62 Ex-ministeri ottaa kantaa KL2_1-31.indd 1 30.1.2024 8.22. 22 Voivatko valitukset opettaa S. Normit halutaan purkaa S. 2 I 2024 I 8.2. 32 Elämässä oltava flipperiä S
Samassa haastattelussa käy ilmi, että valtiota ei kannata liikaa odottaa apuun sote-kiinteistöjen uudelleenjärjestelyissä. Tämä vuosi näyttää jo ihan toiselta. Palvelutasoa joudutaan monessa kunnassa sopeuttamaan ja määrärahoja on pienennetty. On arvioitu, että hyvinvointialueiden kunnilta vuokraamista tiloista jopa kolmannes on tarpeettomia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Juuan kunnalle vuokratulot vastaavat jopa kolmen veroprosenttiyksikön tuloa. 3 Pääkirjoitus / Jarkko Ambrusin Lihavat vuodet eivät lämmitä tulevaisuudessa KUNTIEN ja kuntayhtymien viime vuosi on koko Suomen tasolla todennäköisesti taloudellisesti erittäin lihava. Kuntien talouden heikkenemiseen on monia syitä. Ruotsin keskuspankin ex-pääjohtaja, tämän vuoden Johtajuusja Talousfoorumissa puhuva Stefan Ingves sanoo suoraan sen, jonka jokainen kuntatalouden parissa työskentelevä tietää, mutta ei välttämättä myönnä: kaikki ennusteet todistavat, että Suomen väestö vanhenee, syntyvyys on pientä ja työssäkäyviä veronmaksajia on entistä vähemmän. EDELLISVUOTTA ei kuitenkaan kannata kovin pitkään juhlia. Uusiin energiamuotoihin satsaaminen voi tuoda kunnille yllättävänkin isoja lisätuloja. Kuntien pitää palauttaa valtionosuuksia 400 miljoonaa euroa ja yleinen taantuma iskee verotuloihin. KOLME vuosikymmentä eteläsavolaista Hirvensalmea johtanut Seppo Ruhanen antaa tämän lehden haastattelussa kuntien taloudenpitoon kultaisen neuvon: kaikkea on katsottava pitkällä tähtäimellä. Rahat kyllä voidaan saada riittämään, mutta se voi vaatia päätöksiä, joista ei varsinkaan äänestäjiltä aina lyhyellä aikavälillä kiitosta heru. Sote on vienyt aiempina vuosina monen kunnan talouden ahdinkoon. ONKO KUNTIEN tulevaisuus sitten jatkossa vain yhtä kurjuutta. Nämä kaikki trendit vaikuttavat julkiseen talouteen niin, että kakkua on tulevaisuudessa jaettavavana vähemmän. Sote-uudistus tuo ensishokin jälkeen ennustettavuutta taloudenpitoon. Välttämättömät investoinnit voidaan tehdä niin, että kuntien ei tarvitse laittaa miljoonia kiinni kivijalkaan, joka on suunniteltu vain yhdenlaiseen käyttöön. STUDIO LINJAT Tavoita yleisösi videolla studiolinjat.fi Mutkattomat videopalvelut avaimet käteen -periaatteella KL2_1-31.indd 3 30.1.2024 8.22. Isoimmat syyt taitavat kuitenkin monella seudulla piillä muissa syissä. Ei välttämättä. Suomeksi tämä tarkoittaa leikkauksia kuntatalouteen. Monessa kunnassa talous on edelleen kohtuullisen hyvässä kunnossa. Reilun kahden tuhannen asukkaan velattoman kunnan johtajaa kannattaa kuunnella. MYÖS hyvinvointialueiden palveluverkkojen muutokset iskevät kuntiin. Tilikauden ylijäämän ennustetaan olevan koko kuntataloudessa jopa kaksi miljardia. Valtiovarainministeriön muutosjohtaja, finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen arvioi tämän lehden haastattelussa, että joillain seuduilla sote-tiloja on jopa puolet liikaa. HYVINVOINTIALUEIDEN maksamat vuokratulot ovat monelle kunnalle merkittävä tulonlähde. Helmikuussa valmistuvat ensimmäiset arviotiedot ovat siis todennäköisesti kokonaisuudessaan iloista luettavaa. Kakkua on jaettavana entistä vähemmän. Joissakin kunnissa on tehty myös sellaisia investointeja, joita ei olisi kannattanut välttämättä tehdä
Kuva: Markus Sommers KL2_1-31.indd 4 30.1.2024 8.22. Kauniaisten sivistystoimenjohtaja Mikael Flemmich ja rehtori Leena-Maija Niemi juttelevat Mäntymäen koulun kirjastossa. 4 Kuntalehti / 2 • 2024 s.16 KOULU on myös monitoimitila
Sivu 22 Rahoitus Kuntien rahoitus on nyt iso kysymys. Kannen kuva: Päivi Karjalainen Seuraava numero ilmestyy 14.3.2024 Kätilö Anne Pikkarainen hoitaa kolmen tunnin ikäistä vauvaa Mikkelissä. Sivut 14-15 Kuva: Markus Sommers KL2_1-31.indd 5 30.1.2024 8.22. Kumpi on helpompaa. Sivut 42-44 5 s.24 s.34 s . Kokkolalainen Risto Koljonen on nikkaroija. 38 s.45 s.60 s.62 Päivi Honkatukia ja Jasna Vuorinen sekä nuorten odotukset. Monet pykälät koskevat myös kuntia. Sivu 21 Tätä mieltä Päätoimittaja Jarkko Ambrusin tietää, mitä on olla johdettavana ja johtajana. Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste. Verotusarvoista Arvostamisuudistus oikaisee vinoumat kiinteistöjen verotusarvoissa. Luottamuksella Sanna Vauranoja. Luetaan lakia Lakia lukien on toimittaja Ari Mölsän toimittama palsta, jossa avataan ja välillä hämmästelläänkin lain koukeroita. Yksi toive koskee rikosrekisterien tarkastamista. Sivu 28 Normien purkua Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sini Sallinen tietää, että normien purkamistoiveet ovat hyvin monenlaisia. Hirvensalmen Seppo Ruhanen on taloustaitaja
Etuovi.com listaa sivuillaan paikkakunnat sen mukaan, mistä etsitään eniten vapaa-ajanasuntoja. Ennen Kuopiota sijoittuvat Kittilä (2.), Kolari (3.) ja Inari (4.). Mallissa on vuonna 2024 mukana yhteensä 59 kuntaa, joiden alueella asuu 55 prosenttia Suomessa asuvista lapsista. Jokaisesta listauksen pohjoisen ja Lapin kunnasta löytyy laskettelukeskus, mikä osaltaan selittää kyseisten paikkakuntien suosiota. 6 Lyhyet Kuusamo kiinnostaa mökkeilijöitä talvella ja kesällä KUUSAMO kiinnostaa suomalaisia mökkeilypaikkakuntana ympäri vuoden. Talon suunnitteluja rakennustyöhön tulee osallistumaan opiskelijoita yli kymmeneltä eri osaamisalalta. KL2_1-31.indd 6 30.1.2024 8.22. Lasten parhaaksi UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia on täydennetty kuudella uudella kunnalla, jotka sijaitsevat eri maakunnissa: Humppilan kunta Kanta-Hämeessä, Marttila Varsinais-Suomessa, Rautalampi Pohjois-Savossa, Ruokolahti Etelä-Karjalassa, Tornion Lapissa ja Ylöjärvi Pirkanmaalla. Kesällä Kuopio oli listauksen kakkosena. Messutalo opiskelijatyönä TAMPEREEN seudun ammattiopisto Tredu on valittu yhdeksi rakentajaksi Lempäälän Asuntomessuille, jotka järjestetään vuonna 2026. Oppimisympäristö tarjoaa työssäoppimispaikkoja lukuisille opiskelijoille, jotka opiskelevat esimerkiksi talotekniikkaa, pintakäsittelyä, sisustussuunnittelua tai maarakennusta. Kuusamo keikkuu tuoreimman 2023 loka-joulukuun listauksen kärjessä, mutta se piti ykköspaikkaa myös sivuston saman vuoden touko-kesäkuun listauksessa. Talviajankohta saa ihmiset etsimään mökkejä lumen ja talviurheilumahdollisuuksien lähettyviltä. Korkeimmalle talvilistalla kesämökkipaikkakuntien vastaavasta listauksesta yltää Kuopio
7 Vauvarahaa ja maksutonta päivähoitoa KUNNAT haluavat asukkaikseen enemmän lapsiperheitä ja ovat halukkaita käyttämään houkutteluun rahaa. Summa maksetaan viiden vuoden aikana. Näitä ovat esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus, kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja avoimet perhekerhot. KL2_1-31.indd 7 30.1.2024 8.22. Osa kunnista muistaa lapsiperheitä muulla tavoin. – Saavutettavuus lentäen on alueemme yrityksille ja uusien investointien saamisen kannalta keskeinen asia, kommentoi Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen Joensuun-lentojen osalta. Muutama kunta suunnitteli vastaavaa. Vauvarahaa maksavat kunnat ovat yleensä pieniä, noin 2 000–2 500 asukkaan kuntia, ja keskimäärin summa on 500 euroa. Finnair lentää maakuntalennot keväästä lähtien VALTION tukema reittilentoliikenne jatkuu Finnairin toimesta Helsingin ja Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kokkola-Pietarsaaren sekä Kemi-Tornion lentoasemien välillä aikana 29.4.2024–28.3.2026. Finnair voitti Liikenneja viestintävirasto Traficomin maakuntalentojen kilpailutuksen Helsingin ja viiden maakuntalentoaseman välillä. Suomessa jälleen vaalipäivä. Lakisääteisen tason täytyy pysyä SISÄMINISTERIÖ vaatii laatimansa selvityksen perusteella, että hyvinvointialueiden tulee turvata pelastustoimen lakisääteinen palvelutaso. Selvityksestä ilmenee muun muassa se, että toimintavalmiusaikatavoitteiden saavuttamisessa on puutteita lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Selvitykset antavat kattavat tiedot maakunnallisen ja paikallisen aurinkoja geotermisen energiantuotannon eli maalämmön edellytyksistä, edistämiskeinoista ja vaikutuksista maakunnan alueella. Maalämpöä ja aurinkoenergiaa Etelä-Savoon ETELÄ-SAVON maakuntaliitto on selvittänyt maakunnan potentiaalia uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Lentojen on tarkoitus jatkua nykyisen sopimuskauden päätyttäessä huhtikuun lopusta alkaen. 11.2. Yksi muistajista on Tervola, joka alkoi maksaa vuoden 2023 alusta vauvarahaa 6 000 euroa kunnassa kirjoilla oleville perheille. Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläisen mukaan Finnairin lentojen jatkuminen Kajaaniin on todella hyvä ja toivottu asia. Pätevistä ammattipelastajista ja sopimuspalokuntalaista on pulaa ja pelastustoimen rahoitus on pienentynyt 15 hyvinvointialueella vuoden 2022 jälkeen. Selvitykseen vastanneesta 280 kunnasta lähes puolet muisti vauvaperheitä tavalla tai toisella. Kuntaliitto selvitti reilu vuosi sitten kuntien vastasyntyneiden muistamista
Nykyään on sosiaalisesti hyväksyttyä sanoa, ettei halua lapsia. Kaikki kunnia ihmisen parhaille ystäville, mutta niillä ei kestävyysvajetta korjata. Toisaalta on herkkä kysymys, kuinka vapaaehtoista lapsettomuus yhteiskunnassamme oikeastaan on. Vaikka natsikortti vilahti, oli Rinne itse asiassa oikeassa. PERUSTELUNA omalle lapsettomuudelle voi sanoa vaikka ilmastonmuutoksen ja luontokadon, mikä tosin ei estä ottamasta lemmikkieläintä tai useampaa. Aro puhuu eräänlaisesta väestötsunamista läpi koko kasvatusja koulutusketjun. Väestötutkija Timo Aro on todennut, että kunnissa alhainen syntyvyys heijastuu ensin varhaiskasvatukseen ja alakouluihin, vuosikymmenen lopulta lähtien yläkouluihin, sitten toiselle asteelle ja 2040-lukua lähestyttäessä korkea-asteelle. Turha tyrmistyä, Antti Rinne oli oikeassa KL2_1-31.indd 8 30.1.2024 8.22. Kuitenkin koko maan pitää olla asuttu, jotta koko maata voidaan tehokkaasti puolustaa. Koiran voi suunnitella hankkivansa, mutta lapsi on lahja. Perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa ja keinot ovat monet, mutta onko kuitenkin pohjimmiltaan kyse arvoista ja asenteista. Kaikkea ei voi suunnitella. Heitä tarvitaan ja yleensä työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta sillä ei kaikkea ratkaista. Lapsikato ei ole yksin Suomen ongelma. Olen itsekin lapsikadosta puhuttaessa saanut Rinteen lailla lunta tupaan, kun menin kerrankin kysymään, että pitäisikö kouluissa opettaa ehkäisyn sijaan miten ja miksi lapsia saadaan. Suomalaiset hankkivatkin koiria enemmän kuin saavat lapsia. Muihin pohjoismaihin verrattuna kierre on ollut meillä nopeampi. Sitä varten on pitänyt koko palveluskelpoinen miespuolinen ikäluokka kouluttaa ja sen pienentyessä jatkossa enenevässä määrin myös naiset. Avioliittoon ei mennä entiseen tahtiin ja ensimmäinen lapsi saadaan entistä vanhempana, jos saadaan. Yhteiskunta uusiutuu, kun enemmän kuin kaksi lasta syntyy. Kokonaishedelmällisyysluku on enää alle 1,3 lasta per nainen. Omat koirat purivat välittömästi: varapuheenjohtaja Sanna Marin piti Rinteen sanavalintaa onnettomana ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari sanoi sen tuovan mieleen kolmannen valtakunnan kansallissosialismeineen. Suomalaisten syntyvyys oli romahtanut ja kierre on jatkunut edelleen. Sanavalintoihin takertumatta tarvitsemme keskustelua siitä, miten syntyvyys saadaan kestävälle tasolle. Luontokato tunnistetaan, lapsikato ei. Ukrainalaisten muuttoliikkeen syyt tiedämme, sitten ovat vaikka filippiiniläiset hoivatyöntekijät. Koronapandemia elvytti syntyvyyttä hetkellisesti, mutta ei kääntänyt trendiä. Lapsia syntyy vähiten sitten 1860-luvun suurten nälkävuosien, kun taas kuolleiden määrä on suurin sitten viime sotien. VÄHENEVÄN väestön pakkautuessa kasvukeskuksiin kehitys heijastuu muihinkin yhteiskunnan osa-alueisiin, kuten maanpuolustukseen. 8 Kolumni / Jussi Niinistö • Kirjoittaja on Kannuksen kaupunginjohtaja Kaikki kunnia ihmisen parhaille ystäville, mutta… KUN sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne kesällä 2017 yllytti suomalaisia ”synnytystalkoisiin”, vaihteli vastaanotto huvittuneesta tyrmistyneeseen. Se näkyy jo Itä-Suomessa. Kyse on yleislänsimaisesta ilmiöstä, jolle väestötieteilijät etsivät syitä. Maahanmuuttajien määrä ylittää syntyneiden lasten määrän. Suurimmassa osassa kuntia väki vähenee ja vanhenee, mikä johtaa alueellisen eriytymiseen. Ajatus lapsen saamisesta saattaa tuntua jopa lapsettomuutta itsekkäämmältä. Muutoin lapsikato uhkaa toimivan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta. SUOMEN väestö on toistaiseksi ollut hienoisessa kasvussa johtuen muuttovoitosta ulkomailta
Mistä oli kyse tuijotuskilpailussa toisen Niinistön kanssa, sekin kerrotaan tässä jutussa. KL2_1-31.indd 9 30.1.2024 8.22. Jussi Niinistö on Kannuksessa pidetty mies, jonka kolumneja luetaan paikallislehdestä ahkerasti. 9 Niinistön kolmas uraputki Historiantutkija ja poliitikko Jussi Niinistö nauttii kunnanjohtajan pestistä Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa
Samalla tuli lunta tupaan. Poliittinen kauteni kesti sekin viisitoista vuotta. Päinvastoin – hän tuntuu varsin tyytyväiseltä työhönsä Kannuksessa. Katso video Katso video KL2_1-31.indd 10 30.1.2024 8.22. – Osalla oli tuolloin modernimpi näkemys sodankäynnistä. Oikeuskansleri antoi moitteet taleban-sanan käytöstä, mutta se osaltaan vauhditti tiedustelulainsääJussi Niinistö pitää keskipohjalaisesta vaatimattomuuden ilmapiiristä, jossa työntekoa arvostetaan korkealle. Värikkäitä kielikuvia Niinistöstä löytyy googlaamalla mielenkiintoisia otsikoita. Sipilän hallituksessa hän ajoi määrätietoisesti puolustusvoimien vahvistamista ja kansainvälisten sotaharjoitusten tuomista Suomen maaperälle. Pöytää on kuluttanut liuta seinältä tuijottavia ex-kunnanjohtajia, eivätkä kulumisen jäljet tunnu haittaavan nykyistä viranhaltijaa. Kenenkään etu ei ole se, että meillä on kuihtuvia alueita. Aikalaiset ihmettelivät puolustusministerin intoa satsata perinteisen sodankäynnin menetelmiin, sittemmin on kuultu anteeksipyyntöjä ja ymmärretty ministerin näkemys Suomen puolustuksen avainasioista. Sain kaiken mitä politiikassa kuvitella saattaa ja nyt on meneillään kolmas työura. – Olen ajatellut, että ehdin tehdä historiantutkijan työtä viitisentoista vuotta. Hän on neiditellyt valtiovarainministeri Alexander Stubbia, nimittänyt paria oikeusoppinutta perustuslakitalebaneiksi ja harrastanut tuijotuskilpailua presidentti Sauli Niinistön kanssa. Nyt sama mies istuu Kannuksen kaupunginjohtajan työhuoneessa, jonka sisustus on menneiltä vuosikymmeniltä. – Poliitikkona yritin herätellä keskustelua ja etsin kielikuvia, jotka synnyttivät sitä. Minä edustin sitä kantaa, että tykistöä, kranaatinheittimiä ja miinoja tarvitaan edelleen – toki uusiakin keinoja, kertoo Niinistö. 10 Outi Airola, teksti Päivi Karjalainen, kuvat K untalehden uusi kolumnisti Jussi Niinistö muistetaan politiikan kentiltä vahvatahtoisena ja värikkäänä puolustusministerinä
Se sopii minulle. Kuka. Kun Venäjän uhkaava käytös Ukrainan rajoilla alkoi, ajattelin että jos Nato-jäsenyyttä ei hoideta maaliin kunnolla, lähden ehdolle eduskuntaan. Suurten asioiden pyörittely on nyt vaihtunut pienempiin pöytiin. Kun olin esitellyt asian, tuijotin takaisin silmää räpäyttämättä. Puolustusministeri Niinistö tiesi, että presidentillä oli tapana ulkoja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa tuijottaa pitkään, jos päätösesitys ei miellyttänyt. Pitkän tuijotuskisan päätteeksi presidentti Niinistö ilmoitti, että mennään seuraavaan asiaan. – Minä en pidä sitä ollenkaan arvovaltatappiona, että kaupunginhallituksen jäsenet joskus äänestävät esitystäni vastaan. Luottamuksen varassa Maalaiskunnassa Helsingin ulkopuolella kasvanut ja sittemmin Nurmijärvelle asettunut Niinistö on sujahtanut hyvin keskipohjalaiseen mielenmaisemaan. • Jussi Niinistö • 53-vuotias • Kannuksen kaupunginjohtaja • Ex-puolustusministeri ja entinen kansanedustaja dännön edistymistä eduskunnassa, muistelee Niinistö. Puolue kuoli nopeasti ja Niinistön ura katkesi tylysti eduskunnasta putoamiseen. Nyt pitää toivoa, ettei näitä verotuloja laiteta kiinteistöverotuottojen tasausjärjestelmään, jolloin meille jäisi vain haitat ja rahat jaettaisiin muualle. Tämä asettaa haasteita, kun Pohjanmaan rannikon vihreä siirtymä tärähtää täyteen vauhtiin lähivuosina. Nyt hän on huolissaan alueiden eriytymisestä. 11 Onneksi presidentti ja hallitus ryhdistäytyivät asiassa. Kuntakentällä riittää vipinää ja Niinistön näkemyksille on kysyntää. KL2_1-31.indd 11 30.1.2024 8.22. Täällä työ on suuri arvo ja vaatimattomuus hyve, eikä täällä kannata olla yhtään enempää mitä on. Kaupunginjohtajan kolumnit paikallislehdessä ovat laajasti luettuja ja työ päättäjien kanssa sujuu hyvin, vaikka asiat välillä riitelevät. Nuori sotahistorioitsija ampaisi politiikkaan Timo Soinin innoittamana ja menestyi urallaan hyvin. Siellä on syntymässä näivettymisilmiö, joka edellyttää aluepolitiikkaa. Vielä politiikkaan. Kausi sujui hyvin, kunnes puolue hajosi ja Niinistö siirtyi Siniseen tulevaisuuteen. – Tämä yhtälö ei vain toimi. Kuntatalous mietityttää muutenkin. Sillä on merkitystä myös maanpuolustuksen kannalta, tietää Niinistö. Tiedossa on, että kannuslaiset pitävät kovin kaupunginjohtajastaan. – Kävin apteekissa ennen kokousta ja ostin kaikkein vahvimpia silmätippoja. Loppuvuodesta tulleet lisäleikkaukset siirtyivät, mutta eivät poistuneet. Sitten siihen tuijotuskilpailuun presidentti Sauli Niinistön kanssa. – Vuodesta 2025 on tulossa paljon haastavampi kuin oli ajateltu. Se on luottamusmiesten oikeus, osa kuntademokratiaa. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajuus toi puolustusministerin pestin, kun perussuomalaiset voitti vuoden 2015 vaaleissa. Onneksi presidentti ja hallitus ryhdistäytyivät asiassa. – Haasteet Itä-Suomessa ovat paljon isommat kuin Länsi-Suomessa. Kun puolustusministeri oli viemässä päätettäväksi esitystä kansainvälisten sotaharjoitusten sallimisesta Suomen maaperällä, hän tiesi, että presidentti ei ollut täysin varaukseton asian suhteen. Politiikka on siis ollut äärimmäisen mielenkiintoista ja vaihtelevaa. – Täällä täytyy olla jonkin aikaa, että oppii ymmärtämään henkistä ilmapiiriä. – Meillä on 61 myllyä, joista tulee verotuloja 2,3–2,4 miljoonaa, ja lisää on tulossa. Kuntatalous huolettaa Kannuksessakin syntyvyys on romahtanut puoleen ja asukasluku laskenut 5300 kuntalaiseen. Haasteita tuo myös valtionosuusuudistus, jonka pelätään pienentävän kuntien rahoituspohjaa. – Mietin asioita kesämökillä yhden kesän ja päädyin siihen, että kunnanjohtajan työssä voisin hyödyntää kokemustani ja koulutustani. Työperäisellä maahanmuutolla voidaan tilannetta jonkin verran paikata, mutta kilpailu työntekijöistä tulee olemaan kova. – Olen oppinut sen, että koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. Siksi uusiin tukijalkoihin kuten tuulivoimaan on Kannuksessakin tartuttu hanakasti. Kenenkään etu ei ole se, että meillä on kuihtuvia alueita. Niinistö valittiin kesäkuussa 2020 virkaan äänin 23-4. Eikö politiikka enää kiinnosta
Sorvisto on käynyt teknisen asiantuntijan eli TD:n koulutuksen ja toimii Keski-Pohjanmaan alueen TD-vastaavana. – Valtuustolla on siihen oikeus ja näitä epäluottamustilanteita syntyy aina välillä. -En ole himohiihtäjä, mutta talvessa tulee 70 tuntia helpostikin. Esitettyjen uudistusten myötä molempien kaupunkien keskussairaalatoiminta olisi tulevaisuudessa vaakalaudalla. Palkitsemisperusteluiden mukaan Porissa arkiaktiivisuus on nostettu sille kuuluvaan kunniaan ja liikuntapaikkaverkostoon on panostettu ihailtavan systemaattisesti. Länsi-Pohjan keskussairaalaa operoi tällä hetkellä Mehiläinen Kempeleen hiihtokampanjan julkistivat kempeleläinen kunnallisneuvos Pertti Sankilampi ja kunnanjohtaja Tuomas Lohi. Kunnanvaltuuston on perusteltava epäluottamus tarkasti KUNTALIITON lakiyksikön johtava juristi Ida Sulin kertoo, että koko kunnanhallituksen tai muun toimielimen kokonaan erottaminen kesken valtuustokauden ei ole tavatonta. Hiihto saa kuntavaikuttajat hehkumaan ja hehkuttamaan KEMPELELÄISET ovat innostuneet yli odotusten kunnan lanseeraamasta kampanjasta, jolla innostettiin kuntalaisia hiihtämään. Helsingin hallinto-oikeus kumosi 27.9.2022 päätöksessään erään kaupungin kahden lautakunnan erottamisen luottamuspulaan vedoten. – Aluetaloudellisesti tällä olisi suurempi vaikutus kuin Kemin Veitsiluodon tehtaan lakkauttamisella (-550 työpaikkaa), Ruotsalainen havainnollistaa. – Savonlinnan elinvoima kärsisi enemmän tästä kuin OKL:n siirrosta Joensuuhun, Stenberg vertaa. Kaksi kuntajohtajaa, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka ja Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto vaikuttavat Hiihtoliiton hallituksessa. julkistetusta sairaaloiden ja päivystysten työnjakoa selvittäneen työryhmän näkemyksistä. Valinnan teki Urheilugaalan raati, johon kuuluu yli 300 yhteiskunnan eri alojen edustajaa ympäri Suomen. 12 Verkosta VALIO KUNTA Kuuntele Kuntalehden podcast nyt Spotifyssa, SoundCloudissa, Suplassa ja iTunesissa Pori palkittiin Suomen liikkuvimpana kuntana PORI palkittiin Suomen liikkuvimman kunnan tittelillä vuoden 2024 Urheilugaalassa. Meidän neuvontapalvelussamme kysymykset, jotka liittyvät tilapäisen valiokunnan työhön ja miten erottamisprosessit hoidetaan, ovat ihan peruskauraa. Porin liikuntaja nuorisoyksikön päällikkö Petteri Lahti (vas.) ja kaupunginjohtaja Lauri Inna rieumuitsivat Uno-pokaalin kanssa Urheilugaalan estradilla. KL2_1-31.indd 12 30.1.2024 8.22. Kemin ja Savonlinnan edustajat kommentoivat keskussairaaloiden merkitystä KEMIN kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen ja Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eija Stenberg (sd.) eivät todellakaan ole tyytyväisiä 11.1. Monipuolisesti urheilua harrastava Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi laskee hiihtosuoritukset tunneissa
VALIO KUNTA Kuuntele Kuntalehden podcast nyt Spotifyssa, SoundCloudissa, Suplassa ja iTunesissa KL2_1-31.indd 13 30.1.2024 8.22
Ville Miettinen, teksti ja kuva KL2_1-31.indd 14 30.1.2024 8.22. 14 Kiinteistövero Kiinteistöjen verotus uudistuu Uudistus korjaa kiinteistöjen ja maaalueiden verotusarvot oikeudenmukaisiksi. Vaikutus kuntatalouteen on neutraali
Hallituksen esitys lakiuudistuksesta olisi näin tulossa kevääksi, mikä mahdollistaisi uuden arvostamisjärjestelmän käyttöönoton vuoden 2026 alussa. Aiemmat esitykset ovat kohdanneet myös vastustusta. KL2_1-31.indd 15 30.1.2024 8.22. 15 E sitysluonnosta kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksesta odotetaan lausunnoille helmikuussa. Toisten verotus kiristyy, toisten kevenee. Tämä on osa kiinteistöverojärjestelmää. Hidas uudistus Arvostamisuudistusta on tehty huomattavasti hitaammin, yli 10 vuotta. Verorasitus tulee verotusarvon ja veroprosentin yhteisvaikutuksesta. Joka tapauksessa uudistuksen myötä kiinteistöverotuksen rasitus tulee kohdistumaan uudella tavalla. Neutraali kuntataloudelle Uudistukseen ei Montellin mukaan liity varsinaista tavoitetta kuntatalousvaikutuksen osalta. Muutoksen vaikutus kuntatalouteen on noin 100 miljoonaa euroa. – Verotusarvot ovat erkaantuneet epätasaisesti eri kiinteistötyyppien tai alueiden välillä tai kuntien välillä tai sisällä. Esimerkiksi syrjäseuduilla huonosti kaupaksi käyvien kiinteistöjen myyntiarvo tulee paremmin huomioiduksi verotusarvossa. Tietysti on kiinnostava nähdä, miten uudet maapohjahinta-alueet vaikuttavat verotukseen. – Kiinteistöverolla on kasvava merkitys kunnille sote-tehtävien siirron jälkeen. Kyse on teknisen tason uudistamisesta, jonka myötä verotusarvot vastaisivat käypiä arvoja paremmin. Toteutuessaan uudistus lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä veronsaajan eli kuntien että veronmaksajien eli kansalaisten ja yritysten välillä. Kuntien ei kuitenkaan ole pakko kiristää kiinteistöverotustaan. –Toisaalta kunnat ovat kiinnostuneita kiinteistöverojen säilyttämisestä. Kun muita verotuloja leikattiin, kunnilla täysin säilyneen kiinteistöveron suhteellinen merkitys kuntien verotuloissa kasvoi. – Arvostamispaketin mukaiset maapohjaja verotusarvot edustavat parasta näkemystä käyvistä arvoista, Pekka Montell muistuttaa. Uudistus on kuitenkin tarpeen, jotta verotusarvot vastaavat kiinteistöjen oikeita arvoja, kuten hyvässä verojärjestelmässä kuuluu. Kuntien ei kuitenkaan ole pakko kiristää kiinteistöverotustaan uudistuksen seurauksena. – Tämä on aika iso uudistus ja veronmaksajatahot tuntuvat vastustavan aika kategorisesti. Arvostamisuudistuksessa on tarkoitus korjata kiinteistöjen ja maa-alueiden verotusarvot, jotka ovat vinoutuneet tai vanhentuneet. Kiinteistöverolla on kasvava merkitys kunnille. Montellin mukaan uudistuksella on merkitystä erityisesti kiinteistöveron hyväksyttävyyden, legitimiteetin näkökulmasta. Uudistus tuli voimaan tämän vuoden alusta. tonttiverouudistuksella. Ne kohdentavat verorasitusta väärällä tavalla, sanoo Kuntaliiton verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell. Uudistamista on haastanut se, että asia on valunut aina hallituskauden loppupuolelle, jolloin poliittisen tahdon löytyminen on ollut haasteellista, Pekka Montell kertoo. Kuva Helsingistä. Vaikka arvot ovat erkaantuneet, Montellin mukaan ei voi varsinaisesti osoittaa, että jossakin kunnassa tietyllä alueella maksettaisiin ”liikaa” kiinteistöveroa. Nyt yrittämässä on jo kolmas hallitus. Petteri Orpon (kok.) hallitus ryhtyi melkein ensitöikseen uudistamaan kiinteistöverotusta ns. – Kiinteistöveron verotusarvo tulee niin monesta kokonaisuudesta. Edellinen yritys päättyi syksyllä 2022, kun Sannan Marinin (sd.) hallitus totesi, että asumiskustannusten yleisen nousun vuoksi ei ollut syytä viedä eteenpäin lakiuudistusta, joka olisi lisännyt taloudellista epävarmuutta. Kunnissa suuria intohimoja ei ole. Uudistuksessa eriytettiin maapohja rakennuksista yleisen kiinteistöveroprosentin alalla
16 Reportaasi Tervon kunnanjohtaja Lari Tiikasalo sanoo, että kunnassa halutaan rakentaa kustannustehokkaasti, mutta siten, että opetuksessa olisi käytössä normaalit luokkatilat. KL2_1-31.indd 16 30.1.2024 8.23
Voiko koululle olla myös muuta käyttöä. Millä tätä on perusteltu. R Kirsi Riipinen, teksti Soila Puurtinen, Markus Sommers, kuvat KL2_1-31.indd 17 30.1.2024 8.23. Vaikka oppilaiden määrä vähenisi, opetus halutaan järjestää asianmukaisissa tiloissa. Tähän on päädytty vastikään Kauniaisissa ja Tervossa. Pitäisikö remontoida vanha. Onko mitään järkeä rakentaa kokonaan uusi koulu. Uutta lisäosaa tarvitaan toisen rakennuksen jatkoksi, koska vanha Rakentaa, purkaa, liisata. 17 Rakennetaan uutta. Kauniaisten sivistystoimenjohtaja Mikael Flemmich kertoo, että uutta koulua esiopetusta ja alaluokkia varten tarvitaan, koska 1950–60-luvun rakennus ei toiminut nykyajan kouluna
Ja saakin kulua. Osan seinistä on oltava sellaisia, jotka tarvittaessa saa pois tieltä. Flemmich kertoo seuranneensa kiinnostuneena viimeaikaista keskustelua koulutiloista. 18 Reportaasi on liian huonossa kunnossa korjattavaksi. – Rakennussuunnitelmat eivät ole meillä vielä valmiita, mutta on selvää, ettemme halua kouluista avoimia halleja. Tervon Liikasalo huomauttaa Kauniaisten sivistystoimenjohtaja Mikael Flemmich kertoo, että uutta koulua tarvitaan, koska vanha ei toiminut nykyajan kouluna. Moneen tarkoitukseen Kauniaisten tavoin myös Tervon tulevassa koulurakennuksessa aiotaan järjestää opetuksen lisäksi muuta toimintaa. Flemmich tuumaakin, että insinöörit eivät tunne pedagogisia tavoitteita tai opettamisen ja oppimisen käytännön arkea. Tilojen pitää olla jotakin niiden välillä, sillä niitä on tarkoitus käyttää myös muussa toiminnassa. – Meillä on jatkuvasti pulaa liikuntatiloista, joten ainakin liikuntasali tulee aktiiviseen käyttöön kouluajan ulkopuolellakin, Flemmich kertoo. Iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina tilojen tulee toimia asukkaiden ja esimerkiksi järjestöjen käytössä. Tähän ryhdytään rakentamaan pian uutta koulua, ja kun se saadaan käyttöön, vanha rakennus puretaan. Muunneltavuutta tarvitaan myös opetuksessa, sillä rakennuksen pitää toimia pienryhmäopetuksen lisäksi yhteisopetuksessa, mikäli opettajat niin haluavat. Termi, jota kummassakin kunnassa käytetään, on muunneltavuus. KL2_1-31.indd 18 30.1.2024 8.23. Kummallakin paikkakunnalla kuunnellaan opettajia. Nyt tarvitaan aktiivisia keskusteluja ja huolellista suunnittelua, sillä rakennuksen halutaan toimivan useita vuosikymmeniä. Toisaalta paluuta ei ole myöskään tiloihin, joissa on pitkät käytävät ja niiden varrella luokkia. Julkisuudessa huutia ovat saaneet koulujen avonaiset tilat, joissa koulurauha koetaan kyseenalaiseksi. Sitä ennen haluamme kuulla henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien lisäksi muun muassa oppilashuoltoa ja asukkaita. Tervolaisten koulu nousee pystyyn niin sanotulla kokonaisvastuurakentamisella (KVR), joka lyhyesti summattuna tarkoittaa, että urakoitsija vastaa kohteen toteutuksesta ja suunnittelusta. – Ennen kuin uusi on valmis, aikaa kuluu vuosia. Samanlaisia suunnitelmia on myös Pohjois-Savossa Tervossa, jossa kunnanjohtaja Lari Tiikasalo esittelee kunnan vanhaa koulua ja sen tonttia. Jos kaikki sujuu hyvin, näin tapahtuu jo ensi vuonna. Sananvaltaa on niillä, jotka tiloja pääasiassa käyttävät. Kauniaisissa ei ole vielä päätetty, millaisella mallilla koulu ja lisäosa rakennetaan
Kustannustehokkaita tiloja Myös Tervossa on seurattu avonaisista koulutiloista virinnyttä keskustelua. Hankesuunnitelmaa laadittaessa omat terveisensä on päässyt kertomaan vanhempain yhdistyskin. Kunnanjohtaja sanoo, että kustannus on Tervolle mittava ja rasittaa kuntataloutta kauan. KL2_1-31.indd 19 30.1.2024 8.23. Hänen mielestään on täysin mahdollista toteuttaa rakennus, jossa voidaan toteuttaa niin pienryhmäopetusta kuin järjestää isojen ryhmien vapaa-ajan toimintaa. Toisaalta leasingrahoituksessa on se hyvä puoli, että kustannukset eivät tule kertarysäyksellä vaan jakautuvat pitkälle aikavälille. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on toiminnassa yli kaksi miljoonaa peruskoulua. Kouluinvestoinneista kertyy noin neljännes kuntien investoinneista, ja sote-uudistuksen jälkeen osuus kasvaa edelleen. Hän pohtii, että ehkä eri ammattiryhmät eivät ymmärrä toistensa toiRahoitusmalliksi Tervossa sovittu kiinteistöleasing. Paitsi silloin, kun oppilaat pääsivät seuraamaan lennoston ilmasotaharjoituksia. Simpanen sanoo, että muuntojoustavuus on melko uusi trendi ja alkoi yleistyä 2010-luvun puolivälissä. Tiikasalo viittaa koulutiloista käytyyn keskusteluun sanomalla, että oppilaat eivät tule tarvitsemaan kuulosuojaimia. Rahoitusmalliksi Tervossa on sovittu kiinteistöleasing, jossa kunta vuokraa tilat rahoittajalta – joka siis omistaa koulukiinteistön. 19 pienen kunnan edusta: toiveet ja palautteet on helppo kerätä. Erityisesti suurissa kasvukeskuksissa koulutiloja hyödynnetään entistä tehokkaammin. Samaan aikaan koulujen sisäilmaongelmat ovat vähentyneet. Simpanen näkeekin koulurauhaongelmien ja oppilaiden pakkautumisen sekä avarien koulutilojen välillä yhteyden. Pienissä 2 500 asukkaan kunnissa neliöitä oppilasta kohti on lähes 20 neliötä, suurimmissa kaupungeissa puolet vähemmän. Tosin niitä ei ole tarvittu tähänkään mennessä. – Insinöörit eivät ilkeyttään toteuta vääränlaisia rakennuksia, Simpanen huomauttaa. Valtioneuvoston tuore Terveet Tilat 2028 -ohjelma selvitti, että suuri osa Suomen koulurakennuksista vaatii isoja korjauksia. Tilojen on toimittava myös tuolloin. Kuntien isoimpia investointeja – Ei ole olemassa yleispäteviä nyrkkisääntöjä siitä, milloin kunnan kannattaa rakentaa uusi koulu ja milloin korjata vanha, sanoo tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta. – Emme voi tietää, millainen koulumaailma on 30 vuoden päästä. Julkisuudessa on nostettu esiin tilanteita, joissa uutta rakennusta korjataan seiniä lisäämällä. ”Ei ilkeitä insinöörejä” Samalla kun koulujen määrä on laskenut, niiden keksimääräinen koko on kasvanut. 15 vuoden aikana koulurakennusten määrä on vähentynyt 1 500:lla. Muuntojoustavuutta Kauniaisen ja Tervon tavoin halutaan muuallakin, sillä kalliit neliöt halutaan tehokkaaseen käyttöön. Uudessa koulussa opiskellaan yhdeksänteen luokkaan asti, eikä oppiminen tule olemaan ainakaan tiloista kiinni. Häntä harmittavat käyttäjiltä tuon tuosta kuuluvat viestit, ettei heitä kuunneltu suunnitteluvaiheessa. Tervon kunnanjohtaja Lari Tiikasalo ja rehtori Hanna Airaksinen haluavat monikäyttöisen koulun. Simpasen näkemän ja kuuleman mukaan kunnat järjestävät tulevista investoinneistaan työpajoja ja pyytävät aktiivisesti toiveita tulevilta käyttäjiltä. Hän ei osaa vastata kysymykseen, mikä ajoi tekemään osasta uusia koulurakennuksia niin avaria, että käyttäjät kokevat niiden häiritsevän opetusta ja oppimista. Laskusta on tulossa iso, sillä yli 70 prosentissa tutkimuksen kohteista korjauskustannukset ovat yli 1 000 euroa neliöltä ja noin 50 prosentissa yli 1 500 euroa. Nyt rakentajakonsultti on kilpailuttamassa urakoita, mutta mielipiteitä otetaan yhä vastaan. Samaan rakennukseen on tulossa myös kirjasto. Tiikasalo pohtii, että koska kyseessä on noin sadan oppilaan koulu, luokkamaisuus ja muunneltavuus on mahdollista yhdistää. – Haluamme rakentaa kustannustehokkaasti mutta siten, että opetuksessa olisi käytössä normaalit luokkatilat. Ajatuksena on, että koulun tiloja voisivat käyttää ainakin kansalaisopisto, konservatorio ja järjestöt. Simpasen mielestä yksi syy tähän on selvä: huonoimmassa kunnossa olevia rakennuksia on purettu
Ympäristöja terveysvalvonnalla, rakennusvalvonnalla, turvallisuusasiantuntijoilla ja tilakeskuksella on niilläkin jokaisella omat näkemyksensä toimivuudesta. Myös hankintalaki voi vaikuttaa suunnitteluun asti. KL2_1-31.indd 20 30.1.2024 8.23. – Kouluissa toki kokeillaan ja toteutetaan erilaisia yhteisopettajuuden malleja, jolloin tarvitaan pientä luokkahuonetta avarampaa tilaa. Lähes jokaisessa kunnassa on taloudellisestä järkevää tiivistää toimintaa hyödyntämällä olemassa olevia tiloja – eikä investoida uusiin tiloihin. Myös hänen mielestään toimivassa koulurakennuksessa olisi hyvä olla erilaisia tai muunneltavia tiloja, joissa sekä pienryhmätoiminta että isomman joukon ohjaaminen ovat mahdollisia. Tai vähintään kunnan sisällä eri toimialojen kanssa yhteisinä. Simpanen kertoo, että viime vuosien isoja avaria tiloja rakentaneet kunnat ovat olleet pilotoijia, joista muut voivat ottaa opiksi. Opettaja kiinnittää huomiota muun muassa akustiikkaan ja pihojen kuntoon, kun taas kaupunginjohtaja pohtii euroja ja muunneltavuutta. Koulurauhassa kyse on Myllymäen mielestä kuitenkin ennen kaikkea koulun toimintakulttuurista ja johtamisesta. Hyvässä suunnittelussa otetaan huomioon, että osa tiloista pitää voida sulkea muulta käytöltä ja opetusvälinitä on voitava säilyttää turvassa. – Taloudellisesti järkevää on myös se, että tilojen monikäyttöisyys, energiatehokkuus ja käyttöasteen maksimointi otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa alusta alkaen. Näissä tilanteissa on oltava todella tarkka ja harkitseva. Tilojen monikäyttöisyyttä kaivataan myös koulupäivien ulkopuolella. – Muutamaa aluetta lukuun ottamatta lasten ja nuorten määrä vähenee kaikissa suomalaisissa kunnissa. Ei ole viisasta rakentaa tiloja, jotka seisovat suuren osan päivästä tyhjillään. Ops ei ohjaa halleihin Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki Kuntaliitosta sanoo, että mikään opetussuunnitelma ei ohjaa rakentamaan koulutiloista isoja halleja tai muitakaan tietynlaisia tiloja. Kotitalousopettaja Raili Kuosmanen neuvoo 7.-luokkalaisille siivousvälineiden käyttöä. Meillä on jatkuvasti pulaa liikuntatiloista. Eri ammattiryhmillä on myös omanlaisia näkemyksiä siitä, millainen on toimiva koulu. Jonkunhan ne piti testata. Silloin mukaan voisivat tulla koulutuksen lisäksi esimerkiksi nuorisotoimi, kirjastot, kulttuuri sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. veita suunnitteluvaiheessa. Hän suosittaa lämpimästi yhteistyötä lähikuntien kanssa, jolloin on helpompaa ottaa huomioon laajemmin alueen väestökehitys sekä kouluverkko. – Jos vaikutusarvioissa kuitenkin päädytään uudisinvestointeihin, usealla alueella taloudellisesti järkevintä olisi tehdä investoinnit kuntien yhteisinä. Termit ja käsitteet mielletään eri tavoin. Tämän pitää näkyä myös investoinneissa. – Koulun toimintakulttuurilla on merkitystä mietittäessä, minkälaisia tiloja tarvitaan ja miten olemassa olevia tiloja hyödynnetään. 20 Reportaasi Iso päätös, tiukka harkinta KUNTALIITON kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen kehottaa ottamaan huomioon pitkän aikavälin realistisen väestöennusteen, kun kunta alkaa mitoittaa korjausja erityisesti uudisinvestointeja
Ari Mölsä, teksti Yrjö Klippi, piirros Entä rahapuoli. Tulokset. – Homman pyörittämisestä vastaava ja mahdollisia oikaisuvaatimuksia käsittelevä pysäköinninvalvoja – sivutoiminen virkalakimies – on osa-aikainen 15 % työajalla. Näkemys I Suonenjoen kaupunki (6 700 asukasta) aloitti oman kunnallisen pysäköinninvalvonnan muutama kuukausi sitten, viime elokuussa. Silloin menot ja tulot ovat vatupassissa. Entä rahapuoli. – Kentällä kiertävän tarkastajan työaika oli syksyllä 20 % täydestä työajasta, eli alle 2 tuntia päivässä. – Ne, jotka eivät muista laittaa parkkikiekkoa näkyville, kun sitä vaatimusta ei ole aikaisemmin ollut. Kirjallisia huomautuksia annettiin 297. Siinä alussa syntyi kertaluontoisia kuluja noin 5 000 euroa – uuden järjestelmän käyttöönottoa ja vaatetusta. Näkemys II Naantalin kaupunki (19 900 as.) valvoi alueensa pysäköintiä tehostetusti viime kesänä, 15.5.-31.8.2023. Parkkisakkonne suuruus. Olisiko omassa parkkivalvonnassa itua myös pikkukunnissa. – Vuonna 2023 Naantalissa kirjoitettiin 1 954 pysäköintivirhemaksua. Kolmas sakotettava tässä kuussa. – Maksullisia paikkoja ei ole, vaan kaikki pysäköinti on ilmaista. Turvallisuus ja viihtyvyys ovat koetuksella. Oletteko plussalla vai pakkasella. – 40 euroa. – Kesäkaudella meillä on neljä määräaikaista pysäköinnintarkastajaa. Syntyi vaaratilanteita, ja yleinen viihtyvyyskin kärsi. H AA! KL2_1-31.indd 21 30.1.2024 8.23. Isoissa kaupungeissa pysäköintivirhemaksuista kertyy sievoisia summia – jopa reippaasti yli sen mitä valvontakoneiston ylläpito maksaa. Onko Naantalilla sekä maksullisia että kiekollisia paikkoja. – Pysäköinninvalvojana toimiminen taas kuuluu minun itseni eli kaupunginlakimiehen virkatehtäviin. Kuinka isolla koneistolla Naantali pysäköinninvalvontaansa pyörittää. – Pysäköintikulttuurissa oli turhankin paljon savolaista lupsakkuutta, johon poliisi ei puuttunut. – Viime vuosi jäi muutaman tonnin miinukselle. – Autoja jätettiin pelastusteille, torille ja pihoille kielloista piittaamatta. Muulloin yksi viranhaltija toimii pysäköinnintarkastajana oman virkansa ohella. – Kesällä Naantalin keskustassa ja Vanhankaupungin rannassa on isoja liikennevirtoja. Tekninen johtaja Kimmo Hälinen, miksi. Maksullisuus on voimassa vuosittain 1.5.-31.8. – 30 €. – Pysäköintivirhemaksutulot kattavat kyllä valvonnasta aiheutuvat kustannukset. Tänä vuonna tarkastaja tekee 30 % työaikaa. Onko Suonenjoella sekä maksullisia että kiekollisia paikkoja. – Maksullisilla paikoilla mobiilimaksajat tarjoavat paljon vääriä rekisteritunnuksia. Kaupunginlakimies Turo Järvinen, mitä tuo tehovalvonta tarkoitti käytännössä. Niistä poliisin antamia oli viisi. välisen ajan. Tulokset. – Molempia on. Suonenjoen suurimmat syntiset. – Jatkossa kulut ovat noin 20 000 euroa vuodessa. Oma pysäköinninvalvoja jokaiseen kuntaan. Parkkisakkonne suuruus. Kirjallisia huomautuksia annettiin 40. 21 Lakia lukien T ilastokeskuksen mukaan Suomessa on tätä nykyä 43 kuntaa, joilla on oma kunnallinen pysäköinninvalvonta. Nettotulosta kertyy, vuodesta riippuen, 0–10 000 euroa. Kuinka isolla koneistolla Suonenjoki pysäköinninvalvontaansa pyörittää. – Syksyn aikana meillä kirjoitettiin 176 virhemaksulappua. Oletteko plussalla vai pakkasella. Silloin kaupunki valvoo pysäköintiä kaikkina päivinä ja kaikkina vuorokaudenaikoina. Naantalin suurimmat syntiset
Kuntien tehtävien karsiminen on ollut esillä jo useamman hallituksen aikana, mutta aina se on jäänyt tärkeämpien asioiden jalkoihin. ”Hautauskäytännöt lähtien vainajan taustojen ja tilanteen selvittämisestä ruumiin säilytykseen ja hautauskorvauksen maksamiseen esimerkiksi vähävaraisten henkilöiden osalta ovat osoittautuneet ongelmallisiksi”, raportoidaan yhdessä aloitteessa. Mutta minkälaisen henkilön pitää valvoa. – Viimeisimpänä jäätiin odottelemaan soteuudistusta, koska monet tehtävät liittyivät sen alan töihin. Luottaisin varhaiskasvatuksen ammattilaisiin ja heidän arvioonsa siitä, milloin tarvitaan erityistä tukea ja tällainen suunnitelma, sanoo Sallinen. Lapsen vanhempien kanssa käydään keskusNorminpurku kiinnostaa syystäkin Outi Airola, teksti Kuntaliitto, kuva Sini Sallinen on tyytyväinen siitä, että norminpurku kiinnostaa kunnissa. – Ehdotuksia on tullut runsaasti ja tiedän että lisää on vielä tulossa, iloitsee Sallinen. telu asiasta, ja raportit toimitetaan kunnan järjestelmiin. – Minutkin yllätti tämä kananmunapakkaamojen valvominen. Kunnat vastaavat nykylain mukaan vainajan hautauksesta, jos omaiset tai läheiset eivät pysty tai halua sitä tehdä. Kuntien ehdotukset vaihtelevat turhista paperihommista ja raportoinnista luopumiseen ja virkojen kelpoisuusvaatimusten järkeistämiseen. Toisessa ihmiselämän ääripäässä on sielläkin jätetty kunnan kontolle paljon. Voisivatko hyvinvointialueet hoitaa sen. Kunnat ovat lähettäneet satoja ehdotuksia tehtävien karsimisesta. Suomessa on tehty tiukka säädös, että vain kunnan eläinlääkäri kelpaa valvojaksi ja kuten tiedetään, heillä on ihan tarpeeksi muutakin tekemistä, pohtii Sallinen. Kehittämispäällikkö Sini Sallinen Kuntaliitosta on tyytyväinen saldoon. 22 Ajankohtaista H allitusohjelman kirjaus kuntien turhien tehtävien tarkastelusta on saanut kunnat liikkeelle. – Riittäisikö se, että suunnitelma tehtäisiin vain lapsille, joilla on tarve erityisen suunnitelman tekoon. Nykyisin laki lähtee siitä, että jokaiselle lapselle on tehtävä oma varhaiskasvatussuunnitelma. EU:n sääntely lähtee siitä, että kananmunapakkaamoja pitää valvoa. Toiveissa on myös karsia töitä, joiden ajautuminen kuntien kontolle on alkujaankin erikoista. Järkeistämistä toivotaan Myös varhaiskasvatuksen toimijoilta on tullut toiveita työn järkeistämisestä. – Niin. Kelpoisuusvaatimukset kirpaisevat Useita ehdotuksia on tullut kuntien henkilöstön kelpoisuusvaatimusten KL2_1-31.indd 22 30.1.2024 8.23. heittää Sallinen
Käytännössä varhaiskasvatuksen sosionomilla ei ole mahdollisuutta edetä päiväkodinjohtajan tehtävään, vaikka olisi suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Seuraa uutisointia osoitteessa kuntatekniikka.fi. Sitä haluttaisiin kehittää koulujen kurssitarjonnan parantamiseksi. Esimerkiksi kiinteistöinsinööreistä on pulaa, kun koulutusvaatimus lähtee teknillisen korkeakoulun suorittamisesta. Pysäköintivirhemaksut haluttaisiin sähköistää ja liikennemerkkien luvituksesta luopua yksityisten kiinteistöjen ja teiden osalta. Myös vaatimus rikosrekisterien tarkistamisesta työllistää kuntia. Määrä lienee kasvanut ja siksi talkoot normien karsimiseksi ovat enemmän kuin ajankohtaiset. – Tähän on kaivattu perusteluja, samoin kirjastonjohtajan pätevyysvaatimuksiin, tietää Sallinen. Kunnan pitää tarkistaa ja odottaa jopa kuukausia kymmenien rikosrekisterien selvittämistä kilpailutusten yhteydessä. • KL2_1-31.indd 23 30.1.2024 8.23. Meillä on kunnissa taloudelliset haasteet ja työvoimapula ja jotakin olisi kiireesti tehtävä. Nykyaikaan rantautunut etäopetus on sekin lainsuojatonta toimintaa. – Nyt toivomme, että asia oikeasti etenisi. Kun viimeksi vuonna 2015 listattiin kuntien tehtäviä, niitä oli noin 700. ”Voisiko kunnat vapauttaa tarkastustyöstä, joka ei kuitenkaan estä rikollista toimintaa?” kysytään yhdessä ehdotuksessa. Aihepiirejämme syksyllä 2024 ovat muun muassa digitalisaatio ja rakentaminen, turvallisuus ja energia, uudet teknologiat sekä kiertotalous ja vesihuolto. Minutkin yllätti tämä kananmunapakkaamojen valvominen. Sen lisäksi on vielä suoritettava kasvatustieteen maisterin tutkinto. – Se on kuntien näkökulmasta tärkeä, mutta sitä ei ole mainittu laissa opetusmuotona lainkaan. Kunnan työntekijät tietävät parhaiten, missä tehdään päällekkäistä ja turhaa työtä ja sille pitäisi nyt antaa arvostusta, päättää Sallinen. Kaavoitus on täynnä säädöksiä, jotka hidastavat työn etenemistä. Tilaa tärkeimmät uutiset paketoituna sähköpostiisi kerran viikossa osoitteesta uutiskirjeet.kl-kustannus.fi/ keventämisestä. Normien purkajaisissa riittää siis työtä. Kuntatekniikan erikoislehti alan ammattilaisille Kuntatekniikka-lehti kertoo, mitä kunnallistekniikassa tapahtuu juuri nyt ja mitä on tulossa
KL2_1-31.indd 24 30.1.2024 8.23. 24 Johtaminen Sitran selvityksen mukaan 20-30-vuotiaat eivät luota kykyynsä vaikuttaa yhteiskunnassa. Nuoret aikuset toivovat esimerkiksi avoimien ovien tilaisuuksia tai muita matalan kynnyksen tapoja, jotka helpottaisivat heidän pääsyään mukaan toimintaan. Kuitenkin he olisivat vanhempia ikäluokkia halukkaampia toimimaan yhteiskunnassa nykyistä aktiivisemmin, jos saisivat tukea ja rohkaisua
Ville Miettinen, teksti Ville Miettinen, Rami Marjamäki, kuvat, KRUT, kuvitus N Nuva ry:n uutta puheenjohtajaa Markus Koskea vaikuttaminen kiinnosti jo ennen kuin ikä riitti nuorisovaltuustoon. –Paljon riippuu siitä, miten nuorten ajatukseen tai ääneen suhtaudutaan. KL2_1-31.indd 25 30.1.2024 8.23. Vaikka on paljon erilaisia tapoja kuulla nuoria, ratkaisevaa on, miten päättäjä kuultuun asiaan suhtautuu. 25 Nuorten ääni ei kuulu yhteiskunnassa riittävästi, sanoo Nuorisovaltuustojen liiton eli Nuva ry:n uusi puheenjohtaja Markus Koski. Johtajalla erilaisissa yhteisöissä – olipa kyse koulusta, työpaikasta tai Johtajan on luotava luottamus nuoriin Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa nuoria, mutta nuori kokee usein, että yhteiskunta ei kiinnostu hänestä. Siinä on paljon eroja
26 Johtaminen kunnasta – voi olla ratkaiseva vaikutus siihen, millainen luottamus nuorilla ja muilla yhteisön jäsenillä on. Jos esimerkiksi kunnassa on tilanne, että nuoret haluavat moposuoran, ja nuoret lähtevät esittelemään asiaa päättäjille, kohtaaminen voi tapahtua kahdella tavalla. Aiheesta muodostetaan loppulausuma, joka välitetään eteenpäin päättäjille ja julkaistaan myös Digiraati-palvelussa. Digiraadissa osallistujilla on parin viikon ajan mahdollisuus keskustella ennalta sovitusta aiheesta. –Vaikuttamisen pitäisi arkipäiväistyä, ettei se kuulosta oudolta ja erikoiselta. – Meillä on kuva nuoruudesta, että se ei ole vaikuttamisen aikaa, että vaikuttamisen aika on vasta tulevaisuudessa. Toisaalta yhteiskunnassa voi pesiä ajatus, että nuoret ovat vielä kypsymättömiä ja siksi eivät vielä ”yhteiskunnan jäseniä”. Pikemmin kyse on mielikuvista, jotka ovat juurtuneet niin nuorten kuin heitä ympäröivän yhteiskunnan ajatteluun. –Voi kuunnella ja viedä asiaa eteenpäin tai voi olla osoittamatta kiinnostusta. – Luottamus syntyy tunteesta, että kuullaan ja otetaan huomioon. Keskustelua ohjaa ja valvoo koulutettu ohjaaja, joka huolehtii keskustelun sujumisesta ja turvallisuudesta. Nuorten kuuleminen edellyttää juuri luottamuksen rakentamista: tutustumista ja yhteisiä keskusteluja, kertoo nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia Tampereen yliopistosta. Varsinaisen asian toteutuminen ei ole olennaista, vaan se, miten kohtaaminen toteutuu. Mielikuvat vääristävät Väite, että nuoret ovat passiivisia eikä vaikuttaminen kiinnosta heitä, ei pidä paikkaansa, Honkatukia sanoo. Honkatukia johti kuusi vuotta kestänyttä All Youth -hanketta, jossa tutkittiin luottamuksen muodostumista ja kehitettiin Digiraati-sovellus, jonka oikeusministeriö on sittemmin ottanut käyttöön yhtenä demokratiapalveluna. Se syö paloa vaikuttaa ja nakertaa luottamusta, Markus Koski sanoo. –Valitettavasti on ollut myös tilanteita, joissa nuoret ovat tulleet jonkin toiveen kanssa esiin, ja on annettu ymmärtää, että ei edes haluta kuulla. Osaltaan vaikuttaa se, että vaikuttajaidentiteetti on monelle nuorelle Nuoret toivovat johtajuudelta sitä, että heitä kohdellaan tasa-arvoisesti, professori Päivi Honkatukia (oik.) sanoo. Katso video KL2_1-31.indd 26 30.1.2024 8.23. Tarvittaisiin enemmän sukupolvien välistä vuorovaikutusta, jotta nuoret kokisivat mielipiteidensä ilmaisemisen luontevammaksi. Vaikuttamisesta arkista Kielteiset kokemukset ovat sangen yleisiä myös nuorisotutkimuksen valossa. Vaikka nuoret esittävät ajatuksia, kuinka asioita voisi ratkaista, he ajattelevat, etteivät nämä ajatukset kiinnosta aikuisyhteiskuntaa. Tulevaisuuden kuntajohtaja ei voi juuttua oman kuntansa sisään vaan pyrkii verkostoitumaan nykyistäkin tarmokkaammin, kuntaja aluejohtamisen opiskelija Jasna Vuorinen sanoo
Heillekin pitäisi taata välineitä ja kykyjä ja tietoa riittävästi siitä, miten voi osallistua jos haluaa. – Se on perustarve, joka on meillä kaikilla, myös nuorilla. – Olisi tärkeää hyvinvoinninkin näkökulmasta, että nuorille tulee kokemus, että asioille tehdään jotain ja että heitä kuullaan. Vaikka aktivistejakin löytyy, moni ei halua määrittyä sellaiseksi eikä nousta porukan yläpuolelle tai barrikadeille, Honkatukia sanoo. Vuorisen mukaan Suomen kaltaisessa maassa, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ympärillään, pitääkin olla kiinnostunut yhteiskunnasta. Kunta ei voi olla itsekseen. Ratkaisevaa demokratialle Luottamus yhteiskuntaan ei heijastu vain aktiivisuuteen vaikuttamisessa. – Kuinka tietoisia nuoret ovat siitä, että kunta on demokraattinen organisaatio jossa nuoretkin voivat osallistua päätöksentekoon. -Ihan jokainen kunta, iso tai pieni, sijainnista riippumatta, tarvitsee verkostomaisuutta. Uteliaisuus kotoa Niillä nuorilla, jotka kiinnostuvat vaikuttamisesta luontevasti, myös yhteiskuntaan kiinnittyminen on luontevaa. – On iso joukko nuoria, jotka ovat lannistettuja ja joiden luottamus yhteiskuntaan on heikko. Tarvittaisiin enemmän sukupolvien välistä vuorovaikutusta” KL2_1-31.indd 27 30.1.2024 8.23. – Kunnissa ja alueissa kiinnostaa konkretia, miten asiat tapahtuvat, neljättä vuotta kuntaja aluejohtamista Tampereen yliopistossa opiskeleva Vuorinen sanoo. Ja ne muut tavat ja välineet eivät välttämättä ole kovin rakentavia. Nuva ry:n Markus Kosken tavoin yhteiskunta on aina kiinnostanut myös hallintotieteiden opiskelijaa Jasna Vuorista. Vaikka nuorisobarometrien mukaan politiikka kiinnostaa, maailman tila voi myös lamauttaa ja lannistaa. Kokemus kuulumisesta johonkin rakentaa identiteettiä. Mutta itsekorostus on monelle vierasta. Sen kokemuksen vahvistaminen on tärkeää. -Olisi hyvä ajatella boksin ulkopuolelta. –Nuorille on tärkeää kuulua joukkoon, olla arvostettu ja olla yhteisön jäsen. Vanhoihin tapoihin ei pidä juuttua. Epävarmoina aikoina johtaja uusiutumiskyky korostuu, Vuorinen sanoo. Koen, että sitä vaaditaan vielä enemmän tulevaisuudessa. Vähättelyäkin esiintyy. vieras. Nykymaailman kompleksisuus vaikuttaa myös johtajan vaatimuksiin, hän sanoo. -On oltava joustava ja kyettävä tekemään päätöksiä, vaikkei olisi varma tulevaisuudesta. – Mielestäni nuorilla on kykyä olla aktiivisia yhteiskunnan jäseniä, joilla olisi annettavaa vielä enemmän. – Nuoret saavat äänensä kuuluviin, mutta otetaanko se vakavasti, on eri asia. Hurja aika aikuistua Päivi Honkatukian mielestä kunnissa olisi hyvä tarkastella, kuinka nuorten osallistumisen välineet ovat esillä, miten kuntademokratiaa käsitellään. Vuorinen uskoo verkostojen merkityksen vain kasvavan tulevaisuuden kuntajohtamisessa. – Se, miten nuoret sosiaalistuvat siihen, että he ovat osa yhteiskuntaa ja miten heitä pitää kohdella, on todella tärkeä kysymys demokratiakehityksen kannalta, Päivi Honkatukia sanoo. Nuorille tulisi voida rakentaa kuvaa siitä, että he voivat itse olla aktiivisia ja mukana rakentamassa yhteiskuntaa. Uteliaisuus on peräisin kotoa, jossa puhuttiin yhteiskunnallisista asioista. Luottamuksen rapautuminen voi horjuttaa koko yhteiskunnan tasapainoa. – Ilmastokriisi, sota, epävarma työelämä – tämä on hurja aika elää nuoruutta ja aikuistua. 27 Kuntajohtaja 2030 Jasna Vuorisella ei ole vielä tarkkoja urasuunnitelmia, mutta periaatteessa työ kunnassa tai alueella on hyvinkin mahdollinen. Neljä haastetta • Nuoret aikuiset eivät luota osallistumiskykyihinsä • Yhteiskunnallisen osallistumisen maailma ei näytä nuorista aikuisista houkuttelevalta • Nuoret aikuiset kaipaavat lisää kannustimia ja omaa yhteisöä • Nuorten aikuisten kiinnostusta perinteisiin vaikuttamisen tapoihin ei osata hyödyntää riittävästi Haasteet ovat johtopäätöksiä Sitran selvityksestä Demokratia osaksi arkea – selvitys yhteiskunnallisen osallistumisen esteistä nuorten aikuisten elämässä (tammikuu 2024). – Tämä on tärkeä osa hyvinvointia, mutta tärkeää myös siksi, että jos ihminen ei saa kuulumisen kokemuksia näissä asioissa, hän alkaa etsiä niitä muualta
Syykin on selvä. 28 Tätä mieltä / Jarkko Ambrusin PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Ilmoita avoin työpaikka Kuntalehdessä tai osoitteessa kuntalehti.fi. Silloin johtaja joutuu tekemään ratkaisuja, jotka eivät välttämättä kaikista tunnu varsinkaan siinä hetkessä mukavilta. UUDEN teknologian mahdollistamassa jatkuvan palautteen maailmassa asiakkaiden eli palveluiden vastaanottajien sananvalta on kasvattanut huomattavasti. Se on se huume, joka kantaa myös vaikeimpien päivien yli. Meillä kaikilla on kokemuksia sekä koulumaailmasta että johtamisesta. ”KIRJOITAT sitten sellaisen kolumnin, jossa kerrot, onko helpompaa olla johtajana vai johdettavana, koska olen sen jo sisällysluetteloon kirjoittanut niin!”. Löydä osaajat näköalapaikoille Kuntalehden kautta tavoitat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden viranja toimenhaltijat sekä luottamushenkilöt. Tässä tilanteessa Tiina johti minua, joten sitä saa mitä tilaa! JOHTAMISESTA on kirjoitettu ja puhuttu maailman sivu loputtoman paljon. Johtamisen hienous ja ihanuus Asiat sujuvat lopulta ihan hyvin. Sekä ratkoa kaikki ne ongelmat, joita muut eivät voi ratkoa. Johtajan pitää olla siis vahvasti kartalla siitä, miten johdettavien hyvinvointia edistetään. Johtamissuhteet eivät välttämättä näy organisaatiokaavioon vilkuilemalla. Tämä näkyy myös johtamisessa. Siksi johtaminen ja siitä puhuminen herättävät intohimoja vähintään yhtä paljon kuin koulumaailman kommentointi. Toiset ovat parempia ja toiset huonompia. OMAN johtamiseni voisin kiteyttää seuraavaan ajatukseen: ”En ihan tiedä, mitä meidän pitäisi tehdä, mutta tähän tavoitteeseen meidän pitäisi päästä. Toki joskus olemme myös eri mieltä. Katso video KL2_1-31.indd 28 30.1.2024 8.23. Johtajan rooli näissä muutoksissa on kannustaa, mahdollistaa, tukea, ohjata, määrittää suuntaa ja joskus myös rajoittaa. Se on ihan ok silloin, kun molemmat ovat viestinnän keskinäisistä pelisäännöistä samaa mieltä. Kaikilla on joku mielipide. Meillä kaikilla on pomomme. Joskus 15 ihmisen etu saattaa mennä yhden yksittäisen ihmisen edun edelle. Muutos tarkoittaa sitä, että asioita tehdään eri tavalla kuin ennen. Onnistumisista iloitseminen vapauttaa mielettömän määrän energiaa. Johdettavien oikeus on saada mahdollisimman hyviä johtamispalveluita. Johtaminen on aina muutoksen johtamista. Tuottajamme Tiina Ojutkangas komensi minua kysyessäni häneltä apua tämän kolumnin näkökulman valinnassa. Eiköhän ruveta tekemään ja kokeillaan, mikä tuottaa tuloksia, muutetaan tarvittaessa suuntaa ja opitaan matkalla.” Ennen kaikkea johtajan pitää muistuttaa johdettaviaan asiasta, joka meiltä kaikilta joskus unohtuu: ”Meillä ei ole mitään hätää. Asiat sujuvat lopulta ihan hyvin.” Kirjoittaja on toimitusjohtaja ja päätoimittaja. Esimerkiksi yrityksensä sataprosenttisesti omistavan yrittäjän yksiselitteinen johtaja on asiakas. Sekin kuuluu työelämään – ja johtamiseen. Tätä sinänsä yksinkertaista yhtälöä monimutkaistaa se, että johtajan tehtävä on ajatella hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin kuin yksittäisen johdettavan. Työelämässä mikään ei ole niin palkitsevaa kuin nähdä ihmisten paiskivan töitä intohimoisesti yhdessä suunniteltujen ja tavoitteita kohti vievien projektien parissa. Johtajan asiakas organisaation sisällä on johdettava. KAHDEN savolaisen kommunikaatiossa ”komentaminen” on normaalia herjanheittoa ja velmuilua. Vastaus on minulle selvä: tietenkin johtajana. Muuten en olisi tietoisesti hakeutunut johtajaksi ja ollut johtaja viimeiset 15 vuotta. Me satuimme olemaan, niin kuin usein olemme. NO KUMPI on helpompaa, olla johtaja vai johdettava
KL2_1-31.indd 29 30.1.2024 8.23. Löydä osaajat näköalapaikoille Kuntalehden kautta tavoitat kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden viranja toimenhaltijat sekä luottamushenkilöt. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Ilmoita avoin työpaikka Kuntalehdessä tai osoitteessa kuntalehti.fi
Miten palvelujen taas-arvoinen saatavuus toteutuu. ” Miten ratkaisu on sote-uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta perusteltavissa. Kuntalehti suosii omalla nimellä kirjoittamista. Nuoret ovat usein valmiita hoitamaan, jos jonkinmoisia tehtäviä, ja valittelun sijaan he ovat valmiita oppimaan uutta ja tarttumaan toimeen. Kirjoitusten mitat vaihtelevat 500-2500 merkkiin. Voisiko siis sinun johtamassasikin kunnassa olla tänä kesänä tarvetta muutaman kuukauden selvitystyölle, nettisivujen päivitykselle, tapahtuman järjestäjälle, asukasraatien suunnittelijalle tai viranhaltijapäätösten valmistelijalle. ” Nimimerkki Karjalan mummo Ensimmäisen vaiheen ainoat konkreettiset muutosesitykset koskevat perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen lakkauttamista kahdeksassa keskikokoisessa kaupungissa, suurimpana näistä n. Jos kesä tuntuu vaikealta ajanjaksolta heinäkuun lomasesongin takia, voi harjoittelupaikkaa ehdottaa vaikka touko-, kesäja elokuulle. Jos osaajalle on tarvetta vielä kesän jälkeen, monen opinnot voivat mahdollistaa osa-aikaisen työsuhteen. Toimitus editoi ja lyhentää tekstejä. Päin vastoin monet ovat valmiita tekemään uhrauksia, kuten lähtemään kauemmaksikin kesätöihin ja joustamaan opintojen kanssa. Nyt kaiken keskellä on raha ja valta. Muuttotappiokuntien kannattaakin miettiä työllistämiskäytänteitään osana kasvustrategiaansa. 80 000 asukkaan Kouvola. TÄMÄN lisäksi opiskelijat ovat usein juuri sitä kohderyhmää, josta lähes jokaisella kunnalla on pulaa: nuoria työikäisiä aikuisia. Ratkaiseeko esitys aikuisen oikeasti henkilöstön saatavuusongelmia. 30 Mielipide Tervetuloa kirjoittamaan KUNTALEHTI kannustaa ihmisiä kirjoittamaan ja ottamaan kantaa. ” Lauri Lamminmäki NYT eletään taas sitä aikaa vuodesta, kun korkeakouluopiskelijat kuumeisesti päivittävät rekrytointisivustoja toiveissaan löytää kesälle harjoittelutai kesätyöpaikka. Mielipiteet julkaistaan verkossa ja/tai printissä. Moniääninen ja omat näkökannat perusteleva keskustelu on kannatettavaa. Kirjoituksessa julkaistaan myös työtehtäväsi tai se yhteys, joka sinulla kirjoitettavaan aiheeseen on. Toimitus päättää mielipidekirjoitusten julkaisemista. Tukeeko se perusterveydenhuollon vahvistamista vai entisestään erikoissairaanhoidon pohjattomia resurssitarpeita. Jayla Tammiharju Kuntaja aluejohtamisen opiskelijoiden ainejärjestö Hallat ry:n suhdeasiaja työelämävastaava Kesätyötorilla on rekrytoijan markkinat KL2_1-31.indd 30 30.1.2024 8.23. Ihmiselle ei anneta mitään arvoa, kun sen elämää ei kannata yhtään helpottaa, auttaa tai edes syntyä ihmisiä lisää. Kuinka suuri riski olisi ottaa motivoitunut opintojen loppuvaiheessa oleva, vähän vähemmän työkokemusta omaava innostunut aloitteleva asiantuntija sen sijaan, että kelpoisuusehdot jättävät kaikki tällä vuosituhannella opiskelleet rannalle. Monet kunnat kuitenkin vuosi toisensa jälkeen pysyttelevät hiljaisina kesätyörekryjen aikaan. Nimittäin opiskelijoilla on usein alan tuorein tieto ja väsymätön into istua kesäiltoina kunnantalolla. Toimituksella on oikeus lyhentää ja editoida kirjoituksia. 70 km. Kyllä kaiken perusta pitäisi olla ihminen. ” Matti Muukkonen Juttuun Vähemmän ympärivuorokautista päivystystä ” Kun tämänkin artikkelin lukee, niin tulee taas mieleen, miten halpa on ihmishenki. LOUNASTAUOILLA pohditaan ansioluetteloja ja kunkin melko vaatimattomiakin vaatmuksia kesän työpaikalle. Sen lisäksi, että opiskelijoille suunnatut kesätyöt tarjoavat mahdollisuuden harjoitella teoreettista osaamista käytännössä, tarjoavat ne myös kunnille potentiaalia. Etäisyys lähimpään päivystyssairaalaan (Kotka, Lahti) olisi n. Keskustelu saa olla räväkkää, kunhan se on samalla asiallista ja kunnioittavaa. Myös mielipidekirjoitusten faktojen tulee olla oikein. Jos sairaskohtauksen saat, muista saada se päivällä ja mielellään paikkakunnalla, jossa on toimiva sairaala. Vaikka sääntely mahdollistaa kunnanhallitusaloitteisen ehdotuksen tekemisen, niin ei sitä näin ole tarkoitettu käytettäväksi, vaan esimerkiksi siten, että kunnanhallituksessa syntyy asiasta ensin linjaus, jonka jälkeen sitten annetaan työnjohdollinen määräys valmisteluun. Laita mielipidekirjoituksen mukana yhteystietosi. ENSIMMÄISET asiantuntijaorganisaatiot opettavat työelämän tavoille. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen mielipide@kuntalehti.fi Lyhyesti verkkokommentteja kuntalehti.fi Juttuun Janakkalan kunnanhallitusta ollaan erottamassa ” Mitään varsinaista velvollisuutta tähän ei kyllä ole, että kunnanjohtaja alkaa selvittää omien esimiestensä luottamusta. Lisäksi ensimmäisiä harjoitteluja kesätyöpaikkoja kohtaan voi tuntea kiitollisuutta ja ylpeyttä pitkän aikaa. Niitä jaetaan myös Kuntalehden sosiaalisen median kanavilla, joissa edistetään kommentointia. Opiskelijat eivät kokemukseni mukaan suinkaan ole nirsoja omien kesäja harjoittelupaikkojensa valinnassa. Kesätyö voi olla ensimmäinen tutustuminen ennalta tuntemattomaan kuntaan, josta voi ajan saatossa tulla tärkeä mökkitai kotikunta. Lehti vastaa julkaistavasta sisällöstä, se noudattaa lakeja ja journalistin ohjeita. Miten ambulanssija taksiralli edesauttavat taloudellisten tavoitteiden toteutumista
Jokaisella 21 hyvinvointialueella säilyisi kuitenkin yksi akuuttisairaala, mutta näissä kaikissa ei olisi 24/7 leikkausvalmiutta, synnytysten hoitoa ja tehohoitoa. Koulupoliisilla ei tunnu myöskään olevan sen kummempia keinoja laittaa kiusaajat kuriin. Mitä me vielä odotamme. Työryhmä painottaa, että muutoksia tehdään, jotta henkilöstö saadaan riittämään ja potilasturvallisuus turvattua jäljelle jäävissä yksiköissä. Työryhmän selvitys ei ottanut riittävästi huomioon palveluiden tiivistämisen vaikutusta alueiden elinvoimaan ja koulutusjärjestelmään. Siirrettävä tarkkailutai erityisluokille, jos kaikki muut keinot eivät ole toimineet. Kansalaisaloite.fi koulukiusaaja on erotettava. Jarno Strengell Kaupunginvaltuutettu (sd.) Etelä – Savon hyvinvointialue valtuutettu Mikkeli KL2_1-31.indd 31 30.1.2024 8.23. Opettajalla tai rehtorilla ei ole mahdollisuuksia toimia kiusatun hyväksi. Kiusaaminen on useissa Suomen kouluissa mennyt aivan käsittämättömään suuntaan. Puhuttelut tai jälki-istunnot eivät ole auttaneet. Tämä vaatii toimivat soteja pelastuspalvelut jokaiselle hyvinvointialueelle. Tarja Ollanketo työnhakijaa, joista osa tulisi paremmalla työnohjauksella, koulutuksella, työoloilla ja palkalla paikkaamaan sosiaali-, terveysja pelastustoimen työvoimapulaa. Suomen hallitus hyödyntää työryhmän ehdotuksia säätäessään sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuutta vuoden 2024 aikana. SAIRAALOIDEN ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittäneen virkamiestyöryhmän tammikuun 2024 raportin mukaan sairaalaja päivystysverkkoa on tiivistettävä. Ei myöskään siihen, että suomessa oli marraskuussa 2023 työja elinkeinoministeriön mukaan 264 000 työtöntä Koulukiusaajat kuriin MIELIPITEENI koulukiusaajista on, että heidät on erotettava koulusta. Energia-, ruokaja raaka-aineen huoltovarmuuden sekä puolustusturvallisuuden johdosta on tärkeää, että koko Suomi, jossa on itärajaa 1300 kilometriä, pidetään asuttuna. Kiusatut ovat suuressa ahdingossa joutuneet itse vaihtamaan kouluja ja perheet muuttamaan. Hyvinvointialueiden kansanedustajien yhteistyötä yli puoluerajojen tulisi tiivistää ja koordinoida, jotta nykyisen hallituksen 2023–2027 aikana ei Itäja Pohjois-Suomen asumis-, opiskeluja yritystoimintaa heikennetä lisää. On vuosikausia yritetty tehdä asialle jotain, siinä onnistumatta. 31 Päivystävät keskussairaalat täytyy säilyttää Työryhmän ehdotus ei muistanut riittävästi, että kyse on myös alueiden elinvoimasta. Työryhmän ehdotuksessa 2026 alkaen nykyisistä yhdeksästä ympärivuorokautisesta perusterveydenhuollon päivystyspisteestä säilyisi kaksi ja 2030 nykyisistä 15 keskussairaalatasoisesta päivystävästä sairaalasta olisi jäljellä 5-8 sairaalaa. Saako se kiusaajien vanhemmat puuttumaan lastensa tekoihin, jää nähtäväksi. Esimerkiksi puolen tunnin yöaikainen automatka aukiolevalle synnytystai teho-osastolle, voisi mahdollisen uudistuksen jälkeen kestää 2–3 tuntia. Nyt, ennen kuin tapahtuu vielä pahempaa on aika antaa kouluille lupa erottaa kiusaajat kouluista
Heinola päätti selvittää, mitä löytyy oikaisuvaatimusten ja valitusten taustalta. Kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeudelle. Siitä oli haittaa ja koitui lisäkuluja, Keijo Houhala kertoo. -Oikaisuvaatimusten esittäminen sinänsä ei ole kiusallista. Heinola halusi myös tehdä läpinäkyväksi valitusprosessia. Nopeassa ja monimutkaisessa maailmassa hallinnon pitäisi sekä olla läpinäkyvää että suoriutua kohtuullisen nopeasti, kaupunginjohtaja Parkkonen sanoo. Mutta suomalaisessa yhteiskunnassa sen aiheuttama hidaste voi olla aika pitkä. Heinola päätti ottaa selvää, mitä valitusten takaa löytyy, ja mitä valituksista voi oppia. Hidaste voi olla pitkä Heinolan tapauksessa kehitystavoite voi olla ns. Kurjimmillaan turhat valitukset aiheuttavat harmia kunnan hallinnon lisäksi kuntalaisille. Keinona on osallisuus avoimuus ja vuorovaikutteinen viestintä. Keskustelu valituksista onkin hankalaa, ja tutkimustakaan ei juuri ole, sanoo hallintotieteiden professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta. -Haluamme oppia, mitkä prosessin vaiheet meidän pitäisi ymmärtää paremmin ja tehdä toisin, ja toisaalta halusimme ymmärtää, miten kuntalaiset näitä asioita pohtivat. Hallintotieteiden gradussaan ”Hyvä hallinto kaupungissa: Valitukset kuvana aikamme hyvästä hallinnosta” (2023) Rosina Sorvari analysoi 162 Heinolassa vuosina 2010-2022 tehtyä valitusta. -On hyvän kunnan merkki, että uskalletaan käsitellä myös vaikeita asioita. KUNNALLISVALITUS on kunnan asukkaan keino valvoa kunnan toiminnan laillisuutta. Mitä valituksista voi oppia. 32 O ikaisuvaatimusten ja valitusten vastaanottaminen on kuntien arkea. OIKAISUVAATIMUSMENETTELY on kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe: jos päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, siitä ei vielä voi tehdä kunnallisvalitusta. Vaikka oikaisuvaatimus tai valitus ei johtaisi virheiden toteamiseen kunnan hallinnollisessa toiminnassa, voi oppia jotain siitä, onko asia hoidettu viestinnällisesti oikein, Parkkonen sanoo. Keskustelu tärkeää Houhala ja Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen korostavat oikaisuvaatimusta kuntalaisen perusoikeutena, joka on rajaamaton. Usein valitus osoittautuu aiheettomaksi, mutta ratkaisun odottaminen voi tulla kunnalle kalliiksi. Hän uskoo, että valitukset voivat myös kehittää kuntaa. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä laillisuusettä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Kunnallisvalitus myös antaa oikeussuojaa asianosaiselle häntä itseään koskevassa päätöksenteossa. On tärkeää, että pystytään tästä ylipäätään keskustelemaan. Viime talvena heinolalaiset kokivat tämän arjessaan. -Mutta se kertoo enemmän, että valituksiin suhtaudutaan ammattimaisesti, Stenvall sanoo. -On hirvittävän tärkeää, että asianomaisella on mahdollisuus vaikuttaa asiaansa päätöksenteossa, Parkkonen painottaa. Ulkopuolinen selvittäjä löytyi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta. Fakta Ville Miettinen, teksti KL2_32-68.indd 32 30.1.2024 8.29. Heinola haluaa eroon sellaisista valituksista, jotka aiheuttavat paljon työtä mutta eivät johda mihinkään, kertoo Heinolan teknisen toimen johtaja Keijo Houhala. turhien valitusten ehkäisy. -Kaikki joutuivat kärsimään, eikä siitä ollut mitään hyötyä. Sen sijaan valitusten määrä kunnassa ei kerro, onko kunta hyvä tai huono. Valitus viivästytti valtakadun remonttia ja katu oli viipeen vuoksi auki revittynä läpi talven
HYVINVOINTIALUEIDEN mahdollisten toimipisteverkkojen alasajon jälkeen ei ole paluuta entiseen ja vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan tulevat näkyviin heti tai viiveellä laaja-alaisesti. KL2_32-68.indd 33 30.1.2024 8.29. Perusterveyspalveluiden puuttuminen vaikuttaa ilman muuta kuntien vetoja pitovoimaan. Terveyskeskuksen lakkauttaminen on kunnille monella tapaa kohtalonkysymys potilasnäkökulman lisäksi. Monet laskelmat näyttävät, että muun muassa terveyskeskuksen lakkauttaminen ei tuo välttämättä mittavia euromääräisiä säästöjä varsinkin jos katsotaan koko asiakaspalveluketjua. Puheenvuoro OLEN tuonut huoleni esiin siitä, että hyvinvointialueiden ratkaisut vaikuttavat pahimmillaan potilasturvallisuuteen ja ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun. Olemme suurten ratkaisujen porteilla ja mielestäni nämä keskustelut kuuluisi avata viipymättä valtakunnan tasolla. Säästölistoja on helppo tehdä Olemme suurten ratkaisujen porteilla. Suomalaisen perusterveyspalveluverkon mahdollinen alasajo vaatii mielestäni perusteellisemman keskustelun, joka pohjautuu tutkimustietoon ja faktoihin eikä ainoastaan yksittäisen hyvinvointialueen tekemään säästölistaukseen. Alltid. ONKO OIKEIN laittaa satojatuhansia ihmisiä kumipyörien päälle palveluiden perässä vai olisiko kattava perusterveydenhuollon palveluverkko kuitenkin järkevämpi ja halvempi vaihtoehto yhteiskunnalle. Säästölistauksia on helppo tehdä, mutta mitkä ovat säästöjen tosiasialliset vaikutukset ja siirtyykö säästetty kustannus jonkin toisen tahon maksettavaksi esimerkiksi potilas. Se vaikuttaa siellä toimivien yritysten työvoiman saantiin ja moneen muuhun asiaan. SOSIAALIja terveyspalvelut tuovat paljon työpaikkoja paikkakunnalle varsinkin naisille. Vesa Koivunen Alajärven kaupunginjohtaja Vad händer i kommunerna. Läs mera, det lönar sig. Näiden työpaikkojen puuttuminen vie tietenkin kunnilta verotuloja, mutta se vaikuttaa myös käytettävissä olevaan ostovoimaan, mikäli kyseisen sektorin työntekijät puuttuvat paikkakunnalta
34 Henkilö Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen arvelee, että kuntakenttä ei ihan täysin ole vielä hahmottanut sote-uudistuksen mukanaan tuomaa tilannetta. Hyvinvointialueilla ja kunnilla kummallakin on vielä töitä tehtävänä. KL2_32-68.indd 34 30.1.2024 8.29. Asiakkaat ovat samoja, muistuttaa Ruhanen
Talouskunto ei ole kikkailun tulos. – Sosiaali -ja terveystoimen jättiuudistusta on harjoiteltu nyt vuosi. On merkki järjestelmävirheestä, jos osa kunnista joutuu maksamaan valtiolle valtionosuuksia takaisin. 35 Eteläsavolaisen Hirvensalmen kunnan kunnanjohtaja Seppo Ruhanen sanoo, että kunnat eivät vielä ole sisäistäneet kuntakentän viimeisimmän myllerryksen moodia. KL2_32-68.indd 35 30.1.2024 8.29. Hirvensalmi on elänyt suu säkkiä myöten. Ruhasen resepti on yksinkertainen: – Menot on pidettävä kurissa. Jos uusi malli löytää tasapainon ja kunta ei itse hölmöile, talous on aiempaa paremmin ennakoitavissa. Kaikki päätökset pitää suhteuttaa resursseihin. Vuosia verrattaessa voi olla huojuntaa, esimerkiksi investointien vuoksi, mutta kaikkea pitää katsoa pitkällä tähtäimellä. Hän on uudistuksen kannalla, mutta sanoo, että muutos vaatii jälkihoitoa ja epävarmuus säätämistä. Talous on kateuttava herättävässä kunnossa. – Hyvinvointialueiden syntyminen on kunnille uusi tilanne, joka on vielä välivaiheessa, sanoo Ruhanen. – Monille kunnille on tullut uusia talouspaineita. Hyvinvointialueiden perustaminen ja kuntien tehtävien muuttuminen on selkeyttänyt kunnan asemaa, mutta kunnille pitää nyt antaa aikaa ja mahdollisuus rakentaa toimintamallinsa, sanoo Ruhanen. Elinkeinoista maaja metsätaloutta on enemmän kuin maakunnassa keskimäärin, jalostuksen osuus liki 30 prosenttia ja rannoilla noin 3000 kesämökkiä. Kunta on velaton, verotus on maakunnan toiseksi matalin ja kassassa on reservissä viiden vuoden verotuloja vastaava summa. – Muutos helpottaa sekä talouden hoitamista että kunnan yleistä johtamista. Kyllä jokainen kunta voi päättää uuden uimahallin rakentamisesta, mutta onko varaa investoinnin maksamiseen ja erityisesti vuosittaisiin käyttömenoihin. Talousarvioita on tehty alijäämäisiksi ja usea kunta on kiristänyt verotustaan. Talous ennakoitavissa Sote-uudistus on Ruhasen mukaan kaikesta huolimatta perusteltu ratkaisu. Ruhasen Hirvensalmi on runsaan 2100 asukkaan kunta Puulan järvimaiseman kainalossa Mikkelin kaupungin naapurissa. Jukka Ahdelma, teksti Jukka Laitinen, kuvat – Voimaan tullut lainsäädäntö ei ole oikein reilu, ja mekanismissa on jonkin verran epäonnistuttu. E Kolme vuosikymmentä Hirvensalmea johtanut kunnanjohtaja Seppo Ruhanen on aina valmis ottelemaan pienen kunnan itsenäisyyden ja identiteetin puolesta. Ruhanen on nähnyt monet kuntakentän muutokset. Kadehdittavan hyvässä kunnossa Kokenut kuntajohtaja sanoo, että kuntaliitoksiin ei ole tarvetta, mutta kunnan johtamisesta ja johtamisen ilmapiiristä kannattaisi käydä keskustelua
Jotain mätää on ilmapiirissä. Mikä olisi lääke johtamiseen. – Kunta tarvitsee kokeneita poliitikkoja, ei sellaisia, jotka tulevat vaalien jälkeen henkselit paukkuen hakemaan revanssia ja panemaan asiat kerralla kuntoon. -Kunnat tarvitsevat yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa, esimerkiksi ylikunnallisissa infrahankkeissa. Pian päättäjiksi tulee vain sellaisia, joilla on ihan muita intressejä kuin yhteiset asiat, kun taas ne, jotka elävät arjessa, käyvät töissä ja hoitavat yrityksiään, eivät hakeudu kuntien luottamustehtäviin. • Syntynyt Hirvensalmella 1959, kotikunta Hirvensalmi. Työ pitää kiinni 24/7 ja luo kaikenlaisia paineita sidosryhmiä ja mediaa myöten. Liitoksia tuskin syntyy mahdottomasti, mutta poliittinen riski on aina olemassa. Kaikkien pitää katsoa peiliin. • Kunnallisia luottamustehtäviä muun muassa Hirvensalmen valtuutettu (kesk.), Mikkelin kaupunginvaltuutettu 1993-1996, Mikkelin keskussairaalan kuntainliiton liittovaltuutettu, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin valtuutettu ja hallituksen jäsen, sairaalaliiton hallituksen jäsen 1990-1993, Kaupunkiliiton tilintarkastaja 1993-1994, Kuntaliiton valtuutettu 1993-1997, Etelä-Savon maakuntaliiton kunnallisasiain neuvottelukunnan pj 2016-2023, KT:n valtuuskunnan varajäsen edelleen, yksityisellä sektorilla Mikkelin Pesula Oy:n hallituksen pj 2003-2013, Suur-Savon Energiasäätiön hallituksen jäsen 2000-2010. Jos haluaa oopperaan, se on sitten haettava muualta. Maakuntaliitto on siinä toimiva malli, sanoo Seppo Ruhanen. Ruhanen kantaa huolta sekä virkajohtamisen paineista että poliittisen luottamushenkilöhallinnon ja demokratian uhkakuvista. – Koko kuntakentässä ei ole muutenkaan tarvetta kuntaliitoksiin. – Ei meiltä kuitenkaan mitään puutu. Hän on huolissaan kuntajohtajien nopeasta vaihtumisesta ja arvelee, että toimitusjohtajatyyppinen palkkarenkimalli laajenee, vaikka ei olekaan sellaisen suuntauksen kannalla. Monille kunnille on tullut uusia talouspaineita. Ruhanen heittää piikin valtiovallan suuntaan. Ruhanen tuumii, että lähihistorian kaikissa kuntatalouden murroksissa se seuraava budjettivuosi on se hankala vuosi. Pitkäjänteistä johtamista Ruhanen ei kannata pormestarimallia, vaan totuttua pitkäjänteistä virkajohtamista, joka ulottuu riittävän kauas yli vaalikausien. – On muistettava, että poliittisille päättäjille annetaan kunnat rahat ja avaimet. Kunnallisneuvoksen arvonimen saanut Ruhanen jää maaliskuussa eläkkeelle, sillä ”sote-muutos toi sopivan murrosvaiheen”. Nykyiselle maan hallitukselle ei aiheuttane tunnontuskia panna kuntaliitoksia voimaan, jos niille jonkinlaisia perusteita löytyy. – Joku kunta voi olla todellisissa vaikeuksissa, mutta faktista syytä ei ole vähentää kuntien lukumäärää. En kyllä suosittele sitä omille lapsilleni. – Hirvensalmi ei halua olla liitoshankkeessa mitenkään mukana. Sote-uudistus on tehty juuri siksi, että kunnat selviävät itse ja hoitavat jäljelle jääneet tehtävänsä. – Aina on kuitenkin selviydytty. – No en minä oikein tiedä. Seudullisiin kuntaliitoksiin kunta ei ole lähtenyt mukaan, eikä se halua niihin jatkossakaan. • Hirvensalmen kunnanjohtaja 1994 29.2.2024, sitä ennen kunnan talousja ympäristönsuojelusihteeri 1986-1992, talousjohtaja 1992-1994. Itse asiassa kuntien luoma turvaverkko on ollut menestystarina. KL2_32-68.indd 36 30.1.2024 8.29. Pahin on some-maailma. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä. Some on pahinta Ruhanen on johtanut Hirvensalmea 30 vuotta. Kuntajärjestelmä on kuitenkin tehokas mukautumaan. Pienten maaseutukuntien liittäminen toisiinsa johtaisi vain kuppikuntien ja kuntapuolueiden syntyyn ja vaikeuttaisi kaikkien arkea. Peruspalvelut ovat kunnossa ja vapaa-ajan hyvinvointipalvelujakin on. Liitoskeskustelu on seudulla alkanut taas, sillä samankokoinen naapuri Pertunmaa on päättänyt kuntaliitosselvityksen tekemisestä. Kuntaliitoksiin ei ole tarvetta Hirvensalmi on pitänyt tiukasti kiinni itsenäisyydestä. Vaikeinta olivat 1990-luvun lamavuodet. • Poliittisia luottamustehtäviä muun muassa Keskustan Etelä-Savon piirin pj 1992-1995, Keskustan puoluehallituksen jäsen 1993-1996. Luottamushallintoon hän perää yksituumaisuutta, sillä ”riitelemällä saadaan kunta nurin vuodessa tai vähintään vaalikaudessa”. Olisiko se niin, että tee muille se, mitä haluaisit itsellesi tehtävän. – Kuntajohtajan tehtävä on nykyisin raadollista. 36 PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA. Tunnetko erot kuntien todellisuudesHenkilö Seppo Ruhanen • Kunnanjohtaja, kunnallisneuvos. Virkaura on todennäköisesti tällä hetkellä maan pisin yhdessä kunnassa
Tunnetko erot kuntien todellisuudesKL2_32-68.indd 37 30.1.2024 8.29. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISELLA
38 Talous Kouvolan kaupungintalossa ei päästä helpolla. KL2_32-68.indd 38 30.1.2024 8.29
– Koronavuosien aikaan kunnilla oli monta vahvaa vuotta. Yhteisöverovuosi oli hyvä. Mutta viimeistään soten siirtolaskelmien tarkistuksesta koitunut jättilasku loputkin. Punakallio pohtii, että ehkä osa kunnista on reagoinut tiukkenevaan talouteen hitaasti. Viime vuosi saattaa jäädä viimeiseksi. Olisiko kuntien johdon ja päättäjien pitänyt hoksata jemmata euroja topakammin talteen vahvoina vuosina. Hyvää vuotta vahvisti entisestään aiempaa pienemmät investointimenot soten siirron jälkeen. Punakallio on huolissaan erityisesti suurten kaupunkien tilanteesta. Viime vuoden vahvuutta lisäsivät myös kuntataloutta hyvin vahvistaneet valtionosuudet. Kirsi Riipinen, teksti Jukka Laitinen ja Markus Sommers, kuvat mentäessä 800 000 miljoonaa euroa vahvempi kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. 39 K Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että vahvat kuntatalouden vuodet näyttävät jääneen historiaan. Ainakaan minun korviini ei ole kantautunut, että kunnat olisivat keksineet tuolloin ylimääräisiä menokohteita. Helsingillä ja Espoolla menee vielä ihan hyvin, mutta taloustilanne kiristyy nopeasti jopa Lahdessa ja Turussa. Kuntien raportoinnin mukaan niiden tilikauden tulos oli 2023 syksyyn Hyvät vuodet jäivät historiaan Viime vuosi näyttää jäävän historiaan kuntatalouden viimeisenä vahvana vuotena. – Myös isot kaupungit ovat menettämässä valtionosuuksia, ja hidastuva talouskasvu iskee niidenkin verotuloihin. Tästä huolimatta esimerkiksi Kouvolassa ja Jämsässä on vedetty jo vuosikaudet tiukkaa säästölinjaa. Mutta isossa kuvassa kuntien johto ja päättäjät tunnistivat aika hyvin, että vuosi 2023 on poikkeusvuosi. – Iso kuntakenttä sinnittelee nyt nollabudjetin tuntumassa, ja tulevat vuodet ovat isoille sinnittelijöille tosi hankalia. Moni iso ja isohko kaupunki on pitänyt yllä laajoja palveluverkostoja, vaikka heikkenevä taloustilanne on ollut nähtävillä. – Aina voidaan toimia toisella tavalla. Tilikauden tuloksen ennustetaan yltävän kahden miljardin euron plussaan. Hitaita ja nopeita reagoijia Kuluva vuosi näyttää ihan toiselta, kun kunnat joutuvat palauttamaan valtionosuuksia 400 miljoonan euron verran ja verotulot pienenevät. KL2_32-68.indd 39 30.1.2024 8.29. Ensimmäiset arviotiedot kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2023 tilinpäätöksistä valmistuvat helmikuun aikana ja tarkentuvat kesään mennessä. Vielä viime vuoden alkupuolella kunnat saivat hyvin verokertymiä edelliseltä vuodelta
Väestö vähenee, mikä sekin pienentää tulopohjaa. – Kipeitä päätöksiä on tehty ja tehdään koko ajan. Kunnas harmittelee, että tähän asti tehdyt sopeutukset eivät riitä vaan lisää tarvitaan. Valtionosuudet vähenevät tänä vuonna viime vuoteen verrattuna reippaasti. Tuloja pyritään saamaan lisää taksojen ja maksujen korotuksilla, kertaluonteisilla myyntivoitoilla, rahoitustuotoilla ja verojen korotuksilla. Kaupungin tarkoitus on tasapainottaa taloutta vuoteen 2027 mennessä pysyvästi noin 25 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet romahtivat, ja saamme verotuloja aiempaa vähemmän. Tuolloin hyväksyttiin laaja suunnitelma, jota päivitetään tilanteen eläessä. Investoinnit ja niiden lykkäykset jakavat mielipiteitä, mutta etenkin rakentamista joudumme miettimään todella tarkkaan kohonneiden kustannusten takia. Ja esimerkiksi koulukysymyksissä seuraamme jatkuvasti lapsimäärän kehitystä. Sopeuttamisesta huolimatta kaupunki on päättänyt tuottaa lähipalvelut edelleen kahdeksassa taajamassa ja vielä niin, että palvelujen laatu paranee. Kokonaisuudessaan negatiivinen valtionosuus nousi 5,7 miljoonaan euroon, summa oli suurin koko maassa. Ja sopeuttamista. Koulujen kohtaloa käytiin erityisen huolellisesti läpi 2018 kouluverkkopäätösten aikaan. Myös liikenneväylät, kadut ja yleiset alueet maksavat Kouvolassa keskimääräistä enemmän. Talouden tasapainottamissuunnitelma on vuodelta 2014, ja isot sopeuttamiset olivat edessä myös 2020. Kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas sanoo, että sopeuttamista on tehty monessa osassa vuosikausia. 40 Talous Kouvola: Lisää säästöjä Kouvola on hyvä esimerkki kaupungista, joka ei ole jäänyt aikailemaan synkkenevien lukujen edessä. – Tämän vuoden budjetin suunnittelu oli erityisen vaikea. Säästöt lukuisilla keinoilla Tämän vuoden sopeutuksiin kuuluvat Kouvolassa niin kaupungin palvelut, henkilöstö kuin omistukset. Kunnas sanoo, ettei kaupungilla ollut mitään mahdollisuutta saada kuluvan tilikauden tulosta plussalle tai edes tasapainoon. KL2_32-68.indd 40 30.1.2024 8.29. Kuntaliiton tekemässä selvityksessä kävi ilmi, että Kouvola on kallis palveluissa, joissa on paljon tiloja, siis esimerkiksi kasvatuksessa. Avustukset pienenevät, ja säästöjä haetaan myös kiinteistöistä, palvelujen tuottamistavoista, palveluverkoista, digitalisaatiosta ja henkilöstökustannuksista. Kaupunki aikoo jatkaa kustannusvertailuja. Mutta tilanteessa on myös jotakin hyvää. Syksyllä tilanne paheni entisestään. Talousarvioon kirjattiin 10,3 miljoonan euron negatiivinen tulos. Kouvolan talousjohtaja Hellevi Kunnas muistuttaa, että väestö vähenee, mikä sekin pienentää tulopohjaa
Kokonaisuudessaan säästöjä olisi etsittävä tuona aikana 24 miljoonan edestä. Helppoja ratkaisuja eivät Helasteen mielestä ole myöskään ikäihmisten tuttuihin etuuksiin puuttumiset. Kaupunginjohtaja Hanna Helaste kertoo, että sopeutuksia on tehty jo toistakymmentä vuotta. Huoli koulujen jatkosta on iso, sillä lakkautukset tietäisivät pitkiä koulumatkoja. Kaupungin lainakanta on alhainen, eivätkä eurot valu korkojen nousun paikkaamiseen. Keskustelu erityisesti palveluverkon tulevaisuudesta on tiukkaa. Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste kertoo, että viimeinen vuosi soten kanssa oli tosi raskas. Soten kiinteistöjen kohtaloa Jämsä aikoo ratkoa yhdessä hyvinvointialueen kanssa, kuten palveluverkostokysymyksiä muutoinkin. Tasapainottamissuunnitelman teko alkoi vuosi sitten keväällä, kun kaupungin tase kääntyi alijäämäiseksi. Kuluvan vuoden budjetti ei syntynyt Jämsässäkään helposti, sillä tilanne näytti poikkeuksellisen raskaalta. – Syksyllä tilanne paheni entisestään, kun soten siirtolaskelmien perusteella jäimme aivan mopen osaan ja rahoituslaskelmat tuleville vuosille heikkenivät entisestään. Suunnitelman mukaan pelkästään käyttötalouden säästöjä on haettava neljän vuoden aikana 13 miljoonaa euroa. – Talousohjelmassa ovat käytössä aika lailla kaikki mahdolliset keinot, kuten toimielinten pienentäminen, merkittävät palvelujen muutokset ja määrärahojen supistamiset. Jämsässä on vajaat 20 000 asukasta, ja syntyvät ikäluokat ovat pienimmillään reilut 70 lasta. 41 Jämsä: Mopen osa Pitkän linjan sopeuttaja on myös Jämsä. – Emme myöskään ole joutuneet tilanteeseen, jossa olisimme joutuneet lykkäämään välttämättömiä investointeja. – Lisätuloja on luvassa uusiutuvan energian hankkeista ja yritysten investointihankkeista. KL2_32-68.indd 41 30.1.2024 8.29. Raskas viimeinen sote-vuosi Jämsän Helaste kertoo, että viimeinen vuosi soten kanssa oli tosi raskas. Jämsä levittäytyy maantieteellisesti laajalle alueelle. Sosiaalipalvelut ylittivät reippaasti budjettinsa rakennemuutoksen ja koronan jälkimainingeissa. Mutta myös Jämsässä on valonpilkahduksia. Tosin valtuusto ei ole sitä aivan kokonaisuudessaan hyväksynyt. Tämän vuoden budjetin suunnittelu oli erityisen vaikea. Heidän avullaan tuskin pidetään yllä nykyistä seitsemää koulua. Investori ei välttämättä ole kaupunki. Alijäämän kiriminen edellyttää myös konsernirahaston purkamista taseen kattamiseksi. Henkilövaikutuksetkin ovat suuret, kun organisoimme toimintoja kauttaaltaan. Alijäämän kattaminen vuoteen 2027 onnistuu Helasteen mukaan niukin naukin tasapainottamisohjelmaa toteuttamalla ja aktiivisesti päivittämällä
Pitäisi katsoa, mitä palveluja kunnissa juuri nyt järjestetään, ja osoittaa rahoitus sen mukaan. Pitää miettiä, mihin oikeasti on rahaa. Naantalin kaupungin talousjohtaja Heli Lähteenmäki uskoo, että Suomi on isojen rakenteellisten muutosten edessä. KL2_32-68.indd 42 30.1.2024 8.29. 42 Rahoitus Petäjäveden lukion rehtori Ville Metsäpelto pelkää, että liian suppea valtionosuusuudistus jättää koululaiset eri puolilla maata eriarvoiseen asemaan
Katse eteenpäin: mikä on olennaista. – Suomi on isojen, isojen rakenneuuKL2_32-68.indd 43 30.1.2024 8.29. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan kiireellisellä aikataululla, mutta kuntien rahoitus kaipaa laajempaa remonttia. Ville Miettinen, teksti Markus Sommers, kuvat K untien rahoitusta korjaavassa uudistamisessa on kiire. Hän käyttää uudistamisesta sanaa evoluutio. Hallitusohjelman kirjaus on kunnille hyvä: ”Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta.” Käytännössä nyt uudistetaan valtionosuusuusjärjestelmää. Aikataulun lisäksi sisältö on haastava: mitä halutaan päättää. Kun rahat ja työntekijät vähenevät ja kun osa kunnista on jo säästänyt itsensä peruspalvelujen alarajalle, vaihtoehdot käyvät vähiin. –Yksi hallitus tekee tietyn verran, ja seuraavat jatkavat. –Uudistus on typistynyt eikä vastaa sitä mitä järjestelmä todella vaatisi, asian näkee puolestaan Kuntaliiton valtionosuuksien erityisasiantuntija Olli Riikonen. Mikä on olennaista. Koko laajan rahoitusjärjestelmän remontti alle vuodessa olisi mahdoton tehtävä, muistuttaa valtiovarainministeriön (VM) ylijohtaja Jani Pitkäniemi. – Pitäisi miettiä rankasti, mihin asioihin raha riittää. Se on kuntakentällä lievä pettymys. tulopohjan tasaukseen ja siihen, pitääkö yhä murehtia sote-rahoitusratkaisun seurauksia. Uudistuksen on määrä olla voimassa vuoden 2026 alussa, joten käytännössä linjauksia tulisi kyetä tekemään jo alkusyksystä. Kunnilla on erilaisia näkemyksiä, miten pitäisi uudistaa. 43 Mihin valtionosuusuudistus riittää. Rankkuudella Lähteenmäki viittaa siihen, että kuntarakenteelle ”on tehtävä jotain”. – Nyt pitäisi katsoa eteenpäin ja miettiä mikä on oikeudenmukainen ja järkevä tapa jakaa rahaa jatkossa, Lähteenmäki sanoo. Joidenkin mielestä soten rahoitusratkaisua ei enää pitäisi murehtia. Muuta katsotaan, jos aikaa jää. Moni kokee, että soten rahoitusratkaisun hännät lyövät kuntia kohtuuttomasti. Että itse asiassa kunnat rahoittavat hyvinvointialueita. Tätä mieltä on Naantalin talousjohtaja Heli Lähteenmäki. Näkemyserot liittyvät mm
Kunnan rahoituksen käsittely opetus edellä ei välttämättä palvele kuntien kokonaisohjausta, Jani Pitkäniemi sanoo. 44 Rahoitus Näin uudistusta odotetaan ”Paha pelko on, että tämä jää hyvin kosmeettiseksi raapaisuksi, vaikka nyt olisi momentum tehdä isompi uudistus.” Heli Lähteenmäki ”Kuntien tulisi käydä keskenään ymmärrystä lisäävää keskustelua.” Olli Riikonen ”Jos uudistus jää vain valtionosuusuudistuksen hienosäädöksi, se vaarantaa monessa kunnassa monen nuoren menestymismahdollisuudet.” Ville Metsäpelto ”Ykköstavoite on asteittain kehittää valtionosuudet vastaamaan kuntien tehtäväkenttää mahdollisimman hyvin.” Jani Pitkäniemi distusten edessä, Lähteenmäki sanoo. – Pitäisi miettiä tehtävien kautta. Missä se veronmaksajalta kerätty euro on vaikuttavimassa käytössä. Metsäpelto kysyy. Ja siksi uudistustyö on tarpeen. – Ennen kaikkea rahoitusmallin pitäisi olla realistinen eli nykytilanteen huomioiva. Aika yksinkertaisten asioiden rahoittamisesta, eikä sen rahoitusmallinkaan pitäisi olla niin monimutkainen. – Voisiko oppivelvollisuuden rahoitus tulla yleiskatteellisesti OKM:n siilosta. Mitä ehditään ratkaista. Kuntaliiton Olli Riikonen palauttaa ajatuksen siihen, että rahoituksen pitäisi vastata tehtäviä. Ja TE-uudistus tuo kunnille rahoitusvaikutukseltaan merkittävän lisätehtävän. – Valtionosuusjärjestelmän uudistuksella ei missään nimessä kyetä ratkaisemaan kaikkia kuntakentän ongelmia, Jani Pitkäniemi muistuttaa. Katso video Ylijohtaja Jani Pitkäniemi (vas.) toivoo rahoitusuudistuksen valmisteluryhmälle työrauhaa. KL2_32-68.indd 44 30.1.2024 8.29. – Hirveän vaikeiden valintojen tekemisestä tässä on kyse. Juuri nyt sivistyspalvelut ovat kuitenkin kuntien merkittävin tehtävä euromääräisesti. – Kuntalähtöisen ajattelun tarve pikemmin kasvaa kuin vähenee. demografian vaikutuksia, maan jakautumista ja kasvavien alueiden huomioimista. Kysymys palautuu myös arvovalintoihin: mitä poliittisilla päätöksillä linjataan. Suhteellinen painoarvo on suurempi kuin sotella oli. Suuri osa rahasta tulee VM:stä yleiskatteellisena, mutta esimerkiksi lukiouudistusta tehdään opetusja kulttuuriministeriössä (OKM), jonka myöntämät valtionavustukset muodostavat osan sivistystoimen rahoituksesta. Se on peruskysymys, jota ei saa unohtaa, Jani Pitkäniemi sanoo. – Koska koulutus ja kasvatus ovat sivistyskuntien tärkein tehtävä, pitäisikö yksinkertaisesti palata koulutuksen rahoituksessa korvamerkintään, jotta turvataan koulutuksen rahoitus kattavasti kaikkialla. Loppuviimein tässä on kyse lasten ja nuorten kasvatustehtävästä ja sen järkevän rakentamisen edellytyksistä. Ei ole oikein eikä järkevää, että kahden vuoden sote-kustannukset ja yhden vuoden verotulot määräävät rahoituksen, jolla kunnan täytyy järjestää lasten kasvatuksen ja opetuksen palvelut tästä ikuisuuteen. Rahoituksen yleiskatteellisuus on kuitenkin olennainen asia kunnalliselle itsehallinnolle. Pienillä paikkakunnilla lukio ja yläkoulu toimivat usein ainakin osin yhteisin tiloin ja opettajin. Aikataulun takia kuntien päätehtävän, sivistystoimen, rahoitusta ei käsitellä nyt kokonaisuutena. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Olli Riikosen mukaan kuntien kannattaa pitää odotukset uudistusta kohtaan maltillisina. Lähteenmäki ei kiistä, etteikö soten rahoitusratkaisu ollut rikkinäinen. – Sote-uudistus rikkoi kuntien valtionosuusjärjestelmän. Ville Metsäpelto nostaa esiin saman asian: valtionosuudet määrittyvät erittäin monimutkaisesti, vaikka rahoitettavat ydinpalvelut – varhaiskasvatus ja perusopetus – ja niistä kunnalle aiheutuvat kulut ovat suhteellisen yksinkertaisesti laskettavissa. – Nyt tarvitsisi myös valtion taloudessa tiedostaa, että sote-uudistus tehtiin tietyillä spekseillä, ja se on nyt valtion rahoitettava, piste. Uudistuksessa voidaan esimerkiksi päivittää ajankohtaiseksi vos-järjestelmän kustannuspohja. Tämä siilomaisuus on ongelma, sanoo Petäjäveden lukion rehtori Ville Metsäpelto. Mutta kuka ne tehtävät rahoittaa. Hän toimii hallitusohjelman lukiokirjausten seurantaryhmässä Suomen Lähilukioyhdistys ry:n lukiorahoituksen asiantuntijana. Lisäksi pohditaan mm
Outi Airola, teksti Soila Puurtinen, kuvat Työvoimapula Kätilö Anne Pikkarainen tekee tärkeää työtä. Vastasyntynyt vauva ja äiti Eerika Jokinen saavat hyvää hoitoa ainutlaatuisella hetkellä. KL2_32-68.indd 45 30.1.2024 8.29. 45 ”Tänne tarvitaan nuoria” Päivän Duunitori näyttää, että terveydenhuoltoalalla on auki 5702 työpaikkaa. Mutta missä työntekijöitä erityisesti tarvitaan. Kuntarekrykin ilmoittaa tuhansista työpaikoista
päivä julkistettu sosiaalija terveysministeriön työryhmä esitti oman arvionsa siitä, miten sote-asiat Suomessa jatkossa hoidetaan, eikä se miellyttänyt kaikkia. KL2_32-68.indd 46 30.1.2024 8.29. Molemmissa on päivystys, mutta synnytykset on keskitetty Mikkeliin, tehtäviä on jaettu, päällekkäisyyksiä karsittu. Ei Itä-Suomen vanhusväestö muuta Tampereelle tai Helsinkiin. Alueella on periaatteessa yksi sairaala, joka toimii kahdella paikkakunnalla, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Etelä-Savossa on toistaiseksi riittänyt sote-henkilöstöä. – Etelä-Savon oma väestö laskee kuin lehmänhäntä, mutta vapaa-ajan asukkaiden määrä kasvaa kohisten. 46 Tammikuun 11. Mökkeilevä väestö asuu pääosin Saimaan rannoilla taajamien ulkopuolella, joten laskelma 130 000 asukkaasta ei tee oikeutta 270 000 todellisen sote-käyttäjän määrään. Kotisairaanhoidon sairaanhoitaja Birgitta Kautonen on käymässä rantasalmelaisen Anneli Kantasen luona suonensisäisen antibioottihoidon vuoksi. Tänne alueille tarvitaan nuoria ihmisiä, jotka hoitavat kasvavaa vanhusten joukkoa, mutta nyt nämä keskittämispuheet saattavat lisätä työvoimapulaa alueilla, arvioi Seppälä. Työvoimapula T Teemmekö ne tehokkaammin kuin muualla. – Työvoimapula ei ole suurin ongelma erikoissairaanhoidossa vaan perusterveydenhuollossa, huomauttaa Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä. – On katastrofaalista lähestyä uudistusta suurten kaupunkien näkökulmasta. – Tätä ei voi katsoa vakinaisen väestön kautta ollenkaan, kun meillä on suurin haja-asutus koko Suomessa. Hän kritisoi selvityksen painopistettä
Kainuussa on enää yksi sairaala, joten sairaalaverkon tiivistämisestä ei voi puhua. – Meillä viidesosa kätilöistä eläköityy lähimmän kymmenen vuoden aikana. – Kyllä meidän on pakko vähentää synnytyssairaaloiden tiheyttä, koska näissä sairaaloissa päivystävät teho-osastot, kirurgia ja laboratoriot ovat vajaakäytöllä, tietää Cantell-Forsbom. Väestö vähenee ennusteen mukaan 10 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä ja yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa rajusti. – Työvoimapula meillä on ja sijaisten saatavuus on koko ajan hankaloitunut. – Terveydenhuollon järjestäminen on jatkuvaa kamppailua ja ratkaisujen etsimistä. Lapissa on kaksi päivystävää sairaalaa, Kemi ja Rovaniemi. Ratkaisuja ovat osin etähoito ja digitalisaatio, jonka puitteissa tehdään jo selvitystä teknologian KL2_32-68.indd 47 30.1.2024 8.29. On tietysti iso kysymys, pystytäänkö enää kahdessa sairaalassa järjestämään synnytyksiä, sanoo Jokela. – Käytimme THL:n ja Kevan väestöja eläköitymisennusteita. – Kaikki välimatkat ja riskitekijät pitää selvittää. Kriittinen piste ohitettu Ohjausryhmän vetäjä Anna Cantell-Forsbom muistuttaa, että ensimmäinen selvitys on tärkeä keskustelun avaus. – Kainuu lienee kärjessä työvoimapulan osalta, arvioi Lindberg. Lapin kätilöt eläköitymässä Työryhmän madonluvut saavat vahvistusta Lapin hyvinvointialueen johtajalta Jari Jokelalta. Tämä on jäänyt keskustelun jalkoihin. –Nyt on jo ohitettu se hetki, kun sosiaalija terveydenhuollon henkilöstö on ollut maksimissaan. Perusterveydenhuollon päivystykset löytyvät muun muassa Ivalosta ja Kuusamosta. Yritämme rakentaa organisaatiota, joka ei ainakaan työnnä pois osaajia. Lähdetäänkö jatkossa synnyttämään pitkien matkojen päähän potilashotellin kautta. On pelätty matkasynnytysten lisääntymistä, mutta Lapissa, jossa on pisimmät synnytysmatkat, matkasynnytysten määrä on suhteellisesti vähäisempää, kertoo Cantell-Forsbom. Suomessa on jatkossa hyvinvointialueita, joilla asukasmäärä vähenee merkittävästi, sairaanhoitopiireittäin tarkasteluna jopa 40 prosenttia. Lindberg muistuttaa, että selvitys ei ole ratkaisu eikä lopputulos. –Sitä se osittain tarkoittaa. Synnytysten määrä on pudonnut 1,32 synnytykseen per nainen. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, vanhushoivan tarve kasvaa, synnytysten määrä vähenee. Emmekä voi ajatella, että ikäluokista yhä suurempi osa koulutettaisiin sote-alalle. – Välimatkat Lapissa ovat niin pitkät, että olennaista on juuri perusterveydenhuollon päivystyksen säilyminen. – Akuuttisairaalan käsite vaikeuttaisi yöpäivystystä, mutta jos täällä synnytetään, tietty perusvalmius päivystyksessä on oltava. Ja kyllä ennusteet vuodelle 2040 ovat yllättävän rajuja, sanoo Cantell-Forsbom. Tämä on myös pitkälti aluepolitiikkaa, huomauttaa Lindberg. Kainuussa krooninen pula Kainuun hyvinvointialueella on pulaa lääkäreistä, sairaanhoitajista, lähihoitajista, sosiaalityöntekijöistä, puheterapeuteista, pelastajista… Hyvinvointialueen johtajan Jukka Lindbergin lista on pitkä. Henkilöstön saatavuus on ongelma muissakin tehtävissä. 47 Faktat ovat kovia Ohjausryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom kertoo, millä perusteella ja miksi selvityksessä päästiin nyt esillä olleisiin arvioihin. Samaan aikaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa jopa 30-40 prosenttia
Työntekijät • Sote-ala työllistää noin 420 000 henkilöä • Ennusteen mukaan suurin osaajapula vuonna 2030 on sosiaalityöntekijöistä, hoitajista ja lastentarhanopettajista • STM asettama työryhmä suosittaa satsaamista peruspalveluihin sekä päivystysten keskittämistä ja erikoissairaanhoidon tehtävien jakoa • Työryhmä edistäisi myös digija etäpalveluiden käyttöönottoa sekä kotiin vietävien palvelujen lisäämistä ja ensihoidon kehittämistä. 48 Päijät-Hämeessä pahin jo ohi. Päijät-Häme on lähellä ruuhka-Suomea ja kohtalaisen tiivis alue. heittää Virolainen. Hän uskoo, että kaikki alueet pääsevät parempiin tuloksiin, kun rakenteita ja väestömuutoksia katsotaan silmästä silmään. – Meillä on jo teknisiä valmiuksia, mutta lainsäädäntö ja osin asenneongelma estävät uusien keinojen käyttöönoton, tietää Cantell-Forsbom. –Me uskoimme, että kun teemme järkevällä aikataululla muutokset, me sopeudumme, kannustaa Virolainen. Myös tehtäväjako sote-kentällä pääsee uuteen tarkasteluun – Ei ole järkevää, että lääkäri hoitaa töitä, joihin riittäisi vähempikin koulutus. –Meillä on jo tehty iso saneeraus ja enää yksi sairaala päivystää, kun väki ei riitä joka paikkaan. SELVITYSTYÖRYHMÄN puheenjohtajana on toiminut Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja. Kätilö Anne Pikkaraisen kaltaisista ammattilaisista tulee huutava pula eläköitymisten seurauksena. –Täällä on jouduttu jo aiemmin ottamaan lusikka kauniiseen käteen, kun väki vähenee ja vanhenee. KL2_32-68.indd 48 30.1.2024 8.29. –Mutta johtuuko se siitä, että emme tee asioita vai teemmekö ne tehokkaammin kuin muualla. Hyvinvointialue käynnistyi vuonna 2017, jonka jälkeen on tehty kipeitä leikkauksia ja palveluverkon karsimista. Nyt sote-kustannukset ovat Suomen halvimmasta päästä. Kaikki välimatkat ja riskitekijät pitää selvittää. Työvoimapula hyödyntämisestä: kameravalvonta, älysängyt, liikkuvat labrat ja palvelut. Silti haasteita riittää
Kurikka suosittaakin, että keskisuuret teollisuuspaikkakunnat harkitsisivat monipuolisuutta. – Pietarsaaressa osataan sekä edunvalvonta että ulkomaankauppa. Hannu Kaskinen, teksti Pietarsaaressa osataan sekä edunvalvonta että ulkomaankauppa. Lisäksi syntyi monia startup-yrityksiä, Kurikka erittelee. Salo koki ison takapakin, joka palautti Salon Nokia-buumia edeltäneeseen kokoonsa. Kurikka tutki Pietarsaaren seutua esimerkkinä alueesta, joka kartutti työpaikkoja 2010-luvulla paremmin kuin sen rakennetekijät ennakoivat. Jos kunnassa on ollut vain valmistavaa Väitöstutkimus selvitti: Muutosjoustava kunta menestyy Tutkijatohtori Heli Kurikka tietää, että isot kunnat kestävät rakennemuutoksia parhaimmin. Vaan kun se erityisala kohtaa vaikeuksia, keskisuuri paikkakunta on heti ongelmissa. Uudistumisen onnistumisessa on kyse ihmisistä ja vahvoista verkostomaisista toimintatavoista, Kurikka päättelee. Nokia ja Microsoft olivat liian isoja Saloon, ne hallitsivat liikaa koko yrityskenttää, Kurikka tulkitsee. Isolla hyvät muutoseväät Vaan Tampere selvisi Nokian ja Microsoftin tuhon tuomista tuhansien työpaikkojen menetyksistä, kun kaupunki, yritykset ja teknillinen yliopisto tekivät oikeanlaista yhteistyötä. teollisuutta, joka supistaa rajusti tai lopettaa täysin, kunta toki yrittää saada tehdastiloihin uutta toimeliaisuutta. Tämän osoitti malli, jolla Kurikka kollegoineen tarkasteli tyypillisiä kasvutekijöitä, kuten koulutustasoa, väkimäärää ja korkean teknologian yrityksiä. Koko pieneni, laatua jäi Vastaavasti erikoistuneiden teollisuuspaikkakuntien kokemat iskut ovat usein kohtalokkaita. Kun rakenteelliset tekijät eivät selitä taloudellista menestystä ja resilienssiä eli sietokykyä, selitykseksi jää toimijuus, ihmisten toiminta. Kurikka toimii nyt Tampereen yliopiston Seinäjoen yliopistokeskuksessa. Tästä Pietarsaari on hyvä esimerkki. Monipuolisuus suojaa Myös monipuolisuus suojelee. Lisäksi vahvoilla ovat monen vahvan elinkeinon kunnat. Siellä on uusia avauksia esimerkiksi akkuteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja esineiden internetissä (IoT). –Vaikka Tampereella Nokian surkastuminen teki työttömiksi kapeasti erikoistuneita osaajia, heille yleensä löytyi töitä ison kaupungin perinteisestä teollisuudesta tai täydennyskouluttamalla. Nyt Salo on Kurikan mukaan kehittynyt laadullisesti, kun sinne jäi aivovuodosta huolimatta insinööriosaamista. Varkaudessa ja Kemissä ei onnistuttu paikkaamaan metsäteollisuuden sulkemisten ja supistusten aiheuttamia tyhjiöitä. Se ei aina onnistu. Aina jokin ala – kone-, ruokatai veneteollisuus – pärjäsi, Kurikka kiteyttää. –Tiukka keskittyminen jollekin erityisalalle voi lyhyellä tähtäimellä tuottaa maksimaalisia voittoja. 49 K un Heli Kurikka analysoi aluetieteen väitöskirjassaan (2022) rakennemuutoskuntia, hän löysi sekä epäonnistumisia että onnistumisia. Uudistuminen kysyy yhteistyöverkostoja. Siellä on paljon vientiteollisuutta, jota finanssikriisi 2008 koetteli. Tästä käy esimerkiksi niin ikään Kurikan tutkima Salo. Silti Pietarsaari selviytyi, kun sillä on monta kivijalkaa. KL2_32-68.indd 49 30.1.2024 8.29. Kurikka päättelee, että hyvän uudistumiskyvyn alueita yhdistävät hyvät eväät: Isot työmarkkinat usein kompensoivat iskun saaneita aloja. Pienentymisestä huolimatta Salossa on viime vuosina saatu omaan tekemiseen perustuvaa uutta elinvoimaa. Jos sen sijaan paikkakunnalle on juurtunut osaamista, sen varaan voi helpommin rakentaa
Kyselyvastausten perusteella laskettiin arvioita miltä vaikutusket koko Suomessa näyttäisivät samalla päädyttiin tähän lukuun. 50 Kuntien sotekiinteistöjen vuokratulot – mistä on kyse. ARVIO: 780 Kun hyvinvointialueet keskittävät palvelujaan, tiloja jää tyhjiksi, ja vuorkasopimuksia irtisanotaan. Samalla kunnat ja yhtymät rupesivat vuokraamaan tiloja hyvinvointialueille. Luku on vain suuntaa-antava, ja tarkempaa tietoa luvuista ei ole olemassa. Lähde: “Kysely paljastaa: Kunnilla huoli soteja pelakiinteistöjen tulevaisuudesta”, tiedote 9.10.2023, kuntaliitto.fi KL2_32-68.indd 50 30.1.2024 8.29. Tämä tarkoittaa väheneviä vuokratuloja kunnille. Sote-palvelut siirtyivät kunnilta ja kuntayhtymiltä vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden hoidettavaksi. sote-kiinteistöä voi jäädä tyhjäksi ympäri Suomea. Arvio perustuu Kuntaliitton ja Senaatti-kiinetistöjen tekemään kyselyyn kuntien tekniselle johdolle kesällä 2023
Tämä näkökulma ymmärretään Juuan kunnassa, mutta sitten on asioita, joita on vaikeampi ymmärtää, Tanskanen jatkaa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen on suunniteltava tilojen tehokkaampaa käyttöä, koska väkimäärä vähenee. Vaakalaudalla on vajaan kahden miljoonan euron vuokratulot vuositasolla, Juuan kunnanjohtaja Henri Tanskanen huomauttaa. Yksi kunta voittaa, toinen häviää S Kaikki hyvä ei jakaudu tasan kuntien kesken sote-tiloja seulottaessa, mutta mistä on kysymys. Myös Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa Juuan kunnassa odotetaan pelonsekaisin tuntein, mitkä sote-tilat osoittautuvat tarpeettomiksi. – Ennen hyvinvointialueuudistusta kunta oli osaomistajana Siun Soten Jouni Lampinen, teksti Måns Eklund/Tietomuotoilutoimisto KRUT KL2_32-68.indd 51 30.1.2024 8.29. 51 Talous Sote-tiloja jää tyhjiksi ja vuokrasopimuksia irtisanotaan säästöjä etsivien hyvinvointialueiden tehostaessa palveluitaan eri puolilla Suomea
Kunnat on pakotettu jatkamaan vuokraustoimintaa merkittävillä riskeillä, vaikka sosiaalija terveydenhuollon järjestäminen ei kuulu kunnille. Osa alueista tekee kuntien Arvio: noin kolmannes kuntien hyvinointialueille vuokraamista tiloista jää tyhjiksi. Lyhyet vuokrasopimukset eivät tarjoa isojen riskien takia kunnille tarkoituksenmukaisuutta, Tanskanen huokaa. Lisäksi olisi hyvä laskea, miten sote-palveluiden alasajot vähentävät työpaikkoja ja verotuloja. Uudistus perustuu siihen, että vuokrat ovat voimassa muutaman vuoden ja sen jälkeen investointien riskit ovat kuntien veronmaksajien käsissä. – Hyvinvointialue ei suostu ostamaan kunnilta käytössään olevia rakennuksia. Täällä Pohjois-Karjalassa jopa uudet ja rakenteilla olevat kohteet ovat paljon lyhyemmillä vuokrausajoilla. Pakollista vuokraustoimintaa Noin 4 350 asukkaan kunnassa tehtiin suhteellisen isoja investointeja sosiaalija terveydenhuollon kohteisiin ennen uudistusta. Nämä kunnat saavat yhteensä reilut 26 miljoonaa euroa vuokratuloja vuodessa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta. 52 Talous kuntayhtymässä. – Tämä on ollut julkisten varojen haaskausta, jos hyvinvointialue lakkauttaa vaikkapa puolet nykyisistä sote-tiloistamme. Myös tilojen omistamiseen liittyvät menot olisi laskettava, jotta kokonaiskuva tarkentuu. Monimutkaisia laskuja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on sote-tiloja 13 kunnassa. Silloin tahtotila oli, että investoinnit ja niihin liittyvät riskit huomioidaan pitkällä aikavälillä. Tiainen on laskenut vain sote-tiloista saatavat vuokratulot. Kuntakehityspäällikkö nostaa esiin senkin, miten tyhjien sote-kiinteistöjen alaskirjaus voi olla iso isku kunnan taloudelle. – Tällaiselle ajatusmallille hyvinvointialueuudistus oli kohtalokas. KL2_32-68.indd 52 30.1.2024 8.29. kanssa 25 vuoden vuokrasopimuksia. Kiinteitä palvelupisteitä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen toimitilajohtaja Otto Heikkinen Tämä on ollut julkisten varojen haaskausta. – Hyvinvointialueiden välillä on eroja. – Esimerkiksi Juuan kunnalle sote-tilojen vuokratulot vastaavat jopa kolmen veroprosentin tuottoa, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen sanoo
53 –226 000 000 € Arvion mukaan huoneistoalaa jää tyhjäksi n. – Henkilöstöpula on jäätävä. – Joillain alueilla on jopa puolet liikaa sote-toimitiloja. Tällöin voi vuokranmenetys kunnille olla 2,8 milj m Kunnat suunnittelevat myös myyvänsä sote-kohteita noin vuosien 2023–2025 aikana. – Kaikkia huonossa kunnossa olevia sote-tiloja ei kannata korjata tai korvata. Muutosjohtaja painottaa, että sote-tiloja koskeviin pohdintoihin kohdistuu palvelutarpeen kehittymistäkin isompi asia. 2,1 miljoonaan neliömetriä. Yhdymme arvioihin, joiden mukaan kolmannes alueiden tiloista on tarpeettomia. Valtiovarainministeriön muutosjohtaja, finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen kehottaa tosiasioiden tunnustamiseen kunnissa. Panokset ovat isoja Kiinteistöjen omistamiseen liittyvät kysymykset ovat miljardiluokan asioita. KL2_32-68.indd 53 30.1.2024 8.29. – Hyvinvointialueet eivät tarvitse sitä tilamassaa, joka niillä on nyt käytössä. ”Jopa puolet liikaa sote-toimitiloja” Pian hyvinvointialueilla katsotaan, mitä oikeasti tarvitaan – ja mitä ei tarvita. Tämä on tilanne monessa kunnassa. Osa sote-tiloista on joka tapauksessa tiensä päässä. Sote-lakipaketin mukaan kunnat voivat saada uudistuksen omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista kustannuksista korvauksia. – Sote-tilojen sopimuksista käydään keskustelua kuntakohtaisesti, kun tämä on palveluverkon toteuttamisen tiimoilta ajankohtaista, Heikkinen sanoo. Kuntaliitto on laskenut, että kuntien kiinteistöomaisuuden tasearvo on noin 34 miljardia ja hyvinvointialueiden 6,2 miljardia. – Sen varaan kuntien ei kannata laskea, koska korvauksen myöntäminen perustuu lain mukaisiin kriteereihin ja hakemukseen. Suunnitelma ulottuu 15 vuoden päähän. Suunnitelman mukaan palvelut voitaisiin toimittaa liikkuvina esimerkiksi kerran viikossa johonkin pisteeseen kunnissa, joissa ei ole jatkossa laajan palvelun sote-asemaa. kertoo, että palveluverkkosuunnitelmasta päätettiin aluevaltuustossa viime kesäkuussa. Suunnitelmat on suunnitelmia, ja monta päätöstä on vielä tehtävänä. Valtiolla ei ole sellaista kompensaatioautomaattia kunnille, mikä tekisi vuokratulojen vähenemisestä ja sote-tilojen tyhjentymisestä kivutonta kunnille. Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Ihmisiä on jonossa, eikä ketään ole hoitamassa. . Ihmisiä on jonossa, eikä ketään hoitamassa ole
Lisäksi Maakuntien tilakeskus on laskenut, että kunnat omistivat noin 38 prosenttia hyvinvointialueiden käyttämistä tiloista viime vuonna. – Valtio takasi yhtiöittämisvelvoitteen kautta, että sote-tilojen vuokraustoiminnan on oltava taloudellisesti kestävällä pohjalla. Tarkempia tietoja oli löydettävissä seitsemältä alueelta. Tilaa Kuntalehti printtinä ja saat pääsyn myös maksullisiin verkkosisältöihin sekä näköislehtiarkistoon. Toiset kunnat voittavat ja toiset häviävät. Kunnat ovat siirtymäkauden jälkeen sote-kiinteistöjen sijoittajaomistajia. Joka tapauksessa jännitteitä on luvassa sote-palveluiden nykyisten ja entisten järjestäjien välille. – Tämä halu heijastuu toimitiloihin ja tilatehokkuuden tavoitteluun. 3 Kolmannessa ryhmässä ovat sote-kiinteistöt, joita kunnat vuokrasivat ennen sote-uudistusta. Keskeiset toimitilat kannattaa omistaa, tai sellaisten tilojen käyttö kannattaa vähintään varmistaa sopimuksellisesti pitkällä tähtäimellä, Haro arvioi. Vuokrakausi on kolme vuotta (2023-2025), jonka jatkoksi alueella on vuoden optio. Tulojen on katettava menot. Hyvinvointialueita ei voi syyttää turhasta kiirehtimisestä sote-tiloja koskevissa asioissa, Simpanen pohtii. Siinä vaiheessa oli kymmenen hyvinvointialuetta, jotka eivät olleet aloittaneet tätä työtä. – Osa kunnista menettää enemmän kuin toiset, kun alueilla tehdään päätöksiä. Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Pauliina Haro huomauttaa, että kaikilla hyvinvointialueilla halutaan tehostaa toimintaa ja parantaa palveluiden laatua. Vastauksien sijaan hänen on helpompi todeta, että uuden vuokralaisen tai ostajan löytäminen on vaikeaa. Hyvinvointialueiden voimaanpanolain säädökset määrittelivät siirtymäkaudelle määräajaksi vuokrattavien kohteiden sekä siirtyvien vuokrasopimusten menettelytavat. Siirtymäkauden sopimukset ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti ja alueet voivat halutessaan jatkaa kyseisten sopimusten voimassaoloa vuodella. Näitä niin sanottuja 3+1-vuokrasopimuksia on yhteensä noin 3 000 ja niiden määrät poikkeavat voimakkaasti toisistaan hyvinvointialueita verrattaessa. – Yksittäisten hyvinvointialueiden mahdollisuudet tilankäytön tehostamiseen vaihtelevat suuresti. – Alueiden ja kuntien edut ovat paikoin vastakkain, Mikko Simpanen sanoo. KL2_32-68.indd 54 30.1.2024 8.29. Jossain määrin periaatteellista ja poliittista HYVINVOINTIALUEIDEN on reagoitava kunnilta vuokraamiensa sote-tilojen sopimuksiin tämän vuoden aikana. Tiedä mistä puhutaan. Kuntien on yhtiöitettävä sote-kiinteistöomaisuutensa. Talous Tulojen on katettava menot. Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa Kuntatalous, johtaminen, kuntabrändi, vetovoima. – Monissa kunnissa on vasta herätty tähän tilanteeseen. Viimeistään nyt kunnissa kannattaa listata sote-kiinteistöt, jotka saattavat jäädä omiin käsiin siirtymäkauden jälkeen. Hyvinvointialueilla pohditaan sitäkin, mikä on oikea suhde kiinteistöjen vuokraamisen tai omistamisen välillä. Mikko Simpanen on miettinyt usein, miten kunta voi hyödyntää esimerkiksi terveysasemaa, jos hyvinvointialue ei sitä tarvitse. Kolmen vuoden aikana alue päättää jatkaako se vuokrasopimusta. Nämä vuokrasopimukset siirtyivät alueille. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tähän ryhmään kuuluvat kiinteistöt, jotka kunnat ovat myyneet yksityisille. – Jossain määrin vuokraaminen ja omistaminen ovat myös periaatteellisia ja poliittisia kysymyksiä. Kuudelta alueelta oli esillä joitain suuntaviivoja suunnitelmaa varten. Pelastustoimessa tilatarpeisiin vaikuttavat myös lakisääteiset vasteajat. 2 Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kiinteistöt, jotka siirtyivät suoraan hyvinvointialueiden omistukseen. Ainakin purkuyrityksille riittää töitä lähivuosina Suomessa. Tilatarpeisiin vaikuttavat hyvinvointialueen palvelutarjonta ja palvelun tuotantomalli, alueen koko, väestörakenne sekä väestöja sairastavuusennusteet. 54 Kolmenlaisia sote-kiinteistöjä 1 Kuntien omistamat sote-kiinteistöt, jotka hyvinvointialue vuokraa kunnilta käyttöönsä. – Ihmiset puhuvat, että purkaminen on kallista, mutta se voi olla monta kertaa kannattavampaa kuin tyhjilleen jäävän rakennuksen ylläpito. – Kävin läpi alueiden palveluverkkosuunnitelmatilannetta viime marraskuussa
Tilaa osoitteessa kuntalehti.fi/tilaa Kuntatalous, johtaminen, kuntabrändi, vetovoima. KL2_32-68.indd 55 30.1.2024 8.29. Tilaa Kuntalehti printtinä ja saat pääsyn myös maksullisiin verkkosisältöihin sekä näköislehtiarkistoon. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Tiedä mistä puhutaan
Ruotsinkokoiset pienet valtiot eivät voi rakentaa omia tietojärjestelmiään. KL2_32-68.indd 57 30.1.2024 8.29. • Perhe: Vaimo ja kolme lasta. Tämä selittää osittain suuren lainamäärän ruotsiin verrattuna. – Polkupyörällä ei voi peruuttaa. Ingves ei ole yhtä toiveikas. – Kaikki väestöennusteet todistavat, että suomella on vanheneva väestö, pieni syntyvyys ja yhä vähemmän työssäkäyviä veronmaksajia. Mielestäni olen velvoitettu jakamaan tietoani. Tappio liittyy päätökseen, jonka Ingves teki teki vuonna 2020, kun Riksbanken lisäsi arvoparereiden ostoa hallitakseen pandemiaa ja rahapolitiikkaa. • Ruotsin valtionpankin pääjohtaja 2006-2022 • Taloustieteen tohtori Handelshögskolan i Stockholm • Kunniatohtori Hanken, Helsinki • Ukrainan keskuspankin neuvonantaja ja hallituksen puheenjohtaja Toronto Centressä • Ajankohtainen puhujana vuoden Johtajuusja talousfoorumissa RaFo Suomi kärsii valtionvelasta, joka vuodenvaihteessa oli 156 miljardia euroa, joka on 74 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Jotkin alat ja ammatit tulevat häviämään ja uusia syntyy. On olemassa myös muita talouden uhkakuvia kuin vääristynyt väestöpyramidi. Keskuspankki otti riskin ja kantaa tappion, mutta yhteiskunta korjaa voiton. – EU on Ruotsin suurin kauppa-alue. Väestöpyramidi huojuu Suurin huoli on negatiivinen demografinen kehitys, joka heikentää verokertymää ja uhkaa tehdä kuntien elämästä vaikeaa. Nyt hän sanoo asiat suoraan. Luennoitsija, neuvonantaja ja talouden säätieteilijä, näin Stefan Ingves kuvailee nykyisiä roolejaan 17 vuoden kokemuksella Ruotsin valtionpankin johtajana. Verrattaessa Ruotsiin, ero on suuri. Monet talouden asiantuntijat edellyttävät, että Euroopan keskuspankin ohjauskorko tulee laskemaan tänä vuonna. Siitä lähtien hän on ollut karanteenissa, jolloin hän ei saanut lausua mielipiteitään Ruotsin talousja rahapolitiikasta. Ingvesin mukaan kyseessä on väistämätön kehityssuunta, koska väestöennusteet eivät tapaa muuttua yhdessä yössä. Mikael Sjövall, teksti Lehtikuva Kuka ja mikä • Syntynyt 1953 / Närpiö, Etelä-Pohjanmaa. – Suomella on kestänyt kauemmin säätää eläkejärjestelmänsä ja nostaa työllisyysastettaan 1990-luvun talouslaman jälkeen. Markkinoita oli pidettävä käynnissä ja halusimme välttää että pandemiasta tulisi myös finanssikriisi. Nyt muuttoliikkeen tulee toimia toiseen suuntaan. Tällä yhtälöllä on suuria seurauksia julkiselle taloudelle. Mikä asiantuntijarooli sinulla on nykyään eläkeläisenä. – Vie aikaa korjata julkisen talouden rakenteita. Kaikki riippuu inflaatiotahdista. Suorat sanat Stefan Ingves jätti Ruotsin keskuspankin pääjohtajan tehtävät vuosi sitten. Se korkotaso on historiallisessa kontekstissa epätavallinen. Ingves on saanut kovaa kritiikkiä siitä, että Ruotsin valtionpankki on kärsinyt 80 miljardin kruunun eli 7 miljardin euron tappion. – Melkein puolet koululuokastani Närpiössä muutti koulun loputtua ulkomaille. – Oli kohtuullista lisätä oblikaatioiden ostoa pandemian aikana. Kaikki tämä tulee johtamaan uusiin valtion talousarvioiden alijäämiin. Ihmiset kuvittelevat, että keskuspankki on itsestään soittava piano, sanoo Ruotsin keskuspankin ex-pääjohtaja. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan yhteiskuntiimme ennalta arvaamattomalla tavalla. 9.helmikuuta hän luennoi kunnallisille päättäjille talouden kehityssuunnista Finnish Consultin Groupsin ja Kuntaliiton johtajuusja rahoitusfoorumissa. Puolustusmenot tulevat kasvamaan. Minä asetun käytettäväksi taloudellisena sääukkona. Ihmiset kuvittelevat joskus, että Riksbanken on itsestäänsoittava piano. Rakennemuutos ei lopu. Sen täytyy ottaa itselleen ennakoiva rooli vaikeina aikoina. – Pohjoismaat uhkaavat saada toisenkin iskun. Kuntien pitää valmistautua kovaan kilpailuun aivovoimasta. Ingvesin mielestä suomalaisen eläkejärjestelmän viimeisimmät uudistukset tulevat vähentämään velkaantumista tulevaisuudessa. 57 N ärpiöstä kotoisin oleva Stefan Ingves jäi eläkkeelle Ruotsin keskuspankin pääjohtajan työstä vuosi sitten. Aion puhua sellaisista talouden virtauksista, jotka tulevat leimaamaan kuntien toimintaedellytyksiä, sanoo Ingves. Näin ei ole. Mutta se on turha toivo. – Monet luulevat, että kaikki palautuu normaaliksi. – Minä jaan haastatteluja, olen Ukrainan keskuspankin neuvonantaja ja hallituksen puheenjohtaja Toronto Centre:ssä, joka kouluttaa valvonta-ammattilaisia eri puolilla maailmaa. On vaikeaa arvioida kuinka ohjauskorot tänä vuonna kehittyvät. Taistelu aivovoimasta Ingvesin lapsuuden Närpiössä Etelä-Pohjanmaalla oli maastamuutto suurta. – En näe paluuta negatiivisiin korkoihin tai nollakorkoon. Viime vuoden joulukuussa hän poisti suukapulan haastattelussa Morgonpasset -radio-ohjelmassa P3:ssa ja sanoi, että Ruotsin pitäisi liittyä eurooppalaiseen valuuttayhteistyöhön ja euroon. Suuret rahansiirtojärjestelmät pankkimaailmassa tulevat euroopanlaajuisiksi. Veropohja pienenee, mikä voi vaikuttaa maan kilpailukykyyn ja synnyttää yhteiskunnallisia jännitteitä. Olisi kohtuullista, että Ruotsi liittyisi euroon. Tämän jälkeen seurasi karanteeni ja suukapula. Hän varoittaa katalasta väärinkäsityksestä, jonka mukaan talous normalisoituu useiden myrskyisten vuosien jälkeen koronapandemian varjossa, nousevine ohjauskorkoineen ja energiakriiseineen
KL2_32-68.indd 58 30.1.2024 8.29. Vastaavaa ei ole Suomessa, lähin löytyy Itävallasta. Kymmenien miljoonien eurojen panostukset näkyvät paikallisille ja matkailijoille. Tiedekeskuksen vetonaulaksi on tulossa deep space-tilakuutio, joka altistaa siellä käyvän vieraan immersiiviselle kokemukselle. Loggiaksi ristityn uudisrakennusosan tieltä on jo purettu Tietomaan tiedeteatteri. Immersio on tila, jossa henkilö uppoutuu johonkin kokemukseen tai ympäristöön niin, että menettää tietoisuutensa ympäröivästä maailmasta ja kokee vahvan tunnekokemuksen. Tapio Mainio, teksti Kai Tirkkonen, kuvat rakentaminen on aloitettu Tietomaassa Oulun Myllytullissa. Massiivinen remontti ja uudisrakennuksen Dinosaurus, tilakuutio, pyöräbaana Oulussa tapahtuu kiehtovia asioita kulttuuripääkaupungin toimintaa suunniteltaessa. Loggian on suunnitellut arkkitehtitoimisto Opus Oy. 58 O ulu panostaa kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026 liki 30 miljoonaan euron investoinnilla. Juhlavuodeksi valmistuu täysin uusi museoja tiedekeskus. – Hankkeen tavoitehinnaksi on Tietomaan työntekijä Sampo Puoskari esittelee oikeankokoista Tyrannosaurus rexin pääkalloa
–Uutena ilmiöinä on havaittu, että Etelä-Suomesta Lappiin lomalle autolla matkanneet lapsiperheet ovat pysähtyneet Oulussa ja käyneet täällä näyttelyssä. Oulu saa Kivisaaren mukaan potkua matkailuun myös tänä vuonna Nallikariin, meren rantaan valmistuvasta majoitusja liikerakennuksesta. Vesitorni ja höyryvoimala ovat peräisin 1920-luvun alusta. Oulusta turistit ovat käyneet bussilla tai junalla muun muassa Rovaniemen Napapiirillä. Museot ovat yleensä erillään muusta. –Matkailua on jo vilkastuttanut tänä talvena avattu suora reittilentovoro Oulun ja Munchenin välille. –Suunnittelussa on otettu entistä paremmin huomioon koululaisryhmät, sillä uudistettuun Tietomaahan tulee aiempaa enemmän laboratorioja työpajatiloja, Puoskari kertoo. Näyttelyssä on käynyt jo 55000 vierasta. Puoskari on selvästi innoissaan uudistettavasta Tietomaasta, sillä hän on ollut töissä siellä lähes koko sen toiminnan ajan. Suomen vanhimman (avattiin vuonna 1988) tiedekeskuksen täydellinen kasvojen pesu lisää merkittävästi Oulun matkailijamääriä, uskoo Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari. Ensimmäisen projektin hän teki sinne jo vuonna 1993. Nallikarin huoneistohotellin kustannusarvio on viisi miljoonaa euroa. Sen ensimmäinen vaihe rakennetaan tänä vuonna. Yleensä Oulu on ohitettu moottoritietä pitkin, Puoskari kertoo. Tiedekeskus saneerattiin aikoinaan entisen Åströmin nahkatehtaan höyryvoimalan tiloihin sekä viereisen vesitorniin, jonka huipulle vieraat ovat voineet nousta uudella hissillä katsomaan kaupungin maisemia. kaupunginjohtaja Ari Alatossava. Nyt vihdoin päästiin rakentamaan. –Saman katon alle tulee Pohjois-Pohjanmaan museo ja tiedekeskus Tietomaa, mikä on uusi konsepti Suomessa. Aivan pienimmille on saatavissa neuvonnasta kuulosuojaimet, sillä dinosaurukset pitävät kohtalaisen kovaa ääntä. Se lennetään kahtena päivänä viikossa, Kivisaari kertoo. Pyöräbaana auttaa Suomessa on vain kaksi tiedekeskusta, joista toinen on Vantaan Heureka. Viime vuoden puolella avattu Suomen suurin Dinosauria-näyttely on jo osoittautunut menestykseksi. Esimakua uudistetusta Tietomaasta saa suuresta dinosaurusnäyttelystä, joka on väistötiloissa Oulun Super Parkissa. –Näyttely sisältää 20 liikkuvaa dinosaurushahmoa, kuten kookkaan Tyrannosaurus rexin, kertoo Tietomaan yhteistyökoordinaattori Sampo Puoskari. Uudella baanalla korvataan vanhaa pyörätietä 1,4 kilometrin matkalla Vänmanninsaaresta Pikisaaren läpi Hietasaareen. Samassa yhteydessä Oulu luopuu Luuppi-nimestä, jolla tiedekeskusta on markkinoitu. Näyttely on meksikolaisen Dinosauriosmexicon tuotantoa ja se on ensi kertaa Suomessa. Nallikarin saavutettavuus paranee merkittävästi, sillä Oulu on saanut valtiolta 720 423 euron avustuksen uuden kevyenliikenteen väylän eli pyöräbaanan rakentamiseksi Nallikarin ja Oulun keskustan välille. Se on haaste, mutta myös mahdollisuus, Puoskari kertoo. Aiheina Tietomaassa on vuosien varrella olleet ufot, ihmisen anatomia, geeniteknologia sekä urheilun tekniikka ja mittalaitteet. Suosituimpia laitteita ovat olleet lentosimulaattori ja moottorikelkkasimulaattori, Puoskari sanoo. Esimakua uudistuneesta Oulun tiedekeskusuudistuksesta saa vierailemalla Tietomaan Dinosauria-näyttelyssä, joka on Tietomaan rakennustöiden vuoksi väistötiloissa Oulun Super Parkissa keskustan etelälaidalla Limingantullin Prisman naapurissa. Näyttelyyn ei ole ikärajaa. Paljon vieraita Uuden keskuksen tavoitteena on yli 200 000 vierasta vuodessa. Näyttely sisältää 20 liikkuvaa dinosaurushahmoa. KL2_32-68.indd 59 30.1.2024 8.29. –Rakennukseen tulee myös yleiset wcja suihkutilat, jotka palvelevat rannan kävijöitä, kertoo Nallikari Seaside Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Walter. Nallikarin leirintäalueella kirjattiin viime vuonna noin 90 000 yöpymisvuorokautta. 59 asetettu 29,5 miljoonaa euroa, kertoo Oulun vs. Se siirrettiin Ouluun Norjasta. Tietomaata on yritetty monta kertaa uudistaa, mutta suunnitelmat ovat kariutuneet kaupunginvaltuustossa. Uuteen kolmikerroksiseen, noin 1500 neliön rakennukseen, tulee 21 nykyaikaista lomahuoneistoa merinäköalalla sekä liiketiloja matkailua tukeville palveluille. –Toiminnallisuus on aina ollut tärkeää Tietomaassa, jonka tehtävä on ollut alusta saakka tieteen popularisointi viihteellisyydestä tinkimättä. Oulun Super Parkin omistaa Osuuskauppa Arina
Marraskuussa Vauranoja herätteli keskustelua palveluverkosta kysymällä blogissaan, kuka kaipaa lankapuhelinta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on tarkoitus päättää palveluverkosta juhannukseen mennessä. KL2_32-68.indd 60 30.1.2024 8.29. Se ei voi jäädä 1980-luvulle, Vauranoja perustelee. Varsinais-Suomessa ensimmäinen toimintavuosi sujui Sanna Vauranojan mukaan yli odotusten. Se on minusta osa tätä tehtävää, hän sanoo. –Yhdenvertainen ei tarkoita yhdenmukaista. –Ihmisten arki ja asiointitavat ovat muuttuneet merkittävästi, ja totta kai hyvinvointialueen palveluverkko elää ihmisten mukana. –Siihen nähden, että 27 kunnan sote-palvelut, yhteensä 34 organisaatiota, fuusioitiin Suomen toiseksi suurimmaksi hyvinvointialueeksi Sotesta innostunut diplomi – insinööri Meeri Ylä-Tuuhonen, teksti Jussi Vierimaa, kuva Varsinais-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja ottaa mielellään vastaan palautetta asukkailta. Pelkästään olemassa oleviin seiniin hirttäytyminen ei ole asukkaiden etu. Vauranoja antaa esimerkin kotihoidosta. –Tavoitteena on, että usein tarvittavat palvelut löytyvät läheltä, mutta täydenpalvelun sote-keskuksia ei ole joka kunnassa. 60 Luottamuksella S ote-palveluja pitää voida toteuttaa eri tavoin taajamissa, haja-asutusalueilla ja saaristossa, sanoo Varsinais-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.). Strategiselle tasolle Tammikuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun hyvinvointialueet aloittivat. Muutoksia tulee, se on ihan varmaa, Vauranoja sanoo. Yhtä toimintatapaa ei ole järkevää tavoitella, koska palveluja tarvitsevien asuinympäristöt ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Taajamassa kotihoito voi käydä ikäihmisen luona viidesti vuorokaudessa, mutta saaristossa se ei yksinkertaisesti onnistu. Palvelut voidaan Vauranojan mukaan tuottaa jatkossa yhteistyössä hoivakodin, apteekin tai yksityisen hammaslääkärin kanssa tai ne voidaan tuoda paikalle pyörillä
Olin hurahtanut sote-asioihin ja ajattelin, että jos jatkan politiikassa, niin järkevintä on lähteä ehdolle aluevaaleihin. Kuluvan vuoden talousarvio on 85 miljoonaa pakkasella. –Englanninkielenopettajani kysyi kirjoitusten jälkeen, lähtisinkö ehdolle kuntavaaleihin. Kova säästötavoite Pitkiä työpäiviä Sanna Vauranojalla on odotettavissa jatkossakin, sillä hyvinvointialueen taloustilanne on vaativa. Parikymppisenä valtuustoon Sanna Vauranoja syntyi Turussa, mutta kävi koulunsa toisesta luokasta alkaen Liedossa. –Vuoden 2021 kuntavaaleissa en enää asettunut ehdolle. 61 Sanna Vauranoja Syntynyt: Turussa 1977 Kotikunta: Kaarina Koulutus: Tuotantotalouden diplomi-insinööri Ammatti: Turun ammattikorkeakoulun lehtori (työvapaalla) Puolue: Kokoomus Tärkeimmät luottamustehtävät: Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja ja aluevaltuuston jäsen, Peimarin koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja ja Hyvil Oy:n hallituksen jäsen Harrastukset: Kuntoilu ja lukeminen Hyvää Varsinais-Suomen hyvinvointialueella + Yliopistollisuus ja korkeakouluyhteistyö + Kasvava ja elinvoimainen alue + Mahdollisuus rakentaa aidosti uutta Kehitettävää Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Alueen ja organisaatioiden sirpaleisuus Yhteistyökulttuuri vasta muotoutumassa Haastava taloustilanne kymmenessä kuukaudessa, kaikki meni todella hyvin, Vauranoja sanoo. Pääsin valtuustoon ja opetuslautakunnan jäseneksi. Vauranoja uskoo, että säästöjä syntyy rakenteellisilla muutoksilla, siirtämällä palveluiden painopistettä nykyistä varhaisempaan vaiheeseen ja huolehtimalla hoidon jatkuvuudesta. Sen sijaan hän uusi paikkansa Kaarinan kaupunginvaltuustossa vuonna 2017. Sen jälkeen opinnot diplomi-insinööriksi ja sitten työt veivät häntä paikkakunnalta toiselle runsaan kymmenen vuotta. Se on hyvä tulos, sillä taustalla on vahvoja organisaatioita, kuten Turun yliopistollinen keskussairaala. KL2_32-68.indd 61 30.1.2024 8.29. Se oli alkusysäys politiikkaan. Varsinais-Suomen hyvinvointialue työllistää kaikkiaan yli 23 000 ihmistä. Vauranoja oli ehdolla myös eduskuntaan vuonna 2015, mutta paikka Arkadianmäellä jäi saamatta. Vauranojan mukaan viime vuosi kului hyvinvointialueella pitkälti arkisten asioiden äärellä. Jos mieheni ei tukisi minua, tästä ei tulisi yhtään mitään, sanoo Vauranoja, joka on kolmen 6-16 -vuotiaan lapsen äiti. Hän pyrki kaupunginvaltuustoon heti seuraavissa vaaleissa vuonna 2012 ja tuli valituksi sekä sinne että sote-lautakuntaan. Se on kova tavoite. –Toivottavasti minulle jäisi enemmän aikaa lukea, jotta pystyisin antamaan operatiiviselle johdolle syötteitä ja uusia ajatuksia. Onnistumisiksi hän listaa sen, että pääsääntöisesti kaikki palvelut jatkuivat ilman katkoksia, palkat on saatu maksettua ja asiakasja potilastietojärjestelmiä on vähennetty 48:sta 15:een. –Loppuvuodesta yli puolet henkilöstöstä koki olevansa varhalaisia. Tärkeintä on tuottaa palveluita. –Talous on kuitenkin vain yksi asia. Kaksi vuotta sitten maaliskuussa Vauranoja aloitti työt Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen päätoimisena puheenjohtajana. Kyse voi olla esimerkiksi taustaprosesseista ja ammattilaisten välisestä yhteydenpidosta. –Sanoin miehelleni, että kun asetumme jonnekin, lähden politiikkaan. Tänä vuonna on tarkoitus saada 49 miljoonan euron säästöt. Jos esimerkiksi sairaanhoitajalla on digitaalinen yhteys lääkäriin tai erikoislääkäriin, moni asia voidaan hoitaa hänen vastaanotollaan, Vauranoja toteaa. Liedon kunnanvaltuustossa Vauranoja vaikutti yhden kauden. –Tämä on aika täysiviikkoista työtä. Vuonna 2009 Vauranoja muutti perheineen Kaarinaan. Hän toivoo, että hallitustyöskentely siirtyy tänä vuonna entistä enemmän strategiselle tasolle. Se tuo tietyt reunaehdot tekemiselle, mutta tärkeintä on tuottaa palveluita puolelle miljoonalle varsinaissuomalaiselle. Siellä hän aloitti myös poliittisen uransa pian lukiosta päästyään vuonna 1997. –Koska Varsinais-Suomessa ei lähdetty sote-uudistuksen vapaaehtoiseen valmisteluun, meillä on nyt aidosti mahdollisuus rakentaa uutta. –Vuoden 2026 loppuun mennessä meillä on kaiken kaikkiaan tasapainotettavaa 270 miljoonaa. –Digitaalisuus on niin paljon muutakin. Myös digitalisuus tarjoaa säästökohteita, Vauranoja sanoo eikä hän puhu vain palveluista
62 Vasara ja neuloja K einot rentoutumiseen ovat moninaiset, mutta Risto Koljosen puuhailu vaikuttaa jo urakalta. toimii miesluolana flippereineen ja vinyylisoittimineen. Kokkolan kaupunginhallituksen demariedustaja esittelee lumen alta pilkottavia istutuksia: Mandzurian jalopähkinä, korkkiruuvilehtikuusi, Flipperit ja vinyylisoitin ovat tärkeässä roolissa miesluolassa. Pihalle on rakentumassa japanilaistyylinen puisto puineen, siltoineen ja lammikoineen, viereinen navetta Sauna, flipperi ja vinyylit Se tiedetään, että kuntien luottamustehtäviä hoitavien on pakko nollata päänsä ja rentouduttava jollakin tavalla jaksaakseen jatkuvia kokouksia ja asioiden setvimistä. Koljonen asuu kotitilallaan, jota ympäröivä pelto ei enää puske viljaa, vaan kasvattaa päärynöitä, luumuja, kirsikoita ja pähkinöitä perheen pöytään. – Pikkuhiljaa olen tutustunut lajeihin ja löytänyt yllättävän paljon kasveja, jotka tuottavat hedelmää näillä leveysasteilla, esittelee Koljonen. KL2_32-68.indd 62 30.1.2024 8.29
– Täällä istutaan joskus kavereiden kanssa saunan jälkeen. Se oli aikaa, jolloin pienemmälläkin maitotilalla pärjäsi. Täällä selviää se, mikä on tärkeää. – Tilaa on runsaasti, mutta rakentamisessa pitää ottaa huomioon auringon kierto, jotta kasvit viihtyvät ja mikään rakennelma ei varjosta ilta-auringossa istumista. Nyt aikaa on jo enemmän, vaikka kaupunginhallituksen jäsenyys tuo paljon pohdittavaa myös kotiin. – Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen, mutta kuuntelen etupäässä kasarija ysärimusiikkia aina elektronisesta raskaaseen musiikkiin asti. Betonilattian päälle tein lehtikuusesta lattian siten, että ilma pääsee kulkemaan välissä. Japanilainen muotokieli on tällä hetkellä eniten innostava. –Tässä iässä sitä osaa arvostaa omaa aikaa ja ymmärtää myös sen merkityksen jaksamiselle, toteaa Koljonen. Lehmien parret tallella Kun Risto Koljonen oli lapsi, perhe pyöritti maitotilaa kuuden lehmän ja kahden vasikan parsinavetassa. Siitä syntyi ajatus rakentaa navetan päässä olleen pihasaunan yhteyteen paikka, missä istua iltaa ja kuunnella musiikkia. Puumajassakin on japanilaista henkeä, samoin ensi keväänä rakentuvassa suuressa, japanilaistyyppisessä teehuoneessa. – Jokin japanilaisessa puurakentamisessa kiinnostaa. Musiikkia kunnon volyymilla Miesluola tarjoaa perheenisälle mahdollisuuden luukuttaa musiikkia riittävän suurella volyymillä. Paluu kotitaloon ja sen myötä nikkarointiharrastus alkoi tyhjilleen jääneestä navetasta. – Täällä selviää se, mikä on tärkeää, kuvailee Koljonen. Puutarhat ovat mielenkiintoisia ja maanläheisiä siltoineen, polkuineen ja kiveyksineen, pohtii Koljonen. Kolme flipperiä seisoo lehmien parsipaikoilla, sohvat, tynnyrituolit, televisio, baarikaappi ja levynurkkaus kertovat omaa kieltään tilan ideologiasta. Kotipihan pelloille on muotoutumassa suuri japanilaishenkinen puisto teehuoneineen, lampineen ja istutuksineen. – Aiemmin käytiin miesporukalla saunomassa kaverilla, jolla oli saunan yhteydessä takkahuone. Siihen tarjoaa loputtomat mahdollisuudet suuren luokan puistosuunnitelma, jota Koljonen on toteuttanut yhdentoista hehtaarin tontillaan jo vuosia. Olen harrastanut jo lapsena postimerkkeilyä ja osin sitä kautta innostunut eri maista. Balkanin hevoskastanja…Suuressa kasvihuoneessa on aprikoosipuu ja rypäleköynnöksiä. – Tämä oli aiemmin tulvaherkkää aluetta, nyt olen pengertänyt pellolle lammen, esittelee Koljonen kiemurtelevan polun varrella olevaa aluetta. – Kokeen ja erheen kautta olen edennyt, tietoa olen hakenut netistä ja kirjoista, kertoo Koljonen. Risto Koljonen nauttii täysin rinnoin nyt tekemisestään ja elämästään. 63 Risto Koljonen rakensi itselleen miesluolan kotipihallaan olevaan navettaan. Pääsääntöisesti levylautasella liikkuu noin neljänkymmenen levyn suosikkikokoelma. Puiston rakentaminen rentouttaa Kun työkin on välillä kuormittavaa, terapeuttiselle tekemiselle on tarvetta. Lammen yli kaartaa silta, toinen siltä löytyy sivummalta. Siitä on tulossa viidenkymmenen neliön huvimaja, puiston katseenvangitsija. KL2_32-68.indd 63 30.1.2024 8.30. Välillä käyn yksin kuuntelemassa musiikkia ja katsomassa elokuvia tai sarjoja, kertoo Koljonen. Aurinkoa kaikille sopivasti Puiston rakentamisessa auringon kierto on tärkeässä roolissa. – Olen hirveän kiinnostunut historiasta ja eri maiden kulttuurista. Talvella japanistyyppisestä puistoalueesta on näkyvissä vain sillat ja istutukset, virtaava vesi ja lampi ovat vielä jäässä. – Enää en aktiivisesti valmenna salibandy-junnuja, mutta toimin tarvittaessa kuskina peleissä ja harjoituksissa. Hän on nikkaroinut tilaa pieteetillä: parsia ei ole poistettu, vasikoiden karsinakin on ennallaan, kaikenlaista vanhaa tavaraa on esillä hevoskärryn perälaudasta alkaen. Jossakin vaiheessa kiirettä oli liikaa, kun lapset olivat pienempiä ja harrastukset nielaisivat kaikki illat. – Sitä olen kuvaillut fenno-japanilaiseksi sillaksi, koska siinä olen hyödyntänyt vanhoja heinäseipäitä. Oma tila mahdollistaa myös omien ajatusten kuulemisen. Hän työskentelee päivisin ely-keskuksessa ylitarkastajana, illat kuluvat luottamustehtävissä tai lasten harrastusten parissa. Täällä kyllä tarkenee talvellakin pienen patterin turvin. Istutukset ja istumapaikat on sijoitettava oikeaan paikkaan. Miesluolan ovessa lukee ”Gentlemen” ja sisään astuessa ei tarvitse arpoa, missä ollaan. – Kaikki vanha puu on käytetty, koska se on kaunista
Monissa kunnissa kaivataan kipeästi lisää lapsia, jotta ikääntyvän väestörakenteen muutosvauhti edes hiljenisi. Myös kiinteistöihin ja infraan liitKL2_32-68.indd 64 30.1.2024 8.30. Viime vuoden lopulla kyselyyn vastanneista 82 prosenttia arvioi, että sote-uudistus haastaa melko paljon tai suuressa määrin kunnan toimintaedellytyksiä. Mustalla perjantailla Pekola-Sjöblom viittaa tässä yhteydessä marraskuun päivään, jolloin valtiovarainministeriö tiedotti sote-siirtolaskemien muutoksista. Tämä tieto selvisi Kuinka kuntasi sykkii -kyselystä, johon luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat vastasivat marrasja joulukuussa. – Esimerkiksi kunnan taloustilanne korreloi kunnan palveluverkkoon liittyvien muutospaineiden kanssa. – TE-uudistus putosi haasteellisten asioiden listalla alemmaksi, koska niin moni muu asia on koettu vielä haastavammaksi. – Viime keväänä vastaava osuus oli 52 prosenttia. Jouni Lampinen, teksti ja kuva Huolestuminen yleistyy Työvoiman saatavuus sekä väestörakenteen muutokset ovat säilyttäneet paikkansa huolilistan kärkikolmikossa. Yhteensä kyselyssä oli mukana 17 aihealuetta ja ne ovat merkittävästi kytköksissä toisiinsa. Sote-uudistuksesta johtuva ja pysyvä valtionosuuden vuosittainen vähennys herätti närkästystä kunnissa kyselyn aikaan. Sote-uudistus ampaisi huolilistan kärkeen Sote-uudistus on kuntien toimintaedellytyksiä eniten haastava asia tällä hetkellä. Sote-uudistuksen vaikutukset ja haasteet ovat ikään kuin konkretisoituneet hiljalleen kunnille, Pekola-Sjöblom selventää. 64 V oisi jopa kuvailla, että sote-uudistus syöksähti huolilistan kärkeen, koska keväällä toteutetussa ja vastaavassa kyselyssä asia ei ollut ollenkaan samalla tavalla pinnalla. Aikaisemmalla kyselykerralla sosiaalija terveydenhuollon uudistus oli huolilistalla vasta kuudentena. TE-uudistusta haastavana pitävien osuus on kuitenkin säilynyt lähes ennallaan, sillä viime keväänä tällä tavoin kokeneiden osuus oli 66 prosenttia ja nyt 64 prosenttia, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom sanoo. – Viimeisimmän kyselyn tiedonkeruu käynnistyi juuri ennen niin kutsuttua kuntatalouden mustaa perjantaita, mikä näkyy tuloksissa, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom huomauttaa. – Hyvinvointialueen rahoitus vaikuttaa kuntien rahoitukseen. Sen sijaan huolilistan kärkikolmikosta sijalle kahdeksan putosi TE2024-uudistus, joka pitää sisällään julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtymisen valtiolta kunnille
Se koetaan ajankohtaiseksi haasteeksi erityisesti suurissa kaupungeissa. TE-uudistus putosi haasteellisten asioiden listalla alemmaksi. Kahdeksassa maakunnassa maahanmuutto koetaan pikemminkin vähän kuin paljon haastavaksi, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö arvioi. – Jolla päästään eroon energiariippuvuudesta etenkin suhteessa Venäjään, Peltola lisää. Kaiken takana on talous 41 prosenttia vastaajista koki energiamurroksen haastavan melko paljon tai erittäin suuressa määrin kunnan toimintaedellytyksiä. – Joku voi nähdä energiamurroksen EU-sääntelystä johtuvana asiana, joka vaatii investointeja sekä edistämistoimia energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energiaan. – Oli perusteltua kysyä näinkin nopeasti samoista asioista, koska kuntien toimintaympäristössä on tapahtunut melko paljon verrattain lyhyessä ajassa. Kymmenessä maakunnassa maahanmuutto koetaan paljon pikemminkin haastavaksi. Mielipiteitä jakavia aiheita Kysely paljasti, että huolenaiheet eivät ole samoja eri puolilla Suomea. Kuntaliiton erityisasiantuntija Vesa Peltola pohtii, että energiamurros saattaa kuulostaa joidenkin mielestä myös positiiviselta kehitysasialta. Energiamurros vaikuttaa merkittävällä tavalla kuntatalouteen. – Energian osuus oli vajaat kaksi prosenttia kuntien käyttömenoista ennen sote-uudistusta ja nyt suhteellinen osuus alkaa olla jo viiden prosentin luokkaa. Ja näiden vaatimusten voidaan kokea haastavan kunnan taloutta tai prosesseja. Viimeisimmän kyselyn Kuntaliitto teki yhteistyössä FCG:n osana toimivan konsulttitoimiston, MDI:n, kanssa. KL2_32-68.indd 65 30.1.2024 8.30. Tällä prosenttilukemalla energiamurros sijoittui huolilistan keskivaiheille. – Maahanmuutto ja siihen liittyvä kotoutuminen on monimutkainen ja kyselytulosten perusteella mielipiteitä jakava aihe. 65 skoone takaisin! suomi takaisin! karjala takaisin! tsaarinajan rajat takaisin! Tape tyvä korjausvelka sekä sote-uudistus ovat yhteydessä kunnan taloustilanteeseen, Pekola-Sjöblom jatkaa. Kuntaliiton keväällä 2023 tekemä ja ajankohtaisia haasteita koskeva kartoitus oli osana kuntien etujärjestön omaa Kuntapulssi -kyselyä. – Esimerkiksi maahanmuuton tilanne ja siihen suhtautuminen vaihtelevat maakunnittain. Maahanmuuton tavoin ilmastonmuutos ja luontokato on aihe, joka näyttäytyy ihmisille eri tavoin eri puolilla Suomea, Pekola-Sjöblom lisää
Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin. Meiltä löytyy luonnonrauhaa sekä myös kattavasti palveluja. 045 149 5569 Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Asiakaspalvelu puh. 03 4246 5375 @Kuntalehti.fi facebook.com@Kuntalehti Luonnonkaunis Kemijärvi sijaitsee napapiirillä, keskellä puhtaita vesistöjä ja Lapin upeita tuntureita. Haemme visionääristä, verkostoissa aktiivista ja yhteistyökykyistä Kaupunginjohtajaa ottamaan kokonaisvastuun kaupunkimme johtamisesta ja kehittämisestä. Kemijärveläisiä on nyt noin 7000 mutta lisääkin uusia kaupunkilaisia mahtuisi. 050 599 6681 Postiosoite:Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Mainosmyynti (printti+verkko) Marianne Lohilahti Puh. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. 040 5091405 Tuottaja, juttuvinkit Tiina Ojutkangas juttuvinkit@kuntalehti.fi Tiedotteet, kutsut toimitus@kuntalehti.fi Puh. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakausmedia ry:n jäsen 11 numeroa vuonna 2024 Päivittäiset uutiset Kuntalehden verkkosivuilla JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Jarkko Ambrusin jarkko.ambrusin@kuntalehti.fi Puh. Sijaintimme on hyvä ja meille voit tulla autolla, junalla tai lentämällä lähitienoilla oleville kentille. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Toteutamme organisaationne asian-, dokumentinja arkistonhallinnan haasteisiin sopivat ratkaisut Tehokkaat ja nykyaikaiset ohjelmistot tiedon tuottamiseen ja hallintaan PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Lisätietoa osoitteesta Kuntarekry.fi Triplan Oy | p. 040-7178614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi Painopaikka: PunaMusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@atex.com Puh. 66 108. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Inkeri Valtonen Puh. Olemme vahva matkailukaupunki ja elinkeinorakenteemme on monipuolinen. Sukella syvemmälle kuntien ja hyvinvointialueiden ilmiöihin seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi KL2_32-68.indd 66 30.1.2024 8.30. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä
Sukella syvemmälle kuntien ja hyvinvointialueiden ilmiöihin seuraa uutisointiamme osoitteessa kuntalehti.fi KL2_32-68.indd 67 30.1.2024 8.30. PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄ TIEDOLLA JA KOHTAAMISILLA. Kirjaudu Kuntalehden sivuille tilaajatunnuksillasi ja saat lisää ajankohtaista luettavaa. Kirjautumalla saat enemmän sisältöä. Tunnukset sisältyvät kaikkiin Kuntalehden tilauksiin
Lue lisää Päikystä osoitteessa abilita.. /paikky Parasta varhaiskasvatusta kunnassasi KL2_32-68.indd 68 30.1.2024 8.30. Abilitan Päikky on suomalaisten kuntien tarpeisiin kehitetty toiminnanohjausjärjestelmä, joka helpottaa päiväkodin päivittäisten tehtävien hallintaa, automatisoi paperitöitä ja sujuvoittaa dokumentaatiota sekä viestintää vanhempien kanssa. Lyhyesti sanottuna Päikky hoitaa siis melkein kaiken – paitsi lapset. Vaka-järjestelmällä on iso merkitys sille, kuinka sujuvasti kunnan varhaiskasvatus toimii