Kuntalehti 11/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

11 I 2023 I 8.11. Helsinki paljastaa miten käyttää tekoälyä KL11_1.indd 1 31.10.2023 8.37. [ Kolumni ] Jere Finne: Johtaja, mikä on kuntasi hyökkäyspinta. POIKKEUSKEINOT Antti Lindtman haluaa rakennusalan pelastamiseen Venäjä hyödytti Virolahtea – sitten kaikki hiljeni Väläyttääkö armeija vihreää valoa idän tuulivoimahankkeille
SUURKORTTELISUUNNITTELU LUO KESTÄVÄN KEHITYKSEN KAUPUNKIASUMISTA Nykyaikainen yhteisöllinen suurkorttelisuunnittelu luo samalla puitteet kestävän kehityksen kaupunkiasumiselle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä – niin ekologisen ja sosiaalisen vastuun kuin hyvän hallinnonkin osalta. Tutkimusten mukaan ihmisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa vahvimmin oma lähipiiri, kuten perhe, työyhteisö ja asuinympäristö. Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Niin tekevät myös kotiin saatavat, arkea helpottavat palvelut. Perinteinen tulokulma ei riitä, vaan on nähtävä kokonaisuus yhtä taloyhtiötä laajemmin ja kyettävä hyödyntämään suuremman kokonaisuuden ostovoimaa mm. Energiatehokkaat ratkaisut sekä rakentamisen että asumisen aikana on mahdollista suunnitella suurempana kokonaisuutena. Alueisännöinti mahdollistaa kustannushyötyjä tuovan yhteistyön korttelin eri taloyhtiöiden välillä”, Ronkainen sanoo. Yhteisöllinen asuinympäristö on arjen turvallisuutta ja kestävää kehitystä KL11_2-5.indd 2 31.10.2023 8.37. ”Yhteisöllinen suurkortteli vaatii uudenlaista isännöintiä ja osaamista hallitustyöskentelyyn. Lapsiperheen elämää helpottavat oman korttelin yhteispalvelut ja ikäihmiset pystyvät digitaalisen palvelualustan kautta tilattavien palveluiden avulla asumaan pidempään kotonaan. Mahdollisuus liikkua, samoin kuin toisten näkyvä esimerkki liikkumisesta, kannustavat asukasta hyödyntämään alueen liikuntamahdollisuuksia”, Ronkainen kertoo. Tällaiset palvelut voidaan toteuttaa kestävästi luomalla kaavoituksella mahdollisuudet suurkortteleille, joissa yhden rakennuspaikan sijaan toteutetaan yhteinen palveluekosysteemi sadoille asukkaille”, linjaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. vuosikymmenien varrella eteen tulevissa energiahankkeissa ja remonteissa. Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. Ronkaisen mukaan tehokkaammin rakennettu, kokonaisuutena suunniteltu suurkortteli mahdollistaa yhteistilojen järkevän ja ympäristön kannalta vastuullisen suunnittelun. ”Yhteistilojen käyttö ja jaetut kokemukset lisäävät sosiaalista pitoa yhteisöön. Yhteisöllisen asuinympäristön on todettu parantavan päivittäisen elämän turvallisuutta: ympärillä olevat tutut eri-ikäiset asukkaat, matalan kynnyksen naapuriapu ja asukkaiden yhteinen tekeminen lisäävät turvallisuuden tunnetta. Kotikatu 365 Oy:n kolmen sukupolven asuinja palvelukortteleissa hyvinvointia ja arkiturvallisuutta luovat kohtuuhintaiset kodit, yhteiskäyttöiset tilat ja välineet, henkilökohtainen palvelu sekä päivittäistä arkea helpottavat lähipalvelut, jotka ovat helposti saatavissa korttelin oman digitaalisen palveluportaalin kautta. ”On hyvä muistaa, että arkiturvallisuus ja yhteisöllisyys koskettavat kaikenikäisiä asukkaita. Kuuluminen asuinyhteisöön luo turvallisuuden tunnetta – ja sivuvaikutuksena ehkäisee ilkivaltaa ja yksinäisyyttä. Jokaiseen taloon ei erikseen tehdä kerhotiloja tai liiketiloja, minkä lisäksi liikkuminen alueella mietitään kokonaisuutena. ILMOITUS Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin
Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. Tällä hetkellä uhkien torjumisen suurimmat kärsijät ovat itäiset kunnat etelästä pohjoiseen. Itäja Pohjois-Suomen kunnilla on Suomen kannalta pelkkää taloudellista tuotteliaisuutta suurempi merkitys. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Turun radan parannusrahoilla olisi autettu Apu rajaseudulle on tukea turvallisuudelle Tällä hetkellä uhkien torjumisen suurimmat kärsijät ovat itäiset kunnat etelästä pohjoiseen. Energiatehokkaat ratkaisut sekä rakentamisen että asumisen aikana on mahdollista suunnitella suurempana kokonaisuutena. ”Yhteistilojen käyttö ja jaetut kokemukset lisäävät sosiaalista pitoa yhteisöön. Naapurimaamme Venäjän kansalaisille ei voi myydä kiinteistöjä entiseen malliin. Valtakunnan politiikka on ollut aina myös aluepolitiikkaa, jossa myös ministereiden kotiseudulla on merkitystä. Matkailutulojen korvaamiseksi Itä-Suomen kunnat tekevät kovasti töitä. vuosikymmenien varrella eteen tulevissa energiahankkeissa ja remonteissa. Tosiasia on kuitenkin se, että meihin vaikutetaan ja turvallisuuttamme koetellaan. Matkustamisen ja kanssakäymisen rajoitukset ovat vähentäneet yksistään paikallisten yritysten saamia tuloja vuositasolla vähintään sadoilla miljoonilla euroilla. Ankkurit eivät riko merenpohjan kaapeleita itsestään. Niin tekevät myös kotiin saatavat, arkea helpottavat palvelut. Hallituksen investoinnit ja panostukset esimerkiksi liikenneinfraan painottuvat länteen. TOKKOPA meistä suomalaisista kukaan haluaa, että itäisistä alueista tulee autiota rajaseutua, joka on entistä alttiimpaa ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Lapsiperheen elämää helpottavat oman korttelin yhteispalvelut ja ikäihmiset pystyvät digitaalisen palvelualustan kautta tilattavien palveluiden avulla asumaan pidempään kotonaan. Mahdollisuus liikkua, samoin kuin toisten näkyvä esimerkki liikkumisesta, kannustavat asukasta hyödyntämään alueen liikuntamahdollisuuksia”, Ronkainen kertoo. ”Yhteisöllinen suurkortteli vaatii uudenlaista isännöintiä ja osaamista hallitustyöskentelyyn. Siksi on myös läntisen Suomen etu, että rajaseuduilla menee nykyistä paremmin. Tätä taustaa vasten on reilua kysyä, miksi valtio ei ole vielä herännyt auttamaan itäisiä alueita nykyistä vahvemmin. Erilaisia keinoja on olemassa. Yhteisöllinen asuinympäristö on arjen turvallisuutta ja kestävää kehitystä jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Kuva: Liisa Takala T ämän syksyn tapahtumat osoittavat selvästi, että turvallisuuttamme koetellaan monin eri tavoin. Yhteisöllisen asuinympäristön on todettu parantavan päivittäisen elämän turvallisuutta: ympärillä olevat tutut eri-ikäiset asukkaat, matalan kynnyksen naapuriapu ja asukkaiden yhteinen tekeminen lisäävät turvallisuuden tunnetta. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kelloa käännettäisiin ajassa 500 vuotta taakse päin. Herkästi ikävät asiat leimaavat Itä-Suomen uutisointia, mikä voi pahimmillaan vaikuttaa sekä mielikuviin että itäsuomalaisten omiin tunnelmiin. Perinteinen tulokulma ei riitä, vaan on nähtävä kokonaisuus yhtä taloyhtiötä laajemmin ja kyettävä hyödyntämään suuremman kokonaisuuden ostovoimaa mm. SUURKORTTELISUUNNITTELU LUO KESTÄVÄN KEHITYKSEN KAUPUNKIASUMISTA Nykyaikainen yhteisöllinen suurkorttelisuunnittelu luo samalla puitteet kestävän kehityksen kaupunkiasumiselle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä – niin ekologisen ja sosiaalisen vastuun kuin hyvän hallinnonkin osalta. Kuuluminen asuinyhteisöön luo turvallisuuden tunnetta – ja sivuvaikutuksena ehkäisee ilkivaltaa ja yksinäisyyttä. • KL11_2-5.indd 3 31.10.2023 8.37. Siksi uhkat ovat jopa aiempaa vaarallisempia. useaa itäsuomalaista aluetta. Kuntalehti 11 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Jarkko Ambrusin 108. Yksittäinen kunta voi joutua kyberhyökkäyksen kohteeksi, niin kuin Rautavaaralla kävi. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. ”On hyvä muistaa, että arkiturvallisuus ja yhteisöllisyys koskettavat kaikenikäisiä asukkaita. Jos uhkan aiheuttajia ei suoraan tiedetä tai syyllisistä ei poliittisista syistä voida kertoa, ilmaan jää roikkumaan epämääräisyyttä ja usvaa. Tällaiset palvelut voidaan toteuttaa kestävästi luomalla kaavoituksella mahdollisuudet suurkortteleille, joissa yhden rakennuspaikan sijaan toteutetaan yhteinen palveluekosysteemi sadoille asukkaille”, linjaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. Nyt kyseessä on kuitenkin toisen kokoluokan asia kuin vain alueellinen jakopolitiikka. Jokaiseen taloon ei erikseen tehdä kerhotiloja tai liiketiloja, minkä lisäksi liikkuminen alueella mietitään kokonaisuutena. Uhkat eivät ole samalla tavalla näkyviä kuin aiemmin. Toki elinvoima ja menestys syntyy alueista ja ihmisistä, mutta julkinen valta voi omilla toimillaan auttaa kehityksessä – varsinkin jos seudut ovat kokeneet iskun elinvoimaansa ilman omaa syytään. Tuulivoimaa ei voi rakentaa kaikkiin niihin paikkoihin, mihin se muutoin olisi kannattavaa. Alueisännöinti mahdollistaa kustannushyötyjä tuovan yhteistyön korttelin eri taloyhtiöiden välillä”, Ronkainen sanoo. Kotikatu 365 Oy:n kolmen sukupolven asuinja palvelukortteleissa hyvinvointia ja arkiturvallisuutta luovat kohtuuhintaiset kodit, yhteiskäyttöiset tilat ja välineet, henkilökohtainen palvelu sekä päivittäistä arkea helpottavat lähipalvelut, jotka ovat helposti saatavissa korttelin oman digitaalisen palveluportaalin kautta. Vaikka Ukrainan sota loppuisi huomenna, toimeliaisuus rajan yli ei piristy vuosikausiin. Turvallisuuspolitiikka ja erilaiset uhkat heijastuvat myös kuntiin. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Pahimmillaan kuntien rasitteeksi jää satoja venäläisten omistamia asuntoja, niin kuin Imatralla on käymässä. Tahto onkin sitten jo toinen asia. Nyt luvassa on lähinnä hitaampaa tai nopeampaa näivettymistä. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti Tutkimusten mukaan ihmisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa vahvimmin oma lähipiiri, kuten perhe, työyhteisö ja asuinympäristö. ILMOITUS Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Esimerkiksi Savonlinnassa urakoidaan suorien Keski-Euroopan lentojen saamiseksi. Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Ronkaisen mukaan tehokkaammin rakennettu, kokonaisuutena suunniteltu suurkortteli mahdollistaa yhteistilojen järkevän ja ympäristön kannalta vastuullisen suunnittelun. Kun tämän kaiken lisää itäisten rajakuntien väestöja talouskehitykseen pidemmältä ajalta, hätä alkaa olla monin paikoin jo suuri
[ Lakiklinikka ] 52 Kuka vastaa tuulivoimaloiden turvallisuudesta. 6 Kuva: Liisa Takala Antti Lindtman: Kyllä poikkeuksellisina aikoina pitää miettiä poikkeuksellisia keinoja. [ Kunnan töissä ] 48 Pyöräillen uralle [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Presidenttiehdokkaat kirjojen keskellä [ Lakia lukien ] 51 Virkakielipoliisi jokaiseen kuntaan. 14 Kirja: Varautumisopas tuli tarpeeseen, Tape 17 3 x, Luku [ Teemat: Turvallisuus ja liikenne ] 18 Kun kaikki hiljeni 26 Tutkaverkko rajoittaa tuulivoiman rakentamista 30 Pelastusala palaa varjosta 34 Tekoälylle omat pelisäännöt 38 Kylätie on kuoppainen 44 10 kysymystä turvallisuussuunnitelmasta 45 Imatra kiinnostaa venäläisiä [ Kolumni ] 46 Jere Finne: Johtaja, mikä on kuntasi hyökkäyspinta. [ Työ ja tekijä ] 54 Unelmatyö Kainuussa [ Luottamuksella ] 56 Politiikka imaisi sairaanhoitajan [ Seuraava numero ] 58 Teema: Talous • Kuinka kunnat suojaavat infraansa muuttuneessa turvallisuustilanteessa. 54 s. Kuva: Riikka Hurri Riikka Pirkkalainen: Olen kadehtinut Kainuun monipuolista elinkeinorakennetta ja valtavaa kulttuurihistoriaa. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Vihdoin huipulla 12 Kunnan aarre: Kemijärvi, Mikä vaakuna. Kuuntele Valiokunta-podcast: kuntalehti.fi/valiokunta KL11_2-5.indd 4 31.10.2023 8.37. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin Vantaan kaupungintalon aulassa Tikkurilassa. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com [ Sisältö 11/2023 ] s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. 13 Pystytkö puhumaan?: Mitä vikaa eläkejärjestelmässä on
18 s. Kuva: Juha Metso Otto Koskela: Kunta laski paljon sen varaan, että Vaalimaan alue kasvaa ja kehittyy, ja nyt se kortti on toistaiseksi pelattu. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuva: Jonna Juvonen s. Kuva: Lauri Rotko • Päättäjät huolissaan Kustoksen kyselyssä: Mikä on inhouse-yhtiöiden tulevaisuus. 48 Aliisa Heinäaro: Tavoitteena on edistää joustavuutta kulkutavoissa. • Valviran tiukentunut linjaus pahentaa pulaa sosiaalityöntekijöistä • Rautavaaralla korjataan kyberhyökkäyksen jälkiä KL11_2-5.indd 5 31.10.2023 8.37
6 Kuntalehti 11 / 2023 [ Hän ] Antti Lindtmanin lisäksi Vantaan kaupungintalon aulassa huomiota herättävät Laila Pullisen veistos sekä postilaatikko euroviisuvoittaja Käärijän fanipostille. KL11_6-11.indd 6 31.10.2023 8.38
Ensi vuodesta on tulossa kriisivuosi. Nyt hän vaatii rakennusalalle pikaista pelastuspakettia. KL11_6-11.indd 7 31.10.2023 8.38. VIHDOIN HUIPULLA Antti Lindtman on vihdoin päässyt huipulle, SDP:n johtoon. Kuntalehti 11 / 2023 7
Kun työt lähtivät taas vetämään ja väkeä kutsuttiin takaisin töihin, ei heistä tullut kuin joka toinen, koska he olivat hakeutuneet muualle. Pääministeriksi hän kyllä pyrki vuoden 2019 lopulla, kun pääministerinä ollut Antti Rinne, sd., joutui eroamaan tehtävästään. Hän vakuuttaa, että kun sekä valtion tukema että vapaarahoitteinen asuntotuotanto loppuu, se tietää isoa jarrua kaupunkien kasvulle. Nyt hänellä on suuri huoli rakentamisen syöksystä. Lindtman itse ei ainakaan paljasta hermostustaan galluplukuihin. ÄKKIPYSÄHDYKSEEN Lindtman toki jatkaa Vantaan rivivaltuutettuna, joten kotiseudun asiat pysyvät valtakunnan asioiden rinnalla. Väyliä ja aukiota korjataan. Asuntokauppa pitää saada ensi vuonna liikkeelle. Ja niiden työntekijät hakeutuvat myös muihin töihin. Puoluekokouksen jälkeen hän päätti luopua Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta, koska haluaa keskittyä täysillä puoluejohtajan tehtävään. Vantaa on nyt Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Tämän hän ilmoitti myös aikoinaan tulevalle puolisolleen Kaija Stormbomille, joka asui aiemmin Helsingissä. Vantaan kaupungintalon ja Tikkurilan kirkon välisellä aukealla on kova myllerrys meneillään. Petteri Orpon, kok., johtama hallitus on jo tarjonnut SDP:lle niin paljon sytykkeitä, että luulisi puolueen kannatuksen nousevan kohisten. Nyt Lindtman on vihdoin päässyt huipulle. Eräs rakennusalan keskeinen toimija arvioi jo, että alalle tulee 100 000 työtöntä. Mutta ei. Näillä nurkilla hän on pyörinyt koko elämänsä. Ensinnäkin ensiasunnon ostajilta ei pitäisi viedä pois vapautusta varainsiirtoTässä on iso riski, että rakentamisen lama vetää koko Suomea perässä. Lapsuudenkoti oli Vantaan Koivukylässä. Lindtman on tyytyväinen hankkeeseen, mutta hän pelkää rakentamisen romahdusta. Ainakin lokakuussa median teettämät gallupit näyttivät kokoomuksen olevan suosituin puolue. [ Hän ] 8 Kuntalehti 11 / 2023 V antaata en jätä. Sitähän rakennusalan pomot pelkäävät. Kaija halusi asua veden lähellä, mutta löysimme onneksi Keravanjoen varrelta paritalon puolikkaan yhteiseksi kodiksi, Lindtman muistelee. Työvoimapulan takia kentällä oli sitten hirvittävät turvatarkastusjonot. KL11_6-11.indd 8 31.10.2023 8.38. Lindtman kertoo kuntapolitiikan motivoivan häntä monesta syystä. Se on SDP:n puheenjohtajaksi nousseen kansanedustaja Antti Lindtmanin vakaa päätös. Hän soimaa Orpon hallitusta siitä, että se perui budjettiriihessään ”vain osittain” rakentamista vaikeuttavia päätöksiä. Vantaalla ei turhaan pokkuroida, nuorempi Lindtman vahvistaa. Helsinki-Vantaan lentokentän lentokenttäpalveluista lomautettiin 2 000 työntekijää. Ilmankos vantaalaiset näyttävät suhtautuvan rennon tuttavallisesti Lindtmaniin. Tässä on iso riski, että rakentamisen lama vetää koko Suomea perässä. Työttömien määrä voi hänen mukaansa nousta tosi suureksi, paljon suuremmaksi kuin hänen omat alustavat arvionsa. Sanna Marin voitti Lindtmanin puoluevaltuuston äänestyksessä ja nousi myöhemmin myös puolueen johtoon. Tilanne kärjistyy suurimmissa kaupungeissa parin vuoden sisällä. Se vaikuttaa investointeihimme koko Suomessa, ja se vaikuttaa oleellisesti kaupunkien kasvukykyyn. Olen tosi huolissani, jos hallitus seuraa tumput suorana tilannetta. Kuntapolitiikassa on lupa katsoa seuraavaa vuotta tai neljää vuotta pidemmälle. Silloin ei ole tarvetta hakea pikkunäppäriä pikavoittoja, vaan yhteistyötä eri puolueiden kesken. Hitto soikoon, tilanne on mennyt joka kuukausi ja joka viikko pahempaan suuntaan. Rakennushankkeiden peruuntuminen vaikuttaa suunnitteluun, rakennustuoteteollisuuteen, tukkukauppaan, rautakauppaan sekä heijastuu sahoille ja vientiin. Vähän haikeaa on kyllä, sillä motivaatiota jatkaa olisi ollut, hän myöntää. Siinä täällä on onnistuttu. Nyt rakennusalalla näkyy hänestä jo samoja piirteitä. Hän on johtanut valtuustoa lähes 15 vuotta. Esimerkiksi Vantaalle on tulossa paljon uusia asukkaita, varsinkin maahanmuuttajia. Lindtman on ollut vuosikausia keskeisessä tehtävässä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana, mutta ministeriksi hän ei ole halunnut, vaikka häntä on pyydetty. Koko ketju ajetaan äkkipysähdykseen. SDP jäi kakkoseksi. KAUPPA VAUHTIIN Vaikka Lindtman synkistelee, kokeneella poliitikolla on aina takataskussaan tukku ratkaisuehdotuksia. Ensi vuodesta tulee kriisivuosi, hän sanoo ja pamauttaa vielä sanojensa vahvistukseksi nyrkillä pöytään kaupungintalon kabinetissa. Tapaamme Vantaan kaupungintalolla Tikkurilassa. Hänen isänsä Jouko Lindtman, sd., on myös näkyvä paikallispoliitikko ja istuu nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuustossa. Jos rakentamisen kriisi pitkittyy, eikä tehdä kuoppaa tasoittavia toimia, voi olla, että alalta lähtee aika paljon väkeä. Hän on poliittisissa peleissä marinoitu poliitikko, mutta paineet päästä Marinin varjosta ovat kovat. Vuoden 2025 lopussa täällä on kova asuntojen kysyntä, mutta ei tarjontaa. Ja taas oppositiojohtajan vaativa katse suuntautuu Orpon hallitukseen. Olen pitänyt ohjenuorana sitä, että katsotaan seuraavienkin vaalien yli. On siis edessä kova asuntopula, jos ei tehdä mitään. Lindtman arvioi, että ainakin 20 000– 30 000 perhettä joutuu kärsimään rakentamisalan työttömyydestä tänä talvena. Lindtman palauttaa mieliin koronapandemian alkuvaiheen. Asukkaita on jo reilusti yli 240 000. ASUNTOPULA UHKAA Pahin uhkakuva Lindtmanin mukaan on se, että jos alamäki pitkittyy ja rakennusyritykset menevät konkurssiin, yritysten alihankkijoina toimineet yritykset siirtyvät muille aloille. Yksi on haasteiden voittaminen ja toinen se, että Vantaan kehittämisnäkymät ovat hyviä
Hän johti valtuustoa lähes 15 vuotta. Antti Lindtman on jo viidettä kautta Vantaan kaupunginvaltuutettu. Täällä on saatu aikaan Vantaahenki, hän sanoo. KL11_6-11.indd 9 31.10.2023 8.39. Kuntalehti 11 / 2023 9
Emme halua avata avointa piikkiä, vaan pitäisi päättää määräaikaisista jykevistä täsmätoimista. KL11_6-11.indd 10 31.10.2023 8.39. Lindtmanin mielestä hallituksen kaikki rakentamista vähentävät toimenpiteet pitäisi perua. Lindtman huomauttaa, että SDP:n puolelta myös kritisoitiin välimallia, koska malli oli lopulta liian antelias investoijille. VAPAAVUORELLE KIITOSTA ARA-puolelle kaavailtua valtuutta ei pitäisi Lindtmanin mielestä leikata, vaan päinvastoin ARAn ehtoja pitäisi hänestä helpottaa. Olisi järkevää rakentaa, koska mahdollisimman pian liikkeelle lähtevät hankkeet valmistuisivat vuonna 2025 eli juuri silloin, kun paha asuntopula on käsillä. Mallissa asuntoja oli pidettävä ensimmäiset kymmenen vuotta vuokralla. Päinvastoin ensiasunnon ostajille pitäisi antaa määräaikainen korkovähennys. Kyllä se siinä suhdannetilanteessa oli hyvä teko rakentamisen kannalta. Esimerkiksi energia-avustus asuinrakennusten korjaushankkeisiin päättyy, ikääntyneiden avustus tavallisten ARAvuokratalojen ja -asuntojen korjaamiseen esteettömiksi päättyy sekä käynnistysavustus pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettavien tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen päättyy. Kaikki, hän toistaa. Hän on varma siitä, että korkovähennys sysäisi liikkeelle koko asuntokaupan ja samalla piristäisi asuntorakentamista. Se koski myös tavallisten asuntoosakeyhtiöiden energiaremontteja. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) myöntää erilaisia asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia, mutta ensi vuodenvaihteessa monet avustukset päättyvät. Vuokravelvoitteesta sai vapautuksen jo viiden vuoden kuluttua, jos valtio vapautettiin lainan vastuista. Tämä niin sanottu välimalli nousikin hittituotteeksi, sillä ARA hyväksyi vuosina 2009 ja 2010 lähes 7 500 välimallin asunnon rakentamisen. Mitään pysyviä korkovähennyksiä hän ei kannata, sillä niillä voisi olla haittavaikutuksia sitten, kun tilanne kohenee. Valtio toi uudenlaisen tuen rakennuttajille, rakennusliikkeille, eläkeyhtiöille sekä asuntosijoittamiseen erikoistuneille yrityksille. Kun asuntojen aloitukset putoavat vuosien 1948–1949 tasolle ja samaan aikaan maahanmuutto on vilkasta, se tarkoittaa, että vuonna 2025 olemme asuntopulassa, SDP:n uusi puheenjohtaja varoittaa. Kyllä poikkeuksellisina aikoina pitää miettiä poikkeuksellisia keinoja, hän sanoo ja napauttaa taas nyrkillä pöytään. Nyt pitäisi saada liikkeelle myös investoinnit erityisryhmien eli esimerkiksi opiskelijoiden ja vammaisten asuntoihin. Hallitusohjelmaan kirjattiin päätös, että uusille asumisoikeuskohteille ei myönnetä tukia, mutta syksyllä hallitus päätti, että tämä toteutuu vasta vuodesta 2025 alkaen. TALOUS KUNTOON Vuoden 2009 finanssikriisin taustalla oli syksyn 2008 tapahtumat Yhdysvalloissa, kun Wall Streetin vanhimpiin ja huomattavimpiin investointipankkeihin kuulunut Lehman Brothers kaatui. Lindtmanin mielestä määräaikainen, yhdenkin vuoden tuki, voisi riittää avuksi. Lindtman antaa yllättäen vuolaat kiitokset varsinkin Vapaavuorelle. Jos siis ostat asunnon ensi vuonna, saisit esimerkiksi viideksi vuodeksi korkovähennyksen, hän aloittaa. Taas hän löytää hyvän esimerkiksi Vanhasen kakkoshallituksen ajalta. Koska tilanne on nyt niin hankala, olisin valmis harkitsemaan samankaltaisia valtion tukitoimia kuin vuonna 2009 tehtiin, Lindtman viittaa Matti Vanhasen, kesk., johtaman hallituksen mittavaan rakennusalan tukipakettiin. Silloin peruskorjauksiin annettiin 10 prosentin tuki. [ Hän ] 10 Kuntalehti 11 / 2023 verosta. Korjausrakentamiseen pitäisi miettiä vauhdittajia, koska nyt alkaa myös korjausrakentaminen sakata. Tilanne on hänestä tällä hetkellä poikkeuksellisen poikkeuksellinen, sillä maamme ei ole putoamassa asuntorakentamisessa vuoden 2009 finanssikriisin tasolle eikä edes 1990-luvun laman tasolle, vaan 40-luvun lopun tasolle. Nyt hänen mielestään pitäisi kuitenkin miettiä vastaavaa. Tuella saatiin peräti 40 000 henkilötyövuoden vaikutus. Asunnot sai myydä sen jälkeen. Silloinen asuntoministeri Jan Vapaavuori, kok., kampanjoi erityisesti korkotukilain puolesta. Silloin lähti moni hanke liikkeelle. Lindtman työskenteli tuolloin SAK:n nuorisosihteerinä ja oli ollut jo vuosia kaupunginvaltuustossa. Kolmas, mutta ei suinkaan vähäpätöisin toimenpidekohta hänen listallaan on korjausrakentaminen
Lindtman näkee, että liikennehankkeilla toki voidaan toki auttaa kurjaa tilannetta, mutta akuuttiin suhdannetilanteeseen ratikka ei vielä ehdi auttaa. Se oli pääjuttu. Meillä kasvoivat verot, velka ja työttömyys. Ratikka on hänen mukaansa Vantaan kaupunkirakenteelle äärimmäisen tärkeä. Siitä ei hyvää seuraa. Rata valmistui kesällä 2015, kun meillä oli asuntomessut. Ratikkahanketta ei Lindtmanin mielestä saa missään nimessä siirtää heikon taloustilanteen takia. Valtio ei ole vielä päättänyt omasta 30 prosentin rahoituspanostuksestaan. Ja se saatiin valmiiksi juuri silloin, kun talous lähti nousuun. Investoinneissa ja rakentamisessa tapahtui juuri silloin käänne, jolloin rakentamisbuumi lähti vauhtiin. Vasta kun talon perustukset ja elementit saadaan paikoilleen sekä katto päälle, alkaa suurin työllistävä osuus eli asuntojen rakentaminen. Kuntalehti 11 / 2023 11 [ Kuka. Vantaalla oli valmiina tontteja, joten sekin asia oli kunnossa. Kun Vantaan ratikkahanke lähti liikkeelle, moni muukin rakennushanke lähti liikkeelle. Vaikea tilanne ei saa olla syy jarruttaa investointia, vaan se on syy sysiä sitä liikkeelle. Edessä on putkiremontteja ja muita isoja remontteja. Meille tulee rytmihäiriö. Se on iso välitarkastelu kulloisellakin hallituskaudella. Täällä tehtiin se valinta, että jatketaan itsenäisenä, mutta pannaan talous kuntoon. Siitä vuodesta lähtien vantaalaisten velkataakka on pienentynyt joka vuonna. Tuli täydellinen pysäytys ja pitkä kitulias kausi. Koska ratikan rakentaminen ei tuo helpotusta heti ensi vuoteen, ARA-tuotantoa pitäisi puskea eteenpäin. Kehärata oli rohkea investointi vaikeina aikoina. Huoli nuorisotyöttömyyden kasvusta toi hänelle myös työpaineita. Kyllä meidän tavoitteenamme on olla niissä vaaleissa suurin puolue. Myös Vantaan taloustilanne koheni. ] Kun hän seuraavana vuonna aloitti Vantaan valtuuston puheenjohtajana, kaupungissa elettiin ”tosi synkkää aikaa”. Finanssikriisin jälkeiset vuodet vuoteen menivät siinä, että taloutta pantiin kuntoon. KL11_6-11.indd 11 31.10.2023 8.39. • Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Kuntaja aluevaalit ovat jo mielessä. Vantaalla meni niin huonosti, että harkinnassa oli yhdistyminen Helsingin kanssa. Pikaraitiotieyhteys on suunniteltu Itä-Helsingin Mellunmäestä Vantaan Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle. Verotuloja ja maanmyyntituloja on tullut runsaasti, joten kehärata on maksanut itsensä erittäin hyvin takaisin. Nyt hankkeet voivat hidastua, siirtyä tai peruuntua. Jotta ihmiset haluavat investoida korjauksiin ja sinne saadaan täydennysrakentamista, se edellyttää kaupunkikehityshanketta eli ratikkaa. Näin tapahtuu tänäkin vuonna. Kehärataa rakennettiin läpi kituliaan kasvun vuodet. Rakentamisen ajoitus oli täydellinen, koska sitä rakennettiin juuri silloin, kun muuten oli hiljaista. Suomessa tuli finanssikriisin lisäksi vielä teollisuuden rakennemuutos, kun Nokia menetti pelin ja paperiteollisuuden alamäki alkoi. Ties monennenko kerran hän muistuttaa rakentamisen ajoituksen tärkeydestä. Ennen ratikan valmistumista, vuonna 2027, on seuraavat eduskuntavaalit, jos mennään normaalin aikataulun mukaan. Muuten on riski, että alue näivettyy. Pituutta raitiotiellä olisi noin 19 kilometriä. Vantaan ratikkareitin rakentamisen pitäisi alkaa vuoden kuluttua ja liikenteen olla vauhdissa vuonna 2029. Esimerkiksi hän nostaa Hakunilan 20 minuutin päässä Helsingin keskustasta, jossa joidenkin vanhojen omistusasuntojen neliöhinta on alle 1 500 euroa. Kevään 2025 kuntaja aluevaalit ovat tosi tärkeät vaalit, vaikka sitä ennen käydään presidentinvaalit ja europarlamenttivaalitkin. Mieleen painunut muisto valtuuston puheenjohtajakauden alusta hänellä on, kun hän oli mukana muuraamassa kehäradan peruskiveä Ruskeasannassa. Se on osaltaan mahdollistanut Vantaan velkataakan pienenemisen suurten kaupunkien korkeimmalta tasolta reilusti keskitason alapuolelle. Kuntaja aluevaalit ovat jo mielessä. RYTMIHÄIRIÖ JA RATIKKA Kaupungintalon nurkalla on iso kyltti ”Vantaa Antti Lindtman • Syntyi vuonna 1982 Vantaalla • Asuu Vantaan Tikkurilassa • Valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2016 Helsingin yliopistosta • SAK:n projektisihteerinä vuosina 2003–2007 ja nuorisosihteerinä vuosina 2007–2011, työskennellyt aiemmin myös betoniauton kuljettajana • SDP:n kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä vuodesta 2011 lähtien • SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja vuosina 2015–2023 • Vantaan kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2004, jatkaa edelleen valtuutettuna • Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2009–2023 • Perheeseen kuuluu puoliso ja alle kouluikäinen tytär • Harrastaa jalkapalloa, lenkkeilyä ja talvisin murtomaahiihtoa rakentaa – Vantaa bygger”, jonka vieressä on ratikkavaunun muotoinen kyltti. Sehän on hanke, joka tuottaa lisää rakentamista. Sitä ennen ehtii tapahtua vaikka mitä, mutta Lindtmanin tavoitteena on tietysti johtaa SDP vaalivoittoon – ja päästä itse pääministeriksi
Tuolloin tiloissa tosin toimi opettajia kouluttanut Kemijärven seminaari. Sisäasianministeriö vahvisti päätöksen vuonna 1954. Se on tehty vuonna 1960 tilauksesta ja Kulttuurirahaston varoin entisen Särkelän koulun juhlasalin seinälle. ] KEMIJÄRVEN aarre on kuvataiteilija, arkkitehti Unto Pusan (1913–1973) monumentaalimaalaus Suma. Jotain pitäisi pian keksiä Suman varalle, sillä näillä näkymin teoksen tilanne vain pahenee. Teos ehti inhimillisen virheen vuoksi taannoin päätyä nettihuutokauppaankin, mutta vedettiin pois. Teoksen irrottaminen seinästä on lähes mahdotonta ilman että se vahingoittuisi, sillä levyt, joiden päälle Pusa on aikanaan maalannut, on sitä ennen ruuvattu kiinni seinään. Suman siirtäminen ja sijoittaminen arvoiselleen paikalle – mahdollisesti Rovaniemen taidemuseoon – on askarruttanut Kemijärven kaupunkia. • Katja Martelius Kemijärvi: Suma Kuva: Kemijärven kaupunki KEMIJÄRVEN kaupungin vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Henkilönä Pusa oli temperamenttinen, kiivaskin, kerrotaan. Suma on ylistys sodanjälkeiselle jälleenrakennuksen ajalle – eikä mikään ihan pieni ylistys olekaan. [ Mikä vaakuna. Pusa oli saanut reilusti vaikutteita etenkin kubismista. Hänen maalauksensa ovat värikkäitä ja moderneja. 12 Kuntalehti 11 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Eräskin muistuttaa ruudullisessa paidassaan venetsialaista gondolieeriä. Kun maalaiskunta ja kauppala yhdistyivät Kemijärven kaupungiksi vuonna 1973, kaupunki otti maalaiskunnan käyttämän alkuperäisen koko kunnalle vahvistetun vaakunan käyttöön. Mutta enää kukaan ei saa sen värikylläisyydestä puhtia koulunkäynnilleen, sillä joitain vuosia sitten kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa havaittiin sisäilmaongelmia ja koulu jäi tyhjilleen. Vaihtoehtoina ovat olleet myynti tai lahjoitus, mikäli irrottamisesta, siirrosta ja restauroinnin kustannuksista päästään yhteisymmärrykseen. Vaakunaselitys on ”mustassa kentässä kanto, jonka yläpää on teroitettu kolmikärkiseksi ja sen molemmin puolin saatteena kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa”. Taiteilijaystävien mukaan Pusa oli silti tasainen luonne – nimittäin siinä mielessä, että hän oli aina vihainen. Kriitikot eivät luonnollisesti Pusan mielestä tienneet mistään mitään. Mitoiltaan monumentaalimaalaus on peräti kymmenen metriä pitkä ja kolme ja puoli korkea, ja se koostuu seitsemästä erillisestä levystä. TÄLLÄKIN hetkellä Suma on paikallaan Särkelän koulun juhlasalissa. Teos esittää nousevaa päivää, jokea ja tukinuittajia kekseineen. Vain Suma on jäljellä. Sanotaan, että juuri Pusa oli tuomassa modernia taidetta Suomeen. Silti työt ovat edelleen selkeästi esittäviä. Taustalla nähdään kaatuneita honkia ja käkkäräoksainen, tyylitelty metsämaisema. PUSA oli vankasti sitä mieltä, että ihminen tarvitsee taidetta osaksi rakennettua ympäristöänsä, sillä niin kaikki työkin sujuu joutuisammin. He taiteilevat klassisissa asennoissa liukkaiden tukkien päällä. • KL11_12-17.indd 12 31.10.2023 8.46. Monta vuosikymmentä Pusa opetti arkkitehtuuria ja piirustusta uusille sukupolville ja kirjoitti teoksia, joista otettiin aina vain uusia painoksia. Vaikka aihe on metsäteollinen, se on toteutettu helein ja hämmästyttävin värein. Hän syntyi Viipurissa vuonna 1913 ja sai oppia sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä että myöhemmin Pariisissa. Nimittäin kaupunki on päättänyt, että Särkelän koulu jätetään kylmilleen. Kun kunnan keskustaajama erotettiin Kemijärven kauppalaksi vuonna 1957, vaakuna jäi Kemijärven maalaiskunnan käyttöön. Taidon välittäminen eteenpäin oli tärkeä osa hänen elämäntyötään. Suma on kaikkein parasta Pusaa: hän loi arvostetuimmat ja vaikuttavimmat monumentaalimaalauksensa juuri noihin aikoihin. Kun Eriksson voitti Kemijärven kunnan vuoden 1952 lopulla järjestämän vaakunansuunnittelukilpailun, kunnanvaltuusto hyväksyi voittaneen ehdotuksen Kemijärven vaakunaksi
Mitä vikaa eläkejärjestelmässä on. Jos tammikuussa 2025 työmarkkinajärjestöillä ja hallituksella on yhteinen käsitys siitä, mikä on viisasta, ministeriössä alkaa lainsäädännön valmistelutyö. Ne ovat fiksuja juttuja ja osoittaneet toimivuutensa. Kyllähän uudistuksen pitäisi merkitä kuntatyönantajille ja hyvinvointialueiden työnantajille sitä, että eläkemaksut eivät olisi liian haasteellisia. Kun tilanne on tällainen ja tulevaisuutta koskee syntyvyyden kysymysmerkki, meillä pitäisi olla valmiutta miettiä työeläkejärjestelmän rahoitusta niin, että epävarmuustekijät huomioidaan. Suurin ongelma on matala syntyvyys, joka on pudonnut noin 60 000 lapsen tasolta vähän yli 40 000 lapseen vuodessa. Tarkoitan ensinnäkin sitä, että sijoitustuotot voivat vaihdella voimakkaastikin. Onko kuntien ja hyvinvointialueiden kannalta jotain erityistä, joka pitäisi uudistuksessa huomioida. Tämä ei ole sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta reilua. Sosiaalija terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet työryhmän selvittämään työeläkejärjestelmän uudistamista. Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden työvoimakustannukset ovat olleet sote-uudistuksen jälkeen paljon tapetilla. Mitä tarkoitat. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto vastaa puhelimeen. Toinen kysymys liittyy työllisyyteen ja palkkasumman kehitykseen. Valmistelussa menee oma aikansa, jonka jälkeen esitys menee lausunnoille ja lopulta eduskuntakäsittelyyn. Eläkeläiset saavat eläkkeensä, ja rahoituskin on kunnossa. Jos eläkeuudistuksessa on eläketurvaan eli eläkkeen määräytymiseen liittyviä asioita, siirtymäaikoja tulee suurella todennäköisyydellä. Mitä vikaa tässä nykyisessä työeläkejärjestelmässä on. Paljon riippuu siitä, millaisia sisältöjä uudistuksessa aiotaan saada aikaan eli puhutaanko rahoituksen vahvistamisesta vai onko siellä eläke-etuuksiin liittyviä sääntöjä. Jos on etuuksiin liittyviä sääntöjä, tärkeä kysymys on se, vaikuttavatko ne tuleviin eläkeoikeuksiin vai voiko niillä olla jollakin aikataululla vaikutusta lyhyemmälläkin aikavälillä. Suomessa on maailman mitassa aika hyväkin eläkejärjestelmä, jos ajatellaan eläkeläisten asemaa ja rahoituksen kestävyyden näkökulmaa. Meiltä kuitenkin puuttuu rahoituksen epävarmuuteen reagoiminen. • Martta Nieminen Mikko Kautto muistuttaa, että työeläkejärjestelmän rahoituksessa olisi otettava huomioon epävarmuustekijät. Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden näkökulmasta se ei kyllä ole mikään sellainen asia, jolla suuntaan tai toiseen asioita ratkottaisiin. Kun katsotaan viimeistä kahta vuotta, meillä on ollut miinusmerkkiset tuotot, kun sitä ennen oli valtavan positiiviset tuotot. Kuva: Karoliina Paatos Millainen työeläkejärjestelmä olisi sinun mielestäsi järkevä. Onko siitä tarpeen luopua uudistuksen yhteydessä. Kuntalehti 11 / 2023 13 [ Pystytkö puhumaan. Edellisissä työeläkeuudistuksissa on vastattu kuolevuuden muutoksiin. Kyllä ratkaisut pitää löytää jostain muualta. Meillähän ei ole esimerkiksi toimialakohtaisesti lisäeläkkeitä, ja meillä on hyvin vähän yksilölliseen säästämiseen perustuvia ratkaisuja. Ne joko menevät ylös tai alas eli voi tulla isojakin muutoksia. Uudistusten jälkeen meillä on jo niin sanottu elinaikakerroin, ja vanhuuseläkeikää muutetaan automaattisesti sen mukaan, mitä elinajanodotteessa tapahtuu. Haasteena on se, että työeläkejärjestelmän rooli kokonaiseläketurvassa on suuri. Pystytkö puhumaan. Tällä hetkellä järjestelmä toimii ihan hyvin. Esimerkiksi tänä vuonna korkojen kehitys on muuttanut sijoitustoiminnan edellytyksiä voimakkaasti. Joo. Siinä on suomalaisen työeläkejärjestelmän mahdollinen laadullinen parannuskohde. Kun elinikä on pidentynyt, eläkkeitä maksetaan pidempään kuin ennen. Miten valmistelu etenee. KL11_12-17.indd 13 31.10.2023 8.46. Kaikki haasteet, jotka tulevat toimintaympäristön muutoksista, liittyvät etuusperusteisen työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyteen. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien (KT), Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK), SAK:n, Akavan ja STTK:n edustajien lisäksi ryhmässä on Eläketurvakeskuksen edustaja asiantuntijajäsenenä. Ei siis ole mitään akuuttia ongelmaa. Sen maksaminen jatkuu siihen saakka, kunnes jää vanhuuseläkkeelle. Kun tulevaisuudessa on entistä vähemmän työllisiä, se tarkoittaa sitä, että työikäisen väestön pitäisi maksaa enemmän, jotta saadaan eläkkeet maksettua. Tuottojen ennakoitavuus on siis heikkoa. Osittaista vanhuuseläkettä voi hakea nykyään aikaisintaan 61-vuotiaana. Nämä vaikuttavat työeläkejärjestelmässä maksutuloon eli kuinka paljon rahaa on kerättävissä. Miksi uudistusta valmistellaan. ] . Tämä on ollut suosittu tuote, ja ainakin valtiovarainministeriössä siihen suhtaudutaan nihkeästi. Meillä on nyt etuusperäinen eläkejärjestelmä, jossa työssäkäyvät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeistä valtaosan
VARAUTUMINEN on työllistänyt viime aikoina etenkin kuntia. • Merja Ojansivu Riitta Björn, Juha-Antero Puistola, Kansalaisen varautumisopas. Jos palvelutarpeet muuttuvat, voidaan rakennuksen käyttötarkoitusta muuttaa huomattavasti helpommin kuin staattisissa rakennuksissa. Vuosien saatossa vanhat sotekiinteistöt ovat jääneet toiminnallisesti jälkeen nykypäivän vaatimuksista iän ja muuttuneiden käyttötarkoitusten seurauksena. Kirja antaa hyvän kuvan yhteiskunnan näkymättömästä varautumiskoneistosta, jota tavallinen kansalainen ei juuri tule ajatelleeksi. KL11_12-17.indd 14 31.10.2023 8.46. Tämä on tärkeä kriteeri työpaikan valinnassa monille meistä. Kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin vastaavat Parmacon vuokramallilla tarjoamat, dynaamiset rakennukset. THL varoittaa jo palvelujen saatavuuden heikkenevän ja hoitoon pääsyn hidastuvan. Lopulta tärkeintä on huolehtia, että pärjää 72 tuntia omin varastoin. Patteriradio, vesikanisteri, taskulamput, ruokaa, lääkkeet, lämmintä vaatetta, käteistä rahaa jne. Varautumisesta ja huoltovarmuudesta tuli ajankohtaisia puheenaiheita. Kunnat ovat päivittäneet valmiussuunnitelmiaan ja toteuttaneet samaan aikaan paloja pelastustoimen siirron hyvinvointialueille. Tässä mallissa asiakas hankkii rakenVoiko rakennus auttaa soten henkilöstöpulassa. Parmaco Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. nukset juuri oikean kokoisina, oikeaan paikkaan ja vain siksi aikaa, kun niitä tarvitaan. Koko sotekentän suurimpia haasteita tulevina vuosina on työvoiman saatavuus. Yritys työllistää noin 200 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotantolaitokset Leppävirralla, Pyhäjoella ja Hämeenlinnassa. Sen jälkeen kuvaan astuu yhteiskunnan varautumiskoneisto. Kunnissa on osattava hoitaa laajat sähkökatkot ja juomavesien pilaantumisesta johtuneet vesikriisit sekä koetun pandemian kaltaiset poikkeusolot. Docendo 2023. On hyvä oivaltaa, että jokainen voi omalta osaltaan huolehtia yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Riitta Björnin ja Juha-Antero Puistolan tuore Kansalaisen varautumisopas vastaa kattavasti kysymykseen, miten juuri minä voin parhaiten varautua pienempiin ja isompiin kriiseihin ja poikkeusoloihin. TUTKIMU S PALJAST AA: AUTOIL IJAT NÄPEL ÖIVÄT TINDER IÄ LIIKEN TEEN KESKE LLÄ liikenneja viestintäministeri lulu ranne pitää alkaa lapuTaa reippaammin. Kansalaisten huoli omasta varautumisesta kasvoi. Rakennukset eivät koskaan jää vajaakäytölle, vääriin paikkoihin, aiheuttaen ongelmia henkilöstön saatavuuden kanssa. Yhteiskunta ja sen väestörakenne muuttuvat vuosien kuluessa ja edessämme on nopeasti vanheneva väestö, joka tarvitsee uudenlaisia palveluita ja uudenlaista ajattelua myös rakentamisen osalta. Kirjaa lukiessa voi ruksia mielessään, onko oma varautuminen kunnossa. info@parmaco.fi Suomessa on 4 miljoonaa * neliötä peruskorjausta vaativia soterakennuksia. Pienien ja vanhojen yksiköiden ylläpitokustannukset ovat helposti kaksinkertaiset verrattuna moderniin, energiatehokkaaseen ja keskitettyyn palveluyksikköön. Varautumisopas tuli tarpeeseen ILMOITUS M Monin paikoin käytössä olevat sotekiinteistöt ovat vanhoja ja heikkokuntoisia, pieniä yksiköitä, jotka sijaitsevat henkilöstön saatavuuden kannalta huonoilla paikoilla. Parmaco kantaa asiakkaidensa puolesta kaikki rakentamiseen liittyvät tekniset ja taloudelliset riskit ja säästää asiakkailleen merkittävästi rahaa. Ole meihin yhteydessä, niin niin ratkotaan ongelmat yhdessä. Suuri osa niistä sijaitsee väärässä paikassa. 14 Kuntalehti 11 / 2023 [ Kirja ] [ Tape ] SUOMALAISET heräsivät varautumiseen covid-19-viruksen alkaessa levitä keväällä 2020. Vuokrakauden aikana rakennuksen kokoa voidaan muuttaa ja vuokrakauden jälkeen rakennus voidaan tarvittaessa siirtää uuteen paikkaan. Olennaista olisi, että sotekiinteistöt voitaisiin sijoittaa tavoitettavuudeltaan optimaalisille sijainneille, mielellään julkisen liikenteen toiminta-alueelle. Kuntien vastuulla on väestöstä huolehtiminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Työvoiman tarpeen minimoimiseksi ja työntekijöiden viihtyvyyden varmistamiseksi on olennaista, että palvelukiinteistö on optimoitu juuri siinä tarjottaviin palveluihin. Nyt on päätösten aika! *Lähde: YLE Voi. Työvoiman tarpeen ja työntekijöiden viihtyvyyden ja sitä kautta vaihtuvuuden minimoinnin kannalta on olennaista, että palvelukiinteistö on optimoitu juuri siinä tarjottaviin palveluihin. Autamme mielellämme pienissä ja isoissa tiloihin liittyvissä kysymyksissä ja vaikkapa kustannusvertailujen laatimisessa. Vessapaperi, tomaattimurska ja hernekeitto loppuivat lähikaupasta. Se ei kuulu vain viranomaisille ja Puolustusvoimille. Miten rakennus voi auttaa tässä asiassa. Mutta myös tärkeät asiapaperit, passi, ajokortti ja henkilöllisyystodistus on hyvä säilyttää paikassa, josta ne saa helposti mukaansa. Toinen ja järkyttävämpi herätys oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Björn työskentelee varautumisen johtajana järjestökentällä, Puistola toimii tutkimusjohtajana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksella
Tässä mallissa asiakas hankkii rakenVoiko rakennus auttaa soten henkilöstöpulassa. ILMOITUS M Monin paikoin käytössä olevat sotekiinteistöt ovat vanhoja ja heikkokuntoisia, pieniä yksiköitä, jotka sijaitsevat henkilöstön saatavuuden kannalta huonoilla paikoilla. Ole meihin yhteydessä, niin niin ratkotaan ongelmat yhdessä. Rakennukset eivät koskaan jää vajaakäytölle, vääriin paikkoihin, aiheuttaen ongelmia henkilöstön saatavuuden kanssa. Vuosien saatossa vanhat sotekiinteistöt ovat jääneet toiminnallisesti jälkeen nykypäivän vaatimuksista iän ja muuttuneiden käyttötarkoitusten seurauksena. Nyt on päätösten aika! *Lähde: YLE Voi. KL11_12-17.indd 15 31.10.2023 8.46. Kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin vastaavat Parmacon vuokramallilla tarjoamat, dynaamiset rakennukset. Miten rakennus voi auttaa tässä asiassa. Parmaco kantaa asiakkaidensa puolesta kaikki rakentamiseen liittyvät tekniset ja taloudelliset riskit ja säästää asiakkailleen merkittävästi rahaa. Työvoiman tarpeen ja työntekijöiden viihtyvyyden ja sitä kautta vaihtuvuuden minimoinnin kannalta on olennaista, että palvelukiinteistö on optimoitu juuri siinä tarjottaviin palveluihin. Autamme mielellämme pienissä ja isoissa tiloihin liittyvissä kysymyksissä ja vaikkapa kustannusvertailujen laatimisessa. Suuri osa niistä sijaitsee väärässä paikassa. info@parmaco.fi Suomessa on 4 miljoonaa * neliötä peruskorjausta vaativia soterakennuksia. Yritys työllistää noin 200 henkilöä ja sillä on toimintaa myös Ruotsissa. Vuokrakauden aikana rakennuksen kokoa voidaan muuttaa ja vuokrakauden jälkeen rakennus voidaan tarvittaessa siirtää uuteen paikkaan. Yhteiskunta ja sen väestörakenne muuttuvat vuosien kuluessa ja edessämme on nopeasti vanheneva väestö, joka tarvitsee uudenlaisia palveluita ja uudenlaista ajattelua myös rakentamisen osalta. THL varoittaa jo palvelujen saatavuuden heikkenevän ja hoitoon pääsyn hidastuvan. Olennaista olisi, että sotekiinteistöt voitaisiin sijoittaa tavoitettavuudeltaan optimaalisille sijainneille, mielellään julkisen liikenteen toiminta-alueelle. Koko sotekentän suurimpia haasteita tulevina vuosina on työvoiman saatavuus. Työvoiman tarpeen minimoimiseksi ja työntekijöiden viihtyvyyden varmistamiseksi on olennaista, että palvelukiinteistö on optimoitu juuri siinä tarjottaviin palveluihin. Jos palvelutarpeet muuttuvat, voidaan rakennuksen käyttötarkoitusta muuttaa huomattavasti helpommin kuin staattisissa rakennuksissa. Parmaco Parmaco on perinteikäs suomalainen yritys, joka suunnittelee, rahoittaa, toimittaa ja vuokraa laadukkaita rakennuksia. nukset juuri oikean kokoisina, oikeaan paikkaan ja vain siksi aikaa, kun niitä tarvitaan. Parmacon toimistot sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä, tuotantolaitokset Leppävirralla, Pyhäjoella ja Hämeenlinnassa. Tämä on tärkeä kriteeri työpaikan valinnassa monille meistä. Pienien ja vanhojen yksiköiden ylläpitokustannukset ovat helposti kaksinkertaiset verrattuna moderniin, energiatehokkaaseen ja keskitettyyn palveluyksikköön
Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ KL11_12-17.indd 16 31.10.2023 8.46
Kuntien hakemat summat vaihtelevat 200 000 eurosta 8,9 miljoonaan euroon. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ KL11_12-17.indd 17 31.10.2023 8.46. 15 PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. 3 Korotusta hakivat Akaa, Haapajärvi, Heinävesi, Humppila, Hämeenkyrö, Ii, Ikaalinen, Imatra, Joutsa, Jämijärvi, Kaavi, Kannonkoski, Karvia, Kaskinen, Kaustinen, Keitele, Kemi, Keminmaa, Keuruu, Kinnula, Kouvola, Kustavi, Kyyjärvi, Kärkölä, Lapinlahti, Lappajärvi, Laukaa, Lemi, Lestijärvi, Liperi, Lumijoki, Merijärvi, Merikarvia, Miehikkälä, Multia, Myrskylä, Mänttä-Vilppula, Outokumpu, Paltamo, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pietarsaari, Pomarkku, Pukkila, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Rääkkylä, Toivakka, Tuusniemi, Urjala, Vimpeli, Virolahti ja Ähtäri. Korotukseen on käytettävissä enintään 10 miljoonaa euroa. Mitä vaikuttavia työkykyjohtamisen toimia arjessa voidaan tehdä, jotta henkilöstö voi paremmin. Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. Kasvukaupungeiksi itseään kutsuvien kaupunkien joukkoon on kutsuttu Hämeenlinna, Hyvinkää, Joensuu, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki ja Vaasa. klo 14.00-15.30 1 Kuntatalouden hyvä tilanne vuosina 2021 ja 2022 pudotti harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakijajoukon pienimmäksi koko hakuhistorian aikana. Kuntien harkinnanvaraisesta korotuksesta päättää valtioneuvosto kuntaja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen, kok., esityksestä. Suurinta summaa haki Pietarsaari ja suurinta korotusta asukasta kohti 695 asukkaan Lestijärvi, 1 466 euroa per asukas. Lue lisää ja ilmoittaudu: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa Tervetuloa Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan työpaikoilla -verkkoseminaariin! 14.12. Jorma Ylönen Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakijamäärä putosi 3 x KESKISUURET kaupungit ovat perustaneet yhteisen verkoston, johon kuuluu tässä vaiheessa 15 kaupunkia. 2 Haettu avustussumma oli yhteensä 67,6 miljoonaa euroa. Tule mukaan verkkoseminaariimme, kuulet samalla tuoreet tutkimustulokset aiheesta. [ Luku ] Kuinka henkilöstön työkykyä johdetaan julkisen alan työpaikoilla. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä. Korotusta haki tänä vuonna 56 kuntaa. Keskimäärin korotusta haettiin 176 euroa asukasta kohden
18 Kuntalehti 11 / 2023 [ Turvallisuus ja liikenne ] Naton lippu nostettiin Pyterlahden ilmavalvontatorniin Virolahdella ensimmäisen kerran sinä päivänä, kun Suomesta tuli Naton täysjäsen eli 4. KL11_18-47.indd 18 31.10.2023 8.39. huhtikuuta tänä vuonna. Horisontissa siintää Venäjä
KL11_18-47.indd 19 31.10.2023 8.39. KUN KAIKKI HILJENI Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta, joka hyötyi valtavasti Venäjän läheisyydestä. Kuntalehti 11 / 2023 19 . Liikenteen hiljennyttyä alue joutuu pohtimaan uusiksi sekä tulevaisuuden näkymänsä että selviytymisstrategiansa
Juureni ovat siinä kivenheiton päässä rajalta, Otto Koskela sanoo. Niiden seuraukset näkyvät erityisesti itäisen Suomen rajaseuduilla. Nyt liikenne on hiljentynyt. [ Turvallisuus ja liikenne ] 20 Kuntalehti 11 / 2023 V aalimaanjoen itärannalla Venäjällä sijaitsee kylä, jonka nimi oli Koskela. Siellä syntyi ja kasvoi Reijo Koskela. Itänaapurista on tullut jälleen arvaamaton, ja se käy Ukrainassa julmaa valloitussotaa. Rakennukset seisovat tyhjillään. Jatkosodan rauhassa Koskelan kylä jäi rajan taakse. Paikkakunnalla aivan rajan tuntumassa sijaitsi myös vuosi sitten konkurssin tehnyt Zsar-ostoskylä. Kunta laski paljon sen varaan, että Vaalimaan alue kasvaa ja kehittyy, ja nyt se kortti on toistaiseksi pelattu, Koskela kuvaa tilannetta. Ennen koronapandemiaa se ylitettiin yhteensä liki kaksi ja puoli miljoonaa kertaa vuodessa. SUMEA NÄKYMÄ Virolahdella sijaitseva Vaalimaan rajanylityspaikka on seudun vilkkain. Tie yhdistää edelleen Kymenlaakson ja pääkaupunkiseudun yhteiseksi työssäkäyntialueeksi, Koskela muistuttaa. Länsi on asettanut ennenäkemättömät pakotteet ja matkustusrajoitukset venäläisille. Nyt näkymä on sumea, mutta kyse on KL11_18-47.indd 20 31.10.2023 8.39. Virolahti on Suomen kaakkoisimmassa kulmassa sijaitseva rajapitäjä ja viimeinen suomalaiskunta, jonka kautta Turusta Pietariin ulottuva E18-valtatie kulkee. Virolahti hyötyi vilkkaasta rajaliikenteestä ja venäläisten ostosmatkailusta. Hän joutui sodissa perheineen evakkoon kaksi kertaa, joista jälkimmäinen kerta merkitsi lopullista lähtöä kotoa. Kunnanjohtaja Koskela yrittää silti virittää toiveikkuutta. Tänä vuonna rajanylityksiä on ollut lokakuuhun mennessä alle 700 000. Reijo Koskela oli hänen isänsä isä. Hiljaista on myös viereisessä Rajamarketin ostoskeskuksessa. Kun Otto Koskela, 30, aloitti maaliskuussa työnsä Virolahden uutena kunnanjohtajana, hän käytännössä palasi isiensä maille. Matkustusrajoitukset kiristyivät edelleen, kun Suomi kielsi syyskuussa maahantulon Venäjälle rekisteröidyiltä autoilta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Konkurssin takia myös Virolahti joutui tekemään viime tilikaudella 350 000 euron suoran luottotappiokirjauksen menetettyinä maavuokrina ja vesimaksuina
Otto Koskela ottaa puheet rauhallisesti. ENTÄ NATO-JÄSENYYS. KUNTALIITOS VIREILLÄ Virolahdella asuu vain noin 3 000 ihmistä, joista runsas kolmannes on työikäisiä. Kuntaliitosta on selvitelty aiemminkin, mutta nyt hankkeessa todennäköisesti edetään liitokseen asti. Koskela on kotoisin Haminasta ja asuu siellä. Katseet suuntautuivat itäisiin kuntiin, myös Virolahdelle. Molempien valtuustot kannattivat selvityksen tekoa, ja kuntaliitosselvityksen pitäisi valmistua keväällä. Koskela näkee mahdollisuuksia matkailussa ja tapahtumien järjestämisessä. Kun Suomi liittyi sotilasliitto Natoon huhtikuussa, alkoivat puheet myös mahdollisista uusista investoinneista, joita tulisi sekä suoraan jäsenyyden että välillisesti lisääntyneen luottamuksenkin takia. KL11_18-47.indd 21 31.10.2023 8.39. Esimerkiksi Virolahti näyttää saavan valtionosuuksina vähemmän rahaa kuin palvelujen järjestäminen maksaisi. Sote-uudistus on myllännyt kuntien rahoitusrakennetta, ja painetta tuovat myös kuntien vastuulle runsaan vuoden kuluttua siirtyvät TE-palvelut. Hänen mielestään olisi tärkeää kyetä viestimään yhdessä naapurikuntien kanssa, olla osana isompaa kokonaisuutta. Esimerkiksi keväisin arktisten lintujen muuttoa kerääntyy seuraamaan liki 5 000 harrastajaa. Kuntalehti 11 / 2023 21 . Sen merkitys on kasvanut kansainvälisesti sen jälkeen, kun korona ja sota vähensivät kuljetusreittien määrää maailmanlaajuisesti. Tietysti sillä on merkitystä turvallisuudelle, että on paikallista sähköntuotantoa. Joku päivä raja aukeaa vielä, hän sanoo. Etelä-Kymenlaakso on pieni talousalue, jossa on alle 80 000 ihmistä ja sodankin vauhdittama rakennemuutos käynnissä. Pyhtäällä sijaitsee jo Malmin lentokentän korvaajaksi perustettu Helsinki East Aerodrome -lentokenttä, jonne on kaavailtu yhteyksiä muun muassa Viron itäosaan. Suomi koettiin varmaankin jo valmiiksi turvalliseksi maaksi, eikä liittoutuminen vaikuttanut ainakaan korkomarkkinoilla, hän muistuttaa. Koskelan mukaan kentän menestys olisi iso asia koko seudulle. Kunta on aloittelemassa liitosneuvotteluja viereisen Haminan kaupungin kanssa. Hamina-Kotkan satama on maamme suurin. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja sen seurausten ajankohta on erityisen hankala juuri itäisen Suomen kunnille. Koskela visioi ”Helsinki East, Helsingistä itään” -ajattelua, jossa voisivat olla mukana alueen kunnat Pyhtäältä, jopa Loviisasta alkaen. Virolahden kunnanjohtajalla Otto Koskelalla on juuret Koskelan kylässä itärajan takana. Siinä pitäisi voida vetää yhtä köyttä. Kohteina voisivat olla esimerkiksi puolustukseen liittyvät infrastruktuurihankkeet. Rajaalueen hiljennyttyä alueen uusia matkailun vetonauloja voisivat olla itäisen Suomenlahden saaret ja rannikkoluonto. lopulta ajasta. Päivityksessä on myös kuntastrategia, joka on tähän saakka nojannut vahvasti Venäjänliikenteen mahdollistamaan kasvuun. Koskela on tietysti tiiviisti mukana selvitystyössä
Hamina-Kotkan satamaa johtava Kimmo Naski sanoo, että äkkipysähdys tuli nyt nopeammin kuin 15 vuotta sitten. Aurinkovoima on yksi vaihtoehto, jolla uusiutuvan energian rakentamista voi tasapainottaa maan eri osien välillä. Kunnat ovat kaavoituksessa ja luvituksessa avainasemassa, ja Virolahdella asiat ovat sujuneet hyvin, kiittelee Fortumin Suomen tuulija aurinkohankekehityksestä vastaava johtaja Mikko Iso-Tryykäri. Tietysti sillä on merkitystä turvallisuudelle, että on paikallista sähköntuotantoa, hän sanoo. Koska tuulivoimalat maksavat huomattavia kiinteistöveroja, monet kunnat ovat voineet painaa veroprosenttinsa ennätyksellisen alas. Keväällä yhtiö sopi maanomistajien kanssa 165 hehtaarin suuruisen alueen käytöstä, ja kesällä kunnanhallitus päätti tarvittavan yleiskaavamuutoksen käynnistämisestä. Tärkeintä olisi, että alue pysyisi elinvoimaisena ja raja-alue asuttuna, sillä tyhjiöillä on tapana täyttyä. [ Turvallisuus ja liikenne ] 22 Kuntalehti 11 / 2023 Etelä kuulostaa loogiselta ilmansuunnalta, ja sähköinen ilmailu luo tähän mahdollisuuksia. AURINGOSTA SÄHKÖÄ Virolahden keskustaajaman Virojoen Rajasalissa käy kova puheensorina. Haminalainen Alla Kankala pitää kuntaliitossuunnitelmia hyvänä asiana. Yksi maitaan Fortumille vuokrannut virolahtelainen on maanviljelijä Mikko Vilkki, joka antoi yhtiön käyttöön parikymmentä hehtaaria tilansa maita. Niitä kaavaillaan Suomeen miljardien arvosta. Alkuun se mietitytti, mutta taloudellisesti vuokraus on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin viljan viljely, Vilkki kertoo. Vilkki pitää tulevaa aurinkovoimalaa myös huoltovarmuuskysymyksenä. KL11_18-47.indd 22 31.10.2023 8.39. Energiayhtiö Fortum on vetänyt väkeä paikalle, sillä sen edustajien on määrä esitellä yhtiön ensimmäistä teollisen kokoluokan aurinkovoimalahanketta Suomessa. Tuulivoimaa ei kuitenkaan voi rakentaa Itä-Suomeen Puolustusvoimien tutkien takia. Se voisi tuottaa aurinkokennoilla 80 megawattia sähköä jo parin vuoden kuluessa. Ei voi olla niin, että asutaan rajalla ja ainoa palvelu on se, että tullaan puolustamaan, jos naapuri hyökkää, Vilkki tuumaa. Hanke on edennyt pikaista vauhtia. Suomessa on käynnissä suoranainen tuulivoimabuumi, ja puhdasta energiaa tarvitaan myös tulevia vetyhankkeita varten
Näinä aikoina on vaikea pärjätä yksin, Aila Kankala sanoo. Maanviljelijä Mikko Vilkki toivoo, että Kaakkois-Suomi pysyy elinkelpoisena tulevaisuudessakin. Mikko Iso-Tryykärin mukaan Virolahti on hyvä sijoituspaikka aurinkovoimalalle, koska aurinko paistaa siellä usein. Kymenlaaksossa sijaitsee maamme suurin satama, joka kertoo karua kieltä koko Suomen tilanteesta. Alue hiljeni. Rajan läheisyys ei pelota, sillä siihen on alueella totuttu. ÄKKIPYSÄHDYS Virolahden tilanne heijastaa itäisen Suomen haasteita laajemminkin. Mutta kesällä tapahtui käänne. Mutta palvelujen saanti huolettaa. Rajan läheisyys ei pelota, sillä siihen on alueella totuttu. Kuntalehti 11 / 2023 23 . KL11_18-47.indd 23 31.10.2023 8.39. Junaradalla kolkuttaa tavarajuna vaunuineen. Satamakentällä Kotkan Mussalossa käy yleensä kova kuhina. Siksi Kankalat pitävät Haminan ja Virolahden yhdistymissuunnitelmia hyvänä ja oikeastaan ainoana vaihtoehtona. Rekat kulkevat jatkuvana virtana ja tavaraa puretaan laivoista tai lastataan niihin. Haminalaiset Aila ja Raimo Kankala ovat samoilla linjoilla Vilkin kanssa
Vauhti alkoi hidastua kesällä, ja elokuussa liikennettä oli jo 40 prosenttia vähemmän kuin keväällä. Kirjassa kerrotaan muun muassa, kuinka Latviassa ydinasetukikohdassa työskennellyt iäkäs upseeri haikailee Neuvostoliiton perään ja Gotlannin saarella yritetään rakentaa uudelleen olemattomiin kutistettua puolustusta. Halusimme myös maadoittaa turvallisuuspoliittista puhetta kansantajuiseksi. Hamina-Kotka on ylivoimaisesti suurin maamme satamista, ja sen kautta kulki tammi-elokuussa liki 10 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli vain noin prosentti vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Suomen tuonti ja vienti ovat selkeästi hidastuneet, Naski harmittelee. Syyskuun alussa Hamina-Kotkan satamaoperaattori Steveco ilmoitti lomautuksista, jotka koskivat noin 700 ihmistä. [ Turvallisuus ja liikenne ] 24 Kuntalehti 11 / 2023 STUDIO LINJAT Tarjoamme teknisen toteutuksen lisäksi nyt myös seuraavat palvelut: • Konseptin rakentaminen • Käsikirjoittaminen • Vieraiden hankinta ja valmistelu • Juontotehtävät STUDIO LINJAT Ota yhteyttä, me hoidamme loput! studiolinjat.fi Uusi Podcast-pakettimme: Kaikki tarvitsemasi yhdestä paikasta! VENÄJÄ hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. He selvittivät, miten alueen asukkaiden elämä muuttui, kun sota Euroopassa alkoi. Ruokakriisin uhan takia Venäjän vastaisten pakotteiden ulkopuolelle on jätetty YK:n sopimusten mukaiset ja ruoantuotannolle välttämättömät lannoitteet, joita tulee junilla edelleen Venäjältä HaminaKotkan satamaan. Tilanne näkyy päivittäisessä työssä. Hyvää tulosta selittää Suomen talouden vahva alkuvuosi. Tavoitteenamme on, että kirja auttaa ymmärtämään turvallisuuspolitiikan uutta aikakautta valottamalla muun muassa hybridivaikuttamista, energiakriisiä, kyberiskuja ja aseellista varustautumista, Näkki tiivistää. Pandemian aikaan Suomen teollisuuden tilauskirjat olivat vielä täynnä. Satama on kokonsa puolesta ja maantieteellisen sijaintinsa takia strategisesti hyvin tärkeä kohde maan puolustukselle, Naski muistuttaa.• Marjo Näkki Kuvat: Juha Metso Itämeri on valtavan tärkeä Suomelle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa johtaa maailmanlaajuiseen ruokakriisiin, sillä sotatoimien takia viljaa ja lannoitteita on päässyt maailmalle vähemmän kuin aiemmin Mustanmeren kautta sekä Ukrainasta että Venäjältä. Vaikka sataman kautta kulkee maailmalle vain pieni osa kaikista lannoitteista, sen merkitys ruoantuotannolle on silti huomattava. Gummerus 2023. Silloinkaan pysähdys ei ollut näin nopea. Sota mullisti turvallisuustilanteen myös koko Itämeren alueella. KL11_18-47.indd 24 31.10.2023 8.39. Olemme täysin riippuvaisia siitä varsinkin nyt, kun Venäjän kauppa on tyrehtynyt, Naski tähdentää. Laiturin yli ei enää kulje läheskään samoja määriä tavaraa, hän sanoo. Meidän tavaravirtamme ruokkii lukumäärältään noin Saksan verran ihmisiä PohjoisAfrikassa ja Etelä-Amerikassa, Naski sanoo. Nämä kaikki vaikeudet näkyvät satamissa. Sopii toivoa, että tilanne olisi vain väliaikainen, Naski sanoo. Sen jälkeen myös satamien turvallisuuteen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota ja viranomaisvetoinen harjoitustoiminta kriisien varalle lisääntyi. Näkki kertoo, että he halusivat kuulla, millaisia ovat hyökkäyssodan seuraukset eri maiden asukkaille. Itämeri on valtavan tärkeä Suomelle. Vuoden 2022 alun jälkeen Venäjän hyökkäyssodan alettua varautuminen on lisääntynyt entisestään. Yli 90 prosenttia kaikesta Suomen kaupasta kulkee Itämeren kautta. Turvallisuuspolitiikasta puhutaan usein juhlallisesti ja korkealla tasolla, mutta toimittajakaksikko pyrki tuomaan aiheeseen ruohonjuuritason näkökulman. Sodan takia asetetut pakotteet ovat vähentäneet tuntuvasti kauttakulkuliikennettä. Ikävien talousuutisten määrä alkoi kasvaa tänä vuonna. KIRJAN keskiössä ovat asiantuntijoiden lisäksi tavalliset ihmiset, joista on tullut poikkeuksellisia näkijöitä ja kokijoita Itämeren alueella. Korona vaikutti globaaleihin kuljetusketjuihin, mutta itse liikenteen kokonaislukuihin vain vähän. Kierroksesta syntyi kirja Itämeren turvatarkastus – Kun sodan uhka palasi. TÄRKEÄ ITÄMERI Suomi oli tärkeä kauttakulkumaa Venäjän viennille ja tuonnille. Toimittaja Marjo Näkki lähti Virossa asuvan kollegansa Kaja Kunnaksen kanssa kierrokselle naapurimaihimme, jotka sijaitsevat Itämeren rannoilla. • Martta Nieminen Kierros naapurimaissa Hamina-Kotkan sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski kuvaa tilannetta äkkipysähdykseksi, jollaista ei ole nähty kuin edellisen finanssikriisin aikaan 15 vuotta sitten. Globaalilla tasolla kuljetusreittien määrä on siis pienentynyt. Hamina-Kotkan sataman kautta kulkee metsäteollisuuden tuotteita kaikkialta Suomesta, joten hiljentynyt liikenne kertoo koko Suomen ongelmista. Käänne turvallisuustoimissa tapahtui, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014 ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa. Metsäteollisuudella ja teknologiateollisuudella on vaikeuksia rakennusalasta puhumattakaan. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, inflaatio alkoi kiihtyä ja korkotaso nousta. Metsäyhtiö Stora Enso päätti sulkea Kotkan Sunilan sellutehtaan vuoden loppuun mennessä
STUDIO LINJAT Tarjoamme teknisen toteutuksen lisäksi nyt myös seuraavat palvelut: • Konseptin rakentaminen • Käsikirjoittaminen • Vieraiden hankinta ja valmistelu • Juontotehtävät STUDIO LINJAT Ota yhteyttä, me hoidamme loput! studiolinjat.fi Uusi Podcast-pakettimme: Kaikki tarvitsemasi yhdestä paikasta! KL11_18-47.indd 25 31.10.2023 8.39
Syyskuusta lähtien alueella olevat 17 tuulivoimalaa ovat tuottaneet sähköä valtakunnan verkkoon. 26 Kuntalehti 11 / 2023 [ Turvallisuus ja liikenne ] Kemijärven ja Sallan alueella sijaitseva Nuolivaaran tuulivoimapuisto on yksi niistä itärajan läheisyydestä olevista tuulivoimahankkeista, joka on läpäissyt Puolustusvoimien tiukan seulan. KL11_18-47.indd 26 31.10.2023 8.39
Jos Puolustusvoimat ei näytä vihreää valoa suunnitellulle hankkeelle, toimijoiden on etsittävä puistoilleen uusi sijaintipaikka. Kuva: wpd Finland Oy KL11_18-47.indd 27 31.10.2023 8.39. TUTKAVERKKO RAJOITTAA TUULIVOIMAN RAKENTAMISTA Puolustusvoimilla on suuri rooli uusien tuulivoimahankkeiden liikkeelle lähdössä. Kuntalehti 11 / 2023 27
Kesäkuussa Heinäveden kunnanhallitus päätti käynnistää kaksi kaavahanketta, joiden yhteydessä laaditaan osayleiskaavat Kilpimäen ja Jouhtenisen alueelle. Tuulivoimarakentamisen ja -tuotannon keskeiset pullonkaulat ovat viime vuosina olleet Puolustusvoimien tutkarajoitukset. Sen suurimmat omistajat ovat Suomen valtio ja suomalaiset eläkeyhtiöt. Maakunnassa on suunnitteilla paljon isoja Lähde: Puolustusvoimat KL11_18-47.indd 28 31.10.2023 8.39. Se johtaa Puolustusvoimille säädettyjen tehtävien suorittamista. Jos Puolustusvoimilta ei saada lupia, uusia hankkeita ei lähde liikkeelle, sanoo PohjoisKarjalan maakuntaliiton aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen. Kun lähetyssignaali osuu kohteeseen, se heijastuu siitä takaisin ja näin saadaan ilmaisu. Verkko tulee täyttymään ennen pitkää, ja rajoitteita on jo nähty Pohjois-Karjalassa. Itärajan läheisyydessä on myös muna-kana-ongelma. Maakunnasta ei löydy metriäkään 400 kilovoltin kantaverkkoa. Tuulivoimahankkeet taas eivät ole lähteneet liikkeelle, kun siellä ei ole kantaverkkoa, Jussi Karhila huomauttaa. Pääesikunnasta insinööri Jussi Karhila kertoo, että Suomen liittyminen Natoon ei ole vaikuttanut millään tavalla Pääesikunnan antamiin lausuntoihin. Moni asia maailmassa on muuttunut sitten toisen maailmansodan, mutta tekniikan kehittyminen ei näy siinä, miten tutkat reagoivat liian lähellä oleviin tuulivoimaloihin. Tutkien toimintaperiaate on sama kuin jo 1940-luvulla. Kielteisten lausuntojen määrä nousi 40 prosenttiin lausuntopyynnöistä, kun neljänä edellisenä vuonna kielteisiä lausuntoja oli annettu enintään 12 prosenttia lausuntopyynnöistä. Odotimme, että into pikkuhiljaa laantuisi, mutta syyskuussakin otimme vastaan 49 lausuntopyyntöä, joissa on 664 voimalaa, hän sanoo. Asiantuntija muistuttaa, että ”tuulivoimavapaista” rajamaakunnista on turha syyttää yksin Puolustusvoimia. Hänen mukaansa kysyntää Pohjois-Karjalassa olisi, mutta isommille hankkeille toimijat eivät ole toistaiseksi saaneet lupia. Tuulivoimalat muodostavat tässä tapauksessa katvealueita, Karhila selittää. Kyseessä on vain toimijoiden suuri into rakentaa uusia tuulivoimaloita, ja samaan aikaan meiltä alkavat vapaat paikat loppua. Pohjois-Karjalan voimassa olevassa maakuntakaavassa on tuulivoimalle kaavoitettu yhteensä 14 aluetta, mutta ainuttakaan tuulivoimalaa ei ole tuotannossa. Lisäksi Liperin Korpivaaran tuulipuistohanke on kaavoituksessa ja YVA-menettelyvaiheessa. Pääesikunta on Puolustusvoimain komentajan johtoesikunta. Puolustusvoimat on antanut 0–100 kilometrin etäisyydelle itärajasta 1 111 myönteistä lausuntoa tuulivoimaloista, joista vain 85 on rakennettu. [ Turvallisuus ja liikenne ] 28 Kuntalehti 11 / 2023 P ääesikunta otti viime vuonna lausunnoissaan kantaa yli 10 000 tuulivoimalan sijaintiin. Sieltä puuttuu vahva kantaverkko, jota Fingrid ei ole rakentanut, koska siellä ei ole isoja tuulivoimapuistoja. Fingrid Oyj on suomalainen yritys, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa. Viime aikoina on ollut esillä myös Fingridin ylläpitämän kantaverkon kehittäminen. Myönteisen lausunnon saaneita tuulivoimaloita oli 6 280 ja kielteisen lausunnon saaneita 4 235
Pitää ajatella, että yksi olennainen Suomen turvallisuuden tae on se, että pidetään koko maa asuttuna ja elinvoimaisena. Meille tulee nyt Euroopasta matkailijoita, mutta ennen Krimin miehitystä venäläiset muodostivat yhden tärkeimmistä asiakasryhmistä. Tuosta alueesta 70 prosenttia on Sallan kunnan puolella ja loput Savukoskella, jossa osayleiskaavan käynnistämisestä ei ole vielä tehty päätöstä. Enää ei haaveilla rajan takana olevan Alakurtin sotilastukikohdan henkilökunnan ja heidän perheidensä vierailuista paikallisten palvelujen äärelle. Sen voimaloista valtaosa on Kemijärven puolella ja kaksi Sallan puolella. Nyt tilanne on aavistuksen verran muuttumassa, kun alkusyksystä otettiin käyttöön Nuolivaaran tuulivoimapuisto Kemijärven ja Sallan rajalla. Jos Pohjois-Karjalan osalta ei pystytä takaamaan kantaverkon riittävyyttä, nämä hankkeet karkaavat muualle. Meidän tahtotilamme on, että kompensaatioiden avulla saadaan hankkeita liikkeelle. Maanpuolustuksen kannalta on tärkeää, että itärajaa pystytään valvomaan, mutta myös meidän on pystyttävä täällä elämään ja kehittymään, Parkkinen sanoo. Sallassa ollaan toiveikkaita sen suhteen, että nykyhallituksen aikana saadaan aikaan kompensaatiolaki, joka osaltaan mahdollistaisi tuulivoimarakentamisen myös itärajan kuntiin. Siellä on jo aloitettu laajennuksen suunnittelu ja yleiskaavoitus kymmenelle voimalalle, Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo. Kun yhteiselo itänaapurin kanssa oli rauhaisaa, monet Sallan elinkeinoelämän kehittämishankkeista rakentuivat venäläisten ja naapuruussuhdeohjelmien varaan. • Pekka Moliis Kuntalehti 11 / 2023 29 Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen odottaa lisää tuulivoimahankkeita. SALLAKIN HALUAA VOIMALOITA Itä-Lapin Salla on yksi niistä kunnista, joissa ei tuulivoiman tuomilla kiinteistöverotuotoilla ole päästy juhlimaan. Jollain tavalla tämä solmu pitää saada avattua, jotta investoinnit saadaan liikkeelle, Pitkänen toivoo. Eivät investoijat jää seitsemäksi tai kymmeneksi vuodeksi odottamaan, että tänne rakennetaan isommat verkot, Pitkänen sanoo. Ajatuksena on, että tuulivoimayhtiöt maksaisivat hankkeistaan kompensaatioita valtion kirstuun, josta rahat kiertäisivät edelleen Puolustusvoimien tutkaverkoston kehittämiseen. teollisuusinvestointeja ja aurinkovoimalahankkeita. Kuva: Sallan kunta KL11_18-47.indd 29 31.10.2023 8.39. Matkailu on kunnan merkittävin elinkeino. Paljon isompaa kalaa kuitenkin pyydetään, sillä keväällä Sallan kunnanhallitus päätti äänin 5–4 käynnistää Lapioselän osayleiskaavan teon, jossa olisi varaus peräti 170–250 tuulivoimalalle. Pitää muistaa, että itäraja ulottuu tänne Lappiin saakka, mikä usein unohtuu liittyen Itä-Suomen kehittämisohjelmaan, Parkkinen sanoo. Salla on lähes 6 000 neliökilometrin suuruinen kunta, joten kyllä meillä on tilaa myös tuulivoimalle. Itä-Suomessa ymmärretään vuosisatojen kokemuksella oman alueen puolustamisen merkitys, mutta samaan aikaan kannetaan huolta siitä, miten syrjäisetkin alueet saadaan pidettyä elinvoimaisena. Lisäksi meillä on Portin tuulivoimapuistossa kahdeksan voimalan osalta jo lainvoimaiset luvat
30 Kuntalehti 11 / 2023 [ Turvallisuus ja liikenne ] Sopimuspalokunnat ovat välttämätön osa pelastusjärjestelmää. KL11_18-47.indd 30 31.10.2023 8.39. Jyväskylän VPK harjoittelee tässä rasvapalon sammuttamista Palokan paloasemalla
PELASTUSALA PALAA VARJOSTA Pelastusala haluaa esiin soten varjosta hyvinvointialueista käytävässä keskustelussa. KL11_18-47.indd 31 31.10.2023 8.39. Alalla katsotaan, että se on jo puristanut ilmat kustannuksistaan ja nyt on sosiaalija terveystoimen vuoro. Kuntalehti 11 / 2023 31
Lepistö toivoo, että hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kolmijakoajattelu toimisi hyvinvointialueilla. Turvallisuuden tunne on myös osa hyvinvointia. KL11_18-47.indd 32 31.10.2023 8.39. Lepistön mielestä itse hyvinvointialueuudistus ei merkinnyt pelastusalan omalle toiminnalle kovin suurta mullistusta. Lepistö on huolissaan pelastusalan kyvystä huolehtia tehtävistään, jos siihen kohdistetaan lisää leikkauksia. Ennaltaehkäisyä ovat muun muassa paloturvallisuudesta huolehtiminen, alan turvallisuuskoulutustoiminta ja palotarkastukset. Harvaan asutuilla seuduilla korostuu sopimuspalokuntien rooli. - Iso haaste tulee olemaan, mistä syrjäseuduille saadaan pelastustoimen tarvitsema väki, jos palokuntanuorisotyötä ei ole, varsinkin kun väki vanhenee ja syntyvyys laskee. Lepistöä huolettaa se, että pelastusala uhkaa joutua sijaiskärsijäksi alueiden säästöpaineissa. Kentältä tulee paljon palautetta pelastustoimen unohtumisesta. Hän toivoo, että se otetaan huomioon, kun alueiden päättäjät kohdistavat säästötoimia. Sopimuspalokunnat ovat Lepistön mukaan erottamaton, keskeinen ja välttämätön osa pelastusjärjestelmää. Sopimuspalokuntina toimii myös tehdasja laitospalokuntia. Hän pitää sitä sivistystyönä ja välttämättömänä vapaaehtoistoiminnan jatkumiselle. Alueellista pelastustoimea on rakennettu 20 vuoden ajan. Jokainen voi miettiä mielessään, kuinka pitkään on valmis odottamaan juuttuneena onnettomuusauton sisälle tai katsoessaan oman kotinsa palavan. Pelastustoimi on samalla tavalla ihmislähtöistä kuin sosiaalija terveystoimi, kun huolehditaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Konkreettisen pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisytyön lisäksi Lepistö nostaa esiin sopimuspalokuntatoiminnan sekä vapaaehtoisjärjestelmän harjoittaman nuorisotyön. MONIMUOTOINEN ALA Sopimuspalokuntajärjestelmä on erittäin moniulotteinen. Teollisuuspaikkakunnilla on omanlaisensa riskit, harvaan asutulla maaseudulla taas etäisyydet aiheuttavat omat viiveensä. Sen toiminnanjohtaja Ari Maskonen pitää kirjoa rikkautena. Valmiuden pitää olla kunnossa myös harvaan asutuilla alueilla. Ymmärrän, että siellä on järkeistämisvaraa. Osalle sopimuspalokuntalaisista varusteet tarjoaa sopimuspalokuntayhdistys, joillekin taas sopimuskumppani eli nykyisin hyvinvointialue järjestää suuremman tai pienemmän osan varusteista. Ruuhka-Suomessa on 24/7 toimivia ammattipalokuntia. ILMAT ON PURISTETTU Usein pelastustoimesta tulevat ensimmäisenä mieleen hälytysajoneuvot ja siniset vilkut. Lepistö muistuttaa, että ala on paljon muutakin, esimerkiksi onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja vapaaehtoistoiminnan järjestämää nuorisotyötä. ALUEELLISIA EROJA Pelastustoimen järjestäminen vaihtelee paljon eri puolilla maata ja erilaisissa ympäristöissä. Lepistö vakuuttaa, että alalla on säästetty niin, että saturaatiopiste on jo saavutettu. Hän muistuttaa, että pelastusalalla on paljon tarjottavaa kokonaisuudelle. Ilman niitä ei pystyttäisi toimimaan. Osa palokuntalaisista toimii yhdistysten jäseninä, osalla on henkilökohtaiset sopimukset. Osa saa jotain palkkaa tai korvausta, osa toimii ilman korvausta. Ministeriötasolla yhteistyö sujuu hänen mukaansa hyvin eikä samaa ilmiötä ole havaittavissa. Nyt on mennyt kohtuullisesti toiminnallisesti ja taloudellisesti, mutta säästöpaineet ulottuvat myös pelastusalaan. Hän on kuitenkin pannut merkille, että julkinen keskustelu on kohdistunut pääasiassa sote-osaan ja pelastustoimi on jäänyt sivurooliin. Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaukko nähdäkseen, että hyvinvointialueilla on edessä väistämättä heikennyksiä verkon ja palvelujen laajuudessa, mikäli tästä vielä kiristetään lisää. Sopimuspalokuntia edustaa Suomen Sopimuspalokuntien Liitto. Valmiuden pitää olla kunnossa myös harvaan asutuilla alueilla. Aika hyvin pelastustoimi on asemoitunut sen mukaan, mitä haettiin. Pelastusalahan on toiminut alueellisesti jo kahden vuosikymmenen ajan. Pelastusalan menot ovat vain muutama prosentti hyvinvointialueiden menoista, joten suuria säästökohteita niistä ei voi löytyäkään. Lepistö korostaa, että pelastustoimi koskee koko maata. Kyllä kismittää, jos pelastustoimessa joudutaan sijaiskärsijäksi säästöpaineissa. Hän sanoo, että se mahdollistaa paikallisten olosuhteiden huomioon ottamisen ja erilaisten toimijoiden mukanaolon. Kuva pelastusalasta on hänen mukaansa myös turhan kapea. On vain sote sitä ja sote tätä. Lepistön mukaan muutos sinänsä on alueilla toiminut hyvin. Lepistö toivoo, että päättäjät ovat pelastusalalle armeliaita ja ottavat ensisijaisesti soten taloudesta ilmat pois. Hyvinvointialue tarjoaa nykyään suuremmat investoinnit, kuten ajokaluston, sopimuspalokuntien käyttöön. [ Turvallisuus ja liikenne ] 32 Kuntalehti 11 / 2023 P elastusalan osuus hyvinvointialueuudistuksessa on jäänyt turhaan sosiaalija terveyspalvelujen varjoon, harmittelee sisäministeriön (SM) pelastusylitarkastaja Jari Lepistö. Pelastusala on rinnasteinen hyvinvointialueiden muiden tehtävien kanssa, ja sillä on oma arvonsa ja asemansa. Lepistö huomauttaa, että hallitusohjelmassa pelastusala todetaan keskeiseksi sisäisen turvallisuuden tekijäksi. Lepistön mukaan pelastustoimi on puristanut ilmat menoistaan. Toiset sopimuspalokuntalaiset toimivat pääasiassa pelastustehtävissä, toiset ovat muuten mukana, esimerkiksi nuorisotai valistustyössä. Suurin muutos tapahtui hallinnossa. - Ympäri Suomea on kuulunut, että sotessa on ollut holtitonta rahankäyttöä
Hälytystehtäviin osallistuu eri arvioiden mukaan runsas kolmannes. Myös työelämä kehittyy Maskosen mukaan siihen suuntaan, että yhä harvempi pystyy lähtemään töistä kesken päivän, kun hälytys tulee. Maskonen ei pelkää hyvinvointialueiden säästöjen kohdistuvan sopimuspalokuntiin. KL11_18-47.indd 33 31.10.2023 8.39. Kuntalehti 11 / 2023 33 [ Info ] Sopimuspalokunta • Sopimuspalokunnalla tarkoitetaan pelastustoimen järjestelmään kuuluvaa vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa tai sotilaspalokuntaa, joka on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Tällä alueella asuu noin 46 prosenttia suomalaisista. Sopimuspalokuntalaiset ovat mukana noin 46 prosentissa vuotuisista pelastustoimen hälytystehtävistä. Sopimuspalokuntien toimintaan osallistuu liiton arvion mukaan noin 33 500 henkeä. Kilpailemme yhä enemmän muiden ajankäyttömuotojen kanssa. Olemme jo säästäneet, ja meidän saamamme tuki on niin mitätön osa alueiden menoissa, että niissä säästäminen ei pelasta minkään alueen taloutta. Sopimuspalokuntia on runsaat 700. Lähde: Pelastustoimi Edessä on kuitenkin kysymys, miten saman hyvinvointialueen eri sopimuspalokuntia pitää kohdella. Suurempaa huolta hän sanoo kokevansa vaikkapa Netflixistä. Jostain ne ihmiset kuitenkin pitää saada mukaan, hän sanoo.• Eero Karisto Kuvat: Petteri Kivimäki Harjoituksessa Palokan paloasemalla olivat palon sytyttäjänä Jyväskylän sopimuspalokunnan päällikkö Tony Haverinen, ryhmänjohtajana punaisessa kypärässä Pasi Kunelius, ruiskun varressa Tuomo Hämäläinen ja hänen tukimiehenään Antti Koskinen. Sitoutumisaste vähenee. Liitto kaipaa erillistä sopimuspalokuntalakia. Maskosen mukaan sopimuspalokuntien asema on juridisesti epäselvä. • Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella maamme pinta-alasta. Liitto pyrkii neuvottelemaan Hyvil Oy:n kanssa yleiset pelisäännöt, joiden raameissa eri alueilla tehdään niille sopivia sopimuksia. Ei leikkaussalista lähdetä kesken kaiken, ja on se vaikeaa opettajillekin. • Isoimmissa taajamissa sopimuspalokunnat toimivat ensisijaisesti ammattipalokuntien tukena ja reservinä laajojen tai päällekkäisten tehtävien varalta
Kelan piti nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan avata sovelluksille rajapintoja jo viime vuoden joulukuussa. Meillä ei ole olemassa vakiintuneita käyTekoälylle omat pelisäännöt Tekoälyä ei hyödynnetä niin paljon kuin olisi mahdollista. Sen älysovellus kerää kaiken diabeteksen hoitoon vaikuttavan tiedon yhteen. Sääntely tulee kuitenkin vastaan. Siinä on esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä Helsingin kaupungissa sekä innovaatioista, joita on tehty kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin koodauskilpailuissa. Julkisen sektorin varman päälle pelaamisen on käytännössä kokenut yrittäjä Mikael Rinnetmäki, joka on perustanut diabeetikkojen omahoitoa helpottavan Sensotrend-yrityksen. Tekoäly – tai pikemminkin koneoppiminen, kuten alan piireissä puhutaan – on monessa mukana, mutta sen avulla olisi mahdollista tehdä paljon nykyistä enemmän. Viranomaiset joutuvat olemaan tarkkoina ja tulkitsevat voimassa olevaa sääntelyä varovaisesti, sanoo erityisasiantuntija Anna-Mari Wallenberg valtiovarainministeriöstä (VM). 34 Kuntalehti 11 / 2023 R akennusten energiakorjausten optimointi ja purettavien kiinteistöjen kierrätettävien osien inventointi. Kirjastokokoelman älykäs hallintajärjestelmä. Älyliikennevalot. Mutta sitten tuli jotakin, ainakin minun mielestäni täysin perusteetonta, huolta lääkitysturvallisuudesta. täntöjä, ja tilanne on kaikille uusi. Varovaisuus on nykytilanteessa viisasta, mutta samalla hukataan paljon mahdollisuuksia. Yritys haluaisi hyödyntää sovelluksessa myös Kantajärjestelmään kertyviä tietoja, mutta tämä ei ole onnistunut. Rajapinnan avaamista lykättiinkin noin vain viidellä vuodella. Ympäri vuorokauden palveleva viranomaisneuvonnan chatbotti maahanmuuttajille. Hän kertoo, että kun hän avaa suunsa ja KL11_18-47.indd 34 31.10.2023 8.40
KL11_18-47.indd 35 31.10.2023 8.40. Kuntalehti 11 / 2023 35 . [ Turvallisuus ja liikenne ] Helsingin kaupungin tekoälyja optimointitiimiä vetävä Pasi Rautio tähdentää, että on tärkeää kertoa kaupunkilaisille avoimesti, miten tekoälyä käytetään
Ne ovat samalla ohjeet alan toimijoille. Hän toivoo, että myös sote-puoli uskaltautuu harkitsemaan yritysten sovellusten hyödyntämistä omissa järjestelmissään. Suomessa perusrakenteet ovat hyvät ja kansallinen asema niin suojattu, että aktiivisesta kokeilusta tuskin tulisi kauheita ongelmia. Hänen tarkoituksenaan on lähestyä hyvinvointialueita. Vaikuttavimmat tulokset olisi mahdollista saada aikaan, kun julkinen sektori liittoutuisi yritysten ja tutkijoiden kanssa. Helsingin kaupungin Pasi Rautio kysyy, että tarvitseeko pienten kuntien ollakaan kärjessä. Tekoälykehityksestä ei saisi tulla eriarvoistavaa kahden kerroksen kehitystä kuntien välille, jolloin toiset menevät valovuosien päässä muista. Suurimmilla kaupungeilla on omat ohjelmansa, ja esimerkiksi 46 000 asukkaan Lohja selvittää, jos tekoälyä voisi käyttää päätöksenteon saavutettavuuden lisäämiseksi. Toivoisin samanlaista otetta muiltakin. Varmuuden maksimointi pitää huolen siitä, että tekoäly ei rynnistä muillekaan toimialoille. Ranskan mallissa on selkeät kriteerit ja korvaushinnat etäseurantasovelluksille. Eikä Helsinki suinkaan ole ainoa, joka hyödyntää tekoälysovelluksia. Jos luottamus häviäisi, toiminnaltamme putoaisi pohja. Työntekijät nimittäin pelkäsivät työpaikkojensa puolesta. JÄRKEVÄÄ TULLA PERÄSSÄ Wallenbergin mielestä Helsingin kaupunki on tehnyt hienoa työtä ottaessaan selkeäksi ohjeekseen sen, että mitä ikinä tekoälyllä kokeillaankin, se tehdään eettisesti hyväksyttävästi. Pasi Rautio vetää Helsingin kaupungin tekoälyja optimointitiimiä. Henkilötietoja suojaa tietosuoja-asetus (GDPR). Tahtia on hidastanut EU:ssa tekeillä oleva tekoälysäädös. Forum Virium Helsingin teknologiajohtaja Timo Sillander sanoo, että käytäntöä selittävät kaupungin tekemät datan ja tekoälyn eettiset periaatteet. Äänekkään kritiikin sijaan Wallenberg odottaisi kaikessa rauhassa säädösneuvottelujen päättymistä. Hän huomauttaa, että varsinaista estettä tekoälyn käytölle sieltä ei ole tulossa joitakin käyttötapauksia lukuun ottamatta. UUTISIA RANSKASTA Sensotrendin Rinnetmäki kertoo hakanneensa päätään seinään kymmenisen vuotta yrittäessään saada älysovelluksensa hyväksyttyä mukaan kansallisiin alustoihin. Saksassa, Belgiassa ja Ranskassa on otettu käyttöön malleja, joissa lääkäri voi reseptillä määrätä sovelluksen ja sovelluksen toimittaja saa korvauksen. On ihan järkevää tulla hieman perässä. Minkä vuoksi Helsingissä sitten uskalletaan tehdä reippaita kokeiluja toinen toisensa jälkeen, avata järjestelmien rajapintoja ja pyytää yrityksiä avuksi milloin liikenteen, milloin digitaalisen asiakaspalvelun sujuvoittamiseen. KL11_18-47.indd 36 31.10.2023 8.40. Kansallista liikkumavaraa jää säädöksen ulkopuolelle, Wallenberg sanoo. • Kirsi Riipinen Kuva: Milka Alanen On oleellista, että asukkaat luottavat meihin. Lisäksi hän näkisi mielellään, että isot kaupungit tekisivät pienten kuntien kanssa yhteistyötä. Hän kertoo, että kun tekoälyn mahdollisuuksia ryhdyttiin edistämään järjestelmällisesti vuonna 2019, organisaatiossa pelättiin muutakin kuin riskejä turvallisuuteen. Kaupungin tekoälyrekisteri kertoo, missä sovelluksissa tekoälyä käytetään tällä haavaa. Suomalaisen julkisen hallinnon tulisi etsiä turvallisia ja toimivia tapoja kokeilla tekoälyä monipuolisesti. Kerromme kaupunkilaisille avoimesti, miten käytämme tekoälyä. Tiedonhallintalaki asettaa kehittämiselle kovat haasteet, mutta hidasteet ja esteet eivät tule niinkään itse tekoälystä vaan datasta ja sen säädöksistä. Suomalaisista kansallisista toimijoista Rinnetmäki mainitsee hyvänä esimerkkinä verottajan, joka on digitalisoinut palvelujaan ja ottanut pieniä yrityksiä mukaan avukseen. EU:n tavoite on olla ensimmäinen suurvalta, joka sääntelee tekoälyn käyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi ihmisiä heidän tietämättään manipuloivat teknologiat. Nyt voisi olla hyvä aika, sillä niillä on mandaatti ja velvoite edistää digitaalisuutta. Hidastelussa voi tosin olla myös hyvä puolensa. [ Turvallisuus ja liikenne ] 36 Kuntalehti 11 / 2023 arvostelee viranomaisia yltiöpäisestä varovaisuudesta, hän saa kiitosta teknologia-alan yrityksiltä kommenteilla ”kiitos, kun jaksat ja uskallat nostaa asian esille”. Helsinki on tehnyt kokeilujaan ja käyttää tekoälyä prosesseissa, jotka eivät ole sidoksissa henkilötietoon. TÄRKEÄT PELISÄÄNNÖT Tekoälyn tuominen sosiaalija terveysalalle on oma juttunsa muun muassa vahvan henkilösuojan takia. Kaupungin on oltava toki edelleen mukana ja hereillä yhteisessä kehittämisessä, mutta yhteiset pelisäännöt keventävät sen taakkaa. On oleellista, että asukkaat luottavat meihin. EU:N SÄÄDÖSTÄ ODOTELLESSA VM:n Anna-Mari Wallenberg toivoo, että sääntelystä huolimatta voisimme suhtautua tekoälyyn muutoin kuin olemalla huolissamme. Keskeneräistä säädöstä on arvosteltu raskaaksi ja monimutkaisesti. Rautio huomauttaa, ettei Helsinkikään suin päin lähde mukaan upouutta kokeilemaan. Raution mielestä pienet kunnat voivat hyvin odottaa rauhassa, kunnes pahimmat ”bugit” eli ohjelmointivirheet on hoidettu pois. Ensin se hankkii ymmärrystä, mistä mahdollisessa kokeilussa on kyse, mitä se vaatii hallinnolta ja tekniikalta, mihin tarpeeseen se vastaa ja miten sitä voi käytännössä hyödyntää. Hän kertoo, että nyt on hyviä uutisia. Sittemmin on huomattu, että tekoälystä onkin apua rutiinihommissa
Selitettävyys edistää järjestelmän vaikutusten hallintaa. Voimme lisätä luottamusta vain avoimuuden kautta. Jos datan ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyy merkittäviä riskejä, pystymme selittämään yksittäisen tuloksen tai algoritmin yleisen toimintalogiikan ymmärrettävästi. Viestimme mahdollisimman ymmärrettävästi, miten ja missä hyödynnämme dataa ja tekoälyä. Lähde: Helsingin kaupunki DATAN JA TEKOÄLYN EETTISET PERIAATTEET HELSINGISSÄ KL11_18-47.indd 37 31.10.2023 8.40. Käsittelemme henkilötietoja huolellisesti ja tietoturvallisesti datan koko elinkaaren ajan. Minimoimme mahdolliset turvallisuusriskit, jotta kaupunkilainen voi hyötyä datan ja tekoälyn käytöstä. Tunnistamme ja minimoimme mahdolliset riskit datassa ja sen käsittelyssä sekä tekoälyjärjestelmissä ja niiden hyödyntämisessä. Miksi tärkeä. Miksi tärkeä. Vastuutaho huolehtii, että datan ja tekoälyn eettisiä periaatteita noudatetaan. Datan hyödyntäminen ja tekoälyjärjestelmät voivat toistaa ja voimistaa olemassa olevia syrjiviä rakenteita. Miksi tärkeä. Osoitamme jokaiselle tekoälyä hyödyntävälle palvelulle vastuutahon, johon asiakkaillamme on mahdollisuus saada yhteys. w SELITETTÄVYYS Mitä. Miksi tärkeä. Julkisena toimijana palvelemme ihmisiä ja yhteisöjä. Haluamme, että asiakas voi luottaa toimintaamme dataa ja tekoälyä hyödynnettäessä. Käytämme tarvittaessa positiivista erityiskohtelua tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kehitämme dataa ja tekoälyä hyödyntäviä palveluita ihmisten hyväksi ja heitä kuunnellen. y VASTUU JA LUOTTAMUS Mitä. Voimme reagoida yllättäviin tilanteisiin ja vaikutuksiin, kun järjestelmä on ihmisen kontrollissa. Datan hyödyntämisen ja tekoälyratkaisujen lähtökohtana on jokaisen ihmisarvon ja oikeuksien kunnioittaminen. Huomioimme mahdolliset vinoumat datassa ja algoritmeissa, ja puutumme niihin tarvittaessa. Tällöin varmistamme, että vastuussa oleva henkilö pystyy seuraamaan ja valvomaan järjestelmän toimintaa sekä tarvittaessa puuttumaan siihen. | IHMISEN KONTROLLISSA Mitä. z YKSITYISYYS Mitä. Dataa ja tekoälyä hyödyntävät järjestelmät ovat hyvin suojattuja ja hallittuja. { TURVALLISUUS Mitä. Miksi tärkeä. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus saada tietoa datan ja tekoälyn hyödyntämisestä ymmärrettävässä muodossa, jotta he voivat arvioida kaupungin toimintaa. Pyrimme aktiivisesti jakamaan kaiken keskeisen tiedon, ellei lainsäädäntö sitä estä. Jos tekoälyn toiminnalla on oikeusvaikutuksia, selitettävyys auttaa meitä varmistamaan asiakkaan oikeuksien toteutumisen. Kuntalehti 11 / 2023 37 u IHMISLÄHTÖISYYS Mitä. Tuomme datan tunnistetut puutteet esille. Miksi tärkeä. Virhepäätelmän tai teknisen vian riski on aina olemassa. Mikäli mahdollista, jaamme myös lähdekoodin. Tekoälyjärjestelmä ei voi oppia kaikkia mahdollisia tilanteita. v LÄPINÄKYVYYS Mitä. x OIKEUDENMUKAISUUS JA YHDENVERTAISUUS Mitä. Riskienhallinta saattaa rajoittaa mahdollisuutta jakaa tietoa järjestelmistä. Kun huolehdimme yksityisyydestä, voimme hyödyntää dataa turvallisesti ja luotettavasti. Joissain tilanteissa järjestelmän riskien hallinta vaatii ihmisen kontrollia. Miksi tärkeä. Miksi tärkeä
38 Kuntalehti 11 / 2023 Tämä kuoppainen kylätie löytyy Etelä-Savosta. Kuva ei ole ehdolla kuvakisaan Suomen surkeimmasta kylätiestä. Kampanja patistaa katsomaan kyläteitä myös kuntien elinvoiman kannalta. KYLÄTIE ON KUOPPAINEN Kun kyläteitä on paljon, joukkoon mahtuu myös surkeita. KL11_18-47.indd 38 31.10.2023 8.40
Kunnat ehkä luulivat pääsevänsä eroon yksityistieasioista, kun vuoden 2019 yksityistielain uudistus lopetti kuntien tielautakunnat, mutta näinpä ei käynytkään. Ainakin niin, että suurimmalla rasituksella olevia teitä pystyttäisiin kunnolla sorastamaan. Ymmärrän kyllä kisan idean, ja ainahan on hyvä, että tieasioista keskustellaan. Hän toivoo, että rahoitusta riittäisi jatkossa niin, että pieneen tasonnostoon maantieverkostossa pystyttäisiin. KYSYMYS ELINVOIMASTA Valtion maanteille liikennettä syöttää yksityisteiden verkosto. Takalammi sanoo, että valtion rahoitusta yksityisteiden perusparannuksiin on ollut Kuva: Jorma Ylönen KL11_18-47.indd 39 31.10.2023 8.40. Kuntalehti 11 / 2023 39 . Jotkut kunnat ovat lopettaneet yksityisteiden avustamisen jopa kokonaan. Suurin osa kyläteistä on valtion maanteitä, mutta osa on osakkaiden ylläpitämiä yksityisteitä. Onhan kunnan elinvoiman ja houkuttelevuuden kannalta olennaista, että taajamien ulkopuolinen tieverkko on kunnossa. On myös sellaisia, joissa on ihan kunnolliset rakennekerrokset. Viestimme on suunnattu yleisesti julkiseen keskusteluun ja eri tasojen päättäjille. Kun alueellamme Itä-Suomen kolmessa maakunnassa on 16 000 kilomeriä maanteitä, joukkoon mahtuu hyviä ja huonoja. Kun kunnat laativat niukkoja budjetteja, kaikki vapaaehtoiset avustukset ovat liipaisimella. En lähde koskaan esimerkiksi nimeämään omalta alueeltani huonoimpia teitä. Muun muassa yksityisteitä edustavan Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtajan Simo Takalammin mukaan kunnissa on kuitenkin huomattu, että yksityisteiden avustamisesta luopuminen ei ole kunnan toiminnan kannalta järkevää. Kuvakisan nimi on hilpeä, mutta sen takana on synkempi todellisuus. Nythän siitäkin on jouduttu tinkimään. Yksityisteiden avustaminen on kunnille vapaaehtoista. Huttusen mukaan korjausvelkaa luonnollisesti on paljon, sillä maantieverkko on rakennettu sotien jälkeen silloisilla menetelmillä Myös matkailun tarpeet vaikuttavat. Soratiet ovat tavallaan armeliaita. Huttunen huomauttaa, että sorateitä on tietysti monenlaisia. Alempi tieverkosto on monin paikoin kehnossa kunnossa. Kun päällystettä ei ole, nämä niin sanotut rakentamattomat soratiet voivat elää ja muotoutua routimisen mukaan ja saattavat ihan kohtalaisesti palvella käyttäjien tarpeita. Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto sanoo, että ironisella kampanjalla on monta kohdetta. Haluamme muistuttaa, että kyläteiden verkosto on maaseudun verisuonisto, jonka varaan kuntien elinvoima rakentuu. [ Turvallisuus ja liikenne ] S uomen Kylät ry etsii parhaillaan Suomen surkeinta kylätietä. On paljon pienempiä sorateitä, joissa ei ole lainkaan rakennettuja kerroksia. MONENLAISIA TEITÄ Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenneja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja ja myös ylijohtajan tehtävää syksystä 2022 hoitanut Tommi Huttunen myöntää, että ei ole Surkein kylätie -kisan suurimpia faneja. Kuka pitää huolta maaseudun tieverkostosta, kun liikennepoliittinen keskustelu pyörii tunnin junan ja valtaväylien ympärillä. Kyse on koulukuljetuksista, ambulanssikyydeistä, teollisuuden kuljetuksista ja maaja metsätalouden tarpeista, Koivisto luettelee. ja työvälineillä ja silloisia liikennetarpeita ajatellen, eivätkä tienpidon määrärahat ole pysyneet korjaustarpeiden tahdissa. Siksi kampanja koputtelee myös kuntia. Rahaa tällaisten teiden kattavaan uudelleenrakentamiseen ei ole, vaan on tyydyttävä turvaamaan, että päivittäinen liikenne sujuu
Jyväskylän kaupunki myöntää yksityisteille vain hoitoavustuksia, peruskorjaukseen ei myönnetä avustusta. Kaupunki avustaa yksityisteitä, joiden varrella on vakituista asutusta. VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2024 TURKUUN VARAA PAIKKASI NYT! Tapahtuma järjestetään Turun Logomossa. LINJAUKSET VAIHTELEVAT Kuntien toimintalinjaukset yksityisteiden avustamisen suhteen vaihtelevat suuresti. Kunnat ehkä luulivat pääsevänsä eroon yksityistieasioista, kun vuoden 2019 yksityistielain uudistus lopetti kuntien tielautakunnat, mutta näinpä ei käynytkään. Kuva: Laura Oja KL11_18-47.indd 40 31.10.2023 8.40. • Jorma Ylönen Kyläteiden verkosto on tärkeä kuntien elinvoiman kannalta, sanoo Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Aleksi Koivisto. Se näkynee myös yksityistierahoissa, sillä ne eivät ole lakisääteisiä, sanoo kaupungin katupäällikkö Tuula Smolander. Ensi vuosikin vielä pärjätään jo aiemmin myönnettyjen avustusten turvin, mutta supistuvat määrärahat huolestuttavat. Budjettiesitys puolittaisi hoitoavustukset ensi vuodelle 320 000 eurosta 160 000 euroon. Kaupunkimme on laaja, ja täällä on pidetty tärkeänä, että elämisen edellytykset ovat olemassa myös haja-asutusalueilla. viime vuosina varsin hyvin tarjolla. PARHAAT PAIKAT VARATAAN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi Turku 14.–15.5.2024 www.kunnallisjohto.. Jyväskylässä on käynnistetty tiukka talouden sopeutusohjelma. Kuusamon vuosibudjetissa yksityisteiden kunnossapitokustannukset ovat noin 700 000 euron luokkaa, perusparannuskohteita avustetaan tänä vuonna noin puolella miljoonalla eurolla. Esimerkiksi siltahankkeita on saatu hyvin toteutettua valtion rahoituksen turvin. Kahden päivän osallistumismaksun hinta on 345 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.12.2023 asti) sisältäen kahden päivän seminaarin, lounaat ja iltaohjelman. Se luovutetaan liikenneja viestintäministeri Lulu Ranteelle, ps. • Viime vuonna surkein kylätie oli Siikajoella sijaitsevan maantien 807 sorapintainen osuus. Keskusteluissa on joskus väläytelty myös hoitoavustusten lopettamista, Smolander kertoo. Jos kunnossapidon toimenpiteitä tarpeeksi kauan lykätään, niin sitten ne vasta kalliiksi tulevatkin. Tukea maksetaan vuosittain lautakunnan vahvistama summa kilometriä kohti niille teille, joiden varrella on vakituista asutusta ja jotka muiltakin osin täyttävät perusteet. Kaikki on tietysti kiinni tiekuntien omasta aktiivisuudesta. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2024 [ Info ] Smolanderin mukaan julkisen tuen puutetta suurempi riski yksityisteille on tiekuntien oma passiivisuus: aktiivitoimijoista on pulaa, päätöksiä ei saada aikaiseksi, peruskorjaukset lykkääntyvät ja vuotuiset kunnostuksetkin voivat unohtua. 40 Kuntalehti 11 / 2023 [ Turvallisuus ja liikenne ] Seinäkalenteri ministerille • Suomen surkein kylätie valitaan yleisöäänestyksellä kilpailuun lähettyjen kuvien perusteella marraskuun lopulla. Myös matkailun tarpeet vaikuttavat, sanoo Kuusamon kunnossapitoja rakennusmestari Mikko Mustaniemi. Kuusamossa kaupungin panos on Jyväskylää suurempi. Osa yksityisteistä on talviaurauksen osalta suoraan mukana kunnan urakassa, muut saavat rahallista tukea auraukseen. Lisäksi kaupunki osallistuu myös yksityisteiden perusparannusten rahoitukseen. Kesäkunnossapidon avustus maksetaan rahana. Lisäksi Suomen Kylät ry kokoaa seinäkalenterin surkeimmista teistä. • Kisa huipentuu kansanjuhlaan surkeimmaksi valitulla kylätiellä
PARHAAT PAIKAT VARATAAN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi Turku 14.–15.5.2024 www.kunnallisjohto.. VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2024 TURKUUN VARAA PAIKKASI NYT! Tapahtuma järjestetään Turun Logomossa. Kahden päivän osallistumismaksun hinta on 345 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.12.2023 asti) sisältäen kahden päivän seminaarin, lounaat ja iltaohjelman. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2024 KL11_18-47.indd 41 31.10.2023 8.40
Palveluidemme avulla terveydenhuollon data säilyy turvallisesti Suomessa. Olemme luotettava kumppani, joka pysyy muutoksen tahdissa ja tuo ratkaisut terveydenhuoltoalan nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Fujitsu – ihmiskeskeisen ja yhdenvertaisen arjen mahdollistaja Varmistetaan kuntalaisten sujuva arki yhdessä Terveydenhuollon murroksessa tärkeintä on ihmisten hyvinvointi Toimivat palvelut, tyytyväiset kuntalaiset ILMOITUS Miten selviämme väestön ikääntymisestä, terveydenhuollon kuormituksesta ja kasvavista kustannuksista ilman, että ihmisen hyvinvointi kärsii. Lue QR-koodi: Fujitsun palvelut terveydenhuoltoalalle Tutustu tarjoamiimme ratkaisuihin ja jo toteutuneisiin projekteihin. Fujitsun ict-palvelut kunnille ja kaupungeille Tutustu tarjoamiimme ratkaisuihin ja jo toteutuneisiin projekteihin. Lue QR-koodi: KL11_18-47.indd 42 31.10.2023 8.40. Sujuvat sähköiset prosessit lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja vähentävät rutiinitöitä, jolloin organisaation resursseja vapautuu päätöksentekoon ja palvelemiseen. Miten taata kuntalaisille sujuva arki ja kunnan tai kaupungin työntekijöille paras mahdollinen työntekijäkokemus. Miten ratkaista hyvinvointialueiden haasteet. Tuomme terveydenhuoltoon joustavan, yhteisöllisyyttä tukevan digitaalisen työympäristön ja autamme kapasiteetin hallinnan haasteissa. Ymmärrys kansalaisten tarpeista ja ongelmista paranee, kun tiedonsaanti tehostuu ja viranomaiset pääsevät käsiksi tarvittaviin tietoihin myös etänä. Huippuluokan tietoturvaosaamisella varmistamme, että toiminta on luotettavaa ja todennettavaa. Meillä on yli 40 vuoden vankka kokemus älykkäistä, asiakaslähtöistä palveluista, joita olemme toteuttaneet yhteistyössä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja asiakkaidemme kanssa. Me Fujitsussa haluamme auttaa kuntia ja kaupunkeja rakentamaan yhä ihmiskeskeisempää ja älykkäämpää yhteiskuntaa. Mahdollistamme innovatiivisilla ratkaisuillamme tiedon jakamisen, hyödyntämisen ja turvaamisen yli organisaatiorajojen. Avullamme kunnat voivat saavuttaa digitaaliset tavoitteensa, keventää kuormitettujen osastojen taakkaa ja tuottaa lisäarvoa koko yhteisölle. Nopea digitaalinen palvelu hyödyttää kaikkia kuntalaisia ja parantaa palvelukokemusta. Miten edesauttaa opetusalan digiloikkaa, nopeuttaa kunnan päätöksentekoa ja vastata asukkaiden tarpeisiin entistä paremmin
Sujuvat sähköiset prosessit lisäävät työntekijöiden motivaatiota ja vähentävät rutiinitöitä, jolloin organisaation resursseja vapautuu päätöksentekoon ja palvelemiseen. Huippuluokan tietoturvaosaamisella varmistamme, että toiminta on luotettavaa ja todennettavaa. Miten edesauttaa opetusalan digiloikkaa, nopeuttaa kunnan päätöksentekoa ja vastata asukkaiden tarpeisiin entistä paremmin. Palveluidemme avulla terveydenhuollon data säilyy turvallisesti Suomessa. Avullamme kunnat voivat saavuttaa digitaaliset tavoitteensa, keventää kuormitettujen osastojen taakkaa ja tuottaa lisäarvoa koko yhteisölle. Fujitsun ict-palvelut kunnille ja kaupungeille Tutustu tarjoamiimme ratkaisuihin ja jo toteutuneisiin projekteihin. Olemme luotettava kumppani, joka pysyy muutoksen tahdissa ja tuo ratkaisut terveydenhuoltoalan nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Fujitsu – ihmiskeskeisen ja yhdenvertaisen arjen mahdollistaja Varmistetaan kuntalaisten sujuva arki yhdessä Terveydenhuollon murroksessa tärkeintä on ihmisten hyvinvointi Toimivat palvelut, tyytyväiset kuntalaiset ILMOITUS Miten selviämme väestön ikääntymisestä, terveydenhuollon kuormituksesta ja kasvavista kustannuksista ilman, että ihmisen hyvinvointi kärsii. Lue QR-koodi: Fujitsun palvelut terveydenhuoltoalalle Tutustu tarjoamiimme ratkaisuihin ja jo toteutuneisiin projekteihin. Miten ratkaista hyvinvointialueiden haasteet. Ymmärrys kansalaisten tarpeista ja ongelmista paranee, kun tiedonsaanti tehostuu ja viranomaiset pääsevät käsiksi tarvittaviin tietoihin myös etänä. Tuomme terveydenhuoltoon joustavan, yhteisöllisyyttä tukevan digitaalisen työympäristön ja autamme kapasiteetin hallinnan haasteissa. Meillä on yli 40 vuoden vankka kokemus älykkäistä, asiakaslähtöistä palveluista, joita olemme toteuttaneet yhteistyössä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja asiakkaidemme kanssa. Lue QR-koodi: KL11_18-47.indd 43 31.10.2023 8.40. Nopea digitaalinen palvelu hyödyttää kaikkia kuntalaisia ja parantaa palvelukokemusta. Mahdollistamme innovatiivisilla ratkaisuillamme tiedon jakamisen, hyödyntämisen ja turvaamisen yli organisaatiorajojen. Me Fujitsussa haluamme auttaa kuntia ja kaupunkeja rakentamaan yhä ihmiskeskeisempää ja älykkäämpää yhteiskuntaa. Miten taata kuntalaisille sujuva arki ja kunnan tai kaupungin työntekijöille paras mahdollinen työntekijäkokemus
Turvallisuussuunnittelun avulla pyritään ennaltaehkäisemään turvallisuusongelmia ja parantamaan ihmisten turvallisuuden tunnetta. Liian harvalla on suunnitelma. Turvallisuussuunnitelmaan kootaan oleellisimmat turvallisuuteen liittyvät hankkeet ja ohjelmat, joita pyritään viemään eteenpäin seuraavien vuosien aikana. 7 Mistä on hyvä suunnitelma tehty. Nuorison tilanne nousi erityisesti esiin, ja ehkä perinteisempinä esiin nousivat lähisuhdeväkivalta ja päihteet sekä liikkumisen turvallisuus. 6 Onko Joensuussa turvallisuussuunnitelmaa, kaupungin valmiusja turvallisuuspäällikkö Ville Leinonen. Turvallisuuskyselyn ja toimintaympäristöanalyysin perusteella asemanseutujen ja ostoskeskusten ympäristöt ovat alueita, joissa ihmiset kokevat enemmän turvattomuutta. 10 kysymystä turvallisuussuunnitelmasta Turvallisuussuunnittelu voi tuottaa hyvinvointia ja kustannussäästöjä. Kyse on myös erilaisuuden suvaitsemisesta. Pitkälti se vahvisti jo olemassa olevia käsityksiä. Turvallisuussuunnitelmat olisi tehtävä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Turvallisuussuunnitelmassa voi olla yhdyspintoja hyvinvointisuunnitelmiin, kyläyhdistysten aktivoimiseen ja osallistavaan budjetointiin. Meillä on lisähaasteena se, että eri ryhmät kokevat turvallisuuden eri tavoin. Ihmisen omasta normista poikkeavat henkilöt voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, vaikka todellista uhkaa ei ole. Voi olla alue, joka on joidenkin mielestä turvaton ja toiset kokevat sen turvalliseksi. 5 Minkälaisia yhtymäkohtia eri aikatauluihin ja muuhun päätöksentekoon suunnitelmalla voi olla. Kuntakentällä noin neljäsosalla on varsinainen turvallisuussuunnitelma. 4 Ketkä tekevät suunnitelman. Isoissa kaupungeissa ja isoissa kehyskaupungeissa olisi hyvä olla suunnitelma. 3 Onko tällainen suunnitelma joka kunnassa. 9 Mitkä asiat nousivat erityisesti esiin laatiessanne vuonna 2021 vahvistettua turvallisuussuunnitelmaa Vantaalla, kaupungin turvallisuuspäällikkö Markus Hammarström. Siihen voi kuulua nuorten päihdekierteen katkaisemista, perheväkivallan ennaltaehkäisyä, yritysten turvallisuuden edistämistä sekä eri väestöryhmien ja yhdistysten aktiivisuuden lisäämistä. Tavoitteena on, että kunnanja kaupunginvaltuustot käsittelevät paikalliset turvallisuussuunnitelmat ja seuraavat niiden toteutumista. Jouni Lampinen 8 Kokevatko ihmiset turvallisuusasiat yleensä samalla tavalla. Olemme jo aloittaneet suunnitelman päivitystyön. Turvallisuussuunnitelman laatii kunnan virkamiesjohto yhteistyössä poliisin, pelastuslaitoksen ja paikallisten yhteisöjen kanssa. • KL11_18-47.indd 44 31.10.2023 8.40. Meidän on modernisoitava arjen turvallisuussuunnitelma, jotta se on helposti seurattava ja mitattava. 2 Mihin suunnitelma voisi esimerkiksi kohdentua. Ensimmäinen turvallisuussuunnitelma tehtiin vuonna 2003. Tavoitteena on vähentää häiriöitä, rikoksia sekä onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia vahinkoja. Nykyinen turvallisuussuunnitelma on ollut voimassa vuodesta 2019 lähtien. Suunnitelmaa varten kysymme turvallisuusasioista näkemyksiä myös kuntalaisilta, asukkailta, yhteistyöryhmiltä ja elinkeinoelämältä. 10 Mitä uutta suunnitelman kautta paljastui. Myös kuntalaisia ja yrityksiä kaivataan mukaan suunnittelutyöhön, jossa korostuu ongelmien ennaltaehkäisy. Turvallisuussuunnitelma antaa selkänojaa toimintaan arjessa, kun myös yleisesti tiedossa olevat asiat on kirjattu yhteiseen asiakirjaan. Suunnitelman on oltava turvallisuuden yhteistyötä lisäävä asiakirja. Pienemmissä kunnissa turvallisuussuunnitelmia on vähemmän, ja siihen on ihan ymmärrettäviäkin syitä. Ihmisen omasta normista poikkeavat henkilöt voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, vaikka todellista uhkaa ei ole. 44 Kuntalehti 11 / 2023 1 Mitkä ovat turvallisuussuunnitelman lähtökohtia, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen
Hylätyn auton kaupunki voi poistaa melko ketterästi, mutta hylätyn kiinteistön haltuunotto on hidasta ja hankalaa. Hän osti 120 000 eurolla vuonna 1937 valmistuneen yhdeksän huoneiston talon. Kerrostalon lisäksi venäläiset ostivat viime vuonna Vuoksenniskalta vanhan liikekiinteistön, mutta kaikki muut venäläiskaupat Imatralla tehtiin omakotitaloista. Venäläiset ostivat Imatralta 32 kiinteistöä, mikä oli yli kymmenen prosenttia kaikista venäläiskaupoista. • Outi Salovaara Kuva: Jani Kautto Imatran Teelmäkujalla sijaitseva kerrostalo on venäläisten omistuksessa. itse ruohonleikkurin ja lumilingon, koska muutoin pihatyöt olisivat jääneet tekemättä. Teelmäkujan entinen asukas kertoo esimerkiksi jätehuollon olleen olematonta, eikä talon vesivahinkoa hänen mukaansa ollut kunnolla korjattu. Viimeksi lokakuun loppupuolella ministeriö kieltäytyi antamasta luvan kolmelle kiinteistökaupalle kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Kyllä tämä ihan oikea ongelma on, vaikka ei nyt tunnukaan merkitykselliseltä. KL11_18-47.indd 45 31.10.2023 8.40. KERROSTALOJAKIN MYYTY Imatralla venäläiset ovat kunnostautuneet kokonaisten kerrostalojen ostamisessa. Puolustusministeriö on viime ja tänä vuonna evännyt yhteensä viisi venäläisten kiinteistökauppaa. Tänä vuonna venäläisten kiinteistökauppa on vähäisempää matkustusrajoitusten ja muiden Venäjän-vastaisten sanktioiden vuoksi. Talot olivat edullisia. Useat talot on kauppakirjoissa luokiteltu valmiiksi purkukuntoisiksi. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on väläytellyt Suomeenkin niin sanottua slumminraivauslainsäädäntöä, jolla kunta voisi käynnistää lunastusmenettelyä vastaavan prosessin. Hoitamatta jääneet omakotitalot ovat kuitenkin katukuvassa kaikkein näkyvin ongelma. Imatran kaupunginjohtaja Matias Hildén kannattaa ajatusta. Niistä kaupunki on antanut kunnostuskehotuksia myös venäläisille omistajille. Keskihinta oli hieman yli 22 000 euroa. Joissakin tapauksissa maksamattomat vastikkeet ovat johtaneet jopa taloyhtiöiden konkurssiin. Myyjänä oli turkulainen Prismarakennusyhtiö, joka oli ostanut Ovakolta sille tarpeettomiksi käyneet talot vuonna 2018. ”SLUMMINRAIVAUSLAKI” TARPEEN. Imatralla on yli 450 venäläisten omistamaa omakotitaloa. Mitä enemmän kiinteistöjä jää tyhjilleen, sitä merkittävämmäksi ongelmat kaupunkikuvalle voivat muodostua. Puolustusministeriö käsitteli viime vuonna kaikkiaan 275 venäläisten lupahakemusta kiinteistönostoon. Tällä kertaa kaupat teki Nastolassa asuva 53-vuotias venäläismies. Imatran kaupunki on viestinyt valtiovallalle lainsäädännön muuttamistarpeista. Muutkin venäläisten suosimat kiinteistönostopaikkakunnat olivat jälleen KaakkoisSuomessa: Savonlinna, Kitee, Ruokolahti, Kouvola ja Enonkoski. Yhdessä talossa asukkaat ovat hankkineet Imatra kiinnostaa venäläisiä Venäläisten omistamat hylätyt ja ränsistyvät kiinteistöt tuottavat päänvaivaa Imatran kaupungille. Kiinteistöjen ohella venäläiset omistavat itäisessä Suomessa, myös Imatralla, runsaasti tyhjillään olevia osakehuoneistoja. Vuonna 2021 kaksi Ovakon terästehtaan entistä vuokrakerrostaloa siirtyi Moskovassa ja Pietarissa asuvien yksityishenkilöiden omistukseen, ja viime vuonna kolmaskin sai venäläisomistajan. Kaikki kolme kerrostaloa sijaitsevat terästehtaan lähettyvillä Rajapatsaalla. Kaksi venäläisten omistamassa kerrostalossa asunutta henkilöä kertoi vastikään Kuntalehdelle, että isännöinti oli kehnoa jo Prismarakennuksen aikaan, mutta tilanne on vain heikentynyt venäläisten tultua omistajiksi. Kuntalehti 11 / 2023 45 [ Turvallisuus ja liikenne ] I matra oli viime vuonna venäläisten Suomessa tekemien kiinteistökauppojen ehdoton ykkönen – jälleen kerran
Kaipaatko vinkkejä tai tiedonvaihtoa toimivista toteutuksista liikenteen turvallisuuden edistämiseen eri hallinnonaloilla. Hyökkäykset nakertavat luottamusta kunnan palveluihin ja aiheuttavat vakavia riskejä toiminnan jatkuvuudelle. Loppujen lopuksi kyse onkin turvallisuuden varmistamisesta digitaalisessa toimintaympäristössä. Valtionhallinnossa on tunnistettu kuntien erityisasema ja sen mukanaan tuomat haasteet, ja tämän vuoksi kunnat ovatkin olleet erityinen panostuksen kohde viime aikoina. Haluatko pysyä kärryillä tulevista uudistuksista liittyen muun muassa nopeusrajoituksiin ja valvontaan. Perusasioista huolehtimalla voidaan ehkäistä valtaosa hyökkäyksistä. Organisaation arvokkain omaisuuserä ei enää ole sen fyysiset tuotteet ja laitteet, vaan aineeton pääoma – tieto. Jos vastasit kyllä , tule mukaan Kuntien liikenneturvallisuustyö -webinaariin 1.12.2023 klo 9.30-14. Liian usein löydämmekin itsemme termikeskustelusta sen sijaan, että ratkoisimme oikeasti asioita. Se on muuten sitä samaa hyökkäyspintaa, jota potentiaalinen hyökkääjäkin kartoittaa heti ensitöikseen. KUNNILLA ei ole helppoa talouskurimuksessaan, mutta kyberelämän ei tarvitse olla pelkkää tuskien taivalta kunnissakaan. Ja oi kuinka me tietoturvaammattilaiset olemmekaan rakastaneet tätä lempilasta. Eli sitä, että kunnan toimenpiteet ovat vaikuttavia ja ne kehittyvät. Ja vaikka jalokivistä innolla puhummekin, ei meihin täällä Kyberturvallisuuskeskuksessa tule suhtautua kuin Nottinghamin katalaan seriffiin, jonka kanssa asioimista on syytä välttää kaikin keinoin rangaistuksen pelossa, vaan enemmänkin Robin Hoodina, joka haluaa jakaa hyvää kansalle. Ja digitaalinen toimintaympäristö on kiinteä osa kuntien toimintaympäristöä. Tästä johtuu, että hyökkääjät eivät välitä kohteena olevasta organisaatiosta, vaan pyrkivät hyödyntämään mitä tahansa saatavilla olevia menetelmiä ja heikkouksia päästääkseen organisaatiosi ympäristöön ja tietoihin. Kyberhyökkäyksen seurauksena kunnan arkaluontoisetkin tiedot voivat vuotaa ja jonkin oleellisen palvelun toiminta keskeytyä. Siksi viimeistään nyt kunnissa on syytä huomioida kyberturvallisuus osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Osana riskienhallintaa kuntien tulee tunnistaa sen keskeinen suojattava omaisuus eli kruununjalokivet, selvittää nykyinen tietoturvallisuuden taso ja viedä läpi tarvittavat kehitystoimet. Johtaja, mikä on kuntasi hyökkäyspinta. Kuva: Mari Salo Haluankin haastaa kuntien johtoa ottamaan Hyökyn laajasti käyttöön. Tietoa tulee suojata. KYBERRIKOLLISUUS kasvaa noin 15 prosentin vuosivauhtia, ja se aiheuttaa jo tänä päivänä yli kahdeksan biljoonan dollarin vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle. Lähes jokaisessa kunnan sadoista palveluista on tänä päivänä jokin digitaalinen osa. Kunnissa on tärkeää tiedostaa, että hyökkäykset ja häiriöt digitaalista toimintaympäristöä kohtaan muodostavat viime kädessä liiketoimintariskin. 46 Kuntalehti 11 / 2023 Maksuttoman webinaarin järjestävät: Puhututtavatko liikenneturvallisuusasiat kunnassasi tai HYTE-alueellasi. Me olemme täällä teitä kuntia varten, ja meihin saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Siksi voimme puhua yksinkertaisesti vain kokonaisturvallisuudesta – tai turvallisuudesta. Kuntien tulee olla valmiita tekemään ankaraakin priorisointia, koska kenelläkään ei ole aikaa ja resursseja päästä eroon kaikista riskeistä. Katso ohjelma ja ilmoittaudu osoitteessa: Liikenneturva.?/Kuntawebinaari [ Kolumni ] K yber sitä, digi tätä, informaatio tuota... Hyöky eli hyökkäyspinnan kartoituspalvelu puolestaan auttaa kartoittamaan kunnan hyökkäyspintaa julkisissa tietoverkoissa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tästä on valitettavia esimerkkejä kuntasektoriltakin aivan viime ajoilta. Yhteiskunta digitalisoituu ja niin digitalisoituvat myös kuntien palvelut. Suuri osa palveluistamme on kunnille täysin ilmaisia, kuten Kybermittari ja Hyöky. Hyökkäysten Jere Finne Kirjoittaja on erityisasiantuntija, kunta-alan toimialavastaava Liikenneja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksessa. motiivina on lähes poikkeuksetta raha, ja hyökkääjät tavoittelevat mahdollisimman hyvää kustannus-hyötysuhdetta. Ja kannattaa muistaa, ettei asioiden tarvitse olla liian monimutkaisia. Kybermittari tukee kunnan riskienhallintaa ja päätöksentekoa sekä auttaa seuraamaan ja todentamaan tietoturvatavoitteiden toteutumista. Jokainen kunta voi joutua kyberhyökkäyksen kohteeksi. Haluankin haastaa kuntien johtoa ottamaan Hyökyn laajasti käyttöön, sillä kuten Robin Hoodkin tietää, on tämä palvelu osumana napakymppi! • KL11_18-47.indd 46 31.10.2023 8.40
Kaipaatko vinkkejä tai tiedonvaihtoa toimivista toteutuksista liikenteen turvallisuuden edistämiseen eri hallinnonaloilla. Haluatko pysyä kärryillä tulevista uudistuksista liittyen muun muassa nopeusrajoituksiin ja valvontaan. Katso ohjelma ja ilmoittaudu osoitteessa: Liikenneturva.?/Kuntawebinaari KL11_18-47.indd 47 31.10.2023 8.40. Maksuttoman webinaarin järjestävät: Puhututtavatko liikenneturvallisuusasiat kunnassasi tai HYTE-alueellasi. Jos vastasit kyllä , tule mukaan Kuntien liikenneturvallisuustyö -webinaariin 1.12.2023 klo 9.30-14
KL11_48-49.indd 48 31.10.2023 8.43. 48 Kuntalehti 11 / 2023 [ Kunnan töissä ] Aliisa Heinäaron mukaan Lahdessa on tavoitteena edistää joustavuutta kulkutavoissa
Mankeleita on nyt kaikkiaan 500, ja niillä on 62 asemaa eli verkosto on kattava. Sähköavusteisuus on hyvä Lahden mäkisessä maastossa. Ei tarvitse mennä vaakaräntäsateeseen pyöräilemään, vaan huonolla säällä voi valita joukkoliikenteen tai oman auton. Oikein hyvin. Maantiede kiinnosti minua lukiossa, ja lähdin opiskelemaan yhteiskuntamaantiedettä Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun. Se on sujuvaa, turvallista, ympäristöystävällistä, terveellistä ja taloudellista liikkumista. Millainen liikennekulttuuri mielestäsi Lahdessa vallitsee. Jos yhä useampi valitsee ja tuntee turvalliseksi ja kivaksi tavaksi pyöräilyn tai joukkoliikenteen käytön oman auton sijasta vaikkapa yhtenä päivänä viikossa, olemme onnistuneet edistämään kestävää liikkumista. Voi ottaa Mankelin käyttöön vaikka läheltä kotia ja jättää sen matkakeskukseen, josta lähtee junalla tai bussilla eteenpäin. Oulu ja Joensuu. Merja Ojansivu Kuva ja video: Lauri Rotko Ei tarvitse mennä vaakaräntäsateeseen pyöräilemään. Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi. Mankelit mahdollistavat yksisuuntaiset matkat tai matkojen aloittamisen eri pisteistä. Lukioaikoina hän pyöräili silloin tällöin kotoaan Nastolasta Lahden Yhteiskouluun. Miten Mankeli toimii. Missään muussa Suomen kaupungissa ei ole yhtä paljon näitä sähköavusteisia Mankelikaupunkipyöriä kuin Lahdessa. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät tavoitteet omassa työssäsi. Ne ovat myös maastoltaan tasaisia, mikä edistää pyöräilyä. Tein samalla havaintoja siitä, mikä pyöräreiteillä toimii ja mikä tuntui hankalalta. opiskelujen jälkeen Lahteen olin ihan yllättynyt, kuinka hyvin minut kävelijänä otetaan huomioon. Mankelin kanssa ei tarvitse miettiä oman pyörän pysäköinnin turvallisuutta. Palattuani Pyöräillen uralle VIDEO: Lahden kestävän liikkumisen asiantuntija Aliisa Heinäaro pyöräilee ahkerasti kaikkina vuodenaikoina. Se kattaa kaikki liikkumismuodot, ja siihen kootaan kaupungin keinot ohjata liikennettä kestävään suuntaan. Laadin kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmaa eli SUMP-ohjelmaa. Esimerkiksi Lahden uudella Ranta-Kartanon alueella autojen katulinjausta on siirretty ja varattu alue vain kävelyä ja pyöräilyä varten. Lahti tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä, ja kestävällä liikkumisella on siinä myös iso rooli. Ne näkyvät hyvin liikenteessä kirkkaan värinsä ja valojensa ansiosta. Asukkaita on kuultu siitä, mihin asemia toivottiin. Tavoitteena on edistää joustavuutta kulkutavoissa. Nyt hän pohtii työkseen muun muassa sujuvia pyöräilyreittejä. Kestävä liikkuminen tuo hyvinvointia asukkaille, kun sille luodaan kaupungin toimin hyvät puitteet. Kuntalehti 11 / 2023 49 L ahden kaupungin kestävän liikkumisen asiantuntija Aliisa Heinäaro palasi opiskelujen jälkeen töihin tuttuun koulukaupunkiin. Miten se vaikuttaa sinun työssäsi. Mitkä ovat pyöräilyn ykköskaupungit, joista Lahtikin voi ottaa oppia. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista Sustainable Urban Mobility Plan, jonka toista nelivuotiskautta valmistellaan nyt yhteistyössä yleiskaavan kanssa. Vuosi 2021 oli testikausi, ja vuonna 2022 ne olivat käytössä kesäkauden. Sen huomaa siitä, että autot antavat tilaa kävelijöille. Meillä Lahdessa on aika paljon mäkiä, joten sähköavusteiset kaupunkipyörät ovat täällä ihan paikallaan. Kyllä se vaikuttaa paljonkin, koska ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen on määritelty kaupungin strategiassa. Se edellyttää maankäytön ratkaisuja, joilla rauhoitetaan joitain katuosuuksia autoilulta kävelylle ja pyöräilylle. Miten kaupunkisähköpyörät eli Mankelit on otettu vastaan. Työtä on takana muutama kuukausi. Mankelit ovat rakenteeltaan matalia, jolloin pyörän päälle nouseminen ja jalkautuminen on helppoa. Minkä parissa työskentelet juuri nyt. Se on kyllä kehittynyt parempaan suuntaan viime vuosina. Nämä pohdinnat johtivat tavallaan myös uravalintaan. Mitä kestävä liikkuminen käytännössä tarkoittaa. Lahti tunnetaan Euroopan ympäristöpääkaupunkina. • KL11_48-49.indd 49 31.10.2023 8.43. Pyöräilin yhtenä opiskeluvuonna yli kuuden kilometrin matkaa arkisin ja usein viikonloppuisinkin säässä kuin säässä ympäri vuoden lukuun ottamatta 30 asteen pakkaspäiviä. Miten kestävää liikkumista voidaan edistää Lahdessa ja muuallakin. Lahden liikenteessä sujahtelee myös 500 uutta kaupunkisähköpyörää
lokakuuta näin: ”Kiinalaisvarustamon ja aluksen Venäjä-yhteydet on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä. Pahin epätietoisuus voidaan jo pyyhkiä pois.” Saattoi todella olla onni, ettei kovana myrsky-yönä sattunut pahempaa. Syylliseksi on paikannettu kiinalaisen varustamon konttialus Newnew Polar Bear, joka veti jostain syystä toista ankkuriaan Suomenlahden pohjaa pitkin. Jutussa sanotaan näin: ”Metsien hiilinielujen koko ei uudessa laskelmassa ole muuttunut, vaan pikemminkin tavoite on helpottunut.” Tämä tavoite tulee EU:sta ja oleellista on, että ”SuoPresidenttiehdokkaat kirjojen keskellä Merkillepantavaa on, että Viro ja sen media suhtautuivat putkirikkoon huomattavasti meitä maltillisemmin. Ehkä rauhoittava tekijä oli Viron merivoimien komentajan Jüri Saskan lausunto 10. Mutta samalla se antoi kotikatsomoille vinon ja aika ahdistavan kuvan tilanteesta. Merkillepantavaa on, että Viro ja sen media suhtautuivat putkirikkoon huomattavasti meitä maltillisemmin, vaikka heidän herkkyytensä muutoin on Venäjän suhteen korkea. Ei huonoa, sanoisi länsisuomalainen. lokakuuta, kun hänelle oli näytetty kuvat merenpohjasta: ”Putki näyttää siltä, että sitä olisi vedetty sivusta.” Video oli suomalaisten kuvaama, mutta sitä ei julkistettu. Juttu jatkuu vielä näin: ”Tätä varmistamaan Suomen metsänieluille on asetettu vertailutaso. Media kysyi siis pahimman vaihtoehdon perään, mikä on ymmärrettävää. 50 Kuntalehti 11 / 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä H elsingin kirjamessut 2023 tarjosi 27. Tämä vertailutaso on nyt Luonnonvarakeskuksessa laskettu uusiksi.” Vaikka ilmastonmuutos on fakta, sitä mittaavat erilaiset sopimusperäiset mittarit aiheuttavat hämmennystä. Esimerkiksi Hämeen Sanomat päätti pääkirjoituksensa 26. Muussa tapauksessa siivoaisimme edelleen kontinkappaleita pitkin Suomenlahden rantoja. lokakuuta. Väkeä Messukeskuksen Senaatintori-lavan katsomoon ja sen lähiympäristöön oli kerääntynyt todella paljon. Esimerkiksi Pekka Haavistoa on puhutellut Aarni Krohnin kirja Kuka on tuo mies (1971), joka käsittelee Risto Rytiä. • KL11_50-53.indd 50 31.10.2023 8.38. lokakuuta mielenkiintoisen tilaisuuden kurkistaa presidenttiehdokkaiden lukeneisuuteen. Alexander Stubb on vakuuttunut Niccolo Machiavellin Ruhtinaasta (julkaistu 1532) ja Olli Rehn Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta (1959, 1960 ja 1962). UUTISPUOLELLA seurannassa on ollut sotien lisäksi kaksi aihetta: ilmastonmuutos sekä Suomen ja Viron välisen kaasuputken rikkoutuminen. Mukana olivat presidenttiehdokkaat Sari Essayah, Harry Harkimo, Li Andersson, Alexander Stubb, Mika Aaltola, Jussi Halla-aho, Pekka Haavisto ja Olli Rehn. Esimerkiksi Helsingin Sanomilla on ilmastokirjeenvaihtaja, Ylellä taas esimerkiksi Nato-erikoistoimittaja. TOINEN uutisaihe koskee Suomen ja Viron välistä kaasuputkea, joka rikkoutui varhain aamuyöstä 8. lokakuuta Suomea koskevan ilmastouutisen: ”Uusi laskelma: Suomi onkin lähempänä hiilinielutavoitetta”. Suurilla medioilla on ollut viime vuosina tapana korostaa uusia, tärkeiksi katsomiaan painopistealueita nimeämällä erityistehtäviin ”kirjeenvaihtajia” tai ”erikoistoimittajia”. Pimeneviin iltoihin sopii luettavaksi vaikkapa muutaman presidenttiehdokkaan kirjasuosikit. Pari viikkoa tapahtuman jälkeen useat lehdet kirjoittivat pääkirjoituksissaan jo helpotuksen sanoja. Mielenkiintoista oli myös seurata, miten presidenttiehdokkaat esittelivät ja analysoivat valitsemiaan kirjoja. Tämä oletus säilyi varsin pitkään. HS kertoi 27. Ympäristöja Natojutut erotetaan usein muusta uutistarjonnasta omilla vinjeteillään. Ehdokkaita eniten puhutelleiden kirjojen lista oli aika odotettu: esimerkiksi George Orwellin Vuonna 1984 ja Eläinten vallankumous, Niccolo Machiavellin Ruhtinas tai Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Tästä eteenpäin kaikki on jo kuitenkin pelkkää plussaa. Asiantuntijat, viranomaiset ja poliittinen johto presidentti Sauli Niinistöä myöten korostivat vastauksissaan malttia ja että asia pitää selvittää tarkasti ja perin juurin ennen kuin syytetään ketään. Ensimmäisissä median esittämissä kysymyksissä oletettiin pääsääntöisesti Venäjän olevan teon takana. P.S. men täytyy kyetä säilyttämään hiilinielunsa riittävän suurina”. Teemana oli valta ja vallankäyttö
Sekä perustuslaki, kielilaki että hallintolaki asettavat raamit sille mikä on sopivaa ja mikä ei. En palkkaisi tiukkapipoista, rangaistuksia jakavaa kielipoliisia. Parhaimmillaan kielenhuolto on kuin kriminaalipolitiikka: ennalta ehkäisevää ja ongelmien syihin pureutuvaa työtä. Kysyn nyt vielä viimeisen kerran, kuka oli se, joka käytti asiakirjassa sanaa Kuntalehti 11 / 2023 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi K ukin meistä törmää tuon tuosta koukeroiseen ja vaikeaselkoiseen virkakieleen. Olen murheissani viranomaistoimintaankin pesiytyneestä vieraskielisten nimien käytöstä. Pitäisikö jokaiseen kuntaan palkata kielenhuoltaja, kielivalmentaja tahi suorastaan kielipoliisi. Se surettaa, että kielen kaiken läpäisevää roolia virkatyössä ei vieläkään tunnisteta. Hallintolain 9 § sanoo: ”Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Katekismuksen sanoin kysymme nyt: Mitä se on. Se on myös tapauskohtaista ja tarjoaa lukijalle mahdollisuuden samastua. NÄKEMYS I Virkakieleen erikoistunut tutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), mikä nykyisessä virkakielessä aiheuttaa suurinta surua. Asiallinen kieli liittyy tunteisiin, asenteisiin ja sävyyn. Onko virkakielessä jotakin ihan omanlaistaan vaikeaselkoisuutta, josta pitäisi päästä eroon heti. Käytännön toteutuksen jätän viranomaisten harkittavaksi. Ajoittaista jomotusta kyllä. Selkeä kirjoitettu kieli palvelee näköaistia, tekstin silmäiltävyyttä ja hahmotettavuutta. Viranomaisten ja myös julkisten palvelujen työ on pitkälti tekstien ja kielen varassa, mutta kielen asiantuntijat ovat asiantuntijoiden joukossa vielä poikkeus. Olen murheissani viranomaistoimintaankin pesiytyneestä vieraskielisten nimien käytöstä. Ymmärrettävä kieli liittyy mieleen ja ajatteluun. • KL11_50-53.indd 51 31.10.2023 8.38. Se muodostuu hyvin hahmotettavista sanoista, lauseista ja virkkeistä ja auttaa lukijaa löytämään olennaiset asiat tekstikokonaisuudesta. Asiallinen kieli ottaa puhekumppanin huomioon, kuuntelee ja kuulee. Virkakielipoliisi jokaiseen kuntaan. Mitä on ymmärrettävä virkakieli. Siis: kansalliskielet ennen kaikkea. Mitä on asiallinen virkakieli. NÄKEMYS II Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja, kuinka suurta päänvaivaa kehno virkakieli aiheuttaa. Lainsäädäntö velvoittaa viranomaisia järjestämään toimintansa siten, että hyvä hallinto eri elementteineen toteutuu. Selkeä kieli liittyy aisteihin. Se ei loukkaa eikä uhkaa, ei vähättele eikä tyrmää. Pitäisikö jokaiseen viranomaiseen palkata kielenhuoltaja, kielivalmentaja tahi suorastaan kielipoliisi. “hyvinvointialuepotilasasiavastaava”. En silti voi väittää, että tilanne yleisesti ottaen olisi riistäytynyt käsistä tai että virkakielikysymykset olisivat kanteluissa jotenkin erityisen paljon esillä. Kielenhuoltaja kyllä ja isompiin kuntiin useampikin, koska yhden ihmisen varassa työ on haavoittuvaista. Oikeusasiamiehen hampaisiin ovat joutuneet esimerkiksi Helsinki Education Week, harrastetoimintapalveluiden nimet FunAction ja EasySport ja koulun pihalle asetettu Safety Zone -niminen turvatolppa. Ymmärrettävä kieli paljastaa kirjoittajan ajatusketjut, syysuhteet ja päättelyn. Mitä on selkeä virkakieli. Se on kieltä, joka kertoo lukijalle tutusta maailmasta tai johdattaa uuteen. Syntilistalle kuuluu ilman muuta myös tämän aihepiirin ammoinen klassikkotapaus, joka koski terveydenhuollon yksikön nimeä Stroke Unit
Riittävän pitkät sopimusja irtisanomisajat takaavat alueelle hyvät yhteydet pitkällä aikavälillä ilman, että mastoja varten joudutaan turvautumaan lakisääteisiin sijoitusprosesseihin. Liikkumista tuulipuiston alueella ei pääsääntöisesti rajoiteta. Kyse on kuitenkin teollisesta sähköntuotantoalueesta, joten esimerkiksi leiriytymistä tai muuta pitkäkestoista oleskelua voimaloiden välittömässä läheisyydessä on syytä välttää. Kiinteistönomistajille, jotka ovat maanvuokrasopimuksella siirtäneet alueiden hallinnan tuulivoimayhtiöille, vastuu onnettomuuksista saattaa siirtyä tilanteissa, joissa tuulivoimayhtiö lakkaa esimerkiksi konkurssin jälkeen. Tuulivoimaloiden turvallisuus ja siihen liittyvät vastuukysymykset askarruttavat kuntia. KKO 2007:62) vastaavasti kuin muidenkin rakennusten osalta. OIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ (esim. Onpa tuulivoimalan lapojakin pudonnut. Jos tuulivoimalan käyttämisestä on luovuttu, tuulivoimalan rakennustyö on jätetty kesken tai tuulivoimala on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä (MRL 170 §). Yritykset ja kuntalaiset kiittävät, kun yhteydet toimivat. Yhteiskunnan palvelut ja yritysten toiminta rakentuvat digitaalisten yhteyksien varaan. ”Hyvin toimivat verkkoyhteydet ovat olennainen osa kunnan vetovoimaa niin työpaikkojen kuin asuinalueidenkin kannalta. Operaattoreiden tukiasemat sijoitetaan usein samaan mastoon. Mikäli tuulivoimalan lähialueilla on paljon esimerkiksi virkistyskäyttöä, on todennäköisimmille kulkureiteille hyvä asentaa varoituskylttejä tai joissakin tapauksissa myös varoitusvaloja. • Marko Nurmikoulu Johtava juristi Kuntaliitto KL11_50-53.indd 52 31.10.2023 8.38. Samalla vanhoja mastoja uusitaan ja tekniikkaa modernisoidaan. Myös kohoavat maanvuokrat muodostavat oman haasteensa sujuvalle verkkojen rakentamiselle. Talviaikaisesta tuulivoimaloiden lapoihin kertyvän jään irtoamisen muodostamasta riskistä voi tosin aiheutua rajoitteita virkistyskäytölle voimaloiden välittömässä läheisyydessä. Sopimuksessa voidaan velvoittaa tuulivoimayhtiö asettamaan vakuus tuulivoimalan ja sen perustusten purkamisen turvaamiseksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Kattava verkko vahvistaa elinvoimaa ja turvallisuutta Toimivat ja laadukkaat mobiiliverkot ovat yhä tärkeämpiä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta. TUULIVOIMALOIDEN purkamiseen ja purkujätteisiin sovelletaan samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakennusten ja laitteiden purkamiseen. 52 Kuntalehti 11 / 2023 [ Lakiklinikka ] ILMOITUS Yhteiskäyttö on vahva ja viisas perinne mobiiliverkkojen Suomessa. Mahdolliset onnettomuudet, muun muassa voimalapalo, ovat paitsi harvinaisia myös paikallisia. Pääsääntöisesti irtoava materiaali putoaa roottorin halkaisijan sisäpuolelle eli lapojen alle, mutta kappaleita voi lentää myös kauemmaksi. Lue lisää : teliatowers.com/fi Mastot kannattelevat verkkoja – sekä kuntasi elinvoimaa ja viihtyvyyttä T uulivoimaloista saattaa lentää jäätä, voimaloita on palanut, niistä on pudonnut osia tai roiskunut öljyä. Tuulivoimalan purkamisesta vastaa purkamisluvan ja maanvuokrasopimusten mukaan lähtökohtaisesti voimalan omistaja. Kiinteistönomistajille, jotka ovat maanvuokrasopimuksella siirtäneet alueiden hallinnan tuulivoimayhtiöille, vastuu onnettomuuksista saattaa siirtyä tilanteissa, joissa tuulivoimayhtiö lakkaa esimerkiksi konkurssin jälkeen. Se rakennuttaa, ylläpitää ja vuokraa antennija laitepaikkoja tietoliikennetoimintaa varten. Verkon rakentajien toiveena on, että rakennusja toimenpideluvista päätettäisiin sujuvasti ja nopeasti. Mastorakentaminen herättää joskus ristiriitaisia näkemyksiä ja toiveita, mutta päätöksenteossa on hyvä pitää mielessä verkkojen tuomat yhteiskunnalliset hyödyt ja tarpeet. Maankäyttöja rakennuslaki (MRL) edellyttää, että rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä (MRL 166 §). Merituulivoimapuistojen alueella voi rakentamisvaiheen jälkeen yleensä veneillä ja kalastaa, lukuun ottamatta pohjatroolausta, joka voisi vahingoittaa kaapeleita. Tuulivoimaloiden lapoihin ja rakenteisiin voi kertyä jäätä tai tykkylunta. Jäätävien olosuhteiden aikaan voimalan lähellä liikkumista on hyvä välttää, koska tietyissä olosuhteissa voimalan lavoista voi pudota irtoavaa lunta tai jäätä. Suomen suurin mastoyhtiö Telia Towers Finland on Suomen suurin mastoyhtiö. Voimalayhtiöt käytännössä vastaavat rakentamisja tuotantovaiheen turvallisuudesta ja mahdollisten vahinkojen korvausvelvollisuudesta. Siitä on merkittävää kansantaloudellista ja maisemallista hyötyä, kun jokainen verkko ei tarvitse omia mastojaan. Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Etätöiden lisääntyminen on hajauttanut tietoliikennettä asuinalueille ja koteihin, joissa myös vapaa-ajan yhteydet ja viihde kasvattavat nopeiden yhteyksien ja kapasiteetin tarvetta. Yhtiö omistaa 3 700 mastoa ympäri Suomen. Uusien 5G-taajuuksien rakentamisen myötä tulevaisuudessa tarvitaan aikaisempaa monipuolisempia sijoituspaikkoja pienemmille tukiasemille. Rakentamisvaiheen jälkeen tuulivoimapuistoalueella voi harjoittaa maaja metsätaloutta normaalisti aivan tuulivoimaloiden vierustoja lukuun ottamatta. Mahdollisena riskialueena voidaan laajimmillaan käytännössä pitää etäisyyttä, joka saadaan laskemalla yhteen voimalan tornin korkeus ja roottorin halkaisija. ”Tämän vuoksi on tärkeää huomioida verkkojen ja mastojen rakentaminen uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja vanhojen alueiden kaavamuutoksissa”, Kokkila muistuttaa. Mastot ovat olennainen osa tietoliikenneinfrastruktuuriamme, ja niitä hyödyntävät muut suomalaiset mobiilioperaattorit, viranomaiset ja mediayhtiöt. dollisuudet eivät yleensä merkittävästi heikkene tuulivoimaloiden rakentamisen tai jään putoamisesta aiheutuvan vaaran vuoksi. Sujuva mastorakentaminen on yhteinen etu Verkko-operaattoreita palvelevat mastoyhtiöt tarvitsevat jatkossa uusia sijoituspaikkoja mastoille. Myös kansalaisten turvallisuus edellyttää hyviä yhteyksiä. KHO muu päätös 2298/2019) on katsottu myös, että tuulivoimala-alueiden virkistyskäyttömahKuka vastaa tuulivoimaloiden turvallisuudesta. Kattavat mobiiliverkot mastopaikkoineen takaavat hätäpuheluiden ja viranomaisyhteyksien toiminnan”, kertoo Telia Towers Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Kokkila. Kuntaliiton tuulivoimaoppaan mukaan tuulivoimatuotannosta syntyy hyvin harvoin vaaraa ulkopuolisille. Vahingon sattuessa rakennuksen omistaja tai haltija vastaa vahingonkorvauslain perusteella ja tuottamuksellisista vahingoista rikosoikeudellisesti (esim. Aluetta voi käyttää edelleen normaalisti metsästykseen, marjastukseen tai muuhun ulkoiluun
Kattava verkko vahvistaa elinvoimaa ja turvallisuutta Toimivat ja laadukkaat mobiiliverkot ovat yhä tärkeämpiä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta. Suomen suurin mastoyhtiö Telia Towers Finland on Suomen suurin mastoyhtiö. ”Tämän vuoksi on tärkeää huomioida verkkojen ja mastojen rakentaminen uusien asuinalueiden kaavoituksessa ja vanhojen alueiden kaavamuutoksissa”, Kokkila muistuttaa. Lue lisää : teliatowers.com/fi Mastot kannattelevat verkkoja – sekä kuntasi elinvoimaa ja viihtyvyyttä KL11_50-53.indd 53 31.10.2023 8.38. ILMOITUS Yhteiskäyttö on vahva ja viisas perinne mobiiliverkkojen Suomessa. Myös kansalaisten turvallisuus edellyttää hyviä yhteyksiä. ”Hyvin toimivat verkkoyhteydet ovat olennainen osa kunnan vetovoimaa niin työpaikkojen kuin asuinalueidenkin kannalta. Uusien 5G-taajuuksien rakentamisen myötä tulevaisuudessa tarvitaan aikaisempaa monipuolisempia sijoituspaikkoja pienemmille tukiasemille. Verkon rakentajien toiveena on, että rakennusja toimenpideluvista päätettäisiin sujuvasti ja nopeasti. Myös kohoavat maanvuokrat muodostavat oman haasteensa sujuvalle verkkojen rakentamiselle. Se rakennuttaa, ylläpitää ja vuokraa antennija laitepaikkoja tietoliikennetoimintaa varten. Yritykset ja kuntalaiset kiittävät, kun yhteydet toimivat. Sujuva mastorakentaminen on yhteinen etu Verkko-operaattoreita palvelevat mastoyhtiöt tarvitsevat jatkossa uusia sijoituspaikkoja mastoille. Mastot ovat olennainen osa tietoliikenneinfrastruktuuriamme, ja niitä hyödyntävät muut suomalaiset mobiilioperaattorit, viranomaiset ja mediayhtiöt. Yhtiö omistaa 3 700 mastoa ympäri Suomen. Kattavat mobiiliverkot mastopaikkoineen takaavat hätäpuheluiden ja viranomaisyhteyksien toiminnan”, kertoo Telia Towers Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Kokkila. Etätöiden lisääntyminen on hajauttanut tietoliikennettä asuinalueille ja koteihin, joissa myös vapaa-ajan yhteydet ja viihde kasvattavat nopeiden yhteyksien ja kapasiteetin tarvetta. Samalla vanhoja mastoja uusitaan ja tekniikkaa modernisoidaan. Mastorakentaminen herättää joskus ristiriitaisia näkemyksiä ja toiveita, mutta päätöksenteossa on hyvä pitää mielessä verkkojen tuomat yhteiskunnalliset hyödyt ja tarpeet. Riittävän pitkät sopimusja irtisanomisajat takaavat alueelle hyvät yhteydet pitkällä aikavälillä ilman, että mastoja varten joudutaan turvautumaan lakisääteisiin sijoitusprosesseihin. Operaattoreiden tukiasemat sijoitetaan usein samaan mastoon. Siitä on merkittävää kansantaloudellista ja maisemallista hyötyä, kun jokainen verkko ei tarvitse omia mastojaan. Yhteiskunnan palvelut ja yritysten toiminta rakentuvat digitaalisten yhteyksien varaan
Olen itsekin joskus pitänyt koko maan asuttuna pitämistä vanhanaikaisena tavoitteena, mutta nyt Ukrainan sodasta nähdään, että sillä on vahva turvallisuuspoliittinen merkitys. Olen tutkinut tätä maakuntaa ihan eri Riikka Pirkkalainen 1979: Syntyi Iisalmessa 1999: Ylioppilas Sonkajärven lukiosta 2000: Aloitti soveltavan biotekniikan opinnot Kuopion yliopistossa 2004: Tutkijana Kuopion yliopistossa ja KYSissä vuosina 2004–2006 2007: Kansanedustaja Elsi Kataisen eduskunta-avustajaksi 2008: Filosofian maisteri Kuopion yliopistosta 2009: EU-parlamentaarikko Riikka Pakarisen avustajaksi 2017: Perheja peruspalveluministerien (Juha Rehula ja Annika Saarikko) erityisavustajana 2018: Keskustan puoluesihteeriksi 2024: Aloittaa vuoden alussa Kainuun maakuntajohtajana päin. [ Kuka. Olen todella avoin heidän ajatuksilleen, kun aloitan työssä. Tehtävään valittiin Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä. KL11_54-55.indd 54 31.10.2023 8.42. Luotan siihen, että yhteistyö sujuu. Heillä on varmasti hyviä ajatuksia tehtävän hoitamisesta tai organisaation kehittämisestä. Kainuussa oltiinkin ennakkoluulottomia, kun savolainen keskustan ex-puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen valittiin uudeksi maakuntajohtajaksi. On ihan hyvä tuntea nämä seudut, mutta varmasti kummallekin maakunnalle on hyvä, että tulee tiettyä ulkopuolisuutta ja katsantokantaa ulkopuolelta. VÄÄNTÖVOIMAA YHTEISTYÖSTÄ Maakuntajohtajaksi oli hakijoita myös Kainuun liiton henkilökunnasta. Olen kadehtinut Kainuun monipuolista elinkeinorakennetta ja valtavaa kulttuurihistoriaa. Sellainen maa on aika helppo miehittää, jossa pääsee ajelemaan tankeilla läpi metsien ja peltojen, Pirkkalainen korostaa. Pirkkalainen on katsellut Kainuuta sillä silmällä Ylä-Savon suunnasta. Silloin aikaikkuna ei ollut avoin maakuntajohtajaksi hakemiselle. Iisalmessa syntyneelle ja koulut Sonkajärvellä käyneelle alue on tuttu. Olin kuulemma joskus Riikka Pakarisen EU-avustajana toimiessani sanonut, että olisipa aika mahtavaa olla joskus maakuntajohtaja. Kevään eduskuntavaalien jälkeen minulle tuli vahva tunne, että haluan pois politiikasta ja takaisin tänne kotiseuduille. • Pekka Moliis Kuva: Riikka Hurri Unelmatyö Kainuussa Riikka Pirkkalainen tunnetaan keskustan entisenä puoluesihteerinä. Täällä on niin paljon myönteistä, josta ottaa kiinni. Ehdin tehdä töitä Helsingissä seitsemän vuotta. Kainuu on maakuntana pieni, mutta sen vääntövoima moninkertaistuu yhteistyössä Itäja Pohjois-Suomen muiden maakuntien kanssa. Politiikan hapokkaissa liemissä keitetty savolainen ei tilannetta pelkää. Tämä on unelmatehtävä, jossa pääsen hyödyntämään osaamistani edunvalvonnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta sekä työskentelemään aluekehittämisen parissa, Pirkkalainen sanoo. Siellä käydään taisteluita kylistä ja kaupungeista. Pirkkalaiselta on kysytty monta kertaa, että mikä on Kainuun merkittävin haaste. On hyvä, että siinä äärellä on ihmisiä, jotka ovat ajatelleet, miten he itse hoitaisivat maakuntajohtajan tehtävän. On todella tärkeää, että valtiovalta huomioi ja kehittää Itäja Pohjois-Suomea kokonaisuutena. ] 54 Kuntalehti 11 / 2023 [ Työ ja tekijä ] M aakuntarajat ovat lähes pyhä asia. Syksyllä 2022 haettiin maakuntajohtajaa Pohjois-Savoon
(03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Tulossa 15.12.2023 Kun lapsi sairastaa -verkkoseminaari Tutustu koulutuksiin ja ilmoittaudu: www.kela.fi/kela-kouluttaa KL11_54-55.indd 55 31.10.2023 8.42. Tilaa ja tiedä enemmän Tunnetko erot kuntien todellisuudessa. Tutustu tuleviin verkkoseminaareihin ja katso koulutustallenteita nyt verkkosivuillamme. Tutustu Kelan verkkoseminaareihin ja koulutuksiin Kaipaatko tietoa Kelan kuntoutuksesta, työkyvyn tukemisesta tai sairastamisen tuista. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p
Täytyy katsoa. 56 Kuntalehti 11 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. KL11_56-57.indd 56 31.10.2023 8.41. O n tämä ollut ihan uskomaton matka, kuvaa Maarit Raja-Aho, kok., päätymistään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajaksi. Sen jälkeen uraan on mahtunut muun muassa kaupunginhallituksen jäsenyys, josta hän luopui tultuaan valituksi aluehallituksen puheenjohtajaksi. Alkuun oli niin paljon alueen ja kaupungin yhteisiä asioita, että olisi ollut vaikea toimia molemmilla puolilla. Hän kuitenkin palasi kaupunginhallitukseen, kun puoluetoveri Sari Multala luopui jäsenyydestä tultuaan valituksi ministeriksi. Nyt yhteisiä asioita ei enää ole niin paljon. Olihan se kokemus. Tulevaisuudesta hän ei osaa sanoa. Raja-Aho toimii osa-aikaisena hallituksen puheenjohtajana. Minun täytyy sitten vain jäävätä itseni, kun aihetta on. Voidaan vertailla kokemuksia, mutta erotkin tulevat esiin. Politiikka imaisi sairaanhoitajan Maarit Raja-Aho vakuuttaa, että palvelut eivät ole vaarassa. Päätoimisilla puheenjohtajilla on tietysti erilaiset edellytykset kuin muilla. Ja kalliiksi ehdokkuus kyllä tulee. Hän päätyi saman tien ehdokkaaksi vuoden 2017 kuntavaaleissa ja tuli valituksi Vantaan valtuustoon, jossa edelleen istuu. Leipätyö on lähihoitajaopiskelijoiden opettaminen Omnia-koulutuskuntayhtymässä, mutta siitä työstä hän on nyt jättäytynyt virkavapaalle keskittyäkseen luottamustehtäviin. ISON JA PIENEN LIITTO Aluehallitusten puheenjohtajat pitävät yhteyttä, ja Raja-Aho pitää verkostoa hyödyllisenä. Sote-alalla työskennelleellä Raja-Aholla heräsi halu parantaa työssään kokemiaan asioita. Kun elämä on muuten täynnä sotea, on ihan hyvä välillä keskittyä muihin asioihin, kuten kaupunkisuunnitteluun sekä kasvatuksen ja oppimisen toimialaan. Raja-Aho oli ehdolla myös kevään eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi
Nyt täytyy vain panna rahoitus kuntoon nopeassa aikataulussa. Myös etäisyydet ovat lyhyet, alueella liikkumiseen ei kulu paljon aikaa. Valtion lisärahoituksesta voi seurata prosessi, jossa alueita yhdistetään. Raja-Aho kehuu henkeä hyväksi. Edessä voi olla arviointiprosessi ja valtion puuttuminen alueen päätöksentekoon. Raja-Ahon puolue kokoomus on jo alun perin ollut sitä mieltä, että hyvinvointialueita on liikaa. Hän kertoo pitäneensä kirjaa alusta lähtien. Samalla myös arvioitaisiin, kuinka reilu rahoitusjärjestelmä on. Suuren Vantaan (243 000 asukasta) ja paljon pienemmän Keravan (38 000) asetelmassa ei Raja-Ahon mukaan ole sanelupolitiikkaa. Raja-Aho vakuuttaa, että rahoitusongelmista huolimatta palvelut eivät ole vaarassa. Silloin oikeasti perattaisiin tilanne, nähtäisiin, mitä tehdään ja on tehty. Alueella käynnistetään uudistusohjelma, jonka tavoite on tuottavuuden parantuminen kahdella prosentilla. Muilta alueilta ei ole ainakaan vielä kuulunut samanlaista ulostuloa. Mutta nyt alusta aloittaminen olisi vihonviimeinen vaihtoehto, kun vasta on rakennettu tätä järjestelmää. Pitäisikö nyt harkita alueiden yhdistämistä. Keski-Uusimaan alue rakennettiin jo olemassa olleen kuntayhtymän perustalle. On vähemmän yhteensovitettavaa, ja yhteydenpidon kohteita on paljon vähemmän kuin monella muulla alueella. Mallia pitäisi saada siihen suuntaan, että kaikkien alueiden erityispiirteet otetaan paremmin huomioon. Kaikki tuntevat oman alueensa olosuhteet ja tarpeet ja niitä puolustetaan, ja se on ihan luonnollista. Kasvavan alueen haasteet ja sosiaalipalvelujen merkitys on meillä suurempi, mutta niiden painoarvo rahanjaossa on meidän kannaltamme liian vähäinen. EPÄEDULLINEN RAHOITUS Raha on ongelma myös Vantaan ja Keravan alueella. Pidemmällä aikavälillä se varmaan voi tulla esille. Olen kyllä ajatellut kollegoita, joilla on pitkätkin matkat alueen sisällä. Se on meille epäedullinen. Vuoropuhelua asiassa kyllä kaivattaisiin. Mutta yhteistä kokonaisuutta tässä rakennetaan. Ne järjestetään. Jos menettely tulisi, seuraisi tiukka auditointi. Vantaa ja Kerava olivat erillään muista kokonaisuuksista, ja niistä muodostettiin sitten oma alue. EI ALOITETA ALUSTA Uusimaa on jaettu Helsingin lisäksi neljään alueeseen. Keravalaiset halusivat tietysti alussa varmistaa, että eivät jää Vantaan jalkoihin. Raja-Aho arvelee, että se on monella tavalla helpottanut työtä. Se on yksi vaihtoehto. Ei ehkä olisi pahasta, jos koko tilanne perattaisiin. Siinä voi sitten tulla uusiakin ajatuksia. [ Kuka. Raja-Ahon mukaan valtion rahoitus perustuu vahvasti diagnoosien ja suoritteiden määrään, toisin sanoen sairauksien esiintymiseen alueella. On sitten tietoa myös seuraajille. ] Kuntalehti 11 / 2023 57 Maarit Raja-Aho Syntynyt: Ylihärmässä vuonna 1972 Kotipaikka: Vantaa Puolue: Kokoomus Ammatti: Sosiaalija terveysalan opettaja Omnia-koulutuskuntayhtymässä (virkavapaalla), työskennellyt aiemmin palvelutalojen ja kotihoidon esihenkilönä, lääketeollisuudessa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä, terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana Koulutus: Terveystieteiden maisteri, ammatillinen opettaja, terveydenhoitaja/sairaanhoitaja AMK, HHJ-tutkinto Tärkeimmät luottamustehtävät: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja, Vantaan kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen Harrastukset: Ratsastus, lenkkeily, kuntosaliharjoittelu, elokuvat ja elinikäinen oppiminen Hyvää Vantaan-Keravan hyvinvointialueella + Sitoutunut ja osaava henkilöstö ja hyvä kulttuuri + Ratkaisuhakuinen puoluerajat ylittävä yhteistyö + Kasvavan alueen taloudelliset mahdollisuudet Kehitettävää Vantaan-Keravan hyvinvointialueella Henkilöstöpula Sosiaalipalveluiden ja raskaan sosiaalihuollon tarve suurempi kuin valtion sille myöntämä rahoitus Kaupunkien tiukka sote-talouskuri aiheutti lähtötilanteeseen suuren alijäämän Raja-Ahollakaan eivät tehdyt tunnit mahdu sopimuksen mukaiseen työaikaan. Alueen hyvinvointijohtaja Timo Aronkytö kertoi lokakuun alussa, että alue voi joutua hakemaan valtiolta lisärahoitusta voidakseen turvata lakisääteiset peruspalvelut. Länsi-Uusimaa on yksi suuri, Espoo-keskeinen alue ja Itä-Uusimaa Porvoon ympärillä pieni. • Eero Karisto Kuva: Milka Alanen KL11_56-57.indd 57 31.10.2023 8.41. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on omanlaisensa poikkeus alueiden joukossa, sillä se koostuu vain kahdesta kunnasta. Vantaalla sote-menot ovat olleet Suomessa halvimmasta päästä, ja alueen palveluverkko on valmiiksi tiivis ja kuormitus jo maksimissaan
Lue printtinä, tai diginä osoitteessa kuntalehti.fi. Kuva: Laura Oja KUNTALEHDEN joulukuun numeron teemana on talous. Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon. Tiedä mitä Sote-palveluista puhutaan. Monessa kunnassa ja kaupungissa mietitään lähiöiden viihtyisyyden ja rauhallisuuden lisäämistä. KL11_58-59.indd 58 31.10.2023 8.49. Millaiset ovat kuntien selviytymismahdollisuudet. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Vantaan Havukoskella tapasimme muun muassa Fernanda Koivuluoman Livia-vauvansa kanssa. 58 Kuntalehti 11 / 2023 [ Seuraava numero ] Teema: Talous • Ilmestyy 5.12
Kuva: Laura Oja PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tiedä mitä Sote-palveluista puhutaan. KL11_58-59.indd 59 31.10.2023 8.49. Lue printtinä, tai diginä osoitteessa kuntalehti.fi. Kuntalehti tarjoaa ajankohtaisen ja puolueettoman näkymän kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon
Kuntalehden mediakortti vuodelle 2024 on nyt julkaistu toimi pian, sillä parhaat paikat varataan nyt! KL11_60.indd 60 31.10.2023 8.36. Lisätietoa ja varaukset: Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Saavuta tuotteillesi pitkäaikaista näkyvyttää printtimainonnan avulla. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kohdenna, mainosta, tavoita. Kuntalehti tavoittaa päätöksentekijät kunnissa ja hyvinvointialueilla printtinä 11 kertaa vuodessa ja verkossa joka päivä