Kuntalehti 11/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

11 I 2021 I 11.11. [ Kolumni ] Ulla-Kirsikka Vainio: Lappi ottaa ilmastotyön vakavasti Krista Mikkonen ymmärtää ympäristöaktivismia KAPINOIJASTA MINISTERIKSI Nyt riidellään rakentamislain luonnoksesta Aurinkovoimala valaisee Hyvinkään lukiota Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava! KL11_1.indd 1 2.11.2021 13.19
SOMEVIDEOT WEBINAARIT VIDEOMAINOKSET ANIMAATIOT SUORAT LÄHETYKSET Pyydä tarjous! AMMATTITAIDOLLA JULKISELLE JA YKSITYISELLE SEKTORILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULTA VIDEOT JA SUORAT kunta.tv/tilaa-tuotanto KL11_2-5.indd 2 2.11.2021 13.20
Lausuntokierros käynnistyi lopulta ympäristöministeriön omana virkamiestyönä. • SOMEVIDEOT WEBINAARIT VIDEOMAINOKSET ANIMAATIOT SUORAT LÄHETYKSET Pyydä tarjous! AMMATTITAIDOLLA JULKISELLE JA YKSITYISELLE SEKTORILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULTA VIDEOT JA SUORAT kunta.tv/tilaa-tuotanto KL11_2-5.indd 3 2.11.2021 13.20. Ainoa siitä tiedettävä Rakennuslain uudistus kovassa vastatuulessa Tällaisessa jättimäisessä uudistuksessa olisi syytä varmistaa poliittinen sitoutuneisuus ennen lausuntokierrosta. Kuntalehti 11 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Ehdotuksesta löytyy myös kunnille sälytettävät selvitysvelvollisuudet kaikista kunnan maapoliittisista toimenpiteistä, lunastuksista, etuostoista ja maapoliittisista linjauksista. EHDOTUKSEN hyväksi puoleksi on mainittu ilmastonmuutoksen torjumisen nostaminen omaksi pykäläkseen. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Lausuntokierros on auki 7. Esimerkiksi pakollinen kaupunkiseutusuunnitelma toisi kaavoitukseen uuden toimenpiteen, jonka merkitys ilman sitovuutta jää hämärän peittoon. Tietojen tekninen toimitus: Bisnode Marketing Oy, Kumpulantie 3, 00520 HELSINKI MAANKÄYTTÖja rakennuslain uudistusehdotus on joutunut kovaan vastatuuleen lausuntokierroksellaan. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Se ei kuulosta kovinkaan lupaavalta lakiuudistuksen läpimenon kannalta. joulukuuta saakka, joten nyt on hyvin tärkeää antaa palautetta lakiuudistuksesta. Arvostelun mukaan toisaalta lupaprosessia on kyllä pystytty yksinkertaistamaan, mutta samalla on luotu uusia pakollisia toimintoja, joilla ei kuitenkaan ole oikeusvaikutuksia. Uudistus on kuitenkin tässä asiassa jälkijunassa: kunnat ja kaupungit ovat jo nyt omaehtoisesti tarttuneet härkää sarvista. Lakiuudistus vain lisäisi selvitysten, vaikutusten arvioinnin ja muun toimistotyön määrää, kun kunnat etenevät jo täydellä vauhdilla käytännön toimien avulla omiin hiilineutraaliustavoitteisiinsa. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digija väestötietovirasto. ALUN perin ajatuksena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja maankäyttöä sekä nopeuttaa lupaprosesseja. Tällaisessa jättimäisessä uudistuksessa olisi syytä varmistaa poliittinen sitoutuneisuus ennen lausuntokierrosta. Niinpä maankäyttöja rakennuslaki lähti lausunnoille kaavoitusja rakentamislakina, mutta niin, että lakiuudistusta valmistellut poliittinen työryhmä oli jo aikaa sitten luovuttanut hankkeen suhteen. Uudistuksen myötä nämä pitäisi päättää valtuustossa vuosittain. Lakiluonnosta pitäisi liiton mukaan rukata isolla kädellä, mutta tarvittavien muutosten tekeminen ja niiden vaikutusten arvioiminen tuskin onnistuu suunnitellussa aikataulussa. Kritiikkiä on tullut laidasta laitaan, ja lokakuun lopulla esimerkiksi Kuntaliitto tyrmäsi omassa lausunnossaan täysin ehdotuksen hallituksen esitykseksi linjaten, ettei sitä pidä viedä eteenpäin tarkoitetussa muodossa. Myös tarvittavien muutosten tekemisen suhteen Kuntaliitto on epäileväinen. Kuntalehden tässä numerossa sivuilla 14–19 kerrotaan laajasti lakiuudistuksen taustoista. Erilaisia green dealeja, EU-tasoisia yhteistyökuvioita ja myös paikallisia toimia niin Hinkukuntien kuin muidenkin hankkeiden osalta viedään jatkuvasti eteenpäin. Lain uudistushanke pantiin vireille jo edellisen hallituksen aikana, ja se aikataulutettiin niin, että tänä syksynä olisi lausuntokierros. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. asia on, että se lisäisi kaupunkien työtä ja byrokratiaa. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun
13 Pystytkö puhumaan?, Tape [ Teema: Ympäristö ] 14 Mullistuu, mutkistuu vai vihertää. 20 Anssi Salmi: Kaikki käytetään mitä paneelit tuottavat. 38 Helsingin uhat 42 Kaukolämpöön etsitään uusia energiaratkaisuja [ Kolumni ] 45 Ulla-Kirsikka Vainio: Lappi ottaa ilmastotyön vakavasti 46 Tutkittua: Ilmastotyön superkunta vai toivoton takapajula. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Metsänvihreä [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 20 Valoa taivaalta 24 On kiire sopeutua 28 Kansallispuistoilla vetoapua matkailuun 31 10 kysymystä kierrätyksestä 32 70-luku kunniaan 36 Purkaa vai korjata. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Kuva: Liisa Takala Kuva: Milka Alanen [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Krista Mikkosen Eduskuntatalon edessä. s. 6 [ Sisältö 11/2021 ] Krista Mikkonen: Näen mielenosoitukset tosi tärkeänä tapana vaikuttaa asioihin. Kuuntele osoitteessa kuntalehti.fi/podcast • Ympäristöterveydenhuollon tehtävät jäämässä kuntiin – ”Yhteistyötä on tehtävä joka suuntaan” KL11_2-5.indd 4 2.11.2021 13.20. [ Kunnan töissä ] 48 Pienin askelin ympäristön hyväksi [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Aluevaalit sanelevat politiikkaa [ Lakia lukien ] 51 Luottamuspäättäjä, varo övereitä ja vajareita vallankäytössäsi! [ Lakiklinikka ] 52 Hurlumhei lainvalmistelussa [ Kirjat ] 53 Ympäristöherätystä kuntapäättäjille [ Kysely ] 53 Ympäristönsuojelun viranhaltijoiden painostus on lisääntynyt [ Työ ja tekijä ] 54 Brysselistä Päijät-Hämeeseen [ Luottamuksella ] 56 Ensimmäinen kausi karaisi [ Seuraava numero ] 58 Teema: Talous • Kuntalehden podcastissa kuntien ilmastotoimien mahdollisuuksia avaa Sitran Tatu Leinonen. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh
• Osatyökykyiset ripeästi töihin – hankintoihin työllistämisehdot mukaan, työnantajille tuhdimpaa rekrytointipalvelua KL11_2-5.indd 5 2.11.2021 13.20. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Kuva: Laura Oja Kuva: Laura Oja • Kittilän hissijupakassa rajoitettu valitusoikeus korkeimpaan oikeuteen • Valtuutetuilla pitkä ilta Tampereella: Mitä on kuunneltava ja mistä saa puhua. 14 Hilppa Gregow: Myös kunnan johtamisessa ilmastonmuutokseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Jenna Kotilehto: Toivottavasti lakiuudistus etenee ja saadaan vauhdilla voimaan. 24 s
KL11_6-11.indd 6 2.11.2021 13.22. Ilmastoa koskevat ratkaisut ovat pitkälti kuntien käsissä. 6 Kuntalehti 11 / 2021 METSÄNVIHREÄ Reilut kaksi vuotta ympäristöja ilmastoministerinä toiminut joensuulainen Krista Mikkonen, vihr., kehuu kuntia kunnianhimoisesta ilmastotyöstä
Kuntalehti 11 / 2021 7 . KL11_6-11.indd 7 2.11.2021 13.22. [ Hän ] METSÄNVIHREÄ Krista Mikkonen osallistui opiskeluaikoinaan aktivismiin Kuusamon vanhojen metsien hakkuita vastaan
Totta kai olisin mielelläni jatkanut ensi kesään, mutta tilanne tuli yllättäen ja tämä tehty ratkaisu oli puolueen edun kannalta paras. Perinteisesti on ollut luonnonsuojeluohjelmia, joilla vain suojellaan, mutta Helmi-ohjelmassa myös ennallistetaan, kunnostetaan ja hoidetaan heikentyneitä elinympäristöjä, esimerkiksi umpeen kasvaneita lintuY KL11_6-11.indd 8 2.11.2021 13.22. [ Hän ] 8 Kuntalehti 11 / 2021 Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen siirtyy sisäministeriksi marraskuun puolivälin jälkeen. Mikkonen nostaa kautensa saavutuksista esille kuntien merkityksen vahvistumisen luontoja ilmastotyössä, kiertotalouden strategian ja ilmastolain uudistamisen. Joensuulainen biologi olisi mielellään jatkanut kauttaan ensi kesään, jolloin Vihreän liiton puheenjohtajan Maria Ohisalon on määrä vanhempainvapaalta palattuaan siirtyä ympäristöja ilmastoministeriksi. Vihreiden eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston yhteisessä maratonkokouksessa 11. Mikkonen on ministerikaudellaan ajanut myös uudenlaista Helmi-luonnonsuojeluohjelmaa, jossa kunnille on annettu rahoitusta heikentyneiden luontotyyppien kunnostamiseen ja hoitoon. On ministerikauden tilinpäätöksen aika. lokakuuta toisen kauden kansanedustaja Emma Kari valittiin pätkäministeriksi ympäristöministeriöön ja ministerikokemusta hankkinut Mikkonen valittiin sisäministeriksi
Pienet kunnat voivat Mikkosen mukaan yhdistää voimansa ja laatia suunnitelman yhdessä. Krista Mikkonen kävelee työpaikaltaan ministeriöstä keskustelemaan mielenosoittajien kanssa. KL11_6-11.indd 9 2.11.2021 13.22. Näistä asioista hän sanoo olevansa hyvin ylpeä. Viime eduskuntavaalien alla meillä nousi tosi vahva ilmastoliike, ja kyllä se vaikutti osaltaan siihen, että hiilineutraalisuustavoite otettiin hallitusohjelmaan. Jos nämä tavoitteet toteutuvat, ne kattaisivat puolet Suomen hiilineutraalisuustavoitteesta. Elokapinaliike osoitti lokakuussa mieltään Pikkuparlamentin edessä Helsingissä. Toiminnallisestikin kunnille voi olla fiksumpaa tehdä suunnitelma yhdessä, jos niillä on esimerkiksi yhteinen energialaitos. Kunnat ovat olleet todella aktiivisia. Lokakuisena perjantaipäivänä mielenosoittajat ovat kokoontuneet Senaatintorille ja Pikkuparlamentin eteen. Ilmastoliike Elokapina on järjestänyt syksyn mittaan mielenosoituksia Helsingin keskustassa. kosteikkoja. Kaiken kaikkiaan kaksi kolmesta kunnasta on asettanut itselleen ilmastotavoitteen. Merkittävin kuntia koskeva muutos on ilmastosuunnitelma, joka kuntien on laadittava. Yli puolet suomalaisista asuu kunnassa, jonka hiilineutraalisuustavoite on kireämpi kuin valtakunnallinen tavoite. ILMASTOSUUNNITELMA TULEE Tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Kuntalehti 11 / 2021 9 . Kuntien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on iso. Tavoite tuntuu kovalta, mutta Mikkonen toteaa, että jo nyt voidaan kysyä, onko se liian myöhään. Siitä huolimatta uudistettavan ilmastolain tuomat uudet velvoitteet myös arveluttavat kunnissa. Esimerkiksi Iin kunta, joka on kansainvälisestikin tunnettu ilmastotoimistaan. Energiantuotanto on joka tapauksessa oleellinen asia siinä, miten fossiilisista energiamuoKun esimerkiksi rakennushankkeesta tulee luonnolle haittaa, sen voisi kompensoida jollain tavalla. Krista Mikkonen keskusteli ilmastoasioista Siiri Hännisen kanssa. Hän ymmärtää hyvin ilmastohätätilaa vaativien elokapinallisten huolen
Mikkosen mukaan lakiin tulee myös muiden elinkeinojen parempi huomioiminen. Luonnonsuojelualueet on perustettu siksi, että niillä on merkittäviä suojeluarvoja eikä odottamaan sitä, että jospa niille tulisi jotakin muuta käyttöä, Mikkonen painottaa. Mikkosen kaudella on valmisteltu luonnonsuojelulain kokonaisuudistusta, johon on tulossa kielto etsiä malmia luonnonsuojelualueilla. Myös maanomistajien päätösvalta kasvaa nykyisestä. Kunta on saamassa 60 prosenttia tuotosta, valtio loput. Edelleenkin muut viranomaiset päättävät, täyttääkö kaivos viranomaisten vaatimat luvat. SUITSIA KAIVOKSILLE Krista Mikkosen tuntevat tietävät, että hänelle tärkeisiin asioihin kuuluvat vanhojen metsien suojelun ohella kaivosten ympäristövaikutukset. Arjen ympäristötoimet tehdään kunnissa, Mikkonen sanoo. [ Hän ] 10 Kuntalehti 11 / 2021 doista päästään eroon. Hänen mukaansa malminetsintäkielto saattaa tulla myös muille arvokkaille alueille, kuten maailmanperintökohteille. Kaivoslain uudistamisen jälkeen esimerkiksi maanomistajalta vaaditaan suostumus maillaan olevan varauksen tai malminetsintäluvan jatkamiseen. Mikkosen mukaan merkittävin muutos tulee olemaan se, että kaivos on oltava merkittynä kuntakaavassa. Uuden lain mukaan yhteiskunnan kokonaisetu arvioitaisiin paremmin. Myös työja elinkeinoministeriössä valmisteltu kaivoslaki on tuomassa tiukennuksia kaivosten perustamiseen. Mikkonen huomauttaa, että monet ilmastoteot, esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen, tuovat kunnille myös säästöjä. Kunnalla olisi kuitenkin mahdollisuus olla kaavoittamatta kaivosta, hän tähdentää. Kaivoslain on määrä tulla edusKrista Mikkonen jää historiaan Suomen ensimmäisenä ilmastoministerinä. Kunnat ovat paljon toivoneet lisää päätösvaltaa ja nyt se Mikkosen mukaan sitä saavat. Kaivosvero on Mikkosen mukaan merkittävä uusi ympäristövero, joka päästää myös kaivoskunnat hyötymään entistä enemmän kaivoksen tuotosta. Kevään kehysriihessä päätetään, onko verotuskohteena mineraalin arvo, louhintamäärä tai jokin näiden välimuoto. KL11_6-11.indd 10 2.11.2021 13.22. Hän on ajanut muun muassa malminetsinnän kieltämistä luonnonsuojelualueilla. Kunnilla on paljon käytännön työkaluja, kuten maankäytön ratkaisut, liikennesuunnittelu, energialaitokset, hankinnat ja yleinen tietoisuuden lisääminen asukkaille esimerkiksi päiväkotien ja koulujen kautta. KAIVOSVEROSTA TULOA Hallitus päätti viime budjettiriihessä myös kaivosverosta ja sen tuoton jakautumisesta kunnan ja valtion kesken. Mikkonen huomauttaa, että kaivokset maksavat lisäksi veroa myös tuloksestaan, mutta käytännössä ne myös voivat minimoida tätä veroa aggressiivisella verosuunnittelulla. Kaivosveroa ei voisi kiertää. On tärkeä linjakysymys, onko kunnalla valtaa kaivoksen perustamisessa. Pohjoisessa kaivostoiminta voi haitata poronhoitoa. Meillä on esimerkiksi Saimaan alueella kaivoshankkeita, jotka syntyessään haittaisivat merkittävästi matkailua tai marjanviljelyä. Kunnilla on laaja toimivalta ja ilmastoa koskevat ratkaisut ovat enimmäkseen kuntien käsissä. Samalla paikallisten ihmisten oikeudet tulevat huomioiduiksi. Toive kuntien panoksen noteeraamisesta ilmastolaissa on noussut myös kunnista
Pakolliset ulkomaan lentomatkat hän kompensoi henkilökohtaisesti tukemalla YK:n sertifioimia kompensaatiotoimijoita. Vihreiden kannatus lyö usein yksiin korkeasti koulutetun ja nuoren väen määrän kanssa. KOMPENSOIDAAN Suomen historian ensimmäinen ilmastoministeri matkustaa viikonlopuiksi Helsingistä Joensuuhun junalla. Ei poliittinen vaikuttaminen ja sen hitaus kaikille sovi. Olen nähnyt Pohjois-Karjalassa, että yksi aktiivi voi saada kannatuksen nousuun. Mikkonen arvioi luonnon kompensaatioiden olevan seuraava suuri keskustelunaihe ilmastokeskustelun jälkeen. Mikkonen toimi aktiivisesti yliopiston ympäristöryhmässä ja metsäryhmässä. Se auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Aktivistit vastustivat vanhojen metsien hakkuita vahtimalla metsiä ja raportoimalla käänteistä tiiviisti medialle ja päättäjille. EI VAIN CITYVIHREITÄ Mikkonen muistuttaa, että huolimatta puolueen cityvihreästä mielikuvasta vihreillä on merkittäviä asemia myös pienissä maaseutukunnissa. Kuntalehti 11 / 2021 11 Näen mielenosoitukset tosi tärkeänä tapana vaikuttaa asioihin. Meillä on paljon metsiä eli hiilinieluja. Vapaaehtoisen kompensaation periaatteita on lainmuutoksessa haluttu kirkastaa, koska kuluttajan on voitava luottaa, että kompensaatio on aidosti tehty. Korialla asunut Mikkonen liittyi Pohjois-Kymen Luontoon, ja harrastuksesta syntyi innostus lähteä opiskelemaan biologiaa. Olin ollut sitä ennen vain itse osoittamassa mieltä esimerkiksi metsähakkuissa, mutta nyt olinkin toisella puolella kantamassa vastuuta. Joensuu tunnetaan myös mainiona pyöräilykaupunkina. METSÄAKTIVISTINA Krista Mikkonen on pitkän linjan vihreä vaikuttaja. Ja jos hän muuttaa pois, homma hiipuu. Kun esimerkiksi rakennushankkeesta tulee luonnolle haittaa, sen voisi kompensoida jollain tavalla. Etenkin opiskelijat ovat innokkaita pyöräilijöitä ja siihen on pieni pakkokin, sillä kaupungin julkinen liikenne ei ole niin toimivaa kuin isommissa kaupungeissa. Hän koki ympäristöherätyksen kouluaikoinaan 1990-luvulla. Ajattelin, että biologit pelastavat maailman. Koulutuslautakunnan jäsenenä Mikkonen on joutunut myös mielenosoittajien eteen vastaamaan erään koulun lakkauttamisesta vihastuneille kaupunkilaisille. Hän toimii edelleen valtuutettuna ja on vaikuttanut myös kaupunginhallituksessa. Näen mielenosoitukset tosi tärkeänä tapana vaikuttaa asioihin. [ Kuka. Se kaikki herätti ja päätin, että näin ei voi jatkaa. Vihreiden ministerisalkkujen uusjaossa Krista Mikkonen piti ehdottoman tärkeänä pitää kiinni ainakin yhdestä salkusta myös Helsingin ulkopuolelta tulevalle. Hän on halunnut suojella vanhoja hienoja rakennuksia, joita Joensuussa on vielä jäljellä muistuttamassa kaupungin pitkästä iästä. Opiskelin Joensuun yliopistossa ja lähdin ehdolle kunnallisvaaleihin, koska tajusin, että kunnissa päätetään maankäytöstä ja samalla ympäristöstä. • KL11_6-11.indd 11 2.11.2021 13.22. Hän osallistui aktivistina metsäkiistoihin Kuusamon yhteismetsän alueella. Joensuun vihreässä valtuustoryhmässä on tätä nykyä seitsemän jäsentä, mistä voi isolta osalta kiittää ItäSuomen yliopistoa. Hän välttää lentomatkustamista. ] Krista Mikkonen • Syntyi Haminassa vuonna 1972 • Asuu Joensuussa • Koulutus filosofian maisteri (biologia) Joensuun yliopistosta 2003 • Ympäristöalan asiantuntijatehtäviä vuosina 2005–2009 • Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n seurakehittäjä vuosina 2009–2012 • Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen suunnittelija vuonna 2006 • Puhas Oy:n projektipäällikkö vuosina 2012–2015 • Joensuun kaupunginvaltuustossa vuosina 1997–2000, uudelleen vuodesta 2005 • Joensuun kaupunginhallituksessa vuosina 2005–2012 • Vihreän liiton kansanedustaja vuodesta 2015 • Ympäristöja ilmastoministeri vuodesta 2019 • Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme poikaa • Harrastaa lautapelejä, kulttuuria ja mökkeilyä Merja Ojansivu Kuvat: Liisa Takala kunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella. Kuntapolitiikassa Mikkoselle tärkeitä asioita ovat rakennussuojelu ja kouluasiat. Joensuussa vihreät ovat olleet ajamassa kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali jo vuoteen 2025 mennessä. Happosateet muuttivat eläviä metsiä kummitusmaisiksi luurankometsiksi ja metsäkuolemat hallitsivat ympäristökeskustelua. Uudistettava luonnonsuojelulaki sisältää ekologisten kompensaatioiden mahdollisuuden eli luonnon monimuotoisuudelle tuotetun haitan hyvittämisen toisaalla. Mikkonen liittyi Vihreään liittoon nuorena opiskelijana ja tuli valituksi Joensuun kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 1996. Meillä on hyviä kannatuslukemia esimerkiksi Sodankylässä Riikka Karppisen ansiosta ja Kangasniemellä Juntusen Maisan ansiosta
Niin on myös Asetelmassa. Lieksa: Asetelma (1984) Kuva: Ilkka Karppanen 1980-luvun töissään Mäkelä maalasi runsaita maalikerroksia ja röykkiöitä, mikä sai aikaan kolmiulotteisen vaikutelman. Mäkelä oli 1980-luvun suomalaisen maalaustaiteen merkittävimpiä vaikuttajia, abstrakti ekspressionisti, joka innoittui suomalaisesta luonnosta ja sen vuodenajoista, etenkin syksystä ja talvesta. Yleensä Asetelma sijaitsee Lieksan kulttuurikeskuksen aulassa – mutta ei kuitenkaan aina. Lieksan kulttuurikeskuksessa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyjä, joten Mäkelän teos ei ole jatkuvasti esillä, kertoo Saarelainen. KL11_12-13.indd 12 2.11.2021 13.24. Pohjoiskarjalainen luonto kiemurtelevine vesistöineen, vanhoine metsineen ja suomaisemineen jätti voimakkaan vaikutuksen Mäkelän muotokieleen ja värimaailmaan, Saarelainen luonnehtii. MÄKELÄ sai oppinsa 1960ja 1970-lukujen taitteessa Helsingissä Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Maalaus on ollut esillä muun muassa Mäkelän retrospektiivisessä näyttelyssä Merkki ja ele vuonna 1999 Kiasmassa. Hän kertoo, miten Mäkelä on itse muistellut nuoruutensa maisemaa 2000-luvun alussa: Ainutlaatuiset maisemat Lieksasta itään ovat olleet minulle hyvin merkittäviä. Saarelainen kertoo, että Asetelma hankittiin Lieksan kaupungin omistukseen kulttuurikeskuksen valmistuttua, 1980-luvun puolivälissä. ] REHTORI Asko Saarelainen Lieksan kansalaisopistosta poimii Kuntalehdelle aarteen Lieksan taidekokoelmasta. • Katja Martelius LIEKSAN kaupungin vaakuna on saanut aiheensa vuodelta 1669 peräisin olevasta vanhan Brahean kaupungin sinetistä. Kaikkia maalauksiaan hän ei koskaan asettanut yleisön nähtäväksi, jos ei ollut niihin tyytyväinen. Vaakunan selitys kuuluu ”punaisessa kentässä tyvestä nouseva käsijousella ampuva mies, karvalakki päässä, kirves vyöllä; kaikki hopeaa”. Lieksa sijaitsee lyhytikäiseksi jääneen kaupungin paikalla. Se on joitain vuosia sitten edesmenneen taidemaalari Jukka Mäkelän (1949–2018) suurikokoinen akryylimaalaus Asetelma (1984), joka sijaitsee Lieksan kulttuurikeskuksen aulassa. VAIKKA Mäkelä tunnetaan maalauksistaan, hän teki myös grafiikkaa ja puupiirroksia. Hän teki läpimurtonsa hyvin pian ensimmäisten näyttelyittensä jälkeen. huhtikuuta 1953. Se vahvistettiin käyttöön 20. 12 Kuntalehti 11 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Jotain Mäkelän tinkimättömästä suhtautumisesta kertoo kai sekin, että hänen tiedetään polttaneen itse hiilipiirroksissaan käyttämänsä hiilen. Mäkelä huomattiin pian myös ulkomailla, ja sittemmin hän piti näyttelyitä muun muassa Pohjoismaissa. Saarelainen kertoo, että Mäkelä vietti lapsuusja nuoruusvuotensa kansallispuistostaan ja jylhistä koskimaisemistaan tunnetussa Lieksassa. Kerrotaan, että Mäkelä saattoi työstää yhtä teosta usean vuoden ajan. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. [ Mikä vaakuna. Ikimetsä kaatuneine ja kelottuneine puineen ja kaikkine venkuroineen ovat vieläkin hyvin elävästi mielessäni. Mäkelän maalaukset ovat olleet erittäin suosittuja paitsi taiteenystävien myös sijoittajien keskuudessa
On kiinnostavaa nähdä, kuinka paljon tämän alan ehdokkaita tulee. On äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, miten puolueet ottavat ehdokasasettelussaan huomioon alueellisen edustuksen ja sen turvaamisen. Hyvin vähän, mutta onhan puolueilla tietysti metakampanjavaihe alkanut. Valistunut arvio on, että liikutaan jossain europarlamenttivaalien ja kuntavaalien äänestysprosentin välissä. ’’PItÄÄ MEtElIÄ JA pilaa MAISEMAN’’. ] Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta vastaa puhelimeen. Se että vaalit pidetään ennen kuin varsinaiset hallinnolliset yksiköt aloittavat toimintansa, on tietenkin demokratian kannalta hyvä asia. Europarlamenttivaaleissa äänestysprosentti on yleensä ollut 40 prosentissa ja kuntavaaleissa mentiin nyt 55 prosenttiin. Pystytkö puhumaan. Näkyykö jo merkkejä 23. tammikuuta pidettävistä aluevaaleista. Puolueet ja media ovat nyt keskeisessä asemassa. Jos joulukuussa saataisiin parin viikon ajan kerrottua, mistä on kysymys. Joulun tienoilla ihmiset ovat lomalla eikä silloin kannata mitään tehdä. Kuinka paljon sote-asiantuntemus voi vaikuttaa ehdokkaan menestymiseen. Ennakkoäänestys alkaa 12. • Martta Nieminen KL11_12-13.indd 13 2.11.2021 13.24. Monilla hyvinvointialueilla tulee olemaan kuntia, jotka eivät saa oman kylän miestä tai naista aluevaltuustoon. Se voi painottua aluevaaleissa enemmän kuin kuntaja eduskuntavaaleissa. Kyllä pitää olla optimisti, jos sanoo, että äänestysprosentti aluevaaleissa on päälle 50. Varmaan kaikilla äänestäjillä on enemmän tai vähemmän sellainen näkemys, että he voivat äänestää tiettyjen puolueiden ehdokkaita, mutta ei missään tapauksessa tiettyjen puolueiden ehdokkaita. Millainen vaikutus edeltävällä pyhien sumalla on. Äänestetäänkö aluevaaleissa henkilö vai puolue edellä. Olisi tällainen kaksi viikkoa joulukuussa ja kaksi viikkoa tammikuussa -malli. Kuntalehti 11 / 2021 13 [ Tape ] mikä ei kuulu joukkoon. tammikuuta. Sitten ehtii ennen vaaleja kampanjoida kaksi viikkoa. Sillä tarkoitetaan imagonrakennukseen keskittymistä ennen kuin mennään suoraan asioihin. Voi olettaa, että sote-alalla työskentelevien äänestysaktiivisuus on muihin väestöryhmiin verrattuna korkeampaa. [Pystytkö puhumaan. c a b VAStAUS: C. Pystyn. Kyllä varmaan vaikuttaa. Ymmärretäänkö tulevilla hyvinvointialueilla, kuinka tärkeistä vaaleista on kysymys. Hyvin voimakas näkyvyys mediassa herättää kyllä ne ihmiset, jotka ylipäätään ovat saatavissa äänestämään aluevaaleissa. Missä määrin äänestäjät sitten painottavat alueellista tekijää, on hyvin kiinnostavaa. Eihän tämä optimaalinen aika ole, mutta olen pitkään ollut sitä mieltä, etteivät meillä mitkään vaalit tarvitse tavattoman pitkiä kampanjoita. Pyritään tavoittamaan uutta äänestäjäkuntaa ja hakemaan hyviä lähtöasetelmia. Mille tasolle äänestysprosentti voi nousta
KL11_14-31.indd 14 2.11.2021 13.27. 14 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] Projektivastaava Jenna Kotilehto pumppaa kasteluvesikaivoon kerättyä sadevettä Hiidensalmen asuntomessualueen kerrostalopihassa Lohjalla
KL11_14-31.indd 15 2.11.2021 13.27. Kuntalehti 11 / 2021 15 . Mitä tämä kunnissa käytännössä tarkoittaisi, on vielä epäselvää. Uusi kaavoitusja rakentamislaki nostaisi toteutuessaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen sekä luontoarvot nykyistä lakia näkyvämmin esille. MULLISTUU, MUTKISTUU VAI VIHERTÄÄ
Lohjan kaupunki vastasi kustannuksista, joita messualueen rakennusten hiilijalanjäljen laskemisista tuli rakentajille. Hän toivoo, että sen laskemiseksi ja raja-arvoja varten saadaan mahdollisimman pian valtakunnalliset säädökset. Laskemisesta tulee arkea muuallakin kuin asuntomessuilla, mikäli lausuntokierroksella oleva kaavoitusja rakentamislakiluonnos etenee hallituksen esitykseksi ja eduskunta sen hyväksyy. AUTOMAATIO AVUKSI Kierros Lohjalla jatkuu. Rakentamisessa vaadittaisiin elinkaarisen hiilijalanjäljen arvioimista. Tiedot rakennuksen materiaaleista auttavat myös materiaalien kierrättämistä rakennuksen elinkaaren lopussa. Suurimmissa kaupungeissa päästöttömyyttä päästään tavoittelemaan esimerkiksi tontinluovutusehdoissa. Rakennustyypeille halutaan hiilijalanjäljen raja-arvot. Ilmastonmuutoksen hillintä on esityksen mukaan otettava huomioon jo alueidenkäytön suunnittelussa. Myös kaavoihin on tulossa laadullisia vaatimuksia. Suomen Asuntomessut teetti rakennuksista hiilijalanjälkilaskelman jo edellisille asuntomessuille Tuusulassa, ja nyt Hiidensalmessa rakennuksista oli mahdollista tehdä hiilijalanjälkilaskelmat ympäristöministeriön päivitetyn mallin mukaisesti. [ Ympäristö ] 16 Kuntalehti 11 / 2021 P rojektivastaava Jenna Kotilehto Lohjan kaupungilta vie kierrokselle Hiidensalmen asuntomessualueelle. Olennaista olisi vertailla myös eri rakennustuotteiden päästöjä tuoteryhmien sisällä. Laskemisesta tulee arkea muuallakin kuin asuntomessuilla. Sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen riskeihin on varauduttava. KL11_14-31.indd 16 2.11.2021 13.28. Kotilehto pohtii, että laskemiseen tarvittava rakennusmateriaalien ja -tuotteiden luettelointi voi tuntua kuormittavana lisätyönä, mutta tulevaisuudessa automaatio tulee avuksi. Kotilehto on tyytyväinen siitä, että lakiluonnos nostaa hiilijalanjäljen arvioimisen esiin. Lakiluonnos pitää sisällään paljon muutakin. Laskennat teki Granlund. Esimerkiksi merkittävästi tavanomaista vähähiilisempiä betonituotteita on jo markkinoilla, Kotilehto sanoo. Autokatoksilla on viherkatot. Vuorossa on kerrostalokortteli, jossa esimerkiksi hulevesien kulkua on suunniteltu huolellisesti. Kotilehto kertoo olevansa hyvillään siitä, että ilmastoasiat nousivat Lohjan asuntomessuilla hyvin esille. Korttelin sadevesiä kerätään kasteluvesikaivoon, josta ne pumpataan käsin pinnoittamattoman pihaalueen viljelyksille. Hiilijalanjäljen laskeminen Hiidensalmessa sai aikaan vilkasta keskustelua eri rakennusmateriaalien paremmuudesta. Ilmastovaatimukset ovat uudessa esityksessä aiempaa selvemmin näkyvissä. Kaupungille maksettavaa tuli tästä noin 20 000–30 000 euroa. Hänen mielestään yhtenäinen valtakunnallinen sääntely on tarpeen
Hän muistuttaa, että kaavoitusja rakentamislainsäädännön uudistaminen on ollut perinteisesti vaikeaa. KL11_14-31.indd 17 2.11.2021 13.28. Lohjalla halutaan toivottaa tervetulleiksi kaikki, jotka tänne haluavat rakentaa. Suurimpien kaupunkien C21-kaupunkiverkosto ilmoitti yhteisessä kannanotossaan, että kaavoitusja rakentamislakia ei tule viedä eteenpäin nykymuodossaan. Osittain hieman sattumanvaraiset muutokset toinen toisensa päälle ovat muodostaneet paikoitellen erikoisia ratkaisuja. Verkoston mukaan laki tarkoittaisi kaupungeille uusia tai entistä raskaampia menettelyitä, laajempia selvitysvelvoitteita ja resurssien tarvetta. Sittemmin radikaalimmat uudistukset ovat paljolti karsiutuneet pois, todennäköisesti eri intressiryhmien vastustuksesta. Heti perään tulee kuitenkin mutta: ilmastonmuutoksen hillintä ohjaa muutoinkin kuntien toimintaa. Hän luettelee, kuinka kaupungin yleiskaava ohjaa jo nykyisellään Oulua yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, täydennysrakentamiseen ja kestäviin kulkumuotoihin siirtymiseen. Hänen mielestään nykyinen maankäyttöja rakennuslaki on kohtuullisen toimiva, mutta 20 voimassaolovuotensa aikana sitä on tilkkutäkkimäisesti uudistettu. Eri intressiryhmien odotusten rinnalla lain pitäisi kuitenkin turvata myös ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä yleisiä etuja, Heinilä sanoo. Kritiikki kohdistuu hieman eri asioihin sen mukaan, kuka kritiikkiä esittää. Heinilä pelkää, että noita erikoisuuksia on siirtymässä myös uuteen lakikokonaisuuteen. Toinen suuri uudistus raukesi eduskunnassa vaalien ollessa liian lähellä. Edellisen hallituksen aikana käynnistyneessä lakiuudistuksessa oli Heinilän mukaan alun perin radikaalejakin uudistusaikeita, kun hallitus haki kaavoitukseen joustavuutta. Samaan asiaan puuttuu myös Kuntaliitto. YLEISKAAVA OHJAA JO NYT Oulun yhdyskuntajohtaja Marko Kilpeläinen pitää myönteisenä, että lakiluonnoksessa ilmastonmuutoksen hillintä on nostettu omaksi pykäläkseen. Heinilä on seurannut lausuntokierroksella olevan lakiehdotuksen valmistelua yliopiston edustajana sidosryhmäfoorumissa ja sanoo, että valmistelun vaikeus on välittynyt sinne asti. Tämän toteutuminen on hyvin tärkeää, jotta lain järjestelmä toimisi ja laille asetetut tavoitteet voisivat toteutua. Kuntalehti 11 / 2021 17 . Kunnilla on kuitenkin toisaalta myös lakisääteinen velvollisuus pitää yleiskaavat ajan tasalla. Ne tietävät selvitettävää, mutta sitä näyttäisi olevan tulossa mahdollisessa uudessa laissa lisää. Lohjan kaltaisessa kaupungissa on kuitenkin vaikea asettaa säädöstasoa tiukempia vaatimuksia rakentajille, kun tonteista ei kilpailla. Heinilä huomauttaa, että ilmastosääntelyn kirjaamiselle on joka tapauksessa tarvetta jo kansainvälisten ilmastotavoitteiden takia. Esimerkiksi jo hallituksen esitykseksi kirjoitettu kokonaisuudistus jäi poliittisten erimielisyyksien vuoksi antamatta eduskunnalle. Heinilä mainitsee esimerkkinä tästä vuonna 2017 tehdyn lakimuutoksen, jonka jälkeen asemakaava on voitu laatia voimassa olevan yleiskaavan ohjausvaikutuksesta poiketen, jos kyseinen yleiskaava on ”ilmeisen vanhentunut”. Yksittäisten pykälien lisäykset ovat tehneet kokonaisuudesta vaikeasti hallittavan, eivätkä kaikki lisäykset ole istuneet kunnolla kokonaisuuteen. Juha Sipilän, kesk., hallitus olisi esimerkiksi ollut valmis kajoamaan kuntien kaavoitusmonopoliin. EI RADIKAALIA MUUTOSTA Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Aleksi Heinilä ei ole yllättynyt lakiluonnoksen osakseen saamasta kritiikistä. Hiidensalmen asuntomessualueella rakentamisen ilmastovaikutusten vähentäminen perustui vapaaehtoisuuteen. Muuttumassa on samaan aikaan myös luonnonsuojelulaki, josta sieltäkin näyttää tulevan lisää velvoitteita selvitysten laatimisiin ja vaikutusten arviointeihin. Se pohjautuu nimittäin paljolti olemassa olevaan. Ilmastonmuutosta on hillittävä ja siihen on sopeuduttava, mutta tarkoittaako lakiuudistus käytännössä lähinnä byrokratian ja kustannusten kasvua sekä prosessien viivytyksiä
Ilmastokysymyksiä on otettu huomioon jo nykyisessä lainsäädännössä. Lakiluonnoksessa on uusia nimenomaisia vaatimuksia kaavoitukseen, yleisten alueiden toteuttamiseen ja rakentamiseen. Uudistuksen ajatuksena varmasti on, että ilmastotyötä tehdään entistä laajemmin ja syvemmin. Myös siinä monimuotoisuus nostetaan esille. Lakiluonnos korostaa myös luontoarvoja ja ottaa mukaan monimuotoisuuden. Mutta miten kaavoituksessa voidaan varmuudella todeta, että kaavaratkaisu on ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kannalta varmasti riittävä. Myös sään ääri-ilmiöihin on sopeuduttava. Jenna Kotilehto iloitsee siitä, että asuntomessujen avulla voidaan nostaa ilmastoasioita näkyvästi esille. Mullistuksesta ei siis ole kyse, sillä pykälän alakohdatkin ovat jo nykyisellään kunnille tuttuja juttuja osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Pykälän alakohdissa muun muassa halutaan vahvistaa alueiden eheyttä hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä käytännössä tarkoittanee tiiviimpää rakentamista. Se pitää sisällään vaatimuksen kaavoitukselle, jonka on edistettävä ilmastonmuutoksen hillintää. Lakimies Minna Mättö Kuntaliitosta pohtii, että tuskin kukaan osaa vielä kertoa aivan tarkasti, mitä lakiluonnoksen ilmastopainotukset käytännössä tarkoittaisivat kuntien työssä. 800-sivuista lakipakettia läpikäydessään hän on huomannut, että rakentamisen osalta ehdotus on ilmastokysymyksissä valmiimpi ja tarkempi, sen sijaan kaavoituksessa ja maankäytössä herää kysyttävää. Ilmastonmuutokselle on lakiluonnoksessa oma erityinen pykälänsä, numero 5. Häntä pohdituttaa, mitä lakien välille uudella tavalla rakennettava Jos kunnille tulee uusia tai laajenevia tehtäviä, tarvitaan myös resursseja. KL11_14-31.indd 18 2.11.2021 13.28. Juristina hän ei malta olla huomauttamatta, että tuomioistuimessa viime kädessä ratkaistaan, onko esimerkiksi vaikutukset selvitetty riittävällä tavalla. Mättö huomauttaa, että ympäristöministeriön tarkoituksena on saada uusi luonnonsuojelulaki vahvistamaan erityisesti uhanalaisten luontoarvojen ottamista huomioon kaavoituksessa. Jää nähtäväksi, mitä uudet vaatimukset konkreettisesti tarkoittavat vai jäävätkö ne vain yleistyyppisiksi vaatimuksiksi. MIKÄ ON RIITTÄVÄSTI. [ Ympäristö ] 18 Kuntalehti 11 / 2021 Nyt kaavoituksen osalta ilmastonmuutoksen huomioiminen on nousemassa lain tasolle, mutta en lopulta tunnista tässä kovin radikaalia muutosta aiempaan. Mättö viittaa Oulun Kilpeläisen tavoin tekeillä olevaan luonnonsuojelulain uudistukseen. Kaavoitusja rakentamislaki sisältäisi kuitenkin jo itsessään nykyistä vahvemmin luontoarvojen huomioon ottamisen
Mikäli jokin laissa esitetty muutos koetaan byrokratiaa lisäävänä, kuulemme siitä mielellämme käynnissä olevan lausuntokierroksen aikana. Hyvien asioiden edistäminen voi vaikeutua, jos prosesseista tehdään tarpeettoman raskaita. Mättö korostaa, että kukaan ei vastusta ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Lakiuudistus on merkittävä ja koskettaa suomalaista yhteiskuntaa laaja-alaisesti. Mättö sanoo, että ainakin tässä vaiheessa on epäselvää, miten paljon laki toisi toteutuessaan uutta opeteltavaa ja kehitettävää, millaisia uusia työkaluja tarvitaan. Lausunnot käydään läpi huolella ja niistä tehty koonti otetaan huomioon lain loppuvalmistelussa. Kaavoitus ja rakentaminen siirretään digiaikaan, mikä nopeuttaa suunnitteluja viranomaisprosesseja sekä vähentää samojen tietojen syöttämistä moneen eri paikkaan. Jos kunnille tulee uusia tai laajenevia tehtäviä, tarvitaan myös resursseja, Mättö sanoo. • Ehdotus hallituksen esitykseksi kaavoitusja rakentamislaiksi on lausuntokierroksella 7. Mukana on valtuus antaa asetus hiilijalanjäljen rakennustyyppikohtaisista raja-arvoista. Kun kustannukset kasvavat, tuleeko valtio apuun vai nostetaanko lupamaksuja tai verotusta – tai kumpiakin. Ympäristöministeriössä on valmisteltu muun muassa vähähiilisyyden arviointimenetelmää. joulukuuta asti. • Alueidenkäytön ohjauksessa ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kannalta keskeisiä tekijöitä nostetaan osaksi kaavojen laadullisia vaatimuksia. Lausuntoja odotetaan ja toivotaan runsaasti. Realiteetit olisi muistettava, toisin sanoen olisi mietittävä euroja, rahoitusperiaatetta. Kuntalehti 11 / 2021 19 [ Info ] Kirsi Riipinen Kuvat: Laura Oja Kaavoitusja rakentamislain luonnos • Alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on edistettävä ilmastonmuutoksen hillintää ja varauduttava lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin sekä muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin ja riskeihin. • Kirsi Riipinen linkki tarkoittaisi käytännössä lain soveltamisessa. Toivottavasti lakiuudistus etenee ja saadaan vauhdilla voimaan. Sen sijaan kaavoituksen puolella ei ole käytettävissä riittävän kehittyneitä yhteisiä työkaluja. Hän pitää suunniteltua kaavoitusja rakentamislakia tosi tärkeänä, sillä kaavoituksella, maankäytöllä ja rakentamisella on mahdollista saada tuntuvat vähennykset ilmastopäästöihin. • Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta. • Laki tunnetaan nykyään nimellä maankäyttöja rakennuslaki (MRL). • Rakennuksille on tulossa vaatimus rakennuksen elinkaarisen hiilijalanjäljen arvioimisesta. • Rakennusten elinkaarinäkökulma ilmenee säädöksissä uusina kirjauksina (materiaalitehokkuus, rakennusten purettavuus ja suunnittelu pitkäikäisiksi). KL11_14-31.indd 19 2.11.2021 13.28. Kritiikkiä byrokratian lisääntymisestä on kuulunut, mutta jos lakiuudistusta tarkastelee kokonaisuutena, se sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista. Hän kysyy, onko ilmastoja luontokysymyksistä riittävästi tietoa lakiuudistuksen vaatimusten toteuttamista varten. Sen rakentamisen päästötietokannassa on puolueetonta dataa rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä, materiaalitehokkuudesta sekä kierrätettävyydestä. • Tervetuloa sähköja hybridiautot! Latauspistokkeet ovat valmiina. Kuinka lakiuudistuksen lausunnot käsitellään. ”Sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista” Lisätäänkö nyt byrokratiaa, ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen, vihr.. Niitä kuitenkin koko ajan kehitetään valtakunnallisesti, ja kunnat ovat kehittäneet myös omia työkaluja. Hän kertoo, että Hiidensalmen alueella rakentamisen ilmastovaikutusten vähentäminen perustui vapaaehtoisuuteen. VAUHDILLA VOIMAAN. Hän kuitenkin kysyy, ovatko laki ja lisäbyrokratia oikeat tavat vastata isoihin asioihin. Ilmastonäkökulman huomioon ottaminen näkyi Kotilehdon mukaan lopulta hyvin vajaassa puolessa messutaloista. Jatketaan vielä kierrosta Lohjan asuntomessualueella Jenna Kotilehdon opastuksella
20 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] VALOA TAIVAALTA Hyvinkään uusi lukiorakennus Kipinä on yli tuhannen ihmisen oppimisympäristö, jossa on oma aurinkovoimala. KL11_14-31.indd 20 2.11.2021 13.28
Mutta on täällä katolla muutakin nähtävää: neljäsataa tummansinistä aurinkopaneelia on aseteltu L-muotoisen rakennuksen kattohuovan päälle säntillisiin riveihin, suuriksi pelloiksi. Lisäksi rakennuksessa toimii Hyvinkään opisto, enimmäkseen iltaisin. Kipinä on tehty kestävyys mielessä. Tihkusateesta huolimatta aurinkovoimala onnistuu viiden minuutin aikana keräämään taivaalta talteen 3 429 wattia. KL11_14-31.indd 21 2.11.2021 13.28. Kuntalehti 11 / 2021 21 . Ratapihan viereen nousseessa Kipinässä on otettu ympäröivä rautatiemiljöö huomioon muun muassa julkisivun materiaaleissa, joita ovat punatiili ja hienostuneesti ruostunut corten-teräs. Uutta lukiota on puuhattu Hyvinkäälle 1990-luvulta alkaen. Nyt saman katon alla toimivat aiemmat Hyvinkään yhteiskoulun lukio ja Sveitsin lukio, jotka muutossa yhdistyivät. Luulisi, että aurinkopaneelit pitäisivät tällä ilmalla rokulipäivän, mutta ei. Kipinän fasadi on tiiltä ja tyylikkäästi rähjääntynyttä corten-terästä hatunnostona vanhalle rautatieympäristölle. Hyvinkääläiset näkymät avautuvat täältä korkeuksista pitkälle horisonttiin: vieressä on junarata ja kauempana silta. Sillä energiamäärällä voisi esimerkiksi imuroida kahden tunnin ajan. Näiden paneelien tehtävänä on tuottaa sähköä valaistuksen tarpeisiin lukion käytävillä ja luokkahuoneissa. Energiatehokkuus on ollut tärkeä osa modernin rakennuksen suunnittelua. Rakennuksen käyttöiäksikin on mitoitettu sata vuotta, mikä on Rehtori Kirsi Silvennoinen ja kiinteistönhoitaja Anssi Salmi kävivät katsastamassa aurinkovoimalan Kipinän katolla. P äivästä piti tulla aurinkoinen, mutta niinpä vaan taivaalta tihuttaa vettä. Ikkunat ovat tehdasmaisen kapeat ja korkeat. Rehtori Kirsi Silvennoinen ja kiinteistönhoitaja Anssi Salmi seisovat Hyvinkään uuden lukiorakennuksen Kipinän katolla, ilmastointipömpelin vieressä, ja tarkastelevat harmaata maisemaa. KESTÄVYYS MIELESSÄ Kipinä-talo valmistui viime vuonna, ja Hyvinkään lukio muutti tänne tämän vuoden helmikuussa
Tilanne on myös rehtori Silvennoiselle tuttu. Kipinän valaisemiseen käytetyt lamput ovat luonnollisesti energiapihejä ledejä, jotka tunnistin sytyttää ja sammuttaa liikkeen mukaan. Jos ja kun tuotto pysyy odotettuna, systeemi maksaa itsensä takaisin alle kahdeksassa vuodessa, kun hankkeeseen myönnetty valtion energiatuki otetaan huomioon. 22 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] melkein tuplat nykystandardiin verrattuna. Silvennoinen kertoo, että etenkin oppilaat ovat kiittäneet Kipinän valoisuutta. Nämä ovat pohjoisen pallonpuoliskon realiteetteja. Silvennoinen kertoo, että kaikki jätteet lajitellaan kolmiosaisiin roskiksiin, joita sijaitsee siellä täällä. Silvennoinen on tästä samaa mieltä. Läpi rakennuksen seinää kiipeää värikäs muraali, jonka kuva-aiheet ovat oppilaiden ideoimia. Voimalan vuotuinen tuottoarvio on 97 megawattituntia, mihin on tänä vuonna matkaa vielä kymmenisen yksikköä. Kun tullaan syksyyn, niin parhaissakin olosuhteissa paneelit jauhavat enää vain 80 kilowattia. EI AVOKONTTORIKOULU Talon erikoisuuksia on kolmikerroksinen muraali, joka kiipeää valokuilun seinää pitkin alhaalta pohjakerroksesta ylös asti ja levittäytyy välikerrosten seinille. Ruokalassa käytössä on hävikkivaaka. Hyvinkään yhdistetty lukio on suuri – yhteensä 900 oppilasta – mutta uudet tilat ovat mukavat ja väljät. Silvennoinen kertoo, että kuva-aiheet siihen on kerätty oppilaiden ideoista. KL11_14-31.indd 22 2.11.2021 13.28. Aurinkopaneelien tuottamaa energiamäärää voi seurata reaaliaikaisesti verkkosivulta, joka on yleensä heijastettu kakkoskerroksen seinällä olevaan monitoriin. Juna oli myöhässä, kertoo Ruotsalainen. Onhan tämä nyt, kun kaikki on nykyaikaista ja uutta. Vain lukiolaiset Christopher Lukkarinen ja Henna Ruotsalainen luokalta 20D istuvat kolmoskerroksen ikkunalaudalla juttelemassa. Käytävä on hiljainen. TOIMIVUUDEN EHDOILLA Kestävyys on otettu Kipinässä huomioon muussakin kuin valaistuksessa. Kiuru kertoo, että keskikesällä oikein aurinkoisena päivänä tuotto on ollut parhaimmillaan jopa 110 kilowattia. Tämä johtaa tunnettuun tilanteeseen, jossa melko liikkumaton päätetyöskentelijä huomaa yllättäen istuvansa pimeässä huoneessa. Vaikka rakennus on hieno, siinä ei ole minkäänlaista pröystäilevyyttä. Saatan pistää oppilaat piirtämään sen pohjalta kuvaajan. Mikään avokonttorikoulu uusi luRehtori Kirsi Silvennoinen sanoo, että Kipinän pitkän elinkaaren ehtona on rakennuksen muunneltavuus. Täällä on myös kaappi, johon mustat sähköjohdot tuovat aurinkopaneelien tuottaman energian. Lukkarinen ja Ruotsalainen ovat siirtyneet Kipinään Sveitsin lukiosta, ja pitävät uutta taloa aika kivana. KAIKKI KÄYTETÄÄN Laskeudumme alas katolta läpi teknisen tilan, jossa valtavat ilmastointiputkimakkarat risteilevät. Rehtoria itseään miellyttää se, miten kaikki on ajateltu toimivuuden ehdoilla. Kyse on yksittäisestä tapauksesta, he vakuuttavat, ja syykin oli force majeure, ylivoimainen este. Tapaamme käytävällä fysiikanopettaja Mirjami Kiurun, joka seuraa päivittäin aurinkovoimalan mittarilukemia. Molemmat ovat auttamattomasti myöhästyneet auditoriossa pidettävästä esityksestä. Kun sähköä ei saada riittävästi katolta, kuten tänään, systeemi ottaa loput verkkovirrasta. Toista se olisi päiväntasaajalla! 110 kilowattia on huippu, sanoo Kiuru, joka kertoo käyttävänsä aika ajoin aurinkopaneelien tuottamaa dataa myös opetusmateriaalina. Kaikki käytetään mitä paneelit tuottavat, kertoo kiinteistönhoitaja Salmi. Käytössä on yli 12 000 neliötä ja 50 luokkahuonetta
Kipinään nimittäin odotetaan vierailulle entistä pääministeriä Esko Ahoa. Työnjaossa Silvennoiselle on jäänyt lukion ja rakennuksen käytännön asioiden pyöritys. Talossa on yhteensä 180 työntekijää, joista kuusi on siivoojaa, neljä keittäjää ja neljä vahtimestaria. KAIKILLE AVOIN Myös kuntalaisilla on pääsy Kipinään, sillä aulakahvila on kaikille avoin. Hyvinkään lukiossa voi yleislinjan lisäksi suuntautua joko luonnontieteisiin, taiteisiin tai urheiluun. Kipinän tiilifasadi jää taakse. Käyttäjät tosin jakautuvat eri vuorokaudenaikoihin. Hän tulee pitämään puheenvuoron talon erikoisessa jumppasalissa, jonka saa muutettua kätevästi auditorioksi esille liukuvan katsomorakenteen ansiosta. Vuokratoiminnassa onkin niin paljon pyöritettävää, että se haukkaa Hyvinkään lukion toisen rehtorin Jaakko Rainion työajasta aimo palan. On saavutus, että kuudessa ruokavuorossa jonotusaika on saatu niistettyä vain viiteen minuuttiin. Kun rakennuksessa toimii myös Hyvinkään opisto, väkimäärä kipuaa parhaimmillaan 1 100 ihmiseen päivässä. Kipinässä on toimintaa aamukahdeksasta iltayhdeksään. KL11_14-31.indd 23 2.11.2021 13.28. Akustiikka on pidetty kaiken aikaa tarkasti mielessä. Sen takana on aurinko. • Katja Martelius Kuvat: Milka Alanen Kalle Marttilan (vas.) ja Joonas Nymanin shakkiottelu välitunnilla kerää laajan yleisön. Alakerroksessa sijaitsevat taitoja taideaineet, kakkoskerroksessa hallinto ja luonnontiedepuoli, kolmosessa opiskellaan humanistia aineita ja neljännessä kerroksessa tekniikkaa. Kuin hyvästiksi rakennuksen keskusradiosta kuulu pihalle vaimeaa mutinaa. Iltaisin rakennuksen tiloja vuokrataan yksityistilaisuuksiin, harrastuspiireille, vauvajumpalle, joogaryhmille ja yhtiökokousten pitopaikaksi. Peli näyttää hurjan kiinnostavalta, mutta nyt on tullut aika lähteä, sillä rehtori Silvennoisella on tänään kiireitä. Nappuloiden lisäksi pöydällä on pullo käsidesiä. Vaikka koko lukio soitetaan yhtä aikaa välitunnille, tungoksesta ei voida vieläkään puhua. VALOISAMPI LÄIKKÄ Kalle Marttila ja Joonas Nyman luokalta 21A pelaavat välitunnilla erän shakkia yhdessä monista shakkipöydistä. Silti tuhatpäisen ihmisjoukon vaatima logistiikka on luku sinänsä. Kun ruuhka-Suomessa eletään, tuskin aivan heti tulee tilannetta, että lukiolaiset täältä loppuisivat. Rehtori Silvennoinen sanoo, että Kipinän pitkän elinkaaren ehtona on rakennuksen muunneltavuus; jos lukiosta jostain syystä ehtyisivät oppilaat, tiloja on mahdollista muuntaa ja ottaa aivan toisenlaiseenkin käyttöön. Tosin tämä skenaario ei näytä todennäköiseltä, jos viime vuosikymmenten kehityksestä voi mitään päätellä. Päivä on edelleen harmaa, mutta pilvimatossa on jo pieni valoisampi läikkä. Kuntalehti 11 / 2021 23 kio ei ole: tila joustaa, mutta perinteisestä luokkaratkaisusta ei ole tingitty
24 Kuntalehti 11 / 2021 ON KIIRE SOPEUTUA Ilmastonmuutoksen hillintä ei enää riitä, nyt pitää panostaa sopeutumistyöhön, korostaa Suomen ilmastopaneeli tuoreessa raportissaan. Joka puolella Suomea on kiire, sanoo yksi raportin laatijoista, tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta. KL11_14-31.indd 24 2.11.2021 13.28
Tähän kysymykseen on mietittävä vastauksia jokaisessa maakunnassa – ja myös jokaisessa kunnassa. Se on aivan oikein, mutta silti olemme siinäkin asiassa jäljessä. Gregow on vakuuttunut siitä, että tiedon täydentämiseen Ilmastopaneelin raportista ja tulevasta numeerisesta palvelusta on apua. Siinä pitää ottaa jokaisen maakunnan tai kunnan oma talous ensisijaisesti huomioon. Hillintään on vahvasti satsattu. Esteenä sopeutumisen edistämiselle maakunnissa on räätälöidyn tiedon puute. Se ei ole kenenkään yksilön tai yksittäisen tahon syy, vaan se on globaali ongelma, hän muistuttaa. Maakuntahaastattelujen perusteella näin onkin tapahtumassa. Jos jotain haastetta ei itse osata ratkaista, on etsittävä osaaja tekemään ja toteuttamaan tai edes konsultoimaan. Kuntalehti 11 / 2021 25 . Hän johtaa Ilmatieteen laitoksella yksikköä, joka selvittää, mitä seurauksia ilmaston muuttumisella on Suomelle. Kotikaupungissaan Helsingissä hän viihtyy myös puistomaisissa metsissä, kuten kaupunkia halkovassa laajassa Keskuspuistossa. Äkilliset sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta niiden kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää riskeihin varautumalla. Sitten voi alkaa rakentaa alueellista yhteistyötä niin, että alueella tulee uudenlaista vuoropuhelua ja löydetään ilmastonkestäviä ratkaisuja. Ilmastonmuutoksen etenemisen nopeutuminen on tullut yllätyksenä koko maailmassa. [ Ympäristö ] I lmatieteen laitoksen tutkimusprofessorille Hilppa Gregowille tärkeitä hengähdysja virkistysalueita ovat metsät. Suomen ilmastopaneelin ainutlaatuisen selvityshankkeen yhtenä tavoitteena oli koostaa alueellista tietoa ilmastonmuutoksesta sopeutumistoimien suunnittelun pohjaksi. KL11_14-31.indd 25 2.11.2021 13.28. TIETOA PUUTTUU Ilmastopaneelin mukaan useimmissa maakunnissa tarvitaan nyt aktiivista tarttumista sopeutumisen suunnitteluun ja toimenpiteiden käynnistämiseen. Pohjoisessa riskit lumituhoihin kasvavat ja etelän talvet muuttuvat roudattomiksi. Ilmastoasioita, mukaan lukien sopeutumistoimia, on tarkoitus sisällyttää maakuntaohjelmiin vuosille 2022–2025. Tämä asia on otettava joka kunnassa vakavasti. Gregow muistuttaa, että ilmastolaki tulee velvoittamaan kunnat ihan uudenlaiseen toimintaan hillinnässä, oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Jokaisen kunnan pitäisi hänen mielestään sovittaa yhteen ympäristön monimuotoisuuteen, elinkeinoihin, ilmastonmuutoksen hillintätavoitteeseen sekä sääja ilmastoriskeihin liittyvät seikat. Keskeisin tiedon puute nimittäin koskee ilmastonmuutoksen maakuntakohtaisia vaikutuksia. Ilmastotieteilijänä Gregowille on ollut selvää vuosia, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessa. Mitkä ovat ne keskeiset asiat, jotka vaikuttavat siihen, että alueen talous pysyisi vahvana, vaikka tapahtuisi joku ääritilanne liittyen rankkasateisiin tai kuivuuteen tai vaikka lumettomuuteen tai liikaan lumeen. Hän toivoo, että raporttiin perehdytään nyt huolellisesti ja katsotaan, onko omalla alueella huomioitu ne riskit, jotka tulevina vuosina kasvavat. Gregow korostaa, että erilaisiin riskeihin varautumisessa on jo kiire. Gregow huomauttaa, että maakunnissa ja kunnissa on tällä hetkellä ensisijaisena tavoitteena ilmastonmuutoksen hillintä, mikä on äärimmäisen tärkeää, mutta sopeutuminen on yhtä tärkeää. Ilmastopaneelin mukaan useimmat maakunnat hyötyisivät esimerkiksi alueellisista ilmastoennusteista, jollaisia Lapin, Pohjois-Pohjanmaan Tutkimusprofessori Hilppa Gregow toivoo, että kunnat ottaisivat vakavasti sopeutumisen ilmastonmuutokseen
Gregow itse ei tehnyt haastatteluja, mutta hänen mukaansa useat haastateltavat olivat olleet kiitollisia siitä, että kysyttiin, miten maakunnan ilmastotyössä menee. Gregow muistuttaa, että metsäalueet ovat kaikelle hyvinvoinnille tärkeitä ja resursseja heitetään hukkaan, jos rakennamme luonnonympäristöjä keinotekoisesti uudelleen. Keskuspuistossa metsän keskellä Gregow itse pääsee vapautumaan työajatuksista ja saa hengittää puhdasta ilmaa. Se on voimavara tulevaisuuden toivoon. Lähde: Suomen ilmastopaneeli [ Info ] Kaikki lähiluonnot merkitsevät minulle tosi paljon, sanoo Keskuspuistossa Helsingissä kuvattu Hilppa Gregow. Myös kunnan johtamisessa ilmastonmuutokseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Jos me kaadamme hyväkuntoisia puita ja rakennamme vaikka uutta puistoa tilalle, menetämme koko mikroilmaston ja asukkailta lähtevät sellaiset virkistysalueet ja hyvinvointi, mitä luonnonympäristö tuo. Perusasioita on sääriskien huomioiminen eli esimerkiksi lämmityksessä tai viilennyksessä pitäisi olla joku varaversio. Gregowin mielestä ilmastonmuutokseen sopeutumisen pitäisi olla kunnissa tämän valtuustokauden johtoajatus, mutta muistuttaa oikeudenmukaisuudesta. Vuosibudjetti kattaa esimerkiksi sihteeristön työntekijöiden palkat, paneelin tutkimushankkeet ja julkaisut. On hyvä, että kaupunkien ja kuntien metsäalueista pidetään hyvää huolta. Vastuukysymys on nyt tosi tärkeä. TULEVAISUUDEN TOIVOA Gregow on valmistunut meteorologian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja väitellyt tohtoriksi metsätieteestä ItäSuomen yliopistosta, missä hänellä on myös dosentuuri ilmastollisten riskien hallinnan teemassa. Gregow painottaa, että sopeutumisessa ilmastonmuutokseen kuntien täytyisi ottaa vastuuta vahvemmin. • Suomen ilmastopaneeli • Suomen ilmastopaneeli on tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee ilmastopolitiikan suunnittelua ja sitä koskevaa päätöksentekoa. Tulee semmoinen olo, että kaikki on mahdollista. • Ilmastopaneelin toimintaa rahoitetaan valtion budjetista. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Ei esimerkiksi saa rakentaa alueita, joista puuttuu kokonaan kastelujärjestelmä tai se on puutteellinen. Vuonna 2021 vuosibudjetti on 750 000 euroa. Valvontaa tulee lisätä. KL11_14-31.indd 26 2.11.2021 13.28. 26 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja ja Kainuun maakunnallisten ilmastostrategioiden laadinnassa 2010-luvun alussa hyödynnettiin. Otetaan tilanteet ja toimet vuositarkasteluun, seurataan, valvotaan ja viedään niitä asioita eteenpäin, jotka nähdään taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja ilmastoriskien hallinnan kannalta merkittäviksi priorisoida. Tämä on myös mahdollisuus kaikille kunnille ja uusien työpaikkojen luonnille, hän sanoo. • Ilmastopaneelissa on mukana 15 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Gregowin mielestä olisi tärkeää, että emme tekisi ilmastotyötä vain projekteissa, vaan prosesseissa eli meillä olisi jatkuvan seurannan malli. Hänen mielestään kunnissa voitaisiin tehdä tilannekartoituksia, joilla selvitetään missä mennään, mitkä ovat pullonkaulat ja mihin toivotaan apua asiantuntijoilta. Ratkaisujen pitää olla sellaisia, että ne kohentavat koko kunnan hyvinvointia ja samalla varmistavat, että kunnassa pystytään toimimaan tilanteessa kuin tilanteessa. Voi tulla myös lisää ja uudenlaisia tuholaisia tai kuivuutta. Kuntapäättäjillä on vastuu siitä, mitä kunnassa päätetään ja mihin ensisijaisesti ryhdytään. KUNTIEN VASTUU Ilmastopaneelin tutkijat haastattelivat maakunnallisia toimijoita siitä, mitä alueilla on tehty ja tehdään
Odotettavissa todettiin olevan rankkasateita, kuivia kausia, hellekesiä ja lauhoja talvia, routaisuuden vähenemistä sekä entistä lyhyempiä lumijaksoja. Maakuntaan tarvittaisiin lisää työvoimaa ilmastonmuutokseen liittyviin tehtäviin. ETELÄ-SAVO Etelä-Savossa ELY-keskus on hakenut rahoitusta ilmastokoordinaattorin palkkaamiselle ja hänen tehtävänään olisi aloittaa maakunnan ilmastotiekarttatyö. ETELÄ-POHJANMAA Maakunnassa on alkamassa ilmastoja kiertotaloustiekartan laatiminen energiaja ilmastostrategia 2014–2020:n jatkoksi. Sopeutuminen on Pohjois-Savon kunnissa tunnistettu ilmastonmuutoksen teemana, mutta hulevesien hallinnan lisäksi sopeutumisen toimenpiteitä on toimeenpantu vielä vähän. Ilmastotietoisuuden odotetaan lisäävän Lapin matkailullista suosiota. Kymmenen vuotta sitten valmistunutta ilmastostrategiaa ei ole uudistettu tai päivitetty eikä Lapissa olla laatimassa ilmastotiekarttaa. POHJOIS-SAVO Maakunnan ilmastotiekartta on valmis, ja sen toimeenpanoja seurantasuunnitelmaa valmistellaan. POHJOIS-POHJANMAA Ilmastotiekartassa sopeutumistoimia vuoteen 2035 mennessä ovat valmiusja varautumissuunnitelmien laatiminen joka kuntaan, tulvien ja hulevesien hallinnan parantaminen, metsäpalojen ehkäisy, kastelujärjestelmien ja peltojen vedenhallinnan kehittäminen, tautien torjunta sekä energianjakelun ja vedenjakelun turvaaminen sään ääri-ilmiöissä. ETELÄ-KARJALA Ilmastotyötä ja erityisesti sopeutumista vauhdittaisi ymmärrys maakuntaa koskevista ilmastovaikutuksista sekä niiden aiheuttamista riskeistä eri sektoreille. Uudenmaan ilmastotiekartta keskittyy hillintään, mutta sopeutuminen nähdään yhtä välttämättömäksi kuin päästöjen hillitseminen. Maakunta voisi tukea muita maakuntia asiantuntemuksellaan jatkossakin Maakuntien ilmastoverkoston kautta. Maakunnan ilmastotyössä hillintää on edistetty vahvasti, mutta sopeutuminen on toistaiseksi jäänyt vähemmälle. KAINUU Ilmastopolitiikan tiekartassa ajanjaksolle 2021–2025 mainitaan hillintäja sopeutumistoimien kartoitus sekä päästökompensaatiosuunnitelmat. POHJANMAA Pohjanmaalla satojen odotetaan kasvavan, mutta sadonkorjuu voi ajoittain vaikeutua. Ohjelmatyöhön osallistetaan toimialat, joihin ilmastonmuutos eniten vaikuttaa. Läheinen yhteistyö niiden maakuntien kanssa, joissa ilmastotyö on jo pidemmällä, voisi auttaa etenemään. Kehityskohteina pitäisi olla Hinkuverkostoon kuulumattomien kuntien tukeminen ilmastotyössä sekä sopeutumisen nostaminen voimakkaammin hillinnän rinnalle maakunnallisessa ohjelmatyössä. Uuden, vuoteen 2030 ulottuvan ilmastostrategian mukaan sateisuus kasvaa ja rankkasateet ja tulvat yleistyvät kaikkina vuodenaikoina. KESKI-SUOMI Keski-Suomessa pohditaan ilmastotiekartan laadintaa maakuntastrategiatyön jälkeen. Sopeutumistyötä tukisi helposti saavutettavissa oleva tieto, jota on helppo käyttää. Kehitystarpeena on sopeutumistyön nostaminen hillintätyön rinnalle. Kehitystarpeita on ilmastotyön vahvistamisessa maakunnan kuntien kanssa. Sopeutumistarpeita ja toimenpiteitä ei ole kuitenkaan kartoitettu tarkkaan. Ilmastotiekartta valmistui vuosi sitten. Sopeutuminen tulisi ottaa hillinnän rinnalle heti ilmastotyön alkuvaiheessa. Maakunnassa tulisi tehdä riskikartoitus. POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjala on ollut maakunnallisen ilmastotyön uranuurtaja Suomessa. Siihen otetaan mukaan myös sopeutumistyö. Sopeutumistyötä on kuitenkin edistetty muuten menestyksekkäästi. Sopeutumistyötä Satakunnassa kuvataan reaktiiviseksi, eli sopeudutaan, kun havaitaan jotain. Maakunta tarvitsisi resursseja myös tulvariskien torjuntaan. Lappi hyötyisikin lisävoimavaroista maakunnalliseen ilmastotyöhön. LAPPI Lapin ilmastostrategian mukaan matkailualan tulee varautua lyhenevään lumipeiteaikaan ympärivuotisia palveluita kehittämällä. Ohjelman mukaan Päijät-Hämeelle laadittaisiin lähivuosina ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Kuntalehti 11 / 2021 27 AHVENANMAA Sopeutuminen on yksi energiaja ilmastostrategian 2030 työpaketeista, mutta sen toteutusta ei ole käynnistetty. Ilmastotiekartassa keskitytään hillintään, mutta siinä käsitellään myös sopeutumista. Uusi ilmastoja energiaohjelma on juuri julkaistu. Sopeutumistyötä voisi tukea kuntakohtainen tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista. KYMENLAAKSO Kymenlaaksossa on suunnitteilla ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelma, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutukset Kymenlaaksossa sekä niihin sopeutuminen eri sektoreilla. Koonnut: Martta Nieminen Lähde: Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2021 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet (ilmastopaneeli.fi) Suomen ilmastopaneelin huomioita eri maakunnista KL11_14-31.indd 27 2.11.2021 13.28. UUSIMAA Erityisesti tulvat ovat keskeinen varautumisen kysymys Uudellamaalla sekä sateisiin että merenpinnan nousuun liittyen. Valmisteilla olevassa uudessa maakuntaohjelmassa käsitellään kestävyyttä sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista aiempaa suuremmalla painoarvolla. Kehitystarpeita on muun muassa kunnallisen ilmastotyön tukemisessa. Useat kunnat, erityisesti Helsinki, ovat panostaneet jo pitkään tulvasuojeluun ja tulvien torjuntaan. Varsinais-Suomi hyötyisi maakuntakohtaisista ilmastoennusteista sopeutumisstrategian pohjaksi. Esimerkiksi maataloudessa on kuivan kesän 2018 jälkeen ryhdytty käyttämään kastelupatoja. VARSINAIS-SUOMI Ilmastonmuutoksen vaikutukset olivat jo 2010-luvun alussa nähtävissä maakunnassa. KESKI-POHJANMAA Keski-Pohjanmaalla on tekeillä maakunnallinen ilmastotiekartta, jossa määritellään keinot alueen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035. KANTA-HÄME Maakunta voisi hyötyä alueellisista ilmastoennusteista ilmastonmuutoksen vaikutusten sekä maakunnallisten sopeutumistarpeiden tunnistamisen pohjaksi. Erityisesti pienemmissä kunnissa ilmastotyötä helpottaisi, jos muissa kunnissa ja maakunnissa tehdystä ilmastotyöstä voisi ottaa oppia. Sopeutuminen voi edellyttää uusia viljelymenetelmiä. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Hämeen ilmastoja energiaohjelmassa sopeutuminen nähdään ennen kaikkea turvallisuuskysymyksenä. Varautuminen on vielä alkutekijöissään. Pitäisi päästä suunniteltuun, proaktiiviseen sopeutumistyöhön. Kehitystarpeita on kuntien tukemisessa konkreettisten arjen ilmastotoimien tekemisessä, esimerkiksi kaavoituksessa ja hankinnoissa. SATAKUNTA Satakunta on Suomen herkin tulvariskialue. Sopeutumistyössä maakuntien välinen yhteistyö herättää kiinnostusta. PIRKANMAA Pirkanmaa on hyvin aktiivinen ilmastotyössä, hillinnän lisäksi myös sopeutumisessa
[ Ympäristö ] 28 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] KANSALLISPUISTOILLA VETOAPUA MATKAILUUN Kun matkailun osuus kunnan elinkeinorakenteessa kasvaa, kansallispuistojen arvostus nousee. Siksi jotkut kunnat kilpailevat kansallispuistoista. KL11_14-31.indd 28 2.11.2021 13.28. Sallan matkailu painottuu nykyisin talveen, mutta tavoitteena on tehdä siitä ympärivuotista. Salla onnistui saamaan seuraavan kansallispuiston
Voi ajatella, että perheessä toiselle on töitä matkailussa, toiselle hoivapalveluissa. OMA PROFIILI Parkkinen uskoo, että hyvä pohjatyö olikin tärkeä tekijä, kun maan na, suojelualueen nostaminen kansallispuiston tasolle ja kestämään kasvavan kävijämäärän kulutusta vaatii puiston infran kehittämistä. Puistoon pääsee maata pitkin julkisilla liikennevälineillä: junalla Kemijärvelle ja linja-autolla perille puistoon. Kaupungin kanta on varauksellisen myönteinen. Meillä oli paljon työpajoja ja keskusteluja, ja vähitellen löydettiin yhteinen linja. Yksityisiltä odotetaan erityisesti majoituskapasiteetin lisäämistä. Sekä liikenneyhteydet että osin valmis infra pitävät puiston aiheuttaman hiilijalanjäljen matalana. Parkkisen mukaan kansallispuistohanketta valmisteltiin kunnassa laajapohjaisesti. Naapurikunnat Asikkala ja Padasjoki vastustavat puistohanketta. Sitten asiaa päätettiin katsoa toisesta näkökulmasta. Samalla odotetaan, että majoituskapasiteetin käyttöaste nousee ja työpaikoista tulee ympärivuotisia. Evon puisto sijoittuisi Hämeenlinnan alueelle. Nyt meidän matkailumme on keskittynyt pääasiassa talveen. Meillä on ekologiset yhteydet. Uusi kansallispuisto ulottuu itärajalle. Se tuo kuntaan valtion rahaa, samoin puiston ylläpitäminen. LISÄÄ INVESTOINTEJA Hossaan perustettiin edellinen uusi kansallispuisto vuonna 2017. Korona-ajan etätyöskentely on näkynyt myös Sallassa. Parkkinen uskoo, että kansallispuisto lisää sekä investoijien että työvoiman kiinnostusta. Kunnan rooli on vahvempi kuin isoissa kaupallisissa keskuksissa. Evolla tehdään paljon tieteellistä tutkimusta. Kansallispuisto tekee siitä enemmän ympärivuotista. Vaikka Sallassa on paljon valmiiKL11_14-31.indd 29 2.11.2021 13.28. Hän lisää, että paljon infraa on jo valmiina eli kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta. Koska Sallassa oli jo valmiina suuri luonnonsuojelualue, alettiin miettiä sen hyödyntämistä kansallispuistona. Ehkä näkyvimmin puistohanketta vastustavat metsästäjäyhteisöt, muthallitus valitsi Sallan esitykseensä monien vaihtoehtojen joukosta. Hossa sijaitsee pääosin Suomussalmella, mutta myös Taivalkosken ja Kuusamon alueilla. Aiomme pitää asiat vahvasti kunnan käsissä erityisesti maapolitiikan ja kaavoituksen avulla. Kunnalla on vireillä kaksikin hotellihanketta, joihin haetaan toteuttajia. Mukana olivat erilaiset sidosja intressiryhmät, maanomistajat, eri alojen yrittäjät, poronhoitajat, metsästäjät, retkeilijät ja luontoihmiset. Parkkisen mukaan hemmottelu ja hoiva kuuluvat Sallan palvelusuunnitelmiin enemmän kuin bilettäminen. Kunnanjohtaja toivoo, että sitten ihmiset muuttaisivat helpommin pysyvästi Sallaan asumaan. Itä-Lapissa Sallassa ollaan tyytyväisiä. Sallalaiset ovat keskustelleet Hossan kansallispuiston yrittäjien kanssa. Parkkisen mukaan Hossan yrittäjien kokemukset rohkaisevat. Ensin Sallassa mietittiin Sallatunturin laskettelualueen laajentamista. EVOSTA VÄÄNNETÄÄN Toinen vireillä oleva kansallispuistohanke, Evon nykyisen retkeilyalueen muuttaminen tiedekansallispuistoksi, ei ole saanut taakseen jakamatonta innostunutta. Puistot rajan kahta puolta tukevat sekä suojelua että luontomatkailua, kunnanjohtaja huomauttaa. Sallan kansallispuistohanke on edennyt jo eduskuntaan asti. Sallan valtti hänestä kuitenkin on hieno luonto. Sallassa haetaan selkeää omaa profiilia, jolla on tarkoitus erottua Lapin suurista matkailukeskuksista. Haluamme säilyttää alkuperäisen ja aidon tunnelman. Parkkinen halusi hyödyntää kokemuksiaan Sallassa. Pyhä-Luosto sijoittuu Pelkosenniemen lisäksi myös Sodankylän ja Kemijärven alueille. Keskinäisten keskustelujen lisäksi Salla käytti asiantuntija-apua selvityksen tekemisessä. Valmisteluun saatiin EU-rahoitusta. Kuntalehti 11 / 2021 29 . Viesti oli myös, että juuri nyt on oikea aika investoida. Vahvuutena hän näkee myös ekologisuuden. Itse asiassa viime vuonna Sallan asukasluku nousi ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun. Helsingin yliopiston vetämän hankkeen ideana on esitellä tutkimusta kävijöille. Mutta lisää työvoimaa tarvitaan, eikä täälläkään selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa. Tänne tulee hiljaisuutta ja rauhaa kaipaavia ihmisiä ja lapsiperheitä. Se kuitenkin törmäsi Natura-alueen rajoituksiin. K ansallispuistoilla on vetovoimaa. Sallan kunta investoi kansallispuistohankkeeseen, mutta investointeja odotetaan myös valtiolta ja yksityisiltä. Matkailuväen mukaan ”national parks” (kansallispuistot) onkin yleinen Googlen hakusana, kun ulkomailla selvitetään matkailumahdollisuuksia Suomessa. Parkkinen vakuuttaa, että kuntaan on helppo houkutella ihmisiä, kun on työpaikkoja. Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen tuli virkaansa seitsemän vuotta sitten Pelkosenniemeltä, jossa hän näki sekä Pyhätunturin laskettelukeskuksen että Pyhä-Luoston kansallispuiston vaikutuksen kuntaan. Monien luontokohteiden kävijämäärät ovat nousseet tuntuvasti, kun ne ovat saaneet kansallispuiston statuksen. Sen takana on puolet entisestä Sallan kunnasta ja useita suojelualueita
Nyt valtion budjetissa on rahaa korjausvelan kattamiseen. Kokonaiskävijämäärä on runsaat 83 000, mutta kävijöitä on kuitenkin vähemmän, sillä monet ihmiset – esimerkiksi metsästäjät – käyvät alueella useamman kerran saman vuoden aikana. Kansallispuistojen kävijämäärät nousivat jyrkästi vuonna 2020 – ilmeisesti koronan takia. Itse puistoa suunnitellaan valtion maille. Metsästysrajoitusten lisäksi kritiikki liittyy myös valmisteluprosessiin sekä pelkoon siitä, miten puisto vaikuttaa ympäröivällä alueella. Sen mukaan yksi valtion kansallispuistojen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoittama euro tuo kymmenen euroa paikallistalouteen puistojen lähialueilla. Talousvaikutukset keskittyvät matkailuseuduille. 30 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] KANSALLISPUISTOJA ylläpitävä Metsähallitus kerää kyselytutkimuksilla tietoja kansallispuistojen vaikutuksista paikallistalouteen. Evon puiston alueellisesta työryhmästä erosi metsästäjien ja maanomistajien edustajia ennen kuin ryhmä sai työnsä valmiiksi. KORJAUSVELKAA KATETAAN Kansallispuistojen rakenteet ovat kärsineet rahoituksen puutteesta. Metsästäjäliiton mukaan Evon alueella metsästää 150 henkeä. Metsähallituksen luontopalvelujen viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist kertoo, että Metsähallitus käyttää retkeilyn palveluvarustuksen kunnostamiseen ja kehittämiseen tänä vuonna 12 miljoonaa euroa. Myös Sallassa metsästys oli tärkeä kysymys. Ulkopaikkakuntalaiset voivat osallistua hirvenmetsästykseen, jos he ovat paikallisten metsästysseurojen jäseniä. Metsähallituksen mukaan vuonna 2019 Espooseen, Kirkkonummelle ja Vihtiin sijoittuvan Nuuksion kansallispuiston runsaan 330 000 kävijän vaikutus paikallistalouteen oli vajaat neljä miljoonaa euroa, mutta Kolin kansallispuiston 202 000 kävijää jätti alueelle yhteensä 19,5 miljoonaa euroa. Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä käyntejä oli 2,4 miljoonaa, jossa on edelleen pientä nousua viime vuoteen verrattuna. Puistoon on tulossa myös paikallisesti hyväksytty alue, jossa ei metsästetä lainkaan. Puistoa valmistelleen työryhmän esityksen eri vaihtoehdoissa metsästystä ei kiellettäisi puistossa, mutta rajoituksia olisi tulossa. Koli sijaitsee Joensuun, Lieksan ja Kontiolahden alueilla. Suurimman hyödyn paikallistaloudelle toivat vuonna 2019 Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kunnissa sijaitseva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (63,1 miljoonaa euroa), Savukosken, Sodankylän ja Inarin kunnissa sijaitseva Urho Kekkosen kansallispuisto (40,5 miljoonaa euroa) sekä Kolin kansallispuisto. Hän sanoo, että esityksestä on käyty alustavia keskusteluja, mutta aikataulua hän ei ennakoi. Siellä päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan paikkakuntalaiset voivat metsästää kuten ennenkin, mutta ulkopaikkakuntalaiset eivät voi metsästää pienriistaa. Valmisteluryhmästä on vastattu kritiikkiin, että metsästäjien näkemykset otetaan huomioon, mutta aluetta ei voida kehittää vain pienen vähemmistön tarpeiden mukaan. Vuonna 2020 Suomen kansallispuistoissa tilastoitiin lähes neljä miljoonaa käyntiä, kun luku vuonna 2019 oli 3,2 miljoonaa. Matkailuseutujen talouteen piristystä ta kritiikkiä on tullut naapurikuntien lisäksi myös maanomistajatahoilta. Eero Karisto Meillä oli paljon työpajoja ja keskusteluja, ja vähitellen löydettiin yhteinen linja. Asutuskeskusten läheisyydessä hyöty tulee suojelun lisäksi virkistysarvoista. Siitä 10,6 miljoonaa euroa on niin sanottua tulevaisuusinvestointirahaa eli hallitusohjelmassa sovittua erillisrahoitusta korjausvelan umpeen kuromiseen. • Eero Karisto Kuva: Daniel Taipale / Salla KL11_14-31.indd 30 2.11.2021 13.28. Tärkeää on muistaa se, että tämä sijoitus on paitsi sijoitus suoraan siihen tarkoitukseen, mutta lisäksi kansantalouteen, sillä se poikii paikallistalouteen, matkailun elinkeinotoimintaan ja kansanterveyteen, Rosqvist sanoo. Kaikkien 40 kansallispuiston laskettiin tuoneen vuonna 2019 lähialueilleen 220 miljoonaa euroa ja runsaat 1 700 henkilötyövuotta. Evon valmistelutyöryhmän raportti on nyt ympäristöministerin erityisavustajan Antti Heikkisen pöydällä. Metsähallituksessa uskotaan, että kasvu jää pysyväksi, vaikka koronarajoitukset vähenevät ja poistuvat. Oleellinen selitys eroon on, että Nuuksiossa tehdään enemmän lyhyitä retkiä, varsinaisilla matkailualueilla viivytään pitempään
Tämä selvisi edellisestä sekajätteen koostumustutkimuksestamme. • Pakkausjätteen on siirryttävä kunnan järjestämään kuljetukseen 1.7.2023. Lisäksi tuottajat järjestävät alueellisia vastaanottopaikkoja pakkausjätteille niillä alueilla, joilla ei ole kiinteistökohtaista erilliskeräystä. Suuremmissa taajamissa kaikkia kiinteistöjä koskeva biojätteen erilliskeräysvelvoite vaatii toimia viimeistään heinäkuusta 2024 lähtien. • Pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys alkaa kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2023. 8 Minne biojäte kuljetetaan. Jos kunnassa on jo kunnan järjestämä kuljetus ja tiukat erilliskeräysvelvoitteet, muutos ei ole merkittävä ensivaiheessa. Meillä oli jo ennen jätelain voimaantuloa tiukat ja kiinteistökohtaiset erilliskeräysvaatimukset biojätteelle Keski-Suomessa, tiukemmat kuin jätelaki vaatii. • Jouni Lampinen [ Info ] KL11_14-31.indd 31 2.11.2021 13.28. 2 Mihin kuntapäättäjän kannattaa kiinnittää huomiota jätehuoltoasioita pohdittaessa. 3 Kumpi vaihtoehdoista on mielestäsi parempi. Kunnat keräävät ja tuottajat korvaavat kunnille keräyksestä aiheutuvia kustannuksia. 9 Miten vastuu jakautuu asumisesta aiheutuvien pakkausjätteiden keräyksessä, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila. Silloin kunnan jätelaitos ei pysty toteuttamaan täysimääräisesti kaikkia jätehuollon kehittämiseksi ja tehostamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä. Jätelaki vaatii siirtymäajan jälkeen, että kaikki kunnat kilpailuttavat erilliskerättävien jätteiden kuljetuksen. Sekajätteestä reilut 20 prosenttia oli biojätettä. Toivottavasti käsittelyyn päätyvän biojätteen määrä nousee tavoitteiden mukaisesti Suomessa 7 Kuinka hyvin biojätteitä on lajiteltu Keski-Suomessa. • Biojätteen erilliskeräys laajenee yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään 19.7.2024. 5 Miten biojätteitä koskevat erilliskeräysvaatimukset vaikuttavat jätehuoltoon alueellanne, Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Outi Pakarinen. Sekajätteen joukossa kostea biojäte kuljetetaan Tampereelle poltettavaksi ja siitä seuraa ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. 6 Olet biotalouden asiantuntija, mikä on näkemyksesi jätelakimuutosten vaikutuksista. • Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaa viimeistään vuonna 2023. Jyväskylän seudulta kerättävä biojäte kuljetetaan paikalliseen Mustankorkean biokaasulaitokseen. Kiinteistöjen jätehuoltokustannukset lisääntyvät niillä alueilla, joilla erilliskeräystä ei vielä järjestetä. Sekajätteestä reilut 20 prosenttia oli biojätettä. Kuntalehti 11 / 2021 31 1 Miten jätelain muuttuminen vaikuttaa kuntiin, Kuntaliiton kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala. Kunnille ei aiheudu lisäkustannuksia esimerkiksi jätehuollon erilliskeräyksen laajenemisesta, koska se kustannetaan kiinteistöjen haltijoiden jätemaksuilla ja pakkausten tuottajien korvauksilla. Aikataulu • Biojätteen erilliskeräys alkaa kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022. Siellä jätteestä saadaan jalostettua liikennepolttoainetta ja multatuotteita. Onneksi kotikompostointi jää vaihtoehdoksi erilliskeräykselle. Uudistuksen tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä kierrätystä. Esimerkkinä tällaisesta toimenpiteestä on kierrätykseen ohjaava taksa. Kunnat ja pakkausten tuottajat vastaavat jatkossa yhteistoiminnassa pakkausjätteen erilliskeräyksestä asuinkiinteistöiltä. Kuntapäättäjän on hyvä pohtia, olisiko sekajätteiden kuljetukset syytä siirtää kunnan järjestämäksi. 4 Mitä haittaa siitä voisi olla, jos kiinteistönhaltijan tilaama sekajätteen kuljetus säilytetään. 10 Minkälaisia kustannusvaikutuksia jätelain muuttumisella on kunnille. Kunnilla on edelleen mahdollisuus päättää joko kunnan tai kiinteistönhaltijan järjestämästä sekalaisten yhdyskuntajätteiden kuljetuksista. 10 kysymystä kierrätyksestä Jätelain laaja uudistus toteutui heinäkuussa
Arkkitehti Iida Kalakoski arvelee, että vanhoille elementtikerrostaloille voi käydä samoin. 70-LUKU KUNNIAAN Tampereella on virinnyt vilkas keskustelu elementtitalojen kohtalosta. Perusteluihin lisätään usein vielä esteettisyys, koska monet pitävät vanhoja elementtikerrostaloja yksinkertaisesti rumina. Tehdäänkö elementtitalojen purkuvimmassa samat virheet kuin aikanaan puutalokortteleita purettaessa. Puhutaan täydennysrakentamisesta ja tehokkuudesta, kun vanhan purkamista puolustellaan. Joskus viidenkymmenen vuoden kuluttua saatetaan kysellä, että mitä ne oikein ajattelivat, kun jyräsivät 70-luvun kerrostalot maan tasalle, hän ounastelee. 32 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] T amperelainen arkkitehti Iida Kalakoski on yksi näkyvistä 70-luvun elementtitalojen puolustajista. Nyt Suomen kaupungeissa pannaan kiihtyvään tahtiin matalaksi 1970-luvun elementtikerrostaloja. Puutalojen arvo huomattiin vasta kun ne oli purettu. Niitäkin pidetään ”vanhanaikaisina”, ”tehottomina” ja ”rumina”. TOIMIVAT POHJAT Kalakoski muotoilee sanottavansa ehkä hieman provokatorisesti, mutta hän pitää kiinni väitteestään: Suomessa ollaan toistamassa 50 vuoden takaista virhettä. Ei nyt kannattaisi toistaa 50 vuotta sitten tehtyä virhettä, hän parahtaa. Silloin jyrättiin vanhoja puutalokortteleita maan tasalle vanhanaikaisina, tehottomina, huonokuntoisina ja jopa rumina. KL11_32-47.indd 32 2.11.2021 13.23
KL11_32-47.indd 33 2.11.2021 13.23. Amurin alueelle jäi silloin vain yksi puutalokortteli, joka on museoitu. Arkkitehti Iida Kalakoski varoittaa toistamasta 70-luvun elementtitalojen kanssa samaa virhettä kuin mitä tehtiin aikanaan puutaloille. Kuntalehti 11 / 2021 33 . Nyt alueelle suunnitellaan ”purkavaa rakentamista” eli 70-luvun elementtitalot ovat uhattuina
Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita arkkitehtonista kauneutta vaan esimerkiksi pohjaratkaisujen toimivuutta. Sama on tilanne nytkin, kun tehottomina ja huonokuntoisina pidettyjä elementtitaloja puretaan. Myös niiden ympäristöt lähiöissä ovat yleensä väljiä ja vihreitä, hän sanoo. Yli satavuotiaat talot peruskorjattiin kymmenisen vuotta sitten, ja nyt niiden odotetaan kestävän hyvinkin seuraavat sata vuotta. Kun puutaloja purettiin, olivat asenteet yleensä purkamisen kannalla. Samaan tapaan nonsoleerattiin aikoinaan puutalokortteleita. ”DDR-ARKKITEHTUURIA” Elementtikerrostaloille on annettu vuosien varrella paljon lempinimiä, joista ”DDR-arkkitehtuuri” on lievemmästä päästä. Hänen mielestään parjatuilla elementtikerrostaloilla saattaa olla myös arkkitehtonista arvoa. Purkamisen järjettömyyteen herätään yleensä vasta jälkijunassa, Kalakoski arvelee. Esimerkiksi niiden hissiratkaisut tai materiaalit ovat usein vanhentuneita. Hän nostaa esimerkiksi Tampereella sijaitsevan niin sanotun Annikinkadun puutalokorttelin. Rakennukset ovat aikansa tuote ja osa kulttuuriperintöämme. Esimerkkinä käy vanha Rauma, jonka puutalojen tulevaisuus tosin oli veitsen terällä 1960-luvulla. Kalakoski myöntää, että monet vanhat elementtitalot vaativat reippaan peruskorjauksen. Parjatuissa 1970-luvun kerrostaloissa on yleensä mukavan väljät pohjaratkaisut nykyrakentamiseen verrattuna. Kalakosken mielestä elementtitalojen rakentamisesta on kulunut vasta niin vähän aikaa – viitisenkymmentä Tampereella suunnitellaan vanhojen elementtikerrostalojen purkamista uudisrakentamisen ja ”tehostamisen” nimissä. KL11_32-47.indd 34 2.11.2021 13.23. Niitä pidettiin epäterveellisinä, korjauskelvottomina rötisköinä, joille ei nähty olevan sijaa modernissa kaupungissa, Kalakoski muistuttaa. Nykyisin taas menneiden vuosikymmenten massarakentamisen tuloksena syntyneitä elementtikerrostaloja pidetään niin ikään korjauskelvottomina elementtislummeina, joiden perään ei uskota kenenkään itkevän. Siksi asetan kyseenalaiseksi niiden summittaisen purkamisen ja korvaamisen uusilla, entistä korkeammilla ja tehokkaammilla rakennuksilla. Vaikka puutalokortteleita aikoinaan innokkaasti purettiin, Suomessa on kuitenkin säilynyt joitakin kaupunkikeskustoja, joissa on laajoja puutaloalueita. Niitä on pidetty kammottavina kenkälaatikoina, joille ainoana vaihtoehtona on suositeltu ”räjäyttämistä”. 34 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] Kalakoski on toista mieltä
Yksi puutalokortteli on Amuriin jätetty ikään kuin muistuttamaan menneistä ajoista. Amurissa oli vielä 1960–1970-luvulla kokonaisia puutalokortteleita. Sitten ne purettiin ilman suuria protesteja jäljettömiin ja tilalle rakennettiin elementtisiä kerrostaloja. Viimeisen asukkaan huone on jäänyt sellaiseksi, millainen se oli, kun purkukoneet jyrähtivät ympäristössä käyntiin tasan 50 vuotta sitten. Montonen huomauttaa, että 1970-luvun elementtitalot syntyivät teollisen rakentamisen tuloksena. • Esa Tuominen ”Ilman asuinalueiden tiivistämistä ei pärjätä” vuotta – että niiden arvoa on vaikea huomata. Monelle siirtyminen betonilähiöön merkitsi toiveiden täyttymystä. Ne on sijoiteltu väljästi, ja alueella on paljon ”tehotonta” tilaa eli puistoja ja nurmikenttiä. Montonen myöntää, että Amurin kaupunginosaan, josta puoli vuosisataa sitten purettiin puutalot elementtikerrostalojen tieltä, on tulossa ”purkavaa täydennysrakentamista”. KL11_32-47.indd 35 2.11.2021 13.23. Nehän olivat purkuvimman aikaan 1960ja 70-luvulla vain noin 50-vuotiaita. Sellainen löytyy Kalakosken kotikaupungista Tampereelta. Edessä on myös vanhan purkamista, Kalakoski sanoo. Monien arvostelijoiden mielestä vain Aki Kaurismäen tyyppinen taiteilija voi löytää kauneutta 1970-luvun taloista. Tulevaisuudessa nähdään, säilytetäänkö Tampereella jälkipolville yksi ”kaamea” 1970-luvun elementtikerrostalokortteli museona. Kukaan ei kahlinnut itseään purkutraktoriin. Jos matalampia siipiä ei enää ole, monotonisuus lisääntyy, kuuluu Kalakosken arvio. Kuntalehti 11 / 2021 35 TAMPEREEN kaupungin yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen kehottaa muistamaan, että parjatut 1970-luvun elementtikerrostalot syntyivät aikanaan kovaan tarpeeseen. Lopputulos on usein karua katseltavaa. Ne on haluttu korvata tehokkaammilla eli korkeammilla rakennuksilla. Vanhojen elementtitalojen peruskorjauksessa voidaan onnistua. Kaupungin päättäjät ovat jo kääntäneet katseensa näihin kerrostaloihin. Ne eivät ole erityisen vivahteikkaita eikä niissä näy käsityön jälki. • Esa Tuominen Kuvat: Rami Marjamäki Purkamisen järjettömyyteen herätään usein vasta jälkijunassa. Ajanmukainen keittiö ja kylpyhuone olivat niin kovia juttuja, että elementtikerrostalojen yleisilmettä ei paljon jaksettu miettiä. Täydentävän ja tehostavan rakentamisen uhreiksi ovat joutuneet esimerkiksi kaupunkien vanhojen kerrostalojen matalat liikesiivet. Tämä muuttaa kaupunkiarkkitehtuurin rytmiä. Työläismuseokorttelin ympärillä on 1960–1970-luvulle tyypillisiä elementtikerrostaloja. Kun meillä äskettäin purettiin keskustasta 70-luvun elementtitaloja modernimpien ja isompien tieltä, ei purettavien talojen perään kukaan itkenyt. Tampereella nyt vain on niin kovat kasvutavoitteet, että ilman asuinalueiden tiivistämistä ei pärjätä. Tämä osoittaa, että peruskorjauksella talojen elinkaarta voidaan hyvinkin lisätä toiset puoli vuosisataa, hän huomauttaa. Kaupungistuminen eteni ja ihmiset halusivat parantaa asumisolojaan. TAMPEREEN AMURI Esimerkkiä puutalokortteleiden ja modernimpien elementtikerrostalojen samanlaisesta kohtalosta ei Iida Kalakosken tarvitse kaukaa hakea. Lähiöissä kasvaneet ovat nyt pian eläkeiässä, ja he saattavat muistella kaiholla lapsuutensa kerrostaloalueita, vaikka yleisesti näitä elementtikerrostaloja ei pidettäisikään arvokkaina. Siihen voisivat tutustua 2070-luvun turistit ihastellen sadan vuoden takaista ”tyylikästä rakentamista”. Siihen on lavastettu Työläismuseokortteli, joka kertoo työväenluokkaisesta asumisesta 1800-luvun lopulta aina vuoteen 1970 asti. Tampereen Hervannassa on useampi 1970-luvun kerrostalo kokenut kasvojenkohotuksen ilman sen kummempaa tehostamista. Sen Montonen myöntää, että 70-luvun taloihin liittyy paljon nostalgiaa. Meillä Tampereella on esimerkiksi Annikinkadun puutalokortteli saneerattu hienoon kuntoon, mutta siellä ovat olleet asialla asukkaat. Niinhän monien puutalokorttelienkin arvoa oli vaikea huomata. Aluetta halutaan täydennysrakentaa ja tunnuksena on tehokkuus. Muut suunnitteluun liittyvät asiat kyllä puhuttivat kaupunkilaisia. Elementtikerrostalojen saneeraaminen ei toimi samalla konseptilla
Heitä on joskus ohjeistettu, että korjaamisen pitäisi olla yli 30 prosenttia edullisempaa kuin uudisrakentamisen, jotta se olisi kannattavaa. Tutkijat lähestyvät kysymystä kahden Helsingin kaupungin omistaman rakennuksen kautta. Me tutkijat puhumme hiilipiikistä. Sementinvalmistus tuottaa paljon päästöjä, ja siksi vanhat betonirakennukset kannattaa hyödyntää, jos se on mahdollista, sanoo erikoistutkija Terttu Vainio VTT:ltä. Raportissa Tampereen yliopiston ja VTT:n tutkijat selvittävät uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen vaikutuksia hiilijalanjälkeen ja elinkaarikustannuksiin. Koulujen purkupäätöksiin vaikuttavat usein sisäilmaongelmat ja toiminnallisuus. Purettujen rakennusten keski-ikä on noin 40 vuotta, Huuhka sanoo. Koulutalon peruskorjaus on ensimmäiset 30 vuotta vähähiilisempi vaihtoehto kuin puinen uudisrakennus, minkä jälkeen osat vaihtuvat. Helsinkiläiskoulun tapauksessa peruskorjauksen hiilijalanjälki on 50 vuoden ajanjaksolla 4–8 prosenttia pienempi kuin uudisrakennuksen riippuen siitä, laajennetaanko koulutaloa vai ei. LAINSÄÄDÄNTÖ UUDISTUU Kysymys purkaa vai korjata on ajankohtainen, sillä Suomi on siirtymässä lainsäädännön uudistuksen myötä nykyistä vähähiilisempään rakentamiseen. Elinkaarikustannukset taas jäävät remontoitaessa 6–15 prosenttia alhaisemmiksi. Materiaalien valmistuksesta aiheutuvia päästöjä on alettu ymmärPURKAA VAI KORJATA. Vaikka uusi betonikoulu olisi energiatehokas, sen ilmastohyödyt realisoituvat vasta yli 50 vuoden kuluttua rakentamisesta. Ilmastonmuutoksen kannalta päästöjä pitäisi kuitenkin Monesti ei mietitä sitä, mitä vanhan rakennuksen kanssa olisi saavutettavissa. Kun vaakakupissa painaa korjaustarpeiden lisäksi pelko peruskorjauksen epäonnistumisesta, kallistuvat kuntapäättäjät helposti uudisrakennuksen puolelle. Elementtiasuinkerrostalot ja vanhat koulut joutuvat entistä useammin purku-uhan alle, Huuhka perustelee kohteiden valintaa. 36 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] H iilipihi rakentaminen tarkoittaa korjaamista purkavan uudisrakentamisen sijaan, käy ilmi ympäristöministeriön teettämästä raportista Purkaa vai korjata. Kohteina ovat 1950-luvulla valmistunut koulutalo ja sen peruskorjaus ja mahdollinen laajennus ja 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. KL11_32-47.indd 36 2.11.2021 13.23. tää vasta viime vuosina. Puukoulu pistää sentään 20 vuotta paremmaksi. Matemaattisesti se ei pidä paikkaansa, koska halvempi on halvempi. Peruskorjaus on kannattavampaa kuin purkaminen ja uuden rakentaminen ainakin silloin, jos asiaa tarkastelee hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten näkökulmasta. Energiatehokkuus on vain yksi tekijä, sanoo tutkija Satu Huuhka Tampereen yliopistosta. Monesti ei mietitä sitä, mitä vanhan rakennuksen kanssa olisi saavutettavissa eikä paneuduta sen muuntotai joustomahdollisuuksiin. Se on jätetty täysin huomiotta pitkään. KATSE LÄHITULEVAISUUTEEN Uudisrakentaminen aiheuttaa runsaasti päästöjä hyvin lyhyessä ajassa, Huuhka sanoo. Asuintaloja lukuun ottamatta rakennuksia puretaan Suomessa verrattain nuorina
saada radikaalisti alas alle kymmenessä vuodessa, Huuhka muistuttaa. Toinen tärkeä kysymys on, mitä tehdä väestöään menettävillä alueilla, Vainio lisää. Julkaisija Helsingin kaupunki. Kohteen kunto, sijainti, tuleva käyttöikä ja kunnan palveluverkko vaikuttavat päätökseen, eikä yksi ja sama ratkaisu sovi kaikille, tutkijat toteavat. Elinkaarikustannuksetkin ovat 15 prosenttia matalammat. KL11_32-47.indd 37 2.11.2021 13.23. Peruskorjattu ja korotettu asuinkerrostalo on yli kymmenen vuoden ajan hiilipihimpi kuin kierrätysbetoninen uusirakennus, vaikka se on liitetty maalämpöön. Tarkastelun lähtökohtana raportissa on, että sisäilmaongelmat poistuvat remontin myötä ja että käyttäjämäärät ovat eri vaihtoehdoissa samat. Meeri Ylä-Tuuhonen Peruskorjaaminen on lähivuosikymmeninä vähähiilisempää kuin uudisrakentaminen. Monikielistä tietoa Suomesta ja kuntien palveluista yhdessä osoitteessa suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, kiina, persia ja arabia. VANHA TALO SITOO HIILTÄ Myös asuinkerrostalon tapauksessa korjaaminen kannattaa, vaikka korjausaste on suuri ja lisäkerrosten rakentaminen vastaa uudisrakentamista. • Graafit ja lisätietoja: Purkaa vai korjata. VTT:n Vainio muistuttaa, että hiilijalanjälki on vain yksi kriteeri. Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot. Vanhoihin rakennuksiin voi olla sitoutunut paljon hiiltä, vaikka ne eivät ole kauniita tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, Huuhka huomauttaa. Peruskorjaus on 26 prosenttia hiilipihimpi vaihtoehto kuin purkaminen ja uuden betonikerrostalon rakentaminen. Lisätutkimus rakentamisen ilmastovaikutuksista on hänestä tarpeen. Vähähiilistä rakentamista voi Huuhkan mukaan ohjata parhaiten kaavoituksen kautta. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:9. Puurakentamisen elinkaarikustannuksista ei ole mitään tietoa. Peruskorjaaminen on lähivuosikymmeninä vähähiilisempää kuin uudisrakentaminen, ja siksi se on ilmastoystävällisempää, hän perustelee. Lopullinen peruskorjaustai rakentamispäätös riippuu päättäjien arvoista, hän sanoo
Tuhot kuitenkin riippuvat siitä, miten tulviin varaudutaan, hän muistuttaa. 38 Kuntalehti 11 / 2021 V uonna 2005 Helsingissä koettiin poikkeuksellinen tulva. Tai puhun mieluummin ilmastonmuutokseen varautumisesta, sillä se tuo ilmi, että on kyse aktiivisesta toiminnasta, sanoo Ilmastonmuutos ja yhteiskuntaryhmän ryhmäpäällikkö Saara Lilja Ilmatieteen laitoksen Ilmastonmuutoksen vaikutustutkimusyksiköstä. Se saattaa aiheuttaa tuhoja, Johansson sanoo. KL11_32-47.indd 38 2.11.2021 13.23. Kaupungit ovat jo pitkään pyrki[ Ympäristö ] neet suojelemaan alueensa ympäristöä ja hillitsemään ilmastonmuutosta. lokakuuta merenpinta nousi Herttoniemen edustalla. Vuoden 2005 tulva oli pahin koko Helsingin satavuotisen mittaushistorian aikana. Merenpinta nousi puolitoista metriä keskitasoa korkeammalle. Vesi lainehti keskustassa Kauppatorilla ja virtasi sisään useisiin taloihin Itä-Helsingin Marjaniemessä. Selvitysten mukaan Helsingissä HELSINGIN UHAT saatetaan vuosisadan lopulla nähdä vastaavan kokoluokan tulvia noin kerran kolmessa vuodessa, kertoo merentutkija Milla Johansson Ilmatieteen laitokselta. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on kuitenkin alettu puhua laajemmin vasta viime vuosikymmenellä. Ensimmäisen kerran ilmastonmuuKuva: Kari Långsjö Perjantaina 22. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla toisin. Herttoniemen alueelle on esitetty kymmenen riskikohdetta, joissa rakennuksille voi tulvatilanteessa aiheutua vahinkoa. Vielä silloin kyse oli harvinaisesta ilmiöstä. Merenpinnan noustessa ja tulvariskin kasvaessa myös kaupungin on muututtava. Sellaiset tulvat, jotka olivat harvinaisia, voivat tulla yleisiksi
Kulunut kesä herätti ihmiset poikkeuksellisella tavalla. Lokakuun alussa Helsingin pormestari julkaisi tuoreen kaupunkistrategialuonnoksen. Samalla raportin tekijät kuitenkin toteavat, että kaupungissa on useita hulevesiherkkiä alueita, joissa tulvat voivat Jo vuosia kaupungit ovat yrittäneet suojella alueensa ympäristöä ja ilmastoa. Kuntalehti 11 / 2021 39 . tokseen sopeutuminen nousi kansainvälisessä keskustelussa ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015, hän muistelee. Se ei kuitenkaan enää riitä, sillä ilmastomme on jo muuttunut. KL11_32-47.indd 39 2.11.2021 13.23. Hulevesitulvariskiä on selvitetty Helsingissä myös tarkasti kaupunginosaja katukohtaisesti. Nyt on tajuttu, että ilmastonmuutos on osa eurooppalaiskaupunkien todellisuutta, kertoo ympäristösuunnittelija Susanna Kankaanpää Helsingin kaupungin ilmastotiimistä. Kuivuusjaksot, helteet ja rankkasateet ovat sotkeneet myös Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhteiskuntien elämään. Erityisen haavoittuvaisessa asemassa ilmastonmuutoksen seurauksille ovat tiiviisti rakennetut kaupungit, Ilmatieteen laitoksen Lilja sanoo. Samalla omakohtainen kokemus teki tanskalaiskaupungista kuitenkin yhden ilmastotyön edelläkävijöistä. Erityistä haavoittuvuutta aiheuttaa, jos tiiviisti rakennetuilta alueilta puuttuvat ihmisten väliset yhteydet. Helsingissä suurimman riskin muodostavat selvityksen mukaan lisääntyvät tulvat ja helteet. Lisäksi odotettavissa on muun muassa äärimmäisiä ja poikkeavia talviolosuhteita ja Itämeren rehevöitymistä. Keski-Euroopassa joet tulvivat, Pohjois-Amerikassa metsät roihusivat ja Suomessa hellejakso kuivatti maan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erilaisia eri kokoisissa kaupungeissa, mutta yleisesti voisi sanoa, että mitä enemmän ihmisiä jollain alueella on, sitä enemmän sään ääri-ilmiöihin liittyy riskejä. Hulevesitulvariskiä on selvitetty Helsingissä myös tarkasti kaupunginosaja katukohtaisesti. Ensimmäistä kertaa strategiassa mainittiin ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Ne tuovat viihtyisyyttä ja tasaavat lämpötilaeroja sekä toimivat luontopohjaisina ratkaisuina ilmastohaasteiden selättämisessä. VIIME KESÄ HERÄTTI Erityisen lähelle pohjoisen pallonpuoliskon kaupunkeja sään ääri-ilmiöt tulivat viime kesänä. Se on lisännyt ymmärryksen kasvua. Kööpenhamina laati ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmansa jo vuonna 2011. Tänä syksynä ajatus ilmastonmuutokseen varautumisesta näkyy aiempaa selvemmin myös Helsingin uuden kaupunginvaltuuston työskentelyssä. Toisaalta maaseudulla yhteyksien merkitys on yhtä tärkeää. Alueellista yhteisöllisyyttä tukevat Liljan mukaan muun muassa monitavoitteiset kaupunkikosteikot ja kaupunkimetsät. Ilmastonmuutoksen vaikutusten katsottiin koskettavan lähinnä kehittyviä maita ja pieniä saarivaltioita. Tehdyssä tarkastelussa ei havaittu kohteita, joissa laissa määritelty ”yleiseltä kannalta katsoen merkittävä hulevesitulva” olisi todennäköinen. Viime vuosina sään ääri-ilmiöiden vaikutukset ovat alkaneet näkyä myös muualla. Sitä ennen varautuminen ei ollut noussut kaikkien yhteiseksi globaaliksi kysymykseksi. Suomen ilmastopaneeli on juuri julkaissut kokonaiskuvan Suomen ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Tuhot olivat valtavia. TIIVIIN ALUEEN RISKIT Suomen keskilämpötila on noussut esiteollisesta ajasta jo kaksi astetta. Kankaanpää toivoo, ettei Helsingissä jouduta kokemaan yhtä pahoja tulvia kuin Kööpenhaminassa. Etenkin suurissa kaupungeissa on selvitetty ilmaston muuttumisen aiheuttamia uhkia myös paikallisesti. Nyt kaupungit varautuvat tulevaisuuden uhkiin. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat riskit ovat kuitenkin erilaisia eri alueilla. Työtä sopeutumisen eteen on tehty ennenkin, mutta on aivan uusi asia, että sopeutumisen välttämättömyys on kirjattuna strategiaan, Kankaanpää sanoo. Kööpenhaminakin ryhtyi tositoimiin koettuaan kaksi katastrofaalista rankkasadetulvaa, jolloin viemärit eivät vetäneet vesimassoja, kellarit täyttyivät vedestä ja autot kelluivat pitkin katuja. Niiden sisällä suurimmat uhat koskevat usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten vanhuksia, lapsia ja kodittomia. Siksi alueellisen työn merkitys on avainasemassa, mitä myös Euroopan unioni korosti ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian arvioinnissa vuonna 2018. Ei kaupungilla aiemminkaan ole kiistetty ilmastonmuutosta, mutta ongelma on itse koettava, ennen kuin sen voi täysin ymmärtää
RCP8.5-skenaario kuvaa suuria kasvihuonepäästöjä, RCP4.5 kohtuullisesti onnistuneen ilmastopolitiikan mukaisia päästöjä ja RCP2.6 hyvin pieniä päästöjä. Tukea esimerkiksi henkilöstön kouluttamiseen on tarjolla. Kun tieto on saatavilla yhteensopivassa muodossa yhteisissä valtakunnallisissa tietovarannoissa, sen arvo nousee, ja luotettavuus sekä tietoturva paranevat. Esimerkiksi viherrakentaminen sekä ehkäisee hulevesitulvia että varjostaa ja viilentää alueen lähiympäristöä, Kankaanpää kertoo. Jatkossa kunnat voivat tukeutua yhdessä määriteltyihin tietomalleihin ja halutessaan hallita tietojaan uudessa tietojärjestelmässä. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus kumppaneineen valmistelevat tietojärjestelmän käyttöönottoa vuonna 2024. Helsingin kaupunki pyrkii kyllä eroon esimerkiksi sekaviemäröinnistä; hulevesiviemäreiden ja likavesiviemäreiden erottamiseksi on kehitetty ohjelma. • Palvelut paranevat ajantasaisen tiedon avulla. KARTOITA MUUTOSTARVE. 40 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] NAUTI HYÖDYISTÄ ja käytä luote ava eto päätöksenteossa ja palveluiden pohjana. • Ajantasainen tieto auttaa päätöksenteossa, tilastoinnissa ja ennusteissa. • Resursseja vapautuu muuhun työhön. Kaupunkiin on siis kaavoitettava yhä enemmän asuinrakennuksia, mutta niin, että myös viheralueiden määrä kasvaa. Yhtä paikkakuntaa ravisteleva sääilmiö voi vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan myös muualla, jos vaikka ruoan tai lääkkeiden jakelu häiriintyy. Esimerkiksi kantakaupungissa on paljon veden läpäisemätöntä asfalttija kivipintaa, mutta talot ja piha-alueet ovat usein taloyhtiöiden omaisuutta. YHTEISTYÖTÄ Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa keskeistä on eri alueiden ja toimialojen välinen yhteistyö ja kyky oppia muilta. Miten näistä alueista saa turvallisia, kun ilmasto muuttuu. Tiiviisti rakennetulla uudella asuinalueella hiilivarastojen säilyttämistä turvataan puurakentamisella, koteja lämmitetään maalämmöllä ja energiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla. Kaupungilla ei ole suoria ohjauskeinoja, voimme vain tiedottaa ja opastaa, Kankaanpää sanoo. Hulevesitulviin on varauduttu. Missä järjestelmissä ja muodossa edot s aitsevat, miten etoja tallennetaan ja käytetään. Ajantasainen tieto auttaa suunnittelussa ja helpottaa arkea monin tavoin: • Ajantasainen tieto liikkuu sujuvammin valtion viranomaisten ja kuntien välillä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan paikkaan. Jos kaikki yritetään keksiä itse alusta alkaen, se loppuu kesken. Samalla ilmastonäkökulma pyritään sovittamaan yhteen muiden kaupunkisuunnittelun tarpeiden kanssa. Suuri osa Helsingistä on jo rakennettua kaupunkia. Tiedot voi jakaa valtakunnalliseen käyttöön myös esimerkiksi rajapintojen avulla. Sadeja sulamisvedet ohjataan tyylikkäästi sadepuutarhoihin ja vesipuroihin. Valtakunnallisesti tietojen käyttö on hankalaa, sillä eri järjestelmissä tuotetut tiedot eivät nykyisin toimi yhteen. Siinä missä Kuninkaantammessa ylimääräinen sadevesi käytetään koristamaan ympäristöä, suuressa osaa kantakaupunkia viemäristö on vanhaa ja hulevedet johdetaan edelleen sekaviemäreihin. Tiedot on tallennettu eri järjestelmiin, eri muodoissa, ja kunnat toimittavat tietoja moneen paikkaan. MALLINA KUNINKAANTAMMI Kun kaupunkiin suunnitellaan uusia asuinalueita, otetaan kaavoituksessa nykyisin huomioon myös ilmastonmuutoksen hillintä ja sen vaikutuksiin varautuminen. DIGITALISOI olemassa olevat aineistot. Esimerkiksi Helsingissä on vastattava samanaikaisesti muuttuvan ilmaston ja kasvavan väkimäärän tarpeisiin. Hyödynnä tarjolla oleva ki koulu au miseen. I L M O I T U S Miten valmistautua rakennetun ympäristön tietojen digi-muutokseen. Mukaan muutokseen Ryhti-hanke kutsuu mukaan mahdollisimman laajan joukon kuntien asiantuntijoita, jotta palvelusta tulee mahdollisimman hyvä käyttäjille. Se onkin mielenkiintoinen kysymys, jota on pohdittu, Kankaanpää sanoo. Pahin vihollisemme on aika. Kuntien opit kehityksestä on tärkeää saada jakoon muutoksessa. Minkälaiset sopimukset järjestelmistä on. LAITA TIETO VIRTAAMAAN ja kytke kaavaja rakennusedot osaksi valtakunnallisia etovarantoja sekä kunnan omia prosesseja ja palveluita. Jos joku keksii hyvän idean, kopioimme sen ylpeydellä ja ilolla. MITÄ VANHOILLE ALUEILLE. Uusilla alueilla huomioidaan sekä hulevesien että mikroilmaston hallinta. • Kaavoituksen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan arvioida ja seurata tarkemmin. Näin ne ovat saatavilla ja yhteentoimivia muun edon kanssa. Kokonaan toinen asia on jo olemassa olevat asuinalueet. Kuntakohtaiset etorakenteet Yhteentoimivat etorakenteet 1 2 3 4 5 6 PÄIVITÄ OSAAMINEN. Monet kunnat ovat jo pitkään digitalisoineet näitä tietoja ja automatisoineet omia järjestelmiään. LAADI UUDET TIEDOT yhteisten valtakunnallisten etorakenteiden mukaan. Kuninkaantammi on esimerkki Helsingin uudesta kaupunkirakentamisesta. Kuva: Ilmatieteen laitos Kuninkaantammi on esimerkki Helsingin uudesta kaupunkirakentamisesta. Valtakunnalliseen tietojärjestelmään pääsevät hyppäämään nekin kunnat, joilla ei ole resursseja rakentaa omia järjestelmiä. Samalla yhdellä paikkakunnalla kehitetyistä toimintamalleista voi olla apua myös muualla. ym.fi/ryhti Ryhti-Kuntalehti.indd 1 29.9.2021 11.47.20 tulevaisuudessa aiheuttaa oleellista haittaa kaupungin toiminnalle tai omaisuudelle. Digitalisaation tavoitteena ei ole vain saavuttaa kustannussäästöjä, vaan tarjota parempia palveluja käyttäjille. • Matilda Jokinen Kuvassa on Helsingin keskimääräisen sademäärän muutos vuoteen 2050 mennessä verrattuna jaksoon 1971–2000 eri ilmastoskenaarioiden mukaan. Kaupungin vaikutusvalta muokata jo rakennettuja alueita on myös rajallinen. KL11_32-47.indd 40 2.11.2021 13.23. • Tieto tehdyistä korjauksista tarjoaa rakennuksen omistajalle paremman käsityksen kohteen laadusta ja arvosta. Mutta se on vaativa ja kallis ja etenee hitaasti. Käynnissä on iso askel kohti digitaalista rakennettua ympäristöä. Helsingin kaupungin ilmastoyksikön yksikön päällikön KaisaReeta Koskisen mukaan kaupunki seuraakin tiiviisti, mitä maailmalla tehdään. Uusi valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyvät tiedot. Uusi, yhdenmukaisempi tapa hallita, käyttää ja hyödyntää rakennetun ympäristön tietoa on välttämätön. Tällöin pihojen viheriöittäminen jää taloyhtiöiden oman kiinnostuksen kohteeksi. Kunnat tuottavat ja käyttävät jatkuvasti tietoa, jota syntyy muun muassa kaavoituksessa ja rakennusluvituksessa. Selvityksen mukaan esimerkiksi hulevesitulvien riskialueet sijaitsevat usein tiiviisti rakennetussa ympäristössä, jossa on vaikeaa toteuttaa toimenpiteitä tulvariskin poistamiseksi tai vähentämiseksi
Missä järjestelmissä ja muodossa edot s aitsevat, miten etoja tallennetaan ja käytetään. Valtakunnalliseen tietojärjestelmään pääsevät hyppäämään nekin kunnat, joilla ei ole resursseja rakentaa omia järjestelmiä. Kuntien opit kehityksestä on tärkeää saada jakoon muutoksessa. Monet kunnat ovat jo pitkään digitalisoineet näitä tietoja ja automatisoineet omia järjestelmiään. Näin ne ovat saatavilla ja yhteentoimivia muun edon kanssa. Kuntakohtaiset etorakenteet Yhteentoimivat etorakenteet 1 2 3 4 5 6 PÄIVITÄ OSAAMINEN. Minkälaiset sopimukset järjestelmistä on. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus kumppaneineen valmistelevat tietojärjestelmän käyttöönottoa vuonna 2024. LAADI UUDET TIEDOT yhteisten valtakunnallisten etorakenteiden mukaan. I L M O I T U S Miten valmistautua rakennetun ympäristön tietojen digi-muutokseen. Valtakunnallisesti tietojen käyttö on hankalaa, sillä eri järjestelmissä tuotetut tiedot eivät nykyisin toimi yhteen. • Kaavoituksen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan arvioida ja seurata tarkemmin. Ajantasainen tieto auttaa suunnittelussa ja helpottaa arkea monin tavoin: • Ajantasainen tieto liikkuu sujuvammin valtion viranomaisten ja kuntien välillä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan paikkaan. DIGITALISOI olemassa olevat aineistot. • Ajantasainen tieto auttaa päätöksenteossa, tilastoinnissa ja ennusteissa. ym.fi/ryhti Ryhti-Kuntalehti.indd 1 29.9.2021 11.47.20 I L M O I T U S I L M O I T U S KL11_32-47.indd 41 2.11.2021 13.23. Tiedot on tallennettu eri järjestelmiin, eri muodoissa, ja kunnat toimittavat tietoja moneen paikkaan. Tukea esimerkiksi henkilöstön kouluttamiseen on tarjolla. Käynnissä on iso askel kohti digitaalista rakennettua ympäristöä. LAITA TIETO VIRTAAMAAN ja kytke kaavaja rakennusedot osaksi valtakunnallisia etovarantoja sekä kunnan omia prosesseja ja palveluita. • Palvelut paranevat ajantasaisen tiedon avulla. Kun tieto on saatavilla yhteensopivassa muodossa yhteisissä valtakunnallisissa tietovarannoissa, sen arvo nousee, ja luotettavuus sekä tietoturva paranevat. NAUTI HYÖDYISTÄ ja käytä luote ava eto päätöksenteossa ja palveluiden pohjana. Tiedot voi jakaa valtakunnalliseen käyttöön myös esimerkiksi rajapintojen avulla. Hyödynnä tarjolla oleva ki koulu au miseen. Uusi, yhdenmukaisempi tapa hallita, käyttää ja hyödyntää rakennetun ympäristön tietoa on välttämätön. • Resursseja vapautuu muuhun työhön. Kunnat tuottavat ja käyttävät jatkuvasti tietoa, jota syntyy muun muassa kaavoituksessa ja rakennusluvituksessa. Mukaan muutokseen Ryhti-hanke kutsuu mukaan mahdollisimman laajan joukon kuntien asiantuntijoita, jotta palvelusta tulee mahdollisimman hyvä käyttäjille. Digitalisaation tavoitteena ei ole vain saavuttaa kustannussäästöjä, vaan tarjota parempia palveluja käyttäjille. • Tieto tehdyistä korjauksista tarjoaa rakennuksen omistajalle paremman käsityksen kohteen laadusta ja arvosta. KARTOITA MUUTOSTARVE. Uusi valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä kokoaa yhteen rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyvät tiedot. Jatkossa kunnat voivat tukeutua yhdessä määriteltyihin tietomalleihin ja halutessaan hallita tietojaan uudessa tietojärjestelmässä
Päästöoikeusmaksujen ja turveveron rajut korotukset näkyvät lämpöyhtiöiden taloudessa. Lämmön myyntikatteet ovat pienet. Edessä voi olla luopuminen kokonaan poltettavasta energiasta. Vanhaa turvekattilaa muutetaan vaiheittain bioenergialle, ja koko tuoKAUKOLÄMPÖÖN ETSITÄÄN UUSIA ENERGIARATKAISUJA Kuntayhtiöiden tuottama kaukolämpö on tärkeä suurelle osalle suomalaisista. Eikä Suomessa voi seisottaa lämpölaitoksia talvisin, Jani Peurasaari kuvaa tilannetta. Hintojen nostamisellakin on rajansa. 42 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] N yt siirrytään fossiilija turve-energiasta biomassaan. Lämpölaitoksen pitoaika on 30–40 vuotta. Yksi turpeesta luopujista on Kemin Energia ja Vesi Oy. Kun uusi puuta käyttävä lämpölaitos aloitti tänä vuonna, päästöt putosivat kolmannekseen entisestä. Vuosittain tulee parikymmentä uutta, joiden yhteishinta on useita satoja miljoonia. KL11_32-47.indd 42 2.11.2021 13.23. Vanhojen lämpölaitosten muuttaminen hyvin nopeasti bioenergialle ei onnistu tekniikan eikä kuntataloudenkaan vuoksi. Kemin tyyppisiä puuenergialaitoksia on Suomessa yli tuhat. tanto on hiilineutraalia vuonna 2024, kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari kertoo. Ilmastoja energiakysymysten paineessa lämpöyhtiöt miettivät taloudellista selviytymistä ja oikeita energiavalintoja ainakin 30–40 vuodeksi eteenpäin
Kuntalehti 11 / 2021 43 . KL11_32-47.indd 43 2.11.2021 13.23. Pääenergiaksi jää puu, kaukolämmön tuotantojohtaja Jukka Partanen kertoo. Monissa kunnissa on jo hyviä kokemuksia biokaasulla kulkevista jäteja linjaautoista. Lapin nykyinen biojätemäärä, yhteensä reilut 452 000 tonnia vuodessa, riittää ainakin yhteen kannattavaan biokaasulaitokseen, kun vaihtoehtona on jätteen kuljetus Ouluun tai kauemmas. Helsingissä noin 30 prosentin hinnankorotuksesta ilmoittaneen Helen Oy:n hinta on jo yli maan keskiarvon. Biokaasu menee yleensä liikennekäyttöön, mutta energiaverotuksella voitaisiin sen käyttöä lisätä myös lämmityksessä. Uusia biokaasulaitoksia onkin tulossa nykyisten reilun sadan lisäksi. Lämpöyhtiöt etsivätkin kuumeisesti uusia vaihtoehtoja; teknologian kehitys, tuuli-, aurinkoja maaenergia, hukkalämpö, pienet ydinvoimalatkin. BIOKAASUA JÄTTEISTÄ Vuonna 2024 muuttuva jätelaki edellyttää biojätteen erilliskeräystä. Nyt myös Keminmaan Energia ja Vesi suunnittelee remonttikunnossa olevan kaukolämpölaitoksensa korvaamista Metsä Fibreltä hankittavaan lämpöön. Iso kysymys on, miten energiaa saadaan varastoitua. Myös vedyn mahdollisuuksia tutkitaan. KAUKOLÄMPÖÖN ETSITÄÄN UUSIA ENERGIARATKAISUJA Kovin hintapaine on fossiilisia polttoaineita paljon käyttävillä lämpöyhtiöillä. Jo nyt dieselja bensakauppiaiden pitää huolehtia, että polttoaineista vähintään 20 prosenttia on biomassoista. Uusiutuvan energian osuus kaukolämmössä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Sitä ja jätteen hyödyntämistä mietitään eri puolilla Suomea. Kemi on toiminut vuosikymmeniä yhteistyössä Metsä Groupin kanssa. Pohjoisessa ja idässä puuenergiaa riittää, mutta maamme eteläiselle ja läntisellä alueella ollaan jo osin tuontipuun varassa. Biokaasu sopisi raskaalle ajokalustolle sähköistämisen sijaan. Tornioon suunniteltu kaksilinjainen märkämädätyslaitos tulisi Jäkälän jäteaseman yhteyteen, jonne Napapiirin Vesi ja Energia Oy:n (Neve) bioterminaali Rovaniemellä on kooltaan, sijainniltaan ja varustukseltaan Suomen parhaita. Maaseudulla biokaasua tuotetaan pääosin maatiloilla. Yksin tuulivoimaloita on nyt rakenteilla 700 entisten 800:n lisäksi. Hallitus edistää biokaasun liikennekäyttöä, ja syyskuussa voimaan tullut puhtaiden ajoneuvojen direktiivi koskee kuntienkin ajoneuvohankintaa, leasingia, joukkoliikennettä ja joitain palveluostoja, Nelimarkka sanoo. Isot laitokset ovat nyt isojen kaupunkien ja elintarviketeollisuuden kyljessä. Kaukolämmön keskihinta oli 1.7.2021 noin 81 euroa/MWh (iso kerrostalo). AFRYn tuoreen arvion mukaan energialaitosten puun kysyntä nousee nykytasosta 30–40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen bioja yhdyskuntajätteestä kiertää vasta alle puolet. Osuus nousee 30 prosenttiin asteittain vuoteen 2030 mennessä. Kalleinta se oli Porissa ja halvinta Haapajärvellä. Energiateollisuus ry:n asiantuntijan Mirja Tiitisen mukaan ala on sitoutunut painamaan energiatuotannon päästöt ”hyvin alas” vuoteen 2030 mennessä. Parin vuoden sisällä Neven kaukolämpö tuotetaan 90-prosenttisesti puulla. Itäisellä alueella puuta tuodaan energiapuun hinnan vuoksi. Lajitellusta biojätteestä tehdään myös multaa. Turvetta tarvitaan sittenkin huoltovarmuuden vuoksi, mutta puuhake on korvaamassa turvetta. Kustannusten ja sähkömarkkinamurroksen vuoksi myös monia lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia muutetaan vain lämpölaitoksiksi. Tornion lisäksi myös Napapiirin Energia ja Vesi selvittää biokaasutuotantoa. Tornion biokaasu suunnitellaan liikennekäyttöön, tarvittaessa myös kaukolämpölaitoksille kevyen polttoöljyn korvaajaksi. Pohjoisessa on vielä hyvin vähän biokaasuajoneuvoja, mutta uusia käyttäjiä on odotettavissa. PUUTA RIITTÄÄ OSASSA MAATA Rovaniemellä Napapiirin Vesi ja Energia Oy saa painettua turpeen käytön alle kymmeneen prosenttiin jo parin vuoden sisällä ja vuosikymmenen lopulla kokonaan. Tornion Energia Oy on yksi biokaasulaitosta suunnittelevista. Biopolttoaineen jakeluvelvoitekin on muuttumassa. Pohjois-Suomessakin tarvitaan omaa biokaasutuotantoa ja kaasun jakeluasemia, Tornion Energian Oy:n toimitusjohtaja Merja Nelimarkka sanoo. Tämä sekä biomassan sijoittuminen ja kuljetus nostavat hintoja
• Hilkka Jankkila Kuvat: Kaisa Sirén Jos kaikki poltettava energia kielletään, metsäenergiasta joudutaan luopumaan. 2020) 2010 2019 2020 Asiakkaille toimitettu lämpö 38,5 TWh Asiakkaille toimitettu lämpö 36,6 TWh Asiakkaille toimitettu lämpö 34,3 TWh Metsäpolttoaine 10 % Metsäpolttoaine 19 % Metsäpolttoaine 22 % Teollisuuden puutähde 7 % Teollisuuden puutähde 11 % Teollisuuden puutähde 13 % Muu biomassa 2 % Muu biomassa 9 % Muu biomassa 8 % Hukkalämmöt 3 % Hukkalämmöt 10 % Hukkalämmöt 11 % Turve 19 % Turve 15 % Turve 14 % Maakaasu 30 % Maakaasu 11 % Maakaasu 14 % Kivihiili 20 % Kivihiili 17 % Kivihiili 11 % Öljy 7 % Öljy 2 % Öljy 1 % Muut 2 % Muut 6 % Muut 6 % 100 % 100 % 100 % Uusiutuvat 19 % Uusiutuvat 39 % Uusiutuvat 42 % Hiilidioksidineutraalit 22 % Hiilidioksidineutraalit 49 % Hiilidioksidineutraalit 54 % Kemin, Keminmaan, Tornion, Tervolan ja Ylitornion jätehuollosta vastaava Perämeren jätehuolto Oy jo kerää jätteet. MATKAILUN BIOJÄTE Lapin biojätekuormaan tulee huomattava määrä matkailusta ja ravintoloista (noin 2 000 tonnia vuodessa) sekä asumisesta (noin 3 700 tonnia vuodessa). Eniten biojätettä, yhteensä 446 000 tonnia vuodessa, tuottavat peltoviljelyn sivuvirrat ja lanta. Polttoainetta tulisi lähikuntien ja ehkä Ruotsin lähialueenkin yhdyskuntien, kaupan ja teollisuuden biojätteistä sekä jätevesilietteistä – maatalouden lietteistäkin. Energiateollisuus ry:n noin sata jäsenlaitosta tuottaa 97–98 prosenttia Suomessa myytävästä kaukolämmöstä. Posiolla, Utsjoella, Simossa ja Kolarissa on omat jätehuoltonsa. Keskija Pohjois-Lapin kuntien jätehuollosta vastaa Lapin Jätehuolto. Lannat tasaisivat bioraaka-aineiden saatavuutta läpi vuoden, mutta välimatkojen vuoksi ne kannattaa yleensä käyttää tiloilla. Luvuista puuttuu rekisteröimätön majoitus. Suomen ensimmäinen kaukolämpölaitos aloitti Helsingin Olympiakylässä vuonna 1940. Rovaniemellä on Napapiirin Residuum Oy ja Meri-Lapissa Perämeren Jätehuolto Oy. Jos päätös 7–10 miljoonaa euroa maksavasta laitoksesta syntyy tänä vuonna, tuotanto voi alkaa vuoden 2023 lopulla. Porotalouden teurasjätettäkin tulee lähes 700 tonnia vuodessa. 44 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmössä on yli kaksinkertaistunut ja hukkalämpöjen osuus yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Maatalouden keskittymiä on eteläisemässä Lapissa. KL11_32-47.indd 44 2.11.2021 13.23. Nyt tarkennetaan budjettia ja rahoitusta, haetaan kumppaneita ja selvitetään biokaasun kysyntää sekä jakelua Kemin ja Tornion alueella. Kaukolämmön hankinnan energialähteet Lähde: Kaukolämpötilasto (vuodet 2010, 2019, ennakkotiedot v
Yhtenä esimerkkinä on Rovaniemellä sijaitseva joulupukin kotiluola, joka on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan 500 MWh vuoteen 2025 mennessä. Valmisteilla olevan maakuntaohjelman eli Lappi-sopimuksen osaksi tulevan tiekartan toteutusta ohjaa vihreän kehityksen jaosto. Koska Lapin pinta-alasta noin kolmasosa on suojeltu, aluetta voi pitää varteenotettavana hiilinieluna. Ilmastokysymykset otetaan vakavasti, ja toimiin on ryhdytty laajasti eri tasoilla ja yhdessä. LAPISSA ajattelemme, että matkailun tulee olla vastuullista ja kestävää. Lapissa on laadittu maakunnan oma, eri toimialoja ja sektoreita yhdistävä tiekartta vihreään kehitykseen. 2020) 2010 2019 2020 Asiakkaille toimitettu lämpö 38,5 TWh Asiakkaille toimitettu lämpö 36,6 TWh Asiakkaille toimitettu lämpö 34,3 TWh Metsäpolttoaine 10 % Metsäpolttoaine 19 % Metsäpolttoaine 22 % Teollisuuden puutähde 7 % Teollisuuden puutähde 11 % Teollisuuden puutähde 13 % Muu biomassa 2 % Muu biomassa 9 % Muu biomassa 8 % Hukkalämmöt 3 % Hukkalämmöt 10 % Hukkalämmöt 11 % Turve 19 % Turve 15 % Turve 14 % Maakaasu 30 % Maakaasu 11 % Maakaasu 14 % Kivihiili 20 % Kivihiili 17 % Kivihiili 11 % Öljy 7 % Öljy 2 % Öljy 1 % Muut 2 % Muut 6 % Muut 6 % 100 % 100 % 100 % Uusiutuvat 19 % Uusiutuvat 39 % Uusiutuvat 42 % Hiilidioksidineutraalit 22 % Hiilidioksidineutraalit 49 % Hiilidioksidineutraalit 54 % Matkailusektori on panostanut YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030:n mukaisiin tavoitteisiin ja sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan. Simo puolestaan on tuulivoiman vahva mallikunta. Meillä pohjoisessa ei ole tapana huudella omia asioita ulos eikä kävellä leveästi – jos nyt ei lasketa NättiJussi-tarinoita. Lapilla on siis jo Ilmastopaneelin kaipaamat tiekartta ja ammattilainen. Kemi on tuoreen tutkimuksen mukaan päästöjen vähentämisessä ja kiertotalousmittarilla mitattuna maan kärkikaartia, tähän mahtuu myös Keminmaa. Kuntalehti 11 / 2021 45 [ Kolumni ] SUOMEN ilmastopaneelin tuore raportti käsittelee Lapin ilmastotyötä siten, että voi syntyä tulkinta, ettei Lapissa olisi otettu ilmastonmuutosta tosissaan. Koko Meri-Lappia voi pitää vihreän siirtymän edelläkävijänä. Lapin liitossa aloitti myös syksyllä 2021 kestävän kehityksen asiantuntija. Lappi ottaa ilmastotyön vakavasti Ulla-Kirsikka Vainio Rovaniemen kaupunginjohtaja Matkailijoille vastuullisuus on yhä tärkeämpi tekijä matkakohdetta valittaessa. Paljon on pohjoisessa kuitenkin jo ympäristöja ilmastotyötä tehty, ja tekemistä riittää edelleen. Yhdyskuntarakennetta suunnitellaan ja rakennetaan niin, että yhdyskunnan kaupunkirakenne, energiatehokkuus, sään ääri-ilmiöiltä suojautuminen sekä pohjoiset luonnonolosuhteet ja elinkeinot pystytään vastuullisesti yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteisiin. Täällä keskitytään energiatehokkuuteen ja hyödynnetään muun muassa älyteknologiaa. Tällöin Lappi on myös tulevaisuudessa vahva matkakohde. Lapin liiton koordinoimassa VÄLKKY-hankkeessa on panostettu matkailuyritysten hiilijalanjäljen mittaamiseen ja kehitetty arvoketjun päästöt huomioiva hiilijalanjälkilaskuri koko Suomen matkailusektorin käyttöön. Ilmastotoimien lisäksi tiekarttaan sisältyy ympäristönsuojelu, luonnon monimuotoisuuden varmistaminen ja panostaminen metsien kestävään käyttöön. Se mukailee EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa. Raportti peräänkuuluttaa muun muassa ilmastotiekarttaa, ilmastoasiantuntijaa ja osallistumista ilmastonmuutoksen hillintään käsitteleviin hankkeisiin. Ilmastonmuutoksen torjunta on rakennettu sisälle Lapin kuntien, maakunnan ja yritysten toimintaan. Kaukolämmön hankinnan energialähteet Lähde: Kaukolämpötilasto (vuodet 2010, 2019, ennakkotiedot v. Rovaniemellä on laadittu tiekartta kiertotalouden kehittämiseen, ja kaupunki yhdessä konserniyhtiöidensä kanssa edistää paikallisesti kiertotaloutta Napapiirin Kiertotalouspuisto -hankkeella. MAANKÄYTÖSSÄ meille tärkeitä elinkeinoja, kuten kaivostoimintaa ja porotaloutta sekä luonnonsuojelualueita, pyritään hoitamaan niin, että saamme pitää tärkeät työpaikat ja toisaalta turvaamme luontoarvot lähellä elämäämme. Minun on vaikea löytää raportista sitä Lappia, missä elän ja työskentelen. Tiedostamme arktisen alueen erityisluonteen ja herkkyyden muuttuvalle ilmastolle. Jos ja kun pystymme innostumaan kehityksestä ja näkemään ympäristöhaasteet ratkaisukeskeisesti, Lapissa ja arktisella alueella on valtavasti mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa.• Kuva: Valokuvaamo Kipinä Ky KL11_32-47.indd 45 2.11.2021 13.23. Matkailijoille vastuullisuus on yhä tärkeämpi tekijä matkakohdetta valittaessa
Se on viihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisäksi tärkeä myös kunnan talouden kannalta. Ilmastomyönteistä imagoa ei kuitenkaan voi luoda tyhjästä, vaan sen on perustuttava konkreettisille ilmastoteoille ja aktiiviseen viestintään. Lähes 80 prosenttia Suomen ympäristökeskuksen kyselyyn vastanneista kuntatoimijoista oli samaa mieltä siitä, että ilmastoasioiden näkyvyys kuntaimagossa on viime vuosina [Tutkittua ] Ilmastotyön superkunta vai toivoton takapajula. 46 Kuntalehti 11 / 2021 [ Ympäristö ] O nnistuneen kuntabrändin tiedetään lisäävän kunnan vetoja pitovoimaa. Ilmastotyötä on monessa kunnassa tehty jo pitkään, mutta välittyykö tieto siitä eri toimijoille. Kysely Hinku-kuntien ilmastotyön imagosta ja viestinnästä. Jokaisella kunnalla on brändi-imago, oli se sitten tietoisesti rakennettu tai vapaasti ihmisten mielissä muotoutunut. Pitkäjänteisenkin työn kautta saavutettu maine on helppo menettää, mikäli sanojen ei nähdä vastaavan tekoja – viherpesun vaara on aina läsnä. Mitä käytännön hyötyjä ilmastomyönteinen imago tuo kunnalle ja miten sellainen rakennetaan. Suomen ympäristökeskus kysyi ilmastoviestinnästä ja -imagosta Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkoston jäseniltä. Ilmastoasioilla on jo melko suuri rooli Hinku-kuntien strategisessa toiminnassa, mutta se on vaihtelevammin läsnä kuntien imagoissa, ja sen rooli on pienempi osana päivittäistä viestintää. Kuva © SYKE KL11_32-47.indd 46 2.11.2021 13.23. Viestijät arvioivat ilmastoasioiden roolin käytännön työn tekijöitä korkeammalle jokaisella saralla
KL11_32-47.indd 47 2.11.2021 13.23. Haastatelluissa kunnissa tartutaan paikalliseen näkökulmaan ja tuodaan esille arkisia, kuntalaisia koskevia ilmastoviestejä. Haastateltujen mukaan esimerkiksi kestävyys-, koulutusja asiantuntijamatkailu on lisääntynyt ja asenteet, kulutustottumukset ja käyttäytyminen ovat muuttuneet ilmastomyönteisemmiksi. Tekemistä jarruttavat lisäksi tiedon paljous, pirstaloituminen ja sen visualisoinnin haasteet, kohdeyleisöjen tavoittaminen, priorisointihaasteet sekä sisäisen tiedonvälityksen pullonkaulat. Asiantuntijoiden viestintätyötä helpottaa, kun on olemassa selkeä paikka, missä esitellä ilmastotekoja, ja samalla sivusto toimii kunnan ilmastobrändin näyteikkunana. Mutta vähän varotaan tuota brändi-sanaa ite vielä käyttämästä.” lisääntynyt, joskin vain 40 prosenttia näki ilmastoasiat yhtenä imagon kärjistä. Myös yhteistyö erilaisten tahojen, kuten korkeakoulujen, yritysten tai harrastusseurojen kanssa koettiin vahvuutena ilmastoja viestintätyössä. Niin näin se on. Kunta on laaja kokonaisuus, ja haasteena onkin, kuinka tehdä kokonaisuudesta yhtenäistä ilmastoviestintää. Yleisesti ilmastomyönteisen brändin vaikutuksia kuvailtiin positiivisiksi. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä siitä, että hankkeet tukevat ja verkostot helpottavat ilmastoviestintää. Ilmastoasiantuntija ja viestintäasiantuntija muodostavat hyvän tiimin ilmastoviestinnän tekijöinä, sillä näin molempien ydinosaaminen saadaan hyödynnettyä ja työtaakkaa jaettua. Tutkimuksen tulokset ja muita hankkeen tuotoksia julkaistaan sivustolla hiilineutraalisuomi.fi > ilmastotyö > viestintä Vaatimattomuus voi koitua kompastuskiveksi, jos hyviäkään tekoja ei tunnisteta ilmastoteoiksi tai nähdä niitä tarpeeksi tärkeinä viestittäviksi. Vaatimattomuus voi koitua kompastuskiveksi, jos hyviäkään tekoja ei tunnisteta ilmastoteoiksi tai nähdä niitä tarpeeksi tärkeinä viestittäviksi. Erillisten ilmastoviestien sijaan ilmastonäkökulmaa onkin hyvä tuoda laajemmin mukaan myös muuhun viestintään, etenkin jos se on muutenkin poikkileikkaavasti mukana kaikessa kunnan toiminnassa. Ohjeet auttavat hahmottamaan ilmastoaihetta kokonaisuutena, jolloin niin viestinnästä kuin brändistäkin saadaan yhtenäistä kaikilla eri sektoreilla. Kun viestintää tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa, viesti saadaan tehokkaammin levitettyä laajemmalle kuin jos organisaatio viestisi yksin. Kärjet juontavat usein suoraan kunnan strategiasta ja sisältävät esimerkiksi kestävää arkea, yhdessä tekemistä, koulutusta, luontoarvoja ja monimuotoisuutta sekä edelläkävijyyttä. Ilmastotekojen viestintään taas on hyvä nostaa ympäristön lisäksi muitakin näkökulmia, esimerkiksi kertoa niiden taloudellisista tai terveydellisistä hyödyistä. Tutkimusta tehdään osana Euroopan unionin Life-ohjelman Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Life IP Canemure) -hanketta. Erityisesti nuoret mainittiin kuntien ilmastoviestinnän nousevana kohderyhmänä. Teot, tapahtumat ja viestit täytyy suunnata oikeille kohderyhmille, jotta oikeat ihmiset saavutetaan ja saadaan innostumaan. Sisältö edustaa ainoastaan Canemurehankkeen näkemyksiä. Ilmastoviestinnän tyylissä näkyi positiivisuus, maltillisuus, käytännönläheisyys ja arkisuus; harvemmin rohkeus tai kansainvälisyys. • Niina Nousiainen ja Venla Riekkinen Suomen ympäristökeskus SYKE Artikkeli perustuu tutkimukseen Hinku-kuntien ilmastoviestinnästä ja -imagosta. Koronapandemia on haastattelujen mukaan entisestään vaikeuttanut tilannetta. Konkreettiset teot ja kannustavat viestit ruokkivat toisiaan ja motivoivat kuntia kohti yhteisiä tavoitteitaan. ILMASTOVERKKOSIVUSTO Kunnan oma ilmastoverkkosivusto nostettiin haastatteluissa esille erinomaisena viestintäkanavana. RESURSSIPULA VAIVAA Kuntien resurssipula vaikuttaa vahvasti ilmastoviestinnän ja -imagotyön toteuttamiseen myös Hinku-kunnissa. Haastatellut kuntatoimijat kokivat tärkeänä, että ilmastoviestinnälle on kunnassa tehty ohje tai suunnitelma, jota kaikki voivat työssään hyödyntää. Kuntalehti 11 / 2021 47 Poimintoja haastatteluista ”Kaikkia [kunnan työntekijöitäkin] tarvitaan omalla tavallaan tekemään, huomioimaan nämä asiat heiän omassa työssä ja sitte taas viestimään, olemaan apuna viestimässä myös tätä kaupungin ilmastoimagoa eteenpäin.” ”Haasteena se, että tehään paljon työtä ja tehään hyvää työtä tääl organisaatiossa, mutta ne asiantuntijat meillä ovat niin sisällä niis omis asioissaan, että eivät he aina huomaa, että tästäkin me voisimme viestiä.” ”Täytyy sanoa, et koko tää vuosi on mennyt tässä selviytymisessä ja koronaviestinnän kohdentamisessa valitettavasti.” ”Tuosta brändi-sanasta, että se on meille sillä lailla vähän vieras, ettei ite ehkä mielletä vielä, että kunnassa se brändi ois niin kehittynyt, että voitais puhua ihan sillä termillä, että puhutaan ilmastotyöstä ja niistä mielikuvista mitä ihmisillä on kunnasta niin siinä mielessä tää ilmastotyö on semmoinen mistä kunta tunnetaan muuallakin kuin ihan tässä lähinaapurikunnissa. Monessa kunnassa toimialat vastaavat omasta viestinnästään ainakin sisällön osalta, ja konkreettista viestintää ja yleistä koordinaatiota hoidetaan viestinnän puolelta. Sosiaalinen media koettiin myös hyödylliseksi viestintäkanavaksi, sillä se voi tavoittaa nopeastikin eri yleisöjä ja tarjota samalla alustan matalan kynnyksen dialogille. Puolet kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä siitä, että yhteistyö näiden yksiköiden välillä toimii saumattomasti, joskin lähes puolet vastaajista arvioi, ettei ilmastoaiheiseen viestintään ole kunnassa varattu lainkaan henkilöresursseja. Käytännön yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa ilmastoteemaisten tapahtumien tai viestintäkampanjoiden myötä
48 Kuntalehti 11 / 2021 [ Kunnan töissä ] Pienin askelin ympäristön hyväksi Seinäjoen kaupungilla on käytössä sähköpotkulautoja ja polkupyöriä lyhyisiin siirtymiin, kertoo ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskola. KL11_48-49.indd 48 2.11.2021 13.21
Seinäjoki parantaa parhaillaan kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuutta. Teimme myös tarran valokatkaisijan päälle. Mikä työssäsi on parasta. Mitä muuttaisit kunnallisessa ympäristösuojelussa. Meille tulee nykyään paljon yhteydenottoja tieliikenteen melusta. Roskaamiseen liittyvät ilmoitukset kasvoivat koronan myötä, kun ihmiset olivat enemmän kotona. Vuosittaisen säästön on laskettu vastaavan 250 omakotitalon lämmitysenergian tarvetta. Ennen suurin sähkösyöppö kotona oli kiuas. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva ja video: Timo Aalto Noin 40–50 kiinteistön lämpötilaa lasketaan parilla asteella käyttöaikojen ulkopuolella. Näin syksyisin ja myös keväisin meihin ollaan yhteydessä maatalouden aiheuttamista hajuhaitoista. Tarkoitus on, että käyttäjät eivät huomaa lämpötilan laskua. Työnkuva on melkoinen sillisalaatti. Pinkan päällimmäisenä on ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen. Nyt teemme Ekoviisas Seinäjoki -ohjelmaa, joka antaa raamit työllemme kestävän kehityksen saralla. Hän haluaa vähentää vastakkainasettelua ja houkutella ihmisiä ympäristötekoihin pienin askelin. Millaisia ympäristöja ilmastotekoja Seinäjoki on viime vuosina tehnyt. Siirryimme vihreän sähkön käyttäjäksi vuonna 2018, ja joulukuussa 2019 liityimme Hinkueli Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostoon. Tehtäväkentän laajuus tuo haasteita, mutta se on myös työn suola. Siinä hallintojohtaja muistuttaa tuimannäköisenä energiansäästöstä. KL11_48-49.indd 49 2.11.2021 13.21. Latva-Kiskola aloitti nykyisessä työssään kolme vuotta sitten. Olen ollut tekemässä julistetta, jolla koitamme viedä eteenpäin lajittelua työpaikoilla. Mihin toivoisit kuntalaisten kiinnittävän huomiota kotona. En halua tehdä ympäristönsuojelusta mustavalkoista, sillä ei saavuteta mitään hyvää. Meille kuuluvat myös kesätapahtumien meluilmoitukset. Teemme monipuolisesti viranomaisvalvontaa. Nyt sähkölaitteita, erityisesti tietokoneita, tabletteja ja puhelimia, on kodeissa jo niin paljon, että niiden sähkönkulutus alkaa olla samaa luokkaa kuin kiukaan. Kunpa saisimme edes korvamerkittyä, Suomessa tuotettua biopolttoainetta. Minua harmittaa, että meillä puhutaan vain sähköautoista ja sivutetaan keskusteluissa kokonaan biokaasu ja muut biopolttoaineet. Millaisia haasteita työhösi liittyy. Mikä juuri nyt on ajankohtaista valvontatyössä. VIDEO: Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelujohtajan Hanna Latva-Kiskolan mukaan ympäristönsuojelun edistäminen vaatii toimia kunnissa. Tarkkailemme ilmanlaatua, ratkomme ojakiistoja ja vastaamme jätevesien käsittelyn valvonnasta. Toisinaan minulle soitetaan todella kiukkuisena tai surullisena, kun joku myöntämämme lupa vaikuttaa isosti ihmisten elämään. Missä suomalainen ympäristökeskustelu menee vikaan. Miten. Olen yrittänyt pitää huolen siitä, että työ tarjoaisi koko tiimilleni myös mielekkäitä juttuja. Niillä voi antaa kuntakohtaisia määräyksiä esimerkiksi meluilmoituksista, lannan peltolevityksestä ja matonpesusta. Pidän siitä, kun saan olla mukana erilaisissa yhteistyöryhmissä ja edistää jotain asiaa, kuten kestävää kehitystä. Se kysyy jaksamista. Kaikki maan ja taivaan välillä ja myös se, mitä on maan alla. Olisi tärkeää, että ympäristönsuojelu olisi mukana jo asioiden valmistelussa eikä vasta sitten, kun niihin ei voi enää vaikuttaa. Samat toimenpiteet eivät yksinkertaisesti sovi kaikille kaupungeille, vaan olosuhteet pitää ottaa huomioon, ja täällä täyssähköautot eivät toimi etäisyyksien takia. Valmistelemme maa-ainestenottoja ympäristölupia lautakunnan päätettäväksi. Mitä kuuluu ympäristönsuojelun tontille. Heidän tehtävänään on valvoa ja edistää ympäristönsuojelua Seinäjoella. Me olemme ympäristönsuojelun edunvalvojia kunnassa, ja vaikka joudumme välillä tekemään kompromisseja eikä ympäristön etu aina toteudu, olisi kuitenkin tärkeää päästä lausumaan esimerkiksi kaavoituksesta oikeaan aikaan. Kuntalehti 11 / 2021 49 S einäjoen kaupungin ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskola johtaa neljän työntekijän tiimiä. Ihmisten voi olla vaikea tehdä elämässään isoja muutoksia, mutta he voisivat edetä pienin askelin ja kenties vähentää jotain, kuten autoilua ja lisätä kävelyä tai pyöräilyä. Byrokratia vähenee, kun määräyksissä kerrotaan esimerkiksi, minkälainen tapahtuma voidaan Seinäjoella järjestää ilman meluilmoitusta. Miten saada asukkaat mukaan suojelemaan luontoa. Kun näen, että asiat etenevät jollain saralla, se tuo draivia muuhun tekemiseen. Noin 40–50 kiinteistön lämpötilaa lasketaan parilla asteella käyttöaikojen ulkopuolella, ja ennen kuin käyttäjät palaavat, nostetaan lämpötila taas takaisin. Mihin tartut seuraavaksi
Isoja juttuja on tehty kansanedustaja Ilmari Nurmisesta, sd., Sanna Marinin pitkäaikaisesta ystävästä. lokakuuta. Mutta vesiperäkin voi tulla. Eikä Vanhalla käyneitä näkynyt liiemmälti myöskään Linnan juhlissa. Haaviin on jäänyt lähinnä nuoria artisteja, mutta ei uusia poAluevaalit sanelevat politiikkaa Media tekee valtakytköksien perkaamisessa perustyötään. Media arveli, että tästä joukosta varmasti osa päätyy presidentin ”laahukseksi” edellisen presidentti Urho Kekkosen valtakeskittymän tapaan. Lipponen on aina halunnut itse kirjoittaa historiansa. Vakaasti, arvokkaasti ja usein mustissa esiintynyt Marin on heittänyt ”koronapääministerin” viitan harteiltaan ja ilmoittaa olevansa myös 35-vuotias nuori nainen. Nyt – jos tautitilanne sallii – voi taas tavata ihmisiä, kokoontua ja voimaantua kanssaihmisistä. MYÖS printtilehdet ovat tietysti seuranneet pääministerin uutta profiilia, mutta maltillisemmin. Mutta mieluummin media voi tehdä vähän turhaakin työtä kuin että valtaklikki pääsee muodostumaan huomaamatta tai salaa. Elettiin etänä ja striimattujen puheiden aikaa. Koiviston lähimpinä pysyi edelleen vanha, hyvin pieni joukko erillisiä ihmisiä, ei mitään ryhmää. Oppositiossa Petteri Orpon johtaman kokoomuksen, Riikka Purran perussuomalaisten ja Sari Essayahin kristillisdemokraattien välillä ainakin arvomaailmat erottuvat, vaikka hallituksen haukkuminen olisikin yhteistä. Tästä kaikesta käy somessa (Twitter, Instagram) ylikiehuva keskustelu, jossa v-alkuinen sana on reippaassa käytössä. Puolueissahan viritellään tammikuussa pidettävien ensimmäisten aluevaalien kampanjointia. P.S. Harry Harkimon johtama Liike Nyt on ilmeisesti mukana tavalla tai toisella joillakin alueilla. Vihreillä kärki on laajempi; Maria Ohisaloa tuuraava Iiris Suomela puheenjohtajana ja ympäristöja ilmastoministeriksi siirtyvä Emma Kari. Vanhalle tullut kulttuurieliitti oli selvästi imarreltu, kun heitä kuvattiin ja haastateltiin, mutta ei heistä mitään laahusta tullut. Media tekee valtakytköksien perkaamisessa perustyötään. On arveltu, että hänen puheitaan ja tekojaan niin SDP:n eduskuntaryhmässä kuin Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajanakin kannattaa kuunnella myös Marinin läheisyyden näkökulmasta. Sanna Marin esiintyy aluevaaleissa SDP:n puheenjohtajana, Annika Saarikko keskustan, Li Andersson vasemmistoliiton ja Anna-Maja Henriksson RKP:n. On yritetty hankkia muun muassa tarkkoja nimilistoja Kesärannan bileisiin osallistuneista. KUNTAVAALIT olivat koronavaalit. 50 Kuntalehti 11 / 2021 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä S dp ja keskusta taas riidoissa, otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa 22. Kun Mauno Koivisto valittiin presidentiksi vuonna 1982, hän kutsui tiedeja kulttuurialan tukijansa Vanhalle ylioppilastalolle kiitostilaisuuteen. Hän käy ravintoloissa, kutsuu ihmisiä virkakotiinsa jatkoille ja on avautunut uudella tavalla muun muassa Maria Veitolan tv-ohjelmassa. Hänen poliittinen vaikuttavuutensa on jo tiedetty aiemmin. Suurta hämmennystä on herättänyt pääministeri Sanna Marinin, sd., uusi profiili. Eli ei pieni riitely vielä merkitse hallituskriisiä. Mielenkiintoinen tv-sarja, vaikkei kaksinkertainen pääministeri ja ehdoton huippupoliitikko Paavo Lipponen, sd., antanutkaan ohjelmaan haastatteluaan. liittisia nimiä. Edessä on kiireiset ajat niin aluevaaliehdokkailla kuin puoluejohtajillakin. Analyysin jälkeen kirjoituksessa todetaan, että Suomen politiikan meno tuskin rauhoittuu vähään aikaan. No, toisin kävi. Ei ollut yleisötilaisuuksia toreilla eikä turuilla. • KL11_50-53.indd 50 2.11.2021 13.25. Puolueidenhan pitää nostaa profiiliaan, ovat ne sitten hallituksessa tai oppositiossa. Kun tähän vielä lisätään, että eduskuntavaalit ovat vain puolentoista vuoden päästä, 2.4.2023, niin kärhämöintiä riittää. Politiikka-Suomi löytyy Ylen Areenasta
Kuntalehti 11 / 2021 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi Luottamuspäättäjä, varo övereitä ja vajareita vallankäytössäsi! Vallankäyttö edellyttää yhteistyötä. Kuntien toiminta on perinteisesti ja ihanteellisimmillaan maallikkojen ja asiantuntijoiden toimivaa yhteistyötä. Muodosta oma selkeä näkemys ja mielipide asioista, mutta ole keskustelun perusteella valmis myös joustamiseen ja kompromisseihin. Kultainen nyrkkisääntönne kunnallisen luottamusvallan käyttäjälle. Useimmiten se näkyy tilanteessa, jossa kokonaisuutta ei nähdä. Varmaan monenlaista uhoamista esiintyy, mutta luottamuspäättäjälläkin on valtuustossa vain yksi ääni. Minullako muka menee vellit ja puurot sekaisin. Esimerkki tilanteesta, jossa luottamuspäättäjälle on noussut valta päähän jopa mahtipontisuudeksi saakka. Kultainen nyrkkisääntönne kunnallisen luottamusvallan käyttäjälle. Sinulla on siihen kunnallisen itsehallinnon paikallistason, kuntalaisten, mandaatti. Luottamuspäättäjät ja kunnan johtavat virkamiehet – milloin luottamusvallankäyttö menee överiksi. Jonkin erityisintressin tai ryhmän etu ajaa ohi, tyypillisesti vaikkapa koulutai organisointiratkaisuissa. Ole rohkea ja aloitteellinen, ja tee myös tuleviin hyvinvointialueisiin päin selväksi mahdolliset oman kuntasi hyvinvointivajeet ja niiden korjaustarpeet. • KL11_50-53.indd 51 2.11.2021 13.25. Tästä huolimatta luottamushenkilöllä on kyllä yllin kyllin mahdollisuuksia kuntalaisia palvelevien moninaisten – ”hullujenkin” – ideoiden toteuttamiselle. K untien uudet valtuustot ja muut luottamuselimet ovat hiljakseen järjestäytyneet tehtäviensä hoitamiseen. Miten asiantuntijat luottamuspäättäjiä neuvovat. Luottamushenkilön, etenkin valtuutetun, tulee erityisesti keskittyä määrittelemään oman kuntansa toiminnan keskeisintä sisältöä, sen suurimpia ja tärkeimpiä toimintaperiaatteita ja linjauksia. Jos luottamushenkilöt eivät ole panostaneet riittävästi kuntastrategian sisältöön ja vaikuttavuuteen, luottamushenkilövallan vaikutus kunnan johtamiseen jää vajaaksi ja jopa kokonaan toteutumatta. Luottamuspäättäjät ja kunnan johtavat virkamiehet – milloin luottamusvallankäyttö jää vajariksi. NÄKEMYS I Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen, mitä luottamuspäättäjän olisi ainakin tajuttava oman oikeudellisen valtansa määrästä. Jos luottamushenkilö, tai vaikka useampikin, on nimityttänyt itsensä kunnan johtoryhmän jäseneksi. NÄKEMYS II Itä-Suomen yliopiston itsehallintoja kuntaoikeuden tutkimusjohtaja Asko Uoti, mitä luottamuspäättäjän olisi ainakin tajuttava oman oikeudellisen valtansa määrästä. Kuntalain 38 § säätää, että ”kunnan toimintaa johdetaan valtuuston hyväksymän kuntastrategian mukaisesti”. Tyyppiesimerkki on yksittäisen luottamushenkilön pyrkimys toimia viranhaltijan käskyttäjänä tai erityspalvelujen vaatijana, esimerkiksi tiedonsaannissa. Esimerkki tilanteesta, jossa luottamuspäättäjä pelkää valtansa suuruutta eikä uskalla käyttää sitä, vaikka pitäisi. Tässä on suuri vaara, että kunnan operatiivinen ja strateginen johtaminen – eli vellit ja puurot – menevät iloisesti sekaisin. Vallankäyttö edellyttää yhteistyötä
Tätä kaikkea on ollut tämä aika Kuntaliiton maankäytön ja ympäristön asiantuntijoilla. Valvonnan maksullisuuden laajentamisella voidaan parantaa kuntien terveydensuojeluvalvonnan kustannusvastaavuutta. Lisäksi on vireillä paljon muutoksia liittyen jätteisiin, ympäristövahinkojen jälkitorjuntaan, ympäristöpuolen vakuuksiin ja vastuisiin sekä lukemattomia projekteja koskien eri hallinnonalan tietojärjestelmiä. Ympäristöterveydenhuollossa on tehty muutoksia mm. Kuntaliitto ei ole vakuuttunut siitä, että uudistuksessa olisi onnistuttu nykyistä paremmin yhteensovittamaan maankäytön, rakentamisen ja kaavoituksen kokonaisuus. 52 Kuntalehti 11 / 2021 [ Lakiklinikka ] KUNTIIN ja Kuntaliittoon on kesän alusta lähtien tullut tasaiseen tahtiin lausuntoja kommenttipyyntöjä uusista kuntia koskettavista lainsäädäntöhankkeista. Korotus käytännössä kertaantuisi aina uusia kauppoja ja lunastuksia tehtäessä. Lakiehdotus herättää kunnissa ja Kuntaliitossa voimakkaita reaktioita. Kuntien viranomaisille ehdotetaan lain tavoitteiden edistämistehtävää, ja myöhemmin valtion budjettineuvotteluissa nousi mahdollisuus velvoittaa kunnat tekemään ilmastosuunnitelmia. Paljon työtä. Molemmat ehdotukset edellyttävät kunnissa uuden oppimista ja uusien menettelytapojen käyttöönottoa. • Marko Nurmikolu Johtava lakimies Kuntaliitto Kuva: Kuntaliitto KL11_50-53.indd 52 2.11.2021 13.25. Yksittäisen lainvalmistelun osaoptimointi ei toimi täytäntöönpanotasolla. Eikä syyttä. Tuhansia esitystekstisivuja, satoja pykäliä, neuvotteluja, viestintää, kuntien kantojen keräämistä. PARHAILLAAN on käynnissä massiivisen kaavoitusja rakentamislain lausuntokierros. Lähes samanaikaisesti oli lausuntokierrokselta lunastuslain muutosehdotukset. Enimmäkseen onnistumisia, joitakin pettymyksiä. Ministeriöiden lainvalmistelijat ja Kuntaliiton asiantuntijat ovat tehneet ja tekevät parhaillaan pitkiä päiviä, jotta kunnat saisivat parhaat mahdolliset säädösmuotoilut toimintansa tueksi. Kunnat toimeenpanevat lakien kokonaisuutta. Jo aikaisemmin tartuntatautilain muutokset, koskien ympäristöterveydenhuollon tarkastajien käyttöä koronavalvonnassa, oli tehty väliaikaisina ja kiireellä, mutta talkoisiin on kunnissa tietysti valvonnankin osalta mielellään osallistuttu. Lakimuutokset ovat olleet jo eduskunnan kuulemisessa, ja nyt odotellaan lopputulosta. säätämällä kunnille oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta kunnan alueella mahdollista. Kaivoslain lausuntokierrosta odotellaan. Kunnissa toivotaan laajasti, että tämä huono ehdotus korotuksesta raukeaisi. Kaivokset herättävät paljon keskustelua kunnissa, ja kunnat ovat valmiita toimimaan tässä vuorovaikutusareenana. Lisätehtävät tulisi tietysti valtion rahoittaa ns. terveydensuojelulakiin. Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan tavoite paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen voitaisiin saavuttaa mm. Uusi luonnonsuojelulaki oli lausunnoilla loppukesästä. Uusi ilmastolaki oli myös lausunnolla loppukesästä. rahoitusperiaatteen mukaisesti. prosenttikorotuksen markkina-arvoa koskevan täyden korvauksen päälle. Säädöksillä on aina yhteisvaikutuksia, ja on tärkeää havaita millaisen kokonaisuuden nämä muodostavat. Ehdotuksen mukaan kunnan rooli luonnon monimuotoisuuden ja maiseman suojelussa säilyisi. Kyseessä on tulevaisuuden kuntien yksi tärkeimmistä säädöskokonaisuuksista. Uutena ehdotukseen tulisi esimerkiksi kuntien muiden lakien mukaisille lupaviranomaisille velvoite ottaa huomioon uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymät sekä varsin moniulotteisten kompensaatioimenpiteiden käytännön järjestäminen. Ehdotettu valvonnan vuosittainen perusmaksu sai kannatusta kunnissa. YMPÄRISTÖ on kokonaisuus ja maankäyttöä sekä ympäristöä koskeva sääntely osiensa summa. Kuntien maapolitiikkaa heikentävä ehdotus toisi kiinteän Hurlumhei lainvalmistelussa Kunnat toimeenpanevat lakien kokonaisuutta
Kuntaliitto lähetti viime keväänä kyselyn ympäristönsuojelun hallinnon nykytilasta kuntien ympäristönsuojelun johtaville viranhaltijoille. KL11_50-53.indd 53 2.11.2021 13.25. Tärkeitä kunnan käsissä olevia ilmastopäätöksiä ovat kunnan kiinteistöjen lämmitys, ruokahuolto, liikenneratkaisut ja maankäyttö. Kannattaa myös etsiä yhteistyötahoja oman ryhmän ulkopuolelta ja solmia hyvät suhteet virkamiehiin, Vainio neuvoo. Into 2021. Edelläkävijöihin kuuluvat hiilineutraaliuteen pyrkivät Hinku-kunnat ja resurssiviisaat Fisu-kunnat sekä isoista kaupungeista Espoo, Helsinki ja Turku. • Martta Nieminen Lisätietoja ja graafi: Kuntien ympäristönsuojelun hallintokysely 2021 Ympäristönsuojelun viranhaltijoiden painostus on lisääntynyt Lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista ympäristönsuojelun viranhaltijoista koki, että viranhaltijoita on painostettu. Kuntaliitossa tuloksia pidetään huolestuttavana. Meidän pitää kyllä selvittää tätä asiaa lisää ja miettiä, mitä tälle voi tehdä, sanoo ympäristöpäällikkö Tommi Maasilta Kuntaliitosta. Tulokset julkaistiin lokakuussa. Lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että ympäristönsuojelun viranhaltijoita on painostettu. Ilmastonmuutoksen torjunnassa toimet valuvat alaspäin YK:n ilmastosopimuksista ja Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmasta (European Green Deal) kansalliselle tasolle ja lopulta kuntiin. Intressiristiriitoja voi tulla, koska ympäristönsuojeluviranomaisen pitää huolehtia ympäristönsuojelun yleisestä edusta ja joskus rajoittamaan toimia. Toivottavasti ne saavat sisältöä oikeasta toiminnasta lajikadon pysäyttämiseksi. • Merja Ojansivu Samuli Sinisalo (toimittanut), Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille. Kirjan alkuosa on melkoista faktatykitystä. Viranhaltijat ovat kokeneet poliittisten päättäjien lisäksi myös virkajohdon painostavan. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, että kunnassa on tehty tai on valmisteilla ilmastostrategia tai vastaava ohjelma. Samaan aikaan kuntien vastuulle on siirtynyt uusia tehtäviä ja tehtyjen päätösten määrät ovat lisääntyneet. Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin sähköisenä Webropol-kyselynä. Kunta voi kuitenkin toimia esimerkkinä, mahdollistajana ja ohjaajana asukkaille ja yrityksille. Hän on toiminut aiemmin Lahdessa kaupunginvaltuutettuna ja seudullisen ympäristölautakunnan puheenjohtajana. Siksi juuri sinun on tunnettava perusasiat. Samuli Sinisalon toimittama Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille on hyödyllinen katsaus myös kaikille muille, jotka haluavat tehdä ympäristötekoja. Ympäristöherätystä kuntapäättäjille KUNTALIITON kyselyn mukaan painostus ympäristön-suojelun viranhaltijoita kohtaan on lisääntynyt. Ilmastoasiat ovat viime aikoina herättäneet suurta kiinnostusta kunnissa. Konkretian tasolla kyse on muun muassa siitä, miten kunnat pyrkivät kohti hiilineutraalisuutta. Vastaajia oli nyt kaikkiaan 80. Lahden pitkää tietä valottaa kirjassa Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio. Kunnan omien toimintojen osuus päästöistä on yleensä alle 20 prosenttia. Vastaavantyyppinen kysely on toteutettu noin neljän vuoden välein vuodesta 1996 lähtien. YMPÄRISTÖNSUOJELUN henkilöstöresurssien määrä kunnissa on vähentynyt jo lähes kymmenen vuoden ajan, kysely kertoo. Painostusta on koettu myös kuntalaisten ja toiminnanharjoittajien taholta. YKSITTÄISISTÄ kaupungeista on mainittava myös Euroopan ympäristöpääkaupunkina mainetta saavuttanut Lahti. Vuoden 2017 kyselyssä painostusta kokeneiden vastaajien osuus oli selvästi pienempi, 23 prosenttia kaikista vastaajista. Kirjan esittelemät termit, kuten kokonaisheikentämättömyys ja luonnontuhonta nousevat puheeseen yhä useammin. Kuntalehti 11 / 2021 53 [ Kirjat ] [ Kysely ] HEI KUNTAPÄÄTTÄJÄ! Olet avainasemassa, kun päätetään meidän kaikkien yhteisestä ympäristöstä. Tietoja pyydettiin muun muassa ympäristönsuojelun organisoitumisesta, resursseista, toiminnasta ja kehityskohteista. Tämä on lisännyt ympäristönsuojelutyön kuormittavuutta. Valvonta-asiat eivät ole niin sanotusti mukavia, joten painostusta voi tulla, Maasilta sanoo. Vainion mukaan paras ja tärkein vaikuttamisen paikka uudelle valtuutetulle on kotikunnan strategiatyö aivan valtuustokauden alussa
BRYSSELIN OPIT Voiko Päijät-Häme odottaa runsaampaa EUrahoitusta uuden maakuntajohtajan taustan ansiosta. Suomen pankissa, Euroopan komission Moskovan edustustossa ja Suomen Moskovan suurlähetystössä 2008: Brysseliin Suomen pysyvän EUedustuston talousja rahoitusasioiden erityisasiantuntijaksi 2012: Neuvottelevana virkamiehenä valtioneuvoston kansliassa EU-asioiden osastolla 2017: Takaisin Brysseliin Suomen pysyvän EU-edustuston erityisasiantuntijaksi 2021: Päijät-Hämeen maakuntajohtajaksi Merja Ojansivu Kuva: Juha Tanhua taliiton tulisi toimia siten, että tehdään yhdessä asioita, jotka hyödyttävät kaikkia maakunnan kuntia. Mutta tietysti minulla on oma taustani ja nyt näen, mitä näillä rahoilla voidaan käytännössä tehdä ja saada aikaan. Hän tähdentää, että rahoitusohjelmiin ja välineisiin liittyy aina tiettyjä jakamiskriteereitä ja edellytyksiä, joiden täyttyessä rahoitusta voi hakea ja saada. EDUNVALVONTA TÄRKEINTÄ Pautola-Mol kiertää parhaillaan alueen kuntia. Hän uskoo yhteistyöllä saavutettavaan lisäarvoon. Perheemme on aina välillä ollut reissussa, mutta toinen koti Lahdessa on pysynyt. Sehän ei riipu minusta mitenkään, Pautola-Mol huudahtaa. Minulle juoksu on meditoivaa, hidasta menoa. Samoin kuin EU pyrkii tuottamaan jäsenmaille lisäarvoa yhteistyöllä, maakunBrysselistä Päijät-Hämeeseen Niina Pautola-Mol 1969: Syntyi Helsingin mlk:ssa 1989: Ylioppilas Tikkurilan lukiosta 1995: Kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta 2002: Kauppatieteiden tohtori Helsingin kauppakorkeakoulusta, työskenteli sen jälkeen mm. Töissä olin hoitanut kolmetoista vuotta unionin talousja rahoituskysymyksiin liittyviä tehtäviä, ja kun rahoituskehyksestä ja elpymispaketista saavutettiin sopu, se oli luonteva hetki tehdä muutos. Hän uskoo, että maakuntaliitolla on rooli edunvalvojana ja koordinoijana myös sen jälkeen, kun hyvinvointialueet muodostavat uuden maakuntiin perustuvan hallintotason. Pautola-Molin mukaan Päijät-Häme ansaitsisi paljon enemmän esimerkiksi alueiden kehityserojen tasaamiseen tarkoitettua alueja rakennerahoitusta. Täällä ovat myös lasten koulut. Pautola-Mol joutuu tämän tästä vastaamaan kysymykseen, mikä sai hänet hakemaan Päijät-Hämeeseen. Teimme perheenä päätöksen, että nyt on aika palata kotimaahan. [ Kuka. Minä en ole kukkaro tai ylimääräinen rahahana. • Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol toivoo EU-rahaa Päijät-Hämeen alueellisten erojen tasaamiseen. KL11_54-55.indd 54 2.11.2021 13.21. On parannettava alueen saavutettavuutta, vahvistettava vetovoimaa, vähennettävä työttömyyttä, lisättävä koulutusta ja kehitettävä elinkeinoelämän toimintaympäristöä, hän luettelee maakuntaliiton tehtävälistaa. Työasiat Pautola-Mol karistaa päästään pitkillä juoksulenkeillä. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 11 / 2021 P äijät-Hämeen maakuntajohtajana aloitti elokuussa Niina PautolaMol, joka on viettänyt viime vuodet Euroopan unionin monivuotiseen rahoituskehykseen 2021– 2027 ja elpymispakettiin liittyvien neuvottelujen parissa Brysselissä. Viime kesänä hankimme kesämökin Asikkalasta. Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme tytärtä. Kun juoksee pari tuntia, pää selkenee ja ajatukset ovat uudessa järjestyksessä. Muutto sujui kitkatta, sillä jo vuosia sitten perhe hankki Lahdesta tukikohdan, josta on vuosien myötä tullut myös todellinen koti
Lue lisää: rovaniemi.fi/rekry Tunnetko erot, kuntien, todellisuuksissa. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS KUNNISSA. [ Palveluhakemisto ] Ota yhteyttä: p. Triplan Oy | p. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Ota kestävän kehityksen tavoitteet haltuun YK-liiton verkkokurssilla. Saat viikon tärkeimmät verkkouutiset suoraan sähköpostiisi. Tilaa Kuntalehden uutiskirje osoitteessa kuntalehti.fi. Sinulla on vahva talouden osaaminen, erinomaiset vuorovaikutustaidot ja kyky rakentaa johtajana myönteistä ilmapiiriä työyhteisöön. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. KL11_54-55.indd 55 2.11.2021 13.21. Uusi kurssi kuntatoimijoille! ykliitto.. fmclaskentapalvelut.. 040 721 7296 timo.isoranta@fmcgroup.. ARKTINEN PÄÄKAUPUNKI ETSII KONSERNITALOUSPÄÄLLIKKÖÄ kaupungin konsernihallintoon vastaamaan talousja rahoituspalvelujen johtamisesta ja kehittämisestä. – Hae 19.11.2021 klo 12.00 mennessä
Eikä se olisi oikein mahdollistakaan, sillä kotimökki on mutkaisen, kapean ja mäkisen tien takana. Vuonna 2017 valtuustokauden ensimmäinen iso asia oli päättää kunnan lukion kohtalosta. R autavaaran ääniharava Kirsi Koskelo, vas., ei ole helpon tien kulkija. Matkaa kirkolta on toistakymmentä kilometriä, mutta kotimäellä ja mäen alla olevalla saunamökillä mieli lepää. 56 Kuntalehti 11 / 2021 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan kuntavaalien ääniharavia. LUKIO OLI VAAKALAUDALLA Joku herkkähermoinen olisi voinut olla lähtemättä ehdolle, sillä edellisen valtuustokauden alussa tuli kuntalaisten taholta lunta tupaan. Valtuustopaikka irtosi heti sitoutumattomana ehdokkaana vasemmistoliiton listoilla, mutta pian putosi sitoutumattomuus pois. Koskelo äänesti lukion lakkauttamisen puolesta hyvinvointilautaEnsimmäinen kausi karaisi KL11_56-57.indd 56 2.11.2021 13.20. paikka kasvaa ja asua, Koskelo vakuuttaa. Koskelo lähti ensimmäisen kerran ehdolle kuntavaaleihin vuonna 2017. Toisella yrittämällä ääniä kertyi 66, ja se riitti ääniharavan titteliin reilun 1 500 asukkaan kunnassa. Rautavaara on maailman paras Luonnossa liikkumista harrastava Kirsi Koskelo kehuu Rautavaaraa maailman parhaaksi paikaksi kasvaa ja asua
Olin toistakymmentä vuotta töissä Sattumaan Kaapassa, jota pitää Rautavaaran Työraitti Oy. Hommat vain lisääntyivät vuosien aikana ja minä poltin itseni totaalisesti loppuun, Koskelo kertoo. Töitä oli niin paljon, että en enää ehtinyt enkä jaksanut kaikkea tehdä. Mitä palveluja tänne lopulta jää. Pohjois-Savon koilliskolkassa sijaitsevan Rautavaaran huolenaiheita ovat hyvinvointialueiden mukanaan tuomat muutokset, elinkeinoelämän kehittyminen ja ikäluokkien pienentyminen. Kuntalehti 11 / 2021 57 [ Kuka. Siinä on kahviota, matkahuoltoa, postia, kierrätysmyymälää, puutyöverstasta ynnä muuta. ] Isolla hyvinvointialueella pienen kunnan on aika vaikea saada ääntään kuuluviin. Sitä se on erityisesti syrjäseudulla, jossa avoimia työpaikkoja ei juurikaan ole. Hän muistuttaa, että Rautavaaralla halutaan, että kunta pysyy itsenäisenä. Onneksi uskalsin hypätä sivuun oravanpyörästä, ja suosittelen sitä muillekin, Koskelo sanoo. Lautakunta ja kunnanhallitus olivat lakkauttamisen kannalla yhden äänen enemmistöllä, mutta valtuustosta irtosi jatkoaika lukiolle yhden äänen enemmistöllä. Yli puoluerajojen käytetään termiä Rautavaarapuolue. Minusta kunnan taloustilanne oli tuolloin sellainen, että lukion lakkauttaminen olisi ollut pakko tehdä. Viime joulukuussa hän sanoi itsensä irti, vaikka mitään tietoa tulevasta ei ollut. Muuten kunnallinen päätöksenteko kerää ääniharavalta kehuja. Kun saamme luotua uusia työpaikkoja, kunnan vetovoimakin lisääntyy. Juuri tällä hetkellä pienen lukion kohtalo näyttää turvatulta, sillä viime syksynä toistakymmentä opiskelijaa aloitti opintonsa lukiossa. Elokuun puolivälistä lähtien hän on ollut täyspäiväinen opiskelija, ja ensi vuoden kesäkuussa ovat opinnot valmiit. Toimin siellä toiminnanohjaajana sekä työja yksilövalmentajana. Katsotaan mitä tulosta saadaan aikaan, Koskelo pohtii. Keväällä Koskelo aloitti eräja luonto-oppaan ammattitutkinnon suorittamisen monimuoto-opintoina. Lukiopäätösten suhteen sain kyllä paskaa niskaan ihan reilusti. Hyppy vakituisesta työstä tyhjän päälle yli 50 vuoden iässä on kova temppu missä tahansa. Valtuuston enemmistö kuitenkin päätti toisin, ja sen mukaan eletään, Koskelo sanoo. YHTEISTYÖ TOIMII Lukioratkaisu oli harvoja asioita, joissa Rautavaaran kunnanvaltuusto on jakaantunut täysin kahtia. Tänä vuonna oli poikkeuksellisen paljon aloittajia, 14, Kirsi Koskelo sanoo. Kyllä pitkään mietin asiaa, mutta sitten tajusin, että tässä on omasta terveydestä kyse. Rautavaara-henki on vahva joka tasolla. Lukion osalta saatiin työrauha aikaan. Kunnanjohtaja on hyvä mies, hän hoitaa tehtävänsä erittäin hyvin. Viime kesänä tuli kymmenen vuotta täyteen avioliitossa Sari-vaimon kanssa. Koskeloa huolestuttaa, miten reuna-alueiden kuntien käy sote-uudistuksessa. Nyt on hyvää myös se, että tehtiin selkeä päätös siitä, että jos kahtena perättäisenä vuonna lukiolaisten määrä jää 20 oppilaaseen tai alle, sen jälkeen ei enää oteta uusia aloittajia. Kirsi Koskelo Syntynyt: Vuonna 1968 Rautavaaralla Kotikunta: Rautavaara Puolue: Vasemmistoliitto Koulutus: Merkonomi, opiskelee eräja luonto-oppaaksi Tärkeimmät luottamustehtävät: Kunnanvaltuutettu vuodesta 2017 alkaen, kunnanhallituksen jäsen vuodesta 2017 alkaen Harrastukset: Luonnossa liikkuminen, lenkkeily, saappaanheitto Hyvää Rautavaaralla + Upea luonto + Aidot ihmiset + Yhteisöllisyys Kehitettävää Rautavaaralla Väestön ikärakenne Palvelujen säilyttäminen, uusien työpaikkojen luominen Tiestön kunto kunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. UUTEEN AMMATTIIN Joka tapauksessa Rautavaaralla asuu tyytyväinen nainen. Meidän on tehtävä kuntana töitä elinvoiman eteen. • Teksti ja kuva: Pekka Moliis KL11_56-57.indd 57 2.11.2021 13.20. Yhteistyö on toiminut hyvin yli puoluerajojen. Pari äänestystä oli viime kaudella, mutta meillä kunnallinen päätöksenteko on etupäässä kompromissien tekoa. Vuorovaikutus on toiminut todella hienosti, Koskelo kiittelee. Kehut lähtevät myös kunnanjohtaja Henri Ruotsalaiselle hyvästä yhteistyöstä luottamushenkilöiden suuntaan. Meillä on mielenkiintoisia hankkeita käynnissä. Työpuolella hänellä on edessä uudet haasteet. Ei minua kuitenkaan puheilla säikytellä, enkä lähtenyt noiden puheiden takia mielipiteitä muuttamaan. Isolla hyvinvointialueella pienen kunnan on aika vaikea saada ääntään kuuluviin. Korona on vauhdittanut osaltaan maallemuuttoa, mutta työpaikkojakin kaivataan. KUINKA PALVELUIDEN KÄY. Kasvokkain ei haukkunut kuin pari ihmistä, mutta somessa ja selän takana sitten sitäkin enemmän
Kerromme sote-uudistuksen ja tuulivoimaloiden vaikutuksesta kuntien talouteen, mutta perehdymme laajasti myös kulttuurin rahoitukseen. Kaupunginorkestereiden yhteistyö on ollut jo pitkään arkipäivää Kaakkois-Suomessa. Lisätietoa ja varaukset: Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Kuntalehden teemat vuodelle 2022 on julkaistu. Varaa ilmoitustilasi nyt. KUNTALEHDEN joulukuun numeron teemana on talous. Kohdenna, mainosta, tavoita. 58 Kuntalehti 11 / 2021 [ Seuraava numero ] Teema: Talous • Ilmestyy 9.12. Kuva: Ari Nakari PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. KL11_58-59.indd 58 2.11.2021 13.24. Lappeenrannan kaupunginorkesteria johtava Erkki Lasonpalo tuntee pienten kaupunkien orkestereiden tilanteen perin pohjin. Aluevaalit ja sote, Rahoitus ja talous, Muuttoliike ja asuminen, Turvallisuus ja liikenne, Hankinnat ja digi, Ilmastonmuutos ja matkailu, Koulutus ja harrastukset, Johtaminen ja markkinointi, Sote ja talous, Ympäristö ja rakentaminen, Hyvinvointi ja hoivapalvelut
Aluevaalit ja sote, Rahoitus ja talous, Muuttoliike ja asuminen, Turvallisuus ja liikenne, Hankinnat ja digi, Ilmastonmuutos ja matkailu, Koulutus ja harrastukset, Johtaminen ja markkinointi, Sote ja talous, Ympäristö ja rakentaminen, Hyvinvointi ja hoivapalvelut. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kohdenna, mainosta, tavoita. Varaa ilmoitustilasi nyt. KL11_58-59.indd 59 2.11.2021 13.24. Lisätietoa ja varaukset: Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Kuntalehden teemat vuodelle 2022 on julkaistu
tikakoski.fi Valtakunnallisesti toimiva suomalainen perheyritys Raisio – Oulu – Vantaa Tikakoski-ratkaisu sopii erityisen hyvin päiväkotien, hoivakotien, koulujen ja palvelukortteleiden rakentamiseen. Toteutamme myös KVR-urakat vuosien kokemuksella. Tikakoski-rakennus on hyvä päätös Toimivissa ja laadukkaissa HYVÄN OLON -rakennuksissamme viihtyvät sekä asiakkaat että henkilökunta. AVAIMET KÄTEEN -konseptimme on riskitön ratkaisu, jossa tilaaja välttyy velkapääoman lisäykseltä. KL11_60.indd 60 2.11.2021 13.20. Viisasta taloudenpitoa kunnalle Tikakoski-palvelukiinteistöjä voidaan toteuttaa myös vuokratiloina, ilman kunnan tai palveluntarjoajan omia investointeja. Näin talouteen ei tule suuria heilahduksia, tulevat menot voidaan ennakoida, ja investoinnin kustannus jakaantuu pitkälle aikajaksolle. AVAIMET KÄTEEN -konseptit ja KVR-urakat Yli 100 rakennuskohteen kokemuksella Tikakoski ottaa sovittaessa vastuulleen koko projektin tarvekartoituksesta, tontinhankinnasta ja vanhan kiinteistön purkamisesta aina uuden kiinteistön luovutukseen saakka