Kuntalehti 10/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

[ Kolumni ] Jukka Vahti: Ymmärrämmekö uutta valtaa. SOTE-MALLIA Heikki Hiilamo arvostelee Löytyykö ratkaisuja hoitajapulaan. Sairastavuus vaihtelee rajusti KL10_1.indd 1 4.10.2022 9.02. 10 I 2022 I 12.10
• Kuntien ja hyvinvointialueiden omistama valtakunnallinen inhouse-yhtiö • Valmiiksi kilpailutetut ja tuotteistetut ICT-palvelut, digitaaliset ratkaisut sekä asiantuntijapalvelut tukevat hyvinvointialueita toiminnan käynnistämisessä ja palveluiden jatkuvuuden varmistamisessa • Noin 380 omistaja-asiakasta ohjaa yrityksen toimintaa ja hyödyntää yhdessä kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja • Voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys • Kuntakentän vaikuttava tekijä ja johtava ICT-kumppani www.tiera.fi/toimialat/sote Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICTja digiyhteistyöhön Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut rakennetaan nyt KL10_2-5.indd 2 4.10.2022 9.02
Henkilöstön ja kuntalaisten hyvinvointi lopulta ratkaisee, kuinka toimintakykyisenä yhteiskunta kestää, kun varsinaiset koettelemukset alkavat. Miksi junaliikenteessä on jatkuvasti häiriöitä. Ydiniskulla uhkaaminen, mystiset räjähdykHenkistä varautumista ei saa unohtaa Uhka on otettu kuntakentällä vakavasti jo pitkän aikaa. Onko kaapissa varmasti joditabletteja. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. set kaasuputkissa, sähkökatkokset ja vakavat häiriöt tietotekniikkaverkoissa ovat merkkejä jostain pahasta, joka levittäytyy jokaisen arkeen. Kuntalehti 10 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. Nyt auttaa työ ja toimi Suomalaisuuteen kuuluu uhkien edessä toimeen tarttuminen. Henkinen varautuminen kunnissa ja kaupungeissa on yhtä tärkeää kuin varsinainen ohjeiden mukainen varautuminenkin. kriittinen infrastruktuuri on suojattu mahdollisimman hyvin ja että varaudutaan myös mahdolliseen sabotaasiin ja hybridivaikuttamiseen. Varautumisesta ja suojaamisesta määrätään valtakunnallisesti, mutta toimet toteutetaan paikallistasolla. KÄYTÄNNÖN suojaamisen ja varautumisen lisäksi on kuitenkin syytä nostaa esille myös hybridivaikuttamisen tärkein tavoite, joka tähtää epävarmuuden ja pelon levittämiseen. Huomio on kiinnittynyt pääasiassa kovasti kohonneeseen energian hintaan ja myös energian saatavuuden epävarmuuteen talven lähestyessä. Mutta samalla keskittyminen suuren sote-siirron läpiviemiseen on myös arjen varautumista. Mutta toki on hyvä, että asiaa edelleen painotetaan. Edessä on pitkä talvi. Syyskuun lopussa Ruotsin ja Tanskan talousvesillä tapahtuneet kaasuputkien sabotaasit toivat vaikuttamisyritykset keskelle arkea, vaikka ne eivät suoraan Suomeen kohdistuneetkaan. Uhkaavinta on se, mikä ei vielä ole tapahtunut. Erilaista hybridivaikuttamista on odotettu, mutta muutamaa palvelunestohyökkäystä lukuun ottamatta mitään kovin dramaattista ei ole ilmennyt. Kuinka turvassa ovat Ukrainaa tukevat maat, jotka eivät itse sotaan osallistu. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. KAASUPUTKI-ISKUT ovat ensimmäiset Ukrainan alueen ulkopuolelle tehdyt perusinfraan kohdistuvat hyökkäykset. Kuntalehden tämän numeron teemoina ovatkin sote ja talous. Sota tuli Itämerelle, lähes jo Suomen kotirannoille. Edessä oleva suuri kuntakentän murros työllistää juuri nyt kuntia ja hyvinvointialueita. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi • Kuntien ja hyvinvointialueiden omistama valtakunnallinen inhouse-yhtiö • Valmiiksi kilpailutetut ja tuotteistetut ICT-palvelut, digitaaliset ratkaisut sekä asiantuntijapalvelut tukevat hyvinvointialueita toiminnan käynnistämisessä ja palveluiden jatkuvuuden varmistamisessa • Noin 380 omistaja-asiakasta ohjaa yrityksen toimintaa ja hyödyntää yhdessä kehitettyjä ratkaisuja ja toimintamalleja • Voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys • Kuntakentän vaikuttava tekijä ja johtava ICT-kumppani www.tiera.fi/toimialat/sote Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICTja digiyhteistyöhön Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut rakennetaan nyt K untien ja kaupunkien huoltovarmuus ja varautuminen ovat olleet esillä jo pitkään, mutta asian tärkeys nousi uudelle tasolle Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan. Miten vastaan, kun lapset ja lapsenlapset kysyvät, tuleeko nyt sota. Sinänsä julkista hallintoa ei tässä asiassa tarvitse sen enempää hoputtaa, sillä uhka on otettu kuntakentällä vakavasti jo pitkän aikaa. Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä kokoontui pian kaasuputki-iskujen jälkeen ja määräsi viranomaiset ja kaikki hallinnonalat huolehtimaan siitä, että ns. • KL10_2-5.indd 3 4.10.2022 9.02. Vaikka varmuutta iskun tekijöistä tuskin koskaan saadaan, ne herättivät paljon levottomuutta. Riittääkö sähköä ja lämpöä läpi talven vai täytyykö kunnissa mennä sähkönsäännöstelyyn
6 [ Sisältö 10/2022 ] s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. [ Kolumni ] 27 Jukka Vahti: Ymmärrämmekö uutta valtaa. [ Kirja ] 15 Kietäväisen lähtöloitsut [ Teemat: Sote ja talous ] 16 Soten suuri siirto: Papupallo ja muita konsteja 22 Soten suuri siirto: Sairas itä, terve länsi – edelleen 28 Korot kiikaroitavina 32 Soten suuri siirto: Isot riskit 36 Soten suuri siirto: Talous mullistuu 38 Soten suuri siirto: Miten käy neuvoloiden. Teos perustuu sienirihmaston muotoon. 42 Yhteiseen olohuoneeseen 43 Oulun kauppahalli kriisissä, Turussa kaavaillaan laajentumista 44 Tappiokierre ja poliisitutkinta 47 10 kysymystä Lapin elinkeinopolitiikasta [ Kunnan töissä ] 48 Mitä tapahtuu vuonna 2024. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Ulla Palttala: Valmistelun aikana on käyty paljon riskejä läpi, ja sitä on tehty vielä lisää, kun Helsingin ongelmat ovat paljastuneet Kuva: Liisa Takala [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi THL:n tutkimusprofessorin Heikki Hiilamon kuvanveistäjä Vesa-Pekka Rannikon Mycelium-teoksen sisällä THL:n päätoimipisteen pihalla Helsingissä. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Soten vahti [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Kriisi on ”uusi normaali” [ Lakia lukien ] 51 Muuramessa valtuustoaloite: hevoshaka kunnanviraston edustalle! [ Lakiklinikka ] 52 Perustoimeentulotuen rahoitusvastuu jäämässä kunnille. [ Työ ja tekijä ] 54 Venäjä-osaaja [ Luottamuksella ] 56 Tärkeintä on oma sairaala [ Seuraava numero ] 58 Teemat: Ympäristö ja rakentaminen KL10_2-5.indd 4 4.10.2022 9.02. 32 Kuva: Liisa Takala Heikki Hiilamo: Lapsilisä voisi olla lapsen perustulo, jonka määrä ei olisi riippuvainen perheen lasten lukumäärästä. 13 Pystytkö puhumaan?, Tape 14 Kunnat muuttuvat – kuinka käy itsehallinnon. Sitä voi käydä tutkimassa osoitteessa Mannerheimintie 166
Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Kuva: Lauri Rotko Hanna Moilanen: Hyvä tiimihenki on sitä, että työkaveria autetaan, uudet työntekijät perehdytetään hyvin eikä jäädä odottamaan mokia. 22 Timo Kiviluoma: Joudumme miettimään hyvin tarkkaan, mihin budjetti riittää. Kuva: Akseli Muraja HOITAJIEN PALKKAKIISTA PÄÄTTYI SOVINTOON • Kunnat maksavat jopa kymppitonnin vauvarahoja • Suurten kaupunkien mielestä työllisyyden kuntakokeiluissa on epäsuhta – asiakkaat tulivat kunnille, henkilköstö ja rahat jäivät TE-toimistoille Kuuntele Valiokunta-podcast osoitteessa kuntalehti.fi/valiokunta KL10_2-5.indd 5 4.10.2022 9.02. 16 s
Hän on myös sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopistossa. [ Hän ] 6 Kuntalehti 10 / 2022 SOTEN VAHTI Heikki Hiilamon työajasta valtaosa kuluu Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävissä. KL10_6-11.indd 6 4.10.2022 9.03
Ikään kuin perustuslain tulkinnasta tuli este innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiselle. THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo moittii perustuslakiasiantuntijoiden toimintaa sote-uudistuksen yhteydessä viime vaalikaudella. Kuntalehti 10 / 2022 7 . KL10_6-11.indd 7 4.10.2022 9.03
Tervehdittyään hän kaivaa repustaan pikkutakin. Sosiaaliturvalainsäädäntö ja erilaiset tukimuodot on nyt sellainen viidakko, että ahdingossa oleva ihminen voi eksyä sinne. Silloin ei tarvitsi kinastella siitä, kenen perheeseen lapsi kuuluu eli kuka saa sen korotusosan. Hiilamohan käyttäytyy kuin toimittajat 80ja 90-luvuilla, kun piti mennä johonkin tärkeään tilaisuuteen. Onpa hän kirjoittanut pari kirjaa vaimonsa Kirsi Hiilamonkin kanssa ja yhden tyttärensä Elli-Alina Hiilamon kanssa. Komitean puheenjohtajana on THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio. Sitä on yritetty pitkään, mutta ei ole vielä onnistuttu. Koska lapset ovat nykyään aika itsenäisiä ja heillä on omat tilinsä, Hiilamo maksaisi 15tai 16-vuotiaille lapsilisän pääsääntöisesti heidän omille tileilleen. Hän väitteli ensin Turussa ja myöhemmin Tampereella. Se ei koske kuin osaa lapsista, mutta ryhmä on kuitenkin merkittävä. KL10_6-11.indd 8 4.10.2022 9.03. Jos isoissa perheissä olisi pienituloisuutta, heille olisi tarjolla muita tukia. Hiilamon tieteellinen ura lähti vauhtiin vuosituhannen vaihteessa. Hän ottaa rohkeasti, mutta aina hyvin perustellen kantaa myös kolumneissaan ja sosiaalisessa mediassa. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu on juuri sitä, että perheitä tuetaan ennen tilanteen kriisiytymistä. Yritys teki konkurssin 90-luvun alussa, kun idänkauppa romahti. Monet jäävät ilman toisen asteen tutkintoa ja sosiaaliturvan varaan. Kyllä se minusta lähtee enemmän palveluihin satsaamisesta kuin tulonsiirroista. Myös uusperhekuvioissa sama lapsilisä kaikille lapsille olisi helpompi ratkaisu kuin nykyinen järjestelmä. Lapsilisä voisi olla lapsen perustulo, jonka määrä ei olisi riippuvainen perheen lasten lukumäärästä. [ Hän ] 8 Kuntalehti 10 / 2022 F arkkuihin ja lenkkareihin sonnustautunut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Heikki Hiilamo astelee THL:n päätoimipisteen aulaan Tilkanmäellä Helsingin Ruskeasuolla. Toki hyvällä työllisyyspolitiikalla on merkitystä. LAPSILISÄ UUSIKSI Hiilamo kutsutaan, jos tarvitaan asiantuntijaa vaikka sote-uudistuksessa, perhepolitiikassa, eriarvoisuudessa, köyhyydessä, syrjäytymisessä tai tupakkapolitiikassa. Asiantuntijoiden lisäksi komiteassa ovat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat. Nykyinen lapsilisäjärjestelmä suosii isoja perheitä. Jos vanhemTuntuu kummalliselta, että nyt maksetaan lapsilisää vain 17vuotiaaksi asti. Hiilamo hoitaa edelleen myös sosiaalipolitiikan professuuria Helsingin yliopistossa. Hän oli kesätöissä suvun omistamassa vaatetusalan yrityksessä Ewald Oy:ssä, mutta ei tosissaan ajatellut, että jäisi yhtiöön. Hiilamo on huolissaan etenkin lastensuojelun tilanteesta ja varsinkin sijaishuollon yleistymisestä. Hiilamon päätyönä THL:n tutkimusprofessorina on tukea sosiaaliturvauudistusta ja olla yhtenä sosiaaliturvakomitean pysyvistä asiantuntijoista. THL vie työajastani noin 80 prosenttia, ja yliopistolla pääasiassa ohjaan väitöskirjoja, hän kertoo. Hän teki 90-luvulla Ylellä muun muassa ärhäkkää A-mok-ajankohtaisohjelmaa ja oli myös yhteiskunnallisen Ydinlehden päätoimittajana. Se että lapsella olisi hyvät eväät elämään, ei toteudu riittävän usein. Hiilamon mielestä kaikille lapsille pitäisi maksaa samansuuruinen lapsilisä. Hän ei usko joidenkin kuntien harrastaman ”lapsirahan” pelastavan tilannetta, vaan korostaa perheiden palveluiden tärkeyttä. Komitealla on valta urakka, joka alkoi koronapandemian alkuhetkillä. Eihän hänelle voi olla nauramatta. SATSAUS PERHEISIIN Syntyvyyden laskua hän pitää järkyttävänä, varsinkin kun se ei jakaudu tasaisesti. Oppivelvollisuusuudistus sinänsä on hänestä hyvä päätös. Otin tämän sitä varten, jos otetaan kuvia. Hiilamo itsekin hymähtää. On tärkeää tutkia sen vaikutuksia. Tuntuu kummalliselta, että nyt maksetaan lapsilisää vain 17-vuotiaaksi asti. Moni ei ehkä tiedä, että sosiaalipolitiikan asiantuntijana tunnetulla Hiilamolla onkin vahva toimittajatausta. Hiilamolla on sellainen käsitys, että lasten ja nuorten sijoitusta on pidetty tarpeellisena sijoitushetkellä, mutta lopputulokset sijoituksesta eivät ole olleet kovin hyviä ja sijoitus tulee myös kalliiksi. Tietysti lapsilisää voisi maksaa 18-vuotiaaksi asti, koska meillä on oppivelvollisuuskin sinne asti. Toivottavasti se tuottaa hyviä tuloksia. Komitea pohtiikin lainsäädännön yhdistämistä. Viiden lapsen isä vaikuttaa olevan ajankäytön mestari. Tutkivana journalistina hänen yksi urotekonsa pankkikriisin ja laman jälkitunnelmissa oli teos surullisenkuuluisasta Säästöpankkien KeskusOsake-Pankista SKOPista. Lahtelaisen yrittäjäperheen vesa oli käynyt kauppakorkeakoulun, joten talouspuolen hän hallitsi mennen tullen. Lapsilisän uudistaminen sekä lapsiköyhyysriskin ehkäiseminen ja vähentäminen ovat keskeisiä asioita. Toimikausi päättyy keväällä 2027, mutta ensi keväänä eduskuntavaalien alla valmistuu välimietintö. Kannattaisi satsata ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen sellaisella tavalla, joka vähentää sijaishuollon tarvetta. Teoksia ja julkaisuja on syntynyt hurjaa tahtia
Kuntalehti 10 / 2022 9 . Varhaiskasvatus ja koulut ovat kuitenkin vankasti kuntien vastuulla, samoin kulttuuri, liikunta, viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. KL10_6-11.indd 9 4.10.2022 9.03. Vastaavia kylttejä on ilmestynyt ympäri kaupunkia. Jos toteutetaan vihreää siirtymää, energian hinta nousee ja pienituloiset tietysti kärsivät eniten. Sosiaalipolitiikka voisi olla edesauttamassa ekologista jälleenrakennusta. mat eivät kärsi pitkäaikaistyöttömyydestä, lapsillakin menee paremmin. Luonnon monimuotoisuudella on ainakin löyhä yhteys sosiaaliturvauudistuksen yhteyteen uutena hankkeena tulleeseen hyvinvointitalouteen. Meidän pitäisi vähentää sellaista työtä, mikä kuluttaa luonnonvaroja ja estää ekologista jälleenrakennusta ja tehdä enemmän sellaista työtä, jonka vaikutukset ovat neutraaleja tai jopa positiivisia, hän sanoo. Kun ja jos ihmiset siirtyvät pois sellaisista työpaikoista, joissa on iso ekologinen jalanjälki, jotkut alat supistuvat ja jotkut laajenevat. Silloin pitää miettiä, millaisia tukijärjestelmiä tarvitaan, Hiilamo selventää. TYÖN EKOLOGISUUS THL:n päätoimipisteen edessä on pieni hoitamaton heinikko, jonka laitaan on pantu kyltti ”Tämä alue pidetään luonnollisessa tilassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi”. Siinä sosiaalipolitiikkaan liittyy taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi myös ekologinen kestävyys. Lastensuojelu siirtyy sote-uudistuksen yhteydessä ensi vuoden alussa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Hiilamon mallissa ihannetapauksessa sosiaaliturva olisi tukena muutoksen toteutuksessa. Toisaalta ajatellaan myös niin, että ekologisuus ei ole enää sitä, mitä ihmiset kuluttavat, vaan myös sitä, miten ihmiset hankkivat tulonsa eli millaista työtä he tekevät. Heikki Hiilamo on huolissaan luonnon tilasta ja luonnonvarojen kuluttamisesta. Hän ei ole kuitenkaan vaikuttanut siihen, että THL:n päätoimipisteen pihan heinikkoa ”rauhoitettiin”
Se olisi korjannut useita ongelmia, joita meillä tällä hetkellä on. ALUEITA LIIKAA Nyt toteutuva sote-uudistus näyttää etenevän hyvin niillä alueilla, joilla oli jo valmiina integroidut kuntayhtymät, mutta muilta alueilta on tullut huolestuttavia viestejä, ettei ehditä ja on sekaannusta. VALINNANVAPAUS NOUSEE Ensi kevään eduskuntavaaleihin valmistautuminen näkyy jo selvästi poliittisissa kannanotoissa ja eduskunnassa. Toki se lisää energiaomavaraisuutta, mutta ehkä ekologisempaa olisi luopua turvetuotannosta. Lopulta hän kääntyi mallin puolustajaksi. En edusta sitä näkemystä, että talouskasvusta pitäisi luopua kokonaan, mutta pitäisi laajentaa käsitystä siitä, mitä tavoitellaan yhteiskuntapolitiikalla ja taloudella. Tällainen nimenomaan jäykistää rakenteita ja estää luovat ratkaisut. MITÄ ON HYVINVOINTI. Luulen, että valinnanvapausteema nousee ensi keväänä esille varsinkin silloin, jos kokoomus tulee hallitukseen ja on pääministeripuolue. Hiilamo on pitkään seurannut eri sote-uudistusyritysten vaiheita ja uskoo, että nyt toteutuva sote-uudistus joutuu myllytykseen vaaleissa. Esimerkkinä hän mainitsee työterveyshuollon, jonka katsotaan kohdistuvan enimmäkseen ”parempiosaisille”. Hänhän oli aluksi jyrkästi Sipilän hallituksen sote-mallia vastaan, koska se oli hänestä liian kehnosti valmisteltu. Sen jälkeen siihen tehtiin niin paljon muutoksia, että minun mielestäni se oli toteutettavissa oleva malli. Kun sosiaaliturvakomitea nimitettiin kaksi vuotta sitten, ekologiset kysymykset eivät olleet tapetilla yhtä paljon kuin nyt viime aikoina. Suomessa löytyy runsaasti työpaikkoja, joissa ekologinen jalanjälki voi olla iso. Tulkintatapa ja se, että perustuslakiasiantuntijoiden rooli korostui tavalla, joka ei ollut sosiaalija terveyspoliittisesti perusteltu, ei antanut Hiilamon mielestä hyvää kuvaa. Samalla kun mietitään entistä enemmän ekologisia asioita, mietitään myös mitä oikeastaan on hyvinvointi. Siinä ei painoteta sellaisia asioita kuin virikkeellinen elinympäristö, puhdas luonto, mahdollisuus kulttuuriin ja liikuntaan, Hiilamo huomauttaa. Nämä ovat ilmeisiä asioita, joista on keskusteltu pitkään eri puolilla maailmaa, mutta nyt ne vasta ovat nousseet esille. Palataan kuitenkin edelliseen malliin, sillä sen kohtalo selvästi vaivaa Hiilamoa. Ne edesauttaisivat siirtymää. Perustuslakiasiantuntijat sotkeutuivat liian pitkälle sosiaalija terveyspolitiikkaan, ja se muuttui juristeriaksi. Tukien jakamisessakin pitäisi miettiä, ettei mennä ojasta allikkoon. Nythän meille on tulossa pitkälle julkiseen monopoliin perustuva sotemalli, hän viittaa Sanna Marinin, sd., hallituksen sote-uudistukseen, joka nyt toteutuu. Tuotannon maksimoiminen voi olla vahingollinen tavoite, jos se tapahtuu luonnonvaroja ja ympäristöä tuhoamalla. Se oli ikään kuin tuomittu epäonnistumaan, koska oli esitelty keskeneräisenä. Kourallinen oikeustieteilijöitä, jotka eivät tietenkään voi olla mitään substanssiasiantuntijoita, menivät niin pitkälle substanssin puolelle, että se on minusta epätervettä kehitystä. PERUSTUSLAIN TULKINTAA Rauhalliseen tyyliin jutusteleva Hiilamo hieman hiiltyy, kun hän nostaa edellisessä sote-yrityksessä keskeisinä toimijoina olleet perustuslakiasiantuntijat esille. Turvetuotannosta pois siirtyville ihmisille voisi Hiilamon mielestä miettiä monenlaisia sosiaaliturvan muotoja aikuiskoulutustuesta asumistukiin. Meitä oli joitakin, jotka näimme, että se olisi ollut toteuttamiskelpoinen. Voi olla, että joku alue painaa paniikkinappulaa ja pyytää lisäaikaa, KL10_6-11.indd 10 4.10.2022 9.03. Toisille ihmisille se on kuitenkin tärkeä toimeentulolähde, ja ihmiset ovat tehneet investointeja siihen, Hiilamo pohdiskelee. Päättäjien ja ehkä kommentaattorienkin oli vaikea nähdä sitä sellaisena kuin se oli. Jos turvetuotannosta pois siirtyvä muuttaa uuden työn perässä toiselle paikkakunnalle, asumistukea ei pitäisi antaa suuriin energiaa vieviin asuntoihin, vaan ekologista olisi tukea energiatehokkaita pieni asuntoja. Ikään kuin perustuslain tulkinnasta tuli este innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiselle, hän soimaa. Yksi esimerkki on turvetuotanto. [ Hän ] 10 Kuntalehti 10 / 2022 Perustuslakiasiantuntijat sotkeutuivat liian pitkälle sosiaalija terveyspolitiikkaan. Hiilamon mukaan ekologiset kysymykset otetaan käsittelyyn seuraavalla hallituskaudella sosiaalikomitean työssä. Hänestä nämä asiat eivät ole välttämättä vastakkaisia. Hiilamo näkee, että koska Sipilän hallituksen ajama sote-uudistus oli huonosti valmisteltu, se oli alusta asti leimattu. Se sote-malli olisi tehnyt työterveyshuoltomallin tarpeettomaksi. Siinä yritettiin kertarysäyksellä suurta uudistusta, joka ei ollut toteuttamiskelpoinen. Valinnanvapaus oli hyvin keskeinen ja myös kiistelty asia Juha Sipilän, kesk., johtaman hallituksen ajaman sote-uudistuksen aikana. Turvehan ei ole uudistuva luonnonvara. Aika pitkään sosiaalipolitiikkaakin on hallinnut teollisuusyhteiskunnan ajatus, että hyvinvointi on sitä, paljonko jää rahaa käteen. Hänen mielestään perustuslain tulkinnan ei pitäisi olla sellainen, että se estää innovaatiot ja toteuttamistavat
Omalla toiminnalla voisi vaikuttaa tulopuoleen. Hiilamo arvelee, että kuntaliitokset voivat tulla sote-uudistuksen myötä pohdittaviksi. Alueiden verotusoikeus parantaisi kannustimia huomattavasti. KUNTALIITOSTEN VAARAT Kuntien rooli muuttuu sote-uudistuksessa merkittävästi. KL10_6-11.indd 11 4.10.2022 9.03. Lasten ja nuorten asiat korostuvat ja vanhusten vähenevät, vaikka vanhuksetkin tietysti tarvitsevat kuntien palveluita. Todistustaakka pärjäämisestä on kaikista pienimmillä alueilla. Minulla on muita tehtäviä, joissa olen parempi kuin poliitikkona. Paikallisdemokratian vaaliminen on ihan ykkösasia Suomessa. THL:n tehtävänä on seurata uudistuksen toimeenpanoa ja kerätä dataa. Ei voi mennä hitaampien ja heikkojen ehdolla, Hiilamo sanoo. Sosiaalipolitiikassa pohditaan hyvin käytännöllisiä asioita, sanoo professori Heikki Hiilamo. ] Heikki Hiilamo * Syntyi vuonna 1964 Lahdessa * Asuu Helsingissä * Valmistui kauppatieteen maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1988 * Valmistui valtiotieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta vuonna 2000, väitteli valtiotieteen tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2002 ja filosofian tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2007 * Tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) vuodesta 2019 ja sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopistossa vuodesta 2013 * Työskennellyt aiemmin mm. Jos tarve vähenee, myös rahat vähenevät. Hänen mielestään niitä on liikaa, ja se on myös THL:n näkemys. Jos se vähentää sitä, kuntaliitoksiin pitäisi suhtautua epäilevästi. Hän kuitenkin korostaa paikallisdemokratian tärkeyttä. Sote-mallin epäkohta Hiilamon mielestä on se, että rahoitus perustuu tarpeeseen. Kelan tutkimusprofessorina, Kirkkohallituksen diakoniaja yhteiskuntatyön johtajana sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikön johtajana * Perheeseen kuuluu puoliso sekä viisi lasta ja kaksi lastenlasta * Harrastaa liikuntaa ja lukemista mutta ei uudistusta voi perua, koska monet alueet jo pääsevät toteuttamaan sitä. Hän pyrki eduskuntaan vuonna 2011 Uudeltamaalta, mutta ei mennyt läpi. Työllisyyden hoidossa kunnille tulee myös lisää vastuuta. Vihreiden ajatukset ovat hänelle läheisiä, mutta poliitikon ura ei häntä enää kiinnosta. On mietittävä, mitä kuntaliitos vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen ja ylipäätään aktiivisuuteen oman alueen asioiden hoitamisessa. Meillähän on vahva näkemys, että alueita on paljon. Kunnan omat sosiaalija terveyspalvelut ovat olleet monille tärkeitä. • Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Oikeudenmukaisuuden teemat ovat kiinnostaneet minua aina käytännönläheisestä näkökulmasta. Kuntalehti 10 / 2022 11 [ Kuka. Toki nytkin on kannusteena se, että rahat riittävät, mutta ei niinkään se, että säästettäisiin. Alueilla ei ole riittävästi kannustimia vähentää tarvetta, esimerkiksi satsata ehkäiseviin palveluihin. Eduskuntavaaleissa noussee valinnanvapauden lisäksi kunnolla esille myös hyvinvointialueiden verotusoikeus, jota Hiilamo kannattaa. Kun ne nyt poistuvat, poistaako se ajatuksellisia esteitä kuntaliitoksille. En ole lähdössä ehdokkaaksi. Hiilamo viritteli taannoin poliittista uraa vihreiden riveissä. Hän muistuttaa, että alueet, jotka eivät pärjää, voi yhdistää toisiin
] KULTTUURIPALVELUPÄÄLLIKKÖ Anne Laitisen valitsema Sipoon kunnan aarre on virkistävä poikkeus tämän juttusarjan julkisten veistosten ja potrettien virtaan. Sittemmin pumppaamo hylättiin, ja se rapistui pahasti. Sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön helmikuun lopulla 1955. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Se on nykytaiteilija Kaisa Salmen yhteisöllinen taide-elokuva Pumppuhuone (2019), joka kertoo Nikkilän entisen mielisairaalan liepeillä sijaitsevasta yli satavuotiaasta pumppaamosta. Ne toimivat maamerkkeinä kuntalaisille ja ovat vakiinnuttaneet paikkansa heidän kielenkäytössään. Kun voittajasta järjestettiin äänestys, Sipoo: Pumppuhuone Kuva: Kaisa Salmi https://www.kaisasalmi.com/works/pumppuhuone/ yleisö päätyi ylivoimalla Pumppuhuoneeseen. ELOKUVASSA esitetään myös pumppuhuoneen kunniaksi sävelletty laulu. Teokset orientoivat ja luovat identiteettiä, sanoo Laitinen. • Katja Martelius SIPOON vaakuna on saanut aiheensa seudun asutuksen syntytarinasta. Pimeällä vintillä tuppasi olemaan melkein turhankin jännittävää, ja mielisairaalan asukkaat saattoivat välillä hiippailla pihalla. Sipoolaisten esi-isien kerrotaan saapuneen seudulle viikinkialuksella, jonka keulaa koristi sudenpää. Kokoelmaa kartutetaan edelleen silloin tällöin, mutta etenkin Sipoossa painopiste on siirtynyt julkiseen taiteeseen, niin sanottuun prosenttitaiteeseen. [ Mikä vaakuna. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan kesäkuussa 1954. Vaakunan aaltokoroinen hirsi viittaa Sipoonjokeen. SIPOON kunnan taidekokoelmaan kuuluu noin kolmesataa teosta, moni aikanaan lahjoituksena saatua, kertoo Laitinen. Pumppuhuoneen kellarikerroksessa sijaitsevat jo vaienneet pumput, joiden tehtävänä oli aikanaan puhdistaa jokivettä ja jotka mölisivät lapsiasukkaiden korviin pelottavina. Teos on nähtävissä kunnan sivujen kautta, ja se kestää yhteensä 22 minuuttia. Julkisen taiteen äärelle kuntalaisilla on vapaa pääsy, kun teokset ovat esimerkiksi puistoissa ja talojen seinissä. Vaakunan selitys on ”mustassa kentässä aaltokoroinen, alainen hirsi ja yläpuolella sudenpää; kaikki hopeaa”. Yhteisölliseen taide-elokuvaansa Salmi on koonnut pumppuhuoneen entisiä asukkaita ja siellä muuten oleskelleita, jotka kertovat, mitä rakennus on heille merkinnyt. MONI sipoolainen on ihmetellyt, mikä on kumma rähjäinen kuutio Sipoonjoen varressa. 12 Kuntalehti 10 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Salmen Pumppuhuoneessa se asia saa selityksensä. • KL10_12-15.indd 12 4.10.2022 9.04. Niiden yläpuolella oli kolmen huoneen asunto, joka sai vuosien saatossa monia asukkaita. Laitisen mielestä hyviä esimerkkejä Sipoon julkisesta taiteesta ovat kuntakeskuksen neljä liikenneympyrää, joissa liikennettä valvovat kuvanveistäjä Pekka Paikkarin betoniset pupu, porkkana, perhonen ja susi. Kunnan julkiset rakennukset eivät nykyisin ole enää yhtä avoimia kuntalaisille kuin mitä ne olivat esimerkiksi 1980-luvulla. Laitisen sanoo, että kyseessä on kokonaistaideteos, joka yhdistää muun muassa paikallishistoriaa ja elokuvataidetta. Pumppuhuone on vuonna 2016 järjestetyn vesiaiheisen julkisen taiteen kutsukilpailun yksi kilpailutyö. Kunnassa rakennetaan kiivaasti, mutta on siinä muitakin pointteja
Pystyn puhumaan. Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan sitova mitoitus on tällä hetkellä 0,6 eli kymmentä hoidettavaa kohti olisi oltava vähintään kuusi hoitajaa. Sitähän me tarkoitamme, emme mitään koko maan keskiarvoa. Miten tämä toteutuu tällä hetkellä. Erilaisten ongelmatilanteiden määrä on lisääntynyt. Johtuuko se siitä, että huonokuntoisia on nyt enemmän. Kuntalehti 10 / 2022 13 [ Tape ] [ Pystytkö puhumaan ] oot vaan onneLinen. Pitääkö kaikkien hoitolaitosten saavuttaa keväällä tuo 0,65 vai riittääkö, että koko maassa hoitolaitosten mitoituksen keskiarvo 0,65. Huhtikuun alussa tulee voimaan mitoitus 0,65. Mielestäni lain tarkka noudattaminen tarkoittaa sitä, että kaikkien hoivalaitosten pitää saavuttaa tuo 0,65. Jos otettaisiin keskiarvo, silloin se olisi jo yli 0,65, koska osassa hoitolaitoksista mitoitus on jo 0,7. Alan kasvaneesta henkilöstömäärästä yksityinen työterveyshuolto, yksityinen sektori ja erikoissairaanhoito ovat imeneet henkilöstön. Minähän monta kertaa myönsin, että meillä on ongelmia. SUOM I MAAIL MAN ONNEL LISIN MAA JO VIIDET TÄ KERTA A Onnen salaisu us: tavallin en tylsä arki Perheja peruspalveluministeri Aki Lindén, sd., vastaa puhelimeen. Totta kai. Selvityksen julkistuksen jälkeen moni mainituista hoitolaitoksista ilmoittikin, että tieto oli väärä eli ne olivat jo päässeet 0,6:een. Hallitus päätti, että vanhusten ympärivuorokautisen hoivan sitova mitoitus 0,7 hoitohenkilöä yhtä hoidettavaa kohti tulee voimaan vasta joulukuussa 2023 eikä huhtikuussa 2023, kuten alun perin oli tarkoitus. • Martta Nieminen KL10_12-15.indd 13 4.10.2022 9.04. Haluan kuitenkin, että tilannekuva on rehellinen, mutta on vaikeaa muodostaa oikeaa tilannekuvaa. Huonokuntoisia on enemmän, mutta meillä ei riitä kaikkeen toimintaan henkilöstöä. THL julkisti elokuussa raportin, joka pohjautuu hyvin yksityiskohtaiseen selvitykseen toukokuulta. Onhan meillä vanhustenhuollon ja terveydenhuollon volyymi tänä päivänä suurempi kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, mutta tällä hetkellä henkilöstömäärä ei riitä. Sen sijaan kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevassa vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa henkilöstömäärä ei ole kasvanut. Sitten siellä erikseen luetellaan hoivayksiköt, jotka olivat alle 0,6:ssa. Esimerkiksi sijaisten saanti on vaikeutunut. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö järjestelmä toimisi. Niitä oli pari sataa kappaletta, joka on noin 11 prosenttia kaikista laitoksista. tylsää. Siitä käy ilmi, että toukokuussa 28 prosentissa Suomen hoivalaitoksista mitoitus oli jo 0,7:ssä. Te hallituspuolueiden edustajat tietysti pääosin torjuitte kritiikin, mutta oliko jotain sellaista, josta olet samaa mieltä. Pystytkö puhumaan. Siksi sote-uudistus on täysin välttämätön. Meillä on nyt enemmän palvelua kuin silloin, kun meillä oli vähemmän paikkoja. Silloin henkilökunta riitti siihen paikkamäärään. Ne olivat kuitenkin hyvin lähellä tavoitetta. Miksi. Hallitus sai melkoisen ryöpytyksen eduskunnan välikysymyskeskustelussa vanhuspalvelujen tilanteesta. Hoitotehtäviin julkiselle puolelle tarvittaisiin oikeasti 10 000 ihmistä lisää
Onhan jo nyt esiintynyt puheita, että sivistysja kouluasiat voisi siirtää alueille. • Jorma Ylönen Uudistuva kunta – suuntaviittoja uuteen itsehallintoon (Unipress) julkaistaan 27. 14 Kuntalehti 10 / 2022 TÄMÄ on hätähuuto kunnallisen itsehallinnon puolesta, kuvaa kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen lokakuun lopussa ilmestyvää kirjaa Uudistuva kunta – suuntaviittoja uuteen itsehallintoon. Hyvinvointialueiden synty mullistaa kunnan toimintaa näitäkin enemmän. Kunnat tarvitsevat pelastusohjelman. Vuoden 1972 kansanterveyslaki terveyskeskuksineen laajensi hyvinvointivaltiota ja muutti suuresti kuntien toimintaa. MUUTOKSESSA voidaan nähdä kunnallisen itsehallinnon kannalta sekä hyviä että huonoja puolia. Kunta pitää nyt keksiä uudelleen, ja siihen vaaditaan myös kuntalaisten vahvaa panosta. Aimo Ryynäsen, Timo Kietäväisen, Anna-Kaisa Ikosen ja Esa Halmeen lisäksi kirjoittajia ovat Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Isola-Norrbacka, Orimattilan talousja konsernijohtaja Päivi Suikkanen, Lappeenrannan tarkastuspäällikkö Anita Vilkko, FCG:n johtava asiantuntija Jouni Mutanen, FT, YTT Juhani Tarkkonen, Helsingin ensikotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila, Vesannon entinen kunnanjohtaja Markku Forss, Itä-Suomen yliopiston professori Asko Uoti, Hallintoakatemian toimitusjohtaja Tuuli Tarukannel ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Unohtamatta muita kirjoittajia Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen pohtii kiinnostavalla tavalla kuntajohtajan roolia kyläpäällikkönä. Se tarkoittaisi kuoliniskua kunnille ja paikallisdemokratialle, hän sanoo. Pirkanmaan maakuntajohtajana toiminut Esa Halme puolestaan puntaroi, millaisen sijan kunnat saavat moniportaisessa päätöksenteossa, jossa valtaa käyttävät EU, valtio, hyvinvointialueet ja kunnat. Hyvinvointialueilla ei ole muita itsehallinnon tunnusmerkkejä kuin vaaleilla valittu valtuusto, Ryynänen sanoo. Kuntatalon vaakunakujalla Helsingissä on nykyisten ja entisten kuntien vaakunoita. RYYNÄNEN pitää sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden syntyä suurimpana muutoksena koko nykymuotoisen kuntahallinnon historiassa: kuntien toiminnasta katoaa puolet, kun kaksi kuntahallinnon vanhinta toimialaa, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, siirtyvät pois kuntien vastuulta. Kirjoittajia yhdistää Ryynäsen mukaan kuntamyönteisyys eli se, että he näkevät kunnilla arvoa muutenkin kuin vain palveluntuottajina. Positiivisesta näkökulmasta katsottuna raskaiden sote-palveluiden siirtyminen pois kuntien harteilta voi avata kunnille uuden elämän. Ryynäsellä on pieni huoli myös siitä, että sote-uudistus avaa tulpan. Kirjoittajien ajatuksia ei ole kahlittu millään tavoin. KIRJASTA Ryynänen nostaa esiin muutaman tärpin. Ryynäsen toimittamassa yli 500-sivuisessa teoksessa 16 kirjoittajaa tarkastelee soteuudistuksen jälkeistä uudenlaista kuntaa eri näkökulmista. Kun sekä valtion että paikallisen tason päättäjien energia on mennyt hyvinvointialueiden rakentamiseen, varsin vähälle pohdinnalle on jäänyt, millainen on kuntien tulevaisuus, Ryynänen sanoo. Siinä se kysymys onkin: ovatko hyvinvointivaltion serveeraukseen tottuneet kuntalaiset valmiita ottamaan vastuuta lähiyhteisönsä toiminnasta. Kuva: Ville Palmu KL10_12-15.indd 14 4.10.2022 9.04. Toiseen suuntaan kuljettiin 1980-luvun lopulla käynnistyneessä vapaakuntakokeilussa, jossa pyrittiin väljentämään kuntien toiminnan sääntelyä. Kevan toimitusjohtajana ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajana toiminut Timo Kietäväinen esimerkiksi esittää kirjoituksessaan kunnalliskomitean asettamista kunnan uutta roolia pohtimaan. Siihen nähden onkin hämmentävää, että hyvinvointialueiden valtuustoryhmien toimintaa tuetaan jopa 6 000 eurolla valtuutettua Kunnat muuttuvat – kuinka käy itsehallinnon. Kielteistä on paikallisen ja alueellisen vaikutusvallan dramaattinen kaventuminen, sillä hyvinvointialueet ovat vahvasti valtion keskushallinnon ohjauksessa. Kirja on kuitenkin moniääninen, sillä yhtä oikeaa vastausta ei ole siihen, millainen suomalaisen kunnan pitäisi olla vuonna 2023. kohti, kun tässä tilanteessa tarvittaisiin vahvistusta nimenomaan kuntatason demokratiaan. lokakuuta
Totta onkin, että lopputuloksena Kevan toiminta virtaviivaistui ja mainetahrat unohtuivat. Kiinnostavinta antia muisteluissa edustaa kuvaus yrityksestä yhdistää yksityinen ja julkinen eläkejärjestelmä. Kietäväinen veikkaa, että seuraavaksi aloitteen yhdistämisestä tekee Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT. 14.9. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kietäväinen kirjoittaa sanasen myös poliittisista läänityksistä. Jaakko Kianderin valintaa seuraajakseen Kevan toimitusjohtajana Kietäväinen pitää erinomaisena, koska Kiander on kiistatta työeläkealan ammattilainen. Kietäväisen lähtöloitsut [ Kirja ] KL10_12-15.indd 15 4.10.2022 9.04. Kevan toimitusjohtajan paikka on perinteisesti kuulunut keskustalle, ja myös Kietäväinen tunnetaan keskustalaisena. Lopulta kyse oli Kietäväisen mukaan kunnallisen eläkejärjestelmän liittämisestä nykyiseen työeläkejärjestelmään siten, ettei työeläkejärjestelmän maksutaso nousisi. KIITOS kaikille osallistujille, kumppaneille, puhujille, avustajille ja yhteistyötahoille! Tavataan Kuntamarkkinoiden 30-vuotisjuhlan merkeissä 13.-14.9.2023. Erotuksen maksumiehestä ei päästy sopuun, ja vuoden 2021 lopulla TyEL-Keva haudattiin. 2022. Remonttiin ajavat hänen mukaansa väestön ikääntyminen ja työeläkejärjestelmän maksujen korotuspaineet sekä pitkän aikavälin sijoitusnäkymien heikkeneminen. • Merja Ojansivu Timo Kietäväinen, Remontin aika. Paine yhdistämiseen tuli Kevan kilpailijoiden eli yksityisten eläkeyhtiöiden ja myös Elinkeinoelämän keskusliiton taholta. Tätä seikkaa Kietäväinen ei tosin mainitse. Suurimpana kantona yhdistämisen kaskessa olivat kunta-alan yksityistä kalliimmat eläke-edut ja pidempi eliniän odote. Osallistu Vaikuta Verkostoidu 13. Polemiasarja. Kietäväinen käyttää useita sivuja käynnistämänsä Kevan uudistamisprosessin esittelyyn. Kietäväinen käy läpi kunnallisen ja yksityisen eläkejärjestelmän erot ja niin sanotun erillisyystyöryhmän vaiheet. 2023 30 KUNTIENKIN eläkkeitä hoitavan Kevan toimitusjohtajan paikalta kuluvan vuoden keväällä eläkkeelle siirtynyt Timo Kietäväinen on koonnut kirjaseen Remontin aika kokemuksiaan työuransa varrelta
Pallon päällä on lähihoitaja Raisa Karvonen. 16 Kuntalehti 10 / 2022 [ Sote ja talous ] Lähihoitaja Hanna Moilanen (vas.) ja sairaanhoitaja Jaanaliisa Halonen (oik.) näyttävät, kuinka kaatunut vanhus autetaan pystyyn papupallon avulla. KL10_16-31.indd 16 4.10.2022 9.06
Kaksi hoitajaa ja papupallo auttavat kaatuneen vanhuksen pystyyn lempeästi ja nopeasti. Mutta papupallokaan ei auta, jos hoitajia puuttuu. SIIRTO SOTEN SUURI sotensuurisiirto.indd 1 17.1.2022 10.36 PAPUPALLO JA MUITA KONSTEJA Nosturia ei tarvita. Kuntalehti 10 / 2022 17 . KL10_16-31.indd 17 4.10.2022 9.07
Annetaan lähihoitaja Hanna Moilasen kertoa. Hyvä työyhteisö on moniammatillinen ja siellä on hyvä tiimihenki, kiteyttää lähihoitaja Hanna Moilanen. Mitoituksen kiristymiseen on jo vastattu sekä julkisella että yksityisellä puolella vähentämällä hoitopaikkoja. Hallitus muutti kuitenkin aikataulua niin, että huhtikuun alusta mitoitus olisi 0,65 ja joulukuun alusta 0,7. Sellaisia olisivat esimerkiksi kulttuurin ja liikunnan ammattilaiset, jotka voisivat tukea työllään asukkaiden aktiivista arkea. Mutta miten se tehdään käytännössä. Jos vanhuspalvelulain määrittämä 0,7 hoitajan mitoitus olisi toteutettu ensi vuoden huhtikuun alkuun mennessä, olisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselyn mukaan tarvittu 3 400 hoitajaa lisää. Lähihoitajia arvioidaan siirtyvän eläkkeelle kymmenessä vuodessa noin 19 000 eli vuosittain keskimäärin noin 1 900. Laitisen mukaan tilannetta helpottaisi, jos kaikkia vanhuspalvelulain sallimia koulutusnimikkeitä otettaisiin laajemmin käyttöön vanhustenhoidossa. Hän toimii myös työpaikkansa luottamushenkilönä, joten muidenkin murheet ovat hänelle tuttuja. Pahin hoitajapula riivaa vanhustenhoitoa. Jonotusaika voi olla jopa 160 päivää. Koulutuspaikkoja lisätään, ulkomailta rekrytointia kasvatetaan ja alalta poistuneita houkutellaan takaisin hoitohommiin. Valvira lähtee siitä, että henkilöstöä monipuolistettaisiin pääasiassa vain ammattikorkeakoulutettuja ammattiryhmiä, kuten sosionomeja, fysioterapeutteja ja geronomeja hyödyntäen. Hoitajamitoituksen piti ratkaista vanhustenhoidon laatuongelmat, mutta siitä tulikin aikapommi. Moilanen tekee enimmäkseen yövuoroja ympärivuorokautisen hoidon yksikössä. [ Sote ja talous ] 18 Kuntalehti 10 / 2022 H oitajapulaan etsitään kuumeisesti ratkaisuja. KL10_16-31.indd 18 4.10.2022 9.07. Hyvä tiimihenki on sitä, että työkaveria autetaan, uudet työntekijät perehdytetään hyvin eikä jäädä odottamaan mokia. Laskennallisesti koulutusmäärien lisäykset kattavat eläköitymisen, mutta lähihoitajia siirtyy myös muille aloille. Haastatteluunkin hän tulee yövuorosta vain lyhyiden nokosten jälkeen. Yksityistä sosiaalija terveysalaa edustavan Hyvinvointiala HALIn johtaja Arja Laitinen toteaa, että yksityisellä puolella noin 3 000 tehostetun palveluasumisen paikkaa on täyttämättä hoitajapulan vuoksi. 0,7:STÄ TULI AIKAPOMMI Lähihoitaja Hanna Moilaselle kaivattaisiin tuhansia uusia kollegoita. Se on sitä, että me kunnioitamme toinen toisiamme, meillä on huumoria ja hiertävät tilanteet käsitellään avoimesti ja heti kun niitä tulee. Jonotusajat hoitopaikkoihin ovat kaksinkertaistuneet. Se on puolestaan kasvattanut jonoja ensiapupäivystyksissä ja vuodeosastoilla. Jyränkölän Setlementin hoitokodeissa Heinolassa työpaikan vetovoimaa ja pitovoimaa on parannettu kehittämällä työpaikan hyvää tiimihenkeä. Kevan arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy 13 000 sairaanhoitajaa eli vuosittain keskimäärin 1 300
Setlementti toimii laajalla rintamalla vanhusten hoivapalveluissa, elintarvikejakelussa, vapaaehtoistyössä, kotouttamispalveluissa, työllistämispalveluissa ja ylläpitää kansalaisopistoa. Hänen mielestään hoitajapulan taustalla näkyy vanhustenhoidon vähäinen arvostus. Teen samaa kuin lähihoitaja, mutta laki ei salli minulle lääkehoidon tekemistä, Thejus selvittää suomen kielellä. Vastuu hauraista vanhuksista, raskas kolmivuorotyö ja laiha palkkapussi eivät houkuttele nuoria alalle. Hoivatyöstä kiinnostunut henkilö pääsee käytännön tilanteiden kautta tutustumaan alaan ja voi suorittaa osaamismerkkejä. KL10_16-31.indd 19 4.10.2022 9.07. LISÄÄ KOULUTUSPAIKKOJA Sosiaalija terveysministeriön työryhmä on vuoden verran pohtinut keinoHyvät työkaverit ovat helpottaneet sopeutumista, sanoo Intiasta rekrytoitu sairaanhoitaja Mary Thejus. Halonen muistuttaa myös palkan pienuudesta työn vaativuuteen nähden. Thejuksen mukaan Intiassa vanhukset asuvat yleensä lastensa kodeissa. Myös Jyränkölän hoivayksiköihin on hiljattain palkattu hoiva-avustajiksi viisi sairaanhoitajaa Intian Keralasta. Kuntalehti 10 / 2022 19 . PALKKAA JA ARVOSTUSTA Sairaanhoitaja Jaanaliisa Halonen kuuluu ammattinsa ja työkokemuksensa perusteella suuren vastuun kantajiin. Thejus aikoo kielitaidon parannuttua pätevöityä Suomessa ensin lähihoitajaksi ja sen jälkeen sairaanhoitajaksi. Olemassa olevaa osaamista voi myös todentaa osaamismerkkien avulla. Thejuksen tietoliikenneasentajana työskentelevä aviomies ja nelivuotias poika jäivät Keralaan, mutta suunnitelmissa on saada koko perhe Suomeen. Jyränkölässä käytetään osaamismerkkejä muun muassa taloon rekrytoitujen intialaisten hoitajien kanssa. JATKUVAA PEREHDYTTÄMISTÄ Itähämäläisessä Heinolan pikkukaupungissa ei voi välttyä törmäämästä Jyränkölään. He eivät hakeudu ikäihmisten pariin. Kansalaisopisto hallinnoi hanketta, jossa kehitettiin yhteistyössä paikallisen Koulutuskeskus Salpauksen kanssa hoiva-avustajan osaamisen taitomerkit mukaillen hoiva-avustajien koulutuksen sisältöjä. Jyränkölän hoivapalvelujohtajan Sirkku Taskisen mukaan setlementin kansalaisopistosta on ollut apua hoitajien rekrytoinnissa niukilta työmarkkinoilta. Käytännössä on huomattu, että uusien työntekijöiden perehdyttäminen kuormittaa kokeneita hoitajia, jotka muutenkin kantavat suuren vastuun hoivayksiköissä. Mary Thejus on yksi Heinolaan töihin tulleista. Asenne heijastuu alan opiskelijoihin. Lapset ja nuoret, ensihoito ja mielenterveystyö vetävät opiskelijoita paremmin. Hän aloitti suomen kielen opiskelun jo kotimaassaan ja opiskelut jatkuvat tiiviisti. Yksi ratkaisu hoitajapulaan on ulkomainen rekrytointi. Hiljattain Jyränkölään palkattiin osaamisen ohjaaja tukemaan työyhteisöjä uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja myös Intiassa vanhuksia hoidetaan kodin ulkopuolella, koska perheen molemmat vanhemmat käyvät työssä. Myös ulkomaalaisten hoitajien suomen kielen opetus ja muu kotouttaminen toteutetaan setlementin toimesta
20 Kuntalehti 10 / 2022 Kaikki asukkaan voimavarat otetaan käyttöön, sanoo sairaanhoitaja Jaanaliisa Halonen vierellään Reino Salminen. KL10_16-31.indd 20 4.10.2022 9.07
Hoiva-avustajista odotetaan nopeaa apua työvoimapulaan, sillä heidän koulutuksensa kestää vuodesta puoleentoista vuoteen. • Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko * Lähihoitajatutkinnon osia suorittavien uusien opiskelijoiden määrä on myös kasvussa. Kansainvälisten rekrytointien tarpeeksi työryhmä on arvioinut noin kymmenen prosenttia alan työvoimatarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Myös lähija sairaanhoitajien koulutuspaikkoja on lisätty viime vuosina tuhansilla. Sitä voi käyttää siirtymisissä ja vaikka tukityynynä selän takana vuoteessa istuessa. Hoiva-avustajia on palkattu runsaasti hoivatyöpaikoille vapauttamaan lähija sairaanhoitajat hoitajamitoitukseen laskettavaan välittömään asiakastyöhön. Yksi Jyränkölän hoivayksiköissä toteutettu toimintatapa on moniammatillisuus. Toimenpideehdotuksista on kuitenkin kerrottu jonkin verran jo syksyn aikana. Se vaikuttaa suuresti työilmapiiriin ja työn tekemisen meininkiin. KL10_16-31.indd 21 4.10.2022 9.07. LABin asiakkuuspäällikön Edla Jääskeläisen mukaan uudessa rekrykoulutuksessa päivitetään erityisesti hoitotyön kliinisiä taitoja ja vahvistetaan myös muuta ammatillista osaamista sekä digitaitoja. Sosiaalija terveysalan lupaja valvontavirasto Valviran kesällä tekemän linjauksen mukaan hoiva-avustajia voidaan käyttää työpaikoilla entistä enemmän. Kuntalehti 10 / 2022 21 [ Sote ja talous ] ETELÄ-KARJALASSA käynnistyi syksyllä uusi rekrytointikoulutus hoitotyön ammattilaisille. He eivät ole mukana luvuissa. Työryhmä arvioi, että sairaanhoitajakoulutuksen lisäys alkaa näkyä valmistumismäärissä vuoden 2024 aikana ja lähihoitajien vuodesta 2023 eteenpäin. 5 000 *Lähihoitajakoulutuksen uudet opiskelijat 2020 11 300 2021 11 800 2022 ** arviolta n. Työryhmä esittää myös hyvän työn edellytysten ohjelmaa sosiaalija terveysalan työpaikoille. LISÄÄ HOITAJIA ULKOMAILTA Valtion ensi vuoden budjettiin on esitetty oma määrärahansa sosiaalija terveysalan riittävyysja saatavuusohjelmalle. Myös pätevä lähijohtaminen on Halosen mukaan avaintekijä hyvän työilmapiirin luomisessa. Työryhmän toimikausi päättyy ensi vuoden maaliskuussa. Koulutuksen avulla hoitajat päivittävät ja vahvistavat omaa osaamistaan saavuttaakseen hoitotyön asiakasja potilastyössä vaadittavat taidot. • Merja Ojansivu Rekrykoulutusta Etelä-Karjalassa Vastuu hauraista vanhuksista, raskas kolmivuorotyö ja laiha palkkapussi eivät houkuttele nuoria alalle. Lääkintöneuvos Taina Mäntyranta sosiaalija terveysministeriöstä toteaa, että valtion ensi vuoden budjettiin on esitetty 24 miljoonaa euroa hoiva-avustajien koulutuksen lisäykseen. Keinoja ovat muun muassa laillistamisen ja työmarkkinoille pääsyn nopeuttaminen, työssä tapahtuvan oppimisen hyödyntäminen ja valtakunnallinen digitaalinen tarjonta. ** Tarkkoja lukuja ei ole vielä tiedossa. Käytössä ovat kaikki muut keinot paitsi palkkaus. 12 000 2023 ** arviolta yli 12 000 Lähteet: OKM ja STM ja sosiaalija terveysalan henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen. Hyvä lähijohtaminen on vuorovaikutuksellista, keskustelevaa ja toisia arvostavaa. Avoimet työpaikat Lähihoitajat 8 000, sairaanhoitajat 4 600 Lähde: Ammattibarometri huhtikuu 2022, TEM Sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikat 2020 4 000 2021 4 700 2022 4 700 2023 n. Mäntyrannan mukaan laillistamista ja sitä tukevaa koulutusta on kehitettävä kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi. Fysioterapeutti ja virikeohjaaja työskentelevät hoitoalan ammattilaisten rinnalla ja tuovat työn tekemiseen uusia ideoita – kuten papupallon vanhusten nostamiseen. YHDESSÄ IDEOINTIA Sairaanhoitaja Jaanaliisa Halonen lisää hyvän työpaikan rakennuspalikoihin työhyvinvointipäivät ja kehittämispäivät sekä työntekijöille järjestetyn mahdollisuuden säännölliseen työnohjaukseen. Koulutuksen käyneet halutaan saada erilaisiin kotihoidon, palveluasumisen, sairaalapalvelujen sekä erikoissairaanhoidon tehtäviin EteläKarjalassa. Papupallo on apuväline, jota käytetään esimerkiksi vanhusten aktivoinnissa ja rentouttamisessa. Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksote, LAB-ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen työja elinkeinotoimisto käynnistivät yhteistyössä koulutuksen, johon haetaan hoitoalalta poissa olleita sairaanhoitajia ja lähihoitajia
22 Kuntalehti 10 / 2022 [ Sote ja talous ] SIIRTO SOTEN SUURI sotensuurisiirto.indd 1 17.1.2022 10.36 KL10_16-31.indd 22 4.10.2022 9.07
KL10_16-31.indd 23 4.10.2022 9.07. SAIRAS ITÄ, TERVE LÄNSI – EDELLEEN Itäja Pohjois-Suomessa sairastavuus on edelleen korkeampaa kuin Länsija EteläSuomessa, vaikka hienoista tasoittumista on näkyvissä. Kuva: Akseli Muraja Tuusniemen kunnanjohtajan Timo Kiviluoman mukaan kuntalaisia pyritään innostamaan liikkumaan. PohjoisSavossa Tuusniemellä korkeaa sairastavuutta pyritään selättämään porrastreeneillä. Kuntalehti 10 / 2022 23 . Tuusniemi on pienten naapurikuntiensa tavoin kärjessä THL:n sairastavuusindeksissä
Elokuva kertoo Tuusniemen synnystä. Myös asukkaat ovat kiitettävän aktiivisia, minkä huomasi esimerkiksi pari vuotta sitten valmistunutta Duus-elokuvaa tehtäessä. THL tutkii säännöllisesti sairastavuutta maakunnittain. KL10_16-31.indd 24 4.10.2022 9.07. Talkoohenkeä tässä pohjoissavolaisessa noin 2 400 asukkaan kunnassa tarvitaan edelleen. Ne ovat esimerkki pienen budjetin aikaansaannoksista: portaat toteutti kolmas sektori, isolta osin reippaalla talkoohengellä. Tuusniemi on pienten naapurikuntiensa tavoin valtakunnan kärjessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksissä. Kunnan talous on todella tiukoilla. ALUEIDEN EROT SELKEÄT Pähkinäsaaren rauhan raja 1300-luvulta pitää edelleen pintansa erottamalla kansan terveempiin länsija eteläsuomalaisiin sekä sairaampiin itäja pohjoissuomalaisiin. [ Sote ja talous ] 24 Kuntalehti 10 / 2022 T uusniemen kunnanjohtaja Timo Kiviluoma vie vieraansa mieluusti tutustumaan kuntoportaisiin taajaman keskustan tuntumassa. Sairastavuus hyvinvointialueilla THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2017–2019) Hyvinvointialueet Koska Ahvenanmaa ei ole hyvinvointialue, sen tulokset eivät ole mukana. Onneksi yhteistyö järjestöjen kanssa pelaa. Joudumme miettimään hyvin tarkkaan, mihin budjetti riittää, Kiviluoma sanoo. Hyvinvointialueiden aloittaessa vuodenvaihteessa kuntien vastuulle jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Vieläkään ei haluta antaa periksi ja kuntoportaiden ylläpitoon on kerätty varoja esimerkiksi nimikkokylttejä myymällä. 2000-luvun alussa kunta nimettiin moneen kertaan Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi. Jos niin käy, meillä loppuvat henkilöstöresurssit kesken. Ahvenanmaan sairastavuusindeksi on maakunnista koko maan pienin. Terveimmät suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla, sairaimmat Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Tuoreimmat tiedot ovat viime keväältä, ja ne kertovat hyvinvointialueiden erojen olevan selkeät. Hänen harras toiveensa on, että kuntien ei tarvitse hoitaa sitä erikseen haettavilla projektirahoituksilla. Kiviluoma sanoo, ettei Tuusniemellä ole realistisia edellytyksiä lisätä suuria summia hyvinvoinnin edistämiseen. Kuntalaisia pyritään aktivoimaan niin paljon kuin rahkeet riittävät. Karu tilanne on kunnan johdon tiedossa hyvin, ja kuntalaisia pyritään aktivoimaan niin paljon kuin rahkeet riittävät
EROT MYÖS TULEVAISUUTTA Sote-uudistuksen yksi tärkeä lähtökohta on koko sen pitkän historian ollut terveyserojen tasaaminen. Hyvä esimerkki maakunnista on edelleen Pohjois-Karjala, joka on noussut sairastavuuden peränpitäjästä lähemmäs maan keskikastia. Tämän on osoittanut 1970-luvulta 1990-luvulle jatkunut Pohjois-Karjala-projekti, jonka ansiosta sydänja verisuonitautikuolleisuus saatiin vähenemään erityisesti Itä-Suomessa. Pienintä sairastavuus on Espoossa ja Helsingissä. Vertailtaessa isohkoja kaupunkeja (yli 50 000 asukasta) sairastavuus on suurinta Kuopiossa, Oulussa ja Kotkassa. Sen aiheuttama kuolemanvaara on enää neljäsosan siitä, mitä se oli 1970-luvulla. Erot ovat jonkin verran tasoittuneet, sillä erityisesti sepelvaltimotauti on harvinaistunut. Kuva: Harriet Järf / THL Tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä sanoo, että myös harvaan asutuilla seuduilla asioita hoidetaan hyvin. Myönteinen kehitys on paikoittain jopa tyrehtynyt. Vaikka Pohjois-Karjala-projektissa oli mukana valtakunnallisia toimijoita, käytännössä työt tehtiin paikallisesti. Lännessä ja etelässä väestö on itää ja pohjoista vauraampaa ja koulutetumpaa. Sairauksien ehkäisyn olisi oltava keskeistä hyvinvointialueiden aloittaessa. Sepelvaltimotauti on sairastuttanut erityisesti Itä-Suomessa, Koskinen kertoo. Koskinen kuitenkin muistuttaa, että myös harvaan asutuilla alueilla asioita hoidetaan hyvin. Kaikkein terveimmillä suomalaisilla on helpoin pääsy terveydenhuollon palveluihin ja ne, jotka palveluja eniten tarvitsevat, putoavat kelkasta jo ennalta ehkäisevissä palveluissa. Koskinen sanoo, että kun isoista keskuksista loitommalla olevien alueiden elinvoimaisuutta vahvistetaan, vaikutetaan samalla myös asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä arvioi, että sairastavuuden erot ovat todellisuutta myös tulevaisuudessa. Sairastavuuden eroissa on kyse isoista rakenteellisista asioista. KL10_16-31.indd 25 4.10.2022 9.07. Vuosikymmenten aikana on ollut terveyspoliittisia ohjelmia, joiden saavutukset ovat jääneet sairastavuuserojen tasoittamisessa varsin laihoiksi. Koskinen huomauttaa, että kansanterveys koheni Pohjois-Karjalaprojektin vauhdittamana kovaa vauhtia koko Suomessa 2010-luvulle saakka, mutta sen jälkeen kehitys on monella mittapuulla ollut hitaampaa. Ehkäisevän toiminnan tarve on kaikkein suurinta siellä, missä sairastavuutta on eniten. Myös tupakointi on vähentynyt koko maassa, ja parempaan päin ollaan menossa myös verenpaineen ja kolesterolilukemien osalta. Heillä on myös paremmat edellytykset tehdä muita terveyden kannalta hyviä valintoja ja saada tarvitsemiaan palveluja. POHJOIS-KARJALA ONNISTUI Hienoisia hyviä merkkejä on kaikeksi onneksi näkyvissä. Jonkun verran esimerkiksi sydäntautikuolleisuuden eroja selitetään myös perinnöllisillä tekijöillä. Koulutetuilla ihmisillä on vähemmän koulutusta saaneita terveellisemmät elintavat, toisin sanoen he syövät terveellisemmin ja harrastavat liikuntaa aktiivisemmin. Esimerkiksi aktiiviset muistipoliklinikat ovat saattaneet levittäytyä pitkin kyliä etsimään dementian esiasteet hidastamaan taudin kulkua. Syiksi on mainittu elinolot, elintavat, perinnölliset tekijät ja terveydenhuollon toiminta. Aktiivisella ennaltaehkäisyllä on sairastavuuden selättämisessä iso merkitys. Koskinen on pohtinut, olisiko osasyy takapakkiin korjaavien palvelujen rakentaminen: Suomessa on keskitytty järjestämään sote-palveluja niin juurta jaksain, että ennalta ehkäisevää toimintaa on laiminlyöty. Sairastavuuden eroissa on kyse isoista rakenteellisista asioista. Hän toivoo, että kunnat olisivat aloitteellisia ja aktiivisia. Terveydenhuollon vaikutukset alueiden välisiin eroihin liittyvät maantieteeseen: harvaan asutuilla alueilla idässä ja pohjoisessa saattavat matkat terveydenhuoltoon pidentyä niin, ettei hoitoon hakeuduta tai ehditä ajoissa. Kuntalehti 10 / 2022 25 . Idän ja lännen välisiä terveyseroja on pyritty kaventamaan aluepolitiikalla
Palvelutarve määritellään terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon tarvekertoimien kautta. Saamme hyötyä maantieteestä. Tutkimukseen on otettu mukaan laajoja yksilötason rekisteriaineistoja. Apua tulee todennäköisesti myös kompaktista koosta, asukkaita on vain noin 7 500. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannustetaan hyte-kertoimella. Uusikaarlepyy julkisti vastikään uuden hyvinvointijohtajan haun, mutta ei listannut samalla työn yksityiskohtaisia tehtäviä. Meillä on ympärillämme maaseutua ja merta, hyvä pohja elämälle. Norrgård huomauttaa, kuinka kuntien tulisi kiireesti löytää alueuudistuksessa uudet toimintatavat, vaikka hyvinvointialueen rooli on osin hämärän peitossa. Isommilla on enemmän rahkeita hakea projektirahoitusta ja olla niissä mukana. Täältä on kotoisin lukuisia maajoukkueja kansallisen tason urheilijoita sekä kulttuurin näkyviä edustajia. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että hyvinvointialueille maksetaan asioista, joita kunnissa jo tehdään ja asiat toteutetaan tuplana. Siihen mahtuvat vaikkapa yrittäjäystävällisyys tai tieja pyöräverkosto. Meillä ei ole lihaksia tällaiseen. Niissä huomioidaan muun muassa väestön sairastavuus, ikärakenne ja sosioekonomisia tekijöitä, kuten väestön tulotaso ja koulutus. Kaupunginjohtaja huomauttaa, että hyvinvointi pitää sisällään kunnan tehtäviä kattavasti. Uusikaarlepyy saa kaupunginjohtaja Martin Norrgårdin mukaan hyötyä maantieteestä. Tämä näkyy sekä kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmässä että hyvinvointialueiden rahoituksessa osana yleiskatteellista rahoitusta. Tulevaisuus kuitenkin huolettaa. KULTTUURISTA EI TINGITÄ Uusikaarlepyy Pohjanmaalla kuuluu Länsi-Suomen terveisiin kuntiin. Pahin skenaario on tilanne, jossa kukaan ei ota vastuuta terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Hyvinvointijohtajan roolia pitää pystyä muokkaamaan sen mukaan, kuinka toiminta hyvinvointialueen kanssa saadaan rullaamaan. • Pahin skenaario on tilanne, jossa kukaan ei ota vastuuta terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä. [ Sote ja talous ] 26 Kuntalehti 10 / 2022 Kirsi Riipinen HYVINVOINTIALUEIDEN rahoitus perustuu pääosin tarveperusteisuuteen, jota on selvitetty THL:n tutkimuksella. Millä tavalla sen rooli ohjaa jatkossa toimintaamme. Sosiaalija terveysministeriön neuvotteleva virkamies Antti Väisänen muistuttaa lisäksi, että ennalta ehkäisevää työtä ohjataan osaltaan myös valtion rahoituksella. Kirsi Riipinen Yleiskatteellista rahoitusta Jatkossa ratkaisevan tärkeää on, kuinka hyvin hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö onnistuu. Toisaalta uutta toimenkuvaa voidaan rakentaa myös tehtävään valittavan ihmisen mukaan. Yrittäjyyttä arvostetaan, ja rahaa kaupunkiin on tuonut muun muassa turkistuotanto. Koska Itäja Pohjois-Suomessa sotepalvelujen tarve on suurempi, ne tulevat saamaan myös suhteellisesti enemmän rahoitusta. Kaupunginjohtaja Martin Norrgård sanoo, että vähäinen sairastavuus on kaupungissa pitkä perinne. Norrgård pohtii, että Uudenkaarlepyyn kaltaiset pienet kaupungit ja kunnat ovat eri asemassa kuin isommat kaupungit, Pohjanmaalla vaikkapa Vaasa tai Kokkola. Kuva: Antonia Prinsén KL10_16-31.indd 26 4.10.2022 9.07. Norrgård kertoo, että vaikka Uudessakaarlepyyssä on eletty muiden kuntien tavoin nihkeitä aikoja, kulttuurin ja muun vapaa-ajan toiminnan järjestämisestä ei ole haluttu nipistää. Kertoimen avulla selvitetään, mitä muutosten hyväksi tehdään sekä kuinka asukkaiden hyvinvointi ja terveys muuttuvat. Olemme ylpeitä, mitä täällä on saatu aikaan
Se voi tarkoittaa käytännössä melkein mitä vain Ranskan keltaliiviliikkeestä ja koululaisten globaalista ilmastolakkoliikkeestä informaatiosodankäyntiin ja verkkohäiriköintiin tai vilkasta keskustelua herättävään päivitykseen kunnan tai kylän Facebook-ryhmässä. Haasteet ovat samat Lontoosta Leppävirralle. Asemalla levisi huhu ammuskelusta ja ihmiset joutuivat paniikkiin. YKSI iso kysymys on, miten uudenlaisen verkostomaisen vallan mahdollisuudet voitaisiin nykyistä paremmin valjastaa demokratian tueksi. Uusia taitoja tarvitaan niin meillä kuin muualla, jotta osaisimme myös digitaalisissa ympäristöissä nykyistä paremmin arvioida, milloin kannattaa lähteä juoksemaan väkijoukon mukana ja milloin ei. Tapauksesta kerrotaan William Daviesin kirjassa Nervous States – How Feeling Took Over The World. Uusi valta perustuu usein tunnereaktion herättämiseen ja kiinnostavuuteen. • KL10_16-31.indd 27 4.10.2022 9.07. Aseistautuneet poliisit rynnäköivät läheiseen Selfridges-tavarataloon, missä sattumalta ollut poptähti Olly Murs twiittasi tilanteesta kahdeksalle miljoonalle seuraajalleen: ”Fuck everyone get out of @Selfridges now gun shots!! I’m inside”. Aiheutui kaaos. Yksi käytännön väline informaatiolukutaidon kehittämiseen on faktantarkistuspalvelu Faktabaarin vastikään julkaisema Digitaalisen informaatiolukutaidon opas, jonka tekemistä Sitrakin on ollut tukemassa. Yksi keskeinen keino tähän on koko väestön digitaalisen informaatiolukutaidon edistäminen. Syyskuussa julkistetun, 19 maata koskeneen PEW-tutkimuskeskuksen kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia vastaajista koki verkossa leviävän väärän tiedon merkittävänä uhkana. Yhdeksän ihmistä tosin joutui sairaalaan paniikin aiheuttaman tungoksen vuoksi. Käsitettä on helpointa yrittää hahmottaa suhteessa vanhaan, institutionaaliseen valtaan, joka on nähty hierarkioihin, käskysuhteisiin ja muodolliseen asemaan perustuvana rajallisena resurssina. Digitaalinen informaatiolukutaito on perinteistä medialukutaitoa laajempi kokonaisuus, johon kuuluu sisältöjen hahmottamisen ohella myös esimerkiksi datatalouden perusteiden ja algoritmien toimintaperiaatteiden tuntemus. Se on kansalaistaito, jota jo nyt tarvitsevat kaikki päättäjistä peruskoululaisiin, ja jonka opettamisessa myös kuntien sivistystoimella, kirjastoilla, kouluilla ja kansanopistoilla, tulisi vastedes olla entistä isompi rooli. Kuva: Miikka Pirinen / Sitra voi lähestyä verkostomaisen vallan käsitteen kautta. Kyse on demokratiamme tulevaisuudesta, sillä tavoitteena tulee olla, että emme ole muuttuvassa mediaja informaatioympäristössä vain selviytymässä olevia vaikuttamisen kohteita vaan aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia. Digiympäristöissä korostuva uusi, verkostomainen valta taas perustuu nimensä mukaisesti jatkuvasti muuttuviin verkostoihin, joissa faktat, valheet ja tunteet kulkevat verkostoissa algoritmien (ja meistä kerätyn datan) määrittämällä logiikalla. Kyse on globaalista haasteesta. Kuntalehti 10 / 2022 27 [ Kolumni ] P erjantaisena iltapäivänä marraskuussa 2017 Lontoon poliisi sai hälytyksen Oxford Circuksen metroasemalle terrorismiepäilyn vuoksi. Kirja kertoo viestintäteknologian nopean kehityksen luomista tilanteista ja ilmiöistä, joita tiiviisti verkottunut yhteiskuntamme nyt tuottaa ja kohtaa, ja joita emme myöskään yksilöinä vielä osaa käsitellä kovin hyvin. Haasteet ovat samat Lontoosta Leppävirralle, sillä tiedon valtatie eli internet yltää käytännössä kaikkialle, ja sitä pitkin liikkuvat ilmiöt, ajatukset ja tunteet eivät välitä kansallisista tai kunnallisista rajoista. HAKUKONEISTA ja sosiaalisen median alustoista on vain parissa vuosikymmenessä tullut keskeinen osa informaatioympäristöämme, ihmisten välistä kanssakäymistä ja yhteiskuntien ”sosiaalista kudosta”. Ymmärrämmekö uutta valtaa. Kehitystä Jukka Vahti Kirjoittaja on Sitran projektijohtaja, jonka vastuulla on Digitaalinen valta ja demokratia -projekti. Suurempana uhkana nähtiin vain ilmastonmuutos. Perinteinen media vahvisti huhujen kierrettä uutisoimalla verkossa, että sosiaalisessa mediassa kerrotaan, että jotain tapahtuu. Noin tunnin päästä metroaseman evakuoimisesta poliisi tiedotti, ettei metroasemalta löytynyt merkkejä sen enempää ammuskelusta, terrorismista kuin uhreistakaan
Korkojen kehitystä on seurattava niin ennakoivan kuin kriisiytyneenkin lainanottajan. Viime vuosina korkosuojauksia ei ole tarvittu, Väisänen kommentoi. Terve talous edellyttää lainojen ja korkokulujen hallintaa. Kasvavan kunnan on investoitava esimerkiksi koulujen rakentamiseen. LAHDELLA SISÄINEN PANKKI Korkokulut asukasta kohti olivat viime vuonna suurimmat 120 000 asukkaan Lahdessa: 97 euroa. Prosenttiyksikön nousu tarkoittaisi kuntataloudelle noin 150 miljoonaa euroa, Mehtonen toteaa. Johdannaissopimuksia olemme tehneet, kun olemme ennakoineet isoja lainoja. Vaihtoehto olisi antaa takaus tytäryhteisölle, kun se itse ottaa pankista lainan. Kuntien talousvirkahenkilöt turvaavat korkosuojauksilla kuntien lainanmaksukykyä. Kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen Kuntaliitosta sanoo, että karkeasti arvioiden kuntien lainat jakautuvat kahtia: noin puolet ovat kiinteäkorkoisia ja puolet vaihtuvakorkoisia lainasopimuksia. [ Sote ja talous ] 28 Kuntalehti 10 / 2022 P elkkä velkamäärä ei kerro kunnan tilanteesta paljoa. Kaupungin rahoituspäällikkö Päivi Väisänen selittää tilastolukemaa sillä, että Lahti on jo noin 20 vuotta hankkinut itse pankeilta rahoituksen ja välittänyt sitä lainoina tytäryhteisöilleen. Lisääkö korkojen nousu suojauksia. Siis korkojen nousu näkyy heti vain osassa lainoista. Kuntien lainaja korkotilastosta 2021 näkee melkoisia eroja kuntien välillä. Mikä selittää korkeita tai matalia korkokuluja. Nyt inflaation noustessa vaikkapa viime vuonna otettu korkosuojaus olikin fiksua varautumista. Kuva: Pixabay Korkojen nousu näkyy heti vain osassa lainoista. Siihen tarvitaan tarvitaan lainaa kymmeniksi vuosiksi, mutta investointi tuo elinvoimaa. Sisäinen pankkitoiminta on vähentynyt, kun lainoituksen lainsäädäntö on kiristynyt. KL10_16-31.indd 28 4.10.2022 9.07. Lainoihin vaaditaan aina vakuudet toisin kuin vuosikymmeniä sitten. Kaupungin maksama kiinteä korko on ollut selvästi markkinatasoa korKorot kiikaroitavina Kun kunnissa investoidaan säännöllisesti ja pitkäaikaisesti, tarvitaan velkarahaa. Miinuskorkojen aikoina – kuten viime vuonna – korkosuojaus näytti olevan ylivarovaisuutta ja korkojen nousulla spekulointia. Jos taas muuttotappiokunta joutuu ottamaan monia kalliita lyhytaikaisia lainoja, tästä kunnasta voi kehkeytyä kriisikunta
Keuruulla olisi nopeutettava velkamäärän lyhentämistä lähivuosina, hän sanoo. Aran korkosuojausprosentti vaihtuu vuosittain. Naantalin talousjohtaja Heli Lähteenmäki taustoittaa, että Naantalilla oli viime vuonna kaksi pitkäaikaista koronvaihtosopimusta vuodelta 2010. Kuntalehti 10 / 2022 29 Lainasalkun suojausasteeksi jo 60 prosenttia on hyvä. Keuruu sai lainoistaan viime vuonna korkotuloja 13 euroa jokaista noin 9 400:aa keuruulaista kohti. NAANTALIN ISO KORKO-OSUUS Kun korkokustannukset suhteuttaa matalaan lainamäärään, prosentista tulee korkea. Esimerkiksi käy noin 19 500 asukkaan Naantalin kaupunki. Lainoista pääosa on Kuntarahoitukselta, yksi on Handelsbankenilta. Kiinteäkorkoisten sitoumusten jäljellä oleva aika vaihtelee alle vuoden pituisista lainoista yli 33-vuotisiin johdannaissopimuksiin. Joka kunta joutuu miettimään talouskuria, kun kustannukset ja korot nousevat. Talousjohdon on mietittävä lainasalkun ja korkokulujen parasta mahdollista hallintaa. KEURUU SAI KORKOTULOJA Keuruun kaupunki oli viime vuonna kuntien lainatilastossa ikään kuin myönteisimmässä asemassa. Näin päätettiin jo 2010-luvun alussa. • Hannu Kaskinen Kuva: Pixabay KL10_16-31.indd 29 4.10.2022 9.07. Jäljelle jäi sopimus, joka suojaa lainoja kymmenen miljoonan euron arvosta 1,27 prosentin korolla. Katselemme rauhallisesti, miten investoinnit ja lainamäärät kasvavat, Lähteenmäki kiteyttää. Väisänen kertoo, että korkojen nousua luonnollisesti seurataan, mutta Lahdessa ei edelleenkään näy tarvetta lisätä suojauksia. % Keuruu* 59,2 6 273 -0,12 -13 -0,2 Lahti 842 7 011 11,6 97 1,4 Naantali 12 613 0,61 31 5,1 keampi negatiivisten korkojen aikana. Keuruulla oli lainoja 6 273 euroa asukasta kohti eli yli tuplasti kuntien keskiarvoon (2 863 euroa) verrattuna. Molempien sopimusten sovittiin alun perin päättyvän 2030-luvulla. Suojauksia oli 22 miljoonaa euroa, mutta korkokuluja peräti 5,1 prosenttia lainakustannuksista. Ohjeessa sanotaan näin: ”Jos on nostettu lyhytaikainen laina sijoitustarkoituksessa tulon tuottamiseksi, siitä saatu negatiivinen korkomeno merkitään korkotuloksi.” Lainat ja korkokulut 2021 Lainat Korkokulut M€ €/asukas M€ €/as. Vuosi sitten korkosuojauksen olisi saanut alle prosentilla, Jaakkola vertaa. Tammikuussa talouspäällikkönä aloittanut Jari Jaakkola kertoo, että 59,2 miljoonan euron lainoista pääosa eli 42 miljoonaa euroa on alle vuoden mittaisia kuntatodistuksia. Pitkäaikaisia lainoja on 17,2 miljoonaa euroa. Lainasalkun suojausasteeksi jo 60 prosenttia on hyvä, Lähteenmäki linjaa. Kun maailmantilanne ei näytä hyvältä, riskienhallintaa on mietittävä myös Keuruulla päivittäin. Sillä oli viime vuodenvaihteessa lainaa 12 miljoonaa euroa eli 613 euroa asukasta kohti. Kesäkuussa Keuruun kaupunginhallitus pohti yleisesti lainojen korkosuojaamista, mutta tyytyi toistaiseksi seuraamaan tilannetta. Kun lainamäärät ovat vähentyneet, Naantali myi tänä vuonna kalliimman koronvaihtosopimuksensa. Lähteenmäki pitää viisaana sitä talousoppia, että kaikkia munia ei kannata panna samaan koriin. Tähän vaikuttaa sekin, että viime vuonna kaupungin ei tarvinnut nostaa talousarvioon budjetoitua pitkäaikaista lainaa. Ainakin neljänä seuraavana vuotena Naantalissa investoidaan koulujen ja uusien asuinalueiden rakentamiseen. Keuruun lainoista vain kahdessa Aran korkotukilainassa on korkosuoja, sillä Ara edellyttää sitä monikymmenvuotisiin lainoihinsa. Toisaalta sopimuksista irtautuminen olisi maksanut miljoonia ja lainamäärä oli pienempi kuin suojausmäärä. Kuntarahoituksen lisäksi Lahti lainaa merkittävästi myös Euroopan investointipankilta ja Pohjoismaiden investointipankilta, jonkin verran myös suomalaisilta liikepankeilta. Jo tämän vuoden lopussa lainamäärä lienee 16,9 miljoonaa euroa eli yli kolmanneksen enemmän kuin vuosi aiemmin Kun kustannukset kasvavat, ehkä joudumme luopumaan joistakin rakentamisista, joihin ei ole vielä sitouduttu, Lähteenmäki ennakoi. Alle kahden prosentin korkosuojausta ei nyt saa, joten se raha olisi kallista. Tarvitaan erilaisia suojauksia, ja kaikkia lainoja ei tarvitse suojata. Tuon ajan korkotasoon sidottu suojaus tuli kalliiksi miinuskorkojen aikana. Jaakkola tietää, että korkojen nousua vastaan aseet ovat vähissä. Velkaa on otettu 2010-luvulla koulujen ja päiväkotien rakentamisiin ja peruskorjauksiin. *Mikko Mehtonen Kuntaliitosta muistuttaa, että jos kuntatodistukset olisi otettu sijoitusmielessä, ne olisi pitänyt kirjata korkotuotoiksi eikä negatiiviseksi korkokuluksi
Koko lähiön keskus H O I V AT I L O J E N P A LV E L U K O R T T E L I KL10_16-31.indd 30 4.10.2022 9.07. Kaikki tarvitsevat kodin, hoivaa ja huolen pitoa, yhteisön ja virikkeitä – hyvän arjen elementtejä, joille ei voi määrittää hinta lappua. Me Hoivatiloilla teemme kaupunki kehitystä arvokkaan arjen näkö kulmasta. Olemme luoneet kiinteistö konseptin, joka ratkaisee kaupunkikehittämisen haasteita ja täyttää alue suunnittelun tavoitteita kaikkia osa puolia kuunnellen ja palvelu tarpeet yhteen sovittaen. Mikä sinulle on arvokasta. Tähän vastaa Hoivatilojen palvelu kortteli
Kaikki tarvitsevat kodin, hoivaa ja huolen pitoa, yhteisön ja virikkeitä – hyvän arjen elementtejä, joille ei voi määrittää hinta lappua. Me Hoivatiloilla teemme kaupunki kehitystä arvokkaan arjen näkö kulmasta. Tähän vastaa Hoivatilojen palvelu kortteli. Koko lähiön keskus H O I V AT I L O J E N P A LV E L U K O R T T E L I KL10_16-31.indd 31 4.10.2022 9.07. Mikä sinulle on arvokasta. Olemme luoneet kiinteistö konseptin, joka ratkaisee kaupunkikehittämisen haasteita ja täyttää alue suunnittelun tavoitteita kaikkia osa puolia kuunnellen ja palvelu tarpeet yhteen sovittaen
KL10_32-47.indd 32 4.10.2022 9.07. Silloin ruvetaan epäilemään, että saadaankohan me palkkoja lainkaan, Oma Hämeen HR-järjestelmien projektipäällikkö Ulla Palttala kertoo. Palkanmaksujärjestelmien ylösajo, varmistaminen ja testaus työllistävät hyvinvointialueiden valmistelussa koko loppuvuoden ajan alueiden ICTja HR-henkilöstöä. Helsingin kaupungin ongelmat toivat valmisteluun lisää paineita. [ Sote ja talous ] 32 Kuntalehti 10 / 2022 Y ksi hyvinvointialueiden valmistelun onnistumismittari on palkanmaksun sujuminen tammikuussa 2023. Kun aiemmin tällä joukolla oli 15 eri työnantajaa, jatkossa heitä on yksi. Suuri riski on puutteet osaamisessa. On se keskusteluttanut paljon, kun uusia asioita on esitelty henkilöstölle. Sitä on tehty vielä lisää, kun Helsingin ongelmat paljastuivat. noin 6 700 työntekijää ja viranhaltijaa alueen kunnista, kuntayhtymistä ja pelastuslaitokselta. Helsingin kaupungin ongelmat Sarastian uuden palkanmaksujärjestelmän käyttöönotossa ovat herättäneet hyvinvointialueiden valmistelijat pohtimaan, miten homma pelaa muutaman kuukauden kuluttua. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy tammikuun ensimmäisenä päivänä yhteensä SIIRTO SOTEN SUURI sotensuurisiirto.indd 1 17.1.2022 10.36 ISOT RISKIT Palkanmaksun sujuminen on tiukka testi hyvinvointialueille. Kun tulee sana Sarastia vastaan, se hätkäyttää kuulijoita. Työntekijämäärässä suurin muutos koskee Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä, jossa palkanmaksu siirtyy Sarastialle ja käytössä ollut CGI:n Prima-järjestelmä vaihtuu Populukseen. Emme ota käyttöön mitään täysin uutta järjestelmää, vaan hyödynnämme järjestelmää, joka on jo osassa organisaatioista käytössä, Palttala kertoo. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palkanmaksu siirOma Hämeen HR-järjestelmien projektipäällikkö Ulla Palttala kertoo, että KantaHämeen valmisteluissa on käyty paljon riskejä läpi. Sillä hoidetaan jo nyt kaksi kolmasosaa hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön palkoista. ETUPAINOTTEISESTI Sarastia vastaa Kanta-Hämeen palkanmaksusta, mutta palkanmaksujärjestelmä on CGI:n toimittama Populus-järjestelmä. Olemme toimineet siirroissa etupainotteisesti. Valmistelun aikana on käyty paljon riskejä läpi, ja sitä on tehty vielä lisää, kun Helsingin ongelmat ovat paljastuneet
Kuntalehti 10 / 2022 33 . Kuva: Liisa Takala KL10_32-47.indd 33 4.10.2022 9.07
Jos meille olisi tullut täysin uusi järjestelmä, siinä olisi ollut turhan suuri riski, Kuosmanen sanoo. tyi syyskuun alusta Sarastialle, mutta jatkuu Prima-järjestelmällä vuoden loppuun asti. Hyvinvointialueen palkanmaksuista huolehtii Monetra ja käytössä on CGI:n Prima -palkkajärjestelmä. Talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä päivitetään uusiin versioihin samaan aikaan, kun hyvinvointialue valmistautuu aloittamaan toimintansa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyy noin 800 esihenkilöä, jotka ovat tekemisissä palkanmaksun kanssa. Töitä tehdään todella tiiviillä aikataululla, mutta on saatu tehtyä ne aikataulussa. Kuosmanen luottaa siihen, että yhteistyö tutun toimijan kanssa sujuu jatkossakin ja 8 500 hyvinvointialueen työntekijää saavat palkkansa ajallaan. Palkkajärjestelmässä olevien tietojen oikeellisuus on palkanmaksun onnistumisen kannalta kaiken A ja O, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstöpäällikkö Mari Saari-Somero sanoo. Siun sote perustettiin vuonna 2017, ja silloin täällä tehtiin se iso jumppa. TESTAAMINEN TÄRKEÄÄ Alkuvuoden aikana järjestelmäpäivitykseen on tehty paljon taustatyötä, kuten määrittelyä, integraatioiden selvittelyä ja prosessien kuvausta. Meillä siirrytään jo olemassa olevaan järjestelmään, joka on käytössä osalla hyvinvointialueeseen tulevista toimijoista. Heistä yli puolelle palkkajärjestelmä on uusi. Hyvinvointialue toimii 30 kunnan alueella. Se yhdistää alueen nykyiset 19 sote-organisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta. Iso pala on henkilöstön kouluttaminen. Palkanmaksuvalmius on meidän henkilöstöpalveluiden ykkösprioriteetti, SaariSomero painottaa. Ja minulla on hyvä luotto siihen, että tämä myös tehdään, Kuosmanen uskoo. Suuri riski on puutteet osaamisessa, kun järjestelmien käyttäjillä prosessit ja järjestelmät muuttuvat. En yhtään kadehdi niitä alueita, joilla toimintojen yhdistämisiä on vasta aloitettu, digijohtaja Samu Kuosmanen sanoo. Keväällä saatiin kiinnitettyä ydinosa meidän HR-asiantuntijoistamme, jotta saamme järjestelmät ajoissa kuntoon ja pääsemme aloittamaan käyttäjien koulutuksen. HELSINKI VAIKUTTAA Kun palkkajärjestelmien toimivuutta varmistetaan ja massiivisia tiedonsiirtoja tehdään, hyvinvointialueet ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. Testaamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja se on aloitettu hyvissä ajoin. Toki työtä HRja ICT-puolella riittää Pohjois-Karjalassakin. Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia, että palkat tulevat tilille. Helsinki-case on tähänkin työhön tuonut lisätarkkuutta. Tavoitteena on, että ennen siirtoa työntekijät pääsevät katsomaan järjestelmästä omat tietonsa ja varmistamaan, että heidän tietonsa ovat oikein. KL10_32-47.indd 34 4.10.2022 9.07. SUUNNITTEILLA ”HELP DESK” Rasti väärässä paikassa tai väärä pankkitili estävät tehokkaasti palkkojen päätymisen oikealle tilille. Päivitettävät ohjelmistot ovat nykyisen järjestelmätoimittajan CGI Suomi Oy:n ohjelmistojen uudet versiot, joten suurta muutosta rakenteissa, toiminnallisuuksissa tai säännöstöissä ei ole odotettavissa. [ Sote ja talous ] 34 Kuntalehti 10 / 2022 Helsinkicase on tähänkin työhön tuonut lisätarkkuutta. Ensimmäiset kerran palkat makseVielä ei olla valmiita, mutta ollaan jo kalkkiviivoilla. Kun joku totuttu tapa toimia muuttuu, aina on riskejä. Myös palkka-ajo on jo saatu teknisesti toteutettua. Jos työntekijä havaitsee omia tietoja tarkistaessaan virheitä, hän voi ottaa yhteyden help deskiin, joka selvittää asian. Aina kuitenkin voi tapahtua kaikenlaista. Jos emme saa tietoa kaikista työntekijöistä ja muutoksista palkkausten, vapaiden ja lomien suhteen, sitä tietoa ei meillä ole. Tällä etupainotteisuudella pyrimme hoitamaan mahdolliset ongelmat etukäteen, Ulla Palttala kertoo. Vielä ei olla valmiita, mutta ollaan jo kalkkiviivoilla, hän sanoo. TYÖNTEKIJÄT TARKISTAMAAN Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle tulee vuodenvaihteessa noin 18 500 työntekijää. Henkilöstöstä uuteen palkkajärjestelmään siirtyviä työntekijöitä on noin 60 prosenttia. Huolellinen valmistautuminen siihen liittyvine testiajoineen ja koulutuksineen ovat ne keinot, joilla Kanta-Hämeessä uskotaan vaikeudet selätettävän. Esimiehet tekevät työsopimuksia, ja jos niitä ei osata tehdä oikein, on riski, etteivät sijaiset saakaan palkkoja, Palttala toteaa. Erityisesti esihenkilöiden koulutukseen panostetaan. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue rakentuu Siun soten pohjalle, joka on hoitanut maakunnan sote-toiminnot jo vuosien ajan. Parhaillaan on menossa ensimmäiset testaukset, jotka jatkuvat loppuvuoden ajan. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella kirjanpito ja palkanmaksu on ulkoistettu Meitalle eli Itä-Suomen alueella toimivalle kuntien ja kuntatoimijoiden omistamalle Meidän IT ja talous Oy:lle. Ongelmatilanteiden selvittämiseksi olemme suunnitelleet help deskiä, joka resursoitaisiin jo tämän vuoden aikana. Uuden työnantajan palvelukseen siirtyy työntekijöitä siirtyy myös peruskunnista. Silloin jäävät palkat maksamatta, Saari-Somero tiivistää. Sama tilanne on väärin maksettujen palkkojen suhteen, Mari Saari-Somero selvittää. Hänen mukaansa esihenkilöitä koulutetaan loppuvuoden aikana
Kinnunen selittää, että tiedonsiirto on todella haavoittuvainen. Ongelmia on riittänyt. Kun perustiedoissa oli puutteita, ongelmat kertaantuivat, hän sanoo. Tilanteessa, jossa osaavista ammattilaisista kilpaillaan toisten hyvinvointialueiden ja yksityisen sektorin kanssa, jatkuviin virheisiin ei ole varaa. Kinnusen mukaan alueella käytetään myös paljon tuntityöntekijöitä, joista järjestelmässä ei ollut minkäänlaisia tietoja vuodenvaihteessa. Kyllä tästä on kärsitty, mutta tilannetta on saatu paljon paremmaksi. tammikuuta. Tämä on tullut kantapään kautta tutuksi rannikolla. KL10_32-47.indd 35 4.10.2022 9.07. Tämä on kuluttanut todella paljon meidän HR-henkilöstömme ja palkanmaksusta vastaavan in house -yhtiö Mico Botnian resursseja. Virheitä on pystytty korjaamaan, mutta kokonaan niistä ei ole vielä eroon päästy, myöntää hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen. Osa työntekijöitä koskevasta datasta saatiin kunnista puutteellisena, osa myöhässä ja osaa ei saatu lainkaan. Kuntalehti 10 / 2022 35 Kuva: Johannes Tervo taan työntekijöiden tilille 13. Kolmetoista kuntaa Pohjanmaan maakunnan alueelta muodostivat Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän, joka aloitti toimintansa vuoden 2022 alussa. Meillä on käynnissä iso työ palauttaa luottamus meihin hyvänä työnantajana, hyvinvointialuejohtaja Kinnunen sanoo. Järjestelmän toimittajan kanssa on sovittu tehostetusta tuesta vuoden alussa. Syksyllä tiedonsiirron massa-ajon jälkeen kaikki tapahtuneet muutokset piti tehdä kahteen järjestelmään, ja näin ei välttämättä tapahtunut, Kinnunen kertoo. Mitään työntekijöiden joukkopakoa ei ole tapahtunut, mutta on tapauksia, joissa tuntilainen ei ole tullut töihin, koska on pelännyt, ettei saakaan palkkaa ajallaan. Esihenkilöt ja henkilökunta ovat olleet kovan paineen alla koko ajan. KANTAPÄÄN KAUTTA Pohjanmaalla tiedetään miltä tuntuu, jos uuteen palkkajärjestelmään siirtyminen yskii. • Pekka Moliis Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen tietää kokemuksesta, mitä ongelmia uuteen palkkajärjestelmään siirtymisessä voi tapahtua. Jos vuodenvaihteen jälkeen ilmenee vielä jotain, on vajaat kaksi viikkoa aikaa tehdä tarkennuksia, digijohtaja Kuosmanen sanoo
Kuntatalouden kannalta uudistuksen ajankohta ei ole huono. ENNUSTETTAVUUDESTA HYÖTYÄ Kaikki kunnat hyötyvät sote-uudistuksesta, Lehtonen muistuttaa. Vastaisuudessa tämä potti pienenee samassa suhteessa kuin verotulot muutenkin. Tietojen siirtymisessä on vaikeuksia, ja juuri niitä tietoja tarvitaan muutoksen toteutuksessa. Lehtonen muistuttaa, että vuonna 2023 vanhojen verojen maksuunpano – siis edelliseltä vuodelta kertyvät jälkiverot – perustuvat vielä vanhaan järjestelmään. SIIRTO SOTEN SUURI sotensuurisiirto.indd 1 17.1.2022 10.36 KL10_32-47.indd 36 4.10.2022 9.07. Valtio nappaa vuoden 2022 kunnallisveroprosenteista ensi vuoden alusta 12,64 prosenttiyksikköä. Valtio otti velat ja iskut itselleen. Talous mullistuu Kuntien talous mullistuu vuoden vaihtuessa. VUODEN VEROSULKU Kunnat eivät voi muuttaa vuoden 2023 kunnallisveroprosenttiaan. Lehtonen antaa kiitosta myös koronatuille. Elokuussa kuntien verotuloarvio näytti 700 miljoonaa euroa suuremmalta kuin huhtikuussa arvioitiin. [ Sote ja talous ] 36 Kuntalehti 10 / 2022 S ote-uudistus on kuntatalouden kannalta edennyt suunnitellusti, mutta epävarmuus vaikutuksista jatkuu, sanoo Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen. Vaikka soteuudistus lisää ennustettavuutta, epävarmuustekijöitä riittää. Epävarmuuden vuodet jatkuvat kunnissa, sanoo Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen. Kuntaveron leikkaustekniikka on ollut selvillä jo pitkään, mutta vaikutukset näkyvät vasta vähitellen. Välillä näyttää unohtuvan, että vuodesta 2024 alkaen kunnat voivat taas vapaasti nostaa tai laskea veroprosenttiaan omien tarpeidensa ja harkintansa mukaan. Lehtosen mukaan ennen kaikkea hyvin kehittynyt verokertymä on nyt kuntien turvana. Valtio korvasi kunnille koronan aiheuttamat menetykset ja lisämenot hyvinkin kohtuullisesti, mikä näkyy kuntasektorin taloudessa. Epävarmuuden vuodet jatkuvat kunnissa. Jos kunta ei tee muutosta vuodelle 2024, vuoden 2023 kunnallisveroprosentti pyöristetään silloin lähimpään kymmenykseen. Hän viittaa siihen, että ennustettavuus paranee. Lehtonen harmittelee sitä, että samaan aikaa uudistetaan järjestelmää, jolla tietoja kuntien taloudesta kerätään Valtionkonttoriin. Vaikka laki estää kuntia muuttamasta vuoden 2023 kunnallisveroprosenttia, kiinteistöveroa kunnat voivat muuttaa raja-arvojen sisällä kuten ennenkin. Siitä ei pidä tehdä liikaa johtopäätöksiä, ei kunnissa eikä muuallakaan kuntataloutta arvioitaessa, hän sanoo. Laskennallisesti kunnille on tulossa 1–1,5 miljardia euroa. Silloin prosentti voidaan määrätä prosentin kymmenyksinä, kun aiemmin portaat olivat neljäsosaprosentteja
Ilmajoella koetaan, että tieto muutoksesta kulkeutuu ministeriöistä. Koronan ansiosta opittiin, miten kunnallisella alalla voidaan soveltaa etätyötä. Uutta kuntalouteen liittyvää on myös työllisyysja elinvoimapalvelujen siirtyminen kuntasektorille. Ilmajoen kunnanjohtaja Ari-Pekka Laitalainen kuvattiin Kuntamarkkinoilla. Tietoa kuitenkin on ja sitä löytää, jos viitsii itse nähdä jonkin verran vaivaa asian eteen, Laitalainen sanoo. Teams-kokouskäytäntö on tuonut varmasti säästöjä sekä työaikaan että matkustuskustannuksiin. Väestön ikääntymisessä ja sairastavuudessa on vaihtelua, ja se vaikuttaa siihen, paljonko ennustettavuuden paraneminen hyödyttää kuntaa. Ilmajoen kunnan toimintatuloissa ja -menoissa sote-uudistuksen takia tapahtuvat muutokset tiedetään kunnassa aika tarkkaan, kunnanjohtaja Laitalainen ja hallintoja talousjohtaja Marko Lähde arvioivat. Hän harmittelee sitä, että valtiovarainministeriössä ei olla vielä valmiita uudistamiseen. Vähitellen nähdään, miten muutokset näkyvät sivistyssektorilla, jonka suhteellinen osuus kunnan toiminnassa kasvaa ratkaisevasti. Ukrainan kriisi ei suoraan näy Ilmajoella, mutta kiertoteitse muun muassa energian hinnan nousuna. Ennustaminen helpottuu – tehostamista jatkossa ILMAJOEN tuore kunnanjohtaja Ari-Pekka Laitalainen kiittää sote-uudistusta ennustettavuuden paranemisesta. Se olisi ollut uudistamisen tarpeessa jo ilman sote-uudistustakin, sanoo Lehtonen. PALJON MUUTTUJIA Lehtonen sanoo, että pidemmän aikavälin näkymiä kuntataloudessa on tavallista vaikeampi arvioida, koska muuttujia on todella paljon: soteuudistuksen lisäksi korona kaikkine mahdollisine seurauksineen ja Ukrainan sodan erilaiset vaikutukset. Kokonaisuutena Ilmajoella uudistus nähdään hyvänä asiana, koska talouden ennustaminen ja suunnittelu koetaan helpommaksi. Hän toimi aiemmin Lapuan kaupungingeodeettina, mutta Ilmajoki oli tuttu kunta, sillä hän on työskennellyt Ilmajoen kaavoitusjohtajana. Eniten epävarmuutta kohdistuu verotulojen ja valtionosuuksien kehittymiseen. Nyt pitää pohtia sitä, mikä on uusi kunta, hän sanoo. Vaikka koronaa yhä esiintyy, sen vaikutus kunnan arkitoimintoihin on jo tasaantunut. Valtionosuusjärjestelmä jää voimaan, mutta Kuntaliiton mielestä sitä pitäisi uudistaa. Eero Karisto Kuva: Kari Långsjö Eero Karisto Kuva: Kari Långsjö KL10_32-47.indd 37 4.10.2022 9.07. EI LISÄÄ UUDISTUKSIA Sanna Lehtonen toivoo seuraavaan hallitusohjelmaan selkeät linjaukset kuntapolitiikasta ja erikseen kaupunkipolitiikasta. Näyttäisi siltä, että tehostamistoimenpiteet kunnan toiminnassa ovat välttämättömiä, Laitalainen sanoo. Myös henkilökunnan koulutusrahat riittävät paremmin, kun matkakulutja majoitus ovat jääneet pääosin pois, kunnanjohtaja sanoo. Vastaanottokeskusten malli on ollut jo valmiina. Lehtonen huomauttaa, että kunnat ovat osoittaneet pystyvänsä reagoimaan ja toimimaan nopeasti. Nyt ei mitään uudistuksia vähään aikaan. Pitemmällä aikavälillä verotulojen ja valtionosuuksien heikko kehitys tuo paineita kunnan taloudenhoitoon. Kuntalehti 10 / 2022 37 Kunnittain on tietysti eroja. Huoli kotitalouksien maksukyvystä kasvaa talven ja lämmityskauden lähestyessä. Ukrainalaislapsia on tullut ja tulee varhaiskasvatukseen ja kouluihin. • Nyt pitää pohtia sitä, mikä on uusi kunta. Valtio korvaa Ukrainasta paenneille lapsille järjestetystä varhaiskasvatuksesta aiheutuneita kuluja kunnille. Koronatilanne on rauhoittunut Ilmajoellakin. Valtionavustuksen hakuaika päättyy 24. Lehtonen ei innostu pohtimaan, onko sivistyssektori seuraava, joka siirtyy hyvinvointialueille. Kaupan ja matkailun lisäksi sivistystoimi on uuden edessä. Laitalainen aloitti Seinäjoen kupeessa sijaitsevan runsaan 12 000 asukkaan Ilmajoen kunnanjohtajana muutama kuukausi sitten. Tietotulvan keskellä voi välillä olla vaikeaa hahmottaa, mikä on olennaista. Sota näkyy kunnissa eri tavoin. lokakuuta. Suomessa on kuntia, joiden väestöpohja ei tahdo riittää edes alakoulun ylläpitämiseen. Katsotaan ensin, miten kuntien ja alueiden toiminta ja talous lähtevät toimimaan. Isotkin muutokset on onnistuttu toteuttamaan. Isoissa kaupungeissa heilahtelut ovat tuntuneet suhteessa vähemmän. Lehtonen lisää, että Itä-Suomessa sota vaikuttaa monella tavalla myös infrastruktuurija muihin hankkeisiin. Informaatiota on paljon, ehkä liikaakin. ALUSTAVIEN laskelmien perusteella näyttäisi siltä, että Ilmajoen tulos paranee jonkin verran ensi vuonna, kun sote-menot poistuvat kunnan kustannusrakenteesta. Yläkouluja ja lukioita ei ole läheskään kaikissa kunnissa, ammatillisesta koulutuksesta puhumattakaan
Takana istuu Selman äiti Elina Runtti. SIIRTO SOTEN SUURI sotensuurisiirto.indd 1 17.1.2022 10.36 Selma Kivelä (vas.) ja Viivi Pesonen tekivät tuttavuutta neuvolassa. KL10_32-47.indd 38 4.10.2022 9.07. 38 Kuntalehti 10 / 2022 MITEN KÄY NEUVOLOIDEN
EI KESKITTÄMISTÄ Äitiysja lastenneuvoloiden toiminta on normitettua ja kattavaa. Näin on myös hyvinvointialueilla. Miia Palon vastuualueella laajassa Lapissa ovat palvelujen järjestämisen kokonaisuus ja terveydenhuollon palvelujen valmistelu. Kuntalehti 10 / 2022 39 . Viime vuonna tehdyssä neuvoloiden asiakastyytyväisyystutkimuksessa arviot nousivat huippulukuihin. Länsi-Pohjan synnytykset on turvattu poikkeusluvalla kesään 2023 saakka. Täysin selvää mikään ei vielä ole, sillä parhaillaan väännetään kokoon hyvinvointialueiden ensimmäisiä budjetteja. Niiden toiminta eri kunnissa onkin hyvin samanlaista. HUOLTA RESURSSEISTA Rovaniemen kaupungin kaikkien äitiysja lastenneuvoloiden vastuuhoitaja Kaisa Riipi sanoo, että arkinen työ neuvoloissa jatkuu entisellään järjestäjän vaihtuessa. Lasten osuus väestöstä on kuitenkin nyt ennätyksellisen pieni. Tällä kertaa puhutaan tärkeästä asiasta, vauvojen unesta, terveydenhoitaja Hanna-Riikka Mustosen ja Lapin ensija turvakodin vauvaja pikkulapsiperheiden avopalvelujen uniohjaajan Henna Uiton johdolla. [ Sote ja talous ] Koska lasten osuus väestöstä on ennätyksellisen pieni, moni pelkää, että neuvolat ja lapsiperheiden asiat jäävät hyvinvointialueilla jalkoihin. Hän vakuuttaa, että neuvolat säilyvät pienissäkin kunnissa. Jos koko kunnan sotepalvelut on ulkoistettu, kuten Lapissa esimerkiksi Posiolla on tehty, myös neuvolatoiminta on osa ulkoistusta myös hyvinvointialueella, Palo vahvistaa. Lapin hyvinvointialueen terveysjohtaja Miia Palo vakuuttaa, että neuvolat säilyvät ja niitä kehitetään lähipalveluina perhekeskustoiminnan osana. V auvojen jokellusta, hymyjä ja hyväntuulista hyrinää. Keskittämistä ei suunnitella. Jos kunnissa on vähän synnytyksiä, neuvolahenkilöstön osaamisen ylläpidon järjestäminen pitää kyllä ratkaista, hän sanoo. Hyvinvointialueella valmistellaan uuden poikkeusluvan hakemista. Asteikolla 1–5 palvelun hyödyllisyys sai arvion 4,7. Vauvaperheistä mukana ovat Eeva ja Senni Jokela, Ville, Dora ja Viivi Pesonen, Elina Runtti ja Selma Jokela sekä Emma ja Unna Karjalainen. Neuvoloiden pitää olla perheiden ja lasten lähellä, siellä, missä heidät parhaiten tunnetaan. Siksi neuvoloiden pitää linkittyä tiiviisti kuntien vastuulle jääviin varhaiskasvatuspalveluihin tukemaan laajasti vanhemmuutta. Kiitos satavuotiaan äitiysja lastenneuvolajärjestelmän Suomen lapsikuolleisuus on maailman alhaisin. KL10_32-47.indd 39 4.10.2022 9.07. Siksi moni pelkää, jäävätkö neuvolat ja lapsiperheiden asiat hyvinvointialueilla muiden jalkoihin. Hänen mukaansa suuri huoli tänä aikana on lasten, nuorten ja koko perheen hyvinvoinnin parantaminen kokonaisuutena, ei yksittäisen palvelun kehittäminen. Kun lapsia syntyy Suomeen vähän, sitä arvokkaampia he ja perheiden asiat ovat. Lappiin syntyi viime vuonna 1 413 lasta, joista noin kaksi kolmasosa Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä ja loput Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Perheet voivat hänen mielestään olla turvallisin mielin. Ulkoistaminenkin on mahdollista. Neuvolan palvelut ovat rovaniemeläisperheille hyvin tärkeitä. Vasta sen jälkeen tiedetään, minkä osuuden eri toiminnot laajassa tehtäväkentässä saavat. Näin vaikuttaa olevan koko maassa. Jo 1990-luvulla kunnat saivat joitakin vapauksia neuvolapalvelujen järjestämisessä. Maksuttomien neuvolapalvelujen käyttö on lähes sataprosenttista, ja ulkopuolelle jääviä paimennetaan niiden pariin. Rovaniemen keskustan ryhmäneuvolaan on kokoontunut syksyisenä arkipäivänä joukko vanhempia ja vauvoja
Pääasia on, että saamme jatkaa tärkeintä eli työtä lasten ja perheiden kanssa. Viivi Pesonen viihtyy välillä vanhempiensa Dora ja Ville Pesosen lähellä. Elävänä syntyneet KL10_32-47.indd 40 4.10.2022 9.07. Huolta on tietysti resursoinnista ja pelkoa palvelujen keskittämisestäkin. Eroja kuntien välillä on esimerkiksi tietojärjestelmissä, mutta niidenkin uskotaan järjestyvän ajan myötä. Eihän meidän kentällä tarvitse hallitakaan koko hyvinvointialueen urakkaa. [ Sote ja talous ] 40 Kuntalehti 10 / 2022 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0–6-vuotiaat, Koko maa 7,8 7,8 7,8 7,8 7,7 7,6 7,5 7,3 7 6,8 6,6 6,4 % väestöstä Lappi 7,1 7,2 7,2 7,3 7,2 7,1 7 6,7 6,4 6,2 6 5,9 Koko maa 60 980 59 961 59 493 58 134 57 232 55 472 52 814 50 321 47 577 45 613 46 463 49 594 Lappi 1 905 1 941 1 803 1 838 1 665 1 621 1 537 1 477 1 365 1 355 1 369 1 413 Lähde: Sotkanet THL Lapissa valmistelu on ollut avointa ja kenttää myöten olemme saaneet hyvin ja konkreettista tietoa. Toisaalta hyvinvointialueella saamme uusia hyviä käytäntöjä muis0–6-vuotiaiden osuus väestöstä ja elävänä syntyneet lapset Selma Kivelä (vas.) kuuntelee, mitä asiaa uniohjaaja Henna Uitolla on. Kaisa Riipi luottaa silti, että muutokset tehdään harkitusti ja järkevästi eivätkä lähineuvolat ole vaarassa
Syntyvyyden lasku pysähtyi ensimmäisenä koronavuonna 2020. Lasten määrä on kuitenkin koko ajan supistunut. Määrällisesti lapsia syntyy eniten Uudellamaalla, mutta väestömäärään suhteutettuna lapsirikkain alue on Pohjois-Pohjanmaa. Vauvoja syntyy hyvin vähän. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä kasvaa erityisesti Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Tämä on pois perheiltä. Äitien neuvonta ja ravitsemustieto, lasten terveystarkastukset ja rokotukset sekä hygienian parantuminen käänsivät kehityksen. Tämä luku oli vuonna 1900 alkaneen mittaushistorian alhaisin. Järjestöjen ylläpitämistä neuvoloista on sotien jälkeen tullut lakisääteisiä ja kuntien ylläpitämiä koko lapsiperheen hyvinvoinnin vaalijoita, ja perheet koko Suomessa ovat tyytyväisiä neuvolapalveluihin. Odottava perhe saa palvelut, vaikka olisivat kirjoilla toisella paikkakunnalla. Ennen arkkiatri Arvo Ylpön kehittämiä neuvoloita joka kahdeksas suomalaislapsi kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Nyt lapsikuolleisuus on noin kaksi promillea. Neuvoloiden terveydenhoitajat ovat olleet harmissaan siitä, että heitä on korona-aikana siirretty koronatestauksiin ja -rokotuksiin. Palvelu kokonaisuudessaan, apua asiaan kuin asiaan, joustavuus ja sama terveydenhoitaja koko ajan, vaikka asuinpaikka kaupungissa muuttuikin, hän luettelee. Kansainvälisyys ja monipaikkaisuus näkyvät myös neuvoloiden toiminnassa. Vielä vuonna 2021 syntyvyys kasvoi, mutta alkuvuodesta 2022 Suomessa syntyi 2 453 lasta vähemmän kuin edellisvuonna vastaavana aikana. • Hilkka Jankkila Koko perheelle Asiakastyytyväisyys neuvolapalveluihin asteikolla 1-5 vuonna 2021 KL10_32-47.indd 41 4.10.2022 9.07. Reilu puoli vuotta sitten ensimmäisen lapsensa, Unnan, saanut rovaniemeläinen Emma Karjalainen kertoo perheensä saaneen äitiysja lastenneuvolasta paljon enemmän kuin he ovat osanneet kysyä tai toivoa. Hän muistuttaa, että matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä työ neuvoloissa on hyvin tärkeää, jotta pienistä asioista ei ehdi tulla isompia ongelmia. Emme voi antaa heille yhtä paljon aikoja kuin ennen, Riipi sanoo. Kuntalehti 10 / 2022 41 Arviointikohde Koko maa Lappi Rovaniemi Parhaat arviot Huonoimmat arviot Kohtaaminen asiakaspalvelussa 4,6 4,6 4,6 Etelä-Savo ja Satakunta 4,8 Uusimaa 4,5 Palvelun hyödyllisyys 4,7 4,6 4,6 Kainuu 4,9, Etelä-Savo ja Satakunta 4,8 Päijät-Häme 4,5 Osallistuminen päätöksentekoon 4,8 4,7 4,7 Etelä-Savo, Kainuu ja Satakunta 4,9 Keski-Pohjanmaa, Lappi, Päijät-Häme ja Uusimaa 4,7 Lähde: Sotkanet THL 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 0–6-vuotiaat, Koko maa 7,8 7,8 7,8 7,8 7,7 7,6 7,5 7,3 7 6,8 6,6 6,4 % väestöstä Lappi 7,1 7,2 7,2 7,3 7,2 7,1 7 6,7 6,4 6,2 6 5,9 Koko maa 60 980 59 961 59 493 58 134 57 232 55 472 52 814 50 321 47 577 45 613 46 463 49 594 Lappi 1 905 1 941 1 803 1 838 1 665 1 621 1 537 1 477 1 365 1 355 1 369 1 413 Hilkka Jankkila Kuvat: Kaisa Sirén Lähde: Tilastokeskus, väestö ta kunnista ja perheille voidaan tarjota tasapuolisesti yhtä hyviä palveluja asuinpaikasta riippumatta. • LASTENLINNAN halkokellarista Helsingistä alkaneen neuvolatoiminnan 100-vuotisjuhlaa vietetään nyt lokakuussa
Ihmisten kohtaaminen ja kulttuuri virkistävät ja elävöittävät kaupunkikeskustaa, palkittu konkari neuvoo kaupunkien kehityksestä vastaavia. Siinä sovitetaan vanha ja uusi rakennuskanta yllättäväksi ja mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Lääninhallituksen toimenpidekielto oli lähetetty postitse kirjeenä Museovirastolle, Pietarsaaren poliisille, kaupungille sekä hotellin omistajalle Oy Best-Rest Ab:n toimitusjohtajalle Vesa Palokarille. laatuinen Suomessa, sillä sen rakennukset ovat peräisin neljältä eri vuosisadalta. Vetovoimainen keskusta syntyy Wingrenin mukaan hitaasti pala palalta. Se luo kaupunkiin vetovoimaa, hän sanoo. Roger Wingrenin mukaan vetovoimainen keskusta syntyy hitaasti pala palalta. Pietarsaaressa tällainen paikka on vuonna 2013 valmistunut, useamman oppilaitoksen ja 700 opiskelijan yhteinen kampusrakennus Campus Allegro. Pietarsaari muistuttaa tunnelmaltaan Ruotsin ja Tanskan pieniä ja idyllisiä kaupunkeja, joissa historia ja uudistuminen yhdistyvät oivalla tavalla. Sunnuntaiaamuna 30.1.1983 Kokkolasta tuotiin lavetilla kaivinkone, joka käynnistettiin vielä lavetilla ollessa, jotta purkaminen voitiin aloitKL10_32-47.indd 42 4.10.2022 9.07. Korttelin vanhin rakennus on Lindskogin talo vuodelta 1797. Samanaikaisuus tarkoittaa, että tilassa on kerrostumia eri vuosisadoilta, Wingren sanoo. Palkinnon otti vastaan Roger Wingren, joka innosti pietarsaarelaiset keskustauudistuksen alkuun lähes 40 vuotta sitten. Hän sai pelkästään tiedoksiannon postissa odottavassa kirjeestä. Åbo Akademin säätiön rahoittama, 45 miljoonaa euroa maksanut 27 000 neliön laajuinen rakennus on samalla kaikille kaupunkilaisille avoin olohuone. Ne jatkuvat runsaasti lasipintaa sisältävän rakennuksen sisälle, jonka leveillä käytävillä on tilaa kohtaamisille, rakennuksen suunnittelusta vastannut Wingren kertoo. [ Sote ja talous ] 42 Kuntalehti 10 / 2022 J okaiseen kaupunkikeskustaan pitäisi saada paikka, yhteinen olohuone, jossa kaupunkilaiset voivat viettää luontevasti aikaa muutenkin kuin shoppailemalla, sanoo arkkitehti Roger Wingren, 78, Pietarsaaresta. PURKUJUPAKKA Keskustaa on Wingrenin mukaan ollut helppo kehittää lähes 40 vuotta sitten tapahtuneen Fontellin talon dramaattisen purkujupakan jälkeen. Skatan puutaloalueen keskelle yritettiin poikkeusluvalla rakentaa kahdeksankerroksinen kerrostalo, mutta hanke saatiin torjuttua, Wingren kertoo. Siinä sovitetaan vanha ja uusi rakennuskanta yllättäväksi ja mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Pietarsaaren keskustassa, torin laidalla sijaitsevassa Campus Allegrossa on koulutustilojen lisäksi kirjasto, ravintola, kahvila, pankki, liikeyrityksiä sekä 400-paikkainen konserttisali Schauman. Allegron keskustakortteli on ainutYhteiseen olohuoneeseen Pietarsaaren exasemakaavapäällikkö Roger Wingren neuvoo elävöittämään kaupunkien keskustoja yhteisillä tiloilla. Keskustassa ei ole Suomessa muodissa olevia korkeita kerrostaloja. Tarvitaan yleinen, kokoava tila peltomarkettien vastapainoksi. Palokari päättikin aloittaa purkutyöt sunnuntaina, sillä kirje olisi tullut perille maanantaina. Postinkantaja ei kuitenkaan jättänyt kirjattua kirjettä kaupunginhotellille, koska Palokari ei ollut tavattavissa. Hän työskenteli Pietarsaaren kaupungin asemakaavapäällikkönä vuosina 1974–2000 ja jäi virasta eläkkeelle. Skata on yksi Suomen suurimmista puutaloalueista. Hän kertoo noudattaneensa suunnittelussa ranskalaisen kaupunkifilosofin Henri Lefebvren periaatteita, jotka ovat samanaikaisuus, kohtaaminen ja kokoaminen yhteen. Sekä kaupunkilaiset että poliitikot huomasivat viimeistään siinä vaiheessa, mitä vanhan rakennusperinteen vaaliminen tarkoittaa. Korttelin alta löytyi kolme 1700-luvulta peräisin olevaa katua. Pietarsaaren keskustassa edelleen sijaitsevan kaupunginhotellin vanha osa purettiin, vaikka lääninhallitus oli juuri asettanut Fontellin talona tunnetun rakennuksen toimenpidekieltoon. Valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry palkitsi tänä vuonna Pietarsaaren onnistuneesta keskustauudistuksesta
Moni pitkään hallissa ollut yrittäjä siirtyi jo ennen remonttia toisaalle kaupungille, sillä Oulun kaupunki ei järjestänyt kaivattuja väistötiloja kaksi vuotta kestäneen remontin ajaksi, harmittelee yrittäjä Arto Kylmänen. Kuntalehti 10 / 2022 43 Teksti ja kuva: Tapio Mainio KAUPUNKIEN keskustojen elinvoimaisuuden mittareita ovat myös kauppahallit. Se sai aikaan ”Lex Fontellin” eli purkutyön aloittamisesta pitää aina ilmoittaa 30 vuorokautta aiemmin. Sittemmin Palokari myi hotellin ja muutti pois Pietarsaaresta. LEX FONTELLIN ALKU Talon kohtalo järkytti pietarsaarelaiset, ja tapaus sai valtakunnallista julkisuutta. • Oulun kaupungin tilapalvelut hallinnoi Oulun kauppahallia. Heimo Laukkanen arvelee, että Oulun kauppahallin näivettyminen on laajempi ilmiö, jonka laukaisi korona. Poliisi pysäytti purkamisen 15 minuuttia myöhemmin, jolloin rakennuksen eteläinen seinusta ja katto oli pääosin purettu. Kauppahalli sijaitsee noin 500 metrin päässä Oulun ydinkeskustasta kauppatorin laidalla. Velvoitimme Palokarin rakentamaan lähes täysin samanlaisen rakennuksen puretun tilalle. Noin puolet kauppahallin yrittäjistä on lopettanut, ja myyntikojut ovat tyhjillään. Moni halliyrittäjä palvelee tai tekee puolivalmiita annoksia myös keskustan ravintoloille hallin alakerran uudessa keittiössä. Jotkut oululaiset poliitikot ovat olleet tuloksetta yhteydessä Uroksen konkurssipesän hoitajaan. Oulussa ruokailun järjestäminen ei Arto Kylmäsen mukaan onnistu kunnolla hallin puutteellisten keittiötilojen vuoksi Turun kaupunki on myös tehnyt kauppahallin lähistön yrittäjien kanssa innovaatiokumppanuussopimuksen hallin kehittämiseksi. Lähes kaikki elintarvikemyyjät sulkivat kojunsa, sillä hallin eteläpäädyssä oleva suuri pysäköintialue on jo pitkään ollut suljettuna viereisen Uroksen hotellityömaan vuoksi. Elintarvikeostoksilla käytiin paljon autolla, sillä P-alueella oli ilmainen puolen tunnin pysäköinti, kauppahallin yrittäjä Heimo Laukkanen kertoo. Kuukausivuokra voisi olla esimerkiksi viisi prosenttia liikevaihdosta, ehdottaa Oulun Liikekeskus ry:n jäsen, Oulun Koru Oy:n yrittäjä Mikko Keisu. Nykyisin hotellin omistaa Timo Kuusisto. Hallin näivettyminen surettaa oululaisia, sillä kaupunki teki omistamaansa kiinteistön suuren remontin runsaat kaksi vuotta sitten. Vuodesta 1901 oululaisia palvellut Oulun kauppahalli on ajautunut kriisiin. Julkisivun piti olla identtinen, Wingren kertoo. Piti pehmittää maaperää, jotta päättäjät ymmärtäisivät kokonaisuuksia, joista hyvä kaupunkikeskusta muodostuu, Wingren sanoo. Hän pitää hallissa lihakauppaa S&A Kylmänen. Uros-liikemies Jyrki Hallikaisen hotelli jäi torsoksi kauppahallin naapuriin, kun rakennusyhtiö SRV lopetti työt tänä kesänä. Huomasin Porissa käydessäni, että myös siellä kauppahalli oli puoleksi tyhjillään yrittäjistä, hän kertoo. Pietarsaaren käräjäoikeus tuomitsi Palokarin pieneen sakkoon laittomasta purusta. Pysäköintialuetta ei ole saatu avattua, koska sen alapuolinen uuden hotellin parkkiluolan kansi on keskeneräinen. Mallia on haettu muun muassa Kööpenhaminan yksityisessä omistuksessa olevasta kauppahallista, jossa järjestetään kalankäsittelyja kokkikursseja, kertoo luova johtaja Teemu Nojonen Suunnittelutoimisto Amerikka Oy:stä. Mansardikattoisen Fontellin suojelupäätös pidettiin voimassa, vaikka seuraavana kesänä rakennus paloi. Kaupungin pitäisi tulla yrittäjiä vastaa vuokrissa näinä heikkoina aikoina. TURUSSA sen sijaan hallin kaikki 33 myyntipaikkaa ovat käytössä. Hän visioi Turkuun tulevaisuuden kauppahallia yhdessä kaupungin kanssa, sillä halliin kaavaillaan suurta remonttia ja laajentumista jossakin muodossa viereiselle pysäköintialueelle. Joka kolmas yrittäjistä tarjoaa lounasruokaa, jota asiakkaat syövät hallin pienillä pöydillä tai laajennetussa ruokailutilassa. Jotta kaupunki olisi välttynyt Fontellin kaltaiselta kielteiseltä julkisuudelta, perustettiin työryhmä inventoimaan vanhaa rakennuskanta. Wingren ja Museovirasto eivät kuitenkaan antaneet periksi. Tapio Mainio Oulun kauppahalli kriisissä, Turussa kaavaillaan laajentumista taa nopeasti. Hänellä oli tapana järjestää kaupunkilaisille ja päättäjille luentoja, joissa opetettiin rakennussuojelun ja hyvän kaupunkisuunnittelun periaatteita. Lounasruokailun myötä kauppahalliin on saatu houkuteltua nuoria asiakkaita. Keisu huomauttaa, että vielä takavuosina Ouluun tultiin katsomaan ja ottamaan oppia, miten kauppahalli saadaan kukoistamaan. Kuva: Reija Satokangas KL10_32-47.indd 43 4.10.2022 9.07. SRV:llä on konkurssipesästä miljoonasaamiset. Hän myy puolisonsa Maire Laukkasen kanssa kojussaan erilaisia käsitöitä. Epäiltiin tuhopolttoa, mutta sytyttäjää ei koskaan tavoitettu. Turun keskustassa on noin 200 ravintolaa. Sittemmin laadituissa asemakaavamuutoksissa työryhmän tulokset on otettu huomioon, ja suojeluesitykset on lähes pääsääntöisesti hyväksytty uusissa asemakaavoissa, Wingren kertoo
Lentokenttä siirtyi valtion Finavialta kaupungin omistukseen vuoden 2016 alussa. Lappeenranta asetti tavoitteeksi eurooppalaisten turistien houkuttelemisen suorilla lennoilla ja kentän saamisen kannattavaksi 2020-luvun alussa. TEKOHENGITYSTÄ Nykyongelmat ovat osa lentokentän tekohengittämisen pitkää jatkumoa. Finavialle kenttä oli aiheuttanut miljoonatappion vuosittain. Seuraava Bergamonlento lähtee maanantaina. Ne ovat ainoat lennot Lappeenrannasta tällä hetkellä, ja nekin ovat vaakalaudalla. Todellisuudessa heitä on ollut keskimäärin joitakin kymmeniä tuhansia. Kesällä tuli uusi isku: kenttä jäi ilman valtiontukea, ja kenttää uhkasi kassakriisi. KL10_32-47.indd 44 4.10.2022 9.07. Surullisen kuuluisa oli esimerkiksi vuonna 2008 kaupungin ja liikemiesjoukon perustama Fly Lappeenranta -yhtiö, joka nieli veromiljoonia ja herätti kohun toisensa jälkeen. Enemmistö matkustajista oli venäläisiä transit-matkaajia, loput lähinnä suomalaisia lomailijoita. Kentältä lentää vain Ryanair, jonka lentojen säilyminen edellyttää veronmaksajilta lisätukea. Nyt koneissa on etupäässä suomalaiTAPPIOKIERRE JA POLIISITUTKINTA Lappeenrannan tappiollinen lentokenttä taistelee olemassaolostaan. Vuodesta 2018 lähtien ennen pandemiaa Ryanair lensi enimmillään kuuteen Euroopan-kohteeseen. Konsulttien visioissa matkustajia on ollut jopa 400 000 vuodessa. [ Sote ja talous ] 44 Kuntalehti 10 / 2022 H alpalentoyhtiö Ryanairin kone jylisee ilmaan kohti Italian Bergamoa perjantaiiltana. Kaupungin hallussa kulurakenteen uskottiin kevenevän, mikä auttaisi houkuttelemaan uusia lentoyhtiöitä ja -reittejä. Ryanair on kuitenkin ainoa kentälle saatu yhtiö. Kaiken lisäksi aiempien valtionapujen käytöstä on käynnissä poliisin rikostutkinta. Kaupunki perusti kentän kiinteistönomistajaksi säätiön, joka omistaa liiketoimintaa pyörittävän Lappeenrannan lentoasema -osakeyhtiön. Aiempia tukiaisia tutkii poliisi. Jo vanhastaan tappiollisen pienen kentän ongelmia syvensivät koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota pakotteineen
Kuntalehti 10 / 2022 45 . Matkustajia purkautuu Ryanairin tytäryhtiön Malta Airin koneesta Lappeenrannan kentälle. TAPPIOKIERRE JA POLIISITUTKINTA KL10_32-47.indd 45 4.10.2022 9.07. Matkustajat ovat lähinnä suomalaisia ja eurooppalaisia lomalaisia, mutta pandemian hellitettyä venäläisten transit-matkaajien osuus nousi
Maksu on satoja tuhansia euroja vuodessa lentoreittiä kohti. Sen sijaan tavoitteena on valtion suurempi rahoitus. Tappioiden vuoksi kaupungin tuki on vain kasvanut. Kenttä voisi säilyä korpikenttänä muun muassa charter-lennoille, ja samalla säilyisi harvinainen paahdeympäristö. Kaupunki vaatii päätökseen oikaisua Traficomilta. Kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen työja elinkeinoministeriöstä kuitenkin sanoo, ettei ministeriö ole saanut kyselyitä maksujen laillisuudesta. Akuutti kassakriisi estettiin syyskuussa siirtämällä kaupungin rahaa taskusta toiseen: lentokenttäsäätiö myi kaupungille kaksi tonttia kentän läheltä 465 000 eurolla, jotka käytettiin muun muassa Ryanair-maksuihin. Pitkällä aikavälillä niistä voisi tulla kentän tulonlähde. VR on esittänyt Lappeenrannalle, että Helsinki-Vantaan lentomatkustajiakin palvelevia varhaisia ja myöhäisiä junavuoroja Helsinkiin lisättäisiin. Tukea ei myöskään ole tarkoitettu ylläpitämään kannattamatonta liiketoimintaa, vaan toiminnan kehittämiseen. MAKSUT RYANAIRILLE Oma lukunsa ovat maksut Ryanairille. Johtaja Pipsa Eklund Traficomista sanoo, ettei valtionapu saisi olla liian suuri osa kentän rahoitusta. Valtio tukee avokätisesti Finnairia, mutta on meidän suhteemme nuiva, moittii Järvenpää. Toistaiseksi tuen ehdoksi on kuitenkin riittänyt, että kentältä on mitä hyvänsä reittiliikennettä. Tarkat summat ovat liikesalaisuuksia. Jos tällainen notifikaatiomenettely olisi ollut, ministeriö olisi hoitanut asian komission suuntaan. KASSAKRIISI ESTETTIIN Kenttä sai valtionapua 500 000– 820 000 euroa vuosittain 2016–2020. Takavuosien puoli miljoonaa nousi ensin miljoonaan, ja vuosina 2021–2025 kaupunki on sitoutunut jo 1,3 miljoonan euron vuositukeen. KL10_32-47.indd 46 4.10.2022 9.07. On vaikea kuvitella, ettei kenttää olisi hyvänä lisänä matkailijoiden saamiseksi, sanoo kaupunginvaltuutettu ja lentokenttäsäätiön puheenjohtaja Heikki Järvenpää, kok. Lappeenrannan lentoasemayhtiön tammikuussa aloittanut toimitusjohtaja Jukka Himanen sanoo, että markkinointimaksujen laillisuus on aikoinaan varmistettu EU:n komissiosta. Ensi vuoteen venyvän tutkinnan nimikkeenä on törkeä avustuspetos. Laajempaa liikennepoliittista valtionapukeskustelua, kuten vertailua raideliikenteen ja halpalentojen välillä, ei ole käyty. Hänen mukaansa kentän kannattavuus ei nykytilanteessa enää ole tavoite. Vihreiden valtuutetun Kimmo Klemolan mielestä raskaasti subventoidut reittilennot joutaisivat lopetettaviksi. Silti lentokentän viime vuoden tappio oli yli miljoona euroa. Pipsa Eklund sanoo, ettei Traficomilla ole ollut tietoa Lappeenrannan AMS-maksuista. Takaisinperinnän vuoksi Lappeenranta jäi vaille tälle vuodelle haettua 900 000 euron valtionapua. Himasen mukaan myös brysseliläisjuristi on keväällä todennut kaupungille, ettei AMS-maksuissa ole ongelmaa. Eklundin mielestä on aiheellista kysyä, onko järkevää käyttää valtiontukia kenttiin, joilta lennetään pääasiassa halpalentoyhtiöiden lomalentoja. Keväällä paljastui, että vuosina 2019–2020 kaupunki oli käyttänyt 1,7 miljoonan valtiontuet lentokentän pääomalainoihin vastoin säännöksiä ja ministeriölle kertomatta. Ongelma on, että suuri osa turisteista ei jää Lappeenrantaan, vaikka kaupunki maksaa viulut. Ainakin Itävallan Klagenfurtin ja Saksan Altenburg-Nobitzin kaupunkien maksut AMS:lle on jo todettu EU-tuomioistuimessa valtiontukisäännösten vastaisiksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund, kok., on toiveikas sähkölentokoneiden suhteen. Junaliikenne on se, joka avaa ovet maailmalle. Voisin veikata, että ensi hallituskaudella asiasta keskustellaan ja pohditaan esimerkiksi sitä, miten ilmailua ylipäätään tuetaan, sanoo Eklund. Hän muistuttaa, että halpalentojen ohella kentällä käy vuosittain myös bisnesjettejä ja muutamia elinsiirtolentoja. Lappeenrannasta on vain noin 200 kilometriä eli alle kahden tunnin junamatka Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Liikenneja viestintäministeriö peri takaisin 168 000 euroa ja teki lisäksi poliisille poikkeuksellisen tutkintapyynnön. Yhtiö oli myös antanut ministeriölle virheellistä tietoa ja jättänyt toimintakertomuksia toimittamatta. Jotkut ajattelevat, että olisi aika satsata lentojen sijaan raideliikenteeseen. • Outi Salovaara Kuva: Ari Nakari Valtio tukee avokätisesti Finnairia, mutta on meidän suhteemme nuiva. Vastineeksi Ryanair lupaa markkinoida Lappeenrantaa esimerkiksi sijoittamalla kaupungin mainoslinkin verkkosivuilleen. VANKAT TUKIJAT Lappeenrannan kentällä on vankat tukijansa. Tänä vuonna se noussee noin 1,5 miljoonaan euroon. Jukka Himanen vertaa lentokenttää Raippaluodon siltaan: kyse on valtion maksettavaksi kuuluvasta infrasta. Vaikka vuorot eivät kannata pelkillä lipputuloilla, niitä voisi käynnistää valtion tai kaupungin ostopalveluna. LISÄÄ JUNAVUOROJA. [ Sote ja talous ] 46 Kuntalehti 10 / 2022 sia ja eurooppalaisia, mutta on ollut myös venäläisiä. Lentoasemayhtiö maksaa Ryanairin tytäryhtiölle Airport Marketing Servicesille (AMS) markkinointimaksuja eli jonkinlaisia kynnysrahoja, joita ilman Ryanair ei lennä
9 Miten yrittäjien oman ja henkilöstön osaamisen kehittämistä ja yrittäjyyskasvatusta voi tehostaa. Luottamushenkilöt ovat sisäistäneet yrittäjien ja yritysten merkityksen elinvoimalle ja kunnan vastuun siinä. Hankintojen pilkkominen ja markkinavuoropuhelut ovat käytössä, mutta eivät riittävästi. ELY-keskusten myöntämien tukien määrissä näkyy, missä kunnissa on yritysneuvontaa, emmekä me Ylitorniolla ole siinä heikoilla. Lapissa tietoliikenneyhteyksiin on panostettu. Joka kunnassa toimiva yrittäjien paikallisyhdistys on erinomainen kumppani kunnalle. Yrittäjäpäivänä 5.9.2013 Ylitornion kunta ja yrittäjät allekirjoittivat sopimuksen sitoutuen yhteistyössä kehittämään kunnan elinja vetovoimaa. Niillä voidaan vaikuttaa paikkakunnan ja lähialueen yritysten osallistumiseen kunnan hankintoihin. Monissa Lapin kunnissa arviot eivät huonontuneet, muut alueet vain petrasivat. Kuntalehti 10 / 2022 47 1 Mikä on vaikuttanut huonoihin elinkeinopolitiikka-arvioihin Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo. 5 Onko kuntien hankintapolitiikassa käytetty kaikki keinot. Panostamme yrittäjäpalveluihin ja huolehdimme yrityksistä. Tulosta selittävät osin koronakriisin ajan rajoitusja sulkutoimet, jotka kohdistuivat rankimmin matkailu-, ravintolaja tapahtuma-aloille ja välillisesti muillekin aloille. 7 Miten hyvä yrittäjä-kuntasuhde luodaan, Ylitornion kunnanjohtaja Maija Pihlajamäki. omistamiensa in house -yhtiöiden kautta toimivat markkinoilla, joilla on yksityisiä toimijoita. Päättäjät ovat yleisesti tietoisia yritysten merkityksestä, ja päätöksiäkin tehdään sen mukaan. Yhdessä laaditussa elinkeinoohjelmassa on näkemys suunnasta ja kehittämisestä. Käynnissä olevat isot muutokset vapauttavat resursseja kuntien elinvoimatyölle. Apuna ovat ELY-keskuksen asiantuntijaja koulutuspalvelut. • Hilkka Jankkila KL10_32-47.indd 47 4.10.2022 9.07. 8 Miten yrittäjien korostamiin yleisestä elinvoimasta huolehtimiseen ja yrityspalvelujen järjestämiseen vastataan. Parhaimmiksi ylsivät Ylitornion, Sallan ja Pellon kunnat. Hän kartoittaa aktiivisesti messuja Suomessa ja ulkomailla sekä innostaa yrittäjiä lähtemään ryhmänä markkinoimaan yrityksiään, hakemaan yhteistyökumppaneita ja verkostoitumaan ja on itse mukana. 4 Kilpailevatko kunnat yrittäjien kanssa. Osassa kunnista on ristiriitaa päätöksentekijöiden ja operatiivisen toiminnan välillä. Ilman riittävää seurantaa päätösten vieminen käytäntöön voi jäädä kiireisen koneiston rattaisiin, ja hyvätkin päätökset voivat unohtua. 10 Miten Lapin kuntien elinvoimapolitiikan käy. Hyvätkin päätökset voivat unohtua. 6 Mikä kuntien infrapolitiikassa kiikastaa, kun yrittäjät ovat tyytyväisiä vain tietoliikenneyhteyksiin. 3 Miten tehdään yrittäjien ja kuntien kannalta hyvää yhteistä elinvoimapolitiikkaa. Myös liiketoimintasuunnitelmien laadinnassa autetaan. Yritysneuvoja käy lukiolla kertomassa nuorille yrittäjyydestä. Kuntien yleinen resurssien puute infrainvestointeihin aiheuttaa tyytymättömyyttä. Valitettavasti Lapissakin on kuntia, jotka suoraan tai osittain 10 kysymystä Lapin elinkeinopolitiikasta Lapin kuntien elinkeinopolitiikka sai entistäkin heikommat arviot yli 500 lappilaisyrittäjältä kevään kuntabarometrissa. Yritysneuvoja on yhteydessä yrittäjiin ja kehittää palvelua toiveiden pohjalta. Heidän kanssaan on helppo keskustella yrittäjäpolitiikasta. Aluevertailussa Helsinki ja Lappi putosivat vuoteen 2020 verrattuna ja olivat viimeinen ja toiseksi viimeinen. Sen perusta on kunnan strategioissa, joiden valmisteluun tulee ottaa yrittäjät mukaan. Nuori yrittäjyys -projektissa on opastettu jo oman kesätyöyrityksen perustamiseen ja annettu starttiraha. Kuntajohdon aktiivisuus yrittäjiä kohtaan näkyy barometrin tuloksissa. Yrittäjille järjestetään lyhytkestoisia koulutuksia ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen, markkinointiin ja talouteen sekä suositellaan koulutuksia. Meidän tilanteemme näyttää ihan hyvältä. Ei varmastikaan. 2 Miten yrittäjien kokema päätöksenteon yrityslähtöisyyden huonontuminen näkyy
Olen ollut talousjohtajana vuoden 2017 tammikuun lopusta lähtien. Millainen on ollut työurasi Hyvinkään kaupungissa. Hyvinkään kaupungin talousjohtaja Markus Peevo kokee muutosvauhdin kasvaneen kuntataloudessa. 48 Kuntalehti 10 / 2022 [ Kunnan töissä ] H yvinkään kaupungin talousjohtaja Markus Peevo pohtii erityisesti, mikä hänen kotikaupunkinsa tilanne on vuonna 2024 ja siitä eteenpäin. Aloitin Hyvinkään kaupungissa sivistystoimen talouspäällikkönä vuoden 2009 lopulla. Tein talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan sijaisuuksia vuodesta 2015 lähtien, kun tehtävänimikkeeni oli controller. Mitä tapahtuu vuonna 2024. Siinä välissä olin muualla, kun lähdin Hausjärven kunnan talousjohtajaksi vuoden 2011 elokuussa. 49-vuotiaan kauppatieteiden maisterin mielessä on ennen kaikkea verorahoituksen uusi taso. KL10_48-49.indd 48 4.10.2022 9.03. Mitä muita vastuita sinulla on nyt talousjohtajan tehtävien lisäksi
Eikö kunnallisveroprosenttia voisi nostaa. Siitä lähtien isoin juttu on verorahoitus eli verotulojen ja valtionosuuksien summa. Tulorahoituksen on enenevissä määrin riitettävä myös investointien rahoittamiseen. Kunnat saattavat joutua talkoisiin, jos rahoitusta vähennetään lainsäädännön kautta. Jos uutta rakennetaan, se heijastaa jotain. Toteutuvat kasvutavoitteet. Ensi vuodellehan kunnallisveroprosentti on jo lainsäädännöllä lukittu, mutta ei se korotus ole työkalupakin ylemmissä laatikoissa tämän jälkeisinä vuosinakaan. Tällä veropotilla pärjäämme ensi vuoden, vaikka talous vähän heikkenisikin. Kiirettä varmaan riittää, kun hyvinvointialueet muuttavat kuntien roolia. Kuntalehti 10 / 2022 49 Olen tällä erää hallinnollisena toimialajohtajana ja palvelualueen johtajana konsernipalvelut ja hallinto -toimialalla. Tontit ovat menneet hyvin kaupaksi. Kun tällaista hyvinvointialueuudistuksen ajan fillaria polkee yhtenä tandemistina, kaikenlaista saa nähdä. Siinä ei olisi varaa lähteä leikkuulle. eri tavoin, organisaatioista lähtien. Samaan aikaan pohdimme omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta. Yksi väkiluvun kehitykseen vaikuttava iso tekijä on, miten paljon rakennetaan. Jokaisessa vaihtoehdossa väkiluku kehittyy plusmerkkisesti, joko enemmän tai vähemmän. Jos verorahoitus sakkaa isosti, miinus on niin iso, että kulupuolelta on vaikea löytää mitään vastaavaa. Nykyinen verojärjestelmä tuottaa kunnille verotuloja myös edeltäviltä vuosilta. Tuntuuko työasioiden kehitysvauhti siedettävältä. Mitä omistamme, miksi ja miten. Esimerkiksi energian hintojen noustessa nykyisessä inflaatiotasossa ja yleisten talousennusteiden heiketessä Hyvinkää-konsernin taloudelliset näkymät ovat heikentyneet jonkin verran. Vapaaehtoisten sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymien purkamisessa on oma tekemisensä. Samaan aikaan kunnan taloudellinen koko pienenee merkittävästi. Muutokset ovat myös työn suola. Saamme oppia uutta koko ajan. Mikä on tilanne sitten vuonna 2024. Hyvinkään väkiluku on sahannut vajaassa 47 000 asukkaassa tänä vuonna. Jos mietitään vuotta 2025, niin kunnat ovat siitä lähtien painumassa alijäämän puolelle. Kulupuolellahan meillä menevät isot miljoonat jatkossa vain opetukseen ja kasvatukseen. Missä määrin säilyy kuntien tuottamien peruspalveluiden valtionosuusrahoitus. Kuntakonsernin riskienhallinta korostuu, kun konserniyhteisöjen suhteellinen osuus kuntakonsernikokonaisuudesta kasvaa. Lainakanta ja investointitarpeet jäävät kunnille. Kaikki ei taida olla kuntien omissa käsissä. Verorahoituksen kehitys on tärkeää vuosittaisen tuloslaskelmaylijäämän lisäksi siksi, että haluamme kyetä investoimaan kaupungin kehittämiseen ja kasvuun. Miltä seuraava vuosi näyttää Hyvinkään kaupungin kannalta. Mietimme toimintojen taloudellisia tukia uudessa tilanteessa. Talous on tasapainossa, siinä on liikkumavaraa ja iskunkestävyyttä. • KL10_48-49.indd 49 4.10.2022 9.03. Tässä suhteessa Hyvinkään kaupungilla on suotuisia näkymiä. Jos kuntalaisten ostovoima on jo muutenkin koetuksella, ei kunta voi asukkaidensa hyvinvoinnin lisääjänä kovin herkästi tätä ostovoimaa heikentää entisestään esimerkiksi veronkorotuksin. Yhden vuoden käyttötalouden tasapaino on edelleen tärkeää, mutta lainamäärän kehitys korostuu. Hyvinkää-konsernin lähtötilanne on varsin hyvä. Kunnat saattavat joutua talkoisiin, jos rahoitusta vähennetään lainsäädännön kautta. Jos julkinen talous kokonaisuutena painuu alijäämäiseksi ja hyvinvointialueet hakkaavat ylimääräistä menoa, sitten voi olla lisää kysymyksiä. Olisi tärkeää katsoa, että onko valtionosuusjärjestelmä ylipäätään kohdallaan vai pitääkö sitä korjata. Tai sitten kuntien lakisääteisiä velvollisuuksia olisi karsittava vastaavasti. Järjestämme kunnan toimintoja Jouni Lampinen Kuva ja video: Laura Oja VIDEO: Talousjohtaja Markus Peevolle on tärkeää, mitä ihmiset ajattelevat Hyvinkään vetovoimasta kaupungin ulkopuolellakin. Saamme takautuvasti ison kunnan veroja isohkon potin, noin yhdeksän miljoonaa euroa ensi vuonna. Meillä on kolme skenaariota väkiluvun kehityksestä. Kasvavatko riskit. Minkälaisia muita uhkatekijöitä kohdistuu nyt kuntatalouteen. Mitä ajatuksia kuntiin kohdistuva talkoopaineen mahdollinen kasvu herättää
Mutta säikähtää ei kannata. Pullinenkin mietti sitä: ”Kriisitalvi. Niinistö joutuu tietenkin asemansa takia suhtautumaan asioihin paljon vakavammin. varautumisen ministerityöryhmän terveiset. Nord Stream -kaasuputkien räjäytykset 27.9. Helsingin kirjamessut järjestetään 27.–30.10. H elsingin Sanomat julkaisi 22.9. ”Kovin monia asioita voi sattua, ilkeitäkin asioita”, hän totesi. Eduskuntavaalit ovat ensi huhtikuussa. Puolueiden pitäisi esittää omat vaihtoehtonsa ja tavoitteensa keikuttamatta venettä kohtuuttoman paljon, vaikka erimielisyys olisikin suurta. Sellainen on kuitenkin edessä, taas.” Lehti julkaisee nyt Kriisitalvi-tunnisteen alla juttuja, jotka käsittelevät kriisistä selviämistä. Ajan vaatimukset toki ymmärtää. Miten käydä vaalitaistelua hajottamatta kansan yhtenäisyyttä. Jo kirjaihmisten kohtaaminen antaa positiivisuutta ja voimaannuttaa. Salattuja asioita tapahtuu nyt paljon, eikä medialle niistä kerrota. toimituspäällikkönsä Jussi Pullisen kommentin otsikolla ”Edessä on kriisitalvi, ja yli pitää mennä yhdessä”. Minun mielestäni Venäjä voi räjäytellä omia putkiaan, mutta Itämeri on yhteinen. Ne käydään Ukrainan sodan varjossa. Kannattaa käydä. P.S. oli suuri shokki. Se panee miettimään. Kuvaavaa on, että vanhalla sloganilla ”mitä todella tapahtuu”, ei ole ollut käyttöä aikoihin. Kriisisanan käyttö on mediassa aina vakava paikka. Sana kuulostaa kovalta, pelottavaltakin. Siitä syystä hänen hieman kryptinen tulevaisuuden kuvansa kannattaa panna merkille. Valtiovarainministeri Annika Saarikko, kesk., kertoi 29.9. Vaalikamppailu on uusi näytönpaikka niin Sanna Marinille, sd., Annika Saarikolle, kesk., Maria Ohisalolle, vihr., Li Anderssonille, vas., ja Anna-Maja Henrikssonille, r., kuin oppositiossa oleville Petteri Orpolle, kok., Riikka Purralle, ps., Sari Essayahille, kd., ja Harry Harkimollekin, liik. Nykyisen tilanteen hän on kiteyttänyt useammankin kerran muotoon ”Putin on pannut kaiken peliin, oman kohtalonsakin”. Spekuloida saa ja mieltään purkaa rajattomasti, mutta tosiasiat, se mitä tapahtuu ja miksi, jätetään usein kertomatta turvallisuuteen vedoten. Se on uusi ja outo asia avoimuuteen tottuneessa yhteiskunnassa. • KL10_50-53.indd 50 4.10.2022 9.11. Ex-suurlähettiläs ja Venäjä-asiantuntija Rene Nyberg ei löytänyt Susanne Päivärinnan ohjelmassa (IL-TV Sensuroimaton Päivärinta 28.9.) Venäjälle selvää motiivia oman putkensa räjäyttämiselle, erilaisia skenaarioita kylläkin. Hän on ulkoja turvallisuuspolitiikan keskiössä, hän vastaa siitä ja on siksi maan parhaiten informoitu ihminen Suomen turvallisuudesta. 50 Kuntalehti 10 / 2022 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä Salattuja asioita tapahtuu nyt paljon, eikä medialle niistä kerrota. Kunnat selvittävät muun muassa sähköja vesihuoltoa. Media etsi tekijää ja motiivia. Se on suuri haaste puolueille. Puolustukseen ja esimerkiksi Ukrainan aseavun suhteen ovi tietojen julkistamiseen on jo aikoja sitten mennyt kiinni. Siitä pitää huolestua. SUOMESSA ei ole Ukrainan sodan aikana oltu tumput suorina. Nyt pitää nauttia arjen iloista. Suomenmaa otsikoi juttunsa näin: ”Saarikko: Kaikille hallinnonaloille määräys tarkistaa kriittisen infrastruktuurin turvatoimia – riski sähkökatkoille voi olla suuri”. Hämmennystä se sai aikaan, oli Nybergin johtopäätös. Vaikka edessä olisikin kriisitalvi, eivät eduskuntavaalit sentään ole kriisivaalit. YHTENÄISYYDEN merkitystä korostavat nyt sekä asiantuntijat että johtavat poliitikot. No, tehdään niin. Pidetään vain entistä tarkempaa huolta omista Kriisi on ”uusi normaali” putkistamme ja kaapeleistamme. ja käänsi kysymyksen kuka hyötyy putkiräjäytyksestä muotoon kenelle siitä on vähiten vahinkoa. Saarikkokaan ei kertonut enää kaikkia turvallisuuteen liittyviä asioita kovin tarkasti. Ja vastauksia saa odottaa. TASAVALLAN presidentti Sauli Niinistö pohdiskeli samaa asiaa Ylen Ykkösaamussa 1.10. Arkistot avautuvat vasta 20–25 vuoden päästä. Hän sanoi myös, että näitä asioita voi itse kukin miettiä. Lista on pitkä ja koskee niin yksityisiä kuin julkisiakin toimijoita. Molemmat ovat vielä vailla sataprosenttista vastausta, mutta lännen katseet ovat kääntyneet itään
Jatkot. Muuramessa valtuustoaloite: hevoshaka kunnanviraston edustalle! Tieliikennelakikin tuntee hevosen. Ei tarvita akkujen loppusijoitusta eikä alfalttipeltoa latausasemille. Missä tallilla. Hevonen on vähäpäästöinen ja aikanaan maatuva kulkuneuvo. Olisiko kunnallinen hevospilttuu suorastaan ympäristöteko. Teimme aloitteemme vasta juhannuksen alla. Molempia on näkynyt virastotalolla valitettavan vähän. En suinkaan. Muuramea kutsutaan Keski-Suomen Kauniaisiksi. • KL10_50-53.indd 51 4.10.2022 9.11. Muuramessa ja sen lähialueilla on hevosyrittäjyyttä, joten käyttäjäkuntaa asiointija virastopilttuulle olisi. Virkamiehenä en tietenkään ota kantaa aloitteen järkevyyteen. Kesälomienkin takia aloite on vielä virkamiesvalmistelussa. Kokouksessa, jossa aloite jätettiin, se sai osakseen hyväntahtoista hirnahtelua. NÄKEMYS II Muuramen (10 200 asukasta) kunnanjohtaja Ari Ranta-aho, olisiko hevospilttuussa ja -laitumessa virastotalonne edustalla itua. NÄKEMYS I Muuramen kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen Heli Räisänen, ps., kuinka ajatuksenne kunnanviraston hevospilttuusta syntyi. Se ei muutu ongelmajätteeksi käyttöikänsä päätyttyä. Olisihan se upeaa nähdä hevoseläin edes satunnaisesti kulkuneuvona elävöittämässä kuntakeskustaa. Ilman muuta. Kyllä me hevosparkille ilman muuta asiallisen paikan keksimme, jos sille on yhteistä poliittista tahtoa sekä käytännön tarvetta. Voisiko joku keksiä tästä kunnallisesta hevospilttuusta jopa oikeudellisen ongelman. Tieliikennelakikin tuntee hevosen. Ainakin Facebookissa Muuramen Puskaradio-ryhmässä tempaus on nähty maaseutumaisen kuntamme imagon kohottamisen kannalta hienona aloitteena. Sopisiko hevoslaidun sen imagoon – muskeliautojen sekaan. Taustalla on myös keskustelu sähköautojen latauspisteistä kunnan keskustassa. Eiköhän tämä asia olisi kunnallisen itsehallinnon ja kunnan yleisen toimivallan puitteissa toteutettavissa. Muuramessa hevoseläin on kuulunut katukuvaan iät ja ajat. Teittekö aloitteenne ihan aikuisten tosissaan vai onko tässä nyt pilkettä silmäkulmassa. Oliko hevospilttuuta koskeneissa pohdinnoissanne lainopillisia kipukohtia. Perussuomalaisten neljä valtuutettua on tehnyt valtuustoaloitteen hevosille tarkoitetun asiointilaitumen ja -pilttuun perustamisesta kunnan keskustaan. Olin virastotalolla kokouksessa. Ehdottomasti sopisi. Entä kuntalaisten keskuudessa. Vielä 15 vuotta sitten muuan Jaakko-poika kulki ahkerasti pitkin kylänraittia poninsa kanssa asioilla. Millaista keskustelua aloitteenne on herättänyt luottamusja virkaväessä. Nyt äkkipäätä en juridisia kummituksia edessäni näe. Kuntalehti 10 / 2022 51 Piirros: Yrjö Klippi [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi J yväskylän naapurista Muuramesta kuuluu kummia. Kirjoitin aloitteemme ihan vakavissani pilke silmäkulmassa. Parivaljakko on täällä jo nostalginen ja rakastettu legenda. Ei hätää. Enemmän tässä on mietiskelty mahdollista jätteenkäsittelyä, mikäli laitumesta kasvaisi kovinkin suosittu. Selvittelemme nyt rakentavassa hengessä, olisiko tällaisen asiointivälineen – eli hevosen – parkkipaikalle tarvetta ja käyttöä
rahoitusperiaate. Sivistysja sote-palveluiden välillä Ympäristöterveydenhuollossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varautumisessa ja turvallisuudessa Työllisyyden hoidossa Asumiseen liittyvissä kysymyksissä Kotoutumisen edistämisessä 9 En osaa sanoa + 63 Kyllä 28 Ei ”Valmistelussa on päästy pohtimaan tulevan yhdyspintatyöskentelyn haasteita ja toisaalta jakamaan nykyisiä hyviä käytänteitä.” Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on hahmottumassa – tuloksia Kuntaliiton kyselystä Kyselyn tuloksia on tarkoitus hyödyntää yhdyspintoja koskevan kansallisen muutostuen suunnittelussa. Eduskunnalle menneessä versiossa ei esitetä muutosta perustoimeentulotuen rahoitukseen. Toiseksi voivatko kunnat jatkossakin vaikuttaa kustannuksien toteutumisen lopputulokseen. Annettaessa kunnille tehtäviä on samalla huolehdittava niiden rahoituksesta. • Sami Uotinen Johtava lakimies Kuntaliitto KL10_50-53.indd 52 4.10.2022 9.11. Miten selkeänä pidät työnjakoa kunnan/kuntayhtymän ja hyvinvointialueen välillä. Eduskunnassa olevassa hallituksen esityksessä asiaa tarkastellaan neljän kysymyksen kautta. Tätä ennen toimeentulotuen rahoituksesta vastasi kunta. Kuitenkin samalla useampi kuin joka neljäs vastaaja ilmoitti, että ei ole mukana valmistelussa. Kunnan rahoitusosuus toteutettiin tekemällä sitä vastaava vähennys kunnalle maksettavasta peruspalvelujen valtionosuudesta. Kaiken kaikkiaan kuntien rahoitustehtävää olisi arvioitava kunnallisen itsehallinnon kannalta eduskuntakäsittelyn aikana. Missä määrin Perustoimeentulotuen rahoitusvastuu jäämässä kunnille. Kunnille annettavista tehtävistä on säädettävä lailla. Sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, ja tässä suhteessa yhteyttä kuntaan ei enää ole. Riittävää ei ole tarkastella asiaa yleisellä tasolla, vaan tarkastelu tulee tehdä kuntakohtaisesti ja ainakin jossakin määrin ennakoiden tulevia tilanteita. Neljänneksi vaarantaako järjestely kunnalliseen itsehallintoon perustuvan oikeuden päättää itsenäisesti taloudestaan ja hallinnostaan. Hallituksen esityksessä nostetaan ko. Kolmanneksi säilyykö yhteys kunnan asukkaiden saamiin etuihin tai palveluihin. Kolmantena seikkana voidaan tarkastella sitä, säilyykö yhteys kunnan asukkaiden saamiin etuihin tai palveluihin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan valtaosin asiaan kantaa ottaneet ovat kritisoineet kunnille jäävää rahoitustehtävää. Perustoimeentulotuen rahoitustehtävä ei sinällään ole uusi kunnalle annettava tehtävä. Perustoimeentulotuen 50 prosentin rahoitusvastuu on siis jäämässä kunnille. kunnalle voidaan antaa tai jättää rahoitustehtäviä ilman, että ne ovat ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Toisen kysymyksen yhteydessä on syytä muistuttaa, että kuntien vaikutusmahdollisuudet toimeentulotuen kustannuksiin pienenevät sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille. Kunnalliseen itsehallintoon katsotaan kuuluvan ns. Onko edustamasi organisaatio/toimiala tällä hetkellä mukana hyvinvointialueen ja kuntien tulevaan yhteistyöhön liittyvässä valmistelussa. Ensinnäkin voidaanko muutos toteuttaa kustannusneutraalisti. Sen sijaan varsin virheellisesti todetaan, että lausunnonantajat olisivat kannattaneet rahoitustehtävän säilyttämistä kunnilla. ”Kokonaiskuvan puute ja asioiden epäselvyys” ”Kunnat on pidetty sivussa, erityisesti pienet” ”Hyvinvointialueen organisoituminen on kesken” Työnjako kuntien ja hyvinvointialueiden välillä koetaan vielä suurilta osin epäselväksi. KUSTANNUSNEUTRAALIUDEN osalta voi todeta, että rahoitusvastuu sinällään säilyy samana kuin aiemminkin. 14 14 16 22 23 25 28 26 25 26 25 32 20 26 29 24 29 24 32 16 26 31 37 29 29 13 39 20 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % melko/erittäin selkeä ei selkeä, ei epäselkeä ei kovin/ei lainkaan selkeä eos 14 14 16 22 23 25 28 26 25 26 25 32 20 26 29 24 29 24 32 16 26 31 37 29 29 13 39 20 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % melko/erittäin selkeä ei selkeä, ei epäselkeä ei kovin/ei lainkaan selkeä eos Lähde: Kuntaliiton elokuun lopussa tekemä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä kartoittava tilannekuvakysely, joka oli suunnattu kuntien ja kunta yhtymien johtaville viranhaltijoille, toimialajohtajille sekä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoille. V uoden 2006 alusta voimaan tulleen työttömyysturvan uudistuksen yhteydessä perustoimeentulotuen rahoitusvastuuta muutettiin siten, että kunnat ja valtio vastasivat rahoituksesta kumpikin 50 prosentin osuudella. Toisaalta kuntien talous on jatkossa olennaisesti pienempi kuin aiemmin verotulojen ja valtionosuuksien vähenemisen kautta. Kunnille jäi edelleenkin 50 prosentin rahoitusvastuu perustoimeentulotuen kustannuksista. 52 Kuntalehti 10 / 2022 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto ”Yhteisen näkemyksen muodostaminen tulevasta” ”Ammatillisesti ja alueellisesti laaja osallistuminen ja vuorovaikutus” ”Yhteisen päämäärän ja tavoitteiden löytäminen” Lähes kaksi kolmesta Kuntaliiton kyselyyn vastanneista ilmoitti, että oma kunta tai kuntataustainen organisaatio on tällä hetkellä mukana kuntien ja hyvinvointialueen tulevaan yhteistyöhön liittyvässä valmistelussa. Sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023 hyvinvointialueille. Tähän mennessä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä on jo tunnistettu sekä etuja että kehittämiskohteita. Soteuudistuksen jälkeen rahoitusosuus 335 miljoonaa on jo lähes yhdeksän prosenttia kuntien valtionosuuksista. Tällöin myös kuntien järjestämisvastuulla olleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 686 kuntien ja kuntayhtymien eri toimialoja edustavaa henkilöä. Toimeentulotukilakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Neljäntenä ja ehkä keskeisimpänä seikkana tulee tarkastella sitä, vaarantaako järjestely kunnalliseen itsehallintoon perustuvan oikeuden päättää itsenäisesti taloudesta ja hallinnosta. Vastauksiin liittyy epävarmuutta ja riskejä. Muutoinkin kun kyseessä on viimesijaista etuutta koskevan lainsäädännön varsin mittava osittaisuudistus, jossa valtiosääntöoikeudelliset näkökulmat olisi syytä arvioida perusteellisesti. PERUSTUSLAIN 121 §:ssä on säädetty kunnallisesta itsehallinnosta. Vuonna 2022 perustoimeentulotuen rahoitusosuus on noin kolme prosenttia kuntien valtionosuuksista. Kuntien rahoitustehtävää olisi arvioitava kunnallisen itsehallinnon kannalta. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirrettiin Kelalle. kysymykset esille, mutta mielenkiintoista kyllä vastauksia niihin ei tarjota. Perustoimeentulotuen toimeenpanoon uudistus ei vaikuta
14 14 16 22 23 25 28 26 25 26 25 32 20 26 29 24 29 24 32 16 26 31 37 29 29 13 39 20 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % melko/erittäin selkeä ei selkeä, ei epäselkeä ei kovin/ei lainkaan selkeä eos 14 14 16 22 23 25 28 26 25 26 25 32 20 26 29 24 29 24 32 16 26 31 37 29 29 13 39 20 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % melko/erittäin selkeä ei selkeä, ei epäselkeä ei kovin/ei lainkaan selkeä eos Lähde: Kuntaliiton elokuun lopussa tekemä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä kartoittava tilannekuvakysely, joka oli suunnattu kuntien ja kunta yhtymien johtaville viranhaltijoille, toimialajohtajille sekä hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoille. Tähän mennessä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä on jo tunnistettu sekä etuja että kehittämiskohteita. KL10_50-53.indd 53 4.10.2022 9.11. Sivistysja sote-palveluiden välillä Ympäristöterveydenhuollossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varautumisessa ja turvallisuudessa Työllisyyden hoidossa Asumiseen liittyvissä kysymyksissä Kotoutumisen edistämisessä 9 En osaa sanoa + 63 Kyllä 28 Ei ”Valmistelussa on päästy pohtimaan tulevan yhdyspintatyöskentelyn haasteita ja toisaalta jakamaan nykyisiä hyviä käytänteitä.” Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on hahmottumassa – tuloksia Kuntaliiton kyselystä Kyselyn tuloksia on tarkoitus hyödyntää yhdyspintoja koskevan kansallisen muutostuen suunnittelussa. Miten selkeänä pidät työnjakoa kunnan/kuntayhtymän ja hyvinvointialueen välillä. ”Yhteisen näkemyksen muodostaminen tulevasta” ”Ammatillisesti ja alueellisesti laaja osallistuminen ja vuorovaikutus” ”Yhteisen päämäärän ja tavoitteiden löytäminen” Lähes kaksi kolmesta Kuntaliiton kyselyyn vastanneista ilmoitti, että oma kunta tai kuntataustainen organisaatio on tällä hetkellä mukana kuntien ja hyvinvointialueen tulevaan yhteistyöhön liittyvässä valmistelussa. Onko edustamasi organisaatio/toimiala tällä hetkellä mukana hyvinvointialueen ja kuntien tulevaan yhteistyöhön liittyvässä valmistelussa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 686 kuntien ja kuntayhtymien eri toimialoja edustavaa henkilöä. Kuitenkin samalla useampi kuin joka neljäs vastaaja ilmoitti, että ei ole mukana valmistelussa. ”Kokonaiskuvan puute ja asioiden epäselvyys” ”Kunnat on pidetty sivussa, erityisesti pienet” ”Hyvinvointialueen organisoituminen on kesken” Työnjako kuntien ja hyvinvointialueiden välillä koetaan vielä suurilta osin epäselväksi
Meillä on 450-vuotisjuhlavuosi, ja tuntuu siltä, että koko Ruokolahti on asian takana. Anu Sepponen valittiin kunnanjohtajaksi elokuussa 2020, mutta johtajasopimukseen liittyvien erimielisyyksien vuoksi hän ei koskaan aloittanut viranhoitoa. Yksilöt ovat eri asia kuin valtion poliittinen johto. Heidän on osoitettava, että he ovat valtiona luotettava taho, jonka kanssa voi tehdä yhteistyötä. Hakuprosessin aikana ja valinnan jälkeen minulle on kerrottu asiasta enemmän. Virka täytettiin määräaikaisena, koska edellisen valinnan purku on hallinto-oikeuden syynissä. EU:n uusi budjettikausi oli alkamassa, ja vielä edellisellä viikolla olimme valmistelemassa ulkoministeriön ja työja elinkeinoministeriön edustajien kanssa tulevan ohjelmakauden käynnistämistä. Nyt se kiihdytysvaihde jäi tulematta. Virallinen yhteistyö itärajalla on seis. Rajat ylittävä yhteistyö on tullut Bergmanille tutuksi projekteissa ja tutkimushankkeissa, ja onpa hän toiminut vierailevana tutkijana sekä professorina yliopistossa Pietarissa. Ja varmasti pidemmällekin on hyvä mennä. Jos sijoitettuja panoksia katsoo, niin taatusti nämä alueet ovat hyötyneet ja plussalle jääneet, Bergman vakuuttaa. Ruokolahdella on tekemisen meininki. Vielä kun sitä työtä saa tehdä kotiseudulla. Jatkossa meidän on etsittävä kumppaneita esimerkiksi Baltian suunnalta. KUMPPANEITA HAETTAVA Ruokolahti sai kunnanjohtajaksi VeJukka-Pekka Bergman 1965: Syntyi Heinolassa 1984: Ylioppilas Heinolan Kymenkartanon lukiosta 1990: Heinolan Seinälinja Oy:n yrittäjäksi 2005: Tekniikan tohtoriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 2006: Lappeenranta Innovation Oy:n toimitusjohtajaksi 2008: Johtajaksi ja professoriksi tutkimuskeskus NORDI/LUT:iin 2010: Haminan elinkeinojohtajaksi 2019: Kauppatieteiden tohtori LUT-yliopistosta 2019: Etelä-Karjalan liiton ohjelmajohtajaksi 2022: Ruokolahden kunnanjohtajaksi Jukka-Pekka Bergmanin mielestä yhteistyökumppaneita on etsittävä Baltian maista ja Ruotsista. Yhteiskunnallisiin asioihin ja isompiin kokonaisuuksiin vaikuttaminen on aina kiinnostanut. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 10 / 2022 V iime viikkoina Jukka-Pekka Bergman on ollut uuden äärellä. Vuosien saatossa ohjelmiin ja hankkeisiin panostetut miljoonat eivät ole asiantuntijan mukaan valuneet hukkaan. Myös Ruotsi on hyvä ja läheinen kumppani, jonka kanssa yhteistyö sujuu. Pettymys oli hurja. Etelä-Karjalan liiton ohjelmajohtajana aiemmin toiminut, kaksi tohtoritutkintoa tehnyt Bergman aloitti elokuussa Ruokolahden kunnanjohtajana. Eivät he ole mitään pahaa tehneet. Rajaseudulla odotettiin, että kun korona hellittää ja rajoitukset poistuvat, kasvuun päästään nopeasti kiinni. Kun ihmisiä tapaa ja heidän kanssaan keskustelee, innostuksen tuntee. [ Kuka. Rajan takana on opettajia, koululaisia, journalisteja, jotka vastustavat sotaa. Toki sitäkin tilannetta mietti hakua pohtiessa, mutta ei se vaikuttanut päätökseen. • Pekka Moliis Kuva: Ari Nakari Venäjäosaaja KL10_54-55.indd 54 4.10.2022 9.05. Venäjän tilanne tuli täysin puskista. näjä-osaajan. TEKEMISEN MEININKI Bergman uskoo Ruokolahden pärjäävän maailman muutoksissa. Ja Venäjä on jatkossakin naapurina. Kyllä yhteistyötä voidaan tehdä tulevaisuudessakin, mutta siihen menee aikaa. Kunta on meitä ihmisiä varten, Bergman sanoo
kuntaliitto.fi/tietotuotteet-ja-palvelut KL10_54-55.indd 55 4.10.2022 9.05. Ajankohtaisia ovat muun muassa EA-koulutukset, infektioiden torjunta, kinestetiikka, muistisairaan kohtaaminen, saattohoito, monimuotoisuus johtamisessa ja hoitotyössä sekä työhyvinvoinnin johtaminen. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. Kaiken takana on kunta. Meillä on laaja valikoima sosiaalija terveydenhuoltoalan täydennyskoulutusta. Pyydä tarjous yrityskohtaisesta koulutuksesta Kimmo Auvinen, kimmo.auvinen@taitotalo.fi Tiina Hämäläinen, tiina.hamalainen@taitotalo.fi Tuotamme luotettavaa tietoa kunnista ja kunnille. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Tarjoamme työkaluja työsi ja päätöksentekosi tueksi. Kunnan tukena Kuntaliiton tieto ja tietopalvelut. TAITOTALO KEHITTÄÄ SOTE-ALAN HENKILÖSTÖN OSAAMISTA Valimotie 8, Helsinki • taitotalo.fi Taitotalo on valtakunnallinen aikuiskouluttaja
56 Kuntalehti 10 / 2022 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Tärkeintä on oma sairaala KL10_56-57.indd 56 4.10.2022 9.04. Mikaela Nylanderin työpaikka on oikeusministeriössä Etelä-Esplanadilla Helsingissä
Monilla hyvinvointialueilla hallitusta johtaa päätoiminen tai osaaikainen puheenjohtaja. Suuria yllätyksiä ei Nylanderin mukaan vielä ole tullut, kun tiedossa oli, että tehdään suurta muutosta. Lisäksi sisäinen haku ei tuonut riittävästi hakijoita kaikkiin tehtäviin. Se johtuu siitä, että alueen johtajan valinta ja viran vastaanottaminen vei aikansa, Nylander kertoo. SAIRAALA VÄLTTÄMÄTÖN Uusmaalaiset alueet poikkeavat muusta maasta sikäli, että niiden alueella vaativasta erikoissairaanhoidosta vastaa alueiden ja Helsingin Mikaela Nylander Puolue: RKP Syntynyt: Porvoossa vuonna 1970 Koulutus: Oikeusnotaari, taloustieteen kandidaatti Ammatti: Valtiosihteeri oikeusministeriössä Keskeisimmät luottamustehtävät: Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Itä-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja, Svenska kulturfondenin hallituksen puheenjohtaja Harrastus: sauvakävely Hyvää Itä-Uudellamaalla + Vahva sitoutuminen sekä viranhaltijoiden että päättäjien keskuudessa + Hallittava kokonaisuus + Jo ennen uudistusta tehdyt ratkaisut Kehitettävää Itä-Uudellamaalla Talouden pitkän aikavälin näkymät (miten valtiovalta toimii?) Koulutetun työvoiman saatavuus Porvoon sairaalan roolin heikentäminen Talous on kaikkien alueiden yhteinen huoli. Hän kertoo muutaman kerran jäävänneensä itsensä kaupungin ja alueen yhteisiä asioita käsiteltäessä. Oikeusministeriö on aika kaukana hyvinvointialueiden ohjaamisesta, joten sitä kautta jääviyskysymyksiä ei kovin usein tule vastaan. Eroja voi sitten tulla tarkastelukulmista. Monipuolinen tehtäväkenttä vallankäytössä herättää aina kaksi kysymystä: intressiristiriidat ja ajan riittäminen. Nyt työ kuitenkin etenee hallitusti, eikä tässä ole ongelmia. Kyllä sillä on vaikutusta koko alueen vetovoimaan, mielikuvaan alueen kehityksestä. Se huolettaa lyhyellä aikavälillä Nylanderia enemmänkin kuin Itä-Uudenmaan alueen talous. Valmistelu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on Nylanderin mukaan käynnistynyt melko hyvin. Kuntalehti 10 / 2022 57 I tä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajalla Mikaela Nylanderilla, r., on kolme suurta huolenaihetta: talous ja erityisesti HUSin talous, henkilöstön saatavuus ja Porvoon oman sairaalan säilyminen ja nimenomaan vähintään nykyisellä tasolla. Mutta tiukkaa siinäkin on jo näkyvissä. HUS käyttää viime kädessä valtaa alueen sairaaloissa. Mutta kyllähän tähän saisi aikaa menemään vaikka kuinka. REKRYTOINTI HUOLETTAA Henkilöstön rekrytointi on Nylanderin mielestä suuri huolenaihe. Nylanderin mukaan alueilla on yhteinen intressi varmistaa palvelut eri puolilla Uuttamaata. Tiedämme myös, että meidän pitää oppia tekemään asioita uusilla tavoilla. Itä-Uusimaa on Nylanderin mukaan vähän jäljessä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisessä ja keskeisiä rekrytointeja on jäänyt alkusyksyyn. Talous on kaikkien alueiden yhteinen huoli. Nylanderin kautta sekä alueella että kaupungilla on yhteydet suoraan valtakunnan vallan ytimeen kunnossa, sillä päätoimenaan hän on oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin, r., valtiosihteeri. Nylander arvelee, että Itä-Uudellamaalla tehtävän hoitaminen onnistuu puhtaasti luottamustoimena. Alue on vajaalla 100 000 asukkaallaan alueista kolmanneksi pienin. yhdessä omistama HUS. Nylander johtaa paitsi hyvinvointialueen hallitusta myös Porvoon kaupunginvaltuustoa. Tarvitaan mobiilija digipalveluja, mutta eivät ne riitä pelastamaan henkilöstöpulaa. Nylander on toiminut kansanedustajana neljä kautta vuosina 2003–2019. Emme halunneet rakentaa organisaatiota ilman uutta johtajaa. Esimerkiksi synnytyspalvelut on lopetettu jo Raaseporista ja Porvoosta, mikä on vähentänyt myös lastentautien ja gynekologian palveluja, Nylander sanoo. Seuraavan hallituksen hallitusohjelma on avainasemassa. Aluesairaaloita on Porvoossa, Hyvinkäällä, Lohjalla ja Raaseporissa. Henkilöstöpula koskee koko sotetoimialaa koko maassa, myös Itä-Uudellamaalla, sanoo Nylander. Pienempiä ovat Keski-Uusimaa ja Kainuu. Lohjan synnytyspalvelut ovat uhan alla. Nylander huomauttaa, että kunnan ja hyvinvointialueen päämäärät ovat ihan yhdensuuntaiset. • Eero Karisto Kuva: Milka Alanen [ Kuka. ] KL10_56-57.indd 57 4.10.2022 9.04. Nylander korostaa, että myös hyvinvointialueen talous on riippuvainen koko maan taloudesta. Huoli alueellisista palveluista korostuu, kun HUSin talous on vahvasti alijäämäinen. Nylander näkee, että alueellisten palvelujen puolustamisessa on yhteistyön paikka hyvinvointialueiden kesken HUSin sisällä. Aluesairaalat tai pikemminkin niiden toiminnan laajuus ovat olleet jo ennen sote-uudistusta HUSin talouden yksi puskuri. Sen ratkaiseminen on hänestä ihan keskeinen asia ihan koko hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Nylanderin mukaan oma sairaala, jossa on 24/7 päivystys, on Itä-Uudellemaalle välttämätön palvelujen kannalta, mutta se on myös imagokysymys. Muutenkin jääväys tapahtuu tapauskohtaisesti
Esimerkiksi Oulun kaupunki on ryhtynyt tuumasta toimeen ja tekee mittavia toimia energiaa säästääkseen. Turha lämpimän veden käyttö halutaan kuriin. Kuvassa mitataan muovimukia muistuttavalla laitteella sairaalan wc-hanojen vesivirtaamia. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Pienilläkin teoilla voi säästää. Kuva: Kai Tirkkonen KL10_58-59.indd 58 4.10.2022 9.12. Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. kuntalehti.fi/valiokunta Liity osaksi yhteiskuntaosaajien yhteisöä! Kanssasi yhteiskuntaa rakentamassa TUKEA TYÖURASI KAIKKIIN VAIHEISIIN Me YKAssa pidämme huolta, että yhteiskuntaalan korkea koulutetut voivat rakentaa merkityksellisen työuran sekä tasapainottaa työja yksityis elämän mielekkäällä tavalla. [ Seuraava numero ] Teemat: Ympäristö ja rakentaminen • Ilmestyy 9.11. VALIO KUNTA Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana johtaminen Kuuntele uusi jakso Vieraana Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen. www.yhteiskunta-ala.fi KUNTALEHDEN marraskuun numeron teemoina ovat ympäristö ja rakentaminen
250 työntekijää Asiakkaat: +1500 sotealan organisaatiota, mm. Näiden hyötyjen saavuttaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Mahdollisuus rohkeisiin ja konkreettista hyötyä tuottavien ratkaisujen hankintaan Uudessa mallissa asiakkaalle luodaan yksi asiakassuunnitelma, joka käsittelee sosiaalija terveyspalveluja yhtenä kokonaisuutena. Käytettävyydellä on myös usein oleellinen vaikutus työn tehokkuuteen ja sitä kautta kustannussäästöihin. Keusoten digija tietojohtaja Antti Ylä-Jarkko toteaa: ”Kilpailuttaminen ei ole niin vaikeaa kuin luulisi! Jos hyvinvointialueen päättäjillä on rohkeutta aloittaa kilpailutus, ICT-organisaatio pystyy kyllä viemään sen laadukkaasti maaliin ja ottamaan järjestelmän käyttöön. Muutoksen taustalla piilee mahdollisuus kehitysaskeliin Liikumme kiireellä kohti hyvinvointialueuudistusta. Järjestelmämme todettiin Keusoten kilpailutuksen arvioinnissa laadultaan ylivoimaisesti parhaaksi. Järjestelmien uusiminen ja kilpailuttaminen on mahdollisuus Tietojärjestelmien kautta saadun tiedon avulla voidaan parhaimmillaan mallintaa koko hoitoketju selkeästi yksittäiselle terveydenhuollon ammattilaiselle. Esimerkiksi Keski-Uusimaa kilpailutti vuonna 2021 asiakasja potilastietojärjestelmän. Harva meistä enää asioi pankissa tai antaa pankkivirkailijan päättää asioita puolestamme, vaan asiat hoidetaan mahdollisuuksien mukaan omatoimisesti. Tämä taas vaatii helppokäyttöisiä palveluita. Myös erikoissairaanhoidon liittäminen HUSiin hoituu suoraan tietoaltaan kautta ilman Apotti-integraatiota.” Mediconsultin toimitusjohtaja Tommi Salaspuro iloitsee: ”Olen ylpeä järjestelmiemme laadukkuudesta. Siirrymme Suomessa hyvinvointialueuudistuksen myötä historiallisesti merkittävään tilanteeseen, jossa sotepalveluja järjestetään aiemman usean sadan organisaation sijasta 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin kautta. Palvelut: Avainlipulla varustetut tietojärjestelmät Mediconsult Saga ja Mediatri, Omaolo.fi-palvelun tuottaja. Lisäksi sosiaalihuollon ja suun terveydenhuollon järjestelmämme tulivat hiljattain valituksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointi-alueille.” . Hoivakriisi ja terveydenhuollon osaajapula luovat hyvinvointialueille lisääntyvän tarpeen kehittää osaajien työympäristöä toimivampaan ja mielekkäämpään suuntaan. Olemme siis ensimmäistä kertaa tilanteessa, että koko Suomeen on luotu malli, joka mahdollistaa aidon yhteistyön ja sotepalveluiden integraation. Sotejärjestelmien hyödyntäminen on avainasemassa uusilla hyvinvointialueilla Hallituksen esityksen mukaan investoinnit sosiaalija terveysalan tietojärjestelmiin lisääntyvät yli kolme miljardia euroa seuraavan 8 vuoden aikana. Siun sote, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Lapin hyvinvointialue, DigiFinland, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki. Tilannetta ei helpota se, että kaikki tämä pyritään saamaan järjestykseen 1.1.2023 mennessä. Käyttäjälähtöisyys yhtenä hyvinvointialueen vetovoimatekijänä On keskeistä, millaisena terveysja sosiaalihuollon työntekijät kokevat tietojärjestelmät. Mediconsult Oy Ylpeästi suomalainen sotealan järjestelmätoimittaja Perustettu: 1975 Omistus: 100 % Suomessa Henkilöstö: n. Kokonaisvaltaiseen palvelumalliin siirtyminen mahdollistaa myös sen, että asiakas osallistuu prosessiin aktiivisesti. Käytettävyydeltään hyvät sotejärjestelmäratkaisut voivat parhaassa tapauksessa toimia hyvinvointialueen kilpailuetuna osaajien rekrytoinnissa. Tämä vaatii hyvinvointialueelta sen, että henkilötietojen pitää siirtyä hyvinvointialueen eri palveluiden välillä jouhevasti. MAINOS MAINOS Tommi Salaspuro, toimitusjohtaja, Mediconsult Oy KL10_58-59.indd 59 4.10.2022 9.12. Kiireen taustalla piilee kuitenkin myös suuria mahdollisuuksia. Tekemistä riittää jo pelkästään siinä, että saadaan palvelut toimimaan oikealla tavalla, potilaat hoitoon ja hoitohenkilökunnan työn rakenne selkeäksi. Päättäjäja johtajatasolle taas pystytään tuomaan aluekohtaista tietoa siitä, mihin alueen resursseja tulisi kohdentaa. Siirtymää voisi verrata pankkimaailmasta tuttuun ilmiöön, jossa asiakkaan rooli prosessissa on kasvanut
Tuemme kuntien kehitystä rautaisella osaamisellamme, sekä Suomen kehittyneimmillä toiminnanohjausratkaisuilla. Me olemme täällä, lähellä sinua, kun tarvitset meitä. www.abilita.. Palveluksessanne suomalaisen julkishallinnon huippuasiantuntija KL10_60.indd 60 4.10.2022 9.01. Olemme kokenut suomalainen ohjelmistotalo, jonka juuret ovat syvällä kuntasektorilla