50 Jarrut pois vaaleista Sivu 34 Yhteistyössä on jännitteitä Sivu 38 KL10_1-33indd.indd 1 5.11.2024 9.18. 10 I 2024 I 14.11. Pieksämäki haluaa loikata s
Kuntalehden uusi, tylsä ja paikallinen podcast tarjoilee kuntapolitiikan kiemuroita ex-alivaltiosihteeri Jyrki Liikan ja Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Isotaluksen ruotimana. KL10_1-33indd.indd 2 5.11.2024 9.18. Podcastin tuottajana toimii Sami Kuusela
Tuntuu toimivan! Kuntalehden uusi, tylsä ja paikallinen podcast tarjoilee kuntapolitiikan kiemuroita ex-alivaltiosihteeri Jyrki Liikan ja Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Isotaluksen ruotimana. Kuntien asia koukuttaa. Olen tästä kirjoittanut aikaisemmin. Puhumme varmasti turvallisuudesta ja kaupankäynnistä, mutta ymmärrämmekö, että ei ole pelkästään he tai me . Nyt lähes kaikki ovat oman mediansa päätoimittajia. Ulkonäön pilkkaamista. JA VIELÄ. Pahoittelut toistosta. Sanoilla on väliä. Toki kyseessä voi olla myös nerokas julkinen hätähuuto. Asia on kuitenkin valtavan tärkeä, mikä näkyy vuodesta toiseen myös Kuntaliiton kuntapäättäjille suunnatusta tutkimuksesta: Tapamme puhua toisille ihmisille on rikki. Tämä työ jatkuu. SYDÄMEN SIVISTYS on silläkin tavalla ajankohtainen aihe, että vietämme Opetusja kulttuuriministeriön nimeämää Sivistyksen teemavuotta, jota Kansanvalistusseura koordinoi. Kuntien asia koukuttaa. YHDYSVALLOILLA ON UUSI PRESIDENTTI, vaikka ei se taida aivan varmaa olla tämän lehden ilmestyessä. Taas tätä. Tuntuu toimivan. Joka tapauksessa sosiaalisessa mediassa moni neuvoi ensin lakkauttamaan Ylen. Puhe ja kirjoitus on sitä, mitä sylki suuhun tuo. Joku roti, sentään! KL10_1-33indd.indd 3 5.11.2024 9.18. Kuntalehteä on uudistettu pitkin vuotta. Syitä voi hakea historiasta, jolloin niin sanottu tavallinen kansalainen sai, jos ollenkaan sai, äänensä kuuluviin lehtien yleisönosastolla tai Hannu Karpon tv-ohjelmassa. 3 Pääkirjoitus / Päätoimittaja Tommy Pohjola KAHVIT RINNUKSILLE ja jälleen reipas pään pudistus. Joka tapauksessa Suomessakin voimistuu pohdinta heidän valintansa vaikutuksesta meidän arkeemme. Podcastin tuottajana toimii Sami Kuusela. Juuri mitään ei uskota, kaikki muut ovat aina väärässä ja minä minä minä. Asiaa, uusia näkökulmia ja pilkettä silmäkulmassa. Lokakuun puolivälissä tätä juhlavuotta herneitä kansalaisen nenään tuotti Museoviraston ilmoitus neljän valtakunnallisesti merkittävän museon sulkemisesta miljoonasäästöjen toivossa. Kiusaamista, vähättelyä ja selän takana naureskelua. Asiaa, uusia näkökulmia ja pilkettä silmäkulmassa tarjoavat myös kolumnistimme. Kokoomuksen johtaja ja maan pääministeri Petteri Orpo reagoi kokeneen kansanedustajan ja ex-ministerin purkaukseen some-päivityksellä (vaan ei antamalla aiheesta haastattelua lehdelle). Mietimme sisältöjä, pohdimme uusia, sujuvampia tapoja tehdä ja esittää. Uudella podcastilla ”Päättävät elimet” tavoitellaan uusia yleisöjä unohtamatta entisiä. Aamun Hesarissa (1.11.24) Sirpa Pietikäinen kertoo omassa työyhteisössään saamastaan kohtelusta. Omasta mielestäni jenkkien pressanvaaleista maailmalle leviävä aikuisten tarjoama esimerkki siitä, miten toisista puhutaan, edustaa vaarallisinta käyttäytymistä
4 Kuntalehti / 10 • 2024 s.12 Kuva: Päivi Karjalainen Kokkolalainen koululainen Rudraksh Singh ja hänen äitinsä Anita Parkash arvostavat suomen kielen opiskelua. KL10_1-33indd.indd 4 5.11.2024 9.18
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg. Näkökulma Koulutus on koko Suomen osaamisen, elinvoiman ja kasvun perustana, arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Sivut 6-7 Tätä mieltä Koulusta kannattaa puhua myös hyvää, sanoo Kuntalehden tuottaja Tiina Ojutkangas. Sivu 11 Pentti Mäkinen on johtanut Etelä-Savon maakuntaa kymmenen vuotta. Sivu 10 Blogi Tiukimmillaan tavoitteet ja talouden reunaehdot voivat supistaa kuntajohtajan liikkumatilan melko pieneksi – kutistuuko myös kuntajohtaja panssarinsa sisälle peläten haavoittuvansa, pohtii Kiteen kunnanjohtaja Pekka Hirvonen. Suonenjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pauliina Kovanen. Kannen kuva: Jukka Laitinen Seuraava Kuntalehti ilmestyy 12.12. KL10_1-33indd.indd 5 5.11.2024 9.18. 5 s.18 s.28 s . 38 s.40 s.46 s.56 Lappeenrannassa lukiota käyvä Nella Tuominen pitää kirjastosta. Maakuntajohtajien vetäjä Jyrki Kaiponen on Kokkolasta. Toimitusjohtaja Jenni Airaksinen odottaa parempaa yhteistyötä
Mikä puhuttaa vaalien alla. Koulutus kuntien ja kaupunkien elinvoiman yhtenä moottorina Koulutus on yksi kuntien suurimmista menoeristä, mutta myös tärkeä tulevaisuusinvestointi – yli puolet kunnan budjetista kohdistuu koulutukseen. Kunta luo ympäristön, jossa lapset ja nuoret viettävät arkensa: kunta on lähellä meistä jokaista. Kasvun, hyvinvoinnin ja älykkään sopeutumisen avaimet kannattaakin ottaa omiin käsiin. Väestö vähenee kahdessa kolmasosassa kunnista, mikä lisää paineita talouden ja palveluiden tasapainottaKL10_1-33indd.indd 6 5.11.2024 9.18. Sote-palvelut siirtyivät pois, mutta tilalle tulee vastuu työllisyyden, kotouttamisen ja elinvoiman edistämisestä. 6 Näkökulma HUHTIKUUSSA 2025 järjestetään 292 kuntavaalia, joissa päätetään kuntien ja kuntalaisten tulevaisuudesta. Tehtävä on haastava, mutta kunnille mieluinen, ja käytettävissä on paljon uusia työkaluja kasvun ja elinvoiman edistämiseksi. Kevään kuntavaaleja voi kutsua tulevaisuus-, elinvoima-, koulutus-, hyvinvointi-, arkitai ilmastovaaleiksi, riippuen siitä, mikä on itselle tärkeää tai ajankohtaista omassa kunnassa tai kaupungissa. Olemme Kuntaliitossa miettineet, millaiset vaalit näistä historiallisista tuplavaaleista muodostuvat. Myös se, mitä elinvoima omassa kunnassa tarkoittaa ansaitsee oman tarkastelunsa se nimittäin on muutakin kuin taloudellista kasvua. Nyt on aika tutkailla, millä työkalupakin välineillä oman kunnan ja alueen elinvoimaisuutta parhaiten parannetaan. Mitkä asiat nousevat keskusteluun vaalien alla. Kuntaliittona tulemme nostamaan esille kuntien tärkeitä tehtäviä ja toiIlman toimivia kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa saalta myös näkymiä esimerkiksi älykkääseen sopeutumiseen ja kuntiin elinvoiman kasvattajina. Näihin vaaleihin tarvitaan yhteistyökykyisiä ja osaavia kuntapäättäjiä, jotka tekevät tietoon perustuvia, pitkäjänteisiä ja rohkeita päätöksiä – ja osaavat tarkastella oman kuntansa etuja osana suurempaa kokonaisuutta. Koulutus on koko Suomen osaamisen, elinvoiman ja kasvun perustana: tulevaisuuden osaamiselle, investoinneille ja innovaatioille sekä yleiselle sivistykselle ja hyvinvoinnille. Koulujen väliset erot kärjistyvät Kunnat erilaistuvat ja kuntatalouden tilanne vaihtelee. Kunnissa ratkaistaan, että nuorille on tarjolla koulutusta, liikuntamahdollisuuksia, nuorisotyötä, kulttuuria, työtä, asuntoja, hyvää elinympäristöä, mielekästä tekemistä ja tulevaisuuden näkymiä – siis turvallista ja viihtyisää arkea. Edelleen ratkaisun avaimet moniin haasteisiin löytyvät kunnilta itseltään. Ymmärtävätkö sekä kuntalaiset että ehdokkaat kuntien uuden roolin ja sen, mistä kuntavaaleissa päätetään
miseen. Kuntien moninaisuus on kuitenkin voimavara: jokainen kunta voi omilla päätöksillään vaikuttaa tulevaisuuteensa. Olisiko jotain, mitä voisimme tehdä päätöksentekoilmapiirin parantamiseksi. • Pidät hallussasi avaimia koko Suomen elinvoiman kasvattamiseen. Tämä on huolestuttavaa, sillä erityisesti 40–49-vuotiaiden ja nuorten keskuudessa on paljon potentiaalisia päättäjiä. • Teet laadukkaita päätöksiä ja olet vastuussa rakentavasta päätöksentekoilmapiiristä. • Ilman toimivia kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa. On aika käyttää paikallisia ratkaisuja hyväksi ja tarttua aktiivisesti niihin mahdollisuuksiin, joita kunnilla on ja niitä on jatkossa entistä enemmän! Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeita ja eteenpäin katsovia päättäjiä, joilla on halua ja taitoa ohjata asiat oikealle kurssille. Mitä voisimme tehdä, jotta kunta-asiat kiinnostaisivat entistä laajemmin ja nousisivat trendikkäiksi aiheiksi. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina – ja ratkaisijoina Vaalien alla Kuntaliitto nostaa esiin kuntien vaikuttavuuden merkityksen koko Suomen menestyksessä ja erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa. Nyt on aika saada yhä laajempi joukko kuntalaisia mukaan kuntavaaleihin, joko ehdolle tai vaikkapa tukijoukkoihin tai järjestötoimintaan. • Päättäjänä teet älykkään sopeutumisen avauksia ja ratkaisuja, joilla turvaat hyvän arjen myös jatkossa. Samalla kasvavissa kaupungeissa kohdataan erilaisia ongelmia. • Päättäjänä kaupunkiseudulla ja kaupungeissa varmistat, että luot hyvinvointia kuntaasi suuremmalle alueelle. Kuntapäättäjän rooli on merkittävä, ja siksi korostamme seuraavia asioita: • Vaikutat siihen, miten turvallinen ja hyvinvoiva lastemme ja nuortemme tulevaisuus on. Tuore kuntalaistutkimuksemme paljasti, että kunnalliset luottamustehtävät kiinnostavat, mutta asettuminen ehdolle kutkuttaa vain harvaa meidän mielestämme liian harvaa. Miten saada kuntapolitiikasta kiinnostavaa. Onneksi on kunta! Minna Karhunen Kuntaliiton toimitusjohtaja KL10_1-33indd.indd 7 5.11.2024 9.18. 7 Vaalien alla Kuntaliitto nostaa esiin kuntien vaikuttavuuden merkityksen
Varapuheenjohtaja tuomittiin kahdesta ensin mainitusta rikoksesta. KKO ei pitänyt uskottavana vastaajien väitettä, että he olivat tavoitelleet vain kunnan etua. ONKO JO syytä avata keskustelu kuntien harkintavallan rajoista. 18% 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 3. Asianomainenhan on koko oikeudenkäynnin ajan katsonut olleensa oikeutettu toimimaan niin kuin hän toimi. 8 mielipide@kuntalehti.fi KUNNAT eivät saa tehdä millaisia päätöksiä tahansa. Lähde: Traficom, “Henkilöautojen värit autokannassa”, KRUTille toimitettu versio raakaluvuilla, 31.10.2024 KL10_1-33indd.indd 8 5.11.2024 9.18. KKO:n mukaan vastaajien ensisijaisena tarkoituksena oli hyödyttää Levin hissiyhtiön entistä toimitusjohtajaa peruuttaessaan silloisen kunnanjohtajan hänestä tekemän tutkintapyynnön. Valtiovallan kannalta ei voi olla yhdentekevää, miten kunnissa käytetään julkista valtaa. Aloitteen valiokunnan asettamisesta olivat tehneet seitsemän Oikeudenmukaisen Kittilän, Vihreiden ja Kokoomuksen valtuutettua. Avasimme klassikkodatasetin, “Henkilöautojen värit ajoneuvokannassa”, joka todistaa havainnon: autokanta on muuttunut valkoisemmaksi ja harmaammaksi. Kyse oli muun muassa siitä, että hän oli ilman valtuuksia hankkinut asiantuntija-apua. Teksti ja visualisoinnit Julius Uusikylä / Tietomuotoilutoimisto KRUT Riesa vai hauska peli. ENNAKKOPÄÄTÖS ON KESKEINEN myös arvioitaessa Kittilän valtuuston 21.10. 16% Valkoinen Suosituimmat autovärit vuoden... Poliittisten päättäjien harkintavalta ei ole rajaton. 15% 14% 10% 8% 4% 2% 1% 1% 1. Kuntajohtajia on eronnut virastaan esimerkiksi jäätyään kiinni rattijuopumuksesta. ...2000 alussa: ...2024 alussa: Musta Harmaa Hopea Valkoinen Vuonna 2000 Su os itu im m at JOKA KOLMAS AUTO 34% oli musta-harmaa-hopea-valkoinen Vuonna 2024 enää JOPA KAKSI KOLMESTA AUTOSTA 61% oli musta-harmaa-hopea-valkoinen Autoja yhteensä 2,07 miljoonaa Autoja yhteensä 2,76 miljoonaa Kuva järjestää autojen värit koko Suomen autokannassa suosituimmasta vähiten suosittuun joka vuoden kohdalla. Kyse on siitä, millä perusteella annetaan omaa kuntaansa vastaan tehdyistä rikoksista tuomitun henkilön jatkaa virassaan. Onko lopulta kyse siitä, että päättäjien enemmistö ei tunnusta KKO:n tuomioita oikeiksi. Pitäisikö säätää Lex Kittilä 2, jolla kunnat velvoitettaisiin purkamaan kunnanjohtajan virkasuhde ilman erokorvausta, jos hänet tuomitaan tietynlaisista rikoksista vankeusrangaistukseen. Tilanne on Suomen kunnallishallinnon historiassa ainutkertainen. Edellä mainitulla Kittilää koskevalla ennakkopäätöksellään KKO tuomitsi ensimmäistä kertaa rangaistuksia hallintolain 6 §:ssä säädettyjen hallinnon yleisten oikeusperiaatteiden – tässä tapauksessa tarkoitussidonnaisuuden periaatteen ja puolueettomuusperiaatteen – loukkaamisesta. Esimerkiksi se, että kunnalla menee taloudellisesti hyvin, ei oikeuta kunnan päättäjiä katsomaan tapahtuneita väärinkäytöksiä läpi sormien. Tästäkin liikennevirasto Traficom pitää kirjaa. Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden dosentti Pekka Viljanen Turun yliopiston rikosja prosessioikeuden professori emeritus Kittilä koettelee taas harkintavallan rajoja 1 + + + 3. KKO tuomitsi hänet jo maaliskuussa 2023 antamallaan ennakkopäätöksellä (KKO 2023:17) 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen virka-aseman väärinkäyttämisestä. lokakuuta äänin 19–6, että se ei aseta tilapäistä valiokuntaa valmistelemaan kunnanjohtajan irtisanomista luottamuspulan perusteella. Perusteluksi ei käy sekään, että rikoksista on kulunut pitkä aika. Kuten KKO ennakkopäätöksessään totesi, minkä tahansa sisältöinen ratkaisu ei ole perusteltavissa hyväksyttävästi kunnan edulla. Voiko kunnan etu edellyttää sitä. Lasten ja lastenmielisten parissa kiertää jo vuosikymmeniä vanha perinne, jossa kaveria saa läpsäistä se, joka ensimmäisenä huomaa (ja huutaa!) keltaisen auton. Tämän vuoden alussa asetelma keikahti. 27% 2. 2000 2024 8% 7% 4% 2% 1% Hopea 13% Punainen 13% Sininen Keltainen Violetti Oranssi Turkoosi Monivärinen Tuntematon Kaikki muut: Punainen Sininen Harmaa Valkoinen Vihreä Ruskea/beige Musta Ruskea ja beige Vihreä Neljännesvuosisadassa värikkäästä harmaan sävyihin Keltainen auto – LÄPS! AUTOKANTA LUKUINA Minkä värisiä autot Suomen teillä ovat. Sellainen asenne olisi julkiselle viranomaiselle täysin sopimaton. NYKYISELLE KUNNANJOHTAJALLE tuomio ei ollut ensimmäinen. tekemää päätöstä. 16% Musta 1. Ensiksi mainitun mukaan viranomaisen ”on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin”. Välttyäkseen maksuvelvollisuudelta hän oli yhdessä silloisen kunnanhallituksen varapuheenjohtajan kanssa yrittänyt erehdyttää kuntaa maksamaan laskun, vaikka luottamushenkilöinä heidän tuli valvoa kunnan etua. Hiljattain Tampereen kaupunginvaltuusto erotti apulaispormestarin luottamuspulan perusteella, vaikka syyttäjä oli tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen, koska epäillyn syyllisyyden tueksi ei ollut todennäköisiä syitä. 25 vuotta sitten kaksi kolmesta autosta oli erivärisiä, punainen ja sininen suosituimpina väreinä. KKO tuomitsi syyskuussa 2024 Kittilän nykyisen kunnanjohtajan 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksen yrityksestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi rangaistukseen tuomittiin seitsemän muuta kunnanhallituksen jäsentä ja varajäsentä. Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki luonnehti Kittilän tilannetta Yle:n haastattelussa 23.9.: ”Sanoisin yleisellä tasolla, että jos virassa oleva kunnanjohtaja saa vankeustuomion petoksen yrityksestä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä, niin on käytännössä 99-prosenttisen varmaa, että kunnanjohtaja silloin lähtee joko vapaaehtoisesti tai ei-vapaaehtoisesti.” Miksi Kittilä toimii toisin. Läpsäisyt eivät ole liikenteessä vuosien aikana vähentyneet– keltaisten autojen määrä autokannassa on pysynyt vakiona, vankka yksi sadasta. Millaistahan keskustelua julkisuudessa käytäisiin, jos vaikkapa Espoo antaisi Kittilän kaltaisessa tilanteessa johtajansa jatkaa. 22% Harmaa 2. Rikokset hän teki toimiessaan kunnanhallituksen puheenjohtajana. KKO:n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajan menettelyn seurauksena ”kunnan päätöksenteon puolueettomuus ja uskottavuus on vakavasti vaarantunut”. KITTILÄN KUNNANVALTUUSTO päätti 21
Lasten ja lastenmielisten parissa kiertää jo vuosikymmeniä vanha perinne, jossa kaveria saa läpsäistä se, joka ensimmäisenä huomaa (ja huutaa!) keltaisen auton. Avasimme klassikkodatasetin, “Henkilöautojen värit ajoneuvokannassa”, joka todistaa havainnon: autokanta on muuttunut valkoisemmaksi ja harmaammaksi. 25 vuotta sitten kaksi kolmesta autosta oli erivärisiä, punainen ja sininen suosituimpina väreinä. 22% Harmaa 2. Tästäkin liikennevirasto Traficom pitää kirjaa. 2000 2024 8% 7% 4% 2% 1% Hopea 13% Punainen 13% Sininen Keltainen Violetti Oranssi Turkoosi Monivärinen Tuntematon Kaikki muut: Punainen Sininen Harmaa Valkoinen Vihreä Ruskea/beige Musta Ruskea ja beige Vihreä Neljännesvuosisadassa värikkäästä harmaan sävyihin Keltainen auto – LÄPS! AUTOKANTA LUKUINA Minkä värisiä autot Suomen teillä ovat. 18% 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 3. Teksti ja visualisoinnit Julius Uusikylä / Tietomuotoilutoimisto KRUT Riesa vai hauska peli. 27% 2. Lähde: Traficom, “Henkilöautojen värit autokannassa”, KRUTille toimitettu versio raakaluvuilla, 31.10.2024 KL10_1-33indd.indd 9 5.11.2024 9.18. Tämän vuoden alussa asetelma keikahti. ...2000 alussa: ...2024 alussa: Musta Harmaa Hopea Valkoinen Vuonna 2000 Su os itu im m at JOKA KOLMAS AUTO 34% oli musta-harmaa-hopea-valkoinen Vuonna 2024 enää JOPA KAKSI KOLMESTA AUTOSTA 61% oli musta-harmaa-hopea-valkoinen Autoja yhteensä 2,07 miljoonaa Autoja yhteensä 2,76 miljoonaa Kuva järjestää autojen värit koko Suomen autokannassa suosituimmasta vähiten suosittuun joka vuoden kohdalla. 9 1 + + + 3. 15% 14% 10% 8% 4% 2% 1% 1% 1. Läpsäisyt eivät ole liikenteessä vuosien aikana vähentyneet– keltaisten autojen määrä autokannassa on pysynyt vakiona, vankka yksi sadasta. 16% Musta 1. 16% Valkoinen Suosituimmat autovärit vuoden..
Siinä piti kuunnella ja keskittyä, mutta myös saada välimerkit ja isot alkukirjaimet oikein. On arvokasta, jos lapset, nuoret ja henkilökunta menevät hyvällä mielellä koulutyöhön Helsingissä, Kiteellä ja Pirkkalassa. Tehtävä oli paljon vaikeampi kuin mielikuvissa. Lähetin sähköpostia Savonlinnan sivistysjohtajalle Mikko Ripatille ja kysyin asiasta, sillä Savonlinna on kaupunkina mukana Kuntaliiton verkostoperuskouluhankkeessa. Siis tosiaan. Aiemmin kuntarajoja on ylitetty Sulkavan kanssa. Kaikki tuntuu olevan huonosti, opettajat voivat huonosti, vanhemmat ovat mahdottomia ja lapsistakaan ei ole paljon mihinkään paitsi räpläämään kännykkää. KL10_1-33indd.indd 10 5.11.2024 9.18. Nimenomaan väestörakenteen muutoksen aiheuttama koulutuksen saavutettavuuden ongelma on yksi suurimpia ja polttavimpiin perusopetuksen kysymyksiä, vastasi Ripatti. Toisinaan koulumatkoista tulee hyvin pitkiä. ”Koska valinnaisten A2 ja B2 -kielten opiskelijoita on nykyisin hyvin vähän, niin etäopetuksen keinoin saisimme vähäiset oppilaat koottua seutumme eri kuntien kouluista yhdeksi ryhmäksi”, kuvaili Ripatti tilannetta. Aina ei ole helppoa saada myöskään henkilökuntaa. Nelosluokkalaisten haastattelutehtävät tuotantoeläimistä olivat vaativia. Lapset pyysivät puheenvuoroa viittaamalla, opettaja neuvoi rauhassa. 12-vuotias vastasi, että puhelimet on pidettävä repussa tai tulee vähemmän rakentavaa palautetta (”rageeta”), kertoi oppilas nauraen. Rakkaiden lähisukulaisten koulunkäynnin seuraaminen on merkityksellistä ja jotenkin liikuttavaakin. PIENTEN kaupunkien ja kuntien huolena on lasten ja sitä kautta koulujen määrä. Muuten hipihiljaisessa luokassa oli lupa keskustella tämän tehtävän aikana meluamatta myös kaverin kanssa. Koulumaailmassa ei ole suinkaan luopunut toivosta vaan ratKoulussa tapahtuu paljon hyvää kaisuja haetaan aktiivisesti. Kysymyksiä piti käydä esittämässä paikalla oleville aikuisille ja sen jälkeen piirrettiin diagrammeja tyyliin, kuinka moni oli nähnyt lähietäisyydellä lehmän tai kanan. Koulussa voi olla kivaa ja siellä voi oppia. Ryhmätyön aikana oli tietysti tärkeää myös pystyä kommunikoimaan kavereiden kanssa. Kun 4.ja 6.-luokkalaiset kertovat kokeistaan ja koulun meiningeistä, se kuulostaa ihan erilaiselta kuin nykyajan koulupuhe yleensä. Mutta koulussakin arvostetaan vaikkapa sosiaalisia taitoja ja sitä, millainen lapsi on muille ihmisille. SAMAT kuutoset harjoittelivat heti perään tiedonhankintaa. No nyt asiaan on vireillä lakikin, mutta onneksi sentään jossain toimii ihan aikuisten auktoriteetti ja lasten järki. Jokainen lapsi ansaitsee laadukkaan ja turvallisen koulun. Jossain vaiheessa ainevalikoimakin voi vähentyä. Vierailu oli ilman muuta ennen kaikkea henkilökohtaisesti tärkeä. MEIDÄN on syytä myös miettiä, miten koulusta puhutaan. Ylpeänä ja iloisena menin paikalle ”tärkeiden aikuisten päivään”. Aleksis Kiven päivänä aihe oli teemaan valittu. Olisin mielelläni seurannut älypuhelinkiistoja ja erityisesti sitä, miten niistä selviydyttiin, mutta en nähnyt älypuhelimia tuntien aikana yhtään kenelläkään. Tietokoneet otettiin pulpeteista opettajan luvalla. Kuutosluokan äidinkielen tunnilla oli sanelua ja oikeastaan nyt vasta tajusin, mikä sen idea oli. Kysyin 6.-luokkalaiselta, ”miten se älypuhelinhomma oikein menee”. Negatiivinen puhe vaikuttaa päättäjiin, se voi vaikuttaa aikuisten kautta myös lapsiin. Savonlinnassa suurimpia tavoitteita on, että jatkossa pystyttäisiin järjestämään perusopetuksen valinnaisten kielten opetusta seudullisesti, etäopetuksen mahdollistamana. SAVONLINNALAISESSA Pihlajaniemen koulussa oli avointen ovien päivä. Arvostavasti seurasin muiden mukana ihan aitoja oppitunteja, joissa enempää lapset kuin opettajakaan eivät tuntuneet välittävän ylimääräisestä yleisöstä. Yhteistyökuntana Savonlinnan kanssa on Enonkoski. Onko ongelmia. 10 Tätä mieltä / Tiina Ojutkangas / Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja KOULUPUHE on nykyään niin negatiivista, että meinaa järki lähteä
KL10_1-33indd.indd 11 5.11.2024 9.18. Rohkeudella tarkoitetaan usein sellaisten asioiden tekemistä, joiden suorittamiseen liittyy pelko. 11 Blogi / Pekka Hirvonen, Kiteen kunnanjohtaja KIRJOITUKSEN otsikon lainasin Brené Brownin kirjasta Rohkaiseva johtaja, koska se kuvaa mielestäni osuvasti kuntajohtajan työtä ja siinä elämistä. Jos ihminen valitsee rohkeuden, hän tulee varmasti jossain vaiheessa pettymään, saamaan selkäänsä ja haavoittumaan. Kirjan viesti ”uskalla johtaa” osuu hyvin kuntajohtajuuden nykytilasta käytävään keskusteluun. Tässä kohtaa viittaan kirjoituksen otsikkoon – Ihminen areenalla. seuraavaa löytyi: ”You can’t be afraid to fail. Ihmisyyttä odotetaan kuntalaisten, yritysten, poliittisten päättäjien ja työntekijöidensä suunnalta. It’s the only way you succeed – you’re not gonna succeed all the time, and I know that.” BROWN viittaa myös Theodore Rooseveltin kuuluisimpaan sitaattiin, joka alkaa, että kriitikolla ei ole merkitystä… Kannattaa lukea koko sitaatti. Kirjan alkuperäinen nimi ”Dare to lead” kuvaa kirjan sisältöä käännösnimeä paremmin. Alustukseni jälkeen on syytä keskittyä mieltäni askarruttavaan kysymykseen. Sitä kutsutaan rohkeudeksi ja siksi se on niin harvinaista. Aiemmin toimiessani opetustehtävissä oli tapanani sanoa opiskelijoille, että lukemalla tutkimuskirjallisuutta voi kahdessa vuodessa oppia enemmän kuin 40 vuoden työuran aikana omien havaintojen kautta. Vilkaisin Jamesin muitakin kirjoituksia ymmärtääkseni hieman henkilöä ja mm. Ihminen areenalla Vakiintuneiden rakenteiden ravistelu ja uudistusten tekeminen vaativat rohkeutta. Viestissä on kaksi sanaa uskaltaminen ja johtaminen, joista erityisesti uskaltaminen vaatii pohdintaa. TIUKIMMILLAAN tavoitteet ja talouden reunaehdot voivat supistaa kuntajohtajan liikkumatilan melko pieneksi – kutistuuko myös kuntajohtaja panssarinsa sisälle peläten haavoittuvansa. Uskon tämän toteamukseni sisältöön vieläkin, ainakin osittain. Viimeisimpänä törmäsin Brené Brownin kirjaan Rohkaiseva johtaja. Brown menee pohdinnoissaan vielä pelkoakin syvemmälle nostaen esiin haavoittuvuuden. Johtajaksi Brown määrittelee henkilön, joka ottaa vastuuta ihmisten ja prosessien potentiaalin löytämisestä ja jolla on rohkeutta kehittää tuota potentiaalia. Vakiintuneiden rakenteiden ravistelu ja uudistusten tekeminen vaativat rohkeutta, mutta toisaalta nykytilakin on tulosta kehityksen jatkumosta eikä uusi ole aina vanhaa parempaa. Annetaanko kuntajohtajalle tilaa ajatella Theodore Rooseveltin ja LeBron Jamesin tavoin, eli jos haluamme luoda menestystä, niin silloin emme voi pelätä epäonnistumista. Hyvät johtajat johtavat älyllä ja sydämellä – eivät satuttamisella ja pelolla. ”Missä määrin kuntajohtajan työssä on tilaa rohkeudelle, haavoittuvuudelle ja epäonnistumiselle?” Se on ainakin selvää, että kuntajohtaja jos kuka on ihminen areenalla. Kirja onnistuu tuomaan hyvän lisän johtajuuskeskusteluun. Minkä verran kunnanjohtajalle jätetään varaa olla rohkea ja epäonnistua. Jos on todella yrittänyt, niin epäonnistuessaankin, ainakin epäonnistuu uskaltaessaan suuresti. KAHDEN viime vuoden aikana olen kahlannut läpi kevyempää ja raskaampaa johtajuutta käsittelevää kirjallisuutta ymmärtääkseni johtajuuden tematiikkaa syvällisemmin. Brownin mukaan lausahdus löytyy koripalloilija LeBron Jamesin pelikengistä. Brownin mukaan rohkeudessa olla haavoittuvainen ei ole kyse voittamisesta tai häviämisestä vaan rohkeudesta mennä mukaan tilanteeseen ja antaa siihen aktiivinen panoksensa. Rooseveltin viesti on, että kunnia kuuluu niille, jotka ovat areenalla, uskaltavat ja yrittävät…lopputuloksesta huolimatta
KL10_1-33indd.indd 12 5.11.2024 9.18. Rudraksh ”Rud” Singh ja Anita Parkash opettelevat suomen kieltä myös kotioloissa. 12 “Ei suomen kieli ole vaikeaa” Kokkolan Hollihaan koulun pihalla on syksyinen pallopeli käynnissä
Ei riitä, että kieltä opitaan koulussa, myös kotona pitää puhua suomea ja harjoitella kieltä, sanoo Anita Parkash. Tiedossa on, että kotoutuminen ja työllistyminen on vaikeaa ilman suomen kielen taitoa. – Mieheni työskentelee täällä it-alalla, eikä hän puhu niin hyvin suomea kuin me, kertoo Anita Parkash. Äidin mielestä asia ei ole itsestään selvä. Osa tutkijoista näkee ongelmana myös sen, että muualta Suomeen tulevat eivät edes halua oppia suomen kieltä. Toiset tyytyvät pärjäämään omalla äidinkielellään omissa kieliryhmissään ja suunnittelevat ehkä paluuta kotimaahansa. – Ilman vanhempien tukea kielen oppiminen on vaikeaa. Annika Liiti ja Jyrki Mikkonen toivovat pienempiä ryhmäkokoja, mikä helpottaisi myös kielen oppimista. Rud jäi isovanhempiensa luokse Intiaan, kunnes työja asuntoasiat olivat järjestyksessä. Kielen oppiminen on lähtökohtaisesti helpompaa kuin suurissa kasvukeskuksissa. Annika Liitillä ja Koivuhaan koulun rehtori Jyrki Mikkosella on yksi ehdotus, jolla kielen oppimisen tulokset paranisivat kaikissa ryhmissä – myös kantasuomalaisten oppilaiden ryhmissä. Ryhmäkoko heijastuu kaikkeen, myös Pisa-tuloksiin. Me katsomme kotona elokuvia ja luemme suomenkielisiä kirjoja, jotta oppisimme paremmin, kertoo Anita Parkash, Kokkolassa maahanmuuttajataustaiset lapset opiskelevat pääosin Hollihaan ja Koivuhaan kouluissa. – Jos ei ole rahaa ostaa kirjoja, tilata lehtiä, käydä elokuvissa tai ravintoloissa ja kahviloissa, joissa kuulee suomen kieltä, kieltä on vaikeampi oppia, arvioi Parkash. Oma lukunsa on asiantuntijatehtäviin Suomeen tulleet ulkomaiset osaajat, jotka pärjäävät työelämässä englannilla. – Ei suomen kieli ole vaikea! Opettelen sitä myös kotona ja puhun suomea kavereiden kanssa, kertoo viitosluokkalainen. Parhaiten hänet tunnetaan nimellä Rud. – Jos yleisopetuksessa olisi pienemmät ryhmäkoot, tulos olisi parempi. Myös maahanmuuttajaperheiden sosioekonominen tausta on nostettu esiin: yli 50 prosenttia perheistä on vähävaraisia. KL10_1-33indd.indd 13 5.11.2024 9.18. – Pystymme antamaan tukea paremmin, koska meillä on vain muutama maahanmuuttotaustainen oppilas per luokka, kertoo kaupungin kielija kulttuuriryhmien opetuksen koordinaattori Annika Liiti. Perhe on tullut Intiasta Suomeen työn perässä. Pienemmät ryhmäkoot. Kahdessa vuodessa Rud on ollut Suomessa kaksi vuotta ja puhuu hänkin jo hyvää suomea. Hän nostaa vähävaraisuuden yhdeksi syyksi heikompaan kielitaitoon. Huoli ja keskustelu kielitaidosta on aiheellinen. Suomessa on keskusteltu maahanmuuttajataustaisten lasten heikosta suomen kielen taidosta. – Minä kävin kymmenen kuukautta kestävän suomen kielen kurssin, mikä oli todella hyvä. Ensin tulivat vanhemmat kolme vuotta sitten. – On selvää, että suomen kieltä on tärkeää oppia. 13 S atojen oppilaiden koulussa välitunnilla pelikielenä on suomi, vaikka koulussa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Sen aikana Outi Airola, teksti Päivi Karjalainen, kuvat oppi hyvin suomen kielen perusteet, kertoo Anita Parkash hyvällä suomen kielellä. Yksi heistä on Rudraksh Singh, jolta suomen kieli taittuu jo näppärästi. Rudin äiti Anita Parkash tulee haastatteluun. Viime vuonna valmistavassa opetuksessa aloitti nelisenkymmentä lasta
Hallitus linjasi, että kuntien rahoitusjärjestelmä pannaan uusiksi. 14 Talous K un nykyinen hallitus aloitti ja sai valmiiksi hallitusohjelmansa, kuntakentän tunnelmat olivat varovaisen valoisat. Lokakuun lopKL10_1-33indd.indd 14 5.11.2024 9.18. Ja niistäkin vain puolittainen, sillä opetusja kulttuuriministeriön osuutta ei otettu mukaan lainkaan. Melko pian kävi selväksi, että kokonaisuudistuksen sijaan työn alle tuleekin valtionosuuksien uudistaminen. Valtionosuuden osittainenkaan uudistaminen ei ole edennyt suunnitelmien mukaan. Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen iloitsi tuolloin, että tulossa näytti olevan kuntatalouden laajempi tarkastelu eikä Jumissa hallituksessa Isot päätökset ovat jumissa hallituksessa, mikä tietää epävarmuuden aikaa kunnissa. Kirsi Riipinen, teksti KRUT, kuvitus pelkkä valtionosuusuudistus. – Olihan se pettymys, Lehtonen sanoo. Kuntatalousremonttiin kuuluva valtionosuusuudistuskin siirtyi vuodella. Myös kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoi valtiovarainministeriön (VM) tiedotteessa, että uudistus on kunnille erittäin merkittävä. – Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia peruspalvelujen järjestämisessä, ministeri kommentoi
Pitkälle ei ole päästy normienpurkutalkoissakaan. Kunnissa tätä yleiskatteellisuutta kannatetaan, sillä ne saavat samalla mahdollisuuden päättää tulojen parhaimmasta mahdollisesta käytöstä. TE-uudistus tuo kuntien valtionosuuspottiin lisää noin 820 miljoonaa euroa. Siihen on sisällyttävä myös kuntien uusi tehtävä, TE-palvelut. Selvityshenkilöiden Arto Sulosen ja Eero Laesterän tehtävä talousuudistuksessa – eli siis valtionosuusuudistuksessa – ei ole ollut kadehdittava. Ja tästä huolimatta päätösten tekeminen junnaa. Kävi tulevassa valtionosuusuudistuksessa miten tahansa, leijonanosa kunnista tuskailee ikääntyvän väestörakenteen kanssa. Kuntakentällä lisäselvitysten tarvetta kummasteltiin, sillä niitä on jo tehty. Valtionosuuden on aidosti perustuttava kuntien nykyisiin tehtäviin, ne huomauttivat. Lehtonen huomauttaa, että pienillä muutoksilla voi olla yksittäiselle kunnalle iso merkitys, suuntaan tai toiseen. – Jotta valtionosuusjärjestelmä vastaisi hallitusohjelman mukaisesti kuntien uutta roolia, ei poikkeuksellisten tarkasteluvuosien aiheuttama tilanne saa jäädä pysyväksi. KL10_1-33indd.indd 15 5.11.2024 9.18. 15 pupuolella valtiovarainministeriö tiedotti, että uudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Miten TE-rahoitus riittää. Nyt aloitus on siirtymässä vuoteen 2027. Myös saaristomaisen kunnan rahoituksen muuttumisesta on väännetty, eikä osuuksien laskukaavaa suunniteltaessa helppo ole ollut myöskään asukastiheyskerroin. Ne vetosivat lokakuun alussa ministeriöihin, jotta sote-erät jätettäisiin uuden valtionosuusjärjestelmän ulkopuolelle. Valtiolta tulevien eurojen pitää riittää niin taantuvien ja kuin kasvavien kuntien tukemiseen. Tällöin saatiin selville sote-siirtolaskelmat. Taiopa siinä kaikille mieluinen uudistus! Valtionosuuksien uudistuksessa euromääräisesti isointa euromääräistä vääntöä on käyty soten tasauseristä, eikä varmaankaan syyttä, sillä joukkoon mahtuu voittajia ja häviäjiä. Silloin se olisi tullut voimaan vuoden 2026 alusta. Vetoomuksia ministeriöihin Sote-erissä on kyse hyvinvointialueuudistuksesta, kun kunnilta sen yhteydessä siirretyt tulot tarkistettiin lopullisesti vuoden 2022 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Ehdotus piti alun perin tuli saada lausunnolle lokakuun aikana ja hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2025. Tuleva pelottaa, ja esimakua on jo saatu siitä, ettei TE-uudistuksen kustannusneutraalisuudesta pidetä kiinni. Asukastiheyskertoimenkin kohtaloa seurataan, vaikka VATTin tutkimuksen mukaan se kannattaisi jättää kriteereistä pois vähäisen merkityksen takia. Sote-erissä voittajien etunenässä tulevat Kauniainen ja Luhanka. Voimalaitoseuroja kaikille. Kuusikon mielestä kunnat eivät ole millään tavoin voineet varautua valtionosuuksien sote-siirtoeriin. Kunnissa osa on toiveikkaita ja odottaa voittavansa uudistuksessa, osa pelkää valtionosuuksiensa pienenemistä. Helpotusta pilkkomisista Kuntarahoituksen uudistuksessa on käynyt samoin kuin toista kuntia koskevaa isoa lakikokonaisuutta eli maankäyttöja rakennuslakia uudistettaessa. Valtionosuuden on aidosti perustuttava kuntien nykyisiin tehtäviin. Helposti ei ole edennyt valtionosuusuudistuksessa myöskään kysymys voimalaitosten tasauksista, toisin sanoen se, otetaanko voimalaitosten kiinteistöverot mukaan tulopohjan tasauksiksi vai ei. Kumpaakin, niin taloutta kuin maankäyttöä ja rakennuslakeja, on jouduttu pilkkomaan osiin. Ne kaikki koskettavat kuntia. Uutta tietoa on odotettu myös kiinteistöverotuksen arvostamisperusteuudistuksesta. Tilannetta tulkittiin niin, että poliitikot eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen eivätkä kykene viemään asiaa eteenpäin. Kuntaja alueministeri AnnaKaisa Ikonen perusteli uudistuksen lykkäämistä huolellisella lainvalmistelulla ja lisäselvitysten tekemisillä. Kun kuntien valtiolta tuleva potti ennen sote-uudistusta oli yhdeksän miljardia, nyt päästään jakamaan vajaat neljä miljardia. Myös maahanmuuttokerroin on osalle kuntia tärkeä. Erityisesti ruotsinkielisillä alueilla odotetaan, miten uudistus ottaa huomioon kaksikielisyyden. Vetoomuksessa mainitaan, että kärsiviä kuntia vaikuttavat olevan erityisesti kunnat, joissa sote-palveluihin panostettiin tulorahoituksessa merkittävästi. Saaristomaisen kunnan rahoituksen muutoksella voi iso vaikutus Savonlinnan tapaiseen yksittäiseen kuntaan. Nykyinen hallitusohjelmakin muistuttaa, että ”kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta”. Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen on saanut kerta toisensa jälkeen muistuttaa, ettei kunnille kokonaisuudessaan ole tulossa uudistuksen yhteydessä lisää rahaa: nyt käydään kuntien välistä nollasummapeliä. Eniten hävittävää on Kaskisilla ja Eurajoella, mutta laskelmien häviäjiin kuuluu myös isoja tai isohkoja kaupunkeja, kuten Jyväskylä, Kuopio, Pori, Vaasa, Kouvola ja Mikkeli. Sote-palveluiden siirryttyä pois kunnilta korkeammat valtionosuudet ovat napsahtaneet varhaiskasvatusja peruskouluikäisten perusteella. Nykyisessä järjestelmässä näin ei ole, mutta erityisesti Itä-Suomessa toivotaan, että länsirannikon voimalaitosten kiinteistöverotulot saataisiin jaettua tasaisemmin. Näitä euroja ei ole erikseen kuntien saamaan summaan korvamerkitty
Hankerahalle on hyvät perusteensa Kuntien toive on jo pitkään ollut saada valtiolta riittävästi valtionosuuksia, jottei hankerahalla tarvitse pyörittää perustehtäviä. Vantaan talousjohtaja Matti Ruusula sanoo, että epävarmuus kunnissa jatkuu. Ongelmia on myös oppimisen tuen uudistuksen rahoituksessa. Hallitusohjelma antoi toivoa ilmoittaessaan, että ”kuntien saamien valtionosuuksien yleiskatteellisuus säilytetään ja kuntien tehtävien rahoitusta vahvistettaessa painotetaan yleiskatteellisia valtionosuuksia valtionavustusten sijaan”. Riikonen sanoo suhtautuvansa hiukan kyynisesti siihen, onko tuleva järjestelmä helposti ymmärrettävä. Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen nimeää avustuksista luopumisen ikuisuusprojektiksi. Hän pohtii, että mahtoivatko päättäjät ymmärtää uudistuksen aikataulua alun perin suunnitellessaan, että valtionosuuksista olisi päätetty samaan vaalien kanssa. Hän korostaa, että lakisääteiset tehtävät on kyettävä rahoittamaan, mutta että taloudeltaan elinvoimainen kunta kykenee kehittymään ja varaamaan sitä varten rahaa. Ministeriöissä on kesken tai lykkääntynyt valtionosuusuudistuksen siirron lisäksi koko joukko asioita, jotka vaikuttavat suoraan kuntatalouteen. KL10_1-33indd.indd 16 5.11.2024 9.18. Hankehumppia enemmän toivotaan perusrahoituksen lisäystä. Esimerkkeinä realismin puuttumisesta Ruusula mainitsee TE-uudistuksen ja maahanmuuttajien kotouttamiskorvaukset. Voidaan kysyä, että jos kunnalla ei ole minkäänlaista taloudellista puskuria mihinkään kehittämiseen koskaan, onko kunta taloudellisesti kestävä. – Kestävässä taloudessa ei olla vain nenä juuri ja juuri pinnan yläpuolella. 16 Talous Pidempi hajurako vaaleihin On sanottu, ettei Suomessa ole kuin jokunen ihminen, joka oikeasti ymmärtää nykyisen valtionosuusjärjestelmän kaikkine koukeroineen. Hän huomauttaa, että kasvavien kuntien investointikykyä olisi parannettava kaiken kaikkiaan, sillä niiden menestyksestä hyötyisi lopulta koko Suomi. Ruusulan mukaan yksi iso ongelma on, että valtio ei korvaa täysimääräisesti uusia kunnille tulevia tehtäviä tai leikkaa euroja enemmän kuin myöntää niitä. Lehtonen kysyy, millainen mielikuva syntyy kunnasta, joka ei edes hae tarjolla olevia kehittämisrahoja. Näyttää hyvältä, kun kulloisenkin hallituksen ministeri saa ohjata vaikkapa 10 miljoonaa euroa nopeaa korvamerkittyä rahaa kuntiin. Hankerahoja tuskin haudataan jatkossakaan. Vaaleihin tulee hajurakoa, kun uudistusta siirretään vuodella eteenpäin. – Kehittämisellä hankerahojen avulla on paikkansa. Laskelmista puuttuu realismi Kunnat toivovat tulevalta kuntatalousohjelmalta ennustettavuutta ja selkeyttä. Vantaalla toivotaan, että valtionosuusuudistuksessa painotetaan kuntien korostunutta kasvatuksen ja Olemme palanneet aikaan, jossa ministeriöiden laskelmista puuttuu realismi. Yksi keino olisi palauttaa yhteisöveron jako-osuus kunnille samalle tasolle kuin se oli ennen sote-uudistusta. Liikkumavaraa on oltava, ja päättäjien on ymmärrettävä uusien kokeilujen tärkeys. – Olemme palanneet aikaan, jossa ministeriöiden laskelmista puuttuu realismi. Vantaalla on laskettu, että uudistus tulee paljon valtion arvioimaa kalliimmaksi ja että kaupunki on saamassa vain puolet tarvittavasta summasta. Hän sanoo, että viime aikoina on lipsuttu pahasti lain mukaisesta 100-prosenttisesta perustehtävien korvaamisesta. On hyvä, jos se saadaan edes jonkun verran selkeämmäksi. Kuntatalouden uudistuksessa pitäisi hänen mielestään katsoa kokonaisuutta, jonka avulla kuntiin saadaan lisää elinvoimaa: yritystoimintaa ja sen mukana uusia työpaikkoja
Ruusula muistuttaa, että tämä suunta oli selkeästi esillä myös VATTin tekemässä selvityksessä. Joillakin paikkakunnilla on runsaasti muualta tulleita opiskelijoita. Uudistuksessa pitäisi ottaa vantaalaisten mielestä huomioon myös pääkaupunkiseudun väestönkasvu. KL10_1-33indd.indd 17 5.11.2024 9.18. Hallitus ei saisi tehdä päätöksiä, joilla heikennettäisiin kasvavien alueiden mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä. Joillekin alueille puolestaan asettuu asumaan hyväpalkkaisia erikoisasiantuntijoita. Ruusula sanoo, että kuntien välillä on eroja vieraskielisyyden kustannuksissa. Ennakoitavuus olisi pitänyt nostaa ykköstavoitteeksi. Selkeämpi ohjelma, kiitos! Talousjohtaja Katja Mäkelä Loimaan kaupungilta kertoo toivovansa kuntarahoituksen uudistamiselta kaikkein eniten parempaa ennakoitavuutta. – Ne ovat raskaita prosesseja. – Teemme Loimaalla kolmevuotissuunnitelmia, ja huolena on, että valtion rahoitukseen tulee kesken kaiken muutoksia. Koulutuksen kustannusten lisäksi maahanmuutolla on vaikutusta esimerkiksi verotulojen kehitykseen sekä työttömyyden hoitoja perustoimeentulokustannuksiin. Seppäsen toiveena on myös, että nykyinen tilanne hankehakujen kilpajuoksuissa saataisiin rauhoittumaan. Kunnat ovat Kuntaliitolta tulevien Excel-taulukoiden varassa. Joillekin taas tulee keskimääräistä enemmän työllisyydenhoidon kustannuksia, kunnes muuttajat integroituvat uuteen ympäristöönsä. – Eihän se voi olla nykypäivää. – Hankehakuja on vuosittain kymmenittäin. Väestönkasvun vaikutukset. Maahanmuutto koskee kuitenkin koko Suomea, eivätkä siitä tulevat kustannukset saisi kohdistua vain yksittäisille kunnille. Toiveisiin kuuluu myös, että tiedot olisivat valtiolla selkeämmin löydettävissä. – Kunnille jäi hyvinvoinnin edistämisen tehtävä, mikä valtion pitäisi ottaa huomioon. Meillä niiden hakemiseen on vähän resursseja, eikä kukaan tee sitä päätyökseen. Onnistuuhan jo Verohallintokin hyvin tietojen lähettämisessä. Kun kerran toiveita kysytään, Mäkelä listaa mukaan myös hankerahoituksen siirtämisen nykyistä enemmän perusrahoituksen puolelle. Sivistyspuoli hakee rahoituksia oman työnsä ohella. Hyvinvoinnin edistämistä ei saa unohtaa Ristijärven kunnanjohtaja Petteri Seppänen ennakoi, että kunnan valtionosuuksien määrä on putoamassa rajusti, jos kriteereissä ryhdytään painottamaan yhä lisää kouluikäisiä. Kuluvan vuoden talous on menty Ristijärvellä miinuksella, ja miinusta tulee ensi myös ensi vuonna. Se vaatii isoja investointeja, ja niitä varten tarvitaan rahaa. 17 koulutuksen roolia. Seppänen toivoo Loimaan Mäkelän tavoin, että valtionosuusjärjestelmä olisi jatkossa selkeämpi ja että pelisäännöt olisivat reilut. – Olisi tärkeää ymmärtää vieraskielisyyden kustannukset. Tämä tarkoittaisi Ristijärvellä muun muassa sitä, että sote-erät jätettäisiin pois kummittelemasta. Esikouluja kouluikäisiä on Ristijärvellä vähän. Muualta muuttavien määrä kasvaa, ja erityisen nopeasti pääkaupunkiseudulla. – Näitä ilmiöitä on hankala tarkastella valtionosuuksissa. Kaikenikäisille kuntalaisille pitää tuottaa edelleen näitä palveluja. Hän kertoo, että esimerkiksi rahoituslaskelmien esitteleminen päättäjille on haasteellista, kun valtion puolen rahoituspohja on monimutkainen. Mäkelän mielestä tosi tärkeää olisi myös selventää rahoituksen perusteita
Hyvät kuntalaiset, kuuntelemme teitä KL10_1-33indd.indd 18 5.11.2024 9.18. 18 Talous Markkinakatu on Kajaanin perinteinen kesätapahtuma, joka toteutetaan Kajaanin Runoviikon yhteydessä heinäkuussa
Kunnan kannattaa panostaa monipuoliseen, tasapuoliseen ja rehelliseen viestintään. On koko maan kuntademokratian toimivuuden Jouni Lampinen, teksti Timo Seppäläinen, kuvat kannalta strateginen kysymys, miten saamme maahanmuuttajat osallistumaan kuntalaisvaikuttamiseen, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen sanoo. Tiukkaa palautetta Kriittiset näkemykset kuuluvat kuntalaiskeskusteluun ja erilaisille mielipiteille on annettava tilaa, koska tosiasioiden väistäminen ei hyödytä kaupunkia kehitettäessä. 19 M eille on viimeisimpinä vuosina asettunut asumaan runsaat 1 200 uutta ihmistä ulkomailta. Edellisen – neljä vuotta sitten toteutuneen – Kuntalaistutkimuksen mukaan lappeenrantalaiset arvioivat kotikuntansa keskiarvoa paremmaksi paikaksi elää. – Vastaukset ovat huomattavasti negatiivisempia, kun ne perustuvat mielikuvaan verrattuna siihen, jos olisi omakohtaista kokemusta palveluista. Muuttuva maailma Lappeenrannan keskustassa sijaitsevassa Kimpisen lukiossa viimeistä Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen pitää tärkeänä, että kuntalaiset voivat ylpeitä omasta kaupungistaan. Nyt on menossa jo kahdeksas valtuustokausi, kun Lappeenrannassa seurataan kaupungin kehitystä Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen kautta. Yksi paljon mielipiteitä nostattava ja jakava aihe on liikuntapaikat. Lappeenrannassa ei ole huolta siitä, etteikö löytyisi ihmisiä, jotka sanovat näkemyksensä suoraan, Heinonen kiittelee. Laakereilla lepäämiseen ei ole syytä, sillä kaupunki muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Etelä-Karjalan maakuntakeskuksessa on noin 73 000 asukasta. Kaupungin onnistunut viestintä voi innostaa myös osallistumaan kuntalaisvaikuttamiseen, Heinonen uskoo. Tärkeintä on tietysti, että perusasiat ovat kunnossa. KL10_1-33indd.indd 19 5.11.2024 9.18. Esimerkiksi se on huomattu tutkimuksista, että asukkaiden mielipiteisiin kotikunnan palveluista vaikuttaa niiden käsittelyä leimaava sävy mediassa. Heinonen kuvaa kaupungin liikuntapaikkoja koskevaa investointiohjelmaa jopa hurjaksi, mutta kaikkiin toiveisiin ei pystytä vastaamaan. Sävy mediassa vaikuttaa Kuntalaistutkimus on hyvä herättäjä, arvioi kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen. – Erityisesti tänä ja viime vuonna liikuntaväki on ollut todella aktiivista. Kuntalaistutkimuksen tämän vuoden tulokset katsotaan tarkkaan, Heinonen lupaa
– Kun on muuttuva maailma, niin kehitettävää aina on. Toki kotikaupungin turvallisuusasiat ovat tärkeitä Ketolalle, mutta yleensä hän miettii geopoliittisten kuvioiden sijaan arkisempia asioita. Sekään ei sanottavasti häiritse, että Venäjän rajalle on vajaat 30 kilometriä. – Harjoitusvuorot voivat olla lyhyitä. Lauritsalan Työväen Palloilijoissa pelaava Tuominen kertoo, että jalkapalloilijoilla on tosi tiukkaa erityisesti talvella. KL10_1-33indd.indd 20 5.11.2024 9.18. Vaalit mielessä Kaupungin keskustan pohjoispuolella Pikisaaressa asuva Sirpa Ketola kokee elämän soljuvan ihan kelvollisella tavalla Lappeenrannassa. Kuntalaistutkimuksen mukaan alle 10 000 asukkaan kuntakokoluokissa asukkaat korostavat turvallisuuden ja hyvän asuinympäristön lisäksi luonnonläheisyyden merkitystä. Tärkeintä on tietysti, että perusasiat ovat kunnossa, esimerkiksi katuvalaistukset ja sellaiset. Lappeenrannassa asuva Sirpa Ketola pitää vaaleissa äänestämistä tärkeänä keinona vaikuttaa kotikaupungin asioihin. Se on hyvä asia, että kaupungin palveluista on helppoa antaa eri tavoin palautetta, Tuominen jatkaa. Näkökulmia kehittämiseen Kuntaliiton Kuntalaistutkimukseen vastasi yli 10 000 kuntalaista 46 kunnasta toukoja kesäkuussa. Asikkalassa paneudutaan parhaillaan tutkimuksen kuntakohtaiseen antiin. – Vaaleissa voi äänestää ja vaikuttaa näihin arkisiin asioihin. Päijät-Hämeessä sijaitsevassa Asikkalassa asuu vähän vajaa 8 000 ihmistä. Harjoituspaikkojen puutteiden takia lajitreenejä on keskimäärin vain kaksi kertaa viikossa. – En koe Lappeenrantaa mitenkään turvattomaksi. Jos jokin asia kaipaa muutosta kotikaupungissa, Ketolalla on ainakin yksi ratkaisukeino mielessä. Kuntalaisethan täällä asuvat, ja näin saadaan viihtyisiä asuinympäristöjä. Tutkimuksessa oli mukana myös Asikkalan kunta. Taipalsaarella asuva ja Lappeenrannassa lukiota käyvä Nella Tuominen viihtyi hyppytunnin aikana kaupungin pääkirjaston väliaikaisissa tiloissa kauppakeskuksessa. 20 lukukauttaan suorittava Nella Tuominen toivoisi kaupunkiin parempia olosuhteita jalkapallon harrastajien kannalta
– Tutkimuksen perusteella kuntalaiset ovat keskimääräistä selvästi kiinnostuneempia siitä, mitä omassa kotikunnassa tapahtuu, ja minkälaista päätöksenteko meillä on. KL10_1-33indd.indd 21 5.11.2024 9.18. – Tästä saamme hyvin vertailtua omia tuloksia muiden kuntien tuloksiin. Naantali ja Pirkkala ovatkin saaneet Kuntaliiton tuoreessa tarkastelussa hyviä arvioita omilta kuntalaisiltaan. Talous lähes kaikkialla Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo, että kuntalaisten mielipiteet kunnallisesta päätöksenteosta ovat kehittyneet ainakin osin myönteisempään suuntaan viime kertaan verrattuna. Kattava otos Tutkimustuloksia on jo alustavasti ehditty käsitellä Asikkalassa. – Ehdokkaaksi asettumisen tiellä olevia esteitä on purettava. – Tutkimustuloksethan tuovat tärkeitä ja kuntalaisten kannalta vaikuttavia näkökulmia kunnan toiminnan kehittämiseen. Se on hyvä ottaa huomioon, että erilaisten näkemysten suhteen on isoja kuntakohtaisia eroja Kuntalaistutkimuksessa. Tästä kiinnostuksesta huolimatta vastaajat suhtautuvat verrattain torjuvasti ajatukseen osallistua vaaleihin ehdokkaana. Se on nykyisten päättäjien ja meidän viranhaltijoiden yhteinen tehtävä, kunnanjohtaja pohtii. – Talous näyttäisi toimivan yhtenä keskeisenä tekijänä kuntalaisten muodostaman kuntakuvan taustalla. – Ehkä voimme tuoda paremmin ja enemmän julki sitä työtä, mitä teemme, ja mitä kunnallinen päätöksenteko tarkoittaa. Tässä tutkimuksessa mukana olevista kunnista Naantali ja Pirkkala ovat esimerkkejä erilaisissa kuntavertailuissa hyvin pärjäävistä kunnista. Kuntatalouden tilanne korreloi selkeästi sen suhteen, miten oman kotikunnan päätöksentekoon luotetaan, tutkimuspäällikkö lisää. Ehdokkaaksi asettumisen tiellä olevia esteitä on purettava. Asikkalassa kysellään kuntalaisilta eri tavoin näkemyksiä ja mielipiteitä, mutta Kuntalaistutkimuksella on oma erityinen paikkansa. 21 – Tulokset käsitellään meillä ensin johtoryhmässä ja valtuutettujen kanssa ja sitten ne julkistetaan ilman muuta myös kuntalaisille, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka sanoo. Eräänlaisen pintaraapaisun perusteella Ikola-Norrbacka nostaa esiin kuntalaisten kiinnostuksen päätöksentekoon. – Sitä vastoin, jos taloudessa on jotain ongelmia, kuntalaiset pitävät usein syynä oman kunnan päätöksentekoa ja päättäjiä. Nämä tulokset vahvistavat omia kyselyitämme ja antavat myös huomattavasti monipuolisemman kuvan tilanteesta. Otos on hyvin kattava
Monissa kunnissa sopeutusta on tehty jo pitkään, viime aikoina myös suurissa kaupungeissa. Huonossa tilanteessa nostetaan ensin palvelumaksuja, sitten kiinteistöveroa ja vasta aivan pakkoraossa tuloveroa. Veronkorotuspaineet ovat huomattavia, sillä noin neljäsosa kuntia ilmoittaa lukemaksi yli 0,50 prosenttiyksikköä. Mediaani jäi 2:een, kun se keväällä oli 3. Vastausten keskiarvo oli 2,9 asteikolla 1–6. Isot paineet korottaa veroja Kunnissa on tehty budjetteja synkissä tunnelmissa, eivätkä helppoja ole monessa kunnassa myöskään valtuustokäsittelyt. Tosin joitakin poikkeuksia on. Kirsi Riipinen, Outi Airola, teksti Päivi Karjalainen, kuvat Paine nostaa veroja iso Kuntaliiton tämän syksyn Kuntabarometrin tulokset kertovat, että kuntien taloustila on yleisesti ottaen huono tai melko huono. Tilanne on heikentynyt nopeasti, sillä edellisessä barometrissä viime keväänä lukema oli vielä 3,3. Joka toisessa kunnassa on paineita nostaa lisäksi veroprosentteja. – On myös yksittäisiä kuntia, joissa poliittisilla päättäjillä on palvelujen supistamisista hyvin huonoja kokemuksia ja poliittisia tappioita. 22 K untasyksyn iso urakka on budjetin teko. KL10_1-33indd.indd 22 5.11.2024 9.18. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että tyypillisesti kunnat nitistävät ennemmin palveluista – tätä nykyä siis käytännössä sivistyspalveluista ja perusinfrastruktuurista – kuin nostavat tuloveroa. Silloin sopeutukset voidaan jättää tekemättä. Noin 90 prosenttia kunnista ilmoitti, että kunnalla on tarvetta kohtalaisille tai huomattavilla sopeutustoimille. Säästöpaineita on kaikenkokoisissa kunnissa eri puolilla Suomea. Tänä vuonna kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 7,46
KL10_1-33indd.indd 23 5.11.2024 9.18. 23 Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattilan mukaan säästöjä on vuosi vuodelta vaikeampi löytää talousarvioon
Kuntien on ilmoitettava ensi vuoden tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään 18.11.2024, mutta verottajan toive on, että ilmoitus tehtäisiin heti valtuuston päätettyä lukemista. – Me näimme jo edellisen vuoden syksyllä, että kuntatalous heikkenee. Korotukset ovat vaikuttamassa hyvin laajaan osaan suomalaisista, sillä isot paineet korotuksiin ovat nyt suurissa kaupungeissa. Lähdimme jo alkuvuodesta tekemään talousohjelmaa, joka sisälsi säästöjä ja tiukan talouskurin, kertoo Mattila. Kasvavien isojen kaupunkien on samaan aikaan investoitava ja lisättävä palvelujaan, mikä tarkoittaa menojen kovaa kasvua. Mutta niiden kanssa Kokkolan tiedotustilaisuudessa kuultiin liki vuoden kestäneen väännön tulos ja ehdotus seuraavan vuoden tuloiksi ja menoiksi. Moni ennustelaitos ennakoi ensi vuodelle suhdannekäännettä, jota odotetaan hartaasti koko Suomessa. 24 Missään kunnassa veroprosenttia ei ole barometrin mukaan mahdollista laskea. KL10_1-33indd.indd 24 5.11.2024 9.18. Tilikauden tulos on miinuksella sellaisissakin kaupungeissa kuin Kuopio, Jyväskylä, Lahti, Vantaa ja Turku. Tuon kevään talousarvioraamin jälkeen moni asia muuttui. Tiukkoja esityksiä on toivottu Kunnissa on käynnistynyt syksyiseen tapaan ankara polemiikki sen jälkeen, kun talousarvioesitykset on tuotu julkisuuteen. Tunnelma on kuitenkin toistaiseksi koko maassa synkkä konkurssija yhteistoimintaneuvotteluineen. Barometrissäkin selvisi, että yli puolet kuntien talousjohtajista odottaa kunnan talouden tilanteen heikkenevän edelleen tulevan vuoden aikana. – Uskon, että ostovoima paranee, kun inflaatio on maltillisempi. Lokakuussa omansa esitteli Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila. Taustalla heikkoon taloustilanteeseen saattavat tuolloin olla esimerkiksi soten siirtoerät. – Olen koko työurani tehnyt budjetteja ja tiedän, että exceliin ne on helppo tehdä. Isoilla kaupungeilla isoja ongelmia Punakallio ei muista, milloin myös isot kaupungit olisivat olleet tilikauden tuloksella mitattuna yhtä pahasti miinuksella kuin nyt. Yhtälö on vaikea. Isojen kaupunkien ahdinkoa selittävät esimerkiksi keskimääräistä alhaisemmat veroprosentit. Lisäksi työttömyyden kasvu tuntuu erityisesti isoissa kaupungeissa. Hän pohtii, että osan miinukselle painuneista kunnista tulisi kaiken järjen mukaan pärjätä ainakin kohtuullisesti. Ajatus budjetista ilman veronkorotusta alkoi näyttää mahdottomalta. Kustannukset ja korot nousivat, yhteisövero, tuloverot ja valtionosuudet vähenivät. Keväällä poliittiset päättäjät löivät pöytään kovat rätingit: vähintään nollille pitää päästä eikä veronkorotuksia saa tulla. Hän elää samassa todellisuudessa kuin muutkin Suomen kunnat: tuloveroprosenttia olisi nostettava, jos mielisi päästä edes nollille. – Vaikeita aikoja on ollut ennenkin, mutta nyt kaikkien tulot putoavat samalla, kun kustannukset nousevat
Tänä vuonna talousarvion käsittelyssä on vielä yksi vaikeuskerroin. Tietty sähköistys on jo ilmassa, hymyilee Mattila. Talousarvion teko lähtee liikkeelle kevättalvella, jolloin jokainen esimies ja vastuuhenkilö antaa panoksensa budjettiin. Viime vuosina jälkimmäinen keskustelu on ollut yleisempää. Kaikki toimenpiteet ihan varmasti näkyvät kaupunkilaisten palvelujen kohdalla, tietää kaupunginjohtaja. Eräänlainen huipennus koetaan toukokuussa, kun talousarvioraami lyödään lukkoon kaupunginhallituksessa. Kun talous on tiukilla, kaikkien fokus on keskittynyt siihen, miten selvitään kaupunginhallituksen asettamasta raamista. – Säästäminen ja leikkaaminen vaikeutuu, koska enää ei ole mistä leikata. Yksikään poliitikko ei mielellään karsi eikä leikkaa itselleen tärkeistä asioista, kun vaalit ovat tulossa. Siinä on säästöjä kolme miljoonaa enemmän kuin kevään raamissa. Samalla tapaa tietyt investoinnit on pakko saada eteenpäin, kun puhutaan kouluista, päiväkodeista tai muista lakisääteisistä hankkeista. Ja miten talousraamista selvitään…. lokakuuta kaupunginjohtajan talousarvioesitys oli erilainen kuin päättäjien toukokuussa asettama raami. Syksyllä kukin johtava virkamies vie omat esityksensä lautakuntiin, joissa alkaa kiistely siitä, mihin satsataan ja mistä leikataan. Kyllähän se huomaa ja aistii, että nyt tehdään vaalibudjettia. Syksyllä vääntö on päivittäistä ratkaisujen hakemista, keskustelua, kompromisseja ja taas laskemista. Katsotaan strategiaa ja sen rinnalla talousohjelmaa, pohditaan isoimmat investoinnit, selvitetään ja priorisoidaan se, mikä on välttämätöntä. Haasteita tuo talousohjelma, joka pitää säästöineen saada seuraavan kolmen vuoden budjetteihin. – Mukana on toistasataa erilaista säästökohdetta, jotka toteuttamalla voidaan päästä vähän nollan yläpuolelle. Karsintalistalla on harkinnanvaraisia avustuksia ja leikkauksia muun muassa kuntalisään, erilaisia kuntalaisten arkeen vaikuttavia asioita. Parisataasivuinen talouskirja syntyy siis osin toiveista, osin todellisuudesta. – Siellä käydään arvokeskustelua, isketään kiinni virstanpylväät ja mennään taas omiin kammioihin tekemään budjetteja. Siinä on myös kielletty hedelmä: tuloveroprosentin korottaminen. 25 pitää myös elää koko vuosi, kaikki 365 päivää. Syksyllä pahin rutistus Kevät menee laskutikkua pyöritellessä ja numeroita siirrellessä. – Syyskuun aikana ei tarvitse puhua muusta kuin talousarviosta. – Kyllähän se huomaa ja aistii, että nyt tehdään vaalibudjettia. – Kun lautakunnista alkaa tipahdella esityksiä kaupunginjohtajan pöydälle, silloin ryhdymme talousjohtajan ja hallintojohtajan kanssa suunnittelemaan, miten tavoitteeseen päästään. Lähestyvät kuntavaalit tekevät päättämisen entistä vaikeammaksi. 11. KL10_1-33indd.indd 25 5.11.2024 9.18. Toki keskusteluun on toinenkin syy. Todellisuus tappaa toiveet siinä kohdin, kun päättäjät ovat linjanneet tiukasta talouskurista. Siitä huolimatta veroja on korotettava, toteaa Mattila
26 Uutiset V altionosuusuudistus siirtyy vuodella eteenpäin, tiedotti valtiovarainministeriö tiistaina 22.10. Kuntaliitto, kuva Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen toivoo, että ministeriö toimittaisi kunnille nähtäväksi kaikki tähän mennessä tehdyt selvitykset ja taustamateriaalit. Tiedän, että selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä ovat olleet hyvin aktiivisia kuntiin päin. Valtionosuusuudistuksen valmisteluryhmäkään ei saanut lykkäyksestä ennakkotietoa, vaan VM infosi ryhmää sähköpostitse keskiviikkoaamuna. Kirsi Riipinen, teksti siä hyvissä ajoin. Valtiovarainministeriön päätös lykätä valtionosuusuudistusta jakaa kuntien mielipiteitä. Tilastokeskuksen selvityksessä käytiin läpi saavutettavuutta ja selvitys on saatu myös saaristokunnista. Mitä sellaista viime kuukausina on tapahtunut, että lykkäykselle on perusteet. Osalle uutinen tietää yhä tiukempaa talouskuria, osa pääsee huokaisemaan helpotuksesta. Epävarmuus kunnissa kuitenkin jatkuu. – Kaikkia kuntakohtaisia laskelmia ei ole käyty läpi valtionosuusuudistuksen valmisteluryhmässäkään. Lausuntakierroksen piti alkaa lokakuussa. Niistä osa valmistui jo keväällä ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTin tekemä syyskuun alussa. On vaikea arvioida, millaisia selvityksiä vielä tarvitaan. Lehtonen toivoo, että ministeriö toimittaisi kunnille nähtäväksi kaikki tähän mennessä tehdyt selvitykset ja taustamateriaalit. En hetkeäkään epäile, etteivätkö he ole omalta osaltaan toimittaneet excel-taulukoita ja word-dokumentteja. – Mikä on lykkäyksen ydinsyy. Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen perää ministeriöltä lisätietoja uudistuksen siirron syystä sekä tähän mennessä tehdyistä selvityksistä. Uudistusta varten tilattiin selvitykHyvä vai huono uutinen. VATT arvioi siinä kuntien palvelutuotannon menoja. KL10_1-33indd.indd 26 5.11.2024 9.18. Kuntalehtikin ehti jo kyselemään, mikä mättää. Sinänsä uutinen ei tullut isona yllätyksenä, sillä sen eteneminen on takunnut pitkin matkaa. Tästä on saatava tietoa pian. Kunnat odottivat tietoja ja laskelmia uudistuksesta jo elokuussa. Valtio uudistaa kuntien rahoitusta ja valtionosuusjärjestelmää, koska kuntien rooli on muuttunut sote-uudistuksen ja TE-uudistuksen takia
Tiedotteen allekirjoittajat, Petri Honkonen, Hanna Räsänen ja Mika Riipi, ovat myös hallintovaliokunnan jäseniä. Myös Eurajoelle uutinen oli huono. Esimerkiksi Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar hehkutti pian VM:n tiedotteen tultua, että ” Grani kiittää, koska näissä karkeloissa Kauniainen häviää lähes aina”. 27 Esimerkiksi Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar hehkutti pian VM:n tiedotteen tultua, että ”Grani kiittää”. Heidän tiedotteensa mukaan hallitus tekee ennennäkemättömän kuntapetoksen. – Eikä kukaan tiedä tarkalleen, mitä uudistus vuonna 2027 tuo tullessaan, Lumio sanoo. Tilanne on meille kestämätön, olemme erittäin pettyneitä, Lumio huomauttaa. Ensi vuonna summa on 4,2 miljoonaa euroa. – Summa tekee 800 euroa asukasta kohti, mikä on eniten Suomessa. Keskusta ei voi hyväksyä kuntien jättämistä ajelehtimaan. – On palattu aikaan, jolloin ministeriöiden laskelmista puuttuu realismi. Kiitoksia ja ymmärrystä Lykkäysuutinen jakaa kuntia, sillä osalle lykkäys on hyvä juttu. Jos joudumme maksamaan niitä neljä vuotta, meille kertyy maksettavaa yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa, sanoo Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi. Vantaan talousjohtajaa Matti Ruusulaa tieto vos-uudistuksen lykkääntymisestä ei yllättänyt. Kolmelta keskustan kansanedustajilta tulikin pian VM:n tiedotteen jälkeen oma tiedote, jossa he kertoivat närkästyksestään. Kaiken lisäksi kuntatalouden tilanne on kokonaisuudessaan heikko. Uudistus on vaalikauden tärkein kuntia koskeva lainsäädäntöhanke ja sen siirtämiselle tulisi olla kunnon perusteet. Kunnanjohtaja Markku Lumio kertoo, että kunta maksaa negatiivisia valtionosuuksia noin miljoonan euron verran vuodessa. – Merkit olivat siihen suuntaan, koska syksyn aikana uudistusta on ympäröinyt syvä hiljaisuus. Uudistus olisi ollut jo lakiteknisesti todella vaikea saada hoidetuksi aikataulussa. Markus Sommers, kuva ”Erittäin huono uutinen” Kaskisille lykkäysuutinen on erittäin huono. Onko hallituksen tarkoitus siirtää vaikea uudistus kuntavaalien yli vaalitaktisista syistä. Yleisesti ottaen lykkäyksestä hyötyviä kuntia ovat ne, jotka hyötyvät sote-tasauksissa. Aikooko hallitus leikata lisää kunnilta puoliväliriihessä. Hän mainitsee nykyiseksi haasteeksi myös sen, että täysimääräisistä korvauksista perustehtävien lisäyksiin on lipsuttu. Kunnassa ehdittiin pelätä lykkäystä, sillä pitkittyessään tilanne vaikeutuu ennestään. – Nyt toivomme, että saisimme kompensaatiota negatiivista valtionosuuksista siirtymäajalle. Toisaalta Ruusula ymmärtää lykkäämistä, sillä valtionosuudet ovat monimutkainen kokonaisuus ja koska kuntatalouteen vaikuttavat monet muutkin asiat. Kunnissa epävarmuus siis jatkuu. Uudistuksen selvityshenkilö Satonen kommentoi tilannetta lyhyesti sanomalla, että tässä vaiheessa ministeriön perustelulle tiukasta aikataulusta on hyvät perusteensa. – Osa kunnista joutuu jopa maksamaan valtionosuutta takaisin. – Kunnat ovat todella vaikeassa rahoitustilanteessa ja uudistusta on odotettu. Oppositiolle siirto tarjosi hyvän paikan rökittää hallitusta. Kauniaisten lisäksi näitä kuntia ovat esimerkiksi Luhanka, Sysmä ja Kuhmoinen. KL10_1-33indd.indd 27 5.11.2024 9.18. Kunta maksaa negatiivisia valtionosuuksia kuluvana vuonna noin 5 miljoonaa euroa
– Puolueiden on hankalampaa saada ehdokkaita aluevaaleihin. Jouni Lampinen, teksti Lehtikuva, Vesa Moilanen, kuva keuksellisessa tilanteessa. – Hyvinvointialueiden talous on kuralla. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg huomauttaa, että vaalien samanaikainen toimittaminen ei ole ainoa erityispiirre, joka värittää tulevia vaaleja ja vaikuttaa ehdokasvalintoihin. Kuntien tehtäväalueet ovat merkittävästi supistuneet. Taitavia houkuttelijoita Kuntaja aluevaaleja vertailtaessa potentiaalisten ehdokkaiden määrässä ja ehdolle asettumisen innokkuudessa on luultavasti eroa, ennakoi Sami Borg. – Hyvinvointialueita ei ollut viime vaaleissa. Edellisiin kuntavaaleihin verrattuna on tapahtunut valtavan iso rakenteellinen muutos, Borg aloittaa. Ehdokkaiden kokoaminen kahteen eri vaaliin samaan aikaan on iso urakka puolueille. KL10_1-33indd.indd 28 5.11.2024 9.18. Kuntaja aluevaalit pidetään huhtikuussa. Myös aluevaalit järjestetään poikMonella tapaa poikkeukselliset vaalit Puolueiden on tehtävä kovasti töitä saadakseen riveihinsä kunnianhimoiset tavoitteet täyttävät ehdokkaat, kun Suomessa järjestetään kahdet vaalit yhtä aikaa. 28 Vaalit V iimeksi vuonna 1996 pidettiin koko Suomessa yhtä aikaa kahdet vaalit: europarlamenttija kuntavaalit. Kuusi aluetta on valtion tarkkailussa. Tarkkailuun ajautuneet alueet ovat muita alueita vahvemmassa valtion ohjauksessa
29 Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg luottaa siihen, että kuntavaalit saavat kunnolla näkyvyyttä mediassa. KL10_1-33indd.indd 29 5.11.2024 9.18
– Puolueet ja ryhmittymät miettivätkin näitä asioita, jotta voidaan ennakoida mahdollisia eturistiriitoja. 30 Vaalit Jääviysasiat voivat vaikuttaa ehdokasasetteluun Yksittäisiä kysymyksiä jääviydestä on hyvä pohtia jo ehdokasasettelun yhteydessä, Kuntaliiton juristi Katriina Martikainen näkee. Se ei ole tehokasta toimintaa, jos henkilön on taustansa takia jäävättävä itsensä usein päätöksenteosta. – Suurimmissa kaupungeissa pitää jo kampanjoida kunnolla. Suomessa on ainakin vielä hyvä mahdollisuus nousta erilaisista lähtökohdista mukaan sekä kunnalliseen että alueelliseen päätöksentekoon. – Hyvä ehdokas on sellainen, joka on valmis itse tekemään töitä ja panostamaan vaalimenestyksen eteen. Kuntavaalit valokeilassa Kuntien kannalta olisikin suotavaa, että mahdollisimman laajalti kunnallista päätöksentekoa koskevat asiat saisivat huomiota. Kuntavaalit eivät jääneet EU-asioiden takia pimentoon silloin, ja Borg uskoo, että tälläkin kertaa molemmat vaalit saavat kunnolla huomiota mediassa. Eurojen merkitys kampanjoinnissa korostuu, mitä enemmän ääniä tarvitaan läpimenoon. – Nyt tätä vertailua ei pystytä samalla tavalla tekemään. Rahasta on vaalityössäkin apua. Hyvä ehdokasasettelu on askel kohti hyvää vaalitulosta. Raha auttaa Samat lainalaisuudet koskevat molempia vaaleja. Vuonna 1996 pelättiin, että puhutaanko ollenkaan kuntavaaleista, kun oli samaan aikaan europarlamenttivaalit. – Kiinnostuksen määrä TE-2024-uudistusta kohtaan riippuu, miten hyvin sitä tuodaan kampajoissa esiin. – Sen sijaan, jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn jossakin muussa toimielimessä jäsenenä tai läsnäoloon oikeutettuna, häneen soveltuvat tiukemmat esteellisyysperusteet Esteellisyys ulottuu asian kaikkiin käsittelyvaiheisiin aina valmistelusta täytäntöönpanoon asti. Sote-asiat eivät ole kuntavaalien kannalta keskeisiä. – Epävarmassa tapauksessa on parempi olla ottamatta osaa asian käsittelyyn, mutta varmuuden vuoksi jäävääminen ei ole suotavaa. Kuntavaaleissa voidaan puhua jopa kymmenientuhansien eurojen vaalibudjeteista. On muistettava, että luottamushenkilötkin hoitavat tehtäviään virkavastuulla. Vaikka soteja pelastuspalvelut lähtivät pois, niin edelleen kunnilla on laaja toimintaprofiili. Jokaisen kannattaa olla tarkkana jääviyskysymyksissä. Edellisillä kerroilla aluevaaleihin panostettiin vähemmän rahaa kuin kuntavaaleihin. Se on kiinni myös paljon mediasta, mitkä ovat puhutuimmat vaaliaiheet. Isossa kuvassa Sami Borg näkee, että raha ei ratkaise näissäkään vaaleissa. – Nyt voi olla, että koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoita saadaan liikkeelle. Suurimmissa kaupungeissa pitää jo kampanjoida kunnolla. – Valtuutettu on valtuuston kokouksessa jäävi vain asioissa, jotka koskevat henkilökohtaisesti häntä itseään taikka hänen läheistään. Mutta minkälainen on hyvä ehdokas, vaaliasiantuntija Sami Borg. Sami Borg luottaa mediaan, että kuntavaalien tärkeät teemat eivät jää esimerkiksi aluevaalien sote-asioiden jalkoihin. – Uskon, että isoimmat mediamme toimivat vastuullisesti. – Siinä on monta asiaa, miten voi houkutella ehdolle kuntavaaleihin. Sitä on vaikeampi ennakoida, miten TE-uudistus eli työja elinvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen valtiolta kunnille ensi vuoden alussa vaikuttaa ehdokasasetteluihin. Esimerkiksi Helsingissä pienin äänimäärä viime kerralla oli 887, jolla pääsi valtuutetuksi. Nyt panostetaan yhtä aikaa molempiin vaaleihin ja on käytännössä mahdotonta erottaa, mihin mikäkin euro lopulta kohdistuu. – Jos jäävi henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä ja se voidaan kumota mahdollisen muutoksenhaun yhteydessä. – Ehdokkaita rekrytoivien on tasapainoiltava alueja kuntavaaleja koskevien pyyntöjen suhteen oikealla tavalla, jotta kiinnostus lähtee oikealla tavalla liikkeelle, Ehdokaskeruussa tarvitaan tapauskohtaista pelisilmää, ja sitä toki puolueissa onkin usein hyvin, Sami Borg jatkaa. – Kuntavaaleissa ehdokkaat käyttävät yhteenlaskettuna enemmän rahaa kuin heidän edustamansa puolueet. KL10_1-33indd.indd 30 5.11.2024 9.18
Mika Rinne, teksti ja kuvat S aarijärven kaupunginvaltuutettu Marjatta Suomäki kannustaa kansalaisia lähtemään ehdokkaaksi ensi huhtikuun kuntaja aluevaaleissa. – Se on kunnia-asia, jos kysytään ehdokkaaksi. 31 Se on kunnia-asia, jos kysytään Kuntalehti kysyy vaalien alla konkarivaikuttajilta ja nuoriltakin päättäjiltä, miksi kannattaa lähteä ehdokkaaksi ja hakea kuntapäättäjäksi. Hänen mielestään valtuustoon tarvitaan yhteistyökykyisiä ja eri-ikäisiä ihmisiä. KL10_1-33indd.indd 31 5.11.2024 9.18. – Valtuustossa on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja parantaa kotikunnan palveluja. Se on kunnia-asia, jos kysytään ehdokkaaksi, sanoo Marjatta Suomäki. Silloin henkilö on luottamuksen arvoinen, Suomäki toteaa. Se on tärkeää ja siinä pysyy ajan hermoilla, Suomäki sanoo
– Rivivaltuutetulla on kokouksia joka toinen kuukausi, mutta lähes kaikille luottamushenkilöille tulee yleensä myös muita lautakuntapaikkoja ja varajäsenyyksiä, Suomäki toteaa. Kompromisseja joutuu tekemään ja demokratia toteutuu. – Halusin ajaa lasten päivähoitoasioita. Verkkokurssi on maksuton ja sen suorittaminen kestää noin reilun tunnin. Työhön perehdyttää Liikenneturvan verkkokurssi, joka toimii kertauksena myös kokeneemmille konkareille. Tänä vuonna tapetilla ovat erityisesti koulukuljetusasiat. Onko kunnassasi liikenneturvallisuussuunnitelma. Se, miten turvallisena liikenne koetaan, on kunnille myös tärkeä vetovoimatekijä. – Ihmiset tunnistavat minut ja voivat tulla ruokakaupassa juttelemaan. – Tämä on tosi mielenkiintoista ja hauskaa, sillä eihän sitä muuten jaksaisikaan. Kurssin voi suorittaa myös osissa. Sain kannustusta niin kotoa kuin ystäväpiiristä, Suomäki kertoo. – Päätöksenteossa on tultu avoimempaan suuntaan. Paperiset asiakirjat ovat historiaa ja työskentely tapahtuu tabletin avulla. Valtuustopaikka avautui vuonna 2004. Siitä on hyötyä myös liikenneturvallisuusryhmissä toimiville sidosryhmien edustajille. Niissä käydään läpi kunnan tai seudun liikenteen turvallisuustilanne, asetetaan työlle tavoitteet ja määritellään toimenpiteet ja vastuut. Klikkaa verkkokurssille osoitteesta Liikenneturva.?/Kuntakurssi Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta kokee asuinkuntansa liikenneturvallisuuden olevan itselleen ja perheelleen tärkeää. Ennen oli tiukempaa kielen käyttöä salissa ja myös nykyisin äänestetään välillä montakin kertaa, Suomäki kertoo. Valtuutetuille maksetaan istunnoista ja seminaareista kokouspalkkio sekä kilometrikorvaus. Avoimuus lisääntynyt Valtuuston kokouspäivä alkaa pari tuntia kestävällä infolla, jossa käydään läpi ajankohtaiset asiat. Suomessa tehdään kuntien, ELY-keskusten, poliisin ja Liikenneturvan yhteistyönä vuosittain useita liikenneturvallisuussuunnitelmia. Sosiaalisessa mediassa Suomäki ei ole kohdannut epäasiallista kielenkäyttöä. Suomäkeä ei valittu valtuustoon ensimmäisissä vaaleissa, mutta hän pääsi terveydenhuollon kuntayhtymän hallitukseen. Päivähoito houkutteli Suomäki eläköityi erityisopettajan ammatista muutama vuosi sitten. Tässä ehtii myös harrastamaan ja olemaan perheen kanssa, Suomäki selvittää. Valtuutetut saavat tehtäväänsä koulutusta kaupungilta. ”Mielenkiintoista ja hauskaa” Valtuustotyö ei vie Suomäen mukaan hirveästi aikaa, mutta kokouksiin pitää valmistautua asioihin tutustumalla. Miten liikenneturvallisuustyöhön saadaan lisää vaikuttavuutta. Parhaat käytännöt kaikkien käyttöön Liikenneturva, Tra?com, Väylä ja Kuntaliitto järjestävät maksuttoman webinaarin liikenneturvallisuustyöstä 29.11.2024. Hänen perheeseensä kuuluu aviomies, kuusi lasta ja yksi lapsenlapsi. Välillä sapettaa, jos ei saa haluamaansa päätöstä aikaan. Keskustan riveissä viihtynyt Suomäki lähti ensimmäisen kerran ehdokkaaksi vuoden 2000 kunnallisvaaleissa. Nykyisin hän on myös muun muassa kaupunginhallituksen varatulokset. Nyt tuulivoima jakaa voimakkaasti valtuutettuja ja kuntalaisia. KL10_1-33indd.indd 32 5.11.2024 9.18. Liikenneonnettomuuksien ehkäisy kuuluu kiinteänä osana myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön, joten sillä on paikkansa hyvinvointisuunnitelmissa. – Jokainen kausi mitataan, että onko kannatusta. Valtakunnallisena tavoitteena on, että jokaisessa Suomen kunnassa olisi jokseenkin ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma tai muu liikenneturvallisuustyötä ohjaava suunnitelma. Aktiivisia kuntalaisia Kuntalaiset ottavat yhteyttä Suomäkeen erityisesti, jos valtuustossa on käsiteltävänä kouluasioita tai muita isoja kysymyksiä. Seuraavaksi vuorossa ovat valtuustoryhmien ja ryhmänjohtajien kokoukset, joiden jälkeen on varsinainen valtuuston kokous. jäsen ja Pohjoisen Keski-Suomen Ammattiopiston hallituksen jäsen. – Valtuutettu näkee päätösten Marjatta Suomäellä on pitkä historia paikallispoliitikkona. Keskustelin ensin perheeni kanssa asiasta, kun lapset olivat pieniä ja mies kävi välillä reissutöissä. Itse harkitsen vielä lähdenkö ehdolle tulevissa kuntavaaleissa, Suomäki sanoo. Tuloksekasta työtä edeltää kuitenkin suunnitelmallisuus. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa Liikenneturva.?/Kuntawebinaari . Kun kuntien ja hyvinvointialueiden vastuut ja toimenpiteet on määritetty selkeästi, hommat hoituvat ja jokainen tekee työtä samojen tavoitteiden eteen. Valtuustossa on hyviä tyyppejä ja oman ryhmän tukea. Suomäki arvioi, että kaupunki on kehittynyt 20 vuodessa panostamalla esimerkiksi hyvinvointipalveluihin. Kokouksia voi seurata suorana tai tallenteena YouTube-kanavalta, Suomäki mainitsee. Hän muistuttaa, että valtuutetun jatkokausi ei ole itsestäänselvyys. 32 Vaalit MAINOS Liikenteen turvallisuus kunnan ja hyvinvointialueen valttikorttina Turvallisempaa liikennettä voidaan kunnissa ja hyvinvointialueilla edistää monella tapaa. – Päätöksiä ei tehdä suin päin vaan niitä mietitään. Minusta se on hienoa asia, että tulee kannustuksia ja kannanottoja, Suomäki iloitsee. Verkkokurssi perehdyttää liikenneturvallisuustyöhön Liikenneturvallisuustyön toteuttamiseen omalla toimialalla on saatavissa myös apuja. Saarijärvellä on noin 9000 asukasta. Webinaari on suunnattu erityisesti kuntien henkilöstölle, joiden työnkuvaa liikenneasiat liippaavat, tai muutoin liikenneturvallisuustyötä tekeville
Valtakunnallisena tavoitteena on, että jokaisessa Suomen kunnassa olisi jokseenkin ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma tai muu liikenneturvallisuustyötä ohjaava suunnitelma. Parhaat käytännöt kaikkien käyttöön Liikenneturva, Tra?com, Väylä ja Kuntaliitto järjestävät maksuttoman webinaarin liikenneturvallisuustyöstä 29.11.2024. Onko kunnassasi liikenneturvallisuussuunnitelma. Siitä on hyötyä myös liikenneturvallisuusryhmissä toimiville sidosryhmien edustajille. Webinaari on suunnattu erityisesti kuntien henkilöstölle, joiden työnkuvaa liikenneasiat liippaavat, tai muutoin liikenneturvallisuustyötä tekeville. KL10_1-33indd.indd 33 5.11.2024 9.18. Niissä käydään läpi kunnan tai seudun liikenteen turvallisuustilanne, asetetaan työlle tavoitteet ja määritellään toimenpiteet ja vastuut. Miten liikenneturvallisuustyöhön saadaan lisää vaikuttavuutta. Tuloksekasta työtä edeltää kuitenkin suunnitelmallisuus. Liikenneonnettomuuksien ehkäisy kuuluu kiinteänä osana myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön, joten sillä on paikkansa hyvinvointisuunnitelmissa. Suomessa tehdään kuntien, ELY-keskusten, poliisin ja Liikenneturvan yhteistyönä vuosittain useita liikenneturvallisuussuunnitelmia. Tänä vuonna tapetilla ovat erityisesti koulukuljetusasiat. Kurssin voi suorittaa myös osissa. Työhön perehdyttää Liikenneturvan verkkokurssi, joka toimii kertauksena myös kokeneemmille konkareille. Verkkokurssi on maksuton ja sen suorittaminen kestää noin reilun tunnin. Kun kuntien ja hyvinvointialueiden vastuut ja toimenpiteet on määritetty selkeästi, hommat hoituvat ja jokainen tekee työtä samojen tavoitteiden eteen. MAINOS Liikenteen turvallisuus kunnan ja hyvinvointialueen valttikorttina Turvallisempaa liikennettä voidaan kunnissa ja hyvinvointialueilla edistää monella tapaa. Se, miten turvallisena liikenne koetaan, on kunnille myös tärkeä vetovoimatekijä. Verkkokurssi perehdyttää liikenneturvallisuustyöhön Liikenneturvallisuustyön toteuttamiseen omalla toimialalla on saatavissa myös apuja. Klikkaa verkkokurssille osoitteesta Liikenneturva.?/Kuntakurssi Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta kokee asuinkuntansa liikenneturvallisuuden olevan itselleen ja perheelleen tärkeää. Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa Liikenneturva.?/Kuntawebinaari
Jopa päättäjien ajankäyttöä ja motivaatiotekijöitä avaavan tutkimuksen tulokset auttavat ajankohtaisina nyt myös vaalityössä. Nykyisessä asemassani koen pystyväni vaikuttamaan merkittävällä tavalla yhteisiin asioihin. Kurki pysähtyi miettimään arkikuvioitaan. KL10_34-60.indd 34 5.11.2024 9.26. Kuntapäättäjätutkimuksen kautta Päättämisen salat jaetaan, jotta kunnat menestyvät Jouni Lampinen, teksti Kuntapäättäjätutkimus tarjoaa nimensä mukaisesti tietoa kuntapäättäjille ja johtaville viranhaltijoille. Tutkimuksesta vastaava Kuntaliitto julkistaa tuoreita tuloksia jo tämän vuoden aikana. Jos olisin enemmän pohtinut, niin siinä olisi mennyt helposti puoli tuntia tai jopa tunnin verran aikaa. Hän kertoi kyselyssä mielipiteensä kunnallisen päätöksenteon keskeisistä haasteista ja seuraavan valtuustokauden tärkeimmistä teemoista. Motivaation lähteillä Ajankäyttöä ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevat kysymykset herättivät muistoja niistä syistä, joiden takia luottamustehtävät aikoinaan vetivät puoleensa, Sanna Kurki toteaa. Halusin jo silloin vaikuttaa. Ajankäyttö on yksi tutkimuksen aiheista. – Halusin jo silloin vaikuttaa. – En ole koskaan laskenut ajankäyttöä tarkemmin. Aina ei ole näin kiireistä. 34 Tutkimus Y ksi Kuntapäättäjätutkimukseen osallistuneista oli Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kurki (kesk.). Taisin kirjoittaa siihen, että luottamustehtäviin menee noin kymmenen tuntia viikossa. – On viikkoja, että on vain jonkin verran puheluita hoidettavana. Kunnanvaltuutetut käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 6,8 viikkotuntia luottamustehtäviensä hoitoon ja kunnanhallituksen jäsenet keskimäärin 9,4 viikkotuntia. Sanna Kurki laskee, että hän saattaa osallistua viiteen tai useampaankin tilaisuuteen viikon aikana. – Tein sen aika nopealla tahdilla ja siihen meni ehkä parikymmentä minuuttia
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kannustaa hyödyntämään Kuntapäättätutkimusta vaaliasioissa. Se on taloushaasteiden keskellä jossain määrin huojentavaa, että tilanne on syntynyt enemmän meistä riippumattomista syistä kuin itse aiheutettuna. Kuntapäättäjätutkimus 2024 poikkeaa edellisistä siten, että tiedonkeruu on kohdistettu nyt kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. – Sitä ennen tutustuin luottamushenkilötoimintaan lautakunnan jäsenenä yhden valtuustokauden ajan. – Käsitykseni on, että emme ole tilanteemme kanssa yksin. 35 Ronnie Hole, kuva Sanna Kurki on kolmatta kauttaan valtuutettuna. Jarrut pois vaaleista Kuntaja aluevaalit pidetään yhtä aikaa huhtikuussa 2025. – Jos emme tee mitään, sitten tilanne voisi kriisiytyä. – Vastauksia on saatu kuntakentältä ilahduttavan kattavasti, mikä Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kurki (kesk.) viihtyy kotioloissaan puutöissä, joiden aikana voi moni asia loksahtaa paikoilleen myös päätöksenteon suhteen. Siinä kohtaa Kuntapäättäjätutkimusta valtuuston puheenjohtaja oli hieman epävarma. – Tästä saa tutkittua tietoa luottamushenkilöiden työstä, esimerkiksi siitä, mitkä asiat edesauttavat tai jarruttavat ihmisten asettumista kuntavaaliehdokkaaksi. KL10_34-60.indd 35 5.11.2024 9.26. Askolan kunnassa on taloushaasteita ja ne olivat mielessä, kun Sanna Kurki vertasi kyselyn ohjaamana oman kunnan resursseja ja mahdollisuuksia muihin kuntiin. Hihat on kääritty ylös vajaan 4 700 asukkaan kunnassa Uudellamaalla
Rakennetaan kouluja ja päiväkoteja. – Pystymme tekemään päätöksiä yli puoluerajojen ja kunnan tarpeet edellä, Arkadianmäki unohtaen. Yksi tähän kokonaisuuteen liittyvä asia on luottamushenkilöiden palkkiot. Salonen miettii, että ilmassa on paljon kysymyksiä ja välillä voi tuntua, että monista asioista on päätettävä lopulta verrattain nopealla aikataululla. Palkkiolla on merkitystä Tutkimuksessa selvitetään, miten luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä ja ajankäyttöä voitaisiin parantaa. Palkkioasioita pohtiessa on hyvä alleviivata, mikä yhdistää valtuutettuja. Hän ei aikoinaan lähtenyt mukaan kunnalliseen päätöksentekoon puoluepoliittisen hurmoksen kautta. – Rahan takia tätä luottamustyötä ei ole tarkoitus tehdä, mutta saatu palkkio voi mahdollistaa joillekin päätöksentekoon osallistumisen. – Olemme jotakuinkin selvinneet sote-hässäköistä ja TE-uudistus tulee. – Puolue toki löytyi helposti itselle ja omiin arvoihin sopivana. Hän ennakoi seuraavan valtuustokauden olevan monin tavoin jännittävä. Kunnan roolin muuttuessa tulee uudenlaisia paineita. Salonen halusi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. – Rakennetaan kouluja ja päiväkoteja. Päätöksenteon imu Jari Salosen mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten suurta halukkuutta nykyisillä luottamushenkilöillä on asettua ehdolle tulevissa kuntaja aluevaaleissa. Näillä näkymin asukasmäärä kasvaa ja silloin huolehdittava, että peruspalvelut toimivat kaikkien kannalta, hän jatkaa. – Luottamushenkilöt ovat mukana auttamassa viranhaltijoita ja kuntaa menestymään. – Silläkin on merkitystä ehdokkuutta pohtivien kannalta, miten paikallisesta päätöksenteosta kirjoitetaan mediassa, Salonen lisää. – En tunnista sellaista, että vaikkapa maailman monimutkaistuminen tai kasaantuvat taloushaasteet olisivat vähentäneet innostusta kuntapolitiikkaan. Ei hurmosta Jari Salonen pyrkii viidennelle valtuustokaudelleen ensi vaaleissa. 36 mahdollistaa hyvin maakuntien välisiä vertailuja, Pekola-Sjöblom lisää. Jari Salonen arvelee, että tilanne ei ole muuttunut merkittävästi viime kuntavaaleihin verrattuna Raisiossa. Sekin mietityttää Salosta, miten väestöennuste toteutuu Raisiossa. Sen suhteen Varsinais-Suomessa sijaitsevassa ja noin 25 500 asukkaan Raisiossa ei ole ongelmia, Salonen lisää. Sote-hässäköitä takana Myös Raision kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Salonen (kok.) vastasi Kuntapäättäjätutkimukseen. – En tunnista sitäkään, että päätöksentekoon olisi erityistä imua. Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus on palkitsemisessa tärkeää. Asia ei ole yksinkertainen. Tutkimuksessa on pohdittava oman kunnan päätöksentekokulttuuria. Jari Salonen on Raision kaupunginhallituksen puheenjohtaja. KL10_34-60.indd 36 5.11.2024 9.27. – Välillä tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun hyvien asioiden sijaan halutaan painottaa negatiivisia näkökulmia. Hyvä päätöksentekokulttuuri auttaa kiperissäkin tilanteissa. Kokoomuksen edustaja tietää, että vastaavan tien kunnalliseen päätöksentekoon on kulkenut moni muukin. – Politiikkaan voi innostaa esimerkiksi se, miten lapsen koulutietä tai jonkin pihan asfaltointia edistetään, tai vaikkapa se, kuinka veljentyttären koulun sisäilman tilannetta käsitellään. Kuntapäättäjätutkimus auttaa osaltaan tunnistamaan erilaisia ja kaudesta toiseen kehittyviä motiiveja osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. – Yhteisenä ja ääneenkin lausuttuna toiminta-ajatuksena on tehdä paikallista politiikkaa, ei valtakunnan. – Tätäkin asiaa on hyvä pohtia paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisestikin
– Riskienhallintaa pitää johtaa koko prosessin ajan, laajasti ja useista eri näkökulmista. Tiedolla johtaminen Valinnat ja päätökset pohjautuvat tietoon. Kokemus osoittaa, mitkä tekniset ratkaisut toimivat parhaiten vaikkapa uimahallin rakentamisessa. Pohjoismaisen konsernin etu on taloudellinen vakaus. Luotettavuus Ison yrityksen toimintatavat lisäävät ennakoitavuutta ja vähentävät häiriöherkkyyttä. K ouluja, päiväkoteja, sairaaloita, uimahalleja, toimistoja ja asuntoja. – Voimme ratkoa rakentamiseen liittyviä haasteita yli yksikkö-, projektija maarajojen. Vastuullisuus Lukuisia ympäristösertifioituja hankkeita, joissa vastuullisuus on huomioitu kaikissa vaiheissa. Ja elinkaarihankkeissa vahvasti pidempään. – Meillä on vahvaa suunnittelunohjausosaamista ja työkalut hankkeen taloudellisten tavoitteiden asettamiseen ja suunnitelmien kustannusohjaukseen. NCC:n maajohtaja Kati Tauriainen ajattelee, että avain onnistuneisiin projekteihin ja pitkäkestoisiin kumppanuuksiin on yhteistyö, riskienhallinta ja kyky hyödyntää kaikkea osapuolille kertynyttä kokemusta ja osaamista. Keskeistä on suunnitella toimenpiteet, joilla riskien toteutuminen voidaan välttää. Tietoa ja oppeja jaetaan tietojärjestelmien lisäksi esimerkiksi vierailemalla hankkeissa ja osallistuttamalla asiantuntijoita yli maarajojen. Riskienhallinta on johtamista Rakennusprojektin hyvä riskienhallinta on tärkeä osa projektin monimutkaisuuden ja kustannusten hallintaa. Osaamista yli maarajojen NCC toimii pohjoismaisesti, mikä näkyy laajana sisäisenä osaamisverkostona. Parhaiten onnistutaan, kun tätäkin tehdään yhteistyössä. NCC toimii pohjoismaisesti, mikä näkyy laajana sisäisenä osaamisverkostona. – Mitä aikaisemmassa vaiheessa yhteistyö alkaa, sitä suuremman hyödyn asiakas saa, Kati Tauriainen tiivistää. Yhtiö on merkittävä uimahallirakentaja Pohjoismaissa, ja tätä kokemusta hyödynnetään myös Suomessa. Mukana suunnittelusta lähtien Rakennushankkeen johtamista, riskienhallintaa ja kustannusten ennakoitavuutta edistää yhteistyö suunnitteluvaiheesta lähtien. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yhteistyö alkaa, sitä parempi on lopputulos. Olemme koko konsernissa saaneet jo hyviä tuloksia aikaan, ja niiden rohkaisemana panostamme kustannustenhallintaan entistäkin enemmän, Tauriainen jatkaa. MAINOS Kati Tauriainen Yhteistyö Kyky johtaa projekti suunnittelusta valmistumiseen. Esimerkiksi konsernin uimahallirakentamisen asiantuntijaryhmä koordinoi kokemuksia hankkeista ja tuo näitä oppeja uusiin projekteihin. Riskienhallinnalla ja yhteistyöllä ennakoitavuutta rakentamiseen Miksi NCC. – Rakentajana voimme tällöin ehdottaa vaihtoehtoja ja erilaisia näkökulmia päätöksenteon tueksi, kysyä oleellisia kysymyksiä ja vastata tarpeisiin ajoissa ja monipuolisesti. Hankkeen kustannukset määräytyvät pitkälti suunnitteluvaiheessa, jolloin voimme tarjota luotettavaa kustannustietoa vaihtoehtoratkaisuista. – Kosteudenhallinta, korroosiosuojaus, hyvä sisäilmasto ja vedenlaatu, miellyttävä akustiikka, helppo puhdistettavuus ja turvallinen ympäristö tilojen käyttäjille ovat esimerkkejä vaatimuksista, jotka tulee toteuttaa kestävillä ratkaisuilla, energiatehokkuudesta puhumattakaan, Tauriainen kiteyttää. Suunnittelun, suunnitelmien tarkan noudattamisen ja dokumentoinnin lisäksi etsitään aina viimeisintä tietoa. Onnistuneet rakennushankkeet auttavat kuntia houkuttelemaan uusia asukkaita ja yrityksiä, edesauttavat kuntalaisten hyvinvointia ja varmistavat nykyaikaiset ja terveelliset tilat yhteisölle vuosikymmenten ajaksi. Kuva: NCC Kuva: NCC MAINOS KL10_34-60.indd 37 5.11.2024 9.27
Toimivampaa yhteistyötä varten tarvitaan vastavuoroista ajattelua, avoimuutta ja selkeyttä työnjakoon. Jurmu pohtii, että toimivien yhteisten palvelupolkujen rakentamiseen KL10_34-60.indd 38 5.11.2024 9.27. Toimivan yhteistyön merkitys korostuu entisestään, kun TE-palvelut siirtyvät vuodenvaihteessa valtiolta kunnille. Airaksinen on Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja, Jurmu toimii Kuntaliiton projektipäällikkönä. Alueet ovat erilaisia, Yhteistyö ei parane ilman selkeää työnjakoa Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä on reippaasti parantamisen varaa. 38 Yhdyspinnat K untien ja hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä on jännitteitä, epäluottamusta ja tehtävien pompottelua. joten myös yhteistyötä tulee voida suunnitella ja toteuttaa paikallisista lähtökohdista. Vaikea taloustilanne hankaloittaa yhteistyön kehittymistä. Kirsi Riipinen, teksti Rami Marjamäki, kuva Jenni Airaksinen sanoo, että hyvinvointialueiden suhtautumisessa kuntiin on isoja eroja. Talousvaikeudet vievät huomiota tosiasialta, että uusi hallintorakenne on vielä verrattain uusi ja että sen osapuolilla pitäisi olla aikaa ja ihmisiä yhteistyön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tätä korostavat hallintotieteiden tohtorit Jenni Airaksinen ja Liisa Jurmu
Hänen mielestään erilaisista itsehallinnon asteista puhutaan liian vähän. – Muutostilanne voidaan nähdä tilaisuudeksi muuttaa ja organisoida uusia toimintatapoja. Hän korostaa, että yhteistyön takkuamisesta ei voi syyttää pelkästään kuntia ja hyvinvointialueita, koska osa jännitteistä tulee suoraan uudistuksen mallista. Keynote-puheenvuoron pitää Jenni Airaksinen. 39 menee väistämättä aikaa. Airaksinen siteeraa Kempeleen kunnanjohtajaa Tuomas Lohea, joka kuulutti taannoisessa blogissaan armollisuutta toisia kohtaan ja kärsivällisyyttä sekä tarmon kohdistamista tulosten aikaansaamiseen sättimisen sijaan. Airaksinen ei kiistä ongelmia, jotka ovat usein yhä monimutkaisempia. Hän ehtii tuossa vuodessa valmistua, Jurmu mainitsee esimerkkinä. Epäsuhdasta tulee jännitteitä, koska kunnat eivät tahdo ymmärtää hyvinvointialueiden ahtaita raameja ja toisaalta hyvinvointialueet eivät täysin ymmärrä kuntien uutta roolia. Kunnilla on verotusoikeus ja ”ne voivat käytännössä tehdä kaikkea mitä ei erikseen kielletä”. Laki ei määrää kuntia ja hyvinvointialueita tekemään strategista yhteistyösopimusta, mutta Jurmu suosittaa sitä lämpimästi. TE-uudistukseen valmistautuminen vaihtelee Jurmu kertoo, että TE-uudistuksen lähestyessä siihen valmistautuminen vaihtelee runsaasti eri alueilla. KL10_34-60.indd 39 5.11.2024 9.27. Uusia ratkaisuja yhdyspinnoilta TE-tehtävien siirrossa kustannukset on luvattu korvata, mutta kuntien laskelmissa näyttää, että valtio on pettämässä lupauksensa. Toisaalta on hyvinvointialueita, joille kunnat ovat välttämättömiä pahiksia, joita joutuu raahaamaan mukana. Alueet ovat erilaisia, joten myös yhteistyötä tulee voida suunnitella ja toteuttaa paikallisista lähtökohdista. Hänen sekä Airaksisen mielestä yhteistyön tavat täytyykin rakentaa eri alueiden ja kuntien tarpeiden mukaan. Suomeen luotiin järjestelmä, johon sisältyy ristiriitoja. Mutta erilaisia ovat myös kuntien suhtautumiset omiin hyvinvointialueisiin. Kutakin palvelua varten olisi kyettävä yhdessä miettimään, miten olemassa olevat – tai jopa vähenevät – resurssit käytetään, jotta niistä saa suurimman mahdollisen hyödyn irti. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on tosin sanoen hieno tilaisuus löytää uudet ratkaisut ja jatkaa eteenpäin – ilman lisäeuroja ja ihmisiä. Tiukassa taloudessa jokainen laskee omia eurojaan, kun katse pitäisi siirtää asukkaisiin ja asiakkaisiin. Hyvinvointialueiden itsehallinto on kapea, valtion ohjaama ja rahoittama. – Opiskelija ei voi odottaa neljää vuotta sujuvia oppilashuollon palveluja. Suurimmalla osalla alueista sopimuksia onkin tehty tai ne ovat valmistelussa. Keskustelu paikallisesta elinvoimasta on joka tapauksessa vilkastunut viime aikoina, sillä kunnat, hyvinvointialueet ja maakuntien liitot ovat alkaneet käydä yhä aktiivisemmin yhteisiä keskusteluja alueellisesta elinvoimasta ja kunkin roolista sen vahvistamisessa. Hänen mielestään vetoaminen liian vähäisiin resursseihin on ymmärrettävää ja huoli oikea. Hän on huomannut maata kiertäessään, kuinka erilaisia toimintakulttuureja ja yhteistyön perinteitä niillä on. He toivovat yhteistyön kehittämiseen rohkeita kokeiluja sekä erityisesti oikeaa asennetta. Hyvä lähtökohta on vanha päiväkodin oppi: asetutaan toisen asemaan ja kuunnellaan, mitä sanottavaa tällä on. – Jotkut kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt voisivat miettiä, millaista kuvaa omasta kunnastaan ja yhteistyöhalukkuudesta antavat hyvinvointialuettaan julkisesti kritisoidessaan, Airaksinen sanoo. Osa työttömistä tarvitsee työkykyiseksi kuntoutuakseen muun muassa sote-palveluja. Pelkän resurssipuheen sijaan huomio tulisi kuitenkin kiinnittää siihen, kuinka voimavarat järjestetään useiden kerrosten järjestelmässä parhaalla mahdollisella tavalla. Samaan aikaan on kuitenkin ymmärrettävä, että asiakkaiden ja asukkaiden palveluiden on pelattava. On hyvinvointialueita, jotka ymmärtävät, kuinka valtavan merkityksellisiä kunnat ovat oman toiminnan onnistumisen kannalta. Kyky löytää ratkaisuja kehittyy hänen mukaansa yleensä yhdyspinnoilla. Järjestelmä luo ristiriitoja Yhteistyön vaikeudet kävivät Jurmulle selväksi, kun hän teki selvitystä yhteistyön tilanteesta kuntien ja hyvinvointialueiden johdon näkökulmasta. Ideahan on mitä kannatettavin: kunnilla on iso intressi saada työttömistä veronmaksajia, ja kunnat tietävät, millaisia tarpeita paikallisella elinkeinoelämällä on. Hyvinvointialueiden palveluverkkosuunnitelmat ja supistukset ovat tarkoittaneet takapakkia useilla alueilla, sillä kunnissa luottamus hyvinvointialueisiin on kokenut kolauksia. – Voidaan hyvällä syyllä kysyä, osoittaako hyvää yhteistyötä tilanne, jossa kunnanjohtaja lukee lehdestä kuntansa terveysaseman sulkemisesta, Jurmu mainitsee. Yhteistyötä on kyettävä kehittämään yhä laajemmalle TE-uudistuksen takia. Edessä on hyvä mahdollisuus tuottaa parempaa julkista arvoa, Airaksinen sanoo. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöhön on uudistuksen voimaan tullessa joka tapauksessa luvassa lisää myllerrystä. Pirkanmaan hyvinvointialueen, Kuntaliiton, Hyvilin ja Tampereen kaupungin yhdyspintaseminaari järjestetään Tampereella 10.12.2024. Airaksinen sanoo, että hyvinvointialueiden suhtautumisessa kuntiin on isoja eroja. Nyt tehdään paljon sellaista, mikä ei ole enää tätä aikaa. – Ainakin se on yhteisen tahdon osoitus, ja mukaan saadaan kirjattua konkreettisia asioita
40 Henkilö KL10_34-60.indd 40 5.11.2024 9.27
Kunniltakaan ei voi odottaa nykytilanteessa lisäpanostusta. Mäkinen myöntää, että toki valtiolta maakuntiin tuleva budjettirahoitus on nähtävä laajasti aluepoliittisena rahoituksena. Raha kelpaisi, mutta Mäkinen on myös realisti: – On selvää, että kansallista aluepolitikkaa toivotussa mielessä ei ole näköpiirissä. – Itä-Suomea ei voi nähdä yhtenäisenä massana. Yhteistä on teollisuuden sektorin heikentyminen, muuttotappio, matkailualan asiakaskato Venäjän ja Ukrainan sodan vuoksi sekä riippuvuus metsätaloudesta, jota maailmanmarkkinoiden tilanne heiluttaa. 41 Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kaipaa kansallista aluepolitiikkaa tukemaan itäisen Suomen maakuntien aluekehitystä. Laaja alue on moninainen; on yliopistokaupunkeja ja teollisuutta ja taantuvia seutuja. Nuoret katoavat yliopistoja korkeakouluopintojen Pentti Mäkinen on johtanut Etelä-Savon maakuntaa kymmenen vuotta. – EU:n aluekehitysraha ei taivu kaikkeen, eikä maakunnilla ole joustovaraa. Nyt vielä näyttää siltä, että ykkösehdotus erityistalousalueesta ei toteudu. Muuttotappio näkyy selkeästi Mäkisen omassa maakunnassa Etelä-Savossa. nilta puuttuu esimerkiksi pienten hankkeiden kehittämisrahaa, sanoo Mäkinen. KL10_34-60.indd 41 5.11.2024 9.27. Nykyinen poliittinen ilmapiiri ei tue tätä ajatusta. – Esimerkkinä on se rahoitus, jota on suunnattu liikenneinfraan ja josta hallitus mielellään muistuttaa. Aluepolitiikkapohdiskelun taustalla on huoli itäisen Suomen nykytilasta ja tulevaisuudesta, sillä valtion budjettipolitiikka tukee keskittävää aluekehitystä. Mäkinen katsoo, että aluekehitys tarvitsee edelleenkin kuntien rajat ylittävää päätöksentekoa ja kunnat edunvalvojan. – Mitään massiivista rahoitusta ei kannata vaatia valtion vaikeassa taloustilanteessa, mutta maakunJukka Ahdelma, teksti Jukka Laitinen, kuvat E Maakuntajohtaja perää kansallista aluepolitiikkaa Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sanoo, että itäisen Suomen aluekehitys ei ole saanut kuin myötätuntoa: rahaa puuttuu
– Itäisestä Suomesta tulisi muodostaa erityistalousalue. – On sanottu, että yritystuet ovat epäortodoksisia vapaassa taloudessa, mutta kaikki keinot pitää saada käyttöön, sillä itäisen Suomen tilanne on vakava. KL10_34-60.indd 42 5.11.2024 9.27. – Töitä kyllä olisi, sillä on työvoimapulaakin, mutta takaisin tullaan vasta varttuneempana. Liikennevirrat ovat muuttuneet olennaisesti, koska itäraja on kiinni. Itäiset maakunnat kuitenkin pystyvät yhteiseen edunvalvontaan. tioneuvosto ja joka olisi suoraan pääministerin alaisuudessa varmistamassa toimeenpanoa. Taustalla on se, että turvallisuusja puolustuspoliittisista syistä Itä-Suomeen ei voi rakentaa merkittävästi tuulivoimaa. Erityistalousalue ei ehkä etene Yhtä ratkaisua ei ole, vaan alueiden ongelmat on eriteltävä ja lääkkeet räätälöitävä. – Näyttää siltä, että erityistalousalueajatus ei saa tukea valtion puolelta, eikä sitä ole ohjelmaan tulossa. – Tähän saakka on tullut kyllä myötätuntoa ja ymmärrystä, mutta ei rahaa. Tuoreimmat tiedot valtionhallinnon suunnalta kuitenkin kertovat, että erityistalousalue ei toteudu. Itäisen Suomen maakunnat valmistelevat yhdessä keskushallinnon kanssa toimenpideohjelmaa. Yritysten kehittämishankkeet ja investoinnit kuitenkin tarvitsevat tutkimusja kehittämisrahoitusta pysyäkseen ja kehittyäkseen itäisessä Suomessa. Energiansaanti pitää turvata Panostusta odotetaan yritysinvestointeihin, energiaan, kantaverkkoon ja saavutettavuuteen. Mäkinen harmittelee ja sanoo, että tällaisessa tilanteessa poikkeuksellisia, ajallisesti ja alueellisesti rajattuja ja kehitykseen vaikuttavia toimia tulisi harkita. Maakunnat esittävät, että työja elinkeinoministeriön varaamasta 400 miljoonan euron vihreiden investointien määrärahasta olisi itäiseen Suomeen osoitettava korvamerkittynä 75 miljoonaa euroa. – Ohjelma ei ole vielä lopullinen, mutta näyttää siltä, että alueellisesti kohdennettuja toimia ei puolleta. Esitys ei ole saanut vastakaikua, sillä korvamerkittyjä tukia ei olla valmiita käyttämään, tuumii Mäkinen. Puu kulkee nykyisin pohjois-etelä-suunnassa, ja raideliikennehankkeissa poikittaisyhteyksien painoarvo on vain kasvanut. Nyt on aika toimia. En kannata liian tiukkaa ministeriöetäohjausta. Keskeistä olisi saada varmistettua itäisen Suomen energiansaanti kantaverkkoa parantamalla. Taustatukea tulee Elinkeinoelämän keskusliitolta. Alueella veroja maksupolitiikka olisi kohdennettua, ja yrityksien investointeihin osoitettaisiin helpotusta. Maakunnat ehdottavat myös suurlähettilästä, jonka asettaisi valPentti Mäkinen palauttaisi kansallisen aluepolitiikan, sillä varsinkin Itäja Pohjois-Suomessa maakunnat tarvitsevat tukea kehittämishankkeiden rahoitukseen. 42 Henkilö perään, ja vaikka paluumuuttajia on, heitä ei ole tarpeeksi. – Maakunnilla on yhteisiä elementtejä, vaikkapa se, että olemme tavallaan kaukana. Vihreää valoa sille ei näytetä. Liikenneyhteyksien toimivuus on keskeinen kysymys. – Hyvä esitys, mutta saattaa olla, että se ei etene
– En kannata liian tiukkaa ministeriöetäohjausta. Maakuntaverkko on kiinni hyvinvointialueiden kohtalosta. EU:n aluekehitysrahoitus ei itäisessä Suomessa ratkaise kehitystä, mutta jos se raha kapenee, vähenevät keinot vahvistaa tutkimusja kehitystoimintaa, jota maan hallitus on perännyt. Mäkinen puhuu lämpimästi norpasta. Periaate on ollut, että pienen maakunnan pitää näkyä ja olla mukana niissä pöydissä, joissa puhutaan asioista. Se on vienyt aikaa, ja kovia tunnekuohujakin on riittänyt. Työhuoneen seinällä on norppataidetta ja työhuoneen ikkunalla pienoisnorppia. Mäkinen tuli maakuntajohtajaksi elinkeinoelämän vaikuttajapaikalta ja sanoo viihtyneensä Etelä-Savossa ajamassa maakunnan ja itäisen Suomen asioita. – Nostaisin kaksi asiaa: maakunta on pysynyt yhtenäisenä ja saimaannorppakanta on kasvanut. – Kun aloitin, alkoi heti monialaisen maakunnan suunnittelu. Sitten tuli koronapandemia ja nykyisen sote-aluemallin valmistelu. Komission valmistelussa oleva monivuotinen rahoituskehys uhkaa vähentää koheesiopolitiikan osuutta ja samalla Suomen ja erityisesti Itäja Pohjois-Suomen saantoa. Jos sote-verkko muuttuu, muuttuu voimassa olevan lain mukaan myös maakuntajako. – Hyvinvointialueiden ja maakuntien kytkös pitää purkaa, sanoo Mäkinen. Kun se sitten kaatui, motivaatio oli hetken vähissä. Hän jää eläkkeelle ensi vuoden alkupuolella. Aika on ollut sitoutumista työhön, ja maakunnassa on kummasteltu, että hän ei hankkinut edes kesämökkiä Saimaalta. – Sanoisin, että 5-10 vuotta menee tällä mallilla. Mäkisen mukaan alkaa keskustelu rahan kohdentumisesta koko maassa. Tavoittelin sitä, että maltillisella keskustelulla edetään. Siinä mielessä olemme lieassa. – Olen ollut toteuttamassa vapaaehtoista norpan suojelua. Nyt on kolme vuotta eletty Venäjän suunnan maininkien parissa. Maakuntajohtaja on maakuntansa edusmies, ja pienissä maakunnissa hänen roolinsa on erilainen. Tulossa olevat uudet elinvoimakeskukset saattavat tietää maakunnan liitolle erilaista aluekehittäjän roolia. Nyt yleinen mielipide on norpan puolella. Koheesiopolitiikka on tuonut mukaan myös maan sisäisiä vääntöjä. 43 – Emme ole puolustushallintoa vastaan, mutta tämä menetys pitää kompensoida. Pysyvät haitat säilyvät jatkossakin, esimerkiksi harva asutus ja pitkät välimatkat, ja raja-alueet on pidettävä asuttuna ja turvallisina. Nykyinen järjestelmä on parempi kuin keskusjohtoinen malli. Pärjäsimme hyvin ja se tietysti ärsytti muuta maata. – Maakunnat ovat erilaisia, on maakuntia, joissa on vahvat keskuskaupungit mielellään ohjailemassa maakuntaa, ja on useamman keskuksen maakuntia. Etelä-Savon maakuntajohtajan mielestä paineita maakuntajaon muutoksiin ei ole. – On pelko, että EU-rahalla katetaan koko maan tarpeita, vaikka itäisessä Suomessa olot eivät ole riittävästi parantuneet. Jotain eteläsavolaista on kuitenkin tarttunut. Betonoitu järjestelmä ei silti ole. Mäkinen muistuttaa, että edessä on kova paini, jossa pitää vakuuttaa hallitus, eduskunta sekä komissio ja parlamentti. -Nyt yleinen mielipide on norpan puolella. – Mietin kyllä asiaa, mutta on noita kiinteistöjä hoidettavana muutenkin, eteläpohjalainen talo vaimon kanssa Isossakyrössä ja kotitalon osuus Kangasalla. Viimeksi EU-rahoitusratkaisu pienensi Itä-Suomen maakuntien EAKR-rahoitusta. Norppa vei maakuntajohtajan Mäkisen kymmeneen vuoteen mahtuu monenlaista periodia. Kantaverkon vahvistaminen on toteutumassa, mutta kun päätöksistä rakentamiseen menee aikaa, vie hyvinkin kymmenen vuotta ennen kuin verkko tukee itäisen Suomen elinkeinotoimintaa. Nyt näyttää siltä, että erityistalousalue ei saa vihreää valoa, harmittelee Mäkinen. Olen tyytyväinen. Minusta se oli hyvä malli. – Onneksi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF paikkasi menetyksiä. Kytkös pitää purkaa Pentti Mäkinen on johtanut Etelä-Savon maakuntaa kymmenen vuotta. KL10_34-60.indd 43 5.11.2024 9.27. – Rakennerahoista taistelu on kärjistänyt läntisen ja eteläisen Suomen ja itäisen Suomen suhteita. Kansallinen aluepolitiikka katosi historiaan EU:n aluekehitysrahoituksen vuoksi. Kunnat tarvitsevat yhteisen alueellisen edunvalvojan, aluekehitys viranomaisensa ja kaavoitus ylikunnallista menettelyä. Itäinen Suomi on saatava erityistalousalueeksi ja alueelle oma lähettiläs valvomaan ohjelman toimeenpanoa
Luomutuotannolla on maakunnassa pitkät perinteet 1970-luvulta saakka. • Perhe: naimisissa, puoliso suurlähettiläs Helena Tuuri, kolme aikuista lasta. Vetovoimatekijöitä ovat maaseutumaisen elämänmuodon tavoittelu, luonto, turvallisuus ja tasapaino työlle ja vapaa-ajalle. On vain haettava tasapainoa. Maakunnassa on merkittäviä vahvuuksia. Keskeisenä kehittämisen kohteena voi pitää maakuntahenkeä. Toisaalta Etelä-Savoa ei koeta erityisen houkuttelevana alueena työnteon ja opiskelun kannalta. Kriteereinä kilpailussa olivat muun muassa luomun edelläkävijyys, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys sekä luomualueen toimintamallit. -Suomalaisten mielestä Etelä-Savo on puhtautta, ainutlaatuista luontoa, vapaa-ajan asumista ja matkailua. -Maakunta on kokoaan suurempi, mutta sen asukkailla pitäisi olla vahvempi itsetunto. MAAKUNTAAN muutetaan töiden perässä, mutta myös elämäntapamuutoksen vuoksi. Sivuja luottamustoimia muun muassa maakuntaja soteuudistuksen muutosjohtaja 2016-2019, Suomalais-Venäläisen kauppakamarin varapj 2013-2019, Transparency Suomen hallituksen jäsen 2003-2014 ja uudelleen 2019 alkaen, Julkisen sanan neuvoston jäsen 2018-2020, PKT-säätiön hallituksen pj 2010-2014, Business Europe SME Committee jäsen 2010-2014, Suomen Cap-ohjelman seurantakomitean jäsen, saaristolain uudistamista valmistelevan työryhmän jäsen. Maakunnan liikenneyhteyksiä ja saavutettavuutta ei juurikaan kehuta, eikä elinvoimaa pidetä kovin vahvana. Voitto on ensimmäinen suomalaisten toimijoiden saama tunnustus Euroopan laajuisessa kilpailussa. • Työ: Etelä-Savon maakuntajohtaja 2014 alkaen, Elinkeinoelämän keskusliiton pk-johtaja 2010-2014, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja 2006-2010, sitä ennen eri tehtäviä Keskuskauppakamarissa. Vuonna 2013 Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto perustivat valtakunnallisesti toimivan Luomuinstituutin Etelä-Savon maakunnan toimijoiden tuella. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sanoo, että Etelä-Savolla on positiivinen maine. SUOMALAISET, ETELÄSAVOLAISET ITSE ja koko maan kansalaiset, arvostavat Etelä-Savon maakunnan luontoa, Saimaata ja muitakin vesistöjä, rauhaa ja turvallisuutta sekä maakunnan ihmisiä. Tutkimuksen ja kehittämisen sateenvarjoksi perustettiin vuonna 2000 Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. 44 Henkilö Pentti Mäkinen • Syntynyt: 1957 Kangasalla. Suomen maakuntajohtajat ry:n hallituksen varapj 2019 ja pj 2020, Mikkelin Paasikiviseuran pj, Työväen näyttämöpäivien hallituksen pj 2017-2023, Itä-Suomen yliopiston neuvottelukunnan jäsen 2014-2018, Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunnan pj 2014 alkaen, saimaannorpan suojeluun liittyvän työryhmän jäsen 2015-2016 ja 2019-2020. Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja kulttuuritarjonta ovat hyvät, listaa tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki. Etelä-Savon maakuntaliitto selvitti tutkimuksella maakunnan tunnettavuutta ja vetovoimaa sekä suomalaisten mielikuvia maakunnasta. -Se on jotain itsensä aliarvioimista. Etelä-Savo on valittu EU:n luomukilpailussa parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024. Maakunnan ulkopuoliset vastaajat arvioivat maakuntahengen vahvemmaksi kuin oma väki. Hieman ihmettelen, mistä oman maakunnan vähättely johtuu. • Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Voittaja julkistettiin EU:n luomupäivänä 24. Nykyisin joka kymmenes eteläsavolainen viljelijä on luomutuottaja. syyskuuta Brysselissä. Tutkimus toteutettiin kuluvan vuoden kesä-heinäkuussa internetpaneelitutkimuksena. Vastaajia oli 1872. Tapahtumista tunnetaan muun muassa Savonlinnan oopperajuhlat, Sulkavan soudut ja Mikkelin St Michel -ravit. Etelä-Savo kaipaisi vahvempaa maakuntahenkeä Fakta KL10_34-60.indd 44 5.11.2024 9.27. Maakunta tunnetaan myös luomusta. Maakunnassa on mukava ilmapiiri, ja se koetaan melko perhemyönteiseksi. Vuonna 2023 luomupeltoa oli 18 prosenttia maakunnan peltoalasta
Luottamushenkilökin on virkavastuussa ja vastaa toimielimensä päätöksistä, ellei ole äänestänyt esitystä vastaan tai jättänyt eriävää mielipidettä. Tarkemmin rikosoikeudellisesta vastuusta säädetään rikoslain 40 luvussa. Näkemys I Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki, mitä virkavastuu tarkoittaa – ja miksi sitä tarvitaan. On se mahdollista. Tietämättömyyttä ei voida käyttää perusteena sille, että virheellinen toiminta olisi virkamiehelle hyväksyttävää. Usein se koskee niin valtion, hyvinvointialueen kuin kunnankin työsuhteisia työntekijöitä sekä julkisia hallintotehtäviä hoitavia yksityisiä henkilöitä. Näkemys II Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta, mistä virkavastuussa on kyse – ja miksi sitä tarvitaan. Silloin kyse on virkavelvollisuuden rikkomisesta. Jos virkavelvollisuuksien rikkominen tai laiminlyönti on aiheuttanut sivulliselle osoitettavissa olevaa vahinkoa, voi virkavastuullinen olla tästä myös vahingonkorvausvastuussa. Siitä on säädetty rikoslain 40 luvussa. Julkisuudessa on viime vuosina ollut esimerkiksi virkasalaisuuden rikkomisia ja harvakseltaan myös lahjusrikoksia. Rikosoikeudellinen vastuu. – Virkavastuujärjestelmä korostaa kunkin virkamiehen, viranhaltijan, luottamushenkilön ja julkisyhteisön työntekijän henkilökohtaista vastuuta tehtäviensä hoitamisessa. Virkavastuu – mitä se semmoinen vastuu on. Virkatoimia ovat erilaisten päätösten lisäksi myös kaikenlainen muu virkaan liittyvä toiminta, kuten vaikkapa viesteihin vastaaminen. Virkavastuun normipohja eli sen takana olevat keskeisimmät lakipykälät. – Virkamiehen on myös oma-aloitteisesti itse otettava selkoa lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Kyse on silloin esimerkiksi lahjusrikoksista, virka-aseman väärinkäytöstä sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Itsenäisen Suomen ensimmäisen, vuoden 1919 hallitusmuodon 92 §:n mukaan ”Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen uhalla tarkoin lakia noudatettava”. Myös työsuhteiset voivat olla virkavastuussa, jos laissa on näin erikseen säädetty. Virkamies, viranhaltija tai toimielin käyttää julkisyhteisölle kuuluvaa valtaa ja vastaavasti on vastuussa ratkaisuistaan. Tämä periaate sisältyy myös nykyisen perustuslain 118 §:ään, samoin kuin toimielimen jäsenen vastuu. Tyypilliset korvausvastuutilanteet. Teksti: Ari Mölsä Piirros: Yrjö Klippi Apua! Virkavastuu painaa. Tarvitaan lakikirja ja rautalankaa. Virkavastuun kova konkreettinen ydin. – Virkamiehen on hoidettava tehtäväänsä tarkasti lakia noudattaen. Entä luottamuspäättäjät – niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa. KL10_34-60.indd 45 5.11.2024 9.27. 45 Lakia lukien Mistä me puhumme, kun puhumme virkavastuusta. Muilla kuin virkamiehillä vastuu kohdistuu julkisen vallan käyttöön. Tilanteet, joissa virkamies on toiminut vastoin velvollisuuksiaan tai laiminlyönyt niitä. Käytännössä virkavastuun ydin on rikosoikeudellinen vastuu. Virkavastuulla tarkoitetaan valtion virkamiesten sekä hyvinvointialueiden ja kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden vastuuta päätöksistään, esittelystään ja valmistelutoimistaan. Tyypilliset virkavastuurikokset. Voiko virkavastuuseen liittyä myös vahingonkorvausvastuu. Tällä pyritään estämään vallan väärinkäyttöä. Virkasalaisuuden rikkomisesta tai henkilötietojen urkkimisesta aiheutuvat kärsimyskorvaukset taikka virkatoiminnassa yksityiselle aiheutetut taloudelliset vahingot
46 Maakuntajohtaja Jyrki Kaiposen johtama liitto sijaitsee Kokkolan keskustassa. KL10_34-60.indd 46 5.11.2024 9.27
Outi Airola, teksti Päivi Karjalainen, kuvat P huolissaan kansanvallan toteutumisesta. Tämä ydinasia tulisi ottaa huomioon, sanoo Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen. KL10_34-60.indd 47 5.11.2024 9.27. Maakunnat ovat vahva kansanvaltaisuuden signaali ja osoitus, miten demokratia Suomessa toimii. Ainakin maakuntaliitoissa ollaan Ydinasia: Toteutuuko kansanvalta Maakuntaliitot pelkäävät kansanvallan vähenemistä lakiuudistuksen myötä: Mennäänkö tässä tsaarinaikaisuuteen, jossa keskushallinnosta annetaan päätöksiä, kysyy Jyrki Kaiponen. Uudistuksessa puretaan vanhat aluehallintovirastot ja perustetaan uusi, valtakunnallinen Lupaja valvontavirasto ja kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. 47 Pientä levottomuutta on havaittavissa kaikissa suomalaisissa hallinnon yksiköissä nyt, kun aluehallintouudistus on nytkähtänyt liikkeelle. Mutta. Lausuntokierroksen perusteella uudistus koetaan toki tarpeelliseksi ja sen uskotaan tehostavan resurssien käyttöä. – Uudistus haastaa perinteisen järjestelmän, jossa kansalaiset kussakin maakunnassa vastaavat itsehallinnosta ja tekemisestään. Uudistuksen tavoit-teena on parantaa ja yhdenmukaistaa lupaja valvontakäytäntöjä, joissa tällä hetkellä on suuria eroja
– Me ymmärrämme, että on tarpeen kehittää kaavoitusjärjestelmää, mutta maakuntien pitää voida vaikuttaa omien alueidensa kehittämiseen. Yhtä tärkeä tehtävä on varmistaa, että sosiaalija terveydenhuoltoa koskevia lakeja tulkitaan samalla tavalla eri puolilla Suomea ja että lupien myöntäminen ja valvonta ovat alalla yhdenmukaisia, sanoi kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen asiaa koskevassa tiedotteessa. KL10_34-60.indd 48 5.11.2024 9.27. Karkaako päätöksenteko virastoihin. Ensin kunnanvaltuustot päättävät kaavoituksestaan ja straMaakuntajohtaja Jyrki Kaiponen pelkää alueellisen demokratian heikkenevän, jos alueen kehittäminen siirtyy elinvoimakeskusten käsiin. Pelkona on, että esimerkiksi maakuntakaava jää huomiotta elinvoimakeskuksissa, joissa päätökset tehdään virkamiestyönä ja ministeriöiden ohjauksessa. 48 Maakuntajohtaja – Suomi tarvitsee elinvoiman edistämistä yhä vahvemmassa yhteistyössä, investointeja ja uutta liiketoimintaa esimerkiksi vihreän siirtymän edistämiseksi, siksi aluehallintouudistuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena on tehostaa luvitusta. Maakunnissa pelätään, että alueiden kehitys karkaa maakunnalliselta valtuustotasolta virastojen ja ministeriöiden päätöksenteoksi. Kansalaisten näkökulmasta herää kysymys, mennäänkö tässä tsaarinaikaisuuteen, jossa keskushallinnosta annetaan päätöksiä, pohtii Kaiponen. Hän pitää suomalaista demokratiaa alueiden kannalta erittäin toimivana
Kaiponen mainitsee esimerkkinä litiumkaivos-hankkeen, joka on pitkän yhteisen työn ja tahdon tulos omalla alueellaan. Jyrki Kaiposen mukaan juuri maakuntaliitot pystyvät parhaiten kutomaan yhteen kuntien tahtotilan alueiden kehittämistä ajatellen. Käytännössä liitot siis pelkäävät, että eri ministeriöt alkavat operoida alueilla valtakunnallisten intressien perusteella ilman alueiden omaa demokraattista mielipidettä. KL10_34-60.indd 49 5.11.2024 9.27. Vastaavaa tehtävää ei ole nykyisin ollut säädettynä ely-keskuksille”, huomauttivat liitot. Tätä periaatetta ei saisi uudistuksessa menettää, sanoo Kaiponen. Maakuntaliitoissa pelätään, että tämä ei välttämättä toteudu, jos asioita keskitetään ja päätöksenteko siirtyy kauemmaksi alueesta. – Vuodesta 2000 lähtien olimme tukemassa Keliberin kehittymistä ja nyt, 23 vuotta myöhemmin lähtee litiumkaivos liikkeelle. Yhteinen tavoite on luoda elinvoimaa maakuntaan. ”Kuitenkin nyt lausunnolla olevaan hallituksen esitykseen sisältyy elementtejä, jotka voivat muuttaa tai hämärtää viranomaisten toimivallan rajoja…Hallituksen esityksessä elinvoimakeskusten tehtäväksi esitetään alueiden kehittämistä. Huomio kiinnittyi kuitenkin kohtaan, jossa käydään läpi kuntien, maakuntien ja valtion välistä työnjakoa. Yhteinen tavoite on luoda elinvoimaa maakuntaan. Maakuntien liitot antoivat lakiehdotukseen yhteisen lausuntonsa. – Tähän saakka maakuntaliitoissa ja -valtuustoissa on sovitettu yhteen kuntien näkemyksiä esimerkiksi tuulivoima-alueista, jotka tulevat usean kunnan alueelle. 49 Suunnistajat harjoittelivat varsinaista Jukolan viestiä varten esikisoissa Mikkelissä elokuun lopussa. – Alueen kehittäminen on oma, tärkeä tehtävänsä. Tuo mielipide on ollut tähän saakka luettavissa maakuntavaltuustojen päätöksistä ja sitä on totuttu noudattamaan esimerkiksi kaavoituksen osalta. Lakiuudistuksen ei pitäisi järkyttää sitä yhteistyötä, mikä meillä Suomessa on jo olemassa ja mikä toimii hyvin. Nekin näkevät uudistuksessa hyviä puolia erityisesti lupaprosessien sujuvuuden osalta. Kuvassa Tapio Peippo Imatralta.w tegioistaan, sen jälkeen maakuntavaltuustot ratkaisevat sen, mihin suuntaan aluetta kehitetään. Maakunnilla on tärkeä rooli ja myös mahdollisuus viedä eteenpäin niitä hankkeita, joita oma alue pitää tärkeänä. – Liitot tekevät jaon omilla alueillaan ja sitä varten panostamme osallisuuteen ja verkostomaiseen toimintaan. Jos alueelliset elinvoimakeskukset tekevät päätöksiä ilman maakuntien ”ääntä”, demokratia rapautuu. Kuka alueita kehittää. – Meillä on nyt hyvin kansanvaltainen järjestelmä, jonka pohjalta kansalaiset kussakin maakunnassa vastaavat itsehallinnostaan. Maakuntaliitoissa kunnat, niiden voimavarat ja heikkoudet tunnetaan ja alueen tahtotila on selvillä – rooli korostuu erityisesti EU-rahoitusten kohdentamisessa. Kaiposen alueella Keski-Pohjanmaalla suunnitelmissa on 12 miljardin investoinnit vihreään siirtymään, mikä vaatii päätöksenteolta laajaa osallistamista. – On vaarana, että usean ministeriön alaisuudessa toimivat elinvoimakeskukset joutuvat vahvaan ministeriohjaukseen, kun tähän saakka maakuntien liitot ovat pystyneet demokratian, osallisuuden ja verkostotoiminnan kautta määrittelemään alueen kehityspolut, sanoo Kaiponen. Tai maakuntakaava on ollut viesti ely-keskuksille alueelle tulevia investointeja ajatellen, sanoo Kaiponen. Alueiden erilaisuus huomioitava Lakiesityksessä korostetaan, että Suomen eri kolkkien erityisyys ja erilaisuus uudessa hallintomallissa huomioidaan
Vihreä siirtymä on meidän juttumme, sanoo Savolainen. Historiaa on, mutta ulkopuolisestakin tuntuu siltä, että kaupunki on kaikin puolin uuden edessä. Savolainen tuli Pieksämäelle ulkopuolelta ilman kaupungin omia sisäisiä paineita. Ammatillista koulutusta on hyvin Siinä missä isot maakuntakeskukset ovat Itä-Suomessa kasvaneet, Pieksämäki on lähinnä sinnitellyt. Kaupunki laskee, että lähivuosien hankkeet johtavat Pieksämäellä miljardin euron yksityisiin sijoituksiin. Perusasiat on hoidettu. Savolainen lohkaisee, että ”valitettavasti elinkeinopolitiikkaa ei voi enää tehdä Keiteleen kummisetien tapaan”. 50 Kaupunginjohtaja Runsaan 17 000 asukkaan eteläsavolainen radanvarsikaupunki Pieksämäki on kohdannut samat muutospaineet kuin useat muutkin maaseutukaupungit. Kasvuohjelma on kuitenkin tehtävä. Kaupungin strategia kaipaa päivittämistä. Rahaa ei anneta suoraan, vaan ohjataan yrityksen toimintaympäristön tukemiseen ja sekin todella harkiten. Väki ikääntyy, nuoret pakenevat, valtio vetää toimintojaan pois ja kuntastrategia kaipaa uusimista. Miljardi euroa. Emilia Savolainen aloitti kaupunginjohdossa syyskuun alussa. Kaupungin asetelmat ovat tiedossa. Yrityksiä kaupungissa on paljon, mutta suurempia vähän. Savolainen sanoo, että kaupungissa on tehty oloihin nähden hyvää elinkeinopolitiikkaa, eikä ilmaiseksi ole annettu mitään. AmmaKL10_34-60.indd 50 5.11.2024 9.27. Tärkeä merkkipäivä Pieksämäen kaupunki täyttää tänä vuonna 450 vuotta. – Yrityksiä kuunnellaan ja toimintaympäristöä tuetaan, mutta ei nykymaailmassa enää tuohon malliin, tuumii Savolainen. Savolainen tuli Pieksämäen johtoon Keiteleen kunnanjohtajan paikalta, ja ainakin vanhimmat kuntapäättäjät muistavat kummisetien tarinan ajalta, jolloin kunta tuki taloudellisesti voimakkaasti yritystoimintaa. Kaupunki on muun muassa päättänyt 100 000 euron määrärahasta, jolla tuetaan investoivia yrityksiä. Kaupunginjohtaja Emilia Savolainen on uuden edessä. Jukka Ahdelma, teksti Jukka Laitinen, kuvat R diksi”. Pieksämäki hakee nyt uutta tulevaisuutta vihreästä siirtymistä. Kehitysloikkia ei juuri ole, sisäpolitiikka on hienoisen hajallaan, valtuuston paikkaluku saattaa pienentyä ensi kevään vaaleissa ja uusi kaupunginjohtajakin tuli valituksi vain yhden äänen enemmistöllä. – Tähtään kilpailukykyisen kaupungin kehittämiseen. Uusi on myös kaupunginjohtaja. Kaupungin poliittisen johdon on yhdessä käytävä läpi tavoitteet. Se on paljon rahaa, kaupunginjohtaja Emilia Savolainen. Se tarkoittaa merkittävästi tuulivoimaa, uusiutuvan energian houkuttelemaa yritystoimintaa, biokemian teollisuutta ja kiertotaloutta. Hiipuminen pysäytetään Savolainen sanoo, että hän ottaa tilanteen oikeastaan haasteena. – Kutsumme sitä ”Mäen miljarPieksämäki hakee kehitysloikkaa Pieksämäki hakee nyt tulevaisuutta vihreästä siirtymistä. Kaupungin oma talous on jotenkin kuosissaan ja peruspalvelut kunnossa
– Kaupunki alkaa käydä vähin erin tutuksi. 51 Pieksämäki hakee kehitysloikkaa Emilia Savolainen siirtyi Keiteleen kunnanjohtajan paikalta Pieksämäen kaupungin johtoon syyskuun alussa. KL10_34-60.indd 51 5.11.2024 9.27. Kadullakin jo tervehditään, sanoo Savolainen
Iso työllistäjä on VR:n konepaja. Kaupunki on tehnyt vakautusohjelman, joka tähtää ensi vuonna kahden miljoonan euron ja seuraavan kolmen vuoden aikana neljän miljoonan euron tasapainotusvaikutukseen, sanoo Savolainen. Taseessa on onneksi 14 miljoonaa ylijäämää, mikä antaa vähän liikkumavaraa. KL10_34-60.indd 52 5.11.2024 9.27. Toistaiseksi tuuVihreä strategia näkyy ennen muuta Niinimäen tuulivoimapuistossa. Lapsia syntyy väestökasvuksi liian vähän, mutta kun muutto paikkaa, väkiluvun kasvu on väestömäärään nähden toiseksi suurin koko maassa. Kaupunki purkaisi rakennuksen, jos tavoittaisi kiinteistön nykyisen omistajan. Kuluvan vuoden alijäämä liikkuu kolmen miljoonan euron tienoilla. Alueelle nousee ensi vaiheessa 22 myllyä, joiden pystytys vie ensi kevääseen. – Talous ei ole huono, mutta tehtävää on. Lähivuosina tulevissa investoinneissa näitä myllyjä nousee Pieksämäen seudulla 70, jos kaikki hankkeet toteutuvat suunnitellusti. Olen sovittelija, mutta ei taloutta voi hoitaa miten vain, eikä luisua kriisikuntatasolle. Kiinteistöohjelma listaa kiinteistöt, joista luovutaan. Ratkaisut tietävät päättäjille kireää keskustelua, mutta ovat menneet läpi esitetysti. Vaikein esimerkki on aikoinaan varsin tunnettu hotelli Savonsolmu. Pieksämäen murhe on kiinteistötilanne. Niinimäelle valmistuu ensi vuonna 22 tuulivoimalaa. Iso tekijä on maahanmuutto; seudulla on mittavaa puutarha-alan yritystoimintaa, mikä tuntuu vetävän muuttajia. Kaupungin keskustassa on yksityisomisteisia liikeja asuintaloja jäänyt heitteille. Kaupunginjohtaja tillista koulutusta on hyvin, mutta ei yliopistoja korkeakoulusektoria, mitä Savolainenkin pitää puutteena. Yt-menettelyä ole tiedossa. – Talouden tasapainotusta tarvitaan. Investoijayhtiö on OX2. – Tänne tulleena en mitenkään suhtaudu kyläkiskoisesti rakennuksiin, joilla ihmisillä on jokin side. Säästöt toteutetaan rönsyjä kampaamalla. Hieman kaupungin keskustan pohjoispuolella Niinimäen alueella risteilee keskellä eteläsavolaista korpimaisemaa tiheä soratieverkko, jonka varrella on lukuisia tuulivoimarakenteita. Jättimäiset myllynsiivet ovat vielä osin maassa. Ensimmäisessä hankkeessa investoijayhtiö on OX2. Tuulivoimaa tulossa Pieksämäki hakee kehityskäännettä vihreästä taloudesta. Rakennusmassaa Pieksämäellä on kaupungin kantokykyyn nähden liikaa
53 Emilia Savolainen Ikä: 42. Linjat tuulivoimalle luotiin ennen Savolaisen virkakautta. Koko maassa on nähty, että ne kaupungit ja kunnat pärjäävät, jotka sijoittavat energiatalouteen. Emilia Savolaisen oma tausta on ympäristötieteissä. • Työ: Pieksämäen kaupunginjohtaja syyskuusta 2024 alkaen. Pieksämäen seutu on niitä harvoja Etelä-Savon maakuntakaavan alueita, joille tuulivoimaa rakennetaan. Keskistä Savoa idemmäksi tuulivoimaa ei juurikaan ole tulossa, pääasiassa puolustuspoliittisista syistä. Isompaa hotellikapasiteettiakaan ei ole tarjolla. Tämä on nyt meidän kuviomme, ja on muistettava, että me otamme vastaan mahdolliset haitatkin. Itä-Suomi on jäänyt oman onnensa nojaan. Kaupunki tarkkailee myös kiinteistöympäristöä, sillä yksityinen omistus on jättänyt käytännössä heitteille keskustan isoja kiinteistöjä ja myös entisen, varsin tunnetun hotelli Savonsolmun. • Ennen Pieksämäkeä Keiteleen kunnanjohtaja 2014-2024, Siilinjärven kunnan ympäristöterveysjohtaja, Eviran ylitarkastaja ja projektipäällikkö, Itä-Suomen avin ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja, terveystarkastaja Kuopion kaupunki. Fakta livoimaloiden elementit ovat vielä maassa. Sama tilanne se on läntisenkin Suomen tuulivoimakunnissa. Tilanne voi toki muuttuakin. • Perhe: Aviomies ja 4ja 9-vuotiaat lapset, harrastaa liikuntaa, luontoliikkumista ja kalastusta. – Houkutellaan toimijoita ja katsotaan, miten tämä kehittyy. – Itäisessä Suomessa on puhuttu erityistalousalueesta. Perhe asuu Kuopiossa. Vihreän siirtymisen kuntastrategia on siitäkin syystä hänen mielestään poikkeuksellisen kiinnostava. Kaupunki on pieni, mutta kaupungin näköinen. – Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitus on katsottava niin, että palvelut toimivat joka paikassa. Savolainen on syntyjään Rautalammilta. • Kotikunta: Kuopio. – Kuvio on todella lupaava. Erityistalousalueeksi ja Savot yhteen Yhden kuntayksikön voimat ovat silti rajallisia. Tämän hetken tilanne on se, että koti on Kuopiossa. Vauhdittaisin ajatusta. Parkkipaikalla toimistokonttien luona kuuluu savon lisäksi useita vieraita kieliä. Savolainen luottaa tulovirtaan ja tuumii, että itsekkyyttäkin pitää harrastaa: – En halua, että vihreän energian vuoksi asetetaan jotain tulotasauksia. KL10_34-60.indd 53 5.11.2024 9.27. Maakuntien rajalla Pieksämäki sijaitsee Eteläja Pohjois-Savon maakuntien rajalla. Tuulivoiman lisäksi Pieksämäki varautuu tarjoamaan mahdollisuuksia bioja kiertotalouteen sekä energian jatkojalostukseen, esimerkiksi datakeskuksille. – Savot yhteen! Olemme pieniä maakuntia molemmat, eikä yhteistyötä juurikaan ole. Meilläkään ei ole enää esimerkiksi terveydenhuollon yöpäivystystä. Talousvaikutus on Pieksämäelle merkittävä. Siinä mielessä olisi palattava kansalliseen aluepolitiikkaan. Kaupunki purkaisi rähjäisen rakennuksen, jos vain tavoittaisi rakennuksen nykyisen omistajan. • Koulutus: Filosofian maisteri, ympäristötiede, johtamisen ja yritysjohtamisen erityisammattitutkinto. Työmatkaan Pieksämäen keskustaan torin viereen kaupungintalolle menee noin tunti, autolla tai junalla. Lupaava kuvio Savolainen on itse innoissaan vihreän teknologian hankkeista, sillä hänen oma taustansa on ympäristötiede. Kuntien yhteistyö maakuntarajan yli toimii. Olen kaavaillut Savojen huippukokouksen kutsumista koolle; Pieksämäki on tässä keskellä sopiva sillanrakentaja. Laskennallinen tulovirta olisi toteutuessaan noin kolme miljoonaa euroa vuodessa. Savolainen olisi valmis poistamaan koko maakuntarajan. Valmistelussa on kaava, joka tuo asuntoja liikerakentamista ja apua majoituspalveluihin. Hän kiittelee siitä, että elinkeinotoimi ja päättäjät ovat tarttuneet hankkeeseen. Alueella liikkuu kalustoa ja työntekijöitä, joiden määrä nousee vielä satoihin. – Ongelma meillä on oikeastaan se, että jos haluamme houkutella muuttajia, asuntokanta on vaatimaton. – Tuulivoima tuo meille tuloja, kiinteistöverona ja yhteisöverona. Valtion kuntapolitiikalta Savolainen odottaa vastaantuloa. – Perheessä on kaksi lasta ja aviomies lähityössä yksityisellä sektorilla. Voimala-alueilla ei poikkeilla ilman lupaa, eikä laiteasennuksia ja henkilöstöä saa kuvata. Biometanolitehtaan kaavaa valmistellaan. – Muuten pidän Pieksämäestä. Naapurikunta Joroinen on jo muuttanut Pohjois-Savon maakunnan puolelle
Mikä on Ukrainan väkiluku. Enemmistö moldovalaisista asettui kansanäänestyksessä maan EU-jäsenyyden kannalle. 5. Ko m isa rio Ko sk in en se ik ka ile e Se pp o Jo ki se n 29 :ss a de kk ar iss a. Ah ve na nm aa lla on 16 ku nt aa . 8. Vi ra lli se st i no in 43 m ilj oo na a, m ut ta Ve nä jä n hy ök kä ys so da n al ka m ise n jä lk ee n no in 36 m ilj oo na a. To iv ak an ku nn an jo ht aj a on To uk o Aa lto . 4. HJ K: lla on yh te en sä 33 ja lk ap al lo m es ta ru ut ta . Po st i Gr ou p Oy j. Tamperelaiskirjailija Seppo Jokinen tunnetaan dekkareistaan, joiden päähenkilö on komisario Koskinen. Mestaruus oli KuPS:n historian seitsemäs. Kuinka monta r-kirjainta on Rauman vaakunassa. Ah ve na nm aa n iso in ku nt a on M aa ria nh am in a (n . Kuopion Palloseura voitti jalkapalloilun Suomen mestaruuden tänä vuonna. 9. Kuin monta Koskis-dekkaria Jokinen on kirjoittanut. Mikä on Ahvenanmaan suurin ja vastaavasti pienin kunta. 10 . Fiskars Oyj on perustettu 1649 ja on Suomen toiseksi vanhin samalla nimellä edelleen toimiva suomalaisyritys. EU :ss a on ny t 27 jä se nv al tio ta , jo te n M ol do va ol isi 28 :s. 6. Kuka on keskisuomalaisen Toivakan kunnan kunnanjohtaja. 54 Arvaa ellet tiedä! 1. 2. Kuinka monta. Ra um an va ak un as sa on ne ljä rki rja in ta . Mikä on Montenegron rahayksikkö. 11 00 as uk as ta ) ja pi en in So tt un ga (n . 10 as uk as ta ). Mikä kotimainen yritys on Fiskarsia vanhempi. Va st au ks et Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, marraskuu 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 KL10_34-60.indd 54 5.11.2024 9.27. Jos Moldovan EU-jäsenyys toteutuu, kuinka mones EU-maa siitä tulisi. Kuinka monta kuntaa on Ahvenanmaalla. Eu ro , va ik ka m aa ei ol e EU :n jä se n. 3. 7. Se on pe ru st et tu 16 38 . Eniten mestaruuksia on HJK:lla
Tule töihin Tuusulaan! TULE KIRJOITTAMAAN TUUSULAN MENESTYSTARINAA . Tape herramunjee! nykkö ne yksityisti luonnonsuojelunkin. osoitteessa tuusula.. KL10_34-60.indd 55 5.11.2024 9.27. HAEMME KANSLIAPÄÄLLIKKÖÄ! Jätä hakemuksesi viimeistään 18.11. /tyopaikat Elämisen taidetta
Väliajalla urkuPauliina Kovasen kotona on piano, sillä tytär jatkaa äitinsä harrastusta. 56 Vasara ja neuloja K un laulan muiden mukana ja harmoniat soivat yhteen, unohdan kaiken muun. Hakeuduin siksi laulutunneille. – Stemppaan itseäni lauluilla ja voimabiiseillä, hän sanoo. Näin sanoo kuorolaulua harrastava, Suonenjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja marjatilan yrittäjä, Pauliina Kovanen. Henkilökohtaista voimabiisiään hän ei silti halua paljastaa. Myös äiti tapailee usein pianolla stemmoja kuoron harjoittelemiin lauluihin. Opiskelu, työ ja perhe vaativat kuitenkin aikaa, ja piano jäi. Abbaa urkusäestyksellä Kovanen laulaa nykyisin Suonenjoen seurakunnan nuorten aikuisten musiikkiryhmässä eli NAM:ssa. NAM:in ohjelmistossa on kevyttä ja vakavaa, tilanteen mukaan myös hengellistä musiikkia. Löysin pian itseni erilaisista kuorokokoonpanoista. Musiikki on puheenjohtajalle niin tärkeää, että uuden autonkin ehdottomana valintakriteerinä oli, että siinä voi kuunnella soittolistoja bluetoothilla. Tällä hetkellä NAM harjoittelee joulukonserttia. Musiikki on ollut Kovasen elämässä lapsuudesta asti. Siinä on mukana yhdeksän 30-40-vuotiasta naista. Viime keväänä NAM ihastutti yleisöään laulamalla kirkossa Abbaa ja Disney-klassikoita urkujen säestyksellä. Laulaessa en voi ajatella mitään muuta. KL10_34-60.indd 56 5.11.2024 9.27. Vedin aiemmin kielikursseja kansanopistossa, ja jouduin puhumaan paljon. Jossain vaiheessa tuli tunne, että voisin taas itsekin harrastaa sitä. Huomasin, että se särkyy nopeasti. Kuoron viikottainen harjoituspäivä, torstai sopii johtavalle kunnalHarmoniaa harrastuksista Kuntapolitiikan paineet unohtuvat, kun Suonenjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja rentoutuu laulamalla ja sivellin kädessä. Tärkeintä on, että harrastukset tuovat hyvän mielen ja vastapainoa muulle. Kuoron perinteisiin kuuluvat myös kevätkonsertit. Vuokko Viljakka, teksti Matias Honkamaa, kuvat lispoliitikolle hyvin, sillä kokoukset ovat yleensä maanantaista keskiviikkoon. Hän soitti lapsena ja nuorena pianoa. Musiikki alkaa soida aina, kun hän käynnistää autonsa. – Olen aina kuunnellut paljon musiikkia. Kuoroa johtaa seurakunnan kanttori Jan Dekker
Ihan peuraltahan se kuulemma näyttää, vaikken ole koskaan ennen maalannut mitään eläintä. Myös maalatessa kaikki muu unohtuu. Kuorossa kaikki kannattelevat tosiaan. Maalaaminen on nyt tauolla. Perheeseen kuuluvat 14ja 16-vuotiaat lapset. Rohkeus löytyi maalausillasta Kovasen ensimmäinen valtuustokausi on ollut rankka ja päättäjät joutuneet tekemään raskaita päätöksiä. Kevään aikana vierashuoneessa syntyi jo muutamia töitä. – En edes halua harrastaa tavoitteellisesti. Tila työllistää vuosittain 50-60 ulkomaalaista kausityöntekijää. Tämä on matalan kynnyksen ja hyvänmielen kuoro. Istuu ensimmäistä valtuustokauttaan. • Metsäpallon Mansikat -tilalla viljellään mansikan lisäksi vadelmaa, mustaherukkaa ja pensasmustikoita. Syksyllä aikaa vie puolestaan kunnallispolitiikka. – Suosio yllätti. • Suonenjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.). Yhdestä tuli puolivahingossa esittävä, kun maalasin ensin väreistä esiin metsänreunan ja siihen peuran. Kirkko oli melkein täynnä. – Olemme kaikki harrastajia. – Väreillä pysyy tekemään harmonioita ihan kuten kuorossakin. Kuoro on lahjoittanut ohjelmamyynnistä kertyneitä varoja hyväntekeväisyyteen ja hankkinut niillä myös äänentoistolaitteita sekä esiintymisasuja ja kuorokansioita. Vaikka aika on tiukalla, yrittää hän silti löytää aikaa kuorolle. Pauliina Kovanen löytää väreistä samaa harmoniaa kuin kuorolaulusta. • Suonenjoen marjanviljelijäin yhdistyksen 1. – Olen aina tykännyt kuvataiteesta. Tärkeintä on, että harrastukset tuovat hyvän mielen ja vastapainoa muulle. Kovanen hankki heti illan jälkeen pienen pöytämaalaustelineen, maalauspohjia, akryylivärejä ja pari sivellintä. NAM lauloi joululauluja tyhjässä kirkossa ja se striimattiin Facebookiin. Kesällä siihen ei ollut aikaa, sillä työpäivät venyvät marjatilalla helposti 16-tuntisiksi. Toinen mieleenpainuva konsertti oli korona-aikana 2020. Kenenkään ei ole pakko laulaa sooloja. Tajusin siellä, miten hauskaa tekeminen kuitenkin on. En suunnittele etukäteen, mitä teen. • Suonenjoen mansikka sai EU:n nimisuojan viime vuonna. KL10_34-60.indd 57 5.11.2024 9.27. Ajattelin hetken lukiossa jopa graafikon opintoja. Vaikka minun teki mieli maalata, kynnys lähteä hankkimaan siihen tarvikkeita oli korkea, sillä enhän minä osaa tehdä taidetta. Hän innostui maalaamisesta vuosi sitten. 57 Pauliina Kovanen • 41-vuotias yhteiskuntatieteen maisteri, joka pyörittää puolisonsa kanssa marjatilaa Suonenjoella Pohjois-Savossa. Olen tehnyt toistaiseksi lähinnä värikokeiluja. Sain 40-vuotislahjaksi maalausillan Kuopiossa. Voit laulaa mukana, vaikket uskaltaisi laulaa yksin. On aivan eri juttu laulaa yhdessä kuin yksin. varapuheenjohtaja, Hedelmäja marjanviljelijäliiton hallituksen jäsen sekä Suonenjoen Naisvoimistelijat ry:n puheenjohtaja. – Tunnelma tyhjässä kirkossa oli ainutlaatuinen. Kovanen on kuoronsa ykkösaltto ja tilanteen mukaan myös ykköstai kakkossopraano. Hän myöntää, että konserteissa menee harvoin niin hyvin kuin harjoituksissa tai silloin, kun hän laulaa yksin kotona, mutta mitäs siitä. Tiukka meininki ei edes sopisi meille ruuhkavuosia eläville naisille. Viime vuonna hän löysi toisenkin harrastuksen, maalaamisen. Fakta jen uumenista kajahti muun muassa Ihmemies MacGyverin ja Pikkukakkosen tuttua tunnarimusiikkia. Meidän piti käydä pari kertaa tulostamassa lisää käsiohjelmia. Toimi nimisuojatyöryhmän puheenjohtajana
040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. vuorovaikutteiselle asiantuntijaviestinnälle striimauksen ja videon keinoin. 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti Triplan Oy | p. KL10_34-60.indd 58 5.11.2024 9.27. Pyydä tarjous ensi vuoden tuotannoista! tuotanto@studiolinjat.fi studiolinjat.fi PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Tommy Pohjola tommy.pohjola@kuntalehti.fi Puh. Studiomme sijaitsevat Kuntatalon kokousja kongressikeskuksessa Kallion sydämessä. 050 599 6681 asiakaspalvelu@kuntalehti.fi Postiosoite:Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan Ensiluokkaiset puitteet Studio Linjoilla on vuosien kokemus videotuotantojen tekemisestä eri asiantuntijaorganisaatioiden tarpeisiin. Ilmoita avoin työpaikka Kuntalehdessä tai osoitteessa kuntalehti.fi. Tarjoamme ensiluokkaiset puitteet ja autamme sinua tuomaan viestintäsi uudelle tasolle striimauksen ja videon keinoin. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. 045 149 5569 mielipide@kuntalehti.fi Ulkoasu Kari Långsjö Asiakaspalvelu puh. 58 108. 050 300 3510 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh. Löydä osaajat näköalapaikoille Kuntalehden kautta tavoitat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden viranja toimenhaltijat sekä luottamushenkilöt
Studiomme sijaitsevat Kuntatalon kokousja kongressikeskuksessa Kallion sydämessä. Pyydä tarjous ensi vuoden tuotannoista! tuotanto@studiolinjat.fi studiolinjat.fi KL10_34-60.indd 59 5.11.2024 9.27. vuorovaikutteiselle asiantuntijaviestinnälle striimauksen ja videon keinoin. Ensiluokkaiset puitteet Studio Linjoilla on vuosien kokemus videotuotantojen tekemisestä eri asiantuntijaorganisaatioiden tarpeisiin. Tarjoamme ensiluokkaiset puitteet ja autamme sinua tuomaan viestintäsi uudelle tasolle striimauksen ja videon keinoin
Pidä huolta, että saat tämän tehtäväsi kannalta olennaisen työvälineen käyttöösi. Tulossa suuri vaalivuosi 2025! Suuri vaalivuosi lähestyy. Kuntalehti keskittyy kuntien kannalta merkityksellisiin aiheisiin perusteellisemmin kuin yksikään muu lehti. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tilaa Kuntalehti osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa KL10_34-60.indd 60 5.11.2024 9.27