Myös päättäjiin voi sattua Kun on johtajana ihmisten edessä Joulukuu 2024 Mahdollisuus vaikuttaa
Tilaa Kuntalehti osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tulossa suuri vaalivuosi 2025! Suuri vaalivuosi lähestyy. Kuntalehti tutkii, syventää ja taustoittaa alan tärkeimmät puheenaiheet ja ajankohtaisimmat ilmiöt. Pysy keskustelussa mukana ja tiedä mitä kunnissa ja hyvinvointialueilla tapahtuu
Tällä kertaa talouspuhetta saadaan Kuntaliiton asiantuntijan, kuntatalousasioiden johtajan Sanna Lehtosen analyysin kautta. Vuonna 1993 Suomessa oli yli 3 100 lautakuntaa ja nyt niitä on alle 900. Joulukuun numerossa starttaa uusi sarja, jonka nimi on Päiväni johtajana. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedian jäsen JULKAISIJA KL-Kustannus Oy Postiosoite Kuntatalo, Toinen linja 14 0053 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Tommy Pohjola TUOTTAJA Tiina Ojutkangas Juttuvinkit osoitteeseen juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet ja kutsut toimitus@kuntalehti.fi Mielipiteet mielipide@kuntalehti.fi Onko jutussa virhe. Oikaisupyynnöt: toimitus@ kuntalehti.fi TAITTO JA ULKOASU Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/ mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@ kuntalehti.fi Mainosmyynti Marianne Lohilahti Puh. kärnä aloitti keskustelun ihmisen kuolleeksi toteamisen vaikeudesta pikkukunnassa . Yhden oppilaan aterian hinta oli keskimäärin 3,25 euroa, kun se sitä edellisenä vuotena oli 24 senttiä halvempi. Lehti korjaa olennaiset asiavirheet viipymättä. Huomaat varmasti myös lehden visuaalisessa asussa muutoksia. LAKI Valevalittaja iski hallinto-oikeuteen – KHO purki päätöksen Olisi se kunnioittavampaa myös vainajia kohtaan. Maailman paras työ on vaativaa parhaimmillaankin. Kuntalehden tekijöinä toivomme vilkasta keskustelua ja siksi odotan lisää mielipidekirjoituksia, pitkiä näkemyksiä ja lyhyitä kommentteja. LAKI Kateissa ollut sairaanhoitaja löytyi lääkärin tutkimuspöydältä – hovioikeus piti potkut voimassa 3. Juttuvinkkejä, palautetta ja taustatietoja saa lähettää toimitukseen osoitteeseen toimitus@kuntalehti.fi. Samaan aikaan perunankin hintakehitys on arvailujen varassa. Vaikuttavatko suositukset kouluruuan hintaan. Sarjan aloittaa merikaupunki Kokkolan johtaja Stina Mattila, joka luo uskoa siihen, että kuntajohtajan työ on ihan mahdollinen ja mukava. Talous on merkittävässä osassa lehtemme sisältöä myös joulukuussa. Jouni Lampinen Kuntien rakenteet muuttuvat Kuntien toimielinrakenteet ovat keventyneet merkittävästi. Niiden pitäisi vaikuttaa siihen, mitä lapsi syö koulussa. Ottakaa kantaa! Tämä lehti sisältää muutamia sisältöuudistuksia. TALOUS 71 miljoonan euron kaupalla Kemi välttyisi kriisikuntamenettelyltä – Kemi aikoo myydä enemmistön energiaja vesiyhtiöstään Ouluun 2. /KUNTALEHTI Kuva: Pixabay Kuva: Seppo Haavisto. mikko kärnä , rautavaaran kunnanjohtaja , hs 25.11 . Jouni Lampinen 1. 040 717 8614 inkeri.valtonen@ dorimedia.fi Painopaikka PunaMusta Oy TILAUKSET kuntalehti.fi/tilaa kuntalehti@atex.fi Puh. Sarjassamme Vasara ja neuloja on laajennettu aihepiiriä käsillä tekemisestä muihinkin harrastuksiin. 108. 3 Taloutta ja elämää tässä lehdessä verkossa Maailma muuttuu koko ajan. Kunnissa päätetään nyt, miten paljon kouluruokailuun riittää euroja, vaikka vielä ynnätään kuluvan vuoden menoja. Tässä lehdessä selviää, mikä kiinnostaa Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajaa. TE-uudistus on niin lähellä, että Kuntalehti keskittyy kahdessa jutussa pelkästään tähän muutokseen. Kuntien ja hyvinvointialueiden johtajat tietävät tarkkaan, miten vaikeata johtaminen on tiukoissa tilanteissa. Me tekijät toivomme, että Kuntalehdestä on hyötyä ja iloa. Kuntaliiton tuore julkaisu kertoo, että kunnissa on keskimäärin 2,7 harkinnanvaraista lautakuntaa. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. Marraskuun lopulla julkaistiin uudet kansalliset ravitsemussuositukset. 03 4246 5375 Kuukauden luetuimmat KUNTALEHTI 11/2024 Parempia päätöksiä tiedolla ja kohtaamisilla. Tiina Ojutkangas Tuottaja Ei ole helppoa kuntapäättäjällä Viime vuonna perusopetus maksoi oppilasta kohden keskimäärin 11 300 euroa, kun vuotta aiemmin vastaava kustannus oli 10 300 euroa
4 Se oli hyvä tapa auttaa ja toteuttaa jouluhenkeä, kuvailee Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen jouluun liittyvää harrastustaan. 56
32 Digimullistuksen riskit ovat ovella 34 Imatra teki oman ratkaisun 40 Päiväni johtajana 45 Mielipiteet + Somessa 46 Vaalitunnelma vahvistuu kuntakoulussa 48 Vaalit eivät ole (vain) rahakysymys näkökulma 52 Ameeboita, ydinfysiikkaa ja tilivelvollisuuskysymyksiä 53 Töitä ja valintoja 54 Mahdoton tehtävä on mahdollinen vasara ja neuloja 56 Kotikylä antoi eväät urheiluun ja politiikkaan lakia lukien 58 Poteeko kuntajohtaja jouluahdistusta. 13. 5 6 Kuntien veropäätökset jopa yllättävän maltillisia 8 Uutiset kolumni 10 Visuaalisuuden vaade on suuri tuottajalta 13 Yhteistyössä syntyy kuntapuolue analyysi 14 Tarvitaan kykyä ja rohkeutta 18 Jokainen ihminen on tärkeä 24 Töitä entistä nopeammin useammalle kuntajohtajan blogi 29 Mistä lisää työvoimaa. 59 Arvaa ellet tiedä! Sisällys 18 14 Ylijohtaja Petri Knaapinen korostaa johtamisessään ihmisten kohtaamista. Kuntatalous on tasapainotaloutta. Pelisäännöt ovat tärkeitä: mitä ja miten puhutaan Näin kirjoittaa tuottaja Tiina Ojutkangas kolumnissaan
Kynnyksen nostaminen vaikuttaa verotuloihin erityisesti pienissä kunnissa. Korotukset olivat maltillisia odotuksiin nähden. Koko maassa tyypillisin kunnallisveron korotus, 0,3 prosenttiyksikköä, tehdään 15 kunnassa. – Kuntaliiton syksyllä julkaisema Talousbarometri oli selkeä viesti kunnilta siitä, että taloutta on hyvä vahvistaa. Tuloveroprosenttia korottavissa kunnissa asuu Valtaosa kunnista pitäytyy nykyisessä kunnallisveroprosentissa myös ensi vuonna, vaikka kuntatalousnäkymät ovat heikentyneet. – Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Oulu, Turku, Jyväskylä, Pori ja Joensuu, joiden korotukset ovat varsin maltillisia. Teksti Jouni Lampinen Visualisoinnit Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi Kuntien veropäätökset jopa yllättävän maltillisia MERKITTÄVÄ KYNNYS Aivan pienimmistä tuloista ei makseta kunnallisveroa lainkaan. Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä tehtiin vain yksi korotus. Samalla kuntien tulopuolta ovat nakertaneet hallituksen yhä kasvavien valtionosuusleikkausten ohella muun muassa rakennusalan romahduksen seurauksena pienentyneet maanmyyntitulot. – Kunnissa voidaan miettiä, mikä on oma veroprosentti naapureihin ja verrokkikuntiin nähden. Veroprosenttiaan laskivat Kittilä, Kivijärvi, Korsnäs ja Teuva, joiden päätöksiä yhdistää talouden vahva tila ja kenties tahto houkutella kuntaan uusia asukkaita. Kuusamolta iso korotus Tuloveron korotukset tuovat kuntien kassaan noin 85 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kunnallisverokynnyksellä tarkoitetaan tulorajaa, jonka jälkeen kuntalainen ryhtyy maksamaan kunnassaan tuloveroa. Kunnallisverokynnys on noussut 2015–2025 jokaisena vuonna. Kunnallisverokynnys nousee palkansaajalla 18 600 euroon vuonna 2025. Kuntaliiton erityisasiantuntija huomioi, miten paljon veronkorotuksia tehneiden joukossa oli suuria kaupunkeja. Kunnat eivät mielellään nosta tuloveroprosenttia.. – Verotusta koskevat päätökset kertovat siitä, että tulopuolella on tultu näin pitkälle ja sitten on varmaan edetty karsimalla menoja. Imagoasiasta kyse Kunnat eivät mielellään nosta tuloveroprosenttia, Pekka Montell myöntää. Kunnallisvero on lievästi progressiivinen vero erilaisten verovähennysten vuoksi. 6 Tuloveroaan nostaa 68 kuntaa ja sitä laskee neljä. Tuloveroprosentin painotettu keskiarvo Manner-Suomessa on 7,54 prosenttia ensi vuonna. Montell ei ajattele asiaa siltä kantilta, että kunnat kilpailisivat pienimmästä veroprosentista. Kuntien mukaan tulojen ja menojen epätasapainoa ovat lisänneet kuntien uudet tehtävät ja nopeasti kasvaneet kustannukset sekä kuntien kovat investointipaineet. – Tämä oli lievä yllätys. Merkittävimmät tuloveroon kohdistuneet korotukset sijoittuivat maakunnittain katsottuna Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Kunnallisverokynnys on erilainen palkansaajilla, eläkeläisillä ja etuudensaajilla. Peräti 13 kuntaa päätti vähintään yhden prosenttiyksikön korotuksesta, kun pienimpään mahdolliseen eli 0,1 prosenttiyksikön korotukseen päätyi viisi kuntaa. Suurista kaupungeista poikkeuksellisen iso korotus tehtiin Seinäjoella, 0,8 prosenttiyksikköä. Suuren veroprosentin aiheuttamaa kielteistä mainetta saatetaan vältellä, hän epäilee. Suurimman korotuksen teki Kuusamo, 1,2 prosenttiyksikköä. Kuntien veronkorotuspaineet eivät purkautuneet suoraan veronkorotuspäätöksiin, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell
Useita tapoja Veronkorotukset eivät ole ainoa tapa vahvistaa taloutta. Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin vaihteluväli on 6,2 prosenttiyksikköä. Tuloveroprosentin painotettu keskiarvo on 17,96 Ahvenanmaalla, jota sote-uudistus ei koskenut. 4-4,5% 5-5,5% 6-6,5% 6,5-7% 7-7,5% 7,5-8% 8-8,5% 8,5-9% 9-9,5% 9,5-10% 10-10,5% 10,5-11% Kunnan tuloveroaste 84 kunnassa kuntaveroaste on 9–9,5 prosenttia Kuntien määrä, joissa veroaste on yli 9%, on noussut vuonna 2025 1 4 5 8 9 26 58 76 35 7 1 1 3 6 5 11 17 50 62 84 42 8 3 7,54% on kuntaveroasteen asukasmäärään painotettu keskiarvo Lähde: Kuntaliitto, tiedote 19.11.2024 Kunnan tuloveroprosentti nousi 68 :ssa kunnassa. Kuntien tuloveroaste vaihtelee: neljästä yhteentoista prosenttia Kuva näyttää kuinka Manner-Suomen kuntien veroasteet jakautuvat vuonna 2024 ja 2025. Tuloveroprosenttiaan laski 4 kuntaa. 7 yhteensä 1,35 miljoonaa suomalaista. – Menojen ja tulojen on oltava tasapainossa. Kiinteistövero kiristyy yhteensä 31 kunnassa, ja korotuksia voidaan luonnehtia maltillisiksi. Kauniainen kiristää kuluvaan vuoteen verrattuna verotustaan 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2025. Näissä kunnissa asuu 1,3 miljoonaa suomalaista.. Kiinteistöverotuotoilla rahoitetaan noin kymmenesosa kuntien menoista. Matalin kunnan tuloveroprosentti on jatkossakin Kauniaisissa, 4,7 prosenttia. Vielä kuluvana vuonna Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on Halsualla. – Kiinteistöverojen nostoista saatu tuotto on todella vähäinen verrattuna siihen, että kiinteistöveroista yhteenlasketun tuoton arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa. Suuri vaihteluväli Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti ensi vuonna on Pomarkussa, 10,9 prosenttia ja toiseksi korkein Halsualla, 10,8 prosenttia. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 22 kuntaa, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Montell. Kiinteistöjen merkitys Kiinteistöverokiristykset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2025 arviolta vain noin seitsemän miljoonaa euroa. Tavalla tai toisella, voidaan päästä siihen, että toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla ja vältetään turhaa velkaantumista, Montell painottaa. Valtaosa kuntien tuloveroprosenteista on 8,4 ja 9,4 prosentin välillä
Kiinteistöveron tuotto nousi noin 160 miljoonaa (7,2 prosenttia) suuremmaksi kuin viime vuonna. jouni lampinen Kiinteistöveroista jopa kaksi kolmasosaa tuulija aurinkovoimaloista Koko maan tasolla tuulija aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on vajaat kaksi prosenttia. Muutoksen seurauksena maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 245 kunnassa, ylitarkastaja Jenna Lempiäinen lisää. Tuntuva lakimuutos Verohallinnon juuri valmistuneiden tilastojen mukaan kiinteistöveroja kerättiin tänä vuonna kunnille yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Seuraavaksi suurimmat tuulija aurinkovoimaloiden osuudet olivat Isojoella (56,2 prosenttia), Siikajoella (52,7 prosenttia), Lestijärvellä (51,2 prosenttia), Kristiinankaupungissa (50,5 prosenttia) ja Hyrynsalmella (50,4 prosenttia. Tuulija aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä on 10,7 miljoonaa (29,9 prosenttia) suurempi kuin vuonna 2023 ja 31 miljoonaa euroa (197,6 prosenttia) suurempi kuin vuonna 2020. Tuulinen Keski-Pohjanmaa Tuulija aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on suurin Keski-Pohjanmaalla (12,1 prosenttia maakunnan kiinteistöverosta tuulija aurinkovoimasta), Pohjois-Pohjanmaalla (10,9 prosenttia), Pohjanmaalla (10,1 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (6,7 prosenttia) ja Kainuussa (6,3 prosenttia). Koko maan tasolla tuulija aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on kuitenkin edelleen suhteellisen pieni, noin 1,9 prosenttia. . Kiinteistöverosta noin 1,74 miljardia euroa kertyi rakennuksista ja noin 662 miljoonaa euroa maapohjista. Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille alaja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. 8 Osuus on suurimmillaan Simossa (68,8 prosenttia kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (66,9 prosenttia), Kannuksessa (59,6 prosenttia) sekä Pyhännällä (58,5 prosenttia). Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tuulija aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöverokertymästä on lähellä nollaa, Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen kertoo. Kuva: Clas-Olav Slotte Tuulija aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde monille kunnille. Hurja verotulojen kasvu Tuulija aurinkovoimaloista kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2024 yhteensä 46,7 miljoonaa euroa, mikä on 1,9 prosenttia koko maan kiinteistöverotuotosta. . Tämän vuoden alussa maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajaa korotettiin 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Verohallinnon tiedotteen mukaan kasvu johtui pääosin vuoden 2024 alussa voimaan astuneesta kiinteistöverolain muutoksesta. Lisäksi Verohallinto tiedottaa, että suurinta euromääräinen kasvu oli Pohjanmaalla, jossa tuulija aurinkovoimaloiden kiinteistövero kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. lyhyesti. Vuonna 2024 on kaikkiaan 33 kuntaa, joissa tuulija aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverotuotoista on yli 20 prosenttia. Vuonna 2023 vastaava lukumäärä oli 27 kuntaa, Verohallinnosta kerrotaan. Tuulija aurinkovoimaloista saatu kiinteistöverotuotto kasvoi vuonna 2024 euromääräisesti eniten Kristiinankaupungissa (1,6 miljoonaa euroa), Närpiössä (1,5 miljoonaa) sekä Alajärvellä (0,9 miljoonaa).
. Kuntatekniikan kohderyhmää ovat kuntapäättäjät. Henkilöstömenot saadaan synenergiaetujen ja eläkeratkaisujen ansiosta laskemaan, mutta kuntavero piti tasapainotella 8,5 prosenttiin. Kunnan tulevaisuutta ajatelleen katseen pitää kuitenkin olla jo 2030-luvulla, sanoo kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Kevan arvioitu rahoitusasema on parantunut 2010-luvun puolivälin jälkeen, kertoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander. Lisäksi Keva tiedottaa, että maksutaso alenee jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Pertunmaan ja Mäntyharjun kuntaliitos tulee voimaan ensi vuoden alusta. 9 Kuntatekniikan ilmestyminen loppuu Kuntatekniikka-erikoislehti lakkaa ilmestymästä. Lehden lukijoita ovat myös usean alan ammattilaiset ja vaikuttajat kunnissa ja kaupungeissa, yrityksissä ja valtionhallinnossa sekä liitoissa ja yhdistyksissä. Liitoskunnan ensimmäinen talousarvio on laskettu 0,6 miljoonaa alijäämäiseksi. Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän rahoituksellinen kokonaistilanne on tämän hetken tiedoilla ja oletuksilla parempi kuin vuotta aikaisemmin. KL-Kustannus Oy on julkaissut Kuntatekniikka-lehteä vuodesta 2007 lähtien. Budjetinteko vaati Etelä-Savon liitoskunnilta tiukkaa säätämistä Talouden paineet sävyttivät uuden liitoskunnan Mäntyharjun ensi vuoden talousarviovalmistelua. Lisäksi KL-Kustannus Oy tiedottaa, että lakkauttamispäätös johtuu lehden taloudellisesta kannattamattomuudesta. Liitoksen taustalla on Pertunmaan vaikea, ennen muuta sote-menoista syntynyt taloustilanne. Kuntien eläkemaksutaso laskee Kevan valtuutetut ovat päättäneet, että kunnilta ja hyvinvointialueilta perittävää tasausmaksua alennetaan edelleen ensi vuonna. Myös verkkolehti lakkaa ilmestymästä. Viimeinen KL-Kustannus Oy:n julkaisema painettu lehti menee tilaajille joulukuussa. Kuva: Keva. Taloustilanne on kireä, mutta selviämme kyllä. Järjestely tapahtuu niin, että Pertunmaa liittyy Mäntyharjuun. Tasausmaksun kokonaismäärä olisi 577 miljoonaa euroa, joka on 55 miljoonaa euroa alempi kuin vuonna 2024. Kokonaismaksutaso alenee 0,4 prosenttiyksikköä ja on 26,75 prosenttia Kevan jäsenyhteisöjen palkkasummasta. Ennen liitosta myös Mäntyharju päätti poikkeuksellisesta menokurista. Valtionosuutta noin 7000 asukkaan uusi kunta saa yhteensä vain noin 1,6 miljoonaa euroa. Nollatulosta ei tavoiteltu
Vaakuna osoittautui monipuoliseksi ja -käyttöiseksi. Yhä visuaalisemmaksi kehittyvä sosiaalinen media vaan kiihdyttää kehitystä. Kunnat ovat keskenään kilpailutilanteessa. Monet meistä osaavat sommitella Instagramiin ja TikTokiin niin hienoja visuaalisia kokonaisuuksia, että vielä hetki sitten vain graafisen suunnittelun ammattilaiset pystyivät moiseen. vaakuna oli pitkään vähän liiankin helppo tapa kuvittaa kuntaan liittyviä asioita. Mutta enää se riitä, vaikka kilpi olisi miten komea. Visuaalisuuden vaade kun on hyvin nopeasti kasvanut. Voikohan heraldikko paremmin työssään enää onnistua. Ja tuohon oikeuteen totisesti tartuttiin. kolumni Visuaalisuuden vaade on suuri jokaisella suomalaisella kunnalla on vaakuna. Vaakuna on taisteluvälineeseen – kilpeen – maalattu kuva. Sen tuli olla nuolenkantaman päästä tunnistettava, eikä kenelläkään muulla saanut samanlaista tunnusta. Mutta kun eivät osaa. Mielikuvat syntyvät yhä useammin visuaalisen kokemuksen kautta.. Visuaalisia elementtejä – valokuvia, tunnuksia, yhtenäisiä värejä – tarvitaan viestinnässä kymmenkertainen määrä takavuosiin verrattuna. Riippuu kunnianhimon tasosta ja siitä kuinka monta elämää nähnyttä kylttiä ja infotaulua pitää päivittää. Harva enää muistaa niiden syntyneen alun perin tehostamaan taisteluita. Niiden merkitys hiipui pitkäksi aikaa. Vaakuna maalattiin kaikkiin mahdollisiin suojiin kypäristä rintapanssareihin osoittamaan kenen poikia tässä oikein ollaankaan. Haarniskojen alta oli tappelun melskeessä vaikea tunnistaa omiaan sitäkään vähää kuin aiemmin. Toiseksi paras päivä on tänään. Se paransi hengissä pysymisen todennäköisyyttä, mutta aiheutti vastaavasti uuden ongelman. Vaakunat syntyivät 1000luvun alussa, kun sotilaat kehittivät ennen näkemättömän innovaation, ihmisen panssaroimisen. Väitän että liian moni kunta on alipanostanut omaan visuaalisuuteensa. Sellaisia sai olla vain ja ainoastaan kaupungeilla. Paras päivä tuon työn aloittamiselle oli viisi vuotta sitten. Joko Suomen sisällä tai kansainvälisesti. Visuaalisen ilmeen ajantasaistaminen ja oman kuvapankin kasvattaminen on vähintäänkin keskisuuri projekti. Jopa siinä määrin, että Suomessa laki kielsi kuntia käyttämästä sellaisia. Vaakunoiden kuvien aiheita ja asettelua valvottiin erilaisissa heraldisissa virastoissa. Kunnes 1900-luvulla Keski-Euroopassa syntyi aivan uudenlainen idea ihmisten organisoitumiseen. Mielikuvat ovat tuossa kilpailussa erittäin isossa roolissa. Mainostoimistot tuntuvat jotenkin kalliilta kumppaneilta ja kuvista tuntuu pöhköltä maksaa, kun kaikkihan osaavat kuvia ottaa. Vaakunoista tuli suomalaisten kuntien visuaalisen identiteetin kovakipsinen ydin. Kansallisvaltiot tarvitsivat äkisti uusia heraldisia mestariteoksia. 10 Jani Halme on Parikkalassa ja Helsingin Käpylässä asuva luennoitsija ja luova johtaja. Vasta 1950 -luvulla myös maalaiskunnat saivat laillisen ja virallisen oikeuden käyttää vaakunaa. Noista ajoista meitä muistuttaa edelleen käytössä oleva perusasettelu. Vaakunoissa oli voimaa. Ja mielikuvat syntyvät yhä useammin visuaalisen kokemuksen kautta. Monimutkaiset säännöt määräsivät, miten vaakunoita voitiin muokata tai periyttää sukupolvelta toiselle. Ruudin keksiminen muutti sotimisen tapaa, eikä vaakunoita enää tantereella tarvittu. Sillä saattoi kuvittaa niin esitteet kuin esityksetkin, sen saattoi painaa niin kyniin kuin kasseihin. Ystävistäni Aku on tatuoinut käteensä Kurikan ja Lissu Nakkilan vaakunat. Ja ihoon. Eivätkä mainostoimistot ole nykyään laisinkaan hintavia, päinvastoin. Vaakunat palasivat muotiin ja niistä tuli hyvin tärkeä asia
Lue lisää Adapteon muuntojoustavista kouluista. 11 Kuntalehti kiittää kuluneesta vuodesta Toivotamme lukijoillemme onnellista joulun aikaa ja iloa vuodelle 2025. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. MODULAARISET KOULURAKENNUKSET, JOTKA TUKEVAT KEHITTYMISTÄ JA OPPIMISTA Adapteon koulutilat tarjoavat joustavan ja viihtyisän oppimisympäristön, joka mukautuu koulujen arkeen ja tukee lasten oikeutta lähikouluun – nyt ja tulevaisuudessa
Lisäksi valtion ja kuntien tulee edistää luvitusja kaavoitusasioita konkreettisin keinoin. Viimeiset 15 vuotta ovat olleet todelliset kantaverkon kasvuvuodet ja rakentaminen kiihtyy edelleen. Kallista ja monivuotisen työn vaativaa infrastruktuuria ei siis voida rakentaa jollekin alueelle varmuuden vuoksi, odottamalla sille joskus tulevaisuudessa käyttöä. Puhdas ja vuositasolla Euroopan halvimpiin kuuluva sähkö puolestaan houkuttelevat luokseen uutta kulutusta. TEKSTI Marjut Määttänen, Fingrid | KUVA Fingrid mainos mainos. Siirtymä puhtaaseen sähköjärjestelmään onkin Suomessa ollut Euroopan nopeinta. Fingrid käynnistää verkon vahvistamisen, kun riittävä määrä hankkeita alkaa edetä kohti toteutusta. Samaan aikaan sähköverkkoon kohdistuvat toiveet ovat suuremmat kuin koskaan. Paljon on siis Suomessa suunnitteilla ja työn alla energiamurrokseen vastaamiseksi. Toivomme uutta liiketoimintaa suunnittelevilta yrityksiltä sekä maakuntien päättäjiltä aktiivista vuoropuhelua kanssamme, kuin myös paikallisten jakeluverkkoyhtiöiden kanssa. 12 Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa on rakennettu viimeisten 15 vuoden ajan enemmän kuin koskaan. Kantaverkon rakentamisen tahti, samoin kuin sähkön tuotanto ja kulutus kiihtyvät edelleen. Parhaillaan on käynnissä toistasataa voimajohtoja sähköasemahanketta energiamurroksen tukemiseksi. Näillä hankkeilla vahvistetaan Suomen sähkönsiirron selkärankaa ja mahdollistetaan uusien teollisuuslaitosten, uuden sähköntuotannon ja esimerkiksi sähkövarastojen liittäminen kantaverkkoon. Hajautettu sähkön tuotanto on eduksi myös Suomen sähköjärjestelmälle, sillä hajautus tasapainottaa sähköntuotannon vaihteluita koko maassa. Kalliin infrastruktuurin kehittäminen käynnistetään, kun alueella riittävän moni hanke on edennyt kohti toteutusta. Ensisijaisesti nämä työt kohdistuvat alueille, joilla sähkön tuotantoja kulutussuunnitelmat ovat konkretisoituneet ja edenneet kaavoituksessa riittävän pitkälle. Myös puhtaan sähkön tuotanto on kasvanut Suomessa voimakkaasti ja jatkaa edelleen kasvuaan. Samaan aikaan yhteiskunnan, päättäjien ja yritysten toiveet sähköverkolle ovat suuremmat kuin koskaan. Rakennamme kantaverkkoa sähkönsiirtopalvelusta maksavien yritysasiakkaidemme tarpeiden perusteella. Niissäkin riittää niin paljon tekemistä, että olemme verkon kehittämisen äärirajoilla sekä yhtiön talouden että muiden resurssien osalta. Fingrid julkaisee kahden vuoden välein kantaverkon kehittämissuunnitelman, joka on kulloinkin paras näkemys kantaverkon tulevista kehittämistarpeista. Sen myötä sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan yli 1,5-kertaiseksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistyessä. Tilaa uudelle tuotannolle on jopa 1 000 megawatin verran eli alueelle mahtuisi merkittävä määrä esimerkiksi maatuulivoimaa. Vuoteen 2033 mennessä kantaverkon voimajohtoja rakennetaan yli 2 700 kilometriä enemmän kuin vuosina 2010–2023. MAINOS Sähköverkkoa rakennetaan konkreettisiin asiakastarpeisiin Siirtymä puhtaaseen sähköjärjestelmään on ollut Suomessa Euroopan nopeinta. Näin voimme valmistautua mahdollisimman etupainotteisesti tuleviin sähköverkkotarpeisiin. SÄHKÖN TUOTANTOJA KULUTUSHANKKEIDEN EDETTÄVÄ ENSIN Fingrid on saanut kriittistä palautetta siitä, että emme kehitä kantaverkkoa kaikkialla Suomessa tasapuolisesti. Esimerkiksi ItäSuomen on koettu jäävän kantaverkon rakentamisen katveeseen. Kysymyksessä on kuitenkin väärinkäsitys, sillä kantaverkossa on Itä-Suomessa hyvin tilaa uusille sähkön tuotantohankkeille ja sähköintensiiviselle teollisuudelle. Seuraava kehittämissuunnitelma julkaistaan vuonna 2025
Osa äänestää, osa on ehdokkaana ja joidenkin roolina ovat molemmat mainitut. Ihmisten kiinnostusta paikallispolitiikkaan motivoivat erilaiset asiat. Vaikka kuntaja aluepäättäjät ovat monesti omien alojensa ammattilaisia, eivät he välttämättä ole kunnallisen päätöksenteon spesialisteja. Myös päättäjät ovat ihmisiä, joihin sattuu, kun some täyttyy kiukusta ja kritiikistä. Valtuustojen yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä: mitä ja miten puhutaan. Siis oikeasti. "Hyvä päätöksentekokulttuuri voi toimia houkuttimena uusille ehdokkaille ja vahvistaa luottamusta paikallispolitiikkaan", arvioi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntaliiton tiedotteessa. Yhteistyökyvyn merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetään sekä kuntavaalit että aluevaalit yhtä aikaa. Välillä poliittinen keskustelu niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti on repivää ja jopa epäkunnioittavaa. Tarkoitus on tietysti, että luottamustehtävätkin ovat ihmisen kokoisia töitä. Sellaiset päättäjät, jotka perehtyvät, kuuntelevat kansalaisia ja uskaltavat tehdä päätöksiä, usein menestyvät. Mikä motivoi luottamushenkilöitä ehdolle kuntavaaleissa, ja mitkä tekijät vähentävät halukkuutta hoitaa luottamustehtäviä. Kysymykset esitetään etukäteen ja vaikka kokouksessa. Osa ehdokkaista ja tulevista valituistakin on samoja. Joskus on vaikea löytää rakentavaa yhteistyötä paikallisen median kanssa. Siksi luottamustehtävät eivät ole helppoja. Tulevat kuntavaalit ovat keskeisessä roolissa luottamuksen vahvistamisessa. Siksi vaalit kuuluvat meille kaikille. Myös päättäjät ovat ihmisiä, joihin sattuu.. Tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta selviävät 1700 luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan näkemykset luottamushenkilötyöstä. Suurin tekijä on yksityiselämä ja kuormitus. Suomalaiset haluavat olla mukana paikallispolitiikassa, mutta on havaittavissa myös niitä syitä, jotka estävät ehdokkuuden. Silloin voi auttaa keskustelu rooleista ja kunkin tehtävistä. On ymmärrettävää, että ilmapiiri vaikuttaa. Valtuustoihin ei tarvita ihmisiä, jotka kokouksen jälkeen sanovat, etteivät ymmärtäneet, mitä päättivät. Myös rivivaltuutetun työ vie aikaa, kun päätettäväksi tuleviin asioihin pitää perehtyä, keskustella ja arvioida. Mitä sitten kuntalaiset ajattelevat päättäjistään. Jos yhtään mietitte siellä kotona, että tekisi mieli ehdokkaaksi, niin ryhtykää! Suomi tarvitsee hyviä päättäjiä. Se on vastuullista toimintaa. valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat saavat varmasti vapaa-aikansa kulumaan kunnan asioita hoitaessa. Suomessa on monta hienoa esimerkkiä kunnista, joissa oikeasti puolue on se oma kunta. Avoin, vuorovaikutteinen ja osallistava päätöksenteko on välttämätöntä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi. Kunnan päätöksentekokulttuuri on yksi tärkeimmistä asioista, joka lisää halukkuutta ehdokkaaksi. Vain harva hallituksen puheenjohtaja tekee sitä palkallisena kokopäivätyönä vaikka varmasti monessa isommassa kaupungissa tehtävä on hyvin työläs. Tutkimuksen mukaan kuntalaisten luottamus päätöksentekoon vahvistuu, kun kuntalaiset kokevat, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon ja että se on avointa. On realistista arvioida sitä, riittääkö aika, jos ehdokkuus päättyy valituksi tulemiseen. 13 Tiina Ojutkangas on Kuntalehden tuottaja tuottajalta Yhteistyössä syntyy kuntapuolue tekee mieli edelleen uskoa siihen, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista
14 TARVITAAN KYKYÄ JA ROHKEUTTA Kunnan talous on tasapainossa, kun menot riittävät tuloihin keskipitkällä aikavälillä. Teksti Sanna Lehtonen, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Kuvitus Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi analyysi. Myös kyky ja rohkeus tehdä vaikeiltakin tuntuvia päätöksiä erottelee voittajia ja häviäjiä
Kaupunkiseuduilla palvelutarpeet ovat kasvaneet. Työpaikat ja kuntien tärkeimmät tuloerät, verotulot, keskittyvät ihmisten vanavedessä kaupunkiseuduille. Talouden riskiä lisää riippuvuus yksittäisistä tulonlähteistä, kuten yksittäisestä yrityksestä, energiayhtiöiden tuloutuksista tai voimalaitosten kiinteistöverotuloista. Ja kerran lakiin määriteltyjen tehtävien poistaminen on osoittautunut kaikille eduskuntapuolueille mahdottomaksi. Osana kunnallista itsehallintoa kunta voi vapaasti päättää tarjota palveluita lakisääteistä tasoa parempina. 15 K untatalouden näkymä on heikentynyt monessa kunnassa. Ongelmaa on myös lakimuutosten toteutustavassa. Alueellinen eriytyminen on lisännyt kuntien välisiä eroja sekä tuloissa että menoissa. Syntyvyyden lasku ja väestön keskittyminen vähentävät monen kunnan lapsija nuorisoikäluokkien kokoa ja pienentävät erityisesti sivistyspalvelujen tarvetta supistuvilla alueilla. Ikääntyminen kasvattaa julkisen talouden eläke-, terveysja hoivamenoja, kunnissa ennen kaikkea pienentää hyvinvointipalveluita rahoittavan työikäisen väestön määrää. Kuntien välistä eriytymistä ovat lisänneet myös isojen hallintouudistusten, erityisesti sote-uudistuksen, talousvaikutukset ja elinkeinorakenteen muutos. Valtio vetäytyi kuntapalvelujen rahoituksesta erityisen voimalla sote-uudistuksessa. Mitä vähemmän kunta itse pystyy vaikuttamaan palveluidensa järjestämistapaan, sitä suurempi osa myös taloudesta on sidottua ja sitä pienemmäksi kunnan vaikutusvalta omaan talouteensa kutistuu. Valtion kuntiin kohdistama finanssipolitiikka on ollut myötäsyklistä: Alueellinen eriytyminen on lisännyt kuntien välisiä eroja.. Kuntien vastuu peruspalvelujen rahoituksesta on kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana. Uudet työpaikat vaativat usein korkeampaa koulutustasoa ja erikoisosaamista, ja ne sijoittuvat kasvukeskuksiin. Myös kunnan kyky ja rohkeus tehdä vaikeiltakin tuntuvia päätöksiä muutosten keskellä on ollut erottelemassa kuntia voittajiin ja häviäjiin. Yksilölle lailla turvatut subjektiiviset oikeudet ovat samat jokaiselle kansalaiselle kotikunnasta riippumatta maan kaikissa osissa. Yleisimmät syyt kunnan talouden heikentymisen taustalla ovat väestörakenteen muutos, palvelumenojen kasvu ja rahoituspohjan heikkeneminen. Itsehallinnostaan huolimatta kuntien harkintavalta tehtävien järjestämisessä on rajallista, sillä arviolta jopa 75 prosenttiin kuntien tehtävistä liittyy toiminnan järjestämistä ohjaavia normeja. Yleisimpiä ei-lakisääteisiä kuntien, erityisesti isompien kaupunkien järjestämiä tehtäviä ovat kulttuurilaitokset, liikuntapalvelut, kansanopistot ja kansalaisopistot ja avustusjärjestelyt kunnassa toimiville yhdistyksille ja yhteisöille. Toisaalta maahanmuutto on paikannut odotettua paremmin heikkoa syntyvyyttä. On pitänyt investoida infrastruktuuriin ja palveluihin, jotta kysynnän kasvu on saatu tyydytetyksi. Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnat voivat järjestää myös muita palveluita. Entistä useampi kunta, myös iso kaupunki, maan eri osissa, on entistä vaikeammassa taloudellisessa tilanteessa, kun mittarina käytetään korkeaa kunnallisveroprosenttia, toistuvia veronkorotuksia, matalaa veroprosentin tuottoa (heikkoa veropohjaa), korkeita yksikkökustannuksia ja velkaantumista. Myös investointien osalta kunnilla on laajat vapaudet, sillä kuntien mahdollisuus lainanottoon on käytännössä rajatonta yhteisvastuullisesta takausjärjestelystä ja rajoittamattomasta verotusoikeudesta johtuen. Vaikka asiantuntijat ovat koko 2000-luvun korostaneet, että kuntien talous ei kestä jatkuvaa tehtävien laajentamista, uusien velvoitteiden antamisesta kunnille ei ole yksikään hallitus pidättäytynyt. J ulkisen talouden tehtävänjaon mukaisesti valtio osallistuu kuntien järjestämien peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuuksilla. Kunta voi ylimitoittaa investointinsa suhteessa palvelutarpeeseen tai jättää kokonaan huomiotta kuntien välisen yhteistyön. Valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen ja sen jatkuvat muutokset ovat vaikeuttaneet kuntien taloussuunnittelua ja tulojen ennakointia. Lisäksi yksi kuntien menoja lisännyt kehityskulku liittyy hankkeisiin. V altio ohjaa kuntia lainsäädännöllä. Valtion kehittämishankkeina käynnistämät ja valtionavustuksella alkuun saattamat toiminnot jäävät helposti kunnan pysyväksi toiminnaksi
Kunnat kokevat, että liian usein valtio kattaa omia alijäämiään kuntien valtionrahoituksesta leikkaamalla. S osiaalija terveydenhuollon uudistus vuonna 2023 oli kuntien hallintohistorian merkittävin muutos. Kunnan talous on tasapainossa, kun menot riittävät tuloihin keskipitkällä aikavälillä. Kunnat ovat olemassa kuntalaisiaan varten. Kunnan talouden ongelmiin on puututtava ajoissa.. Työpaikkojen sijainti vaikuttaa siihen, missä verotulot kertyvät. Lain edellyttämät palvelut tulee olla kuntalaisten saavutettavissa, mutta niiden ei tarvitse olla kunnan itsensä tuottamia tai sijaita kunnan alueella. Toimialoille kasautunutta hankekuormaa voidaan ehkä purkaa. 16 kuntien valtionosuuksia on kuntatalouden hyvinä vuosina lisätty, ja valtionosuuksien leikkaukset ovat osuneet vuosiin, jolloin myös kuntien verotulojen kertymät ovat olleet heikkoja. Kuntien elinkeinorakenteet ovat erilaistuneet. Menosäästöjä voi etsiä myös digitalisaation avulla, joskin erityisesti kalliista alkuinvestoinneista johtuen digihankkeiden euromääräiset hyödyt eivät realisoidu nopeasti. Kansalaisten palvelujen parantaminen palautuu aina tavalla tai toisella veronmaksajien maksettavaksi. Jos kunnan verotulojen kasvu ei riitä rahoittamaan palvelujen kustannuksia ja investointimenoja, puuttuvat rahat joko säästetään toiminnasta tinkimällä, lisätulot kerätään veroja kiristämällä tai lainaa ottamalla. Sote-uudistuksen onnistumista on vielä vaikea arvioida, mutta jo nyt on viitteitä siitä, että sattumanvaraisen kuntakohtaisen lopputuloksen lisäksi rahoitusvastuuta valuu alueilta takaisin kuntiin erityisesti toimitiloissa, oppilashuollossa, ikäihmisten palveluissa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kuntatalouden tavoitteena ei ole pelkästään taloudellinen tehokkuus, vaan kunnan tärkein tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen, mielellään lisääminen. Useassa kunnassa menosäästöjä on mahdollista saada toimintoja keskittämällä tai vähintään ”saada samalla eurolla enemmän” parantamalla kuntalaisten palvelukokemusta esimerkiksi luovuttamalla enemmän julkisia tiloja kuntalaisten ympärivuotiseen käyttöön. Suuret kaupungit ja niiden lähialueet ovat houkutelleet uutta työvoimaa ja yrityksiä, kun taas pienemmät, maaseutumaiset kunnat ovat menettäneet väestöään ja työpaikkoja. Hyvinvointia kunnat luovat vaikuttavilla palveluilla, joiden tulee olla laadukkaita ja kuntalaisten saavutettavissa. Suomen kansantalouden kannalta tärkeää on, että mahdollisimman moni Pohjoismaihin suuntautuvista, erityisesti vihreän siirtymän investoinneista saadaan kotiutettua Suomeen ja suomalaisiin kuntiin. Taloudellinen selviytyminen väestörakenteen muutoksesta edellyttää taantuvissa kunnissa älykästä sopeutumista. Palvelujen tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta voi olla varaa lisätä. Kuntien talous puolittui ja uusi yhdyspinta valtion tiukalla rahoituksella toimivien hyvinvointialueiden kanssa syntyi. Helpointa säästämistä on pidättäytyminen sellaisista menoista, joita ei vielä ole syntynyt. Kunnilla voi olla myös muita keinoja menojen hallintaan. K untatalous on tasapainotaloutta. Myös muuttuneet osaamisvaatimukset ovat lisänneet kuntien eriytymistä. Pienten kuntien talouden ennakoitavuus helpottui uudistuksen myötä, mutta isot kaupungit menettivät miljardeittain tärkeitä pelimerkkejä julkisen talouden pelilaudan toiseen nurkkaan. Jos palvelujen laatu on paremmalla tasolla, mitä laki edellyttää, heikennyksen varaa on. Suurissa kaupungeissa palvelusektori on kasvanut, kun taas pienemmissä kunnissa teollisuuden ja alkutuotannon osuus on edelleen merkittävä. Sote-uudistuksen talousvaikutukset olivat yksittäisten kuntien kannalta osittain ennakoimattomat. Sote-siirron pysyvien tasausmekanismien vaikutus on vähentänyt yksittäisten kuntien valtionosuutta dramaattisesti, rikkonut valtionosuusjärjestelmän ja ajanut kuntia taloudeltaan erittäin hankalaan tilanteeseen. V ahva ja monipuolinen elinkeinorakenne tukee työllisyyttä ja verotulojen kasvua. Kunnan tulotasoon ja väestön määrään nähden liian laajojen palvelujen tarjoamisesta ja kalliiden rakenteiden ylläpidosta pitää luopua
Viimeistään nyt kunnan strategian toteuttaminen pitää ulottaa koko konserniin. Valtio voi tukea kuntia taloudellisesti erityisesti yhtäkkisen ja akuutin kriisiytymisen hetkellä, mutta valtion tuki ei voi olla pysyvä ratkaisu kunnan talouden ongelmiin. Kuntien johtamisella ja päätöksentekokyvyllä on suuri merkitys kunnan talouden pitkän aikavälin kestävyydessä ja tulojen ja menojen tasapainoon saattamisessa. Omistajaohjausta tulee tehostaa, kuntayhtiöille asettaa selkeät tavoitteet ja tarkastella korostetun kriittisesti kaikkia niitä omistuksia, jotka eivät liity suoraan kunnan lakisääteisiin tehtäviin (esim. Kunnan talouteen vaikuttavia päätöksiä ei saa tehdä haaveisiin, unelmiin tai hiha-arvioihin perustuen, vaan talouden päätöksenteon tulee kunnalla olla aina päätöksentekohetkellä parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvaa. Paljon hyödyntämätöntä potentiaalia on kuntien välisessä yhteistyössä. Yhteistyö palveluiden järjestämisessä voi tuoda sekä kustannussäästöjä että parantaa palveluiden laatua. Onnistuneeseen taloudenpitoon tarvitaan rohkeutta tehdä vaikeitakin päätöksiä, pitkäjänteisyyttä ja kykyä sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Yhteistyöllä voidaan varmistaa, että palvelut ovat saatavilla myös harvaan asutuilla alueilla ja edistää alueen elinkeinoelämää. Pysyvämpiä ratkaisuja kuntien tulopohjan vahvistamiseksi olisi esimerkiksi kunnallisverotuksen laajentaminen uusiin veromuotoihin, esimerkiksi pääomatuloihin, liikenteen veroihin, kulutuksesta maksettaviin veroihin tai turistiveron käyttöönotto. Sote-uudistus muutti kuntakonsernien sisäisiä voimasuhteita. kunnan toimintaa kiinteistökehittäjänä sote-toimitiloissa). Tutkijoiden piirissä ei ole yksimielisyyttä siitä, minkä veromuotojen sisällyttäminen kunnallisverotukseen piiriin olisi oikein tai yksiselitteisen järkevää. Mitä pidempään ongelmat kasautuvat esimerkiksi ylijäämiksi tai velaksi, sitä vaikeampaa niiden ratkaiseminen on erityisesti supistuvilla alueilla. Läpinäkyvyyden lisääminen päätöksenteossa ja avoin viestintä lisäävät luottamusta ja parantavat päätösten laatua. Triplan Oy | p. Yhteistyöllä voidaan välttää päällekkäisten palvelujen tuottamista, hyödyntää mittakaavaetuja, turvata osaavan henkilöstön saatavuus ja koota yhteen osaamista ja resursseja, mikä mahdollistaa erikoistuneempien ja laadukkaampien palveluiden tarjoamisen. Kunnan talouden ongelmiin on puututtava ajoissa, jo ennen arviointimenettelyn raja-arvojen täyttymistä. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan Kunnat ovat olemassa kuntalaisiaan varten.. Kuntataloutta tulee arvioida koko kuntakonsernin tasolla. 17 Myös kuntarakenteen muutokset voivat olla ratkaisu. Analyysin pidempi versio on Kuntalehden verkossa kuntalehti.fi
Niin hän kannustaa toimimaan myös TE-uudistuksen keskellä. Teksti Leena Hirvonen Kuvat Markus Sommers Elämä kuljetti agronomi Petri Knaapisen ely-keskuksen ylijohtajaksi. Jokainen ihminen on tärkeä Uudenmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen tietää, että muutosten läpivienti edellyttää johtajuutta ja rohkeutta katsoa tästä hetkestä tulevaisuuteen. Hänen mielestään on uskallettava ajatella sen tiukan paikan yli, tulevaisuuteen.
19
Helsingissä oli syyskuun lopussa 41 847 työtöntä työnhakijaa, käytännössä suomalaisen pikkukaupungin verran. Vaikka minulla ei ole kokemusta työstä kunnissa, uskallan väittää, että tämäkin vaihe kyllä hoituu. Kuten hän sanoo: Joku muu näki potentiaalin, jota hän itse ei ollut tullut ajatelleeksi. Sitä ei pidä unohtaa. Valtakunnasta puuttui tutkijatason ymmärrystä puutarhatalouJohtajuus perustuu molemminpuoliselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Keskusten tehtävä on kehittää ja tukea taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. Työuransa ylijohtaja ajattelee edenneen osin sattumusten kautta. Knaapinen toimii elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana. Ylijohtaja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja keskuksen yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä toimii keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana. Puutarha-alan viehätyksen ymmärtää, kun Knaapinen kertoo olevansa kotoisin Helsingin vanhasta puutaloja puutarhakaupunginosasta Tapanilasta. Aika on karu. Hän johtaa Elyä keskellä poikkeuksellisen haastavia julkisen talouden aikoja ja isoja muutoksia. Oikeastaan hän murtaa jo ensikohtaamisella harmaan, kuivakan, epäempaattisen ja vain papereidensa takaa kurkistelevan virkamiesjohtajan julkikuvaa mutkattomuudellaan. Paljasjalkainen helsinkiläispoika meni mummolaan Helsingin Kruununhakaan, silloin kun muut suuntasivat eri puolille Suomea. – Minulla ei ollut mitään suhdetta maaseutuun, kun valitsin alan itselleni, mutta maaseutu, puutarha ja talous kiinnostivat. Työllisyyden näkökulmasta haasteita riittää niin isoissa kuin pienissä kunnissa. Hän myöntää senkin, että aika näin isolle muutokselle ei juuri nyt ole paras mahdollinen, sillä kunnat ovat muutenkin tiukassa tilanteessa, mutta toimeenpanijan roolissa toteutetaan se, mitä toteuttaa täytyy. Ely-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen pyyhkäisee leikillisesti hikeä, kaataa vettä neuvotteluhuoneen pöydällä odottavaan tyhjään lasiin ja huokaisee: onneksi on perjantai. Hän naureskelee olleensa ”outolintu” jo opinnoista lähtien. Jo pelkästään Uudenmaan alueella, Knaapisen sektorilla, työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Ihmisten edessä Asiat, joita ylijohtajan pöydälle toimeenpantavaksi vyöryy, koskettavat eri tavoin monien ihmisten elämää niin työssä kuin asiakkaina. Kun kesällä on enemmän aikaa, lähden perhokalastamaan pohjoiseen tai syksyllä viikonloppuisin metsälle, kahden aikuisen lapsen isä sanoo. – Pihahommat vaimon kanssa ja ulkona oleminen on parasta vastapainoa työlle. Agronomiksi tultiin opiskelemaan maaseudulta, hänen kanssaan Helsingistä opiskeli vain kaksi henkilöä. – Ely-keskuksen ja TE-toimiston henkilöt tekevät töitä ihmisten kanssa ja jokaisella kohtaamisella. Alun perin Petri Knaapisesta piti tulla puutarhuri. Ely-keskuksen ylijohtajan tehtävässä hän on ollut vuodesta 2016 lähtien. PETRI KNAAPINEN Ikä: 59 Työ: Uudenmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Koulutus: Maatalousja metsätieteiden maisteri Motto: Vilkaisu taakse ja täysillä eteenpäin. – Virkamiestä tai jotakin hallinnon tahoa on helppo arvostella päätöksistä, mutta kyllä meillä silti jokainen ihminen on tärkeä. Onneksi Knaapisella ei ole enää varsinaisia ruuhkavuosia, sillä työtä on paljon. Kaupungin maalaispoika Agronomiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1995 valmistunut Knaapinen työskenteli valmistumisensa jälkeen hetken aikaa tutkimuksen parissa. Kun Knaapinen sai opintonsa valmiiksi vuonna 1995, Suomesta tuli osa Euroopan unionia. Hyvinvointi jakautuu harvalle. Knaapinen tietää, ettei kyse ole helposta tai yksinkertaisesta muutoksesta, vaikka tarkoitus on hyvä. 20 Aina työ ei ole simppeliä eikä näppärää. Hän puhuu vuolaasti ihmisistä, kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja no, vähän myös lohikaloista, pihatöistä ja pihan viime syksyn ennätyksellisestä omenasadosta. Ja silti on uskottava tulevaisuuteen. Työttömiä on jo keskisuuren kaupungin verran. Yksi suurista muutoksista on TE-uudistus ja työllistämispalveluiden siirtäminen valtiolta kunnille, niin sanotusti lähemmäksi ihmisiä. – Varmasti johtajat, päättäjät ja luottamushenkilöt joutuvat nyt monella tavoin olemaan tiukoissa tilanteissa muutenkin. Petri Knaapinen ei vaikuta byrokraattiselta viranhaltijalta. Vaikka kyse onkin niin sanotusti isosta kuvasta, korostan, että aina on kyse yksittäisen ihmisen elämästä jollakin tavalla. Olen nähnyt kaikki johtamisen eri virtaukset, joita tarjotaan temppuina esihenkilötyön onnistumiseen, tietää Petri Knaapinen. Päätökset velvoittavat ja niiden tarpeellisuuteen, oikeisiin päätöksiin, on sitouduttava. Ei hän ajatellut pyrkivänsä johtajaksi, mutta ovet avautuivat oikeissa vaiheissa. Kokoukset venyvät, päivät ovat pitkiä, pino pöydällä kasvaa
21
22
Tärkeä sana. On siis pakko kysyä, millaista johtajuutta hallinnossa nyt tarvitaan – näinä aikoina. Näin yksi mentoreistani minulle opetti. Ihmiset ovat työyhteisö. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa hän oli ainoa, joka oli paneutunut puutarhatalouden erityispiirteisiin. – Ei ole hyvä toimeenpanotehtävissä kurkistella koko ajan taaksepäin ja ajatella, että ennen oli paremmin. – Kun viimeinen ihminen kävelee toimiston ovesta ulos ja sammuttaa valot, organisaatio on ehkä kuollut, mutta ihmiset jatkavat elämäänsä kantaen mukanaan osaamisensa. Johtamisestakin hän puhuu mieluummin yleisesti kuin omia ansioitaan kehuen. Hän ei ole johtajaksi aktiivisesti pyrkinyt. Knaapisen vahva kokemus hallinnosta takaa sen, että hän tunnistaa myös rakenteet ja suomalaisen byrokratian ajoittaisen kankeuden. Johtaja luonnostaan Johtotehtäviin Knaapinen sanoo päätyneensä pitkälti kutsuttuna ja viittaa siihen, miten hyvä on, että muut näkevät potentiaalia, jota ei itse huomaa. Olen aina ajatellut Matti Willamoa lainaten, että johtaminen on ihmisten johdattelua, valmentamista ja ohjaamista heidän vahvuutensa huomioiden ja mahdollisimman hyviin tuloksiin, Knaapinen sanoo. – Tarvitaan taitoa kohdata ja kuunnella ihmisiä. Ylijohtaja on osallistunut muun muassa Tulevaisuuden johtajat -ohjelmaan. Knaapisen mukaan erityisesti muutoksissa ja tiukoissa vaiheissa johtajien on korostettava sitä, että työyhteisö yhdessä ratkoo eteen tulevia tilanteita. Muutos on mahdollisuus Muutoksien keskellä olevia kuntia ja työntekijöitä Knaapinen rauhoittelee. Tätä kannan ajatuksella mukanani. Olin kuulemma juuri sellainen henkilö, jonka pitäisi johtaa, hän naurahtaa. Julkisessa LinkedIn-profiilissaan Knaapinen kuvailee johtajuutta seuraavasti: – Johtajuus perustuu molemminpuoliselle kunnioitukselle ja luottamukselle. Suurista kriiseistä ja muutoksista pitää selvitä kyynistymättä, ihmisiin uskoen ja eteenpäin katsoen. Hän sanoo olevansa palveluammatissa – muita varten, ei itseään eikä asemaansa varten. On uskallettava ajatella sen tiukan paikan yli, tulevaisuuteen, että kyllä, hyvä tästä tulee. Knaapinen vaikuttaa hyvällä tavalla nöyrältä johtajalta. Hän korostaa, etteivät muutokset muuta sitä, mitä ihmiset ovat saaneet aikaan eivätkä vie ammattiosaamista. Oma tuntuma voi olla hyvinkin erilainen kuin totuus. Hän myöntää, että sillä, miten hyvin hallinnon ihmiset asiat ja kohtaamiset hoitavat, on merkitystä yhteiskunnallisen tasapainon kannalta. – Monesti on niin, että kun itse olet sen työkuorman keskellä, on vaikea arvioida omaa suoriutumista. Sellainen haikailu on ihmisille itselleen eri tehtävissä tosi raskasta. Luottamus. Kokemusta johtajuudesta on paljon, noin kahdenkymmenen vuoden ajalta, useista eri tehtävistä suomalaisessa hallinnossa, muun muassa Maaja metsätalousministeriöstä. – Huomasin tuon arvion jälkeen ja ajattelin, että en enää koskaan tee pomon hommia, kun tästä pääsen, mutta arvioinnin tehnyt konsultti totesi toisin. Ja: katsoo eteenpäin. Tarvitaan taitoa kohdata ja kuunnella ihmisiä.. Ihmiset, työntekijät, luovat tuota luottamusta. Kun kohdalle osui ensimmäisen esimiestehtävän 360-johtamisen arviointi vanhoin menetelmin, suunta oli käytännössä sinetöity. Oikeastaan hänestä huokuu paljon yrittäjämäistä asennetta: pitää nähdä mahdollisuuksia ja ajatella, että jokainen kohtaaminen virkamiehen kanssa on mahdollisuus luoda mielikuvaa yhteiskunnasta ja luottamusta sen toimintaan. 23 desta ja Knaapiselle tarjoutui siis tarpeellinen tehtävä. Ihmiset antavat parhaansa, kun heihin uskotaan. Ei se logo. Knaapinen ei mielellään puhu itsestään, vaikka hän niin tässä haastattelussa vähän joutuukin tekemään. Samoin hän sanoo ajattelevansa myös rekrytoidessaan esihenkilöitä. – Olen nähnyt kaikki johtamisen eri virtaukset, joita tarjotaan temppuina esihenkilötyön onnistumiseen. – Ajattelen, että kaikki meidän ihmisemme tekevät työn ja ansaitsevat siitä kunnian ja kiitoksen
24 Hämeenlinnan kaupungin työllisyysjohtaja Mira Sillanpää on innostunut uudistuksen mahdollisuuksista.
Palveluja tarvitsevia on ainakin osassa kuntia kehotettu varautumaan aivan vuoden alussa ruuhkiin. Tästä lähtien kunnan puolella. Teksti Kirsi Riipinen Kuvat Rami Välimäki Kunnat ovat viestineet loppusyksystä työnhakijoille ja muillekin asukkaille uusista kuvioista. Edessä on iso muutos, joka hänen mielestään tarjoaa kunnille tilaisuuden päästä kehittämään elinvoimaa yhdessä paikallisten työnantajien kanssa. Paikallista räätälöintiä Mikä sitten työnhakijan näkökulmasta muuttuu. Toimiston toiminta on lakkautettu, mutta työvoimapalveluja toki on tarjolla jatkossakin. Tai sitten ei. Tyohame.fi-sivustolla on kerrottu marraskuun alusta alkaen, kuinka Hämeenlinna, Forssa, Hattula, Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä muodostavat yhteisen TyöHämeen työllisyysalueen. Hämeenlinnan keskustassa tilanne on sikäli helppo, että työvoimapalvelut jatkavat samassa osoitteessa kuin aiemmin. Nähtäväksi vuodenvaihteessa jää, kuinka sujuvasti kaikki järjestelmät toimivat. TE-rahaa ei korvamerkitä Työvoimaja elinkeinotehtävien siirtoa on kunnissa Nyt olemme kuntien näkökulmasta todella tärkeiden asioiden äärellä.. – Kunta hyödyntää koko paikallista verkostoa ja katsoo perään, ettei ihminen putoa siilojen väliin. Hän osaa vinkata esimerkiksi parin korttelin päässä olevan työnantajan piilotyöpaikoista tai täsmäkoulutuksesta, joka auttaisi saamaan työpaikan. – Olen innostunut, koska nyt olemme kuntien näkökulmasta todella tärkeiden asioiden äärellä, Sillanpää sanoo. TE-uudistuksessa kuntiin siirtyy kaikkiaan 4 400 TE-toimistojen asiantuntijaa. Jokaiselle työnhakijalle rakennetaan polku ja sen varrelle palvelut, joita kukin työllistyäkseen tarvitsee, sanoo kehittämispäällikkö Erja Lindberg Kuntaliitosta. Kunnat ovat päivittäneet verkkosivujaan ahkerasti, jotta osoitteet ja numerot varmasti löytyvät. Jos tietää, että työt loppuvat vuodenvaihteessa, työttömäksi työnhakijaksi kannattaa ilmoittautua etukäteen. Työtä etsivää ei kiinnosta, kuka vuodenvaihteen jälkeen on tiskin takana tai puhelimessa neuvoja antamassa. 25 Töitä entistä nopeammin useammalle Kuntien talous käy yhä riippuvaisemmaksi kasvun ja työllisyyden kehityksestä, kun TE-uudistus siirtää työttömät vuoden alusta kuntien vastuulle. Hämeenlinnan kaupunki toimii työvoimapalveluiden järjestämisen vastuukuntana. Iloinen yllätys voi olla, kuinka hyvin työvoimapalveluiden virkailijalla on lähialueen työllistymisen ja kouluttautumisen mahdollisuudet hallussaan. Hänelle tärkeintä on, että homma pelaa ja töitä löytyy. Kaupungin työllisyysjohtaja Mira Sillanpää kuvailee tunnelmiaan loppusyksystä innostuneeksi. Monessa kunnassa TE-toimiston ovelle liimataan vuodenvaiheessa lappu, joka kertoo palveluiden muuttaneen. Niiden tökkiminen voi hidastaa asiointia
Valtionosuusjärjestelmä ei korvaa tällaista kuntien välille syntyvää eroa palkkatuen käytöstä, sillä järjestelmä perustuu työikäiseen väestöön ja työttömien määrään. Kunnille siirtyvää TE-rahaa ei ole erikseen korvamerkitty. Hallitus ilmoitti kaiken lisäksi budjettiriihensä jälkeen keväällä leikkaavansa kymmeniä miljoonia euroja kotouttamisen korvauksista ja työllisyysmäärärahoista. Kolmanneksella työttömistä työpaikan haku on helpompaa eivätkä he tarvitse muita tukipalveluja. Helsinki, Kouvola, Lahti ja Vantaa järjestävät palvelut yksin. Tämä huomattiin jo vuosi sitten, kun Kuntaliitto ja FCG selvittivät kolmen esimerkkikunnan valmistautumista TE-uudistukseen. Kuntaliittoon on tullut runsaasti kyselyjä kunnista, joissa Ohjaamoja ei vielä ole ollut. Uudistuksen tehtäville ja lisämenoille on laskettu kuntia varten hintalappu, joka valtion mukaan on 70 miljoonaa pienempi kuin mitä Kuntaliiton laskelmat näyttävät. Pääasia on, että järjestäminen tehdään yhdessä. Osaa kuntia koko uudistus tökki heti alussa, kun työllisyydenhoitoalueet määritettiin käsittämään vähintään 20 000 työikäisen väestön suuruiseksi. Kunnissa on huomattu, että valtionhallinnon laskelmissa realismi ei ole aina mukana. Jos työtön työnhakija on kuntoutuksen tarpeessa, yhteistyötä tehdään hyvinvointialueen kanssa. Vastuukuntamalli on kuntayhtymää kevyempi, ja siinä kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa palveluista. Työllisyysalueista 39 järjestää työvoimapalvelut vastuukuntamallilla. Pienille kunnille ei toisin sanoen annettu mahdollisuutta järjestää työvoimapalveluja yksin. Jo lain mukaan kuntien on järjestettävä työllisyyspalvelunsa monialaisesti. Kuntayhtymämalli on puolestaan tuttu esimerkiksi taannoisista sairaanhoitopiireistä. Työvoimaja elinkeinotehtävien siirtoa on kunnissa odotettu ja toivottu pitkään, mutta työ on ollut suuri.. Apua voi olla soten kuntouttavista palveluista kuten myös kursseista tai pidemmästä koulutuksesta. Kuntien sivistyspuolella kysellään, ettei vain päiväkodeilta ja kouluilta leikata, jotta rahat saadaan riittämään työllisyydenhoidon laskuihin. Kunnissa tunnetaan paikallinen työvoimatilanne parhaiten, samoin alueen elinkeinorakenne ja yritysten tarpeet. Ne vastaavat työvoimapalvelujen hallinnollisesta järjestämisestä. Kuntia on ohjeistettu, että Ohjaamojen tapaista palvelua voivat olla järjestämässä yhtä lailla nuorisopalvelut kuin työllisyyspalvelut. Niissä toimii eri virastojen asiantuntijoita opastamassa nuoria eteenpäin ja samalla ehkäisemässä heidän syrjäytymistään. Kuntaliiton laskelmissa kustannuksia nostavat esimerkiksi tietojärjestelmien yhdistäminen, henkilöstön palkkaharmonisointi ja kohonneet työmarkkinatukimaksut. Tarvetta kevyemmälle tuelle Osa työttömistä työnhakijoista tarvitsee työllistyäkseen monenlaista tukea. Pohjanmaalla Suurpohjan työllisyysalue ja Kympin työllisyysalue järjestävät palvelut kuntayhtymämallilla. Pienissä kunnissa on omat huolenaiheensa. H-hetken lähellä innostus ei kaikkialla ole yhtä suurta kuin Hämeenlinnassa. Jotta ihmisten auttamisessa eteenpäin onnistutaan, yhteistyötä on tehtävä kiinteästi myös Kelan, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Kunnissa kannetaan huolta, kuinka sote-palvelut järjestyvät. Kuntaliiton kesällä tekemässä kyselyssä selvisi, että työllistymistä varten tarvittaisiin myös sote-palveluja kevyempää tukea, joka auttaisivat räätälöimään työllistymisen tukea yksilöllisesti. Suurin osa kunnista on ryhmittäytynyt järjestämään palvelut naapureidensa kanssa, ja moni on esittänyt huolensa, syntyykö uudistuksessa ylimääräisiä kuluja kuten taannoisissa sairaanhoitopiireissä. Eroa selittää erityisesti palkkatuen käyttö, joka Kuhmossa on ollut suurta. Onkin riski, että kuntien välillä syntyy kinaa tulevista laskuista. Siis sellaisia, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan mutta saa silti reippaat laskut maksettavakseen. Kuhmossa työllisyyden hoitoon siirtyy tuolloisten laskelmien mukaan menoja 170 euroa asukasta kohti, Naantalissa summa on 65 euroa. Tilannetta ei helpota, että työllisyydenhoitoon tarkoitettu valtionosuus kohtelee kuntia eri tavoin. 26 odotettu ja toivottu pitkään. Jo olemassa oleva käytännön esimerkki monialaisuudesta ovat suuremmissa kaupungeissa toimivat nuorten Ohjaamot. Päättäjiltä odotetaan viisaita päätöksiä, kun taloudenpidosta päätetään tulevissa budjeteissa. Jurmu huomauttaa, että hyvinvointialueita TE-UUDISTUS Astuu voimaan 1.1.2025 Suomessa aloittaa 45 työllisyysaluetta
Sillanpää kertoo käyneensä lukuisia keskusteluja hyvinvointialueen kanssa tulevista työvoimapalveluiden tarpeista. Hämeenlinnan Sillanpää kertoo yhteistyön Kelan kanssa olevan tiivistä. – Hyvinvointialue on lähtenyt aktiivisesti liikkeelle ja jo perustanut omat työllistymistä ja toimintakykyä edistävät palvelut. Vuodenvaihde ei ole uudistuksen ajankohdalle otollisin, sillä työttömien määrä on ollut taantumassa nousussa. Olennaista on, että ihmiset ovat oikeiden ja heille kuuluvien etuuksien piirissä, jotta saavat tarvitsemiaan palveluja. 27 on turha syyttää, sillä niiden rahoitusraamit ovat todella tiukat. Kannustava rahoitusmalli palkitsee kuntia vain työllistymisistä eikä enää työttömien aktivoinnista kuten ennen uudistusta. Tulokset ovat niin hyvät, että palvelut on luvattu saada toimimaan koko Kanta-Hämeessä. Työkyvyn kokonaisuuden palveluja on jo pilotoitu Forssassa ja Riihimäen seudulla. Esimerkkitilanteita on käyty yhdessä läpi ja suunniteltu, kuka tekee mitäkin ja missäkin vaiheessa, ettei kukaan putoa palvelujen väliin. Kova uusi malli Kunnilla on iso intressi työllistää työttömät nopeasti. Työnhaun alussa ihmisten työja toimintakyky käydään läpi yhdessä Kelan kanssa ja selvitetään, millainen kuntoutus auttaisi pääsemään takaisin työelämään. Hän perää ajattelutavan muutosta ja pohdintaa siitä, mitä sataprosenttinen työkyky missäkin työssä tarkoittaa – ja riittäisikö vähempikin. Siellä ymmärretään hyvin terveydenhuollon ja kuntoutuksen merkitys työkyvylle. Vai ollaanko tämä huomioimassa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa, jota lykättiin vuodella eteenpäin. Lindberg pohtii, mahtaako valtio ottaa rahoituksen ohjauksessaan jatkossa huomioon erilaiset taloussuhdanteet. Tiukka talous koskettaa myös Kanta-Hämettä. Jurmu toivoo, että huomiota kiinnitettäisiin aidosti ihmisten tilanteisiin. – Liian iso joukko ihmisiä on pudonnut liian kauas kuntoutusten ja terveyspalveluiden ulkopuolelle. Positiivista tilanteessa on, että kunnat ja alueet ovat paneutuneet työttömien tilanteeseen yhdessä. Mallia pidetään melko kovana, ja uuteen siirtymiseen on annettu kahden vuoden siirtymäaika. Työtä etsivää ei kiinnosta, kuka on tiskin takana vaan työn löytyminen, tietää Mira Sillanpää.. Mitä paremmin koordinoimme ja teemme asioita yhdessä, Prioriteetti on saada lakisääteiset palvelut hoidettua
Osassa maata on pohdittu, kuinka palveluja on järkevä järjestää fyysisinä kaikkein pienimmissä kunnissa ja harvan asutuksen alueilla. On selvää, etteivät yhteistyön kaikki mahdollisuudet onnistu heti alussa. 28 sitä paremmin pääsemme yhteensovittamaan palveluja ja autamme ihmisiä takaisin työelämään. Siellä joudutaan käymään läpi erityisesti valtion roolia ja kuntien ohjausta. Uudistuksella halutaan, että työvoimapalvelut ovat joka kunnan palveluja ja ne halutaan lähelle töitä hakevia. Kaikissa kunnissa TE-palveluja ei ole aiemmin ollut tarjolla. Hämeenlinnan Sillanpää sanoo, että kunnissa ymmärretään uuden roolin tärkeys. Niukkuutta jaettaessa on tärkeää, että kaikki päällekkäisyydet saadaan raivattua pois. Ongelmia tulee eteen lähes väistämättä. Nykyisten TE-toimistojen kanssa toimiminen on erilaista kuin mitä uudessa järjestelmässä kuntien kanssa, Lindberg sanoo. Tietojärjestelmien kanssa tehdään töitä viimeiseen asti, sillä oma jännityksen aiheensa on, pelaavatko ne varmasti heti alusta alkaen. Kyseessä on joka tapauksessa uudistus, jollaista ei ole koskaan aikaisemmin tehty. Muut asiat kulkevat sitten rinnalla, Lindberg sanoo. Roolien ja tehtävien on oltava selkeitä sekä katvealueiden näkyvillä. Lindbergin ja Jurmun mukaan kaikille samanlaisessa mallissa ei olisi ollut järkeä, niin erilaisia kunnat ja alueet ovat. Ainakin Hämeen työvoimapalveluissa halutaan kehittää tekemistä yhdessä työnhakijoiden, oppilaitosten ja palveluiden tuottajien kanssa, jotta työnantajat saavat parasta mahdollista työvoimaa. Järjestettiin palvelut sitten miten hyvänsä, joka ikisessä kunnassa on osattava neuvoa, mistä ja miten työvoimapalveluja saa. – Prioriteetti on saada lakisääteiset palvelut hoidettua, toisin sanoen esimeriksi ihmisten etuudet kulkemaan asianmukaisesti. – Nyt pidämme pään kylmänä ja ratkomme tulevat uudet tilanteet kimpassa. Järjestämistä on suunniteltu luovasti, ja yhtenä mahdollisuutena on pohdittu sote-palveluista tuttua kiertävää bussia. Palvelut levittäytyvät myös ympäri Kanta-Hämeen, eikä esimerkiksi hattulalaisten työnhakijan ei tarvitse matkata Hämeenlinnaan asti tapaamaan työvoimaneuvojaa kasvokkain. Yhteistyö kehittyy ja paranee ajan kuluessa. Jurmu huomauttaa, että vasta pidemmällä aikavälillä tulee näkyviin, kuinka valtavasti uudistus vaikuttaa koko kunnan rooliin ja tehtäväkenttään. Palvelut lähemmäs Lindberg ja Jurmu kiersivät syksyllä ympäri maan TE-tilaisuuksissa, joihin saatiin mukaan kaikki Suomen kunnat. Eduskunnan työelämäja tasa-arvovaliokunta seuraa, kuinka uudistuksen tavoitteet kunnissa toteutuvat. Unelmani on, ettei kukaan putoa, Sillanpää sanoo. Hyvinvointialue on lähtenyt aktiivisesti liikkeelle.. Alkuvuonna nähdään, millaisia käytäntöjä kunnissa kaiken kaikkiaan otetaan käyttöön. – Enemmän tekemistä on ehkä valtion puolella. Tiivistä yhteistyötä Kunnille ja niiden työllisyydenhoidon yhteistyöalueille on annettu vapaat kädet kehittää sopivimmat palveluja rahoitusmallit. Kaksikon saama yleiskuva on, että kunnissa ollaan aika valmiita. Joka kunta haluaa olla elinvoimainen ja houkutteleva, sellainen, jossa asukkailla ja yrityksillä on hyvä olla
Ruotsi on tärkeä markkina-alue, mutta niin ovat myös Saksa ja Keski-Eurooppa sekä Yhdysvallat ja Aasia. Olemme myös huomanneet, että se, mitä pidämme yhtenä suurimmista vahvuuksistamme, kaksikielisyys, voidaan kokea suomenkielisten kannalta hieman pelotteena. 29 Stefan Svenfors Pedersören kunnanjohtaja kuntajohtajan blogi Mistä lisää työvoimaa. Olemme myös pyrkineet lisäämään työperäistä maahanmuuttoa ulkomailta, mukaan lukien joitakin kausityöntekijöitä, mutta myös maahanmuuttajia, jotka aikovat jäädä tänne pitkäksi aikaa tai pysyvästi. kunnanjohtajalle työ on tietysti helpompaa, jos kuntalaisilla on töitä, he maksavat veroja ja voivat järjestää elämänsä ja arkensa omien tavoitteidensa mukaisesti. Tähän ei tietenkään ole yhtä ainoaa syytä tai selitystä, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät. Mikä siis on se ihmelääke, jolla Pedersören ja Pietarsaaren alue pystyy vuodesta toiseen säilyttämään näin korkean työllisyystason läpi erilaisten suhdannevaihteluiden ja pitämään työttömyysasteen ylivoimaisesti Suomen alhaisimpana. Sama pätee suurelta osin myös naapureihimme niin sanotulla Pietarsaaren alueella, jonka muodostavat Uusikaarlepyy, Luoto, Pietarsaari ja Kruunupyy. Se pitää edelleen paikkansa. ”Voiko täällä tulla toimeen suomeksi?” Se on kysymys, joka tulee itse asiassa aika usein vastaan. Koska valmistavassa teollisuudessa toimii monia eri alojen suuria ja pieniä yrityksiä, kuten paperi-, metalli-, sähköautomaatio-, elintarvike-, vene-, kumija muovi-, perävaunuja puutuotealan yrityksiä, kokonaisuus ei ole kovinkaan suhdanneherkkä. Ensinnäkin meillä on erittäin dynaaminen, energinen ja monipuolinen yritysmaailma. Rohkea myyntitaktiikka, tuotteiden korkea laatu, hyvä itseluottamus ja kielitaito, eikä vähiten alueen vahva kaksikielisyys suomen ja ruotsin kielillä, ovat eräitä menestyksen avaimia. Alue on suurelle yleisölle melko tuntematon. Monet yritykset ovat käytännössä globaaleja ja toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Olemme kuitenkin huomanneet, että on melko vaikeaa houkutella ihmisiä muualta Suomesta, vaikka voimme tarjota monenlaisia työpaikkoja monilla eri aloilla. Koko alueella on kukoistava elinkeinoelämä – korkean lisäarvon tuotantoa jonka vientiosuus on reilusti yli 60 prosenttia. Tätä rataa kehitämme mielellämme ja suhtaudumme siihen myönteisesti. Pyrimme ratkaisemaan tämän sekä yksittäisenä kuntana että alueellisen yhteistyön avulla, mukaan lukien markkinointi ja suorat kampanjat. Joku ajattelee, että se on positiivinen sellainen, ja niinhän se tietysti onkin. Ja huolimatta siitä, että Pedersören kunta ja alue yleensä voi osoittaa väestönkasvua, haasteet työvoiman saamiseksi ovat edelleen olemassa. Kun yksi teollisuudenala jää jälkeen, toinen pärjää paremmin. Pedersören pitkäaikainen iskulause on ”Kaikki on täällä – ja lisää mahtuu". pedersören kunnassa työttömyysaste on ollut kymmenen viime vuoden aikana keskimäärin 2–2,5 prosenttia ja joskus jopa alle sen. Työvoimapula koskee lähes kaikkia aloja ja yrityksille tämä on vaikea pullonkaula, koska työvoimapula hidastaa kasvua. Suuri vientiosuus luo myös suurempaa vakautta. Samaan aikaan se on rakenteellinen ongelma kunnan yrityksille ja elinkeinoelämälle. Työtä on tarjolla – työntekijät puuttuvat. Yritykset tarvitsevat tällä hetkellä 1 047 työntekijää, ja kolmen vuoden kuluttua alueen uuden työvoiman tarve on yhteensä 2 470 henkilöä. Alhainenkin työttömyysaste voi olla ongelma. Tervetuloa Pedersöreen! Meillä voi elää hyvin sekä suomeksi että ruotsiksi.. Vastaan yleensä, että takaan, että meillä voi elää hyvin sekä suomeksi että ruotsiksi
Entä ovatko tarvittavat tiedot saatavilla ja osataanko niitä hakea riittävän nopeasti. Kunnilla on vahva tahtotila turvata asiakkaille mahdollisimman sujuva siirtymä. – Valmisteluja tehdään etukäteen niin paljon kuin pystytään, Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilona Koto vakuuttaa. 32 Digimullistuksen riskit ovat ovella Suomi siirtyy keskitetyistä työvoimapalveluista hajautettuun kuntapohjaiseen malliin ja se vaatii mittavan digiuudistuksen. Jaamme saman aikataulun siirtyessämme valtion ympäristöstä kuntien maailmaan. Kuntaliitto tiedotti näkemyserojen koskevan sitä, missä laajuudessa työvoimaviranomaisilla on velvollisuus käyttää laissa säädettyjä tietojärjestelmiä. Jos yhdessäkin keskeisessä asiassa on vaikeuksia, niin sitten luvassa on lisähaasteita. Ilona Koto luotaa siihen, että nämäkin ongelmat saadaan selvitettyä KEHA-keskuksen kanssa.. – Kunnilla on käyttövelvoite valtion tietojärjestelmiin. Kaikki ei ole sujunut sulassa sovussa yhteistyön saralla. Meillä on yhteisenä tavoitteena päästä vuodenvaihteen läpi ilman häiriöitä. – Jatkossa kunnat ovat yhtä tiiviimmin mukana kehitystyössä koskien esimerkiksi järjestelmien toiminallisuuksia. – Toimintakenttään kuuluvat henkilöasiakkaiden palvelut ja yritysja koulutuspalvelut. Teksti Jouni Lampinen Kuva Anssi Kumpula, MDI Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille ensi vuoden alussa. TE-toimistojen kehittämisja hallintopalveluja tuottava Suomen valtion virasto eli KEHA-keskus on kuntien yhteistyökumppani digiasioissa. – Paljon on erilaisia asioita, jotka on huomioitava. Monet digikysymykset toistuvat parhaillaan kunnissa, kun ennakoidaan tilannetta ensi vuoden alussa. – Aika paljon tapahtuu vuodenvaihdetta ympäröivinä päivinä, tarkentaa Koto. Monet kysymykset – myös uhkakuvat – ovat erityisen ajankohtaisia vuoden ensimmäisinä päivinä. Asiakkaiden ja eri toimijoiden työelämän tarpeet kohtaavat digimaailmassa, jonka kehittämiseen kunnat osallistuvat jatkossa uudella tavalla. Kunnat ilmoittavat KEHA-keskukselle tietojärjestelmiin tarvittavista käyttöoikeuksista. – Ongelmat saattavat näkyä asiakaspalveluiden ruuhkautumisena, tai maksatuksien viivästymisenä. Yhteinen tavoite Kunnat käyttävät sekä omia että valtion tietojärjestelmiä. Ovatko valtiolta kunnille siirtyvien työntekijöiden käyttöoikeudet järjestelmiin kunnossa silloin. Suomessa on yhteensä 45 työllisyysaluetta tai kuntaa, jotka vastaavat ensi vuoden alusta lähtien työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä. Kunnat digikunnossa Miltä tilanne TE-palveluita koskevan digiuudistuksen suhteen näyttää kunnissa tällä hetkellä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilona Koto. Minulla on kova luotto siihen, että ne tärkeimmät asiat toimivat, eli päästään käsiksi järjestelmiin ja hoidetaan asiakkaiden perusasiat. Saadaanko asiakkaiden tiedot siirrettyä oikeaan osoitteeseen. Taustalla oli kuntien huoli kustannustehokkuuden heikentymisestä ja taloushallinnan prosessien turhasta monimutkaistumisesta. Taannoin nousi esiin, miten kuntien ja valtion välillä vallitsee erimielisyys lain tulkinnasta. Tämä vuorovaikutus parantaa varmasti muutakin yhteistyötä. Käytännössä siirto uuteen malliin tapahtuu yhden yön aikana
– Kunnissa on jo kokemusta siitä, miten asiakastietoja käsitellään tietosuojavaatimusten mukaisesti. – Työllisyyspalveluiden asiakkuudessa on kyse erityisestä henkilötiedosta, salassa pidettävästä tiedosta, joihin voi liittyä myös terveystietoja. Digitaalisuuteen liittyvien uhkakuvien ja riskien keskelläkin on hyvä huomioida, mitä sähköisillä palveluilla voidaan saavuttaa. Tuntuu turvallisemmalta tehdä merkittäviä digihankintoja, kun alueen toiminta on päässyt kunnolla vauhtiin ja nähdään tarkemmin, missä mennään, myöntää Fraktman. Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilona Koto (oik.) ja työllisyysjohtaja Pirjo Oksanen Kuopiosta painottavat hyvän alun merkitystä TE-uudistuksen digiasioissa. Maltti on valttia Digitaalisuuden sujuvuutta varmistettaessa on syytä pitää mielessä, että edelleen on ihmisiä, jotka eivät digitaalisuutta kaipaa. Pietarsaaren lisäksi Fraktmanin johtamaan työllisyysalueeseen kuuluvat Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre. – Heidän kannaltaan tavalliset kohtaamiset toimivat parhaiten. Kokonaisuutenakin Pietarsaaren seudun työllisyysalueella on edetty maltillisesti digiasioissa. Kukkaron nyörit ovat pysyneet lähtökohtaisesti kiinni. – Jos on jotain ongelmia, niin meillä on hyvin työntekijöitä paikalla. Tässä vaaditaan tarkkuutta, miten asiakastietoja käsitellään. Kuopion työllisyysalueeseen kuuluvien pienten kuntien, vaikkapa Kaavin, Tervon tai Vesannon, kannalta digipalvelut tuovat tärkeän lisän, Oksanen lisää. TE-lainsäädäntö on joka tapauksessa oma erityisalueensa, joka ohjaa myös kuntien digitoimintaa. Kylähengessä digiasioita TE24-uudistuksen valmistelijana toimiva työllisyysjohtaja Pirjo Oksanen Kuopiosta vahvistaa, että kaikki mitä voidaan, tehdään myös digiasioiden sujuvuuden turvaamiseksi. – Kun on näin vähän työttömiä, niin siinä on mukana merkittävä osuus työttömyyden kovaa ydintä, joka tarvitsee paljon tukea työllistymiseen. – Sähköisiä työkaluja käytetään muun muassa palvelutarpeen arviointiin, koulutuksiin ja valmennuksiin. Kuopion työllisyysalueeseen kuuluu 11 kuntaa. 33 Terveystietoja suojataan Tietosuoja-asioistakin on hyvä puhua, Ilona Koto jatkaa. Pietarsaaren seudun työllisyysalueen johtaja Pia Fraktman huomauttaa, että on asiakkaita, joilla ei ole digipalveluiden käyttöön vaadittavia pankkitunnuksia. Ongelmat saattavat näkyä asiakaspalvelun ruuhkautumisena. Vuoden alussa kaikki ovat erityisen valppaina. – Pyrimme tunnistamaan palvelukatveita ja tuottamaan digipalveluita sinne, missä niitä tarvitaan. Yleisesti ottaen kunnissa tiedetään varsin hyvin aiheeseen liittyvät riskit. Ja juuri työttömyyden kovassa ytimessä digipalvelut eivät ole yleensä ensimmäisenä toivelistalla. – Moni it-alan yritys kaupannut järjestelmiä ja sovelluksia alueelle. Esimerkiksi Luoto ja Pedersöre ovat Pohjanmaalla sijaitsevia kuntia, joissa työttömyysprosentti on alle kolmen. Osa digipalveluista onkin räätälöity paikallisiin tarpeisiin
Imatralta haettiin kouluverkkoratkaisuihin mallia muualta Suomesta, muun muassa Oulusta, jossa tosin pohdittiin päinvastaisia tilaratkaisuja kuin Imatralla, oppilaita kun tuli kaiken aikaa lisää. Siellä oli sisäilmaongelmia ja muissakin kaupungin kouluissa remontin tarvetta. Vuoksenniskan koulukeskus valmistui vuonna 2019, Suomen suurin puukoulu Mansikkalassa avasi ovensa vuonna 2020 ja vuonna 2021 aloitettiin opetus Kosken yhtenäiskoulussa. Kuitenkin, kun olimme pohtineet ja tehneet muun muassa muutostyötä jo ennen siirtymistä uusiin kouluihin, olimme valmiimpia asiaan. Olennainen kysymys oli, miten turvataan tulevaisuuden oppimisympäristöt tasapuolisina ja laadukkaina kaikille imatralaisille koululaisille. Tiedossa ei ollut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, sen rajut vaikutukset rajakaupunkiin sekä suurteollisuudet vaikeudet lomautuksineen ja irtisanomisineen. Samalla haettiin pedagogiikkaan ja toimintamalleihin esimerkkejä kunnista, joissa oli jo useamman vuoden toimittu yhtenäisenä peruskouluna. Siellä on hyvä kuri, selkeät säännöt, reilu meininki, kannustavat opettajat ja oppilaillakin sananvaltaa. Kolme keskusta Imatralla päätettiin koota yhdeksän koulua kolmeen koulukeskukseen. Tällä vuosikymmenellä esija perusopetuksen aloittavat ikäluokat laskevat Suomessa jopa alle 50 000:n. 34 Imatra teki oman ratkaisun Millainen on hyvä koulu. Kosken koulun rehtori Mika Korhosen mukaan kouluverkon supistus mietitytti alkuun monia. Kosken koulutilojen suunnittelussa kuultiin myös henkilökuntaa. Toki teimme paljon myös töitä sen eteen, että asiat sujuisivat sitten isommassa yksikössä. Imatran Kosken koulun 9. Opetusja nuorisopäällikkö Minna Rovion mukaan muutosprosessissa tarvitaan vahvaa yhteistä pohjaa viedä asioita eteenpäin. Kaupungissa haluttiin varmistaa yhtenäinen ja tasa-arvoinen koulupolku kaikille sekä terveet työtilat. -Esija perusopetuksen järjestämiseksi olemme poikkeuksellisessa sopeutumista vaativan tilanteen edessä, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. – Varmasti myös yhteisiin sopimuksiin ja sääntöihin tottuminen vei aikansa. Yksi isoimmista haasteista oli se, miten sopeudutaan isompaan työyhteisöön. luokan oppilaat Joona Neuvonen ja Tuukka Rouhiainen sanovat, että luonnehdinta sopii heidän kouluunsa. Nyt 15-vuotiaat nuorukaiset aloittivat koulunkäynnin Rajapatsaalla Savikannan koulussa. Alkoi muutosprosessi, jota myös vastustettiin. – Osallistaminen niin henkilöstön, oppilaiden kuin huoltajienkin osalta on äärimmäisen tärkeää. Tärkeää Rovion mielestä on, että jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on koulussa vähintään yksi turvallinen aikuinen, oli yksikkö sitten iso tai pieni. Imatralla siirryttiin viidessä vuodessa yhdeksästä koulusta kolmeen koulukeskukseen. Tiedossa oli, että oppilasmäärä silloin reilusti yli 25 000 asukkaan kaupungissa vähenee. – Meillä oli eniten aikaa valmistautua muutokseen, joten uskon sen auttaneen sopeutumisessa. Muuntojoustavat koulut Koulut rakennettiin muuntojoustaviksi ja rakennuksille on käyttöä, jos yhdestä koulusta joudutaan joskus luopumaan. Toteutus tehtiin muuntojoustavin tilaratkaisuin. Nykyinen kuntien ylläpitämä palveluverkko ei tule tällaisessa tilanteessaan säilymään ennallaan. Teksti Auli Terävä Kuvat Soila Puurtinen Kosken koulun ysiluokkalaiset Tuukka Rouhiainen ja Joona Neuvonen ovat liikunnallisia nuorukaisia, joiden tulevaisuuden suunnitelmat ovat jo selvillä.. Vuonna 2016 kaupungit viranhaltijat ja luottamushenkilöt puntaroivatkin, mitä tehdä: korjatako opinahjoja vai kootaanko oppilaat muutamaan koulukeskukseen. Koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen onkin yksi keskeisimpiä tehtäviä ja haasteita, joita kuntien pitää ratkoa
35
Ihan kuin olisi jättimäisellä muotilla pyöräytetty pohjakakkarat pois seinästä. Piha-alueella liikutaan, kiikutaan, kiipeillään ja potkitaan palloa. Liikutaan ja luetaan Kosken yhtenäiskoulussa on luokat ykkösestä yhdeksään ja siellä on mahdollisuus opiskella kaksikielisillä luokilla englanninkielisessä opetuksessa. Prosenttitaidetta on myös koulun aulassa, johon on ripustettu kuvataiteilija Anne Tammisen teos Vuo. Seiniin tehdyt pyöreät oleilupaikat tuovat mieleen karjalanpiirakoiden teon. Opetusja nuorisopäällikkö Minna Rovio kävi arkkitehdin kanssa tutustumassa kouluratkaisuihin. Koulu voi ensi syksynä ottaa yhden erillisen opetusmoduulin pois käytöstä, kun oppilasmäärä pienenee. Vuo -nimisen teoksen on tehnyt kuvataiteilija Anne Tamminen Vuoksen inspiroimana.. Sen on ennustettu laskevan vuoteen 2030 mennessä 600:lla. Se tarkoittaa, että koulussa on käytössä käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisemiseen, tutkimukseen perustuva toimintamalli. Kuntaliiton arvion mukaan perusopetuksen oppilaskohtaisiin kustannuksiin kohdistuu noin 5,4 prosentin kasvupaine vuoteen 2030 mennessä, vaikka oppilasmäärä laskee. Siinä on pähkinää purtavaksi monissa kunnissa. Koulun ulkoseinässä on kuvataiteilija Zindy Vähäkankaan ruostumattomasta teräksestä tehty teos Fortitudo, joka kuvaa läheisen Imatran kosken patoa silloin kun luukut ovat auki ja vesi ryöppyää. Kaikki kolme kaupungin koulua ovat Prokouluja. Kasvatustyössä korostetaan hyvien tapojen merkitystä. Koulukuraattoreita 2 Koulunkäynninohjaajia 19 Älykkäitä rakenneratkaisuja Kosken koulusta löytyy muun muassa liikuntasalista. Katosta roikkuu yli 50 eri kokoista alumiinista lintuja kalasiluettia. Päättäjät edellyttivät, että kiinteistökulujen tulee pienentyä ja säästyneet rahat suunnata opetukseen. Toisin kävi. Pingispöytiä on ulkona ja sisällä ja pallojen reipas napse kuuluu tauoilla, mutta myös liikuntatunnilta. Maksuttomista harrastuksista kerrotaan myös, samoin nuoriso-ohjaajan käynnistä koululla KOSKEN KOULUKESKUS Peruskoulu, jossa luokat 1-9 Lisäksi kaksikieliset (suomi-englanti) luokat Maahanmuuttajilla valmistavaa opetusta Joustava perusopetus Valmistui 2021 Oppilaita 622 Opettajia 62, joista määräaikaisia 16. Koulun aulan katosta roikkuu yli 50 eri kokoista alumiinista lintuja kalasiluetti. Hyvistä tavoista muistutetaan myös aulan seinässä olevassa isossa näytössä. Vuoksen laitamilla kun ollaan, näkyy se myös rakennuksessa. 36 Kouluverkkoratkaisu tuli maksamaan koko kaupungin osalta noin 80 miljoonaa euroa. Latinankielinen sana tarkoittaa voimaa. Isossa aulassa ja toisen kerroksen tiloissa on mukavia oleskelutiloja. Kiinteistökulut ovat kasvaneet viime vuosina koko maassa opetuksen kustannuksia nopeammin
Töitä tehdään perinteiseen tapaan eli kuunnellaan hiljaa lehtori Valtteri Rossin opetusta ja seurataan samalla opetuksen etenemistä kirjasta. Poliisi tutkii välikohtausta törkeän Yhteisiin sopimuksiin ja sääntöihin tottuminen vei oman aikansa. Sen sijaan levottomuus yläluokilla enemmänkin, mutta tilanne on rauhoittunut alkusyksystä. Siinäpä yksi koulun ongelmista, joita on yritetty suitsia säännöillä. Rossin opetus on sen verran energisen innostavaa, ettei olisi ihme, jos Imatralta hakeutuisi kemian opintoihin iso joukko nuoria. Näppärä ja älykäs tilaratkaisu tämäkin. Meillä on esimerkiksi laaja-alaiset erityisopettajat, joustavia pienluokkia ja joustavan perusopetuksen Jopo-luokat, rehtori luettelee. Jos sääntöjä ei noudateta, joutuu rehtorin puhutteluun tai viime kädessä eri viranomaisten keskelle ankkuripuhutukseen. Yläluokkien oppilaita istuskelee oleskelutiloissa ja toiseen kerrokseen menevissä portaissa nauttimassa digikarkkeja. 37 Eri seurat käyvät ohjaamassa välitunneilla lapsia ja nuoria, eli toiminnallisuutta riittää. Koskella luokkakoot ovat korkeintaan päälle parinkymmenen oppilaan suuruisia. Jos kemiaa opettava Valtteri Rossi ei saa nuoria kiinnostumaan kemiasta, niin ei sitten kukaan.. – Nykyajan koulussa on oppilaille myös monenlaista tukea tarjolla. Koska salin näyttämö on vähällä käytöllä, on se joutoajan musiikkiluokkana liikkuvalla väliseinällä erotettuna liikuntasalista. – Oppilas yritti löydä muita teräaseella kesken koulupäivän Kotkassa. Nykyajan koulu Nykyajan koulualueella ei haise tupakka, sillä nikotiini on piilossa pusseissa ja taskuissa. Luennon jälkeen ryhdytään ttäyttämään kynällä opetusmonistetta. Älypuhelimet eivät ole iso ongelma oppitunneilla. Kokoa rajoittaa jo ilmastoinnin riittävyys sekä työsuojeluja turvamääräykset. Imatran kouluissa on panostettu toista lukuvuotta lukutaitoasioihin. Jotta vanhempainiltoihin saataisiin nykyistä enemmän huoltajia, kokeillaan Imatralla nyt kahvilailtoja, joihin kasvattajia kutsutaan. Kun on hetki aikaa, avautuu myös oma puhelin uutisineen. Imatra on pesäpallokaupunki ja IPV:n tuleville pelaajille on hyvät harjoittelumahdollisuudet liikuntasalissa. Tietokonetta ei käytetä eikä kännyköitä näy kenelläkään. Esimerkiksi kemian tunnilla, jota Kuntalehti pääsee seuraamaan, on 14 oppilasta
Koulun pihalla liikutaan, kiikutaan, kiipeillään ja potkitaan palloa. 38 Kosken yhtenäiskoulussa on yli 600 oppilasta, Saman verran Imatran oppilasmäärän on ennustettu laskevan vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa opettajat Jonna Kähäri ja Elise Kärkkäinen.. Koulujen rakenteissa on otettu tulevan muutokset huomioon
Kosti on auttanut paljon koulujutuissa ja urheiluasioissa, viittaavat nuoret Marko Kostensaloon. – Opettajien pitäisi olla vahva tukipilari, mutta joskus riittämättömyyden tunne valtaa mielen. Muutoksia tulossa Koulumaailmassakin muutokset ovat melko nopeita. Selvät suunnitelmat tulevaan Kemian tunnilta hetkeksi sivuun napatut ysiluokkalaiset Joona Neuvonen ja Tuukka Rouhiainen asuvat parin kolmen kilometrin päässä koulustaan. Hän aikoo ammattiurheilijaksi. Kärkkäisen mielestä paperityöt kuormittavan turhan paljon opettajia. Lapset ovat kuitenkin parhaita työkavereita. Kähäri toimii rehtoria avustavana opettajana ruotsin ja englannin lehtorina. Neuvosen toinen lempiaine on matematiikka. Vapaa-aika kuluukin harjoituksissa ja kisoissa ja molemmat käyvät kuntosalilla.. Näistä Tiktokin haasteista varmasti vanhempainillassakin puhutaan. Koulussa on tällä hetkellä kolmisenkymmentä maahanmuuttajataustaista opiskelijaa valmistavassa opetuksessa. Kovien ja pehmeiden materiaalien lehtori sekä kuudetta luokkaa opettava Kärkkäinen on paluumuuttaja. Muutos tuo opettajilla paljon uutta pedagogista vastuuta muun muassa integroinnin ja eriyttämisen muodossa. – Opettajia kuormittaa kaikista eniten lisääntynyt yhteistyö huoltajien kanssa, haastavat oppilaat ja pedagogiset asiakirjat. – Toivon kovasti, että saisimme aikaa rauhassa valmistella asiaa. Tiktokkia molemmat sanovat seuraavansa, mutta sen koukuttavuudesta ja muista vaaroista ei heidän mielestään koulussa ole ainakaan vielä puhuttu. Näihin asioihin opettajankoulutuslaitoksessa voitaisiin käyttää enemmän aikaa. 39 pahoinpitelyn yrityksenä, on uutisista ensimmäinen. Korhonen sanoo nähneensä opettajatehtävässään ja nykyisessä työssään monenlaista, joten sinällään mikään ehkä ei enää yllätä. – Välimatka opettajien ja oppilaiden välillä on pienentynyt, eli opettaja ei ole enää sellainen auktoriteetti ja mystifioitu olento kuin ennen. Hän kehuu koulun positiivista, keskustelevaa ja kyseenalaistavaa ilmapiiriä ja toivoo samalla enemmän yhteistyötä alaja yläkoulujen välillä. Liikunta on molempien lempiaine hulppeiden tilojen, mutta myös opettajan takia. Joissain kouluissa on jo jämälangat käytössä. – Koulutukseen tulisi satsata taloudellisesti siten, että pystymme jatkossa tuohon yllä olevaan haasteeseen vastaamaan. Häiritsee keskittymistä, pojat tietävät. Rouhiainen pelaa salibandya miesten edustusjoukkueessa Imatralla. Jos kuuloa herkistäisi, voisi erottaa välituntipuheissa kymmenkunta eri kieltä. Koska oppilasaines on hyvin heterogeenista, joudutaan kouluissa pohtimaan, miten jokaista oppilasta saadaan opetettua hänen tarvitsemallaan tavalla ja miten saadaan luotua tulevaisuudenuskoa kaikkiin oppilaisiin. Jos henkilöstö jaksaa, eikä kenenkään työkuorma ole liian iso, niin pystymme toteuttamaan laadukasta opetusta, Korhonen painottaa. Koulumatka taittuu pyörällä, bussilla tai vanhemman kyydissä. Älypuhelinten he kertovat olevan iso ongelma, jos puhelin ei pysy repussa. – Lehmän hermot auttavat työssä. Koulun esittelykierroksella yksi yläluokan poika kurkistelee lasioven takaa käytävästä, jonne ei pitäisi mennä. Hankala on esimerkiksi neulomista opettaa ilman lankoja. Toivon päättäjien miettivän viisi kertaa, ennen kuin lapsilta aletaan leikata. Sellaisiakin kun koulussa saa. Esimerkkinä Rovio ottaa uuden tuen lakiuudistuksen, joka etenee hänen mielestään liian vauhdikkaasti. Arkinen työ on pitkälti sitä mitä ajattelinkin ennen opintojani: kasvattamista, keskustelua ja opettamista sekä tuen tarpeen huomioimista. Vuorovaikutus on todella tärkeässä asemassa. Uudistus on iso, sillä se koskettaa lähes puolia kaikista oppilaista. Kasvatusta ja opetusta Opettajat Elise Kärkkäinen ja Jonna Kähäri kuuluvat siihen rehtorin kehumaan osaavaan ja mukavaan henkilökuntaan, joka on sitoutunut työhönsä. – Vahvistamme niin johdon kuin henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Vaikka tietyt asiat ovat muuttuneet koulussa, niin edelleen rehtori Korhosen mukaan on kyse ihmisten kanssa toimimisesta. Tähtäimessä on diplomi-insinöörin tutkinto. Hän aloitti samaan aikaan Kosken koulussa kun se avattiin. Joustoa, ymmärrystä ja huumoriakin tarvitaan. Rehtori kysäisee, onko oppilas palkintotunnilla. Tiktokissa on kiertänyt puukkohaaste, jossa kehotetaan oppilaita tuomaan puukko kouluun. Hän aikookin suunnata ensin ammattikouluun sähköpuolelle. Ukrainalaisia oppilaista oli jossain vaiheessa Imatralla sata, mutta luku on siitä pudonnut. Jatkuvaa koulutusta Opetusja nuorisopäällikkö Rovio kertoo, että koulussa kokeillaan erilaisia malleja ja innostetaan henkilöstöä muun muassa laajojen koulutusten avulla toimintaan. – Yläluokkalaisetkin leikkivät mielellään piilosta. – Mielestäni ohjeistusta ja koulutusta tarvitaan lisää, jotta saadaan lain toimeenpano haluttuun muotoon. Oppilaiden henkinen pahoinvointi myös huolettaa. Ja he ovat toivoneet kouluun myös lisää keinuja
Tänään Kokkolan kaupunginjohtaja tekee varhaisimmat työt kotikonttorilla vaikka pitääkin kaupungintalostaan. Kellonajassa ei ole sinänsä mitään poikkeuksellista, koska aika on otettava jostain, sillä talvinen päivä on täynnä. Toinen koti Muhoksella on henkireikä. Kotoa Kokkolan kaupungintalolle Stina Mattila lähtee hiukan ennen kahdeksaa. Hyväntuulinen Mattila kertoo, että ensimmäisen kokous käsittelee seuraavan viikon ajankohtaisia asioita puheenjohtajiston kanssa. 40 tina Mattilan ensimmäinen kokous alkaa torstaina kello 7.00. ”Omalla panoksella pystyy vaikuttamaan” Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila ilmiselvästi nauttii työstään merikaupungin pomona. Kaupunginjohtajan päivät ovat pitkiä. Aamuhämärän ja päivän juhlavan päätöksen välille mahtuu monenlaista suunniteltua ja yleensä yllätyksiäkin. Tiina Ojutkangas, toimittaja. Myös tiukka aikataulu ja suuri työmäärä miellyttävät. Tästä alkaa uusi sarja ”Päiväni johtajana”. Epätavanomaista on tänään se, että Kuntalehden toimittaja ja valokuvaaja ovat merikaupungin johtajan kintereillä koko päivän. Teksti Tiina Ojutkangas Kuvat Päivi Karjalainen 08:00 Pimeällä töihin ja pimeällä kotiin
–Huomenta, god morgon, huikkailee kaksikielisen kaupungin kaksikielinen johtaja. Sunti johtaa meren rantaan noin kolmen kilometrin päähän. Ben Weizmann yrittää leikillään väistellä kameraa ja vahvistaa, että johdon työtilaa voidaan kutsua vaikka ”lennonjohtotorniksi”. Vuodet ovat hitsanneet yhteen. Kaupungintalon ohi kulkee Sunti, ruotsiksi Sundet. Työstä kaupunginjohtajan sihteerinä Sonja Remell pitää. –Osaan lukea Stinaa yhä paremmin. Haastateltavat ovat kuntaja sote-alan johtajia. Aamun tärkeä kohtaaminen on sihteeri Sonja Remellin kanssa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus on neljä prosenttia ja se on kasvamaan päin. Se sijaitsee kaupungin keskustassa, aivan torin vieressä. Kun yhteistyötä tekevät istuvat lähekkäin, on helppo hoitaa juoksevia asioita. Siellä on rantaan tehty Meripuisto, uimaranta ja sinne kohosi myös asuntomessualue vuonna 2011. Päivästä on tulossa kiireinen, mutta ilmassa leijailee hyvä tunnelma ja naurua. Stinan ja Sonjan keskustelut käydään ruotsiksi, mutta kieli vaihtuu nopeasti suomeksi tilanteen mukaan. Kokkola– Karlebyyssä on myös viisi ruotsinkielistä koulua ja kourallinen ruotsinkielisiä päiväkoteja. amu jatkuu Taisto–varautumisharjoituksella kaupungintalon ykköskerroksessa kokoushuone Kälviässä. –Kyllä meillä on oikeastikin näin mukavaa, hymyilee Sonja, joka on ollut Mattilan sihteeri kahdeksan vuotta. Taisto on varautumisharjoitus, mutta siinä harjoitellaan tositilanteita varten. Muistitko Ben, että tänään on Kuntalehti täällä, kysyy Stina töihin tulevalta hallintojohtajalta. Kaupunginjohtajan tehtävänä on olla myös henkinen johtaja kriiseissä. Stina Mattilan työpaikka on tietysti koko Kokkola, mutta rakennuksista keskeisin on kaupungintalo, joka valmistui 1980. Kaupunginsalmi on jäänne merenlahdesta. Kaupunginjohtaja Stina Mattilan tukipilari on sihteeri Sonja Remell, jonka kanssa käydään torstain aikataulut vielä kertaalleen läpi. Viime hetken muutokset on hyvä käydä läpi. Kokkolassa ruotsin kielen osaamisella on aitoa merkitystä. Tiina Ojutkangas, toimittaja. Kaupungintalon sivuitse Suntin molemmin puolin on viihtyisä puistoalue. Kaupungintalon kokoushuoneet on nimetty Kokkolan eri alueiden mukaan kuten Öja, Ullava ja Kaarlela. Johdon maisema sijaitsee kolmannessa kerroksessa. Kielikylpyä annetaan ruotsiksi ja englanniksikin. Kaupungintalon ikkunoista näkyy torin lisäksi 08:45 08:18 On ihmisiä, joiden kanssa voi puhua. 41 PÄIVÄNI JOHTAJANA Kuntalehden uusi sarja Päiväni johtajana kertoo johtajien tavallisista työpäivistä haasteineen. Kaupunginjohtaja puhuu myös psyykkisestä resilienssistä ja sen merkityksestä kriisien keskellä. Kokkolalaisten kaupungintalo on väritykseltään harmaa, mutta sisältä muutama vuosi sitten remontissa freesattu ja tilava. Tässä Taisto–harjoituksessa kyse on kyberhyökkäyksestä. Toki kaupungissa puhutaan kaiken kaikkiaan kymmeniä eri kieliä. Stina Mattila pitää tärkeänä sitä, että jokainen tietää roolinsa ja tiedetään tilannekuva. –Olennaista on, että kokkolalaiset ovat turvassa ja saavat oikeata tietoa, arvioi Mattila. Kokkolalaisista kaksitoista prosenttia on ruotsinkielisiä ja monet perheet ovat kaksikielisiä
Kokkolan johtajan tärkeä tuki onkin jo aamulla tavattu Sonja Remell, joka pitää aikataulun järjestyksessä. En ole ehdoton, mutta ei joka kerta viitsi juosta päin betoniseinää, arvioi Mattila. Hän on ottanut avukseen muun muassa iltakoulut. On tehtävänä osata aistia, mikä on poliittinen tahtotila. Puolivälissä listakokousta Kuntalehden toimitus lähtee tauolle. –Tavallisena työpäivänä on tosi tiukkaan laitettu palavereita. Yleensä osaan arvioida, miten käy. Kokous pidetään kaupunginjohtajan isossa kokoushuoneessa, jonka nimi on Ohtakari. Kun päivät ovat täynnä, vaatii rutiinia ehtiä valmistautua päivän kokouksiin ja tapaamisiin. Kokenutkin johtaja miettii joskus, miten esitykseen suhtaudutaan. 42 Neristan eli Kokkolan hyvinhoidettu vanha kaupunki. Läpsystä vaihtoon. STINA MATTILA Kokkolan kaupunginjohtaja. Yleensä illalla ennen kuin menen nukkumaan, tulee vilkaistua, mitä seuraavana päivänä on edessä. Stina Mattilaa pidetään kompromissihalukkaana johtajana, joka ei ajattele, että oman näkemyksen on aina voitettava, arvioi Kuntalehden toimittaja. Tosin Mattila toteaa, ettei laske työaikaa eikä se varmasti kaupunginjohtajan työssä onnistuisikaan. Ehkä näinkin, mutta vieressä kuunteleva hallintojohtaja Weizmann kyllä osoittaa tämän oletuksen osittain vääräksi. Aamulla tulen seitsemän jälkeen kaupungintalolle. 09:08. Asuu Kokkolassa, viettää aikaa myös Muhoksella Harrastaa luonnossa liikkumista, rentoutuu paljussa Lounas Ravintola Coccolitassa on tänään nopea, sillä ohjelmaan on tullut ylimääräinen kokous. Päivässä ei ole tyhjiä aukkoja, mutta tykkään sellaisesta temposta. Tärkeintä että joku kaupungilta lähtee. –Nyt kaupunginhallituksen lista on melko lyhyt, mutta se ei korreloi kokouksen pituuden kanssa, kuvailee kaupunginjohtaja, jonka kanssa listatöissä ovat hallintosihteeri Lea Mäkelä ja hallintojohtaja Weizmann. Torstaina tehdään esityslistoja, ja niin tapahtuu tänäänkin. –Kyllä Stinalle voi vastaan sanoa, mutta aika hyvin pitää perustella, että näkemys muuttuu, sanoo hallintojohtaja hymynkare suupielessä ja lisää, että niin pitää ollakin. aanantai on omalla tavallaan stressimomentti, sillä kokoukset ovat monesti aika pitkiä ja intensiivisiä. Mattila sanoo nauttivansa siitä, että saa rauhassa valmistautua. Käsittelyyn on tulossa salainen asia ja sitä ei päästä tässä vaiheessa kuuntelemaan. –Olen luovuttanut kalenterin hallinnan. Hiukan kysymys hymyilyttää kaupunginjohtajaa. – Viikkorytmi on sellainen, että valmistaudun sunnuntai–iltana ja katson koko viikon tekemiset. –Aina on listalla sellaisia asioita, että saapa nähdä mitä tuosta ajatellaan ja onko tarpeeksi infoa, että päättäjät pystyvät tekemään päätöksiä. 11:45 Työn ja vapaaajan raja on hiuksenhieno. Stina Mattilan kanssa ruokaa jonottaa markkinointija viestintäpäällikkö Päivi Korpisalo, joka hyödyntää jonotusajan vilkaisemalla viestejä. Tänään on torstai, mutta onko se sitten tavallinen työpäivä. Sonja myös katsoo, että ihan kaikkeen ei kannata Stinaa laittaa. Tiistaina on johtoryhmäpäivä. Kauniista näkymistä huolimatta kyse on ravakasta arkipäivästä. Seinän levyinen valokuva näyttää huoneessa vieraileville karunkaunista saarta
Kokkola ei tuota suuria otsikoita valtakunnassa, mutta menee eteenpäin vahvasti numeroa tekemättä. Tänään keskustellaan ruuan lisäksi koulussa jaksamisesta ja mielenterveyden haasteista sekä päihteiden käytöstä. Varvinkuja on yksi vanhoista huvila–alueista Kokkolassa. Yhdistyksen puheenjohtaja tulee Ullava-kokoushuoneeseen kuin kotiinsa ja tervehtii iloisesti paikallaolijoita. Tänä vuonna mukana on nuorisovaltuuston lisäksi paikalla lapsivaltuusto. Kaupunginjohtajalla on avauspuheenvuoro ja hän kiirehtii paikalla juttelemaan lasten ja nuorten kanssa. Stina Mattila on toisen kauden kaupunginjohtaja. Mikko Snellman on eläkkeellä oleva kaupunginlakimies, joka osaa nopeasti tiivistää 13:33 15:01. –Kerään tietoja siitä, mitä muut (oppilaat) haluavat tehdä välitunneilla. Syömällä täysipainoista ravintoa, jota meilläkin kouluissa tarjotaan, jaksaa paremmin, hän kertoo avauspuheenvuorossa. Iltapäivän ohjelmaan mahtuu vielä tapaaminen Kruununvoudintaloa ylläpitävän yhdistyksen edustajan kanssa. Kokkola uskoo vahvasti puhtaan teollisuuden siivittämään väestönkasvuun ja investoi muun muassa uusiin päiväkoteihin ja kouluihin. Kruununvoudintalo-yhdistyksen puheenjohtaja on kaupungin entinen lakimies Mikko Snellman, joka saa kättelyn ja kumarruksen hallintojohtaja Ben Weizmannilta. Toinen tärkeä asia on ihmisten kohtaaminen. Väestöennusteen mukaan kaupungin väkimäärä kasvaisi kuudella asukkaalla vuoteen 2040. Kokkolassa on nyt noin 48 300 asukasta. Hiukan yli 400–vuotias tervakaupunki on tunnettu teollisuudestaan ja satamastaan. Se sujuu luontevasti kolmen lapsen äidiltä. Vähän ennen puolta päivää on töitä on tehty lähes viisi tuntia, ja Stina Mattila ehtii lounaalle kaupungintalon alakertaan. –Avartaa silmiä, kun tullaan pois euromerkkien ja pykälien parista. Kansalaistapaamisessa aiheesta Varvinkuja puhutaan liikennejärjestelyistä kokkolalaisen Helena Ylitalon kanssa. ähän ennen yhtä iltapäivällä Lapset, nuoret ja päättäjät-tilaisuus on alkamassa. –Kouluruoka on tärkeä asia. Torkinmäen koulun oppilas on mukana edustaakseen oman koulun muita oppilaita. 43 Jemina Savolainen on yksi lasten ja nuorten tapahtumaan osallistuvista lapsista. –Otetaan esimerkiksi maankäyttösopimukset. Joskus hän tapaa myös yksittäisiä kansalaisia näiden huolissaan. Kaupunginjohtajaa tulee tapaamaan tuttu kokkolalainen. Kukaan ei jaksa kauhean hyvin, jos on koko ajan sisällä, arvioi Aukusti Rantala. Syömiselle ei jää juuri aikaa, sillä ohjelmaan on tullut tunnin ylimääräinen kokous aiheesta, jota ei medialle tässä vaiheessa avata. Nämä asiat ovat aika monimutkaisia enkä kadehdi päättäjien asemaa. 3.–luokkalainen Aukusti on kiinnostunut edistämään jaksamista. Kokemusta maakuntakeskuksen, oman synnyinkaupungin johtamisesta siis on. Osa muuttajista on omasta maakunnasta. Aukusti Rantala on tammikuussa kymmenen vuotta täyttävä lapsivaltuuston jäsen. Kaupunginjohtaja Stina Mattilan päivän aiheet liikkuvat isoista pieniin. Nuorisovaltuuston ja kaupungin päättäjien kohtaaminen on jatkunut vuodesta 2012
1700–luvulla rakennetun talon ylläpitoon tarvittaisiin lisää rahaa. Siksi muutimme tänne. Maakuntakeskus Kokkola on sen kokoinen kaupunki, että kaupunginjohtaja ei voi tunnistamatta liikkua eikä hän sitä yritäkään. Tänäänkin työpäivä on pitkä, noin neljätoista tuntia. Moni kuntajohtaja on valinnut toisenlaisen ratkaisun. –En ole katunut yhtään päivää, että läksin julkiselle puolelle. Yhtä aikaa on paljon tekemistä enkä jää hirveän pitkäksi aikaa murehtimaan, kun nurkan takana on uutta. Mistä sitten saa tukea. Tulee varmaan yrittäjävanhemmilta verenperintönä. Kaupunginjohtajan työ ei ole silti aina helppoa. Kritiikkiäkin tulee, somekirjoittelu voi olla raakaa ja mediakin luo omat paineensa. Nukkumaan Stina Mattila pääsee puolelta öin. Myös vertaistuki auttaa: on terapeuttista liikkua kuntajohtajien päivillä. ämä päivä on sujunut vauhdikkaasti ja hyvässä hengessä kuten usein. Kotimatka alkaa puheiden ja ruuan jälkeen. Löysimme vähän aikaa sitten myös suunnistusharrastuksen. Kun olen kotona ja panen oven kiinni, olen ihan Stina ja äiti.. Olen aina ollut työhullu. Tänään kello 18 alkaa Pohjanmaan kauppakamarin 30–vuotisjuhlavuoden gaala–illallinen Pietarsaaren Station23 – ravintolassa, joka toimii vanhalla paloasemalla punatiilisessä rakennuksessa. Mattila on muun muassa ammattikorkeakoulu Centrian hallituksen puheenjohtaja. Syyskokous on juuri valinnut uuden puheenjohtajan Janne Ylisen halutessa antaa tilaa uudelle. 44 17:35 Kolme kokkolalaista Pietarsaaressa Pohjanmaan kauppakamarin 30-vuotisgaala. Stina Mattila on paikalla hyvissä ajoin upeassa mustassa mekossaan. Maksan verot, olen kokkolalainen ja suku on täällä. Kaupunginjohtajan viikko päättyy sunnuntaina Futsal–ottelun katsomoon Kokkolan Hollihaassa. Se on henkireikä. Vapaa–ajallaan hän pyrkii käymään kulttuuritilaisuuksissa ja urheilutapahtumissa. Puheenjohtaja Janne Ylinen ja toimitusjohtaja Paula Erkkilä toivottavat Stina Mattilan tervetulleeksi. Iltamenot ovat peruskokouksia, iltakouluja, järjestäjien tapaamista. – Työn ja vapaa–ajan raja on hiuksenhieno. –Monta viikkoa on ollut, että 4/5 päivästä menee seitsemään kahdeksaan. Luonnossa liikkuminen on tärkeää. Stina Mattila asuu mielellään Kokkolassa. Kolmen aikuisen lapsen äiti on kenties työhullu, mutta osaa arvostaa muutakin elämää. –Ymmärrän kummatkin vaihtoehdot. lähellä kaupungintaloa sijaitsevan Kruununvoudintalon tilanteen. Vaikka virkamiesura ei ollut nuoren kauppakorkeaopiskelijan Stinan unelmissa, saattaa todellisuus yllättää positiivisesti. On myös hyvä työnantaja, joka ymmärtää sen arvon. Perhesyistä Stina Mattila viettää vapaa–aikaa Muhoksella, jossa on toinen koti. Siitä on hyvä lähteä kohti uutta viikkoa. Ja muutenkin kun olen kotona ja panen oven kiinni olen ihan Stina ja äiti enkä kaupunginjohtaja. Ymmärrän sekin, että jotkut kuntajohtajat asuvat toisella paikkakunnalla, saa etäisyyttä työhön. Viikonloppu lähestyy. Omalla panoksella pystyy olemaan mukana yhteiskunnan kehittämisessä ja voi vaikuttaa. –Vietetään mökillä paljon aikaa. –On ihmisiä, joiden kanssa voi puhua. –Ne ovat työtehtäviä, en ole siellä itsenäni, yleensä niissä on avajaispuhe ja olen edustamassa kaupunkia. –Paljussa pääsee eroon työasioista
sirkku ingervo kommentti juttuun : n kysymys kuntavaaliehdokkaille Ei pitäisi olla valtiosääntöoikeudellisesti mahdollista, että valtio perii kunnilta ”negatiivisia valtionosuuksia”. esimerkiksi kaupunginorkesterit ja teatterit mahdollistavat monella paikkakunnalla yhteistilojen ansiosta lastenja aikuisten kulttuurin harrastustoiminnan. Niitä jaetaan myös sosiaalisen median kanavissa. Isoin osa alkaa olla käyttöikänsä päässä, joten eivät ne ole mikään rahastusautomaatti kunnille! antero pönni facebook Vanha sanonta on ollut: ”Oma kehu on paras kehu”. Jotta hyvin elpyvä kulttuuritoiminta ja lipputulot saadaan koronaa edeltävälle 2019 tasolle, ei valtion avustuksia saisi leikata ja lisätä talousvaikeuksissa olevien kuntien vastuita. Kulttuuritoiminta tuo elämään säännöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä, parantaen mielen lisäksi fyysistä kuntoa, vähentäen sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksia. tiina ojutkangas Tuottaja Kulttuurileikkaukset heikentävät hyvinvointia Mitä mieltä sinä olet. Kannattaiskohan riitauttaa jokin maksatuspäätös. Poikkeustapauksissa ja hyvin lyhyissä kommenteissa voidaan käyttää nimimerkkiä. /kuntalehti Nämä kunnat ovat liiaksi valtionavusten varassa,siksi paikallisuus väljähtynyt. Valtion avustusten vähentyessä, esimerkiksi Mikkelinja Tampereen teatterit sekä Kansallisteatteri aloittivat henkilöstömenoihin kohdistuvat muutosneuvottelut, joillakin paikkakunnilla teatteritoiminnan jatkuminen on vaarassa. 45 kuntalehti somessa suomen hallituksen kulttuuriin kohdistamat 17,3 miljoonan euron leikkaukset 2025 sekä mahdolliset tulevien vuosien lisäleikkaukset, ovat nostaneet esille kulttuurin merkityksen ja arvot. Positiivisten asioiden esille nostaminen unohtuu liian usein. Moniääninen ja kantansa perusteleva keskustelu on suotavaa. Käytämme mielipidesivulla myös some-keskusteluista ja juttukommenteista poimittuja tekstejä. Suomessa taideja kulttuuri työllistää Tilastokeskuksen mukaan noin 130 000 ihmistä ja tuo verotuloja 3,4 miljardia euroa vuodessa. Kirjoituksessa julkaistaan myös tehtäväsi tai yhteytesi kyseiseen asiaan. Turha valittaminen ja vaikertaminen vie kielteiseen itseään ruokkivaan kierteeseen. Kirjoitukset voivat olla 300 2500 merkkiä. Kulttuuri on ihmiskunnan hyvinvointiin ja tiedon jakamiseen liittyvä asia, joka yhdistää ihmisiä. Toimituksella on myös oikeus editoida ja lyhentää kirjoituksia. Keskustelu saa olla räväkkää, kunhan se on samalla asiallista ja kunnioittavaa. Kuntalehti julkaisee mielipiteitä verkossa ja paperisessa lehdessä. Jo pelkkä avustusten jäädyttäminen nykyiselle tasolle on leikkaus, sillä kulttuurin tuottamiseen liittyvät kustannukset ovat nousseet. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi vuonna 2023, että ”kulttuuri on luksuspalvelu, johon Suomessa menee liikaa rahaa”. Toimitus päättää kirjoitusten julkaisemisesta. Laita kaikissa tapauksissa toimituksen tietoon yhteystietosi, puhelinnumerosi ja osoitteesi. jarno strengell Kaupunginvaltuutettu (sd.) Maa kuntavaltuuston puheenjohtaja, Mikkeli kuntalehti kannustaa teitä hyvät lukijat kirjoittamaan ja ottamaan kantaa. keijo j särkijärvi kommentti juttuun raportti pian julki : valtionosuusuudistuksen selvityshenkilöt ottavat kantaa sote eriin mielipide. Lehti vastaa julkaistavasta sisällöstä, noudattaa lakeja ja journalistin ohjeita. Matalaksi vaan tilat, jos niitä ei kukaan osta tai kunta itse tarvitse. Kulttuuritoiminta tukee myös maahanmuuttajien kotoutumista. Lisäksi ammattiorkesterin jäsen voi toimia osa-aikaisesti musiikkisoittimen opettajana ja näyttelijä ohjata nuorisonäytelmää. Terve itsetunto ja positiivinen asenne omaa paikkakuntaa kohtaan vie pitkälle. Kulttuurin piiriin kuuluvat muun muassa kieli, taide ja musiikki. Mutta positiivinen asenne ja mahdollisuuksien ajattelu tekee jo itsellekin hyvää ja vie myös eteenpäin. Myös mielipidekirjoitusten faktojen tulee olla oikein. Ei valtiolla ole mitään velvollisuuksia korvata euroakaan tiloista joita ei enää sote-alueet tarvitse. Kuntalehti suosii omalla nimellä kirjoittamista. esa kärhä facebook Tilat ovat kuntien vastuulla
Koulussa kerrataan, miten voi asettua ehdokkaaksi ja mitä tapahtuu ennen vaalipäivää. Yli puolet Kuntapäättäjäkyselyyn vastanneista kunnanja kaupunginvaltuutetuista aikoo asettua ehdolle kevään kuntavaaleissa. – Kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnista ja hyvästä arjesta, kunnan elinvoimasta ja lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Vaalitunnelma vahvistuu kuntakoulussa Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. – Viime kuntavaaleissa oli 35 600 ehdokasta, mikä oli noin 2 000 enemmän kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa. Ehdokasasettelun vahvistaminen ehdokasnumeroineen toteutuu 13.3. Kunnan päätöksenteko ulottuu jokaisen elämään eri tavoin. Teksti Jouni Lampinen Kuva Timo Seppäläinen Joku voi miettiä tälläkin hetkellä, että asettuisiko ensimmäistä kertaa ehdolle kuntavaaleissa. Vuonna 2024 Manner-Suomen kunnissa. KUNTAJA ALUEVAALIT Ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 4.3. Aluevaalit ja kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys järjestetään 2.–8.4. Uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6. Luvassa on siis oikeata tietoa ja hyviä vinkkejä paikallispolitiikkaan. Siihen kuuluvat koulutus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri-, nuoriso-, kirjastoja liikuntapalvelut. Asiat kiinnostavat Kuntavaalit järjestetään 292 kunnassa, joista jokaisessa hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. – Muita kunnallisen päätöksenteon isoja osaalueita ovat myös elinvoiman edistäminen, elinympäristön kehittäminen sekä paikallisen identiteettiin ja demokratian edistäminen. – Kuntapolitiikassa pääsee tekemään konkreettisia ja kauaskantoisia päätöksiä. Kuntavaaliehdokkuuteen eniten motivoivat ajankohtaiset asiakysymykset (57 prosenttia) sekä kunnan tulevaisuudennäkymät (40 prosenttia). Vanha vaihtuu uuteen valtuustoon ensi vuoden kesäkuussa. Kerromme esimerkiksi siitä, mikä on valtuuston puheenjohtajan rooli ja miten valtuustoryhmissä toimitaan. Silloin saattaa pohtia perustavanlaatuisia kysymyksiä. Kuntalehden oma koulu auttaa päättämään. Mikä on kunnallisen päätöksenteon merkitys, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Eikä voida unohtaa maankäyttöä ja kaavoitusta, vesija jätehuoltoa tai katujen rakentamista ja ylläpitoa. Kokeneilta kuntapoliitikoilta saamme tietoa siitä, miten valtuustossa voi osallistua rakentavan paikallispolitiikan tekemiseen. Ehdokasmäärä nousi siis kuudella prosentilla, Marianne Pekola-Sjöblom kertoo. Kuntalehti haastattelee konkareita ja pyytää parhaita vinkkejä hyvään päätöksentekoon. Se houkuttelee ihmisiä, jotka haluavat aidosti vaikuttaa ympäristönsä ja yhteisönsä tulevaisuuteen, Pekola-Sjöblom sanoo. – Yli puolet kuntien rahoista menee osaamisen ja kulttuurin edistämiseen. Täydellinen lista voisi tuntua loputtomalta, mutta edellä mainitutkin voi tiivistää neljän otsikon alle. 46 MIKÄ ON KUNTAKOULU. Suomessa
Jutussa mainitun tuoreen Kuntapäättäjätutkimuksen teki Kuntaliitto syyskaudella 2024.. Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaalla samaan aikaan kuin muualla Suomessa. – On kuntia, missä on vähän ehdokkaita ja suuria kaupunkeja, joissa suurimmilla puolueilla tulee taatusti olemaan listat täynnä. Ehdokkaita oli 64 725 vuonna 1984. 47 Ehdokasmäärän nousun taustalla oli muun muassa perussuomalaisten ehdokasmäärän merkittävä kasvu aiempaan verrattuna. Sellainen käsitys minulla on, että se vaikeus kohdistuisi enemmän aluevaaleihin. Ehdokasmäärä Mitkä ovat odotukset ehdokasmäärän suhteen kevään kuntavaalien lähestyessä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö tarkentaa yhdellä puolueella voivan olla listallaan enintään puolitoistakertainen määrä ehdokkaita suhteessa valtuustopaikkojen määrään. Ylipäätään ehdokasmäärän kasvu oli yllättävää, sillä vastaavaa nousua ei ole tapahtunut Manner-Suomen kuntavaaleissa 40 vuoteen. Kuvassa Savonlinnan valtuustosali. Sopuvaalit historiaa Kuntavaalien historiassa on jouduttu tilanteeseen, jossa on pidetty sopuvaalit. Sopuvaalit tarkoittavat sitä, että ehdokkaita on korkeintaan saman verran kuin paikkoja on valtuustossa. Pekola-Sjöblom ei usko, että ehdokasmäärä lisääntyy kuntavaaleissa edelliseen kertaan verrattuna. Siihen antaa viitteitä myös Kuntapäättäjätutkimuksen tuoreet tutkimustulokset. Helsingin kaupungissa tai Ahvenanmaan maakunnassa ei toimiteta aluevaaleja. Valtuustosalissa pidetään kokoukset ja iltakouluja, mutta valtuutettujen suurin työ tapahtuu valmistautuessa ja kansalaisia tavattaessa. Se jää nähtäväksi. – Pikkuisen olemme saaneet kuntakentältä viestiä, että saattaa olla vaikeuksia saada vaaliehdokkaita. – Vaikuttaako ehdokasmäärään se, että alueja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti. Valtuustoissa paikkoja on 8 859, kunnanhallituksissa 2 577 ja lautakunnissa 7 787. Ehdokasmäärät suhteessa valtuustopaikkoihin vaihtelevat merkittävällä tavalla kuntien välillä myös ensi keväänä. Tulevan kauden valtuustopaikkojen määrät selkiytyvät vielä ennen vaaleja. – Viime vaaleissa sellaista ei ole tapahtunut, eikä sopuvaalien tarve toivottavasti ajankohtaistu missään kunnassa jatkossakaan. on noin 19 200 luottamushenkilöpaikkaa. – Todennäköisesti ja toivottavasti pysytään viime vaalien tasolla
48 Vaalit eivät ole (vain) rahakysymys Kuntaja aluevaalit pidetään 13.4. Siinä sivussa koko spektaakkeli pitäisi pystyä myös rahoittamaan – ja jokainen euro pitäisi käyttää viisaasti. He käyttävät rahat etenkin lehtimainontaan. Vuoden 2007 useiden eduskuntavaaliehdokkaiden rahoitusepäselvyyksistä heränneen kohun myötä säädettiin 2009 uusi laki ehdokkaan vaalirahoituksesta. Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu / KRUT Tarkoituksena oli lisätä ehdokkaiden rahoituksen avoimuutta. 13.4.2024 4 kk Kuntavaalit & aluevaalit. Ehdokashankinta käy kuumana samoin kuin puolueiden ja ehdokkaiden kampanjavalmistelut. Katon voidaan yhtäältä Valituiksi ja varavaltuutetuiksi päässeet ehdokkaat ilmoittivat 2021 kuntavaaleissa käyttäneensä 7,9 ja 2022 aluevaaleissa 4,7 miljoonaa euroa. Vaalirahan julkisuus edennyt 2000-luvulla Ehdokkaiden vaalirahoituksen julkisuus on vasta parikymmentä vuotta vanha ilmiö, vaikka lainsäätäjän kiinnostus ehdokkaiden vaalirahoitusta kohtaan alkoi viritä jo 1970-luvulla. Vaalipäivään on neljä kuukautta. Kolmanneksi voidaan tutkia, millaisia tahoja ehdokkaat onnistuvat saamaan rahoittajikseen eli keillä on intressi tukea yksittäisten ehdokkaiden vaalikampanjoita. Toiseksi pystytään resurssien allokaatiota tutkimalla havainnoimaan, millaisilla strategioilla he pyrkivät tavoittamaan ja vakuuttamaan äänestäjiä. Valtaosa kuntaja aluevaaliehdokkaista rahoittaa kampanjan omasta pussistaan. Lain mukainen ilmoitusvelvollisuus kohdistuu varoihin, joilla katetaan vaalikampanjan toteuttamisesta vähintään puoli vuotta ennen vaalipäivää (eli tulevissa kuntaja aluevaaleissa 13.10.2024 alkaen) ja viimeistään kaksi viikkoa sen jälkeen (eli 27.4.2025 mennessä) aiheutuneita kuluja riippumatta siitä, milloin nämä maksetaan. Siihen aikaan kampanjoiden katsottiin kuitenkin olevan puoluevetoista ja ehdokkaiden kampanjoita pidettiin toissijaisina. Vaikka some-mainontaan käytetty rahasumma on kasvanut nopeimmin, se on vasta pieni osa ehdokkaiden kaikista kuluista. Tavoitteena on vanhaan lakiin nähden myös rajoittaa vaalirahakampanjoiden kulujen kasvua. Siinä säännellään vaalirahoituksen keruuta, käyttöä ja ilmoittamista. Tarkoituksena oli lisätä ehdokkaiden rahoituksen avoimuutta erityisesti lahjoittaijen osalta, jotta edustajien mahdolliset sidonnaisuudet tulisivat ilmi. Varsinaisesti kampanjan kokonaiskuluja ei vuoden 2009 laissakaan suoraan rajoiteta, mutta yhdeltä lahjoittajalta saadulle tuelle on asetettu katto, jollaista ei vuoden 2000 laissa ollut lainkaan. Katto on 3 000 euroa kuntavaaleissa, 6 000 euroa alueja eduskuntavaaleissa ja 9 000 euroa, mikäli ehdokas on ehdolla sekä kuntaettä aluevaaleissa. Rahoitus kertoo painopisteistä Ehdolle asettumista harkitsevat ja jo ehdolle asetetut pohtivat nyt, miten rahoittaa vaalikampanja ja miten käyttää rajalliset resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Vaaliohjelmia ja kärkiteemoja hiotaan, blogitekstejä ja somesisältöjä luodaan ja kampanja-aktiiveja rekrytoidaan tukitiimeihin. Ehdokkaiden vaalirahoituksesta ei säädettykään lakia ennen vuosituhannen vaihdetta, jolloin säädettiin laki ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta. Läpivalaisemalla ehdokkaiden vaalirahoitus voidaan ensinnäkin ymmärtää, millaisilla budjeteilla ehdokkaat ylipäänsä tekevät kampanjoitaan
Heidän tulee kuitenkin ilmoittaa, että kampanjan kokonaissumma on jäänyt alle 800 euroon. Kuntaja aluevaaleista yhteisilmoitus Keväällä edessä on vaalirahoituksen osalta uusi tilanne, kun kuntaja aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samaan aikaan. Uutuutena vuoden 2009 lakiin säädettiin kuntavaalien osalta, että alle 800 euroa käyttäneiden ehdokkaiden ei tarvitse eritellä käyttämänsä vaalirahoitusta. Näin ollen tulojen ja menojen erottelu kuntaja aluevaaleihin olisikin tosiasiallisesti hankalaa. Avoimuutta lisää yhtäältä se, että ehdokkaan, joka on ehdolla sekä alueettä kuntavaaleissa, ja tullut valituksi valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi edes toisessa vaalissa, on ilmoitettava vaalirahoituksensa molempien vaalien osalta. Samoin he tuskin lähestyvät rahoittajia pyytääkseen lahjoitusta vain jompaan kumpaan kampanjoistaan. Näillä yhteensä 17 400 henkilöllä oli velvollisuus tehdä vaalirahailmoi. Toisaalta varakkaalla henkilöllä on usein myös yrityksiä, joiden kautta hän voi lahjoittaa, ja siten kiertää rajoitukset. Potentiaalisia vaalirahan ilmoitusvelvollisia olisi siis kosolti, kun esimerkiksi vuoden 2021 kuntavaalien 35 627 ehdokkaasta valtuutetuiksi valittiin 8 859 ja varavaltuutetuiksi 8 541. Ilmoitusvelvollisia ovat vuodesta 2000 alkaen olleet kaikissa vaaleissa varsinaisiksi ja varaedustajiksi valitut. 49 Useimmat käy kampanjaa 3 000–10 000 euron budjetilla Ehdokkaat jaettuna kampanjan budjttien mukaan Vaalikampanjan ilmoitettu koko 43 021 47 315 61 093 124 430 129 911 143 560 101 721 149 512 159 915 256 314 487 785 511 088 663 720 183 783 182 840 300 557 232 475 334 641 512 366 948 251 161 032 295 926 254 513 1 073 336 0-999€ 1 000-2 999€ 3 000-9 999€ 10 000+€ Kok SDP K PS Vihr Vas RKP KD Liike Nyt 58 16 4 16 4 ajatella osaltaan hillitsevän paitsi kampanjakulujen kasvua myös sellaisten sidonnaisuuksien syntymistä, joiden tarkoituksena on pyrkiä vaikuttamaan ehdokkaan toimintaan, mikäli hän tulee valittua tavoittelemaansa tehtävään. Vaalirahoituksestaan ilmoitusvelvollisia olivat jo vuoden 2000 lain mukaan vaalilajista riippumatta niin varsinaisiksi kuin varaedustajiksi valitut ehdokkaat. Poikkeuksen muodostaa presidentinvaali, jossa ilmoitusvelvollisia ovat kaikki ehdokkaat. Yhteinen vaalirahoituksen raportointivelvollisuus kuntaja aluevaaleista kannustaa ehdokkaita pitämään kirjaa kuluistaan yhteiskampanjana, mikä onkin helpompaa ja vastannee kampanjoiden todellisuutta useimmissa tapauksissa. Toisaalta vaalirahoituksen valvontaa – ja samalla asian käsittelemistä mediassa – monimutkaistaa yhteinen ilmoitus molemmista vaaleista. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa tulosten vahvistamisesta eli ensi vuoden kuntaja aluevaalien osalta 16.6.2025 mennessä. Suurin osa kampanjoista hyvin pieniä Viimeisissä kolmissa kuntavaaleissa ehdokkaita on ollut noin 34–37 000 ja toissa vuoden aluevaaleissakin lähes 11 tuhatta. Tällöin päästään tarkastelemaan, ketkä ovat rahoittaneet kampanjoita ja millaisia strategioita ehdokkaat noudattivat käyttääkseen rahoja mahdollisimman tehokkaasti. Koska kuntavaalikampanjat ovat rahamääräisesti pieniä, ei suurin osa valtuutetuista ja varavaltuutetuista enää joudu erittelemään vaalirahoitustaan mitenkään. Molemmissa vaaleissa ehdolla olevat tulevat jo pelkästään työekonomisista syistä todennäköisesti määrittelemään kampanjaansa pitkälti samat kohderyhmät, markkinointikanavat ja keräävät vain yhden tiimin
Pääosa omasta pussista Ehdokkaat maksavat kuntaja aluevaalikampanjansa pääosin omasta pussistaan, kun taas eduskuntavaaleja käydään etupäässä muiden varoilla. Kuntavaaleissa 2021 korkeintaan satasten mikrokampanjan kulujaan eritelleistä teki 1273 (37 %) ehdokasta ja tonnin-parin (1000–2999) pienkampanjan suunnilleen saman verran (1452 ehdokasta, 43 %). 50 tus VTV:lle. Suurin osa ehdokkaista tekee siis verraten pienen kampanjan ja vain aniharva tekee suurissa nelitai viisinumeroisissa summissa liikkuvan kampanjan. Niitä tekevät ennen kaikkea kokoomuslaiset ehdokkaat. Kuntaja aluevaaleissa omarahoitusosuus on pienentynyt, mutta on edelleen yli 60 prosenttia, kun se viime eduskuntavaaleissa oli enää neljännes. Ehdokkaat voivat hakea rahoitusta edellä mainituita intressitahoilta, mikäli ilmoittavat sitoutuvansa niiden ajamiin, usein hyvin yleisluontoisiin, tavoitteisiin reilusta työelämästä, kansalliskielten asemasta tai markkinatalouden edistämisestä. Kyse on voittopuolisesti ammattiyhdistysliikkeeltä, puolueita lähellä olevilta säätiöiltä ja erityisesti elinkeinoelämältä peräisin olevasta rahoituksesta. Omat varat suurin tulolähde vaaleissa Kampanjontiin ilmoitetut rahat rahan lähteen mukaan kunta(KV) ja aluevaaleissa (AV) KV 2012 KV 2017 AV 2022 KV 2021 4,5 4,5 0,7 0,9 0,3 5,1 2,9 0,6 0,7 0,7 0,7 0,6 0,4 0,5 0,4 0,5 0,4 0,5 0,5 0,4 Miljoonaa euroa Eniten rahaa kerättiin kuntavaaleissa 2021 Omat varat, sis. Suurimmat kampanjat isoissa kaupungeissa Rahakkaita kampanjoita käydään etenkin suurimmissa kaupungeissa. Sen sijaan kuntavaaleissa ehdokkaiden vaalikulujen inflaatiokorjattu yhteissumma on noussut 14 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2021. Aluevaaleissa kampanjasumma laski kuntavaaleista. lainat Yksityishenkilöt Yritykset Puolueet ja puolueyhdistykset Muu tai erittelemätön 6,4 6,7 7,9 4,8 Lähteet järjestetty suurimmasta pienimpään joka vaalin kohdalla Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Suurin osa ehdokkaista ei käytä rahaa lainkaan. Varsinkin kuntaja aluevaaleissa korostuukin paikallinen tunnettuus ja oman tuttavapiirin aktivointi suureellisten markkinointiponnistelujen sijaan. Eduskuntavaaleissa ehdokkaiden vaalikulujen yhteissumma on 2011–2023 pidettyjen neljän eduskuntavaalin aikana noussut noin 3 prosenttia, kun tarkastellaan inflaatiokorjattuja summia. Rahoituksen kanavointia ja koordinointia varten on perustettu yhdistyksiä, kuten Pro Markkinatalous ry:n ja Pro reilumpi yhteiskunta ry:n, joiden rahoittajia puolestaan ovat suuret EK:n ja SAK:n alaiset työmarkkinajärjestöt. Vaikka ehdokkaiden vaaleissa käyttämä raha on lisääntynyt, tulee suurin osa kunnanja aluevaltuutetuista edelleen valituksi nimellisellä budjetilla. Jäljempänä esitetyt luvut perustuvat vaalirahoituksensa eritelleiden ehdokkaiden ilmoituksiin. Kuntavaalien kontekstissa suurehkon (3000–9999 €) kampanjan teki 555 (16 %) ja yli kymppitonnin jättikampanjan 112 (3 %) ehdokasta. Jäljelläolevista 4 020 valtuutetusta tai varavaltuutetusta 3 392 eli viidennes kaikista ilmoitusvelvollisista ilmoitti tarkan summan ja teki erittelyn vaalirahoituksestaan. Puolueiden ja puoluejärjestöjen ulkopuolelta kanavoituvan rahoituksen merkitys on kasvanut voimakkaasti eduskuntavaaleissa ja hieman myös kuntavaaleissa. Heistä kuitenkin 13 380 eli 77 prosenttia ilmoitti, etteivät olleet käyttäneet yli 800 euroa. Lainarahan merkitys on kaikissa vaalilajeissa hyvin pieni
Työmarkkinaosapuolten koordinoidun lahjoitustoiminnan merkitys ehdokkaiden kampanjoille on lisääntynyt, mikä on omiaan vaikuttamaan näiden intressitahojen ja niihin muodostuvien sidonnaisuuksien merkityksen säilymiselle päätöksenteossa myös tulevaisuudessa. Ehdokkaiden lisäksi elinkeinoelämältä, ammattiyhdistysliikkeeltä ja puolueita lähellä olevan säätiökentältä varoja ohjataan myös puolueille ja niiden piirija paikallisja muille järjestöille. Tämä vaikuttaa osaltaan printtimainonnan kuntavaaleja suurempaan merkitykseen aluevaaliessa, muttei yksin riitä selittämään sitä. Kun suurin osa ehdokkaista ei käytä rahaa lainkaan tai korkeintaan maksaa osansa kunnallistai piirijärjestön yhteisestä lehtimainonnasta, ei vaalirahoituksella useimpien kampanjoiden osalta ole ratkaisevaa merkitystä. Mainonta printtimediassa muodostaa kuitenkin edelleen suurimman menoerän niin kuntaja aluevaaleja kuin eduskuntavaaleja tarkasteltaessa. Mainonta printtilehdissä yhä suosittua Ehdokkaiden tapa käyttää rahaa vaaleissa kertoo ehdokkaiden kampanjastrategiasta, eli mitä kanavia he painottavat äänestäjien tavoittamiseksi. Lehtimainokset suurimpia kulueriä kampanjoissa Kampanjontiin ilmoitetut kulut kunta(KV) ja aluevaaleissa (AV) KV 2012 KV 2017 AV 2022 KV 2021 Lehdet Internet Ulkomainonta Painetun materiaalin hankinta Muut kulut 3,7 3,3 1,2 1,2 0,7 0,3 3,4 2,3 1,1 1,0 1,1 1,3 0,7 0,6 0,8 0,6 0,5 0,8 0,9 0,4 Miljoonaa euroa 6,7 6,4 7,9 4,8 Kululuokat järjestetty suurimmasta pienimpään joka vaalin kohdalla Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Edelleenkin vain 38 prosenttia kampanjakulujaan eritelleistä ehdokkaista ilmoitti 2021 kuntavaaleissa käyttäneensä rahaa nettimainontaan, kun printtilehdissä tapahtuneeseen mainontaan rahaa oli käyttänyt 80 prosenttia ehdokkaista. Voidaan siis todeta, että vaikka uudet kanavat ovat vahvistuneet ehdokkaiden kampanjoissa, on rahaa käyttäneiden osalta perinteisillä mainonnan muodoilla edelleen jalansija äänestäjien tavoittelussa. Historiallisessa tarkastelussa printtimedian merkitys ehdokkaiden mainonnassa on vähentynyt selvästi, sillä vuoden 2012 kuntavaaleissa ehdokkaat käyttivät siihen peräti 58 prosenttia kaikista menoistaan. Kaikesta ehdokkaiden kuntaja aluevaaleissa ilmoittamasta rahankäytöstä sanoma-, ilmaisjakeluja aikakauslehdet nielaisevat suurimman osan: viime kuntavaaleissa 43 prosenttia ja aluevaaleissa peräti 50 prosenttia Helsingissä, jossa aluevaaleja ei järjestetä, uudet mainonnan keinot, kuten nettimainonta, ovat muuta maata korostuneemmassa roolissa. 51 Vaalikassojen kasvu, ehdokkaiden oman rahoituksen osuuden selkeä pienentyminen ja puoluekentän ulkopuolisten rahoituslähteiden merkityksen lisääntyminen eri vaalilajeissa viittaavat kampanjoiden ammattimaistumiseen niin ehdokkaiden varainhankinnan kuin lahjoittajien tekemän koordinoinnin osalta. Vuodesta 2012 vuoteen 2021 painetun materiaalin hankinta eli erilaiset jaettavat esitteet ovat menettäneet osuuttain vain kolme prosenttiyksikköä ja muodostavat edelleen noin 15 prosenttia menoista kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa panostukset ulkomainontaan (tienvarsimainokset, pysäkkija joukkoliikennemainonta, valotaulut ym.) sen sijaan ovat vuodesta 2012 lähes kaksinkertaistuneet ja nettimainotaan (etupäässä sosiaalisen median alustat ja Google, mutta myös sanomalehtien digimainonta) miltei nelinkertaistuneet kolmesta reiluun 11 prosenttiin. Ulkoja nettimainonta sekä esitteet muodostavat kuitenkin yhteenlaskettunakin vain yhtä suuren osan ehdokkaiden kampanjakuluista kuin mainonta printtilehdissä
Voidaan kysyä, missä määrin kyseisen viestintuojan pitääkin olla tilivelvollinen, vaikka päätös olisikin tehty laajemmalla kokoonpanolla. Lisäksi merkillepantavaa oli se, että yksittäisiin johtamistason toimijoihin kohdistui paljon arvostelua, mikä liittyy suoraan johtamisen tilivelvollisuuskysymyksiin. Paradoksit voidaan määritellä lyhyesti ilmaistuna toiminnan, tunteiden, ajattelun ja puheen välisiksi ristiriidoiksi, joita yksilöt tuovat eri tilanteisiin. https://journal.fi/focuslocalis Lähde Kirjoittaja: HT, Pekka Juntusen artikkeli Harkintavaltaa, tilivelvollisuutta ja koordinointivajetta. Julkisia palveluita koskevilla toimintapoliittisilla linjauksilla tai päätöksillä on usein taipumus henkilöityä, vaikka niitä olisikin tehnyt ”kasvottomasti” suurempi joukko poliitikkoja tai virkamiehiä. Usein mahdollisen kritiikin kohteeksi joutuu vain henkilö, joka esimerkiksi on tuonut ”huonon päätöksen” julkisuuteen, vaikka välttämättä ei tiedetä, kuka tai mikä taho olisi tilivelvollinen kussakin tilanteessa. sitaatit paljastavat jännitteisyyttä eri toimijatasojen välillä ja samalla herättävät monia kysymyksiä. Paradoksitarkastelu avasi osaltaan kysymystä siitä, miltä julkisen palvelujärjestelmän rakenne ja sen monimutkaisuus näyttävät järjestelmän sisällä oleville toimijoille. Voidaankin olettaa, että tällaisessa palveluviidakossa erilaisia toiminnallisia ristiriitoja tunnistetaan herkästi erityisesti ”katutasolla” eli siellä, missä palveluita käytännössä toteutetaan. Alla olevat haastattelusitaatit antavat esimerkin erään asunnottomien palveluihin liittyvän päätöksen henkilöitymisestä sekä siitä, että johtamistasoa asetetaan tietyllä tapaa tilivelvolliseksi ”hierarkiassa alaspäin”. tarkastelin tutkimusartikkelissani (Focus Localis 3/24) julkisten palveluiden toteuttamiseen, johtamiseen ja järjestämiseen liittyviä paradoksaalisia kysymyksiä erityisesti asunnottomille tarjottavien palveluiden osalta. Se on ihminen, joka ymmärtää päihdeongelmasta ja sen hoidosta yhtä paljon kuin ameeba ydinfysiikasta… Ja tietenkin täytyy pyytää anteeksi kaikilta ameeboilta… Syytän ihan suoraan häntä… tosin tiedän, että jostain ylempää ne määräykset on tulleet, ei hän niitä itse kykenisi tekemään… se henkilöityy häneen… Kuntaja aluehallintotutkijat ympäri Suomen kertovat tutkimustuloksistaan. Julkisten palveluiden toteuttamisen, johtamisen ja järjestämisen paradokseja – Case asunnottomien palvelut julkaistu tiedejulkaisussa Focus Localis 3/2024. Katutason toimijoiden haastatteluista nousi huomattavasti kritiikkiä palveluiden johtamisjärjestelmää kohtaan. 52 Pekka Juntunen, tutkija Itä-Suomen yliopisto näkökulma Ameeboita, ydinfysiikkaa ja tilivelvollisuuskysymyksiä Julkisia palveluita koskevilla linjauksilla tai päätöksillä on usein taipumus henkilöityä, vaikka niitä olisikin tehnyt ”kasvottomasti” suurempi joukko poliitikkoja tai virkamiehiä, toteaa Itä-Suomen yliopiston tutkija Pekka Juntunen. Katutason toimijat toimivat usein vahvasti omalla logiikallaan välittämättä palvelujärjestelmän logiikasta ja kokonaisuudesta. Tämä asettelu omalta osaltaan edesauttaa sitä, että eri toimijatasot operoivat ”omissa poteroissaan” ja niiden välillä voi monissa tilanteissa olla syväkin kuilu. Siinä on hedelmällinen maaperä monenlaisille ristiriidoille palvelujärjestelmän sisällä. Yhtä lailla johtamistaso näyttää olevan monesti liian kaukana katutason arjen palvelutoiminnoista. Lue tutkijoiden kirjoitukset Kuntalehdestä sekä Focus Localis -tiedejulkaisusta. Asunnottomien palveluita käyttävät ovat tyypillisesti moniongelmaisia ja heidän palvelutarpeensa ovat moninaisia
Hän on toiminut viimeksi Mikkelin vs. 53 Kauppatieteiden maisteri Tiina Hovi on Siikajoen uusi kunnanjohtaja. Uskon, että pääsen siinä monipuolisesti antamaan osaamisestani. Tikkanen on työskennellyt Uudenmaan liitossa eri tehtävissä vuodesta 2016. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti OTK (nyk. marraskuuta Topi Heinäsen uudeksi kunnanjohtajaksi. Valtuustoa hallinnut sitoutumaton Kärkölä-ryhmä oli mallin kannalla ja muut ryhmät sitä vastaan. Pormestarina on toiminut koko ajan Kärkölä-ryhmän Markku Koskinen. – On houkuttelevaa astua takaisin ruohonhuuritasolle näiden Uudenmaan liitossa vietettyjen vuosien jälkeen, Tikkanen kertoo. Kärkölä siirtyi pormestarimalliin 2018. marraskuuta 16 ääntä ja Loviisan elinkeinoja infrastruktuurikeskuksen johtaja Sari Paljakka 11 ääntä. – Kunhan vain varmistetaan taloudellinen vakaus ja alueen elinvoimaisuus jatkossakin. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu KT:n neuvottelujohtaja, varatuomari Henrika Nybondas-Kangas. Hovi valittiin Siikajoen hallintojohtajaksi tammikuussa 2023. OTM). – Kunnanjohtajan tehtäväkenttä on laaja. Soite valitsi Komulaisen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Soiten valtuusto valitsi 18. Järvelä on toiminut aiemmin lukuisissa median ja viestinnän tehtävissä, muun muassa EK:n viestintäja HR-johtajana, Kymen Sanomien päätoimittajana, ETlehden toimituspäällikkönä ja Etelä-Suomen Sanomien toimitusja uutispäällikkönä. Kärkölä-ryhmä menetti enemmistönsä vuoden 2021 vaaleissa, ja helmikuussa 2024 valtuusto äänesti pormestarimallin kumoon lukemin 12–9. Lakimies Heinänen Virolahdelle Virolahden valtuusto valitsi 11. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua, joten ei taida lopulta olla yllätys, että elämä on sattumusten summana vienyt minut nyt tähän tehtävään, Hovi kertoo. Uudenmaan liiton Tikkanen Siuntioon Uudenmaan liiton kehittämispäällikkö Inka Tikkanen siirtyy Siuntion kunnanjohtajaksi. Aiemmin hän on toiminut Forssan seudun hyvinvointiyhtymän yhtymäjohtajana, Lahden osallisuusja hyvinvointipalvelujen johtajana, Lahden sosiaalija terveysjohtajana, Kouvolan sosiaalija terveystoimen tuotantojohtajana ja Askolan kunnanjohtajana. Heinänen voitti virkavaalissa Jussi Stoorin lukemin 17–4. TÖITÄ JA VALINTOJA. Hän on työskennellyt KT:n eri tehtävissä 25 vuotta. Vuodesta 2010 lähtien hän on toiminut myös maanviljelijänä Siikajoen Paavolassa. Jenni Järvelä KT:hen KT:n yhteysjohtajana aloittaa helmikuun alussa Jenni Järvelä. Hän sai valtuuston yksimielisen tuen taakseen 14. Hän toimi Keski-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajana reilun vuoden verran, kunnes irtisanoutui luottamuspulan takia helmikuussa 2024. Hovi on työskennellyt ennen Siikajoen pestejään ohjelmistoyritys Koodiviidakon (nykyisin Liana Technologies) palveluksessa. Hovi sanoo, että Siikajoella on hieno sijainti ja hyvät mahdollisuudet menestymiseen aitona maaseutukuntana. Järvelä on Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin toimitusjohtaja. Sitä ennen hän oli Kirkkonummella varhaiskasvatusja opetuspäällikkönä. Komulainen sai virkavaalissa 42 ääntä ja Juha Tiainen 14 ääntä. Heinänen on oikeustieteiden maisteri. Kuva: Jussi Vierimaa KT sai uuden johtajan Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu KT:n neuvottelujohtaja, varatuomari Henrika Nybondas-Kangas. Tikkanen sai Siuntion valtuustossa 11. marraskuuta Mikko Komulaisen hyvinvointialueen johtajaksi. Nybondas-Kangas johtaa KT:ssa sosiaalija terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palvelusuhteista vastaavaa yksikköä. Kärkölä etsii kunnanjohtajaa Johtamismallia vaihtava Kärkölä on aloittanut kunnanjohtajan hakemisen. marraskuuta. Päätös syntyi valtuustossa äänin 14–13. Tilalla viljellään muun muassa ohraa, kauraa, vehnää ja rypsiä ja harjoitetaan metsätaloutta. Ennen virkatehtäviin siirtymistä hän toimi keskustan valtuutettuna Siikajoen valtuustossa ja oli kunnanhallituksen varapuheenjohtaja. Kuva: Siikajoen kunta Hallintojohtaja Hovi nousi kunnanjohtajaksi Teksti Jorma Ylönen Kauppatieteiden maisteri Tiina Hovi on Siikajoen uusi kunnanjohtaja. Komulainen on hallintotieteiden tohtori. Hakuaika päättyy loppiaisena. kaupunginlakimiehenä
Tom Cruisen esittämä monipuolisuusmies Ethan Hunt elokuvasarjasta Mission Impossible ei tiettävästi ollut hakijoiden joukossa, mutta olisi voinut hyvin olla. Teksti Jyrki Liikka ja Tiina Isotalus Kuva Tommy Pohjola Kirjastonjohtaja Siru Kainulaisella on monipuolinen työnkuva. Kirjasto on Oripäässäkin keskeinen ihmisten kohtaamispaikka.. 54 Mahdoton tehtävä on mahdollinen Toukokuussa uutisoitiin laajasti, kun Oripään kunta haki uutta kirjastonjohtajaa
Kainulainen ei kuitenkaan halua pelkästään valittaa. Tässä saa aina jutun juurta ja kuulee, mitä Oripäässä tapahtuu. Kainulaisella on yksi tärkeä tehtävä, joka Ethan Huntin kaltaiselta sankarilta ei ehkä onnistuisi: hän hoitaa roskat kierrätykseen. Heiltä on helppo kysyä ja saada apua, jos tiedän, mitä kysyn. – Käytännössä työajan pitää riittää niihin asioihin, joita töissä teen, Kainulainen täsmentää. Välillä tuntuu oikein hyvältä ja kivalta. – Asiakaspalvelu on kauhean kivaa. Voisiko tehtävään yhdistää vielä muita virkoja tai toimintoja. Asiat eivät etene, jos käytössä ei ole minuuttiaikataulua, mikä on monelle työelämässä arkipäivää. Se ehtii ehkä ensi viikoksi tai sitten voi mennä muutaman päivän yli, sitä ei koskaan oikein tarkkaan tiedä. Asiakaspalvelu on antoisaa Oripäässä asuu 1 300 ihmistä. Podcast avaa kuulijoilleen ikkunan maailmaan, jossa Suomea pyöritetään byrokratialla ja kaikilla on mielipide melkein jokaisesta mahdollisesta asiasta. Kiitos, hei, hei! Työnkuvaa tarkennetaan Kunnanjohtaja on esittänyt hallitukselle, että kirjastonjohtajan tehtävä muutettaisiin hyvinvointijohtajaksi. Täällä on todella mukavia asiakkaita ja kirjasto tuntuu olevan hyvin tärkeä kuntalaisille. Kuntien sieluun kurkitaan pienten paikkakuntien poliittisten skandaalien sekä absurdien päätöspykälien kautta. Tällä tavalla kokonaisuus pysyy jollakin lailla kuosissa. Tunnelmaltaan Päättävät elimet on yliasiallinen, ystävällinen ja ilakoiva, mutta aina kohteitaan ja aiheitaan kunnioittava. Meillä on myös pätevä ja fiksu kunnanjohtaja, Timo Tolppanen. – Henkisesti se ei ole kauhean kivaa, koska tiedän, että joudun joitain asioita tekemään vain jollain lailla. – Teen aikatauluja ja sitten korjailen niitä. – Hallitus haluaa, että tehtävä katsotaan kunnolla läpi, siksi pidän tarkkaa työaikakirjanpitoa. Kainulainen haluaisi täydentää osaamistaan, mutta koulutukseen osallistuakseen hänen pitäisi kuitenkin itse järjestää itselleen sijainen. Työt on suhteutettava kunnan kokoon. – Minähän käytän ihan paperikalenteria, jota täyttelen ahkerasti ja teen korjauksia. – Kevyt vastaus voisi olla, että kun olen porilaistaustainen, niin se oli ehkä semmoista porilaista hulluutta, tuumaa Kainulainen. Mutta sinulle tulee siitä sitten ilmoitus. Tulostan vielä palautuskuitin, niin näkee eräpäivän. Priorisointia on tehtävä koko ajan. Noin, ja vielä kolmas. Sinulle oli yksi kirja jo kuljetettavana. Kainulaisen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. – Siitä muutama kirja. Päättävät elimet nostaa valokeilaan paikkakuntien päättäjiä ja erikoishahmoja, jotka tekevät hommia yhteiseksi hyväksi, usein sovussa, mutta toisinaan riidellen tai ainakin kinaillen. Siihen liittyen on tulossa uusia työaikajärjestelyitä. Se johtuu siitä, että en voi koskaan oikein arvioida, kuinka kauan oma työtehtävä kestää. TÄ ST Ä ON KY SE. Joskus arvosanaksi riittää se 7-. Tällä hetkellä suurin ongelma on se, että kirjastonjohtaja joutuu tekemään asiakaspalvelun ohessa isoja strategisia päätöksiä. Kuntaan haettiin kirjastonjohtajaa, joka on myös kunnan johtoryhmän jäsen, kehittää kunnan kirjastoja kulttuuripalveluja, toimii hyvinvointilautakunnan esittelijänä ja vastaa taloudesta, toimii tiiminsä esihenkilönä ja vastaa kunnan kulttuuri-, museoja matkailupalveluista ja maahanmuuttoasioista. Tehtävään valittiin Siru Kainulainen, jonka toimenkuva on lievästi sanottuna varsin laaja – itse asiassa työnkuva näyttää aivan mahdottomalta. "Etsimme visionääriä", ilmoituksessa kerrottiin. Miten ihmeessä Kainulainen uskalsi hakea tätä paikkaa. Hänen kanssaan asiointi on vaivatonta. Kaikki syksyllä ilmestyneet neljä jaksoa ovat kuunneltavissa kaikilla yleisillä alustoilla. Jos ja kun ylityötunteja tulee, ne täytyy joskus yrittää pitää vapaana. Ole hyvä. Kirjasto on auki neljänä päivää viikossa 6–7 tuntia. Suurimman osan aikaa Kainulaisen työpiste on kirjastossa. 55 Päättävät elimet Tylsä ja paikallinen on hassutteleva podcast, joka kertoo ihmeellisiä tarinoita Suomen kuntapolitiikan kiemuroista. Jatkuvaa priorisointia Edelleen eteen tulee paljon uusia asioita. – Työkaverit ovat tosi kivoja. Myös kesken puhelinhaastattelun Kainulainen ottaa asiakkaita vastaan. Eli se tulee varmasti jo ensi viikolla, mutta se toinen kirja ei ole vielä kuljetuksessa. Miksi Mielonen ja Pennanen ajautuivat rajakiistaan, miksi kouluruoka ei maistu kyläkoulussa ja tarvitaanko idyllin keskelle todellakin tehdas. – Työnkuvaa pitäisi katsoa paremminkin sillä tavalla, että minulla jäisi enemmän aikaa esimerkiksi suunnitteluun ja kehittämiseen. Kainulaisen mukaan on selvää, että vaikka tehtäväaloja onkin monia, ne eivät suuren suuria. Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa. – Välillä on sellainen olo, että pärjäilen ja selviydyn. Selvää on, että keskeytyksiä ja yllätyksiä tulee pitkin päivää
Alkuvuosina tämä oli aikamoista kokovartalohommaa. Seuran toiminta on laajentunut ja selkiintynyt Eskelisen johdossa. Kuopion kaupunginhallituksen ensimmäinen päätoiminen puheenjohtaja on myös PuPe:n puheenjohtaja. Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto ja Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen. Tämähän on väärän käden räpylä, harmittelee Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen, mutta vetää silti räpylän käteensä. Kesälomatkin rytmittyivät ottelukalenterin mukaan. Olin kaikessa mukana. Oikeasti Eskelisellä ei ole nykyisin aikaa pesäpallon pelaamiseen, mutta seuran, Puijon Pesiksen (PuPe) hallinointiin kylläkin. Ykköspesiksessä pelaavalla miesten edustusjoukkueella on kaudessa 12 kotipeliä ja siihen mahdolliset pudotuspelit päälle. – Laji ei ole kansainvälinen, joten tässä ei mällätä Alkuvuosina tämä oli aikamoista kokovartalohommaa. Vuosibudjetti pyörii puolessa miljoonassa eurossa. Vapaaehtoinen seuratyö vaatii aikaa, haastatteluviikollakin hänellä oli kolme siihen liittyvää iltapalaveria. Kotikylä antoi eväät urheiluun ja politiikkaan Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen luotsaa harrastuksenaan pesäpalloseuraa. Teksti Vuokko Viljakka Kuvat Matias Honkamaa Voi ei. Seurustelu-upseerina Hän aloitti seuran puheenjohtajana yhdeksän vuotta sitten, ja valittiin tehtävään taas lokakuun lopussa vuodeksi eteenpäin. – Kauden ulkopuolella valmistellaan tulevaa kautta, kerätään rahoitusta ja värvätään talkoolaisia. Rakennusfirmat ovat olleet perinteisesti tärkeitä tukijoita, mutta nyt sponsorirahat ovat rakennusalan laman takia tiukassa. Aiemmin sarjassa ovat kertoneet harrastuksistaan mm. Hän liikkuisi itsekin enemmän, jos vain työltä ja harrastuksiltaan ehtisi. Ulospäin Eskelisen tärkein tehtävä PuPe:ssa on isännöidä otteluita ja hoitaa suhteita sponsoreihin. Onneksi voin nykyisin jakaa töitä toiminnanjohtajan ja muiden vastuuhenkilöiden kanssa. Puijon Pesiksessä on noin 350 jäsentä. – Olen seuran seurustelu-upseeri. Vieressä PuPe:n vanha logo vuodelta 2006.. Laji sopii kaikille Puheenjohtajan mukaan Suomen kansallispeli, pesäpallo on viihdyttävä, kehittävä, monipuolinen ja kaikille sopiva laji. Olin kaikessa mukana.” Aleksi Eskelinen osallistui aikoinaan puheenjohtajana seuran jokaiseen otteluun. 56 VASARA JA NEULOJA Sarjassa kerrotaan päättäjistä vapaa-aikana. Olemme onneksi selättäneet 2009 tapahtuneen konkurssin ja muut talousvaikeudet, vaikka velkaa vielä onkin. Kohta hän pallottelee ja lyö pesäpalloa kuin olisi tehnyt sitä aina. Seuralla on oma 1 400-paikkainen stadion Kuopiossa
Jouluna on siis edessä viisi pukkivierailua kummilasten luo. Minun kokoamani joukkue muuten voitti yhdellä juoksulla, Eskelinen sanoo. Kokosimme pari vuotta sitten kaksoisveljeni kanssa syntymäpäivämme kunniaksi kaverijoukkueet ja ottelimme Hirvilahden kentällä. Seurassa on nykyisin myös ladyja höntsäpesistä. Kentällä kaveriporukalla Puheenjohtajan oma pesisura alkoi pikkupoikana Hirvilahden kylässä Kuopiossa. Nousi Kuopion kaupunginvaltuustoon kesken kauden ensimmäisen varavaltuutetun paikalta 2011. 57 ALEKSI ESKELINEN 38-vuotias Kuopion kaupunginhallituksen päätoiminen puheenjohtaja sekä Puijon Pesiksen puheenjohtaja. Haluamme auttaa nuoria löytämään urapolkunsa. Toiminta laajeni myöhemmin hyväntekeväisyyteen. Seuran innovatiivisuus on pantu urheilupiireissä merkille. Lähti kunnallispolitiikkaan 18-vuotiaana. Pienessä kylässä ei voinut erikoistua mihinkään lajiin, joten harrastin kaikkea, kesällä pesistä ja jalkapalloa, talvella hiihtoa ja pipolätkää. Tämä on myös edullinen harrastus, ja siksi sillä on yhteiskunnallistakin merkitystä. Hän korostaa, ettei seuran tehtävä ole vain kasvattaa junioreista uusia pelaajia edustusjoukkueeseen, vaan tarjota harrastusmahdollisuuksia kaikille. – Koin, että se oli hyvä tapa auttaa ja toteuttaa jouluhenkeä. – Pesistä pelaan enää kerran vuodessa kaupungin työporukassa. PuPe oli vuonna 2020 yksi kolmesta vuoden urheiluseuraehdokkaasta. Toimi kahdeksan vuotta Markku Rossin eduskunta-avustajana. – Minulla on seitsemän kummilasta, joista viisi uskoo vielä pukkiin. Hyväntekeväisyyskeikat ovat nyt tauolla, mutta joulupukilla riittää silti kiirettä. Eskelinen on innokas penkkiurheilija. Seura on virittänyt viime vuosina uutta toimintaa ja tutustuttanut lajiin muun muassa lapsia, erityisryhmiä sekä maahanmuuttajia. – Meillä on myös kesätyöja harjoittelupaikkoja nuorille. Edessä on vaalikevät ja hän haluaisi siksi karsia luottamustoimia. Politiikka päivätyönä Politiikka on nykyisin Eskelisen kokoaikainen työ. Hän pitää kuntoaan yllä pelaamalla sulkapalloa ja tennistä melko säännöllisesti. Laitoin ilmoitukseen someen ja pyysin perusteita vierailuille. Yksi meillä mediatiimissä ollut on nyt valtakunnallinen peliselostaja, toinen ammattikuvaaja. – Pelasin sekajoukkueessa, koska muuten meillä ei olisi ollut tarpeeksi pelaajia. Sain monia riipaisevia tarinoita. Lukuisia luottamustehtäviä, muun muassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja Maaseudun Kukkais suurilla rahoilla, eikä pelaajapalkkioilla. Pesäpallo jäi yläasteella. Kolmas ponnisti seurantyön ansiosta graafikon ammattiin. Osumatarkkuus on säilynyt, vaikka kiireinen puheenjohtaja ehtii enää harvoin itse kentälle ja pesäpallomailan varten.. Yksi harrastus Eskelisen elämässä liittyy jouluun. Kävin vuosien ajan aattona 7– 8 perheessä. Opiskellut taloustieteitä Helsingin yliopistossa. Neljännen polven keskustapoliitikko. Niitä hänellä on tällä hetkellä yhdeksän ja taaksejääneitä 16. Hän aloitti joulupukkikeikat nuorena poikana kotikylässään
Näkemys I Laukaan kunnanjohtaja Linda Leinonen, oletteko havainnut itsessänne tahi kollegoissanne jouluahdistusta. Ei tämä sentään ahdistusta ole, mutta kiirettä pitää. No kyl mää täl pärjä puol vuot, kiitoksii vaa nii kauhian paljo ! Teksti Ari Mölsä Piirros Yrjö Klippi lakia lukien Poteeko kuntajohtaja jouluahdistusta. Kun kirjoitettua lakia ei ole, noudatetaan maan tapaa. Syntyy debatteja ja jännitteitä, kokoukset venyvät. – Joulunalusviikoilla on paljon kahvija glögitapaamisia sekä pikkujoulurientoja. Kuntajohtajan oma joululahjatoive. – Marras-joulukuu on talousarvioiden päätöksentekoaikaa. Monet ikimuistoiset perinteet silti elävät. Saatteko itse joulupaketteja. – Joulukuun valtuustossa lyödään lukkoon seuraavan vuoden budjetti, jota on koko syksy valmisteltu. Henkilökunnan pikkujoulut. 58 T attis vaan, ja hyvät joulut. – Sama hulina meillä tuppaa olemaan joka joulu ja juhannus: maailma on saatava valmiiksi ennen aattoa. – Isot, koko henkilöstön yhteiset pikkujoulut ovat rahapulan takia jo kadonnutta kansanperinnettä. – Kyllä pikkujouluja eri yksiköissä yhä järjestetään, mutta niiden mittakaavat ja tarjoilut ovat kovasti kutistuneet takavuosiin verrattuna. Liittyykö joulunalusaikaan jotakin erityistä sähläämistä. Silloin kerätään voimia kevään loppukiriin ennen vaaleja. Valvovatko myös kuntajohtajat öitään joulustressin alla. Omat kuntajohtajan joulutraditionne. Saako se huilata reilusti – joulun molemmin puolin. Saako se huilata reilusti – joulun molemmin puolin. Entä luottamusväki. Entä luottamusväki. Ja jos joulupukilla riittää voimia ja hyvää tahtoa myös joulun jälkeen, hän voisi kiirehtiä valtionosuusuudistusta. – Runsaasti lunta hiihtämiseen, ja reilusti vapaa-aikaa perheen kesken. Lakikirjasta ei löydy pykäliä kunnanisien ja -äitien jouluvelvollisuuksista. Henkilökunnan pikkujoulut. – En ole havainnut merkkejä ainakaan kovin pahasta jouluahdistuksesta. – Muutama joulukukka yleensä ilmestyy työpisteelle. Stressintäyteinen syyskausi on ehtinyt päättyä juuri ennen joulurauhan alkua. Monet palvelualueet ovat kuitenkin omakustanteisesti järjestäneet pienimuotoisia juhlia. Näkemys II Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi, oletteko havainnut itsessänne tahi kollegoissanne jouluahdistusta. Kuntajohtajan oma joululahjatoive. – Jouluna otetaan kunnon paussi päätöksentekoon. Kiloja tahtoo kertyä muutenkin. Omat kuntajohtajan joulutraditionne. – Pikkujouluja ja muita piparikestejä on juuri sopivasti, jotta pääsee virittäytymään tunnelmaan. Liittyykö joulunalusaikaan jotakin erityistä sähläämistä. Saatteko itse joululahjapaketteja. Laukaan yrittäjien ja Lievestuoreen yrittäjien joulunavaukset – esimerkiksi – ovat mukavia tapahtumia. – Joulun alla on pakko panna kunnan seuraavan vuoden talousluvut kuntoon. Kunnan koko henkilöstölle tarjotaan joululounas, ja valtuustokin kokoontuu jouluillalliselle. – Sopuisa päätöksenteko, tyytyväiset työntekijät, onnelliset kuntalaiset ja positiivinen ilmapiiri.. – Hyvin harvakseltaan enää nykyisin, ja hyvä niin. Sen jälkeen joulu tuo sopivan tauon vetää henkeä – ennen kevään vaaleja. Kokoustauko kestää muutamia viikkoja
tervetuloa mukaan! mut jos ooTe joku joosef, maria ja jeesuslapsi, niin antaa vetää! Arvaa ellet tiedä! 1. H än en en nä ty ks en sä on 16 .4 (v :lt a 19 60 ). Keskisuomalainen on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt suomenkielinen sanomalehti. Mikä oli hänen lajinsa ja ennätyksensä kyseisessä lajissa. So rs an IV ha lli tu s is tu i 14 56 pä iv ää . Se ol i m yö s en si m m äi ne n Su om en ha lli tu s, jo ka is tu i tä yd en ne liv uo tis en va al ik au de n. Ah m a lö yt yy K itt ilä n va ak un as ta . 6. 9. Minkä kunnan vaakunassa on ahma. Missä on Linnunlahden ravirata. 7. Kuka tai ketkä Suomen tasavallan presidenteistä ovat opiskelleet Oulun lyseossa. Missä on Olkijoen kylä, jossa solmittiin Suomen sodan aselepo marraskuussa 1808. si ja lla . Kysymykset Simo Kattilakoski Tietovisa, joulukuu. Se kä ha rr i et tä ho lk er i ov at ka lo ja . 59 Va st au ks et 1 4 7 2 5 8 3 6 9 10 tarhamme vieTää juuri ajankohtaisjuhlaa. K yö st i K al lio ja M ar tt i Ah tis aa ri . Kenen Suomen pääministerin etuja sukunimi kuuluvat ”eläinkuntaan”. K ar i Ra hk am on la ji ol i ko lm ilo ik ka . Helsingin ylipormestarina 1990-luvulla toiminut Kari Rahkamo (1933-2023) oli myös tunnettu yleisurheilija. K es ki su om al ai ne n ilm es ty i en si m m äi se n ke rr an K es ki Su om i -n im el lä vu on na 18 71 . 2. H ar ri H ol ke ri . Vuonna 1874 perustettu Oulun lyseon lukio on yksi maan vanhimmista suomenkielisistä oppikouluista. 5. K es ki su om al ai ne n tu li le hd en ni m ek si 19 18 . Minä vuonna ilmestyi lehden ensimmäinen numero. N ok ia Ar ee na n on su un ni te llu t yh dy sv al ta la is ar kk ite ht i Da vi d Li be sk in d. Kuinka monta päivää se istui ja mitä muuta erikoista tuohon hallitukseen liittyy. Kalevi Sorsan IV hallitus (1983-1987) on Suomen pitkäikäisin hallitus. Minkä kunnan alueella on Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä. Ol ki jo ki on en tis es sä Pa tt ijo en ku nn as sa ja ku ul uu ny ky is in Ra ah en ka up un ki in . 10 . 3. Kenen arkkitehdin käsialaa on Tampereen Nokia Areena. Tu lo s on tä llä ki n he tk el lä Su om en ka ik ki en ai ko je n til as to ss a 14 . 4. Jo en su un ke sk us ta n tu nt um as sa . 8. K ok ko la -P ie ta rs aa re n le nt ok en tt ä si ja its ee K ru un up yy ss ä
Poimi vinkit onnistuneeseen kilpailutukseen kilpailutusoppaastamme QR-koodin takaa tai pyydä apuun Suomen luotettavimman julkishallinnon järjestelmätoimittajan asiantuntijat! abilita.?. 60 Onko kunnan tietojärjestelmä tullut tiensä päähän. Lähde rohkeasti selvittämään markkinoilla olevia vaihtoehtoja, sillä kunnan tietojärjestelmän uusimisen myötä kehität omaa toimintaasi ja säästät manuaalista työtä. Kilpailutus on paljon luultua helpompaa, eikä kalliita konsultteja ole useinkaan tarpeellista käyttää