11 I 2022 I 9.11. [ Kolumni ] Helka-Liisa Hentilä: Ympäristö vaikuttaa terveyteen ILMASTOGURU Markku Ollikainen on Vanhan talon vaihtoehdot Moni rakennushanke siirtyy tai perutaan Rakentamislakiesitys hämmentää KL11_1.indd 1 1.11.2022 9.13
Kunnat voivat jatkossakin laatia rakennetun ympäristön tiedoista omia tietotuotteitaan ja myydä niitä. Valtakunnallisen järjestelmän tiedot ovat maksutta käytettävissä viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin. Yhteinen tapa toimia tuo digitaalista turvallisuutta – valtakunnallinen tietojärjestelmä on tietoturvallinen ja toimintavarma. Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2024. ILMOITUS Kuntien kaavoituksessa ja rakennuslupien käsittelyssä syntyvä tieto tuodaan saataville uuteen yhteiseen järjestelmään. KL11_2-5.indd 2 1.11.2022 9.20. Siirtymäaika rakentamisen tiedoille on 1.1.2027 ja alueidenkäytön tiedoille 1.1.2029 asti. Osa tiedoista on avointa. Uudistus vähentää manuaalista tiedonkäsittelyä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan. Lue lisää ja tule mukaan Ryhti-yhteistyöhön! ym.fi/ryhti Tiesitkö tämän rakennetun ympäristön digiuudistuksesta. Toimintatapa yhtenäistyy, mutta tiedontuotannon vastuut tai kaavoituksen ja rakentamisluvituksen roolit eivät muutu. Mikä muuttuu. Turvallisuuden kannalta kriittiseksi tunnistettua aineistoa tai henkilötietoja ei jaeta avoimesti. Suomen ympäristökeskus vastaa digiturvan korkeasta tasosta ja siitä, että saatavilla on ajantasaisin saatu tieto
Valtakunnallisen järjestelmän tiedot ovat maksutta käytettävissä viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2024. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Oulu jatkaa myös jäsenyyttään KETSissä ja säästi esimerkiksi vuonna 2020 noin 830 megawattituntia energiaa parantamalla kaupungin energiatehokkuutta. Kun energian hintoihin ja saatavuuteen on vaikea paikallistasolla vaikuttaa, säästötoimenpiteet ovat nousseet ratkaisevan tärkeiksi. Kaukolämpö itsessään ei ole tuotantomuoto, mutta kun sillä on yhteiskunnallinen varautumisvelvoite, lämmitysmuodolle on rakennettu varajärjestelmiä, jotta torpat pysyvät lämpiminä talvellakin. ILMOITUS Kuntien kaavoituksessa ja rakennuslupien käsittelyssä syntyvä tieto tuodaan saataville uuteen yhteiseen järjestelmään. Ja toisin kuin Ruotsi ja Saksa, Suomi ei ole ajanut ydinvoimaa alas vanhojen populististen mielikuvien vuoksi, vaan ydinvoima on ymmärretty jo ajat sitten varmaksi keinoksi kamppailla ilmastonmuutosta vastaan. Mikä muuttuu. Vuoteen 2025 asti kestävään nykyiseen sopimukseen on liittynyt 124 kuntaa ja kuntayhtymää. Kuntaliiton energiansäästökyselyyn elo-syyskuun vaihteessa vastanneista kunnista 97 prosenttia kertoi jo päättäneensä tai selvittävänsä lisätoimenpiteitä lisäsäästöjen tekemiseksi. Se vastaa lähes 15 000 omakotitalon vuosikulutusta. Turvallisuuden kannalta kriittiseksi tunnistettua aineistoa tai henkilötietoja ei jaeta avoimesti. Kunnat voivat jatkossakin laatia rakennetun ympäristön tiedoista omia tietotuotteitaan ja myydä niitä. Uudistus vähentää manuaalista tiedonkäsittelyä, eikä tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan. Toimintatapa yhtenäistyy, mutta tiedontuotannon vastuut tai kaavoituksen ja rakentamisluvituksen roolit eivät muutu. siirtymässä juhlapuheista käytännön tekoihin. Mutta tämä ei tietenkään enää riitä. TÄSSÄ Kuntalehden numerossa kerrotaan muun muassa, kuinka Oulun kaupunki pudottaa julkisten rakennustensa sisälämpötilaa asteella, sammuttaa niistä valot yön ajaksi, säästää ulkovalaistuksessa eikä lämmitä esimerkiksi jalkapallokentän tekonurmea enää, monen muun asian lisäksi. Kunnissa energiatehokkuus on ollut tapetilla jo vuosia, ja etenkin Kunta-alan energiatehokkuussopimus KETS on ollut ohjaamassa kuntia ja kaupunkeja kohti energiansäästöjä. Lähes puolet asuinrakennuksista ja palvelukiinteistöistä lämpenee kaukolämmöllä, ja kaupungeissa ja taajamissa verkostossa on mukana yli 90 prosenttia kiinteistöistä. Suomen ympäristökeskus vastaa digiturvan korkeasta tasosta ja siitä, että saatavilla on ajantasaisin saatu tieto. Osa tiedoista on avointa. Kuntalehti 11 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. Yhteispelillä se sujuu, energiakriisinkin selättäminen. Huoltovarmuusvelvoite hoituu yhdessä kuntien, pelastuslaitoksen, sähköverkkoyhtiöiden ja alueen muiden kriittisten toimijoiden kanssa. Määrä on vain noin kolmannes kuntien määrästä, mutta sopimuksen piirissä on kuitenkin 76 prosenttia Suomen asukkaista. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Kaikkiaan säästöjä etsitään 5 500 kiinteistöstä. Lue lisää ja tule mukaan Ryhti-yhteistyöhön! ym.fi/ryhti Tiesitkö tämän rakennetun ympäristön digiuudistuksesta. SUOMELLA on myös yksi poikkeuksellinen vahvuus: kattava kaukolämpöverkosto. Yhteinen tapa toimia tuo digitaalista turvallisuutta – valtakunnallinen tietojärjestelmä on tietoturvallinen ja toimintavarma. V enäjän hyökkäyssota Ukrainassa näkyy Suomessa ennen kaikkea energiakriisinä. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Siirtymäaika rakentamisen tiedoille on 1.1.2027 ja alueidenkäytön tiedoille 1.1.2029 asti. Monella kaupungilla ja kunnalla haastavat hiilineutraaliustavoitteet ovat parhaillaan Yhdessä rintamassa energiakriisiä vastaan Vihreä siirtymä auttaa taklaamaan myös energiakriisiä. Vihreä siirtymä auttaa taklaamaan myös energiakriisiä, kun tuulivoiman, aurinkoenergian ja muiden uusien energiamuotojen kehitys ja käyttöönotto etenee. • KL11_2-5.indd 3 1.11.2022 9.20. Nyt jos koskaan KETS on osoittanut tarpeellisuutensa, sillä vuonna 2017 alkaneen sopimuskauden aikana kuntien noin 3 000 toimenpiteen ansiosta energiaa on säästynyt lähes 300 gigawattituntia
03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 16 [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen Helsingissä. Kuva: Milka Alanen s. 13 Kirja: Valtamerten elintärkeä hiilinielu, Tape 14 Työmarkkinat: Palkkaharmonisoinnissa riittää työsarkaa [ Teemat: Ympäristö ja rakentaminen ] 16 Vanhojen talojen kohtalot 22 Rakentamislaki hämmentää kunnissa 28 Infrahankkeissa tulee usein yllätyksiä 29 10 kysymystä kaivoslaista 32 Peli poikki [ Kolumni ] 37 Helka-Liisa Hentilä: Ympäristö vaikuttaa terveyteen 38 Energiakriisiin varauduttava 42 Rempallaan 44 Apoli painottaa ilmastotoimia 47 Laskureilla päästöjä ja kuluja karsimaan [ Kunnan töissä ] 48 Pienestä pitäen sortoa vastaan [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Nyt punnitaan EKP:n osaaminen [ Lakia lukien ] 51 Muistutus luottamuspäättäjille: Suunsoitolla on rajansa [ Lakiklinikka ] 52 Ennallistamisasetus koskisi myös kaupunkivihreää [ Työ ja tekijä ] 54 Sellisti, tutkija ja kulttuurijohtaja [ Luottamuksella ] 56 Tuplapuheenjohtaja [ Seuraava numero ] 58 Teemat: Hyvinvointi ja hoivapalvelut KL11_2-5.indd 4 1.11.2022 9.20. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Herra Ilmasto [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. Kuva: Liisa Takala Marko Suomela: Kuntien korjausvelka on todella iso. 6 [ Sisältö 11/2022 ] Markku Ollikainen: Kyllä päättäjät tietävät tilanteen vakavuuden
38 s. Kuva: Kai Tirkkonen Juha Takamaa: Hyvinvointialueiden aloittaessa emme halunneet ottaa ylimääräistä taloudellista riskiä. Kuva: Timo Aalto • Kuntaliitto perustaa Hyvinvointialueyhtiö Oy:n takaamaan alueille siirtymävaiheen palvelut • Ruotsin uusi hallitus selvittää terveydenhuollon valtiollistamista • Klash-kilpailusta ponnistanut Annie-tukibotti vähensi opintojen keskeyttämistä • Iikko B. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 32 Carina Honkanen: Turha lämpimän veden käyttö on energiasyöppö. Voipio Taipalsaarelta: Monipaikkainen hybridikunta uuden kunnan malliksi KL11_2-5.indd 5 1.11.2022 9.20
KL11_6-11.indd 6 1.11.2022 9.13. 6 Kuntalehti 11 / 2022 [ Hän ] Markku Ollikainen täytti maaliskuussa 70 vuotta, mutta hän ei kiirehdi eläköitymään vielä ainakaan muutamaan vuoteen
Luulisi, että ilmastotoimet ja niiden välttämättömyys olisivat kaikkein vaikein pala nielaista taloudellisille toimijoille. Ollikainen sanoo, että lähinnä yritykset haluavat saada hyvissä ajoin tietoonsa reunaehdot, jotta voivat sopeuttaa tehokkaasti omaa toimintaansa ja ajatella sitä eteenpäin. Mutta kukaan ei oikeastaan epäile enää itse asiaa. Mutta oikeastaan hänen työtään on pitää päättäjät ajan tasalla siitä, mitä Suomen ilmastotavoitteelle kuuluu. Ilmastonmuutoksen todellisuutta vastustaneet äänet ovat yksi kerrallaan vaienneet. Erilaisia näkemyksiä yksityiskohdista toki löytyy ja kriittisiä kysymyksiä esitetään. HERRA ILMASTO KL11_6-11.indd 7 1.11.2022 9.13. Mutta Ollikaisen mukaan niin ei oikeastaan ole. Kunnat ovat hänen mukaansa ilmastotavoitteen saavuttamisessa aivan keskeisessä roolissa. Sellaista toki yritetään, että ilmaston lämpeneminen ei johtuisi ihmisen toiminnasta vaan luonnosta itsestään. Kuntalehti 11 / 2022 7 . Mutta vaisua sekin on. Toimijoilla on ollut selkeä tarve saada tietää aikahorisontti. Talouselämä on asiassa yllättävänkin sopuisa kumppani. Muutoksesta on vallinnut tiedeyhteisössä niin laaja konsensus jo niin pitkään, ja vaikutukset näkyvät jo ihmisten arjessa. Kyllä päättäjät tietävät tilanteen vakavuuden, Ollikainen sanoo. S Professori Markku Ollikainen ei menetä toivoaan, vaikka Suomi lämpenee. Maapallon ilmasto lämpenee, ja vauhti on raju. Tilaisuus siihen on usein lyhyt – tärkeillä ihmisillä on rajallisesti aikaa – ja asia pitää saada tiivistettyä olennaisimpaan. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, 70, on alvariinsa julkisuudessa
Ollikainen sanoo, että on jo lyöty lukkoon, että Antarktis tulee sulamaan. Metsästettiin ja kalastettiin, tehtiin metsätöitä, nukuttiin rakovalkealla. Jo toimeentulon saamiseksi perhe oli paljon luonnossa. [ Hän ] 8 Kuntalehti 11 / 2022 LAPINKIN LUONTO MUUTTUU Ollikainen on kotoisin Lapista, Pelkosenniemeltä. KL11_6-11.indd 8 1.11.2022 9.14. RUOTSI ON EDELLÄ Suomi on sitoutunut vuoteen 2035 mennessä vähentämään päästöjään Markku Ollikainen vetää ilmastopaneelia työhuoneeltaan Helsingin yliopiston Viikin kampukselta käsin. Metsäkauriit laiduntavat Lapissa, johon ne eivät lainkaan ennen kuuluneet. Kaiken huipennus oli, kun Ollikainen näki joitain vuosia sitten Pelkosenniemen naapurikunnassa Savukoskella ollessaan tien laidassa hääräävän puluparven. On kyse siitä, pysyykö ihmisen kekseliäisyys muuttuvan tilanteen tasalla. Tutkimukset osoittavat, että jäätä syntyy vähemmän kuin sitä sulaa. Kun Ollikainen nyt katsoo lapsuutensa maisemaa Pelkosenniemellä, hän näkee väistämättömän muutoksen, jota on jo liian myöhäistä estää. Miten siinä voi säilyttää toivonsa. Onhan muutos aivan hillitön. Elin luontoelämää. Ei ole enää mitään jäätä kehittävää prosessia. Joku lähtemätön peruskokemus siitä jäi elämän matkalle, Ollikainen pohtii. Ne olivat siis puluja, eivät edes sepelkyyhkyjä. Näyttää vielä siltä, että muutos tapahtuu oletettua nopeammin ja kiihdyttää itseään. Olemassaolon fundamentti. Pysyvä lumi tulee aina vain myöhemmin, vasta marraskuussa, kun se aiemmin saattoi jäädä maahan jo lokakuussa. Minulla on maalaispojan tausta, hän kertoo. Luonto oli koti ja elämäntapa. Ollikainen näkee tilanteen kilpajuoksuna aikaa vastaan
Mutta Suomen metsät ovat nuoria. Tilastokeskuksen alustavan laskelman mukaan tänä vuonna Suomen metsät eivät ensimmäistä kertaa laskentahistoriassa riitä sitomaan maankäytöstä, kuten turvepelloista aiheutuvia päästöjä. Juuri nyt se nielu ei voi erityisen hyvin. Ollikaisen mukaan tutkimusten perusteella hakkuiden lisääminen vähentää yksiselitteisesti metsänielua. Mutta siihen kyllä sitten tarvitaan nykyistä suurempaa metsänielua. Ruotsi on lähes hiilineutraali, Ollikainen sanoo. Ruotsin tavoin myös Tanskan päästötavoitteet ovat korkeat, mutta yllättäen ne perustuvat suurelta osin tulevaisuuden teknologisten nielujen varaan, joita ei ole edes vielä keksitty, hän kertoo. 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja kompensoimaan jäljelle jäävät päästöt vastaavalla hiilinielulla. Hänen mukaansa olennaista olisi vähentää turvemaiden päästöjä, sillä niistä tulee aivan hirveät päästöt. KL11_6-11.indd 9 1.11.2022 9.14. Jos hakkuut lopetettaisiin nyt kokonaan, hiilinielu kasvaisi vielä pitkään, sanoo Ollikainen, joka omistaa itsekin ”kohtuullisen” läntin metsää Pelkosenniemellä. Ollikainen purskahtaa sydämelliseen nauruun, kun häneltä kysyy, onko se tosiaan niin. Ollikaisen mukaan vaikutusta on silläkin, että Ruotsin maatalous on Suomea markkinaehtoisempaa eikä niin laajaperäistä ja turvemaihin nojaavaa kuin meillä. No ei ole. Ruotsin energiatuotannon rakenne ydin-, vesija tuulivoimineen on aivan erilainen kuin Suomessa. Syy on metsän heikentynyt kasvu. Metsäteollisuuden puolelta on joskus argumentoitu, että metsän kasvu ja sitä myöten hiilensitovuus kärsii, jos sitä ei hoideta hakkaamalla. Pikemminkin päinvastoin, huokaa Ollikainen. Onko mustalla pilvellä kultareunus ja ilmastotavoitteet saavutettu välttämättömyyden pakosta nyt yhdessä rysäyksessä. Se tekee koko asiasta melko hypoteettisen, joskaan ei mahdottoman. Suomen keskustelussa olennaisin juttu on hoitaa nämä päästöt pois, Ollikainen muistuttaa. Meillä on todella suuret maaperäpäästöt. Turvemaiden ennallistaminen, metsittäminen ja siirtäminen kosteikkoviljelyyn ovat kaikkein tehokkaimmat keinot vähentää maaperäpäästöjä, sillä niistä syntyy yli puolet maatalouden kokonaispäästöistä. On totta, että jos puusto on kovin vanhaa, sen kyky sitoa hiiltä vähenee. Maailman mittakaavassa Suomi on tavoitteineen ehkä edelläkävijä, mutta osa Euroopan maista vähentää fossiilisia päästöjään meitä tehokkaammin. Se remontti – kivihiilen ja turpeen ulossulkeminen lämmön tuotannosta – odottaa meitäkin, hän sanoo. Ongelma on Luonnonvarakeskuksen mukaan pikemminkin se, että nyt puita hakataan niin nuorina, ja metsien kasvu on siksi hidastunut. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna tulemme pahan kerran jälkijunassa. LISÄVAUHTIA TARVITAAN Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan myötä Eurooppa joutuu selviämään tulevasta talvesta pitkälti omillaan. Kuntalehti 11 / 2022 9 . Silloin hiilinielua on ostettava isolla rahalla muualta. Nettonielun tärkein osa on metsänielu, jota vasten fossiilisia päästöjä tasapainotetaan. SUUREMPI METSÄNIELU Niin EU:ssa kuin Suomessakin maankäyttösektorin nettonielulla on tärkeä rooli, Ollikainen muistuttaa. Se syö nielua ja uhkaa aiheuttaa Suomelle kovan laskun, kun Suomi ei saavuta maankäyttösektorin päästötavoitteita koskevaa sitoumustaan
Nyt pitäisi ottaa loikka irti fossiilista. Suunta on Ollikaisen mukaan täysin mahdollista kääntää. työstä Itämeren suojelun hyväksi, etunimiyhdistys Suomalaisen Markku-liiton palkitsema Vuoden Markku 2019 • Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi lasta ja neljä lastenlasta • Harrastaa kalastusta ja luonnossa liikkumista Venäjän tuonnin ehdyttyä energiavajetta on paikattu etenkin fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä, turpeella ja jopa öljyllä, hän harmittelee. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maalämpö suuressa mittakaavassa toteutettuna, hukkalämmön talteenotto ja teolliset lämpöpumput. Hänestä näyttää pahan kerran siltä, että Eurooppa on kääntymässä afrikkalaisen tuotannon puoleen kaasuhuolissaan. Nyt luottamus Venäjään energiantuottajana on mennyttä ja putket rikki. Pitäisi pystyä välttämään se, että Ympäristöekonomi Markku Ollikainen näkee taistelun ilmastonmuutosta vastaan ihmisen kekseliäisyyden ja muuttuvien olosuhteiden välisenä kilpajuoksuna. Mutta kaasun ja kivihiilen hintasuhteen muutos on jo kahdesti tuonut kivihiilen takaisin tuotantoon, vaikka siitä oli jo päästy laajalti eroon, sanoo Ollikainen. KUNNAN ENERGIAPALETTI Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa, sillä ne tekevät paljon hankintoja, vastaavat liikennejärjestelyistä ja omistavat kunnallisia energialaitoksia, sanoo Ollikainen. Niiden tuoman kaasun ei koskaan ollut tarkoitus olla pitkäaikainen ratkaisu, vaan sen piti toimia Euroopan energiasiirtymän siirtymävaiheen polttoaineena. Vihreän siirtymän jouduttaminen on kaikki kaikessa. Sen sijaan Ollikaista huolestuttavat tuoreet suunnitelmat vetää kaasuputki Eurooppaan Espanjan kautta. KL11_6-11.indd 10 1.11.2022 9.14. Nojaaminen kaasuun on viivästyttänyt välttämätöntä siirtymää pois fossiilisista energianlähteistä. Nyt tarvitaan lisävauhtia fossiilienergian korvaamiseen ja energian säästötoimiin. Itämeren pohjassa luikertelevien NordStreamin kaasuputkien rakentaminen huolestutti Ollikaista jo aikoinaan, eikä pelkästään turvallisuuspoliittisista syistä. Niiden kautta kaasua ei Eurooppaan enää tule, ja hyvä niin, sanoo Ollikainen. [ Hän ] 10 Kuntalehti 11 / 2022 [ Kuka. Kaasua tosin tuotetaan edelleen jonkin verran Norjasta, mutta määrä on niin pieni, että sen vaikutus on lähinnä marginaalinen, sanoo Ollikainen. Sen sijaan että tukeuduttaisiin vain yhteen ratkaisuun, olisi suositeltavaa, että kunnalla olisi ilmastoystävällinen energiapaletti, jossa on monia eri tekniikoita. Esimerkiksi Suomessa on suunnitteilla jo toistakymmentä vihreän vedyn ja siitä jalostettavien sähköpolttoaineiden tuotantolaitosta. Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa. ] Markku Ollikainen • Syntyi äitinsä kotitalossa Tolosen kylässä, Rovaniemen maalaiskunnassa vuonna 1952 • Asuu Helsingissä • Koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori • Toiminut Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajana vuodesta 2014 lähtien • Ympäristöekonomian emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa • Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen • Palkittu mm. Uudet tekniikat, kuten vetytalous, ovat aivan nurkan takana. Omistajana kunta pystyy ohjaamaan, mitä energialaitokset tekevät. Ollikaisen mukaan olisi tärkeää, että ilmastopolitiikan fokus ei nyt katoaisi. Hänen mukaansa tärkeintä nyt olisi, että energia saataisiin muuta kautta kuin polttamalla
Ollikaisen mielestä se pitäisi ottaa huomioon viherrakentamisessa. • Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjunnassa avainasemassa. Suomen lämpöennätys, 37,2 astetta, tehtiin vuonna 2010 Joensuussa. BUSSIT SÄHKÖLLÄ Kuntien ilmastotyössä on energian lisäksi keskeisessä roolissa liikenne. Ollikainen sanoo, ettei hän ole näissä asioissa mikään niuhottaja eikä muutenkaan tyyppinä sellainen, joka kuuntelee äänikirjansa nopeutettuna. Työlle syntyi luonteva kehys, kun Ollikaiselle hahmottui mikä oli se kysymys, johon hän oikeastaan etsi vastausta. Ollikainen ottaa esimerkin Helsingistä, jossa paraatipaikalle TakaTöölöön ei saa terveyssyistä rakentaa uusia asuntoja tyhjilleen jääneeseen kiinteistöön, koska viereisen Mannerheimintien päästöt ylittävät kaikki kuviteltavissa olevat raja-arvot. Ruokavaliossa on runsaasti kasviksia, ja siihen kuuluu paljon itse kalastettua kalaa. Jotkut ovat vielä sitäkin rivakampia otteissaan. On kuviteltu, että on hyvinkin ilmastoystävällinen teko siirtyä biomassan polttoon, Ollikainen sanoo. Hiilijalanjälkeni on näiden ansiosta alle puolet keskimääräisestä. Kansantaloustiede voitti, sillä Ollikaisen mielestä ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus oli tuolloin niin paljon pitemmälle kehittynyttä kuin filosofian ala. Proaktiivinen kunta etsii ratkaisuja, jotka eivät perustu polttoon. Myös bussien olisi kuljettava järjestään sähköllä. Liikennejärjestelmän kokonaisuudessaan tulisi palvella ilmastoystävällisyyttä, ja asia tulisi ottaa huomioon kaavoituksessa, hän muistuttaa. Ollikainen kertoo, miten häneltä kerran haastattelussa kysyttiin, tullaanko Suomessa vielä kokemaan yli 40 asteen lämpötiloja. Ja kattia kanssa, on hänen kantansa. Jos kuntien polttomoottoria käyttävät kulkuvälineet korvattaisiin kautta linjan sähkökäyttöisillä, hänen mukaansa sillä olisi valtava ilmastovaikutus. Viilennyksestä tulee iso asia. Asialla on kerrannaisvaikutuksia, eikä pelkästään ihmisten terveydelle. Sillä on myös suora vaikutus alueen neliöhintoihin. KL11_6-11.indd 11 1.11.2022 9.14. Se on: miten sovittaa yhteen talousjärjestelmä ja luonto. Tuolloin oli jo selvää, että hänen työnsä kohteena tulee olemaan luonto ja ympäristö, koska loppujen lopuksi vain se on todella tärkeää. No, miten. Ollikainen tähdentää, että kuntien olisi tärkeintä mahdollistaa joukkoliikennettä ja siirtymistä sähköliikenteeseen. Kaupunkien ilmanlaadun parantamisessa sillä on aivan keskeinen vaikutus, sillä dieselin hiukkaspäästöt ovat merkittäviä, hän lisää. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on oikeastaan yksi valtava laskutoimitus. Siksi kaupunkien tulee miettiä, miten jatkossa suojataan sairaat kuumuudelta ja miten järjestetään turvallisesti ikäihmisten asuminen, hän muistuttaa. Ilmaston lämmetessä kaupunkien viheralueet ja kadunvarsien varjostavat puut saavat entistä suuremman roolin. Se oli ennen viime kesää, jolloin Eurooppaa kuritti taas helleaaltojen sarja ja jolloin Suomessakin mitattiin 32,9 asteen lukema. Kuntalehti 11 / 2022 11 Katja Martelius Kuvat: Liisa Takala kaikki polttavat nyt puuta. Kun tuli lopulta aika ryhdistäytyä ja päättää, mitä tekee elääkseen, Ollikainen joutui valitsemaan kahden tieteenalan väliltä. On tutkittu, että kun lämpötila nousee yli 25 asteen, sillä on välitön kuolemia lisäävä vaikutus. Olen tehnyt suunnilleen sen, mitä yksittäinen ihminen voi. Ja se tarkoittaa erityisesti biomassan polttoa. Kun on pihi mies, niin mistään kerskakulutuksesta ei voida puhua. Toinen hyvä ilmastoesimerkki on Lahti, joka tähtää hiilineutraaliudessa vuoteen 2025. Paitsi vieheiden, intohimoinen kalastuksen harrastaja tuumaa. Ollikainen oli tuolloin sanonut ei ja tuntenut itsensä melko varmaksi asiastaan. PIHI EI KERSKAKULUTA Ollikainen itse ajelee hybridillä ja ostaa vain päästötöntä sähköä. Hinku-verkoston yli 90 kuntaa ovat sitoutuneet saavuttamaan hiilineutraaliuden viisi vuotta ennen Suomen valtion tavoitetta, eli jo vuonna 2030. Suurista kaupungeista Tampere, Helsinki ja Vantaa ovat satsaamassa uusiin raitiotiehankkeisiin, mikä on ilmaston kannalta hyvä. Iin kunta ilmoitti, että on hiilineutraali jo vuoden kahden kuluttua, Ollikainen iloitsee. On toki paljon kuntia, jotka eivät jää odottamaan Suomen verkkaisia tavoitteita, vaan jotka ovat ottaneet aloitteen omiin käsiinsä. Olen tehnyt suunnilleen sen, mitä yksittäinen ihminen voi. Kollega oli täysin eri mieltä. Syksyllä Ollikainen sai huomata olleensa väärässä, kun Ilmatieteen laitoksen tutkija antoi samasta asiasta haastattelun. Nuorena miehenä Ollikainen opiskeli samanaikaisesti kansantaloustiedettä ja filosofiaa. Hintajärjestelmä on muutettava niin, että se tulee otetuksi huomioon jokapäiväisessä taloudellisessa toiminnassa. Heti kun siirrytään sähköbusseihin, loppuvat hiukkaspäästöt ja melu. VARJOA JA VIILENNYSTÄ Kaavoituksella on roolinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se on kyllä niin, että luonto luo reunaehdot taloudelliselle toiminnalle
1975) mediateos Kuppikivi, joka sijaitsee rautatieaseman alikulkutunnelissa. Riihimäki oli silloin vielä kauppala. Tulenliekit kuvaavat teollisuutta ja lyhteet maaseudun viljelyksiä. Rautatietä symboloiva kultainen vyö jakaa vaakunan kahteen osaan: yläkentässä on seitsemän ylöspäin nousevaa punaista tulenliekkiä ja punaisessa alakentässä kultainen lyhde. Perinne on yleismaailmallinen, ja tällainen kuppikivi sijaitsee Riihimäelläkin, Szolnokinpuistossa aseman lähellä. Kuppikivi-mediataideteos on laajennettu muotokuva ja maisema Riihimäestä, Vesén sanoo. Puiston kuppikivi laserkeilattiin ja siitä tehtiin 3D-malli. Kaiken tekniikan lopputulemana asematunneliin ohikulkijoiden ihmeteltäväksi projisoidaan ympäri vuoden tekoälyn muuntamia videoita, joissa näkyy muun muassa paikallisia peuroja ja lintuja, maisemia, ihmisiä ja graffiteja. Prosessissa saadut kuvasarjat toimivat sitten koneoppimisen ja neuroverkkojen materiaalina, joista lopullinen mediateos koostuu. Kuppikiven valitsimme, koska se ammentaa aiheensa riihimäkeläisyydestä, Vesén perustelee. KAUPUNGIN taidekokoelmaan kuuluu noin kahdeksansataa työtä, josta suurin osa on maalauksia ja grafiikkaa. Ne olivat paikkoja, joihin tuotiin ruokaa ja joissa kohdattiin. [ Mikä vaakuna. • KL11_12-15.indd 12 1.11.2022 9.14. Hänen taiteensa sijoittuu mediataiteen, biologisen taiteen ja kaupunkitaiteen rajapintaan. Kuvasto vaihtuu vuodenkierron mukaan. Se oli siis jonkinlainen yhtymäkohta tai portaali tuonpuoleiseen. Tuoreimmat hankinnat ovat tältä vuodelta. KUPPIKIVEKSI kutsutaan muinaisjäännöstä, kiveä tai kalliota, jonka koverrettuihin kuoppiin ihmiset muinaisina aikoina jättivät Riihimäki: Mediateos Kuppikivi Kuva: Riihimäen kaupunki uhriksi esimerkiksi viljaa ja toivoivat sen siitä päätyvän vainajille tai henkimaailman väelle. Aikanaan kuppikivet yhdistivät ympäröivän luonnon ja ihmisen yhteen paikkaan, niistä väitetään löytyvän taivaankappaleiden tai maastonkohtien sijainteja ja karttoja. ] RIIHIMÄEN kaupungin vastaavan kulttuurituottajan Anna Vesénin valinta kunnan aarteeksi on Antti Tenetzin (S. Taide on Riihimäellä vahvasti läsnä kaupunkikuvassa, sanoo Vesén, ja julkista taidetta hankitaan järjestelmällisesti osana kaupungin rakennushankkeita. Kun Riihimäestä tuli kaupunki vuonna 1960, vaakuna pysyi entisellään. • Katja Martelius RIIHIMÄEN kaupungin heraldisen tunnuksen eli vaakunan on suunnitellut Arttu BrummerKorvenkontio vuonna 1947. Tenetz käyttää töissään usein erilaisia teknologioita, kuten droneja, satelliittiseurantaa, pelimoottoreita ja koneoppimista. Sen lisäksi pysyviä ja väliaikaisia teoksia tuotetaan kaupunkilaisten ja taiteilijoiden aloitteesta sekä yhteistuotantoina yritysten kanssa. Mediataideteoksen toteuttaminen tunneliin on ollut rohkea valinta ja teknisesti haasteellinen tehtävä, joka lopulta onnistui erinomaisesti. Tätä kaikkea kehystää riihimäkeläisistä äänistä koottu äänimaisema. 12 Kuntalehti 11 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. TENETZ sai siitä innoituksen omaan Kuppikiveensä. Kuppikivi on asematunnelin peruskorjauksen yhteydessä järjestetyn kutsukilpailun voittajateos ja ollut paikallaan nyt kesäkuusta asti. Riihimäen teollisuudessa erityisesti lasiteollisuudella on ollut suuri merkitys
Ilman merten tarjoamaa valtavaa hiilinielua peli olisi jo menetetty, sillä meret ovat varastoineet 93 prosenttia ihmisen tuottamasta lisälämmöstä. Monien lajien elinolosuhteet muuttuvat ja merten rikas eliöstö hupenee. Haapkylä kuitenkin muistuttaa, etteivät taitavimmatkaan ennallistamisprojektit tai geoinsinööritekniikan hankkeet ole vastaus ilmastonmuutokseen. KL11_12-15.indd 13 1.11.2022 9.14. Valtamerten elintärkeä hiilinielu ennen vanhaan suomen pääministereiLä oli kotiryssiä neuvostoliitosta... Minerva Kustannus 2022. Kun hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa, lisälämpö lämmittää ja happamoittaa meriä. Merja Ojansivu Jessica Haapkylä, Valtameret ja ilmastonmuutos. ”Kaikkein tärkeintä on kasvihuonekaasujen radikaali vähentäminen”, Haapkylä painottaa. Kuntalehti 11 / 2022 13 [ Tape ] [ Kirja ] SUOMEN harvalukuisiin meribiologeihin lukeutuva Jessica Haapkylä on kirjoittanut tuoretta tutkimustietoa hyödyntävän perusteoksen Valtameret ja ilmastonmuutos. Hän tuntee omien sukellustutkimustensa kautta myös lukuisia ennallistamisprojekteja eri puolilta maailmaa. Meret peittävät 70 prosenttia maapallon pinta-alasta. siTemmin suomen entisiä pääministereitä on oLut kotitsuhnina venäjäLä. Lupaavia kokemuksia on saatu jopa koralliriuttojen ennallistamisesta. Haapkylän kirjasta saa hyvän kuvan merten hiilinielusta, joka koostuu lukemattomista kasvija eläinlajeista, kuten suurista merilevistä, mikrolevistä, meriruohoniityistä, mangrovemetsistä, koralliriutoista ja kaloista. ”Sillä välin voimme istuttaa koralleja varmistaaksemme, että meillä on tulevaisuudessakin riuttoja, jotka voivat toipua.” Entä miten yksittäinen ihminen voi auttaa valtameriä. Meribiologian tohtori Jessica Haapkylä on opiskellut pitkään Ranskassa ja Australiassa. Kun seuraavan kerran katselet kaupan sushitiskiä, valitse kasvisversio. Sushin ja sashimin valtava suosio on yksi syy tonnikalan liikakalastukseen
Sote ry:n jäsenilleen ”omima” kuusi prosenttia käytetään vuosina 2023–2025. Lisäksi sovittiin siitä, miten hoitajien palkkoja yhteensovitetaan uusilla hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä. Valmista pitäisi olla vuonna 2024, ja paikallisesti uusi palkkausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään lokakuussa 2024. Tätä epäkohtien korjaamista on kuitenkin jatkettava edelleen, Laurila-Rontti toteaa. KT:n mukaan kesäkuun sopimusratkaisu ja nyt hyväksytty sopimus nostavat Sote-sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja keskimäärin 13 prosenttia sopimuskaudella vuosina 2022–2025. KT:lla ja sovittelijalla oli sama näkemys sovituista asioista, mutta vastapuolen näkemys oli yllätys. MARRASKUUN alussa Oma Hämeen henkilöstöjohtajana aloittanut Johanna Bjerregård Madsen on toiminut viime vuodet Siun soten henkilöstöjohtajana. Tuollaisen aikataulun puitteissa pitäisi pystyä toteuttamaan harmonisointi – sitä ei saa liikaa pitkittääkään, Laurila-Rontti korostaa. Sotesopimuksen piirissä on noin 180 000 työntekijää hyvinvointialueilla, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ja Helsingin kaupungin palveluksessa. On muistettava, että jokainen hyvinvointialue on erilainen ja harmonisointitarpeet myös erilaiset. Pohjois-Karjala lukeutuu niihin maakuntiin, joissa väki vähenee ja vanhenee. Ja tämä palkkaharmonisointi koskee kaikkia muitakin hyvinvointialueille siirtyviä työntekijöitä, Jalonen jatkaa. KL11_12-15.indd 14 1.11.2022 9.14. Raha on keskeisessä asemassa neuvotteluissa, sillä Siun soten kunnat eivät ole osoittaneet palkkaharmonisaatioon riittävästi rahaa, toteaa Tehyn Siun soten ammattiosaston puheenjohtajanakin toimiva LaurilaRontti. 14 Kuntalehti 11 / 2022 SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 LOKAKUUN alussa päästiin sopuun hoitajien pitkässä työriidassa. Meillä harmonisointia ei ole saatu [ Työmarkkinat ] Palkkaharmonisoinnissa riittää työsarkaa Ja kaikista sopimuksista kannattaa lukea se pienellä präntätty teksti. Kahden vuoden tavoiteaikataulu on ehdottomasti liian lyhyt aika palkkaharmonisointiin. Hoitavia käsiä tarvitaan, joten nyt on aika saada alan pitovoima kuntoon. Sovintoehdotukseen on kirjattu, että esimerkiksi kesäkuussa 2023 maksettava 1,5 prosentin valmistautumiserä kohdistetaan paikallisesti kussakin voimassa olevassa hinnoittelukohdassa muihin kuin tasoryhmien ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. SOVINTOEHDOTUKSEN hyväksymisen jälkeen neuvotteluosapuolilla olleet erilaiset näkemykset eivät ainakaan vielä ole näkyneet kentällä Itä-Suomen suunnalla. Vastaavasti on yksilöity myös lokakuun 2024 ja kesäkuun 2025 paikallisten erien käytöstä. Asia on kuitenkin yhä keskeneräinen ja juurisyy asian venymiseen on perin tuttu. ERIKOINEN jälkinäytös syntyi, kun osapuolet alkoivat arvioimaan kuuden prosentin alkuperää. Vuonna 2017 toimintansa aloittaneessa Siun sotessa on viime vuodet tehty palkkaharmonisointia. On syytä huomioida, että jos paikallisissa neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, sopimuksen mukaan työnantaja päättää erien käytöstä, Jalonen toteaa. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Sote ry:n välisen työriidan päätti valtakunnansovittelijan tekemä sovintoehdotus, joka piti sisällään kesäkuussa kunta-alalle sovitun sovittelulautakunnan sovintoehdotukseen perustuvan työmarkkinaratkaisun. Työtä kuitenkin riittää, sillä parhaillaan työn alla on palkkausjärjestelmän uudistus. Kyseessä on lain mukainen palkkaharmonisointiin ja palkkausjärjestelmien kehittämiseen varattava summa, jonka kustannukseksi KT on arvioinut parhaimmilla käytettävissä olevilla tiedoilla kuudeksi prosentiksi Sote-sopimuksen palkkasummasta, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen kertoo. Hyvinvointialueiden palkkaharmonisointi on lähivuosien iso urakka, jota nyt saavutettu hoitoalan työrauha auttaa merkittävästi. Hän tietää, mitä on edessä niillä hyvinvointialueilla, joilla lähdetään liikkeelle palkkaharmonisoinnissa vasta nyt. Sopimus on hyvä alku alan vetoja pitovoimaan, sillä siinä on tunnustettu hoitajapula ja alan ongelmat. Nähdään, että sopimus tuo parannuksia palkkaukseen ja korjaa työoloja sekä työehtojen epäkohtia. KT:n tekemien laskelmien mukaan palkkojen yhteensovittaminen ja palkkausjärjestelmien kehittämisen kustannus on Sote-sopimuksessa 6 prosenttia. Vaikka oman alueen palkkaharmonisointi on vienyt aikaa, hän pitää mahdollisena, että uusilla hyvinvointialueilla palkkojen yhteensovittaminen saadaan vietyä läpi jopa esillä olleessa 2–3 vuoden tavoiteaikataulussa. Erilaiset näkemykset valtakunnan tasolla eivät ole meidän alueellamme aiheuttaneet kysymyksiä luottamusmiehille toistaiseksi, Tehyn pääluottamusmies Vilja LaurilaRontti sanoo
**) Seuraavien sopimuskausien ratkaisut. 2027 Yhteensä Yhteensä 2,5 4,6 5,4 13,00 2,8 0,8 1,2 18,50 Yleinen sopimusratkaisu 2022–2024 2,5 1,9* 1,9* ** ** ** Kehittämisohjelma 2022–2027 1,2 1,0 0,8 0,8 1,2 Palkkojen yhteensovittaminen 2023–2025 1,5 2,5 2,0 *) Korotukset vähintään. Viime kädessä työnantaja päättää korotusten kohdentamisesta muun muassa palkkausjärjestelmän uudistamiseen ja henkilöstön saatavuuden edistämiseen. Jalonen muistuttaa, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on yksipuolisesti aikoinaan luopunut keskitetyistä palkkaratkaisuista, joilla työrauha kyetään yleensä paremmin turvaamaan. Vaikka valtakunnallinen Sote-sopimukseen liittyvä sopu on syntynyt, haasteita riittää. 2025 v. Tällaisia ovat esimerkiksi yleistyöajassa niin kutsuttu joustava ruokailu. SOVUN synnyttyä on ilmaantunut arvostelijoita myös kuntapuolen sopimukselle. 2023 v. Sehän koskee vain valmiuslain aikaa, ja tuolloin koronatilanne oli esimerkiksi täällä meillä Pohjois-Karjalassa aika rauhallinen, Johanna Bjerregård Madsen huomauttaa. Ja kaikista sopimuksista kannattaa lukea se pienellä präntätty teksti. Se on myös eräänlainen liukumatakuu, koska palkkaliukumat ovat yksityissektorilla suurempia. Vastaavanlainen kehittämisohjelma oli kuntasektorilla aiemminkin vuosina 2003–2007, Jalonen muistuttaa. Vuosien 2023–2024 osalta korotusten suuruus on kytketty vientialojen korotuksiin. Kuntalehti 11 / 2020 15 SOTE-sopimuksen korotukset vuosina 2022–2027, prosenttia v. Huom. 600 euron koronakorvaus on hyvä asia, mutta pettyneitä tulee olemaan paljon. Kesäkuun alussa hyväksytty kunta-alan erillissopimus perustui sovittelulautakunnan antamaan sovintoehdotukseen. 2026 v. Se nostaa palkkoja yhteensä viisi prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi. vielä päätökseen, mutta askel kerrallaan olemme nostaneet esimerkiksi sairaanhoitajien palkkoja ensin yleisempään palkkatasoon ja edelleen kohti kärkipalkkoja. • Pekka Moliis Lähde: KT KL11_12-15.indd 15 1.11.2022 9.14. Opiskelijaohjauksesta maksettava korvaus on tarpeellinen, mutta vielä ei vain tiedetä kenelle, miten ja minkä verran maksetaan. Sovittelulautakunnan sovintoehdotukseen sisältyvä määräaikainen ja irtisanottavissa oleva viisivuotinen kunta-alan palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma toteutetaan paikallisesti. Hänen mukaansa ongelman muodostavat niin sanonut kärkieli piikkipalkat, joiden kohdalla ei ole dokumentoitu sitä, miksi jollekin henkilölle maksetaan satoja euroja korkeampaa palkkaa kuin muille vastaavaa työtä tekeville. Ratkaisu sisälsi myös viisivuotisen palkkaohjelman vuosille 2023–2027. perälauta. Jos kriisiajan sovittelulautakunnan ratkaisua ei olisi hyväksytty keväällä, kevään lakot olisivat laajentuneet ja meillä olisi heti kesälomien jälkeen ollut edessä lähes yleislakkomainen tilanne kuntapuolella, Jalonen toteaa. 2022 v. Ongelma on myös työnantajan ja työntekijän erilaiset näkemykset palkkaharmonisoinnin aikataulusta ja siitä, mihin tasoon palkat harmonisoidaan, Bjerregård Madsen jatkaa. Talousarvioon saadaan kyllä ne prosentit paikalleen, mutta siellä on sovittu myös muita asioita, joiden tarkka kustannusvaikutus ei vielä ole selvillä. Kertaerää ei ole huomioitu taulukossa. Tiettyjen yksityisen sektorin sopimusten palkankorotukset voivat nostaa prosenttia, ns. Neuvotteluosapuolten osin erilainen käsitys siitä, mitä on sovittu, ei tilannetta helpota. 2024 Sopimuskausi yhteensä v
Toiminta kuitenkin loppuu pian. KL11_16-31.indd 17 1.11.2022 11.14. [ Ympäristö ja rakentaminen ] Kannattaako vanhat talot kunnostaa kunnan omaan käyttöön. Järvenpään kaupunki päätti hakea aiemmin entisöityyn Vanhankylänniemen kartanoon yrittäjiä. Järvenpään kaupungin omistamassa Vanhankylänniemen kartanossa pyöritetään vielä ammatillista kahvilatyöpajatoimintaa. Kuntalehti 11 / 2022 17 . Korjausvastuu ehkä siirtyy ulkopuolisille. Sitä mietitään lukuisissa kunnissa
Tai korjataanko joku toinen tarpeeton kiinteistö esimerkiksi koulun käyttöön. Järvenpään kaupunki lopettaa vuoden lopussa ammatillisen kahvilatyöpajatoiminnan omistamassaan kiinteistössä. Kunnat ovat pakotettuja pohtimaan esimerkiksi koulupalveluverkkojaan uusista lähtökohdista, sanoo kuntien kiinteistöjen tilanteen hyvin tunteva tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi Kuntaliitosta. Kartanorakennusta on kyllä remontoitu matkan varrella, joten työpajakahvilatoiminnan puitteet ovat olleet ihan ok. Kun kiistely pitkittyy, rakennus voi rappeutua entisestään. Vuodenvaihteen jälkeen kaupunki ei tarvitse rakennusta omaan toimintaansa ainakaan toistaiseksi. Koulut ovat purku-uhan alla, jos niissä on todettu sisäilmaongelmia. Vanhankylänniemen kartanon pääsalin kattomaalaukset paljastuivat restauroinnin aikana. PURKUVIMMAA Vanhankylänniemen kartanoa ei uhkaa purkaminen, mutta vanhojen talojen kohtaloa mietitään lukuisissa muissakin kunnissa. Kun Järvenpää irtautui vuoden 1951 alussa Tuusulasta, uusi kauppala sai lahjaksi kartanon. KL11_16-31.indd 18 1.11.2022 11.14. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 18 Kuntalehti 11 / 2022 T uusulanjärven helmeksi kuvailtuun Vanhankylänniemen kartanoon Järvenpäässä haetaan nyt yrittäjävetoista toimintaa. Joskus kuntapoliitikot kiistelevät vuosikausia siitä, puretaanko rakennus vai korjataanko se. Hän sanoo, että rakennuksessa on pystytty hyvin pyörittämään kahvilatoimintaa. Syntyvyyden lasku vaikuttaa tietysti suoraan oppilasmäärien vähentymiseen, mikä on ollut varsin hurjaa viime vuosina. Alueeseen kuuluvat lomamökit ovat olleet heikossa kunnossa eikä niitä ole remontoitu sillä tavalla, että ne vastaisivat nykypäivän vaatimuksia. Siinä mielessä remonttia ei kannata alkaa tekemään, koska kaupungilla ei ole tilassa omaa toimintaa. Kartano oli alun perin yksityisessä omistuksessa, kunnes päätyi Tuusulan kunnan omistukseen. Ei ole vielä varmaa pysyvätkö rakennukset kaupungin omistuksessa. Vuonna 1830 valmistuneessa kartanossa ja sen alueella on aiemminkin toiminut yrittäjiä eli nyt kaupunki yrittää paluuta vanhaan. Hyvinvoinnin palvelualueen palvelualuejohtaja Kristiina Soots vastaa työpajatoiminnasta. Vaakakuppi kääntyy kunnissa usein riskittömään suuntaan. Totta kai vanhassa rakennuksessa aina on jotain korjattavaa. Siitäkin pitää mahdollisen yrittäjäkokonaisuuden kanssa miettiä, Soots sanoo. Tilalle haluttaisiin ”toimivampia” uusia rakennuksia, joten purkaminen on yksi vaihtoehto. Kannattaisiko kaupungin itse nyt kunnostaa tällaista rakennusta, riippuu hänen mielestään siitä, millaista toimintaa tiloihin on tulossa
Nyt vihtiläisiä on noin 30 000. Urakat saattavat venyä ja kustannukset nousevat. Rakennukset vaativat tietysti jatkuvaa huoltoa, Niemi tähdentää. Kuntalehti 11 / 2022 19 . Hirsitaloista ovat innostuneet myös kunnat. Purettujen koulujen tilalle tai vaikka entisen rakennuksen kanssa samalle tontille on rakennettu uusi koulu. Kuntien korjausvelka on todella iso. Maakuntien tilakeskuksen kuntakyselyn perusteella tehdyn arvion mukaan kuntien korjausvelka on lähes 10 miljardia euroa, kun kuntien rakennusten arvioitu jälleenhankinta-arvo on noin 93 miljardia euroa. Varsinkaan kuntapoliitikot eivät uskalla ottaa sitä riskiä, että sisäilmaongelmia ei saada kunnolla korjattua. KIERRÄTYS LISÄÄNTYY Purettuja rakennusosia käytetään Suomessa hyvin vähän, vaikka puretuissa materiaaleissa on paljon hyödyntämismahdollisuuksia, todetaan Vaakakuppi kääntyy kunnissa usein riskittömään suuntaan. Hän tosin lisää, että kun kunta teettää jotain, tarvitaan iso määrä hirttä. Ehkä vanhoja hirsiä olisi helpompi hyödyntää jossain pienimuotoisessa rakentamisessa. Hänkin on uransa aikana huomannut, että koska sisäilmaongelmia pelätään kunnissa, rakennetaan mieluummin uutta kuin korjataan vanhaa. Rappin mielestä kunnatkin voisivat joskus hankkia esimerkiksi purkutalojen hirsiä ja rakennuttaa niistä uusia rakennuksia. Myös korjauskustannusten paisumista pelätään. Esimerkkejä löytyy ympäri Suomea. Maakuntien tilakeskuksen kuntien tilatietopalvelut toimii nykyään osana Senaatti-kiinteistöjä, ja Maakuntien tilakeskus palvelee hyvinvointialueita. Vaakakuppi kääntyy kunnissa usein riskittömään suuntaan, Niemi toteaa. Kuntien korjausvelka on todella iso. Ja päiväkoteja ja koulurakennuksia on alettu tekemään puusta, sekä CLT:stä että hirrestä, Rapp huomauttaa. Se on heijastunut viime aikoina myös pientaloihin. Vihdin kunnan johtava rakennustarkastaja Jouko Rapp kertoo, että maailmantilanne vaikuttaa rakentamisintoon kunnassa. Viime aikoina, kun rakennusmateriaalit ovat kallistuneet, peruskorjausta mietitään kuitenkin hyvänä vaihtoehtona entistä enemmän. Kyllä se on varteenotettava riski. Ikäluokittaiset väestöennusteet 2020–2040 Tilastokeskuksen väestöennusteisiin pohjautuva palvelutarpeiden kehitys vuosina 2020–2040 Lähde: Maakuntien tilakeskus: Kuntien rakennuskannan tilannekuva ja ennusteet vuoteen 2040 asti -raportti KL11_16-31.indd 19 1.11.2022 11.14. Tosin uuden rakennuksen rakentamisessakin riittää riskejä. Nythän Tuusulassa rakennetaan isoa hirsikoulua. Kyllä siinä on vinha perä. Kunnat omistavat suurimman tilakannan Suomessa, sanoo kuntien tilatietopalveluyksikön päällikkö Marko Suomela Senaatti-kiinteistöistä. Koska hirsirakentamista pidetään perinteisestikin sisäilmaystävällisenä, se on lisääntynyt. Viime vuosina onkin ollut jonkinlainen koulurakentamisbuumi. Nyt on ollut pikkaisen hiljaisempaa. HIRSITALOVILLITYS Helsingin kehyskuntiin Järvenpään tavoin kuuluva Vihti on myös kasvava kunta. CLT on lyhenne sanoista Cross Laminated Timber eli ristiinliimattu massiivipuu
Kyllä kunnat ovat jo hyvin valveutuneita. Valtavirta on se, että korjataan, jos rakennuksella on vielä käyttöä. Uusi laki velvoittaa tekemään luvanvaraisissa hankkeissa purkumateriaalija rakennusjäteselvityksen sekä ohjaa uudisrakentamista purkumateriaalien hyödyntämiseen. Voi olla, että uudisrakentamisen pitää tulevaisuudessa sisältää tietty osa käytettyjä materiaaleja, jotta pankki antaa rahoitusta, Hakaste sanoo. Se löytyy Valtioneuvoston julkaisuarkistosta. Se vaikuttaa ainakin vähän siihen suuntaan, että säilyttävä vaihtoehto on suotuisampi. Korjausrakentamiseen ja kiertotalouteen erikoistunut yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä uskoo, että purkamisen haitalliset ympäristövaikutukset nousevat uuden lain myötä esille. Hakaste muistuttaa, että jo nyt, kun rakennuksia puretaan, pitää huolehtia siitä, että materiaalit saadaan mahdollisimman tarkkaan kiertoon. Tampereen yliopiston ja VTT:n tutkijoiden mukaan peruskorjaus on kannattavampaa kuin purkaminen ja uuden rakentaminen ainakin silloin, kun asiaa tarkastelee hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten näkökulmasta (Kuntalehti 11/2021). Vaatimukset rakennusmateriaalin uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä kuitenkin lisääntyvät eduskunnassa valmisteilla olevan uuden rakentamislain myötä. KUNNAT VALVEUTUNEITA Hakaste näkee, että kunnat ovat kallistuneet nykyään yhä enemmän rakennuksen korjaamisen kuin purkamisen tai uuden rakentamisen kannalle. Jo rakentamislupaa hakiessa pitää tehdä selvitys purettavista materiaaleista. Hakaste muistuttaa, että korjaaminen on kustannustehokkaampaa kuin uuden rakentaminen ja myös hiilijalanjäljeltään ja ympäristönäkökulmasta usein paras vaihtoehto. EU on luonut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän (EU-taksonomia), jonka tavoitteena olisi saada myös rahoitusmarkkinat suosimaan ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Tilasimme selvityksen siksi, koska tiedetään, että purkaminen on Vanhankylänniemen kartanon upea uuni ihastuttaa. Purkumateriaalien hyödyntämistä voisi edistää myös muin taloudellisin keinoin, kuten alv-helpotuksin. Se tarkoittaa sitä, että pankit ottavat tämän huomioon rahoitusehdoissaan. KL11_16-31.indd 20 1.11.2022 11.14. Hakasteen mielestä valtiovalta voisi edistää taloudellisestikin purkumateriaalien käyttöä. Laki tullee voimaan vuoden 2024 alussa. Ehdotus on, että hiilijalanjäljen laskentaan tulee todennäköisesti sisältymään myös vanhan rakennuksen purkutoimenpide. En usko, että purkaminen ja uuden rakentaminen olisi enää ensisijainen ratkaisu. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 20 Kuntalehti 11 / 2022 helmikuussa julkaistussa Purkumateriaalien kelpoisuus eri käyttökohteisiin turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta -raportissa. Hän viittaa ympäristöministeriön tilaamaan selvitykseen Purkaa vai korjata?. Jos esimerkiksi koulurakennus jää käyttämättä, voidaan harkita purkamista
Se koskee vain uusia rakennustuotteita eikä sisällä säännöksiä uudelleenkäytettävistä rakennustuotteista. Korjaaminen on aikaa vaativaa ja edellyttää osaamista, mutta yritämme pehmeästi ohjata korjauksen suuntaan. Keskeisten suurimpien kuntien rakennusvalvontaviranomaiset miettivätkin yhdessä käytäntöjä, joita voisivat soveltaa. Kuntalehti 11 / 2022 21 Martta Nieminen Kuvat: Milka Alanen lisääntynyt ja varsinkin kunnat kipuilevat tyhjien palvelurakennusten kanssa, Hakaste kertoo. CE-merkintä pitää olla esimerkiksi tietyissä rakennustuotteissa. On resurssien tuhlausta rakentaa uutta, jos olisi mahdollisuus käyttää olemassa olevaa kantaa, Hakaste korostaa. • En usko, että purkaminen ja uuden rakentaminen olisi enää ensisijainen ratkaisu. Kaupungin pitää tietysti ajatella pitkällä tähtäimellä, millaista käyttöä rakennuksilla voi olla. Taloille tuli käyttöönottolupa vasta kun rakennustuotehyväksyntään erikoistunut asiantuntijayritys teki rakennuspaikkakohtaisen varmennuslausunnon. Kansonen aikoo selvityttää ulkopuolisen konsultin avulla, minkä arvoinen kiinteistöomaisuus kaupungilla todellisuudessa on. Järvenpää tietysti tunnetaan kulttuurikaupunkina, ja täällä on paljon kulttuurisesti arvokkaita rakennuksia, runsaasti myös suojeltuja, hän sanoo. Rakennusten historia ja tuleva käyttö kiinnostavat häntä erityisesti. Keväällä Järvenpään kaupungin tilapäällikkönä aloittanut Henri Kansonen ei ole vielä päässyt kovin tarkkaan selville, minkä arvoisia rakennuksia kaupungilla on. Kuntatekniikka 3/2022 ja Arkkitehtiuutiset 3/2022). Koska alueella ei ole asemakaavaa, rakennusten vaaliminen ja kehittäminen perustuu Järvenpään kaupungin ja Keski-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon yhteistyöhön. On oma lainsäädäntö, jonka puitteissa toimitaan, mutta esimerkiksi korjausrakentaminen johtaa usein tilanteisiin, joissa pitää miettiä, miten määräyksiä sovelletaan, Hakaste sanoo. Helsingin Honkasuolle nousevien hirsitalojen rakennuttajille tuli rakennusvalvonnan kanssa ongelmia CE-merkintöjen puutteista (mm. Koska epäselvyyksiä on ilmennyt muuallakin, Hakasteen mukaan on tarvetta ”tarkentamiselle” – joko kansallisesti tai esimerkiksi yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. CE-merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja vakuuttaa, että tuote täyttää tuotetta koskevien EU:n direktiivien ja asetusten olennaiset vaatimukset. Kunnillahan on omia vähähiilisyysja hiilineutraaliustavoitteitaan, joihin korjaushankkeet voivat vaikuttaa. Kohteissa on osin uudelleenkäytetty purkumateriaalia. Alueen kirjattuja arvoja ovat kartanon historia, kulttuuriympäristö, sijainti Tuusulanjärven alueella, monipuolista harrastetoimintaa tarjoava alue, luontoarvot, virkistysarvot, maisemalliset arvot ja vanhojen säilyneiden rakennusten arvot. CE-HÄMMENNYSTÄ Jo nyt vanhojen talojen kunnostuksessa käytetään paljon rakennusmateriaaleja uudelleen, mutta purkutuotteiden käytössä on ollut ongelmia uusissa rakennuskohteissa. Jos on vähänkin sisäilmaongelmia ja rakennuksen maine kärsii, se tuntuu olevan ylitsepääsemätön ongelma. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen, hän myöntää, vaan edellyttää muun muassa alueellista tarkastelua. Me emme halua siinä päsmäröidä. Vanhankylänniemen alue on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennustuotteiden turvallisuuden varmistus perustuu yli kymmenen vuotta sitten voimaan tulleeseen EU:n rakennustuoteasetukseen. KL11_16-31.indd 21 1.11.2022 11.14. Se usein johtaa myös ylilyönteihin rakennuksen suhteen. Pehmeä ohjaus tarkoittaa tutkimustulosten ja opastuksen jakamista. Jos tuotteen turvallisuudesta on esimerkiksi rakennusvalvontaviranomaisella epäselvyyttä, kuten Honkasuon hirsitaloissa, uudelleenkäytettävien tuotteiden kelpoisuus osoitetaan viime kädessä rakennuspaikkakohtaisessa varmentamisessa. MUSEO YHTEISTYÖSSÄ Palataan vielä Vanhankylänniemen kartanoon. Alueelle on pohdittu erilaisia skenaarioita muun muassa Toni Päivisen opinnäytetyössä Haaga-Helian palveluliiketoiminnan johtamisen koulutusohjelmaan. Saimme keväällä EU-komissiolta vahvistuksen, että uudelleenkäyttö on kokonaan EU:n jäsenvaltioiden oma asia, ympäristöministeriön Hakaste painottaa. Kierrätys on nyt kovasti tapetilla, mutta hämmennystä herättävät esimerkiksi erilaiset tulkinnat CE-merkinnöistä, Vihdin Jouko Rapp sanoo. Jos kartano siirtyy jollekin ulkopuoliselle, keskustelemme uusien toimijoiden kanssa vaalimisen reunaehdoista, sanoo tutkija Juha Vuorinen museosta. Hakasteen mukaan Suomessa rakentamisen kulttuuri on uudisrakentamispainotteista. Uudelleenkäytettävää rakennustuotetta ei tarvitse CE-merkitä, jos tuotetta ei olennaisesti muuteta tai sen käyttötarkoitus ei muutu. Jos rakennuksessa on sisäilmaongelmia, hän sanoo ymmärtävänsä, että purkamisvaihtoehto nousee kunnissa helposti esille
[ Ympäristö ja rakentaminen ] Uuden rakentamislakiesityksen käsittely on vielä kesken, mutta kentältä on kuultu viestiä, että isot rakennusalan toimijat hakevat lupia ennen uuden lain voimaantuloa. Toisaalta pienrakentajat ovat vetäneet omia lupahakemuksiaan pois ja odottavat aikaa, kun alle 30 neliön rakennuksen voi pystyttää ilman lupaa. Rakentamislaki hämmentää kunnissa KL11_16-31.indd 23 1.11.2022 11.14. Kuntalehti 11 / 2022 23
Kumpikin tietää uudenlaista työtä kuntiin. Kaupungin rakennustarkastaja Sari Valjakka pohtii, saadaanko tietomallit rakennusvalvontaan jatkossa ylipäätään siinä muodossa, että tarkastukset on niiden perusteella mahdollista tehdä. Kokonaan uusina asioina rakentamislakiin ovat tulossa mukaan digitalisaatio ja hiilineutraalius. Vantaan rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto huomauttaa, että uudiskerrostaloissa 3D-mallit ovat jo nykyisellään hyvä työkalu. Pienestä kokonaisuudesta ei edelleenkään ole kyse, sillä lakiesityskokonaisuudessa on yli 400 sivua. Aloitetaan digitalisaatiosta. Erityisasiantuntija Paula Mäenpää Kuntaliitosta sanoo heti aluksi, että Kuntaliitto suhtautuu lakiesitykseen hyvin kriittisesti. Jo nyt on huomattu, että esimerkiksi poistumisteiden mittoja on vaikea laskea tai arvioida mallien perusteella. KL11_16-31.indd 24 1.11.2022 11.14. Tekeillä on pienempi uudistus kuin mitä alun perin oli tarkoitus tehdä, sillä maankäyttölaki pudotettiin paketista kokonaan. Mitä lakiesityksen toteutuminen tältä osin käytännössä tarkoittaisi. Monille kunnille muutos on kuitenkin iso, sillä koneluettavien tietomallien käyttöönotto tarkoittaa uusia laiteinvestointeja ja lisäkustannuksia, Mäenpää sanoo. Toteutuessaan uusi laki tulisi voimaan todennäköisesti vuoden 2024 alussa. Uudet tietomallit pohdituttavat myös Mikkelissä. Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä lakipaketti joulukuussa, koska sillä olisi vaikutusta myös valtion ensi vuoden budjettiin. Jo nyt 2D-tasoisten suunnitelmien kanssa on ollut vaikeuksia. On hyvä, että rakentamislaki mahdollistaa tietomallipohjaisen lupakäsittelyn ja tekoälyn hyödyntämisen rakentamislupakäsittelyssä. Esitys edellyttää kuntia vastaanottamaan rakentamisluvan yhteydessä rakennushankkeista tietomallin tai jonkun muun koneluettavan muodon. Saa nähdä, miten sitten uusien mallien kanssa käy, Valjakka sanoo. Uusien ohjelmistomaksujen on arvioitu kasvavan kunnissa vuosittain lähes 30 prosenttia. Rakennusvalvonnan henkilöstöä on koulutettava, ja hän arvioi koulutustarpeen isoksi. Hän huomauttaa, että lain kahtiajaon jälkeen ei ole tehty uutta lausuntokierrosta, joten kuntien näkemystä rakentamislaista ei hänen mukaansa ole kysytty. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 24 Kuntalehti 11 / 2022 E duskunta sai syyskuussa käsiteltäväkseen hallituksen esityksen uudeksi rakentamislaiksi. Opettelemista on kuitenkin edelleen paljon siinä, miten mallit käytännössä laajasti oikeasti Olen saanut kuntien rakennusvalvonnoista viestejä, joissa ollaan huolissaan paloturvallisuuden riskeistä. Rakennusvalvonnan on määrä hyväksyä luvat tietomallien pohjalta
Nykyisellään kunnilla on rakennusjärjestyksessään neliömäärät siitä, minkä kokoisen rakennuksen voi tontilleen rakentaa ilman lupaa. KL11_16-31.indd 25 1.11.2022 11.14. Mäenpää huomauttaa, että koska lupaa ei haeta ja jos samalla rakennusoikeuksia ei selvitetä, voidaan kohdata hankalia tilanteita. Neuvonnan tarve todennäköisesti kuitenkin lisääntyy. ILMASTOVAIKUTUKSET Rakentamisluvan yhteydessä ryhdyttäisiin esityksen mukaan vaatimaan ilmastoselvitystä. Joitakin rakennuksia voidaan joutua määräämään jopa purettaviksi. Hän on kiinnittänyt huomiota myös laissa käytettyyn ilmaisuun ”suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa”. Onko asia kuitattu, kun selvitys on toimitettu. Kuntalehti 11 / 2022 25 . Mitähän tällä tarkoitetaan. Olen saanut kuntien rakennusvalvonnoista viestejä, joissa ollaan huolissaan paloturvallisuuden riskeistä, Paula Mäenpää sanoo. Toisin sanoen missä tahansa kunnassa saisi jatkossa rakentaa varaston, aitan tai vaikka saunamökin ilman lupaa, kunhan se jäisi alle 30 neliön. Siihen kuuluvat hiilijalanjäljen lisäksi hiilikädenjäljen selvitys. toimivat, miten rakennusvalvonnat ottavat niitä vastaan, miten ne arkistoituvat ja miten tehokkaasti niitä päästään käsittelemään. Hänen mukaansa lakiesitys ei kuitenkaan kaikilta osin ole riittävän selkeä. SAUNAKIN ILMAN LUPAA Lakiuudistuksesta uutisoitaessa julkisuudessa on esillä ollut erityisesti uusi luvanvaraisuuden raja. Uudessa laissa kaikki asuinrakennukset vaatisivat luvan, mutta muille rakennuksille tulisi 30 neliömetrin kokoraja. Tontin haltijan tehtäväksi jää selvittää, minkä verran hänellä on rakennusoikeutta jäljellä tai mihin kohtaa tonttia rakentaminen on mahdollista. Joitakin rakennuksia voidaan joutua määräämään jopa purettaviksi. Hiilikädenjälki tarkoittaa positiivisia ympäristövaikutuksia. Vantaan Levanto sanoo, että rakentamisen ilmastovaikutuksiin on syytäkin puuttua. Levanto toimii työnsä ohella Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtajana. Esityksen mukaan ilmastoselvitys pitää toimittaa, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu. Rakentamislupaa varten vaadittaisiin myös materiaaliselostus, jota olisi mahdollista hyödyntää hiilineutraaliuden laskemisessa. Jos luvanvaraisuuden rajaa nostetaan, haettavien rakennuslupien määrä vähenee ja samalla vähenevät myös luvista saatavat kuntien tulot. Laki vapauttaisi luvanvaraisuudesta siis myös tulisijat. Rantarakentaminen on oma kysymyksensä. Esimerkiksi asunnoille on tulevaisuudessa tulossa raja-arvovaatimuksia. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on osattava lukea alueen asemakaavaa, joka voi olla vaikeasti tulkittava. Rakennusjärjestyksetkään eivät ole maallikoille helppoja
Kuntaliiton kannanotossa ilmoitimme, että luvanvaraisuuden rajan tulisi olla 20 neliötä. Suunnitelmien tekoa vaikeuttavat epäselvyydet ilmastoselvityksen raja-arvoista, Kuntaliiton Mäenpää sanoo. Mikkelin Valjakka huomauttaa, että luvanvaraisuuden muutoksen vaikutuksia ei lakiesityksessä ole riittävästi arvioitu. ERI LINJAUKSIA LUVISTA Vantaan Levanto huomauttaa, että luvanvaraisuuteen kuuluu lakiesityksessä viisi luvanvaraisuuden kynnystä. Tulevia hankkeita ryhdytään suunnittelemaan usein vuosia ennen kuin rakentaminen varsinaisesti alkaa. Verotuksen ja luvanvaraisuuden rajojen tulisi olla samat. Hallinnolliset menettelyt veisivät meiltä todella paljon resursseja, Valjakka sanoo. Hän arvioi, että kiire tulee myös ohjelmistotoimittajille. Lupapäätöksistä menee tieto verottajalle kiinteistöverotusta varten. Myös rakennusala on arvostellut aikataulua. Riskinä on, että meillä alkaa olla erilaisia linjauksia siitä, missä lupaa vaaditaan ja missä ei. Ympäristöministeriö on tosin myöntänyt rahoitusta hankkeille, joissa digitalisaatiokysymyksiä ratkotaan. Hän kysyy, kuinkahan hyvin ihmiset hahmottavat rakennusjärjestyksen tai kaavan määräykset. Tulisi avata selkeästi, mitä ”myös jos” käytännössä tarkoittaa. Kuntaliiton kyselyn mukaan kuntien lupatulot olisivat pienenemässä lupapäätösmäärien vähenemisen takia 27,5 prosenttia. Myös häntä pohdituttaa riski siitä, että ryhdytään rakentamaan määräysten vastaisesti paikoille, joissa ei ole rakennusoikeutta. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 26 Kuntalehti 11 / 2022 Muutoksella voi olla vaikutusta myös kiinteistöverojen määrään. Kiinteistönomistajalla on ilmoitusvelvollisuus verottajalle, mutta Mäenpää pitää inhimillisenä, jos ilmoitukset unohtuvat. Seuraavassa pykälässä kuitenkin huomautetaan, että ”Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa myös, jos…” ja jos-sanan jälkeen luetellaan erilaisia tekijöitä. Hieman helpotusta on tulossa siirtymäajasta, joka myönnettiin tietojen siirtämisestä rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (RYTJ) vuoden 2027 alkuun asti. HUOLI AIKATAULUSTA Luvanvaraisuuden rajan noston lisäksi kunnissa kannetaan huolta aikataulusta. Häntä pohdituttaa, miten paljon neuvontaa uudessa tilanteessa tarvitaan ja millaiset ovat viranomaisen mahdollisuudet vastata tarpeeseen. Riskinä on, että meillä alkaa olla erilaisia linjauksia siitä, missä lupaa vaaditaan ja missä ei. Pidän epätodennäköisenä, että järjestelmä saataisiin toimimaan tuossakaan aikataulussa, Mäenpää sanoo. Myös paloturvallisuusmääräysten ymmärtäminen ja noudattaminen ovat jäämässä rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulle. KL11_16-31.indd 26 1.11.2022 11.14
Lisäksi esitetään lakia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Kuntaliiton kevään kyselyssä selvisi, että reilu 10 prosenttia rakennusvalvontojen työajasta kuluu suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuuden arviointiin. Kuntien rakennusjärjestystä uusittaessa on otettava huomioon, että sitä koskevia määräyksiä on tulossa sekä rakentamislakiin että alueidenkäyttölakiin. KL11_16-31.indd 27 1.11.2022 11.14. Vantaan Levanto kertoo, että keskitetty järjestelmä on hyvä asia, mutta että lakiesityksessä suunnittelijoiden kelpoisuuspykälä on herättänyt paljon keskustelua. Mikkelissä on jo päätetty uusia ensimmäisenä rakennusjärjestys. Kuntalehti 11 / 2022 27 [ Info ] Hallituksen esitys rakentamislaiksi • Voimassa olevaa maankäyttöja rakennuslakia muutettaisiin kumoamalla siitä rakentamista koskevat luvut ja muuttamalla sen nimike alueidenkäyttölaiksi. Lakiuudistuksen plussiin sen sijaan kuuluu se, ettei rakennusvalvontojen tarvitsisi jatkossa tutkia suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä aina erikseen. • Rakentamislaissa on kaksi uutta teknistä vaatimusta, elinkaari ja vähähiilisyys. Rakennusluvan tekee aina rakennusviranomainen, mutta esimerkiksi maisematyöluvat saattavat kuulua muille. Tavanomaisen luokan kelpoisuusvaatimuksessa ei edellytetä työkokemusta lainkaan. Valiokuntakäsittelyssä voi joka tapauksessa tulla esitykseen muutoksia. Vantaan Levantoa pohdituttaa tulevien asetusten määrä. Noin kolmannes vastaajista tosin arvioi, että työmäärä ei vähenisi järjestelmän takia lainkaan. Myös kuntien hallintosääntöä jouduttaneen rukkaamaan, sillä uudistunut laki koskee muitakin viranomaisia kuin rakennusvalvontaa. Päällimmäisenä toiveena hänellä on, että käsittelyn aikana laki selkeytyy ja että sitä päästään toteuttamaan käytännössä yksiselitteisesti ja tasapuolisesti. Mäenpää on kuullut kentältä viestiä, kuinka isot rakennusalan toimijat hakevat lupia ennen uuden lain voimaantuloa. Niiden vaatimustasoa voi verrata vaikkapa paloturvallisuusmääräyksiin tai määräyksiin kantavista rakenteista. • Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Etenemme todennäköisesti etunenässä, sillä aloite rakennusjärjestyksen uusimiseksi on jo tehty, Valjakka kertoo. Mäenpään mielestä toistaiseksi kannattaa odottaa, tulevatko lait voimaan. Hän itse summaa, että lain valmistelu on ollut huonoa ja sitä on tehty kiireellä. Sen jälkeen kunnissa on syytä ottaa työn alle kunnan rakennusjärjestys. Eniten kannamme huolta siirtymäajasta. Toisaalta pienrakentajat ovat vetäneet omia lupahakemuksiaan pois ja jäävät odottamaan aikaa, kun alle 30 neliön rakennuksen voi pystyttää ilman lupaa. RAKENNUSJÄRJESTYS ENSIN Millä tavoin kunnissa tulisi valmistautua käsittelyssä olevaan uudistukseen. Laki on joka tapauksessa vain kehikko, johon asetuksia on tulossa ilmeisen paljon. Kuntien vastauksissa arvioitiin, että keskitetty järjestelmä vähentäisi työmäärää erityisesti tavanomaista vaativampien suunnitteluja työnjohtotehtävien kelpoisuuden arvioinnissa. Työnteko helpottuu, kun se on mahdollisimman pian uuden lain mukainen. • Kaavat laaditaan koneluettavaan ja valtakunnallisesti yhteentoimivaan muotoon. Hän korostaa, ettei suinkaan vastusta digitalisaation ja hiilineutraaliuden edistämistä, mutta kysyy, sotkeeko hötkyily hyvien asioiden edistämistä. Vaatii kovaa ammattitaitoa hakea soveltavaa kahta eri lakia kuhunkin tilanteeseen, Mäenpää sanoo. Edessä on iso työ, eikä tällaista muutosta tehdä päivässä tai kahdessa. PÄTEVYYDET JÄRJESTELMÄÄN Mäenpää ennustaa, että lakiesityksiä tullaan kritisoimaan käsittelyn aikana. Alalla on myös tuhansia ihmisiä, joilta pätevyys puuttuu. Toivottavasti ne valmistuvat hyvissä ajoin, jotta meillä jää aikaa valmistautua lain ja asetusten voimaantuloon. • Alalla on myös tuhansia ihmisiä, joilta pätevyys puuttuu. Näin isossa lakipaketissa huolettaa, onko kaikki asiaan kuuluvat seikat otettu huomioon. Kunnissa on toisin sanoen luettava rinnakkain kahta lakia. • Kansalliseen päästötietokantaan (CO2data.fi) kootaan rakennuksen ja rakennuspaikan vähähiilisyyden arvioinnissa tarvittavat yleisluontoiset hiilijalanjäljen ja hiilikäden tiedot. On valmistauduttava siihen, että valmistautumiseen menee koko ensi vuosi, Levanto sanoo. Lupakynnys nousee. Kirsi Riipinen Piirros: Matti Pikkujämsä Mäenpää arvioi, että mikäli lakiesitys menee tällaisenaan läpi, kuntien on mietittävä lupaprosessinsa uudella tavalla. LAKI SELKEÄMMÄKSI Ennen lain voimaantuloa on rakennusvalvonnoissa todennäköisesti edessä ruuhkaa. Vantaalla suunnitellaan kiireisempiä toimenpiteitä yhdessä muiden suurimpien kaupunkien kanssa. Pätevyydet selviäisivät ympäristöministeriön keskitetystä järjestelmästä
Hankkeen toimeksiantajina ovat olleet Väylävirasto sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Oulun, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin kaupungit. Valtatie 12 avattiin liikenteelle pari vuotta sitten. On erittäin tärkeää, että hankkeen oleelliset sidosryhmät päättäjistä veronmaksajiin saavat tiedon, mitä senhetkisessä kustannusarviossa on otettu huomioon ja millaisia toteutuksen kustannuksiin mahdollisesti vaikuttavia epävarmuustekijöitä hankkeessa on. Usein yllätyksiä voi tulla myös liikennejärjestelyjen muutoksista. KL11_16-31.indd 28 1.11.2022 11.14. Hanke meni paremmin maaliin kuin ajateltiin. Ja eri yhteistyötahojen on toimittava saumattomasti. Kaavaprosessi voi viivästyä ja hankkeen kokonaisuus muuttua. Toisessa äärilaidassa ovat hankkeet, joissa epävarmuustekijöitä on paljon. Kustannusarvioihin liittyviä epävarmuustekijöitä suositellaan huomioitavaksi tutkimushankkeessamme luodulla epävarmuustasomallilla ja myös systemaattisesti linkitettäväksi hankkeiden viestintään ensimmäisistä kustannusarvioista alkaen, sanoo Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi. Se ylitti odotukset. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 28 Kuntalehti 11 / 2022 K aupungeissa toteutettavat suuret infrarakennushankkeet, kuten valtateiden, siltojen tai raiteiden rakentamiset ja korjaukset sekä laajat katujen saneeraukset, sisältävät tunnetusti monenlaisia epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat hankkeen kokonaiskustannuksiin. Lahden eteläisen kehätien rakentamisessa kaikki meni nappiin, kehuu kaupunginjohtaja. Väylävirastolla oli erinomainen projektinjohto ja urakoitsijoilla erinomaista yhteistoimintaa, Timonen kertoo. Lahden eteläisen kehätien rakentaminen on esimerkki hankkeesta, jossa budjetti ja aikataulu pitivät. Yllätyksiin kannattaisi varautua hyvin etukäteen. Nyt kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli, Väylävirasto ja kymmenen suurta kaupunkia ovat yhteistyössä laatineet hankkeisiin ryhtyville suositukset epävarmuustekijöiden huomioimisesta ja tiedottamisesta kustannusarvioiden yhteydessä. Vähiten epävarmuustekijöitä sisältävissä hankkeissa kustannusarvioiden ja toteutuvien kustannuksien välisten erojen ennakoidaan olevan pieniä. Raportti ja suositukset löytyvät osoitteesta rakli.fi. Rakennusmateriaalien ja raaka-aineiden hinnat ja saatavuus voivat muuttua. Myös maaperän kantavuudessa ja koostumuksessa voi ilmetä yllätyksiä. HYVÄ JOHTAMINEN ON TÄRKEINTÄ Lahti on yksi toimeksiantajista projektissa, mutta kaupunginjohtaja Pekka Timosella ei tule omalta alueeltaan mieleen yllätyksiä suurissa infrahankkeissa. On luotu malli, jolla hankkeet voidaan hankevalmistelun alkuvaiheista saakka luokitella neljään tasoon epävarmuustekijöiden perusteella. Valtio rahoitti loput noin 275 miljoonaa euroa maksavasta hankkeesta, johon kuului myös maantien 167 eteläisen sisääntulotien parantaminen. Suurissa infrahankkeissa Timosen mielestä onkin tärkeintä, että projektijohtaminen on kohdallaan. Raklissa uskotaan, että analysoimalla, tiedostamalla ja avoimesti viestimällä kaikkien hankkeeseen osallistuvien oleellisten sidosryhmien on helpompi varautua kustannusarvioihin liittyvien epävarmuustekijöiden mahdollisiin kustannusmuutoksiin. Usein budjetit paukkuvat ja aikataulut venyvät. Kuva: Väylävirasto Suurten infrahankkeiden kustannusarvioiden projektia on vetänyt Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry. Yllätyksiä voi tulla myös olemassa olevista maanalaisista rakenteista, esimerkiksi putkistoista. • Martta Nieminen Infrahankkeissa tulee usein yllätyksiä Katuja, siltoja ja raiteita joudutaan rakentamaan ja uusimaan lukuisissa kunnissa. Hanketta tehtiin allianssimallilla. Väylävirasto, Lahti ja Hollola solmivat toteuttamissopimuksen keväällä 2017. Pienelläkin asialla voi olla suuri vaikutus. Budjetti ja aikataulu pitivät. Viime vuosien suurin hanke alueella on ollut Lahden eteläisen kehätien (VT 12) rakentaminen, josta Lahden kaupunki ja Hollolan kunta rahoittivat ison osan, lähes 80 miljoonaa euroa
Maanomistajat huomioidaan paremmin. sa nousi esiin huoli kuntien kaavoitusresurssien riittävyydestä. Porotalouden, matkailun ja kaivostoiminnan yhteensovittaminen on onnistunut toimivan vuorovaikutuksen ansiosta. Kun etsintälupa on ollut voimassa 10 vuotta ja sille haetaan jatkoa, edellytetään suostumusta yli 50 prosentilta alueen maanomistuksesta. Näissä kunnissa tehdään 90 prosenttia koko Suomen malminetsinnästä. Suhtautuisivatko ihmiset myönteisesti Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa Lieksassa, jos kaivoshanke olisi etenemässä Kolin kansallispuistossa tai sen lähellä. 8 Miten kaivoslain uudistus on muuttamassa nykytilannetta. Tällä uudistuksella on vaikutusta erityisesti Kittilässä ja Sodankylässä. Se kohdistui vesistöja ympäristövaikutusten sääntelyn puutteeseen ja kaivosveron puuttumiseen. Tarvitaan oikea-aikaista tiedonsaantia, jota vahvistetaan eri tavoin esityksessä. Paikallisen päätösvallan vahvistaminen on keskeinen tavoite. Kittilässä sijaitseva Euroopan suurin kultakaivos työllistää alihankkijoineen noin 1 100 työntekijää, joista yli puolet asuu kunnassamme ja yhteensä 90 prosenttia Lapissa. 7 Millaisia ristiriitoja kaivoselinkeinon sekä matkailuelinkeinon ja porotalouden kesken on ilmennyt Kittilässä. 4 Mitä kunnissa on mietitty kaivoslaista. Lisäksi moni toivoi ehdotonta malminetsinnän kieltomahdollisuutta kunnille tai maanomistajille tai molemmille. 3 Kaivoslain uudistuksesta annettiin kevään lausuntokierroksella yhteensä 277 lausuntoa. Sellaisessa tilanteessa myönteinen suhtautuminen ei olisi varmaan kovin todennäköistä. Mihin pääpaino kritiikistä kohdistui, työja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen. Kaivos on mahdollistanut työpaikkoja, yrityksiä, verotuloja, asukkaita ja uutta osaamista alueelle. Vakuuksien ja muiden mekanismien kokonaisuudessa havaittua puutteellisuutta pyritään osaltaan paikkaamaan kaivoslain vakuusmääräyksiä täsmentämällä. Jos jokin kaivoshanke etenee, sitten on arvioitava sitä esimerkiksi suhteessa muuhun elinkeinotoimintaan. Kunnat, maakunnat ja Kuntaliitto näkivät kuntakaavan velvoitteen erittäin positiivisena. 10 Kansallispuistojen ja luontokohteiden lähelle kaavaillut kaivoshankkeet koetaan usein uhaksi. Kaavoitusprosessi mahdollistaa sekä osallistumisen että muutoksenhaun kaikille sidosryhmille. Jouni Lampinen KL11_16-31.indd 29 1.11.2022 11.14. Kaivoslain soveltamista kehitetään useilla täsmennyksillä ja myöhemmin valtioneuvoston asetuksella. Kaavavelvoite antaa maankäyttöratkaisut kuntaan päätettäväksi. Kaivoksen työntekijät maksavat vuosittain noin 10 miljoonaa euroa tuloveroa, josta Kittilän kunta saa yli kolme miljoonaa. 9 Onko kaivostoimintaa toiveissa tai näköpiirissä, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen. Lisäksi yhtiö maksaa kunnalle kiinteistöveroa noin 450 000 euroa vuodessa. Palauttees10 kysymystä kaivoslaista Kaivosluvan edellytyksenä on kunnan hyväksymä kaava, jos nyt eduskunnan käsiteltävänä oleva hallituksen esitys toteutuu. Lieksan kaupungin alueita koskevia varausilmoituksia on tehty näytteenottoja varten. 2 Miten kuntien ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ollaan vahvistamassa. Vuonna 2021 kaivos on maksanut yhteisöveroa noin 18 miljoonaa euroa, ja siitä kunnan osuus on noin kolmasosa. • Sellaisessa tilanteessa myönteinen suhtautuminen ei olisi varmaan kovin todennäköistä. 6 Mikä on kaivosalan merkitys vajaan 6 400 asukkaan Kittilän kunnassa Lapissa, kunnanjohtaja Antti Jämsén. Kuntalehti 11 / 2022 29 1 Mitkä ovat kaivoslain tavoitteet, työja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Eeva-Maija Puheloinen. Näytteenoton varausilmoituksista vain pieni osa johtaa kaupalliseen kaivostoimintaan. Pykäliä täsmennettäessä tulkinnanvaraisuus vähenee ja sääntelyn ennakoitavuus lisääntyy. Uudistettu kaivoslaki on näillä näkymin voimassa maaliskuun alussa. 5 Kasvaako toiminnanharjoittajan vastuu, kun kaivos suljetaan
Palvelut ovat kunnille maksuttomia. Yhteinen, valtakunnallinen järjestelmä varmistaa osaltaan tiedon ja digiturvan yhtenäisyyttä.” Erikoissuunnittelija Toni Laine, Tampereen kaupungin rakennusvalvonta “Muiden kuntien tietojen kaivamista tehdään jatkuvasti. Tällaisessa yhteistyössä oppii myös aina paljon uutta.” Maankäytön johtaja Sirpa Jokela, Valkeakoski “Kuntakenttä on kirjava, ja mahdollisuudet panostaa digitalisaatioon ovat erilaiset. Haluamme saada tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta pystymme omissa järjestelmähankinnoissamme toimimaan järkevästi. Se voi lisätä omaa epävarmuutta siitä, miten asia pitäisi hoitaa. Monin paikoin mm. Tälle tärkeälle tiedolle on rakenteilla yhteinen valtakunnallinen koti. Lue lisää ja ota yhteyttä oman alueesi kuntakummiin! digifinland.fi > Ryhti-muutostuki ryhtimuutostuki@digifinland.fi KL11_16-31.indd 30 1.11.2022 11.14. Tietomallipohjainen ja yhtenäinen tekeminen helpottavat montaa asiaa. Yhteinen koti rakennetun ympäristön tiedolle “Kunnissa on esimerkiksi rakennustietojen avoimuuden osalta hyvin erilaisia ratkaisuja. Siirtymävaihe vaatii työtä ja uuden opettelua, mutta samalla tiedon laatu paranee, sitä ei tarvitse toimittaa valtiolle useaan kertaan ja manuaalinen tiedonkäsittely vähenee. • Tiedon tuottamisen tapa: rakennussuunnitelmat tietomallimuotoisena • Tiedon tallentaminen: DVV:n rekisterin sijasta uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä • Tiedon jakaminen eri tahoille: tieto toimitetaan valtiolle vain kerran • Tietosisältö: valtakunnallisesti yhtenäinen uusi tietosisältö Mikä muuttuu kaavoituksessa. • Tiedon tuottamisen tapa: kaavakartan perustaksi laaditaan kaava paikkatietona, yhteensovitussa muodossa • Tiedon tallentaminen: omien järjestelmien lisäksi valtakunnalliseen tietojärjestelmään • Tiedon jakaminen eri tahoille: lausuntojen pyytäminen helpottuu • Voimassa olevien kaavojen siirtäminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään on mahdollista Rakennettu ympäristö synnyttää yhä enemmän arvokasta tietoa, jonka avulla voimme parantaa elinympäristöämme. Etenkin naapurikuntien ja maakuntakaavan saaminen yhdestä paikasta helpottaisi seudullisen ja laajemman näkökulman hahmottamista.” Suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjort, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus “Toivon, että Ryhti ratkaisee tiedonsiirto-ongelmia, yhtenäistää tietoa, parantaa sen laatua ja mahdollistaa vertailun. Olisi tärkeää varmistaa, että asioita tehdään alusta asti oikealla tavalla.” Paikkatietoinsinööri Mika Iso-Heiniemi, Lohjan kaupunki “Kunnissa on paljon hiljaista tietoa siitä, miten asioita on joskus tehty ja miksi niitä on tehty tietyllä tavalla. ILMOITUS ILMOITUS Investointi yhdenmukaiseen digitaaliseen rakennetun ympäristön tietoon maksaa itsensä takaisin. Paras lopputulos syntyy yhteistyössä – tule mukaan! Tukea kunnille tarjoaa DigiFinlandin Ryhti-muutostuki. kaavoittajia eläköityy paljon lähivuosina ja nyt alkaa olla viimeiset hetket koota sitä yhteen ja muuttaa sähköiseen muotoon kaikkien saataville.” Konsulttiryhmittymän projektipäällikkö Ilpo Tammi, Etelä-Savon VOOKA-pilottihanke Tulevaisuudessa koko Suomen maakunta-, yleisja asemakaavoihin sekä rakentamisen lupiin liittyvät tiedot ovat saatavilla koneluettavassa ja yhteentoimivassa muodossa uudesta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Monissa kunnissa työ on jo hyvässä vauhdissa. Mikä muuttuu rakentamisen luvituksessa. Sen avulla luomme hyvinvointia ja kestäviä elinympäristöjä. Kunnille muutos mahdollistaa ison askeleen rakennetun ympäristön digitalisaation tiellä
ILMOITUS ILMOITUS Investointi yhdenmukaiseen digitaaliseen rakennetun ympäristön tietoon maksaa itsensä takaisin. Monissa kunnissa työ on jo hyvässä vauhdissa. kaavoittajia eläköityy paljon lähivuosina ja nyt alkaa olla viimeiset hetket koota sitä yhteen ja muuttaa sähköiseen muotoon kaikkien saataville.” Konsulttiryhmittymän projektipäällikkö Ilpo Tammi, Etelä-Savon VOOKA-pilottihanke Tulevaisuudessa koko Suomen maakunta-, yleisja asemakaavoihin sekä rakentamisen lupiin liittyvät tiedot ovat saatavilla koneluettavassa ja yhteentoimivassa muodossa uudesta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Se voi lisätä omaa epävarmuutta siitä, miten asia pitäisi hoitaa. Siirtymävaihe vaatii työtä ja uuden opettelua, mutta samalla tiedon laatu paranee, sitä ei tarvitse toimittaa valtiolle useaan kertaan ja manuaalinen tiedonkäsittely vähenee. Haluamme saada tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta pystymme omissa järjestelmähankinnoissamme toimimaan järkevästi. Yhteinen koti rakennetun ympäristön tiedolle “Kunnissa on esimerkiksi rakennustietojen avoimuuden osalta hyvin erilaisia ratkaisuja. Kunnille muutos mahdollistaa ison askeleen rakennetun ympäristön digitalisaation tiellä. Palvelut ovat kunnille maksuttomia. Paras lopputulos syntyy yhteistyössä – tule mukaan! Tukea kunnille tarjoaa DigiFinlandin Ryhti-muutostuki. Tälle tärkeälle tiedolle on rakenteilla yhteinen valtakunnallinen koti. Sen avulla luomme hyvinvointia ja kestäviä elinympäristöjä. Etenkin naapurikuntien ja maakuntakaavan saaminen yhdestä paikasta helpottaisi seudullisen ja laajemman näkökulman hahmottamista.” Suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjort, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus “Toivon, että Ryhti ratkaisee tiedonsiirto-ongelmia, yhtenäistää tietoa, parantaa sen laatua ja mahdollistaa vertailun. • Tiedon tuottamisen tapa: kaavakartan perustaksi laaditaan kaava paikkatietona, yhteensovitussa muodossa • Tiedon tallentaminen: omien järjestelmien lisäksi valtakunnalliseen tietojärjestelmään • Tiedon jakaminen eri tahoille: lausuntojen pyytäminen helpottuu • Voimassa olevien kaavojen siirtäminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään on mahdollista Rakennettu ympäristö synnyttää yhä enemmän arvokasta tietoa, jonka avulla voimme parantaa elinympäristöämme. Tietomallipohjainen ja yhtenäinen tekeminen helpottavat montaa asiaa. Yhteinen, valtakunnallinen järjestelmä varmistaa osaltaan tiedon ja digiturvan yhtenäisyyttä.” Erikoissuunnittelija Toni Laine, Tampereen kaupungin rakennusvalvonta “Muiden kuntien tietojen kaivamista tehdään jatkuvasti. Mikä muuttuu rakentamisen luvituksessa. Monin paikoin mm. Lue lisää ja ota yhteyttä oman alueesi kuntakummiin! digifinland.fi > Ryhti-muutostuki ryhtimuutostuki@digifinland.fi KL11_16-31.indd 31 1.11.2022 11.14. • Tiedon tuottamisen tapa: rakennussuunnitelmat tietomallimuotoisena • Tiedon tallentaminen: DVV:n rekisterin sijasta uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä • Tiedon jakaminen eri tahoille: tieto toimitetaan valtiolle vain kerran • Tietosisältö: valtakunnallisesti yhtenäinen uusi tietosisältö Mikä muuttuu kaavoituksessa. Tällaisessa yhteistyössä oppii myös aina paljon uutta.” Maankäytön johtaja Sirpa Jokela, Valkeakoski “Kuntakenttä on kirjava, ja mahdollisuudet panostaa digitalisaatioon ovat erilaiset. Olisi tärkeää varmistaa, että asioita tehdään alusta asti oikealla tavalla.” Paikkatietoinsinööri Mika Iso-Heiniemi, Lohjan kaupunki “Kunnissa on paljon hiljaista tietoa siitä, miten asioita on joskus tehty ja miksi niitä on tehty tietyllä tavalla
Eteenpäin on päästy jakamalla urakka osiin tai karsimalla kustannuksia. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 32 Kuntalehti 11 / 2022 Kunnat ovat joutuneet keskeyttämään hankintojaan kohonneiden rakennuskustannusten vuoksi. Seinäjoella haave uudesta museokeskuksesta tosin täytyy toistaiseksi haudata. PELI POIKKI KL11_32-47.indd 32 1.11.2022 9.18
Vuonna 1952 rakennettuun teollisuuskiinteistöön oli tarkoitus avata uusi museokeskus alkuvuodesta 2024. Toiminta siirtyy toukokuun alussa väistötiloihin, kertoo Nokian kaupungin tilapalvelujohtaja Kirsi Maijala. Sinne oli suunniteltu näyttelyja varastotiloja sekä henkilöstön työhuoneita. SULKAVA Äkisti kohonneet kustannukset ovat aiheuttaneet päänvaivaa kunnissa eri puolilla Suomea. Uutta kilpailutusta ei ole suunnitteilla. Saatoimme kilpailuttaa erikokoisia hankintoja, jolloin urakoitsijoille asetettavat vaatimukset esimerkiksi liikevaihdon osalta kohdistuivat aikaisempaa pienempiin yrityksiin. Oma kokonaisarviomme oli 3,2 miljoonaa, mutta sekin meni pahasti pitkäksi. Niistä muodostui kokonaishinta, joka mahtui budjettiin. Kuntalehti 11 / 2022 33 . Se olisi tuonut keskustaan uuden vetonaulan ja ratkaissut museon tilapulman. Kunta oli varannut remonttiin 1,5 miljoonaa euroa, mutta lopulta hintalappu olisi ollut kunnan omarahoituksen osalta lähes kaksinkertainen. Nyt henkilöstö ja kokoelmat ovat hajasijoitettuna ympäri kaupunkia, kertoo kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa. SEINÄJOKI Punatiilinen Tiklaksen vanha paitatehdas seisoo ylväänä Seinäjoen keskustassa. Määräaikaan mennessä kunta sai yhteensä seitsemän tarjousta rakennus-, lvi-, sähköja automaatiotöistä. Ikävä kyllä, tämä on tilanne, kun budjetit on tehty viime vuonna ja kustannukset ottivat sen jälkeen kunnon spurtin, sanoo Sulkavan kunnan kiinteistöpäällikkö Antti Hulkkonen. KITTILÄ Kittilässä kunnanhallitus keskeytti koulukeskuksen hankinnan huhtikuussa, koska tarjouksia tuli vain yksi ja sekin ylitti määrärahan usealla miljoonalla. Kunnanhallitus hyväksyi tarjoukset elokuussa, ja työt käynnistyivät lokakuussa. Seinäjoen kaupunginhallitus päätti syyskuussa keskeyttää museokeskuksen rakennusurakoiden hankinnan. LIMINKA Liminka puolestaan suunnitteli tammikuussa uuden päiväkodin rakentamista. Osallistumishakemuksen jätti kolme yritystä, joista vain yksi täytti meidän kriteerimme. Kaupunginhallitus keskeytti uudisrakennuksen kilpailutuksen maaliskuussa, koska kaikki viisi tarjousta ylitti reilusti hankkeeseen varatun 15 miljoonan euron määrärahan. Omakotirakentaminen vähentyi niin radikaalisti, ettei päiväkodin rakentamiselle ole akuuttia tarvetta. Se oli liikaa. Lähivuosina se kyllä on edessä, jos Liminka aikoo yhä kasvaa. Vanhan korjaaminen tulisi nyt tehtyjen arvioiden mukaan vain noin 200 000 euroa halvemmaksi kuin uudisrakennus. Kustannuksista ei Limingassa päästy siis edes keskustelemaan, kun kunnanhallitus päätti toukokuussa keskeyttää päiväkodin hankinnan. Urakoitsija oli tarkoitus valita neuvottelumenettelyllä. Urheilukentän peruskunnostus jäi tekemättä, vanhuspalvelukeskuksen tukimuuria ei korjattu eikä Lohilahden koulun käyttövesiverkostoa uusittu. Hoitopaikkaa jonotti noin 70 lasta, ja lisää lapsiperheitä oli muuttamassa uudelle 60 tontin asuinalueelle. Hankintaa ei voitu lykätä, koska koululaiset ovat opiskelleet vuosia parakeissa alakoulurakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi, kertoo Kittilän kunnan kiinteistöpäällikkö Mauri Kivelä. Kun hinta karkasi noin kovaksi, meidän on pakko käydä läpi vielä muutkin vaihtoehdot. Kaupunki toimii hallissa vuokralla. Esimerkiksi Sulkavalla on tänä vuonna keskeytetty useita hankkeita. Puolet tonteista varattiin todella nopeasti. Kipeä päätöshän se oli, mutta museo ei ole lakisääteinen palvelu ja hyvinvointialueiden aloittaessa emme halunneet ottaa ylimääräistä taloudellista riskiä. Riski materiaalien saatavuudesta ja hintojen noususta mahdolliKL11_32-47.indd 33 1.11.2022 9.18. NOKIA Nokia tarvitsee kipeästi uuden palloiluhallin, sillä nykyinen halli on päätetty purkaa. Kittilä rakentaa koulukeskuksen yhteyteen uuden huoltorakennuksen sekä laajentaa ja kunnostaa alaja yläkoulua ja lukiota lähes 21 miljoonalla eurolla. Ei siis ihme, että kunnanjohtaja Juho Järvenpää päätti esittää Sulkavan kunnanhallitukselle kokonaan uuden liikuntahallin rakentamista. Seinäjoella Tiklaksen vanhaan tehtaaseen oli tarkoitus remontoida tilat uudelle museokeskukselle. Tarjousten perusteella museokeskuksen kokonaishankinta-arvo olisi ollut runsaat 4,75 miljoonaa euroa. Syyskuussa kunnanhallitus päätti keskeyttää vielä liikuntahallin peruskorjauksen hankinnan. Niinpä kunnanhallitus päätti jakaa hankkeen kolmeen osaan. Valtuusto päätti helmikuussa, että kirkonkylälle rakennetaan uusi kahdeksanosastoinen päiväkoti. Seinäjoki oli varannut Tiklaksen remonttiin 2,1 miljoonaa euroa vuoden 2019 budjetissa. Neuvotteleminen on aika hankalaa, jos on vain yksi taho, jonka kanssa neuvotella. Vuosi sitten näytti siltä, etteivät lapset sovi mihinkään, kertoo Limingan kunnan tekninen johtaja Simo Pöllänen
Lisäksi tavoitehinta alitti hankkeelle asetetun hintakaton merkittävästi, kertoo hankkeen projektijohtaja Jouni Lehtinen Porin kaupungin tilayksiköstä. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 34 Kuntalehti 11 / 2022 sesti heijastui tarjouksiin. Olimme jo esittäneet yhteistoiminnallisen kokonaisvastuurakentamisen urakan kehitysvaiheeseen urakoitsijaa. Palloiluhallin rakentamiseen oli varattu 25,6 miljoonaa euroa Porin vuosien 2022–2024 talousarvioissa. Lokakuussa se valitsi urakoitsijan, jonka kokonaisurakkatarjous lähes 17 miljoonaa euroa oli kokonaistaloudellisesti edullisin. Elokuussa kaupunginhallitus päätti käynnistää uuden kilpailutuksen, koska suhdanteiden arvioitiin muuttuneen merkittävästi maaliskuusta. Sillä neliöhinnalla teki pari vuotta sitten uutta, hän sanoo. Hanke tarvitsee siis lisämäärärahaa, mutta summa on selvästi pienempi kuin keväällä keskeytetty hankintamenettely olisi edellyttänyt, toteaa Nokian kaupungin talousjohtaja Mikko Koskela. Keskustelu pyöri pitkälti kohonneiden kustannusten ja maailmantilanteen muutoksen ympärillä, sanoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Kaunistola, kok. Yhteensä 27 valtuutettua jätti asiassa eriävän mielipiteen. Urakoitsijan tarjous täytti valtuuston sille aiemmin asettamat laadulliset vaatimukset. Heidän mukaansa kaupungin taloustilanteessa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, että hankinnan keskeytys olisi perusteltua. Kokonaisvastuurakentamisessa urakoitsija vastaa koko hankkeen toteutuksesta. KL11_32-47.indd 34 1.11.2022 9.18. Kustannusarvio Tiklaksen tehtaan remontista yllätti Seinäjoen kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaan. PORI Porissa puolestaan uuden palloiluhallin rakentaminen kaatui viime metreillä valtuustossa. Lokakuussa kaupunginvaltuusto kuitenkin päätti äänin 27–32 keskeyttää hallin hankinnan
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että laivoja ei pysty parkkeeraamaan Penttilänrantaan ilman erillistä laituria. Tilanne ei ole helpoimmasta päästä. Maaliskuussa teimme päätöksen hankkeen keskeyttämisestä, kertoo rakennuttaja Janne Kettunen Joensuun kaupungilta. Saaressa toimivalla yrittäjällä on sopimus, jonka mukaan hän voi harjoittaa Kuuskajaskarissa majoitustoimintaa. Lomasaarella ei ole voinut majoittua sitten kesän 2021. Keväällä päätimme halpuuttaa ratkaisua. Markkinaoikeus totesi syyskuussa, että Joensuun kaupunki ei tehnyt virhettä hankinnassa. Niiden rakentamiseen oli varattu 500 000 euroa. Kansalaisopisto muutti pois Tiklaksen tiloista kaksi vuotta sitten. Nyt niiden neliömäärä tullaan puolittamaan. Kilpailutus odottaa vielä päättäjien linjauksia. Ukrainan sodan alettua teräksen hinta kaksinkertaistui. Lokakuussa hanke kilpailutettiin uudelleen. Kesäkuuhun saakka rakennus toimi väistötilana ja palaa siihen käyttöön remontin peruunnuttua. Tarkoitus oli rakentaa tilalle hyvin varusteltuja 45 neliön loma-asuntoja. Kuntalehti 11 / 2022 35 . JOENSUU Joensuun Penttilänrannassa puolestaan piti keväällä rajata Cederbergin aukio teräsponttiseinällä Pielisjoesta. Sillä summalla olisimme saaneet vain neljä mökkiä, kertoo Rauman kaupungin tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpula, joka keskeytti hankinnan heinäkuussa. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli tuhat neliötä. Joen ja aukion rajalle tulee nyt vain louheverhousluiska eli rantatörmä suojataan eroosiolta kivilouheella. Kuuskajaskari on Puolustusvoimien entinen linnakesaari Rauman edustalla. Viime syksynä saaresta purettiin kolme rivitaloa, jotka olivat välittömän peruskorjauksen tarpeessa. RAUMA Raumalla taas jäi korkeiden rakennuskustannusten vuoksi rakentamatta kymmenen loma-asuntoa Kuuskajaskarin lomasaareen. KL11_32-47.indd 35 1.11.2022 9.18. Seinä jäi tekemättä, kun kilpailutuksen hävinnyt urakoitsija valitti hankintapäätöksestä. Asia meni markkinaoikeuteen, ja töiden aloittaminen viivästyi. Aikalisä oli Kettusen mukaan tarpeen, koska seinää ei olisi ehditty rakentaa ennen kuin Pielisjoen 4,5 kuukautta kestävä vettä samentavien töiden kielto olisi astunut voimaan
Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Timo Aalto KL11_32-47.indd 36 1.11.2022 9.18. Vaikka maailmanmarkkinahintojen kovin nousu näyttäisikin suhdannekatsauksen mukaan olevan ohi, ovat maarakentamisen kustannukset ennätyskorkealla. KAJAANI pungininsinööri Matti Nousiainen. Niitä on tänä vuonna tehty tavallista vähemmän. Hyvinkään kaupunki suunnittelee Pihkalaan katettua katsomoa 2 500 hengelle. Pesäpalloliitto lähetti lokakuussa 2021 tiedoksiannon olosuhdevaatimuksesta. Puutavaran hinta sen sijaan kääntyi kesällä laskuun. Ne nousivat tammi-elokuussa 14,2 prosenttia edellisvuodesta. Jos Hyvinkään Tahko mielii pelata superpesistä kaudella 2024, täytyy Pihkalan pesäpallostadionilta silloin löytyä vähintään 1 500 katettua katsomopaikkaa. Ennen koronaa teräs maksoi 3,5 euroa kilolta ja nyt sen kilohinta on kahdeksan euroa. Päällysteiden kustannukset ovat nousseet 28,8 prosentilla viime vuodesta. Euroja on kulunut tavallista enemmän myös tankatessa. Sen mukaan valmista pitäisi olla ensi vuoden loppuun mennessä, kertoo Hyvinkään kaupungin kiinteistöjohtaja Antti Nikkanen. Kadut ja viheralueet eivät Kajaanissa suinkaan ole jääneet hoitamatta, sillä säästöjä on etsitty muun muassa kunnossapitoasfaltoinneista. Maarakentamisen kustannuksiin on vaikuttanut eniten päällysteiden ja polttoöljyn kallistuminen. • Teräksen hinnan ennustettavuus on erittäin heikko. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 36 Kuntalehti 11 / 2022 Rakennuskustannukset nousivat hurjasti RAKENNUSKUSTANNUKSET ovat nousseet kuluvana vuonna keskimäärin 9,5 prosenttia, selviää Rakennusteollisuus RT:n lokakuun suhdannekatsauksesta. Tarvikepanos kuvaa rakennusalalla käytettyjen tarvikkeiden ja aineiden hintakehitystä. Neuvottelujen jälkeen kaupunki päätti nostaa hintoja noin 10 prosentilla. Kovinta kustannusten nousu on ollut tarvikepanoksissa, joiden hinta kivunnut keskimäärin 15,5 prosenttia. Nyt niitä on 300–400. • Meeri Ylä-Tuuhonen HYVINKÄÄ Kustannuspaineita kunnille ovat aiheuttaneet myös päällysteiden ja polttoaineiden kallistuminen. Kustannusten nousu ja materiaalien saatavuushaasteet vaativat kunnilta tilaajina kykyä tarkastella hankkeita nopeasti uudelleen ja halua riskinjakoon toteuttajien kanssa, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell. Kajaanin kaupungilla oli asfaltoinnista kaksivuotinen sopimus, jossa oli optio tälle vuodelle. Urakoitsija lähestyi meitä keväällä ja kertoi, että kustannukset ovat nousseet niin rajusti, että pelkkä bitumi-indeksin nosto ei riitä, kertoo kauRakennuskustannukset mietityttävät myös Hyvinkäällä. Hyvinkään valtuusto ottaa asiaan kantaa talousarvion yhteydessä marras-joulukuussa. Suunnitelmaa on määrä esitellä tekniselle lautakunnalle marraskuussa. Olemme pysyneet budjetissa, mutta jos joka vuosi vähennämme kunnossapitotöitä, se valitettavasti näkyy korjausvelan määrässä. Olimme käyttäneet tälle vuodelle varatut polttoainerahat loppuun jo syyskuun puolivälissä. Kovinta nousu oli tarvikepanoksissa, joiden kustannukset kasvoivat 10,3 prosenttia edellisvuodesta. Rakentaminen palveluineen työllistää joka viidennen työssäkäyvän suomalaisen, Aleksi Randell muistuttaa. Nyt kun talouden ja rakentamisen näkymät ovat heikentyneet huolestuttavasti, on kuntien tärkeää pitää kiinni investointiohjelmasta ja huolehtia hankejatkuvuudesta. Katsomo sisältää 180 000 kiloa teräsosia. Eniten ovat nousseet teräsrakenteiden ja lämmöneristeiden kulut. Rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 6,2 prosenttia vuodentakaisesta. Nikkanen arvioi, että nykyhinnoilla katettu 2 500 hengen katsomo maksaisi Hyvinkään kaupungille noin kaksi miljoonaa euroa. Teräksen hinnan ennustettavuus on erittäin heikko
LIIKUNTA ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa on merkittävä kansanterveyttä edistävä tekijä, jonka edistäminen vaatii paitsi liikuntamahdollisuuksien kehittämistä, myös kokonaisvaltaista liikkumiseen ja liikunnalliseen elämäntapaan kannustavia ratkaisuja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että elinympäristön rakennettuun ympäristöön liittyvät tekijät, kuten käveltävyys, tiiviys, toimintojen sekoittuminen ja katuverkoston yhteydet, ovat yhteydessä asukkaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Näin voidaan luoda edellytyksiä parantaa ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä ja eri sektorien välistä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Timo Aalto KL11_32-47.indd 37 1.11.2022 9.18. Terveyden edistäminen ja erityisesti tartuntatautien ennaltaehkäisy edellyttää systeemistä ”yhteisen terveyden” (one health) ajattelutapaa, jossa ihmisten ja eläinten terveyden tunnistetaan olevan sidoksissa toisiinsa ja ympäristöön. Myös vihreyden määrä ja luonnon monimuotoisuus vaikuttavat terveyteen monin tavoin, ja vaikutukset näkyvät esimerkiksi mielenterveydessä ja immunologisessa terveydessä. Poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys on korostunut entisestään koronapandemian aikana ja erityisesti kehitettäessä valmiutta torjua tulevia pandemioita. Sosiaalija terveydenhuollon kokonaiskustannusten hallinnan näkökulmasta on toisaalta tärkeää, että myös kunnat jatkavat investointeja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja liikunnan olosuhteisiin sekä panostavat hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävien elinympäristöjen suunnitteluun. Hän johtaa Vastustuskykyinen kaupunki: Kaupunkisuunnittelu pandemioiden ennaltaehkäisyn välineenä -hanketta. Kyse on pienestä määrästä rahoitusta mittavassa sote-kokonaisuudessa, mutta kuntalaisten terveyden edistämisen takia on tärkeää, että rajapinta hyvinvointialueen ja kuntien välillä toimii. Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että viheralueiden ja niihin liittyvien kaupunkialueiden vähäinen biologinen monimuotoisuus voi vaarantaa immuunijärjestelmän ja siten lisätä entisestään alttiutta tartuntataudeille. Hyte-kertoimien perusteella arvioidaan sitä, miten kunta on onnistunut terveyden edistämistoimissaan. Se on tärkeää ottaa huomioon myös elinympäristöjen suunnittelussa ja pandemioiden ehkäisyssä. On tärkeää, että myös vuoden 2023 alussa aloittavien hyvinvointialueiden strategioissa tunnistetaan tämä kokonaisvaltainen yhteisen terveyden näkökulma sekä huomioidaan yhteydet kuntien ympäristö-, kaavoitusja liikuntatoimeen. Vastaavasti ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi terveyteen. Kuntien rooli kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä säilyy kuitenkin merkittävänä, ja tämä laaja tehtävä vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä paitsi kuntien sisällä, myös erityisesti suhteessa hyvinvointialueisiin. hyte-kertoimet, jotka ovat perusteena HELKA-LIISA HENTILÄ Kirjoittaja on yhdyskuntasuunnittelun professori Oulun yliopistossa. Jotta välttyisimme tulevaisuudessa uusilta terveyskriiseiltä, yhteisen terveyden näkökulman tulisikin olla mukana viitoittamassa myös hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä. Ympäristö vaikuttaa terveyteen Ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi terveyteen. Kuva: Juha Sarkkinen valtion jakamalle tulosrahalle. Siksi hyvinvointialueiden tulisi resursoida myös ennaltaehkäisevään työhön, jotta kansalaiset voidaan ohjata esimerkiksi kunnan liikuntatoimen neuvontapalvelujen ja erilaisten aktivoivien toimintojen pariin. Tieto sekä rakennetun että luonnollisen elinympäristön ominaisuuksien ja terveyden välisistä yhteyksistä on lisääntynyt. SOSIAALIJA TERVEYDENHUOLLON uudistuksessa pandemioiden ehkäisyä ja ympäristöterveydenhuoltoa koskeva päätöksenteko jää kunnille, mutta muu terveydenhuolto siirtyy hyvinvointialueiden järjestämäksi. Vuonna 2023 käyttöön on tulossa ns. Kuntalehti 11 / 2022 37 [ Kolumni ] E linympäristöjen suunnittelun ja ympäristöterveyden merkitys on korostunut muun muassa viimeaikaisen koronapandemian myötä. Sitä jaetaan sekä kunnille että hyvinvointialueille tiettyjen tulosindikaattoreiden perusteella, kunnille yhteensä 100 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueille 1 prosentti valtion rahoituksesta
Rovaniemen kaupunki puolestaan aikoo vaihtaa kaupungin keskustan ENERGIAKRIISIIN VARAUDUTTAVA Kaikkien kuntien on viimeistään nyt oltava energiansäästökuurilla. Ensi talvena Oulun Heinäpään jalkapallokentän tekonurmea ei lämmitetä. Oulun uimahallien saunoja lämmitetään vuorottain, jolloin kiukaiden sähkönkulutuksessa säästetään. Myös ulkovalaistuksessa säästetään. Myös autojen sisälämmittimet kielletään kaupungin henkilökunnan pysäköintipaikoilla. Vastaavia toimia harkitsee ensi talvena moni muukin kunta, sillä alkusyksyllä 84 prosenttia kunnista ilmoitti selvittävänsä energian lisäsäästömahdollisuuksia ja 12 prosenttia oli jo päättänyt niistä. KL11_32-47.indd 39 1.11.2022 9.18. SopiTyönjohtaja Carina Honkanen mittaa wchanan virtaamaa. Ensi talven mahdolliseen energiakriisiin varaudutaan. jouluvaloihin energiaa säästävät ledlamput. [ Ympäristö ja rakentaminen ] O ulun kaupunki vähentää julkisten rakennusten energiankulutusta muun muassa laskemalla sisälämpötilaa yhden asteen verran. Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) on työja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunnissa. KAUPUNKILAISILTA IDEOITA Vaikka 112 kuntaa ja 600 yritystä on jo aiemmin solminut vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen ja säästänyt energiaa muutenkin, se ei vielä riitä. Kuntalehti 11 / 2022 39 . Kaupungin kiinteistöistä sammutetaan valot yön ajaksi. Lisäsäästöjä etsitään yhteensä 5 500 kiinteistöstä. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton toteuttamasta energiansäästökyselystä
Tietopankista ilmenee, että energiatehokkuussopimuksen solmineet kunnat ja yritykset tehostivat energiankäyttöään 8,9 terawattitunnilla (TWh) vuosina 2017–2020. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 40 Kuntalehti 11 / 2022 muskunnat raportoivat vuosittain energiatiedot ja toimenpiteet energiakulutuksen vähentämiseksi Motivan ylläpitämään kansalliseen tietopankkiin. Hän johti aiemmin Iin kuntaa, joka palkittiin energiatehokkuudestaan. Otamme myös vastaan kaupunkilaisten ideoita, missä julkisissa kohteissa kaupunki voisi säästää energiaa, hän sanoo. Kiinteistönhoitaja Kari Laine vaihtaa suodattimia järeisiin ilmanvaihtokoneisiin kaupunginsairaalan ”konehuoneessa” Oulun Kontinkankaalla. Hanan virtaamaa on Honkasen mukaan helppo säätää pienemmälle itsekin, kun lukee hanan asennusohEnergiansäästö koostuu pienistä puroista. Turha lämpimän veden käyttö on energiasyöppö, Honkanen sanoo. Ilmanvaihdon käyntiajat tarkistetaan, ja ilmanvaihto sammutetaan yön ajaksi niissä kohteissa, joissa se voidaan tehdä vaarantamatta sisäilmaolosuhteita. Tukkoinen suodatin lisää energiankulutusta, sillä kone pyörii tällöin suuremmilla kierroksilla, Laine sanoo. Kyseisenä aikana toteutettiin lähes 15 000 erilaista energiansäästötoimenpidettä. Alatossavan mukaan kaupunki aikoo monien muiden toimien lisäksi myös lisätä aurinkoenergian käyttöä ja parantaa lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmien automatiikkaa. Oulu on edelleen mukana. Energiansäästö koostuu pienistä puroista, sanoo Oulun kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossava. Metsolan päiväkodin ja Kuivasojan koulun öljylämmitys vaihdettiin jo kaukolämpöön. Säästö vastaa peräti 444 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Alatossava johtaa varautumisryhmää ensi talven mahdollisen energiakriisiin vastaamiseksi. Oulussa energiatehokkuus parani 0,83 gigawattituntia vuonna 2020. Näin sairaalahuoneita ei tarvitsisi viilentää koneellisesti. ENERGIASYÖPPÖJÄ Lisäsäästöillä on nyt kiire. Tästä hanasta purkautuu vettä kahdeksan litraa minuutissa, kun suositeltava virtaama on kuusi litraa minuutissa. Suodattimien säännöllinen vaihto on tärkeää, sillä se takaa puhtaan huoneilman. Määrä vastaa noin 90 keskikokoisen marketin pinta-alaa. Nyt on menossa järjestyksessä kolmas energiatehokkuussopimuskausi, joka päättyy vuonna 2025. Energiansäästön lisätoimet on aloitettu Oulun kaupungin 5 500 kiinteistössä, joissa on yhteensä 907 000 neliötä. Kiinteistöjä valvotaan 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Oulun Yli-Iissä Muurahaisen päiväkodin ja Yli-Iin kirjaston öljylämmitys vaihdettiin hakkeella toimivaan aluelämpöön. Päivystäjä saa hälytyksen kännykkään ja lähtee paikalle, jos häiriötä ei pysty korjaamaan etänä. KL11_32-47.indd 40 1.11.2022 9.18. Oulu aikoo päästä vuoteen 2025 mennessä kokonaan eroon kalliista öljylämmityksestä. Huoltotilassa voi säätää myös manuaalisesti lämpötilaa ja ilmastointia. Lisäksi sairaalan ikkunoihin kiinnitettiin kalvot lämpökuorman pienentämiseksi kesäisin. Ryhmä raportoi Oulun kaupungin johtoryhmälle mahdollisista uusista toimenpiteistä. Laine ei tee konehuoneessa koneisiin säätöjä, sillä suurin osa kaupungin kiinteistöistä on etävalvonnassa ja -ohjauksessa. Kiinteistöistä vastaa Oulun Tilapalvelut. Tarvittaessa hän tilaa asentajan paikalle, jos vika on sellainen, jota huoltomies ei pysty itse korjaamaan, kertoo Oulun Tilapalvelujen työnjohtaja Carina Honkanen. Suurin säästöhanke toteutettiin kaupunginsairaalassa, jossa otettiin käyttöön led-valot ja niiden ohjaus. Samalla käynnillä Laine ja Honkanen käyvät mittaamassa muovimukia muistuttavalla laitteella sairaalan wchanojen vesimäärän minimoidakseen lvi-kalusteiden vesivirtaamat
Energiaremontin ja säätöjen yhteisvaikutuksesta kulutus putosi 888 megawattituntiin vuodessa. Hietalahden kerrostaloihin asennettiin 46 olosuhdesensoria, joissa on 137 mittauspistettä. Suihkuhanan suositeltava virtaama on 12 litraa minuutissa. • Tapio Mainio Kuvat: Kai Tirkkonen Kiinteistönhoitaja Kari Laine vaihtaa ilmanvaihtokoneen suodatinta sairaalan huoltotilassa Oulun Kontinkankaalla. ASENNE RATKAISEE Energiansäästö on Carina Honkasen mukaan kiinni asenteesta. Kuntalehti 11 / 2022 41 HELSINGIN Hietalahdessa sijaitsevan asunto-osakeyhtiö Hietalahdenpuistikon kaukolämmön kulutus putosi energiaremontin ja säätöjen ansiosta 65,1 prosenttia. Niiden avulla kaukolämmön kulutus laski 38,6 prosenttia, kertoo taloyhtiön hallituksen jäsen Jutta Väissi. Kerrostaloihin asennutettiin aluksi lämmön talteenotto ja poistoilmalämpöpumput. Rivitaloasunnossani pidän + 19 asteen sisälämpötilaa. Asunto-osakeyhtiön automaatiota nykyaikaistetaan jatkossa älyohjauksella, joka säätää entistä tarkemmin huoneistojen sisälämpötilaa muun muassa seuraamalla sääennustuksia. Sen jälkeen onnistuttiin pudottamaan kaukolämmön kulutusta erilaisilla säädöillä vielä lähes 30 prosenttia. KL11_32-47.indd 41 1.11.2022 9.18. Säädöistä vastaavasta yhtiöstä vakuutetaan, että säästö saavutetaan monesti ilman massiivisia energiaremontteja. Siihen tottuu yllättävän nopeasti. Koviin säästöihin on päästy myös julkisissa kiinteistöissä, kuten kouluissa, joista meillä on esimerkkejä, sanoo GreenUp Groupin toimitusjohtaja Timo Raulamo. Oulun kaupungilla on yhteensä 5 500 rakennusta, joiden kaukolämmön kulutus oli viime vuonna 130 gigawattituntia. Hänen kotonaan sisälämpötila on + 24 astetta, joten lämpötilaero on 5 astetta, Honkanen kertoo. Hän vakuuttaa, että Suomen kiinteistökannassa olisi valtava energiansäästöpotentiaali. • Tapio Mainio Kerrostalot säästivät remontilla ja säädöillä jetta. Pudottamalla kiinteistöjen sisälämpötilaa asteella, voidaan saavuttaa noin viiden prosentin säästö, laskee Oulun Tilapalvelujen energiaasiantuntija Helena Mäkelä. Isäni pitää meidän huonelämpötilaa liian alhaisena, sillä hän istuu meillä kylässä ulkotakki yllään. Ennen toimenpiteitä kaukolämpöä kului 2 547 megawattituntia vuonna 2019. Esimerkiksi saunan lämpötilaa sekä uima-altaan veden lämpötilaa mitataan. Huoneistoissa sensorit mittaavat lämpötilaa ja kosteutta. 1970-luvulla rakennetuissa kolmessa kerrostalossa on yhteensä 224 huoneistoa. Yhtiö kuuluu samaan allianssiin kuin maalämpöratkaisuja myyvät Rototec ja St1 Lähienergia
Niistä seitsemän eli kymmenisen prosenttia annettiin venäläisille kiinteistönomistajille. Katselmuksen perusteella kaupunki antoi kunnostuskehotuksen 63 kiinteistön omistajalle. Kaupunki myi venäläisille kaikkiaan noin sata omakotitonttia, joista tosin 15 palautui vuoteen 2018 mennessä rakentamattomina kaupungille. Silti esimerkiksi Lempukan uudelle omakotialueelle nousi 2010-luvun taitteessa nopeasti parikymmentä venäläisten omakotitaloa. Imatralla Etelä-Karjalassa on satoja venäläisten omistamia kiinteistöjä, joista osa on rempallaan. Kun valvonta ei ole jatkuvaa, virheiden mahdollisuus kasvaa. KAUPUNKI MYI TONTTEJA Venäläiset toivotettiin pitkään Imatralla tervetulleiksi elinkeinoelämän piristäjinä. SUOMEEN PÄÄSY VAIKEUTUI Jotkut Imatralla olevista venäläisten kiinteistöistä on hylätty jo kauan sitten, mutta viime aikoina rappiota ovat kiihdyttäneet ensin koronapandemia Venäläisen omistaman talon aita on kaatunut. Venäläisten rakennuttamat talot eivät ole Imatran rakennusvalvontapäällikön Matti Pöljön mukaan olleet suomalaisten ostajien suosiossa. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 42 Kuntalehti 11 / 2022 T ällaisen viestin Imatran kaupunki lähetti Immalanjärven alueella sijaitsevan omakotitalon venäläiselle omistajalle viime toukokuussa: ”Kiinteistöllä sijaitseva talousrakennus on kunnostettava (maalaus) 31.9.2022 mennessä.” Pietarilaismiehen vanha talo talousrakennuksineen on rähjäinen, REMPALLAAN Venäläisten rappeutuvat kiinteistöt aiheuttavat huolta Imatralla. Rakentamisbuumi meni kuitenkin pian ohi, eivätkä venäläiset ole enää vuosiin rakentaneet käytännössä lainkaan uudisrakennuksia. Kunnostuskehotuksen kaupungilta saaneista kiinteistöistä joka kymmenes on venäläisessä omistuksessa. Jos tekijät ovat olleet täysin venäläisiä, työn laadusta voi olla epäilys. piha villiintynyt ja tontin hutera aita on kaatunut. Aiemmin rakennustyömailla päätoimisesti työskennellyt Pöljö pitää varovaisuutta perusteltuna: aina ei ole varmuutta siitä, että talohankkeessa on ollut mukana pätevä suunnittelija ja työnjohtaja. KL11_32-47.indd 42 1.11.2022 9.18. Venäläiset ovat ostaneet paljon vanhoja omakotitaloja, mutta etenkin 2000-luvulla myös tontteja. Ilmiö näkyi kaupungin tekemässä ympäristökatselmuksessa toukokuussa. TALOJEN LAATU ON ARVOITUS Venäläisten kiinteistökaupan huippu saavutettiin Suomessa vuonna 2008, minkä jälkeen kauppa hiljeni ja osa venäläisistä myi kiinteistönsä pois. Rakennusvalvonnalla on hyvin rajalliset mahdollisuudet valvoa jokaista työvaihetta, Pöljö sanoo
VENÄLÄISIÄ VAIKEA TAVOITTAA Imatra on tällä valtuustokaudella terästänyt kaupunkikuvan valvontaa. Toivon suojelupoliisin ja rajavartioston seuraavan näitä, sillä kikkailu tekee mahdolliseksi sekä hyvät että pahat aikeet, sanoo Pöljö. Esimerkiksi Immolan rajavartioston vieressä entinen varuskuntasairaala on venäläisomistuksessa hotellikäytössä. kauppoja, minkä vuoksi keskihinta on laskenut alle 70 000 euron. Sellaisissa rakennuksissa akuutti vaurion vaara on suurempi, sanoo Pöljö. Alkuvuodesta kaupunki puolestaan joutui purattamaan kuolinpesän hallussa olleen huonokuntoisen omakotitalon ja peri purkukustannukset kuolinpesän osakkailta. Esimerkiksi viime keväänä kaupungilla ei ollut yhden kunnostuskehotuksen saaneen venäläiskiinteistön omistajan osoitetietoja, ja niitä oli etsittävä verottajan avustuksella. Lähde: Maanmittauslaitos [ Info ] ja sitten Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota, jotka vaikeuttivat venäläisten pääsyä Suomeen. Venäläiskiinteistöjen rappeutumista nopeuttaa se, että monet niistä ovat alun perinkin olleet lähes purkukuntoisia. Seuraavaksi eniten kauppoja tehtiin Savonlinnassa (30), Kiteellä (21), Ruokolahdella (18), Kouvolassa (10) ja Enonkoskella (9). Näin useampi venäläinen saa mahdollisuuden hakea viisumia kiinteistönomistukseen perustuen. • Tämän vuoden kaupoista 74 on tehty sukulaisten kesken. • Outi Salovaara Kuvat: Ari Nakari Venäläisten kiinteistöt Imatralla ovat usein huonokuntoisia. • Tänä vuonna on ollut paljon sukulaisten välisiä määräalayms. • Esimerkiksi vuonna 2020 tehdyistä 155 kaupasta vain kuusi tehtiin sukulaisten kesken. Pöljö sanoo, myös kaupungin ohella myös naapurit valvovat tehokkaasti kiinteistöjen kuntoa ja valittavat, kun ongelmia ilmenee. Lasku kaatui Suomen puolella olevien perillisten maksettavaksi, sanoo Pöljö. Katselmuksia ei kuitenkaan Pöljön mukaan tehdä venäläisten omistamien kiinteistöjen tarkkailemiseksi, vaan kaupunkikuvan kohentamiseksi kautta linjan. • Tämän vuoden kaupoista 33 on tehty Imatralla. Viime ja tänä vuonna venäläisten kiinteistökauppa vilkastui jälleen erityisesti Imatralla, vaikka ennätysvuosista ollaankin kaukana. Hälyttävää piikkiä ei kuitenkaan viime aikoina ole ollut. Immola on yksi liikekannallepanon kokoontumispiste, ja siellä on myös lentokenttä, huomauttaa Pöljö. Uusissa kaupoissa on usein ollut kyse kiinteistön omistuksen jakamisesta sukulaisten kesken. Tuntuma on, että kun venäläisten käynnit ovat vähentyneet, heidän kiinteistöjään koskevat valitukset ovat myös lisääntyneet. Tällaista kikkailua on. Imatrallakin venäläisille on myyty kiinteistöjä strategisten kohteiden läheltä. STRATEGISIA KOHTEITA Venäjän hyökkäyssodan alettua venäläisomistusten riskit ovat jälleen puhuttaneet suomalaisia. Pääväylien varrella olevien kiinteistöjen ohella valvonta ulotetaan nyt koko kaupungin alueelle. • Viime vuonna kauppoja tehtiin yhteensä 222. Lesken puoliso oli Venäjän kansalainen, jonka perillisiä ei tavoitettu Venäjältä. • Venäläisten tekemien kiinteistökauppojen keskihinta oli vuosina 2017–2021 jonkin verran yli 100 000 euroa. Kuntalehti 11 / 2022 43 Venäläisostajat suosivat Imatraa • Venäläiset ovat tehneet tänä vuonna lokakuun alkuun mennessä Suomessa yhteensä 275 kiinteistökauppaa. Venäläisten kiinteistöongelmien käsittelyä vaikeuttaa se, että heitä on joskus vaikea tavoittaa. Syyskuussa valtioneuvosto päätti, että venäläinen kiinteistönomistaja voi tulla turistiviisumilla Suomeen vain, jos se on välttämätöntä huoltotai kunnostustöiden vuoksi. Pienellä kunnostuksella niitä on kuitenkin voinut pitää lomailukäytössä. KL11_32-47.indd 43 1.11.2022 9.18
”Rakennetun ympäristön ekoloApoli painottaa ilmastotoimia Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma vuosille 2022–2035 painottaa ilmastotoimia julkisessa rakentamisessa. Tarkempi malli on osoitteessa https://www. Monet Euroopan maat noudattivat Suomen esimerkkiä, ja 20 kuntaa, edelläkävijöinä Jyväskylä sekä viisi maakuntaa, valmistivat oman arkkitehtuuripoliittisen ohjelmansa sen pohjalta. Valtakunnallisessa ohjelmassa on määritelty tavoitteet, painopisteet ja yleisperiaatteet, joiden perusteella ohjataan julkista rakentamista. arknieminen.fi/ vanhojen-ihmistenymparistoja/” Havainnekuva: Sari Nieminen KL11_32-47.indd 44 1.11.2022 9.18. Apoli on järjestyksessä toinen, ensimmäinen julkaistiin Suvi-Anne Siimeksen, vas., kulttuuriministerikautena vuonna 1998. Hän ehdottaa ratkaisua kaupunkirakenteessa niin, että eri-ikäiset ovat yhteydessä toisiinsa. Ohjelmatyössä on ollut tiiviisti mukana myös työja elinkeinoministeriö. Apolin otsikko on Kohti kestävää arkkitehtuuria, mikä tarkoittaa toivetta ilmastonmuutoksen huomioon ottamisesta kaikessa rakentamisessa. ginen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys on uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ytimessä”, todetaan heti alussa. Sen merkitystä ei voi väheksyä. Apolissa painotetaan yhteistyöTaiteilijaprofessori Sari Nieminen on tutkinut vanhusasumisen vaihtoehtoja, joita apoli peräänkuuluttaa. Kuntien toivotaan tekevän omat arkkitehtuuripoliittiset ohjelmansa. UUDEN apolin valmistelu aloitettiin vuonna 2019 ympäristöministeriön ja opetusja kulttuuriministeriön johdolla, ja mukaan valmisteluun otettiin laajat kansalaispiirit. [ Ympäristö ja rakentaminen ] 44 Kuntalehti 11 / 2022 U usi valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ”apoli” julkaistiin tammikuussa. Kirkkonummen kohdalla onnistuminen oman apolin tavoitteissa johti Arkkitehtuurin Finlandia-palkintoon kirjastosta vuonna 2021. Kaikilla suurilla kaupungeilla on oma apolinsa, pienistä mainittakoon Kirkkonummi ja Lempäälä
SUOMI liittyi vuonna 2021 kansainväliseen Davosin julistukseen, jossa sitoudutaan hyvän rakennuskulttuurin edistämiseen sekä uudisrakentamisessa että rakennusperinnön säilyttämisessä. RAKENNETULLA ympäristöllä on suuri merkitys ilmastokriisin ratkaisemisessa ja biodiversiteetin säilymisessä, painotetaan ohjelmassa. Suomessa yli 70 prosenttia kansallisomaisuudesta on rakennuskantaa. Liikutaan siis todella suuren luokan asioissa Suomen Myös kuntien luottamushenkilöiden olisi hyvä perehtyä apoliin. Tavoitteena on, että ohjelmaa käytettäisiin osana ympäristökasvatusta etenkin rakennusalan oppilaitoksissa mutta myös peruskouluissa ja lukioissa. Sote-asioiden siirtyessä pois kunnilta painottuvat ympäristöasiat kuntien päätöksenteossa entistä enemmän. Valtio ja kunnat ovat tässä avainasemassa, esimerkkirakentajia ja esimerkkisuojelijoita. Kartta: Kohti kestävää arkkitehtuuria, Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035 ilmastotavoitteiden toteuttamisen kannalta. ”Ilman kiinteistöja rakennusalan KL11_32-47.indd 45 1.11.2022 9.18. Kuten ohjelmassa todetaan, arkkitehtuuri on osa sivistystä, kollektiivista muistia ja kansallisomaisuutta. Myös kuntien luottamushenkilöiden olisi hyvä perehtyä apoliin. Rakennettu ympäristö taas tuottaa noin 40 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja lähes kolmanneksen kaikesta jätteestä. Kuntalehti 11 / 2022 45 . Tavoitteet rakennusperinnön suojelusta on otettava vakavaan pohdintaan. tä, opetusta ja viestintää rakennetun ympäristön kestävyystavoitteiden toteutumisessa. Jokainen purkupäätös lisää sekä päästöjä että jätekuormitusta. Purkuaallon hillitseminen onkin yksi apolin keskeisistä tavoitteista
Tietokanta kokoaa yhteen Tilastokeskukselta saatuja tietoja koskien työllisyyttä, palkkoja, kunnallisverojen maksua ja tukien käyttöä. Yksi keino tässä on apolin mukaan painopisteen siirtäminen uudisrakentamisesta korjaus-, täydennysja lisärakentamiseen. Miten estetään, ettei sote-uudistus johda samaan. Helsingin keskustakirjaston Oodin yleinen kilpailu oli hyvä vahvistus yleisen kilpailun ylivoimaisuudesta julkisen rakennuksen laadun takaamisessa. Kuntaliitokset johtivat osittain hallitsemattomaan tyhjilleen jääneiden rakennusten purkuaaltoon. [ Ympäristö ja rakentaminen ] UUDESSA arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa vuosille 2022–2035 painotetaan rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtääviä toimia. ENSIMMÄINEN apoli vuodelta 1998 korosti yleisten kilpailujen merkitystä arkkitehtuurimme historiassa ja kannusti niiden käyttämiseen julkisessa rakentamisessa. Ohjelmassa painotetaan olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä ja hoitoa, siis korjausrakentamista, ensisijaisena tehtävänä ja uuden rakentamista vasta toissijaisena. • Paula Holmila [ Kommentti ] Ylikorjaaminen on ongelma Mitä maahanmuutto maksaa kunnassasi. Niinpä Espoossa toteutettiin kokeilu, jossa myös kouluista ja päiväkodeista järjestettiin yleiset kilpailut. Puolueettomat kunnan virkamiehet tekivät kilpailuehdotuksista vertailukelpoiset kustannuslaskelmat. Suomessa tuhlataan resursseja ylikorjaamiseen. Kaikki merkittävät arkkitehtimme Eliel Saarisesta ja Alvar Aallosta arkkitehtitoimisto ALAan ovat päässeet työn alkuun voittamalla yleisen suunnittelukilpailun. Ehkä vanhan ja vanhannäköisen sietokykyäkin olisi lisättävä. Ohjelmassa luodaan paineita sekä arkkitehdeille, kunnille että rakennusteollisuudelle rakentamisen hiilipäästöjen vähentämiseksi. Ajattelemattomat uudistukset voivat myös vahingoittaa ja ovat vahingoittaneetkin vanhoja rakennuksia. • Lisätietoja: Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-508-5. KL11_32-47.indd 46 1.11.2022 9.18. Se on ainoa vain laatua mittaava ja reiluin tapa valita suunnittelija, koska ehdotukset jätetään nimettöminä. Suunnitteilla on myös korjausrakentamisen osaamiskeskuksen perustaminen. Tarkista oman kuntasi tilanne! Paula Holmila vahvaa sitoutumista hiilineutraalia yhteiskuntaa ei voida saavuttaa”, apolissa sanotaan. Olisiko useammissa kunnissa syytä kartoittaa ja arvioida koko rakennuskanta ja teettää rakennushistoriallinen kokonaisselvitys. Ilmastonmuutos vaatii asenteiden muuttamista, ja rakennusala on siinä keskiössä. Vanhaa ei pitäisi korjata uuden, vaan vanhan veroiseksi, kunnioittaen. Ja lopettaa ylikorjaaminen. Vahinko, ettei menettelyä tajuttu jatkaa Hagmanin jäätyä eläkkeelle, sitä olisi tarvittu Espoon kiihkeässä rakennusvaiheessa. Kunnilla on edelleen kaavoitusmonopoli ja mahdollisuus estää purkuluvat. Kokeilu nosti esille useita uusia toimistoja kuten Verstas-arkkitehdit (Saunalahden koulu, Väre) sekä Selina Anttisen ja Vesa Oivan toimiston (Kaisa-kirjasto ym.). Kokeilu oli merkittävä, koska se osoitti, ettei yleisen kilpailun järjestäminen välttämättä johda aikatauluviivästyksiin tai kustannusten nousuun. www.kuntaluvut.fi Kuntaluvut.fi -sivusto on luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja julkisesta taloudesta kiinnostuneita kansalaisia varten luotu tietokanta, josta löydät kätevästi maahanmuuton kuntakohtaiset avainluvut. Kokeilun järjestänyt kaupunginarkkitehti Lars Hagman sai valtionpalkinnon vuonna 2010. Samaten kunnat. Kansallismuseon korjaamisesta järjestetty kilpailu puolestaan osoitti, että yleinen kilpailu sopii myös korjaamisen ja täydennysja lisärakentamisen suunnittelussa
Uitto korostaa kuljetusreittien optimoinnin hyötyjä liikenteen päästöjen ja polttoainekulujen leikkaamisessa. Kuntien hankintoihin, yrittäjien tarjouksiin, kuluttajien valintoihin ja energiaratkaisujen vertailuun sopiva Lapissa pilotoitu toimintamalli kiinnostaa jopa EU-tasolla. Tuumasta tekoihin on kunnille suunnattu strateginen opas, johon sisältyy inspiraatiota, ideoita ja esimerkkejä siitä, miten uusiokäytön ja korjaamisen kohtaamispaikat saadaan toimimaan. • [ Ympäristö ja rakentaminen ] Miten kunnat voivat edistää kestävämpiä kuluttamismalleja, kestävämpää elämäntapaa ja asenteenmuutoksia kestävän kehityksen suhteen. KEMIJÄRVEN Kehitys Oy:n ja Lapin ammattikorkeakoulun kehittämille kestävien hankintojen nettityökalulle ja energialaskurille on kysyntää. Hänen mukaansa optimointi vähentää kuljetuskilometrejä tapauksesta riippuen 10–70 prosenttia. Kun toimijoita verkottava työkalu jatkossa linkitetään Claudiaja Hilma-hankintaohjelmien kanssa, voivat pienetkin yritykset arvioida yltävätkö ne isojen hankintojen osatoimittajiksi. Kohti kestäviä hankintoja -hankkeen vetäjä Mika Uitto Lapin amLaskureilla päästöjä ja kuluja karsimaan Hilkka Jankkila mattikorkeakoulusta sanoo, että yhä useampi haluaa vertailla kiinteistönsä lämmitysvaihtoehtoja ja laskea lämmitystavan muutoksen kuoletusaikaa Motivan energiamateriaaliin perustuvassa KKH-sovelluksessa. Kuljetusten päästöt lasketaan kuljetustavan ja ajoneuvoluokan tilastollisten päästöarvojen pohjalta. TYÖKALUN tietokannasta löytyvillä, tarjottavia tuotteita vastaavilla luvuilla voi laskea niiden hiilipäästöt. Tilaaja lisää tuotemäärän ja halutessaan vertailuhintoja. KL11_32-47.indd 47 1.11.2022 9.18. www.pohjola-norden.fi Lapissa pilotoitu toimintamalli kiinnostaa jopa EU-tasolla. Laskurilla voi hakea parhaan kuljetusreitin, optimoida kuljetusten täyttöasteen ja vertailla eri kuljetuskalustojen päästöarvoja ja etsiä sopivia kuljetuspalveluja. Kemijärven kaupunki hankkii nyt neljänneksen elintarvikkeista omalta alueeltaan, mutta haluaa nostaa tätä osuutta tulevalla tarjouskierroksella. Tuotetai palvelutarjoaja syöttää KKH-työkaluun arvonlisäverottomat hinnat yhtä mittayksikköä kohden sekä kuljetushinnan. Jatkossa myös yritykset voivat syöttää tuotteisiin liittyvät arvioidut, laskennalliset tai omasta tuotannosta mitatut hiilidioksidivaikutukset. Lämmityksen hiilipäästöt lasketaan Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisilla arvoilla. Hankinnan kokonaisarvon pohjalta laskettavat työllistävyysja verotulovaikutukset kiinnostavat erityisesti päättäjiä. Myös pientuottajien lähienergialla olisi kysyntää kuntien lämpölaitoksissa
Joensuussa asuva Pitkänen tekee töitä hallintopäällikkönä Tohmajärven kunnassa. 48 Kuntalehti 11 / 2022 [ Kunnan töissä ] K iteeltä kotoisin oleva Heidi Pitkänen halusi vahvistaa yhteyttään kotimaakuntaansa PohjoisKarjalaan, kun hän päätti opiskella hallintotieteiden maisteriksi. Oliko muita syitä kuin kotiseuturakkaus, kun suuntasit Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun ja pääaineenasi oli hallinto-oikeus. Kuntasektorilla hyödyllinen koulutus on osaltaan mahdollistanut hänen työllistymisensä Pohjois-Karjalassa. Kiinnostuin juridiikasta jo lapsena, kun tein polttopuutöitä veljeni ja vanhempieni kanssa. Pienestä pitäen sortoa vastaan KL11_48-49.indd 48 1.11.2022 9.15. Pinosin polttopuita ja en ollut tyytyväinen työn Tohmajärven hallintopäällikkö Heidi Pitkänen on tyytyväinen siitä, että kunnassa on kiinnostuttu aurinkoja tuulivoimasta
Siitä kului vajaa vuosi ja minut valittiin asuntoja henkilöstösihteeriksi. Aloitin määräaikaisena asuntoja henkilöstöpäällikkönä vuoden 2013 syyskuussa. Mikä on hallinnon rooli edistettäessä elinvoimaa ja rakentamista ja kehitettäessä ympäristöä. Tiedotitte syyskuussa, että itäisen Suomen suurimman energiahankkeen toteuttamisedellytyksiä selvitetään Tohmajärvellä. Vauhti Speed aloitti suksivoidetuotannon uusissa tiloissaan taannoin Tohmajärven Tikkalassa. Tohmajärveläisyyteen kuuluu se, että on oltava valmis muutoksiin. Seuraavana kesänä jäin perhevapaille. Jo tammikuussa olimme tehneet tarvittavia päätöksiä. Mahdolliset vaikutukset tutkavalvontaan on selvitettävä Puolustusvoimien hyväksymällä tavalla. Mitä työhösi kuuluu. Pian sen jälkeen hallintopäällikön virka avautui ja ajattelin, että sehän on unelmieni täyttymys. Kuinka paljon hyvinvointialueuudistus muuttaa kunta-arkeanne. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa ilmavalvonnalle. Päätin, että menen isona lukemaan lakia, jotta minua ei sorreta. Ei ehkä niin paljon kuin jossain muualla. Kyllä, energiarakentamiseen keskittyvä Skarta Energy -yhtiö ja Tohmajärven kunta ovat solmineet aiesopimuksen. Kouluverkot on jo saneerattu. Onnistuuko tuulivoimahanke, kun raja on niin lähellä. Se oli tiukka kevät. Palasin töihin vuoden 2020 elokuussa. Meidän ei tarvitse saada Lidliä. Kertoisitko työurasi eri vaiheista Tohmajärven kunnassa. Selvittämisvelvollisuus on kaavoittajalla tai tuulivoimatoimijalla. Haluan, että ketään ei sorreta. Sitten heti maaliskuun puolessa välissä sain viransijaisena kunnanjohtajan tehtävät hoidettavakseni. Hoidin hallintopäällikön virkaa oman toimeni ohella jo tammikuussa. Mihin asiaan on hyvä keskittyä uudistuksen yhteydessä. Olen yllättynyt monta kertaa positiivisesti siitä, miten monipuolisesti erilaisia töitä kunnassa tehdään. Miltä työt ovat maistuneet reilun 4 200 asukkaan kunnassa. Minkälainen oli alkusi hallintopäällikkönä. Vieläkö verrattain pienessä kunnassa riittää eväitä uusiin kehittämisavauksiin seuraavina vuosina. Kunta järjestää hyvän elämän edellytyksiä ihmisille. On tärkeää, että kuntalaisten ja kunnan hallinnon sekä päätöksenteon välillä vuorovaikutus on avointa ja luottamusta herättävää. Kunnan riippuvuus verotuloista kasvaa. Hallintopäällikkö vastaa kunnan päätöksentekoon liittyvistä koordinointi-, valmisteluja kehittämistehtävistä toimialarajat ylittäen. Kuntalehti 11 / 2022 49 VIDEO: Heidi Pitkänen pyörittää hallinnon rattaita, jotta kunnassa voidaan keskittyä vaikka uusiutuviin energioihin. Nyt kartoitetaan sopivia rakennuspaikkoja tuulija aurinkovoima-alueelle. Mitä se tarkoittaa. Miten kuntaan vaikuttaa se, että rajanaapurina on Venäjä. Yhtiön aiemmat tilat Joensuussa tuhoutuivat marraskuun lopussa. Hallinto on keskeisessä asemassa, vaikka se on tukitoiminto. Onko sinulla esimerkkiä nopeasta päätöksenteosta. Meillä voi olla omat tohmajärveläiset yrityksemme. Siun soten palvelut siirtyvät Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle ensi vuoden alussa. • Jouni Lampinen Kuva ja video: Riikka Hurri KL11_48-49.indd 49 1.11.2022 9.15. Tämän jälkeen Puolustusvoimat arvioi vaikutusten merkittävyyden. Jos hallinto ei toimi, se hidastaa päätöksentekoa esimerkiksi valitusprosessien lisääntyessä. Myös kunnan toimintaan ja menettelyihin liittyvä juridinen neuvonta on hallintopäällikön vastuulla. Yritystoiminnan vaikutus kuntiin korostuu hyvinvointialueuudistuksen toteutuessa. Miten voit edistää oikeudenmukaisuuden toteutumista työssäsi. Tuulivoima-alueen voimaloiden tyypit, määrät ja monta muuta asiaa on selvitettävänä ennen kuin asiassa päästään etenemään. Tohmajärvellä on jo totuttu yhteensä 13 kunnan alueella toimivaan Siun soteen eli Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymään. Innovatiivisuutta on edistetty, kun jokaisella valtuutetulla on käytössään 10 000 euroa kunnan kehittämiseen. Nyt kartoitetaan sopivia rakennuspaikkoja tuulija aurinkovoimaalueelle. Vauhti Speedin tilojen rakennuttajana ja omistajana on kunnan tytäryhtiö Tohmajärven Yrityspalvelut. Hallintopäällikkö on kunnan johtoryhmän jäsen ja kunnanjohtajan sijainen. Hallinnolla oma roolinsa, kun tarvitaan nopeita ratkaisuja. Esimerkiksi silloin, kun kunnan puuseppä teki upeat keittiökalusteet kunnan vuokra-asuntoon. Jokaisen yrityksen elinvoima on tärkeä. Voimme keskittyä kuntataajaman kehittämiseen. jakautumiseen
MEILLÄ valtamedia yrittää selostaa tilannetta kieli keskellä suuta. Mustavalkoisin tulkinta on, että poliitikot yrittävät vaikuttaa EKP:n toimintaan. Nykytilanteen kiteytti HS Vision toimittaja Tuomas Niskakangas 29.10. Aihe on meillä kumman herkkä, ja esimerkiksi pääministeri Sanna Marin, sd., sai kurat silmilleen, kun lainasi twiitissään tutkija Antti Ronkaisen kirjoitusta, jossa kyseenalaistettiin EKP:n toimintalinjaa. Meillä lamavuonna 1992 Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg joutui törmäyskurssille pääministeri Esko Ahon, kesk., kanssa. On koko ajan vaikeampi ajatella keskuspankkeja vain teknokraattisena toimijana, joka kaavamaisesti ja riippumattomasti keskittyy inflaatiovauhdin viilaamiseen.” Nyt eletään jännittäviä aikoja, jotka heijastuvat väistämättä myös meidän ensi kevään eduskuntavaaleihimme. Presidentti Mauno Koivisto, sd., opetti demokratian aakkosia ilmoittamalla, että demokratiassa pääjohtaja lähtee, ei pääministeri. Nyt samoissa puuhissa ovat korot, inflaatio ja energian hinta. Mutta toisin kävi. Tuomio on ”Poliitikot, näpit irti EKP:stä”. siten, että EKP:n linjasta kriittistä keskustelua käyvät on nimetty vasemmistolaisiksi, osa niin sanotun uuden rahateorian kannattajiksi. Ja kuka kuittaa laskun. pääkirjoituksessaan ”Euroopassa toinen käsi ottaa ja toinen antaa” miten EKP joutuu mandaattinsa mukaisesti koronnousuilla ottamaan ja miten hallitukset joutuvat poliittisen pakon edessä antamaan kansalaisille ja yrityksille muun muassa energiatukia. Jakolinjoja on tehty Nyt punnitaan EKP:n osaaminen Meillä valtamedia yrittää selostaa tilannetta kieli keskellä suuta. Ja ajavatko Euroopan keskuspankin (EKP) koronnostot maanosan entistä varmemmin taantumaan. Sähkön hintaa määrittelevä markkinamekanismi on niin hienoa insinöörityötä, ettei kukaan uskalla siihen puuttua täydellisen sekasorron pelossa. Elinkustannusten nousu on jo hyvin poliittinen teema. Helsingin Sanomat kirjoitti 28.10. • KL11_50-53.indd 50 1.11.2022 9.16. Keskuspankki on kaukana siitä etäisestä ja poliittisten kiistojen ulkopuolisesta roolista, jota pankkia perustettaessa hahmoteltiin.” JÄNNITTEET keskuspankin ja poliittisen johdon välillä eivät ole uusi asia. Ei tarvitse olla populisti, kun vastaa, että kansa tietysti. ”Joka tapauksessa EKP tulee kansalaisten arkeen, kun ruokalaskujen rinnalla nousevat lainakulut. seuraavasti: ”Joka tapauksessa keskuspankkien rooli poliittisena toimijana on tulossa yhä ilmeisemmäksi. Olennaista niissä on, että tehdään rohkeita aihevalintoja ja uskalletaan olla yhden tai kahden vieraan kanssa kokonainen tunti. Toisella puolella on sitten perinteisen koulukunnan suuri ja äänekäs enemmistö. Venäjän Ukrainaan kohdistavan hyökkäyssodan tuomitsevat kaikki. Nyt Euroopassa käydään vilkasta keskustelua siitä, voidaanko Ukrainan sodasta johtuvan energiapulan aiheuttamaa inflaatiota korjata kaikkialle ulottuvalla koronnostolla. Itse olen huomannut viihtyväni ”virallisten Astudioasiantuntijoiden” ulkopuolelle jäävien tietoviisaiden parissa. Vaikka talven pitkät illat ovat mukavaa lukuaikaa, niin saman nautinnon voi ottaa myös äänikirjoista ja podcasteista – joita on muuten netti pullollaan – tai Yle Areenan laajasta puheohjelmavalikoimasta. 50 Kuntalehti 11 / 2022 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä V anha sanonta on, että verot kansan verta juovat. Yleisesti arveltiin – eikä vähiten mediassa – että nyt Aho lentää. P.S. Toisaalta ollaan valmiita myöntämään, että tilanne on enemmän kuin kinkkinen. Heitä löytyy esimerkiksi Yle Areenasta Ruben Stillerin ohjelmista tai Maija Elonheimon Brysselin kone -ohjelmista. Koetaan, että markkinat eivät toimi, vaan antavat tuotteille hintoja, jotka muistuttavat keinottelutalouden pimeimpiä puolia. Mutta mitä pitäisi ajatella tästä ajasta, kun energiakriisin aikana nimenomaan energiayhtiöt takovat huipputuloksia ja ruokaketjut ruuan hintojen nousun pyörteessä ennätysvoittoja. Euroopassa tätä keskustelua on viritellyt muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron
Opas on vapaasti ladattavissa oleva, loistava manuaali ja esimerkkiluettelo. Onko tuosta huoneentaulusta ihan aitoa apua myös omassa työssänne valtuuston puheenjohtajana. Kyse ei ollut mistään yksittäisestä tapauksesta, häiriökäyttäytymisestä. Ohjeiden painoarvon määrittelee kukin kunta ja valtuusto itse. Keskustelun sisältöön puuttumiseen laki antaa melko rajalliset valtuudet. Keskeisin muutos aiempaan ohjeistukseen verrattuna. Kuntalain 85 §:ssä säädetään virheellisestä menettelystä luottamustoimessa ja 86 §:ssä rikollisesta menettelystä luottamustoimen ulkopuolella. - Ohjeilla ja erilaisilla toimintamalleilla ei ole erityistä kovaa juridista merkitystä eikä velvoitetta. Kuntalain 14 § mukaan valtuusto hyväksyy, muun ohessa, hallintosäännön ja konserniohjeen. Veikkaisin, että jonkinlaisia ohjeita löytyy joka kymmenennestä kunnasta. Löytyykö lakikirjasta pykälää, joka koskisi kuntapäättäjän epäasiallista käytöstä. Puheenjohtajana minua sitoo ennen muuta kuntalaki. Aihe on ollut yhä useammassa kunnassa keskustelussa, mutta meillä ei ole tarkkaa tietoa eettisten käyttäytymisohjeiden yleisyydestä kunnissa. muistuttaa harhapolulle eksyneitä asiassa pysymisen tärkeydestä. Onko Teillä sormituntumaa, kuinka moni kunta on kirjoittanut päättäjilleen eettiset käyttäytymisohjeet. • KL11_50-53.indd 51 1.11.2022 9.16. Kirjoitimme konkreettisen huoneentaulun siitä, mikä on hyvää ja mikä epäasiallista käytöstä kaupungin tehtäviä hoidettaessa. Monet kunnat ovat laatineet jopa nimenomaisia ohjeistuksia luottamusväelleen siitä, millainen käytös on sallittua ja millainen ei. Mutta kun hän sanoi: Sinä senkin IDIOOTTI ! Kuntalehti 11 / 2022 51 Piirros: Yrjö Klippi [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi S osiaalisesta mediasta tuttu railakas kielenkäyttö on paikka paikoin pesiytynyt myös kunnallishallintoon. NÄKEMYS I Tampere uudisti ja täsmensi alkusyksystä omia eettisiä toimintaperiaatteitaan – valtuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen, sd., miksi. Kuntalain 102 § nojalla toimielimen puheenjohtajalla on velvollisuus puuttua luottamushenkilön kokouksissa tapahtuvaan sopimattomaan käyttäytymiseen ja tarvittaessa hänen on jopa keskeytettävä kokous. Pääpointeiksi nousivat asiallisuus sekä kaikenlaisen syrjinnän ja maalituksen ehdoton kieltäminen. NÄKEMYS II Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta, onko luottamusväen häiriökäyttäytyminen lisääntynyt viime vuosina. Mikä valtuuston omien eettisten ohjeiden, huoneentaulun, juridinen merkitys ja painoarvo on. Tutkitun tiedon perusteella häiriökäyttäytyminen ei ole lisääntynyt, mutta siitä puhutaan nykyisin enemmän ja avoimemmin. Halusimme vain entisestään vahvistaa tasokasta keskustelukulttuuriamme. Puheenjohtajan mahdin rajat. Haluamme, että koko kaupunki – niin luottamusväki kuin palkansaajatkin – sitoutuu tahdikkaaseen käyttäytymiseen. Lakikirja tarjoaa yllättävänkin paljon kättä pidempää, jos sellaista tarvitaan. Onko Kuntaliitosta saatavissa malleja kuntapäättäjien kultaisen käytöksen oppaaksi. Liitto julkaisi keväällä oppaan ”Yhteisesti sovitut toimintamallit ja pelisäännöt kuntien johtamisessa”. Nuo yhteisesti hyväksymämme pelisäännöt ovat minullekin oiva lisätyökalu Muistutus luottamuspäättäjille: Suunsoitolla on rajansa Ohjeiden painoarvon määrittelee kukin kunta ja valtuusto itse
Useimmiten kehittämisraha on löytynyt oman organisaation talousarviosta. Luonnon monimuotoisuutta koskeva lainsäädäntö tulee tarkoittamaan erittäin merkittävää muutosta myös kuntien toimintaan ja toimintaympäristöön. Velvoitteiden alueellisen soveltamisalan tarkoituksenmukaisuus Suomen oloissa sääntelyn tavoitteet huomioon ottaen on herättänyt keskustelua. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että puiden latvuspeittävyys on vähintään 10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Emme tarvinneet erillistä rahoitusta Ministeriön hankerahoitus Organisaation oma talousarvio 52 % 33 % 32 % E uroopan komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksen luonnon ennallistamisasetukseksi. Acta nro 283. Ennallistamisasetus koskisi myös kaupunkivihreää Kaupunkivihreää koskevat velvoitteet koskisivat Suomessa yli 60 kuntaa. Innovaatioihin ei tarvitse välttämättä erillistä rahoitusta. Artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaupunkien viheralueiden kansallinen kokonaispinta-ala kasvaa vähintään kolmella prosentilla vuoden 2021 kokonaispinta-alasta vuoteen 2040 mennessä ja vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Organisaation oma talousarvio Ministeriön hankerahoitus Emme tarvinneet erillistä rahoitusta 96 % Lähde: Kuntaliiton Innovaatiobarometri 2022. Tutkimus kuntien ja kuntayhtymien innovaatiotoiminnasta. Lasten ja perheiden palveluintegraatio Rovaniemellä Soteja sivistyspalveluiden asiantuntijat sekä kolmannen sektorin toimijat muodostavat Rovaniemellä ryhmän, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden palvelupyyntöihin ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Mobiilisti Muoniossa 24/7 Muonio-appi tuo Muonion alueen nähtävyydet, tapahtumat, retkeilykohteet ja palvelut älylaitteisiin kahdella kielellä. Asetukseen sisältyisi luontotyyppejä koskevien ennallistamisvelvoitteiden ohella nimenomaisesti kaupunkivihreää koskeva artikla 6, joka on julkisessa keskustelussa jäänyt vähemmälle huomiolle. Asetuksen keskeisenä tavoitteena olisi luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokyvyn jatkuva, pitkäaikainen ja kestävä elpyminen unionin maaja merialueilla ennallistamalla ekosysteemejä. Komission asetusehdotuksen mukaan nämä määriteltäisiin Copernicuksen maakartoituspalvelun toimittamien tietojen perusteella. 52 Kuntalehti 11 / 2022 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto Lähes kaikki (96 %) kunta-alan organisaatiot ovat ottaneet käyttöön innovaatioita viimeisen kahden vuoden aikana. Rokot teiden määrää saatiin nostettua jopa 40 prosentilla, ja samalla rokottamistahti nopeutui. SUOMESSA hallinnollisesta rakenteesta seuraisi, että artiklan velvoitteet kattaisivat laajoja alueita. • Minna Mättö Lakimies Kuntaliitto KL11_50-53.indd 52 1.11.2022 9.16. Innovaatio on saanut huomioita globaalisti. JOKA TAPAUKSESSA näyttää selvältä, että luontokadon välttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävää lainsäädäntöä tultaneen lähivuosina valmistelemaan ja saattamaan voimaan niin EU-tasolla kuin Suomessakin. Sisältöä sovellukseen tuottavat muoniolaiset yritykset, yhdistykset ja kunta. Lisäksi tulisi saavuttaa nettolisäys kaupunkien viheralueissa, jotka integroidaan nykyisiin ja uusiin rakennuksiin ja infrastruktuurihankkeisiin, myös perusparannusten ja uudistamisen avulla. Kuntaliitto edistää kuntien ja koko kunta-alan uudistumista. Tavoitteena oli malli, joka jatkuisi saumattomasti sote-uudis tuksen yhteydessä ja sen jälkeen. Kyselyyn saatiin yhteensä 195 vastausta, 155 kunnasta ja 40 kuntayhtymästä tai vastaavasta. Artiklassa 6 säädettäisiin kaupunkien ekosysteemien ennallistamisesta. Sovellus mahdollistaa tiedon tuottamisen ja jakamisen nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, ja soveltuu myös kunnan kriisiviestintään ja vuoro vaikutukseen. Ei myöskään ole täysin selvää, mitä tarkalleen ottaen määritelmät ”kaupungin viheralue” ja ”latvuspeittävyys” tarkoittaisivat konkreettisessa ympäristössämme. Jos puu ei näy aineistossa, puun kaataminen olisi ehkä mahdollista. Asiaa voidaan yksinkertaistaen havainnollistaa seuraavasti: Jos puu näkyy aineistossa, sitä ei saisi noin vain kaataa. Entä mitä tapahtuu, jos satelliittikuviin perustuvat aineistot muuttuvat teknisen kehityksen myötä aiempaa tarkemmiksi – muuttuisivatko samalla myös artiklan 6 velvoitteet. Artiklan kaupunkivihreää koskevat velvoitteet koskisivat Suomessa yli 60 kuntaa. Asian voinee ymmärtää niin, että velvoite olisi sidottu satelliittikuviin perustuvaan aineistoon ja niistä tehtävän analyysin tarkkuuteen. Innovaatioita syntyy kunnissa kaiken aikaa – kolme esimerkkiä Kolme innovaatiotarinaa kunnista Rokotehävikki minimiin ilmakupla-innovaatiolla Vuonna 2021 Suomessa oli pulaa koronarokotteista ja jokainen rokoteannos tarvittiin käyttöön, ei rokotusvälineistön mukana jätteeksi. Perhe saa tarvitsemansa avun ja palvelun yhdestä paikasta ilman välikäsiä. Opetushoitaja Sari Roosin kehittämällä Ilmakupla-innovaatiolla pystyttiin poistamaan rokotehävikki välineistöstä. Asetus olisi suoraan sovellettavaa EUlainsäädäntöä. Rahoituslähteet kunta-alan organisaatioiden innovaatiolle vuosina 2020–2021 (% vastanneista, N=168). Toisaalta kysymys on myös siitä, miten paljon vihreää on tosiasiassa lisättävä tai kompensoitava, jotta sitä olisi riittävästi näkymään maakartoituspalvelun aineistoissa. Artikla edellyttäisi EU:n jäsenvaltioiden varmistavan, että vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei menetetä nettomääräisesti vuoteen 2021 verrattuna. Ohjauksessa käytetään puhelinneuvontaa sekä chatbotia. Innovaatio voi olla esimerkiksi käytännönläheinen keksintö, joka ratkaisee arkipäivän ongelman, tehostaa prosesseja tai kehittää palvelua niin, että asukkaat ovat entistä tyytyväisempiä
Lasten ja perheiden palveluintegraatio Rovaniemellä Soteja sivistyspalveluiden asiantuntijat sekä kolmannen sektorin toimijat muodostavat Rovaniemellä ryhmän, joka vastaa lasten, nuorten ja perheiden palvelupyyntöihin ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Useimmiten kehittämisraha on löytynyt oman organisaation talousarviosta. Rokot teiden määrää saatiin nostettua jopa 40 prosentilla, ja samalla rokottamistahti nopeutui. Tavoitteena oli malli, joka jatkuisi saumattomasti sote-uudis tuksen yhteydessä ja sen jälkeen. Emme tarvinneet erillistä rahoitusta Ministeriön hankerahoitus Organisaation oma talousarvio 52 % 33 % 32 % KL11_50-53.indd 53 1.11.2022 9.16. Tutkimus kuntien ja kuntayhtymien innovaatiotoiminnasta. Sovellus mahdollistaa tiedon tuottamisen ja jakamisen nopeasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, ja soveltuu myös kunnan kriisiviestintään ja vuoro vaikutukseen. Innovaatio voi olla esimerkiksi käytännönläheinen keksintö, joka ratkaisee arkipäivän ongelman, tehostaa prosesseja tai kehittää palvelua niin, että asukkaat ovat entistä tyytyväisempiä. Ohjauksessa käytetään puhelinneuvontaa sekä chatbotia. Perhe saa tarvitsemansa avun ja palvelun yhdestä paikasta ilman välikäsiä. Opetushoitaja Sari Roosin kehittämällä Ilmakupla-innovaatiolla pystyttiin poistamaan rokotehävikki välineistöstä. Innovaatioihin ei tarvitse välttämättä erillistä rahoitusta. Innovaatio on saanut huomioita globaalisti. Sisältöä sovellukseen tuottavat muoniolaiset yritykset, yhdistykset ja kunta. Rahoituslähteet kunta-alan organisaatioiden innovaatiolle vuosina 2020–2021 (% vastanneista, N=168). Organisaation oma talousarvio Ministeriön hankerahoitus Emme tarvinneet erillistä rahoitusta 96 % Lähde: Kuntaliiton Innovaatiobarometri 2022. Innovaatioita syntyy kunnissa kaiken aikaa – kolme esimerkkiä Kolme innovaatiotarinaa kunnista Rokotehävikki minimiin ilmakupla-innovaatiolla Vuonna 2021 Suomessa oli pulaa koronarokotteista ja jokainen rokoteannos tarvittiin käyttöön, ei rokotusvälineistön mukana jätteeksi. Acta nro 283. Kyselyyn saatiin yhteensä 195 vastausta, 155 kunnasta ja 40 kuntayhtymästä tai vastaavasta. Mobiilisti Muoniossa 24/7 Muonio-appi tuo Muonion alueen nähtävyydet, tapahtumat, retkeilykohteet ja palvelut älylaitteisiin kahdella kielellä. Lähes kaikki (96 %) kunta-alan organisaatiot ovat ottaneet käyttöön innovaatioita viimeisen kahden vuoden aikana. Kuntaliitto edistää kuntien ja koko kunta-alan uudistumista
MUSIIKKIA JA URHEILUA Pirre Raijas on yhä mukana tutkimusryhmässä, joka on selvittänyt jo 18 vuoden ajan musiikillisten taipumusten biologista taustaa ja perinnöllisyyttä suomalaisissa suvuissa. Minua kiinnostaa, kuinka yhdessä toisten kanssa työskennellen voin vaikuttaa siihen, miten teemme Järvenpäästä paremman paikan ihan kaikilPirre Raijas 1975: Syntyi Mikkelissä 1994: Ylioppilas Kuopion musiikkilukiosta 1998: Valmistui sellonsoitonopettajaksi Kuopion konservatoriosta 1999: Yhteiskuntatieteiden maisteri Kuopion yliopistosta 2003: Musiikin tohtori Sibelius-Akatemiasta 2004: Musikaalisuuden perinnöllisyyden tutkijaksi 2010: Joensuun kaupunginorkesterin tuotantoja markkinointipäälliköksi 2012: Joensuun konservatorioon sellonsoiton lehtoriksi ja hallinnollisiin tehtäviin 2019: Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston rehtoriksi 2022: Aloitti kesäkuussa Järvenpään vt. Vapaa-ajan viettoon Raijaksen perheessä onkin selvät nuotit. kulttuurijohtajana ja lokakuussa kulttuurijohtajan virassa Pirre Raijaksen takana näkyy Erkki Erosen Jean Sibeliusta esittävä patsas Järvenpäässä. Aion kuunnella herkällä korvalla kaikkia rakentavia ideoita ja antaa tilaa myös pienille tapahtumille. Ensin hän työskenteli sellistinä ja sellonsoitonopettajana, sitten musikaalisuuden tutkijana. Niin moni taiteilija on elänyt ja työskennellyt täällä, ja niin monen luovan taiteilijan koti tämä on myös nykyisin, Järvenpään kulttuurijohtajana lokakuussa aloittanut Pirre Raijas sanoo. Hänen miehensä Reima Raijas on pianisti ja Hyvinkään musiikkiopiston apulaisrehtori, ja heidän kaikki kolme lastaan ovat edistyneitä soittajia: viulisti, sellisti ja pianisti. Viikolla kuskaamme lapsia soittoja urheiluharjoituksiin ja viikonloppuisin kisoihin ja konsertteihin. [ Kuka. Hän väitteli Sibelius-Akatemiassa vuonna 2003 huippumuusikoksi kasvamisesta ja työskenteli sen jälkeen musikaalisuutta selvittävässä tutkimusryhmässä. Nyt aikaa tutkimustyöhön on varsin niukasti ja sellokotelon aukaisen aivan liian harvoin. Kaikki ovat harrastaneet soittamisen lisäksi kilpaurheilua. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 11 / 2022 J ärvenpäällä on ainutlaatuinen asema suomalaisessa kulttuurihistoriassa. le. Onhan tämä voimakkaasti luovuutta inspiroiva paikka. Taiteen kultakauden taiteilijakodit sijaitsevat Tuusulanjärven rantamaisemissa Järvenpäässä ja Tuusulassa, ja Järvenpäässä on myös Joonas Kokkosen taiteilijakoti, Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen. Raijas harrasti nuoruudessaan Kuopiossa taitouintia kilpailullisesti, ja myös liikunnalliset taipumukset ovat kulkeutuneet perheen lapsille. • Jorma Ylönen Kuva: Milka Alanen Sellisti, tutkija ja kulttuurijohtaja KL11_54-55.indd 54 1.11.2022 9.15. Raijaksen perhe on esimerkki musikaalisuuden kulkeutumisesta alemmalle polvelle. SELLO SOI HARVOIN Kyseessä on Pirre Raijaksen kolmas kulttuuriura. Erilaiset työkokemukset ovat kuitenkin antaneet valmiuksia nykyiseen tehtävääni ja vaikuttavat luonnollisella tavalla toimintaani kulttuurijohtajana. Raijas haluaa kulttuurijohtajana katsoa laajasti kulttuurin merkitystä. Tutkimuksissa on vahvistunut musikaalisuuden biologisen taustan olemassaolo. Kulttuurijohtamisen pariin Raijas siirtyi vuonna 2010, jolloin hän aloitti Joensuun kaupunginorkesterin tuotantoja markkinointipäällikkönä
(03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Lisätietoa ja varaukset: Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Sote, Talous ja hankinnat, Eduskuntavaalit, Digi ja rakentaminen, Energia ja ympäristö, Matkailu ja asuminen, Koulutus ja työllisyys, Johtaminen ja markkinointi, Hyvinvointi ja hoivapalvelut, Turvallisuus ja liikenne sekä Talous Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi Otsikko Text Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi Inarin kunta, Piiskuntie 2, 99800 Ivalo inari@inari.fi www.inari.fi Otsikko Text Inari on elinvoimainen ja kansainvälinen 7000 asukkaan matkailukunta upean luonnon keskellä, 1,5 tunnin lentomatkan päässä Helsingistä. Kohdenna, mainosta, tavoita. Inari on osa saamelaisaluetta. Hakemukset ansioluetteloineen toimitetaan 11.11.2022 klo 15.00 mennessä osoitteeseen www.kuntarekry.fi. Parhaat ilmoituspaikat varataan nyt, toimi pian! PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. Tietoja kunnasta www.inari.fi KL11_54-55.indd 55 1.11.2022 9.15. Kuntalehden teemat vuodelle 2023 on julkaistu. Haemme TEKNISTÄ JOHTAJAA toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Kunnan palvelut sekä talous ovat hyvässä kunnossa ja elinkeinoelämä on voimakkaassa kasvussa. Inarin kunnassa sijaitsevat Saariselän matkailukeskus, jylhä Inarijärvi sekä mahtavat erämaat
Vaalien jälkeen Innasen piti hetki miettiä, Sari Innasella on vaativan työn lisäksi vaativia luottamustehtäviä. Sääliksi käy näitä sirpalemaakuntia, jotka lähtevät nyt tekemään palkkaharmonisointia ja inTuplapuheenjohtaja KL11_56-57.indd 56 1.11.2022 9.53. SOITEN POHJALTA Ratkaisua helpotti, että hyvinvointialue rakentuu vuonna 2017 aloittaneen Keski-Pohjanmaan sosiaalija terveyspalvelukuntayhtymä Soiten varaan. Olin vastikään siirtynyt liiketalouden lehtorin paikalta OAJ:lle ja tiesin, että uusi vaativa työ tulee ottamaan aikaa myös. Me istumme ykkösluokan ekstravaunussa siellä yläkerrassa, ja mennään armotonta vauhtia jo tällä hetkellä. että onko mahdollista hoitaa kahta johtavaa luottamustehtävää samaan aikaan. Jos vaalitulos olisi ollut vähänkään toisenlainen, olisin mielelläni luovuttanut puheenjohtajuuden jollekin toiselle. K okkolalaisella Sari Innasella ei voi olla vapaaajan vieton ongelmia. Innanen oli Keski-Pohjanmaan aluevaalien ääniharava, ja keskusta oli alueen suurin puolue. Ja päivätyö, OAJ:n juristin tehtävät, joita varten pitää viikoittain olla 2–3 työpäivää Helsingissä. Ei se ollut heti itsellekään selvää. Vaativa työ, Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajan paikka takaavat sen, että tekemistä riittää. 56 Kuntalehti 11 / 2022 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia
”Copypaste-tekniikka” voi olla nopein keino laatia hankintailmoitus, mutta lopputuloksen kannalta jää parantamisen varaa. 184,5 miljoonaa euroa. Innasen mielestä pitää pohtia niitä asioita, joita tarjouspyyntöön kannattaa panna. Mutta pojat antavat helposti periksi tällaisessa kilpailuyhteiskunnassa. Resursoidaan kunnolla sivistykseen, sillä sitä ei voida meiltä ottaa pois. Olemme edullisin Suomessa, ja meidän tarvevakioitu indeksimme on 86, hän toteaa ylpeyttä äänessään. Ei ole taloudellisestikaan kannattavaa, jos kaikki palvelut keskitetään. Maatalon tyttärenä olen tottunut siihen, että liukkaasti pitää liikkua ja mukana pitää olla, hän sanoo. Koulutus suojaa parhaiten syrjäytymiseltä. Nyt meillä on aitiopaikka kunnissa laittaa sivistyksen asiat kuntoon. • Pekka Moliis Kuva: Ulla Nisonen KL11_56-57.indd 57 1.11.2022 9.53. HANKINTOIHIN HUOMIOTA Sari Innanen patistaa julkista sektoria entistä tasokkaampiin tarjouspyyntöihin. Innanen on nyt viidettä kauttaan Kokkolan kaupunginvaltuustossa. Minä olen aina kantanut erityisesti pojista huolta. Kuntalehti 11 / 2022 57 [ Kuka. Minun on pakko sanoa, että pieni on ollut viisas, kaunis ja ketterä. Pitkään opettajana työskennellyt Innanen haluaa pitää kaikki nuoret mukana. Tytöt ovat jostain syystä sitkeämpiä, he kyllä pärjäävät. Innasen mielestä tilanne on todella herkullinen, koska he ovat onnistuneet painamaan tarvevakioidun indeksin huippualas. Välissä hän oli yhden kauden poissa toimiessaan kaupungin omistaman Kokkotyö-Säätiön toimitusjohtajana. Koulutukseen satsaaminen on investointi, ei se ole kuluerä, Innanen sanoo. Kun tarjouspyynnön laadintaan käyttää kahden tunnin sijaan aikaa kaksi päivää, lopputulos on kokonaisuuden kannalta parempi. Hankintaosaaminen on toki parantunut viime vuosina, mutta missään nimessä se ei ole sillä tasolla, missä sen pitäisi olla. Sari Innanen haluaa, että jokaisessa alueen nykyisestä kunnassa tai kuntaliitoksen myötä entisessä kuntakeskuksessa on tulevaisuudessakin terveydenhuollon palveluja. Sivistykseen satsaaminen ei tarkoita pelkästään parhaisiin voimiin satsaamista. Varmasti harkinta kaksoisroolin suhteen tulee jossain vaiheessa eteen. Tilanteet vain ajautuivat siihen, että sitä luottamusta tuli, eikä olisi ollut oikein äänestäjiä kohtaan kieltäytyä vastuusta. JÄÄVIYTTÄ POHDITTAVA Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja hyvinvointialueen puheenjohtajuus tuovat väistämättä eteen tilanteita, jossa on tiedettävä, kummalla puolen aitaa seisoo. Niitä on tullut tähän mennessä vastaan ehkä viitisen kertaa, hän laskeskelee. Noina vuosina Innanen havahtui siihen, millaisia voimavaroja vajaatyökykyiset voivat olla suomalaisessa yhteiskunnassa. Pitää vain osata leipoa hankintaehdot sellaisiksi, että yritykset saisivat lisäpisteitä vajaakuntoisten työllistämisestä, hän korostaa. Niin ei voi olla, että me vedämme maaseudulta palvelut pois ja keskitämme kaikki Kokkolaan. Hankinnoissa kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon parannettavaa. ] tegroimaan sotea siihen kokonaisuuteen. Kun me tämän opimme, voimme vaikuttaa oman alueen työllisyyteen, naisyrittäjyyden esille marssiin ja moneen muuhunkin asiaan. Innasen mielestä sopimusasioissa esteellisyyttä on mietittävä todella tarkasti. Hän painottaa, että kokenut ja ammattitaitoinen terveydenhoitaja tulppaa alueen asukkaiden valumisen erikoissairaanhoitoon. Mikään ei ole tärkeämpi dokumentti kuin tarjouspyyntö, sillä mehän saamme juuri sellaisia tarjouksia kuin olemme pyytäneet. Meillä on paljon vajaatyökykyisiä, joita voitaisiin työllistää julkisten hankintojen kautta. SATSAUS SIVISTYKSEEN Kokkolan kaupungin talousarviosta häviää hyvinvointialueuudistuksessa Sari Innanen Syntynyt: Ullavalla vuonna 1965 Kotikunta: Kokkola Koulutus: Kauppatieteiden lisensiaatti, oikeustieteiden maisteri Ammatti: Lakimies Puolue: Keskusta Tärkeimmät luottamustehtävät: Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen puheenjohtaja, Kokkolan konsernija kaupunkikehitysjaoston puheenjohtaja, Suomen 4H-liiton hallituksen jäsen Harrastukset: Juoksu, hiihto, marjastus, sienestys Hyvää Keski-Pohjanmaalla + Yritteliäät ihmiset – perhearvot ja luottamus tulevaan + Runsaasti mikroyrityksiä + Lumovoimainen maakuntakeskus Kokkola – edullisin hyvinvointialue Kehitettävää Keski-Pohjanmaalla Monipaikkaisuuden hyödyntäminen Luvitusta ja rakentamisen helppoutta tulee parantaa Asiakaskokemuksen saaminen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Suomen parhaaksi Varmasti harkinta kaksoisroolin suhteen tulee jossain vaiheessa eteen
Kaiken takana on kunta. Kunnan tukena Kuntaliiton edunvalvonta. kuntaliitto.fi/edunvalvonta Kuva: Seppo Haavisto KUNTALEHDEN joulukuun numerossa 12/2022 paneudutaan vuodenvaihteessa toteutuvaan historialliseen muutokseen. KOTIKATU365 – AIDOSTI YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIKORTTELI AULAPALVELU AUTTAA JA OPASTAA Yhteisöllinen asuminen on kasvava trendi kaupungistuvassa Suomessa, mutta millaista yhteisöllisyyttä asukkaat nyt ja tulevaisuudessa haluavat. Toimimalla yhdessä olemme vaikuttavampia. Kotikatu365 on uudenlainen ratkaisu, joka palvelee niin sinkkutalouksien kuin ruuhkavuosia elävien perheidenkin tarpeita ja tukee ikääntyvien ihmisten kotona asumista. Sosiaalija terveydenhuolto ja pelastustoimi siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien järjestämisvastuulta hyvinvointialueiden vastuulle. Kuntalehti jatkaa innokkaasti ja uutterasti kunta-asioiden, mutta myös hyvinvointialueiden asioiden seuraamista niin vuoden viimeisessä kuin ensi vuoden numeroissakin. [ Seuraava numero ] Teemat: Hyvinvointi ja hoivapalvelut • Ilmestyy 7.12. Teemme kestävää tulevaisuutta kunnille ja koko yhteiskunnalle. Palveluoperaattori huolehtii pitkäjänteisesti siitä, että palvelut toimivat ja tilat pysyvät kunnossa. Kortteli täynnä kaupunkikoteja, niiden jatkeena laajat yhteistilat aktiviteetteineen, asukkaiden yhteiskäyttötavarat ja arkea helpottavat lähipalvelut – siinä tutkitusti toimivat puitteet hyvinvoivalle, modernille kyläyhteisölle. Tervetuloa tutustumaan! www.kotikatu365.fi Vaikuttaminen on tärkein tehtävämme. Miten käy vanhustenhoidon, entä terveyden edistämisen tai sote-kiinteistöjen. Aito, kestävällä tavalla toteutuva yhteisöllisyys ei synny eikä kukoista itsestään kerrostalon kerhohuoneessa, vaan kyläyhteisömäisessä korttelissa, jossa rakennusratkaisut mahdollistavat ihmisten kohtaamiset ja palveluoperaattori tuottaa monipuoliset palvelut. KL11_58-59.indd 58 1.11.2022 9.16. Kotikatu365 sykkii jo hyvää elämää Oulun Lipporannassa ja rakentuu parhaillaan Kuopion Hatsalaan
Palveluoperaattori huolehtii pitkäjänteisesti siitä, että palvelut toimivat ja tilat pysyvät kunnossa. KOTIKATU365 – AIDOSTI YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIKORTTELI AULAPALVELU AUTTAA JA OPASTAA Yhteisöllinen asuminen on kasvava trendi kaupungistuvassa Suomessa, mutta millaista yhteisöllisyyttä asukkaat nyt ja tulevaisuudessa haluavat. Tervetuloa tutustumaan! www.kotikatu365.fi KL11_58-59.indd 59 1.11.2022 9.16. Aito, kestävällä tavalla toteutuva yhteisöllisyys ei synny eikä kukoista itsestään kerrostalon kerhohuoneessa, vaan kyläyhteisömäisessä korttelissa, jossa rakennusratkaisut mahdollistavat ihmisten kohtaamiset ja palveluoperaattori tuottaa monipuoliset palvelut. Kotikatu365 sykkii jo hyvää elämää Oulun Lipporannassa ja rakentuu parhaillaan Kuopion Hatsalaan. Kortteli täynnä kaupunkikoteja, niiden jatkeena laajat yhteistilat aktiviteetteineen, asukkaiden yhteiskäyttötavarat ja arkea helpottavat lähipalvelut – siinä tutkitusti toimivat puitteet hyvinvoivalle, modernille kyläyhteisölle. Kotikatu365 on uudenlainen ratkaisu, joka palvelee niin sinkkutalouksien kuin ruuhkavuosia elävien perheidenkin tarpeita ja tukee ikääntyvien ihmisten kotona asumista
050 64354 tai myynti@jouluvalo.fi www.jouluvalo.fi KL11_60.indd 60 1.11.2022 9.12. Energiapihit jouluvalot kuntalaisten iloksi Vielä ehdit tilata kauniit ja energiapihit jouluvalot sekä valokoristeet jouluksi, mutta pidä kiirettä! Ota yhteyttä puh