Kuntalehti 12/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

12 I 2021 I 9.12. [ Kolumni ] Lotta-Maria Sinervo: Useammat näpit budjetointiin NUORISSA TOIVO Eläkejohtajan mielestä synkkyyteen ei ole syytä Sote-uudistuksen edut ja riskit Esittävän taiteen rahoitus muuttuu Tuulivoimala tuo iloa ja riitoja KL12_1.indd 1 30.11.2021 10.54
Tiera vastaa ICT-palveluiden ylläpidosta, tarvittavista tukija tietoturvapalveluista. Varmista sujuva arki ja toimivat palvelut Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICT-yhteistyöhön Hyödynnä ilmainen ratkaisuesitys ICT:n järjestämiseen: go.tiera.fi/ict_ratkaisuesitys ” ICT-palveluiden siirto inhouse-yhtiölle oli meille helpoin vaihtoehto. Kun arki sujuu ja palvelut pelaavat, meille vapautuu aikaa ja resursseja digitalisaation kehittämiseen ja strategian toteuttamiseen.” Tomas Häyry, kaupunginjohtaja, Vaasa KL12_2-5.indd 2 30.11.2021 10.54
Jos kuntaveroprosenttia pystytään laskemaan, saattaa kunta muuttua houkuttelevaksi asuinpaikaksi, jolloin asukasmäärän lasku ainakin pysähtyisi ja voisi jopa kääntyä nousuun. Tuulivoimalasta kiinteistöverotettavaa rakennelmaa ovat perustukset, torni sekä konehuoneen runko, mutta ei pyörivä roottori. Aivan näin yksinkertainen tulevaisuuden näkymä ei kuitenkaan ole: tuulivoimapuistojen rakentaminen on vain harvoin läpihuutojuttu asukkaiden parissa. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digija väestötietovirasto. Tällä hetkellä Isojoella on 25 voimalaa, mutta vuonna 2030 jo 96 kappaletta. Maiseman muuttuminen, erilaiset käsitykset toiminnan turvallisuudesta ja sähkönsiirron rakentamisesta aiheuttavat valituskierteitä ja protesteja. Vaikuttaisi siltä, että tuulivoiman suhteen oltaisiin kultakaivoksen äärellä. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. Vuoteen 2030 mennessä voimaloiden lukumäärän odotetaan eräiden arvioiden mukaan nousevan jo 1 800 sähkömyllyyn. Rakennustahti jatkuu kovana, ja nyt suunnitellaan ja rakennetaan nimenomaan tuulipuistoja, joissa saattaa olla kymmeniä yksittäisiä voimaloita. Kehitys on hurjaa. Teoriassa voisimme lopettaa kunnallisveron keräämisen kokonaan ja kompensoida kunnallisverotulot tuulivoimatuloilla edellyttäen, että muu rahoitus säilyy ennallaan, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala kuvailee jutussa hieman huumorilla tulevaisuuden näkymiä. TÄMÄN numeron sivuilla 28–33 kerrotaan Etelä-Pohjanmaan tuulivoimahankkeista. Kun arki sujuu ja palvelut pelaavat, meille vapautuu aikaa ja resursseja digitalisaation kehittämiseen ja strategian toteuttamiseen.” Tomas Häyry, kaupunginjohtaja, Vaasa T uulivoimaloiden rakennustahti kiihtyy. Tällä terawattimäärällä voitaisiin kattaa yli 300 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittainen sähkönkulutus. Maatuulivoimalaitoksen investointikustannuksista noin 30 prosenttia kuuluu kiinteistöveron piiriin, merelle rakennettavien voimaTuulivoimala tuo voimaa kuntatalouteen Vaikuttaisi siltä, että tuulivoiman suhteen oltaisiin kultakaivoksen äärellä. Vuonna 2018 käynnistettiin ensimmäinen täysin markkinaehtoinen tuulivoimahanke. loiden perustukset ovat huomattavasti kalliimpia, joten kiinteistöveroa niistä menee myös enemmän. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. KASVAVILLA kiinteistöverotuotoilla paikataan asukasmäärältään supistuvien kuntien supistuvia verotuloja. Hiilineutraali tuulivoima ei ole kaikille asukkaille neutraalia. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Viime vuonna tuulivoimaloita oli 820 ja tänä vuonna määrä lisääntyy noin 200:lla, kertovat Suomen Tuulivoimayhdistyksen tilastot. • KL12_2-5.indd 3 30.11.2021 10.55. Muutama vuosi sitten tuulivoimalarakentaminen oli lähes jäissä, kun julkisen tuen taso voimalarakentamiselle oli isossa muutoksessa. Tietojen tekninen toimitus: Bisnode Marketing Oy, Kumpulantie 3, 00520 HELSINKI Varmista sujuva arki ja toimivat palvelut Valitse luottokumppani vastuulliseen ja vaikuttavaan ICT-yhteistyöhön Hyödynnä ilmainen ratkaisuesitys ICT:n järjestämiseen: go.tiera.fi/ict_ratkaisuesitys ” ICT-palveluiden siirto inhouse-yhtiölle oli meille helpoin vaihtoehto. Ilmastonmuutosta vastaan kamppailussa päästötön energia on avainasemassa kuntien energiastrategioissa, mutta tuulipuistot ovat nousseet myös tärkeiksi kuntatalouden tukijaloiksi: suurimpien tuulivoimakuntien kiinteistöverokassaan kilahtaa vuosittain jo yli miljoonan euron verotulot. Tiera vastaa ICT-palveluiden ylläpidosta, tarvittavista tukija tietoturvapalveluista. Vuonna 2019 tuotettiin tuulivoimalla Suomessa sähköä 5,9 TWh, joka vastasi noin seitsemää prosenttia maamme sähkönkulutuksesta. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Kuntalehti 12 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Kiinteistöveron tuotto nousee vuoden 2020 180 000 eurosta vuoteen 2030 mennessä 2–3 miljoonaan euroon. Ja tämä kaikki hiilineutraalisti. Mitään puuhastelua tai pelkkää huulivoimaa ei tuulivoima enää tänä päivänä ole
6 [ Sisältö 12/2021 ] s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Synkkyys pois 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. Juha Herrala: Kiinteistöveron määrä riippuu tuulivoimaloiden rakennuskustannuksista. Tape [ Teema: Talous ] 14 Kulttuurilaitokset kovilla 20 Aluevaalit: Edut ja riskit 26 Aluevaalit: Kiinteistöjen kartoitus levällään 28 Tuuli tuo tuloa 33 10 kysymystä budjetista 34 Kasvukipuja x 3 [ Kolumni ] 39 Lotta-Maria Sinervo: Useammat näpit budjetointiin 40 Kuntien kaavat yhteen paikkaan 41 Vain harva kunta muuttaa tuloveroprosenttia [ Kunnan töissä ] 42 Hakurumba työllistää [ Muualla ] 44 Maalittaminen harvinaista [ Uutisanalyysi ] 48 Hannu Lehtilä: Sekavaa on [ Uutisanalyysi ] 49 Aluevaltuutetun A, B ja C [ Lakiklinikka ] 50 Talouden hallinta sote-uudistuksessa on valtava haaste [ Kirjat ] 51 Kapitalismikritiikkiä ja meemejä [ Työ ja tekijä ] 52 Kyse myös Kainuun itsenäisyydestä 53 Kuntajohtajat: Rinna Ikola-Norrbacka johtaa kuntajohtajia ensi vuonna [ Luottamuksella ] 56 Naapurien pyynnöstä poliitikoksi [ Seuraava numero ] 58 Teema: Aluevaalit ja sote Kuva: Jussi Partanen Jaakko Kiander: En usko, että meidän on järkevää nostaa eläkeikää yli 70 vuoden. KL12_2-5.indd 4 30.11.2021 10.55. 13 Pystytkö puhumaan. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 28 Kuva: Liisa Takala [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi toimitusjohtaja Jaakko Kianderin Kevan pääkonttorissa Helsingissä
Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 14 Erkki Lasonpalo: Kuka muuttaa kaupunkiin, jossa ei ole kulttuuria eikä lapsille harrastuksia. Kuva: Akseli Muraja Kuva: Ari Nakari Jaana Kuuva: Työmäärä ja työntekijöiden tarve ovat lisääntyneet osittain erittäin paljon. Kuntataloudessa yritetään välttää seinään ajaminen Sote-palvelujen siirto hyvinvointialueille aiheuttaa kunnissa muutoksia, joiden seurauksia on hyvin vaikea ennustaa. Toiveissa on, että edessä ei ole törmääminen seinään. Kuuntele podcast osoitteessa kuntalehti.fi/podcast. KL12_2-5.indd 5 30.11.2021 10.55. Talousarviota on tehty osittain ”sumussa”, vailla päätöksenteon tueksi tarvittavia tietoja. 42 s. Kuntalehden podcastissa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen kertoo, miltä näyttää kuntatalouden tulevaisuus
6 Kuntalehti 12 / 2021 [ Hän ] SYNKKYYS POIS Nuorten tulevaisuudenuskon parantaminen on Kevan uuden toimitusjohtaja Jaakko Kianderin mielestä nyt äärimmäisen tärkeää. KL12_6-11.indd 6 30.11.2021 10.55. Kyllä meidän yhteiskuntana pitäisi luoda luottamusta tulevaisuuteen vähän enemmän
Kuntalehti 12/ 2021 7 . KL12_6-11.indd 7 30.11.2021 10.55. Talon ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen. Helsinki on esimerkki vauraasta kunnasta, joka voisi panostaa myös edullisiin vuokra-asuntoihin, sanoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander. Kevan pääkonttorin kahdeksannesta kerroksesta avautuvat huikeat näkymät Helsingin keskustaan
Kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Kun nimitys julkistettiin, suurin uutinen tuntui olevan se, että perinteinen keskustan paikka meni nyt demarille. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että epäily eläkejärjestelmiä kohtaan on aika yleistä maailmalla. Ensinnäkin se oli suuri yhtiö, jossa oli arvovaltainen johtoryhmä. Tähän pitäisi hänestä puuttua pikaisesti. En usko, että meidän on järkevää nostaa eläkeikää yli 70 vuoden. Ilmastoahdistus on ehkä suurin huoli, mutta kyllä nuorilla on huoli myös toimeentulosta ja eläkejärjestelmästä. Useimmat ihmiset ja varsinkaan nuoret eivät tunne eläkeasioita. Ei uskota, että hyvinvointijärjestelmä pysyy pystyssä. Myös uusien hyvinvointialueiden eläkeasiat siirtyvät Kevan hoitoon. Ja julkisuus toimii ongelmahakuisesti, korostaa kaikkia uhkakuvia. Kiander valittiin eläkkeelle jääneen Timo Kietäväisen tilalle. KL12_6-11.indd 8 30.11.2021 10.55. Kiander hymähtää, ettei arkipäivän töissä sillä kyllä ole merkitystä. [ Hän ] 8 Kuntalehti 12 / 2021 K evan vuonna 2005 valmistunut pääkonttori Helsingin Unioninkadulla sulautuu niin hyvin kaupunkikuvaan, etteivät ohikulkijatkaan kiinnitä siihen huomiota. Kianderin mielestä tärkein muutos oli nostaa eläkeikää. Siirtyminen tutkijaympyröistä suureen eläkeyhtiöön oli silti mullistavaa, vaikka hänellä ei lopulta ollutkaan sopeutumisvaikeuksia. Kiander pitää kuitenkin suurena ongelmana sitä, etteivät nuoret luota eläkejärjestelmään. Siltä pohjalta hän meni opiskelemaan kansantaloustiedettä Helsingin yliopistoon. Sovittiin myös periaatteista, miten eliniän pidentymiseen pitäisi sopeutua eläkejärjestelmässä. Kianderia viehätti etenkin se, että kansantaloudessa käsitellään talouden lisäksi myös yhteiskuntaa, politiikkaa ja historiaa. Ennustan, että jos en saa potkuja ja terveyttä riittää, olen eläkeikääni eli 65-vuotiaaksi asti, hän naurahtaa. Perusratkaisuja hän pitää edelleen hyvinä eikä näe tarvetta muutoksille, vaikka vaatimuksia esimerkiksi eläkeiän nostosta kuuluu aika ajoin. Näkyvin muutos oli eläkeiän alaikärajan nostaminen asteittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen. Hän päätyi tutkijaksi, tutkimusprofessoriksi ja lopulta Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksi. Näkökulmat muuttuivat aika lailla. Kaikkien päättäjien tehtävänä olisi rauhoittaa nuoria ja rakentaa positiivista tulevaisuudenkuvaa. Monesti unohtuu, että asiat yleensä menevät parempaan suuntaan koko ajan. Keva eli entinen Kuntien eläkevakuutus huolehtii kuntien, valtion, kirkon, Kelan ja Suomen Pankin työntekijöiden eläkkeistä sekä kunta-alan eläkevarojen sijoittamisesta. Kiinnostuin jo lukiolaisena taloustieteestä ja yhteiskunnasta, Kiander kertoo. Nuoret pitävät sitä epäoikeudenmukaisena. Eläkkeen kertyminen alkaa jo 17-vuotiaana. Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneiden eläkeikä sidottiin eläkeiän odotteeseen. Olin ekonomistiuralla aika lailla perehtynyt julkisen talouden kysymyksiin, ja eläkeasiathan ovat osa julkista taloutta. Itse ajattelen, että tulin tänne asiantuntijana. Nyt jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikänsä, eläkettä kertyy yhtäläisesti eri ikäisille ja lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä. Hän vitsailee olevansa Kevassa jo kuin kotonaan. EI ELÄKEIÄN NOSTOA Kianderin Ilmarisen vuosien aikana työmarkkinajärjestöt neuvottelivat vuoden 2017 alussa toteutuneesta suuresta eläkeuudistuksesta. Sitten tuli yllättävä hyppy eläkealalle, kun häntä pyydettiin yksityisen työeläkeyhtiön Ilmarisen johtoryhmään. En ole poliittisesti aktiivinen. Se tuntui niin kiinnostavalta mahdollisuudelta. Kyllä täällä kelpaa, myhäilee Jaakko Kiander, Kevan tuore toimitusjohtaja. Talon kahdeksannessa kerroksessa voi ihastella lukuisia taideteoksia ja isoista ikkunoista näkyviä maisemia. Kiander palauttaa mieliin, että eläkerahojen riittämättömyys on ollut kestopuheenaiheena jo vuosikymmeniä. Lisäksi tuli paljon kontakteja suuriin suomalaisiin yrityksiin, jotka olivat eläkeyhtiön asiakkaita. Se perustuu yleensä siihen, että useimmat ihmiset ja varsinkaan nuoret eivät tunne eläkeasioita. Hänen mielestään nuorilla tuntuu olevan nykyään liikaa huolia. Hän moitiskelee asiantuntijoita, jotka nostavat usein esille vain mahdollisia ongelmia. Kyllä meidän yhteiskuntana pitäisi luoda luottamusta tulevaisuuteen vähän enemmän. Hän tähtäsi akateemiselle uralle ja väitteli tohtoriksi. Kiander muistelee, ettei hän kauan miettinyt eläkeyhtiöön siirtymistä. Kiander tuntee eläkejärjestelmän kuin omat taskunsa, eikä Eläketurvakeskuksen leivistä Kevaan siirtymisessä ole ollut ongelmia. NUORILLA LIIKAA HUOLIA Eläkeuudistusta valmisteltaessa nuorten etujärjestöt olivat tiiviissä yhteistyössä erityisesti palkansaajapuolen kanssa ja saivat ajamiaan kantoja läpi. Nykyinen eläkeiän kehitysura on ihan hyvä. Kiander, 58, aikoo pysyä Suomen suurimman eläkevakuuttajan palveluksessa pitkään. HYPPY ELÄKEALALLE Itähelsinkiläisen Vartiokylän yhteiskoulun kasvatille oman alan löytäminen oli aikoinaan helppoa
Luultavasti ongelma vain pahenee, sillä väestöennuste on heikon näköinen. Kiander muistuttaa, että tilannetta on kuitenkin yhteisillä päätöksillä onnistuttu parantamaan merkittävästi. Se johtaa entistä heikompiin syntyvyyslukuihin ja Kianderin mukaan pysyvästi epätasaiseen ikärakenteeseen. Kianderin mukaan helpotusta ei ole näkyvissä. PALLOJA TYÖNANTAJILLE Jos syntyvyys nyt kääntyisi nousuun, se helpottaisi tilannetta vasta 2040-luvulla, jolloin tällä vuosikymmenellä syntyneet lapset tulisivat työmarkkinoille. Millä keinoilla syntyvyys voisi kasvaa. Nykyisillä syntyvyysluvuilla jokainen ikäluokka on edellistä pienempi. Siihen vaikuttavat taloudelliset tekijät eli nuorten pitäisi päästä kiinni koulutukseen, töihin ja asunnon hankintaan. Minusta se on liioiteltua, koska maailma ei tuhoudu. Kiander heittää palloja etenkin työnantajille. Hänestä ei ole muuta kestävää keinoa ratkaista ongelmaa pitkällä aikavälillä kuin syntyvyyden nousu. LISÄÄ LAPSIA Julkisen puolen työelämän suureksi ongelmaksi on noussut työvoimapula. Hän uskoo, että ilmastoahdistus on yksi syy, miksi jotkut eivät uskalla hankkia lapsia. Heidät pitäisi saada ainakin osin töihin. Siitä on jankutettu pitkään. Eläkejohtaja tarjoaa kahta paikkaa, joista voisi saada melko nopeasti työvoimaa: kotimaasta ja ulkomailta. Itse olen ajatellut, että nuorten tulevaisuudenuskon parantaminen olisi tärkeää. Kuntalehti 12/ 2021 9 . Hän varoittaa, että jos mennään ihan epätasaiseen ikärakenteeseen, silloin meillä on jäljellä vain supistuva ja vanheneva väestö, jonka hoitamiseen ei ole enää varaa. Meillä on kotimaassa työikäistä porukkaa, jotka eivät ole töissä, ehkä noin 300 000. Jaakko Kiander haluaa nostaa esille myös myönteisiä asioita . Kiander huomauttaa, etteivät tutkijatkaan ole keinoja keksineet, mutta hän nostaa tässäkin yhteydessä esille nuorten huolet. Mitä odotellessa pitäisi sitten tehdä. Nyt ei puhuta enää eläkepommista vaan kestävyysvajeesta ja vähän hienommista termeistä. Muistan jo omasta nuoruudestani 80-luvulla, että eläkepommilla pelottelu oli yleistä. Me tarvitsemme lapsia, jotta ongelmat saadaan ylipäätään ratkaistua tulevaisuudessa. KL12_6-11.indd 9 30.11.2021 10.55
Kun kuntien välinen kilpailu työvoimasta kiristyy, käy niin, että kunnat rupeavat houkuttelemaan naapurikunnastakin työntekijöitä. Kiander muistelee, kuinka aikoinaan ruotsalaiset yritykset värväsivät Suomesta työvoimaa houkuttelemalla hyvillä asunnoilla. Kianderin omassa kotikaupungissa Helsingissä podetaan työvoimapulaa osin sen takia, että asuminen on niin kallista. Tätä on jo nähty. Hän harmittelee, että meillä on ollut viimeiset 30 vuotta se tilanne, ettei työvoimapalveluihin ole kunnolla panostettu kuten muissa Pohjoismaissa. Tämä edellyttäisi työmarkkinoilta ja työnantajilta uudenlaista joustavuutta, jotta voitaisiin luoda osaaikaisia töitä heille, jotka eivät voi tehdä kokoaikaista työtä. Kunnissa on jatkossa pidettävä entistä paremmin huolta ihmisistä, jotta he pysyisivät tyytyväisinä töissä mahdollisimman pitkään, hän korostaa. Kianderin mielestä kunnat voisivat helpottaa tilannetta tarjoamalla omia työsuhdeasuntoja. Tämä edellyttäisi aktiivisempaa otetta valtiolta mutta myös työnantajilta. Helsinki on esimerkki vauraasta kunnasta, joka voisi panostaa myös edullisiin vuokra-asuntoihin. Myös osittain työkyvyttömille pitäisi Kianderin mielestä antaa nykyistä enemmän työmahdollisuuksia. Uusin kuntakokeilu on periaatteessa hyvä, mutta siinäkin tuntuu olevan oppimisvaiheessa kitkaa. Kokeilun toteutus ratkaisee. [ Hän ] 10 Kuntalehti 12 / 2021 Luulen, että näissä oloissa työnantajat joutuvat houkuttelemaan ihmisiä töihin ja myös osallistumaan koulutukseen. Toisaalta työtä tekemällä opitaan. Myös osaamisvaatimuksista joudutaan joustamaan. UUDISTUSPAKKO POIS Tämän vuoden puheenaiheita on ollut pitkään valmistellun eläkejärjesKevan uuden toimitusjohtajan mielestä kunnissa on pidettävä entistä paremmin huolta työntekijöistä. Heillä on yleensä hyvä osaamisja koulutustaso, ja heitä on jo maataloussektorilla töissä. Täällä on niin kalliita asuntoja, että normaaleissa töissä rahat eivät välttämättä riitä elämiseen. KL12_6-11.indd 10 30.11.2021 10.55. Kianderin mielestä kyseessä on kuitenkin kuntasektorin kannalta ”nollasummapeli”. Hänestä olisi parempi saada nykyiset työntekijät sitoutumaan ja jatkamaan työuriaan. Vastaavalla tavalla me voisimme houkutella tänne esimerkiksi itäeurooppalaisia, jotka näyttävät sopeutuvan hyvin suomalaiseen elämänmenoon. PIDETÄÄN HUOLTA Kianderin mukaan toinen pelastuskeino on se, että Suomeen tulisi lisää ulkomaista työvoimaa. Työvoimahallinnon puolella hän panostaisi entistä enemmän neuvontaan ja ohjaukseen. Luulen, että myös kuntatyönantajat ja uudet hyvinvointialueet joutuvat olemaan tässä entistä aktiivisempia
Tukholman energiayhtiössä niihin on panostettu. Kun Marinin hallitus päätyikin toisenlaiseen sote-ratkaisuun, hyvinvointialueille siirtyvä sote-henkilöstö pysynee edelleen julkisella puolella eli Kevan vakuutettujen piirissä. Ympäristöasiat ovat Kevan sijoituksissa entistä tärkeämmällä sijalla. Kianderin mukaan hankinta on Kevan viime aikojen suurimpia sijoituksia. Kiander nostaa esille energialaitokset, joissa Kevalla on kotimaassa yllättävän vähän omistuksia. Myöhemmin olisi siirrytty avoimeen kilpailuun, jolloin yksityiset olisivat voineet tarjota palveluitaan julkiselle puolelle ja Keva yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Aurinkopaneelit täyttävät myös pääkonttorin katon. MAKSUT ALENEVAT Kevan asema maan suurimpana työeläkelaitoksena, jolla on valtavat sijoitukset, asettaa sille erityisiä vaatimuksia. ] Jaakko Kiander • Syntyi vuonna 1963 Helsingissä • Asuu Vartiokylässä Helsingissä • Valmistui valtiotieteiden lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1988 ja väitteli valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 1994, dosentti • Tutkimusjohtaja Yrjö Jahnssonin säätiössä 1989–1994 • Vanhempi tutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa 1994–1997 • Johtava ekonomisti Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT) 1997–1999 • VATT:n tutkimusprofessori 2000–2006 • Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja 2006–2010 • Johtajana Ilmarisessa 2010–2019 • Eläketurvakeskuksen johtaja 2019–2021 • Kevan toimitusjohtaja marraskuusta 2021 • Perheeseen kuuluu puoliso, kolme lasta ja kaksi lastenlasta • Harrastukset kirjallisuus, historia, klassinen musiikki sekä kesämökki ja lastenlapset telmien yhdistämishankkeen kariutuminen. Kuntalehti 12/ 2021 11 [ Kuka. Keva on kuitenkin Kianderin mukaan erittäin kiinnostunut kuntien hankkeisiin sijoittamisesta. Vain noin kymmenen prosenttia sijoituksista on kotimaahan. Silloin ei ole yksittäisen maan riskiä. Siellä on muun muassa luovuttu kivihiilestä. KL12_6-11.indd 11 30.11.2021 10.56. Toisen puoliskon energiayhtiöstä omistaa Tukholman kaupunki. Muut sijoittajat ovat Hollannista, Ranskasta ja Ruotsista. Pakottava tarve uudistukselle on pois, koska sote-uudistuksessa ei ole näillä näkymin vaikutusta Kevan rahoituspohjaan, Kiander kiteyttää. Kevan uudistusta lähdettiin valmistelemaan siinä vaiheessa, kun Sipilän hallituksen sote-uudistuksessa arvioitiin, että suuri osa sote-henkilöstöstä olisi siirtynyt yksityisiin sotealan yrityksiin töihin. Kevan rahoituspohja on vankka. Kun sijoitusvarallisuus on kasvanut niin suureksi, on suuri vastuu siitä, että ne sijoitetaan jatkossakin tuottavasti ja turvaavasti, Kiander painottaa. Se on leimallisesti julkisen sektorin laitos, joten sekin asettaa yhtiölle korkeat avoimuusja vastuullisuusvaatimukset. Ei siis ole ollenkaan synkkää. Minusta keskeinen vaatimus on se, että asiakkaiden eläkeasiat hoidetaan kunnolla. Kevassa tietysti tehdään, kuten lainsäätäjä päättää, hän kuittaa. Kiander huomauttaa, että ulkomaille sijoittamisessa on ehkä pienempi riski kuin kotimaahan sijoittamisessa, koska ulkomaiset sijoitukset on hajautettu ympäri maailmaa. Kevalla on suuria sijoituksia ulkomaille. Suomessa tietysti on se riski, että mitä Suomen kansantaloudelle tapahtuu. Kiander kertoo, että eläkelaitos alentaa kunnilta perittäviä eläkemaksuja ensi vuonna 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa kuntien palkkasummaan. Hän ei pidä silti täysin mahdottomana, että hanke joskus heräisi uudelleen eloon. Keva on valmis sitoutumaan pitkäaikaiseksi kotimaiseksi omistajaksi. Kaavaillussa julkisen ja yksityisen työeläkejärjestelmien yhdistämisessä Keva olisi jaettu kahtia ”JulkisKevaan”, joka olisi hoitanut valtion, kirkon, Kelan ja Suomen Pankin eläkkeet sekä TyELiä kalliimmat eläkekustannukset ja ”TyEL-Kevaan”, jonne olisi siirtynyt valtaosa nykyisestä vakuutuskannasta ja työssä olevien eläkkeiden hoitaminen. Tämä on mahdollista, koska sijoitusten arvo on kehittynyt hyvin. Jos niissä on valmiuksia laajentaa omistuspohjaa, totta kai olemme kiinnostuneita. ISO OSTOS NAAPURISTA Naapurimaan Ruotsin energiamarkkinoille Keva jo pääsikin, kun sai siivun tukholmalaisten energiayhtiöstä. On aika iso kynnys lähteä käynnistämään sitä uudelleen. Kyllähän Keva mielellään sijoittaa esimerkiksi infrastruktuuriin edellyttäen, että ne ovat meidän kannaltamme riittävän suuria ja tuottavia sijoituksia. Hanke kaatui erimielisyyksiin juuri ennen Kianderin tuloa Kevaan. Kotimaassa Kevalla on paljon kiinteistöjä, joiden katoille on asennettu aurinkopaneeleja. Kianderin mukaan näyttää siltä, että yhdistämishanke pysyy jonkun aikaa haudattuna. Nyt suunnittelemme Kevassa toimintaa siltä pohjalta, että hanke ei toteudu ja Keva säilyy nykyisessä muodossa. Keva oli mukana sijoittajaryhmässä, joka hankki Fortumilta 50 prosentin omistuksen kaukolämpöja kaukojäähdytysyhtiö Stockholm Exergistä. • Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Ei siis ole ollenkaan synkkää
Hiironen tunnetaankin etenkin veden olemuksella leikkivistä metalliveistoksistaan – kuten Ylävedetkin on. KL12_12-13.indd 12 30.11.2021 10.57. Innoitusta Hiirosen teoksiin Ähtäri: Ylävedet (1983) Kuva: Timo Ahopelto antoi erityisesti Hiirosen pieni kotijärvi Savilampi Ähtärin Isomäenkylässä. Myntti-kokoelma kantaa kerääjänsä mukaisesti nimeä Erkki Fredriksonin kokoelma, kertoo Paalanen. [ Mikä vaakuna. Hän oli tuottoisa taiteilija, joka jätti jälkeensä yli 450 teoksen elämäntyön. Löytyykö niistä kunnan aarre. Ähtärin kunnan aarre on paikkakuntalaisen taiteilijan, professori Eero Hiirosen (1938– 2018) veistos Ylävedet (1983), joka nykyisin sijaitsee Ähtärin keskustassa. Ähtärin kunnanvaltuusto hyväksyi sen kesällä 1951, ja sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön saman vuoden lokakuussa. Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä kaksi nuolta ristikkäin ja päällikkeenä paaluittain kolmas nuoli; kaikki hopeaa; saatteena kummassakin sivukulmassa kultainen viisilehtinen kukka”. • Katja Martelius ÄHTÄRIN kaupungin vaakunan aihe viittaa seudun asuttaneisiin kolmen heimon eränkävijöihin. Suosikkimateriaali oli haponkestävä teräs, joka imponeeratun kriitikon sanoin ”jäätyy lohkareiksi, pisaroi sateena tai virtaa vuolaana”. Seitsenmetrinen ja 5 000 kiloa painava Ylävedet paljastettiin uudella paikallaan kolme vuotta sitten taiteilijan 80-vuotisjuhlan kunniaksi. Hiirosen työtavoista tiedetään, että hän aloitti työt veistosten parissa varhain aamulla ja vetäytyi sitten illan tunneiksi piirtämään ja maalaamaan. Se sopii hyvin, sillä Ähtäri on, jos nyt ei tuhansien, niin ainakin 169 parahultaisen kokoisen järven kunta. 1960-luvulla Hiironen teki taidepiireihin vaikutuksen värikkäillä maalauksillaan, mutta kiinnostui sitten peileistä ja heijastuksista. Hänen pitkäaikaisen kotitalonsa ympärille kasvoi Pirkanpohjan veistospuisto, jonka kokoelmat keskittyvät Hiirosen taiteeseen. VEISTOS Ylävedet on tehty Ähtärin asuttamisen ja sen vesistöjen kunniaksi: keskiajalla pirkkalaiset eränkävijät soutelivat Kokemäenjoen yläjuoksulla metsästämässä ja kalastamassa, kun teitä ei vielä ollut. Taidekeskuksessa on myös vaihtuvia näyttelyitä. Hiirosen töitä on runsaasti kokoelmissa eri puolella maailmaa. Ylävesien vuotuisia kustannuksia katetaan kummitoiminnalla, josta kunta on ottanut kantaakseen kolmasosan. ] ÄHTÄRIN kaupungin vapaa-aikatoimenjohtajaa sijaistava Anu Paalanen kertoo, että kaupungin omistuksessa on noin 200 taideteosta, joista yli puolet on arvostetun ekspressionistin Eemu Myntin (1890–1943) töitä. Ennen taiteilijaksi heittäytymistään hän valmistui kansakoulunopettajaksi. Taiteilija myös puhui vuosikymmeniä puhtaan veden puolesta. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar. Eipä löydy. Aiheet löytyivät usein luonnosta. Vain kuukautta myöhemmin Hiironen kuoli. Eero Hiironen teki mittavan elämäntyön kuvataiteilijana, mutta myös paikkakunnan kulttuurivaikuttajana. Niistä nelisenkymmentä on suuria veistosmonumentteja. 12 Kuntalehti 12 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Kunta tilasi alun perin teoksen Ähtärin matkailualueelle ja lahjoitti sen veistoksen valmistuttua Ähtäri-Seuralle, joka omistaa sen edelleen. HIIRONEN oli syntyjään Huittisista, mutta eli elämänsä Ähtärissä
Toinen ongelma tietysti on, jos nuoret eivät käy äänestämässä. On vaarana, että nuorilla ei ole mahdollisuutta päästä alueen valtuuston tai hallituksen kokouksiin läsnä olevaksi ja puheoikeutetuksi. Nythän kuntien toimivallasta suuri osa siirtyy alueille. Oikaisu Numerossa 11/2021 kansallispuistoista kertovan jutun kuvan Sallasta oli ottanut Eeva Mäkinen eikä Daniel Taipale. Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja, hyvinkääläinen Anton Hietsilta vastaa puhelimeen. Esimerkiksi kun puhutaan opiskelijahuollon asioista, ei pitäisi puhua mistään opiskeluhuollon palveluverkkokokonaisuudesta, vaan mieluummin, että miten teidän koulussanne tulisi tarjota psykologipalveluita ja kuraattoripalveluita. Kuntalehti 12 / 2021 13 [ Tape ] [Pystytkö puhumaan. En tarkkaan tiedä, mutta aiheet ovat vaikeampia kuin yleensä kunnissa. Jos käy niin, että kukaan ei käy äänestämässä aluevaaleissa, voi miettiä, ovatko ne edes demokraattisesti valittuja. Millaista sanomaa nuorille ja kaikille muillekin voisi korostaa. Sille ei ole kuitenkaan kirjattu mitään toimintaedellytyksiä. Ongelma on sama kuin kuntalain 26. Nuoret eivät ole missään nimessä yksinkertaisia, mutta sote-asiat vaativat erilaista perehtymistä. Onko nuoria vaikea saada ehdolle aluevaltuustoihin. pykälässä. Alueiden lainsäädäntöön on kirjattu, että nuorten alueellinen vaikuttajaelin tulee perustaa – nuorisovaltuusto tai joku muu. ] Missä onnistuttiin. Kannustan kyllä kaikkia ihmisiä kiinnostumaan sote-asioista, koska ne ovat kuitenkin kaikkien ihmisten arkea koskevia asioita. Mistä syytä liittonne pelkää, ettei nuorten ääni tule alueilla kuulluksi. Suomen historian ensimmäiset aluevaalit lähestyvät. Siksi pitää huolehtia siitä, että aluevaltuustot ovat demokraattisesti valittuja. KUNTALEHDEN Tässä onnistuimme! -sarja kaipaa esimerkkejä onnistumisista eri kunnissa. Olen juuri siirtymässä Helsingistä Hyvinkäänjunaan, mutta junassa on hiljaista. Pitäisi huolehtia siitä, että sote-asioista kerrottaisiin ymmärrettävällä tavalla. Sitten vain lähettäkää rohkeasti postia osoitteeseen martta.nieminen@kuntalehti.fi. Onko joku asia hyvin tai paremmin kuin ennen. Martta Nieminen KL12_12-13.indd 13 30.11.2021 10.57. Nuorisovaltuustothan tarjoavat vaikuttamisen paikkoja vain nuorille, jotka itse eivät vielä ole äänestysiässä. Katselkaa vähän ympärillenne ja miettikää. Monesti nuorisotoimen ja opetuksen asioihin on helppo ottaa kantaa, mutta monet sote-asiat ovat tosi monimutkaisia. Pystytkö puhumaan
KL12_14-27.indd 14 30.11.2021 11.10. 14 Kuntalehti 12 / 2021 KULTTUURILAITOKSET KOVILLA Korona on ajanut ahdinkoon jo pitkään talousongelmissa pinnistellet kulttuurilaitokset. Uudistuksella halutaan pitää yllä kulttuuritarjontaa koko maassa. Esittävän taiteen valtionosuusuudistus tulee siksi enemmän kuin tarpeeseen
Isompi avustus on myös luvassa, jos ne tarjoavat runsaasti esityksiä ja toimintaa erityisryhmille, kuten ikäihmisille. Uudenlaisessa valtionosuusjärjestelmässä korotettua tukea voi saada, jos valtaosa toiminnasta on suunnattu jollekin erityisryhmälle, kuten lapsille. KL12_14-27.indd 15 30.11.2021 11.10. Kuntalehti 12/ 2021 15 . Esittävän taiteen valtionosuusuudistus tulee voimaan tammikuussa ja määrittelee kaupunginteattereiden ja -orkestereiden avustustason joko seuraavaksi kolmeksi tai kuudeksi vuodeksi. Päämääränä on päästä lähelle ihmisiä joka puolella maata, kuvaa toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen Suomen Teatterit ry:stä. Aiemmin alueteatterit ovat saaneet tukensa harkinnanvaraisena avustuksena valtionosuuden päälle, nyt avustus on leivottu sisään valtionosuuteen. Tiedossa on jo, että alueteattereille, kuten Lappia kiertävälle Rovaniemen teatterille ja ympäri Kainuuta esiintyvälle Kajaanin kaupunginteatterille opetusja kulttuuriministeriö myöntää osan valtionosuuden henkilötyövuosista niin sanotulla korotetulla prosentilla. Korotettua tukea voi saada enemmän, jos kaupunginteatterit ja -orkesterit tavoittavat yleisöä myös naapurikunnista. Saavutettavuuden kannalta organisaatioiden kannattaisi kuitenkin miettiä laajasti erityisryhmiä, myös sitä miten kulttuuria tarjotaan myös erikielisille kuntalaisille, Paavolainen kehottaa. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on pitää yllä koko maan laajuista, monipuolista ja eri tahojen yhteistyötä voimistavaa kulttuuripalvelujen verkostoa. [ Talous ] U uden valtuustokauden aikana on tulossa muutoksia kuntien kulttuurilaitoksien valtiolta saamaan rahoitukseen. Kuntapäättäjiä Paavolainen neuvoo pitäytymään leikkauksista. Jos kuntapäättäjät leikkaavat teatKuva: Jaakko Heikkilä Kemin kaupunginteatterin näyttelijät Olli Halttu (vas.) ja Samu Stenberg harjoittelivat syksyllä Elling-näytelmää Tullimakasiinilla, jonne toiminta siirrettiin Kemin Pirtin tilaongelmien vuoksi
AHDINKO JATKUU Paineita säästöihin on kuitenkin joka puolella Suomea. Summasta upposi kiinteistökuluihin 10,1 miljoonaa euroa. Tutkimukset paljastivat, että rakennuksen alapohjan eristeet puuttuivat ja maaperän eloperäiset jätteet muhivat mikrobeja. ORKESTERI SÄILYI Kemissä on jo käyty kova kamppailu oman orkesterin tulevaisuudesta. Entinen VR:n konepaja muuntuu erikokoisiksi tiloiksi, jotka sopivat monenlaisille teatterija musiikkiesityksille. LIIAN HYVIÄ PALVELUJA. Kaikki teatteria koskevat päätökset ovat kuitenkin valtuutetuille vaikeita. Nyt teatterin ja matkailun olisi löydettävä sujuva yhteistyö. Taiteellisena johtajana silloin toiminut Erkki Lasonpalo ryhtyi puolustukseen ja kävi soittajien kanssa lukemattomia keskusteluja kuntapäättäjien kanssa. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että kaupungin pitää nostaa erilaista hyvinvointia tukevaa toimintaa kärkeen, kuten auttaa syrjäytyneitä lapsia ja nuoria. Kemin väkiluku on pudonnut vähitellen reilusta 30 000:sta noin 20 000:een. Kemissä on virinnyt ajatus, pitäisikö kaupungin vetovoimaisimman nähtävyyden, ympäri vuoden toimivan Lumilinnan yleisötiloja laajentaa esiintymissalilla. Asiantuntijat arvioivat kulttuuritalon olevan korjauskelvoton, ja sitä odottanee purkaminen. Hän muistuttaa, että EU:n eri rahastoista olisi löydettävissä varmasti tukirahaa erilaisiin kehittämisprojekteihin. Työntekijöille tuli siirto väistötiloihin Kemin Pirtille, rakennukseen, jossa kaupunginteatteri aloitti toimintansa vuonna 1947. Veronmaksajia ja yleisöä on tuntuvasti vähemmän kuin siihen aikaan, kun kulttuuritalo valmistui 1980-luvun alussa ja teatteri oli voimissaan, Tiitinen muistuttaa. Kaupungille on kertynyt alijäämää pitkään, jopa 8–10 miljoonaa euroa vuosittain. Nyt teatteri toimii suojellussa Tullimakasiinissa Sataman Krouwin yhteydessä ja parissa muussa paikassa. YHTEISTYÖTÄ LISÄÄ Nelisen vuotta sitten Kemin kaupunginteatterin kaikki yhdeksän näyttelijää alkoivat oireilla sisäilmaongelmista 40 vuotta vanhassa kulttuuritalossa. Teatterilla on suuria tilaongelmia, ja koko kaupungin taloustilanne on haasteellinen, huokaa Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitinen, sd. Kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immonen kertoo, että virkamiehet ovat arvioineet niin sanotun Black Boxin tapaisen tilan rakentamisen maksavan kahdesta kolmeen miljoonaa euroa. Teatterin täytyy uusiutua eli tulla ulos boksistaan ja ottaa huomioon kuntalaiset ja heidän arkensa, Tiitinen vaatii. Jos kaupunki ei pysty taklaamaan talouttaan uuteen suuntaan, nostamaan työllisyysastetta sekä luomaan pitoja vetovoimaa, musta mersu parkkeeraa pian kaupungintalon eteen ja valtiovarainministeriön virkamiehet astuvat sisään, Tiitinen hahmottaa uhkakuvaa. Viime keväänä suurin työnantaja Stora Enso jysäytti raskaan iskun Kemin tulevaisuuden näkymiin. KL12_14-27.indd 16 30.11.2021 11.10. Metsäjätti sulkee Veitsiluodon tehtaat, ja tämä tietää yhtiön 670 työntekijälle lopputiliä, mutta mahdollisesti monen muunkin työpaikan häviämistä. Kemin kaupunki ohjaa teatterilleen lähes miljoona euroa. Teatterissa toimii lasten ja nuorten ilmaisukasvatusta tarjoava Nuorisolinja ja harrastajilla on oma Teatteriklubinsa. Esikuvana on Turun Logomo, kulttuurin, taiteen ja luovan talouden keskus. Alkuvuonna 2020 kaupunginhallitus esitti, että kaupunginorkesteri lakkautetaan osana 12 miljoonan euron säästötoimia. Pirtiltäkin oli paettava sen jälkeen, kun lämpiön katosta romahti rappauksia alas ja rakennus pantiin käyttökieltoon. Kulttuuriala on ollut taloudellisessa ahdingossa varsinkin monessa väestöään ja suuria teollisuuslaitoksia menettäneissä kunnissa ja kaupungeissa. [ Talous ] 16 Kuntalehti 12 / 2021 tereiden tukia, se voi aiheuttaa heikentyvän talouden kierteen, joka taas pahimmillaan voi vähentää valtionosuuksia teattereille, hän muistuttaa. Tuotammeko suhteessa liian hyviä palveluja ja vastaavatko ne kuntalaisten tarpeisiin, Pekka Tiitinen kysyy ja korostaa, ettei ole suinkaan teatteria vastaan. Lakkauttaminen olisi tuonut pikkusäästön, mutta sen myötä olisivat Musta mersu parkkeeraa pian kaupungintalon eteen ja valtiovarainministeriön virkamiehet astuvat sisään. Valtiolta heruu esittävän taiteen valtionosuutta 660 000 euroa, joka kattaa 37 prosenttia menoista. Valtion avustuksia teatterit saivat yhteensä 11,9 miljoonaa euroa. Myös siellä oireilu jatkui. Yhdeksikkö panosti teattereihinsa Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) mukaan yhteensä 20,4 miljoonaa euroa vuonna 2020. Silloin kemiläisiltä ei kysellä mitä toimintaa halutaan säilyttää, vaan jotkut muut tekevät päätökset. Hänen isoisänsä Veikko Tiitinen näytteli, ohjasi ja toimi johtajana Itäja Pohjois-Suomen teattereissa. Kemissä 1990-luvulla näyttelijänä ja ohjaajana työskennellyt Jouni Tiitinen on hänen setänsä. Kemin tulevaisuus näyttää synkältä. Ahdingossa on myös Kemin kaupunginteatteri, Meri-Lapin ainoa ammattiteatteri, joka tuottaa vuosittain omia ensi-iltoja. Lisäksi on syytä tarkastella teatterin toimintaa ja miettiä, miten palveluja voidaan kehittää laajasti eri-ikäisille kuntalaisille, Pekka Tiitinen korostaa. Kemissä on yksi yhdeksästä täyskunnallisesta teatterista. Muita ovat Lahden, Kuopion, Jyväskylän, Kajaanin, Lappeenrannan, Imatran ja Vaasan kaupunginteatterit sekä Wasa Teater, joka on Pohjanmaan alueteatteri
Kemissä tilanne on pysynyt ennallaan. Kun muistutimme, että itsenäisyyspäivänä pitäisi matkustaa Ouluun asti kuuntelemaan Finlandiaa, myös kaupunkilaiset ryhtyivät puolustamaan orkesteria. Kaikki työ olisi valunut kuin alas viemäristä ja tuhonnut toiminnan vuosiksi, nykyään Lappeenrannan ja Mikkelin orkestereiden taiteellisena johtajana toimiva Lasonpalo sanoo. KL12_14-27.indd 17 30.11.2021 11.10. Niitähän ei tuosta vaan olisi saanut enää takaisin. Tällä tavoin voitaisiin nostaa valtionosuuksia parhaimmillaan 60 prosenttiin ja jäljelle jääviä menoja voitaisiin jakaa useamman kunnan kesken. Lasonpalo korostaa, että ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi valtionosuusjärjestelmä tukee entistä paremmin alueellista toimintaa. Kerroimme, että silloin Kemin maksettavaksi jäisi enää karkkirahaan verrattava summa. Kemin kaupunginorkesterin kannalta parasta olisi, jos siitä tehtäisiin Kuva: Ari Nakari Lappeenrannan ja Mikkelin orkesterien taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo uskoo, että orkesterit voivat tehdä yhteistyötä vaikka jääkiekkojoukkueen kanssa. Kuntalehti 12/ 2021 17 . lähteneet valtionosuudet. Orkesterin väki selvitti talouslukuja ja hahmotteli mahdollisuuksia, miten orkesterista voisi kehkeytyä Meri-Lapin kamariorkesteri, joka kiertäisi lähikunnissa eli siitä tulisi alueellinen orkesteri. Lopulta lakkauttamisesta ei edes äänestetty
Sinfonietta sai Suomen Kulttuurirahastolta ison apurahan. Sillä tavoin suurelle joukolle ihmisiä oli helppoa päästä nauttimaan elävästä musiikista, Vesalainen kertoo. Tämä mahdollisti keikkasoittajien palkkaamisen erilaisiin esityksiin. Kuva: Ari Nakari Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesterit muodostavat yhdessä muutaman kerran vuodessa Saimaa Sinfoniettan. Yhä useampi alkoi uskoa musiikin ja taiteen tuomaan hyvinvointiin ja vetovoimaan. Mikkelin orkesteri soittaa säännöllisesti Jyväskylä Sinfonian sekä Kuopion ja Joensuun kaupunginorkestereiden kanssa. Yhteistyötä pidetään yllä moneen suuntaan. Yhteiskonsertit ovat tervetullutta vaihtelua ja virkistystä sekä yleisölle että muusikoille, Lasonpalo sanoo. Syksyllä se esitti ensin Mikkelissä ja sitten Lappeenrannassa kantaesityksen Kalevi Ahon sävellyksestä. Syyskuussa Lasonpalo johti kantaesityksen Kalevi Ahon sävellyksestä nokkahuilulle ja orkesterille ensin Mikkelissä ja seuraavana iltana Lappeenrannassa. Koen koko alueen kuuluvan työnkuvaani, ja taistelen Itä-Suomen musiikkija kulttuurielämän puolesta. 18 Kuntalehti 12 / 2021 alueellinen orkesteri. Myös Savonlinnan jousikvartetin ympärille kootaan silloin tällöin isompi orkesteri. Ei siis katsota tulevaisuuteen, ihmettelee Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesterien taiteelliseksi johtajaksi siirtynyt Lasonpalo. Ei ollut sattumaa, kun Lappeenrannan ja Mikkelin orkesterit ilmoittivat valinneensa Erkki Lasonpalon taiteelliseksi johtajaksi samana päivänä kesällä 2019. Kun maakuntaliitot tekivät elvytystyötä yhdessä 2010-luvun alussa, ideaa alettiin kannattaa. Voimme rakentaa siltoja suuren Saimaan yli. Korotettua tukea eli 60 prosenttia saa alueellisesta toiminnasta, kun orkesteri kiertää esiintymässä kotikaupunkinsa ulkopuolella. Kehitys voisi johtaa siihen, että alueen orkesterit muodostaisivat ikään kuin liittovaltion, Lasonpalo visioi. Valtionosuus perustuu yksikköhintaan, josta osuutta voi saada 37 prosenttia. Kulttuurissa ei ole kuntarajoja. KOULUT JA DIGITALISOINTI Suomen 28 sinfoniaorkesteria ja muutama muu ammattiorkesteri saivat valtionosuutta yhteensä 19,8 miljoonaa euroa vuonna 2020. Kuka muuttaa kaupunkiin, jossa ei ole kulttuuria eikä lapsille harrastuksia. Jos saisin sinne nyt perustaa orkesterin, se olisi alueellinen orkesteri. Se kiertää innokkaasti lähikunnissa ja vierailee päiväkodeissa ja palvelutaloissa, kertoo Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Helena Värri. Parin vuoden takainen kamppailu nosti Lasonpalon mukaan esiin faktoja monen sellaisen kuntapäättäjän tietoon, jotka eivät olleet kulttuurin asemasta ja merkityksestä juuri välittäneet. KL12_14-27.indd 18 30.11.2021 11.10. Saati sitten ymmärtäneet, että orkesterin tai teatterin puuttuminen vähentää kaupungin vetovoimaa. Myös opetusja kulttuuriministeriö myönsi ylimääräistä valtionosuutta. Kuntapäättäjät hahmottivatkin, että musiikkielämässä kuntarajat voidaan jättää pois. Nyt esimerkiksi Lohjan kaupunginorkesteri on kirinyt alueellisen tuen piiriin. KAAKOSSA YHTEISTYÖTÄ Kaupunginorkestereiden yhteistyö on ollut jo pitkään arkipäivää KaakkoisSuomessa. Lappeenrannan orkesteri puolestaan tekee yhteistyötä jatkuvasti Rakuunasoittokunnan ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös Imatra Big Bandin kanssa. Saimaa Sinfonietta syntyi 2000-luvun alkupuolella, kun Suomen pienin, 21 muusikon Lappeenrannan sinfoniaorkesteri ja Mikkelin 12 soittajan jousiorkesteri tekivät yhteistyösopimuksen. Orkesterit yhdistävät voimansa Saimaa Sinfoniaksi neljä kertaa vuodessa. Kun Lappeenrantaan intendentiksi valittiin Milko Vesalainen, hän ryhtyi vahvistamaa yhteishenkeä ja yhteistyötä. Aiemmin Lapin kamariorkesteri sekä Kotkan ja Kouvolan kamariorkesterista muodostettu Kymi Sinfonietta ovat saanet suurempaa alueellista tukea
Vielä suurempia näkymiä avaa sote-uudistus. • Valtionosuuden piiriin voi hakea kolmen vuoden välein. Kun kuntien vastuulta poistuvat sosiaalija terveyspalvelut, valtuutetuilta vapautuu aikaa ja energiaa sivistysja kulttuuritoimen palveluiden kehittämiseen naapurikaupunkien, säätiöiden ja monien muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kun kävijämäärä saadaan pidettyä korkealla, voidaan lipputuloilla rahoittaa entistä suurempi osuus toiminnasta. Myös digitaalisuuden keinoin on mahdollista tavoittaa tulevaisuudessa lisää yleisöä. Seuraava haku esittävän taiteen valtionosuuden piiriin on vuonna 2024, ja se koskee valtionosuuksia vuodesta 2025 alkaen. Opetusja kulttuuriministeriö hyväksyy esittävän taiteen toimintayksikön valtionosuuden piiriin ja vahvistaa valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrän valtion talousarvion rajoissa. Jos toimintayksikkö ei enää täyttäisi valtionosuuden edellytyksiä, hyväksyminen voidaan perua tai muuttaa määräaikaiseksi. Seuraava hakukierros on ensi keväänä. Lähde: Opetusja kulttuuriministeriö [ Info ] Orkestereiden pitää rakentaa Värrin mielestä yleisöön suhde ja pitää sitä yllä. Digitalisointi tuo niin teattereille kuin orkestereillekin lisää mahdollisuuksia kehittää esityspaketteja, joita hoitolaitokset ja palvelutalot voisivat tarjota mummoille ja papoille pitkienkin etäisyyksienkin päähän, Selkee sanoo. • Valtionosuus on pääsääntöisesti 37 prosenttia ja korotettuna 60 prosenttia. Toistaiseksi hyväksyttyjen toimijoiden arvioidaan täyttävän valtionosuuden edellytykset seuraavien kuuden vuoden ajan. • Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän laskennallisina perusteina käytetään toteutuneiden kustannusten perusteella laskettavaa yksikköhintaa ja valtionosuuden perusteeksi vahvistettavaa henkilötyövuosimäärää. • Esittävän taiteen toimintayksikkö voidaan hyväksyä oikeutetuksi valtionosuuteen joko toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Muut toimintayksiköt hyväksytään valtionosuuden piiriin kolmen vuoden määräajaksi. Konserttiyleisö alkaa harmaantua nopeasti. Moni soittajahan opettaa työnsä ohessa myös musiikkiopistoissa, Helena Värri korostaa. Toiminnan ylläpitäjät voidaan hyväksyä valtionosuuden saajaksi hakemuksen perusteella. • Esittävän taiteen valtionosuuslautakunta antaa hakemuksista asiantuntijalausunnon opetusja kulttuuriministeriölle. Uuden lainsäädännön mukaiset valtionosuudet myönnetään ensimmäisen kerran vuodelle 2022. Enemmän esityksiä pitäisi suunnata eriikäisille ja erilaisille yleisöille, muistuttaa erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta. Myös elitistisyyden leimaa pitäisi saada kitkettyä pois. • Marja Salmela KL12_14-27.indd 19 30.11.2021 11.10. Kuntalehti 12/ 2021 19 [ Talous ] Esittävän taiteen valtionosuudet • Esittävän taiteen eli esimerkiksi musiikkia, teatteria, tanssia, sirkusta ja performanssitaidetta voidaan tukea myöntämällä toimintaan valtionosuuksia. Kokonaiset ikäluokat käyvät konserteissa, ja nuoret pääsevät silloin tällöin soittamaan yhdessä hyvien ammattimuusikoiden kanssa. • Toistaiseksi hyväksyttyjen toimijoiden valtionosuuden edellytyksiä arvioidaan kuuden vuoden välein. • Valtionosuuksilla tuetaan ammattimaista, vakinaista, säännöllistä ja ympärivuotista esitystoimintaa. Tähän kohdennetaan rahoitusta EU:n elpymisja palautumistukivälineestä, johon sisältyy kulttuuria luovien alojen uudistumisen tuki. Myös orkesterien yhteistyö peruskoulujen musiikinopettajien ja musiikkiopistojen kanssa turvaa tulevaisuutta. Korotettua valtionosuutta voidaan myöntää, jos huomattava osa toiminnasta on kiertuetai vierailutoimintaa, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille kohdistuvaa esitystoimintaa tai muusta kulttuuripoliittisesta syystä. • Valtionosuuden edellytyksistä säädetään laissa esittävän taiteen edistämisestä, joka tulee voimaan 1.1.2022 ja korvaa aiemman teatterija orkesterilain
KL12_14-27.indd 20 30.11.2021 11.10. Nyt kunnassa jännitetään, miten veroja valtionosuuslaskelmissa käy. [ Talous ] 20 Kuntalehti 12 / 2021 [ Aluevaalit ] Rääkkylän kunta on ollut runsaasti julkisuudessa soten ulkoistuksen takia
R ääkkylän kunnassa PohjoisKarjalassa valmistaudutaan sote-uudistukseen ja aluevaaleihin sekavin tuntein. Myöhemmin sopimus siirtyi yrityskauppojen myötä Terveystalolle. Meille soteuudistus tulee ihan väärään aikaan, sanoo Rääkkylän määräaikainen kunnanjohtaja Yrjö Eronen. Kumoamiseen vaikutti tuolloin vireillä ollut maakuntauudistus, jonka KHO ennakoi parantavan riittävästi Rääkkylän mahdollisuuksia selvitä itsenäisenä. Terveystalo kuitenkin tuotti Rääkkylän sote-palvelut vuoden 2020 loppuun. Muutoksen myötä kävi ilmi, että Rääkkylä on maksanut Terveystalolle ostopalveluista 1,5–2 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin Kuva: Riikka Hurri KL12_14-27.indd 21 30.11.2021 11.10. Noin 2 000 asukkaan Rääkkylä teki ensimmäisenä kuntana sote-palvelujen kokonaisulkoistuksen vuonna 2011, kun se päätti ostaa sote-palvelunsa Attendolta. Konsulttiyhtiö FCG:n mukaan sote-uudistus laskee veropainetta etenkin harvaanasutulla maaseudulla. Kuntalehti 12/ 2021 21 . Vuonna 2017 Pohjois-Karjalan kunnat perustivat Siun Sote -kuntayhtymän, johon Rääkkyläkin liittyi. Tämä vuoden alusta alkaen Siun Sote on tuottanut Rääkkylän sotepalvelut. Muutenkaan hän ei ole uudistuksesta järin innoissaan. Vaikeuksia kuitenkin oli. Rääkkylässä nähdään, että sopimus Kuntatalouden kannalta sote-uudistus on suurelle osalle kuntia suuri helpotus, mutta riskejä riittää. Vuonna 2016 valtioneuvosto päätti pakkoliittää talousvaikeuksissa olleen Rääkkylän Kiteeseen, mutta Korkein hallinto-oikeus (KHO) kumosi päätöksen. EDUT JA RISKIT aikanaan pelasti kunnan talouden
Kysymys on siitä, siirtyykö meiltä toista miljoona euroa vuodessa hyvinvointialueelle. Yleisesti kuitenkin koko erikoissairaanhoidon aiheuttama vaikeasti ennustettava riski siirtyy kunnilta alueille ja valtiolle, mikä vähentää tulevia riskejä. Jos kunta on sote-uudistukseen siirryttäessä pahasti alijäämäinen, se on todella vaikeuksissa, sanoo kuntatalouden asiantuntija, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä FCG:stä. Ne siis pelastuisivat kehitykseltä, joka voisi johtaa pahimmillaan kriisikuntamenettelyyn. Suuret kunnat eivät koe asiaa samalla tavalla helpotuksena, koska ne pystyvät pieniä paremmin kantamaan riskejä. FCG on kartoittanut odotettavissa olevaa kehitystä ja vertaillut kahta erilaista tilannetta. Konsulttitoimisto FCG:n laskelmien mukaan sote-uudistus puolittaa vaaravyöhykkeessä olevien kuntien määrän. [ Talous ] 22 Kuntalehti 12 / 2021 [ Aluevaalit ] palvelut Siun Soten tuottamina nyt maksavat. Lisäksi veropaine vähenee Kainuussa ja Lapissa sekä yleensä harvaan asutuilla alueilla keskimääräisRääkkylän määräaikainen kunnanjohtaja Yrjö Eronen liputtaa kuntayhteistyöhön perustuvan sote-järjestelmän puolesta. Sote-uudistus vähentää veropainetta 10 000–20 000 asukkaan sekä yli 40 000 asukkaan kunnissa enemmän kuin muissa kunnissa. Tämän kokoisessa kunnassa kysymys on isoista rahoista, Eronen sano. Kuva: Riikka Hurri KL12_14-27.indd 22 30.11.2021 11.10. Hänen mukaansa kunnan liikkumavara ja talouden tasapainottamisen resurssit pienenevät olennaisesti. Ei yksikään pieni kunta kaadu erikoissairaanhoidon yllättäviin kustannuksiin, hän sanoo. Mutta sitten on se toinen puoli. Rääkkylän kannalta olennaista nyt on, käytetäänkö veroja valtionosuuslaskelmissa vertailutietoina Terveystalo-sopimuksen vai Siun Soten aikaisia kustannuksia. Toisessa sote-uudistus tulee ja toisessa ei tulisi. KUNTIEN EROT TASAANTUVAT Isoja kysymyksiä sote-uudistuksesta on kaikkialla muuallakin maassa
Uudellamaalla veropaine vähenee vähemmän kuin muualla maassa. Laesterä ei kuitenkaan näe kunnalla olevan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa talouden suuriin trendeihin. Jos kunta on soteuudistukseen siirryttäessä pahasti alijäämäinen, se on todella vaikeuksissa, muistuttaa Eero Laesterä. Laesterä muistuttaa, että monien pienten kuntien palveluja hoidetaan jo nyt yhteistoiminta-alueilla, joten niissä muutos ei ole suuri. Tosin joissakin on ollut sote-palvelujen ostamisesta vastaavia henkilöitä, joita ei enää tarvita. Jatkuvasti on tullut esiin uusia asioita, joita kukaan ei osannut ottaa huomioon. Laskelmien, selvitysten ja harkinnan myötä moni pää on kuitenkin kääntynyt. Yleisesti hän kuitenkin varoittaa näkemästä uudistuksessa liikaa laskelmointia. tä enemmän. Hallituksen sisällä siitä on selviä erimielisyyksiä, samoin kuin alueiden tehtäväkentän laajentamisesta. Nyt sitten mietitään, miten siihen suhtaudutaan. Osa siirtyykin hyvinvointialueiden palvelukseen, Laesterä sanoo. Jos elinvoima on kiinni yhdestä suuresta tehtaasta ja se päättää kerätä kamppeensa ja muuttaa pois, ei kunnalla siinä ole paljon keinoja. Tähän on törmätty myös kuntaliitosten yhteydessä, kun esimerkiksi liitoskuntien johtajille on täytynyt etsiä uusia toimenkuvia. RESURSSIT KOHDALLEEN Kun kunnilta siirtyy pois iso osa tehtävistä, hallinnon suhteellinen osuus kasvaa jäljelle jäävässä organisaatiossa. RAJALLISET MAHDOLLISUUDET Uskoa resurssien uudenlaiseen käyttöön on toppuuteltu muistuttamalla, että eri tehtäviin tarvitaan erilaista osaamista ja erilaisia ominaisuuksia. Nyt hyvinvointialueiden verotusoikeuden tulevaisuus on auki. Kuva: Liisa Takala Konsulttitoimisto FCG on laskenut, miten sote-uudistus nykytietojen mukaan vaikuttaa kuntien alija ylijäämään tulevina vuosina. Mutta kuntalaisten viihtymiseen ja hyvinvointiin sekä kunnan yleiseen elinkeinoilmapiiriin ja asioiden sujumiseen kunta voi vaikuttaa. Jos kunnassa on se yksi koulu ja yksi päiväkoti, ainoa joustava asia on veroprosentti, sanoo Laesterä. Vasemmassa taulukossa on verrattu eri tilanteessa olevien kuntien lukumäärää sote-uudistuksen toteutuessa ja ilman sitä. Maakuntien verotusoikeus on yksi asia, joka on joutunut uuteen harkintaan asian edetessä, ehkä hiukan yllättäen. Hän uskoo, että tämä päämäärä on kyllä ollut mukana koko ajan. Varsinkin pienissä kunnissa elinvoiman edistäminen voi kompastella myös pelivaran pienenemiseen. Yhtenä mahdollisuutena on nähty keskittyminen aiempaa enemmän kunnan elinvoiman kehittämiseen. Yleisesti hallinnon pitäisi kuitenkin puristua pienemmäksi. Suuret kunnat ovat valittaneet liikkumavaransa pienenemisestä ja siten investointien vaikeutumisesta, pienissä kunnissa ongelma korostuu. Uudistus siis tasoittaa kuntien eroja, vahvistaa Laesterä. Oikeassa taulukossa on vertailtu kuntien lukumääriä asukaskohtaisen tilanteen mukaan. Kuntalehti 12/ 2021 23 . Suurissa kaupungeissa organisaation mukautumiselle on paljon mahdollisuuksia. Siirtymävaiheen jälkeen veroprosentti on kunnan päätettävissä niin kuin nykyisinkin. Soten vaikutus kuntatalouteen eri vaihtoehdoissa alijäämä yli 500 eur/asukas alijäämä yli 1 000 eur/asukas KL12_14-27.indd 23 30.11.2021 11.10. Tukipalveluja on usein ulkoistettu, eli niissäkään ei tarvita uusi toimia. Pieni kunta voi tehdä entistä vähemmän suuria asioita. Taulukossa ”Ei sotea” tarkoittaa nykyisenlaista tilannetta ja ”Sote” uutta tilannetta. Kapasiteettia siis joka tapauksessa vapautuu. Alun perin maakuntaja sittemmin alueuudistusta valmisteltaessa verotusoikeus on nähty oleellisena osana uudistusta
Jo aiemmin kunta joutui maksamaan takausvastuun perusteella noin 600 000 euroa. Heiluttipa sote-uudistus kuntaa suuntaan tai toiseen, onnekkaissa kunnissa nautitaan tuulesta, joka voi todella vaikuttaa kunnan elinvoimaan. HUOLI VALTIONOSUUKSISTA Kun valtio ottaa kantaakseen kuntien sote-riskin, jollakin se joutuu sen rahoittamaan, ja kunnat voivat sittenkin päätyä osittain sen maksajiksi. [ Info ] Siis pienet alijäämäiset kunnat ovat vaikeuksissa, koska niiden on aiempaa vaikeampi saavuttaa tähän mennessä horjahtanut tasapaino. Rääkkylä on tietysti edullisemman mallin puolella. Jostain ne miljardit ovat pois, ja yksi hyvin mahdollinen kohde on jäljelle jäävät valtionosuudet, Laesterä sanoo. Myös kuituverkon aiheuttamat velat saadaan hoidetuksi. Se on kyllä legendaa. tammikuuta 2022. Kuntayhtymässä jokaisella kunnalla on edustus päättävissä elimissä. Helsingin kaupunki on poikkeus, koska se järjestää edelleen palvelut itse. Kiinteistöveron merkitys kunnan taloudessa kasvaa kaikissa kunnissa. • Hyvinvointialuevalmistelut etenevät väliaikaisten valmistelutoimielinten johdolla. Painoa haluttaisiin enemmän segregaatiolle, asumisen hinnalle ja ylipäätään elinkustannuksille, maahanmuuttajien osuudelle ja sosiaalisille ongelmille. Valtion ohjaama ja rahoittama järjestelmä tuo hänen mukaansa mieleen suunnitelmatalouden. Aika näyttää, miten uudistus kuntaliitospaineeseen käytännössä vaikuttaa ja missä aikataulussa. • Hyvinvointialueille valitaan vaaleilla aluevaltuustot 23. Käytetäänkö vertailutietoina kalliimman Terveystalo-sopimuksen vai edullisempia Siun Soten aikaisia kustannuksia. 24 Kuntalehti 12 / 2021 [ Talous ] [ Aluevaalit ] Aluevaalit lähestyvät • Hyvinvointialueet perustettiin 1.7.2021. Sote-tehtävien siirto luonnollisesti vie valtionosuudet niiltä osin. Meillä on hyvät näkymät. Valtiovarainministeriö on laskenut, että hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa 6,4 miljardia vuodesta 2023 vuoteen 2030. Hyvässä asemassa olevat pienet kunnat voivat huokaista helpotuksesta, kun niiden toiminta muuttuu helpommin ennakoitavaksi ja erikoissairaanhoidon suuret riskit katoavat, mutta pidemmällä aikavälillä niiden kapeneva pelivara vaikeuttaa investointeja ja kehittymistä. • Sosiaali-, terveysja pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille 1.1.2023. Jos alueet eivät saa verotusoikeutta, täysin ratkaisevaksi tulevat ne kriteerit, joiden perusteella valtio rahoittaa alueiden toimintaa. Tuulivoimala tuo kuntaan huomattavaakin kiinteistöverotuloa, ja toisin kuin kiinteistövero yleensä, sitä ei oteta mukaan kuntien verotulotasaukseen. Nyt kunnassa jännitetään, miten veroja valtionosuuslaskelmissa käy. Siihen liittyvät lainatakaukset maksoivat kunnalle 2,6 miljoonaa euroa. Eronen pitää kuntayhteistyöhön perustuvaa sote-järjestelmää parempana kuin nyt toteutuvaa. VALOKUITUVERKKO SYLIIN Rääkkylän kunnan taloutta on heikentänyt myös sen syliin viime vuonna tipahtanut valokuituverkko. Sote-uudistusta odoteltaessa kuntaliitoksia ei juuri ole nähty. Aluevaaleissa valta keskittyy keskuksiin. Kunta saa siis pitää sen kokonaan. Eronen tarkastelee sote-palveluja kuntanäkökulmasta ja puhuu kuntien edustuksesta. Niitä on kaikkiaan 21. Kunta on tehnyt useamman positiivisen tilinpäätöksen. Valtionosuuksien kohtalo on yksi kunnissa huolta herättävä asia, Laesterä huomauttaa. Uudistuksen myötä 292 kunnan sote-ongelmat ja -riskit siirtyvät 21 hyvinvointialueelle. Väestötappioalueiden – niin kuntien kuin hyvinvointialueidenkin – perusongelmaa ei sote-uudistus ratkaise. Kunnanjohtaja Eronen vakuuttaa, että jos Rääkkylä saa tahtonsa periksi laskentaperusteesta, sillä ei ole mitään hätää. Ei yksikään pieni kunta kaadu erikoissairaanhoidon yllättäviin kustannuksiin. • Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022. Hyvinvointialueilla ongelmat korostuvat. KL12_14-27.indd 24 30.11.2021 11.10. • Eero Karisto Aluevaaleissa valta keskittyy keskuksiin. Yhdeksi perusteluksi esitetty leveämmät hartiat ei sekään Erosen mukaan päde. Etelä-Suomessa pelätään, että alueen ikärakenne sekä sairastavuusja työttömyystilanne vaikuttavat liikaa maksuosuuksiin. Siitä pitää kuntayhtymien kustannusleikkuri huolen. VÄESTÖKATO EI KATOA Leveämmät hartiat on yksi sote-uudistuksen sloganeista. Paine kasvaa edelleen, Laesterä sanoo. Yksimielisyyttä kriteereistä ei ole eikä varmaan synnykään. Helsinki saa pitää omat ongelmansa
Strategian valmistumisen myöhästyminen hankaloittaa jonkin verran budjetin laadintaa. Koronan vaikutuksien kanssa saa olla koko ajan varpaillaan. Vaikuttiko valtuustokauden alun viivästyminen budjetin laadintaan. Valtuustokauden alkaminen vasta elokuussa vaikutti konsernistrategian 10 kysymystä budjetista Korona-ajan ja sote-uudistuksen vaikutukset ovat vahvasti esillä, kun Outokummun, Keravan ja Alavuden kaupunginvaltuustot päättävät ensi vuoden talousarvioistaan 13. Eniten huolestuttaa kova velkaantuminen. Mietimme koulujen yhdistämisvaihtoehtoja kunnassa. Sitten, kun esimerkiksi opettajia joutuu karanteeniin, joudumme palkkaamaan sijaisia, joita on vaikea saada. 10 Miten korona-aika on koetellut kukkaron nyörejä reilun 11 200 asukkaan kaupungissa Etelä-Pohjanmaalla. Nämä talousasiat kulminoituvat syksyllä. 6 Olet ollut Keravalla KeskiUusimaalla kaupunginvaltuutettuna yhtäjaksoisesti vuodesta 1977 lähtien. Alkuperäisenä tavoitteenamme oli saada strategia valtuuston käsittelyyn jo marraskuussa, mutta se siirtyi tammikuulle. Se on tuonut merkittävästi lisää kuluja. Näillä toimenpiteillä on kustannuksia lisääviä vaikutuksia. Tässä suhteessa ei voi sanoa, että vuodet olisivat veljiä keskenään. Laitamme tarvittaessa luokkia ja kokonaisia kouluja karanteeniin. Velkamäärämme on kaksinkertaistunut vajaan neljän vuoden aikana. Kouluja on ollut pakko rakentaa. Miltä ensi vuoden budjetti näyttää sen valmistelun loppusuoralla, Outokummun kaupungin hallintoja talousjohtaja Päivi Lintumäki. 8 Ovatko talousasiat olleet vahvasti mielessä viime aikoina, Alavuden kaupungin sivistysjohtaja Antti Takala. Nyt ei puhuta pelkästään ensi vuodesta, vaan pohdimme esimerkiksi kouluverkkoratkaisuja kahden tai kolmen vuoden säteellä. Kaupungin väestömäärä on kasvanut ja nuoria perheitä on muuttanut Keravalle. Taloustilanteemme jatkuu tiukkana, ja säästöjä on etsitty joka paikasta ensi vuoden talousarviota varten. 5 Merkitseekö uusi valtuustokausi jotain erityistä budjettityölle. Suunnitteluvuodet ovat nykyisillä verotuloja valtionosuustiedoilla arvioituina alijäämäisiä. Sote-palveluiden kuluerä on yksi luku budjetissa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö siitä olisi väännetty enemmän kuin omasta toiminnasta yhteensä. Velkaantumiselle on hyvin perusteltavissa olevia syitä. Uuden valtuuston on sitä asiaa pureksittava. Sotepalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille helpottaa budjetin valmistelua. Kaupungilla ei ole talouskriisiä nyt eikä lähitulevaisuudessa, koska saimme Outokummun Energian osaomistuksen myynnistä puskuria taseeseen. Jos tehdään ratkaisu jonkin koulun lakkauttamisesta, kunta saa sitä kautta säästöjä. Kuntalehti 12/ 2021 25 1 Outokummussa on vajaat 6 500 asukasta. Miltä taloustilanne näyttää nyt, Markku Liimatainen, sd.. Valtuuston vaihtuminen ei ole vaikuttanut työsarkaani budjettityössä. 9 Mistä sitä on sitten puristettava, jotta euroja säästyisi. joulukuuta. Vielä marraskuussakin saa tehdä kovasti töitä, jos jostain budjetin kohdasta voitaisiin vielä puristaa pois ylimääräistä. Otimme käyttöön uuden potilastietojärjestelmän Apotin. 2 Tekeekö tiukkaa. 4 Kuntavaalit siirtyivät parilla kuukaudella, koska keväällä oli huolta koronatilanteesta. 3 Miten sote-uudistuksen toteutuminen vaikuttaa budjettityöhön. 7 Mistä syistä velkaantuminen reilun 37 200 asukkaan kaupungissa on kiihtynyt. Ensi vuoden talousarvio on tässä vaiheessa valmistelua alijäämäinen, mutta tavoittelemme edelleen tasapainoa. Jouni Lampinen aikatauluun. Siun sote eli Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä on tuottanut palveluitamme jo vuodesta 2017 lähtien. KL12_14-27.indd 25 30.11.2021 11.10. Budjetin laadinnassa on erityispiirteitä joka vuosi. Koronan vaikutuksien kanssa saa olla koko ajan varpaillaan
Vuokrille halutaan yhteiset pelisäännöt, mutta siihen tarvittaisiin tarkat tiedot kuntien omistamien rakennusten kunnosta. teiden määrittelytyö on vielä kesken, kertoo Maakuntien tilakeskus Oy:n toimitusjohtaja Jukka Latvala. Vastaavat luvut pelastuslaitoksen puolella ovat 500 ja 200. Sairaanhoitoja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueiden omistukseen siirtyy arviolta 820 rakennusta. Joistakin kunnan omistamista rakennuksista hyvinvointialueen käyttöön siirtyy vain yksittäisiä huoneita, kuten esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tilat. Maakuntien tilakeskus tukee kuntia tietojen keruussa myös pelastustoimen järjestämisen uudistamisessa. Uusi psykiatriatalo rakennettiin matalan sairaalasiiven päälle Länsi-Pohjan Keskussairaalassa Kemissä. [ Talous ] 26 Kuntalehti 12 / 2021 K unnat vuokraavat hyvinvointialueille noin 4 500 omistamaansa soterakennusta sekä noin 2 900 kuntien hallinnassa vuokratai muilla sopimuksilla olevaa sote-kiinteistöä. Pelastuslaitokset toimivat Suomessa KL12_14-27.indd 26 30.11.2021 11.10. Maakuntien tilakeskus hallinnoi hyvinvointialueiden tila-, kustannusja investointitietoja sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja Latvala sanoo, että tilatietojen keruu on hidasta puuhaa. Rakennustyöt ovat vielä kesken. Työ on vielä levällään. Sama takaraja selvityksille on myös sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille siirtyvistä tiloista. Neliövuokran määrittämiseksi kuntien kiinteistöjen kunnosta ja neliöistä tarvittaisiin tarkat tiedot. Hanke maksoi noin 13 miljoonaa euroa. Kunnalta hyvinvointialueille siirtyvien omistettujen ja vuokrakoh[ Aluevaalit ] Kiinteistöjen kartoitus levällään Kunnista tulee noin 4 500 sote-rakennuksen vuokranantajia, kun sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2023 alussa. Kuntien on annettava selvitys kunnasta siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista, vastuista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä
Niitä oli käynnissä tai suunnitteilla 170 kappaletta, joiden yhteenlaskettu arvo olisi toteutuessaan yli viisi miljardia euroa. Tilatietoprojektin rahoittaa valtiovarainministeriö. Vielä ennättää mukaan, hän kannustaa kuntien päättäjiä. Psykiatrian tilat ovat vielä vuonna 1961 valmistuneessa Keroputaan sairaalassa Torniossa, jossa on 144 potilaspaikkaa. Jo pelkkä ajantasaisten tilatietojen kokoaminen ja vuokrasopimuksen huolellinen laadinta edellyttää täsmällistä tietoa kiinteistöstä, niiden toiminnoista, kunnosta ja korjaustarpeesta, sanoo Jukka Latvala. Mukaan lähtevät kunnat ovat etulyöntiasemassa, kun tehdään yhtenäinen vuokrasopimusmalli. Yle uutisoi marraskuussa, että sairaanhoitopiiri on hakenut korkeimmalta hallinto-oikeudelta Meri-Lapin ulkoistuksen purkua. Meillä kriittinen raja oli 600 lonkkaleikkausta vuodessa, mutta toteuma oli 400 leikkausta. Sen pelättiin heikentävän leikkausten laatua. Latvala puhuu tiedolla johtamisen datasta, sillä alueellisesti vertailukelpoinen laskentatieto mahdollistaa eri puolilla Suomea entistä tehokkaamman johtamisen. Maakuntien tilakeskus tarjoaa tietovarannon bonuksena suunnittelumallin, jonka avulla kunta voi ennustaa muun muassa, milloin koulussa tulisi aloittaa peruskorjaus. Investointien ennätysvuodet ovat seuranneet toisiaan, mutta nyt näyttäisi ensimmäistä kertaa siltä, että huippukausi olisi jäämässä taakse, Latvala sanoo. Joissakin kunnissa tiedot kiinteistöistä ovat hajallaan eri tietokannoissa tai pelkästään paperiversiona mapissa. Hyvinvointialueista tulee yhdessä valtion kanssa Maakuntien tilakeskuksen omistajia vuoden 2023 alkuun mennessä. LÄNSI-POHJAKIN INVESTOI Hankelistassa on mukana muun muassa Länsi-Pohjan keskussairaalan 13,1 miljoonan euron peruskorjausja laajennusinvestointi Kemissä. Tähän vaikuttavat ainakin osittain muutokset hankkeiden aikataulussa sekä viimeaikaisten suurien sairaalahakkeiden valmistuminen. Hallitus lupasi kesällä turvata ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Yhdessä vaiheessa Länsi-Pohjan keskussairaalaa uhkasi vaativien leikkausten, kuten lonkkaleikkausten lopettaminen, koska leikkausten vuosittainen määrä oli liian alhainen. Sen päälle kunnat saavat uuden digitaalisen alustan kokemusten ja tilatietojen jakamiseen. Asiasta on noussut kohu, koska kunnat vastustavat purkua. Niissäkin vaativa leikkaustoiminta on turvattu, vaikka määrällisiä tavoitteita ei ole saavutettu, Luosujärvi kertoo. SAIRAALAHANKKEITA Maakuntien tilakeskus selvitti viime kesänä manner-Suomen sairaanhoitoja erityishuoltopiirien tilainvestointeja eli rakennushankkeita. Loput kunnista yrittää selvitä urakasta yksin ilman digipalvelua. • Nyt näyttäisi ensimmäistä kertaa siltä, että huippukausi on jäämässä taakse. KL12_14-27.indd 27 30.11.2021 11.10. tällä hetkellä pitkälti kuntien omistamissa tiloissa. Seuraavien viiden vuoden sisällä sote-rakennuksia valmistuu yhteensä 3,5 miljardin euron edestä. Selvityksessä olivat peruskorjaus-, perusparannusja uudisrakennushankkeet, joiden kustannusarvio ylitti puoli miljoonaa euroa. Esimerkiksi valmistuvien hankkeiden kokonaisarvon arvioidaan olevan tarkastelujakson 2021–2025 aikana noin neljänneksen pienempi kuin tarkastelujaksolla 2020–2024. Sama tilanne meidän erityisvastuualueellamme on Kajaanin ja Kokkolan keskussairaaloissa. Hanke kaatui Kemin ja Tornion seudun kovaan vastustukseen, jonka seurauksena neljän kunnan myötävaikutuksella Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnot ulkoistettiin Mehiläiselle. • Maakuntien tilakeskus Oy:n asiakkaita ovat hyvinvointialueet, sairaanhoitoja erityishuoltopiirit, pelastuslaitokset ja kunnat. DIGIPALVELU TARJOLLA Vasta puolet Suomen kunnista eli 150 kuntaa on aloittanut yhteistyön digitaalisesta tilatietovarannon keruusta Maakuntien tilakeskus Oy:n kanssa, vaikka palvelu on toistaiseksi ilmaista. Edellisessä maakuntaja sote-uudistuksen valmistelussa Kemiä uhkasi keskussairaalan menettäminen Lapin keskussairaalan kustannuksella. • Tilakeskus kerää digitaalista kuntien tilatietokantaa sekä tietoja sairaanhoitopiirien ja palolaitosten tiloista. Latvala sanoo, että kunnat saavat vuokrasopimusmallin avulla kohteistaan ajantasaisen ja oikeudenmukaisen neliövuokran. Hänen mielestään on tärkeää, että keskussairaalan tulevaisuus on nyt Kemissä turvattu. Kun se varmistui, päätimme aloittaa psykiatriatalon rakentamisen vanhan sairaalan yhteyteen, kertoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi. Se laatii vuosittain valtioneuvostolle selvityksen alueilla tehdyistä toimitilojen investointipäätöksistä ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Kuntalehti 12/ 2021 27 Tapio Mainio Kuva: Tapio Mainio [ Info ] Tilatietoa • Maakuntien tilakeskus perustettiin vuonna 2017 Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöksi osana silloista maakuntaja sote-uudistuksen valmistelua. Uudessa Kemin psykiatriatalossa on vain 20 vuodepaikkaa, mutta laajat avohoidon tilat. Jatkossa Oulun ja Lapin yliopistosairaalat valvovat, että leikkausten laatu pysyy siitä huolimatta Kemissä riittävänä
KL12_28-41.indd 28 30.11.2021 11.31. [ Talous ] 28 Kuntalehti 12 / 2021 Isojoki on hyvin pian hiilinegatiivinen kunta. Energiapositiivisia olemme jo, sillä tuotamme enemmän energiaa kuin kulutamme, sanoo kunnanjohtaja Juha Herrala
TUULI TUO TULOA Tuulivoimalat aiheuttavat kovia kiistoja kunnissa. Kannattajat muistuttavat tuloista.Jos suunnitelmat sadasta tuulivoimalasta toteutuvat Isojoella EteläPohjanmaalla, se voi tarkoittaa kunnalle ainakin kahden miljoonan euron vuosittaista kiinteistöverotuloa. Mahdolliset terveysvaikutukset ja metsien pirstoutuminen mietityttävät. KL12_28-41.indd 29 30.11.2021 11.31. Kuntalehti 12/ 2021 29
Rakennusyrittäjä Matti Jaakkola kuului maanomistajien ryhmään, joka kilpailutti Isojoella uuden Kolmihaaran alueen neljän tuulivoimayhtiön kesken. Olen myötämielinen. Nuijaa heilutti kesTuulivoimatuloilla Isojoen kunta voisi tarjota esimerkiksi ilmaisen päivähoidon lapsiperheille, ideoi Tapani Männistö aamutuimaan kahvilan pöydässä. Nyt puhutaan jo 130:sta. [ Talous ] 30 Kuntalehti 12 / 2021 C afé Meteorassa Isojoella perjantai on valjennut tuttuun tapaan päivänpolttavien asioiden puimisella. Se on hyvä asia, sillä he saavat korvauksia ja kunnalle tulee verotuloja, sanoo Tapani Männistö. Maaliskuussa Isojoen kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan. Isojoen ensimmäiset 12 tuulivoimalaa valmistuivat kaksi vuotta sitten, ja vuoden loppuun mennessä otetaan käyttöön toinen mokoma. KL12_28-41.indd 30 30.11.2021 11.31. Mittakaava on väärä, sanoo elokuussa valtuutettuna aloittanut Tuomas Ahola, ps. Yksi kuumista perunoista eteläpohjalaisessa 1 900 asukkaan kunnassa on tuulivoima. Lisäksi useita hankkeita on suunnitteilla. Ensin puhuttiin, että myllyjä tulee muutama. Sukulaisten metsiin on jo tullut myllyjä
Tuulivoima tarjoaa mukavia lisätuloja. 318 24 ja 96 180 000 ja 2–3 milj. Se tarkoittaa 2–3 miljoonaa lisää kiinteistöverotuloja vuositasolla. Olen tuulivoiman kannalla, koska sillä on merkittävä taloudellinen vaikutus Isojoen kunnalle. Kun yksi sun toinen oli esteellinen, nuija päätyi minulle. Pihtipudas 3 900 21,5 -3,7 milj. Kristiinankaupunki 6 400 21,5 83 000 6 600 35 ja 100–160 600 000 ja ”merkittävät” Lähde: Kunnat nallisveron keräämisen kokonaan ja kompensoida kunnallisverotulot tuulivoimatuloilla edellyttäen, että muu rahoitus säilyy ennallaan. Pihville Isojoen keskustaan puoliltapäivin poikennut rakennusyrittäjä Matti Jaakkola tervehtii ilolla ajatusta ”Suupohjan Kauniaisista”. Hän omistaa maata kahden suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston alueelta. Kaikki maanomistajat eivät suinkaan ole pistäneet nimeään sopimuspaperiin. KUKA PURKAA. Näin ollen tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotto vastaa 8–12 kunnallisveroprosenttiyksikköä. Isojoelle saattaa rakentua vielä viideskin tuulipuisto. Kun kunnallisveroprosenttia saadaan alaspäin, se houkuttelee tänne uusia asukkaita, Jaakkola uskoo. MILJOONATULOT VUODESSA Ensimmäiset tuulivoimaloista saatavat kiinteistöverotulot kilahtivat Isojoen kunnan kirstuun viime vuonna. Jos kysyt isojokisilta, mitä hyvää täällä on, he vastaavat, että luonto ja yhteisöllisyys. Jari Pitkäranta puolestaan pitää hyvänä sitä, että Isojoen metsiin tulee tuulivoiman myötä modernia teknologiaa ja hyvät tiet, joiden ylläpidosta tuulivoimayhtiöt vastaavat. Tuulivoima tekee luonnosta teollisuusalueen ja ajaa ihmiset toisiaan vastaan. Todennäköisempää Herralasta kuitenkin on, että Isojoki laskee veroprosenttiaan ja käyttää kertyneitä tuloja esimerkiksi kuntalaisten terveyden edistämiseen tai sivukylien tiestön kunnostamiseen. Hän arvioi, että tuulivoimala tuottaa keskimäärin 20 000–30 000 euroa kiinteistöveroja vuosittain. KL12_28-41.indd 31 30.11.2021 11.31. kustan Jari Pitkäranta, joka oli tuolloin valtuuston kolmas varapuheenjohtaja. Haitari on iso, koska kustannuksista ei ole vielä varmuutta. Isojoella on valmiina ja vireillä kaikkiaan neljä tuulivoimakaavaa. Tuulivoimatuloilla vähintäänkin paikataan rahoitusvajetta, jota syntyy ajan saatossa, kun tulopohja pienessä kunnassa rapautuu, sanoo kunnanjohtaja Juha Herrala. Totta kai haittojakin on tullut punnittua, mutta maanvuokrasopimus oli helppo hyväksyä, koska alueet sijaitsevat kaukana asutuksesta. Hyvinvointialueiden myötä Isojoen kunnallisveroprosentti laskee 22,5:sta 10,2:een. Yksi heistä on kunnanvaltuutettu Tuomas Ahola. Ranskalainen tuulivoimayhtiö Neoen selvittää parhaillaan maanomistajien kantoja uudella Kolmihaaran alueella. 3 118 7 ja 70–100 ja 2–3 milj. Kuntalehti 12/ 2021 31 . Jos ne toteutuvat, kunnassa jauhaa sähköä 5–10 vuoden kuluttua noin sata voimalaa, Herrala sanoo. Ensimmäisten voimaloiden kohdalla summa tosin jäi noin 15 000 euroon. Tuulivoimalaverotulot vuonna 2020 ja 2030, euroa Tuulivoima tekee luonnosta teollisuusalueen ja ajaa ihmiset toisiaan vastaan. Teoriassa voisimme lopettaa kunAsukasluku Veroprosentti Viime tilikauden tulos,euroa Lainaa asukasta kohden, euroa Tuulivoimaloiden määrä nyt ja vuonna 2030 Tuulivoimaloista merkittävät kiinteistöverotulot Isojoki 1 900 22,5 1,3 milj. Kiinteistöveron määrä riippuu tuulivoimaloiden rakennuskustannuksista. Kaksitoista voimalaa tuotti noin 180 000 euroa. ”SUUPOHJAN KAUNIAINEN” Yhden kunnallisveroprosentin tuotto on Isojoella Herralan mukaan 250 000 euroa
Jos tuulivoima ei olekaan kannattavaa liiketoimintaa, kuka myllyt purkaa. Aholaa mietityttää, mitä lopulta jää viivan alle. VALITUKSET VIEVÄT AIKAA Ruokakauppaan kiirehtivä Rae-Maria Viitanen ei liiemmin kaipaa moderneja myllyjä Isojoen metsiin. Siinä on riski, että purkaminen jää maanomistajan tai kunnan vastuulle, Ahola sanoo. Se on aika pitkä aika. Rae-Maria Viitanen haluaa, että Isojoella on jatkossakin tuulivoimaloista vapaita laajoja alueita, joilla uskaltaa marjastaa ja sienestää. [ Talous ] 32 Kuntalehti 12 / 2021 Kyllä meillä täällä metsiä riittää, vaikka sinne muutaman tuulimyllynkin rakentaa, ja hirvetkin kulkevat tuulivoima-alueilla niin kuin ennenkin. Kun Vaasaan suunnitellaan akkutehdasta, kukaan ei puhu sanallakaan purkamisesta. Raudan hinta on hyvä, ja tuulivoimalat pyörivät 30 vuotta. Se on katastrofi, jos tänne tulee 130 tuulimyllyä, sanoo Isojoen kunnanvaltuutettu Tuomas Ahola (vas.). Miksi tuulivoiman yhteydessä puhutaan aina purkamisesta, Pitkäranta kysyy. KL12_28-41.indd 32 30.11.2021 11.31. Jari Pitkäranta on toista mieltä
Kuntalaisilta saadulla palautteella on merkitystä, sanoo kunnanjohtaja Herrala. Tästä syystä alueelle kaavoitettiin tavallista korkeampia ja tehokkaampia tuulivoimaloita, Herrala kertoo. • KL12_28-41.indd 33 30.11.2021 11.31. Jos Isojoki tunnetaan pelkästään tuulivoimasta, se ei minua miellytä. Jos Pihtiputaalle rakentuu seuraavan kymmenen vuoden aikana 70–100 myllyä, tarkoittaa se 2–3 miljoonan euroa kiinteistöverotuloja vuodessa, Kinnunen ynnää. Suomi uhkaa Herralasta jäädä tuulivoiman alkutuottajaksi. Lokakuussa kunnanhallitus hyväksyi Uusimon tuulipuiston kaavoitustyön aloittamisen, ja marraskuussa järjestettiin yleisötilaisuus Pihtiputaan ja Kinnulan rajalla sijaitsevasta Kettukankaan-Hanhikankaan tuulipuistosta. Tuulivoimalat tuottivat Suomessa viime vuonna lähes 7 800 gigawattituntia sähköä. LINJAT VUOKRAMAILLE. Kristiinankaupunki on yksi niistä Suomen kunnista, joka uskoo vahvasti tuulivoimaan. Isojokiset sanovat, että tuulivoimaa kannattavat ne, jotka siitä hyötyvät. Esimerkiksi Rajamäenkylän aluetta kaavoitettiin lähes kymmenen vuotta ja siinä ajassa teknologia ehti jo vanheta. Häviäjiin kuuluvat ainakin ne, joilta sähköverkkoyhtiö haluaa lunastaa maata tuulivoimaloiden sähkölinjoja varten. PIHTIPUTAALLAKIN TUULEE Tuulipuistot yleistyvät myös sisämaassa. Olen käynyt keskustelemassa työja elinkeinoministeriössä asti siitä, mitä asialle voisi tehdä. Valittaa saa, mutta prosessi kestää liian kauan. Päänvaivaa Kristiinankaupungissa aiheuttavat noin 100 metriä leveät sähkölinjat. Näissä kahdessa hankkeessa on suunnitteilla 50–60 voimalaa. Lisäksi yksi tuulivoimakaava on työn alla, kertoo kaupunginjohtaja Mila Segervall. Toivoisin, että tuulivoimabisnekseen löytyisi nykyistä enemmän kotimaista pääomaa, jolloin me suomalaiset hyötyisimme tuulivoiman rakentamisesta entistä enemmän. Tulevaisuudessa myllyjä saattaa nähdä myös kirkonkylässä, jos Surmankeitaan tuulipuisto toteutuu. Lopulta voimalat sijoiteltiin noin kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Tuulipuistoja on rakennettu paljon Pihtiputaalta länteen, ja seuraavaksi mielenkiinto kohdistuu pohjoiseen Keski-Suomeen, kertoo kunnanjohtaja Ari Kinnunen. Viime vuonna voimaloita oli noin 820 ja tänä vuonna määrä kasvaa noin 200:lla, käy ilmi Suomen Tuulivoimayhdistyksen tilastoista. Hän toivookin, että tuulipuistojen yhteyteen syntyisi uudenlaista liiketoimintaa, kuten esimerkiksi vetyteknologiaa hyödyntäviä innovaatioita. • Meeri Ylä-Tuuhonen Tuulipuistot yleistyvät Suomessa vauhdilla Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Jussi Partanen Luonnontilaista metsää täytyy olla muullakin kuin Lauhanvuoren kansallispuistossa. Kun hyvinvointialueelle lähtee suurin piirtein puolet Pihtiputaan 40 miljoonan euron budjetista, niin tuulivoimatulojen painoarvo vain kasvaa lähivuosina. Siitä maksetaan vain 260 euroa hehtaarilta, muuan nimettömänä pysyttelevä eläkeläismies harmittelee. Isojoen ensimmäiset 24 tuulivoimalaa halkovat taivasta Lakiakankaalla noin 15 kilometrin päässä keskustasta. Pihtiputaalla on hyvät tuuliolosuhteet ja seutu on harvaan asuttua, emmekä ole niin kaukana Etelä-Suomesta kuin PohjoisSuomen kohteet. Se vastasi noin kymmentä prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta. Meillä pyörii 35 voimalaa ja rakennuslupa on olemassa 96:lle. Vaikka tuulivoimapäätökset ovatkin Isojoella syntyneet yksimielisesti, ei yksikään hanke Herralan mukaan ole edennyt ilman valituksia. Uudet voimalat ovat korkeampia ja tehokkaampia, ja ne myös tuottavat enemmän kiinteistöveroa kunnalle. Yksinomaan Pihtiputaalle on suunnitteilla neljä uutta hanketta. Yksittäinen voimala tuottaa Kristiinankaupungille vuodessa noin 17 000 euroa kiinteistöverotuloja, Segervall kertoo. Kunnanjohtajan mielestä sähkölinjojen alle jäävät maat pitäisi saada samanlaisen vuokrasopimuksen piirin kuin tuulivoima-alueetkin. Se käsittää kaikkiaan seitsemän 4,3 megawatin voimalaa. Esimerkiksi Rajamäenkylän alueella lähes 20 voimalan paikkaa siirrettiin, kun ne haluttiin viedä kauemmaksi asutuksesta kuin alun perin oli suunniteltu. Niitä saattaa tulla Segervallin mukaan yhteen sähköasemaan kolme tai jopa neljäkin. Sähkölinjat vievät paljon tilaa, eikä niiden alla ja vieressä voi tehdä paljon mitään. Kuntalehti 12/ 2021 33 TUULIVOIMA on Suomessa kovassa nosteessa. Suomessa tuulivoiman hankekehitys on pääosin ulkomaalaisessa omistuksessa, Herrala sanoo. Pihtiputaan ensimmäinen tuulipuisto valmistui vastikään Ilosjoelle. Se tekee tänä vuonna noin 600 000 euroa
[ Talous ] 34 Kuntalehti 12 / 2021 X 3 KASVUKIPUJA Kuva: Rami Marjamäki KL12_28-41.indd 34 30.11.2021 11.31
Kaupungin kokonaispanos hankkeeseen on lähes 64 miljoonaa euroa. euroa lainakanta: 1 078 milj. Kasvukivut leimaavat kolmikon tulevaisuutta. R atikat suhaavat Hämeenkadulla Tampereella, ja lyhyen aikaa Uros Livenä ihastuttanut ja vihastuttanut monitoimiareena on noussut kaupungin uudeksi maamerkiksi. KL12_28-41.indd 35 30.11.2021 11.31. mukaan maan suurista kaupungeista vetovoimaisin. Tavallaan tästä tulee kokonainen uusi kaupunginosa, hän toteaa. Ratikkavetoinen joukkoliikenne ja massiivinen elämyskeskus lyövät kättä Mansen ytimessä. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen, kok., mukaan suuria kysymysmerkkejä ovat kaupungin tehtävien ja velvoitteiden laajeneminen ja valtionosuuksien kehittyminen ensi vuonna ja sen jälkeen. Myös Tampereen valtavat investointitarpeet haastavat taloutta ja velan hallintaa. euroa lainat/asukas: 4 363 euroa Nokia Arenan toimitusjohtaja Marko Hurme kiittää Tampereen kaupunkia suurhankkeen mahdollistamisesta. Alun perin areenan nimeksi piti tulla Uros Live nimisponsoriksi valitun teknologiayrityksen mukaan. Yrityksen talousvaikeuksien paljastuttua nimestä luovuttiin ja uudeksi nimisponsoriksi tuli verkkolaitteita valmistava Nokia. Siitä todistaa asukasluvun jatkuva kasvu ja sen kääntöpuolena kasvava palveluiden tarve. Aloitamme ensi vuonna nuorten terapiatakuun Tampereen mallilla, joka tuo kouluihin muun muassa lisää kouluvalmentajia. Nyt nimi on Nokia Arena. Huolimatta talousarvion tiukoista raameista, Tampereen kaupunki kiinnittää ensi vuonna huomiota erityisesti koronan vaikutuksiin opetuksessa ja mielenterveydessä. Myös lääkkeetön huumehoito paranee, pormestari Ikonen lupaa. Kuntalehti 12/ 2021 35 . Koko investoinnin arvo Sorinsillan eteläpuolelle rautatien päälle rakennettuine kansineen ja tornitaloineen on peräti 550–600 miljoonaa euroa. euroa tilikauden alijäämä: 24,6 milj. Nokia Arenan toimitusjohtaja Marko Hurme toteaa, että areenan ympärille rakentuu kokonainen uusi kaupunginosa. Hanke on yksityinen, mutta kaupunki on 40 prosentin osuudellaan areenan kiinteistöyhtiön suurin osakas. VALTIONOSUUS LASKEE Talousjohtaja Jukka Männikön mukaan suurin syy Tampereen ensi vuoden talousarvion alijäämään on maankäyttösopimuskorvausten ja Tampere Asukasluku: 247 000 (arvio 31.12.2022) Veroprosentti: 20,25 Talousarvion tunnusluvut: vuosikateprosentti poistoista: 76 investointien tulorahoitusprosentti: 36 tilikauden tulos: 26,6 milj. Tampere isännöi ensi keväänä jääkiekon MM-kisoja uudella monitoimiareenalla, Turku rakentaa konserttitalon ja Oulu toteuttaa testausympäristön digiyrityksille. Tästä syystä kaupunki käynnistää ensi vuonna talouden tasapainottamisohjelman. KORONAN VARJO Tampere on T-Median tutkimuksen Isot kaupungit investoivat elämyksiin ja elinvoimaan. Peruspalvelujen valtionosuudet vähenevät tästä vuodesta yli neljä miljoonaa euroa, joten me maksamme esimerkiksi hoitajamitoituksen laajentamisen itse
Hiilineutraalisuutta kohti vievät muun muassa Naistenlahden voimalan uusiminen, ratikkaliikenne, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, luonnonmukaiset hulevesiratkaisut sekä ulkovalaistuksen vaihtaminen led-valoihin. Uusia päiväkotiryhmiä joudutaan perustamaan, koska perheet käyttävät varhaiskasvatuspalveluja entistä enemmän. Tampere pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Uusi 25 000 asukkaan kaupunginosa sijoittuu ratikkareitin varteen ja Lielahden kaupunginosan naapuriin. [ Talous ] 36 Kuntalehti 12 / 2021 omaisuuden myyntivoittojen jääminen murto-osaan viime vuosien tasosta. Rakentaminen on vilkastunut ratikkareitin varrella, asuntojen hinnat ovat nousseet ja panostus joukkoliikenteeseen vähentää henkilöautoliikennettä keskustan kapealla kannaksella. Tavoitteen toteutumista seurataan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvällä ilmastobudjetilla. Aamulla voi olla, että lapsiakin on poissa vastaavasti ja tilanteesta selvitään. Emme myöskään leikkaa sotesta, vaan kaupungin sote-menot ovat ensi vuonna 36 miljoonaa euroa suuremmat kuin kuluvan vuoden ennuste. Talousarviossa nettomenojen kasvu on 4,5 prosenttia, kun verorahoituksen kasvu jää 1,5 prosenttiin. Suurimpiin tulevaisuuden investointeihin kuuluu Hiedanrannan asuinalueen infran rakentaminen. Valtionosuuksissa kasvu ei kuitenkaan näy, vaan laskentaperusteista johtuen kaupungin valtionavut laskevat. Ratikka vaikuttaa Tampereella monella tavoin. Voimakas väestönkasvu vaatii kaupungilta uusien päiväkotien ja koulujen rakentamista ja vanhojen remontoimista. Kaupungin menojen kasvu johtuu myös asukasluvun voimakkaasta kasvusta. SUURET INVESTOINNIT Tampere jatkaa raitiotien rakentamisen toista vaihetta, mikä näkyy talousarviossa vajaan 15 miljoonan euron investointeina. Meidän pitäisi huolehtia laajenevista velvoitteista entistä pienemmällä valtionosuudella. KL12_28-41.indd 36 30.11.2021 11.31. Menojen kasvu johtuu muun muassa kaupungin sosiaalija terveyspalveluiden sekä sivistyspalveluiden kasvaneista velvoitteista. Ensi vuonna kaupungin nettoinvestoinnit ovat 234 miljoonaa euroa. LAPSIRIKAS OULU Oulun Oulunsalossa asuva päiväkodinjohtaja Päivi Lammela pelkää joskus iltaisin seuraavaa päiväkotipäivää, kun sijaisia ei tahdo löytyä sairastuneiden työntekijöiden tilalle. Talousjohtaja Männikön mukaan kaupunki pyrkii hidastamaan lainamäärän kasvua ja investoinnit saattavat hidastua myös työvoimapulan vuoksi. Ryhmät ovat tosi täynnä ja Oulunsalossa on jouduttu avaaKuva: Kai Tirkkonen Lyhyiden sijaisuuksien tekijöistä on jatkuvasti pulaa, sanoo oululainen päiväkodinjohtaja Päivi Lammela. Periaatteessa valtionosuuden pitäisi nousta, kun lakisääteisiä tehtäviä on lisätty, Männikkö hämmästelee. Tilanne on erikoinen. Ratikkaliikenteen alkaminen puolestaan nostaa liikenteestä maksettuja vastikkeita
Weisell toteaa, että digitaalisuuden korostuminen Oulussa on luontevaa, kun tiedetään Oulun olevan yksi langattoman tiedonsiirron globaaleja keskuksia. Näihin kuuluu Nokian uusien toimitilojen läheisyyteen suunniteltu Radiopuisto eli testausympäristö tietoliikennealan yrityksille. Meidän lainamäärämme ja investointitarpeet eivät pienene uudistuksen myötä, vaan kasvava kaupunki tarvitsee elinvoimaa ja peruspalveluja ylläpitäviä ja lisääviä investointeja. Kaupungin ensi vuoden talousarvion loppusumma on 1,5 miljardia euroa. Digitaalisuuden hyödyntäminen kaupungin toiminnoissa ja tuottavuuden parantamisessa on välttämätöntä, jotta voidaan vastata tulevaisuuden talousja työvoimahaasteisiin. Ilmastovaikutteisia investointeja kootaan ilmastobudjetoinnin otsikon alle ja seurataan hiilineutraalisuustavoitteen toteutumista. euroa tilikauden yli-/alijäämä: 29,0 milj. Suurimmat muutokset tulevat sote-uudistuksesta ja TE-toimiston palvelujen siirrosta kunnille. KASVUA JA MUUTOSTA Oulun kaupunginjohtajan Päivi Laajalan mukaan Oululla on edessään kasvun ja muutoksen vuodet. KL12_28-41.indd 37 30.11.2021 11.31. Kaupunki haluaa toimia myös kokeilualustana paikallisille alan toimijoille. Oulun konsernijohtajan Jukka Weisellin mukaan keskimääräisen Oulu Asukasluku: 212 000 (arvio 31.12.2022) Veroprosentti: 20,5 Talousarvion tunnusluvut: vuosikateprosentti poistoista: 63,7 investointien tulorahoitusprosentti: 36,9 tilikauden tulos: 30,2 milj. NUORI VÄESTÖ Se mikä näkyy Oulun kaupungin päiväkodeissa, näkyy myös kaupungin asukasluvussa. Tungos päiväkoteihin johtuu siitä, että perheet käyttävät nyt varhaiskasvatusta entistä enemmän. euroa lainat/asukas: 3 986 euroa oululaisen palkansaajan tulot ovat korkeammat kuin Turussa ja Tampereella. Tähän vaikuttaa merkittävästi miljardiluokan yritysten verosuunnittelu ja sen vuoksi pieni verojalanjälki Oululle. Tilanne näkyy ensiapupoliklinikoilla murtuneina ranteina ja nilkkoina. Vaikutusta voi olla myös sillä, että Oulu lopetti kevättalvella lasten kotihoidon tuen kuntalisän. Lammelan mukaan vakituisiin työpaikkoihin on saatu päteviä työntekijöitä, mutta etenkin lyhyiden sijaisuuksien tekijöistä on pulaa. Laajalan mukaan vuoden 2023 alusta toteutuva hyvinvointialueuudistus haastaa kuntien talouden ja roolin tulevaisuudessa. Paineet suuriin elinvoimainvestointeihin ovat kasvaneet. Taustalla ovat hallituksen päätökset, kuten varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, lapsen subjektiivisen kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ja 5-vuotiaiden lasten maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu. Veivo muistuttaa, että ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilat sahaavat nollan molemmin puolin ja liukkaat kelit yleistyvät. Ryhmät ovat tosi täynnä, ja Oulunsalossa on jouduttu avaamaan uusia ryhmiä koko ajan. maan uusia ryhmiä koko ajan, kahta päiväkotia alueella johtava Lammela kertoo. Torin alle pysäköintihallin yhteyteen tulee aurinkovoimala, joka lataa torin alle savipatjaan lämpöä. Investointien suuruudeksi arvioidaan noin 150 miljoonaa euroa. Oulu tunnetaan vauraana ja menestyvänä kaupunkina, eikä käsitys ole täysin vailla perää. Kylmänä vuodenaikana torin kansi pysyy sulana lämpöpaalujen avulla. euroa lainakanta: 841,6 milj. Meillä on suuret investoinnit peruspalveluissa ja lähivuosina esimerkiksi asemakeskuksessa ja vuoden 2025 asuntomessualueella Hartaanselänrannassa sekä lukuisissa infraja väylähankkeissa. Kasvun taustalla on voimakas luonnollinen väestönlisäys sekä muuttovoitto. Weisellin mukaan Oulussa palvelukysyntä ja kustannukset ovat nuoresta väestörakenteesta johtuen selvästi korkeammat kuin verrokkikaupungeissa. Kuntalehti 12/ 2021 37 . AURINKOENERGIAA TORILLE Turun ilmastojohtaja Risto Veivo esittelee Turun Kauppatorin työmaata ja aurinkoenergiaa hyödyntävää lämmitysjärjestelmää. Turun ensi vuoden talousarviossa ilmastoinvestoinnit on nostettu aiempaa näkyvämmin esille. Oulussa lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Oulu-lisää on maksettu kotihoidon tuen päälle perheen nuorimmasta alle puolitoistavuotiaasta lapsesta. Toisaalta kuuden suurimman kaupungin eli sixpackin muihin kaupunkeihin verrattuna Oulun yhteisöverotulot ovat alhaiset. Iso kysymys on, miten Oulu ja yleensä kunnat pystyvät skaalaamaan sote-uudistuksen vaikutukset organisaatiossaan, kun kunta muuttuu taloudellisesti ja toiminnallisesti puoleen nykyisestä
Ilmastoinvestointeja tehdään edelleen ensi vuonna myös joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Tällä hetkellä Turun päästöt ovat Veivon mukaan suurista kaupungeista asukasta kohti pienimmät. Tulorahoitus näihin hankkeisiin tulee aina viiveellä. [ Talous ] 38 Kuntalehti 12 / 2021 Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunkialue vuonna 2029. Merkittäviä ilmastoinvestointeja tehdään kaupungin omistaman Turun Energian kautta energiantuotantoon ja energiajärjestelmään siten, että fossiilisen hiilen käyttö loppuu ensi vuonna. Turun ensi vuoden talousarvion loppusumma on 1,17 miljardia euroa. Tulevaisuuden ennustamista vaikeuttaa sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksen puuttuvat laskelmat kunnille. • Turku Asukasluku: 195 350 (syyskuu 2021) Veroprosentti:: 19,5 Talousarvion tunnusluvut: vuosikateprosentti poistoista: 61 investointien tulorahoitusprosentti: 25 tilikauden tulos: -24,7 milj. Arve toteaa, että suurta epävarmuutta herättää myös sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Kasvu on ollut prosentin luokkaa vuosittain ja jatkuu samalla uralla. euroa lainakanta: 904 milj. Ensi vuonna päätetään tarvittavista toimenpiteistä kaupungin omassa organisaatiossa ja taloudessa, kun kaupungin taloutta ja hallintoa sopeutetaan uudistuksessa hyvinvointialueille siirtyvien tehtävien verran. MERISUMUSSA MENNÄÄN Turun talousjohtaja Valtteri Mikkola vertaa kaupungin talouden suunnittelua merisumussa kulkemiseen. Talvisin torin kansi pysyy sulana aurinkoenergian avulla. TURKU TOIPUI NOPEASTI Turun pormestarin Minna Arven, kok., mukaan ensi vuoden talousarviota ja suunnitelmakauden arviota on tehty poikkeuksellisen suuren epävarmuuden vallitessa. Raitiotien rakentamisen suunnittelua jatketaan, mutta päätös rakentamisesta puuttuu. Varmaa on kuitenkin kaupungin asukasluvun voimallinen kasvu. euroa tilikauden yli-/alijäämä: -22,6 milj. Joudumme uudistamaan palveluverkkoa ja lisäämään palveluita vastaamaan kasvavaan asukasmäärään. Se merkitsee kasvavia investointitarpeita päiväkoteihin ja kouluihin. Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa, ja kasvun ennustetaan jatkuvan lähivuosien ajan. euroa lainat/asukas: 4 562 euroa Merja Ojansivu Kuva: Sami Kilpiö Turun ilmastojohtajan Risto Veivon taustalla valmistuu Turun uusittu Kauppatori. KL12_28-41.indd 38 30.11.2021 11.31. Mittaviin uudishankkeisiin kuuluu uusi konserttitalo sekä Pansion, Linnakaupungin ja Runosmäen monitoimitalojen rakentaminen. Investointimenojen tavoite on 158 miljoonaa euroa. Toisaalta taudin kehitys, virusmuunnokset ja rokotekattavuuteen liittyvät kysymykset lisäävät talouden ennustamisen epävarmuutta. Hiilen ja raskaan polttoöljyn tilalle on otettu käyttöön uusiutuvia energianlähteitä, kuten puupohjaista biomassaa, ja laajennettu jäteveden ja muiden hukkalämpöjen talteenottoa. Siitä johtuvat viime vuosien alijäämät, Mikkola summaa
Osallistuvan budjetoinnin tuulet ovat kulkeneet kiihtyvällä vauhdilla kaupungista toiseen, ympäri maailman. Suosion taustalla on vuoden 2015 kuntalaki (410/2015), jonka 22. Tämä inkrementaalisuus kuvastaa hyvin budjetointia: pienten korjausliikkeiden avulla ohjataan kuntatalouden kokonaisuutta vuodesta toiseen. Osallistuvan budjetoinnin kautta onkin mahdollista laajentaa taloudellisista resursseista käytävää keskustelua – saada useammat näpit mukaan budjetointiin. Tähän vakiintuneeseen ja talousasiantuntijuuteen nojaavaan budjetointiin uudenlaista luonnetta tuo kasvavaa kiinnostusta herättävä osallistuva budjetointi. Uudet toimintatavat voivat kuitenkin syntyä vasta, kun ollaan valmiita murtamaan totuttuja käytäntöjä. OSALLISTUVAN budjetoinnin idea on yksinkertainen. käytöstä. Tällöin myös taloudellisten resurssien käyttöä koskeva keskustelu on mahdollista aloittaa alusta. Kuntalaiset ehdottavat määrärahan käytölle kunnan toimivaltaan kuuluvia kohteita. Sen sijaan, että budjetoinnista pyrittäisiin rajaamaan irti muiden kuin talousasiantuntijoiden näpit, osallistuva budjetointi on sitä onnistuneempaa, mitä useammat näpit ovat olleet mukana. Kuntalehti 12/ 2021 39 T alouden ja toiminnan suunnittelun tavoitteena on päättää kunnan taloudellisten resurssien käytöstä. Kunta osoittaa määrärahan, joka jaetaan osallistuvassa budjetoinnissa. He hallitsevat budjetoinnin periaatteet – mitä, miten ja milloin budjetoidaan. PERINTEISESTI budjetointi nähdään vahvan talousasiantuntijuuden ilmentymänä, saarekkeena, jonne ei kuka tahansa seilaaja ole päässyt rantautumaan. Budjetin valmistelu ja toimeenpanon seuranta on ollut talousasiantuntijoiden näpeissä. Parhaimmillaan osallistuva budjetointi on väline luoda entistä avoimempia ja vuorovaikutteisempia talouden suunnittelun käytäntöjä, joissa kuuluvat moninaisemmat äänet. • KL12_28-41.indd 39 30.11.2021 11.32. Budjetoinnilla on kunnissa pitkät perinteet, lähtien tarpeesta määrittää veroasteet tehtävien rahoittamiseksi. Seuraavan vuoden navigointia on harvoin mahdollista aloittaa aivan tyhjästä. Näin etäisenä tai hankalana näyttäytyvä kuntatalous tulee lähelle yhä useammin ja yhä useammalle. Kuitenkin osallistuva budjetointi tuo talouden suunnitteluun jotain totutusta poikkeavaa. Osallistuva budjetointi sen sijaan on luonteeltaan alati muuttuvaa ja kehittyvää. Osallistuvan budjetoinnin tavoite on sama kuin kuntien budjetoinnin muutoinkin: päätetään taloudellisten resurssien Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto [ Kolumni ] Useammat näpit budjetointiin Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori, Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto Kirjoittaja tutkii ja opettaa kestävää ja osallistavaa kuntataloutta ja sen johtamista. Osallistuva budjetointi ei rajaa osallistujia tai heidän asiantuntemustaan, vaan antaa merimerkkejä kaikille. Aiemmat päätökset ja lainsäädäntö osoittavat kartan reunoja, joiden sisällä kuntatalouden kokonaisuuden on seilattava. Tämä murtaa talousasiantuntijuuden valtaa ja avaa budjetointia totuttua suuremmalle osallistujajoukolle. pykälässä säädetään kuntien velvollisuudesta järjestää kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. Sen tuomaa arvoa ei kuitenkaan voida mitata pelkästään rahamäärässä. Budjetointi on perinteikäs ja rutinoitunut osa kunnan talouden hallintaa. Aiemmat valinnat eivät rajaa osallistuvaa budjetointia, vaan jokainen polku alkaa lähtöpisteestä. Suhteessa kuntien budjettien euromääriin, osallistuva budjetointi saattaa näyttäytyä pienen mittakaavan toiminnalta. Budjetointi kytkeytyy tyypillisesti aiempiin vuosiin. Suomalaisetkin kunnat ovat ahkerasti kokeilleet osallistuvaa budjetointia, sillä myös kuntalaiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita osallistumaan taloudellisia resursseja koskevaan keskusteluun. Kuntalaiset äänestävät ehdotuksista suosikkejaan ja kunta toteuttaa voittaneet ehdotukset. Osallistuva budjetointi ei rajaa osallistujia tai heidän asiantuntemustaan, vaan antaa merimerkkejä kaikille. Tälle saarekkeelle osallistuvan budjetoinnin tyrskyt nyt lyövät
Espoon Rinkinen pohtii, että kaikkea ei nähtävästi ole mietitty loppuun asti. VALTION HILLOPURKKIIN. Miksi viranomainen ylläpitäisi toisen viranomaisen tuottamia tietoja. [ Talous ] 40 Kuntalehti 12 / 2021 M aankäyttöja rakennuslain (MRL) korvaavan kaavoitusja rakentamislain luonnos on kovassa vastatuulessa, mutta siitä löydetään myös hyviä puolia. Kuntien kaavat yhteen paikkaan Ehdotus uudeksi kaavoitusja rakentamislaiksi korostaa alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisaatiota. Tiihonen painottaa, että kunnissa syntyvien tietojen yhteentoimivuus tuleekin toteuttaa nimenomaan kuntien järjestelmiin. Jos näin käy, se tietää kuntiin tuplatyötä. Rinkinen toivoo, että koska lakiuudistuksen digitalisaation edistämisen tavoite on hyvä, sitä ei pilattaisi hätiköinnillä. Päällekkäistä työtä tulisi valtavasti, Tiihonen sanoo. Rinkinen kertoo, että samasta teemasta puhuttiin vuosia sitten hänen työskennellessään ympäristöministeriössä, kun maankäyttöpäätösten digitalisoinnin valmistelu käynnistyi. Kaavat ja rakentamisluvat laadittaisiin jatkossa valtakunnallisesti kaikille kunnille yhteisten tietomallien mukaisesti. Kun kaavoituksen ja rakentamisen ydintiedot tuotetaan kunnissa yhteentoimivina jo alun perin, niitä voidaan hyödyntää eri järjestelmissä ja sovelluksissa yli kuntarajojen. Samaan kiinnittää huomiota myös Kuntaliiton Tiihonen. Suunnittelupäällikkö Kristiina Rinkinen Espoon kaupungilta on ilahtunut siitä, että digitalisaatio on nostettu lakiehdotuksen valmistelussa hienosti esille. Ympäristöministeriön valmisteleman ehdotuksen lähtökohtana on, että kuntien tehtävissä syntyvät tiedot koottaisiin yhteen paikkaan, josta vastaisi Suomen ympäristökeskus (SYKE). Alkuperäisestä lähteestä tuleva tieto saadaan virtaamaan kaavoitusja rakentamistoiminnassa aina kunnossapitoon asti. Digitalisaatiota hyödynnetään jo nyt kaupunkisuunnittelussa. Rinkinen kysyy, eikö digitalisaatiossa idea ole, että tieto tallennetaan vain kerran ja yhteen paikkaan. KL12_28-41.indd 40 30.11.2021 11.32. Mikäli dataa tallennetaan muuallekin, lisääntyvät riskien mahdollisuudet. Päällekkäiset järjestelmät tarkoittaisivat myös epäselvyyttä käyttäjille: tietäisivätkö kuntalaiset, hakisivatko tarvitsemaansa tietoa kunnan vai valtion ylläpitämästä rekisteristä. Sen avulla voidaan välttää päällekkäistä työtä, nopeuttaa tiedonhallintaa monella tavalla, olla vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa sekä säästää aikaa ja rahaa. Myös tietomalleja ja niiden aikataulua pitäisi miettiä. Rakentamistoiminnassa tieto virtaa suoraan kuntien tietovarannoista. Luonnoksessa ehdotetaan, että uudistuksen yhteydessä luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta. Kuntien tehtävissä syntyvät tiedot ja niihin liittyvä neuvonta on saatavilla suoraan kunnista. On riski, että samasta asiasta olisi kohta kaksi vähän toisistaan poikkeavaa dokumenttia tai tietokantaa. Rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuus on hänen mielestään erittäin kannatettavaa. Tiihonen huomauttaa, että Syke on yksi kuntien kaavatiedon hyödyntäjä, joten se voi tehdä valtakunnallisia analyysejä hyödyntämällä tähän tarvittavia tietoja kuntien rajapinnoista. Jos toimintaa halutaan tehostaa, keskitetyn rekisterin kehittämisen sijaan rahoitusta tulisi ohjata kunnille yhteentoimivuuden ja uusien rajapintojen toteutukseen. Lakiehdotuksesta saa käsityksen, että kuntien halutaan kokoavan omat tietonsa ylimääräiseen valtion hillopurkkiin. KONSULTEILLE JUHLAKAUSI. Kun yhteentoimivia tietoja julkaistaan standardimuotoisten rajapintojen kautta, saadaan yhteiskuntaa nytkähtämään eteenpäin. Tiihonen muistuttaa tiedonhallintalaista, jonka mukaan tietoja tulisi käyttää aina alkuperäisestä lähteestä. Myös Kuntaliiton rakennetun ympäristön digitalisaation projektipäällikkö Päivi Tiihonen löytää uudistusehdotuksen digipykälistä paljon hyvää. Ehdotuksen mukaan kaavat jokaisella tasolla sekä Voisiko digiuudistuksen aloittaa kokeilulla. Hän ei kannata kuntien tehtävissä syntyvien tietojen kopioimista valtakunnalliseen rekisteriin
Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei valittavia ratkaisuja sidota mihinkään tiettyyn järjestelmätoimittajaan tai järjestelmään. Toisaalta osassa kuntia uudet vaatimukset tekisivät tiukkaa. Taivassalo on poikkeuksellinen kunta, sillä tuloveroa on nostamassa tai laskemassa ensi vuonna vain harva kunta. Puolen prosenttiyksikön nousuun päätyivät Heinävesi, Kolari, Kornäs, Kotka, Lemland, Luumäki, Muhos, Nakkila, Nurmes, Rautalampi ja Ristijärvi. • T aivassalon kuntavero laskee ensi vuonna peräti prosenttiyksiköllä 20,50:stä 19,50 prosenttiin. Ei kunnilla ole tällaiseen varaa, eikä varmaan valtiokaan ole tähän varautumassa, Rinkinen sanoo. Akaa, Kustavi, Lieto, Maarianhamina, Pelkosenniemi, Siikalatva, Siuntio ja Vesanto laskevat tuloveroprosenttiaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Keuruu nostaa tuloveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä. Tämä koskee sekä isoja että pieniä kuntia, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Rantala kertoo, että vuonna 2008 tilanne oli aivan toinen. Nyt sen sijaan taseessa on noin kahdeksan miljoonaa ja kassassa kuusi miljoonaa euroa. Ylijäämään on päästy, vaikka takana on isoja investointeja perusopetukseen, liikuntaan ja kirjastoon. Tiihonen kertoo, että esimerkiksi rakennuskiellot ja -rajoitukset ovat kunnissa dokumenttipohjaista tietoa, joka tallennetaan kuntien asianhallintajärjestelmiin. Silloin muutamat kunnat kokeilisivat lakiehdotusta näiltä osin käytännössä, ja kokeilun aikana ehdittäisiin todeta mahdolliset lastentaudit ja hoitaa ne kuntoon ennen kuin laki ulotettaisiin koko maahan. Monelle kaupungille tietomallit ovat tuttuja ja alueidenkäytön suunnittelun sekä rakentamisen digitalisointi muutoinkin hyvässä vauhdissa. Kuva: Taivassalon kunta KL12_28-41.indd 41 30.11.2021 11.32. Jos kunnilla ollaan teettämässä hurja määrä ylimääräistä työtä, henkilöstö loppuu kesken. Selkeä linja kunnissa on pitää tuloveroprosentti ennallaan, vaikka ilmassa on valtavasti epävarmuutta. Rinkinen pohtii, voisiko digiuudistuksen aloittaa kokeiluilla. Rinkinen haluaisi kaikessa rauhassa pohdittavan, mikä kaikki on välttämätöntä. Savonlinna laskee tuloverotusta 0,75 prosenttiyksiköllä ja Rauma sekä Vaala 0,5 prosenttiyksiköllä. Kaskinen, Miehikkälä, Parikkala ja Virolahti korottavat tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Konsulteilla vastaavasti alkaisi juhlakausi. Kuntalehti 12/ 2021 41 Kirsi Riipinen tonttijaot laadittaisiin jatkossa tietomalleiksi. Kunnat saivat koronakustannuksiin tukea viime vuonna ja saavat sitä myös kuluvan vuoden osalta. Hän huomauttaa, että näin ison uudistuksen toimenpiteet eivät todellakaan ole ilmaisia. Tulossa on ennätysmatala veron kiristäjien vuosi. • Kirsi Riipinen Vain harva kunta muuttaa tuloveroprosenttia Kuntavero nousee ensi vuonna 16 kunnassa ja laskee 12 kunnassa. Tuolloinen alijäämä kertoi talousvaikeuksissa olevasta kunnasta. Reilun puolentoista tuhannen asukkaan kunnalla on takanaan 12 ylijäämäistä vuotta. Reippaalla kuntaveron laskulla Turun saaristossa sijaitsevaan Taivassaloon yritetään houkutella uusia asukkaita. Hän huomauttaa, että kuntien tilannetta on helpottanut valtion iso vastaantulo koronatuissa. Toivomme, että tämä lasku houkuttelisi muuttajia kuntaan, sanoo Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala. Jotta esitetyt päätöstiedot virtaisivat valtakunnalliseen järjestelmään automaattisesti, tarvittaisiin valtavia muutoksia useisiin kuntien järjestelmiin – tai tietojen kirjaamista kahteen eri paikkaan
42 Kuntalehti 12 / 2021 [ Kunnan töissä ] T aloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva Kuopion kaupungilta toivoo, että julkishallinnon ei tarvitsisi työllistää toinen toistaan turhalla byrokratialla, mitä synnyttävät yksittäisten valtionavustusten hakemiset. Talouskeskustelussa tavaksi on tullut nostaa esille kuntien runsaat koronakorvaukset. Mielessäni on käynyt, että ihmistä ei ole ehkä ihan tällaiseen tarkoitettu. Koronakorvauksilla paikataan tulonmenetyksiä, joita on koettu monessa kaupungin palvelussa. KärjisHakurumba työllistää KL12_42-43.indd 42 30.11.2021 10.56. Itselleni työelämään ovat tulleet kolmen minuutin lounaat ja täysin saumaton siirtyminen kokouksesta toiseen. Jaana Kuuva kertoo, että valtuuston pisimmät kokoukset ovat yleensä ne, joissa käsitellään talousarviota. Monenlaisia muuttuvia tekijöitä on pitänyt ottaa huomioon. Onko niiden turvin päästy aiempaa löysempään rahan käyttöön Kuopiossa. Varsinaisessa arkityössä taloushallinto on kuitenkin toiminut sähköisessä maailmassa jo aiemmin ja etätöitäkin tehtiin ennen pandemiaa. Onko koronapandemia-aika näkynyt työssäsi taloushallinnossa. Työmäärä ja työntekijöiden tarve ovat lisääntyneet osittain erittäin paljon. Mitään ylimääräistä rahaa ei ole
Kuntalehti 12 / 2021 43 Mitään talouseksperttejä ei kuitenkaan tarvitse olla. Millaiset asiat hankaloittavat tulevaisuuden kaupunkitalouden ennustamista. Näiden lisäksi ennustamista vaikeuttavat myös megatrendit, kuten ilmastokriisi ja digitalisaatio. Meillä Kuopiossa nuoret ikäluokat kuitenkin kasvavat, ja palvelutarvetta olisi kyettävä ennakoimaan entistä paremmin. Näistä muutoksista on ollut paljon hyötyä, sillä ne ovat lisänneet päättäjien vuoropuhelua. Myös kunnan tuloslaskelman perusrakenne on hyvä tietää. Ainakin suuruusluokat olisi kyettävä hahmottamaan. Lisäksi tuntuu, että eri ministeriöt kysyvät samoja tietoja hieman eri näkökulmista. Ja kun rahaa saadaan, sen käytöstä pitää raportoida. Tarttuvatko he kaupungin tarjoamiin palveluihin ja mahdollisuuksiin. Taloushallinto neuvoo. Miten ihmiset ylipäätään lähtevät liikkeelle. Pidin itse talousperehdytyksen valtuutetuille sekä hallituksen ja lautakuntien jäsenille. Olisi hienoa, jos tieto menisi yhdellä kerralla perille kaikille sitä tarvitseville.• Kirsi Riipinen Kuva ja video: Akseli Muraja tetysti voi sanoa, että jos työntekijää on vähänkään aivastuttanut, hänen tilalleen on pitänyt etsiä sijainen. Tutkija Timo Aro puhuu väestötsunamista, jossa lasten ja nuorten määrä vähenee. Keskeistä on ymmärtää talousarvion näkökulmasta myös, mitä eroa on käyttötaloudella ja investoinneilla. Hallituksen puheenjohtaja on meillä nyt päätoiminen. Mitä poliittisten päättäjien pitäisi mielestäsi vähintään osata ja ymmärtää kuntataloudesta. Kasvu vaatii investointeja, ja niiden määrä jatkuu edelleen poikkeuksellisen korkeana. Esimerkiksi lautakunnissa toimivien tulisi tietää oman lautakuntansa keskeiset tehtävät sekä tietää, millaisia summia mihinkin menee. Jos valtionavuista päättävät olisivat nyt kuulolla, millaiset terveiset heille lähettäisit. Kaupunginjohtaja totesikin talousarviota esitellessään, että keskikaupungin kupeeseen on meillä nousemassa Keravan kokoinen kokonaisuus. Julkiselle sektorille jatkuva hakeminen tarkoittaa byrokratiaa. Ovatko valtuutetut saaneen opastusta talouslukuihin ja talousarvion käsittelyyn. joulukuuta. Hyvinvointialueuudistuksen lopullisista vaikutuksista tarvitaan tietoa kipeästi. Mitään talouseksperttejä ei kuitenkaan tarvitse olla. Koronan jälkihoito jättää pitkän varjon, eikä kukaan tiedä, kuinka kauan se teettää työtä ja tuo kustannuksia. Savilahden alueen, rakentaminen jatkuu. Näin on tietenkin täytynyt vastuullisena työnantajana toimia. Teemme töitä tätä varten. Kuntavaalien myöhäinen ajankohta teki kuitenkin syksystä äärimmäisen tiukan, sillä talousarvion valmisteluvaihe vedettiin kuukaudessa läpi. Haluaisimme hakurumban pyörittämisen sijaan suunnata voimavarojamme palveluihin. Korona on muuttanut työelämää, samoin esimerkiksi matkustamista. Viime vuosien kärkikohteen, KL12_42-43.indd 43 30.11.2021 10.56. Minua ja monia kollegoja huolestuttaa trendi, jossa valtion rahaa haetaan aina erikseen. Millaista talousarvion tekeminen on kuluvana syksynä ollut. Myös näin ison kaupungin infra vaatii paljon ylläpitoa. VIDEO: Jaana Kuuva toivoo, että päättäjät lähestyisivät kaupungin asiantuntijoita ja kysyisivät rohkeasti, jos heillä on epäselvyyksiä. Olen pohtinut, kuinka kuntatalouden tietoja voisi havainnollistaa helpommin ymmärrettäviksi ja visuaalisemmiksi. Investointimme ovat isolta osin kouluja ja päiväkoteja, joita joko peruskorjataan tai rakennetaan uusia. Talousarviosta on tarkoitus päättää valtuustossa 13. Olet toiminut ennen uuden talousjohtajan valintaa hänen sijaisenaan. Sanoisin niin päin, että onhan meillä isojen investointien lisäksi muutakin. Heidän on ollut mahdollista osallistua myös verkkokoulutukseen. Emmekä ehkä edes tiedosta, mihin kaikkeen työvoimansaatavuusongelma tulee vaikuttamaan. Nykyisellään työllistämme hirmu hyvin toinen toisiamme. Ennustamista haastaa myös väestökehitys. Miten ihmisten käyttäytyminen muuttuu niiden takia. Kaupungin tilille tulee joka kuukausi 40 miljoonaa euroa verotuloa. Meillä täytyy olla henkilökuntaa, joka seuraa hakujen sisältöjä ja aikatauluja sekä tekee hakemuksia. Kaupunkikonsernin merkitys kasvaa, joten on hyvä olla selvillä, mitä se Kuopiossa tarkoittaa. Päätöksentekoa auttaa, kun tietää, mihin sitä tarvitaan ja mihin se menee. Odotan normaalimpaa tulevaa vuotta, jolloin päättäjien kanssa päästään vauhtiin jo keväällä ja saadaan tasapainoisempi talousarviotehtävien aikataulutus. Onko kaupungilla edessään isoja investointeja. Pandemia ei ole ohi, ja sen vaikutukset ulottuvat usealle vuodelle. Minkä verran jatkossa on kokousmatkailua. Toisaalta Kuopiossa oli ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen käytössä lautakuntien esitysvaihe ja kuntavaalien jälkeen muutimme johtamisjärjestelmää. Syksy ei ollut helpoin, sillä näkymä on ollut hyvin sumuinen
Näin käy hänen mukaansa miespuolisten kollegojen kanssa kokoustaessa. Vehreässä, 34 000 asukkaan Torres Novasissa ei epäilty suositun Elvira Sequeiran läpimenoa. Portugalin 308 kuntaa jakaantuvat 3 091 kaupunginosaan tai pitäjään. Portugalissa pidettiin kuntavaalit ajallaan syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Yksi rasti vedetään mieluisimmalle ehdokkaalle kunnanjohtajaksi, toinen kunnanvaltuustoon pyrkivälle ja kolmas alinta päätösvaltaa edustavan, kaupunginosaan tai maalaispitäjään rinnastuvan freguesian valtuustoehdokkaalle. 44 Kuntalehti 12 / 2021 P ortugalilainen kunnallispoliitikko Elvira Sequeira joutuu joskus korottamaan ääntään, jotta hän saisi näkemyksensä kuuluviin. Hän on toiminut politiikassa kaksitoista vuotta. Joudun painamaan päälle, koska muutoin minua ei oteta riittävän vakavasti, Keski-Portugalissa sijaitsevan Torres Novasin kaupungin kulttuurista, urheilusta ja kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vastaava toimialajohtaja kertoo. Naiset joutuvat sen sijaan ponnistelemaan, että saavat tahtonsa läpi miesvaltaisessa päätöksentekokoneistossa. Kuntavaaleissa äänestyskoppiin viedään kolme eri lipuketta. KL12_44-47.indd 44 30.11.2021 10.58. [ Muualla ] MAALITTAMINEN HARVINAISTA Portugalissa kuntapoliitikon maalittaminen sosiaalisessa mediassa on yhä melko harvinaista ja hyvän käytöksen vastaista. Maan pienimmässä, omat luottamushenkilönsä valitsevassa maalaispitäjässä asuu yhdeksäntoista henkeä. En ikinä huuda, vaan toisinaan puhun normaalia kuuluvammin
Uhkaavista postauksista tehdään heti ilmoitus poliisille. Hän vastaa nyt nuorisoasioista sekä urheiluja virkistystoiminnasta. Kaupunginosien hallitusten puheenjohtajat osallistuvat myös koko kunnan yhteisen valtuuston kokouksiin. Sequeira on ammatiltaan opettaja ja kannustanut oppilaita toimimaan myönteisinä esikuvina. Kuntalehti 12/ 2021 45 . Heillä on kenties Facebook, mutta tuskinpa moni seuraa politiikkaa Twitterissä tai Instagramissa, hän sanoi ennen vaaleja. Entinen siirtomaavalta on väestöltään monikulttuurinen ja -rotuinen. Juttutuokiot jäävät parhaiten kotikulmieni väen mieleen, ja sana kiertää naapurustossa. Mutta jos vastuuta kantava nainen tekee virheitä, siitä saa taatusti kuulla. Tähdennän yhteisen hyvän eteen työskentelyä. Porto on kanavoimassa kaupunginosille uutta valtaa muun muassa katujen ylläpitoon. Näin on jo tapahtunut koulutoimen osalta. Miehet tuntuvat suvaitsevan toistensa erehdyksiäkin, hän sanoo. Asukkaiden mielipiteitä on kuunneltava herkällä korvalla. He harmittelivat monttuisia katuja, pysäköintipaikkojen puutetta ja heikosti valaistuja puistoja. Naiset vieroksuvat kunnallispolitiikkaan osallistumista, koska politiikalla on huono maine. Siksi julkisten varojen jakamista koskevissa päätöksissä on oltava erittäin tarkka. Naisia joutuu välillä oikein ylipuhumaan, Elvira Sequeira sanoo. Henkilökohtainen vaikuttaminen on Ferreiran mielestä tärkeämpää kuin julistukset sosiaalisessa mediassa. He eivät halua leimautua korruptoituneiksi. Vanhempien puolelta hänessä on mustan rodun ja kiinalaista perimää. Strategia onnistui, sillä hänet valittiin portolaisen 25 000 asukkaan Bonfimin kaupunginosan valtuuston hallitukseen. KUNNILLE LISÄÄ VALTAA Nuori ehdokas João Luís Ferreira keskittyi nimenomaan toiveiden kuuntelemiseen omassa tiiviissä kampanjassaan Portugalin kakkoskaupungissa, pohjoisessa Portossa. Naiset joutuvat lisäksi miehiä ankarampaan tarkasteluun. Ferreiran mielestä aivan eri tason ratkaisuja tarvitaan helpotNaisia ei ole helppo saada mukaan kuntapolitiikkaan, sanoo Elvira Sequeira. Mahdollisista äänestäjistäni ainakin viidennes on yli 65-vuotiaita. Kuntatyöskentelyssä hän arvostaa sopua yli puoluerajojen. Portugalin hallitus lupailee kunnille lisää päätäntävaltaa. Hän ei koe koskaan saaneensa tästä syystä kielteistä huomiota eikä sosiaalisessa mediassa ole esiintynyt rasistista kommentointia. KL12_44-47.indd 45 30.11.2021 10.58. Ohikulkijat pysähtelivät tervehtimään vaalien ensikertalaista. Kuntapolitiikassa esiintyy sen sijaan yhä sukupuoleen kohdistuvaa asenteellisuutta: Miehillä on taipumusta ajatella, että he ovat naisia ylempänä ja siksi heidän pitäisi saada tärkeämpiä paikkoja päätöksentekokoneistossa. NAISIA YLIPUHUTAAN Ehdokkaiksi ei ole kovin helppoa houkutella naisia eikä nuoria. Silti esimerkiksi mustat poliitikot ovat edelleen harvinaisia
Kuntalaiset tykkäävät kuvista ja videoista. Vasemmistorintaman julisteessa muistutettiin, ettei raha putoa taivaasta ja epäreiluin keinoin rikastuvat pitäisi vetää oikeuteen. KL12_44-47.indd 46 30.11.2021 10.58. Sequeira tahtoo edistää tällä nelivuotiskaudella varsinkin kuntalaisten keinoja hoitaa mielenterveyttä. Paikalliset mediat eivät pääse kaikkialle. Hän haluaa rohkaista nuoria politiikkaan. Nuoret ovat yhteiskunnassa monin tavoin aktiivisia, mutta kunnallinen vaikuttaminen ei tahdo innostaa politikoinnin likaisen maineen vuoksi, 30-vuotias juristi ja perheenisä Ferreira arvioi. Kun portugalilaisissa valtuustoissa leiskahtelee, riitaisuudet eivät Elvira Sequeiran ja João Luís Ferreiran mielestä yleensä iske henkilökohtaisuuksiin eivätkä kärjisty vihamieliseksi somettamiseksi. KETÄÄN EI NIMITELLÄ Sitoutumattomat ryhmät voivat kuntavaaleissa asettaa ehdokkaita toisin kuin parlamenttivaaleissa. Moreira sai taas jatkokauden, vaikka hänet oli haastettu oikeuteen. Eripuraa aiheuttavat tavan takaa ympäristökysymykset. Suojelualueiden turvaamisesta taas ollaan harvinaisen yksimielisiä, Sequeira sanoo. Uhkaavista postauksista tehdään heti ilmoitus poliisille, Sequeira linjaa. Varsinkin vaalien alla valeprofiilit putkahtelevat sometileillä haukkumaan poliitikkoja tyhjäntoimittajiksi. Rajuja reaktioita puolesta ja vastaan kirvoittavat muun muassa härkätaistelu ja maahanmuutto. Ryhmät ovat menestyneet perinteisten, kähmintöihin yhdistettyjen puolueiden kustannuksella. Portoa onkin johtanut sitoutumaton miljonääriliikemies Rui Moreira vuoden 2013 vaaleista lähtien. Jos Torres Novasin valtuustossa keskustelu yltyy huutamiseksi, ketään ei nimitellä. 46 Kuntalehti 12 / 2021 [ Muualla ] tamaan vanhusten yksinäisyyttä sekä nuorten perheiden asumista Bonfimin kaltaisissa, yhä tyyriimmissä keskustakortteleissa. João Luís Ferreiran mielestä paikallispoliitikot eivät aseta yksityiselämäänsä alttiiksi, sillä maalittaminen on hyvien tapojen vastaista. Syyttäjä epäilee häntä julkisen edun vastaisesta aseman väärinkäytöstä kaupunginjohtajan perheen omistaman kiinteistöyhtiön hyväksi. Ihmiset viestittelevät myös suoraan hänelle pulmistaan. Se on joutunut koville pandemian vuoksi. Elvira Sequeiran luoma kaupunginhallituksen Facebook-sivusto toimii vilkkaimpana viestikanavana sometilien joukossa. Paikallispoliitikko ei joudu panemaan yksityiselämäänsä alttiiksi, Ferreira luottaa. • Teksti ja kuvat: Pilvikki Kause Portugalin kuntavaalit näkyivät katukuvassa. Ferreira edustaa maan toista suurpuoluetta, kokoomusta vastaavia sosiaalidemokraatteja. Hänkään ei ole säästynyt kohuilta
Kuntalehti toivottaa lukijoilleen onnellista joulun aikaa ja iloa vuodelle 2022. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. SUORAT LÄHETYKSET JA VIDEOT TYYLIKKÄÄLTÄ STUDIOLTA HELSINGIN KALLIOSTA Varaa ilmainen tutustumiskäynti helposti kunta.tv/studio KL12_44-47.indd 47 30.11.2021 10.59. Lämpöä, lukuhetkiä, kohtaamisia, makujen juhlaa
Sen sijaan enemmän elämää kokeneet poliitikot rauhoittelevat. Jotta asia saataisiin suhteellisuuden raameihin, pitää huomata, että eduskunnan suuri valiokunta, eli Suomen EU-linjasta päättävä EU-valiokunta, asettui kielteiselle kannalle äänin 21–4. Junkkari kirjoittaa, että ”monia ihmisiä tuntuu harmittavan hallituksen riitely”. ”Uudenlainen” peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., esiintyi Ylen A-studiossa 24. Pistevoittoja voi tulla, että ”olitpa nokkela ja terävä”, mutta koko sotaa ei yksittäisillä tempuilla voiteta. Mutta samaan aikaan media sai meheviä lausuntoja hallituksen metsäerimielisyyksistä. Vähättely Kiurun osalta näyttää vähentyneen eikä ivallisia puheenvuoroja ole enää entiseen malliin näkynyt. Keskustan Annika Saarikko aiheutti mylläkän torppaamalla puolueensa valtuuston kokouksessa 20. Paras imago on Petteri Orpon kokoomuksella, heikoin Maria Ohisalon vihreillä. Joululukemistoon kannattaa ottaa professori emeritus Matti Klingen muistelmasarjan päätös Täysin palvellut, Siltala 2021 ja päiväkirja Terätön veitsi ilman kahvaa, Siltala 2021. marraskuuta Kiurulle menneistäkin tunnustusta: ”Krista Kiuru ei varoitellut turhaan”. ”Se näyttää pikkusieluiselta pelaamiselta ja irtopisteiden keruulta.” Tutkimukset puhuvat omaa lahjomatonta kieltään. marraskuuta julkaistu Robert Sundmanin perusteellinen artikkeli taulukoineen tutkimuksesta. Vihreät ja vasemmistoliitto olisivat hyväksyneet EU:n esittämän niin sanotun taksonomiaasetuksen. Naapurimaista myös Ruotsi äänestää taksonomia-asetusta vastaan. Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sanoi taksonomiaäänestyksen jälkeen (HS 27.11.), että ”asiasta ei kannata tehdä sen isompaa draamaa”. Sen sijaan poliitikkojen suhtautumisessa kiistoihin ja median niistä tekemissä uutisissa on ärhäkkyyttä mukana. Kipuilijoihin kuuluu myös Annika Saarikon keskusta. RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt eivät ole mukana. Pääministeri Sanna Marin, sd., ei provosoitunut, vaan totesi lakonisesti, että hallitus noudattaa ohjelmaansa. Medialle on kuitenkin lähes aina ”vilautettu” tai annettu luettavaksi myös tutkimuksen tämä osuus. Paavo Lipposen toisen hallituksen ympäristöministerinä vuosina 1999–2002 ollut Hassi muistutti, että erimielisiä oltiin silloinkin. Yle Uutisten arkistosta löytyy 16. Helsingin Sanomissa Marko Junkkari käsitteli samaa tutkimusta 21. marraskuuta hallituskumppaniensa oletetut ajatukset löysemmästä valtion rahapolitiikasta. Keskusta pani näkyvimmin hanttiin, mutta täytyy huomata, Sekavaa on Vähättely Kiurun osalta näyttää vähentyneen eikä ivallisia puheenvuoroja ole enää entiseen malliin näkynyt. että pääministeri ja hänen puolueensa SDP sekä RKP olivat keskustan kannalla. 48 Kuntalehti 12 / 2021 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä M edia – myös sosiaalinen media – on viime viikkoina seurannut ”huuli pyöreänä” hallituksen ja sen ministerien toimintaa. • KL12_48-51.indd 48 30.11.2021 10.57. Puolueet tilaavat yhdessä pari kertaa vuodessa puolueiden julkikuvaa mittaavan puoluebarometrin. Tuorein imagotutkimus kierteli keskeisten medioiden otsikoissa marraskuun puolen välin jälkeen. Mutta toisenlaistakin on nähty. Keskusta ja vihreät kipuilevat heikkojen gallup-lukujen takia. Jos esiinnyt tv-uutisissa ilta toisensa jälkeen suu mutrussa tai ylimielisen vähättelevänä, niin kuka sellaiseen tykästyisi. Nyt Kiurun puhetta ymmärrettiin ja sitä pidettiin jopa selkeänä ja jämäkkänä. Tämä pantiin merkille varsinkin somessa, jossa reaktiot ovat yleensä kovin jyrkkiä ja suoraviivaisia. Ja uuden koronaviruksen – omikronmuunnoksen – leviämistunnelmissa Helsingin Sanomat antaa pääkirjoituksessaan 28. marraskuuta. Nykymedia on skarppia ja tekee sen mukaisia kärjekkäitä otsikoita. LÄHESTYVÄT aluevaalit selittävät hyvin pitkälle puolueiden käyttäytymistä, profiloitumista. Vuotoon houkuttelee yhtä hyvin oman puolueen hyvän menestyksen julistaminen kuin imago-ongelmien kanssa painivan puolueen sisäinen valtataistelukin. Laajan tutkimuksen imago-osa on puolueille arkaluontoisin, ja se pyritään pitämään salassa. Suomen kanta on siis harvinaisen selvä. marraskuuta. Mutta suurempaa huolta puolueiden pitäisi kantaa huonoista imagoluvuistaan. P.S
...haloo.... Pelkän vallanhalun varassa ei aluevaltuutetun tehtävää kannata tavoitella. Aluevaltuutettu puhelimessa... Suurin ero varmaan on siinä, että valtion ohjeistusta saadaan vahvemmin. NÄKEMYS II Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki, kuinka suuri – tahi pieni – uuden aluevaltuutetun valtapiiri on. Jossain vaiheessa strategiassa varmasti otetaan kantaa esimerkiksi palveluiden järjestämiseen eri puolilla aluetta. Aika pian onkin sitten unohdettava omat vaalilupaukset. kuntien sote-päätöksentekoa kontrolloitiin yksittäisten virkojen tarkkuudella. Varsinkin alkuvaiheessa voi olettaa, että valtuuston listoille tulee kiivaassa tahdissa paljon päätettävää. Asialistalle tuskin tulee läheskään aina kovin konkreettisia käytännön asioita. Yksittäisen valtuutetun valta on aina rajallista. Ehkä myös rahoituksen, investointien ja palvelujen järjestämisen ohjauksessa ministeriöiden rooli voi yllättää. Aluevaltuusto päättää esimerkiksi hyvinvointialueen talousarviosta, strategiasta, organisaatiosta sekä valitsee ykkösjohtajan. Valtuutetuilla on vahva mandaatti asioissa, jotka alueiden hoidettaviksi kuuluvat. Millaisissa asioissa aluevaltuutetun vallan vähäisyys saattaa yllättää jopa tämän itsensäkin. ...ne olivat vain vaalilupauksia... Mutta kun arkitodellisuus iskee, voi monelle tulla pettymys. Tuskin paljoakaan. Varttuneempien aluevaltuutettujen mieleen tulee taatusti vuoteen 1993 saakka voimassa ollut suunnitteluja valtionosuusjärjestelmä. Aluevaltuutettuna joutuu katsomaan asioita koko alueen kannalta. Toisaalta suuressa organisaatiossa on hyväksyttävä, että moni asia tullaan päättämään viranhaltijoiden toimesta. NÄKEMYS I Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen, kuinka suuri – tahi pieni – uuden aluevaltuutetun valtapiiri on. Kunnassa valtuutetut päättävät oman kunnan asioista, mutta aluevaltuustossa koko hyvinvointialueen palveluista. Koska alueella ei ole yleistä toimivaltaa, ei millaisiin tahansa hyvää tarkoittaviin aloitteisiinkaan ole mahdollisuutta. Perspektiivin täytyy muuttua. niin... Millaisissa asioissa aluevaltuutetun vallan suuruus saattaa yllättää jopa tämän itsensä. No katsokaas... Kaikille tärkeät terveydenhoito, sosiaaliturva ja pelastustoimi ovat nyt aluevaltuutettujen päätösvallan piirissä. Millaisissa asioissa aluevaltuutetun vallan suuruus saattaa yllättää jopa tämän itsensäkin. Lisäksi valtuusto päättää strategisen tason asioista, suunnitelmista ja seuraa raporttien kautta toimintaa. Kyllä. Kansalaisen kannalta se on merkittävä. Tarpeiden ja resurssien välistä tasapainottelua se on, kuten kunnassakin. Hyvinvointialueisiin kohdistuva valtion ohjaus ja alueiden rahoitusmalli nimittäin kaventavat vahvasti aluevaltuuston päätösvaltaa. • KL12_48-51.indd 49 30.11.2021 10.57. Kuinka aluevaltuutetun työ ja vastuu eroavat perinteisen kunnanvaltuutetun työstä ja vastuusta. Valtuutettu vaikuttaa valtuuston päätöksiin monissa asioissa, mutta yksittäisellä valtuutetulla ei ole suoranaista päätösvaltaa. Mitä uuden aluevaltuutetun tulee vähintäänkin tietää omasta toimielimestään ja omasta vallastaan sen jäsenenä. Kuntalehti 12 / 2021 49 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi S uomen historian ensimmäiset aluevaalit ovat jo ovella, 23.1.2022. Siinä Aluevaltuutetun A, B ja C Yksittäisen valtuutetun valta on aina rajallista. Millaisissa asioissa aluevaltuutetun vallan vähäisyys saattaa yllättää jopa tämän itsensä. aivan... Pääsee – tai joutuu – irtautumaan kuntatasolta aluetasolle
Muutoskustannukset eivät lähtökohtaisesti lisää eivätkä paranna palveluita, mutta ne ovat välttämättömiä, jotta uudistus voidaan toteuttaa. Verotuksen painopiste siirtyy tehtävämuutosten mukaisessa suhteesta kunnallisverosta valtionveroon, ja samalla turvataan, että yksilötasolla verotuksen taso ei muutu. VEROTULOJEN ja valtionosuuksien suhde muuttuu radikaalisti useassa kunnassa. Lisäksi kunnallisen tuloveron taso alenee tasasuuruisesti kaikissa kunnissa 12–13 prosenttiyksiköllä. Hyvinvointialueiden uusien investointien oikeudelliset ja taloudelliset reunaehdot ovat tiukat. 50 Kuntalehti 12 / 2021 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto S osiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirto hyvinvointialueille vuodesta 2023 on lainsäädännön mukaan tarkoitus toteuttaa siten, että se ei vaikuta kuntien taloudellisiin edellytyksiin järjestää niiden vastuulle jäävät palvelut. Kunnille myönnettäviä valtionosuuksia sen sijaan tarkistetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaisiksi. Kunnat järjestävät palvelunsa verotuloillaan, valtionosuuksilla, maksutuloilla ja myyntituotoilla, hyvinvointialueet valtionrahoituksella, maksutuloilla ja myyntituotoilla. Uudistuksesta aiheutuvat ns. Rahoitusmuutoksia tasataan rahoitusjärjestelmän sisällä ja siirtymäkauden järjestelyillä. Miten verotulojen osuuden pienentyminen ja valtionosuuksien kasvu vaikuttavat monen nykyään verotulojen kasvuun nojautuvan kaupungin investointikykyyn ja elinvoimaan. Sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit siirtyvät varoineen ja velkoineen korvauksetta hyvinvointialueille, samoin kuntien ja ns. Kuntien omista siirtyvien palveluiden käytössä olevista toimitiloista tehdään kuntien ja hyvinvointialueiden välille siirtymäkaudeksi (3 + 1 v.) vuokrasopimukset valtioneuvoston säätämien perusteiden mukaisesti. • Arto Sulonen Johtava lakimies Kuntaliitto KL12_48-51.indd 50 30.11.2021 10.57. Kunnallisen tuloveroprosentin leikkaus määritellään pysyvästi keväällä 2022. Hyvinvointialueille saattaa myöhemmässä vaiheessa tulla myös verotusoikeus. Lainsäätäjällä tulee olla poliittinen valmius tehdä tarvittavat korjausliikkeet heti ongelmien ilmetessä. Menemättä tarkemmin lukuihin rahoituksen siirrot kuntien ja valtion sekä alueiden välillä ovat valtavat. Kuntien yhteisöveroja ja valtionosuuksia leikataan. Oma lukunsa on rahoitusjärjestelyiden vaikutukset kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen pitkällä aikavälillä. KAIKKI edellä mainittu toteutetaan pitkälti koronan aiheuttamassa yleisessä talouden epävarmuuden tilassa. Miten tätä kokonaisuutta käytännössä hallitaan ja onko se ylipäätään loppuun saakka hallittavissa. Tiedetään kuitenkin, että ne ovat yhteensä miljardiluokkaa. Ovatko hyvinvointialueiden rahoituksen pohjana käytettävät palvelutarvetekijät riittävän kattavia ja osuvia. vapaaehtoisten kuntayhtymien sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen irtaimisto. Kunnilta siirtyy valtiolle rahoitusta hyvinvointialueille siirtyviä tehtäviä vastaavasti yli 20 miljardia euroa. verotuloihin nojautuva kunta tulee huomattavasti enemmän riippuvaiseksi valtionosuuksista ja päinvastoin. Palvelurakenteiden uudistajat eivät pääse hengähtämään vielä vuosiin. muutoskustannukset (palkkaharmonisointi, tietojärjestelmien yhtenäistäminen, päällekkäiset toiminnot ja sopimukset, yhtiöittämisvelvoitteet ym.) ovat vielä monilta osin ilmassa. Hyvinvointialueiden tarveperusteisella valtionrahoituksella pyritään puolestaan turvaamaan siirtyvien palveluiden järjestäminen ja tuottaminen hyvinvointialueilla. Moni nykyään pääosin Talouden hallinta sote-uudistuksessa on valtava haaste Lainsäätäjällä tulee olla poliittinen valmius tehdä tarvittavat korjausliikkeet heti ongelmien ilmetessä
Tarinaansa hän höystää sosiaalisesta mediasta poimimillaan meemeillä. Vastapaino 2021. Wikipedia määrittelee meemin internetin käyttäjien keskuudessa suuren suosion saavuttavaksi ja leviäväksi ilmiöksi, hokemaksi tai kuvaksi. Salokorpi vastaa tyylilleen uskollisesti: ”Elämme pitkästyttävässä dystopiassa, jossa tulevaisuuskin on jo haalistunut kuin vanha videonauha.” Pieni toivonkipinä piilee todellisessa muutoksessa, joka vaatii todellisia uhrauksia. Näinkö synkkä maailmamme tosiaan on. Kapitalismikritiikkiä ja meemejä KL12_48-51.indd 51 30.11.2021 10.57. Kirjoittaja huitoo sanan säilällä moneen suuntaan ja jättää johtopäätösten teon lukijalle. • Merja Ojansivu Kyösti Salokorpi, Elä, naura, tuota voittoa osakkeenomistajille. Niihin perehtymällä aiheesta pääsisi varmasti paremmin jyvälle. Siksi kommunismi elääkin kirjoittajan mielestä enää lähinnä meemeissä. Lukujen loppuun hän on lisännyt kirjallisuusviitteitä. Koska aikakaudestamme puuttuu suuri kertomus, sen tehtävän ovat ottaneet esimerkiksi Nälkäpelin kaltaiset tietokonepelit, kirjoittaja väittää. Uhrattava olisi pihvit, Thaimaan lomat, kaupunkimaasturit, edulliset muotivaatteet ja uusimmat kännykkämallit – noin aluksi. Kirjassaan hän mättää kapitalismia turpiin ironisesti ja humoristisesti käyttäen esimerkkeinä viihdekulttuuria ja pelimaailmoja. Kirjan nimen perusteella voi jo päätellä, ettei tässä yritetä viisastella ekonomistisella pätevyydellä, vaan ihan muulla. Salokorpi perustelee kuvallisten meemien käyttöä siten, että ”kärjistyneimpien nettikeskustelujen perusteella mikä tahansa nykyistä talousjärjestelmää kritisoiva kommentti on puhdasta marxismia ja paluuta Stalinin ajan vankileireille”. [ Kirjat ] Yksityisiä lääkäripalveluja ympäri Suomea OTA YHTEYTTÄ Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen ismo.partanen@lpy.fi I www.lpy.fi Lääkäripalveluyritykset ry kannustaa hyvinvointialueita • Antamaan realistisen palvelulupauksen • Hyödyntämään kaikkia tarjolla olevia resursseja • Huolehtimaan verovarojen tehokkaasta käytöstä LPY ilmo KL.indd 1 25.11.2021 10.36 Liity osaksi yhteiskuntaosaajien yhteisöä! Kanssasi yhteiskuntaa rakentamassa TUKEA TYÖURASI KAIKKIIN VAIHEISIIN Me YKAssa pidämme huolta, että yhteiskuntaalan korkea koulutetut voivat rakentaa merkityksellisen työuran sekä tasapainottaa työja yksityis elämän mielekkäällä tavalla. Salokorpi on muusikko, lauluntekijä ja kirjallisuustieteen maisteri. www.yhteiskunta-ala.fi TUORE Kyösti Salokorven opus Elä, naura, tuota voittoa osakkeenomistajille, alaotsikko: Myöhäiskapitalismin taskukartasto, on hämmentävä talouskirja – ainakin tukevasti niin sanottuihin boomereihin kuuluvalle lukijalle. Vinoja hymyjä kertyy tämän kirjan parissa usein ja ironiaa yliannostuksen verran
Siihen ei ollut nyt edellytyksiä. Meitä haastaa kolme ajuria: talous, osaavan työvoiman saatavuus ja kasvava palvelutarve. Voisi kai sanoa, että tässä on kysymys myös Kainuun itsenäisyyKyse myös Kainuun itsenäisyydestä Timo Korhosen mukaan Kainuussa on tavoitteena luoda Suomen paras palvelurakenne. PAINEET POIS Korhosen nimitys valmistelujohtajaksi nousi median valokeilaan. Kyllä entinen kansanedustaja tuntuu olevan täysin spitaalinen. [ Työ ja tekijä ] 52 Kuntalehti 12 / 2021 K ainuun hyvinvointialueen valmistelujohtajana syyskuussa aloittanut Timo V. Jos 20 vuotta taaksepäin olisi ollut tämmöinen rumba ympärillä, se olisi mennyt ihon alle aika tavalla. Jos emme itse pysty löytämään sellaista palvelurakennetta ja sellaisia palvelujen järjestämisja tuottamistapoja, jotka kestävät haasteet, sitten tie on se, että omaa hyvinvointialuetta ei ole. Politiikan vuodet ovat kyynistäneet ja kovettaneet niin, että nyt näiden loiskeiden ohitse pystyy katsomaan ja keskittymään itse työhön. Istuin hallitusohjelmaneuvotteluissa ryhmässä, jossa tehtiin linjaukset uudistuksesta. destä, Korhonen sanoo. Hyvinvointialueen koneisto on hiottava siihen malliin, että valtiolta tulevalla rahoituksella voidaan hoitaa kasvava palvelutarve. Kolme kautta keskustan kansanedustajana toiminut Korhonen haluaa tulevaisuudessa nähdä myös maakuntien kehittämistoiminnot osana hyvinvointialueita. Mutta minultahan tässä tippuivat täysin paineet, kun olen kirjoitusten KL12_52-53.indd 52 30.11.2021 10.56. Hyvinvointialueiden tehtävät ja maakuntien kehittäminen, niin sanotut makutoiminnot, kävelevät niin samaan suuntaan, että ne pitää saada saman poliittisen maakuntahallinnon alle. Korhonen tietää, että maakunnassa eletään lähivuosina ratkaisun hetkiä. Kyllä minullakin oli se ymmärrys kovan väännön jälkeen, että maku-sote samanaikaisesti toteutettuna olisi ollut liian kova paketti, Korhonen sanoo. Nimitys leimattiin poliittiseksi, vaikka Korhosella on kertynyt runsaasti kokemusta sote-asioiden valmistelusta aina Kainuun hallintokokeilun valmisteluvuosista alkaen
] Timo V. • Pekka Moliis Kuva: Miska Puumala SUOMEN Kuntajohtajat ry:n puheenjohtajaksi vuodelle 2022 on valittu Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka. hallintovaliokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana 2021: Aloitti syyskuussa Kainuun hyvinvointialueen valmistelujohtajana mukaan osaamaton, kouluttamaton ja johtamistaidoton. Ikola-Norrbacka sanoo, että kunnanjohtajan työ on näköalapaikka yhteiskuntaan. Ikola-Norrbacka on toiminut Asikkalan kunnanjohtajana vuodesta 2017 ja sitä ennen, vuodesta 2014, Sulkavan kunnanjohtajana. Kainuun sote-kokonaisuus oli hallintokokeilun myötä maan edelläkävijä, innovatiivinen kehittäjä. HIHAT KÄÄRITTY Korhosen mukaan Kainuussa on nyt kääritty hihat. Ikola-Norrbacka on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori, ja hän toimi ennen kuntajohtajauraansa tutkijana ja opettajana Vaasan yliopistossa. Uutta tapaa toimia rakennettiin suorastaan hurmoshengessä. Jos tämä menee pieleen, niin voin sanoa, että mitä muuta saattoi odottaa, Korhonen naurahtaa. Tässä työssä keskiössä on ja pitää olla kainuulainen ihminen. • Jorma Ylönen [ Kuntajohtajat ] Rinna Ikola-Norrbacka johtaa kuntajohtajia ensi vuonna KL12_52-53.indd 53 30.11.2021 10.56. Tavoitteena on luoda Suomen paras palvelurakenne, jolla sitkeät kainuulaiset pärjäävät 20 vuoden kuluttuakin. Toiminnantarkastajia ovat Ari Sopanen Kaavilta ja Vesa Lakaniemi Eurajoelta ja varatoiminnantarkastajia Petri Koivula Padasjoelta ja Jari Kesäniemi Forssasta. Kuntajohtajien yhdistykseen hallitukseen kuuluvat Keski-Suomen, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueelta Harri Anttila Rautjärveltä (varajäsen Helena Vuopionperä-Kovanen, Toivakka), Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueelta Tuomas Lohi Kempeleeltä (Laura EnbuskaMäki, Muonio), Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson alueelta Rinna Ikola-Norrbacka Asikkalasta (Kalle Larsson, Tammela), Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun alueelta Jarmo Pirhonen Kuopiosta (Pekka Hirvonen, Kitee), Pirkanmaalta Antti Peltola Akaalta (Annu Kuusisto, Urjala), Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueelta Vesa Koivunen Alajärveltä (Mikko Löfbacka, Ulvila), Uudeltamaalta Jukka-Pekka Ujula Porvoosta (Tuija Telén, Karkkila), VarsinaisSuomesta Seija Österberg Mynämäeltä (Jari Rantala, Loimaa) ja ruotsinkielisistä kunnista Mikael Grannas Sipoosta (Erika Strandberg, Kemiönsaari). Hänen mukaansa tällä hetkellä kuntajohtajia puhuttaa erityisesti hyvinvointialueiden valmistelu. Se, että kykenemme varmistamaan laadukkaat sote-palvelut kainuulaisille oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Korhonen 1959: Syntyi Sotkamossa 1981: Valmistui agrologiksi 1982: Ristijärven kunnan maataloussihteeriksi 1983: MTK-Kainuun palvelukseen eri tehtäviin 1991: MTK-Kainuun toiminnanjohtajaksi 2007: Valittiin kansanedustajaksi, toimi eduskunnassa vuoteen 2019 saakka, mm. Kuntajohtajien yhdistyksessä olemme viime aikoina paljon puhuneet myös kuntajohtajien ja yleensäkin kuntatyön näkyväksi tekemisestä eli siitä miten monipuolista ja mielenkiintoista kuntatyö ja kuntajohtaminen on, Ikola-Norrbacka sanoo. Myös peruspalveluiden ylläpidon ja kehittämisen rahoitus pohdituttaa, samoin maankäyttöja rakennuslain uudistus. [ Kuka. Nyt meidän on luotava uskottava tilanneja tulevaisuudenkuva, jotta pystymme tekemään tarvittavan tuottavuusloikan. Yhdistyksen varapuheenjohtajana toimii Tuomas Lohi
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Varaa ilmoitustilasi nyt. Kohdenna, mainosta, tavoita. Lisätietoa ja varaukset: Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Kuntalehden teemat vuodelle 2022 on julkaistu. KL12_54-55.indd 54 30.11.2021 10.54. Aluevaalit ja sote, Rahoitus ja talous, Muuttoliike ja asuminen, Turvallisuus ja liikenne, Hankinnat ja digi, Ilmastonmuutos ja matkailu, Koulutus ja harrastukset, Johtaminen ja markkinointi, Sote ja talous, Ympäristö ja rakentaminen, Hyvinvointi ja hoivapalvelut
Kohdenna, mainosta, tavoita. Ota kestävän kehityksen tavoitteet haltuun YK-liiton verkkokurssilla. Tulevaisuudessa Palmia Oy kasvaa erityisesti kuntaja sotesektorin tukipalveluissa. Hakuaika 20.12.2021 saakka: careers.mps.fi Lisätiedot: MPS-konsultti Jaana Jaatinen, p. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS KUNNISSA. Toimit mm. Haemme kaupallista johtajaa kasvun mahdollistajaksi. Aluevaalit ja sote, Rahoitus ja talous, Muuttoliike ja asuminen, Turvallisuus ja liikenne, Hankinnat ja digi, Ilmastonmuutos ja matkailu, Koulutus ja harrastukset, Johtaminen ja markkinointi, Sote ja talous, Ympäristö ja rakentaminen, Hyvinvointi ja hoivapalvelut. [ Palveluhakemisto ] Ota yhteyttä: p. Vastuualueesi ovat Palmian strategian ytimessä olevat kasvu ja laadukas asiakaskokemus. KL12_54-55.indd 55 30.11.2021 10.54. fmclaskentapalvelut.. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Triplan Oy | p. näiden asiakassegmenttien parissa johtaen ja kehittäen myyntiä ja asiakkuuksien hoitoa tiiviissä yhteistyössä toimialojemme kanssa. Lisätietoa ja varaukset: Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 Kuntalehden teemat vuodelle 2022 on julkaistu. 020 746 9690 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Varaa ilmoitustilasi nyt. 040 721 7296 timo.isoranta@fmcgroup.. Uusi kurssi kuntatoimijoille! ykliitto.
Hänellä on laaja kokemus Omakotitalon täältä saisi järven rannalta 150 000 eurolla, mutta lääkärit eivät halua sitoutua, somerolainen Jani Kurvinen ihmettelee. 56 Kuntalehti 12 / 2021 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan kuntavaalien ääniharavia. kuntapolitiikasta, alueellisista tehtävistä, puolueorganisaation eri osista ja kaikilta tasoilta, valtakunnanpolitiikasta sekä vielä lonkeroita muualle yhteiskuntaan, kuten Autoliittoon ja yrittäjäjärjestöihin. Samalla alkoi myös taival keskustan puolueorganisaatiossa ja muissa Naapurien pyynnöstä poliitikoksi KL12_56-57.indd 56 30.11.2021 10.57. Sitä ennen politiikka ei ollut tullut mieleenkään, Kurvinen kertoo. Kyse oli kuntavaaleista vuonna 1996 ja pyytäjät keskustalaisia. K eskustan Jani Kurvinen on ollut useissa vaaleissa kuntavaalien ääniharava Somerolla. Kaikki alkoi, kun pari naapuria tuli kotipihaan ja pyysi ehdokkaaksi, kertoo Kurvinen. Poliittinen ura alkoi sattumalta, mutta se on ollut poikkeuksellisen intensiivinen. Kun katsoo Kurvisen esittelyä, syntyy mielikuva täysverisestä poliitikosta. Kotipiha oli ja on edelleen maalaistalon piha. Mutta siitä alkoi jo 24 vuotta kestänyt ura Someron valtuustossa, nyttemmin sen puheenjohtajana
Kaikki tuntevat toisensa, tavat ja mielipiteet, niin että usein osataan jo ennakoida, mitä mieltä kukakin on, Kurvinen sanoo. Työyhteisökin olisi. Tehostetun palveluasumisen yksikön rakentaminen on viivästynyt valitukseen. Tehdään samoja tutkimuksia moneen kertaan. Mutta investointeihin liittyy myös ristiriitoja. Seitsemästä virkalääkärin paikasta vain yhdessä on vakituinen lääkäri. Kurvinen pitää tärkeänä, että yhteistyö yli aluerajan on vastakin mahdollista ja että yhteydet paranevat. Hän aloitti vuonna 1997 uutena valtuutettuna ja kaupunginhallituksen varajäsenenä, sitten vapaa-aikalautakunnan puheenjohtajana, jonka jälkeen kaupunginhallituksen jäsenenä. • Eero Karisto Kuva: Sami Kilpiö KL12_56-57.indd 57 30.11.2021 10.57. MYÖS YLI ALUERAJOJEN Somero on kolmen maakunnan ja tulevaisuudessa myös hyvinvointialueen rajalla. Erimielisyyksiä on ollut muun muassa urheilukentän peruskorjauksesta. Kunta-alan tutkimusta Kurvinen pääsee seuraamaan Kunnallisalan kehittämissäätiön hallituksen jäsenenä. Mutta sitä ennen vuorossa ovat aluevaalit. Tänne on ollut mahdotonta saada lääkäreitä vakituisiin virkoihin. Erimielisyyttä on siitä, rakennetaanko puusta vai betonista. Hyvin tullaan toimeen, vaikka välillä äänestetään rajustikin. Hyvinvointialueen raja ei saa olla kuin valtakunnanraja, Kurvinen sanoo. Tietotekniset yhteydet eivät toimi ja paperit eivät tule perässä. Mutta meillä on oma laboratorio ja röntgen. varapuheenjohtaja, Someron yrittäjien puheenjohtaja Harrastukset: Autoliiton ja Lions clubin hyväntekeväisyys-, talkooja järjestötyö sekä lasten urheiluharrastusten seuraaminen Poliittinen esikuva: Mauri Salolta opin paljon monien yhteistyövuosien aikana Hyvää Somerolla + Keskellä ruuhkasuomea + Yhteisöllisyys + Erinomaiset harrastusmahdollisuudet Huonoa Somerolla Negatiivinen väestönkehitys Alhainen syntyvyys Riippuvaisuus valtionosuuksista Tänne on ollut mahdotonta saada lääkäreitä vakituisiin virkoihin. Politiikan lisäksi Kurvinen hoitaa maatilaa sekä maatilamatkailuja ulkomaankauppayrityksiä. Palvelurakenne on hyvä näin pieneksi kunnaksi. Eihän aika riittäisi, jos ei tästä tykkäisi, hän vastaa kysymykseen ehtimisestä. Nykyisin sote-yhteistyötä on ollut Kanta-Hämeeseen, mutta tiedonkulku takkuilee. Juu, tietysti. Muita virkoja hoitavat vaihtelevasti keikkalääkärit. Paikat eivät ole kelvanneet, vaikka täällä ei ole viikonloppupäivystystä, arkipäivystykset päättyvät viimeistään klo 19 ja täällä voisi tehdä osa-aikaista työtä. Hän on toiminut myös kahdella kaudella kansanedustajan erityisavustajana. Mutta henki on hyvä. Kurvinen ei pelkää Someron terveyskeskuksen puolesta. Kansanedustajuus puuttuu, mutta kaksi kertaa Kurvinen on noussut ensimmäiselle varasijalle. Meillä on yli 20 vuotta ollut lääkärin paikkoja auki, mutta emme ole saaneet edes yhtä ainoaa hakemusta. Uudistukselta odotetaan parannusta myös paikallistasolle. Vahvoja persoonia täällä on, hän naurahtaa. VAALEJA EDESSÄ Keskustan organisaation Kurvinen on kolunnut läpikotaisin. ] Jani Kurvinen Syntynyt: Vuonna 1972 Somerolla Puolue: Suomen keskusta Koulutus: Yo-merkonomi Ammatti: Yrittäjä Tärkeimmät luottamustehtävät: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, VarsinaisSuomen maakuntahallituksen 2. Toivelistalle kuuluu myös erikoissairaanhoitopalvelujen saaminen omaan terveyskeskukseen niin että esimerkiksi alueen geriatri voisi käydä pitämässä vastaanottoa Somerolla. Kuntalehti 12 / 2021 57 [ Kuka. VAHVOJA PERSOONIA Someron perusasiat ovat hyvällä tolalla, Kurvinen sanoo. Toive on, että hyvinvointialueen lääkäreitä saisi helpommin toimimaan myös Somerolla. Siinä roolissa hän toimi kunnes vuonna 2013 nousi valtuuston puheenjohtajaksi. Investointeja on tehty joka vuosi, hän sanoo. LÄÄKÄRIPULA IHMETYTTÄÄ Aluevaaleissa somerolaista kiinnostaa tietysti palvelujen saatavuus. Perheessä on neljä kouluikäistä lasta. Kurvinen ei ole koskaan ollut rivivaltuutettu. Kokemusta on puolueen sekä sen nuorisojärjestön erilaisista tehtävistä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla puoluehallitusta myöten. Ilman muuta tähtäin on nyt vuodessa 2023. Talous on tasapainossa. Kaupunki kuuluu VarsinaisSuomeen, mutta rajoittuu Uuteenmaahan ja Kanta-Hämeeseen. Eihän niitä näin pienillä paikkakunnilla yleensä ole, mutta yritämme turvata ne. poliittisissa tehtävissä. Taseeseen on kertynyt ylijäämää
ennen klo 16 • Ehdokasasettelun (ml. Lähde: Oikeusministeriö Piirros: Matti Pikkujämsä KUNTALEHDEN tammikuun numeron teemana on aluevaalit ja sote. Myös koronatilanne huolettaa. www.kela.fi/varaa-aika-asiakkaallesi Aluevaalien aikataulu • Ehdokashakemusten jättöpäivä 14.12. Pyöriikö päässä. Jos asiakkaallasi on mieltä askarruttavia Kela-asioita, voit ohjata hänet meille. Monessa kunnassa tuloksia jännitetään oman kunnan soteja pelastuspalvelut mielessä. Analysoimme tilannetta. Varaa asiakkaallesi puhelinaika verkossa. ehdokasnumerot) vahvistaminen 23.12. • Äänioikeusrekisteri lainvoimainen 11.1.2022 • Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 11.1.2022 klo 16 • Ennakkoäänestys kotimaassa: 12.–18.1.2022 • Ennakkoäänestys ulkomailla: 12.–15.1.2022 • Aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022 • Tulosten vahvistaminen: 26.1.2022 • Valtuustot aloittavat työnsä: 1.3.2022. 58 Kuntalehti 12 / 2021 [ Seuraava numero ] Teema: Aluevaalit ja sote • Ilmestyy 19.1. [ Info ] KL12_58-59.indd 58 30.11.2021 11.06. Valmistaudumme historiallisiin aluevaaleihin eri puolilla Suomea. Tarkkailemme vaalikamppailua ja tunnelmia. Kun varaat puhelinajan asiakkaallesi, me soitamme ja selvitämme asiat yhdessä hänen kanssaan
www.kela.fi/varaa-aika-asiakkaallesi KL12_58-59.indd 59 30.11.2021 11.06. Varaa asiakkaallesi puhelinaika verkossa. Kun varaat puhelinajan asiakkaallesi, me soitamme ja selvitämme asiat yhdessä hänen kanssaan. Jos asiakkaallasi on mieltä askarruttavia Kela-asioita, voit ohjata hänet meille. Pyöriikö päässä
Abilitan tarjoama Unit4 ERP yhdessä Hetapalveluiden joustavien talousja henkilöstöhallinnon palveluiden kanssa tuo organisaationne taloushallinnon vaivattomasti tähän päivään. WWW.ABILITA.FI PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN TALOUSHALLINTO Abilita voi yhdessä Kuntien Hetapalveluiden kanssa tarjota täydellisen kokonaisratkaisun juuri sinun kunnallesi. KUN TAHE-PALVELUJEN ULKOISTAMINEN ON VAIHTOEHTO KL12_60.indd 60 30.11.2021 10.55