[ Kolumni ] Tarja Myllärinen: Älykästä sopeutumista soteen VANHUSTEN PUOLUSTAJA Päivi Topo on Hyvinvointia pitää edistää sekä kunnissa että alueilla Henkilöstösiirrot voivat olla kivuliaita Nyt saavat kyytiä alueiden lempinimet KL12_1.indd 1 28.11.2022 8.54. 12 I 2022 I 7.12
Aito, kestävällä tavalla toteutuva yhteisöllisyys ei synny eikä kukoista itsestään kerrostalon kerhohuoneessa, vaan kyläyhteisömäisessä korttelissa, jossa rakennusratkaisut mahdollistavat ihmisten kohtaamiset ja palveluoperaattori tuottaa monipuoliset palvelut. Palveluoperaattori huolehtii pitkäjänteisesti siitä, että palvelut toimivat ja tilat pysyvät kunnossa. Kotikatu365 sykkii jo hyvää elämää Oulun Lipporannassa ja rakentuu parhaillaan Kuopion Hatsalaan. Kortteli täynnä kaupunkikoteja, niiden jatkeena laajat yhteistilat aktiviteetteineen, asukkaiden yhteiskäyttötavarat ja arkea helpottavat lähipalvelut – siinä tutkitusti toimivat puitteet hyvinvoivalle, modernille kyläyhteisölle. Tervetuloa tutustumaan! www.kotikatu365.fi KL12_2-5.indd 2 28.11.2022 9.01. Kotikatu365 on uudenlainen ratkaisu, joka palvelee niin sinkkutalouksien kuin ruuhkavuosia elävien perheidenkin tarpeita ja tukee ikääntyvien ihmisten kotona asumista. KOTIKATU365 – AIDOSTI YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIKORTTELI AULAPALVELU AUTTAA JA OPASTAA Yhteisöllinen asuminen on kasvava trendi kaupungistuvassa Suomessa, mutta millaista yhteisöllisyyttä asukkaat nyt ja tulevaisuudessa haluavat
Mutta on toki yksi osatekijä, joka säilyy ennallaan: asiakas. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Kustannussäästöistä ei enää puhuta, mutta toivottavasti terveysja sosiaalipalvelujen kehittäminen entistä paremmiksi kuitenkin säilyy yhä keskustelussa. Kunnissa ja kaupungeissa on kuitenkin ollut erilaisia käytäntöjä, ovatko hyte-toiminnot kuuluneet esimerkiksi sosiaalija terveystoimen rooteliin vai sivistyksen ja kulttuurin kontolle vai molempiin. Tämä suuri vastuu kuntakentällä säilyy edelleen, ja olisikin toivottavaa, että tämä tunnistetaan ja tunnustetaan myös muulla julkisella sektorilla. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. On ajateltu, että uudet rakenteet täytyy luoda sellaisiksi, joissa osaset hyödyntävät paremmin kokonaisuutta kuin aiemmin. Kunnissa tähän on aina panostettu turvaamalla hyvän arjen perusteita ja luomalla merkityksellistä elämää. Tervetuloa tutustumaan! www.kotikatu365.fi K oko Suomi on nyt uuden edessä. SOTE-UUDISTUSTA markkinoitiin aikoinaan monin tavoin. Monin paikoin vielä joulukuussa täytetään muun muassa digipuolen vetäjien virkoja, ja osa saattaa jäädä ensi vuodenkin puolelle. Palveluoperaattori huolehtii pitkäjänteisesti siitä, että palvelut toimivat ja tilat pysyvät kunnossa. Uudistuksen myötä kunnissa on lukuisia liikkuvia osia, jotka loksahtavat paikoilleen vasta käytännön työn myötä. Tärkeintä terveydenhoitoa on ennaltaehkäisy. • KL12_2-5.indd 3 28.11.2022 9.01. Hyvinvointialueilta ja kunnista tarvitaan yhteistä koordinointia, kuinka asia hoidetaan. Tavoitteena hyvä arki Tärkeintä terveydenhoitoa on ennaltaehkäisy. Kuntalehti 12 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. Kuntalehden tässä numerossa käsitellään laajasti sote-uudistusta. Kotikatu365 on uudenlainen ratkaisu, joka palvelee niin sinkkutalouksien kuin ruuhkavuosia elävien perheidenkin tarpeita ja tukee ikääntyvien ihmisten kotona asumista. Yksi tärkeimpiä käytännön tavoitteita on yhteistyön lisääntyminen läpi julkisen kentän. Kortteli täynnä kaupunkikoteja, niiden jatkeena laajat yhteistilat aktiviteetteineen, asukkaiden yhteiskäyttötavarat ja arkea helpottavat lähipalvelut – siinä tutkitusti toimivat puitteet hyvinvoivalle, modernille kyläyhteisölle. Kunnissa on jo nyt muun muassa hyte-koordinaattoreita, jotka tekevät järjestöyhteistyötä ja koordinoivat erilaisia tapahtumia sekä kirjoittavat raportteja ja suunnitelmia. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi KOTIKATU365 – AIDOSTI YHTEISÖLLINEN KAUPUNKIKORTTELI AULAPALVELU AUTTAA JA OPASTAA Yhteisöllinen asuminen on kasvava trendi kaupungistuvassa Suomessa, mutta millaista yhteisöllisyyttä asukkaat nyt ja tulevaisuudessa haluavat. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Kotikatu365 sykkii jo hyvää elämää Oulun Lipporannassa ja rakentuu parhaillaan Kuopion Hatsalaan. OSA käytännön hyte-toiminnasta on kolmannen sektorin harteilla. Lainsäädännön mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu niin hyvinvointialueille kuin kunnillekin. Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueet ryhtyvät huolehtimaan sosiaalija terveyspalveluista ja pelastustoimesta. Kuntien ja kaupunkien asukkaat tarvitsevat edelleen niitä samoja tärkeitä palveluja, joita ovat saaneet tähänkin asti kuntien ja kaupunkien tiskeiltä, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä. Aito, kestävällä tavalla toteutuva yhteisöllisyys ei synny eikä kukoista itsestään kerrostalon kerhohuoneessa, vaan kyläyhteisömäisessä korttelissa, jossa rakennusratkaisut mahdollistavat ihmisten kohtaamiset ja palveluoperaattori tuottaa monipuoliset palvelut. Itse sairaanhoitoja terveyskeskuspalvelut ovat toki toimineet läpi muutosprosessin, samoin pelastuslaitokset, eikä prosessin pitäisi näkyä asiakkaille millään tavoin. Kunnilla on aina ollut tärkeä rooli avustaa ja tukea toimintaa. Kuntanäkökulmasta laajasti ottaen hyteä tehdään varhaiskasvatuksessa, koulussa, liikuntapaikoilla, kirjastossa ja kaavoituksessa ja rakentamisessa eli aina, kun tehdään kuntalaisille hyvää arkea. Nyt onkin tärkeää painottaa jälleen sitä yhteistyön tarvetta. Hyvinvointialueet ovat rakentaneet toimintaansa ja organisaatioitaan vuoden aikana kovalla paineella. Kunnissa ja kaupungeissa puolestaan alkaa uusi arki ilman isoa osaa perinteistä kunnallista perustoimintaa
Lupaamme tarjota lukijoillemme luotettavaa sekä laadukasta tietoa kunnista ja hyvinvointialueilta myös vuonna 2023. Kuva: Kimmo Peltonen Heikki Laukkanen: Tiukka normiohjaus yhdistettynä nykyiseen rahoitusjärjestelmään on vaikea paketti. 6 [ Sisältö 12/2022 ] s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehti toivottaa lukijoilleen hyvää joulunaikaa sekä onnellista uutta vuotta. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 28 Kyy York – pieni ihme 32 Soten suuri siirto: Sote-kiinteistöjä lihoiksi 38 Epäasiallinen vääntäminen historiaan 40 Hoitosuositukset uusiksi. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi vanhusasiavaltuutettu Päivi Topon Helsingin keskustassa. [ Lakiklinikka ] 52 Sote-hankinnoille tulee uusia vaatimuksia [ Työ ja tekijä ] 54 Keva houkutti ekonomistia [ Luottamuksella ] 56 Vapautta alueille [ Seuraava numero ] 58 Teema: Sote KL12_2-5.indd 4 28.11.2022 9.01. 42 Soten suuri siirto: Masentuneilla usein myös päihdeongelmia 44 Soten suuri siirto: 10 kysymystä sote-uudistuksesta Helsingissä [ Kunnan töissä ] 48 Aitoja kohtaamisia [ Uutisanalyysi ] 50 Keskusta tuntemattoman edessä [ Lakia lukien ] 51 Ovatko kuntien varavoimalat kunnossa. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Iäkkäiden lobbari [ Kolumni ] 11 Tarja Myllärinen: Älykästä sopeutumista soteen [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Kuntaliiton muutosneuvottelut päätökseen 14 Kirja: Ylilääkäri piti koronapäiväkirjaa, Tape [ Teemat: Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 16 Soten suuri siirto: Kaikki pallot ilmassa 22 Soten suuri siirto: Siirtyä vai ei. 56 Kuva: Liisa Takala Päivi Topo: Kyllä ihmisellä pitää olla oikeus hoitaa asiansa niin kauan kuin pystyy. Kuntalehden tilaukset Puh. 26 Soten suuri siirto: Pohde vai Varha
Lupaamme tarjota lukijoillemme luotettavaa sekä laadukasta tietoa kunnista ja hyvinvointialueilta myös vuonna 2023. s. 16 s. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuntalehti toivottaa lukijoilleen hyvää joulunaikaa sekä onnellista uutta vuotta. Kuva: Petteri Kivimäki Kuva: Juha Metso Nina Peränen: Mittaritiedon perusteella mielenterveysongelmat ovat meillä iso yhteinen tehtävä, samoin yksinäisyys ja työssä jaksaminen. KL12_2-5.indd 5 28.11.2022 9.01. 38 Sami Virtanen: Meitä pyydettiin vaihteeksi keskittymään päätöksentekoon ja lopettamaan keskinäinen nokkapokka
KL12_6-11.indd 6 28.11.2022 9.06. 6 Kuntalehti 12 / 2022 [ Hän ] Päivi Topo toivoo, että palvelukeskusten toimintoja pystytään pitämään yllä jatkossakin. Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä on toimintaa laidasta laitaan. Taustalla näkyy Marjukka Irnin valokuvia
Kampin palvelukeskus on Päivi Topolle tuttu paikka. Tangon taikaa ja muutakin ihanaa tanssimusiikkia kuullaan palvelukeskuksen perjantaisissa päivätansseissa. Ja tanssia hän suosittelee lämpimästi palvelukeskuksille ja iäkkäille – missä vain. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kuuntelee hymyillen alakerran keinutuolissa. Aaltojen matka on mittaamaton, laulaa heleä-ääninen nainen Kampin palvelukeskuksen Bailumestassa Helsingin keskustassa. Hän teki yhteistyötä palvelukeskuksen kanssa toimiessaan Ikäinstituutin johtajana. Media on ollut hyvin kiinnostunut, ja se on nostanut hetkessä tehtävän tunnettuutta. Historian ensimmäisellä vanhusasiavaltuutetulla tulee kohta vuosi täyteen virassaan, joten on aika summata vuoden kokemukset. Emme ole tulleet kuitenkaan tanssimaan, vaikka jalka vipattaa. Y ö saariston on. Tanssihan on meille kaikille parasta liikuntaa, mutta etenkin iäkkäille se on älyttömän hyvä laji monestakin syystä. Väkeä virtaa ulko-ovesta sisään, moni vaihtaa tanssikengät ja sipaisee huulipunaa lisää. Topon varsinainen toimipiste on yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä Itä-Pasilassa, mutta usein hän rientää tapaamisista, kuulemisista ja esiintymisistä toiseen. Suuri huoli onkin, miten palvelukeskusten käy hyvinvointialueilla, koska nehän eivät ole varsinaisesti lakisääteistä toimintaa. KL12_6-11.indd 7 28.11.2022 9.06. Toivottavasti niitä pystytään pitämään yllä joko kuntien tai hyvinvointialueiden voimin. Osa asiakkaista asettuu juhlasalin katsomon penkeille vain kuuntelemaan orkesteria. Kuntalehti 12 / 2022 7 . Tanssihaluiset pääsevät taatusti lattialle. Se on sosiaalinen laji, siinä oppii koko ajan uutta, ja musiikki rentouttaa aivoja ja liike virkistää aivoja. Ja jatsahtavaa rytmimusiikkia. Kampin tapainen keskus, jossa voi harrasIÄKKÄIDEN LOBBARI Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on ensimmäisen toimintavuotensa aikana vakuuttunut, että riippumatonta, vanhusten asioihin keskittyvää viranomaista tarvitaan. Ikäsyrjintää on. Juuri tuollaista musiikkia hänkin laulaa mielellään. taa kaikenlaista ja josta saa lounasta, kahvia tai digiapua ja jopa shakkija biljardiseuraa, on Topon mielestä hyvinvoinnin edistämistä parhaimmillaan. VAUHDIKAS ALKU Vanhusasiavaltuutetun kauden alku on ollut vauhdikas
Se näkyy hänen mielestään räikeästi vammaispalvelulain uudistuksessa, joka on ollut eduskunnan käsittelyssä kuluneena syksynä. Paljon työtä tuo myös se, että hallituksen viimeinen vuosi on aina ruuhkainen. Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida hallituksen esityksiä iäkkäiden ihmisten näkökulmasta. Hallituksen esityksessä on ikääntymisrajaus, jota selitetään tarvittavan, koska muuten rahat eivät riitä vastaamaan vammaispalvelujen kysyntään. IKÄSYRJINTÄÄ Topo täytti kesällä 60 vuotta, joten eläkeikään on vuosia. Se tarkoittaa sitä, että jos vaikka sokeudut 84-vuotiaana, sinulla ei ole oikeutta saada vammaispalvelulain mukaisia palveluja, jos ajatellaan, että näkökyvyn menettäminen on osa ikääntymismuutoksia. Topon mielestä vaikeavammaiset vanhat ihmiset ja vaikeavammaiset alle 65-vuotiaat, Meillä on yhteiskunta, jossa on varaa nostaa ongelmat esille. Mennään huolestuttavalle puolelle, jos puolet ihan välttämättömästä palvelutuotannosta on yksityisillä. Tämä on ikäsyrjintää. Vanhusasiavaltuutettu pyrkii tietysti vaikuttamaan poliitikkoihin. Nuorten jälkeen hän tutki keski-ikäisiä naisia ja heidän terveyttään. Hän muistuttaa, että jo perustuslaissa listataan asioita, joiden perusteella ei saa syrjiä. Sen jälkeen hän siirtyi tutkimaan yhä vanhempia ihmisiä. Joku sanoi, että olen laillistettu lobbari, hän nauraa. Topo saa yhteydenottoja varsinkin huolestuneilta omaisilta, mutta häntä huolettavat myös yksinäiset vanhukset, joilla ei ole omaisia. Vaikka hän on perehtynyt urallaan laajasti ikääntyneiden asemaan, hän sanoo, että se on ollut sattumaa. Vastakkainasettelua kuitenkin on. On luontevaa ajatella niin, että kun kerran kiinnostut iästä, silloin voit kiinnostua iästä minkä ikäisenä tahansa. KL12_6-11.indd 8 28.11.2022 9.06. Olen vakuuttunut siitä, että riippumatonta, vanhusten asioihin keskittyvää viranomaista tarvitaan. Eri ikäryhmien asettamista vastakkain Topo ei hyväksy. [ Hän ] 8 Kuntalehti 12 / 2022 Meihin ollaan paljon yhteydessä, ja tulee runsaasti erilaisia pyyntöjä. Vanhustenhoidon huolestuttavasta tilanteesta on tiedetty ja uutisoitu vuosikausia. Vaikka lobbari-sanalla on joskus kielteinen kaiku, Topo uskaltaa sitä käyttää. Plus sitten yhdessä rytäkässä valmistellaan teemoja eduskuntavaaleihin. Siellä on muun muassa ikä. Olen valtakunnallinen iäkkäiden asioiden lobbari. Sen kummemmin lapsia tai nuoria ei saa syrjiä iän takia eikä vanhempiakaan ihmisiä. Hänen viisivuotinen virkansa päättyy vuoden 2027 tammikuussa. Topo aloitti tutkijauransa nuorisotutkimuksesta. Ja meillä on mahdollisuus etsiä niihin ratkaisuja, sanoo Päivi Topo
Jokuhan näitä ihmisiä auttaa ennen palveluihin pääsyä ja erityisesti kotihoidon aikana. Pääperusteluna oli kustannusten nousu ensi vuonna voimaan tulevan uuden hoitajamitoituksen vuoksi. Kuntalehti 12 / 2022 9 . Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi juuri, että sekä kotihoitoon että ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kynnys on noussut eli sinne tullaan entistä huonokuntoisempina. Toivon, ettei se ainakaan mene läpi esitetyssä muodossa. Tämä on vaikeuttanut isojen, mutta aivan erityisesti pienten yksityisten tai yhteiskunnallisten yritysten toimintaa. Pienet eivät välttämättä pysty siihen tai sitten ne panevat ovet kokonaan kiinni. Hyvinvointialueiden rooli on hänestä ”aivan valtavan tärkeä”. Meillä ei ole sellaista mallia kuin Keski-Euroopassa, jossa ajatellaan, että iso osa työikäisestä väestöstä keskittyy hoitamaan läheisiään. Kun kaikki isoimmat yhtiöt irtisanoivat sopimuksia, kuvastaa se Topo mielestä sitä, että isoilla on sen verran riskinottokykyä, että ne pystyvät. Tämä on tosi valitettava lakiesitys. LIIAN VÄHÄN PALVELUITA Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia paikkoja on vähennetty koko ajan, mutta Topo muistuttaa, että jatkossa meillä on nykyistäkin enemmän ihmisiä, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautisia palveluita. Mennään huolestuttavalle puolelle, jos puolet ihan välttämättömästä palvelutuotannosta on yksityisillä. Vammaispalvelulain mukaiset subjektiivisella oikeudella turvatut kuljetuspalvelut sekä kodin muutostyöt ovat hyviä esimerkkejä. He ovat yhteiskunnan heikompiosaisia, koska heiltä usein puuttuu kyky argumentoida omien etujensa puolesta. Varsinainen kohu syntyi kuitenkin yksityisten hoivayritysten päätöksistä irtisanoa vanhusten hoivakotien sopimuksia. Jos eduskunta kritiikistä huolimatta hyväksyy lakiesityksen hallituksen esittämässä muodossa, se tulee kiistämättä heikentämään iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia saada niitä palveluita, joita he tarvitsevat kotona asumisen turvaksi, Topo painottaa. Välillä on menty ihan äärireunaan eli on vaadittu liian halpaa palvelutuotantoa. Omaiset ottavat jo nyt paljon vastuuta muistisairaista, monet ovat muistisairaiden omaishoitajia ja hoitavat heidän asioitaan. Enempään hekään eivät yleensä pysty. Se heijastuu koko sosiaalija terveyspalveluketjuun. Kilpailutuksilla pyritään pitämään hoivan hintatasoa matalana osin siksi, koska siihen käytetään julkisia varoja. Se heijastuu myös poliisien töihin, koska he käyttävät moninkertaisesti enemmän aikaa muistisairaiden ihmisten etsimiseen kuin aikaisemmin. Topo on ilmaissut hyvin tiukan kielteisen kantansa lakiesityksestä eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnalle. vauvasta 65-vuotiaisiin asetetaan vastakkain. Sitten on ymmärrettävästikin tullut esiin ongelmia laadussa. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden alussa, samaan aikaan hyvinvointialueiden aloittamisen kanssa. Hän toivoo selkeää rajaa. Meillä on kuitenkin yhteiskunta, jossa työikäiset ihmiset käyvät töissä. Topo muistuttaa, että kaiken taustalla on hankintalaki ja sen soveltaminen. Kun lakia sovelletaan palveluihin, jotka turvaavat ihmisarvoisen elämän paljon apua ja hoitoa tarvitseville ihmisille, on selvää, että tulee ongelmia. Nyt on ikään kuin nostettu kissa pöydälle. Hän ihmettelee, miten jotkut hyvinvointialueet ovat vähentämässä ympärivuorokautisia paikkoja entisestään. Se on hänestä pitkän kehityksen tulos, joka korostuu, kun kaikki hinnat nousevat. Hankintalaki on aikoinaan tehty ihan muunlaisiin hankintoihin kuin hoivakotipalveluihin. Topo ei ota kantaa yksittäisten kuntien ulkoistuksiin, mutta hänen mielestään hyvinvointialueilla on todellinen mietinnän paikka varsinkin vanhojen ihmisten näkökulmasta. Totta kai silloin pitää tarkka, mihin rahoja käytetään. Kysymys on vielä asiakasryhmästä, joka ei pysty itse vaatimaan mitään. Topon mielestä se kuulostaa lähimmäisenrakkaudelta ja perheiden sisäiseltä huolenpidolta, mutta tässä työvoimapulan tilanteessa se ei ole kestävä tie. Sitten on ryhdytty kiristämään ruuvia, jotta paikassa olisi riittävästi henkilökuntaa tekemässä hoivaja avustamistyötä. Koska hoivapalvelut ovat välttämättömiä, kuinka paljon palveluita kannattaa siirtää isoille yrityksille, hän pohtii. Vanhuspalveluita on ylipäätään liian vähän. Topokin on huomannut, että palveluntuottajille on tullut vaikeuksia pitää kustannukset niin matalina, että ne pärjäävät kilpailutuksissa. HANKINTALAIN LOUKKU Syksyllä julkaistiin 55–84-vuotiaille tehty mielipidekysely, jonka mukaan yli 70 prosenttia pitää ikääntyneiden hoivapalveluiden laatua Suomessa luvattoman heikkona. Tässä muutostilanteessa ei missään tapaukSanoohan sen jo järkikin, ettei yökotihoito lyhyine asiakaskäynteineen vastaa hoitoa hoivapaikassa. Meillä käy jo nyt niin, että työikäiset ihmiset jäävät erimittaisille vapaille hoitamaan iäkkäitä läheisiään, koska palvelut eivät toimi riittävän hyvin tai niitä ei saa ollenkaan. Vähitellen kunnat ovat oppineet tekemään kilpailutuksia paremmin ja paremmin. Se johtuu siitä, että meillä ei ole vieläkään keinoa parantaa muistisairauksia. On mietittävä, mikä pitää olla julkisen puolen tuottamien palveluiden osuus, jotta palvelutuotanto pysyy vakaana. Jos isoilla yrityksillä on niin suuri osuus palvelusta, ettei julkinen puoli voi yhtäkkiä pistää pystyyn vastaavaa, olemme hankalassa tilanteessa. KL12_6-11.indd 9 28.11.2022 9.06. Hyvinvointialueet ovat joka tapauksessa velvollisia järjestämään nämä palvelut. Ja mikä on osuus, mikä pitää kilpailuttaa, jotta saadaan valinnanmahdollisuuksia ihmisille. Meillä jäävät opettajat, lääkärit ja ties ketkä hoitamaan läheisiään juuri sen takia, että vanhuspalvelut eivät vedä riittävän hyvin. RAJA PITÄÄ OLLA Kustannuspaine on hänen mukaansa aito ja oikea ongelma, mutta on myös toinen aito ja oikea ongelma. Joissakin kunnissa koko sote-puoli on yksityistetty jo vuosia sitten
Selvitysten mukaan iäkkäistä vähintään kolmannes tarvitsee digitukea ja ainakin saman verran on kokonaan ilman digitaitoja. Topo ei ole vakuuttunut. Mahdollisuus kaikkina vuorokauden aikoina tehtävään kotihoitoon on uusi keino tukea kotona asumista ja vähentää ympärivuorokautisia hoivapaikkoja. • Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala KL12_6-11.indd 10 28.11.2022 9.06. Kuinka jatkossa nuoret ihmiset valitsisivat sote-ammatteja ja päätyisivät tekemään iäkkäiden palveluissa töitä. Vanhusten hoivasta eläköityy koko ajan työntekijöitä. Kun Topo aloitti yhteiskuntatieteiden opinnot Helsingin yliopistossa 1980-luvulla, hän ajatteli, että ehkä hän voisi jotenkin muuttaa maailmaa paremmaksi. Pienipalkkaisten työntekijöiden vuokraaminen on vuokratyöfirmojen tapa ansaita. Tanssimusiikki kuuluu vielä salista, kun Topon on kiiruhdettava seuraavaan tapaamiseen. Lähihoitajista on eniten pulaa. Sanoohan sen jo järkikin, ettei yökotihoito lyhyine asiakaskäynteineen vastaa hoitoa hoivapaikassa. Se ei riitä – eikä myöskään ulkomailta saada tarpeeksi työvoimaa. Nykyisestä työstäni jo laki sanoo, että yksi tehtävä on levittää iäkkäisiin liittyvää tietoa. Siellä hän sai tunnustuspalkinnon vanhusasiavaltuutetun työn käynnistämisestä. Olen sillä tavalla malttamaton, että haluan tietää, miten tietoa käytetään ihmisten parhaaksi. ] sessa saisi heikentää mitään näistä palveluista, koska ne nyt jo toimivat liian huonosti. Palkinnon myöntäjä Suvanto ry on turvallisen vanhuuden puolesta toimiva järjestö. Vuokratyöfirman työntekijöinä he pystyvät itse sanelemaan, mitä vuoroja ottavat. Se että me raihnaistamme iäkkäitä ihmisiä sillä, että koska he eivät kykene digitaalisesti toimimaan, he joutuvat siirtämään päätöksentekoa muille, on väärin. Ikäinstituutin johtajana, valtakunnallisen sosiaalija terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn pääsihteerinä sekä tutkijana, tutkimuspäällikkönä ja akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa, Stakesissa ja THL:ssä * Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme aikuista lasta * Harrastaa laulua, puutarhanhoitoa ja metsässä kuljeskelua töissään hyödyntänyt tutkimustietoa. Tutkimusmaailma jäi, mutta aina hän on Päivi Topo * Syntyi Kouvolassa vuonna 1962 * Asuu Helsingissä * Valtiotieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1997 * Toiminut vanhusasiavaltuutettuna tammikuusta 2022 * Aiemmin työskennellyt mm. Vuoden alussa tulevan lakiuudistuksen mukaan kotihoitoa voi saada tarvittaessa kaikkina vuorokauden aikoina. Lähihoitajat pystyvät tällä keinolla nostamaan vähän tulojaan ja parantamaan työolojaan. Palkinnon nimi on Valontuoja. Kyllä ihmisellä pitää olla oikeus hoitaa asiansa niin kauan kuin pystyy. Miten yhtälö saadaan toimimaan, kun pitäisi löytää kotihoitoon työntekijöitä, jotka tekevät myös aika yksinäistä yötyötä. Hänestä ei ole oikein, että tarjolla on vain digitaalisia palveluja. EI VAIN DIGIPALVELUITA Topo luettelee iäkkäiden kohtaamia ongelmia kiihkottomaan, mutta vakuuttavaan tyyliin. Tutkijana hän huomasi, että tutkimuksen tapa muuttaa maailmaa on tosi hidasta. KEIKKATYÖ VETÄÄ LIIKAA Suurin huoli vanhusasiavaltuutetulla on työvoiman puutteesta. Topon mukaan on yleistynyt, että lähihoitajat irtisanoutuvat vakituisesta työpaikastaan, mutta menevät vuokratyöfirman kautta samaan työpaikkaan tekemään keikkoja. [ Hän ] 10 Kuntalehti 12 / 2022 [ Kuka. Voi kun voisin kertoa vain hyviä uutisia, hän naurahtaa ja mainitsee sitten pari. Myönteisiä asioita iäkkäiden tilanteesta on vaikea löytää. Lisää paineita tulee. Palveluiden muuttuminen digitaalisiksi ei ole pienimpiä. Toisen puolesta digiasiointia pitäisi yksinkertaistaa, ja tuettu digiasiointi olisi tunnistettava lainsäädännössä. Topo pohtii, miten uudistus voi toteutua hyvin, kun yhä suurempi osuus vanhuspalveluissa työskentelevistä tekee töitä vuokratyöfirmojen kautta. Nyt jo haalitaan eläkkeellä olevia ammattilaisia keikkatöihin, kuten koko sote-sektorilla. Jos digitaalisten palvelujen käyttäminen ei onnistu tai käy, pitäisi olla kansallinen asiointikanava, vaikka puhelinpalvelu. Topo ehdottaa, että kunnat koordinoisivat digitukea eli varmistaisivat, että kaikki asukkaat saavat apua tarvitessaan. Elämme pidempään terveempinä ja iäkkäiden palveluissa on menty valtavia harppauksia eteenpäin
Moni kunta ja koko julkinen talous on ajautunut pahoihin vaikeuksiin sote-kustannusten kasvun vuoksi. Työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä hyvinvointialueilla että kunnissa on välttämätöntä, ja sen tavoitteiden tulisi olla korkealla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä pitäisi olla nykyistä enemmän uskallusta puhua myös kansalaisten omasta vastuusta toimintakyvyn ja terveyden ylläpitämisessä. Se olisi älykästä sopeutumista pieneneviin resursseihin. Termit älykäs sopeutuminen ja älykäs supistuminen ovat peräisin kaupunkisuunnittelusta, mutta sopisivat hyvin sovellettaviksi soten haasteiden ratkomisessa ainakin ajatuskokeena. Tähän on pyritty sekä hallinnollisilla muutoksilla että palvelujen kehittämisellä myös nyt käynnissä olevassa hyvinvointialueuudistuksessa. Soteen sovellettuna: ei lisää uusia palveluja, vaan uutta ajattelua. Jos vastaajat tarkoittavat tällä valmiutta omakohtaiseen sitoutumiseen ja vastuun ottoon, olemme hyvällä tiellä. Hän on seurannut ja osallistunut sote-uudistusten valmisteluun vuodesta 2007 lähtien. Palvelutarpeiden kasvu, hoitojen kehittyminen sekä asiakkaiden ja potilaiden ongelmien monimutkaistuminen ovat ajan kuluessa kietoutuneet yhteen tavalla, jossa esiin nouseviin tarpeisiin on totuttu vastaamaan uudella lainsäädännöllä ja entistä erikoistuneemmalla ja korkeammin koulutetulla henkilöstöllä. YHDEKSI keskeiseksi ratkaisun avaimeksi uudistuksessa on nimetty hyte. Näihin olisi satsattava. Älykkäässä sopeutumisessa on kysymys uudesta ajatteluja suhtautumistavasta supistumiseen, jota ei pidetä kielteisenä prosessina, vaan tarpeena kehittää uudenlaisia strategioita ja toimenpiteitä muutoksen hallintaan. Ahtaalla olevan julkisen talouden aikana tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton, jos palvelujärjestelmässä pystytään soveltamaan älykästä sopeutumista ja supistumista. Tavoitteeksi olisi uskallettava asettaa myös sote-palvelujen kysynnän hillitseminen. Tekemämme valinnat luovat pohjaa hyvinvoinnille ja terveydelle tai pahoinvoinnille. Älykäs supistuminen edellyttää palvelujen uudelleen organisointia, joidenkin lakkauttamista ja uudenlaista palvelutarjontaa. PALVELUJEN lisääminen ja parantaminen on siilouttanut järjestelmän ja saanut kansalaiset ajattelemaan, että ratkaisu yhä useampaan elämän ongelmaan tulee palveluista ja asiantuntijoilta. Tehostamisen ja kustannusten kasvun taittamisen vaateisiin vastaavat hyvinvointialueet järjestäjinä ja valtio rahoittajana. Kansalaiset tuntuvat olevan yllättävän valmiita omaan vastuuseen. Silloin ei suunniteltaisi ja tehtäisi päätöksiä vain luÄlykästä sopeutumista soteen Tarja Myllärinen Kirjoittaja on Kuntaliiton sote-muutosjohtaja. Kunnallisalan kehittämissäätiön lokakuussa teettämän tutkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yksilön tulisi olla vastuussa omasta hyvinvoinnista erittäin tai melko paljon. Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala [ Kolumni ] S osiaalija terveyspalveluissa on jo vuosikymmeniä tavoiteltu integraatiota. Tämä olisi älykästä sopeutumista sotessa – uudenlaista ajatteluja suhtautumistapaa niukkenevissa resursseissa. • KL12_6-11.indd 11 28.11.2022 9.06. Kustannusten hillintä olisi edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin tehostamista, uudenlaisia palvelukonsepteja ja valtion taholta pidättäytymistä uusista ja laajenevista velvoitteista. Kuva: Kuntaliitto paamalla parempia palveluja. Hyvinvointi ja terveys rakentuvat lähiyhteisöissä. Sosiaalija terveydenhuollon palvelujen integraatiolla tarkoitetaan palvelujen järjestäjän tai tuottajan asiakkaalle muodostamaa ja yhteen sovittamaa kokonaisuutta hänen tarvitsemistaan palveluista. Vahvan ja vakaan taloudellisen kasvun vuosina tämä onnistui, mutta niukempiin aikoihin ei ole osattu varautua eikä paneutua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn ja perustason vahvistamiseen. Me syömme, juomme, liikumme, vietämme vapaa-aikaa, huolehdimme läheisistämme, kulutamme, käymme töissä tai koulussa. Sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluissa alkaa uusi ajanlasku vuonna 2023. Soteen sovellettuna: ei lisää uusia palveluja, vaan uutta ajattelua
Tarkoituksena on, että hyvinvointialueet tulevat yhtiön omistajiksi niille suunnattavan osakeannin kautta. Käyttäjäystävällisyyden lisäksi mittavat hyödyt ylettyvät myös julkiseen talouteen, sillä paperipostin vähentyessä digiposti tuo kunnille ja hyvinvointialueille miljoonien säästöjä. igipostipalvelut ovat kerryttäneet suosiota Suomessa ja Pohjoismaissa viime vuosien aikana – eikä ihme, sillä ne helpottavat arjen asiointia huomattavasti. Suomalaisten käyttöön Kivra lanseerattiin vuonna 2020, minkä jälkeen digitaalisten postiratkaisujen käyttöaste on kasvanut nopeasti. Neuvotteluihin päädyttiin, koska Kuntaliiton jäsenmaksutulot laskevat ensi vuodesta lähtien 30 prosenttia. Sekä kansalaiset että teknologia ovat valmiita digipostipalveluiden laajempaan hyödyntämiseen. Kun paperisen postin saa automaattisesti digitaalisena, vähentää se huomattavasti postin lähettäjän hiilijalanjälkeä. Sillä Marinin valinta Iisalmen kunnan aarteeksi löytyy arkisesti päiväkoti Simpukan aidasta. Hänen teoksissaan käyttämänsä materiaalit ovat usein olleet maanläheisiä ja arkisiakin. Kaikkonen on monin tavoin merkittävä hahmo Iisalmen taide-elämässä. Esimerkiksi isovanhempien laskujen maksaminen sähköisesti on Kivralla helppoa ja vaivatonta. Kustannushyötyjä syntyy etenkin prosessien tehostuessa ja kirjepostin vähentyessä. • Katja Martelius Iisalmi: Askel askeleelta Kuva: Iisalmen kaupunki KUNTALIITON muutosneuvottelut päättyivät 23 ihmisen irtisanomiseen. Kuntaliiton muutosneuvottelut päätökseen Kunnille ja hyvinvointialueille miljoonasäästöjä digitaalisen postin avulla tutustu palveluun osoitteessa kivra.fi tai ota yhteyttä sähköpostitse info@kivra.fi. Digipostin käyttöönotto kiihdyttää yhteiskunnan digitalisaatiota ja on luonteva osa sähköistä asiointipolkua asioitaessa kuntien tai hyvinvointialueiden kanssa. Seuraavan kerran niin tapahtuu ensi kesänä. Tämän myötä digitaalisten julkisten palveluiden saavutettavuus ja laatu paranevat. Kuntaliiton perustamaan Hyvinvointialueyhtiö Oy:hyn siirtyy Kuntaliitosta ja KL Palveluista 16 vakituista ihmistä. D ILMOITUS ILMOITUS KL12_12-15.indd 12 28.11.2022 9.02. Ympäri Suomea Kivraan lähettää digipostia jo 40 000 yritystä ja organisaatiota. Iisalmessa siis jokaiseen kaupungin uudisrakennusprojektiin varataan 1 prosentti taiteelle, hän sanoo. KAIKKONEN muistetaan parhaiten installaatiostaan Tie (2000). Se koostui 3000:sta käytetystä miesten pikkutakista, jotka oli levitetty Helsingin tuomiokirkon portaille. Kokoelma perustuu varhaisen kansanedustajan ja yhteiskunta-aktiivin Alli Nissisen (1866–1926) laajaan testamenttilahjoitukseen, ja joukossa on useiden nimekkäiden kultakautelaisten, kuten Elin Danielson-Gambogin, Eero Järnefeltin ja Albert Edelfeltin töitä. Kuntaliitto ry:n ja Kuntaliitto Palvelut Oy:n muutosneuvottelut koskivat koko henkilöstöä, pois lukien toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtajat. Teokset ovat samalla julkisia taideteoksia, joista kaikki kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan. Joka toinen vuosi kaupunki järjestää hänen kuratoimansa ulkoilmataidenäyttelyn eli Koivukujabiennaalin. Kustannushyötyjen lisäksi digipostiin siirtyminen auttaa kuntia ja hyvinvointialueita omien hiilineutraaliustavoitteidensa saavuttamisessa. Ne kaatuilevat matkallaan eteenja taaksepäin ja vähän sivuillekin, kunnes rakennuksen toisella sivulla viimeinen keltainen, melkoisen komea palkki hyppää yläviistoon jonnekin suureen tuntemattomaan. Silloin Iisalmen keskustaa halkova Pohjolankadun koivukuja (Euroopan pisin muuten) täyttyy ohikulkijoita ilahduttavista veistoksista. Modernit digipostipalvelut mahdollistavat myös asioinnin läheisen puolesta. KoKo yhteisKunta hyötyy digipostista Digipostin käyttöönoton hyödyt kunnille ja hyvinvointialueille ovat mittavat. VUONNA 2015 iisalmelaistaustainen kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen nimittäin toteutti vastavalmistuneen päiväkodin aitaan ja fasadiin värikkään veistoksen polttomaalatusta alumiinista. 12 Kuntalehti 12 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Alussa henkilöstön vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 60 ihmistä Kuntaliiton ja kahdeksan henkilöä KL Palveluiden puolelta. Digipostipalvelut mahdollistavat kansalaisille turvallisen tavan vastaanottaa ja tallentaa julkishallinnon sekä yksityisen sektorin yritysten lähettämän postin samaan helppokäyttöiseen palveluun. Teoksen nimi on Askel askeleelta, ja se kuvaa ihmisen elämänkaarta. Arjen hallinta helpottuu, kun kaikki tärkeät dokumentit voi vastaanottaa ja arkistoida samassa sovelluksessa. IISALMEN taidekokoelmaan kuuluu noin 350 teosta, kertoo kaupungin kirjastoja kulttuuripäällikkö Sanna Marin. Paineita tulee myös hyvinvointialueuudistuksesta. Digipostin tuomien hyötyjen takia useat kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet ovat ottaneet digipostipalvelun käyttöönsä. MARIN on valinnut Päiväkoti Simpukan aitaveistoksen siksi, että hän haluaa nostaa esiin prosenttitaideperiaatteen, jonka avulla on viime aikoina kartutettu kunnan taidekokoelmaa. Mutta nämä teokset saavat jäädä nyt vaille Kuntalehden huomiota. Se koostuu heleän värisistä metallipötköistä, jotka ovat kuin painovoimaa uhmaten jääneet killumaan sattumanvaraisen näköisesti kiinni aitaan. Suomessa toimiva digipostipalvelu Kivra auttaa yksityistä sektoria ja julkishallintoa mullistamaan yhteydenpitoa kansalaisiin tarjoamalla kustannustehokkaan ja turvallisen alustan dokumenttien toimittamiseen, asiointiin ja sähköiseen tiedottamiseen. Neuvottelut eivät koskeneet Kuntalehteä kustantavaa KL-Kustannus Oy:tä. Pötköt kasvavat portin pielen pikkupaloista aina vain suuremmiksi monimetrisiksi tolpiksi. Veistoksia Kaikkonen on tehnyt muun muassa lujitemuovista. Irtisanomisten lisäksi 12 työntekijän työsuhde on päättymässä esimerkiksi eläköitymiseen tai omaan irtisanoutumiseen. Digipostina voi lähettää esimerkiksi laskuja, asiakirjoja, tiedotteita ja ajanvarausilmoituksia kooten digitaalisen palvelutarjonnan kätevästi yhteen paikkaan. ”Yhteistyömme kuntien kanssa on sujunut tähän asti erinomaisesti ja olemme saaneet palvelun tuomista hyödyistä hyvää palautetta. Suomen korkeasta digitalisaatioasteesta huolimatta paperipostin osuus on edelleen suuri, ja sen osittainen korvaaminen digipostilla on merkittävä ilmastoteko kunnilta ja hyvinvointialueilta. Digipostiin siirtyminen on selkeä tulevaisuuden kehityskulku ja on hienoa nähdä, kuinka moni kunta ja kuntalainen on omaksunut uuden tavan vastaanottaa ja säilyttää dokumentteja”, toteaa Kivran toimitusjohtaja ilari abdeen
”Yhteistyömme kuntien kanssa on sujunut tähän asti erinomaisesti ja olemme saaneet palvelun tuomista hyödyistä hyvää palautetta. Digipostin käyttöönotto kiihdyttää yhteiskunnan digitalisaatiota ja on luonteva osa sähköistä asiointipolkua asioitaessa kuntien tai hyvinvointialueiden kanssa. Kuva: Iisalmen kaupunki Kunnille ja hyvinvointialueille miljoonasäästöjä digitaalisen postin avulla tutustu palveluun osoitteessa kivra.fi tai ota yhteyttä sähköpostitse info@kivra.fi. Suomessa toimiva digipostipalvelu Kivra auttaa yksityistä sektoria ja julkishallintoa mullistamaan yhteydenpitoa kansalaisiin tarjoamalla kustannustehokkaan ja turvallisen alustan dokumenttien toimittamiseen, asiointiin ja sähköiseen tiedottamiseen. igipostipalvelut ovat kerryttäneet suosiota Suomessa ja Pohjoismaissa viime vuosien aikana – eikä ihme, sillä ne helpottavat arjen asiointia huomattavasti. Digipostiin siirtyminen on selkeä tulevaisuuden kehityskulku ja on hienoa nähdä, kuinka moni kunta ja kuntalainen on omaksunut uuden tavan vastaanottaa ja säilyttää dokumentteja”, toteaa Kivran toimitusjohtaja ilari abdeen. Digipostipalvelut mahdollistavat kansalaisille turvallisen tavan vastaanottaa ja tallentaa julkishallinnon sekä yksityisen sektorin yritysten lähettämän postin samaan helppokäyttöiseen palveluun. KoKo yhteisKunta hyötyy digipostista Digipostin käyttöönoton hyödyt kunnille ja hyvinvointialueille ovat mittavat. Suomalaisten käyttöön Kivra lanseerattiin vuonna 2020, minkä jälkeen digitaalisten postiratkaisujen käyttöaste on kasvanut nopeasti. Digipostina voi lähettää esimerkiksi laskuja, asiakirjoja, tiedotteita ja ajanvarausilmoituksia kooten digitaalisen palvelutarjonnan kätevästi yhteen paikkaan. Sekä kansalaiset että teknologia ovat valmiita digipostipalveluiden laajempaan hyödyntämiseen. Tämän myötä digitaalisten julkisten palveluiden saavutettavuus ja laatu paranevat. Esimerkiksi isovanhempien laskujen maksaminen sähköisesti on Kivralla helppoa ja vaivatonta. Kun paperisen postin saa automaattisesti digitaalisena, vähentää se huomattavasti postin lähettäjän hiilijalanjälkeä. D ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS KL12_12-15.indd 13 28.11.2022 9.02. Arjen hallinta helpottuu, kun kaikki tärkeät dokumentit voi vastaanottaa ja arkistoida samassa sovelluksessa. Modernit digipostipalvelut mahdollistavat myös asioinnin läheisen puolesta. Ympäri Suomea Kivraan lähettää digipostia jo 40 000 yritystä ja organisaatiota. Käyttäjäystävällisyyden lisäksi mittavat hyödyt ylettyvät myös julkiseen talouteen, sillä paperipostin vähentyessä digiposti tuo kunnille ja hyvinvointialueille miljoonien säästöjä. Kustannushyötyjä syntyy etenkin prosessien tehostuessa ja kirjepostin vähentyessä. Digipostin tuomien hyötyjen takia useat kunnat, kaupungit ja hyvinvointialueet ovat ottaneet digipostipalvelun käyttöönsä. Suomen korkeasta digitalisaatioasteesta huolimatta paperipostin osuus on edelleen suuri, ja sen osittainen korvaaminen digipostilla on merkittävä ilmastoteko kunnilta ja hyvinvointialueilta. Kustannushyötyjen lisäksi digipostiin siirtyminen auttaa kuntia ja hyvinvointialueita omien hiilineutraaliustavoitteidensa saavuttamisessa
Markku Mäkijärven päiväkirjat alkavat helmikuussa 2020 ja päättyvät dramaattiseen päivään 24. helmikuuta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Päiväkirjamerkintöjen arvo on niiden autenttisuudessa. Mäkijärven työ muistutti ison laivan kapteenin ponnisteluja kovassa myrskyssä. Kymmenennellä. Suomen pandemiataistelun päiväkirja. Rauhallisesti puhuva mies mustissa kulmikkaissa silmälaseissaan tuli tutuksi ilmestyessään päivästä toiseen televisioon selittämään koronatilannetta alueella, jossa epidemia ryöpsähti rajuimpana. • Merja Ojansivu Markku Mäkijärvi, Koronapeli. Korrektisti mennään, vaikka tunteet toisinaan kuumenevatkin. Otava 2022. Samaan aikaan oli suunniteltava uusien tehohoitopaikkojen ja sairaaloiden käyttöönottoa koronapotilaille, pyöritettävä maan suurimman yliopistosairaalan normaalia arkea ja yritettävä ennakoida, mitä oli tulossa. 14 Kuntalehti 12 / 2022 [ Tape ] Äiti kuule, mä otan nyt vauvalomaa. Mäkijärven tyyliin ei ainakaan päiväkirjan perusteella kuulu piikittely tai jälkiviisastelu. Mäkijärvi katsoo tehtävän kuuluvan ehdottomasti itselleen, koska potilas on HUSissa ja tilaisuus pidetään lastensairaalassa. Mäkijärvi kertoo päivittäisistä päätöksistä, eri toimijoiden edesottamuksista ja omasta toiminnastaan tuoreeltaan sen hetkisen tiedon valossa. Siis vuodella näistä sun vauvakyselyistä. Faktojen kunnioitus on suorastaan kliinistä. Kun HUSiin tulee hoitoon varhaisteiniikäinen poika ja Viikin normaalikoulu asetetaan karanteeniin, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmoittaa toimivansa televisioidun tiedotustilaisuuden puheenjohtajana. ONNEA, ONNEA, ONNEA!!! VIHDOINKIN! Mikset heti sanonut??! Monennellako kuulla olet. Ylilääkäri piti koronapäiväkirjaa KL12_12-15.indd 14 28.11.2022 9.02. Vaihdamme muutaman kipakan kommentin. [ Kirja ] HELSINGIN ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kuuluu Suomen koronataistelun eturintaman uurastajiin, ja siksi hänen kirjansa Koronapeli – Suomen pandemiataistelun päiväkirja on kiinnostavaa luettavaa. En peräänny tuumaakaan, Mäkijärvi kirjoittaa päiväkirjaansa. Kirjoittaja toteaa, että HUSin täytyy olla varautunut myös uusiin kriiseihin, vaikka edelliset eivät vielä ole ohi
”Tyypillinen tarve on esimerkiksi, kun ihmiset alkavat yllättäen reagoida ja saada oireita. Ilmanpuhdistimet nopeasti ja vaivatta käyttöön Nopeus on valttia, kun sisäilmaongelmista tulee merkittävä puheenaihe. Lifa Arin ilmanpuhdistimien valikoima on laaja ja kattaa isoista tiloista pienempiin huoneisiin soveltuvat mallit. Lifa Airin ilmanpuhdistimet ovat kaikkea tätä ja lisäksi tyylikkään skandinaavisen muotoilun ansiosta puhdistin vie vain vähän lattiapinta-alaa. Lifa Airin tehokkaat ilmanpuhdistimet suojaavat myös kaikkein herkimpien ihmisten hengitysilman laatua ja niillä voidaan välttää heidän oireilusta johtuvat tilojen korjaustoimenpiteet”, kertoo myyntipäällikkö ja puhtaan ilman asiantuntija Hannu Lehto Lifa Airilta. Joissain tilanteissa on hyvä ottaa käyttöön myös Lifa Airin korkeatasoiset hengityssuojaimet tai lääkinnällisiksi laitteiksi luokitellut kirurgiset suu-nenäsuojukset eli tuttavallisemmin maskit. Meillä on pitkät perinteet tutkimusyhteistyössä. Useissa tapauksissa sisäilman laatu ei korjauksen jälkeenkään ole parantunut ja aikaansaatu on vain korkeita kustannuksia väistötiloihin siirtymisestä ja tarpeettomista korjaustöistä. Varsinaiset korjaavat toimenpiteet voidaan ajoittaa niihin ajankohtiin, kun tilat eivät ole käytössä, esimerkiksi koulujen osalta loma-aikoihin. Laitteet ovat kestäviä, vievät vähän tilaa ja niiden huolto on vaivatonta. Usein on tilanne, että ei heti tiedetä, mistä oireilu johtuu. ”Sisäilmaongelmat ja niiden ratkaiseminen ilmanpuhdistimien avulla ovat yhtiömme ydinosaamista. Huono sisäilma on johtanut tilanteeseen, missä kymmenet tuhannet oppilaat ja opettajat ovat jatkuvasti väistötiloissa sisäilman laatua korjaavien korjaustöiden ajan. Olemme mukana esimerkiksi E3 Pandemic Responce -hankkeessa. ”Pyydä meiltä referenssejä julkisen alan toimijoista, jotka käyttävät meidän puhdistimiamme. ”Silloin tällöin ilmanpuhdistimilla haetaan jatkoaikaa kiinteistön remontoinnille. Paine tehdä jotain nopeasti on ikävä kyllä johtanut liian nopealla aikataululle tehtyihin korjaussuunnitelmiin ja korjauksiin. E3:ssa suuri joukko monitieteellisiä tutkijoita, lääkäreitä ja yritysten asiantuntijoita kehittää yhdessä ratkaisuja, joilla pidetään yhteiskunta ja yritykset pyörimässä pandemioiden ja epidemioiden aikana”, kertoo aerosolifysiikan tohtori Minna Väkevä, joka toimii Lifa Airin teknologiajohtaja. Meillä on resurssit nopeasti reagoida ympäri Suomen, oma huolto-organisaatio ja lisäksi aliurakoitsijoita apuna”, jatkaa Lehto. Kun väistötiloja ei ole, saadaan Ilmanpuhdistimilla tilanteeseen parannusta ja tilojen, kuten päiväkodin, käyttöä voidaan jatkaa sen aikaa, että investointipäätökset uuden rakentamisesta tai vanhan remontoinnista saadaan tehtyä”, Lehto kertoo. Näin toimien voidaan ostaa edullisesti lisäaikaa huolelliseen sisäilman tutkimiseen ja sitä pilaavien asioiden korjaussuunnitteluun. Lifa Air Oyj:n ilmanpuhdistimien avulla kyetään aikaansaamaan sisäilman laadun välitön parantuminen, oli syynä sitten vaikkapa kosteusvaurioiden aikaansaamien partikkelimaisten homeitiöiden tai homeiden kaasumaiset epäpuhtaudet. Ihmisten herkkyydet erilaisille sisäilman laatua pilaaville tekijöille ovat yksilöllisiä ja vaikka sisäilman laadun kriteerit täyttyvät, jotkut ihmiset voivat silti oireilla. Asioiden siirtäminen myöhemmin ratkaistavaksi on yleensä huonoin ratkaisu. ILMOITUS ILMOITUS I lmanpuhdistin vähentää yleisiä allergiaja sisäilmaoireita, auttaa jaksamaan töissä ja koulussa, ja suojaa ilmavälitteisten tautien leviämiseltä. Helppoutta asiakkaalle tarjoaa myös ilmanpuhdistinten vuokraaminen, joka sisältää takuun sekä huollon riippumatta vuokrauksen kestosta”, jatkaa Hannu Lehto. Määräaikainen ylläpitosopimus on kätevä, koska se kattaa kaikki tuotteeseen kohdistuvat viat tai ongelmat. Ongelmaksi muodostuu se, että joidenkin tilojen käyttäjien oireilu pitkittyy rakennuksen korjauksista tai muista sisäilman laatua parantavista toimenpiteistä huolimatta. Näin vältetään sisäilman aiheuttamien tunnekuohujen eskaloituminen ja hätiköidyt korjaustoimet sekä tarpeettomat väistötiloihin siirtymiset. 050 588 0044 Lisätietoja E3 Pandemic Responce -hankkeesta ja sisäilmasta: Minna Väkevä minna.väkevä@lifa.net www.lifa-air.com KL12_12-15.indd 15 28.11.2022 9.02. ”Yhtä lailla kyse voi olla ilmansaasteista tai katupölystä. Lisätietoja ilmanpuhdistimien ostamisesta ja vuokraamisesta: Hannu Lehto hannu.lehto@lifa.net p. Palvelumme kattaa kaiken toimituksesta asennukseen ja huoltoon. Säästöt tarpeettomista väistötiloihin siirtymisen välttämiseltä ja niissä oleskelusta ovat myös erittäin huomattavat. Ongelmat voidaan ratkaista asentamalla välittömästi riittävä määrä Lifan ilmanpuhdistimia ja todentamalla heti ilmanlaadun parantuminen. Ilmanpuhdistimilla säästöjä sisäilman laadun parantamisessa Ilmanpuhdistimen on oltava tehokkuuden lisäksi myös helppokäyttöinen, turvallinen ja kestävä. Ilmanpuhdistinta on syytä käyttää aina, jos ilmanlaadussa on havaittu haitallisia epäpuhtauksia
Hän kantaa huolta ikäihmisten tulevista palveluista kunnissa. 16 Kuntalehti 12 / 2022 SIIRTO SUURI SOTEN sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.41 KAIKKI PALLOT ILMASSA Joensuun kaupungin hyvinvointija osallisuuspäällikkö Heini Lehikoinen harrastaa luonnossa liikkumista, jumppaa ja spinningiä. KL12_16-31.indd 16 28.11.2022 9.15
Kuntalehti 12 / 2022 17 . Kuva: Riikka Hurri KL12_16-31.indd 17 28.11.2022 9.15. Joensuussa ja Vaalassa etsitään yhteistyökumppaneita hyvinvointialueelta, KeskiSuomen ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla pystytetään rakenteita. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] KAIKKI PALLOT ILMASSA Kuinka yhteistyö lähtee rullaamaan, kun kunnat ja hyvinvointialueet edistävät hyvinvointia ja terveyttä yhtä jalkaa
Vaikeus on siinä, miten sinä löydät Siun sotesta henkilöitä, joiden kanssa voit hoitaa asioita. Ettei hyvä työ katkea vuoden vaihtuessa. VASTINPARIT HAKUSESSA THL:n Kauppisen mukaan nyt olisi tärkeää löytää vastinparit kunnasta ja hyvinvointialueelta, jotta yhteistyö pääsisi käyntiin. Parhaillaan päänsärkyä aiheuttaa järjestöavustusten jakaminen. Hänen suuria intohimojaan ovat teatteri ja metsässä liikkuminen. Tämä yksi henkilö hoitaa meille sen tarvittavan vastinparin. Ja kunnat puolestaan tarvitsevat hyvinvointialueita. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 18 Kuntalehti 12 / 2022 S osiaalija terveydenhuollon järjestämislaki velvoittaa sekä kuntia että hyvinvointialueita edistämään hyvinvointia ja terveyttä alueillaan täsmälleen samoin sanamuodoin. Hän tietää, kuka maakunnassa hoitaa ikäihmisten asioita tai lasten asioita, Lehikoinen selvittää. On tehtävissä paljon asioita, ennen kuin ihminen joutuu lääkärille. Kun sosiaalija terveyspalveluiden tuottaminen siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille, kuntien on luotava uudet rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tilanteet vaihtelevat suuresti eri alueiden ja kuntien välillä. Kauppisen mukaan on kuntia, joissa todetaan, ettei ihmisten terveys ole kunnan asia vaan sen voi jättää lääkäreille. Kun kaikkia toimintoja ei ollut joka kunnassa, toiminto saatettiin lakkauttaa. Se on kuulunut perinteisesti kunnille. Toinen konkreettinen muutos koski toimintojen yhtenäistämistä Siun sotessa. Että toimivat asiat toimisivat jatkossakin. Joensuun kaupungin hyvinvointija osallisuuspäällikkö Heini Lehikoinen on tottunut tekemään yhteistyötä ison kuntayhtymän kanssa, joka muuttuu vuoden vaihtuessa hyvinvointialueeksi. Aija Rautio toimii KeskiSuomen hyvinvointialueen hyvinvointikoordinaattorina. Lehikoinen on kokenut, ettei etenkään aivan alussa ollut selvää, kuka hoitaa mitäkin asiaa. Sekaannuksesta on Pohjois-Karjalassa opittu sen verran, että tulevalle hyvinvointialueelle on nimetty yksi henkilö, jonka tehtävänä on etsiä sosiaalija terveyspalveluiden sisältä henkilö, johon kunnasta voidaan olla yhteydessä. On tehtävissä paljon asioita, ennen kuin ihminen joutuu lääkärille. Organisaatiokaaviot ovat kuin karttoja, joiden avulla suunnistetaan kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Kauppisen mukaan osassa kuntia on päädytty jatkamaan avustusten hakua ja myöntämistä entiseen malliin vielä ensi vuosi. Lisäksi eläköitymiset ja ihmisten vaihtuvuus on katkonut totuttuja yhteistyöpolkuja. Toisissa kunnissa toiminnan on katsottu kuuluvan sosiaalija terveyspalveluihin, joista on vastannut kunta itse, useampien kuntien yhteinen sote-kuntayhtymä tai maakunnallinen sote-kuntayhtymä. Kauppisen mukaan suurin riski on se, että olemassa olevat hyvät toimintatavat katkeavat. Eri hyvinvointialueilla organisaatiot ja toimintatavat ovat erilaisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen tukee työkseen kuntia ja hyvinvointialueita uusien rakenteiden ja toimintatapojen luomisessa. Se on ollut välillä aika vaikeaa. TIEDONVÄLITYS TAKKUAA Joensuussa on eletty Siun soten kuntayhtymän aikaa jo vuodesta 2017 lähtien. Osalla hyvinvointialueista ja kunnista kaikki menee uusiksi eikä kukaan vielä tiedä yhteistyötä tekeviä vastinpareja. Kuinka velvoite toteutetaan, jää pitkälti hyvinvointialueiden ja kuntien päänvaivaksi. Sote-järjestämislain mukaan sekä kunnan että hyvinvointialueen on tuettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi jos jonkin järjestön rahoitus katkeaa tai peruskunnan kanssa yhteistyötä tehnyt sote-ammattilainen siirtyy uudistuksessa muihin tehtäviin eikä tilalle palkata ketään. Näitä nyt alueilla ja kunnissa kartoitetaan, ettei näin pääsisi tapahtumaan. Kun laki määrittää samat tehtävät kunnille ja hyvinvointialueille, sekaannuksilta ei voida välttyä. Ilman kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei Kauppisen mukaan tule onnistumaan. Monissa kunnissa hyvinvointikoordinaattorit ovat tehneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä poikkihallinnollisesti jo useita vuosia. KL12_16-31.indd 18 28.11.2022 9.15. Vaarana kun on yhdistysten toiminnan katkeaminen, jos avustus yhtäkkiä loppuu. Mutta ei se noin mene
Eteenpäin on päästy vasta, kun yhteisiä rakenteita on saatu toimimaan käytännössä. Tiedon kulku on ollut Lehikoisen mukaan välillä vaikeaa. Se on nettipohjainen palvelu, jossa vastaajina on lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia, fysioterapeutteja ja seksuaalineuvojia. KL12_16-31.indd 19 28.11.2022 9.15. Nina Peränen vuodenvaihteen lähestymistä. Kuntiin jäävät hyvinvoinnin vastuuhenkilöt voivat olla varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, kulttuuritai liikuntapuolen tai kunnan keskushallinnon työntekijöitä. Taloon palkattiin työntekijä, ja siellä toimii kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Yksi hyvin toimivista matalan kynnyksen innovaatioista on Peräsen mukaan digitaalinen sosiaalija terveyskeskus OmaKS.fi. Mittaritiedon perusteella mielenterveysongelmat on meillä iso yhteinen tehtävä, samoin yksinäisyys ja työssä jaksaminen. Ja tietysti elämäntapoihin liittyvät ongelmat, kuten päihteidenkäyttö. Kuntayhtymä lopetti myös Joensuussa sijainneen suljettuja ryhmätapaamisia järjestäneiden yhdistysten käytössä olleen talon vuokraamisen. Kuntalehti 12 / 2022 19 . Kehittämistyö jatkuu turvallisen siirtymän jälkeen. Haemme kuntien kanssa yhteistä näkemystä ja menetelmiä. Keski-Suomen hyvinvointialueella on kokeiltu erilaisia matalan kynnyksen palveluita, jotta ihmisten terveyspulmiin päästäisiin käsiksi varhaisessa vaiheessa ennen raskaiden palveluiden tarvetta. RAKENNE VIELÄ AUKI Vähän jännittää, tokaisee Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointikoordinaattori Haemme kuntien kanssa yhteistä näkemystä ja menetelmiä. Keski-Suomen hyvinvointialueelle sairaala Novan yhteyteen on kaavailtu 5–6 henkilön hyte-tiimiä. Isoja linjauksia on vielä tehtävänä, mutta onneksi kaiken ei tarvitse olla valmista vuodenvaihteessa. Järjestöjen avustukset on ratkaisu siten, että hyvinvointialue avustaa sotepalveluihin linkittyviä yhdistyksiä ja kunta enemmän yhteisöllisyyteen liittyvää yhdistystoimintaa, kuten eläkeläisjärjestöjä. Lopulta Joensuun kaupunki otti hoitaakseen talon vuokraamisen ja siitä tehtiin yhteisötalo Satama. Myös koulutettuja kokemusasiantuntijoita on valjastettu keskusteluavuksi mielenterveyspotilaille ja tsemppaamaan päihderiippuvaisia raittiiseen elämäntapaan. Kuva: Petteri Kivimäki Seniorikuntosalitoiminta ja tuolijumppa olivat meillä soten toimintana, ja Siun sote päätti luopua niistä. On nimetty uusia hyvinvoinnista vastaavia työntekijöitä ja heille etsitään nyt vastinpareja hyvinvointialueelta. On vielä paljon epäselviä kysymyksiä. Lehikoisen mukaan tosi moni asia johtuu työntekijäpulasta – ei niinkään sote-uudistuksesta. Joka kunnassa on nimetty työntekijä, johon hyte-tiimistä ollaan yhteydessä. Hyvinvointialueen talousarvion hyväksymistä odotetaan, ja hyvinvointiyksikön rakenne riippuu siitä. Peräsen mukaan Keski-Suomen kunnat ovat vahvistaneet tosi päättäväisesti hyvinvoinnin edistämisen rakenteitaan
[ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 20 Kuntalehti 12 / 2022 Peränen korostaa, että varsinainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tapahtuu kouluissa, vapaa-aikatoimessa, kulttuuripalveluissa ja muissa kuntien palveluissa. Mielestäni yhteinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen täytyy suunnitella yhteisesti. Se on yksi syy, miksi meidän oli pakko panostaa hyvinvointityöhön. Rakenteet menevät uusiksi ja yhteistyö suuren hyvinvointialueen kanssa on rakennettava toimivaksi. Hyvinvointia ja taloutta tarkastellaan yhdessä, ja tuloksiakin on saatu aikaan. Perustimme kuntaan ikäkausiverkostot ja niiden jäseninä on yhdistyksiä, yrittäjiä ja kunnasta työntekijöitä poikkihallinnollisesti sekä ihmisiä Oulunkaaren kuntayhtymän eri palvelualueilta. Hyvinvointialueen rooli kuntaan päin ei ole Nikulalle täysin kirkastunut. Välillä tuntuu, että näitä asioita esitellään valmiiksi suunniteltuina meille kuntiin päin. Kuntayhtymään kuuluvat Vaalan lisäksi Ii, Pudasjärvi, Simo ja Utajärvi. Nyt tehdään yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa uusien yhdyspintojen tunnistamiseksi ja kuvaamiseksi. Vaalan kunnan hyvinvointijohtajan Pirjo Nikulan alaisuuteen kuuluvat myös kirjasto ja kulttuuritapahtumat. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosassa sijaitsevan Vaalan kunnan hyvinvointijohtaja Pirjo Nikula on hiukan huolissaan. Yhteyttä hyvinvointityöhön ei ole pystytty osoittamaan, mutta haluan ajatella, että sillä on ollut vaikutusta. EKSOTESSA YHTEISTYÖ SUJUU Etelä-Karjalassa hyvinvointia ja terveyttä edistetään jo luontevasti kuntien ja tulevan hyvinvointialueen yhteistyönä, sillä maakunnallinen sosiaalija terveyspiiri Eksote on toiminut jo vuodesta 2010. Nyt niitä ei vielä ole. Vaara on olemassa, koska laki määrittää samat tehtävät kunnille ja hyvinvointialueille. Pitäisi päästä yhteisiin pöytiin keskustelemaan, ja yhteisellä keskustelulla pitäisi olla mandaatti, ettei se jäisi vain puheen asteelle. Vaala kuuluu hyvinvoinnin edistämisessä varhain liikkeellä olleisiin. Eksoten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö Aija Rautio voi jo puhua Kuva: Kai Tirkkonen Rakenteet menevät uusiksi. Vuodenvaihteessa päättyy hyvin rullaava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö Oulunkaaren sote-kuntayhtymän kanssa. Rakensimme hyvinvointityötä yhteisöllisyydelle ja yhteiselle tekemiselle, Nikula kertoo. Olemme vanhusvoittoinen ja sairastavuusindeksissä hyvin pärjäävä kunta. Taustalla vaikuttaa se, että ihmiset sairastavat paljon. HAJOAAKO TOIMIVA VERKOSTO. Työvälineenä oli kunnan laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Ruohonjuuritason hyvinvointityö yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöiden kanssa on Nikulan mukaan toiminut hyvin. Nikulan mukaan kunta on säästänyt vuodesta 2018 lähtien kumulatiivisesti lähes miljoona euroa erikoissairaanhoidon kuluista. Kunta perusti hyvinvointiosaston vuonna 2019 omana itsenäisenä toimintanaan. Ensi vuoden alusta nämä kunnat Simoa lukuun ottamatta liittyvät osaksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta. Nikulan mielestä kunnat täytyy kytkeä hyvin vahvasti hyvinvointialueen rakenteeseen ja työhön, jotta kokonaisuus olisi toimiva eikä tehtäisi päällekkäistä työtä. Pitäisi löytyä vastinparit kuntien ja hyvinvointialueen välillä. KL12_16-31.indd 20 28.11.2022 9.15
Työtä tehdään työpareina siten, että terveydenhoitaja tulee Eksotesta ja liikunnanohjaaja kunnasta. Liikuntaneuvontaa on tehty kunnissa, elintapaohjausta varten Eksotessa on toiminut kaksi hyvinvointivalmentajaa, jotka ovat koulutukseltaan terveydenhoitajia. • Kuva: Ari Nakari Talviuinti on yksi Eksoten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikön Aija Raution hyvinvoinnin kulmakivistä. Kuntalehti 12 / 2022 21 Etelä-Karjalan maakunnallinen hyvinvointityöryhmä Vastaa poikkihallinnollisen HYTE – työn johtamisesta ja ohjaamisesta, asettaa linjaukset Maakunnallinen HYTE ja yhdyspintatyöryhmät HYTE jory ja hyte-tiimi (10,5) Kuntien HYTE -työryhmät (9) ja HYTE -koordinaattorit (9) Yhteisesti sovitut teemat vuosille 2021-2025 Elintavat Mielen hyvinvointi Työllisyys Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja kunnat / maakunnalliset työryhmät Ravitsemustyöryhmä Kulttuurityöryhmä Järjestöjen kumppanuuspöytä Varhaiskasvatuksen ja opiskeluhuollon työryhmät Elintapaohjaus ja liikuntaneuvonta Kumppanuuskahvit Ikäverkosto Lapsija perhepalvelu, LAPE-tyäryhmä HYTE-työrukkanen Ehkäisevän päihdetyön tarjontaja kysyntäryhmät E-K turvallisuus ja valmisustoimikumta UUSI / Arjen turvallisuus. KL12_16-31.indd 21 28.11.2022 9.16. Hän vakuuttaa, että työhön tarvitaan myös järjestöjä ja kolmatta sektoria. THL:n Kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen tietää, että monessa kunnassa hyvinvointia ja terveyttä edistävät ammattilaiset pohtivat, kenelle voi soittaa tammikuussa. Ennalta ehkäisevä palvelu on maksutonta. Tulevalla Etelä-Karjalan hyvinvointialueella vastinparit kuntien ja alueen välillä ovat löytyneet ja yhteistyökuviot ovat jo tulleet tutuiksi. Iso kysymys on, onko meillä riittävästi resursseja – rahaa ja ihmisiä – ennalta ehkäisevään työhön, Rautio pohtii. Merja Ojansivu Meillä elintapaohjaus on onnistunut. Meillä elintapaohjaus on onnistunut. Järjestöjen edustus työryhmässä PELA:n edustus työryhmässä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen mutkikas prosessikaavio sisältää ajatuksen, että valittuja teemoja toteutetaan alimpana olevien oranssien laatikoiden sisällä kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyössä. Asiakas voi esimerkiksi tehdä netissä Oma olo -testin, ja jos huoli nousee vastausten perusteella, botti suosittelee ajanvarausta hyvinvointivalmentajalle tai liikuntaneuvojalle. Tiedämme jo vaikuttavuustuloksia. hyvin toimivista malleista ja saaduista tuloksista. Yhteistyö kuntien kanssa ja yhteiset rakenteet ovat tärkeitä, että tavoitamme asiakkaat ajoissa, Rautio painottaa. Se aiheuttaa ahdistusta ja hermojen kiristymistä, kun kaikki pallot ovat yhtä aikaa ilmassa. Järjestöjen edustuksesta kertoo punainen pallo. Ohjauksen tuloksena on saatu aikaan painon laskua, verenpaineen alenemista ja liikunnan lisäystä
SIIRTYÄ VAI EI. Kuvaan kaupungin ulkokuntoilupaikalle ehtivät sosiaalipalveluiden johtaja Eeva Purhonen (vas.), vanhuspalveluiden johtaja Salla Lindegren ja terveyspalveluiden johtaja Petri Salo. KL12_16-31.indd 22 28.11.2022 9.16. 22 Kuntalehti 12 / 2022 [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] Soten palvelujohtajilla Salossa on ollut täysi syksy
KL12_16-31.indd 23 28.11.2022 9.16. Kunnissa on etenkin sosiaalitoimen työntekijöitä, joiden siirtymistä hyvinvointialueiden palvelukseen tai kuntaan jäämiseen on jouduttu laskemaan pilkun tarkkojen prosenttien mukaan. SIIRTO SUURI SOTEN sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.41 Henkilöstösiirrot eivät olleetkaan täysin kivuttomia. Kuntalehti 12 / 2022 23
KL12_16-31.indd 24 28.11.2022 9.16. Purhonen kertoo, että valtaosa henkilöstösiirroista on ollut Varsinais-Suomessakin hyvin selkeitä. Käytännössä tilanne on sikäli toinen, että siirtyä vai eikö siirtyä -rajatapauksia jää koko joukko. Jos työstä yli 50 prosenttia on soten tai pelastustoimen puolella, työntekijä siirtyy hyvinvointialueelle. Hän kertoo vastikään keskustelleensa sosiaalitoimen ammattilaisten tilanteesta, jossa tehtävistä osa oli jäämässä kunnan puolelle nimenomaan työllisyydenhoidon osalta. Purhonen kertoo, että jatkossa toiminta järjestetään konsortiomallilla, jossa hyvinvointialue vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä sekä sosiaalihuollon ammattilaisten tuesta ja ohjauksesta. Sekä kuntien että hyvinvointialueiden uudet palkkausjärjestelmät ovat parhaillaan tekeillä. Mutta toisaalta saatetaan huomata, että ydintoimintoihin jää turhan isot tukipalvelut henkilöstöineen. Johtotehtäviin valitut ovat pyrkineet hoitamaan kaupungin tehtäviä ja samaan aikaan haastattelemaan hyvinvointialueille siirtyviä. Kotoutumisen osalta yli 50 prosentin sääntöä soveltamalla kaikki Salon sosiaalihuollon työntekijät siirtyvät hyvinvointialueen puolelle. Vuoden alusta järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle. Myös tukipalveluissa on usein henkilöstöä, joka saattaa tehdä töitä laajasti kuntaorganisaatiossa. Nybondas-Kangas huomauttaa, että työehtosopimukset ovat joka tapauksessa eriytymässä, kun hyvinvointialueet ja kunnat saavat jatkossa omansa. Kouluissa on nimittäin toiminut kuraattoreja ja psykologeja, hyvinvointialueille siirtyviä ihmisiä siis. Sosiaalipalveluissa eniten epäselvyyksiä on Salossa ollut muiden kuntien tavoin kotoutumisen ja kuntouttavan työtoiminnan tehtävistä. Tehdyssä palkkaratkaisussa on paikallisia järjestelyeriä. Tieto tulevaisuudesta oli auki myös terveyspalveluiden johtajalla Petri Salolla. VIIME TINGAN TÖITÄ Salon sosiaalipalveluiden johtajalla Eeva Purhosella ei ollut vielä marraskuun alkupuolella tietoa, mitä hän tekee ensi vuonna. Työn luovuttajalla on tiedossaan tehtävän kokonaiskuva Nybondas-Kangas sanoo. Johtotehtäviin valitut ovat pyrkineet hoitamaan kaupungin tehtäviä ja samaan aikaan haastattelemaan hyvinvointialueille siirtyviä. Valtakunnallista arviota ei ole siitä, onko irtisanomisia tulossa ja jos on, kuinka paljon. Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi ict:ssä, hallinnossa tai siivouksessa. Yksilötasolla kysymykseen ei voi ottaa kantaa. Tarvittavan henkilöstön määrään vaikuttaa esimerkiksi, kuinka moni ukrainalainen saa kaupungista kuntapaikan. Mutta vielä ei ole selvää, millainen tarve kotoutumispalveluille on ensi vuonna Salossa. Hyvinvointialueelle siirtyvien palkat elävät myös harmonisoinnin takia, kun saman vaativuustason tehtäviä tekevien palkkoja yhteensovitetaan. Syksy on ollut tiukka. Vain työtä luovuttava osapuoli voi tietää, ylittyykö 50 prosentin raja. Se tietäisi kuitenkin byrokratiaa, jonka välttämiseksi KT suosittaa jommankumman valitsemista. Näitä tehtäviä ja siirtymisiä olemme miettineet viime metreille asti, Purhonen kertoo. Mutta jos kuntouttava nuorisotyö onkin työllisyyden hoitoon kuuluvaa, se on työllistämistä edistävänä typ-toimintana jäämässä kuntiin. Rajatapaustilanteita on selkeytetty prosenteilla. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 24 Kuntalehti 12 / 2022 P eriaatteessa homma on selvä: sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilökunta siirtyy tekemään töitä hyvinvointialueille vuoden vaihtuessa. Kunnan tilanne voi luovutusten jälkeen olla sellainen, että se joutuu palkkaamaan lähtijöiden tilalle uusia työntekijöitä. Muussa tapauksessa työntekijä jää kuntaan. Sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö tietää kuuluvansa ensi vuoden alusta hyvinvointialueen palkkalistalle. Kuinka tilanne siis menee, saako hyvinvointialueelle siirtyvä sosiaalityöntekijä isomman palkan kuin hänen kuntaan jäävä, työllisyystehtäviä hoitava kollegansa. Neuvottelupäällikkö Henrika NybondasKangas Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta kertoo esimerkin nuorisotyöstä. Kuntouttava nuorisotyö puolestaan on sosiaalihuoltolain mukaisesti hyvinvointialueille siirtyvää työtä. Kuka sitten sanoo lopullisen sanan kummasta on kyse. Nämä ovat aika mielenkiintoisia tapauksia, ja kaikki kuntatyönantajat ovat joutuneet selvittämään vastaavanlaisia tapauksia, Nybondas-Kangas sanoo. Heidät haluttaisiin sekä kuntiin että hyvinvointialueille. Nuorisotyölain mukaan nuorisotyö kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin, ja näitä tehtäviä on vaikkapa etsivä nuorisotyö. Periaatteessa on mahdollista, että työtä tehtäisiin puoleksi kunnassa ja toinen puoli hyvinvointialueella. Tilanteet eivät ole helppoja, sillä sosiaalityöntekijöistä on kova pula koko maassa. Kuntouttava työtoiminta on ollut Salossa työllisyyspalveluiden järjestämää. Yleiskorotukset ovat joka tapauksessa kaikille samat. Vielä ei tiedetä, miten nuo varat jokaisessa kunnassa ja hyvinvointialueilla jakautuvat, Nybondas-Kangas sanoo. Valtiovarainministeriötä myöten tiedetään, että kisa ammattilaisista käy kuumana. Henkilöstösiirtymisiä on myös pienissä kunnissa, vaikka niillä ei kuntayhtymän toiminnan takia ole ollut sote-henkilöstöä enää aikoihin. Kaupungin pitää varautua tähän lisäresurssilla. Hyvinvointialueen johtajistoa valitaan ja nimitetään vähitellen hierarkiassa alaspäin, eikä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ehditty laskeutua organisaatiolaatikoissa tänne asti. Kaupunki puolestaan tarjoaa toiminnalle tilat ja työpajojen lähiohjauksen. Tältä osin joudutaan hankkimaan resursseja ensi vuoden alkupuolella, Purhonen sanoo. PALKKAUSJÄRJESTELMÄT Yksi iso puheenaihe pitkin syksyä on ollut palkkaus
• Kotoutumisen perheryhmäkotitoiminta ei ole voimassa olevan lainsäädännön mukaan sosiaalija terveydenhuoltoa eikä perheryhmäkotien henkilöstö siis siirry hyvinvointialueelle. Nuorten työpajatoiminta: • Nuorten työpajatoiminta ja sitä hoitava henkilöstö eivät lähtökohtaisesti siirry hyvinvointialueille. Konsortiomalli on helpoin tapa hoitaa tehtävä jatkossa. • Kouluissa ja oppilaitoksissa voi toimia uudenlaisia ammattiryhmiä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistävässä toiminnassa. Työllisyyden hoito: • Kunnan yleisen toimialan perusteella järjestämät työllisyyden hoidon ja työllisyyden kuntakokeiluun liittyvät tehtävät eivät ole sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä. Lähde: Kuntaliiton ja KT:n linjauksia erityisten henkilöstöryhmien siirtymisistä Erityisiä henkilöstösiirtymisten ryhmiä Kirsi Riipinen Kuva: Sami Kilpiö Meillä oli toiminnan rakenteet valmiina, emmekä halunneet rikkoa niitä. Monessa muussa asiassa riittää tekemistä vielä pitkään. Tähän mennessä on sovittu, että ikäkeskustoiminnassa työntekijöiden nimike on toiminnanohjaaja, ja työtehtävänä on pääosin koordinoida yhteistyötä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyötä on tehtävä kiinteästi hyvinvointialueen lisäksi lukuisten yhdistysten, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. • KL12_16-31.indd 25 28.11.2022 9.16. • Kunnissa tulee selvittää yleisesti ja jokaisen työntekijän kanssa erikseen, miltä osin esimerkiksi työpajalla tehty työ on katsottavissa hyvinvointialueiden vastuulle siirtyvien sosiaalipalveluiden hoitamiseksi. Kotoutuminen: • Kotoutumislain mukaiset tehtävät ovat jäämässä kuntien järjestämisvastuulle lukuun ottamatta alaikäisinä yksin saapuneille lapsille ja nuorille tarkoitettua perheryhmäkotitoimintaa. Minua huolettaa myös henkilöstön jaksaminen, sillä muutos ylipäätään saattaa kuluttaa joidenkin voimavaroja. Sen sijaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) tehtävien hoitamisesta Eeva Purhonen ei ole hirmuisesti huolissaan. Toimintojen yhtenäistäminen on yksi iso työsarkansa. • Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden sosiaalija terveyspalvelut ja niitä hoitavat työntekijät siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen. Kuntalehti 12 / 2022 25 Minua huolettaa myös henkilöstön jaksaminen. • Mikäli kuntiin jäävillä työntekijöillä on myös sosiaalija terveydenhuollon tehtäviä, siirto arvioidaan tehtävien kokonaisuuden perustella. Hän tosin huomauttaa, että sovittelemista riittää hytessäkin. Luotan siihen, että homma on hyvissä käsissä. Saadaankohan kaikki pakolliset asiat maaliin loppuvuoden aikana. Lindgreniä pohdituttaa loppukiri. • Jos oppilas tai opiskelija tarvitsee päivittäisissä käytännön tehtävissä vammaispalveluista säädettyyn lakiin perustuvaa henkilökohtaista avustajapalvelua, tehtävä siirtyy hyvinvointialueelle. Koulut: • Oppimista ja koulunkäyntiä tukeva koulunkäynnin ohjaaja tai avustaja toimii jatkossakin osana kunnan tai muun koulutuksenjärjestäjän järjestämisvastuulla olevaa opetusta ja koulutusta. Ja eri kunnilla on ollut tässäkin tapauksessa erilaisia yhteistyön käytäntöjä. YHTENÄISTÄMISTÄ PITKÄÄN Ehkäisevää päihdetyötä Salon kaupungille jää tekemään päihdetyöntekijä. Vanhuspalveluissa henkilöstösiirrot olivat selkeät, sillä henkilöstöllä ei ollut jaettuja tehtäviä. Meillä Salossa hyte-työtä on tehty vuosia, ja kaupungilla on oma hyte-koordinaattori. Työtehtävän sisältö aiotaan sovittaa yhteen hyvinvointialueen palveluiden kanssa, mutta työnkuva painottunee kunnan palveluissa ennakoivaan päihdetyön ohjaukseen ja koordinointiin. Vammaisten lasten ja nuorten iltapäivätoiminta: • Jos kehitysvammaisen lapsen tarvitsema ja saama aamuja iltapäivätoiminta on kehitysvammalain mukaista hoitoa tai muuta huolenpitoa, sitä tarjoava henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle. Varsinais-Suomessa on huomattu muun muassa, että sosiaalihuollon palveluiden ja palvelutarpeen arvioinnin järjestämisen tavat ovat alueen kunnissa kirjavat. Salla Lindegren on valittu hyvinvointialueelle ikääntyneiden asiakasohjausjohtajaksi, ja hän on syksyllä tehnyt nykyisen ja tulevan työn tehtäviä päällekkäin
26 Kuntalehti 12 / 2022 O n tullut aika asettaa puntariin hyvinvointialueiden vastavalitut lempinimet. Hyvinvointialueiden lempinimet ja lyhenteet tulevat. Voittoisa Eloisa oli brändityöryhmän yksi ehdotus, ja sen on innovoinut mainostoimisto Luova Työmaa. Niitä onkin monenlaisia. Tässä on hyvinvointialueiden uusia logoja. Etelä-Savossa hyvinvointialueen lempinimestä järjestettiin 1 200 vastaajan kysely. Joistakin lempinimistä voi melko helposti päätellä, mistä on kyse ja jotkut ovat tuttuja entisestään kuntayhtymistä, mutta toisilla alueilla on lähdetty uusille uljaille urille lempinimen annossa. Valittu lempinimi kuvastaa aluettamme KL12_16-31.indd 26 28.11.2022 9.16. Julkishallinnon nimiasioissa on oltava tarkkana, sanoo Kotimaisten kielten keskus Kotus. Pyöreä Eloisa esimerkiksi käy kyllä mukavasti kielikorvaan, mutta joku voisi kysyä, miten siitä voi päätellä, että kyseessä on Etelä-Savon hyvinvointialue. SIIRTO SUURI SOTEN sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.41 POHDE VAI VARHA. Näyttää vähän siltä, että hyvinvointialueiden lempinimien valinnassa vallitsevat villin lännen lait. Siinä on vaaransa, sillä nimenanto on tarkkaa puuhaa. Alueen brändityöryhmän mukaan hyvin. Kuten Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde, Keski-Pohjanmaan Soite, Pirkanmaan Pirha, Satakunnan Sataha, Pohjois-Karjalan Siun sote ja sitten tietysti Eloisa (Etelä-Savon hyvinvointialue)
Lisäksi sana on laajalti käytössä kaupallisissa yhteyksissä, mikä aiheuttaa sekaannuksen vaaran, Kotus on lausunut. PERITTYJÄ Joissakin tapauksissa hyvinvointialueen lempinimi on valittu etenkin brändäys mielessä. Mehän olemme eloisia ihmisiä täällä. Emme suosita, että muodostettaisiin tämänkaltaisia oheisnimiä, sanoo Kotuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamo. Onkamon mukaan Eloisan kaltaisten oheisnimien vaarana on, että julkishallinnon toimija sekoittuu ihmisten mielissä yksityiseen. Ongelma on myös se, että hyvinvointialueellakaan kaikki ihmiset eivät tule voimaan hyvin, ja sana saatetaan siksi kokea jopa loukkaavana. Hyvinvointialueiden nimet on vahvistettu laissa, sanoo Onkamo. HYVINVOINTIALUE. Tiedotteen mukaan Pohteen koettiin ”herättävän positiivisia mielleyhtymiä esimerkiksi pohjoiseen ja hohteeseen. Onkamon mukaan tässä on vaarana, että asiakkaille jää epäselväksi, mikä yhteys alun perin kuntayhtymille annetuilla nimillä on uusiin hyvinvointialueisiin. Nyt sen kanssa pitää tulla toimeen, sanoo Onkamo. Aina uusi lempinimi ei myöskään ole uusi, vaan vanha. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sote ja Keski-Pohjanmaan Soite ovat molemmat brändinimiä, jotka periytyvät hyvinvointialuetta edeltävästä organisaatiosta. Lisäksi sen voi ajatella myös pohtimisen tuloksena jäljelle jäävänä tiedon kultajyvänä”. Pirha, Sataha, Varha, Kymenhva, Ekhva, Lapha. Onkamo sanoo, että vain muutamassa tapauksessa Kotukseen on otettu suoraan yhteyttä virallisen nimen lyhenteen muodostamisen tiimoilta. Tässäkään päämäärässä ei ole Onkamon mukaan sinänsä moitittavaa, mutta nimen tulisi silti noudattaa hallintolakia. Hyvinvointialueen visuaalisen ilmeen ja brändin kehittämisen yhteistyökumppanina on silti toiminut oululainen mainostoimisto Mint Company. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan viranomainen saa esiintyä hallinnon asiakkaalle vain virallisella nimellään. pinimi Pohde päätettiin kokouksessa. Tapaus on varoittava esimerkki siitä, miten tietosuoja saattaa vaarantua, jos nimi ei viittaa yksiselitteisesti julkishallinnon toimijaan. Sellaisesta on olemassa ennakkotapauksia, hän kertoo. Se oli tiedotteen mukaan noussut esille henkilöstön nimiehdotusten joukosta. Jo sana hyvinvointialue itsessään on sen kannan mukaan ongelmallinen. Ne ovat osallisuuden ja eri toimijoiden hahmotettavuuden kannalta tärkeitä. Toki kovasti toivoimme, että viestijät olisivat noudattaneet lyhenteissä yhtenäistä linjaa, koska sanalle hyvinvointialue tulee kuitenkin ajan kanssa vakiintumaan yksi yhteinen lyhenne. Se tarkoittaa, että hyvinvointialueen lyhennettä tai lempinimeä saa käyttää virallisissa yhteyksissä ainoastaan silloin, kun esillä on myös hyvinvointialueen koko nimi. Sitä saatetaan tarvita sellaisissa käytännön yhteyksissä kuin verkkosivujen ja sähköpostien osoitteena. Näistä syistä johtuen hyvinvointialueen ei voi katsoa toteuttavan hallintolain hyvän kielenkäytön velvoitetta. HOHDETTA Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lemKatja Martelius Emme suosita, että muodostettaisiin tämänkaltaisia oheisnimiä. Kotus on lausunut hyvinvointialueiden nimistä useampaan otteeseen. MAAKUNTA + PÄÄTE Ehdottomasti suosituin tapa muodostaa hyvinvointialueen lempinimi on silti ollut lisätä maakunnan nimen lyhenteen perään hyvinvointialueen kirjainlyhenne. Sana hyvinvointi on abstrakti ja monimerkityksellinen, eikä kuvaa neutraalisti hallinnollisen yksikön tehtäviä vaan pikemminkin sitä, mihin pyritään. Kotuksen mukaan termien ja nimien jatkuvuus auttaa kansalaisia ymmärtämään hallinnon toimintaa ja hoitamaan omia asioitaan. Sen mukaan nimen pitää olla mahdollisimman asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä, sanoo Onkamo. ”EMME SUOSITA” Mitä Eloisasta sanoo Kotimaisten kielten keskus eli Kotus. • KL12_16-31.indd 27 28.11.2022 9.16. Myös henkilöstön merkitys toimintamme tärkeimpänä voimavarana korostuu. Mutta Kotuksen vastustuksesta huolimatta ilmaus hyvinvointialue kuitenkin otettiin käyttöön. Liikenteessä on nyt kahta eri vaihtoehtoa, sanan hyvinvointialue lyhentämistä joko kirjainyhdistelmä ha:han tai hva:han. Molemmat periaatteessa käyvät, sanoo Onkamo. Onkamon mukaan lyhenteen tarve on sinänsä ymmärrettävä. Julkishallinnon nimiasioissa on oltava tarkkana, sanoo Kotimaisten kielten keskus Kotus. Nimi kuvastaa hyvin eteläsavolaista luonnetta, aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen, kesk., perustelee valintaa. Toimintamme tärkeimpiä asioita ovat ihminen, yhdessä tekeminen ja uudistuminen koko alueen hyväksi. Onkamo muistuttaa, että julkisia nimiä – myös hyvinvointialueiden lyhenteitä ja muita nimimuotoja – säätelee hallintolain yhdeksäs pykälä. uudistuvana, energisenä ja raikkaana toimijana, aivan kuten kyselyyn vastanneetkin olivat sen kokeneet, aluevaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen, sd., lausui heti nimenannon jälkeen liikkeelle lasketussa tiedotteessa. Kuntalehti 12 / 2022 27 [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] Hyvinvointialueiden lempinimet ja lyhenteet tulevat. Kun Oulun yliopistollisen sairaalan kehitysvammayksikkö nimettiin Versoksi ja alalla oli samanniminen yksityinen toimija, syntyi soppa, jossa arkaluontoisia yksityisiä asiakirjoja päätyi vahingossa väärään osoitteeseen. Nämä elementit näkyvät hienosti myös hyväksytyissä brändilinjoissa, sanoo hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma
Kunta kuuluu valtiovarainministeriön tarkkailussa oleviin kriisikuntiin. Kyyjärven liikuntahallin lentopallopeleissä on tunnelma katossa. Ihmiset ovat lähteneet innolla mukaan kannustamaan joukkuetta ja katsomossa on tunnelmaa, itKL12_16-31.indd 28 28.11.2022 9.16. aloitti ensimmäisen kautensa lentopallon korkeimmalla kotimaisella tasolla eli Mestaruusliigassa. Nykymallin mukaan valtaosa sopimuksesta kuittaantuu kunnan liikuntatilojen käytöstä. Puhdasta rahaa liikkuu joukkueen suuntaan 9 000 euroa. Kyyjärvellä lentopalloa pyöritetään kolmen vahvan tekijän varassa. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] 28 Kuntalehti 12 / 2022 Kuva: Agata Anttonen/Keskisuomalainen P ositiiviset uutiset keskisuomalaisesta 1 200 asukkaan Kyyjärvestä ovat olleet vähissä viime vuosina. Kyky-Betsetin passari Maks Skowronek vääntää pallosta verkolla, ja vieressä on keskipelaaja Aatu Pöllänen. Se on hieno osoitus siitä, että pienikin voi olla suurta, hän jatkaa. Monen muun pienen muuttotappiokunnan tavoin arki on ollut sitkeää sinnittelyä. Ja siinä on riittänyt etelän medialla ällisteltävää. Suhtautuminen oman kunnan joukkueeseen on ollut pelkästään positiivista. Tänä syksynä Kyyjärvi eli kavereiden kesken Kyy York on näkynyt valtakunnan mediassa vallan toisessa valossa. Pienen kunnan ylpeys, lentopallojoukkue KyKy-Betset, Kyy York – pieni ihme Koko kylä nauttii lentopallohuumasta. Kunta tukee lentopallon Mestaruusliigassa pelaavaa KyKy-Betsetiä tällä kaudella 22 500 euron yhteistyösopimuksella. Mestaruusliigan ottelussa syyskuun lopulla kylässä oli Akaa-Volley. Lentopallo on tuonut kunnalle paljon positiivista julkisuutta, kunnanjohtaja Tiina Pelkonen tunnustaa. Onhan se todella hienoa olla esillä positiivisessa valossa. Ei varmaan ennen ole 1 200 hengen pitäjästä tuolla tasolla pelattu
Samalla yritys saa kaipaamaansa työvoimaa. Merkittävin kunnan lajin eteen tekemä satsaus on vuonna 2015 päätetty liikuntahallin laajennusosan rakentaminen. Vuonna 1950 perustetun Betset Oy:n pääkonttori on yhä Kyyjärvellä. Meillä saa liikuntahallissa olla kerrallaan enintään 600 henkilöä, ja tuossa määrässä on mukana jo pelaajatkin. Betset antaa työpaikan ja perheet asuvat kunnan vuokra-asunnoissa. Siellä sali oli 68 senttiä liian matala. KUNNAN SATSAUS Lentopallon myötä kuntaan on tullut myös uusia asukkaita, kun joukkueeseen on otettu pelaajia eri puolilta Suomea ja Eurooppaa. euroa eli 9 327 euroa / asukas (12/2021) * Talousvaikeuksien takana osin KeskiSuomen Verkkoholding Oy:n yrityssaneeraus * Jatkossa osa Keski-Suomen hyvinvointialuetta KL12_16-31.indd 29 28.11.2022 9.16. Minä tiesin Kokkolan salin olevan toiselta reunalta melko matala, ja niinpä viime vapunaattona lähdin autolla Kokkolaan töiden jälkeen ja otin lasermittarin mukaan. Pelaajilla on vapaapäivä, sillä työ on raskasta. Tämän eteen on tehty töitä pitkään, mies myhäilee. Töihin mies ennättää myös tätä haastattelua seuraavana päivänä, vaikka illalla onkin kotipeli tiedossa. Tällä hetkellä pelaajista neljä on töissä tehtaalla betonihommissa. Kyllä se hyvältä tuntui, kun väkeä alkoi ensimmäiseen pääsarjapeliin tulla ja sali täyttyä. Hyvin ovat ihmiset katsomoon löytäneet, kunnanjohtaja Tiina Pelkonen sanoo. Kauden avauksessa se oli jo melko täynnä. Tai lähes täyttää. Tänä päivänä yhtiö on Suomen toiseksi suurin betonisten rakennuselementtien toimittaja. Ja niin me lopulta saatiin poikkeuslupa vuodeksi liigassa pelaamiseksi, Kalliojärvi kertoo. Hannu Kalliojärven rooli on keskeinen Kyyjärven ihmeessä, sillä vaikka talkoolaisia löytyy ympäriltä, niin aina tarvitaan joku, joka pitää rattaat pyörimässä. Meidän salimme ilmoitettiin olevan 45 senttiä liian matala. Paikallinen betonialan suuryritys Betset Oy tarjoaa töitä joukkueen jäsenille. Ainakin yksi pelaajista on jäänyt perheineen pysyvästi Kyyjärvelle. sekin pelejä seuraava kunnanjohtaja kertoo. Tällä hetkellä joukkueen apuvalmentajana toimiva Kalliojärvi elää unelmaansa, kun joukkueen kotiluolassa Kyy York Areenalla isketään ainakin ensi kevääseen saakka lentopalloa lajin kotimaisella huipputasolla. Joukkueen keltamustat värit ovat näkyneet myös lehtereillä, kun omia on kannustettu. • Pekka Moliis [ Info ] Kyky-Betsetin viime kauden kapteeni Jaakko Aninko ja kunnanjohtaja Tiina Pelkonen juhlivat Mestaruusliigaan nousua voitonjuhlassa keväällä. Yhteistyötä on tehty pitkään ja se on sujunut hyvin, Kyyjärven lentopalloa pyörittävä Hannu Kalliojärvi kertoo. Hän oli sinne töihin mennessään firman kymmenes työntekijä, ja nyt työntekijämäärä on yli 600. Ja ne, joilla ei ole varaa ostaa pääsylippuja peleihin, ovat voineet käydä lainaamassa kunnan kausikortteja peleihin kirjastosta. Noin miljoonan euron panostuksella Kyyjärven ykkösliikuntapaikka Kyy York Areena täyttää Lentopalloliiton vaatimukset liigatason pelipaikkana. Kuva: Markku Pelkonen Kyyjärvi * Asukkaita 1 219 (6/2022) * Vuonna 2021 kuntaan syntyi 6 lasta * Valtuusto: 9 kesk., 2 kok., 2 p., 2 kd * Suurimmat työnantajat Betset Oy ja Kyyjärven kunta * Lainamäärä 11,5 milj. Kuntalehti 12 / 2022 29 Kuva: Agata Anttonen/Keskisuomalainen Kyyjärvi Tämän eteen on tehty töitä pitkään. Minä, valmentaja ja joukkueenjohtaja kyllä mennään päiväksi töihin, Kalliojärvi naurahtaa. Hallin yleisökapasiteetti on riittänyt, vaikka yleisöä onkin tullut otteluihin mukavasti. BETONIHOMMIA Kyyjärvellä lentopalloa pyöritetään kolmen vahvan tekijän varassa. Meillä on ollut vuosien saatossa täällä yli 30 ulkomaalaista pelaajaa. Hannu Kalliojärvi on syntyperäinen kyyjärveläinen, joka on koko työuransa paiskonut töitä Betsetillä. Heti alusta alkaen heistä iso osa on ollut Betsetillä töissä. Kyyjärven Kyky vastaa urheilusta ja kunta hoitaa puitteet kuntoon
Sijainti ja palvelut tukevat aktiivisuutta ja osallisuutta. Nonna Lumina Nonna Groupin uusi kohde aivan Oulun ydinkeskustassa tarjoaa asuntoja ja palveluja sekä yhteisöllisiä tiloja ikäihmisille. . Ota yhteyttä! Olli Haapio Hankekehityspäällikkö 040 727 4555 olli.haapio@hoivatilat.fi Antti Heiskanen Hankekehityspäällikkö 040 160 8552 antti.heiskanen@hoivatilat.fi KL12_16-31.indd 30 28.11.2022 9.16. Mikä sinulle on arvokasta. Tutustu referenssiin R A K E N T E I L L A Haluatko kuulla palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. Palvelukortteli on vastuullinen kiinteistö kehitys hanke, joka luo alueelle elin voimaa, yhteisöllisyyttä ja viihtyisää ympäristöä – siis arvoa, jolle on vaikea määrittää hinta lappua. Tervetuloa arvoalueelle! H O I V AT I L O J E N P A LV E L U K O R T T E L I Me Hoivatiloilla kehitämme kaupunkeja hyvän arjen näkö kulmasta
Sijainti ja palvelut tukevat aktiivisuutta ja osallisuutta. Tervetuloa arvoalueelle! H O I V AT I L O J E N P A LV E L U K O R T T E L I Me Hoivatiloilla kehitämme kaupunkeja hyvän arjen näkö kulmasta. . Ota yhteyttä! Olli Haapio Hankekehityspäällikkö 040 727 4555 olli.haapio@hoivatilat.fi Antti Heiskanen Hankekehityspäällikkö 040 160 8552 antti.heiskanen@hoivatilat.fi KL12_16-31.indd 31 28.11.2022 9.16. Tutustu referenssiin R A K E N T E I L L A Haluatko kuulla palvelukorttelihankkeen mahdollisuuksista juuri teidän kuntaanne ajatellen. Palvelukortteli on vastuullinen kiinteistö kehitys hanke, joka luo alueelle elin voimaa, yhteisöllisyyttä ja viihtyisää ympäristöä – siis arvoa, jolle on vaikea määrittää hinta lappua. Nonna Lumina Nonna Groupin uusi kohde aivan Oulun ydinkeskustassa tarjoaa asuntoja ja palveluja sekä yhteisöllisiä tiloja ikäihmisille. Mikä sinulle on arvokasta
KL12_32-47.indd 32 28.11.2022 8.33. 32 Kuntalehti 12 / 2022 SIIRTO SUURI SOTEN sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.41 Jyväskylän kaupunki myi vastikään sote-kiinteistöjä. Joukossa oli Pappilanvuoren kaupunginosassa toimivan Palokan terveysaseman kiinteistö
SOTE-KIINTEISTÖJÄ LIHOIKSI Monet kunnat ovat hankkiutuneet eroon sotekiinteistöistä, joiden tulevaisuus on epävarma. [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] Kuntalehti 12 / 2022 33 . Ministeriö kehottaa harkintaan. Samalla kunnille on vapautunut pääomaa. KL12_32-47.indd 33 28.11.2022 8.33
KL12_32-47.indd 34 28.11.2022 8.33. Kauppahinta on 165,6 miljoonaa euroa. Kauppaa kaupunki perustelee sillä, että lain määräämän siirtymäajan jälkeen kiinteistöjen kohtalo on epävarma. Esimerkiksi Espoo myi tammikuussa sairaalan yksityiselle sijoittajalle 295 miljoonalla eurolla. Jyväskylässä kuten yleensä muissakin vastaavissa tapauksissa kaupan yhteydessä tehtiin vuokrasopimukset tiloista. KAUPPA KÄYNYT VILKKAASTI Sote-kiinteistöistä on hierottu kauppaa eri puolilla maata. Myynnillä kaupunki haluaa vapauttaa pääomia vahvistamaan omaa taloudellista liikkumavaraansa ja vähentää riskejä. Kunta oli syksyllä myymässä tiloja ulkopuoliselle sijoittajalle. Oulu myi aiemmin tänä vuonna kahdeksan sote-kiinteistöään. Myyntiprosessin aikana oltiin yhteydessä 52 sijoittajatahoon, joista sijoitusmuistion halusi 22 sijoittajaa. Tällöin suuren kiinteistömassan vaikutus kaupungin talouteen nousee nykyisestä. Perusteluissa todetaan myös, että kaupungin talous supistuu sote-uudistuksen myötä noin 60 prosentilla. YKSI TARJOUS TULI Kauppahinnaksi sovittiin alun perin 85,559 miljoonaa euroa. Rajoituslain mukainen hyvinvointialueen irtisanomisoikeus koskee luonnollisesti myös näitä sopimuksia. 34 Kuntalehti 12 / 2022 [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] J yväskylä myi lokakuun lopussa 13 sote-kiinteistöään pohjoismaiselle sijoitusyhtiölle Infranodelle. Hän kertoo, että kaupunki oli ja ei ollut tyytyväinen tarjouskierrokseen. Jatkossa mukaan tulee muun muassa kilpailulaki eli alue joutuu kilpailuttamaan vuokrasopimukset. Perusteluissa ei oteta kantaa siihen, paljonko kilpailevia kiinteistöjä olisi tarjolla. Kaupunki oli kuitenkin tarjoukseen niin tyytyväinen, että kaupat tehtiin. Siellä järjestetään muun muassa kehitysvammaisille päiväja työtoimintaa. Vuokrasopimuksiin sisältyy lain mukainen irtisanomisoikeus, eli hyvinvointialueella on mahdollisuus irtisanoa määräaikaiset vuokrasopimukset vuosien 2024–2025 aikana 12 kuukauden irtisanomisajalla. Kyllähän nyt näkyi Ukrainan sodan ja korkotason vaikutus. Toinen tekijä on, että markkinoille on tullut paljon sote-kiinteistöjä. Kaikista tarjotuista kiinteistöistä ei synny kauppoja, Kantonen sanoo. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat. Hollolan kunta on vuokrannut tiloja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle, jonka tehtävät siirtyvät vuodenvaihteessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle. Irtisanomisoikeudesta säädettiin niin sanotulla rajoituslailla, jolla haluttiin estää sellaiset sopimukset, jotka sitoisivat hyvinvointialueita ja siten rajoittaisivat niiden mahdollisuutta rakentaa paras mahdollinen palveluverkko. Kiinteistöjen lähemmän tarkastelun jälkeen hinta laski noin 1,78 miljoonalla eurolla. Kaupungin mukaan vuokrasopimusten pituus vastaa rakennusten teknistä kuntoa ja käyttöikää. Kauppojensa yhteydessä kaupungit ja ostajat ovat tehneet vuokrasopimukset, jotka siirtyvät vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueille. Seinäjoki on myynyt sote-kiinteistöjään kesäkuussa noin 26 miljoonalla eurolla. Ostaja vetäytyi kaupasta, koska yhtymä ja hyvinvointialue pitivät vuokrasopimukseen ehdotettuja muutoksia epäedulJyväskylän kaupunki myi myös kiinteistön, jossa toimii Korpilahden toimintakeskus. Lisäksi tuli pari suullista kontaktia, kertoo kaupunkirakennepalveluiden toimialajohtaja Hannu Kantonen Jyväskylän kaupungilta. Lopulta kirjallisia tarjouksia tuli vain yksi
OSTAJAT ODOTUSTILASSA Useat kunnat ovat käyttäneet kaupoissa neuvonantajina konsulttitoimisto Catellaa ja Asianajotoimisto Bird & Birdiä. Nyt tärkeintä on, että alueet pääsevät rakentamaan itselleen mahdollisimman hyvän palveluverkon, sanoo Ahonen. Kaupan ehdoista ja ostajasta riippuen hyvinvointialueen kiinnostus jatkaa toimintaa tiloissa voi vaihdella. Sitten varmasti taas käydään kauppaa. Toisessa ryhmässä ovat sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kiinteistöt, jotka siirtyvät suoraan hyvinvointialueiden omistukseen. Toimitusjohtaja Jukka Latvalan mukaan tilakeskus kehittää toimitilajohtamiseen ratkaisuja, jotka mahdollistavat alueille terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat sekä palveluverkot. On paljon kiinteistöjä, joita hyvinvointialueet joka tapauksessa tarvitsevat ja niistä kiinnostuneita sijoittajia riittää. Pituudeksi tulee laissa oleva minimissään kolme vuotta. Ahonen muistuttaa, että alueet voivat myös muuttaa tilojen käyttötarkoitusta. Ahosen mukaan ministeriö painottaa sitä, että kunnat harkitsisivat tarkkaan ennen kuin myyvät kiinteistöjään. Erityisesti halutaan varmistaa, että kaupat eivät rajoita hyvinvointialueita rakentamasta mahdollisimman hyvää palveluverkkoa. INTRESSIRISTIRIITA Kiinteistöjen kohtaloa ratkaistaessa ollaan tapauksesta riippuen ristiriitatilanteessa: kunnan intressi kiinteistökantansa hyödyntämisessä ja hyvinvointialueen intressi palveluverkon optimoinnissa voivat johtaa erilaisiin ratkaisuihin. Etelä-Savon sote-kuntayhtymä Essote ei saanut mielestään tarpeeksi hyvää tarjousta myyntiin suunnittelemistaan sairaalakiinteistöistä. Hyvinvointialueet suunnittelevat nyt palveluverkkojaan ja käyvät kuntien kanssa neuvottelua tiloista. Asioiden tärkeysjärjestys on kuitenkin selvä. Sote-kiinteistöjä on kolmenlaisia. Kolmen vuoden jälkeen alue päättää, jatkaako se vuokrasopimusta. Se on tietenkin sijoittajille liian lyhyt, Hakala kuvaa tilannetta. Yhtiö edistää myös ympäristöystävällisyyttä, jolla Suomi saavuttaa ilmastopolitiikan KL12_32-47.indd 35 28.11.2022 8.33. Vuokrakausi on aluksi kolme vuotta, minkä jälkeen alueella on vielä vuoden optio. On kuntien sote-kiinteistöjä, jotka alue vuokraa kunnilta omaan käyttöönsä. On myös keskusteltu päättäjien jääviydestä, jos sama henkilö toimii sekä kunnan että alueen päättävissä elimissä käsiteltäessä kiinteistöjen kohtaloa. Kiinteistöratkaisujen vaikutukset kuntien talouteen käydään sitten aikanaan uudistuksen toimeenpanolain mukaan läpi, ja kriteerien täyttyessä valtio kompensoi kuntien haittoja. Näiden vuokrasopimukset siirtyvät alueille. Kehitystyötä tehdään yhdessä hyvinvointialueiden ja valtion kanssa. Jos alue ei tarvitse jotain kiinteistöä nykyisessä käytössä, sille voi olla muuta käyttöä. Tarkoitus on samalla lisätä kustannustehokkuutta, päämääränä valtakunnallisesti 300 miljoonan euron vuotuiset säästöt. VERTAILUKELPOISTA TIETOA Hyvinvointialueiden kiinteistöhallintaa varten on olemassa yhtiö, Maakuntien tilakeskus Oy. MINISTERIÖ TOIVOO MALTTIA Ministeriössä seurataan tarkkaan kuntien kiinteistöillään käymää kauppaa, Ahonen kertoo. Tähän ryhmään kuuluvat myös ne kiinteistöt, jotka kunnat ovat myyneet yksityisille. Aiemmin se on myynyt Moision sairaalan. Kuntalehti 12 / 2022 35 . Myös Pirkanmaalla ostaja perääntyi kaupasta. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginhallituksessa kolme jäsentä jääväsi itsensä asian käsittelyssä, koska he toimivat hyvinvointialueen päättävissä elimissä. Hinnatkin ovat varmasti sopivia, Hakala uskoo. Ahonen korostaa, että alueilla pitää olla nyt työrauha. lisina vuokralaisen kannalta. Kolmannessa ryhmässä ovat kiinteistöt, joissa sote-palveluja on järjestetty vuokratiloissa. HURLUMHEITÄ MENOSSA Melkoista hurlumheitä on tosiaan menossa, kuvailee tilannetta muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä. Kun kauppaa ei ehditä viedä päätökseen ennen vuodenvaihdetta, myyjä ei enää ole vuokrasopimuksen osapuoli eikä pääse tekemään pitkäaikaisia vuokrasopimuksia. Ahonen ei kuitenkaan näe asiassa merkittäviä ongelmia tai ristiriitaa. Kiinteistöjen omistaminen on kunnille yksi tapa vaikuttaa siihen, millaisia palveluja hyvinvointialue kunnassa järjestää, Ahonen muistuttaa. Sijoittajat odottavat, että hyvinvointialueet järjestävät tilanteensa ja ovat valmiita tekemään pitkäaikaisia vuokrasopimuksia. Catellan johtaja Erkki Hakala kuvailee tilannetta niin, että nyt kaupoissa on hiljainen vaihe, mutta markkina vauhdittuu
36 Kuntalehti 12 / 2022 [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] mukaisen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, sanoo Latvala. Toisaalta vastustusta pidettiin turhana reviirinvartiointina. Modulo samoin kuin osakkuus tilakeskuksessa on lakisääteinen hyvinvointialueille. Kuntien nyt tekemät sote-kiinteistökaupat sitovat hyvinvointialueita vain siirtymäajan, eli kolme vuotta. Olin yhtiössä jo Sipilän hallituksen aikaan ja uskallan sanoa, että nyt ollaan kyllä aika eri tilanteessa kuin tuolloin. ENTÄ TULEVAISUUS. Modulo-tilatietopalvelumme on kehitetty yhteistyössä näiden tahojen kanssa. UUSI ALKU Kun Juha Sipilän, kesk., johtaman hallituksen sote-uudistukseen sisältyi valtion ohjaamia maakuntia tukevia tukiorganisaatioita, kentällä suhtauduttiin niihin nyrpeästi. Organisaatioita pidettiin valtion haluna kontrolloida alueellista ja paikallista toimintaa. Hyvinvointialueet voivat antaa osaamiskeskukselle myös muita toimitilatai kiinteistöhallinnon tehtäviä. Latvala ei näe nyt samaa asetelmaa. Olemme jo viitisen vuotta tehneet yhteistyötä sairaanhoitoja erityishuoltopiirien sekä pelastuslaitosten kanssa. Tilakeskus siirtyy hyvinvointialueiden omistukseen, kuitenkin siten, että myös valtio jää omistajaksi ja se pystyy tarvittaessa estämään yhtiöjärjestyksen muutoksen. Tilakeskuksen tehtävänä on myös laatia valtioneuvostolle selvityksiä hyvinvointialueiden toimitilojen investointipäätöksistä ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Tarkoitus on, että tiedot ovat yhdessä paikassa ja samassa muodossa, jotta ne olisivat keskenään vertailukelpoisia. Hän uskoo, että yhteistyö vahvistuu varsinkin kun alueista tulee keskuksen omistajia yhdessä valtion kanssa. Jyväskylän kiinteistöt ostanut ruotsalainen Infranode ei lupauksestaan huolimatta vastannut Kuntalehden kysymyksiin jatkosuunnitelmistaan, kuten siitä, aikooko se pitää kiinteistöt omistuksissaan tai onko sillä Hyvinvointialueiden käyttöön tulevat toimitilat Lähde: Maakuntien tilakeskus Hyvinvointialue Kohteet Omistetut Vuokratut Pinta-ala Omistetut Vuokratut yhteensä kpl kohteet kpl kohteet kpl yhteensä m 2 kohteet m 2 kohteet m 2 Etelä-Karjala 241 6 230 250 244 90 989 158 193 Etelä-Pohjanmaa 453 77 369 467 466 120 068 345 010 Etelä-Savo 355 89 259 355 938 158 898 193 970 Helsinki 313 4 307 572 795 1 778 570 625 HUS-yhtymä 281 97 170 950 629 617 556 234 622 Itä-Uusimaa 189 3 186 101 180 672 100 508 Kainuu 174 15 159 168 413 72 403 96 010 Kanta-Häme 287 14 271 315 424 97 003 218 018 Keski-Pohjanmaa 110 7 95 169 640 77 773 84 845 Keski-Suomi 394 22 372 511 921 211 125 300 796 Keski-Uusimaa 187 6 181 151 053 1 094 149 959 Kymenlaakso 267 31 236 356 157 135 985 220 172 Länsi-Uusimaa 521 64 455 385 826 144 209 239 873 Lappi 811 22 786 457 811 17 513 439 861 Päijät-Häme 755 87 667 936 842 309 775 627 044 Pirkanmaa 432 57 369 386 722 125 431 260 773 Pohjanmaa 250 27 221 276 239 121 728 153 956 Pohjois-Karjala 619 36 572 829 279 297 290 530 277 Pohjois-Pohjanmaa 444 56 380 587 033 179 638 405 889 Pohjois-Savo 261 3 253 391 884 138 078 253 639 Satakunta 511 59 449 505 384 133 027 371 810 Vantaa-Kerava 294 1 292 469 079 1 412 467 043 Varsinais-Suomi 1 045 116 917 1 073 897 443 342 626 385 Yhteensä 9 194 899 8 196 10 670 855 3 496 787 7 049 276 KL12_32-47.indd 36 28.11.2022 8.33. Tilakeskuksen työkalu on Modulo-tilatietopalvelu. Nyt vastaavaa keskustelua ei ole näkynyt ainakaan samassa määrin. Maakuntien tilakeskus oli yksi silloin perustetuista yhtiöistä. Ostajia sopimukset sitovat tehtyjen vuokrasopimusten ajan, usein hyvinkin parikymmentä vuotta
Uutta käyttöä rakennuksiin voivat tuoda niin kunnat itse kuin uudet omistajatkin. Myyjänä oli rakennusliike. Sitten on aikaa etsiä pysyvää käyttöä. Hankkeessa ei oteta kantaa yksittäisten rakennusten tekniseen kuntoon. Myös sote-alan kiinteistöjä on jo pitkään päätynyt erilaiseen uusiokäyttöön. Hän johtaa terveysja hyvinvointialan arkkitehtuuriin keskittyvää tutkimusyksikköä Soteraa Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. HANKKEEN rahoittaa lähes kokonaan Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kankaanpäässä sijaitsee myös varuskunta. KL12_32-47.indd 37 28.11.2022 8.33. Yliopiston hankkeeseen on ilmeisesti tulossa kaksi diplomityön tekijää. Mutta haemme erikokoisten kuntien erilaisia rakennuksia. Mutta kunnille on tarjolla palveluja niiden selvittäessä rakennuskantansa tulevaisuutta. Rahoitus riittää ensi kesän lopulle. Voi olla monenlaisia rakennuksia, jotka eivät enää sovellu käyttöön tai joita ei tarvita, kun palveluverkkoja tiivistetään, sanoo Verma. Kauppa vaatii puolustusministeriön hyväksymisen. Olemassa olevan toimivan rakennuksen purkaminen on ilmastotavoitteiden kannalta ehdottomasti huono ratkaisu. Hän kertoo nähneensä kuntakentällä melkoisia muutoksentekijöitä eli valmiuksia on. Tavoite on, että he keskittyisivät erilaisiin kiinteistöihin ja loisivat esimerkkejä niiden uudelle käytölle. Valtaosaan ei liity mitään erityistä, mutta poikkeuksiakin on. Todennäköisimmin käytöstä poistuu pienten kuntien ja syrjäisten seutujen sote-kiinteistöjä. Sotera tarjoaa yhteistyötä ja työkaluja. Kuntalehti 12 / 2022 37 Uutta käyttöä rakennuksiin voivat tuoda niin kunnat itse kuin uudet omistajatkin. Kiinteistökanta tarjoaa mahdollisuuksia lisätä elinvoimaa ja selviytymiskeinoja myös asukasmäärältään pieneneville kunnille. Sitä paitsi purkaminenkin maksaa. Arpiainen toivoo, että työlle syntyy jatkoa, mutta se vaatii uutta projektia. Esimerkiksi lokakuussa herätti huomiota Kankaanpäässä entisen vanhainkodin myyminen kolmelle ilmeisesti venäläiselle henkilölle. ARPIAINEN kannustaa kuntia näkemään yli jäävät kiinteistöt resursseina eikä rasitteina. Sitä ei ollut käsitelty Kuntalehden mennessä painoon. Ylijääville kiinteistöille uusi elämä ON aivan ilmeistä, että osa sote-kiinteistöistä vapautuu hyvinvointialueiden käytöstä siirtymäajan jälkeen. Aikaisemmin olemme esimerkiksi tehneet inventaareja, joissa on käyty kunnan kaikki vanhuspalvelulaitokset läpi, Verma kertoo Me aina toivomme, että kun projekti loppuu, se ei jää siihen vaan poikii jotain jatkoa, uusia yhteistyömahdollisuuksia, sanoo Arpiainen. Vastaamatta jäi myös kysymys siitä, millaiseksi yhtiö arvioi riskin siitä, että hyvinvointialue luopuu kiinteistöistä. Valmisteilla on työkalu, arviointikehys, jonka avulla rakennusten soveltuvuutta uudiskäyttöön voidaan arvioida. Hankkeen tavoitteena on tarkastella käytöstä poistuvien tilojen sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä sekä energiatehokkaita uusia käyttömahdollisuuksia, tiivistää hanketta Soterassa vetävä vanhempi tutkija, tohtori Ira Verma. Vielä ei tiedetä, mitkä kaikki rakennukset jäävät yli, kun hyvinvointialueet luovat palveluverkkojaan. Yliopisto ei Arpiaisen mukaan pysty rahoittamaan tällaista tutkimusta. Käynnissä on hanke, jossa tutkitaan erilaisia uudiskäyttömahdollisuuksia tarpeettomiksi jääville sote-rakennuksille ympäri Suomen, kertoo terveysja hyvinvointiarkkitehtuurin professori Laura Arpiainen. Meidän työmme ei erittele omistajuutta, mutta tietysti mallimme ja arviointityökalu voivat hyödyttää myös yksityistä sektoria, sanoo Arpiainen. Kun tehdään hyvinvointikeskuksia, joihin kootaan palveluja, aiempia tiloja vapautuu, huomauttaa Arpiainen. Asialla on usein isoja kansainvälisiä toimijoita. • Kiinteistöjen omistaminen on kunnille yksi tapa vaikuttaa siihen, millaisia palveluja hyvinvointialue kunnassa järjestää. Aalto-yliopistossa selvitetään sen kiinteistömassan tulevia mahdollisuuksia. Verma kehottaa miettimään väliaikaisiakin ratkaisuja. Osa sote-kiinteistöistä on vapautunut muuhun käyttöön jo aiemmin. Kunta voi tilata selvityksiä omasta kiinteistökannastaan tai yksittäisistä rakennuksistakin. Se voisi kiinnostaa sijoittajia ja yrittäjiä. • Eero Karisto Eero Karisto Kuvat: Petteri Kivimäki vireillä muita ostosuunnitelmia. Liikeja teollisuuskiinteistöjen maailmassa on yleistä, että kiinteistöjä ostetaan ja myydään eteenpäin. Tulossa on myös malleja, esimerkkejä uudesta käytöstä. Nekin ovat parempia kuin tyhjänä pitäminen. Ja näyttämällä houkuttelevia esimerkkejä pystytään laajentamaan ajattelutapaa siitä, miten näitä rakennuksia voidaan käyttää. Mutta jotain jo tiedetään
Virtanen kertoo, että demarit nostivat seuraavien kuntavaalien vaaliohjelman yhdeksi tavoitteeksi ilmapiirin parantamisen. Hyvästä ilmapiiristä huolehtiminen on heidän jatkuvaa työtään. Toisaalta hän yrittää muistaa myös kiittää erityisen rakentavasta keskusteluun osallistumisesta. Diplomaattisesti ilmaistuna tilanne oli tuolloin sellainen, että keskustelu ei palvellut päätöksentekoa. Jos poliitikot kokoustauolla koKuva: Juha Metso Kymmenen vuotta sitten alkaneella valtuustokaudella ilmapiiri Kotkan kaupungin päätöksenteossa oli niin huono, että siihen oli pakko puuttua, muistelee Sami Virtanen. 38 Kuntalehti 12 / 2022 [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] K otkalaisen valtuutetun ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Sami Virtasen, sd., muistissa on varsin hyvin vuonna 2012 alkanut valtuustokausi. KL12_32-47.indd 38 28.11.2022 8.33. Ilmapiiri oli huono. Hän toisti viestiään, kuinka valtuuston ilmapiiri vaikuttaa koko kaupungin ilmapiiriin. Valtuustokauden vaihtuminen oli hyvä sauma lopettaa vanhat huonot tavat, koska osa päättäjistä oli joka tapauksessa vaihtumassa. Sen sijaan Virtanen alkoi järjestelmällisesti puhua asiallisesta käytöksestä ja ilmapiiristä. Arvostelu oli joka tapauksessa paikoitellen niin kärjekästä, että hänen mielestään esimerkiksi viranhaltijoita arvosteltiin enemmän kuin he olisivat ansainneet. Maininnat ilmapiiristä saatiin mukaan kaupunkistrategian päivitykseen asti. Virtanen ei osaa sanoa, kuinka moni valtuutettu tai viranhaltija tunsi olevansa tulilinjalla isoimpien riitojen aikaan. Epäasiallisuuteen on puututtava heti, tietävät Kotkan Sami Virtanen ja Forssan Hanna Saarni. Tilanne herätti. Toisia kunnioitetaan, ja vaikka asioista ollaan toisinaan täysin eri mieltä, keskustelu pysyy asiallisena. Toki välillä mielipiteitä ilmaistaan ponnekkaasti, mutta epäasialliseen vääntämiseen ei enää mennä. Oli riitelyä ja nokittelua. Meitä pyydettiin vaihteeksi keskittymään päätöksentekoon ja lopettamaan keskinäinen nokkapokka. Tarkoitus on, että hyvän ilmapiirin tavoitteet ulottuvat lopulta koko konsernin päätöksentekoprosesseihin. Keinoja ilmapiirin parantamiseksi ei ollut tiedossa. ei tule mieleenkään alkaa haukkua toisia kaupunginhallituksen tai valtuuston kokouksessa. Myös käytävillä kuultavaan juputukseen on puututtava. Virtasen mukaan tätä nykyä kenellekään Epäasiallinen vääntäminen historiaan Tilanne on äitynyt pahaksi, jos kuntalaiset alkavat huomautella valtuuston jatkuvasta riitelystä. Saimme jopa kuntalaisilta palautetta ja kysymyksiä, ettekö osaa tehdä muuta kuin riidellä. Hän itse on ottanut tavakseen esimerkiksi huomauttaa epäasiallisuudesta heti sen huomatessaan, joko jo kokouksessa tai heti sen jälkeen. ”JUPUTUKSEEN” PUUTUTTAVA Virtasesta toimielinten puheenjohtajat ja kaupunkiorganisaatiossa johtavat viranhaltijat ovat epäasiallisen käytöksen kitkemisessä avainasemassa
Epäselviä tilanteita on tuon tuosta lautakuntien ja valtuustojen kokouksissa. Tällä valtuustokaudella näkyy selkeitä tuloksia. Joskus voi olla vaikea tunnistaa, milloin ollaan menossa liiaksi huonoon suuntaan, milloin taas tilanne ei oikeasti ole vakava, Majava sanoo. Saarni kertoo saaneensa runsaasti yhteydenottoja kummastakin avautumisestaan. Minuun otti yhteyttä myös aiemmin minulle tuntemattomia kuntien kollegoita. ME TOO KUNTA-ALALLE Forssan hallintojohtajana kesällä aloittanut Hanna Saarni kertoi keväällä Kuntalehden verkkoartikkelissa kuntatyötekijöiden kohtaamasta epäasiallisesta käytöksestä. Kuntalehti 12 / 2022 39 PÄÄLLÄ on koko ajan vaikeita tilanteita. Saarni oli puuttunut omissa kertomuksissaan luottamushenkilöiden epäasialliseen käytökseen, siihen, kuinka viranhaltijoita haukutaan säännöllisesti kokouksissa ja lehtien palstoilla. Saan viestejä, että meitä arvostetaan, koska päätöksenteon ilmapiiri on niin hyvä. Keskusteluissa kuitenkin kuulee, kuinka raskaita tilanteet voivat olla. Virtasen tavoin myös Saarni on huomannut, että asioita on mahdollista muuttaa. Hän oli tätä ennen avautunut sosiaalisessa mediassa. Kun ilmiölle annetaan nimi ja siitä aletaan puhua, tilanteisiin aletaan kiinnittää huomiota. Epäasiallinen käytös voi heikentää myös valtuuston asemaa ja merkitystä. Valtuusto olisi kuitenkin myös kuntalaisten ja median suuntaan paikka, jossa tulisi asiallisesti ottaa kannattaa asioihin. Keskustelu on välillä rapsakkaa, ja saa ollakin, kunhan pysytään asiassa. Jos aletaan sallia käytöstä, joka ei ole yleisen käytöksen ja normien tapaista, siihen on helppo liittyä mukaan. Kukapa haluaisi tehdä töitä huonossa ilmapiirissä, jos ei ole aivan pakko. Hän toivoi kunta-alalle omaa me too -liikettä, jossa korostetaan, että epäasiallinen käytös ei ole todellakaan ok. Jos sotkussa mukana olevat ihmiset eivät muuta toimintaansa ja samalla organisaatiokulttuuria, tilanne ei ratkea. Hän sai viestejä myös luottamushenkilöiltä, jotka olivat kypsyneet valtuustojen ja lautakuntien tulehtuneeseen ilmapiiriin. Tietoa tuli myös ihmisistä, jotka eivät halua enää olla mukana epäasiallisessa toimintakulttuurissa eivätkä asetu jatkossa vaaleissa ehdolle – ovat toisin sanoen saaneet tarpeekseen. Pelottaa, että itse saattaa joutua rääväsuisten silmätikuksi. Osa valtuutetuista saattaa ajatella, että antaa populistien huudella, itse ei jaksa ja on mieluummin hiljaa. Apua on myös yhteisistä eettisistä pelisäännöistä ja avoimesta keskustelusta. Olemassa ei ole varsinaista tutkimustietoa siitä, kuinka paljon epäasiallinen käytös vaikuttaa kuntien viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden jaksamiseen. Luottamushenkilöitä voidaan kouluttaa ymmärtämään oma roolinsa, ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu tekee hyvää kaikille. Kehittämispäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta kokoaa kentältä kuulemaansa, sillä käytännön kokemukset otetaan liitossa huomioon hyvän keskustelukulttuurin mallien valmistelussa. Kaupunkistrategian mukaan samanlainen arviointikäytäntö kysymyspatteristoineen halutaan ulottaa valtuustoon, lautakuntiin ja koko konserniin, jotta päätöksenteon ilmapiiriä päästään mittaamaan järjestelmällisesti. Näissä tapauksissa monesti käy niin, että kuntaan palkattu uusi ihminen jatkaa matkaansa pian muualle. • Kirsi Riipinen Hanna Saarni sai paljon palautetta avautumisestaan. KL12_32-47.indd 39 28.11.2022 8.33. Palautteissa yleisesti ottaen kiitettiin rohkeudesta puhua asioista ja kerrottiin vastaavasti omista kokemuksista. Saarni korostaa, kuinka myös viranhaltijoilla on vastuu huolehtia siitä, että luottamushenkilöt saavat tarvittavan koulutuksen ja ymmärtävät, mitkä ovat heidän tehtäviään. Arvostelijaa on pyydettävä konkretisoimaan, mitä asioita haukkujen kohde ei ole hoitanut. • Kirsi Riipinen ”Moni on kysellyt, onkohan kuntatyö tämän arvoista” vin sanoin arvostelevat vaikka jotakin viranhaltijaa, juputukseen ei pidä lähteä mukaan. Majava muistuttaa, kuinka epäasiallisen keskustelun salliminen vähentää muiden innokkuutta ja halukkuutta osallistua keskusteluun. Kaupunginhallituksen jäseniä pyydetään säännöllisesti arvioimaan ilmapiiriä. Moni on kysellyt, onkohan kuntatyö tämän arvoista. Herätyskellojen pitäisi soida esimerkiksi tilanteessa, jossa jotkut ihmiset alkavat järjestelmällisesti kohdistaa yltiöpäistä kriittisyyttä tiettyyn viranhaltijaan tai luottamushenkilöön. Jenni Airaksisen johtajuuskriisejä käsittelevässä tutkimuksessa huomattiin selvästi, kuinka ongelmiin on puututtava ennen kuin ne alkavat paisua. Huonoon kierteeseen ajautunutta tilannetta ei hetkessä korjata. Someron hallintojohtajana toiminut Saarni aloitti kesällä Forssan hallintojohtajana. Kuntalaisilta tuleva palaute on muuttunut täysin. Tilanne voi ajautua nopeasti sellaiseksi, että se alkaa haitata päätöksentekoa. Myös ylimmältä virkajohdolta pyydetään näkemykset yhteistyöstä hallituksen kanssa. Airaksinen on kuntaja aluejohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. On isoja tulehtuneita kriisejä, joissa johdon keskustelukulttuuri on pielessä, ja toisaalta yksittäisiä kiusaamisia
Pelkästään Oulussa 138 työntekijää 270:stä oli ottanut oireilun vuoksi yhteyttä työterveyshuoltoon. Kosteusja homevaurioista oireilevien potilaiden hoitosuosituksia on tarkoitus päivittää. Aiemmista Majvik-suosituksista näkyy se, miten suhtautuminen homesairauksiin on muuttunut. Mikään tutkimustieto ei kuitenkaan riitä. Eduskunta myönsi päivitykseen 300 000 euron määrärahan. Salin väitteli Oulun yliopistossa viime tammikuussa. Yhteinen näkemys on kuitenkin pahasti hukassa. Hän todisti tutkimuksessaan, että sisäilman myrkyllisyydellä on yhteys ihmisten oireiluun. Kesäkuussa työterveyden erikoislääkäri Saija Hyvönen osoitti Turun yliopiston väitöksessään, että rakennuksen kosteusvaurioilla ja oireilulla on yhteys. Yhteys sisäilmaongelmien ja oireilun välillä osoitettiin jo kaksikymmentä vuotta sitten, ja sen jälkeen yhteys on todettu vähintään viidessätoista uudessa tutkimuksessa. KL12_32-47.indd 40 28.11.2022 8.34. Yksi tutkijoista oli Janne Salin, joka jatkoi aineiston analysointia lääketieteen väitöskirjassaan. Mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmä otti luokkahuoneiden sisäilmasta näytteitä, joiden myrkyllisyyttä testattiin sian siittiöiden avulla. 2010-luvulla suhtautuminen homealtistukseen muuttui. PÄIVITYSTÄ VALMISTELLAAN Sosiaalija terveysministeriö (STM) asetti syksyllä työryhmän, joka uusii sisäilmaoireita ja niiden hoitoa koskevan suosituksen eli niin kutsutun Majvikin ensi vuoden loppuun mennessä. Lattiaan tulee helposti kolhuja, joten tuolien jalat on suojattava. Hoitosuositukset uusiksi. Homesairaudeksi hyväksyttiin Hankolaisessa koulussa lattioita on päällystetty savella, koska se hengittää. Päivitetty toinen versio vuodelta 2007 vahvisti todistusaineistoa homeen ja terveysvaikutusten yhteydestä. Ensimmäinen Majvik-suositus vuodelta 1998 esitteli homealtistuksesta koituvia terveyshaittoja ja niiden diagnostiikkaa. Hyvönen oli tutkinut henkilöstöä Oulun poliisitalosta ja Helsingin Kätilöopistosta sekä oppilaita eräästä Pohjois-Pohjanmaan koulusta. Julkaistuja tutkimuksia pitäisi käyttää oireilevien potilaiden hoitosuositusten päivittämiseen, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus sanoo. Uutta tutkimuksessa oli se, että poliisitalossa, sairaalassa ja koulussa ilmeni samankaltaisia lihas-, sydänja hengitystieoireita sekä neurologisia oireita. 40 Kuntalehti 12 / 2022 [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] V uonna 2017 Helsingin yliopiston laajassa tutkimuksessa osoitettiin yhteys opettajan oireiden ja luokkahuoneen sisäilman myrkyllisyyden eli toksisuuden välillä
Ovien pinnat ovat otollisia haitallisten bakteerien leviämiselle. Rajaukset ovat kovat, hän toteaa. astma. • Päivi Ängeslevä Kuva: Liisa Takala KL12_32-47.indd 41 28.11.2022 8.34. Samalla vähennät haitallisten bakteerien leviämistä. Komulainen ehdotti viime vuonna työpaikallaan Käypä hoito -suosituksen päivitystä. Majvik 3:n tarkoituksena on kerätä uusin ajantasainen tutkimustieto sisäilmaoireista ja laatia sen perustella suosituksia siitä, miten oireilevia potilaita kuuluisi hoitaa, työryhmän kokoaja, STM:n neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola kertoo. Nyt tekeillä on Majvikin kolmas versio. Tutustu hygieenisen kulkemisen ABLOY-ratkaisuihin: abloy.fi/hygieeninenkulkeminen Toivon, että näkemykset lähentyisivät toisiaan ja hoitosuositukset selkeytyisivät. Hoidon tehosta kiistellään, ja tutkijakenttä on jakautunut. Toinen tärkeä syy lykkäykselle on Majviksuosituksen päivitys. Etenkin viime vuosina painikkeita ja ovista kulkemista on alettu katsoa uudella tavalla. Työryhmän asettamispäätöksessä lukee, ettei työryhmä saa ottaa kantaa sosiaaliturvaan, eläkkeisiin eikä rakennusten kuntoon. Mietimme suosituksen uusimista ja tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että niin merkittävää uutta tutkimustietoa ei ole, että päivitykseen olisi syytä. Näkemyseroja, erimielisyyksiä ja väärinymmärrystä on. Työryhmä on hyvä foorumi keskustella siitä, mitä kukin tarkoittaa. Hän tosin on tekninen varapuheenjohtaja, joka ei ota kantaa Majvik-suositusten sisältöön eikä äänestä niistä. Hänestä lääkärien koulukuntaerot sisäilmaoireilun hoidosta ovat niin syviä, ”ettei hän odota työryhmältä mitään”. Toivon, että näkemykset lähentyisivät toisiaan ja hoitosuositukset selkeytyisivät. Myös Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen Lääkäriseura Duodecimistä kuuluu Majvik 3 -työryhmään. Aika näyttää, päivitetäänkö Käypä hoito -suositusta Majvik 3:n jälkeen. ABLOY-oviautomatiikalla, ABLOY EXIT -työntöpuomeilla, antimikrobisilla ABLOY ACTIVE -pinnoitteilla ja muilla hygieenisen kulkemisen ABLOY-ratkaisuilla kuljet turvallisesti ja helposti eri ympäristöissä. Päivityksiä on harkittava tarkoin, Komulainen selittää, sillä Käypä hoito -suositusten valtionavustus on vähentynyt yli kolmanneksella vuodesta 2014. Vuonna 2017 Lääkäriseura Duodecim julkaisi kosteusja homevaurioista oireilevan potilaan Käypä hoito -suosituksen, jonka mukaan ”syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteusja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat”. Vuodesta 2019 alkaen oireilevia potilaita on ohjattu HUSin toiminnallisten häiriöiden poliklinikalle. Vuonna 2016 arvioitiin, että syysuhde terveysvaikutusten ja kosteusja homevauriorakennusten välillä ei täyty. Suosituksia on kaikkiaan 102. Vai päädytäänkö siihen, ettei sitä enää tarvitakaan, Jorma Komulainen toteaa. Sisäilmatutkijoita ei ole edes mukana. KOVAT RAJAUKSET Majvik 3:n työryhmässä on lähinnä lääketieteen asiantuntijoita. Professori Tuula Putus on yksi ryhmään kutsutuista. Osa lääkäreistä alkoi pitää homeoireita psyykkisenä oireiluna ja toiminnallisina häiriöinä, joissa oireiden syytä ei ole saatu selville
42 Kuntalehti 12 / 2022 [ Hyvinvointi ja hoivapalvelut ] T urun ja Uumajan yliopistoissa psykiatrian professorina toimiva Olli Kampman on tutkinut masennuksen ja samanaikaisen päihdeongelman hoitamista. Sekä masennukseen että muihin mielenterveyshäiriöihin liittyvät erilaiset päihdeongelmat ovat jatkuvasti yleistyneet. Koulutusta tarvitaan esimerkiksi päihderiippuvuudesta kärsivien ihmisten kohtaamiseen. Hän arvioi, että vaikean mielenterveyshäiriön ja samanaikaisen päihderiippuvuuden tunnistamiselle on kasvavaa tarvetta. Siinä potilaalle tehdään perusteellinen diagnostinen oirekartoitus. Haitallinen päihdekäyttö on hyvä huomioida masennusta hoidettaessa. Masennuksesta kärsivillä ihmisillä arvioidaan esiintyvän varsin yleisesti haitallista päihteidenkäyttöä, eri tutkimuksista riippuen jopa lähes puolella. Hän kertoo, että alan kansainvälinen tutkimuskirjallisuus on jo noin 20 vuoden ajan suosittanut sekä päihdeettä mielenterveyshäiriön huomioivien ja integroitujen hoitoohjelmien käyttöä. He ovat potilaita siinä kuten muutkin. Perusajatuksena olisi oltava, että näiden ongelmien hoito kuuluu kaikille sote-alan ammattilaisille. Laaja kansainvälinen katsaustutkimus osoitti, että yhdistetty psykoterapia masennuslääkkeiden ja riippuvuuslääkkeiden kanssa johti parhaisiin tuloksiin. KOULUTUSTA TARVITAAN Sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöä olisi koulutettava laajamittaisesti integroituun hoitomalliin sairaanhoitopiireissä ja pian toimintansa aloittavilla hyvinvointialueilla, Kampman painottaa. Alkoholijuomien myynti 100 % alkoholina juomaryhmittäin 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti maakunnissa 2020 Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2021 Terveydenhuollossa perustasolta erikoissairaanhoitoon ja myös sosiaalipuolella hyvän työn laatuun kuuluu se, miten potilasta huomioidaan päihdehoidossa. Masentuneilla usein myös päihdeongelmia Sosiaalija terveydenhuollon henkilöstöä olisi koulutettava päihdeja mielenterveyshäiriöiden laajamittaisesti integroituun hoitomalliin sairaanhoitopiireissä ja hyvinvointialueilla, sanoo psykiatrian professori Olli Kampman. Kampman kertoo, kuinka Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä koulutettiin yli 100 psykiatrisen sairaanhoidon työntekijää käymään motivoivia keskusteluita päihderiippuvuudesta ja masennuksesta kärsivien potilaiden kanssa. Tällaisissa tapauksissa hoidon tarpeen arviointi voi olla työlästä, Kampman sanoo. Hänen mukaansa aktiivinen kuuntelemiSIIRTO SUURI SOTEN sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.41 KL12_32-47.indd 42 28.11.2022 8.34. Integroituun hoito-ohjelmaan kuuluvat sekä lääkehoito että psykososiaalisen hoito siten, että kokonaisuus huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla
Kuntalehti 12 / 2022 43 Masentuneilla usein myös päihdeongelmia nen sekä asiakkaan toiminnan mahdollisten ristiriitojen hienovarainen osoittaminen on tehokas menetelmä. Nämä ongelmat on nähtävä hoitoa vaativina sairauksina niin terveydenhuollossa kuin päättävissä portaissakin. Päihdepalveluita voi kyllä olla saatavilla, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat kaikkien palveluita tarvitsevien saavutettavissa. Laineen mielestä heidän hoitamisensa merkityksen voi nähdä myös muista näkökulmista. Henkeä uhkaavat tilanteet, vammat ja esimerkiksi vaikeat infektiot pitäisi tutkia kunnolla päihtyneeltäkin, Laine sanoo. KORKEA KYNNYS Alkoholismi on yleisin päihderiippuvuus. Vanjusov kertoo tekemästään keskeisestä havainnosta. Mikäli hoitoon pääsyn mahdollisuudet heikkenevät, sillä on suoraan tai välillisesti vaikutusta muiden kustannusten kasvuun. Merkittävin ongelma tarpeenmukaisten päihdepalveluiden yhdenvertaisessa saavutettavuudessa on asiakkaan oikeuksien turvaamisen näennäisyys. Omassa lyhyessä seurannassamme opioidikorvaushoitoon otetuista potilaista kolmannes pääsi vähintään kuntouttaviin töihin vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että näennäisesti saatetaan pyrkiä toteuttamaan asiakkaan oikeuksia, mutta ei riittävällä ja yksilölliset tarpeet huomioivalla tavalla. Hän tähdentää, että hoitoketjun on ulotuttava erikoissairaanhoitoon saakka. Tutkimuksen mukaan arviolta vain kolmasosa päihdepalveluiden tarpeessa olevista ihmisistä saa tarvitsemansa palvelut. Hän muistuttaa, että apua tarvitsevalla ihmisellä voi ensinnäkin olla korkea kynnys hakeutua hoitoon. Asiakas voi tulla hoitoon jopa päihtyneenä. Psykiatrian erikoislääkäri Pekka Laine kertoo, että osa päihderiippuvuuksista pohjautuu traumatisoitumiseen, koulukiusaamiseen, ahdistukseen, persoonallisuushäiriöihin, riippuvuudelle altistaviin geeneihin ja lapsuudenperheen tragedioihin. SOSIAALIOIKEUDEN yliopisto-opettaja ja tutkija Heidi Vanjusov tarkasteli väitöstutkimuksessaan, millaisia esteitä päihdepalveluiden saavutettavuudelle voi rakentua. KL12_32-47.indd 43 28.11.2022 8.34. Jouni Lampinen Jouni Lampinen Päihderiippuvuuden kanssa kamppailevien ihmisten hoitoon kohdennettujen resurssien on vastattava tarvetta. • Kuormitusta vääriin paikkoihin Alkoholikuolemat 2005–2020 Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2021 Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2021 Huumausainekuolemat 2000–2020 Sosiaalioikeuden alaan kuuluva väitöskirja Saatavilla, mutta ei saavutettavissa. Laine toimii Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrisen toimialueen apulaisylilääkärinä. Päihtynyttä potilasta hoidettaessa ei muuhun diagnostiikkaan voi kovin syvälle mennä, kun vuorovaikutus ei toimi. Näin on määrätty terveydenhuoltolaissa, Laine huomauttaa. LÄHEISTEN AUTTAMISTA Myös Laine on saanut todistaa työuransa aikana, miten ihmiset ovat saaneet uudella tavalla elämästä kiinni, kun hoito on toiminut. Sosiaalioikeudellinen tutkimus päihdepalveluihin pääsystä on luettavissa Itä-Suomen yliopiston sivuilla uef.fi. Toisaalta sosiaalija terveyspalveluihin hakeutuva ja päihderiippuvuudesta kärsivä ihminen ei ole välttämättä helposti kohdattava. Tällaisia tunteiden säätelyäkin käsitteleviä keskusteluita järjestetään potilaan kanssa yleensä yhden käden sormilla laskettava määrä. Psykoositilanteet vaativat välitöntä sairaalahoitoa. Kunnollisella hoidolla auttaa niitä päihdeongelmaisen läheisiä, äitejä, puolisoita, lapsia, jotka usein eniten kärsivät ongelmista. Jos päihdepalveluissa ei pystytä vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin, ne voivat purkautua jonnekin muualle julkisessa palvelujärjestelmässä ja siten aiheuttaa kuormitusta väärään paikkaan
9Lives pelastaa kuntien kotihoidon ILMOITUS ILMOITUS 9 Lives on Suomen johtava liikkuvien terveysja sosiaalipalvelujen tuottaja. 3 Mihin muihin keskeisiin muutoksiin on valmistauduttu. 44 Kuntalehti 12 / 2022 SIIRTO SUURI SOTEN sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.41 1 Miten valtiorahoitteisten palveluiden järjestämiseen siirtyminen on edennyt, Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen. 9Lives on ensihoitoja sairaankuljetusyrityksenä tutuksi tullut suomalaisyritys. HUSin rooli on aivan keskeinen. Ympärivuorokautinen palveluasuminen on selvästi kalliimpaa kuin kotihoito, ja muuttuu kalliimmaksi velvoittavien hoitajamitoituksien kiristymisen vuoksi. Muutosrahoitus on ollut pääosin riittävää. Uutta sosiaali-, terveysja pelastustoimialaa (sotepe) on eriytetty taloudellisesti, kirjanpidollisesti ja osittain toiminnallisesti kunta-Helsingistä. Kotihoidon toimijoiden pitäisi myös pystyä hoitamaan koteihin sairaalatason palveluja. Helsingin sotepe-rahoituksesta HUSille kohdennetaan noin kolmasosa. Matias Järnefelt pyytääkin hyvinvointialueensa ja kuntansa päättäjää ottamaan yhteyttä ja kuulemaan ratkaisuehdotuksen oman alueensa tarpeisiin. ”Olen kysellyt aiheesta talojen sisältä ja kuullut, että vuodeosastoilla on suuri määrä siirtoa odottavia potilaita, koska kotihoito ja asumispalvelut eivät vedä. Muualla Manner-Suomessa tällaista vastuuta kantavat vain hyvinvointialueet. Kaiken lisäksi suurin osa ikäihmisistä haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään!” Toimitusjohtaja Matias Järnefelt on tarkkaillut kotihoidon nykytilannetta ja toteaa, sen olevan juurisyy moniin sotepalvelujen ongelmiin. Näitä ilmiöitä ei huomioida riittävästi valtionrahoituksen kohdentumisessa. ”Moni heistä olisi pitänyt voida hoitaa kotihoidon piirissä, mutta kotihoidossa ei ole osaamista tai tukitoimintoja ratkaisemaan akuutteja, mutta väliaikaisia ongelmia. ”Tilanne on jo nyt kriisiytynyt. 7 Helsingin kaupunginvaltuusto käyttää sote-asioissa jatkossakin ylintä päätösvaltaa. Valtio ohjaa aiempaa vahvemmin myös toiminnallisia tavoitteita, koska valtioneuvosto päättää kansallisista tavoitteista. Palvelutarpeet ovat kasvavia. Olemme tutkineet aihetta jo jonkin aikaa ja tunnistaneet huonosti toimivan ikäihmisten kotihoidon ehkä suurimmaksi juurisyyksi sote-järjestelmän haasteisiin”, Järnefelt sanoo. Ota yhteyttä: www.9lives.fi KL12_32-47.indd 44 28.11.2022 8.34. Ei tuntihintashoppailua 9Lives Oy:n toimitusjohtaja Matias Järnefelt ymmärtää, että monissa kunnissa sosiaalija terveysalan talouden suunnitteluun liittyy huoli vuoden 2023 talouden alijäämäisyydestä. Jatkamme tarkentavaa työtä vuoden 2023 aikana. 6 Millä tavoin rahoitus ei vastaa tarpeita. 9 Onko luvassa jotain uutta näihin palveluihin. Tällä hetkellä Suomessa elää noin 600000 yli 75-vuotiasta ja vuonna 2030 määrä on jo 800000. Toimitusjohtaja Matias Järnefelt kertoo nyt, miksi panostus kotihoitoon maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin muualla sote-järjestelmässä. Rahoitusmalli ei huomioi riittävästi alueellisia eroja esimerkiksi palvelutuotannon kustannuksissa tai väestörakennetekijöissä. Sote-uudistuksen tuoma yhden lompakon periaate kannustaa järjestämään myös nuorten mielenterveyspalvelut vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Miten uudistus vaikuttaa luottamushenkilöiden työhön. myös HUSin on kyettävä sopeuttamaan toimintansa ja taloutensa vuosi vuodelta niukkenevaan valtion rahoitukseen. 5 Onko rahoitus tyydyttävällä tasolla. Helsinki on kasvava ja ikääntyvä kaupunki, jossa väestö on monikulttuurista ja muillakin tavoin monimuotoista. Kotimainen yritys haluaa olla ratkaisemassa sosiaalija terveysalan kahta kroonista ongelmaa; sitä että määrärahat eivät riitä ja että hoitohenkilöstöstä on pulaa. Taloutemme on jatkossa vielä nykyistä vahvemmin ja aidosti yhteinen. Näitä ovat olleet Suomen ruotsinkielisen alueen kattavan Kårkullan kuntayhtymän siirtyminen Helsingin sotepeen sekä kokonaisuutena vammaisten hoitopolkujen rakentaminen. Aivan kuten Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden, 10 kysymystä soteuudistuksesta Helsingissä Helsingin kaupunki on järjestämisvastuussa sosiaali-, terveysja pelastusalan palveluista ensi vuonna. Tuloksena on ollut kallis ja asiakkaan näkökulmasta toimimaton palvelujärjestelmä. 4 Mikä on HUSin rooli soteuudistuksessa. Myös pidemmän aikavälin näkymä hyvinvointialueiden talouden valmistelussa ja rahoituksessa on heikko. Kaupungilla on ollut keskeinen koordinointivastuu HUSin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa HUSyhtymän valmistelussa. Lastensuojelun palvelujärjestelmässä on suuret haasteet, erityisesti laitoshoidon henkilöstön saatavuudessa ja sosiaalityössä. HUS-yhtymä on pääasiallinen erikoissairaanhoidon järjestäjä ja tuottaja koko Uudellamaalla. Tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin. Haastetta on jo tuonut väestön ikääntyminen, sillä noin 45 % sote-kustannuksista muodostuu yli 65-vuotiaiden ja noin kolmannes yli 75-vuotiaiden hoidosta, jälkimmäinen vastaa noin 7 miljardia euroa. Luottamushenkilöt päättävät sotepekokonaisrahoituksen tarkemmasta kohdentamisesta, mutta eivät sen määrästä, koska rahoitus tulee suoraan valtiolta. 10 Miten asiat sujuvat lastensuojelussa, Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimialan perheja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori. Myös erityishuoltopiirien lakkauttamista ja niiden toiminnan siirtoa hyvinvointialueille on valmisteltu. • Jouni Lampinen Palvelutarpeet ovat kasvavia. Vuoden vaihteessa se laajensi toimintaansa kotihoidon puolelle. 2 Kuinka hyvin edellä mainitsemasi työ on sujunut. Hoidon saatavuuden ongelmien vuoksi mielenterveysongelmaisia nuoria valuu perustasolta erikoissairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidosta lastensuojelun sijaishuoltoon. 8 Miltä nuorten mielenterveyspalvelut näyttävät ennen sote-uudistuksen toteutumista, Helsingin kaupungin terveysja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen. Kotihoidon palvelut on voitu kilpailuttaa niin alas, että otetaan järjestään alin tuntihinta. Tämä johtaa siihen, että valitut palveluntuottajat eivät pysty pyörittämään toimintaa.” Järnefelt kertoo, että kyseisessä tilanteessa asiakas lähetetään päivystykseen, josta hänet voidaan siirtää vuodeosastolle – jos siellä on tilaa. “Kun senioriasiakas hoidetaan kotona tarpeeksi laadukkaasti, häntä ei tarvitse siirtää päivystykseen hoitamaan akuuttia, mutta väliaikaista ongelmaa. Kustannusten kirjanpidollinen eriyttäminen on ollut melko selkeää, ja se on onnistunut riittävän luotettavalla tasolla tässä vaiheessa. Helsingille kohdennettu valtion rahoituksen taso ei ole riittävä palveluiden järjestämiseen ensi vuoden alusta alkaen. Sen juuret ovat ambulanssipalveluissa, mutta vuonna 2021 se laajensi palveluvalikoimaansa yritysostolla ja onkin nykyisin yksi Suomen suurimmista yksityisistä kotihoitopalvelujen tuottajista. Niin potilas kuin julkinen terveydenhoitokin hyötyvät.” Kotihoidon kehittäminen on ratkaisu Työhyvinvointiin ja henkilökuntansa jaksamiseen panostava 9Lives ehdottaakin, että toiminnassa otetaan käyttöön monituottajamalli, joka pohjautuu laadukkaiden kumppaneiden käyttöön. ”Meillä on valmiina useita keinoja, joilla voidaan fiksusti ratkaista niin palvelukapasiteetin puutetta kuin varmistaa hyvä asiakastyön laatu.” Hyvän työnantajabrändin ja ketterän toimintamallinsa ansiosta 9Lives on pystynyt myös harppauksenomaisesti lisäämään hoitajien ja hoidettavien potilaiden määrää tilanteissa, joissa muut yksityiset palveluntuottajat ovat vetäytyneet ja kaupungin oma kotihoito ei ole pystynyt vastaamaan tarpeeseen. ”Meistä rahat käytetään väärässä paikassa.” Järnefelt nostaa esimerkiksi päivystyksen asiakaskunnan, josta suuri osa on myös kotihoidon asiakkaita
“Kun senioriasiakas hoidetaan kotona tarpeeksi laadukkaasti, häntä ei tarvitse siirtää päivystykseen hoitamaan akuuttia, mutta väliaikaista ongelmaa. 9Lives pelastaa kuntien kotihoidon ILMOITUS ILMOITUS 9 Lives on Suomen johtava liikkuvien terveysja sosiaalipalvelujen tuottaja. ”Olen kysellyt aiheesta talojen sisältä ja kuullut, että vuodeosastoilla on suuri määrä siirtoa odottavia potilaita, koska kotihoito ja asumispalvelut eivät vedä. Kaiken lisäksi suurin osa ikäihmisistä haluaisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään!” Toimitusjohtaja Matias Järnefelt on tarkkaillut kotihoidon nykytilannetta ja toteaa, sen olevan juurisyy moniin sotepalvelujen ongelmiin. Tällä hetkellä Suomessa elää noin 600000 yli 75-vuotiasta ja vuonna 2030 määrä on jo 800000. Kotimainen yritys haluaa olla ratkaisemassa sosiaalija terveysalan kahta kroonista ongelmaa; sitä että määrärahat eivät riitä ja että hoitohenkilöstöstä on pulaa. Kotihoidon palvelut on voitu kilpailuttaa niin alas, että otetaan järjestään alin tuntihinta. Kotihoidon toimijoiden pitäisi myös pystyä hoitamaan koteihin sairaalatason palveluja. Ota yhteyttä: www.9lives.fi ILMOITUS ILMOITUS KL12_32-47.indd 45 28.11.2022 8.34. ”Moni heistä olisi pitänyt voida hoitaa kotihoidon piirissä, mutta kotihoidossa ei ole osaamista tai tukitoimintoja ratkaisemaan akuutteja, mutta väliaikaisia ongelmia. ”Meillä on valmiina useita keinoja, joilla voidaan fiksusti ratkaista niin palvelukapasiteetin puutetta kuin varmistaa hyvä asiakastyön laatu.” Hyvän työnantajabrändin ja ketterän toimintamallinsa ansiosta 9Lives on pystynyt myös harppauksenomaisesti lisäämään hoitajien ja hoidettavien potilaiden määrää tilanteissa, joissa muut yksityiset palveluntuottajat ovat vetäytyneet ja kaupungin oma kotihoito ei ole pystynyt vastaamaan tarpeeseen. ”Meistä rahat käytetään väärässä paikassa.” Järnefelt nostaa esimerkiksi päivystyksen asiakaskunnan, josta suuri osa on myös kotihoidon asiakkaita. Tämä johtaa siihen, että valitut palveluntuottajat eivät pysty pyörittämään toimintaa.” Järnefelt kertoo, että kyseisessä tilanteessa asiakas lähetetään päivystykseen, josta hänet voidaan siirtää vuodeosastolle – jos siellä on tilaa. Sen juuret ovat ambulanssipalveluissa, mutta vuonna 2021 se laajensi palveluvalikoimaansa yritysostolla ja onkin nykyisin yksi Suomen suurimmista yksityisistä kotihoitopalvelujen tuottajista. Ympärivuorokautinen palveluasuminen on selvästi kalliimpaa kuin kotihoito, ja muuttuu kalliimmaksi velvoittavien hoitajamitoituksien kiristymisen vuoksi. Haastetta on jo tuonut väestön ikääntyminen, sillä noin 45 % sote-kustannuksista muodostuu yli 65-vuotiaiden ja noin kolmannes yli 75-vuotiaiden hoidosta, jälkimmäinen vastaa noin 7 miljardia euroa. Olemme tutkineet aihetta jo jonkin aikaa ja tunnistaneet huonosti toimivan ikäihmisten kotihoidon ehkä suurimmaksi juurisyyksi sote-järjestelmän haasteisiin”, Järnefelt sanoo. Ei tuntihintashoppailua 9Lives Oy:n toimitusjohtaja Matias Järnefelt ymmärtää, että monissa kunnissa sosiaalija terveysalan talouden suunnitteluun liittyy huoli vuoden 2023 talouden alijäämäisyydestä. Niin potilas kuin julkinen terveydenhoitokin hyötyvät.” Kotihoidon kehittäminen on ratkaisu Työhyvinvointiin ja henkilökuntansa jaksamiseen panostava 9Lives ehdottaakin, että toiminnassa otetaan käyttöön monituottajamalli, joka pohjautuu laadukkaiden kumppaneiden käyttöön. Toimitusjohtaja Matias Järnefelt kertoo nyt, miksi panostus kotihoitoon maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin muualla sote-järjestelmässä. 10 kysymystä soteuudistuksesta Helsingissä 9Lives on ensihoitoja sairaankuljetusyrityksenä tutuksi tullut suomalaisyritys. ”Tilanne on jo nyt kriisiytynyt. Vuoden vaihteessa se laajensi toimintaansa kotihoidon puolelle. Matias Järnefelt pyytääkin hyvinvointialueensa ja kuntansa päättäjää ottamaan yhteyttä ja kuulemaan ratkaisuehdotuksen oman alueensa tarpeisiin
"Pekka, olen lähdössä tänään. Pystytkö piirtämään minulle majakan?" Ja... on läsnä näissä kaikissa. Samalla hän alkoi pitää päiväkirjaa sekä kirjaamaan omia kokemuksia ja havaintoja. Meillä on paljon pienyrityksiä, korkea työllisyys, aktiivinen kolmas sektori ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Kerran kun menin osastolle, tämä lapsi ryntäsi luokseni. Kaustisen kunta etsii KUNNANJOHTAJAA Katso hakuilmoitus kaustinen.fi tai kuntarekry.fi O jamon perhetukikeskus Lohjalla palkkasi kuvataiteilija Pekka Kainulaisen lastensuojeluyksikköönsä ensisijassa työntekijöiden tarpeiden näkökulmasta. Taiteilijana tajusin, että tämä auttaa sitä kaveria, kun hän saa puhua näistä. Erjaa ne auttoivat pääsemään vaikeiden työasioiden puristuksessa hetkeksi mielikuviin, joista sai tyyneyttä ja voimaa. Yksi lapsi toistuvasti teki kuvia Titanicista, siitä elokuvasta. Jotta jokaisen oikeus arvokkaaseen elämään toteutuisi. Psykiatrinen sairaanhoitaja Erja Kivistö kertoi, että oli mielenkiintoista nähdä miten lastensuojelutyö ja siitä käydyt keskustelut muuntuivat taiteeksi. Samalla kun niitä tehtiin, hän kertoi, kuinka alkaa laivan ravintolasalin katon kristallikruunu helistä, ja miten yön pimeydessä lähestyy se jäävuori. Lisätietoa osoitteessa: lestijarvi.fi/tyopaikat/ Kunnanhallitukselle osoitetut hakemukset opintoja työtodistuksineen sekä palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan 15.12.2022 klo 15.00 mennessä osoitteella: Lestijärven kunta, Lestintie 39, 69440 Lestijärvi tai lestijarven.kunta@lestijarvi.fi Musiikin ja kulttuurin Kaustinen on alueensa palvelukeskuksena kehittyvä 4200 asukkaan vireä kunta Keski-Pohjanmaalla. Siellä syntyi paljon piirtelyä, maalailua, yhdessäoloa, juttelua, näyttelemistä, pelleilyä, leikkimistä ja surujen jakamista. Pekalla puolestaan meni ensimmäinen vuosi lastensuojelulakiin ja käytännön lastensuojelutyöhön tutustumiseen. Taiteen hyvinvointivaikutukset saadaan käyttöön kun taide: kuvataide, teatteri, musiikki, tanssi ym. Olin iloinen sillä hetkellä, että voin vastata hänelle, että "pystyn, kerkeän". Johanna Vuolasto erityisasiantuntija, FT, Taiteen edistämiskeskus, kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelut Lähde: Pekka Kainulainen, Taiteilija lastensuojelutyössä 2021, Taiteen edistämiskeskus Taiteilija lastensuojelussa kuntalehti_advertoriaali_taike_0712.indd 1 23.11.2022 9.51 KL12_32-47.indd 46 28.11.2022 8.34. TULE MUKAAN www.validia.fi/maailmanparasmaa Kunnanjohtajan virka Lestijärven kunnassa on avoinna kunnanjohtajan virka. Kunnan tukena Kuntaliiton kehittämis-, innovaatioja tutkimuspalvelut. Kaiken takana on kunta. Sote lähtee, työllisyys tulee: millainen on kunta tulevaisuudessa. Rakennamme tulevaisuuden kuntaa yhdessä! Tavoitteena ovat Uudet kestävät kunnat. Yhteiskunnallinen tehtävämme on näyttää suuntaa vammaisten ja vammautuneiden ensiluokkaiselle huolenpidolle. kuntaliitto.fi/uudet-kestavat-kunnat RAKENNETAAN SUOMESTA MAAILMAN PARAS MAA VAMMAISILLE JA VAMMAUTUNEILLE Olemme omistautuneet vammaisten hyvinvoinnille jo yli 50 vuoden ajan. Tiesin hänen elämäntilanteensa. Alusta lähtien aloin käydä lastenja nuortenosastoilla. Niin...Ne olivat liikuttavia kohtaamisia. Teemme tämän yhdessä palveluita käyttävien asiakkaidemme ja heidän läheistensä, kuntien ja sairaanhoitopiirien, sekä henkilöstömme ja omistajamme kanssa. Elämä on kokonaisuus syntymän ja kuoleman välissä, näin ollen ihmisen hyvinvointi kuuluu hänen itsensä lisäksi kaikille niille, jotka ihmisen elämään vaikuttavat, kuten neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotoimi, työterveys, mielenterveyspalvelut, työllisyyspalvelut, sosiaalija terveydenhuolto
Taiteen hyvinvointivaikutukset saadaan käyttöön kun taide: kuvataide, teatteri, musiikki, tanssi ym. Niin...Ne olivat liikuttavia kohtaamisia. Yksi lapsi toistuvasti teki kuvia Titanicista, siitä elokuvasta. Olin iloinen sillä hetkellä, että voin vastata hänelle, että "pystyn, kerkeän". on läsnä näissä kaikissa. Tiesin hänen elämäntilanteensa. Erjaa ne auttoivat pääsemään vaikeiden työasioiden puristuksessa hetkeksi mielikuviin, joista sai tyyneyttä ja voimaa. "Pekka, olen lähdössä tänään. O jamon perhetukikeskus Lohjalla palkkasi kuvataiteilija Pekka Kainulaisen lastensuojeluyksikköönsä ensisijassa työntekijöiden tarpeiden näkökulmasta. Samalla kun niitä tehtiin, hän kertoi, kuinka alkaa laivan ravintolasalin katon kristallikruunu helistä, ja miten yön pimeydessä lähestyy se jäävuori. Pekalla puolestaan meni ensimmäinen vuosi lastensuojelulakiin ja käytännön lastensuojelutyöhön tutustumiseen. Taiteilijana tajusin, että tämä auttaa sitä kaveria, kun hän saa puhua näistä. Elämä on kokonaisuus syntymän ja kuoleman välissä, näin ollen ihmisen hyvinvointi kuuluu hänen itsensä lisäksi kaikille niille, jotka ihmisen elämään vaikuttavat, kuten neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotoimi, työterveys, mielenterveyspalvelut, työllisyyspalvelut, sosiaalija terveydenhuolto. Siellä syntyi paljon piirtelyä, maalailua, yhdessäoloa, juttelua, näyttelemistä, pelleilyä, leikkimistä ja surujen jakamista. Pystytkö piirtämään minulle majakan?" Ja... Kerran kun menin osastolle, tämä lapsi ryntäsi luokseni. Johanna Vuolasto erityisasiantuntija, FT, Taiteen edistämiskeskus, kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelut Lähde: Pekka Kainulainen, Taiteilija lastensuojelutyössä 2021, Taiteen edistämiskeskus Taiteilija lastensuojelussa kuntalehti_advertoriaali_taike_0712.indd 1 23.11.2022 9.51 ILMOITUS ILMOITUS KL12_32-47.indd 47 28.11.2022 8.34. Psykiatrinen sairaanhoitaja Erja Kivistö kertoi, että oli mielenkiintoista nähdä miten lastensuojelutyö ja siitä käydyt keskustelut muuntuivat taiteeksi. Samalla hän alkoi pitää päiväkirjaa sekä kirjaamaan omia kokemuksia ja havaintoja. Alusta lähtien aloin käydä lastenja nuortenosastoilla
Aitoja kohtaamisia KL12_48-49.indd 48 28.11.2022 8.55. 48 Kuntalehti 12 / 2022 [ Kunnan töissä ] Koulupsykologi Hanne Salmisella on työhuone Oriveden yhteiskoululla, mutta hän tapaa lapset ja nuoret aina heidän omalla koulullaan
Oppilashuolto siirtyy hyvinvointialueelle, mutta mitä se tarkoittaa, sitä en oikeastaan tiedä. Orivedellä oppilashuollossa on hyvät henkilöstöresurssit. Meillä on Orivedellä aika hyvä tilanne. Mitä hyvinvointialueelle siirtymisessä sinua mietityttää. Tyypillisin asiakkaani on tunnollinen tyttö, joka käy yläkoulua tai lukiota. lapsen vointi kääntyy masennuksen puolelle, ohjaan hänet erikoissairaanhoitoon, koska en ole terapeutti. Se voi olla vaikka vain muutos istumajärjestyksessä. Nykyisessä työssään hän aloitti helmikuussa. Entä mikä yläkoululaisia ja lukiolaisia painaa. Jos oppilaalla esimerkiksi on vaikeuksia puhutun ohjeen ymmärtämisessä, hänelle tarjotaan kuvallinen tuki. Kaikkein kiireisimpiin viesteihin vastaan heti. Jos oppilas tarvitsee diagnoosin tai lääkityksen, ohjaan hänet perheneuvolaan. Mistä syistä oppilaat yleensä tulevat vastaanotollesi. Joskus lapsesta tai nuoresta näkee, että hän vähän niin kuin sulaa tapaamisemme aikana. Salminen on työskennellyt muun muassa perheneuvolapsykologina ja tehnyt luokanja erityisopettajan sijaisuuksia. Jos aikuisten puhe on koko ajan huolen täyttämää, niin kyllähän se maalaa lapsille ja nuorille aika toivottoman kuvan maailmasta. Keskinkertaisuus on tässä ajassa nuorista pahinta. Miten korona, Ukrainan sota ja hintojen nousu näkyvät koulussa. Kahdeksan ja yhdeksän välillä osallistun usein pedagogisen tuen tiimin tapaamiseen jollain koululla. Hän valmistui psykologiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005. Mitä sote-uudistus tarkoittaa sinun kohdallasi. Työn kuva ei lopulta muutu mitenkään, ja oppilaat ja työkaverit ovat samat myös ensi vuonna. Mikä on parasta työssäsi. Ihan parhaita ovat ne hetket, kun löydän oppilaan ja opettajan kanssa yhdessä jonkun sellaisen pienen keinon, jolla oppilaan arki koulussa helpottuu. Kaikesta pitää saada tarina, jolla päästä esiin, oli se sitten hyvässä tai pahassa. Yhteydenotto voi tulla oppilaalta, huoltajalta tai opettajalta. Jos suru ei mene ohi ja Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva ja video: Rami Marjamäki VIDEO: Oriveden kaupungin koulupsykologi Hanne Salminen kertoo, mikä avuksi, jos nuori uupuu opiskellessa. Opiskeluhuollossa on seitsemän vuorokauden sääntö eli aika pitäisi löytyä viikon sisällä siitä, kun huoli lapsesta tai nuoresta herää, ja Orivedellä se toteutuu aika hyvin, eivätkä tutkimusjonotkaan ole kuukausia. Yhteiskuntamme on aika armoton. Katsomme tiimissä, mikä olisi paras ratkaisu. Millainen on tavallinen työpäiväsi. Alakoululaisilla kyse on pääosin oppimisvaikeuksien tutkimuksista tai käyttäytymisen haasteista. Monesti koulun tukitoimet riittävät. Meille on esitelty organisaatiokaavioita useissa infoissa, mutta niistä ei saa oikein mitään irti. Sen kun tietäisin. Traumaattisissa kokemuksissa, joita ovat esimerkiksi vanhemman kuolema tai vaikea avioero, tarjoan hetkellistä tukea. Kun kyse on mielenterveyden häiriöistä, niin silloin asiakas yleensä ohjautuu minulle. Kuinka pian sinulle saa ajan. • KL12_48-49.indd 49 28.11.2022 8.55. Minua mietityttää, ruvetaanko resurssia tasaamaan hyvinvointialueella niin, että minua pyydetään tekemään töitä pari päivää viikossa jonkun toisen kunnan alueella, jossa tilanne ei ole yhtä hyvä kuin Orivedellä. Kun huoltajat ja oppilas on kuultu, moniammatillinen tiimi päättää, siirtyykö oppilas tehostetun tai erityisen tuen piiriin. Oppilashuolto siirtyy hyvinvointialueelle, mutta mitä se tarkoittaa, sitä en oikeastaan tiedä. Esihenkilö, sähköpostiosoite ja puhelinnumero muuttuvat. Kuntalehti 12 / 2022 49 P sykologi Hanne Salminen toimii Orivedellä kolmen alakoulun sekä yläkoulun, lukion ja ammattiopiston koulupsykologina. Ihannetilanne olisi, että minulla olisi joka päivä aikaa kirjauksiin, mutta käytännössä varaan niille viikolta jonkun iltapäivän. Hän nukkuu liian vähän, ei syö koulussa mitään eikä rentoudu, koska illat menevät pänttäämiseen. Mitä kautta lapset ja nuoret päätyvät vastaanotollesi. Aamulla avaan sähköpostin ja Wilman. Sen jälkeen minulla on yleensä samalla koululla yksi tai kaksi tutkimusaikaa ja iltapäivällä pari asiakasta yläkoululla. Ihanteellista olisi, että työntekijä valikoituisi oikein heti kerrasta eikä tulisi pompottelua. Työskentely voidaan myös pilkkoa osiin ja antaa oppilaalle lupa taukoliikuntaan, minkä jälkeen työskentely taas sujuu. Aidot kohtaamiset. Tai kun nuori tulee luokseni ja sanoo, että tiedätkö, me voimme lopettaa nämä käynnit, että minun ei tarvitse enää tulla. Yleinen ahdistuneisuus ja epävarmuus on lisääntynyt, koska me aikuiset olemme tällä hetkellä aika hädissämme ja viestimme omaa huoltamme lapsille. Hän menestyy hyvin koulussa, mutta vaatii itseltään liikoja ja uupuu ja ahdistuu vaatimustensa alla. Ei auta, jos vanhemmat kieltävät lapsia katsomasta uutisia, mutta keskustelevat ruokapöydässä siitä, miten selvitä sähkölaskusta tai mitä Putin seuraavaksi tekee. Jonot ovat lyhyet, koska meillä on ollut koulupsykologi jo pitkään, ja toinen virka on tulossa hakuun
Kannatuksen lasku kymmenen prosentin tietämiin on ”historiallisen alhainen”, kannatus on ”pohjamudissa” jne. Vuonna 2019 puolue sai vain 13,8 prosentinkannatuksen. Aluevaalit viime tammikuussa menivät hyvin (19,2 prosentin kannatus), mutta eduskuntavaalimittauksissa suunta on ollut jyrkästi alaspäin. Paasikiven–Kekkosen linja on siirtymässä historiaan Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Pohjamudissa kun ei näe mitään. lokakuuta keskustanuorten kokouksesta pääotsikolla: Omat nuoret: Keskusta tarvitsee tuulettavan oppositiokauden – ”Ei visiota, ei mitään”. marraskuuta vain 10,1 prosentin kannatuksen. 2. Sitä paitsi, ellei vielä nyt, niin milloin sitten?” Keskusta tuntemattoman edessä Riippumattomassa mediassa keskustan kujanjuoksua seurataan niin ikään henkeä pidätellen. Hallituskausi on ollut rasite, monet keskustanuoret sanovat, sanotaan alaotsikossa. Riippumattomassa mediassa keskustan kujanjuoksua seurataan niin ikään henkeä pidätellen. Puolue sai eduskuntavaaleissa 2015 Juha Sipilän johdolla peräti 21,1 prosentin kannatuksen. Timo Haapala kirjoittaa kolumnissaan Ilta-Sanomissa 16. Vihreät kipuilee keskustan rinnalla, vaikka ne profiloituvatkin monissa kiistoissa toistensa vastakohtina. Mutta Sipilän hallitus tuli keskustalle todella kalliiksi. Keskustassa jännitetään pelon sekaisesti alkukuussa ja loppukuussa Ylen ja HS:n gallupeja. Keskustan johtavien ministerien – Annika Saarikon, Antti Kaikkosen, Antti Kurvisen, Petri Honkosen ja Mika Lintilän – johdolla keskustan pitäisi nyt löytää itsensä uudelleen tässä uudessa todellisuudessa. Ensin mainittu on fakta, toinen kuvaa puolueessa vallitsevaa hämmennystä. Jos on kiinnostunut entisen mahtipuolueen sisäisestä elämästä, kannattaa lukea esimerkiksi sanomalehti Ilkan entisen päätoimittajan Kari Hokkasen muistelmakirja Maailmansodasta lehtisotaan (Maahenki 2021, 376 sivua). Ajan henki, Zeitgeist, on nyt muuttunut. Helsingin Sanomien teettämä gallup antoi puolueelle 16. Painaako perussuomalaiset (17,4 %) vielä mahdollisesti SDP:n (19,3 %) ohi?”. lokakuuta, että ”meistä monista on tullut käyräpelkoisia”. P.S. Milloin kepun kannatus tippuu alle kymmenen prosentin. Kuntavaalit vuonna 2021 menivät kohtuullisesti, sillä kannatus oli 14,9 prosenttia. • KL12_50-53.indd 50 28.11.2022 8.57. Entisestä mahtipuolueesta on tällä hetkellä kovin vähän jäljellä. Muilla on aika tasaista menoa. Gallupit näyttävät Petteri Orpon kokoomukselle, Sanna Marinin SDP:lle ja Riikka Purran perussuomalaisille hallituskelpoisia numeroita. Keskustalainen tietokirjailija ja toimittaja Juha Kuisma kirjoittaa samana päivänä Suomenmaan verkkolehdessä näin: ”Keskusta puhuu järjellä ja järkeä, jota ihmiset eivät halua kuulla... KESKUSTAN veteraani, nykyinen europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen kirjoitti blogissaan Suomenmaan verkkolehdessä 21. Pekkarinen näkee tilanteen aika lohduttomana: ”Kaiken lisäksi korona ja sota ovat peittäneet alleen soten ja muutakin hyvää, mikä olisi normaalioloissa jäänyt positiivisena kansan mieliin.” Pekkarinen on avoimuuden kannalla: ”Tiedän, että asioista ei joidenkin mielestä pitäisi juuri puhella. marraskuuta: ”Saarikon keskusta on vain millin päässä täyskatastrofista – ja siitä se saa syyttää vain itseään.” Haapala sanoo, että ”politiikan penkkiurheilijoilla on nykyjään kaksi seurantakohdetta: 1. Suomenmaassa raportoitiin 31. Venäjä elää arvaamattomuuden tilassa ja Ukrainan sota jatkuu. Mutta tiedän myös monien odottavan reipasta keskustelua. Mutta keskusta. 50 Kuntalehti 12 / 2022 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä K un googlaa hakusanalla ”keskustan kannatus 2022”, saa loputtoman otsikkoluettelon keskustan syvästä ahdingosta. Kannatuksen lasku ei ole ihan uusi asia. Yksi ongelma on, että keskusta ei saa taakseen lainkaan kansalaisten tunneenergiaa.” Kuisman ohje on tämä: ”Keskustan pitää päättää, missä asioissa se haastaa PS:n (perussuomalaiset), miten ja kuka johtavista poliitikoistamme sen tekee kussakin asiassa ja huolehtia siitä, että haastaminen perustuu kestävään yleiskeskustalaiseen ja keskustaliberaaliin linjaan.” KESKUSTELUA ei keskustassa näköjään kaihdetakaan
Ovatko kuntien varavoimalat kunnossa. Jos ihmiset törmäilevät pimeässä kaiteisiin, porsaisiin ja toisiinsa, siitä saattaa syntyä vahingonkorvausvelvollisuus kunnalle. Mitä on edessä. Teknisistä laitteista, pumppujen ja lämmönjaon asetusarvojen tarkastamisesta. KL12_50-53.indd 51 28.11.2022 8.57. Tämä on todennäköisin toimenpide. Mutta onko se tarpeeksi. Ne ovat osakeyhtiöitä. Onko edessänne myös katuvalojen sammuttaminen. Varavoimaloita ei saa lähirautakaupan hyllyltä. Niitä on riittävästi kaikkein kriittisimmissä kohteissa, kuten sairaaloissa. NÄKEMYS I Iin kunnan (noin 10 000 asukasta) tekninen johtaja Ville Keränen, mikä laitos tahi vekotin on Iin kunnan suurin sähkösyöppö. Keskuskeittiö, terveyskeskus ja katuvalot. Mistä aloitetaan. Kuntotalo, jäähalli, uimahalli. Niiden määrä ja kunto. On mahdollista, että siellä joukossa on vaikkapa hengityslaitteita ja happimaskeja tarvitsevien ihmisten koteja. Entä katuvalot ja lenkkipolkujen valot. Maksavathan nekin. Säästöpotentiaalit. Hinnat nousevat, kuten muuallakin. Ensimmäiseksi kaikki ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt kuntoon. Varavoimalaitteet. Ongelmansa siinäkin on. Ulkoilualueista ja pihakaduista se varmaankin alkaa. Uudet sopimukset ovat kaikille kalliita. Mitä mieltä olette kahden tunnin alueittaisista katkoista. Vaatimattomimmillaan ne ovat siirrettäviä pienyksiköitä. Kuinka paljon kuntien maksama sähkön hinta heittelehtii eri kuntien välillä. Kunnat, joilla sattuu olemaan voimassa poikkeuksellisen pitkä ja halpa määräaikainen sopimus ovat nyt tyytyväisiä. Se voittaa, joka voittaa. Jos on, voivatko ne tehdä pelkästään itselleen halpaa sähköä ja jättää muut palelemaan. Kuinka suuria Iin kunnan sähkölaskut ovat viime vuosina olleet. Ensimmäinen säästökohteenne. • Vaatimattomimmillaan ne ovat siirrettäviä pienyksiköitä. Kyllä sähkönkin hankinta pitää nykyisin kilpailuttaa normaalisti. Onko kunnilla vielä omia sähkölaitoksia. Sähkölaitokset oli pakko yhtiöittää jo vuonna 2014. Hoivakodit, päivystävät pelastusyksiköt.... Tosin yhä suurempi osa katuvaloista on jo led-lamppuja. Ja se voittaja ei välttämättä ole oman kunnan sähkölaitos. Ovatko ne iso vai pieni asia. Saman ison kahvan takana saattaa olla esimerkiksi 1 000 kiinteistöä. Minkälaisia voimaloita kunnat käyttävät. Katuvalojen sammuttelu voi kääntyä kunnalle vahingoksikin. Jos varavoimaloita on, niitä kyllä koekäytetään ja jyryytetään testausmielessä yleensä kiitettävän usein. Kuntalehti 12 / 2022 51 Piirros: Yrjö Klippi [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Kuinka hyvin kunnat ovat varautuneet paukkupakkasilla uhkaavaan sähköpulaan. Valmiussuunnitelmaa päivitetään ja kerrataan. Mikä seikka on hyvässä jamassa. Suurten kokoontumistilojen sulkemista kannattaa harkita kriittisinä hetkinä. Siirrettävien voimaloiden kohdalla ongelmaksi on sitten tullut se, että siellä kiinteistöissä ei olekaan sopivanlaisia liittimiä, johon virtaa voitaisiin syöttää. Erityisesti retuperällä oleva ilmanvaihto syö sähköä ihan turhaan. NÄKEMYS II Erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliiton Tekniikka ja turvallisuus -tiimistä, mikä yksittäinen seikka teitä hirvittää eniten juuri nyt. Kunnan omien toimintojen osalta summa on noin 700 000 euroa. Kehiteltiin vanhasta kahvimyllystä paikallinen varavirtalähde
Stara luottaa IoThankkeiden kehitystyössä nopeisiin kokeiluihin “Teemme kumppanimme Elisan kanssa nopeita kokeiluja ja myös nopeita päätöksiä, jatkammeko kokeilua vai emme. Sensoreista saatava paikkatieto kerätään tietoturvallisesti Elisan mobiiliverkon kautta Elisa Business IoT -tiedonkeruualustalle, josta se toimitetaan analysoituna ja käsiteltynä Staran tietovarastoon ja sovelluksiin hyödynnettäväksi. Yhteistyö on avointa, läpinäkyvää ja mutkatonta”, Lehmonen kertoo. Hankintapäätöksessä tulee esimerkiksi perustella, miten hyvinvointialue kykenee toteuttamaan järjestämisvastuunsa hankittujen palvelujen osalta. Monituottajamalli säilyy, vaikka sote-järjestämislaki asettaa hyvinvointialueille uusia vaatimuksia sote-palvelujen hankkimiselle yksityisiltä palveluntuottajilta. Kiinnostuitko. Kaisa-Maria Kimmel Lakimies Kuntaliitto tamisesta sekä oman tuotannon että ostopalvelujen osalta. Palvelujen tulee olla yhtä laadukkaita sekä asukkaille yhdenvertaisesti saatavia ja saavutettavia tuotannon tavasta riippumatta. Tietyn asiakasryhmän tarvitsema erikoistunut palvelu voidaan hankkia kokonaisuudessaan yksityiseltä palveluntuottajalta, jos näin varmistetaan palvelun saatavuus alueella. Tavoitteena on saada automaattinen ilmoitus, kun heittoköysi ja pelastusrengas on otettu pois paikoiltaan ja käytetty. Keskeistä on, että hyvinvointialueen oman palveluntuotannon kautta sillä on riittävä kyky ohjata ja valvoa yksityiseltä sektorilta hankittuja palveluja. Siten hyvinvointialueen tulee ohjata ja valvoa palvelujen laatua sekä pitää yllä ajantasaista tilannekuvaa niiden toteutSote-hankinnoille tulee uusia vaatimuksia Laki edellyttää, että palvelujen toteuttaminen väestön tarpeita vastaavalla tavalla on varmistettu kaikissa tilanteissa. Toiminnan tehostumisen lisäksi paikkatieto helpottaa Starassa investointien tekemistä ja tarkentaa hiilidioksidipäästöjen laskentaa. Vastaavasti hyvinvointialueen asumispalvelupaikoista suuri osuus voi olla ostopalveluna tai palvelusetelillä järjestettyjä, jos kaikkia paikkoja ei ole keskitetty yhdelle suurelle toimijalle. MAINOS MAINOS Stara, Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos, on asentanut noin jääkiekon kokoisia, kestäviä IoTsensoreita muun muassa ajoneuvoihin, vaihtolavoihin, työmaalämmittimiin, puiston penkkeihin ja irtoroskiksiin. LAKI painottaa hyvinvointialueen yhtäläistä järjestämisvastuuta sekä yksityiseltä sektorilta hankituista että omana tuotantona järjestetyistä palveluista. • KL12_50-53.indd 52 28.11.2022 8.57. Tutustu Elisan IoTratkaisuihin ja ota yhteyttä: elisa.fi/iot-data Yrityksille 897617_Elisa_YA_Business_IoT_kampanja_Kuntalehti_advertoriaali_215x280_11_22.indd 1 21.11.2022 10.22 SOTE-UUDISTUKSEN yhteydessä on esitetty huolia siitä, voidaanko hyväksi todettuja palvelujen tuottamistapoja jatkaa hyvinvointialueilla. Sen sijaan hyvinvointialue voi täyttää tämän vaatimuksen monin tavoin riippuen tarkastelussa olevista palveluista, käytössä olevista muista järjestämistavoista sekä sen käytettävissä olevasta osaamisesta. Aiemmin saatoimme etsiä kadonneita vaihtolavoja kuukausien ajan”, Staran kehityspäällikkö Paavo Lehmonen kertoo. Monituottajamallilla hyvinvointialue voi tukea palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä ja varautua näihin tilanteisiin sekä muutoksiin väestön tarpeissa. Kyse ei ole ainoastaan mediassa huomiota saaneiden laajojen ulkoistussopimusten rajoittamisesta, vaan kaikkia palveluhankintoja koskevaa harkintaa ohjaavasta säännöksestä. Tässä kokonaisuudessa hyvinvointialueen sopimusosaaminen, tiedolla johtaminen ja omavalvonta ovat tärkeässä roolissa. Laki edellyttää hyvinvointialueelta riittävää omaa palvelutuotantoa ja kykyä huolehtia asukkaidensa sote-palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Nyt esimerkiksi tiedämme, missä meidän kaikki 150 vaihtolavaa ovat ja mistä ne löytyvät. Elisa Business IoT -palvelu sopii kaupungeille ja kunnille paikkatiedon lisäksi kaikenlaisen IoT-datan keräämiseen ja välittämiseen. Nyt joudumme käymään säännöllisesti läpi kaikki pelastuspostit, mihin kuluu paljon aikaa”, Lehmonen kertoo. PALVELUHANKINNAT on sote-järjestämislaissa nivottu aiempaa selvemmin hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen. Riittävälle omalle tuotannolle ei ole asetettu prosenttiosuutta hyvinvointialueen palveluista tai muuta mekanistista rajaa. “Palvelu helpottaa työnjohtajien toimintaa ja säästää paljon omaisuuden etsimisessä. “Parhaillaan työn alla on ratkaisu, jolla seurataan rantojen pelastuspostien käyttöä. Siten esimerkiksi terveysaseman ulkoistus on sote-järjestämislain mukaan täysin mahdollista, jos hyvinvointialue pitää yllä myös omia terveysasemiaan. “Meiltä hävisi työmailta työmaalämmittimiä. Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat järjestäneet sosiaalija terveydenhuollon palveluita monituottajamallilla eli täydentämällä omaa tuotantoaan ostopalveluilla, palveluseteleillä ja järjestöyhteistyöllä. Päätimme kiinnittää niihin IoT-sensoreita ja luovutimme poliisille rajatun pääsyoikeuden paikannusdataan, jonka avulla poliisi löysi meiltä varastettujen lämmittimien lisäksi paljon muutakin meiltä varastettua omaisuutta.” Stara etsii jatkuvasti uusia kohteita IoT-datan hyödyntämiseen. Paikkatieto on auttanut myös varkauksien selvittämisessä. 52 Kuntalehti 12 / 2022 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto Näin Stara hyödyntää paikkatietoa IoT-sensoreiden avulla kerättävät paikkatieto auttaa Staraa tehostamaan toimintaansa ja helpottaa investointien tekemistä. Monituottajamallin onnistunut hyödyntäminen edellyttääkin ensisijaisesti taitoa tunnistaa oman alueen ominaisuuksiin nähden tarkoituksenmukaiset palvelujen tuottamistavat, ylläpitää yhtenäistä tilannekuvaa kaikista palveluista sekä ohjata ja valvoa kaikilla eri tuottamistavoilla järjestettyjä palveluja. Kukin hyvinvointialue määrittelee palvelustrategiassaan, miten se tuottaa asukkaidensa tarvitsemat palvelut. Laki edellyttää, että palvelujen toteuttaminen väestön tarpeita vastaavalla tavalla on varmistettu kaikissa tilanteissa, esimerkiksi häiriötilanteissa, irtisanomistilanteissa tai yksityisen palveluntuottajan lopettaessa toimintansa
Yhteistyö on avointa, läpinäkyvää ja mutkatonta”, Lehmonen kertoo. Kiinnostuitko. “Palvelu helpottaa työnjohtajien toimintaa ja säästää paljon omaisuuden etsimisessä. Toiminnan tehostumisen lisäksi paikkatieto helpottaa Starassa investointien tekemistä ja tarkentaa hiilidioksidipäästöjen laskentaa. Paikkatieto on auttanut myös varkauksien selvittämisessä. Stara luottaa IoThankkeiden kehitystyössä nopeisiin kokeiluihin “Teemme kumppanimme Elisan kanssa nopeita kokeiluja ja myös nopeita päätöksiä, jatkammeko kokeilua vai emme. Nyt esimerkiksi tiedämme, missä meidän kaikki 150 vaihtolavaa ovat ja mistä ne löytyvät. “Parhaillaan työn alla on ratkaisu, jolla seurataan rantojen pelastuspostien käyttöä. Sensoreista saatava paikkatieto kerätään tietoturvallisesti Elisan mobiiliverkon kautta Elisa Business IoT -tiedonkeruualustalle, josta se toimitetaan analysoituna ja käsiteltynä Staran tietovarastoon ja sovelluksiin hyödynnettäväksi. Aiemmin saatoimme etsiä kadonneita vaihtolavoja kuukausien ajan”, Staran kehityspäällikkö Paavo Lehmonen kertoo. Näin Stara hyödyntää paikkatietoa IoT-sensoreiden avulla kerättävät paikkatieto auttaa Staraa tehostamaan toimintaansa ja helpottaa investointien tekemistä. MAINOS MAINOS Stara, Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos, on asentanut noin jääkiekon kokoisia, kestäviä IoTsensoreita muun muassa ajoneuvoihin, vaihtolavoihin, työmaalämmittimiin, puiston penkkeihin ja irtoroskiksiin. Elisa Business IoT -palvelu sopii kaupungeille ja kunnille paikkatiedon lisäksi kaikenlaisen IoT-datan keräämiseen ja välittämiseen. Tavoitteena on saada automaattinen ilmoitus, kun heittoköysi ja pelastusrengas on otettu pois paikoiltaan ja käytetty. Nyt joudumme käymään säännöllisesti läpi kaikki pelastuspostit, mihin kuluu paljon aikaa”, Lehmonen kertoo. Päätimme kiinnittää niihin IoT-sensoreita ja luovutimme poliisille rajatun pääsyoikeuden paikannusdataan, jonka avulla poliisi löysi meiltä varastettujen lämmittimien lisäksi paljon muutakin meiltä varastettua omaisuutta.” Stara etsii jatkuvasti uusia kohteita IoT-datan hyödyntämiseen. Tutustu Elisan IoTratkaisuihin ja ota yhteyttä: elisa.fi/iot-data Yrityksille 897617_Elisa_YA_Business_IoT_kampanja_Kuntalehti_advertoriaali_215x280_11_22.indd 1 21.11.2022 10.22 ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS KL12_50-53.indd 53 28.11.2022 8.57. “Meiltä hävisi työmailta työmaalämmittimiä
Hanke sisältyi nykyisen hallituksen ohjelmaan, mutta kaatui sosiaalija terveysministeriön työryhmässä, kun yhdistymisen toteuttamistavasta ei syntynyt sopua. Kelmu ja Kelan muut asiointipalvelut ovat ammattilaisten käytössä heti vuodenvaihteessa, jos Suomi.fi-valtuudet on hoidettu kuntoon hyvinvointialueilla ja kunnissa. Muutosta merkitsee lähinnä se, että asiakaspohjassa lukuisten pienempien toimijoiden, kuten kuntayhtymien, tilalle tuli nyt suuria yksiköitä. Järjestelmä kestää hyvin yksittäiset heilahtelut. Advertoriaali_211122.indd 1 25.11.2022 15.08.15 KL12_54-55.indd 54 28.11.2022 9.04. Hyötyjänä on kunnan ja hyvinvointialueen asukas, joka on myös Kelan asiakas. www.kela.fi/yhteistyokumppanit-asiakaspalvelu Tietoa hyvinvointialueiden valmisteluun www.kela.fi/hyvinvointialueet Tilaa Kelan uutiskirjeitä www.uutiskirje.kela.fi Kelan tietotarjotin www.tietotarjotin.fi Kela – valtakunnallisesti paikallinen Kela on olennainen osa sosiaalija terveyspalveluita ja hyvinvointialueiden sekä kuntien toimintaa. Yhteyshenkilöillä on vahvana selkänojana oma organisaatio, paikallisesta valtakunnalliseen. Kelassa vuodenvaihteeseen varaudutaan monella tavalla, jotta hakemusten käsittelyssä ja asiakaspalvelussa ei synny ruuhkaa. Vakuutettujen määrässä ei ole merkittäviä muutoksia näköpiirissä. Kuntasektorin rakennemuutoksen on arvioitu vaikeuttavan Kevan asemaa, kun kunnat ovat yksityistäneet ja yhtiöittäneet toimintojaan. Lisäksi se huolehtii valtion, kirkon ja Suomen Pankin henkilöstön eläkkeiden hallinnoinnista. Tilinumeroiden muutokset tehdään Kelassa juuri ennen vuodenvaihdetta, edellyttäen, että uudet tilinumerot ovat Kelan tiedossa. Muutostilanteessa tärkeintä on varmistaa, että asiakkaat saavat tarvitsemansa etuudet ja avun. Tarjoamme työja toimintakyvyn ylläpitämiseen useita erilaisia kuntoutuspalveluja sekä vammaisten tulkkauspalvelua. [ Kuka. On pelätty, että kehitys voi johtaa siihen, että Kevan eläkemaksutulo ei riitä kattamaan yhtiön vastuita. Sen seurauksena eläkemaksuvirtaa on siirtynyt Kevasta yksityisen sektorin eläkeyhtiöille. Yhteyshenkilö on hyvinvointialueen kontakti Kelaan: hän ottaa vastaan kysymykset ja yhteistyöpyynnöt, ja välittää ne tarvittaessa eteenpäin oikealle vastuutaholle Kelassa. Vastaamme Kanta-palveluista ja Omakannasta ja tarjoamme tietoa hyvinvointialueiden johtamisen tueksi. Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja. Esimerkiksi toimeentulotuessa Kelassa tehdään asiakkaille vuodenvaihteen yli meneviä pidempiä päätöksiä, jos se on perusteltua. ILMOITUS ILMOITUS Näin Kelassa on varauduttu vuodenvaihteen muutokseen – yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa jatkuu Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on iso muutos myös Kelalle, jolla on keskeinen rooli sote-palveluissa. Alueuudistus ei vaikuta Kevan vakuutettuihin, sillä hyvinvointialueiden henkilöstö kuuluu lain mukaan Kevan piiriin. Kelan yhteyshenkilöt hyvinvointialueille auttavat hyvinvointialueita käytännön kysymyksissä. . Se kuitenkin tarjoaa päättäjille tietoa esimerkkisi tuleviin hallitusneuvotteluiin työssäjaksamisesta, työkyvystä sekä osaajapulasta ja sen vaikutuksista julkisen sektorin toimintaan. • Eero Karisto Kuva: Laura Oja Keva houkutti ekonomistia Joonas Rahkola toimi ennen Kevaa pääministeri Sanna Marinin, sd., talouspoliittisena erityisavustajana. Rahkolan mukaan kaatuminen ei ollut Kevalle mitenkään dramaattinen asia. He jatkavat yhteyshenkilöinä myös ensi vuonna, sillä tiivis yhteistyö on tärkeää myös vuodenvaihteen jälkeen. Kelan, kuntien ja hyvinvointialueiden ammattilaisten yhteistyö auttaa etenkin vaikeimmassa tilanteessa olevia asiakkaita toimeentulon turvaamisessa ja palveluiden saamisessa. JÄRJESTELMÄ KESTÄÄ Viime vuosien myllerrykset ovat kyllä näkyneet sijoitustoiminnassa, mutta Joonas Rahkola korostaa pitkää aikaväliä. Hän tuli tehtävään pääministerin talouspoliittisen avustajan tehtävästä. Se huolehtii kunta-alan ja hyvinvointialan henkilöstön eläkkeiden rahoittamisesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Etuustietopalvelu Kelmussa sosiaalityöntekijä tai koto-ohjaaja voi tarkistaa asiakkaansa saamat etuudet tai lähettää perustoimeentulotuen hakemuksen asiakkaansa pyynnöstä. Joonas Rahkola 1984: Syntyi Oulussa 2003: Ylioppilas Muhoksen lukiosta 2008: Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta 2008: SAK:n ekonomistiksi 2014: Valtiovarainministeriöön ministerin erityisavustajaksi 2017: SDP:n eduskuntaryhmän palvelukseen ekonomistiksi ja talouspoliittisen yksikön päälliköksi 2019: Valtioneuvoston kansliaan pääministerin talouspoliittiseksi erityisavustajaksi 2022: Kevan pääekonomistiksi Toiminta on vakaata, mutta tietysti toimintaympäristöä ja sen muutoksia seurataan. Akuuttia tarvetta palata eläkejärjestelmän uudelleenjärjestelyyn ei Rahkolan mukaan ole. Kelalla on ainutlaatuinen rooli valtakunnallisena ja silti paikallisena toimijana. Etuuksien maksaminen oikeaan aikaan on kriittinen toiminto Kelassa myös vuodenvaihteessa. Asiakkaiden auttamiseksi on tärkeää, että ammattilaisella on mahdollisuus tarkistaa asiakkaansa etuustietoja. Kevan asema riippuu paljon ympäröivästä yhteiskunnasta. Kelan palvelut kumppaneille Kelan viranomaislinja palvelee ma–pe klo 9–15 numerossa 020 692 235. Tiivis yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden ja Kelan välillä on tärkeää myös vuodenvaihteen jälkeen. ] 54 Kuntalehti 12 / 2022 [ Työ ja tekijä ] K evan uusi pääekonomisti Joonas Rahkola pitää Kevan tilannetta ja tulevaisuutta vakaana sekä asiakaspohjan että sijoitusten näkökulmasta. SUURIN ELÄKEVAKUUTTAJA Joonas Rahkola haki Kevan pääekonomistin tehtävää, koska se hänen mukaansa on kiinnostava yhteiskuntasuuntautuneelle ekonomistille. Turvaamme kansalaisten perustoimeentuloa vuosittain 16 miljardin edestä. Pääekonomisti seuraa Kevassa työeläkejärjestelmää, taloudellista toimintaympäristöä ja muita alaan liittyviä aiheita. Jos kunta on vaatinut etuuden maksua itselleen tai etuus on maksettu välitystilille ja maksu jatkuu vuodenvaihteen yli, Kela siirtää maksun hyvinvointialueelle. Riskiä yritettiin ratkaista kunnallisen ja yleisen eläkejärjestelmän yhdistämisellä. Esimerkiksi viime vuoden sijoitustuotot olivat hyvät Vakaudesta ehkä kertoo, että Kevan hallitus on esittänyt eläkemaksun alentamista puoli prosenttiyksikköä palkkasummasta. Ammattilaisten välisen asiakasyhteistyön jatkuminen, toimeentulotukeen liittyvät käytännöt, etuuksien maksujen ohjautuminen oikeille tileille ja ammattilaisten tietojensaannin varmistaminen ovat kriittisiä asioita muutostilanteessa. Keva ei kuitenkaan Rahkolan mukaan ole aktiivinen poliittinen toimija, vaan toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään
Kelan palvelut kumppaneille Kelan viranomaislinja palvelee ma–pe klo 9–15 numerossa 020 692 235. Ammattilaisten välisen asiakasyhteistyön jatkuminen, toimeentulotukeen liittyvät käytännöt, etuuksien maksujen ohjautuminen oikeille tileille ja ammattilaisten tietojensaannin varmistaminen ovat kriittisiä asioita muutostilanteessa. Etuuksien maksaminen oikeaan aikaan on kriittinen toiminto Kelassa myös vuodenvaihteessa. . Kelan, kuntien ja hyvinvointialueiden ammattilaisten yhteistyö auttaa etenkin vaikeimmassa tilanteessa olevia asiakkaita toimeentulon turvaamisessa ja palveluiden saamisessa. Advertoriaali_211122.indd 1 25.11.2022 15.08.15 KL12_54-55.indd 55 28.11.2022 9.04. Tarjoamme työja toimintakyvyn ylläpitämiseen useita erilaisia kuntoutuspalveluja sekä vammaisten tulkkauspalvelua. Tiivis yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden ja Kelan välillä on tärkeää myös vuodenvaihteen jälkeen. Vastaamme Kanta-palveluista ja Omakannasta ja tarjoamme tietoa hyvinvointialueiden johtamisen tueksi. Asiakkaiden auttamiseksi on tärkeää, että ammattilaisella on mahdollisuus tarkistaa asiakkaansa etuustietoja. He jatkavat yhteyshenkilöinä myös ensi vuonna, sillä tiivis yhteistyö on tärkeää myös vuodenvaihteen jälkeen. Kelalla on ainutlaatuinen rooli valtakunnallisena ja silti paikallisena toimijana. Jos kunta on vaatinut etuuden maksua itselleen tai etuus on maksettu välitystilille ja maksu jatkuu vuodenvaihteen yli, Kela siirtää maksun hyvinvointialueelle. ILMOITUS ILMOITUS Näin Kelassa on varauduttu vuodenvaihteen muutokseen – yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa jatkuu Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on iso muutos myös Kelalle, jolla on keskeinen rooli sote-palveluissa. Kelassa vuodenvaihteeseen varaudutaan monella tavalla, jotta hakemusten käsittelyssä ja asiakaspalvelussa ei synny ruuhkaa. Esimerkiksi toimeentulotuessa Kelassa tehdään asiakkaille vuodenvaihteen yli meneviä pidempiä päätöksiä, jos se on perusteltua. Hyötyjänä on kunnan ja hyvinvointialueen asukas, joka on myös Kelan asiakas. Yhteyshenkilö on hyvinvointialueen kontakti Kelaan: hän ottaa vastaan kysymykset ja yhteistyöpyynnöt, ja välittää ne tarvittaessa eteenpäin oikealle vastuutaholle Kelassa. www.kela.fi/yhteistyokumppanit-asiakaspalvelu Tietoa hyvinvointialueiden valmisteluun www.kela.fi/hyvinvointialueet Tilaa Kelan uutiskirjeitä www.uutiskirje.kela.fi Kelan tietotarjotin www.tietotarjotin.fi Kela – valtakunnallisesti paikallinen Kela on olennainen osa sosiaalija terveyspalveluita ja hyvinvointialueiden sekä kuntien toimintaa. Yhteyshenkilöillä on vahvana selkänojana oma organisaatio, paikallisesta valtakunnalliseen. Kelan yhteyshenkilöt hyvinvointialueille auttavat hyvinvointialueita käytännön kysymyksissä. Muutostilanteessa tärkeintä on varmistaa, että asiakkaat saavat tarvitsemansa etuudet ja avun. Etuustietopalvelu Kelmussa sosiaalityöntekijä tai koto-ohjaaja voi tarkistaa asiakkaansa saamat etuudet tai lähettää perustoimeentulotuen hakemuksen asiakkaansa pyynnöstä. Turvaamme kansalaisten perustoimeentuloa vuosittain 16 miljardin edestä. Kelmu ja Kelan muut asiointipalvelut ovat ammattilaisten käytössä heti vuodenvaihteessa, jos Suomi.fi-valtuudet on hoidettu kuntoon hyvinvointialueilla ja kunnissa. Tilinumeroiden muutokset tehdään Kelassa juuri ennen vuodenvaihdetta, edellyttäen, että uudet tilinumerot ovat Kelan tiedossa
56 Kuntalehti 12 / 2022 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Hyvinvointialueen virkamieskuntakin on valmisteluvaiheessa tottunut siihen, että koko ohjaus tulee ministeriöiltä. Samalla tarkkuudella valtio nyt ohjaa toimintojaan rakentavia hyvinvointialueita. Vapautta alueille KL12_56-57.indd 56 28.11.2022 8.54. D éjà vu. Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajasta Heikki Laukkasesta, kesk., tuntuu kuin olisi astuttu 1980-luvun kuntahallintoon, aikaan, jolloin valtio ohjasi kuntia piiruntarkasti valtionosuusjärjestelmällä. Ministeriöt ovat ohjauksellaan osin kaapanneet valmistelun itselleen. On ihan järjetöntä, että ministeriöiden virkamiehet käyvät punakynän kanssa läpi alueiden pienetkin investoinnit, Juvan kunnanjohtajana vuosina 1986–2016 toiminut Laukkanen sanoo. Tässä on iso ristiriita itsehallinnon periaatteiden kanssa. Hän hämmästelee, miten valmistelusta tulikin näin valtiovetoista. Alueiden piti olla itsehallinnollisia. TILAA LUOVUUDELLE Tiukka normiohjaus on Heikki Laukkasen Heikki Laukkanen toimi Juvan kunnanjohtajana peräti 30 vuotta
Hän on asunut kunnassa 40 vuotta ja toiminut sen kunnanjohtajana 30 vuotta. Uuden luominen on mielenkiintoista. Hän uskoo, että Juva pärjää sote-palveluista riisuttuna kuntana. Painopistettä pitää siirtää sairaaloista peruspalveluihin. Virkakuntani kuntapolitiikkaan en ole halunnut lähteä, mutta aluevaaleihin lupauduin mukaan viime hetkillä. En silloin kylläkään uskonut, että päädyn aluehallituksen puheenjohtajaksi. Käytännössä toimin puheenjohtajana lähes kokopäiväisesti. Sittemmin Ruhvanastakin on tullut osa Savonlinnaa, kun Punkaharju liitettiin Savonlinnaan 2013. Nyt tuota temppua ei voi tehdä, kun alueilla ei ole aitoa itsehallintoa verotusoikeuksineen. Laukkanen ei ole kokopäivätoiminen puheenjohtaja. Hän on lähtöisin Säämingin Ruhvanasta, kylästä, joka 1973 siirtyi osaksi Punkaharjua. Siteet synnyinseudulle ovat edelleen olemassa, sillä meillä on siellä suvun yhteinen mökki. Alueella on toiminut kaksi sairaanhoitopiiriä, Etelä-Savon Essote ja Itä-Savon Sosteri. Kaikki olennainen keskittyy hallitukseen varsinkin nyt, kun organisaatiota vasta luodaan. Se motivoi. Tuolloin valtio purki normiohjausta ja sysäsi talousongelmat ratkaistavaksi kuntiin. Jokainen lisäeuro alueiden rahoitukseen kulkee eduskunnan kautta. mukaan tuhoisaa myös hyvinvointialueiden taloudelle. KAKSI SAIRAALAA Etelä-Savon hyvinvointialueen eli Eloisan synty oli kivuliasta. Se tappaa alueelliset innovaatiot ja luovat ratkaisut ja tekee järjestelmästä hyvin kalliin. Vierastan ajatusta, että sairaaloiden tarjoamat palvelut lyötäisiin etukäteen lukkoon. Kun Sosteri paalutettiin osaksi Etelä-Savoa, Savonlinna ja muut Sosterin kunnat ovat halunneet, että sairaalan asema turvataan mahdollisimman vahvasti soteuudistuksen toimeenpanolaissa ja hyvinvointialueen omissa säännöksissä. Kaiken keskiössä on Savonlinnan sairaala. RUHVANASTA JUVALLE Heikki Laukkanen on aito eteläsavolainen. Ajattelin, että jos kokemuksestani olisi apua uuden rakentamisessa. Meidän, kuten kaikkien muidenkin alueiden, on tehtävä saneerausohjelma ensi vuoden aikana, eikä sen laadinta ole ihan helppoa näissä raameissa. • Jorma Ylönen Kuva: Kimmo Peltonen KL12_56-57.indd 57 28.11.2022 8.54. [ Kuka. Laukkasella on takanaan 30 vuoden ura kuntajohtajana, mutta toiminta politiikan puolella ei ole hänelle uutta. Hän saa kokouspalkkioiden lisäksi 10 000 euron vuosikorvauksen. Juvalla tätä tahtoa on aina ollut. Hän oli virkavuosinaan maakuntahallituksen jäsenenä, toimi keskustan puolue-elimissä ja oli kertaalleen kansanedustajaehdokkaana 1990-luvulla. Laukkanen muistuttaa 1990-luvun lamasta ja siitä selviämisestä. Taloudenpidon perusongelmana on verotusoikeuden puute. Ohjausta on pikaisesti kevennettävä, ja alueille on annettava vapauksia kehittää omiin lähtökohtiinsa sopivia ratkaisua. Hyvinvointialueen toiminta on hyvin hallituskeskeistä verrattuna vaikkapa peruskuntiin. Heikki Laukkasen mukaan aluehallituksessa on yksituumaisuus siitä, että alueella pitää olla kaksi sairaalaa ja molemmissa ympärivuorokautinen päivystys. Sosteri halusi suunnata sote-uudistuksessa PohjoisSavoon, mutta valtioneuvosto piti sen osana Etelä-Savoa. Savonlinna on myös vaatinut, että toimeenpanolaissa hyvinvointialue velvoitettaisiin ylläpitämään Savonlinnan sairaalaa, kun laki puhuu nyt mahdollisuudesta kahden sairaalan ylläpitoon. Nyt inflaatio laukkaa kymmenessä prosentissa. Vain palvelut joustavat. Vaikeusastetta lisää se, että hyvinvointialueiden rahoituslaki on laadittu tilanteessa, jolloin talouden kehitys oli vakaata ja inflaatio nollatasolla. UUDEN LUOMINEN KIEHTOO Kaikista vaikeuksista huolimatta Heikki Laukkanen sanoo, että aluehallituksen johtaminen on kiehtovaa. Laukkanen tunnetaan kuitenkin nimenomaan juvalaisena. Kunnat saneerasivat, etsivät uusia toimintamalleja ja nostivat veroprosenttejaan. ] Kuntalehti 12 / 2022 57 Heikki Laukkanen Syntynyt: Säämingissä vuonna 1952 Kotikunta: Juva Koulutus: Sosionomi Tampereen yliopiston kunnallistutkinnosta Ammatti: Kunnanjohtaja, eläkkeellä Tärkeimmät luottamustehtävät: Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Harrastukset: Kotiseututyö, sukuseuratoiminta, lukeminen Hyvää Etelä-Savossa + Sopivan kokoinen maakunta + Monet palvelut kunnossa, lyhyet hoitojonot + Laadukas ympäristö Järvi-Suomessa Kehitettävää Etelä-Savossa Henkilöstön pitovoiman vahvistaminen Rahoitusjärjestelmä kehittäminen maakunnan näköiseksi Maakunnallisen yhteistyön kehittäminen Ministeriöt ovat ohjauksellaan osin kaapanneet valmistelun itselleen. Tiukka normiohjaus yhdistettynä nykyiseen rahoitusjärjestelmään on vaikea paketti. Niin sanotun uuden kunnan menestyminen on kiinni sitä, onko yhteisössä tahtoa kunnan kehittämiseen. Valtaosa Säämingistä liitettiin tuolloin Savonlinnaan. Toki toimintoja pitää tehostaa, Laukkanen sanoo. Kun hyvinvointialueen kaikki palvelut ja toimipisteet joudutaan käymään läpi, mitään toimintoja ei voi etukäteen julistaa pyhiksi, sellaisiksi, joihin ei saa koskea
Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 3 kappaletta lahjakortteja Perfect Finnish suomalaisten brändien verkkokauppaan. Osallistu Kuntalehden kehittämiseen. Automatisoimalla noudot ja tuonnit parannat palvelua ja vapautat henkilökuntaa rutiinitehtävistä Olemme toteuttaneet Smartbox automaatin avulla toimivia nouto -ja palautusratkaisuja terveysasemille mm. Smartbox automaatti muokataan aina käyttötarkoitukseen sopivaksi. Seppo Kangas Seppo.kangas@smartbox.fi 050 4252 123 ja samalla laajentamaan asiakkaiden palveluaikaa. Vastaamalla lukijatutkimukseen, voit vaikuttaa. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Kuntalehti tarjoaa jatkossakin ammatillisesti arvokasta ja kiinnostavaa sisältöä sekä kuntien että hyvinvointialueiden päättäjille. Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen ja monipuolisen tehtävän nopeasti kasvavassa ja vireässä kunnassa. Selvitämme myös siirtyvätkö kuntien ja kuntayhtymien hyvät rekrytointikeinot hyvinvointialueille. [ Seuraava numero ] Teema: Sote • Ilmestyy 18.1. Käymme katsomassa uusien hyvinvointialueiden arkea. Varmistamme kasvun muun muassa panostamalla voimakkaasti palveluverkon kehittämiseen. TUUSULA – kasvamisen taidetta! KUNTALEHDEN tammikuun numerossa 1/2023 teemana on sote. Tuusulan kunta etsii juuri sinua kuntakehitysjohtajan vakituiseen virkaan luotsaamaan Kasvun ja ympäristön toimialuetta. Kuntamme visiona on luoda elämisen taidetta kestävästi kasvavassa Tuusulassa. Haluamme kuulla mielipiteesi Kuntalehdestä. Toteutamme tammikuun aikana yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa Kuntalehden lukijatutkimuksen. Lisätietoja tehtävästä ja hakemuksen lähettäminen tuusula.fi/tyopaikat. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, miten ja missä luet Kuntalehden uutisia mieluiten. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kuva on sairaanhoitajakoulutuksesta Oulusta. Kuva: Kai Tirkkonen Triplan Oy | p. Kuntakehitysjohtajana toteutat mittavaa investointiohjelmaa ja pidät huolta, että hankkeet etenevät strategian mukaisesti. hoitotarvikkeiden, ehkäisyvälineiden, uniapnealaitteiden, EKG mittareiden ja kuulolaitteiden jakeluun, sekä apuvälineiden palautuksiin. Ratkaisuilla olemme pystyneet säästämään työntekijöiden aikaa Lisätiedot: KL12_58-59.indd 58 28.11.2022 9.17
Osallistu Kuntalehden kehittämiseen. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, miten ja missä luet Kuntalehden uutisia mieluiten. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 3 kappaletta lahjakortteja Perfect Finnish suomalaisten brändien verkkokauppaan. Toteutamme tammikuun aikana yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa Kuntalehden lukijatutkimuksen. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Haluamme kuulla mielipiteesi Kuntalehdestä. KL12_58-59.indd 59 28.11.2022 9.17. Kuntalehti tarjoaa jatkossakin ammatillisesti arvokasta ja kiinnostavaa sisältöä sekä kuntien että hyvinvointialueiden päättäjille. Vastaamalla lukijatutkimukseen, voit vaikuttaa
Olemme kokenut suomalainen ohjelmistotalo, jonka juuret ovat syvällä kuntasektorilla. Me olemme täällä, lähellä sinua, kun tarvitset meitä. www.abilita.. Tuemme kuntien kehitystä rautaisella osaamisellamme, sekä Suomen kehittyneimmillä toiminnanohjausratkaisuilla. Palveluksessanne suomalaisen julkishallinnon huippuasiantuntija KL12_60.indd 60 28.11.2022 8.34