EI RIITOJA KUOPIOSSA Kuopion uusi kaupunginjohtaja Soile Lahti pitää huolen tästä: Yhteisöllinen asuminen yleistyy ikääntyneiden asumismuotona Hoitajakoulutuksen soveltuvuuskokeista väännetään kättä Sote-maksujen harmonisointi aiheuttaa ristiriitoja KL10_1.indd 1 3.10.2023 7.45. [ Kolumni ] Jenni Helenius: Huomaako aikuinen kiusaamisen. 10 I 2023 I 11.10
Kotikatu 365 Oy on kehittänyt kolmen sukupolven kaupunkiasumisen konseptin, joka vastaa hyvin myös hyvinvointialueiden tarpeeseen lisätä yhteisöllistä asumista. Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. ”Näyttää siltä, että yhteisöllinen asuminen ymmärretään meillä edelleen usein yksipuolisesti senioriasumisena. Nyt kun hallitusohjelmaankin on kirjattu, että yhteisöllisen asumisen määritelmä tulee selkeyttää, on aika tarkastella asiaa 2020-luvun silmälaseilla. Kotikatu365-palveluoperaattorin ylläpitämät yhteistilat ja palvelut tekevät eri elämänvaiheissa olevien asukkaiden arjesta helpompaa ja aktiivisempaa – ja luovat aidosti yhteisöllisen ja turvallisen asuinympäristön, jossa kaikenikäiset viihtyvät. Asukkaat järjestävät korttelissa paljon yhteisiä tapahtumia, joihin kukin voi osallistua vapaaehtoisesti oman kiinnostuksensa mukaan. Tavallista sosiaalisempi asuinympäristö ja korttelin palvelukokonaisuus kotiin ostettavine palveluineen mahdollistavat ikääntyneen pärjäämisen omassa kodissaan pidempään – ilman tukeutumista voimakkaasti julkisiin kotihoidon palveluihin. Ne hakevat säästöjä ja vastaavat samalla vuoden alussa voimaan tulleeseen lakiuudistukseen, joka edellyttää ikääntyneiden palveluasumisen täydentämistä yhteisöllisellä asumisella. Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa – vanhustenhoitoa vai kolmen sukupolven hyvinvointia tuottavaa yhteisöllisyyttä. ”Ja sitten kun ikäihminen tarvitsee enemmän tukea, hänellä on myös mahdollisuus siirtyä oman elävän Kotikatu365-korttelinsa sisällä sijaitsevaan hoivakotiin, eikä häntä eristetä muusta yhteiskunnasta”, Ronkainen valottaa. Tällainen ajattelu jatkaa sitä perinteistä linjaa, jossa ikäihmiset eristetään asumaan keskenään omiin hoivayksikköihinsä. Vaihtoehtona kaikenikäisten yhteisöllinen asuinja palvelukortteli ”Meillä ei ole tiedostettu sitä, että eri-ikäisten ihmisten yhteisöllisillä, kestävästi toteutetuilla asumisratkaisuilla voidaan tuottaa hyvinvointia asukkaille ja samalla säästöjä yhteiskunnalle”, Ronkainen toteaa. Tervetuloa Kuopioon katsomaan, millaista 2020-luvun yhteisöllinen asuminen on!”, Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen kehottaa. Ronkaisen mukaan Kotikatu365-konseptin mukainen palveluekosysteemi saa aikaan merkittävää sote-kulujen säästöpotentiaalia. KL10_2-5.indd 2 3.10.2023 7.54. Muutamien kaupunkien edustajat ovat jo käyneet tutustumassa sen yhteistiloihin ja palveluihin. Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. Nykypäivän yhteisöllinen asuminen ei ole yhteiskunnan järjestämää vanhustenhoitoa, vaan asumista ja vuorovaikutusta ympäristössä, jossa on kaikenikäisiä ihmisiä ja erilaisia asumismuotoja”, linjaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. Kotikatu365-korttelissa asukkaiden käytössä on henkilökohtainen aulapalvelu, satoja neliöitä yhteistiloja, erilaisia yhteiskäyttövälineitä sekä alueen oman digiportaalin kautta helposti kotiin saatavia, yksityisten palveluntuottajien tuottamia palveluita. Pitkällä aikavälillä tämä tuo merkittäviä säästöjä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä yhteiskunnalle. ILMOITUS ”Upouusi Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa on erinomainen esimerkki kolmen sukupolven asuinja palvelukorttelista. Uusimpien selvitysten mukaan monet talouskurimuksessa olevat hyvinvointialueet aikovat lisätä vähemmän henkilökuntaa vaativaa yhteisöllistä asumista
Samaan aikaan kuitenkin monet istuvat päivystyksissä tuntikausia odottamassa pääsyä palveluihin, jotka pitäisi hoitaa perusterveydenhuollossa. Palveluverkon harventamisen ei oikeasti pitäisi olla kenellekään yllätys. Palveluverkon harventamisen ei oikeasti pitäisi olla kenellekään yllätys. Nykypäivän yhteisöllinen asuminen ei ole yhteiskunnan järjestämää vanhustenhoitoa, vaan asumista ja vuorovaikutusta ympäristössä, jossa on kaikenikäisiä ihmisiä ja erilaisia asumismuotoja”, linjaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. On ja ei. syyskuuta taas tupaten täyteen Kuntamarkkinoiden ansiosta. Siksi monella aluevaltuustossa istuvalla kuntapäättäjällä voi hiki hieman valua, jos ennen vaaleja säilytettäväksi luvattu terveysasema häviääkin kotikunnasta. Hyvinvointialueet tekevät nyt sitä työtä, mitä niiltä vaaditaan. Poliittisesti voi olla herkullista syyttää nykytilanteesta joko nykyhallitusta tai edellisiä hallituksia riippuen minkä puolueen edustaja on. ”Näyttää siltä, että yhteisöllinen asuminen ymmärretään meillä edelleen usein yksipuolisesti senioriasumisena. Monet hyvinvointialueet tarvitsevat tulevina vuosikymmeninä jopa kolmasosan alueidensa työvoimasta. Järjestävän organisaation puolesta suuri kiitos kaikille osallistujille ja tapahtuman tekijöille. On kuitenkin hyvä muistaa, miksi uudistus on tehty. KL10_2-5.indd 3 3.10.2023 7.54. HYVINVOINTIALUEIDEN aloittaminen viime vuodenvaihteessa on Suomen suurin hallinnollinen uudistus ainakin sataan vuoteen. Mitä yhteisöllinen asuminen tarkoittaa – vanhustenhoitoa vai kolmen sukupolven hyvinvointia tuottavaa yhteisöllisyyttä. Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. • jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Kuva: Liisa Takala Uusimpien selvitysten mukaan monet talouskurimuksessa olevat hyvinvointialueet aikovat lisätä vähemmän henkilökuntaa vaativaa yhteisöllistä asumista. Ne hakevat säästöjä ja vastaavat samalla vuoden alussa voimaan tulleeseen lakiuudistukseen, joka edellyttää ikääntyneiden palveluasumisen täydentämistä yhteisöllisellä asumisella. Työterveyspalvelut pitävät huolen työikäisistä. Tällainen ajattelu jatkaa sitä perinteistä linjaa, jossa ikäihmiset eristetään asumaan keskenään omiin hoivayksikköihinsä. Kuntatalo täyttyi 13.–14. Pitkällä aikavälillä tämä tuo merkittäviä säästöjä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä yhteiskunnalle. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti UUSI syksy on käsillä, mutta julkisen keskustelun teemat ovat vanhat tutut. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Väestömme ikääntyminen, kaupungistuminen sekä syrjäseuduilla pitkät välimatkat palveluihin ovat tuttuakin tutumpia syitä siihen, että hyvinvointipalveluidemme järjestämistä on pohdittava uusiksi ja kustannukset nousevat. P.S. Vaihtoehtona kaikenikäisten yhteisöllinen asuinja palvelukortteli ”Meillä ei ole tiedostettu sitä, että eri-ikäisten ihmisten yhteisöllisillä, kestävästi toteutetuilla asumisratkaisuilla voidaan tuottaa hyvinvointia asukkaille ja samalla säästöjä yhteiskunnalle”, Ronkainen toteaa. Toki päätöksiä pitää tarkastella myös kriittisesti. Ikäihmisten palveluistakaan ei ole tullut esille ainakaan julkisuuteen yhtä räikeitä epäkohtia kuin muutamia vuosia sitten. Ehkä kaikki ei ole niin huonosti. Hallituksen kaavailemat heikennykset sosiaaliturvaan ja vaikutusten kasaantuminen yksittäisille perheille näkyy myös kunnissa. Kuntalehti 10 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Jarkko Ambrusin 108. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Hyvinvointialueet ja niiden päättäjät katsovat tehtäviä nimenomaan koko alueen, ei yksittäisen kunnan näkökulmasta. Kun heikommilta otetaan, huono-osaisuuden ketju yli sukupolvien voi vahvistua. Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. ”Ja sitten kun ikäihminen tarvitsee enemmän tukea, hänellä on myös mahdollisuus siirtyä oman elävän Kotikatu365-korttelinsa sisällä sijaitsevaan hoivakotiin, eikä häntä eristetä muusta yhteiskunnasta”, Ronkainen valottaa. Kotikatu365-palveluoperaattorin ylläpitämät yhteistilat ja palvelut tekevät eri elämänvaiheissa olevien asukkaiden arjesta helpompaa ja aktiivisempaa – ja luovat aidosti yhteisöllisen ja turvallisen asuinympäristön, jossa kaikenikäiset viihtyvät. Näiden jo vuosikymmeniä tiedossa olleiden trendien lisäksi sote-alaa vaivaa jatkuvasti kasvava työvoimapula. Ei ihme, että kaikki ei ole mennyt putkeen. ILMOITUS ”Upouusi Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa on erinomainen esimerkki kolmen sukupolven asuinja palvelukorttelista. Tervetuloa Kuopioon katsomaan, millaista 2020-luvun yhteisöllinen asuminen on!”, Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen kehottaa. Nyt kun hallitusohjelmaankin on kirjattu, että yhteisöllisen asumisen määritelmä tulee selkeyttää, on aika tarkastella asiaa 2020-luvun silmälaseilla. Asukkaat järjestävät korttelissa paljon yhteisiä tapahtumia, joihin kukin voi osallistua vapaaehtoisesti oman kiinnostuksensa mukaan. Vaikka hallitusohjelma ei suoranaisesti kuntia rokota, päätösten välilliset vaikutukset sekä taloudellisesti että inhimillisesti ovat suuria. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Monissa paikoissa ja palveluissa tilanne on vielä ihan hyvä. Keskustelun perusteella hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteet nitisevät ja natisevat liitoksissaan. Jokainen ymmärtää, että tällaisia tarpeita ei täytetä millään pikkuviilauksilla alan imagoon tai opiskelupaikkojen määrään. Suomeksi sanottuna terveysasemien määrä vähenee. Ronkaisen mukaan Kotikatu365-konseptin mukainen palveluekosysteemi saa aikaan merkittävää sote-kulujen säästöpotentiaalia. Kotikatu365-korttelissa asukkaiden käytössä on henkilökohtainen aulapalvelu, satoja neliöitä yhteistiloja, erilaisia yhteiskäyttövälineitä sekä alueen oman digiportaalin kautta helposti kotiin saatavia, yksityisten palveluntuottajien tuottamia palveluita. Saimme kaikki paljon ajattelun aineksia syksyn koitoksiin. Kotikatu 365 Oy on kehittänyt kolmen sukupolven kaupunkiasumisen konseptin, joka vastaa hyvin myös hyvinvointialueiden tarpeeseen lisätä yhteisöllistä asumista. Lasten ja nuorten tukemisesta ja mielenterveyspalveluista ollaan – syystäkin – aidosti huolissaan. Ne vaikeuttavat kunnan tehtävää hyvinvoinnin edistäjänä eli sote-palveluiden palvelutarpeen hillitsijänä. Perimmäinen tarkoitus on kansalaisten saamien palvelujen turvaaminen ja laadukkaampi tuottaminen. Palveluverkkoja ollaan karsimassa. Mutta onko tilanne oikeasti niin huono kuin pahimmat tuomiopäivän pasunistit nyt väittävät. Totta on se, että jokainen Suomen eduskunnassa tällä hetkellä istuva puolue on pannut vuosien saatossa lusikkansa sote-soppaan. Nyt se soppa on syötävä ja elettävä tehtyjen päätösten mukaan. Muutamien kaupunkien edustajat ovat jo käyneet tutustumassa sen yhteistiloihin ja palveluihin. Tavallista sosiaalisempi asuinympäristö ja korttelin palvelukokonaisuus kotiin ostettavine palveluineen mahdollistavat ikääntyneen pärjäämisen omassa kodissaan pidempään – ilman tukeutumista voimakkaasti julkisiin kotihoidon palveluihin. Ihmiset pääsevät kohtuullisessa ajassa hoitoon ja palvelut toimivat. Siksi esimerkiksi kaikki nipistykset lastensuojelusta tulevat ikävästi vastaan tulevaisuudessa
14 Elokuva: Mitä Kittilässä tapahtuikaan?, 3 x: Joka sadas on rahapelikoukussa 15 Kirja: Hoiva bisneksenä ja muuta pimeää, Tape 16 Johtaminen: Sysmän perussuomalaisissa kiista kunnanjohtajan erottamisesta [ Teemat: Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 18 Yhteisöllisyys tuli ikäasumiseen 24 Tutkija: Ikääntyvät otettava huomioon kaikessa rakentamisessa 26 Soveltuvia vai karsittavia. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Aktiivinen viestijä 12 Pystytkö puhumaan?: Sosiaaliturvan heikennysten talousvaikutukset pelottavat 13 Kunnan aarre: Varkaus, Mikä vaakuna. [ Kunnan töissä ] 48 Toivon ylläpitäjä [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Palaako journalismi juurilleen. [ Lakia lukien ] 51 Mitkä ovat peruskunnan tärkeimmät lait nyt sote-uudistuksen jälkeen. [ Ajassa ] 53 Kuntien tulevaisuutta ruodittiin Kuntatalolla [ Työ ja tekijä ] 54 Oulun suurhankkeiden edistäjä [ Luottamuksella ] 56 Brysselistä Pohjanmaalle [ Seuraava numero ] 58 Teemat: Turvallisuus ja liikenne •Kuinka toimii lastensuojelu hyvinvointialueella. [ Lakiklinikka ] 52 Miten hallitusohjelman sidosyksikkökirjauksia pitää lukea. [ Kansi ] Akseli Muraja kuvasi Kuopion kaupunginjohtajan Soile Lahden Kuopiossa. Kuuntele: kuntalehti.fi/valiokunta KL10_2-5.indd 4 3.10.2023 7.55. Kuva: Laura Oja Marjo Osipov: Luonamme nuorella on mahdollisuus hengähtää. 32 Yksinasuvien maa 36 Harmonisointi heiluttaa asiakkaiden maksuja 40 10 kysymystä sote-henkilöstöstä 42 Kunta muutti vuokralle [ Kolumni ] 46 Jenni Helenius: Huomaako aikuinen kiusaamisen. 48 Kuva: Akseli Muraja Soile Lahti: Elinvoimainen alue on paras pidäke kaikenlaiselle häirinnälle ja vaikuttamiselle. 6 [ Sisältö 10/2023 ] s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s
Kuuntele: kuntalehti.fi/valiokunta KL10_2-5.indd 5 3.10.2023 7.55. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuva: Jonna Juvonen s. Kuva: Jussi Vierimaa Kari Jääskeläinen: Kuntoni on täällä asuessa kohentunut niin, etten tarvitse enää kauppareissuilla rollaattoria. 32 Kuva: Lauri Rotko Raija Eeva: Palveluja ei ole räätälöity yksinasuville. • Kaupunki halusi katkaista tyhjästä koulusta lämmöt – ely-keskus määräsi ne päälle • VM käynnistää arviointimenettelyn Pertunmaan ja Lemin kanssa vaikean taloustilanteen vuoksi • Päätoimisten ja osa-aikaisten kuntapuheenjohtajien määrä kasvaa hitaasti – Suomessa heitä on 49 • TE-palveluiden kehityksen kannalta ratkaiseva vaihe koittaa liikkeenluovutuksen yhteydessä – "Sitä ei saa mokata" •Kuinka toimii lastensuojelu hyvinvointialueella. 18 s
Meillä on päätetty, että riitely ei ole Kuopion edun mukaista. KL10_6-11.indd 6 3.10.2023 7.51. 6 Kuntalehti 10 / 2023 AKTIIVINEN VIESTIJÄ Kuopion kaupungin johtoon noussut Soile Lahti huolehtii siitä, että Kuopiossa ei ajauduta turhiin riitoihin
[ Hän ] AKTIIVINEN VIESTIJÄ Kuopion uuden kaupunginjohtajan Soile Lahden työpaikka sijaitsee Kuopion kaupungintalossa, joka on taannoin valittu kolmen Suomen kauneimman kunnantalon joukkoon. Kuntalehti 10 / 2023 7 . KL10_6-11.indd 7 3.10.2023 7.51. Rakennus on suojeltu kaavalla ja kuuluu merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön
Olen käytettävissä, hän sanoo. Kerron avoimesti, mitä me täällä teemme ja tavoittelemme. Vuodet muualla Suomessa ovat tehneet tehtävänsä. Jotkut saattavat muistaa hänet niiltä ajoilta mainoksista, sillä hän tienasi opiskelurahoja mallina. Perheen perustamisen aikoihin hän asui pääkaupunkiseudulla ja työskenteli sisäministeriön kuntaosastolla esittelijänä muun muassa kuntaliitosasioissa. Viimeisenä hommana Maaningalla oli tehdä yhdistymisselvitys Kuopioon ja esitellä se valtuustolle. Elokuun alussa Kuopion johdossa aloittanut Lahti lupaa, että Kuopio alkaa viestiä entistä enemmän tekemisistään. Tarkoituksena on viestiä monissa kanavissa ja olla osa kaupunkilaistenkin arkielämää. ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää”, Lahti mielellään siteeraa kuopiolaista esikuvaansa, kirjailija Minna Canthia. Kaikki kuopiolaiset eivät tietenkään ole sosiaalisessa mediassa, joten kaupungilla on oltava oma vahva perusviestintänsä. PALUUMUUTTAJA Pohjois-Savon länsiosassa Pielavedellä syntyneen Lahden puheessa ei juuri Savon murretta kuulu. Tavoitteenani on tehdä kaupunki entistä asukaslähtöisemmäksi, vuorovaikutteisemmaksi, avoimemmaksi ja nykyistä enemmän avautuvaksi. Olen esitellyt valtioneuvostolle muun muassa Kuopion ja Vehmersalmen kuntaliitoksen, Lahti muistelee. Siihen liittyy oman työni kannalta myös viestintä, Lahti sanoo. Kuopion visio jo edellisen kaupunginjohtajan Jarmo Pirhosen aikana oli olla ”hyvän elämän pääkaupunki”. Sen hän on pannut motokseen X:n eli entisen Twitterin profiiliinsakin jo toimiessaan Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana. Joskus tosin KL10_6-11.indd 8 3.10.2023 7.51. Kuntaliitoskeskusteluja Kuopion seudulla ei ole viime aikoina juuri käyty. Yrittäjäperheen tytär lähti lukion jälkeen opiskelemaan Tampereelle hallintotieteitä. Kun Maaningan kunnanjohtajan paikka tuli avoimeksi, Lahti haki ja pääsi. Eiväthän uudet someviestintäkanavat korvaa mitään, vaan ovat osa viestinnän kokonaisuutta. [ Hän ] 8 Kuntalehti 10 / 2023 K uopion tuoreella kaupunginjohtajalla Soile Lahdella on niin reippaat puheet ja otteet, että vaikuttaa siltä, että savolaisten pääkaupunki ei jää hänenkään johtamanaan muiden jalkoihin. Pitää herkällä korvalla kuunnella, mitä tarpeita ja toiveita siellä herää, tuore kaupunginjohtaja tähdentää. Somekanavista hänellä ovat käytössä jonkin verran myös LinkedIn, Facebook ja Instagram. Kun käytännön kuntaura alkoi kiinnostaa häntä entistä enemmän, hän meni Riihimäen kaupungille hallintopäälliköksi. Kuntaliitostyökokemuksista oli sielläkin hyötyä. Sitten alkoikin jo paluu Savoon kiinnostaa. Luulen että sillä on merkitystä hyvän elämän pääkaupungin kannalta. Olen aktiivinen viestijä ollut aiemminkin ja aion olla myös tässä työssä
Olemme kaikki ymmärtäneet sen merkityksen. Ne koskettivat erityisesti isoja kaupunkeja, kuten Kuopiota. Ja sitten toimitaan. En ajattele itseäni naisjohtajana, vaan jokainen johtaja hoitaa tehtäviään omalla persoonallaan. Hyvinvointialueen toiminnan aloittaminen on niin valtava rakenteellinen uudelleenjärjestely. Pakko hänen on myöntää, että varmasti Kuopiossakin on erilaisia mielipiteitä asioista ja on jatkossakin. Onhan hän varsinkin avin ylijohtajana tehnyt tiivistä yhteistyötä Kuopion kanssa. Kuopion edun mukaista on hänen mukaansa se, että keskustellaan ja löydetään yhteiset tavat ja ratkaisut edetä asioissa. Meillä Kuopiossa on linjattu, että emme ole aloitteellisia liitosasioissa. Lahden perehtyminen uuteen työhön on tietysti vielä kesken, mutta kaupungintalon positiivisesta hengestä on kiirinyt viestiä kuulemma jo ”Kuopion torillekin”. Näin paikalliset väittävät. KL10_6-11.indd 9 3.10.2023 7.51. Lahtea naurattaa. VALTAVA MUUTOS Korona pani Lahden heti avi-uransa alussa tiukkaan puristukseen, kun piti päättää ensimmäisistä kokoontumisrajoituksista. Eihän sillä minulle itselleni ole mitään merkitystä. Soile Lahti lupaa kaupungin puolelta tarjota yhteistyön kättä hyvinvointialueelle. Kun toiminta vakiintuu, sitten näkee, viriääkö kuntaliitoskeskustelu uudelleen. Olemme lukeneet uutisia repivistä tilanteista muualla, mutta meillä on päätetty, että riitely ei ole Kuopion edun mukaista. Lahti hymähtää. Ihan tietoisesti ylläpidetään luottamusta ja tahtotilaa viedä asioita eteenpäin. Se on luonnollista ja kuuluu kunnalliseen demokratiaan, mutta niistä ei tehdä numeroita, Lahti painottaa. Vaikka kuherruskuukausi on selkeästi meneillään, Lahti vakuuttaa, että hän on kyllä pannut merkille jo aiemmissa työtehtävissään, että Kuopion kaupungissa yhteishenki on voimissaan. SUKUPUOLELLA EI VÄLIÄ Kun Lahti nimitettiin Kuopion johtoon, uutisissa muistettiin mainita, että hän on Kuopion historian ensimmäinen naispuolinen kaupunginjohtaja. Toivon, että pystymme toimimaan hyvässä yhteistyössä. Jos aloitteita tulee jostain muualta, sitten arvioidaan ja tarkastellaan asioita avoimin mielin, Lahti sanoo. Mehän olemme Minna Canthin kotikaupunki eli täällä naiset ovat vaativissa tehtävissä siinä missä miehetkin ja osallistuvat sananvapautensa käyttämiseen ja yritteliäisyyteen. Yhdessähän näitä töitä on mukava tehdä. Kuopio on pystynyt hyvässä yhteishengessä kehittämään kaupunkia ja tekemään isojakin päätöksiä. Kuntalehti 10 / 2023 9 . Pohjimmiltaan se johtuu hänen mukaansa siitä, että on tahto tehdä yhteistyötä. Tästä Lahti oikein innostuu. Toki hän myöntää, että se on historiallisessa perspektiivissä jonkinlainen käännekohta. Se on kaikkien etu. Kuntaliitoskonkarina hän arvelee, että ehkä kaikki kunnat ovat nyt odottavalla kannalla. Täällä on mahtava porukka kaupungilla, sekä virkaettä luottamushenkilöpuolella, hän suitsuttaa. heitellään, että milloinkahan olisi Kuopion ja ihan sen naapurissa sijaitsevan Siilinjärven yhdistymisen aika
Hän muistuttaa, että kyseiset kolme kaupunkia ovat ratkaisseet osaavan työvoiman saatavuuden kysymyksiä ja onnistuneet siinä hyvin. Sekin riski on. Kun resursseja on entistä vähemmän, pitää löytää investoinneistakin strategisesti merkittävimmät kohteet, joista pidetään kiinni, hän muotoilee. Lahden mukaan nyt kaavailtu uudelleen asetettava niin sanottu kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä, johon kuuluu yli 20 kaupunkia, seutukaupunkien edustusta ja Suomen Kuntaliittoa sekä ministeriöitä, ei korvaa tätä suppeampaa ryhmää. On viime vuosina ollut jotain myönteistäkin uutisoitavaa. Toivoisin, että valtion puolelta luotaisiin tasavertaisia mahdollisuuksia meidän yliopistokaupungeillemme onnistua menestyksensä luomisessa. Toivon mukaan tilanne arvioitaisiin vielä uudelleen. Ryhmään kuuluvat Helsinki, Espoo, Ikosen kotikaupunki Tampere, Vantaa, Oulu sekä Orpon kotikaupunki Turku sekä Tampere. Toinen iso yhdyspinta-asia pitää ratkaista, kun TE-palvelut tulevat vuoden 2025 alussa kuntiin. Kyllä Jyväskylällä, Kuopiolla ja Lahdella täältä keskisemmästä Suomesta on varmasti annettavaa siihen, miten kehitetään kaupunkipolitiikkaa, Soile Lahti sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee ruokapalveluja sekä puhtausja välinehuollon, kiinteistötekniikan ja kiinteistöjen ylläpidon palveluja tarjoavan Servica Oy:n. Kuopio ei aio alistua tähän. Hän itse on aiemmin työurallaan ollut myymässä hoivaratkaisuja kunnille eli tämäkin alue on hänelle hyvin tuttu. Lahti muistuttaa, että varsinkin kaupungin ja hyvinvointialueen yhdyspintoja pitää tarkastella ja varmistaa, että ne toimivat. Yhdyspinta koululaisten ja perheiden näkökulmasta olisi oltava ongelmaton. Vaikka joudumme sopeuttamaan ja tasapainottamaan, meidän taloudessamme kasvua ja kehitystä viedään silti määrätietoisesti eteenpäin. T-Median tutkimus Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista on nostanut Kuopion jo kolmatta kertaa kakkoseksi Tampereen jälkeen. Kyllä siinä pitää olla jonkinlaista koko Suomen kattavaa osaamista, varsinkin kun siihen on sisällöllisesti uutta tuotavaa. Vaikka sairastavuusluvut ovat Itä-Suomessa korkeammat kuin muualla maassa, Kuopion kaupungin alueella asukkaat ovat tyytyväisiä elämään täällä. Valtavan iso ja historiallinen muutos on tietysti sote-uudistus, jonka pääsy täyteen toimintakykyynsä vie oman aikansa. Lahti huomauttaa, että jos on kovin erilaisia kaupunkijoukkoja ja ryhmittymiä, mallista tulee sekavahko. VETOVOIMAA RIITTÄÄ Lahti harmittelee, että Itä-Suomi erottuu Suomen kartalta usein ikävästi esimerkiksi korkeiden sairastavuuslukujen takia. Silmiinpistävän hyvä asia oli, että olimme suurista kaupungeista ainoa, jossa asukkaat antoivat korkeat pisteet yhteisöllisyydelle ja tämän tyyppisille asioille, Lahti selittää innoissaan. Jos suomalaisia kaupunkipoliittisia ratkaisuja pyritään löytämään tai jotain muuta, meillä on ihan oikeasti siihen annettavaa. [ Hän ] 10 Kuntalehti 10 / 2023 Korona-ajasta selvittiin, mutta talous yskii nyt monesta syystä, ei vähiten Venäjän ja Ukrainan sodan takia. Tätähän se ei välttämättä vielä ole. Tätä tuore kaupunginjohtaja nostaa mielellään esille. Sote-uudistuksen merkitys on Lahden mukaan ”hirvittävän keskeinen”. Hän muistuttaa, että kaikki kolme ovat yliopistokaupunkeja. Se tietysti näkyy, että ei olla eikä voida ollakaan siinä tasossa, missä hyvinvointialueella pitää olla, Lahti toteaa. Eihän kansallinen ajattelu voi määräytyä pelkästään sitä kautta, että miten sitä on käsitelty Etelä-Suomessa tai rannikkokaupungeissa. Oppilaat ovat siellä meidän kouluillamme ja hyvinvointialue tuottaa sinne terveydenhuoltopalveluita. Koska meidän strateginen tavoitteemme on olla hyvän elämän pääkaupunki, siinä hyvin tärkeään rooliin nousee se, millä tavalla hyvinvointialue pystyy toimimaan ja osaltaan vaikuttamaan kaupungin asukkaiden hyvinvointiin. KUOPIO EI JÄÄ SIVUUN Pääministeri Petteri Orpo, kok., ja kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok., tiedottivat syyskuun alussa, että nyt on käynnistymässä uudenlainen kumppanuus kuuden suurimman kaupungin kanssa. Miten hoidetaan niiden työnhakijoiden asioita, joilla on työllistymisen kynnyksenä terveydenja sosiaalihuollon haasteita. Pitää rakentaa omistajapolitiikkaa yhteistyössä ja sieltä kautta löytää yhteisiä strategisia linjauksia. Kyllä Kuopio pärjää, kun on muuttovoittokaupunki ja yliopistokaupunki. Näitä asioita ei voi tehdä pelkästään kuuden suurimman kaupungin näkökulmasta. Kolmantena yhdyspinta-asiana Lahti nostaa esille yhteiset inhouse-yhtiöt, joiden omistajina ovat Kuopion kaupunki ja PohjoisSavon hyvinvointialue. KL10_6-11.indd 10 3.10.2023 7.51. Millä tavalla ne pystytään ratkaisemaan. Yksinkertaiset ratkaisut olisivat varmasti toivottavia asiassa kuin asiassa. Hän arvelee, että on myös mahdollista, että toisessa ryhmässä valmistellaan ja tehdään toista ja toisessa toista. Vaikka vetovoima oli korkea, siitä huolimatta asukkaiden kokema tyytyväisyys oli Kuopion alueella hänen mukaansa vielä korkeampi kuin mielikuva potentiaalisilla muuttajilla. Talousnäkymät ovat muuttuneet Kuopion seudullakin niin vaikeiksi, että investointeja pitää arvioida tarkasti, kaupunginjohtaja huomauttaa. Lahti ajattelee, että nyt ollaan ainakin Kuopio on pystynyt hyvässä yhteishengessä kehittämään kaupunkia ja tekemään isojakin päätöksiä. Tässä on tietysti huolena, että näin ei käy, kun jaotellaan vahvasti erilaisiin kasteihin. Esimerkkinä hän mainitsee opiskeluhuollon
] Martta Nieminen Kuvat: Akseli Muraja Soile Lahti • Syntyi vuonna 1975 Pielavedellä • Asuu Kuopion keskustassa • Valmistui hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2000 Tampereen yliopistosta ja oikeustieteen maisteriksi vuonna 2023 Itä-Suomen yliopistosta • Sisäministeriön kuntaosastolla esittelijänä vuosina 2002–2004 • Riihimäen kaupungin hallintopäällikkö vuosina 2004–2006 • Maaningan kunnanjohtaja vuosina 2007–2012 • Fimean hallinnosta vastaava johtaja vuosina 2013–2015 • Vetrea Terveys Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2015–2016 • Pohjois-Savon työja elinkeinotoimiston johtaja vuosina 2016–2020 • Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja vuosina 2020–2023 • Kuopion kaupunginjohtajaksi elokuun alussa 2023 • Perheeseen kuuluu puoliso ja viisi lasta, joista nuorimmat lapset, kaksoset, asuvat vielä kotona • Harrastaa kuntosalilla käyntiä, mökkeilyä ja valokuvausta menossa kohti strategiaa hyvän elämän pääkaupungista. Toivomme, että saisimme kolmen tunnin junayhteyden Helsinkiin. Kuntalehti 10 / 2023 11 [ Kuka. Kun raja sulkeutui, se näkyi konkreettisesti esimerkiksi Tahkolla. Lahden mielestä keskuksen luonteva paikka olisi Kuopiossa, koska siellä on valtakunnallinen Pelastusopisto. Kun yksi lapsista lähtee kohta armeijaan, kotona asuvat lapsista enää kaksoset. Lahti toivoisi, että Itä-Suomen vetovoima nähtäisiin laajasti kansallisena turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Hänhän on opiskellut työn ohessa oikeustieteen maisteriksi. OMA HYVINVOINTI Lahti luottaa siihen, että kaupunginjohtajan tehtävän haltuunotossa ja ehkä pärjäämisessäkin häntä auttaa se, että hänelle on kertynyt työuraa erilaisista vaativista johtotehtävistä. Kuopiohan on vahva liikunnan ja kulttuurin kaupunki. Sote-uudistuksen tilanne tietysti mietityttää, sillä tulokset eivät näy välittömästi. Lahti muistuttaa, että kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli varautumisessa kiinnostaa EU-tasolla. Kulttuuri ja tapahtumat tuovat hyvää mieltä. Ja Suomi voi viedä sen Natoon. Toivon todella, että meillä kääritään hihat ja ryhdytään töihin, koska sillä on suuri merkitys koko Suomelle. Panostamme lähiliikuntapaikkoihin, ja tämä on myös huippu-urheilun kaupunki. Se on niin iso asia, etteivät muutokset kvartaaleissa synny. Saavutettavuuteen hän ei ole ihan tyytyväinen. Ei sitä voi toisillekaan energiaa ja työhyvinvointia ammentaa, ellei pidä huolta myös itsestään. Lähtökohtana idealle on edellisen hallituksen valtiosihteeriryhmän ja alueen toimijoiden Itä-Suomen visiotyö -kokonaisuus, jossa kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus nousi esille. Energiaansa hän on purkanut jo vuosia kuntonyrkkeilyyn, mutta uuden työn aikana hän ei ole ilmoittautunut ryhmään, mutta käy kuntosalilla. Sille on katetta. Olisi hyvä saada asioita liikkeelle talven aikana. Rakastan olla ison perheeni kanssa yhdessä. • KL10_6-11.indd 11 3.10.2023 7.51. Nyt tarvittaisiin vahvaa kansallista ja alueellista johtajuutta, että pystytään viemään eteenpäin muutoksia, joita sote-palvelujärjestelmä vaatii. Paketti on kasassa. Hallitusohjelmassa on luvattu valtatie viitosen korjaamista, mutta Lahden mielestä myös lentoliikenteen pitäisi kohentua sille tasolle, missä se oli ennen koronaa. Tahko on nykyään osa Kuopiota. KUN RAJA SULKEUTUI Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset Itä-Suomeen ja Kuopioon, vaikkapa Tahkolle, ovat suuria. Hänelle tärkeitä välineitä ovat liikunta, luonto ja perhe. Meille tulee Karjalan lennostoon uudet F-35-hävittäjät, ja meillä on yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa erittäin korkeatasoista tutkimustyötä, joka liittyy kokonaisturvallisuuteen ja vielä yritystoimintaankin. Johtajana hänen tärkeä tehtävänsä on hoitaa omaa hyvinvointiaankin. En illalla välttämättä lue kaunokirjallisuutta, vaan saatan lukea jotain oikeustieteellistä kirjallisuutta. Lahden mukaan sinne on nyt tulossa merkittäviä investointeja ja lisää matkustajamääriä muualta kuin Venäjältä. Meillä on puolisoni kanssa viisi lasta, joista vanhimmat ovat aikuisia. Ideoita uudella kaupunginjohtajalla tuntuu piisaavan. Toivoisin, että saataisiin vihreää valoa ja rakennettua aika nopeasti sellainen hyvä toimintakonsepti, jonka pohjalta asiaa voitaisiin konkreettisesti edistää. Hän on tehnyt avauksen kokonaisturvallisuuden kehittämiskeskuksen perustamisesta Kuopioon. Se on innostavaa ja auttaa kohdentamaan ajatuksia johonkin muuhun kuin päivällä pöydällä olleisiin asioihin. Elinvoimainen alue on paras pidäke kaikenlaiselle häirinnälle ja vaikuttamiselle. Yksi vähän erikoisempi henkireikä Lahdella on oikeustiede
] Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen vastaa puhelimeen. Kuntaliitossa on arvioitu aiemmin, että budjettiesityksen leikkaukset sosiaaliturvaan kuormittavat kuntataloutta arviolta 80–100 miljoonaa eurolla vuosittain. 12 Kuntalehti 10 / 2023 [ Pystytkö puhumaan. Petteri Orpon, kok., hallituksen ensimmäisen budjettiesityksen pääkohdista kerrottiin 19. Eli kun otetaan huomioon koko valtionosuusmaksatus, se ei voisi olla negatiivinen. erottaa, mikä on hallituksen päätösten vaikutusta ja mikä yleistä taantumaa. Pitäisikö valtiovallan ryhtyä käärimään apupaketteja. Työllisyystilanne on yleisesti heikkenemässä. Kuntien projekteja on pitkään suunniteltu, joten ne varmasti jatkuvat. Siitä on kuitenkin opittu, että kiireellä ja yhtä suurella voimalla tukitoimia ei tehdä. Vaikka olemme Kuntaliitossa varoitelleet, että sote-uudistuksella voi olla yksittäiselle kunnalle dramaattisia vaikutuksia, nyt se vasta realisoituu. Koronan aikanahan yrityksiä elvytettiin isoillakin euromäärillä, mutta ei ole juuri tutkittu niiden vaikutuksia. Kriisikunnaksi luokiteltu Pertunmaa Etelä-Savossa päättyi ulosoton uhalla maksamaan valtiolle noin 4 000 euron laskun. Hän nosti asian esille myös Kuntamarkkinoilla syyskuussa. Sanna Lehtonen toivoo negatiivisten valtionosuuksien ongelmaan ratkaisua. Jonkinlaista perälautaa tarvittaisiin. • Martta Nieminen Kuva: Heli Sorjonen KL10_12-17.indd 12 3.10.2023 7.56. Sosiaaliturvaja työttömyysturvamuutoksen kautta tulevat välilliset vaikutukset kuntien talouteen ovat ehkä euromääräisenä suurimmat. Laskentateknisesti siellä ei ole mitään virhettä. lokakuuta. Kyllähän se, että kunnat ja kaupungit edelleen investoivat taantuman aikana, pitää jonkin verran työllisyyttä yllä. syyskuuta. Ei meitäkään välttämättä ole aina uskottu, koska vaikutukset kuntatalouteen summataan usein yhtenä könttinä eikä ymmärretä, että taustalle jää 300 erilaista todellisuutta eli kuntaa. Nyt erilaiset todellisuudet ja ääripäät ovat tulleet ilmi tämän syksyn laskelmapäivityksessä. Tämä yleensä lisää hankkeen kustannuksia. Samalla julkaistaan myös kuntatalousohjelma ja päivitetyt kuntien valtionosuuslaskelmat. Alkusyksyn aikana erityisesti rakennusalan vaikeudet ovat korostuneet. Ne ovat myös pelottavimmat, koska ne riippuvat niin paljon käytännössä esimerkiksi siitä, miten ihmiset alkavat toimia niiden mukaan ja kuinka hyvin työllisyystavoitteet toteutuvat. Ei ole oikein myöskään se, että muiden kuntien rahoilla lähdettäisiin näitä kymmentä pelastamaan. Nyt on hyvä hetki. Se on ollut monille yllätys ja ehdottomasti maalaisjärjen vastainen asia, mutta toisaalta kaikkia kuntia on laskennallisesti kohdeltu ihan samalla tavalla. Rakentaminen on yleensäkin suhdanneherkkää. Soten siirtolaskelmiin ei ainakaan budjettiesityksessä ole mitään ratkaisua. Kymmenen kuntaa on joutunut niin sanottujen negatiivisten valtionosuuskuntien listalle. Olet sanonut, että sote-uudistuksen vaikutukset joihinkin kuntiin tuntuvat kohtuuttoman isoilta. Toki jos joku kuntien hankkeessa mukana ollut yritys menee konkurssiin, joudutaan etsimään uusi toimija tilalle. Pystytkö puhumaan. Valtiovarainministeriön (VM) taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti budjettiesityksen kanssa 9. Nyt eduskunta aloittaa budjettiesityksen käsittelyn. Voi olla vaikeaa Sosiaaliturvan heikennysten talousvaikutukset pelottavat Eduskunta aloittaa valtion ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelyn viikolla 41. Miten tämän ongelman voisi ratkaista. No, ainakin sen, että budjettiesityksessä ei tullut mitään erityistä yllätystä hallitusohjelmaan verrattuna. Mitkä asiat nostaisit esityksestä kärkeen kuntien kannalta. Toivoisin kuitenkin, että negatiivisten valtionosuuksien asia ratkaistaisiin. Se kuitenkin tiedetään, että heikko talouskehitys merkitsee kunnille aiempaa pienempiä ansioja yhteisöverotuloja sekä kasvavia menopaineita työllisyystilanteen heikentyessä
Teos on osa Varkauden taidemuseon Rakel Kansasen kokoelmaa, joka on varkautelaisille merkityksellinen, perustelee Vepsä valintaa. KL10_12-17.indd 13 3.10.2023 7.56. tammikuuta 1961. Perhe muutti Helsinkiin, ja 17-vuotiaasta lähtien Ruokokoski sai taideopetusta sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Taideteollisessa keskuskoulussa. VARKAUDEN museon kokoelmiin Ruokokosken omakuva on päätynyt suomentaja Rakel Kansasen kokoelmalahjoituksen kautta. Sittemmin hän haki suuntaa työlleen myös Pariisista ja Tanskasta. Ruokokoski tunnettiin myös väsymättömästä ilonpidostaan, joka sai sittemmin traagisia piirteitä. Mutta ensi kesänä avaamme uusissa tiloissa, johon tulee myös Rakelin salonki, ja Ruokokosken teoskin pääsee jälleen esille. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön samana keväänä. Asetelmien ja maisemien lisäksi Ruokokoski maalasi itsensä lukuisiin omakuviin, usein erilaisissa rooliasuissa. Ruokokoski asui Humalassa. Se on Jalmari Ruokokosken (1886–1936) Omakuva kuskin asussa vuodelta 1914. Liiallinen alkoholin käyttö teki tehtävänsä. Sallan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 24. Myyntisumman sai hakea Ateneumin vahtimestarilta, ja ne matkat Ruokokoski teki vuokra-ajurin autokyydillä. Se on saanut aiheensa tunturimaastosta, jota kaarihirsi kuvaa. Hän viihtyi kavereineen Helsingissä etenkin Brondan kahvilassa Esplanadin kulmassa. [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Kaikki menivät kaupaksi. Omakuva kuskin asussa esittää nuorta miestä, jolla on ajurin lakki päässään. • Katja Martelius SALLAN vaakuna on Sallan kunnan tunnus. Hän sairasteli paljon ja kuoli jo 49-vuotiaana. Teokset saivat haltioituneen vastaanoton. Vuonna 1913 hän osallistui 60 maalauksella Ateneumissa pidettyyn myyntinäyttelyyn. Kerrotaan, että kyseessä oli aina sama sininen avoauto numerolla 24. Arvatenkin sen kuskin lakki on ikuistettu omakuvassa Ruokokosken päähän. SUOMALAISESSA taiteessa alettiin 1910-luvulla kuvata kaupunkikulttuuria ja arkea, jota aiemmin ei pidetty kuvataiteen arvoisena. Kuntalehti 10 / 2023 13 . Myöhemmin Ruokokoski rakennutti yhdessä ystävänsä ja juomatoverinsa Tyko Sallisen kanssa Hyvinkäälle taiteilijakodit Humalan ja Krapulan. Kansanen oli naimisissa toimittaja, diplomaatti Urho Toivolan kanssa. Kansanen toimi mesenaattina monelle suomalaiselle ekspressionistille ja kerrytti samalla korkeatasoista kokoelmaa, joka on sittemmin karttunut perheeltä tulleiden lahjoituksien ja Varkauden kaupungin omien hankintojen kautta. Saatiin eurooppalaisia vaikutteita, maalattiin ekspressionismia, joka ilmensi todellisuuden sisäisiä vaikutelmia värein, muodoin ja sommittelulla. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä hopeinen kaarihirsi.” Vaakunan on suunnitellut Kaj Kajander. [ Mikä vaakuna. RUOKOKOSKI oli 1910-luvulla erittäin suosittu taiteilija. Varkaus: Omakuva kuskin asussa Kuva: Varkauden museot Ruokokoski oli Pietarissa syntynyt suutarin poika. Siihen virtaan hyppäsi myös Ruokokoski. Siinä on tuolloin 28-vuotias taiteilija itse. Kerrotaan, että Ruokokoski oli sutaissut ne kaikki vain viiden viikon aikana. Tällä hetkellä teos ei ole esillä, sillä Varkauden museot ovat tällä hetkellä remontin alla, kertoo Vepsä. Hänen etsauksiaan löytyy yhä monen kodin seinältä. Siellä rilluteltiin ankarasti ja muotoiltiin taiteellisia visioita. ] VARKAUDEN museoiden intendentti Anna Vepsä poimii aarteen kaupungin 2 700 teoksen taidekokoelmasta. Lisätuloja saadakseen Ruokokoski laati myös lukemattomia ilmoituksia, mainoksia, pilakuvia ja postikortteja
Automaatteja on hajasijoitettuina noin 8 800 ja pelisaleissa noin 1 600, kun vielä vuonna 2019 automaatteja oli asiamiehillä 18 500 ja pelisaleissa 2 800. 3 Ikäja tappiorajoitukset sekä saatavuuden vähentäminen vähentävät tehokkaasti rahapelihaittoja. Syntyi dokumenttielokuva Lumipalloefekti, joka tuli juuri elokuvateattereihin. Lumipalloefekti-elokuva valottaa Kittilän tapahtumia. Yhä selkeämmin näkyy se, että oman mielipiteen ilmaiseminen on hyvin vaikeaa. nallisista aiheista, joten seurasin tarkkaan Kittilä-uutisointia, vaikka asuin välillä Saksassa. Myöskään Mäkelän puolustajat eivät luottaneet minuun. Asioita on vielä kesken. Punkin piti selvittää valtuuston kokouksissa, mitä on tekemässä, ketkä ovat mukana ja mistä tulee rahoitus. Tätä lievempiä rahapelihaittoja on moninkertaisesti. KITTILÄLÄISET olivat epäluuloisia elokuvahanketta kohtaan. Hannu Kaskinen Lähteitä: THL:n erikoistutkija Jani Selin, www.thl.fi, Alho-Aalto-Castrén-Pajula (toim.): Peliriippuvuus (Duodecim 2022) ja Veikkaus 3 x KL10_12-17.indd 14 3.10.2023 7.56. Ihmiset unohtavat, että hiljaisuuskin on mielipide. Elokuva kertoo pienen yhteisön toiminnasta. Punkin mukaan hänen keskeinen viestinsä on, että meillä kaikilla on ääni, jota pitäisi käyttää. Rahapeliongelmat keskittyvät nuorille miehille, pienituloisille ja työttömille. Kittilän poliittista päätöksentekoa on käsitelty eri oikeusasteissa. Veikkaus on kuitenkin vähentänyt huomattavasti automaattien määrää. • Martta Nieminen Joka sadas on rahapelikoukussa 1 Noin prosentilla suomalaisista on rahapeliriippuvuus eli pakonomaisen pelaamisen tarve. Ei pelkkä Facebookissa peukuttaminen riitä, vaan pitää puuttua asioihin, toimia. Pelaaminen on keskittynyttä, sillä pari prosenttia pelaajista tuo noin puolet Veikkaus Oy:n rahapelien tuotoista (1–6/2023: 519 miljoonaa euroa). 2 EU-maissa rahapeliautomaatit ovat yleensä pelisaleissa, mutta Suomessa automaatteja on kaupoissa, kioskeissa, bensa-asemilla ja ravintoloissa. Koska aihe alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja sain Taiteen edistämiskeskukselta työskentelyyn rahoitusta, aloitin menemällä vuonna 2018 seuraamaan Rovaniemelle Levin hissikauppoihin liittyvää oikeuskäsittelyä, Punkki kertoo. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunKuva: Niina Brandt [ Elokuva ] Mitä Kittilässä tapahtuikaan. Kittilä-jupakka alkoi vuonna 2013, kun silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä ja osa kuntapäättäjistä ajautuivat erimielisyyksiin. Mitä matalampi on asuinalueen tulotaso, sitä tiheämmässä on peliautomaatteja. Myöhemmin hän muutti pienen tyttärensä kanssa Kittilään, jotta pystyi seuraamaan tapahtumia enemmän. Vuoden 2022 alusta alkaen Veikkauksen rahapeliautomaateilla pelaaminen on edellyttänyt tunnistautumista. Ensimmäisenä epäiltiin, että olen Anna Mäkelän asialla, joten piti vakuuttaa, etten ollut. Punkki, 49, on kotoisin Lapista, Torniosta. Yksi elokuvan henkilöistä, viime vuonna Kittilän kunnanjohtajan virkaan valittu Timo Kurula, sai viime keväänä Korkeimman oikeuden tuomion virka-aseman väärinkäyttämisestä. 14 Kuntalehti 10 / 2023 ELOKUVAOHJAAJA Pauliina Punkki halusi selvittää mitä onkaan tapahtunut lappilaisessa Kittilän kunnassa
Se tarkoittaa suurten hoivapalvelukonsernien toimintaa, joka tähtää voiton tavoitteluun finanssimarkkinoilla. Vuonna 2018 Suomen olisi pitänyt käyttää kaksi miljardia euroa enemmän vanhuspalveluihin, jotta investointien kansantuoteosuus olisi ollut Ruotsin tasolla. Päättäjien tehtävänä on muuttaa kurssia, jos tahtoa on. Tutkijat Lina Van Aerschot ja Teppo Kröger muistuttavat, että Suomessa käytetään vanhuspalveluihin vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa. Kirjassa käsitellään hoivan varjopuolia läheissuhteissa, äitiydessä, erilaisissa hoivasuhteissa ja ammatillisissa kohtaamisissa. Suomessakin tuttujen hoivajättien toiminnassa tärkeintä ei ole voiton tekeminen tuottamalla laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita vaan yrityksen ja sen osakkaiden arvon nostaminen, tutkijat toteavat. vain jos on köyhä. Merja Ojansivu Tiina Sihto & Paula Vasara (toim.), Hoivan pimeä puoli. Tanskan tasokin olisi edellyttänyt 1,1 miljardin euron lisäpanostusta. Hoivan pimeä puoli on tärkeä ja tutkimuksin perusteltu puheenvuoro hyvinvointivaltion vinoutumisesta. Kun myös kotiin tarjottavasta hoivasta on säästetty, tilanne on johtanut hoivaköyhyyteen eli vanhukset jäävät vaille tarvitsemaansa apua ja hoivaa. [ Kirja ] [ Tape ] Hoiva bisneksenä ja muuta pimeää HOIVA ja auttaminen ovat positiivisesti latautuneita käsitteitä, mutta niiden varjossa ja katvealueella tapahtuu vaille jäämistä, kaltoinkohtelua ja jopa väkivaltaa. Tutkijat valottavat myös vinoumia hoivan rakenteissa. Kirjassa puututaan myös 1990-luvulta alkaneeseen hoivapalvelujen pitkän linjan kehityskulkuun eli finansialisaatioon. Tilastojen mukaan Suomen ero Ruotsiin ja Norjaan on selvä ja edelleen kasvamassa. VANHUSPALVELUIDEN aliresursointi on tutkijoiden mukaan johtanut ikäihmisten kotona asumisen korostamiseen, jota tutkijakielellä kutsutaan myös ”paikallaan vanhenemiseksi”. Gaudeamus 2023. Tutkijat Tiina Sihto ja Paula Vasara ovat toimittaneet vaietusta ja tabunomaisesta aihepiiristä tutkimuskatsauksen Hoivan pimeä puoli. Kuntalehti 10 / 2023 15 tossako saa leikkaus , vaikka on köyhä. KL10_12-17.indd 15 3.10.2023 7.56
Feelian ruoista olemme saaneet hyvää palautetta asiakaskyselyissä. Erottamisprosessi on mielestämme täysin absurdi ja kohtuuton. Kunnanvaltuusto tekee päätöksen asiassa syksyn kuluessa. 3. Lue lisää referenssejä: feelia.fi Jaana Ryynänen projektipäällikkö Yrjö ja Hanna Oy, Onnela Kajaani 1. Mitä Feelian suomalaisuus merkitsee teille. 2. Mitä plussaa kumppanuus tuo arjen vastuullisuuteen. Mitä plussaa kumppanuus tuo arjen vastuullisuuteen. Erja Ruuttila ateriapalvelupäällikkö, vammaispalvelut Validia Oy 1. Nyt tukipalvelutyöntekijät tekevät sitä ruoanvalmistuksesta vapautuneilla tunneilla. Epäluottamusta ajavat lisäksi keskusta, Avoin Sysmä ja sosiaalidemokraatit. Kunnioitan kunnanjohtajaa, että hän nousee seisomaan ja sanoo, että tämä ei käy. 3. Mitä plussaa kumppanuus tuo arjen vastuullisuuteen. Hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön, asiakaskokemus paranee ja tukipalvelun työkuva on monipuolistunut. Feelia tekee pitkään säilyvät valmisruoat Pyhännällä ja Kokkolassa. Suomalaisen tuotannon tukeminen on tärkeää meille ja koko Mehiläiselle. Meilläkin ruoat tehtiin muutamasta komponentista. Kaikki ryhmän kolme varavaltuutettua vastustavat yksituumaisesti kunnanjohtajan erottamishanketta. VARAVALTUUTETTU Hannu Miinalainen pahoittelee, ettei varavaltuutetuille jätetty [ Johtaminen ] Sysmän perussuomalaisissa kiista kunnanjohtajan erottamisesta Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki on saanut perussuomalaisten varavaltuutetut puolelleen, mutta perussuomalaisten kolme varsinaista valtuutettua ajavat hänen eroaan. Vaadimme välittömästi puheenjohtaja Aromaata korjaamaan kunnanhallituksen esityslistalle, että kyse ei ollut ryhmäpäätöksestä, Risto Väntti toteaa. Kotimaisuusaste on jopa 80 %. Nyt samat raaka-aineet tulevat yhdessä pakkauksessa Feelian ruoissa. mahdollisuutta esittää eriävää mielipidettä kunnanjohtajan epäluottamusasiassa. Nyt ajetaan kahdesti viikossa, joten viikoittain säästyy 430 kilometriä. Emme ole tähän päivään mennessä saaneet yhtäkään järjellistä perustetta, hän vakuuttaa. Ammattikeittiöissä raaka-aineiden jalostusaste on korkea. Lisätyövoiman tarve on jopa pienempi kuin avin laskelmissa, ja Feelia-yhteistyön alkuinvestoinnit maksoivat itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa. Yksiköt hoitavat tilaukset ja pystyvät reagoimaan tehokkaasti ruokailijamäärien muutoksiin. Lämmin ruoka ajettiin ennen kahdesti päivässä. helmikuuta. Hänen olisi ollut ehkä helpompaa lähteä ja todeta, että pitäkää tunkkinne. Hän toteaa, ettei ole koskaan havainnut kunnanjohtaja Kitkiöjoen toiminnassa mitään aihetta epäluottamukseen. PERUSSUOMALAISTEN varavaltuutetut Risto Väntti, Tuula Nieminen ja Hannu Miinalainen kertovat saaneensa tiedon epäluottamushankkeesta vasta kunnanhallituksen esityslistalta 9. Kuntalehti kertoi Kitkiöjoen ja Sysmän tilanteesta laajasti syyskuun numerossaan. Säästö on ollut huomattava. Ennen meidän pienet yksikkömme joutuivat varastoimaan tukuista tulleita isoja myyntieriä. Miten Feelia on auttanut säästämään kuluja tai työtä. Me varavaltuutetut kuulumme perussuomalaisten valtuustoryhmään emmekä ole epäluottamuksen kannalla. Sitä kannattaa kolme varsinaista perussuomalaista kunnanvaltuutettua. Valmistuksen suunnitelmallisuus on kasvanut ja varastossa seisova raha pienentynyt. Korkea kotimaisuusaste on meille tärkeä asia. Lounas vaihtui lämpimänä tuodusta itse lämmitettävään, mutta tukipalveluiden henkilöstöä ei tarvinnut lisätä. Edelliseen kumppaniimme verrattuna ruokapalvelumme kulut pienentyivät noin kolmanneksella. Hävikki on vähentynyt 60 %. Kotimaisuus on tärkeä asia, sillä olemme yhteiskunnallinen yritys ja meillä on Avainlippu merkkinä suomalaisesta palvelusta. Kunnanvaltuuston enemmistön mukaan epäluottamus kunnanjohtajaa kohtaan on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ja sen perusteena on ”kunnanjohtajan puutteellinen kyky vastata kunnanhallituksen alaisesta toiminnasta”. Kunnioitan kunnanjohtajaa, että hän nousee seisomaan ja sanoo, että tämä ei käy. Tarvittaessa lisää saa helposti pakastimesta. Feelian ruokatuotteet sopivat tähän hyvin ja maistuvat asiakkaillemme. Meillä Kajaanissa yhteistyö Feelian kanssa on tuonut ateriakustannuksiin huomattavan säästön. 3. Mitä Feelian suomalaisuus merkitsee teille. Hän haluaa oikoa käsityksen, että perussuomalaisten valtuustoryhmä olisi kunnanjohtajan epäluottamusta ajamassa. Kokoomuksen valtuustoryhmä ja perussuomalaisten varavaltuutetut tukevat Kitkiöjoen jatkamista virassaan. Ruoan kulutusta on nyt helppo arvioida ja mukauttaa asiakasmäärän mukaan. Miten Feelia on auttanut säästämään kuluja tai työtä. • Merja Ojansivu Kuva: Lauri Rotko KL10_12-17.indd 16 3.10.2023 7.56. 16 Kuntalehti 10 / 2023 Anna kuluille pataan Kysyimme kolmelta Feelia Foodservicen kumppanilta, kuinka kokonaisvaltainen palvelumalli on ratkaissut arjen haasteita ilman kalliita keittiöinvestointeja. Joustavuus auttaa hävikin hallinnassa. Feelian avulla vahvistimme myös ruokaturvallisuuttamme: tuotteet kulkevat ilman lämmityksiä ja jäähdytyksiä. maaliskuuta. Aloituksen investoinnit olivat pieniä, sillä osa ruoista lämmitettiin yksiköissä jo aiemminkin. 1. Neljän valtuustoryhmän puheenjohtajat kävivät ilmoittamassa Kitkiöjoelle epäluottamuksesta 23. Miten Feelia on auttanut säästämään kuluja tai työtä. Feelian liha on pääsääntöisesti kotimaista ja kasvikset tuotetaan lähellä. Aiemmin kuljetettiin myös tiskejä; niiden siirtely työllisti yllättävän paljon. Täytyyhän luottamuspulalle joku peruste olla. 2. Ympärivuorokautiseen palveluun kuuluu paljon avustamista, joka ei vaadi hoitajakoulutusta. Se oli liikaa varavaltuutetuille. Esityslistan mukaan epäluottamusta esittävät puheenjohtajat valtuustoryhmineen. Vesa Isoviita palvelujohtaja Mehiläinen Siikalatva I L M O I T U S KYSYMYS kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen epäluottamuksesta on jakanut Sysmän perussuomalaisten valtuustoryhmän kahtia. Miinalaisen mukaan asian valmistelu on ollut täysin salaista eikä epäluottamuksen syitä ole avattu mitenkään. Sysmän kunnanvaltuusto asetti toukokuussa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kunnanjohtajan irtisanomista. 2. Mukana oli perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja Timo Aromaa. Annoskoot pysyvät paremmin hallussa, sillä ne on merkitty tilausjärjestelmään. Väntti kertoo varavaltuutettujen kysyneen varsinaisilta valtuutetuilta perusteita kunnanjohtajan erottamiselle. Varavaltuutettu Tuula Nieminen on toiminut pitkään valtuutettuna. Mitä Feelian suomalaisuus merkitsee teille
Edelliseen kumppaniimme verrattuna ruokapalvelumme kulut pienentyivät noin kolmanneksella. Lisätyövoiman tarve on jopa pienempi kuin avin laskelmissa, ja Feelia-yhteistyön alkuinvestoinnit maksoivat itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa. Korkea kotimaisuusaste on meille tärkeä asia. 1. Annoskoot pysyvät paremmin hallussa, sillä ne on merkitty tilausjärjestelmään. Ruoan kulutusta on nyt helppo arvioida ja mukauttaa asiakasmäärän mukaan. 2. Mitä plussaa kumppanuus tuo arjen vastuullisuuteen. Lämmin ruoka ajettiin ennen kahdesti päivässä. Mitä plussaa kumppanuus tuo arjen vastuullisuuteen. Nyt tukipalvelutyöntekijät tekevät sitä ruoanvalmistuksesta vapautuneilla tunneilla. Meillä Kajaanissa yhteistyö Feelian kanssa on tuonut ateriakustannuksiin huomattavan säästön. Feelian ruokatuotteet sopivat tähän hyvin ja maistuvat asiakkaillemme. Aloituksen investoinnit olivat pieniä, sillä osa ruoista lämmitettiin yksiköissä jo aiemminkin. Mitä Feelian suomalaisuus merkitsee teille. Lounas vaihtui lämpimänä tuodusta itse lämmitettävään, mutta tukipalveluiden henkilöstöä ei tarvinnut lisätä. 3. Miten Feelia on auttanut säästämään kuluja tai työtä. Hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön, asiakaskokemus paranee ja tukipalvelun työkuva on monipuolistunut. Suomalaisen tuotannon tukeminen on tärkeää meille ja koko Mehiläiselle. Joustavuus auttaa hävikin hallinnassa. Ammattikeittiöissä raaka-aineiden jalostusaste on korkea. Miten Feelia on auttanut säästämään kuluja tai työtä. Meilläkin ruoat tehtiin muutamasta komponentista. Feelian ruoista olemme saaneet hyvää palautetta asiakaskyselyissä. Tarvittaessa lisää saa helposti pakastimesta. 3. Hävikki on vähentynyt 60 %. Miten Feelia on auttanut säästämään kuluja tai työtä. Feelia tekee pitkään säilyvät valmisruoat Pyhännällä ja Kokkolassa. Vesa Isoviita palvelujohtaja Mehiläinen Siikalatva I L M O I T U S KL10_12-17.indd 17 3.10.2023 7.56. Aiemmin kuljetettiin myös tiskejä; niiden siirtely työllisti yllättävän paljon. Erja Ruuttila ateriapalvelupäällikkö, vammaispalvelut Validia Oy 1. Mitä Feelian suomalaisuus merkitsee teille. Nyt samat raaka-aineet tulevat yhdessä pakkauksessa Feelian ruoissa. Kotimaisuusaste on jopa 80 %. 3. Nyt ajetaan kahdesti viikossa, joten viikoittain säästyy 430 kilometriä. Mitä plussaa kumppanuus tuo arjen vastuullisuuteen. Ympärivuorokautiseen palveluun kuuluu paljon avustamista, joka ei vaadi hoitajakoulutusta. Feelian avulla vahvistimme myös ruokaturvallisuuttamme: tuotteet kulkevat ilman lämmityksiä ja jäähdytyksiä. Säästö on ollut huomattava. Mitä Feelian suomalaisuus merkitsee teille. Yksiköt hoitavat tilaukset ja pystyvät reagoimaan tehokkaasti ruokailijamäärien muutoksiin. Lue lisää referenssejä: feelia.fi Jaana Ryynänen projektipäällikkö Yrjö ja Hanna Oy, Onnela Kajaani 1. Kotimaisuus on tärkeä asia, sillä olemme yhteiskunnallinen yritys ja meillä on Avainlippu merkkinä suomalaisesta palvelusta. Feelian liha on pääsääntöisesti kotimaista ja kasvikset tuotetaan lähellä. Anna kuluille pataan Kysyimme kolmelta Feelia Foodservicen kumppanilta, kuinka kokonaisvaltainen palvelumalli on ratkaissut arjen haasteita ilman kalliita keittiöinvestointeja. Valmistuksen suunnitelmallisuus on kasvanut ja varastossa seisova raha pienentynyt. 2. Ennen meidän pienet yksikkömme joutuivat varastoimaan tukuista tulleita isoja myyntieriä. 2
[ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 18 Kuntalehti 10 / 2023 YHTEISÖLLISYYS TULI IKÄASUMISEEN Anne Hauta-aho (vas.) ja Ritva Hokkanen ovat uuden Palvelukoti Herttuan ensimmäisiä asukkaita. KL10_18-47.indd 18 3.10.2023 8.01. Tämä oli muutos, jota halusin, Hokkanen vakuuttaa
KL10_18-47.indd 19 3.10.2023 8.01. Alkuvuonna täkkiin tuli uusi palanen: yhteisöllinen asuminen. Ikääntyneiden asumispalveluiden palasista saisi tilkkutäkin. Tavoitteena on asuttaa ikääntyneet turvalliseen yhteisöön, jossa jokaisella on oma asunto ja tarvittavat palvelut. Kuntalehti 10 / 2023 19
Siellä työskennellessä oli tosi kiire ja välimatkat paikasta toiseen olivat pitkät. Juttuseuraa ei tarvitse lähteä kauempaa hakemaan. EI ENÄÄ YKSIN Lahdessa Palvelukoti Herttuassa toteutetaan yhteisöllistä asumista uusissa kesällä valmistuneissa tiloissa. Herttuan asukkaiden lääkäripalveluista vastaa yksityinen terveyspalveluita tuottava Pihlajalinna. Kun vanhuspalvelulaki alkuvuonna muuttui, on olemassa ympärivuorokautinen palveluasuminen, yhteisöllinen asuminen ja vähemmässä määrin vielä perinteisiä vanhainkoteja. Erilaisten palvelutalojen ja senioritalojen kenttä on lakimuutoksen jälkeenkin kirjava. Ei tarvitse olla yksinäinen, kun on saanut paljon uusia ystäviä, hän toteaa. Palvelukoti Herttuan yksikön johtaja AnnaMari Jantunen sanoo useiden asukkaiden kokeneen kotonaan yksinäisyyttä ja ahdistuneisuutta. Hän on erittäin tervetullut, koska työ on myös fyysisesti raskasta. Täällä on ollut mukavaa. Yksi Herttuan lähihoitajista on Alma Matinlauri, joka työskenteli aikaisemmin Lahden kaupungin kotihoidossa. Useilla muistisairaus haittaa yksin kotona selviytymistä. Herttuan asukkaat kokoontuvat joka päivä yhteiselle lounaalle. Suunnitteilla on asukkaiden pyörittämä kioski, Jantunen kertoo. Kehusmaa muistuttaa, ettei laki tunne termiä palvelutalo, vaikka sitä paljon käytetäänkin. Asuntoja on 45, ja talo täyttyy kaiken aikaa. Se on päivän ainoa säännöllinen yhteinen kokoontuminen. Se onnistuu kotisaattohoitona, kuten tavallisessa kotihoidossakin. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 20 Kuntalehti 10 / 2023 T erveydenja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtavan asiantuntijan Sari Kehusmaan mukaan yhteisöllisen asumisen asiakkaalle on jatkossa tarjottava ryhmätoimintaa ja palvelunsa hän voi saada esimerkiksi kotihoidosta. Kehusmaan mukaan yhteisöllinen asuminen sijoittuu asukkaiden hoivan ja hoidon tarpeen suhteen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan väliin. Täällä asukkaat saavat kotipalvelut, jotka me toteutamme ja lisäksi on mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Pihlajalinnan kotipalvelun vastuulääkäri Maria Koski toteaa, että tavoitteena on tarjota asukkaille hoitoa mahdollisuuksien mukaan elämän loppuun saakka. Jantusen mukaan yksikköön on saatu hyvin henkilökuntaa ja lisää palkataan sitä mukaa, kun asukkaita ja palveluntarvetta tulee enemmän. Osassa on kyse vain asumisesta ilman palveluja ikäystävällisessä ympäristössä. Lahden kaupungin perhepäivähoitajana työskennellyt Hokkanen on tyytyväinen uuteen asuinpaikkaan. Olavi Laitinen (vas.), Seppo Repo, Vilho Korhonen ja Kari Jääskeläinen viihtyvät lounaalla yhteisessä pöydässä. Kun hyvinvointialue myöntää palvelua, se edellyttää aina asiakkaan palvelutarpeen arviointia. Muutoin asukkaat voivat olla omissa oloissaan tai osallistua yhteiseen ohjelmaan ja puuhiin halunsa ja kykynsä mukaan. Osassa asukkaat kustantavat itse palvelut eikä heille tehdä palvelutarvearviointia eikä hyvinvointialue osallistu kustannuksiin. Meillä on monenlaista yhteistä tekemistä, myyjäisiä ja juhlia. Yksikön johtaja Jantunen iloitsee, että joukkoon on tulossa myös yksi mieshoitaja. Tämä kotihoito on minulle uusi maailma. Lahtelaiset Aune Hauta-aho ja Anja Nihtilä-Kauppinen ovat samaa mieltä seuran hyvää tekevästä vaikutuksesta. Meillä on täällä hyvä porukka. Lähihoitaja Janita Saajanaho on työskennellyt ennen Herttuaa tehostetun palveluasumisen yksikössä. Täällä on seuraa. Yhdessä naiset pelaavat muistipeliä, harrastavat tuolijumppaa, lenkkeilevät ja pelaavat korttia. Asukkaat ovat vielä sosiaalisesti aktiivisia, mutta eivät pärjää kotona pelkän kotihoidon varassa. Talon asukas Ritva Hokkanen muutti Herttuaan asuttuaan 55 vuotta Lahden kuuluisissa Haka-torneissa. KL10_18-47.indd 20 3.10.2023 8.01. En ole siirtoa katunut
Hyvinvointialue määrää hinnan, ja asiakkaat ohjataan meille hyvinvointialueen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on kilpailuttanut sekä ympärivuorokautisen asumispalvelun että yhteisöllisen asumisen. Lehtosen mukaan ero yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen hoivan välillä on suuri. Yhteisöllisessä asumisessa hyvinvointialueen asiakasohjaus tekee ikääntyneelle kaksi päätöstä, toisen asumisesta ja toisen palveluista. Yhteisöllinen asuminen on uusi ja vasta kehittyvä asumismuoto, ja sen osuudet kokonaisuudesta ovat melko pienet, OlkkonenNikula toteaa. Lehtonen korostaa, ettei talon henkilökunta ole koko ajan paikalla. KASVAVA PALVELUMUOTO Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden ja kuntoutuksen toimialajohtaja Anu Olkkonen-Nikula toteaa, että yhteisöllinen asuminen on ollut kuluvan vuoden alusta lähtien uusi ja kasvava palvelumuoto ikääntyneille. Asukkailla on turvarannekkeet hätätilanteita varten. Meillä ei sitä vaaraa ole. Täällä yhteisöllisessä asukkaat jaksavat vielä kertoa tarinoitaan ja olla yhteydessä muihin. Jos ikäihminen asuu omassa kodissaan pelkän kotiavun varassa, hän voi helposti jäädä hyvin yksin. Uskon siihen, että asumiselle ja kotipalveluille on aina tarvetta. Hän määrittelee yhteisöllisen asumisen palvelumuodoksi, joka tukee ikääntyvää väestöä, kun omassa vanhassa kodissa asuminen on haasteellista esteellisyyden vuoksi ja ikääntyvä on esimerkiksi yksinäinen ja turvaton sekä tarvitsee palveluita selviytyäkseen arjesta. Savirian palvelujohtajalla Virpi Lehtosella on kahdenkymmenen vuoden kokemus sekä kotihoitoyrityksistä että hoivakotien pyörittämisestä. Asukkaat maksavat meille erikseen asumisesta sekä kotija tukipalveluista. Alueella ympärivuorokautisessa palveluasumisessa yksityisen ja julkisen palvelutuotannon osuudet ovat keskimäärin yhtä suuret. Hän ohjaa päivittäin yhteistä tekemistä asukkaille. He hoitavat vain niitä asukkaita, joille on määritelty kotihoitoa eikä talossa ole yövalvontaa. KERROTAAN VIELÄ TARINOITA Palvelukoti Herttuan omistaa vuonna 2021 perustettu yksityinen Saviria Oy, jonka tavoitteena on rakentaa useampia yhteisöllisen asumisen taloja Päijät-Hämeeseen. Asukkaille järjestetään myös paloja turvallisuusharjoituksia. Suurin osa ei kuitenkaan siihen sovellu ilman isoja muutoksia, sillä yhteisöllisessä asumisessa Sairaanhoitaja Piia Tuominen vastaa palvelukodin asukkaiden terveydenhoidollisista palveluista palvelutarpeiden mukaan. Osa kuntien olemassa olevista sote-kiinteistöistä voitaisiin Olkkonen-Nikulan mukaan muuttaa yhteisölliseen asumiskäyttöön. Paloturvallisuudesta on huolehdittu asentamalla sprinklerijärjestelmä asuntoihin. KL10_18-47.indd 21 3.10.2023 8.01. Alan jättiyritysten kanssa kilpaileminen ei häntä hirvitä. Ympärivuorokautisessa hoivassa asukkaat ovat niin huonokuntoisia, etteivät he jaksa enää seurustella keskenään. Kuntalehti 10 / 2023 21 . Lehtonen muistuttaa, että asukkaiden sosiaaliset tarpeet otetaan hyvin huomioon ja sitä varten talossa toimii yhteisöllisen asumisen koordinaattori
THL:ssa havaittiin viime vuonna kotihoidon käyntimäärien kääntyminen laskuun ensimmäisen kerran niiden olemassaolon aikana. Esimerkiksi Palvelukoti Herttuan kaikissa asunnoissa on pieni keittonurkkaus omatoimista kokkailua varten. MITOITUSLAKIA LYKÄTÄÄN Ympärivuorokautisessa hoidossa työvoimapula on Kehusmaan mukaan jonkin verran helpottumassa, kun 0,7:n henkilöstömitoituksen voimaantuloa ollaan lykkäämässä vuoteen 2028. Muilla tilanne on parempi. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 22 Kuntalehti 10 / 2023 asunnon tulee olla oikea koti, vaikka onkin usein yksiö. HENKILÖSTÖPULA ON AKUUTTI THL:n Sari Kehusmaan mukaan ikääntyneiden kotiin annettavat palvelut ovat isossa muutoksessa. Kotihoidossa on yli 100 000 asiakasta, ympärivuorokautisessa hoidossa noin 50 000 asiakasta ja yhteisöllisen asumisen yksiköissä asuu tällä haavaa noin 5000 asukasta. Hyvinvointialueet eivät omista lainkaan maata, vaan maapolitiikka on edelleen kuntien hallinnassa. Ne päättävät kaavoittamisesta niin yhteisölliselle asumiselle kuin ympärivuorokautiselle palveluasumisellekin. Kehusmaa toteaa, että kotihoidossa on hyvin eri kuntoisia asiakkaita ja vaikea työvoimapula. Kuluvan vuoden keväänä vähimmäismitoitus nousi 0,65 työntekijään asiakasta kohti. Valtaosa ikääntyneistä asuu omissa kodeissaan ilman mitään yhteiskunnan palveluita. • Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko Lähde: Tilastokeskus KL10_18-47.indd 22 3.10.2023 8.01. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska suuret ikäluokat tulevat kaiken aikaa palvelujen käyttöikään ja palvelujen tuottamisen pitäisi kasvaa. THL:n Kehusmaan mukaan noin kymmenen prosenttia yksiköistä ei ole saavuttanut 0,65:n mitoitusta. Ja nyt tarvittaisiin enää noin 200 työntekijää lisää, jotta lain velvoite 0,65 hoitajaa hoidettavaa kohti täyttyisi. Kotiin annetaan sekä kotihoidon kotikäyntejä, etäkäyntejä esimerkiksi tabletin tai tietokoneen kautta ja yhdistelmiä näistä. Olkkonen-Nikulan mukaan kunnilla on edelleen tärkeä rooli ikääntyneiden asumisessa tonttipolitiikan ja kaavoituksen kautta. Koronan aikana etäpalveluja alettiin antaa entistä enemmän, ja sen vuoksi etäpalvelut ovat vakiintuneet uusillekin asiakasryhmille. Mitoitukseen lasketaan vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö
On puhuttu välivuokrausmalleista, joissa hyvinvointialue sitoutuisi vuokraamaan tilat esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Haverista mietityttää, miten palvelu käytännössä toteutetaan. • Merja Ojansivu Uusille yksiköille on tarvetta Sanastoa • Kotihoidolla tarkoitetaan palvelua, jolla huolehditaan henkilön suoriutumisesta jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista kodissaan ja asuinympäristössään. Hyvinvointialueet päättävät, millä perusteilla yhteisölliseen asumiseen pääsee ja miten toiminta organisoidaan niin, että se on mahdollisimman tehokasta ja laadukasta ja vastaa asukkaiden tarpeita. Jos asiakkaalla on esimerkiksi yökotihoidon tarvetta, sen voi järjestää yökotihoitopartio. HYVINVOINTIALUEYHTIÖ Hyvil Oy:n erityisasiantuntijan Anna Haverisen mukaan alkuvuonna voimaan tulleella sosiaalihuoltolain uudistuksella on pyritty selkeyttämään asumisen kokonaisuutta erityisesti yhteisöllisen asumisen osalta. Uusia yksiköitä pitäisi rakentaa, mutta silloin hyvinvointialueiden pitäisi sitoutua myös käyttämään kiinteistöjä tietyn ajan. Kuntalehti 10 / 2023 23 . • Kotiin annettavat palvelut jakautuvat tukipalveluihin ja kotihoitoon. Haverisen mukaan yhteisölliseen asumiseen voisi siirtyä asukkaita, jotka eivät pärjää kotihoidon varassa ja toisaalta ympärivuorokautisen hoivan asukkaita, joille riittäisi kevyempi hoiva. Haverinen toteaa, että hyvinvointialueilla on kasvava tarve yhteisölliselle asumiselle. Yhteisöllinen asuminen vastaa aikaisempaa palveluasumista. Jos asukkaan olosuhteet muuttuvat, muutos on mahdollisuuksien mukaan toteutettava niin, ettei hänen tarvitse siirtyä toiseen asuntoon saadakseen tarvitsemansa palvelut. • Yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista voidaan toteuttaa samassa rakennuskokonaisuudessa. Lain mukaan yhteisöllisen asumisen yksiköissä on oltava esteettömät asunnot ja yhteiset tilat sekä sosiaalista kanssakäymistä tukevaa toimintaa. Asukkailla tulee olla toimintakyvyn alenemaa, jotta hyvinvointialue myöntää yhteisöllistä asumista. Yksikössä ei tarvitse olla omaa henkilökuntaa, vaan palvelut voidaan järjestää kotihoidon turvin. • Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, palvelukodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa. Kotihoitoon voi liittyä myös kotisairaanhoito. Haverisen mukaan yhteisöllisen asumisen yksikössä naapureilla voi olla hyvin erilainen setti palveluita, sillä jokaiselle asukkaalle tehdään henkilökohtainen palvelutarpeen arviointi ja palvelupäätös. • Yhteisöllinen asuminen (entinen tavallinen palveluasuminen) on hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Tukipalveluita ovat esimerkiksi siivous-, ateriaja asiointipalvelut. Lähde: Sosiaalija terveysministeriö Merja Ojansivu Kuvat: Lauri Rotko Kuntoni on täällä asuessa kohentunut niin, etten tarvitse enää kauppareissuilla rollaattoria, kertoo Kari Jääskeläinen omassa yksiössään. KL10_18-47.indd 23 3.10.2023 8.02. Laki ei määrittele tapaa, miten palvelut toteutetaan
KL10_18-47.indd 24 3.10.2023 8.02. Nieminen painottaa, että ulkotilojen suunnittelu voi edistää yhteisöllisyyttä. Kaikessa rakentamissa pitää ottaa huomioon ikääntyvien tarpeet, hän painottaa. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 24 Kuntalehti 10 / 2023 Tutkija: Ikääntyvät otettava huomioon kaikessa rakentamisessa Arkkitehti, taiteilijaprofessori Sari Nieminen haluaa esteettömyysmääräysten ulottamista myös ulkotiloihin. Kuva on arkkitehti, taiteilijaprofessori Sari Niemisen uudisrakentamissuunnitelmasta
Sinne saisi todella kivat asunnot. Yhteisöä ja yhteisöllisyyttä ei synny, ellei sille ole paikkaa, hän muistuttaa. Arkkitehti ajattelee piirtämällä. TYHJIEN TALOJEN UUSIOKÄYTTÖ Nyt esiin on noussut tyhjilleen jääneiden rakennusten hyödyntäminen ikääntyneiden kodeiksi. • Sari Nieminen on perehtynyt ikääntyneiden asuinolojen kehittämiseen. Muutokset asunnoiksi eivät ole mitään halpoja investointeja, koska märkätiloja on rakennettava lisää ja esteettömyys varmistettava hissillä, Nieminen huomauttaa. Koulun voimistelusali sopisi harrastuksiin ja yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Tämä voisi hänen mielestään osaltaan vähentää kalliin tehostetun palveluasumisen tarvetta ja pitkittää joutumista laitoshoitoon. Esteettömyyssäännöksiä pitäisi vielä muokata koskemaan myös ulkoympäristöä asuintalojen pihoja laajemmilla alueilla, mikä lisäisi liikkumista kodin ulkopuolella. Nyt Nieminen ehdottaa, että eri alojen asiantuntijoiden – sosiaalityöntekijöiden, terveydenhoitohenkilöstön, arkkitehtien, insinöörien ja maisemasuunnittelijoiden – pitäisi istua yhdessä alas etsimään ratkaisuja, miten rakennetaan tai korjataan ympäristöjä, jotka mahdollistaisivat yhteisöjen syntymisen. Niemisen mielestä silloinkin, kun rakennetaan ikääntyneille, on tehtävä ennen kaikkea koteja. Tämä voitaisiin toteuttaa joillakin lisämääräyksillä ja ohjeistuksella. Maksaahan talojen tyhjillään ja lämpiminä pitäminenkin. Nieminen on kehitellyt myös uudisrakentamisen vaihtoehtoja ikääntyneille. Sosiaalija terveysministeriö on ehdottanut, että ”vanhusten yhteisöllistä asumista lisätään voimakkaasti”. Pitäisi olla rauhallisia ja turvallisia istuskelupaikkoja ja mahdollisuus hakeutua varjoon tai aurinkoon tilanteen mukaan. Hän on perehtynyt asiaan myös käymällä lävitse aiheesta tutkimustietoa, jota on paljon. Palvelutalon pieni huone käytävän varrella ei ole koti, hän huomauttaa. Nieminen on kehitellyt erilaisia ratkaisuja vanhasta kodista muuttamisen ja mahdollisen laitoshoidon väliseen ajanjaksoon, joka voi olla pitkäkin, jopa kymmeniä vuosia. Kuntalehti 10 / 2023 25 A rkkitehti, taiteilijaprofessori Sari Nieminen, 68, on paneutunut ikääntyvän väestön asuinolosuhteiden kehittämiseen kymmenvuotisen apurahansa ajan. Hienoja mahdollisuuksia löytyy ympäri maata. Ikääntyneiden huomioon ottaminen rakentamisessa voisi hänen mielestään olla yhden uuden RT-kortin aihe. Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta vanhan korjaaminen on kuitenkin parempi ratkaisu kuin purkaminen ja uuden rakentaminen. UUDEN RT-KORTIN AIHE Suuren ikääntyneen väestön tarpeet pitäisi Niemisen mielestä ottaa huomioon kaikessa rakentamisessa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta alkaen. Hänestä pitkät käytävät eivät edistä sosiaalista kanssakäymistä. Tämän puolesta puhuvat ilmastonmuutoksen vaatimukset ja toisaalta se, että rakennukset ovat varsinkin vanhemmalle väestölle usein osa yhteistä muistia. Pitkään kotona asumista edistäisi myös se, että asuinalueella olisi neuvontapiste, jonne lähipalvelut, lääkäri tai terveydenhoitaja tulisi esimerkiksi viikoittain. Kansipihat, joilla puut eivät viihdy, pitäisi oikeastaan kieltää. Esimerkiksi Mäntyluodon funkis-koulu sijaitsee Porissa upealla paikalla lähellä Yyterin hiekkarantaa. Niemisen mukaan olisi tarpeen tehdä muutoksia lainsäädäntöön ja laatia ohjeistus Paula Holmila ikääntyneiden huomioonottamisesta kaavoituksessa, rakentamisessa sekä liikennesuunnittelussa. Hän muistuttaa, että Suomessa on yli miljoona yli 65-vuotiasta, joista suurin osa on vielä pitkään täysin toimintakykyisiä. Ei tarvitsisi matkustaa kauas palveluiden takia, mikä lisäisi turvallisuuden tunnetta, Nieminen sanoo. Pidän tärkeänä myös sitä, että ikääntyneet asuvat luontevassa yhteydessä muihin, eri ikäisiin kaupunkilaisiin, hän sanoo. Rakennustietokortisto on pysyvä ohjeisto, jota rakentajat seuraavat eri hankkeissa. Entisiin luokkahuoneisiin saisi eri kokoisia asuntoja, Nieminen ideoi. Umpikorttelin piha voitaisiin suunnitella niin, että se on turvallinen oleskelupaikka myös esimerkiksi lievästi muistisairaille, hän luettelee ja painottaa puuston ja muun kasvillisuuden merkitystä viihtyvyyteen. KL10_18-47.indd 25 3.10.2023 8.02. Outokummun vanha Kaivossairaala on taajaman keskustan tuntumassa
Valmistelu aloitettiin, mutta valmiiksi se ei ole tullut. KL10_18-47.indd 26 3.10.2023 8.02. YHTEISET PELISÄÄNNÖT PUUTTUVAT Savon ammattiopistossa lähihoitajakoulutukseen hakeutuvilla on edessään soveltuvuuskokeet, mutta niistä on päätetty luopua. Kuva: Laura Oja Omnia toivottaa opiskelijat tervetulleiksi lukuisilla eri kielillä. Näin sanovat asiantuntijat hoitajien soveltuvuuskokeista. Karsivat soveltuvuuskokeet tuotiin takaisin lähihoitajakoulutukseen vuonna 2019. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) ilmoitti karsivat soveltuvuuskokeet palauttaessaan, että se aloittaa yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun sote-alalle. Siihen on kirjattu, kuinka ”varmistetaan hakijoiden soveltuvuus alalle. Rehtori Rauno Kettunen kertoo keskustelleensa soveltuvuuskokeiden jatkosta PohjoisKarjalassa toimivan Riverian, Etelä-Savon ammattiopiston Esedun sekä Savonlinnassa toimivan Samiedun asiantuntijoiden kanssa. Hallitus selvittää, pitäisikö hoitajakoulutuksessa olla pakollinen pääsyja soveltuvuuskoe. Hoitoalan soveltuvuuskokeista on keskusteltu ennenkin, myös hallituksessa ja eduskunnassa. Selvitetään tarve säätää pakolliset pääsyja soveltuvuuskokeet hoitajakoulutukseen hakeutuville”. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 26 Kuntalehti 10 / 2023 E i ihan yksinkertainen juttu. Keskustelu niiden tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta heräsi tällä kertaa uudesta hallitusohjelmasta. Oppilaitoksissa ihmetellään, miksi ihmeessä nyt, kun selvitykset ja arkikäytäntö puoltavat niistä luopumista. Riveriassa ja Esedussa soveltuvuuskoetta ei ole, Samiedussa puolestaan on. Tosin edelleen oppilaitokset saivat mahdollisuuden itse päättää, järjestävätkö ne kokeet ja jos järjestävät, millaiset. SOVELTUVIA VAI KARSITTAVIA
Opiskelijavalinnassa vaikutusta on myös sillä, millaiseen järjestykseen hakija listaa hakutoiveensa. Opisto järjestää soveltuvuuskokeita kuukausittain. Ekroth viittaa selvityksiin, joiden mukaan koulumenestys antaa parhaiten käsityksen opiskelijan kyvyistä suorittaa tutkinto. Savon ammattiopiston rehtori Rauno Kettunen kertoo, että lähihoitajakoulutukseen hakeutuvien soveltuvuuskokeista luovutaan osin siksi, koska osassa oppilaitoksia soveltuvuuskokeet ovat käytössä, osassa eivät. Kuntalehti 10 / 2023 27 . Viime vuonna kokeet karsivat lähihoitajiksi hakeutuvista lähes joka neljännen (23 prosenttia) ja hoiva-avustajista melkein joka kolmannen (30 prosenttia). Soveltuvuutta – tai soveltumattomuutta – selvitettäessä keinoja on monia koulujen omista haastatteluista alkaen. Pääsyja soveltuvuuskokeiden hyötynä tosin pidetään sitä, että samalla kohdataan KL10_18-47.indd 27 3.10.2023 8.02. Ykkössija antaa eniten hakupisteitä. Ja jos ne järjestetään, ne voivat poiketa toisistaan paljon. Kokeiden järjestelyt eivät ole ilmaisia. Soveltuvuutta arvioivat esimerkiksi hoitoalan opettajat itse tai kuten Savon ammattiopistossa Suomen psykologikeskus. Ekroth pohtii, kuinka luotettavaa tietoa nuoren soveltuvuudesta saadaan aikaan esimerkiksi opettajan vetämällä haastattelulla. Ekrothin mielestä on selvää, että joillakin aloilla pääsyja soveltuvuuskokeet on järjestettävä. Osassa oppilaitoksia soveltuvuuskokeet ovat käytössä, osassa eivät. Kettusen mukaan Savon ammattiopistolle niistä tulee kuluja vuosittain noin 90 000 euroa. Haastattelu voi olla myös mahdollisuus sitouttaa opiskelijaa tuleviin opintoihin. Sote-alalla soveltuvuuskokeiden kustannukset ovat isot, ja on hyvä kysymys, ovatko ne suhteessa saavutettuun etuun. Esimerkkinä hän mainitsee lentoalan. Yksi painava syy Savon ammattiopiston päätökseen luopua kokeesta oli yhteisten pelisääntöjen puute ja opiskelijoiden eriarvoinen kohtelu. Työryhmäselvityksissä soveltuvuuskokeen vaativiksi aloiksi on nimetty myös esimerkiksi musiikki, tanssi ja sirkus, joille edellytetään aiempaa tutkintokohtaista osaamista. Hän sanoo kuulleensa isoilta koulutusjärjestäjiltä, ettei opintojen etenemisessä ole eroa, ovatko opiskelijat tulleet sisään soveltuvuuskokeen kautta tai ilman sitä. mahdollinen tuleva opiskelija, joka saa samalla lisätietoja opinnoista. Kettunen kertoo, että OKM:n pari vuotta sitten teettämä selvitys puolsi kokeesta luopumista. Ihan helppoa se ei tunnu olevan. Olemme selvittäneet, miten soveltuvuutta eri oppilaitoksissa arvioidaan. PUOLELLA KOULUISTA KOE Opetusneuvos Anne Ekroth opetusja kulttuuriministeriöstä kertoo, että noin puolet oppilaitoksista järjestää pääsyja soveltuvuuskokeita. Sen mukaan soveltuvuusarvioinnit eivät ole tarkoituksenmukaisia
Ekroth sanoo, että myös yläkoulujen opinto-ohjaajilla on iso merkitys nuorten ohjauksessa sopivalle alalla. Myös Savon ammattiopiston sosiaalija terveysalan opinto-ohjaajat ovat kannanotossaan kertoneet, että soveltuvuuskokeet Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian johtava rehtori Maija Aaltola toivoo, että soveltuvuus hoitoalalle varmistettaisiin erillisten kokeiden sijaan ammatinvalinnan ja ammattiin opiskelun yhteydessä yksilöllisemmin. TEHY PAKOLLISTEN KANNALLA Tehy on vuosikausia ajanut sosiaalija terveysalan koulutuksen pakollisia valtakunnallisia soveltuvuuskokeita. On yleistä, että etenkin peruskoulunsa vasta päättäneet nuoret hakevat paikkaansa eivätkä löydä heti omaa alaansa. Hän muistuttaa myös nuorten nopeasta kehityksestä. Järjestön mukaan soveltuvuuskokeista luopuminen on johtanut siihen, että alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Saattaa olla, että pääsyja soveltuvuuskokeessa hän saa huonon tuloksen, mutta olisi jo vuoden opintojen jälkeen entistä huomattavasti kypsempi ja innostunut alastaan. Ekroth pohtii, kuinka selvästi sen saa soveltuvuuskokeen aikana näkyville. Jos vaikuttaa siltä, että jokin muu ala olisi nuorelle sopivampi, toisen asteen oppilaitoksilla on tukitoimia ja mahdollisuuksia ohjata hänet muulle alalle. Kuva: Laura Oja Kuva: Laura Oja Omniassa tiedetään, että opiskelijaa kannattaa kannustaa eteenpäin myös luovalla tavalla. Hakijalta saatetaan kysyä huumeiden käytöstä, mutta vastaako hän aina täysin rehellisesti. KL10_18-47.indd 28 3.10.2023 8.02. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 28 Kuntalehti 10 / 2023 Esimerkiksi päihderiippuvuutta pidetään sote-alalla syynä evätä opiskelupaikka. Hän huomauttaa, että soveltuvuus alalle selviää yleensä jo opintojen alussa
Jos hakijan kielitaito ei ole riittävä, hänet tulee ohjata suoraan soveltuvaan valmentavaan koulutukseen. pistettä soveltuvuuskokeesta saanutta ei valita opiskelemaan. • Gradia ilmoittaa pääsyja soveltuvuuskokeen mittaavan hakijan oppimisvalmiuksia, motivaatiota, sosiaalisia taitoja sekä stressinsietokykyä ja psyykkistä kestävyyttä. Pitäisi määritellä, mitä kokeilla tavoitellaan sekä mikä on yhdenvertaista mutta samalla taloudellisesti järkevintä. Ne eivät välttämättä tulisi esiin pääsyja soveltuvuuskokeessa. KL10_18-47.indd 29 3.10.2023 8.02. • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa lähihoitajan pääsyja soveltuvuuskoe koostuu ennakkotehtävästä, oppimisvalmiustesteistä, persoonallisuustesteistä sekä psykologin haastattelusta. Tuolloin kyse on yleensä vakavasta mielenterveysongelmasta tai päihteidenkäytöstä. • Esimerkiksi Oulun seudulla toimiva Osao järjestää lähihoitajiksi pyrkiville soveltuvuuskokeen, joka koostuu psykologisista testeistä ja psykologin haastattelusta. Tavoitteena on mitata hakijoiden valmiuksia opiskella ja toimia kyseisellä alalla sekä parantaa alalle parhaiten soveltuvien hakijoiden mahdollisuutta tulla valituksi. Lisäksi peruskoulun juuri suorittaneet saavat lisäpisteitä. Myös hän pohtii kustannuksia. Tällaisia tapauksia tulee esiin vuosittain vain muutamia. Valtakunnallisen mallin puuttuminen aiheuttaa suuria ongelmia hakijoiden yhdenvertaisuuteen erityisesti pääkaupunkiseudulla. • Testeistä ja haastattelusta hakija voi saada 0–10 pistettä. Ekroth sanoo, että opetusja kulttuuriministeriössä odotetaan hallituksen tarkempia linjauksia siitä, miten asiassa edetään. Se antaa koulutuksen järjestäjälle ja korkeakoululle mahdollisuuden peruuttaa opiskelijan opiskeluoikeus, kun ”koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilastai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia”. On suorastaan oikeusmurha, jos täysin soveltuva mutta vähän heikommin kokeessa pärjännyt hakija jää kokeen takia ilman opiskelijapaikkaa. • Pääsyja soveltuvuuskokeiden sisältö vaihtelee paljon. Omniassa päätöksen taustalla on useita selvityksiä ja käytännön kokemus. Aaltola huomauttaa, että riittävän kielitaidon arviointi on vaikea pitää erillään soveltuvuuden arvioinnista. Hänen mielestään valtakunnallisten kielikokeen palauttamista kannattaisi pohtia. Aaltola muistuttaa hallituksen tavoitteesta lisätä työllisyyttä. Aaltola tietää kyllä, että osassa oppilaitoksia soveltuvuuskokeet halutaan pitää – kuten myös sen, että kokeiden sisällöt ja laatu vaihtelevat. Aaltola toivoo, että soveltuvuus hoitoalalle varmistettaisiin erillisten kokeiden sijaan ammatinvalinnan ja ammattiin opiskelun yhteydessä yksilöllisemmin. [ Info ] Kirsi Riipinen ovat tehokas ja luotettava keino karsia alalle soveltumattomat opiskelijat. Kettunen, Ekroth ja Aaltola ovat pohtineet myös maahanmuuttajien asemaa. Hän toivoo, että ennen päätöstä pakottaa oppilaitokset soveltuvuuskokeisiin – tai ottamaan ne pois – tulisi hyödyntää tehtyjä selvityksiä ja käydä perusteellinen keskustelu. Riittävä kielitaito pitäisi voida osoittaa joustavasti, oli kyse ajasta, paikasta tai käyttöliittymästä. OKM:n Ekroth muistuttaa ns. Miksi kutsua soveltuvuuskokeisiin hakuvaiheessa kaikki hakijat, vaikka suurin osa tulee valituksi joka tapauksessa muihin koulutuksiin. Omniassa ei järjestetä hoitajien soveltuvuuskokeita, kuten ei juuri muissakaan alan oppilaitoksissa pääkaupunkiseudulla. Kokeet voivat syyttä suotta pelästyttää muutoin alalle hyvinkin sopivia ihmisiä. Myös koulumenestys on pisteytetty (1–16). Kevyimmillään se voi olla esimerkiksi opettajan haastattelu, järeimmillään lähes henkilöstörekrytointia vastaava testaus. • On suorastaan oikeusmurha, jos täysin soveltuva mutta vähän heikommin kokeessa pärjännyt hakija jää kokeen takia ilman opiskelijapaikkaa. Onko pääsyja soveltuvuuskoe varmasti tasapuolinen myös heidän kannaltaan. KOKEET VOIVAT PELÄSTYTTÄÄ Maija Aaltola, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian johtava rehtori, on ollut vuosikausia mukana kehittämässä opiskelijaksi ottamista ja selvittämässä soveltuvuuskokeiden tarvetta. Osaajapulan takia olisi ymmärrettävä myös, että menetelmä olisi ohjaava eikä karsiva. sora-lainsäädännöstä, jonka perusteella oppilaitokset voivat soveltumattomuuden takia peruuttaa opiskeluoikeuden turvallisuusvaatimuksia sisältävissä tutkinnoissa. Toisaalta, jos hakija ei jostain syystä osallistu kokeeseen, häntä ei voida valita opiskelemaan. Sora-lainsäädäntö tehtiin työelämän ja opiskeluympäristön turvallisuuden parantamiseksi. Nyt kuitenkin suunnitellaan henkilöstöpula-alalle karsivaa mekanismia. Kuntalehti 10 / 2023 29 Mitä pääsykokeeseen kuuluu
Elinvoimaa ja palveluja alueille Mikä sinulle on arvokasta. Kuntien kumppani jo vuodesta 2008. Yhteisöllinen sukupolvikortteli synnyttää kohtaamisia ja yhteistä tekemistä ja virikkeitä arkeen. Kaikki tarvitsevat kodin, hoivaa ja huolen pitoa, yhteisön ja virikkeitä – hyvän arjen elementtejä, joille ei voi määrittää hinta lappua. F I / P A LV E L U K O R T T E L I Me Hoivatiloilla rakennamme parempaa yhteiskuntaa ja viihtyisiä asuinympäristöjä. Ota yhteyttä! Antti Heiskanen Hankekehityspäällikkö 040 160 8552 antti.heiskanen@hoivatilat.fi Malminkartanon palvelukortteli Kun rakennutamme tiloja, kehitämme kaupunkeja. Kati Soini Hankekehityspäällikkö 040 501 1469 kati.soini@hoivatilat.fi V A L M I S T U N U T T U T U S T U R E F E R E N S S E I H I N : H O I V AT I L AT. Arvokas vanhuus kuuluu kaikille ikäihmisillemme, ja kasvavaan palvelutarpeeseen tarvitaan uusia avauksia sekä monipuolisia toimintamalleja. Palvelukorttelihankkeet tuovat alueille tilaa asukkaiden kaipaamille kaupallisille ja julkisille palveluille sekä lisäävät elinvoimaa. Sijainti nopeasti kehittyvällä alueella tukee alueen asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta. Samassa pihapiirissä toimivat myös päiväkoti ja kehitysvammaisten palveluasuntola, unohtamatta koirien päiväkotia. H O I V AT I L O J E N P A LV E L U K O R T T E L I Helsingin Malminkartanoon loppuvuonna 2022 valmistunut palvelukortteli sisältää sekä tehostetun että kevyemmän palvelutarpeen asuntoja ikäihmisille. 20230915-hoivatilat-kuntalehti-aukeama-vanhuspalvelut-palvelukorttelit_TLE.indd Kaikki sivut 26.9.2023 10.36 KL10_18-47.indd 30 3.10.2023 8.02. Satamatien palvelukortteli Oulun Toppilansalmen historialliseen satamamiljööseen valmistuu vanhushoivan, päivittäistavarakaupan, päiväkodin, kuntosalin ja laadukkaan omistusasumisen yhdistävä kiinteistöhanke. R A K E N T E I L L A Haluatko kuulla palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. Hoivatilojen vastuullinen kiinteistökehityskonsepti, palvelu kortteli, on yhteisöllinen ja alueen elinvoimaa kehittävä ratkaisu
Kati Soini Hankekehityspäällikkö 040 501 1469 kati.soini@hoivatilat.fi V A L M I S T U N U T T U T U S T U R E F E R E N S S E I H I N : H O I V AT I L AT. Kaikki tarvitsevat kodin, hoivaa ja huolen pitoa, yhteisön ja virikkeitä – hyvän arjen elementtejä, joille ei voi määrittää hinta lappua. Arvokas vanhuus kuuluu kaikille ikäihmisillemme, ja kasvavaan palvelutarpeeseen tarvitaan uusia avauksia sekä monipuolisia toimintamalleja. Ota yhteyttä! Antti Heiskanen Hankekehityspäällikkö 040 160 8552 antti.heiskanen@hoivatilat.fi Malminkartanon palvelukortteli Kun rakennutamme tiloja, kehitämme kaupunkeja. Hoivatilojen vastuullinen kiinteistökehityskonsepti, palvelu kortteli, on yhteisöllinen ja alueen elinvoimaa kehittävä ratkaisu. Satamatien palvelukortteli Oulun Toppilansalmen historialliseen satamamiljööseen valmistuu vanhushoivan, päivittäistavarakaupan, päiväkodin, kuntosalin ja laadukkaan omistusasumisen yhdistävä kiinteistöhanke. Kuntien kumppani jo vuodesta 2008. Yhteisöllinen sukupolvikortteli synnyttää kohtaamisia ja yhteistä tekemistä ja virikkeitä arkeen. H O I V AT I L O J E N P A LV E L U K O R T T E L I Helsingin Malminkartanoon loppuvuonna 2022 valmistunut palvelukortteli sisältää sekä tehostetun että kevyemmän palvelutarpeen asuntoja ikäihmisille. F I / P A LV E L U K O R T T E L I Me Hoivatiloilla rakennamme parempaa yhteiskuntaa ja viihtyisiä asuinympäristöjä. R A K E N T E I L L A Haluatko kuulla palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. 20230915-hoivatilat-kuntalehti-aukeama-vanhuspalvelut-palvelukorttelit_TLE.indd Kaikki sivut 26.9.2023 10.36 KL10_18-47.indd 31 3.10.2023 8.02. Samassa pihapiirissä toimivat myös päiväkoti ja kehitysvammaisten palveluasuntola, unohtamatta koirien päiväkotia. Palvelukorttelihankkeet tuovat alueille tilaa asukkaiden kaipaamille kaupallisille ja julkisille palveluille sekä lisäävät elinvoimaa. Elinvoimaa ja palveluja alueille Mikä sinulle on arvokasta. Sijainti nopeasti kehittyvällä alueella tukee alueen asukkaiden aktiivisuutta ja osallisuutta
32 Kuntalehti 10 / 2023 YKSINASUVIEN MAA Kirjastot ovat tärkeitä yksinasuville, koska siellä voi viettää aikaa, käyttää ilmaisia palveluita ja olla osa yhteisöä tuntematta ketään, sanoo Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva. KL10_18-47.indd 32 3.10.2023 8.02
[ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] YKSINASUVIEN MAA Suomessa ei tunnusteta sitä, että meille on syntynyt yksinasuvien väestöryhmä ja elämänmuoto, sanoo yksinasuvien puolestapuhuja Raija Eeva. Kuntalehti 10 / 2023 33 . KL10_18-47.indd 33 3.10.2023 8.02
Vuonna 2009 Eeva oli perustamassa Yksinasuvien yhdistystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportista puolestaan selviää, että vuonna 2021 kaikista toimeentulotuen saajista kolme neljäsosaa oli yksinasuvia. Nuorena kaverit vielä tulevat muuttoavuksi, mutta keski-iässä se ei enää onnistu, ja sosiaalitoimen myöntämä muuttoapu on niin pieni, että sillä ei yksin muuteta. Kotitalousvähennys puolestaan on suoraa tulonsiirtoa hyvin toimeentuleville pariskunnille, Eeva sanoo. Eevan mukaan Suomessa ei vieläkään tunnusteta sitä, että yhteiskunta on muuttunut ja meille on syntynyt yksinasuvien väestöryhmä ja elämänmuoto. TARPEITA EI HUOMIOIDA Raija Eevan mukaan yksinasuvat eivät ole sen moninaisempi ryhmä kuin perheellisetkään, joille kunnat, hyvinvointialueet ja erilaiset järjestöt tarjoavat hyvin monenlaisia palveluja. KL10_18-47.indd 34 3.10.2023 8.02. Se on loukkaavaa. Se on edelleen maamme ainoa yksinasuvien asiaa ajava yhdistys, vaikka Suomessa on lähes 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Se on erilaista silloin, kun olet juuri eronnut tai kun olet asunut kymmenen vuotta yksin, toteaa Raija Eeva. Tutkimus keskittyy perheisiin, Eeva harmittelee. Yksinasuminen on prosessi. Yksinasuvan omaishoitajan on vaikeampi täyttää tuen ehtoja. JULKISET PALVELUT ARVOSSA Yksinasumisesta ja yksinasuvista on viime vuosina tehty lähinnä tilastollisia selvityksiä, mutta tutkimustietoa ei juuri ole saatavilla. Jos vastaanotolleni tulee keski-ikäinen yksinasuva mies, en voi ohjata häntä oikein mihinkään, Eeva harmittelee. Palveluja ei ole räätälöity yksinasuville. Samaan aikaan yksinasuvat ovat Tilastokeskuksen mukaan suurin ryhmä pienituloisten keskuudessa. THL tutkii vuodesta toiseen perheitä ja niiden pienituloisuutta. Parisuhdenormi on suomalaisessa yhteiskunnassa niin vahva, että yksinasuminen mielletään jopa väliaikaiseksi elämäksi. Se on pariskunnille kaksinkertainen verrattuna yksinasuviin, sillä nimestään huolimatta se ei ole kotitalouskohtainen vaan henkilökohtainen veroetu. Tutkimusta rahoittavat ja ohjaavat poliittiset päätökset. Niissä harvoissa tutkimuksissa, joita yksinasuvista on tehty, he pitävät tärkeinä julkisia palveluita, koska heillä ei ole varaa ostaa palveluita eikä heillä ole aina vastuuta kantavaa tukiverkostoa. Sen alueella lähes 70 prosenttia kotitalouksista on yhden ihmisen huusholleja. Yksinasuvien köyhyyttä ei erikseen tutkita. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 34 Kuntalehti 10 / 2023 S uomalainen yhteiskunta syrjii yksinasuvia, sanoo Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva. Esimerkiksi omaishoidon tuen kriteeristö ohjaa tukea parisuhteessa eläville. Eeva työskentelee johtavana diakonina Turun tuomiokirkkoseurakunnassa. Eeva antaa esimerkin
Vanhemmalla väestöllä saattaa olla varsinkin maaseudulla puutteita asumistasossa. • Yksinasuvista 45 prosenttia oli täyttänyt 60 vuotta. Jos kotitalouden ainoan tulonsaajan tulot romahtavat sairauden tai työttömyyden seurauksena, voi siitä seurata muutakin kuin taloudellisia haasteita arjessa. Yksinäisyys on merkityksellisyyden pohdintaa. Yksinasuvista puhutaan yllättävän vähän siihen nähden, kuinka paljon heitä on, eikä heillä ole isoa ja vahvaa edunvalvontaorganisaatiota. Yleisintä yksinasuminen on isoissa kaupungeissa, joissa suurin osa yksinasuvista on naisia, kun taas yksinasuvat miehet painottuvat naisia enemmän syrjäisempiin kuntiin. Räikein epäkohta yksinasuvien kohtelussa liittyy työasuntovähennykseen. • Yksinasuvien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuodesta 1990. Lähde: Tilastokeskus [ Info ] Hän on huolissaan erityisesti siitä, miten hyvinvointialueet huomioivat yksinasuvat ja heidän tarpeensa. Selvitys keskittyi tulotasossa tapahtuviin muutoksiin yksinasumisen alkaessa ja päättyessä, kertoo sen tehnyt johtava tutkija Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. YHTEISHUOLTAJUUS HUOMIOON STTK penää poliittisia päätöksiä yksinasuvien toimeentulon parantamiseksi. Sen tarkoituksena on herätellä poliitikkoja, sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Myös puolison kuolema tai lasten poismuutto johtaa usein yksinasumiseen. Esimerkiksi päiväkirurginen toimenpide merkitsee yksinasuvalle ihan jotain muuta kuin perheelliselle. Kuntalehti 10 / 2023 35 Lähes joka neljäs suomalainen asuu yksin • Suomessa oli vuoden 2022 lopussa 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Se, että yhteiskunta huomioisi yksinasuvat edes jollain tasolla, voisi auttaa myös yksinäisyyden poistamisessa. Kaikkein vanhimpien kohdalla yksinasuvien osuutta laskee laitosasuminen. Yleisintä yksinasuminen on iäkkäillä naisilla. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Vierimaa KL10_18-47.indd 35 3.10.2023 8.02. Nyt yksinasuva voi saada työasuntovähennystä vain siinä tapauksessa, että hänellä on kaksi työtä: toinen kotipaikkakunnalla ja toinen yli sadan kilometrin päässä sieltä. Toistaiseksi asuntosijoittaja voi vähentää rahoitusvastikkeen vuokratuloista, mikä on Lainàsta erikoinen ratkaisu. • Miesten osuus 30–59-vuotiaista yksinasuvista oli 61 prosenttia. Erityisen hankalaa säästäminen on niille, jotka asuvat yksin pääkaupunkiseudulla tai isoissa kaupungeissa, koska siellä asuminen on kallista, Kauppinen lisää. Enemmistö yksinasuvista asuu omistusasunnossa, mutta osuus on pienempi kuin muussa väestössä. Maaseutumaisilla alueilla yksinasumiseen liittyy usein myös työttömyyttä, Kauppinen sanoo. Lainà kannattaa myös asuntosijoittajien veroedun poistoa. Etenkin nuorista tulee yksinasuvia, kun he muuttavat omilleen. HAAVOITTUVA ASEMA Palkansaajakeskusjärjestö STTK teetti loppuvuodesta selvityksen yksinasuvista Suomessa. Jos asunnossa ei ole vesijohtoa tai viemäröintiä, heillä saattaa olla lisähaasteita arjessa selviytymisessä. HANKALA SÄÄSTÄÄ Maamme 2,82 miljoonasta asuntokunnasta lähes puolet on yksinasuvia. • Alle 30-vuotiaista yksinasuvista 53 prosenttia oli miehiä. Yksinasuvien on hankala säästää pesämunaa asunnon ostamista varten, koska heillä menot ovat suuremmat suhteessa tuloihin kuin kahden aikuisen taloudessa. Veroedun poistaminen vahvistaisi julkista taloutta ja helpottaisi yksinasuvien arkea, koska vuokrataso ja asuntojen hinnat todennäköisesti laskisivat. Uuden hallituksen on syytä tarttua heti yhteishuoltajuuteen, vaatii pääekonomisti Lainà. Sitä pitäisi korjata niin, että se olisi yhdenmukainen perhetilanteesta riippumatta. Erot voivat liittyä esimerkiksi koulutustasoon ja elämäntyyliin. Kauppisen mukaan yksinasuvat ovat haavoittuvassa asemassa. Henkilökohtaiset tulot eivät juuri muutu, mutta asuntokunnan tulot laskevat ja toimeentulo vaikeutuu, kun päädytään yksinasumiseen, Kauppinen sanoo. Hän valmistautuu siihen yksin ja joutuu miettimään, kuka hakee hänet sairaalasta, on hänen kanssaan ensimmäisen yön ja hoitaa vaikkapa selässä olevaa haavaa. • Enemmistö eli 65 prosenttia 60 vuotta täyttäneistä yksinasuvista oli naisia. Yhteishuoltajuus pitäisi pystyä huomioimaan nykyistä paremmin sosiaaliturvassa, koska se on lisääntynyt merkittävästi ja koskee suurta ihmisjoukkoa. Pulassa ovat etenkin työikäiset yksinasuvat, joille ei ole tarjolla kotipalvelua, Eeva sanoo. Keskeisin syy yksinasumiseen on ero. • Yksinasuvien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 24 000 ihmisellä. Nuorimmat ja vanhimmat yksinasuvat ovat pienituloisimpia, mutta he eivät erotu henkilökohtaisilta tuloiltaan muista ikäisistään toisin kuin keski-ikäiset. Yhteisestä huoltajuudesta huolimatta toisen huoltajan etuudet määräytyvät yksinasumisen perusteella, vaikka lapsi tai lapset asuisivat vuorotellen molempien vanhempiensa luona
Kuva: Lauri Rotko KL10_18-47.indd 36 3.10.2023 8.02. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 36 Kuntalehti 10 / 2023 Harmonisointi heiluttaa asiakkaiden maksuja Palvelujen ja maksujen harmonisointi on yksi sote-uudistuksen keskeinen ristiriitoja aiheuttava asia. Tiukan taloustilanteen ja säästöjen aikana kärsijöitä on enemmän kuin hyötyjiä
Aikaisemmin ainakin HUS on perinyt alempia maksuja, Tervola kertoo. Julkisuudessa on nähty tietoja jopa kymmenien prosenttien hinnankorotuksista. S ote-uudistuksen yksi tärkeä tavoite on yhdenvertaisuuden lisääminen. TALOUDEN EHDOILLA Yhdenmukaistaminen on tapahtunut paljolti talouden ehdoilla. Jo ennen sote-uudistusta THL:n yhteydessä toimi Innokylä-palvelu, joka kokosi kunnissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja levitti tietoa muidenkin käytettäväksi. KUNNISSA SUURIA EROJA Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen maksut olivat Länsi-Uudenmaan kunnissa lähellä toisiaan, mutta lähes kaikissa muissa maksuissa oli eroja, kertoo Länsi-Uudenmaan ikääntyneiden palveluiden palvelualuejohtaja Tuula Suominen. Pienet tulot ja paljon maksuja on huono yhdistelmä, hän muistuttaa. Kuntalehti 10 / 2023 37 . Terveydenhuollossa lähes kaikki alueet perivät laissa määriteltyjä maksimimaksuja. Helsingissä ei ole maksua ollenkaan. Lopputulos oli, että osalla maksut nousivat, osalla laskivat. Toivottavasti se lisää yhdenvertaisuutta niin, että kaikki pääsevät käyttämään tarvitsemiaan palveluja. Terveyspalveluissa ehkä eniten on keskusteltu terveyskeskusmaksusta. Paitsi että maksut vaihtelevat, myös palvelujen sisällöissä on suuriakin eroja, sanoo THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen. Ilmarinen kertoo olevansa erityisesti huolissaan lapsiperheistä, jotka tarvitsevat tukea. Se voi johtaa esimerkiksi aterioiden määrän vähentämiseen tai päiväkeskustoiminnasta pois jäämiseen. Osaan valtiovalta on antanut kattoja, osaan ei. Asiakasmaksujen nousun on todettu vähentävän käyttöä, mutta tarkempaa tietoa seurauksista haetaan vielä. On voitu priorisoida ja käyttää poliittista harkintaa. Valtio määrää terveyskeskuskäynnin maksulle maksimin. Esimerkiksi tuetun palveluasumisen yhteydessä on muun muassa ateriamaksuja, siivousmaksuja ja päivätoimintamaksuja. Palvelua pitäisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ilmarisen mukaan alueet ovat lähentyneet toisiaan, mutta eroja on edelleen, koska valtio ei sääntele tukipalvelujen hintoja samalla tavalla kuin terveydenhoidossa ja kotihoidossa. Kahta aluetta lukuun ottamatta kaikilla alueilla peritään nyt enimmäismääriä eli 20,90 euron käyntimaksua tai 41,80 euron vuosimaksua. Palvelujen sisällön yhdenmukaistuminen on paljon vaikeampaa, myös alueiden sisällä. Turun yliopistossa ja THL:ssä tutkitaan parhaillaan maksujen muutosten vaikutuksia, Jussi Tervola kertoo. Tärkeää on mahdollisuus jättää jotain maksuja perimättä tai huojentaa maksuja. Tukipalvelujen, kuten ateria-, pyykkija päiväkeskuspalvelujen, hinnoissa on ollut paljon eroja. Minimiä ei ainakaan tällä hetkellä ole, mutta hallitusohjelmassa on kirjaus asiakasmaksujen yhtenäistämisestä kansallisesti. Esimerkiksi päivätoiminnan hintavertailu on vaikeaa, ellei mahdotonta, koska sen sisältö voi vaihdella paljon. Eniten muista poikkesivat esimerkiksi ateriaja turvapuhelinmaksuissa Inkoo, Kauniainen ja Kirkkonummi, joissa maksut olivat muita alempana. Nyt Helsingissäkin on noussut keskustelu terveyskeskuskäyntien muuttamisesta maksullisiksi. TUKIPALVELUJA EI SÄÄDELTY Kotihoidon asiakasmaksut olivat jo aiemmin useissa kunnissa lain määräämällä maksimitasolla, THL:n Katja Ilmarinen kertoo. Hän uskoo ja toivoo, että hyvien käytäntöjen leviäminen helpottaa paineita. Lisäksi tukipalveluista voidaan periä korkeintaan aiheutuvat kustannukset. Ilmarisen mukaan tärkeintä on, että erot pysyvät kohtuullisina. Erilaiset lähtökohdat aiheuttivat paljon sisäistä keskustelua valmisteluperiaatteista. Kyllä paikallistasolla pitääkin olla harkintavaltaa ja mahdollisuus ottaa huomioon paikallisia asioita. Myös suun terveydenhuollossa maksut ovat enimmäistasolla muualla paitsi Helsingissä ja Vantaa-Keravalla, jotka perivät noin 80 prosenttia enimmäismääristä. Harmonisointi yhdistettynä talouden niukkuuteen on näkynyt julkisuudessa, kun palvelujen heikentyminen tai maksujen nousu on johtanut pettymyksiin ja vaikeuksiin. Huolta tunnetaan etenkin pienituloisista vanhuksista ja lapsiperheistä. Mutta siinä on monta muuttujaa. Ilmarista huolettavat myös pienituloiset vanhukset. Alueiden sisällä se lisääntyy, mutta alueiden välillä muodostuu eroja. Esimerkkinä hän mainitsee Pohjois-Savossa käyttöön otetun omaishoitajien hyvinvointihankkeen, jolla pyritään tukemaan omaishoitajien jaksamista. Mutta isot erot alueiden välillä johtavat eriarvoistumiseen. Vantaan-Keravan hyvinvointialueella maksu on 16,70 euroa. Vain perusterveydenhuollossa on joitain poikkeuksia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Jussi Tervola. Ilmarinen arvelee, että sosiaalipalvelujen maksut vähitellen yhdenmukaistuvat. Ilmarisen mukaan alueilla on tehty paljon työtä – arvioitu ja harkittu. Erikoissairaanhoidossa maksut ovat kaikilla alueilla tapissa. Palvelujen käyttäjät eivät tavallisesti pysty valitsemaan asuinpaikkaansa palvelujen tai niiden hinnan mukaan. Piirros: Matti Pikkujämsä KL10_18-47.indd 37 3.10.2023 8.02. Sosiaalipalveluissa erilaisten maksujen kirjo on suuri
Alueet hoitivat yhdenmukaistamisprosessia itsenäisesti. Suominen muistuttaa, että asiakasmaksut eivät käytännössä vaikuta hyvinvointialueen rahoitukseen. Mutta kyllä valtio edellyttää, että alueet tekevät ensin itse kaiken mahdollisen omassa toiminnassaan. NIUKKUUS JATKUU Hyvinvointialueiden talousahdinkoa on ihmetelty ja syitä etsitty. Rahaa siis pitää löytyä valtiolta. Alueiden verotusoikeutta ei tämän hallituksen aikana valmistella, todetaan hallitusohjelmassa. Malliksi Suominen ehdottaa vakiotason ja yksilökohtaisen harkinnan yhdistelmää. Koronan jäljiltä on hoitovelkaa. Muutosvaiheeseen liittyy vielä se, että valtion rahoitusmalliakin edelleen säädellään. Kyllä kaikki tilanteet katsotaan tapauskohtaisesti. Ahonen nostaa yhdeksi rahaongelmien lähteeksi myös henkilöstöpulan. Ahosen mukaan alueiden on toteutettava perusteellinen muutosohjelma, mutta sen lisäksi joudutaan hakemaan lyhyen aikavälin säästöjä. Valtiolla oli vain seurantarooli. Suominen ajattelee, että sote-uudistuksen tavoite on yhdenvertaisuus valtakunnallisella tasolla niin, että koko maassa olisi sama hyvä taso. Syntyi sekä hoitovelkaa että osin väärä kuva todellisista sote-kustannuksista. Tutustu tuleviin verkkoseminaareihin ja katso koulutustallenteita nyt verkkosivuillamme. Ahonen muistuttaa, että viime kädessä valtio on kuitenkin vastuussa siitä, että palvelut pystytään järjestämään. • Tutustu Kelan verkkoseminaareihin ja koulutuksiin Kaipaatko tietoa Kelan kuntoutuksesta, työkyvyn tukemisesta tai sairastamisen tuista. Asiakasmaksuihin tai palvelujen laajuuteen ei ole näköpiirissä juurikaan helpotuksia valtiovallalta. Maan hallitus taistelee toisaalta soten kasvavan rahoitustarpeen, toisaalta yleisen säästötavoitteen välillä. Eero Karisto Hyvinvointialueen suurin puolue aluevaltuutettujen paikkojen mukaan Kotihoidon maksut ovat tapissa lähes kaikilla muilla alueilla, meillä ei. Kun alueiden on vaikea saada työntekijöitä, joudutaan turvautumaan vuokratyöntekijöihin, ja se nostaa kustannuksia. Tarkoittaako se asiakasmaksujen nostamista maksimiin ja palvelujen karsimista minimiin. Myös muun muassa terveyskeskusmaksujen maksuttomuusryhmien määrittelyissä on alueiden välillä eroja. Tulossa 22.11.2023 Nuoren työkykypolku -verkkoseminaari Tutustu koulutuksiin ja ilmoittaudu: kela.fi/kela-kouluttaa KL10_18-47.indd 39 3.10.2023 8.02. Rahavaikeuksien takana on useita syitä, sanoo valtiovarainministeriön (VM) muutosjohtaja, finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen. On myös epäilyjä siitä, että valtion maksamaa koronatukea käytettiin myös normaalien sote-palvelujen rahoittamiseen, mikä vääristi hyvinvointialueille siirtyvää rahoitusta. Kuntia on syytetty taktikoinnista, osaoptimoinnista, alibudjetoinnista. Joiltain osin tosin tiettyjä velvoitteita tai mitoituksia on hallitusohjelmaan perustuen lähdetty väljentämään. Ei tarkoita välttämättä. Nyt siitä poiketaan, eikä se sovi yhdenvertaisuuteen
8 Minkälaisia koulutustaustoja on sotealalla, Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas. Osa tehtävistä vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon ja osa ammattikorkeakoulututkinnon. Heistä noin 232 000 työskenteli julkisella sektorilla, 97 700 yrityssektorilla ja noin 25 000 järjestösektorilla. 2 Mistä johtui näin iso muutos avoimissa työpaikoissa. Ammattihenkilöiden on voitava keskittyä työtehtäviin, joihin heidät on koulutettu. Yhteenlaskettu hoitajavaje on nyt 10 000–15 000. Sote-alalla on monipuolisesti tutkintoja ja koulutuksia. Hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta on huolehdittava. Hoitajapulan ratkaiseminen maksaa, mutta sen ratkaisematta jättäminen maksaa vielä enemmän hoitojonoina, sairauspoissaoloina sekä yhä vaikeahoitoisempina potilaina ja päivystysten ruuhkautumisina. Tätä kehitystä on seurattu kuukausikohtaisesti vuodesta 2006 lähtien. Kansainvälisen rekrytoinnin esteitä ja hidasteita on poistettava. Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät ovat lähes poikkeuksetta isoja työpaikkoja. Kansainvälisen rekrytoinnin esteitä ja hidasteita on poistettava ja eri viranomaisten yhteistyötä on hyvä lisätä prosessien sujuvoittamiseksi. 10 kysymystä sote-henkilöstöstä Kansallinen pärjääminen vaatii riittävää määrää työntekijöitä sosiaalija terveyspalveluissa. 6 Millaisen viestin haluaisit lähettää päättäjille. Kollegojen joukossa on kokeneita ja osaavia ammattilaisia, jotka auttavat työssä eteenpäin. Avoimien työpaikkojen määrä oli suhteellisen vakiintunut pitkään ja vaihteli 2 000:n ja 4 000:n välillä, kunnes määrä alkoi kasvaa jyrkästi vuonna 2019. 40 Kuntalehti 10 / 2023 Haluatko tehdä vaikutuksen yleisöösi. • KL10_18-47.indd 40 3.10.2023 8.02. Älä anna tämän tarjouksen lipua ohi! Seuraa QR-koodia ja lunasta heti 20 % alennus videotai podcast-tuotannosta. 7 Onko sote-alan töistä kaikilla nyt oikea ote. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee uudet luvut vielä tänä vuonna. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia kokeilla uran aikana eri tiimejä ja yksiköitä sekä edetä uralla asiantuntijatehtäviin tai kenties esihenkilötehtäviin. Iloinen ja ammattitaitoinen tiimimme auttaa teitä kaikkiin suunnitteluun sekä tuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Se oli maanjäristys, jonka vaikutuksen ja rasitteen suuruutta ei ole täysin käsitetty. Absoluuttinen hoitajien lukumäärä ei vähentynyt, vaan hoitajien kysynnän kasvu lisääntyi, kun talous kiihtyi ja yksityisellä puolella laajennettiin toimintaa. Julkiset palvelut ovat jo nyt kriisissä. Myös hoitajia hakeutuu paljon yksityiselle, jonka palveluksessa on tarjolla enemmän helppoja hommia ja enemmän palkkaa. Sote-alan työvoimapula yhdistettynä palvelutarpeen kasvuun edellyttää työn sisältöjen ja työnjaon kehittämistä. Siinä monen kamelin selkä katkesi. Yksi isoimmista ammattiryhmistä on lähihoitaja, jota varten on oltava ammatillinen perustutkinto. 4 Onko julkinen puoli yhtä houkutteleva kuin ennen yksityiseen verrattuna. Sote-alan eri osapuolet etsivät keinoja tuottaa palveluita entistä tehokkaammin, jotta työntekijätarvetta on mahdollista hallita väestön ikääntyessä. 3 Mitä merkitsi Suomen sote-henkilöstölle, kun koronavirus alkoi levitä keväällä 2020. On myös hyvä katsoa sairaaloiden ja terveyskeskusten toimintoihin ja miettiä, miksi tarvitaan koko ajan lisää työntekijöitä. 10 Mitkä kehitysaskeleet voisivat olla esimerkkeinä, jotta saataisiin lisää tekijöitä ja tehokkuutta sote-alan arkeen. Ihmiset eivät saa hoitoa ajallaan. Erilaiset tukipalvelutehtävät ja avustavat työt, jotka eivät vaadi ammattihenkilön osaamista, olisi voitava siirtää muille työntekijäryhmille. Lisäksi lainsäädäntöä koskevat muutokset lisäsivät työpaikkojen määrää julkisella puolella. Erityisesti lääkärikunnassa näkyy siirtymistä julkiselta yksityiselle puolelle. 5 Kuinka suuri sote-henkilöstön määrä on, ammattijärjestö Tehyn yhteiskuntasuhdejohtaja Kirsi Sillanpää. Jouni Lampinen Vuoden 2020 lopussa terveysja sosiaalipalveluissa työskenteli yhteensä lähes 355 000 henkilöä. studiolinjat.fi/etukuponki STUDIO LINJAT Tutustu esimerkkituotantoihin osoitteessa studiolinjat.fi/etukuponki 1 Miten sairaanhoitajien ja lähihoitajien avoimien työpaikkojen määrä on kehittynyt, SDP:n kansanedustaja Aki Lindén. 9 Mitä hyvää hyvinvointialueissa on työntekijän kannalta
studiolinjat.fi/etukuponki STUDIO LINJAT Tutustu esimerkkituotantoihin osoitteessa studiolinjat.fi/etukuponki Jouni Lampinen KL10_18-47.indd 41 3.10.2023 8.02. Älä anna tämän tarjouksen lipua ohi! Seuraa QR-koodia ja lunasta heti 20 % alennus videotai podcast-tuotannosta. Iloinen ja ammattitaitoinen tiimimme auttaa teitä kaikkiin suunnitteluun sekä tuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Haluatko tehdä vaikutuksen yleisöösi
Vuokra on nyt noin 10 000 euroa kuussa. Se on klassisesti rakennuksen kulmassa, kuten kunnanjohtajalle kuuluukin. Kuokka iskettiin maahan huhtikuussa viime vuonna, ja valmista tuli tasan vuosi ja viikko myöhemKUNTA MUUTTI VUOKRALLE Kuva: Auran kunta min, kertoo kunnanjohtaja Terhi Källi. Kunta on toistaiseksi uudessa talossa vuokralla. KL10_18-47.indd 42 3.10.2023 8.02. 42 Kuntalehti 10 / 2023 [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] A uran uusi kunnantalo on ollut käytössä nyt muutaman kuukauden ajan. Kolmesta ikkunasta avautuvat näkymät, toiselta puolella terveyskeskukselle ja toiselta ohi kulkevalle päätielle. Källin mielestä parasta uudessa kunnantalossa on kahden väistötiloissa vietetyn vuoden jälkeen oma huone
Hyvää on myös myönteinen ilmapiiri, joka uuteen kunnantaloon on kuulemma spontaanisti syntynyt. Kunnan työntekijät odottivat uuden rakennuksen valmistumista väistötiloissa hajallaan ympäri kuntaa. Hallinnon lisäksi on jonkin verran Varsinais-Suomen hyvinvointialueen väkeä. Moni auralainen oli mahdollisuudesta iloisesti yllättynyt. Ehdotus oli ilmastoystävällinen, energiatehokas, älykäs ja aistiystävällinen. Kunnan päättäjät halusivat rakennuttaa uuden kunnantalon. Auran uusi kunnantalo tuoksuu puulta ja sammuttaa itse valot. Tunnelma on rento. On myös tullut tavaksi juoda iltapäivisin porukalla kahvia niiden kesken, jotka kulloinkin sattuvat olemaan paikalla. Täysin kivuttomasti hanke ei edennyt, sillä välillä asiaa käytiin selvittämässä markkinaoikeudessa, kun kunta keskeytti hankinnan suunnitelman teknisiin virheisiin vedoten. Vuokra on nyt noin 10 000 euroa kuussa. Tutkimuksissa viitisen vuotta sitten rakennuksessa todettiin ilmavuotoja ja mikrobikasvustoa. Mahdollisesta lunastusoption käytöstä päätetään erikseen, sanoo Källi. Asia kuitenkin raukesi, kun kunnanhallitus keväällä 2021 muutti mieltään ja suunnitelmaa korjattiin. Auran kunnantalossa työskentelee noin 35 henkilöä. Kemikaaleja materiaaleissa on käytetty mahdollisimman vähän. Kuntalaisilta saatu palaute on ollut hänen mukaansa hyvää. Tiedonkulku paranee ja yhteishenki paranee, sanoo Källi. Kuntalehti 10 / 2023 43 . Aistiystävällisyys taas tarkoittaa Källin mukaan sitä, että rakennusvaiheessa on otettu käyttäjän kokemus huomioon muun muassa valituissa materiaaleissa. Avajaisissa taloa esiteltiin kuntalaisille opastetuin kierroksin. Kunnantalossa ei kaiu, vaan akustiikka on pehmeä. Täysin kivuttomasti rakennusprojekti ei kuitenkaan edennyt. ILMASTOYSTÄVÄLLINEN Uusi kunnantalo on ilmastoystävällinen, sillä lämpöä saadaan maalämpökaivosta ja sähköä omalta katolta aurinkopaneeleista. Huolta aiheutti alkuun Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen rakennusalalle aiheuttama häiriötila, jonka takia muun muassa raakaainekustannukset uhkasivat karata käsistä, kertoo kunnanjohtaja Källi. Ääntä vaimentavat paitsi paikoitelKL10_18-47.indd 43 3.10.2023 8.02. On iso parannus monessa mielessä, kun nyt kaikki ovat taas saman katon alla. Rakentajan ennakoinnin ja varastojen ansiosta se vaara onneksi vältettiin. Kävijöitä tuli lopulta monta sataa, kertoo Källi. Prosessi eteni kilpailutusvaiheeseen koronavuonna 2020, ja sen voitti Hoivarakentajat Oy:n suunnitelma yksikerroksisesta hirsisestä kunnantalosta, jossa on viisto katto ja noin 800 neliötä. Materiaaleissa on korkea kotimaisuusaste, ja seinien vahatut hirret ovat peräisin suomalaisesta metsästä. Aura luopui vanhasta 1970-luvulla rakennetusta kunnantalostaan, kun havaittiin, että työntekijät saivat siellä oireita, kuten kroonista yskää ja flunssakierteitä, jotka viittasivat vahvasti sisäilmaongelmiin, kertoo Källi. Näitä perinteisiä ongelmia. Virkahenkilöiden huoneet ovat toki avoimia niissä asioiville, mutta muuten kuntalaisen kulku tyssää aulaan. PAIKALLISTEN VOIMIN Rakentamisessa käytettiin mahdollisimman paljon paikallisia yrityksiä ja työntekijöitä. Etenkin kävijät kehuvat rakennuksen valoisuutta. He sanoivat, että olivat kyllä uteliaita, mutta eivät olisi ehkä kehdanneet itse tulla kurkistelemaan. Kerran kuussa pidetään kokous, johon osallistuvat kaikki rakennuksen käyttäjät ja jossa puidaan talon yhteisiä asioita. Mitään erityistä tilaa hengailulle ei uudessa kunnantalossa ole, vaan sitä varten on kuntalaisten oma olohuone Auraamo, kertoo Källi. Pihalla on paikkoja sähköauton lataukseen. Kilpailutuksessa hirsi sai lisäpisteitä, sillä se koettiin turvalliseksi materiaaliksi sisäilman kannalta, hän sanoo. Auran kunnan tekninen johtaja Kari Tuohi kertoo, että hirsi valikoitui uuden kunnantalon rakennusmateriaaliksi siksi, että sen riski sisäilmaongelmien muodostumiseen on pieni. Huhtikuun lopussa uusi kunnantalo luovutettiin tilaajalle, ja kesäkuussa oli jo muutettu sisään
Kaikki ovat olleet tyytyväisiä, Tuohi sanoo. Rakennuksia ei ole suojeltu, mutta alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 44 Kuntalehti 10 / 2023 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Valaistusta ja ilmastointia on tosin pitänyt muutaman käyttökuukauden aikana jo jonkin verran manuaalisesti säätää, ja Källi arvelee, että näin tulee olemaan vielä jonkin aikaa. Nyt NCC Suomi Oy on luopunut hankkeestaan heikentyneen suhdannetilanteen takia. Tuohen mielestä sekin on onnistuminen, että on rakennettu tehokkaasti ja vain tarpeeseen. Katja Martelius KUNNANTALON kohtaloa joudutaan yleensä punnitsemaan vasta silloin, jos rakennuksessa on havaittu sisäilmaongelmia. Lue printtinä, tai diginä osoitteessa kuntalehti.fi. Kyllä tämä on ihan viimeisen päälle. len kokolattiamatto ja akustointilevyt myös hirsiseinien materiaali itsessään. tonteista kunnantalon viereen, samassa yhteydessä viriteltiin alueen muutakin kehittämistä. Vain ajan saatossa nähdään, miten uusi kunnantalo ottaa vastaan kaikki neljä vaihtuvaa vuodenaikaa. Eläkkeelle jäävän Hämeenkyrön kunnanjohtajan Antero Aleniuksen mielestä vanhan kunnantalon peruskorjaus ei näytä kuntoarvion perusteella kannattavalta, koska sekä sisäettä ulkopinnat olisi purettava betonirunkoon asti. Hän on ollut koko ajan uuden talon kannalla. Hämeenkyrön kunnantalon vanhin osa on käyttökiellossa talosta löytyneen mikrobikasvuston ja henkilöstön oireilujen takia. Sama koskee valaistusta. Talotekniikka osaa säätää itse ilmastoinnin riittäväksi riippuen siitä, kuinka paljon käyttäjiä kussakin tilassa on. Tiedä mitä Sote-palveluista puhutaan. Kaikki neliöt ovat käytössä. Kuntalehti kertoi huhtikuun numerossaan Hämeenkyrön tilanteesta. EI PRÖYSTÄILTY Teknisellä johtajalla Tuohella on hänelläkin huone uudessa kunnantalossa, sillä länsisiipeen on majoitettu kunnan tekninen toimi. Hämeenkyrön kunnantalon tulevaisuutta puidaan todennäköisesti vielä loppuvuonna. Ei ole lähdetty pröystäilemään. Uusi kunnantalo on myös älykäs. Kun Hämeenkyrö teki vuonna 2020 rakennusyhtiö NCC Suomi Oy:n kanssa suunnitteluvarauksen asuinkerrostaloMiten käy Hämeenkyrön hankkeen. Entä mitä tapahtuu vanhalle kunnantalolle. • Martta Nieminen Antero Alenius Kuva: Rami Marjamäki KL10_18-47.indd 44 3.10.2023 8.02. Taloustilanteen heikentyminen ei ollut vielä silloin suuri asia. Säädöt hakevat vielä paikkaansa, sanoo Källi. Uudessa kunnantalossa on helppo hengittää, sanoo Källi. Se luultavasti puretaan, sanoo Källi, vaikka terveemmässä osassa parhaillaan onkin vuokralainen. Ja sitten on tietysti sisäilma. Källi kertoo havainneensa, että esimerkiksi johtoryhmän kokouksessa, joka pidetään hänen omassa kulmahuoneessaan, ei tule lainkaan tunkkainen ilma. • Ääntä vaimentavat paitsi paikoitellen kokolattiamatto ja akustointilevyt myös hirsiseinien materiaali itsessään. Kun huonetta ei käytetä, kunnantalo hoksaa, ettei kukaan ole töissä, ja laittaa valot pois. Häntä miellyttää myös se, että yksikerroksinen kunnantalo ei ole yliampuvan näköinen. Kaavailuissa on ollut uuden monitoimitalon rakentaminen, jossa kunnan kumppanina olisi mahdollisesti seurakunta. On sekin aistiystävällistä, että talossa tuoksuu miellyttävästi uusi puu. Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon. Valaistus on uudessa kunnantalossa optimoitu niin, että se on riittävä työntekoon, mutta ei silti häiritse liialla kirkkaudellaan. Näin kävi 4 000 asukkaan Auran kunnassa Varsinais-Suomessa – ja näin kävi myös 10 500 asukkaan Hämeenkyrössä Pirkanmaalla
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon. Lue printtinä, tai diginä osoitteessa kuntalehti.fi. KL10_18-47.indd 45 3.10.2023 8.02. Tiedä mitä Sote-palveluista puhutaan
Jenni Helenius Kirjoittaja työskentelee Kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Miten luoda kiusaamisvapaa kouluyhteisö. ja 9. ja 9. Löytyykö toimintaohje helposti, kun hätääntynyt vanhempi kuulee lapsensa tulleen vakavasti kiusatuksi. ja 9. VAIKEISIIN kiusaamistilanteisiin ja kouluväkivaltaan on toki haettu ratkaisuja. ja 5. Erityisesti puhelinten vuoksi kiusaaminen ei kuitenkaan rajoitu vain kouluaikaan. Vuoden 2023 Kouluterveyskysely julkaistiin syyskuussa. Koulukiusaamistilanteet, joissa 8. Tuleeko oppilas nähdyksi ja kuulluksi. Turvallisuutta luovassa toimintakulttuurissa oppilaita kuullaan ja asia selvitetään. Jopa yhdeksän prosenttia 8. Se tarkoittaa, että heiltä Huomaako aikuinen kiusaamisen. Oppilaitoksessa olisi tärkeää seurata myös sitä, kuinka hyvin yhteisiä käytäntöjä noudatetaan. On tärkeää muistaa samalla, että oppilaan näkökulmasta ihan perustavimpana asiana kyse on kohtaamisista. NUORTEN kokemasta väkivallasta on keskusteltu viime aikoina runsaasti. • KL10_18-47.indd 46 3.10.2023 8.02. Kuva: Jarmo Rantanen Tuleeko oppilas nähdyksi ja kuulluksi. Huomaako aikuinen kuulla kaikkia osapuolia. luokkalaisista kuusi prosenttia ja 8. Kiusaaminen voi jatkua pitkään ennen kuin se tulee aikuisten tietoon. Mitä tukea on tarjolla kiusaamiskokemuksesta toipumiseen. Onko oppilaille ja huoltajille kerrottu, miten tapauksia koulussa ratkotaan. Miten puuttua kiusaamiseen tai oppilaiden välisiin konflikteihin ajoissa ja selvittää ne kunnolla. Asiaan palaamalla osoitetaan, että käyttäytymisellä on väliä ja toisen satuttamista ei hyväksytä. on joko varastettu tai yritetty varastaa jotakin käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, uhattu vahingoittaa fyysisesti, lyöty, potkittu tai käytetty jotain asetta. Ja millainen on turvallinen kouluyhteisö oppilaan kannalta. luokan oppilaista. Kun aikuinen näkee vaikkapa tönimistilanteen käytävällä, hän ei välttämättä tiedä, onko se yksittäinen tilanne vai osa tapahtumasarjaa. Kouluterveyskyselyn mukaan fyysistä uhkaa on kokenut 8. ja 9. THL:n TEAviisari kertoo kuinka aktiivisia kunnat ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hallitusohjelmaan on kirjattu esimerkiksi opettajien ja rehtorien toimivaltuuksien vahvistaminen puuttua opetusta häiritsevään toimintaan kouluaikana, puhelinten käytön rajoittaminen kouluissa sekä Etelä-Karjalan mallin laajentaminen, jossa kouluväkivallasta tehdään rikosilmoitus, johon liitetään myös tukea tekijälle. luokkalaiset ovat olleet osallisina kiusattuina tai kiusaajina, ovat yleisimmin sisältäneet nimittelyä, naurunalaiseksi tekemistä tai loukkaavaa kiusoittelemista (17 prosenttia), ulkopuolelle jättämistä (14 prosenttia) tai halventavia ilmeitä ja eleitä (14 prosenttia). luokan oppilaista sekä 8. ja 9. Koulun muun aikuisen taholta kiusaamista on kokenut kolme–neljä prosenttia. Aikuisen huomio kiinnittyy usein siihen ensimmäiseen versioon tarinasta, jonka hän kuulee. luokkalaisista pojista 21 prosenttia ja tytöistä 15 prosenttia. luokkalaisista on ollut mukana kiusaamistilanteessa, johon liittyy viestejä, soittoja tai kuvia puhelimen tai netin kautta. Sen mukaan vähintään viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut lähes joka kymmenes perusopetuksen 4. Nämä ovat kiusaamisen vastaisen työn peruskysymyksiä. Saako hän tukea vai jääkö yksin. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. ja 5. Tilanteen selvittäminen keskeytyy helposti, kun luokassa odottaa parikymmentä muuta oppilasta. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana: lastensuojelu hyvinvointialueilla Kuuntele uusi jakso Vieraana: Aila Puustinen-Korhonen, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta [ Kolumni ] L apsella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön, mutta kiusaaminen ja väkivalta rikkovat tätä oikeutta. On tärkeää rohkaista oppilaita kertomaan rehtorille tai opiskeluhuollon henkilöstölle, jos he kokevat koulussa aikuisten taholta epäasiallista kohtelua. 46 Kuntalehti 10 / 2023 Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Kiusaamisen yleisyyttä pitäisi seurata oppilaitoksissa. luokkalaisista 14 prosenttia on kokenut kiusaamista opettajan taholta. Kouluterveyskyselyn tuloksista käy myös ilmi, että 4. On välttämätöntä, että oppilaitoksella on yhteiset kiusaamiseen puuttumisen ohjeet, moniammatillinen yhteistyö on toimivaa ja kotien kanssa tehdään yhteistyötä. TEAviisarin mukaan peruskouluista 88 prosenttia kirjaa kaikki havaitut kiusaamisja väkivaltatapaukset ja 97 prosentissa peruskouluista on kirjattu yhteinen käytäntö kiusaamiseen puuttumiseen
Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Lyöttäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana: lastensuojelu hyvinvointialueilla Kuuntele uusi jakso Vieraana: Aila Puustinen-Korhonen, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta KL10_18-47.indd 47 3.10.2023 8.02. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta
48 Kuntalehti 10 / 2023 [ Kunnan töissä ] Toivon ylläpitäjä Marjo Osipov kertoo yhteistyön etenevän nuoren ehdoilla Keravan kaupungin etsivässä nuorisotyössä. KL10_48-49.indd 48 3.10.2023 7.49
Kuntalehti 10 / 2023 49 K eravan kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Marjo Osipov auttaa pääasiassa jo täysi-ikäisiä nuoria suoriutumaan perusaskareista ja kiinnittymään arkeen. Kuka tahansa nuoren kanssa toimiva henkilö, oli se sitten viranomainen, lähituttava tai vaikka nuori itse, voi ottaa meihin yhteyttä. Miten voitte tukea mielenterveyspalveluita tarvitsevaa nuorta. Huomion suuntaaminen tietoisesti ajatuksista kehoon rauhoittaa mieltä. Palveluntarve painottuu parikymppisiin. Onko hetkiä, kun apunne ei riitä. Työn suola on nuorten kanssa tehtävä yksilötyöskentely. Mikä koulutus sinulla on, ja missä toimit urasi alkuvaiheessa. Mitkä ovat etsivän nuorisotyön vahvuuksia. Meillä on vierekkäiset työhuoneet täällä Keravan keskustassa. Minkälainen on tyypillinen asiakkaanne. Yhteistyö perustuu luottamukseen. Valmistumisen jälkeen tein töitä Vaasan lastensuojelussa sosiaaliohjaajana. Nuoren ei tarvitse vastata, jos hän ei tiedä, mitä haluaa. Se voi kuulostaa rajulta, kun sen joutuu sanomaan nuorelle. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on toimia toivon ylläpitäjänä ja kannatella tilannetta, kunnes nuori saa tarvitsemaansa apua. Jotenkin se hämmästyttää ja johonkin se VIDEO: Keravan kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Marjo Osipov kertoo, mitä nuoret haluavat tehdä yhdessä Hyvä päivä -ryhmässä, jossa moni on saanut helpotusta esimerkiksi yksinäisyyteen. Mindfulnessin avulla voi löytää vaikkapa kehosta kohtia, joissa tunteet tuntuvat. Minkälaista apua harjoituksista voi saada. Minulla ei ole kiire. Tykkäätkö työstäsi. Miten päädyit Keravalle etsivätyöhön. • Jouni Lampinen Kuva ja video: Laura Oja KL10_48-49.indd 49 3.10.2023 7.49. Meillä on mahdollisuus tarjota nuorelle aikaa ja tila vain olla. Mutta kenenkään ei tarvitse selviytyä yksin. Mitä kautta nämä nuoret saapuvat luoksenne. Olin saanut Keravan kaupunginjohtajan stipendin, jolla rahoitin osan omaehtoisen opiskelun kustannuksista. Ihastuin tähän etsivän puolen konseptiin. Sekin on aika tyypillistä, että nuori kokee yksinäisyyttä. Ihmisissä on uskomatonta voimaa. Toimimme joskus lyhyemmän aikaa nuoren kanssa, joskus pitempään. Palvelu on nuorelle maksutonta ja vapaaehtoista. Sain sijaisuuden Tuusulan kunnan etsivänä nuorisotyöntekijänä tammikuussa 2019. Heidän tilanteensa voivat olla todella rankkoja. Emme ole viranomaisia. Nämä nuoret ovat aivan ihania, ihan jokainen. Harjoituksia voi tehdä yksin tai yhdessä. Tämä on minulle unelmatyö. Miten olet hyötynyt työssäsi tästä. Miltä tuntuu, jos kuulet puhuttavan ongelmanuorista. Se sallii olemisen lempeällä, avoimella, uteliaalla ja hyväksyvällä asenteella. Oletko opiskellut viime vuosina. Pääsyä mielenterveyspalveluihin saattaa joutua odottamaan pitkään. Sen avulla on mahdollista harjoitella ja vahvistaa tunneja tietoisuustaitoja. Moni nuori tarvitsee tukea päästäkseen mielenterveyspalveluiden piiriin. Luonamme nuorella on mahdollisuus hengähtää. Huomasin kaipaavani lisää työkaluja kohdatessani vahvasti masentuneita nuoria ja käsitellessäni nuorten kanssa toivottomuuden tunteita. Yleensä toisen asteen oppilaitoksen kuraattori tai opinto-ohjaaja tekee ilmoituksen sellaisesta nuoresta, joka ei ole aloittanut opintoja tai on kadonnut opinnoista. En näe heitä ongelmanuorina. Valmistuin Suomen mindfulnessinstituutista keväällä 2022. Nuoren toisen asteen ammatilliset opinnot ovat saattaneet keskeytyä syystä tai toisesta. Joskus on myönnettävä, että työni ei riitä, koska tilanne on sen verran haastava. Aloitin elokuussa 2019 työt täällä Keravalla. Kuulumme nuorisopalveluihin, vapaa-ajan ja hyvinvoinnin toimialaan. Opiskelin mindfulness-ohjaajaksi töiden ohella. Nuori saa päättää sen. Se on huomion tuomista tietoisesti tähän hetkeen, ilman tarvetta analysoida, ratkaista tai muuttaa mitään. Kuinka paljon nuori voi saada apua. Kuinka monta etsivää Keravalla on ja mikä on paikkanne kaupungin organisaatiossa. Kun Keravalta avautui haettavaksi etsivän nuorisotyöntekijän vakituinen paikka, hain sitä. Meillä on tiimissä kolme vakituista työntekijää, minä ja kaksi muuta etsivää. Mitä mindfulness on. Vastaavaa yksilöllistä ohjausta ei ole saatavissa perusnuorisotyön keinoin. Mindfulnessin opiskelu on auttanut minua tunnistamaan, kuinka voin ohjata nuorta tähän hetkeen tai tunnistamaan omia ajatusmalleja. Valmistuin sosionomiksi vuonna 2007 Vaasan ammattikorkeakoulusta. Mitä teette etsivässä nuorisotyössä. minussa kolahtaa. Tarjoamme apua 16–28-vuotiaille keravalaisille nuorille, jotka ovat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella ja tarvitsevat tukea päästäkseen palveluiden piiriin. Kyllä. Moni nuori tarvitsee tukea päästäkseen mielenterveyspalveluiden piiriin. Muutin vuonna 2015 Etelä-Suomeen. Nuori voi olla usein työtön työnhakija, joka rahoittaa elämänsä tukien tai vanhempien avustuksella. Harjoituksien ansiosta voi huomata olevansa välillä omien ajatustensa viemä ja palauttaa huomiota takaisin kehoon ja ympäröivään maailmaan
Kirjoissa on mielenkiintoista ja ainutlaatuista talous-, pankkija henkilöhistoriaa. Terveydenhoito sakkaa vähän joka puolella ja joka alalla työterveydenhoitoa lukuun ottamatta. Enemmänkin on niin sanottua mutupohjaista todistelua, uutispalstoillakin. Katsotaan. • KL10_50-53.indd 50 3.10.2023 7.49. Kerrotaan ”mitä kadulla näkee”. Samalla media antoi paljon palstatilaa varoittaville puheenvuoroille. HS:n vastaavana päätoimittajana aloittanut Erja Yläjärvi oli otsikoinut linjajulistuksensa näin: ”Hesarin lukija osaa ajatella itse”. syyskuuta puolueensa tiedotustilaisuudessa sekä oppositiolle että ay-liikkeelle, ettei puntti tutise. Kannattaa lukea se uudelleen HS:n arkistosta (hs. syyskuuta useat lehdet varoittivat pääkirjoituksissaan koston kierteeseen ajautumisesta. Eli uutiset uutisina, mielipiteet kommentteina. syyskuuta ja työministeri Arto Satonen, kok., selitteli eri medioille maltillisin äänenpainoin hallituksen hankkeita yhä uudelleen ja uudelleen. Eli aika sumussa mennään. Tilanne on nyt sikälikin hankala, ettei suojaista ja rauhallista poukamaa löydy oikein mistään. Ja sitten kolmantena on sota – Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Jo aiemmin Purra oli syyttänyt SAK:ta valehtelemisesta, vääristelemisestä ja uhkailusta. Pitäisi jaksaa odottaa 25–30 vuotta arkistojen avautumista. syyskuuta Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla. järjestämän Helsinki Security Forumin materiaalista, joka löytyy instituutin nettisivuilta. Viikolla 39 alkoivat työntekijäjärjestöjen maanlaajuiset protestit ja ulosmarssit hallituksen kaavailemia työelämän muutoksia vastaan. P.S. Jotain osviittaa – mutta ei kuitenkaan tyhjentäviä vastauksia – voi saada esimerkiksi Ulkopoliittisen Instituutin 29.9.–1.10. Erottelu ei ole vaikeaa, mutta se pitää tehdä. Vanha kokemus sanoo, että totuus on aina sodan ensimmäinen uhri. Mutta asioilla on tapana järjestyä, opetti Mauno Koivisto aikoinaan. NYT kaivataan tosiaikatietoa erityisesti kolmesta asiasta: leikkauspolitiikasta, terveydenhoidosta ja Ukrainan sodasta. 50 Kuntalehti 10 / 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä VUODEN ehkä tärkein Suomen mediamaailmaa koskettava kolumni julkaistiin 10. Yli 400-sivuisen Sateentekijät-teoksen kustansi Otava. Ei tarvita muuta. Tai maailman mahtimaiden kabineteissa. syyskuuta Sixten Korkmanin kolumni ”Hallituksen ja ay-liikkeen yhteenotto on haitaksi kaikille”. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa julkaistiin 26. Soten tarvitsemia rahoja leikataan ja työtä yritetään tehostaa, vaikka Suomi on jo nyt tilastojen mukaan Pohjoismaiden kitsain terveydenhoidon rahoittaja. Tähän ei mediasta löydy faktaperusteisia vastauksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra, ps., vastasi 25. Ensimmäinen osa, Barrikadeilta pankkimaailmaan, julkaistiin pari vuotta sitten. Emme tiedä mitä oikeasti tapahtuu rintamilla, esikunnissa, Kiovassa tai Kremlissä. Perääntymisen merkkejä ei puheissa kuitenkaan kuultu. Tulkintoja voi usein tehdä vasta jälkikäteen.” Tämä ajatus on varmaan luettu kaikissa mediataloissa. Jonot ovat pitkiä ja ihmiset ahdistuneita. Tämä on valitettavasti totta yhä tänäänkin, yli puolitoista vuotta sodan alkamisen jälkeen. Pääministeri Petteri Orpo, kok., tapasi työmarkkinajohtajia 27. fi). Raju on ajan riento sekä kotimaassa että maailmalla. Näitä asioita media seuraa tarkasti, mikä on tietysti erinomainen asia. Björn Wahlroos on julkaissut toisen osan muistelmistaan. Loppuviikolla 28.–29. Palaako journalismi juurilleen. Samanaikaisesti käynnistyivät myös opiskelijoiden protestit hallituksen heitä koskevien leikkauksien torjumiseksi. Lehden loppuarvio on synkkä: ”Tempoilevalla ’koston kierre’ -politiikalla ei pelasteta hyvinvointivaltiota, vaan saatetaan tuhota se.” Helsingin Sanomien laajassa jutussa 1. Enää ei pitäisi toimittajien omista arvioista tehdä uutisotsikoita mediaan. Lapin Kansa kirjoitti, että hallitus ja ay-liike odottavat yhä juoksuhaudoissaan ratkaisutaistelun alkamista. lokakuuta Marko Junkkari kirjoittaa, että työntekijäjärjestöt ovat niin vihaisia hallituksen suunnitelmista, että ilmassa väreilee yleislakon uhka. Ydinlauseet kuuluvat näin: ”Toimittajan tärkein tehtävä on yhä edelleen kuvata ja havainnoida maailmaa sellaisena kuin se nyt on. TILANNE on nyt sikälikin hankala, ettei suojaista ja rauhallista poukamaa löydy oikein mistään. Ei tarvitse olla fani lukeakseen kirjat. Maailmankirjallisuuden puolella tämä sama ajatus on ilmaistu kestävästi iät ja ajat toteamalla, että kirjoita mitä kadulla tai ikkunasta näet
Täällä Jyväskylässä me juristit olemme kukin erikoistuneet tietylle sektorille, jotta toimialoille taataan mahdollisimman laadukas juridinen tuki. Mikä on nykyisen peruskunnan lakien laki, kunnan ”perustuslaki”. Kaiken lisäksi tulossa on uutta kuntiin kohdistuvaa lainsäädäntöä – kuten työvoimapalvelut. Julkisuuslaki puolestaan sisältää säännökset viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta, salassapidosta ja asiakirjapyyntöjen käsittelystä. Siltä osin helpotti. Tarvitaan erikoistumista. NÄKEMYS II Jyväskylän kaupunginlakimies Anna Vuorela, mitkä lait ovat nykykunnissa sovellettavia ydinlakeja. Entä luottamuspäättäjät. Millaista lukemista suosittelette heidän yöpöydälleen. Pelkkä yleisjuristi ei pitkälle pötki. Lisäksi sekä lainsäädäntö että oikeuskäytäntö elävät kaiken aikaa. Esimerkiksi hallintolaissa on säädetty hyvän hallinnon perusteista ja hallintoasian käsittelyssä noudatettavasta menettelystä. Kuntalaki, ilman muuta, on kunnan hallinnon peruslaki. Piirros: Yrjö Klippi Onko peruskunnissa riittävästi juridista osaamista. Hallintolaki, esimerkiksi. Kunnissa sovellettavaa lainsäädäntöä on paljon. Ainakin kuntalakia ja hallintolakia kannattaa lueskella. Millaista lakipakettia heidän olisi syytä silmäillä. Myös lainsäädännön nopeat muutokset vaikeuttavat asioiden seurantaa. Kuinka Jyväskylä pärjää nykyisen lakiryteikön kanssa. Myös maankäyttöja rakennuslaki eli tuleva alueidenkäyttölaki, perusopetuslaki ja viranhaltijalaki ovat varmasti selatuimpien lakien joukossa. • KL10_50-53.indd 51 3.10.2023 7.49. Se homma on nyt hyvinvointialueiden päänsärkynä. Sen lisäksi kunnissa tulee ottaa huomioon monipuolisesti erilainen julkista hallintoa koskeva lainsäädäntö. Pelkkä yleisjuristi ei pitkälle pötki. Pois jäänyt sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviä koskeva lainsäädäntö on erittäin laaja ja yksityiskohtainen. NÄKEMYS I Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen, kuinka dramaattisesti peruskuntien lakihuolet helpottuivat, kun sote-asiat siirtyivät hyvinvointialueille. Ei sekään ihan helppo sovellettava ole. Kuntalaki on kunnan tärkein laki. Kuntalehti 10 / 2023 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi K un uudet hyvinvointialueet aloittivat työnsä vuodenvaihteessa, moni lakipaakku putosi kuntapäättäjien sydämeltä pois. Soitto Kuntaliiton lakiyksikköön pelastaa yleensä vaikeimmissa akuuteissa hätätilanteissa. Se on eräänlainen hyvän hallinnon periaatekokoelma. Nykyisin yhä tärkeämpää on myös sopimusjuridiikan keskeisten perusteiden tunteminen. Peruskunnan – Helsinkiä lukuun ottamatta – ei enää tarvitse pähkäillä sosiaalija terveysalan lainsäädännön sisältöä ja soveltamiskäytäntöä. Entä luottamuspäättäjät. Ainakin kuntalain ja hallintolain tunteminen on välttämätöntä. Virkamiesjohdon tärkeimmät ohjenuorat, lait, kuntalain lisäksi. Vaaditaan erikoistumista. Pienten kuntien ei kannata unohtaa myöskään puhelinta ”oikeuslähteenä”. Ongelmia osaamisessa on esimerkiksi hankintalainsäädännön hallitsemisessa. Kunnille jäi silti edelleen valtava määrä paikallisia lakisääteisiä tehtäviä. Ei sitten montaakaan jäänyt. Mitkä ovat peruskunnan tärkeimmät lait nyt sote-uudistuksen jälkeen
Määräysvallalla tarkoitetaan paitsi konkreettista edustamista sidosyksikön toimielimessä, myös omistajan mahdollisuutta vaikuttaa sidosyksikön päätöksentekoon tärkeissä asioissa. Määräysvallan tulkintatilanteita voisi toki olla tarpeen avata enemmän, konkreettisella tasolla. Tällainen muutos merkitsisi suuria järjestelyitä kuntakentän ja muunkin julkisen sektorin sidosyksikköomistuksissa. Järjestelyjen tarve saattaisi 10 prosentin säännön myötä olla suurempi kuin nopealla arvioinnilla aavistammekaan. Näissä yksiköiden käytön osalta on käyty keskustelua, täyttyykö lain ja oikeuskäytännön edellyttämä määräysvalta jokaisen omistajan osalta. Pyrkimys muutoksiin sidosyksiköiden käytön vähentämiseen näkyy kirjauksista selvästi. Ennen pitkää lainsäätämisprosessi vaatii hankintakentältä asianmukaista ja ajantasaista tietoa sidosyksikköhankinnoista. Jos kunta kykenee toteamaan sen käyttävän määräysvaltaa omiin yksiköihinsä, ei nyt tarvitse tehdä muuta. On erittäin tärkeä muistaa, että sidosyksikön käyttö ei ole hankintalain vastaista, kunhan kunnalla on sidosyksikköönsä määräysvalta. Tällainen sisäisen toiminnan järjestämisanalyysi on varmasti aiheellista aika ajoin muidenkin teemojen osalta. Toisaalta erillinen kysymyksensä on, mitä asioita on aiheellista tai mahdollista säännellä lainsäädännön keinoin, laissa ja missä asioissa pehmeämpi ohjaus olisi toimiva ja riittävä puuttumiskeino. 52 Kuntalehti 10 / 2023 Kuva: Kuntaliitto [ Lakiklinikka ] P ääministeri Petteri Orpon, kok., hallitusohjelma ”Vahva ja välittävä Suomi” sisältää kirjauksia sidosyksikköhankinnoista. Se on paras tapa vastata ennakkoluuloihin sidosyksiköiden käytöstä. • Eeva-Riitta Högnäs Johtava juristi Kuntaliitto KL10_50-53.indd 52 3.10.2023 7.49. Onko sille vaihtoehtoja. Esitetty muutos edellyttäisi järjestelyjä paitsi omistusta koskevien sopimusten myös palveluiden tuotannon näkökulmasta. Nyt on aika katsoa oma selusta kuntoon ja tuottaa kaikki tarvittava tieto omista hankinnoista. Hankintakentällä on esimerkiksi sidosyksiköitä, joissa saattaa olla sata omistajaa. Toisaalta hankintayksiköt voivat käyttää määräysvaltaa myös yhdessä. Lyhyt vastaus on ei – ainakaan vielä. Sidosyksikköhankinnoista on nyt hyvä olla tietoinen ja selvittää luvut ja järjestämistavat kirkkaiksi. Muuttuuko tämä asiantila hallitusohjelmakirjausten myötä. Kirjaukset ovat aiheuttaneet epätietoisuutta hankintakentällä. Nyt on aika katsoa oma selusta kuntoon ja tuottaa kaikki tarvittava tieto omista hankinnoista. Kansallisessa tai EU-lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä ei ole otettu kantaa siihen, kuinka paljon hankintayksikön tulisi sidosyksiköstään omistaa. Täyttyykö määräysvalta. Pitkä vastaus on se, että hallitusohjelman kirjauksissa on tietyt tavoitteensa, joiden toteutuminen on epävarmaa. Sidosyksikköhankintaan ei ole tähän mennessä sovellettu hankintalakia, vaan sitä on pidetty kunnan oman toiminnan järjestämisenä. Onko sidosyksikön muodossa tapahtuva kunnan toiminnan järjestäminen kustannustehokasta. Tältä osin onkin tärkeää huomata, että esitys 10 prosentin omistusmäärästä ei ole voimassa olevaa oikeutta. Lisäksi lainsäätäjän tulisi ennen minkään lain säätämistä selvittää, mitkä olisivat tällaisen esityksen vaikutukset eri kokoisissa hankintayksiköissä ja eri toimialoilla. Lakiesitysten vaikutusarviointi on perustavanlaatuinen osa lainsäätämisprosessia. Onko se järkevää. UUDEN hallitusohjelman kirjaukset viittaavat sidosyksikköhankintojen olevan jopa Miten hallitusohjelman sidosyksikkökirjauksia pitää lukea. Määräysvallan määritelmä sisältyy jo voimassa olevaan hankintalakiin, eikä määritelmä kaipaa remonttia. Ehkä eniten keskustelua on herättänyt kirjaus siitä, että sidosyksikön omistukselle asetettaisiin vähimmäisomistusprosentti 10. hankintalain kiertämistä. KUNNISSA hallitusohjelman sidosyksikkökirjaukset voisi ottaa vastaan sisäisen pohdinnan muodossa
Kuntakentän ajankohtaisimmista teemoista keskustelivat vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta (vas.), RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri AnnaMaja Henriksson, kokoomuksen varapuheenjohtaja, kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sekä kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maaja metsätalousministeri Sari Essayah. [ Ajassa ] Kuntalehti 10 / 2023 53 K untamarkkinat polkaistiin perinteiseen tapaan käyntiin puoluejohdon paneelikeskustelulla. Hän oli huolissaan, miten perusopetuksen oppimistuen järjestäminen kehittyy nykyhallituksen aikana. Virta huomautti, että huonosti voivan lapsen on vaikeampi keskittyä opetukseen. Kun oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ilmoitti, että hän ei ole valmis kahden kastin kuntiin, kommentti keräsi yleisöltä taputukset. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että hallitusohjelmassa annetaan ja otetaan koulutukselta. vatuksen ja sivistyksen kehitystä kunnissa. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta huomautti, että perusopetuksen resurssien lisäksi koululaisten tilannetta on tarkasteltava myös muista näkökulmista. Samoilla linjoilla Saarikon kanssa olivat myös muut panelistit – eri sanoja käyttäen. Puolueiden väliset erot selkiytyivät, kun tahtotilan sijaan puhuttiin esimerkiksi keinoista tasapainottaa valtion taloutta. RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson huomautti, että nykyinen hallitus panostaa koulutukseen. • Jouni Lampinen Kuva: Heli Sorjonen KL10_50-53.indd 53 3.10.2023 7.49. Andersson arveli, että kuntatalouden tilanne heikentyy, mikä vaikuttaa myös kouluihin. Kaikki vakuuttivat haluavansa kuntien ja kuntalaisten parasta. Keskustan puheenjohtaja Saarikko lupasi tukea hallituspuolueiden toimille silloin, kun aihetta on. Uuden hallituksen ohjelma puhutti. SDP:n juuri valittu puheenjohtaja Antti Lindtman arvioi, että hallituksen ajamat sosiaaliturvaleikkaukset eivät edistä valtion taloutta siten kuin on väitetty. Normien ja sääntelyn purkua koskevissa keskusteluissa moni nosti esiin sen, että esimerkiksi koulujen ryhmäkokojen on oltava kohtuullisia. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi, että hän ei usko kuntien ilkeyttään tähän mennessäkään järjestäneen kouluihin isompia ryhmäkokoja. Yhtään kuntaa ei ole tarkoitus jättää taloudelliseen kurimukseen, kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja uuden hallituksen maaja metsätalousministeri Sari Essayah sanoi. Onko kyse siitä, että resurssit ovat liian vähäisiä. Hallituksen työelämän heikennykset vetävät mattoa naisvaltaisten alojen alta. Monessa muussa opposition edustajan esittämässä puheenvuorossa sen sijaan kohdistettiin kritiikkiä hallitusohjelmaan, jonka katsottiin muiden muassa heikentävän kasKuntien tulevaisuutta ruodittiin Kuntatalolla Kunta-alan kaksipäiväinen suurtapahtuma Kuntamarkkinat veti yhteensä noin 6 500 kävijää Kuntatalolle Helsinkiin syyskuun puolivälissä. Teimme ison työn kuntatalouden vakauttamiseksi, hän viittasi edelliseen hallituskauteen, jolloin vasemmistoliittokin oli hallituksessa. Lindtman näki merkkejä kuntataloutta merkittävästi heikentävästä hallitusohjelmasta. Kannan huolta leikkauksista sote-puolella. Mäkelän mukaan kuntia kuuntelemalla voidaan löytää sellaista sääntelyä ja normeja, joista voidaan luopua. Vaikka koulutukseen panostetaan, niin kaikkeen ei riitä rahaa, kokoomuksen varapuheenjohtaja, kuntaja alueministeri AnnaKaisa Ikonen linjasi
Kaupunkikehittämistä, kaupungin markkinointia ja myyntiä. Oulun suurhankkeiden edistäjä Karri Oikarinen 1974: Syntyi Tyrnävällä 1993: Ylioppilas Kempeleen lukiosta 2000: Yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, aloitti työt Aamulehden urheilutoimittajana 2001: Oulun ylioppilaslehden päätoimittajaksi 2002: Siirtyi viestinnän, markkinoinnin ja myynnin asiantuntijaja johtotehtäviin ja toimi niissä aina vuoteen 2019, työskenteli muun muassa mainostoimistoissa ja yrittäjänä 2019: Oulun kaupungin yhteyspäälliköksi ja kaupunginjohtajan erityisavustajaksi 2023: Oulun hankejohtajaksi Oikarinen tietää hyvin, että sijoittajien etsiminen on kovaa työtä. Oikarinen on Oulun hankejohtaja, mutta hän seuraa tiiviisti koko Pohjois-Suomen kehitystä. VIISI VUOTTA AREENAAN. Kaupungin sitoutuminen monitoimiareenaan on vahvaa, kun se on jo päättänyt lähteä mukaan 49,9 prosentin panoksella. Hankeyksikkö on uusi palanen Oulun kehittämisessä, ja sen tehtävänä on houkutella suuriin investointihankkeisiin yksityisiä sijoittajia ja toteuttajia. Kaikki tietävät mikä on Kärppien merkitys Oululle niin taloudellisesti kuin henkisestikin. • Pekka Moliis Kuva: Kai Tirkkonen Karri Oikarinen on huolissaan koko PohjoisSuomen elinvoimasta. Se on ihan selvää, että meidän tulevassa tiimissämme pitää olla kokemusta ja asiantuntemusta suurten investointien johtamisesta ja rahoituksesta. Jokunen vuosi menee, ennen kuin Kärpät hyökkää uudella areenalla tai Andrea Bocelli vetäisee siellä aariansa. Uusi tehtävä vastaa melko tarkkaan sitä, mihin suuntaan olen koko työurani ollut menossa. Hankkeiden läpivienti ei ole pikajuoksua. Me haluamme, että koko pohjoinen säilyy elinvoimaisena ja myös Kainuu ja Lappi houkuttelevat ihmisiä. Meillä on jo käyty vuoropuhelua kiinnostuneiden toimijoiden kanssa, ja ensi keväänä lähdemme kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn. Nämä kohteet myydään luottamuksella. ] 54 Kuntalehti 10 / 2023 [ Työ ja tekijä ] S yyskuun alussa Oulun hankejohtajana aloittanut Karri Oikarinen on uuden edessä. Kaavoitus kestää vähintään pari vuotta, ja noin ison hankkeen rakentaminen vie äkkiä toiset kaksi vuotta. Viitisen vuotta voi olla realismia areenan osalta, jos kaikki menee hyvin. Hän huomauttaa, että Oululla on erinomainen maine kaupunkina. Toimin neljä vuotta kaupunginjohtajan erityisavustajana. Meillä on myös muun muassa loistavia taitoluistelijoita, joten tarvitsemme jäätä ja suorituspaikkoja. Tunnustan, että minulla on paljon opeteltavaa tässä hommassa. Pohjois-Suomen elinvoiman hiipuminen on Oulun suurin uhkakuva. Olemme kasvukolmion ohella selkeästi se toinen keskus Suomessa, joka kasvaa ja kehittyy vielä pitkään. Se tuo luottoa ja uskoa yksityisille sijoittajille. Tampereesta me olemme huomanneet, että monitoimiareenalla on myös kansallista merkitystä. [ Kuka. Tämä huomioidaan tulevissa rekrytoinneissa, Oikarinen sanoo. Nykyinen jäähallimme vanhenee käsiin. Tuleva monitoimiareena on jatkossa jääkiekkoseura Oulun Kärppien kotipesä, ja Virpiniemen alueen kehittämisessä painottuvat liikuntamahdollisuudet ja vapaa-ajan vietto. Oulu tunnetaan osaavana, aktiivisena ja kasvavana kaupunkina. Hyppy tuntemattomaan ei hankejohtajaksi siirtyminen Oikariselle ole. KL10_54-55.indd 54 3.10.2023 7.47. Liikuntahankkeet ovat vahvasti esillä Oikarisen työlistalla
[ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. klo 14.00-15.30 Hyödyllistä tietoa Suomesta monella kielellä Kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Turku, Tampere, Vaasa, Kokkola, Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki, Iisalmi, Kajaani, Oulu Rahoittajat: työja elinkeinoministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, sosiaalija terveysministeriö, ympäristöministeriö, Kela, Verohallinto Julkaisija: Helsingin kaupunki Suomi · Ruotsi · Englanti · Venäjä · Viro · Ukraina Ranska · Espanja · Turkki · Kiina · Persia · Arabia Nyt myös ukrainaksi KL10_54-55.indd 55 3.10.2023 7.47. Mitä vaikuttavia työkykyjohtamisen toimia arjessa voidaan tehdä, jotta henkilöstö voi paremmin. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa Tervetuloa Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan työpaikoilla -verkkoseminaariin! 14.12. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Tule mukaan verkkoseminaariimme, kuulet samalla tuoreet tutkimustulokset aiheesta. Kuinka henkilöstön työkykyä johdetaan julkisen alan työpaikoilla
Lisäksi Kela-taksien kulut nousevat, kun etäisyydet palveluihin kasvavat, ja nekin tulevat osin yhteiskunnan maksettaviksi, Hautala pohtii. Lopulliset päätökset Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluverkosta on määrä tehdä lokakuussa. Supistukset eivät tuo säästöjä myöskään palkkakustannuksissa, koska henkilöstö jatkaa joka tapauksessa hyvinvointialueen palveluksessa, sillä tekijöistä on pulaa, Hautala huomauttaa. Brysselistä Pohjanmaalle Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala yrittää noudattaa vanhaa sanontaa ”ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu” eli kuunnella kaksi kertaa enemmän kuin puhua. Meillä on osin koronan aiheuttamaa hoitovelkaa, mutta myös taantuma lisää sosiaalipuolen menoja, ja palveluasumisen kustannukset ovat nekin nousseet. 56 Kuntalehti 10 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Meillä on käynnissä taloudenvakautusohjelma. Valtion rahoitus on ollut riittämätöntä, inflaatio jyllää ja palkankorotukset ovat haukanneet oman osansa. Lisäksi palvelutarve kasvaa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue käy parhaillaan neuvotteluja valtion kanssa ensi vuoden lainanottovaltuuksista. Tavoitteena on saada noin 40 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, Hautala sanoo. VÄESTÖKATO KURITTAA Jos säästöjä ei saada aikaan palveluverkosta, niin jostain niitä pitäisi löytää, sillä EteläPohjanmaan hyvinvointialueella on syntymässä tänä vuonna noin 36,5 miljoonan euron alijäämä. Se on Hautalasta varsin pieni summa verrattuna hyvinvointialueen toimintakuluihin, jotka ovat tänä vuonna lähes 990 miljoonaa euroa. Hän löytää hyvinvointialueen talouskurimukselle useita syitä. KL10_56-57.indd 56 3.10.2023 7.50. Virkamiesten esitys Etelä-Pohjanmaan palveluverkkoselvityksestä toisi hänen mukaansa vajaan 1,6 miljoonan euron säästön. H yvinvointialueilla on aivan liian isot odotukset palveluverkoista saatavista säästöistä, sanoo EteläPohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala, kesk. Palveluverkon supistuminen lisää muun muassa uuden teknologian hankkimisen ja työntekijöiden liikkumisen kustannuksia. Palveluverkon supistamista pitää harkita tarkoin, sillä vuokrasopimukset on yleensä tehty 3+1-vuodeksi, jolloin kiinteistöistä jää vuokrakustannus, vaikka palvelut lakkautettaisiinkin. Säästöä kertyy lopulta aika vähän
Seuraavissa vaaleissa hän jäi keskustan ensimmäiseksi varaedustajaksi. Opintojensa jälkeen Hautala työskenteli kymmenen vuotta Kauhajoen maaseutuasiamiehenä, kunnes hän lähti Brysseliin. Tekijöistä on jo nyt kova pula, ja tilanne vain vaikeutuu, Hautala ennustaa. AGROLOGI ARKADIANMÄELLÄ Kauhajoella syntynyt Lasse Hautala on koulutukseltaan agrologi. Valtuusto kuitenkin päätti syyskuussa palauttaa sopimuksen valmisteluun. Olin koko Paras-hankkeen ajan vuosina 2009–2022 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän puheenjohtajana. Aluehallitus esitti valtuustolle palvelusopimuksen irtisanomista vuoden 2026 alusta. Sopimus on voimassa vuoteen 2030. Hän laskee, että väestökato nakertaa hyvinvointialueen budjettiin liki 4,6 miljoonan euroa aukon vuodessa. Työllisyysaste on täällä korkea. ] Kuntalehti 10 / 2023 57 Meillä on käynnissä taloudenvakautusohjelma. Kivenä kengässä ovat kustannukset ja kansalaisten tasapuolinen kohtelu. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Timo Aalto KL10_56-57.indd 57 3.10.2023 7.50. Sopimuksen merkitys on meillä suuri, sillä sen arvo on noin sata miljoonaa per vuosi eli kymmenen prosenttia koko hyvinvointialueen budjetista. Pudottuaan eduskunnasta vuoden 2019 vaaleissa Hautala suuntasi uudelleen EUtehtäviin ja työskenteli viime syksyyn europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Muun muassa Hyvil, Kuntaliitto ja STM suosittelivat EteläPohjanmaan hyvinvointialueelle palvelusopimuksen päättämistä, Hautala kertoo. Osaavan työvoiman saanti reuna-alueille tulee hänen mukaansa olemaan entistä haastavampaa. Rekrytoinnin on oltava monikanavaista, ja meidän täytyy jalkautua myös opiskelupaikkakunnille. Virrankoski oli ensimmäisiä vaaleilla valittuja suomalaismeppejä, Hautala muistelee. En ole muuta puoluetta harkinnutkaan kuin keskustaa, hän sanoo. Etelä-Pohjanmaan aluehallitusta hän on johtanut puolitoista vuotta. Ennusteen mukaan etelän imu jatkuu. [ Kuka. Miinuksella on myös maakunnan väestönkehitys. Luku oli Manner-Suomen alhaisin. Yhtiö on tuottanut Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin sotepalvelut vuodesta 2016. Vuodet 1996–2001 hän toimi europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken erityisavustajana. Vuonna 2003 Hautalasta tuli ensimmäisen kerran kansanedustaja. Henkilöstö on tunnollista ja työhönsä sitoutunutta. Kun kansanedustaja Susanna Haapoja kuoli vuonna 2009, Hautala nousi takaisin eduskuntaan ja istui siellä seuraavat kymmenen vuotta. Meillä on paljon pieniä sote-palveluita tuottavia yrittäjiä, jotka tarjoavat muun muassa terapiapalveluja. He tuottavat sote-palvelut runsaalle 190 000 ihmiselle. Etelä-Pohjanmaan väestö vähenee vuosina 2022–2030 lähes 7 900 asukkaalla. Viime aikoina Etelä-Pohjanmaalla on taitettu peistä Pihlajalinnan tytäryhtiön Kuusiolinnan palvelusopimuksesta. EROON ULKOISTUKSESTA Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelee noin 10 400 työntekijää. Sinä aikana sain hyvän tuntuman sote-palveluihin. Heinäkuussa Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vain 6,9 prosenttia. Lasse Hautala Syntynyt: Kauhajoella vuonna 1963 Kotikunta: Kauhajoki Koulutus: Agrologi Ammatti: Työskennellyt maaseutuasiamiehenä, kansanedustajana ja europarlamentaarikkojen erityisavustajana Puolue: Keskusta Tärkeimmät luottamustehtävät: Etelä-Pohjanmaan aluehallituksen puheenjohtaja, Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Ilkka Oyj:n hallintoneuvoston puheenjohtaja sekä Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n hyvinvointijaoston jäsen Harrastukset: Metsästys ja hyötyliikunta Hyvää Etelä-Pohjanmaalla + Korkea työllisyysaste + Toimiva organisaatio + Työhönsä sitoutunut henkilöstö Kehitettävää Etelä-Pohjanmaalla Väestökadon hillitseminen Digitaaliset palvelut Työntekijöiden rekrytointi Nyt ne ovat nolla, koska tulevien vuosien vuosikatteet ovat negatiivisia. Kuusiolinnan alueella 14 prosenttia yli 75-vuotiaista on ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä, kun vastaava osuus muualla maakunnassa on 8,5 prosenttia. Jokainen ihminen, joka muuttaa tai menehtyy, vie mukanaan 4 635 euroa valtion soterahoitusta, Hautala kertoo
Heikentynyt taloustilanne on vauhdittanut tuulivoimahankkeita. Nostamme esille myös alemman tieverkoston kunnon, joka on jatkuva huolenaihe ympäri maata. KUNTALEHDEN marraskuun numerossa perehdymme turvallisuusja liikenneasioihin. Kuva: Juha Metso KIITOS Kuntamarkkinoilla mukana olleille! Kävijöitä Kuntatalolla oli kahden päivän aikana noin 6 500. Kuntamarkkinat jälleen 18.-19.9.2024 Kuntatalolla. KL10_58-59.indd 58 3.10.2023 7.59. 58 Kuntalehti 10 / 2023 [ Seuraava numero ] Teemat: Turvallisuus ja liikenne • Ilmestyy 8.11. Myllyjä haluttaisiin nyt miltei joka kuntaan, mutta kaikkialle niitä ei saa rakentaa. Selvitämme tilannetta. Olemme koonnet juhlavuoden tunnelmia ja saatuja palautteita Kuntamarkkinoiden verkkosivulle kuntamarkkinat.fi. Keskustelemme näistä aiheista muun muassa Virolahden uuden kunnanjohtajan Otto Koskelan kanssa
Olemme koonnet juhlavuoden tunnelmia ja saatuja palautteita Kuntamarkkinoiden verkkosivulle kuntamarkkinat.fi. KL10_58-59.indd 59 3.10.2023 7.59. Kuntamarkkinat jälleen 18.-19.9.2024 Kuntatalolla. KIITOS Kuntamarkkinoilla mukana olleille! Kävijöitä Kuntatalolla oli kahden päivän aikana noin 6 500
Olemme kokenut suomalainen ohjelmistotalo, jonka juuret ovat syvällä kuntasektorilla. Tutustu palveluihimme ja ratkaisuihimme kotisivuillamme www.abilita.fi. Palveluksessanne kuntasektorin huippuasiantuntija KL10_60.indd 60 3.10.2023 7.46. Tuemme kuntien kehitystä rautaisella osaamisellamme, sekä Suomen kehittyneimmillä talousja henkilöstöhallinnon ja varhaiskasvatuksen toiminnanohjausratkaisuilla