Kuntalehti 12/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

12 I 2023 I 5.12. [ Kolumni ] Atte Jääskeläinen: Suomen tulevaisuus ratkaistaan kunnissa PELASTAJA ”Synkkä-Eero” Laesterä voi olla myös kunnan Lähiöiden uusi elämä Pakastevirat puhuttavat Velattomiakin kuntia on! KL12_1.indd 1 23.11.2023 14.45
Yhdeksi säästökeinoksi on noussut yhteisöllisen asumisen lisääminen. Asukkaiden omat palveluhankinnat ja ostokäyttäytymisen muutos keventävät myös osaltaan kunnallisen palvelurakenteen kuormitusta”, Ronkainen linjaa. Myös liikkuminen alueella suunnitellaan kokonaisuutena. Energiaratkaisut, kuten aurinkopaneelit, pystytään suunnittelemaan isompana kokonaisuutena. KL12_2-5.indd 2 23.11.2023 14.46. YHTEISÖLLISYYS ON MYÖS TEHOKKUUTTA JA VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ Ronkaisen mukaan korttelitason kaavoitus ja suunnittelu luo kestävän kehityksen mukaista ja kustannustehokasta asuinrakentamista. Tämä tuo merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä yhteiskunnalle. Sen sijaan pitäisi miettiä, kuinka kaavoituksella mahdollistetaan nykyaikaisen asuinja palveluympäristön syntyminen, ja kuinka varmistetaan, ettei yhteisöllisyyden nimissä rakenneta vain seniorikyliä. Korttelin palveluoperaattori ylläpitää laajoja yhteistiloja luontevia kohtaamisia varten, tukee asukkaita yhteisten tapahtumien järjestämisessä ja kilpailuttaa kotiin tuotettavat arjen ja hyvinvoinnin palvelut asukkaille. Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. VEROTULOJA JA SÄÄSTÖJÄ SOTEKULUISSA Kotikatu365 tarjoaa 2020-luvun yhteisöllisen asumisen mallin, jossa eri elämänvaiheissa olevat asukkaat muodostavat monisukupolvisen asuinyhteisön. Moderni yhteisöllisyys antaa asukkaille mahdollisuuden luoda merkityksellisiä ihmissuhteita, mikä ehkäisee yksinäisyyttä, turvattomuutta ja syrjäytymistä – tämän päivän suuria ongelmia, joista aiheutuu myös yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Jos lykkääntyminen koskee esimerkiksi 50 henkilöä, puhutaan kymmenessä vuodessa kaikkiaan 30 miljoonan euron säästöstä”, Ronkainen laskee. Kolmen sukupolven yhteisöllinen asuminen säästää yhteiskunnan kustannuksia Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Kestävästi rakennetussa yhteisöllisessä korttelissa taloyhtiöillä on myös todennäköisesti mahdollisuus tulevaisuudessa saada edullisempaa rahoitusta remontteja varten”, Ronkainen uskoo. Suomen pitää säästää ja fiksuja keinoja säästöjen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Yhteisöllisessä asumisessa piileekin huomattava kehityspotentiaali kunnille ja hyvinvointialueille – kunhan se toteutetaan kestävällä tavalla. ”Aktiivinen elämäntapa yhteisöllisessä ja palveluja tarjoavassa asuinympäristössä tukee asukkaiden hyvinvointia, pitää heidät työkykyisinä ja tuottamassa toivottuja verotuloja yhteiskunnalle. Lisäksi eri energiamuotojen hyödyntämismahdollisuudet paranevat. ”Yhteisöllisen suurkorttelin alueisännöinti mahdollistaa yhteistyön eri taloyhtiöiden välillä, jolloin hankintoihin ja kunnossapitoon saadaan kustannushyötyjä. Kokonaisuutena suunnitellussa, tehokkaammin rakennetussa suurkorttelissa ei tehdä kerhotai liiketiloja erikseen jokaiseen taloon, vaan asukkaiden yhteistilat toteutetaan järkevästi keskitetysti. Yhteisöllinen asuminen ei tarkoita senioreiden asumista omissa yksiköissään erillään muusta yhteiskunnasta, vaan eri-ikäisten asukkaiden elämistä kaupunkiyhteisössä, joka mahdollistaa luontevan sosiaalisen kanssakäymisen eri sukupolvien kesken”, painottaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. ”Tavallista sosiaalisempi asuinyhteisö ja yksityisiltä toimijoilta kotiin tilattavat palvelut mahdollistavat myös ikääntyneen pärjäämisen omassa asunnossaan pidempään – ilman tukeutumista voimakkaasti julkisen sektorin kotihoidon palveluihin. ”Useissa kunnissa maankäytöllinen ajattelu on vielä viime vuosituhannella, kun maankäyttöä mietitään vain matemaattisena ratkaisuna. Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin
Yhteisöllinen asuminen ei tarkoita senioreiden asumista omissa yksiköissään erillään muusta yhteiskunnasta, vaan eri-ikäisten asukkaiden elämistä kaupunkiyhteisössä, joka mahdollistaa luontevan sosiaalisen kanssakäymisen eri sukupolvien kesken”, painottaa Kotikatu 365 Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ronkainen. Toki tämä vaatisi menojen leikkauksia muualta. Samalla kuntien talouden ennustettavuus on tässä tilanteessa vaikeaa, kun laskelmat tarkentuvat ja muutokset aiempiin laskelmiin ovat nyt nähdyn luokkaa. Yhteisöllisessä asumisessa piileekin huomattava kehityspotentiaali kunnille ja hyvinvointialueille – kunhan se toteutetaan kestävällä tavalla. Mistä koko valtionosuuksiin liittyvä härdelli oikein johtuu. Kotikatu365 Hatsala Kuopiossa sai ensimmäiset asukkaansa kesällä 2023. ”Useissa kunnissa maankäytöllinen ajattelu on vielä viime vuosituhannella, kun maankäyttöä mietitään vain matemaattisena ratkaisuna. Energiaratkaisut, kuten aurinkopaneelit, pystytään suunnittelemaan isompana kokonaisuutena. Tämä ei todennäköisesti riitä. Viikonlopun hässäkän jälkeen valtionosuuksien vähennyksiin haettiin poliittisessa ohjauksessa yhdessä päivässä ratkaisu, jossa vähennykset tehdään jaksoittain vuosina 2025–2027. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen himmeli, joka ei palvele ketään. • KL12_2-5.indd 3 23.11.2023 14.46. Todellisuus ei tällä laskelmalla vielä muuksi muuttunut. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti Suomen pitää säästää ja fiksuja keinoja säästöjen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kolmen sukupolven yhteisöllinen asuminen säästää yhteiskunnan kustannuksia Toimitusjohtaja Pekka Ronkainen luotsaa Kotikatu 365 Oy:tä. Toinenkin asia on aika selvä. Todennäköisesti lähes jokaisen suomalaisen kunnanjohtajan viikonloppu oli pilalla. Monen kunnan näkökulmasta valtionosuuksien heikennykset kohtelevat kuntia eriarvoisesti ja muun muassa aiempien vuosien satsaukset soteen ovatkin nyt kääntymässä kuntia vastaan. Tämän jatkoksi VM:n viranhaltijat kertovat auliisti, että Suomi on yhteiskuntana elänyt yli varojensa ja nyt maksetaan hintaa. Kuntien rahoituspohja pitää miettiä kokonaisuutena uusiksi. Kestävästi rakennetussa yhteisöllisessä korttelissa taloyhtiöillä on myös todennäköisesti mahdollisuus tulevaisuudessa saada edullisempaa rahoitusta remontteja varten”, Ronkainen uskoo. Jos lykkääntyminen koskee esimerkiksi 50 henkilöä, puhutaan kymmenessä vuodessa kaikkiaan 30 miljoonan euron säästöstä”, Ronkainen laskee. VEROTULOJA JA SÄÄSTÖJÄ SOTEKULUISSA Kotikatu365 tarjoaa 2020-luvun yhteisöllisen asumisen mallin, jossa eri elämänvaiheissa olevat asukkaat muodostavat monisukupolvisen asuinyhteisön. Asukkaiden omat palveluhankinnat ja ostokäyttäytymisen muutos keventävät myös osaltaan kunnallisen palvelurakenteen kuormitusta”, Ronkainen linjaa. Myös VM:n tapa tiedottaa asioista on herättänyt ymmärrettävää ärtymystä. Sen sijaan pitäisi miettiä, kuinka kaavoituksella mahdollistetaan nykyaikaisen asuinja palveluympäristön syntyminen, ja kuinka varmistetaan, ettei yhteisöllisyyden nimissä rakenneta vain seniorikyliä. Moderni yhteisöllisyys antaa asukkaille mahdollisuuden luoda merkityksellisiä ihmissuhteita, mikä ehkäisee yksinäisyyttä, turvattomuutta ja syrjäytymistä – tämän päivän suuria ongelmia, joista aiheutuu myös yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Lisäksi eri energiamuotojen hyödyntämismahdollisuudet paranevat. marraskuuta, että ”Vuoden 2022 verotuksen valmistuminen aiheuttaa muutoksia sote-siirtolaskelmaan ja kuntien valtionosuuksiin”. Muuten edessä voi olla kovat ajat ennen kaikkea niille, jotka rakentavat tulevaisuutemme – lapsille ja nuorille. jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Kuva: Liisa Takala K unnat saivat tänä vuonna todellisen Black Friday -yllätyksen, kun valtiovarainministeriö (VM) ilmoitti tiedotteessaan perjantaina 17. Kohua ei yhtään helpottanut se, että viikonlopun aikana VM:n vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikareen haastattelusta Helsingin Sanomissa sai käsityksen, että yksittäinen huono sijoitusvuosi ja siitä johtuneet pääomatulojen pienennykset toisivat valtionosuuksiin pysyvät heikennykset. ”Tavallista sosiaalisempi asuinyhteisö ja yksityisiltä toimijoilta kotiin tilattavat palvelut mahdollistavat myös ikääntyneen pärjäämisen omassa asunnossaan pidempään – ilman tukeutumista voimakkaasti julkisen sektorin kotihoidon palveluihin. Niin kuin kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä tässä lehdessä sanoo, veroprosentit, liitokset ja muu sopeuttaminen ovat jälleen enemmän kuin ajankohtaisia. Se on varmaa, että niitä tulee. Tämä helpottaa kuntien ensi vuotta. Otsikko oli laimeudessaan jopa ironinen. YHTEISÖLLISYYS ON MYÖS TEHOKKUUTTA JA VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ Ronkaisen mukaan korttelitason kaavoitus ja suunnittelu luo kestävän kehityksen mukaista ja kustannustehokasta asuinrakentamista. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Kuntataloudessa on tulossa jälleen kovemmat ajat muutaman paremman vuoden jälkeen. Alkoi poikkeuksellisen kova mylläkkä sekä julkisuudessa että sosiaalisessa mediassa, kun sekä kuntien johto että kuntien edunvalvoja Kuntaliitto nostivat aiheesta äläkän. Tämä tuo merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä, sillä jo yhden henkilön osalta lykkääntyminen yhdellä vuodella voi merkitä jopa 60.000 euron säästöä yhteiskunnalle. ”Aktiivinen elämäntapa yhteisöllisessä ja palveluja tarjoavassa asuinympäristössä tukee asukkaiden hyvinvointia, pitää heidät työkykyisinä ja tuottamassa toivottuja verotuloja yhteiskunnalle. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Yhdestä asiasta kaikki ovat samaa mieltä. Yhdeksi säästökeinoksi on noussut yhteisöllisen asumisen lisääminen. VM:n mielestä kyseessä on se, että 22 Kuntien rahoituksen uudistamisella on kiire Todennäköisesti lähes jokaisen suomalaisen kunnanjohtajan viikonloppu oli pilalla. Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli: – Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot – Laajat yhteistilat: kuntosali, saunaosasto, olohuone, juhlatila, vierashuone, leikkihuone, etätyötilat – Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä – Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen – Henkilökohtainen aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa – Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan kotiovelle tai pihapiiriin – Korttelin ytimessä on päiväkoti lapsiperheille ja hoivakoti ikääntyneille Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin. Todennäköisesti kaikki. Kokonaisuutena suunnitellussa, tehokkaammin rakennetussa suurkorttelissa ei tehdä kerhotai liiketiloja erikseen jokaiseen taloon, vaan asukkaiden yhteistilat toteutetaan järkevästi keskitetysti. Järvikare kiisti myöhemmin puhuneensa sijoitusvuodesta ”yhtään mitään”. KUKA sitten on oikeassa. Suomen kaikkien aikojen hallintouudistuksessa promillellakin on miljoonaluokan vaikutukset. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. miljardin euron potin siirtäminen hallinnolta toiselle on vaikeasti toteutettava ja ennustettava. Valtionosuusuudistus pitäisi olla valmis vuoden 2026 alusta. Tämä olisi tarkoittanut 80 euron lisäleikkausta per jokainen kuntalainen aiemman 59 euron päälle. ”Yhteisöllisen suurkorttelin alueisännöinti mahdollistaa yhteistyön eri taloyhtiöiden välillä, jolloin hankintoihin ja kunnossapitoon saadaan kustannushyötyjä. Kuntalehti 12 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Jarkko Ambrusin 108. Pari päivää myöhemmin valtiovarainministeri Riikka Purra, ps., väläytti valtionosuuksien vähennyksen kompensointia valtion taholta. Korttelin palveluoperaattori ylläpitää laajoja yhteistiloja luontevia kohtaamisia varten, tukee asukkaita yhteisten tapahtumien järjestämisessä ja kilpailuttaa kotiin tuotettavat arjen ja hyvinvoinnin palvelut asukkaille. Tämän lehden mennessä painoon asiaan ei ole tullut uusia käänteitä. Vastaukset riippuvat siitä, keneltä kysyy. Laskelman mukaan valtionosuuksien vähennys olisi tuplaantunut 224 miljoonasta 501 miljoonaan euroon. Myös liikkuminen alueella suunnitellaan kokonaisuutena
18 s. • Kuntaliitto: Kuntien valmiussuunnitelmien julkisuutta on syytä arvioida uudelleen • Nyt kaivataan korjaussarjaa valtionosuusjärjestelmään – "Eihän tässä ole mitään järkeä" • Tuulivoimakunta Pyhäjoki laskee tuloveroprosenttia – miljoonien kiinteistöverotulot yllättävästä suunnasta KL12_2-5.indd 4 23.11.2023 14.46. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com [ Sisältö 12/2023 ] s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Synkkä-Eero tien päällä 12 Kunnan aarre: Pelkosenniemi, Mikä vaakuna. Kuva: Laura Oja [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi kuntatalouden asiantuntijan Eero Laesterän Pälkäneellä sijaitsevassa keskiaikaisessa rauniokirkossa. 6 Kuva: Liisa Takala Eero Laesterä: Joskus tilaisuuteen tuli ihmisiä pesäpallomailojen kanssa. 26 Virka pakkaseen! 30 Tässä onnistuimme: Viisi velatonta 36 Etätyö jäi myös kuntiin 38 Sote-uudistus mullistaa valtionosuusjärjestelmää 42 Suuri Turku houkutteli 46 10 kysymystä kuntien ostotiedoista [ Kolumni ] 47 Atte Jääskeläinen: Suomen tulevaisuus ratkaistaan kunnissa [ Kunnan töissä ] 48 Runoileva kunnanjohtaja [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Viimeinen Uutisanalyysi: Jännityksen vuosi edessä [ Lakia lukien ] 51 Kotikuntalaki remontissa – mikä pysyy, mikä muuttuu. [ Lakiklinikka ] 52 TE-palveluiden siirrossa paljon toimivaltakysymyksiä [ Työ ja tekijä ] 54 Museoiden kehittäjä [ Luottamuksella ] 56 Itsehallinto on valtava voimavara [ Seuraava numero ] 58 Kari Långsjö kuvasi merimaisemaa Tammisalon ja Laajasalon välisen kanavan kävelysillalla Helsingissä. Leela Johansen: Haluan tavata täällä muita aikuisia. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. 13 Pystytkö puhumaan?: Mitä itärajalla tapahtuu?, Valtionosuudet: Yllätysleikkaus tyrmistyttää kuntia 14 Kirja: Pelastettavana Suomen talous, Tape 15 Koulun arki: Tampereella satsataan kouluvalmentajiin 16 Kuntaliitos?, 3 x, Luku [ Teema: Talous ] 18 Onko lähiöillä toivoa. Taustalla näkyy Vartiosaari
48 Juha Herrala: Kaikki vetävät köyttä samaan suuntaan, mikä on meille iso asia. KL12_2-5.indd 5 23.11.2023 14.46. Kuva: Jussi Partanen Kuva: Elina Hakala Valiokunta puhuu rumista luvuista Mitä ovat väestödatan rumat luvut ja miksi niistä on tärkeää puhua myös kunnissa. Sosiaalija terveysministeriön ekonomisti Stina Oksa avaa Valiokunnassa rumien lukujen merkitystä ja kertoo mm. Kuntalehti 6 / 2019 5 Kuva: Jonna Juvonen s. 30 s. lapsiperheköyhyyden, syrjäytymisen ja väkivallan rumista luvuista. Kuva: Karoliina Paatos Päivi Vauhkonen: Kunnanjohtajan täytyy olla tosi varovainen, kun pyrkii palvelemaan kuntalaisia
6 Kuntalehti 12 / 2023 SYNKKÄ-EERO TIEN PÄÄLLÄ Kun Suomen kuuluisin kuntatalouskonsultti Eero Laesterä tulee kylään, moni pelkää suorasukaista suupalttia. Silti toivotaan, että ”Synkkä-Eero” pelastaisi kunnan. KL12_6-11.indd 6 23.11.2023 14.49
Hän asuu vaimonsa ja koiransa kanssa Onkkaalan eli kirkonkylän keskustassa. KL12_6-11.indd 7 23.11.2023 14.49. Kuntalehti 12 / 2023 7 . [ Hän ] Eero Laesterän kotikunnassa Pälkäneellä Pirkanmaalla on runsaat 6 300 asukasta ja kolme suurta taajamaa
Vuonna 2020 Perlacon myytiin Kuntaliiton omistamalle FCG:lle, jonka palvelukseen Laesterä jäi. Kuntatalouden guruksi ylistetty Laesterä esittelee oman kotikuntansa Pälkäneen idyllistä kirkonkylää Onkkaalaa, jossa on runsaasti vanhoja liikerakennuksia. Kuntatalous koheni kohisten koronatuilla. Nyt kun ne joutuvat sopeuttamaan, ne joutuvat leikkaamaan enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Keräsin tilauksia ja rahoitin opintoni. Nyt on hankalin tilanne missä minä olen ikinä ollut. On talouteen liittyvää konsultointia, rakennemuutoksia, alijäämän kattamistyötä, kuntaliitoksiin ja rakenneselvityksiin liittyvää työtä. [ Hän ] 8 Kuntalehti 12 / 2023 T änä vuonna kuntatalouden asiantuntijalla Eero Laesterällä on takanaan jo pari sataa matkapäivää. Silloin Applen tietokoneet tulivat Suomeen. Junalla mieluiten, mutta välillä autolla. Kunnilla meni paremmin kuin koskaan. Seuraavana päivänä hän suunnistaa Karkkilaan ja Järvenpäähän. Hän ei haaveillut kunnanjohtajan urasta, vaan kiinnostui tietotekniikasta. Siitä sitten loppu onkin jonkinmoista historiaa. Kunnat eivät kyllä itse ole huomanneet sitä. Isojakin kaupunkeja saneerataan. Monet kunnista ovat olleet kohteina useita kertoja. Eero-poika hakeutui kunnallisalan opintoihin Tampereen yliopistoon. Samalla hän tutustui Excel-ohjelmiin, joita sai ensimmäisenä juuri Mac-koneisiin. Hulppeiden koronatukien huono puoli oli siinä, että ne kunnat, jotka olivat vuoden 2019 ja 2020 aikoihin sopeuttamassa menojaan, antoivat asian olla, kun rahaa tuli. Excel on ollut kovassa käytössä. Pakolla on iso merkitys tai vapaaehtoisiin helvetin isoilla porkkanarahoilla. Niistä kaksi kolmasosaa on kuulunut Laesterän työkohteisiin. Olin mukana yhtiössä, jonka kautta opiskelijat saivat koneita 40 prosentin alennuksella. Ja seuraavalla viikolla hän poikkeaa Joensuussa, sitten Suonenjoella ja samalla suunnittelee toista Rovaniemen-matkaa. Ja taas moni kunta on kriisissä, vaikka soteuudistuksen piti viedä kunnilta pahimmat miinat ja suurimmat kulut. VEROJA NOSTETTAVA. KL12_6-11.indd 8 23.11.2023 14.49. Neljään viimeiseen vuoteen kunnilla ei ollut hänen mukaansa mitään hätää. Laesterä on pannut merkille, että ”jotkut viisaat” ovat kuluneen syksyn aikana väittäneet kuntien taloudesta, että ihan hyvinhän kunnilla menee. Aloin tehdä kuntalaskelmia ja pystyin tekemään tietokoneilla kolmen ihmisen työt. Niissä näyttää olevan toimintaa ja monipuolista palvelutarjontaa. Opetin myös tietokoneiden käyttöä. TAAS KRIISISSÄ Manner-Suomessa on melkein 300 kuntaa. Laesterän kuntaura alkoi jo vuonna 1985, kun hän perusti Juvan kunnanjohtajana toimineen Pertti-isänsä johdolla kuntakonsultointiin erikoistuneen Perlacon Oy:n. Paikkakuntien nimet vilahtelevat Laesterän puheessa hengästyttävää tahtia. Se ylimääräinen menotaakka, joka niillä silloin oli, on kasvanut vähintään inflaation tahdissa. Haastattelupäivänä hän on lähdössä Haminaan. Hän sinkoilee Pälkäneeltä ympäri Suomea. Siellä on aika isoja alijäämiä ja myös veroprosentin nostoja. Tulee mieleen Sammy Babitzinin 70-luvun hitti Daada, daa-da, jossa hän laulaa, että ”eilen oltiin Mikkelissä, huomenna en muista missä”
Kun ajelemme Laesterän mustalla maasturimersulla katselemaan Syrjänharjulle huikeita järvinäkymiä, hän rauhoittuu mielenmaisemansa äärellä. Nyt on hankalin tilanne missä minä olen ikinä ollut, hän vakuuttaa. Ei edes kuntaliitos yksin auttaisi sellaisissa tapauksissa. Sitten kun minä menen, sanotaan, että Synkkä-Eero tulee paikalle. Kymenlaakson seudulla kaikki kunnat vuotavat niin paljon, että vaikka ne pantaisiin yhteen nippuun, eivät valtiovarainministeriön Lainalla elinvoimahankkeita ei kannata miettiä. PAKKO JA PORKKANARAHA Laesterä tunnetaan suorasuuna ja realistina sekä siitä, että hän pukeutuu usein mustiin. Ja puhettahan vilkkaalta mieheltä tulee. Se on höpötystä. Suomessa on kuntajoukko, joka on saneerannut ja saneerannut ja saneerannut, mutta mikään ei tunnu auttavan. Tilanne on Laesterän mukaan tosi hankala. Hänellä vain sattuu olemaan lievän sarkastinen sävy puheissaan – melkein aina. Sitten kun minä menen, sanotaan, että Synkkä-Eero tulee paikalle. Kunnan tilanne on Laesterän mielestä tosi surkea, jos asukkaiden mediaani-ikä on yli 60 vuotta ja väkiluku vain pienenee. KL12_6-11.indd 9 23.11.2023 14.49. Kesällä Laesterä teki Kunnallisalan kehittämissäätiölle teoksen Kunnat hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen. Myös kotikulmista puhuessaan. Suuri kysymys kuitenkin on, että miten kunnat selviävät. Kuntaväki kehuu Laesterää silti siitä, että hän myös jaksaa kuunnella muita. Ainakaan isot kunnat eivät nostaneet veroprosenttejaan kovin paljon, mutta roimat veronkorotukset ovat Laesterän mukaan edessä. Kuntalehti 12 / 2023 9 . Tämä on jatkuvaa syöksyä, ja kunnat yrittävät ottaa syöksystä kiinni. Se on hirveän kiva, kun sen kuulee ensimmäisen tai toisen kerran, mutta kun sen kuulee kolmannen ja neljännen kerran samojen ihmisten suusta, jotka tekevät kivoja temppuja valtuutettujen edessä, ei se niin kivalta enää tunnukaan. Sehän ei tarkasti ottaen ole totta, mutta sanokaa nyt kunta, joka ryhtyisi perustamaan yhtiön tarjotakseen sote-palveluita. Siinä hän yrittää opastaa ”uusia” kuntia uuteen aikakauteen ja korostaa, että hyvinvointialueiden perustaminen oli perusteltua, koska entisillä rakenteilla olisi ollut jopa mahdotonta hoitaa kasvava palveluntarve. Kirkonkylän raitti näyttää poikkeuksellisen eläväiseltä, mutta Laesterä ei innostu kehumaan näkymää, vaikka itse asuu ihan keskustassa. Nytkin hän on sonnustautunut mustiin farkkuihin, paitaan, kenkiin ja nahkatakkiin. Nyt valmistellaan Haminan ja Virolahden liitosta Kymenlaaksossa. Jos kunnat haluavat säilyä itsenäisinä, ei niillä ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin verojen nosto. On tietty konsulttiporukka, joka hauskuuttaa sellaisilla jutuilla, että ei tarvitse välittää yhtään mistään mitään eli maailma pelastuu kyllä. Laesterä kertoo, että muutamissa kunnissa naureskellaankin, että pitää laittaa sopeutumisohjelman vuosikello käyntiin eli samalla kun tehdään talousarvio, sopeutusohjelma pannaan käyntiin. Pakkohan veroprosentteja on nostaa, jos talous ei muuten sopeudu. Joku oli loukkaantunut, kun hän oli kirjoittanut kirjaan, että kuntia kiellettiin lailla järjestämästä sote-palveluita. Kuntaliitosmiehenä tunnetun Laesterän mukaan liitos pelastaisi vain silloin, jos toisella liitoskumppanilla tai jollakin menee hyvin, kun muut tarvitsevat liitoksen. Lempinimeensä ”Synkkä-Eero” hän suhtautuu kaksijakoisesti. Ja kun piipahdamme Pälkäneen rauniokirkossa, kotiseutuylpeys alkaa loistaa hänestä. Sellaisia keskittymiä löytyy hänen mukaansa esimerkiksi Keski-Suomesta
Laesterän mielestä alueiden oma verotus voisi olla ratkaisu moniin ongelmiin, mutta KL12_6-11.indd 10 23.11.2023 14.49. Nyt Petteri Orpon, kok., hallituksen ohjelmassa kannustetaan varovaisin sanankääntein kuntaliitoksiin. Ne ovat vaikeassa ja hämmentävässä tilanteessa. Laesterän mukaan kuntaliitostilaisuuksissa piti joskus varautua vaarallisiinkin yhteenottoihin. Sen voi Laesterän mielestä tiivistää niinkin, että samat ihmiset kunnissa, jotka vuosi sitten pohtivat, että miten sote-kuluja saisi pienemmiksi, ovat nyt kirjelmöimässä, ettei mistään saisi säästää. Esimerkiksi hän nostaa Luhangan pikkukunnan. Kun sinne tulee riittävästi tuulta ja aurinkoa, tehdään sitten sellainen vetymeijeri, josta myydään energiaa, Laesterä innostuu. Eivät päätökset kuntaliitoksista yleensä helposti synny. Siellä matkailu ja Tenon kalastus ovat olleet jumissa, ja pahimpana korona-aikana naiset eivät päässeet Norjaan töihin. Sote-uudistustahan perusteltiin kunnille sillä, että niistä voi sitten tulla elinvoimakuntia. Kannonkosken valtuusto hylkäsi esityksen yhdellä äänellä helmikuussa 2021. Kittilän taloudella menee käytännössä lähes paremmin kuin Kauniaisilla. Vaikeuskerrointa lisää hänen mukaansa se, että hyvinvointialueiden valtuustoissa on runsaasti kunnanvaltuutettuja ja myös kansanedustajia. Jos alueita vähennetään, aika vaikeaa se olisi, koska sitten tehdään uudet palkkaharmonisoinnit, hallinnon rakenteet ja tietojärjestelmät. Tuulivoima auttaa, mutta sitä ei tule Kivijärvelle eikä Kannonkosken päätöksillä Kannonkoskelle. Hän pelkää, että pienet kunnat rupeavat hulluttelemaan elinvoimahaluillaan. On myös kolmoisrooleja. YHDELLÄ ÄÄNELLÄ NURIN Erityisesti yhden liitoksen kaatuminen harmittaa Laesterää edelleen. Se vaikuttaa edelleen, hän harmittelee. Sodankylässäkin on kaivos. Siellä kunnat voivat menestyä. Hyvinvointialuemallin korjaamista väläytellään, mutta Laesterä kysyy, onko siihen varaa. Laesterä on sitä mieltä, että kuntaja hallintoministerinä toimineen Henna Virkkusen, kok., aikoina suurta meteliä aiheuttanut melkein 60 kunnan kartta oli ”hyvä harjoitus”. Ja lainalla elinvoimahankkeita ei kannata miettiä. Liitoksesta olisi ollut oikeasti hyötyä niille neljälle kunnalle sillä tavalla, että ihmisiä ei olisi pantu pois, mutta johtoryhmät olisivat täydentäneet toisiaan. Liitos tulikin kalliimmaksi kuin kuviteltiin. Siellä on Levi ja kaivoksia. Olemme laskeneet riittävätkö hyvinvointialueiden eurot. Tällä hallituskaudella tuskin sellaista tehdään. Sellaisia liitoskuntia, joihin pöhö jäi, oli kuulemma aiemmin Suomi täynnä. Laesterän mielestä laajamittaisten liitosten toteuttamiseen tarvittaisiin ehdottomasti pakkoa ja vapaaehtoisiin liitoksiin porkkanarahoja. Laesterän mielestä Pelkosenniemen eteläisellä naapurikunnalla Kemijärvellä olisi paljon mahdollisuuksia, mutta kaupunki on jälleen kerran saanut kielteistä julkisuutta poliitikkojen ja virkaväen keskinäisten kähinöiden takia. Hyvinvointialueiden heikoin lenkki hänestä on päätöksenteko. Pakolla on iso merkitys tai vapaaehtoisiin helvetin isoilla porkkanarahoilla. Kuntajakoselvittäjänä toiminut Laesterä esitti ensimmäisenä koronavuonna 2020 pohjoisessa Keski-Suomessa ”neljän koon” eli Kyyjärven, Kannonkosken, Karstulan ja Kivijärven yhdistymistä uudeksi Suomenselän kunnaksi. [ Hän ] 10 Kuntalehti 12 / 2023 kriteerit täysin täyty, hän kommentoi. Hän kertoo pitävänsä tiiviisti yhteyttä juvalaisiin, muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialueen hallituksen johdossa toimivaan Heikki Laukkaseen, kesk., joka oli Laesterän isän jälkeen pitkään Juvan kunnanjohtajana. Se olisi ollut järkevä juttu. Hänen mielestään hankkeen kannalta haitallista oli, kun Jyrki Kataisen, kok., hallitus perui demarien vahvalla vaikutuksella pakkoliitokset. Eihän niissä liitossopimuksissa sovittu, että tuolta poistuu tuollainen piste ja tuolta tuollainen, vaan ne sementoitiin rahalla. Varsinkin Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on alueita, joista voi tulla vihreän siirtymän keskuksia. Tilanne neljässä kunnassa ei ole Laesterän mukaan ainakaan parantunut. Kemijärvellä voisi olla tosi hyvä tilanne. Joskus tilaisuuteen tuli ihmisiä pesäpallomailojen kanssa, hän muistelee. EI KUNNANJOHTAJAKSI Laesterän puheissa vilahtaa usein kouluajan kotikunta Juva Etelä-Savossa. Jos liitoksia alkaisi syntyä, hänen mielestään ehtona pitäisi olla, että sitten syntyy oikeasti uusi kunta eikä sellaista kuntaa, jossa porkkanoilla tehdään uusia rakenteita ja sementoidaan ”vanhaa pöhöä”. Ensimmäiseksi esimerkiksi hän nostaa maineeltaan ryvettyneen Kittilän. Varmaan elinvoimaa voisi kehittää, mutta eihän niillä ole euroja kehittää. Juttua riittää, sillä hyvinvointialueita on sattuneesta syystä tullut viime aikoina asiakaskuntaan. Kävin siellä juuri. LAPILLA MENEE LUJAA Laesterän mukaan Lapissa on todella hyväkuntoisia kuntia. Jos se nostaa veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä, siitä tulee noin 135 000 euroa lisää rahaa. Väkisinhän nämä tehtävät lyövät toisiaan korvalle. Rautatieyhteys on sille hyvin tärkeä. Pohjoisesta ”lempikunnastaan” Utsjoesta hän on vähän huolissaan. Pienten kuntien selviytymismahdollisuudet ovat hänen mielestään pienet, ellei kunnalla ole ulkoisia tuloja, esimerkiksi juuri tuulivoimaa, kaivoksia tai ympärivuotisia matkailukeskuksia. Ongelmana on, että sieltä uhkaavat loppua ihmiset. Ei sillä hirveästi elinvoimaa kehitetä. Hyvinvointialueiden ja kuntien suhteet ovat monella alueella kireät. Selvitystyö jatkui sitten Kyyjärven ja Karstulan kuntien kesken, mutta siitäkään ei tullut mitään. Lapin pienin kunta Pelkosenniemikin pärjää juuri ja juuri, koska tunturikeskuksesta tulee kiinteistöveroa. Niillä on oikeita sopeutuspaineita. Niin kova paikka se saattoi joillekin olla. Nythän esimerkiksi Kyyjärvellä yksi ihminen tekee usean ihmisen työt. Myös Sodankylän ja Inarin kunnilla menee aika hyvin, koska niissä on pysyvää, ympärivuotista matkailua
Mitään muuta keinoa en keksi alueiden rahoitukseen. ] Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Eero Laesterä • Syntyi vuonna 1963 Pälkäneellä • Käynyt koulunsa ylioppilaaksi asti Juvalla • Valmistui sosionomiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1988, hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2000 ja väitteli hallintotieteiden tohtoriksi vuonna 2010 • Perusti kuntatalouteen erikoistuneen Perlacon Oy:n isänsä Pertti Laesterän kanssa vuonna 1985 • Kun Perlacon myytiin Kuntaliiton omistamalle Finnish Consulting Groupille (FCG) vuonna 2020, Laesterä jatkoi FCG:ssä kuntatalouden asiantuntijana • Pälkäneen kunnanvaltuustossa kokoomuksen ryhmässä vuosina 2005–2020, kaksi valtuustokautta kunnanhallituksen puheenjohtajana, ei ole kokoomuksen jäsen • Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi aikuista lasta ja koira • Ei harrasta mitään sekään ei hallitusohjelman mukaan toteudu ainakaan tällä kaudella. Kuntalehti 12 / 2023 11 [ Kuka. Kuntien ongelmien ratkominen kiehtoo Laesterää kuitenkin enemmän kuin hyvinvointialueiden pulmat. Häntä on tietysti kyselty kunnanjohtajaksi – ihan viime aikoinakin. Ei minusta ole kunnanjohtajaksi.• Eero Laesterän mielenmaisema avautuu Syrjänharjulta, joka jakaa Onkkaalan länsipuolella sijaitsevan Mallasveden ja itäpuolella sijaitsevan Pälkäneveden. KL12_6-11.indd 11 23.11.2023 14.49. Niillä pitäisi olla enemmän omaa rahoitusvastuuta
Kyseessä on kuvittajan ja graafisen suunnittelijan Anna Pakkasen akryyliguassilla paperille maalaama talvimaisema Kylläpä meitä lykästi (2022). RIEKKOJEN lisäksi toinen ruokasalin seinälle valittu maalaus on nimeltään Leppälän revontulet (2021), joka esittää erämaatupaa Utsjoella. Sekin perustuu tositapahtumiin. Pelkosenniemen uusi keltainen koulu-päiväkoti avasi nimittäin ovensa tammikuussa tänä vuonna. ”Helmikuisen illan hämy värjäsi tunturin pastelliväreihin. Oli sydäntalvi, kirkas keli ja rapsakka pakkanen”, kuvailee Pakkanen tapausta oheistekstissä. Pakkanen kirjoittaa saavansa inspiraationsa töihinsä pohjoisen luonnosta. Rakennuksen ollessa valmistumassa otti pelkosenniemeläinen taiteilija Pakkanen yhteyttä kuntaan ja kertoi, että olisi halukas lahjoittamaan yhden taulun koululle, kertoo kunnanjohtaja Vauhkonen. [ Mikä vaakuna. Naivistinen tyyli on löytynyt kokeilujen kautta ja tuntuu hänestä omalta. Hänellä oli jatkuva kaipuu luontoon. Vaikka maalauksen tyyli on naivistinen, kokemus on tosi ja tekijän oma. Nyt Pakkanen asuu Pyhätunturilla ja on tyytyväinen. • Katja Martelius Pelkosenniemi: Kylläpä meitä lykästi Kuva: Anna Pakkanen PELKOSENNIEMEN kunnan vaakunan aihe viittaa kunnan alueella sijaitsevaan Pyhätunturiin. Pelkosenniemen kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan tammikuussa 1960. Noin tuhannen asukkaan kunta on tunnettu paitsi Pyhätunturista hiihtokeskuksineen myös jokimaisemistaan, järvistään ja kansallispuistosta. Vaakunan selitys on ”hopeakentässä sininen naularisti ja sen alapuolella sini-hopeakatkoinen kolmoisvuori”. Näkyihän siellä. RANNIKOLTA kotoisin oleva Pakkanen muutti Pelkosenniemelle saatuaan tarpeekseen etelän hektisestä elämänmuodosta. Jopa Rovaniemen hulina oli Pakkaselle liikaa. NYT peruskoululaiset ja varhaiskasvatuksen asiakkaat murkinoivat kilvan Pakkasen riekkojen kanssa – vaikka ruokalista onkin yleensä eri. Siinä kaksi riekkoa tassuttelee yksinäisen pihlajan alla ja kyttää punaisia marjoja ylhäällä oksissa. Ehdotus otettiin kiitollisuudella vastaan, ja päätettiin hankkia toinen taulu kaveriksi. Sen rakentamisesta oli väännetty monta vuotta. 12 Kuntalehti 12 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Paikkakunnan suuri poika on tietysti Andy McCoy eli Antti Hulkko, joka on tehnyt näyttävän uran kevyen musiikin saralla. Vauhkonen kertoo, että oppilaskunnalle annettiin mahdollisuus valita teokset, jotka sittemmin sijoitettiin koulun ruokasaliin ja paljastettiin rakennuksen vihkiäistilaisuudessa. Pelkosenniemellä ihminen saa olla rauhassa. Ne ovat gastronomisia löytöjä keskellä talvea muuten puuttomassa kurussa. maaliskuuta samana vuonna. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar. ] PELKOSENNIEMEN kunnan taideaarre on päätetty mitä korkeimmalla taholla: sen ilmoittaa itsensä kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 24. Erätuvalla oleillessaan Pakkaselle muodostui nimittäin tavaksi käydä aina ennen nukkumaanmenoa pihalla tarkistamassa, näkyisikö taivaalla revontulia. KL12_12-17.indd 12 23.11.2023 14.50
Vartius sekä Kuusamon ja Sallan raja-asemat päätettiin myöhemmin sulkea kokonaan ja jättää itärajalla vain Raja-Joosepin rajanylityspaikka Inarissa auki. Kuhmon sahalle on tulossa lisää työpaikkoja. Kuhmossa kävi Venäjältä varsinkin Kostamuksesta aika paljon ostosmatkailijoita. Myös luontomatkailu on kehittyvä ala. Millainen on ollut kaupungin rooli. Olet ollut 16 vuotta Kuhmon kaupungin palveluksessa. Vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa pysyväksi valtionosuuden vähennykseksi arvioitiin 224 miljoonaa euroa ja vuotta 2023 koskevaksi osuudeksi 112 miljoonaa euroa. Vartiuksen rajanylityspaikka on noin 75 kilometrin päässä Kuhmon kaupungintaMitä itärajalla tapahtuu. Olin aiemmin Kuhmon hallintojohtaja, ja matkailu kuului työnkuvaankin. Palveluverkkoa on pakko tarkastella. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan se oli kohtuullisen vilkas rajanylityspaikka. joulukuuta saakka. Meidän puhtausja ateriapalvelumme toimitti eväspusseja Rajavartiolaitoksen pyynnöstä Vartiukseen. Asiasta kunnissa syntyneen valtavan kohun jälkeen VM ilmoitti, että kuntien valtionosuuksien lisävähennystä ei tehdäkään vuonna 2024, vaan se jaksotetaan vuosille 2025–2027. • Ville Miettinen Lue lisää aiheesta osoitteesta kuntalehti.fi. Millainen tilanne Kuhmossa on. • Martta Nieminen VALTIOVARAINMINISTERIÖN (VM) 17. Millainen merkitys rajanylityspaikalla on ollut Kuhmon elämään. Rajavartiolaitos otti kaupunkikonsernin tiloja käyttöön. Joo, pystyn. Siksi Kuva: Kuhmon kaupunki Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen vieraili aiemmin ahkerasti Kuhmon ystävyyskaupungissa Kostamuksessa. Sitä on vaikea tietää. [ Valtionosuudet ] Yllätysleikkaus hämmästytti kuntia KL12_12-17.indd 13 23.11.2023 14.50. Tietysti luotan viranomaisiin ja valtioneuvostoon, että siellä osataan asia ratkaista. Reissasitko itse paljon rajan takana. Ostosmatkailu tietysti väheni, kun korona iski. Millaiseen määrään turvapaikanhakijoita siellä oli varauduttu. Rajan takaa tuotiin tänne aika paljon raakapuuta ja haketta. Kuntaliitto suositteli kunnille lähettämässään muistiossa, että kunnat tarkastavat ja arvioivat valmiussuunnitelmien julkisuutta siltä näkökulmalta, onko niissä mahdollisesti turvallisuusjärjestelyjä vaarantavia salassa pidettäviä osuuksia. Kuntatalous heikkenee ja erilaisten kuntien mahdollisuudet menestyä eriytyvät tulevina vuosina jo ilman tätäkin lisäleikkausta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo. Rauhallisin mielin muuten, mutta valtiovarainministeriön marraskuussa tiedottama uusi valtionosuuksien leikkaus aiheuttaa Kuhmossakin paljon ongelmia lähivuosina. Ensi vuonna lisäleikkausta ei vielä tehdä, vaan vuosina 2025–2027, mutta silti meidän on supistettava menoja. Valmiusja varautumisasiat kuuluivat työhöni hallintojohtajana. Pystytkö puhumaan. Karhunen tähdentää, että jos lisäleikkaukset aiotaan tehdä, ne tulee tehdä kuntien valtionosuuksien näkökulmasta kustannusneutraalisti. Ja kuhmolaiset kävivät usein Kostamuksessa. Leikkausten jaksotus ja lykkääminen vuodella on vain tilapäinen laastari shokkiin, joka kunnissa koettiin. Kostamushan on Kuhmon ystävyyskaupunki, joten meillä oli aika aktiivista ystävyyskaupunkitoimintaa. Vuotta 2023 koskeva määräaikainen osuus vuodelle 2024 kasvaa yhteensä 250 miljoonaan euroon. Itärajan vilkkaimmat rajanylityspaikat suljettiin marraskuussa. Ei se nyt turvattomalta tunnu, mutta toki tämä aiheuttaa ihmisissä huolta. Sinut valittiin kaupunginjohtajaksi toukokuussa, mutta ehdit hoitaa virkaa sijaisena. Osalla on siellä sukulaisia, ja monet tekivät tankkausmatkoja. Näen sen ihan positiivisena, vaikka venäläisten matkailijoiden käyntien loppuminen vaikuttaakin. Millaisena näet Kuhmon tulevaisuuden. Millaisin mielin valmistaudut jouluun. Onko sulkeminen järkevää. Kuntaliitto vaatii, että valtio kattaa kunnille koituvan iskun. Päätös on voimassa 23. Tiedän, että osassa kuntia on kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa netissä, mutta meillä Kuhmossa ei ole koskaan viety niitä nettiin. Turvapaikanhaku keskitettiin Kainuussa Kuhmon Vartiuksen ja Lapissa Sallan rajanylityspaikoille. ] Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen vastaa puhelimeen. Kuhmossa biotalous ja siinä varsinkin metsäsektori ovat vahvuuksia. Kuntalehti 12 / 2023 13 [ Pystytkö puhumaan. VM:n mukaan verotuksen valmistuminen kuitenkin muuttaa edelleen vuoden 2024 valtionosuuksia siten, että pysyvä vähennys kuntien valtionosuuksiin kasvaa yhteensä 501 miljoonaan euroon. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi vastikään, että kunnista vuotaa kriittistä tietoa varautumisesta. järjestimme pikaisella aikataululla keskusteluja tiedotustilaisuuden kuntalaisille. marraskuuta tiedottama muutos kuntien sotesiirtolaskelmissa ja valtionosuuslaskelmissa herätti hämmennystä kuntakentällä. losta. Tuntuuko olonne turvattomalta
Sen sijaan maahanmuuton tiukennuksia Kangasharju ei kannata, sillä Suomen talous kaipaa kipeästi ulkomaista työvoimaa. Niin pitkiä, että Lyydian kuningas Kroisoskin mainitaan ja se, miten velka sai alkunsa, miten syntyy inflaatio ja milloin – hyvin äskettäin – syntyi moderni taloustiede. Kangasharju vetää pitkiä linjoja. Se onnistuisi hänen mielestään kilpailun lisäämisellä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä. Tuoreena esimerkkinä Kangasharju käy läpi Antti Rinteen, sd., ja Sanna Marinin, sd., hallituksen toimia koronakriisissä ja inflaation torjunnassa. • Merja Ojansivu Aki Kangasharju, Talouden ilmestyskirja – Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja. Katsaukset talouselämän historiaan osoittavat todeksi yhden kirjoittajan teesin: taloustiede kehittyy kriisien myötä. Kun valta vaihtuu usein, poliitikoilla ei ole rohkeutta tehdä kipeitä päätöksiä. 14 Kuntalehti 12 / 2023 [ Kirja ] [ Tape ] ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju on paljon käytetty Suomen talouden kommentaattori. Lupaavana hän pitää työllisyyttä kohentavia toimia ja etenkin kannustinloukkujen purkamista. Useimmiten vasta jälkikäteen tiedetään, mikä kriisien hoidossa oli viisasta ja mikä ei toiminut. Hänen tuore opuksensa Talouden ilmestyskirja – Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja on ajankohtainen ja painava puheenvuoro maan talouskurssin muutoksen välttämättömyydestä. KUNTAPÄÄTTÄJIÄ varmasti kiinnostaa Kangasharjun vaatimus julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi. Kangasharjun mukaan järkevät talouspäätökset jäävät usein tekemättä poliitikkojen pelin vuoksi. Docendo 2023. Vallan vaihtuessa painotus muuttuu, mutta velkaantuminen ei. Oikeisto ajaa veronalennuksia ja vasemmisto menolisäyksiä. Akuutti koronan hoito onnistui, mutta sen päälle hallitus lisäsi menoja perin löperösti arviolta 10 miljardin euron verran, Kangasharju summaa. Kangasharju päättää kirjansa Petteri Orpon, kok., johtaman hallituksen ohjelman ruotimiseen. Pelastettavana Suomen talous KL12_12-17.indd 14 23.11.2023 14.50
Koska työ on ennaltaehkäisevää, eivätkä kouluvalmentajat tee kirjauksia, vaikutusta on vaikea mitata. Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto, kuten sosionomi, yhteisöpedagogi tai liikunnanohjaaja. Esimerkiksi kiusaamistilanteissa juuri kouluvalmentaja saa usein ensimmäisenä signaalin siitä, että jotain on meneillään. Ratkaisuksi valikoituivat kouluvalmentajat. Tampereella kouluvalmentajien työ painottuu 7.–9. Oppilashuollon palvelut taas eivät riitä vastaamaan tarpeeseen, ja esimerkiksi psykologien tai kuraattorien vastaanotolle pitää pääsääntöisesti varata aika, Raatikainen sanoo. Monella on korkea kynnys lähestyä opettajaa, mutta kouluvalmentajalle nuoret kertovat avoimesti sekoiluista, riidoista, päihteiden käytöstä, seurusteluasioista tai siitä, mitä kukakin on julkaissut Snapchatissa, Pasma kuvailee. Koulupolku koostuu yhdestä yhtenäiskoulusta ja niistä alakouluista, joilta siirrytään kyseisen yhtenäiskoulun 7.–9.-luokille. • Katri Puranen Kuva: Pixabay KL12_12-17.indd 15 23.11.2023 14.50. Välitunneilla heillä on valvontavastuu. NUORILLE TÄRKEÄ IHMINEN Tampereen kaupunki on lisännyt kouluvalmentajien määrää tasaisesti viimeisen viiden vuoden ajan. He ovat siellä missä nuoretkin ovat – välitunneilla, somessa ja tarvittaessa myös oppitunneilla. Itätamperelaisella Linnainmaan koulupolulla yksi kouluvalmentaja työskentelee myös kuudesluokkalaisten kanssa. Kuntalehti 12 / 2023 15 [ Koulun arki ] K oulujen perinteiset keinot eivät riitä vastaamaan nuorten kasvaviin tuen tarpeisiin, todettiin Tampereen sivistyspalveluissa joitain vuosia sitten. Kouluvalmentajalle nuoret kertovat avoimesti sekoiluista, riidoista, päihteiden käytöstä, seurusteluasioista tai siitä, mitä kukakin on julkaissut Snapchatissa. Pasma arvioi yläkoulun turvallisuushaasteeksi sen, että nuorten pulmat ja ristiriidat valuvat vapaa-ajalta kouluun. Tampereella satsataan kouluvalmentajiin Kouluvalmentajat pääsevät muita aikuisia helpommin kiinni nuorten pulmiin ja pystyvät ehkäisemään ennalta tilanteiden kärjistymistä. Kaikissa koululla tehdyissä kyselyissä nousee esiin, että kouluvalmentaja on heille tärkeä ihminen. Opetusjohtaja Ville Raatikainen kertoo, että nuorilla on tarve jutella koulupäivän aikana omista asioistaan aikuisen kanssa, mutta koulujen henkilöstörakenteessa ei ollut tähän sopivaa ammattilaista. He eivät opeta eivätkä hoida ketään, vaan ovat läsnä ja kulkevat nuorten rinnalla. Huolta herättivät esimerkiksi kovista paineista kärsivät tytöt ja oppilaat, joilla on huomattavan paljon terveydellisistä syistä johtuvia poissaoloja. Opettajien työ on sidottu oppitunteihin. Linnainmaan nuorten palaute on kuitenkin selkeä. Tällä hetkellä kouluvalmentajia on yhteensä 42, Tampereen jokaisella koulupolulla. Kouluvalmentaja voi päästä käsiksi tilanteisiin ja tukea nuorten välistä vuorovaikutusta ennen kuin mitään tapahtuu. Osa rahoituksesta tulee valtion erityisavustuksista. luokille. Koulupolun toisesta alakoulusta yläkouluun siirtyville nuorille hän on ensimmäinen tuttu aikuinen uudessa ympäristössä, rehtori Ilona Pasma kertoo. Kouluvalmentajat ovat aikuisia, joiden kanssa nuoret voivat jutella matalalla kynnyksellä. LISÄÄ TURVALLISUUTTA Turvallisuusnäkökulmasta kouluvalmentajat ovat ennaltaehkäisevässä roolissa. Hintalappu on noin 900 000 euroa vuodessa
Alarajan korotuksen takia 245 Manner-Suomen kuntaa nostaa maapohjan kiinteistöveroprosenttia ensi vuodeksi. Ensi vuoden alussa ei toteudu yhtään kuntaliitosta. Kehitystä vie eteenpäin hyvin suunniteltu ja toteutettu järjestelmien kilpailutus. Kunnat ovat jo vuosia ulkoistaneet paljon toimintoja ja siinä valossa päätös ryhtyä nyt itse vastaamaan tietojärjestelmien kehittämisestä, on todella hämmentävä. Esimerkiksi eVaka on muutaman kaupungin kehittämä varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tuotekehityksestä ja ylläpidosta he vastaavat itse. Markkinatoimija kehittää jatkuvasti järjestelmiään tuhansia henkilötyötunteja käyttäen kaikkien asiakkaiden palautteen ja tarpeiden perusteella, jonka ansiosta järjestelmät kehittyvät nopeasti ja uusia versioita päivitetään asiakkaille useitakin kertoja vuodessa. 3 x Valkeakoski korottaa eniten kuntaveroa KL12_12-17.indd 16 23.11.2023 14.50. Alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 6,4 prosenttiyksikköä. [ Luku ] Julkinen sektori toimii suurten tehostamispaineiden alla, kun toimintaa ja prosesseja tulee jatkuvasti kehittää. 3 Manner-Suomessa suurimman korotuksen kuntaveroonsa tekee Valkeakosken kaupunki (korotus 1,29 prosenttiyksikköä) ja eniten kuntaveroa laskee Tervola (lasku 0,46 prosenttiyksikköä). Muun muassa digitalisaatiota ja automatisointia pidetään yhtenä ratkaisuna kuntien vaikeaan tilanteeseen, jossa toimintaa yritetään tehostaa entistä vähemmillä käsipareilla ja niukoilla budjeteilla. Kunnat taas kehittävät oman budjettinsa ja resurssiensa varassa, jolloin kehitystahti on aivan toinen. On kuitenkin huolestuttavaa todeta, että moni kunta välttää kilpailuttamasta tietojärjestelmiä. Tehtäviä ja vastuita on paljon, eikä yksikään ole kovin helppo. Rajanaapureina Etelä-Savossa ovat Mäntyharju ja Hirvensalmi ja Päijät-Hämeessä Heinola ja Hartola. Manner-Suomessa kuntia on 293 ja Ahvenanmaalla 16. Kehittämistyö asettaa aivan uudenlaisia haasteita kuntien toiminnalle. Toimenpide edellyttää maapohjan veroprosentin eriyttämistä yleisestä kiinteistöveroprosentista. Myös mm. Kaikista kalleinta on tekemättömyys – Tietojärjestelmät luovat pitkälti raamit kunnan toiminnan kehittämiselle, Salmela toteaa. Suuriin talousvaikeuksiin joutuneella Pertunmaalla on noin 1 600 asukasta. Oma tuotanto vai parhaat ratkaisut markkinoilta Uusi, sekä mielenkiintoinen että huolestuttava ilmiö kilpailuttamatta jättämisen lisäksi on se, että kunnat ovat lähteneet haastamaan kaupallisia toimijoita ja kehittävät nyt itse tietojärjestelmäratkaisuja. Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on Halsuan kunnassa (10,8 %) ja matalin Kauniaisissa (4,4 %). 2 Keskimääräinen kunnallisveroprosentti on koko maassa ensi vuonna 7,51. Suuri osa muutoksista johtuu veroprosenttien pyöristämisestä joko ylös tai alas kymmenyksen tarkkuuteen. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Oma tuotanto tarkoittaa kehittämisvapauden lisäksi myös sitä, että on riippuvainen siitä omasta tuotannostaan. Kunnat ovat itse vastuussa myös uusien ominaisuuksien testauksesta ja tuotantoon ottamisesta, ylläpidosta sekä tuesta. KeskiSuomessa rajanaapurina on Joutsa. Tietojärjestelmien kilpailuttamisella tukea toiminnan kehittämiseen ILMOITUS www.abilita.fi Kuntalehti kiittää kuluneesta vuodesta Toivotamme lukijoillemme onnellista joulun aikaa ja iloa vuodelle 2024. Yhteensä maapohjien veroprosentin korottajia on Kuntaliiton laskelman mukaan 248 kuntaa. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluväli olisi 1,30–2,00 prosenttia. • 1,30 PERTUNMAA on todennäköisesti yksi niistä Manner-Suomen kunnista, jonka itsenäinen taival voi päättyä vuoden 2025 alussa. Osana kehittämistoimenpiteitä moni kunta on viimeisen vuosikymmenen aikana ulkoistanut paljon toimintoja aina lumen aurauksesta talousja henkilöstöpalveluihin. Moni kunta on pienentänyt ICT osastojaan, ja moni on myös ulkoistanut tietohallintonsa. HALLITUKSEN esityksen mukaan yleisen maapohjan kiinteistöveron alaraja korotetaan 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin ensi vuodesta alkaen. [ Kuntaliitos. Kun päätetään lähteä itse kehittämään järjestelmäratkaisuja, päätetään samalla myös ICT-osaamisen lisätarpeesta, koska jonkun täytyy vastata järjestelmän tuotekehityksestä, riippumatta siitä, keneltä kehitystyö ostetaan. Kuntia, jotka korottavat veroprosenttiaan yli pyöristyksen, on 88 kappaletta. Helsingillä on ollut oma vastaava Asti-hankkeensa. ihmettelee Salmela. Jos kunta välttelee kilpailutusta tai valitsee in-house hankinnalla sen ainoan valittavissa olevan järjestelmän, tekee se silloin myös päätöksen jatkaa tavalla, joka ei välttämättä ole paras ja hyödyllisin ratkaisu kunnan toiminnan kehittämisen kannalta. Kun vielä huomioidaan, että järjestelmien elinkaari tulee olla vähintään 10 vuotta, sitoudutaan isoihin haasteisiin todella pitkäksi aikaa. Katso kuntien veroprosentit osoitteesta kuntaliitto.fi. ] 1 Kuntavero kiristyy 202 kunnassa ja laskee 97 kunnassa vuonna 2024. Parhaillaan käydään jälleen keskustelua kuntien perustehtävistä ja miten jotain vastuita ja tehtäviä voitaisiin karsia. Kunnat ovat vuosia kamppailleet budjettien, resurssivajeen ja tehtäviensä kanssa, eikä tilanne ole helpottumassa. Ja se saattaa käydä kalliiksi. Ei myöskään tämän vuoden alussa eikä vuosina 2022 ja 2021 ole ollut kuntaliitoksia. Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 309 kuntaa, joista 108 käyttää itsestään kaupunkinimitystä ja 201 kuntaa kuntanimitystä. – Kysymys kuuluukin, onko tietojärjestelmien kehittäminen kuntien uusi perustehtävä. Erityisen suureen rooliin ICT-kilpailutus nousee silloin, kun käytössä on vanhentuneita järjestelmiä, jotka estävät toimijan, kuten kunnan, oman toiminnan eteenpäin viemisen. – Nykyaikaiset ja joustavat tietojärjestelmät ovat edellytys julkisen sektorin kehittymiselle, sanoo Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela
Tehtäviä ja vastuita on paljon, eikä yksikään ole kovin helppo. Oma tuotanto vai parhaat ratkaisut markkinoilta Uusi, sekä mielenkiintoinen että huolestuttava ilmiö kilpailuttamatta jättämisen lisäksi on se, että kunnat ovat lähteneet haastamaan kaupallisia toimijoita ja kehittävät nyt itse tietojärjestelmäratkaisuja. – Nykyaikaiset ja joustavat tietojärjestelmät ovat edellytys julkisen sektorin kehittymiselle, sanoo Abilitan myyntijohtaja Frej Salmela. Julkinen sektori toimii suurten tehostamispaineiden alla, kun toimintaa ja prosesseja tulee jatkuvasti kehittää. Helsingillä on ollut oma vastaava Asti-hankkeensa. Muun muassa digitalisaatiota ja automatisointia pidetään yhtenä ratkaisuna kuntien vaikeaan tilanteeseen, jossa toimintaa yritetään tehostaa entistä vähemmillä käsipareilla ja niukoilla budjeteilla. Tietojärjestelmien kilpailuttamisella tukea toiminnan kehittämiseen ILMOITUS www.abilita.fi KL12_12-17.indd 17 23.11.2023 14.50. Markkinatoimija kehittää jatkuvasti järjestelmiään tuhansia henkilötyötunteja käyttäen kaikkien asiakkaiden palautteen ja tarpeiden perusteella, jonka ansiosta järjestelmät kehittyvät nopeasti ja uusia versioita päivitetään asiakkaille useitakin kertoja vuodessa. On kuitenkin huolestuttavaa todeta, että moni kunta välttää kilpailuttamasta tietojärjestelmiä. Kunnat ovat itse vastuussa myös uusien ominaisuuksien testauksesta ja tuotantoon ottamisesta, ylläpidosta sekä tuesta. Kunnat ovat jo vuosia ulkoistaneet paljon toimintoja ja siinä valossa päätös ryhtyä nyt itse vastaamaan tietojärjestelmien kehittämisestä, on todella hämmentävä. Myös mm. Erityisen suureen rooliin ICT-kilpailutus nousee silloin, kun käytössä on vanhentuneita järjestelmiä, jotka estävät toimijan, kuten kunnan, oman toiminnan eteenpäin viemisen. Kun vielä huomioidaan, että järjestelmien elinkaari tulee olla vähintään 10 vuotta, sitoudutaan isoihin haasteisiin todella pitkäksi aikaa. Parhaillaan käydään jälleen keskustelua kuntien perustehtävistä ja miten jotain vastuita ja tehtäviä voitaisiin karsia. Osana kehittämistoimenpiteitä moni kunta on viimeisen vuosikymmenen aikana ulkoistanut paljon toimintoja aina lumen aurauksesta talousja henkilöstöpalveluihin. Esimerkiksi eVaka on muutaman kaupungin kehittämä varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka tuotekehityksestä ja ylläpidosta he vastaavat itse. Moni kunta on pienentänyt ICT osastojaan, ja moni on myös ulkoistanut tietohallintonsa. Kehitystä vie eteenpäin hyvin suunniteltu ja toteutettu järjestelmien kilpailutus. Jos kunta välttelee kilpailutusta tai valitsee in-house hankinnalla sen ainoan valittavissa olevan järjestelmän, tekee se silloin myös päätöksen jatkaa tavalla, joka ei välttämättä ole paras ja hyödyllisin ratkaisu kunnan toiminnan kehittämisen kannalta. Kehittämistyö asettaa aivan uudenlaisia haasteita kuntien toiminnalle. Oma tuotanto tarkoittaa kehittämisvapauden lisäksi myös sitä, että on riippuvainen siitä omasta tuotannostaan. ihmettelee Salmela. Kunnat taas kehittävät oman budjettinsa ja resurssiensa varassa, jolloin kehitystahti on aivan toinen. Kunnat ovat vuosia kamppailleet budjettien, resurssivajeen ja tehtäviensä kanssa, eikä tilanne ole helpottumassa. – Kysymys kuuluukin, onko tietojärjestelmien kehittäminen kuntien uusi perustehtävä. Kaikista kalleinta on tekemättömyys – Tietojärjestelmät luovat pitkälti raamit kunnan toiminnan kehittämiselle, Salmela toteaa. Kun päätetään lähteä itse kehittämään järjestelmäratkaisuja, päätetään samalla myös ICT-osaamisen lisätarpeesta, koska jonkun täytyy vastata järjestelmän tuotekehityksestä, riippumatta siitä, keneltä kehitystyö ostetaan. Ja se saattaa käydä kalliiksi
Fernanda Koivuluoma tuli Liviavauvansa kanssa Koivukylän avoimeen kohtaamispaikkaan Vantaalla leikkimään ja tapaamaan muita vauvaperheitä. KL12_16-47.indd 18 23.11.2023 14.47. 18 Kuntalehti 12 / 2023 [ Talous ] ONKO LÄHIÖILLÄ TOIVOA. Paikka on Havukosken lähiön vieressä
Uudistaminen on jäämässä kaupunkien vastuulle. On, jos ne pystytään päivittämään 2000-luvulle. ONKO LÄHIÖILLÄ TOIVOA. Kuntalehti 12 / 2023 19 . KL12_16-47.indd 19 23.11.2023 14.47. Onko 1960ja 1970-luvun lähiöillä tulevaisuuden toivoa suurilla kasvavilla kaupunkiseuduilla
Kaupunkeihin kuuluu aina kerroksellisuutta. Muualla Euroopassa näin on tehty, mutta Suomessa on hänen mukaansa vain vähän onnistuneita kohteita. Liiketaloudellisestikin voi olla kannattavampaa korottaa kerrostaloja parilla kerroksella. Kaupunkisuunnittelijat käyvät nyt vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö kaikki ränsistyvät elementtirakennukset jyrätä maan tasalle vai purkaa vain osa niistä ja rakentaa perheitä houkuttelevia asuintaloja kotoisiin, vihreisiin pihapiireihin. Suomessa rakennusteollisuus on kuitenkin orientoitunut rakentamaan uutta. Kaupunkien kaavoitusvirastotkaan eivät useinkaan tarjoa vaihtoehdoksi korottamista. Ei pidä lähteä Länsi-Euroopan tielle, jossa ongelmalähiöt jyrätään maan tasalle, ja asukkaat ajetaan vastoin heidän tahtoaan jonnekin muualle, varoittaa korjausrakentamisen ja kierrätyksen professori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta. Kaupunkeihin kuuluu aina kerroksellisuutta, Huuhka muistuttaa. Työikäiset näyttävät siirtyvän lähiöistä muille asuinalueille, arvioi kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta. Sosiaalisia ongelmia ei hoideta purkamalla rakennuksia maan tasalle. Suomessa on kansainvälisin mittarein hyvin rakennettu asuntokanta, joten hänen mukaansa ei ole teknisesti pakottavaa syytä purkaa. Maahanmuuttajaperheiden joukko taas kasvaa kasvamistaan. Kysymyksiä pohditaan nyt monissa kaupungeissa. Korjaaminen on tutkimusten mukaan reilusti halvempaa, eikä se juurikaan lisää päästöjä toisin kuin purkaminen. Ja miten estetään arkisen ympäristön muuttuminen levottomaksi. Siksi täällä on hyvin vähän rakennusten korottamiseen erikoistuneita yrityksiä, vaikka kysyntää saattaisi olla, Huuska sanoo. KORJAAMINEN EI RIITÄ Yhä polttavammaksi aiheeksi nousee kuitenkin segregaatio eli eriytyminen, joka tutkimusten mukaan edelleen syvenee lähiöissä, joissa asuu paljon pienituloisia, työttömiä ja ulkomaalaistaustaisia. Tieto löytyy Lähiöohjelma 2020–2022 -rahoituksella tehdystä tutkimuksesta, johon valittiin Helsingistä Kontula, Espoosta Matinkylä, Vantaalta Koivukylä-Havukoski, Tampereelta Multisilta sekä Jyväskylästä Huhtasuo. Esimerkiksi vuokrataloyhtiöt omistavat lähiöissä paljon kerrostaloja, joihin voisi tehdä lisäkerroksia ja asentaa samalla hissit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lähiöiden asukasluku vähentyi 13 000 asukkaalla 30 viime vuoden aikana, kun seudun väestö kasvoi 325 000 asukkaalla samaan aikaan, hän kertoo. KL12_16-47.indd 20 23.11.2023 14.47. Väljien lähiöiden kortteleita voitaisiin Huuhkan mielestä tiivistää myös matalilla talotyypeillä, kuten rivitaloilla. Sosioekonominen ja etninen segregaatio ovat jyrkkenemässä. Julkisen vallan pitäisi ottaa vastuuta purkamisen hiilijalanjäljestä. Rapistuneet elementtitalot ja ränsistyneet ostarit eivät houkuttele keskiluokkaisia lapsiperheitä. Kiinteistön omistaja haluaa purkaa asuintalot sosiaalisten ongelmien takia tavoitteenaan rakentaa uusia, joihin houkutellaan parempia vuokranmaksajia, Huuska arvioi. Samalla pitäisi ymmärtää rakennusperintöarvoja. [ Talous ] 20 Kuntalehti 12 / 2023 S uomen lähiöistä valtaosa on eläkeiässä. Millä keinoin sitä pystytään torjumaan
KL12_16-47.indd 21 23.11.2023 14.47. Ei riitä, että kulahtaneet betonielementtitalot korjataan. Tutkijat selvittivät alueiden asukkaiden ikäjakauman, koulutustason, tulotason, työllisyyden ja työttömyyden kehitystä sekä vieraskielisten osuuden muuttumista viime vuosikymmeninä. Alue kuuluu Koivukylän suuralueeseen. Osa on kotoutunut ja työllistynyt, osa ei ole päässyt sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuntalehti 12 / 2023 21 . > Vantaan Havukosken maamerkkejä ovat kahdeksan 12-kerroksista 1970-luvulla rakennettua taloa. Ikäihmiset ovat juurtuneet lähiöihin. Leela Johansen tuli vajaan vuoden ikäisen Leon kanssa aamubrunssille Koivukylän avoimeen kohtauspaikkaan. Eläkeläisiä asukkaista on jo neljännes, ja asuntokunnista lähes 80 prosenttia on yhden ja kahden hengen kotitalouksia. Ulkomaalaistaustaisia asuu yhä enemmän kaupunkien vuokrataloissa. < Juha Ahvenainen johtaa pariakymmentä Tempo-orkesterin soittajaa. Eteisaulojen nimitauluissa näkyy maahanmuuttajien kirjo: venäläisiä, virolaisia, latvialaisia, turkkilaisia, syyrialaisia, afrikkalaisia ja aasialaisia nimiä. Paljon tärkeämpää on puuttua sosiaalisiin ongelmiin ja segregaatioon, Ei riitä, että kulahtaneet betonielementtitalot korjataan
KL12_16-47.indd 22 23.11.2023 14.47. Toimintaa pyörittää Mannerheimin Julkisen vallan pitäisi ottaa vastuuta purkamisen hiilijalanjäljestä. Raha kohdistetaan etenkin heikossa asemassa olevien lasten ja nuorten tukemiseen. On hyvä, että ennen päiväkotiin menoa Livia pääsee totuttelemaan muihin ihmisiin, Koivuluoma sanoo. Roikonen vie vierailulle entiseen terveyskeskukseen Karsikkokujalla. Hän muistuttaa, että koulu ei ole tärkeä ainoastaan lapsiperheille, vaan sillä on tärkeä merkitys myös sosiaalisen sekoittamisen ja tasapainon kannalta. Koivukylän asukastilan työntekijät viihtyvät hyvin myös keskenään. Myös hyvin järjestetyn ilmaisen lastenvaatteiden kierrätyskeskuksen hyllyt ja rekit kannattaa käydä läpi. Kohtaamispaikka tarjoaa arkisin kaikenikäisille monenlaista toimintaa ja tapahtumia, mutta ennen kaikkea mahdollisuuden tavata toisia. Hän lupaa, että säätiö pysyy Havukoskella pitkään ja kuuntelee asukkaiden tarpeita. Ilmainen brunssi houkutteli Fernanda Koivuluoman Livia-tytön kanssa vauvaperheiden treffeille, joista hän sai vinkin neuvolasta. Ohjelmaa toteutetaan lähiöissä vuosina 2023–2025, ja siihen on varattu kaksi miljoonaa euroa vuodessa, kertoo projektipäällikkö Petri Roikonen, joka on asunut Havukoskella kymmenkunta vuotta ja väitellyt eriytymisestä tohtoriksi Helsingin yliopistossa. Nyt tiloissa toimii aamusta iltaan Koivukylän avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille. Säätiö houkuttelee mukaan lisää tukijoita ja onnistuikin, kun Brita-Maria Renlundin säätiö äskettäin lahjoitti toimintaan 50 000 euroa. Vuonna 2019 Vantaa päätti Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmasta (MEK), joka liittyy osana Sosiaalisesti kestävä Vantaa -strategiaa. Yhteisessä pöydässä on tarjolla hävikkiruokaa, jota Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus kuljettaa yhteisöllisiin tiloihin. Runsaan 8 000 asukkaan Havukoskella muunkielisten pikkulasten osuus osoittautui suurimmaksi, heitä oli jo yli 70 prosenttia. VANTAALLA HERÄTTIIN Lisääntyneet sosiaaliset ongelmat ja pienituloisten määrän kasvu lähiöissä herättivät myös Vantaan kuntapäättäjät. Työttömyys on noin kaksi kertaa suurempi kuin keskimäärin maassa. Vartijan oikealla puolella ovat Piia Helasto, Maria Jantunen, Nahar E-Zobaida Papry, Tetiana Fedorenko ja Eija Pulkkinen. Lastensuojeluliitto kumppaneinaan yhdeksän muuta järjestöä. Ne palkkaavat työntekijöitä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön neljän miljoonan euron tuella kolmen vuoden ajan. Erilaisia tukimuotoja löytyy, kuten lapsiperheille kotiin apua muutamaksi tunniksi, kertoo säätiön asiamies Ulla Nord. Leela Johansen kertoo Leo-poika sylissään, että halusi ulos asunnostaan tapaamaan muita aikuisia. [ Talous ] 22 Kuntalehti 12 / 2023 ja pitää huolta naapuruston sosiaalisesta moninaisuudesta ja tasapainosta, tähdentää Mari Vaattovaara. Kun alueellista eriytymistä selvitettiin, havaittiin, että Itä-Vantaan Havukoskella, Hakunilassa ja Länsimäessä asukkaista noin 40 prosenttia on suorittanut vain peruskoulun
Iltaisin syttyvä valotaideteos Fenix-lintu symbolisoi ostarin uudistumista. Isossa salissa digineuvojat opastavat käyttämään tietokoneita ja hoitamaan asioita netissä. Yhdessä soittamalla luodaan lasten kumppanuutta niin, että kaikki kokevat olevansa osa yhteisöä, Ahvenainen kertoo. Anni Lyytikäinen on harjoittelijana ja Petri Roikonen projektipäällikkönä Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmassa (MEK) Vantaalla. Johtoon astuu opettaja Laura Koivusalo ja innostaa lapsia: ”Trallalla, trallaalaa … soittajia laulattaa… ” Temporalli täyttää ruokalan. Musiikinharrastuksen voi aloittaa ilman pääsykokeita, jotta erilaisten perheiden lapset pääsevät mukaan. Kun Tempo-orkesterin vetäjä Juha Ahvenainen ilmestyy paikalle, joukko huutaa ”Juhaa, Juhaa” – ja ryntää halaamaan häntä. Koivukylän aseman puolelta taas pääsee kunnostetulta Koivutorilta portailta pitkin ylös Avoimeen asukastilaan. Varttia vaille kaksi ruokalaan pölähtää parikymmentä tyttöä ja poikaa, joiden sukujuuria löytyy eri puolilta maailmaa. Kun järjestämme tapahtumia lasten perheille, myös vanhemmat tutustuvat, hän lisää. Entisen kirjaston 900 neliötä on remontoitu uuteen käyttöön. Menkääpä hakemaan soittimet varastosta, Ahvenainen sanoo hymyillen. Vantaan lähiöissä näkee upeita graffiteja. Maahanmuuttajaneuvojat opastavat muissa käytännön ongelmissa, ja suomen kieltä opiskellaan ”Luetaan yhdessä”tapaamisissa. Niissä on sanomaa. Muulloin lapset voivat viedä instrumentit kotiin ja harjoitella itsekseen. Vantaan kaupunki antaa ilmaiseksi käyttöön viulut, alttoviulut, sellot ja kontrabassot sekä tunnin ryhmäopetusta kaksi kertaa viikossa. OSTARI UUDISTUI Havukosken 1980-luvulla rakennetun postmodernin ostarin läpi kulkee kävelytie moneen suuntaan ja jopa eri tasoissa. Kuntalehti 12 / 2023 23 . Värikkäät etniset ruokapaikat ja kaupat ovat asettuneet Rautkallion korkeiden tornien puolelle. YHDESSÄ SOITTAMAAN Lähinaapurissa Kytöpuiston koulussa on tarjolla ilmainen musiikkiharrastus kakkosja kolmasluokkalaisille. KL12_16-47.indd 23 23.11.2023 14.47
Lounas on monelle viikon kohokohta. Rakennuskantaa pitäisi monipuolistaa ja asumisen vaihtoehtoja lisätä, sanoo kaupunkikehittämisen professori Anssi Joutsiniemi Aalto-yliopistosta. Myös paikalliset yhdistykset ja kerhot voivat vuokrata tiloja omiin tapahtumiinsa halvalla, Jantunen kertoo. Kun liikenneyhteydet ja pyörätiet paranevat, kohtuuhintaisista, tilavista lähiöasunnoista voi tutkijoiden mielestä tulla houkutteleva vaihtoehto. Metsälähiö pitää yhä edelleen kutinsa. Tilaa riittää kaikenlaisille toimijoille. Lähiluontoa ja virkistysmahdollisuuksia pidetään lähiötutkimuksen asukaskyselyissä arvossa. Kun meillä käy jopa 125 ihmistä syömässä ja lukemassa lehtiä nettikahvilassa, tiedämme, että he ovat kunnossa. Jos lähiöihin ei pystytä saamaan aikaan keskiluokkaa tyydyttäviä, tarpeeksi isoja omistusasuntoja, kuten rivitaloja, ja tarjoamaan mahdollisuuksia asumisuralle, segregaatio jatkuu ja voimistuu, hän vakuuttaa. Kun kaupungit suunnittelevat lähiön uudistamista ja tiivistämistä, Joutsiniemen mukaan se tehdään usein samalla otteella kuin uusia alueita suunniteltaessa. Arkipäivinä lauletaan karaokea, ommellaan ja askarrellaan. Jos kehittäminen jätetään pelkästään rakennusliikkeiden ja rakennuttajien vastuulle, lähiöiden kohentaminen ei tule onnistumaan, Joutsiniemi painottaa. Puistoalueille on yhä enemmän alettu kaavoittaa lisää täydennysrakentamista. Iltapäivisin avautuu nuorten aikuisten olohuone ja perjantaisin on pelipäivä. KL12_16-47.indd 24 23.11.2023 14.47. YLPEYTTÄ KOTIPAIKASTA Vantaan kaupunki toteuttaa jo yhteistyön periaatetta. Se pitää ottaa huomioon, korostaa Mari Vaattovaara. Eija Kyötikki (vas.) ja kerhon vetäjä Seija Toivanen käyvät läpi tilkkuvarastoa ja suunnittelevat täkkien ompelemista. Monissa lähiöissä asukkaiden virkistysmahdollisuudet ovat jo tällä erää uhattuina. Valitettavasti kaupunkien kehittäminen on monesti keskittynyt muualle kuin lähiöihin, hän muistuttaa ja kuvaa tilannetta Helsingissä. [ Talous ] 24 Kuntalehti 12 / 2023 Uusittu keittiö tarjoilee ilmaista aamupuuroa ja yhteisölounasta keskiviikkoisin. Tekoälyn avulla hahmoteltiin erilaisia vaihtoehtoja, joista keskusKoivukylän asukastilasta löytyy myös ompelukerho. ASUNTOJA KESKILUOKALLE Kun etätyö on yleistynyt, vihreä lähiympäristö houkuttelee lapsiperheitä ja koulutettuja nuoria aikuisia. Niin Havukoskella kuin muillakin lähiöillä voisi tutkijoiden mukaan olla hyvät tulevaisuuden näkymät, jos uudistamista tehdään asukkaiden toiveiden mukaan. Tärkeimpään rooliin kaavoituksessa nousevat rakennukset ja yhdyskuntarakentaminen, mutta asukkaat toiveineen jäävät taka-alalle. Koko ajan tulee uusia kasvoja, kertoo projektityöntekijä Maria Jantunen. Vaikka vain 15 prosenttia helsinkiläisistä asuu keskustassa, huomio keskittyy etupäässä sinne. Joutsiniemi kiittelee Vantaata siitä, että lähiöiden naapuriin kaupunki on kaavoittanut pientaloalueita. Uudistaminen on niin vaativa urakka, että se edellyttää avointa yhteistyötä asukkaiden, kaupunkien, taloyhtiöiden, kuntien vuokrataloyhtiöiden sekä yksityisten kiinteistöomistajien kanssa, hän sanoo. Havukoskellakin järjestettiin yhdessä Tampereen yliopiston kanssa lokakuussa avoin työpaja, johon kutsuttiin niin asukkaita kuin muitakin paikallisia toimijoita kertomaan toiveistaan
Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, ASO-asuntojen lopettaminen lisää eriytymisen uhkaa. Yhteinen oppiminen on ollut ohjelmien suuri anti, painottaa kiinteistökehityspäällikkö Tomi Henriksson, joka työskenteli aiemmin asumisasioiden päällikkönä. Myös taloyhtiöklubit herättelevät asunto-osakeyhtiöitä talojen korottamiseen, energiaremontteihin, siirtymään maalämpöön ja yhteisiin korjaushankkeisiin, kuten julkisivuremontteihin. Isoilla kaupungeilla on ollut yhteistyöfoorumeita, joissa on vaihdettu tietoja, kokemuksia ja näkemyksiä. • Marja Salmela Ministeri Mykkänen: Ei uutta lähiöohjelmaa Marja Salmela Kuvat: Laura Oja teltiin ja joita soviteltiin yhteen. Kuntalehti 12 / 2023 25 LÄHIÖIDEN uudistaminen on jäämässä lähivuosina yhä enemmän kaupunkien vastuulle. Yhden omistusmallin lopettaminen tuo Henrikssonin mukaan kaupungeille vaikeuksia myös MAL-sopimusten toteuttamisessa. Miksi taloustieteilijöiden sana painaa hallituksen päätöksissä eikä niiden vaikutuksia yritetäkään arvioida etukäteen, hän kysyy. Siksi asumisoikeusasuntojen rahoittamista jatketaan vuoden 2024 loppuun ja Asuntorahastossa hakemusten käsittelyä nopeutetaan, hän sanoo. Meillä on maankäyttösopimuksia, joissa on mukana ASO-asuntoja. • KL12_16-47.indd 25 23.11.2023 14.47. ASO-asunnot ovat olleet hyvä työkalu vuokra-asuntovaltaisten lähiöiden asuntokannan monipuolistamisessa. Nyt olisi paras aika teettää hankkeita alennuksella, mutta monilla rakennusliikkeillä on vaikeuksia taipua peruskorjaukseen, koska se on aivan erilaista työtä, Anttila sanoo. Valtaosassa kerrostaloja ei ole vieläkään hissejä, Mykkänen huomauttaa. Kymmenesosassa asunnoista neliöitä on oltava yli 80 neliötä. Jos valtio muuttaa tällä tavoin käytäntöjä, kunnat eivät voi sitoutua sopimuksiin. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila muistuttaa, että myös tiivistäminen vaatii kovan rahan hankkeita, joita voi olla vaikeaa saada kasaan tällä erää. Hän kertoo esimerkin. Kortteleihin pitää sekoittaa eri asumismuotoja, ettei meille synny eriytyneitä lähiöitä kuten Ruotsissa on tapahtunut, Mykkänen sanoo. ONGELMAT herättivät poliittiset päättäjät vuosituhannen vaihteen jälkeen. JOS hallitus lopettaa myös Asuntorahaston infra-avustukset ja käynnistysavustukset, lähiöiden kehittäminen ja niiden tuntumaan suunniteltujen uusien alueiden rakentaminen vaikeutuu Henrikssonin mukaan tosi paljon. Erityisesti asumisoikeusasuntojen eli ASO-asuntojen tuen lakkauttaminen ensi vuoden lopussa lamauttaa hänen mielestään pahiten segregaation torjumista tulevaisuudessa. Ympäristöja ilmastoministeri Kai Mykkäsen, kok., mukaan lähiöohjelmia ei enää jatketa. Noin 10 000 kerrosneliön korttelia, jossa on yhteinen pysäköintilaitos, on miltei mahdotonta saada rakenteille, jos asumisoikeustalot pudotetaan kokonaisuudesta pois. Hanke ei käynnisty, koska korkeiden korkojen aikana niitä on vaikeaa korvata vapaarahoitteisilla omistusasunnoilla tai kovan rahan vuokraasunnoilla. Lähiöissä riittäisi myös rakennusalalle peruskorjausurakoita, kun uudisrakentaminen sakkaa. Kolmioita on oltava 30 prosenttia, ja niiden koon pitää ylittää 65 neliötä. Nyt kaikki sopimukset joudutaan avaamaan, ja se saattaa viedä aikaa. Valtion asuntorahastossa on korkotukilainoihin 1,9 miljoonaa euroa, joista puolet on käyttämättä. Kerrostalohankkeissa saa olla korkeintaan 30 prosenttia alle 35 neliön asuntoja. Hallitus jakaa 63 miljoonaa euroa erityisryhmien, kuten ikäihmisten, vammaisten sekä opiskelijoiden asumisen kohentamiseen. Jos ASO-kohteet pystyttäisiin muuttamaan vapaarahoitteisiksi, Henriksson pelkää, että uudet pienet yksiöt täyttäisivät uusia ja vanhempiakin lähiöitä, kuten Vantaalla tapahtui nollakorkojen aikakaudella. Ja Ara-rahoitusta pitää ohjata segregaation uhkaamille asuinalueille. Havukoskella tunnetaan kyllä ylpeyttä omasta kotipaikasta, mutta hiljaisia ryhmiä, kuten nuoria ja maahanmuuttajia, on vähän vaikea tavoittaa, kertoo vuorovaikutusasiantuntija Milja Inkeroinen Osallistuva Vantaa -ohjelmasta. Eri ministeriöt teettivät tutkimuksia lähiöasukkaiden sosiaalisista ongelmista Ympäristöministeriö rahoitti useita lähiöohjelmia, joissa tutkijat kyselivät myös asukkaiden mielipiteitä kotilähiön ympäristön hyvistä ja huonoista puolista. Avustukset tulevat vanhenevissa lähiöissä tositarpeeseen, koska monissa niistä jopa yli puolet asukkaista on yli 65-vuotiaita. Lähiöohjelmien lopettaminen on kaupungeille suuri pettymys. Tavoitteena on jakaa kokemuksia ja uudentyyppisiä toimintamalleja. Se on omiaan ajamaan Ruotsin lähiöiden kaltaisen alueellisen eriytymisen tielle, Henriksson varoittaa. Juuri siksi tarvittaisiin välimallien asuntoja, kuten asumisoikeutta. Asunnoista tulisi taas sijoituskohteita, ja se lisäisi taas segregaation riskiä. Vantaakin osallistui useisiin hankkeisiin. Ilmiötä torjuakseen Vantaan kuntapäättäjät soveltavat ensi vuoden alusta lähtien uutta mallia asuntorakentamisessa
[ Talous ] 26 Kuntalehti 12 / 2023 KL12_16-47.indd 26 23.11.2023 14.47
Lyhyehköt virkavapaat ovat kunnissa melko yleisiä. KL12_16-47.indd 27 23.11.2023 14.47. Kuntalehti 12 / 2023 27 . VIRKA PAKKASEEN! Pakasteviroiksi kutsutaan pitkiä virkavapaita. Ne herättävät kysymyksen, onko reilua pitää virkaa varattuna ja sijaisten hoidossa vuosikausia
Näin Kirsi Rontu haluttiin sitouttaa kaupunkiin. Tältä osin tilanne on sama viranhaltijoiden ja työsuhteisten osalta. Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu valittiin kesällä toistamiseen kaupunginjohtajan seitsemän vuoden määräaikaiseen virkaan. Kuva: Keravan kaupunki KL12_16-47.indd 28 23.11.2023 14.47. Myllymäen mukaan myös kunnan ulkopuolista tehtävää varten myönnetty virkavapaus voi olla perusteltu, kun lähtijä tuo tullessaan uutta kokemusta ja osaamista omaan organisaatioonsa. Kunnat myöntävät auliisti harkinnanvaraista virkatai työvapaata työntekijöille, jotka haluavat hankkia toisessa kunnan tehtävässä lisäkokemusta, pätevöityä tai saada vaihtelua. Monessa kunnassa on linjattu, ettei virkavapaata myönnetä, jos lähtee toisen työnantajan palvelukseen. Hänellä on siis pakastevirka. SAVUKOSKI EVÄSI VAPAAN Lapissa Savukosken kunnassa halutaan, että Monessa kunnassa on linjattu, ettei virkavapaata myönnetä, jos lähtee toisen työnantajan palvelukseen. Tässä on pikkuisen ristiriitaa, kun toisaalta arvostetaan myös vaihtuvuutta. Isompaa keskustelua herättävät vain poikkeuksellisen pitkät virkavapaudet, joita kutsutaan pakasteviroiksi. Nyt hänellä on odottamassa käytännössä kaupungin kakkosvirka, joka on hänelle varattu. Se oli tärkein motivaatio koko tälle hommalle. Pakastevirka on takaovi, jonka kautta voi palata entiseen virkaan, ettei jää määräaikaisen tehtävän jälkeen tyhjän päälle. Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Pyykkölä, kok., sanoo, että Keravalla ja kunnissa yleensä käytäntönä on ollut, että henkilö säilyttää perusvirkansa, kun hänet halutaan hoitamaan toista kunnan virkaa. Työnantajan on harkittava, kuinka tehtävä hoidetaan virkavapauden aikana ja tuleeko lähtijä takaisin. Neljäntoista vuoden jälkeen vuonna 2030 Rontu ei palaa alkuperäiselle teknisen viraston johtajan paikalle vaan kehitysjohtajaksi. LINJA PITÄISI OLLA Kuntaliiton lakiasiainjohtajan Juha Myllymäen mukaan kysymys virkavapaan myöntämisestä on helpompi järjestää kunnan sisällä ja kunnan intresseissäkin voi olla kierrättää ihmisiä eri tehtävissä. Myllymäki toteaa, että virkavapaudet ovat kunnissa normaali käytäntö, mutta pakasteviroissa puhutaan pitemmistä virkavapaista, ja ne ovat melko harvinaisia. Myöntämällä pitkän virkavapauden Kerava halusi varmistaa, että kaupunginjohtaja pysyy pestissään seitsemän vuotta eikä lähde ennen sitä tavoittelemaan toistaiseksi voimassa olevaa virkaa jossain toisessa kunnassa. Hänen mielestään kaupunginjohtaja olisi pitänyt valita toistaiseksi voimassa olevaan virkaan. Kehitysjohtajan vakanssi on ollut monta vuotta täyttämättä, mutta vakanssia ei ole lopetettu. [ Talous ] 28 Kuntalehti 12 / 2023 V irkavapaan myöntäminen määräaikaiseen tehtävään on kuntien yleinen tapa edistää organisaation sisäistä urakiertoa. Vanha virka odottaa, kun hoidetaan selvästi eri tehtävää suhteellisen pitkäaikaisesti. Pyykkölän mukaan pitkien virkavapaiden tilanne on kunnassa itse aiheutettu kysymys. Kaupunginhallitus myönsi hänelle vastaavasti seitsemän vuotta jatkoa virkavapaudelle. Kaupunginjohtajan valintatyöryhmässä ja kaupunginhallituksessa enemmistö halusi kuitenkin jatkaa määräaikaisuutta. Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu sai jo toisen seitsemän vuoden virkavapaan toisesta kaupungin virasta. Myllymäen mielestä kunnalla on hyvä olla jonkinlainen linja virkaja työvapaista. Se taas johtuu siitä, että kaupunginjohtaja on valittu määräajaksi. Poikkeuksellista on vain se, että nämä virkavapaudet perusvirasta ovat niin pitkiä. Kysymys nousee enemmän esille, jos kunnan virkahenkilö menee hoitamaan muuta tehtävää vai virkaa kunnan ulkopuolisessa organisaatiossa. Kirsi Rontu viestitti sähköpostitse Kuntalehdelle, että hän on saanut vain ymmärtävää palautetta niin kollegoilta kuin poliitikoiltakin. Käytännössä se on kaupungin kakkosvirka, sillä kehitysjohtaja toimii kaupunginjohtajan varahenkilönä
Kunnan sisäisissä tehtäväsiirroissa virkavapaata myönnetään helposti. Savukosken kunnanjohtajana vuodesta 2014 lähtien toiminut Antti Mulari on työskennellyt kesästä 2021 lähtien keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirien toiminnanjohtajana. Linjauksen mukaan työntekijän siirtyminen määräaikaisesti toiseen tehtävään kaupungin sisällä voidaan evätä vain perustellusta syystä. Lokakuussa Mulari anoi jatkoa virkavapaalle ensi vuoden loppuun. Kunnilla on erilaisia linjauksia harkinnanvaraisten virkavapaiden tai työlomien myöntämisestä. Jos henkilö on otettu toiseen virkaan tai tehtävään toistaiseksi voimassa olevaan virkatai työsuhteeseen kaupungin organisaatiossa, virkatai työvapaata myönnetään enintään kuuden kuukauden koeajaksi. Huipputehtäviin pääsee Merja Ojansivu Piirros: Matti Pikkujämsä kunnanjohtaja palaisi virkavapaansa jälkeen varsinaiseen virkaansa. Mulari oli virkavapaalla myös vuonna 2019. HELSINGIN kaupungin virkaja työvapaan myöntämisperiaatteissa todetaan, että kaupunki ”tukee henkilöstön kehittymistä ja urakiertoa edistämällä muun muassa henkilöstön sisäistä liikkuvuutta”. Tuolloin hän toimi Posion kunnan hallintojohtajan viransijaisena. Vastaavasti työsopimussuhteisten kohdalla kyse on työvapaasta. Pitkissä määräaikaisuuksissa vapaa voidaan myöntää, jos siitä ei aiheudu toiminnalle haittaa, esimerkiksi rekrytointiongelmia, kun tehtävää ei voida täyttää vakituisesti. Tähän Savukosken kunnanhallitus ei suostunut, vaan kunnanjohtajan on palattava hoitamaan virkaansa ensi vuoden alussa. Jos henkilö siirtyy jonkun toisen työnantajan kuin Helsingin palvelukseen, kaupunki ei pääsääntöisesti myönnä virkatai työvapaata. Linja on tiukempi, kun virkatai työvapaata anotaan kunnan ulkopuoliseen määräaikaiseen tehtävään. Harkinnanvaraisen virkavapauden myöntämisestä päättää kunnantai kaupunginhallitus. Pääperiaatteena on jonkinlainen hyöty kunnalle ja sijaisjärjestelyjen onnistuminen. Tampereen linjauksen mukaan poikkeuksena ovat myös tilanteet, joissa työnantajalla on tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla tarve järjestellä työtehtäviä uudestaan ja vapaan myöntäminen määräaikaiseen tehtävään on työnantajan edun mukaista uudelleensijoitusratkaisun löytämiseksi. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan määräaikaisia tehtäviä on eniten naisvaltaisilla aloilla, kuten opetusja varhaiskasvatustehtävissä sekä sosiaalija terveysalalla. Silloin syynätään tarkemmin, mitä hyvää kunta saa oman työntekijän määräaikaisesta hyppäyksestä organisaation ulkopuolelle. Kunnanjohtajan viransijaisena on toiminut entinen keskustan kansanedustaja ja Savukosken kunnan elinkeinoja maaseutupäällikkö Eeva-Maria Maijala. Kuntalehti 12 / 2023 29 KUNNILLA on itsehallintoon perustuva laaja harkintavalta virkaja työlomien myöntämisen suhteen. • KL12_16-47.indd 29 23.11.2023 14.47. Helsinki myöntää virkavapaata kansanedustajaksi tai ministeriksi valituille työntekijöilleen sekä hakijan tai hänen aviopuolisonsa Euroopan unionissa palvelemista varten enintään viideksi vuodeksi. Tampere ei pääsääntöisesti anna virkavapaata kaupungin ulkopuolisiin määräaikaisiin tehtäviin siirtymistä varten. Samoin virkatai työvapaata myönnetään YK-joukoissa palvelemista varten enintään kolmeksi vuodeksi. Poikkeuksena ovat tehtävät, joissa ”työskentelystä voidaan katsoa olevan olennaista hyötyä kaupungille”. Hän on hakenut viime vuosina monen kunnan johtoon. Kun kyseessä on viranhaltija, puhutaan virkavapaasta. Poikkeuksena ovat tehtävät, joissa työntekijä pätevöityy tai joissa toimiminen on muuten kaupungin edun mukaista ja henkilö palaa Tampereen kaupungille takaisin määräajan kuluttua. TAMPEREEN kaupungin virkaja työlomien myöntämisperiaatteiden mukaan virkaja työvapaata yleensä myönnetään, kun henkilö siirtyy määräaikaisesti toiseen tehtävään kaupungin sisällä. Tällöin epäämisen syy tulee mainita virkatai työvapaapäätöksessä. Suurimmissa kaupungeissa virkaja työvapaista linjataan tarkemmin hallintosäännössä. • Merja Ojansivu Jos henkilö siirtyy jonkun toisen työnantajan kuin Helsingin palvelukseen, kaupunki ei pääsääntöisesti myönnä virkatai työvapaata. Vastikään hän haki Kolarin kunnanjohtajaksi. Pesti on määräaikainen, ja viime kesänä kunnanhallitus myönsi Mularille palkatonta virkavapaan jatkoa kuluvan vuoden loppuun saakka
[ Talous ] 30 Kuntalehti 12 / 2023 VIISI VELATONTA Velattomia kuntia on Suomessa kaikkiaan viisi. [ Tässä onnistuimme ] KL12_16-47.indd 30 23.11.2023 14.47. Vielä hetki sitten lukumäärä oli yhtä isompi, mutta Multia on ottamassa miljoonalainan. Jäljelle jäävät Isojoki, Enonkoski, Hirvensalmi, Kauniainen ja Siikainen
Tuulivoima tuo runsaasti tuloja Isojoen kunnalle EteläPohjanmaalla. KL12_16-47.indd 31 23.11.2023 14.47. Kuntalehti 12 / 2023 31 . Kunnanjohtaja Juha Herrala sanoo, että ilman vihreän siirtymän investointeja talouden tasapainottaminen olisi paljon isompi työ
Hänellä on vahvaa talousosaamista, ja hän on osannut katsoa vuosiksi eteenpäin. ENONKOSKI: ENNAKOINTIA Etelä-Savossa sijaitseva Enonkoski on Savonlinnan naapurikunta. Kunnan onneksi Matilainen mainitsee sen, että Attendo rakensi Hirvensalmelle palvelutalon ja purki samalla vanhan palvelukodin ja terveysaseman. Isojoella on tuon jälkeen huomattu, että kyläpolitiikka ja poliittisen kentän ristivedot loppuivat isoon rutistukseen. Hän ennustaa, että jatkossa tahtia joudutaan tiukentamaan. Kun kunnasta on jääty eläkkeelle, lähtijän tilalle ei välttämättä ole palkattu uutta ihmistä vaan hänen työnsä on jaettu muiden kesken. Herrala korostaa, että yhteistyö on aloitettu vapaaehtoisesti, valtion ei tarvinnut patistella. Kunta ja hyvinvointialue eivät ole toistaiseksi neuvotelleet kiinteistöjen kohtalosta. Palvelut on keskitetty keskelle kylää. Tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, ja kassaan on kertynyt varoja. Matilainen sanoo, että jatkossa kyläkoulun kohtaloa jouduttaneen miettimään. Kuvissa näytettiin peltoa, uimarantaa ja lapsiperhettä. Herrala sanoo, että vaikea kouluverkkopäätös ei olisi onnistunut ilman päättäjien yhteistyökykyä. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Isojoki päätti tehdä ison remontin palveluverkkoonsa vuonna 2005 ja lakkautti kaikki kyläkoulut. Velattomuutta selittää kunnanjohtajan mukaan myös yhteistoiminta Suupohjan seutukunnan kanssa. Kunnassa nähtiin etukäteen syntyvyyden lasku ja väkiluvun kehittyminen – ja toimittiin sen mukaan. Hyvinvointialue on vuokrannut sotekiinteistöt. Matilainen pohtii, että hirvensalmelaisilta ei ole puuttunut mitään tiukasta taloudenpidosta huolimatta eikä kunnassa ei ole tarvinnut tehdä isoja sopeutuksia. Vaikka hyvinvointialueet huolehtivat sotesta, sen kasvavien kustannusten vaikutukset valuvat kuntiin. Kunnassa on 29 voimalaa, jotka tuottavat kunnalle 600 000 euroa vuodessa. Kunnanjohtaja Minna Laurio tähdentää, että varsinainen kunta on velaton, kun konsernivelkaa ei oteta huomioon. Iso vaikuttaja hyvään tilanteeseen on epäilemättä tuulivoima. Vanhoja sote-kiinteistöjä ei ole kuntataloutta rasittamassa. Ateriapalvelut järjestetään inhouse-yhtiössä naapureiden kanssa. Laurion mukaan velattomuuteen on vaikea sanoa yksittäistä syytä. Toki suurin huoli on kuntalaisten sote-palvelujen tulevaisuudesta. Siinä ei mainostettu velattomuutta vaan kehotettiin uuteen seikkailuun kunnassa. Kirkonkylän koulun lisäksi kunnassa toimii edelleen kyläkoulu, jonka toimintaa on pidetty järkevänä niin kauan kuin sillä suunnalla on lapsia. Kunnanjohtaja Heli Kaskiluoto kertoo hyväntuulisesti, että pohjanmaalaisille ominainen ylpeys on ilmeisesti valunut rajan tälle puolelle Satakuntaan. Menot on pidetty kurissa. Toisaalta myöskään isoja investointeja ei ole ollut eikä lainaa ole tarvinnut ottaa. Kaikki vetävät köyttä samaan suuntaan, mikä on meille iso asia. Etelä-Savon hyvinvointialue vuokraa kunnalta ikäihmisten asumispalveluyksikköä, terveysasemaa, paloasemaa sekä kuntouttavan työtoiminnan kiinteistöä. Mallin tarjoamisella on hyvä syy, sillä vajaan kahdentuhannen asukkaan kunta on velaton. Herrala sanookin suoraan, että ilman vihreän siirtymän investointeja talouden tasapainottaminen olisi paljon isompi työ. [ Talous ] 32 Kuntalehti 12 / 2023 [ Tässä onnistuimme ] I sojoen kunnanjohtaja Juha Herrala lähettää tervetulotoivotukset isommille kunnille: Tulkaa tutustumaan ja ottamaan mallia pienistä kunnista! Voimme esitellä, mitä tarkoittaa älykäs sopeutuminen. Hän huomauttaa, että pienessä kunnassa menot ja tulot ovat melko hyvin ennakoitavissa – etenkin, kun sosiaalija terveydenhuollon palvelut ja kulut siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. HIRVENSALMI: MENOKURIA Hirvensalmen vs. Uhkakuvana on, että ne jäävät tyhjilleen. Se on erittäin merkittävä asia nykyisillä lainakoroilla, Laurio kertoo sähköpostiviestissään. Koulutusta sekä sosiaalija terveydenhuoltopalveluja on järjestetty yhdessä naapureiden kanssa jo kauan. Millään poppakonsteilla tähän ei olisi päästy. Huolena on, millaisia vaikutuksia hyvinvointialueiden rahapulalla on jatkossa kuntien valtionosuuksiin ja verotuloihin. Se aloitti taloutensa sopeuttamisen lähes parikymmentä vuotta sitten. Sen jälkeen meillä on ollut yksi Isojoki-puolue, vaikka valtuustossa on eri puolueita. Pelkona on, että kiinteistöt jäävät tyhjilleen, mikäli palveluja karsitaan. Ja olemme onnistuneet järkeistämään toimintojamme hyvissä ajoin. Toki samassa yhteydessä pienenivät valtionosuudet ja verotulotkin. KL12_16-47.indd 32 23.11.2023 14.47. Kaikki vetävät köyttä samaan suuntaan. Velattomuus ei ole itsestäänselvyys, ja se vaatii viranhaltijoilta ja päättäjiltä sitkeyttä. Olemme oikeasti ylpeitä ja tyytyväisiä kunnastamme. Kunnan vuokra-asunnot yhtiöitettiin vuonna 2017, mikä tervehdytti taloutta. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin myös epävarmuutta. Tulevaisuus on hyvin haasteellinen, koska hyvinvointialueet tarvitsevat lisää rahaa. Oppilaat siirtyivät yhteen ja samaan kouluun kirkonkylälle. Myös valokuitu vedettiin kuntaan yhteistyössä muiden kanssa. Elinkeinokoordinaattori on yhteinen Karijoen kanssa, ja taloushallinto sekä ict-palvelut on yhtiöitetty yhdessä lähikuntien kanssa. SIIKAINEN: SAMAN KATON ALLA Velaton Siikainen repäisi kesällä ja osti mainokselleen Helsingin Sanomien etusivun. Se oli yksi esimerkki hyvissä ajoin tehdyistä päätöksistä. kunnanjohtaja Anne Matilainen antaa kiitokset hyvästä talouden tilanteesta eläkkeelle siirtyvälle kunnanjohtajalle Seppo Ruhaselle. Isoja investointitarpeita ei ole tiedossa, ja poliittiset päätöksentekijät ovat ymmärtäneet hyvän taloudenpidon päälle. Siihen kuuluvat Isojoen lisäksi Karijoki, Teuva ja Kauhajoki. Isojoen tavoin kunta on ollut hyvin tarkka euroista vuosikaudet
KL12_16-47.indd 33 23.11.2023 14.47. Hirvensalmi • Tulovero nyt 7,36 %, ensi vuonna 7,40 % • Yleinen rakennusten kiinteistövero 0,95 % ja maapohjan kiinteistövero 1,30 % • Asukasluku noin 2 000 4. Enonkoski • Tulovero nyt 8,36 %, ensi vuonna 8,40 % • Yleinen rakennusten kiinteistövero 1,0 % ja maapohjan kiinteistövero 1,30 % • Asukasluku noin 1 300 3. 1. Kuntalehti 12 / 2023 33 . Siikainen • Tulovero nyt 9,36 %, ensi vuonna 9,40 % • Yleinen rakennusten kiinteistövero 1,10 % ja maapohjan kiinteistövero 1,30 % • Asukasluku noin 1 500 5. Isojoki • Tulovero nyt 9,86 %, ensi vuonna 9,80 % • Yleinen rakennusten kiinteistövero 0,93 % ja maapohjan kiinteistövero 1,30 % • Asukasluku noin 2 000 2. Kauniainen • Tulovero nyt 4,36 %, ensi vuonna 4,40 % • Yleinen rakennusten kiinteistövero 0,93 % ja maapohjan kiinteistövero 1,30 % • Asukasluku noin 10 000 5 2 3 1 4 Lähde: kunnat Maapohjan kiinteistöveroprosentti nousee, jos hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa
Tämän ja ensi vuoden kaupunki rahoittaa tulovirralla ja vanhalla kassalla, velkaantuminen alkaa kohtalaisen nopeasti vuodesta 2025 alkaen. Terveysaseman säilyttämistä voisi puoltaa se, että yli 2 000 espoolaista on valinnut Kauniaisten terveysaseman omakseen. KAUNIAINEN: KOHTA VELKAA Kauniaisten velattomuus tulee tuskin kenellekään kuntataloutta seuraavalle yllätyksenä. Kaupunginjohtaja toivoo, että jokin aika sitten tehty 18 miljoonan euron investointi palveluasumiseen ei menisi hukkaan. Ison uuden koulun lisäksi rahaa tarvitaan kaupunkirataan, joka kulkee Kirkkonummen halki Espoon Leppävirrasta Kauklahteen. Kiinteistöjä korjataan ja niiden kuntoa pidetään yllä. Kauniaisten osuus Espoon kaupunkiratana tunnetusta hankkeesta on kymmenen prosenttia, mutta sekin tietää kaupungille 27,5 miljoonan euron laskua, noin 7 miljoonaa euroa vuosittain aina vuoteen 2028 asti. Vaikka taloutemme huononee, emme saa säästää itseämme hengiltä. Investointeja on kyetty rahoittamaan tonttimaan myynnillä. Siikaisten kunnassa on tehostettu palveluasumisen yksikkö, sosiaalija terveyspalvelut kokoava peruspalvelukeskus sekä paloasema. Velatonta aikakautta Masar kiittää etenkin hyvän tulopohjan ansioksi. Läs mera, det lönar sig. Kunnan elinvoimaa on pidettävä yllä ja markkinoinnilla itsemme näkyvillä. Meille on tulossa historiallisen isoja kouluinvestointeja kuluvan vuosikymmenen loppupuolella. • Vad händer i kommunerna. [ Talous ] [ Tässä onnistuimme ] Kaskiluoto kertoo, että hänen aloittaessaan tehtävässään reilu vuosi sitten kunta oli velaton ja että osasta kunnan kiinteistöjä oli onnistuttu pääsemään eroon vuosia sitten. Lähitulevaisuudessakaan ei ole tiedossa isoja rahareikiä. Kirsi Riipinen Kuva: Jussi Partanen KL12_16-47.indd 34 23.11.2023 14.47. Meillä pienenä kuntana kustannukset ovat kokonaisuutena maltillisemmat kuin isommilla, eikä isoja investointeja ole viime vuosina tarvinnut tehdä. Tilakustannuksiin on saatu säästöjä yhdistämällä kunnanviraston, kirjaston ja hammashoitolan toiminta saman katon alle. Kaskiluoto mainitsee, että kysymyksiä herättää tällä haavaa lähinnä soten palveluverkko ja sen kiinteistöt. Kaupunginjohtaja Christoffer Masarilla on kuitenkin tylympiä uutisia kerrottavanaan: velattomuus kestää enää hetken. Yksikön täyttöaste on täydet 100 prosenttia. Mutta mitään varmaa tietoa meillä ei ole. Alltid. Myöskään Kauniaisilla ei ole tietoa sotekiinteistöjensä, terveysaseman ja palveluasumisen yksikön, kohtalosta
Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. Pysy mukana kunta-alan sykkeessä, seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi KL12_16-47.indd 35 23.11.2023 14.47. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä
KL12_16-47.indd 36 23.11.2023 14.47. toimialan kehittämispäällikkö Ilona Heikkinen kertovat, että etätyöhön suhtaudutaan myönteisesti Sipoon kunnassa. [ Talous ] 36 Kuntalehti 12 / 2023 Henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström ja vs
Sipoon kunnan henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström kertoo, että etätyötä voi tehdä noin 150 työntekijää reilusta 900 työntekijästä. Teen keskimäärin yhden päivän viikossa etänä, joskus ehkä kaksikin. Moni valitsee lähityöpäivän, vaikka etätyöpäivä olisi mahdollinen. Eeron mukaan etätyöpäivien enimmäismäärää nostettiin kymmeneen päivään kuukaudessa. SOPIMUKSIA UUSITTU Kunnissa on jouduttu päivittämään myös sopimuksia ja ohjeita etätöiden takia. • Jouni Lampinen Kuva: Jouni Lampinen Etätyön mahdollisuus on vetovoimatekijä. Etätyö jäi myös kuntiin Monessa kunnassa tehdään ”hybridityötä” eli välillä töitä tehdään vaikka kotona ja välillä työpaikalla. Päivitetyn etätyöohjeen mukaan liukumat voivat toteutua myös etäpäivinä. Ennen korona-aikaa Sipoon kunnassa tehtiin etätyötä hyvin vähän, satunnaisesti ja ehkä poikkeuksellisestikin. Hän saattaa välillä aloittaa työpäivän kotonaan ja olla loppupäivän työpaikalla tai päinvastoin. Emme ole näistä sen kummemmin joutuneet keskustelemaan. Kuntalehti 12 / 2023 37 V äkeä riittää työn touhuihin marraskuisena torstaina Sipoon kunnantalossa Kuntalassa, vaikka moni kaksikielisen kunnan työntekijöistä tykkää tehdä töitä myös etänä. Eero myöntää, että etätyön mahdollisuus on vetovoimatekijä, kun haetaan uutta työntekijää. Moni tykkää etätöistä, eikä Hakonen sitä ihmettele. Etätyö on tullut jäädäkseen, hän vakuuttaa. Etätyössä voi kokea itsemääräämisoikeuden lisääntyvän, ja samalla kasvaa työntekijän vastuu tekemisistään. Etätyö tuo joustavuutta töiden järjestämiseen eri yksiköille ja niiden esihenkilöille. Etätöissä voi olla riskinä, että ihmiset keskittyvät omaan tekemiseensä ja ajattelevat liian vähän toisia ihmisiä ja sitä, mitä työkaverit tarvitsevat. Päivityksen yhteydessä korostettiin luottamuksellisuutta. Aiemmin etätyöpäiviä saattoi olla enimmillään kerran viikossa. Eihän organisaatio ole toimitilat. Heikkinen kannustaa alaisiaan miettimään rauhassa etätöiden oikeaa määrää. Kyselyn mukaan päivittäin teki etätyötä kunta-alalla neljä prosenttia, viikoittain 13 prosenttia ja kuukausittain tai satunnaisesti 17 prosenttia vastaajista. Teen kotona kiireisimpiä ja intensiivisimpiä töitä. Perjantait ovat yleensä etäpäiviä. Kuntaja hyvinvointialuetyönantajien (KT) johtava työelämän kehittämisen asiantuntija Niilo Hakonen korostaa, että etätyöhön liittyy vielä paljon kysymyksiä. Pellon kuntakonsernin noin 150 työntekijän joukossa 20–30 työntekijällä on sellaisia itsenäisiä työtehtäviä, jotka mahdollistavat etätyön tekemisen. Etätyösopimus on kerrallaan voimassa kuusi kuukautta. Esihenkilöasemassa koen, että on hyvä olla läsnä myös työpaikalla. Hakonen muistuttaa, että työnantaja päättää, missä työ tehdään. KL12_16-47.indd 37 23.11.2023 14.47. Hakosen mukaan etäja hybridityöhön panostaminen nousi suosituimmaksi vaihtoehdoksi, kun KT kysyi taannoin kunnilta ja hyvinvointialueilta, miten henkilöstön saatavuutta aiotaan parantaa. Vastaajien joukossa oli tietysti myös hyvinvointialueiden palvelukseen vuodenvaihteessa siirtyneitä. Jos lähdetään vain tuosta tai pelkästään yksilön näkökulmasta, se vie kohti laajempaa etätyöskentelyä. Monessa kunnassa tehdään hybridityötä, ja tutkimuksista onkin saatu viitteitä, että se on työntekijöiden hyvinvoinnin ja yhteistyön sujumisen kannalta pelkkää etätyötä parempi vaihtoehto. Näin on myös yhdyskunnan ja ympäristön puolella, vs. Etätyötä ei toki enää tehdä yhtä paljon kuin korona-ajan alkuvaiheissa. Lapissa sijaitsevassa vajaan 3 300 asukkaan Pellon kunnassa päivitettiin etätyöohjetta ja -sopimusta viime kesänä, kertoo kunnan henkilöstöja hyvinvointivastaava Sari Eero. Heikkiselle etätyö antaa joustoa työtehtävien tekemiseen. Vähän mietityttää, miten etätyö vaikuttaa pitkällä aikavälillä organisaation kulttuurin rakentamiseen, yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, henkilöstöpäällikkö sanoo. Ja etätyö on vapaaehtoista työntekijälle. TYÖNANTAJA PÄÄTTÄÄ Kunta-alan etätyötilanteesta kertoo viitteitä viime vuoden Työolobarometri. Korona-aika oli vedenjakaja etätyön suhteen uusmaalaisessa ja runsaan 22 000 asukkaan kasvukunnassa. Heikkisellä on vajaan kilometrin matka työpaikalta kotiin. toimialan kehittämispäällikkö IIona Heikkinen sanoo. Olen kokenut vapauden hyvänä. Jos yhä useampi tekee töitä esimerkiksi kotonaan, työnantaja voi nähdä sen mahdollisuutena säästää toimitilakuluissa, mikä ei Hakosen mielestä ole hyvä peruste etätyöskentelylle. PERJANTAI ETÄPÄIVÄ Pelkän etätyön tekemisen sijaan Sipoon kunnassa suositaan lähityön ja etätyön yhdistämistä eli hybridityötä. Etätyön osuutta kokonaistyöajasta ei hänen mukaansa seurata tai mitata tarkasti, mutta se on kohtuullisen merkittävä
Kuva: Liisa Takala KL12_16-47.indd 38 23.11.2023 14.47. Selvää on, että vanhenevien väestötappiokuntien velvoitteita ja riskejä siirtyi alueille. Vielä ei tiedetä, miten sote-uudistus vaikuttaa valtionosuusjärjestelmän uudistukseen. Valtiovarainministeriön Jani Pitkäniemen mukaan ikäluokkiin liittyvien kustannustekijöiden päivittäminen on tärkeimpiä uudistuksessa tehtäviä muutoksia. [ Talous ] 38 Kuntalehti 12 / 2023 Sote-uudistus mullistaa valtionosuusjärjestelmää Hyvinvointialueiden perustaminen aiheutti kuntatalouteen myllerryksen, jonka jäljet ovat vielä usvan peitossa
Olisi outoa, jos se ei näkyisi uudessa valtionosuuksien laskentatavassa. Pitkäniemi ei sano enempää, mutta vanhenevan väestön aiheuttamat suorat kustannukset ovat suurelta osin siirtyneet kunnista alueille. Kuntaliitossakin nähdään tarve valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle, mutta se ei liiton mielestä riitä, sanoo Kuntaliiton Lehtonen. On poliittinen arvovalinta, millaisia kuntia tuetaan, Lehtonen sanoo. Koska Kuntaliitto edustaa kaikkia kuntia, sillä on rajallisesti pelivaraa ottaa kantaa asioihin, joissa kunnilla on erilaiset intressit. Nyt pitää arvioida, onko yksittäisellä kunnalla edellytykset hoitaa sille kuuluvia tehtäviä. Valtionosuus on kunnalle yleiskatteellista eli sitä ei korvamerkitä tiettyjen palvelujen järjestämiseen. 300 ERILAISTA TARINAA Sekä Pitkäniemi että Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen puhuvat kuntien eriytymisestä. Uudistus on määrä tehdä kustannusneutraalisti, eli kun joku saa lisää, toinen menettää. Sen hän kuitenkin sanoo, että ikärakenteen rooli tulevaisuudessa on hyvin erilainen kuin ennen hyvinvointialueuudistusta. Asettamispäätöksessä näkyy kuntien eriytyminen. Pitkäniemen mukaan ikäluokkiin liittyvien kustannustekijöiden päivittäminen onkin tärkeimpiä uudistuksessa tehtäviä muutoksia. Kuntaliitto kiirehtii kuntien koko rahoitusjärjestelmän uudistamista. Uudistuksessa pitää ottaa huomioon muuttotappiokuntien tarpeet ja eri alueiden demografinen kehitys. Pitkäniemen johtama työryhmä valmistelee vain peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Toisaalla on kasvavia kuntia, joilla kasvu aiheuttaa kustannuksia, toisaalla taas syrjäseutujen pieniä kuntia, joissa väestö vähenee ja vanhenee. Työ on vasta alussa, eikä sitä vetävä VM:n kuntaja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi halua ennakoida uudistuksen sisältöä. Vai olisiko aika tarkastella kuntien veropohjan laajentamista. Kuntakentällä on 300 ihan erilaista tarinaa. Uudistuksen lähtökohdaksi määriteltiin tavoite varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa. Siksi ei ole ihan yksinkertaista arvioida, miten sote-uudistuksen pitäisi vaikuttaa valtionosuuksiin. Perustuslakivaliokunta on määritellyt, että kunnilla pitää olla tosiasialliset mahdollisuudet huolehtia velvoitteistaan, jotka niille osoitetaan, Lehtonen muistuttaa. Lehtonen muistuttaa, että valtionosuuksien osuus kuntien taloudessa on laskenut. Lehtonen korostaa, että Suomen kuntakentKuva: Laura Oja Kuntaliiton Sanna Lehtonen harmittelee, että nyt uudistetaan vain peruspalvelujen valtionosuuksia kun työn alle olisi pitänyt ottaa kuntien koko rahoitusjärjestelmä. Sen ulkopuolelle jää toisen asteen koulutuksen valtionosuusjärjestelmä, jonka opetusja kulttuuriministeriö onnistui aikanaan pitämään itsellään, kun muun sivistystoimen sekä sosiaalija terveystoimen valtionosuudet siirrettiin sektoriministeriöistä valtiovarainministeriöön. tä on hyvin moninainen. Lehtonen sanoo, että erot kuntien ääripäiden välillä kasvavat, ja se lisää tasauksen tarvetta. Samaan aikaan pitää vahvistaa kasvavien kuntien ja kaupunkien edellytykset investoida kasvuun ja hoitaa sosiaalisia ongelmia. Valtiovarainministeriö on Lehtosen mukaan KL12_16-47.indd 39 23.11.2023 14.47. Kuntalehti 12 / 2023 39 . Todellisuus näyttää ihan erilaiselta. Tilastot näyttävät ihan erilaisilta, jos Helsinki ja Espoo jätetään pois. Tosin kustannukset eivät välttämättä vähene samassa suhteessa. V altiovarainministeriö (VM) on asettanut työryhmän valmistelemaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Asiaan liittynee vielä myös poliittista vääntöä
• Eero Karisto Lähde: Kuntaliitto KL12_16-47.indd 40 23.11.2023 14.47. Pitkäniemi ei halua arvailla uudistuksen suuntaa, mutta hyvinkin poikkeavia ajatuksia voi tulla esiin. Hänen mukaansa nyt on paljon vaihtoehtoja, joita voidaan testata. Sen rooli tasausjärjestelmässä on vaihdellut. Siksi oli pettymys, että työryhmän tehtävänannon ulkopuolelle jäävät esimerkiksi lukioiden sekä ammatillisen koulutuksen valtionosuudet sekä kiinteistöveron uudistaminen. [ Talous ] 40 Kuntalehti 12 / 2023 ”italialaisessa lakossa”. Sen suhteellinen osuus kuntien rahoituksessa on soten myötä kasvanut, sanoo myös VM:n Pitkäniemi. Kuntaliitossa pelätään, että nyt halutaan liian pitkään katsoa, miten tilanne kehittyy. Nyt tehdään kuitenkin näistä lähtökohdista suhteellisen iso uudistus, hyvä niin, ja sen jälkeen taas arvioidaan, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Toisaalta olisi voinut myös olla perusteltua, että olisi ensin voitu vähän pidempään seurata, miten kunnat ja rahoitusjärjestelmä toimivat uudessa tilanteessa. Kiinteistövero on tietysti merkittävä osa kuntien taloutta. Kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen kasvaneet erot hallitus aikoo korjata. KIINTEISTÖVERO KIINNOSTAA Osana uudistusta Pitkäniemen työryhmä arvioi verotulojen tasauksen piirissä olevien verojen tarkoituksenmukaisuutta ja tasauksen tasoa. Laskennalliset tuotot lasketaan sen mukaan kuin kussakin kunnassa olisi käytössä keskimääräinen veroprosentti. Tasauksessa ovat nykyisin mukana kuntien tulovero, osuus yhteisöverosta sekä puolet kiinteistöverotuotosta. Lehtonen huomauttaa, että kiinteistöveron osuus kuntien taloudessa on merkittävä ja kasvaa sote-uudistuksen myötä. Erityistä mielenkiintoa on aina tunnettu kiinteistöveroa kohtaan. Epätasaisesti jakautuvat myös ydin-, vesija muutkin voimalat, satamat ja monet muutkin toiminnat, joista kunnille aiheutuu tuloja ja menoja. Energialaitosten kiinteistöveroa ei kuitenkaan otetaan mukaan, paitsi ydinvoimaloista maksettava kiinteistövero. Tuulivoiman epätasainen sijoittuminen herättää harmia Itä-Suomessa, jossa maanpuolustuksellisista syistä ei juuri ole tuulivoimaloita. Tuloja kiinteistöverolaskelmissa käytetään laskennallisia eikä toteutuneita verotuloja. Hän palauttaa mieliin, että hallitusohjelmassa sanotaan, että kuntien rahoituspohja uudistetaan. Asiassa edetään laskemalla erilaisten mallien vaikutuksia. Pitkäniemen mielestä nyt edetään tietyiltä osin nopeasti. Olennaista on kuitenkin sovittaa tulopohjan tasaus muuhun järjestelmään sopivaksi
• Eero Karisto Onko normien purun aika. Hänen mielestään nyt voi olla oikea hetki, kun kuntien eriytyminen on tunnustettu ääneen. Pakko sen jossain vaiheessa on edetä. Työvoiman saatavuus on suoraan yhteydessä sotekeskuksen toimivuuteen ja sijaintiin. [ Info ] Isoja muutoksia • Uusi peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan vuoden 2026 alusta. Ongelmat koetaan pahiten kunnissa, joten sieltä ministeriössä odotetaan näkemyksiä. Kysymys on lopulta siitä, löytyykö poliittista tahtoa, Lehtonen sanoo. Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen muistuttaa, että Kuntaliitossa asiaa pidetään tärkeänä. Autamme mielellämme, ole yhteydessä info@parmaco.fi tai lue lisää joustavasta palvelukonseptistamme: www.parmaco.fi. Voiko rakennus auttaa soten henkilöstöpulassa. Dynaamisilla rakennuksilla saadaan oikeanlaiset ja -kokoiset tilat, oikeaan paikkaan ja siksi ajaksi, kun tarve on. Kyllä voi. Normien purkamista on yrittänyt ties kuinka moni hallitus. Kuntaja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi johtaa myös normien purkamisen selvittämistä ministeriössä. • Oleellinen muutos osalla kunnista tapahtuu vuoden 2025 lopussa, jolloin päättyy hyvinvointialueiden velvoite vuokrata kuntien sotekiinteistöt, ellei ole sovittu vuoden jatko-optiosta. Työryhmän esityksen pitää valmistua niin, että lausuntokierros ja poliittinen valmistelu ehditään käydä sitä ennen. Onnistuihan se sote-uudistuskin lopulta monen yrittämisen jälkeen, Lehtonen vastaa. Pienistä puroista voi syntyä isoja kokonaisuuksia. VM ja Kuntaliitto yrittävät purkaa tiukkuutta, sektoriministeriöt vastustavat. Se tarkoittaa, että esitys pitäisi olla valmiina annettavaksi eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025. Voiko rakennus auttaa soten henkilöstöpulassa. Selitys purkamisen vaikeuden takana on Lehtosen mukaan valtionhallinnon keskinäisessä, mutta osittain myös kuntien sisäisessä kissanhännänvedossa. Ajat kuitenkin muuttuvat. Kaikki vaikuttavalta ja skaalattavalta kuulostavat ehdotukset ovat tervetulleita, Pitkäniemi sanoo ja kertoo olevansa toiveikas. VALTIOVARAINMINISTERIÖSSÄ (VM) valmistellaan – jälleen kerran – myös kuntia ohjaavien normien purkamista. KL12_16-47.indd 41 23.11.2023 14.47. Normien purkaminen on laaja tehtäväkenttä. Hän kuitenkin muistuttaa, että johonkin tarpeeseen kaikki normit ovat aikanaan syntyneet. Miksi se nyt onnistuisi, kun ei ole onnistunut koskaan ennenkään. Hän heittää pallon kentälle ja toivoo ehdotuksia siitä, mitä voisi purkaa tai keventää. Se tarkoittaa monille kunnille tulonmenetyksiä. • Sitä ennen merkittävä muutos tapahtuu 1.1.2025, jolloin työja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kunnille
KL12_16-47.indd 42 23.11.2023 14.48. 42 Kuntalehti 12 / 2023 [ Talous ] SUURI TURKU HOUKUTTELI Pienessä pohjoissavolaisessa Rautalammin kunnassa jo vuosia asunut syyrialaisperhe muutti Turkuun syyrialaisen yhteisön ja hyvien työmahdollisuuksien perässä
Kuntalehti kävi silloin tapaamassa Syyriasta keväällä 2016 Suomeen tulleita Ayman Al-Mahmaudin ja Rania Darwizin viisilapsista perhettä. Hänen miehensä on jäänyt eläkkeelle, mutta lapset ovat työja kouluiässä. Tärkein syy muuttoon oli suuri kaupunki, joka tarjoaa lapsillemme Rautalammia paremmat työja koulutusmahdollisuudet, Darwiz korostaa. Rakennuksilla maalaustöitä tehnyt Mohammad on muuttanut Kuopiosta Turkuun pizzeriaan töihin, kun rakentaminen on hiljentynyt. Toiveena oli, että syyrialaiset olisivat jääneet lapsineen pysyvästi Rautalammille, koska vanhusvoittoisen väestörakenteen vuoksi olisi tarvittu nuoria, sanoo Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen. Täysi-ikäinen Ahmad asuu vielä kotona samoin kuin nuoremmat sisarensakin, lukiolaistyttö Jamama ja pikkuveli Hamza. Rautalammin kunnanhallitus linjasi viime vuoden syyskuussa, ettei syyrialaisia oteta enää kuntaan vastaan. He olivat saaneet asunnon vuokrakerrostalosta Rautalammin keskustasta. Turussa on helppo viihtyä, sillä täällä on paljon sukulaisia ja tuttavia, Rania Darwiz sanoo. Syyrialaisperhe muutti Pohjois-Savon Rautalammilta Varsinais-Suomen Turkuun. Kotouttaminen mahdollisimman nopeasti savolaisiksi kävisi helpommin siellä missä on enemmän ihmisiä, kunnassa ajateltiin. Vain lähihoitajaksi valmistunut Yamen Al-Mahmaud jäi Rautalammille, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa. Melkein koko Al-Mahmaudin perhe muutti kuitenkin viime vuonna Rautalammilta toiselle puolelle Suomea Turkuun, jossa on noin 200 000 asukasta. KL12_16-47.indd 43 23.11.2023 14.48. R autalammin kunnassa Pohjois-Savossa toivottiin syksyllä 2016, että mahdollisimman moni turvapaikanhakijoista jäisi pysyvästi Rautalammille. JÄLJELLÄ ENÄÄ YKSI PERHE Yritys kotiuttaa 80 syyrialaisen kiintiöpakolaisen ryhmä Rautalammille epäonnistui. Suurin osa Al-Mahmaudin perheen lapsista muutti vanhempiensa kanssa Turkuun. Koolla ovat tällä kertaa Hamza Al-Mahmaud (vas.), Rania Darwiz, Ayman Al-Mahmaud, Ahmad Al-Mahmaud, Mohammad Al-Mahmaud ja sukulainen Saed Al-Mahmaud. Syinä muuttoon oli perheen äidin mukaan se, että Turussa oli isohko syyrialaisyhteisö, sukulaisia sekä enemmän työmahdollisuuksia kuin Rautalammilla. Sen sijaan kuntaan on muuttanut sotaa pakoon useita ukrainalaisia, pääasiassa äitejä ja lapsineen. Noin 3 000 asukkaan kunta tarvitsi silloin ja tarvitsee edelleen nuoria. Se on suomalaisittain suurkaupunki. Kuntalehti 12 / 2023 43 . Asunto oli heidän mielestään liian pieni, mutta kunta halusi sijoittaa perheen mieluummin kerrostaloon kuin syrjäseudulle omakotitaloon, jotta he eivät tuntisi oloaan liian yksinäiseksi. Jäljellä ei ole enää kuin yksi syyrialaisperhe, kertoo Rautalammin kunnan kotouttamisohjaaja Anni Rönkä
MIKÄ MENI PIELEEN. OMA YRITYS SITOISI Syyrialaisille luotiin Rautalammilla todella hyvät puitteet. Hän on pitkään tutkinut maan sisäistä muuttoa. Sama ilmiö havaittiin, kun suomalaiset muuttivat sankoin joukoin työn perässä Ruotsiin 1960ja 1970-luvuilla. Yhteenkuuluvuuden tarve on niin vahva, että se voi Heikkilän mukaan ohittaa taloudelliset seikat. Hän haastatteli tutkimustaan varten ruotsinsuomalaisia, jotka olivat olleet Göteborgin telakalla töissä. Muualta tulleita ulkomaalaisia ei katsottu pitkään, vaan Rautalammin asukkaat loivat nopeasti ystävyyssiteitä syyrialaisiin perheisiin. Lisäksi sopeutumista on helpottanut jo lapsena hyvin opittu ruotsin kieli ja ystävyyssuhteet ruotsalaisten kanssa. Lamér oli aikoinaan ruotsinsuomalaisten Sisuradion toimittaja. Tällainen Närpiön-malli voisi Heikkilän mukaan toimia muuallakin Suomessa. EUROOPPALAINEN TURKU Turussa maahanmuuttajat ovat keskittyneet itäisen Turun asuinalueille, erityisesti Varissuolle ja Lausteelle. Närpiössä esimerkiksi vietnamilaiset ovat perustaneet palveluyrityksiä, jotka ovat tarjonneet töitä muille vietnamilaisille. Viihtymistä muualle kuin kaupunkiin voisi Elli Heikkilän mukaan edesauttaa, jos maahanmuuttaja voisi perustaa sijoitettavaan kuntaan yrityksen. Eräs Suomeen töihin tullut virolainen naislääkäri sai hyvä työpaikan, jossa oli mukavia työkavereita. Tämä ilmeni myös Inkeri Lamérin Siirtolaisuusinstituuttiin tekemässä tutkimuksessa, Heikkilä sanoo. Jo vuosikymmeniä sitten ihmeteltiin, kun kiintiöpakolaisina Kajaaniin sijoitetut thaimaalaiset eivät jääneet Kainuuseen, vaan he muuttivat muiden thaimaalaisten luokse pääkaupunkiseudulle, kertoo Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja emerita Elli Heikkilä. Yhtenä tekijänä olivat ihmisen perustarpeet, joihin kuuluvat oma kieli, kulttuuri ja identiteetti. Eläkkeellä oleva Rautalammin entinen kunnanjohtaja Risto Niemelä on yllättynyt syyrialaisten poismuutosta. [ Talous ] 44 Kuntalehti 12 / 2023 Vuonna 2016 aloitettuun syyrialaisten kotouttamiseen käytettiin runsaasti kunnan varoja. Erityisen hyvin maaseudulle ovat sopeutuneet ukrainalaiset, joista moni on lähtöisin maaseudulta. Rautalammin pieni maaseutupitäjä osoittautui silti liian pieneksi monille suurkaupungissa asumaan tottuneille syyrialaisille. Kaksikielisessä kaupungissa kynnys siirtyä monikieliseen kaupunkiin on Aron mukaan alhainen. Silti hän harkitsi vakavasti muuttavansa takaisin Tallinnaan, jossa olivat vahvat sukulaisuusja tuttavuussiteet. Maahanmuuttajan ja muualta Suomesta Turkuun muuttavan ulkomaalaistaustaisen on Aron mukaan helppo sopeutua, koska kaupungissa on vakiintuneita eri kansallisuuksien yhteisöjä, joka helpottaa kotoutumista. Muun muassa kerrostaloasuntoja remontoitiin, jotta perheet olisivat voineet asua lähellä muita syyrialaisperheitä, mikä oli heidän toiveensa. Siihen olivat historialliset perinteet: Rautalammille asutettiin sodan jälkeen siirtokarjalaisia. Näin vietnamilaisten yhteisö on juurtunut Närpiöön. Hän voisi tarjota töitä myös muille maahanmuuttajille. Heikkilä muistuttaa, että etenkin toinen ja kolmas suomalaisten siirtolaisten polvi on integroitunut ruotsalaiseen yhteiskuntaan muun muassa avioliiton kautta. Muuttoliikkeen, väestöja aluekehityksen asiantuntijana tunnettu Aro huomauttaa, että Turku on Suomen eurooppalaisin kaupunki. Samalla tavalla syyrialaisilla on Turussa erilaisia yhteisiä tapaamisia ja kulttuuritilaisuuksia. Myös ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy kasvukeskuksiin, kuten Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun. Suomessa hän oli työpäivän jälkeen yksin kotonaan. Turku on ollut pääkaupunkiseudun ohella pitkään maahanmuuttajien kannalta vetovoimainen paikka. Göteborgissa suomalaisilla on edelleen aktiivista yhteisöllistä toimintaa, Heikkilä huomauttaa. Hän oli käynnistämässä syyrialaisten kolmivuotista kotoutumisprojektia, johon Kuopion ELY-keskus myönsi 400 000 euron tuen. Rannikkoja satamakaupunkien tavoin Turku on ollut avoin kansainvälisille vaikutteille ja yhteyksille, hän sanoo. Varissuo on yksi Suomen monikulttuurisimmista asuinalueista, sanoo Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro. Esimerkiksi Göteborgiin muodostui suomalaisten yhteisö, jossa pärjäsi suomen kielellä. • Tapio Mainio Kuvat: Jussi Vierimaa Rania Darwiz ja Ayman Al-Mahmaud perustelevat muuttoa Turkuun etenkin sillä, että siellä on heidän lapsilleen hyvät työja koulutusmahdollisuudet KL12_16-47.indd 44 23.11.2023 14.48
Ulkomaan kansalaisia oli Turussa 16 156, 8,2 prosenttia kaupunkilaisista. Kun väestöosuuksia tarkastellaan kunnittain, vuonna 2022 ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri erityisesti monissa Ahvenanmaan kunnissa, pääkaupunkiseudulla, Närpiössä, Korsnäsissä, Turussa ja Pietarsaaressa. Varsinais-Suomessa ulkomaalaistaustaisia asui suhteellisesti yhtä paljon kuin koko maassa eli 9,1 prosenttia. Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia on Helsingissä, jossa asuu neljäsosa (124 000 henkilöä) koko ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Ulkomaalaistaustaisista selvästi yli puolet asui Uudellamaalla. Selvästi koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaistaustaisia asui Ahvenanmaalla, 17,6 prosenttia, ja Uudellamaalla, 16,9 prosenttia. Vastaavasti yhdeksässä kunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus on alle prosentin. • Tapio Mainio Puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista Koonnut: Timo Aro KL12_16-47.indd 45 23.11.2023 14.48. Kuntalehti 12 / 2023 45 VUODEN 2022 lopulla Suomen väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia 508 000 eli yhdeksän prosenttia. Suhteellisesti pienin ulkomaalaistaustaisten osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, kolme prosenttia. Näissä kunnissa ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä vaihteli 13 prosentista 29 prosenttiin. Turussa ulkomaalaistaustaisia oli vuoden 2022 lopussa 27 992, 14,1 prosenttia turkulaisista
Raportti julkaistaan kuukausittain kaupungin verkkosivuilla, mikä lisää hieman talouspalveluiden työmäärää. Ostolaskujen julkaisu on yksi Turun kaupungin digija datastrategian mukainen askel tiedon ja rajapintojen avaamiseen yrityksille ja kansalaisille. Tietoja voidaan jalostaa tai kaupallistaa vapaasti, joten avoimuus mahdollistaa innovaatioitakin. Noudatamme Kuntaliiton julkaisemaa ostolaskudatan avaamisen ohjetta, ja aineisto kattaa voimassa olevan suosituksen pakolliset kentät täysimääräisesti. Tänä vuonna nämä ostot ovat arviolta 48 prosenttia pienemmät sote-hankintojen siirryttyä hyvinvointialueille. 46 Kuntalehti 12 / 2023 1 Mikä on avoin ostolaskuaineisto, Turun kaupungin talousjohtaja Valtteri Mikkola. Kuntien ulkopuoliset ostot vuonna 2022 • Suomen kaikki kunnat 25,9 miljardia euroa: aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 miljardia euroa, palvelut 14,2 miljardia euroa, vuokrat 1,9 miljardia euroa ja investointihankinnat 5 miljardia euroa • Turun kaupungin ostot 552,1 miljoonaa euroa • Turun aineisto on valtakunnallisessa avoimen datan portaalissa https:// www.avoindata.fi/data/dataset/turunkaupungin-ostot • Tornion kaupungin ostot noin 51 miljoonaa euroa • Tornion tietoja löytyy osoitteesta Tornio.fi>Kaupunki ja hallinto>talous ja strategia>Ostolaskuaineistot Hilkka Jankkila 9 Kiinnostavatko tiedot luottamushenkilöitä. Aineisto sisältää tiedot verorahoilla ostettavista palveluista, tuotteista ja tarvikkeista sekä siitä, kuinka paljon niistä on maksettu ja miltä tahoilta ne on ostettu. Tiedot julkaistaan vuosittain tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen. Tornion ostolaskuaineisto avattiin keväällä, mutta sieltä löytyvät myös vuosien 2021–2022 tiedot. Aineisto on kenen tahansa saatavilla eikä lataamiseen tarvita rekisteröitymistä, joten kaupungilla ei ole tietoa aineistoa hyödyntävistä henkilöistä tai yhteisöistä. 2 Mitä tietoja sieltä löytyy. Avattavat datat arvioitiin yksityisyydensuojan vaarantumisen kannalta yhdessä Turun kaupungin 10 kysymystä kuntien ostotiedoista Suomen kunnat tekivät viime vuonna ulkopuolisia hankintoja 26 miljardilla eurolla. Ostolaskujen toiminimitietoja käsitellään yritystietona. Tietoomme ei ole tullut kommentteja. Kuluja tuli joitakin tuhansia euroja. 5 Miksi avoimeen reskontraan siirryttiin, Tornion kaupungin talousjohtaja Anne Vuorjoki. Ryhdyimme julkaisemaan kaikkien saatavilla olevaa ostolaskudataa, koska kysyntä julkiselle aineistolle on selvästi kasvanut ja aiheeseen liittyviä, julkisuuslakiin perustuvia tietopyyntöjä on tehty. Ostotietojen julkaisemista kuukausittain on kiitetty, ja luottamushenkilöt jakoivat reskontran avaamista koskevaa uutista sosiaalisessa mediassa. Käyttäjä voi suodattaa tietoja esimerkiksi toimittajan tai kustannuspaikan mukaan. 7 Vaikuttiko tämä taloushallinnon arkityöhön. Aineiston avaamisen valmisteluun ja käyttöönottoon meni muutama kuukausi. Verorahojen käyttö kiinnostaa, joten yhä useampi kunta julkaisee ostotiedot. [ Info ] KL12_16-47.indd 46 23.11.2023 14.48. Tietoja ovat pyytäneet muun muassa tutkijat ja yrittäjät. Käyttö on helppoa, sillä data ladataan kaupungin sivuille excel/csv-tiedostona. 10 Onko avoimuus herättänyt kommentteja budjettivarojen käytöstä. 6 Miten avaaminen tapahtui. Tietoja haetaan yleisen kiinnostuksen vuoksi, mutta se antaa yrityksille myös välineen arvioida markkinoita. Viime keväänä ohjelmatoimittaja teki raportointityökaluumme lisäosan, jonka kautta saamme ostolaskujen tiedot halutulta ajanjaksolta. Turku on julkaissut tiedot vuodesta 2021 lähtien. 8 Millaisia kommentteja tietojärjestelmästä on tullut. Palaute aineistosta on ollut hyvää, ja laatua on pidetty erinomaisena. Aineistosta on poistettu yksityishenkilöt ja toiminimet. Avoimesta ostolaskuaineistosta löytyvät tiedot siitä, mitä julkiset toimijat ostavat markkinoilta. 4 Miten tietoturva varmistetaan. tietosuojavastaavan kanssa. 3 Miksi ostotietoja haetaan
Luontopääomaan voi ja tulee myös investoida. Korkeakoulutus ei tästä haasteesta yksin selviä. Metsä on vihreää kultaa, ja metsän uudistamatta jättäminen on Suomessa rikos. Tarvitaan hyvinvoivat perheet ja hyvä elämä, jotta inhimillisellä pääomalla on edellytykset kasvaa. On kuitenkin suuri vaara, että pelkkä rahan panostaminen ei tuota toivottua tulosta, elleivät inhimillisen pääoman tekijät ole kunnossa. Luonnon mieltäminen pääomana voi tuntua häväistykseltä niistä, joille luonto on pyhä. Luonto antaa meille monesti ilmaiseksi hyvinvoinnin tekijöitä, joista voi tuotantopääomalla jalostaa tuotteita ja palveluita. Nyt ymmärrämme, että elottomia ja elollisia raakaaineita ei voi käyttää niin, että ilmakehä ja luonto eivät sitä kestä. MENESTYKSEN tärkeimpänä selittäjänä on kuitenkin vihreän kullan louhimistakin olennaisempi pääoman laji, johon investoimme kuin tiedostamattamme koko 1900-luvun. Tälle vuosituhannelle tullessa kehitys pysähtyi. Kuntalehti 12 / 2023 47 [ Kolumni ] S uomalaisten menestys on meidän itsemme tekemä. Savupirteistä kasvoi maailman koulutetuimman työvoiman maa 1990-luvulla. Ajatus on peräisin parin vuoden takaisesta aamukahvikeskustelusta valtiovarainministeriön entisen kansliapäällikön Martti Hetemäen kanssa. • Suomen tulevaisuus ratkaistaan kunnissa Atte Jääskeläinen Kirjoittaja on Sitran yliasiamies. Tutkimme kuumeisesti tapoja sitoa hiilidioksidia ilmakehästä. Nämä ovat esimerkkejä ajattelusta, joka on alkanut kehittyä laajemmaksi kestävyyden konseptiksi, ajatteluksi uusintavasta taloudesta. Heillä pitää olla osaamista. Silti tässä ajattelumallissa on kiehtovaa samansukuisuutta kiinteän tuotantopääoman kanssa. Luontopääoman tuottona ammennamme itsellemme hyvinvointia. Tuoreena Sitran yliasiamiehenä keskusteluni asiantuntijoidemme kanssa ovat melkein aina kiertyneet siihen, miten Suomi voi varmistaa itselleen elinvoimaisen ja samalla kestävän tulevaisuuden. Kiinteän tuotantopääoman rinnalle on noussut ymmärrys luontopääomasta ja sen kestävästä käytöstä. Hyvinvointialueiden luomisen jälkeen kuntien tehtävissä korostuu sivistys, kulttuuri ja koulutus. Suomen 1900-luvun talouskasvua voidaan pitkälle selittää sillä, että Suomi investoi sekä kiinteään pääomaan että inhimilliseen pääomaan. TARVITSEMME tähän maahan hyvinvoivia ja motivoituneita ihmisiä, joko Suomessa syntyneitä tai maahanmuuttajia. Jos haluamme Suomelle paremman tulevaisuuden, sen perusta on luotava kunnissa. Se on inhimillinen pääoma. Nuorison korkeakoulutusaste jämähti ja työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun vuonna 2009. Sitra on tehnyt viime vuodet kansainvälisesti tunnustettua työtä ja nostanut kestävyyden tulevaisuusajattelumme ytimeen. Sen jälkeen aloimme painottaa tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Me voimme kuluttaa luontoa – metsää, peltoja, vesistöjä tai vaikkapa ilmakehää – kestämättömästi kuin tuhlaajapoika kuluttaa perintönsä. Syntyneitä ja syntymättömiä. Tarvitaan toimiva perusopetus ja toisen asteen koulutus, jotka luovat edellytykset korkeimpaan koulutukseen ja vaativiin ammatteihin. Kuva: Topias Dean / Sitra Tarvitaan toimiva perusopetus ja toisen asteen koulutus. Nokian jättämän kuopan opetusten seurauksena olemme päättäneet palata maailman suurimpien tutkimukseen panostajien joukkoon. Ja taas ihan itse. Uskomme siis, että on tutkittava, kehitettävä ja innovoitava, jotta Suomen tulevaisuus olisi parempi. Muut maat etenevät, Suomi jäi jälkeen. Kunnissa, ihmisten ja perheiden lähellä, luodaankin edellytykset hyvälle, rikkaalle elämälle. Lauseeseen latautuu valtava määrä viisautta, kun pohdimme reittiä menestyvään Suomeen myös tulevaisuudessa. KL12_16-47.indd 47 23.11.2023 14.48. Yksinkertaisimmissa malleissa tässä pääoman lajissa on kaksi tekijää: työikäisen väestön määrä ja sen koulutustaso. Lapsia syntyi, loimme peruskoulun ja täytimme maan korkeakouluilla. Investoinnit kiinteään tuotantopääomaan olivat 1980-luvulle asti korkealla tasolla. Näin kuntien onnistuminen vaikuttaa olennaisesti myös Suomen taloudelliseen menestykseen ja elinvoimaan. Tämä koskee sekä maassa jo olevia että maahan tulevia
KL12_48-49.indd 48 23.11.2023 14.51. 48 Kuntalehti 12 / 2023 [ Kunnan töissä ] Runoileva kunnanjohtaja Minulla ei ole tarvetta edetä urallani, vaan jatkaisin hyvillä mielin täällä kunnanjohtajana, sanoo Päivi Vauhkonen
Tämä tunnelma tuli työmatkani varrella, Pyhäjärven rannalla. Lapin kuntajohtajilla on ollut tuulista vuosien mittaan. Pääsin tutustumaan kunnan hallintoon, kun olin entisessä kotikunnassani Liedossa kunnanvaltuutettuna kokoomuksen ryhmässä. Ollaan vähän niin, että kuntalaiset tässä asioita hoitelevat. Vuonna 2013 tulin Sodankylään talousja hallintojohtajaksi. Onko ollut kuntaliitospuheita. Koska Pelkosenniemellä on poliittistakin jännitettä, käy helposti niin, että tulkinnat kunnanjohtajan toiminnasta voivat olla äkkivääriä. Nyt asut Pelkosenniemellä ja osin Kemiönsaarella. Millä tolalla kunnan talous nyt on. Runojakin hän kirjoittelee – ja lausuu niitä myös muille. Minä lähdin. Onko runoilujasi paheksuttu. Kirjoittelet ahkerasti runoja ja julkaiset niitä esimerkiksi Facebookissa. Jos äijäkulttuurilla tarkoitetaan enemmänkin sisäänpäin kääntynyttä ja ehkä helposti loukkaantuvaa tyyliä kuin laajakatseista, tunnistan sellaisia piirteitä. Kun olin virkavapaalla Monetran talousja henkilöstöhallinnon käyttöönottoprojekteissa, Pelkosenniemeltä soitettiin, että olisiko ketään, joka tulisi puoleksi vuodeksi väliaikaiseksi kunnanjohtajaksi. Toivon, että saisimme tällä porukalla viedä asioita eteenpäin. Tämä on merkityksellistä työtä. Kunnanjohtajan täytyy olla tosi varovainen, VIDEO: Pelkosenniemen kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen saa voimia ja ideoita Pyhätunturin ja Pyhäjärven maisemista. Se näyttäytyy niin, että valtuutetut eivät välttämättä kouluttaudu tehtäväänsä tai saa menettelytapaohjeita puolueiden suunnalta. Saan olla edistämässä kuntalaisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaisuutta. Mikä on kunnanjohtajan työssä parasta. Samalla hetkellä on uhkana se, että pyllistää toisille tai ainakin toiset voivat kokea sen niin. Miten tämä vaikuttaa toimintaan. • Martta Nieminen Kuva ja video: Karoliina Paatos KL12_48-49.indd 49 23.11.2023 14.51. Minulla on täällä hyvä työ ja työyhteisö. Se kuvaa kunnanjohtajan työtä niin, että pienistä asioista ja tilanteista pitää ottaa irti ja pysähtyä niiden äärellä, jotta saa voimaa. Miten se luonnistuu. kun pyrkii palvelemaan kuntalaisia. Uusi koulu on valmistunut, mutta asuntopulaan pitää saada ratkaisuja. Perheellämme on kaksi kotia. Minut valittiin siellä viideksi vuodeksi terveyskeskuskuntayhtymän talousjohtajaksi. Nimittäin keskustaryhmä on jakautunut kahtia, joka johti yhden valtuutetun eroamiseen valtuustoryhmästä. Tämä valtuusto eroaa edellisestä siinä, että kylien välistä jakoa ei ole juuri ollut. Kemijärvelle haetaan taas kaupunginjohtajaa. Olet asunut ympäri Suomea. Kuntalehti 12 / 2023 49 L apin pienimmän kunnan Pelkosenniemen kunnanjohtajana vuodesta 2019 toimineelle Päivi Vauhkoselle, 60, kunnanjohtajan työn ikävätkin puolet ovat tulleet tutuiksi. Olet hakenut joihinkin työpaikkoihin viime vuosina, mutta et ole päässyt muualle. Pelkosenniemen kunnassa on alle tuhat asukasta. Aiotko hakea. Olet kauppatieteiden lisensiaatti. Kun en tullut tänä vuonna valituksi Kemijärvelle, olen ihan täydestä sydämestäni Pelkosenniemellä enkä haikaile muualle. Minkäänlaisia vakavia kuntaliitoskeskusteluja ei ole ollut. Minun korviini ei ole kuulunut paheksuntaa, pikemminkin päinvastoin. Lapissakin kunnanjohtajana toiminut kaupunkineuvos Antti Rantakokko sanoi kolme vuotta sitten Kuntalehden haastattelussa, että hänen mielestään Lapissa päätöksenteossa vallitsee edelleen ”äijäkulttuuri”. Velkaantuminen ylittää kuntien keskiarvon reippaasti, mutta se kertoo siitä, että täällä halutaan investoida ja uskotaan tulevaisuuteen. Puolueen olemassaolo ei toki ole mikään vakuus tasapainon löytymisessä. Koen, että osaamisestani on hyötyä täällä Pelkosenniemellä. Mitä on suunnitteilla. Kisaavatko kylät keskenään, kuten aiemmin. Vain kolme valtuutettua edustaa puolueita, ja loput kahdeksan valtuutettua jakautuvat neljään eri ryhmään. Minut valittiin. Se kertoo myös siitä, että Pelkosenniemellä on valitettavan paljon sellaisia valituksia, jotka työllistävät meitä virkamiehiä. Kunnanjohtajankin työpöydällä on useita lausuntopyyntöjä aina hallinto-oikeudesta lähtien. Kunnan on tarkoitus rakentaa rivitalo Pyhätunturille tunturimaisemaan. Toinen on Lapissa ja toinen saaristossa. Tämä on tavattoman monialainen työ. Siinä kävi niin, että hän ei ottanutkaan virkaa vastaan ja paikka tuli uudelleen auki. Kuluneena syksynä julkaisit Facebookissa tällaisen runon: ”Tunnelma rannalla Vetovoimainen, virkistävä, vangitseva Ei riitaa, solvauksia Ei valituksia, oikeusprosesseja Ei mielipahaa, epäoikeudenmukaisuutta Oli energia, joka veti puoleensa, virkisti ja vangitsi” Miten runoasi voisi tulkita. Pelkosenniemen kunnanvaltuustossa on vain 11 valtuutettua, koska yksi valtuutettu kuoli ja yksi jätti valtuuston eikä heillä ollut varajäseniä. Ne vaikeuttavat kunnan päätöksentekoa ja kuntastrategian toteuttamista. Mikä kunnanjohtajan työssä on mielestäsi vaikeinta. Osa kuntapäättäjistä vaati hänen virkasuhteensa purkamista jo nimittämisvuoden lopulla, mutta aloite raukesi perusteettomana. Miehet pääsevät helpommin niin sanottuun hyvä veli -verkostoon. Se toimii hyvin. Oletko huomannut sellaista. Tänne oli valittu uudeksi kunnanjohtajaksi Aarne Mäkelä, joka oli lupautunut aloittamaan vasta puolen vuoden päästä. Kävit koulusi ylioppilaaksi asti Lahdessa ja asuit perheesi kanssa pitkään Liedon Littoisissa Varsinais-Suomessa. Kunnan tavoitteena on nostaa väkilukua pitkälti matkailuelinkeinon avulla. Miten päädyit kunnanjohtajaksi. On myös sitä, että miehet saunovat keskenään eivätkä naiset ole samassa saunassa
Ja tietysti onnea ja menestystä Jarkko Ambrusinin johtamalle uudelle tiimille. Nyt pitäisi vain saada nämä hyvinvointialueet toimimaan. Voimme vain varautua laskun suuruuteen, joudumme opettelemaan ”uimaan” aina uudelleen ja uudelleen Yhdysvaltojen kulloisenkin hallinnon kanssa. Niinpä tässä tilanteessa avuksi tulevat erilaisten asiantuntijatilaisuuksien striimaukset, podcastit ja sosiaaliset mediat. Yksi hyvin korkeatasoinen keskustelu käytiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 14. Autoritaarisissa maissa – Venäjällä ja Kiinassa – mennään yhden miehen johdolla, eikä heille näy vaihtoehtoja. Olemme saumattomasti osa läntistä maailmaa, mutta pienelle rajamaalle tulee yliViimeinen Uutisanalyysi: Jännityksen vuosi edessä Kuulumme siis Yhdysvaltojen reviiriin, sen etupiiriin. Ei siis ole tulossa suurta draamaa, mutta on erittäin tärkeää käydä perusteellinen, avoin ja rehellinen keskustelu Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikasta. Kun se tulee voimaan, Yhdysvallat voi tuoda ja varastoida tänne aseita tai joukkoja sovituille paikoille ilman mitään edeltäviä neuvotteluja. Yhdysvalloissa järjestetään presidentinvaalit 5.11.2024. Kuulumme siis Yhdysvaltojen reviiriin, sen etupiiriin. • KL12_50-53.indd 50 23.11.2023 14.51. Niinhän siinä sitten kävi ”kuntakapinan” ynnä muun jälkeen, että Manner-Suomessa kuntia on edelleen lähes 300. Mediassa kriittisten kohtien lista on aika pitkä: Ukrainan sota jatkuu, Lähi-idässä saattaa todella räjähtää, suurvaltasuhteet halutaan uuteen järjestykseen ja kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä jatkuu. Kuntalehden tuottajana oli vuodesta 2012 lähtien Riitta Vainio ja vuodesta 2016 lähtien on ollut Martta Nieminen. Jo tilaisuuden otsikko ”Suomi suurvaltojen puristuksessa” herätti. Tuli mieleen, että olen kuullut tämän ennenkin. Suurin kiitos kuuluu tietenkin uskolliselle lukijakunnalle. Matkan varrella oli kolme päätoimittajaa: Hannu Kataja, Marja Honkakorpi ja Markku Vento. P.S. Helsingin Sanomien pääkirjoittajan mielestä (11.11.) kyse on tästä: ”Trumpin valinta olisi hyppy tuntemattomaan.” Radio Ykkösen Politiikkaradiossa (15.11.) Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoi, että ”Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat epävakauden lähde, ei vakauden”. 50 Kuntalehti 12/ 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä V uoden sisällä ratkeaa paljon. Nyt vaaligallupit täyttävät Donald Trumpille voittoa Joe Bidenista. Kiitos kaikille. Kuten otsikossa kerrottiin, tämä on viimeinen Uutisanalyysini Kuntalehdessä. Meillä läntisissä demokratioissa kaikki epävarmatkin vaihtoehdot näyttävät olevan mahdollisia. Ensimmäisen kirjoitin runsaat 12 vuotta sitten 6.10.2011 otsikolla ”Sordiino päälle kuntauudistuksessa”. Hienoja ja avaria ihmisiä kaikki. Yhdysvallat on Naton ydin ja lukko. Tämä keskustelu kuuluu Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien sarjaan, jossa ennakoidaan Suomen seuraavan presidentin tulevaa tehtäväkenttää. ENNEN Suomen Nato-jäsenyyttä ei Yhdysvaltain presidentin nimellä ollut meille niin väliä, mutta nyt asia on aivan toisin. Vanhanen sanoi myös, että on syytä pohtia vakavasti sitäkin vaihtoehtoa, jossa Yhdysvallat Trumpin johdolla irtautuu Natosta. Voi vain toivoa, että ”America First” -ajattelu sisältää tulevaisuudessakin Naton, Euroopan ja Suomen! MAAILMANTILANNE ja -politiikka on niin moninaista ja nopeasti muuttuvaa, että sitä on vaikea saman tien painaa printtilehden sivuille. Ja kohta meillä on kahdenvälinen turvallisuussopimus, DCAsopimus, Yhdysvaltojen kanssa. He ovat aika samasta puusta veistettyjä, temperamentit ja mieltymykset vain vaihtelevat. Ylen gallup marraskuun puolivälissä näyttänee selvän suunnan: Alexander Stubb, kok., on keulilla, Pekka Haavisto, vihr., on pudonnut kakkoseksi ja pitkän takamatkan jälkeen Olli Rehn, kesk., on kolmantena. määräistä tuskaa, kun se ei voi mitenkään vaikuttaa suurimman jäsenmaan johtajan valintaan, joka taas vaikuttaa kaikkeen. Keskustelussa olivat mukana taloushistorian professori Jari Eloranta, akateemikko Martti Koskenniemi ja tutkimusjohtaja Sinikukka Saari. Suomen presidentinvaalien ensimmäinen kierros on 28.1.2024 ja toinen kierros 11.2.2024. Pärjätään. Ilmastonmuutos. Kunta-tv:n alkuaikoina tein paljon yhteistyötä Sonja Elorannan kanssa. marraskuuta
NÄKEMYS I Hallitusneuvos Ville Koponen valtiovarainministeriöstä, kuinka merkittävä laki kotikuntalaki on mattimeikäläisen kannalta. Mikä muuttuu. Riitelevätkö kunnat keskenään siitä, minkä kunnan kirjoille – ja kustannuspaikalle – jokin yksittäinen ihminen kuuluu. Joko se toteutuu. Uuden lain on määrä tulla voimaan elokuun alussa 2024. Kun asiaa selvitettiin vuonna 2018, sen todettiin olevan perustuslain kannalta ongelmallista: miten jakaa kuntavero ja äänioikeus useamman kunnan kesken. Laissa säädetään myös esimerkiksi muuttoilmoitusten tekemisestä. perustuslakia, joten myös uusi kotikuntalaki lähtee siitä, että jokaisella voi olla vain yksi kotikunta. Kotikuntalain mukaan määräytyvä ihmisen kotikunta on asetettu muussa lainsäädännössä lukuisten eri oikeuksien, velvollisuuksien, etuuksien ja palveluiden saamisen ehdoksi. • Piirros: Yrjö Klippi KL12_50-53.indd 51 23.11.2023 14.51. Mikä pysyy ennallaan. Heillä kotikunnan saaminen ja säilyttäminen sidottaisiin voimassa olevaan oleskelulupaan tai muuhun oleskeluoikeuteen. Tämä itsestäänselvyydeltä kuulostava asia on joskus esimerkiksi kuntavaalien yhteydessä aiheuttanut päänvaivaa. Tulkitsevatko eri viranomaiset kotikuntalakia eri tavalla. Varmasti jokainen meistä joutuu jossakin kohtaa elämäänsä sellaisenkin tekemään. Kuntalehti 12 / 2023 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi K otikuntalaki on remontissa. Käytännössä kyse on siis rajatapauksissa tulkinnasta eli onko ihmisen työn ja muun elämän perusteella pääteltävissä, että kotikunta onkin jokin muu. Muuttoilmoitusten tekemistä sekä kotikunnan ja asuinpaikan määräytymistä koskevat pääsäännöt säilyvät ennallaan. Jokaiselle Suomessa vakinaisesti asuvalle ihmiselle merkittäisiin siis jatkossakin väestötietojärjestelmään vakinainen asuinpaikka, joka sitten määrää hänen kotikuntansa. Laki selkeyttää nykytilannetta, koska siinä on otettu huomioon aikojen saatossa kertynyt oikeuskäytäntö ja myös muu muuttunut lainsäädäntö. Asuinpaikaksi voidaan merkitä vain pysyvään asuinkäyttöön soveltuva rakennus. MUSTIKKALA MANSIKKALA Muu kunta mustikka, oma kotikunta mansikka. Asuinpaikaksi voidaan merkitä vain pysyvään asuinkäyttöön soveltuva rakennus. Suurimmat muutokset koskevat Suomeen muuttavien ulkomaalaisten kotikunnan saamista. Kaksoiskuntalaisuudesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Meillä ei ollut lupaa lähteä muuttamaan Kotikuntalaki remontissa – mikä pysyy, mikä muuttuu. Laskimme taannoin, että yli 170:ssä eri laissa ja asetuksessa on viitattu kotikuntalakiin tai ihmisen kotikuntaan. Ei. Kotikunnan määräytyminen lähtee rekisterimerkinnästä, mutta jos tosiasialliset olosuhteet kertovat muuta, merkintä ei sido viranomaisia. Toisin on esimerkiksi sosiaalihuollossa – ja sen vuoksi hyvinvointialueille on merkitystä, onko henkilön kotikunta alueen kunnassa. NÄKEMYS II Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki, mitä kivaa uusi laki tuo tullessaan. Kuntien välisiä riitoja on nykyisin vähän, koska perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa järjestämisvastuu ei ole sidottu kotikuntaan. Kotikuntahan on edellytys esimerkiksi vaalikelpoisuudelle ja äänioikeudelle kuntavaaleissa
Jos kunta muodostaa työllisyysalueen yksin, se voi luonnollisesti tehdä erilaisia täytäntöönpanotoimia, kuten haluaa. • Tarja Krakau Johtava juristi Kuntaliitto VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2024 TURKUUN VARAA PAIKKASI NYT! Tapahtuma järjestetään Turun Logomossa. Valtuusto delegoi päätösvaltaansa aina hallintosäännöllä. Se voi myös alkaa tehdä TE-palveluihin liittyviä hankintoja kunnan yleisen toimivallan puitteissa. Tällöin hallintosääntöön olisi lisättävä sille uudet tehtävät ja delegoinnit viranhaltijoille. Tämä edellyttää, että kunnassa on jo jokin olemassa oleva toimielin taikka viranhaltija, jonka toimenkuvaan toimien voidaan katsoa kuuluvan. Kuntien yhteistoiminnassa tilanne on hieman monimutkaisempi. Uudet työllisyysalueet ovat parhaillaan muodostumassa. Tällaisia toimia voisivat olla vaikkapa erilaiset suunnitteluja valmistelutoimet sekä neuvottelut muiden kuntien kanssa työvoimapalveluiden siirtoon liittyvistä asioista. Päätöksen ja sopimuksen tekijällä tulee olla asianmukainen toimivaltuus tehdä näitä toimia. Lakisääteisten TE-palvelujen tuottaminen kunnalle voi kuitenkin alkaa vasta järjestämisvastuun siirtymisen jälkeen 1.1.2025. PARHAAT PAIKAT VARATAAN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi Turku 14.–15.5.2024 www.kunnallisjohto.. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi hankintapäätösten ja -sopimusten teko sekä esimerkiksi kuntalain 54 §:n mukaisesta sopimuksesta sopiminen ja päättäminen. Toimivaltakysymykset nousevat esille erityisesti tilanteissa, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttöä tai hallinnollisen päätöksen tekemistä jossain asiassa. Kuntien on ennen vuotta 2025 valmistauduttava työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) voimaantuloon. TOIMIELIN voi perustamisensa jälkeen tehdä toimeenpanotoimia, kuten kilpailuttaa työllisyysalueelle hankintoja, edellyttäen, että vastuukunnan valtuusto on toimielimen perustamispäätöksessä tällaisen toimivallan toimielimelle antanut ja työllisyysalueen muut kunnat ovat valtuuttaneet vastuukunnan hoitamaan yhteisen kilpailutuksen. Kun asiat ovat edenneet päätöksentekoasteelle, on syytä varmistaa, että päätöksentekijällä on asianmukainen päätösvalta. Kahden päivän osallistumismaksun hinta on 345 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.12.2023 asti) sisältäen kahden päivän seminaarin, lounaat ja iltaohjelman. On tietenkin mahdollista, että vastuukunnassa on jo jokin olemassa oleva toimielin, esimerkiksi elinvoimalautakunta tai vastaava, joka olisi luonteva paikka työllisyysasioille. Kuntien on myös valmisteltava mahdolliset kuntalain 54 §:n mukaiset sopimukset viranomaistehtävien hoitamiseksi. Ilmoitukset työllisyysalueista on pitänyt ilmoittaa työja elinkeinoministeriöön (TEM) lokakuun loppuun mennessä. On kuitenkin huomattava, että on toki paljon asioita, joita kunnissa voidaan tehdä ilman erityistä valtuutusta. Samassa yhteydessä hallintosääntöön on syytä kirjata määräykset muistakin toimivallan siirroista ja mahdollisista subdelegoinneista eli mahdollisuuksista siirtää päätösvaltaa edelleen toiselle viranomaiselle. Lisäksi henkilöstön siirtoon liittyvät toimet tulevat työllistämään kuntia merkittävästi vuoden 2024 aikana. KENELLÄ on toimivalta toimia ennen vuotta 2025. 52 Kuntalehti 12 / 2023 Kuva: Kuntaliitto [ Lakiklinikka ] V uoden 2025 alusta lähtien kunnat järjestävät TE-palvelut. Sille voidaan kuitenkin hallintosääntömuutoksen yhteydessä delegoida toimivaltaa toimia jo aiemmin. Toimet kunnissa sisältävät esimerkiksi mahdollisen uuden toimielimen perustamisen, mikä tarkoittaa muutosten tekemistä hallintosääntöön. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2024 KL12_50-53.indd 52 23.11.2023 14.51. Tämä on viranomaisen suoranainen velvollisuuskin. Toimielimen perustaminen kuuluu vastuukunnan valtuuston toimialaan. Kuntien yhteinen toimielin on tällöin myös lain tarkoittama työvoimaviranomainen. Onko yhteisellä toimielimellä toimivaltaa tehdä hankintoja tai muita toimia ennen vuoden 2025 alkua. Valtaosa alueista (38) toimii vastuukuntamallilla, mikä tarkoittaa sitä, että vastuukunnassa toimiva kuntien yhteisesti sopima toimielin, kuten lautakunta, vastaa koko työllisyysalueen TE-palveluiden järjestämisestä. Toimielin tulee perustamisenkin jälkeen toimivaltaiseksi järjestämislain mukaisiin asioihin vasta vuoden 2025 alusta lähtien. Toimivallan käyttämisestä on voitu sopia myös kuntien välisessä yhteistoimintasopimuksessa, jossa on sovittu yhteisen toimielimen perustamisesta. TE-palveluiden siirrossa paljon toimivaltakysymyksiä Kenellä on toimivalta toimia ennen vuotta 2025. Myös palveluhankintoja on syytä suunnitella ja kilpailuttaa ennen kuin TE-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnille. Yhteinen toimielin (esimerkiksi lautakunta, johtokunta tai jaosto) voidaan perustaa vasta, kun työllisyysalue on vahvistettu, mikä tapahtuu TEM:n ilmoituksen mukaan viimeistään ensi vuoden helmikuun mennessä. Työllisyysalueita tulee olemaan noin 45
VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2024 TURKUUN VARAA PAIKKASI NYT! Tapahtuma järjestetään Turun Logomossa. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2024 KL12_50-53.indd 53 23.11.2023 14.51. PARHAAT PAIKAT VARATAAN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi Turku 14.–15.5.2024 www.kunnallisjohto.. Kahden päivän osallistumismaksun hinta on 345 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.12.2023 asti) sisältäen kahden päivän seminaarin, lounaat ja iltaohjelman
Hän luonnehtii itseään työorientoituneeksi ja tulevaisuuteen katsovaksi kehittäjätyypiksi. KOKOELMAKESKUS TARPEEN Kurth siirtyi Kokkolaan Turun museokeskuksesta, jossa hän työskenteli 14 vuotta. Museoiden kehittäjä Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Clas-Olav Slotte Joanna Kurth 1970: Syntyi Pellossa 1989: Ylioppilas Pellon lukiosta 1997: Filosofian maisteri Turun yliopistosta 1997: Kokoelmien projektitutkijaksi Wäinö Aaltosen museoon Turkuun 1999: Tutkijaksi Wäinö Aaltosen museon näyttely-yksikköön 2003: Wäinö Aaltosen museon näyttelyamanuenssiksi 2006: Tohtorikoulutettavaksi ja tutkijaksi Jyväskylän yliopistoon 2009: Intendentiksi Turun museokeskukseen 2018: Turun museokeskuksen hankepäälliköksi 2023: Kokkolan museotoimenjohtajaksi syyskuussa Täällä on tärkeää saada kokoelmat asianmukaisiin säilytystiloihin. Nyt kun olen Kokkolassa, olen täsmälleen Pellon ja Turun puolivälissä. ] 54 Kuntalehti 12 / 2023 [ Työ ja tekijä ] K okkola tarjoaa museokävijälle taidetta, historiaa ja luonnontieteitä. • Museot avartavat ajattelua, sanoo Joanna Kurth. Kokkolalla on hienot kokoelmat Suomen kultakauden teoksia ja nykyja ITE-taidetta, mutta nyt kaikki teokset eivät ole käytettävissä säilytykseen liittyvien pulmien vuoksi. Aion tiivistää yhteistyötä kaupungin markkinoinnin ja matkailun kanssa entisestään, jotta museoissa piilevä hyöty saadaan irti, Kurth sanoo. [ Kuka. KL12_54-55.indd 54 23.11.2023 14.57. Lukion jälkeen hän aloitti taidehistorian opinnot Jyväskylän yliopistossa, mutta suoritti ne loppuun Turussa. Tavoitteena on, että kokoelmakeskuksen rakentaminen nytkähtää ensi vuonna isosti eteenpäin, Kurth kertoo. Noin 48 000 asukkaan kaupungista löytyy myös muun muassa hylkeenpyyntija kalastajamuseot. Niin on myös Kokkolassa. Pohdin, mitä jo osaan, miten voisin jakaa osaamistani, mitä haluaisin vielä oppia ja kuinka voisin haastaa itseäni. Olemme molemmat kirjaihmisiä. Lisäksi hän haluaa, että Kokkolan kaupunkistrategian painopisteet yrittäjäystävällisyys, elämyksellisyys ja lapsiystävällisyys näkyvät museoissa entistäkin enemmän. Harrastan myös puutarhanhoitoa ja nikkarointia. Toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä kaupungin kokoon nähden ne saavat liian vähän kansallista näkyvyyttä, sanoo Joanna Kurth. Vähitellen Kurthille kirkastui, että hän haluaa museoalan johtotehtäviin. Täällä on tosi monta museokohdetta. PUOLIVÄLISSÄ PELLOON Joanna Kurth on kotoisin Pellosta. Museoiden haasteet liittyvät tyypillisesti rakennuksiin ja tiloihin. Helmikuussa hän haki Kokkolassa avoinna ollutta paikkaa ja tuli valituksi 11 hakijan joukosta. Aloin korona-aikana miettiä, mitä haluan tehdä isona. Luemme paljon, ja käymme usein elokuvissa. Kurthin mukaan monipuoliset museokohteet ovat Kokkolalle iso etu kaupungin pitoja vetovoiman sekä näkyvyyden kannalta. Matka iäkkäiden vanhempieni luokse Pelloon puolittui. Museot avartavat ajattelua ja lisäävät yhteistä ymmärrystä siitä, keitä me olemme ja mihin me olemme menossa. Toistaiseksi Kurthilla on koti Kokkolan lisäksi myös Turussa aviomiehensä, kaunokirjallisuuden suomentaja Einari Aaltosen kanssa. Puuhastelu vie ajatukset pois töistä. Kurth on Kokkolan uusi museotoimenjohtaja, joka aloitti tehtävässä syyskuussa. Viimeiset viisi vuotta hän toimi hankepäällikkönä ja teki muun muassa tilasuunnittelua. Kurth viihtyy museoissa myös vapaa-ajallaan
(03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. KL12_54-55.indd 55 23.11.2023 14.57. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. MITÄ MAAHANMUUTTO MAKSAA. Maahanmuuton avainluvut paikkakunnallasi: kuntaluvut.fi – SUOMAL AINEN AJATUSPAJA – Uusi maksuton verkkokurssi Rakentamisen kiertotalous kuntien asiantuntijoille koutsi.hsy.fi This project has received funding from the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme under grant agreement No 821201. Tilaa ja tiedä enemmän Tunnetko erot kuntien todellisuudessa
Tölli varoittaa, että jos yksittäisissä asioissa mennään liian tiukkaan valtiovarainministeriön (VM) ohjaukseen, menetetään paikalItsehallinto on valtava voimavara Tapani Töllin mielestä sopeuttamisaikataulu on mahdoton. Hän kantaa huolta siitä, kantautuuko alueiden ääni ministeriöiden työhuoneisiin. P ohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen aluehallituksen puheenjohtajan nuija on kokeneissa käsissä. Pitää muistaa, että alueet ovat erilaisia, ja silloin pitää pystyä tekemään hyviä alueellisia toimintamalleja. Jos hyvinvointialueilta vaaditaan rohkeutta katsoa tulevaisuutta uusin silmin, uusia avauksia odotetaan myös ministeriöiden suunnasta, hän muistuttaa. Itsehallinto on valtava voimavara. Tölli uskoo vakaasti hyvinvointialueiden onnistuvan tehtävässään, mutta se vaatii hyvää johtamista, normiohjauksen löysäämistä ja uskallusta ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. KL12_56-57.indd 56 23.11.2023 14.50. 56 Kuntalehti 12 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. Jos sitä osataan käyttää oikein, saadaan ihmiset toimimaan. Jos toiminta menee liian keskusjohtoiseksi, loppuu motiivi kehittää. Tapani Tölli on keskustan entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja Mari Kiviniemen, kesk., hallituksen hallintoja kuntaministeri vuosilta 2010–2011
Johtamisosaaminen korostuu voimakkaasti kaikilla tasoilla. On paljon määräyksiä, jotka lähtevät lainsäädännöstä, joka on eri ajalta kuin hyvinvointialuelainsäädäntö. Omalla tavallaan on myös mielenkiintoista toimia tällaisessa historiallisessa vaiheessa. Vaikka taaperoikäisen hyvinvointialueen ensi kuukausina on riittänyt ongelmia, Tölli uskoo Pohteen saavan hommat rullaamaan. Tölli huomauttaa, että entisessä kuntapohjaisessa järjestelmässä eri toimintojen kehitys pysähtyi vuosikausiksi, koska odotettiin, että sote-uudistus tulee. Rahatilanteen lisäksi tiukka on myös uudistuksen aikataulu. Seuraavat alueja kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2025. Koko henkilökunnan osaaminen on pystyttävä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Kokonaisuuden on toimittava, ettei tämä pääse siiloutumaan. ] Kuntalehti 12 / 2023 57 Tapani Tölli Syntynyt: Sievissä vuonna 1951 Kotikunta: Tyrnävä Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Ammatti: Kunnanjohtaja, eläkkeellä Puolue: Keskusta Tärkeimmät luottamustehtävät: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluehallituksen puheenjohtaja Harrastukset: Lukeminen, mökkeily ja polttopuiden teko Hyvää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella + Vastuullinen päätöksenteko + Osaava henkilökunta + Aktiivinen ja uudistusmielinen organisaatio Kehitettävää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Maakunnan pirstaleisuus ennen muutosta työllistää Toimintaprosesseja uudistettava Organisaatiota kehitettävä linen sitoutuminen ja osaaminen. Jos uusi sairaala jää torsoksi, se vasta kalliiksi tulee. On tämä tehtävä hallituksen puheenjohtajana ollut työllistävämpi kuin etukäteen ajattelin. Hänen mielestään tärkeää on saada myös henkilökunta sitoutumaan tulevaisuuden toimintamallien luomiseen. Hän muistuttaa, että uhkasakot eivät tuo lisää rahaa eikä henkilökuntaa. Perusoikeudet ovat painottuneet keskustelussa hyvin vahvasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä integraatioon. Joudutaan tekemään liian nopeasti myös isoja säästöpäätöksiä lainanottovaltuuksien varmistamiseksi. Ratkaisu ei hänestä voi olla se, että STM:stä sanotaan, että aluehallintovirasto ja Valvira antavat ohjauskirjeitä tai että tulee uhkasakkoja. Vanha lainsäädäntö pitää pystyä päivittämään tämän päivän tarpeeseen, hän sanoo. • Pekka Moliis Kuva: Kai Tirkkonen KL12_56-57.indd 57 23.11.2023 14.50. Kaikki osaaminen ja viisaus ei keskity ministeriön virkahuoneisiin, vaan sitä on erittäin paljon alueilla. Se on hyvin tärkeä asia. Töllin mielestä hyvinvointialueen pitää pystyä puuttumaan henkilöstömitoituksiin, asiantuntijoiden välisiin tehtäväjakoihin ja tiettyihin muodollisuuksiin. Hyvää on hyvä kehittää, ja kyllä tässä on hyvät ainekset. OIKEUDET JA VASTUU Kymmenen vuotta perustuslakivaliokunnassa eduskuntavuosinaan istunut Tölli nostaa esille myös kansalaisen oman vastuun. [ Kuka. UHKASAKOILLA EI LISÄRAHAA Hyvinvointialueiden taloustilanne on kaikkialla tiukka. Ei voi puhua niin, että onko meillä varaa investoida, sillä meillä ei ole varaa olla tekemättä investointia, Tölli painottaa. On tärkeää, että hyvinvointialueiden ja kuntien välillä säilyy hyvä keskusteluyhteys. On kuitenkin kiistaton tosiseikka, ettei kaikille neliöille ole jatkossa enää käyttöä. Hän korostaa, että meillä on tietty vastuu omasta elämänhallinnastamme. Lainanottovaltuutus on meidän tiettyjen laitteiden uusimisen ja uuden sairaalan investoinnin loppuun saattamisen kannalta välttämätöntä. Me olemme tottuneet vaatimaan oikeuksia. Ei viisaus asu pelkästään esimiehissä. Siinä rinnalla pitää muistaa vastuu. Kiinteistöjen kohtalo on yksi suurimmista huolenaiheista varsinkin kunnissa. Sopeuttamisaikataulu on ehdottomasti liian tiukka, ihan mahdoton. Kun rahoitus on tiukka, Töllin mielestä on tärkeää, että palvelurakenneuudistuksessa myös VM ja sosiaalija terveysministeriö (STM) kertovat, mitä rahoituksen niukkuus tarkoittaa. En tarkoita sitä, että heitetään asiat ihmisten omalle vastuulle, mutta meidän pitää tukea ihmisten selviytymiskykyä. Siihen saakka päätoimisena aluehallituksen puheenjohtajana toimivalla Töllillä riittää yllin kyllin työtä hyvinvointialueen kehittämisessä. KUNTAYHTEYDEN TOIMITTAVA Tyrnävän kunnanjohtajana ennen kansanedustajauraansa toiminut Tölli painottaa myös kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteyttä. Se myönnetään Pohjois-Pohjanmaallakin. Töllin mielestä on alueiden ja kuntien yhteinen huoli löytää kiinteistöille oikeanlaista käyttöä. Siellä etsitään ensi vuodelle 100 miljoonan euron säästöjä, jotta ministeriöltä saadaan riittävä lainanottovaltuutus tuleville vuosille
Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. 58 Kuntalehti 12 / 2023 [ Seuraava numero ] Ilmestyy 17.1.2024 Kuva: Kari Långsjö PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta Kuntalehden lukijoille! KL12_58-59.indd 58 23.11.2023 14.52
Kuntatekniikka-lehti on oikotie alan viimeisimpään tietoon. Tilaa Kuntatekniikka-lehti kotiin kannettuna osoitteessa kuntatekniikka.fi/tilaa TIEDOSTA EI KANNATA SÄÄSTÄÄ KL12_58-59.indd 59 23.11.2023 14.52. Kuva: Kari Långsjö PYSY MUKANA KUNTAINFRAN KEHITYKSESSÄ Toimivan kuntainfran vaikutus kuntalaisen hyvinvointiin on kunnan keskeinen menestystekijä
Abilitan Päikky on varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä, joka automatisoi hallinnon paperityöt ja tekee päiväkotien viestinnästä ja dukumentaatiosta sujuvaa. Järjestelmän lisäksi saat palveluna toimittajan jatkuvan tuen sekä kehityksen yhdessä laajan asiakaskunnan kanssa. Valitse Päikky, kun haluat valmiin ja laajasti käytössä olevan varhaiskasvatusjärjestelmän oman kehitysprojektin sijaan! Tutustu Päikkyyn: abilita.. /paikky KL12_60.indd 60 23.11.2023 14.46