Kuntalehti 12/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

12 I 2020 I 3.12. Savi kohensi koulun sisäilmaa Hangossa Kuntaliitos tuo jännittävät vaalit Satakuntaan Nuoret innostuivat hyvinvointirannekkeesta Kuopiossa Olavi Sydänmaanlakkaa huolettaa IHMISTEN HÄTÄ KL12_1.indd 1 25.11.2020 10.51. [ Kolumni ] Jari Hakanen: Uupumusta vai työuupumusta
MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut KL12_2-5.indd 2 25.11.2020 10.59
Puun ja saven käyttö tämän päivän rakenteissa kertoo siitä, että ihan kaiken huipputekniikan ei tarvitse olla rakettitiedettä. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Pitkäaikaisaltistusten seurauksena koulujen henkilökunta saattoi alkaa oireilla ja myös oppilailla alkoi esiintyä muun muassa pitkittyvää nuhaa sekä silmäja iho-oireita. Pinnalle vedettiin kolme savikerrosta, jotka tasoitettiin ja siveltiin lopulta pellavaöljyllä pinnan kovettamiseksi. Päivällä puu sitoo ilmasta liian kosteuden ja luovuttaa sen sitten yön aikana takaisin. Puhutaan myös sukupolvikokemuksesta samalla tavoin kuin vaikkapa Vanhan ylioppilastalon valtauksesta tai WTC-tornien terrori-iskusta. Etenkin 1970–1980-luvuilla tehtyjen koulujen rakenneongelmat kielivät aikakautensa vankkumattomasta uskosta muoviin ja ilmatiiviiseen eristykseen ilman riittävää ilmanvaihtoa, jotta saavutettaisiin haluttu energiansäästö. Tutustu palveluihimme keva.fi/tyonantajalle/tyoelamapalvelut E nnakkoluulottomat ratkaisut ovat usein ennakkoon ajateltuina ennen kuulumattomia, mutta joskus tarkemmin tarkasteltuina vanhoja ja hyväksi koettuja. sen verran täydellisesti, että kosteus alkoi liuottaa muovimattojen liimoja, jolloin haitalliset kemikaalit pääsivät huoneilmaan. Hangossa savesta tehtiin uusi lattiapinta Hankoniemen yläasteen ja lukion tiloihin. Tästä vuodesta puhutaan ja sitä muistellaan vielä pitkään. Savilattia päästää kosteutta ilmaan, mutta haitallisia kemikaaleja ei enää liukene, kun ilmanvaihto hoitaa kosteuden poiston. Energiansäästö on kuitenkin eri asia kuin energiatehokkuus. Muovimatot on nyt poistettu ja liimakerros jyrsitty. Ja ajan myötä sankaritarinat nousevat esille. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Uusia ratkaisuja perinteisin menetelmin markku.vento@kuntalehti.fi MUILLE SIDOSRYHMILLE HENKILÖSTÖHALLINNOLLE TYÖTERVEYSHUOLLOLLE LÄHIESIMIEHILLE JOHDOLLE keva.fi TUKEA TYÖELÄMÄÄN kaikille asiakkaillemme Rakennamme kestävää työelämää yhdessä asiakkaidemme kanssa. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Hyvästi 2020 VUOSI 2020 jää varmasti kaikkien mieliin. Kuntalehti 12 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105. Projektista ja tuloksista kerrotaan tarkemmin tämän numeron sivuilla 16–21. Korona kurittaa paitsi kuntia, myös meitä kuntalaisia. Maavaraisen betonilaatan peittänyt linoleumi ja sittemmin muovimatto tiivistivät lattian Toimivat sisäilmaratkaisut ovat hyvinvointia parhaimmillaan. Toimivat sisäilmaratkaisut ovat hyvinvointia parhaimmillaan. Näinä korona-ahdistuksen aikoina on mukava tietää, että hyvinvointia voidaan edistää tutuilla luonnonmenetelmillä. Tämän päivän hirsirakennukset eivät pahemmin kuitenkaan muistuta sadan vuoden takaisia läpihengittäviä tönöjä, vaan ne on yleensä tehty ristiinliimatusta CLT-puusta. Ilmanvaihto on koneellinen, mutta puu toimii sisäilman toimivuuden tasaajana. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Olemassa olevan rakennuskannan ja myös uudisrakennusten elinkaaren pidentämiseksi tarvittiin hyviä ideoita. Sillä kyllähän me oikeasti melkoisia sankareita olemme olleet! • KL12_2-5.indd 3 25.11.2020 10.59. Olennaista on uusvanhojen materiaalien, kuten puun ja saven, kosteuden säätelykyky ja luonnonmukaisuus. Kovin tehokkaaksi ei nimittäin ole voinut kehua säästötapaa, joka sitten aiheutti esimerkiksi rakenteiden homehtumista ja sädesienten syntymistä. Kunnallisten tilojen sisäilmaongelmat ovat monissa kunnissa keskittyneet päiväkotija koulurakennuksiin. PUUN LISÄKSI myös toista ikiaikaista rakennusmateriaalia eli savea on käytetty sisäilmaongelmien ratkomisessa. Eräs sellainen oli kokonaan puurakenteisiin siirtyminen. Kiinnostaisiko sinua tutustua palveluihimme ja keskustella työelämää koskevista kysymyksistä. Hirsikampuksia onkin rakennettu viime vuosikymmeninä useita
s. [ Lakiklinikka ] 58 Kuntien viestintä somessa ja chatboteilla – oikeudellisia huomioita [ Mielipide ] 59 Sote-esitys on perustuslain vastainen [ Kirjat ] 60 Eroon jumeista, Kaikki hyvin, Kuuliainen kansa pandemiassa [ Työ ja tekijä ] 62 Kunta-alalla heti kotonaan [ Luottamuksella ] 64 Kaupunki ja yhtiöt eri aikaperspektiivissä [ Seuraava numero ] 66 Teema: Työ • Katse soten ja kuntaan jäävien palvelujen väliseen yhdyspintaan, kehottavat kaupunkien toimialajohtajat – ”Työllisyysaste ei nouse ilman toimivaa yhteistyötä” KL12_2-5.indd 4 25.11.2020 10.59. 6 [ Sisältö 12/2020 ] Veli-Jukka Rousu: Tärkeintä on, että opettajat jaksavat työssään. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. [ Kunnan töissä ] 54 Uudet tavat madalsivat osallistumiskynnystä [ Uutisanalyysi ] 56 Hannu Lehtilä: Helsinki ei ollutkaan Vapaavuoren juttu [ Lakia lukien ] 57 Mikä on kuntalain kaunein, mikä kamalin pykälä. 16 Inkeri Konttinen: Hyvän sisäilman aistii siitä, ettei sitä edes huomaa. [ Kansi ] Milka Alanen kuvasi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan Keravalla. 14 Kuvattua, 3 x, Työelämä, Luku 15 Sanottua, Tape [ Teema: Hyvinvointi ] 16 Työkyky takaisin 22 Kuntavaalit 2021: Yksi vaakuna jää historiaan 30 Koliikkivauvojen luontaishoidon tutkimukselle tulossa jatkoa 32 Vastakkain: Hyvinvoinnin valinnat 38 VM:n asiantuntija: Soten rahoituksen kritiikissä unohdettu tasausjärjestelmät 40 Siisti ranneke! 42 Arkiliikunta ratkaisee 46 Sotea, hyteä vai kumpaakin. 13 Pystytkö puhumaan. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Kadun mies [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. Kuva: Milka Alanen Kuva: Liisa Takala Olavi Sydänmaanlakka: Mikäli soten halutaan onnistuvan, terapiatakuu on leivottava siihen mukaan. 50 Kuumien lähteiden syliin [ Kolumni ] 53 Jari Hakanen: Uupumusta vai työuupumusta
Aulis Vehmasto: Kaksi köyhää kun menee yhteen, ei siitä voi rikasta tulla. Kuva: Jussi Partanen Tapio Rauhala: Rahkeet eivät enää olisi riittäneet itsenäisenä kuntana. 32 Hanna Sarkkinen: Jokaiselta nuorelta pitää edellyttää, että tutkinto suoritetaan. • Julkisen keskustelun uhkailua ollaan suitsimassa lailla • Jyväskylän kaupunginjohto säästökuurille, kannustaa muitakin palkattomille vapaille • Kyläkoulun lakkautusuhka herättää tunteita – Kuntatalouden konsultti ei ota kantaa arvoihin vaan tarjoaa dataa päätöksentekoon KL12_2-5.indd 5 25.11.2020 10.59. Anna-Kaisa Ikonen: Oppiminen lähtee eriytymään jo alakouluvaiheessa. 22 s. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• Kuva: Laura Oja s
Hän on huomannut jo ikävöivänsä satunnaisia ja näennäisen merkityksettömiä kohtaamisia kollegoiden kanssa. KL12_6-11.indd 6 25.11.2020 10.56. 6 Kuntalehti 12 / 2020 [ Hän ] Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka vetää nyt korona-aikana järjestöään kotoa Keravalta
Kuntalehti 12 / 2020 7 . KADUN Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan elämäntehtävä on tehdä niiden ääni kuultavaksi, joita ei mieluiten kuultaisi lainkaan. MIES KL12_6-11.indd 7 25.11.2020 10.56
Onneksi sentään jäljellä on Risto, joka välillä vaatii Sydänmaanlakan huomiota tyytymättömästi ulvomalla. Viime vuosien saatossa kolme lasta on aikuistunut, ja nuorinkin lensi äskettäin pesästä. M KL12_6-11.indd 8 25.11.2020 10.56. [ Hän ] 8 Kuntalehti 12 / 2020 Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka, 55, on jo huomannut koronaviruksen sosiaalista elämää rappeuttavan vaikutuksen omassa elämässään. Nyt Sydänmaanlakka noudattaa hallituksen suositusta ja enimmäkseen työskentelee etänä Keravalla, jossa asuu omakotitaloa vaimonsa Marianna Sydänmaanlakan ja espanjanvesikoira Riston kanssa. KOVA KORONA Kun ihmiseltä puuttuvat työkaverit, jotka kannattelevat, häneltä puuttuvat myös reflektiiviset pinnat, joista saada palautetta siitä, mitä on muiden mielissä, sanoo Sydänmaanlakka, joka on paitsi pitkän linjan järjestöihminen myös koulutettu terapeutti. Sydänmaanlakka sanoo, että koko elämän tarkoitus on vuorovaikutuksessa, sillä vain sen kautta ihminen tulee merkitykselliseksi. Vaikka etätyössä on kiistämättömät puolensa, hän sanoo alkaneensa kaivata tuttuja naamoja omalta virastokäytävältä, arkista piipahdusta viereiseen huoneeseen vaihtamaan pari näennäisesti kevyttä ja samantekevää sanaa
Moni niistä on aloittanut aikanaan potilasorganisaationa ja pyörii kokonaan vapaaehtoisvoimin. Uudenlaiselle etsivälle nuorisotyölle tuli tarvetta, kun helsinkiläiset lapset ja nuoret alkoivat 1990-luvun taitteessa parveilla julkisilla paikoilla ongelmaksi asti. Hänelle on 55 elinvuoden aikana ehtinyt kerääntyä oma osuutensa elämänkriisejä sekä työssä että parisuhteessa. Pelkona on, että he vetäytyvät takaisin kammioihinsa potemaan itsekseen. MIELENTERVEYSKRIISI Sydänmaanlakka muistuttaa, että YK varoitti jo toukokuussa valtioita koronapandemian jälkijunassa seuraavasta globaalista mielenterveyskriisistä. Monen vuoden kuntouttavan työn hedelmät uhkaavat valua kokonaan hukkaan. Sydänmaanlakka vetää Mielenterveyden keskusliittoa nyt kahdeksatta vuotta. Muutama vuosi myöhemmin Sydänmaanlakka perusti Walkers-kahvilaverkoston. Silloin monen vointi ja toimintakyky huononee. Mielenterveyskuntoutujat ovat ihmisten mielikuvissa aina vain markettien peliautomaateilla notkuvaa tuulipukukansaa, niitä toisia. Olisi tärkeää nähdä, että kenen tahansa elämä on altis hallinnan menetykselle. Mutta not in my backyard. Sydänmaanlakka oli moderni auttaja, joka lähestyi kohteitaan vertaisena, ei ylhäältä päin tai heitä pienentäen. Lasten ja nuorten oireilu on yleensä aiheellista ja johtuu lähes aina aikuisten ongelmista. Mutta not in my backyard. Lokakuussa myös Maailman terveysjärjestö WHO toisti varoituksen, sillä pandemian on todettu vakavasti vaikeuttaneen mielenterveyspalveluiden saatavuutta jäsenmaissa hetkellä, jolla niille olisi ollut eniten tarvetta. Kyllä tämä nyt pitää ajatella isossa kuvassa. Olavi Sydänmaanlakka virittäytyy joulutunnelmaan kotipihallaan. Välillä ovat suorasNyt on ookoo, että mielenterveysongelmia on jollain toisella. Kaiken tämän puheen ja näiden tarinoiden valossa ihmiset ovat saaneet asiaan etäisyyden, ja nyt on ookoo, että mielenterveysongelmia on jollain toisella. Ongelma on, että vaikka puhe mielenterveyden ongelmista onkin jo valtavirtaa, näin on edelleen vain siinä tapauksessa, että ne koskevat muita ihmisiä. Mielenterveyden keskusliitolla on 160 jäsenyhdistystä, joiden toimintaa Sydänmaanlakka kuvaa ruohonjuuritasoiseksi. Sydänmaanlakka sanoo tietävänsä hyvin omasta elämänkokemuksestaan, että jo aivan pienet asiat saattavat kaataa arjen tasapainon. Siinä kyllä tehdään kärpäsestä härkänen. Vaikka asenteet mielenterveyden ongelmia kohtaan ovat vuosien ja vuosikymmenien aikana hitaasti muuttuneet, työtä riittää edelleen, hän sanoo. Jäi silti tunne, että aivan kokonaisena hän ei sinnekään mahtunut. Olen ollut hyvin kriittinen kirkkoa kohtaan. Etenkin Sydänmaanlakka on huolissaan asiakkaistaan, mielenterveyskuntoutujista. Sydänmaanlakalla on asiaan pitkä perspektiivi, sillä hän tuli aikanaan tunnetuksi Aseman Lapset ry:n karismaattisena kenttätyön johtajana. KL12_6-11.indd 9 25.11.2020 10.56. Seurana on espanjanvesikoira Risto. NUORTEN OIREILU Tuoretta keskustelua Helsingissä tapahtuneista nuorten väkivallanteoista ja jengiytymisestä Sydänmaanlakka seuraa lähinnä turhautuneena. OMAT KOKEMUKSET Sydänmaanlakan halu työskennellä katuelämän ilmiöiden kanssa nousee hänen oman lapsuutensa ja nuoruutensa turbulenteista kokemuksista. Tuolloin helsinkiläisissä jengeissä oli parhaimmillaan satoja jäseniä. Kun asiaa on kysytty, edelleenkin joka viides ihminen ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen. Olen löytänyt oman elämäni yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden, ja se on auttanut kohtaamaan asiakkaita niin, että he kokevat tulevansa vertaisina nähdyiksi. Omalla kohdalla asian hyväksyminen on edelleen kovin vaikeaa. Siksi korona on ihmisyydelle kova paikka. Samaan aikaan kansalaisia ohjeistetaan välttämään ihmiskontakteja ja eristämään itsensä viruksen leviämisen estämiseksi. Sydänmaanlakka sanoo jääneensä ehkä vähän katkeraksi siitä, että koki vaikeuksissaan lopulta tulleensa seurakunnan hylkäämäksi. Kuntalehti 12 / 2020 9 . Minäkään en ole kliini, vaan yhtä lailla altis. Kyse on yksittäisistä tapahtumaketjuista, joista ei voi tehdä sen kummempia yleistyksiä, Sydänmaanlakka sanoo. Ne ovat monelta osin samoja kuin hänen kohtaamillaan asiakkailla, ja asioita, joiden kanssa Sydänmaanlakka on halunnut tehdä töitä. Kouvolassa kasvaneelle Sydänmaanlakalle muodostui aikanaan tärkeäksi etapiksi kirkko ja seurakuntanuorten yhteisö, jonka hän koki kannattelevan itseään tärkeinä vuosina. Tulevaisuuden huoli on, miten meidän kaikki ihmiset tulevat selviämään – ja missä kunnossa, Sydänmaanlakka sanoo. Yhdistysten tärkein tehtävä on mielenterveyskuntoutujien vertaistoiminta, kuten päiväkeskustoiminta. Liiton tavoitteena on, että ihmiset eivät jäisi mielenterveysongelmiensa kanssa kaappiin, vaan että ne arkipäiväistyisivät vielä nykyisestäkin. Juuri sen koronaohjeistukset ja kokoontumisrajoitukset ovat lamauttaneet. Ideana oli luoda matalan kynnyksen paikkoja, jotka mahdollistivat sosiaalityön kontaktien luomisen muuten vaikeasti tavoitettaviin päihdeongelmaisiin nuoriin. Sydänmaanlakka on huolissaan siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa mielenterveyskuntoutujien arjen kannalta
HelsinkiMission vuosina Sydänmaanlakan asiakkaat olivat huumediilereitä ja velanperijöitä, väkivallan ammattilaisia. KL12_6-11.indd 10 25.11.2020 10.56. Mutta sellainen on poliisin hommaa. Kun tutustuu ihmisen maailmaan ja toimintaympäristöön, myös väkivalta asettuu kontekstiinsa ja tulee ymmärrettäväksi, sanoo Sydänmaanlakka. Väkivallasta Sydänmaanlakka teki myös terapeutinopintojensa lopputyön nimellä Auttajan eettiset lataukset. Tätä pestiä seurasivat vuodet helsinkiläisten katunuorten parissa. Sen sijaan väkivaltaisten asiakkaiden ongelmat liittyvät siihen mihin muidenkin: vuorovaikutuksen maailmaan, itselle merkityksellisiin ihmisiin ja näiden suhteiden problematiikkaan. Hän sanoo työstäneensä lopulta omia pelkojaan työskennellessään väkivaltatilanteiden parissa. Sydänmaanlakka seuraa nykyistä sote-valmistelua melko toiveikkaana. Mutta on se niinkin, että jotta perustyötä voisi tehdä hyvin, resurssien ja puitteiden pitää olla kunnossa. Se on merkittävää, että asiakkaita kunnioitetaan jo nyt eikä vasta sitten, kun he ovat muuttuneet. Se oli minulle kyllä aivan loistava polku. Se on hyvin tärkeää. Hän kertoo, miten näissä kulttuureissa väkivalta on koko ajan läsnä ja miten kuolleet kadulla saattavat olla aivan tavallinen näky. Jo edesmennyt velanperijä sanoi hyvin: se vaan nyt on niin, että meillä tämä maksuliikenne ei mene postisiirtona. Vaikka ei hyväksy väkivaltaa, voi hyväksyä ihmisen ja ymmärtää häntä, sanoo Sydänmaanlakka. Harvalla ihmisellä on kavereita tällä tavalla laidasta laitaan. On ymmärrettävä, että nimenomaan väkivalta ei ole ongelma heille. Me katsomme asiaa oikean ja väärän näkökulmasta. taan sylettäneet nämä kristityt. VÄKIVALTA Vuonna 2003 Sydänmaanlakkaa kysyttiin Helsingin kaupunkilähetyksen HelsinkiMission nuorten kriisityön johtajaksi. Vastasin tuolloin toimintaa vetäneelle Olli Valtoselle, että jos etsit tänne jotain evankelistaa, niin kysy jotain toista. Ystäviäkin on matkoilta jäänyt: sellainen on entinen guatemalalainen jengipomo ja nykyinen kulttuuriministeriön virkamies Gustafo Cifuentes, joka on nimennyt oman poikansa Sydänmaanlakan mukaan. [ Hän ] 10 Kuntalehti 12 / 2020 Mikäli soten halutaan onnistuvan, terapiatakuu on leivottava siihen mukaan. Sydänmaanlakka huomasi, miten vaikeaa auttajien oli suhtautua väkivaltaiseen elämäntapaan ja miten hyödytöntä se asiakkaiden kannalta on. TERAPIATAKUU SOTEEN Olipa Sydänmaanlakka missä kohtaa organisaatiokaaviota tahansa, hän on aina tavannut suoraan niitä, joita järjestö pyrkii auttamaan. Mutta vaikka olen ollut pettynyt ihmisten kykyyn toimia rinnallakulkijana, en ole koskaan osannut Jumalaa kieltää, hän lisää. Sydänmaanlakka on Cifuenteksen kanssa sopinut, että kun jompikumpi kuolee, toinen matkustaa kantamaan hänen arkkuaan. Terapiatakuun tarkoitus olisi taata kaikille apua tarvitseville hoitoon pääsy julkisen terveydenhoidon piiOlavi Sydänmaanlakka on tehnyt pitkän päivätyön väkivaltaisten ja päihdeongelmaisten nuorten parissa. Nämä ajat ja tämä teema ovat jättäneet Sydänmaanlakkaan lähtemättömän jäljen. Hänestä tärkeintä olisi saada mukaan kansalaisaloitteena eduskuntakäsittelyyn noussut terapiatakuu. Aikuisuuden kynnyksellä Sydänmaanlakka opiskeli sosiaalityöhön erikoistuneeksi diakoniksi, sillä hän halusi työskennellä päihdeongelmaisten ja nuorisorikollisten parissa. Sydänmaanlakka sanoo olevansa ihmisten rikastuttama mies. Kun jonakin päivänä jään eläkkeelle, ei ole ainakaan huolta, että jotain jäi näkemättä ja tekemättä. LAIDASTA LAITAAN Sydänmaanlakka kävi osana opintojaan useamman kerran tutustumassa latinalaisen Amerikan väkivaltaisiin kulttuureihin. Ensimmäinen työpaikka oli Tikkurilan seurakunnassa Vantaalla. Työssään Sydänmaanlakka on päässyt käyttämään sitä osaamista ja tietopankkia, jota hänelle on vuosien saatossa kertynyt. Se on pelottavaa, mutta samalla saa nähdä, miten ihmiset siitäkin huolimatta elävät arkista elämäänsä. Kun otin toiminnanjohtajan pestin Mielenterveyden keskusliitossa vuonna 2012, minulta kysyttiin, tuleeko sinusta nyt hallintomies
TYÖHÖN KUTSUTTU Sydänmaanlakka on tehnyt koko työuransa järjestöjen ja kadun elämän rajapinnassa. Hänen mielestään on olennaisinta, että ihmiset kokevat saavansa apua ilman, että sille asetetaan keinotekoisia kynnyksiä. Se on ollut enemmän kuin pelkkää työtä. ] riin kuukauden sisällä ja ilman erikoislääkärin lähetettä. Tunnistan itsestäni, että olen järjettömän sitoutunut tehtävääni, hän sanoo. Että uskotaan ja luotetaan asiakkaan kertomukseen. Minut on tähän työhön kutsuttu. Pidän itseäni tavattoman varakkaana miehenä, koska olen saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista ihmiset rakentavat elämänsä. Näiden ihmisten hätä on minun kannettavanani. • Katja Martelius Kuvat: Milka Alanen KL12_6-11.indd 11 25.11.2020 10.56. Hoitoa pitäisi saada terveyskeskuksissa, ja sen pitäisi olla asiakkaalle maksutonta. Kuntalehti 12 / 2020 11 Olavi Sydänmaanlakka • Syntyi 1965 Kouvolassa • Asuu Keravalla • Koulutukseltaan diakoni ja perheterapeutti • Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja vuodesta 2012 alkaen • Työskennellyt päihdeja väkivaltaongelmista kärsivien nuorten ja lasten parissa mm. Hän sanoo olleensa yhteiskuntaan päin edusmiehenä erilaisille ryhmille, joiden ääntä ei muuten mieluiten kuultaisi lainkaan. Että tartutaan heti kiinni ja vedetään avun piiriin. Aseman Lapset ry:n kenttätyön johtajana vuosina 1992–1994, Walkers-kahviloiden perustajana ja toiminnanjohtajana vuosina 1994–2001 sekä HelsinkiMission nuorten kriisityön johtajana vuosina 2003–2012 • Perheeseen kuuluu puoliso Marianna Sydänmaanlakka, kolme aikuista lasta sekä espanjanvesikoira Risto • Harrastaa kotona oleilua, kalastamista, ruuanlaittoa ja naapurien kanssa seurustelemista [ Kuka. Mikäli soten halutaan onnistuvan, terapiatakuu on leivottava siihen mukaan, Sydänmaanlakka sanoo
Taidetta taas se, että seinä ja katto ovatkin plastiikkinen aalto, joka loiskahtaa dynaamisesti sinisiä kannatintolppia päin. Helenelund kirjoittaa Kohta-teoksestaan, että sen inspiraation lähteitä ovat olleet meditatiiviset olotilat, jotka syntyvät ajatusten vapaasta virrasta ja sellaisista asioista kuin pilvien ja ohi virtaavan veden tarkkailu, tanssi ja musiikki. Mitään aavistamaton käyttäjä luulee veistoksen suojissa vain odottavansa arkisesti bussia, mutta saakin vahingossa kaupan päälle taide-elämyksen. [ Mikä vaakuna. Bussipysäkkiä Kohta-teoksessa on se, että se tarjoaa odottajalle suojan sekä sadetta että tuulta vastaan sekä pienen penkin, jolle linja-auton odottaja voi asettaa arjen väsyttämän ahterinsa. Näyttelyn teemana oli kivun kokemus, ja siinä nähtiin muutaman huoneen verran tekstiiliveistosmakkaroita, samettipäällysteisiä luurankoja, kankaisia kudoksia ja hermosäikeitä. Taideamanuenssi Susanna Widjeskog ilmoittaa kaupungin valinnan, joka on Corinna Helenelundin Kohta (2018). Porvoossa halutaan muokata kaupunkikuvaa nykytaiteella ja luoda mahdollisuuksia sen kokemiseen arkisissa ympäristöissä. ] JOULUKUUN kunniaksi Kuntalehti luotaa Porvoon kaupungin taidekokoelmaa: mikä mahtaa olla kunnan aarre. Tässä pysähtyvät Porvoonjoen yli ajavat bussit. Vaakunassa on sinisessä kentässä tulusrautaa muistuttava hopeinen C-kirjain linnaa merkitsevän latinankielisen castrum tai castellum -sanan mukaan. Porvoon vaakuna on lisäksi ainoa vaakuna, jossa on säilynyt suippokärkisen goottilaisen kilven muoto. Nykytaidetta hankitaan ehkä yllätyksellisiinkin paikkoihin, Widjeskjog sanoo. Parhaat muistoni Länsirannasta ovat ajalta jolloin alue oli rakentamatonta niittyä, pensaikkoa ja avointa taivasta, hän kirjoittaa. Maamme keskiaikaisten kaupunkien vaakunoissa oli kaikissa aiheena kirjain. Nämä kokemukset ovat peräisin siltä paikalta, jossa Kohta nyt on. Penkki taas on muodoltaan sininen pilvi. • Katja Martelius PORVOON kaupungin vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers keskiaikaisen sinettipainauman mukaan. KL12_12-15.indd 12 25.11.2020 11.01. 12 Kuntalehti 12 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Paikka on sopiva katukalustetaiteelle, sillä aivan sen vieressä kohoaa Taidetehdas, Porvoon nykytaide-elämän eittämätön keskus. Kohta on veistos, mutta samalla se on bussipysäkki osoitteessa Läntinen Aleksanterinkatu 1. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön kesäkuun alussa vuonna 1960. Widjeskog kertoo, että Kohta on toteutettu osana Länsirannan taideohjelmaa: kun kaupunki myy Porvoonjoen länsipuolen tontteja rakennuttajille, osalla myyntihinnasta hankitaan paikalle taideteoksia. Taiteen ystävät muistavat hänet vuoden takaisesta näyttelystä SeitsePorvoo: Kohta (2018) Kuva: Susanne Widjeskog männen kerroksen takapiha Helsingin taidemuseossa HAMissa. KUVANVEISTÄJÄ Helenelund, 35, on itsekin porvoolainen ja suomalaisen kuvanveistotaiteen nouseva tähti
Mitä vaikutusta liitoshalukkuuteen voi olla sillä, että liitosavustusta saaneet kunnat voisivat jatkossa saada korvausta mahdollisesta valtionosuuksien vähenemisestä toteutumisvuotena ja sen jälkeisinä kolmena vuotena. Kyllä, se on ensimmäinen liitos, johon annetaan sillä perusteella avustusta. Ensi vuoden alussa toteutuu vain yksi kuntaliitos. Kyllä siinä uskossa olen. Muut tulevat uuden pykälän nojalla. Se on samalla rahoitusmallilla. Pystytkö puhumaan. Uuden odotus, rauhoittuminen, yhdessäolo, aikaa lukea. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. Kai se saadaan voimaan vuoden alussa. Onko teillä arvioita siitä, kuinka paljon liitoksia voisi tulla. Hallituksen esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. Avustuksiin vuosittain käytettävä 10 miljoonan euron summa on tarkoitus ottaa kuntien peruspalveluiden valtionosuuspotista. Ei ole. Totta kai kuntia on närästänyt rahoitus. Ja raha lähtee valtionosuuksista vain siinä tapauksessa, että tulee yhdistymisiä. Onko niin, että Kankaanpään ja Honkajoen yhdistymiseen saatiin kriisikuntien liitosten avustusta ensimmäisen kerran. Harkinnanvaraista avustusta voisi hakea vuoden 2022 alusta voimaan tuleviin kuntien yhdistymisiin. Meillähän on jo olemassa yhdistämisavustus kriisikuntien liitoksiin. Onko jatkossa mahdollisuus saada sekä harkinnanvaraista yhdistymisavustusta että kriisikuntien vapaaehtoisiin yhdistymisiin tarkoitettua avustusta. Kuntalehti toivottaa lukijoilleen rauhallista joulun aikaa ja iloa vuodelle 2021. Kuntarakennelakiin ehdotetaan harkinnanvaraista yhdistymisavustusta vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Esitykseen ei ole kohdistunut eduskunnassa vastustusta. ] Hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä vastaa puhelimeen. Oletus on se, että nopealla tahdilla tällä ei ole välttämättä suurta vaikutusta, mutta toivomme, että jatkossa liitoksia olisi enemmän. Jos liitoksessa on joku kriisikuntakriteerit täyttävä tai sitä lähestyvä, silloin avustus tulee 56a-pykälän nojalla eli kriisikuntia koskevasta osuudesta. Nyt pystyn. Kyllä tällä voi olla vaikutusta, sillä joissain tapauksissa on ollut mahdollista, että kuntaliitos tekee sellaisen tempun, että yhdistyneen kunnan peruspalveluiden valtionosuuksien määrä on pienempi kuin se summa, jonka kunnat saivat ennen yhdistymistä . Tämä nousi esille lausuntokierroksella. [ Pystytkö puhumaan. Martta Nieminen KL12_12-15.indd 13 25.11.2020 11.01
Myönteistä on, että suurin osa palkansaajista koki työssään työn imua – innostusta, tarmokkuutta sekä työhön uppoutumista. Kuva: Kaisa Sirén [ 3 X ] 1 Kuntaveroa nostaa ensi vuonna vain 39 kuntaa. Koronatilanteen takia joulupukkikin käyttää suojana pleksiä eikä hän kättele vieraita. Lumi suli pohjoisessakin välillä, mutta marraskuun lopulla maa oli taas valkoinen. [ Työelämä ] KL12_12-15.indd 14 25.11.2020 11.01. Turisteja on tullut kuitenkin jonkin verran kotimaasta. Valtaosa korottajista on pieniä kuntia, mutta joukossa on myös suuria kaupunkeja, kuten Oulu ja Pori. Vastaajia oli 1 555. 2 Kuntaveroa laskee neljä kuntaa, Kitee, Outokumpu, Sulkava ja Taivassalo. Korona-aika ei siis näy vielä näissä tuloksissa, mutta seuraavassa jo näkyy. Napapiirin ”julkkis”, Joulupukki, on tavattavissa pajakylässä vuoden jokaisena päivänä. Lähde: Kuntaliitto [ Luku ] VALTIONEUVOSTO on myöntänyt harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotusta 66 kunnalle, yhteensä 60 miljoonaa euroa. Veron korottajia on vähemmän kuin edellisellä kerralla, jolloin veroprosenttia korotti 53 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,8 miljoonaa ihmistä. Näissä kunnissa on yhteensä 21 000 asukasta. Asukasta kohti eniten, 145 euroa, sai Karijoki, jonka saama summa oli yhteensä 180 000 euroa. 66 Kiire painoi palkansaajia KIIRE oli viime vuonna tavallinen osa palkansaajan työn arkea, työja elinkeinoministeriön marraskuussa julkaisema työolobarometri kertoo. Koronavuonna joukossa oli myös suuria kaupunkeja. Helsingissä yli 20 vuotta asuneet filippiiniläiset kävivät kuukauden sisällä peräti kaksi kertaa Rovaniemellä. 14 Kuntalehti 12 / 2020 [ Kuvattua ] JOULUPUKIN pajakylä Napapiirillä, Rovaniemen lentokentän läheisyydessä, on elänyt korona-aikana hiljaiseloa ulkomaalaisten turistien puuttuessa. Tutkimuksen tulokset perustuvat syksyllä 2019 tehtyihin puhelinhaastatteluihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Hakemuksia tuli peräti 149 kunnalta eli noin puolelta kunnista. Korottajakunnissa asuu yhteensä noin 700 000 kuntalaista. Perinteistä valokuvaa, jossa lapsi – tai aikuinen – on joulupukin sylissä, ei tietysti voi ottaa. Aikaisempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään. 3 Kuntavero pysyy ennallaan 266 kunnassa. Eniten korotusta saivat Kouvola ja Lappeenranta, kumpikin 3,3 miljoonaa euroa
Ja aika usein sopivat, vaikka läheisempi yhteys kuntatason ratkaisuilla on esimerkiksi vanhustenhoitoon ja opetukseen. ”KEVÄÄN kuntavaaleista on tulossa henkilökysymysten lisäksi valtakunnan politiikkaa, vaikka niissä ei äänestetä EU:n elvytyspaketista, maahanmuuttopolitiikasta, turpeesta tai autoilijoiden verokohtelusta. Päätoimittaja Matti Kalliokoski Suomen Kuvalehden pääkirjoituksessa. Se olisi minusta ihanteellista.” Nikarin ja Woodnotesin toimitusjohtaja Johanna Vuorio Asun-lehdessä. Kolikon kääntöpuolena ovat pelko tulla suljetuksi lauman ulkopuolelle tai tulla nähdyksi väärällä tavalla, häpeä. ”KESKUSTELUUN osallistuessamme toteutamme luonnollisia sosiaalisia tarpeita kuulua joukkoon ja tulla nähdyksi. Burnoutin ei kuulu olla uusi normaali.” Toimittaja Susanne Salmi Helsingin Sanomissa. ”MUISTETAAN turvavälit ja tavataan ulkoilun merkeissä, muistetaan puheluiden tärkeys ja postin kantaman kortin esiin laittamisen tuoma ilo.” Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri, päätoimittaja Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset -lehdessä. ”HUONO-OSAISUUS voi selittää osan rikoksista, mutta usein tausta näkyy siinä, kuka joutuu rikoksen uhriksi. minä ohjelmoin sinua ohjelmoimaan minua. Ja jos ympäriltä puuttuu luotettavien aikuisten verkosto, sieltäkään ei tule tukea. Näitä aiheita tuodaan kerkeästi esille silloin, kun ne sopivat ehdokkaan tai puolueen profiiliin. ”YKSILÖISTÄ puhumisen sijaan tarvitaan keskustelua työurista, työhyvinvoinnista ja mielenterveysongelmien ennakoinnista. Jos tuntee oikeutensa huonosti, niitä on vaikea puolustaa. Olen päätynyt ajattelemaan, että häpeän hyväksyminen toimii pidemmän päälle välttelyä paremmin.” Psykoterapeutti Emilia Kujala kolumnissaan Ylellä. Lännen Median toimittaja Jussi Orell Keskipohjanmaa-lehdessä. [ Sanottua ] KL12_12-15.indd 15 25.11.2020 11.01. Silloin nuori tulee helposti hyväksikäytetyksi eikä saa oikeutta itselleen. Kuntalehti 12 / 2020 15 [ Tape ] hetkinen! kukahan tässä ohjelmoi ketä. Se on luonnollinen sosiaalinen tunne, jolta on sosiaalisissa tilanteissa, some mukaan lukien, vaikea välttyä. ”KULUTTAMALLA harkiten pääsemme sellaiseen aikaisempaan maapallon vaiheeseen, jossa tavaroita on vähemmän mutta ne kaikki olivat rakkaita, arvokkaita ja toimivat hyvin. Se luo taustapainetta, että muutoksia perusterveydenhuollossa tapahtuu.” Terveystaloustieteen dosentti Markku Pekurinen Talouselämässä. ”ON ERITTÄIN tärkeää, että hoitotakuu laajenee
16 Kuntalehti 12 / 2020 [ Hyvinvointi ] TYÖKYKY TAKAISIN KL12_16-37.indd 16 25.11.2020 11.08
Kuntalehti 12 / 2020 17 . KL12_16-37.indd 17 25.11.2020 11.08. TYÖKYKY TAKAISIN Hankolainen koulurakennus voi huonosti, kuten osa opettajistakin. Sisäilmaa kohennettiin savella. Rehtori Veli-Jukka Rousu ja opettaja Päivi Lind esittelevät Hankoniemen koulun kotitalousluokan lattiaa, joka on osaksi savea
Kuntien rakennuksista eniten sisäilmaongelmia on koettu peruskouluissa. Tikkaista on jäänyt ilkeät jäljet. Niin on tehty myös Hangossa, Suomen eteläisimmässä kaupungissa, jossa asukkaita on reilut 8 000. Opettaja Inkeri Konttinen voi hyvin uusitussa taideluokassaan. Silloin myös myönnettiin määrärahoja koulujen rakentamiseen ja peruskorjaukseen, mutta enää ei. Peruskouluja siellä on yhdeksän, joista yläasteita on kaksi. Arkakin se on, sanoo kotitalousopettaja Päivi Lind. RATKAISUKSI SAVI Hankoniemen yläaste ja lukio toimivat 1980-luvun alun kaksikerroksisesValtaosa kunnista on laatinut ohjeet siitä, miten sisäilmaongelmia hoidetaan. Vettä savilattia ei siedä, ja siksi keittiön vesipisteiden ympärille asennettiin kosteutta ja kulutusta kestäviä kvartsivinyylilaattoja. Viivästykset saattavat johtaa kosteusja sisäilmaongelmiin. Mutta mitäs pienistä, Lind sanoo. Tuo kaikki selviää valtioneuvoston julkaisuista ja Terveet tilat 2028 -ohjelman selvityksistä. Suomessa sisäilmaoireilusta on tullut lähes kansantauti. Kaunis lattia ei ole. Oppilaiden työtuolien jaloissa on varsinaiset iskunvaimentimet, keltaiset tennispallot. Hän on työskennellyt koulussa reilut parikymmentä vuotta ja sairasteli jatkuvasti, kunnes keittiön liesituulettimet uusittiin, ilmanvaihtoa säädettiin ja luokkahuone peruskorjattiin. Lind käyttää muovisia puutarhasandaaleja. Peruskorjauksia on silti laiminlyöty, ja yleensä syynä ovat kustannukset. Seinät, lattia ja jopa vesipisteen tausta ovat savea. Pesuaineita lattianpesussa ei saa käyttää. Vielä 2000-luvun alun hallitusohjelmissa oli linjauksia terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittämisestä. Ne ovat siis laskennallisesti peruskorjausiässä. Tällöin osa lattiasta sai savipäällysteen. Luokassa saa kävellä vain sisäkengillä tai villasukilla, joita paikallinen marttayhdistys on lahjoittanut ison kassillisen. Se on savea. Terveet tilat 2028 -ohjelmalla pyritään tervehdyttämään julkiset rakennukset ja tehostamaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoitoa. Usein kunnat ovat venyttäneet korjauksia liian pitkään tai niin kutsutusti tekohengittäneet rakennuksia pienillä vuosikorjauksilla. Kolhuja ja naarmuja näkyy. PIENTÄ PAIKKAUSTA Suomessa on karkeasti 2 600 peruskouluja lukiorakennusta, joista yli kahdeksan kymmenestä on rakennettu ennen 1990-luvun alkua. Tahroja jää, koska niitä voi poistaa savesta vain nihkeällä veteen kostutetulla sienellä. [ Hyvinvointi ] 18 Kuntalehti 12 / 2020 L attia Hankoniemen yläasteen ja lukion kotitalousluokassa Hangossa on harmaanvihertävä, vähän likaisenvärinen, kirjava kuin isolla pensselillä ronskisti sudittu. KL12_16-37.indd 18 25.11.2020 11.08. Koloja voi paikata kätevästi savella, mutta paikat näkyvät selvästi. Savilattialla saa kävellä vain muovisilla puutarhasandaaleilla tai villasukilla. Valtaosa kunnista on laatinut ohjeet siitä, miten sisäilmaongelmia hoidetaan
Vähitellen liima hajoaa, ja ilmaan pääsee haitallisia kemikaaleja. Ensinnäkin rakennus on paalutettu hyvin kostealle savimaalle, joka oli alun perin merenpohjaa ja sen jälkeen tiilitehtaan savenkaivuualuetta. Maaperän kosteus ei pääse haihtumaan maton läpi vaan jää muhimaan liimaja tasoitekerroksiin betonilaatan ja maton väliin. Suunnittelija, arkkitehti Kasper Järnefelt ehdotti savea, joka päästää vesihöyryn läpi. Kuntalehti 12 / 2020 19 . sa tiilirakennuksessa, jossa on painittu kosteusja sisäilmaongelmien kanssa pitkään, luultavasti jopa vuosikymmeniä. Sisäilmaja kosteustutkimuksessa vuonna 2014 selvisi, että linoleumimatosta Konttisen työpöydän vierestä löytyi mikrobikasvustoa ja muualta lattiasta paikoin kosteutta. KL12_16-37.indd 19 25.11.2020 11.08. Rakennuksessa on muitakin tuolle ajalle tyypillisiä riskirakenteita kuin tasakatto. Kotitalousluokan lattiassa on savea ja tavallista pienempiä kvartsivinyylilaattoja. Niin on käynyt Hankoniemen koulussakin. Ilma taideluokassa tuntui tunkkaiselta. Kotitalousopettaja Päivi Lind oli oireillut sisäilmasta pitkään. Ongelmallisinta on, että matot ovat liian tiiviitä. Ulkomailla savea oli käytetty julkisten rakennusten korjauksissa, Saviseinä vaurioituu herkästi. Matto oli myös repeillyt, ja sen alle oli päässyt vettä. Savesta Lindholm ei tiennyt mitään, mutta se kiinnosti häntä. Vaihtoehtoja lattian uudeksi päällysteeksi olivat kvartsivinyylilaatat, klinkkeri ja parketti. Luokkahuone oli kunnostettava, ja perusteellisesti. Ilmanvaihto oli pitkään riittämätön, ja lisäksi rakennuksen julkisivusta löytyi hometta ja sädesientä. Hangon kaupungin talopäällikkö Bengt Lindholm halusi löytää koulun sisäilmaongelmiin pysyvän ratkaisun. Alapohjassa on maanvastainen betonilaatta, jonka päälle oli liimattu linoleumimatto, joka on osittain vaihdettu muovimatoksi. Myös taideopettaja Inkeri Konttinen voi luokassaan huonosti
Mahdollista on, että savi vaikuttaa merkittävästikin sisäilmaan, Pitkäranta sanoo. Siinä olen tarkka, ja sen oppilaat tietävät, Konttinen sanoo. Teknisesti lattia uusittiin näin: matto pois ja betonilaatan jyrsintä kolmen millimetrin syvyydeltä, jotta liima poistuu. Konttinen iloitsee siitä, että voi hyvin. Kasper Järnefelt uskoo, että savi tulee uudestaan. Konttisen luokka valmistui vuonna 2016. Vihertävässä lattiassa, joka on kuin marmoroitu. Kolminkertainen savirappaus ja sively pellavaöljyllä, joka tuo kovuutta. Sen jälkeen savi unohtui vuosikymmeniksi. Mutta sitä ei tiedetä, voiko savi puhdistaa sisäilmaa, Järnefelt sanoo. Kolhuja on kuitenkin tullut, ja paikkaukset lattiassa näyttävät kuin jalanjäljiltä. Tutkittua tietoa on se, että savi pystyy sitomaan ilmasta vesihöyryä ja luovuttamaan sitoutunutta kosteutta takaisin, kun ilman suhteellinen kosteus muuttuu. HYVÄLTÄ TUNTUU Päivän viimeinen taidetunti Hankoniemen koulussa on ohi, ja opettaja Inkeri Konttinen esittelee luokkaansa. Rehtori Veli-Jukka Rousu ja opettaja Inkeri Konttinen pyöräilevät töihin. Kokemuksia saven vaikutuksesta sisäilmaan on, tutkimuksia vain vähän. Savirakentaminen nousi Suomessa suosituksi 1700-luvun lopulla ja hiipui 1900-luvun puolivälissä, jolloin teollistuminen toi markkinoille uusia rakennusmateriaaleja, kuten betonin. Hyvän sisäilman aistii siitä, ettei sitä edes huomaa. Hangosta tulisi Suomen ensimmäinen kaupunki, joka korjauttaisi julkisia tilojaan savirappauksilla. Siihen kuuluu jo mikrobiologi Miia Pitkäranta, joka on väitellyt sisäympäristöjen mikrobiologiasta ja setvinyt satojen rakennusten sisäilmaongelmia. Savea on kaikkialla. Läträtä ei saa. Tiiliseinissä, joiden rappaamiseen kului tuhansia kiloja savilaastia. Savea on jopa seinässä vesipisteen takana. UUDESSA NOUSUSSA Puhdas savi on hienojakoista kiviainesta, joka ei sisällä orgaanisia aineita. Isot laatat leikattiin paloiksi, koska pienet laatat tiheällä saumoituksella päästävät maaperän Hankoniemen yläaste ja lukio on tyypillinen 1980-luvun alun rakennus. Tuon selvittämiseksi hän on kokoamassa poikkitieteellistä tutkimusryhmää. [ Hyvinvointi ] 20 Kuntalehti 12 / 2020 Suomessa ei. Hän asettelee sanansa varovasti. Huonosta tulee oireita. Ne ovat orgaanisesti haihtuvia kaasuja, joita erittyy esimerkiksi pesuaineista sekä rakennusja sisustusmateriaaleista. Lämpötilaa se säätelee samalla tavalla. Rakennusten sisäilmaongelmat ovat yleistyneet, ja saven kaltaiset luonnonmateriaalit kiinnostavat. Sen jälkeen vuorossa oli Päivi Lindin kotitalousluokka, jonka lattiassa käytettiin savea ja kvartsivinyylilaattoja. Savi siis tasapainottaa tehokkaasti sisäilman kosteutta. KL12_16-37.indd 20 25.11.2020 11.08. Hän tietää kemian alalta kammiotutkimuksia, joiden mukaan savi voisi sitoa ilman epäpuhtauksia, kuten haitallisia voc-yhdisteitä
Hiljattain savirakentamista on tarkasteltu muissakin opinnäytetöissä. Savirakentajaksi voi nykyisin myös opiskella Raision seudun koulutuskuntayhtymän Mynämäen-toimipisteessä. Hankoniemen koulun rehtori VeliJukka Rousu sanoo, että ratkaisu on toiminut hyvin. Savi on vain yksi hengittävistä materiaaleista, mutta se toimii, Rousu sanoo. Eniten apua on pilaantuneiden ja tiiviiden lattiapäällysteiden ja liimojen poistamisesta. Sen jälkeen maanvastaisen betonilaatan voi päällystää savella tai muulla materiaalilla, jonka läpi kosteus pääsee. • Savi on vain yksi hengittävistä materiaaleista, mutta se toimii. Pirinen ohjasi Aalto-yliopistossa Käyhkön diplomityötä, jossa tämä selvitti vesihöyryn pitoisuuksia maanvastaisen betonirakenteen ja 23 päällysteen rajapinnalla. Betoni pitää tosin käsitellä jotenkin, sillä muuten se pölyää, hän lisää. Savesta hän tietää lähinnä sen, minkä Kasper Järnefelt ja Kasper Käyhkö ovat selvittäneet. Tuolta se vesihöyry nousee. Kivet näkyvät pinnassa, ja tuntuu kuin kävelisi teollisuushallissa. Kuntalehti 12 / 2020 21 Päivi Ängeslevä Kuvat: Liisa Takala kosteuden läpi paremmin. Tärkeintä on, että opettajat jaksavat työssään. KUNHAN HENGITTÄÄ Savipäällyste ei selitä sitä, miksi Hankoniemen koulun opettajat voivat nyt paremmin. Poikkeavia pitoisuuksia ei löytynyt. Inkeri Konttisen taideluokka sai viime kevään sisäilmatutkimuksessa puhtaat paperit. Veli-Jukka Rousu esittelee vielä tekstiililuokan, joka kunnostettiin savella viime vuonna. Pirinen työskentelee kotikaupunkinsa Lahden rakennustarkastajana ja toteaa, että lahtelaisissa kouluissa betonilaatta jätetään usein päällystämättä. Seinät on rapattu, ja lattiassa on muita luokkahuoneita rouheampaa kiviainesta. Niin sanoo Juhani Pirinen, tekniikan tohtori ja kosteusja homeongelmien asiantuntija. Auditorioon on pohdittu savilattiaa. Korjaus on kesken. KORJATTAVAA RIITTÄÄ Hankoniemen yläasteen ja lukion rehtori Veli-Jukka Rousu seisoo alakerran käytävässä ja osoittaa lattianrajaa, joka erottaa muovimaton uusista kvartsivinyylilaatoista. Myös koulun ruokasalissa ja auditoriossa on koettu sisäilmaongelmia, ja niistäkin muovimatot on poistettava. Toivottavasti se jatkuu ensi vuonna, Rousu sanoo, sillä kosteus nousee matosta kupruina pitkin käytävää. Savi oli yksi päällysteistä, jotka läpäisivät vesihöyryä parhaiten. Lisäksi kosteusmittauksessa todettiin, että ”lattiarakenne pääsee kuivumaan ylöspäin eikä tiivisty savipäällysteeseen”. Mutta siihen tottuu, Rousu sanoo. KL12_16-37.indd 21 25.11.2020 11.08. Työ julkistettiin vuonna 2017. Muovimatossa on selvästi näkyvä kupru, jota hän tönäisee jalallaan. Myös Päivi Lindin kotitalousluokka on tutkittu, ja kaikki on kunnossa
22 Kuntalehti 12 / 2020 [ Hyvinvointi ] [ Kuntavaalit 2021 ] KL12_16-37.indd 22 25.11.2020 11.08
Se on ensi vuoden ainoa kuntaliitos. Kuntalehti 12 / 2020 23 . Honkajoki on tammikuusta alkaen osa Kankaanpään kaupunkia. Kuntavaalit ovat honkajokisille nyt näytön paikka, sillä palvelut huolettavat. KL12_16-37.indd 23 25.11.2020 11.08. YKSI VAAKUNA JÄÄ HISTORIAAN Honkajoki pysyy, vaakunan paikka vain muuttuu, sanovat paljasjalkaiset honkajokiset kunnanvaltuutetut Tapio Rauhala (vas.) ja Aulis Vehmasto
Rahkeet eivät enää olisi riittäneet itsenäisenä kuntana, sanoo valtuuston puheenjohtaja Tapio Rauhala, kesk. Olosuhteiden pakosta joutuu tekemään huonojakin siirtoja, kommentoi Kalevi Paloviita kotikuntansa Honkajoen yhdistymistä Kankaanpäähän. Kyseessä on Suomen ainoa kuntaliitos ensi vuonna. Tällä vuosituhannella vain seitsemän tilinpäätöstä on ollut ylijäämäisiä. Yksi äänesti tyhjää. Kalevi Paloviitaa askarruttaa tulevassa kuntaliitoksessa palveluiden kohtalo. Tämäkin talo kun säilyisi tässä. Puolue sai lähes 43 prosenttia äänistä. Vuodenvaihteessa se palaa entisen emäpitäjän hoteisiin. Tähän on nätti tulla pikkuasioiden takia, sanoo viidentoista kilometrin päässä Lauhalassa asuva Paloviita. Ei-äänet tulivat perussuomalaisilta. Ei meidän tilanne paljon parane. [ Hyvinvointi ] 24 Kuntalehti 12 / 2020 [ Kuntavaalit 2021 ] H onkajoen terveysaseman ovi käy tämän tästä marraskuisena tiistaipäivänä. Viime eduskuntavaaleissa Honkajoki oli Suomen perussuomalaisin kunta. Honkajoki erkaantui Kankaanpäästä 153 vuotta sitten. Kuntaliitos sinetöitiin toukokuussa keskustan ja vasemmistoliiton äänin 11–5. Pohjois-Satakunnassa sijaitseva 1 600 asukkaan Honkajoki on kamppaillut taloutensa kanssa pitkään. Kaksi köyhää kun menee yhteen, ei siitä voi rikasta tulla, toteaa valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Aulis Vehmasto, ps. KL12_16-37.indd 24 25.11.2020 11.08. Kunnanvaltuustossa keskusta on kuitenkin suurin ryhmä
Viime vuonna Honkajoki jäi liki 530 000 euroa plussalle. Kuntalehti 12 / 2020 25 . sivistystoimenjohtaja, rehtori Mari Fabig. KL12_16-37.indd 25 25.11.2020 11.08. Se rahavirta, mikä meidän pitäisi saada jäämään kuntaan, valuu ulos, Rauhala harmittelee. Työpaikkaomavaraisuus on täällä yli sata. Tulot ovat pienemmät kuin menot. Se ei kuitenkaan riittänyt valtiovarainministeriölle, sillä kunnan taseeseen oli kertynyt liikaa alijäämää aiemmilta vuosilta. Ministeriö velvoitti Honkajoen kattamaan taseeseensa kertyneen alijäämän vuoden 2022 loppuun mennessä. Aikataulu oli liian kireä. Niiden kiinteistöverotuloilla olisimme saaneet talouden tasapainoon vuoden 2025 loppuun mennessä, Norrbo sanoo. Honkajoesta tuli viiden vuoden sisällä toistamiseen kriisikunta. Sinne siirtyy noin 60 yläkoululaista ja 50 lukiolaista, kertoo vt. Se on vähentänyt henkilökuntaa, myynyt omaisuutta, karsinut investointeja ja palveluja, mutta mikään ei riitä. ”TULOT EIVÄT RIITÄ” Yrityksen puutteesta honkajokisia ei voi syyttää. Jos valtionosuudet pidettäisiin oikealla tasolla ja sote-uudistus saataisiin tehtyä, niin kyllä kunnat Suomessa pärjäisivät, perussuomalaisten Vehmasto sanoo. Kunta on tasapainottanut talouttaan vuodesta 2014 alkaen. Tulorahoitus ei yksinkertaisesti riitä kunnan toiminnan rahoittamiseen, sanoo kunnanjohtaja Ulla Norrbo. Esimerkiksi vuosina 2015–2019 kunnallisveron tuotto kasvoi Honkajoella vain yhtenä vuonna, vaikka veroprosenttia korotettiin neljästi vuodesta 2014 lähtien. Tänne on tulossa hulppeita tuulivoimaloita. Uuden koulun on määrä valmistua maaliskuussa
Honkajoen kunnanjohtajasta Ulla Norrbosta tulee Kankaanpään kaupungin kehittämisjohtaja. Uudelle Kankaanpään kaupungille päätettiin antaa harkinnanvaraista yhdistymisavustusta 3,5 miljoonaa euroa. Pienituloisille on tärkeää saada palvelua lähellä, hän sanoo. Tämä oli viimeinen hetki saada uusi koulurakennus, Fabig huomauttaa. AUKIOLOAJAT UUSIKSI Kunta tarjoaa työtä myös Antti Saloharjulle, joka kaartaa sinisellä traktorillaan kaupan pihaan Honkajoen keskustassa. Koululaiset pelaavat viereisessä liikuntasalissa koripalloa. Suurta henkilöstömäärää selittää se, että Honkajoki tuottaa yhdentoista kunnan lomituspalvelut. Honkajoella on tehty investointeja hyvin niukasti, ja kunnan korjausvelka on merkittävä. luokat sekä lukio. sivistystoimenjohtaja, rehtori Mari Fabig. Maaliskuussa Honkajoki saa uuden yhteiskoulun. Iso osa vanhasta koulusta on purettu sisäilmaongelmien vuoksi. Uusi Kankaanpään kaupunki: Kahden köyhän kunnan liitto Kankaanpää Koonnut: Meeri Ylä-Tuuhonen, grafiikka: KRUT Collective, krut.fi, lähde: kunnat Honkajoki Perustettu Asukasluku Pinta-ala km Henkilöstön määrä Veroprosentti vuonna 2020 Viime tilikauden tulos, euroa Alijäämää asukasta kohden, euroa Lainaa asukasta kohden, euroa Työttömyysaste, prosenttia Ulkomaalaisten osuus väestöstä, prosenttia 1867 1865 333 704 22,5 21,75 10,4 11,8 1 600 11 200 528 ?3 603 ?321 ?1 302 4 704 2 814 7,5 3,1 140 491 KL12_16-37.indd 26 25.11.2020 11.08. Sinne sijoittuvat peruskoulun 6.–9. [ Hyvinvointi ] 26 Kuntalehti 12 / 2020 [ Kuntavaalit 2021 ] UUSI KOULU VALMISTUU Monitoimitalo Honkalan kahvila täyttyy liikuntatunnin äänistä. Käytännön järjestelyistä päästiin kunnissa keskustelemaan vasta kesälomien jälkeen, ja siksi uudet tehtävänkuvat valmistuivat vasta marraskuussa, Fabig kertoo. Kunnanjohtaja Norrbo on Saloharjun kanssa samoilla linjoilla. Neuvolan, päiväkodin, koulun, kirjaston ja laboratorion eli sellaisten palveluiden, joita kuntalaiset tarvitVapaaehtoinen kuntaliitos on aina pakkoa parempi, toteaa kunnanjohtaja Ulla Norrbo Honkajoen keskustaa halkovan Karvianjoen partaalla. Hän kuitenkin huomauttaa, että palveluille täytyy olla myös käyttöä. Valtioneuvosto sinetöi Honkajoen ja Kankaanpään liiton kesäkuussa valtuustojen hyväksymän yhdistymissopimuksen pohjalta. Hän on tulossa kunnan viemärityömaalta. Vastuuta jakamaan tulee lisää väkeä. Kuntaliitoksen myötä palvelut jossain määrin paranevat ja tiettyjen palveluiden, kuten esimerkiksi koulupsykologin, saatavuus varmistuu, sanoo vt. Minun ja alaisteni aika ei enää jakaudu niin moneen asiaan kuin ennen, joten pystymme tekemään työt nykyistä laadukkaammin. Toivon, että koulun ja terveysaseman lisäksi ainakin asumissihteerin ja sosiaalitoimen palvelut säilyisivät täällä. Ne työllistävät 75 ihmistä. Kaikki Honkajoen kunnan 140 työntekijää siirtyvät Kankaanpään kaupungin palvelukseen
En pidä kuntaliitosta pahana, tuumaa autonsa akkua kotipihassaan ladannut Vesa Kivinen. KL12_16-37.indd 27 25.11.2020 11.08. < Se on hyvä, että pääsee kaupunkilaiseksi. Hänestä Honkajoki olisi saanut pysyä itsenäisenä. > Antti Saloharju tekee töitä Honkajoen kunnalle palveluntuottajana. Kuntalehti 12 / 2020 27
Kevään kuntavaalit ovat honkajokisille näytön paikka. Keskustan osalta ehdokasasetelmia muuttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimineen ääniharava Kauko Juhantalon huhtikuinen kuolema. Tavoitteena on saada 30 ehdokasta. Satsaamme laatuun. Aikuisten mielenterveyskurssit kestävät 15 vuorokautta, ja ne järjestetään kolmessa jaksossa palveluntuottajan toimipisteessä. Vaaditaan joukkovoimaa, että palvelut pysyvät täällä edes kohtuullisella tasolla. Demareilla oli marraskuussa koossa viisitoista ehdokasta. Ryhmäkuntoutuksen etuna on, että siinä työskennellään yhdessä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlaisia pulmia ja tavoitteita. Kuntavaalien ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 9. Se lupailee puolueelle hyvää myös kevään kuntavaaleissa. Honkajoen valtuustossa heitä ei kuitenkaan ole ollut sitten vuoden 2008 vaalien. Se on aiheuttanut närää Honkajoen keskustalaisissa, sillä Honkajoki on vahvaa turvetuotantoaluetta. Honkajoelta ei ole vielä ehdokkaita, mutta heitä tulee. Kurssilla kartoitetaan toimintakykyä ja elämänlaatua parantavia keinoja sekä vahvistetaan sosiaalisia osallistumismahdollisuuksia ja tukiverkostoja. – Kuntoutuksen hakemista varten tarvitaan lääkärinlausunto B, jonka laatimisesta on kulunut korkeintaan vuosi. Marraskuun lopusta alkaen Honkajoen terveysasema on ollut auki enää kolmena päivänä viikossa. Siihen vaaditaan joukkovoimaa, että palvelut pysyvät täällä edes kohtuullisella tasolla, Vehmasto sanoo. Arviolta joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyshäiriöstä, ja yhä useammalla on masennustai muita psyykkisiä oireita. Tavoite on säilyä suurimpana puolueena myös kuntaliitoksen jälkeen, mutta perussuomalaiset puhaltaa kovasti niskaan, hän toteaa. Jotain päätösvaltaa Honkajoellekin sentään jää. maaliskuuta. Silmu-kurssilla keskiössä on sekä omien voimavarojen ja vahvuuksien että itseä kuormittavien tekijöiden tunnistaminen. Mielenterveyskuntoutuksesta puhuttaessa useimmille tulee mieleen Kelan suosituin kuntoutusmuoto kuntoutuspsykoterapia. [ Hyvinvointi ] 28 Kuntalehti 12 / 2020 [ Kuntavaalit 2021 ] Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Partanen sevat säännöllisesti, pitäisi olla täällä myös jatkossa. KOLMANNEKSI suurin ryhmä Kankaanpään valtuustossa on sosiaalidemokraatit. VAALIT NÄYTÖN PAIKKA Kesäkuussa Honkajoelta siirtyi yhdeksän valtuutettua kuntien yhteisvaltuustoon. Sosiaalidemokraatteina olemme iloisia, että honkajokiset pääsevät pitkästä aikaa äänestämään demareita, sanoo Kankaanpään Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Katri Kujanpää. Kelan kuntoutuskurssit on tarkoitettu kaikille, joille terveydenhuolto suosittelee kuntoutusta. Kurssille voi hakeutua 16–29-vuotias nuori, jolla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Keväällä 2021 alkava nuorten Itu-kuntoutuskurssi on tarkoitettu yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä sairastaville nuorille. • Meeri Ylä-Tuuhonen Perussuomalaiset puhaltaa niskaan Kankaanpää Honkajoki Se on ihan sama, mistä puolueesta uudet valtuutetut ovat, kunhan vaan saamme läpi hyviä edustaja, jotka ajavat Honkajoen asioita, Rauhala sanoo. Keskusta suhtautuu turvetuotantoon kriittisesti. Asuntosihteeri ja teknisen toimen johtaja eivät ole enää tavoitettavissa joka päivä, mutta esimerkiksi teknisen toimen sihteeri on täällä viitenä päivänä viikossa. Kelan kuntoutuksen puhelinpalvelusta 020 692 205 saa myös käytännön neuvoja kurssille hakeutumiseen. Kankaanpään valtuuston paikkaluku pysyy ennallaan kuntaliitoksen jälkeenkin eli vaaleissa on jaossa 35 paikkaa. Kela järjestää mielenterveyden häiriöihin kuitenkin myös ryhmämuotoista kuntoutusta. Miten kursseille pääsee. Apua työn vaatimusten ja omien voimavarojen yhteensovittamiseen – Mielenterveyttä on tutkitusti mahdollista vahvistaa ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä ja hoitaa. Kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille, joilla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Vahvistusta nuoren itsetunnolle Moni mielenterveyden häiriö ilmaantuu jo nuoruudessa. Pyrimme totta kai löytämään ehdokkaita myös entisen Honkajoen kunnan alueelta, mutta toistaiseksi heitä ei ole. Kurssi järjestetään kolmessa jaksossa avomuotoisen kuntoutuksen ja etäkuntoutuksen yhdistelmänä. Kuntoutushakemuksen saa osoitteesta www.kela.fi/lomakkeet. Rauhala kuitenkin muistuttaa, että sivukyliltä matkaa kertyy kaksinkertaisesti, eivätkä linja-autot kulje. Puolue pitää valtaa Kankaanpäässä ja Honkajoella. Honkajoen keskustasta Kankaanpäähän on noin 24 kilometriä. skitsofrenia, psykoottinen masennus) sairastavat aikuiset voivat hakeutua Verso-kursseille. Kurssiohjelmaan sisältyy ryhmämuotoisen kuntoutuksen lisäksi myös yksilötapaamisia, Ville Räty korostaa. Vaikeaa mielenterveydenhäiriötä (esim. Vuosina 2021–2025 siellä kokoontuu kaupunginosatoimikunta, jolla on käytössään 30 000 euroa alueen kehittämiseksi. Vertaistuki onkin osoittautunut monelle valtavan voimaannuttavaksi ja toipumista edistäväksi kokemukseksi, kertoo Kelan suunnittelija Ville Räty. Se toimitetaan yhdessä kuntoutushakemuksen (KU 132) kanssa Kelaan. Yhdistymissopimuksen mukaan kunnalliset palvelut jatkuvat Honkajoella ensi vuonna samoissa toimipisteissä, mutta niiden laajuutta ja aukioloaikoja tarkistetaan. Kujanpäästä se on paljon. 1.1.2021 alkaen aikuisille on tarjolla kaksi kurssia, jotka eroavat hieman kohderyhmältään ja tavoitteiltaan. Mielenterveyttä voi vahvistaa kursseilla – tutustu Kelan uudistuviin mielenterveyskursseihin Lisätietoja kuntoutuskursseista: www.kela.fi/kuntoutuskurssit ILMOITUS ILMOITUS MIELENKIINTOISET kuntavaalit on tulossa, sanoo keskustan Kankaanpään kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tapio Hietaoja. Sen jälkeen on vaara, että palvelut kaikkoavat, Rauhala toteaa. – On hyvä muistaa, että kuntoutus voi tapahtua kahdenkeskisen terapiasuhteen lisäksi ryhmässä. Hietaojan mukaan keskusta tavoittelee Kankaanpäässä noin 40 ehdokasta. Perusterveydenhuollon palvelut Honkajoella tuottaa kuntayhtymä, joten niiden heikkeneminen ei liity kuntaliitokseen. Toistaiseksi listalla ei ole honkajokisia. Kurssilla tarjotaan apua myös työn tai opiskelujen vaatimusten ja omien voimavarojen yhteensovittamiseen. Kun ahdistus tai masennus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään tai kun pitkäaikainen mielenterveyden häiriö vaikeuttaa arkea, apu voi löytyä kuntoutuskurssilta. Vielä kun saisimme nuoria naisia liikkeelle. HONKAJOKI ja Kankaanpää olivat viime vuoden eduskuntavaaleissa maamme kaksi perussuomalaisinta kuntaa. Perussuomalaiset tavoittelee yli 30 ehdokasta. Meillä on nyt todella hyvä pöhinä. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen. Emme ole surullisia, jos lista ei tule täyteen. Olemme saaneet ehdolle nuoria, ja se on todella hieno asia, sanoo Kankaanpään perussuomalaisten puheenjohtaja Sami Ojala. Vaikka kursseilla kuntoutus tapahtuu ryhmässä, määritellään kuntoutuksen aluksi jokaiselle osallistujalle yksilölliset kuntoutustavoitteet. Hänestä määrää selittää SDP:n asema pääministeripuolueena ja hyvä gallupmenestys. Syynä aukiolon supistamiselle oli palveluiden vähäinen käyttö. Se sisältää kolmen vuorokauden jakson palveluntuottajan toimipisteessä, kuuden viikon etäkuntoutusjakson ja kahden vuorokauden päätösjakson palveluntuottajan toimipisteessä. Se kuitenkin vetää valtuutetut mietteliäiksi. • KL12_16-37.indd 28 25.11.2020 11.08. Edunvalvonta Honkajoen hyväksi seuraavan kolmen vuoden aikana on äärimmäisen tärkeää, Vehmasto lisää. Yhdistymissopimus takaa meille kaikki palvelut kolmeksi vuodeksi
Miten kursseille pääsee. Vaikka kursseilla kuntoutus tapahtuu ryhmässä, määritellään kuntoutuksen aluksi jokaiselle osallistujalle yksilölliset kuntoutustavoitteet. Kurssiohjelmaan sisältyy ryhmämuotoisen kuntoutuksen lisäksi myös yksilötapaamisia, Ville Räty korostaa. Apua työn vaatimusten ja omien voimavarojen yhteensovittamiseen – Mielenterveyttä on tutkitusti mahdollista vahvistaa ja mielenterveyden ongelmia ehkäistä ja hoitaa. Kelan kuntoutuksen puhelinpalvelusta 020 692 205 saa myös käytännön neuvoja kurssille hakeutumiseen. Vaikeaa mielenterveydenhäiriötä (esim. – Kuntoutuksen hakemista varten tarvitaan lääkärinlausunto B, jonka laatimisesta on kulunut korkeintaan vuosi. ILMOITUS Kun ahdistus tai masennus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään tai kun pitkäaikainen mielenterveyden häiriö vaikeuttaa arkea, apu voi löytyä kuntoutuskurssilta. – On hyvä muistaa, että kuntoutus voi tapahtua kahdenkeskisen terapiasuhteen lisäksi ryhmässä. Kurssilla kartoitetaan toimintakykyä ja elämänlaatua parantavia keinoja sekä vahvistetaan sosiaalisia osallistumismahdollisuuksia ja tukiverkostoja. Mielenterveyttä voi vahvistaa kursseilla – tutustu Kelan uudistuviin mielenterveyskursseihin Lisätietoja kuntoutuskursseista: www.kela.fi/kuntoutuskurssit ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS KL12_16-37.indd 29 25.11.2020 11.08. skitsofrenia, psykoottinen masennus) sairastavat aikuiset voivat hakeutua Verso-kursseille. Vahvistusta nuoren itsetunnolle Moni mielenterveyden häiriö ilmaantuu jo nuoruudessa. Kurssille voi hakeutua 16–29-vuotias nuori, jolla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Ryhmäkuntoutuksen etuna on, että siinä työskennellään yhdessä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlaisia pulmia ja tavoitteita. Silmu-kurssilla keskiössä on sekä omien voimavarojen ja vahvuuksien että itseä kuormittavien tekijöiden tunnistaminen. Vertaistuki onkin osoittautunut monelle valtavan voimaannuttavaksi ja toipumista edistäväksi kokemukseksi, kertoo Kelan suunnittelija Ville Räty. Kelan kuntoutuskurssit on tarkoitettu kaikille, joille terveydenhuolto suosittelee kuntoutusta. Kuntoutushakemuksen saa osoitteesta www.kela.fi/lomakkeet. Keväällä 2021 alkava nuorten Itu-kuntoutuskurssi on tarkoitettu yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä sairastaville nuorille. Se sisältää kolmen vuorokauden jakson palveluntuottajan toimipisteessä, kuuden viikon etäkuntoutusjakson ja kahden vuorokauden päätösjakson palveluntuottajan toimipisteessä. Se toimitetaan yhdessä kuntoutushakemuksen (KU 132) kanssa Kelaan. Kela järjestää mielenterveyden häiriöihin kuitenkin myös ryhmämuotoista kuntoutusta. Kurssi järjestetään kolmessa jaksossa avomuotoisen kuntoutuksen ja etäkuntoutuksen yhdistelmänä. 1.1.2021 alkaen aikuisille on tarjolla kaksi kurssia, jotka eroavat hieman kohderyhmältään ja tavoitteiltaan. Kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille, joilla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Aikuisten mielenterveyskurssit kestävät 15 vuorokautta, ja ne järjestetään kolmessa jaksossa palveluntuottajan toimipisteessä. Arviolta joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyshäiriöstä, ja yhä useammalla on masennustai muita psyykkisiä oireita. Mielenterveyskuntoutuksesta puhuttaessa useimmille tulee mieleen Kelan suosituin kuntoutusmuoto kuntoutuspsykoterapia. Kurssilla tarjotaan apua myös työn tai opiskelujen vaatimusten ja omien voimavarojen yhteensovittamiseen. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen
Koliikkivauvojen luontaishoidon tutkimukselle tulossa jatkoa Koliikkivauvojen hoitokokeilu vyöhyketerapialla on saamassa jatkoa. Lisäksi kiinnitettiin huomiota verrokkiryhmän puuttumiseen. HUSin eettinen toimikunta puoltaa tutkimusta ja sille on järjestynyt rahoitus. Luonnonlääketieteen Keskusliiton (LKL) puheenjohtaja Merja Riska pitää Lohjan kokeilun tuloksia hyvänä yleisemminkin luontaishoitojen asemalle. Se rahoitti myös Lohjan kokeilun. Usein törmää tietoihin, että neuvoloista ehdotetaan vyöhyketerapiaa koliikkivauvojen vanhemmille. Kuva: Pixabay KL12_16-37.indd 30 25.11.2020 11.08. [ Hyvinvointi ] 30 Kuntalehti 12 / 2020 L ohjalla kokeiltiin viime vuonna koliikkivauvojen hoitamista vyöhyketerapialla. Hannulalla on sama käsitys, mutta tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa asiasta ei vielä ole. Nyt on tarkoitus saada useampia koeryhmiä ja verrokkiryhmä. Tiedeyhteisössä monet pitivät kokeilua kuitenkin liian suppeana johtopäätösten tekemiseen. Nyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta on puoltanut laajempaa tutkimusta asiasta ja Lapsi ja Luonto Säätiö on luvannut rahoittaa uuden tutkimuksen. Lisäksi tutkimusryhmässä olevalla väitöstyön tekijällä on Wihurin säätiön rahoitus. Tarkoitus on aloittaa uusi tutkimus vuodenvaihteen jälkeen, kertoo Metropolia ammattikorkeakoulun lehtori, terveystieteen tohtori Leena Hannula. Riska on ammatiltaan lääkäri ja homeopaatti. Vanhemmat kertoivat pääasiassa hyvin positiivisista kokemuksista. Tutkimus antaa lisää tietoa siitä, voiko kosketukseen perustuvilla hoidoilla olla vaikutusta koliikista kärsivien vauvaperheiden kokemaan stressiin ja vauvojen itkuisuuteen. Hän oli mukana myös kokeilussa Lohjalla
Suunnitelmien mukaan selvitystyö tehtäisiin hallituskauden loppupuolella. Riska painottaa, että hänen johtamansa liitto edustaa tietoon ja koulutukseen perustuvia aloja. Hoitomuotojen täytyy olla siis riittävällä laajuudella tutkittuja ja näytön hoitomuodon tehosta pitää olla riittävä. SÄÄNNELTYÄ KOULUTUSTA Yleisesti hyväksyttyjä hoitoperiaatteita kuvaavat kansalliset hyvää hoitoa koskevat ohjeet ja suositukset, sanoo sote-alan lupaja valvontaviraston Valviran ryhmäpäällikkö, esittelijäneuvos Kirsi Liukkonen. Näitä ovat Käypä hoito -suositukset, yhtenäiset hoidon perusteista koostuvat ohjeistot, erikoislääkäriyhdistysten diagnoosija potilasryhmäkohtaiset hoito-ohjelmat ja niin sanotut konsensusjulkaisut sekä alueelliset hoito-ohjelmat. Jo vuosikymmeniä on ollut saatavilla runsaasti tutkimusmateriaalia esimerkiksi Keski-Euroopassa tehdyistä tutkimuksista. Näppituntumalta voisin sanoa, että asiakkaita tulee sekä sen takia, että he ovat tyytymättömiä saamaansa hoitoon virallisella puolella että siksi, että he pääsääntöisesti hoitavat itseään luontaishoidoilla, sanoo Luonnonlääketieteen Keskusliiton toiminnanjohtaja Anna Sofia Nevanlinna. Virkamiesvalmistelussa on käynnistetty esiselvitystyö, jossa olemme vasta kartoittaneet erilaisia vaihtoehtoja, miten selvitystyö tultaisiin tekemään, kertoo lääkintöneuvos Kaisa Halinen sosiaalija terveysministeriöstä (STM). KAHDENLAISIA ASIAKKAITA Osa potilaista hakeutuu luontaishoitojen piiriin, koska ei koe saaneensa virallisesta terveydenhuollosta tarvitsemaansa hoitoa. Hän kertoo, että LKL vaatii laajan peruslääketieteellisen tietopohjan ja oman terapia-alan koulutuksen, jotta pääsee liiton terapeuttirekisteriin. Marginaali-ilmiöt vaikuttavat alaa koskevaan suhtautumiseen. LAKIA SELVITETÄÄN JÄLLEEN Vaihtoehto-, luontaisja uskomushoitojen määrittelyä laissa on yritetty tuloksetta. Hänen mukaansa liiton näkökulmasta kyse ei ole joko tai -asetelmasta vaan molempien hoitojen yhdistämisestä. Tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa tällaisesta ei kuitenkaan ole. Monet virallisen lääketieteen ammattilaiset antavat myös luontaishoitoja. Keskusteluissa esiintyy myös pelko, että pelkkään luontaishoitoon hakeutuva potilas jää ilman tarvitsemaan lääketieteellistä hoitoa. Laissa vahvistettu asema vahvistaisi uskottavuutta esimerkiksi yhteistyökumppanina julkisen sektorin kanssa. Valviran Liukkosen mukaan uskomushoitoja koskevan lainsäädännön puuttuessa myös terveydenhuollon ammattihenkilö voi antaa myös sellaisia hoitoja, jotka eivät ole näyttöön perustuvaa lääketieteellistä hoitoa, kunhan raja pidetään selvänä. RAJALLA LIIKETTÄ Raja ei kuitenkaan ole ihan kiveen hakattu. Potilaalle pitää tulla selväksi, jos kysymys on muusta kuin lääketieteellisesti perustellusta hoidosta, eikä henkilö antaessaan uskomushoitoa toimi terveydenhuollon ammattihenkilönä. Näin tekee muun muassa Riska. Koulutettu luontaishoitaja ohjaa aina tarvittaessa asiakkaansa lääkäriin, hän painottaa. On kuitenkin hyvä huomata, että lähes kaikki suomalaiset käyttävät terveydenhuollon palveluita eli luontaishoitoja käyttävät eivät luovu kokonaan terveydenhuollon palveluista. Kaikkien näiden perustana ovat toistettujen sekä luotettaviksi katsottujen kansallisten ja kansainvälisten tieteellisten tutkimusten evidenssit. LKL:n Riskan mielestä se tosin tapahtuu turhan hitaasti. Mahdollisuus taas, jos se karsisi marginaali-ilmiöt, kuten hopeavesioppien ja rokotevastaisuuden levittämisen. Hän arvelee syyksi enemmän haluttomuutta kuin tiedon puutetta. Uhka se on, jos se vaikeuttaisi tai peräti estäisi liiton edustamien alojen toimintaa. Sen toimialaan kuuluvat laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä mainitut ammatinharjoittajat. Lisäksi sitä mukaa, jos tai kun jostain menetelmästä saadaan luotettavaa tutkimuksellista näyttöä, se vähitellen siirtyy yleisesti hyväksyttyyn lääkintään tai terveydenhuoltoon kuuluvaksi. Koska vaihtoehtohoidoista ei ole lakia, Valvira ei valvo niiden antamista. Olemme kovasti korostaneet sitä, että ennen lain säätämistä pitää kartoittaa koko laaja alue, Riska sanoo. Pääministeri Sanna Marinin, sd., hallituksen hallitusohjelman mukaan ”selvitetään vaihtoehtoja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuudet”. Suomessa vasta viime vuosina on joitain hankkeita toteutunut. Kuntalehti 12 / 2020 31 Eero Karisto Usein törmää tietoihin, että neuvoloista ehdotetaan vyöhyketerapiaa koliikkivauvojen vanhemmille. Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoitoja toimintakäytäntöihin. Nykyäänhän tätä koulutusta ei ole mitenkään säännelty, hän huomauttaa. Joukkoon kuuluvat esimerkiksi naprapaatit, kiropraktikot ja osteopaatit, mutta eivät homeopaatit tai vyöhyketerapeutit. Esimerkiksi akupunktiohoitoa ei voida yksiselitteisesti luokitella vain jompaankumpaan. Jako viralliseen lääkintään ja niin sanottuihin vaihtoehtotai uskomushoitoihin ei ole yksiselitteinen, sanoo Valviran Liukkonen. Laki olisi LKL:n kannalta toisaalta uhka, toisaalta mahdollisuus. • KL12_16-37.indd 31 25.11.2020 11.08. STM:n Hallisen mukaan vaihtoehtohoidon ottaminen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöstöä koskevaan lakiin edellyttää lähinnä opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalla säänneltyä koulutusta, joka johtaa tiettyyn ammattiin
KL12_16-37.indd 32 25.11.2020 11.08. 32 Kuntalehti 12 / 2020 HYVINVOINNIN VALINNAT Nuorten hyvinvoinnin parantaminen on suuren oppivelvollisuusuudistuksen tavoite. Onko tulossa kustannushyötyjä, kuten Hanna Sarkkinen, vas., uskoo vai koulutusleikkauksia, kuten Anna-Kaisa Ikonen, kok., pelkää
He tulevat hyvin juttuun keskenään. Uudistus koskisi ensimmäisen kerran perusopetuksen ensi keväänä päättäviä nuoria eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä. TAVOITE OIKEA, KEINO EI Eduskunnassa käydään vilkasta keskustelua oppivelvollisuuden laajentamisesta. Ikonen tunnetaan etenkin ajastaan Tampereen pormestarina, mutta hän on noussut nopeasti puolueensa kärkikaartiin. Tämä on tehoton väline eikä sen vaikuttavuudesta ole tutkimusnäyttöä, hän arvostelee. Mieheni veljen vaimo on AnnaKaisan miehen sisko, Sarkkinen selvittää ja parahtaa, että miten lankoja kälysanoja käytetään. Sarkkinen syö vielä lounastaan, kun Ikonen jo pohdiskelee, onko uudistus juuri sitä, mitä nyt tarvitaan. Hänet valittiin puoluekokouksessa syyskuussa kokoomuksen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi. Meidän lapsillamme on yhteisiä serkkuja, ja tapaamme usein sukujuhlissa, Ikonen sanoo. Kansanedustajat Hanna Sarkkinen (vas.) ja AnnaKaisa Ikonen ovat myös kotikaupunkiensa valtuustoissa. Samalla toisen asteen koulutuksesta tulee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle opiskelijalle maksutonta. Ensimmäisen lapsensa viime joulukuussa saanut Sarkkinen on tarkkaillut tänä vuonna poliittista elämää myös sen ulkopuolelta. Ministerikierrätyksestä sovittiin jo kesällä 2019. Hän palasi eduskuntatyöhön elokuussa. Hallituksen mukaan uudistuksella parannetaan edellytyksiä nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin sekä nostetaan työllisyysastetta. Selkeät selitykset lopulta löytyvät. Sarkkinen edustaa hallituspuoluetta ja Ikonen oppositiota. Kuntalehti 12 / 2020 33 . Tavoite on sinällään oikea, mutta tämä ei ole kaikkein vaikuttavin keino. Ikonen ei halua olla mikään ”oppositioräksy”, ja Sarkkinenkin on asiallisen keskustelun puolestapuhuja. Perinteinen poliitikkojen hokema, että asiat riitelevät, eivät ihmiset, sopii hyvin heihin. Hallitus ja oppositio ovat olleet eri linjoilla, mutta uudistus toteutunee vääjäämättä. Ennen kaikkea hänen mielestään pitäisi pohtia, mikseivät nuoret saa tutkintojaan valmiiksi. Ikonen lähtee siitä, että on hyvä, että kaikki nuoret saavat toisen asteen tutkinnon. [ Hyvinvointi ] [ Vastakkain ] N auru raikuu Eduskuntatalon kabinetissa, kun Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja AnnaKaisa Ikonen, kok., ja Oulun kaupunginvaltuuston jäsen Hanna Sarkkinen, vas., selittävät monisanaisesti sukulaisuussuhdettaan. Sarkkisesta tulee ensi kesänä Aino-Kaisa Pekosen, vas., seuraaja sosiaalija terveysministerinä. Oppivelvollisuutta aiotaan jatkaa 18 ikävuoteen asti ensi vuoden elokuussa. Eikä siellä tietenkään puhuta politiikkaa, Sarkkinen lisää. KL12_16-37.indd 33 25.11.2020 11.08
Tämä voi heikentää opetuksen ja oppimateriaalien tasoa, hän varoittaa. Oppiminen lähtee eriytymään jo alakouluvaiheessa. Samalla rahalla saisi enemmän vaikuttavuutta, jos resurssit suunnattaisiin opetukseen ja yksilölliseen ohjaukseen. Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua, kun tämä on ollut jo monta vuotta voimassa ja moni ikäluokka on tullut tämän piiriin, me ihmettelemme, että miten vuonna 2020 Suomessa on ollut mahdollista, että 16-vuotias keskeyttää toisen asteen koulutuksen. Ikonen muistuttaa, että peruskoulusta valmistuu joka vuosi noin 6 000 nuorta ilman riittävää lukutaitoa ja riittäviä valmiuksia selvitä toisella asteella. ] Se että pidennetään pakon kautta oppivelvollisuusikää, ei ratkaise ydinongelmaa eli osaamisvajetta, joka on syntynyt jo varhaisemmassa vaiheessa. Sarkkinen näkee, että oppivelvollisuuden laajentamista pitäisi katsoa pitemmällä perspektiivillä. Hanna Sarkkinen KL12_16-37.indd 34 25.11.2020 11.08. [ Hyvinvointi ] 34 Kuntalehti 12 / 2020 [ Vastakkain ] [ Kuka. Toisen asteen tutkinnon puuttuminen on varmin tie pitkäaikaistyöttömyyteen ja köyhyyteen, Sarkkinen painottaa. MUUTAKIN PITÄÄ TEHDÄ Sarkkinen ei hyväksy Ikosen näkemystä siitä, että ei olisi tarpeeksi näyttöä uudistuksen tehosta. Jokaiselta nuorelta pitää edellyttää, että tutkinto suoritetaan. Ikosen mielestä resurssien valuminen toisen asteen ilmaisiin oppimateriaaleihin ja matkoihin ei ole oikein. NOPEASTI NORMAALI Kun Sarkkinen saa syötyä ja suunsa pyyhittyä, hän vetää suojamaskin kasvoilleen ja aloittaa voimakkaan puolustuspuheenvuoron. Ja jokaiselle myös taataan yhtäläiset mahdollisuudet. Hän tarttuu myös oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutuksiin, jotka olisivat kymmenessä vuodessa arviolta 1 600 henkilöä. En kuitenkaan osta sitä argumenttia, että 16–17-vuotias olisi liian vanha siihen, etteikö häneen kannattaisi panostaa tai etteikö hänen koulupolkunsa olisi edelleen pelastettavissa. Hanna Sarkkinen • Ikä 32 • Asuu Oulussa ja Helsingissä • Filosofian maisteri • Toisen kauden kansanedustaja Oulun vaalipiiristä, puolue vasemmistoliitto • Oulun kaupunginvaltuuston jäsen Toisen asteen tutkinnon puuttuminen on varmin tie pitkäaikaistyöttömyyteen ja köyhyyteen. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että vaikka oppivelvollisuusuudistus nyt tehdään, se ei tarkoita sitä, etteikö muitakin asioita pidä tehdä. Velvoite koulutuksen järjestäjien eli kuntien suhteen on aivan keskeistä, hän painottaa. Tarvitsemme tukitoimenpiteitä myös perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, hallitus tekee myös niitä. Ikonen ottaa hetkeksi kuuntelijan roolin. Siksi resursseja pitäisi kohdistaa aiempaan vaiheeseen ja nimenomaan opetukseen ja ohjaukseen. Ja kunnilta edellytetään, että nuorille järjestetään tarvittava tuki ja nuoresta pidetään huolta. Ja varmasti ihmettelemme myös sitä, miten on voinut olla mahdollista, että peruskoulun päättänyt on voinut olla hakematta toiselle asteelle. Totta kai siihen liittyy muitakin ongelmia, mutta jotta saamme pidettyä nuoret mukana koulutusjärjestelmässä 18-vuotiaaksi asti, se ehkä voi monien osalta pienentää riskiä siihen, että syrjäydytään työmarkkinoilta ja elämästä, hän lisää. Ikonenkin tukisi nuoria, mutta ei pakon kautta. Nuorten hyvinvoinnin kannalta uudistus on hänestä monella tavalla tärkeää, koska ilman toisen asteen tutkintoa työmarkkinoilla ei pärjää. Vuosikymmenten aikana Suomessa on tehty erilaisia kohdennettuja toimenpiteitä, mutta edelleen 16 prosenttia nuorista ei valmistu toiselta asteelta. Uudistus on Sarkkisen mielestä myös viesti perheille ja nuorille siitä, että jokaisen pitää suorittaa toisen asteen koulutus. Hän muistuttaa, että tähän ovat kiinnittäneet huomiota myös rehtorit ja muut opetusalan ammattilaiset. Sarkkinen uskoo, että laajempi oppivelvollisuus muuttuu normaaliksi aika äkkiä
VOS-UUDISTUS SOTEN JÄLKEEN Todella iso koitos eduskunnassa tulee olemaan sote-uudistus. Siitä tulee myös kustannushyöty, koska syrjäytyneistä nuorista aiheutuvat kustannukset ovat valtavia. Kummankin mukaan valiokunnassa on tällä hetkellä hyvä henki. Se jättää vielä ison osan nuorista ulkopuolelle. Mutta pitäisi pystyä vielä paremmin tukemaan niitä nuoria, jotka tukea tarvitsevat. Uudistus tarkoittaisi käytännössä koulutusleikkausta. Sarkkinen ei usko, että kohdennetuilla välineillä saadaan aikaan samaa vaikuttavuutta, mitä uudistuksella halutaan. Tuetaan ja ollaan siinä rinnalla. Erilaiset kunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisessa asemassa. Intoa tarvitaan varsinkin kevätkaudella, kun asiaa puidaan keskellä kuntavaalikohinaa. Kuntalehti 12 / 2020 35 . Anna-Kaisa Ikonen KL12_16-37.indd 35 25.11.2020 11.08. Jos olisi oikein paljon rahaa, tekisimme asioita täydellisemmin, mutta silloin kun resurssit ovat rajalliset, on hyvä hakea kaikkein vaikuttavimmat välineet, jotka ovat kohdennetumpia, Ikonen sanoo. Jos kerta katsotaan, että nuoren itsensä ja myös yhteiskunnan kannalta on tarpeellista suorittaa toinen aste, looginen johtopäätös siitä on se, että koulutus on velvoittava ja maksuton. Ikosen mielestä kaikesta huolimatta jää riski, että opetuksen taso ja opetusmateriaali heikkenevät. Ikonen harmittelee, että oppivelvollisuusuudistusta tehdään nyt niin kiireellä, että vaihtoehtoiset polut, jotka voisivat viedä samaan lopputulokseen, jäävät sivuun. Se on paljon vaikuttavampaa, kun tiedämme nuorten tilanteen. Rinnalla kulkemistahan on tarkoitus tuoda tässä uudistuksessa valtakunnallisesti eli se ei ole enää pelkästään kunnan halusta kiinni, Sarkkinen sanoo. Ikonen ja Sarkkinen ovat valmistelun kannalta keskeisen sosiaalija terveysvaliokunnan jäseniä. KOULUTUSLEIKKAUS. Suurimmat kaupungit Tampere ja Oulu mukaan lukien ovat esittäneet huolensa muun muassa siitä, mitä kuntien rahoitukselle tapahtuu sote-uudistuksen jälkeen. Hän tietää kuntia, joissa on haettu syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kotoa kouluun. Uudistuksen myötä yhä useampi tutkinnon suorittaa ja on sitä myötä yhteiskunnan jäsen koko loppuelämän ajan. Heillä tuntuu riittävän intoa ruotia sote-uudistusta. Hän sanoo ymmärtävänsä sen, että hyvätuloisissa perheissä pystyttäisiin hankkimaan koulukirjoja. [ Kuka. Ikonen vakuuttaa Sarkkiselle, että hänellä on tismalleen samanlainen unelma siitä, että jokaisella nuorella olisi tutkinto. Monille pienille kunnille sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille on taakan nosto hartioilta. Totta, mutta vaikka opiskeluun tulee pidennys, se ei takaa vielä, että kaikki saavat tutkinnon, Ikonen sanoo. Viime vaalikaudelta monet muistavat, kuinka riitaista valiokuntatyöskentely oli. Se tulee ikäluokka kerrallaan voimaan, Sarkkinen sanoo väliin. Kritiikkiä on taas ilmassa. Mikä se jäljelle jäävä kunta on, mitä se tekee ja mitkä sen taloudelliset toimintaedellytykset ovat. Ajatteleeko kokoomus, että peruskoulussakin voitaisiin siirtyä siihen, että perheet itse kustantaisivat koulukirjat. Ei tietenkään. Sarkkinen ei hyväksy kritiikkiä toisen asteen maksuttomuutta kohtaan. Huoli on huutava ja aivan aito, myöntää Sarkkinen. Tässä on mietittävä kunta uusiksi, kun hyvinvointipalvelut siirtyvät laajemmille alueille, hän sanoo. ] Anna-Kaisa Ikonen • Ikä 43 • Asuu Tampereella • Yhteiskuntatieteiden tohtori, työelämäprofessori Tampereen yliopistossa • Ensimmäisen kauden kansanedustaja Pirkanmaan vaalipiiristä, puolue kokoomus • Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Uudistus tarkoittaisi käytännössä koulutusleikkausta. Velvoittavuus on hänestä tärkeää. Hän kannattaa myös toisella asteella täsmennettyjä toimia eli ei kuluttaisi rahaa koko ikäluokkaan. Sellaista ei saa päästä tapahtumaan, Sarkkinen sanoo
Matalan kynnyksen auttaminen, vertaistuki ja hyvinvointipalvelujen tuottaminen rampautuisivat, jos järjestöjen toiminta kunnissa vähenisi. Ei Sarkkinen tietenkään pilliin viheltäisi. Sain myös valita sen ammattilaisen, jonka katsoin vastaavan parhaiten kuntoutukseeni liittyvää osaamista. Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Hanna Sarkkisella (vas.) ja AnnaKaisa Ikosella on erilaisia näkemyksiä niin sotekuin oppivelvollisuusuudistuksestakin, mutta asiat otetaan asioina. Tällöin järjestöjen tarjoama laadukas ja arvokas työ olisi helpommin kuntalaisten saavutettavissa. Sote-järjestöt kanavoivat muun muassa 500 000 vapaaehtoistoimijan työtä, jonka kansantaloudellinen arvo on merkittävä. Ikonen myöntää, että hallituksen ajama sote-uudistus toisi toki ennustettavuutta pieniin kuntiin. Niiden toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeää, että kaikki kunnat ja kuntayhtymät ottaisivat käyttöön palvelusetelit ja tarjoaisivat niitä aktiivisesti. Kuntien hoivapalveluista suuri osa on kilpailutuksen kohteena. Uudessa valtionosuusjärjestelmässä olisi otettava huomioon myös kasvukaupunkien ja -seutujen erityishuolet. Uudistuksessa kiirehditään hänestä liikaa. Kaikkein suurin ongelmahan on hoitoon pääsy, ja toinen iso ongelma on kustannusten nousu. Julkinen sektori ei pysty paikkaamaan ja tuottamaan kaikkea yleishyödyllisten järjestöjen tekemää työtä. Hallituksen esitys ei tuo ratkaisua kumpaankaan isoon kysymykseen. Palvelusetelit käyttöön Vanhustyön keskusliitolla on noin 320 jäsenyhteisöä ympäri Suomea, joista palveluntuottajia on 185. Taustalla on Eduskuntatalon valtiosali. Palveluseteli mahdollistaa sen, että asiakas saa valita itselleen parhaiten sopivan palveluntuottajan tuottamaan juuri hänen tarpeisiinsa sopivaa palvelua. Sarkkinen huomauttaa, että jos hallinnon rakenne ei ole toimiva, ei voida tuottaa sellaisia palveluita, jotka tuottavat ihmisille hyvinvointia. Ihmisten takiahan tätä uudistusta tehdään. Palveluseteli parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta, Vanhustyön keskusliiton järjestöjohtaja Mailis Salmi toteaa. Hän on laajempien alueiden kannalla, mutta liputtaa kuntapohjaisen mallin puolesta. Vuosien mittaan lukuisissa erilaisissa sote-valmisteluissa mukana ollut Ikonen miettii, onko ylhäältä alas johdettu iso hallinnonuudistus koko maahan järkevää. Olisiko nyt viisasta lähteä ratkomaan täsmäongelmia. Hänestä ei ole oikein, että melkein kaikki velvoitetaan samaan malliin. – palvelusetelin käyttäjän kommentti. En usko, että yli kymmenen vuoden aikana eri väriset ja poliittispohjaiset hallitukset olisivat turhaan pyrkineet tekemään sote-uudistusta, jonka perustavoitteet ovat olleet koko ajan samat eli halutaan nykyisiä kuntia laajemmat alueet sekä erityisja perustason palvelujen saattaminen saman organisaation alaisuuteen, hän vastaa. Seteli edistää markkinoiden kehittymistä ja kannustaa palveluntuottajia erottumaan esimerkiksi asiakaspalvelulla, laadulla ja saatavuudella. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on rakennettu nykyisen kuntaidentiteetin ja tehtävien pohjalta. Tänä aikana monen yleishyödyllisen ja pienen paikallisen palveluntuottajan toiminta saattaa loppua. [ Hyvinvointi ] 36 Kuntalehti 12 / 2020 [ Vastakkain ] ILMAN SOTE-JÄRJESTÖJÄ ja niissä toimivia vapaaehtoisia ja työntekijöitä monia suomalaisten hyvinvointia tukevia palveluita ei olisi. ILMOITUS ILMOITUS ” vtkl.indd 1 16.11.2020 15.00 Sarkkinen on sitä mieltä, että sote-uudistus on nyt tehtävä, mutta sen jälkeen on tehtävä laaja valtionosuusuudistus. Palveluseteli antaa asiakkaalle aidon valinnanvapauden, sanoo Diakon Palvelut Oy:n toimialajohtaja Sanna-Mari Pudas-Tähkä. Erityisesti iäkkäiden ihmisten kannalta on tärkeää, että heillä olisi mahdollisuus valita palveluntuottaja, jonka he kokevat tarjoavan heitä arvostavaa ja laadukasta palvelua. VIHELLETÄÄNKÖ PILLIIN. Järjestöt vahvistavat kunnan hyvinvointipalveluja ” Sain nopeammin ajan fysioterapiaan kuin julkiselta puolelta ja sain valita itselleni sopivan ajan. Kilpailutuksen ongelma palveluntuottajien kannalta on, että kilpailutuksessa hävinneet joutuvat odottamaan usein vuosia seuraavaa kierrosta. Olisiko vihellettävä pilliin. Tässä mennään kyllä hallinto, ei ihminen ei edellä, Ikonen tuumaa. Palveluseteli täydentää, joustavoittaa ja monipuolistaa kunnallista palveluntuotantoa ja parantaa palveluiden saatavuutta palveluiden laadusta tinkimättä. Sarkkinen on tästä eri mieltä. Kunnan myöntämän palvelusetelin voidaan katsoa lisäävän kilpailua positiivisella tavalla, sillä se antaa asiakkaalle lisää valtaa päättää itse palveluntuottajasta. Hän muistuttaa kuitenkin, että samalla uudistus rikkoisi nykyisen kuntamallimme ja romuttaisi kuntien elinvoiman, rahoitusaseman ja investointikyvyn. • KL12_16-37.indd 36 25.11.2020 11.08
Seteli edistää markkinoiden kehittymistä ja kannustaa palveluntuottajia erottumaan esimerkiksi asiakaspalvelulla, laadulla ja saatavuudella. Tällöin järjestöjen tarjoama laadukas ja arvokas työ olisi helpommin kuntalaisten saavutettavissa. Niiden toiminnan ja kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeää, että kaikki kunnat ja kuntayhtymät ottaisivat käyttöön palvelusetelit ja tarjoaisivat niitä aktiivisesti. Järjestöt vahvistavat kunnan hyvinvointipalveluja ” Sain nopeammin ajan fysioterapiaan kuin julkiselta puolelta ja sain valita itselleni sopivan ajan. Julkinen sektori ei pysty paikkaamaan ja tuottamaan kaikkea yleishyödyllisten järjestöjen tekemää työtä. ILMAN SOTE-JÄRJESTÖJÄ ja niissä toimivia vapaaehtoisia ja työntekijöitä monia suomalaisten hyvinvointia tukevia palveluita ei olisi. Sain myös valita sen ammattilaisen, jonka katsoin vastaavan parhaiten kuntoutukseeni liittyvää osaamista. Kuntien hoivapalveluista suuri osa on kilpailutuksen kohteena. Palveluseteli mahdollistaa sen, että asiakas saa valita itselleen parhaiten sopivan palveluntuottajan tuottamaan juuri hänen tarpeisiinsa sopivaa palvelua. Matalan kynnyksen auttaminen, vertaistuki ja hyvinvointipalvelujen tuottaminen rampautuisivat, jos järjestöjen toiminta kunnissa vähenisi. – palvelusetelin käyttäjän kommentti. Palvelusetelit käyttöön Vanhustyön keskusliitolla on noin 320 jäsenyhteisöä ympäri Suomea, joista palveluntuottajia on 185. Kunnan myöntämän palvelusetelin voidaan katsoa lisäävän kilpailua positiivisella tavalla, sillä se antaa asiakkaalle lisää valtaa päättää itse palveluntuottajasta. Tänä aikana monen yleishyödyllisen ja pienen paikallisen palveluntuottajan toiminta saattaa loppua. Kilpailutuksen ongelma palveluntuottajien kannalta on, että kilpailutuksessa hävinneet joutuvat odottamaan usein vuosia seuraavaa kierrosta. Sote-järjestöt kanavoivat muun muassa 500 000 vapaaehtoistoimijan työtä, jonka kansantaloudellinen arvo on merkittävä. Palveluseteli täydentää, joustavoittaa ja monipuolistaa kunnallista palveluntuotantoa ja parantaa palveluiden saatavuutta palveluiden laadusta tinkimättä. Palveluseteli antaa asiakkaalle aidon valinnanvapauden, sanoo Diakon Palvelut Oy:n toimialajohtaja Sanna-Mari Pudas-Tähkä. Palveluseteli parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta, Vanhustyön keskusliiton järjestöjohtaja Mailis Salmi toteaa. ILMOITUS ILMOITUS ” vtkl.indd 1 16.11.2020 15.00 Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja KL12_16-37.indd 37 25.11.2020 11.08. Erityisesti iäkkäiden ihmisten kannalta on tärkeää, että heillä olisi mahdollisuus valita palveluntuottaja, jonka he kokevat tarjoavan heitä arvostavaa ja laadukasta palvelua
Sen jälkeen rajoituksia ei ole. Heidän mukaansa hallituksen esittämä sote-uudistus vie kunnilta mahdollisuudet investoida kestävään kasvuun ja jättää erityisesti kasvavat kaupungit taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen. Kunnat siis voisivat Lähde: Valtiovarainministeriö Palautetta on tosiaan tullut. Finanssineuvos Markku Nissinen huomauttaa, että keskustelussa unohdetaan usein aivan olennaisia elementtejä. Lisäksi vertailukohdaksi on tarkoitus määrätä edellinen vuosi, ja sen veroprosentin määrittelyyn ei valtiovalta puuttuisi. Lakiluonnoksen mukaan kuntien verotuloista leikataan nykylaskelmien mukaan 13,26 prosenttia vuonna 2023 ja kunnat eivät voi nostaa prosenttiaan edellisestä vuodesta 2022. Ongelman taustalla on se, että kuntien veroprosentista leikataan valtiolle ja edelleen hyvinvointialueille kaikissa kunnissa sama määrä, mutta poistuvien sote-menojen osuus kunnan menoista vaihtelee huomattavasti. Huolissaan ovat luonnollisesti ne kunnat, joissa sote-menojen osuus on keskimääräistä pienempi. VM:n asiantuntija: Soten rahoituksen kritiikissä unohdettu tasausjärjestelmät Varsinkin suurimmat kunnat ovat arvostelleet voimakkaasti sote-uudistuksen rahoitusmallia. KL12_38-53.indd 38 25.11.2020 10.54. Lakiesityksessä kielto kuntien veroprosentin nostamiseen rajoittuu kuitenkin vain yhteen siirtymävuoteen 2023. [ Hyvinvointi ] 38 Kuntalehti 12 / 2020 K uuden suurimman kunnan kaupunginjohtajat katsoivat kannanotossaan, että sote-uudistuksen rahoitusmalli on vahingollinen koko kansantaloudelle
• Eero Karisto Tämän pääkaupunkiseudun kunnat tuntuvat unohtavan. Tasausmekanismien unohtamisen lisäksi toinen asia, joka Nissisen mielestä johtaa keskustelussa harhaan on se, että mielellään puhutaan vain tulojen leikkaamisesta. Toinen vaikutuserojen tasaamismekanismi toimii niin, että sote-uudistuksen aiheuttama ero kunnista hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten ja tulojen välillä hyvitetään tai leikataan kunnille 60-prosenttisesti. Osa kunnista pitää ongelmana sitä, että valtionosuuksien osuus kuntien tuloista kasvaa merkittävästi. Keskustelussa unohtuu olennaisia elementtejä, joilla muutoksia tasataan. Esimerkiksi kuuden kaupunginjohtajan kannanotossa kiinnitetään huomiota veroprosentin leikkaamiseen ja luetellaan kunnille jääviä merkittäviä menokohteita, mutta vähemmälle huomiolle jää kuntien vastuulta pois siirtyvät, koko ajan kasvavat sote-kustannukset. KL12_38-53.indd 39 25.11.2020 10.54. MUUTOKSIA TASATAAN Palautetta on tosiaan tullut pitkin matkaa – ja erilaisia näkemyksiä, sanoo finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä. Esimerkiksi pääkaupunkiseutu hyötyy Nissisen mukaan kuntien tulojen tasauksen muutoksesta noin puoli miljardia euroa. Mutta yhdenkään kunnan tasapainotilanne ei uudistuksen mukana olennaisesti muutu, hän painottaa. Ensinnäkin kuntien välinen tulojen tasaus muuttuu olennaisesti. Kolmanneksi lopulliset muutoksen vaikutukset kuntiin rajataan niin, että ne ovat korkeintaan +/- 60 euroa asukasta kohti. Tämä kaikki tapahtuu valtionosuusjärjestelmää muuttamalla. Tarkoitus kuitenkin on, että kansalaisten verorasitus ei nouse. Nissinen sanoo ymmärtävänsä, että nämä kunnat toimisivat mieluummin enemmän omien verotulojensa pohjalta. varautua edellisenä vuotena tuohon vuotta 2023 koskevaan rajoitukseen. Uudistuksessa pääkaupunkiseudun osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuden vähennyksistä tippuu noin 600 miljoonasta 80 miljoonaan euroon. Tämän pääkaupunkiseudun kunnat tuntuvat unohtavan, Nissinen sanoo. Tulonsiirroista hyvin toimeentulevista kunnista muualle maahan on puhuttu niin kauan kuin nykymuotoinen tulojen tasaus on ollut käytössä
40 Kuntalehti 12 / 2020 [ Hyvinvointi ] SIISTI RANNEKE! Kuopiolaissisarukset tykästyivät kaupungin uuteen lasten ja nuorten hyvinvointirannekkeeseen. KL12_38-53.indd 40 25.11.2020 10.54. He toimivat rannekelähettiläinä ja somettavat sen käytöstä kavereilleenkin, jotta nämäkin innostuisivat liikkumaan ja harrastamaan kulttuuria
Kuntalehti 12 / 2020 41 . SIISTI RANNEKE! Nana (vas.) ja Milla Nissinen ovat innokkaita liikkujia. KL12_38-53.indd 41 25.11.2020 10.54
Olisimme varmasti ostaneet rannekkeet joka tapauksessa, vaikka olisi pitänyt itse kustantaa ne, sanoo Milla Nissinen. Lataus puoleksi vuodeksi maksaa 40 euroa ja vuodeksi 70 euroa. Sisarukset ovat perustaneet Instagramiin yhteisen, kaikille avoimen tilin nimellä ”nuortenhyvinvointiranneke”. Lisäksi sillä saa alennusta muun muassa Kuopion kansalaisopiston lasten ja nuorten kurssimaksuista. Nuoret naiset saavat liikunnasta hyvinvointia. Milla Nissinen käy yläastetta ja pelaa tällä hetkellä jääkiekkoa KalPassa. Hän kertoi kaupungin etsivän rannekelähettiläitä, jotka saisivat hyvinvointirannekkeen itselleen ja jakaisivat sosiaalisessa mediassa kokemuksiaan sen käytöstä omilla persoonallisilla tavoillaan. KL12_38-53.indd 42 25.11.2020 10.54. Se avataan kirjaston kanssa yhdistyneenä Tiedon ja tarinoiden talona keväällä 2021. He kertovat sosiaalisessa mediassa siitä, missä ja miten he käyttävät ranneketta. He ovat uimahallin lisäksi käyneet rannekkeella elokuvateatteri Kino Kuvakukon elokuvissa. K uopiolaiset sisarukset Nana, 16, ja Milla Nissinen, 14, ovat Kuopion uuden uimahallin tottuneita vakiokävijöitä. Hän opiskelee lastenohjaajaksi Portaanpään kristillisessä opistossa Lapinlahdella ja tulee viikonloppuisin Kuopioon vanhempiensa ja sisariensa luokse. He kuulivat viime kesänä rannekkeesta Kuopion nuorisopalveluiden nuortenportaali Po1ntin projektikoordinaattorilta Asta Keskisaarelta. He tykkäävät somettaa, koska sosiaalisessa mediassa saa tehdä omannäköisiä postauksia. Tähän haasteeseen Nana ja Milla Nissinen tarttuivat heti. Liikunta antaa hyvän olon, ja liikkuessa unohtaa, jos opiskeluissa on stressiä, sanoo Nana Nissinen. Kaverit ovat sanoneet, että heistä ranneke on hyvä juttu, he kertovat. Heidän suunnitelmissaan on osallistua talvella myös kansalaisopiston kursseille ja mennä rannekkeella ensi vuonna avattavaan, peruskorjauksessa olevaan museoon. Rannekkeella pääsee nauttimaan kaupungin tuottamista liikuntaja kulttuuripalveluista. Museossa oppii uutta esimerkiksi eläimistä ja historiasta, Nana Nissinen kiittelee. [ Hyvinvointi ] 42 Kuntalehti 12 / 2020 Milla (vas.) ja Nana Nissinen ovat Kuopion kaupungin hyvinvointirannekelähettiläitä. Lisäksi tulee ostaa 7,90 euroa maksava ranneke, johon etu ladataan. En ole kuullut, että muualla olisi sellaista. Liikuntaharrastus tarkoittaa meille myös yhteistä aikaa, toteavat yhdessä viihtyvät sisaret. SUOSIO YLITTI TAVOITTEEN Kuopion kaupungin alle 20-vuotiaiden hyvinvointirannekkeella kannustetaan lapsia ja nuoria liikkumaan ja harrastamaan. Sisarukset käyttävät kaupungin uutta lasten ja nuorten hyvinvointiranneketta, jolla he pääsevät halliin uimaan ja kuntosalille. Liikuntaa he ovat harrastaneet jo lapsesta lähtien vanhempiensa kanssa. Haluamme kertoa Instagramissa, miten helppoa ranneketta on käyttää ja mihin kaikkiin paikkoihin sillä pääsee. Kuopion kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointirannekkeen taustalla oli hyvä kokemus eläkeläisten vastaavasta tuotteesta. Kun ranneke otettiin käyttöön heinäkuussa, lapset ja nuoret ottivat sen heti omakseen. Ranneke on siisti juttu
IKÄIHMISTEN KORTISTA MALLIA Kun ranneketta alettiin pari vuotta sitten suunnitella, taustalla oli jo yli kymmenen vuoden hyvä kokemus ikäihmisten vastaavasta tuotteesta. Rannekkeen idean taustalla on tutkimustieto siitä, että lasten ja nuorten liikkumattomuus on yksi yhteiskunnan ja myös Kuopion kaupungin haasteista. Hänen mukaansa lähtökohtana on, että ranneke on pysyvä palvelu. [ Info ] Taustalla eläkeläisten hyvinvointikortti • Eläkeläisten hyvinvointikortin eli nykyisen rannekkeen myyntiluvut olivat pohjana lasten ja nuorten hyvinvointirannekkeen valmistelussa Kuopiossa. Palvelua tullaan kehittämään rannekelähettiläiden sekä lapsilta ja nuorilta saadun palautteen ja ideoiden perusteella. Tavoitteena on, että kaupungin tuottamat palvelut olisivat lapsille ja nuorille helposti saavutettavissa ja palvelut vastaisivat heidän toiveitaan ja tarpeitaan. Eläkeläisten hyvinvointikortti on saavuttanut suuren suosion ja niitä hankitaan vuosittain useita tuhansia. Myyntitilastot 2017–2019 Koko vuoden voimassa olevat hyvinvointirannekkeet (entiset kortit) 2019: 1 719 2018: 1 626 2017: 1 709 Puoli vuotta voimassa olevat hyvinvointirannekkeet (entiset kortit) 2019: 2 936 2018: 2 615 2017: 2 579 Lähde: Kuopion kaupunki KL12_38-53.indd 43 25.11.2020 10.54. Lokakuuhun mennessä oli ostettu yli 750 vuoden ranneketta ja yli 900 puolen vuoden ranneketta. Se on helppo hankkia esimerkiksi uimahallista ja sitä on helppo käyttää. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on yksi kaupungin keskeisimmistä tavoitteista, jonka eteen tehdään pitkäjänteistä työtä. Kuntalehti 12 / 2020 43 Asetimme tavoitteeksi myydä tänä vuonna 1 000 ranneketta. Kaupungin valitsemat kymmenkunta rannekelähettilästä jakavat sosiaalisessa mediassa omia kokemuksiaan rannekkeen käytöstä ja välittävät näin samalla tietoa liikuntaja kulttuuritarjonnasta vertaisilleen. Mitä lähemmäksi aikuisuutta tullaan, sitä vähemmän nuoret liikkuvat. Tästä syystä kaupunki edistää myös asukkaiden omatoimisen harrastamisen mahdollisuuksia. Rannekkeen sisältö muodostettiin kaupungin olemassa olevista palveluista. Hyvinvointiranneke on tarkoitettu kaikille eläkepäätöksen saaneille sekä 65 vuotta täyttäneille henkilöille. Myös seuratoimintaan osallistuminen vähenee iän myötä. • Puolen vuoden lataus rannekkeelle maksaa 37,40 euroa ja koko vuoden 65,70 euroa. • Pirjo Tiihonen Kuvat: Akseli Muraja Mitä lähemmäksi aikuisuutta tullaan, sitä vähemmän nuoret liikkuvat. Lataus tehdään Terve-Kuopio-rannekkeelle, jonka hinta on ensimmäisellä kerralla 7,90 euroa. Latauksen voi ostaa liikuntahallien kassoilta. • Palvelun on hankkinut Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan vuonna 2019 (1 vuoden tuotteiksi muutettuna) noin 12,5 prosenttia tuotteeseen oikeutetuista. Hyvinvointiranneke-sanan tilalle on tarkoitus keksiä iskevämpi nimi, jonka nuorisovaltuusto valitsee lasten ja nuorten nimiehdotuksista. Nykyään sekin ladataan rannekkeeseen. • Eläkeläisen hyvinvointirannekkeella pääsee Kuopiossa kuntosalille ja uimaan. Se tarkoittaa, että rannekkeen on hankkinut jo noin 10 prosenttia 6–20-vuotiaista kuopiolaisista, iloitsee Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen. Lasten ja nuorten arkeen toivotaan hyviä rutiineja, liikkumista, mielekästä harrastamista, elämyksiä ja osallisuuden kokemuksia, Hentunen sanoo. Hänen mukaansa palvelu on siis kohdannut tarpeen
[ Hyvinvointi ] 44 Kuntalehti 12 / 2020 K orona-aika on hiljentänyt sisäliikuntapaikat, vaikeuttanut seuratoimintaa ja liikuntatapahtumien järjestämistä. Vertaisohjaajat ovat liikuntatoimen järjestämän vertaisohjaajakoulutuksen käyneitä vapaaehtoisia, joiden kanssa etenkin ikäihmiset pääsevät liikkumaan ulkona kaupungilla, kuntosalilla ja uimahallilla. JAETAAN TEHTÄVIÄ Lappeenrannassa on laadittu vuoteen 2025 ulottuva liikkumisohjelma. Liikuntatoimi kannustaa kaupunkilaisia liikkeelle muun muassa vertaisohjaajien kanssa. ja isot sisäliikuntahallit ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää. Tavoitteena on tarjota liikkumiselle kohtuuhintaiset olosuhteet ja toimia uudella tavalla yhteistyössä aktiivitoimijoiden kanssa. Myös kehitystyö liikkumisen edistämiseksi on hidastunut, kun hankkeita on jouduttu lykkäämään keväälle tai ensi syksyyn. Kunnan ei tarvitse järjestää kaikkea itse. Koistisen mukaan liikuntatoimen tärkein tehtävä on edistää terveyttä ja siinä ratkaisevaa on arkiliikunta. Lappeenrannassa liikuntajohtaja Pasi Koistisen mukaan liikuntatoimen talouden haaste liittyy liikuntapaikkojen ylläpidon kustannusten nousuun. KL12_38-53.indd 44 25.11.2020 10.54. Kuntien heikentynyt taloustilanne lisää paineita. Erityisesti uimahallit, jäähallit Arkiliikunta ratkaisee Terveyden edistämisessä niin Lappeenrannassa kuin muuallakin ydinkysymys on, miten vähiten liikkuvat saadaan liikkeelle. Siinä linjataan lähivuosien painoLappeenrannan liikuntajohtajan Pasi Koistisen mukaan maksuttomat ulkoliikuntapaikat ja kävelyreitit ovat tärkeitä etenkin vähän liikkuville työikäisille. Samalla pitäisi pystyä lisäämään panostuksia liikunnanohjaukseen, henkilökohtaiseen terveysneuvontaan ja viestintään. Kun liikuntatoimen osuus kunnan koko budjetista ei välttämättä kasva, yhtälön ratkaisemiseksi tulee omaa toimintaa edelleen tehostaa ja järjestää osa palveluista yhteistyönä
Smartsportin asiantuntijan Jukka Karvisen mukaan osa kunnista on liikunnan edistämistyössään jo sotekunnossa. Kunnan ei tarvitse järjestää kaikkea itse. Vaikka kunnat ovat erilaisia, samoja ongelmia on kaikilla. Lappeenrannassa on huomattu, että viestinnästä on huolehdittava hyvin, jotta ihmiset motivoituvat liikkumaan ja löytävät tarjonnan. Suunnittelun pohjaksi tekemässämme asukaskyselyssä nousi esille etenkin tiedontarve liikuntapaikoista, reiteistä ja taukopaikoista, Koistinen kertoo. KL12_38-53.indd 45 25.11.2020 10.54. Ohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain ja tarvittaessa tehdään korjausliikkeitä parempien tulosten aikaansaamiseksi Teimme ensin liikkumisohjelman ja jatkoimme työtä liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmalla, joka on parhaillaan menossa ja valmistuu vuodenvaihteessa. Lappeenrannassa noin vuoden kestänyttä liikunnan kehittämisprosessia tukenut Jukka Pekkala Smartsportista sanoo, että kuntien keskeinen tavoite terveyden edistämisessä on mahdollistaa ihmisten omatoiminen liikkuminen. Yhteistyö on jo vakiintunutta ja järjestämme muutaman kerran vuodessa seurojen ja järjestöjen tapaamisia. Entisen hyppyrimäen alastulorinteeseen rakennetuilla portailla on 103 porrasta ja nousua hieman yli 25 metriä. Monissa kunnissa onkin jo tehty tai tehdään parhaillaan strategista suunnitelmaa liikkumisen lisäämiseksi. Etenkin isot kaupungit ovat tehneet isoja satsauksia matalan kynnyksen liikunnan mahdollistamiseen. Jos passiivisten määrä kasvaa, kuntataloudenkin terveys voi entistä huonommin. Lappeenrannan kaupungin sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen on tuonut työkaverinsa tyky-iltapäivään Huhtiniemen kuntoportaille. • Marja Lammi vat maksuttomat lähiliikuntapaikat. Yhteisiä ratkaisuja voisivat olla luontopolut, pyöräilyreitit ja ulkoilureitistöt. Kokoamme myös toimijoista rekisteriä. Yksi toimiva esimerkki on aikuisten vertaisryhmät, jossa ryhmää vetää vertaisohjaaja ja liikuntatoimi koordinoi toimintaa, tukee ohjaajien koulutusta sekä tarjoaa tarvittavia tiloja. Kuntalehti 12 / 2020 45 Marja Lammi Kuvat: Ari Nakari Liikkujat lähtivät luontoon KORONA-AJAN harvoja hyviä seurauksia on ollut nopeasti kasvanut kiinnostus liikkumiseen luonnossa. Vähän liikkuville työikäisille paras ratkaisu ovat helposti saavutettaLappeenrannassa Huhtiniemen liikuntaportaat on rakennettu entiseen hyppyrimäkeen. Ulkopuolisena sparraajana toimivat kuntien liikunnan kehittämistyötä tukevan Smartsportin asiantuntijat, jotta saatiin näkemystä siihen, missä valtakunnallisesti mennään. Polkujuoksua voi harrastaa yksin tai maksuttomissa ryhmissä. Niitä voidaan tehdä esimerkiksi koulujen yhteyteen ja kannustaa perheitä liikkumaan yhdessä. Polkujen lisäksi omia suosikkejani ovat Ahvenlammen ja Huhtarin kuntoportaat, rantaraitti satamasta Skinnarilaan ja kesän kohokohtana pyöräily 152 kilometrin pituisella saaristoreitillä. Väyrynen on intohimoinen kuntoilija ja polkujuoksija, joka sai kuntoiluherätyksen omien sanojensa mukaan rapakuntoisena kolmisen vuotta sitten. Aloittaminen on usein helpompaa ryhmissä, joissa polut tulevat tutuiksi. Yhteisten intressien ympärille on luotu vahvempia verkostoja, Pasi Koistinen kertoo. Hänen mielestään tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua ja selkeitä valintoja, joihin johto sitoutuu ja joissa kaikki toimialat ovat mukana. Reiteillä, metsäpoluilla ja laavuilla on Väyrysen mukaan riittänyt vilinää. Ydinkysymys on, miten vähiten liikkuviin saadaan vauhtia. Järjestöjen kautta on jo paljon tarjontaa ikäihmisille, ja myös lasten ja nuorten liikuntaa hoitavat ja ohjaavat monet järjestöt. Palvelut voidaan tuottaa yhteistyössä järjestöjen ja urheiluseurojen kanssa ja yli kuntarajojen. • pisteitä ja vuosittaisia suunnitelmia. LISÄÄ OMATOIMISUUTTA Keväällä 2020 julkaistu valtion liikuntaneuvoston selvitys kertoi, että ihmiset liikkuvat yhä liian vähän ja jakautuvat aktiivisiin ja ei ollenkaan liikkuviin. Liikuntahallejakin voitaisiin rakentaa ja ohjausta voitaisiin tehdä enemmän yhdessä, Pekkala sanoo. Täällähän näitä polkuja Saimaan rannoilla riittää. Koistisen mukaan Lappeenrannan liikkumisohjelman kehitystyössä iso oivallus onkin ollut, että liikkumisohjelma kootaan osallistamalla siihen eri ryhmiä ja kaikkia toimialoja. Liikkumisohjelman valmisteluun ovat osallistuneet asukkaat ja eri toimijat. Nyt hän kannustaa myös muita ja työnsä ohella ohjaa talkootyönä Suomen Ladun kouluttamana polkujuoksijaryhmiä Imatralla
[ Hyvinvointi ] 46 Kuntalehti 12 / 2020 SOTEA, HYTEÄ VAI KUMPAAKIN. KL12_38-53.indd 46 25.11.2020 10.54. Lahden kaupungikirjasto on vilkas kulttuurin monitoimitalo ja kaupunkilaisten tapaamispaikka. Kirjastojen harrastusja keskusteluryhmät ovat parasta hyvinvoinnin edistämistä. Mahdollisuus tavata muita ihmisiä edistää hyvinvointia
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voi toimia kunnan bränditekijänä. Yhteistyölle on luotava rakenne ja sitä on johdettava, Suvivuo sanoo. Muurinen jatkaa konkreettisilla yksityiskohdilla. Samaan suuntaan mennään muuallakin Suomessa. Suvivuo huomauttaa, ettei hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ole tarkoituksenmukaista rajata vain yhdelle toimijalle. Myös osallisuuden vahvistaminen ja siksi esimerkiksi mahdollisuus tavata muita ihmisiä edistää hyvinvointia. Kunnan oma etu on, että sen asukkaat voivat hyvin. Ne kaikki vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Kolmas sektori on nyt koko soten historiassa parhaiten otettu huomioon. Päävastuu tästä voisi olla sotemaakunnalla tai muulla alueellisesti sovitulla taholla, jolla on oltava hytetyöstä vastaavat ihmiset. Silloin väestö on myös tuottava ja tekee kunnasta elinvoimaisen ja menestyvän. Hän muistuttaa kunnille kuuluvista perustehtävistä: sivistyksestä, liikunnasta ja kulttuurista, mutta yhtä lailla kaavoituksesta ja rakentamisesta. Mennäänkö sekaisin jo termeissä. K uinka sosiaalija terveydenhuollon sekä toisaalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) tehtävät saadaan tulevaisuudessa limittymään hyvin ja toimimaan yhdessä. Kumpikin on mukana Tulevaisuuden sosiaalija terveyskeskus -ohjelmassa, jonka päätavoitteisiin kuuluu muun muassa parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta sekä siirtää toimintaa raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Kunnan ja maakunnan vastuut ja roolit on määriteltävä selkeästi. Kaavaillussa sote-uudistuksessa vastuu hytestä kuuluisi sote-maakunnille eli hyvinvointialueille sekä kunnille. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) asiantuntijat lähtevät pohtimaan kysymyksiä toisesta suunnasta. Kaksikko on hyvillään siitä, että kolmas sektori otetaan nykyisissä suunnitelmissa aiempaa selvemmin mukaan ja että sillä on entistä tasavertaisempi asema. sa kukaan ei ota vastuuta omakseen. Kuntalehti 12 / 2020 47 . Muurinen muistuttaa, että myös tuoreessa sote-uudistuksen lakiluonnoksessa otetaan huomioon toimiva yhteistyö. Olisi lyhytnäköistä ja hölmöä rajata hyvinvointityö vain soten ammattilaisille. Sosiaalihuollon näkökulmasta iso merkitys hyvinvoinnin edistämisessä on esimerkiksi kohtuuhintaisten ja oikeankokoisten vuokraasuntojen tuotannolla tai edullisilla liikuntapalveluilla. Kirjastojen erilaiset harrastusja keskusteluryhmät ovat toisin sanoen mitä parhainta hyvinvoinnin edistämistä. Muuten olemme tilanteessa, josJos sosiaalija terveydenhuollon sekä toisaalta terveyden edistämisen tehtävien jako ei ole vielä kirkastunut, nimistö ei ainakaan tilannetta helpota. VAHVEMPI KOLMAS SEKTORI Sote-keskusten ja kuntien tehtävät eivät limity ja tue toinen toistaan ilman järjestelmällistä suunnittelua. On aika haavoittuvaista, jos yhteistyö on joidenkin ihmisten ja tuttavuuksien varassa. Kun nyt joudumme miettimään, mitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä kaiken kaikkiaan tarkoitetaan, tehtävien ydin kirkastuu selkeämmäksi. Näin toimitaan esimerkiksi PohjoisKarjalassa ja Varsinais-Suomessa, jotka Suvivuo tuntee hyvin. Nyt ymmärretään sen tärkeä rooli hyKL12_38-53.indd 47 25.11.2020 10.54. Markkinointiarvoa voisi olla viestillä, jossa korostetaan, että kunnassa tehdään kaikki mahdollinen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi. He kutsuvat säännöllisesti koolle kuntien hytekoordinaattorit. Heidi Muurinen työskentelee kehittämispäällikkönä ja Pia Suvivuo aluekoordinaattorina
Ja nimien tulisi olla yhdenmukaisia eri puolilla Suomea. Näiden lisäksi tarvitaan yhteistä käsitystä siitä, mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tarkoitetaan sekä järeää tietoa. Sitä tarvitsevat myös päättäjät, jotta asioita päästään edistämään ja hoitamaan. • Kirsi Riipinen Hyvinvointialue ei kelpaa kielenhuoltajille Ulla Onkamo Kirsi Riipinen Kuva: Lauri Rotko vinvoinnin edistäjänä. Terveyttä voidaan edistää ja terveyseroja kaventaa, kun meillä on kyky lukea ja analysoida faktoja ja kun tiedämme, mitkä ovat olennaisimmat asiat milläkin alueella. Näppituntuma ei riitä, sanoo Suvivuo. Lisäksi hyvinvointi on sanana mukana monissa yksityisissä palveluissa, joissa voi olla tarjolla vaikka kuntosali ohjauksineen tai kauneudenhoitoa. Joka tasolla on tunnettava, miten kunnan asukkaat voivat, mitä sairastavat, millaisia terveyseroja paikallisesti esiintyy, mitkä ovat kunkin alueen sosiaaliset ongelmat ja kuinka paljon on esimerkiksi päihdeongelmia. Vastaavasti esimerkiksi terveyskeskus on sanana hyvä ja kertoo suomalaisille, mistä on kyse. Onkamo summaa, että toimivin nimi on sellainen, joka kertoo, mitä julkisia palveluja keskuksesta saa ja missä se sijaitsee. Myös Muurinen nostaa esiin järjestöjen ja sote-ammattilaisten yhteistyön merkityksen. • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voi toimia kunnan bränditekijänä. Omassa lausunnossamme syyskuussa otimme kantaa siihen, että tutuksi tullut sote-lyhenne kävisi uusien alueiden ja yksiköiden nimenä väliaikaisesti, vaikka lyhenteitä ei ole ollut tapana käyttää virallisina niminä, Onkamo kertoo. Hän mainitsee esimerkkeinä vertaistuenja elämänhallinnan ryhmät. Hyvinvointi on sanana ongelmallinen. Ja että jonkun on pidettävä tiukasti lankoja käsissään. Onkamon mielestä se voidaan kokea vähätteleväksi. NÄPPITUNTUMA EI RIITÄ Muurinen ja Suvivuo korostavat useaan kertaan selkeitä rakenteita ja yhteisesti sovittavia toimintakäytäntöjä. Lisäksi sosiaalija terveysministeriö pyysi meiltä erikseen kannanottoa sanoista hyvinvointialue ja hyvinvointimaakunta, ja vastustimme niitä. Kaikki eivät voi hyvin vaikka asuvatkin hyvinvointialueella. KL12_38-53.indd 48 25.11.2020 10.54. Kuinka aktiivisesti ja tiiviisti kolmas sektori voi toimia, riippuu pitkälti rahoituksesta ja siitä, minkälaiset yhteistyön ja toiminnan rakenteet järjestöjen ja hyvinvointialueiden kesken tullaan luomaan. [ Hyvinvointi ] 48 Kuntalehti 12 / 2020 KANSALAISTEN on kyettävä hahmottamaan nimien perusteella, millaisia palveluja mikäkin paikka tarjoaa ja mitkä ovat eri toimijoiden suhteet. Yksityisen puolen palveluja edustaa puolestaan esimerkiksi Heinolassa Hyvinvointikeskus Valolinna. Sillä on osaamista ja toimintaa, jota julkisella puolella ei ole, Suvivuo sanoo. Onkamo huomauttaa, että hallinnollisen alueen ja yksikön nimeen ei voi mahduttaa näkyviin kaikkia toimintoja. Yhteistyö mahdollistaa myös palveluiden tuomisen lähelle asiakkaita. Eikä riitä, että tieto on vain soten ammattilaisilla. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotto asukastalolla tai leipäjonossa voi toimia tarvittaessa hyvänä siltana tulevaisuuden sotekeskuksen palveluihin. Kotimaisten kielten keskus suosittaa julkishallintoon asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä nimiä, jotka erottuvat kaupallisista nimistä. Tätä mieltä on Ulla Onkamo, Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) erityisasiantuntija kommentoidessaan hyvinvointialue-termiä, jolla nyt kuvataan kaavaillun sote-uudistuksen alueita. Porissa toimii Sotekeskus Cotton ja Sodankylässä Hyvinvointikeskus Sopukka. Onkamo kokosi terveyskeskusnimistöä syksyn Kielikello-julkaisuun ja huomasi villin kirjavuuden. Meiltä on pyydetty lausuntoa, kun lakiluonnoksia on tehty. Ajatuksena oli, että kun maakuntien liittojen toiminta yhdistetään sosiaalija terveystoimintoihin, yksiköistä voitaisiin käyttää yhteistä nimeä maakunta
Kertomuksen vaikuttavuutta voi parantaa monella eri tavalla. 2 Kuinka kunnat ovat onnistuneet kehitystyössä. Ensimmäisessä vaiheessa keräämme tilastoja tutkimustietoa painopisteiden valitsemiseksi. Toimintaa katsotaan jatkossa enemmän asukkaiden näkökulmasta ja toiminta on ilmiölähtöisempää kuin aikaisemmin. 4 Ovatko kuntalaiset tasavertaisesti edustettuina kertomuksissa. Toimialojen asiantuntemus on mukana suunnitelmassa. Kyllä, jo edellisessä kertomuksessa nuorten palvelujärjestelmän selkeyttäminen ja kehittäminen oli yksi toiminnan kärkitavoitteista. Hyvinvointisuunnitelmassa lähtökohtana on toimintaympäristön analyysi, joka tuo tietoa mihin ilmiöihin ja asioihin on tartuttava. Kunnissa toteutetaan tätä tehtävää hyvin erilaisilla tavoilla. Työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi on edennyt isoin askelin viime vuosina kunnissa. Kuntiin kertyy valtavasti tietoa, jota voi hyödyntää enemmän. Kaupungin asukkaista lähes kolmannes on opiskelijoita. 5 Miten tuleva hyvinvointikertomus edistyy Keski-Suomen maakuntakeskuksessa Jyväskylässä, kaupungin hyvinvointikoordinaattori Sari Välimäki. 3 Onko hyvinvointikertomus kaikissa kunnissa tuttu juttu. KL12_38-53.indd 49 25.11.2020 10.54. Pienimmissä kunnissa on tukeuduttava usein kansalliseen mittaristoon, jota on edelleen kehitettävä kuntien hyvinvointityön näkökulmasta. Lähes kaikista kunnista löytyy valtuuston hyväksymä laaja hyvinvointikertomus. 6 Kuuluuko opiskelijakaupungin kertomuksesta nuorten ääni. Toteutamme kyselyn henkilöstölle ja järjestöille vielä loppuvuoden aikana. 10 Miten hyvinvointikertomus on parhaiten sen kaikkien osapuolien tiedossa ja tukena päätöksenteossa. Saako kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä tuloksia. Samalla kuntiin syntyy sitoutuminen, innostus ja yhteen hiileen puhaltamisen henki. 9 Toimit Tampereen kaupunkiseudun, Kuopion, Lahden ja Jyväskylän HYMY-hankkeen projektipäällikkönä. Kuntalehti 12 / 2020 49 1 Miten hyvinvointikertomuksen laatua voi parantaa, Kuntaliiton hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen asiantuntija Ville Nieminen. Kuntien hyvinvointikertomukset painottavat usein lasten ja nuorten hyvinvointia. Hyvinvointisuunnitelmassa kuvataan poikkihallinnollisesti mitä vaikuttavuustavoitteita haetaan ja mitä konkreettisia muutoksia rakenteissa ja palveluissa on tapahduttava, jotta muutos on mahdollinen. Kuntalaisen arki ei pysähdy kuntarajoihin. Hyvinvointikertomuksella johtaminen on kehittynyt paljon ja kertomuksen monialaisuudessa on kehitytty eniten. Kunnan lakisääteinen asiakirja on keskeinen työväline kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Hyvinvointikertomuksissa toivoisi näkyvän kaikkien ikäryhmien ja erilaisten väestönosien hyvinvointi. Se miten hyvinvointikertomus laaditaan, on aivan yhtä tärkeää kuin sen sisältö. 7 Kuinka arvioit hyvinvointikertomuksen edelleen kehittyvän kuntasektorilla. Kyllä, esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudulla on pitkä perinne seudullisesta hyvinvointityöstä, jonka avulla on saatu aikaan monia kuntalaisten arkea helpottavia asioita. Toteutimme jo asukaskyselyn, jossa oli mukana hyvinvoinnin kokemukseen liittyviä kysymyksiä. Jos hyvinvointisuunnitelma on aidosti monialainen, siinä on tieto, miten eri toimialat edistävät hyvinvointia. Aloitimme laajan hyvinvointikertomuksen laatimisen syksyllä. • Kirsi Riipinen Kuva: Lauri Rotko Tietoa kaivataan erityisesti heikommassa asemassa olevasta väestönosasta. Lisäksi tarvitaan kokemustietoa ja havaintoja asiakkaiden keskuudesta. Tietoa kaivataan erityisesti heikommassa asemassa olevasta väestönosasta. 8 Mistä on hyvä lähteä liikkeelle, kun hyvinvointikertomusta tehdään, valtakunnallisen maankäytön-, asumisen ja liikenteen kehittämisverkoston (MAL-verkoston) suunnittelija Heli Suuronen. Jouni Lampinen 10 kysymystä hyvinvointikertomuksesta Hyvinvointikertomus on kuvaus kuntalaisten tilasta
Kylpylät avautuivat tauon jälkeen heinäkuussa tiukoin turvaohjein. Suomalaisia kiukaita ei ole uskallettu tartuntariskien pelossa lämmittää. [ Hyvinvointi ] 50 Kuntalehti 12 / 2020 KUUMIEN LÄHTEIDEN SYLIIN Portugalilaiset kunnat ovat sijoittaneet miljoonia euroja ikivanhan kylpyläkulttuurin virvoittamiseen. KL12_38-53.indd 50 25.11.2020 10.54
Kuntalehti 12 / 2020 51 . A ntiikkinen seinäkello on pysähtynyt portugalilaisessa Caldas de São Jorgen kylpylässä. Manner-Portugalissa sekä Azorien ja Madeiran saarilla on ainakin puolen sataa kylpylälaitosta, joiden lämpimät ja kuumat vedet kumpuavat maan alta luonnonlähteistä. Kunnat ovat rahoittaneet peruskorjauksia, entisöineet historiallisia paviljonkeja ja rakennuttaneet laajennuksia. Kellon seisahtuminen on vertauskuvallista, sanoo 1800-luvulla avatun mineraalivesikylpylän toimitusjohtaja Teresa Vieira. KL12_38-53.indd 51 25.11.2020 10.54. Rivi asiakkaita molskii vedessä turvavälit säilyttäen. Vesihoitoihin erikoistuneet lääkärit pitävät kylpylöissä vastaanottoja. Portugalin ikivanha kylpyläkulttuuri vetoaa uusiin kävijöihin, jotka etsivät luonnonmukaisia hoitoja ja hiljentymistä. Valtio on myöntänyt niille vesien hyödyntämisoikeuden määräajaksi. António Amorim ja Andreia Gonçalves kahlasivat hoitoaltaassa Caldas de São Jorgen mineraalivesikylpylässä PohjoisPortugalissa. Mineraalivesistä haetaan apua Kunnat panostavat kylpyläkulttuuriin. Kun astuu kylpylän ovista, kävijän pitää unohtaa ajan kulku, hän luonnehtii. Nyt valkotakkinen professori kierrättää höyryävässä allassalissa kahta läheisestä Porton yliopistosta harjoitteluun saapunutta lääketieteen opiskelijaa. Kunnalle siirtynyt kylpylä saa ison rahoitusruiskeen kannattavuuden parantamiseksi. Teresa Vieira johtaa Pyhän Yrjön mukaan nimettyä mineraalivesikylpylää. São Jorgen kylpyläklinikasta vastaa professori Pedro Cantista. Kehoa ja mieltä hellivät lähteet ovat kansallista omaisuutta. Kunnat ovat useimmiten niin kylpylärakennusten kuin liiketoimintojenkin päätai osaomistajia
Vuonna 2011 iski valtion syvä velkakriisi, tänä vuonna korona. • Teksti ja kuvat: Pilvikki Kause Kunnallinen yritys ei saa tuottaa tappiota. Kylpyläsektori on mullistunut noin parissakymmenessä vuodessa. Tänä vuonna kylpyläkausi jää tyngäksi pandemian vuoksi, Sousa kertoo. Kaupunki on rahoittanut kylpylälaitosten saneerausta ja laajennuksia yli seitsemällä miljoonalla eurolla viime vuosina. Portugalin tarjonta yltää tasoltaan parhaaseen, mitä Euroopassa löytyy. Vieiran mielestä kuntien kannattaa investoida kylpylätoimintaan. Kunnat mainostavat yhdessä, millaisia lääkitseviä erityisominaisuuksia kullakin piilee vesissä sekä ovatko ne myös historiallisia ja luontokohteita. Kylpylät tarvitsevat majoitusja ravintolapalveluita. [ Hyvinvointi ] 52 Kuntalehti 12 / 2020 hyvin erilaisiin vaivoihin, kuten reumaan, ruoansulatuksen häiriöihin, hengitystiesairauksiin ja iho-ongelmiin, Cantista valottaa. Kylpylöissä edistetään yhtälailla terveyttä kuin lievitetään sairauksia. Vanhoista kortteleista paljastui Euroopan laajimpiin lukeutunut roomalaiskylpylä, joka entisöintiin. Jykevä, 800-luvulla rakennettu linna hallitsee kukkulalta 140 000 asukkaan keskiaikaista kaupunkia. TIUKAT TURVAOHJEET Caldas de São Jorgen pikkukylpylä sijaitsee Santa Maria da Feiran kaupungissa. Kylpylät haluavat pärjätä tässä markkinaraossa. Kylpylä siirtyi täysin kunnan omistukseen. KL12_38-53.indd 52 25.11.2020 10.54. Kun klassisiksi kutsuttujen terapioiden asiakaskunnassa on ollut notkahdusta, muodikkaat wellnesspalvelut eli hemmottelevat hyvinvointihoidot tuovat nostetta. Rooman valtakunnan aikana perustettu Chaves pääsee piakkoin esittelemään myös ”lääkitsevien vesien” suurmuseota. Portugalin maine kansainvälisenä terveysmatkailukohteena on vahvistunut. Kulukorvauksia palautettiin vasta viime vuonna. Kansanterveyslaitos korvasi lääkärin määräämien mineraalivesihoitojen kuluja, mutta hallitus lakkautti käytännön säästösyistä. Esimerkiksi Chavesin vuoristokaupunki ylpeilee Euroopan kuumimmalla, 76-asteisella vedellä. Suurkaupunki Porton läheisyys on etu kylpylälle, mutta kannattavuus on silti kärsinyt, Santa Maria da Feiran kaupunginjohtaja Emídio Sousa kertoo. Lämpimien lähteiden syleilyyn pulahtavista noin kymmenen prosenttia on hänen mukaansa ollut matkailijoita, muut tulevat ohjattuihin hoitoihin. Kylpylät avautuivat tauon jälkeen heinäkuussa tiukoin turvaohjein. Santa Maria da Feira myönsi kylpylän pelastukseen lähes puoleen miljoonaan euroon kohoavan rahoitusruiskeen viime kesänä. Kunnallinen yritys ei saa tuottaa tappiota, mutta laskimme, että saamme liiketoiminnan kannattamaan, Sousa vakuuttaa. Kylpijät ovat nuorentumassa pitkäaikaisten – ja usein pitkäikäisten – luottokävijöiden vanavedessä, Teresa Vieira sanoo. Kaupunginjohtaja näkee hyvinvointiturismissa kasvun varaa. Useat sisämaan kylpyläpaikkakunnat potevat muuttotappioita. Rekat kuljettavat korkkitammesta valmistettuja tuotteita, paperia ja jalkineita kaupungista maailmalle. Suomalaiset kiukaat eivät ole silti nostaneet missään hikeä pintaan, sillä tartuntariskien pelossa niitä ei ole lämmitetty. Professori laatii terveydenhoitoja kuntoutusohjelmia asiakkaille ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa. Sitä ei voi kopioida missään muualla eikä sitä voi kuljettaa pois toiselle paikkakunnalle eikä siirtää ulkomaille. Keskiaikaisen Santa Maria da Feiran kaupunginjohtaja Emídio Sousa luottaa mineraalivesihoitojen ja ulkoilmaelämän vetovoimaan, kun ihmiset vaalivat terveyttään pandemian saatossa. Lämmin mineraalivesilähde on ainutkertainen luonnonvara. Näin syntyy työpaikkoja ja taloudellista elinvoimaa, kylpyläkuntien yhdistyksen johtoon lukeutuva Vieira luettelee. Cantista vetää lisäksi kansallista vesilääketieteen seuraa sekä eurooppalaisten kylpyläkuntien lobbausjärjestöä. Koronaviruspandemia on patistanut portugalilaisia terveyden vaalimiseen sekä liikunnan ja ulkoilmaelämän pariin. KUNNAT MAINOSTAVAT Mantereen kylpylät sijaitsevat yhtä lukuunottamatta Keskija PohjoisPortugalissa. Kuumien lähteiden vyöhykkeelle avattiin muun muassa opetusja tutkimuskylpylä
Työelämän epävarmuuksista, työn ja työyhteisön roolista puhutaan vähemmän. ”Job burnoutista” puhuttiin Suomessa 1980-luvulla Ilkka Vartiovaaran kirjojen myötä loppuunpalamisena, kunnes Työterveyslaitoksella Raija Kalimon johdolla 1990-luvulla kohtalokas termi kääntyi työuupumukseksi. Jää kuitenkin epäselväksi, mitä yleisuupumuksella tarkoitetaan. Jos kuitenkin käsite työuupumus venytetään kattamaan hyvin monesta lähteestä kumpuavia voimattomuuden kokemuksia ja yleistyy puhe, jonka mukaan joku on kokenut ”burniksen” viidesti kahdessa vuodessa ja kaikki tuttavapiirissäkin ovat uupuneita, tähän liittyy tarkoittamaton vaara: termi työuupumus vesittyy. Pyrkikäämme työuupumuksessa nollaan! • KL12_38-53.indd 53 25.11.2020 10.54. Samaa menetelmää testataan tällä hetkellä yli 20 maassa. Päinvastaisesti Helsingin Sanomien toimittaja Susanne Salmi totesi kolumnissaan 5. Tärkeää olisi kysyä uupuneelta, miten hänellä menee kotona ja parisuhteessa. Partisen mukaan pitää lopettaa puhumasta työuupumuksesta ja puhua uupumuksesta ja unen laadusta. Olen taipuvainen olemaan tässä Salmen kannalla. Jo tuolloin piti täsmentää, ettei kaikki väsymys ole työuupumusta. Kuva: Veikko Somerpuro Kokemusasiantuntijatiedon yleistyminen myös työuupumuksesta on ehdottoman hyvä asia. Käynnissä olevassa Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessamme työuupumus on määritelty pitkittyneeksi työstressiksi, jota luonnehtivat seuraavat ydinoireet: kroonistunut väsymys, heikentynyt kognitiivinen toiminta, heikentynyt tunnetoimintojen hallinta sekä kyynistyminen. Työuupumuksen syitä etsitään yksilön persoonasta tai käytöksestä, kuten ylisuorittamisesta, perfektionismista tai tarpeesta miellyttää muita. Monet työuupumusta käsittelevät tuoreet kirjat, kuten Merja Karjalaisen Jaksamisen rajat ja Rosanna Marilan Työuupumuskirja, ovat ansiokkaasti hyödyntäneet tekijöidensä omia työuupumuskriisejä, mutta myös välttäneet houkutuksen kasata (työ)uupumustermin alle ”kaikki mahdollinen”. Keskustelu on ollut voittopuoleisen asiallista ja edistänyt edellytyksiä tunnistaa työuupumuksen riskitekijät ja toimia ennaltaehkäisevästi. Jari Hakanen Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori. ON HIENOA, että monet tunnetutkin henkilöt ovat kertoneet työuupumuksestaan ja näin murtaneet sitä tabua, etteikö työuupumus olisi mahdollinen kenelle tahansa. Työuupumuksella tarkoitetaan vakavaa työstä johtuvaa ja vuosittain kehittyvää uupumusta. YKSI KESKUSTELUA hämärtävä seikka on se, että viime aikoina työuupumus-sanasta on mediassa yhä useammin kadonnut etuliite työ. Silti käsitteestä puhutaan nimenomaan työn yhteydessä. Uupumusta vai työuupumusta. Voi myös vääristyä kuva siitä, miten yleistä työuupumus on, ketkä sitä kokevat eniten ja mistä se johtuu. Tavoitteemme on rakentaa työuupumuksen liikennevalomalli. Tavoitteemme on rakentaa työuupumuksen liikennevalomalli, joka auttaa erottamaan työuupumuksen muusta kuormituksesta sekä määrittämään raja-arvot työuupumukselle ja sen kohonneelle riskille. marraskuuta, että työuupumuksesta puhutaan liian yksilölähtöisesti. HARVASSA MAASSA työuupumus on julkisessa keskustelussa samalla tavoin jatkuvasti esillä kuin Suomessa. Kuntalehti 12 / 2020 53 [ Kolumni ] LOKAKUUN Kauppalehti Optiossa unitutkija Markku Partinen väitti Työterveyslaitoksen tutkivan vain työperäisiä syitä työuupumukselle (höpöjuttu!), koska työeläkeyhtiöt rahoittavat Työterveyslaitosta (toinen höpöjuttu!). Työpaikkojen, työsuojelun ja työterveyshuollon on vaikeaa kohdentaa toimenpiteitä, jos ongelmien lähteet nimetään kauaksi itse arkisista työoloista. Jos työpaikalla työuupumuksen ajatellaan johtuvan vain yksilötekijöistä, yksityiselämästä tai yleisestä ahdistuksesta, jäävät työolojen epäkohdat korjaamatta ja syyllistetään jo ennestään itsensä riittämättömäksi kokenut työuupunut. Moneen suuntaan leviävä uupumuspuhe voi pahimmillaan sivuuttaa huonojen työolojen merkityksen työuupumukselle ja jättää huonosti johdetuilla työpaikoilla pulaan ne, jotka uupuvat työperäisistä syistä. Eli joko työuupumusta käsitellään ja tutkitaan liikaa työn näkökulmasta tai liian vähän, ja työuupumuksen syinä puhutaan joko liikaa yksilöllisistä tekijöistä tai liian vähän
KL12_54-55.indd 54 25.11.2020 10.57. 54 Kuntalehti 12 / 2020 [ Kunnan töissä ] Uudet tavat madalsivat osallistumiskynnystä Kannattaa nähdä aidosti vaivaa siinä, että ratkaistavaan asiaan löydetään erilaisia näkökulmia, sanoo Johanna Seppälä
On höpöhöpöä sanoa, että helsinkiläisillä ei olisi kotipaikkarakkautta. Meillä on äärimmäisen osaavia asukkaita, joilla on paljon tietoa omasta asuinalueestaan ja näkemyksiä siitä, miten omaa asuinja palvelualuetta voisi kehittää. Toivon mukaa niistä äänestetään syksyllä. Erittäin merkittävää koronaaikana on ollut etädigituen käynnistäminen. • KL12_54-55.indd 55 25.11.2020 10.57. Toivomme, että valtuutetuilta saadaan seuraavaankin kaupunkistrategiaan vankat suuntaviivat osallisuuteen. Mitä tiedät yksikkösi ensi vuodesta. Tulivatko uudet tavat osallistua saman tien jäädäkseen. Vähän pelotti, vaikuttaako korona negatiivisesti osallistumiseen. En olisi uskonut, minkä kokoinen digiloikka kyetään ottamaan muutamassa viikossa. J ohanna Seppälä johtaa osallisuusja neuvontayksikköä Helsingin kaupunginkansliassa. Asian pitää olla merkityksellinen, että ihminen jaksaa käyttää aikaa vaikuttamiseen. Sitä alettiin antaa etänä. Arvostan kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta olen havainnut, että virtuaalivuorovaikutuksessa ryhmän vetäjä voi tasapuolisemmin huomioida kaikki osallistujat. Meille kuuluvat myös vanhusja vammaisneuvostot, yhdenvertaisuusja tasa-arvotoimikunnat sekä asukasosallisuuden avustukset. Pettymyksiäkin on tullut, koska koronan vuoksi joitakin kokonaisuuksia on jouduttu karsimaan. Esimerkiksi tekonurmikentän saaminen Arabianrantaan oli tosi mahtavaa, koska alueen asukkaat olivat sitä pitkään toivoneet. Eija Kallioniemi Kuva ja video: Liisa Takala On höpöhöpöä sanoa, että helsinkiläisillä ei olisi kotipaikkarakkautta. He yhdistivät voimansa. Mikä saa helsinkiläiset yleensä osallistumaan. Se madaltaa osallistumisen kynnystä. Ideoiden lukumäärä, 1 463 kappaletta, oli huikea. Ei ole olemassa tyypillistä Hessu Helsinkiä, joka olisi aina äänessä. Kaupungin koordinoimat digitukipalvelut eri paikoissa sulkeutuivat, mutta palveluntarve ei häipynyt minnekään. Avasimme keskustelualustoja, joilla kasvokkain tehdyt tapaamiset pystyttiin korvaamaan joko hybriditilaisuuksilla tai kokonaan nettitilaisuuksilla. Myös rikosja riita-asioiden sovittelussa on kyetty järjestämään virtuaalisia tapaamisia. Johdan yksikköä, jossa koordinoidaan Helsingin kaupungin osallisuuspalveluita, monikielistä neuvontaa, kaupungin yleisneuvontaa sekä rikosja riita-asioiden sovittelua. Seitsemän suurpiirin stadiluotsia teki alueilla ruohonjuuritason viestintää. Saiko OmaStadi eli osallistuva budjetointi helsinkiläiset edelleen liikkeelle. Päinvastoin! Ketkä ovat aktiivisimpia. Ihmiset ovat usein aktiivisia kaupunginosayhdistysten tai -seurojen kautta. Helsinkiläiset ovat saaneet tänä vuonna ideoida toista kertaa osallistuvassa budjetoinnissa. Suosittelisin järjestöyhteistyötä ja yhteistyökumppanien laajaa kuulemista, kun valmistellaan päätöksiä tai muotoillaan palveluja. Ensi vuonna osallistuvassa budjetoinnissa aletaan katsoa tarkemmin helsinkiläisten tekemiä ideoita. Mukana oli myös ensimmäisestä kerrasta voimaantuneita, jotka olivat parantaneet ideaansa, jos se ei mennyt läpi. Osallisuus puolestaan sisältää osallistuvan budjetoinnin, stadiluotsi-toiminnan, digitaalisen osallisuuden ja digineuvonnan. Mitä hyväksi havaittua tapaa suosittelisit kaikissa kunnissa kokeiltavaksi, jotta vuorovaikutus kasvaisi. Kannattaa nähdä aidosti vaivaa siinä, että ratkaistavaan asiaan löydetään erilaisia näkökulmia, eikä sorruta helppoon osallisuuteen – sellaiseen, että kuunnellaan eniten huutavaa tai parhaiten perustelevaa. Minkä yksittäisen idean toteutuminen ensimmäiseltä kierrokselta jäi erityisesti mieleesi. Mukavinta on, että ideoita tuli ympäri kaupunkia. Ne tulivat jäädäkseen samalla loikalla, eikä se ole mielestäni huono asia. Yksikön neljä tiimiä vastaavat vuorovaikutuksesta, alueosallisuudesta, neuvonnasta ja sovittelutoiminnasta. Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa kesäkuun alussa. Esimerkiksi Helsinkiinfon palvelut siirtyivät etänä hoidettaviksi. Miten korona on vaikuttanut yksikkösi työhön. Mikä on toimenkuvasi Helsingin osallisuusja neuvontayksikön päällikkönä. Osallisuustyötä tehdään siksi, että luodaan yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Jotkut haluavat olla kehittämässä palvelua, jotkut haluavat olla vastustamassa rakentamista naapuripuistoon. Haluamme myös, että hektistä arkea ja ruuhkavuosia elävät voivat osallistua tapahtumiin kotisohvalta. Lokakuussa toteutettiin ensimmäinen pormestarin asukasilta niin, että osa kaupungin asiantuntijoista vastasi kysymyksiin Teamsin välityksellä. He määrittelevät Helsingissä osallisuuden tavoitteet. Kuntalehti 12 / 2020 55 VIDEO: Osallisuusja neuvontayksikön päällikkö Johanna Seppälä vie paikkaan, jossa helsinkiläiset sovittelevat rikosja riita-asioita – ja kertoo esimerkkitapauksen. Osallisuuden puolella lähdettiin nopeasti käynnistämään virtuaalista yhteiskehittämistä
Mutta presidentiksi. Lähes 30 000 ääntä viime kuntavaaleissa saanut Vapaavuori koki ensimmäisen täystyrmäyksen, kun hänen – ja monen muun tahon – ajama keskustatunneli kaatui vihreiden, demarien ja vasemmistoliiton jyrkkään vastustukseen. Kun Vapaavuori 8. Sen sijaan niin päin ei uutista käsitelty, että Vapaavuoren sitoutuminen Helsingin kehittämiseen olikin ollut aika ohutta eikä pitkäaikaisesta sitoutumisesta näköjään ollutkaan kysymys. Jos kokoomuslaiset menestyivät hyvin Olympiakomitean hallitusvaalissa – Vapaavuori valittiin puheenjohtajaksi ja kansanedustaja Sari Multala varapuheenjohtajaksi – niin itse puolueella on vaikeaa. marraskuuta ilmoitti Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei haekaan jatkokautta Helsingin pormestarina, alkoi arvuuttelu mitä hän aikoo seuraavaksi tehdä ja tietysti kokoomuksen surkean tilanteen voivottelu. Kokoomus sai viime eduskuntavaaleissa 523 957 ääntä. Lehti muistuttaa, että oppositiossa puolueiden kannatuksen pitäisi yleensä nousta. Ensimmäisellä kierroksella pitäisi saada yli miljoona ääntä ja toisella kierroksella reippaasti yli 1,6 miljoonaa ääntä, jotta valinta olisi selvä. Se on jatkoa vuoden 2017 Finlandia-voittajalle Niemelle. Kannattaa kaivaa esiin Juha Hurmeen teos Suomi. P.S. Se riittää. Korona-aikoina jää paljon aikaa lukemiselle. Neljässä vuodessa pormestari ei paljon ehdi tehdä. Yle mittasi kokoomuksen kannatukseksi 9. Kokoomuksen oppositiopolitiikan muuttaminen vie pidemmän aikaa, mutta Helsinkiin puolueen pitäisi löytää mahdollisimman nopeasti uskottava pormestariehdokas. Sittemmin kävi Helsinki ei ollutkaan Vapaavuoren juttu Politiikka yleensä, ja varsinkin kuntapolitiikka, on kompromissien tekoa. Jan Vapaavuori vaihtoi siis kuntapolitiikan järjestöpolitiikkaan. Mutta toisaalta Vapaavuori ei ole urheilusta vastaavalle kulttuurija tiedeministeri Annika Saarikolle, kesk., mikään helppo tapaus, kun urheilun ja liikunnan rahoista neuvotellaan. Hallituksen sote-esityksen kovaäänisin kriitikko ilmeisesti vaikenee, mikä helpottanee sote-esityksen etenemistä. Talouselämä-lehti otsikoi asiaa koskevan analyysinsa 21. Politiikka yleensä, ja varsinkin kuntapolitiikka, on kompromissien tekoa. Yllättävää oli, ettei Vapaavuorella ollutkaan taskussaan mitään btai c-suunnitelmaa. 56 Kuntalehti 12 / 2020 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä M edia on jo vuosien ajan suhtautunut Jan Vapaavuoreen aika positiivisesti; osa toimittajista pitää häntä karismaattisena poliitikkona, osa taas katsoo vähän kyynisesti, että ”äkkiväärän ja itsepäisen” poliitikon lausunnoista saa aina myyviä otsikoita. • KL12_56-61.indd 56 25.11.2020 11.03. Toivottavasti todelliset syyt käydään tarkasti läpi, jotta voidaan ylipäänsä arvioida pormestarimallin kelpoisuus kaupungin johtamisessa. marraskuuta 16,6 prosenttia. marraskuuta ”Kokoomuksen kannatus laskee oppositiossa”. myös ilmi, että johtamisen kanssa oli koko ajan ollut ongelmia. Mukana ovat ainakin Nasima Razmyar, sd., Jussi Halla-aho, ps., Paavo Arhinmäki, vas., ja Harry Harkimo, Liike Nyt. MIKÄ sitten sai Vapaavuoren pudottamaan hanskansa. Hallituksen näkökulmasta Jan Vapaavuoren siirtyminen urheilujärjestöön on toisaalta helpotus, toisaalta kiusa. Muitakin nimiä on ilmassa, muun muassa kansanedustaja, entinen ministeri Sari Sarkomaa ja kokoomuksen takavuosien supertaustavaikuttaja, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Ilta-Sanomat ja Iltalehti tiesivät 17. MEDIASSA on arveltu Vapaavuoren valinnan Olympiakomiteaan tasoittavan hänen tietään presidentiksi. Lasku kuukauden takaiseen mittaukseen oli 1,1 prosenttiyksikköä. Mukaan odotetaan vielä esimerkiksi vihreiden Anni Sinnemäkeä ja kenties Paavo Väyrystä, joka on palannut keskustan riveihin. marraskuuta, että Alexander Stubbin nimi on noussut esille kokoomuslaisten piirissä ja häntä houkutellaan ehdolle. Ei pääministerikään, mutta pääsääntöisesti he ovat itselleen jatkokautta hakeneet, vaikka gallup-lukemat eivät olisi jatkoa luvanneet. Muutenkin mediassa pyörii aikamoinen ”pormestariruletti”. No, kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi kyllä
Kuntalain 12 §:ään sisältyvä säännös, jonka mukaan ”kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä kuntien tehtävien hoitamiseen (rahoitusperiaate)”. Pykälällä on kuitenkin olennaisesti syvällisempi merkitys. Usein piru niitä paremmin tulkitsee kuin kuntajuristi. • ...sanohan miten tämäkin asetus oikein pitää tulkita. Näitä lakeja noudattamalla turvataan paitsi hyvää hallintoa myös avoimuutta, luottamusta ja legitimiteettiä, joiden vajaus voi pahastikin haitata kunnan toimintaa. Mitä hallintojuridiikan pitkäaikaiset asiantuntijat, kunta-alan karpaasit, ajattelevat kuntalain yksittäisistä pykälistä. Tein 15 vuotta työtä tämän perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaisen rahoitusperiaatteen sisällyttämiseksi kuntalakiin. Asukkaiden itsehallinnon ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen muodostaa samalla kunnan toiminnan ykkösprioriteetin. NÄKEMYS I Kuntaliiton johtava lakimies Arto Sulonen, kuntalain kaunein pykälä. He ovat olleet useiden kuntalakien kirjoittajia ja takapiruja – ja siksi tulkitsemme heidät tässä paneelissa jääveiksi. Siksi säännös olisikin ”vain” informatiivinen. NÄKEMYS II Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori emeritus Olli Mäenpää, kuntalain tärkein pykälä. Eri ministeriöt kun eivät aluksi millään halunneet tällaista säännöstä lainsäädäntötyönsä kiusaksi. Viime numerossa (11/2020) kuntalain lempija inhokkipykälistään kertoivat Aimo Ryynänen ja Kari Kuusiniemi. Esimerkiksi – sinänsä välttämättömät ja Euroopan unionin sääntelyn edellyttämät – yhtiöittämisvelvollisuutta ja poikkeuksia siitä koskevat pykälät ovat kasuistisuudessaan, tulkinnanvaraisuudessaan ja ehdollisuudessaan EU-sääntelylle välillä sietämättömän vaikeita hallita. Tässä numerossa kuntalain inhimillisistä ulottuvuuksista kertovat Arto Sulonen ja Olli Mäenpää. Piirros: Yrjö Klippi Usein piru niitä paremmin tulkitsee kuin kuntajuristi. Eri ministeriöt eivät voi omista lähtökohdistaan säätää kuntien maksettavaksi uusia tehtäviä ilman valtioneuvostotason kokonaistarkastelua vaiMikä on kuntalain kaunein, mikä kamalin pykälä. KL12_56-61.indd 57 25.11.2020 11.03. Tämä on tärkein pykälä myös siksi, että oikeastaan kuntalain kaikki muut säännökset määrittelevät, miten tätä säännöstä toteutetaan. Kuntalain kamalin pykälä. Kuntalaista vielä puuttuva pykälä. Kuntalain 1 § määrittelee otsikkonsa mukaan kuntalain tarkoituksen. Kuntalehti 12 / 2020 57 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Kuntalakigurut tunnelmoivat, osa II N ykyinen kuntalaki säädettiin vuonna 2015. Hallinnon yleislakien velvoittavuutta koskevalle informaatiolle tuntuu olevan päivittäin tarvetta. kutuksista kuntatalouteen ja kuntien taloudelliseen kantokykyyn. Kamalimpia ovat kunnan toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla sääntelevät pykälät, erityisesti 126 ja 127 §. ”Kunnan toiminnassa noudatetaan hallintolakia, julkisuuslakia ja kielilakia.” Näinhän asia jo pitkälti onkin, jos lakikirjaa tarkasti luetaan. Itse asiassa siinä määritellään kunnan toiminnan oikeutus ja sen identiteetin perusteet. Siinä on 17 lukua eli pääteemaa ja 150 pykälää. Nämä eivät ole vähäisiä kiinnekohtia kuntien tehtäviin ja asemaan kohdistuvan turbulenssin oloissa. Kuntalaki-kommentaarin – alan raamatun – kirjoittajat, Heikki Harjulan ja Kari Prättälän, jätämme nyt mielivaltaisesti katsomoon tästä puolileikkisästä kyselystä. Vaikka säännös ei olekaan kuntien hallinnossa suoraan sovellettavaa oikeutta, sen merkitys on kunnille kuitenkin periaatteellisesti valtava
Yksilötasolla myös tietosuoja ja tietoturva korostuvat. Sekä somessa toimiminen että chatbot voivat vastata asioihin yleisellä tasolla tai yksilötasolla. Etenkin somessa toimimisessa on muistettava sisäisesti sopia oman organisaation sosiaalisen median pelisäännöt. Tietoturvan osalta on oltava tarkkana siitä, kuinka arkaluontoisesta tiedosta on kyse ja onko kyseinen kanava tarkoituksenmukainen paikka käsitellä näitä tietoja. Parhaimmillaan saadaan osallistettua kuntalaisia kunnan toimintaan ja autettua kuntalaisia löytämään tarpeellinen tieto. Useimmat kunnat toimivat jo nyt somessa tavalla tai toisella, ja yhä useampi kunta käyttää tai suunnittelee chatbotin käyttöönottoa. Vaikka muutos kohti asiakaslähtöisempää viestintää onkin viestinnän kannalta tervetullutta, esitän muutamia oikeudellisesti merkittäviä asioita, joita tulisi ottaa huomioon. • Atte Kuismin-Raerinne Avustava lakimies Kuntaliitto KL12_56-61.indd 58 25.11.2020 11.03. Chatbottien kehittämisessä on otettava huomioon, millä tasolla asioihin vastataan ja mitä työtä botti korvaa: onko kyseessä enemmänkin verkkosivujen haun korvaava toiminta vai pyritäänkö automatisoimaan rutiininomaisten asioiden käsittelyä. Näissäkin palveluissa on kuitenkin otettava huomioon tietosuoja ja tietoturva, vaikka harvemmin ko. Yksilötasolla oikeudellisia huomioita onkin runsaammin. yleisen tason kanavien kautta kerätään henkilötietoja. YLEISEN tason oikeudelliset huomiot liittyvät lähinnä kuntien tiedottamisvelvollisuuteen kuntalain 29 §:n mukaisesti. merkiksi Discordissa kunta vastaa nuoren esittämiin kysymyksiin hallinnolliseen asiaan liittyen tai chatbot antaa asiakkaan tilanteeseen suoraan sovellettavan vastauksen, voi kyseessä olla hallintolain mukainen viranomaisen neuvonta. Kunnassa valittu ratkaisu vaikuttaa siihen, mitä on oikeudellisesti huomioitava. Yleisellä tasolla vastataan asiakkaan kysymykseen vain asiaan liittyvän yleisen tiedon avulla, kun taas yksilötasolla annetaan nimenomaisesti asiakkaan tilannetta koskevaan kysymykseen. Edellä mainitut kanavat osaltaan täydentävätkin muunlaisia tiedottamisen muotoja ja ovat askel kohti asiakaslähtöisempää viestintää. otettava huomioon hallinnon oikeusperiaatteet ja hyvän kielenkäytön vaatimus. TÄRKEINTÄ näiden oikeudellisten huomioiden kannalta on henkilökunnan kouluttaminen. Tällöin palvelussa on mm. Tietosuojan kannalta on huolehdittava henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä. Esimerkiksi kunnan Facebook-sivulla tapahtuva ajankohtaisten asioiden tiedottaminen tai chatbotin linkkaus kunnan verkkouutisointiin rinnastuu muuhun tiedottamiseen. Jos esiKuntien viestintä somessa ja chatboteilla – oikeudellisia huomioita Uusien keinojen käyttäminen kuntien viestinnässä on tervetullutta. 58 Kuntalehti 12 / 2020 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto KUNTIEN viestinnässä on kovaa vauhtia siirrytty kohti uudenlaisia tapoja toimia. Käsittelyperuste yleensä löytyy, jos kyseessä on viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa asiaa koskevasta palvelusta. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että myös näihin uusiin keinoihin sovelletaan kuntiin muutenkin soveltuvaa lainsäädäntöä. Kuten sanottua, uusien keinojen käyttäminen kuntien viestinnässä on tervetullutta
Puhujina olivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini. Valmisteluvaiheessa kyseinen asiakirja kulki Helsinki Principles -nimisenä; Helsingin julkilausuma alueellisesta itsehallinnosta vuonna 2002, jonka mukaan ”alueellinen itsehallinto tarkoittaa alueellisten viranomaisten oikeudellista toimivaltaa ja kykyä perustuslain ja lain rajoissa säännellä ja hoitaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan, alueellisen väestön keskuudessa ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti”. Kysymyksessä on ensisijaisesti toiseen Euroopan neuvoston Suomea velvoittavaan asiakirjaan, Euroopan neuvoston suositukseen 240 vuodelta 2008 liittyvä asia. Perustuslain 2§:n mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle ja kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. ”Suomen puheenjohtajakausi oli erittäin onnistunut. Keskustelu aiheesta jatkui Twitterissä, jossa Ryynänen totesi, ”että nyt ehdotettu hallintoyksikkö ei täytä maakunnan kriteerejä: siltä puutuu niin taloudellinen, oikeudellinen kuin poliittinen itsenäisyys – ennen muuta itsehallinnon edellyttämä riittävä vapaus”. Helsingissä juhlittiin 70-vuotista Euroopan neuvostoa lähes tuhannen kutsuvieraan voimin. Suositus koskee alueellista demokratiaa. Suositusta 240 valmisteltiin kolmessa kongressin kokouksessa; Helsingissä vuonna 2002, Budapestissa vuonna 2005 ja Valenciassa vuonna 2007, ja se annettiin vuonna 2008. Euroopan neuvoston kongressi kertoo suurimmaksi huolen aiheekseen jäsenmaiden maakuntien itsehallinnon kehittymisen ja pitää tätä välttämättömäSote-esitys on perustuslain vastainen nä vastavoimana globalisaatiolle. Sen perusteluissa sanotaan, että lakialoite nojaa Euroopan neuvoston kongressin vuonna 2008 antamaan suositukseen 240. Sen yhteydessä 16.5. On ymmärrettävää, ettei Maria Kaisa Aula voinut perustella sote-uudistusta tällä asiakirjalla, jonka kanssa uudistus on jyrkässä ristiriidassa. Luottamukselta olisi vienyt pohjan tieto, että Suomi ei ole ratifioinut Euroopan alueellisen demokratian peruskirjaa. Suomi toimi Euroopan neuvoston korkeimman päättävän elimen eli ministerikomitean puheenjohtajana 21.11.2018–17.5.2019. • Teuvo Nieminen Valkeakosken kaupunginvaltuutettu, sit. Vasta viime vuonna maakuntalaista tehtiin kansalaisaloite. Sen lisäksi, että edistimme painopisteitämme ja järjestimme onnistuneen ministerikokouksen, saimme rakennettua luottamusta Euroopan neuvoston eri instituutioiden välille”, ulkoministeri Soini summasi. Kirjoittajien mukaan maakuntauudistus näyttääkin olevan keskushallinnon niskalenkki paikallisuudesta. Eduskunta varmasti tähänkin ottaa kantaa”. Kuntalehti 12 / 2020 59 [ Mielipide ] AIEMPI sisäasiainministeriön kuntaosaston ylijohtaja, varatuomari Juhani Nummela ja Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori, emeritus Aimo Ryynänen kommentoivat Kuntalehdessä 10/2020 sotelakiehdotusta. Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula vastasi, että ”tuore sotelakipaketti sisältää myös Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaisen arvion siitä, että tulevat hyvinvointialueet ja jatkossa maakunnat ovat itsehallinnollisia alueita. Tätä valtaa ja oikeutta ehdotettu maakuntauudistus riisuisi kansalaisilta merkittävästi. Sitoutumattomat ry:n puheenjohtaja KL12_56-61.indd 59 25.11.2020 11.03. SUOMI on ainoa läntisen Euroopan maa, jossa ei ole maakuntien itsehallintoa. Maamme perustuslaissa on koko itsenäisyyden ajan ollut säännös, jonka mukaan kuntia suurempien alueiden hallinnosta olisi voitu päättää lailla. Ei edes kääntänyt sitä suomeksi puhumattakaan, että olisi noudattanut sitä. Suomen puheenjohtajuus huipentui 16.–17.5.2019 Helsingissä järjestettyyn ulkoministerikokoukseen
Lontoossa ja Suomessa vaikuttava Marja Putkisto on kehittänyt jo vuosia sitten Method Putkisto -menetelmän, jota hän on levittänyt myös lukuisten kirjojensa kautta. Kunnat kokevat tärkeäksi sen, että käyttöasteen paranemisen kautta voidaan varmistaa laadukkaat ja kattavat mobiiliyhteydet. ”Tukiasemien vuokratiloja tarkastaessamme olemme havainneet tukiasema-asennusten korjaustarpeet ja huolehtineet niiden korjauksista, ennen kuin rakenteellisia vaurioita on päässyt syntymään. Vastauksia hän löytää eri tahoilta, self help -kirjallisuudesta, stoalaisuudesta ja buddhalaisuudesta. KL12_56-61.indd 60 25.11.2020 11.03. ILMOITUS ILMOITUS [ Kirjat ] Eroon jumeista AIKA moni on jättänyt korona-aikana liikuntaja rentoutusryhmiin osallistumisen väliin tai niitä ei ole järjestetty ollenkaan. Alussa kirja tutustuttaa perusteellisesti Method Putkisto -käsitteistöön ja terminologiaan, mikä onkin tarpeen niin kokemattomille kuin myös metodia aiemmin kokeilleillekin. Jos kiinnostusta riittää, voi vähitellen löytää uutta kokeiltavaa. Kaikki hyvin SAKU TUOMISEN uusin kirja Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on haastaa nimensä mukaisesti muuttamaan totuttuja ajatuspolkuja. Tilojen käyttöasteen paranemisen kautta saadaan lisätuloja kunnalle sekä tarjotaan kuntalaisille parhaat digitaaliset palvelut. Vaivatonta ja asiantuntevaa toimintaa Kunnille kumppanuus on vaivaton tapa toimia: kunta ja Digita tekevät vuokrasopimuksen tilan käyttämisestä tukiasemakäyttöön, minkä jälkeen Digita vastaa muun muassa siitä, että tukiasemat asennetaan ja huolletaan asianmukaisesti ja että laskutus on ajan tasalla. Tavoitteenamme on palvella myös operaattoriasiakkaitamme entistä kattavammin ja edesauttaa digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Suomessa”, Lampila sanoo. Halme-Tuomisaaren mukaan koti on noussut pandemian keskiöön ja tehnyt eristäytymisestä kotiin ja perhepiiriin maailmanlaajuisesti jaetun kokemuksen. Hän päätti selvittää, miksi jatkuva huolestuneisuus painoi hänen mieltään, vaikka kaikki oli päällisin puolin hyvin. Ehkä kaikki ei olekaan aina vain huonosti ja vielä huonommin. Tuoreimmassa kirjassa Virittäydy energiseksi – Iskuvoimaa, laatua ja hyvinvointia arkeen! hän korostaa, että pienilläkin asioilla saa aikaan suuria muutoksia. 0400 545 621 Kumppanuudesta saatavat hyödyt: • Kiinteistönomistaja voi keskittyä turvallisin mielin ydinliiketoimintaansa • Tuottamattomien neliöiden hyödyntäminen ja tukiasemaverkoston laajentuminen • Asennusten turvallisuus mukaan luettuna kattojen kuormitus ja antennivaroituskylttien asianmukainen sijoitus • Toimivat ja laadukkaat mobiiliyhteydet • Tukiasemalaitteita varten laaditut vuokrasopimukset pysyvät ajan tasalla • Vuokratason tarkistus DIGITA Digita on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja sekä maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Koska saamme palata taas entiseen normaaliin. Monet kirjan lauseet toimisivat hyvin vaikkapa printattuina T-paidan rintamukseen. Tuomisen tyyli on iskevä ja parhaimmillaan aforistinen. Merja Ojansivu Miia Halme-Tuomisaari, Kaikki kotona. Martta Nieminen Marja Putkisto, Virittäydy energiseksi – Iskuvoimaa, laatua ja hyvinvointia arkeen!. Palaako mikään enää koskaan ennalleen. Kun korona mullisti maailmamme. Hän siteeraa hollantilaista ympäristöbiologi Jan Boersemaa: ”Se, että ongelmat kasvavat eksponentiaalisesti, ei tarkoita sitä, etteivätkö ratkaisut voisi tehdä samoin.” Elämän tavoitteekseen Tuominen määrittelee lisätä elämäänsä keveyttä ja kirkkautta – vähemmän kouhotusta. Lisäksi monissa tapauksissa vuokra ja sähkönkulutus on ajantasaistettu sekä vuokrasopimusten vastuuasioita on selkeytetty lisäämällä operaattoreiden vastuuta”, toteaa Lampila. Kuuliainen kansa pandemiassa KUINKA pitkään tätä hyssyttelyä vielä kestää. Talven pimeimpään aikaan kirja toimii aurinkoisena terapiatuokiona. Meistä vahva valtio on hyvä asia ja se on yksi syy, miksi Suomi on pärjännyt niin hyvin koronapandemiassa. 5G-rakentaminen tuo kunnille lisätuloja kattojen neliöitä hyödyntämällä Mobiiliverkkoon liitettyjen laitteiden määrä sekä teollisuudessa että kuluttajien käytössä lisääntyy tällä vuosikymmenellä merkittävästi. Yhtiö omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisioja radioverkkoa, toimii antenniverkon maksu-tv-operaattorina, sekä kehittää tulevaisuuden broadcasting-palveluja. Jumppaa, joogaa, pilatesta ja rentoutusta tarjotaan toki myös verkossa, mutta myös opaskirjoista on hyötyä. Tuominen pohtii myös suhtautumista suuriin koko ihmiskuntaa koskeviin huoliin kuten ilmastonmuutokseen. Kirjan keskushenkilö on Tuominen itse. Ryhti, venyttely, rentoutus, tasapaino ja ajatusten kirkastaminen tekee korona-ajasta siedettävämpää – ja ehkä myös lisää vastustuskykyä. Jotain perin suomalaista on siinä, miten meillä viranomaisten antamat suositukset on koettu velvoitteina. Varsinkin ruutujen äärellä etätöissä kyyhöttäville tästä kirjasta on paljon iloa. Otava 2020. Kunnat voivat vuokrata rakennustensa laiteja kattotiloja Digitalle, joka jälleenvuokraa tiloja matkaviestinverkkojen tukiasemakäyttöön. Voisiko epäonnistumisten sijasta puhua kokeiluista, jotka eivät toimineet toivotulla tavalla. Se on jo historiasta tuttua viranomaiskuuliaisuutta. Docendo Oy 2020. Lähes 160-sivuisessa suurikokoisessa kirjassa on hengästyttävän paljon ohjeita ja vinkkejä, mutta onneksi myös havainnollisia kuvia. Antropologi Miia Halme-Tuomisaaren kirja Kaikki kotona tarkastelee omien havaintojen ja sosiaalisen median kautta koronan muovaamaa epävarmuuden, ahdistuksen, eristäytymisen ja naapurikyttäämisen aikaa. Myös turvallisuus on keskiössä: halutaan tehokas, vastuullinen ja asiantunteva yhteistyökumppani kattojen ja laitetilojen rakenteiden arvioimiseen tukiasema-asennusten osalta. Putkiston ideana on, että kukin poimii sieltä itselleen sopivimmat metodit. Kasvava digitaalisen infrastruktuurin tarve tarjoaa kiinteistöjen ja rakennusten omistajille mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa vuokraamalla tilaa omistamistaan rakennuksista ja maa-alueita kiinteistöistään tukiasemien sijoituspaikaksi. Suomessa se on merkinnyt etenkin ikäihmisille näännyttävää yksinäisyyttä. Lyhyesti sanottuna vastaus liittyy tosiasioiden hyväksymiseen ja ajattelutapojen muuttamiseen. Digita vuokranantajana on asennuksien osalta ainoa kontaktipiste, oli kyseessä mikä tahansa matkaviestintukiasemien sijoitteluun liittyvä kysymys. Kunnat saavat rakennustensa hyödyntämisestä korvauksen. Voisimmeko kiinnittää huomiota asioihin, jotka ovat hyvin sen sijaan, että vatvomme etupäässä vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia. Lisätietoja palvelusta: Teemu Lampila, johtaja, Site-palvelut teemu.lampila@digita.fi puh. Digita on neutraali, luotettava ja valtakunnallinen taho ja toimii operaattoriasiakkaiden suuntaan tasapuolisesti ja yhtäläisin ehdoin”, Lampila sanoo. “Tukiasemat voidaan sijoittaa esimerkiksi kerrostalojen katolle, minkä ansiosta kattoneliöt pääsevät hyötykäyttöön. Kirjapaja 2020. Korona-ajan koettelemukset eivät ole läheskään vielä ohi, kun aiheesta on alkanut ilmestyä pandemiaa eri näkökulmista tarkastelevia kirjoja. Pandemia on saanut meidät etsimään syyllisiä milloin kiinalaisista ”saastaisista lepakonsyöjistä” milloin muista piittaamattomista uusmaalaisista mökkiläisistä tai ökyilevistä ulkomaanmatkailijoista. Palveluita tarjotaan mediayhtiöille, kuluttajille, matkapuhelinoperaattoreille, teollisuudelle, infrastruktuuriyhtiöille sekä kiinteistöjen omistajille. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti 180 alan osaajaa. 60 Kuntalehti 12 / 2020 ”Nykyinen infrastruktuuri ei kykene vastaamaan tuleviin verkon käytön tarpeisiin, minkä vuoksi tarve tukiasemille kasvaa”, sanoo Digitan tukiasemapaikoista vastaava johtaja Teemu Lampila. Digitan tietoliikennepalveluita ovat privaattiverkot, sisäpeittoratkaisut, tietoliikenteen mastoja kattopaikkojen hallintapalvelut sekä esineiden internet (IoT) ja konesalipalvelut. Merja Ojansivu Saku Tuominen, Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on. “Intressimme kunnan ja kunnallisten kiinteistöyhtiöiden kanssa ovat yhteneväiset: molemmat haluavat saada vuokralaisia hyville paikoille ja sitä kautta vuokratuloja
Kunnat voivat vuokrata rakennustensa laiteja kattotiloja Digitalle, joka jälleenvuokraa tiloja matkaviestinverkkojen tukiasemakäyttöön. Kunnat kokevat tärkeäksi sen, että käyttöasteen paranemisen kautta voidaan varmistaa laadukkaat ja kattavat mobiiliyhteydet. Palveluita tarjotaan mediayhtiöille, kuluttajille, matkapuhelinoperaattoreille, teollisuudelle, infrastruktuuriyhtiöille sekä kiinteistöjen omistajille. “Intressimme kunnan ja kunnallisten kiinteistöyhtiöiden kanssa ovat yhteneväiset: molemmat haluavat saada vuokralaisia hyville paikoille ja sitä kautta vuokratuloja. Digitan tietoliikennepalveluita ovat privaattiverkot, sisäpeittoratkaisut, tietoliikenteen mastoja kattopaikkojen hallintapalvelut sekä esineiden internet (IoT) ja konesalipalvelut. Tavoitteenamme on palvella myös operaattoriasiakkaitamme entistä kattavammin ja edesauttaa digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Suomessa”, Lampila sanoo. Kasvava digitaalisen infrastruktuurin tarve tarjoaa kiinteistöjen ja rakennusten omistajille mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa vuokraamalla tilaa omistamistaan rakennuksista ja maa-alueita kiinteistöistään tukiasemien sijoituspaikaksi. Digita vuokranantajana on asennuksien osalta ainoa kontaktipiste, oli kyseessä mikä tahansa matkaviestintukiasemien sijoitteluun liittyvä kysymys. ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS KL12_56-61.indd 61 25.11.2020 11.03. 0400 545 621 Kumppanuudesta saatavat hyödyt: • Kiinteistönomistaja voi keskittyä turvallisin mielin ydinliiketoimintaansa • Tuottamattomien neliöiden hyödyntäminen ja tukiasemaverkoston laajentuminen • Asennusten turvallisuus mukaan luettuna kattojen kuormitus ja antennivaroituskylttien asianmukainen sijoitus • Toimivat ja laadukkaat mobiiliyhteydet • Tukiasemalaitteita varten laaditut vuokrasopimukset pysyvät ajan tasalla • Vuokratason tarkistus DIGITA Digita on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja sekä maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Vaivatonta ja asiantuntevaa toimintaa Kunnille kumppanuus on vaivaton tapa toimia: kunta ja Digita tekevät vuokrasopimuksen tilan käyttämisestä tukiasemakäyttöön, minkä jälkeen Digita vastaa muun muassa siitä, että tukiasemat asennetaan ja huolletaan asianmukaisesti ja että laskutus on ajan tasalla. “Tukiasemat voidaan sijoittaa esimerkiksi kerrostalojen katolle, minkä ansiosta kattoneliöt pääsevät hyötykäyttöön. Yhtiö omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisioja radioverkkoa, toimii antenniverkon maksu-tv-operaattorina, sekä kehittää tulevaisuuden broadcasting-palveluja. 5G-rakentaminen tuo kunnille lisätuloja kattojen neliöitä hyödyntämällä Mobiiliverkkoon liitettyjen laitteiden määrä sekä teollisuudessa että kuluttajien käytössä lisääntyy tällä vuosikymmenellä merkittävästi. Myös turvallisuus on keskiössä: halutaan tehokas, vastuullinen ja asiantunteva yhteistyökumppani kattojen ja laitetilojen rakenteiden arvioimiseen tukiasema-asennusten osalta. Digita on neutraali, luotettava ja valtakunnallinen taho ja toimii operaattoriasiakkaiden suuntaan tasapuolisesti ja yhtäläisin ehdoin”, Lampila sanoo. Tilojen käyttöasteen paranemisen kautta saadaan lisätuloja kunnalle sekä tarjotaan kuntalaisille parhaat digitaaliset palvelut. Lisäksi monissa tapauksissa vuokra ja sähkönkulutus on ajantasaistettu sekä vuokrasopimusten vastuuasioita on selkeytetty lisäämällä operaattoreiden vastuuta”, toteaa Lampila. Lisätietoja palvelusta: Teemu Lampila, johtaja, Site-palvelut teemu.lampila@digita.fi puh. ”Tukiasemien vuokratiloja tarkastaessamme olemme havainneet tukiasema-asennusten korjaustarpeet ja huolehtineet niiden korjauksista, ennen kuin rakenteellisia vaurioita on päässyt syntymään. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti 180 alan osaajaa. ”Nykyinen infrastruktuuri ei kykene vastaamaan tuleviin verkon käytön tarpeisiin, minkä vuoksi tarve tukiasemille kasvaa”, sanoo Digitan tukiasemapaikoista vastaava johtaja Teemu Lampila. Kunnat saavat rakennustensa hyödyntämisestä korvauksen
Päätöksenteon jälkeen asiat on tietysti pantava toimeen päättäväisesti. Miinuspuolella ovat kunnan velkaantuminen ja viime vuosien alijäämäiset budjetit. KESKUSTELUA JA KUUNTELUA Mikko Huhtala aikoo johtaa Evijärveä keskustellen ja kuunnellen. Yksi tähtää siihen jo opintojen aikana, toiselle se on pitkän kuntauran huipennus ja kolmas hyppää kuntajohtajaksi yritysjohdon tehtävästä. En ollut kovin kauan toiminut kunnan palveluksessa, kun asetin tavoitteekseni työskennellä jonain päivänä kunnanjohtajana. Yhteistyö on avainsana pienessä kunnassa. Se oli ihan selvä juttu. Nyt joudumme kuitenkin nostamaan veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä 22,50:een. Aktiiviset ja aikaansaavat kuntalaiset, yritykset ja yhdistykset vievät kuntaa eteenpäin, Huhtala sanoo. Sitä on tarkistettu viimeksi vuonna 2014. Hain ja pääsin Evijärven kuntaan hallintosihteeriksi, Huhtala kertoo. Toki hallintotieteitä opiskelleelle kunnat ovat yksi vaihtoehto, mutta enemmän tämä on sattumien summaa. Taseessa on ollut ylijäämää, joten mitään akuuttia hätää meillä ei ole ollut. Evijärven uusi kunnanjohtaja Mikko Huhtala kertoo, ettei ole koskaan erityisesti tähdännyt kunta-alalle, saati kunnanjohtajaksi. Yhteisöllisyys ja yrittäjyys ovat Evijärven vahvuudet. Huhtala tunsi heti viihtyvänsä kunMikko Huhtala 1980: Syntyi Kokemäellä 1999: Ylioppilas Kokemäen lukiosta 2000: Aloitti hallintotieteiden opinnot Vaasan yliopistossa 2003: Rauhanturvaajaksi YK-joukkoihin Eritreaan 2006: Vaasan yliopiston taloushallintoon projektiassistentiksi 2008: Hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta, matkusteli valmistumisen jälkeen vuoden verran Australiassa ja Aasiassa 2009: Maahanmuuttoviraston palvelukseen, työskenteli kevääseen 2017 saakka ylitarkastajana, tiimipäällikkönä ja tulosaluepäällikkönä Lappeenrannassa, Helsingissä ja Rovaniemellä 2017: Evijärven kunnan hallintosihteeriksi, virkanimike muuttui 2019 hallintopäälliköksi 2020: Aloitti marraskuun alussa Evijärven kunnanjohtajana tatyössä. Perhe päätti asettua asumaan Keski-Pohjanmaan Veteliin, Huhtalan vaimon synnyinseuduille. Huhtalan perheen elämää tahdittavat 9-, 8ja 2-vuotiaat pojat ja Veteliin nousevan hirsitalon rakentaminen. Paljon muuhun ei tällä hetkellä ole aikaa työn lisäksi. Maahanmuuttoviraston tehtävissä eri paikkakunnilla työskennellyt Huhtala totesi perheineen vuonna 2017, että kiertely saa riittää. KL12_62-63.indd 62 25.11.2020 10.55. ] [ Työ ja tekijä ] 62 Kuntalehti 12 / 2020 K unnanjohtajan tehtävään on monta reittiä. Kun viime kesänä Evijärven kunnanjohtajan virka tuli avoimeksi, hän epäröinyt hetkeäkään hakea sitä. Evijärvi on viime vuosina panostanut palveluihinsa. Kuntaan on noussut muun muassa uusi päiväkoti, esikoulurakennus ja uusia liikuntapaikkoja. • Jorma Ylönen Kuva: Esa Melametsä Kunta-alalla heti kotonaan Mikko Huhtalan mukaan yhteisöllisyys ja yrittäjyys ovat Evijärven vahvuudet. Satsaaminen on kannattanut, sillä muuttoliike on kääntynyt plusmerkkiseksi. Väkisin ja pakolla ei päästä hyviin lopputuloksiin. Aloin sitten haarukoida työmahdollisuuksia lähiseuduilta. [ Kuka. Lasten kanssa pyrimme ulkoilemaan mahdollisimman monipuolisesti. YHTEISÖN VOIMALLA Evijärvi on reilun 2 400 asukkaan kunta Etelä-Pohjanmaan pohjoisreunalla. Koulukeskuksen liikuntasalin laajennus on alkamassa
fmclaskentapalvelut.. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et Triplan Oy | p. Kirjavaunu Ergoline on ergonominen kirjavaunu, jonka keskihylly on säädettävissä. Käy tutustumassa: kalusteet.kirjastopalvelu.. [ Palveluhakemisto ] 18.–20.5.2021 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS EUROSAFETY.FI #EUROSAFETY Yhteistyössä: Ota yhteyttä: p. Meiltä saat kaiken, mitä tarvitset: kalusteet ja pientarvikkeet sekä suunnitteluja asennuspalvelut. UUTUUS! Kapasiteetti noin 70 nidettä. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. KL12_62-63.indd 63 25.11.2020 10.55. Kirjavaunu Ergoline on ergonominen kirjavaunu, jonka keskihylly on säädettävissä. Kirjastopalvelu tarjoaa laajan valikoiman kalusteita kaikkiin julkisiin tiloihin. Mistä löydän luotettavaa tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla ja Suomessa. 050 5250 522 raimo.tanskanen@fmcgroup.. Kalustepalvelullamme on yli 50 vuoden kokemus erilaisten tilojen sisustamisesta
Politiikassa ei taida olla kovin paljon ihmisiä, joilla on yrityselämätausta, hän sanoo. Yhtiön tehtävien näkökulmasta yhteys konsernihallintoon toimii Parpalan mukaan hyvin. 64 Kuntalehti 12 / 2020 [ Luottamuksella ] Sarjassa esitellään kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusten puheenjohtajia, jotka ovat samalla valtuutettuja. Ei edes kokoomuksessa. Hän edustaa Helsinkiä myös Vantaan Energian hallituksen varapuheenjohtajana. TALLINNAN-YHTEYS TÄRKEÄ Helsingissä keskustellaan, pitääkö kantakaupungissa olla kolme sataMatti Parpala työskentelee Vaana Oy:n toimitusjohtajana. - Valtuutettu ei käy omistajaohjauskeskusteluja yhtiön johdon kanssa. Kaupunki ja yhtiöt eri aikaperspektiivissä KL12_64-65.indd 64 25.11.2020 10.57. Hän ei koe ristiriitaa valtuutetun ja yhtiön tehtävien hoitamisessa. Parpala kokee, että hän myös hyötyy ammatillisesti, kun saa kaupungin yhtiöistä kokemusta erilaisista yhtiöistä. K untapolitiikassa ja sataman kaltaisen yhtiön johtamisessa törmää kahteen aivan erilaiseen aikaperspektiiviin, kertoo Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Parpala, kok. Perustasolla valtuutettu ei ole juuri sen kanssa tekemisissä. Valtuusto asettaa strategisia tavoitteita, mutta niiden vaikutus yhtiöiden toimintaan määritellään konsernihallinnossa. Tehtävät tulivat hänelle yllätyksenä. Yhtiö toimii muun muassa palvelusetelijärjestelmien parissa. Syyksi valinnoille hän arvelee taustaansa elinkeinoelämässä. Parpala on ensimmäisen kauden valtuutettu ja ensimmäistä kauttaan myös satamayhtiön hallituksen puheenjohtajana. Sen sijaan valtuutettu voi kyllä tuoda sataman näkökulmia esiin valtuustokeskusteluissa. Yhteyttä kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden kesken hoitaa konsernihallinto
MAALIIKENNE HIERTÄÄ Satama tekee suuria investointeja kymmenien vuosien perspektiivillä. Isot laivat eivät varmasti kohtakaan vielä kulje sähköllä, mutta sataman omia toimintoja muutetaan yhä enemmän polttomoottoreista sähkökäyttöisiksi, Parpala kertoo. Laivojen jätevesistä keskusteltiin takavuosina paljonkin. KILPAILU MAA-ALASTA Välttämättä kantakaupungissa ei ehkä tarvita kolmea satamaa. Samoin suuri osa matkustajista on tulossa pääkaupunkiseudulle. Ne ovat yhä enemmän samaa työssäkäyntialuetta, on perheyhteyksiä, vapaa-ajanmatkailua. Jos kaupunki päättää rakentaa tunnelin Jätkäsaaresta Länsiväylän päähän, satamayhtiö voisi Parpalan mukaan osallistua rahoitukseen. Satamayhtiön näkökulma on joskus erilainen kuin politiikassa. Se olisi jo nyt tarpeen, mutta ihan välttämätön se on hänen mukaansa, jos osa Eteläsataman toiminnoista siirretään Jätkäsaareen. Parpala korostaa, että henkilöliikenteen pitää päästä kantakaupunkiin. Nykyään peräti 98 prosenttia risteilijämatkustajien jätevesistä jää meille, eikä jätevesiä siis pitäisi joutua Itämereen. Parpalan mukaan nykyisin laivat voivat jättää kaikki jätevetensä Helsingin satamiin ilman eri maksua. - Kansainvälisille risteilijöille olemme antaneet tähän jopa rahallisia kannustimia. Liikenne maissa on satamayhtiölle vaikea asia, koska siihen emme voi itse vaikuttaa, toisin kuin merellä. Vastaava henkilökapasiteetti pienemmillä Matti Parpala Syntynyt: Heinolassa vuonna 1986 Puolue: Kokoomus Kotikunta: Helsinki Koulutus: Master in Public Policy, Harvardin yliopisto, kauppatieteen kandidaatti, Aalto-yliopisto Ammatti: Vaana Oy:n toimitusjohtaja Tärkeimmät luottamustehtävät: Helsingin kaupunginvaltuutettu, Helsingin sataman hallituksen pj., Vantaan Energian hallituksen vpj. Alueelle voisi tulla julkisia rakennuksia ja asuntorakentamista. Kuntalehti 12 / 2020 65 [ Kuka. Rakennusoikeuksien myymisellä kaupunki voisi tienata kymmeniä miljoonia. Kuntapolitiikassa taas näkökulma pakkaa rajoittumaan valtuustokausiin, Parpala sanoo. Parpala sanoo ymmärtävänsä paineita siirtää Eteläsataman toiminnot muihin satamiin. Yksi päätöksiin vaikuttava tekijä on se, että varustamoita täytyy kohdella tasapuolisesti. Sataman näkökulmasta liikenteen pitää sujua myös maissa. Liikenne vie tilaa, ja tavararekat herättävät monenlaisia tunteita. Parpalan mukaan Jätkäsaaren satamaliikenteelle tarvitaan kuitenkin ratkaisu. Kun tavarasta suuri osa kulutetaan pääkaupunkiseudulla, maakuljetukset vähenevät, kun tavara tulee tänne, hän sanoo. ] maa: Länsisatama, Eteläsatama sekä Katajanokan satama. Hän ottaa esimerkin Länsisatamasta Jätkäsaaressa, jonne valmistui uusi terminaali pari vuotta sitten. Kysymys on liikenteestä ja satamien vaatimasta maapinta-alasta, jolle olisi muutakin käyttöä. Helsingissä on torjuttu keskustatunneli muun muassa siksi, että sen katsotaan lisäävän henkilöautoliikennettä, vaikka tavoitteena on sen vähentäminen. Kuntapolitiikassa taas liikennejärjestelyihin vaikuttavat monet asiat. YMPÄRISTÖTAVOITTEET Helsinki on korottanut ympäristöprofiiliaan, ja se näkyy myös satamissa. Tavaraliikenne ja matkustajaliikenne kulkevat väkisinkin samoja katuja. Autolauttojen tavaraliikenne mahdollistaa ympärivuotisen liikenteen, joka ei ole sidottu matkailusesonkeihin, Parpala perustelee. Satamien sijoittuminen on myös ympäristökysymys. Satamatoiminnan keskittäminen vaikuttaa myös liikennetarpeisiin. aluksilla tukkisi sataman. Helsinki ja Tallinna muodostavat monipuolisen yhteyden. Eniten huomion kohteena on ollut Eteläsatama Kauppatorin läheisyydessä. • Eero Karisto Kuva: Laura Oja KL12_64-65.indd 65 25.11.2020 10.57. Parpala arvelee, että se on kuitenkin niin kaukana tulevaisuudessa, että ei vaikuta satamasuunnitelmiin. Yleiskaavassa varaudutaan myös Tallinnan-tunneliin. Nyt jo poliitikot keskustelevat siitä, pitäisikö satamatoiminnot siirtää Vuosaareen. Poliittinen esikuva: Barack Obama Harrastukset: Politbyroo-podcast, bändi, pyöräily, tennis, juoksu, purjehdus Hyvää Helsingissä + Meri + Ihmiset + Jatkuva kehitys, uudet palvelut ja tapahtumat Kehitettävää Helsingissä Väestönkasvun tuomat haasteet; kuinka kaikki pidetään mukana kehityksessä Ison (kaupunki)organisaation joustavuus ja asiakaslähtöisyys Ilmastonmuutokseen vastaaminen Helsinki ja Tallinna muodostavat monipuolisen yhteyden. Samoin se turvaa isommat yksiköt. Se on ehdoton edellytys turismille, mutta myös yhteyksille Tallinnaan ja Tukholmaan. Maa-alueelle olisi tarjolla muutakin käyttöä. Sitten Tallinnan-liikenne voisi keskittyä Jätkäsaareen ja Ruotsinliikenne Katajanokalle, hän hahmottelee
Vuosikymmeniä sitten se on sitä kenties ollutkin, mutta nykyajan standardeihin perinteiset koulurakennukset eivät enää vastaa: hukkaneliöitä on valtavasti, pitkille käytäville ei löydy hyötykäyttöä, eivätkä tilat taivu uuden opetussuunnitelman mukaiseen vuorovaikutteiseen oppimiseen. Tungosta riittää, kun oppilaat kerääntyvät keskikäytävälle odottamaan tunnin alkua. “Konkreettinen hintakäsitys neliöiden sijaan muodostuu siitä, kuinka paljon koulurakennus maksaa yhtä oppilasta kohden.” Perttu Aikkila liiketoimintajohtaja, hoivakodit, päiväkodit, koulut perttu.aikkila@sikla.fi Uusi opetussuunnitelma – merkittävät kustannussäästöt Saloisten koulu suunniteltiin uuden opetussuunnitelman mukaiseksi, joten tilamuotoilussa panostettiin avoimeen oppimisympäristöön ja sen viihtyisyyteen. Vaikka avoin oppimisympäristö on ollut Saloisten koulun suunnittelun suunnannäyttäjä, huomioon on otettu myös oppilaiden yksilölliset tarpeet – kun yksi viihtyy rauhallisessa erillistilassa, toisen oppimista tukee paremmin avoimempi ympäristö. Niiden sijaan vuonna 2020 valmistuneessa koulussa on paljon korkeita tiloja, avartavia lasipintoja, pehmeyttä tuovia verhoja ja esimerkiksi lattiaan saakka ylettyvät ikkunat. Vuoden alussa tutkailemme ovatko kunnat valmiita uuteen työllisyyskokeiluun. Kustannussäästöt Raahessa syntyivät tilankäyttöä tehostamalla. Jos koulut olivat ennen lähinnä pitkiä käytäviä ja pimeitä luokkahuoneita, ne ovat nykyään parhaimmillaan ympäristöjä, joissa oppilaat viihtyvät myös kouluajan ulkopuolella. “Kustannustehokkuus ei tarkoita sitä, että koulurakennus olisi tylsä.” ILMOITUS KUNTALEHDEN tammikuun numeron teemana on työ. Eteläisessä Lapissa Simossa tapasimme entisen kunnanjohtajan Esko Tavian ja nykyisen kunnanjohtajan Vivi Marttilan Tavian lammastilalla. [ Seuraava numero ] Teema: Työ • Ilmestyy 14.1. Kuva: Kai Tirkkonen www.oph.fi EU-OHJELMAT ERASMUS+, EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKOT, EURODESK, KANSALAISTEN EUROOPPA JA LUOVA EUROOPPA KL12_66-67.indd 66 25.11.2020 10.51. Uudistunut opetussuunnitelma on mullistanut niin oppilaiden kuin opettajienkin arkea, ja parhaimmillaan se näkyy myös tulevaisuuden koulurakennusten suunnittelussa. Koulukeskuksen yhteiskäyttötilat ovat muokattavia ja monikäyttöisiä, joten rakennettavien neliöiden määrä pysyi maltillisena. Ehkä näet suuren aulatilan, joka jakaa rakennuksen erillisiin siipiin. tilasuunnittelu näkyi suoraan hankkeen kokonaiskustannuksissa: oppilaspaikan hinnaksi muodostui noin 22 000 euroa. Koulun sydämenä sykkii Sydänaukio, josta siirrytään monimuotoisiin oppimistiloihin. Juuri sellainen, jonka moni meistä kuvittelee mielessään ajatellessaan koulua. Työttömyystilanne näyttää pahalta, mutta valonpilkahduksiakin on näkyvissä ympäri maata. TOTTA SE ON! NÄYTTÄVÄ KOULU VOI RAKENTUA KUSTANNUSTEHOKKAASTI www.sikla.fi/case/saloisten-koulukeskus Toimivaa, viihtyisää ja näyttävää – miten tämä kaikki tehtiin kustannustehokkaasti. Rakentamisen kustannustehokkuutta arvioidaan turhan usein yksinomaan neliöhinnan mukaan. Oppilaslähtöisen koulukeskuksen erikoisuus on oppilashuoltoasema, jossa oppilaita auttavat niin opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori kuin erityisopettajatkin. Raahen Saloisissa tehtiin toisin. Näyttävässä koulurakennuksessa ei hukkaneliöitä ole, kun kaikki tilat suunniteltiin hyötykäyttöön. Kenties mielessäsi on pitkä ja vähän pimeäkin käytävä, jonka molemmin puolin siirrytään lukuisiin luokkatiloihin. Siksi kestävämpi tapa rakennuksen kustannustehokkuuden arviointiin on oppilaspaikkakustannusten vertailu. Muutoin kapeat käytävätilat kaikuvat tyhjyyttään. Kun yhden oppilaspaikan hinta uutta koulua rakennettaessa on keskimäärin noin 30 000 euroa, Raahessa tehokas Kuvittele mielessäsi koulurakennus. Voiko koulu olla näyttävä ja viihtyisä, mutta samalla myös kustannustehokkaasti rakennettu. Suuren kiinteistön kokonaisneliöhinta saattaa olla verrattain edullinen, jos koulurakennuksessa on huomattavan paljon esimerkiksi teknistä tilaa. Siipimallisen rakennuksen sijaan Saloisiin nousi näyttävä koulu, josta ahtaita käytäviä ei löydy. Näyttävä koulu kustannustehokkaasti Siipimallinen rakennus käytävineen ja luokkatiloineen on koulurakennus sen perinteisessä muodossa. Tavanomainen koulurakennusmalli mielletään myös kustannustehokkaaksi tavaksi rakentaa. He kertovat, miten Simon kunnassa on onnistuttu etenemään hyvässä hengessä muun muassa tuulivoimahankkeissa. Miltä se näyttää. Tällaisia neliöitä eivät oppilaat tai koulun henkilökunta voi kuitenkaan hyötykäyttää. Uutta opetussuunnitelmaa tukemaan suunniteltu Raahen Saloisten koulu näyttää, että se mahdollista
Raahen Saloisissa tehtiin toisin. Rakentamisen kustannustehokkuutta arvioidaan turhan usein yksinomaan neliöhinnan mukaan. Siipimallisen rakennuksen sijaan Saloisiin nousi näyttävä koulu, josta ahtaita käytäviä ei löydy. Koulun sydämenä sykkii Sydänaukio, josta siirrytään monimuotoisiin oppimistiloihin. “Konkreettinen hintakäsitys neliöiden sijaan muodostuu siitä, kuinka paljon koulurakennus maksaa yhtä oppilasta kohden.” Perttu Aikkila liiketoimintajohtaja, hoivakodit, päiväkodit, koulut perttu.aikkila@sikla.fi Uusi opetussuunnitelma – merkittävät kustannussäästöt Saloisten koulu suunniteltiin uuden opetussuunnitelman mukaiseksi, joten tilamuotoilussa panostettiin avoimeen oppimisympäristöön ja sen viihtyisyyteen. Niiden sijaan vuonna 2020 valmistuneessa koulussa on paljon korkeita tiloja, avartavia lasipintoja, pehmeyttä tuovia verhoja ja esimerkiksi lattiaan saakka ylettyvät ikkunat. Tällaisia neliöitä eivät oppilaat tai koulun henkilökunta voi kuitenkaan hyötykäyttää. Miltä se näyttää. Uudistunut opetussuunnitelma on mullistanut niin oppilaiden kuin opettajienkin arkea, ja parhaimmillaan se näkyy myös tulevaisuuden koulurakennusten suunnittelussa. Uutta opetussuunnitelmaa tukemaan suunniteltu Raahen Saloisten koulu näyttää, että se mahdollista. Muutoin kapeat käytävätilat kaikuvat tyhjyyttään. Kun yhden oppilaspaikan hinta uutta koulua rakennettaessa on keskimäärin noin 30 000 euroa, Raahessa tehokas Kuvittele mielessäsi koulurakennus. Jos koulut olivat ennen lähinnä pitkiä käytäviä ja pimeitä luokkahuoneita, ne ovat nykyään parhaimmillaan ympäristöjä, joissa oppilaat viihtyvät myös kouluajan ulkopuolella. Näyttävässä koulurakennuksessa ei hukkaneliöitä ole, kun kaikki tilat suunniteltiin hyötykäyttöön. Siksi kestävämpi tapa rakennuksen kustannustehokkuuden arviointiin on oppilaspaikkakustannusten vertailu. Tungosta riittää, kun oppilaat kerääntyvät keskikäytävälle odottamaan tunnin alkua. Juuri sellainen, jonka moni meistä kuvittelee mielessään ajatellessaan koulua. Vaikka avoin oppimisympäristö on ollut Saloisten koulun suunnittelun suunnannäyttäjä, huomioon on otettu myös oppilaiden yksilölliset tarpeet – kun yksi viihtyy rauhallisessa erillistilassa, toisen oppimista tukee paremmin avoimempi ympäristö. Ehkä näet suuren aulatilan, joka jakaa rakennuksen erillisiin siipiin. “Kustannustehokkuus ei tarkoita sitä, että koulurakennus olisi tylsä.” ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS KL12_66-67.indd 67 25.11.2020 10.51. Koulukeskuksen yhteiskäyttötilat ovat muokattavia ja monikäyttöisiä, joten rakennettavien neliöiden määrä pysyi maltillisena. Näyttävä koulu kustannustehokkaasti Siipimallinen rakennus käytävineen ja luokkatiloineen on koulurakennus sen perinteisessä muodossa. Vuosikymmeniä sitten se on sitä kenties ollutkin, mutta nykyajan standardeihin perinteiset koulurakennukset eivät enää vastaa: hukkaneliöitä on valtavasti, pitkille käytäville ei löydy hyötykäyttöä, eivätkä tilat taivu uuden opetussuunnitelman mukaiseen vuorovaikutteiseen oppimiseen. Kustannussäästöt Raahessa syntyivät tilankäyttöä tehostamalla. Tavanomainen koulurakennusmalli mielletään myös kustannustehokkaaksi tavaksi rakentaa. TOTTA SE ON! NÄYTTÄVÄ KOULU VOI RAKENTUA KUSTANNUSTEHOKKAASTI www.sikla.fi/case/saloisten-koulukeskus Toimivaa, viihtyisää ja näyttävää – miten tämä kaikki tehtiin kustannustehokkaasti. Suuren kiinteistön kokonaisneliöhinta saattaa olla verrattain edullinen, jos koulurakennuksessa on huomattavan paljon esimerkiksi teknistä tilaa. Voiko koulu olla näyttävä ja viihtyisä, mutta samalla myös kustannustehokkaasti rakennettu. tilasuunnittelu näkyi suoraan hankkeen kokonaiskustannuksissa: oppilaspaikan hinnaksi muodostui noin 22 000 euroa. Kenties mielessäsi on pitkä ja vähän pimeäkin käytävä, jonka molemmin puolin siirrytään lukuisiin luokkatiloihin. Oppilaslähtöisen koulukeskuksen erikoisuus on oppilashuoltoasema, jossa oppilaita auttavat niin opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori kuin erityisopettajatkin
• Näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyy vastaus uudesta, maksuttomasta Sisäilma työpaikalla -materiaalista. • Tunnet roolisi sisäilmaongelmien ratkaisussa. KL12_68.indd 68 25.11.2020 10.50. Esihenkilö – älä jää yksin sisäilma-asioissa! YHTEISTYÖSSÄ Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma Terveet tilat 2028 ttl.fi/sisailmatyopaikalla Tutustu uuteen Sisäilma työpaikalla -verkkomateriaaliimme • Esihenkilöille epäily sisäilmaongelmasta työpaikalla voi olla haasteellinen tilanne. Miten kohdata tiimiläinen, joka kertoo oireilevansa sisäilmasta. Tilanne voi ratketa yhteydenotolla kiinteistönhuoltoon, mutta voi myös mutkistua. • Opit perusasiat sisäilmasta. Mikä on esihenkilön rooli sisäilmaongelmien selvittelyssä. • Tunnet työyhteisöä ja yksilön työkykyä tukevat toimintatavat. • Mitä silloin pitäisi tehdä. Materiaali tarjoaa tietoa nopeasti ja helposti omaksuttavassa muodossa sekä esihenkilöille että henkilöstölle