Kuntalehti 2/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 I 2021 I 8.2. Työllisyystoimissa riittää tutkimista KL2_1.indd 1 29.1.2021 7.36. [ Kolumni ] Markku Jokisipilä: Kansanvallan voimannäyte KAKSI KOTIKUNTAA Timo Aro sallisi Johtajien erokorvaukset pienenivät Talousviisaiden neuvot kuntapäättäjille Uskaltaako irtisanottu ehdokkaaksi Jämsässä
Varaa ilmoitustilasi nyt. Työ, Talous, Rakentaminen, Suuri kuntavaalinumero, Sote ja hankinnat, Kuntien markkinointi, Uusi valtuustokausi, Koulutus, Johtaminen, Sote, Ympäristö ja Talous Lisätietoa Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 KL2_2-5.indd 2 29.1.2021 7.49. Kohdenna mainosta tavoita Kuntalehden teemat vuodelle 2021 on julkaistu. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA
Varaa ilmoitustilasi nyt. Valkeakosken, Pälkäneen, Kangasniemen, Kokemäen ja Mänttä-Vilppulan kuntajohtajat jättivät tehtävänsä. Kohdenna mainosta tavoita Kuntalehden teemat vuodelle 2021 on julkaistu. Vielä vuosien 2017–2018 yli 40 johtajasopimuksessa lähes puolessa erokorvaus vastasi 12 kuukauden palkkaa. Toivottavasti on, sopimuksista riippumatta. Niistä vain neljässä erokorvaus on vuoden palkka. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Sepponen on valittanut prosessista Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. KUNTALEHDEN tässä numerossa sivuilla 24–29 Ruokolahden tilannetta on käyty tarkemmin läpi esimerkkinä kuntajohtajien johtajasopimusten solmimisesta. Kyse ei ole pelkästään Pohjois-Suomesta, sillä muualtakin on esimerkkejä. Usein luottamushenkilöillä saattaa olla käsitys, että erokorvauksessa on kyse pelkästä kultaisesta kädenpuristuksesta kuntajohtajalle, mutta yhtä lailla se turvaa kunnan oikeudellisen aseman eikä repiviä ja kalliita oikeusriitoja tällöin tarvita. Kuntalehden tuoreen selvityksen mukaan erokorvaukset ovat supistuneet merkittävästi johtajasopimuksissa. Kuntalehti 2 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Saako kunta varmasti parhaat hakijat tavoittelemaan johtajapaikkaa. Ristiriidoista huolimatta monet kuntajohtajien vaihdokset on viime aikoina pystytty viemään läpi ilman kunnan toimintaa halvauttavaa ja mainetta pilaamaa julkista kiistelyä. Nyt tehdyssä selvityksessä mukana on 28 sopimusta. Anu Sepponen valittiin Ruokolahdella kunnanjohtajaksi elokuussa yhden äänen erolla. Tai solmimatta jättämisestä. Työ, Talous, Rakentaminen, Suuri kuntavaalinumero, Sote ja hankinnat, Kuntien markkinointi, Uusi valtuustokausi, Koulutus, Johtaminen, Sote, Ympäristö ja Talous Lisätietoa Marianne Lohilahti, marianne.lohilahti@netti.fi, 040 708 6640 K untajohtajien vaihtuvuus on puhuttanut kunta-alaa viime vuosina. • KL2_2-5.indd 3 29.1.2021 7.49. Tilanne kuumentui monin paikoin erityisesti viime vuonna. Syynä siihen on ollut juuri johtajasopimus. MIKSI kuntajohtajalla sitten pitäisi olla muusta kunnan henkilöstöstä poikkeava irtisanomissuoja ja erokorvaus. Värikkäiden vaiheiden jälkeen, joihin sisältyi muun muassa palkan alentaminen, valtuusto katsoi lokakuussa valinnan rauenneeksi. Millaisen kuvan kunta antaa itsestään, kun se joutuu rekrytoimaan ylintä johtoa. Esiin nousee muutama tärkeä tekijä. Kehityksen suunta on selvä. Pahimmillaan tilanne on kärjistynyt jo ennen itse töiden aloittamista, kuten kävi viime syksynä Ruokolahdella. Johtajasopimuksessa määritellään yleisten Kontrolli hyvä, luottamus parempi Saako kunta varmasti parhaat hakijat tavoittelemaan johtajapaikkaa. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Ja millaiseksi muodostuu heti kättelyssä uuden kuntajohtajan ja kunnan suhde: onko ilmassa molemminpuolisen luottamuksen ja tukemisen henkeä. Kittilän saaga on kestänyt vuosia ja yllättävätkin käänteet ovat pitäneet mielenkiintoa yllä. Kuinka paljon kunta arvostaa uuden johtajansa sitoutumista työhönsä. Tämä vuosi alkoi tutuissa merkeissä, kun Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars ilmoitti tammikuun alkupuolella eroavansa virastaan. Sodankylässä kymmenen kuukautta toiminut kunnanjohtaja sai lähteä kesällä, Kolarissa vajaat kaksi vuotta työskennellyt kunnanjohtaja erotettiin syyskuussa. Usein kyse on ollut melko tuoreen kuntajohtajan joutumisesta törmäyskurssille kunnan ja kaupungin luottamushenkilöjohdon kanssa. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. työehtojen kuten palkan lisäksi tavat toimia, jos erottamiseen tai irtisanoutumiseen joudutaan
Kuntatalouden suuria kysymyksiä pohtivat podcastin vieraat Sanna Lehtonen ja Erkki Eerola. Entä valtionosuusjärjestelmälle. Mitä kuntien eriytymiskehitykselle pitäisi tehdä. 16 Minna Punakallio: Perusasiat on pidettävä kunnossa, siis esimerkiksi koulut ja vanhustenhoito. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi aluetutkija Timo Aron hänen Vantaan-kotinsa kulmilla Kivistössä. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 6 [ Sisältö 2/2021 ] Kuva: Liisa Takala • Lehden teemaa käsitellään myös Kuntalehden podcastissa. Kuuntele Kuntalehden podcastit: kuntalehti.fi/podcast Timo Aro: Kaksoiskuntalaisuus pitäisi ehdottomasti toteuttaa. [ Lakia lukien ] 51 Luottamuspäättäjä ja rikosvastuu – varo heikkoja jäitä! [ Lakiklinikka ] 52 Mikä on tarkastuslautakunnan tehtävä ja mikä ei. [ Kirjat ] 53 Saamattomien sukupolvi [ Työ ja tekijä ] 54 Pikahälytyksellä Karkkilaan [ Luottamuksella ] 56 Kuntapolitiikkaa 45 vuotta [ Seuraava numero ] 58 Teema: Rakentaminen KL2_2-5.indd 4 29.1.2021 7.49. Kuva: Liisa Takala s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Koko Suomen tutkija [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 13 Kuntavaalit 14 Sanottua, Kuvattua, Imago 15 3 x, Tape [ Teema: Talous ] 16 Rohkeutta ja uskallusta tuleviin päätöksiin 23 10 kysymystä työttömyydestä 24 Erokorvaukset kutistuivat 30 Kuntavaalit 2021: Kaipolan jälkeen 36 Kaikki kouluun! 40 Hyvinvointia joukkorahoituksella [ Kolumni ] 43 Markku Jokisipilä: Kansanvallan voimannäyte 44 Talousjohtajista on pulaa 46 Hallitustyöskentely syyniin [ Kunnan töissä ] 48 Unelmatyössä työpajaohjaajana [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Nyt lyödään lujaa – kestääkö demokratia
Hanna Helaste: Rakennemuutos ei upota meitä vielä tänä vuonna, mutta siitä eteenpäin on aika mustaa ja kylmää vettä laiturin päässä. Annu Kuusisto Teemu Puolijoki Sami Alasara Vivi Marttila Marjut Silvast Helena Vuopionperä-Ko vanen Juha-Pekka Rusanen Johanna Rannanjärvi Pia Harmokivi Juha Rehula Leena Ruotsalainen Seppo Niskanen Timo Tolppanen 12 500 12 500 12 000 11 500 9 950 10 324 9 060 9 307 8 500 8 300 8 100 7 500 8 152 6 200 6 500 6 600 6 750 7 000 7 074 6 650 6 100 6 300 6 000 6 500 6 300 6 000 6 300 6 200 9 kk 9 kk 9 kk 9 kk 9 kk 7 kk 3/6 kk* 12 kk 9 kk 6 kk 6 kk 12 kk 6 kk 6 kk 8 kk 6 kk 12 kk 6 kk 6 kk 6 kk 6 kk 6 kk 12 kk 13.9.2027 31.8.2026 2026 loppuun 1.9.2024 2021 loppuun 31.3.2027 2022 loppuun Kunta Asukkaita Nimi Palkka Erokorvaus Irtisanomisajan palkka Virkasuhteen pituus Toistaiseksi voimassa ellei muuta mainita. Erokorvauksiin on tullut myös nollalinja Kuva: Petteri Kivimäki KL2_2-5.indd 5 29.1.2021 7.49. En voinut hyväksyä menettelyä. Kuva: Akseli Muraja Anu Sepponen: Sopimuksen käsittelystä tehtiin näytelmä viemällä se valtuustoon. 24 s. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. 30 UUSIA JOHTAJASOPIM UKSIA KESÄKUUN ALUSTA 2019 VUODEN 2020 LOPPUUN Erokorvausten summat pienenivät Koonnut: Merja Ojansivu Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi * erokorvaus porrastettu virassaoloajan mukaan sisältää ei mainintaa ei sisällä Seinäjoki Rovaniemi Salo Rauma Raisio Jämsä Pieksämäki Janakkala Ulvila Laitila Sodankylä Virrat Kittilä Siikalatva Ruokolahti Urjala Kuortane Lappajärvi Simo Reisjärvi Toivakka Keitele Soini Vesanto Pukkila Pertunmaa Tervo Oripää 63 781 63 042 51 833 39 205 24 056 20 182 17 682 16 413 12 871 8 588 8 303 6 544 6 453 5 231 4 994 4 688 3 551 2 996 2 988 2 718 2 388 2 202 2 052 2 014 1 860 1 690 1 520 1 329 Jaakko Kiiskilä Ulla-Kirsikka Vainio Tero Nissinen Johanna Luukkonen Eero Vainio Hanna Helaste Ulla Nykänen Reijo Siltala Mikko Löfbacka Lauri Kattelus Petri Härkönen Juha Viitasaari Antti Jämsén Pirre Seppänen Matias Hilden, vt
6 Kuntalehti 2 / 2021 [ Hän ] KOKO SUOMEN TUTKIJA Hyvät julkisen liikenteen yhteydet ovat Timo Arolle tärkeitä. Kehäradan läheisyys vaikutti siihen, että hän hankki asunnon Vantaan Kivistöstä. KL2_6-11.indd 6 29.1.2021 7.37
KOKO SUOMEN TUTKIJA Maan tunnetuin aluetutkija Timo Aro sanoo, että Nurmijärvi-ilmiö on tullut takaisin. Aron mukaan vahvistumassa on myös uusi Järvenpää-ilmiö, joka tarkoittaa urbaanien piirteiden vahvistumista kehysalueilla. Kuntalehti 2 / 2021 7 . Se ei ole tullut niin vahvana kuin 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä, mutta kyllä se on täällä. KL2_6-11.indd 7 29.1.2021 7.37
Kolme vuotta sitten valmistuneen selvityksen mukaan kaksoiskuntalaisuus törmää perustuslakiin. Vantaan-koti on pieni kaksio uudehkossa kerrostalossa Kehäradan varrella. Jättävätkö suomalaiset suuret kaupungit. Olen ottanut sellaisen linjan, että vastaan Twitterissäkin kaikille asiallisesti, vaikka tulisi kuinka tyhmiä kysymyksiä tai kommentteja, hän kertoo. Tätä kaikkea kysytään Suomen tunnetuimmalta aluetutkijalta Timo Arolta. Ne liittyvät kaupunki-, maaseutuja kuntakysymyksiin sekä sote-uudistukseen. Jos johonkin Porista pitäisi lähteä, se olisi Turun suunta. Siellä porilainen törmää nuoriin ja valtavaan kasvuun ympärillä, mikä on hänestä virkistävää. Tapaamme pienessä ravintolassa, joka sijaitsee kätevästi hänen Vantaan-kotinsa alakerrassa Kivistössä. Aro on näitä monipaikkaisia, joista on puhuttu vuosia. KL2_6-11.indd 8 29.1.2021 7.37. Korona-aikana kakkoskunnissa on vietetty aikaa jopa enemmän kuin varsinaisissa kotikunnissa. Ja Aro vastaa. Aron vaimo on kotoisin Turusta ja kaksi uusperheen lasta asuu Turussa. Aro itse ilmaisee, että hänellä on ”sydän Porissa, toinen jalka Vantaalla”. Vantaan-kodissa majailevat välillä myös muut perheenjäsenet. VISERRYKSET OMIA Porin kaupungin kehittämispäällikkönä työskennellessään Aro alkoi panna Twitterissä näkyville kaikkea mahdollista, mitä hän tekee. Kymmenen minuutin välein menee molempiin suuntiin junia. Jos siellä saa jonkun kartan tai graafin ymmärretyksi ja toimimaan, se toimii myös livetilanteissa, kun alustan ja puhun eri tilaisuuksissa. Herkät aiheet on helppo arvata. Aro näkee räikeän ristiriidan siinä, että yhä useammat asuvat hänen itsensä tapaan kahdella paikkakunnalla, mutta verot maksetaan vain toiseen kuntaan. Minulla on vahva porilainen identiteetti. Twitterissä tulee usein esille monenlaisia näkökulmia esimerkiksi siitä, miten saman asian voi esittää toisella tavalla, hän perustelee. Suomalaiseen monipaikkaisuuteen ei voi esimerkiksi liittyä verotuksellisia ja äänioikeuteen liittyviä oikeuksia tai velvollisuuksia. Asunnon valinnassa tärkeintä oli rata. Monipaikkaisuus on monen kunnan pelastusrengas jo nyt, mutta kaksoiskuntalaisuus pitäisi ehdottomasti toteuttaa. [ Hän ] 8 Kuntalehti 2 / 2021 M Mitä tarkoittaa, kun Helsinki ei olekaan enää muuttovoittoisten kuntien kärjessä. Lisäksi hän julkaisee Twitterissä viikoittain, joskus jopa useammin, tilastoa ja karttaa toisensa perään. Parinkymmenen vuoden uran aikana on syntynyt aika hyvä käsitys, mistä löytyy mikäkin tieto ja mitä tilastoja kannattaa käyttää. Häntä harmittaa, ettei kaksoiskuntalaisuus ole näillä näkymin toteutumassa. Onko maallemuutto todellista. ”Pataporilaiseksikin” kutsuttu Aro asuu synnyinkaupungissaan satavuotiaassa omakotitalossa kymmenen minuutin päässä keskustasta, rautatieasemasta ja lentoasemasta. Ja vastaa sielläkin kysymyksiin. Eniten ristiriitaisia tulkinKivistössä on panostettu arkkitehtuuriin ja tiiviiseen rakentamiseen, mutta Timo Aro arvostaa myös sitä, että luontoa on lähellä ja siellä pääsee helposti lenkille. Mille alueelle kannattaa perustaa yritys. Aro selvästi nauttii työstään ja Twitter-roolistaan. Maailmassa on vaikeampiakin asioita ratkaistu, joten tulee mieleen, että onko Suomessa aitoa halua pohtia sitä, hän puuskahtaa. Pata on Aron suosikkijääkiekkojoukkueen Porin Ässien tunnus
On siis Maskun syytä tai ansiota koko Aron ura. Kiinnostuin enemmän ja enemmän, koska se on aika monitieteellistä. Jos nostaa jonkun kuntatai aluekohtaisen esimerkin esille, se herättää aika usein kysymyksiä, että miksi tämä on nostettu esille. Kaikkein herkimpiä aiheita ovat kaupungistumiseen ja kaupunkipolitiikkaan liittyvät kysymykset. Olin vähän huuli pyöreänä, että mistä muuttoliiketutkimuksessa on kysymys, Aro muistelee. Samoin suhtauduttiin Porin kaupungin johdossa eli sielläkin nähtiin, että mitä tunnetumpi heidän palkkatyöntekijänsä on, sitä parempi se on kaupungin kannalta. On muuttoliikeanalyysejä, väestöennusteita, työllisyysennusteita ja arvioita toimintojen sijoittumisesta palveluverkkoon. Sitten hän pääsi Turun yliopistoon opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa, sosiologiaa, psykologiaa ja valtio-oppia. Aro ei tästä välitä. Maskun kasvu oli 90-luvulla poikkeuksellisen suurta. Aro pääsi harjoittelijaksi Turun lähelle Maskun kuntaan, joka halusi tietää, ketkä sinne muuttavat ja ketkä lähtevät pois. Twitter-Aron ”viserrykset” ovat hänen omiaan eli eivät kuulu suoranaisesti hänen palkkatyöhönsä. Selvitys valmistui ja Aron innostus kasvoi. Kun hänelle selvisi, että Siirtolaisinstituutti Turussa koordinoi muuttoliiketutkimusta, hän meni heidän juttusille. Töissä hän on jatkuvasti mukana useissa projekteissa. Ne ovat pikkujuttuja, joita Twitterissä jakelen. Innostuin muuttoliikkeestä niin paljon, että tein aiheesta gradun. Toiset puolustavat vahvasti kehityskulkua ja toiset vastustavat. Hänelle kävi, kuten aika monelle muullekin valtiotieteilijälle, että harjoittelupaikka ja gradun aihe ohjasivat työelämään. MASKUN ANSIOTA Duunariperheestä lähtöisin oleva Aro suuntasi peruskoulun jälkeen kauppaoppilaitokseen ja sieltä merkanttina moninaisiin pätkätöihin. Monesti ne ovat tosi hyviä ideoita, joita itselläni ei ole tullut mieleenkään. Viimeisen vuoden aikana hän on huomannut, että koko ajan tulee enemmän toiveita, että tekisitkö kartan tai selvityksen tästä tai tuosta asiasta. Vaikka faktat ja numerot puhuvat puolestaan, sekään ei aina riitä, Aro hymähtää. Lamavuosina hän päätti opiskella lisää ja suoritti iltalukion. Yksityiseltä puolelta tulee tilauksia silloin, kun suunnitellaan liiketoimintaa jollekin alueelle. Halutaan tietää, kasvaako alue vai ei kasva. Esille tulee sellaisia asioita, joita ei edes tule ajatelleeksi. Nostan Twitteriin vain sellaisia asioita, jotka voivat kiinnostaa suurempaa yleisöä. Kyllä! Huomasin, että tykkään tällaisesta tutkimuksesta tosi paljon. Kuntalehti 2 / 2021 9 . Kun Aro siirtyi muutama vuosi sitten Porin kaupungin palkkalistoilta aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:lle töihin, hän sanoi haluavansa jatkaa Twitterissä omalla nimellään eikä halua tavallaan sotkea yritystä siihen mukaan. Olen myös kokenut, että mitä enemmän pystyn Twitterissä synnyttämään keskustelua, se vie itse asiaa ja ymmärrystä eteenpäin. Maantieteilijät, sosiaalitieteilijät, psykologit ja aluetieteilijät ovat lähestyneet muuttoliikettä omista näkökulmistaan. Usein nähdään, että kaupungistumiseen liittyviä asioita nostamalla yritetään rakentaa vastakkainasettelua kaupunkien ja muiden alueiden välillä. toja keräävät kartat ja tilastot, joissa arvioidaan eri alueiden kasvua, elinvoimaa ja vetovoimaa. Kaupungistuminen on todella arka aihe. Twitter-julkisuus on Arolle kuitenkin vain tärkeä harrastus. Se KL2_6-11.indd 9 29.1.2021 7.37. Hän vakuuttaa suhtautuvansa kritiikkiin niin, että se auttaa häntä kehittämään itseään. Uudelle työnantajalle se sopi, koska asiantuntijan esillä oleminen palvelee tietysti myös yrityksen bisnestä
Korona-aikana maaseutu on kuitenkin alkanut kiinnostaa kaupunkilaisiakin. Oma yliopisto olisi Porin keuhkot tai piristysruiske, joka loisi seudulle valtavasti tulevaisuudenuskoa Aro ei ole säästellyt sanojaan, kun hän on MDI-aikanaan arvostellut julkisuudessa Porin elinvoiman ja aseman jatkuvaa heikkenemistä ja myös kaupunginjohtajan johtamistapaa. Vanhakantainen vastakkainasettelu vasemmiston ja oikeiston kesken on edelleen voimakasta. Ajattelin, että viidessä vuodessa yhdessä tehtävässä alkaa helposti urautua. Aro käyttää hyvin usein Poria esimerkkinä antaakseen perspektiiviä tekemisilleen. Hän valitsi EU-projekteja ja valvoi niitä. Aro haki vuonna 2017 työvapaata Porin kaupungilta vuodeksi ja hyppäsi MDI:hin, jossa hän oli ollut jo neuvonantajana. [ Hän ] 10 Kuntalehti 2 / 2021 yhdistää monia minua kiinnostavia kohteita. Nyt pääsen paremmin kiinni koko maahan, kaikenlaisiin alueisiin ja kuntiin, pieniin ja isoihin. Halusin vielä oppia lisää. Mökkilainoja otettiin ennätysmäärä. Sieltä hän siirtyi Porin kaupungin konsernihallintoon kehittämispäälliköksi Siellä oli sellainen henki, että mitä enemmän kierrän ja käyn puhumassa, sitä parempi se on Porin kannalta. Väitöskirjassaan hän selvitti, miten julkinen valta on vaikuttanut koko maan muuttoliikkeeseen. Tein samalla väitöskirjaa. Ratayhteydetkin ovat heikot muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna. Kaupungistuminen ja keskittyminen on edelleen jatkunut tästä hypetyksestä eli etätöistä ja maallemuutosta huolimatta. Aro on tekemässä useille alueille ja kaupungeille tarkkaa analyysiä koronavuodesta ja myös kaupunkipolitiikan tiekarttaa koronan jälkeiseen aikaan. Maaseudun pientalojen kysyntäkin vähän elpyi. Se ei ole tullut niin vahvana kuin Oma yliopisto olisi Porin keuhkot ja piristysruiske, joka toisi seudulle valtavasti tulevaisuudenuskoa. Verkostoa tuli valtavan paljon. Kaupungin kehitystä hän katsoo murheellisena. Se on tietysti monelle kunnalle erittäin kiinnostava tieto. Aro painottaa, että kaikkien suurten kaupunkien kehyskunnat ovat nousseet. Hän on ennakoinut jo vuosia, että väki ja menestys pakkautuu suuriin kaupunkeihin ja rannikoille. Koin olevani jäävi kehittämispäällikön toimen vuoksi ja jäin pois, mutta myöhemmin selvisi, etten olisi ollut juridisesti jäävi. Aro piipahti välillä kehitysjohtajana konsulttitoimisto Net Effectissä Helsingissä, mutta palasi taas Poriin, Satakunnan ELY-keskukseen. Ikärakenne on päässyt kuitenkin vinoutumaan. Sinne hän jäi. Mennyt kehitys muodostaa kuitenkin uran, jonka perusteella voi arvioida erilaisia vaihtoehtoja. Myös teollinen rakennemuutos on jatkunut vuosikymmenien ajan eikä kaupunki ole pystynyt riittävästi uusiutumaan. Niin sanottu iso kuva ei Aron mukaan ole muuttunut. Tuhottoman paljon menee energiaa sisäiseen riitelyyn ja siihen, ketkä ovat kimpassa ja ketkä eivät. Nurmijärvi-ilmiö on tullut takaisin. Sekin oli tärkeä työkokemus. Porissa ollaan myös politiikassa menneisyyden vankeja. Omena ei ole kauas pudonnut. Poriin Aro palasi, kun pääsi EUkoordinaattoriksi Satakunnan työvoimapiiriin. KL2_6-11.indd 10 29.1.2021 7.37. Hän joutui perehtymään kaikkiin mahdollisiin asioihin, jotka liittyvät aluekehitykseen, alueiden työllisyyskehitykseen, yritystoimintaan ja investointeihin. Jos tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikon, kesk., taannoin väläyttämää uutta yliopistoa joskus oikeasti suunnitellaan, Aron mielestä sijaintipaikan pitäisi ehdottomasti olla Pori. TAAS NURMIJÄRVI-ILMIÖ Aro liikkuu usein tutkimuksissaan herkällä alueella, koska ennusteiden mukaan voidaan tehdä päätöksiä isoistakin sijoituksista alueille. Vanhin poika Rasmus Aro on myös väestötutkija ja isänsä kanssa samassa firmassa töissä. Pori on hänen mukaansa pudonnut kelkasta, kun sitä vertaa muihin rannikkokaupunkeihin, jotka ovat menneet pitkin askelin eteenpäin. Yhteinen henki, mikä esimerkiksi Raumalla on, puuttuu Porista, hän harmittelee. Ensin sitoutumattomana keskustan ryhmässä ja myöhemmin vihreiden valtuutettuna. Aina minut kuitenkin esiteltiin, että porilainen se ja se. Porissa kaikki peruspalikat ovat kunnossa, koska siellä on selkeä kaupunkirakenne ja identiteetti, tapahtumia ja elämyksiä. Suomi on pieni maa, hän sanoo vaatimattomana. Hän alkoi saada kutsuja kaikkiin mahdollisiin alueja väestökehityshankkeisiin. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä suurista kaupungeista kuitenkin esimerkiksi Tampereen, Oulun ja Kuopion luvut ovat paljon parempia viime vuonna kuin viitenä edeltävänä vuonna. Hän on tympääntynyt myös Porin poliittiseen kulttuuriin. HYVÄ JA PAHA PORI Pikkuhiljaa mielenkiinto Aron aluetutkimuksia kohtaan kasvoi. Jälkimmäisen kauden hän jätti kesken, kun hänet valittiin kehittämispäälliköksi. Uutta on se, että ihmisillä on nyt entistä enemmän vaihtoehtoja, kun he ovat vaihtamassa esimerkiksi asuntoa tai kuntaa. He voivat helpommin harkita muuttoa eri kuntien välillä. Hän pääsi tutustumaan myös ministeriöihin ja valtion virastoihin, maakuntaliittoihin ja ELY-keskuksiin. Kyllä vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. Politiikasta hänellä on omaakin kokemusta, koska oli kaupunginvaltuustossa kahteen otteeseen. Alkoi näkyä, että suurin muuttoliikenteen kasvu varsinkin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle, hidastui selvästi aikaisempaan verrattuna, hän sanoo
Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Timo Aro • Syntyi vuonna 1967 Porissa • Asuu Porissa ja Vantaalla • Koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori • Johtava asiantuntija aluekehittämisen konsulttiyhtiö MDI:ssä vuodesta 2019, toimi samassa yhtiössä aiemmin asiantuntijana ja neuvonantajana • Työskennellyt Porin kaupungin konsernihallinnossa kehittämispäällikkönä vuosina 2011–2017, projektipäällikkönä Satakunnan ELY-keskuksessa vuosina 2008–2011, kehitysjohtajana julkisen hallinnon konsulttitoimistossa Net Effectissä vuosina 2006–2008 ja EU-koordinaattorina Satakunnan ELY-keskuksessa vuosina 1999–2006 • Perusti Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy:n vuonna 2003, yhtiö nyt lepotilassa • Perheeseen kuuluu vaimo Maija Saari ja uusperheen neljä aikuista lasta sekä kaksi lastenlasta • Harrastaa sulkapalloilua, padelia ja lenkkeilyä Äänekoskella oli suuret odotukset väestönkasvusta ja investoinneista, kun sinne tuli suuri biotuotetehdas, mutta kävikin niin, että luvut ovat entistä rumemmat. Nurmijärvi-ilmiö syntyi, kun uusimaalainen Nurmijärvi nousi esimerkiksi kunnasta, joka veti puoleensa erityisesti lapsiperheitä ympäröivistä kaupungeista. Esimerkiksi vuosina 2015–2019 muuttovoittoa sai vain keskimäärin 40 kuntaa, mutta viime vuonna muuttovoittoisia kuntia oli yli 100 kuntaa. Millä sitten houkutellaan muuttajia. Kuntalehti 2 / 2021 11 [ Kuka. Se on vähän kuin täällä Kivistössä, jossa korostuu kerrostaloasuminen, tiivis rakentaminen ja ratayhteys, Aro sanoo. Vaikka paremmalta näyttää, syntyneiden määrä on useimmissa muuttajia saaneissa kunnissa liian pieni verrattuna kuolleiden määrää. MILLÄ ON MERKITYSTÄ. Määrä siis yli kaksinkertaistui verrattuna viiteen edeltävään vuoteen. Koko Itä-Lappi on nousussa. Paikan hengellä, tapahtumilla, elämyksillä, vetovoimalla ja kiinnostavuudella, Aro vastaa. • Timo Aro nauttii esiintymisestä silloin, kun on kyse työstä. Aro muistuttaa, että isoissa kaupungeissa kasvun suuruutta on usein aliarvioitu, mutta taantuvilla alueilla helposti yliarvioidaan jonkun ison investoinnin tai muutoksen merkitystä. Ne ovat saaneet monen vuosikymmenen jälkeen ensimmäistä kertaa muuttovoittoa viime vuonna. Voi puhua myös uudesta Järvenpää-ilmiöstä, joka tarkoittaa urbaanien piirteiden vahvistumista kehysalueilla. ] tuli 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä, mutta kyllä se on täällä, hän vahvistaa koko viime vuoden tilastojen perusteella. Esimerkiksi Itä-Lapin seutu on uinut tosi syvissä vesissä, mutta nyt sekin kiinnostaa. Mitä nuoremmista on kysymys, sitä suurempi merkitys on muulla, joka on koulutuksen ja työn ulkopuolella. Kaupungistumisen, Nurmijärvija Järvenpää-ilmiöiden lisäksi meneillään on toki myös pienimuotoinen maallemuuttobuumi. Positiivisina esimerkkeinä Aro mainitsee Kuusamon, Sallan, Kolarin, Kemiönsaaren, Sulkavan ja Puumalan, joissa on vapaa-ajan ja matkailun keskittymiä, kansallispuistoja ja kaunista luontoa. KL2_6-11.indd 11 29.1.2021 7.37. Hän päivittelee etenkin Äänekosken tilannetta. Porukka pendelöi sinne Jyväskylästä tai Laukaalta. Se vetää lukuja alaspäin
Aikanaan maalaus tilattiin Wirtaselta nimenomaan ravintola Rautaruukin seinälle sen esteettiseksi yksityiskohdaksi, Kuutsa kertoo. Rautaruukin ravintolan remontin yhteydessä maalaus heitettiin arvottomana roskalavalle. Katja Martelius KARKKILAN kaupungin vaakuna on saanut aiheensa metalliteollisuudesta. KL2_12-15.indd 12 29.1.2021 7.40. 1980-luvulla Valureille oli vähällä käydä kalpaten. ] KUN RAUTAKAUPUNKI Karkkilasta kysyy kunnan taideaarretta, Museotoimen johtajan Tommi Kuutsan vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä: Kaapo Wirtasen suuri öljyvärimaalaus Valurit (Muuripatojen valantaa Högforsin tehtaalla) vuodelta 1942 tietysti. Tekeillä on jyhkeä valurautainen muuripata, joita aikanaan käytettiin yleisesti muun muassa pyykinpesuun ja pesuveden kuumentamiseen. Wirtanen maalasi valoa, maisemaa ja muotokuvia välillä ihmeen heleällä, välillä synkeämmällä paletilla. Vuonna 1820 Karkkilan Korkeakosken partaalle perustettiin Högforsin ruukki, joka valmisti paitsi takomiseen soveltuvaa rautaa, myös patoja ja pannuja, silitysrautoja ja vesipyöriä ja 1900-luvun vaihteen jälkeen myös muun muassa lämpöpattereita ja vesijohtoja. Hänen tuotantoonsa kuuluu useita teollisia aiheita ja ylipäätään aiheita, jotka esittävät ihmisiä työnsä ääressä. Näitä vuosia kuvaa Wirtasen Valurit. Kuutsa kertoo, että Högforsin päämetallurgin mukaan maalauksen muoteista puuttuivat lopputulokselle olennaiset ramput eli alaja Karkkila: Valurit (1942) Kuva: Karkkilan ruukkimuseo yläkehykset. Paikka onkin teokselle sopiva. Sieltä sen pelasti Karkkilan tuolloinen kulttuurisihteeri, kertoo Kuutsa. Tehdas kasvoi, ja sodan jälkeen Högforsista oli tullut Pohjoismaiden suurin valimo, joka työllisti jopa 1 800 työntekijää. [ Mikä vaakuna. Muotti ei olisi valaessa pysynyt paikoillaan. 12 Kuntalehti 2 / 2021 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Vaakunan selitys on ”punaisessa kentässä liekkikoroinen tyviö, jonka yläpuolella kaksi vasaraa ristikkäin; kaikki kultaa”. Valurit liitettiin aarteena Karkkilan taidekokoelmaan, johon kuuluu nykyään 201 työtä – muun muassa maalauksia, taidevalokuvia, grafiikkaa, veistoksia ja tekstiilitaidetta. Sen historia alkoi Karkkilassa vuonna 1823, kun Karkkilan kosken partaalle perustettiin Högforsin masuuni, johon rautamalmi saatiin alueelle hieman aiemmin avatusta kaivoksesta. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin käyttöön syyskuussa 1956. TOSIELÄMÄN valajien keskuudessa teos on kuitenkin herättänyt vuosien saatossa rankkaa taidekritiikkiä. Valurit on vastikään siirretty esille Högforsin ruukin klubirakennukseen, jossa vuosi sitten avasi ovensa hotelli, jonka aulassa se on kävijöiden ihasteltavissa. Tässä valetaan susikappaleita, metallurgi oli Kuutsan mukaan sanonut. Wirtanen tunnetaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa oppia saaneena, ansioituneena maalarina, jonka teoksia on muun muassa Ateneumin kokoelmissa. Lähes kolmimetrinen maalaus esittää viittä miestä, jotka kaatavat sulaa metallia puusta tehtyyn muottiin
Naisvastaajat arvioivat, että kaikki mikä liittyy luottamushenkilötyön julkisuuteen, estää ihmisiä lähtemästä ehdokkaiksi. Osaltaan syy tähän voi olla omissa kokemuksissa. Luottamushenkilöiden raportoitu viikkotuntien määrä kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2010, mutta on sen jälkeen ollut lievässä laskussa. Päättäjien kuva mahdolliseen ehdokkuuteen vaikuttavista asioista on pysynyt yleisesti suurin piirtein samana kuin neljä vuotta sitten. Kyllä se ehkä kumpuaa omasta kokemusmaailmasta. Pienissä kunnissa valtuutetut käyttävät selkeästi vähemmän aikaa luottamustehtävien hoitoon kuin suurissa kunnissa. Tutkimuksen naisvastaajista peräti 57,1 prosenttia arvioi häirinnän ja uhkailun vaikuttavan halukkuuteen kuntavaaliehdokkaaksi, kun miehistä tähän arvioon päätyi selvästi pienempi osa, 41,3 prosenttia. Viime vuonna valtuutetut käyttivät keskimäärin 6,8 viikkotuntia luottamustehtävien hoitoon ja hallituksen jäsenet keskimäärin 9,4 viikkotuntia, kun vastaavat luvut vuonna 2015 olivat 8,5 ja 11,5 viikkotuntia. Vastaajat arvioivat lähinnä muiden ihmisten halukkuuteen vaikuttavia asioita. Sandberg yllättyi myös siitä, että naiset arvioivat nyt miehiä useammin, että yksityiselämään liittyvät syyt sekä luottamushenkilötyöhön liittyvä julkisuus eli häirintä, median raportointi ja kuntalaisten palaute vähentävät ihmisten halukkuutta asettua ehdolle. Naisten ja miesten ero näissä kysymyksissä pisti kyllä silmään. Vuoden 2017 kyselyyn vastanneista 36 prosenttia arvioi, että talous rajoittaa ihmisten vaali-intoa, kun tuoreessa kyselyssä 53 prosenttia oli tätä mieltä. Kuntapäättäjiä pyydettiin tutkimuksessa arvioimaan, miten erilaiset asiat kunnan ympäristössä ja toiminnassa vaikuttavat ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle seuraavissa kuntavaaleissa. Vastaajia viime syksynä tehdyssä kyselyssä oli yli 40 kunnassa kaikkiaan 812, joista luottamushenkilöitä oli 630 ja johtavia viranhaltijoita 182. Arviot kunnan yleisten tulevaisuudennäkymien vaikutuksesta ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle ovat huonontuneet etenkin pienemmissä kunnissa. Tutkimuksen tehnyt Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg pitää tuloksissa yllättävimpänä sitä, että päättäjät arvioivat talouden näkymien jarruttavan ihmisten halua lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Muutos näkyy kaikissa kuntakokoluokissa. AJANKÄYTTÖÄ on tutkittu 25 vuoden ajan, ja sitä tutkittiin nytkin. Kysymyspatteristo oli mukana myös päättäjäkyselyssä 2017, joka toteutettiin ennen edellisiä kuntavaaleja. Åbo Akademin ja Kuntaliiton tutkimuksen mukaan halukkuutta ehdokkaaksi lisäävät eniten ajankohtaiset asiakysymykset, kunnan tulevaisuudennäkymät yleensä ja kuntalaisten palaute. Myös avovastauksissa tuli esille, että naisille julkisuus on raaempaa, Sandberg sanoo. Martta Nieminen Häirinnällä ja uhkailulla on vaikutusta Lähde: Päättäjätutkimus 2020, Åbo Akademi ja Kuntaliitto KL2_12-15.indd 13 29.1.2021 7.40. Ero pienten ja suurten kuntien välillä on kasvanut, Sandberg huomauttaa. Kuntalehti 2 / 2021 13 [ Kuntavaalit ] IHMISTEN halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa vähentävät eniten ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt, kunnan taloudellinen tilanne sekä luottamushenkilöihin kohdistunut häirintä ja uhkailu, arvioidaan tuoreessa kuntapäättäjätutkimuksessa. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden arviot eri asioiden merkityksestä ovat melko yhteneväisiä. Uutena kysymyksenä oli luottamushenkilöihin kohdistuvat häirintä ja uhkailu
Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Taloustaito-lehdessä. Helsingissä oli lunta paikoin jopa enemmän kuin Lapissa. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Martti Hetemäki Yhteiskunta-ala-julkaisussa. Oikaisu Kuntalehden numerossa 1/2021 Kainuun työllisyyttä käsittelevän jutun kuvatekstissä luki virheellisesti Juha Virkkunen. Hauskoja ja turvallisia talvilomaviikkoja! Martta Nieminen Kuva: Laura Oja Talvi saatiin etelään ”ONHAN meilläkin ollut kaikenlaista maskisotkua, lentokenttäsotkua, suojavarusteongelmaa ja epäselvää viestintää. Toimittaja ja tietokirjailija Matti Mörttinen Kanava-lehdessä. Jopa pakkanen paukkui. Toimittaja Esa Lilja Viikon lopuksi -kolumnissa Helsingin Sanomissa. 14 Kuntalehti 2 / 2021 [ Kuvattua ] [ Sanottua ] ERI PUOLILLA pääkaupunkiseutua mitattiin tammikuussa harvinaisen paksuja lumihankia. Lisäksi hän on sanonut, että tietenkään hän ei nykyään kirjoittaisi samalla tavalla. Suomen koronakriisin hoito on kuitenkin vähän kuin Wagnerin musiikki: parempaa kuin miltä kuulostaa. Läntisillä demokratioilla on saavutusten valossa hyvä tili. Heikoimmin on mennyt täyspopulistien hallinnassa olevilla mailla. Lumen runsaudesta nautittiin täysin rinnoin hiihtoladuilla ja pulkkamäissä, mutta liikenteessä oli tietysti välillä ongelmia. ”SEN, minkä koronavuosi on osoittanut, voi tiivistää sanoihin kansanvalta, tasa-arvo, sananvapaus ja oikeusvaltio. ”YLEENSÄ vanhoista asioista irtisanoutuminen, kuten Jussikin on monta kertaa sanonut, siitä ei ole mitään hyötyä, se vain pahentaa asioita. Niistä monissa ovat johtajat itsekin sairastuneet. Pahoittelemme virhettä. Perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja Kirkkonummen valtuutettu Riikka Purra Image-lehdessä. Osaisi ehkä muotoilla asiansa niin, tai siis paremmin, että niistä ei voisi saada vääriä tai tehdä vääriä tulkintoja. Kuvassa on Juha Torvinen. Muistetaan pestä käsiä, käytetään maskeja ja pidetään turvavälit. Koululaisten hiihtolomat alkavat pian, joten toivottavasti kaikki pääsevät nauttimaan ulkoilusta – oli lunta tai ei. Tärkeitä siteitä voi olla moneen paikkaan. ”PÄÄTÖKSIÄ mahdollisesta maakuntaverosta kannattaa harkita vasta siinä tilanteessa, jossa myös maakuntien tehtäviä hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kenties olennaisesti muutetaan. Jos joku on kuvitellut, että kriisejä taltutetaan parhaiten autoritäärisellä nyrkkikurilla, hänen on hyvä katsoa koronatuloksia maailmalla. Viimeksi alue oli yhtä luminen kymmenen vuotta sitten. Ainakaan tällä vaalikaudella sellaista ei tulla päättämään. ”TILASTOISSA ihminen on aina hyvin yksioikoisesti vain jotakin tiettyä asiaa: helsinkiläinen tai taivalkoskelainen. KL2_12-15.indd 14 29.1.2021 7.40. Oikea elämä on sävykkäämpää
Kuntien välinen muutto neljännesvuosittain 1998–2019 sekä ennakkotieto 2020 KL2_12-15.indd 15 29.1.2021 7.40. Kuolleiden määrä oli 54 943, mikä on 994 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Koronarajoitusten vaikutukset näkyvät näissä kansainvälisen muuttoliikkeen luvuissa. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 19 378 enemmän kuin maastamuuttoja. 2 Syntyvyys kääntyi viime vuonna lievään nousuun. Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2020 syntyi 46 452 lasta, mikä on 839 lasta enemmän kuin vuonna 2019. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 11 076 muuttoa vuoden 2020 kuntajaon mukaan. 3 Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden 2020 aikana ennakkotietojen mukaan 297 776. Lähde: Tilastokeskus. [ 3 X ] Kuntalehti 2 / 2021 15 [ Kuvattua ] [ Tape ] 1 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa 5 536 146. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2020 aikana 10 854 hengellä
KL2_16-35.indd 16 29.1.2021 7.38. Kuusi talousviisasta kokosi näkemyksensä tulevasta sekä muotoili terveisensä kuntien johdolle ja tuleville päättäjille. Entä onko pian luvassa suuri määrä uusia kuntaliitoksia. [ Talous ] 16 Kuntalehti 2 / 2021 ROHKEUTTA JA USKALLUSTA TULEVIIN PÄÄTÖKSIIN Pitäisikö eri kunnilla olla erilaisia tehtäviä. Vaikka sote-uudistus toteutuessaan poistaisi kuntatalouden epävarmuutta, krooninen talouden epätasapaino näyttää silti jatkuvan, talousviisaat varoittavat
Kuva: Liisa Takala Perusasiat on pidettävä kunnossa, siis esimerkiksi koulut ja vanhustenhoito. Rahat on saatava riittämään niihin hyvin. Ilman niitä kunnat olisivat syvässä kriisissä ja joutuisivat sopeuttamaan säästölistoineen todella hurjasti. Soten tuloon kesken valtuustokauden on vaikea etukäteen valmistautua, sillä tulot ja menot voivat koronan jälkipyykkinä vaihdella. Fiksut kunnat käyttävät tukensa järkevästi ja suunnittelevat tulevaisuuttaan pitkälle. Investoinnit tietävät lisälaskuja, mutta toisaalta pitäisi ajatella kokonaisetua ja viedä asioita eteenpäin pitkäjänteisesti. Kuntalehti 2 / 2021 17 . Edellisessä kokouksessa kuntaedustajilta tuli hyviä raikkaita puheenvuoroja. Tilannetta seurataan tarkkaan ja tehdään laskelmia siitä, kuinka paljon kunta sote-uudistuksessa menettää tai voittaa. Kyseessä ovat valtavan suuret ja sote-puolen normaaliin toimintaan vaikuttavat rahat. Kuntataloudessa on eletty ennen poikkeusaikaakin perusasioiden äärellä ja sovitettu yhteen menoja ja tuloja. Koronatuet helpottivat tilannetta, sillä kunnille jäi hengähdysaikaa suunnitella tulevaa. Nykyisen hallituksen tavoitteena on ollut etsiä keinoja erilaisten kuntien järkevään toimintaan. Jälkikäteen saatetaan huomata, ettei hyvin dramaattisia muutoksia tullutkaan, mutta toisaalta kaikki mahdollisuudet sellaisiin on olemassa. Tulevaisuuden ennustaminen on aina epävarmaa, mutta nyt se on superepävarmaa. Superepävarmat ennusteet K untaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että tulevat päättäjät aloittavat valtuustokautensa huonosti ennustettavissa olevassa tilanteessa. Muusta kehittämisestä ja prosesseista voi karsia. Pahoin pelkään, että tämä on aikamoinen pelinpaikka. Kunnissa joudutaan pohtimaan, kannattaako esimerkiksi terveyskeskuksiin tai muutoin terveydenhuoltoon tässä tilanteessa satsata. Punakallio nostaa hattua kuntajohtajille ja tuleville päättäjille. Näin tehdään jatkossakin. Perusasiat on pidettävä kunnossa, siis esimerkiksi koulut ja vanhustenhoito. Kukaan ei vielä tiedä, muuttaako poikkeusaika ihmisten elämäntapaa ja toimintaa pysyvästi. Minna Punakallio KL2_16-35.indd 17 29.1.2021 7.38. Punakallion mielestä on todella tärkeää, että kunnissa otetaan asioista selvää ja pysytään kärryillä. Olen itsekin työryhmässä, jossa tätä selvitetään. Koronan vaikutusten kanssa joudutaan elämään vielä jonkun aikaa. Samalla hän kehottaa heitä viemään katseen korkealle ja kauas. Punakallio kaipaa hyviä ideoita keskusteluun kuntien polarisoitumisesta ja erilaistumisesta. Kuntiin on saatu vakautta, joillekin jopa hieman löysyyttä
Meklin on huomannut joissakin kunnissa uutta yhdessä rakentamisen henkeä ja vapaaehtoistyötä. Kotitalouksien pankkitileillä makaa 100 miljardia euroa, melkein 20 000 euroa per kansalainen. Kuntalaisten kannattaa varautua ottamaan itse aiempaa enemmän vastuuta kuntansa elinvoimaisuudesta. Kunnilla on nykyisellään yli 500 tehtävää ja lähes tuhat niihin liittyvää velvoitetta. Toisaalta isolla väkimäärällä ei ole rahaa. Pysytäänkö koronan jälkeenkin kotona virkkaamassa vai ryhdytäänkö käyttämään esimerkiksi paikallisia palveluja monipuolisesti. Niiden karsiminen ei auta taloutta, jos ne kaikki eivät muutoinkaan ole käytössä. Kunnissa tulisi löytää keinoja pitää väestömäärä entisellään ja pysäyttää muuttoliike, joka synnyttää kahdet menot mutta yhdet tulot. Kuva: Rami Marjamäki Pentti Meklin KL2_16-35.indd 18 29.1.2021 7.38. Kouluverkostosta keskusteltaessa olisi kuitenkin muistettava, että koulu ei tarkoita vain opinahjoa, vaan se on myös kylän elinvoimatekijä. Eivätkä eurot liiku mihinkään. Koulu ei tarkoita vain opinahjoa, vaan se on myös kylän elinvoimatekijä. Tulokunnan on puolestaan usein rakennettava lisää palvelukapasiteettia. Olisi hyvä harjoitus käydä läpi, mitä kaikkea tehtävälistalla nyt on ja mitä tarvitsisi olla. Kulutusta ei saada vauhtiin eikä sen kautta nostettua työllisyyttä ja julkiselle sektorille lisää verotuloja. Viime vuosina määrä on pudonnut alle 50 000:n. Tiet on edelleen pidettävä kunnossa, yleishallintoa pyöritettävä ja opetusta annettava. Häntä askarruttaa, millaisia vaikutuksia ilmastokysymyksillä ja asennemuutoksilla on kulutukseen. Jo yksittäinen järjestö voi polkea kuntaan elämää. Onko vaikkapa teatterin oltava viimeisen päälle huipputasoa vai voisiko harrastajateatteri tuoda arkeen piristystä, hän kysyy. [ Talous ] 18 Kuntalehti 2 / 2021 Kuntalaisille vastuuta K unnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin sanoo, että kunnat tarvitsevat nyt kipeästi yleistä talouden kasvua, joka kasvattaisi verotuloja korottamatta veroprosentteja. Meklinin mielestä valtakunnan politiikassa pitäisi painottaa nykyistä enemmän kulutuskysyntää, sillä sitä kautta saataisiin hoidettua työllisyyttä. Kouluverkosto rakennettiin sotien jälkeen, jolloin syntyvyys oli yli 100 000 lasta vuodessa. Meklinin mielestä keskustelussa talouskasvusta on keskitytty puhumaan yritysten kilpailukyvystä ja viennistä, sen sijaan kotimaan markkina ja ostovoima sivuutetaan. Meklin huomauttaa, että valtio joutuu ottamaan yhä enemmän osuutta kuntiin jäävistä palveluista, jos palvelut halutaan säilyttää. Kun väkimäärä vähenee, ihmiset vievät lähtökunnan verotuloja tulokuntaan, mutta lähtökuntaan jää ylläpidettäväksi tyhjää kapasiteettia sekä enemmän ja vähemmän entiset menot
Mutta samalla on kyettävä huolehtimaan henkilökunnasta, sillä ilman sitä ei yksikään kunta toimi. Tehostettaessa on pidettävä huolta siitä, etteivät ihmiset polta itseään loppuun. Etenkin pienillä paikkakunnilla tämä voi johtaa työttömyyden suureen kasvuun. Hän toivoo, että tulevat kuntapäättäjät paneutuisivat todella syvällisesti talouspuoleen ja ymmärtäisivät hyvin lainanoton dynamiikan. Riski tästä on viime aikoina ollut aivan eri luokkaa kuin aiemmin. Puhumattakaan siitä, miten ihmiset saadaan jaksamaan todella pitkään. Keskustelu jatkuu esimerkiksi siitä, mikä on kestävä velkataso ja millainen voi julkisen velan maturiteetti eli pituus olla. Työhyvinvointi tärkeää P ääekonomisti Heidi Schauman Swedbankista huomauttaa, ettei poikkeuksellinen vuosi muuttanut isoa maailmanlaajuista trendiä, väestön ikääntymistä, miksikään. Hänen mielestään oli hyvä, että valtio myönsi koronatukia kohtalaisen avokätisesti heti kriisin alussa. Meillä ei välttämättä ole menetelmiä käsitellä tilanteita, kun työtaakka vain kasvaa ja on puskettava eteenpäin. Suomi ei ole tässä yksin, mutta ikääntymisen vauhti on meillä muihin verrattuna todella nopea. Kuntalehti 2 / 2021 19 . Mutta samalla on olemassa riski, että ongelmia on peitelty tukien avulla ja että seurauksena on konkurssiaalto. Julkisen sektorin toiminnan tehostamisesta on puhuttu pitkään. Kuva: Liisa Takala Heidi Schauman KL2_16-35.indd 19 29.1.2021 7.38. Mutta sekä koulutuksessa että terveydenhuollossa ihminen on kaiken ytimessä. Nyt olisi paikallaan tarkastella, millaista velkaa on otettu ja millaiset riskit siihen liittyvät. Oli parempi, että poikkeuksellisessa tilanteessa tukea oli mieluummin reilusti kuin liian vähän. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että pystymme reagoimaan nopeasti ja siirtämään resursseja paikasta toiseen. Tehostettaessa on pidettävä huolta siitä, etteivät ihmiset polta itseään loppuun. Schauman huomauttaa, että tulevan nelivuotiskauden iso aihe on työhyvinvointi ja kysymys, miten ihmiset saadaan jaksamaan. Jos korot yhtäkkiä lähtevät nousuun, riskinä on paljon velkaa ottaneen valtion tai kunnan tilanteen nopea heikentyminen. Schauman arvioi, että koronan jälkipyykkiä pestään vielä pitkään. Väestön ikääntyessä huoli julkisen talouden kestävyydestä kasvaa. Hän toivoo korona-ajan opettaneen ketteryyttä ja joustavuutta. Schaumanin mielestä on edelleen paikallaan huolehtia töiden tehokkaasta organisoinnista
Kuntien verotulot ovat koronasta huolimatta lähestulkoon kirineet tasolle, mitä Kuntaliitto arvioi 2019 joulukuussa. Päinvastoin, sillä joissakin vähemmän ikääntyneen väestön kehyskunnissa, kuten Pirkkalassa, Tuusulassa, Liedossa tai Kempeleessä, kuntien talousvastaavien voi olla helpompi hengittää. Riippuu porkkanoista eli rahoista. Laesterä on kollegoineen laskenut, että 20–30 kuntaa on avustuksen avulla nostanut tilinpäätöksensä taseen alijäämän plussan puolelle. Talousjohtajien uskottavuus tosin saattoi saada kolauksen, sillä he olivat ehtineet ennustaa paljon synkempää tilannetta. Toisaalta soten siirtyminen pois kunnilta helpottaa niiden talouden suunnittelua, mutta jos talouden peruskysymykset jätetään ratkaisematta, arviointimenettely on edessä. Talousahdinko olisi syventynyt nopeasti, ellei valtio olisi tukevasti rahoittanut kuntia. Tästä huolimatta niiden veronkorotuspaineet ovat vähäisempiä kuin pienillä kunnilla. Uudet valtuustot aloittavat kuitenkin hyvin poikkeuksellisen vuoden jälkeen. Jos yhdistymisavustukset saadaan järkevälle tasolle, liitoksia voi hyvinkin tulla. Tilanne ei ole täysin pelastettu myöskään kriisikuntamenettelyyn joutumiselta kun koronatuki poistuu. Perusasiat eivät ole muuttuneet mihinkään: väestö ikääntyy ja maaltamuutto jatkuu edelleen. Jos ja kun niitä annetaan, ne on myös kompensoitava täysin. Kuinka ne asiallisesti ottaen pystyvät hoitamaan jäljelle jäävät palvelut. Sote-uudistuksen takia kunnat eivät kuitenkaan varsinaisesti kaadu. Kuva: Liisa Takala Olen velkapessimisti. Tuleville kuntapäättäjille Laesterä lähettää terveisinä kehotuksen uskoa talousjohtoa ja taloussuuntautunutta kunnanjohtajaa. Tosin poikkeustilanteessa velkaantuminen on paikallaan, jos velka käytetään investointeihin, joilla puretaan pöhöjä rakenteita. [ Talous ] 20 Kuntalehti 2 / 2021 Avustuksilla plussalle H allintotieteiden tohtori Eero Laesterä konsulttiyhtiö FCG:stä sanoo kevään tilanteen muistuttavan neljän vuoden takaista vaalikevään aikaa ainakin sikäli, että myös tuolloin soten piti siirtyä maakunnille kesken tulevan valtuustokauden. Lisäksi silloinen rahoitusjärjestelmä vastasi pitkälle nykyistä. Toisin sanoen alenemia ei olisi juuri tulossa. Kuntien tilinpäätökset olivatkin vuoden lopussa parempia kuin pitkään aikaan. Vaaliretoriikkaa kuunnellessa ihmetyttää, ettei sopeuttamiseen kannusteta edes valtion tasolla enää ollenkaan. Jo tammikuussa 2020 näytti, että kuntatalouden tilanne syöksyy nopeasti tosi hankalaan tilanteeseen. Kuuntelen huolissani valtiolta kunnille tulevia lisätehtäviä. Korona kuritti lujaa palveluvaltaisia isoja kaupunkeja, jotka ottivat iskuja vastaan muidenkin puolesta. Velkaantuminen tuntuu pahalta, jos näitä euroja menee käyttötalouteen. Mutta sitten iski korona, ja alkoi näyttää, että nyt ollaan yhä pahemmin lirissä. Kuntien kahtiajaon Laesterä ennakoi syvenevän edelleen. Entä onko näkyvissä uusia kuntaliitoksia. Jos sote toteutuu, jäljelle jäävistä kunnista osa on seurakunnan kokoisia. Eero Laesterä KL2_16-35.indd 20 29.1.2021 7.38. Taustalla oli vuosikymmenen huonoin tilinpäätöstilanne. Olen velkapessimisti. Poikkeusaikana saadut tuet eivät kuitenkaan riitä pitkälle, ja tosiasiat ovat vastassa viimeistään ensi vuonna
Kuntapäättäjillä on kuitenkin tärkeä rooli edistää talouden kestävyyttä. Sijainti selittää, millaisia asukkaita siellä asuu, millaisia veronmaksajia he ovat ja millaisia palveluja tarvitsevat. Sinervo on huolissaan kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklinin tavoin kulutuksen vähenemisestä, sillä se pienentää verotuloja ja sitä kautta julkisten palvelujen rahoitusta. Kukaan ei halua ainakaan vaalikeväänä leikata palveluja. He joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä, helpot on jo tehty. Kunta ei voi päättää siirtää pääkonttoriaan pääkaupunkiseudulle, vaan se on paikkaan sidottu. Kuntien talouteen vaikuttaa merkittävästi kunnan sijainti. Myös kunnan roolia alueensa elinvoiman kehittäjänä tulisi tarkastella nykyistä enemmän. Hän toivoo, että Suomessa kyettäisiin katsomaan julkisen talouden kokonaiskuvaa ja kuntien mahdollisuuksia toimia siinä. Alkanut vuosi saattaa mennä vielä suhteellisen hyvin, mutta miten käy pian sen jälkeen. Yleisessä puheessa korostetaan uudistuksen tarvetta. Hän pohtii, että kuntaliitosten määrä tuskin ainakaan merkittävästi lähiaikoina lisääntyy. Kunnissa halutaan katsoa, millaiseksi maailma on koronan ja sote-uudistuksen jälkeen muuttumassa. Koko kuntakentän talouden suunta on hänen mielestään huolestuttava. Edellisen esityksen tavoin myös tässä on tuplahallinnon riski, mutta tämä riski tiedostetaan ja tunnistetaan aiempaa paremmin. Kukaan ei halua ainakaan vaalikeväänä leikata palveluja. Päätöksenteon aikajänne on Sinervon mielestä ollut lyhyt, mikä näkyy velkaantumisessa ja korjausvelassa. Hallinto on tarpeellinen, mutta aika pieni osa palvelujärjestelmää ja varsinaista tekemistä. Ajatus ei voi olla se, että resursseja lisäämällä synnytetään kestävyyttä, joka ottaa talouden lisäksi myös sosiaaliset kysymykset ja ympäristön huomioon. Sijainti ratkaisee T ampereen yliopiston julkisen talousjohtamisen yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo arvioi, että tänä keväänä sote-uudistukseen ollaan aiempaa valmiimpia ja hyväksyvämpiä. Hänen mielestään kuntataloudessa on syytä ottaa lähtökohdaksi se, kuinka nykyisillä resursseilla voidaan toimia mahdollisimman kestävästi ja samalla saada mahdollisimman paljon hyvää aikaan. Koronatuet eivät poistaneet kuntien rakenteellisia ongelmia. Kuntalehti 2 / 2021 21 . Kuva: Rami Marjamäki Lotta-Maria Sinervo KL2_16-35.indd 21 29.1.2021 7.38
Erityisen tärkeä on rahoituslaskelma. Vaikeimmat vuodet ovat vasta edessä, kun akuutista koronakaudesta selvitään. Pitkäniemi kiinnittäisi huomiota myös muuttoliikkeen vaikutukseen eri kuntiin ja etenkin investointeihin. Mikä on välttämätöntä, minkä verran kunnan käyttötalouteen jää pelivaraa. Väestön vanheneminen nakertaa entisestään monen kunnan riskinkantokykyä ja kaventaa niiden pelivaraa. Samoin on mietittävä uudessa valossa, miten kuntien erilaisia palvelutarpeita ja olosuhteita tasaantuu jatkossa valtionosuusjärjestelmällä. Hänen mielestään nyt kannattaa vakavissaan miettiä sitäkin, kuinka järkevää on säilyttää kaikilla kunnilla samat lakisääteiset tehtävät. Y lijohtaja Jani Pitkäniemi valtiovarainministeriöstä toivoo, että valtion jakamat koronatuet akuutissa kriisissä käytetään kunnissa viisaasti, myös pitkä aikanäkymä mielessä. Milloin liika velkaantuminen on uhka. [ Talous ] 22 Kuntalehti 2 / 2021 Eri kunnille eri tehtäviä. Kuntien talouden ja veropohjan kehityksessä keskeistä on edelleen työllisyys. Niukkuuden kanssa eletään joka puolella maata, ja myös kasvavat kunnat tarvitsevat euroja investointeihinsa. Tutustukaa kunnan tilinpäätökseen kokonaisuutena, siitä selviävät kuntakonsernin vastuut lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Mikäli sote-uudistus toteutuu, kysymys kuntien tehtävistä nousee uuteen valoon. Kuntien lähivuosia leimaa väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeestä johtuva eriytymiskehitys sekä sote-uudistus ja palaaminen koronatukien jälkeiseen aikaan. Kuntajohdolle ja tuleville valtuutetuille hän toivoo uskallusta vaikeisiin päätöksiin ja kokonaisuuden ymmärrystä pitkällä, yli valtuustokaudet ylittävällä ajattelulla. Hallitus on käynnistänyt kuntapolitiikan tulevaisuustyön, jossa etsitään ehdotuksia kuntien tehtäviin, rahoitukseen, ohjaukseen, kuntarakenteisiin, kuntien yhteistyöhön sekä ylipäänsä kuntien rooliin. Kuntien menojen kehityksestä on puhuttu paljon, mutta huomiota tulisi kiinnittää myös tuloihin. Erityisen tärkeä on rahoituslaskelma, joka kertoo tuloslaskelmaa enemmän kunnan todellisesta pelivarasta. Tukea ei ole tarkoitettu ylimääräisiin hankkeisiin vaan pitämään kuntien palvelukoneistot kunnossa. Kuva: Liisa Takala Tekstit: Kirsi Riipinen Jani Pitkäniemi KL2_16-35.indd 22 29.1.2021 7.38. On ymmärrettävä, miten investoinnit vaikuttavat pitkällä aikavälillä kokonaisuuteen. Uudistuksessa kuntien volyymista on lähdössä noin puolet, mikä pakottaa miettimän jäljelle jäävän kunnan olemusta kokonaisuudessaan. Hän huomauttaa, että hallitus on palaamassa jo kuluvana vuonna mutta etenkin lähivuosina kehysmenettelyyn, mikä rajoittaa kaikkien valtion talousarviosta riippuvaisten toimijoiden talouden liikkumavaraa
Vai onko yksityisellä sektorilla hankitulle työkokemukselle enemmän kysyntää. Johtuuko se sitten siitä, että yksityisellä puolella on julkista enemmän tarvetta palkata henkilöitä. Yritysja elinkeinoelämä on keskeisessä asemassa. Se helpottaa työllisyyteen liittyvien tavoitteiden asettamista, toimenpiteiden määrittämistä ja vaikutusten arviointia. 10 Missä asemassa kunta on työllisyyttä edistäessään. Puhumme aiheesta joka kerta budjettia tehtäessä. Kunnassa on ymmärretty työttömyyden vaikutus kunnan talouteen. Osatyökykyisten työllistymisen edistämisen keinot on kirjattava tavoitteellisina kunnan strategioihin. Kaikissa kunnissa ei tunnisteta osatyökykyisiin liittyviä mahdollisuuksia. 5 Mikä voisi olla hyvä esimerkki kunnan työllistämismahdollisuuksista. Kun kunta tekee tarmokkaasti työtä osatyökykyisten työllistymiseksi, se näkyy vähentyneinä sosiaalipalveluiden kuluina ja lisääntyneenä elinvoimana. 2 Onko palkkatuki ollut kuntalaisille tehokas tapa päästä kunnolla kiinni työelämään. Kuntien omat hankinnat ovat keskeinen keino parantaa työllisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä. • KL2_16-35.indd 23 29.1.2021 7.38. Jouni Lampinen 4 Miten osatyökykyisten tilannetta voisi siis parantaa. Lähikunnat voivat keskinäisen yhteistyön avulla tarjota parempia palveluita kuntalaisilleen. 10 kysymystä työttömyydestä Työttömyydestä aiheutuu joka vuosi miljardiluokan kustannukset yhteiskunnalle. Työttömyydestä aiheutuu yksilölle tulonmenetystä. Tutkimustiedon perusteella palkkatuki näyttää edistävän työttömien työllistymistä samansuuruisista kustannuksista huolimatta vain yksityisellä sektorilla. Kaikista työttömyyteen liittyvistä menoista ei ole helppoa saada tietoa. Työllisyysyksikkömme on ollut aloitteellinen yritysyhteistyölle, ja se on kantanut hedelmää. Työttömyysaste on ollut meillä pitkään korkealla tasolla, se on ollut noin 13–14 prosentin luokkaa viime aikoina. 6 Mistä kuntien kannattaa hakea apua työllistämistoimiin. 7 Millainen työllisyystilanne on Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Liedon kunnassa, työllisyyspäällikkö Heidi Elo. Tulosten pohjalta on olemassa toimintamalleja, joita kunnat voivat hyödyntää. Ja osavuosikatsauksessa tarkistetaan, mihin suuntaan olemme menossa. Myös työllistämistoimet lisäävät menoja. Teemme jatkuvasti yhteistyötä kunnan sisällä. Yritämme edistää kaikin tavoin työllisyyttä. Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan yrityksiin eikä kuntiin. 8 Mitkä ovat avainasioita työttömyyden vastaisissa toimissanne. Kunnassa on ymmärretty työttömyyden vaikutus kunnan talouteen. Meillä on verrattain alhainen työttömyysprosentti verrattuna muihin Turun kaupungin kehyskuntiin. Kunnan toimenpiteillä ei erityisesti pystytä vähentämään työttömyyttä. 3 Tiedostetaanko kunnissa riittävän hyvin työllisyystoimien mahdollisuudet, vammaisjärjestöjen perustaman Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen. Kunnan edustajien on tunnettava alueensa yhdistysja järjestötoimijat. Erilaisissa hankkeissa on selvitetty työllisyysehdon käyttämistä julkisissa hankinnoissa. Työttömyydestä aiheutuu työttömyysturvaja etuusmenoja, ja se vaikuttaa kuntien verotuloihin. Kuntalehti 2 / 2021 23 1 Minkälaisista näkökulmista työttömyyden taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida, Pellervon taloustutkimuksen vanhempi ekonomisti Henna Busk. Kunnat tarvitsevat tietoa, yhteistyötä ja kokeiluja työllisyyden edistämiseksi. Kuntapäättäjien on saatava enemmän tietoa osatyökykyisistä, heidän osaamisestaan ja mahdollisuuksistaan. 9 Kuinka paljon työttömyyden vaikutuksista on keskusteltu Päijät-Hämeessä sijaitsevassa Heinolassa, kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Fuat Wafin, kok.
24 Kuntalehti 2 / 2021 [ Talous ] EROKORVAUKSET KUTISTUIVAT Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen odottaa hallinto-oikeuden ratkaisua Ruokolahden tilanteesta. Hän on edelleen valmis ottamaan viran vastaan, jos työehdoista sovitaan. KL2_16-35.indd 24 29.1.2021 7.38
Niistä yhdessätoista erokorvaus on kuuden kuukauden palkka ja vain neljässä 12 kuukauden palkka. Tuoreimmassa Kuntalehden selvityksessä on mukana 28 johtajasopimusta vuosilta 2019–2020. Valinta oli suuri yllätys ja valtakunnallinen uutinen, sillä Tiilikaisen valintaa pidettiin varmana. Vertailu uusimpiin johtajasopimuksiin osoittaa, että luottamuspulatilanteessa vapaaehtoisesti eroava kunnanjohtaja saa yhä useammin vain kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan, johon sisältyy irtisanomisajan palkka. Hän sai kukkapuskan käteensä Kuntalehden selvityksen mukaan kunnanjohtajille luottamuspulatilanteissa maksetut erokorvaukset ovat kutistuneet kolmen viime vuoden aikana tuntuvasti. Muutos on ollut merkittävä. Kuntalehti 2 / 2021 25 . Ruokolahdella Etelä-Karjalassa johtajasopimuksen heikennykset johtivat tilanteeseen, jossa valittu kunnanjohtaja ei ottanut virkaa vastaan. Johtajasopimuksiin on tullut myös puhdas nollalinja. Vain kahdeksassa sopimuksessa erokorvaus oli kuuden kuukauden palkka. KUKKAPUSKA KÄTEEN Pohjoissavolaisen Rautalammin kunnanjohtajana toimiva Sepponen kertoo olleensa ainoana kolmesta loppusuoran ehdokkaasta paikalla kunnanvaltuustossa, kun valinta tehtiin. K untalehti on selvittänyt kunnanja kaupunginjohtajien johtajasopimuksia vuodesta 2017 lähtien viime vuoden loppuun. KL2_16-35.indd 25 29.1.2021 7.38. Selvityksessä vuosilta 2018–2019 (Kuntalehti 6/2019) oli mukana 23 johtajasopimusta, joista seitsemässä erokorvaus oli 12 kuukautta tai yli ja 11:ssä kuuden kuukauden palkka. Näin oli Ruokolahden kunnanvaltuuston päättämässä johtajasopimuksessa, jota kunnanjohtajaksi valittu Anu Sepponen ei hyväksynyt. Vuosien 2017–2018 (Kuntalehti 3/2018) yli 40 johtajasopimuksessa lähes puolessa erokorvaus vastasi 12 kuukauden palkkaa. Valtaosaan erokorvauksista sisältyy myös irtisanomisajan palkka. Sepponen päihitti kunnanjohtajavaalissa viime elokuussa ex-ministeri ja valtiosihteeri Kimmo Tiilikaisen, kesk., yhden äänen enemmistöllä
Ei minulla ole erokorvausta myöskään Puumalan kanssa tehdyssä johtajasopimuksessa. Neuvottelujen kuluessa laskin palkkatoiveeni 7 300 euroon. Hildenin johtajasopimus on pääosin sama, josta kunnanvaltuusto päätti ja jonka Anu Sepponen hylkäsi. Se oli 7 800 euroa. Ruokolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Suna Kymäläinen, sd., sanoo kunnan luottamusjohdon toivoneen, että Sepponen olisi aloittanut virassa lokakuun alussa, ja näin hän lupasikin. Hän toimii viransijaisena kunnes hallintovalitukset on käsitelty. ”LUOTTAMUS MENI” Ruokolahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Paananen, kesk., toteaa, että sopimusneuvottelut Anu Sepposen kanssa törmäsivät johtajasopimuksesta syntyneisiin erimielisyyksiin ja viran hoidon aloittamiseen. Hän toteaa, että kunnalla on yksiselitteinen oikeus päättää kunnanjohtajan palkasta, koeajasta ja erokorvauksesta. ”NÄYTELMÄ VALTUUSTOSSA” Anu Sepponen on edelleen sitä mieltä, ettei hänen valintansa kunnanjohTuntuu aika erikoiselta, että kunnanvaltuusto ryhtyy tekemään muutoksia johtajasopimukseen. Ruokolahden kunnanvaltuusto valitsi 24. Kun Sepponen ei hyväksynyt kunnanhallituksen tekemää yksimielistä sopimusluonnosta, asia annettiin valtuustoryhmien päätettäväksi, Paananen kertoo. Kymäläisen mukaan neuvotteluja hiersi koko ajan se, että Sepponen oli haluton ilmoittamaan, milloin hän ottaisi viran vastaan. Asiasta ei kanssani neuvoteltu. marraskuuta Puumalan kunnanjohtajan Matias Hildenin kunnanjohtajaksi. Suna Kymäläinen Matias Hilden KL2_16-35.indd 26 29.1.2021 7.38. Anu Sepponen puolestaan toteaa, että hän ilmoitti haastatteluissa olevansa valmis aloittamaan vaikka lokakuun alussa, mutta edellyttäen että johtajasopimuksesta päästään yksimielisyyteen. lokakuuta kunnanjohtajan valinnan rauenneeksi. Tämä luonnos ei sisältänyt koeaikaa, ja erokorvaus oli siinä yhdeksän kuukauden palkka, Sepponen kertoo. ja onnittelut hänen valintaansa kannattaneilta. Kunnanvaltuusto katsoi 19. Sepponen puolestaan vastasi, ettei hän hyväksy kunnanvaltuuston luonnosta johtajasopimukseksi ja ettei hän voi ottaa kantaa viran vastaanottamiseen. Yhdessä ryhmässä valtuutettu esitti, että Sepponen ilmoittaisi itse, ettei hän tule virkaan. Emme hyväksyneet niin sanottua kultaista kädenpuristusta, vaan kunta-alan normaalin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan. [ Talous ] 26 Kuntalehti 2 / 2021 UUSIA JOHTAJASOPIMUKSIA KESÄKUUN ALUSTA 2019 VUODEN 2020 LOPPUUN Erokorvausten summat pienenivät Koonnut: Merja Ojansivu Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi * erokorvaus porrastettu virassaoloajan mukaan sisältää ei mainintaa ei sisällä Seinäjoki Rovaniemi Salo Rauma Raisio Jämsä Pieksämäki Janakkala Ulvila Laitila Sodankylä Virrat Kittilä Siikalatva Ruokolahti Urjala Kuortane Lappajärvi Simo Reisjärvi Toivakka Keitele Soini Vesanto Pukkila Pertunmaa Tervo Oripää 63 781 63 042 51 833 39 205 24 056 20 182 17 682 16 413 12 871 8 588 8 303 6 544 6 453 5 231 4 994 4 688 3 551 2 996 2 988 2 718 2 388 2 202 2 052 2 014 1 860 1 690 1 520 1 329 Jaakko Kiiskilä Ulla-Kirsikka Vainio Tero Nissinen Johanna Luukkonen Eero Vainio Hanna Helaste Ulla Nykänen Reijo Siltala Mikko Löfbacka Lauri Kattelus Petri Härkönen Juha Viitasaari Antti Jämsén Pirre Seppänen Matias Hilden, vt. Koen itse, että minun on oltava valtuuston luottamuksen arvoinen ja jos en sitä nauti, sitten on vaihdettava työmaata. Annu Kuusisto Teemu Puolijoki Sami Alasara Vivi Marttila Marjut Silvast Helena Vuopionperä-Kovanen Juha-Pekka Rusanen Johanna Rannanjärvi Pia Harmokivi Juha Rehula Leena Ruotsalainen Seppo Niskanen Timo Tolppanen 12 500 12 500 12 000 11 500 9 950 10 324 9 060 9 307 8 500 8 300 8 100 7 500 8 152 6 200 6 500 6 600 6 750 7 000 7 074 6 650 6 100 6 300 6 000 6 500 6 300 6 000 6 300 6 200 9 kk 9 kk 9 kk 9 kk 9 kk 7 kk 3/6 kk* 12 kk 9 kk 6 kk 6 kk 12 kk 6 kk 6 kk 8 kk 6 kk 12 kk 6 kk 6 kk 6 kk 6 kk 6 kk 12 kk 13.9.2027 31.8.2026 2026 loppuun 1.9.2024 2021 loppuun 31.3.2027 2022 loppuun Kunta Asukkaita Nimi Palkka Erokorvaus Irtisanomisajan palkka Virkasuhteen pituus Toistaiseksi voimassa ellei muuta mainita. VIRKA TAAS HAKUUN Lokakuun alussa Ruokolahden kunnanhallitus päätti, että Sepposen on ilmoitettava neljän päivän kuluessa ottaako hän viran vastaan. Hilden toteaa, että hänen sopimuksessaan on vain kunta-alan työehtosopimuksen mukainen irtisanomisajan palkka. Savoon Sepponen viestitti, ettei ole lähdössä pois Rautalammilta. Kunnanvaltuustossa äänestettiin erikseen kunnanhallituksen esityksestä johtajasopimukseksi ja yksi kerrallaan äänestyksessä voittivat alemmat tarjoukset. Palkkatoivomuksensa Sepponen oli esittänyt jo haastatteluvaiheessa, kun sitä kysyttiin. Sepponen ehdotti sopimusneuvottelujen jatkamista, mutta kunnanhallituksen esitys johtajasopimukseksi haluttiin viedä kiireesti kunnanvaltuustoon. Palkaksi määriteltiin 6 500 euroa, kuuden kuukauden koeaika ja erokorvauksesta luovuttiin kokonaan. Ennen valtuuston istuntoa Sepponen oli valtuustoryhmien kuultavana. Sepponen vyörytti keskustelua sosiaalisen median kanavissa ja neuvotteluistamme vuosi asioita julkisuuteen. Samalla päätettiin käynnistää uuden kunnanjohtajan haku. Toritilaisuudessa uusi kunnanjohtaja otettiin lämpimästi vastaan ja johtajasopimuksestakin alettiin neuvotella. Sepposelle eivät meidän esittämät ehdot sopineet, aikaa kului ja mentiin umpisolmuun, Kymäläinen kuvailee. Hilden toimi viime vaalikaudella kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläisen, kesk., avustajana ja oli keskustan eduskuntavaaliehdokkaana Kaakkois-Suomessa, mutta ei päässyt eduskuntaan. Lopulta kunnanhallitus päätti, että saan 7 000 euroa, kuten edellinen kunnanjohtaja
KL2_16-35.indd 27 29.1.2021 7.38. UUSIA JOHTAJASOPIMUKSIA KESÄKUUN ALUSTA 2019 VUODEN 2020 LOPPUUN Erokorvausten summat pienenivät Koonnut: Merja Ojansivu Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi * erokorvaus porrastettu virassaoloajan mukaan sisältää ei mainintaa ei sisällä Seinäjoki Rovaniemi Salo Rauma Raisio Jämsä Pieksämäki Janakkala Ulvila Laitila Sodankylä Virrat Kittilä Siikalatva Ruokolahti Urjala Kuortane Lappajärvi Simo Reisjärvi Toivakka Keitele Soini Vesanto Pukkila Pertunmaa Tervo Oripää 63 781 63 042 51 833 39 205 24 056 20 182 17 682 16 413 12 871 8 588 8 303 6 544 6 453 5 231 4 994 4 688 3 551 2 996 2 988 2 718 2 388 2 202 2 052 2 014 1 860 1 690 1 520 1 329 Jaakko Kiiskilä Ulla-Kirsikka Vainio Tero Nissinen Johanna Luukkonen Eero Vainio Hanna Helaste Ulla Nykänen Reijo Siltala Mikko Löfbacka Lauri Kattelus Petri Härkönen Juha Viitasaari Antti Jämsén Pirre Seppänen Matias Hilden, vt. Kuntalehti 2 / 2021 27 . Annu Kuusisto Teemu Puolijoki Sami Alasara Vivi Marttila Marjut Silvast Helena Vuopionperä-Kovanen Juha-Pekka Rusanen Johanna Rannanjärvi Pia Harmokivi Juha Rehula Leena Ruotsalainen Seppo Niskanen Timo Tolppanen 12 500 12 500 12 000 11 500 9 950 10 324 9 060 9 307 8 500 8 300 8 100 7 500 8 152 6 200 6 500 6 600 6 750 7 000 7 074 6 650 6 100 6 300 6 000 6 500 6 300 6 000 6 300 6 200 9 kk 9 kk 9 kk 9 kk 9 kk 7 kk 3/6 kk* 12 kk 9 kk 6 kk 6 kk 12 kk 6 kk 6 kk 8 kk 6 kk 12 kk 6 kk 6 kk 6 kk 6 kk 6 kk 12 kk 13.9.2027 31.8.2026 2026 loppuun 1.9.2024 2021 loppuun 31.3.2027 2022 loppuun Kunta Asukkaita Nimi Palkka Erokorvaus Irtisanomisajan palkka Virkasuhteen pituus Toistaiseksi voimassa ellei muuta mainita
Johtajasopimuksiin sisältyvä kommentointikielto on Koskisen mukaan yleinen piirre johtajasopimuksissa. [ Talous ] 28 Kuntalehti 2 / 2021 EROKORVAUSTEN pienentyminen voi olla merkki kunnanjohtajan aseman normalisoitumisesta tavalliseksi johtotason kunnalliseksi tehtäväksi, sanoo Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen. PALKKASOPU ENNEN VALINTAA Ruokolahden tapauksessa Seppo Koskinen pitää erikoisena, ettei kunnanjohtajan palkasta sovittu ennen Anu Sepposen valintaa virkaan. Hän ei puhuisi kultaisesSeppo Koskinen Ruokolahden johtajavalinnan oikeusprosessista ennakoidaan pitkää. Silloin eletään tämän mukaisesti, ja jos joku ulkopuolinen asian riitauttaa, sitten vedotaan siihen, että sopimusta ei syntynyt. Jokainen järkevä työnantaja sopii palkasta ennen kuin ihminen otetaan töihin. KL2_16-35.indd 28 29.1.2021 7.38. Henkilön virkasuhdetta ei voi päättää sillä perusteella, ettei hän suostu sopimukseen. Itä-Suomen hallinto-oikeus salli kuitenkin välipäätöksessään virantäytön. Sepponen vei Ruokolahden kunnan päätökset hallinto-oikeuteen. Jos erokorvauksessa mennään nollaan, se kuvastaa sitä, että kunnanjohtaja on normaali viranhaltija. Karjalainen toteaa, ettei nollalinjan tai kuuden kuukauden palkkaa vastaavassa erorahassa oteta huomioon kunnanjohtajan muita viranhaltijoita heikompaa työsuhdeturvaa. Hän on edelleen myös halukas jatkamaan neuvotteluja. Ruokolahden valtuusto oli päättänyt, että minun olisi tullut hyväksyä minulle sanellut ehdot ja jos en mene yksipuolisesti sanelluin ehdoin virkaan, valinta raukeaa. Erokorvauskin olisi hyvä käydä läpi jo ennen kuin valinta vahvistetaan. Ei ole tarkoitus, että ensin otetaan töihin ja sitten vasta neuvotellaan palkasta. Kunnanjohtajan erottamiseen riittää käytännössä pelkkä poliittinen luottamuspula, joka voidaan todeta vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä valtuuston kaikista jäsenistä. Juridisista syistä valituksessa vaadittiin myös virantäyttökieltoa, kunnes hallinto-oikeus olisi tehnyt päätöksen. TOIMIVA TYÖKALU Suomen Kuntajohtajien puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on yllättynyt siitä, että jotkut kunnat ovat poistaneet erokorvauksen johtajasopimuksista. Sepposen mielestä on käsittämätöntä, että hänen väitettiin menettäneen luottamuksen ennen kuin hän oli tehnyt päivääkään töitä. Sepponen jatkaa Rautalammin kunnanjohtajana ja hallinto-oikeus joutuu ottamaan kantaa myös siihen, voiko kunnanjohtaja olla juridisesti yhtä aikaa kahden kunnan johtaja. EROKORVAUS ON SELKÄNOJA Savukosken kunnanjohtaja Antti Mulari tutki johtajasopimusta tuoreessa pro gradu -työssään Vaasan yliopistoon. Ehkä vanhempien kuntapäättäjien on vaikeaa sopia heille suuria erokorvauksia. Sehän olisi julkisten yhteisten varojen hukkaan heittämistä, jos kunnanjohtajan vapaaehtoisesta eroamisesta vielä maksettaisiin. Merja Ojansivu Työoikeuden emeritusprofessori: Nuorille ehkä vaikeaa sopia isoja erokorvauksia tajaksi ole rauennut. Erokorvauksia on Koskisen arvion mukaan pienennetty ehkä myös siksi, että kunta työnantajana pitää luottamuspulatilanteissa kunnanjohtajan erottamisen perusteita niin selvinä, että riitatilanteessa kunta voittaisi jutun. Tuskin kunta voisi vaatia esimerkiksi erokorvausta takaisin, vaikka kunnanjohtaja kertoisikin eron taustoista julkisuudessa. Lauseke sopii paremmin yksityiselle kuin julkiselle puolelle. Hänen mielestään erokorvauksen puuttuminen tai olemattoman pieni erokorvaus poistaa molemmilta osapuolilta toimivan työkalun päästä yksimielisyyteen mahdollisessa luottamuspulatilanteessa. Tätä riskiä kompensoimaan on johtajasopimuksiin kirjattu erokorvaus. Alalle on tullut paljon nuoria. Sopimusta ei vain syntynyt, mutta virka on voimassa. En voinut hyväksyä menettelyä. Johtajasopimusneuvottelut voivat Koskisen mukaan olla pitkiäkin, ja jos sopimuksesta ei päästä yksimielisyyteen, sitten ei vaan ole sopimusta. Sopimuksen käsittelystä tehtiin näytelmä viemällä se valtuustoon. Ruokolahden johtajavalinnan oikeusprosessista ennakoidaan pitkää. Jos erokorvausta ei ole tarjolla, kunnanjohtajan ei ole mahdollista irtisanoutua niin helposti, vaan hän joutuu pitämään kiinni vakinaisesta virasta ja vaikka valittamaan erottamispäätöksestä. Yleensä palkka käydään läpi kaikkien ehdokkaiden kanssa
• Savukosken kunnanjohtaja Antti Mulari arvioi pro gradussaan erokorvausten määrää oikeustaloustieteessä ja vahingonkorvausoikeudessa käytetyllä kaavalla, jolla arvioidaan vahingon oletusarvoa. Mulari toteaa, että tavanomaiset 6–12 kuukauden erokorvaukset ovat kuntatyönantajan kannalta edullisia, varsinkin jos erokorvaus sisältää irtisanomisajan palkan. Lähtökohtana on, että kunnanhallitus valmistelee päätökset valtuustolle ja jos valtuusto on tyytymätön esitykseen, hyvä toimintatapa on palauttaa asia kunnanhallitukselle valmisteluun evästysten kera. • Jos oletetaan, että kunnanjohtajan palkka on 7 000 euroa ja oletetaan, että todennäköisyys irtisanomisen riitauttamiseen on 90 prosenttia eli hyvin todennäköinen ja valituksen menestymisen todennäköisyys hallintooikeudessa on 50 prosenttia ja kunnalle laittomasta irtisanomisesta koituva kustannus on 250 000 euroa, on riskin oletusarvo 112 500 euroa. Mulari on arvioinut korvauksia oikeustaloustieteessä käytetyllä kaavalla. Jos oletetaan, että johtajasopimuksessa on sovittu 12 kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus, sen määrä on 84 000 euroa. Erokorvaus on selkänoja, jotta kunnanjohtaja pystyy toimimaan virassaan ilman, että tilapäiset näkemyserot vaikuttavat hänen asemaansa. Hän pohtii, onko kunnanhallitukselta puuttunut valtuuston poliittinen luottamus neuvotteluissa valitun kunnanjohtajan kanssa. • Kunnan kannattaisi siis maksaa jopa 16 kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus välttääkseen laittoman irtisanomisen tuottaman riskin. • KL2_16-35.indd 29 29.1.2021 7.38. Se osoittaa, että ristiriitatilanteessa työnantajan kannattaa pyrkiä ensisijaisesti sopimaan siitä, että kunnanjohtaja ottaa erokorvauksen ja eroaa itse. Jos kunnanjohtaja toimii suoraselkäisesti, hän joutuu väkisinkin joskus astumaan jonkun varpaille ja se herättää tyytymättömyyttä. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002145548 Merja Ojansivu Kuva: Akseli Muraja ta kädenpuristuksesta, sillä erokorvaukset ovat varsin vaatimattomia verrattuna yritysmaailmassa toimitusjohtajille maksettuihin summiin. Tuntuu aika erikoiselta, että kunnanvaltuusto ryhtyy tekemään muutoksia johtajasopimukseen. Kuntalehti 2 / 2021 29 Kunnanjohtaja ja luottamushenkilöt eivät käy keskinäistä keskustelua kunnan asioista median välityksellä.” Ruokolahden vt. • Kunnanjohtajan erottamiseen liittyy myös mainehaitta ja ajankulu, joita ei oteta huomioon kaavassa. Ilman erokorvausta johtajasopimus on torso. Oikeuskäytännön mukaan laittomaksi todetusta irtisanomisesta kunnat ovat joutuneet maksamaan 4–24 kuukauden palkkaa vastaavia korvauksia, Mulari huomauttaa. kunnanjohtajan Matias Hildenin johtajasopimus Mikäli yhteisesti todetaan, että kunnanjohtaja ei nauti luottamusta ja kunnanjohtaja tämän seurauksena irtisanoutuu vapaaehtoisesti, on irtisanomisaika tällöin kaksi kuukautta… Irtisanoutumisajalta maksetaan normaali palkka, mutta erillistä erokorvausta ei makseta.” Siikalatvan kunnanjohtajan Pirre Seppäsen johtajasopimus Tätä sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan välisin neuvotteluin. Ruokolahden johtajasopimuksen prosessia ja kunnanjohtajan palkasta päättämistä Mulari pitää poikkeuksellisena. Mikäli asiassa ei neuvotteluteitse päästä sopimukseen, tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet ratkaistaan Etelä-Savon käräjäoikeudessa.” Pieksämäen kaupunginjohtajan Ulla Nykäsen johtajasopimus Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistojen ja kaupunginjohtajan välille sovitaan pysyvä neuvottelumenettely, jolla varmistetaan toimiva ja luonteva vuorovaikutus kaupungin virkamiesjohdon ja ylimmän poliittisen johdon välillä.” Seinäjoen kaupunginjohtajan Jaakko Kiiskilän johtajasopimus Kunnan luottamushenkilöelimet ja erityisesti puheenjohtajat kunnioittavat kunnanjohtajan henkilöhallinnollista asemaa ja ammattijohtajuutta pidättäytymällä sellaisesta kuntahallinnon operatiivisesta henkilöjohtamisesta, joka ei tapahdu kunnanjohtajan kautta.” Reisjärven kunnanjohtajan Marjut Silvastin johtajasopimus Kunnanjohtaja toimii kunnan keulakuvana ja valvoo kunnan etua yhdessä kunnanhallituksen kanssa.” Toivakan kunnanjohtajan Helena VuopionperäKovasen johtajasopimus Poimintoja johtajasopimuksista 2019–2020 [ Info ] Miksi hyvä erokorvaus on kunnan etu
30 Kuntalehti 2 / 2021 [ Talous ] [ Kuntavaalit 2021 ] KAIPOLAN JÄLKEEN KL2_16-35.indd 30 29.1.2021 7.38
Minulla tulee vieläkin kyyneleet silmiin, kun muistelen tuota hetkeä. Minulla oli vuodesta 2010 lähtien harrastepohjainen toiminimi. Kaipolan paperitehtaan voimalaitos toimii toistaiseksi normaalisti. Teen lähinnä reitistöurakointia ja maastokuljetuksia pienoiskuormatraktorilla. Meillä oli olemassa suunnitelma äkillisen rakennemuutoksen varalle. KL2_16-35.indd 31 29.1.2021 7.38. Esillä olivat Jämsän molemmat tehtaat. Hän oli kolme viikkoa aikaisemmin lukenut lehtiartikkelin, jonka mukaan ainakin kahta suomalaista paperitehdasta uhkaa sulkeminen. Se pitää tehdasaluetta lämpimänä ja tuottaa energiaa Jämsän kaupungin omistamalle Jämsän Aluelämmölle. MILJOONAT SAAMATTA Elokuussa Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste luki työhuoneessaan pörssitiedotetta. Parikymmentä Kaipolasta irtisanottua miettii yritystoimintaa yhtenä vaihtoehtona, Nurminen kertoo. Tehtaan sulkeminen heijastuu myös kevään kuntavaalien ehdokasasetteluun. Ehdimme kokoonPaperinvalmistus päättyi Jämsän Kaipolassa tammikuussa. M oottorisahat soivat loppiaisen jälkeisenä perjantaina Jämsän keskustan kupeessa. Toisaalta olin helpottunut, että tiedotteessa ei mainittu Jämsänkosken paperitehdasta, Helaste sanoo. Kun Kaukonen lokakuussa sai kuulla Kaipolan tehtaan lopettamisesta, hän ilmoittautui heti TE-toimiston yrittäjäkurssille. Kaukonen sai neuvoja yrityksen perustamiseen sekä investointitukien ja starttirahan hakemiseen Jämsän kaupungin yrityspalvelupäälliköltä Joonas Nurmiselta. Meillä on käynnissä puolentoista hehtaarin puistohakkuu paikallisen metsuriyrittäjän kanssa. Muutin sen osakeyhtiöksi. UPM kertoi suunnittelevansa Kaipolan paperitehtaan sulkemista. Kuntalehti 2 / 2021 31 . Kaupunki tekee nyt hartiavoimin töitä löytääkseen säästöjä ja työtä sadoille irtisanotuille. Vastaan puiden kuljetuksesta, hän kertoo. Yhtä sahoista käyttää UPM:n Kaipolan paperitehtaalta irtisanottu Pekka Kaukonen. Vuoden alusta hän on ollut päätoiminen yrittäjä. Sitä piti päivittää
Elokuussa valtio lupasi Jämsälle tukea kolmen demariministerin suulla. Tehtaan sulkeminen vaikuttaa Jämsän kaupungin talouteen viiveellä, sillä valtaosalla työntekijöistä työsuhde päättyy vasta toukokuussa. Sellaista yhteistyötä, jossa eri toimijat aidosti ja ratkaisukeskeisesti Kaipolan tehtaan sulkeminen teki jämsäläisestä Pekka Kaukosesta yrittäjän. KL2_16-35.indd 32 29.1.2021 7.38. Toistaiseksi Jämsälle on myönnetty 4,75 miljoonaa euroa aluekehityshankkeisiin ja yritysrahoitukseen, Helaste kertoo. Helaste toivoo, että valtion tukea on saatavilla jatkossa, sillä keskeisintä hänestä on turvata tuotannollisen toiminnan tulevaisuus Jämsässä. Graafisen paperin kysyntä on ollut heikkoa jo pitkään. Lopullinen päätös tehtaan sulkemisesta tuli lokakuussa. Koronaviruksesta aiheutuneet sulkutoimet olivat viimeinen niitti, UPM tiedotti. [ Talous ] 32 Kuntalehti 2 / 2021 [ Kuntavaalit 2021 ] tua sisäisesti kolmesti ennen kuin pörssitiedote tuli. Jämsä laati paketin, jossa se toivoi saavansa erilaisiin kehittämishankkeisiin 35 miljoonaa euroa. Kaipolassa työt päättyvät noin 450 ihmiseltä. Olen aina tykännyt työskennellä luonnossa, hän sanoo. Aluekehitysrahan turvin Jämsä kehittää etätyötilaa ja rakentaa Himokselle lumivarman ladun. Koronan jälkeisessä ajassa Jämsän tukijaloilla, matkailulla ja ilmailuteollisuudella, ei ole kykyä investoida. Summa ei ole missään suhteessa siihen, mitä olemme kokeneet. Rakennemuutos ei upota meitä vielä tänä vuonna, mutta siitä eteenpäin on aika mustaa ja kylmää vettä laiturin päässä, Helaste sanoo. Heistä 20 työllistyi UPM:n Jämsänkosken paperitehtaalle
SÄÄSTÖÄ VUOKRISTA Jämsän virkajohdon toimet Kaipolan kriisissä saavat kehuja valtuuston puheenjohtajalta Merja Lahtiselta, kesk., ja ensimmäiseltä varapuheenjohtajalta Piritta Rantaselta, sd. LÄHIPALVELUT SYYNIIN Kaipolassa on nyt hiljaista. Jämsä on viime vuosina myynyt kiinteistöjä ja supistanut organisaatiotaan. Seuraavaksi tarkasteluun joutuvat lähipalvelut, joita Jämsässä on Luostarisen mukaan runsaasti. Rantanen kiittelee, että toimialat ovat ottaneet säästötavoitteet tosissaan. Nyt tämä on konkreettista. Täällä ei enää tehdä paperia, pääluottamusmies Ismo Salonen toteaa. hakisivat uutta teollista toimintaa, ei Kaipolan ympärille ole syntynyt, Helaste harmittelee. Olen hirveän toiveikas, kunhan poliittinen päätöksenteko saadaan kuntoon ja turhat pulinat pois. Irtisanotuista pitäisi nyt pystyä pitämään kiinni ja luoda heille uusia työpaikkoja. Liikkeellelähtö oli todella nopea. Kaipolan paperitehtaan tuotannon työntekijöistä noin 50 pääsee halutessaan eläkeputkeen, kertoo pääluottamusmies Ismo Salonen. KL2_16-35.indd 33 29.1.2021 7.38. Tammikuussa äkillisen rakennemuutoksen työryhmä kertoi, että irtisanotuista lähes 70 on löytänyt opiskelutai työpaikan. Kuntalehti 2 / 2021 33 . Nyt pitää keskittyä kokonaisuuden kannalta merkittäviin asioihin. Heillä ei yleensä ole muuta ammatillista osaamista, ja keski-ikäkin on yli 50 vuotta, Salonen sanoo. Jämsän asukasluku putosi viime vuonna alle 20 000:n. Äkillisen rakennemuutoksen työryhmä oli koolla heti lopetusuutista seuranneena päivänä, Lahtinen kertoo. Palveluverkkoa on karsittava. Pahimmillaan tehtaan lakkautus syö verotuloja ensi vuonna noin kolme miljoonaa. Viimeinen tehtaan kolmesta paperikoneesta pysähtyi vuoden alussa. Kuvittelin, että valtio ei jätä tuotannollisen toiminnan jatkuvuutta yritysten oman aktiivisuuden varaan, sanoo Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste. Tavallisten paperimiesten on hankala työllistyä. Samaan aikaan kun työntekijät siivoavat Kaipolassa linjastoja, laskee Jämsän kaupungin talousjohtaja Ari Luostarinen tehtaan alasajon vaikutuksia muuttotappiosta kärsivän kaupungin talouteen. Jämsässä on kuntaliitosten jäljiltä yhä verrattain runsaasti lähipalveluita, sanoo kaupungin talousjohtaja Ari Luostarinen
Jämsän elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen esittelee työhuoneessaan olevaa Kaipolan tehdasalueen karttaa. Alue on hyvässä kunnossa. Viime vuonna ne jäivät ensimmäisen kerran sen alle. Strategiajohtaja Kari Ståhlberg käy keskusteluja muutaman toimijan kanssa. Kaipolassa on oma lämpölaitos ja jätevedenpuhdistamo. Tehtaan alasajo kurittaa myös sen ehdokashankintaa, sanoo keskustan kunnallisjärjestöä johtava Merja Lahtinen. Järjestely toisi noin 50 000 euron vuotuiset säästöt. Jämsässä ne tahtovat henkilöityä. UPM investoi tehtaaseen viimeiseen asti, Juurinen kertoo. Ihmiset harkitsevat tarkkaan, haluavatko he lähteä julkiseksi kusitolpaksi. Hänen mukaansa yhteydenottoja on tullut todella paljon. ”HYVIN MEILLE KÄY” Palataan virkaväen arkeen. Piritta Rantasen mukaan Kaipolan tehtaan sulkeminen heijastuu myös ehdokasasetteluun. Keksijöitä, yrittäjiä ja konsortioita kiinnostaa Kaipolan tehdasalueessa erityisesti teollinen infra. Kolmannen sijan Jämsän valtuustossa jakavat perussuomalaiset ja Uusi suunta Jämsä -ryhmä. Elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen uskoo Kaipolan tehdasalueen vetovoimaan. Paikallisia poliitikkoja mietityttää myös kevään kuntavaalit. Kiinteistömassa on valtava. Seuraavaksi säästöjä haetaan vuokrakuluista. Yrityspalvelupäällikkö Joonas Nurminen (vas.), yritysvelho Jani Viitasaari ja projektipäällikkö Petteri Koskinen houkuttelevat ihmisiä töihin ja yrittämään Jämsään. KL2_16-35.indd 34 29.1.2021 7.38. Kaupunginhallitus esittää helmikuussa kokoontuvalle valtuustolle, että kirjasto muuttaa Jämsänkosken virastotalosta vuokratiloihin kauppakeskus Forumiin. Vanha varuskuntakin täyttyi runsaassa seitsemässä vuodessa, hän sanoo. Alueen jatkokäytöstä päättää kuitenkin sen omistaja eli UPM. Tätä tehtävää hoitamaan se palkkasi marraskuussa valtion tuella yritysvelhon. Perussuomalaisten ehdokasasettelua on kiusannut Kaipolan kriisin sijaan korona. Kaupungin työntekijät voisivat silloin siirtyä virastotaloon. SDP on Jämsän suurin puolue. Emme pääse ihmisten kanssa juttusille toritapahtumissa. Tehtaalta irtisanotut eivät uskalla lähteä ehdolle, koska he pelkäävät työllistymismahdollisuuksiensa puolesta, hän harmittelee. Uusia ja nuoria ehdokkaita on silti lähdössä mukaan, sanoo Jämsän perussuomalaisten puheenjohtaja Jouni Kotiaho. Sinne menee raiteet, ja Jämsässä on myös osaavaa työvoimaa prosessiteollisuuden tarpeisiin. Tulevina vuosina pitää tehdä ikäviä päätöksiä. [ Talous ] 34 Kuntalehti 2 / 2021 [ Kuntavaalit 2021 ] Olen ollut valtuutettuna vuodesta 2008, ja tähän asti toimialojen talousarvioesitykset ovat aina ylittäneet budjetin. Jämsän kaupunki puolestaan keskittyy houkuttelemaan uusia yrityksiä paikkakunnalle. USKALTAAKO EHDOLLE. Kakkossijaa pitää keskusta. Tulevaisuudessa ainakin kouluverkko harvenee, sillä perusopetuksen oppilasmäärä putoaa Jämsässä oppilasennusteen mukaan noin 460:lla vuoteen 2027 mennessä. Lääniä on kaikkiaan yli 80 hehtaaria. Yksin keräyspaperivarasto on hehtaarin. Meillä on jo olemassa päätös, että jos koulun oppilasmäärä tippuu alle 30:n, koulu lakkautetaan, Rantanen sanoo. He ovat nyt vuokratiloissa ympäri kaupunkia kaupungintalon sisäilmaongelmien vuoksi, Lahtinen sanoo
• [ Info ] Kaipola hiljeni tammikuussa • Yhtyneet Paperitehtaat rakensi Kaipolan tehtaan Päijänteen rannalle 1950-luvulla. • Yt-neuvottelujen seurauksena Kaipolassa päättyy noin 450 työtehtävää, joista 20 siirtyy Jämsänkosken paperitehtaalle. Se oli puhdas koronaisku. Lopputilin sai 200 työntekijää. Globaali bussimarkkina pysähtyi viime keväänä kuin seinään, sanoo Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Lisäksi Viking Malt rakentaa tänne uuden mallastamon, Timonen iloitsee. Neste kertoi marraskuussa sulkevansa Naantalin jalostamon maaliskuun loppuun mennessä. Se voi ottaa vähän aikaa ja teettää varmasti paljon töitä, mutta hyvin meille käy, hän vakuuttaa. Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Petteri Kivimäki Jämsäläiset kaupunginvaltuutetut Piritta Rantanen (vas.) ja Merja Lahtinen sijoittaisivat kirjaston uudisrakennuksen sijaan vuokratiloihin kauppakeskus Forumiin. KL2_16-35.indd 35 29.1.2021 7.38. Elinkeinoministeri Mika Lintilä, kesk., nimitti jo syyskuussa Panu Routilan selvittämään Naantalin seudun teollista tulevaisuutta. Tähtäämme siihen, että saamme tilalle vähintään saman verran uusia teollisia työpaikkoja 5–10 vuodessa, sanoo Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen. Joulun alla Lahden seutu sai valtiolta runsaan miljoona euroa rakennemuutoksen hoitoon, ja uusia työpaikkojakin on syntymässä. Meeri Ylä-Tuuhonen Rakennemuutos ravistelee myös Lahtea ja Naantalia Juurinen sanoo näkevänsä muutoksen aina mahdollisuutena. • Viimeisenä päättyi paperikone neljän toiminta tammikuun alussa. Odotan, että valtio edistää järeällä taloudellisella tuella selvitysmiehen ehdotuksia, Mutanen sanoo. • Se tuotti päällystettyä aikakausilehtipaperia sekä luetteloja sanomalehtipaperia. • Kolmen paperikoneen vuosittainen tuotantokapasiteetti oli noin 720 000 tonnia. Kuntalehti 2 / 2021 35 RUOTSALAINEN Scania ilmoitti syksyllä lopettavansa bussikorituotantonsa Lahdessa tammikuussa. Päätös vie työt 230 ihmiseltä. Lahden sähköisen liikenteen keskukseen on sijoittumassa uusia yrityksiä
Mielenterveysalalla valitetaan huomattavasta resurssipulasta. KAIKKI KOULUUN! nustimien riittämättömyys. Työelämän ulkopuolella olemiseen on kuitenkin muitakin syitä kuin kanOppivelvollisuuden jatkaminen on pitkän aikavälin keino parantaa työllisyysastetta. Uudistus koskee kaikkia työikäisiä ikäluokkia 2060-luvulta lähtien. Keinoa on moitittu siitä, että se ei ratkaise nykyisen laman työllisyystavoitteita ja kiitetty siitä, että tehdään pitkän aikavälin ratkaisuja. Työttömyyden hoitamisessa kovat keinot, lähinnä työvoiman tarjonnan lisääminen etuuksia leikkaamalla, ovat näkyvästi esillä. Mielenterveyden ongelmista on tullut yleisin syy työkyvyttömyyteen. Ongelmana on se, ettei ole selkeää tutkimusnäyttöä siitä, miten mikäkin yksittäinen toimenpide vaikuttaa työllistämiseen. Sen vaikutukset kasvavat 2060-luvulle asti, sanoo valtiovarainministeriön (VM) budjettiosaston rakenneyksikön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen. [ Talous ] 36 Kuntalehti 2 / 2021 P itkän aikavälin ratkaisut ovat nykyisen hallituksen työllisyyslinjausten keskiössä. Varsinkin oppivelvollisuusiän pidentämisen työllisyyshyödyt tulevat näkyviin vähän kerrallaan. Kansalaisaloite terapiatakuusta jätettiin eduskunnalle runsas vuosi sitten. Jos muihin syihin pystytään puuttumaan, myös työvoiman tarjonta paranee. Se on kytketty osaksi hallitusohjelmassa olevaa hoitotakuuta. Niistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Koska tutkimustietoa ei juuri ole, mielenterveyspalvelut harvoin nousevat näkyvästi esiin työllisyyden edistämisestä keskusteltaessa. TILASTOTIETOA PUUTTUU Viime aikoina on puhuttu etenkin siitä, että nuoret – siis työikää lähestyvät tai sen alussa olevat – tarvitsevat entistä enemmän mielenterveyspalveluita. Lyhyen aikavälin työllisyysvaikutuksiksi on laskettu 1 600 työllistä, pitkällä aikavälillä vaikutus olisi 15 000 työllistä. Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa on KL2_36-47.indd 36 29.1.2021 7.39
Kuntalehti 2 / 2021 37 . KL2_36-47.indd 37 29.1.2021 7.39
Riittävää tutkimusja vertailutietoa ei kuitenkaan ole käytettävissä, joten selkeää näyttöä todellisesta tehosta ei ole. Viisivuotisen seurannan aikana vajaa puolet heistä oli töissä jossain vaiheessa, mutta seurannan päättyessä töissä oli vain runsas viidennes. Tietoa esimerkiksi toimeentulotukiasiakkuuden periytymisestä sukupolvelta seuraavalle on olemassa. KUNTAKOKEILU ALKAA Tutkimusnäytön puute ei kuitenkaan aina ole este ratkaisujen kokeilemiselle. Jokainen voi valita itseään miellyttävän tarkastelukulman. Sekin nousee harvemmin esille keskusteltaessa käytännön toimista työllisyysasteen nostamiseksi. Edellinen hallitus lopetti kokeilun, koska se oli ristiriidassa sen suunnitteleman maakuntauudistuksen kanssa. Niinpä nykyinen hallitus ei omassa kuntakokeiluesityksessään lupaa sen tuovan työpaikkoja. Syrjäytymisen uskotaan olevan yksi syy siihen, miksi jotkut ihmiset eivät koskaan päädy työmarkkinoille. On iso määrä potentiaalisia työllisyystoimia, joista ei ole riittävästi tutkimustietoa, VM:n Olli Kärkkäinen sanoo. Toiveita työllisyysvaikutuksista kuitenkin on. Työttömyyden hoidon kuntakokeilusta saatiin viime kaudella hyviä kokemuksia. KL2_36-47.indd 38 29.1.2021 7.39. THL:n mukaan perheen vaikeudet tietyllä elämänalueella heijastuvat usein lasten hyvinvointiin. Kärkkäinen pitää tärkeänä, että kun uudistuksia tehdään, ne toteutetaan niin, että niistä voidaan saada tutkimustietoa tulevan päätöksenteon tueksi. Hänen mukaansa sen merkittävyyttä ei ole julkisuudessakaan noteerattu. Tilastotieto ei kuitenkaan sellaisenaan riitä. [ Talous ] 38 Kuntalehti 2 / 2021 Lähde: Eläketurvakeskus Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet 1996–2019 työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Mielenterveyden häiriöt Tukija liikuntaelinten sairaudet Hermoston sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet Vaikka kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vuodesta 1996 miltei puolittunut, mielenterveysongelmista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on säilynyt suunnilleen ennallaan. Se tarkoittaa esimerkiksi vaiheittaista toteutusta. tutkinut väitöstutkimuksessaan mielenterveyshäiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustaa, hoitoa ja työhön palaamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan huono-osaisuuden periytymiseen vaikuttavat geneettisten tekijöiden lisäksi muun muassa psykososiaaliset ja sosioekonomiset tekijät sekä tekijöiden yhteisvaikutukset. Kokeilua on siirretty toistuvasti, mutta sen on määrä alkaa maaliskuussa. Valtiovarainministeriön edellinen valtiosihteeri-kansliapäällikkö Martti Hetemäki puolusti nyt alkavaa kokeilua voimakkaasti Kuntalehden haastattelussa vuosi sitten (2/2020). Mielenterveyden ongelmista on tullut yleisin syy työkyvyttömyyteen. Hän totesi, että vain puolet tutkituista nuorista aikuisista oli kiinnittynyt työelämään tai opiskeluun ennen jäämistään työkyvyttömyyseläkkeelle ja vain viidesosa palaa pysyvästi työmarkkinoille. Mitä pidemmästä aikavälistä on kysymys, sitä vaikeampi on saada tukea tutkimustiedosta. RISTIRIITAISET TAVOITTEET Kotihoidontuen ja kotihoidontuen kuntalisien arviointi on selkeä esimerkki siitä, että eri tiedot johtavat erilaisiin johtopäätöksiin. Tarvitaan tietoa eri toimien vaikutuksesta. Lisäksi asiaan liittyy vahvoja arvolatauksia. Siksi hallitusta on huomautettu siitä, että sitä ei voi laskea mukaan hallitusohjelman työllisyystoimiin
Naiset käyttävät suuremman osan vanhempainvapaasta, ja sen vaiheen jälkeen naisten palkkakehitys jää jälkeen miesten palkkakehityksestä, VM:n Kärkkäinen sanoo. Ainoa ehto on, että lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa. Tiedetään myös, että leikkaukset heikentävät julkisen talouden tilaa – ainakin lyhyellä aikavälillä. Tämän hallituksen aikana kotihoidontuen poisto tuskin tulee kysymykseen. Osalla äideistä ei kuitenkaan ole kovin helposti kysyntää työmarkkinoilla. Kannustimista huolimatta kaikki eivät päädy työmarkkinoille. Nyt palataan lähtöruutuun. Puhutaan myös lasten tasa-arvosta. Jotkut sivuuttavat koko asian. Vireillä on muun muassa malli osatyökykyisten työllistämiseksi, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen sekä kotouttamisen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen. • On iso määrä potentiaalisia työllisyystoimia, joista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Jos hoitaa lastaan kotona, tukien leikkaaminen pienentää toimeentuloa. Esimerkkeinä pitkän aikavälin hankkeista hän nostaa esiin oppivelvollisuusiän noston lisäksi valmisteilla olevan sote-uudistuksen ja alkuvaiheessa olevan sosiaaliturvauudistuksen. Arvioita tekevät useat virkamiehet. On myös hyväksi katsottuja ratkaisuja, joista tulee ongelmia. Kotihoidontuella alle 3-vuotiasta lasta voi toki hoitaa joku muukin kuin vanhempi, esimerkiksi isovanhempi tai palkattu hoitaja. Miesten ja naisten palkkakehitys on suunnilleen samanlainen vanhempainvapaavaiheeseen asti. Esimerkiksi työvoimapalveluja on päätetty lisätä ja varhaiskasvatusmaksuja alentaa. Arvioita tehtäessä käydään ensin läpi kotimainen tutkimuskirjallisuus, sitten kansainvälinen, jota sitten arvioidaan sen mukaan, miten se soveltuu Suomeen. Vanhemmista lapsia kotiin hoitamaan jää yleensä edelleen äiti. Kotihoidon tuen karsimista perustellaan sukupuolten tasa-arvolla. Vaikutusarviokin arvioidaan lainsäädännön arviointineuvostossa. Mutta esimerkiksi mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen seurauksia joudutaan jatkuvasti hoitamaan, koska syiden poistamiseen ei ole tietoa tai resursseja. Erityisesti kovien keinojen yhteydessä julkisessa keskustelussa muistutetaan sivuvaikutuksista. Lisääntyvät verotulot eivät välttämättä kata kasvavia varhaiskasvatuksen menoja ainakaan heti. Useimmilla työllisyyteen liittyvillä toimilla on muitakin tavoitteita ja seurauksia – ja muilla uudistuksilla vaikutuksia työllisyyskehitykseen. Kotihoidontuen pienentyessä tai mahdollisesti poistuessa osalla äideistä toimeentulo heikkenisi, osalla taas olisi mahdollisuus kouluttautua niin, että paikka työelämästä löytyy. Usein näyttää siltä, että päätöksiä tehdään vain vaalikausi kerrallaan. Eläkeputki oli seuraus eläkeikää lähestyvien huonosta asemasta työmarkkinoilla, mutta sitten siitä tuli yksi syy, joka entisestään heikensi sitä asemaa. KL2_36-47.indd 39 29.1.2021 7.39. ASIAT LIMITTYVÄT Työllisyysasteen nostaminen on vain yksi oppivelvollisuusiän nostamisen peruste. Sen sijaan useissa kunnissa kotihoidontuen kuntalisien leikkaaminen on esillä. Kuntalehti 2 / 2021 39 Teksti: Eero Karisto Piirros: Matti Pikkujämsä Lähde: Työja elinkeinoministeriö Tiedetään, että kotihoidon tukien leikkaaminen lisää työvoiman tarjontaa. Tätä ongelmaa jotkut haluavat ratkaista leikkaamalla kotona olon tukemista, jotkut jakamalla kotona olon aikaa tasaisemmin vanhempien kesken. Arvioidaan sukupuolivaikutukset, voittajat ja häviäjät, vaikutukset tuloeroihin ja julkiseen talouteen. Ihan pienet lapset eivät aina ole yhtä kypsiä ryhmähoitoon kuin vähän vanhemmat lapset. Kärkkäinen korostaa, että kaikista hankkeista tehdään monipuoliset vaikutusarviot. Tarjolla on tutkimustietoa siitä, että lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta, mutta tarjolla on myös toisenlaista tietoa. Kärkkäinen toppuuttelee tätäkin käsitystä. Kärkkäinen kiistää, että työllisyyden hoidossa käytettäisiin vain kovia keinoja. Tämä johtaa siihen, että ratkaistaan ongelmien seurauksia eikä syitä
[ Talous ] 40 Kuntalehti 2 / 2021 Rientolan navetan kunnostuksen lisäksi Tampere tukee joukkorahoituksella muun muassa kädenvääntösalin perustamista, kertoo projektipäällikkö Lilli Siikasmaa. KL2_36-47.indd 40 29.1.2021 7.39
Hyvinvointia joukkorahoituksella mennessä, ja siihen me pääsimme, kertoo toiminnanjohtaja Matti Laine Rientolan Setlementistä. Joukkorahoituksen avulla kunta voi tukea myös neljättä sektoria. Rummutimme kampanjaa aika paljon Facebookissa ja omilla nettisivuillamme. Toiveissa on saada kuntalaiset toimimaan yhdessä asuinalueensa hyväksi. Kuntalehti 2 / 2021 41 . Sivustolla oli kaupan muun muassa keraamisia avaimenperiä, puisia jakkaroita, navetan rakennuspiirusJyväskylä, Tampere ja Tuusula kokeilevat rahoitusmallia, jossa tuki tulee kunnalta ja kuntalaisilta. KL2_36-47.indd 41 29.1.2021 7.39. Helmikuun lopussa selviää, moniko kampanja saa kaupungin rahoituksen, Lilli Siikasmaa kertoo. Jos kampanja saa kasaan 60 prosenttia minimitavoitteestaan määräaikaan mennessä, tukee Tampereen kaupunki hanketta 40 prosentin osuudella tai enintään 5 000 eurolla. Nyt Tampere hioo osallistuvan rahoituksen mallia Tuusulan kanssa Sitran tuella. Hybridirahoituksen avulla aidattiin leikkipuisto Linjamäessä. Tämä on entinen lantala. TUKEA PEUKUTTAMALLA Kaksi vuotta sitten Tampere kokeili ensimmäisenä kuntana Suomessa joukkorahoitusta avustustoiminnassaan. Kampanja oli työläs, mutta meillä oli noin 20 puuhaihmistä ja hyvä henki päällä, Matti Laine kertoo. RAHA PISTI LIIKKEELLE Kampanja nimeltään ”Pelasta Rientolan navetta” sai viime syksynä Tampereen kaupungilta ehdollisen 4 000 euron rahoituslupauksen. Projektipäällikkö Lilli Siikasmaan mukaan Tampereen kaupunki rahoittaa kampanjoita, jotka lisäävät iloa, viihtyisyyttä tai yhteisöllisyyttä. Minimitavoitteenamme oli kerätä 10 000 euroa tammikuun loppuun tuksesta tehtyjä tauluja ja työhyvinvointipäiviä. Työtä teetti vastikkeiden eli Rientolan Setlementin tapauksessa myytävien tuotteiden ideointi ja valmistus sekä kampanjan ja tuotteiden esittely Mesenaatti.me-alustalla. Tuusulassa syntyi viime vuonna neljä kampanjaa, joista kaksi pääsi tavoitteeseensa. Piilipuisto puolestaan sai kuntoiluvälineitä ja pöytäryhmän, kertoo kehittämispäällikkö Heidi Hagman Tuusulasta. Mun Tampere -joukkorahoituksessa yhdistykset, yhteisöt ja työryhmät keräävät rahaa tärkeäksi kokemalleen asialle ja voivat saada kampanjalleen tukea myös kaupungilta. Kokeilu onnistui hyvin, ja nyt kehitämme mallia entistä joustavammaksi. Arkkitehti Birger Federleyn suunnitteleman navetan kunnostus on yksi niistä kolmestatoista kampanjasta, jonka Tampereen kaupunki lokakuussa valitsi joukkorahoitettaviksi. R ientolan satavuotias navetta on ylväs näky Tampereen Niemenrannassa. Kaupungin raha oli se, joka pisti meidät liikkeelle. Hän arvelee, että laimeaa kiinnostusta selittää se, että joukkorahoitusmalli on uusi. Se myös avusti hakijoita muun muassa kampanjan suunnittelussa. Se saattaa myös sekoittua Tuusulassa toteutettavaan osallistuvaan budjetointiin. Lisäksi Tampereen kaupunki markkinoi kampanjoita omissa kanavissaan. Teemme tähän liikuntasalin sosiaalitiloineen, kertoo rakennusmies Marko Kiiski Rientolan Setlementti ry:stä. Punatiilisten seinien sisäpuolella huhkii kolme miestä
KL2_36-47.indd 42 29.1.2021 7.39. Hän on haastatellut kampanjaväkeä. Vuorinen kehottaa kuntia laskemaan myös henkilöstön työtunteja ja puntaroimaan joukkorahoituksen kustannustehokkuutta. Hybridirahoitus taas edellyttää asukkaiden omaa työpanosta. Opastaminen sitoo resursseja. Vuorinen on perehtynyt noin puoleen Tampereella ja Tuusulassa viime vuonna alkaneista 17 kampanjasta. Kaupungin rahoitusosuus on 50 prosenttia tai enintään 3 000 euroa. Oletan, että tämä vaikutti asukkaiden intoon hakea joukkorahoitusta. Ohjaukseen on Tenhusen mukaan nyt varattu entistä enemmän aikaa. Jyväskylässä kampanjan minimitavoitteen on oltava vähintään tuhat euroa. Kampanjalle olisi myös hyvä saada vauhdikas startti. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuvat: Rami Marjamäki Tom Ralli (vas.), Marko Kiiski ja Mika Viheriäkoski kunnostavat Rientolan navettaan 200 neliön liikuntatilaa. Kampanjaväki toivoo kunnilta selkeitä ohjeita muun muassa siitä, mitä sananvalintoja kampanjassa voi käyttää tai kuinka suhteuttaa vastikkeet kampanjan tavoitteeseen. • Meeri Ylä-Tuuhonen Taitavan viestijän kampanja onnistuu Osallistuvassa budjetoinnissa koko rahoitus tulee kunnalta. NELJÄS SEKTORI MUKAAN Joukkorahoitus kiinnostaa myös Jyväskylän kaupunkia. Jos kampanja sai yli sata peukkua, nousi kunnan rahoitusosuus 30 prosentista 40 prosenttiin, Hagman kertoo. Siellä on alkamassa nyt jo toinen kokeilu, kertoo osallisuuskoordinaattori Hanna Tenhunen. Sen pitää olla myös kaikille avoin ja maksuton ja tukea kestävää kehitystä. Jos tavoitteena on kerätä tonneja eikä satasia, viestintään kannattaa laittaa paukkuja, jotta kampanja löytää rahoittajat. Vuorinen muistuttaa, että joukkorahoitusmalliin liittyy tiettyjä juridisia sääntöjä. Joukkorahoituksen avulla kunta voi tukea myös neljättä sektoria, sillä tukea voivat hakea yhteisöt tai vaikka yksittäiset ihmiset, Tenhunen muistuttaa. Lisäksi ehdollista rahoituslupausta haetaan tällä kertaa erillisellä lomakkeella, Tenhunen kertoo. Toisaalta malli on omiaan lisäämään kuntalaisten omistajuutta ja sitoutuneisuutta, ja ne ovat arvoja, jotka puoltavat tämäntyyppisiä, malleja, Vuorinen toteaa. Viime syksynä opettelimme muun muassa sitä, miten laatia rahoituksen reunaehdot sellaisiksi, etteivät ne rajaa liikaa, mutta sopivat kuitenkin kaupungin arvoihin. [ Talous ] 42 Kuntalehti 2 / 2021 VIESTINNÄLLÄ on merkittävä rooli joukkorahoituskampanjan onnistumisessa, sanoo tutkija Lauri Vuorinen Tampereen yliopistosta. Tuusulalaiset saattoivat tukea kampanjaa myös ilman rahaa. Meillä oli käytössä peukutuselementti. Idea voi olla hyvä, mutta jos siitä puuttuu konkretia, ei kaupunki silloin voi antaa sille ehdollista rahoituslupausta. Jyväskylä edellyttää, että kampanja esimerkiksi edistää osallisuutta ja hyvinvointia
huhtikuuta pidettävien kuntavaalien vaalikamppailu on käynnistynyt puheenjohtajatenteillä. VAIKKA SOTE-UUDISTUS toteutuessaan kaventaakin kuntien valtaa, vastuita ja verotuloja, jää niille edelleen monia asukkaiden hyvinvoinnille keskeisiä asioita kuten koulut, päivähoito, elinkeinopolitiikka, kaavoitus, kulttuuri, ympäristöpalvelut ja lähiliikenne. Vaalit käydään samanaikaisesti 293 kunnassa, ja ehdokkaita saa asettaa puolitoistakertaisen määrän suhteessa valtuutettujen määrään. Tällä kertaa koronavirus hankaloittaa ehdokashankintaa ja kampanjointia monin tavoin. Kansanvallan voimannäyte Kuva: Hanna Oksanen Kuntapolitiikassa päättäjien tilivelvollisuus toteutuu eduskuntaa konkreettisemmin. SUNNUNTAINA 18. Kun yhtä parlamentaarikkoa kohden on noin 27 500 kansalaista, kunnissa yhtä valtuutettua kohden on kunnasta riippuen 45–8 000 kuntalaista. maaliskuuta eli puolueilla ja valitsijayhdistyksillä on meneillään ehdoMarkku Jokisipilä Kirjoittaja on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja. Tarkempaa tietoa eri puolueiden kuntatason näkemyksistä etsivä joutuu näkemään paljon vaivaa. Kuntademokratian sankareita ovat siksi myös paikallismediat, Ylen aluetoimitukset, valtuustokokouksia verkossa lähettävät kunnat ja kuntapäätöksiä verkossa ruotivat paikallisaktiivit, jotka tätä kansanvallan toteutumiselle elintärkeää tietoa tarjoavat. Koska valtuutettuja valitaan niin paljon ja käytössä on suhteellinen vaalitapa, ehdokkaiden kokonaismäärä on puolueiden kokonaismenestyksen kannalta ratkaisevaa. Tällä vuosituhannella äänestysprosentti on jäänyt 56–61 prosentin haarukkaan. Kuntapolitiikassa päättäjien tilivelvollisuus toteutuu eduskuntaa konkreettisemmin, sillä valtuutettu tuntee äänestäjänsä henkilökohtaisesti huomattavasti kansanedustajaa todennäköisemmin. Myös yksittäisen kunnan tasolla menestyminen useimmiten edellyttää täyttä ehdokaslistaa. Yleiselle tasolle jäävät valtakunnalliset kuntavaaliohjelmat ja puheenjohtajaväittelyt eivät tätä moninaisuutta tavoita. Jää nähtäväksi, heikentääkö tämä kuntavaalien selkeästi eduskuntavaaleja alhaisempaa äänestysaktiivisuutta entisestään. Perinteisesti aivan omilla lukemillaan on ollut keskusta, jolla oli 7 461 ehdokasta vuonna 2017. Jyräämällä pienissä maaseutukunnissa keskusta sai 2 824 valtuustopaikkaa, kun saalis SDP:llä oli 1 697 valtuutettua ja kokoomuksella 1 490 valtuutettua. Ehdokasjahti vaatii puolueiden asiamiehiltä paljon jalkatyötä ja sinnikkyyttä. Kunnanja kaupunginvaltuutetut ovat solmukohtia laajassa inhimillisessä verkostossa, johon tuttavuus-, ystävyysja sukulaissuhteiden kautta kytkeytyy suurin osa suomalaisista. Kunnallinen itsehallinto on jo 1860-luvulta saakka muodostanut suomalaisen demokratian kivijalan. Kuntalehti 2 / 2021 43 [ Kolumni ] K untavaalit ovat todellinen kansanvallan voimannäyte. Kuntien tilanteet ovat hyvin erilaisia, ja niissä kaikissa on omanlaisensa poliittinen kulttuuri. Lähes 9 000 valtuutettua edustavat äänestäjiä huomattavasti eduskuntaa laajemmin, puhuttiin sitten poliittisista näkemyksistä, iästä, asuinpaikasta, koulutuksesta, ammattitaustasta tai harrastuksista. Kakkosena oli SDP 6 132 ehdokkaalla ja kolmantena kokoomus 5 739 ehdokkaalla. Kaikki noin 30 000 ehdolle asettuvaa ansaitsevat arvostuksemme halustaan yhteisten asioiden hoitoon ja äänestäjien valinnanvaran kasvattamisesta. Kun valtuutetun on varauduttava siihen, että moitteet ja kehut tulevat perille henkilökohtaisesti, edustamisesta tulee konkreettisempaa. Median keskittyminen ja politiikan uutisoinnin painottuminen valtakunnanpolitiikan ykkösketjuun vaikeuttaa informoitujen äänestyspäätösten tekemistä. • KL2_36-47.indd 43 29.1.2021 7.39. Ehdokasasettelu umpeutuu 9. Tätä viestiä olisi hyvä äänestäjille kertoa niin puolueiden, valtion, kuntien kuin mediankin. Se toteuttaa perustuslakimme määräyksiä yksilön oikeudesta vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. kashankinnan kuumeisin vaihe. Se on paradoksaalista, sillä monet ihmisten elämään välittömimmin vaikuttavista päätöksistä tehdään juuri kunnissa
Hyvät vuorovaikutustaidot ovat myös tärkeä asia, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen sanoo. KL2_36-47.indd 44 29.1.2021 7.39. 44 Kuntalehti 2 / 2021 M onessa kunnassa on raavittu niskaa, kun hakuaika kunnan avoinna olleeseen talousjohtajan virkaan on päättynyt. Vaikka Suomesta löytyy yhä edelleen runsain mitoin kelpoisuusehdot täyttäviä talousalan ammattilaisia, hakijoiden määrä moniin avoimiin virkoihin on yllättävän alhainen. Keväällä talousjohtajaa hakenut Mustasaari sai kuusi hakemusta, joista vain yksi täytti hakukriteerit. Kuntien talouspäälliköiden ja -johtajien koulutustausta on moninainen. Kokonaisuutta sivuavia opintojakin on vain tosi vähän suhteessa siihen, paljonko kappalemääräisesti ammattilaisia tarvittaisiin. Kajaanissa haettiin syksyllä talousjohtajaa. Hän työskenteli Sotkamon talousjohtajana kesti lähes viisi vuotta. Hakuajan jatkamisen jälkeen haastatteluun valittiin lopulta neljä henkilöä, joista valinta tehtiin. On hyvä asia, että monenlaisilla taustoilla voi pätevöityä kuntien talousjohtajiksi. Tampereen yliopistossa kuntataloutta kyllä voi opiskella, mutta esimerkiksi verojen ja valtionosuuksien osalta asiat pitää edelleen opetella lähes kokonaan käytännön työtä tekemällä, Lehtonen sanoo. TYÖSSÄ OPPIEN Valtionhallinnossa useilla eri tasoilla työskennellyt Heidi Pyykkönen alkoi kaivata takaisin kotiseudulle Kainuuseen 2010-luvun puolivälissä. Nämä asiat ovat opeteltavissa, vaikka työja koulutustausta olisikin hieman erilainen. kalkkiviivoilla, joten Kajaanissa on jälleen haku päällä. Taloussuunnittelu vaatii analyyttista ajattelua ja perusasioiden pitää olla valmiiksi hanskassa. Yksityinen puoli voi vetää varsinkin silloin, jos kunnan päättäjien ja viranhaltijoiden suhteet ovat vaikeat. Tampereen yliopistosta hallintotieteen maisteriksi valmistunut Pyykkönen pisti paperit sisään, kun SotkaTalousjohtajista on pulaa Kuntien talousjohtajien virkoihin on monessa kunnassa tullut viime aikoina vähän hakemuksia. Virka täytettiin väliaikaisesti, ja loppuvuodesta tehdyssä uudessa haussa löytyi jo neljä vaatimukset täyttänyttä. Työpaikkailmoituksissa lähes poikkeuksetta vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, mutta myös siitä on tingitty etenkin pienemmissä kunnissa. Koulutusjärjestelmässä olisi Lehtosen mielestä parantamisen varaa, sillä julkisen talouden ja sosiaaliturvan sisältäviä opintoja ei ole. Valittu henkilö perui hakemuksensa Ei minulle jäänyt mitään mörköä tai peikkoa, etten koskaan voisi enää kuntapuolella työskennellä, sanoo Pirkanmaan liitossa työskentelevä Heidi Pyykkönen. Kuntien talouspuolella on näkyvissä yhdistelmävirkojen kasvu
Kainuussa on erittäin tiivis ja aktiivinen talousvastaavien sähköpostirinki. Helppoa ei ole työ aina kuntien talousportaassakaan. Talousasioiden lisäksi monilla on hoidettavanaan esimerkiksi hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyviä kokonaisuuksia. Hän uskoo, että kunnallisen päätöksenteon ”tervehdyttäminen” auttaisi myös talousosaajien saamisessa ja pitämisessä. LUOTTAMUS TARPEEN Kuntajohtajien paikat ovat viime vuosina olleet entistä tuulisempia. Kun yksittäisen kunnan taloushenkilöstö ei ole suuren suuri, yhteistyö naapurikaupunkien ja -kuntien talousihmisten kanssa on tärkeää asioita selvitellessä. Haluaisin pysyä täällä Kainuussa, ja katselen nyt tämän kevään ajan millaisia mahdollisuuksia tässä aukeaa, Sotkamon Vuokatissa etätöitä tekevä Pyykkönen sanoo. Erilaisten yhdistelmävirkojen määrä on lisääntynyt. • Pekka Moliis Kuva: Miska Puumala . Asiat menivät kunnissa samaan tahtiin eteenpäin ja työ oli mielenkiintoista. Kuntatalouden kirstunvartijan tehtävä on tuoda kuntapäättäjille riittävästi tietoa menneestä ja tulevasta kylmien lukujen valossa. Jos sote toteutuu, kuntien tehtävät muuttuvat merkittävästi. Talousammattilaisen tehtävä on tuoda faktat ja päätösten vaikutukset ennakkoon tietoon, kun päätöksiä tehdään. Ei minulle jäänyt mitään mörköä tai peikkoa, etten koskaan voisi enää kuntapuolella työskennellä. Valtiohallinnon puolella Pyykkönen oli tottunut tekemään töitä paremmalla resursoinnilla. En nähnyt kahden kunnan asioiden hoitamista ongelmallisena. KL2_36-47.indd 45 29.1.2021 7.39. Tällä hetkellä Haminan talousjohtajana työskentelevällä Olli Vilenin ensimmäiset vuodet Virolahdella olivat sananmukaisesti Ollin oppivuodet kuntasektorille. Aina kaikki ei voi täysin osua kohdalleen, sillä eihän talousjohtajallakaan ole kristallipalloa käytössä, hän sanoo. Kaakon kaksikon isäntäkuntamallissa (nykyisin vastuukuntamalli) eri tehtävien tuottaminen on jaettu kuntien kesken. Kun aloitin virassa, kunnalla oli takanaan useamman vuoden syöksykierre taloudessa, ja heti ensimmäisenä pääsin laatimaan talouden tasapainottamisohjelmaa kylmiltään. Ensimmäinen vuosi oli hyvin opettavainen, kun minun piti vielä laatia tilinpäätös vuodelta 2015, enkä ollut vielä silloin kunnan palkkalistoillakaan, Pyykkönen muistelee kuntauransa alkuaikoja. Pyykkösen mielestä talousjohtajan työ on parhaimmillaan silloin, kun saa laajasti tukea omasta operatiivisesta organisaatiosta ja kunnan luottamushenkilöiltä. Tällöin etenkin pienempien kuntien yhteiset taloushallinnon virat ovat järkevä vaihtoehto, Sanna Lehtonen sanoo. Kuntapuolella vastasin yhtäkkiä pääsääntöisesti yksin tosi isoista kokonaisuuksista ja vedin niitä läpi. Vilen valmistui Lappeenrannasta kauppatieteen maisteriksi vuonna 2007 ja työskenteli sen jälkeen viisi vuotta tilintarkastajana Helsingissä. Heidi Pyykkösen mielestä työ on vaikeinta silloin, kun luottamuksen tunne yhteisestä tekemisestä tai yhdessä päättämisestä häviää. Pyykkösen pesti Sotkamon talousjohtajana kesti lähes viisi vuotta. Tällä hetkellä hän työskentelee EU-hankkeiden parissa Pirkanmaan liitossa, mutta ovea kuntapuolelle ei suinkaan ole lopullisesti suljettu. Jos kunnan päätöksenteko tökkii, päättäjien ja viranhaltijoiden luottamus rakoilee tai ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet ovat olemattomat, ammattilaiset siirtyvät helposti yksityisen sektorin puolelle, Sanna Lehtonen arvioi. mo haki talousjohtajaa. Taloushallintopalvelujen tuottaminen on Virolahden vastuulla. Ajatustenvaihto toisten kollegojen kanssa on valtavan tärkeä voimavara, Pyykkönen painottaa. Kuntapuoli on pitänyt Vilenin toistaiseksi tiukasti otteessaan. Sen jälkeen hän muutti Virolahdelle ja toimi talouspäällikkönä ja sittemmin hallintojohtajana Kaakon kaksikossa eli Miehikkälässä ja Virolahdella vuosina 2012–2017. Kuntalehti 2 / 2021 45 [ Talous ] Kuntapuolella vastasin yhtäkkiä pääsääntöisesti yksin tosi isoista kokonaisuuksista ja vedin niitä läpi. Sain suunnitella itse työkuvani, hän kertoo. Pienissä kunnissa tehtäväkuvia on yhdistelty jo pitkään, ja sote-uudistuksen mukanaan tuomat paineet eivät sitä ainakaan vähennä. YHTEISIÄ VIRKOJA LISÄÄ Kuntien taloushallinnoissa käy melkoinen kuhina tulevina vuosina. Siellä oli käytössä samat yhteiset ohjelmat ja käytänteet, Vilen kertoo kokemuksistaan
lut jokaisen kokouksen jälkeen lyhyt sisäinen arviointi, jossa olemme arvioineet kokouksen kulkua, Koskinen kertoo. Tavoitteena oli selvittää muun muassa, miten yhtenäinen käsitys hallituksella ja johdolla on yrityksen tilanteesta sekä omistajaohjauksen ja hallitustyöskentelyn toimivuudesta. Ensimmäistä kertaa toteutettu ulkopuolinen arviointi oli myös johdon mieleen. KL2_36-47.indd 46 29.1.2021 7.39. 46 Kuntalehti 2 / 2021 [ Talous ] O mistajan ja hallituksen välistä vuoropuhelua on syytä lisätä, käy ilmi Finnparkin hallitustyöskentelyn arvioinnista. Asiat eivät koskaan ole niin hyvin, etteivätkö ne voisi olla paremmin, toteaa Finnparkin hallituksen puheenjohtaja Asko Koskinen. Kyselyn ja Asiat eivät koskaan ole niin hyvin, etteivätkö ne voisi olla paremmin. Lisäksi Finnpark osallistuu Tampereen kaupungin konserniyhtiöilleen vuosittain tekemään arviointiin. Hallituksen jäsenet ja yrityksen toimiva johto vastasivat ensin laajaan kyselyyn, jonka jälkeen haastattelimme heidät, kertoo partneri, kaupunkineuvos Marketta Kokkonen, joka tunnetaan Espoon entisenä kaupunginjohtajana. Pysäköintipalveluja tuottava Finnpark toimii avoimilla markkinoilla. Yhtiö on osa Tampereen kaupunkikonsernia. Minun on vaikea nähdä, että sellaisesta toiminnasta, joka lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, voisi olla mitään haittaa, sanoo Finnparkin toimitusjohtaja Antti Marttila. Tavallisesti yhtiön hallitus on pitänyt vuosittain kaksi sisäistä kokousta, joissa se on arvioinut omaa suoritustaan ja johdon työskentelyä. KEHITETTÄVÄÄ LÖYTYI Hallitustyöskentelyn kehittämiseen keskittyvä Boardman Oy arvioi Finnparkin hallituksen ja johdon toimintaa Tampereen kaupungin pyynnöstä loppuvuodesta. Nyt se harkitsee laajentavansa arviointia muihinkin yhtiöihinsä. Haastatteluissa täydensimme kuvaa yrityksen tilanteesta ja paneuduimme erityisesti kohtiin, joissa hallituksen ja johdon näkemykset poikkesivat toisistaan. Se operoi yli 30 pysäköintikohdetta eri puolilla Suomea. Nyt korona-aikana meillä on olHallitustyöskentely syyniin Tampere teetti ulkopuolisen arvioinnin pysäköintipalveluja tarjoavan Finnparkin hallitustyöskentelystä
Vuoropuhelun parantamiseksi omistajaohjauksen edustaja kuitenkin vierailee jatkossa yhtiön hallituksen kokouksessa vähintään kerran vuodessa. Maaliskuussa kokoontuu konsernijaosto, joka nimittää konserniyhtiöiden hallitusten jäsenet. Nyt rikostuomio, syyte tai meneillään oleva esitutkinta ei välttämättä estä henkilön valitsemista kuntayhtiöön. Myös ehdokkaiden luottamuksen arviointi on tarpeen. Kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimukseen perehdytään myös Tampereen yliopistossa. Miettinen muistuttaa, että jo kuntalaki edellyttää kuntayhtiöiden hallituksilta riittävää tietotaitoa. Marttila arvioi käyttäneensä kyselyyn ja haastatteluun muutamia tunteja. Lisäämme mielellämme vuorovaikutusta. Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaosto esitti huhtikuussa 2018 jatkoa Finnparkin hallituksen pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Atanas Aleksovskille, sd. Parhaillaan Tampereen kaupunki harkitsee pyytävänsä ulkopuolista tahoa arvioimaan ainakin viiden muunkin suuren konserniyhtiönsä hallitustyöskentelyä. Helmikuussa 2020 Turun hovioikeus kumosi Aleksovskin tuomion. Tampere tilasi viime vuonna arvioinnin toisenkin omistamansa yhtiön, Särkänniemi Oy:n, hallitustyöskentelystä. Asko Koskisen mielestä hallitustyön ulkopuolinen arviointi kannattaisi kuntayhtiöissä toteuttaa säännöllisesti. Tampereen kaupunginhallitus antoi lokakuussa 2019 huomautukset nimityksestä pormestari Lauri Lylylle, sd., ja konsernijaoston puheenjohtaja Kalervo Kummolalle, kok. Marraskuussa 2019 Tampereen kaupunki lievensi ohjeistustaan. Ajoitus osui nappiin. Tampereen kaupunkikonserniin kuuluu kaikkiaan 54 osakeyhtiötä. Osa niistä on pieniä, mutta mukaan mahtuu myös Finnparkin, Särkänniemen ja Tampereen Sähkölaitoksen kaltaisia arvokkaita yhtiöitä. Nyt se pystyy hyödyntämään raporttia. Ulkopuolisen arvioinnin avulla pääsemme paljon syvemmälle, Vuojolainen perustelee. Tuloksia on jo puitu Finnparkin hallituksessa ja kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee niitä seuraavassa kokouksessaan, kertoo Tampereen kaupungin liiketoimintaja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen. Strategiaa olisi hyvä syventää ja avainhenkilöiden palkitsemista kehittää. Professuurin lahjoittajia ovat muun muassa Hallituspartnerit ry, Suomen kuntasäätiö, Tampereen kauppakamari ja Tampereen kaupunki. Se luo yhteispeliä ja luottamusta. Konsernijohtaja Jukka Yli-Rajala sai kirjallisen varoituksen. Erityisesti merkittävien kuntayhtiöiden hallituksista pitäisi löytyä poliittisen osaamisen lisäksi toimialaan liittyvää substanssiosaamista. UUTTA KUNTAYHTIÖISSÄ Hallitustyöskentelyn ulkopuolinen arviointi on kuntayhtiöissä vielä varsin uutta. Osa asioista on vähän hajallaan, ja ne pitäisi koota yhteen selkeäksi vastuullisuusohjelmaksi. Sen mukaan kuntayhtiön hallitukseen ei saanut esittää henkilöä, joka on tutkinnan kohteena. Vaalien jälkeen jaetaan taas hallituspaikkoja, ja siksi osaamisvaateet olisi tärkeä käydä läpi ennen seuraavaa nimityskierrosta. Poliisi epäili Aleksovskia luottamusaseman väärinkäytöstä. Aleksovski antoi konsernijohdolle väärää tietoa rikosepäilystään. • Meeri Ylä-Tuuhonen Hallitusjäsenten osaamisvaateet kuntoon <<< Hallitustyöskentelyn ulkopuolisessa arvioinnissa selviää, kulkeeko kaikki hyvän hallintotavan mukaisesti, sanovat pysäköintipalveluja tarjoavan Finnparkin toimitusjohtaja Antti Marttila (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Asko Koskinen. Kuntalehti 2 / 2021 47 ENNEN huhtikuun vaaleja kunnissa kannattaa määritellä osaamisvaateet kuntayhtiöiden hallituskokoonpanoille, sanoo johtaja Sami Miettinen konsulttiyritys FCG:ltä. Hän myöntää, että tavoitteita ja toiveita on käyty läpi pääasiassa vain hallituksen puheenjohtajan kanssa. Kauppatieteiden tohtori Janne Ruohonen valittiin vastikään Tampereen yliopiston yritysoikeuden tenure track -professuuriin, jonka alana ovat erityisesti yritysten hallitustyöskentely ja kuntayhtiöt. Arvioinnin anti suhteessa käytettyyn aikaan oli erinomainen, hän sanoo. Hän luopui tehtävistään Finnparkin hallituksessa, Tampereen kaupunginhallituksessa ja sen konsernijaostossa. Niissä hallituksen kokoonpanolla, osaamisella ja sitoutumisella on iso merkitys kaupungin talouden ja yhtiön arvon kehittymisen kannalta, Vuojolainen toteaa. Tasa-arvolain mukaan hallitusjäseniksi tulee nimetä ja valita naisia ja miehiä. Boardmanillekin kyse oli pilotista. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki KL2_36-47.indd 47 29.1.2021 7.39. YLIN JOHTO PIMITTI TIETOA Kuntayhtiöiden hallitusten jäseniä nimitettäessä voi joskus joutua pohtimaan myös mahdollista rikostuomiota, syytettä tai meneillään olevaa esitutkintaa. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Aleksovskin virka-aseman väärinkäytöstä seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen tammikuussa 2019. Jos hallituksessa ei ole sisäisiä ongelmia eikä henkilövaihdoksia tapahdu, niin ulkopuolinen selvitys voisi olla tarpeen joka neljäs vuosi. Itsearvioinneista ei ole helppo vetää suuria johtopäätöksiä. Boardman toimitti loppuraportin Koskiselle ja omistajalle. Vuojolaisen mukaan omistaja on varsin tyytyväinen Finnparkin hallitustyöskentelyyn. Se oli vastoin tuolloista määräystä hyvästä hallintoja johtamistavasta. Lokakuussa 2018 Aleksovski sai syytteen. haastatteluiden perusteella teimme yhteenvetoanalyysin ja suositukset kehittämistoimenpiteistä, Kokkonen kertoo. Poliisi kertoi asian todellisen laidan kaupungin ylimmälle johdolle, joka kuitenkin pimitti tiedon. Siitä vastasi tamperelainen Rokmind Oy. Finnparkin hallitus pärjäsi arvioinnissa Koskisen mukaan hyvin, mutta kehitettävää löytyi muualtakin kuin omistajan ja hallituksen välisestä viestinnästä
48 Kuntalehti 2 / 2021 [ Kunnan töissä ] Unelmatyössä työpajaohjaajana Kristiina Kauppinen viihtyy työpajaohjaajana paremmin kuin missään muussa aikaisemmassa työssään. KL2_48-49.indd 48 29.1.2021 7.41
Minulla on melko kirjava työhistoria. Valmistamiamme tuotteita myydään pajan myymälässä, ja sitä kautta on saatavissa kokemusta asiakaspalvelutyöstä. Osana työllisyysyksikköä paja tarjoaa työtä pitkäaikaistyöttömille. Minulle on tärkeää tehdä töitä käsilläni. Millaisia lisäeväitä elämään pitkäaikaistyötön saa pajan kautta. Mikä on työssäsi parasta. • Jouni Lampinen Kuva ja video: Petteri Kivimäki KL2_48-49.indd 49 29.1.2021 7.41. • Vuonna 2018 tehdyn opetusja kulttuuriministeriön työpajakyselyn perusteella yleisimmät työpajatoimintaan ohjaavat tahot olivat työhallinto, sosiaalija terveyspalvelut, nuorisotyö ja oppilaitokset. Joku saattaa oppia avullamme, miten Kelan asioita voi hoitaa. niikkaa 90-luvulla. Tein tovin töitä tehtaalla, kun valmistuin ammattikoulun ompelupuolelta. Jokin edellistä työtä haastavampi työ voi olla palkitsevampi tekijälleen. Haluan antaa kaikille mahdollisuuden kokeilla mitä tahansa työtä. Hankimme tarvitsemamme materiaalit tienatuilla rahoilla. Millä tavoin voi vaikuttaa työhönsä pajalla. Minusta kaikki ovat asiakaspalvelutehtävissä työssään, se pitää vain oivaltaa. Sitten menin kauppaopistoon ja valmistuin merkonomiksi. Tilaus ei ehkä kuulosta isolta, mutta se oli meille erittäin merkittävä. • Tukee osallisuutta ja arjen hallintaa. Tuunaripajalla on pitkään työttöminä olleita ihmisiä. Kahvitauot tuntuvat tärkeiltä, kun saamme Minusta kaikki ovat asiakaspalvelutehtävissä töissään, se pitää vain oivaltaa. Peitot valmistuivat tammikuun aikana. Saamme työtilauksia kuntalaisilta ja kaupungin muilta yksiköiltä. Teen käytännön töitä pajalla aina, kun se on mahdollista. Kuntalehti 2 / 2021 49 [ Info ] VIDEO: Viitasaarelainen työpajaohjaaja Kristiina Kauppinen avaa ovet elämänsä parhaaseen työpaikkaan. Miten suhtaudut, jos onnistumisen sijaan ohjattava työntekijäsi epäonnistuu. Mitä työurasi on sinulle opettanut. Minkälainen työura sinulla on ollut. Kauppinen on nyt unelmatyössään. Kannustamme esimerkiksi autokouluun vanhemmallakin iällä, jos sellaiseen on kiinnostusta. Tavallista painavampi peitto antaa lapselle turvallisuuden tunnetta. Pajalla on nyt kuusi miestä ja loput naisia. He ovat asiakkaitamme, jotka tarvitsevat usein rytmiä arkeensa ja haluavat kuulua porukkaan. • Kyselyn mukaan toimintaan osallistuneista 13 prosenttia oli saapunut työpajalle omasta, läheisen tai ystävän aloitteesta. Pajalla on eri-ikäisiä ihmisiä. Myös työpäivien kestot vaihtelevat. istua yhdessä pöydän äärellä. Täällä on aivan mahtavia persoonia. Olin aikoinaan töissä sotilaslääketieteen arkistossa Puolustusvoimissa ja tilauslentojen myyjänä yksityisellä puolella. Keitä sinä ohjaat. Olen ollut Tullin ja seurakunnan palveluksessa. He saattavat olla esimerkiksi työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Opetin tietotekTyöpajatoiminta • Edistää tuloksellisesti koulutusja työmarkkinoille sijoittumista. Olen sielultani asiakaspalvelija. Olen nähnyt, miten ihailtavasti ihmiset voivat mennä kohti uutta ja saada esimerkiksi hyvän opiskelupaikan. Kun saan jakaa joko omia tai muiden onnistumisen tunteita. Meillä on tällä hetkellä itseni lisäksi kirjoilla 18 henkilöä. Kannustan kokeilemaan erilaisia töitä. Marjametsän päiväkoti tilasi meiltä neljä painopeittoa ennen joulua. Tärkeintä on kokeilla ja yrittää. Ja jokaisessa työssä on jotain hyvää. • Yhdistää yksilöllisen valmennuksen, osaamista kerryttävät työtehtävät ja vertaistuen. Olen ollut noin vuoden ajan erilaisia töitä mahdollistavalla Tuunaripajalla. • Perustuu monialaiselle yhteistyölle työllisyys-, koulutus-, nuorisoja sote-palveluiden kesken. Kaikki eivät ole töissä yhtä aikaa. Jokainen peitto painaa noin puolitoista kiloa. Emme voi maalata pöytiä, jos ei ole maalia. Olen tehnyt töitä myös sosiaalija mielenterveystoimistoissa sekä keskushallinnon tehtävissä Viitasaaren kaupungilla. Minulla riittää töitä toimistossa ja mopin varressa, vähän kaikkialla. Olen valmistanut käkipillejä. Täällä voi tehdä esimerkiksi tekstiilija puutöitä. T uunaripajan työpajaohjaaja Kristiina Kauppinen kehuu, että hänellä on Viitasaaren kaupungin paras työpaikka. Suurin osa työpajoista on kunnallisia. • Työpajat voivat olla hallinnollisesti kunnan, seutukunnan tai kuntayhtymän, säätiön tai jonkin muun organisaation ylläpitämiä. Jos jokin työ ei mene putkeen, ei se haittaa. Millaisia työtilauksia Tuunaripaja saa. Mikä on Tuunaripaja
Mutta suojattomuus tuntuu kasvavan myös täällä.” Joulukuussa 2019 julkaistu IDEAn raportti kertoi, että vahvojen demokratioiden lukumäärä on kutistunut 21:een, eli noin viidesosaan itseään demokratioiksi kutsuvista maista (HS 4.12.2019). Suomalaisessa mediassa julkaistuissa analyyseissä on todettu, että esimerkiksi Yhdysvalloissa journalistinen ja faktapohjainen media saa huutaa tuuleen, kun ihmiset hakevat vain omia käsityksiään tukevia uutisia ja viestejä. IDEA on vuonna 1995 perustettu demokratiaa ja hyvää vaalitapaa edistävä kansainvälinen järjestö, jonka perustajajäseniä ovat muun muassa Suomi ja Ruotsi. Pääministeri Sanna Marin viestitti 23. Tunne ja usko voittaa faktan. Urho Kekkonen valmisteli lakitieteen väitöskirjaansa 1930-luvun alussa (väitteli 1936) ja käydessään Saksassa 1931–1932 hän näki läheltä, miten nouseva natsipuolue sivuutti muun muassa kunnallisen demokratian ja otti vallan itselleen. MEDIALLA on tärkeä osa demokratian toteutumisessa. 50 Kuntalehti 2 / 2021 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä V iime aikojen politiikkauutiset ovat mykistäneet: expääministeri Juha Sipilä kesk., sai nyrkistä selkäänsä eduskuntatalon lähistöllä, Helsingin keskustanaisten nettivaalitilaisuuteen tehtiin rasistinen hyökkäys ja vihreiden Oulun toimistoa töhrittiin hakaristeillä ja uhkauksilla. Jos häirintä, solvaus ja uhkailu arkipäiväistyvät, vaikuttaa se varmasti myös ehdokkaaksi lähtemiseen. Sitä he ovat pääsääntöisesti edelleenkin, vaikka joukkoon varmasti livahtaa muutama filunki tyyppi. tammikuuta keskustan ja Oulun tapahtumiin viitaten, että demokraattisen toiminnan häirintä on yhteinen kysymys. Urho Kekkonen julkaisi vuonna 1934 pamfletin nimeltään Demokratian itsepuolustus. Puolueet etsivät nyt kuumeisesti viimeisiä valtuustoehdokkaita, ja jos häirintä, solvaus ja uhkailu arkipäiväistyvät, vaikuttaa se varmasti myös ehdokkaaksi lähtemiseen. Suomessa oli silloin ääriliikkeitä sekä oikealla että vasemmalla. Meillä kuntavaalit ovat parin kuukauden päästä ja demokratian häirintä on siten erityisen herkässä vaiheessa. ”Sillä on vaikutusta poliittiseen toimintaan ja ihmisten uskallukseen lähteä vaikuttamaan.” Konkaritoimittaja Unto Hämäläinen on kutsunut vaaliehdokkaita ”demokratian ritareiksi”. • KL2_50-53.indd 50 29.1.2021 7.35. Kekkosen mielestä demokratiaa oli puolustettava kovillakin keinoilla. Eurooppa ei ole enää vain demokraattisten maiden liitto ja Yhdysvalloissa on poliittisesti levotonta kauas tulevaisuuteen… Suomi on vielä terve demokratia. Maailmanpoliittisen – realistisen – analyysin jälkeen Aaltola päätyy seuraavaan toteamukseen: ”Ei ole ihme, että demokratian leviäminen on maailmalla pysähtynyt. Sanotaan, että politiikassakin toteutuu heiluriliike ja nyt mennään kovaa vauhtia äärioikealle. Vaikka historia ei sellaisenaan toista itseään, niin yhteiskuntakeskustelussa ja politiikassa kuitenkin tietyt kehitysvaiheet toistuvat. P.S. Huonoja esimerkkejä ovat Britannian ja Yhdysvaltojen jakautuneet mediat. taisia ja turvautuivat demokraattiseen vapauteen vain sen tuhotakseen”. Viimeisimmässä selvityksessä kysytään, vaikuttaako muuttunut tiedonvälitysja mediaympäristö jo länsimaisen demokratian olemassaoloon. Pamfletissaan Kekkonen kirjoitti, että ääriliikkeet olivat ”demokratian vasNyt lyödään lujaa – kestääkö demokratia. Muun muassa näistä media on raportoinut, ja Sipilän tapauksessa MTV3 on näyttänyt myös turvakameran videokuvaa. Totuudesta ja faktoista viis, kunhan kauppa käy ja ”omat pärjäävät”. Demokratiassa itsessään on syvää haurastumista. Kun koronapiikin saanti näyttää viivästyvän, kannattaa lukea Sitran ”Verkostomainen valta ja vaikuttaminen” -hankkeen raportteja (https:// www.sitra.fi/hankkeet/verkostomainen-valta-ja-vaikuttaminen). Johtavat poliitikot ovat pitäneet tekoja raukkamaisina. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kirjoitti Ilta-Sanomissa (23.1.) otsikolla ”Kuilun partaalla – demokratia taantuu”. Näistä äärioikeistolainen Isänmaallinen kansanliike oli merkittävin, ja se halveksi demokratiaa avoimesti
Lohduttava ja rohkaiseva sananne nyt kevään kuntavaaleihin ehdokkaaksi lähtevälle. Muuttaisin lakia niin, että hallinnon oikeusperiaatteiden selvä rikkominen voisi kiistattomasti johtaa rangaistusvastuuseen – tosin niin pitäisi olla jo nykyisenkin lainsäädännön mukaan. Kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Päätösten tekeminen kunnassa vaikuttavien keskeisten yritysten miellyttämiseksi hallintotoiminnalta vaadittava tasapuolisuus sivuuttaen. Rikosvastuuta ei ole syytä pelätä liikaa. Päätöksenteossa päävastuu asioiden valmistelusta ja päätösten oikeellisuudesta on viranhaltijoilla, mikä osaltaan keventää luottamuspäättäjän taakkaa. Millä tavalla luottamushenkilö voi varmistua siitä, että hän ei päätöksenteossa astu rikosoikeudelliseen miinaan. Jos Lapin käräjäoikeuden äsketLuottamuspäättäjä ja rikosvastuu – varo heikkoja jäitä! Vallan väärinkäyttö on valitettavan yleistä. Ensisijainen keino puuttua päätöksenteon virheisiin on kunnallisvalitus. Päätösvallan käyttäminen omaksi eduksi ja kostotarkoituksessa eri mieltä olevia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita vastaan. Silloinkaan veden varaan tuskin joutuu, jos toimii moraalisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Virkavelvollisuuden rikkominen taas on epämääräinen rikosnimike, joka voi tarkoittaa mitä tahansa virassa ja myös luottamustoimessa noudatettavan säännöksen tai määräyksen rikkomista. Konkreettisia virkarikoksia ovat esimerkiksi lahjusrikokset, virkatai luottamusaseman väärinkäyttö ja salassa pidettävän tiedon vuotaminen ulkopuoliselle. Luottamuspäättäjärikosten tyyppitapaukset. Se todetaan myös kuntalain 85 §:ssä. Vanhan vitsin mukaan luottamushenkilön tehtävä on ”luottaa”. Onko kyse jo massarikollisuudesta. Mutta minähän toimin... Käräjäoikeuden mielestä hallinnon puolueettomuusperiaatteen loukkaaminen ja toimivallan käyttäminen muuhun kuin lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin ei voi johtaa rangaistusvastuuseen. Kuinka suuren mittaluokan asiasta luottamushenkilörikoksissa on kyse. Kunnista saamieni yhteydenottojen perusteella vallan väärinkäyttö on valitettavan yleistä. Kunnallisvalituksella voidaan puuttua tehokkaasti esimerkiksi esteellisyyteen ja muihin päätöksenteon lainvastaisuuksiin. Räikein akuutti ongelma tai puute, joka liittyy luottamuspäättäjän rikosvastuuseen. NÄKEMYS II Kuntaliiton entinen pitkäaikainen johtava lakimies ja useita kuntalakejakin kirjoittamassa ollut varatuomari Heikki Harjula, milloin luottamuspäättäjä on rikosvastuun vinkkelistä heikoilla jäillä. Syytteiden nostamiseen johtaneet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. • KL2_50-53.indd 51 29.1.2021 7.35. Jos olisitte itsevaltias, minkä asian panisitte näissä rikosvastuuasioissa kuntoon saman tien. NÄKEMYS I Turun yliopiston rikosja prosessioikeuden professori emeritus Pekka Viljanen, mihin luottamushenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu perustuu. Käräjäoikeuden kynnyksen on oltava selvästi korkeampi kuin hallinto-oikeuden. Luottamushenkilöitä koskevat rikoslain 40 luvun mukaan samat virkarikossäännökset kuin virkamiehiäkin. Rikosvastuu konkretisoituu onneksi harvoin. ...moraalisesti ja eettisesti kestävällä jäällä! Kuntalehti 2 / 2021 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi E ri puolilta maata kantautuu toistuvasti uutisia käräjäjutuista, joissa syytetyn penkillä istuu luottamuspäättäjä. Jos oikeutta pitää hakea, sitä haetaan ensin hallinto-oikeudesta eikä käräjäoikeudesta. täin antama Kittilä-tuomio jäisi voimaan eli saisi lainvoiman, se olisi onnetonta
Kaikki etäkokouksessa istuvat jäsenet säpsähtävät ja tarkistavat sähköpostinsa. Nämä tehtävät voidaan jakaa hallinnon talouden tarkastamiseen sekä tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja raportointiin. Huolestunut kuntalainen on lähestynyt heitä järkyttävällä tiedolla. Entä jos velvollisuudesta huolimatta sidonnaisuusilmoitusta ei tehdä. 52 Kuntalehti 2 / 2021 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto O n synkkä ja myrskyinen yö. Tarkastuslautakunnan pitää valvoa sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja raportoida tilanteesta valtuustolle. Eräs jäsenistä huomauttaa, ettei ole varma, kuuluuko tämä asia tarkastuslautakunnan tehtäviin. Toivottavasti tästä kirjoituksesta on apua tarkastuslautakunnan toimivaltaa pohdittaessa. Kuitenkin ns. TARKASTUSLAUTAKUNNAN tehtävistä säädetään kuntalain 121 §:n 2 momentissa. Viimeisenä epäselvyytenä mainitsen tarkastuslautakunnan ajallisen toimivallan. Tarkastuslautakunta ei voi siis lähteä sen enempää tutkimaan sidonnaisuuksia eikä edes velvoittaa velvollista sitä tekemään. Tähän liittyy kuitenkin tarkat ehdot, joista voit lukea Kuntaliiton nettisivuilta otsikolla Tarkastuslautakunnan teettämä ”erityistilintarkastus”. TOINEN suuri epäselvyys liittyy tavoitteiden toteutumisen arvioimiseen. Ei. Pääosin tarkastuslautakunnan tehtävät liittyvät sen rooliin kunnan ulkoisessa tarkastuksessa. • Atte Kuismin-Raerinne avustava lakimies, Kuntaliitto KL2_50-53.indd 52 29.1.2021 7.35. Tarkastuslautakunta ei voi siis lähteä sen enempää tutkimaan sidonnaisuuksia eikä edes velvoittaa velvollista sitä tekemään. Etenkin kunnan asukkaat kuitenkin mieltävät tarkastuslautakunnan tehtävänkuvan hieman laajemmaksi. Tämän lisäksi vuoden 2015 uusi kuntalaki toi tarkastuslautakunnalle täysin uuden tehtävän. Tarkastuslautakunta ei hirveästi pysty asialle tekemään. Mikä on tarkastuslautakunnan tehtävä ja mikä ei. Kuntalainen pyytää tarkastuslautakuntaa puuttumaan asiaan, koska valtuutetun on pakko olla esteellinen pyöräkatuasiassa! Tarkastuslautakunnan jäsenet keskustelevat kiivaasti asiasta: ”Miten voimme puuttua asiaan?”, ”Tämä ei voi jatkua!”. Pääsääntöisesti tarkastuslautakunnan toimivalta liittyy vain nykyiseen tilikauteen. Loppukaneettina mainittakoon, etteivät epäselvyydet tähän lopu. Tarkastuslautakunnan tehtävänä onkin vain valvoa, että sidonnaisuudet ilmoitetaan ja raportoida asiasta valtuustolle. erityistilintarkastuksella tarkastuslautakunta (tai valtuusto!) voi poikkeuksellisesti päättää tilintarkastuksen toteuttamisesta myös edelliseltä tilikaudelta epäselvyyden selvittämiseksi. On huomattava, että sidonnaisuuksien ilmoittamisesta huolimatta jokaisen henkilön on itse ilmoitettava omasta esteellisyydestään tietyssä asiassa. Näitä tehtäviä on yhteensä kuusi, jonka lisäksi pykälän 4 momentissa mainitaan arviointisuunnitelman ja -kertomuksen tekeminen. Hän on juuri todistanut, kuinka valtuutettu X, joka on hyvin äänekkäästi vaatinut kunnan keskuskadun muuttamista pyörätieksi, jotta se voidaan liittää osaksi suunniteltua koko Suomen kattavaa Suurbaanaa, on tavannut kuuluisan pyöräjengi Baanahirmujen johtohenkilöstöä ja lähtenyt yhdessä pyöräilemään heidän kanssaan. Kuitenkin tarkastuslautakunnan tehtävänkuva herättää myös luottamushenkilöillä sekä viranhaltijoilla aika ajoin kysymyksiä, vaikkei kuitenkaan yhtä dramaattisesti kuin tämän kirjoituksen alussa olleessa kuvitellussa esimerkissä. Tarkastuslautakunta voi huomauttaa ilmoituksen tekemisestä, ja jos ilmoitusta ei siltikään tehdä, voi tarkastuslautakunta merkitä sidonnaisuusrekisteriin ”ilmoitusta ei tehty” tms. Tarkastuslautakunnan pitkälle yöhön venynyt kokous keskeytyy hyytävään bling-ääneen. Tarkastuslautakunnalla ei ole huomauttamiseen liittyvää toimivaltaa. Jos huomataan, etteivät tavoitteet ole toteutumassa, voiko tarkastuslautakunta huomauttaa tästä asianomaista toimielintä. Alun esteellisyystarina liittyy tähän sidonnaisuuksien valvontatehtävään
Otsikkokenttään tunnus ”Kunnanjohtajan virka”. Kirjoittajat asettavat sukupolvet vastakkain, mutta arjessa sukupolvien rauhanomainen rinnakkaiselo ja yhteistyö näyttää tulevaisuudessakin todennäköisemmältä kuin konflikti. Haastaisitko itsesi mukaan pitämään kuntamme itsenäisenä ja hyvinvoivana. Kansantalouden kestävyysvajetta nuoret katsovat maksajan näkökulmasta. Helppoja ratkaisuja ei ole tiedossa millään suunnalla, vaikka tekijät myöntävätkin, että nuorilla vaurauden lähtötaso on huomattavasti korkeammalla kuin heidän vanhemmillaan. Liitä hakemukseen jäljennökset kelpoisuutesi osoittavista tutkintoja työtodistuksista. Kun veroja nostetaan, kulutukseen jää yhä vähemmän rahaa. Kunnassa asuu noin 4500 asukasta viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä, toimivien palveluiden äärellä ja keskellä kaunista, puhdasta luontoa Onko sinulla vahva näkemys kunnan elinvoiman kehittämisestä ja strategisesta johtamisesta. Oletko Luumäen seuraava kunnanjohtaja. Oletko luonteva verkostoituja ja taitava viestijä. Tunnetko elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tarpeet. Nuoren ikäluokan menot kasvavat, kun ilmastonmuutos vaatii isoja investointeja infraan ja kasvavan vanhusjoukon hoitokulut kaatuvat nuorten niskaan. Viran täytössä voidaan käyttää myös suostumusmenettelyä. Kirjoittajien näkökulma on pääkaupunkilainen. Millainen Suomi meille jää. [ Kirjat ] MITEN käy nuoren sukupolven. Toimita hakemuksesi palkkatoivomuksineen 22.2.2021 klo 15 mennessä sähköpostilla kunta@luumaki.fi. Virkasuhteen alussa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Viran kelpoisuusvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta julkisen hallinnon tai elinkeinoelämän tehtävissä. Valintamenettelyssä voidaan käyttää soveltuvuusarviointia. Tämä heijastuu odotuksiin. Hakemusasiakirjat ovat julkisia. Lisätietoja antavat Kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Rämä, 040 5690 256 Hallintojohtaja Kaisa Kausto-Uski, 040 1893 340 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Marttila-Inkilä, 050 5673 174 sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@luumaki.fi www.luumaki.fi www.kylahyvanen.fi KL2_50-53.indd 53 29.1.2021 7.35. Saamattomien sukupolvi Luumäki etsii KUNNANJOHTAJAA Luumäki on maaseutumainen kunta Etelä-Karjalassa. Ehkä elämää on vielä vastakin myös kehä kolmosen ulkopuolella. Luumäen kunta on savuton työpaikka. Onko hyvinvoinnin eväät syöty ja edessä pelkkää kurjuutta. Kirjoittajat käsittelevät sukupolvien ketjun näkökulmasta muun muassa asumista, liikennettä, syntyvyyttä ja eläkkeitä. Teos 2020. Saamattomuus voi tarkoittaa paitsi osattomuutta myös kyvyttömyyttä saada mitään aikaan. Kirjoittajat unohtavat sen, että vanhemman sukupolven vaurastumisen ansiosta yhä useammat perivät vanhempansa. Merja Ojansivu Jari Hanska, Minea Koskinen, Emilia Mäenmaa, Tuija Siltamäki, Saamattomat. Jari Hanska, Minea Koskinen, Emilia Mäenmaa ja Tuija Siltamäki ovat kirjoittaneet keskusteluun haastavan kirjan Saamattomat. Yritteliäisyyden puutteesta kirjoittajat eivät kuitenkaan millenniaaleja syytä. Luumäellä sinua odottaa hyvin toimiva päätöksenteko ja organisaatio, tehtävän vaativuutta vastaavat edut ja välitön ilmapiiri. Kirjan nimi lienee tahallaan kaksimielinen. Jos vanhemmille kelpasi vuokraasunto lähiössä, niin lapset haaveilevat omistusasunnosta Helsingin kantakaupungissa. Valitun henkilön on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Millainen Suomi meille jää. Nyt hoivakodeissa tai kotihoidon varassa asustavat sotien jälkeisen jälleenrakennuksen ajan sukupolvet joutuivat aloittamaan sodan köyhdyttämässä maassa tyhjästä
Politiikan sijasta seurakunnissa uskonto näyttelee omaa rooliaan. Minun ei ole pakko päästä jokaisen työpäivän päätteeksi lenkille, mutta täysin ilman liikuntaa en osaa olla. Niemelä on taatusti yksi Suomen kovakuntoisimmista talousjohtajista. Itselläkin alkaa ikää olla sen verran, että tämä haaste oli otettava vastaan, jos haluaa kehittyä ammatillisessa mielessä. Virkaan valittu henkilö ei ottanut sitä vastaan, joten oli nopeiden ratkaisujen aika. Kunnissa mittakaava on usein isompi, mutta peruslähtökohdat työhön ovat samat. Niitä nykyinen työnantaja tarjoaa. Takavuosikymmenten edustushiihtäjä on pitänyt itsensä kunnossa myös aktiiviuran jälkeen. Hän on toiminut seurakunnissa kirstunvartijana, ja kokemusta on myös maakuntaliitosta ja yliopistosta. Alle 9 000 asukkaan Karkkilassa on pitkään painiskeltu vaikean taloustilanteen kanssa, ja sen ratkaisemiseksi on tehty erilaisia tasapainottamistoimenpiteitä. myös katsoa vähän, millaista kuntapuolen työ on täällä etelässä. Juoksutai hiihtolenkillä saa pään nollattua työasioista. Minut oli jo valittu lehtorin virkaan Kainuun ammattiopistolle, ja olin jo ottanut virankin vastaan. Niemelä oli keväällä hakenut Karkkilan kaupungin talousjohtajan virkaa, mutta jäänyt varasijalle. Viime viikonloppunakin tuli reissattua 1 400 kilometriä. Aika monta kertaa siellä on tullut myös hyviä ajatuksia mieleen, joilla pystyy ratkaisemaan ongelmia töissä.• Pekka Moliis Kuva: Henna Mitrunen KL2_54-55.indd 54 29.1.2021 7.42. Niemelä asuu Vihdin suurimmassa ja tunnetuimmassa taajamassa Nummelassa, mutta osa perheestä on Oulun pohjoispuolella. Lapset ovat nyt siinä iässä, että tämä muutos oli mahdollinen. [ Kuka. Tosin reissaamistahan tämä tietää. Tavoitteeni työuralla eivät kuitenkaan ole opetuspuolella, joten päätin lähteä tänne etelään, Niemelä kertoo. Työn sisältö oli sellainen, mitä haluan tehdä kuntapuolella. Halusin Pikahälytyksellä Karkkilaan Jaana Niemelä 1972: Syntyi Nurmeksessa 1992: Ylioppilaaksi Sotkamon urheilulukiosta 1998: Pohjois-Karjalan liittoon tutkijaksi 2001: Yhteiskuntatieteiden maisteri Joensuun yliopistosta, pääaineena yrityksen taloustiede, Oulun kaupungille tutkijaksi 2003: Joensuun yliopiston stipenditutkijaksi 2004: Kauppatieteiden lisensiaatiksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta 2006: Oulun yliopistoon suunnittelijaksi 2008: Siikasalon seurakunnan talousja hallintopäälliköksi 2009: Iin seurakunnan talouspäälliköksi 2017: Kuusamon hallintoja talousjohtajaksi 2020: Karkkilan talousjohtajaksi Jaana Niemelä halusi katsoa, millaista kuntapuolen työ on uusimaalaisessa pikkukaupungissa. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 2 / 2021 T yöuransa pääosin pohjoisessa tehnyt Jaana Niemelä oli kesällä aloittamassa opetustöitä Kainuun ammattiopistossa Kajaanissa, mutta yksi puhelinsoitto muutti kaiken. NUMEROIDEN PARISSA Jaana Niemelä on työskennellyt julkisella sektorilla useissa organisaatioissa. Työn perässä muuttaminen Uudellemaalle ei ollut ihan helppo ratkaisu. Karkkilan paikka tuli vähän pikahälytyksellä. Vihti on Karkkilan naapurikunta. Talousjohtajan työt kunnissa ja seurakunnissa ovat lähes samaa työtä numeroiden parissa. REISSAAMISTA TIEDOSSA Niemelällä on yhteiskuntatieteiden maisterin ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnot, ja hän tunnustaa haluavansa työurallaan haasteellisiin paikkoihin. Viimeiset kaksi vuotta tilikauden tulos on ollut kuitenkin tappiollinen ja alijäämää on kertynyt
050 592 5868 puh. ykliitto.. yhtymäjohtaja Kaisa Lepola Jaana Paasikangas kaisa.lepola@forssa.fi jaana.paasikangas@fshky.fi puh. Tarkemmat tiedot www.mol.fi, hakemukset Kuntarekry.fi sivuston kautta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä on haettavana 12.2.2021 kello 15.00 mennessä Yhtymäjohtajan virka Lisätiedot: Yhtymähallituksen puheenjohtaja Vt. Tavoitteellista ja yhdessä tekemisestä innostunutta Idearikasta, suunnitelmallista ja palveluhenkistä Lisätietoja ja haku molempiin tehtäviin 26.2.2021 klo 15 mennessä: www.kuntarekry.fi www.ylojarvi.fi Kaupunginjohtajaa Kehitysjohtajaa Rohkeiden edelläkävijöiden Ylöjärvi hakee KL2_54-55.indd 55 29.1.2021 7.42. 050 569 4937 Katso ilmoitus kokonaisuudessaan www.fshky.fi, www.kuntarekry.fi, www.te-palvelut.fi Sauvon kunnassa on haettavana perusturvajohtajan virka 1.6.2021 alkaen. Sauvon kunnanhallitus 18.1.2021 OTA KESTÄVÄ KEHITYS HALTUUN! Syvennä tietämystäsi kestävän kehityksen tavoitteista ja inspiroidu toimimaan niiden edistämiseksi
J yväskyläläinen Leena Yksjärvi, sd., uskaltaa lähes 45 vuoden kokemuksella suositella kuntapoliitikon uraa, vaikka pesti on työläs ja korvaukset eivät ole kummoisia. 56 Kuntalehti 2 / 2021 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan tänä keväänä kuntapolitiikasta luopuvia. Yksjärvi lyö keväällä pisteen omalle taipaleelleen kuntapolitiikassa. On kuitenkin muistettava, että asiat eivät muutu hetkessä. Se varmasti vaikutti, että isäni oli aikanaan paikallinen ay-aktiivi. VOIMISTELUSTA POLITIIKKAAN Leena Yksjärven tie kuntapolitiikkaan kulki harrastuksen kautta. Hän voimisteli ja ohjasi Vaajakosken Kuohun riveissä, eikä TUL:n seurasta ollut pitkä askel Vaajakosken Työväenyhdistykseen. KL2_56-57.indd 56 29.1.2021 7.43. Yksjärvi ei päässyt Jyväskylän maaKuntapolitiikkaa 45 vuotta Leena Yksjärvi ei jaksa valtuustossa kuunnella, kun kansanedustajat pitävät uudestaan ja uudestaan yleispoliittisia puheitaan. Jos mielessä on vain yksi valtuustokausi ja yksi asia, niin silloin en suosittele. Takana on luottamustehtävien hoitamista Jyväskylän maalaiskunnassa ja kaupungissa vuodesta 1976. Ura alkoi vuoden 1976 vaaleista. Hän on nähnyt päätöksenteon koko kirjon: ollut vaalilautakuntaa lukuun ottamatta kaikissa lautakunnissa, kunnanhallituksen jäsenenä, valtuuston varapuheenjohtajana ja lisäksi toiminut monissa kuntayhtymissä. Joku sitten keksi kysyä ehdokkaaksi. Oppimista varmasti vielä olisi, mutta enköhän ole osani tehnyt tätä hommaa, Yksjärvi sanoo. Olipa asia sitten kuinka jalo hyvänsä, vaikka ilmastonmuutoksen torjuminen. Yksjärvi oli lähes kaikki 1970-luvun viikonloput narikassa ja kioskissa työväenyhdistyksen tansseissa ja perusti ikätovereineen yhdistykselle nuoriso-osastonkin
KUNTALIITOS KIPUKOHTANA Leena Yksjärven kipein kuntapolitiikan muisto liittyy Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitokseen, tai oikeammin siihen, että liitos ei tahtonut millään syntyä. Kari ja myös tytär Elli Veijanen, vas., ovat kevään vaaleissa edelleen mukana. Olen toiminut siellä kolmen eri johtajan aikana, ja suhde viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken on aina ollut avoin ja luottamuksellinen. KOHOKOHTANA UUSI SAIRAALA Leena Yksjärven politiikkavuosien hienoin hetki osui viime marraskuuhun, jolloin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uusi sairaala, Nova, valmistui. Leena Yksjärvi Syntynyt: Jyväskylän maalaiskunnassa vuonna 1957 Kotikunta: Jyväskylä Puolue: SDP Koulutus: Fysioterapeutti Ammatti: Palvelujohtaja Tärkeimmät luottamustehtävät: Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Harrastukset: Mökkeily, matkailu Esikuva politiikassa: Vahvat naiset, esimerkiksi Tarja Halonen Hyvää Jyväskylässä + Sopiva koko ja sijainti + Luonto lähellä + Monipuoliset liikuntamahdollisuudet Kehitettävää Jyväskylässä • Kaupunkikeskustan rapautumisen estäminen • Kanavuori–Jyväskylä-moottoritielinjan rakentaminen • Päijänteen hyödyntäminen matkailussa laiskunnan valtuustoon, mutta sai paikan nuorisolautakunnassa. MÖKILLE MIEHEN KANSSA Yksjärvi on kulkenut 1980-luvulta lähtien luottamustehtäviin käsikynkkää miehensä Kari Yksjärven kanssa. Liitoskysymys repi rikki puolueiden rivejä ja henkilöiden välejä. ] Omien tekemisten korostamista on sekä virkamiesten että poliitikkojen puolella. Nykyiset luottamushenkilöt ovat koulutukseltaan ja osaamiseltaan ihan eri tasolla kuin joskus takavuosina. Kun politiikalta aikaa vapautuu, Yksjärvet suuntaavat Pohjois-Päijänteen Siikasaaressa sijaitsevalle mökilleen. Yksjärvi on vaikuttanut sairaanhoitopiirissä yli 20 vuotta, ensin hallituksessa ja viimeiset kolme kautta valtuuston puheenjohtajana. Yksjärvi ei todistanut sen syntyä maalaiskunnan valtuustossa, sillä hän oli muuttanut vuoden 2004 vaalien alla kaupungin puolelle ja päässyt ensi yrittämällä kaupunginvaltuutetuksi. Omien tekemisten korostamista on sekä virkamiesten että poliitikkojen puolella. Kyse on Yksjärven mukaan myös luottamushenkilöiden motivaatiosta. Minua ei sentään heitetty ulos demariryhmästä, mutta syvät haavat tapaus jätti. Liitos toteutui lopulta vuonna 2009. Heille pitää antaa valtaa ja vastuuta. Keskinäinen sopu on säilynyt, vaikka Kari kuuluu vasemmistoliittoon. Ryhmä tavoitteli kuntaliitosta ja teki esityksen liitosta koskevasta kansanäänestyksestä. Emme lähteneet riitoja pakoon, mutta muutto tuntui silti helpottavalta. Ensin mennään autolla kymmenen kilometriä ja sitten veneellä kilometri. DELEGOINTIA SUITSITTAVA Jos Leena Yksjärvi saisi jotain muuttaa kuntien päätöksenteossa, hän kohentaisi luottamushenkilöiden asemaa. Esitys kaatui niukasti maalaiskunnan valtuustossa. Sairaalan hinta kipusi yli 500 miljoonan ja ylitti kustannusarvion noin 50 miljoonalla eurolla. Valtuuston ovi aukeni syksyn 1980 vaaleissa. Vaihdoimme omakotitalosta rivitaloon, ja sopiva asunto löytyi kaupungin puolelta. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat olleet ylityksestä käärmeissään, mutta Yksjärvi uskoo, että ajan oloon kritiikki hiipuu. Vuosien kuluttua uuteen sairaalaan ollaan varmasti tyytyväisiä. Ja uuden sairaalan avulla saamme pidettyä käyttömenot kurissa. Liitos hautautui vuosikausiksi, ja kansanäänestystä ajaneet joutuivat sivuraiteille omissa ryhmittymissään. • Jorma Ylönen Kuva: Petteri Kivimäki KL2_56-57.indd 57 29.1.2021 7.43. Koronavuonna 2020 yövyimme siellä jo 230 kertaa. Liitoksen viivästymisen takia hukkaan heitetyt kehittämisen vuodet harmittavat yhä. Sairaanhoitopiirin luottamustehtävät ovat olleet Yksjärven mieleen. Tekemisen meininki oli kaupungissa ihan toista kuin maalaiskunnassa, Yksjärvi sanoo. Valtuustossa en jaksa enää kuunnella, kun esimerkiksi kansanedustajat pitävät uudestaan ja uudestaan yleispoliittisia puheitaan. Pitää muistaa myös, että hankkeen kulut kokonaisuudessaan vastaavat sairaanhoitopiirin puolentoista vuoden käyttömenoja. Yksjärvi kuului 1990-luvun puolivälissä maalaiskunnassa vaikuttaneeseen Jyvässeutu Nousuun -ryhmään, jossa oli väkeä useista puolueista. Toinen harmillinen piirre Yksjärven mielestä on päätöksenteon muuttuminen yhteispelistä soolosuoritusten suuntaan. Sitä on hänen mielestään viimeisten vuosikymmenten aikana koko ajan nakerrettu: lautakuntia on vähennetty ja päätösvaltaa delegoitu viranhaltijoille. Kuntalehti 2 / 2021 57 [ Kuka
Piipahdamme Kontiolahdessa Pohjois-Karjalassa, jossa rakennetaan paraikaa uutta terveysasemaa ja perhekeskusta Siun soten konseptilla. Kuva on Kontiolahden rakennustyömaalta. fmclaskentapalvelut.. 040 721 7296 timo.isoranta@fmcgroup.. Lehdessä käsitellään kuntien kiinteistöjen kohtaloa, rakennusten sisäilmaongelmia ja asuntopolitiikkaa. [ Palveluhakemisto ] Ota yhteyttä: p. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et Triplan Oy | p. Tapaamme kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita ja käymme katsomassa onnistuneita rakennushankkeita. [ Seuraava numero ] Teema: Rakentaminen • Ilmestyy 4.3. Kuva: Riikka Hurri KL2_58-59.indd 58 29.1.2021 7.44. KUNTALEHDEN seuraavan numeron teemana on rakentaminen
SOMEVIDEOT WEBINAARIT VIDEOMAINOKSET ANIMAATIOT SUORAT LÄHETYKSET Pyydä tarjous! AMMATTITAIDOLLA JULKISELLE JA YKSITYISELLE SEKTORILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULTA VIDEOT JA SUORAT kunta.tv/tilaa-tuotanto KL2_58-59.indd 59 29.1.2021 7.44
Unit4 ERP on erittäin joustava järjestelmä ja helposti muokattavissa kaikkien kuntien erityistarpeisiin sopivaksi. FI PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN KUNTIEN TALOUSHALLINTO 2021 KUNTASI TALOUSHALLINNON KEHITYKSEN VUOSI Abilitan tarjoama Unit4 ERP on kokonaisvaltainen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla kuntasi taloushallinto automatisoituu, rutiinit tehostuvat ja automaattinen talousraportointi sujuu vaivattomasti. KL2_60.indd 60 29.1.2021 7.35. WWW.ABILITA