Kuntalehti 11/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

11 I 2020 I 5.11. [ Kolumni ] Michael Laakasuo: Ole kuin Picard APUA ETÄTYÖSTÄ Tuula Haatainen uskoo uusiin työllistämiskeinoihin Sometörky voi pilata kaiken Ei enää paperisotaa rakentamisessa Nyt verkkosivut ajan tasalle KL11_1.indd 1 28.10.2020 13.22
Palvelun hyödyt 1. Turhien rutiinien ja työvaiheiden väheneminen 2. Virheiden minimointi ja helppo tiedon hallinta Nykytilanne Lomake luodaan ja jaellaan verkkosivuilla, paperipostina tai toimipisteessä Hakija täyttää lomakkeen, sekä lisää liitteet Hakija toimittaa hakemuksen kunnalle kirjeenä tai muulla tavalla Hakemus toimitetaan kirjaamolle Kirjaamo tekee kirjaukset järjestelmään ja/tai diaariin Kirjaamo toimittaa hakemuksen päättäjälle Päättäjä käsittelee hakemuksen Päättäjä toimittaa hakemuksen kirjaamoon Päätös toimitetaan hakijalle kirjeenä tai muulla tavalla Hakija kirjautuu verkkopalveluun ja täyttää hakemuksen sekä lisää liitteet Käsittelijä saa ilmoituksen ja tarkistaa hakemuksen palvelussa Päättäjä käsittelee hakemuksen palvelussa Päätös toimitetaan hakijalle automaattisesti Visman Kunta-avustus -palvelu Hakemus täytetään verkkopalvelussa Käsittelijä tarkistaa hakemuksen palvelussa Päätös tehdään palvelussa Päätös toimitetaan hakijalle automaattisesti Näin helppoa se on! • Tehty kuntien tarpeisiin • Valmiit ja helpot toiminnot • Turvallinen ja GDPR-yhteensopiva • Helppo integroida ja muokata LUE LISÄÄ PALVELUSTA: kunta-avustukset.fi Visman digitaalinen Kunta-avustukset -palvelu on ylivoimaisesti paras tapa hoitaa kaikki kunnan avustustoiminta, ja saatte sen käyttöönne jopa muutamassa päivässä! Hoida kunta-avustukset helpommin! KL11_2-5.indd 2 28.10.2020 13.29. Visman Kunta-avustukset -palvelu – Paras tapa hoitaa kunnan avustukset. Helppo prosessi hakijalle sekä käsittelijälle 3
Hurjin päämäärä on perussuomalaisilla, joka tavoittelee vuoden 2017 ehdokasmääränsä nostamista 3 831 ehdokkaasta 6 000–6 500 ehdokkaaseen. Jossain vaiheessa vaikutti lupaavasti siltä, että politiikka olisi tekemässä paluuta myös kuntapolitiikkaan, ja se saattaisi innostaa kuntalaisia osallistumaan kuntansa kehittämiseen ahkerasti. Äänestyshalua löytyy presidentinvaaleihin ja myös eduskunnan valitsemiseen, mutta kuntavaaleissa osallistumisinto jää näitä pienemmäksi. Törkypuheesta on tullut ikään kuin ”uutta normaalia”, jonka poliittisen keskustelukulttuurin murentuminen eduskunnassa on sinetöinyt. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. SOMEÖYHÖTTÄMISELLÄ on valitettavasti toinenkin negatiivinen puoli. Perussuomalaiset aikoo haastaa nimenomaan keskustan, joka on perinteisesti ollut valtuutettujen lukumäärällä Suomen suurin kuntapuolue. Vuoden 2017 vaaleissa koko maan ehdokkaiden lukumäärä putosi runsaalla kymmenellä prosentilla. Eikä tilanne ole siitä parantunut, vaan pikemminkin huonontunut. Kuntalehden tässä numerossa sivuilla 16–20 kerrotaan somen vihapuheesta. Turhien rutiinien ja työvaiheiden väheneminen 2. KUNTALEHDEN selvityksen mukaan (Kuntalehti 9/2020) käytännössä jokainen puolueryhmä tavoittelee ehdokasmääränsä kasvua ensi kevään kuntavaaleissa. Toivottavasti kuntapolitiikan keskustelukulttuuri aikuistuu ja vastuullistuu, jolloin demokratian negatiiviselta kierteeltä vältytään. • Toivottavasti kuntapolitiikan keskustelukulttuuri aikuistuu. Virheiden minimointi ja helppo tiedon hallinta Nykytilanne Lomake luodaan ja jaellaan verkkosivuilla, paperipostina tai toimipisteessä Hakija täyttää lomakkeen, sekä lisää liitteet Hakija toimittaa hakemuksen kunnalle kirjeenä tai muulla tavalla Hakemus toimitetaan kirjaamolle Kirjaamo tekee kirjaukset järjestelmään ja/tai diaariin Kirjaamo toimittaa hakemuksen päättäjälle Päättäjä käsittelee hakemuksen Päättäjä toimittaa hakemuksen kirjaamoon Päätös toimitetaan hakijalle kirjeenä tai muulla tavalla Hakija kirjautuu verkkopalveluun ja täyttää hakemuksen sekä lisää liitteet Käsittelijä saa ilmoituksen ja tarkistaa hakemuksen palvelussa Päättäjä käsittelee hakemuksen palvelussa Päätös toimitetaan hakijalle automaattisesti Visman Kunta-avustus -palvelu Hakemus täytetään verkkopalvelussa Käsittelijä tarkistaa hakemuksen palvelussa Päätös tehdään palvelussa Päätös toimitetaan hakijalle automaattisesti Näin helppoa se on! • Tehty kuntien tarpeisiin • Valmiit ja helpot toiminnot • Turvallinen ja GDPR-yhteensopiva • Helppo integroida ja muokata LUE LISÄÄ PALVELUSTA: kunta-avustukset.fi Visman digitaalinen Kunta-avustukset -palvelu on ylivoimaisesti paras tapa hoitaa kaikki kunnan avustustoiminta, ja saatte sen käyttöönne jopa muutamassa päivässä! Hoida kunta-avustukset helpommin! S uomen tärkeimmät vaalit eli kuntavaalit pidetään huhtikuun 18. Kuntalehti 11 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Helppo prosessi hakijalle sekä käsittelijälle 3. Kehittämistyö peittyy kuitenkin nykyään liian usein törkyja vihapuheen alle, eikä sillä viedä asioita eteenpäin. Perinteisesti kuntavaalien mediaseksikkyys ei kuitenkaan ole kohonnut vaalien merkitsevyyden tasolle. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Demokratiavaje uhkaa markku.vento@kuntalehti.fi Visman Kunta-avustukset -palvelu – Paras tapa hoitaa kunnan avustukset. Palvelun hyödyt 1. Mistään demokratiavajeesta ei kuitenkaan äänestysprosentin osalta tarvitse puhua, sillä myös kuntavaaliuurnille on löytänyt aina reilusti yli puolet äänioikeutetuista, joskin 2000-luvulla on oltu alle 60 prosentin tasoissa vuoden 2008 vaaleja lukuun ottamatta, jolloin kirjattiin 61,2 prosentin aktiivisuus. Kun legendaarinen parlamentaarikko ja kuntaministerinäkin toiminut Hannes Manninen, kesk., ilmoitti Iltalehdessä vuoden 2010 eduskuntavaalien yhteydessä, että ”41 vuotta julkisena kusitolppana riittää”, lausunto ei ollut vitsi vaan oraakkelimainen näkemys tulevaisuuden politiikan haasteista. päivänä 2021. Nyt jos koskaan tarvitaan tolkun kuntapäättäjiä, kaikissa puolueissa ja ryhmissä. Tuolloin yhdeksi syyksi arveltiin sitä, että pakolaiskriisin myötä normaali rakentava kritiikki oli kadonnut ja tilalle oli tullut sosiaalisen median raivoisaa öyhöttämistä. Tähtäimessä on toistaa valtakunnallinen gallupsuosio nyt kuntatasolla ja asettaa ehdokkaita jokaiseen kuntaan. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Mutta demokratiavaje uhkaa kuntia toiselta suunnalta: löytyykö valtuutetuiksi ja lautakuntien jäseniksi kunkin kunnan parhaita voimia. Todellinen demokratiavaje uhkaakin kuntia, jos kyvykkäimmät kuntalaiset eivät enää asetu ehdolle siksi, että hillotolppa on muuttunut kusitolpaksi. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. KL11_2-5.indd 3 28.10.2020 13.29
[ Kansi ] Liisa Takala kuvasi työministeri Tuula Haataisen lenkkipolulla Helsingin Tammisalossa. [ Lakiklinikka ] 52 Tiedon yhteentoimivuus on meidän yhteinen asia [ Työ ja tekijä ] 54 Jyväskylän viestinviejä [ Luottamuksella ] 56 Työsarkana tulevaisuus [ Seuraava numero ] 58 Teema: Hyvinvointi KL11_2-5.indd 4 28.10.2020 13.29. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Etätyö vaatii johdolta paljon [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 22 Ei enää paperisotaa 28 Tavoitteena helppokäyttöisyys 32 Sivut ajan tasalle 34 Verkkosivujen puutteista on kanneltu 36 Vastakkain: Lääkärin puhelinsoitto voi voittaa äpin 40 Maailman älykkäin. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 16 Kuva: Liisa Takala • Asiantuntija muistuttaa kuntia: Auditointi maksaa, mutta kyberhyökkäykset ja tietoturvamurrot tulevat vielä kalliimmiksi Tuula Haatainen: Jos työpaikat menevät alta ja asuntoja ei voi myydä, etätyö voi auttaa työllistymistä, kun voi käydä vaikka vain osittain varsinaisella työpaikalla. 13 Pystytkö puhumaan?, Koulutus 14 Kuvattua 15 Sanottua, Tape [ Teema: Digi ] 16 Kuntavaalit 2021: Vain paksunahkaisille. 44 Verkkovalmennus lisäsi työn imua [ Kolumni ] 45 Michael Laakasuo: Ole kuin Picard [ Kunnan töissä ] 46 Digiongelmien ratkaisija [ Ajassa ] 48 Sote-palaute näkyy uudessa esityksessä [ Kirjat ] 49 Digi-Strömsö vai dystopia. 6 [ Sisältö 11/2020 ] s. [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Mediasta ja maailmasta [ Lakia lukien ] 51 Mikä on kuntalain hauskin, mikä inhottavin pykälä. Piirros: Matti Pikkujämsä Jenni Airaksinen: On kyllä suuri vahinko, jos kehitys johtaa siihen, että luottamustehtäviin hakeutuvat vain paksunahkaisimmat, ne, jotka eivät pelkää mitään
Nelli Nurminen: Peijas oli koekäyttöön liian iso, mutta varmasti siitä on opittu paljon. Kuva: Laura Oja KL11_2-5.indd 5 28.10.2020 13.29. 36 s. Visa Honkanen: Peijaksen koekäyttö tehtiin kantapään kautta. 28 • Vaasan henkilöstöjohtaja huolissaan henkilöstön jaksamisesta koronan ja lomautusten aikaan, Marttilan kunta jakaa jaksamissataset • Kuntien maksamat työttömyyden sakkomaksut nousukiidossa • Soteuudistuksella on voittajia ja häviäjiä myös kuntien sisällä – Länsi-Uudellamaalla ”lyödään lyötyä” Mikael Grannas: Ei ole mitään järkeä käyttää rahaa kaiken maailman vipstaakkeleihin, ellei kukaan käytä niitä. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• Kuva: Laura Oja s
6 Kuntalehti 11 / 2020 Tuula Haatainen lenkkeilee kotimaisemissaan Itä-Helsingissä. KL11_6-11.indd 6 28.10.2020 13.31. Kyllä se on niin, että on pakko pakottaa itsensä lenkille, hän sanoo
[ Hän ] ETÄTYÖ VAATII JOHDOLTA PALJON Työministeri Tuula Haatainen, sd., yrittää karistaa työasiat mielestään pitkillä juoksulenkeillä. Kuntalehti 11 / 2020 7 . Haatainen uskoo, että etätyö voi auttaa työllistymisessä. Se on ollut viime aikoina vaikeaa, koska työttömyys vain kasvaa. Etätyö vaatii johtamiselta ihan uudenlaista otetta, hän painottaa. KL11_6-11.indd 7 28.10.2020 13.31
Maratonejakin juossut intohimoinen lenkkeilijä myöntää, että lenkit ovat jääneet viime aikoina vähiin. KL11_6-11.indd 8 28.10.2020 13.31. [ Hän ] 8 Kuntalehti 11 / 2020 M Maassa on kriisi. Kun maailmanlaajuinen pandemia iskee talouteen näin voimakkaasti, niin olisihan se aikamoista sokeutta, jos työllisyystavoitetta ei siirrettäisi. Työyhteisöissä hyvin moni asia ratkotaan yhdessä. Täällä ministeriössä voin mennä ruokalaan syömään, mutta kotona pitää alkaa raapia jääkaapista ruokaa. Tuntui heti erilaiselta, hän kertoo työpaikallaan työja elinkeinoministeriössä. Etätyöskentelyn haitat hän on kyllä huomannut. Nyt on Teamsit, Skypet, Zoomit ja puhelinpalaverit eikä kasvotusten tapaamisia. Erityisesti on kritisoitu sitä, että hallitus siirsi työllisyystavoitteensa tämän vuosikymmenen loppuun. Kalenteri tulee äkkiä täyteen. Tämä on ihan toisenlaista. Hän vetoaa herkästi hallitusohjelman kirjauksiin ja varoo puuttumasta asioihin, jotka kuuluvat toisen ministerin tontille. Syntyi myös entistä selvempi ero työllisten kesken. Hän on kovissa liemissä keitetty poliitikko, johon demarit luottavat. On pakko pakottaa itsensä lenkille. Työministeri Tuula Haatainen, sd., näyttää silti viilipyttymäisen rauhalliselta. Korona aiheuttaa sen, että pitää ottaa pidempi tarkastelujakso. Työllisyyspolitiikkaa siis ratkotaan itähelsinkiläisessä rivitalokeittiössä! Osin kyllä, mutta Haatainen muistuttaa, että suurin osa työajasta kuluu työja elinkeinoministeriössä ja eduskunnassa. TYÖPÖYTÄ KEITTIÖSSÄ Haatainen on ehtinyt poliitikkouransa aikana olla myös opetusministeri, sosiaalija terveysministeri ja SDP:n presidenttiehdokas. On se erilaista tehdä töitä kotona, paljon raskaampaa. Miksi ei, Haatainen puuskahti päivittelijöille. Etäkokouksiin toki voi osallistua missä vain. Kaikki ei ole kuitenkaan kuin ennen. Haatainen kertoo nyt ryhdistäytyneensä. Osa tekee etätöitä ja osan on pakko pysyä työpaikoillaan – jos ei ole lomautettu tai jäänyt työttömäksi. Hänen mielestään päätökselle ei tarvita mitään puolustuspuheenvuoroja. Haataista luonnehditaan usein tavalliseksi. Tavismaine on seurannut häntä jo 90-luvulta, jolloin hän nousi eduskuntaan ”itähelsinkiläisten naisten äänillä”, kuten hän itse on sanonut. Hän uskoo kuitenkin, ettei paluuta entiseen ole. Kyllä siellä varmasti on oltu lujilla, mutta kun selvityksiä on tehty, iso osa on tosi tyytyväinen etätyöhön ja haluaisi jatkaa. Viime viikolla kävin töiden jälkeen neljänä päivänä tunnin lenkin. Haatainen hieman hiiltyy, kun puhutaan tavoitteen siirrosta. ENTISEEN EI PALUUTA Koronakevään pakollinen digiloikka muutti työtavat melkein yhdessä yössä. Haatainen miettii usein sitä, miten kodeissa todella pärjätään. Koko ajan pitää olla puhelimitse yhteydessä assistenttiin. Jo silloin paineet hallituksen työllisyystoimia kohtaan olivat kovat. Kun eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä toiminut Haatainen otti työministerin pestin vastaan viime talven hallituskriisin jälkeen, moni ihmetteli, että miksi ihmeessä. Työministerin korona-arkikin kuulostaa kenen tahansa etätöitä tekevän arjelta. Työmatkoillakin minulla on ollut lenkkikengät mukana. Silti ne päätökset toimenpiteistä, jotka asetettiin 30 000 lisätyöllisen saamiseen, hallitus teki. Helpommallakin pääsisi. Haataisen työmatkat ovat viime aikoina suuntautuneet suurista irtisanomisista kärsiville paikkakunnille. Haatainen aloitti juoksuharrastuksensa 15-vuotiaana, samoihin aikoihin, kun lähti kotoaan Vehmersalmelta Kuopioon lukioon. Etäpäiviä varten keittiöön on pystytetty säädettävä työpöytä. Siksi häntä pidetään myös varovaisena. Kun korona tuli, Haatainen sanoo pohtineensa ankarasti, kuinka valmiita ihmiset oikeasti ovat etätyöhön. Korona vei kaiken huomion keväällä, mutta syksyllä hallitus on joutunut kovaan ryöpytykseen työllisyystoimistaan. Haatainen sujahtaa edelleen luontevasti muiden tavisten sekaan niin Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla kuin metrossa ja lenkkipoluillakin. Häntä harmittaa se, että työyhteisöille tyypillinen vuorovaikutus puuttuu etätöistä. Nyt kun minulla on lounastauko, käyn kävelemässä. Siellä työministeri on kuunnellut ihmisten huolia ja kertonut mahdollisista valtion vastaantuloista. Myöhemmin Helsingissä, kiireisenä poliitikkona ja pienten lasten äitinä, juoksu oli helppo harrastus. Tällaisia matkoja saattaa olla vielä edessä. Työttömyysluvut pahenevat. Haatainen perehtyy huolellisesti asioihin eikä anna suuna päänä lausuntoja. Kootaan porukka ja katsotaan, mietitään ja pyöritellään, että miten jonkun asian kanssa mennään eteenpäin. Yrityksiä kaatuu. Silloin oli niin vahva poikkeusolo, että ihmiset alkoivat noudattaa ohjeita ja pystyttää koteihinsa toimistojaan
Työn tekemisen tapa muuttuu varmasti. Haatainen muistuttaa, että työn tekemisen muuttuminen voi edesauttaa työn ja perheen yhteensovittamista. LOMAUTETUT KOULUTUKSEEN Hallituksen tavoitteena on saada 55 vuotta täyttäneistä jopa 10 000 lisätyöllistä. Kuntalehti 11 / 2020 9 . Se vähentää työyhteisön sisäisiä ristiriitoja. Jos työpaikat menevät alta ja asuntoja ei voi myydä, etätyö voi auttaa työllistymistä, kun voi käydä vaikka vain osittain varsinaisella työpaikalla. Suunnitellusti ja hyvin johdettuna tämä voi onnistua. Se helpottaa esimerkiksi työssäkäyntiä toiselta paikkakunnalta. Toimenpide-ehdotusten teko annettiin työmarkkinajärjestöille. Ihmisten työhyvinvointi ja työssäjaksaminen saavat uudenlaisia ulottuvuuksia. Miten hoidetaan se, että ihmiset kokevat olevansa osa yhteisöä. Hänen mielestään työnjohdon pitää panostaa yhä enemmän vuorovaikutukseen, koska ei ole kahvihetkiä töissä tai ruokalatörmäämisiä. Ikärajahan nousi tämän vuoden alussa vuonna 1961 ja sen jälkeen Tuula Haataisella on paljon tuttuja, jotka kulkevat töissä pitkän matkan päästä, mutta ovat vain pari päivää fyysisesti työpaikassa ja loput päivät etänä. Haatainen sanoo luottavansa siihen, että järjestöiltä tulee marraskuun loppuun mennessä tuloksia. KL11_6-11.indd 9 28.10.2020 13.31. Kun saadaan tämä korona pois pelistä, niin olen sen verran perinteisempi tyyppi, että pidän enemmän hybridimallista eli tehdään osa etänä ja osa yhdessä. Harkinnassa on ikääntyneiden työttömien eläkeputken poistaminen tai ainakin sen ikärajojen nostaminen. Miten tavoitteet asetetaan ja millä tavalla työn lopputulosta seurataan. Korona-aikana hänestä on järkevää tehdä niin paljon töitä kotona kuin vain on mahdollista. Monissa työnjohtotehtävissä olleena hän näkee, että etätyö vaatii johtamiselta ihan uudenlaista otetta. Esimerkiksi selvitystyö voi hänestä olla valtaosin etänä tehtävää, mutta esimerkiksi taloushallinnossa ja suunnittelutyössä olevien pitäisi päästä myös sisälle työyhteisöön ja tuntea ihmisiä henkilökohtaisesti
Haataisen mukaan tarkoitus on luoda malli koulutusmahdollisuuksille. Marinin mukaan kuuden tunnin työstä on voitu maksaa ongelmitta seitsemän tai kahdeksan tunnin työtä vastaavaa palkkaa ja julkisella puolella työaikojen lyhentäminen on näkynyt työhyvinvoinnin parantumisena ja sairauspoissaolojen vähentymisenä. [ Hän ] 10 Kuntalehti 11 / 2020 syntyneillä vuodella, hän huomauttaa. KL11_6-11.indd 10 28.10.2020 13.31. Nykyisessä tilanteessa pohdinta työajasta eli tarkoista tuntimääristä on Haataisen mielestä mennyt uusiksi. lisääminen ja henkilökohtainen neuvonta on tärkeää Ikääntyneet eivät ole diginatiiveja, mutta digitaitojen täydentämistä tarvitaan. Haatainen pyörittelee hetken kantaansa. Elinikäistä oppimista pohditaan opetusministerin johdolla parlamentaarisessa työryhmässä, jonka pitäisi antaa keväällä selonteko eduskunnalle. Marin ehdotti samaa toki jo vuotta aiemmin. Haataisen mielestä kummassakin ikäryhmässä koulutuksen Työllisyyden kuntakokeilu on Tuula Haataisen mielestä vaativa operaatio. Mutta luotan siihen, että se sujuu. Pääministeri puhui puolueen puheenjohtajana, mutta kyllä hän näkee tämän, että meidän työntekomme ja -tapamme, tuloksellisuus ja kaikki tämä on ihan erilaista kuin entinen tehdasmaailma liukuhihnalla. Työja elinkeinoministeriön virkamiehet käyvät nyt läpi sitä, miten lomautusajan voisi käyttää paremmin opiskeluun, kannustaa opiskelemaan. Nopeita koulutusratkaisuja mietitään myös työministerin alaisuudessa. Kahta ikäryhmää ei haluta asettaa vastakkain. Siksihän politiikkaa tehdään, että mietitään, millainen parempi tulevaisuus voisi olla. Yhä enemmän ollaan töissä, joissa fyysinen rasitus on pienempi, tosin henkistä rasitusta voi olla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on kuitenkin noussut yli kymmenellä prosentilla. Samoin työttömäksi jäävät nuoret pitäisi saada koulutukseen, Haatainen sanoo. TYÖAJAN MYLLERRYS Tänä syksynä on kohistu pääministeri Sanna Marinin, sd., ehdotuksesta lyhentää työaikaa. Hän itse ajattelee, että pitäisi olla selkeä paikka, mistä koulutusta löytää. Mikäli työn tuottavuus saadaan kohenemaan työaikaa lyhentämällä, kyseessä on tavoite, johon luulisi kaikkien voivan lopulta yhtyä. Pitää selvittää myös se, ketkä rahoittavat koulutuksen eli miten työnantaja tulee mukaan ja miten valtiovalta. Tällaisilla kuusikymppisillä kuin minä se on erityisesti noussut. Koronatilanne on lisännyt nuorten työttömyyttä räjähdysmäisesti, mutta ennen koronatilannetta nuoret työllistyivät melko hyvin. Työministerinä en voi sanoa, että se on huomenna totta, mutta on tärkeää, että meillä on myös tulevaisuutta koskevia visioita. Ehkä syynä on se, että työelämän rakenne on muuttunut. Elokuussa hän muistutti SDP:n puoluekokouksessa, että eri kokeiluista on kertynyt näyttöä siitä, että työajan lyhentäminen voi parantaa tuottavuutta. Lomautusaika pitäisi pystyä hyödyntämään. Se on asioihin perehtymistä, lukemista, kirjoittamista ja yhdessä tiimissä pusertamista. Pohjoismaisissa vertailuissa Suomi jää niin sanottujen ikääntyvien työllistämisessä muista jälkeen. Nuorten riesana ovat määräaikaiset työsuhteet. Elinikäiseen oppimiseen pitää satsata. Haatainen painottaa, että iso osa työstä on nykyään henkistä työtä
Kuntalehti 11 / 2020 11 [ Kuka. Sen jälkeen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana keskusteluja käydään kahden viikon välein. Niihin palkataan työttömien tueksi 1 200 uutta virkailijaa. Alueiden eli kuntien vastuulle siirtyisivät TE-toimistoista Kela-etuuksilla olevat, alle 30-vuotiaat ja maahanmuuttajat. Haatainen korottaa ääntään. Palkansaajapuoli kyllä puhuu tästä, mutta Haataisen mielestä koko tilanne on muuttunut. Eli siitä puuttuivat pohjoismaisen mallin elementit perusteellisesti. Järkyttävän epäoikeudenmukaisessa mallissa alennettiin viidellä prosentilla ihmisen työttömyysturvaa, jos hän ei työllistynyt. • Lomautusaika pitäisi pystyä hyödyntämään. Veikkaan, että aika moni alkaa sunnuntaina suunnitella maanantaina ja lauantaina vielä käy läpi sähköposteja. Täytyy käydä vielä keskustelua, minkä tyyppisiä ja minkä kokoisia alueet ovat. Miettikää, mitä tapahtuisi, jos nyt olisi sellainen malli, kun korona on päällä ja missään ei ole töitä. Kyllä se vaativaa operaatio tulee olemaan, mutta luotan siihen, että se sujuu. Haluan nostaa työllisyyspalvelujen arvostuksen sille tasolle, mihin se kuuluu. Hänestä työajan lyhentäminen tarkoittaa myös sitä, että osaamme erotella työajan ja vapaa-ajan toisistaan samalla, kun työelämä muuttaa muotoaan. Kuntakokeilun lisäksi iso ponnistus on henkilökohtaisen palvelun lisääminen TE-toimistoissa. Eikä Lindströmin mallissa ollut TE-toimistojen merkittävää vahvistamista 70 miljoonalla eurolla. Hänen mukaansa Lindström jättää mainitsematta sen, että heidän mallinsa olisi tehty sen ensimmäisen aktiivimallin päälle, jonka tämä hallitus ensitöikseen poisti. Aloite on hänen mukaansa siinä mielessä tärkeä, että se nostaa esille sen, että ihmiset kaipaavat enemmän aikaa itselleen ja perheelleen. Tämän kanssahan tässä koko ajan taiteillaan, ensin on pienet lapset ja sitten kun he alkavat olla tolpillaan, sitten ovat ikääntyvät vanhukset. Tässä nyt tulossa olevassa mallissa on huomattavasti lievemmät karenssit kuin Lindströmin mainitsemassa mallissa, Haatainen muistuttaa. Sama porukka puristaa entistä enemmän itsestään irti. Kokeilu on jo eduskuntakäsittelyssä. Helsingin sivistysja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 2007–2012 sekä Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtajana vuosina 2012–2015 • SDP:n kansanedustaja Helsingistä vuosina 1996–2007 sekä vuodesta 2015 lähtien • Helsingin kaupunginvaltuustossa vuosina 1989–2007 sekä vuodesta 2017 lähtien • On ehdolla valtuustoon myös ensi kevään kuntavaaleissa • Perheeseen kuuluu aviopuoliso Janne Metsämäki sekä kaksi aikuista lasta perheineen • Harrastaa juoksua ja lukemista Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala kuntakokeilusta esimerkiksi Pirkanmaalta. Hän hakee todennäköisesti sellaisiin paikkoihin, jotka näyttäytyvät hänelle sellaisina, joihin hän voi työllistyä. Seuraamme koko ajan, mitä alueilla tapahtuu. Ihmisillä on sekoittunut työ ja vapaa-aika täysin. KUNTAKOKEILU ALKAA Laaja työllisyyden kuntakokeilu on alkamassa vuoden alussa. TE-toimistoissa on tehty liian vähillä resursseilla töitä. Kokeiluun piti tulla 25 aluetta, mutta ainakin Maisema-Karjalan alue on jäämässä pois, koska Lieksa ja Ilomantsi päättivät, etteivät lähde mukaan. Jos alueen työtilanne tai työnhakijan työkyky on heikko, määrä voi olla pienempi kuin neljä. ] Tämä taas on johtanut siihen, että myös vapaa-ajalla tehdään töitä. Jos yksi alue jää pois, jäljelle jääviin alueisiin kuuluu kuitenkin lähes 120 kuntaa. Olen sitä mieltä, että se pitää viedä alueille. Haataisen mukaan tavoitteena on, että järjestely vakinaistettaisiin alueiden hoitoon, mutta ensin pitää katsoa kokeilun tulokset. Sipilän hallituksen työministerinä ollut Jari Lindström, sin., on irvaillut, että uusi malli olisi lähes samanlainen kuin viime vaalikaudella valmisteltu malli, jota silloinen oppositio kutsui aktiivimalli kakkoseksi. Jos vapaa-ajalla tehdään töitä, kenelläkään ei tule mieleenkään laskuttaa siitä. Jää jokaisen itse mietittäväksi, paljonko vapaa-aikaa annat. Hän tuntee varmasti tilanteensa paremmin kuin TE-toimiston virkailija tai automaattikone, joka heittelee työtarjouksia, Haatainen sanoo. KL11_6-11.indd 11 28.10.2020 13.31. Samalla työtön sitoutuu siihen, että hän hakee 0–4 työpaikkaa kuukaudessa. Marinin aloite korostaa Haataisen mielestä työn tuloksellisuuden jatkuvaa kasvua. Senkin takia laahaamme työllisyystavoitteissa muista Pohjoismaista jäljessä. Tavoitteena on, että viidentenä työttömyyspäivänä on työttömän ensimmäinen tapaaminen virkailijan kanssa. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastot valvovat kokeilua. On vahva tahtotila, että sitä viedään eteenpäin, Haatainen sanoo. Pohjalla on tietoa edellisestä Tuula Haatainen • Syntyi 11.2.1960 Tuusniemellä • Koulutukseltaan sairaanhoitaja ja valtiotieteiden maisteri • Työministeri 10.12.2019 lähtien • Toiminut aiemmin opetusministerinä sekä sosiaalija terveysministerinä • Työskennellyt myös mm
Teos aivan hohtaa valoa, Viherluoto sanoo. Liikkua ei saanut, tai Ranttila tuli heti korjaamaan asentoa, ja jalkojenkin paikat oli piirretty liidulla lattiaan. Hän oli tuolloin 65-vuotias Orvokki, joka ilahtui kovasti nähdessään maalauksen. Pienen kompensaation menetetyisHämeenlinna: Jaa–ei (1948) Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo tä kesäpäivistä toi kuitenkin se, että mallina olosta maksettiin palkkaa kahdeksan penniä per tunti. Taideteollista keskuskoulua käynyt ja Italiaankin opintomatkoja tehnyt Ranttila maalasi klassiseen tapaan maisemia ja henkilöaiheita. TIEDETÄÄN, että naapuruston lapset arastelivat Ranttilaa ja pitivät tätä synkkänä erakkona, jolla oli omituinen musta polkkatukka ja parta. Viherluotoon vetoaa teoksen aiheen lisäksi myös sen käsittelytapa. Siksi tiedämme, mitä maalauksen päivänkakkaran lehtiä nyppivä lettipäinen tyttö aikanaan ajatteli. 12 Kuntalehti 11 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Nykyisen vaakunan on vanhan vaakunan pohjalta suunnitellut Gustaf von Numers. Äiti oli kuitenkin luvannut Orvokin Ranttilalle malliksi. HÄMEENLINNAN taidemuseon amanuenssi Päivi Viherluoto poimii kaupungin taidekokoelmasta Kuntalehdelle mieleisensä aarteen. Kokoelmaa kartutetaan edelleen. Viherluoto kertoo, että hänen työskentelylleen tyypillistä oli verkkaus ja se, että samaa maalausta hiottiin useita vuosia – niinpä Ranttilan tuontanto jäikin suhteellisen suppeaksi. Ranttila asui tuolloin Korsossa, ja teoksen mallina toiminut 12-vuotias tyttö löytyi naapuritalosta. Se on taidemaalari Martti Ranttilan (1897– 1964) öljyvärimaalaus Jaa–ei (1948), joka kuvaa lettipäistä, päivänkakkaran lehtiä yksi kerrallaan nyppivää tyttöä. [ Mikä vaakuna. Jaa–eikin valmistui vasta vuonna 1948, vaikka työ oli aloitettu jo neljä vuotta aiemmin. Se on vahvistettu käyttöön syksyllä 1956. Ylipäätään Hämeenlinnan noin 7 000 teoksen taidekokoelma on paitsi laaja myös korkeatasoinen: siihen kuuluu teoksia 1800-luvun lopusta tähän päivään, ja joukossa on sellaisia nimiä kuin Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck ja Albert Edelfelt. Tunnus viittaa keskiajalla Vanajaveden äärelle rakennettuun Hämeen linnaan, jonka liepeille kaupunki vuonna 1639 perustettiin. Olennaisin ero uuden ja vanhan vaakunan välillä on väritys. ] KL11_12-15.indd 12 28.10.2020 13.26. Jaa–ei on parhaillaan esillä Hämeenlinnan taidemuseon Lyhyitä tarinoita taiteesta -näyttelyssä, joten sen voi halutessaan nähdä nyt omin silmin. Niinpä tuona kesänä 1944 Orvokki-parka seisoi omakotitalon vinttiateljeessa, piti kädessään iänikuista päivänkakkaraa ja kuunteli avoimesta ikkunasta, miten muut lapset leikkivät ulkona. Tämän kaiken tiedämme amanuenssi Viherluodon valppauden ansiosta. Viherluoto huomasi tilaisuutensa, nappasi vieraan haastatteluun ja kirjasi muistiin teoksen syntyhistorian. Maalauksesta voi suorastaan aistia kesäisen päivän kuumuuden ja auringonpaisteen. Vuonna 1997 Jaa–ei oli nimittäin esillä Hämeenlinnan taidemuseossa, kun ovesta sisään tuli erityinen museovieras. Vintissä oli kuuma ja kattoikkunasta porotti sisään aurinko. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä alareunaltaan aaltokoroinen, kilven reunasta toiseen ulottuva muuri, josta nousee kaksi jyrkkäkattoista tornia ja näiden välissä rakennus; kaikki hopeaa, ikkuna-aukot ovat mustat ja linnan yläpuolella saatteena kultaiset auringonkasvot”. • Katja Martelius HÄMEENLINNAN vaakuna perustuu 1600-luvun kaupunginsinettiin. Hänen nimensä oli Orvokki, ja hän oli toiminut Ranttilan mallina viisivuotiaasta asti
On varmaan organisaatiokohtaista, miten asiat on hoidettu. Ei ole pitkä aika, kun Huoltovarmuusorganisaation Digipooli teki kartoituksen eri toimialojen tietoturvallisuuden tasosta. Lisäksi meillä on paljon erilaisia tukitoimenpiteitä tarjolla. Kun on yli 300 kuntaa, siinä on yli 300 tapaa pitää yllä tietoturvaa. Voiko hankintaprosessissa varmistaa hankittujen palveluiden tietoturva. viime vuosina aika paljon huomiota. Se koettelee yleistä luottamusta viranomaisiin, terveydenhuoltojärjestelmään ja ylipäätään tietojen suojaamiseen. Finanssiala oli ihan kärjessä kyberturvallisuudessa. Kuntaliitossa kyllä nostetaan sitä esille vahvasti. Nimittäin EU:n rahoittamassa DigiTaito-hankkeessa on luotu oppimisympäristö sote-alan ammattilaisten digitaitojen kehittämiseen. Viime vuonna valmistui Kuntaliiton ja sosiaalija terveysministeriön kyberturvallisuusohje sosiaalija terveydenhuollon toimijoille. Kyllä voi ja pitääkin. Tämä on niin iso asia, että kaikki toimijat pitää saada avuksi. Pystyn. Onko se uutta. Missä on käsityksesi mukaan pahimmat tietoturva-aukot. Palvelu on ilmainen. Keskitymme tietomurron uhrien henkiseen tukeen ja pyrimme ohjaamaan ihmisiä oikean tiedon ja palveluiden äärelle. Pääasiassa ne alat, joissa käsitellään kriittistä tietoa, ovat parhaiten suojeltuja. Tietysti kuntien sosiaalija kriisipäivystykset tuottavat tukea. Pystytkö puhumaan. Nyt on apu lähellä. Keväällä koulutettiin satoja vapaaehtoisia, joten meillä on hyvää ja osaavaa porukkaa. Miten näet kuntien roolin. Mekin olemme keskustelleet Vantaan sosiaalija kriisipäivystyksen kanssa, joka vastaa valtakunnallisesta koordinaatiosta isoissa kriisitilanteissa. Muutenkin kunnat ostavat paljon palveluita ulkopuolelta. Keskustelemme siitä, miten voimme tehdä yhteistyötä. Puhutaan sopimusperusteisesta varautumisesta. Siirryit viime kesänä SPR:ään Kuntaliitosta, jossa työskentelit yli kolme vuotta asiantuntijana turvallisuusasioissa. Missä ovat kuntien riskit tietoturvallisuudessa. Se on aika vaihtelevaa. Toivon tosi paljon, että näihin asioihin olisi herätty viimeisten vuosien aikana. Tietoturvaan on sote-puolella kiinnitetty Kuva: Kuntaliitto Ehkä oli vain ajan kysymys, milloin uhat realisoituvat tässä mittakaavassa, sanoo SPR:n kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Aki Pihlaja. Ainakin Lahdessa, Kokemäellä ja Porissa oli hyökkäyksiä. Niitä on viime vuosien aikana tullutkin jonkin verran esille, ja on hyvä, että niitä on tuotu julkisuuteen. Erityisesti nyt huomaa somesta, että on kampanjoita esimerkiksi siitä, että älä lue tietoja. SPR avasi auttavan puhelimen Vastaamo-tapauksen uhreille ja läheisille. On nähtävissä, että aika pitkälti ihmiset ovat tämmöistä vastaan. Etsitkö kotihoitoa tukevia teknisiä laitteita. Miten tämä ikävä tapaus vaikuttaa yhteiskuntaan. Koronakriisin aikana digitaalisten palveluiden käyttö on kasvanut huomattavasti. Oikaisu KUNTALEHDEN numerossa 10 savonlinnalaisen Eija Stenbergin etunimi oli virheellisesti Eira. Ei sosiaalija terveydenhuoltokaan mitenkään huono ollut. Pahoittelemme virhettä. Se ei ole meidän normaalia toimintaamme, mutta voimme aika nopeasti avata häiriötilanteessa tällaisen yhteyden. Ehkä oli vain ajan kysymys, milloin uhat realisoituvat tässä mittakaavassa. Kunnilla on tässäkin asiassa iso vastuu. Veikkaisin kuitenkin, että ei varauduttu näin massiiviseen häiriötilanteeseen. Tarjolla on kolme kokonaisuutta: • Yleisimpien sähköisten työkalujen perustaidot • Kotihoidon työntekijöiden digitaaliset palvelut ja teknologia • Mobiilisovellusten hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa Tutustu osoitteessa https://www.digitaito.fi/oppimisympäristö. Vai haluatko mobiilin hyödyntämisestä uutta inspiraatiota varhaiskasvatukseen. Jos ei ole omia läheisiä tai sosiaaliset turvaverkot ovat heikot, löytyy kyllä erilaisia palveluita, mistä saa apua siihen omaan tilanteeseensa. Kuntalehti 11 / 2020 13 [ Koulutus ] [ Pystytkö puhumaan. • Martta Nieminen Digioppia sote-alan ammattilaisille TÖKKIIKÖ Teams. Monet kunnatkin ovat olleet yhteistyössä Vastaamon kanssa. Tietoturva on yksi selkeä juttu, mihin sopimuksissa pitäisi ottaa kantaa. Kyllä tämä varmaan myös sosiaalitoimessa yleisesti tulee näkymään. ] Suomen Punaisen Ristin kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Aki Pihlaja vastaa puhelimeen. Kyllä näitä mietitty on eli eivät kyberuhat mitään uusia ole. Se on hyvä juttu. Viimeksi tällainen oli käytössä koronan takia keväällä, ja siitä saatiin hyviä kokemuksia. Nyt kun syyskuussa julkaistiin Kunnan varautumisen johtaminen -opas, siinä tuodaan vahvasti esille sitä, että kun palveluja ostetaan ulkopuolelta ja tehdään sopimuksia ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa, on otettava huomioon varautumiseen liittyvät asiat. Toisaalta tässä on hyviäkin puolia. Psykoterapiakeskus Vastaamoon lokakuussa kohdistunut tietomurto on herättänyt suurta huolta kaikkialla. KL11_12-15.indd 13 28.10.2020 13.26
Pääasiassa luvat vähentyivät Pohjois-Suomessa. Puumalan mukaan hänen tuntemansa hirvestäjät yrittävät noudattaa riistakeskuksen koronaohjeita ja myös eettisiä ohjeita. Hirven pyyntilupia on kuitenkin myönnetty noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin viime vuonna, kerrotaan Suomen riistakeskuksesta. Martta Nieminen Koronaohjeet myös hirvimetsälle KL11_12-15.indd 14 28.10.2020 13.26. 14 Kuntalehti 11 / 2020 [ Kuvattua ] HIRVENMETSÄSTYS on nyt täydessä vauhdissa. Puumala ikuisti syksyn ensimmäisellä reissulla jämtlanninpystykorva Kamun sen haukkuman saaliin äärellä. Hän osallistuu hirvijahteihin Paltamossa. Kajaanilainen valokuvaaja Miska Puumala ei ole huomannut hirvenpyynnin vähentyneen korona-aikana. Kyllä tämä tuntuu vastuulliselta toiminnalta, hän sanoo. Suomen riistakeskuksen julkaisemat koronaohjeet ja ohjeet eettiseen metsästykseen löytyvät osoitteesta riista.fi
Kuntalehti 11 / 2020 15 [ Tape ] [ Sanottua ] hetkinen! kukahan tässä ohjelmoi ketä. Helsingin yliopiston julkistalouden professori Jukka Pirttilä Talous ja yhteiskunta -lehdessä. ”HALUAISIN viestittää nuorille, että se, mitä somessa näkee, ei todellakaan ole aina koko totuus tai totta lainkaan. ”LUENTOJEN pitäminen läppärille on aika tylsää, ja se on ihan varmasti paljon tylsempää siellä toisessa päässä kuunnella puolitoista tuntia sitä monologia ruudulta. Jatkossa virtuaalitapahtumat lähestyvät tv-tuotantoa. Olisiko nyt aika astua askel eteenpäin ja antaa kansalaisille oikeus hallita omia terveystietojaan nykyistä enemmän. Mitäpä jos potilas saisi rajata tietojensa tallentamista yhteisiin tietokantoihin ja edellyttää niiden säilyttämistä vain potilaalla itsellään ja hoitavan lääkärin tiedostoissa, jotka eivät ole yhteydessä tietoverkkoihin. ”IHMINEN, joka kieltäytyy luovuttamasta sen takia, että häntä sanotaan hankalaksi, osaa ja uskaltaa puolustaa itseään ja myös toisia. Internetin tietoturvaasioissa sinisilmäisyyden ajan on viimeistään nyt syytä olla ohi. Usein on myös niin, että jos haluaa puolustaa toisia ja erityisesti heikommassa asemassa olevia, pitää uskaltaa olla hankala. ”VETOAMME tässä meihin kaikkiin, jotta kukaan meistä ei katso, levitä tai kommentoi rikollisesti hankittua, vahvasti yksityisyyden suojan alaista sisältöä. Lastenkirjailija ja ohjelmoija Linda Liukas Talouselämässä. Toimittaja Kalevi Rantanen pohtii Tiedelehdessä millaista voi olla vuonna 2060. ”DIGITAALISEN kaksosensa avulla jokainen voi teettä itsestään luonnollisen oloisen robottikaksosen, jonka nahoissa voi liikkua vaikka toisella puolella maapalloa. ”VASTAAMON asiakastietojan ryöväämisestä ja viattomien ihmisten kärsimyksestä on jotain opittavaakin. Ei, vaikka sellaista verkossa eteemme sattuisi osumaan. ”LÄHES kolmekymmentä vuotta sitten voimaan tullut laki potilaan oikeuksista antoi kansalaisille oikeuden nähdä omat potilastietonsa. Helsingin Sanomien päätoimittajat Kaius Niemi, Antero Mukka ja Anu Ubaud. Taiteilijanimellä ”Cheek” tunnettu räppäri ja liikemies Jare Tiihonen Pirkka-lehdessä. Kun kävelemme täällä, kopiomme kävelee siellä, mihin olemme sen lähettäneet. ”ALUKSI oli jännittävää nähdä oma esimies tai yhdysvaltalainen talk show -vetäjä pyjamassa kotisohvalla, mutta kestäväksi ratkaisuksi siitä ei ole, että lasketaan tuotannon tasoa. Etäläsnäolo mahdollistaa aidontuntuiset vierailut matkailukohteissa, osallistumisen kaukaisiin kokouksiin ja etätyön teon jopa hoitoalalla. Ilta-Sanomat pääkirjoituksessaan. minä ohjelmoin sinua ohjelmoimaan minua. KL11_12-15.indd 15 28.10.2020 13.26. Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson Kodin Kuvalehdessä. Terveysviestinnän yliopistotutkija Sinikka Torkkola Aamulehdessä
16 Kuntalehti 11 / 2020 [ Digi ] VAIN PAKSU NAHKAISILLE. [ Kuntavaalit 2021 ] KL11_16-31.indd 16 28.10.2020 13.23
Karjalaisen mukaan poliisiltakin tulee kommentteja, että tällainen kuuluu asiaan julkisessa tehtävässä. Hänen mukaansa taustalla on ajatus, että joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön – ja tämä nyt vain kuuluu asiaan. Kuntalehti 11 / 2020 17 . S osiaalisessa mediassa eli somessa yleistynyt aggressiivisuus on yllättänyt monet kuntapoliitikot ja kuntien viranhaltijat. Sillä on hyvät puolensa, mutta somen törkypuhe voi pilata kaiken, koska se karkottaa ihmisiä kuntapolitiikasta. Tämä ei kuitenkaan päde someen. Puolueilla ei riitä resursseja kuntapoliitikkojen kouluttamiseen yleisöpaineiden vastaanottamisessa. VAIN PAKSU NAHKAISILLE. NELJÄ RYHMÄÄ Tutkimuksissa kuntapoliitikkoja häiriköivät ihmiset on ryhmitelty neljään KL11_16-31.indd 17 28.10.2020 13.23. mielipidekirjoituksissa näkyy kirjoittajan nimi, kirjoitus on sävyltään maltillisempi kuin nimimerkin taakse kätkeytyvillä. Kun yleisönosastojen Somen rooli kuntapolitiikassa väistämättä kasvaa. Tutkija pelkää, että kehitys johtaa siihen, että luottamustehtäviin hakeutuvat vain paksunahkaisimmat. Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen johtaa Tampereen yliopistossa tutkimusta, jossa kartoitetaan johtavien luottamushenkilöiden kokemaa häirintää. Yleensä keskeisessä roolissa häirinnässä on some. On ajateltu, että kun ihminen esiintyy nimellään, hän olisi varovaisempi ilmaisuissaan. Painetussa viestinnässä on edelleen havaittavissa selvä ero omalla nimellään ja nimettöminä kirjoittavien välillä. Suomen kuntajohtajien puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoo, että sama leikin kestäköön -kehotus nousee esiin, kun asiasta keskustellaan kuntajohtajien kanssa. Siinä vaiheessa se lienee kuitenkin jo myöhäistä. On kyllä suuri vahinko, jos kehitys johtaa siihen, että luottamustehtäviin hakeutuvat vain paksunahkaisimmat, ne, jotka eivät pelkää mitään. Usein somekeskusteluista on pääteltävissä, että kaikkia kommentteja ei ole kirjoitettu ihan selvin päin. Eräs puoluevirkailija neuvoi omiaan, että korkki pitää panna kiinni, kun avaa somen. Onneksi Kuntaliitossa on jo pidempään ollut kuntapuheenjohtajien valmennusta, Airaksinen sanoo. Ehdokkaista on muutenkin pula. Selitykseksi arvellaan, että somekommentti lähtee niin helposti ja nopeasti, ettei sen sisältöä aina ehditä harkita. Airaksisen mukaan kuntapolitiikan ammattimaistuminen lisää poliitikkojen näkyvyyttä, mikä osaltaan vaikuttaa yleisöpalautteeseen. Airaksinen on yllättynyt siitä, kuinka paljon vastaajat pelkäävät sitä, että heidät leimataan uhriutujiksi. Airaksinen pitää kehitystä huolestuttavana
Toisen ryhmän ihmiset ottavat jonkun tietyn kuntapoliitikon tähtäimeensä, levittävät hänestä pahaa, leimaavat. Some on myös perinteiselle medialle runsas uutisten lähde. Airaksisen havaintojen mukaan kasvava ilmiö on myös luottamushenkilöiden keskinäinen sekä kunnan viranhaltijoihin kohdistuva häirintä. On ihmisiä, jotka näkevät kaiken poliittisen toiminnan kelvottomana ja poliittiset toimijat epärehellisinä tai taitamattomina. Alkusyitä voi olla erilaisia. Tiedämme, missä asut -viesti on tarkoitettu pelottavaksi. Häirintä ja riitely somessa ovat yhä yleisempi puheenaihe kuntasektorilla. Puhutaan salaliitoista ja suhmuroinnista. Melko yleisesti Niinistön selitettiin osoittaneen viestinsä nimenomaan perussuomalaisille. Mediasta otettujen leikkeiden lähteet ylhäältä alas: Keski-Pohjanmaa, Kaleva ja Uusi Suomi [ Digi ] [ Kuntavaalit 2021 ] KL11_16-31.indd 18 28.10.2020 13.23. 18 Kuntalehti 11 / 2020 kategoriaan: päättäjiä yleisesti vihaavat häiriköt, johonkin tiettyyn henkilöön leimautuneet häiriköt, poliittisista päätöksistä tai suunnitelmista suuttuneet kansalaiset sekä neljäntenä poliittiset ääriryhmät ja organisoitu rikollisuus. Kyseessä voi olla myös asia, joka ei edes kuulu kunnan hallinnonalaan. NIINISTÖN TERVEISET Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti tämänvuotisessa uudenvuodenpuheessaan huomiota keskustelukulttuuriin. Heitä näkee paljon somessa. Siltä puolelta voidaan vihjata poliitikkoon kohdistuviin riskeihin ilmeisenä tarkoituksena vaikuttaa tietynlaisiin päätöksiin, Airaksinen kertoo. Hän kertoo luottamushenkilöiden havainnoista, joissa esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja häiritsee kunnanjohtajaa. Voidaan esimerkiksi lähettää ryhmän nimissä postia valtuutetuille. Hän nosti esiin tahallisen väärinymmärtämisen, puolitotuudet ja valheet -pyrkimyksen vahvistaa rajalinjoja sen sijaan, että haettaisiin yhteistä näkemystä. Ne näkyvät kuitenkin enemmän muualla kuin somessa. Kolmannessa ryhmässä on ihmisiä, jotka ovat suivaantuneet usein jostakin yhdestä asiasta, joka liittyy heidän omaan tonttiinsa, lähikouluun tai vaikka suojatiehen. Siitä voi sitten syntyä laajakin operaatio ja kansanliike, huomauttaa Airaksinen. On kuitenkin helppo havaita, että somessa Niinistön kuvaamaa viestintää harjoittavat useimpien ellei kaikkien puolueiden kannattajat, vaikka määrässä ja laadussa onkin eroja. Neljäs ryhmä eli poliittiset ääriryhmät ja organisoitu rikollisuus on uusi tulokas. Kari Karjalaisen mukaan luottamushenkilöiden paineet viranhaltijoita kohtaan ovat tuttuja ja seuraukset näkyvät julkisuudessakin esimerkiksi erottamishankkeina
RAJOJA VEDETÄÄN Perussuomalaisten somekäyttäytymistä pidetään kauttaaltaan värikkäämpänä kuin muiden puolueiden edustajien käyttäytymistä. Kuntapolitiikka ei ole niissä yleensä yleisin keskustelunaihe, mutta ne tarjoavat foorumin myös sille ja toisaalta poliitikoille yhden kanavan näkyä somessa. Tieto synnytti lukuisia kommenttiketjuja Twitterissä. ”Alkaa tämä punikkien politiikka näyttää siltä, että kohta taas joitakin viedään saunan taakse. MONISSA KUNNISSA on omia Facebookryhmiä, joissakin useampikin. • Eero Karisto Keskustelufoorumi paikallisille asioille Erittäin värikästä somekeskustelua voi seurata puolueiden lehtien ja esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen keskustelupalstoilla. Niitä käsitellään ilmeisesti vielä oikeudessa. Vetelin kunnanvaltuutettu Jarno Vähäkainu, ps., erosi perussuomalaisten puoluevaltuustosta sen jälkeen, kun hänen tviittinsä olivat herättäneet kohua. Positiivisten ihmisten Kouvola Facebook-ryhmä ainakin nimestään päätellen tavoittelee myönteistä keskustelua, mutta epäkohtia sielläkin toki käsitellään. Keskustan Suomenmaan ja Maaseudun Tulevaisuuden somekeskusteluissa ylivoimainen kritiikin kohde on vihreät. Monilla paikkakunnilla toimii Puskaradio-ryhmiä. Syyskuun lopulla Twitterissä levisi tieto, että Porin valtuusto ei päässyt antamaan lausuntoa sote-uudistuksessa, koska valtuuston puheenjohtaja, sote-uudistuksesta vastaava perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., peruutti kokouksen. Tviiteissä oli suoria ja kiertoviittauksia maahanmuuttoon ja sen kustannuksiin. VÄÄRÄ TIETO EI KUOLE Kun somessa lähtee väärä tieto leviämään, sitä on vaikea pysäyttää. Lähes 20 000 ihmistä keskustelee Helsingin kehittämisestä. Kuntalehti 11 / 2020 19 . Kokoomuksen Verkkouutisten sivuilla huutia saa koko hallitus. Ryhmän esimerkin mukaisesti on perustettu myös ryhmät, joissa kaivataan lisää kaupunkia Tampereelle, Espooseen, Ouluun ja jopa eräisiin kaupunginosiin. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. Kun Lohjalaiset-ryhmän moderaattorit poistivat joitakin julkaisuja, suivaantuneet perustivat uuden Lohjalaiset (sana vapaa, ei sensuuria) -ryhmän. Moni on päätellyt, että nimet viittaavat maahanmuuttajataustaisiin helsinkiläisiin valtuutettuihin Abdirahim ”Husu” Husseiniin, sd., ja Suldaan Said Ahmediin, vas. Jotkut ovat avoimia, joidenkin jäsenyyttä täytyy hakea. Kankaanpäässä toimii avoin Puskaradio, mutta myös suljettu Puskaradio Kankaanpää (sensuroimaton). Puolue onkin joutunut vetämään rajoja sille, mitä somessa saa sanoa. On myös kyläyhdistysten ryhmiä, kuten Kuivasjärven seutu Oulussa tai Kukkolan kyläyhdistys Torniossa. Ryhmä on kaikille avoin, ja myös muun muassa naapurikuntien poliitikot kommentoivat siinä. Kun paikallisissa Facebook-ryhmissä keskustellaan kuntapolitiikasta, tarkastelukulma on usein aika kriittinen ja yleistävä: ”Tämäkin asia on tietysti huonosti.” Päättäjät, niin luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin, saavat usein kuulla kunniansa. Vähäkainu on kiistänyt yhteydet ja selittänyt nimet sattumalla. Pilkallinen postaus poliisin surmaamasta mustasta amerikkalaisesta johti alkukesällä Ano Turtiaisen erottamiseen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Turtiainen on Juvan valtuustossa. Kiurun väitettiin Kun somessa lähtee väärä tieto leviämään, sitä on vaikea pysäyttää. KL11_16-31.indd 19 28.10.2020 13.23. Kiuru oli tämän tiedon mukaan perustellut peruuttamista sillä, että listalla olisi ollut vain kaksi asiaa. Tästä on melko tuore esimerkki Porista. Peltokangas kuitenkin poisti kommenttinsa. Hän vastasi kritiikkiin toteamalla, että jos joku ei halua lukea hänen kommenttejaan, ei kannata lukea niitä. #historiatoistaaitseään”, Vähäkainu kirjoitti syyskuussa Vähäkainu on tviitannut toistuvasti myös sioistaan, jotka hän on nimennyt Husuksi ja Suldaaniksi. Eikä sitä ole myös helppo oikoa. Pelkkää kritiikkiä somekeskustelut eivät kuitenkaan ole. Muissa hallituspuolueissa moititaan eniten kokoomusta, mutta vihreiden keskustelusivuilla keskustan ilmastopolitiikkakin saa osansa. Kunnalliset luottamustehtävänsä hän sen sijaan piti. SUOSITUIMPIA kuntapolitiikkaa koskevia someaktiviteetteja on Facebookissa vuodesta 2009 toiminut Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä. Hän pahoitteli tviittiensä herättämiä reaktioita. Peltokangas istuu nyt Kaustisen valtuustossa ja aikoo pyrkiä ensi keväänä Kokkolan valtuustoon. Puolueen kansanedustaja Mauri Peltokangas totesi heinäkuussa Twitterissä ministereidemme olevan ”säälittäviä persereikiä”, kun nämä eivät ottaneet hän mielestään tarpeeksi nopeasti kantaa puolueen aktiivin murhayritykseen. Mutta myös kehittämisehdotuksia ja toivomuksia näkee, samoin päättäjien vastauksia hyvinkin kriittisiin keskustelunavauksiin. Pahimmillaan mennään hyvinkin syvälle henkilökohtaisuuksiin
Uusi tietojärjestelmä tarvitaan, jotta yhteis kunnan toimivuuden kannalta tärkeä raken nettuun ympäristöön liittyvä tieto saadaan käyttöön valtakunnallisesti yhteentoimivassa muodossa. Väärää tietoa tahallaan tai vahingossa levittäneet eivät läheskään aina kovin tehokkaasti korjaa väitteitään. Myös tuomioita on tullut. MIKÄ Ryhtihanke MITÄ Toteuttaa rakennetun ympäristön uutta tietojärjestelmää KOSKA 2020–2023 LISÄÄ ym.fi/ryhti ja #ryhti YHTEYS ryhti@ym.fi Missä järjestelmissä ja muodossa tiedot sijaitsevat, miten tietoja tallennetaan ja käytetään. Luodaan ja ote taan yhdessä parhaat opit käyttöön. Lokan omatkin tekemiset ovat työllistäneet poliisia ja oikeuslaitosta. Se suojaa jonkin verran asiattomalta kommentoinnilta. Se kokoaa yhteen rakentamiseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät tiedot yhteentoimivassa muodossa. Aggressioita herättävät aiheet laidasta laitaan, mutta takuuvarmoja ovat toisaalta tasa-arvo ja feminismi, toisaalta miehisiksi koetut aiheet, kuten liikennepolitiikka tai autoilu, joista keskustellessa kohtaa tytöttelyä melko takuuvarmasti, Kentala kertoo. Kuulun valtaväestöön. Ota kaikki irti digiloikasta. Tule mukaan Ryhtityöhön ja saat viimeistä tietoa siitä, miten rakennetun ympäristön digitalisaatioon kannattaa varau tua, miten uudet määritykset ja tietopalvelut otetaan käyttöön, sekä miten edistää olemassa olevan tiedon digitalisointia. Tätä väitetään myös harkituksi taktiikaksi, eli perättömiä spekulaatioita laitetaan tietoisesti liikkeelle tietoisena siitä, että ne leviävät. Oikeuden mukaan muun muassa natsipelleksi nimittely ei käsitellyt Lokan poliittista toimintaa. DIGIASKELIA KUNNILLE HELSINGIN apulaispormestarin Anni Sinnemäen, vihr., poliittinen erityisavustaja Julianna Kentala, vihr., kertoo, että aggressiivinen, useimmiten sukupuoleen kohdistuva kommentointi on tuttua. Tutkimusten mukaan vähemmistöihin kuuluvat ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset kohtaavat muita enemmän verkkohäirintää, hän sanoo. Valtaosa aggressiivisesta tai vihamielisestä itseeni kohdistuvasta kommentoinnista viittaa ikään tai sukupuoleen, joten siinä mielessä tämä kommentti on tyypillinen, tosin suorasukaisemmasta päästä. Mistä oheisessa kuvakaappauksessa oleva keskustelu kertoo. Ympäristöministeriö tekee tiivistä yhteis työtä muun muassa Kuntaliiton, Maan mittauslaitoksen sekä Digi ja väestötietoviras ton kanssa, jotta työ digitalisaation edistämi seksi tehdään yhteisissä raameissa. Hovioikeus kirjasi, että poliitikon kielenkäyttö muita henkilöitä kohtaan ei oikeuta loukkaamaan hänen kunniaansa, ei edes suljetussa Facebookryhmässä. Hovioikeus piti näin voimassa Vehkoon Oulun käräjäoikeudessa saaman tuomion Lokan kunnian loukkaamisesta. Tiedot on tallennettu eri jär jestelmiin, eri muodoissa, ja kunnat toimittavat tietoja moneen paikkaan. Lukijoille jää epämääräinen mielikuva, jossa myös perättömät väitteet elävät mukana. Rovaniemen hovioikeus katsoi, että kuntapoliitikkoa ei saa kutsua natsiksi, natsipelleksi ja rasistiksi, riippumatta siitä, millaista poliitikon oma somekäyttäytyminen on. Hyö dynnä luotettava tieto päätöksen teon ja palvelui den pohjana. • Tiedämme, missä asut -viesti on tarkoitettu pelottavaksi. Digitalisoi nykyiset kaava ja rakennustiedot yhteen toimiviksi. Kaikkein alatyylisimmät kommentit tulevat useimmiten anonyymeina, joten siinä suhteessa tämä omalla nimellään esiintynyt kommentoija teki ehkä pienen poikkeuksen. Ei savua ilman tulta, sanoi jo vanha kansa. [ Digi ] [ Kuntavaalit 2021 ] KL11_16-31.indd 20 28.10.2020 13.23. Laadi uudet kaavat ja rakennusluvat yhteisesti määritettyjen tietorakenteiden mukaisina. Eero Karisto Piirros: Matti Pikkujämsä Twitteristä otetusta kuvakaappauksesta on poistettu muiden keskustelijoiden nimet ja kasvot. Jatkossa kunnat tukeutuvat yhdessä Ryhti-hanke haluaa rakennetun ympäristön tiedot käyttöön ILMOITUS Ympäristöministeriössä on käynnissä työ, jossa luodaan valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Totuus oli, että Porin kaupunginhallitus oli päättänyt antaa kaupungin lausunnon sote-luonnoksesta. määriteltyihin tietomalleihin ja voivat halutes saan hallita osaa rakennetun ympäristön tie doista uudessa tietojärjestelmässä. 20 Kuntalehti 11 / 2020 Tilannekuva ja muutostarve Tiedon yhteentoimivuus Tiedon digitalisoin Digitaalisen edon yhteiskäy ö ”Digitaalinen kaksonen” Va lta kun nal lise t eto rak ent eet Ku nta koh tai set eto rak ent eet Kunnat tuottavat ja käyttävät jatkuvasti tie toa, jota syntyy muun muassa kaavoituksessa ja rakennusluvituksessa. Valtakunnallisesti tietojen käyttö on kuitenkin usein hankalaa, sil lä eri järjestelmissä tuotetut tiedot eivät nykyi sin toimi yhteen. TÖLVIJÄÄ EI SAA TÖLVIÄ Viime aikoina on saanut paljon huomiota myös toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon ja oululaisen valtuutetun Junes Lokan, sit., kunnianloukkauskiista. Monet kunnat ovat jo pitkään digitalisoineet näitä tietoja ja automati soineet omia järjestelmiään. Asia siis ei ollut peruutetun kokouksen esityslistalla. Sinne kommenttiketjuihin hukkuivat sitten vastaukset, joissa kerrottiin, miten asia todella meni. Syytteen taustalla on Vehkoon vuonna 2016 julkaisema Facebookpäivitys. Sinnemäki johtaa Helsingissä kaupunkiympäristön toimialaa, joten siihen liittyvää kommentointia saa myös Kentala. Laita tieto virtaamaan ja kytke kaava ja rakennus tiedot osaksi valtakunnal lisia tietovarantoja sekä kunnan omia prosesseja ja palveluita. Minkälaiset sopimukset järjestelmistä on. Joskus väärä tieto laitetaan liikkeelle arveluna, kysymyksenä tai jotenkin muuten kuin suoranaisena väitteenä. Huolehdi niiden laadusta, ajantasaisuudesta ja saatavuudesta. Käytännössä tämä aiheuttaa tarpeetonta kä sityötä, aineiston tulkintaa, päällekkäistä työtä sekä tietojen muuntamista muodosta toiseen. Tämän kokoisessa muutoksessa ei kukaan voi onnistua yksin. • Eero Karisto Alatyylisimmät anonyymeinä estäneen Porin luottamushenkilöitä ottamasta kantaa sote-uudistukseen. Päätös oli yksimielinen, ja samalla tavalla meneteltiin lukuisissa muissakin kunnissa. Muutosta tarvitaan niin toimintatapoihin kuin teknologiaan, mutta se tehdään hallitusti ja yhdessä. Kukaan ei onnistu korjaamaan tietoa niin tehokkaasti, että alkuperäinen väite ei jäisi elämään
Tilannekuva ja muutostarve Tiedon yhteentoimivuus Tiedon digitalisoin Digitaalisen edon yhteiskäy ö ”Digitaalinen kaksonen” Va lta kun nal lise t eto rak ent eet Ku nta koh tai set eto rak ent eet Kunnat tuottavat ja käyttävät jatkuvasti tie toa, jota syntyy muun muassa kaavoituksessa ja rakennusluvituksessa. Laita tieto virtaamaan ja kytke kaava ja rakennus tiedot osaksi valtakunnal lisia tietovarantoja sekä kunnan omia prosesseja ja palveluita. määriteltyihin tietomalleihin ja voivat halutes saan hallita osaa rakennetun ympäristön tie doista uudessa tietojärjestelmässä. DIGIASKELIA KUNNILLE Eero Karisto Piirros: Matti Pikkujämsä ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS KL11_16-31.indd 21 28.10.2020 13.23. Tämän kokoisessa muutoksessa ei kukaan voi onnistua yksin. Jatkossa kunnat tukeutuvat yhdessä Ryhti-hanke haluaa rakennetun ympäristön tiedot käyttöön ILMOITUS Ympäristöministeriössä on käynnissä työ, jossa luodaan valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Se kokoaa yhteen rakentamiseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvät tiedot yhteentoimivassa muodossa. Digitalisoi nykyiset kaava ja rakennustiedot yhteen toimiviksi. Tiedot on tallennettu eri jär jestelmiin, eri muodoissa, ja kunnat toimittavat tietoja moneen paikkaan. Monet kunnat ovat jo pitkään digitalisoineet näitä tietoja ja automati soineet omia järjestelmiään. Tule mukaan Ryhtityöhön ja saat viimeistä tietoa siitä, miten rakennetun ympäristön digitalisaatioon kannattaa varau tua, miten uudet määritykset ja tietopalvelut otetaan käyttöön, sekä miten edistää olemassa olevan tiedon digitalisointia. Valtakunnallisesti tietojen käyttö on kuitenkin usein hankalaa, sil lä eri järjestelmissä tuotetut tiedot eivät nykyi sin toimi yhteen. Hyö dynnä luotettava tieto päätöksen teon ja palvelui den pohjana. Huolehdi niiden laadusta, ajantasaisuudesta ja saatavuudesta. Käytännössä tämä aiheuttaa tarpeetonta kä sityötä, aineiston tulkintaa, päällekkäistä työtä sekä tietojen muuntamista muodosta toiseen. Uusi tietojärjestelmä tarvitaan, jotta yhteis kunnan toimivuuden kannalta tärkeä raken nettuun ympäristöön liittyvä tieto saadaan käyttöön valtakunnallisesti yhteentoimivassa muodossa. Ympäristöministeriö tekee tiivistä yhteis työtä muun muassa Kuntaliiton, Maan mittauslaitoksen sekä Digi ja väestötietoviras ton kanssa, jotta työ digitalisaation edistämi seksi tehdään yhteisissä raameissa. Laadi uudet kaavat ja rakennusluvat yhteisesti määritettyjen tietorakenteiden mukaisina. Minkälaiset sopimukset järjestelmistä on. Muutosta tarvitaan niin toimintatapoihin kuin teknologiaan, mutta se tehdään hallitusti ja yhdessä. Luodaan ja ote taan yhdessä parhaat opit käyttöön. Ota kaikki irti digiloikasta. MIKÄ Ryhtihanke MITÄ Toteuttaa rakennetun ympäristön uutta tietojärjestelmää KOSKA 2020–2023 LISÄÄ ym.fi/ryhti ja #ryhti YHTEYS ryhti@ym.fi Missä järjestelmissä ja muodossa tiedot sijaitsevat, miten tietoja tallennetaan ja käytetään
Mestaritoiminnan pääomistaja on Järvenpään kaupunki ja osaomistaja Järvenpään Mestariasunnot Oy. 22 Kuntalehti 11 / 2020 EI ENÄÄ PAPERISOTAA [ Digi ] Mestaritoiminta Oy:n projektipäällikkö Niko Rinne (vas.) ja rakennuttajapäällikkö Jani Kervinen ovat tyytyväisiä siihen, että Järvenpäässä on päästy paperisodasta eroon. Molemmat yritykset kuuluvat Järvenpään kaupunkikonserniin. KL11_16-31.indd 22 28.10.2020 13.23
EI ENÄÄ PAPERISOTAA Järvenpään kaupunki ottaa kaiken irti digitalisaatiosta vanhojen rakennusten peruskorjauksessa. Kun Harjulan koulun vanhin, vuonna 1931 valmistunut osa peruskorjataan ja sen viereen rakennetaan uudisrakennus sekä päiväkoti, rakennusvalvonnassa ei tarvita enää paperisotaa. KL11_16-31.indd 23 28.10.2020 13.23. Kuntalehti 11 / 2020 23 . Kaikki tarvittava tieto löytyy sähköisessä muodossa
Niiden tilalle rakennetaan 450 oppilaan alakoulu sekä 150 esikoululaiselle ja päiväkotilapselle suunnitellut tilat. Aina ne eivät ole edes tallessa. Puolet Vastamäen työpanoksesta ostaa Hyvinkään kaupungin rakennusvalvonta. Kun jäljelle jäävä siipi ja suunniteltu uudisrakennus piti sovittaa toisiinsa ja ympäristöön, se kävi nopeasti lataamalla rakennuksen 3D-malli ja istuttamalla rakennukset kaupunkimalliin. Järvenpää päätti purkaa Harjulan koulun sisäilmaongelmien vaivaamat 1960-luvulla ja 1980-luvulla rakennetut osat. Näin saatiin vuosikymmeniä sitten, jopa useampaan kertaan eri tekniikoilla korjatun rakennuksen rakenteet millin tarkkuudella selville. Niko Rinne (vas.) näyttää läppäristään suojellun koulun sisätiloista skannattua mallia Jani Kerviselle. Kun arkkitehdit suunnittelivat tiloja, myös käyttäjien edustajina rehtori ja päiväkodin johtaja pääsivät tutustumaan virtuaalisten lasien avulla suunnitelmiin ja kertomaan mielipiteensä, kertoo Järvenpään johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. KL11_16-31.indd 24 28.10.2020 13.23. YHTEISTYÖTÄ KUNNILLE Digitaaliset työkalut Järvenpään rakennusvalvonnassa ovat olleet ensimmäisenä Suomessa arkipäivää jo vuodesta 2015. Sopimuksen mukaan yhteistyökumppanit jakavat tarvittaessa työtaakkaa esimerkiksi sairaustilanteissa. Jos tätä mahdollisuutta ei olisi, joutuisimme hakemaan rakennuslupapapereita arkistoista. Ja jos ne löytyisivät, ei tiedetä varmasti, pitävätkö tiedot paikkansa, kertoo projektipäällikkö Niko Rinne Järvenpään Mestaritoiminta Oy:stä. [ Digi ] 24 Kuntalehti 11 / 2020 H yvinkää ja Vantaa ovat Järvenpään lisäksi alan uranuurtajia Suomessa, mutta myös maailman kärkeä tietomallipohjaisissa, tehokkaissa rakennuslupakäytännöissä On hyvin mahdollista, että muutkin kunnat seuraavat perässä, jos vireillä olevassa maankäyttöja rakennuslain uudistuksessa päätetään ottaa digiloikka. Noin kuukauden verran asiantuntijat työstivät skannauksella saadusta pistepilvestä 3D-tietomallin, ja peruskorjattavan koulusiiven tiedot pystyttiin arkistoimaan kunnan sähköiseen arkistoon. Kaikkiaan yhteistyö luo mahdollisuuden parempaan asiakaspalveluun, toiminnan kehittämiseen, henkilöstön erikoistumiseen nykyisiä ja tulevia tarpeita varten, Vastamäki sanoo. Sen jälkeen yhteistyötä on kehitetty Hyvinkään kanssa. Myös päiväkodin sijoittaminen tontille sujui yhtä juohevasti. Harjulan koulun suojeltu B-siipi skannattiin laserin avulla muutamassa päivässä
Rakennusvalvonnoissa ei vielä käsitellä tietomalleja. Molemmat ammattikunnat tekevät kaikki suunnitelmat ja laativat rakennustekniset piirustukset poikkeuksetta digitaalisesti tietomalleja hyödyntäen. Kuntalehti 11 / 2020 25 . Suurempikin kuntien joukko voisi tehdä Vastamäen mielestä tiivistä yhteistyötä. KL11_16-31.indd 25 28.10.2020 13.23. Uusia työkaluja on hänen mukaansa tarjolla. Virkamäki vertaa tilannetta autokorjaamoon. Peruskorjausta odottavien rakennusten sisätilat voidaan skannata laserin avulla. Jos jossain on ruuhkaa ja toisaalla taas hiljaisempaa, ruuhka-alueilta voitaisiin siirtää hakemuksia sinne, missä ei ole niin kova työkiire. Useissa isoissakin kaupungeissa vaaditaan vielä nykyisinkin erityissuunnitelmia printattuina. Tietomalleista ”printataan” osia pdf-muodossa rakennuslupakäsittelyä varten. Isot kuntien omat vuokrataloyhtiöt ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja omistavat kiinteistöjen omistajat ovat jo valmistautuneet siihen, että korjausrakentamista tehdään tietomallinnuksen avulla, Virkamäki kertoo. Korjausrakentamiseen liittyy usein täydennysrakentamista ja uusia rakennushankkeita. Jos autokorjaamoilla olisi vain muutama kuva auton pinnasta ja konepellin alta, niin auton korjaaminen olisi yhtä hankalaa kuin 40 vuotta vanhan rakennuksen. KORJAUSURAKKA EDESSÄ Tietomallien arkistoinnista syntyisi säästöä etenkin myöhemmin, kun rakennuksia korjataan. Useissa isoissakin kaupungeissa vaaditaan vielä nykyisinkin erityissuunnitelmia printattuina, arvioi lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki ympäristöministeriöstä. Silloin tietomallin sisältämästä tiedosta häviää jopa 80:stä 90 prosenttiin. VIELÄ VAADITAAN PRINTTEJÄ Monet kunnista käyttävät digitaalisia työkaluja hyväksi vielä verraten harvoin rakennuslupaprosessissa. 3D-mallintamisesta on todella hyötyä, sillä sen avulla voidaan ”lisättynä todellisuutena” antaa lähinaapureille ja muille kuntalaisille mahdollisuus nähdä, minkälaisia rakennuksia naapuriin on suunnitteilla. Rakennuslupien käsittelyaika lyheni reilusti yli kolmanneksen. Koneluettavuus ja kolmiulotteisuus katoaa, Virkamäki arvioi. Hän toimi aiemmin Vantaan rakennusvalvontajohtajana. Suomella on suuri korjausurakka lähiöissään. Arkkitehdeillä ja insinööreillä on usein suunnittelukokemusta tietomallintamisesta. Kun Vantaalla otettiin paperiton, sähköinen asiointi käyttöön, käsittelijöiden aikaa säästyi tuntuvasti. Kuntien olisi syytä nostaa osaamisensa tasoa. Putket löydetään metallinpaljastimen avulla, ja muutkin selvitykset voidaan liittää muodostettavaan 3D-malliin
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Innovarch KL11_16-31.indd 26 28.10.2020 13.23. • Harjulan vanha koulu odottaa, että uudet osat rakennetaan ensin valmiiksi. Vasta sen jälkeen rakentajat pääsevät uudistamaan 90 vuotta vanhaa osaa. Tasapuolisuuden kannalta on tärkeää, että eri puolilla maata rakennuslain säädöksiä tulkitaan tasapuolisesti. Lakiehdotus on lähdössä eduskuntaan ensi vuonna. [ Digi ] 26 Kuntalehti 11 / 2020 Marja Salmela Kuvat: Milka Alanen TARJOLLA DIGILOIKKA Lausunnolla olleen maankäyttöja rakennuslain uudistuksen säädöksissä vaaditaan kuntia järjestämään rakennuslupakäsittely tietomallipohjaiseksi. Tässä on tarjolla etenkin suuremmille kunnille uusi mahdollisuus ottaa jo nyt digiloikka, Virkamäki sanoo. Siksi tarvitaan tekoälyn lisäksi robotti, joka voi tarkastusohjelmalla tsekata, täyttääkö hakemus vaatimukset. Toteutuminen vaatii osaamista ja kunnollisia työkaluja, kuten nopeita koneita ja suuria näyttöjä. Heidän mielestään suomalaisesta osaamisesta voisi kehittää vientituotteen. Kumpikin asiantuntija uskoo, että etätyösuositus vauhdittaa sähköisten toimintatapojen omaksumista. Suomi on Virkamäen ja Vastamäen mukaan tietomallintamisen hyödyntämisessä maailman kärjessä. Kuntien olisi syytä nostaa osaamisensa tasoa, Virkamäki sanoo. Nyt säädöksistä tulee erilaisia tulkintoja, Vastamäki sanoo. Jos Suomi haluaa olla alan ykkönen, myös kuntien välistä yhteistyötä pitäisi lisätä. Tavoitteena pitäisi olla, että kaikki hakijat saisivat luvat kahdessa kuukaudessa, Vastamäki hahmottelee
5 Kuinka viestinsä jaettavuutta voi lisätä. Oletteko lisänneet näkyvyyttä eri somekanavissa, Mäntsälän kunnan viestintäkoordinaattori Katri Lehtonen. Osa kunnista on alkanut jo miettiä sitä, miten kunnan brändi säilyy tunnistettavana myös somepäivityksissä. Kaikkien ei kannata tehdä samoja virheitä. 8 Mistä kunta voi saada vinkkejä sometoimintaansa. Vajaan 15 000 asukkaan kunta sai huomiota sosiaalisessa mediassa eikä toista enää samaa markkinointikuviota. 7 Mihin kuntien olisi syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota somessa. Instagram on otettu käyttöön kunnan pääprofiilin lisäksi myös teknisissä palveluissa. Toteutimme kyselyn kunnan sosiaalisen median viestinnän kehittämisestä ja kuntalaisten osallistumisen lisäämisestä. Wikipedia on iso somepalvelu, joka kunnissa usein unohdetaan. Sparrauskavereita voi etsiä ympäri Suomea ja perustaa kollegiaalisen verkoston, jossa jaetaan hyvät kokemukset ja mokatkin. • Marja Salmela Kuvat: Milka Alanen KL11_16-31.indd 27 28.10.2020 13.23. Suurin osa sen näin ymmärsikin, ja saimme kansalaisilta pääosin positiivista palautetta. Tietenkin kunnan on toimittava luotettavasti. Väkinäisyys paistaa läpi eikä siitä hyvää seuraa. Kuntakehityspalvelut on tehnyt tonteista kohdennettua somekampanjaa. 3 Miten Kontiolahden kunnan sosiaalisen median rooli on kehittynyt kokonaisuudessaan. 10 Miten asukkaita on kuunneltu heidän kotikuntansa somekuvioista. Hän avustaa työyhteisöjä myös someviestinnässä. Kerroimme avoimesti, että kyseessä oli kunnan kaavoituksen työntekijöiden persoonien avulla luodut kuvitteelliset hahmot, jotka markkinoivat tonttejamme. 6 Mikä on ollut esimerkillistä somekehitystä viime vuosina. Jatkamme tonttija kuntamarkkinointia nyt perinteisemmin, mutta edelleen persoonallisesti. Kyselyä mainostettiin Facebookissa, Instagramissa ja kunnan kotisivuilla. Kuntalehti 11 / 2020 27 1 Mitä mieltä olet kritiikistä, jota saitte somepalveluiden yhteisönormien rikkomisesta, Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä. Palkkasimme viestintäsuunnittelijan muutama vuosi sitten. Someviestinnällä on oltava seurattavat tavoitteet. Olemme olleet jo pitkään kaikissa perinteisissä somekanavissa. Somessa ei kannata olla vain siksi, että kaikki muutkin ovat siellä. Wikipedia on iso somepalvelu, joka kunnissa usein unohdetaan. Olemme pyrkineet lisäämään someaktiivisten työntekijöiden ja työyksiköiden määrää. Saimme reilut 400 vastausta. Kuntalaiset voivat vaikuttaa eri tavoin, esimerkiksi kunnan markkinoinnissa. Tonttimarkkinointi on pitkäjänteistä työtä. 9 Uudellamaalla sijaitsevassa Mäntsälän kunnassa on melkein 21 000 asukasta. Jatkossa on oltava tarkempi ja noudatettava säännöksiä, jotta ei aiheuttaisi pahennusta, koska sitä emme halua. Kysely oli kaikille avoin kuluvana syksynä. Liikkeelle kannattaa lähteä omista resursseista ja haluista. Jaamme kunnan Facebookin julkaisut myös julkiseen Mäntsälä-ryhmään tavoittaaksemme suuremman joukon kuntalaisia ja toki myös ulkopaikkakuntalaisiakin. Harmistun, jos jotain Wikipedia-artikkelissa mainittua palvelua ei enää olekaan paikkakunnalla vieraillessani. Jouni Lampinen sosiaalisessa mediassa, viestintäyrittäjä ja tilastotieteilijä Johanna Janhonen. 4 Miten olet ulkopuolisena asiantuntijana neuvonut eri kuntia rakentamaan rooliaan 10 kysymystä kunnan someroolista Kontiolahden kunta loi valeprofiileja Facebookiin ja Tinderiin myydäkseen tontteja syksyllä Pohjois-Karjalassa. 2 Vaikuttiko kritiikki jotenkin. Siksi kannattaa opetella sitä, miten yhteisöllisyyttä rakennetaan ja osallistamista toteutetaan
28 Kuntalehti 11 / 2020 TAVOITTEENA HELPPOKÄYTTÖISYYS Kevään digiloikka tarkoitti käytännössä etätöihin siirtymistä. Kuntien todellista digitalisaatiota varten tarvittaisiin tiedon ja järjestelmien tehokasta yhteensovittamista. Sipoossa tehdään tätä paraikaa. Kuva: Laura Oja KL11_16-31.indd 28 28.10.2020 13.23. Tavoitteena on, että kaiken toiminnan ja teknologian pitää olla helposti kaikkien käytettävissä
Nyt on ollut vähän hiljaisempaa, koska pääsimme pisteeseen, jossa oli järjestettävä uusi iso järjestelmäkilpailutus. Virasto aloitti vuoden alussa yhdistämällä Väestörekisterikeskuksen ja maistraatit samaan organisaatioon. Ongelmia tuli tilanteissa, joissa fyysinen maailma ei siirtynyt helposti sähköiseksi. Ne yleistyivät nopeasti. Meillä digitaalisuutta on määrätietoisesti kehitetty vuodesta 2015 alkaen. [ Digi ] S ipoolaisia kehutaan usein, kun haetaan esimerkkiä digitalisaatioon paneutuvasta ja sitä hyödyntävästä kunnasta. Harvassa kunnassa oli työkaluja näihin tarkoituksiin valmiina. Niiden on kuljettava käsi kädessä. Koronan ansiosta digiloikka alkoi vaikuttaa asenteisiin. Valtuustojen suljettuja lippuäänestyksiä järjestettiin kevään aikana luovin tavoin. Sipoossa on tarkoitus integroida eli yhtenäistää sähköiset ohjelmat samalle palvelualustalle. Olemme käyttäneet sanontaa, että kaiken toiminnan ja teknologian pitää olla ”certified by mummo”, siis helposti kaikkien käytettävissä. Viskari pohtii, että kaikkein näkyvintä digitalisaation eteneminen on viime keväästä alkaen ollut etätyöhön siirtymisessä. Kaikessa kuntalaisasioinnissa otetaan yhä selkeämmin huomioon asukkaiden näkökulma. Jotkut kunnat ovat käyttäneet Teamsin lomakesovelluksia, toisissa valtuustot ovat kokoontuneet kunnantalon pihalle äänestämään. Miten paljon koronapandemia on vienyt digitalisaatiota eteenpäin. Filosofiaamme kuuluu, että mietimme ensin toimintamme ja sen jälkeen etsimme siihen sopivan teknologian. Esimerkiksi kotihoidossa tämä tarkoittaa, että kun yksi tarvitsee juuri nyt GPS-paikanninta, toiset voivat hyötyä eniten lääkerobotista, aktivointitehtävistä tai vaikka sosiaalisen kanssakäymisen tuesta. Mitä siellä oikein tapahtuu. Janne Viskari kertoo julkishallinnon digitalisaation tavoitteeksi esimerkiksi sen, että samoja tietoja ei tarvitse kysyä kansalaisilta yhä uudestaan. Henkilökunta pääsee tuolloin keskittymään vaativimpiin tehtäviin ja kehittämään toimintaa. KL11_16-31.indd 29 28.10.2020 13.23. Toiminnan ja teknologian on taivuttava asukkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin. Viraston yksi tavoite on edistää julkisen hallinnon ja koko suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiota. Vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa halutaan lisätä, kertoo Mikael Grannas. Ihan kivutta siirtymä ei sujunut, mistä kertoo Kuntaliittoon tulleiden kysymysten määrä. Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas ilahtuu kehuista, mutta toppuuttelee huomauttamalla, että suurimmissa kaupungeissa digitalisuuden edistämiseen on huomattavasti paremmat resurssit. Meillä oli välineitä valmiina, mutta niitä olisi ollut mahdollista hyödyntää enemmän ja tehokkaammin. Karttaavi kertoo, että esimerkiksi sähköisiä allekirjoituksia oli aiemmin vähän käytössä. Ei ole mitään järkeä käyttää rahaa kaiken maailman vipstaakkeleihin, ellei kukaan käytä niitä. Joka tapauksessa nyt on nähty, että Suomessa on mahdollista siirtyä nopeasti digitaaliseen poikkeustilaan. Hypättiinkö kunnissa keväällä pitkä digiloikka. Loikka tarkoitKuva: Aki Rask Digitalisaatio tarkoittaa Sipoossa muun muassa rutiinitöiden automatisointia. Kuntalehti 11 / 2020 29 . Karttaavi ei nimeäisi kevättä digiloikaksi, sillä hän vierastaa sanaa muutoinkin. Tommi Karttaavi, tietoyhteiskunta-asioiden johtaja Kuntaliitosta, on Viskarin kanssa samoilla linjoilla: kunnat ottivat käyttöönsä olemassa olevaa teknologiaa, mutta näin odottamattomassa tilanteessa ei olisi edes ollut mahdollista kehittää aivan uutta. Tieto kuntalaisten senhetkisestä tilanteesta kulkee kaikille niille, jotka tietoa tarvitsevat. Koronan ansiosta digiloikka alkoi vaikuttaa asenteisiin. Hankaluuksia on ollut myös arkistoinnin sähköistämisessä. Ymmärtääkseni digiloikalla tarkoitetaan ennemminkin tuottavuusloikkaa, jossa digitalisaatiolla parannetaan tuottavuutta. ASENTEET MUUTTUIVAT Sipoon poimii yhdeksi esimerkiksi myös Digija väestötietoviraston (DVV) pääjohtaja Janne Viskari
Kuva: Kuntaliitto Kuva: Laura Oja KL11_16-31.indd 30 28.10.2020 13.23. Identifioituminen tiettyyn kuntaan on monelle tärkeää, Viskari sanoo. [ Digi ] 30 Kuntalehti 11 / 2020 taisi nopeaa voittoa, mistä digitalisaatiossa ei ole kyse, sillä sen tuottavuuden parannukset tulevat pitkällä aikavälillä. Hänen mielestään ongelma on siinä, että jokainen kunta vastaa yksin oman digitaalisuutensa ja toimintansa kehittämisestä. Tilannetta ei kuitenkaan voi hoitaa siten, että 3 500 asukkaan kuntaa käsketään hankkimaan 20 miljoonan ohjelmistot. Samaa korostaa Karttaavi: teknologia ei ratkaise, ellei samalla muuteta prosesseja. Tarvitaan investointeja ja osaamista. Ei varmaankaan olisi tarkoituksenmukaista häivyttää palveluntuottajaa kokonaan. Pienet ja keskisuuret kunnat tarvitsevat hänen mielestään tukea erityisesti datan ja sähköisten palvelujen integraatioon. Joissakin kadut aurataan talvisin tehokkaasti, jossakin muualla verkkaisemmin. Toisaalta palveluissa on variaatiota kunnissa muutoinkin. Tämä ymmärretään jo, mutta toiminnan muuttaminen on hitaampaa kuin teknologian kehittäminen, Karttaavi sanoo. DIGITAALISTA TASA-ARVOA Viskarin tavaksi on tullut korostaa, että digitalisaatio ei ole vain sähköisiä palveluja vaan keskeistä on, miten palvelut järjestetään käyttäjän kannalta järkevästi – siis juuri kuten Sipoossa ollaan tekemässä. Kasvokkain neuvotteluhuoneessa tapasivat tällä kertaa johdon assistentti Marianne Winter ja kunnanjohtaja Mikael Grannas. Olisiko päämäärä se, ettei kunnan asukas välttämättä edes tietäisi, kuka hänen digitaaliset palvelunsa hoitaa. Kaiken kaikkiaan koko julkisella sektorilla Sipoossakin korona-aikana töitä tehdään paljon etänä. Meillä tätä varten tehty kilpailutus onnistui vasta kolmannella kerralla. Tommi Karttaavi toivoo kuntien tekevän tiivistä ICT-yhteistyötä, vaikka esimerkiksi järjestelmähankintoja voi olla hankala sovittaa yhteen. Tämä säästäisi kustannuksia. Alustat voisivat olla samat, mutta jokaisen kunnan olisi mahdollista rakentaa omat sähköiset palvelunsa niiden päälle. Kunnilla on kehittämiseen hyvin erilaiset resurssit, minkä takia kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa sen mukaan, millaisessa kunnassa asuvat. ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ Viskarin mielestä kuntien kannattaisi kehittää digitalisaatiota yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai vaikka kuntayhtymissä. Sipoon Grannas pohtii, että digitaalinen tasa-arvo tuskin toteutuu, ellei mukaan oteta jonkin tyyppistä valtionohjausta. Tämä sama koskee myös valtion virastoja. Siis juuri sitä, mitä myös Sipoossa on toivottu! On paljon kunnasta riippumatonta tekemistä, jolloin yksi investointi hyödyttää yhtä useampia. Sen sijaan hänen mielestään tulisi pyrkiä siihen, että palvelujen taustalla olevia asioita ei jokaisen tarvitsisi tehdä itse. Viskari huomauttaa, että digitaalisten palvelujen erot tulevat kansalaisille näkyviksi parhaiten silloin, kun he muuttavat kunnasta toiseen
Olemme toistakymmentä vuotta antaneet tästä palautetta ja toivoneet, että valtiolla olisi yhteinen ohjaus eri hallinnonalojen yhteiskunnan kannalta keskeisiin tietolähteisiin, Karttaavi sanoo. Kuntaliitossa on kiinnitetty huomiota valtion tietojärjestelmien hajanaisuuteen. Toki infran integrointi kunnan omaan asiointiin maksaa jonkun verran, Viskari huomauttaa. Suomi.fi-sivuston tunnistuspalvelun kunnat voivat ottaa käyttöönsä vaikka heti, minkä osa kunnista on jo tehnytkin. Paljon potentiaalia on myös sähköisillä valtakirjoilla ja viesteillä. Kunta ottaa alustalleen suomi. Uuden pilvipalveluratkaisun alkuinvestoinnit olivat kohtuulliset keskikokoiselle kunnalle. AITOON DIGILOIKKAAN Viskari on huomannut, että monelle kunnalle helpointa ja järkevintä on ostaa sähköiset ratkaisut valmiina. Kuntalehti 11 / 2020 31 SUOMALAINEN lainsäädäntö tarjoaa jo nyt mahdollisuudet yhteiskunnan digitalisaatiolle, mutta mahdollisuudet tulisi konkretisoida ja valjastaa kasvun ja kilpailukyvyn moottoriksi. Karttaavi kertoo kuntien arkipäivää olevan esimerkiksi tilanteet, joissa jonkin yksittäisen valtion projektin takia pitää tehdä järjestelmämuutoksia, mutta toinen valtion virasto vaatii jopa ristiriitaisia muutoksia. Kun valtio maksaisi taustajärjestelmän kerran, jokaisen kunnan ei tarvitsisi kilpailuttaa sitä erikseen eikä sen käyttöönottoon menisi isoja kuluja konsulteille. Työryhmä esittää muun muassa talousdatan digitalisointia, mistä hyötyisivät niin kaupankäynti ja logistiikka kuin verotuksen ja sosiaalietuuksien reaaliaikaisuuskin. Sipoo sai lisäksi valtiolta tukea palvelumallinnusta varten noin 200 000 euroa. KL11_16-31.indd 31 28.10.2020 13.23. Näin totesi loppuraportissaan digiloikkatyöryhmä, jonka liikenneja viestintäministeriö asetti keväällä selvittämään suomalaisen yhteiskunnan digitalisaation kehitysastetta sekä toimia, joilla voidaan vahvistaa digitaalista osaamista ja toimintaa. Vapaa-ajan palvelujen digitaalista tarjontaa pitäisi työryhmän mielestä lisätä sekä yhtenäistää palveluiden arvonlisäverokannat siten, että digitalisointiin kannustettaisiin nykyistä pontevammin. Viskarin mielestä kunnat voisivat hyödyntää valtion dataa ja alustoja, vaikkapa väestörekisteriä, paljon nykyistä enemmän. Keinoälyä pitäisi hyödyntää kaikilla sektoreilla, ja koko yhteiskunnassa olisi luotava kattava valmius tietoturvan ylläpitoon. Grannaksen mielestä parasta olisi, jos valtio tarjoaisi kunnille integroitua taustajärjestelmää, jota kukin kunta voisi hyödyntää omiin tarpeisiinsa. Isompia projekteja on kuitenkin hämmästyttävän vaikea saada aikaan yhdessä. Budjetin mahdollisuudet vaihtelevat, eikä palvelujen kehittäminen etene samassa tahdissa. fi-palvelun turvallisen tunnistautumisen. Sipoo on omat ratkaisunsa tehnyt ja on ottamassa käyttöönsä alustan sähköisten palvelujen integrointia tukemaan. Ensimmäisenä uudelle alustalle siirretään kunnan kotisivut, sitten kaikki päivähoidon sähköiset prosessit. Siitä syntyisi aidosti koko Suomen digiloikka, Grannas sanoo. • Loikka tarkoittaisi nopeaa voittoa, mistä digitalisaatiossa ei ole kyse. VAIKEAT ISOT PROJEKTIT Sipoon Grannas huomauttaa, että vaikka kunnilla olisi tahtoa kehittää digitaalisuutta yhdessä, arkirealismi tulee vastaan. Palvelukuvaukset, jotka pitää joka tapauksessa tehdä, vaihdetaan kansalliseen palveluarkkitehtuuriin (kapa). Esimerkiksi KUUMA-seudun kunnilla (Sipoon lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula ja Vihti) on tiivistä ICT-yhteistyötä, kollegat tapaavat toisiaan säännöllisesti ja ottavat oppia toisiltaan. Isoja järjestelmäratkaisuja voi olla nyt vaikea tehdä, koska soten tulevaisuus on epäselvä, ja kuntien kaikesta nykyisestä palvelutarpeesta soten osuus on suuri. On iso työ löytää kumppanuusverkosto, jossa kaikilla on samat tavoitteet samalla hetkellä. Esimerkiksi päiväkotilasten ja koululaisten vanhempien osoitetiedot ja huoltajuussuhteet saisi sieltä suoraan, täysin automatisoidusti, ja samalla säästyisi manuaalista työtä. Kirsi Riipinen Kirsi Riipinen voisi olla enemmän yhteistyötä, Viskari huomauttaa. Mutta toisaalta sama näkyy Työryhmä: Luotava kattava valmius tietoturvan ylläpitoon vaikka sotessa, ei sitäkään helposti synnytetä. Kaikissa kunnissa ei tiedosteta, että valtio tarjoaa tällaista digitaalista infraa maksutta kaikille. Isojen toimijoiden järjestelmissä on mukana kansallisia tukipalveluja ja muutoinkin tuki valmiina. Kapan avulla helpotetaan tiedon siirtoa organisaatioiden, kansalaisten, palvelujen ja tietojärjestelmien välillä. Jos vain kunnan rahkeet riittävät, olisi hyvä, että oma henkilöstö kuitenkin ohjaisi IT-toimittajaa
Rautavaara otti uudistuksen myötä käyttöön niin sanotun laskeutumissivun. Ne vaikuttavat helposti latausnopeuteen ja vievät tilaa pieneltä mobiilinäytöltä, Moksu perustelee. KULUT KURIIN Kotka sai uudet verkkosivut tammikuussa. Lahti sai runsaan vuoden kestäneen urakkansa valmiiksi syyskuussa, kertoo viestintäpäällikkö Senni Moksu. Varaa sisällöntuotannolle riittävästi aikaa. Sivuston korkea ikä tuotti jo ongelmia. Sivut eivät toimineet mobiililaitteissa ja niitä oli hankala päivittää. Uudistuksessa Lahti kiinnitti huomiota erityisesti mobiilikäyttöön. Seuraava uusi aluevaltaus on matkailuosioon linkittyvä paikallisten elämystuotteiden verkkokauppa. Tavoitteena oli tehdä asiakaslähtöiset sivut, kertoo hankeja elinkeinokoordinaattori Tuula Palojärvi. Päivitys oli Palojärven mukaan tarpeen myös lainsäädännöllisistä syistä. Pidin heille myös infotilaisuuksia, joissa kerroin, miten projekti etenee. MOBIILIKÄYTTÖ EDELLÄ Kuntaliiton keväällä 2019 toteuttamasta kyselystä käy ilmi, että yli puolet kunnista oli tuolloin uudistamassa verkkosivujaan. Asukkaiden polku on luonnollisesti se, jolla on eniten sisältöä, mutta polut myös risteävät tarvittaessa. Viime vuonna Kotka uusi kilpailutuksen. Aiempi sivustomme olisi vaatinut saavutettavuuden vuoksi teknisiä uudistuksia, mutta sen ylläpitotuki on loppumassa, joten vanhaa sivustoa ei kannattanut enää uudistaa. KL11_32-45.indd 32 28.10.2020 13.33. Halusimme tehdä mobiilikäyttökokemuksesta mahdollisimman sujuvan, koska yli puolet kävijöistämme käyttää sivustoa mobiililaitteella. Kaupungin edelliset verkkosivut ehtivät palvella peräti 15 vuotta. Hänen mukaansa matkailijoiden palveleminen oli aikaisemmin vaikeaa, koska kunnalla ei ollut yhtä osoitetta, johon heidät olisi voinut ohjata. Rautavaara viestii uudella laskeutumissivullaan kuvien kautta. Kuvituskuvien käyttö ei ole tarpeen. Lokakuun loppupuolella saimme päräytettyä uudet sivut julkisiksi. Kaupunki käynnisti verkkosivu-uudistuksen Brunilan edeltäjän aikana vuonna 2017, mutta se jouduttiin keskeyttämään, koska tarjoukset ylittivät budjetin reippaasti. SIVUT AJAN TASALLE Teknisen tuen päättyminen, saavutettavuus ja lisääntynyt mobiilikäyttö ajavat kuntia uudistamaan verkkosivujaan. Päivittäjille ja heidän esimiehilleen pitää kertoa hyvissä ajoin, miksi ja mihin heidän työaikaansa tarvitaan. Moksun mukaan henkilöstön sitouttaminen verkkosivu-uudistukseen on tärkeää. Suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja analytiikkaa. Siltä lähtee neljä polkua, jotka on suunnattu asukkaille, matkailijoille, yrittäjille ja muuttajille. Erityisesti matkailijoiden palvelut paranivat, Palojärvi iloitsee. Jokainen päivitys oli pitkän polun takana. Jokaisella polulla on oma etusivunsa. Lahti kilpailutti käyttöönsä ratkaisun, joka mahdollistaa erillissivustojen luomisen. Marraskuu oli ihan viimeinen takaraja, koska silloin loppuu meidän nykyisten sivujen sopimus. Nyt pystyn päivittävään sivuja nopeasti kännykästänikin, sanoo viestintäpäällikkö Mia Brunila. [ Digi ] 32 Kuntalehti 11 / 2020 P aras luonnostaan Rautavaara julistaa upouusilla verkkosivuillaan. EU-direktiivi edellyttää näet nykyään julkisen hallinnon verkkopalveluilta saavutettavuutta. Wellamo-opisto pilotoi sellaista vielä tänä syksynä. Sitä Rautavaara rakentaa Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Tästä syystä Lahden uusilla verkkosivuilla on aikaisempaa vähemmän kuvia
Sivulla haku toimii yksiköittäin, nimellä ja hakusanan perusteella. Uusille sivuillemme tulee ennakoiva haku. AIKAA SISÄLLÖNTUOTANTOON Varaa sisällöntuotannolle riittävästi aikaa, vinkkaa Pellon kunnan vs. Syksyn aikana kunta aikoo ilahduttaa koronakriisin kurittamia kulttuurinystäviä avaamalla sivuillaan virtuaalisen kulttuurihuoneen, Pellopirtin. Kävijöistä vain 16 prosenttia käyttää sivuston sisäistä hakua, vaikka se on paras tapa löytää sisältöä sivuiltamme. Lopulta sisällönsyöttöön jäi aikaa vain viikko. Meillä oli tehty päätös, että kun saavutettavuusdirektiivin määräaika umpeutuu syyskuussa, meillä on silloin uudet sivut julki. Vaikka varhaiskasvatus on oikea termi, pitää sivulta löytyä myös sanat tarha ja päiväkoti, jotta niillä hakevat löytävät oikealle sivulle. Uusien sivujen on määrä aueta ensi keväänä. Peltolan mukaan yli puolet kävijöistä päätyy Laukaan sivuille hakukoneen kautta. Pellossa verkkosivut uudistuivat vauhdilla, vain vajaassa puolessa vuodessa. Paikalliset yhdistykset saavat sivustolle oman alasivun, jolla ne voivat esitellä toimintaansa, Peltola lupaa. HAUT HELPOIKSI Analytiikkaa kannattaa hyödyntää uusia verkkosivuja suunniteltaessa, sanoo Laukaan kunnan yrityskoordinaattori Heli Peltola. • Pello erottautuu joukosta käyttämällä etusivullaan murretta. Viime marraskuussa, kun testiryhmät testasivat kaupungin tulevia sivuja, Brunila pisti merkille, että kävijät tulevat sivustolle pääsääntöisesti hakukoneiden kautta. Yksi Laukaan kunnan suosituimmista sivuista on yhteystiedot, Peltola sanoo. Jotta voimme perustellusti uudistaa sivustorakenteen ja sisällöt, on meidän syytä tietää, mitä sivuja käytetään eniten, mistä käyttäjät tulevat ja mitä sivuja he hakevat. Mietimme tarkkaan, mitä haluamme ja laadimme 40-sivuisen vaatimusmäärittelyn. Verkkosivujen uudistus on Laukaassa juuri kilpailutettu. Työ eteni rivakasti, koska palveluntuottaja oli tuttu ja puutteet olivat tiedossa. Ensi vuonna eksyneitä ja epätietoisia auttaa myös chat-palvelu. Määräpäivään mennessä kaikki oli kuitenkin hyvin: tärkeimmät sisällöt oli syötetty, hakutoiminnot ja pikalinkit toimivat ja yhteystiedot löytyivät helposti, Ratavaara kertoo. Kuntalehti 11 / 2020 33 Teimme puhtaasti hintaperusteisen hankinnan. Emme voi olettaa, että kävijä tietää hakemansa henkilön nimen. Alamme nyt kouluttaa muita tiedon syöttämiseen. Siten saimme hinnan alas. Se kysyy käyttäjältä, löysitkö etsimäsi tiedon tältä sivulta. Kiirettä piti, sillä Ratavaaran kanssa sisältöä syötti vain kunnan IT-asiantuntija Tatu Tolppi. Laukaan kunta saa kävijöiltä myös sanallista palautetta sivujen toimivuudesta edullisen työkalun avulla. Perehdyttäminen on tärkeää, jotta sivujen rakenne säilyy ja saavutettavuus ei kärsi. hallintosihteeri Suvi Ratavaara verkkosivuja suunnitteleville. Siellä voi nauttia vanhoista valokuvista, videoista ja keikkatallenteista, Ratavaara kertoo. Hakukoneoptimointi on tärkeää. Kotka 52 000 13 000 60 % 2005 tammikuussa 2020 900 36 000 Lahti 120 000 35 000 60 % 2015 syyskuussa 2020 785 110 000 Laukaa 19 000 3 500 45 % 2015 maaliskuussa 2021 450 alle 60 000 Pello 3 300 1 360 44 % 2015 syyskuussa 2020 120 16 000 Rautavaara 1 600 1 000 ei tietoa 2016 lokakuussa 2020 150 10 000 Lähde: kunnat Koonnut: Meeri Ylä-Tuuhonen Meeri Ylä-Tuuhonen Kuntien verkkosivut kestävät aikaa viitisen vuotta Kunta Asukasluku Vierailuja viikossa Mobiilikäyttäjien osuus Edellinen Uudet sivut Sisältösivujen määrä Hankintahinta uudistus euroa KL11_32-45.indd 33 28.10.2020 13.33
TYÖLLISTÄVÄT TIEDOSTOT Oulun kaupungin saavutettavuusvastaava Minna Bimberg sanoo, että eniten töitä saavutettavien sivujen loppurutistuksessa ovat teettäneet tiedostot. KANSALAISET AKTIVOITUNEET Ylitarkastaja Viena Rainio EteläSuomen aluehallintovirastosta totesi Oulun kaupungin viralliset verkkosivut ovat aika hyvällä mallilla, kaupungin saavutettavuusvastaava arvioi. Kaupungin sivuilla on esimerkiksi ulkopuolisten tekemiä raportteja, ja niidenkin on toimittava ruudunlukijalla. Nummelan mielestä saavutettava sivusto toimii parhaiten silloin, Kansalaiset ovat selvästi aktivoituneet. [ Digi ] 34 Kuntalehti 11 / 2020 Verkkosivujen puutteista on kanneltu Julkishallinnon verkkosivujen puutteista on kanneltu aiempaa aktiivisemmin heti sen jälkeen, kun saavutettavuuden määräaika syyskuussa meni umpeen. Tekstit on voitava kuunnella ruudunlukijan avulla, ja videoiden sekä podcastien sisältö on kyettävä lukemaan. kun sillä eteneminen on helppoa etusivulta alkaen – kun sivusto on alusta alkaen suunniteltu käyttäjän kannalta. Tai sitten liikkeelle on lähdetty myöhään, Nummela pohtii. Onkohan kyseessä sitoutumisen ongelmia vähän kuten tietoturvakysymyksissä. Kahveilla on puhuttu myös henkilöstön saavutettavuuskoulutuksista. Enemmän on huomautettu esimerkiksi pankkien verkkopalveluista, mutta niillä on lain mukaan ensi kesään asti aikaa hoitaa saavutettavuusasiat kuntoon. Bimberg huomauttaa, että verkosta löytyy todella paljon laadukkaita saavutettavuuskoulutuksia ja webinaareja. Nummela oli mukana digipalvelulain valmistelussa ja koki, että kolmatta sektoria kuultiin valmistelun aikana hyvin. Tiedostot ja videoiden tekstitykset ovat työllistäneet kuntia yleisesti. Olemme silloin jakaneet kokemuksia, uusia ideoita ja tietoa saavutettavuuden edistämisestä. Vanhoja sivustoja koskenut siirtymäaika päättyi 23.9.2020. Liiton asiakkaat eivät kuitenkaan ole aktiivisesti valittaneet kuntien mahdollisista laiminlyönneistä. Suomi soveltaa lakia EU:n linjausta tiukemmin, mistä Näkövammaisten liitossa ollaan hyvillään. KL11_32-45.indd 34 28.10.2020 13.33. Bimberg on opastanut kaupunkiorganisaatiota hoitamaan saavutettaviksi ensin kaikkein tärkeimmät asiat ja jatkamaan siitä eteenpäin – mutta siten, ettei loppujakaan unohdeta. Näkövammaisten liiton palvelupäällikkö Iiro Nummela kertoo, että kuntien sivustoissa näkee aika paljon kirjavuutta. Muutaman kunnan kanssa olemme järjestäneet saavutettavuuskahveja Teamsilla. Joka paikassa ei ole vielä päästy maaliin. Miltä tilanne nyt näyttää. Bimberg on kaivannut verkostoja, joissa voisi vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkosivustot ovat helppokäyttöisiä, ymmärrettäviä ja erilaisten ihmisten käytettävissä. K aikkien julkisen sektorin verkkopalvelujen, niin vanhojen kuin vastikään tehtyjen, on täytynyt olla saavutettavia syyskuusta asti
• Kaikkien lain velvoittamien toimijoiden mobiilisovellusten on oltava saavutettavia 23.6.2021 alkaen. VALTAOSA kuntien sivustoista on teknisesti saavutettavuusdirektiivin edellyttämällä tasolla tai ainakin lähellä sitä, arvioi Kuntaliiton verkkopalveluiden kehityspäällikkö Tony Hagerlund. Emme ole tehneet järjestelmällistä kartoitusta saavutettavuusselosteista, mutta tilanne näyttää melko hyvältä. Järjestelmällisen valvonnan lisäksi – 200 sivustoa vuoden aikana – aluehallintovirastot valvovat sivustoja kanteluiden avulla. 23.9.2020 jälkeen julkaistujen videoiden ja äänilähetysten tulee olla saavutettavia. Kyselyn tulokset on määrä julkaista joulukuun alussa. Minun tietooni on tullut yksi palaute. Puutteellisesta saavutettavuudesta ja saavutettavuusselosteesta voi kannella aluehallintovirastoihin jo nyt. Ainakaan tahallaan kunnissa ei päivityksiä viivytellä. Paperilta skannatut liitteet eivät enää käy, koska ruudunlukija ei pysty lukemaan kuvana tallennettua tekstiä, Hagerlund sanoo. Ilmoitukset käydään aluehallintovirastossa läpi ja selvitetään, millaisia puutteita kyseisellä sivustolla on. • Laki alkaa velvoittaa saavutettavuutta myös yksityisen sektorin sivustoilta. Kiinnostavaa tulee olemaan, miten kuntien verkkosivujen saavutettavuus on muuttunut runsaassa vuodessa ja kuinka paljon siitä on aiheutunut lisätöitä ja kuluja. Kansalaiset ovat selvästi aktivoituneet, Rainio kertoo. Saavutettavuuden valvonnasta Suomessa vastaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Suositeltava tiedostomuoto liitteille on pdf. syyskuuta jälkeen. • Kunnissa töitä ovat teettäneet erityisesti tiedostot ja videoiden tekstitykset. Rainio toivoo, että puutteita huomaavat kuntalaiset olisivat yhteydessä suoraan kuntaansa ja kertoisivat havainnoistaan. Niissä kerrotaan palveluiden saavutettavuuden tilasta. Viivytyksiä on voinut tulla esimerkiksi sen vuoksi, että sivustoa on uudistettu tai päivitetty samalla muu[ Info ] Kuntaliitto kysyy saavutettavuudesta toinkin mutta työ on jostakin syystä myöhästynyt. • Kirsi Riipinen Verkkosivuilla pitää olla saavutettavuusseloste. Vanhoista ei-saavutettavista videoista ja äänilähetyksistä täytyy kuitenkin kertoa saavutettavuusselosteessa. Sisältöjen ja liitteiden saavutettavuudessa on taatusti haasteita. Puutteita varmasti on, mutta meidän viralliset verkkosivut ovat aika hyvällä mallilla, Bimberg kertoo. Se on tavallisesti tehty keväällä, mutta tänä vuonna kysely siirtyi koronaviruksen vuoksi syksyyn. Monimutkaisesta lakitekstistä on vaikea tehdä selkeää sisältöä, jonka kaikki lukijat ymmärtävät. Kuntalehti 11 / 2020 35 Saavutettavuuden vaatimus tulee myös yksityiselle sektorille • Digipalvelulaki velvoittaa julkishallinnon pitämään verkkosivunsa saavutettavuusvaatimusten mukaisina, toisin sanoen sellaisina, että erilaisten ihmisten on helppo käyttää verkkopalveluja ja niiden sisältöjä. Jos kunta ei yhteydenotosta huolimatta korjaa puutetta, lain mukaan viimeinen keino on uhkasakko. Joskus sivujen kontrastit vaikeuttavat tiedonsaantia, toisinaan navigointi ruudunlukijan avulla ei luonnistu. Mutta toisaalta aloitimme saavutettavuustyön monta vuotta sitten Oulun kaupungin virallisilla verkkosivuilla. Sen yhteydessä on oltava myös mahdollisuus palautteen antamiseen. Se aloittaa varsinaisen valvonnan ensi vuonna, sillä tämä vuosi menee vielä kartoittaessa, miten ja millä työkaluilla sivustoja ryhdytään valvomaan. Rainion vahva tuntuma on, että jokainen haluaa omista verkkopalveluistaan saavutettavat. Korona-ajasta huolimatta kunnissa on tehty reippaasti töitä, sillä nyt tilanne on toinen. Miten Oulussa, ovatko asukkaat huomauttaneet puutteista. Ilmoituksia alkoi tulla meille heti 23. Kuntaliitto kartoittaa sivustojen saavutettavuutta loka-marraskuussa verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyllä. KL11_32-45.indd 35 28.10.2020 13.33. Jos puutteita huomataan, aluehallintovirasto ottaa yhteyttä kuntaan ja kysyy lisätietoja ja vastinetta. • Meeri Ylä-Tuuhonen vielä keväällä, että kuntien sivustoissa oli puutteita muun muassa saavutettavuusselosteissa. Vanhoja videoita ja äänilähetyksiä ei tarvitse poistaa sivustolta eikä niitä tarvitse tehdä takautuvasti saavutettaviksi. Niiden määräaika on vuoden 2021 alussa. Tähän kannustaa jo se, että kuntalaiset mieluusti ohjataan asioimaan verkossa
HYKS on Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala. Etäkeskustelu sopii aiheeseen kuin nenä päähän, sillä tarkoitus on ruotia terveydenhoidon digitalisaatiota. Juuri lokakuun lopussa oli vuorossa Apotin kolmas käyttöönotto, LÄÄKÄRIN PUHELINSOITTO VOI VOITTAA ÄPIN Tuleva kirurgi pyytää, että digiä käytettäisiin terveydenhoidossa siellä, missä siitä on oikeasti hyötyä – eikä teknopöhinän takia. Ensimmäinen käyttöönotto tehtiin syksyllä 2018 HUSin Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Kehittämisjohtaja Honkanen tuntee molemmat alueet, koska on taustaltaan lastenlääkäri. Suomen suurimman sairaanhoitopiirin kehittämisjohtaja voi vain nyökkäillä. Tuusulassa käyttöönotto on siirtymässä ensi vuodesta vuosille 2023–2024. Kun Helsingin perusterveydenhuolto ottaa Apotin käyttöön ensi huhtikuussa, Honkanen uskoo, että paljon parannuksia on jo ehditty tehdä. Peijaksen koekäyttö tehtiin kantapään kautta. Peijas oli koekäyttöön liian iso, mutta varmasti siitä on opittu paljon. Alkuun päästään Apotista, pääkaupunkiseudun kuntien uudesta sosiaalija terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä. [ Digi ] 36 Kuntalehti 11 / 2020 [ Vastakkain ] H elsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) kehittämisjohtaja Visa Honkanen odottelee HUSin hallintorakennuksessa Helsingin Meilahdessa, että läppärin ruudulle ilmestyisi Eksotessa Lappeenrannassa kirurgiksi erikoistuva helsinkiläinen Nelli Nurminen. Vantaan kaupunki siirtyi Apotin käyttäjäksi vuosi sitten. Kakkoskäyttöönotto meni jo vähän paremmin, Honkanen myöntää. Keusoteen kuuluvat Tuusulan lisäksi Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Pornainen. Hän vaati maaliskuussa 2019 mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa isoja korjauksia ”uskomattoman monimutkaiseen” ja ”keskeneräiseen” järjestelmään. Sen jälkeen kaikki HUSin sairaalat käyttävät Apottia. Satoja miljoonia maksanut Apotti on aiheuttanut paljon huolta ja huutoa, eivätkä Espoon kaupunki ja Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä Keusote Tuusulaa lukuun ottamatta lähteneet mukaan. Helsinki, Kirkkonummi, Kauniainen, Kerava sekä HUS diagnostiikan kuvantamistoiminnot puolestaan ottavat Apotti-järjestelmän käyttöön ensi keväänä. TYÖTAPOJA UUSIKSI Honkasen mukaan Apotin tavoite KL11_32-45.indd 36 28.10.2020 13.33. Tuusula oli tehnyt hankintapäätöksen Apotista jo ennen kuntayhtymän perustamista. Oli pakko saada testatuksi heti alkuun kaikki tärkeimmät toiminnat, mutta järjestelmä oli selvästi keskenkasvuinen. Lääkäri Nurminen taas toimii poliittisena päättäjänä HYKS-lautakunnassa, joka on HUSin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta. Espoo ja Keusote päättivät hylätä liittymisensä keväällä. Kehnon alun jälkeen hanke on näyttänyt hänestä edenneen kuitenkin suunnitelmien mukaisesti. Puhelin on joskus parempi kuin yksikään äppi. Nurminen ilmestyy ruudulle – ja äänikin löytyy. Järjestelmää on kuulemma helpompi käyttää, tosin tuntemukset ovat vaihdelleet käyttäjän erikoisalan mukaan. jolloin siihen liittyi HUSin Meilahden sairaala-alue. Myös Nelli Nurminen on ottanut näkyvästi kantaa Apottiin. Olen iloinen, että kollegoilta on tullut viestiä, että Peijaksen virheet on osittain korjattu, Nurminen tietää kertoa
Väline muuntaa sanelun ruudulla tekstiksi. HUSin kehittämispäällikkö Visa Honkanen perustelee, että heti alussa haluttiin testata kaikki tärkeimmät toiminnat. Potilaat hyötyvät myös Maisa-portaalista, joka on asiakkaan ja häntä hoitavan ammattilaisen välinen digitaalinen viestintäkanava. Tämä aiheuttaa usein päänKL11_32-45.indd 37 28.10.2020 13.33. Lääkärin ja HYKSlautakunnan jäsenen Nelli Nurmisen mielestä Peijaksen sairaala oli liian iso Apotin aloittajaksi. Nurminen kysyy heti, että kannattaako kaikkia sihteereitä siirtää muihin töihin. Nurmisen mielestä positiivista on se, että sama järjestelmä on käytössä niin monella taholla. Polilla työskentelevät ja päivystävät lääkärit joutuvat useissa potilastietojärjestelmissä merkitsemään käynneille hinnat, jotka vaikuttavat kuntalaskutukseen. Honkanen kertoo, että lääkäreiden iso into käyttää niin sanottua edustapuheentunnistusta yllätti kehittäjät. Voisiko avustavaa henkilökuntaa hyödyntää tuottavuuden parantamisessa. Myös potilastietojen niin sanotussa rakenteisessa kirjaamisessa on hänestä hyviäkin puolia, vaikka moni lääkäri inhoaa lomakkeen pudotusvalikon kliksuttelua. Kuntalehti 11 / 2020 37 . Siitä seurasi, että saneluiden purkamisen tarve väheni ja isolle joukolle sanelukeskuksen sihteereitä on jouduttu järjestämään uudelleenkoulutusta ja -sijoitusta. Sen avulla nähdään, mitä me tuotamme terveydenhuoltojärjestelmässä. Hänestä sellainen paikka olisi esimerkiksi käyntien ”tilastointi”. on se, että potilaita pystytään hoitamaan paremmin. Konkreettisen tiedon saaminen on hirveän olennaista päättäjän näkökulmasta, Nurminen sanoo
Honkanen jatkaa, että Apotti on paljastanut myös monia eri tapoja tehdä työtä osastoilla ja klinikoilla. PITÄÄ SYNTYÄ HYÖTYÄ Koronavilkun suuri suosio yllätti positiivisesti niin Honkasen kuin Nurmisenkin. Honkanen kysyy Nurmiselta, käyttääkö tämä etätyökaluja. VASTAANOTOLLE VAI EI. Niissä on harjoitteita, joita voi tehdä, kun ahdistus iskee päälle. Nurminen kertoo esimerkin. Kaikki löytyy tietojärjestelmästä. Botti kysyy oireet ja altistumiset ja kertoo, jos sinun pitäisi mennä koronatestiin. Toivon, että löydettäisiin sopivat kohteet, missä digistä olisi oikeasti hyötyä, eikä vain niin, että pöhistään, hän miettii. Polkuja on jo noin 70. Takin rintataskuun voi kertyä useita, eri käsialoilla kirjoitettuja lappuja. Tässä välissä molemmat tarkistavat oman puhelimensa. Tulos: ei havaittuja altistumisia. Hänellä on leikkaus kesken. Hän myös päivystää, ja puhelin soi usein. Vain paperilta löytyvän tiedon joutuu Toivon, että löydettäisiin sopivat kohteet, missä digistä olisi oikeasti hyötyä, eikä vain niin, että pöhistään. Jos joku startup-velho tarkastelisi vaikka kirurgiaan erikoistuvan päivystysarkea, uskon, että hän keksisi paljon sellaisia juttuja, jonka voisi tehdä applikaatiolla. [ Digi ] 38 Kuntalehti 11 / 2020 [ Vastakkain ] [ Kuka. Honkanen haluaa kuulla, minkälaisia uusia digipalveluja Nurminen haluaisi työhönsä. On raskauspolkua, dialyysipolkua ja painonhallintapolkua. Pandemiassa koronavilkku on osoittanut oikeasti tehonsa ja hyötynsä. ] Nelli Nurminen • Ikä 30 • Asuu Helsingissä ja arkisin Lappeenrannassa • Lääketieteen lisensiaatti • Kirurgiaan erikoistuva lääkäri Eksotessa (EteläKarjalan sosiaalija terveyspiiri) Lappeenrannassa vuodesta 2018 • Työskennellyt aiemmin Helsingin kaupungin terveyskeskuslääkärinä • HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen (sd.) ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen valtuuskunnan jäsen vaivaa ja vie aikaa potilastyöstä. Sitten meidän pitää päättää, mikä oikeasti olisi paras tapa. Mielenterveystalossa on esimerkiksi irrotettu joitakin terapiapalveluja apeiksi, jonka terveyskeskuslääkäri voi avata asiakkaalle. Terveydenhuollossa puhutaan paljon palveluja eniten käyttävästä kymmenestä prosentista, mutta terveydenhuolto on tarkoitettu myös niille, jotka käyttävät palveluita vähän. Nurminen ei usko, että kovin moni lääkäri pahastuisi, jos lausuntojen kirjoittamista voisi jotenkin automatisoida. Teimme HUSissa koronabotin, joka on hieno asia yhdistettynä koronavilkkuun. Honkanen mainitsee hyvinä esimerkkeinä HUSin digitaalisista hoitoprosesseista niin sanotut digipolut, joita potilas voi tehdä etänä. Nurminen näkee digitaalisten palvelujen helpottavan nuoria ja työikäisiä ihmisiä ja lisäävän asiakastyytyväisyyttä. Tosi hyvä pointti, Honkanen kommentoi ja tarkentaa, ettei osastosihteereitä olla vähentämässä. Sen voisi hoitaa niin, että minulla olisi jokin muistilista, jolle ne asiat voisi kirjata digitaalisesti ja sosiaaliturvatunnusten kanssa tietoturvallisesti, toive kuuluu. Nelli Nurminen KL11_32-45.indd 38 28.10.2020 13.33. Nuoremman sukupolven Nurminen selvittää, että hänen työssäolovuosinaan paperikansioita ei ole enää ollut. Sen jälkeen voit varata samasta paikasta lääkäreiden testiajan pankkitunnuksilla, Honkanen kuvailee. Nurminen ei ole vakuuttunut, että jokaisesta terveydenhuollon asiasta pitäisi tehdä kuitenkaan applikaatiota. Hoitaja kirjaa lapulle, että Nurmiselle on soitettu joltakin osastolta, jostakin potilaasta tai asiasta
Honkasen mukaan palveluja rakentaessa rakennetaan nimenomaan potilashoitoa. Käytössä ovat sellaisetkin innovaatiot kuten puhelin ja tekstiviesti! Näen hirveän usein, että ongelma, jota koetetaan ratkaista digitaalisilla jutuilla, johtuukin prosessista ja johtamisesta, hän huokaisee. Jotta lääkärin vastaanotot, olivatpa ne etävastaanottoja tai fyysisiä, kohdennettaisiin oikeasti niille, jotka niistä hyötyvät, hän jatkaa. ] Visa Honkanen • Ikä 62 • Asuu Helsingissä • Lääketieteen tohtori, lastentautien erikoislääkäri ja lasten reumatologian dosentti • HUSin kehittämisjohtajana vuodesta 2013, toimii myös erikoislääkärinä yksityisellä puolella ja opettaa lääketieteen kandidaatteja • Työskenteli edelliset seitsemän vuotta lääketeollisuudessa, USB Pharma Suomen, Pohjoismaiden ja Pohjois-Euroopan lääketieteellisenä johtajana tilaamaan kerran tai kaksi vuodessa. Usein yksinkertaisin ratkaisu on paras, Honkanen perustelee. Honkanen arvelee, että voi jäädä huomaamatta, että sinänsä it-teknologiaan – Apotti-hanketta lukuun ottamatta – ei välttämättä mene paljon entistä enempää rahaa. Vielä sen jälkeen katsotaan, voiko jotakin lisätä tai jotakin korvata digitaalisella käynnillä tai puhelinsoitolla, Honkanen selvittää. Koska se on kallis, siitä pitää saada kaikki irti, Honkanen korostaa. Sitten otetaan ylimääräiset pois. Hän konkretisoi: onko vaiva sellainen, että siitä pitää soittaa hoitajalle ja varata lääkäri – vai voisiko sen ratkaista niin, että lääkäri soittaa potilaalle ja selvittää, mitä tämä tarvitsee. Toivon, että lukuja arvioitaisiin tosi tiiviisti tuottavuusnäkökulmasta. Minusta on järkevää, että myös rahoitus tulee tietohallinnon budjetista, koska kyse on kokonaisuudesta. Myös HUSin tietohallinnon budjetista suurin osa on palvelujen rakentamista ja palvelumuotoilua. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin Nurmisen ajatuksen: digi ei ole enää mikään juttu, vaan se, mitä sillä saadaan aikaan. Saadaanko hyöty potilaalle, henkilökunnalle ja järjestelmälle. Vielä yksi asia Apotista. MITTAREITA ARVIOINTIIN Nurminen kertoo tutkailleensa HYKS:n osalta ICT-menojen kehitystä. Nurminen sanookin tuntevansa olonsa digikeskusteluissa vähän vieraantuneeksi, koska digitaaliset työkalut ovat niin arkea. Kuntalehti 11 / 2020 39 Eija Kallioniemi Kuvat: Laura Oja [ Kuka. Nurminen toivoo parempia mittareita sen arvioimisen tueksi, mikä on välttämätöntä ja mistä voidaan ehkä tinkiä. Honkanen vakuuttaa, että niin tehdäänkin. Kun ollaan läsnä, ollaan kunnolla läsnä, ja loput hoidetaan muilla työkaluilla, Honkanen sanoo. Menot ovat kasvaneet ilman Apottiakin moninkertaisesti suhteessa henkilöstömenoihin viidessä vuodessa. • Kun ollaan läsnä, ollaan kunnolla läsnä, ja loput hoidetaan muilla työkaluilla. Visa Honkanen KL11_32-45.indd 39 28.10.2020 13.33. Kun me lähdemme tekemään klinikan kanssa digihoitopolkua, se alkaa arvovirta-analyysillä, eli katsotaan, mitä halutaan saada aikaiseksi. Keväällä korona-aallon huipulla suurin osa HUSin etävastaanotoista toteutettiin puhelimitse. Se on hoitoa, jossa käytetään teknologiaa. Nurmisen mielestä ei voi olla niin, että digitaalisia palveluja vain lisätään olemassa olevien päälle, vaan pitäisi miettiä, mitä niillä halutaan saavuttaa. Palveluja rakentavien kliinikkojen palkka tulee tietohallinnolta
[ Digi ] 40 Kuntalehti 11 / 2020 MAAILMAN ÄLYKKÄIN. KL11_32-45.indd 40 28.10.2020 13.33. Nokia-taustaiset yritykset kehittävät sinne innovaatioita. Ouluun rakennetaan uutta yliopistosairaalaa, josta halutaan ”maailman älykkäin”
O ulussa rakennetaan 900 miljoonalla eurolla uutta 200 000 neliön laajuista yliopistosairaalaa, joka koostuu useasta kymmenen kerrosta korkeasta sairaalarakennuksesta. Oulu Health -ekosysteemissä on mukana lukuisia joukko oululaisia ICT-alan yrityksiä, yliopisto, VTT, ammattikorkeakoulu sekä OYS. Oululaiset Nokia-taustaiset teknologiayritykset ovat kehittäneet pilvipohjaisia innovaatioita, jotka sujuvoittavat hoitoa ja tuovat säästöjä. Hoitaja tai lääkäri voi lähettää potilaspäätelaitteeseen esimerkiksi tiedotteita. Tuorein testattavana oleva oululaiskeksintö on konenäköön perustuva kamera, joka mittaa OYS:n päivystyksen odotushuoneessa potilaan hengitystiheyden automaattisesti. Ideoita voivat luoda niin yritykset kuin terveydenhuollon ammattilaisetkin. Siihen päästään muuttamalla toimintatapoja nykyiseen verrattuna merkittävästi digitalisaation avulla. Alalääkkölä astuu malliksi TestLabissa puntarille, joka lähettää samassa hänen painolukemansa, kehonkoostumuksensa ja sykkeensä pilvipalvelimelle. Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Pohjois-Pohjanmaalla 30 000:sta 54 000:een. Potilas voi tämän avulla myös soittaa hoitajalle tai lähiomaiselle tai katsella netistä viihdesisältöjä. Testialusta on integroitu merkittävimpiin Suomessa käytettyihin potilastietojärjestelmiin ja pilvipalveluihin. Käytännössä tämä tapahtuu niin, että digitalisaatioon jo tottunut pohjoissuomalainen osallistuu etänä hoitoonsa jo ennen sairaalaan saapumista. Uuden OYS:n on määrä olla maailman älykkäin sairaala. Alalääkkölän mukaan hoivan kasvusta selvitään vain digitalisaation avulla. > Tomi Teikko esittelee PohjoisNorjan Tromssan uuden sairaalan leikkauskuvaa. Hän esittelee myös potilaskäyttöön räätälöityä tuoretta, helppokäyttöisillä painikkeilla toimivaa tablettia, jonka voi potilaan kotiuttamisen jälkeen pestä ja desinfioida uudelle käyttäjälle. KL11_32-45.indd 41 28.10.2020 13.33. Uuden älysairaalan pitäisi olla kokonaan valmis vuonna 2030. Niitä testataan OYS TestLabissa, joka on maailman ensimmäinen sairaalaan rakennettu 5G-kehittämisympäristö. Kuntalehti 11 / 2020 41 . Uuden OYS:n pitäisi olla kokonaan valmis vuonna 2030. Testaustoiminnan päällikkö Timo Alalääkkölä (edessä) ja 9 Solutions Oy:n tuotepäällikkö Tommi Liimatainen kertovat paikantavista tägeistä, joita voi kiinnittää sänkyihin ja sairaalan laitteisiin. Sen ensimmäinen osa valmistuu pian. HOITAJAN IDEA TOTEUTUU Taustalla ovat sote-säästöt. Sairaalaan tulee Haltianin kehittämä älytaloratkaisu. Esimerkiksi hengityksen tiheyttä mittaava kamera syntyi yhden OYS:n päivystyksessä työskentelevän sairaanhoitajan toivoOYS:n Test Labissa testataan sairaalainnovaatioita. Täällä myös henkilökunta käy testaamassa uusia laitteita, OYS:n testaustoiminnan päällikkö Timo Alalääkkölä kertoo. OYS TestLab on osa laajempaa Oulu Health Labs -testausja kehitysympäristöä, joka mahdollistaa sähköisten terveyspalveluiden, laitteiden ja välineiden kehittämisen kansalaisten ja ammattilaisten käyttöön. Se on kuin sairaala pienoiskoossa. Kotioloihin saadaan tulevaisuudessa entistä enemmän luotettavia ja sairaalatasoisia testausja mittalaitteita, joista tieto siirtyy pilvipalvelimelle ja sieltä edelleen hoitohenkilökunnan käyttöön
Kohdenna mainosta tavoita Kuntalehden teemat vuodelle 2021 on julkaistu. Haltian on Nokia-taustainen elektroniikan sopimussuunnittelija. Tilassa pääsi liikkumaan lähes luonnollisessa koossa olevassa kolmiulotteisessa digitaalisessa ympäristössä. Tätä mallia on nyt käytetty sairaalan käyttövaiheen perehdytyksessä. Hän esittelee Haltianin suurella näyttötaululla Pohjois-Norjassa sijaitsevan Tromssan uuden sairaalan leikkauskuvaa potilasosastoineen, jotka muutetaan niin sanotuiksi empaattisiksi tiloiksi. Pohjois-Norjan Tromssan sairaalaan järjestelmä tulee myös potilasosastoille. Turvanapin keksi noin kymmenen vuotta sitten 9Solutions Oy:n toimitusjohtaja Sami Herrala, joka oli silloin töissä kännyköiden suunnitteluja valmistusyhtiö Flextronicsissa Oulussa. Rakennukseen ja sen laitteisiin, kuten potilassänkyyn, kiinnitettävät anturit kertovat, onko sänky vapaa, pitääkö siitä vaihtaa lakana vai desinfioida kunnolla ennen uutta potilasta, kertoo järjestelmän kehityksestä vastaava Tomi Teikko Haltianilta. Järjestelmä aiotaan laajentaa myös vastaanottotiloihin. Järjestelmä asennetaan myös Tromssan sairaalan vanhoihin osiin, jolloin empaattisten tilojen kokonaismäärä siellä on yhteensä 130 000 neliötä, kertoo Gunnar Hansen Haltianin Norjan yksiköstä. Sen avulla pystytään laskemaan kunkin henkilön tai esineen tarkka sijainti. Käytännön työssä havaittu haaste laitettiin netin sähköiselle taululle. Siihen tarttui yrittäjä Miikka Kirveskoski, joka työskentelee oululaisessa startup-yrityksessä Ne Device SW Oy:ssä, Alalääkkölä kertoo. Haltianin pilvipohjaiseen verkkoalustaan mitataan langattomien sensorien avulla erilaista tietoa esimerkiksi ilmanlaadusta, työntekijöiden määrästä, huoneiden turvaetäisyyksistä ja vapaista sairaalasängyistä. [ Digi ] 42 Kuntalehti 11 / 2020 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. Uuden sairaalan kaikkiin työtiloihin ja neuvotteluhuoneisiin on asennettu oululaisen Haltian Oy:n älytaloratkaisu, jonka markkinointinimi on Empathic Building. OYS:ssa on kokeiltavana järjestelmä, jolla sänky löytyy nopeasti reaaliaikaisen paikannuksen avulla, jonka on kehittänyt oululainen teknologiayhtiö 9Solutions. Näin koronan aikaan siivoojat tietävät kännykkäsovelluksen avulla, mitkä huoneet pitää työpäivän päätteeksi desinfioida. Suunnittelussa käytettiin virtuaalitilaa, jolloin henkilökunta pääsi mukaan tilojen suunnitteluun. • Tapio Mainio Kainuun keskussairaalasta älytalo Tapio Mainio Kuvat: Kai Tirkkonen muksesta. Esimerkiksi Englannissa testataan uusia antureita, jotka seuraavat syövätkö tai nukkuvatko vanhukset palveluasunnoissaan. Niinkin yksinkertainen asia kuin missä on vapaita potilassänkyjä aiheuttaa ylimääräistä työtä, kun niitä joudutaan etsimään pitkin sairaalaa. Tämä pilvipohjainen hoitajakutsuja henkilöturvaratkaisu on jo käytössä yli 1 300:ssa terveydenhuollon organisaatiossa yliopistosairaaloista palvelutaloihin. Näkee välittömästi, mikä tila on vapaana, kertoo Kainuun soten viestintäpäällikkö Terho Pekkala. Älytalosovellus on toiminut sairaalassa hyvin. Lisäksi potilaan ranteessa on OYS:ssa joillakin osastoilla turvanappi siltä varalta, jos potilas poistuu käytävälle tai muulle luvattomalle alueelle. Samoin tiedetään, onko esimerkiksi leikkaussalissa oikea lämpötila ja paineistus ja onko se puhdistettu, Teikko kertoo. Oululaisyrityksen patentoima paikannusratkaisu mahdollistaa ihmisten ja laitteiden reaaliaikaisen paikannuksen sisätiloissa. Älykkäiden sensoreiden avulla voidaan kerryttää todella paljon elämää ja työtä helpottavaa dataa, sanoo Haltianin hallituksen ruotsalainen puheenjohtaja Erik Hallberg. Kehitin napin isäni turvaksi, joka jäi yksin asumaan maatilalle Lappajärvelle, kun äiti kuoli, Herrala kertoo. Varaa ilmoitustilasi nyt. Nappi on yhteydessä sairaalan sisäiseen tukiasemaverkkoon. Paikantava nappi on myös hoitajan tai lääkärin työasussa, johon painamalla he voivat pyytää lisäapua. Laite voi myös hälyttää, jos tippa viedään pois sallitulta alueelta, kuten leikkausalista. Samoin henkilökunta löytää nopeasti esimerkiksi infuusiolaitteen eli tipan, sillä laitteessa on tägi, joka on yhteydessä sairaalan sisäiseen Bluetooth-verkkoon, kertoo 9Soulutions Oy:n tuotepäällikkö Tomi Liimatainen. Neljä vuotta sitten kehitetty älytaloratkaisu on käytössä jo 17 maassa. • Hoivan kasvusta selvitään vain digitalisaation avulla. SÄNKY LÖYTYY NOPEASTI Sairaanhoitajia, lääkäreitä, potilaita ja sairaalalaitteita paikantava järjestelmä on avainasemassa, kun uudessa älysairaalassa tehostetaan toimintaa ja haetaan säästöjä. KL11_32-45.indd 42 28.10.2020 13.33. Työ, Talous, Rakentaminen, Suuri kuntavaalinumero, Sote ja hankinnat, Kuntien markkinointi, Uusi valtuustokausi, Koulutus, Johtaminen, Sote, Ympäristö ja Talous Lisätietoa Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 KAINUUN uusi keskussairaala Kajaanissa otettiin tänä vuonna pääosin käyttöön
Kohdenna mainosta tavoita Kuntalehden teemat vuodelle 2021 on julkaistu. Työ, Talous, Rakentaminen, Suuri kuntavaalinumero, Sote ja hankinnat, Kuntien markkinointi, Uusi valtuustokausi, Koulutus, Johtaminen, Sote, Ympäristö ja Talous Lisätietoa Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Tapio Mainio Kuvat: Kai Tirkkonen KL11_32-45.indd 43 28.10.2020 13.33. Varaa ilmoitustilasi nyt. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA
Siinä on tapahtunut ihan valtava muutos, Seppälä toteaa. Jo ennestään tutkimuksen osallistujat tuunasivat työtään useimmiten siten, että he lisäsivät rakenteellisia voimavaroja tai haastevaatimuksia, esimerkiksi kehittivät osaamistaan tai hakeutuivat mukaan uusiin projekteihin. Verkkovalmennuksen aikana Petäjäveden kunnan työntekijät tuunasivat työtään erityisesti siten, että saivat lisättyä sosiaalisia voimavaroja ja vähennettyä haitallisia estevaatimuksia. KL11_32-45.indd 44 28.10.2020 13.33. Hän summaa aiemman ARTTU2tutkimusohjelman tuloksia: vuosina 2016–2017 kuntatyöntekijöiden työn imu ja työn voimavarat – kuten voimaannuttava vuorovaikutus esimiesten kanssa – vähenivät, kun taas työn kuormittavat vaatimukset – kuten työmäärä ja rooliristiriidat – sekä työuupumus ja sen myötä terveysriskit lisääntyivät. PALAUTE JA YHTEISTYÖ Alustavien tulosten mukaan työn imu kasvoi, kun työntekijä tuunasi työtään monipuolisesti eri osa-alueilla. Tutkimuksessa erotettiin neljä työn tuunaamisen osa-aluetta: työn rakenteellisten voimavarojen lisääminen, työn sosiaalisten voimavarojen lisääminen, työn haastevaatimusten lisääminen ja työn haitallisten estevaatimusten vähentäminen. Hankkeen myötä pystyttiin lisäämään valmiiksi vahvaa työn imua. Kunnassa oli tutkimuksen alkaessa 268 työntekijää. Se oli hienoa, Seppälä sanoo. Kuntasektorilla on tarvetta työn tuunaamiselle. Ehkä oli tarvetta sellaiselle toiminnalle, Seppälä sanoo. [ Digi ] 44 Kuntalehti 11 / 2020 K äynnissä olevasta tutkimushankkeesta on saatu ensimmäiset alustavat tulokset, joiden mukaan verkkovalmennukseen osallistuneet Petäjäveden kunnan työntekijät tuunasivat työtään aiempaa enemmän ja kokivat samalla työn imun lisääntyvän. Ennen tutkimushankkeen alkua he kyselivät ennemmin, mistä tuunaamiselle löytyy aikaa. Käytännössä he esimerkiksi lisäsivät palautteen ja yhteistyön määrää ja järjestelivät aikataulujaan siten, että kuormitus väheni. Noin viikkoa tai kahta ennen valmennusta tutkimukseen osallistuneet arvioivat kokevansa työn imua keskimäärin pari kertaa viikossa, ja noin viikko tai kaksi valmennuksen jälkeen määrä oli noussut muutamaan kertaan viikossa, kertoo tutkimushankkeen vastuututkija Piia Seppälä Työterveyslaitokselta. Kaikkiaan Seppälä arvioi, että kuntasektorilla on tarvetta työn tuunaamiselle. Tutkimushanke Työn imua tuunaamalla – verkkovalmennuksella hyvinvointia ja terveyttä päättyy kesällä 2021. Verkkovalmennus lisäsi työn imua Verkkovalmennus voi lisätä työn tuunaamista ja työn imua, selvisi Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa. KUNNISSA TARVETTA Seppälä kertoo, että kun Työterveyslaitos piti tutkimuksen osallistujille tiedotustilaisuuden tutkimuksen alustavista tuloksista, he kyselivät, miten työn tuunaamisen toiminta voidaan jatkossa turvata Petäjävedellä. • Anna-Sofia Nieminen Hankkeen myötä pystyttiin lisäämään valmiiksi vahvaa työn imua, kertoo vastuututkija Piia Seppälä. Työn tuunaaminen tarkoittaa työntekijän oma-aloitteista työn kehittämistä, jonka avulla työntekijä voi säädellä ja tasapainottaa työolosuhteitaan ja siten edistää työn imua. Halukkaat Petäjäveden kunnan työntekijät saivat valmennusta työn tuunaamiseen kuuden viikon ajan vuonna 2019
Nämä ovat niitä taitoja, joita tarvitsemme alkavalla uusien teknologioiden aikakaudella. Nämä periaatteet ovat rakkaus, kauneus, totuus ja oikeudenmukaisuus. On kenties paradoksaalista, mutta nykyfilosofeja ja -tutkijoita parempia kuvauksia siitä, miten ihmisten pitäisi toimia kehittyneen teknologian kanssa, saa tieteisfiktion puolelta. Se on sitä, mikä edistää reiluutta ja oikeudenmukaisuutta; se on sitä, että toimii luotettavasti, rehellisesti ja kuitenkin rohkeasti ja maltillisesti, unohtamatta tärkeimpiä moraalisia periaatteita, jotka määrittävät kaikkea elämää. Hän osaa tasapainotella erilaisten hyveiden ja velvollisuuksien ristipaineessa. Picardin sanoin ”ensimmäinen velvollisuus on aina totuudelle”. missä tilanteissa ihmiset olisivat valmiita ulkoistamaan eutanasiapäätökset koneille tai koska sairaanhoitorobotti saa pakkolääkitä potilaan. fiasta onkin kirjoitettu lukuisia kirjoja ja tieteellisiä artikkeleita. Star Trek oli kenties ensimmäinen sarja, joka keskittyi hahmojensa kehityskaarien tarkasteluun tuotantokausien ylitse. Kerta toisensa jälkeen Picardin ongelmanratkaisutaidot joutuvat tilanteisiin, jotka näyttävät toivottomilta. Mitä sitten on oikeaa ja hyvää toiminta. Tämän hetken yhteiskunnalliset ongelmamme ovatkin niin laajoja ja haastavia, ettei niihin ole helppoja vastauksia, joita yksi yksilö kykenisi tarjoamaan, edes tekoälyteknologian avulla. TIUKASSA tilanteessa Picard saadaan aina esitettyä viisaasti elävänä eettisenä sankarina. Samalla hän pitää katseensa keskeisessä tavoitteessaan: oikein toimimisessa. TNG:n tärkein hahmo oli avaruusalus Enterprisen kapteeni Jean-Luc Picard. Ihmisten pääasiallinen tehtävä on kasvaa aikuisiksi ja kehittyä parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään sekä osallistua hyvinvoivana ja terveenä paremman huomisen rakentamiseen ja ylläpitoon; yhteiskunnan reunaehdot ja järjestäytyminen on rakennettu tämän ihanteen varaan. Picard joutuu toistuvasti vastakkain äärimmäisen vaikeiden filosofisten ja eettisten tilanteiden kanssa, joissa punnitaan läpi kaikki mahdolliset eettiset vastakkainasettelut mitä mieleen voisi juolahtaa. • KL11_32-45.indd 45 28.10.2020 13.33. Yritän selvittää mm. Keskeinen jännite TNG:ssä symbolisella tasolla rakentuu myös sen varaan, miten ihmiskunta vastustaa yhteensulautumista teknologian (Borg-lajin) kanssa. Star Trekistä ja filosoMichael Laakasuo Kirjoittaja on kognitiotieteen dosentti ja ihmisten teknologista suhdetta tutkiva sosiaalipsykologi. Filosofisten tieteiskuvitelmien puolelta on klassikon asemaan noussut televisiosarja Star Trek – The Next Generation (TNG). Päätökset ja teot, jotka ajavat kauemmaksi näistä perusarvoista tai hyveistä, ovat huonoja ja vääriä; päätökset ja teot, jotka vievät elämää lähemmäksi näitä, ovat oikeita. Hän edustaa ihmiskuntaa, joka on saavuttanut yhtenäisyyden ja vapautumisen tuotantosuhteista. Joudun työssäni miettimään päivittäin laajempiakin kysymyksiä ja törmään journalistien ja muiden maailmaa analysoivien ammattilaisten kysymyksiin siitä, mitä pitäisi tehdä teknologian haasteiden edessä. Hänen tehtävänään on tutkia ja ymmärtää universumia ja siellä asuvia elämänmuotoja sekä toimia rauhan välittäjänä, kulttuuriantropologina ja diplomaattina. Väkeviä sanoja ”totuuden jälkeisellä” aikakaudella; toimikaamme muuttuvien teknologioiden aikakaudella siis aristoteelisilla hyveillä, sitoutuen toden puhumiseen rohkeasti ja suhtautuen maltilla meitä kohtaaviin haasteisiin. Kuntalehti 11 / 2020 45 [ Kolumni ] TUTKIN ihmisten moraalista suhdetta tulevaisuuden teknologioihin. Ole kuin Picard Kuva: Anastasia@FreeAndReal Mitä sitten on oikeaa ja hyvää toiminta. Eräs TNG:n viehätyksiä on juuri Picardin moraalinen suoraselkäisyys. ”OLE kuin Picard” (tai kuin Voyagerin Janeway) olisi ratkaisuehdotukseni siihen, miten ihmisten pitäisi pärjätä ja tulla toimeen muuttuvan maailman teknologisten haasteiden edessä
46 Kuntalehti 11 / 2020 [ Kunnan töissä ] Paljon elämänkokemusta omaavilla ihmisillä on ihailtavaa näkemystä arjen todellisiin digitaalisiin tarpeisiin, sanoo Jukka Sorjonen. KL11_46-47.indd 46 28.10.2020 13.24
Lähde: Valtiovarainministeriö Kuntalaisten neuvontatarpeet eivät katoa minnekään. • Esille nousi huoli ikäihmisten digitaitojen puutteesta. Sorjonen on asunut Ilomantsissa koko ikänsä. Neuvontatarpeet muuttuvat, kun laitteet ja palvelut muuttuvat. Miten ikäihmiset suhtautuvat digiasioihin. Korjausja huoltotoimet on rajattu tehtävieni ulkopuolelle. Milloin aloitit työsi digineuvojana. Olemme hyödyntäneet etäyhteyksiä maaliskuusta alkaen. Käytän paikallista valokuituyhteyttä kotona, ja samanlainen yhteys on myös monella asiakkaalla. • Digitaalisista palveluista yleisimmin hallitaan sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä tiedonhaku ja internetin selaaminen. Asiakkaiden opastaminen käynnistyi huhtikuussa 2019. Miten digineuvonta on sujunut korona-aikana. Joskus neuvon ottamaan yhteyttä suoraan palveluntuottajaan, esimerkiksi verottajaan tai Kelaan, jotta asian vaatima yksityisyyden suoja toteutuu. Digiongelmien ratkaisija VIDEO: Digineuvoja Jukka Sorjonen auttaa Hellä Romppasta ja muita kuntalaisia Ilomantsissa. Totta kai, mutta hyvin harkitusti. Kartoitus tavoitti lähes 14 000 vastaajaa, ja sen tulokset julkaistiin viime elokuussa. Kaipaavatko digineuvontaa eniten ikäihmiset. Tapaamisia on ollut neuvontatilojen lisäksi esimerkiksi kaupan kassajonossa tai huoltoasemalla asioidessa. Palvelen yleisinä neuvontatunteina ja ajanvarauksella, etäyhteyksilläkin. Kyllä. Hoidan sitä opetustyön ohessa. Olen halunnut auttaa aikaan ja paikkaan katsomatta. On ymmärrettävää, että pohdimme vaikkapa tuntemattoman verkkokaupan turvallisuutta tai mitä tietoja kannattaa julkaista sosiaalisen median palveluissa. Onko sinulla esimerkkiä tilanteesta, jossa ohjaat asiakkaan jollekin toiselle digiasiantuntijalle. Esimerkiksi huijausviestit ovat arkipäivää Ilomantsissakin, ikävä kyllä. Olen usein pohtinut asiakkaan kanssa, että missä hänen laitteensa korjaus onnistuisi. Kuntalaisten neuvontatarpeet eivät katoa minnekään. Saako sinulta digilaitteiden korjausvinkkejä. Mietityttääkö digiyhteyksien turvallisuus kuntalaisia. Opastukselle ja helppokäyttöisille digilaitteille on kysyntää • Suurella osalla suomalaisista digitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digija väestötietoviraston yhteinen digitaitokartoitus. Missä digineuvontaasi voi saada. Paljon elämänkokemusta omaavilla ihmisillä on ihailtavaa näkemystä arjen todellisiin digitaalisiin tarpeisiin, ja heillä on hienoja kysymyksiä. • Digilaitteiden ja palveluiden käyttöön liittyen peräänkuulutettiin helppokäyttöisiä digipalveluita sekä matalan kynnyksen maksutonta opastusta laitteiden ja palveluiden käyttöön. Kuntalehti 11 / 2020 47 [ Info ] I lomantsin kunnan digineuvojana toimii Jukka Sorjonen, 53. Hän auttaa ihmisiä pysymään digikehityksen kelkassa noin 4 800 asukkaan kunnassa, joka sijaitsee Suomen itäisimmässä kolkassa Pohjois-Karjalassa. Työelämässä olevat ihmiset ottavat jonkin verran yhteyttä, mutta painotus on senioriväestössä. Kuinka monta asiakaskontaktia sinulle on kertynyt digiasioissa. Erilaiset videokuvayhteydet ja perinteiset puhelut toimivat neuvonnassa. Toimin niin kunnan taajamassa kuin pienissä kyläkeskuksissakin. Onko kuntalaisten digineuvontapalvelun tarve kausiluontoista vai pysyvää. Lähes 700. • Jouni Lampinen Kuva ja video: Riikka Hurri KL11_46-47.indd 47 28.10.2020 13.24. Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä erilaisia huijauksia, joista myös viranomaiset varoittavat. Voin antaa vinkkejä, mutta en voi tehdä korjauksia. Tietokoneen käytön opastus sujuu hienosti etätyöpöytää hyödyntämällä. Toisinaan uuden laitteen hankinta on osoittautunut korjausta edullisemmaksi ratkaisuksi. Fyysisiä palvelupisteitä on siirtynyt ja siirtyy kenties jatkossakin digitaaliseen ympäristöön hajaasutusalueella
Ohjaus keskittyy Kiurun mukaan enemmän strategiseen ohjaukseen, ja ”mikromanageerausta” on karsittu. Mäkelä vakuuttaa, että löysää ei ole. Erityisesti suuret kasvavat kunnat ovat olleet huolissaan investointiedellytyksistään, kun kuntaveroja leikataan. Se ei ole pois muusta valtionosuusrahoituksesta. Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistus on silti yhä uhan alla. Toimet ovat oikeansuuntaiset mutta riittämättömät. Kun ministerit sanovat, että sote-palvelut paranevat, he eivät varmaan tarkoita Uuttamaata, kuittaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. 48 Kuntalehti 11 / 2020 [ Ajassa ] S ote-uudistuksen valmistelu nytkähti eteenpäin, kun hallituksen sote-ministeriryhmä esitteli lokakuussa uudet linjauksensa perehdyttyään laajan lausuntokierroksen palautteeseen. ERILAISIA LIEVENNYKSIÄ Alkuperäisessä sote-esityksessä valtionhallinnon tiukka ohjausote maakuntiin herätti huomiota ja ärtymystäkin. Hallitus on kuitenkin valmis jatkamaan yhdistettyä ympärivuorokautista päivystystä Länsi-Pohjassa vuoteen 2032 saakka samoin kuin Itä-Savossakin. Kasvavalle kaupungille jää verosta neljä prosenttia ja risat, ja sillä pitäisi huolehtia jäljelle jäävistä palveluista, veloista ja investoinneista. Korona lisää kasvun tarvetta, mutta nyt viedään kasvun vetureilta kasvun edellytykset, kun ei ole varaa investoida. Arvio kuntaveroleikkurin suuruudesta on kasvanut 12,63 prosenttiyksiköstä 13,26:een. Alueen saaman hyödyn yläraja nousee 200 euroon. Savonlinnassa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä oltiin ja yhä ollaan eri mieltä. Uusi keino on muutos valtionosuuksiin. Vieraskielisten osuuden muutokset vaikuttavat niin sanottujen hyvinvointialueiden rahoitukseen, mikä hyödyttänee erityisesti pääkaupunkiseutua. Siellä on vahva tahto kuulua Pohjois-Savoon. Tämä on iso haaste kaupungille, jossa on paljon lapsia ja vanhuksia, mutta se ei ole tässä se suurin murhe. Yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien käyttäminen on tuleville hyvinvointialueille vapaampaa kuin alkuperäisessä esityksessä kaavailtiin. Luku perustuu kuntien tietoihin, ja ero johtuu kuntien budjettien ja tilinpäätösten eroista eri vuosilta, sanoo finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä. Luova ratkaisu tähän oli valtionosuuksiin tuleva uusi kriteeri: kunnan kasvu. Periaatteessa hyvänä Mäkelä pitää kasvun ottamista valtionosuuskriteereihin. Mäkelä näkee, että esitys on parantunut lausuntokierroksen jälkeen, mutta ei riittävästi. Lähinnä keskustalaiset tukevat Etelä-Savo -kokonaisuutta. Aluetasolla tulovähennyksen yläraja laskee 150 eurosta sataan euroon asukasta kohti. Pehmennykseksi hallitus päätti, että yhdistetty ympärivuorokautinen päivystys voi säilyä Savonlinnan keskussairaalassa vuoteen 2032 saakka. Samalla tavalla myös lisäys rajataan 60 euroon. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys sote-uudistuksesta eduskunnalle viimeistään joulukuussa. Sote-ministeriryhmä on pienentänyt sadasta eurosta 60 euroon maksimimäärää, minkä kunta voi menettää uudistuksessa henkeä kohti. KASVULLE EI EDELLYTYKSIÄ Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa esityksiin ei olla täysin tyytyväisiä, vaikka osin toiveisiin vastattiin. Sote-uudistuksen valmistelusta vastaava perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., perusteli sitä aikanaan sillä, että kun valtio maksaa, se luonnollisesti myös ohjaa. Erittäin suuri pettymys, kuvailee tuntoja Savonlinnan kaupunginhallituksen varapuSote-palaute näkyy uudessa esityksessä Sote-uudistuksen lausuntokierroksella annettu palaute näyttää vaikuttaneen moneen asiaan. Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä. Se tarkoittaa, että palveluja on leikattava. Mutta sen kriteereistä ei vielä tiedä, ja joka tapauksessa vaikutus on vähäinen. Hän painottaa, että luku elää edelleen joka kerta kun tulee uutta tietoa. Muutokset tuovat valtiolle lisäkustannuksia. Se luultavasti helpottaa uudistuksen etenemistä aikanaan myös perustuslakivaliokunnassa. Se on hyvä avaus. Mäkelän mielestä koko kansantalous kärsii. Lievennyksiä tuli myös olemassa olevien ulkoistussopimusten mitätöimiseen. Operatiivista ohjausta on vähennetty alkuperäisestä ehdotuksesta. Hänen mukaansa esitys tarkoittaa edelleen tulonsiirtoa Espoolta ja läntiseltä Uudeltamaalta muualle maahan. Lisää rahaa palaa myös käyttämättä jäävän omaisuuden aiheuttamien kulujen kompensointiin. Lausuntoja tuli yli 800. Ministeriryhmä päätti, että Itä-Savo sijoitetaan Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. KL11_48-53.indd 48 28.10.2020 13.26. Kunnalle aiheutuvien kustannusten yläraja alenee alkuperäisesityksen 0,7 tuloveroprosentista 0,5:een SAVONLINNASSA PETYTTIIN Sekä Etelä-Savon että Pohjois-Savon alueiden viesti oli se, että Itä-Savon kuuluu olla osa Etelä-Savoa, kuten se muissa yhteyksissä nytkin on. Sillä perusteella osoitetaan jaettavaksi arviolta 29 miljoonaa euroa
Tätä nykyä hän toimii konsulttina omassa yrityksessään. Kirja toimii puheenvuorona ja keskustelun haastajana. • Hyvinvointialueita on tarkoitus kutsua maakunniksi sitten, kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät niille • Jos uudistus etenee hallituksen kaavailujen mukaan, tehtävät siirtyisivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa [ Info ] KL11_48-53.indd 49 28.10.2020 13.26. Lisäksi järjestäjänä olisi Helsingin kaupunki. Tietosuoja ja tietoturva hoituvat aukottomasti. Toni Auvinen Avarasti Oy 2020. Yksimielisyyttä on ehkä turha odottaa. • Merja Ojansivu Toni Auvinen, Digitaalinen ja ihmisläheinen kunta 2035. Hän ei pidä hallituksen pehmennyksenä päättämää siirtymäaikaa merkittävänä. Auvinen tuntee hyvin sekä kuntakentän että digitalisaation. En usko, että ympärivuorokautinen yhteispäivystys voi säilyä Savonlinnan keskussairaalassa edes vuoteen 2032 asti. [ Kirjat ] heenjohtaja Eija Stenberg, sd. Parlamentaarisessa komiteassa on edustettuna kaikki yhdeksän eduskuntapuoluetta sekä joukko muita tahoja, ja puolueilla on erilaisia näkemyksiä maakuntaverosta. Perustelu on hoitoketjujen jatkuvuus, joka on yksi koko uudistuksen perusajatuksia. MAAKUNTAVERO VAHVISTUI Sote-ministeriryhmä päätti hiukan yllättäen, että maakuntavero toteutetaan vuoteen 2026 mennessä. • Eero Karisto 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki • Sote-maakuntien nimi muuttuisi ehdotuksen mukaan hyvinvointialueiksi. Tietojärjestelmien ja robottien ylläpito ja kehittäminen vaatii ihmistyövoimaa, samoin varhaiskasvatus, opettaminen ja vanhusten hoiva. Fyysistä työtäkin digikunnassa tarvitaan. Hallitus ei taipunut. • Vuoden 2022 alkuun kaavaillaan aluevaaleja. Kuntalehti 11 / 2020 49 TONI AUVISEN kirja Digitaalinen ja ihmisläheinen kunta 2035 loihtii lukijan eteen ihannekuvan digitaalisesti toimivasta kunnasta, jossa kaikki menee nappiin kuin Strömsössä ikään. Hän uskoo, että se saa määräajassa valmiiksi esityksen maakuntaveron toteuttamisesta. Digi-Strömsö vai dystopia. OPPILASHUOLTO ALUEILLA Oppilashuollon hallinnollisesta sijoittamisesta sote-organisaatioon hallitus sai julkisessa keskustelussa hyvinkin värikästä palautetta. Auvisen visiossa kuntalainen voi vaikuttaa asioihin suoran demokratian keinoin kotikunnan lisäksi myös mökkikunnassa. Hallitus tuli kuitenkin vastaan sikäli, että lupasi lainsäädännöllä turvata oppilashuollon lähipalveluna. Ja kun digiähky nostaa stressitason sietämättömäksi, voi paeta eco-offlinepuistoihin, joissa voi nauttia olemassaolosta vailla digitaalisia yhteyksiä. Valtioneuvosto asetti maaliskuussa parlamentaarisen komitean selvittämään maakuntaveron käyttöönottoa. Komitean puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kiviranta, kesk., myöntää, että näin valmis kanta tuli hiukan yllättäen. Nykyisin näistä palveluista vastaavat lähinnä kunnat. Ei kukaan rakenna elämäänsä kymmenen vuoden varaan. Monipaikkainen asuminen ja e-kuntalaisuus ovat arkipäivää. Kirjan teknologista hypetystä tasapainottaa kuviteltu kuopiolaisperhe, jonka työn, koulunkäynnin ja vapaa-ajanvieton kautta esitellään digiratkaisuja, virtuaalisia palveluita ja robotiikkaa. Soraääniä saati kapinointia ei esiinny. Kiviranta ei näe, että ministeriryhmän linjaus aiheuttaisi ongelmia komitean työlle. Stenberg näkee ongelmiksi sekä palvelujen laadun että katoavat työpaikat ja niiden myötä vähenevän väestön. Hän on työskennellyt Tuusniemen kunnanjohtajana, yrittäjänä markkinoinnin ja viestinnän parissa, ICT-projekteissa sekä poliittisissa luottamustehtävissä. Palvelujen kattavuus nykyisellään on herättänyt kritiikkiä. Yhteiskunta ja kunta muuttuvat vääjäämättä, mutta menemmekö kohti painajaismaista dystopiaa vai hyvin toimivaa onnelaa, sitä emme vielä tiedä. • Suomeen tulisi 21 hyvinvointialuetta. Kriitikoiden mukaan näiden pitäisi ehdottomasti kuulua koulun organisaatioon. Nyt jo on henkilöstöpulaa, uusia ihmisiä on entistä vaikeampi saada. Jotta viidentoista vuoden kuluttua kunta toimisi täysin digitaalisesti ja ihmisläheisesti, konsulttien myyntipuheiden pitäisi muuttua lihaksi ja lisäksi kuntalaisten tulisi toimia vain yhteisen hyvän motivoimina. Komitean määräaika on tämän vuoden lopussa
Nyt kyllä odottaa, että Suomen tärkeimmän kulttuurilaitoksen hallituksen puheenjohtaja linjaa missä mennään ja mitä tehdään. Haetaan tietoa, missä ollaan ja minne mennään. Ja kuten usein journalistipiireissä käy, Saska Saarikosken puoliso, Laura Saarikoski, on myös journalistisesti merkittävässä asemassa; hän on Helsingin Sanomien toimituspäällikkö. Kun vielä muistetaan, että nuorsuomalaisten Erkkojen perillisten lisäksi suurimpiin Sanoma Oyj:n omistajiin kuuluu globaalifirma Koneen Antti Herlin, uutta taitaa olla luvassa. Hyvä analyysi aiheesta löytyy Yle Areenasta: ”QAnon: Kaikkien salaliittoteorioiden äiti – Tämän takia siihen uskotaan”. Koiviston vastaus oli vain yksi sana: selviytyä. Hän löysi lähtökohdan filosofien Sören Kierkegaardin ja Friedrich Nietzschen ajatteluista, joissa etsitään niin sanottua ratkaisevaa hetkeä. kyisin työelämäprofessori. Hetki, jossa menneisyys ja tulevaisuus kohtaavat ja otamme askeleen uuteen suuntaan. • KL11_48-53.indd 50 28.10.2020 13.26. Mutta kuten tunnettua, valtamerilaivat kääntyvät hitaasti. lokakuuta kolumnillaan ”Eläkää kuin viimeistä päivää”. Myös pienissä medioissa on tapahtunut tärkeitä nimityksiä: Ylioppilaslehden päätoimittajana on aloittanut Tuija Siltamäki ja Journalisti-lehteä päätoimittaa Maria Pettersson. Se ei ole mikään merkityksetön pesti, vaan siinä luodaan Suomen merkittävimmän lehden linjaa. Viimeisten vuosien ajan Ylen johtohenkilöt ovat vältelleet visioiden ja linjanvetojen esittämistä vetoamalla siihen, että alemmat päälliköt ja toimitukset tekevät itsenäisesti valinnat. Meille se on vähän outo viikonpäivä, koska meillä vaalit käydään aina viikon viimeisenä päivänä, sunnuntaina. Apunen on tietysti tunnettu Ylen Aamu-tv:n jälkiviisaana, mutta hän on myös Aamulehden entinen päätoimittaja ja EVAn entinen toimitusjohtaja, nyMediasta ja maailmasta Valtamerilaivat kääntyvät hitaasti. Tänään jo tiedämme vaalin tuloksen ja elämme uutta aikaa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Saska Saarikoski vetää nyt Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitusta. Matti Apunen valittiin Yleisradion hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi muutama viikko sitten. Mauno Koivisto kiteytti saman asian, kun häneltä kysyttiin kirjansa Venäjän idea julkistamistilaisuudessa Moskovassa, että mikä on sitten Suomen idea. Uuden vetäjän jälki näkyy jo nyt sisällössä. Jännitystä riittää ja älyllisen näkökulman asiaan toi professori Anu Kantola Helsingin Sanomissa 20. Mikä on se päivä, joka muuttaa historian suunnan. Politiikassa ympäri maailmaa kukoistaa populismi. Jälkeenpäin kysytään, missä olit sinä päivänä. Geopolitiikka on tullut takaisin ja jokainen maa toistaa iskulausetta ”oma maa ensin”. Filosofeja on iät ja ajat kiinnostanut kysymys siitä, mikä on ratkaiseva hetki. Sen sijaan somessa leviävät kulovalkean tavoin erilaiset salaliittoteoriat. Kannattaa seurata. TOINEN merkittävä media-alan nimitys meni myös aika vähällä huomiolla. MAAILMALLAKIN elämme muutoksen aikaa. Vähän tylsää, että meidänkin pöytämme katetaan rapakon takaa. Ja vielä kotimaasta. Anu Kantola edustaa järkeä. P.S. 50 Kuntalehti 11 / 2020 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä A loitetaan kotimaasta. Mutta niin isot aina tekevät pienimmille. Asiantuntijana podcastissa on tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Kantola nimesi ratkaisevaksi päiväksi tietysti Yhdysvaltojen presidentinvaalipäivän, tiistain 3.11.2020. Sitä odottaa sivistysvaltio. Vaivoin rakennetut sopimusjärjestelmät repeilevät ja globalisaatio on henkitoreissaan. Tämä aiheuttaa tietysti ihmisissä epävarmuutta. Yle vaihtoi yliopistomiesten sarjan – Kari Neilimo ja Thomas Wilhelmsson – jälkeen vetäjän paikalle yhteiskuntakeskustelua pelkäämättömän intellektuellin. Se on tärkeää
Mainitaan sitten yleisöä edustavan toimittajan pyynnöstä yksi esimerkki, lain 150 §. Pykälä on tiivis ja kaunis. Pykälä on liian pitkä tähän siteerattavaksi. Sen ja sen edeltäjien tulkinnasta on kehittynyt rikas oikeuskäytäntö, jossa rajaa valmistelupäätösten ja lopullisten, muutoksenhakukelpoisten ratkaisujen välillä on pyykitetty. Tiedän, olen ruudussa ihan yksin! ...tämä on suljettu kokous! Kuntalehti 11 / 2020 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi N ykyinen kuntalaki säädettiin vuonna 2015. Kuntalaki-kommentaarin – alan raamatun – kirjoittajat, Heikki Harjulan ja Kari Prättälän, jätämme nyt mielivaltaisesti katsomoon tästä puolileikkisästä kyselystä. 109 a §, joka koskee poikkeuksellisiin hallinnollisiin vaikeuksiin joutuneen kunnan tilannetta. Kunnan omavastuisen asioidenhoidon on silloin katsottu epäonnistuneen. Siinä on 17 lukua – eli pääteemaa – ja 150 pykälää. Toivottavasti pykälän soveltaminen jää yhteen ainoaan tapaukseen eli tapaus Kittilään. Kuntalehden joulukuun numerossa kuntalain lempija inhokkipykälistään kertovat Arto Sulonen ja Olli Mäenpää. Ei sellaisia taida olla... Se sisältää – ymmärrettävästi! – lukuisia viittauksia muihin lakeihin. NÄKEMYS II Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Kari Kuusiniemi, kuntalain lempipykälänne. Siirtymäsäännökset ovat kuitenkin lain soveltajalle erittäin tärkeitä. Tästä lähtökohdasta pidän eniten kuntalain 136 §:stä: ”Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.” Lukija kysyy, miten niin. Siinähän juuri sanotaan, ettei saa tehdä valitusta. Inhokkipykälänne. Siinä on vain yksi momentti. Ja ennen kaikkea, miten olla varma, ettei suljetun kokouksen seuraajana satu olemaan vaikkapa vaimo kuiskuttamassa ohjeita varsinaiselle päättäjälle. En sinänsä väitä tässä käyneen niin. • KL11_48-53.indd 51 28.10.2020 13.26. Liian usein käy niin, että hienoa uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa puhti loppuu siirtymäsäännöksiin edettäessä. Se tuo valtionhallinnon kunnan itsehallinnon ytimeen. Niin kansalaisen kuin tuomarinkin kannalta haastavia pykäliä ovat vaikeaselkoiset tai ainakin vaikeaselkoisesti muotoillut säännökset. Tässä numerossa kuntalain inhimillisistä ulottuvuuksista kertovat Aimo Ryynänen ja Kari Kuusiniemi. Ehdottomasti myöhemmin lisätty Kuntalakigurut tunnelmoivat, osa I Mikä on kuntalain hauskin, mikä inhottavin pykälä. Muihin päätöksiin saa hakea oikaisua ja edelleen tehdä valituksen. Masentavin pykälä. Olen kaikkiruokainen, joten varsinaisia inhokkeja minulla ei ole. Kunnallisvalitus on tärkeä kunnan jäsenen kunnan toiminnan laillisuuden varmistamiseen liittyvä keino. Miten puheenjohtaja voi luotettavasti todentaa kokouksen osallistujat. Mutta viisaus onkin siinä, että vain valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat päätökset jäävät muutoksenhakukelpoisuuden ulkopuolelle. Tuomarin roolista lähtien suosikkini liittyy ymmärrettävästi muutoksenhakuun. Siihen on kirjattu yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat siirtymäsäännökset. Pykälä on tiivis ja kaunis. He ovat olleet useiden kuntalakien kirjoittajia ja takapiruja – ja siksi tulkitsemme heidät tässä paneelissa jääveiksi. NÄKEMYS I Tampereen yliopiston pitkäaikainen kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen, kuntalain hauskin pykälä. Mitä hallintojuridiikan pitkäaikaiset asiantuntijat, kunta-alan karpaasit, ajattelevat kuntalain yksittäisistä pykälistä. Mutta sähköistä kokousta koskevasta uudesta 99 a §:stä voi yrittää vääntää vitsiä
Työssä mukana ovat opetusja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Kuntaliitto ja muutaman kaupungin varhaiskasvatuksen asiantuntijat. Y-alustalla julkaistavat tiedot ovat (jonnekin) tallennettujen tietojen metatietoja (etunimi, sukunimi). Lakisääteisistä palveluista varhaiskasvatus on ottamassa digiloikkaa eri hankkeiden muodossa. Ympäristöministeriö ja Verohallinto ovat yhteisessä projektissaan tuottaneet Lakieditorista niin sanotun beetatestausvalmiin version, jonka avulla voidaan kirjoittaa hallituksen esityksen perusteluosion tekstejä ja pykäläluonnoksia. Esimerkkinä tästä on päivähoitopaikan tarjoaminen tiedoilla, joita kuntalaisesta on jo saatavana. Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä tiedon yhteentoimivuuden ja prosessien uudistamisen näkökulmasta varsinkin kuntien lakisääteisten tehtävien ja palveluiden puolella, koska kerättävät tiedot on annettu jo lainsäädännössä. Yhteentoimivuusalustalle julkaistaan yhteisiä sanastoja, koodistoja ja tietomalleja, jotka ovat niin ihmiskuin koneluettavassakin muodossa. Tyypillisin haaste on, että digitalisoidaan nykyprosesseja sen sijaan, että käytettäisiin hyödyksi digitalisaation mahdollisuuksia. • Jaana Nevalainen Erityisasiantuntija Tietoyhteiskuntayksikkö Kuntaliitto KL11_48-53.indd 52 28.10.2020 13.26. Ministeriön työssä huomioidaan tiedon yhteentoimivuus ei pelkästään semanttisella tasolla, vaan myös lainsäädännön, toiminnan ja tekniikan tasoilla. Eli sinne ei kuvata itse dataa (Matti, Meikäläinen). Y-alustaa ylläpitää Digija väestötietovirasto (DVV). Kuva: Kuntaliitto VALTIOVARAINMINISTERIÖ kehitti edellisen hallitusohjelmakauden digikärkihankkeessaan Yhteentoimivuusalustan (Y-alusta) sekä sitä hyödyntävän yhteentoimivuusmenetelmän. Tämän lisäksi se parantaa yhteentoimivuutta varsinkin hallinnonrajat ylittävissä käsitteissä sekä vähentää ristiriitaista käsitteiden käyttöä ja tulkintaa. Toki jostain pitää aloittaa, mutta edes visiossa pitäisi näkyä uudenlaiset toimintamallit ja prosessit, jotka digitalisaation teknologiat ja palvelut mahdollistavat. Saadaanko automatisoitua vanha osa prosessista siten, että asiakasta ei vaivata turhilla tietopyynnöillä. Tästä hyötyinä ovat muun muassa se, että tiedon laatu paranee, sitä voidaan tehokkaammin hyödyntää tiedolla johtamisessa ja tiedot saadaan liikkumaan järjestelmien välillä, kun kaikilla on yhdenmukainen tietopohja. Tämä parantaisi säädösten ymmärrettävyyttä ja sitä kautta vaikuttaisi lain tavoitteiden toteutumiseen. Tuloksena olisi yhdenmukaisesti rakenteisessa muodossa kuvatut tiedot. LISÄKSI LAINLAADINTATYÖHÖN on kehitetty ja pilotoitu lakieditoria. Palveluiden aitoa toiminnanmuutosta tukisi se, että muutoksessa huomioitaisiin tarvittavien tietojen kartoitus: mitä tietoja tarvitsemme kuntalaiselta ja mitä tietoa meillä on jo saatavilla niin omista kuin julkisistakin tietovarannoista. Se on käynnistänyt rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuustyön. Projektin muistion johtopäätöksessä todetaan, että digitaalinen lainvalmisteluprosessi parantaisi merkittävästi säädösvalmistelun suunnittelua, etenemisen seurantaa ja raportointia. 52 Kuntalehti 10 / 2020 [ Lakiklinikka ] KUNNISSA on käynnissä eritasoisia hankkeita, joissa on usein tavoitteena digitalisoida palveluja. Lakieditori on lakitekstin laatijan avuksi kehitetty työkalu, jonka avulla tuotetaan lakitekstiä rakenteisessa muodossa hyödyntäen Y-alustalla julkaistuja yhteisiä käsitteistöjä. Tämän jälkeen pystyisimme muun muassa muotoilemaan asiakasprosessia uudella tavalla. Tiedon yhtenäistämistyötä on laajimmin edistetty ympäristöministeriössä. Omistajuus on Verohallinnolla. Tiedon yhteentoimivuus on meidän jokaisen asia Varhaiskasvatus on ottamassa digiloikkaa. Tai voimmeko tarjota jotain palvelua ennakoivasti. Ydintietojen yhtenäistämistyötä onkin käynnistetty varhaiskasvatussuunnitelman yhtenäistämistyöllä
Kuva: Kuntaliitto KL11_48-53.indd 53 28.10.2020 13.26
Samasta syystä puoliso Atte Palokangas on ollut poikkeuksellisen pitkään kotona. NOPEUS HAASTAA Palokangas luottaa kuntaviestinnässä totuuteen ja läpinäkyvyyteen, olivat uutiset sitten hyviä tai huonoja. Hän muutti Jyväskylään päästessään yliopistoon opiskelemaan yhteisöviestintää. Kuntalaiset puhuivat tuolloin alentavasti arvauskeskuksista ja sossuista, vaikka asiakaspalvelukyselyjen mukaan he olivat hyvin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Vaikeinta on vastata kuntalaisten toiveeseen nopeasta tiedonsaannista, Palokangas sanoo. Oman talon kasvatti, hallintopäällikkö Emmi Palokangas vastasi myöntävästi ja tuli valituksi. Jyväskylässä Palokangas tunnetaan erityisesti sote-viestijänä. Se on mielekästä, Palokangas sanoo. Hän soittaa rumpuja nousujohteista uraa tekevässä Beast In Black -yhtyeessä. Koronaviruksen vuoksi hän ei tosin ole käynyt keikoilla eikä festareilla sitten helmikuun. Samaan aikaan sote-palveluissa oli käynnissä useita mielenkiintoisia kehittämishankkeita, joista henkilökunta ei halunnut tiedottaa, Palokangas kertoo. Palokangas oli vuosina 2017–2019 mukana valmistelemassa KeskiSuomen maakuntaja sote-uudistusta. Hän aloitti viestintäpäällikkönä sote-palveluissa vuonna 2010. Vapaa-ajalla Palokangasta liikuttaa raskas musiikki. Viestinnän tehtävä on auttaa ihmisiä näkemään, kuinka laajasta kokonaisuudesta sote-uudistuksessa on kysymys. Kimurantiksi koetusta sote-uudistuksesta viestiminenkin onnistuu, kunhan kertoo kansalaisille, mitä lähipalveluille, kuten terveysasemille, tapahtuu, hän sanoo. Lähdin murtamaan tätä ajattelua. [ Kuka. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Petteri Kivimäki Jyväskylän viestinviejä KL11_54-55.indd 54 28.10.2020 13.25. Kesälomalla maalasimme mökillä ja mietimme, että milloinkahan meillä seuraavan kerran on aikaa tällaiseen projektiin. Viimeiset kymmenen vuotta hän on työnsä ohessa toiminut tuntiopettajana entisessä opinahjossaan. Tehtäväni on helpottaa ihmisten arkea ja auttaa heitä löytämään oikeat palvelut oikeaan aikaan. Nykyään ihmiset hakevat yhä enemmän tietoa alkuperäisistä lähteistä. FESTARIT JÄIVÄT VÄLIIN Emmi Palokangas on kotoisin Pyhäjärveltä. Se näkyy kaupungin sähköisten julkaisujen käyttäjämäärissä. Heistä saattaa näyttää siltä, että virkamiehet menevät hallintokielen taakse eivätkä tee mitään, vaikka kunnassa tehtäisiinkin jo täysillä töitä asian ratkaisemiseksi. si sote-palveluissa tehtävää hyvää työtä. Hän aloitti työt syyskuun alussa. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 11 / 2020 S ykkiikö sydämesi kasvavan kaupungin viestintäja markkinointityölle, kyseli Jyväskylä hakiessaan keväällä uutta viestintäjohtajaa. Halusin viestinnällä tehdä näkyväkEmmi Palokangas 1982: Syntyi Pyhäjärvellä 2001: Ylioppilas Pyhäjärven lukiosta 2008: Filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta 2008: Jyväskylän kaupungin tiedottajaksi 2009: Viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijaksi Total Kiinteistöpalveluihin 2010: Jyväskylän kaupungin sosiaalija terveyspalveluiden viestintäpäälliköksi 2014: Jyväskylän kaupungin sosiaalija terveyspalveluiden hallintoja viestintäpäälliköksi 2017: Viestinnän ja osallisuuden valmistelijaksi KeskiSuomi 2020 -projektiin, palasi kaupungin palvelukseen vuonna 2019 2020: Jyväskylän kaupungin viestintäjohtajaksi syyskuun alusta Viestintä on vaikuttavaa vain, jos sillä on totuuspohja, sanoo Jyväskylän tuore viestintäjohtaja Emmi Palokangas
050 5250 522 raimo.tanskanen@fmcgroup.. Päättäjä tilaa Kuntalehti 11 I 2020 I 5.11. -10.12.2020 ALIHANKINTA.FI #ALIHANKINTA AlihankintaHEAT TEEMA 2020 DATASTA BISNESTÄ Ota yhteyttä: p. KL11_54-55.indd 55 28.10.2020 13.25. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et Triplan Oy | p. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. [ Palveluhakemisto ] Vaadi luotettavaa tietoa Lukijoista 87 % pitää Kuntalehteä tärkeänä tukena päätöksenteolle. [ Kolumni ] Michael Laakasuo: Ole kuin Picard APUA ETÄTYÖSTÄ Tuula Haatainen uskoo uusiin työllistämiskeinoihin Sometörky voi pilata kaiken Ei enää paperisotaa rakentamisessa Nyt verkkosivut ajan tasalle KL11_1.indd 1 28.10.2020 10.33 TAMPEREEN MESSU JA URHEILUKESKUS 8. Lukijatutkimus 2020: ”Kuuluisi tulla kaikille valtuutetuille kuin manulle illallinen.” PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. fmclaskentapalvelut.
elämän tarpeisiin riittää ammattilaisia tulevaisuudessa, hän kiteyttää. 56 Kuntalehti 11 / 2020 [ Luottamuksella ] Sarjassa esitellään kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusten puheenjohtajia, jotka ovat samalla valtuutettuja. Pohjois-Savossa toimivan Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajalla Anna Hartikaisella, kesk., on selkeä näkemys Savonian tehtävästä. A mmattikorkeakouluilla on tärkeä rooli maakuntien kehityksessä. Työsarkana tulevaisuus KL11_56-57.indd 56 28.10.2020 13.25. Minkään luottamuselimen puheenjohtajapestiin ei ihmistä saa vain pukata, vaan hänellä pitää olla omasta takaa motivaatiota tehtävään. Hän nauttii tehtävästään Savoniassa. Ydinkysymys on, miten saadaan osaajia eri puolille Suomea. Vuodesta 2018 hän on johtanut osakeyhtiön hallitusta. Meidän tehtävämme on turvata se, että työMeidän tehtävämme on turvata se, että työelämän tarpeisiin riittää ammattilaisia tulevaisuudessa, sanoo Anna Hartikainen. Hartikainen työskentelee Itä-Suomen yliopistossa johtamiskoulutuksen koulutussuunnittelijana. Kuopion kaupunginvaltuutettuna toimiva Hartikainen tuli hallitukseen vuonna 2013, jolloin Savonia oli vielä kuntayhtymä. Ehdottomasti halusin tähän tehtävään. Tässä voin omalta osaltani vaikuttaa siihen, mihin suuntaan koulutusta sekä tutkimusja innovaatiotoimintaa viedään alueellisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Me teemme täällä töitä PohjoisSavon ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden eteen. Raskasta olisi vetää sellaista rekeä perässään, jos ei sitä kohtaan tuntisi mitään oikeata intoa. Me koulutamme osaajia, ja se on kaiken ydin
• Pekka Moliis Kuva: Akseli Muraja KL11_56-57.indd 57 28.10.2020 13.25. Kaikkia palveluja niin maaseudulla kuin ydinkeskustassakin joudutaan katsomaan tarkasti. Kun päätöstä vuonna 2008 tehtiin, hän oli kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kuopio on suurin, mutta muillakin kampuksilla on oma vahva roolinsa. Se käsittää kolmen koulutusasteen, tutkimuslaitosverkoston ja yritysten muodostaman kokonaisuuden. Aina jossakin vaiheessa on tullut keskustelua siitä, onko kaikki kehittäminen keskitetty Kuopiossa Savilahteen. Hartikaisesta tuli kuopiolainen 2011, kun Karttula liittyi Kuopioon. KUNTALIITOS KANNATTI Nykyisen Kuopion alueella on tapahtunut vuodesta 2005 lähtien peräti viisi kuntaliitosta. MAAKUNNAN ASIALLA Hallituksen rooli on suuri, kun suuntaviittoja tulevaisuuteen piirretään. Aina on kuitenkin keskustellen päästy yhteisymmärrykseen ja saatu tehtyä Savoniaa eteenpäin vieviä päätöksiä. Ei ole kuitenkaan pelkästään Savonian asia huolehtia kampuksen vetovoimasta. Savonialla on Kuopion lisäksi kampus Iisalmessa ja Varkaudessa. Savilahden kehittämisellä on koko maakunnan kannalta suuri merkitys, eikä se ole millään tavalla sulkenut pois Varkauden tai Iisalmen kampusten merkitystä. Vuodenvaihteessa käynnistyy ammattikorkeakouluilla uusi strategiakausi. Tämä vuosi on tehnyt kaupungin talouteen sellaiset lovet, että niitä tasapainotettaessa viisi vuotta on minimiaika. Se miten koulutetaan on operatiivista toimintaa, ja sen jätämme operatiivisen johdon päätettäväksi. Se on mitä suurimmassa määrin kiinni myös isäntäkaupungin panostamisesta opiskelijaviihtyvyyteen. Hallituksen puheenjohtajana painotan sitä, että katsomme asioita Savonian näkökulmasta. Joka talousarviokierroksella joudutaan pohtimaan, mikä talousarvioehdotuksessa turvaa palveluja muuallekin kuin ruutukaupungin alueelle. Minun hallituksessa olon aikana ei ole koskaan käyty sellaista keskustelua, että joku kampus olisi uhattuna. Kuntalehti 11 / 2020 57 [ Kuka. Ja enkä päätöstä kadu. Yhteinen ymmärrys hallituksessa on kuitenkin selkeä. Sitä on joutunut puolustamaan, että kyllä sinne tarvitaan niitä tiloja, joita oppilaitokset kaupungilta vuokraavat. Ikäluokat pienenevät, työelämän tarpeet muuttuvat ja valtakunnan tason päätökset heiluttavat suunnitelmia. Opiskelijoiden näkökulmasta kahden muun kampuksen vetovoima on ollut haasteellista. Sehän on osakeyhtiön hallituksen tehtävä, mutta aika ajoin on käyty keskusteluja myös siitä, miten omistajakuntien etu on päätöksissä mukana. Jos omistajat näkevät jossain vaiheessa, että hallitus toimii vastoin omistajan intressejä, niin heillähän on aina mahdollisuus vaihtaa hallitus. Omistajapolitiikka on Hartikaisen näkemyksen mukaan yksinkertaista. Tärkeää on myös luottamuksellisuus hallituksen jäsenten kesken sekä luottamus toimitusjohtajaan ja toimivaan johtoon. ROOLIJAKO SELVÄ Roolit Kuopion kaupunginvaltuutettuna ja maakunnallisen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana ovat selvät. Tässä kaupungin tilanteessa on keskusteltu siitä, mitä sinne tarvitaan vai tarvitaanko yhtään mitään. Savilahden kampuksen kehittäminen on ollut viime vuosien suurin kehityshanke Kuopiossa. Tilanne on kuitenkin se, että kaikki oppilaitokset tarvitsevat liikuntatiloja. On keskusteltu paljon siitä, mitä missäkin koulutetaan. Liitokset ja monet vanhat kirkonkylät palveluineen aiheuttavat haasteita, kun kaupungin talousarviota kasataan. Karttulan mahdollisuudet kehittyä itsenäisenä kuntana pitkällä tähtäimellä olivat tosi huonot, vaikka kuntatalous vielä siinä vaiheessa olikin kunnossa. Olin yksi kuntaliitoksen aktiivisista ajajista. Yksi esimerkki on Neulamäen alla sijaitsevan Puolustusvoiman entisen luolaston jatkokäyttö. Strategiaa päivitettäessä on kuunneltu vahvasti alueita ja alueiden elinkeinoelämää sekä maakuntaliittoa. Hartikainen on joutunut puolustamaan Savonian tarpeita Kuopion valtuustossa. ] Anna Hartikainen Syntynyt: Vuonna 1959 Vehmersalmella Kotikunta: Kuopio Koulutus: Terveydenhoitaja, terveydenhuollon lisensiaatti Ammatti: Koulutussuunnittelija Puolue: Keskusta Tärkeimmät luottamustehtävät: Kuopion kaupunginvaltuutettu, Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varajäsen, keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Hyvää Kuopiossa + luonnonläheisyys, metsät ja vesistöt + turvallisuus + tulevaisuussuuntautunut päätöksenteko Kehitettävää Kuopiossa uusia työpaikkoja ja yrityksiä lapsija perhepalvelujen painopiste varhaiseen puuttumiseen vanhusten hoivaja hoitopalvelujen riittävyys Me koulutamme osaajia, ja se on kaiken ydin. Omistajakuntien tiukka talous ei helpota kehitystyötä
Sitä varten pitää olla välineet kunnossa. Lappeenrantalaisten suosiossa ovat esimerkiksi kuntoportaat. Rakennamme Walmua yhdessä, asiakkaita kuunnellen. – Walmuun olemme pystyneet rakentamaan tuloksellista seurantaa, jossa voidaan tarkastella asiakkaiden etenemistä ja asiakkuuden kestoa. Forssan kaupungin työllisyysja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Leskinen on havainnut, että asiakasymmärrys ja tiedolla johtaminen tukevat työllistämistä. Kuva: Ari Nakari KL11_58-59.indd 58 28.10.2020 13.21. Toinen valtti on tiedolla johtaminen, jonka rooli kasvaa Leskisen mukaan yhä tärkeämmäksi, monesti juuri taloudellisen niukkuuden ja talousarvioiden puristuksessa – Toimintaa täytyy pystyä suuntaamaan yhä tarkemmin, jotta eurot riittävät. Kaupungin työllisyyspalvelut yhdistää työnhakijoita ja työnantajia sekä F Forssan kaupunki panostaa työllisyyden parantamisessa asiakkaiden henkilökohtaiseen tukemiseen ja tiedonkulkuun. MUUNTUU TARPEEN MUKAAN Jaakko Leskinen pitää etuna myös sitä, että Forssan kaupunki on päässyt mukaan kehittämään Walmua, jotta se sopii kaupungin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Myös ohjaajien ja eri työpajojen asiakasprofiilit ja -määrät sekä tapahtumat ja kehityksen suunnat ovat seurattavissa Walmu-järjestelmässä. 58 Kuntalehti 11 / 2020 [ Seuraava numero ] Teema: Hyvinvointi • Ilmestyy 3.12. Samalla vuorovaikutus asiakkaan ja ohjaajan välillä on vahvistunut. Järjestelmää on kehitetty ja toiminnallisuuksia lisätty muun muassa Forssan antaman palautteen perusteella. Forssa uskoo työllistämisessä henkilökohtaiseen palveluun ja tiedolla johtamiseen. Tiedolla työttömyyden kukistamiseen Laske Walmun tuottama hyöty: walmu.fi/tehokkuudenarviointilaskelma Tutustu käyttäjien kokemuksiin: walmu.fi/kokemuksia Jopa 30 % työllisyyspalveluiden asiakkaista jatkosijoittui opiskeluun ja työelämään. Selvitämme, millä konsteilla kunnassa voidaan elää hyvässä hengessä ja miten savea voidaan käyttää sisäilmaremonteissa. Kerromme myös Lappeenrannan liikkumisohjelmasta. tarjoaa konkreettisiin toimiin päätyvän palveluväylän. Tapaamme mielenterveyden asiantuntijan, jonka neuvoja kuunnellaan kunnissakin. Walmu takaa sen, että kaikilla on käytettävissä ajantasainen tieto työnhakijan tilanteesta. Ajantasainen tieto on helposti kaikkien työllistämisen osapuolten ulottuvilla. TIETO ON TIE ONNISTUMISIIN Tärkeimpänä valttina Jaakko Leskinen pitää sitä, että Walmu lisää asiakasymmärrystä ja sitä kautta tukee onnistumista asiakkaiden auttamiseksi. Yhteiskehittämistä jatketaan ensi vuoden alkupuolella julkaistavaan Walmun uuteen versioon, jossa on panostettu muun muassa työnhakijan henkilökohtaisen polun seurantaan. – Ennen Walmua meillä ei ollut kunnollista henkilöasiakkaiden tietojärjestelmää, joka tukisi asiakastiedon käsittelyä ja hyödyntämistä asiakassuunnittelussa ja -arvioinnissa, kertoo Forssan kaupungin työllisyysja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Leskinen. Tässäkin Forssan kaupunki on ollut edelläkävijä. KUNTALEHDEN joulukuun numeron teemana on hyvinvointi. Leskisen mukaan Walmu helpottaa myös kaupungin työllisyyspalvelujen raportointia, auttaa tilannekuvan hahmottamisessa sekä tulosten seurannassa. ILMOITUS orssan kaupungintyöllisyyspalveluissa seurataan maailman muutoksia ja ennakoidaan tulevaa. Työllistämisen tehostamiseen ja asiakasohjaukseen Forssan kaupunki käyttää Walmu-asiakashallintajärjestelmää, joka kokoaa työllistämisen kaikki osapuolet työnhakija mukaan lukien saman ohjelmiston alle AINA TILANTEEN TASALLA Forssan kaupunki otti Walmun käyttöön keväällä 2017, ja siitä on kehittynyt päätyöväline kaupungin työllisyyspalveluiden asiakasohjaukseen. – Forssa on ollut meille äärimmäisen hieno yhteistyökumppani, Walmun toimitusjohtaja Pasi Heikkinen kehuu
Kaupungin työllisyyspalvelut yhdistää työnhakijoita ja työnantajia sekä F Forssan kaupunki panostaa työllisyyden parantamisessa asiakkaiden henkilökohtaiseen tukemiseen ja tiedonkulkuun. – Ennen Walmua meillä ei ollut kunnollista henkilöasiakkaiden tietojärjestelmää, joka tukisi asiakastiedon käsittelyä ja hyödyntämistä asiakassuunnittelussa ja -arvioinnissa, kertoo Forssan kaupungin työllisyysja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Leskinen. Kuva: Ari Nakari ILMOITUS ILMOITUS KL11_58-59.indd 59 28.10.2020 13.21. Leskisen mukaan Walmu helpottaa myös kaupungin työllisyyspalvelujen raportointia, auttaa tilannekuvan hahmottamisessa sekä tulosten seurannassa. Toinen valtti on tiedolla johtaminen, jonka rooli kasvaa Leskisen mukaan yhä tärkeämmäksi, monesti juuri taloudellisen niukkuuden ja talousarvioiden puristuksessa – Toimintaa täytyy pystyä suuntaamaan yhä tarkemmin, jotta eurot riittävät. Forssan kaupungin työllisyysja hyvinvointipalvelujen päällikkö Jaakko Leskinen on havainnut, että asiakasymmärrys ja tiedolla johtaminen tukevat työllistämistä. Järjestelmää on kehitetty ja toiminnallisuuksia lisätty muun muassa Forssan antaman palautteen perusteella. Tässäkin Forssan kaupunki on ollut edelläkävijä. ILMOITUS orssan kaupungintyöllisyyspalveluissa seurataan maailman muutoksia ja ennakoidaan tulevaa. – Walmuun olemme pystyneet rakentamaan tuloksellista seurantaa, jossa voidaan tarkastella asiakkaiden etenemistä ja asiakkuuden kestoa. MUUNTUU TARPEEN MUKAAN Jaakko Leskinen pitää etuna myös sitä, että Forssan kaupunki on päässyt mukaan kehittämään Walmua, jotta se sopii kaupungin tarpeisiin mahdollisimman hyvin. TIETO ON TIE ONNISTUMISIIN Tärkeimpänä valttina Jaakko Leskinen pitää sitä, että Walmu lisää asiakasymmärrystä ja sitä kautta tukee onnistumista asiakkaiden auttamiseksi. Samalla vuorovaikutus asiakkaan ja ohjaajan välillä on vahvistunut. Forssa uskoo työllistämisessä henkilökohtaiseen palveluun ja tiedolla johtamiseen. Rakennamme Walmua yhdessä, asiakkaita kuunnellen. Ajantasainen tieto on helposti kaikkien työllistämisen osapuolten ulottuvilla. Sitä varten pitää olla välineet kunnossa. Yhteiskehittämistä jatketaan ensi vuoden alkupuolella julkaistavaan Walmun uuteen versioon, jossa on panostettu muun muassa työnhakijan henkilökohtaisen polun seurantaan. – Forssa on ollut meille äärimmäisen hieno yhteistyökumppani, Walmun toimitusjohtaja Pasi Heikkinen kehuu. Työllistämisen tehostamiseen ja asiakasohjaukseen Forssan kaupunki käyttää Walmu-asiakashallintajärjestelmää, joka kokoaa työllistämisen kaikki osapuolet työnhakija mukaan lukien saman ohjelmiston alle AINA TILANTEEN TASALLA Forssan kaupunki otti Walmun käyttöön keväällä 2017, ja siitä on kehittynyt päätyöväline kaupungin työllisyyspalveluiden asiakasohjaukseen. Tiedolla työttömyyden kukistamiseen Laske Walmun tuottama hyöty: walmu.fi/tehokkuudenarviointilaskelma Tutustu käyttäjien kokemuksiin: walmu.fi/kokemuksia Jopa 30 % työllisyyspalveluiden asiakkaista jatkosijoittui opiskeluun ja työelämään. Myös ohjaajien ja eri työpajojen asiakasprofiilit ja -määrät sekä tapahtumat ja kehityksen suunnat ovat seurattavissa Walmu-järjestelmässä. Walmu takaa sen, että kaikilla on käytettävissä ajantasainen tieto työnhakijan tilanteesta. tarjoaa konkreettisiin toimiin päätyvän palveluväylän
KUNTIEN TALOUS EI OLE VALETTU SEMENTTIIN! Siksi taloushallinnon järjestelmätkään eivät voi olla. WWW.ABILITA. FI PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN KUNTIEN TALOUSHALLINTO KL11_60.indd 60 28.10.2020 13.21. Pitkän kokemuksen ja vankan osaamisemme lisäksi tarjoammekin markkinoiden joustavimman ERP-ratkaisun kuntien taloushallintoon. Kuntien kehityksen tueksi tarvitaan joustavia tietojärjestelmäratkaisuja, joita käyttäjät itse pystyvät muokkaamaan toimintaympäristön niin vaatiessa