[ Kolumni ] Timo Viherkenttä: Mitä kunnallisveroleikkauksen jälkeen. VALLAN VARTIAINEN Himoverottajan leima pelottaa Moni kunta joutui velkakierteeseen Vienti vetää Joensuussa KL2_1.indd 1 1.2.2022 7.53. 2 I 2022 I 9.2
PARHAAT PAIKAT MYYDÄÄN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi KL2_2-5.indd 2 1.2.2022 7.54. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2022 Tapahtumapaikkana on Vaasan Sähkö Areena. VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2022 VAASAAN VARAA PAIKKASI NYT! Vaasa 18.–19.5.2022 www.kunnallisjohto.. Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 385 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.3. asti) sisältäen seminaariohjelman, verkostoitumisillan ja tarjoilut
Äänestäjät eivät vain olleet kiinnostuneet aluevaaleista. KUNNALLISJOHDON SEMINAARI 2022 Tapahtumapaikkana on Vaasan Sähkö Areena. asti) sisältäen seminaariohjelman, verkostoitumisillan ja tarjoilut. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digija väestötietovirasto. Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. Koko läntiseen maailmaan on rynninyt epäilys demokratian tulevaisuudesta. Pandemia vähensi osallistumisinnokkuutta. En olisi niinkään varma. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2022 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Selityksiä on kuultu paljon. Tämä ei ole realistinen ajatus, sillä vaikka eduskuntavaalit on käytännössä järjestetty viime vuosikymmenet neljän vuoden välein, aina on se mahdollisuus, että eduskunta hajotetaan ja joudutaan uusiin vaaleihin. PARHAAT PAIKAT MYYDÄÄN NYT! Ilmoittaudu: www.kunnallisjohto.fi A luevaalien äänestysvilkkaus jäi odotetusti alle 50 prosentin, mutta 47,5 prosenttia ei ollut niin katastrofaalinen kuin pessimistisimmissä arvioissa ennustettiin. nukkuvien puolue voi tässäkin asiassa päästä voitolle. Demokratia on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo, joka sisältää paitsi oikeuden vaikuttaa ympäristöönsä, myös velvollisuuden ottaa ympäristö huomioon. Äänestäjät eivät ymmärtäneet, mistä vaaleissa on kysymys. • KL2_2-5.indd 3 1.2.2022 7.54. Tämä taas murentaisi tasaisen neljän vuoden aikataulun tai sitten ohjaisi puolueita välttämään uusien vaalien järjestämistä, jolloin eduskunnan hajotuksen uhan poistuminen muuttaisi koko järjestelmää. Mutta ei demokratia täälläkään ole mikään itsestäänselvyys, joka ikään kuin kuuluu automaattisesti suomalaiseen geenistöön. Vaikka harva kouluneuvostoja haikailee takaisin, otollisin maaperä demokratian vahvistamiselle löytyy juuri koulumaailmasta. Kaksipäiväisen seminaarin hinta on 385 eur + alv 24% (hinta voimassa 31.3. Onneksi nuorissa on tulevaisuus, jälleen kerran. Läpeensä politisoituneella 1970-luvulla demokratiaa opeteltiin kouluissa käytännössä. Korona esti reippaan markkinatunnelman luomisen ja äänestäjien houkuttelun uurnille. Vaalien yhdistämisen toivotaan lisäävän innostusta äänestämistä kohtaan. Esillä on ollut myös ns. Mutta näin matalaa äänestysprosenttia ei voida pitää hyväksyttävänä, oli selitys mikä hyvänsä. Ja niin edelleen. Tietojen tekninen toimitus: Bisnode Marketing Oy, Kumpulantie 3, 00520 HELSINKI VUODEN PARAS TYÖMATK A TEHDÄÄN KEVÄÄLL Ä 2022 VAASAAN VARAA PAIKKASI NYT! Vaasa 18.–19.5.2022 www.kunnallisjohto.. Kyse on aivan perusasioista. Demokratia on liian tärkeä asia jätettäväksi vain poliitikoille. Demokratian tyyssija Yhdysvallat natisee liitoksissaan, eurooppalaisuuden kehto EU kamppailee useammankin jäsenensä epädemokraattisen kehityksen kanssa. Nuorissa on tulevaisuus – demokratiassakin Yhteiskuntaopin määrää opetussuunnitelmassa on syytä lisätä. supervaalien järjestäminen, jolloin myös eduskuntavaalit järjestettäisiin samanaikaisesti. Kuntalehti 2 / 2022 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 107. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Ja olihan se kuitenkin enemmän kuin edellisissä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa, joissa osallistuminen jäi 40 prosentin pintaan. Käytännössä hallinto saadaan toki toimimaan matalallakin osallistumisella ja hyvinvointialue alkaa toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään, mutta demokratiavajeen kasvulla tulee olemaan asukkaita passivoiva vaikutus. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. KUNTAVAALIEN ja aluevaalien matalaa äänestysaktiivisuutta on syytä tarkastella isossa kuvassa. Ei mahdollista Suomessa. Kouluneuvostovaalit oppikouluissa ja lukioissa kasvattivat nuorten ymmärrystä yhteiskunnan peruspilareiden tärkeydestä. Edustaako aluevaltuusto hyvinvointialueensa asukkaita, jos alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Seuraavat kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään yhtä aikaa vuonna 2025. Yhteiskuntaopin määrää opetussuunnitelmassa on syytä lisätä. Kunnanja kaupunginvaltuustojen asettamat nuorisovaltuustot ovat hyvä esimerkki nuorison aktivoimisesta, mutta ilman opetussuunnitelmien vahvaa tukea ns. POPPAKONSTIA saatavilla ei ole, mutta toivoa kuitenkin on. Kiusallista kyllä, selitykset pitävät arvatenkin paikkansa
03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 42 Suomi toipuu hyvin 46 Kemi aikoo selvitä kriisistä [ Kunnan töissä ] 48 Paluumuuttaja [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Miten suu nyt pannaan. [ Lakia lukien ] 51 Neuvontapuheluiden oltava maksuttomia [ Lakiklinikka ] 52 Ennakoitua arvoa vastaamattomat tarjoukset, Julkinen hankinta leasingilla 53 Asiantuntija: Käyttöomaisuuden alaskirjaukset ja kunnan talouden tasapaino [ Työ ja tekijä ] 54 Etelä-Pohjanmaan näytön paikka [ Luottamuksella ] 56 Savonlinnassa valoa näkyvissä [ Seuraava numero ] 58 Teema: Muuttoliike ja asuminen • Tuplaroolista jääviystilanteita aluehallitusten ja -lautakuntien jäsenille • Kuinka lastensuojelu saadaan vaikuttavaksi hyvinvointialueella. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 12 ja s.18 Kuva: Benjamin Suomela / Yle Aluevaalien voittaja oli kokoomus. Kaupungintalo näkyy taustalla. 17 Kirjat: Vaihtoehtoja ylikulutukselle, Tape [ Teema: Rahoitus ja talous ] 18 Aluevaalianalyysi: Käännekohta 24 Tusina syytä veroalelle 30 Kriisimenettely mahdollinen myös hyvinvointialueella 33 10 kysymystä kiinteistöistä 34 Velkaa, velkaa, enemmän velkaa 38 Vastakkain: Sote-peto syö kunnat [ Kolumni ] 41 Timo Viherkenttä: Mitä kunnallisveroleikkauksen jälkeen. Puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja ja Turun kaupunginvaltuutettu Petteri Orpo nousi VarsinaisSuomen aluevaltuustoon. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Helsingin vahti 12 Aluevaalit: Aluevaltuustot töihin 16 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. [ Kansi ] Laura Oja kuvasi Helsingin pormestaria Juhana Vartiaista myös Kauppatorilla. – Asiantuntijat kertovat, miten palvelua tulisi kehittää KL2_2-5.indd 4 1.2.2022 7.54. Tulijoita on ihan riittävästi sekä valtakunnan sisältä että ulkomailta. 6 [ Sisältö 2/2022 ] Kuva: Laura Oja Juhana Vartiainen: Meidän ei varsinaisesti tarvitse houkutella tänne ketään. s
Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Kuva: Akseli Muraja Kuuntele Valiokunta-podcast! • Tammikuun jaksossa Timo Aronkytö käy läpi hyvinvointialueiden valmistelua. • Helmikuussa Henrik Rainio ja Miira Raiskila katsovat kuntatalouden tulevaisuuteen. Kuva: Liisa Takala Ville-Veikko Ahonen: Lähtökohta siis on, ettei alueilla näy juoksentelemassa valtiovarainministeriön tummapukuisia virkamiehiä. 30 s. KL2_2-5.indd 5 1.2.2022 7.54. 48 Eeva Suomalainen: Meillä maatalouslomituksen yhdistyminen maakunnalliseksi lisää Iisalmen kaupungin toimintaa
6 Kuntalehti 2 / 2022 Kaupungistumista ei pidä häiritä tai estää, sanoo Helsingin pormestari Juhana Vartiainen. KL2_6-11.indd 6 1.2.2022 7.58
[ Hän ] HELSINGIN VAHTI Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen, kok., mielestä sote-uudistuksen vaikutukset Helsingille eivät ole kaikille valjenneet. Tässä sälytetään koko maan kestävyysvajetta entistä enemmän helsinkiläisten maksettavaksi. KL2_6-11.indd 7 1.2.2022 7.58. Kuntalehti 2/ 2022 7
Vartiaisen mielestä Kontula on toimiva ja eloisa asuinalue, mutta hän myöntää, että kaupunginosalla on ongelmansa. Helsinki on kuitenkin viidennes koko kansantaloudesta, joten se on iso, hän vielä lisää. Minua tervehditään iloisesti, kun kävelen kaupungilla. Hän on vaimonsa ja lukuisten muiden kanssa kahvilan omistajia. KL2_6-11.indd 8 1.2.2022 7.58. Kokoomuksen kansanedustajana ollut Vartiainen oli eduskunnassa ensin hallituspuolueen edustajana ja lopussa oppositiossa. RATKAISUJA LÄHIÖILLE Tällä kertaa pormestarin työpäivä aloitetaan kahvilassa hänen kotikaupunginosassaan Kruununhaassa. Ei tätä muuten jaksa, hän sanoo. Vartiaista moikkaillaan, tuttujakin näkyy. Helsingin laaja virkakoneisto on viime kädessä pormestarin johdossa. Pormestarina voi vaikuttaa todella paljon enemmän asioihin. Pienet päiväunetkin kuuluvat rutiineihin. Käyn usein lapsuudenmaisemissani ja paikallisessa ravintolassa syömässä shish kebabia tai maksavarrasta. Pohjoismainen yhteistyö on pitkään Tukholmassa asuneelle taloustieteilijälle tärkeää. Hän myöntää, että oppositiopuolueen kansanedustajana oli turhauttavaa, kun ei voinut samalla tavalla vaikuttaa. Vartiainen kertoo, että yleensä hän herää kuudelta ja menee nukkumaan puoli kymmeneltä. Pitää nukkua riittävästi, urheilla riittävästi ja käyttää alkoholia hyvin kohtuullisesti. Pormestarin saattaa nähdä myös sauvakävelemässä tai pyöräilemässä eri kaupunginosissa tai jonottamassa muiden kaupunkilaisten kanssa koronarokotukseen. [ Hän ] 8 Kuntalehti 2 / 2022 A Aamuvirkku Juhana Vartiainen on herännyt jo neljältä. Kaupunginosien eriarvoistumista Juhana Vartiainen kävelee kohti ”etätyöpaikkaansa” eli pormestarin virka-asuntoa Aleksanterinkadulla. Pormestarilla on paljon samanlaista päätösvaltaa kuin toimitusjohtajalla. Siellä on esimerkiksi huumekauppaa, joka toivottavasti onnistutaan pitämään kurissa ja johon pystytään reagoimaan. Kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita hänestä. Pormestarin työ on hyvin kiinnostava tehtävä, mutta koska tämä on erittäin vaativaa ja rasittavaa, pitää huolehtia oman elämän tasapainosta. Helsingin pormestari on hoidellut heti herättyään Pohjola-Nordenin asioita, koska hän on järjestön hallituksen puheenjohtaja. Lapsena Vartiainen asui perheensä kanssa kolme vuotta Pariisissa, mutta valtaosan lapsuusvuosistaan hän vietti itäisessä lähiössä Kontulassa. Pormestari on yhtä aikaa virkamies ja poliitikko. Tässä on yhtä aikaa kansliapäällikkö ja pääministeri, jos Helsinkiä ajattelee pienenä maana
Sellaisilla alueilla, joissa tarpeita on, rahaa pannaan lisää erityisesti päiväkoteihin ja kouluihin. Suuret kaupungit ovat yhtä mieltä myös siitä, että työvoimapalveluiden siirto kunnille pitäisi tehdä eri tavalla kuin hallitus suunnittelee. Haluamme kaupunkisuunnittelussa rakentaa kaikkialle kaikenlaisia asuntoja eli sekoitetaan eri asuntotyyppejä ja toivotaan, että pienija suurituloisia kotitalouksia asuisi kaikkialla Helsingissä. Helsinki on kärsinyt eniten taloudellisesti ja täällä on ollut eniten sairastuneita niin määrällisesti kuin suhteellisestikin, mutta silti Helsinkiä ei ole tuettu yhtä voimakkaasti kuin muita alueita. Helsinki-ymmärrystä ei ole hänen mielestään riittävästi yhdelläkään hallituspuolueella, ei edes vihreillä, joka on kokoomuksen jälkeen toiseksi suurin puolue Helsingin kaupunginvaltuustossa. Tässä on yhtä aikaa kansliapäällikkö ja pääministeri, jos Helsinkiä ajattelee pienenä maana. KL2_6-11.indd 9 1.2.2022 7.58. HALLITUKSELTA EI TUKEA Edellisellä pormestarilla Jan Vapaavuorella, kok., tuntui olevan tämän tästä sanaharkkaa maan hallituksen kanssa. Parempi olisi siirtää vastuut ja rahat kunnille ja antaa meidän itse luoda organisaatiomme, Vartiainen sanoo. Vartiaista ihmetyttävät keskustalaisen tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvisen julkituomat päätökset lisätä aloituspaikkoja ja tutkintoja korkeakouluissa ympäri maata. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Ministeri on perustellut päätöksiä osaajapulalla, yritysten tarpeilla – ja aluepolitiikalla. Suurten kaupunkien mielestä MALsopimukset ovat toimineet hyvin. Olisi tärkeämpää vahvistaa Helsingin yliopistoa ja Aalto-yliopistoa. Hallitushan ei olisi pystyssä ilman keskustaa, joka siksi on voinut sanella monia ehtoja. Mitä kaikkea tämä lause tarkoittaa, on pitkä tarina. pyritään torjumaan tällä valtuustokaudella voimakkaasti. Vartiaista rasittaa ennen kaikkea se, miten suhtaudutaan koronapandemian aiheuttamiin haittoihin. Kuusi suurinta kaupunkia ja C21ryhmä eli 21 suurinta kaupunkia ovat sitä mieltä, että uudistus pitää keskeyttää. Helsinki kärsii Vartiaisen mukaan myös siitä, että työperäisen maahanmuuton helpottamisessa on edetty nihkeästi. PÄÄ PENSAASSA Valtiovaltaan yritetään vaikuttaa myös yhdessä eri kaupunkien ja kuntien kanssa. Kuntalehti 2/ 2022 9 . Korkeakoulupäätökset ovat omiaan hajauttamaan edelleen Suomen yliopistolaitosta, josta asiasta perillä olevat ovat sitä mieltä, että meillä on liikaa liian pieniä yksiköitä. Vartiainen lisää vielä yhden oleellisen toimen, johon panostetaan lähivuosina. Sen piti muka yksinkertaistaa maankäytön suunnittelua, mutta itse asiassa se monimutkaistaisi. Keskustalla on vaa’ankieliasema monessa kysymyksessä. SDP:stä kokoomukseen aikoinaan loikannut Vartiainen vakuuttaa, että hallituksen kokoonpanolla on merkitystä. Hän huomauttaa, että Helsingin tilanne on parempi kuin Tukholmassa ja monessa muussa isossa kaupungissa. Hallitus suunnittelee tekevänsä siirron liikkeenluovutuksena, jolloin organisaatiot siirtyisivät sellaisinaan, kaikkine ongelmineen. Tässä hallitus panee päänsä pensaaseen eikä uskalla tehdä järkeviä ratkaisuja. Se on keskeisesti esillä kaupunkistrategiassa, Vartiainen muistuttaa. Vartiainen muistuttaa, että kaikki kaupungit, kunnat ja maakunnat vastustavat sitä suuntaa, johon maankäyttöja rakennuslain uudistus on menossa. On myös pidettävä huolta hyvästä joukkoliikenteestä, että kaikkialle pääsee ja kaikkialta voi käydä töissä. Vartiainen sanoo, että hänen suhteensa hallitukseen ovat ”ihan korrektit”, mutta hän on kyllä karvaasti huomannut, että hallitukseen on vaikea vaikuttaa. Ylimääräistä byrokraattista kitkaa ei todellakaan tarvita, Vartiainen ihan kiihtyy. Meillä on kaupunkiuudistusalueita, kuten Malminkartano-Kannelmäki. Meillä on toivomisen varaa siinä, miten suhtaudutaan esimerkiksi pelastuskoulutuksen rahoitukseen täällä Helsingissä. Hallitus ei ole erityisen Helsinkimyönteinen
Vastaavasti valtionverotusta kiristetään. Rahoitus tulee kuitenkin valtiolta, samaan tapaan kuin 21 hyvinvointialueellakin. KL2_6-11.indd 10 1.2.2022 7.58. Tehotonta toimintaa on jo tunnistettu. Siihen pitää suhtautua täysin avoimin mielin. Kouluruoan kustannukset ovat liian korkeat. HUOLI PALVELUISTA Pormestari pelkää, että Helsingin sote-palvelut tulevat heikkenemään sote-uudistuksen rahoitusratkaisujen myötä. Julkisten palveluiden järjestämisessä on hänen mielestään aina löydettävä paras tapa tuottaa palvelu – eli halvemmalla. Sote-uudistus kohtelee Helsinkiä huonosti. Sopiva määrä olisi 5–12. Tai kun rakennamme uusia kiinteistöjä kasUskon, että se, että Helsinki on menettänyt pandemian aikana asukkaita, jäi tilapäiseksi ilmiöksi, sanoo Juhana Vartiainen. Helsingin taloudelliseen tehottomuuteen aiotaan käydä käsiksi. Se ei tarkoita, että meillä olisi parempi kouluruoka, vaan meillä on tehotonta tuotantoa. Valitettavasti Suomessa poliittisen järjestelmän tapa ratkoa näitä ongelmia on naurettava, Vartiainen puuskahtaa. Helsingissä näiden toimintojen talous on eriytettävä kaupungin talousarviossa ja tilinpäätöksessä. Meillä ei ole tässä varaa sen kummempaan ideologisuuteen. Ensi vuonna Helsingin kaupunki on taloudellisesti ainakin puolta pienempi kuin nyt, kun kaupungin soteja pelastustoimi toimii valtion rahoilla ja veroprosenttia leikataan reilusti. HOITAJIA PALKITTAVA Soteen kuuluu oleellisesti sosiaalipalvelut eli esimerkiksi vanhustenhoito. Pääekonomistin tehtävänä on suojella helsinkiläisten taloutta, jotta me saamme meille kuuluvan palvelupaketin pienemmin kustannuksin. Meidän niihin palveluihin käyttämien rahojen pitää siis rajoittua siihen, mitä valtiolta saadaan. Tämä ei ole hänestä poliittisesti kestävää. Joskus tuottaja on yksityinen, joskus julkinen. Se rahavirta, jonka valtiovalta meiltä ottaa, on suurempi kuin se, minkä me saamme takaisin. Helsinki on ollut vauras niin kauan, että kaupungissa ei ole riittävää painetta tehdä asioita tehokkaasti, Vartiainen selittää. Kaupunki yrittää keksiä mahdollisimman paljon keinoja lieventää henkilöstöpulaa ilman, että talouden tasapainosta tingitään. Kouluruoan kustannukset ovat liian korkeat. Helsinki tekee nyt Vartiaisen mukaan sen minkä voi. Helsingissä aluevaaleja ei tarvinnut järjestää, koska kaupunginvaltuusto päättää samoista asioista kuin aluevaltuustot. Se pitää olla selvää ilman sote-uudistustakin. Hän arvioi, että uudistus ottaa tällä ja ensi vuosikymmenellä Helsingiltä paljon enemmän kuin antaa. Silloin moni helsinkiläinen keskiluokkainen kotitalous joutuu käytännössä käyttämään yksityisiä palveluja. Ylipäätään hyvinvointialueita on hänen mielestään liikaa, kun niitä on nyt 21. Työterveyden laatukilpailutus on jo ohjelmassa. Pääkaupungin historian ensimmäiseksi pääekonomistiksi palkattu Mikko Kiesiläinen tekee sitä työtä. Riskinä on, että yhä suurempi osa helsinkiläisistä joutuu itse rahoittamaan terveyspalvelujaan erilaisilla yksityisillä vakuutuksilla. Samat helsinkiläiset rahoittavat verorahoillaan koko maan palveluita, mutta joutuvat sen lisäksi maksamaan omistaan itse. Aktiivivihreä toimi aiemmin ekonomistina Elinkeinoelämän keskusliitossa. Eiväthän mitkään mitoitukset tai normit voi toteutua, jos meillä ei ole ihmisiä ja rahaa. [ Hän ] 10 Kuntalehti 2 / 2022 SOTE-UUDISTUS OTTAA Koronapandemian kiristyksessä Helsingissäkin on pitänyt valmistautua suureen sote-uudistukseen. Myös kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara voisi toimia nykyistäkin kustannustehokkaammin. Määrä on täysin järjetön. Uusi tilanne ei ole Vartiaisen mielestä ehkä valjennut kaikille helsinkiläisille. On myös pantu merkille, että kouluruoka maksaa Helsingissä enemmän kuin Vantaalla ja Espoossa. Kaikkialla hoitopaikoissa henkilöstöpula on kova, niin myös Helsingissä. Siellä tulee olemaan pitkät jonot. On yhtä tyhjän kanssa, että säädetään lakeja mitoituksesta ja hoitoon pääsyn vähimmäisajoista. Pääkaupunki sai haluamansa eli saa jatkossakin järjestää itse lakisääteiset sosiaalija terveystoimen sekä pelastustoimen palvelut. Minun suuri oma strateginen näkemykseni on, että Helsingissä pitää muuten tehostaa taloudenpitoa, jotta me saamme liikkumavaraa eli rahaa siihen, että voimme esimerkiksi palkita hoitajia paremmin. Nyt veroprosentti on 18, ensi vuonna mahdollisesti yli 12 prosenttiyksikköä pienempi. Tässä sälytetään koko maan kestävyysvajetta entistä enemmän helsinkiläisten maksettavaksi
Pidetään huoli siitä, että täällä on hyvä olla – erityisesti nuorten perheiden. Se näkyy asuntojen hinnoissa, koska kysyntä on kovaa. Meidän ei varsinaisesti tarvitse houkutella tänne ketään. Hän muistuttaa, että kaupungistuminen on megatrendi. Me uskomme Helsingin edelleen kasvavan, Vartiainen sanoo. Uusia asuintaloja ja koulujakin nousee joka puolelle kaupunkia. KL2_6-11.indd 11 1.2.2022 7.58. Helsingin ponnistelut keskittyvät Vartiaisen mukaan nyt siihen, että rakennetaan asuntoja niin paljon, että ihmisten muuttohalut pääkaupunkiin voivat toteutua. Tällaisilla uudistuksilla siihen tähdätään. Helsinki myös investoi rohkeasti ja velkaantuu lisää tällä valtuustokaudella. • Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Meidän ei varsinaisesti tarvitse houkutella tänne ketään. HELSINKI KASVAA VAIN Vaikka Vartiaisen piirtämä tulevaisuudenkuva Helsingin sotesta on synkkä, talouslukujen perusteella Helsingillä menee hyvin. Kuntalehti 2/ 2022 11 . Mutta kyllä tässä tietysti riskejä otetaan. Jos Helsingin talouden kasvu ja väestönkasvu jatkuu, rohkea investointistrategia on hänestä perusteltu. ] Juhana Vartiainen • Syntyi vuonna 1958 Helsingissä • Asuu Helsingissä • Väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992 • Työskennellyt uransa alkuaikoina tutkijana Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella, Palkansaajien tutkimuslaitoksessa sekä Tukholmassa ammattiliittojen taloustutkimuksen instituutissa, jossa oli myös vanhempana tutkijana sekä toimitusjohtajana vuosina 2002–2005, jonka jälkeen Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtajana vuosina 2005–2012 ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana vuosina 2012–2015 • Erosi SDP:n jäsenyydestä vuonna 2015, samana vuonna hänet valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä ja toiselle kaudelle vuonna 2019 • Helsingin kaupunginvaltuustossa vuodesta 2017 • Helsingin pormestarina vuodesta 2021 • Perheeseen kuuluu vaimo, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä ja aikuinen poika, joka on jo muuttanut kotoa • Harrastaa muun muassa vaellusta, pyöräilyä, konsertteja ja kirjallisuutta vatukseen ja koulutukseen, rakennuskustannuksemme ovat korkeimpia koko maassa. Aiomme pureutua siihen, miksi näin on. Osa työkalupakkia on työsuhdeasuntojen lisääminen, mutta Vartiaisen mielestä on parempi maksaa ihmisille kunnon palkkaa, jotta he voivat itse valita asumisensa. Jos kaupunginvaltuuston kokous kestää joskus myöhään, voin kömpiä virkaasunnolle nukkumaan. Myös kiistelty Sörnäisten tunneli päätettiin rakentaa. Vartiainen asuu vaimonsa kanssa kerrostaloasunnossa Liisankadun varrella ja omistaa sisartensa kanssa ison huonokuntoisen huvilan Päijänteen rannalla Padasjoella. Vaikka muuttotilastot ovat näyttäneet korona-aikana siltä, että Helsingistä valuu huolestuttavan paljon väkeä pois, Vartiainen vakuuttaa, että se on tilapäistä. Rahaa uppoaa esimerkiksi Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan ja keskustan välille rakennettaviin siltoihin. Nuoret koulutetut ihmiset viihtyvät kaupungeissa, koska niissä on kiva elää ja niissä on työja opiskelumahdollisuuksia. Totta kai. Siinä on riittävä etäisyys. Kuten Osmo Soininvaara uudessa kirjassaan näyttää, puolet Suomen korkeakoulutetuista muuttaa jonnekin tänne pääkaupunkiseudulle. Ihmiset saavat elää miten haluavat, kuittaa Vartiainen. Tulijoita on ihan riittävästi sekä valtakunnan sisältä että ulkomailta. Hänen etätyöpaikkansa ei ole kuitenkaan kummassakaan, vaan pormestarin virka-asunnossa sadan metrin päässä kaupungintalolta. [ Kuka. Vartiainen uskoo, että kilpailuttamalla enemmän esimerkiksi kouluruoan tuotantoa voidaan alentaa kustannuksia ja keskittyä ydinpalveluihin eli sosiaalija terveydenhuoltoon ja kasvatukseen. Kaupunginvaltuuston joulun alla hyväksymässä kaupunkistrategiassa sanotaan, että valtuustokaudella tehdään rakenneuudistuksia, joilla tehostetaan kaupungin taloutta vähintään 50 miljoonalla eurolla. Kaikille kustannuseroille ei ole hyviä selityksiä. RIITTÄVÄ ETÄISYYS Aika monet helsinkiläiset ovat viettäneet aikaa ja työskennelleet koronaaikana pitkiäkin aikoja mökeillä
Nyt on valtuustojen aika päästä töihin. 12 Kuntalehti 2 / 2022 [ Aluevaalit ] ALUEVALTUUSTOT TÖIHIN Aluevaaleista selvittiin koronapandemiasta huolimatta. KL2_12-17.indd 12 1.2.2022 7.58. Vaalien suurin voittaja oli kokoomus, mutta SDP:n jälkeen kolmanneksi tullut keskusta sai eniten paikkoja valtuustoissa
Helsinkiläiset Kokko ja Valtonen eivät olisi voineet osallistua aluevaaleihin. Autto pääsi Lapin, Orpo Varsinais-Suomen ja Mykkänen LänsiUudenmaan aluevaltuustoon. Kaikki ovat kuntapoliitikkoja, Kokko ja Valtonen Helsingissä, Autto Rovaniemellä, Orpo Turussa ja Mykkänen Espoossa. Kuntalehti 2 / 2022 13 SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko (vas.), puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto, puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Petteri Orpo, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Elina Valtonen juhlivat voittoa vaali-iltana Helsingissä. KL2_12-17.indd 13 1.2.2022 7.58
KL2_12-17.indd 14 1.2.2022 7.58. Heitä oli todella vaikea herätellä näihin vaaleihin, Borg sanoo. Vaikka vihreät olisi puolueena yrittänyt mitä, vihreät ei olisi päässyt siitä ongelmasta eroon, että heidän ydinkannattajaporukkansa on niin nuorta eikä heistä terveysasiat ole niin kiinnostavia. 14 Kuntalehti 2 / 2022 [ Aluevaalit ] S ekä tammikuisista aluevaaleista että viime kesän kuntavaaleista opittiin se, että koronankin aikana pystytään järjestämään vaaleja, kunhan järjestelyt tehdään riittävän tarkasti, sanoo vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta. Pitää myös huomata, että vihreiden tulos ei ollut suinkaan mikään täysi katastrofi, koska Helsinki ei ollut mukana aluevaaleissa. Kun nyt aluevaaleissa mentiin voimakkaasti terveysasiat edellä, aktivoituvat iäkkäämmät ihmiset ja reuna-alueiden ihmiset, joille nämä palvelut ovat tärkeimpiä. Pikkuisen hymyilyttää tämä vihreiden likapyykinpesu. Oripään kunnanvaltuutettunakin toimiva Saarikko nousi Varsinais-Suomen aluevaltuustoon. Kyllähän jo ennen vaaleja tiedettiin, että vihreillä ja perussuomalaisilla on ylivoimaisesti vaikeinta saada väkensä liikkeelle näissä vaaleissa. SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin ei itse ollut aluevaaliehdokkaana, mutta on Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen. Se söi uskottavuutta. VIHREILLÄ EI KATASTROFI Aluevaaleissa viimeistään kaikille tuli selväksi, että silloin kun äänestysaktiivisuus jää heikoksi, niin sanotut vanhat puolueet menestyvät. Perussuomalaisten ongelma hänestä on, että puolueella on vakiintunutta puoluekannatusta vähiten. Borg huomauttaa, ettei vihreiden kannattajien eikä myöskään poliitikkojen asialistoilla sote ole ollut tärkeällä sijalla. Historian ensimmäisten aluevaalien äänestysprosentti ei ollut häävi, 47,5 prosenttia, mutta oli kuitenkin parempi kuin monet kyselytutkimukset ennakoivat. Li Andersson ja Sari Essayah Hyvinvointialueille on hyväksi, että käynnistysvaiheessa valtuustoihin saatiin kokeneita poliitikkoja ja pitkän kokemuksen omaavia sote-asiantuntijoita. Tammikuu saattoi olla huono vaaliajankohta, mutta Borgin mielestä viime kuntavaalien perusteella voi sanoa, ettei Suomessa kannata järjestää vaaleja keskellä kesääkään. Etenkin hallituspuolue vasemmistoliitto ja oppositiopuolue kristillisdemokraatit saivat ylimääräistä plussaa puheenjohtajiensa takia. Edellisten eduskuntavaalien jälkeen tehdyn Politiikan ilmastonmuutos – Eduskuntavaalitutkimus 2019 -raportin mukaan vihreiden äänestäjistä joka toinen piti ympäristöja ilmastokysymyksiä tärkeimpinä. Ilmeisesti siellä on muitakin paineita, jotka pitää purkaa, tutkija toteaa. Puolue teki myös ison strategisen virheen, kun meni vaaleihin ihan puhtaasti eduskuntavaalit edellä ja valtakunnallisilla teemoillaan. Borg huomauttaa, että aluevaaleille oli yllättävän leimallista se, että myös pienet hallitusja oppositiopuolueet pärjäsivät hyvin. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko iloitsi puolueensa menestyksestä. Niiden järjestökoneet ovat ihan erityyppisiä kuin uusilla puolueilla. Vihreiden ja perussuomalaisten heikkoa menestystä päivitellään edelleen, vaikka Borgin mielestä siitä oli selviä viitteitä
• Martta Nieminen Kuvat: Benjamin Suomela / Yle Vaalitutkimukset vauhtiin ALUEVAALEISTA on meneillään jo useita tutkimushankkeita, vaikka kuntavaalitutkimusten tuloksiakin vielä odotellaan. Jorma Ylönen KOKO MAAN VAALITULOS Ääniosuus % Paikat Kok. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson oli aluevaaleissa koko maan ääniharava 7 797 äänellään. Vaalitutkimuskonsortio, jota johtaa professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta, sai oikeusministeriöltä rahoituksen aluevaalien äänioikeutettujen tutkimiseen. Hyvinvointialueille on hyväksi, että käynnistysvaiheessa valtuustoihin saatiin kokeneita poliitikkoja ja pitkän kokemuksen omaavia soteasiantuntijoita. Tampereen Anna-Kaisa Ikonen, kok., ja Pirkkalan pormestari Marko Jarva, kok., pääsivät Pirkanmaalla, Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä, kok., Keski-Uudellamaalla ja Puolangan Harri Peltola, kesk., Kainuussa aluevaltuustoon. Luodon kunnanjohtaja Gun Kaptens, r., sai paikan Pohjanmaan valtuustossa. 21,6 289 SDP 19,3 277 Kesk. HYVÄ KOKOONPANO Aluevaltuustot ovat ensimmäisen kerran koolla maaliskuussa, mutta valmistelutyöt ovat tietysti jo kovassa vauhdissa. Kyselyn tulokset julkaistaan syksyllä. Suomen seitsemästä pormestarista neljä oli ehdolla aluevaaleissa, ja he kaikki saivat paikan. 7,4 90 RKP 4,9 76 KD 4,2 57 Liik. 19,2 297 PS 11,1 155 Vas. Vaalitutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta on aloittamassa aluevaalitutkimusta Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) rahoituksella. 1,8 20 VKK 1,3 10 Muut 0,7 8 Lähde: tulospalvelu.vaalit.fi KL2_12-17.indd 15 1.2.2022 7.58. Siinä äänestysmotivaatioon tai sen puutteeseen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä tutkimuskohteita. Valtuustoihin valittiin runsaasti myös sote-ammattilaisia. Borgin mielestä ensimmäisten valtuustojen kokoonpano vaikuttaa hyvältä. Helmikuun lopussa eläkkeelle jäävä Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio, kesk., nousi Lapin valtuustoon. Hyvinvointialueiden valtuustoihin valittiin yhteensä 1 379 aluevaltuutettua, joista noin 77 prosenttia istuu myös kuntiensa valtuustoissa. Borg on Vaalitutkimuskonsortion johtoryhmässä, mutta keskittyy nyt KAKSin tutkimukseen. Hän tekee tutkimustaan lähinnä tilastojen ja rekistereiden pohjalta, mutta käytössä on myös kyselyaineistoa. Keski-Pohjanmaan valtuustoon valittiin Kaustisen kunnanjohtaja Arto Alpia. Varmasti eteen tulee esteellisyyskysymyksiä, mutta niitä sitten ratkotaan. Noin sadalla uudella aluevaltuutetulla on kolmoisrooli eli he työskentelevät aluevaltuutettuina, kansanedustajina ja kunnanvaltuutettuina. Samaan valtuuston valittiin myös Alavieskan kunnanjohtaja Kari Pentti, joka oli keskustan listalla sitoutumattomana. Perussuomalaisten tulokseen pettynyt puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra valittiin LänsiUudenmaan valtuustoon. Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen, kesk., valittiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutetuksi. Martta Nieminen Vähän kuntajohtajia KUNTAJOHTAJIA oli aluevaaliehdokkaina vähän, joten valittujen joukkokaan ei ollut suuri. Erityisesti häntä kiinnostaa oman kunnan ehdokkaan äänestäminen. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine, kesk., pääsi Etelä-Savon valtuustoon. Hän istuu Kirkkonummen kunnanvaltuustossa. Toki minua kiinnostaa myös kannatuksen alueellinen keskittyminen. VarsinaisSuomen aluevaltuustoon valittu Andersson on myös Turun kaupunginvaltuustossa. Hän oli keskustan listalla sitoutumattomana. Kuntalehti 2 / 2022 15 saavat vaaleista toiseen yli puoluerajojen myönteistä palautetta. 8,0 100 Vihr
Vaikutelmia tyylinsä Jokelan sanotaan saaneen moderneista asetelmamaalauksistaan tunnetulta italialaiselta kuvataiteilijalta Gior gio Morandilta, jota häntäkin on vaikea lokeroida. Seinämaalauksesta järjestettiin avoin kilpailu. Koska nykytaiteella on ollut kautta aikain vaikea elättää itseään, myös Jokela hankki lisätienestejä paitsi hoitamalla kotitilaansa Vantaalla myös opettamalla Suomen Taideakatemian koulussa sekä Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella. Hänen taiteellinen tuotantonsa koostuu pääasiassa öljyja temperamaalauksista, kertoo Kähärä. Mutta hän maalasi vuosien saatossa myös muotokuvia – sekä miehiä että naisia – joiden kasvonpiirteet usein muistuttivat hänen omiaan. Jokelan aiheita olivat ankarasti sommitellut asetelmat ja maisemat, joiden väriskaala oli niukka. Siihen kuuluu noin 10 000 teosta, ja kokoelma painottuu suomalaiseen ja pohjoismaiseen nykytaiteeseen. 16 Kuntalehti 2 / 2022 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Vaakuna hyväksyttiin vuonna 1951, kun Vantaa oli vielä Helsingin maalaiskunta. Vantaan kaupungin kokoelmaa on kartutettu aina vuodesta 1961 lähtien. Kähärä sanoo, että Jokelan teos edustaa 1940–1960-lukujen tyypillistä julkista maalaustaidetta. LAHDESSA syntynyt Jokela oli saanut oppinsa Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Kuva-aihe symboloi lohijokena tunnettua Vantaanjokea. Jokelan luonnos miellytti palkintolautakuntaa, johon kuului kunnan edustajien lisäksi useampikin kuvataiteilija. Evästyksenä kilpailutöille oli, että aiheen tuli liittyä kunnalliseen elämään tai kunnan historiaan. Monumentaalimaalauksia toteutettiin tuolloin lukuisiin julkisiin tiloihin. Se on taidemaalari Tapani Jokelan (1922– 2014) kuusimetrinen seinämaalaus Vesiratas (1964). Tyyli on viitteellinen, mutta ei abstrakti. Valitsimme kaupungintalon aulassa Tikkurilassa sijaitsevan Vesirattaan, koska se on kokoelman lähtökohta, Kähärä kertoo. [ Mikä vaakuna. JOKELAN seinämaalauksessa neljä ihmishahmoa puuhaa kahden vesirattaan ympärillä. ”Sommitelmassa on maskuliinista ryhdikkyyttä, suoritus on hyvin maalauksellinen ja luonnos täyttää kilpailujulistuksessa aiheen suhteen lausutut toivomukset ja on väreissään hienostunut”, lautakunta perusteli valintaansa. Vesiratas tilattiin vuonna 1962, kun Vantaa oli vielä Helsingin maalaiskunta. ] MUSEOAMANUENSSI Pauliina Kähärä taidemuseo Artsista poimii Kuntalehdelle Vantaan kaupungin aarteen. Taideteoksen hankintaan oli varattu noin puolitoista miljoonaa markkaa. • Katja Martelius Vantaa: Vesiratas (1964) Kuva: Vantaan taidemuseo Artsi VANTAAN vaakunassa on selityksen mukaan ”sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta oikealle kaartuva kultainen kalanpyrstö”. KL2_12-17.indd 16 1.2.2022 7.58. Taustalla, jossain horisontissa nähdään Helsingin Tuomiokirkon siluetin piirtyvän taivasta vasten. Vaakunan piirsi suunnittelukilpailun perusteella valittu Kullervo Telamaa, Malmin kaupallisen keskikoulun opettaja
Jos vastaus on piristyksen hakeminen, voi kysyä, miten muuten kokisin oloni pirteämmäksi kuin ostamalla. Ja kaikkeen tähän kulutamme yhä enemmän rahaa ja tavaraa. Merja Ojansivu Julia Thurén, Kaikki kuluttamisesta. Kirjan nimi ja alaotsikko Näin aloin käyttää rahojani paremmin lupaavat paljon. Voi kuitenkin kysyä itseltään, miksi ostan uuden puseron, vaikka en sitä tarvitse. Kuluttaminen paljastuu monisyiseksi ilmiöksi, jolle me kaikki altistumme. siis oikeasti! [ Kirjat ] KULUTTAMISESTA voi kirjoittaa myös kevyesti ja syyllistämättä. Minimalismi valtaa alaa nuorten sukupolvien elämäntavassa, ja esimerkiksi auton omistamista ei enää pidetä järkevänä. Thurén on haastatellut kirjaansa varten ison joukon kuluttamiseen perehtyneitä tutkijoita. Onko meidän talouskasvun vuoksi kulutettava yhä enemmän. Näin aloin käyttää rahojani paremmin. Kuntalehti 2 / 2022 17 [ Tape ] aluevaalit meni ja sote tuli. Tutkijat puhuvat kuluttamisesta heimoilmiönä. Vaihtoehtoja ylikulutukselle KL2_12-17.indd 17 1.2.2022 7.58. Thurén toteaakin kirjoittaneensa kirjan juttelemalla ystäviensä kanssa. Miksi ostamme aina vain uutta, vaikka kaapit ovat jo täynnä kamaa. Jatkuvan (yli)kuluttamisen vaihtoehtoina Thurén esittelee uusia jakamistalouden malleja ja astetta rennompaa elämänasennetta. Sen osoittaa toimittaja ja tietokirjailija Julia Thurén kirjassaan Kaikki kuluttamisesta. Onko talouden jatkuva kasvu välttämätöntä. Miten voimme kuluttaa viisaammin ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen. Vaatteilla, kodin sisustuksella, autolla ja sillä, miten puemme lapsemme viestimme kaiken aikaa sosioekonomisesta asemastamme ja myös leikittelemme identiteeteillä. Samanlaisen urheilukellon tai älysormuksen omistajat löytävät yhteisiä puheenaiheita ja osoittavat kuuluvansa urheilullisten ja terveydestään kiinnostuneiden heimoon. Keskusteluihin nostetut teemat ovat kuitenkin isoja ja kiinnostavia. pakko poistaa haamuhoitajat, vaikka eihän teitä ole edes olemassa... Gummerus 2021. Oikeasti kyse on varsin kevyellä otteella kirjoitetusta opuksesta
Myös terveysalan yritykset miettivät mahdollisuuksiaan. 18 Kuntalehti 2 / 2022 KÄÄNNEKOHTA Aluevaaleissa suomalaiset valitsivat soteja pelastuspalveluiden uudistajat. KL2_18-33.indd 18 1.2.2022 8.04. Keskellä koronatalvea järjestettyjen vaalien seurauksia pohditaan nyt niin hyvinvointialueilla kuin eduskuntavaaleihin valmistautuvissa puolueissakin
Kuntalehti 2/ 2022 19 . Hän tuli äänestämään siitä huolimatta, että liikkuminen on hänelle kivuliasta. [ Aluevaalianalyysi ] KÄÄNNEKOHTA Aluevaalipäivänä Suoma Miettinen tuli ensimmäisenä Kuopion kaupungintalolle äänestämään. SIIRTO SOTEN SUURI sotensuurisiirto.indd 1 17.1.2022 10.36 KL2_18-33.indd 19 1.2.2022 8.05
Vaalivoitot ja -tappiot saavat erilaisen sävyn, jos vertaa muutoksia äänimäärissä. Vaalien voittaja kokoomus menetti 36 000 ääntä hyvin menneistä kuntavaaleista ja 38 000 ääntä huonommin menneistä vuoden 2019 eduskuntavaaleista. 20 Kuntalehti 2 / 2022 [ Aluevaalianalyysi ] K eskustan hyvä tulos ensimmäisissä aluevaaleissa kertoo, että ainakaan useimmilla hyvinvointialueilla toimintaa ei tehosteta seiniä vähentämällä. Kasvavaa tukea saaville alueille syntynee myös työpaikkoja – jos vain tekijöitä löytyy. • Eero Karisto Kuvat: Akseli Muraja Useilla alueilla ääniharaviksi nousi alan ammattilaisia. Osassa keskustelua painotettiin alueiden katsomista kokonaisuuksina, minkä jotkut taas tulkitsivat keskuskaupunkien puolustamiseksi. Myös vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit menettivät kymmeniä tuhansia äänestäjiä. Perussuomalaiset menetti aluevaaleissa kuntavaaleista runsaat 11 000 ääntä ja eduskuntavaaleista 285 000 ääntä, mikä tarkoittaa, että puolue menetti lähes kaksi viidestä eduskuntavaalien äänestäjästään. MENETTÄNEET VOITTAJAT Puolueissa riemuitaan ja murehditaan tulosten ääressä, kun valmistaudutaan ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Oma kunta koetaan synonyyminä lähipalveluille, mitä se usein onkin, mutta ei läheskään aina. Kakkoseksi tulleen SDP:n äänimäärä putosi kuntavaaleista 27 000:lla ja eduskuntavaaleista 127 000:lla. Ylipäätään alueille siirtyy ostovoimaa, vaikka toisaalla tulonsiirrot vähenevät valtionosuuksien muutosten myötä. Mutta aluevaltuutetun ei tarvitse osata hoitaa potilaita, sammuttaa tulipaloja tai kuntouttaa vanhusta, vaan järjestää puitteet, joissa ammattilaiset voivat tehdä työnsä. Ammattilaiset tietävät, miten ala toimii ja tuntevat myös tilanteen alueellaan. Vaaleissa menestyivät myös useat viime eduskuntavaaleissa rannalle jääneet poliitikot. Voi tulla eteen samanlaisia tilanteita kuin kuntapolitiikassa, jossa työntekijät päättävät omaan työhönsä liittyvistä asioista, elleivät jäävää itseään. Monet ehdokkaat ja vaalituloksen perusteella myös äänestäjät kokivat sote-alan osaamisen tärkeäksi äänestyskriteeriksi. Kokoomuksen tulos taas lienee viesti terveysyrityksille siitä, millä alueilla valmius yritysyhteistyöhön on suurimmillaan. Äänestysprosentit vaikuttavat todella huomattavasti siihen, miltä kunkin puolueen tulos näyttää. Erilaisia intressejä on myös yksityisen sektorin palveluksessa olevilla ammattilaisilla, ammatinharjoittajilla tai yrittäjillä. Jos valtuutetut tuntevat valmiiksi alaa, alueiden ammattihenkilöstön ei tarvitse perustella eri asioiden tarpeellisuutta. RKP sai ruotsinkieliset äänestäjät liikkeelle, ja ruotsinkieliset palvelut hoidettaneen hyvin erityisesti Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla. Tässä olevat vertailut äänestysprosentteja lukuun ottamatta on kaikki tehty ilman Helsinkiä eli luvut ovat vertailukelpoisia. TAPPIOT KOROSTUVAT Äänestysprosentin aiheuttama ero näkyy myös tappion kärsineissä puolueissa. Eturiviin nousi uusi joukko, vaaleissa hyvin menestyneet sote-alan ammattilaiset, joista moni nähtäneen ensi vuonna eduskuntavaalien ehdokaslistoilla. Vihreät menetti kuntavaaleista 56 000 ja eduskuntavaaleista 127 000 ääntä eli miltei puolet. Myös entisiä kansanedustajia oli paljon mukana, joko keräämässä puolueelleen ääniä tai valmistautumassa paluuseen. Aluevaalien yllätysmenestyjä keskusta sai runsaat tuhat ääntä enemmän kuin hyvin menneissä kuntavaaleissa, mutta 56 000 ääntä vähemmän kuin puolueelle katastrofaalisissa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Rahaa siirtyy karkeasti sanoen Eteläja Länsi-Suomesta Pohjoisja Itä-Suomeen, mikä voi tarkoittaa kasvavia markkinoita alan tavarantoimittajille ja alihankintayrityksille. Voittajia olivat ne, jotka kadottivat vähiten äänestäjiä. Toisaalta puolueet painostivat kansanedustajia keräämään ääniä. SOTE-OSAAJIA ESIIN Yli puolet kansanedustajista oli ehdolla aluevaaleissa. Liike Nytin äänimäärä kasvoi, mutta sen tuloksia ei voi verrata, koska nämä olivat ensimmäiset vaalit, joissa sillä oli ehdokkaita koko maassa. Perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sd., huomautti jo heti vaalien jälkeen, että luottamushenkilöiden pitää keskittyä suuriin linjoihin ja katsoa tulevaisuuteen, ei puuttua yksittäiseen käytännön toimintaan. Useilla alueilla ääniharaviksi nousi alan ammattilaisia, joista monilla ei ole mainittavaa poliittista taustaa. Kyynikot selittivät asiaa sillä, että haluttiin turvata oma näkyvyys eduskuntavaalien lähestyessä. Monet päätökset voivat vaikuttaa omaan työyksikköön. KL2_18-33.indd 20 1.2.2022 8.05. Aluevaaleissa keskusteltiin sitkeästi kuntien edustuksesta, vaikka kunnat eivät ole palveluissa yksiköitä. Vaalitulokseen saattoi siis vaikuttaa tavallista enemmän se, miten kukin puolue sai omansa liikkeelle, ehkä taas vähemmän se, miten onnistuttiin hankkimaan uusia äänestäjiä tai menetettiin muille. Maassa on noin viisikymmentä kuntaa, joiden asukkaista ketään ei valittu aluevaltuustoihin. Aluevaaleissa äänesti 47,5 prosenttia, kuntavaaleissa 55,1 prosenttia ja vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 72,1 prosenttia äänioikeutetuista. Ammattilaisilla luottamushenkilöinä voi olla myös erilaisia intressejä. Siinä sivussa on pohdittu myös sitä, mikä on aluevaltuutettujen rooli tehtävässään
3, KD 3, Liik. 18, SDP 17, Kesk. 10, PS 8, Vihr. Sitoutumaton lista keräsi suurimman potin Savitaipaleen äänistä. 3, Liik. 11, PS 5, Liik. Toinen valtapuolue perussuomalaiset joutui nyt päästämään kokoomuksen ja keskustan ohitseen. 5, Pienten kuntien puolesta -yhteislista 2, KD 1, Vas. 1 Perussuomalaisten alamäki havainnollistuu hyvin Varsinais-Suomessa. 7, RKP 5, KD 2, Liik. KANTA-HÄME 171 000 asukasta, äänestysprosentti 46,6 SDP 15, Kok. 1, VKK 1 Perussuomalaisten laskun jälkeen Etelä-Pohjanmaa on kahden kauppa. 16, PS 8, SDP 6, KD 3, Vas. 22 Kuntalehti 2 / 2022 [ Aluevaalianalyysi ] Voittajia olivat ne, jotka kadottivat vähiten äänestäjiä. 9, Vihr. 5, Vihr. 14, Kok. 1 Ääniharavana alueella oli vihreä lääkäri Marja Estola, joka keräsi 1 624 äänestään 1 464 Imatralta. 3, KD 2, Liik. 23, Kok. Äänisaalis oli vähäinen, mutta läsnäolo voi totuttaa äänestäjät RKP:n läsnäoloon. Turtiainen ei ollut ehdokkaana. POHJOIS-KARJALA 160 000 asukasta, äänestysprosentti 44,4 Kesk. 15, PS 10, Kesk. 20, SDP 14, Kok. Satakunta kuuluu SDP:n vahvoihin alueisiin. KYMENLAAKSO 170 000 asukasta, äänestysprosentti 46,2 SDP 17, Kok. KL2_18-33.indd 22 1.2.2022 8.05. POHJOIS-SAVO 274 000 asukasta, äänestysprosentti 45,9 Kesk. 6, Vihr. Hän oli alueen selvä ääniharava. 1 Etelä-Savo oli Liike Nytin paras alue, kiitos lääkäri Panu Peitsaran, joka oli vaalipiirin ääniharava. Kuntavaaleissa vaaliliitto RKP:n kanssa nosti kokoomuksen Tampereen pormestaripuolueeksi ohi eniten ääniä saaneen SDP:n. Eniten ääniä saaneiden neljästä kärkipaikasta alan ammattilaiset veivät kolme. Ano Turtiaisen omalla alueella VKK:n kannatus jäi yhteen prosenttiin eikä paikkoja tullut. 12, Vas. Historian ensimmäiset aluevaalit järjestettiin keskellä koronatalvea. 1, VKK 1 Pirkanmaa on yksi täysin suomenkielisistä vaalipiireistä, joilla RKP on alkanut näkyä, usein vaaliliitossa kokoomuksen kanssa, kuten Pirkanmaallakin. 3, Vihr. VARSINAIS-SUOMI 481 000 asukasta, äänestysprosentti 49,6 Kok. Äänestysprosentti jäi alhaiseksi. 13, PS 6, Vihr. 13, PS 9, Vas. 12, PS 7, Vas. 4, Liik. 9, PS 7, Vas. 15, Kesk. 1 Sari Essayahin henkilökohtainen kannatus näkyy kristillisdemokraattien tuloksesta. SATAKUNTA 216 000 asukasta, äänestysprosentti 48,4 SDP 20, Kesk. 2, KD 2 Kymenlaakso on hyvä esimerkki sote-ammattilaisten saamasta luottamuksesta. 8, KD 4, Liik. 6, KD 5, Vihr. ETELÄ-KARJALA 127 000 asukasta, äänestysprosentti 46,3 SDP 16, Kok. ETELÄ-POHJANMAA 188 000 asukasta, äänestysprosentti 50,4 Kesk. 1 Äänestysvilkkauden vaikutuksesta kertoo se, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa keskustan absoluuttinen äänimäärä putosi eduskuntavaaleista 2 636 äänellä, mutta ääniosuus nousi 8,1 prosenttiyksikköä. ETELÄ-SAVO 141 000 asukasta, äänestysprosentti 48,1 Kesk. 5, Vihr. 1 SDP sai enemmän ääniä kuin kokoomus, mutta vaaliliitto RKP:n kanssa toi kokoomukselle yhden lisäpaikan. Keskustalla ja kokoomuksella on yhteensä 39 alueen 59 paikasta. PIRKANMAA 520 000 asukasta, äänestysprosentti 49,4 Kok. 1, Vihr. 8, PS 6, Vas. 14, Kesk. 3, Liik. Aiemmissa vaaleissa se kisasi ykköspaikasta, nyt sijoitus oli viides. 1, VKK 1 Viiden ääniharavan joukkoon nousi neljä kansanedustajaa, mutta ykköspaikan vei ammattilainen, lastensuojeluyksikön johtaja Kaisa Lepola, sd. 3, KD 2, Vas. 3, Vihr. 20, SDP 12, Kok. 21, SDP 18, PS 9, Vas. PÄIJÄT-HÄME 199 000 asukasta, äänestysprosentti 45,6 Kok. 3, KD 3, VKK 1 Kristillisdemokraatit vei vaaliliitossa paikan kokoomukselta. 18, SDP 16, Kesk. 6, Vihr. 21, SDP 13, Kok. 11, PS 10, KD 6, Vas. 8, Kesk. 7, Vas
27, SDP 13, RKP 12, Vihr. Itä-Uudellamaalla puolue sai vaaliliitosta kokoomuksen kanssa kaksi paikkaa, kun omilla äänillään puolue olisi jäänyt ilman. 4, Kesk. Eero Karisto KL2_18-33.indd 23 1.2.2022 8.05. 1 Vielä eduskuntavaaleissa perussuomalaiset oli alueen suurin. Keskusta nousi paikoissa tasoihin perussuomalaisten kanssa saatuaan lisävoimaa vaaliliitosta RKP:n kanssa. 4, Vas. LÄNSI-UUSIMAA 472 000 asukasta, äänestysprosentti 48,0 Kok. 9, PS 8, Vas. 19, SDP 17, Vihr. Valtapuolue kokoomus vahvisti asemiaan. 10, PS 6, Vas. 3, Liik. 1, VKK 1 Vihreiden laskuun vaikutti erityisesti kannatuksen lasku aiemmista vaaleista sen vahvalla alueella Espoossa, jossa se päästi SDP:n ohitseen. Nyt kokoomus ja SDP menestyivät myös Keski-Uudellamaalla. 10, Vihr. 2, KD 2, RKP 2, VKK 1 Kokoomus kasvatti eduskuntavaaleista ääniosuuttaan keskikokoisen puolueen verran eli kahdeksan prosenttiyksikköä. 4, Kesk. 6, Kesk. 13, SDP 10, PS 4, Vihr. 18, SDP 16, PS 10, Kesk. 3, Liik. 2, KD 2, Vas. 1 Kristillisdemokraatit on aina osannut pelata vaaliliitoilla. Valtakunnalliselle ääniharavalistalle nousi Henrik Wickström, r., joka kuntavaaleissa sai neljänneksen kaikista Inkoon äänistä KESKI-UUSIMAA 198 000 asukasta, äänestysprosentti 45,1 Kok. 3, KD 2, Liik. VANTAA JA KERAVA 274 000 asukasta, äänestysprosentti 39,3 Kok. ITÄ-UUSIMAA 98 000 asukasta, äänestysprosentti 48,5 RKP 20, Kok. 4, Sitoutumattomat 3, KD 2, VKK 1, Liik
24 Kuntalehti 2 / 2022 [ Rahoitus ja talous ] Taivassalon Hakkenpään rannalta aukeaa aava meri. Kunnanjohtaja Vesa Rantala ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Milla Lahdenperä uskovat saaristokunnan ympäristön houkuttelevan lisää muuttajia kuntaan. KL2_18-33.indd 24 1.2.2022 8.05
Joukossa on vauraita kuntia, jotka voivat palkita kuntalaisiaan vielä entistäkin lempeämmillä veroilla ja huippukireän verotuksen mainehaittaa vastaan taistelevia. Kuntalehti 2/ 2022 25 . KL2_18-33.indd 25 1.2.2022 8.05. TUSINA SYYTÄ VEROALELLE Kaksitoista kuntaa verottaa asukkaitaan tänä vuonna aiempaa vähemmän
Rauman kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Huuska, kok., kertaa kaupungin kunnallisveroprosentin historiaa. Talouden suhdanteet eivät kuntaa juuri heiluttele. Rantala muistelee, että vuoden 2008 tilinpäätöksessä Taivassalo oli hilkulla päätyä vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien kastiin. Opettajankoulutuslaitoksen siirto Savonlinnasta Joensuuhun oli iso isku kaupungin taloudelle, mutta Laineen mukaan vaikeudet on onnistuttu kääntämään vahvaksi eteenpäinmenoksi. Rauman kaupunginvaltuustossa alentaminen voitti niukasti yhden äänen enemmistöllä. KL2_18-33.indd 26 1.2.2022 8.05. Olemme muutaman vuoden sisällä korottaneet veroprosenttia useaan otteeseen. Kunnan väki saa elantonsa pienestä yritystoiminnasta, ja joukossa on paljon yhden hengen mikroyrityksiä. Kaikki talouden tunnusluvut ovat kunnossa, emmekä täytä yhtäkään kriisikunnan kriteeriä, Laine toteaa. Ajan päivittäin töihin Kupittaan kampukselle, jonne on vajaan viidenkymmenen kilometrin matka. Ylijäämäisiin tilinpäätöksiin päästiin jo vuosina 2009 ja 2010. Rantalan mukaan kunnan kassaan on kertynyt noin kahdeksan miljoonaa euroa viimeisten kahdentoista vuoden aikana. Tasapainottaminen koostuu useammista toimenpiteistä. Kaupunkiin on tullut uusia työpaikkoja ja muuttovoittoa. Maata ja kiinteistöjä on myyty, vesilaitos Korkea verorasitus ei ole houkutustekijä. Savonlinnan kaupunginhallitukTAIVASSALO Asukasluku (31.12.2020) 1 659 Vero% (2022) 19,50 (2021) 20,50 Lainat/asukas 4 503 e (TA 2022) Ali-/ylijäämä + 2 me (TP 2020) Taivassalon saaristokunnan asukkaille kuluva vuosi tuo enemmän käyttörahaa, sillä kunnallisvero laskee kokonaisen prosenttiyksikön 19,50 prosenttiin. RAUMA Asukasluku 39 040 Vero% (2022) 20,50 (2021) 21,00 Lainat/asukas 2 617 e Ali-/ylijäämä + 4,6 me Rauman kaupunginjohtajana vuoden alussa aloittanut Esko Poikela pääsi myötätuulessa etenevän kaupungin ohjaksiin. Kunnan taloutta ja organisaatiota lähdettiin laittamaan kuntoon. Enimmäkseen veroprosentti on liikkunut valtakunnallisessa keskitasossa. yhtiöitetty ja talousja henkilöstöhallinto ulkoistettu. Kokoomus on johdonmukaisesti vastustanut veronkorotuksia. [ Rahoitus ja talous ] 26 Kuntalehti 2 / 2022 sen puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen, sd., toteaa, että Savonlinna on kuulunut vuosikausia korkeiden verottajien joukkoon. Laskimme veroprosenttia jo viime vuodellekin, ja aika pitkään luku oli 20:n vaiheilla. Kunnanjohtaja Rantala iloitsee viime vuosien muuttovoitosta. VAALA Asukasluku 2 737 Vero% 21,00 (2022) 21,50 (2021) Lainat/asukas 3 324 e Ali-/ylijäämä 291 000 e Pohjois-Pohjanmaan itäosassa sijaitsevan Vaalan kunnanjohtaja Miira Raiskila näkee jo valoa vaikeiden vuosien jälkeen. Taivassalossa on investoitu viime vuosina lähes kymmenellä miljoonalla eurolla kouluihin, liikuntatiloihin, kirjastoon ja päiväkotiin. Moni kuntalainen käy töissä Turussa. Niin myös Milla Lahdenperä. Veron alentaminen on ollut pitkäaikainen tavoite elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. SAVONLINNA Asukasluku 32 662 Vero% (2022) 22,00 (2021) 22,75 Lainat/asukas 4 174 e Ali-/ylijäämä + 22 me Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine iloitsee siitä, että ”aivan liian korkeaa” kunnallisveroa pystyttiin tälle vuodelle laskemaan. Veron alentamispäätökseen vaikutti viime vuoden varsin hyvä tulos sekä verotulojen ja työllisyystilanteen hyvä kehitys. Korkea verorasitus ei ole houkutustekijä. Muutosten tekemistä on vältetty, ja sen sijaan on korotettu veroa. Se poksauttelee purtavaa kunnan näyttelyosastolla tulevan kevään ja kesän messutapahtumissa, jos koronatilanne ei tapahtumia peruuta. Kunnantalolla on aihetta iloon. Kriteereihin oli matkaa vain 200 000 euroa. Samaan aikaan on jatkettu kunnan talouden sopeuttamista. Olisimme olleet valmiita alentamaan enemmänkin kuin nyt tehtiin. Hän näkee, että veroprosentin alentamisella palkitaan kuntalaisia ja heille jää enemmän rahaa käytettäväksi kunnassa. Silloin päätettiin, että meillehän ei valtiovarainministeriön kuntajakoselvittäjät tule. Kunnan talous ei ole aina ollut yhtä vakaata. Aikaa menee saman verran kuin Helsingissä asuessa kului pelkästään Mannerheimintien ruuhkassa, Lahdenperä toteaa. Hän työskentelee lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa. Merellisen luonnon lisäksi veroprosentti on yksi houkutin. Henkilöstövähennyksillä ja toimitilojen karsimisella on saavutettu yli kahden tuloveroprosentin tuottavuushyöty. Talvisena päivänä kunnanjohtaja Vesa Rantala ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Milla Lahdenperä, kok., harjoittelevat käyttämään kuntaan hankittua popcornkonetta
Hän muistuttaa, että takavuosien veronkorotusten luvattiin olevan väliaikaisia. KL2_18-33.indd 27 1.2.2022 8.05. Akaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Saila Kallioinen, sd., oli kaupunginjohtajan kannalla, ettei kunnallisveroa alenneta. Meillä kunnallisveron taso on Kunnan taloudellinen tilanne on parantumassa erityisesti vahvistuvan kiinteistöverotulopohjan ansiosta. AKAA Asukasluku 16 391 Vero% (2022) 22,0 (2021) 22,25 Lainat/asukas 5 687 e Ali-/ ylijäämä + 11,8 me Pirkanmaalaisen Akaan kaupunginjohtajan Antti Peltolan mukaan päätös veronalennuksesta oli tiukan äänestyksen tulos ja poikkesi esittelijän ehdotuksesta. Ennaltaehkäisevän hyvinvoinnin edistämisen ansiosta erikoissairaanhoidon kustannukset ovat laskeneet jo usean vuoden ajan. Uskotaan, että alhaisempi veroprosentMilla Lahdenperä ja Vesa Rantala onnistuivat valmistamaan erän popcorneja Taivassalon kuntaan hankitulla koneella. Vaalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Välinen, kesk., uskoo, että Vaalan kriisikunta-ajat ovat takanapäin. Kuntalehti 2/ 2022 27 isossa määrin. Meillä on tuulivoimaa tulossa ollut korkeampi kuin muissa Pirkanmaan kunnissa, ja sitä haluttiin tuoda alas. Laskemista on selittänyt korkean veroprosentin mainehaitta. Sillä haluttiin muun muassa edistää edelleen Akaan muuttoliikkeen hyvää kehitystä. Sitä selittää ensimmäisen suuren tuulivoimapuiston valmistuminen. Kiinteistöveroja saadaan huomattavasti. Veroprosentin laskemisesta on puhuttu pitkään, mutta talouden kanssa on ollut haasteita ja asiasta on äänestetty useamman kerran
MAARIANHAMINA Asukasluku 11 705 Vero% (2022) 17,0 (2021) 17,25 Lainat/asukas 2 452 e Ali-/ylijäämä + 5,7 me Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus Maarianhamina poikkeaa Manner-Suomen kunnista myös kunnallisen veroprosentin suhteen. KUSTAVI Asukasluku 962 Vero% (2022) 18,00 (2021) 18,25 Lainat/asukas 2 483 e Ali-/ylijäämä + 58 000 e Taivassalon naapurikunnan Kustavin kunnanjohtaja Veijo Katara on huomannut, että kunnan tuloveroprosentin alentamisella on myönteinen vaikutus kunnan asukasluvun kasvuun. Se täyttyy, jos tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. PELKOSENNIEMI Asukasluku 931 Vero% (2022) 22,0 (2021) 22,25 Lainat/asukas 7 344 e Ali-/ylijäämä + 2,7 me Lapin itäosassa sijaitsevan Pelkosenniemen kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen kertoo, että kunnan tuloveroprosentti on ollut jo pidempään yli kaksi prosenttiyksikköä yli kuntien ti voisi houkutellaan paremmin muuttajia. Maarianhaminan kaupunginjohtaja Arne Selander toteaa, että veroprosentin alentamisen taustalla vaikuttaa normaali verojen vaihtelu. Kun on pikkuisenkin varaa, veroprosentin on liikuttava myös alaspäin. Pelkosenniemen kylät -ryhmä, myöntää, että veroprosentti on ollut todella korkea, ja sitä haluttiin laskea. Siikalatvan kunnanhallituksen puheenjohtaja Seija Junno, kesk., tunnustaa, ettei neljännesprosenttiyksikön lasku ole kuntataloudessa paljon, mutta tuo kuitenkin kuntalaisille lisää ostovoimaa. Tuloveroprosentti on yksi kriisikuntakriteereistä. Nyt juuri ei ole enää kriisihätää, vaikka ollaankin tiukalla taloudella. TalouNyt juuri ei ole kriisihätää, vaikka ollaankin tiukalla taloudella. Hyvätuloiset asukkaat ovat taanneet erinomaiset verotulot. Haluttiin antaa positiivista signaalia. kunnanjohtajan Rauno Peltolan mukaan kunnallisveron alentaminen juontaa vuoden 2020 talousarvion toteutumaan ja sen perusteella tehtyyn kunnallisveron korottamiseen viime vuodelle. den tasapainottamiseksi suunniteltiin kunnan henkilöstön laajoja lomautuksia. Saimme viime vuonna maksetuksi huomattavan osan alijäämästä ja loppukin tulee maksetuksi tällä hieman pienemmällä veroprosentilla. Samalla pääsemme paremmalle puolelle kuntien keskinäisessä vertailussa. Liedon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juhani Pilpola, ps., sanoo viime vuodelle tehdyn veronkorotuksen perustuneen liian pessimistisiksi osoittautuneille ennusteille. Kireällä verotuksella on pyritty tasapainottamaan kunnan taloutta. LIETO Asukasluku 20 146 Vero% (2022) 19,50 (2021) 19,75 Lainat/asukas 3 625 e Ali-/ylijäämä + 7 me Varsinaissuomalaisen Liedon vs. Kunnan toimintamenot ovat kasvaneet maltillisesti, verotulot toteutuivat ennakoitua suurempina ja saimme mittavat koronatuet. Tälle vuodelle veroprosentti sitten alennettiin takaisin vuoden 2020 tasolle. Vuoden 2020 tilinpäätös näyttikin yllättäen seitsemän miljoonaa ylijäämää, jossa koronatukien osuus oli noin kuusi miljoonaa. Se tarkoittaa, että kun alennamme tuloveroprosenttia, nostamme sen sijaan kiinteistöveroa. Pelkosenniemen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jani Jaakkola, sit. [ Rahoitus ja talous ] 28 Kuntalehti 2 / 2022 keskimääräisen tuloveroprosentin. Olemme laskeneet veroa aiemmin, ja vaikutus on ollut nähtävissä. Toivottavasti voimme alentaa tulevaisuudessa enemmänkin. SIIKALATVA Asukasluku 5 203 Vero% (2022) 21,75 (2021) 22,00 Lainat/asukas 3 077 e Ali-/ylijäämä 2,1 me Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Siikalatvan kunnanjohtaja Pirre Seppänen sanoo, että kunnan tulopohja kuluvalle vuodelle näytti säästöjen ansiosta positiiviselta. Kustavin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Lehtinen, kesk., vahvistaa, että väestönkasvu ja hyvä verokertymä ovat mahdollistaneet tuloveron alentamisen. Maarianhaminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ingrid Zetterman, Liberalerna på Åland, toteaa, että ennusteen mukaan tasapainottelu tuloveron ja kiinteistöveron välillä lisää verotuloja noin 300 000 euroa. Alentamisen taustalla on viime vuosien positiivinen verokertymä. KL2_18-33.indd 28 1.2.2022 8.05. Oli siis perusteltua laskea kunnallisveroa edellisen vuoden korotusta vastaavalla määrällä. Mielestäni ei ollut perusteltua verottaa kuntalaisia entiseen tapaan, vaan oli aika tukea kuntalaisten ostovoimaa. Tuloveroprosentin alentamisella on myös imagollista merkitystä. Lomautuksista luovuttiin, mutta veroprosentin korotus jäi tietysti voimaan
Uskomme, että verojen alentamisella on myönteinen merkitys tässä kokonaisuudessa. • KUNNISSA into kunnallisveron korotuksiin on viime vuosina laantunut, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio. Tänä vuonna korkeinta kunnallista tuloveroa Manner-Suomessa perii keskipohjanmaalainen Halsuan kunta (23,5 %) ja matalinta uusimaalainen Kauniainen (17 %). Siuntiossa kunnallisvero on ollut useimpia lähikuntia korkeampi ja selvästi korkeampi kuin pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa. Kuntalehti 2/ 2022 29 tulot vähenevät heti, mutta myönteiset vaikutukset näkyvät selkeämmin vasta vuosien kuluttua. Kunnalliset veroprosentit on sementoitu pysymään tämän vuoden tasolla myös vuonna 2023. KL2_18-33.indd 29 1.2.2022 8.05. Tyypillisin kunnallisveron korotus on 0,5 prosenttiyksikköä, jonka verran tuloveroa korottaa 11 kuntaa. Vuosi 2021 oli talouden tasapainotusvuosi. Maan keskiarvo on 20,01 prosenttia. VESANTO Asukasluku 1 972 Vero% (2022) 21,75 (2021) 22,00 Lainat/asukas 3 571 e Ali-/ylijäämä + 771 000 e Pohjoissavolaisen Vesannon kunnanjohtaja Pia Harmokivi sanoo viime vuoden veroprosentin (22,00) ylittäneen kipupisteen. Vesannon kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Back-Hytönen, kesk., toteaa, että kunnan talous on hoidettava tarkasti tulevaisuudessakin, mutta huolehtimalla myös elinvoimasta sekä pitoja vetovoimasta. Kuntien koronatuet budjetoidaan kehysriihen jälkeen toukokuussa eduskunnalle annettavaan lisätalousarvioesitykseen. Punakallion mukaan veroprosentille ei ole tiettyä ääriarvoa tai ylärajaa. Sote-uudistuksen vuoksi kaikkien kuntien tuloveroprosentteja leikataan silloin arviolta 12,39 prosenttiyksiköllä. Sote-uudistus ei koske Ahvenanmaata. Korona-aikaa on helpotettu eivätkä kunnat ole joutuneet nostamaan veroprosenttejaan koronan vuoksi, Punakallio sanoo. Kaikki kunnat eivät nouse koronatukien vuoksi plussalle, eikä kaikkien kuntien talousiskuja ole koronatuilla kompensoitu, mutta on niitä hyvin kunnille myönnetty. Viime vuoden tuloilla kunnan siirtyminen hyvinvointialueelle tapahtuu ylijäämäisessä SIUNTIO Asukasluku 6 149 Vero% (2022) 21,25 (2021) 21,50 Lainat/asukas 4 594 e Ali-/ylijäämä + 1,9 me Uudellamaalla sijaitsevan Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa mainitsee toimintojen tehostamisen, muuttovoiton ja verokertymän puoltaneen tuloveroprosentin alentamista. Sen sijaan veroa alentavien kuntien määrä on noussut. Kunnat ovat saaneet valtiolta koronatukea vuosina 2020 ja 2021. Hän huomauttaa, hallitus on luvannut korvata kunnille koronasta aiheutuvat välittömät kulut myös tänä vuonna. Merja Ojansivu Kunnat eivät halua himoverottajan leimaa Merja Ojansivu Kuvat: Sami Kilpiö Pääsemme paremmalle puolelle kuntien keskinäisessä vertailussa. Veron laskeminen on pitkällä tähtäimellä vaikutuksia antava toimenpide, Laaksonen huomauttaa. Kunnat eivät halua saada julkisuudessa himoverottajan leimaa, ja poliitikot huolestuvat kunnan imagon saamasta kolhusta, kun veroprosentti lähentelee ylärajaa. Siuntion kunnanvaltuuston puheenjohtaja Merja Laaksonen, r., uskoo, että kunnallisveron laskeminen vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Tuella on ollut suuri merkitys yksittäisten kuntien pärjäämiselle. Kaikkiaan veroa korottaa 16 kuntaa. Mutta kovimpien verottajien joukkoon ei mikään kunta halua joutua. Tarkka luku selviää huhti-toukokuussa. Veroprosentti koetaan jo nykytasolla monissa kunnissa korkeaksi, eikä korotuksella haluta leikata alueen kulutusta ja elinvoimaa. Kun kunnallisveroa lasketaan, taloustilanteessa
Muutosjohtajan vastuulle kuuluvat muun muassa valmistelurahoituksen valmistelu sekä alueiden verkostoitumisen ja muutoksen tuki. Näihin kuuluvat henkilöstön siirrot, samoin omaisuuteen liittyvät asiat, Ahonen sanoo. Kunnilla on sinne saakka vastuu henkilöstöstään. On luotu paikallisia henkilöstöfoorumeja ja yhteistyöelimiä. den valmistelijoilla on vastaustunteja ja infohetkiä koko henkilöstölle ja esimiehille. Hän sanoo, että kiire tulee välttämättömien ICTja talousja henkilöstöhallinnon järjestelyjen lisäksi erityisesti alueiden johtamisjärjestelmien rakentamisessa sekä kuntien ja hyvinvointialueiden valmistelijoiden vuorovaikutuksen varmistamisessa. Henkilöstöä pitää kuulla. ALIMITOITETTU RAHOITUS Keskustelu valmistelurahoituksen riittävyydestä on ollut aktiivista. Miten käy, jos kunnilla ei ole riittävästi rahaa ennaltaehkäisyyn ja sairastavuus kasvaa. Summa päätetään lisätalousarvion yhteydessä. AlueiKRIISIMENETTELY MAHDOLLINEN MYÖS HYVINVOINTIALUEELLA Mikäli talouden tunnusluvut näyttävät pahoilta tai jos hyvinvointialueen palvelujen järjestäminen vaarantuu, myös hyvinvointialue voi joutua arviointimenettelyyn. Ahonen muistuttaa lähtökohdan olevan, että hyvinvointialueet tulevat toimeen rahoituslain mukaisella valtion myöntämällä rahoituksella. Ennen joulua ministeriö lähetti niille kyselyn, jossa selvitetään välttämättömiä toimenpiteitä sekä arvioita tämän vuoden aikana valmisteluun menevistä kuluista sekä toiveita siitä, millaista rahoitusta vielä toivotaan. On jo nähtävissä, että tämänvuotinen rahoitus oli alimitoitettu, alueet tarvitsevat tälle vuodelle lisärahoitusta, Ahonen sanoo. Vuorovaikutuksen pitää alkuvuonna toimia todella hyvin, jotta alun kriittiset vaiheet saadaan sujumaan. Hyvinvointialueita koskeviin lakeihin sisältyvä kriisimenettely muistuttaa kuntalakia tietyin poikkeuksin. Hallituksen sote-ministeriryhmä käy ehdotukset läpi, ja valtiovarainministeriö valmistelee lisätalousarvioon esityksen, millaisella lisärahoituksella alueet pärjäisivät. Valtio tarkistaa ja ottaa huomioon esimerkiksi uudet tehtävät ja hintaindeksit, samoin kuin palvelutarpeen nousun. Hänen veikkauksensa on, että kyseessä on kymmeniä miljoonia euroja. Lähtökohta siis on, ettei alueilla näy juoksentelemassa valtiovarainministeriön tummapukuisia virkamiehiä. Hän korostaa toiminnan suunnittelussa ja päätöksissä henkilöstön mukanaoloa. Olen ylpeä siitä, että useilla alueilla on erilaisia henkilöstön vuorovaikutuskeinoja. 30 Kuntalehti 2 / 2022 [ Rahoitus ja talous ] S uunnitelmien mukaan edetään mutta kiirettä pitää. Vaihtelua on toisin sanoen aika paljon. Ahonen lupaa, että lisäeuroista päätettäessä kuullaan alueita. Ahonen toivoo, että kunnissa muistettaisiin työnantajan asema siihen saakka, kunnes hyvinvointialueet aloittavat. Näin kommentoi alueuudistuksen etenemistä muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä. ARVIOINTIMENETTELY Kaikkia kiinnostaa eurojen riittävyys myös jatkossa. Tammikuun alkupuolella käynnistyi alueiden talousverkosto, jossa ministeriö on vahvasti mukana. Toisaalta Ahonen on saanut viestejä joiltakin alueilta, ettei henkilöstöä kuulla riittävästi. Entä jos hyvinvointialue ei kykenekään järjestämään tarvittavia palveluja. Hyvinvointialueilla on arviointiKL2_18-33.indd 30 1.2.2022 8.05. Jos jokin alue kaikesta huolimatta joutuu arviointimenettelyyn, sillä on edessään samantyyppinen prosessi kuin kunnilla vastaavissa tilanteissa
Ville-Veikko Ahonen johtaa alueuudistuksen toimeenpanon valmistelua valtiovarainministeriössä sekä toimii ministeriön ja hyvinvointialueiden yhteyshenkilönä. Kuntalehti 2/ 2022 31 . KL2_18-33.indd 31 1.2.2022 8.05
Lähtökohtamme on, ettei yksikään alue joudu arviointimenettelyyn. Toisessa menettelyyn vievät talouden tunnusluvut, toisessa taas tilanne, jossa palveluiden järjestäminen on vakavasti vaarantumassa. Tuolloin valtiovarainministeriöllä ei enää ole harkintavaltaa, vaan arviointimenettely on pakko käynnistää. Arviointimenettelystä vastaava arviointiryhmä voi tehdä monenlaisia ehdotuksia toimenpiteiksi, ja valtuustot käsittelevät niitä. Arviointiryhmä voi tehdä ehdotuksia myös aluejaon muuttamisesta, ja nämä johtavat sitten erityisen aluejakoselvityksen toimittamiseen. Kuntademokratiasta tuttuja nuorisovaltuustoja sekä vammaisja vanhusneuvostoja tarvitaan myös alueilla, samoin kuin aivan uudenlaisia vaikuttamisen kanavia. Talouden tunnuslukujen osalta valtiovarainministeriöllä on arviointimenettelyyn viemisessä paljon harkintavaltaa. Ahosen mielestä demokratiasta, osallistumisesta ja vaikuttamisesta on puhuttu liian vähän. Sen jälkeen viimesijaisena keinona voi olla pakkoliitos. [ Rahoitus ja talous ] 32 Kuntalehti 2 / 2022 menettelyyn kaksi putkea. Jos julkinen talous joutuu laajemmin ongelmiin, ne heijastuvat kaikkiin toimijoihin, myös kuntiin. Hyvinvointialueiden on kyettävä luomaan uudenlaista demokratiaa ja vaikuttamisen keinoja. Ahonen huomauttaa, että koska alueet ovat kovin erilaisia ja erikokoisia, vaikuttamisen mahdollisuuksia on pohdittava ja toteutettava eri tavoin. KL2_18-33.indd 32 1.2.2022 8.05. Alussa hänen mielestään keskustellaan väistämättä siitä, missä lähipalvelut sijaitsevat ja minne investoidaan. Muutoksiin on varauduttava vähitellen sen jälkeen. Pienenevätkö tuolloin kuntien valtionosuudet. Mikäli palveluiden järjestäminen on vaarassa, sosiaalija terveysministeriö tekee valtiovarainministeriölle aloitteen käynnistää arviointimenettely. En sanoisi, että hyvinvointialueen ongelmat johtaisivat suoraan kuntien valtionosuuksien leikkauksiin. Ahonen sanoo ymmärtävänsä tämän hyvin. Pakkoliitos on ongelmallinen, sillä kriisialue voi poikia ongelmia myös asiat hyvin hoitaneen naapurin puolelle. Ministeriössä seurataan, millaisiin toimenpiteisiin alueella ryhdytään. Hyvinvointialueiden rahoitus on kuitenkin tosi tärkeässä asemassa julkisen talouden kokonaisrahoituksessa. Hän on itsekin huomauttanut, että ensimmäiset aluevaalit ovat vähän kuin kuntavaalit, joissa ehdokkaat ovat vahvasti omaan kotikuntaansa sitoutuneita. Entä onko pelkona, että hyvinvointialueen reipas rahankäyttö vaikuttaa kuntien talouteen. Yhteisen kulttuurin muodostuminen vie paljon aikaa, minkä olemme huomanneet esimerkiksi kuntaliitoksista. Tärkeintä on, että päättäjät oppivat ajan myötä organisaatioja päätöksenteon kulttuurin, jossa he edustavat koko aluetta ja koko sen väestöä. Koska kunnilla on näitä valmiina, niitä on syytä ottaa jo tämän vuoden puolella suunnitteluun mukaan. OSALLISUUTEEN KEINOJA Suomessa on muiden länsimaiden tapaan oltu jo jonkun aikaa huolissaan demokratian toteutumisesta, koska äänestysaktiivisuus on paikoin jäänyt alhaiseksi. Nyt käydyissä aluevaaleissa äänestysprosentti jäi 47,5 prosenttiin. Ennen sitä voimme muun muassa tehdä toimenpidesuosituksia vuotuisissa neuvotteluissa alueiden kanssa. Päätöksenteossa tarvitaan nyt malttia, ettei liian aikaisin lukita palveluverkkoa liian pitkäksi aikaa, sillä se hidastaisi toiminnan uudistamista. Ensin selvitetään, mistä talouden ongelmat kaiken kaikkiaan johtuvat ja ovatko ne esimerkiksi määräaikaisia vai pysyviä. Alueet eivät ole lainkaan tuttuja ihmisille, viestintää on hyödynnettävä nyt todella paljon. VAALEISSA KOTIINPÄIN Aluevaalien aikaan nostettiin näkyvästi esille lähipalvelujen turvaaminen. Naapurissa saatetaan silloin kysyä, mitä mieltä on pitää pussin nyörejä tiukalla, jos kiitoksena joudutaan maksamaan muiden laskuja. • Kirsi Riipinen Kuvat: Liisa Takala Ville-Veikko Ahonen pitää tärkeänä, että päättäjät oppivat ajan myötä edustamaan koko aluetta. Vaaliehdokkaat vetivät niitä luvatessaan kotiinpäin. Vielä vuoden 2023 alussa mitkään isot asiat eivät muutu, vaan ihmiset saavat palvelunsa tutuista paikoista
2 Mikä on arvokkain tulevista vuokrakohteistanne. Selvityksen viimeinen takaraja on lain mukaan 28. 5 Millä mielellä työ etenee. Teemme yhteistyötä hyvinvointialueiden sekä Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän kanssa, jotta soteja pelastustoimen käytössä olevien tilojen tiedot saadaan yhden katon alle ja vertailukelpoisiksi. Esimerkiksi esitykset investointisuunnitelmista on jätettävä ministeriöiden arvioitavaksi jo lokakuun alussa. 8 Mitä odotat pian alkavalta aluevaltuustotyöltä. Tuntumamme on, että täydennyksiä annetaan paljon. 3 Luotatko siihen, että vuokrat määräytyvät oikeudenmukaisesti. Samalla saamme perehtyä tarkemmin vuokrattaviin kiinteistöihin. 6 Minkälainen kokonaisuus on siirtymässä uuteen hallintaan alueellanne, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kiinteistöjohtaja Petri Laurikka. KL2_18-33.indd 33 1.2.2022 8.05. Toivottavasti sen rahoitus saadaan järjestettyä. Hyvinvointialueen kokonaishuoneistoala on sitten noin 880 000 neliötä. Pirkanmaalla hyvinvointialueelle siirretään kaikkiaan noin 750 kohdetta, joista sairaanhoitopiirin omistamia tai vuokraamia kohteita on noin 120. 9 Mikä on Maakuntien tilakeskuksen rooli uudistuksessa, toimitusjohtaja Jukka Latvala. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuokrattavien sosiaalija terveystoimen sekä pelastuslaitoksen toimitilojen raportointi on aikataulun mukaisessa vauhdissa. 4 Kuinka suuri urakka selvitys on Kaustisen kunnassa KeskiPohjanmaalla, tekninen johtaja Ilkka Närhi. Esimerkiksi asetusluonnoksen laskentatapa ei huomioinut maanvuokraa eikä mahdollisia investointeja, joita tehdään vuokrakauden aikana. Selvitykset ovat parhaillaan työn alla. Kohteella tarkoitamme tässä rakennusta, jossa voi olla useampi luovuttavan organisaation ilmoittama huoneisto. Lausuntokierroksella olleeseen vuokra-asetuksen luonnokseen tarvitaan joitain lisäselvityksiä ja tarkennuksia. Mukana selvityksessä 10 kysymystä kiinteistöistä Tuhannet kiinteistöt siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden hallintaan. Siirtymäajan jälkeen kuntien omistamien sote-rakennusten jatkokuviot ovat auki. helmikuuta. 7 Miltä näyttää keskussairaalan vanhan osan uudistuksen tilanne Tampereella. Hanke on erittäin tärkeä koko Pirkanmaan kannalta. Kiinteistöjä, joita asia koskee, ei ole kuin neljä. Aluevaltuustojen olisi hyvä linjata nopeasti organisaatiorakenteet, jotta palveluverkkosuunnittelu saataisiin kunnolla liikkeelle. Kiirettä siis pitää. Kunnat vuokraavat esimerkiksi noin 4 500 omistamaansa sote-rakennusta hyvinvointialueille. Se on vasta vuoden loppupuolella valmistuva moderni hyvinvointikeskus, joka kokoaa yhteen kuntalaisten tarvitsemat sosiaalija terveyspalvelut. Kuntalehti 2/ 2022 33 Kirsi Riipinen Kuvat: Liisa Takala 1 Miten tilaselvitys etenee Kirkkonummen kunnassa Uudellamaalla, toimitila-asiantuntija Terhi Sundström. Yksittäiset kunnat ovat saaneet urakkansa päätökseen. Selvitys ei ole vaativa. Tätä uudistusta tehdään kansalaisia varten. Tarkoitus on tehdä aikanaan aluevaltuustolle esitys rakentamisen käynnistämisestä jo vuonna 2023. Tätä uudistusta tehdään kansalaisia varten, joten on tärkeää, että muutosprosessi sujuu jouhevasti ja tehokkaasti. Kolmen vuoden jälkeen hyvinvointialueilla on mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta vuodella. 10 Ehtivätkö kunnat antaa ajoissa selvitykset siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista, vastuista ja vuokrattavista toimitiloista. Tilatietoja kootessa ja vuokrien määräytymisperusteita odottaessa aikaa ei ole hukattavaksi ennen vuoden 2023 alkua. Kohteen hankesuunnitelma on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa syksyllä. Jouni Lampinen SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 ovat muiden muassa vanhusten palvelutalo ja paloasema. Kunta voi täydentää selvitystään kesäkuun loppuun asti, jos toimitiloissa on tapahtunut olennaisia muutoksia selvityksen antamisen jälkeen
KL2_34-47.indd 34 1.2.2022 8.07. 34 Kuntalehti 2 / 2022 VELKAA, VELKAA, ENEMMÄN VELKAA Uusi, terve yhtenäiskoulu on Mikkelille myös vetovoimatekijä, sanoo pian neljä vuotta parakeissa olleen Urheilupuiston koulun rehtori Susanna Savander
Kiinteistöverotulot tuovat siitä alkaen kuntaan joka vuosi lottopotin, Kurkela sanoo. KASVU VELKAUTTAA ESPOOTA Kymmenestä suurimmasta suomalaisesta kaupungista eniten velkaa asukaslukuun suhteutettuna on Espoolla, lähes 5 160 euroa. Velkaa oli 5 555 euroa per asukas. Kaikki velka menee invesSisäilmaongelmaiset päiväkodit ja koulut pistävät monen kunnan talouden tiukalle. Edellisvuonna kaupunki sai noin 6 100 uutta asukasta. Valtuusto hyväksyi marraskuussa uuden koulun kustannusarvion. Velkaa kertyy myös, kun kasvu on kovaa. Kaupungin kasvu edellyttää investointeja päiväkoteihin, kouluihin ja infraan. KL2_34-47.indd 35 1.2.2022 8.07. talousjohtaja Tiia Tamlander. Espoo rakennutti viime vuonna kymmenen päiväkotia ja toisen mokoman kouluja. Tontille nousee 850 oppilaan yhtenäiskoulu 29,5 miljoonalla eurolla. Viime vuonna Espoo ei nostanut lainaa ollenkaan ja kaupungin kassavarat ovat korkealla, joten tilanne on varsin hyvä. Suurelle, kasvavalle kunnalle nollatulos ei riitä. Hänen mukaansa Lestijärvi on velkaantunut tietoisesti sisäilmaongelmien vuoksi. NAAPURUKSET VELKAISIMMAT Suomen velkaisin kunta asukaslukuun suhteutettuna oli syyskuun lopussa Lestijärvi. Mikkelillä on jo kolme säästöohjelmaa, ja neljättä juuri valmistellaan. Toivon, että valtio turvaa kasvavien kaupunkien investointikyvyn. [ Rahoitus ja talous ] M ikkelissä Urpolan koulusta on jäljellä tyhjä tontti. Lestijärvelle valmistuu Suomen suurin, 69 voimalan, tuulipuisto vuonna 2024. Kakkossijaa velkaisimpien kuntien listalla pitää Lestijärven naapurikunta, 2 700 asukkaan Reisjärvi. Kuntalehti 2/ 2022 35 . Jos 52 000 asukkaan kaupunki ei saa katettua taseeseen kertynyttä alijäämäänsä vuoden 2023 loppuun mennessä, se voi joutua kriisikuntamenettelyyn. Yhdeksän miljoonaa ei ole kovin suuri lainamäärä, mutta kun kyseessä on pieni kunta, niin toki se on asukasta kohden paljon, sanoo kunnanjohtaja Anne Kurkela. Syyskuun lopussa Mikkeli oli Suomen suurista kaupungeista velkaisin asukaslukuun suhteutettuna, selviää Valtiokonttorin neljännesvuosiraportoinnista. Lainakanta on kasvanut voimakkaasti, koska tulorahoitus ei ole viime vuosina riittänyt käyttötalouden menoihin eikä investointeihin, sanoo vt. Uusi päiväkoti ja koulu on tehty sillä ajatuksella, että laina maksetaan takaisin tuulivoimatuloilla. Viime vuonna Espoon väkiluku kasvoi runsaalla 3 000:lla. Pitkällä tähtäimellä se tuo säästöjä, kun neljä koulua pääsee saman katon alle ja voimme luopua väistötiloista, sanoo Urheilupuiston koulun rehtori Susanna Savander. Vuodesta 2021 on tulossa taas selvästi alijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että alijäämäpotti kasvaa vielä lisää, Tamlander sanoo. Heikosta taloustilanteesta huolimatta Mikkelillä ei hänen mukaansa ole ollut vaikeuksia saada lainaa. Sote-uudistus ajaa Espoonkin sopeuttamaan talouttaan. Mikkeli joutuu jatkossakin tarkastelemaan palveluverkkoaan kriittisesti, sillä taseeseen on kertynyt 33 miljoonaa euroa alijäämää ja lainaakin on lähes 290 miljoonaa. tointien kattamiseen, sanoo taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo. Espoo-konsernilla velkaa on noin 15 000 euroa per asukas. Konsernitasolla asetelma on Ojavuosta ”huomattavasti pahempi”. Myös siellä rahaa on palanut isoihin, välttämättömin investointeihin. Pelkästään ne nielivät lähes 110 miljoonaa euroa, Ojavuo kertoo. Noin 720 asukkaan kunnalla oli velkaa yli 12 600 euroa asukasta kohden
Asukasta kohden velkaa oli noin 9 800 euroa. Yksinomaan se teki viiden miljoonan euron loven aluetalouteen, Tieva-Niittyvuopio kertoo. Lähde: Valtiokonttori KL2_34-47.indd 36 1.2.2022 8.07. MATKAILU SAKKASI Syyskuun lopussa kolmanneksi velkaisin suomalaiskunta oli Utsjoki. Lisäksi lohenkalastus Tenojoella kiellettiin kaudeksi 2021. Sitä ei ole aiemmin juuri hyödynnetty. Lähdemme kuromaan lohenkalastuksen menetyksiä muun muassa pyöräilyja luontomatkailuhankkeilla. Ennen investointipäätöstä konsulttiyhtiö Perlacon Oy laati kunnalle niin sanotut painelaskelmat, joiden mukaan Utsjoen talous kestää noin 10 miljoonan euron lainan, mutta sitten koronarajoitukset pysäyttivät rajakaupan ja ulkomaanmatkailun. Lahden kaupungin oma velka oli syyskuun lopussa noin 3 050 euroa asukasta kohden. Nyt voimme mainostaa itseämme puhtailla tiloilla, sanoo kunnanjohtaja Marjut Silvast. Reisjärvellä on 11 miljoonan euron arvopaperisalkku. Lainamäärä juontaa vuoteen 2018, jolloin Utsjoella tehtiin päätös rakentaa kaikkiin kunnan kolmeen kylään uusi koulu, kertoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Velkaa asukasta kohden on noin 11 000 euroa. Nyt tuottoja on käytetty investointikohteisiin. Saimme elinkeinotilanteen rakennemuutokseen rahoitustukea. Hän katsoo kuitenkin luottavaisesti tulevaan, sillä kunnan taseessa on kohtuullisesti ylijäämää. Lisäksi taseeseen on kertynyt alijäämää, mutta Silvastin mukaan se saadaan katettua vuoden 2021 tilinpäätöksessä. • Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Paula Myöhänen * Luku sisältää tytäryhteisöille välitettyä lainaa. [ Rahoitus ja talous ] 36 Kuntalehti 2 / 2022 Velkaisimmat kunnat (velka per asukas) Kunta Lainakanta Asukasluku Laina euroa/asukas 1 000 euroa Lestijärvi 9 062 718 12 621,17 Reisjärvi 29 633 2 686 11 032,39 Utsjoki 11 587 1 181 9 811,18 Kyyjärvi 12 052 1 240 9 719,35 Konnevesi 23 240 2 578 9 014,74 Uusikaarlepyy 67 406 7 536 8 944,53 Ylivieska 121 400 15 337 7 915,50 Jämijärvi 13 258 1 679 7 896,37 Perho 20 206 2 691 7 508,73 Hanko 5 627 8 037 7 294,64 Vehmaa 16 246 2 272 7 150,53 Lahti * 848 773 120 202 7 061,22 Raahe 168 824 24 290 6 950,35 Kaustinen 28 101 4 186 6 713,09 Toholampi 19 676 2 946 6 678,89 Karkkila 57 390 8 730 6 573,88 Pelkosenniemi 6 066 934 6 494,65 Muhos 54 137 8 894 6 086,91 Haapajärvi 41 336 6 855 6 030,05 Nivala 61 080 10 416 5 864,06 Velkaisimmat isot kaupungit (velka per asukas) Kunta Lainakanta Asukasluku Laina euroa/asukas 1 000 euroa Lahti * 848 773 120 202 7 061,22 Mikkeli 289 938 52 191 5 555,33 Seinäjoki 348 678 64 719 5 387,57 Kokkola 251 721 47 879 5 257,44 Kotka 265 855 51 380 5 174,29 Espoo 1 524 015 295 538 5 156,75 Järvenpää 229 557 45 050 5 095,60 Vaasa 331 025 67 696 4 889,88 Hämeenlinna 306 127 67 984 4 502,93 Rovaniemi 275 420 64 152 4 293,24 Kuopio 463 127 121 381 3 815,48 Turku 731 227 195 350 3 743,16 Tampere 888 198 244 029 3 639,72 Vantaa 857 335 238 608 3 593,07 Oulu 746 036 209 197 3 566,19 Pori 268 002 83 620 3 205,00 Kouvola 257 813 80 732 3 193,44 Joensuu 235 357 77 284 3 045,35 Jyväskylä 415 361 144 343 2 877,60 Helsinki 958 068 658 339 1 455,28 Rakensimme yläaste-lukion vuonna 2107, alakoulun 2019 ja toissa vuonna päiväkodin
Isoissa, velkaisissa kaupungeissa Punakallio kääntäisi katseet palveluverkkoon. Kunnan asukkaista 38 prosenttia on yli 65-vuotiaita. • Meeri Ylä-Tuuhonen Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Paula Myöhänen KL2_34-47.indd 37 1.2.2022 8.07. Tuulivoimalat ja metsät tuottavat Siikaisten kassaan kumpikin yhden veroprosentin verran, Lanne kertoo. Siihen joudumme ottamaan 7–8 miljoonaa lainaa. Lainassa ei ole mitään pahaa, kunhan sen mitoittaa tuloihin. • Meeri Ylä-Tuuhonen ”Eihän sitä ilkeisi olla velaton tänä päivänä” Oikein hävettää. Suuri velkataakka syö elinvoimaa KUNTALIITON pääekonomisti Minna Punakallio on huolissaan erityisesti voimakkaasti velkaantuneista pienistä kunnista, joiden asukasmäärä vähenee. Se teki alijäämäisen tuloksen viimeksi vuonna 2014 ja maksoi velkansa pois viime kesänä. Oikein hävettää. Lisätuloa kunta hakee nyt sijoituksista. Kuntalehti 2/ 2022 37 MAAMME velattomat kunnat ovat lähes poikkeuksetta pieniä, muutaman tuhannen asukkaan kuntia, käy ilmi Valtiokonttorin neljännesvuosiraportoinnista. Syyskuun lopussa Suomessa oli viisi velatonta kuntaa, ja niistä vain Kauniaisissa on yli 10 000 asukasta. Korjausvelkaa on kertynyt lähinnä viemärija vesilinjoihin, Laurio sanoo. Punakallion mukaan vuosi 2021 on kuntataloudessa melko vahva kasvaneiden tulojen ansiosta. Eihän sitä ilkeisi olla velaton tänä päivänä, kun kaikilla muilla on velkaa, vitsailee Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen. Rahalla on tarkoitus korjata päiväkotia, palvelutaloa, teitä ja vesilinjoja. Tälle vuodelle nettoinvestoinnit ovat 708 000 euroa, mutta niihin ei ole ajateltu ottaa lainaa, vaan ne katetaan kassavaroista. Hän kehottaa velkakierteeseen joutuneita kuntia etsimään yhteistyömahdollisuuksia toisten kanssa, keskittymään ydintehtävien hoitamiseen ja välttämään investointeja. En pidä tulevaisuutta niin ruusuisena kuin menneisyyttä, sillä meidän perustulopohjamme ei riitä menoihin, sanoo kunnanjohtaja Viveka Lanne. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Polvijärvi on kunnostanut kassavaroin esimerkiksi vapaa-aikatalon, vesitornin, torin, rakentanut paloaseman ja uusinut runkovesilinjaa. Pienellä kunnalla pitää olla puskureita pahan päivän varalle veroissa, lainoissa ja taseessa. Noin 2 100 asukkaan Hirvensalmi investoi vuosittain noin kolmen verotuloprosentin tuoton verran. Talousarviot ovat meillä toteutuneet hyvin koko 2000-luvun, jolloin tulos on ollut ylijäämäinen yhtä vuotta lukuun ottamatta. Kyse ei ole vain velan määrästä, vaan myös elinvoimasta, Punakallio sanoo. Valtuusto hyväksyi viime vuonna sijoitustoiminnan periaatteet ja Siikainen sijoitti pitkästä aikaa rahastoihin paikallisen pankin kautta. Kunta maksoi kesällä pois viimeisen, vuonna 2011 ottamansa lainan. Myös työttömyysprosentti on aika korkea, 9,3. Kuluvasta vuodesta on puolestaan tulossa selvästi edellistä heikompi, sillä talouskasvu hiipuu, hän sanoo. POLVIJÄRVELLÄ velattomuus on pitkän kehityksen tulos, sanoo kunnanjohtaja Heikki Hallikainen. Velaton kausi päättyy loppuvuodesta, kun lähes 4 200 asukkaan kunta rakentaa vanhuksille uuden asumisyksikön. Lisäksi kuntien valtionosuuksia leikataan sillä perusteella, että koronatukia maksettiin vuonna 2020 niin runsaasti. ALLE 1 400 asukkaan Siikainen puolestaan on saanut isot investointinsa päätökseen. Viime vuonna valmistui päiväkoti ja hyvinvointiasema sai uudet tilat. Meidän veroprosenttimme on 20, ja myös kiinteistöverot ovat alhaiset. ENONKOSKI on todennäköisesti ensi vuonnakin velaton, sillä taloudenpito alle 1 400 asukkaan kunnassa on ollut jo vuosia tiukkaa, kertoo kunnanjohtaja Minna Laurio. Kunnan tarjoama palvelu ei välttämättä ole kovin laadukasta, mutta verkko on tiheä. Tulevaisuudessa huolena on väestön ikääntyminen
Kuva: Kaisa Sirén KL2_34-47.indd 38 1.2.2022 8.07. [ Rahoitus ja talous ] 38 Kuntalehti 2 / 2022 [ Vastakkain ] Mika Riipi (oik.) ennustaa kymmenien kuntien menettävän tällä vuosikymmenellä soten seurauksena toimintaedellytyksensä. Kari Häkämies puolestaan pelkää, että hyvinvointialueiden rakentaminen betonoi nykyisen kuntarakenteen
Alueet on nyt kuitenkin luotu. Ensin olisi pitänyt miettiä kokonaisuus ja lähteä vasta sitten liikkeelle. Nopeasti tulemme huomaamaan, että alueita on liikaa. Mika Riipi ennustaa kymmenien kuntien menettävän tällä vuosikymmenellä soten seurauksena toimintaedellytyksensä, kun tulopohja pettää ja vastuut jäävät. Nyt sitten tehtiin pelkät sotealueet näennäisellä itsehallinnolla. Häkämies sanoo, että suuri virhe on tehty siinä, kun alueilla olevaa hallintoa on yritetty uudistaa pala kerrallaan ikään kuin tilkkutäkkiä. Hivenen eri mieltä he ovat siitä, mitä reittiä kurjuus iskee kuntiin. Liikaa näitä alueita tietenkin on, ja väistämätön kehitys tällä vuosikymmenellä johtaa 10–12 alueeseen, tehtävistä riippumatta, hän pohtii. Aluetasolle nyt syntyvä rakennelma on hänen mielestään todella sekava kokonaisuus. Heidän mielestään pysyväksi siitä ei ole. Sipilän hallituksen maakuntauudistuksen asiantuntijat sanoivat, että 10–12 maakuntaa riittää. KUNNAT REMONTTIIN Häkämies ja Riipi ovat toimineet myös kuntajohtajina. Riipi oli seitsemän vuotta kunnanjohtajana Posiolla ennen siirtymistään Lapin liiton johtoon. Sote-peto syö kunnat Varsinais-Suomen ja Lapin maakuntajohtajat ovat melkein yhtä mieltä siitä, mitä soteuudistus ja hyvinvointialueiden synty merkitsevät kunnille ja maakunnille. Tässä valossa nykyinen keskustelu maakuntaverosta on aivan absurdi, Riipi toteaa. Uusi kansanvallan taso tulee tulevaisuudessa olemaan looginen sijoituspaikka monille palveluille, joiden kannalta nykyinen kuntarakenteemme ei enää ole toimiva: työllisyyspalvelut, lomituspalvelut, toisen asteen koulutus, rakennusvalvonta, maakuntien liitot. Hyvinvointialueista ei kuitenkaan ole maakunniksi. Riipin mielestä kohtalonkysymys on, muodostuuko sote-ammattilaisten rakentamista organisaatioista koskaan aitoja maakuntia. Kunnille käy huonosti, he sanovat. Maakunta ei voi olla valtiorahoitteisen valtionhallinnon jatke, Häkämies linjaa. SOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 N yt syntyvää aluetason rakennelmaa VarsinaisSuomen maakuntajohtaja Kari Häkämies ja Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi pitävät välivaiheen kyhäelmänä. Molempien maakuntajohtajien mielestä sote-ratkaisu tulee varmasti muuttamaan kuntakenttää. Kuntalehti 2/ 2022 39 . Minusta tuntuu, että eräällä tavalla peto on päästetty irti – sote-peto, hän sanoo. Riipi on Häkämiehen kanssa samaa mieltä siitä, että putkija palauudistaminen on ollut suomalaiselle hallinnolle tuhoisaa. Vakiintuneen eurooppalaisen maakunta-ajattelun mukaan maakunnalla pitää olla valta päättää taloudestaan ja toiminnastaan sekä ennen kaikkea aidot vaikutusmahdollisuudet alueensa kehittämiseen. Pelkkään soteen riittäisi paljon pienempi määrä hyvinvointialueita, viisi, eli nykyisten yliopistollisten keskussairaaloiden määrä. Ne eivät todellakaan ole maakuntia. Jotkut näkevät hyvinvointialueet tulevina maakuntina, ja siksi mukana on lilliputtialueita. Häkämies on työskennellyt poliitikkovuosiensa jälkeen Kuopion kaupunginjohtajana sekä kunnanjohtajana Pyhtäällä ja Hämeenkyrössä. Päätös perustaa valtava määrä hyvinvointialueita oli puhtaan poliittinen. KL2_34-47.indd 39 1.2.2022 8.07. Sipilän hallituksen maakuntauudistus oli virkistävän vahva yritys uudistaa kokonaisuutta, eikä se kaatunut maakunnille kaavailtuun tehtävämäärään vaan valinnanvapausmallin riittämättömään valmisteluun. Tämä on esimerkiksi verotusoikeuden ehdoton edellytys ja kannuste taloudenpidolle
Riipi arvioi, että laajempaa ratkaisua odotellessaan maakunnan liitot tiivistävät entisestään suhdettaan omistajiinsa eli kuntiin. KUINKA KÄY LIITTOJEN. Mutta jos tähän nyt lisätään kunnanvaltuusto, eduskunta ja aluevaalien näkökulmasta vielä valtioneuvosto, niin pitäisi näitä istumapaikkoja jo koko edustuksellisen järjestelmämme hyväksyttävyyden näkökulmasta lainsäädännöllä karsia, Riipi sanoo. Mutta millaisiin hyvinvointialueisiin. Hyvinvointialueiden johtajien paikat tulevat haettavaksi kevään aikana. Suurin ristiriita voi syntyä, jos sama henkilö on merkittävässä asemassa isossa kunnassa ja hyvinvointialueella. Kyse on nollasummapelistä, jossa kunnat ja Kuntaliitto ovat olleet sinisilmäisiä. Meillä on pieniä kuntia kuten Kustavi, jotka pärjäävät omillaan siinä missä suurimmatkin, mutta suurin osa on täysin valtion avun varassa. Piirijärjestöt tarvitsevat niitä, jotka saavat ääniä. En hae uusia paikkoja, Häkämies vannoo. Minä takasuoran miehenä en vielä tiedä, mitä ryhdyn isona tekemään, Riipi miettii. Näin ei ole vielä päätetty missään, mutta siihen vain ajaudutaan. Mutta mihin sijoittua on vaikea kysymys. Entä kiinnostaisiko maakuntajohtajia hyppy hyvinvointialueelle. Muutos ei näy heti, mutta odotetaan vaikkapa 15 vuotta. Monelle poliitikolle ehdokkuus on kuin asevelvollisuus. Se on ydinkysymys. Kuntaliittokin näyttää olevan maan hallituksen puudeli tässä kysymyksessä, Häkämies sanoo. Mika Riipi ei näe kovin suurta ristiriitaa siinä, että juuri maakunnan liiton ja hyvinvointialueen päättäjät voivat olla osin samoja. Eivät poliitikot hirveästi tehtäviä haali, mutta tosiasia on, että tehtävään halukkaita ja samaan aikaan kyvykkäitä on jopa suurissa kaupungeissa rajallinen määrä. • Jorma Ylönen [ Kuka. Toistaiseksi maakunnan liitot jatkavat kuten ennenkin, mutta se tuskin on pysyvä tila. Ei ainakaan valtion rahoittamaan ja ohjaamaan hyvinvointialueeseen, Häkämies linjaa. Siksi tehtävät tuppaavat keskittyä joskus. Edunvalvonnassa liittojen paikka on kuntien puolella pöytää, hän sanoo. Kari Häkämies puolestaan kaipaa kuntaremonttia ja pelkää, että hyvinvointialueiden rakentaminen betonoi nykyisen kuntarakenteen. Mika Riipi KL2_34-47.indd 40 1.2.2022 8.07. Olen Karin kanssa vahvasti samaa mieltä, että nykyisenkaltaiseen valtion rahoittamaan ja ohjaamaan organisaatioon ei missään nimessä. Vaarallisinta ja valtiosääntöperinteen vastaista on, että tulevaisuudessa tehtäviä siirretään pienemmistä kunnista hyvinvointialueille. Kun sote siirtyy valtion maksettavaksi, meille saattaa syntyä kuntarypäs, jonka valtuusto vahtii yhtä ala-astetta ja yhtä viemäriä. ] ”Ennen pitkää kunnista ja hyvinvointialueista tulee vastapuolia, jopa vihollisia. Hän ymmärtää poliitikkoja. Olen jo loppusuoran miehiä. Riipi uskoo maakuntaliittojen ajan kanssa sulautuvan hyvinvointialueisiin – ei ehkä seuraavalla hallituskaudella, mutta vielä kuluvalla vuosikymmenellä. Silloin puhutaan jo kuntien alasajosta. Ennen pitkää kunnista ja hyvinvointialueista tulee vastapuolia, jopa vihollisia. Kari Häkämies ”Edunvalvonnassa liittojen paikka on kuntien puolella pöytää. Maakuntajohtajat arvioivat, että heidän omat organisaationsa eivät voi kovin pitkään jatkaa nykyisellään. [ Rahoitus ja talous ] 40 Kuntalehti 2 / 2022 [ Vastakkain ] Kari Häkämies * Syntynyt Karhulassa vuonna 1956 * Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari * Toiminut muun muassa kokoomuksen kansanedustajana, oikeusministerinä, sisäministerinä, sisäministeriön kansliapäällikkönä, Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajana ja vuodesta 2015 Varsinais-Suomen maakuntajohtajana * Työskennellyt Kuopion kaupunginjohtajana vuosina 1998–2001, Hämeenkyrön kunnanjohtajana vuosina 2009–2011 ja Pyhtään kunnanjohtajana vuosina 2011–2012 * Kirjoittanut useita rikosromaaneja Mika Riipi * Syntynyt Sodankylässä vuonna 1975 * Opiskeli Tampereen yliopistossa hallintotieteiden maisteriksi kunnallisoikeus pääaineenaan, myös nuoriso-ohjaajan koulutus * Sisäministeriön ylitarkastajana vuosina 2002–2004 * Työskenteli Haapaveden kaupunginsihteerinä vuosina 2004–2006 ja Posion kunnanjohtajana vuosina 2006–2013 * Lapin maakuntajohtajana vuodesta 2013 Tämä vauhdittaa palveluiden siirtoa kunnilta alueille, ja siirrot taas vauhdittavat erityisesti pienten kuntien hautajaisia nättinä syöksykierteenä. He joutuvat lähtemään ehdolle useisiin vaaleihin, vaikka halua ei aina niin hirveästi olisikaan. ROOLIT SEKAISIN Aluevaalien alla käytiin paljon keskustelua siitä, voiko yksi päättäjä istua lukuisissa tehtävissä samalla alueella toimivissa organisaatioissa. Myöskään Häkämies ei näe asiassa erityistä ristiriitaa
Kuntien verorakenne vuonna 2023 näyttää kaikkiaan aika lailla toiselta kuin nykyinen. Toiseksi (b) varsinkin jos maakuntiin ja maakuntaveroon päädytään jonain päivänä sitä kautta, että merkittäviä tehtäväkokonaisuuksia siirretään kunnilta alueille, on pakko kysyä, olisiko ansiotulojen verotusoikeuden siirryttävä siinä mukana. Kiinteistöveron osuuden kasvaminen on oikea suunta . Uusia mullistuksia verotukseen ei liene juuri nyt putkessa, jollei mullistuksena pidetä kiinteistöjen arSOTEN SIIRTO SUURI sotensuurisiirto.indd 1 14.1.2022 10.27 Timo Viherkenttä Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori ja verotukseen keskittyvä työelämäprofessori Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa. Ehkä valtio olisi voinut ystävällisesti painostaa rummuttamalla sote-uudistuksessa syntyvää kuntakohtaista veronalennusvaraa, jolloin alennuksesta nipistämistä olisi joutunut perustelemaan kuntalaisille. Jos eri kuntien tehtävät ovat kovin erilaiset, ei ole ilmiselvää, että kaikkien kuntien tulee saada kaikenlaisia verotuloja. Joka tapauksessa leikkaus on tarkan määrän selviämistä vaille valmis. Toiseksi oli jännää, että kuntien oli päätettävä syksyllä 2021 vuoden 2023 veroprosentista tietämättä päätöksen lopullista sisältöä, koska vuoden 2022 prosentista vähennettävä määrä ei ollut (eikä ole) vielä selvillä. Olisi silti harhakuvitelmaa, että kuntien verorakenne olisi sinetöity vuoden 2023 mukaiseksi. • KL2_34-47.indd 41 1.2.2022 8.07. Kuntalehti 2/ 2022 41 [ Kolumni ] K unnallisveroprosenttien leikkausta vuonna 2023 on taivasteltu kuntamaailmassa aika laimeasti toimenpiteen rahalliseen suuruuteen ja poikkeuksellisuuteen nähden. Testiin tulisi myös se, tarkoittaako kuntien perustuslaillinen verotusoikeus välttämättä nimenomaan ansiotuloverotusta. Kaavailtu verohan olisi pois valtiolta, mutta olisiko mielekästä, että ansiotulojen kimpussa olisi valtion ja alueen lisäksi edelleen myös kunta ja kaikki päättäisivät veron tasosta itsenäisesti. Verottajan vaihtamisessa saatettaisiin myös koettaa ilmaveiviä, jos hyvinvointialueet uudelleennimettäisiin kunniksi, kuten Pekka Sauri on profetoinut käyvän vuoden 2036 kuntalakiuudistuksessa. Maailma muuttuu ja moni tekijä voi viedä isoihin muutoksiin verotuksessakin myös jatkossa. Vaikka tällaiset kehityskulut ovat arvailua, ei ehkä ole huono idea alkaa sote-krapulan estämättä varautua erilaisiin vaihtoehtoihin niin henkisesti kuin jo vähän sisältöjäkin miettien. MUTTA entä vuoden 2023 jälkeen. Helsingin sote-rooli on tässä tietysti jo megaratkaisu, mutta saattaahan se myös olla vasta alkua. Mitä kunnallisveroleikkauksen jälkeen. Määrällisesti muutos olisi pienempi kuin nyt toteutuva kunnallisveron alentaminen. Syynä on ehkä se, että soteuudistuksessa on riittänyt muutenkin kauhisteltavaa. JOS hyvinvointialueet laajentuvat maakunniksi valtiolta siirtyvien tehtävien mukana ja saavat sen mukana verotusoikeuden – mitä muun muassa valtiovarainministeri on vilauttanut – palataan kohtaan (a). Tällä voi olla merkitystä tulevissa mahdollisissa uudistushankkeissa. Ajatusharjoituksia kannattaa tehdä paitsi valtiolla myös kuntakentällä. Leikkaus on päätetty asia eikä sitä oikeastaan kannattaisi enää juuri märehtiä, mutta pari nostoa vielä: Ensinnäkin säätäminen asiasta lailla näytti mahtuvan vaivatta perustuslain (”kunnilla on verotusoikeus”) puitteisiin. Kolmanneksi (c) tehtävien eriyttäminen erilaisten kuntien kesken saattaa tulevaisuudessa saada uutta vauhtia. Ensinnäkin esillä on (a) maakuntavero tai sanokaamme toistaiseksi hyvinvointialueiden verotusoikeus. vostamissääntöjen uudistusta, jossa tähdättäneen viivästysten jälkeen vuoteen 2024. Asiaa tulisi lähestyä pragmaattisesti, vaikka se olisi historiallisesti ja periaatteellisesti iso askel. Kuva: Heidi Piiroinen Olisi silti harhakuvitelmaa, että kuntien verorakenne olisi sinetöity vuoden 2023 mukaiseksi. Semminkin kun työtulosta maksetaan vielä lisäksi eläkeja työttömyysvakuutusmaksut, Yle-vero sekä, jos niikseen on, myös kirkollisvero. Valtio olisi myös voinut luottaa kuntiin ja antaa niiden päättää vuoden 2023 prosentista vapaasti
Työntekijöitä on 170. Nyt yhtiön aikomus on investoida tehtaaseen kymmenen miljoonaa euroa. 42 Kuntalehti 2 / 2022 [ Rahoitus ja talous ] Metsäteollisuusyhtiö UPM:n tehdas Joensuussa Pielisjoen varrella valmistaa vaneria ja vanerisia komponentteja teollisuuden tarpeisiin ja valtamerialuksiin. Kuva: Riikka Hurri KL2_34-47.indd 42 1.2.2022 8.07
KL2_34-47.indd 43 1.2.2022 8.07. SUOMI TOIPUU HYVIN Koronapandemian vaikutuksia talouteen seurannut Tilannehuoneen tutkijaryhmä arvioi, että talousmittareiden mukaan Suomi toipuu hyvin. Joensuu on yksi menestyjistä. Kuntalehti 2/ 2022 43
Siellä koronapandemian ensimmäiset kuukaudet pudottivat palkkasummaa vain puolisen prosenttia, kun pahiten kärsineissä kunnissa, esimerkiksi Enontekiöllä Lapissa, se oli tarkastelujaksolla yli 18 prosenttia alempi. Mutta jo muutaman kuukauden päästä alkushokista oli havaittavissa talouden selvää korjaantumista. Työllisyystilanne heikkeni Luodossa vain hiukan, kun esimerkiksi Helsingissä pudotus oli paljon rajumpi. Tämä näkyy kun tutkijat vertaiMielestäni seurantaa pitäisi ehdottomasti jatkaa. Kuntien kannalta Tilannehuoneen mittareista erityisen mielenkiintoisia ovat työllisyys ja palkkasumma, sillä ne vaikuttavat suoraan verotuloihin. JULKINEN TUKI AUTTOI Kevään 2020 kaltaista notkahdusta Suomen taloudessa ei olekaan enää nähty, vaikka tartunta-aallot ovat menneet ja tulleet. KL2_34-47.indd 44 1.2.2022 8.07. Toivanen sanoo, että sulkutoimia voimakkaampi vaikutus talouteen on ollut ihmisten omilla toimilla. Se on julkaissut säännöllisesti raportteja siitä, miten talous on Suomessa kehittynyt yritysten, työmarkkinoiden ja kotitalouksien vinkkelistä. Palkkasummat palautuivat varsin nopeasti kesän jälkeen, ja vuoden 2021 lopussa oltiin jo vuotta 2019 paremmalla tasolla. [ Rahoitus ja talous ] 44 Kuntalehti 2 / 2022 H elsinki Graduate School of Economicsin ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen perustama Tilannehuone on seurannut koronapandemian taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan vuoden 2020 keväästä asti. Kehitys on ollut yllättävän tasaista maantieteellisesti, Toivanen sanoo. Palkkasummat laskivat heti kriisin alettua huhti-toukokuussa, sanoo Tilannehuonetta johtanut professori Otto Toivanen Aalto-yliopistosta. Projektissa on yhdistelty viranomaisten – kuten verottajan ja Kelan – rekisteriaineistoja, ja saatu siten ajantasaista tietoa. Tullessaan keväällä 2020 koronapandemia vei palkkasumman pakkasen puolelle kaikissa kunnissa. Pienimmillä vahingoilla tuolloin selviytyi 5 400 asukkaan Luoto Pohjanmaalla
Koronapandemian alussa Joensuussakin lomautettiin ja irtisanottiin, ja kaupungin työllisyysasteessa on normaalioloissakin toivomisen varaa. Tiukasti Joensuun peesissä tulevat Kemi 10,5 prosentin ja Tampere 10,1 prosentin kasvullaan. Tilannehuone on ehtinyt seurata koronan vaikutuksia Suomen talouteen noin puolentoista vuoden ajan. Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen tietää selityksen kaupunkinsa hyvälle menestykselle palkkasumman suhteen. Toivanen ottaa esimerkiksi suomalaisen lomautuskäytännön ja siihen kriisin alussa tehdyt helpotukset. Sekä Joensuu että Tampere ovat molemmat petranneet raportin mukaan huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Monessa maassa, mukaan lukien muut Pohjoismaat, Suomen lomautuskäytäntöä vastaavat toimet näkyvät yritystukina, meillä eivät. Mutta omikronin tultua Joensuussakin ollaan nyt samassa kurimuksessa kuin muuallakin Suomessa. Kärjessä on Joensuu, jonka palkkasumma on ollut melkein 12 prosenttia suurempi kun verrataan vuoden 2019 lokakuun tasoon. JOENSUUN VIENTI-IHME Uusimman Tilannehuoneen raportin mukaan palkkasumma on kehittynyt viimeisellä seurantajaksolla parempaan suuntaan kaikissa suurissa kunnissa. Se taas kannustaa ihmisiä vaihtamaan alaa varsinkin koronasta pahoin kärsineiltä matkailuja ravintola-aloilta. Se on viennin elpyminen. Mielestäni seurantaa pitäisi ehdottomasti jatkaa. Se on työllistänyt yli 20 tutkijaa talouden eri osa-alueilta muun muussa Turun yliopistosta, THL:stä ja Tilastokeskuksesta. Joulukuun raportti jäi kuitenkin viimeiseksi. Yksityinen kulutus sukelsi hyvin samalla tavalla kummassakin maassa, Toivanen kertoo. Viennin kasvu Joensuussa viime vuoden aikana on ollut jopa puolet suurempaa kuin valtakunnassa keskimäärin, kertoo kaupunginjohtaja Karjalainen. Itse viruksesta on Joensuussa ja ylipäätään Pohjois-Karjalassa selvitty tähän asti melko vähin vahingoin, kertoo Karjalainen. Karjalainen kuitenkin uskoo, että kehitys jatkuu suotuisana vähintään kuluvan vuoden ajan. Nyt Joensuussa koetaan tietyillä aloilla pikemminkin työvoimapulaa. Joensuun elinkeinorakenne on sellainen, että meillä on paljon vientiteollisuutta. Sitähän tässä jännitetään. Kun on kritisoitu sitä, että Suomessa korona-ajan yritystuet ovat olleet vaatimattomia, on Toivasen mukaan unohdettu, että tällainen vertailu on vaikeaa. Joensuun vientialoja ovat etenkin puu-, metallija muoviteollisuus. Kuntalehti 2/ 2022 45 livat Tanskaa ja Ruotsia, joista edellisessä oli tiukka sulku, jälkimmäisessä hyvin liberaali politiikka. Hanke ehti Toivasen mukaan puolentoista vuoden aikana näyttää reaaliaikaisen datan hyödyntämisen mahdollisuudet. Julkinen tuki on auttanut taloutta toipumaan. Esimerkiksi Thermo Fisher Scientific Oy:n Joensuun tehtaaseen on palkattu jo useampia satoja uusia työntekijöitä, sillä koronatestaukseen liittyvien muovituotteiden maailmanlaajuinen kysyntä on hurjassa kasvussa. Tilannehuoneen toiminta ajettiin alas vuodenvaihteessa, kun hankkeen rahoitus päättyi. Kuva: Samuli Kuittinen KL2_34-47.indd 45 1.2.2022 8.07. • Katja Martelius Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan Joensuussa toimivissa teollisuusyrityksissä vienti vetää nyt. VAIKEA ENNUSTAA Professori Toivasen mielestä omikron on opettanut sen, että maailma yleisesti ja kukin epidemia erikseen on vaikeasti ennustettava. Tartunnat leviävät, eikä jäljitys enää toimi. Mutta sitten vienti alkoi vetää, osin valtiovallan elvytyksen ansiosta. Nyt kysymys tietysti kuuluu, että kuinka kauan näin on. Se oli kenties merkittävin yksittäinen tukitoimi – eikä tukenut vain työntekijöitä, vaan myös työnantajia, sanoo Toivanen. Toivomme tietysti, että ehdimme rokottaa niin monta ihmistä kuin mahdollista, sanoo Karjalainen. Paitsi koronapandemia, myös heilahteleva maailmantilanne vaikuttaa asiaan, sillä joensuulaisilla yrityksillä on kumppaneita paitsi Euroopassa myös Kiinassa ja Yhdysvalloissa
Muutama tunti Stora Enson tehtaan lopetuspäätöksen jälkeen paikalliset toimijat olivat jo koolla. Sen päälle tulee varautuminen kaupungin ison alijäämän kattamiseen. Viikoittain KL2_34-47.indd 46 1.2.2022 8.07. Syntymäkaupunkinsa johtoon tullut Matti Ruotsalainen on tottunut uudistamaan kuntaorganisaatioita ja ratkomaan ongelmia. Mervi Nikander ilahtui, kun pahimman keskelläkin viime keväänä uskottiin uudenlaiseen Kemiin. Värikkäästä poliittisesta kulttuuristaan tunnetussa Kemissä on löydetty ”tehemä yhessä” -henki, mikä Kemi aikoo selvitä kriisistä Stora Enson tehtaan lopetus seurauksineen oli kova kolaus Kemille. Nyt ei ole politiikan tekemisen paikka, sanoo Ruotsalainen. kuvaa suhdetta valtakunnan päättäjiinkin. Elinvoimajohtaja Mervi Nikanderilla on pitkä työura strategiaja verkostojohtamisessa maakuntaja aluehallinnossa, viimeksi Lapin liitossa. [ Rahoitus ja talous ] 46 Kuntalehti 2 / 2022 K emi selviää, mutta ei yksin, vakuuttavat Kemissä rajun muutoksen ytimessä virkakautensa aloittaneet kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen ja elinvoimajohtaja Mervi Nikander. Metsä Fibren miljardi-investointi tuo valoa
• Kemi 2022 • Asukkaita 20 023 (237) • Työttömyysaste 12/2021: 12,5 % • Veroprosentti 21,75 (+ -), arviolta 9,36 % v. euroa (5,2 %) • Vuosikate 112 e/as (2021=155, 2020=343) • Velka 7 058 e/asukas (koko maa 3 742 e/asukas) • Nettoinvestoinnit 23,6 milj. Metsä Fibre luo yritysmahdollisuuksia ja Veitsiluodon tehdassaaren uusiokäyttö kiinnostaa kymmeniä, isojakin yrityksiä. Niiden edustajat tukivat ÄRM-ohjelman tekoa, ja ministereitä kävi Kemissä. Ensi vuonna valmistuvan, 1,6 miljardin euroa maksavan Metsä Fibren biotuotetehtaan koko logistisessa ketjussa on koko Suomessa 11 500 työpaikkaa. Kriisi toi Kemille laajaa näkyvyyttä ja isojen yritysten kiinnostuksen, mutta kyselyn mukaan alueen pk-yrittäjät eivät välttämättä suosittele kaupunkiaan parhaana paikkana yrityksille. Lisäksi Meriva-säätiö tuottaa työllistämispalveluja miljoonalla eurolla. MIHIN ON VARAA. Tehtaan lopetus vei työt 550 ihmiseltä, joista kolmannes etsii yhä uutta työpolkua. Siihen kuuluvat elinkeino-, työllisyyssekä maankäytön, kaavoituksen ja asumisen palvelut ja Kivalo-opisto. euroa (2,9 %) • Valtionosuudet 54,5 milj. kokoontuneet työryhmät tekivät kolmessa kuukaudessa äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) selviytymisohjelman, jonka valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa. Rakennusaikana, jonka kuumin vaihe on nyt huhti-lokakuussa, töissä on 3 000 henkilöä, valtaosa reissutyöväkeä. Uuden tehtaan asiatkin ovat monen ministeriön yhteisellä pöydällä. Kriisi nosti kerralla elinvoimaalan toiminnan keskiöön, ja se onkin reivattu sote-uudistuksen jälkeiseen malliin. Jos sen rahoitus jää yksin Kemille, saa valtio selvitettäväkseen konkurssikaupungin, Ruotsalainen kiteyttää tilanteen. 1 [ Info ] KL2_34-47.indd 47 1.2.2022 8.07. 12, Kesk. Nyt tarkastellaan sitä, mitä palveluja kuntalaiset tarvitsevat ja mikä on paras ja taloudellisin tapaa tuottaa ne. Parannettavaa olisi kaupungin hankinnoissa, yhteistyössä kaupungin kanssa ja osaavan työvoiman saannissa. euroa (0,9 %) • Toimintatuotot 34,6 milj. 7, PS 5, Kok. Kaupungin kontolla on biotuotetehtaan tarvitsema 60 miljoonaa euroa maksava tiestö ja satamainfra. Kemissä biotuotetehdas varmistaa vain jo olemassa olevat Metsä Groupin työpaikat, joskin kerrannaisvaikutus Kemissäkin on noin 2 400 henkilötyövuotta. TUHAT TYÖPAIKKAA Tavoitteena on tuhat uutta eri alojen työpaikkaa. Eiköhän saarella jo vuosina 2025– 2026 ole uutta toimintaa, Ruotsalainen sanoo. KOKO SUOMEN ASIA Koko Meri-Lapissa asuu prosentti Suomen väestä, mutta alueelta tulee 10 prosenttia maamme kansantuotteesta. Ohjelman alkuvaiheen 13 miljoonaa euroa menee pääosin kehittämishankkeisiin. Kiitosta saavat hyvä tonttija kiinteistötarjonta, yrittäjien tukipalvelut, oppilaitosyhteistyö ja yrittäjien verkostot. Toki he käyttävät myös paikallisia palveluja. Kemin siirtyminen viime elokuussa prosessiorganisaatioon sattui oikeaan saumaan, kun kaupungin palvelurakenne joutui tarkkaan syyniin tehtaan lopetuksen vuoksi. Kemin naapurissa, Torniossa, on jaloteräkseen keskittynyt Outokumpu Oy Kemin-kaivoksineen. Kakkosvaiheessa tarvitaan lisää yritysrahaa. 2023 • Kunnallisverotuotto 76,8 milj. 5, Vihr. Tärkeä paikka on yhteispalvelupiste Pointti, Nikander kertoo. Vuosien varrella kertynyttä alijäämää on vuoden 2022 lopussa liki 14 miljoonaa euroa, jonka kattamisesta valtuusto päättää tämän kevään aikana. Päättäjien enemmistö haluaa Kemin seisovan omilla jaloillaan ja kasvavan kokoisekseen, Ruotsalainen sanoo. euroa • Kokonaisverotuotto 89,7 milj. Katsomme, mihin arvoihin meillä on varaa. euroa (+ 2,1 me) • Toimintamenot 178 milj. Nikander ja Ruotsalainen pohtivat, että ehkä tästä jää pysyvästi uudenlainen toimintakulttuuri, sillä eiväthän isot hankkeet ole yhden ministeriön asia. Konsernin eri yksiköiden vastuut on jaettu, resurssit koottu ja elinvoimatyössä on nyt 50 henkilöä. Kuntalehti 2/ 2022 47 Hilkka Jankkila Kuva: Jaakko Heikkilä Ministeriöissä ymmärretään Kemin huolet. Kaupungin viime vuoden verotuotoissa tämä ei vielä näy, mutta tänä vuonna pudotus on kolme miljoonaa euroa ja kerrannaisineen toinen mokoma. euroa (+ 6,5 me) • Valtuuston kokoonpano: SDP 13, Vas. Ministeriöissä ymmärretään Kemin huolet. Koko kaupunkikonsernissa on käynnissä yhteistoimintaneuvottelut
Millaisten vaiheiden jälkeen päädyit nykyiseen työhösi. Oletko nyt haaveammatissasi. Opiskelin ensin valtiotieteiden maisteriksi ja sen jälkeen kauppatieteiden maisteriksi. Kymmenen vuotta sitten tulin kuntasektorille. Minä olen erinäisten vaiheiden kautta päätynyt tähän tehtävään. Nyt lähti viides vuosi käyntiin Iisalmen talousjohtajana. Olin ensin Sonkajärvellä kunnansihteerinä ja sitten Kajaanin kaupungin talousjohtajana. KL2_48-49.indd 48 1.2.2022 7.55. omalla alallani. Olen työssä, jossa viihdyn. 48 Kuntalehti 2 / 2022 [ Kunnan töissä ] Y läsavolaisen Iisalmen kaupungin talousjohtaja Eeva Suomalainen on paluumuuttaja, joka uskoo maaseutuelinkeinon pärjäävän hyvin vientiyritysten rinnalla. Valtaosa heistä on vakituisia, kertoo Iisalmen talousjohtaja Eeva Suomalainen. Olen ollut töissä yksityisellä sektorilla pankkija rahoituspuolella ja sen jälkeen valtionhallinnossa. Kyllä minä voisin sanoa, että olen Paluumuuttaja Iisalmen kaupungin palveluksessa on noin 150 maatalouslomittajaa
Ne on katsottu välttämättömiksi. Uimahalli valmistuu tänä vuonna, ja se palvelee Ylä-Savon seutua. Sitä on tosin peruskorjattu, mutta se on käyttöikänsä lopussa. Muutimme kymmenen vuotta sitten kotiseudulle eli olen paluumuuttaja. Onhan tämä mielenkiintoinen tilanne, kun kuntien toiminta ensi vuonna supistuu, meillä maatalouslomituksen yhdistyminen maakunnalliseksi lisää Iisalmen kaupungin toimintaa. Meillä on tällainen kuntaperhe, koska mieheni Mika Suomalainen on Vieremän kunnanjohtajan. Kaikki laskelmathan ovat vielä epävarmoja. Varmaan on yrittäjiä, joita tuet ovat auttaneet, mutta käsittääkseni palvelupuolen yrittäjien tappiot ovat suuremmat kuin saadut kompensaatiot. Onko valtiovallan antama tuki ollut riittävää. Koronapandemia on jatkunut pian kaksi vuotta. Toiminta-alueemme on jatkossa koko Pohjois-Savon maakunta. Ensi vuoden alusta alue laajenee, kun Sydän-Savon lomituspalvelut liittyvät Iisalmeen. Koska Melan lakisääteinen tehtävä on järjestää maatalousyrittäjille lomituspalveluita, Mela tekee kuntien kanssa sopimuksen palvelujen järjestämisestä eli kunnat järjestävät lomituspalvelun ja Mela rahoittaa sen. Maatalouslomitus perustuu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen eli Melan toimeksiantosopimukseen. Meillä on myös kaksi isoa alakoulua rakenteilla. Miten varaudutte mahdollisen pahan päivän varalle. Iisalmen taloustilanne on tällä hetkellä hyvä. Miten investoinnit rahoitetaan. Meillä oli todella hyvä työllisyys ennen koronaa, mutta korona pysäytti varsinkin palvelualan yritykset täysin. Se on sikäli merkityksellinen, että se on euromääräisesti iso hanke, maksaa noin 15 miljoonaa. Velkamäärän kasvu tietysti lisää riskejä. Kaupungilla on tosiaan historiallisen suuri investointiohjelma. Miksi maatalouslomittajat ovat kaupungin työntekijöitä. • Martta Nieminen Kuva ja video: Akseli Muraja siihen valtionavustusta miljoonan. Olen kotoisin Sonkajärveltä. Kaupunki on vakavarainen, joten tämänhetkisen tiedon perusteella kestämme investoinnit ja pystymme tuottamaan kaikki palvelut kuntalaisille. Rahoitamme investoinnit pääasiassa lainalla. Olemme asuneet perheen kanssa ulkomaillakin. Siellä on päätetty isoista investoinneista. Kun itselleni tuli perhettä, arvot korostuivat. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan ja tekemään työuraa Etelä-Suomessa. Onko nämä kaikki pakko tehdä. Syynä paluuseen oli kotiseuturakkaus. Kuntalehti 2 / 2022 49 Velkamäärän kasvu tietysti lisää riskejä. Kyllä se meidän vakavaraisuuttamme uhkaa. Ja koska Mela maksaa valtion budjetista korvauksia Iisalmelle maatalouslomituksesta, tulot näkyvät talousarvion toimintatuotoissa. Se näkyy eniten elinkeinoelämän puolella ja työttömyydessä. Oletko kotoisin siltä suunnalta. Kuinka laajan alueen lomituksen hoidatte. Olemme saaneet keino elää Iisalmessa vahvana. Menot maatalouslomituksesta ovat kahdeksasta yhdeksään miljoonaa euroa vuodessa ja tulot suunnilleen saman verran. Kaupungin menoista lähtevät soteja pelastustoimen menot, ja verotuloista lähtee puolet ja valtionosuuksista kaksi kolmasosaa. Näiden lisäksi on paljon pienempiä sekä infraan että peruskorjaukseen liittyviä hankkeita. Suurin osa sukulaisista ja ystävistä asuu täällä. Mitä on tekeillä. Sillä on iso vaikutus, koska taloudellinen liikkumavara ja kantokyky pienenee. Koska lomittajat ovat Iisalmen kaupungin palveluksessa, menot ovat kaupungin talousarviossa. Nykyinen uimahalli on yli 40 vuotta vanha. Vientiteollisuuden yritysten, esimerkiksi Normetin ja Geneleckaiutinvalmistajan, sekä panimoyhtiö Olvin lisäksi maatalouselinKL2_48-49.indd 49 1.2.2022 7.55. Iisalmessa on noin 21 000 asukasta ja tuloveroprosentti tänä vuonna on 20,50. Meidän kärkihankkeemme on uuden uimahallin rakentaminen. Meillä on takana useita perättäisiä ylijäämäisiä vuosia. Mela on tehnyt Iisalmen kaupungin kanssa sopimuksen siitä, että järjestämme lomituspalvelua Iisalmen lisäksi Kiuruveden, Sonkajärven, Vieremän ja Lapinlahden kuntien alueella. Iisalmen kaupunki hoitaa ensi vuonna koko Pohjois-Savon maatalouslomitukset. Mihin se on iskenyt Iisalmessa pahiten. Miten sote-uudistus vaikuttaa Iisalmen talouteen. Millaisissa summissa liikutaan. VIDEO: Eeva Suomalainen kävi juttelemassa maatalouslomituksesta vieremäläisen Asko Juntusen tilalla. Viime vuonna pääsimme työllisyydessä hieman parempaan suuntaan, mutta edelleenkin esimerkiksi ravintolaja matkailuala kärsii pandemiasta
On historiantutkijoita, jotka kiinnittävän paljon huomiota myös näihin ominaisuuksiin tutkiessaan menneiden hallitsijoiden ja eliittien tekemisiä. Puolue joutuu pitämään vielä monta seminaaria ja palaveria, jotta saataisiin kiinni ”oikeista vaaleista”. Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran suu oli viivasuora, koska kyseessä olivat ”väärät vaalit”. Kannatuksen katto on aika matalalla, jos tarkoitus on menestyä vain naisten äänillä. Numerot näyttivät kolmen suuren paluuta, mutta tuskinpa ihmiset vain nostalgiasyistä antoivat äänensä kokoomukselle, demareille ja keskustalle. Luulen, että Ville Niinistö puhui vähän samasta sanoessaan, että vihreät ovat kokonaan poissa talouspoliittisesta keskustelusta.” ”Ilmeisesti tämä on sitä identiteettipolitikkaa. Päähallituspuolueet SDP ja keskusta ottivat tietysti pisteet hallitukselle; ihmiset äänestivät hallituksen sote-ratkaisun puolesta. KL2_50-53.indd 50 1.2.2022 8.09. tammikuuta kello 20, kun aluevaalien ennakkoäänten tulos julkaistiin: voittajien kasvot kertoivat kaiken. Eivätkä pukeutuminen, kehonkieli ja puheentapa ole yhdentekeviä asioita. P.S. ”Nyt on aineksia siihen, että asiapolitiikka voisi palata. Tänään syväanalyysin ytimessä ovat ne, jotka hakevat menestykseen tai menestymättömyyteen syitä politiikan sisällöstä; äänestettiinkö asiakysymysten mukaisesti vai identiteettipolitiikan viitoittamana. Kun Tölli vuonna 2019 jätti eduskunnan, hän oli syvästi tyytymätön poliittisen keskustelun tasoon. Riikka Purralla on lisäksi yksi iso haaste, jota muilla puolueilla ei ole. Toinen seikka liittyy puolueen asemointiin oikeisto–vasemmisto-akselilla. Ytimessä on identiteettipolitiikka: ”Ongelma ei kuitenkaan ole puolueen ”vasemmistolaisessa” imagossa vaan sen tyhjyydessä. Töllin mielestä välillä on surullista seurata sitä, että politiikassa ei puhuta asioista, vaan ihan jostain muusta. Muun muassa Helsingin Sanomissa (25.1.) haastateltu Tölli on peittelemättömän iloinen asiapolitiikan mahdollisesta paluusta. Vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Holopainen oli hämmentynyt ja sen oloinen, että koskeeko tämä meitä. VIHREIDEN vastakkaiselle puolelle identiteettipolitiikassa asetetaan usein perussuomalaiset. Muut ovat vain kadonneet.” Soininvaara on ”vanhan liiton” miehiä kuten Töllikin. Tuorein on viime vuonna ilmestynyt Taru Nyströmin suomennos. Inhoan sitä yli kaiken”, kirjoittaa Soininvaara. Aluevaltuustoissa eteen tulevat arjen asiakysymykset. Tässä olisi mahdollisuus yhteisymmärryksen rakentamiseen ja siihen, että aluevaltuusto ja koko organisaatio voisi työskennellä asiapitoisemmin”, hän sanoo HS:n toimittajan Marjo Valtavaaran haastattelussa. Otetaan sieltäkin yksi esimerkki. Kun maailmassa on taas siirrytty reaalipolitiikan kauteen, kannattaa tutustua Henry Kissingerin teoksiin. OTETAAN voittajien joukosta yksi esimerkki, kuntaihmisten hyvin tuntema entinen kuntaministeri Tapani Tölli, kesk. Kokoomuksen Petteri Orpo, SDP:n Sanna Marin ja etenkin keskustan Annika Saarikko loistivat tyytyväisyyttä ja mielihyvää. ”Tunnetasolla” perussuomalaiset eivät nyt onnistuneet. Vasemmistolaisten osuus on vihreiden kannattajissa viime vuosina noussut huomattavasti, mutta vasemmistolaisten määrä ei ole noussut. Riikka Purralla on lisäksi yksi iso haaste, jota muilla puolueilla ei ole. Puolueelle tämä on uusi tilanne, jos vanha tunnemaailma ei enää sido yhteen. Ollaan vasemmistolaisia tunteen tasolla, mutta ei ole esitetty toimivaa ohjelmaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Pika-analyysi oli, että siinä seisoivat entiseen malliin kolme suurta. Yksistään puolueesta poispotkittu Ano Turtiainen joukkoineen sai aluevaaleissa 10 paikkaa ja 1,3 prosentin kannatuksen. Tämä toteutui sunnuntaina 23. • Miten suu nyt pannaan. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on perhevapaalla, mutta virkaatekevät ja viransijaiset vihreät johtajat katselivat vaalitulosta ikään kuin ulkopuolelta ja ihmeteltiin, että ”olipa vihreillä huono tulos”. ”Sitten keskustelu kärjistyy, ja tällainen polarisoituminen eri asioissa halvaannuttaa”, hän toteaa HS:ssä. Ne ratkaistaan yhteistyöllä, jonka tärkeyttä myös perussuomalaisten aluevaltuutetut ovat nyt korostaneet. ENTÄ sitten häviäjien puoli. Oli ”väärät vaalit”. Sama koski häviäjiä. 50 Kuntalehti 2/ 2022 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä E nsivaikutelma on usein ratkaisevan tärkeä. Perussuomalaisten kannattajakunta koostuu kirjavasta joukosta erilaisia ihmisiä ja aatteita. Vihreiden entinen puheenjohtaja ja ex-ministeri Osmo Soininvaara ei säästele sanojaan kotisivuillaan (24.1.): ”Vihreiden 90 valtuutetusta naisia on 77 ja miehiä 13. Jos englanti ei innosta, kirjastoista varmasti löytyy alan klassikko: Niccolo Machiavelli, Ruhtinas
Neuvontaa ja asiointia viranomaisessa ei voida erotella, koska normaaNeuvontapuheluiden oltava maksuttomia Niin puhelinkeskuksen, asiakaspalvelunumeroiden kuin yksittäisten virkamiestenkin numeroiden on oltava maksuttomia. Neuvonnan maksuttomuus tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakkaalta ei peritä normaalin puheluhinnan ylittäviä kustannuksia. Neuvonnassa . li asiointi sisältää usein myös neuvontapalvelua. Emme oivaltaneet, että myös operaattorin itselleen perimät maksut kuuluivat kiellettyjen maksujen joukkoon. Lain 8 §:ssä sanotaan, että neuvonta on maksutonta. Tulivatko apulaisoikeusasiamiehen pyyhkeet teille yllätyksenä. Vaihteemme systeemi on kilpailutettu vuosien saatossa moneen kertaan, viiden vuoden välein. Silloin meidän oli pakko luopua omasta entisestä 014-alkuisesta numerostamme ja ottaa maksullinen palvelunumero vaihteen numeroksi. luvussa säädetään hyvän hallinnon perusteista. Kaupungin antama neuvonta on ollut maksutonta, eikä kaupunki ole perinyt soittajilta palvelumaksua. – Paljonko. Emme täysin ymmärtäneet hallintolain sisällön laajuutta. Tuommoinen peli ei käy laatuun, sanoo Sakslin. Hallintolain 2. Mielestäni oli erittäin moitittavaa, että Keuruun kaupungin puhelinneuvonta oli vielä vuonna 2021 eli 17 vuotta hallintolain voimaan tulon jälkeen lainvastaisesti maksullinen. Niin puhelinkeskuksen, asiakaspalvelunumeroiden kuin yksittäisten virkamiestenkin numeroiden on oltava maksuttomia. Onko kunnan kaikkien numeroiden oltava lisämaksuttomia ”perusnumeroita” vai saako joitakin erityisnumeroita pitää maksullisena. Eli kun tuo apulaisoikeusasiamiehen päätös saapui eteemme, oli asia jo korjattu. Nyrkkisääntönne kunnille niille soitettavien puhelujen hinnoista. Vuosituhannen alkuvuosien kilpailutuksessa puhelinvaihteemme muutettiin analogisesta digitaaliseksi. Maksuton neuvontavelvollisuus on kokonaisuus, joka velvoittaa viranomaista antamaan niin menettelyllistä, tosiasiallista ja oikeudellista neuvontaa kuin vastaamaan asiointia koskeviin kysymyksiinkin. Minkälaista säpinää oikeusasiamiehen kanslian leimalla varustettu kirje virastossanne aiheutti. Hallintolaissa säädetyn neuvonnan maksuttomuuden vuoksi kuntien puhelinnumeroissa ei saa olla laisinkaan lisämaksullisia puhelinnumeroita eli niin sanottuja yritysnumeroita. Samassa yhteydessä kaupunginvirastossa ennen omana toimintana hoidettu puhelinvaihde muuttui Telian etäpalveluksi. Kyllä. Uusi vaihdepalvelutekniikka ei enää vaatinut palvelunumeron käyttämistä. Hyvät neuvot ovat nyt kalliita! Kuntalehti 2 / 2022 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi E duskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi vuodenvaihteessa huomautuksen Keuruun kaupungille. NÄKEMYS I Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, mikä tuossa Keuruun kutyymissä oli se isoin synti. NÄKEMYS II Keuruun kaupungin systeemisuunnittelija Markku Majaniemi, miksi puhelinkeskuksenne numero alun perin pantiin lisämaksulliseksi yritysnumeroksi. Pienenä yllätyksenä kyllä. Hallintolaki tuli voimaan jo 1.1.2004. Selvityspyyntö tuli siinä mielessä hyvään aikaan, että meillä oli operaattorin vaihtaminen juuri suunnitteluvaiheessa. Kaupungin vaihteen numero oli lisämaksullinen niin sanottu yritysnumero. • KL2_50-53.indd 51 1.2.2022 8.09. Puhelu maksoi soittajalle 8,33 senttiä per puhelu lisättynä 16,69 senttiä minuutilta
52 Kuntalehti 2 / 2022 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto J ulkisiin hankintoihin sovellettavat säännöt määräytyvät hankinnan ennakoidun arvon perusteella. Hankintayksikön on kuitenkin vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista silloin, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Lisäksi leasingiin voidaan sisällyttää huoltoja ylläpitopalveluita, jolloin näitä palveluita ei tarvitse erikseen hankkia. Uuden koulurakennuksen rakentaminen on sitten vastaavasti tyypiltään rakennusurakka. Hankintalain 9 pykälän 1 momentin 9 kohdan mukaisesti hankintalakia ei sovelleta keskuspankkipalveluja taikka arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseen laskemiseen, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä rahoituspalveluja koskeviin hankintoihin sekä muihin liiketoimiin, joilla hankintayksikkö hankkii rahaa tai pääomaa. Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arviointi perustuu hankinnan ilmoittamisajankohdan arvoon. Jos arvo on laskettu perusteettomasti väärin ja saatujen tarjousten hinnat ylittävät merkittävästi hankintayksikön ennakoiman arvion ja kynnysarvo ylittyy, tulee hankinnasta julkaista uusi hankintailmoitus. leasing ja rahoitusleasing. Hankintayksikön on kuitenkin asianmukaisesti ja riittävän tarkasti asiaa selvittäen arvioitava hankinnan arvo. Oikeuskäytännössä perustelluksi syyksi keskeyttämiselle on katsottu muun muassa hankintayksikön rahoitustilanne. • Olli Jylhä Erityisasiantuntija, julkiset hankinnat Kuntaliitto Julkinen hankinta leasingillä Kuva: Kuntaliitto KL2_50-53.indd 52 1.2.2022 8.09. Lopuksi on vielä hyvä huomioida, että tavaran, esimerkiksi ajoneuvon, hankinta leasingilla ja huoltoleasingilla on hankintalain näkökannalta tavarahankinta, vaikka hankintaan sisältyisi huoltoja/tai ylläpitopalveluita. Koska lähtökohtana pidetään hankintayksikön omaa arviota hankintasopimuksen arvosta, hankintailmoitusta ei yleensä tarvitse julkaista uudelleen, vaikka tarjousten hinnat yllättäen ylittäisivät tietyn kynnysarvon hankintayksikön arviosta poiketen. Vuokrauskauden loppuessa hankintayksikön ei tarvitse myydä tai kierrättää kohdetta, vaan kohde siirtyy leasingtoimijan päänvaivaksi, jos sitä ei mahdollisen sopimusehdon perusteella lunasteta hankintayksikölle. Vaikka rahoitusleasingiä ei erikseen mainita hankintalaissa, on arvioitu, että silloin kun kysymys on leasingrahoituksesta ilman, että rahoitussopimus olisi kytketty suoraan hyödykkeen hankintaan, kyse on tase/lainarahoitukseen verrattavasta pääoman hankinnasta. Aloitettu hankintamenettely voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa loppuun asti ennakoidun arvon mukaisena. Hankintalain (1397/2016) kannalta katsottuna pitää erottaa ns. Myös esimerkiksi uusia kouluja on rakennettu leasingmallilla. Hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, jos tarjoajan antama selvitys ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen alhaista tasoa. Toisinaan käy niin, että saadut tarjoukset eivät vastaakaan ennakoitua arvoa, vaan hintataso poikkeaa hankintayksikön arviosta. Hankinta voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Jos saadut tarjoukset ylittävät hankinnalle varatut määrärahat, on hankintamenettely yleensä mahdollista keskeyttää. Sen sijaan, jos jokin tuote hankitaan leasingrahoituksella, kuuluu hankinta hankintalain soveltamisalaan hankintalain 4 pykälän mukaisesti. Yleisiä liisauksen kohteita julkisella puolella ovat erilaiset koneet, laitteet ja kulkuneuvot. Ennakoidun arvon alittavat tarjoukset saattavat puolestaan olla ilon aihe hankintayksikölle. Rahan ja pääoman hankinta on siten hankintalain soveltamisalan ulkopuolella. Näin ollen hankintapäätökseen voi liittää esimerkiksi ennakoidun arvon mukaista hankintaa vastaavat muutoksenhakuohjeet. • Niina Ruuskanen Erityisasiantuntija, julkiset hankinnat Kuntaliitto Ennakoitua arvoa vastaamattomat tarjoukset L easing eli tuttavallisemmin liisaus on käyttöomaisuuden pitkäaikaista vuokrausta. Rahoitusleasingissa kohteen omistusoikeus siirtyy rahoitusyhtiölle ja hankintayksikkö maksaa kuukausittaista vuokraa rahoituslaitokselle. Leasingin hyötynä on se, että hankintayksikkö saa siirrettyä vuokrattavan kohteen omasta taseestaan rahoittajan taseeseen
• Pentti Meklin, kunnallistalouden emeritusprofessori [ Asiantuntija ] Käyttöomaisuuden alaskirjaukset ja kunnan talouden tasapaino Kuva: Kuntaliitto KL2_50-53.indd 53 1.2.2022 8.09. Peruspääomat muodostettiin kuntien silloisen käyttöomaisuuden perusteella. Lainalla rahoitettuja investointeja varten tuloja pitäisi kerätä maksamattoman lainaosuuden, ei kirjanpidossa poistamatta olevan käyttöomaisuuden verran. Kirjanpidon alijäämän välttääkseen kunnat saattavat pitää yllä tarpeetonta kapasiteettia ja maksavat sen ylläpidosta selvää rahaa. Nykyisin käyttöomaisuuden ja peruspääoman suhde kunnissa on useimmiten hyvin toisenlainen. Tuloslaskelman kautta kirjaaminen kasvattaa poistoja ja saattaa johtaa kunnan talouden alijäämäiseksi ja lopulta kunnan kriisikunnaksi. Kunnan todellinen talouden tasapaino on monitulkintainen asia. Voidaankin hieman kärjistäen sanoa, että tasapainon laskemiseksi kunnan tuloslaskelmassa asetetaan tarkasti vastakkain toisistaan irrallaan olevat tulot ja menot. Talouden tasapaino on toiminnan jatkumisen rajoite ja välttämätön ehto, mutta sen toteutuminen ei kuvaa perustehtävässä onnistumista. Tuloilla ja menoilla on selvä yhteys myös reaalitalouteen. Johdonmukaista olisi, että tulorahoituksella tehdyn investoinnin alaskirjaukseen ei enää tarvitse hankkia tuloja, koska se on jo maksettu. Yrityksissä tuloilla ja menoilla onkin kiinteä yhteys. Alaskirjattavan käyttöomaisuuden tilalle ei ehkä tarvitse hankkia lainkaan uutta. Kirjanpidon tasapainolaskelman ulkopuolelle jäävät investoinnit ja osittain niiden rahoitus. Osa kunnista arvosti käyttöomaisuuden alakanttiin ja toiset yläkanttiin. TALOUDEN JATKUVUUS Kirjanpidon tasapainolaskelma ja kunnan peruspääoma mahdollistavat lukujen manipulaation. Kunnat voivat myös toteuttaa investointitarpeensa leasingja muiden vuokrasopimuksien avulla. Kansakouluja rakennettiin sotien jälkeen noin 100 000 koululaisen vuosiluokalle. Kunnalla on olemassa olevia investointeja, jotka on rahoitettu tulorahoituksella tai lainanotolla, ja samoilla keinoilla rahoitetaan tulevat investoinnit. Kuntataloudessa tuloilla ja menoilla on vain löyhä yhteys keskenään ja suurimmalta osalta tuloilta puuttuu yhteys reaalitalouteen. Yrityksen tulos lasketaan ensisijaisesti voiton käytön näkökulmasta: voitosta maksetaan veroa, jaetaan osa omistajille ja osa jätetään yrityksen toiminnan kehittämiseen. Ikävää tilanteessa on se, että tarpeettomaksi käyneen kapasiteetin hoito jää vähenevän ja ikääntyvän väestön kontolle. Näin saadaan tuloslaskelman ja taseen luvut näyttämään hyviltä, mutta talouden todelliset ongelmat eivät poistu, sillä ne ovat huomattavalta osin kirjanpidon tasapainon ja peruspääoman ulkopuolella. MONITULKINTAINEN PERUSPÄÄOMA Peruspääoma ei ole kuntalaisten sijoitus, kuten osakkaiden sijoitus yrityksissä, vaan se on muodostettu vuonna 1997 kuntien siirtyessä käyttämään soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kunnan peruspääoma on siis todellisuudessa monitulkintainen talouden elementti. Tulevaisuuden investointeihin liittyy monia näkökulmia. Aivan oleellista on se, että kunnat eivät maksa tuloksestaan veroa, eivätkä jaa osinkoja, joita tarkoituksia varten yrityksissä tulos ensisijaisesti lasketaan. Tämä houkuttaa alaskirjaukseen peruspääomasta, jolloin talouden tasapainottamiseksi ei juuri sillä hetkellä tarvitse tehdä mitään. Tasapainolaskelman poistot harvoin antavat relevanttia vastausta. Kirjanpidon ylitai alijäämän osoittama tasapaino on kuntalain mukaan tärkeä mittari. Tämä ei ole järkevää kunnan taloudenpidon kannalta. Kunta on toimeksiantotalous, jolle ensisijaista on onnistuminen tämän toimeksiannon hoitamisessa. Kunnan toiminnan jatkuvuuden kannalta kunnan pitäisi tarkastella kirjanpidon osoittaman tasapainon ulkopuolista taloutta erityisesti tulevaisuuden näkökulmasta. Kuntalehti 2 / 2022 53 K untien käyttöomaisuuden alaskirjaukset puhuttavat ajoittain ja saattavat nousta huomion kohteeksi tulevaisuudessa sote-kiinteistöjen takia. Kunnat eivät käytännössä maksa lainojaan pois, vaan pitävät yllä lainakantaa, jonka suuruuteen kunnan pitäisi kiinnittää huomiota. TULOT JA MENOT IRRALLAAN Kunnan talouden tasapaino lasketaan liikelaskennan periaatteilla asettamalla tuloslaskelmassa kauden tuotot ja kulut vastakkain. Investointi voi myös olla aikaisempaa pienempi, kun väestökin on pienempi. Luovan laskennan toimenpiteet kirjanpidon tasapainon saavuttamiseksi saattavat tuottaa vahinkoa kunnalle itselleen. Mikä lopulta on se kunnan tulorahoituksen osuus, jolla toteutetut ja tulevat investoinnit voidaan ylläpitää. Saadakseen talouden alaskirjausten jälkeen tasapainoon, kunnan on hankittava lisää tuloja tai karsittava muiden toimintojen menoja. Periaatteessa alaskirjaus voidaan tehdä tuloslaskelman tai taseen kautta. Menneisyydessä kunta on voinut toteuttaa alaskirjattavan investoinnin tulorahoituksellaan tai lainalla. Kunnan peruspääoma ei myöskään jousta ”omistajien” eli kuntalaisten määrän mukaan. Yritykset uhraavat menoja saadakseen tuloja. Kuntien ei tarvitse laskea verotettavaa tai jakokelpoista tulosta, vaan tulos on eräänlainen katsaus kunnan tilanteesta tilinpäätöshetkellä. Kunnan toiminnan lähtökohta ja talouden logiikka eroavat yrityksistä. Tuloslaskelmassa lasketaan rahoitustarpeita poistojen kautta, mutta kunta ei todellisuudessa tarvitse rahaa poistoja varten, vaan investointeja varten. Viime vuosina syntyvyys on puolittunut ja lisäksi muuttoliike on rajusti pienentänyt syntyvyyttä haja-asutusalueilla. SYYT REAALITALOUDESSA Käyttöomaisuuden alaskirjausten syynä on usein väestön rakenteen ja määrän muutos. Kunnan kirjanpidon tulos voi olla ylijäämäinen, mutta kunta tarjoaa kuntalaisille huonot palvelut – tai päinvastoin. Kunnan peruspääomasta tehtynä alaskirjaus ei sen sijaan vaikuta kirjanpidon osoittamaan talouden tasapainoon
Molemmilla on selkeät tehtävät ja toimintakentät. Sen sijaan kotimaisen ruoan suhteen olemme edelläkävijä. Se on näytön paikka koko maakunnalle. Mutta eivätkös ne ole juuri trendikkäimpiä harrastuksia näin koronaajan keskellä. Sen suhteen meillä on paljon työtä edessä. työelimiä lakisääteisine aluekehitystehtävineen. Ajattelen, että nyt tulossa oleva uudistus on hallittavampi, ja siinä mielessä askellus on oikeanlainen. • Jorma Ylönen Kuva: Timo Aalto KL2_54-55.indd 54 1.2.2022 7.55. Haluamme myös pitää yllä keskustelua ruoantuotannon kannattavuudesta ja kotimaisen ruoan arvostuksesta. Korkeakoulutuksen saatavuus on meille iso kysymys. Olemme siinä peränpitäjä, jos maakunnat pannaan vertailuun. Aluekehitystyö on kiehtovaa. OIKEA ASKELLUS Heli Seppelvirta oli muutosjohtajana Etelä-Pohjanmaalla, kun Sipilän hallituksen soteja maakuntauudistusta valmisteltiin. Erityisesti nyt, kun alueja rakennepolitiikan tulevien vuosien rahoitusvarat ovat Etelä-Pohjanmaalla yli kolminkertaiset aiempaan verrattuna. Maakuntajohtajana hän aloitti helmikuun alussa. Heli Seppelvirran elämää tahdittavat työn lisäksi kolmilapsisen perheen kotiaskareet. Monialaisen maakunnan valmistelu kuitenkin kariutui. Katsotaan rauhassa, mitä tulevaisuus sitten tuo tullessaan, Seppelvirta sanoo. Kovin paljon muuta ei arkeen mahdu. Käyn lenkillä ja kudon villasukkia. Seppelvirran mukaan on tärkeää muodostaa toimiva yhteistyösuhde maakunnan liiton ja uuden hyvinvointialueen kesken. KIRITTÄVÄÄ KOULUTUKSESSA Uusi maakuntajohtaja sanoo, että Etelä-Pohjanmaalla on eniten kirittävää koulutuksessa ja kansainvälistymisessä. Olen tasaisen polun kulkija, ja siitä kertovat myös harrastukseni. Seinäjoella on erittäin vetovoimainen ammattikorkeakoulu, mutta maisteritason koulutus laahaa perässä. Maakunnan liitot ovat nimenomaan kuntien yhteisEtelä-Pohjanmaan näytön paikka Heli Seppelvirta 1978: Syntyi Nurmossa 1997: Ylioppilas Nurmon lukiosta 2001: Hallintotieteiden maisteri Vaasan yliopistosta 2002: Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysasiantuntijaksi 2012: Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtajaksi, toimi 2016–2019 muutosjohtajana Etelä-Pohjanmaan soteja maakuntauudistuksessa 2022: Aloitti helmikuun alussa Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajana Heli Seppelvirran mukaan korkeakoulutuksen saatavuus on EteläPohjanmaalla iso kysymys. Tuolloin kaavailtiin, että maakunnan liittojen tehtävät olisivat siirtyneet sote-palvelujen kanssa samaan organisaatioon. Aivan ensimmäiseksi työskentelin vuonna 2002 maakuntakaavasihteerinä ja olinpa hetken aikaa keskusneitinäkin, Nurmosta lähtöisin oleva Seppelvirta muistelee. Olemme Suomen ruokamaakunta: meillä on täällä paljon alkutuotantoa, isoja ja pienempiä jalostajia ja korkean tason tuotekehitystä. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 2 / 2022 E telä-Pohjanmaan uusi maakuntajohtaja Heli Seppelvirta tuntee talonsa. [ Kuka. Kykenemme puhumaan kuntien suulla ja ajamaan suoraan kuntien edunvalvonta-asioita. Hän on työskennellyt lähes koko työuransa Etelä-Pohjanmaan liitossa, ensin kymmenen vuotta aluekehittämisasiantuntijana ja sen jälkeen kymmenen vuotta aluekehitysjohtajana. Lisäksi liitossa alkaa kokonaismaakuntakaavan laadinta, mikä myös on iso haaste liiton toimiston ja koko maakunnan väelle. Seppelvirta sanoo olevansa sydämeltään aluekehittäjä
Kaupungin henkilöstöön kuuluu noin 370 eri toimialojen ammattilaista. Lisätietoja: kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen, puh. Kitee tunnetaan yrittäjäystävällisyydestään ja sujuvan arjen takaavista monipuolisista palveluistaan. [ Palveluhakemisto ] Triplan Oy | p. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Kiteen kaupunki hakee vakinaista Katso koko hakemus ja hae www.kitee.fi/tyopaikat maanantaina 28.2.2022 kello 15.00 mennessä. TALOUSJOHTAJAA Kitee on n. 040 105 1001 tai pekka.hirvonen@kitee.fi Haemme Huittisiin dynaamista KAUPUNGINJOHTAJAA rohkeasti kehittyvään seutukaupunkiin, jossa maankuulu hulluuskin on positiivista! Katso lisää: Kuntarekry.fi Huittinen Hakuaika päättyy 22.2.2022 #HullunaHuittisiin KL2_54-55.indd 55 1.2.2022 7.55. 10 000 asukkaan aktiivinen, hyvinvoiva ja taloudeltaan vakaa kaupunki
Myös kaupungin talous näyttää toipuvan. Itä-Suomen yliopisto siirsi opettajankoulutuksen Savonlinnasta Joensuuhun vuonna 2018 savonlinnalaisten ankarasta vastuksesta huolimatta. lemme. S avonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen, sd., pohtii, onko ihmisillä väärä käsitys savonlinnalaisten mielenmaisemasta OKL:n menetyksen jälkeen. Olin tuloksesta hämmästynyt, sillä en todellakaan ollut millään populistisilla teemoilla liikkeellä, Savonlinnassa valoa näkyvissä KL2_56-57.indd 56 1.2.2022 7.57. Hän kahmaisi yli 900 ääntä ja eroa listan seuraaviin, perussuomalaiseen yrittäjään Matti Lundeniukseen ja Liike Nytin ehdokkaaksi lähteneeseen Sosterin ex-johtajaan Panu Peitsaroon, kertyi yli 350 ääntä. KUNTAVAALIEN KÄRJESSÄ Anna-Kristiina Mikkonen oli viime kesäkuun kuntavaalien ylivoimainen ykkönen Savonlinnassa. 56 Kuntalehti 2 / 2022 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan kuntavaalien ääniharavia. On jo monta merkkiä siitä, että käänne parempaan on tapahtunut. OKL:n lähtö oli meille kova pettymys, mutta emme ole sen jälkeen jääneet ripottelemaan tuhkaa päälAnna-Kristiina Mikkosen mukaan sairaalan turvaaminen on savonlinnalaisille edelleen tärkeä asia. Viime vuoden tulos oli ennätyksellisellä tavalla ylijäämäinen, vaikka tuloksesta pyyhkisi pois valtion koronatukien vaikutuksen, Mikkonen kertoo. Olemme toista vuotta peräkkäin muuttovoittokunta, opiskelijamäärä on noussut samalle tasolle kuin OKL:n aikaan ja teollisuusyritykset ovat jatkaneet investointejaan kaupunkiin
Urapolkuni oopperajuhlilla kulki katulapsesta hallinnon huipulle. Se on sellaista arjen luksusta, jota vain harva kaupunki voi tarjota. Uudistuksessa linjattiin, että ei-yliopistollisilla hyvinvointialueilla voi olla vain yksi päivystävä sairaala, mutta Etelä-Savolle ja Lapille annettiin mahdollisuus pitää yllä kahta ympärivuorokautista päivystyssairaalaa vuoden 2032 loppuun saakka. Sairaalan turvaaminen on meille edelleen edunvalvontamme tärkein kysymys. Lisäksi vaalikampanjani jäi vaillinaiseksi, sillä työnhakuun liittyvien kiireiden takia en ehtinyt vastata vaalikoneisiin. Odotamme hallitukselta asiaa koskevaa lakiesitystä kevään aikana, Mikkonen sanoo. Laulan, koska se on kaikkinensa voimaa-antavaa tekemistä. Jos menetämme päivystyssairaalan, menetämme myös koulutuspaikat, Mikkonen sanoo. Hän lauloi useampana kesänä oopperajuhlien nuorisokuorossa ja toimi myöhemmin kymmenen vuoden ajan oopperajuhlien hallituksessa. ] koska kannatin muun muassa sotesäästöjä ja kyläkoulujen lakkauttamisia. Hän on varttunut Hernemäessä keskussairaalan ja jäähallin lähistöllä. elokuuta muun muassa kansalaisopistotoimintaa järjestävän Linnalan setlementti ry:n toiminnanjohtajana ja viikkoa myöhemmin kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Haluamme, että oikeus päivystykseen kirjataan pysyväksi terveydenhuoltolain muutoksella. Sosterin ja kaupungin päättäjät olisivat halunneet turvata päivystyssairaalansa asemaa viemällä Sosterin osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialuetta, mutta maan hallitus paalutti Itä-Savon pysymään Etelä-Savon yhteydessä. Hän laulaa Bel canto -naiskuorossa ja harjoituttaa itseään oopperalaulaja Johann Tillin yksityistunneilla. Sote-vaalit olivat todellakin sote-vaalit, ja se näkyy tuloksissa. OMA RANTA KESKUSTASSA Anna-Kristiina Mikkonen on syntyperäinen savonlinnalainen ja on asunut kaupungissa koko ikänsä muutamaa Joensuussa vietettyä opiskeluvuotta lukuun ottamatta. • Jorma Ylönen Kuva: Kimmo Peltonen KL2_56-57.indd 57 1.2.2022 7.57. Kyse on Savonlinnan ja Kemin sairaaloista. Hän sai 1 228 ääntä, oli Etelä-Savon tuloslistan neljäs ja SDP:n listakärki. Itä-Savon keskussairaalan tuleAnna-Kristiina Mikkonen Syntynyt: Savonlinnassa vuonna 1984 Kotikunta: Savonlinna Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Ammatti: Toiminnanjohtaja Tärkeimmät luottamustehtävät: Savonlinnan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuutettu, Suur-Savon Energiasäätiön hallituksen jäsen, Suur-Savon Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen ja Etelä-Savon maakuntavaltuutettu Harrastukset: Laulaminen, kieltenopiskelu, pianonsoitto Esikuva politiikassa: Tarja Halonen Hyvää Savonlinnassa + Saimaa ja luonto + Olavinlinna + Asenne, välitön ilmapiiri Kehitettävää Savonlinnassa Ympärivuotinen matkailu Huoltosuhde; lapsiperheitä tarvitaan enemmän Työpaikkoja lisää Jos menetämme päivystyssairaalan, menetämme myös koulutuspaikat. Kuntalehti 2 / 2022 57 [ Kuka. Siellä on henkinen kotini. Kuoro on aina iloinen, sosiaalinen yhdessä tekemisen hetki. Laulamiselle Mikkonen antaa yhä aikaa. Aloitin katulapsena Pajazzossa, jatkoin koirana Koirien Kalevalassa ja päätin urani viime vuonna hallituksen varapuheenjohtajana, Mikkonen kertoo. Olin parhaiten menestynyt naisehdokas koko Etelä-Savossa, Mikkonen sanoo. SAIRAALAN KOHTALO AUKI Savonlinnalaisen kuntapolitiikan polttopisteessä on jo pitkään ollut sairaalakysymys. Kyse on myös koulutuksesta, sillä Savonlinnassa on yhteensä 800 sote-alan koulutuspaikkaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja ammattiopisto Samiedussa. Jos niissä ei ole ympärivuorokautista päivystystä, niissä ei myöskään tehdä nukutusta vaativia leikkauksia. Hyvinvointialueen vaaleissa Peitsaro pyyhälsi ohi jättimäiselle 3 390 äänen potillaan, mutta myös Mikkonen menestyi hyvin. vaisuus jäi sote-ratkaisussa osittain avoimeksi. Hän aloitti 1. Savonlinna on Suomen toiseksi pienimmän sairaanhoitopiirin, Itä-Savon sairaanhoitopiirin eli Sosterin, keskuskaupunki. KATULAPSENA JA HALLINNOSSA Jokaisella aktiivista elämää viettävällä savonlinnalaisella on jonkinlainen kytkös oopperajuhliin, ja AnnaKristiina Mikkosella sidos on hyvin vahva. Voin pulahtaa Saimaaseen omalta laiturilta kaupungin keskustassa. Myöhemmin Mikkonen on siirtynyt Hernemäestä keskustaan, ensin kaupunkia halkovan Olavinkadun varteen ja sitten ydinkeskustan kupeessa sijaitsevaan Kasinosaareen, jossa hän asuu omarantaisessa omakotitalossa. Olen laulanut kuorossa yhdeksänvuotiaasta alkaen viikoittain. Voi käsitellä tunteitaan ja keskittyä vain laulamiseen. Kuntavaalimenestystä seurasi työntäyteinen syksy. Olen tyytyväinen sekä omaan että puolueeni menestykseen
Tutustu kumppanipaketteihin osoitteessa: kuntamarkkinat.fi/kumppanipaketit-2022 Tapahtuman järjestävät Kumppaniksi Kuntamarkkinoille KUNTALEHDEN maaliskuun numeron teemana on muuttoliike ja asuminen. Näyttelypaikat varataan saatujen toiveiden mukaisessa järjestyksessä, joten kannattaa toimia pian. [ Seuraava numero ] Teema: Muuttoliike ja asuminen • Ilmestyy 9.3. 15.9. Kuntamarkkinat järjestetään 14.-15.9.2022. Kuva: Kari Långsjö 14. KL2_58-59.indd 58 1.2.2022 8.10. Järjestyksessään 29. Soten suuri siirto -sarjassamme seuraamme alueuudistuksen etenemistä. 2022 Ideoita pulppuava koko kuntakentän yhteinen vuoden suurin foorumi palaa Kuntatalolle kahden vuoden jälkeen. Kumppaninäyttelyn paikkojen varaaminen on avattu. Juuri valitut aluevaltuustothan aloittavat maaliskuussa. Ruodimme lehdessä myös monipaikkaisuuden vaikutuksia ja asuntopolitiikkaa. Millaista koronaajan muuttoliike on ollut ja millaisena muuttoliike mahdollisesti jatkuu
Hyvinvointialuehan ei ole kunnan sidosyksikkö, eli myynti hyvinvointialueelle on toimintaa markkinoilla ja se tulee antaa yhtiön tehtäväksi. Hyvinvointialueen on hankala järjestää ateriapalvelut tehokkaasti yksin sosiaalitoimeen. Lue lisää: www.bdo.fi/hyvinvointialueet Miten järjestää tehokkaat ja elinvoimaa tukevat tukipalvelut omaisuuden siirtojen jälkeen. Yhtiöittämisessä on otettava huomioon yhtiön palveluja käyttävien kuntien ja hyvinvointialueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Näiden kokemusten perusteella olemme luoneet yhtiöittämisen toteutusmallin. MAINOS MAINOS KL2_58-59.indd 59 1.2.2022 8.10. Sote-lainsäädännön täydennysehdotuksen mukaan vuoden 2023 aikana kunnilla ei olisi yhtiöittämisvelvoitetta ja hyvinvointialueilla olisi mahdollisuus hankkia kunnilta palveluja ja tavaroita hankintalain estämättä, jos hankinnan määrä alittaa EU-kynnysarvot (vuonna 2021 214 000 euroa). Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyömuotoja ovat käytännössä hyvinvointiyhtymä tai yhteisesti omistettu yhtiö. Nämä tulee sovittaa yhteen sopimusoikeudellisesti niin, että huomioidaan niin osakkaiden toimintaa koskeva lainsäädäntö, hankintaja osakeyhtiölain vaatimukset sekä verotukseen ja markkinaehtoisuuteen liittyvät asiat, kertoo BDO:n Senior Legal Counsel Heikki Mustonen. Suunnitelman hyväksymisen jälkeen yhtiöittäminen toteutetaan hyväksytyn toteutussuunnitelman mukaisesti siten, että turvataan perustettavan yhtiön toiminnan aloitus ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Hyvinvointiyhtymä tai yhteisesti omistettu yhtiö ratkaisuna tukipalvelujen tuottamiseen Tukipalvelujen tuottaminen on keskeinen hyvinvointialueiden ja kuntien ratkaistava asia varsinkin keskuskaupunkien ulkopuolella. Vastaavasti kunnan keittiössä on kapasiteettia tuottaa aterioita niin hyvinvointialueen kuin oman kunnan tarpeisiin. Vastaavasti hyvinvointialueen tulee soveltaa hankintalakia, kun se hankkii palveluita kunnan omistamalta yhtiöltä, Ronkainen jatkaa. Kokenut kumppani auttaa löytämään sopivan toteutusmallin BDO on toteuttanut satoja erilaisia kuntien ja muiden yhteisöjen toimintojen yhtiöittämisiä. Hyvinvointiyhtymä tai yhteisesti omistettu yhtiö voivat toimia sekä kuntien että hyvinvointialueiden sidosyksikköinä, jolloin palveluja voidaan tuottaa vapaasti ja niitä voidaan hankkia hankintalain estämättä, sanoo Alpo Ronkainen Ateriapalvelut ovat merkittävimpiä tukipalveluja, jotka siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Hyvinvointialueiden tulee järjestää myös niille siirtyvien toimintojen tukipalvelut, joista merkittävimpiä ovat ateriaja siivouspalvelut. Mallin mukaisessa yhtiöittämisessä tunnistetaan osapuolien tavoitteet, selvitetään yhtiöittämiseen liittyvät oikeudelliset rajoitteet ja mahdollisuudet, varmennetaan perustettavalle yhtiölle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Nämä voivat toimia molempien sidosyksikköinä, jolloin palveluja voidaan tuottaa vapaasti ja niitä voidaan hankkia hankintalain estämättä, Alpo Ronkainen sanoo. Useat kunnat ovat tuottaneet näitä palveluja joko alueille siirtyviin sote-palveluihin tai sote-palveluja tuottaneelle kuntayhtymälle. Usein on esimerkiksi niin, että kunnassa on vain yksi keittiö, joka tuottaa aterioita niin kouluille kuin sosiaalitoimeen. Nyt ollaan uudessa tilanteessa, kun kunnilla on vain hyvin rajoitettu mahdollisuus tuottaa näitä palveluja hyvinvointialueille, sanoo BDO:n kunta-alan rakennejärjestelyihin erikoistunut partner Alpo Ronkainen. Olemme toteuttaneet yhdessä kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden kanssa lukuisia in-house palveluyhtiöitä
PALVELUKSESSANNE SUOMALAISEN JULKISHALLINNON HUIPPUASIANTUNTIJA WWW.ABILITA.FI PARASTA MITÄ TIEDÄMME JA MINKÄ TIEDÄMME PARHAITEN KUNTIEN TIETOJÄRJESTELMÄT KL2_60.indd 60 1.2.2022 7.53. Olemme kokenut suomalainen ohjelmistotalo, jonka juuret ovat syvällä kuntasektorilla. Tuemme kuntien kehitystä rautaisella osaamisellamme, sekä Suomen kehittyneimmillä toiminnanohjausratkaisuilla. Me olemme täällä, lähellä sinua, kun tarvitset meitä