Kuntalehti 2/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

[ Kolumni ] Minna Punakallio: Vähemmän on paremmin SUITSII MENOJA Kuntien edessä ankeus Jo 50 kuntaa ilman pankkia! Inhouse-ratkaisu EU-tuomioistuimesta Budjettipäällikkö Mika Niemelä KL2_1.indd 1 30.1.2023 12.51. 2 I 2023 I 8.2
Yksittäiset taloyhtiöt eivät kykene organisoimaan tällaista toimintaa taloudellisesti järkevällä tavalla. Yhä jatkuva kaupungistuminen on muuttanut asumista ja samalla myös perinteinen suomalaisten asumisen unelma on muuttunut. Yhteisöllisyyttä ja palveluita tarjoava asuinympäristö – moderni kyläkortteli kaupungissa – on monen eri-ikäisen toive. Suomessa on totuttu pilkkomaan korttelit useiksi rakennuspaikoiksi ja jakamaan ne kilpailutuksella eri rakennusliikkeille. Tänään yhteisöllisyyttä kestävällä tavalla ylläpitävän ympäristön syntyminen edellyttää kaavoittajan ja rakennuttajan aktiivista yhteistyötä, minkä lisäksi tuore lainsäädäntö kannustaa kuntia ja hyvinvointialueita edistämään modernia yhteisöllistä asumista”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Ronkainen Health City Finland Oy:stä, joka on Kotikatu365-konseptillaan modernin yhteisöllisen asumisen edelläkävijä Suomessa. ILMOITUS KL2_2-5.indd 2 30.1.2023 12.52. Yhteisöllisyys asumisessa onkin jo kasvava trendi monissa kasvukaupungeissa. Tätä tukee myös tutkimustieto. Yhteisöllisten rakenteiden ja palveluiden luominen edellyttää kuitenkin korttelitason suunnittelua ja kustannusten jakautumista riittävän isolle asuntomäärälle, jotta ne voidaan tarjota asukkaille kohtuuhintaisesti. KOTIKATU365-YHTEISTILOJEN OLOHUONEESSA VOI PITÄÄ VAIKKA JUHLAT. ”Kunnat voisivatkin ohjata maankäyttöä ja kaavoitusta kohti yhteisöllistä asumista mahdollistamalla nykyistä enemmän korttelimittakaavassa tapahtuvaa rakennuttamista”, Ronkainen kannustaa. Kunnilla on tärkeä rooli yhteisöllisen rakentamisen mahdollistamisessa korttelimittakaavan kaavoitusratkaisuilla. YHTEISÖLLISYYS KUULUU KAIKILLE SUKUPOLVILLE SUOMESSA TARVITAAN ENEMMÄN MODERNIA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli tarjoaa asukkaille Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot Kodin jatkeena 500-600 m 2 :n monipuoliset yhteistilat Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle, pihapiiriin tai asukkaan kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin ja vastaava kohde on rakenteilla Kuopion Hatsalaan. VTT:n ”Korttelimaiset kaupunkiasumisen kokonaiskonseptit” -tutkimuksen tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan kunnallista päätöksentekokulttuuria tulisi uudistaa ja korttelitason suunnittelua, tonttikilpailutuksia sekä hankintaja hallintamalleja kehittää perinteisen yksittäiseen kiinteistöön perustuvan mallin ohelle. ”Tämä hetken suurin ikäluokka on 1960-luvulla syntyneet, joiden lapsuusajan mielenmaisema ja asumisen unelma löytyy kaupungista lähiöpihalta ja sen ympärillä elävästä asuinyhteisöstä, missä eri-ikäisten ihmisten vuorovaikutus luo asumiseen turvallisuutta ja inhimillistä arvoa. Korttelitason suunnittelu mahdollistaa yhteisöllisyyden rakentamisen taloudellisesti järkevästi Vaikka yhteisöllisen asumisen kasvava tarve on tiedostettu, perinteinen kaavapolitiikka ei tue sen rakentamista
JATKUVA energiakriisi, turvallisuushaasteet, inflaatio, korkotason nousu, valtionosuuksien mahdolliset lisäleikkaukset ja vielä piilossa olevat mustat joutsenet aiheuttavat jo nyt väristyksiä vuoden 2024 alustavaa taloussuunnittelua tekevissä. Yhteisöllisten rakenteiden ja palveluiden luominen edellyttää kuitenkin korttelitason suunnittelua ja kustannusten jakautumista riittävän isolle asuntomäärälle, jotta ne voidaan tarjota asukkaille kohtuuhintaisesti. Yhteenvedossa mainitaan mm. YHTEISÖLLISYYS KUULUU KAIKILLE SUKUPOLVILLE SUOMESSA TARVITAAN ENEMMÄN MODERNIA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA Kotikatu365 -asuinja palvelukortteli tarjoaa asukkaille Viihtyisät ja kohtuuhintaiset kodit, eri asumismuodot Kodin jatkeena 500-600 m 2 :n monipuoliset yhteistilat Yhteiskäytössä kulku-, liikuntaja hyötyvälineitä Digitaalinen palveluportaali yhteisten tapahtumien luomiseen, tilojen varaamiseen, palvelujen tilaamiseen Palveluoperaattorin aulapalvelu tukee käytännön asioissa ja yhteisten tapahtumien luomisessa Arkea ja hyvinvointia tukevat palvelut tuodaan lähelle, pihapiiriin tai asukkaan kotiovelle Kotikatu365 Lipporannan korttelissa Oulussa asuu jo yli 600 asukasta vauvasta vaariin ja vastaava kohde on rakenteilla Kuopion Hatsalaan. Koronavuosina kuntien talous todellakin koheni tukien ansiosta, mutta valtionosuuksien pienentäminen oli suuri virhe. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 12 numeroa vuonna 2023 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Nollakorkomaailma on mennyttä aikaa, joten välttämättömät investoinnit maksavat entistä enemmän paitsi kohonneen Kuntien toimintakyky on turvattava Kuntien valtionosuusjärjestelmä kaipaisi uudistamista. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi H arvoin on kuntataloudessa yhtä aikaa niin paljon liikkuvia osia kuin nyt. KOTIKATU365-YHTEISTILOJEN OLOHUONEESSA VOI PITÄÄ VAIKKA JUHLAT. Yhteisöllisyyttä ja palveluita tarjoava asuinympäristö – moderni kyläkortteli kaupungissa – on monen eri-ikäisen toive. kustannustason vuoksi, myös rahoituskulujen takia. VM tunnistaa itsekin kehittämistarpeen. Alueuudistuksen kustannuksia ei saa kuitenkaan maksattaa kunnilla, vaan kuntien ja kaupunkien toimintakyky sekä investointimahdollisuudet on turvattava jatkossakin. Tätä tukee myös tutkimustieto. Investointeja on rahoitettu lainoilla, joihin on otettu korkosuojaus jo ennen korkotason kiihtymistä. Yhteisöllisyys asumisessa onkin jo kasvava trendi monissa kasvukaupungeissa. VTT:n ”Korttelimaiset kaupunkiasumisen kokonaiskonseptit” -tutkimuksen tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan kunnallista päätöksentekokulttuuria tulisi uudistaa ja korttelitason suunnittelua, tonttikilpailutuksia sekä hankintaja hallintamalleja kehittää perinteisen yksittäiseen kiinteistöön perustuvan mallin ohelle. ”Tämä hetken suurin ikäluokka on 1960-luvulla syntyneet, joiden lapsuusajan mielenmaisema ja asumisen unelma löytyy kaupungista lähiöpihalta ja sen ympärillä elävästä asuinyhteisöstä, missä eri-ikäisten ihmisten vuorovaikutus luo asumiseen turvallisuutta ja inhimillistä arvoa. Ja nyt sen pitäisi myös tunnustaa tosiasiat ja polkaista uudistustyö käyntiin. ILMOITUS KL2_2-5.indd 3 30.1.2023 12.52. Valtion kaavailema alustava rahoitus ei tule riittämään, ja valtio joutuu tukemaan oman linjauksensa mukaisesti alueita niiden ensimmäiset vuodet. Korttelitason suunnittelu mahdollistaa yhteisöllisyyden rakentamisen taloudellisesti järkevästi Vaikka yhteisöllisen asumisen kasvava tarve on tiedostettu, perinteinen kaavapolitiikka ei tue sen rakentamista. Kuntalehti 2 / 2023 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 108. Valtio korvasi koronakurimuksen kustannuksia kunnille isolla kauhalla, mutta tuli sitten katumapäälle ja leikkasi viime vuonna monen kunnan valtionosuuksia. verohännät parantavat tuloja, kuten Kuntalehden tässä numerossa monet kunnat kertovat. Ja itse asiassa koko kuntien valtionosuusjärjestelmä kaipaisi uudistamista. Valtion velkaantuminen on tällä hetkellä ennätyksellistä. Suomessa on totuttu pilkkomaan korttelit useiksi rakennuspaikoiksi ja jakamaan ne kilpailutuksella eri rakennusliikkeille. Energiatehokkuudessa kunnat ovat jo nyt edelläkävijöitä. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. Ennen päätöksiä olisikin pitänyt selvittää, mitkä koronan kustannukset olivat ja tulevat vielä pitkään olemaan. Lisäksi kunnat ovat olleet monin paikoin kaukaa viisaita. Kukaan ei tiedä pandemian todellisia kustannuksia, sillä ne eivät rajoitu vain kiivaimpiin virusvuosiin. Kasvavissa kunnissa niillä on jo monin paikoin kiire. Investoinnit muun muassa kuntainfraan, kouluihin ja päiväkoteihin sekä liikuntapaikkoihin on kuitenkin tehtävä. Kunnilla on tärkeä rooli yhteisöllisen rakentamisen mahdollistamisessa korttelimittakaavan kaavoitusratkaisuilla. Yksittäiset taloyhtiöt eivät kykene organisoimaan tällaista toimintaa taloudellisesti järkevällä tavalla. Näin eduskuntavaalien alla erilaisia leikkauslistoja alkaa kiertää niin puoluetoimistoissa kuin ministeriöissäkin. ”Kunnat voisivatkin ohjata maankäyttöä ja kaavoitusta kohti yhteisöllistä asumista mahdollistamalla nykyistä enemmän korttelimittakaavassa tapahtuvaa rakennuttamista”, Ronkainen kannustaa. Tämä budjettivuosi näyttää usean kunnan ja kaupungin horisontista vielä suhteellisen mukavalta, kun koronatukia vielä sulatellaan ja ns. Vuonna 2019 valtiovarainministeriö teki esiselvityksen järjestelmän kehittämisestä. Julkisessa taloudessa keskitytään nyt hyvinvointialueiden hyvinvointiin, ja tämä on toki ymmärrettävää. Tänään yhteisöllisyyttä kestävällä tavalla ylläpitävän ympäristön syntyminen edellyttää kaavoittajan ja rakennuttajan aktiivista yhteistyötä, minkä lisäksi tuore lainsäädäntö kannustaa kuntia ja hyvinvointialueita edistämään modernia yhteisöllistä asumista”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Ronkainen Health City Finland Oy:stä, joka on Kotikatu365-konseptillaan modernin yhteisöllisen asumisen edelläkävijä Suomessa. että ”kuntien tilanteet ovat niin erilaisia, että pelkästään valtionosuusjärjestelmää kehittämällä ei voi vastata erikokoisten ja eri tilanteessa olevien kuntien haasteisiin”. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. • Yhä jatkuva kaupungistuminen on muuttanut asumista ja samalla myös perinteinen suomalaisten asumisen unelma on muuttunut
[ Kunnan töissä ] 60 Kaikkea ei voi ennakoida [ Työ ja tekijä ] 62 Tuttuun taloon [ Luottamuksella ] 64 Päijät-Hämeessä on jo sopeutettu [ Seuraava numero ] 66 Teema: Eduskuntavaalit • Säkylän kyberhyökkäys johtui ulkoisen palveluntuottajan vakavasta virheestä KL2_2-5.indd 4 30.1.2023 12.52. 6 [ Sisältö 2/2023 ] s. Kuva: Sami Kilpiö Minna Arve: Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhä tärkeämpää. 24 Kuva: Liisa Takala Mika Niemelä: Mitäpä jos ei käynnistettäisi valtavia uusia myllerryksiä. [ Lakiklinikka ] 58 Miksi sidosyksiköitä tarvitaan. 13 Kirja: Mitä humanismi tekee taloudessa?, Tape 14 Liikenne: Kyläkelekoilla kunnan raitille! [ Teemat: Talous ja hankinnat ] 16 Viimeinen lihava vuosi 24 Kuntien arki jatkuu soten jälkeenkin 30 Pankin konttori puuttuu jo liki 50 kunnasta 36 Uusikaan laki ei puutu inhouse-kysymyksiin 40 Harmaa vyöhyke: Inhouse-yhtiöiden määräysvalta 42 Veteen, hiekkaan ja kallioon 44 Epävarmuuden aikaa [ Kolumni ] 47 Minna Punakallio: Vähemmän on paremmin 48 Kriisikuntien tilanne vaihtelee 50 Hyvinvointialueilla pula hankintaosaajista 52 Palkkioissa on eroja [ Uutisanalyysi ] 56 Hannu Lehtilä: [ Lakia lukien ] 57 Onko kuntajohtajien rekrytointi kriisissä. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 4 Kuntalehti 6 / 2019 Kuntalehden tilaukset Puh. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Rento kuluvahti [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi valtiovarainministeriön budjettipäällikön Mika Niemelän hänen työhuoneessaan Valtioneuvoston linnassa Helsingissä
16 s. Kuva: Sami Kilpiö Daniela Sundberg: Me emme ole vuosikausiin ottaneet taseeseen lainaa, vaan olemme päinvastoin lyhentäneet lainoja. 30 Tuula Tauriainen: Laskunmaksuasioissa olen minäkin. Kuva: Heikki Sarviaho • Pienten kuntien verkostossa on isoja teemoja pohdittavana • Kuntien päivitettävä hallintosääntömallinsa • Hulevedet arvioitua likaisempia – Kuntien kannattaa selvittää riskikohteet KL2_2-5.indd 5 30.1.2023 12.52. Kuntalehti 6 / 2019 5 s
Tarjottimella on erilaisia sopeutuskeinoja, hän kertoo. KL2_6-11.indd 6 30.1.2023 12.53. Tarjoamme tuleville poliittisille päätöksentekijöille joitakin ajatuksia, mitä voitaisiin tehdä menopuolella. 6 Kuntalehti 2 / 2023 [ Hän ] RENTO KULUVAHTI Valtiovarainministeriön budjettipäällikön Mika Niemelän johdolla valmistellaan menoja rakennekartoitusta, joka valmistuu helmikuun lopulla
Kuntalehti 2 / 2023 7 . Mitäpä jos ei käynnistettäisi valtavia uusia myllerryksiä. KL2_6-11.indd 7 30.1.2023 12.53. RENTO KULUVAHTI Mika Niemelää huolettaa, mitä seuraava hallitus keksii kuntien ja hyvinvointialueiden kontolle
Olin sielläkin pääasiassa budjettihommissa. Tämä on hyvä huone, mutta kyllä täällä on huono ilmanvaihto. Paljon on uutta opittavaa, mutta hyvä puoli oli, että tunsin täältä varmaan 30 ihmistä etukäteen. KL2_6-11.indd 8 30.1.2023 12.53. Rennon olemuksen takaa on paljastunut tiukka valtion kirstunvartija. Niemelä työskenteli aiemmin työja elinkeinoministeriössä Aleksanterinkadun toisella puolella. Kesällä oli tukalaa, hän sanoo. Hyppäys kadun toiselle puolelle ei siis ollut kulttuurishokki. 170-sivuisen raportin laadinnassa on ollut VM:n virkamiesten lisäksi mukana myös virkaväkeä VTV:stä ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnasta. PohjoisKarjalan murre kuuluu hänen puheestaan, vaikka etelä on imaissut hänet jo vuosia sitten. HUIPPUPORUKKAA Niemelän työhuoneesta Valtioneuvoston linnasta avautuu näkymä Senaatintorille. Lisäksi on kuultu myös Julkisen talouden tasapaino ei tule sormia napsauttamalla ja entisellä tavalla jatkamalla. Siitä saatiin viestinnän kanssa aikaan hauska juttu, kun virkamies ylittää kadun. Ei hän kaukaa tullut. Olen ollut ministeriöiden talousjohtajista varmaan V veeämmäläisin. Hän viihtyi parikymmentä vuotta kauppaja teollisuusministeriössä ja sen korvanneessa työja elinkeinoministeriössä. Vanha kello on ajassaan ja lyö puolen tunnin välein. [ Hän ] 8 Kuntalehti 2 / 2023 Valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikkönä huhtikuussa aloittanut Mika Niemelä vaikuttaa mutkattomalta tyypiltä. Kyllä tämä on minulle henkinen koti. Sisustus on suunnilleen samanlainen kuin hänen edeltäjiensä aikaan. Työyhteisöön sopeutuminen on siksi mennyt kivuttomasti. Siinä ehdotettiin valtion rahojen käyttöön entistä selvempiä sääntöjä. Lieksassa syntynyt ja kasvanut Niemelä pitää mielellään kotiseutuaan esillä. Ehkä lupsakkuus on pohjoiskarjalaisuutta. Niemelä itsekin vaikuttaa huippumotivoituneelta. Moni miettii kuitenkin, että mikä ihmeen Mika. NYT PUHUTAAN VELASTA Tuore budjettipäällikkö on jo ehtinyt lukuisia kertoja varoittaa valtion velkaantumisesta, mutta eniten kohua herätti hänen johtamansa työryhmän marraskuun alussa julkaisema julkisen talouden ohjausraportti. Niemelä valittiin VM:ään Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajaksi siirtyneen Sami Yläoutisen tilalle. Poninhäntäinen budjettipäällikkö alkaa tulla pikkuhiljaa tutuksi suomalaisille. On painetta siihen, että jollakin aikavälillä jotakin täytyy muuttaa, sanoo budjettipäällikkö. Hän kehuu VM:n budjettiosaston ”huippuporukkaa”, johon kuuluu noin 50 ”motivoitunutta ammattilaista”. Olen aina ajatellut enemmän veronmaksajan näkökulmaa – toki tärkeitä asioita puolustaen, mutta kumminkin suitsien
Ilahtuneita oltiin varsinkin siitä, että työryhmä linjasi, että kuntien valtionosuusleikkauksista tulisi pidättäytyä, jos niihin ei liity tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Niemelää huolettaa, mitä seuraava hallitus keksii kuntien ja hyvinvointialueiden kontolle. Vaaliväittelyissä on heitelty ideoita ja lupailtu muutoksia. Kun olemme tekemässä näin isoa muutosta, on pohdittava, miten kuntakentällä selvitään murrosvaiheesta. Mitään hokkuspokkustemppua kuntien talouden kohentamiseen tulevaisuudessa hänellä ei ole, mutta yhteistyön hakemista kannattaisi hänestä miettiä. Valtion velkaantumisesta oltiin hänen mukaansa vielä loppukeväällä aika hiljaa, vaikka VM on ollut huolissaan velkataakasta pitkään. Valtion budjetin tekoon käytetään vuoden mittaan paljon energiaa. Eipä siitä hirvittävän paljoa puhuttu. Vasemmistoliitosta ärähdettiin tuoreeltaan, että VM:n työryhmän tekemät ehdotukset ovat politisoituneita ja toivottiin, että virkamiehet pysyisivät lestissään. EI SATAA STRATEGIAA Niemelä on käynyt muun muassa kuntajohtajien niin sanotun Ryhmä 44:n tapaamisessa kertomassa johtamansa työryhmän raportista. Velkaantuminen on nyt keskeisesti poliiOlen ollut ministeriöiden talousjohtajista varmaan veeämmäläisin. Ryhmässä kommentoitiin jälkikäteen, että kunnat ovat saaneet VM:stä ystävän. Kaikille eduskuntapuolueille tarjottiin mahdollisuus keskustella aiheesta etukäteen meidän kanssamme. Mika Niemelän mielestä hankkeiden seurantaan pitäisi jatkossa panostaa eli jos joku hanke ei tunnu menevän kunnolla eteenpäin, rahaa ei tulisi automaattisesti. tikkojen puheenaiheena välikysymyksestä alkaen. Niemelä puolustautui, ettei raportti ole politisoitunut. puolueita ja työmarkkinajärjestöjä. Se asettaa kunnat sellaiseen tilanteeseen, jossa liikkumavara on aika paljon kapeampi, kun hartiat ovat kapeammat kuin aiemmin. KL2_6-11.indd 9 30.1.2023 12.53. Tuolla kauempana on vaikeampaa. Kunnat ovat keskeinen toimija tässä järjestelmässä kaiken kaikkiaan. Taloudellinen kriisi, Venäjän hyökkäyssota ja korkojen nousu antavat tietysti selkänojaa VM:n viestiin. Olen mennyt viime aikoina hyvinvointialueiden asioita tarkkaan läpi. Kuntalehti 2 / 2023 9 . Totta kai tekemistä ja kustannuspainetta siirtyy hyvinvointialueille, mutta niin sinne siirtyy tulovirtaakin. Kun asuntolainojen korot alkavat nousta, velka tuntuu yksilötasollakin. Niemelä sanoo panneensa ilolla merkille, että velkakeskustelua käydään laajemminkin kuin vain poliitikkojen piirissä. Muiden puolueiden riveistä tuli tyytyväistä hyrinää, vaikka ongelmallisiakin kohtia löytyi. Niemelä muistuttaa, että talouden kantokyky on ollut kunnilla vahvempi ennen hyvinvointialueiden perustamista. Kyllä porukka pakkaa tuppautumaan näille leveyspiireille
Hyvinvointialueiden tilanteestakaan hän ei olisi vielä huolissaan. Monet hiihtäjät olivat rajavartijoita, ja liikunnanopettajan hommatkin kiinnostivat. Joskus itsekin mietin, että miksi hain lopulta Turkuun. Hankkeiden seurantaan pitäisi Niemelän mielestä jatkossa panostaa eli jos joku hanke ei tunnu menevän kunnolla eteenpäin, rahaa ei tulisi automaattisesti. Taustalla on marraskuun alussa julkistettu raportti, jossa ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi arvioitiin kuusi miljardia euroa. Ei. Urakka on niin iso, että siinä on käännettävä kaikki kivet. Minulta on kysytty monta kertaa, milloin tulee Niemelän lista, hän viittaa kuuluisaan Sailaksen listaan lamavuosina. Silloin olisi ihan eri tilanne. Ehkä yksi selittävä tekijä oli, että yksi hyvä lapsuudenystävä asui siellä. Niemelän johdolla valtiovarainministeriössä ollaan nyt tekemässä menoja rakennekartoitusta, josta voi uumoilla uutta kohua. POHJOIS-KARJALAAN Lieksalaispojan päätyminen yliopistoon ja ministeriöihin töihin on sattumaa, joka on mahdollista Suomen tapaisessa maassa. [ Hän ] 10 Kuntalehti 2 / 2023 Kun uutta hallitusohjelmaa tehdään, niin mitäpä jos meillä olisi yksi vaalikausi, että keskityttäisiin viemään aiempia uudistuksia eteenpäin ja kunnolla maaliin, hän ehdottaa. Meidän pitäisi tietysti pystyä tarjoamaan sellainen tarjotin, joka ylittäisi viisi tai kuusi miljardia euroa. Silloin olisi mahdollisuuksia, mistä valita. Esimerkiksi hän nostaa budjetin, johon käytetään vuoden mittaan paljon energiaa. Tosissaan kilpaileminen jäi vähitellen takaalalle, mutta lukion jälkeen hän oli yhden vuoden liikuntaopistossa. Mutta entä jos olisi huomattu 10 miljoonan kohdalla, että tämä ei lähdekään menemään oikeaan suuntaan tai pitää muuttaa jotakin tai vetää johto seinästä. Se ehkä johtuu siitä, että me emme seuraa niitä riittävästi. Ehkäpä tässä olisi tarpeen antaa työrauha alueille. TÖPSELI SEINÄSTÄ Niemelä huomauttaa, että tälläkin kaudella joitakin hankkeita ja toimia on valmisteltu ja viety läpi liian nopeasti. Tarjottimella on erilaisia sopeutuskeinoja, Niemelä kertoo. Ajatuksena on, että se ei ole kuitenkaan mikään tyhjentävä VM:n lista, jossa sanomme, että nämä ja nämä leikkaukset pitäisi tehdä. Kun uutta hallitusohjelmaa tehdään, niin mitäpä jos meillä olisi yksi vaalikausi, että keskityttäisiin viemään aiempia uudistuksia eteenpäin ja kunnolla maaliin. Teininä mietin kumpaakin alaa. Voihan olla, että uudella hallituksella on haluja myös lisätä rahoitusta johonkin. Itse kaipaisin rauhallisuutta ja suunnitelmallisuutta. Mitä jos tehtäisiin vain töitä oikeasti. Emmehän me kestävällä tiellä nyt ole. Voidaan ehdottaa millaisia olisivat fiksut budjetointitavat ja miten raportointi voisi mennä oikeaan suuntaan. Esimerkkinä voin mainita sähkötuet. Jotkut ovat verranneet Niemelää hänen kuuluisimpiin edeltäjiinsä budjettipäälliköinä – Raimo Sailakseen ja Erkki Virtaseen, jonka kanssa Niemelä ehtikin työskennellä kauppaja teollisuusministeriössä ja työja elinkeinoministeriössä. Mitäpä jos ei käynnistettäisi valtavia uusia myllerryksiä. Joskus saatetaan huomata, että joku ICThanke on voinut epäonnistua, mutta siinä on menty jo niin pitkälle, että sitä ei uskalleta enää keskeyttää. Hänen mielestään tehtyjen päätösten arviointi voisi joskus olla järkevää. Vuoden kuluttua tiedämme enemmän. Mietimme liian vähän sitä, miten asiat oikeasti menivät. EI NIEMELÄN LISTAA Julkisuuteen ja moitteisiin Niemelä saa nyt tottua. Toivoisin hetkeksi rauhaa. Varsinkin nyt eduskuntavaalien alla VM:n virkamiesten toimintaa ja sanomisia seurataan herkästi. Kaikkea pitää arvioida. Totta kai, kun joudumme puhumaan vaikeista asioista, siitä tulee kritiikkiä, mutta myös arvostusta ja kehuja, kun virkamiehet nostavat asioita esille. Armeijan hän kävi rajavartiostossa Onttolassa Joensuun vieressä. Kun on mennyt jo 80 miljoonaa euroa, ei uskalla enää vetäistä töpseliä seinästä. Nyt tehtävä menoja rakennekartoitus on vastaus. Joidenkin mielestä rahat olivat lopussa jo marraskuussa. Kaikille ei ole vielä kirkastunut, millainen tämä alueiden rahoitusjärjestelmä ylipäätään on ja miten se toimii. Mitäpä jos ei tehtäisikään sataa uutta strategiaa tai tiekarttaa tai vastaavia. Voitaisiin hyvin laittaa hanke jäihin. Sitten käydään poliittista keskustelua hallituksessa ja koko syksy eduskunnassa. Se nimittäin valmistuu tämän kuun lopussa eli kuumimpaan vaalikamppailuaikaan. Tarjoamme tuleville poliittisille päätöksentekijöille joitakin ajatuksia, mitä voitaisiin tehdä menopuolella. Aika vähän myöskään lakkautetaan tai keskeytetään hankkeita, vaikka ne epäonnistuisivat. Niidenkin pitää oppia vielä. Jotkut asiat menevät aika vauhdilla eteenpäin. Meidän mielestämme ei ollut. Julkisella puolella olleen vuosien myllerrysaallon sijaan hän näkee, että nyt olisi aika ottaa hengähdystauko. Valmistettaisiin vaikka huolella seuraavia uudistuksia. 1990-luvun lamavuosien leikkauslistoja valmistelleeseen kaksikkoon vertaaminen ei ole ihme, sillä Niemelän ja VM:n budjettiosaston on mietittävä, miten julkinen talous saataisiin tasapainoon. Sitten kun mennään vuosi eteenpäin, tehdään tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomus, mutta mesotaanko ja uutisoidaanko siitä. Myös VM:n vero-osastolla on tekeillä verokartoitus, jossa läpivalaistaan verotuloja ja tuodaan esille erilaisia mahdollisuuksia. Pyrimme enemmän kuvaamaan menoeriä ja mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat sopeuttamistoimille. KL2_6-11.indd 10 30.1.2023 12.53. Ensin sitä valmistellaan eri virastoissa, sitten ministeriöissä ja sitten valtiovarainministeriössä. Pikkupoikana Niemelä urheili paljon, hiihti ja pelasi jalkapalloa. Kyllä se summa pitäisi valtaosin hoitua veropuolen ratkaisuilla ja suorilla säästötoimilla. Hän muistuttaa, että ehdotukset voivat olla myös teknistyyppisiä
Kuntalehti 2 / 2023 11 [ Kuka. Kotiseutu Pohjois-Karjalassa vetää Niemelää kuitenkin puoleensa, joten hän rakensi viime kesänä mökin järven rannalle Kontiolahdelle, joka muuten palkittiin viime vuoden liikkuvimpana kuntana. ] Mika Niemelä • Syntyi Lieksassa vuonna 1975 • Asuu Espoossa • Valmistui valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 2001 • Töissä pari vuotta startup-yrityksessä, joka kaupallisti verkko-opetusohjelmaa • Työskenteli vuodesta 2005 kevääseen 2022 asti suunnittelijana, ylitarkastajana, neuvottelevana virkamiehenä, talousjohtajana ja lopussa myös ohjausyksikön vetäjänä kauppaja teollisuusministeriössä, joka muuttui vuonna 2008 työja elinkeinoministeriöksi • Aloitti viisivuotisen kautensa valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä huhtikuussa 2022 • Perheeseen kuuluu avovaimo, kaksi tytärtä ja borderterrieri Hilma • Harrastaa juoksua, hiihtoa, rakennustöitä ja moottorisahahommia Hän pääsi Turun yliopistoon ja opiskeli valtio-opin ohella taloustiedettä, poliittista historiaa ja kansainvälistä politiikkaa, maahanmuuttoasioitakin. Nyt minulla on siellä kortteeri. KTM:n taloussuunnittelun vetäjä Eero Murto oli sattumoisin Lieksasta kotoisin. Niemelä itse on muuttanut myöhemmin Espoon puolelle. Korkeakouluharjoitteluun hän meni kauppaja teollisuusministeriöön. Kirvesmies oli apuna, mutta kyllä Niemelä itsekin on uurastanut työmaalla. • Tietty kotiseuturakkaus on tullut iän myötä ja kaipuu sinne. Se ei yllätä, koska kaupunki kuuluu muuttotappiokuntiin. Kun 1980-luvun alussa Lieksassa oli asukkaita yli 19 000, nyt heitä on vähän yli 10 000. KL2_6-11.indd 11 30.1.2023 12.53. Pääsin nuorena junnuna vähän kovempiinkin paikkoihin. Hän kiittelee, että Murto antoi hänelle vastuuta alusta lähtien. Lieksalaisia oli ministeriössä muitakin. Rauha laskeutuu, kun menee sinne. Ja Helsinkiin oli sieltä muuttanut useita Niemelän tuttuja. Tietty kotiseuturakkaus on tullut iän myötä ja kaipuu sinne. Martta Nieminen Kuvat: Liisa Takala Mika Niemelä on kuullut kuuluisalta edeltäjältään Erkki Virtaselta tarinoita menneistä ajoista.Ehkä jokin siemen siinä tuli istutettua veeämmäläiseen ajattelumalliin. Kun isä kuoli, myimme äidin kanssa kotitalon ja äitikin asuu Helsingissä. Helsinki tuli tutuksi, kun hän oli kesät pikkolona Palacessa eli autteli hotellin asiakkaita. Niemelä naurahtaa, että vaikka Murto vakuutti ottaneensa parhaan harjoittelijan, kotiseudulla saattoi olla valintaan merkitystä ainakin vähän. Hän halusi minut sinne
Musta ja hopea ovat maakunnan tunnusvärit. Teoksen sijainti historiallisessa kasarmimiljöössä, luontopolun ja Kymijoen kainalossa, kertoo hienolla tavalla Kouvolan kaupungille tunnusomaisen rakennetun ja luonnon ympäristön luontevasta yhteensulautumisesta sekä kaupungin kasvusta ja kehityksestä. Gryta kuuluu maamme eturivin kuvanveistäjiin, joka käyttää materiaaleinaan muun muassa graniittia, marmoria, peltiä ja keramiikkaa, Hirvonen sanoo. Talo toivottaa tulijat tervetulleeksi Kouvolaan, sanoo Hirvonen. Kokoelmien yhtenä painopisteenä on tämän päivän keskusteleva ja kantaaottavakin taide, paikallisuuden ollessa bonuksena kokoelmia kartutettaessa. 1970-luvun lopussa Gryta muutti opiskelemaan Suomeen, ja hän on asunut ja työskennellyt täällä siitä lähtien. Hänen veistoksiaan on taidemuseon kokoelmissa peräti kolme. KL2_12-15.indd 12 30.1.2023 12.54. • Katja Martelius KOUVOLAN kaupungin vaakunan on suunnitellut Tapani Talari. Hikiällä asuvan Grytan veistosten sanotaan huokuvan inhimillistä ja henkilökohtaisuuteen perustavaa monumentalismia, ja häntä pidetään etenkin perinteisten kuvanveiston tekniikoiden mestarina. Erityispiirteeksi voisi mainita muun muassa kymenlaaksolaisuuden, Kouvolan taidemuseon ollessa alueensa ainut taidemuseo. Viisi metriä korkea ja seitsemän leveä majesteetillinen Talo sijaitsee rautatien ja joen läheisyydessä Korean kaupunginosan Pioneeripuistossa, jossa järjestettiin vuonna 2019 Kouvolan Asuntomessut. Talo ei ole suinkaan ainoa Grytan työ, joka löytyy Kouvolasta. Jokainen voi samalla vapaasti rakentaa myös omaa kuvaansa kodistaan ja asuinpaikastaan – näkökulmia vaihdellen. Hän syntyi Puolassa vuonna 1955 ja sai oppinsa Krakovassa ja Leningradin Repininstituutissa. Aaltokoroinen tyviö viittaa teemaan Kymijoen kaupunki. Vaakunan selitys on ”mustalla kilvellä hopeinen aaltokoroinen tyviö ja kultainen liljapäinen, kuusipuolainen sideruusuke”. KUVANVEISTOA Kuvataideakatemiassakin opettava Radoslaw Gryta on lyönyt vankasti leimansa suomalaiseen veistotaiteeseen. HIRVOSEN mukaan Talon voi nähdä katsojan sijainnin mukaan aina hieman eri näköisenä, joten se luo katsojalle kiintoisan illuusion, mikä onkin teoksen toinen nimi. tammikuuta 2009, kun Kouvola yhdistyi Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kuusankosken ja Valkealan kanssa. ] KOUVOLAN taidemuseon amanuenssin Harri Hirvosen valinta Kouvolan taideaarteeksi on kuvanveistäjä Radoslaw Grytan julkinen betonimonumentti Talo. Hirvonen kertoo, että Grytan teos hankittiin tuolloin Kouvolan kaupungin taidekokoelmaan käyttäen prosenttiperiaatetta. Puolien päissä olevat liljat viittaavat Kymenlaakson maakuntakasviin, keltakurjenmiekkaan. Ruusuke puolineen kuvaa kuuden yhdistyneen kunnan liittoa. Hänen Kouvola: Talo Kuva: Harri Hirvonen/ Kouvolan taidemuseo teoksiaan on muun muassa Suomen valtion ja Helsingin taidemuseon kokoelmissa. Uusi vaakuna otettiin käyttöön 1. Kaikkiaan taidemuseon hallinnoimiin kokoelmiin kuuluu noin 2 500 teosta, joista noin viidesosa on sijoitettu julkisiin tai puolijulkisiin tiloihin, Hirvonen kertoo. 12 Kuntalehti 2 / 2023 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. [ Mikä vaakuna
”Pienet tuloerot ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä etenkin luottamus ovat eduksi talouden ja yhteiskunnan toimivuuden sekä ihmisten onnellisuuden kannalta.” Korkman tunnetaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustajana. Mitä humanismi tekee taloudessa. Kapitalismin ja markkinatalouden ideologinen tausta saa Korkmanin käsissä valotuksen kulttuuria ja humanistisia arvoja painottavasta näkökulmasta. Korkman perustelee, kuinka käsitys ihmisestä ja ihmisarvosta on aina vaikuttanut yhteiskunnassa vallitsevaan talousjärjestelmään. Kuntalehti 2 / 2023 13 [ Tape ] tankiLinen leopardiLe, kiitos! [ Kirja ] JOS joku vielä pitää taloustiedettä arvovapaana tieteenä ja talouden lakeja luonnonlakeina, hänen kannattaa lukea Suomen arvostetuimpiin talouden asiantuntijoihin kuuluvan Sixten Korkmanin tuore kirja Talous ja humanismi. Sitä on aina ja kaikkialla rajoitettu valtion säätelyllä, ja sen haittavaikutuksia – kuten massatyöttömyyttä, taantumia ja ympäristöhaittoja – on pyritty korjaamaan rajoittavalla lainsäädännöllä. Kirjan teema on kulttuurin ja etenkin aatehistorian suhde talouteen ja politiikkaan. KL2_12-15.indd 13 30.1.2023 12.54. Parhaiten tässä ovat onnistuneet kaikilla mittareilla Pohjoismaat, Korkman toteaa. Hän korostaa, ettei Adam Smithin ajatuksiin perustuvaa kapitalismia ole koskaan missään toteutettu täysin puhtaasti. Mikä olisi parempi vaihtoehto, hän kysyy. Kirjan tekijä määrittelee humanismin seuraavasti: Humanismi korostaa jokaisen ihmisen arvokkuutta sekä yksilön vapautta ja mahdollisuuksia kukoistaa – sosiaalisen ja ekologisen vastuun rajoissa. Korkmanin kirja on mahtava runsaudensarvi ja ajattelun katalysaattori. Läntisestä Euroopasta alkunsa saanut kapitalismi ja markkinatalous on levinnyt koko maapallon kattavaksi järjestelmäksi, ja nykyisellään kapitalismin ja maapallon tulevaisuus nivoutuvat toisiinsa tiiviimmin kuin koskaan aikaisemmin, Korkman kirjoittaa. • Merja Ojansivu Sixten Korkman, Talous ja humanismi. ”Olisiko se eriarvoisuutta ja epävakautta kärjistävä uusliberalismi tai vastakkainasettelua lietsova populismi tai mielivaltaisuuteen johtava autokratia tai anarkia?” Kirjan credo (minä uskon) -osassa Korkman toteaa, että yhteiskuntapolitiikassa tarvittavaa eettistä lähtökohtaa ja moraalista kompassia voi hakea humanismin pohjalta. Tällaista on todella kaivattu. Otava 2022
Tieliikennelain mukaan potkukelkkailija rinnastetaan jalankulkijaksi. Myönteistä palautetta on tullut, ja kelkat ovat olleet käytössä. Kysy lisää! JUSSI VIKMAN, ASIAKKUUSJOHTAJA, 050 490 7575, jussi.vikman@hoivatilat.fi PETRI KAUPPINEN, PALVELUPÄÄLLIKKÖ, 0400 847 817, petri.kauppinen@hoivatilat.fi KOULU VUOKRAMALLILL A HT-kuntalehtiliite-vuokramalli_23.indd 1 24.1.2023 14.14 KL2_12-15.indd 14 30.1.2023 12.54. Idean keksi kunnan kulttuuri-markkinointisihteeri Susanna Schwartz-Matero, joka huomasi, että vuoden lopulla oli jäänyt hankintamäärärahoja käyttämättä muutamia satasia. Kyläkelekat ovat tuhannen asukkaan Savukosken vaihtoehtoja isojen kaupunkien kaupunkipyörille ja sähköskuuteille. ”Noudata hyviä käytöstapoja ja varovaisuutta liikenteessä”, kunta opastaa. Se oli eräänlainen joululahja kuntalaisille. Olemme toteuttaneet vuokramallilla yli 300 kiinteistöä: kouluja, päiväkoteja, hoivan yksiköitä ja palvelukortteleita. Myös koululaiset ja lomalaiset käyttävät niitä. Helppo hankkia, hyvä toimia talouden ennakoitavuus ja kiinteistöriskin ulkoistaminen tuorein tieto ja käytännöt suoraan markkinoilta kattavat kiinteistöpalvelut samassa sopimuksessa resurssien vapautuminen omaan toimintaan tilat palveluna jopa 30 vuoden sopimuksella V U O K R A M A L L I N E D U T : Me rakennutamme, omistamme ja vuokraamme tiloja, joissa on hyvä olla kaikissa elämän tilanteissa. Savukoski muistuttaa, että suositusikäraja kyläkelekkojen käyttöön on vähintään 10 vuotta. • Martta Nieminen Kyläkelekoilla kunnan raitille! Kuva: Susanna Schwartz-Matero Savukosken kunnanviraston edestä voi lainata kyläkelekan. Alaikäiset kelkkailevat kyläkelekoilla huoltajien vastuulla. Kyläkelekoiksi nimettyjä menopelejä löytyy Savukosken kunnanvirastolta, Korvatunturin koululta ja palvelutalo Saukodilta. Alku on lähtenyt hänen mukaansa lupaavasti käyntiin. Tarjoamme omaan taseeseen rakennuttamiselle aidon vaihtoehdon ja laadukkaan toteutuksen – aina loppukäyttäjää kuunnellen. 14 Kuntalehti 2 / 2023 [ Liikenne ] SAVUKOSKEN kunta Lapissa on hankkinut kymmenen potkukelkkaa asukkaiden ja alueella vierailevien yhteiskäyttöön. Kunnanviraston työntekijät käyttävät kelkkoja kylällä liikkuessaan sen sijaan, että ottaisivat auton. Tämän takia potkukelkkailijan tulee toimia samojen sääntöjen mukaan kuin jalankulkija liikkuessaan eri liikennetilanteissa tai liikenneväylillä. KYLÄKELEKKOJEN käyttö perustuu yhteisöllisyyteen, joten kunta toivoo, että käyttäjä huolehtii käyttämästään kelekasta kuin omastaan ja palauttaa lainaamansa kelekan aina käytön jälkeen P-pisteelle. Paikallisella yrityksellä on kelkkoja myynnissä, ja sitä kautta saimme edullisesti tilattua kelkat
Helppo hankkia, hyvä toimia talouden ennakoitavuus ja kiinteistöriskin ulkoistaminen tuorein tieto ja käytännöt suoraan markkinoilta kattavat kiinteistöpalvelut samassa sopimuksessa resurssien vapautuminen omaan toimintaan tilat palveluna jopa 30 vuoden sopimuksella V U O K R A M A L L I N E D U T : Me rakennutamme, omistamme ja vuokraamme tiloja, joissa on hyvä olla kaikissa elämän tilanteissa. Kysy lisää! JUSSI VIKMAN, ASIAKKUUSJOHTAJA, 050 490 7575, jussi.vikman@hoivatilat.fi PETRI KAUPPINEN, PALVELUPÄÄLLIKKÖ, 0400 847 817, petri.kauppinen@hoivatilat.fi KOULU VUOKRAMALLILL A HT-kuntalehtiliite-vuokramalli_23.indd 1 24.1.2023 14.14 KL2_12-15.indd 15 30.1.2023 12.54. Tarjoamme omaan taseeseen rakennuttamiselle aidon vaihtoehdon ja laadukkaan toteutuksen – aina loppukäyttäjää kuunnellen. Olemme toteuttaneet vuokramallilla yli 300 kiinteistöä: kouluja, päiväkoteja, hoivan yksiköitä ja palvelukortteleita
16 Kuntalehti 2 / 2023 VIIMEINEN LIHAVA VUOSI Kemiönsaaren kunnan talousja henkilöstöjohtajan Daniela Sundbergin mukaan viime aikoina rahaa on tullut joka suunnasta. KL2_16-35.indd 16 30.1.2023 12.56. Valtionosuuksien supistuminen ja saaristolaislain kohtalo voivat synkentää tulevaisuuden
Porvoon, Kemiönsaaren, Kempeleen, Lahden ja Seinäjoen rahoitusja talousjohtajat ennakoivat laihojen vuosien koittavan, kun sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksen lopulliset vaikutukset ovat käsillä ja kuluvan vuoden kertaluonteiset verotulokertymät poistuvat. Kuntien menot osapuilleen puolittuvat, ja samalla verotuloja kertyy uudistusta edeltäneiden korkeampien kunnallisveroprosenttien ja jako-osuuksien mukaisesti. Kuntalehti 2 / 2023 17 . Vuodesta 2024 alkaen kunnat saavat jälleen määritellä omat kunnallisveroprosenttinsa. K untatalous vahvistuu tänä vuonna odotetusti sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen uudistuksen ansiosta. [ Talous ja hankinnat ] Kuluva vuosi saattaa olla viimeinen lihava vuosi kuntataloudessa pitkään aikaan. Kuluvalle vuodelle kuntien tuloveroprosentit jäädytettiin vuoden 2022 veroprosenttiin, josta vähennettiin kaikilta kunnilta laskennallinen osuus 12,64 prosenttiyksikköä. Muutaman hyvän vuoden jälkeen muutos on edessä jo vuoden 2024 talousarvioita valmisteltaessa. Kuva: Sami Kilpiö VIIMEINEN LIHAVA VUOSI KL2_16-35.indd 17 30.1.2023 12.56. Onni on kuitenkin tilapäinen
Todellinen vaikutus johtuu Rainion mukaan siitä, ettei kaupungin kaikkea toimintaa voida skaalata alaspäin. [ Talous ja hankinnat ] 18 Kuntalehti 2 / 2023 • Asukkaita 51 149 • Veroprosentti 7,11 • Vuosikate 40,7 Me, (18 Me *TS 2024) • Tilikauden tulos 12,2 Me (-9 Me TS 2024) • Lainat/asukas 1 619 e *taloussuunnitelma P orvoossa yhteisöverotuotot laskevat. Lähivuosina Porvoon suurin yksittäinen investointi on Kokonniemen liikuntakeskus, jonka arvioitu hinta on noin 40 miljoonaa euroa. Myös vauraalla Porvoon kaupungilla on edessään toimintojen sopeuttaminen aleneviin verotuloihin. Muiden kuntien tavoin Porvoo on uudessa tilanteessa sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen siirryttyä hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Sen jälkeen lyhensimme lainoja hyvinä vuosina. Meillä oli varsin korkea lainakanta, 172 miljoonaa euroa, vuonna 2019 ja olimme maan keskitasoa velkaantuneempia. Ollaan tavallisten kuolevaisten joukossa, kommentoi Porvoon rahoitusjohtaja Henrik Rainio Kuluvalle vuodelle yhteisövero laskee viime vuoden 68 miljoonasta eurosta puoleen, kun Nesteen Suomeen maksamien verojen osuus pienenee. Rahoitusjohtaja Rainion mukaan vielä tänä vuonna kaikilla kunnilla menee vähintään KL2_16-35.indd 18 30.1.2023 12.56. Porvoo on investoinut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin sata miljoonaa euroa kouluihin ja päiväkoteihin. Vauras Porvoo menetti yhteisöveroja Porvoon velkataso on tällä hetkellä vain puolet kuntien keskitasosta. Kaupungin osuus investoinnista on 25 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan taloutemme heikkenee 3,3 miljoonalla eurolla, mutta todellisuudessa vaikutus on noin viisi miljoonaa euroa, joka vastaa puolta kunnallisveroprosenttiyksikköä. Se on hinta ripeästä väestönkasvusta. Vaikka muutaman vuoden ylimääräinen hyvä katosi, Porvoon talous porskuttaa edelleen vahvalla uralla. Kaupungin pitkäaikaiset lainat ovat kiinteäkorkoisia 0,23 prosentin korolla, joten nousevat korot eivät pääse heilauttelemaan kaupungin taloutta
• Kuva: Liisa Takala Porvoon kasvu vaatii isoja investointeja, mutta talous on toistaiseksi vankalla pohjalla, toteaa kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio. kohtuullisesti ja oikeastaan pitäisi mennä hyvin. KL2_16-35.indd 19 30.1.2023 12.56. Kuntalehti 2 / 2023 19 . Käänne tulee olemaan raju. Rainio arvelee, ettei kriisitietoisuuden herättely ole ihan helppoa, kun etenkin uudet päättäjät ovat kokeneet vain hyvää aikaa. Palataan niukkuuden aikaan, Rainio ennustaa. Syynä ovat valtion avokätiset koronatuet sekä tälle vuodelle tulevat verohännät eli taannehtivasti korkeammilla veroprosenteilla tuloutuvat verotulot. Mutta vuosi 2024, jota pian ryhdytään valmistelemaan, näyttää ihan hurjalta
Se taas luo pohjaa verotulojen kasvuun tulevaisuudessa. Mörskyn mukaan sisäisen pankin toiminta Lahdella iso sopeutustarve on ollut viime vuodet vähenemässä ja pääosin konserniyhtiöt hoitavat itse rahoituksensa ja hakevat lainaa ulkopuolelta. Teimme isoja investointeja monitoimitaloihin, joissa on tiloja kouluille ja päiväkodeille. Sopeutustoimia jaksotetaan ainakin vuoteen 2025 saakka. Sen sijaan kaupungin tytäryhteisöilleen välittämien lainojen kanssa keskivelka on yli 7 000 euroa asukasta kohti. Kaupungin lainojen keskikorko oli lokakuussa 1,38 prosenttia. Isojen säästöohjelmien läpivienti poliittisessa päätöksenteossa ei ole helppoa. [ Talous ja hankinnat ] 20 Kuntalehti 2 / 2023 • Asukkaita 120 027 • Veroprosentti 8,11 • Vuosikate *TA 2023: 44 Me (7,3 Me TS** 2024) • Tilikauden tulos -9,3 Me, (48 Me TS 2024) • Lainat/asukas 3 240 e *talousarvio L ahden kaupungin on katettava lähivuosina 50 miljoonan euron alijäämä, jotta talous olisi tasapainossa. Lainasalkusta kiinteäkorkoisia lainoja on 58 prosenttia ja lainojen suojausaste on yli 70 prosenttia. Ne rakennettiin hyvänä aikana ennen kustannusten ja korkojen nousua. sisäisen pankin toimintaa, jonka ansiosta konsernin rahoituskustannukset ovat olleet hieman edullisemmat kaupungin ottaessa lainaa. Kaupunki on pelastanut pari viime vuotta talouttaan myymällä Paavolan kampusalueen ja kaupunginsairaalan kiinteistöt yhteensä 139 miljoonalla eurolla. Lainojen välittäminen kaupungilta tytäryhteisöille on ns. Uutta lainaa kaupunki ei kuluvalle vuodelle nosta. Tämän vuoden talousarviossa Lahden korkomenojen kasvuksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa nousseen korkotason ja lainakannan kasvun vuoksi. Kaupungin talousjohtaja Tiina Mörsky toteaa, että Lahti on velkaantunut investoimalla elinvoiman varmistamiseen. Kyseessä on melkoinen ponnistus, sillä tämän vuoden loppuun jatkuva 18 miljoonan euron sopeutusohjelmakin on vielä kesken ja sen täysimääräinen onnistuminen on epävarmaa. Lahden kaupungin omaan käyttöön otetut lainat ovat vastaavan kokoisten kaupunkien keskitasoa. TalousKL2_16-35.indd 20 30.1.2023 12.56
Kuva: Kai Tirkkonen Talousjohtaja Tiina Mörskyn ja muun Lahden kaupungin keskushallinnon työpaikat ovat remontoitavassa Eliel Saarisen suunnittelemassa kaupungintalossa. • Kuva: Juha Tanhua Kempeleen lapsirikkaus tuo valtionosuuksia V oimakkaan luonnollisen väestönkasvun kuntana Kempele hyötyy monin tavoin lapsirikkaudestaan. Kun sosiaalija terveyspalvelut eli köyhät ja kipeät ovat poistuneet kuntien harteilta, yksi valtionosuuksien peruste on kunnan lapsiluku. Mörsky muistuttaa, että Lahdella on vahva ympäristöosaajan maine ja se on myös nuorin yliopistokaupunki, joten uskoa ja toivoa talouden vahvistumiseen on. Kuntalehti 2 / 2023 21 . Meidän päätöksentekokulttuurissamme on havaittavissa muutoksia siihen suuntaan, että yhteisiä näkemyksiä toimenpiteiden tarpeellisuudesta löytyy. Kempeleen kunnan talousjohtaja Juho Leppänen uskoo lapsirikkauden tuovan kuntaan myös hyvät valtionosuudet. • Asukkaita 19 116 • Veroprosentti 7,86 • Vuosikate 7 Me (3,7 Me TS 2024) • Tilikauden tulos 0,5 Me (-2,9 Me TS 2024) • Lainat/asukas 4 450 e johtaja Mörsky on silti varovaisen toiveikas. KL2_16-35.indd 21 30.1.2023 12.56
Lapsiperheiden muutto on tuonut kuntaan myös haluttuja hyviä veronmaksajia ja samalla investointitarpeita kuntainfraan. Tilanne muuttuu riskialttiimmaksi, kun kunta on alkanut rakentaa 40 miljoonan euron hintaista Kirkonkylätaloa, johon sijoittuu muun muassa yksi maan suurimmista kouluista. Viime vuodet ovat olleet kunnan taloudessa huomattavasti arvioituja parempia. Siihen ovat vaikuttaneet valtion koronatuet, mutta myös verotulojen hyvä kehitys, hän kertoo. Saamme myös saaristolisää, joka on kolmannes 10 miljoonan euron valtionosuuksistamme. Sundbergin mukaan pelkona on, että saaristolaislakia muutetaan niukempien tukien suuntaan. Tuleville vuosille talousarviossa ja suunnitelmakaudella varaudutaan investoimaan kevyen liikenteen väyliin ja valmistellaan uusia alueita kaavoitettavaksi asuinrakentamiseen. Kunnan pienimmässä koulussa HitisRosalassa on yhteensä kahdeksan oppilasta alakoulun eri luokka-asteilla. Kempeleen runsas lapsimäärä merkitsee kunnan taloudessa jatkuvaa päiväkotien ja koulujen rakentamistarvetta. Kuten kaikki kunnat, myös Kempele hyötyy tänä vuonna ns. Kunnassa luotetaan siihen, että valtionosuudet kattavat kuluja keskimääräistä enemmän, kun kulujakin syntyy keskimääräistä enemmän. Kun verohännät ensi vuonna poistuvat ja valtionosuudet ovat auki, kunnan talous näyttäisi menevän alijäämän puolelle, Leppänen toteaa. Me emme ole vuosikausiin ottaneet taseeseen lainaa, vaan olemme päinvastoin lyhentäneet lainoja. • Kuva: Sami Kilpiö Me emme ole vuosikausiin ottaneet taseeseen lainaa. verohännistä eli aiemmilta vuosilta tulevista entisillä veroprosenteilla maksettavista verojen tuloutuksista. Kirkonkylätalo rakennetaan leasingrahoituksella, mutta rakennusaikaiset korot ja uudet talousarviolainat nostavat korkomenomme lähivuosina yli kaksinkertaisiksi, rahoitusjohtaja Leppänen toteaa. Sundbergin mukaan kevään eduskuntavaaleja seurataan kovalla silmällä, sillä samalla ratkaistaan kuntaan tulevien valtionosuuksien kohtalo ja saaristolaislaki. [ Talous ja hankinnat ] 22 Kuntalehti 2 / 2023 • Asukkaita: 6 614 • Veroprosentti 7,11 • Vuosikate (TA 2023): 6,6 Me; (TS 2024): 5,9 Me • Tilikauden tulos (TA 2023): 3,2 Me; (TS 2024): 2,6 Me • Lainat/asukas (TA 2023): 1 685 e Kempeleen kunnan talousjohtaja Juho Leppänen toteaa, että jatkossa valtionosuudet määräytyvät pitkälti lasten ja nuorten määrän perusteella. • Kemiönsaari pelkää valtionosuusleikkauksia O lemme smidig, kuvailee Kemiönsaaren kunnan talousja henkilöstöjohtaja Daniela Sundberg kunnan taloudenpitoa. Lapsimäärään nähden kouluverkko on todella laaja. Se uhkaisi suoraan kunnan toimintoja, joista sivistys nousee suurimmaksi. Daniela Sundberg muistuttaa, että saaristossa moni asia on toisin kuin mantereella. Mittavat investoinnit kunta on rahoittanut tähän mennessä pääasiassa kiinteäkorkoisilla talousarviolainoilla. Käytännössä verohännät kääntävät meidän tämän vuoden talousarvion ylijäämäiseksi. Se voisi tarkoittaa myös nuukaa, sillä Kemiönsaaren kunnan velkamäärä asukasta kohti on vain 1 685 euroa, mikä on noin puolet kuntien keskiarvosta. KL2_16-35.indd 22 30.1.2023 12.56. On ollut koronatukia ja suuremmat yhteisöverot. Tämän vuoden talousarviossa kunta otti kiinteistöinvestoinnit aktiiviseen tarkasteluun ja korjausvelkaa maksetaan pois kunnostamalla rakennuskantaa. Keskusteluun nousee Kemiönsaaren kouluverkko, joka on kaksikielisyyden ja saaristoolosuhteiden vuoksi varsin kattava. Sana tarkoittaa suomeksi ketterää, joustavaa ja sulavaliikkeistä. Me tarvitsemme ne valtionosuudet, koska verotasomme on niin alhainen. Huonokuntoisia ja käyttämättömiä rakennuksiaan kunta on purkanut pois rasittamasta tasetta ja syömästä käyttökustannuksia. Rahaa on tullut melkein joka suunnasta. Kunnassa toimii kuusi ala-astetta, joista kaksi suomenkielistä, kolme yläastetta, joista kaksi ruotsinkielistä ja oma lukio. Nythän valtio on ollut tosi kiltti
Moni asia on silti kasvukaupungissa erittäin hyvin. Kasvavan kaupungin on pakko investoida, mutta sosiaalija terveyspalveluiden uudistus heijastuu Itäsen mukaan heikentävästi kaupungin investointikyvykkyyteen. Asemanseudun investointi pääradan äärellä tulee näkymään koko 2020-luvun. Menot ovat liian kovassa kasvussa suhteessa tuloihin. Lisäksi taseen kertyneet ylijäämät antavat Itäsen mukaan taloudellista liikkumavaraa pahemmankin päivän varalle. On Atrian ja Valion kaltaisia jättejä sekä paljon keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Itäsen mukaan päättäjät kyllä sitoutuvat hyvin talouden tervehdyttämiseen periaatteessa, mutta kun pitää päättää ollaanko valmiita karsimaan nykyisistä neljästä lukiosta yksi tai kaksi, se on vaikeampaa. Itäsen mukaan kaupungin tuloksentekokyky on edelleen melko hyvä. KL2_16-35.indd 23 30.1.2023 12.56. Kaupungin väkiluku on vahvassa kasvussa, ja se merkitsee jatkuvia investointeja päiväkoteihin, kouluihin ja kaupunki-infraan. Tässä tulevat kuvaan palvelutason alentamiset joiltain osin platinaja kultatasolta hopealle. Säästäminen ja sopeuttaminen ovat tunnetusti kuntien heikko laji. Kun kaupungin tuloista ja menoista lähtee Seinäjoen kasvu vaatii isot investoinnit puolet, käyttötalouden ennustettavuus paranee, mutta jäljelle jäävät tulot ovat pienemmät kattamaan investointitarpeen, mitä kasvukaupunki tarvitsee. Keskeistä on nyt velkaantumisen hillitseminen, Itänen painottaa. • Kuva: Sami Kilpiö Kuva: Timo Aalto Seinäjoen kaupungin rahoitusjohtajan Mika Itäsen mukaan vahva talous kestää kaupungin kovan kasvun. Uusia yrityksiä perustetaan enemmän kuin niitä poistuu. Kaupungin velkamäärä ylittää valtakunnan keskitason ja konsernivelkaa on peräti yli 10 000 euroa asukasta kohti. Kuntalehti 2 / 2023 23 Merja Ojansivu • Asukkaita 64 736 • Veroprosentti 8,36 • Vuosikate 31 Me (29 Me TS 2024) • Tilikauden tulos 9 Me (7,5 TS 2024) • Lainat/asukas 5 148 e P latinatasoa, kultatasoa vai riittäisikö hopea, pohtii Seinäjoen kaupungin rahoitusjohtaja Mika Itänen. Meillä on aika paljon platinatason kuntapalveluita, kuten alakoulujen pienet ryhmäkoot, yrittäjyyteen ja työllisyyteen panostaminen sekä sataprosenttisesti omistamamme energiayhtiö Seinäjoen Energia Oy, Itänen luettelee. Vuosikate riittää hyvin kattamaan vuotuiset 30 miljoonan euron investoinnit. Velkamäärää pyritään suhteuttamaan kaupungin kasvuun ja tuloksentekokykyyn. Seinäjoen vahvuuksiin kuuluu vilkas yrityselämä ja yrittäjämyönteisyys palveluissa. Tavoitteena ovat 10 miljoonan euron vuotuiset tulokset
KL2_16-35.indd 24 30.1.2023 12.56. Koulujen merkitys kasvaa huomattavasti kuntapolitiikassa. Turun Varissuon koulu on valtakunnallisenkin huomion kohteena. Kuntien arjessa soteja pelastusuudistus näkyy lopulta melko vähän. Oppilaista valtaosalla äidinkieli on muu kuin suomi. 24 Kuntalehti 2 / 2023 KUNTIEN ARKI JATKUU SOTEN JÄLKEENKIN Koulutusasiat sekä lasten ja nuorten hyvinvointi nousevat kuntien toiminnassa yhä tärkeämmälle sijalle. Turussa korostetaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia
KUNTIEN ARKI JATKUU SOTEN JÄLKEENKIN Kuva: Sami Kilpiö KL2_16-35.indd 25 30.1.2023 12.56. [ Talous ja hankinnat ] Kuntalehti 2 / 2023 25
Turun pormestari Minna Arve korostaa, että sote-uudistus ei mitenkään vähennä suurten kaupunkien ja kaupunkipolitiikan merkitystä. Kaikkeen ei ole vielä valmiina vastausta. Vireillä on uusi teollisuusalue, koulutuskampus ja olympiavalmennuskeskus. Tosiasiassa taloudesta lähti puolet, mutta ei töistä. Soteja pelastusasiat eivät ole näkyneet päättäjien listoilla läheskään samassa suhteessa kuin niiden talousvaikutukset. Siltä osin Turun ja muidenkin kaupunkien työ jatkuu entiseen malliin. Paljon tarvitaan vielä jumppaa, kysymysmerkkejä riittää. Paljon yhteistyötä on tehty jo ennenkin. Yli 50 miljoonaa on juuri investoitu ja 90 miljoonan investoinnnit ovat valmisteilla. Yhteys täytyy pitää yllä. KL2_16-35.indd 26 30.1.2023 12.56. Päätösvalta Kuusamon sote-asioista siirtyi nyt runsaan 200 kilometrin päähän Ouluun, jossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue pitää kotipesäänsä. Koulutus, liikunta ja kulttuuri ovat ennenkin olleet Kuusamossa keskeisessä asemassa, Määttä sanoo. Myös keskushallinnon tukitoimista siirtyi työntekijöitä hyvinvointialueille. Kunnilla on näillä aloilla ollut paljon vähemmän liikkumavaraa kuin monilla muilla toimialoilla. KUUSAMO INVESTOI Enempää viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöiden kapasiteettia ei jää vajaakäytölle, vakuuttavat Kuntalehden haastattelemat kuntavaikuttajat. Kylällä kysellään paljon. Teollisuus, matkailu ja kauppa kehittyvät Kuusamossa, mutta asuntopula on paha jarru, Määttä kertoo. Hallitukset, valtuustot ja kunnanjohtajat kuitenkin jäivät. Totta kai tämä on tosi valtava muutos, mutta perustyö ei muutu, sanoo Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Määttä, kesk. Suurten kaupunkien merkitys Suomen Kuntapolitiikassa riittää tekemistä soteuudistuksen jälkeenkin, sanoo Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Määttä. Isoja hankkeita on viety eteenpäin ja viedään edelleen. Ja matkailijoiden osuus vielä kasvaa. Meillä on 15 000 asukasta ja matkailijat päälle. Nyt ehkä niihin riittää vielä vähän enemmän pelimerkkejä. Luottamushenkilöiden panosta vapautuu, kun perusturvalautakunta loppuu. C21-RYHMÄ JATKAA Turun pormestari Minna Arve, kok., sanoo, että uudistus ei vähennä kaupunkipolitiikan tärkeyttä. Ouluun on kyllä pitkä matka. Sitä paitsi suuri osa kunnista ei aiemminkaan itse hoitanut näitä palveluja. Kyllä tekemistä edelleen riittää. Lähtevien töiden mukana lähtivät myös niiden tekijät. Palveluja tarvitaan jopa aiempaa enemmän. Mitään erityistä Kuusamossa ei ole ollut Kuva: Paula Määttä odottamassa, joten aikaa ja energiaa riittäisi. [ Talous ja hankinnat ] 26 Kuntalehti 2 / 2023 V aikka karkeasti puolet kuntien taloudesta siirtyi soteja pelastusuudistuksessa hyvinvointialueille, muutos ei välttämättä näy kovin paljon kuntien arjessa. Soteja pelastusasioita hoitivat jo ennen uudistusta omat organisaatiot, ja uudistus vei ne mennessään, samoin niiden tukitoiminnot. Se ei varsinaisesti huoleta Määttää. Kunnan roolin kasvu työvoimapalveluissa ei ole Määtän mukaan suuri muutos. Mutta uusi tulevaisuusvaliokunta tarjoaa uusia mielenkiintoisia vaikutusmahdollisuuksia. Yleisönosastoissa on jo ehditty vaatia kuntien keskushallintojen ja yleisen organisaation pienentämistä, kun puolet töistä lähti
Alueiden kyvyttömyys hoitaa talouttaan ei saa jäädä kuntien maksettavaksi. Hän nostaa esiin kestävän rakentamisen, liikkumisen ja asumisen kysymykset sekä sosiaaliset ongelmat. Onnistuminen vaatii rahoitusta, mutta myös mahdollistavaa lainsäädäntöä. Jos sitä ei tunnusteta, se on todella iso vahinko. Mutta kaupungistuminen ei ole vain positiivinen asia, Arve muistuttaa. Aiemmin paljonkin julkisuudessa ollut suurimpien kaupunkien C21-ryhmä jatkaa edelleen toimintaansa. Useimmat tavoitteet ovat valtion kanssa samoja. Samoin kuuden suurimman ryhmä tekee edelleen omaa työtään, Arve sanoo. HUOMIO LAPSIIN JA NUORIIN Turun päättäjien arkeen soteja pelastustoimen irtaantuminen ei Arven mukaan vaikuta suoraan kovin suuresti. Täytyy pitää huolta siitä, että kaupungeilla on mahdollisuus onnistua ongelmien hoitamisessa. Hän muistuttaa, että ihmiset hakeutuvat edelleen kaupunkeihin ja kaipaavat kaupunkien palveluja. Eikä se ole mikään mielipidekysymys, Arve painottaa. Kuva: Sami Kilpiö KL2_16-35.indd 27 30.1.2023 12.56. kasvun kannalta on valtavan suuri. Kuntalehti 2 / 2023 27
Tunnistat yhtiön tuotteiden yhteiskunnallisen merkityksen ja haluat kasvattaa niiden arvoa käyttäjille. Journalistisen osaamisen lisäksi tarvitset vahvaa myyntihenkistä työskentelyotetta muuttuvassa monimediaympäristössä. Talouden ennakointiinkaan ei tule muutosta, sillä tähän astikin kunnassa on tiedetty eurolleen sote-sektorin kustannukset. Sote-asioita oli aiemmin hallituksen ja valtuuston listoilla kokonaisuudesta kuitenkin lukumääräisesti aika vähän, Arve kertoo. KL-Kustannus työllistää 11 vakituista asiantuntijaa sekä useita kymmeniä freelancereita ja alihankkijoita. Arve sanoo tuntevansa erityisen suurta huolta siitä, miten hyvinvointialueiden taloutta hoidetaan. Rantasalmi oli aiemmin ulkoistanut sote-palvelut Suomen Terveystalo Oy:lle. Se mahdollistaa hyvän yhteistyön. Erikoissairaanhoito on tottunut siihen, että laskut voidaan aina lähettää eteenpäin. Meiltä siirtyi paljon osaavaa henkilöstöä myös hallinnosta. Oletus on, että kunnat pystyvät hoitamaan niitä nykyistä paremmin, kunhan lainsäädäntö mahdollistaa ketteryyden toiminnassa. klo 10.30-12.00 ja pe 17.2. Teemme kaikkemme sujuvan siirtymän onnistumiseksi. Ennen leikkauksia Turussa haetaan vielä muita keinoja. Alueiden kyvyttömyys hoitaa talouttaan ei saa jäädä kuntien maksettavaksi. Arve muistuttaa, että maailman tilanteesta on tullut uusia paineita. Nyt ollaan tyytyväisiä ainakin kolme vuotta, kun saadaan vuokratuloja hyvinvointialueelta. RANTASALMI ENNALLAAN Rantasalmi kuuluu kuntiin, jotka eivät ennenkään hoitaneet itse sote-palveluja. Lisätietoja tehtävästä antaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. KL-Kustannuksen keskeisenä tehtävänä on tuottaa mediaa ja tapahtumia kunta-alalle. 050 380 5907, soittoajat: pe 10.2. klo 9.30-10.30 ja 15-16, ma 13.2. Edellytykset tehtävän hoitamiselle • laaja ja syvä johtamisja esimiesosaaminen • vahva journalistinen kokemus • ruotsin kielen hyvä taito, jotta voit tukea Kommuntorget-lehden päätoimittajaa työssään • ryhdikäs, mutta hyväntuulinen ja kärsivällinen luonteenlaatu Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan viimeistään 28.2.2023 osoitteeseen kirjaamo@kuntaliitto.fi, sähköpostin aiheeksi ”toimitusjohtaja-päätoimittaja”. Arve korostaa, että alueilla vaaditaan todella vahvaa johtamista, jotta niissä pysytään sopeuttamaan taloutta. Vuonna 2024 nähdään, mikä on lopullinen tilanne. Ennakoimme, että vuosista 2024–2025 tulee todella haastavia, ja vuoden 2026 mennessä edessä olisi 30 miljoonan euron tasapainottamistarve. Lopullisia vaikutuksia ei vielä tiedetä, ja se on kunnille hyvin hämmentävää. • Nyt ollaan tyytyväisiä ainakin kolme vuotta, kun saadaan vuokratuloja hyvinvointialueelta. Mutta eihän vielä voi tietää, miten asiat jatkossa toimivat. Se liittyy Uusi Turku -projektiin. Työja elinkeinotoimintojen Arve uskoo kehittyvän hyvään suuntaan. Rantasalmelta valittiin kaksi henkeä EteläSavon hyvinvointialueen aluevaltuustoon, eli rantasalmelaiset tulevat kuulluiksi. Leskinen ei pidä todennäköisenä, että tiloja jäisi käsiin siirtymäajan jälkeenkään. Koulutoimessa siirtyi kuraattori. kl-kustannus.fi KL2_16-35.indd 28 30.1.2023 12.56. Uudistuksen myötä Rantasalmen keskushallinnosta siirtyi puolikas työntekijä EteläSavon hyvinvointialueelle. Esimerkkinä hän mainitsee maankäytön prosessien kehittämisen. Sitten katsotaan palveluja ja rajapintoja, Leskinen sanoo. Ja se näyttää hänestä huolestuttavalta. Toimitusjohtajana olet vastuussa koko palvelutarjonnasta, yhtiön toiminnan kehittämisestä ja taloudellisen tuloksen varmistamisesta. Mutta onhan tämä niin iso muutos, että kaikki on mahdollista. Hänen mukaansa kaupungin toiminta tiivistyy ja puhutaan uudesta Turusta. Erikoissairaanhoidosta, sosiaalipalveluiden viranomaistehtävistä sekä ympäristöterveydenhuollosta vastasi Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri. ALUEIDEN TALOUS HUOLENA Alkanut vuosi näyttää Arven mukaan taloudellisesti hyvältä vanhojen tasauserien ansiosta. Palvelutarjontamme ydintä ovat Kuntalehti, Kuntatekniikka, Kommuntorget, Kunta.tv ja Kuntamarkkinat, joka on julkisen alan tärkein vuosittainen tapahtuma tuhansine kävijöineen. Haemme toimitusjohtaja päätoimittajaa KL-Kustannus Oy on osa Kuntaliitto-konsernia ja sen liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa euroa. Ensinnäkin seurataan, miten muutos etenee. Tavoitamme kuntapäättäjät sekä kuntien kanssa yhteistyötä tekevät tahot kattavasti koko Suomessa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat sisältyneet Terveystalon kanssa tehtyyn sopimukseen. Sote-lautakunnan tilalle Turussa on tullut hyvinvointilautakunta. Mietimme, miten kaupungin palveluilla pystytään tukemaan kaupunkilaisia niiden keskellä. Liian isoja kokonaisuuksia haluamme välttää. Kaupunkiympäristön toimialan osuus kaupungin menoista on pieni, mutta tietysti myös sen osuus kaupungin toiminnassa kasvaa, Arve huomauttaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhä tärkeämpää. Mutta sitten katsomme myös pitemmälle, seuraaville kausille, mietimme, miten virkaja luottamushenkilörakennetta on tarpeen muuttaa, Arve kertoo. Soten siirtyminen vie vielä aikaa ja energiaa. Kuva: Anna Leskinen Sote-uudistus ei näy juuri mitenkään Rantasalmen kunnanjohtajan Rainer Leskisen työssä. KL-Kustannus Oy:n nykyisen toimitusjohtajan ja Kuntalehden päätoimittajan siirtyessä eläkkeelle etsimme Toimitusjohtaja-päätoimittajaa vakituiseen työsuhteeseen, joka alkaa sopimuksen mukaan kevään 2023 aikana. [ Talous ja hankinnat ] 28 Kuntalehti 2 / 2023 Eero Karisto Tehtäviä hoiti oma henkilöstönsä, joka nyt siirtyi pois. Tässä tehtävässä pääset ainutlaatuiselle näköalapaikalle suomalaisen yhteiskunnan muutokseen. Rantasalmella uudistus vaikuttaa harvinaisen vähän, sanoo kunnanjohtaja Rainer Leskinen. Turku on entistä vahvempi sivistysja elinvoimatoiminnoissa. Kaupunkikehityksen merkitys on ollut ja on kasvun kannalta aivan avainasemassa. Kuntalehden päätoimittajana huolehdit Kuntalehden journalistisesta riippumattomuudesta ja toimit yhteiskunnallisena keskustelijana. Haluamme käydä aktiivista vuoropuhelua toimintaympäristössä ja olla korvaamaton osa kuntapäättäjän elämää. Muutosneuvotteluitakin on kunnan puolesta käynyt lähinnä Terveystalo. Työssä on tosi selkeät toiminnalliset tavoitteet. klo 10-11, sähköposti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi. Toimipisteemme sijaitsee Helsingissä Kuntatalossa. Yritämme tehdä sen ilman veroprosentin korotusta. Siellä laitetaan ensin rakenteet ja organisaatio kuntoon. Kokemus henkilöjohtamisesta ja hyvät sosiaaliset taidot ovat välttämätön edellytys tehtävässä menestymiselle toimiessasi pienen, mutta tehokkaan työyhteisön esimiehenä ja suunnannäyttäjänä. Esillä ovat asiakaskokemus, hallinnon kerrosten vähentäminen, organisaation ketteryys
kl-kustannus.fi KL2_16-35.indd 29 30.1.2023 12.56. klo 10-11, sähköposti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi. Toimipisteemme sijaitsee Helsingissä Kuntatalossa. Tässä tehtävässä pääset ainutlaatuiselle näköalapaikalle suomalaisen yhteiskunnan muutokseen. KL-Kustannus työllistää 11 vakituista asiantuntijaa sekä useita kymmeniä freelancereita ja alihankkijoita. klo 10.30-12.00 ja pe 17.2. Lisätietoja tehtävästä antaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. Toimitusjohtajana olet vastuussa koko palvelutarjonnasta, yhtiön toiminnan kehittämisestä ja taloudellisen tuloksen varmistamisesta. Journalistisen osaamisen lisäksi tarvitset vahvaa myyntihenkistä työskentelyotetta muuttuvassa monimediaympäristössä. Tavoitamme kuntapäättäjät sekä kuntien kanssa yhteistyötä tekevät tahot kattavasti koko Suomessa. 050 380 5907, soittoajat: pe 10.2. Haluamme käydä aktiivista vuoropuhelua toimintaympäristössä ja olla korvaamaton osa kuntapäättäjän elämää. Tunnistat yhtiön tuotteiden yhteiskunnallisen merkityksen ja haluat kasvattaa niiden arvoa käyttäjille. klo 9.30-10.30 ja 15-16, ma 13.2. KL-Kustannuksen keskeisenä tehtävänä on tuottaa mediaa ja tapahtumia kunta-alalle. Haemme toimitusjohtaja päätoimittajaa KL-Kustannus Oy on osa Kuntaliitto-konsernia ja sen liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa euroa. KL-Kustannus Oy:n nykyisen toimitusjohtajan ja Kuntalehden päätoimittajan siirtyessä eläkkeelle etsimme Toimitusjohtaja-päätoimittajaa vakituiseen työsuhteeseen, joka alkaa sopimuksen mukaan kevään 2023 aikana. Kokemus henkilöjohtamisesta ja hyvät sosiaaliset taidot ovat välttämätön edellytys tehtävässä menestymiselle toimiessasi pienen, mutta tehokkaan työyhteisön esimiehenä ja suunnannäyttäjänä. Edellytykset tehtävän hoitamiselle • laaja ja syvä johtamisja esimiesosaaminen • vahva journalistinen kokemus • ruotsin kielen hyvä taito, jotta voit tukea Kommuntorget-lehden päätoimittajaa työssään • ryhdikäs, mutta hyväntuulinen ja kärsivällinen luonteenlaatu Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme toimittamaan viimeistään 28.2.2023 osoitteeseen kirjaamo@kuntaliitto.fi, sähköpostin aiheeksi ”toimitusjohtaja-päätoimittaja”. Palvelutarjontamme ydintä ovat Kuntalehti, Kuntatekniikka, Kommuntorget, Kunta.tv ja Kuntamarkkinat, joka on julkisen alan tärkein vuosittainen tapahtuma tuhansine kävijöineen. Kuntalehden päätoimittajana huolehdit Kuntalehden journalistisesta riippumattomuudesta ja toimit yhteiskunnallisena keskustelijana
KL2_16-35.indd 30 30.1.2023 12.56. [ Talous ja hankinnat ] 30 Kuntalehti 2 / 2023 PANKIN KONTTORI PUUTTUU JO LIKI 50 KUNNASTA Eläkeläinen Tuula Tauriainen kävi maksamassa laskujaan Tervolan Osuuspankissa
PANKIN KONTTORI PUUTTUU JO LIKI 50 KUNNASTA Kuva: Heikki Sarviaho KL2_16-35.indd 31 30.1.2023 12.56. Kuntalehti 2 / 2023 31 . Tulin tänne maksamaan laskuja, sillä kotona ei ole nettiä enkä osaa sitä käyttää, kertoo eläkeläinen Oiva Granroth, 86. E läkeläiset odottavat talvisydämenä osuuspankin oven aukeamista Tervolan kunnan keskustassa Lapissa. Verkkopankkia käytti Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 87 prosenttia 16–89-vuotiaista, mutta ikäryhmässä 75–89-vuotiaat sitä käytti vain 36 prosenttia. Samaa yritetään tuoda seuraavan hallituksen esityslistalle, kertoo osastopäällikkö Samu Kurri pankkeja valvovasta Finanssivalvonnasta. Granrothin mukaan on mahdoton ajatus, ettei Tervolassa olisi pankkia. Kassapalvelu on avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10–12. Suomessa on kuitenkin jo vähintään 46 kuntaa, jossa ei ole pankkia ollenkaan, ilmenee VertaaEnsin.fivertailupalvelun tekemästä selvityksestä. Kaupungeista eniten pankin konttoreita on Helsingissä, yhteensä 28 kappaletta. Maakunnista eniten konttoreita on Uudellamaalla, yhteensä 102 kappaletta. Tervolan kunta päättikin palkata eläkeläisten tueksi asiointiavustajan. Siikalatvan kunnassa Kestilän eläkeläiset aiotaan kuljettaa bussilla 45 kilometrin päähän Rantsilan pankkiin. Pankkipalvelut ovat hävinneet jo lähes puolesta sadasta kunnasta ympäri maata. Pisin etäisyys pankin konttoriin on Sodankylässä Lapissa, keskimääräinen matka on 55,7 kilometriä. Ruotsissa määrätään lailla, mikä on enimmäisetäisyys käteisen rahan saantiin pankin konttorista tai kaupasta. Yli 75-vuotiaita on jo noin 600 000 ja neljän vuoden kuluttua 700 000
Bussi lähtisi Kestilän keskustasta Rantsilan pankkiin. Uuden Pohjolan Osuuspankin ulkopuolelle jäi Kemin Seudun OP. Keräsimme pankin säilyttämisen puolesta 205 allekirjoitusta sisältäneen vetoomuksen, mutta tuloksetta. He ovat nostaneet rahaa Siikalatvan Osuuspankin Kestilän konttorista Kela-korttia näyttämällä, kertoo Eläkeliiton Kestilän yhdistyksen puheenjohtaja Elma Kesti. 32 Kuntalehti 2 / 2023 KELA-KORTILLA SAI RAHAA Vuodenvaihteessa Siikalatvan Osuuspankki Pohjois-Pohjanmaalla sulki Kestilän konttorin oven lopullisesti ja keskitti pankkipalvelut 45 kilometrin päähän Rantsilaan. Tervolan eläkeläiset pelkäsivät pahinta, kun he lukivat lehdestä, että Oulun, Pohjolan ja Tornion Osuuspankit yhdistyvät tulevana vappuna Suomen toiseksi suurimmaksi osuuspankiksi. Esimerkiksi Simon kunnasta Lapissa osuuspankin konttori on lakkautettu, samoin Iihin liittyneestä Kuivaniemestä PohjoisPohjanmaan pohjoisosassa. Remonttia ei kannattanut tehdä, koska asiointi on vähentynyt jo usean vuoden ajan, kertoo Siikalatvan Osuuspankin toimitusjohtaja Jarmo Pistemaa. Siikalatvan alueella on Seppäsen mukaan myös kunnan palkkaama kylätalkkari, mutta hän ei jouda eläkeläisen tueksi pankkimatkalle, sillä hänen aikansa kuluu muun muassa lumitöissä ja polttopuiden kantamisessa eläkeläisten asuntoihin, jotta kotona asumista voisi jatkaa mahdollisimman pitkään. KL2_16-35.indd 32 30.1.2023 12.56. Siikalatvan kunnan virkahenkilöt ovat nyt yhdessä pankin johdon kanssa selvittäneet Kestilän eläkeläisten pankkiasioinnin helpottamista. Olisivat pitäneet pankin auki edes kerran viikossa, Kesti harmittelee. Osalla vanhuksista ei ole edes pankkikorttia. VANHUKSEN KUNTOUTUSTA Pankin konttorin säilyminen on hyvin sattumanvaraista. Pankkitiskillä Tuula Tauriaista avusti Lapin hyvinvointialueen kotikuntouttaja Kaisa Mäntyranta. Rekrytoimme lisää henkilökuntaa. Kestilän syrjäkylältä on hänen mukaansa 70 kilometriä Rantsilan pankkiin. Sen sijaan samankokoisesta Tervolasta pankki löytyy. Tauriaista palveli Tervolan Osuuspankin virkailija Karoliina Saari. Pankissa täytyy esittää virallinen henkilötodistus, mutta Kestilässä siinä on joustettu, jos sen hankkiminen on osoittautunut haasteelliseksi. Kestilän, Rantsilan, Piippolan ja Pulkkilan kuntaliitoksessa vuonna 2009 syntyi Siikalatvan kunta. Maalla asiointi on mutkatonta, sillä kaikki tuntevat toisensa. Kestilän konttorin sulkemisen syynä on ilmi tullut sisäilmaongelma. Tarkoitus on kokeilla kerran kuukaudessa järjestettävää bussikuljetusta. Tarkoitus ei ole sulkea pankkia vaan lisätä asiakaspalvelua. Samalla pankkimatkalla voisi käydä myös kauppa-asioilla, kertoo Siikalatvan kunnanjohtaja Pirre Seppänen. Haluamme myös jatkaa itsenäisenä Kuva: Heikki Sarviaho Pankissa käynti on myös osa vanhuksen kuntoutusta
Häneltä täytyi ottaa pankkikortti pois, sillä hän unohti sen niin monta kertaa kauppaan, 72-vuotias Mervi Korkala kertoo pankin parkkipaikalla. Laskunmaksuasioissa olen minäkin, Tauriainen sanoo. Valitettavasti muistisairaus on voinut yllättäen viedä tämän taidon, kertoo Aktia Pankin varatoimiIlahduttavaa on huomata, että myös henkilökohtaisella asiakaspalvelulla voi pärjätä markkinoilla. Vuonna 2021 niiden määrä oli laskenut Finanssivalvonnan mukaan 740:een. Pankissa hän suoriutuu asioinnista, jonka hän on vuosikymmenet omaksunut. [ Talous ja hankinnat ] Kuva: Heikki Sarviaho Kuva: Heikki Sarviaho pankkina, vakuuttaa Tervolan Osuuspankin toimitusjohtaja Jussi Kuittinen. Tervolan kunnanvaltuusto on jo tehnyt päätöksen kunnallisen asiointiavustajan palkkaamisesta kokeiluna. Kuntalehti 2 / 2023 33 . Aktia on järjestänyt nettikoulutusta muun muassa eläkeläisjärjestöjen tapaamisissa. LUOTTOHENKILÖÄ TARVITAAN Monet kassapalveluja supistaneet pankit mainostavat sujuvia verkkopalveluitaan. Omien asioiden hoito pankissa on tärkeä osa vanhuksen itsemääräämisoikeutta. Yksi asiointiavustajan tehtävä voisi Simoskan mukaan olla vanhusten käyttäminen pankissa tai ruokakaupassa. Pankin konttorin säilyminen Tervolassa on tärkeä asia. Pankista menemme ruokakaupan kautta Tauriaisen kotiin, Mäntyranta sanoo. Vielä vuonna 2000 Suomessa oli 1 550 pankin asiakaspalvelukonttoria. Vuonna 2012 OP:n konttoreita oli 516. Pankissa käynti on myös osa vanhuksen kuntoutusta. KL2_16-35.indd 33 30.1.2023 12.56. Osuuspankilla on yhä Suomen kattavin konttoriverkosto, 297 kappaletta, vaikka verkko on harventunut. Oiva Granroth avaa Tervolan Osuuspankin oven Tuula Tauriaiselle, 73, joka tulee pankkisaliin pyörätuolilla, jota työntää Lapin hyvinvointialueen (Lapha) kotikuntouttaja Kaisa Mäntyranta. Konttoreista 28 prosenttia tarjoaa käteispalveluita koko aukiolonsa ajan, mutta konttoreista lähes kolmannes ei tarjoa käteispalveluja lainkaan. Opastusta saa myös pankin konttoreissa varaamalla ajan. Tulin pankkiin 93-vuotiaan äitini Kerttu Rannan asioissa. Pankkivirkailija Karoliina Saari valmistautuu palvelemaan. Moni ikäihminen on oppinut erinomaisesti käyttämään verkkopankkiamme. Kaisa Mäntyranta työnsi Tuula Tauriaisen pyörätuolilla takaisin kotiin, joka sijaitsee noin kilometrin päässä pankista. Tervolassa on koko kunnan kattava valokuituverkko, mutta kaikki vanhukset eivät tietenkään asioi verkon kautta. Näin tekee esimerkiksi Aktia. Se on painunut aivomuistiin, mutta nettipankin opettelu voi olla työlästä, sanoo Laphan vanhuspalveluiden kehitysjohtaja Raisa Viik. Henkilöä ei ole vielä valittu, mutta tarkoitus on, että hän hoitaa niitä tehtäviä, joita kotipalvelu tai kotikuntouttaja ei ennätä tehdä, sillä hyvinvointialueella tehtäväkuva on aika tiukka, sanoo Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska
Ilahduttavaa on huomata, että myös henkilökohtaisella asiakaspalvelulla voi pärjätä markkinoilla, kuten Oma Säästöpankin esimerkki osoittaa, sanoo Finanssialan keskusliiton vt. Oinas sanoo, että pankin tai viranomaisen puhelinpalvelun käyttämistä helpottaisi, jos numerossa vastaisi heti ihminen. Kuljemme tarkoituksella vastavirtaan, sillä olemme huomanneet, että ihmiset ja etenkin eläkeläiset kaipaavat henkilökohtaista pankkipalvelua, sanoo Oma Säästöpankin toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi. Tällaisessa tilanteessa pitäisi vanhuksella olla luottohenkilö, joka valtuutetaan hoitamaan vanhuksen raha-asioita, ei vanhuksen omilla, mutta luotetun henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, jolloin järjestelmään jää aina jälki käyttäjästä, sanoo Aktian palvelupisteiden tiimipäällikkö Nina Ranki. toimitusjohtaja Taina Ahvenjärvi. • Kuva: Kimmo Rauatmaa Siikalatvan Osuuspankki päätti sulkea vuodenvaihteessa Kestilän konttorin eläkeläisten vastustuksesta huolimatta. Parhaillaan Liedon Säästöpankki on yhdistymässä Oma Säästöpankkiin. KL2_16-35.indd 34 30.1.2023 12.56. Yhdistymisessä Oma Säästöpankin konttorimäärä kasvaa 37:stä 46:een. Hän ei näe turvallisena tilannetta, että kunnan työntekijä tai muu avustaja näpyttelee vanhuksen oman nettipankin tunnuslukuja yhdessä vanhuksen kanssa. Automaattinauhoite, johon tarvitaan erilaisia näppäilyjä, on ylivoimainen monelle ikäihmiselle, hän tietää. Se näkyy muun muassa Helsingissä, jossa on runsaasti eläkeläisiä. Hänen mukaansa erilaiset muistiin liittyvät ongelmat lisääntyvät. Säästöpankkiryhmä yrittää nyt estää jäsenpankkiensa pakoa Oma Säästöpankkiin, joka on osannut hyödyntää asiakkaiden tyytymättömyyttä pankkipalveluihin. SÄÄSTÖPANKKI VASTAVIRTAAN Oma Säästöpankki edustaa Aktiaan ja moniin muihin pankkeihin verrattuna toista ääripäätä, sillä se avaa uusia asiakaspalvelukonttoreita. [ Talous ja hankinnat ] 34 Kuntalehti 2 / 2023 Tapio Mainio tusjohtaja Juha Hammarén. Pankin johto perusteli konttorin sulkemista muun muassa sisäilmaongelmilla. Eläkeliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Marja-Liisa Oinas muistuttaa, että pankkija viranomaispalvelut on tarjottava myös muussa kuin digitaalisessa muodossa ja oltava helposti saavutettavissa. Kukin pankin ryhmittymä on valinnut oman strategiansa. Laissa ei ole määritelty, kuinka paljon Suomessa pitää olla pankin asiakaspalvelukonttoreita
Meillä on ennakoitu 11,8 miljoonan euron alijäämää. 4 Voiko alijäämäisestä budjetista olla jotain haittaa ennen sen mahdollista korjaantumista. Meidän on tärkeää löytää ratkaisuja henkilöstön riittävyyden turvaamiseen, mikä on taloutta merkittävämpi haaste lähivuosina hyvinvointialueilla. Painopistettä on siirrettävä enemmän perustason palveluihin. • KL2_16-35.indd 35 30.1.2023 12.56. 5 Onko hyvinvointialueilla kuitenkin tehtävä säästöjä. Silloin alueilla on ensimmäistä kertaa tiedossa rahoituksen jälkikäteiskorjaukseen liittyvät aluekohtaiset luvut. Miten saatte talouden tasapainoon. Veikkaan, että valtaosa alijäämästä on ikään kuin harhaa ja korjaantuu tätä kautta. Tehostaminen vaatii myös työkäytäntöjen muuttamista ja prosessien uudistamisesta. 2 Mikä saa silloin sumun hälvenemään. Kuntien tilinpäätöslukujen perusteella hyvinvointialueiden rahoitusta korjataan vielä vastaamaan todellisia kustannuksia. Iso vastuu tiedolla johtamisen kehittämisestä kuuluu hyvinvointialueille itselleen. En ole tilanteesta kovin huolissani. Rönsyjä on karsittava, muun muassa pitää harmonisoida sadat ja jopa tuhannet tietojärjestelmät. Hyvinvointialueita sääntelevien lakien mukaan talousarvion alijäämä on katettava viimeistään vuonna 2025. Palveluverkon on vastattava alueen asukkaiden tarpeita eikä kuntarajoja. 7 Miltä kuluvan vuoden talousarvionne näyttää, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen, kok.. Pitääkö tästä olla huolissaan. 10 Ensimmäisen toimintavuoden alijäämä alueellanne on arviolta noin 56 miljoonaa euroa. Valtio voi ohjata alueita pärjäämään tarkan euron linjalla myös kustannusten kasvupaineissa. Tarvitsemme lisää koulutusta. Tiukka talous kirittää uudistamaan rakenteita ja toimintamalleja nykyistä vaikuttavammiksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen on satsattava yhdessä kuntien kanssa. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen ei ole vielä itsestään selvä asia. 6 Mitä muita vinkkejä voisi olla siihen, että talous saadaan kestävälle pohjalle. Talouden tasapainottamiseksi on tärkeää, että kustannustasoa saadaan laskettua pysyvästi jo kuluvasta vuodesta alkaen. Kuntalehti 2 / 2023 35 1 Oletko yllättänyt siitä, miten paljon hyvinvointialueilla on kannettu huolta rahoituksen riittävyydestä, valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen. Meillä on valtuutettuina uusiakin päättäjiä. Toki tähän liittyy vielä useita epävarmuustekijöitä esimerkiksi palkkaharmonisoinnin ja hintojen nousun suhteen. 3 Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet tekevänsä tappiota ensimmäisenä toimintavuotenaan. Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän toimivuutta voidaan arvioida tarkemmin vasta ensimmäisten toimintavuosien jälkeen. 9 Ovatko talousasiat teillä suurin haaste, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiaja talousjohtaja Anu Vuorinen. Hyvinvointialue on valtiorahoitteinen ja valtion vahvassa ohjauksessa myös investointien näkökulmasta. Näiden lukujen perusteella myös tätä seuraavien vuosien tulojen ennustettavuus parantuu. Ymmärrän täysin hyvinvointialueiden tuskan talouden suunnittelun sumuisuudesta. Palvelurakennetta on kevennettävä. Jouni Lampinen ymmärtävät muutoksien tarpeen jokaisella hyvinvointialueella. Arvioni mukaan rahoituksen epävarmuus jatkuu vuoteen 2025 saakka. 8 Kuinka hyvin luottamushenkilöt ovat kartalla hyvinvointialueen talouskysymyksistä. Palveluverkon on vastattava alueen asukkaiden tarpeita eikä kuntarajoja. Aivan ykkösjuttu on, että päättäjät 10 kysymystä hyvinvointialueiden taloudesta Hyvinvointialueet saavat rahoituksen sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviinsä pääosin valtiolta. Seinistä on säästettävä. Väliaikainen hikka talousarviossa voi tarkoittaa sitä, että keväällä alueiden investointikyky on vääristynyt, kun alueiden lainanottovaltuutta lasketaan. Tarvitaan nykyistä tarkempaa ja luotettavampaa tietopohjaa, jotta rahoitus kohdentuu tarpeen mukaisesti hyvinvointialueille
E duskunnan talousvaliokunta ei ehtinyt ottaa hankintalain uudistusta käsittelyynsä syksyllä, ja alkuvuodesta muitakin tehtäviä on ollut jonoksi asti. Hankintojen vastuullisuutta halutaan korostaa. SARASTIA-HANKINTA SYYNIIN Lakiuudistuksessa ei ole tulossa muutoksia niin sanottujen inhouseyhtiöiden käyttöön hankinnoissa. [ Talous ja hankinnat ] 36 Kuntalehti 2 / 2023 UUSIKAAN LAKI EI PUUTU INHOUSEKYSYMYKSIIN Keskustelu inhouse-yhtiöistä julkisissa hankinnoissa käy kuumana. Julkishallinnon on yleisesti ottaen kilpailuKL2_36-55.indd 36 30.1.2023 12.57. Elinkeinoelämän järjestöt ovat arvostelleet kovin sanoin kuntien ja hyvinvointialueiden hankintoja omistamiltaan yhtiöiltä. Valiokunnan sihteerin Lauri Tenhusen mukaan alkuperäisestä tavoitteesta ei kuitenkaan olla ainakaan näillä näkymin luopumassa. Hankintalakia haluttaisiin niiden osalta täsmällisemmäksi, mutta lakiuudistus ei ole tilanteeseen puuttumassa. Hankintalain uudistuksella halutaan puuttua muun muassa siihen, että halvin hinta ei jäisi kilpailutuksissa ainoaksi valintaperusteeksi. Lakiuudistus olisi toisin sanoen tarkoitus nuijia hyväksytyksi eduskunnassa kevään aikana. Uudistusta kritisoitiin lausuntokierroksen aikana reippaasti monimutkaisuudesta ja tulkintavaikeuksista. Arvostelijoita olivat niin kunnat kuin elinkeinoelämäkin
Piirros: Matti Pikkujämsä KL2_36-55.indd 37 30.1.2023 12.57. Kuntalehti 2 / 2023 37
Laki ei esimerkiksi tarkkaan kerro, milloin yhtiö on kunnan tai hyvinvointialueen sidosyksikkö. Markkinaoikeuteen eteneminen olisi tällaisessa virastohankintayksikön ja sidosyksikön määräysvaltakysymyksessä historiallista. Omistajat eli kunnat ja muut julkisyhteisöt ovat nimenomaan halunneet inhouse-yritykset koordinoimaan ja järkeistämään suuria järjestelmähankintoja, hän on todennut. Johtaja Arttu Juuti KKV:stä kertoo nyt, että virasto lähetti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle selvityspyynnön jo marraskuussa ja myös saaneensa vastauksia. Hän huomauttaa, kuinka arvioiden mukaan 15 miljardin euron markkina suljetaan yksityisiltä yrityksiltä hankintalakia kiertämällä. Johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä toteaa, että inhouse-yhtiöt on määriteltävä nykyistä tarkemmin. MARKKINAOIKEUTEEN. En kykene äkkiseltään sanomaan, miten hankintalain täsmentäminen tuolta osin olisi mahdollista ja miten se istuisi EU-sääntelyyn. Istekki kehittää kuntien digipalveluja. Kuva: Kustos ry Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori on puolustanut inhouse-yhtiöitä julkisuudessa. Kyseessä on yleinen ja valtakunnallinen ilmiö, yhteisessä kannanotossa ilmoitetaan. EK onkin julkisissa kommenteissaan täsmentänyt, että moite ei kohdistu vain Sarastiaan. Kaikilta jättimäisiltä inhouse-yhtiöiltä ostetaan EK:n mukaan palveluja laittomasti. Virastossa on hänen mukaansa keskusteltu aihepiiristä ja pohdittu vaihtoehtoja toimenpiteiksi. Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori mainitsi, kuinka esimerkiksi ICT-hankinnat eivät ennen inhouseyhtiöiden aikaa olleet todellakaan paremmalla tolalla kuin nykyisin. Kun saamme oikeudellisen arvioinnin valmiiksi, lopputuloksen mukaan joko tutkimuksen kannet voidaan sulkea tai sitten edetään markkinaoikeuteen tai hallinnolliseen ohjaukseen. 38 Kuntalehti 2 / 2023 [ Talous ja hankinnat ] tettava kaikki merkittävät hankintansa, mutta sidosyksiköt eli inhouse-yhtiöt tekevät yleissäännöstä poikkeuksen. Ei minkäänlaista, hän huomauttaa. Myös Kustos haluaisi tilanteen selvemmäksi. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) teki yhdessä Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja Keskuskauppakamarin kanssa marraskuussa toimenpidepyynnön Kilpailuja kuluttajavirastolle (KKV). LAKI UUSIKSI Niin yrittäjäjärjestöt kuin julkinen puolikin ovat yleisesti sitä mieltä, että hankintalaki ei nykyistä tilannetta auta, päinvastoin. Markkinaoikeuteen eteneminen olisi tällaisessa virastohankintayksikön ja sidosyksikön määräysvaltakysymyksessä historiallista, aiemmin näin ei ole käynyt. Kuntalehti kertoi verkkosivuillaan Kustoksen kommenteista marraskuussa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankintaa pidetään toisin sanoen vain yhtenä tapauksena monien joukossa. Inhouse-yhtiöiden yhteistyöjärjestö Kustos reagoi tutkintapyyntöön saman tien ja ilmoitti, kuinka ”julkisomisteiset inhouse-yhtiöt tukevat elinkeinoelämän halua selvittää julkisten hankintaprosessien kokonaisetua veronmaksajille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle”. Kysymys on laajemmasta rakenteellisesta kilpailuongelmasta, johon on saatava selvyys. Mutta voisihan muutosta ainakin pohtia. Olisiko osuuden oltava vaikkapa puolet, hän kysyy. KKV:n Juuti ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö hallintalakia rukata sidosyksikköjen osalta. KL2_36-55.indd 38 30.1.2023 12.57. Sarastia on 290 kuntaja sote-yhteisön omistama osakeyhtiö. Jaskari kysyy, että jos kunta omistaa inhouse-yhtiöstä vaikkapa 0,4 prosenttia, millaista määräysvaltaa tuo osuus kunnalle tai hyvinvointialueelle tarkoittaa. KKV on alkanut selvittää tilannetta ja etsiä vastausta kysymykseen, rikkoivatko Sarastian omistajakunnat lakia ostaessaan yhtiöltä palveluita ilman kilpailutusta. KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo kertoi Helsingin Sanomissa joulukuussa, että toimenpidepyyntö tuli hyvään aikaan. Joukkio vaatii KKV:tä tutkimaan, rikkooko Vantaan ja Keravan hyvinvointialue lakia, kun se tilasi Sarastialta henkilöstöhallinnon järjestelmän ja palvelut ilman kilpailutusta. Koskivuori on puheenjohtajuutensa lisäksi Istekki Oy:n toimitusjohtaja. KKV:llä on puoli vuotta aikaa tehdä selvityksensä, jonka jälkeen asia etenee mahdollisesti markkinaoikeuteen. Selkeämpää olisi, jos säädökset kertoisivat selkeästi, kuinka paljon inhouse-yhtiöstä on omistettava, että kilpailutuksen voi jättää tekemättä
Kuntalehti 2 / 2023 39 Kirsi Riipinen OHJELMISTOHANKINNAT Syksyllä kiivaana käyneessä inhouse-keskustelussa tikunnokkaan nostettiin erityisesti ohjelmistohankinnat. Kontuniemen mielestä on hyvä, että KKV on kiinnittänyt huomiota kilpailun aikaansaamiseen, kuten tietysti myös Suomen Yrittäjät. Hankintayksiköt halutaan lisäksi mukaan harmaan talouden torjuntaan, mutta tiedonsaantioikeudet eivät lisäänny samassa tahdissa. Ei ole kenenkään etu, että monimutkaisten säädösten takia yritykset jättävät osallistumatta tarjouskilpailuihin. Lakiuudistus nimittäin mutkistaa hänen mielestään hankintoja entisestään. Hanselin lakiasiainjohtaja Eija Kontuniemi ei sen kummemmin halua kommentoida inhouse-keskustelua, sen sijaan hankintalakiuudistuksesta hänellä on sanottavaa. Tulossa on tosi paljon ylimääräistä työtä, sillä hyvää valvontaa varten on vaikea saada riittävästi tietoa. Isot muutokset eivät ole sallittuja kilpailutuksen edetessä”. Lakiesityksessäkin sanotaan, että muutokset voivat tuottaa tulkintaongelmia. • Inhouse-keskustelussa tikunnokkaan nostettiin erityisesti ohjelmistohankinnat. Hänen mielestään paljon fiksumpaa olisi ollut miettiä muita kuin lakisääteisiä velvoitteita hankintojen viemiseen haluttuun suuntaan. Ei kaikkea tarvitsisi tunkea säännöksiin. Mitä vaikeammaksi hankinnat tulevat, sen houkuttelevampaa on käyttää prosessia helpottavia keinoja. Tällaisia lisäyksiä ovat esimerkiksi lisävelvoitteet hankintaa koskevan päätöksen perustelemiseen, hankinnasta ilmoittaminen suomeksi ja ruotsiksi sekä lisäykset pakollisiin poissulkemisperusteisiin. Hänen mielestään julkiselta tilaajalta edellytetään ”lähes ilmiömäistä kykyä määritellä käyttäjien tarpeet vuosiksi eteenpäin. Olemme kuulleet tervehenkisiä kannanottoja, joissa halutaan lisätä kilpailutuksiin mukaan lähtevien määrää, Kontuniemi toteaa. Kuva: Johanna Erjonsalo Inhouse-yhtiöt on määriteltävä nykyistä tarkemmin, vaatii johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä. EU:n pakoteasetuksissa on säädetty hankintayksiköille pakotteisiin liittyviä vaatimuksia, jotka tulivat mukaan Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa. Talouselämä-lehti kertoi puolestaan ennen vuodenvaihdetta käyneensä taustakeskusteluja ohjelmistoalan yritysten kanssa ja näiden kertoneen, etteivät kaikki ICT-alan inhouseyhtiöt ole markkinoilla ongelma. Kontuniemi sanoo, että meillä esitykseen tuotiin kansallisia määritelmiä lisää ja prosesseista tehdään raskaampia kuin mitä EU edellyttää. Miksi sitten tehdään lisäyksiä, jotka hämärtävät ja aiheuttavat epäselvyyksiä, Kontuniemi kysyy. Tai no, inhouse-keskusteluunkin hän voi lisätä sen verran, ettei lakiuudistus ainakaan kannusta irtautumaan sidosyksikköyhteyksistä. Hän ottaa esimerkin uudistuksen tavoitteesta saada muutakin kuin halvin hinta kilpailutusten valintaperusteiksi: Kokonaistaloudellisen edullisuuden käsitteen rukkaaminen ei ainakaan selkeytä lakia. Myös Yrittäjien Jaskari arvostelee lain koukeroisuutta. Tuomas Aho, kilpailuja hankintaoikeuteen perehtynyt asianajotoimisto Roihun osakas, huomautti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että hankintalaki on joustamaton, samoin sen tulkinnat. Ympäristöasioiden huomioimista, laatunäkökulmia tai hankintojen helpottamista yleisemminkin voitaisiin tukea käytännön malleilla, neuvonnalla ja ajantasaisilla oppailla. ENEMMÄN KUIN EU VAATII Myös EU määrittelee omassa direktiivissään, että hinnan lisäksi muita kriteerejä, kuten laatu ja vastuullisuus, voidaan ottaa kilpailutuksissa huomioon. Jos hankintayksiköt halutaan talkoisiin mukaan, pitäisi niiden tiedonsaantia kehittää ja mieluusti saada esimerkiksi keskitetty rekisteri, josta kilpailuun osallistuvien taustoja voidaan tarkistaa. KL2_36-55.indd 39 30.1.2023 12.57. Esimerkkinä toimivuudesta yritysten edustajat olivat maininneet Hanselin kaltaiset yhtiöt, jotka toimivat vain ja ainoastaan yhteishankintayksikköinä. Mainituksi tuli sekin, kuinka hankintalaki soveltuu erityisen huonosti ICT-järjestelmien hankintaan
Piirros: Hannu Vilpponen [ Talous ja hankinnat ] tavoitteita, jotka ovat kaikille edustettaville hankintaviranomaisille yhteisiä. Suomalaisessa inhousesisters-käytännössä yhteistä määräysvaltaa on tulkittu samaan tapaan virheellisesti tähän saakka. inhousesister-käytännön kaltainen asetelma, jossa kaksi saman hankintayksikön määräysvallassa olevaa yksikköä voi tehdä hankintoja toisiltaan ilman kilpailuttamista. C-sarjan osuuksien omistajilla ei ole kuitenkaan inhouse-yhtiön hallituksessa edustajaa, ja tämän vuoksi SLSP Sambre & Biesmen määräävä asema inhouseyhtiössä ei ole EU-tuomioistuimen mukaan todellinen. EU-tuomioistuimen joulukuussa tekemä ennakkoratkaisu antaa osviittaa. 40 Kuntalehti 2 / 2023 [ Analyysi EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisusta ] SUOMESSA julkisten hankintojen kokonaisarvo oli 45 miljardia euroa vuonna 2021, ja inhouse-yhtiöiltä ostettiin arviolta 41 miljardin edestä tuotteita ja palveluita. Inhouse-järjestely on hankintalaissa sallittu poikkeus kilpailutusvelvollisuudesta, mutta sen soveltumisesta kulloiseenkin hankintaan tulisi punnita huolellisesti, sillä hankintalain pääsääntö on kilpailuttaa hankinnat. Tuomiossa todetaan myös, ettei erittäin vähäinen omistus Igretecissä voi taata määräävää valtaa inhouse-yhtiöön. Farciennes on yksi SLSP Sambre & Biesmen pääomistajista. Lisäksi yhteisen määräysvallan käyttämiseksi hankintaviranomaisten tulisi varmistaa, että yhteinen edustaja löytyy inhouse-yhtiön hallituksesta tai muista ratkaisevista päätöksentekoelimistä. Belgialainen kunta Farciennes on tehnyt suorahankintoja SLSP Sambre & Biesme -rajavastuuosuuskunnalta, joka käsitetään Belgiassa julkiseksi laitokseksi. Ennakkoratkaisulla pyritään vahvistamaan hankintaviranomaisen edustamisedellytystä koskevaa vaatimusta inhouse-yhtiöissä, jotta hankintaviranomaisen todelliset mahdollisuudet vaikuttaa inhouse-yhtiön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin toteutuisivat. Tämä siis viittasi SLSP Sambre & Biesmeen, jolla oli vain yksi C-sarjan osake. Farciennessin kunta ja SLSP Sambre & Biesme siis ostivat yhteisprojektissaan palveluita inhouse-yhtiöltä. EU-tuomioistuimen joulukuussa tekemässä päätöksessä C-383/21 käsitellään hankintaviranomaisten eli kunnan, rajavastuuosuuskunnan ja inhouse-yhtiön välisiä sopimuksia. ENNAKKOPÄÄTÖKSESSÄ tarkastelun alla on ns. Tässä tapauksessa kunta omistaa A-sarjan osakkeita inhouse-yhtiössä, ja kunnan edustaja istuu sekä inhouse-yhtiön että rajavastuuosuuskunnan hallituksessa. Suomalaisessa inhousesisters-käytännössä KL2_36-55.indd 40 30.1.2023 12.57. Tapauksessa SLSP Sambre & Biesme osti yhden osakkeen inhouse-yhtiö Igreteciltä, jotta inhouse-asema muodostuisi omistuksen ja yhteisen määräysvallan kautta. EU-TUOMIOISTUIN toteaa, että inhouseasemaa tulisi arvioida ensisijaisesti sen perusteella, onko hankintaviranomaisen mahdollista toteuttaa tavoitteitaan sen kautta. Yhteinen määräysvalta muodostuu, kun hankintaviranomaisten yhteinen edustaja pystyy käyttämään todellista määräysvaltaa eli osallistuu inhouse-yhtiön päätöksentekoelimien toimintaan ajamalla sellaisia Harmaa vyöhyke: Inhouse-yhtiöiden määräysvalta Milloin hankintalakia ei tarvitse noudattaa hankintaviranomaisten välisissä sopimuksissa. SLSP Sambre & Biesme osti inhouse-yhtiöltä C-sarjan osakkeen, jotka on tarkoitettu muille julkisyhteisöille kuin kunnille. Sen jälkeen ne ovat yhdessä jättäneet kilpailuttamatta asbestikartoituspalvelua koskevan hankinnan ja hankkineet palvelun inhouseyhtiö Igreteciltä
• Kolmanneksi inhouse-yhtiöissä ei saa olla yksityistä omistusta. Mukana on myös ensimmäistä kertaa Hyvinvointialueyhtiö Oy:n asiantuntijoiden tuottamaa ohjelmaa. • Toiseksi inhouse-yhtiölle on määritelty ulosmyyntiraja 20 prosenttia eli korkeintaan sen verran se voi myydä palveluitaan ja tuotteitaan ulkopuolisille. Lämpimästi tervetuloa mukaan Kuntamarkkinoiden 30-vuotisjuhlatunnelmaan Kuntatalolle! Lisätietoa: kuntamarkkinat.fi ja kuntamarkkinat@kuntalehti.fi Tapahtuman järjestävät Kumppaniksi Kuntamarkkinoille [ Info ] Inhouse-aseman edellytykset • Ensinnäkin hankintadirektiivi ja hankintalaki velvoittavat hankintaviranomaista käyttämään samanlaista määräysvaltaa inhouse-yhtiössä kuin mitä se käyttää omiin toimipaikkoihinsa, eivätkä inhouse-yhtiön tavoitteet saa olla ristiriidassa hankintaviranomaisen tavoitteiden kanssa. Suomessa raja on alempi. Varaa organisaatiollesi paikka syksyn suurimmassa julkisen hallinnon tapahtumassa. Jyväskylän yliopiston tutkimus inhouseyhtiöistä syksyltä 2022 listaa määräysvallan toteutumisen jatkotutkimusaiheeksi, sillä alustava kartoitus antaa viitteitä siitä, ettei toimijoilla ole selkeää käsitystä siitä, milloin inhouse-asema on todellinen ja hankintalakia ei tarvitse noudattaa. Ulosmyyntiraja on 10 prosenttia ja 500 000 euron raja poistuu, mikäli markkinoilta ei löydy tarvittavaa tuotetta tai palvelua. yhteistä määräysvaltaa on tulkittu samaan tapaan virheellisesti tähän saakka. LISÄKSI HANKINTADIREKTIIVIN perustelukappaleissa esiin nousee se, ettei julkisen sektorin sisäinen yhteistyö, kuten esimerkiksi sidosyksikköhankinnat tai yhteishankinta, saisi vääristää kilpailua markkinatoimijoiden kanssa. Ennakkoratkaisulla pyritään hälventämään epäselvyyttä siitä, minkälaisissa tilanteissa julkisen sektorin hankintasopimuksiin ei sovelleta julkisen hankinnan sääntöjä. • Reetta Ghezzi, väitöstutkija Hannu Vilpponen, post doc -tutkija Tommi Mikkonen, professori Jyväskylän yliopisto KL2_36-55.indd 41 30.1.2023 12.57. Odotamme Kuntatalolle päättäjiä niin kunnista kuin hyvinvointialueilta. 14.9. Eikä ihmekään, sillä oikeuskäytäntöä asiasta ei ole ollut. Suomen hankintalain mukaan inhouse-yhtiö voi myydä yleensä ulos korkeintaan 5 prosenttia tai 500 000 euron edestä vuodessa. 2023 Juhlavuoden näyttelypaikat ja kumppanipaketit ovat nyt myynnissä. EU-tuomioistuimen mukaan hankintaviranomaisten välisissä sopimuksissa on yleensä huomattavaa oikeudellista epävarmuutta. Kuntaliitto tarjoaa jäsenkuntiensa edustajille tuttuun tapaan ajankohtaisia seminaareja, paneeleja ja klinikoita. 13. Erityisesti inhousesisters-järjestely sekä eroavaisuudet toimijoiden päämäärissä saattavat nousta ennakkoratkaisun myötä useammassa organisaatiossa tarkemman tutkiskelun kohteeksi. Päätöksen perusteella herää kysymys, onko Suomen inhouse-käytäntöä tulkittu, kuten EU-lainsäädännön perusteella tulisi tulkita
Ylijäämän eli hukkalämmön olisi voinut varastoida kallioon, Onkalo kertoo. Voimalasta on vedetty kaukolämpöputket muun muassa kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevaan Varkauden keskustaan, kertoo KL2_36-55.indd 42 30.1.2023 12.57. Vedellä täytettävän lieriön korkeus on 26 metriä ja ulkokehän halkaisija on seitsemän metriä. Varastosta voi käyttää halpaa energia talven kalliisiin kulutuspiikkeihin. Poriin on rakennettu kaksi lieriömäistä energiavarastoa Satasairaalan lähettyville. Lähes jokaisen hankkeen takana on kunnallinen tai valtion omistama enerVeteen, hiekkaan ja kallioon Kunnalliset energiayhtiöt varastoivat energiaa ja hukkalämpöä ainakin Varkaudessa, Porissa ja Kankaanpäässä. Useita energian varastointihankkeita on nyt vireillä. Peruskallioon porattaisiin alustavan suunnitelman mukaan 840 porareikäkaivoa, joista riittäisi energiaa talven kalliiden kulutuspiikkien aikana. giayhtiö, sanoo Varkauden Aluelämpö Oy:n toimitusjohtaja Mikko Onkalo. [ Talous ja hankinnat ] 42 Kuntalehti 2 / 2023 K ysyntä erilaisille energian kausivarastoille on herännyt, sillä energian hinta vaihtelee jopa tuntikohtaisesti Ukrainan sodan seurauksena. Porissa energiaa varastoidaan veteen, Kankaanpäässä hiekkaan ja Varkaudessa pian kallioon. Riikinvoiman ekovoimalaitos sijaitsee alueen suurimman kaatopaikan vieressä Varkauden naapurikunnassa Leppävirralla. Viime viikon lauhalla säällä olisimme voineet ajaa Riikinvoiman ekovoimalaitosta tasaisella kuormalla, mikä on laitoksen käytön kannalta edullisinta. Varkaudessa on tarkoitus varastoida kaukolämpöä kallioon aina, kun se on mahdollista, ja ottaa käyttöön lämpöpumppujen avulla myöhemmin tarpeen mukaan
Erilaisten lämpövarastojen avulla uusiutuvan energian määrää voidaan lisätä sähköverkossa. Yritys on hakenut sille patentin. Tapio Mainio Kuva: Tapio Mainio energiayhtiön Pori Energia Oy:n energiapalveluiden kehityspäällikkö Merja Heliniemi. Lämpöakku on kytketty Kankaanpään kaukolämpöverkkoon, ja sillä on tarkoitus leikata hetkellisiä kulutushuippuja. Lisäksi Kankaanpään keskusta lämpenee viisi kuukautta vuodessa paikallisen Knaufin kipsilevytehtaan hukkalämmöllä. Säiliöt ovat jo pitempään olleet valmiina. Lieriössä on noin sata tonnia hiekkaa. Lieriön korkeus on 26 metriä ja ulkokehän halkaisija on seitsemän metriä Energia varastoidaan säiliöissä veteen lyhytaikaisesti muutamien tuntien ajaksi. Hukkaenergian määrä on Varkaudessa niin suuri, että investointi maksaisi itsensä hyvin nopeasti takaisin, kertoo Swecon kestävän kehityksen palveluiden liiketoimintajohtaja Riku Maidell. Varastot mahdollistavat hänen mukaansa siis energiatuotannon optimoinnin. Se tarkoittaa pienempää tuotantokapasiteetin tarvetta. Kalliovarasto parantaisi huomattavasti CHPja jätteenpolttolaitosten yleistä ongelmaa lämmöntarpeen ja -tuotannon eriaikaisuudesta. Kuntalehti 2 / 2023 43 Useita energian varastointihankkeita on nyt vireillä. Kaukolämmön tuotannon kehittämisellä päästään ilmastotavoitteisiin selvästi nopeammin kuin kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla, Maidell vakuuttaa. Kankaanpäähän on rakennettu Porin vesilieriön kaltainen säiliö, joka on täytetty veden sijaan hiekalla. Sweco on Euroopan johtava suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntijayritys. Sen rakennutti kunnallinen energiayhtiö Vatajankoski Oy, joka tuottaa Kankaanpäässä kaukolämpöä ja sähköä. Sille haetaan valtiolta uuden teknologian tukea, joka voi olla jopa 30 prosenttia investointikustannuksista. Hukkalämpöä syntyy jopa lämmityskauden aikana, jolloin se kannattaisi ottaa talteen, mikä vähentäisi fossiilisia päästöjä, Mikko Onkalo huomauttaa. Kankaanpään liikuntakeskuksen modernisoinnin yhteydessä syntyi ennennäkemätön Vatajankosken ja startup-yritys Kuulean toteuttama ratkaisu, kun uimahallin vesi lämmitetään halliin sijoitettujen kahdeksan datakeskuspalvelimen hukkalämmöllä, Hatanpää kertoo. Savon Voiman omistaa 20 alueen kuntaa. Hiekkaakkuja saatetaan rakentaa lisää. Meidän ei tarvitse rakentaa tuotantokapasiteettiämme vastamaan huippuviilennystarvetta, vaan voimme varastoida säiliöihin viilennysenergiaa pienemmän kulutuksen aikana ja vastaavasti käyttää sitä tasaamaan kulutuspiikkiä. Vatajankoski ja Kankaanpään kaupunki haluavat olla mukana energiamurroksessa. Toinen puoli lämpöenergiasta on Vatajankosken toimittamaa kaukolämpöä. Kunnallisella kaukolämpöyhtiöllä on Varkaudessa noin 1 500 asiakasta. Sähkön hinnan ollessa korkea, voi Pori Energia ajaa jäähdytystehoa vesiakusta ja vastaavasti ladata vesivarastoa energialla, kun sähkö on halpaa, kertoo energiaprojektia vetävä Markku Santikko Pori Energia Oy:n energiapalveluista. • Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttikoski. Sweco vastaa Varkauden hankkeen esisuunnittelusta. Samoja säiliöitä käytetään Heliniemen mukaan sekä lämpimän että viileän energian varastointiin. Siihen saadaan varastoitua paljon lämpöä pieneen tilavuuteen 500–600 asteen lämpötilassa, kertoo Vatajankosken liiketoimintajohtaja Jalmari Rossi. Kaupunki sitoutui ilmasto-ohjelmaan jo viisi vuotta sitten. Säiliöillä voidaan tasata kulutushuippuja, jotka ovat energialaitokselle kalliita tunteja ja samalla leikata energian huipputuotantoa. Uusiutuvaa lämpöenergiaa on tarkoitus varastoida kesäkuukausien aikana talven varalle kallioon. Nyt siellä tehdään putkistoja laiteasennuksia. Ekovoimalaitos tuottaa kaukolämpöä 170 gigawattituntia vuodessa ja sähköä 80 gigawattituntia vuodessa. VALTION TUKEA HAETAAN Investointipäätöstä lähes kymmenen miljoonaa euroa maksavasta kalliovarastosta ei ole vielä tehty. Energiavarasto valmistui Porin Tiilimäen viilennysja lämpökeskuksen yhteyteen, joka tarjoaa viilennystä kesähelteellä Satakunnan Satasairaalaan, jossa on kasvava viilennystehon tarve. Tamperelaisen Polar Night Energy -yhtiön ideoima hiekka-akku on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Ekovoimalaitoksen omistaa Varkauden Aluelämpö Oy. Energiavaraston teho on jäähdytyskäytössä yhden megawatin suuruinen ja lämmityskäytössä 20 megawattia. KANKAANPÄÄN HIEKKA-AKKU Porista koilliseen Kankaanpäässä on valmistunut maailman ensimmäinen hiekka-akku kaupalliseen käyttöön. Investointipäätös hieman yli miljoonan euron hankkeesta tehtiin loppuvuonna 2021. Sillä teholla voitaisiin lämmittää muutamia kymmeniä omakotitaloja vuodessa. Hanke on edennyt hänen mukaansa aikataulussa. Lieriön korkeus on seitsemän metriä ja vaipan halkaisija neljä metriä. Vettä säiliöissä ei vielä ole, kertoo kunnallisen KL2_36-55.indd 43 30.1.2023 12.57. PORISSA TÄYTETÄÄN VEDELLÄ Porissa otetaan kevään aikana käyttöön kaksi korkeaa, 850 kuution kokoista energiasäiliötä tai energia-akkua, jotka täytetään vedellä. CHP tarkoittaa yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa. Hiekka on materiaalina kestävää ja edullista. Suomen kunnilla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden toteuttamisessa, sanoo Kankaanpään kaupunginjohtaja Mika Hatanpää. Sen omistavat puolestaan Varkauden kaupunki ja Savon Voima. Jätteitä Leppävirralla poltetaan 140 000 tonnia vuodessa. Hiekkasäiliö on Pori Energian säiliötä pienempi. Datalämmöllä tuotetaan vuodessa puolet uima-altaisiin tarvittavasta lämmöstä. Hiekka-akkuun voidaan varastoida energiaa kahdeksan megawattituntia. Varkauden ainutlaatuinen kalliovarasto olisi Maidellin mukaan monistettavissa muillekin paikkakunnille. Investoinnin takaisinmaksuaika olisi alle kymmenen vuotta. Heliniemi kertoo, että se on tiettävästi maailman ensimmäinen lämmitysja viilennysenergian varasto
Yksinkertaistaen voidaan kuiEpävarmuuden aikaa Kuntien talous on täynnä kysymysmerkkejä monesta syystä. tenkin todeta, että sote-uudistuksesta eniten hyötyy kunta, jossa on odotettavissa korkea tai lisääntyvä sote-palvelutarve ja sitä kautta iso riski sote-menojen hallitsemattomaan kasvuun jo lähitulevaisuudessa, arvioi johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliiton elinvoima ja talous -yksiköstä. Valtiontalouden tasapainottaminen on aivan ilmeisesti edessä, ja siinä yksi keskeinen työkalu on yleensä ollut kouraisu kuntien taskussa. Tämä riski poistuu kunnilta uudistuksessa. [ Talous ja hankinnat ] 44 Kuntalehti 2 / 2023 S ote-uudistus on kunnille valtava mullistus, mutta on vielä vaikea arvioida, miten uudistus lopulta vaikuttaa eri kuntien talouteen. Yleensä riskiä on pidetty pienissä kunnissa suurempana kuin suurissa kunnissa. Kuva: Pixabay KL2_36-55.indd 44 30.1.2023 12.57. Energian hinta ja inflaatio luovat omat paineensa
Suurin osa hyvinvointialueiden käyttöön siirtyvistä kiinteistöistä säilyy entisessä käytössä. Vanha nyrkkisääntö on, että kunnan tilanne on sitä turvallisempi, mitä suurempi osuus sen tuloista tulee omina verotuloina. Helsinki pitää itseään selvänä häviäjänä: Helsingiltä leikataan verotuloja enemmän kuin kaupunki saa sote-rahaa. Suurin vaikutus on Kaskisissa, jossa verotuloista neljännes menee valtiovarainministeriön lähettämän valtionosuuslaskun maksuun. Siirtymätasauksen vaikutus pystytään kuitenkin arvioimaan vasta ensi syksynä, eikä se auta tämän hetken taloudenpidossa ja -suunnittelussa. Kiinteistöjen epävarma tulevaisuus on ollut tiedossa jo vuosia, ja kunnat ovat voineet ottaa sen huomioon. Kuntien omistuksessa olevat soten ja pelastustoimen kiinteistöt voivat muodostaa oman riskinsä, mutta myös mahdollisuuden. Valtionosuuksien ja verotulojen osuus kunnan tuloissa on oleellinen muuttuja kuntien taloudessa. Valtion velkaantuminen sekä hyvinvointialueiden laskennallisen rahoituksen riittävyyteen kohdistuvat uhat vahvistavat tätä logiikkaa, sanoo Lehtonen. Valtionosuudet ovat perinteisesti olleet yksi hyvin käytetty leikkauskohde, kun valtion taloutta on sopeutettu. Uudistuksessa pois siirtyneiden kustannusten osuus on suurin Rääkkylässä, noin 75 prosenttia. Viidelle kunnalle on tulossa negatiivinen valtionosuus. MONTA NÄKÖKULMAA Sote-uudistuksen vaikutuksia kuntiin vertailtaessa muuttujia on paljon. Kunta on voinut myydä soteja pelastusalan kiinteistöjä, minimoida niihin investoimisen tai laskea, että investoimalla uusiin hyviin tiloihin varmistetaan palvelut uudistuksen edetessä. PALVELUVERKOT HARKINTAAN Lienee todennäköistä, että hyvinvointialueet myös luopuvat joistakin nykyisin käytösKuva: Pixabay Valtionosuuksista eniten riippuvaisia ovat Ranua, Utsjoki ja Lumijoki, joilla valtionosuuksien osuus on noin 60 prosenttia kunnan menoista. KL2_36-55.indd 45 30.1.2023 12.57. Valtionosuuksista eniten riippuvaisia ovat Ranua, Utsjoki ja Lumijoki, joilla valtionosuuksien osuus on noin 60 prosenttia uuden kunnan menoista. Kuntaliitto on uudistusta kiirehtinyt, valtiovarainministeriö vielä jarrutellut. Lisäksi siirtymätasauksella uudistuksen vaikutus rajoitetaan maksimissaan 60 euroon/ asukas suuntaan tai toiseen. Joskus jäädytetään indeksikorotukset. Mutta sijoittajat arvioivat, että kauppa kiihtyy taas. Lehtosen mukaan kunnissa pohditaan, onko kunnan ydintehtävä toimia kiinteistökehittäjänä toimialoilla, jotka eivät kuulu niiden lakisääteisten tehtävien piiriin. Monet kunnat ovat myyneet kiinteistöjään varmuuden vuoksi, vapauttaakseen pääomia tai ihan vain siksi, että kunnan ei välttämättä kannata käyttää voimavarojaan kiinteistöjen ylläpitoon. Joskus vaan leikataan valtionosuuksia juustohöylämäisesti. Sijoittajia tietysti kiinnostavat sellaiset kiinteistöt, joille ne uskovat olevan käyttöä, tai maa-alueet, jotka ovat hyödynnettävissä muuhun tuottavaan käyttöön. Ne olisivat voineet edelleen huolehtia sotepalveluistaan kustannusvaikuttavasti. Aiemmin vilkkaana käynyt kiinteistökauppa hiljeni viime vuoden jälkipuolella, kun kunnat eivät enää eivätkä alueet vielä voineet tehdä vuokrasopimuksia kiinteistösijoittajien kanssa. Samoin se pienensi kuntien henkilöstön lomarahoja ja leikkasi myös sen hyödyn. Valtiokonttorin tietojen mukaan Posiolla on 4,32 neliömetriä sote-rakennuksia asukasta kohti, monilla kunnilla vain neliömetrin sadasosia. Tavoite on, että järjestelmää avataan mahdollisimman paljon vuonna 2025. Toinen kiinnostava vertailu on kuntien verotulojen osuus uuden kunnan kustannusten rahoittamisessa. Lehtosen mukaan houkuttelevat alueet, kasvavat kaupunkiseudut, joissa on tasainen ikäjakauma, jäävät uudistuksessa tappiolle. Mutta ennustettavuuden paraneminen hyödyttää tietysti kaikkia. KIINTEISTÖISSÄ MIETTIMISTÄ Kiinteistömassoissakin on eroa. Toisaalta mietitään, varmistaako kiinteistöjen ylläpito ja kehittäminen sen, että hyvinvointialue jatkossakin järjestää palvelut kunnan alueella ja työpaikat pysyvät kunnassa. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tarpeet on suhteessa helpompaa ennakoida. Valtiovallan mielikuvitus säästämisestä kuntien kustannuksella on laaja. Kysymys on sitten siitä, kuka ne vastaisuudessa omistaa. Puheissa uudistuksen talousvaikutuksista jää välillä taustalle, että vuodesta 2024 alkaen kunnat voivat määritellä veroprosenttinsa itse ihan niin kuin ennenkin omien tarpeittensa ja tilanteensa mukaan. - Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on tullut tiensä päähän, Lehtonen sanoo. Sote-uudistus muutti asetelman ratkaisevasti, mutta uudistukselle olisi muutenkin jo ollut tarvetta. Konsulttiyhtiö FCG on aiemmin laskenut, että sote-uudistus peräti puolittaa vaikeuksissa olevien kuntien määrän. Kiinteistöistä voi siis kunnille vapautua pääomia joko lainojen lyhentämiseen tai uusiin investointeihin. Tämä tarkoittaa, että kunnan vuosikatteeseen poistojen jälkeen ei sote-uudistuksen seurauksena tule yli 60 euron muutosta asukasta kohden. Sipilän hallitus keksi laittaa kunnat nostamaan palvelumaksujaan ja leikata siitä syntyneen laskennallisen hyödyn. Kuntalehti 2 / 2023 45 . Pienin se on Limingassa, noin 45 prosenttia. Näkemyksiä uudistuksen sisällöstä on jo olemassa, mutta tämän vuoden edetessä saadaan lisää tarpeellista tietoa
uusi kunta nettokust. Yli jääville kiinteistöille voi myös löytyä uutta käyttöä, joka parhaimmillaan tuo kuntaan sekä verotuloja että uusia palveluja. euroa milj. Huoli lienee usein aiheellinen, varsinkin pahasti alijäämäisissä kunnissa. Joulukuun Kuntalehdessä kerrottiin, että Aalto-yliopiston Sotera-tutkimusyksikkö etsii kuntia, jotka olisivat kiinnostuneita yhteistyöstä tällaisten kiinteistöjen kehittämiseksi. Kuntien velkaantuminen suhteessa talouden kokonaisuuteen suunnilleen kaksinkertaistuu. milj. Toisaalta vaalikampanjoissa näkyi merkkejä siitä, että pienistä kunnista tulevat aluevaltuutetut voivat koota voimiaan ja yhdessä tukea yleisesti hajautettua palveluverkkoa. Yleensä aluevaltuustossa myös istuu paljon niiden asukkaita. euroa osuus, % Koko maa 5 517 897 36 321,8 21 233,6 15 088,2 59,0 Rääkkylä 2 032 15,4 11,5 3,9 74 Sysmä 3 584 24,7 18,3 6,3 74 Kaavi 2 778 23,1 16,9 6,2 73 Tuusniemi 2 420 21,3 15,3 6,0 72 Keitele 2 095 16,3 11,5 4,8 71 Leppävirta 9 280 66,4 46,9 19,5 71 Lieksa 10 543 78,2 54,8 23,4 70 Juuka 4 444 37,2 26,0 11,1 70 Karijoki 1 192 9,3 6,4 2,9 69 Isojoki 1 891 15,2 10,5 4,7 69 Kirkkonummi 40 433 252,2 124,2 128,0 49 Lumijoki 2 018 12,8 6,3 6,5 49 Kontiolahti 15 035 86 42,1 43,9 49 Muurame 10 426 58,7 28,7 30,0 49 Lestijärvi 719 6,9 3,3 3,6 48 Kauniainen 10 396 78,5 37,7 40,8 48 Sipoo 22 190 135,7 64,6 71,1 48 Espoo 297 132 1 871,9 874,7 997,2 47 Uurainen 3 634 23,7 11,1 12,7 47 Liminka 10 218 65,8 29,8 36,0 45 KL2_36-55.indd 46 30.1.2023 12.57. Alueet joutuvat sopeuttamaan talouttaan, ja seinät ovat listalla todennäköisesti alkupäässä. Usein sanomatta kuitenkin jää, että kuntien investointien tarvekin vähenee. Laskelman mukaan viiden kunnan valtionosuus on negatiivinen. Aika näyttää, missä määrin aluevaltuutetut käytännössä toimivat koko alueen edustajina, paljonko taas toimitaan oman asuinkunnan lähipalvelujen puolustajina. Kuntien verotusoikeus on kuitenkin vahva turva myös kansainvälisten luottoluokittajien näkökulmasta, ja siihenhän uudistus ei tuo muutosta, Lehtonen sanoo. Suuret kunnat ovat verkosta päätettäessä vahvoilla, koska niiden alueilla asiakasmäärät ovat suurimmillaan. Siirtyneiden vanha kunta nettokust. LUOTTOA RIITTÄÄ Kuntien kautta kulkevan kassavirran pienenemisen on sanottu heikentävän kuntien investointimahdollisuuksia. Kuntarahoitus ei ole indikoinut merkkejä siihen, että kuntien puolittuva talous vaikuttaisi jatkossa hälyttävästi lainansaantiin. • Eero Karisto Lähde: Sote-siirtolaskelmat, VM/KAO 17.11.2022 Taulukkoon on koottu kunnat, joissa sote-uudistuksen yhteydessä siirtyi pois suurin ja pienin osuus nettokustannuksista. Taulukossa on kunnat, joissa verotulojen osuus on sote-uudistuksen jälkeen suurin ja pienin. Sote-kiinteistöjä myymällä vapautetun pääoman lisäksi myös uutta rahoitusta on edelleen saatavilla. euroa milj. Siirtyvät Nettokust. [ Talous ja hankinnat ] 46 Kuntalehti 2 / 2023 Nettokustannusten siirtyminen Uusien kuntien rahoitus sään olevista kiinteistöistä. Lähde: Sote-siirtolaskelmat, VM/KAO 17.11.2022 Eurajoki 9 334 111 -11 Kustavi 971 109 -9 Pertunmaa 1 644 105 -5 Harjavalta 6 785 102 -2 Hanko 7 979 98 2 Tuusniemi 2 420 97 3 Mänttä-Vilppula 9 563 96 4 Hamina 19 702 96 4 Pelkosenniemi 924 96 4 Luoto 5 622 47 53 Tyrnävä 6 593 47 53 Kärsämäki 2 533 46 54 Liminka 10 218 46 54 Koski Tl 2 271 45 55 Perho 2 676 43 57 Taivalkoski 3 913 43 57 Lumijoki 2 018 41 59 Utsjoki 1 176 41 59 Ranua 3 670 39 61 Verotulojen Vososuus, % osuus, % Asukasluku Nettokust
Kuntalehti 2 / 2023 47 [ Kolumni ] K irjoitin Kuntalehteen kolumnin alkuvuonna 2019, edellisten eduskuntavaalien alla. Kolumnin mukaan vaalikeskustelu vilisi lupauksia palveluiden parantamisesta, verotuksen keventämisestä ja asioiden yksinkertaistamisesta. Kyvyttömyys tasapainottaa julkisen sektorin menoja julkisen sektorin tuloihin on hiipinyt Suomen päätöksentekokoneistoon finanssikriisin jälkeen. Ei kuitenkaan valtionosuusleikkausten muodossa, vaan edistämään Suomen digitalisaatiokehitystä, vihreää siirtymää ja osaamista. UUDEN hallituskauden alla keskusteluilmapiiri tuntuu olevan aikaisempaa suopeampi julkisen talouden tasapainottamista edistäville ajatuksille. Muutostarvetta korostaa myös pula ammattitaitoisesta työvoimasta sekä ilmastotavoitteet. Erityisen hankalaa aikaa 2010-luku oli kuntasektorille. Lopulta vuosikymmen päättyi kuntataloustilastojen historian heikoimpaan vuoteen. Kuntien tulojen pysyvä heikennys kumuloituu tulevina vuosina yhä suuremmaksi. Mittakaavaa voi hakea jälleen velkaantumisesta. Sen vuoksi tuki sopeutustoimille ja tavoitteelle tehdä kansantaloudessa enemmän työtä voi olla oikeasti varsin ohutta. Velka kasvoi euromääräisesti valtiota vähemmän, mutta matalasta lähtötasosta johtuen kuntien velan suhteellinen kasvu oli sitäkin dramaattisempaa. Vuoden 2023 alussa kuntien velan määrä pienenee kertaluonteisesti sote-muutoksen vuoksi. kustannusten määrää. Kuntasektorin velka lisääntyi vuosien 2019 ja 2022 välillä noin viidellä miljardilla eurolla. Lupausten rahoitusvaihtoehdoiksi tarjottiin vain pistemäisiä osaratkaisuja, eikä säästölistoja esitelty. Vähemmän on paremmin. Rakennepoliittiset uudistusohjelmat sekä julkisen sektorin velalle asetetut hallitusohjelmatavoitteet ovat olleet arkipäivää jo useamman hallituskauden ajan. Vähemmän on paremmin Kuva: Kuntaliitto Muutostarvetta korostaa myös pula ammattitaitoisesta työvoimasta sekä ilmastotavoitteet. Apuun on syytä pyytää myös kunnat. Menoja ovat kasvattaneet väestöja suhdannetekijöiden rinnalla lakiuudistusten ja kehityshankkeiden tehtailu. Pelkästään vuosien 2019 ja 2023 välillä valtion velan ennakoidaan kasvavan 44 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin mitä valtio velkaantui koko 2010-luvulla. Tästä huolimatta taloudelliset näkymät tuleville vuosille eivät ole ruusuiset edes kuntakentällä. Sen eteen kannattaa tehdä työtä. HALLITUSPOHJISTA ja vaihtelevasta talouspolitiikasta riippumatta julkisen talouden suunta on ollut heikkenevä jo pitkään. Vaimean talouskasvun ja kustannuspaineiden ohella siitä pitää huolen vuoden 2022 reipas valtionosuusleikkaus, jota perusteltiin kuntien mittavilla koronatuilla vuosina 2020–2022. Lopputulos on kuitenkin yhtä tyhjän kanssa. Perustelua viljellään laajasti, vaikka kukaan ei ole edes selvittänyt koronasta kunnille aiheutuneiden Minna Punakallio Kirjoittaja on Kuntaliiton pääekonomisti. • Eurajoki 9 334 111 -11 Kustavi 971 109 -9 Pertunmaa 1 644 105 -5 Harjavalta 6 785 102 -2 Hanko 7 979 98 2 Tuusniemi 2 420 97 3 Mänttä-Vilppula 9 563 96 4 Hamina 19 702 96 4 Pelkosenniemi 924 96 4 Luoto 5 622 47 53 Tyrnävä 6 593 47 53 Kärsämäki 2 533 46 54 Liminka 10 218 46 54 Koski Tl 2 271 45 55 Perho 2 676 43 57 Taivalkoski 3 913 43 57 Lumijoki 2 018 41 59 Utsjoki 1 176 41 59 Ranua 3 670 39 61 Verotulojen Vososuus, % osuus, % KL2_36-55.indd 47 30.1.2023 12.57. Samaan aikaan veroaste ja muut julkisen sektorin tulot ovat junnanneet lähes paikallaan. Vaikka kuluneella hallituskaudella kuntien velka on jatkanut kasvamistaan ja valtaosa kuntakentästä taistelee yhä merkittävien talouteen välittyvien paineiden kanssa, niin kokonaisuutena kuntasektorin suhteellinen rahoitusasema on heikentynyt viime vuosina huomattavasti maltillisemmin kuin valtion. Jos asiat eivät muutu dramaattisesti, niin suunta jatkuu samanlaisena myös tulevaisuudessa. Onnistumisen ratkaisee se, ymmärretäänkö jatkossa tyytyä poliittisesti vaatimattomampiin tavoitteisiin. On ristiriitaista, että finanssikriisin jälkeen tavoitteet hillitä kestävyysvajetta ja velkaantumista ovat kuitenkin näkyneet poliittisessa retoriikassa entistä enemmän. Näin siitäkin huolimatta, että valtion velka oli kasvanut edeltäneen kymmenen vuoden aikana peräti 44 miljardilla eurolla. Paikallishallinnon velka kaksinkertaistui 2010-luvulla. Äänestäjät eivät ole kuitenkaan tottuneet kustannusten nousuun tai tulojensa pienentymiseen
Paikallisessa lehdessä sanottiin tuulivoimalan pohjan näyttävän maahan laskeutuneelta ”ufolta”. [ Talous ja hankinnat ] 48 Kuntalehti 2 / 2023 KRIISIKUNTIEN TILANNE VAIHTELEE Haapajärven kaupungin näkymiä kirkastaa uusien tuulivoimaloisen rakentaminen. Kuva: Satu Kangas-Viljamäki/ Selänne KL2_36-55.indd 48 30.1.2023 12.57
Kuntalehti 2 / 2023 49 V uodesta 2007 lähtien kriisikuntamenettelyssä on ollut mukana 44 kuntaa, joista 16 on päätynyt kuntaliitosselvittelyyn ja lopulta 11 kuntaa liitokseen. Ensi syksynä meidän on katsottava, mitä tehdään. Viime vuonna ei aloitettu yhtään uutta kriisikuntien arviointimenettelyä. Joka tapauksessa Pertunmaalla elää toivo jatkosta itsenäisenä kuntana. Nyt kriisikuntalistalta löytyvät Konnevesi, Pertunmaa, Rääkkylä, Haapajärvi ja Kyyjärvi. Meidän pitää jatkossa maksaa valtiolle 400 000 euroa vuodessa, jotta voimme jatkaa Pertunmaan kuntana. Rääkkylä selätti talousvaikeutensa metsää myymällä. Lopullinen ylijäämä voisi olla puoli miljoonaa euroa, arvioi kunnanjohtaja Mika Pasanen. Viestit kentältä ovat olleet pääosin positiivisia. Sote-uudistus meni täällä Etelä-Savossa pahasti pieleen. Siun Soten palkkaharmonisoinista on tulossa Rääkkylälle lisälaskua. PERTUNMAALLA VAIKEAA Vaikein tilanne kriisikunnista on PertunmaalKonnevesi on kuivilla, mutta Pertunmaan talous huolettaa. Kyyjärvellä tilanne on vaikeampi. Aika iso syy hyvään kuntatalouden tilaan on valtion koronatuki vuosina 2020–2021. Tammikuun alussa tulosennuste on reilusti ylijäämäinen, Rääkkylän kunnanjohtaja Esko Rautiainen kertoo. Tuulivoiman kaupungille tuomat kiinteistöverotulot ovat niin suuri tulo, ettei vastaavaa uutta tuloa muualta saa, kaupunginjohtaja Juha Uusivirta kertoo. Kun ostajia tai yhteisymmärrystä hinnoista ei ole löytynyt, niin kaupan toteuttaminen on lykkääntynyt, Vesa Lappalainen huomauttaa. Sama on tilanne monilla muilla kunnilla Etelä-Savossa. Kauppoja sähköosakkeista ei ole toivotusti syntynyt, sillä niistä on myyty vain reilut sata. Nyt on käynnistetty tuulivoiman kaavoitusta niin, että se toteutuessaan mahdollistaisi 60 uuden tuulimyllyn rakentamisen. Vuoden 2019 tilinpäätökseen jouduttiin kirjaamaan KeskiSuomen Verkkoholding Oy:n takausvastuista 3,8 miljoonan euron pakollinen varaus yhtiön yrityssaneerauksen takia, mutta nyt tilanne näyttää hyvältä. Siellä on päätetty sähköosakkeiden myynnistä tilanteen korjaamiseksi, mutta osakkeiden myynti ei ole aina niin yksinkertaista. Meillä pyörii tällä hetkellä 33 myllyä ja rakenteilla on 14 uutta. Pertunmaan alijäämä tullee kasvamaan vuonna 2022. Joulukuussa 2021 kunta päätti myydä vielä 500 sähköosaketta lisää. Konnevesi ja Rääkkylä ovat hoitaneet asiansa hyvin ja saanevat taseen alijäämät painettua alle kriisikuntakriteerien. Lopullinen ylijäämä selviää, kun saamme tiedon, minkä verran meidän on katettava Keski-Suomen sairaanhoitopiirin syntyneitä alijäämiä viime vuodelta. Tosin uhkakuviakin aina ilmaantuu taivaanrantaan. • Pekka Moliis Kuva: Satu Kangas-Viljamäki/ Selänne tuloveroprosentti KL2_36-55.indd 49 30.1.2023 12.57. Kuntaan nousevista uusista tuulivoimapuistoista ei kiinteistöverotuloja vielä kuluvalle vuodelle saada. Haapajärvi hyötyy tuulivoimasta, mutta Kyyjärvi ei vielä. TUULIVOIMASTA TULOA Haapajärvellä tehdyt virkajärjestelyt ja kahden kyläkoulun lakkautuspäätökset tuovat säästöjä aikanaan, mutta paljon merkittävämpi tekijä kaupungin talouden kannalta on tuulivoima. Viisi kriisikuntaa väkiluku* Haapajärvi 9,86 6 707 Konnevesi 9,36 2 524 Kyyjärvi 9,86 1 194 Pertunmaa 8,86 1 605 Rääkkylä 8,86 1 967 *Tilastokeskus ennakkotieto 11/2022 la. Koska palkkaharmonisointi oli hyvinvointialueen aloittaessa Siun sotessa yhä kesken, sieltä on tulossa kunnille lisälaskua. Tiukka talouskuri ja verotulojen jopa hieman yllättävä kasvu tulevat nostamaan tilinpäätöksen reippaasti plussalle. Noin 1 200 asukkaan Kyyjärvellä kuntakonsernin alijäämä on täyttänyt kriisikuntakriteerit vuodesta 2017 lähtien. Siellä on taseessa ollut alijäämää 3 500 euroa asukasta kohden, eikä sitä saada vielä hoidettua alle 1 000 euroon, Vesa Lappalainen toteaa. Siitä voi olla jopa tulossa se viimeinen tikku, joka katkaisee kamelin selkärangan. PALKKAHARMONISOINNISTA LASKU Rautiaisen mukaan iso kysymysmerkki on, minkä verran entiseltä Siun sotelta eli Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymältä tulee aikanaan lisälaskua palkkaharmonisointiin liittyen. Tilanne on epäreilu, sillä niillä hyvinvointialueilla, joilla lähdettiin puhtaalta pöydältä, valtio eli hyvinvointialue itse vastaa palkkaharmonisointikuluista, Rautiainen harmittelee. Kriisikunnista Konnevesi voi päästellä puhtain purjein eteenpäin. Meillä tehdään nyt kolmas perättäinen positiivinen tilinpäätös. Tuskin lainsäätäjän tarkoituskaan oli kuntia lopettaa, sanoo Pertunmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Liukkonen, kesk. Haapajärvellä jäänee taseeseen vielä kattamatonta alijäämää, mutta siellä on olemassa suunnitelmat ja tehdyt päätökset, joilla ne saadaan hoidettua, Lappalainen kertoo. Yksi syy on myös se, että koronan takia vuonna 2020 sairaanhoitopiirit lykkäsivät toimenpiteitä, jolloin kunnille ei tullut kustannuksia näiden toimenpiteiden osalta, valtiovarainministeriön kuntaja aluehallinto-osaston finanssineuvos Vesa Lappalainen arvioi. Hyvinvointialueuudistus ei myöskään pelasta Pertunmaata. Kunta päätti jo vuonna 2020 myydä 200 Suur-Savon Sähkö Oy:n osaketta. Jos kuntastatus katoaa ja liitytään toiseen kuntaan, niin eivät ne kuntalaisten tarvitsemat palvelut ainakaan sillä parane, Liukkonen uskoo
Myös kunnat tarvitsevat edelleen hankintaosaajia. Laitilan mukaan hankintaosaajien pula johtuu siitä, että heitä ei valmistu mistään suoraan ja valmiina. Meille siirtyi valitettavan vähän esimerkiksi kilpailuttajia. KOKENEILLA ON KYSYNTÄÄ Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen rekrytointiasiantuntija Sari Laitila toteaa, että hankintaosaajista on ollut pulaa aikaisemminkin ja nyt tarvitaan vielä lisää alan osaajia. hankintajohtaja Emilia Kortelainen kertoi tammikuussa, että hyvinvointialueella oli silloin haussa muun muassa hankinnan erityisasiantuntija, ICT-hankintapäällikkö ja hankintalakimies. Laitila toteaa, että hyvinvointialueella hankintatehtävät ovat erityisen vaativia, koska sairaanhoidossa täytyy ymmärtää, mitä koko prosessiin kuuluu. Hankintaosaajilla on oltava hyvän kokemuksen lisäksi koulutus kaupalliselta tai sairaanhoitopuolelta. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta. Hyvinvointialueen hallintojohtaja Jari-Pekka Tuominen toteaa, ettei kunnista siirtynyt liikkeenluovutuksessa riittävästi hankintaosaajia hyvinvointialueelle. Hankintaosaajille on kysyntää. Olemme juuri nyt käynnistämässä lisärekrytointeja, kun siirtynyt henkilöstö on ensin saatu sisälle. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen avoimet hankinta-alan työpaikat tulevat hakuun muutaman henkilön aalloissa sitä mukaa, kun osaajatarve selkiytyy. Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana Talous Kuuntele uusi jakso Vieraana: Sanna Lehtonen VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta KL2_36-55.indd 50 30.1.2023 12.57. Tuomisen mukaan hyvinvointialueella odotetaan nyt mielenkiinnolla, kiinnostavatko hyvinvointialueen työpaikat kuntiin jääneitä hankintaosaajia, kun paikat tulevat ulkoiseen hakuun. Pahimmaksi pullonkaulaksi Kortelainen mainitsee ICT-asiantuntemusta omaavien hankintaosaajien löytämisen työmarkkinoilta. Voiko se hieman avata markkinoita, jää nähtäväksi. Hankintaosaajia tarvitaan hyvinvointialueilla enemmän, koska ne ovat suuria hankinta-alueita ja kilpailuttavat paljon enemmän. Kortelaisen mukaan avoinna olleisiin tehtäviin on saatu hakijoita, mutta kilpailu alan kokeneista osaajista on kasvanut. [ Talous ja hankinnat ] 50 Kuntalehti 2 / 2023 V arsinais-Suomen hyvinvointialueella hankintatoimen ytimen muodostaa sairaanhoitopiirin entinen hankintatoimi, mutta lisää alan ammattilaisia tarvitaan joukkoon. Tehtäviin oppii vasta työkokemuksen kautta. Sekä erilaiset hankinta-asiantuntijat että hankintalakimiehet – molempia ryhmiä on vaikea löytää. KOVA KILPAILU OSAAJISTA Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vt. jonkin verran hankintaosaajia, mutta se ei kata koko meidän tarvetta. Hankintaosaajat ovat keskeisiä siinä, miten pystymme hankkimaan kustannustehokkaita palveluita, järjestelmiä ja tuotteita. Kortelaisen mukaan hyvinvointialueilla tunnustetaan hankintaosaamisen tuoma hyöty ja tärkeys. • Merja Ojansivu Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Tuominen tietää, ettei rekrytoinneista tule helppoja, koska hankintaosaajien saamisessa oli vaikeuksia jo sairaanhoitopiirissä. Meille on siirtynyt liikkeenluovutuksella Hyvinvointialueilla pula hankintaosaajista Useilla hyvinvointialueilla on pulaa hankinta-asiantuntijoista, sillä liikkeenluovutuksissa ei siirtynyt riittävästi hankintaosaajia kunnista hyvinvointialueille
Podcast ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Lyottäydy Valiokunnan taajuudelle Teemana Talous Kuuntele uusi jakso Vieraana: Sanna Lehtonen VALIO KUNTA kuntalehti.fi/valiokunta KL2_36-55.indd 51 30.1.2023 12.57. Kuunneltavissa Spotifyn, Suplan, SoundCloudin ja iTunesin kautta
Hän saa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajana yli 6 000 euron kuukausipalkkion. KL2_36-55.indd 52 30.1.2023 12.57. 52 Kuntalehti 2 / 2023 Kuva: Liisa Takala Kuntaliiton toimitusjohtajana kevättalveen 2019 asti toiminut Jari Koskinen muistetaan myös entisenä ministerinä ja kansanedustajana
KL2_36-55.indd 53 30.1.2023 12.57. Kuntalehti 2 / 2023 53 . Kuntapuolella alueiden suurimpien kaupunkien hallitusten puheenjohtajista hoitaa tehtäviään kuukausipalkkioisena kolme. Hän saa kokopäiväisestä puheenjohtajan tehtävästään lähes 7 000 euron kuukausipalkkiota. LEHTONEN JA PERTTU KÄRJESSÄ Satakunnan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen, sd., on pelkällä kuukausipalkkiolla mitattuna palkkiotilaston ykkönen 6 800 eurolla, mutta kun Kuva: Jussi Partanen Satakunnan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen, sd., on virkavapaalla Kiukaisten koulun rehtorin virasta. Yleensä hyvinvointialueet maksavat hallitustensa puheenjohtajille kaupunkeja avokätisemmin, mutta juuri Hämeenlinnassa tehdään poikkeus. Vehkaperän kuukausipalkkio on 5 500 euroa ja Leppäsen 5 100 euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että PohPALKKIOISSA ON EROJA Hyvinvointialueiden luottamushenkilöiden palkkiotaso on kuntien luottamushenkilöitä korkeampi. Kenellekään kolmesta täysipäiväisestä kaupunginhallituksen puheenjohtajasta ei makseta erikseen kokouspalkkiota. Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajan tehtävää 30 prosentin työajalla hoitavalle Kaisa Lepolalle, sd., maksetaan vajaat kaksi tonnia kuukaudessa, jonka lisäksi hän kuittaa kokouspalkkiot aherruksestaan. [ Talous ja hankinnat ] Y hä useampi hyvinvointialueiden tai maakuntakeskusten johtavista luottamushenkilöistä saa kuukausipalkkiota tehtäviensä hoidosta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajista parhaiten palkattu on Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen, kok., jolle maksetaan luottamustehtävän hoidosta 6 150,60 euron kuukausipalkkiota. jois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Tapani Tölli, kesk., saa aluehallituksen puheenjohtajan tehtävästään 6 600 euroa ja Kymenlaakson Nina Brask, sd., 5 200 euroa, joten palkkiot ovat hyvin linjassa alueen maakuntakeskusten kanssa. Hallitusten puheenjohtajien korvauksissa on suuria eroja. Aluehallitusten puheenjohtajista seitsemän toimii tällä hetkellä päätoimisena puheenjohtajana. Päätoimisia kaupunginhallituksen puheenjohtajia löytyy Kuntalehden vertailuun otetuista kaupungeista Hämeenlinnan lisäksi myös Oulusta Mirja Vehkaperä, kesk., ja Kouvolasta Jouko Leppänen, kok. Tosin Tampere ja Turku kiilaavat pormestareineen edelle, mutta heidän tehtäväkenttänsä on huomattavasti laajempi
Maarit Raja-aho, kok. Kari-Matti Hiltunen, kok. ***virka-ajan ulkopuolella olevat kokoukset Alue/alueen suurin kaupunki Lapin hyvinvointialue Rovaniemi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Oulu Kainuun hyvinvointialue Kajaani Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Kokkola Keski-Suomen hyvinvointialue Jyväskylä Pohjois-Savon hyvinvointialue Kuopio Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Joensuu Etelä-Savon hyvinvointialue Mikkeli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue Seinäjoki Pirkanmaan hyvinvointialue Tampere Kanta-Hämeen hyvinvointialue Hämeenlinna Pohjanmaan hyvinvointialue Vaasa Satakunnan hyvinvointialue Pori Varsinais-Suomen hyvinvointialue Turku Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue Espoo Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Hyvinkää Itä-Uudenmaan hyvinvointialue Porvoo Päijät-Hämeen hyvinvointialue Lahti Kymenlaakson hyvinvointialue Kouvola Etelä-Karjalan hyvinvointialue Lappeenranta Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Vantaa puheenjohtaja Tapani Melaluoto, kesk. Harri Lehtonen, sd. Susanna Junttila, kesk. Kaisa Lepola, sd. [ Talous ja hankinnat ] 54 Kuntalehti 2 / 2023 Palkkiotiedot on kerätty hyvinvointialueiden ja kaupunkien nettisivuilla julkaistuista hallintoja palkkiosäännöistä tammikuussa 2023. **Kokouspalkkioiden vertailussa on palkkiot alle 3 tuntia kestävästä hallituksen kokouksesta. Anneli Kiljunen, sd. Sari Multala, kok. Henrik Vuornos, kok. Joonas Grönlund, kok. Mia Laiho, kok. Jorma Wiitakorpi, kok. Riitta Raatikainen, kesk. Mirja Vehkaperä, kesk. Arja Laulainen, sd. Pentti Puhakka, kok. kuukausipalkkio, euroa 6 600 (100 %*) 6 600 (100 %) 5 500 (100 %) 1 200 2 000 (50 %) 2 500 (50 %) 6 000 (100 %) 3 000 (50 %) 2 500 14 625 1 984 (30 %) 6 150,60 (100 %) 2 000 6 800 (100 %) 810 5 800 (100 %) 12 500 6 600 (100 %) 2 500 (50 %) 5 200 (100 %) 5 100 (100 %) 3 000 (50 %) kokouspalkkio, euroa** 180 240 120 240 180 160 280 300 262,50 300*** 210 300 172,50 200 240 450 300 300 270 187,50 360 420 420 290 172,50 255 195 375 300 225 160 380 290 vuosipalkkio, euroa 7 700 5 000 5 000 9 000 10 000 7 200 10 000 4 350 7 000 18 000 10 800 9 470 9 470 5 000 10 000 10 000 60 000 3 480 3 480 7 000 KL2_36-55.indd 54 30.1.2023 12.57. Mikaela Nylander, r. Jere Nuutinen, kesk. Lasse Hautala, kesk. Jari Koskinen, kok. Jaakko Selin, kok. Jouko Leppänen, kok. Pirjo Siiskonen, kesk. Maria Kaisa Aula, kesk. Sari Innanen, kesk. Sanna Vauranoja, kok. pormestari Minna Arve, kok. pormestari Anna-Kaisa Ikonen, kok. Sari Innanen, kesk. Paula Risikko, kok. Kristiina Hämäläinen, kok. * Sulkuihin on merkitty tiedossa oleva prosentti, jos alueella tai kaupungissa on määritelty kuukausipalkkiota vastaavan työpanoksen suuruus. Heikki Huotari, kesk. Maria Tolppanen, sd. Juhani Mustonen, kesk. Sirkku Hildén, sd. Tapani Tölli, kesk. Helinä Perttu, kok. Teuvo Hatva, kesk. Anne Salovaara-Kero, r. Aleksi Eskelinen, kesk. Nina Brask, sd. Heikki Laukkanen, kesk
Sirkku Hildén toimii Lahden kaupunginhallituksen päätoimisena puheenjohtajana ja saa tehtävästään 60 000 euron vuosipalkkion. • Pekka Moliis Kuva: Satu Hart Kuva: Lauri Rotko Keski-Uusimaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu, kok., kuuluu eniten kuukausipalkkioita saavien ryhmään. Kuntalehden vertailu paljastaa kaupunkien ja hyvinvointialueiden kokouspalkkioissa merkittäviä eroja. Molemmille maksetaan myös hallintosäännössä määrätyt kokouspalkkiot. Tosin Lahdessa Sirkku Hildén, sd., ei kokouspalkkioita saa, vaan ne sisältyvät hänen 60 000 euron vuosipalkkioonsa. Vertailussa on mukana hallitusten puheenjohtajien palkkiot alle kolmen tunnin kokouksesta. ETELÄ-KARJALASSA NUUKIA Pienimmät palkkiot maksetaan puheenjohtajille Etelä-Karjalan suunnalla. Valtaosa kaupunginhallitusten puheenjohtajista hoitaa luottamustehtäväänsä korvauksella, joka muodostuu vuosipalkkiosta ja kokouspalkkioista. Alueiden ja kaupunkien hallitusten puheenjohtajista usea on kansanedustaja. Osassa maakunnista maakuntakeskuksen ja hyvinvointialueen hallitusten puheenjohtajien palkkiot ovat samansuuruisia. Hän on terveydenhoitaja ja työskennellyt aiemmin pitkään ikääntyneiden kotihoidossa. KL2_36-55.indd 55 30.1.2023 12.57. Hän on virkavapaalla Järvenpään Kartanon koulun rehtorin virasta. Tämä näkyy selkeästi siinä, miten palkkioiden maksu on eri organisaatioiden hallintoja palkkiosäännöissä määritelty. Molemmista tehtävistä maksetaan 5 000 euron vuosipalkkio, jonka päälle maksetaan normaalit kokouspalkkiot. Anneli Kiljusen osalta tilanne tullee vielä kevään aikana muuttumaan, sillä hän on luopumassa kansanedustajan työstä. Näin on esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla, jossa Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Innanen, kesk., toimii myös hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajana. Niin Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund, kok., kuin hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunenkin, sd., saavat 3 480 euron vuosipalkkion. Sen jälkeen puheenjohtajan tehtävän hoitaminen osa-aikaisena on ajankohtaista. Kun Kajaani maksaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatvalle, kesk., vain 120 euron kokouspalkkion, niin Espoon Henrik Vuornos, kok., saa vastaavasta tehtävästä 420 euroa. Kuntalehti 2 / 2023 55 vuosipalkkio, euroa 7 700 5 000 5 000 9 000 10 000 7 200 10 000 4 350 7 000 18 000 10 800 9 470 9 470 5 000 10 000 10 000 60 000 3 480 3 480 7 000 Keski-Uusimaan Helinä Perttu, kok., saa 6 600 korvauksen lisäksi myös 290 euron kokouspalkkion, niin kärkisija vaihtuisi, mikäli kuitteja vertailtaisiin. Niissä hyvinvointialue on puheenjohtajalleen avokätisempi kuin kaupunki eurolukemin 240–180
tammikuuta kolumnissaan ”Uutinen on vain uutinen”. • KL2_56-59.indd 56 30.1.2023 12.58. Vanha viisaus opettaa, että totuus on sodan ensimmäinen uhri. Niin pitääkin olla, mutta vaikeuksia tulee heti, kun pitäisi puhua mustavalkoasetelman eri sävyistä. Tieteen politisointi uhkaa tutkijoiden sananvapautta, eli meidän kaikkien syvällisempää ymmärtämystä maailmasta”, kirjoittaa Käihkö, joka varmuuden vuoksi vielä alleviivaa toivovansa henkilökohtaisesti ukrainalaisille ”vain pelkkää hyvää”. Sellainen poliittisuus on ristiriidassa tutkijan luotettavuuden, rehellisyyttä painottavan ammattietiikan ja uskottavuuden kanssa. tammikuuta: ”Jos totuus on sodan ensimmäinen uhri – tutkijan sananvapaus tuntuu olevan seuraava.” Käihkö kertoo saamastaan vihapuheesta, kun hän kollegansa Jan Willem Honigin kanssa kirjoitti, että ”lännen on joko tuettava Ukrainaa aikaisempaa huomattavasti enemmän, tai Ukrainan on lopulta taivuttava kompromissiin perustuvaan rauhaan”. Saman tien toinenkin toivomus: vaalikeskustelujen tuottajat ja toimittajat, luottakaa siihen, että ihmiset osaavat arvioida myös vaalikeskusteluja ihan itse. TULEVIEN eduskuntavaalien erikoisuudeksi näyttää muodostuvan runsasta mediajulkisuutta saaneet ns. Eduskuntatason politiikalla on omat sääntönsä, joista kertoo seuraava tositapaus 1990-luvulta. Presidentti Sauli Niinistöllä on ulko-, turvallisuusja sotapolitiikasta maan parhaat tiedot. ”asiantuntijaehdokkaat”. Historiallinen tosiasia on, että kaikkien sotaa käyvien maiden johtajat ovat manipuloineet ja tarvittaessa valehdelleet saadakseen kansallisen rintamansa mahdollisimman yhtenäiseksi. Hän erottaa kaksi lähestymistapaa: ”Uutistyön vanhan perusidean mukaan ihmiset osaavat arvioida tietoa itse ja asettaa asiat mittasuhteisiinsa.” Ja sitten tämä uudempi: ”Postmodernimpi tapa tulkita tietoa on ajatella sitä osana ideologiaa tai tarinaa eli ´narratiivia´.” Jussi Pullinen on HS:n uutisista vastaava toimituspäällikkö ja, hänen johtopäätöksensä on varsin selvä: ”Uutistyön ohjenuoraksi näistä kahdesta sopii kunnolla vain ensimmäinen. Jos toimittaja alkaa ajatella tietoa osana ´narratiivia´ tai pohtia, minkä ideologian laariin asian kertominen sataa, hän astuu pois journalismin alueelta. Sotakirjeenvaihtajien ja -kuvaajien raportit täyttävät lehtien sivut ja tv-uutisten pääsisällöt. Tarinoiden rakentaminen on viestintäkonsulttien työtä, niistä puuttuvan tiedon paljastaminen taas journalistien työtä.” Toivottavasti moni toimittaja lukee ja sisäistää Pullisen ohjeen. Ennakkotietojen mukaan kokoomus on onnistunut keräämään listoilleen muun muassa korona-asiantuntija Lasse Lehtosen (lääketieteen ja oikeustieteen tohtori) sekä etenkin Ukrainan sodan ja turvallisuuden kommentaattoreita: Jarmo Lindberg (puolustusvoimien komentaja evp.), Pekka Toveri (kenraalimajuri evp.) ja Jarno Limnell (kapteeni evp. Vaalipiirinsä äänikuningas asteli hymyssä suin ja tyytyväisenä eduskunnan ala-aulassa, kun vastaan tuli saman vaalipiirin viimeiseltä sijalta valittu kollega. Täällä sinulla on vain yksi ääni.” Vaalipiirin äänikuninkaasta ei tullut ministeriä, kuten ei tullut vuorineuvoksistakaan. On tärkeää, että media on avoin myös tutkijoille, joiden näkemykset eivät aina juokse valtavirran perässä tai niitä vahvistaen. Sotatieteilijä Ilmari Käihkö kirjoittaa aiheesta Ylen kolumnissaan 20. Varsinkin sosiaalisessa mediassa katsottiin, että Ukrainan ongelmista puhuminen pelaa Putinin pussiin, eikä niistä sen vuoksi saisi puhua. Mielenkiintoista. ”Näkemys on ongelmallinen. Ministerinvalan vannomistahan pidetään poliitikon uran korkeimpana hetkenä; se on unelmien täyttymys. 56 Kuntalehti 2 / 2023 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä M edia pystyy huipputarkasti välittämään kuvan Ukrainan sodan tuhoista, uhreista ja tunteista; syvästä hädästä ja epätoivosta, mutta myös voiton hetkistä. Sodan synkkä kuva: tunteet, tosiasiat ja journalismi Käihkön ongelma on medialle vakava. Hänen puheitaan ja haastattelujaan kannattaa nyt seurata, vaikka jälkikäteen netissä. Ei siihen tarvita jälkikommentaareja ”avaamaan” juuri kuultua. Väkinäisten onnittelujen jälkeen tämä tokaisi tylysti: ”Vaalipiirin äänesi jäivät tuon ulkooven ulkopuolelle. ja sotatieteiden tohtori). PERIAATTEESSA samaa asiaa journalismin kannalta pohtii Helsingin Sanomien Jussi Pullinen 22. Netistä löytyy myös vaaliteemoihin liittyviä kiinnostavia podcasteja. Vastaavaa on talousasiantuntemuksen puolella nähty parikymmentä vuotta sitten, kun vuoden 2003 vaaleissa kaksi vuorineuvosta – Jere Lahti ja Martin Saarikangas – valittiin eduskuntaan niin ikään kokoomuksen listoilta. P.S. Ajan riento on nyt niin rajua, että kirjat tulevat pakostakin vähän jälkijunassa. Ollaan väärin kohdellun, hyökkäyksen kohteeksi joutuneen puolella
Hakijamäärä ei tietenkään ole mikään absoluuttinen mittari. Oli selvästi nähtävissä, että osaa kuntajohtajista kiinnosti tulevien hyvinvointialueiden hallinto. Miksi mustia hevosia ei nykyisin käytetä enempää. Hakijoiden koulutusja työhistoriat ovat kirjavia. Hakijamäärät vaihtelevat kunnittain todella paljon. Laissa ei säädetä pätevyysvaatimuksista, vaan jokainen kunta harkitsee ne itse. Ja se voi sitten olla negatiivinen signaali senhetkiselle työnantajalle. Hakijoita voisi tietysti olla enemmänkin. Rekrytointia helpottaa, jos kelpoisuusvaatimukset eivät aiheuta turhia tulkintaongelmia. Ennen vanhaan puhuttiin paljonkin mustista hevosista. Ovatko kuntakentän suuret sudet jo karanneet ja karkaamassa muille aloille – vaikkapa uusille hyvinvointialueille. Kunnanjohtajien virkoja haetaan hyvinkin eksoottisilla taustoilla – mistä se kertoo. Pitää osata kunnallishallintoa ja päätöksentekoa, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös hyvin vahvoja verkostoitumisja vuorovaikutustaitoja – ja ne taas ovat vähemmän Onko kuntajohtajien rekrytointi kriisissä. Hakijoita on niukahkosti. Työn monipuolisuudesta, hakijoiden rohkeudesta ja ehkä siitä, että kunnanjohtajan työkin on muuttunut aiempaa enemmän verkostotyöksi. Monia mietityttää työn haasteellisuus ja erityisesti työn julkisuus. Lähes alalla kuin alalla kilpaillaan osaajista. Tämä on hyvin sopusoinnussa kunnan itsehallinnon näkökulmasta. Lähtökohta on, että myös suostumuksen antaneen nimi tulee julkiseksi heti sen jälkeen, kun suostumus on annettu. Onko Suomessa jo huutava pula pätevistä uusista kunnanjohtajista. Kyllä suostumusmenettelyä edelleen käytetään, mutta julkisuusvaatimukset ovat tiukentuneet. Jokaisen kunnan on harkittava, minkälaista kelpoisuutta vaaditaan. Kun haet kunnanjohtajaksi, löydät nimesi jo hakuvaiheessa lehdestä. Olisiko viisasta, että kunnanjohtajalta vaadittaisiin nyt ainakin ylempää korkeakoulututkintoa – oli se sitten vaikka pieneläinbiologiasta. Mutta ei kaikkia. NÄKEMYS I Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, onko kuntajohtajien värväys ihan oikeassa kriisissä. Hyvinvointialueet kilpailevat ilman muuta samoista osaajista kuin kunnatkin johtamisen ja hallinnon osalta. riippuvia koulutuksesta ja enemmänkin persoonakohtaisia. No mut ko hyö kysyi, niin mie suostuin. Myös itse hakuprosessin julkisuus on monelle kynnys. • KL2_56-59.indd 57 30.1.2023 12.58. NÄKEMYS II Pitkän linjan kuntalakiekspertti, varatuomari Heikki Harjula, mitä laki sanoo kunnanjohtajan pätevyysvaatimuksista. Suostumus voidaan antaa hakuajan päätyttyäkin. Rekrytointi on muuttunut, mutta en silti puhuisi kriisistä. Kysymys on siitä, että kunnanjohtajaksi voidaan suostumuksen nojalla valita henkilö, joka ei ole hakenut virkaa. Kuntalehti 2 / 2023 57 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi M ediaa seuratessa syntyy vaikutelma, että kunnanjohtajan viran täyttäminen on tuskallisen vaikeaa. Menettely löytyy myös nykylaista. Viranhakuajan jatkamisesta, toisesta hakukierroksesta, on tullut jo maan tapa. Ei esimerkiksi kannata vaatia ”soveltuvaa” korkeakoulututkintoa, vaan selkeämpää on vaatia esimerkiksi ylempää korkeakoulututkintoa. Lähes alalla kuin alalla kilpaillaan osaajista. Mitä ne olivat
Vuonna 1990 kunnan lakisääteisiä tehtäviä oli 265. Kuntakenttää ja -palveluja on kehitetty vuosikymmenien ajan sykleissä, välillä tiukentamalla reunaehtoja eli asettamalla erilaisia normeja, välillä taas lisäämällä kuntien vapauksia. Sidosyksikön toiminnan tulee kohdistua pääosin sen omistaville tahoille. • Katariina Huikko Johtava lakimies Kuntaliitto KL2_56-59.indd 58 30.1.2023 12.58. SIDOSYKSIKKÖ käsitteenä puolestaan tulee hankintasääntelystä. Vapaakunnat tekivät yli 800 ns. JULKISUUDESSA on viime aikoina käyty paljon keskustelua kuntien ja hyvinvointialueiden sidosyksikköyhtiöistä eli niin sanotuista inhouse-yhtiöistä. 1981 alkaen Normitoimikunta selvitti, miten voitaisiin estää kunnallista itsehallintoa kaventavia määräyksiä. Lisäksi edellytyksenä on, että sidosyksikkö toimii määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden etujen mukaisesti. Myös avoimuusilmoitusmekanismi on kansallista lisäsääntelyä. Nämä yhtiöt ovat olennaisessa roolissa yhteiskunnan huoltovarmuuden ja varautumisen osalta. Yhtiö on perinteisesti ollut esimerkiksi kuntayhtymää ketterämpi muoto tehdä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Edellytyksenä on lisäksi, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. maksi EU:n tasolla. Hankintayksiköiden katsotaan yhdessä käyttävän määräysvaltaa sidosyksikköön, jos sidosyksikön toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista, kuitenkin siten, että yksi henkilö voi edustaa useita omistajia. Jos kunta arvioi, että sen on järkevää tuottaa jokin palvelu itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa, se voi perustaa tai hyödyntää tällöin sidosyksikkönä toimivaa yhtiötään. SIDOSYKSIKÖISSÄ ja niiden tuotannossa on lopulta kyse oman palveluntuotannon järjestämisen tavasta. 1990-luvun Normihanke etsi toimenpiteitä kunnallishallinnon norminannon rajoittamiseksi ja täsmentämiseksi. Hankintalaki tai oikeuskäytäntö ei määrittele tarkasti sitä, kuinka suuri kunkin omistajan omistuksen osuus tulee olla ja hyvä niin. Mitä nämä yhtiöt ovat ja miksi niitä on olemassa. Strategisesti ajatellun omistuksen kautta sidosyksikköön on mahdollista kohdistaa omistajaohjausta niin yhtiön toiminnan kuin palvelujen sisällönkin osalta. Siksi myyntiä muille kuin omistajille (ulosmyynti) voi olla enintään 5 prosenttia ja enintään 500 000 euron osuus liiketoiminnasta. Vapaakuntakokeilu 1989–1996: Mukana oli 56 vapaakuntaa ja myöhemmin myös 200 hallinnon kokeilukuntaa. 2015–2016 Tehtävien määrää ja toteuttamistapaa yritettiin keventää tuloksetta, sillä huomio kohdistui maakuntaja sote-uudistukseen. Hankintadirektiivi tosin mahdollistaisi 20 prosentin ulosmyynnin, mutta Suomi on kiristänyt sääntelyään tiukimMiksi sidosyksiköitä tarvitaan. Se voi tuottaa palvelut itse, tehdä niitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa, käyttää hankintalain mukaisia ostopalveluja markkinoilta tai hyödyntää julkista palveluvelvoitetta. Sidosyksikössä ei saa yksityistä omistusta. Tietyin edellytyksin muille kuin omistajille tapahtuvaa myyntiä voi tällöin nostaa määräajaksi 10 prosenttiin. Voimassa olevan hankintalain 15 §:n mukaan sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä, yleensä käytännössä yhtiömuotoista toimijaa. Kunta voi valita, miten se järjestää palvelutuotantonsa. Kainuun hallintokokeilussa 2005–2012 koottiin kunnallista peruspalvelujen tarjontaa ja tuotantoa koskeva päätöksenteko ja rahoitus maakunnalle. Vuonna 2015 tehtäviä oli 610 ja velvoitteita 973. Omistavien tahojen tulee voida yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Sidosyksikön toiminta rinnastuukin kunnan omaan palvelutuotantoon. Kuntien normien kevennystä ja kokeiluja yli 40 vuotta – tarve jatkolle Lähde: Kuntaliiton julkaisusarja Uutta kunnista 5/2022: Norminpurkuselvitysten ja kokeilujen monivaiheinen historia ja nykytila. Pääasia on, että yhteisen määräysvallan kriteerit täyttyvät asianmukaisesti. Seutuyhteistyökokeilussa 2000–2005 kokeiltiin, miten kuntien vapaaehtoisella seutuyhteistyöllä voidaan kehittää palveluja, elinkeinopolitiikkaa ja yhdyskuntarakennetta. Sidosyksiköitä koskevat oikeussäännöt on luotu EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä jo yli 20 vuotta sitten. MONEN tahon omistamat sidosyksiköt ovat herättäneet julkista keskustelua. Tulevalla hallituskaudella on jälleen ajankohtaista keventää normiohjausta palvelujen laadun turvaamiseksi. Vuoden 2015 jälkeen tehtävien ja velvoitteiden lukumäärää ei ole selvitetty. Tällaista ohjausta on vaikeampi toteuttaa yksityiseen markkinatoimijaan, jonka kanssa operoidaan sopimuksella. Jos ulosmyyntiä olisi esimerkiksi alueellisen palvelutarpeen takia enemmän kuin 5 prosenttia, voi sidosyksikön omistava taho tehdä avoimuusilmoituksen julkisten hankintojen ilmoituskanavaan (HILMA) hankintalain mukaisesti. 2011–2014 Kunnan tehtävien arvioinnin työryhmä laski tehtävien yhteislukumääräksi 535, joihin liittyi lähes 1000 velvoitetta. poikkeamisoikeushakemusta. Kun nämä sidosyksikön kriteerit täyttyvät, voi hankintayksikkö tehdä siltä hankintoja kilpailuttamatta sidosyksikkösuhteeseen perustuen. Näistäkin tilanteista säännellään hankintalaissa. Vaikeina aikoina on ollut myös havaittavissa, että nämä yhtiöt ovat olennaisessa roolissa yhteiskunnan huoltovarmuuden ja varautumisen osalta. 58 Kuntalehti 2 / 2023 [ Lakiklinikka ] Kuva: Kuntaliitto 1980 käynnistyi Byrokratiatalkoot: julkishallinnon työntekijöiltä kerättiin ehdotuksia normien purkamiseksi
1990-luvun Normihanke etsi toimenpiteitä kunnallishallinnon norminannon rajoittamiseksi ja täsmentämiseksi. Vapaakuntakokeilu 1989–1996: Mukana oli 56 vapaakuntaa ja myöhemmin myös 200 hallinnon kokeilukuntaa. Vuonna 2015 tehtäviä oli 610 ja velvoitteita 973. ILMOITUS KL2_56-59.indd 59 30.1.2023 12.58. 1981 alkaen Normitoimikunta selvitti, miten voitaisiin estää kunnallista itsehallintoa kaventavia määräyksiä. Kainuun hallintokokeilussa 2005–2012 koottiin kunnallista peruspalvelujen tarjontaa ja tuotantoa koskeva päätöksenteko ja rahoitus maakunnalle. Tulevalla hallituskaudella on jälleen ajankohtaista keventää normiohjausta palvelujen laadun turvaamiseksi. 1980 käynnistyi Byrokratiatalkoot: julkishallinnon työntekijöiltä kerättiin ehdotuksia normien purkamiseksi. 2011–2014 Kunnan tehtävien arvioinnin työryhmä laski tehtävien yhteislukumääräksi 535, joihin liittyi lähes 1000 velvoitetta. Seutuyhteistyökokeilussa 2000–2005 kokeiltiin, miten kuntien vapaaehtoisella seutuyhteistyöllä voidaan kehittää palveluja, elinkeinopolitiikkaa ja yhdyskuntarakennetta. Kuntakenttää ja -palveluja on kehitetty vuosikymmenien ajan sykleissä, välillä tiukentamalla reunaehtoja eli asettamalla erilaisia normeja, välillä taas lisäämällä kuntien vapauksia. poikkeamisoikeushakemusta. Kuntien normien kevennystä ja kokeiluja yli 40 vuotta – tarve jatkolle Lähde: Kuntaliiton julkaisusarja Uutta kunnista 5/2022: Norminpurkuselvitysten ja kokeilujen monivaiheinen historia ja nykytila. Vuonna 1990 kunnan lakisääteisiä tehtäviä oli 265. Vuoden 2015 jälkeen tehtävien ja velvoitteiden lukumäärää ei ole selvitetty. Vapaakunnat tekivät yli 800 ns. 2015–2016 Tehtävien määrää ja toteuttamistapaa yritettiin keventää tuloksetta, sillä huomio kohdistui maakuntaja sote-uudistukseen
Hanke on ollut poikkeuksellisen suuri, ja se on vaatinut paljon uusiin asioihin syventymistä. KL2_60-61.indd 60 30.1.2023 12.54. 60 Kuntalehti 2 / 2023 [ Kunnan töissä ] Kaikkea ei voi ennakoida Kuopion kaupungin tilapalveluiden rakennuttaja Marko Väätäinen sanoo, että Luola-hanke on ollut jo tähän mennessä täysin ainutlaatuinen kokemus hänen työurallaan
Joissakin hankkeissa on enemmän uutta, kuten Luola-hankkeessa, jossa on pitänyt kuunnella esimerkiksi asiantuntijoiden arvioita louhintatekniikoista. Minkä tyyppiseen rakennusprojektiin malli sopii. Onko olemassa tyypillistä hanketta. Työmaavaihe alkoi keväällä 2021, ja valmista on näillä näkymin kesäkuussa 2024. Hän on tottunut yllätyksiin työssään. Toki kaikissa hankkeissa on myös samanlaisina toistuvia asioita. Tästä positiivisesta kehityksestä sain hyvän esimerkin taannoin eräällä työmaalla, jossa urakoitsijan aluejohtaja oli käymässä. On tärkeää muistaa jatkuvasti kysyä itseltään ja muilta, että onko varattu riittävästi resursseja, jotta yhteistyö kohdistuu oikeasti hankkeen parhaaksi. Tänä päivänäkin on tärkeää, että perustelemme hyvin, jos jokin tarjous on syystä tai toisesta hylätty. Minkä kokoisia projekteja on työpöydälläsi. Kertoisitko esimerkin jonkin hankkeen toteutusmuodosta. Siitä noin puolet on kaupungin tilapalveluiden käsissä. Viekö Luola suurimman osan työajastasi. Kuinka paljon kaupunki tekee investointeja vuosittain. Olemme panostaneet hankkeen toteutusmuodon valintaan, ja se työ on tukenut hankintojen kehittämistä ja tekemistä. Mainitsemasi Luola on Puolustusvoimien entiseen luolastoon Savilahdessa rakentuva liikuntaja tapahtumakeskus. Mistä on hyvä hanke tehty. Olimme viime kevääseen asti mukana valtiovarainministeriön rahoittamassa kehitysohjelmassa, jossa keskityimme hankintojen innovatiivisuuteen. Hankinta ei voi olla irrallinen palikka hankkeen sisällä. Onko tarjouskilpailuissa tapahtunut merkittäviä muutoksia työurasi aikana. Vielä keväällä 2021 tähän hankkeeseen meni 50–60 prosenttia työajastani. Miten olette kehittäneet hankintoja. Mihin asioihin tällaista mallia käytettäessä kannattaa erityisesti panostaa. Tämä malli sopii muun muassa peruskorjaushankkeisiin, joissa ei voida etukäteen tietää kunnolla, mitä purkaessa löytyy. Hankintojen ja hankeprosessin on oltava naimisissa keskenään. Kuntalehti 2 / 2023 61 R akennuttaja Marko Väätäinen johtaa Kuopion kaupungin tilapalveluiden korjausja uudisrakennushankkeita. Nykyään ihmiset osaavat vaatia kaikilta muiltakin oikeaa asennetta työturvallisuuteen. Ehkä vielä vajaat parikymmentä vuotta sitten oli nykyistä enemmän rakennusliikkeitä ja tarjoajia, joiden kanssa oli keskusteltava lain vaatimuksista. Aluejohtajalla oli kypärä päässään, mutta hän ei käyttänyt suojalaseja. Miten yhteistoimintamalli toimi noin 18 miljoonaa euroa maksaneessa museohankkeessa. Yhteistoimintamallissa on tavoitteena, että ajatuksen tasolla unohdetaan työsuhteet ja ollaan hankkeella töissä. Hanke valmistui aikataulussa ja budjetissa lukuisista yllätyksistä ja muutoksista huolimatta. Ihmiset ymmärtävät, kun asiat käydään tarvittaessa yhdessä läpi, ja näin toiminta kehittyy. Onko teillä jotain muuta uutta kerrottavana hankintojen kehittämisestä. Kaikkea ei voi ennakoida suunnittelupöydällä, Väätäinen kertoo. Kuopion kaupungin investointipotti on noin sata miljoonaa euroa. Hankkeen työmaavaihe alkoi vuoden 2018 lopulla ja se päättyi viime vuoden lokakuussa. Yksi työntekijöistä puuttui tilanteeseen ja pyysi johtajaa käyttämään suojalaseja. Tästä hankkeesta on puhuttu myös hybridiallianssina. Hankkeiden koot vaihtelevat tuhansista euroista Luola-hankkeen 45,4 miljoonaan euroon. Meille selkeni, että on mentävä riittävän syvälle hankeprosessiin, jotta voimme innovoida esimerkiksi rakennushankkeen hankintoja. Kuopion museon peruskorjauksessa ja laajennuksessa kaikki hankkeen keskeiset toimijat tekivät yhteistoimintamalliin perustuvat sopimukset tilaajan kanssa. Kun tilaajan tavoitteet täyttyvät esimerkiksi budjetin, aikataulun ja laadun suhteen, myös hankkeen muut osapuolet palkitaan. Korjauskohteissa on aina varauduttava yllätyksiin. Jokainen hanke on uniikki. Uudisrakennuksena toteutettavan päiväkodin tai koulun rakentaminen on lähtökohtaisesti selkeämpää. Kuopion museohanke oli suuri, monimutkainen ja riskialtis, ja siinä yhteistoimintamalli oli hyvä. Tämän mallin onnistuminen vaatii resursseja erityisesti suunnitteluvaiheeseen. Luolaan liittyviin tehtäviin kuluu työajastani nyt noin 15–20 prosenttia. • Jouni Lampinen Kuva ja video: Akseli Muraja VIDEO: Rakennuttaja Marko Väätäinen kertoo, mitä kaikkea tapahtuu työmaalla, jotta kallion sisään saadaan iso tapahtumaja urheilukeskus. Hankinta ei voi olla irrallinen palikka hankkeen sisällä. Se oli oikea ratkaisu. KL2_60-61.indd 61 30.1.2023 12.55. Kun uutta tietoa saadaan, tilaajan on parempi olla urakoitsijan kanssa samalla puolella eikä napit vastakkain. Meidän on siis katsottava hankeprosessia riittävällä asiantuntemuksella, riittävän ajoissa, yksityiskohtaisesti ja eri näkökulmista. Suhtaudutaanko rakennusalalla turvallisuusasioihin kuten pitääkin. Milloin se valmistuu. Hyvä hanke vaatii eri näkökulmat huomioivaa suunnittelua, joka alkaa hankesuunnittelusta ja jatkuu rakennuksen käyttöön ottamiseen ja purkamiseen asti
Osaavaa työvoimaa on tarjolla, ja muun muassa laadukkaiden kulttuurija liikuntapalvelujen ansiosta kaupunki vetää opiskelijoita ja työn perässä muuttajia puoleensa. Kaupungin uudessa roolissa korostuu koulutuksesta, työllisyydestä ja elinvoimasta huolehtiminen, ja se sopii Jyväskylälle erittäin hyvin. Tänne oli helppo kotiutua. Taloutta on hoidettu viime vuodet hyvin, eivätkä vanhat alijäämät ole rasitteena. Talousjohtajan työn kannalta alueuudistus tarkoittaa yhden huolen poistumista. rahoitusjohtajana ja siirtyi vuonna 2002 laskentapäälliköksi 2008: Jyväskylän talouspalvelukeskuksen liikelaitosjohtajaksi 2014: Laskentapäälliköksi Jyväskylän konsernihallintoon 2019: Jyväskylän taloussuunnittelupäälliköksi 2020: Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian talousja hallintojohtajaksi 2023: Aloitti Jyväskylän talousjohtajana Kuten kunnissa yleisesti, alkanut vuosi sujuu Jyväskylän taloudessa hyvin. Jyväskylä on vahva koulutuskaupunki, mikä tekee siitä kiinnostavan investointien kannalta. Kuitenkin vasta vuodet 2024 ja 2025 paljastavat, kuinka verotulot ja valtionosuudet kehittyvät uudessa asetelmassa. Syksyisin ei tarvitse enää jännittää, millainen lasku kaupungille sote-menoista lankeaa. Nyt huoli kohdistuu enemmän tulopuolelle, valtionosuuksiin ja verotuloihin, Voutilainen sanoo. Tuttuun taloon Vesa Voutilainen 1974: Syntyi Varkaudessa 1993: Ylioppilas Varkauden Päiviönsaaren lukiosta 1995: Yo-merkonomi Pieksämäen kauppaoppilaitoksesta 2000: Kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta, aloitti Jyväskylän kaupungin palveluksessa vs. Meille oli selvää, että perhettä kasvatetaan ja työtä tehdään Jyväskylässä. HANKALAT VUODET EDESSÄ Sote-uudistus kutistaa Jyväskylän noin miljardin euron talouden reiluun 400 miljoonaan euroon. Helpot ratkaisut on kuitenkin jo tehty, ja joudumme sopeuttamaan menojamme tulevina vuosina. [ Kuka. Varkaudessa syntynyt Voutilainen on esimerkki Jyväskylän imaisemasta ihmisestä. Kaupungin leivissä hän myös pysyi aina kevääseen 2020, jolloin siirtyi talousja hallintojohtajaksi koulutuskuntayhtymä Gradian puolelle. Voutilainen aloitti Jyväskylässä rahoituspäällikön sijaisena vuonna 2000, eli samana vuonna, kun valmistui Jyväskylän yliopistosta laskentaekonomiksi. Sopeutustarpeeksi on jo vuodelle 2024 arvioitu noin 20 miljoonaa euroa. Kunnan taloushallinnon ja rahoituksen johtaminen on vahvuusaluettani, ja Jyväskylän kaupungin organisaatio ja talouden prosessit ovat minulle tuttuja, Voutilainen perustelee hakeutumistaan takaisin peruskunnan palvelukseen. KL2_64-65.indd 62 30.1.2023 12.54. Back to basics, voisi sanoa. tammikuuta 2023. Kaupungin talousjohtajana hän aloitti 10. ] 62 Kuntalehti 2 / 2023 [ Työ ja tekijä ] J yväskylän kaupungin uuden talousjohtajan Vesa Voutilaisen urapolulla ei ole turhia mutkia. • Jorma Ylönen Kuva: Petteri Kivimäki Jyväskylä on imaissut Vesa Voutilaisen. Hän tuli kaupunkiin opintojen perässä vuonna 1995 ja sai sieltä töitä heti valmistumisen jälkeen. KEHITTYVÄ KAUPUNKI Talousjohtajan tehtävä on Voutilaisen mielestä kiehtova siksikin, että Jyväskylä kasvaa ja kehittyy. Olimme vaimoni kanssa opiskelujen aikaan jonkin aikaa pääkaupunkiseudulla töissä, mutta meillä oli silloinkin täällä oma asunto. Lähtötilanteemme on suotuisa
Osana rekrytointiprosessia tullaan mahdollisesti käyttämään soveltuvuusarviointia. Viran täyttämisessä noudatamme kuuden kuukauden koeaikaa. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Odotamme hakemustasi 15.2.2023 klo 16.00 mennessä Kuntarekry.fi -palvelun kautta. Osa työtäsi ovat myös kuntamarkkinointi, työllisyyden, asumisen ja kunnan elinkeinoelämän edistäminen. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. TALOUSJA HALLINTOJOHTAJA Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto sekä riittävä kokemus talouden tai hallinnon tehtävistä. HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI www.virolahti.fi Olet kunnallishallinnon ja -talouden osaaja. Sinulla on loistavat vuorovaikutusja johtamistaidot, monipuoliset verkostot sekä laaja-alainen elinkeinoelämän tuntemus. Haapajärvellä keskellä Suomea Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa tarvitaan talouden ja hallinnon asiantuntijaa. Hae joukkueenjohtajaksi 17.2.2023 mennessä osoitteessa: www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/virolahti/ Suomen kaakkoisin kunta Virolahti hakee KUNNANJOHTAJAA, joka saa joukkueensa loistamaan! virolahti_rekry_kj_kuntalehti080223_95x125.indd 1 25.1.2023 11.48 [Palveluhakemisto ] KL2_64-65.indd 63 30.1.2023 12.54. Eduksi katsomme myös aikaisemman kokemuksesi kuntaalan asiantuntijatehtävistä ja henkilöstöjohtamisesta sekä myös kehittämisorientoituneen työotteen ja hyvät vuorovaikutustaidot. Tehtäviisi kuuluvat kunnan yleisjohto, yhteiskuntasuhteet ja vastuu palvelutuotannon toimivuudesta. Palkkaus ja muut virkasuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaan. Triplan Oy | p
KL2_64-65.indd 64 30.1.2023 12.57. Päijät-Hämeessä on jo sopeutettu Hän on huolissaan siitä, miten tulevaisuudessa valtion rahoituskehyksessä huomioidaan alueiden erilaiset lähtötilanteet. Kristiina Hämäläisen mukaan innostus ja luottamus onnistumiseen on PäijätHämeessä hyvä. Aiemman kuntayhtymämme omistajina olivat alueen köyhät kunnat. Siksi PäijätHämeessä esimerkiksi palveluverkkoa on jouduttu karsimaan, eli kipeitä rakenteellisia ratkaisuja on jo tehty. 64 Kuntalehti 2 / 2023 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajia. P äijät-Hämeen hyvinvointialueella on tehty runsaasti sopeutumisja kehittämistoimia ennen hyvinvointialueiden perustamista, sanoo alueen hallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen, kok. Hämäläinen pelkää, että jo valmiiksi toimintaansa kehittäneiltä ja sopeuttaneilta alueilta siirrettäisiin rahoitusta sinne, missä välttämättömät toimet ovat vielä tekemättä
Kristiina Hämäläinen Syntynyt: Lahden Liipolassa vuonna 1978 Kotikunta: Hollola Puolue: Kokoomus Koulutus: Sairaanhoitaja YAMK Tärkeimmät luottamustehtävät: Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja, THL:n Terve Kunta -verkoston johtoryhmän jäsen, KT:n työelämän kehittämistyöryhmän jäsen Harrastukset: Hot jooga, elämäkertakirjallisuus, luonto Hyvää Päijät-Hämeessä + Sote-uudistuksen toteutus viety pitkälle + Yhteinen tahtotila kehittämiseen vahva + Maakunnallisesti pitkälle viety yhteistyö hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi Kehitettävää Päijät-Hämeessä Useissa ammattiryhmissä osaajapula Ylisukupolvisen syrjäytymisen ja lapsiperheköyhyyden ilmiöt Rahoituskehityksen oikeudenmukaisuus Onhan tämä Suomen historian suurin julkishallinnollinen uudistus. Hän korostaa, että valtion ohjauksen ja itsehallinnon oikea suhde on olennainen kysymys alueiden onnistumisessa. • Eero Karisto Kuva: Juha Tanhua KL2_64-65.indd 65 30.1.2023 12.57. Hän on ollut ehdokkaana myös eduskuntavaaleissa. Tunnemme asukkaat ja heidän tarpeensa. Siviilityöstään hän on tällä hetkellä virkavapaalla ja suorittaa hallintotieteen opintoja. Asiasta on ollut puhetta syksyn aikana, mutta tulevaisuus on vielä avoin. Innostus ja luottamus onnistumiseen on alueella hyvä, Hämäläinen sanoo. Hän kertoo vielä vuonna 2021 ajatelleensa, että jättää politiikan kokonaan. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja YAMK, ja hän työskentelee Orimattilan kaupungin hyvinvointijohtajana. Tässä tarjoutui mahdollisuus päästä tekemään sitä konkreettisesti, ja uskon kokemuksesta olevan hyötyä työurallani. ] Kuntalehti 2 / 2023 65 Rahoituksen tulee kannustaa toteuttamaan uudistuksen edellyttämä integraatio ja taloudellinen tasapaino. Hämäläinen uskoo, että alueet pystyvät ratkaisemaan useita ongelmia, kunhan saavat tarpeeksi vapaat kädet eikä alueiden osaamista rajoiteta yksityiskohtaisella sääntelyllä. POLITIIKKA MELKEIN JÄI Hämäläinen on taustaltaan hoitoalan ammattilainen. Hämäläinen korostaa uudistuksen demokratianäkökulmaa. Ristiriitaa tehtävien välillä Hämäläinen ei näe. Kuntayhtymän aikaiset rajat hiukan muuttuivat vuodenvaiheessa, kun Myrskylä ja Pukkila siirtyivät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen sekä Heinolan ja Sysmän omat perusterveydenhuollot liittyivät hyvinvointialueeseen. Valmisteluaika on sujunut oikein hyvin, Hämäläinen sanoo. Päättäjän näkökulmasta taas painotetaan ehkä enemmän itsehallintoa ja poliittisen päätöksenteon valtaa. ALUEILLE VAPAAT KÄDET Hämäläinen sanoo olevansa pahoillaan siitä, että hyvinvointialueet oli leimattu epäonnistujiksi jo ennen niiden aloittamista. Tehtävä on sovittu Päijät-Hämeessä osaaikaiseksi, mutta välillä tehtävä on vaatinut käytännössä täyttä työpäivää. Hämäläinen ei osaa tällä hetkellä sanoa, miten hän suhtautuisi siihen, että toimisi täysipäiväisesti hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajana. Ensimmäistä kertaa äänestäjät ovat päässeet valitsemaan sosiaali-, terveysja pelastussektorin päättäjät, hän huomauttaa. Talouden lisäksi Päijät-Hämeessä, kuten muuallakin, on huolta osaajapulasta ja ikärakenteen kehityksestä. Silloin kuntarajat eivät ratkaise. Teoriassa voisi tulla eteen esimerkiksi sote-keskuksen lakkauttaminen, mutta palveluverkko on jo niin tiivis, että sellaista ei ole näköpiirissä. Kristiina Hämäläinen sanoo arvostavansa kovasti hyvinvointialueiden puheenjohtajien yhteydenpitoa. Hämäläinen sanoo, että päättäjillä ja viranhaltijoilla voi nähdä erilaisen suhtautumisen valtion ohjaukseen. Kyllä oma siviilityö on minulle tärkeä. Sote-alan päättäjänä hän ei ole aiemmin toiminut. Osaamme tehdä alueilla parhaiten meitä koskevia päätöksiä. Viranhaltijat ovat tottuneet nojaamaan valmisteluvaiheessa ministeriön ohjeistukseen. Onhan tämä Suomen historian suurin julkishallinnollinen uudistus. Myös kaikki tärkeimmät asiakirjat, kuten hyvinvointialueja palvelustrategiat sekä henkilöstöohjelma on Päijät-Hämeessä jo hyväksytty. Hämäläisellä on pitkä tausta kuntapolitiikassa kotikunnassaan Hollolassa, maakuntaliitossa ja Kuntaliiton kansainvälisissä tehtävissä. Kuntapolitiikka jäikin, mutta hyvinvointialue herätti vielä kiinnostuksen, osaksi oman ammatin ja koulutustaustan takia. [ Kuka. Päijät-Hämeessä toimi sote-kuntayhtymä jo vuodesta 2017. Kuntayhtymästä on ollut paljon hyötyä esimerkiksi jo yhtenäistettyjen ohjeiden ja asiakasmaksujen ansiosta. Voimme vaihtaa reaaliaikaisesti kokemuksia ja tietoa. Viime kuukaudet ovat olleet kiireisiä hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajan tehtävissä. Puheenjohtajat kokoontuvat noin joka toinen kuukausi ja pitävät tiiviisti suoraan yhteyttä ministeriöihin. Alueet saivat valitettavasti niskaansa vuosia myöhässä olleen sote-uudistuksen aiheuttaman taakan. Hämäläinen kokee, että oma virkatyö ja luottamustehtävä tukevat toisiaan. Se toimii sekä vertaistukena että oppimisympäristönä. Hämäläinen korostaa, että alueen tehtävissä etsitään koko alueen kannalta parhaita ratkaisuja. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen liittyy kumpaankin
Osallistu Kuntalehden kehittämiseen. Lehdessä pohditaan, miten seuraava eduskunta ja hallitus ottaa huomioon kuntien huolet. Lisätietoa: studiolinjat.fi STUDIO LINJAT Autamme onnistumaan! PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Toteutamme yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa Kuntalehden lukijatutkimuksen. Samalla saat esiin oman persoonasi. Vastaamalla lukijatutkimukseen voit vaikuttaa. Jaa mielipiteesi, visiosi ja kampanjasi verkossa! Toteutamme laadukkaan videon, jossa sanoma kiteytyy yleisölle tavoitteesi saavuttamiseksi. Vaalikeskusteluista voi jo jonkin verran päätellä, millaista politiikkaa seuraavalla kaudella valtakunnan tasolla tehdään. KUNTALEHDEN maaliskuun numerossa 3/2023 keskitytään eduskuntavaaleihin. Ja miten hyvinvointialueiden asioita hoidetaan. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, miten ja missä luet Kuntalehden uutisia mieluiten. Haluamme kuulla mielipiteesi Kuntalehdestä. Tulevista vaaleista ennakoidaan äärimmäisen jännittäviä. Huipputekniikalla varustettu tuotantomme mahdollistaa videon levityksen niin somessa, suoratoistopalveluissa, verkkosivustoilla kuin tv-mainoksenakin. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kolme kappaletta suomalaisten brändien verkkokaupan lahjakortteja. Piirros: Matti Pikkujämsä KL2_66-67.indd 66 30.1.2023 12.55. Vastaa kyselyyn nyt osoitteessa kuntalehti.fi. Me Kuntalehdessä tarjoamme jatkossakin ammatillisesti arvokasta ja kiinnostavaa sisältöä sekä kuntien että hyvinvointialueiden päättäjille. Kuntalehti perehtyy perusteellisesti äänestysalueiden tilanteeseen. [ Seuraava numero ] Teema: Eduskuntavaalit • Ilmestyy 15.3. myynti@studiolinjat.fi Puhuttele videolla
PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Toteutamme yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa Kuntalehden lukijatutkimuksen. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, miten ja missä luet Kuntalehden uutisia mieluiten. Haluamme kuulla mielipiteesi Kuntalehdestä. Vastaa kyselyyn nyt osoitteessa kuntalehti.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kolme kappaletta suomalaisten brändien verkkokaupan lahjakortteja. Vastaamalla lukijatutkimukseen voit vaikuttaa. Me Kuntalehdessä tarjoamme jatkossakin ammatillisesti arvokasta ja kiinnostavaa sisältöä sekä kuntien että hyvinvointialueiden päättäjille. KL2_66-67.indd 67 30.1.2023 12.55. Osallistu Kuntalehden kehittämiseen
Palveluksessanne kuntasektorin taloushallinnon huippuasiantuntija w w w .a b ili ta .. Tuemme kuntien kehitystä rautaisella osaamisellamme, sekä Suomen kehittyneimmillä toiminnanohjausratkaisuilla. KL2_68.indd 68 30.1.2023 12.52. Me olemme täällä, lähellä sinua, kun tarvitset meitä. Olemme kokenut suomalainen ohjelmistotalo, jonka juuret ovat syvällä kuntasektorilla