenkin ammattiryhmien ihmisiä. • Joka viides vastaaja olisi valmis tai ainakin halukas harkitsemaan kunnallista luottamustehtävää. Politiikassa ykkösasioita ovat Grönroosin mukaan hyvinvointi ja turvallisuus. neet lähtemään mukaan, emmekä muuta tätä linjaa nytkään, kun ties monesko soten tuotantokausi on menossa. Brax harmittelee, että sotea rakennettaessa kuntalaisten hyvinvointi on jäänyt liian vähälle huomiolle. Ehdokkaille tarjotaan myös sähköisten kanavien materiaalia ja esimerkiksi apua kampanjan rakentamisessa. On nähtävä, mitkä asiat ovat kuntalaisten kannalta oleellisia. • Suurin osa kyselyyn vastanneista ei ollut halukas asettumaan ehdolle vaaleissa. Maakuntavaaleihin on vielä aikaa, ja kuntavaaleissa esillä ovat muutoinkin kaikki ihmisille läheisimmät ja tärkeimmät palvelut. On hyvä, että päättäjillä on erilaisia taustoja. He voivat hyödyntää myös järjestön laajaa aluetoimistoverkostoa. • Kirsi Riipinen [ Kuntavaalit 2021 ] [ Sote ] Lähde: Kuntaliitto KL10_30-45.indd 40 30.9.2020 10.53. Sote-osaamiselle on kysyntää erityisesti pohdittaessa, kuinka sotepalveluiden käyttöastetta voitaisiin vähentää. Korona on tuonut niin paljon lisäkustannuksia, että kunnat ovat selkä seinää vasten ja pakotettuja priorisoimaan. Sote-alan konkarit tuskin karkaavat valtuustoista nytkään. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos puolestaan arvelee, että sotesta ei ole enää kärkiteemaksi. Vähiten halukkaita olivat 18–29-vuotiaat. 40 Kuntalehti 10 / 2020 [ Info ] Kunnallinen luottamustehtävä voisi kiinnostaa joka viidettä • Useampi kuin kolme neljästä Kuntaliiton kyselyyn vastanneesta aikoo äänestää kevään 2021 kuntavaaleissa. Näihin liittyvät läheisesti liikuntaja kulttuuripalvelut, ja sote-osaajat kykenevät nostamaan esille sairauksien ennaltaehkäisyn välttämättömyyttä. Soten pysymistä kuntavaalien isona teemana puoltaa Pirkkalaisen mielestä myös ajankohta: uudistuksen eduskuntakäsittely ajoittunee samoihin aikoihin. SOTE EHKÄ EDUSKUNNASSA Puolueissa on erilaisia käsityksiä soten merkityksestä kuntavaaliteemana. Kunnat ovat nyt niin velkaantuneita, että talous jyrää muiden teemojen ohi
5 Kotiseutu-Uutisten, Liperin ja Rääkkylän paikallislehden, toimittaja Jutta Kurki, kun 10 kysymystä koronasta tiedottamisesta Kuntalaisten terveysasioita edistävän tiedon on oltava luotettavaa, selkeää ja helposti saavutettavaa. Koen tiedottamisen hyvin tärkeänä, erityisesti kriisiaikana. Kuntalehti 10 / 2020 41 1 Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas, onko tämä korona-aika verrattavissa viestinnän vaatimusten suhteen johonkin aikaisempaan työurallasi. Saamme koko ajan lisää tietoa, esimerkiksi koronavirukseen liittyvistä vakavuusja kuolleisuustasoista. Ei ole, kiinnostus koronavirukseen liittyviin asioihin on ollut selkeästi laajempaa kuin mihinkään muuhun. Sen jälkeen liikenne hiljeni, ja nyt se näyttää vilkastuneen elokuun aikana. KL10_30-45.indd 41 30.9.2020 10.53. 3 Kuinka tärkeäksi koet tiedottamisen. Olemme käyttäneet kaikkia kaupungin yhteyskanavia henkilöstölle ja ulospäin. Olemme saaneet viestinnän vaikuttavuudesta ja eri kanavien käytöstä arvokasta kokemusta, kuten myös kriisiajan organisoitumisestakin. 10 Ovatko koronaan liittyvät tiedottamishaasteet kehittäneet kaupunkinne viestintää. Liperin kunnan sivuilta löytyi vanhaa koronatietoa keväällä. Mitkä ovat ennusteet epidemian etenemisestä. Kuntien tiedontarjonta on ajoittain laahannut perässä. Jouni Lampinen tiedotteet tai netissä oleva tieto eivät riitä, mistä voit saada lisävalaistusta korona-asioihin. Kuntien tiedotusvalmiudet ovat pitkäkestoisesti kovalla koetuksella koronavirusajan jatkuessa. Minkälainen tauti covid-19 on. Millä tavalla sitä voidaan torjua. Sivuja on ladattu kaikkiaan 200 000 kertaa maaliskuun ja syyskuun 15. Kuinka vaarallinen se on. 8 Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu, miten olette edistäneet tiedotuksenne tavoitettavuutta korona-aikana. 7 Vaatiiko korona-aika toimittajalta erityistä aktiivisuutta. Kyllä, tietoa on etsittävä jatkuvasti ja monipuolisesti. Näin pitkäkestoista tiedon tarvetta ei ole ollut. Mitkä ovat työvälineet tähän. Tarkempaa ja paikallista tietoa voi saada, kun on yhteydessä suoraan paikalliseen ylilääkäriin. 9 Kuinka paljon Tampereen kaupungin koronavirussivuilla on vierailtu. 4 Miten voit palvella parhaiten covid-19-kysymyksissä. Näin pitkäkestoista tiedon tarvetta ei ole ollut. Kysymyksiä on paljon. Keskeistä minulle on ymmärtää epidemiaa ja tätä tautia. Olemme käyttäneet muiden muassa verkkosivustoja, tiedotteita, eri somekanavia ja ulkoja bussimainontaa. Aineistojamme on käännetty useille eri kielille. 2 Mitkä ovat olleet yleisimmät kysymykset. Sivulla oli kävijäpiikki maalisja huhtikuun taitteessa. Olemme lähettäneet kirjeitä ikäihmisille. Samaan aikaan englanninkielistä koronavirussivustoamme on ladattu 7 500 kertaa. Olen myös mennyt terveysasemalle ja saanut sitä kautta selville tehtyjen koronatestien ja tänne saatujen kasvomaskien määrät. päivän välillä. 6 Ovatko kuntien kotisivut olleet hyvin ajan tasalla. Esimerkiksi eri viranomaisten sivuja on seurattava säännöllisesti. Voimme vaikuttaa miten tehokkaasti ja millä tavalla epidemiaa torjutaan
Vikman viettää Frantin luona Nokialla viikonlopun keskimäärin kerran kuussa. Hän nauttii tukivanhemmuudessa erityisesti siitä, kun lapsi näyttää tunteensa. Johanna Frant on omissa ajatuksissaan sitoutunut Tiitus Vikmanin tukivanhemmaksi useaksi vuodeksi. Tukiperheenä voi toimia lapsiperhe, pariskunta tai yksin asuva aikuinen. Tiitus on iloinen ja huumorintajuinen lapsi. Hänen ensimmäiset tukilapsensa olivat sisarukset, joista toinen oli tukisuhteen alkaessa vasta taapero ja toinen neljävuotias. meillä ei olekaan enää virallista tukisuhdetta. [ Sote ] 42 Kuntalehti 10 / 2020 K olmevuotias Tiitus Vikman kieppuu karusellissa Poutun puistossa Nokialla. Kävimme jo kirjastossa ja söimme jäätelöt torilla, Frant kertoo kaksikon aamupäivästä. Frant on koulutukseltaan sairaanhoitaja. TAVALLISILLE PERHEILLE Ensimmäisen kerran Frant lähti mukaan Tampereen kaupungin tukiperhetoimintaan kahdeksan vuotta sitten silloisen puolisonsa kanssa, kun he eivät esikoisensa jälkeen saaneet lisää lapsia. Meillä on oma WhatsAppryhmä ja käyn lasten syntymäpäivillä. Haluan myös helpottaa lapsen vanhempien arkea ja lisätä heidän voimavarojaan. Sitten kun lapsi on iso ja hänellä on omia kavereita ja harrastuksia, tukisuhde usein päättyy, mutta sehän on vaan hieno asia, kun minua ei enää tarvita, Frant sanoo. Tukiperheeltä ei kuitenkaan edellytetä sosiaalialan koulutusta, hän huomauttaa. Tukivanhemmuus antaa minulle paljon. Lippalakkipäisen pojan touhuja seuraa hänen tukivanhempansa Johanna Frant. Tukiperheeksi voivat ryhtyä ihan tavalliset perheet, joilla perusasiat ovat kunnossa. Harkitsimme sijaisperheeksi ryhtymistä, mutta päädyimme tukiperheeksi, koska tukiperheenä toimiminen ei ole niin raskasta ja sitovaa kuin sijaisperheys, Frant kertoo. • KL10_30-45.indd 42 30.9.2020 10.53. Hän nauttii vapaaehtoistyössään erityisesti siitä, kun lapsi näyttää tunteensa. Sitä edeltää taustatietojen selvitys. Voisi olla hyvä, jos perheen omat lapset eivät olisi kovin pieniä, Frant sanoo. Sitä jatketaan, jos molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä ja haluavat tukisuhteen jatkuvan, Frant kertoo. Olemme täällä ensimmäistä kertaa. Frant painottaa, että he touhuvavat yhdessä varsin tavallisia, arkisia asioita. Pidän heihin yhä yhteyttä, vaikka [ Hyväntekijä ] Tiituksen tukena Johanna Frant viettää kerran kuussa viikonlopun tukilapsensa kanssa. Tukiperheille maksetaan pieni palkkio ja kulukorvaus. Tampereen kaupunki tarjoaa tukiperhetoiminnasta kiinnostuneille päivän kestävän koulutuksen, jonka jälkeen osallistujat voivat harkita tukiperheeksi ryhtymistään. Tukilapset eivät kaipaa mitään sirkushuveja, Frant sanoo. Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki Nokialainen Johanna Frant on toiminut Tiitus Vikmanin tukivanhempana huhtikuusta asti. Koulutuksen jälkeen valmennus jatkuu kotikäynnillä tukiperheen luona. Perjantain otamme rauhallisesti, mutta lauantaina meillä on aina jotain ohjelmaa. TUKIPERHEISTÄ PULAA Tukiperheille on tarvetta. Käymme laavulla paistamassa makkaraa, keräämme marjoja, leivomme ja lämmitämme saunaa. Esimerkiksi Tampereella ja Orivedellä tukiperhettä odottaa yhteensä yli sata lasta. Tukisuhteesta sovitaan aina vuodeksi kerrallaan. Hän työskentelee Tampereen kaupungilla lastensuojelun tehostetussa perhetyössä. Haen hänet perjantaina päiväkodista ja vien hänet takaisin kotiin sunnuntaina
On pelattu varman päälle ja valittu se vaihtoehto, joka on jo kerran mennyt perustuslakivaliokunnan tiukasta syynistä läpi. NÄEN MYÖS KOHTUUTTOMANA, jos nykyisiä hyvin toimivia toimintamalleja joudutaan purkamaan. Tainio oli SDP:n kansanedustajana Pirkanmaalta vuosina 2011–2015. Kuntaliitto ja koko kuntakenttä on nostanut uudistuksen yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista sen, että alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon. Tarvitaan selvät pelisäännöt, joiden puitteissa raja-aitoja mieluummin kaadetaan kuin pystytetään. Tarvitaan uusia innovaatiota, joita yksityinen sektori voi ketterämpänä kehittää ja tuoda yhteistyöhön. Tulevaisuuden palveluhaasteet ovat mittavia: väestö vanhenee, kustannustaso nousee, uusia hoitomenetelmiä otetaan käyttöön ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä on huutava pula. Olen lääkäri, en juristi, mutta siitä huolimatta uskallan ennustaa, että lakiluonnoksessa olevasta nykyisten ulkoistamissopimusten mahdollisesta mitättömyydestä koituu vielä ongelmia. Nykyiset laajat ulkoistukset voivat tulla kokonaan lainvastaisiksi eli mitättömiksi. Kummassakin on luotu toimintamalli, jossa potilaille tarjotaan hoitoa, joka on kansainvälisillä mittareilla mitattuna huipputasoa. Lakiluonnoksessa olevasta nykyisten ulkoistamissopimusten mahdollisesta mitättömyydestä koituu vielä ongelmia. Lakiluonnoksen mukaan yksityistä sektoria voi hyödyntää, mutta sen käytölle tulee olla tarkat perusteet ja ne tehtävät, joissa yksityistä ei voi käyttää, Sotessa kaadettava raja-aitoja Hanna Tainio Kirjoittaja on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, jonka vastuulle kuuluvat mm. Sitä ei pidä lainsäädännöllä tarpeettomasti rajata. Näin voi käydä esimerkiksi julkisessa omistuksessa oleville Tekonivelsairaala Coxalle ja Sydänsairaalalle, joiden toiminta rajataan turhan tiukkaan vain omien sote-maakuntien alueelle. on tarkasti säädelty. Julkinen talous ei kasva samassa suhteessa tarpeiden kanssa. Vain Uusimaa on saamassa oman erillisratkaisunsa, vaikka muidenkin maakuntien välillä on suuria eroja väestön kasvussa, taloudellisessa kantokyvyssä sekä elinkeinorakenteessa. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Itsehallinnollisella maakunnalla pitää olla itsellään valta päättää siitä, miten palveluita tuotetaan. Sama takki ei sovi kaikille, vaikka väkisin runnoisi päälle. Maakunnissa tunnetaan parhaiten paikalliset olosuhteet. Demokraattisilla vaaleilla valituille valtuutetuille olematon liikkumavara voi tulla ikävänä yllätyksenä. Olisi ollut parempi mitättömyyden sijaan säätää esimerkiksi mahdollisuudesta irtisanoa lain kanssa ristiriitaiset sopimukset ja mahdollisuudesta riitauttaa irtisanominen. Toki esityksissä on paljon vanhaa ja osa niistä on kirjoitettu leikkaamalla ja liittämällä osia Juha Sipilän hallituksen kaatuneesta esityksestä. Toive on kaikunut kuuroille korville. sosiaalija terveysasiat. Kova kiire valmistelussa on aiheuttanut sen, ettei kaikkia esityksen osia ole ehditty pohtia riittävästi eikä vaihtoehtoja ole edes selvitetty, vaikka toimintaympäristö on kiihtyvällä tahdilla muuttunut. SIPILÄN HALLITUS LIITTI omaan sote-uudistukseensa laajan valinnanvapauden, mikä olikin yksi syy hallituksen ja uudistuksen kaatumiseen. Kun sote-maakunta tekee asioita yhteistyössä joustavasti alueensa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, saadaan asukkaille laadukkaammat ja vaikuttavammat palvelut, mikä uudistuksen alkuperäinen tarkoituskin oli. Tähän liittyy monia mahdollisia lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia ongelmia. Kuntalehti 10 / 2020 43 Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki [ Kolumni ] SANNA MARININ HALLITUKSEN sote-lakiluonnos on edennyt pikavauhtia lausuntokierroksen loppuun. Lähtökohta, jossa tuotanto on pääosin julkista, on hyvä ja kannatettava, mutta se ei saa estää eri tuottajien ja tuotantotapojen tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Nyt Marinin hallitus on kääntänyt kurssin lähes 180 astetta. Uudistuksen valmisteluaika on ollut lyhyt ottaen huomioon sen laajuuden ja ennen kaikkea jo yli puoli vuotta jatkuneen koronapandemian. Monia asioita kannattaa tehdä yhdessä ja toiselta voi aina oppia. • Kuva: Kuntaliitto KL10_30-45.indd 43 30.9.2020 10.53
Mikko Komulainen: Ulkoistaminen kunnissa, 2010). Jos selvitettäväksi tuleva malli parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja takaa jokaiselle nykytilaa paremmin perustuslain 19 §:n edellyttämät riittävät terveyspalvelut, täyttäisi se tämän tarkoituksenmukaisuusvaatimuksen, todettiin edellisen vaalikauden mukaisesta sotelakiehdotuksesta. Tämä kirjattiin vuoden 1995 kuntalakiin (2.3 §), ja saman sisältöisenä se oli myös esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollon valtionosuuslaissa. Haasteeksi on tullut erityislakien kasvanut määrä ja sellainen erityislainsäädäntö, jossa säännellään yksityiskohtaisesti kunnan velvollisuuksista. Tavoite ei kuitenkaan ole ongelmaton, kun muistetaan kunnan ensisijainen vastuu peruspalveluista itsehallintonsa perusteella. LEIKKAUSPOLITIIKAN JATKUMO Yleisesti voi todeta, että johdonmukaista valtion kuntapolitiikkaa ei itse asiassa ole ollut vuosikymmeniin. Palvelun takeena oli kansanvaltainen kontrolli. Niiden mahdollisuudet vastata paikallisiin tarpeisiin ovat ohentuneet kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon järjestelmän hajotessa. Yli kaksi vuosikymmentä sitten kirjoittamastamme tavoitteesta ollaan kaukana. Vaalikaudesta toiseen jatkunut sote-rakenteisiin keskittyminen on vaikuttanut siihen, että palvelujohtamisen ja palvelujen organisoinnin uudet mallit ovat jääneet rahoituskriisin jalkoihin. Tuskin julkisen tahon tuottama palvelutuotanto voi välttyä senkaltaisilta ongelmilta, joista ulkoistettuja palveluja viime aikoina on nostettu esille. KL10_30-45.indd 44 30.9.2020 10.53. Palvelutarjonnan sisältöön, yhteistoimintaan ja määräysvaltaan liittyvät ongelmat voivat johtaa perustuslaillisen vastuurakenteen hajoamiseen. Esimerkiksi vanhainkodin epäkohdat Tampereella nostivat pari vaalikautta sitten arvostelijan kansanedustajaksi. Etäännytään kauas 90-luvun alun ajattelusta. Ajattelun mukaisesti olennaista ei ole se, mikä taho palvelun tuottaa, kunhan se on saatavissa. Vaatimuksena on, että ulkoistamisen tulee olla tarkoituksenmukaista itse tehtävän hoidon kannalta. Näin silloin kirjoitimme (Juhani Nummela – Aimo Ryynänen: Kansalainen ja uusi hallinto, 1996): ”Luonnehtimaamme strategiaa voisi lyhyesti kuvata siirtymiseksi valtiovallan ja itsehallintovallan hierarkiasta kumppanuuteen.” Ja edelleen: ”Nykyinen valtiohierarkkinen tapa toimia Tilanne tulee olemaan erityisen vaikea varsinkin velkaantuneille kunnille . Tuolloin havahduttiin siihen, että kunnan palvelut voi tuottaa joku muukin kuin kunta itse. VASTAAKO PALVELUHAASTEESEEN. Erillisellä valtion ohjaamalla hallinnointitasolla olisi mahdollista toteuttaa perusoikeuksien turvaamiseksi tarpeellinen sosiaalija terveydenhuollon horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio. Perustuslaki ei estä julkisten tehtävien ulkoistamista. Normimäärän kasvu on myös siirtänyt kunnat enenevässä määrin ”valtion pitkiksi käsiksi”. [ Sote ] 44 Kuntalehti 10 / 2020 S osiaalija terveyspalvelujen uudistamista koskeva ehdotus tuo palvelutoteutukseen julkisen monopolin. Aiemman kuntalain 2.3 §:n ja nykyisen 9 §:n mukaan kunnalla on varsin väljät puitteet tehtäviensä hoitamiseen. Hallituksen sote-mallissa tavoitteena on turvata perustuslain 19 §:n edellyttämät riittävät sosiaalija terveyspalvelut. Nyt lausunnolla olleessa lakiluonnoksessa todetaan, että ehdotetulla sosiaalialan ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestä[ Asiantuntijat ] Sote-maakunnat – valtion keskushallinnon vallan palautushanke Maakuntauudistus näyttääkin olevan keskushallinnon niskalenkki paikallisuudesta, kirjoittavat aiempi sisäministeriön kuntaosaston ylijohtaja Juhani Nummela sekä Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori, emeritus Aimo Ryynänen misvastuun siirrolla sote-maakunnille syntyisi edellytyksiä laadukkaampien ja vaikuttavampien toimintatapojen käyttöönottoon. Tämä on uskonvarainen asia. Ristiriitaisena kehityssuuntana on ollut havaittavissa, että samalla kun kuntia koskeva normimäärä on kasvanut, näyttävät myös kuntakohtaiset erot erityisesti tuottamistavoissa kasvaneen (ks
Huolta ei kanneta siitä, miten kuntien yleisen toimivallan piiriin kuuluvat yhteiskunnan elintärkeät vastuut, kuten fyysinen infra, kyetään jatkossa hoitamaan. Maakuntaveroa on kylläkin vaikea perustella itsehallinnollista aluevastuuta vailla olevalle ”sote-maakunnalle”. Valtion nopea velkaantuminen tulee varmasti vaikuttamaan sote-menojenkin rahoittamiseen rajoittavasti. Kehysbudjetointia koskevassa lainsäädännössä edellytetään, että soteen budjetoitavat varat sopeutetaan menokehyksen sallimalle tasolle. Hallintojärjestelmään ollaan synnyttämässä institutionaalinen anomalia. Esityksen mukainen ”sote-maakunta” olisi nimittäin valtion tiukan ohjauksen alainen yksikkö. Unohtuuko sote-palvelujärjestelmässä perustuslain velvoite, jonka mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Velkataakasta kunnat ovat yhteisen varojenhankinnan järjestelyn vuoksi tietyssä yhteisvastuussa. KL10_30-45.indd 45 30.9.2020 10.53. Ehdotus sote-lainsäädännöksi vie kuitenkin tällaiset luulot pois. Niiltä puuttuu poliittinen, oikeudellinen ja taloudellinen itsenäisyys, ennen muuta itsehallinnon keskeisiin ominaisuuksiin kuuluva riittävä toimintavapaus. Paikallisen itsehallinnon peruskirjan myötä Suomikin on sitoutunut subsidiariteettiperiaatteen noudattamiseen. Juhani Nummela Varatuomari, aiempi sisäasiainministeriön kuntaosaston ylijohtaja kunnat siis toimisivat keskusjohtoisen järjestelmän apureina. Kun valtio ottaa maakuntien sote-menot rahoituksensa piiriin, tulevat ne osaksi valtion budjettikehystä. Sote-toimintoja järjestäviä maakuntia nimittäin rahoitettaisiin kuntien rahoilla eli siirtämällä kuntaverosta arviolta 12,63 prosenttiyksikköä valtionverotukseen. Kuntalehti 10 / 2020 45 on kansalaisten kannalta huonoin kehityssuunta, ajautumista leikkauspolitiikalla sattumanvaraiseen julkisten palveluiden purkamiseen.” Tuolloin hallinnon visioinnin tarpeeseen antoi perustan erityisesti vaatimus vaaleilla valittujen päättäjien oikeasta vastuunjaosta. Siirtämällä vastuu sote-palveluista maakuntatasolle joutuvat palveluiden purkamisen tekemään uudet vastuulliset. Periaatteellisesti ehkä merkittävintä uudistuksessa on se, että itsehallinnon piirissä tapahtuvasta asioiden hoidosta volyymiltään yli puolet siirtyy käytännössä valtionhallinnon vastuupiiriin. Kunnille jäävä epäkurantti kiinteistömassa lisää vaikeuksia. Sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisen ja vastuiden siirtämisen uudelle maakunnalliselle toimijalle on uskottu auttavan kuntia niiden talousvaikeuksissa. Demokratia on aina paitsi muotoa (vaalit, parlamentarismi), myös sisältöä. Tiukkaan poliittiseen ylätasolla tapahtuvaan sopimiseen perustuvaa järjestelmää ei voi kutsua kansanvaltaiseksi, jos kansalaisilta vain haetaan vaaleissa valtakirja toimia niin kuin ennenkin, eikä ihmisillä ole todellisia mahdollisuuksia olla vaikuttavina osallisina julkiseen valtaan hyvän elämän varmistamiseksi. Ettei asiasta olisi epäselvyyttä, se vielä on kirjattu esitykseen: ”Valtion mahdollisuutta ohjata sote-maakuntien vastuulle kuuluvaa sosiaalija terveydenhuoltoa ja pelastustoimea ehdotetaan samalla vahvistettavaksi.” Sote-maaItsehallintoalueesta puhumista voi pitää populismina. Tällä toimenpiteellä samalla viedään pohja esityksen markkinoimasta maakuntaitsehallinnosta (joka sekin aikanaan vaatii ratkaisun: sille vai kunnalle alueellinen yleishallintovalta uskotaan). Tässä esityksessä suunta on täysin päinvastainen.• Kuva: Seppo Huttunen Kuva: Potretti/ Tomi Kallio Aimo Ryynänen Kunnallisoikeuden professori, emeritus, Orimattilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kok. Sillä pitäisi hoitaa muun muassa kouluja sivistyspalvelut, elinkeinopolitiikka ja maksaa vanhat velatkin. Maakuntauudistus näyttääkin olevan keskushallinnon niskalenkki paikallisuudesta. NISKALENKKI PAIKALLISUUDESTA Itsehallintoalueesta puhumista voi pitää populismina. Tilanne tulee olemaan erityisen vaikea varsinkin velkaantuneille kunnille . Julkisten tehtävien hoidon ideaali on sen mukaisesti ohjautua alhaalta ylös. Kuntien pitäisi tulla toimeen jäljelle jäävällä osuudella. Tämä tarve ei ole hävinnyt, sillä sote-maakuntien synnyttäminen vie vastuunjakoa kansalaisen näkökulmasta entistä epäselvemmäksi. Seurauksena on väistämättä verorasituksen kasvu ja uuden maakuntaveron käyttöönotto. Siirtyväthän vastuut ja sitä kautta menot pois. Vahvalla itsehallintoperiaatteella tähän asti profiloitunut Suomi lähettää esityksen perusteella Euroopan neuvostolle ilmoituksen, että se ei sitoudu eräisiin eurooppalaisen itsehallinnon periaatteisiin, siten kuin ne paikallisen itsehallinnon peruskirjassa on ilmaistu
46 Kuntalehti 10 / 2020 [ Kunnan töissä ] Meillä on todella kova ammattilaisten porukka, joka tekee töitä motivoituneena, sanoo infektioiden torjuntayksikössä työskentelevä osastonhoitaja Niina Nurmi. Hygieniahoitajan tulipaloarki KL10_46-47.indd 46 30.9.2020 10.43
Kannustamme toisiamme. Osalle tieto on todella kova paikka. Hyvä kysymys. Saa nähdä, jääkö tämä käytännöksi ja millainen on tilanne kymmenen vuoden kuluttua. Onko koronasta ollut hyötyä esimerkiksi hygienia-asioissa. KL10_46-47.indd 47 30.9.2020 10.43. Harmittaa, etten voi antaa heille porkkanaa eli ylimääräisiä euroja. Tuolloin Turussa pääsi leviämään VRE-sairaalabakteeri. Olen tästä huolissani. Jos tarkkoja ollaan, normaalia arkea ei ole infektioiden torjuntayksikössä Turussa ollut käytännössä kahteen vuoteen. Meitä on nykyään täällä töissä 21 kokopäiväistä ja kaksi puolta päivää tekevää. Tiedot tartunnan saaneista ja altistuneista raportoidaan säännöllisesti THL:ään. Puhelut kestävät alkukartoituksessa pitkään, jopa puolitoista tuntia, sillä selvitettävää on paljon. Siinä vaiheessa tosin olen itse eläkkeellä. Tartunnan saanut määrätään tartuntalain mukaisesti kotieristykseen ja altistuneet joutuvat lääkärin allekirjoituksella karanteeniin. Onko syksy ollut kevättä rauhallisempi. Päivät vaihtelevat, eikä työpäivä tahdo aina riittää, kun yhtä aikaa on monta rautaa tulessa. Meillä on todella kova ammattilaisten porukka, joka tekee töitä motivoituneena. Soitamme eristykseen ja karanteeniin joutuneille yleensä kahden viikon ajan joka toinen tai kolmas päivä, kuulostelemme vointia ja muistutamme, mitä karanteeni tarkoittaa. Kuntalehti 10 / 2020 47 T yönteko infektioiden torjuntayksikössä Turun hyvinvointialalla mullistui keväällä, kun koronapandemia alkoi levitä. • Kirsi Riipinen Kuva ja video: Jussi Vierimaa VIDEO: Kun positiivisesta koronatestin tuloksesta ilmoitetaan potilaalle, hoitajilla on oltava herkkä korva. Päivät ovat täynnä priorisointia. Meillä tilanne on päinvastainen, sillä nyt testataan enemmän kuin keväällä ja osasto on ruuhkaisempi kuin esimerkiksi toukokuussa. Mitä työ infektioiden torjuntayksikössä pitää sisällään, osastonhoitaja Niina Nurmi. Normaalitilanteissa olen itsekin ehtinyt tehdä hygieniahoitajan töitä. Niina Nurmi kertoo hygieniaosaston työstä. Osaan kuuluu puhelintulkkauksia ja ulkomaalaisten kohdalla paljon ylimääräistä paperityötä. Henkireikäni on käydä mökillä, jossa hoidan itseäni. Pidämme säännöllisesti pienen palaverin keskellä päivää. Koulun alku ja tapahtumien käynnistyminen näkyivät meillä selvänä piikkinä. Onneksi hyvä henki on pysynyt päällä. Olen aika hyvin oppinut jättämään asiat töihin, mutta nyt ne välillä kulkeutuvat kotiin asti. Meitä on yksikössä normaalisti lisäkseni kaksi tartuntatautihoitajaa ja kaksi hygieniahoitajaa. Silloin tuntui, että kun puhuin käsihygienian tärkeydestä, ihmiset loikkivat piiloon. Meille kuuluu jäljitys sekä karanteenissa olevien seuranta. Ehdottomasti on! Kun aloitin yli 20 vuotta sitten, olin kaupungin ainoa hygieniahoitaja ja kiersin laitoksissa puhumassa näistä asioista. He auttoivat muutaman viikon kerrallaan, sen jälkeen väki vaihtui ja uusien perehdyttäminen alkoi. Osastonhoitaja Niina Nurmi syöksähtelee omien sanojensa mukaan nyt tulipalosta toiseen. Kun koronatilanne alkoi levitä maaliskuun puolivälissä, saimme apuun Normaalia arkea ei ole infektioiden torjuntayksikössä Turussa ollut käytännössä kahteen vuoteen. Emme ota näytteitä, Tykslab hoitaa laboratoriokokeet. Entä miten itse olet jaksanut. Ja kun näistä päästiin, alkoi korona. Mitä työnne on nyt käytännössä. Hygieniahoitajat puolestaan huolehtivat pääasiassa hyvinvointialan eri palvelualueiden yksiköistä ja tekevät etupainotteista työtä, toisin sanoen kouluttavat, ohjeistavat ja epidemioissa jäljittävät tartuntaketjuja. Kuinka osaston henkilöstö on jaksanut tiukassa tahdissa. Otamme kaikkiin altistuneisiin yhteyttä. Tartuntatautihoitajien työhön kuuluu ehkäistä epidemioita ja tartuntatauteja, kuten salmonellaa, tuberkuloosia, sukupuolitauteja ja hepatiittia. Toki myös kiitokset tuntuvat hyvältä. Kuinka toimintanne muuttui kevään aikana. Yritän muistaa kiittää tästä joka päivä. Mutta vautsi vau, nyt jopa ministerit muistuttavat, kuinka tärkeää on pestä käsiä. Kun tieto positiivisesta näytteestä tulee, soitamme sen saaneelle ja kartoitamme kaikki kontaktit oireiden alkamisen jälkeen ja sitä edeltävänä päivänä. Mieltäni lämmitti, kun vastikään aamukokouksen päätteeksi yksi ammattilaisemme tuumasi, että kyllä sinä Niina olet hemmetin kova mimmi. ensin kouluja opiskeluterveydenhoitajia sekä hammaslääkäreitä. Kun se oli saatu kuriin, Turun telakalla iski pneumokokki-epidemia, minkä vuoksi infektioyksikön hoitajat rokottivat yhdessä terveysaseman hoitajien kanssa 4 500 ihmistä. Kaikki koulutukset on peruttu, nyt kehitetään vain tartunnanjäljitystä ja painetaan töitä. Aloitanko lukumäärästä. Työasiat käydään läpi, mutta myös huumori lentää
Kaupunginosa kerrallaan heidät haetaan aamulla töihin ja tuodaan työpäivän jälkeen koteihinsa. Täällä ei käy paljon turisteja, hän kertoo. Sitä ennen Gordillo, Sevillan yliopistossa opiskellut anarkisti, valVallankumousmiehen kommunistikunta Espanjan erikoisuus, pieni kommunistikunta Marinaleda, kiinnostaa myös suomalaisia. Kaikki kunnan maa-alueet, tuotantovälineet sekä asunnot ovat asukkaiden muodostaman osuuskunnan omistuksessa. Pormestari Juan Manuel Sánchez Gordillo, 68, on vastassa vierailijaryhmää Marinaledan kunnantalolla. KL10_48-53.indd 48 30.9.2020 10.47. Hän perusti kommunistisen kunnan Sevillaan. Pormestari on Espanjassa kuuluisa vasemmistolaiskommunisti ja vallankumousmies. 48 Kuntalehti 10 / 2020 [ Ajassa ] E spanjan suomalaiset aurinkorannikkolaiset saivat helmikuussa, ennen koronarajoituksia, neuvottelujen ja odottelun jälkeen luvan vierailla Sinisen vuoren kylässä Sevillan maakunnassa Etelä-Espanjassa. OLIIVITUOTANTO TYÖLLISTÄÄ Marinaledan asukkaista 80 prosenttia on töissä oliiviöljytuotannossa. Pormestari Juan Manuel Sánchez Gordillo ryösteli väkensä kanssa ruokaa kaupoista. tasi maatyöläisten ja ammattiliitto SAT:n jäsenten muodostamien joukkojen kanssa Marinaledan suurtilallisten maat viljelymaikseen. Juan Manuel Sánchez Gordillolla on harmaa pitkä parta kuin vallankumouksellisella sissijohtajalla Che Guevaralla aikoinaan ja päällään jalkapallojoukkueen verryttelypuku. Kunnantalon viereisen päiväkodin lapset käyvät syömässä kunnantalolla. Kunnan seuraavana tavoitteena on täysi energiaomavaraisuus
Sairaalahoitoon pitää mennä lähikaupunkeihin. Oliivituotanto on kunnan suurin tulolähde, mutta myös muita tulolähteitä tarvitaan. Virallisen tiedon mukaan hän sai viime syksynä vakavan sairauskohtauksen ja oli lähellä kuolemaa, ja siitä jäi näkyvät haitat hänen terveyteensä. EI YKSITYISIÄ YRITYKSIÄ Kunnassa on muutama kauppa, yksi baari ja supermarket sekä uimahalli, konserttisali, urheilustadion ja pieni ”kansallispuisto”. Kuntalehti 10 / 2020 49 Teksti ja kuvat: Riitta Vainio Pieni kunta • Marinaledan kunta on 25 neliökilometrin kokoinen. TAISTELU JATKUU Sánchez Gordillo puhuu taistelusta, joka tapahtui, kun maat vallattiin ja kunta perustettiin. Gordillo johtaa kuntaansa 13-jäsenisen hallituksen avulla. Tavoitteena on, että asukasmäärä kasvaisi. Maiden valtaukseen liittyneestä väkivallasta hän ei kerro, mutta sanoo, että ”taistelu on jatkunut 40 vuotta”. Gordillo nimeää esikuvikseen Jeesuksen, Leninin, Mahatma Gandhin ja Ernesto ”Che” Guevaran, jonka kuvilla kunnantalon ala-aulan seinä on koristeltu. Marinaledan eläkkeet ovat 800– 900 euroa kuukaudessa. [ Info ] Kuusituntinen työpäivä ja kuusipäiväinen työviikko palkitaan 1 650 euron kuukausipalkalla, josta maksetaan 400 euroa veroa. • Lähin suuri kaupunki on 700 000 asukkaan Sevilla. Poliisia kunnassa ei ole. Hän ajattelee, että maa, samalla tavalla kuin ilma, kuuluu kaikille, maan pitää olla kaikkien omistuksessa. Hän ei ryhdy tarkemmin kertomaan päätöksentekojärjestelmästä, eikä vastaa kysymykseen miten hallitus valitaan. Gordillon mukaan he voivat käyttää rahansa mihin haluavat. Tavoitteena on myös puhdas maataloustuotanto, siis ekologista ja luomua. Väestömäärä on Gordillon mukaan pysytellyt nykyisellään pitkään. • Kunnassa on maksuton päiväkoti ja peruskoulu. Pormestarin mukaan Marinaledan asukkaat ovat vapaita lähtemään. Kunnassa on ollut yksityisyrityksiä, mutta viimeinen niistä lopetti toimintansa viime syksynä, Gordillo kertoo. Maksutonta on myös perusterveydenhuolto. Sihteeri valitsee asiat, jotka otetaan käsittelyyn, ja ”kylän ääni” voittaa aina, Gordillo sanoo. Mihin asukkaat käyttävät rahansa. Sitä ei kukaan suomalaisvieraista myöskään ryhdy tivaamaan, sillä Gordillon kerrotaan heittävän vieraat pihalle, jos kysymykset ovat vääriä. Tyytyväisyydestä on vaikea kysellä keneltäkään, sillä kadut ovat hiljaisia; vain muutama ikämies on liikkeellä, yksi nuori nainen lakaisee katua ja pikkulapset kiljuvat leikeissään päiväkodin pihalla. Espanjassa monet saavat noin tuhannen euron kuukausipalkkaa tekemällä kymmentuntista työpäivää, Gordillo sanoo. On myös paljon muita hyviä kommunisteja, joita historia ei tunne, Gordillo sanoo. Siinä on keskeistä kollektiivisuus, yhteisöllisyys, vapaus ja veljeys. Siksi muuta viljelyä on lisätty, esimerkiksi vehnän ja vihannesten viljelyä. Asuminen on käytännössä maksutonta, sillä asunnoista peritään vuokraa 15 euroa kuukaudessa. KUULUISAT ESIKUVAT Kadunvarren julisteissa näkyy Marinaledan ”utopia”. Monet lähtevätkin koulun jälkeen opiskelemaan, mutta monet heistä palaavat kotikonnuilleen. Kunnassa on ollut yksityisyrityksiä, mutta viimeinen niistä lopetti toimintansa viime syksynä. On myös oma lehti, Toinen maa. Valtio ja pankit kuitenkin ajattelevat, että maan pitää olla yksityisessä omistuksessa. Vuonna 2012 Gordillo ryösteli väkensä kanssa Robin Hood -tyyliin kaupoista ruokaa ja jakoi sitä köyhille. Tästä uutisoitiin Suomessakin. Elämään. Asukkaat ovat pormestarin mukaan tyytyväisiä elämäänsä, koska kaikilla on töitä ja asunto. KL10_48-53.indd 49 30.9.2020 10.47. Marinaledan valtionapu on pormestarin mukaan kuitenkin pienempi kuin keskimäärin kunnilla. Mediassa on kirjoitettu, että pormestari olisi joutunut jopa murhayrityksen kohteeksi. Sen voi noutaa kunnantalon aulasta. • Asukkaita on 2 626. Kunnan tavoitteena on seuraavaksi täysi energiaomavaraisuus: puhdasta energiaa maasta, vedestä, tuulesta ja auringosta. Nykyisin energia tulee kaasulaitoksesta. Kaikki konservatiivit, valtio, kaikki kaupunginjohtajat, pankit ja kirkko ovat meitä vastaan, Gordillo luettelee. Sen toteuttaminen on Gordillon mukaan vielä kovan työn takana. Sitä sanaa pormestari käyttää kuntansa ideasta. Pahuus tulee siitä, jos on liikaa rahaa, hän sanoo. • Marinaledan hiljaisen keskustan kadunvarsilla kasvaa appelsiinipuita. Kunta saa valtionapua, kuten kaikki Espanjan kunnat
Eduskuntavaalitutkimus 2019 osoitti, että poliittinen jakolinja oikeisto-vasemmistoakselilta on menettämässä merkitystään. KORONA SATTUU samaan aikaan kun politiikassa on meneillään ihan muista syistä johtuva syvempi muutos. tiöstrategioidenkin edelle. Kannattaa seurata myös Suomen Geopoliittisen Seuran kotisivuja. Ilman koronaa tätäkään viisautta ei raitiotievaunun kirskuntaa suurimpana onnenaan pitänyt Sauri ei olisi kirjoittanut. Some-pommin räjäytti perusvihreä ikoni Pekka Sauri MTV:n kolumnissaan 19. Nykyinen työelämäprofessori vietti neljä kuukautta etätöissä kesäpaikassaan ja otsikoi juttunsa ”Maalaisten vähättely saa nyt riittää – näin minusta tuli landepaukku”. Suvanto-Harsaae oli pohtinut näitä asioita Talouselämälehden kolumnissaan jo syyskuun alussa, mutta suuren yleisön tietoon ne tulivat Ylen kautta. Helsingin Sanomien Juha Akkanen pohti muutosta 24. Maisemakonttorit on hiljaisesti julistettu koronapannaan, ja jos jostain toimistorakentamisen bisnes saa vauhtia, niin kai paluusta ”oma huone” -konseptiin. Eduskuntavaalitutkimus 2019 löytyy guuglaamalla ja osoitteesta http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-259-838-7. Tilalle ovat tulleet esimerkiksi maahanmuuttoa ja ilmastopolitiikkaa koskevat jakolinjat. On laskettu, että etätöitä tekee jo miljoona suomalaista ja että talouselämä pyörii näinkin hyvin. Eikä siltä säästy edes maailmanpolitiikka. Mutta jotenkin tuntuu, että suhteellisuus, poliittisen toiminnan relatiivisuus puuttuu. Postin oman väen lisäksi kovia ovat kokeneet esimerkiksi Antti Rinne, sd., josta tuli expääministeri Posti-jupakan takia ja Markku Pohjola, josta tuli Postin hallituksen ex-puheenjohtaja saman jupakan seurauksena. Mutta ei hätää: kriisi on aina myös mahdollisuus. syyskuuta. Ja kun vanhaa suurta yhtiötä käännetään vastaamaan nykyisen digija verkkokauppayhteiskunnan vaatimuksia, henkilöstötappioita tulee. Se menee niin yksilön urasuunnittelujen kuin puoluetai yhKorona saneeraa hyvässä ja pahassa Maisemakonttorit on hiljaisesti julistettu koronapannaan. Teksti on voimallinen puheenvuoro maaseudun puolesta. Tanskassa asuva hallitusammattilainen jatkoi, että ”ei pidä mennä koronakuolioon vaan miettiä, mitkä ovat ne muutokset nyt, jotta meillä on kolmen vuoden kuluttua hyvä yhtiö”. Nyt sattuma on nimeltään koronavirus, joka panee lähes kaiken uusiksi. Mediassa käydään kyllä hyvää ja periaatteellista keskustelua paketista puolesta ja vastaan. Merkillepantavaa on myös, että puolueiden ja niiden kannattajien arvomaailma on muuttumassa. P.S. Postin hallituksen uusi puheenjohtaja Sanna SuvantoHarsaae pohti kylmänviileästi, että ”koronakriisi on hyvä hetki pohtia, keitä yrityksissä oikeastaan tarvitaan”. Pääministeri Marinin SDP on puolueiden kannatusmittauksissa edelleen selvä ykkönen. • KL10_48-53.indd 50 30.9.2020 10.47. On jännittävää katsoa, mitä Postissa nyt tapahtuu ja minkä roolin nykyinen valtioomistuksesta vastaava eurooppaja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ottaa. Posti käy edelleen läpi suurta muutosta. syyskuuta ja päätyi panemaan kolumninsa otsikoksi ”Eikö vaaleja enää voitetakaan poliittisen kentän keskeltä?” Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, voittaja olisi SDP Sanna Marinin hyvän koronajohtamisen takia. Mutta jos maailma kiinnostaa, niin professori Hiski Haukkalan tuore kirja Suuren pelin paluu: Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa on ehdottomasti luettava. 50 Kuntalehti 10 / 2020 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä R adion aamu-uutinen 21. Marin on myös Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen (26.9.) mukaan selviytynyt hyvin (43 %) tai erittäin hyvin (25 %) viestinnästä pandemian aikana. Arvostella voi, mutta ei vaan ole helppoa esittää EU:n elvytyspaketille parempaa vaihtoehtoa. syyskuuta pysäytti. Näin ajatellen Euroopan unionin 750 miljardin euron elvytyspaketti on kuin taivaanlahja tähän tilanteeseen. Toinen menestyjä oli tietenkin presidentti Sauli Niinistö. KORONAKRIISI kouraisee syvältä myös perinteistä työelämää. PRESIDENTTI Mauno Koiviston yksi elämänviisaus oli, että ”sattuma ratkaisee paljon enemmän kuin luullaan”
Ilkivalta on iso ongelma. Se on herkän pohdinnan paikka, milloin kunnan ja virkamiesten on viisasta puuttua rumaksi väitetyn rakennuksen remonttitarpeeseen. Kaupan päälle kunnat saavat myös kaikenlaista toisarvoista tavaraa, röttelörakennuksiakin. Tuona väliaikana voidaan tietysti yrittää vuokrata tyhjiä asuinrakennuksia, mutta vaikeata se on. Kun kunnan rakennusvalvonta huomaa, että jotakin on nyt pakko tehdä, mikä on koreografia. NÄKEMYS I Lakimies Antti Salonen Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat -yksiköstä, kuinka iso riesa yksityiset hylätyt autiotalot ovat kunnille. Hylättyjä autiotaloja näkee sanalla sanoen liikaa. Usein se väki ei enää ole lainkaan kiinnostunut täkäläisestä lahoavasta omaisuudestaan. Osaltaan se myös elvyttäisi syrjäseutuja. Ulkomailla tosin asuu myös Suomessa hulppeitakin varallisuuksia omistavia ihmisiä, joilla ei nyt vain – syystä tai toisesta – satu olemaan kiinnostusta täkäläisten viranomaisten kanssa asioimiseen. NÄKEMYS II Tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat -yksiköstä, jääkö kuntien omiin käsiin riesarakennuksia. Mitäh, purkaa! Kuntalehti 10 / 2020 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi T ienvarret ja junareitit ovat paikoitellen kolkkoa katseltavaa. Sattuman kauppaahan se on, minkä kunnan kohdalle niitä ongelmallisia tapauksia osuu. Miten niin ruma. Purkutuomio siinä kyllä aika äkkiä eteen tulee. Maankäyttöja rakennuslakiin on kirjattu rakennuksen kunnossapitovelvollisuus sen omistajalle. Väkisinkin niitä eteen tulee liki jokaisessa kunnassa – ainakin maanhankinnan eli maakauppojen yhteydessä. Jos neuvonta ja ohjeistus eivät riitä, rakennusvalvonta voi antaa määräaikaisen kirjallisen kehotuksen ongelman korjaamiseksi. Selkein tilanne on silloin, kun rakennuksesta aiheutuu vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Kunnan rakennusvalvonta sitä sitten viime kädessä valvoo. Kaavoitusprosessit ottavat oman aikansa ja rakennustyön aloittamisen odotus voi venyä vuosikausiksi. (Naurahdus.) Voisivatko kunnat kääntää tilanteen voitoksi. Kannatan ideaa! Jos potentiaaliset myyjät ja ostajat löytäisivät toisensa, meillä olisi monta autiotaloa vähemmän. Työläimmät autiotaloriidat. Jos toimenpiteisiin ei ole määräajassa ryhdytty, Autiotalo-Tinder jokaiseen kuihtuvaan kuntaan. Jos potentiaaliset myyjät ja ostajat löytäisivät toisensa, meillä olisi monta autiotaloa vähemmän. Mikäli asuinrakennus on huonokuntoinen eikä sovellu vuokrattavaksi, se saattaa jäädä odottelemaan kohtaloaan tyhjillään. Mikä on kaavoitusja rakennusinsinöörin painajainen. Miten kunta voi vaikuttaa itse omistamansa rapakuntoisen hökkelin kohtaloon. rakennusvalvonta voi tehostaa kehotustaan uhkasakolla tai teettämisuhalla. Arkijärki ja keskustelu omistajien kanssa on yleensä se ensimmäinen askel, jolla tilanne pyritään korjaamaan. • KL10_48-53.indd 51 30.9.2020 10.47. Yhteisiä ”Tinderryhmiä” vaikkapa kuolinpesille ja maalta järkihintaista asuntoa etsiville. Jopa Helsingin parhailla paikoilla on ainakin korjauttamisongelmia. Ulkomaille muuttaneiden tavoittamisessa on joskus isoja ongelmia. Jos autiotalo rumentaa ympäristöään, mitä kunta voi tehdä. Usein erityisesti naapurit ovat aktiivisia näissä asioissa. Mikäli tällainen rakennus on näkyvällä paikalla taajama-alueella, niin rakennus ja sen pihapiiri pyritään silti pitämään siistinä ja turvallisena
Kuntiin vaikuttavat kuitenkin olennaisesti myös muut tekijät ja trendit – usein vielä eri suuntiin eri puolilla maata. Tehtävien siirtyessä kunnilta ehdotetun kaltaisille sote-maakunnille demokratiatase tuskin vahvistuu siitäkään huolimatta, että monelle kunnalle uudistus on helpotus. Pandemiapilvelläkin on hopeareunuksensa. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et KESÄLLÄ JULKAISTU lainsäädäntöpaketti sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen rakenteiden uudistamisesta on lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmistelussa eduskuntaa varten. Lienee selvää, että ehdotettu erillisratkaisu on ennakkotapauksena viimeistään eduskunnassa tarkan arvioinnin kohteena. Kuntien rooli muuttuu uudistuksessa aivan olennaisella tavalla. Koetellun ja vahvaa perustuslaillista suojaa nauttivan kuntademokratian soveltamisala kapenee ja sitä korvaa heikko sote-maakunnallinen itsehallinto. Ilman omaa verotusoikeutta aito itsehallinto ja itsenäisyys jäänevät kauas esikuvastaan. Vain vajaa vuosi sitten valtiosääntöoikeuden professori Juha Lavapuro laati valtiovarainministeriölle selvityksen perustuslain reunaehdoista kuntien tehtävien eriyttämiselle. 050 5250 522 raimo.tanskanen@fmcgroup.. Selvityksessä todettiin, että kuntien tehtävien eriyttämiseen johtavan sääntelyn on vastattava niitä vaatimuksia, joita perustuslaki muutoinkin asettaa kuntia koskevalle taikka perusoikeuksien toteuttamiseen liittyvälle sääntelylle. Tällä kertaa Kuntaliitto järjesti oman lausuntonsa laatimisen tueksi elosyyskuun aikana yli 20 verkostotilaisuutta hyvin tuloksin. UUDISTUKSESSA on kyse merkittävästä tehtävien siirtämisestä kunnilta sote-maakunnille. Johtopäätös on se, että erillisratkaisua tärkeämpää on kiinnittää tarkastelu siihen, miten erillisratkaisu toteutetaan, millaisia tavoitteita sillä on ja miten omaksuttu ratkaisu edistää näiden tavoitteiden toteuttamista. Monelta osin maakuntalain säännösten esikuvana on toiminut kuntalaki. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. fmclaskentapalvelut.. Juha Myllymäki, lakiasiainjohtaja, Kuntaliitto Yhtenäiskunnista yhtenäismaakuntiin KL10_48-53.indd 52 30.9.2020 10.47. Erillisratkaisu ei sinällään olisi ollut ainakaan perustuslaillinen ongelma. Tulevaisuus näyttää kovin erilaiselta eri puolilla maata, ja siksi kuntien ääntä on syytä kuunnella. Selvityksestä tuli uudistuksen valmistelussa merkityksellinen ja ajankohtainen juuri Helsingin kaupungin erityisaseman vuoksi. [ Palveluhakemisto ] Ota yhteyttä: p. Uudistuksen vaikutuksia arvioidaan mielellään yleisellä tasolla myös suhteessa näihin trendeihin, vaikka valtakunnan keskiarvolla on lopulta merkitystä vain tilastoissa. Tällä kertaa siihen ei ole valmistelussa juurikaan kiinnitetty huomiota. Muuten olen sitä mieltä, että maakunnaksi tulisi nimittää vain oikeita maakuntia. Viimeistään kuluvan vuoden aikana saavutettu rutiini etätyöskentelyyn mahdollisti käytännössä kuntien ja kuntayhtymien näkemysten keräämisen näin laajasti vain kolmessa viikossa. Maakuntavaaleista huolimatta itsehallintoa rajoittavat valtion rahoitus ja siitä omalla logiikallaan seuraava valtion ohjaus. Vastaavan tyyppistä erityisasemaa ei toiveista huolimatta muille kaupungeille ole tulossa. Sosiaalija terveysministeriön tavoiteaikataulun mukaan paketti hyväksyttäisiin kesällä 2021 eli vuoden päästä sote-maakunnat olisivat jo olemassa. Uudenmaan ja Helsingin kaupungin erillisratkaisu on innovaatio, jota aiemmissa ehdotuksissa ei ole esitetty. Helsingin kaupunki olisi ehdotuksen mukaan ainoa kunta, joka järjestää itse perustason sotepalvelut ja pelastustoimen palvelut. 52 Kuntalehti 10 / 2020 [ Lakiklinikka ] 18.–20.5.2021 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY Yhteistyössä: Triplan Oy | p. DEMOKRATIAN ja kansalaisten osallistumisen kehittämisessä riittää jatkossakin työtä
Tieralla on tietojärjestelmiä myös sote-maakuntien hallintoon, johon liittyvät esimerkiksi asiakasja palveluohjaus, päätöksenteko, talous ja henkilöstöhallinto. Kuntakentästä ja sotesta jo saadut opit hyödyntäen se on mukana rakentamassa sote-maakuntien infraa laadukkaan ICT:n, yhteentoimivuuden ja tietojärjestelmien osalta. Yhteentoimivuus korostuu sote-maakunnissa Sote-uudistuksessa on tärkeää voida yhdistää erilaisia tietojärjesLeveämmät ICTja digihartiat Kuntien Tiera Oy tarjoaa soten rakentamiseen MAINOS MAINOS telmiä ja sähköisiä toimintoja. Tiera tuottaa palvelut itse tai kilpailuttaa ne hankintalain edellyttämällä tavalla. Sote-uudistuksella haettavia kustannussäästöjä sekä tehokkuutta voidaan saada myös sairaaloiden ulkopuolella tehtävästä työstä. ”ICT-palvelut on kivijalka, jonka päälle pystytään rakentamaan digitalisaatiota", Kari Hyvönen kertoo. Tieralla on yhteentoimivuuden rakentamiseksi kilpailutettu kustannustehokas alusta. Yhdessä kohti tulevaisuuden sote-maakuntaa Tiera on nyt 10-vuotias yritys. Näin kuntatoimijat voivat keskittyä olennaiseen. Tieran asiakkuudet-yksikön johtaja Kari Hyvönen kiteyttää: ”Tieran vahvuus on toimialaosaaminen sekä vahva kumppaniverkosto. Tämä kuuluu Tieran ydinosaamiseen. Me ymmärrämme kuntatoimijoiden tarpeet ja tunnemme digitalisaation mahdollisuudet.” Voittoa tavoittelematon Tiera toimii kumppanuusperiaatteella niin omistajiensa kuin palveluiden tuottajien kanssa. Vanhusväestön palveluissa Tieralla on vahva jalansija kotihoidon palveluissa, ja niitä kehitetään entisestään. Lähtökohtana on tuottaa kunnille yhteisiä digitaalisia palveluita, jolloin saavutetaan suuria kustannushyötyjä. Omistajia on yli 300, joista valtaosa on kuntia, niiden omistamia yhtiöitä ja sairaanhoitopiirejä. Näihin liittyy esimerkiksi sote-tuotteistettu verkkokauppa, josta asiakas saa tarvittavat laitteistot. Tiedon tulee liikkua niiden välillä saumattomasti. Sen toiminta perustuu osaavaan henkilöstöön. Kari Hyvönen mainitsee esimerkkeinä kuntien kanssa tuotetun palvelusetelijärjestelmän, jonka piirissä on jo kolme miljoonaa asukasta. Kari Hyvönen KL10_48-53.indd 53 30.9.2020 10.47. ”Palveluseteli on oiva tapa yhdistää yksityiset ja julkiset palvelut.” Suomessa väestö ikääntyy. Kuntien ICT-kentässä sillä on tarjottavana palveluita aina digitaalisista hyvinvointiratkaisuista, alustaintegraatioista ja sote-kentän asiakaspalvelua tukevista ratkaisuista ICT-ulkoistuksiin. Tiera tarjoaa omistajilleen konesalit sekä tietoliikenneja työasemapalvelut. ”Tietojärjestelmien integraatio näkyy kuntalaisille ja työntekijöille hyvänä palvelukokemuksena”, Hyvönen sanoo. Perustana on palveluiden jatkuvuuden varmistava ja kehittämisen mahdollistava ICT. Perustana laadukas ja toimintavarma ICT Tuleva sote-uudistus on otettu Tierassa haasteena, jonka vaatimuksiin yhtiöllä on useita ratkaisuja. T ieran tehtävä on auttaa kuntatoimijoita tuottamaan parempia ja nykyaikaisempia palveluita kansalaisille vahvana osaajana
Se vähentää kilpailutukseen liittyviä vaiheita hankinnoissa. Siitä on opittu, ja nyt on jo paljon uutta vireillä. ASIAKKAIDEN KUULEMISTA Julkishallinnossa on runsaasti kokemusta siitä, että kentän parhaaksi perustetut keskustason hankkeet eivät ole herättäneet kentällä innostusta. Kun sote-uudistus kaatui, SoteDigi ja siihen nyttemmin sulautettu Vimana jäivät tyhjän päälle, mutta kuitenkin elämään. Keskusteluja pitää käydä. Nimi muuttuu uutta roolia paremmin kuvaavaksi DigiFinlandiksi. Alun perin oli tarkoitus, että maakunnat velvoitetaan sen osakkaiksi. Mutta onhan tämä haaste. [ Kuka. KL10_54-55.indd 54 30.9.2020 10.44. Positiivinen haaste. Sanna Marinin, sd., hallitus päätti virvoittaa SoteDigin vauhdittamaan julkisen hallinnon ICT-kehitystä sotessa, mutta myös monialaisemmin. Antila on tästä tietoinen. Hanke hyytyi, mutta muutoksia on edessä. Ensimmäiset kaksi vuotta on turvattu. Yhtiö palauttaa osakepääomastaan valtiolle 57 miljoonaa euroa. Kuntien Tiera on kulkenut monen kuopan kautta. OMISTAJAT HAUSSA SoteDigi Oy:n omistaa valtio. Antila näkee yhtiöllä roolin myös kentällä jo olevien käytäntöjen levittämisessä. Yhtiöllä on vaiheikas historia. SoteDigi on yksi niistä yhtiöistä, joita Juha Sipilän, kesk., hallitus perusti tulevien maakuntien ja kuntien tueksi. Ei tämä onnistu, jos emme saa asiakkaita. Kentälle tuki tuli pyytämättä ja yllätyksenä. Alkuperäisessä mallissa yhtiö olisi saanut asiakkaat valtion mahtikäskyllä. Mutta ei se ilmaista rahaa ole. Ensi vuoden aikana meillä pitää olla käsitys siitä, millainen osakaspohja yhtiöllä on vuoden 2023 alussa, Antila kertoo. Valtio aikoo käyttää ne niin, että SoteDigin uusi alku Mirva Antila 1961: Syntyi Outokummussa 1987: Kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta, ilmoitusmyynnin tehtäviin Sanoma Oy:n yritysjulkaisuihin 1995: IBM:lle myynnin, myynninjohtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen tehtäviin Suomessa, Ruotsissa ja pohjoismaisella tasolla, toimi viimeksi Suomen IBM:n toimitusjohtajana 2020: DigiFinland Oy:n (SoteDigi Oy) toimitusjohtajaksi STM saa 50 miljoonaa ja sisäministeriö seitsemän miljoonaa palvelujen ostamiseen SoteDigi Oy:ltä. Meillä pitää olla selkeät hankkeet, joiden rahoittamiseen se raha käytetään. Antila lupaa, että kenttää kuullaan. On pakko tehdä sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat. Hän ei ennakoi, mistä osakkaat löytyvät, mutta arvelee, että kiinnostus kohdistuu julkiseen sektoriin ja tuleviin asiakkaisiin. • Eero Karisto Kuva: Laura Oja Mirva Antila kiinnostui SoteDigistä siksi, että koki voivansa tehdä siinä jotain tärkeää ja valtakunnallisesti vaikuttavaa. Erilaiset yritykset kuntien omien hyvin hankkeiden levittämisestä kuntakentällä eivät nekään ole saaneet jonoa ovelleen. Onneksi yhtiöllä on jo hyviäkin laajan kansallisen yhteiskehittämisen kokemuksia, kuten Kuntaliiton Akusti-foorumin ideoinnista liikkeelle lähtenyt Omaolo-palvelu. Ei meidän kannata tehdä mitään, mitä asiakkaat eivät halua. Kenttä ampui alas edellisellä kaudella perustetut yhtiöt. Hänen ratkaisunsa on asiakkaiden kuuleminen. Pitää olla selkeät suunnitelmat, budjetit ja vaikutusarviot. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 10 / 2020 S oteDigin myrskyisä menneisyys ei pelota toimitusjohtajana elokuussa aloittanutta Mirva Antilaa. Nyt se joutuu hakemaan ne itse. Kuntakenttä arvosteli sitä, että sitä ei ole kuultu, kun SoteDigiä on muotoiltu uudestaan
Lue lisää ja hae kuntarekry.fi:ssä työavaimella 313 939. 044 444 2505 puh. Valittavalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, hyvää perehtyneisyyttä kunnallishallintoon sekä kokemusta johtotehtävistä. Ilmoitus hakuohjeineen: www.varkaus.fi, www.kuntarekry.fi, www.te-palvelut.fi HAEMME A. Edellytämme myös vahvaa talouden ja elinkeinoelämän tuntemusta sekä erinomaisia kieli-, viestintäja esimiestaitoja. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää siis kykyä luotsata myös kansainvälistä yhteistyötä rakentavalla ja kestävällä otteella. klo 15 mennessä: https://lyli.fi/jarvenpaarekry Etsimme yhteistyökykyistä ja näkemyksellistä johtajaa, jolla on innostava ja tulevaisuuteen suuntaava, strateginen ote kaupungin kehittämiseen. 044 444 2505 Täydellinen ilmoitus hakuohjeineen: www.varkaus.fi, www.kuntarekry.fi, www.te-palvelut.fi Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari hannu.tsupari@varkaus.fi puh. Muodostamme yhdessä Ruotsin Haaparannan kanssa yli 30 000 asukkaan kaksoiskaupungin, ja toimiva rajayhteistyö on meille tärkeää. Tule tekemään kanssamme tulevaisuuden Järvenpäätä! Lue lisää ja hae tehtäviä 22.10. AHLSTRÖMIN JALANJÄLJILLE UUDEKSI EDELLÄKÄVIJÄKSI ETSIMME TYÖYHTEISÖÖMME INNOSTAJAA JA INNOVOIJAA Varkauden kaupungin sosiaalija terveyspalveluissa on uudelleen haettavana 30.10.2020 klo 15 mennessä SOSIAALIJA TERVEYSJOHTAJAN VIRKA Lisätiedot: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pia Hedman pia.hedman@varkaus.fi puh. Sijaitsemme vain 30 minuutin päässä pääkaupungista. Molemmat palvelualueet ovat laajoja ja merkitykseltään kaupunkistrategiamme sydämessä. Järvenpään kaupunki etsii joukkoonsa kahta ratkaisuhakuista ja kokonaisuudet hahmottavaa palvelualuejohtajaa. W. 040 356 6869 Hakemukset tulee jättää 30.10.2020 klo 12 mennessä. Innostumme valmentavasta työotteesta, itseohjautuvuudesta, oppimisen mahdollisuuksista sekä joustavasta ja kehittävästä työkulttuurista. KAUPUNGINJOHTAJAA Lisätiedot: Kaupunginvaltuuston Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pia Hedman puheenjohtaja Timo Suhonen pia.hedman@varkaus.fi timo.suhonen@teollisuusliitto.fi puh. tornio.fi Maailman toimivin rajakaupunki etsii KAUPUNGINJOHTAJAA KL10_54-55.indd 55 30.9.2020 10.44. • Hyvinvoinnin palvelualueelle etsitään innovatiivista moniosaajaa johtamaan ja rakentamaan uusia palveluita kulttuurikaupungin asukkaille • Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle etsitään pedagogista visionääriä johtamaan ja kehittämään palveluja kulttuurikaupungin lapsille ja nuorille Järvenpään kaupunki on rohkeasti uudistuva 1 500 ihmisen työpaikka. 040 512 8260 Oletko Järvenpäähenkinen moniosaaja tai visionääri
Lisäksi sillä on 11 yritysomistajaa. Kaupunki omistaa MW-Kehityksestä liki 84 prosenttia. Täällä on sahateollisuuskeskittymä, Suomen ainoa korkeapainelaminaattitehdas ja joukko hyviä, keskisuuria metalliteollisuusyrityksiä alihankkijoineen. Yrittäjyyden puolesta KL10_56-57.indd 56 30.9.2020 10.43. Siksi on tärkeää huolehtia niistä työpaikoista, jotka täällä jo ovat. Se on 9 800 asukkaan pikkukaupungissa yli 100 prosenttia. Työpaikkaomavaraisuudessa Mänttä-Vilppula hakkaa Tampereen ympäristökunnat kuitenkin kirkkaasti. T ärkein tehtävämme on pitää huolta olemassa olevista yrityksistä, painottaa Mänttä-Vilppulan elinkeinoja kehitysyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sami Kouvonen, kok. 56 Kuntalehti 10 / 2020 [ Luottamuksella ] Sarjassa esitellään kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusten puheenjohtajia, jotka ovat samalla valtuutettuja. Se on pienoinen lottovoitto, jos saamme tänne uuden, isohkon yrityksen. Metsä Groupin pehmopaperitehtaan lisäksi Mänttä-Vilppulassa on paljon muutakin teollisuutta. Mänttä-Vilppula kiinnostaa KouvoTaidekaupunkibrändäys on tehnyt MänttäVilppulalle hyvää, sanoo kaupungin elinkeinoja kehitysyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sami Kouvonen. sen mukaan muitakin kuin pienyrittäjiä, mutta kilpailu esimerkiksi Tampereen kyljessä kasvavan Pirkkalan kanssa on vaikeaa. ELINKEINOYHTIÖ TARPEEN Vilppulassa syntynyt Kouvonen johtaa Paperplast-nimistä paperinjalostusyritystä, jolla on 12 työntekijää
Jos paikkakunnalla ei ole toimivia yrityksiä, ei ole koko paikkakuntaakaan. Yksi mittari on hallien täyttöaste. Kuntalehti 10 / 2020 57 [ Kuka. Mänttä-Vilppula on tehnyt viime vuodet tappiota, ja kuluvan vuoden talousarviokin on yli kolme miljoonaa miinuksella. Yksi tuhannen neliön teollisuustila ja yksi hoivakiinteistö Kolhossa ovat tyhjillään, ja niihin etsitään yrittäjää. Onneksi meillä on yhä toisen asteen koulutusta ja olemme pystyneet täsmäkouluttamaan osaajia yritysten tarpeisiin. ] Pienilläkin paikkakunnilla pitäisi antaa sijaa rohkeille avauksille. Liiketoimintasuunnitelmia täällä tehdään koko ajan. Hyvistä yhteyksistä kertoo sekin, että jotkut ajavat työn perässä Mänttä-Vilppulaan Tampereelta asti, mitä Kouvonen hämmästelee. Samaan aikaan etenkin metallialan yritykset kärsivät työvoimapulasta, Kouvonen kertoo. Meillä on kuitenkin suhteellisen korkeat verotulot verrattuna muihin samansuuruisiin paikkakuntiin, koska tehtaissa maksetaan kohtuullisen hyvää palkkaa. Viimeisen 30 vuoden aikana väkiluvusta on huvennut lähes 4 200. Kaupungin kiinteistöyhtiö omistaa 13 hallia, joissa on noin 30 000 neliötä. Kuka muuten hoitaisi kaupungin elinkeinopolitiikka ja auttaisi yritysten kehittämisessä, hän kysyy. Kaupungin päätösten kautta on haasteellista saada liikkeelle isoja hankkeita. Kehuja häneltä saa myös paikkakunnan sijainti. Kuntayhtiöitä hän on johtanut elokuusta 2017. Negatiivisen väestökehityksen pysäyttämiseksi Keurusselän rannalle Sassiin oli tarkoitus rakentaa lentokonehangaari, yrityspuisto ja asuinalue. Sami Kouvonen Syntynyt: 1965 Vilppulassa Kotikunta: Mänttä-Vilppula Koulutus: Insinööri Ammatti: Toimitusjohtaja Puolue: Kokoomus Tärkeimmät luottamustehtävät: Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuutettu, MW-Kehitys Oy:n, YrkeKiinteistöt Oy:n ja Pohjois-Hämeen OP:n hallituksen puheenjohtaja Harrastukset: Golf, tennis ja metsästys Hyvää Mänttä-Vilppulassa + vahva ja monipuolinen teollisuus + sijainti eteläisessä Suomessa + junayhteys Kehitettävää Mänttä-Vilppulassa negatiivisen väestönkehityksen pysäyttäminen kaupungin talouden tasapainottaminen rohkeiden kehityshankkeiden toteuttaminen kaupungin taloudenkin kannalta. Yritysten kehittäminen on lähellä sydäntäni. MW-Kehitys Oy:n hallituksessa on yhteensä kuusi jäsentä. Tampere ja Jyväskylä ovat tunnin ajomatkan päässä. On hirveän vaikea mitata, onko joku työpaikka syntynyt kehitysyhtiön toimesta vai ei. Kouvosen luotsaamat kuntayhtiöt raportoivat toiminnastaan kaupungille kahdesti vuodessa osavuosikatsausten yhteydessä. Jos joku haluaa perustaa tänne yrityksen, hän saa elinkeinoyhtiöstä kaiken mahdollisen opastuksen. HALLIT LÄHES TÄYNNÄ Kouvonen on toisen kauden valtuutettu. Tämä kehitys pitäisi saada jotenkin pysäytettyä. Sen jälkeen alamäki on ollut jyrkkä. Mikä olisi se viisasten kivi, että heidät saataisiin muuttamaan tänne. Kouvosesta yrittäjäystävällisyys on yksi Mänttä-Vilppulan valtteja. Ei näihin tehtäviin kauheaa tunkua ole, mutta näen, että meillä on hallituksessa riittävä ammattitaito, Kouvonen sanoo. Heistä kaksi istuu kaupunginvaltuustossa. Voittoa tavoittelematon MW-Kehitys tuottaa palveluita myös Juupajoen kunnalle ja tekee hankeyhteistyötä Keuruun kehitysyhtiön kanssa. Kouvosen luotsaama MW-Kehitys Oy on toiminut vuodesta 2003. ROHKEITA AVAUKSIA Mäntän ja Vilppulan väkiluku kasvoi 1980-luvulle asti. Väki vähenee 150–200 asukkaalla vuosittain. MW-Kehitys oli mukana jalostamassa ideaa, mutta se tyssäsi toistaiseksi valitukseen. Jos yrityksen markkinat ovat Etelä-Suomessa, täältä on Vaasaan, Turkuun, Helsinkiin ja Kuopioon 250 kilometriä. METALLIALA VETÄÄ Elokuussa Mänttä-Vilppulan työttömyysaste oli 11,6 prosenttia. Kunnan kassaan tulee rahaa vain yritysten kautta. Sen lisäksi hän on kaupungin kiinteistöyhtiön, Yrke-Kiinteistöt Oy:n, hallituksen puheenjohtaja. Velkaa asukasta kohden on yli 4 700 euroa. Pienilläkin paikkakunnilla pitäisi antaa sijaa rohkeille avauksille. Niissä toimivat 22 yritystä työllistävät 200 työntekijää. Plussaa Kouvosen mielestä on, että Mänttä-Vilppulassa työväki on tottunut tekemään vuorotöitä. Yhtiö luo edellytyksiä uusille työpaikoille, mutta työpaikat yritykset luovat itse. • Viime vuosina kuntien elinkeinoyhtiöitä on lakkautettu, mutta Kouvosen mielestä elinkeinoyhtiö on tarpeen myös pienessä kaupungissa. Täällä on edulliset asunnot ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Meillä on melkein kaikki kaupungin tilat täynnä. Kiinteistöyhtiö puolestaan pyörii vuokratuloilla. Samalla väestön ikärakenne muuttuu epäsuotuisaan suuntaan KL10_56-57.indd 57 30.9.2020 10.43. Loput neljä ovat toimitusjohtajia tai paikallisia yrittäjiä. Yhtiön perusrahoitus muodostuu kaupungin vuosittaisesta noin 700 000 euron avustuksesta
Kerromme lehdessä digiloikan vaikutuksista kuntiin, nettisivujen uudistamisesta, kunnan ja valtuutettujen some-roolista sekä terveydenhuollon digiongelmista. Tapahtuman neljä pääteemaa ovat Älyrakentaminen, Kaupunki-Infra, Vesihuolto sekä Kiertotalous. Ilmoittaudu nyt mukaan osoitteessa smartinfra.fi KUNTALEHDEN marraskuun numeron teemana on digi. Kuva: Kai Tirkkonen KL10_58-59.indd 58 30.9.2020 10.49. SmartINFRA 2020 Tapahtuman järjestää Verkossa pidettävä SmartINFRA2020 kokoaa 15.10.2020 yhteen teknisen toimen ammattilaiset, päätöksentekijät ja palveluntarjoajat. [ Seuraava numero ] Teema: Digi • Ilmestyy 5.11. Käymme myös katsomassa, millainen tulee olemaan maailman älykkäimmäksi mainostettu sairaala
Kuva: Kai Tirkkonen KL10_58-59.indd 59 30.9.2020 10.49
Tutustu tarkemmin osoitteessa nhg.. Talouden pitkäjänteinen tasapainottaminen – toiminnan ja talouden tasapaino Järjestämisosaamisen vahvistaminen – asukasja vaikuttavuusnäkökulman vahvistaminen Muutoksen johtaminen ja suurten hankkeiden toteutus Tietojohtamisen vahvistaminen ja työkalujen rakentaminen Palvelujen saatavuuden ja laadun sekä toiminnan tuottavuuden kehittäminen Asiakasohjauksen sekä asiakasja työntekijäkokemuksen kehittäminen Yhteisen vision muodostaminen tulevaisuuden tiloista ja toimintamalleista • • • • • • • E S T. Yli 140 soteja kunta-asiantuntijaa Yli 3 500 asiakasprojektia Yli 200 miljoonaa analysoitua asiakaskäyntiä Johtava sosiaalija terveysalan asiantuntijasekä analytiikkapalveluiden tarjoaja Miten voimme auttaa kuntaasi tai kuntayhtymääsi. 2004 KL10_60.indd 60 30.9.2020 10.48