3 I 2020 I 5.3. [ Kolumni ] Saara Vauramo: Ilmastoviisautta lähiöistä NYT ON KIIRE Sekajätteen määrä kasvaa, vaikka lajittelua lisätään Ylivieska huolehtii Kalajoen kunnosta Levillä lämpiävä kerrostalo yllättää Mari Pantsar patistaa ilmastotoimiin: KL3_1.indd 1 26.2.2020 12.11
Liity edelläkävijöiden joukkoon. Toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöinvestointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen, jonka avulla vauhditamme kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Nyt tarjoamme myös yhteiskunnallista rahoitusta erityisen vaikuttaviin hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oppimista. KL3_2-5.indd 2 26.2.2020 12.12. kuntarahoitus.. Kuntarahoitus on edelläkävijä kestävän kehityksen edistäjänä
kuntarahoitus.. Ilmassa ja jopa lakikirjassa on ollut paljon hyviä ajatuksia, mutta EU:ssa asti on huomattu Suomen jätehuollon vastuiden olevan epäselvät. Jätehuoltoon selkeyttä NYT VIIMEISTÄÄN koko jätehuollon tilanne täytyy Suomessa selkiyttää: jätehuollon järjestämisvastuun on oltava yksiselitteisesti kunnilla, jolloin myös kuntalainen voi koko maassa luottaa toimivan palvelun saamiseen järkevällä hinnalla. Toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille ympäristöinvestointeihin tarkoitetun vihreän rahoituksen, jonka avulla vauhditamme kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Muutoksia Kuntalehdessä Kuntalehteä neljä vuotta vetänyt päätoimittaja Marja Honkakorpi siirtyi helmikuussa uusien haasteiden pariin yrittäjäksi. Kunta-alan journalistiikan syväkasteen sain vuosina 1998– 2008 toimiessani Porvoossa Uusimaa-maakuntalehden päätoimittajana. markku.vento@kuntalehti.fi KL3_2-5.indd 3 26.2.2020 12.12. Itse olen ollut KL-Kustannuksen Kuntatekniikka-lehden päätoimittajana nelisen vuotta, ja jatkan myös sen päätoimittamista. Kuvaavaa kasvaville ympäristötietoisuuden ja kiertotalouden innovaatioille on ollut se, että vain vuosi sitten astui voimaan Juha Sipilän, kesk., hallituksen sorvaama muutos vuoden 2012 jätelakiin. Sen mukaan kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt saavat toimia markkinoilla 10 prosentilla liikevaihdostaan, vaikka EU:n hankintadirektiivi olisi mahdollistanut 20 prosentin myynnin muille kuin omistajille. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2020 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento (va.) Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” Liity edelläkävijöiden joukkoon. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Samalla eri kierrätysmahdollisuudet on turvattava myös haja-asutusalueilla, puhumattakaan isojen kaupunkien kerrostalokortteleissa. Se tarkoittaa paitsi toimivan kiertotalouden luomista, myös kulutustottumusten merkittävää muuttamista. Laaja toimittajaverkko hoitaa kuntauutisointia kovalla sykkeellä. On pidettävä kristallinkirkkaana mielessä koko jätehuollon ja myös kiertotalouden päämäärä: ilmastonmuutos on asettanut tavoitteet aivan uuteen asentoon. Lain säätämisessä ollaan myöhässä, mutta ehkä tässäkin tapauksessa on syytä huokaista, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. • Järjestämisvastuun on oltava yksiselitteisesti kunnilla. Suomella tavoitteen saavuttaminen on työlästä: vuoden 2018 tilaston mukaan Suomen kierrätysaste oli 42 prosenttia. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Punamusta Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. Honkakorven aikana Kuntalehti uudistui voimakkaasti ja eteni vahvasti myös digitaaliseen ja online-maailmaan. Suurin vaikeus saattaa olla yhdyskuntajätteen kokonaismäärän kasvu jopa bruttokansantuotetta enemmän, kun päämääränä pitää olla jätemäärän absoluuttinen ja suhteellinen väheneminen. Martta Nieminen toimii Kuntalehden tuottajana ja Ville Miettinen kuntalehti.fi-verkkotoimituksen vetäjänä. Kuntalehden ja kuntalehti.fi-sivuston toiminta jatkuu normaalisti tuttujen ammattilaisten voimin. EU:N JÄTEDIREKTIIVI linjaa nyt jätehuollon askelmerkit pitkälle tulevaisuuteen: viiden vuoden päästä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä täytyy kierrättää ja prosenttimäärä nousee vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttiin, vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttiin. V almisteilla oleva jätelain uudistus tulee määrittelemään EU:n jätedirektiivin raameissa Suomen jätehuollon toimintamallit. Kunta-ala vastusti lakia kiivaasti, ja niinpä Sanna Marinin, sd., hallituksen ohjelmassa prosenttiosuuden lasku edelleen 5 prosenttiin vuonna 2030 pyyhittiin pois. Nyt tarjoamme myös yhteiskunnallista rahoitusta erityisen vaikuttaviin hankkeisiin, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja oppimista. Uudistuksen oli tarkoitus valmistua vielä tämän kevään aikana, jotta se olisi saatu voimaan EU:n direktiivin mukaisesti heinäkuussa. Kuntarahoitus on edelläkävijä kestävän kehityksen edistäjänä. Kuntalehti 3 / 2020 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 105
16 Kuva: Laura Oja Piirros: Matti Pikkujämsä Mari Pantsar: Olisi pitänyt päättää, että turpeen energiakäyttö Suomessa lopetetaan. 13 Raportti, Kuvattua 14 Sanottua, Ilmasto, Tape [ Teema: Ympäristö ] 16 Monen siivoojan soppa 22 Tässä onnistuimme: Hiilijalanjälki minimiin 26 Vastakkain: Metsämiesten mittelö 30 Ei pelkkää ilmastotyötä 35 Luonnonsuojelun supervuosi 36 Leuto talvi toi säästöjä ja kuluja 38 Lappeenranta etuajassa 41 10 kysymystä ilmastobudjetista 42 Kerrostalo lämpiää levillä 44 Voisiko lentokone lentää levällä. [ Lakiklinikka ] a 50 Kuntien ympäristöviranhaltijat ovat lainsäädännön moniosaajia [ Kirjat ] 51 Pieni Suomi torppaa ilmastonmuutosta [ Ajassa ] 51 Työllisyyden kuntakokeilut käyntiin vasta syksyllä, Pitovoima ratkaisee [ Työ ja tekijä ] 52 Takaisin napapiirille [ Luottamuksella ] 56 Tehokkuutta työllistämiseen [ Seuraava numero ] 58 Teema: Sote • Väestön vähenemisestä puhutaan usein liian kielteisesti ”On yleinen harhaluulo, että elämä pienissä kunnissa olisi vaikeaa” KL3_2-5.indd 4 26.2.2020 12.12. 4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. Jätemäärä kasvoi myös Suomeen väkilukuun suhteutettuna. [ Kansi ] Laura Oja kuvasi Sitran johtajan Mari Pantsarin Lapinlahden entisen sairaalan puistossa Helsingissä. [ Kolumni ] 45 Saara Vauramo: Ilmastoviisautta lähiöistä [ Kunnan töissä ] 46 Tavallaan talk show -isäntä [ Uutisanalyysi ] 48 Hannu Lehtilä: Aina jonkun sauna palaa [ Lakia lukien ] 49 Kuinka kunta varautuu aurauskulujen vaihteluihin. 6 [ Sisältö 3/2020 ] s. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Ei tuhlata aikaa! [ Alussa ] 12 Kunnan aarre, Kesätapahtumat, Mikä vaakuna
Lisäksi käytämme vain tuulisähköä. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• s. Inka Silfsten, Kuopio: Emme omista autoa, vaan kuljemme pyörällä ympäri vuoden, syömme kasvispainotteista ruokaa ja asumme pienessä kodissa. • Lieksa pitää Siun soten säästötoimia väärin kohdennettuina ja väläyttää jopa eroa kuntayhtymästä • Kunnan velalliselle tarjottava apu laajenee – tavoitteena pikavippeihin turvautumisen vähentäminen • Tohmajärven sote-palveluiden kokonaisulkoistus päättyi – ”Ei tämä kuntayhtymä ideaalimalli ole” KL3_2-5.indd 5 26.2.2020 12.12. 22 Kuva: Esa Melametsä Kuva: Akseli Muraja Tapio Koistinaho, Ylivieska: Sitoutuminen Kalajoen kunnostamiseen on lisääntynyt. 30 s
6 Kuntalehti 3 / 2020 EI TUHLATA AIKAA! [ Hän ] Meillä ei ole ilmastotoimiin tolkuttomasti aikaa, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar. KL3_6-11.indd 6 26.2.2020 12.13
Muuten me menetämme pelin. Nyt on oikeasti kiire. Ei tuhlata aikaa! KL3_6-11.indd 7 26.2.2020 12.13. EI TUHLATA AIKAA! Ilmastonmuutoksen torjunnassa kunnilla on ratkaiseva merkitys, vakuuttaa Sitran johtaja Mari Pantsar. Meillä on jo ratkaisuja, mutta ne on otettava heti käyttöön. Kuntalehti 3 / 2020 7
Viidellätoista pohjoismaisella ratkaisulla voitaisiin vähentää yhtä paljon päästöjä kuin Eurooppa tuottaa päästöjä vuodessa, jos ratkaisut monistettaisiin vertailukelpoisiin maihin. Hän on huomannut, ettei ilmastokriisin esillä pitämistä kuitata enää viherpiiperryksenä. Tässä on viivyttelyn makua ilmassa. Kulunut talvi on pannut monet ilmastonmuutoksen epäilijätkin miettimään, johtuuko lauha talvi ilmaston lämpenemisestä. Niillä voi olla monta sataa kertaa suurempi merkitys kuin se, että vähennämme omia päästöjämme. Olisi pitänyt päättää, että turpeen energiakäyttö Suomessa lopetetaan. Ainoa asia, jota meillä ei ole, on poliittinen tahto. Tutkimuksia ja selvityksiä on tehty vaikka kuinka paljon. Jopa Finlandia-hiihto, johon hän oli ilmoittautumassa miehensä kanssa, jouduttiin perumaan. Asiantuntijaksi kutsutulla Pantsarilla oli kokouksessa toiveikas olo. Se tarkoittaa noin neljää gigatonnia. Teollisuusyritykset ja myös monet kunnat ottavat asian vakavasti. Pantsarilla on ehdotus niille kunKuntien ja energiayhtiöiden pitäisi mahdollisimman nopeasti käynnistää valtion kanssa keskustelu siitä, kuinka paljon tukea valtio voi antaa, että päästään eroon turpeesta, sanoo Sitran johtaja Mari Pantsar. TURPEESTA EROON Helmikuun alussa maan hallitus järjesti näyttävän ilmastokokouksen Helsingin Vuosaaressa. Ja se maksaisi vuositasolla yhtä paljon kuin maailma käyttää yhdeksässä päivässä fossiilitukiin. Pantsarin vastuualueena Sitrassa on hiilineutraali kiertotalous. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johtaja Mari Pantsar nauttii säästä, mutta harmittelee, ettei hänen kotinurkillaan Hollolassa, Lahden liepeillä, voi hiihtää. Yhden nukutun yön jälkeen hänen oli kuitenkin pakko myöntää, että olisi odottanut enemmän. Niin pitkään, kun me poltamme turvetta, emme ole tosissamme ilmastotoimissamme. Se olisi tehtävissä, jos vain haluttaisiin. Nyt se päätettiin perustaa, mutta Pantsar pelkää, että asia haudataan työryhmään. Suomelle on tärkeää kehittää ratkaisuja ja viedä niitä muihin maihin, kuten esimerkiksi Neste ja Outotec tekevät. KL3_6-11.indd 8 26.2.2020 12.13. Tämä olisi päättämistä vaille valmis asia, sillä faktat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Hänestä tuntui, että tästä vielä tulee jotain. Toki omat päästömmekin on saatava vähentymään Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että otettaisiin vain parhaita ratkaisuja käyttöön. Aina keksitään joku tekosyy, minkä vuoksi nyt ei tarvitse tehdä päätöksiä. Pantsar kuitenkin tietää, että paljon enempään pystyttäisiin maailmanlaajuisesti – vaikka heti. Se on vaarana. Ilmastonmuutosta voisi hillitä helposti. Eli meillä olisi ne rahat ja meillä olisi teknologia. Vähäpäästöisyydestä on tullut kilpailutekijä. Emme puhu Pantsarin kanssa kuitenkaan säästä enempää, vaan keskitymme ilmastonmuutokseen. Lapinlahden entisen sairaalan puisto Helsingissä näyttää keväiseltä, vaikka pitäisi olla talvi. Hallitusohjelmassa luvattiin, että turpeen polton vähentämistä pohditaan työryhmässä. [ Hän ] 8 Kuntalehti 3 / 2020 A Aurinko paistaa kirkkaasti
Hän arvelee, että teollisuuden kilpailukyky ei tästä kuitenkaan kärsi. Meillä on jo ratkaisuja, mutta ne on otettava heti käyttöön. Nyt olisi päätösten aika. Me olemme pitkään olleet sitä mieltä, että ne pitäisi poistaa. Se kertoo siitä, miten hitaasti asiat Suomessa etenevät. Hallituksen kaavailemalla ilmastorahastolla voi olla myös suuria vaikutuksia, vaikka siitä tiedetään vielä vähän. Sitralla oli vuosina 2014–2015 Resurssiviisas alue -ohjelma, johon valittiin muutamia edelläkävijäkaupunkeja ja -kuntia, ja kehitettiin resurssiviisauden toimintamalli. Niin kuntien kuin yritysten ja valtionkin kannattaa muistaa, että mitä vähemmän me nyt vähennämme päästöjä, sitä enemmän niitä joutuu tulevaisuudessa vähentämään. Lisäksi yli 70 Hinku-kuntaa on sitoutunut tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Cleantechistä puhuttiin kymmenen vuotta sitten mahdollisuutena, jonka avulla Suomi saa lisää vientiä ja sitä kautta hyvinvointia. Pantsar huokaa, että nyt on paljon samoja asioita pöydällä kuin silloin. Hän piti kiertotalousnaruja käsissään komissiossa ollessaan. Se on edelleen Iin ohjenuorana ja pitäisi ottaa kaikkien muidenkin kuntien käyttöön. Muistan kun Ii tuli mukaan. Mielettömän hyvä esitys. Ei tuhlata aikaa! Ilmastotalkoisiin rivakasti lähtevät pääsevät Pantsarin mukaan helpommalla. Ii lähti tekemään Sitran konseptoimaa tiekarttaa, jonka tavoitteena on, että ei jätettä, päästöjä eikä ylikulutusta vuoteen 2050 mennessä. Valtion pitää luoda sellainen markkina, että vähähiiliset ratkaisut ovat aina kannattavampia ja edullisempia kuin päästöjä aiheuttavat. Kuntalehti 3 / 2020 9 . Toivoisin turpeelle kivihiilikiellon tapaista kieltomekanismia. Monta kertaa ne ovat tarpeeksi pieniä, että ne pystyvät tekemään päätöksiä, mutta ne ovat myös tarpeeksi suuria, että voivat ottaa ratkaisuja käyttöön laajemmin. nille, joissa turpeen energiakäyttö on merkittävää. Porkkana antaisi teollisuudelle taas enemmän mahdollisuuksia itse valita keinot. Nyt on oikeasti kiire. Ajattelimme, että julkisten hankintojen kautta saadaan hankkijat ostamaan täysin uutta teknologiaa, mutta edelleen samat asiat ovat esillä. Pantsar patistaa kuntia toimimaan – heti. Pantsar kannattaa lämpimästi hintaohjausta kuluttajamarkkinoille. Siihen hänellä on hyvä peruste. Jo kymmenkunta vuotta sitten tehtiin valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista julkisista hankinnoista. Vajaat parikymmentä kuntaa on tehnyt perusteellisen tiekartan. Pantsar on miettinyt, miksi Suomessa on kuitenkin monta ilmastoasioissa todella edistyksellistä kuntaa ja päätynyt siihen, että se lähtee johtajuudesta. Hänet nimitettiin aikoinaan Jyrki Kataisen, kok., hallituksen cleantech-ohjelman johtoon. Myöhemmin se on vaikeampaa ja kalliimpaa. Verkostoon pääsi myös Ii. LIIKENNEMERKKI TUOTTEISIIN Vaikka Pantsar on pettynyt hallituksen turvepolitiikkaan, hän iloitsee siitä, että teollisuuden energiaverojen palautukset poistuvat ja teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimiin asteittain ensi vuodesta lähtien. Pantsarin mielestä nyt pitäisi muutenkin miettiä tarkkaan, mitä ilmastopuolella pitäisi enää tutkia. Tavoitteena oli, että yksi prosentti kaikista hankinnoista pitäisi suunnata täysin uusiin teknologioihin. Jos on hintaohjausta, ihmiset ovat niin fiksuja, että ostavat edullisempia tuotteita. Energiaverojen palautukset on yksi muoto ympäristölle haitallisista tuista, ja niihin on ollut hirveän vaikea koskea. Turve tulee olemaan häviävä ratkaisu. KUNNAT RATKAISEVAT Kuntia Mari Pantsar seuraa tarkkaan. Kuntien ja energiayhtiöiden pitäisi mahdollisimman nopeasti käynnistää valtion kanssa keskustelu siitä, kuinka paljon tukea valtio voi antaa, että päästään eroon turpeesta. Kun hän kuunteli Iin kunnanjohtajan Ari Alatossavan esitystä hallituksen ilmastoseminaarissa, hän riemuitsi. Hän toivoo, että kuluttajatuotteisiin, esimerkiksi elintarvikkeille, saataisiin yksinkertaisia merkintöjä Meillä on rekkalasteittain selvityksiä ja raportteja. Ympyrä on sikäli sulkeutunut, että Pantsar tekee nyt Sitrassa töitä Kataisen kanssa, joka aloitti helmikuun alussa Sitran yliasiamiehenä työskenneltyään vuosia Euroopan komission varapuheenjohtajana. Pantsarin mielestä tarvitaan molempia. Poliittinen päätöksenteko on Pantsarille tuttua pitkältä ajalta. On väärä viesti, että tarvitaan paljon uusia tutkimuksia, koska meillä on rekkalasteittain selvityksiä ja raportteja. Emme silloin arvanneet, kuinka merkittävä peluri pienestä kunnasta tulee. Kymmenessä vuodessa huoli ilmastosta on kasvanut räjähdysmäisesti. Muuten me menetämme pelin. Aina kysytään, pitäisikö kannustaa porkkanoilla vai kiristää rajoituksilla ja maksuilla. Ei monikaan silloin puhunut ilmastonmuutoksesta uhkana. Suomessa kivihiilikielto on ollut erittäin hyvä esimerkki siitä, että kiellolla on tehoa. Uskon, että kunnat ja kaupungit ratkaisevat tämän pelin. KL3_6-11.indd 9 26.2.2020 12.13. Ehdottomasti pitää ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin
Jos liian moni tuntee, että joutuu kärsimään, siitä tulee vain levottomuuksia ja pahoinvointia. Teorian tuominen käytäntöön oli tosi kiehtova ajatus. Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa on tällainen malli. Kaikkea päästöjä aiheuttavaa toimintaa pitäisi Pantsarin mielestä verottaa enemmän, mutta se olisi tehtävä budjettineutraalisti eli samalla voisi laskea työn ja yritysten verotusta. Oli myös vanhoja saha-alueita, joille oli rakennettu asuntoja. Ilmastonmuutos oli raportissa muutettu rahaksi eli millaiset kustannukset siitä koituvatkaan. Ja sitten poliitikot eivät uskalla tehdä päätöksiä. Yhtäkkiä hän tajusi, että kaikki laboratorioissa tehdyt hienot kokeet, joissa oli sekoitettu aineita ja saatu aikaan räjähdyksiä, tapahtuvat myös luonnossa. Pantsar pohti, miten niitä kunnostetaan. Piti miettiä yhden maailman saastuneimman joen, Kymijoen, kunnostusta. Oli jännää huomata, että kaikkeen löytyy tieteellinen selitys. Meilläkin tällaista on mietittävä. Hän uskoi viihtyvänsä lopun ikäänsä lehtorina, mutta meni jo vuoden kuluttua konsulttitoimistoon arvioimaan maaperän riskejä. 1990-luvulla oli paljon saastuneita alueita, jotka piti saada muuhun käyttöön. Kun Maailmanpankin entisen pääekonomistin Nicholas Sternin raportti Britannian hallitukselle syksyllä 2006 tuli, herätti se myös Pantsarin. Kun Esimerkiksi punaisen lihan tai polttoaineiden hinta voi nousta, mutta pienituloisille ja niille, jotka joutuisivat kärsimään liikaa, voisi antaa palautuksia, ehdottaa Mari Pantsar. Vähän myöhemmin metsäjätti UPM:n ympäristöasiantuntijana ja -päällikkönä hänen vastuullaan oli seitsemän vuoden ajan isoja hankkeita. KL3_6-11.indd 10 26.2.2020 12.13. Emme millään saa kaikkia ihmisiä muuten mukaan. Suomessa on tietysti ollut aktiivisia ympäristöherättelijöitä jo 1980ja 1990-luvuilla, vihreiden lisäksi jonkin verran myös muissa puolueissa. Sen pitäisi olla tosi helppo ymmärtää. Esimerkiksi punaisen lihan tai polttoaineiden hinta voi nousta, mutta pienituloisille ja niille, jotka joutuisivat kärsimään liikaa, voisi antaa palautuksia. Se on Pantsarin mukaan saanut erittäin hyvää palautetta. Ei mitään lukuja, vaan vaikka liikennemerkki. Väiteltyään analyyttisestä kemiasta tohtoriksi vuonna 1997 hän sai paikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella. [ Hän ] 10 Kuntalehti 3 / 2020 ympäristövaikutuksista. YMPÄRISTÖHERÄTYS Pantsar itse sai ympäristöherätyksen 1990-luvun lopulla
Tämä on Pantsarin mielestä jäänyt liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi perussuomalaisten tammikuussa julkistamat ilmastolinjaukset olivat yllättävän hyviä. Kyllähän hyvin monet tutkijat sanovat, että eliölajien sukupuutto eli luontokato on paljon vakavampi ja pidemmälle edennyt ongelma kuin ilmastonmuutos. Hän huomauttaa, että YK:n arvion mukaan kymmenen vuoden aikana kolmannes maapallon pinta-alasta pitää suojella tai muuten biodiversiteetin eli monimuotoisuuden katoa ei voida pysäyttää ja siitä koituu ihmisille ongelmia. Koska hän puhuu ja kirjoittaa selkeästi, hän on suosittu esiintyjä ja kolumnisti. Pantsarin työ ilmastolähettiläänä jatkuu. Siitä hän on keskustellut myös miehensä, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen kanssa, joka on entinen kokoomuspoliitikko. Rankka vanha lausuma. Olen tosi huolissani luonnon monimuotoisuudesta. Kollega Sitrassa, Oras Tynkkynen, on tullut tunnetuksi siitä, että matkustaa työmatkansa Eurooppaan junalla. Yritän minimoida matkustamisen, mutta varmasti joskus ehkä lennän jonnekin lomallekin. Kuntalehti 3 / 2020 11 [ Kuka. Luonnossa kaikki liittyy kaikkeen. Pystyn enemmän vaikuttamaan Sitrassa, Pantsar hymyilee. Pantsar on pannut merkille, että puolueet laidasta laitaan ovat vihdoin myöntäneet, että ilmastonmuutos on ongelma ja ihmisen aiheuttama. ] Mari Pantsar • Syntyi 10.1.1969 Savonlinnassa • Asuu Hollolassa • Koulutukseltaan filosofian tohtori • Työskennellyt aiemmin ympäristöalan konsulttina, UPM:n ympäristöasiantuntijana ja -päällikkönä, Suomen cleantech-klusterin ohjelmajohtajana Lahden tiedeja yrityspuistossa sekä Kataisen hallituksen cleantech-ohjelman johtajana • Johtajana Sitrassa vuoden 2014 alusta • Perheeseen kuuluvat puoliso ja aikuinen tytär • Harrastaa kaikenlaista urheilua ratsastuksesta kuntosaliin Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja Pantsar kirjoitti viime vuonna Jouni Kerosen kanssa kirjan Tienhaarassa – Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella, he siteerasivat eduskunnan jo jättänyttä kokoomuksen Pertti Salolaista, jonka mukaan ”ihmiskunta on menossa suoraa päätä kohti helvettiä, mutta tämä sukupolvi vielä ensimmäisessä luokassa”. Lihaa hän ei juurikaan syö, mutta joutuu matkustamaan välillä työmatkoille lentäen. UUDET SELLUTEHTAAT Uusia sellutehtaita, joiden yhteydessä usein mainitaan ”bio”, suunnitellaan ympäri maata. Politiikkaankin useat puolueet ovat houkutelleet, mutta hän on kieltäytynyt, koska politiikan keskusteluilmapiirin kiristyminen tuntuu ikävältä. Vuosi sitten hän myi vanhan bensa-autonsa ja osti kokoontaitettavan polkupyörän, jolla voi polkaista Sitran pääkonttorista Ruoholahdesta kaupungille. Pantsar näkee luonnon monimuotoisuudesta olevan hyötyä metsätaloudelle, ruoantuotannolle, lääketieteelle sekä myös ihmisten terveydelle, esimerkiksi hillitsemään allergioita ja hengitystiesairauksia. EI POLITIIKKAAN Hollolan ja Helsingin välisen työmatkan Pantsar matkustaa usein junalla – ellei hyppää miehen seuraksi hybridiautoon. Tosi ikävä noidankehä. Itsekin mietin, onko jollain mönkiäisillä merkitystä, mutta jos hyönteiset häviävät, sitten häviävät niitä syövät linnut ja niin edelleen. • Perussuomalaisten tammikuussa julkistamat ilmastolinjaukset olivat yllättävän hyviä. Tutkijapiireissä ymmärretään sen tärkeys, mutta sitä ei osata pukea sellaiselle kielelle, että se kiinnostaisi isoa yleisöä. KL3_6-11.indd 11 26.2.2020 12.13. Pantsar ei ole pelkästään huolissaan puun riittävyydestä tai hiilinieluista. Siihen hakkuumäärät ja -tavat vaikuttavat äärettömän paljon. Hän pelkää, että hakkuualueille istutettaisiin vain yhtä tasaikäistä puulajia
kesäkuuta. • Katja Martelius [ Kesätapahtumat ] [ Mikä vaakuna. HAILUOTO on Suomen kolmanneksi suurin saari ja noussut aikanaan Perämerestä maan kohoamisen mukana. Odotamme tietysti, että vastanneiden kuntien määrä kasvaa tänä vuonna. Ne ovat usein kannanottoja ja kommentteja ympäristön puolesta. KAIKKI KUNNAT SAAVAT maaliskuussa Kuntalehdeltä sähköpostikyselyn kunnan tärkeimmistä kesätapahtumista. ] HAILUODON kunnan vaakunan aihe kuvaa saarikunnan yhtä elinkeinoa. Valinta on sattuva, sillä Rapinoja on kuntalaisia. Organum on saksalaisen akustiikkataiteilijan Lukas Kühnen paikalle suunnittelema tilataideteos. OULUN edustalla sijaitsevan noin tuhannen asukkaan Hailuodon saaren taidekokoelma käsittää yhteensä 115 työtä, kertoo kunnan kulttuurisihteeri ja kirjastonhoitaja, paikkakunnan taide-elämän primus motor Kari Blomster. 12 Kuntalehti 3 / 2020 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Luonnonvalo on ajatuksia herättävä teos, Blomster sanoo. Niistä kerrotaan Kuntalehden matkailuteemaisessa numerossa 7/2020, joka ilmestyy 11. Työtovereina Hirvi, Jänis ja Rusakko, lukee teosnimen alla. Tämä kolmen kupolin kattama betoninen iglu istuu luontevasti Ulkokarvon maisemaan ja vetoaa kaikkiin aisteihin. KL3_12-15.indd 12 26.2.2020 12.20. Kesäkuun Kuntalehteä kannattaa käyttää oppaana! Martta Nieminen Veistetäänkö hiekkaa ja mennään torille. Usein Rapinoja hankkii materiaalinsa Hailuodon kankailta ja rantaniityiltä. Kasvitiedettä ja maantiedettäkin opiskellut Rapinoja on käyttänyt jo parinkymmenen vuoden ajan taiteensa aineksina muun muassa puolukan lehtiä, pajunkissoja, suovillaa ja järviruokoa. Syksyisin sen rannoilla saattaa levähtää matkallaan tuhatkuntakin joutsenta. Kesätapahtumakysely sai viime vuonna valtavan suosion, jopa yli 160 kuntaa vastasi. Tilateos on aina avoinna, vinkkaa Blomster. Organum on veistos, johon saa mennä sisälle, ja kupolisalissa voi laulaa, soittaa tai vaikka kuiskailla. Hänelle on tärkeää myös se, miten luonto muovaa teosta vielä sen valmistumisen jälkeen. Mutta kuvataiteilija Anni Rapinojan Luonnonvalo, 2015, on ripustettu paraatipaikalle kunnantalon aulaan, ja siinä meillä on Hailuodon kunnan aarre. Vaakunan on suunnitellut TeuvoPentti Pakkala. Luonnonvalo on herkkä kattokruunu, joka on tehty paikallisten metsänelukoiden papanoista. Kannattaa muistaa, että pienikin tapahtuma pienessä kunnassa on tärkeä niin omille asukkaille kuin lomailijoillekin. Vaakunan selitys on sinisessä kentässä hopeinen merihankain. Ne muodostavat elegantteja helminauhoja, jotka risteävät juhlallisesti toistensa välistä. Blomster sanoo painokkaasti, että jos taiteenystävä matkaa Hailuotoon, hänen on ehdottomasti koettava papanakruunun lisäksi Hailuoto Organum, 2014. Kunnat voivat tilata Kuntalehteä kesätapahtumissaan jaettavaksi postikulujen hinnalla. Hailuoto: Luonnonvalo, 2015 Kuva: Janne Kauppinen/ Museoja tiedekeskus Luuppi Luonnonvalo on alun perin osa useamman papanakruunun sarjaa, ja Hailuodon kunta sai sen lahjoituksena Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahastolta. Hailuodon kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan huhtikuussa 1966, ja sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön saman vuoden joulukuussa. Siitä olemme ylpeitä. Kokoelmassa on varsinaisia herkkuja, kuten esimerkiksi Marjatta Hanhijoen grafiikkaa ja Outi Heiskasen viivasyövytys Diiva kaalimaalla. Hän on syntyjään Hailuodosta, ja hänet tunnetaan kansainvälisestikin luonnon materiaaleja hyödyntävistä teoksistaan
[ Raportti ] KUNTALEHTI kertoi tammikuussa Vesilahden väririidasta, jossa kiinteistönomistaja määrättiin vaihtamaan omakotitalonsa pinkki väri, joka ei soveltunut asemakaavaan. Tämän tarkoitus ei ole olla synkistelyraportti, hän muistutti julkistamistilaisuudessa. Naapurit myötävaikuttivat luvan myöntämiseen. Emme halua sellaista mallia, jossa kaikki ohjataan valtiovarainministeriöstä. Sokos Hotelli Vaakunan meneillään olevassa remontissa uusitaan myös vuonna 1987 valmistuneen hotellin julkisivu, ja vaaleanpunainen pinta pysyy. Hän toivoo, että kunnissa perehdytään siihen hyvin. Monille kunnille tiedossa on kuitenkin raportin perusteella kylmää kyytiä: ikäihmisiä on entistä enemmän, syntyvyys laskee, työvoima vähene, keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu ja niin edelleen. Ensimmäiset saamamme ehdotukset olivat tiukemman punaisia. Toisaalta hempeän vaaleanpunainen rakennus löytyy aivan Kouvolan keskustastakin. Rakennusvalvonta ei toimi yksin, vaan soveltuvuuden määrittely on rakennusvalvonnan, kaavoitusyksikön ja mahdollisesti myös infrarakentamisen yhteistyötä, Kouvolan rakennusvalvontajohtaja Tapani Ryynänen korostaa. Valtiovarainministeriön kuntaja aluehallinto-osaston ylijohtajan Jani Pitkäniemen mukaan yli 300-sivuisen raportin tarkoituksena on toimia keskustelunavauksena. Kuntaministeri pitää tärkeänä, että kunnallinen itsehallinto pysyy vahvana jatkossakin. Aivan läpihuutojuttu sen sijaan ei ollut taannoin läheisen kauppakeskus Valtarin uusi punaisenkirjava julkisivu. Siinä loivensimme sävyä. – Kuntien tilannekuva 2020 -raportissa. Eija Kallioniemi KL3_12-15.indd 13 26.2.2020 12.20. Lupaa hän haki käskystä jälkikäteen. Raportin vastaanottanut kuntaministeri Sirpa Paatero, sd., painotti, ettei valmisteilla oleva sote-uudistus ratkaise kaikkia ongelmia. Raportissa muistutetaan, että perustuslaki mahdollistaa kuntien tehtävien eriyttämisen. Tosin lähinaapureita on aina kuultava. Hänen mielestään voidaan miettiä myös kannustamista kuntaliitoksiin ja mahdollista uutta vapaakuntakokeilua. Omistaja ei tiennyt radikaalin värimuutoksen edellyttävän toimenpideluvan hakemista. Ilmeisesti siihen on totuttu. Väri on hyväksytty alkuperäisessä rakennusluvassa, ja sen mukaan mennään. Liilan talon ympärille rakentamansa aidan Naapurusto puolsi liilaa Kouvolan Voikkaalla sijaitsevan talon liila väritys sai toimenpideluvan jälkikäteen. Ulkomaalaistaustainen kiinteistönomistaja maalasi vaaleankeltaisen talonsa pari vuotta sitten räikeän liilaksi. Martta Nieminen Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-065-5 Kylmää kyytiä kunnille omistaja maalasi lupapäätöksen mukaisesti tummanruskeaksi. Kuntalehti 3 / 2020 13 [ Kuvattua ] . Kunnille väripäätökset eivät ole makuasioita vaan perustuvat maankäyttöja rakennuslakiin, joka painottaa soveltuvuutta ympäristöön. Tässä tapauksessa ympäristöstä tuli suorastaan positiivisia kommentteja, mikä saattoi vaikuttaa myönteiseen lupapäätökseen, Ryynänen kertoo. SUOMEN KUNTAKENTÄN eriytymiskehitys on johtamassa tilanteeseen, jossa voi olla aiempaa vaikeampi varmistaa, että kaikilla kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään, kiteytetään valtiovarainministeriön helmikuussa julkaisemassa Kunnat käännekohdassa. Voikkaan liila talo sijaitsee teollisuusalueen kupeessa, jossa rakentaminen on jo ollut aiemmin vivahteikasta. Ainakaan minun 15-vuotisella virkaurallani siitä ei ole tullut kertaakaan kansalaispalautetta, Ryynänen kertoo. Paateron mukaan tätä onkin pohdittava. Kouvolan Voikkaalla sattui toisenlainen tapaus
Katja Martelius Kuva: Liisa Takala ohjelmanumero on teltan pystyttäminen metsään. Siellä Wallinmaa voisi näyttää, miten puun ikääntymisen voi helposti havaita eripaksuisista vuosirenkaista. Toinen vaihtoehto olisi viedä luontokerholaiset lähimetsään, jossa on tehty viime aikoina hakkuutöitä. Siihen hommaan Wallinmaa oikeastaan ajautui, sillä hän on ollut mukana nuorten Luonto-Liiton toiminnassa pienestä asti. Wallinmaa kertoo, että erityisen suosittu Tulijoita olisi vaikka kuinka paljon. Vilma Wallinmaa vie tänään luontokerholaisensa Espoon Laajalahdelle. Esimerkiksi tänään Sepon koulun takapihalla viheriöi nurmikko, vaikka eletään sydäntalvea. Jonkin aikaa sitten luontokerholaiset järjestivät oman pienen ilmastomielenosoituksensa ja tekivät sinne hienoja kylttejä, kertoo Wallinmaa. Sellainen on vaikka Espoon Karhusaari, joka on meren puolelta aivan oikeaa saaristoluontoa tuulessa käyristyneine mäntyineen, hiekkarantoineen ja kallioineen. VIIME VUOSIEN aikana luontokerhotoiminta on ollut aina vain suositumpaa. On myös hienoja luontokohteita, jotka olisivat vain kävelymatkan päässä. Flunssa-aalto on nimittäin viime päivinä riehunut espoolaisen Sepon koulun oppilaiden keskuudessa, ja moni kerholainen potee kuumetta kotona. Viime vuonna tähän samaan aikaan laskimme kerhossa mäkeä liukureilla ja pulkilla. Lähimetsä onkin kerholaisille tuttu paikka, sillä luontokerhoa pidetään ulkona aina kun se on vain mahdollista. Hän on vetänyt eri-ikäisten lasten luontokerhoja pääkaupunkiseudulla nyt yhdeksän vuoden ajan. Wallinmaa itse käyttää paikallisia metsiä edelleen ahkerasti ja yöpyykin välillä reissuillaan pääkaupunkiseudun luonnossa. Isä sai lehtensä, kun Wallinmaasta tehtiin luontoliittolainen. Myös lapset ovat ottaneet asian sydämelleen. Wallinmaa vetää luontokerhoja osin harrastuksensa mutta myös itse asian vuoksi. Niinpä Wallinmaa suunnittelee pienentyneelle ryhmälleen täksi iltapäiväksi retkeä Laajalahden rantaan luontotalo Villa Elfvikiin, jossa on esillä vuoden luontokuvia esittelevä näyttely. • Vilman kanssa retkelle! KL3_12-15.indd 14 26.2.2020 12.20. Wallinmaan mukaan tulijoita olisi vaikka kuinka paljon. Hän haluaa välittää koululaisille ja heidän perheilleen mallin siitä, että ulkona voi olla muuallakin kuin merkityillä ja valaistullla leikkipaikoilla. Lapset ovat huolissaan myös siitä, että lähimetsässä on niin paljon roskia. Liittyminen kävi aikanaan niin, että Wallinmaan biologi-maantieteilijäisä halusi kovasti lukea Luonto-Liiton Sieppo-lehteä, jonka jokainen järjestöön liittynyt lapsi saa jäsenyyden mukana. Sinne Wallinmaa vei kerholaisensa kevätretkelle. Moni luontokerholaisista ei koskaan ollut käynyt Karhusaaressa, vaikka sinne on Sepon koululta vain lyhyt matka. 14 Kuntalehti 3 / 2020 [ Hyväntekijä ] LUONTOKERHON vetäjän Vilma Wallinmaan, 36, suunnitelmat tämän tiistai-iltapäivän kolmasja neljäsluokkalaisten kerhoa varten menevät nyt uusiksi. Sadekaan ei välttämättä haittaa. VANTAALTA kotoisin oleva Wallinmaa on itsekin viettänyt lapsuutensa leikkimällä lähimetsissä. Nyt koko ohjelma on mennyt uusiksi. Hän pohtii, onko kasvaneen kiinnostuksen taustalla se, että ilmastonmuutoksesta on viime aikoina tullut ihmisille eri tavalla totta. Wallinmaa sanoo, että on ihan ihme, miten huonosti pääkaupunkiseudulla asuvat tuntevat ympäristönsä retkeilyalueita, kuten Nuuksion ja Sipoon kansallispuistoja tai meriluontoa, joka alkaa heti rannasta
Vesilaitoksen myyntiin liittyviä hankkeita on käynnissä ainakin Ähtärissä.” Vt. ”KOKEILEN mielelläni uusia kasvisruokia ravintoloissa, ja yllätyn usein iloisesti. Kuntalehti 3 / 2020 15 [ Tape ] [ Sanottua ] Katja Martelius Kuva: Liisa Takala ”ON VARMAA, että mitä tiukemmaksi kuntien taloustilanne käy, sitä suuremmaksi kasvaa paine myydä myös kunnallisia vesiyhtiöitä. ”VAIKKA vastuullisuus ei olisi yrityksen arvoissa, jokaisen yrityksen on vain pakko ottaa nämä asiat huomioon.” OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio Kauppalehti Optiossa. • Matilda Jokinen [ Ilmasto ] KL3_12-15.indd 15 26.2.2020 12.20. En ole missään asiassa täysin ehdoton, ja joskus syön myös kalaa ja lihaa.” Europarlamentaarikko Heidi Hautala, vihr., ET-lehdessä. Toimittaja ja aktivisti Leif Hagert Iso numero -lehdessä. Kulttuurin saralla tuo työ on kansainvälisestikin vielä alussa, mutta Suomessa opetusja kulttuuriministeriö on nyt kiinnittämässä voimallisemmin huomiota tähän.” Helsingin kulttuurijohtaja Mari Männistö Image-lehdessä. päätoimittaja Jarmo Raivio Suomen Kuvalehdessä. Päätoimittaja Jussi Kärki Talouselämässä. Toimituspäällikkö Kimmo Koski Aamulehdessä . ”MONI vähemmistöön kuuluva henkilö kokee julkiset kulkuvälineet turvattomana tilana. A-listauksen kaupungit ovat edelläkävijöitä ilmastotyön avoimuudessa sekä sopeutumisessa ja valmistautumisessa ilmastokriisin paheneviin vaikutuksiin. Uusi nopea linja tuo mahdollisuuksia kehittää vanhan pääradan työmatkaliikennettä ja tavaraliikennettä. CDP valitsi A-listalle 105 kaupunkia yli 850 kaupungin joukosta. Näinhän ei käy. CDP on maailmanlaajuinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kannustaa yrityksiä, kaupunkeja ja hallituksia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään sekä turvaamaan vesivarat ja suojelemaan metsiä. ”KAUPUNGIT ovat ottaneet maailmalla suurta roolia ympäristön ja ilmaston puolesta toimimiseksi. A-listalle TURKU JA LAHTI pääsivät johtavien ilmastokaupunkien A-listalle, jonka CDP julkaisi helmikuussa. ”AUTOTEOLLISUUS ja autoilu ovat oikea osoite koville ilmastotoimille, sillä kyseessä on iso saastuttaja. Listalle päästäkseen kaupungin tulee julkistaa ilmastotietonsa, laatia kattava päästökartoitus, asettaa päästövähennystavoite, julkaista suunnitelma ilmastotoimistaan ja suorittaa haavoittuvuusarviointi ilmaston vaarojen ja vaikutusten tunnistamiseksi. ”PUHEISSA annetaan ymmärtää, että jos uusi nopea päärata rakennetaan, muun junaliikenteen kehittäminen loppuu
Kuntalehti 3 / 2020 17 . [ Ympäristö ] MONEN SIIVOOJAN SOPPA Sekajätteen määrä kasvaa, vaikka lajitteluastioita lisätään. Jotakin pitää tehdä ja pian, sillä Suomen jätehuoltotilanteesta motkottaa EU:kin. KL3_16-29.indd 17 26.2.2020 12.15. Sanomista on tullut erityisesti hajanaisesta järjestelmästä
Eri puolilla Suomea on lajitteluvelvoitteista saatu päättää itse, kunhan Erilliskeräysvelvoitteet vaihtelevat alueittain paljon. Erityisesti sekajätteen osuus kasvoi. Lasi, metalli ja kartonki ovat kiertäneet parikymmentä vuotta. Meidän ei tarvitse olla huolissamme kiristyvästä jätelaista, sanoo Jämsän jätehuoltotarkastaja Tiina Haapalahti. Biojäteastiaa ei tarvita, jos taloudessa kompostoidaan. Tilastokeskus julkaisi tammikuussa tuoreimmat yhdyskuntajätetilastonsa vuodelta 2018, eikä niissä isoja ilonaiheita ollut. Jätteet lajiteltiin keräyksen jälkeen Pietarsaaren laitoksella optisesti värin mukaan. Jämsä ja Kuhmoinen ovat poikkeuksellisia, sillä suurin osa Suomen kunnista kuuluu johonkin kuntien yhteisistä jätehuoltoyhtiöistä. Haja-asutusalueilla kierrättämisestä huolehditaan aluekeräyspisteillä. Jämsä vastaa myös Kuhmoisten kunnan jätehuollosta tämän vuoden loppuun asti. Erilliskeräysvelvoitteet vaihtelevat alueittain paljon. Jätemäärä kasvoi myös Suomen väkilukuun suhteutettuna. Myös keräystavoissa on eroja. Kuntien vastuulle jätekuormasta kuuluvat lähinnä kotitalouksien bioja sekajätteet, vaaralliset jätteet sekä pakkausjätteiden kiinteistökohtaisesta keräyksestä huolehtiminen. Kaupunki hoitaa jätehuoltonsa itse. Yhdyskuntajätteiden kokonaismäärässä, noin kolmessa miljoonassa tonnissa, oli kasvua edelliseen vuoteen noin kahdeksan prosentin verran. [ Ympäristö ] 18 Kuntalehti 3 / 2020 J ämsässä biojätteitä on kerätty vuodesta 1995 lähtien. 2010-luvun alussa jätemäärä oli noin 500 kiloa asukasta kohden, tuorein lukema on 550 kiloa. KERÄTÄÄN TAI SITTEN EI Yhdyskuntajätehuollosta noin puolet on kuntien järjestämisvastuulla. Uudistuksen taustalla on EU, joka patistaa kansallisten lainsäädäntöjen kiristämiseen. Jämsän Jätehuolto on toiminut liikelaitoksena, mutta vuoden alussa se sulautettiin osaksi kiinteää kaupunkiorganisaatiota. Tilanteeseen vaikuttaa asumistiheyden ja kuljetusmatkojen lisäksi esimerkiksi se, kuinka alueella pystytään hyödyntämään eri jätelajeja. Sen vieressä oleva isompi astia on energiajätettä varten. Saaristoalueilla ja Lapissa biojätettä ei kerätä vielä ollenkaan. Vuoteen 2025 mennessä luvun tulisi olla 55 prosenttia, mutta esimerkiksi Saksassa on päästy, tosin hieman eri tavoin laskettuna, lähes 70 prosenttiin. Muutoinkin alueelliset erot ovat isoja, ja taustalla on monia eri syitä. Jokin yhtälössä mättää, kun kunnat ja jätehuoltoyhtiöt lisäävät lajittelumahdollisuuksia mutta hyödyntämisprosentti jää vaatimattomaksi. KL3_16-29.indd 18 26.2.2020 12.15. Hoidetaanko jätehuolto itse myös jatkossa vai liitytäänkö isompaan jätehuoltoyhtiöön, siitä päättävät jämsäläiset poliitikot. Ekoroskin alueelle kuuluu kymmenen kuntaa, Pietarsaaren lisäksi muun muassa Kokkola. Käytäntö alkoi 2018, kun Ekorosk luopui aiemmasta 28 vuotta käytössä olleesta tavasta, jossa kaikissa talouksissa kerättiin biojäte ja energiajäte samaan jäteastiaan. Jämsän Haapalahti kertoo, että kaupungin ratkaisun taustalla on ollut aktiivinen paikallinen yrittäjä, joka lähti ajamaan biojätteen erilliskeräystä 1990-luvulla. Taloudet säilöivät ainoaan jäteastiaansa biojätteet mustassa muovipussissa ja sekajätteet vaaleassa tai värikkäässä pussissa. Meillä Suomessa on reippaasti kirittävää, sillä jätteiden hyödyntämisen osuus on nykyisellään 42 prosenttia. KAUKANA MALLIOPPILAASTA Jätelakia ollaan uudistamassa, ja sitä oli tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevään aikana. Nyt odotetaan, että laki saataisiin käsitellyksi ja hyväksytyksi syksyn aikana. Ekorosk Pohjanmaalla kerää kaikilta alueen kiinteistöiltä, myös hajaasutusalueen omakotitaloilta, biojätteet pienemmästä biojäteastiasta. Sen jälkeen myös Kuhmoinen alkaa hoitaa jäteasiansa itse. KAIKILLE SAMAT VELVOITTEET
SYKE on huomauttanut, että jäteKL3_16-29.indd 19 26.2.2020 12.15. EROON PIRSTALEISUUDESTA Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Euroopan komissio ovat arvostelleet Suomen epäselviä jätehuollon vastuita. jätelainsäädännön yleiset vaatimukset on täytetty. Lakiluonnos piti saada lausuntokierrokselle tammikuun aikana, mutta jo siinä oltiin myöhässä. Innalan mielestä kierrätyksen tehostamiseksi kuljetusten järjestämisvastuun tulisi olla jatkossa ainoastaan kunnilla, jotka hoitaisivat kuljetusliikkeiden kilpailutukset. Todennäköisesti poikkeuksia tulee haja-asutusalueille, siis pienten jätemäärien ja pitkien kuljetusmatkojen seuduille. Hän arvelee jumituksen syyksi erityisesti jätteenkuljetusjärjestelmää, asiaa, joka on poliittisesti herkkä ja josta on kinasteltu vuosikymmeniä. EU:n direktiivi astuu voimaan heinäkuussa. Kuntalehti 3 / 2020 19 . Yksityisissä jätekuljetusyrityksissä ollaan arvatenkin toista mieltä. Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala sanoo, että Suomessa ei välttämättä saada lakia valmiiksi tuohon mennessä. Jatkossa laki määrännee koko maan yleiset vaatimukset. Lain uudistamiseksi tehdyssä selvityksessä korostetaan erityisesti biojätteiden ja muovipakkausten kierrätysasteen nostamista. Nykyisin kunnan jätehuoltoviranomaiset voivat jätelain kriteerien täyttyessä päättää, että jokainen kiinteistön haltija tilaa itse jätteen kuljetuksen haluamaltaan kuljettajalta. Innala huomauttaa, että kuljetusjärjestelmällä saattaa olla vaikutusta kierrätysasteeseen ja tehokkuuteen. Parin vuoden takaisessa vertailussa huomattiin, että kunnan järjestämässä kuljetuksessa biojätteen saanto oli yli 40 prosenttia suurempi kuin kiinteistönhaltijan järjestämässä kuljetuksessa. Lain käsittely ei ole mikään läpihuutojuttu
Sanoo laki mitä tahansa tai rakennetaan vaikka kuinka hienoja lajittelujärjestelmiä, kierrätysaste ei nouse, elleivät ihmiset lajittele. [ Ympäristö ] 20 Kuntalehti 3 / 2020 huollon vastuut selkeytyisivät, kun jätelaista poistettaisiin kunnan mahdollisuus valita kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tilanteeseen haetaan fiksuja ratkaisuja esimerkiksi kortJos lajittelupisteitä ei tarjota, niitä vaaditaan. Vähäisempiä jätemääriä toivovat myös taloyhtiöt. Yksi syy kustannusten nousuun ovat jätekuljetukset. Mitä enemmän jätettä ja sen eri lajeja, sen kalliimmaksi jätteen hoitaminen käy. Syy on tuottajavastuussa: tuottajien ei tarvitse kerätä muuta kuin omien tuotteidensa pakkaukset. Myös asukkaat ovat pirstaleisuudesta ihmeissään: miksei taloyhtiön muovikeräykseen saa viedä muutakin muovia kuin pakkauksia siis vaikka rikkinäisiä muovileluja. Kittilässä haluttiin korostaa erityisesti jätteiden synnyn ehkäisyä. Myös nykyiseen pakkausten tuottajavastuujärjestelmään tarvitaan muutoksia. Koska vastuut on pilkottu, kukaan ei ota kokonaisvastuuta oikein mistään osasta. Sekajätteestä lähes kolmannes on Jämsän seudulla edelleen biojätettä pitkästä lajitteluhistoriasta huolimatta. Mutta vaikka motivaatiota tuntuisi olevan, se on saatava teoiksi. Siellä Levin alueen jätehuollon kehittämistä varten järjestettiin ideakilpailu ja pyydettiin vinkkejä jätemäärän pienentämiseksi. Tästä huolimatta kiristyvät velvoitteet tarkoittavat mitä todennäköisemmin kasvavia kustannuksia. Motivaatio on kuitenkin noussut, jopa niin, että jos lajittelupisteitä ei tarjota, niitä vaaditaan. Pakkausjätehuollossa nykyistä vastuunjakomallia voidaan SYKEn mukaan kehittää ottamalla käyttöön tuottajien ja kuntien välinen yhteistyömenettely, jossa keräyksestä sovitaan yhdessä. Tilanne pitää hyödyntää, ja näin tehtiin esimerkiksi Kittilässä. Innala korostaa, että isoin ongelma nykyisellään on nimenomaan pirstaleisuus. KL3_16-29.indd 20 26.2.2020 12.15. Asuinkiinteistöissä olisi silloin käytössä ainoastaan kunnan järjestämä jätekuljetus. Mitä vähemmän tulee jätettä, sitä vähemmän on jätteen keräämistä ja niiden kuljetuksia. Niiden määrä nousee erilliskeräysten yleistyessä väistämättä. Kun kierrätys tehostuu, polttoon menevän eli sekajätteen määrä toki vähenee. Kuntaliiton Tuulia Innala huomauttaa, että taloyhtiöt ovat tiukan paikan edessä, jos tilaa eri jätelajien astioille on vähän. LUVASSA LISÄÄ KULJETUKSIA Jämsän Jätehuollon Tiina Haapalahti on ollut alan töissä 18 vuotta ja tietää, että asenteet lajittelua kohtaan ovat muuttuneet
Jäteautojen monilokeroihin saadaan napattua samalla reissulla monta eri jätelajia. • Suomen jätelakia uudistetaan, jotta EU:n tavoitteisiin päästään. Nevalainen kiittää Jätekukon kuntien viisaita poliitikkoja siitä, että he parikymmentä vuotta sitten päättivät keskitetystä kuljetusjärjestelmästä. Kaikki eivät pysty hyödyntämään omalla pihallaan kompostorien väkevää ja rakeista multaa. Ekoroskin Pia Grankvist ei usko, että jätemaksut edes hurjasti nousevat, vaikka lajittelumääräykset kiristyisivät. Monilokerot ovat käytössä myös jämsäläisillä, kun eri jakeita haetaan haja-asutusalueilta. telija yhteiskeräyksillä. Yhtiö aloitti biojätekeräyksen jo vuonna 2003, jolloin asukkaille jaettiin biojätepusseja ja levitettiin tietoa. Biojätekeräys hoidetaan nykyään Jätekukon alueella kaikissa taloyhtiöissä, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa. • Vuoteen 2030 mennessä tavoite nousee 60 prosenttiin, ja vuonna 2035 luku on 65 prosenttia. Kun biojätteen erilliskeräys alkoi vuonna 2018, pystyimme laskemaan asukkaiden käsittelymaksuja. Kuntalehti 3 / 2020 21 KUOPION seudulla on huomattu, että hyvät kampanjat nostavat motivaatiota lajitteluun. • KL3_16-29.indd 21 26.2.2020 12.15. Innala muistuttaa, että kuntien kilpailuttamilla alueilla jätekuljetusten hinnat ovat olleet keskimäärin halvemmat. Saimme aiempaa puhtaampaa biojätettä. Kuluttajille kerrottiin, kuinka haitallista alumiini on polttolaitoksissa – ja sinnehän alumiini joutuu, jos se heitetään sekajätteen sekaan. Toisaalta on syytä muistaa, että hinnannousuun kuuluu parempi palvelu, kun yhä enemmän jätettä haetaan kiinteistöiltä asti ja saadaan kiertoon. • Kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta on jätelaissa yksityiskohtaisia määräyksiä muun muassa Materiaalitorin käyttövelvoitteesta. Kokonaiskustannukset pysyivät ennallaan tai nousivat hieman. Muiden jätteiden jätehuollon järjestämisestä vastaa jätteen haltija itse. Ne kiertävät myös haja-asutusalueet ja kesäisin mökkipaikat. Jätekukon hallintopäällikkö Virve Nevalainen kertoo, että parhaillaan selvitetään, pystyisivätkö jäteautot keräämään yksittäisten omakotitalojen kompostorien biojätteet. Sen päälle on ollut mahdollisuus kehittää jätehuollon keräysjärjestelmää ja palveluja. Kuopion seudun jätehuoltoyhtiö Jätekukossa on mukana kaikkiaan 15 kuntaa neljän maakunnan alueella. Yhdyskuntajätehuollon vastuut • Kuntien vastuulla on asumisessa syntyvä jäte ja kunnan hallintoja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte. Esimerkiksi alumiini saadaan talteen hyvin, kiitos vuosien takaisen Tuikkujahti-kampanjan. • Muut toimijat voivat pyytää kunnan palvelua eli niin sanottua kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua, mikäli kohtuullista yksityistä markkinaehtoista palvelua ei ole löytynyt. • Kirsi Riipinen Motivointia kampanjoilla Jätedirektiivi • Vuoteen 2025 mennessä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää. Kiinteistöjen jätemaksut on voitu pitää edullisena, selvästi valtakunnan keskitasoa edullisempana monipuolisesta lajitteluvalikoimasta huolimatta. Ekoroskin alueella bioja sekajäte haetaan samalla kerralla kaksilokeroautoilla. Eikö paremmasta palvelusta ole syytäkin maksaa. • Suomen kierrätysaste on 42 prosenttia (2018). Kampanja vietiin kouluihin asti ja kerrottiin, miksi kotona poltettavien tuikkukynttilöiden alumiinikuori on kynttilän palamisen jälkeen syytä viedä metallinkeräykseen. [ Info ] Kirsi Riipinen Piirros: Matti Pikkujämsä Kuvat: Pixabay Kittilässä haluttiin korostaa erityisesti jätteiden synnyn ehkäisyä
Kuopiolaisperhe nipisti Viksu kuopiolainen -hankkeessa elämäntapojensa ilmastopäästöt ja materiaalijalanjäljen pienestä vieläkin pienemmäksi HIILIJALANJÄLKI MINIMIIN Tapio Pulkkinen polkee pyörällä töihin ympäri vuoden, samoin kuin Inka Silfsten Itä-Suomen yliopistolle opiskelemaan ympäristötieteitä. Kuntalehti 3 / 2020 23 . Aapon vienti päiväkotiin onnistuu pyörällä myös talvella. KL3_16-29.indd 23 26.2.2020 12.15
Kahvinkin he vaihtoivat teehen. Afry Oy:ssä projektipäällikkönä työskentelevä perheenisä vaihtoi työmatkoillaan lentokoneen junaan. VÄHÄLLÄ TULEE TOIMEEN Kokeilun aikana perhe huomasi, kuinka vähällä lapsiperhe voi tulla tyytyväisenä toimeen. He tietävät, että kahvin kasvatus ja tuonti ulkomailta lisää ulkomailta ostettujen tuotteiden tuottamia kaukopäästöjä. Ruokalat toimivat aika paljon liharuuan ja maitotuotteiden varassa, Pulkkinen huomasi. Siirryimme kuukaudeksi vegaaniruokavalioon, eli jätimme pois kananmunat sekä jugurtit, margariinit, juustot ja muut maitotuotteet. Lisäksi käytämme vain tuulisähköä, kertoo Silfsten esimerkkejä. Mutta teen suhteen ongelma on kyllä sama, toteaa Pulkkinen. Lyhensimme myös suihkuaikoja, vaikka seitsemänvuotias, suihkua rakastava Aapo ei asiasta pitänytkään, hymyilee Pulkkinen. Tosin puijonlaaksolaisperheen elämäntavat olivat jo ennestään sellaisia, että niistä oli vaikeaa enää nipistää. Kokeilun tuloksena perheen matkustaminen muuttui niin, että he kulkevat nyt ulkomaillekin laivalla ja junalla. Taulukoukut olivat ainoa asia, jota oli vaikeaa löytää käytettynä. [ Ympäristö ] 24 Kuntalehti 3 / 2020 [ Tässä onnistuimme ] K un Kuopion kaupunki etsi viime kesänä perheitä mukaan Viksu kuopiolainen kokeiluun, Inka Silfstenin ja Tapio Pulkkisen perhe lähti heti mukaan. Silfstenin ja Pulkkisen perheen vuosittainen hiiliekvivalenttimäärä ennen hiilipaastoa oli vuodessa 5,4 tonnia, kun Sitran mukaan keskivertosuomalaisen vastaava luku eli hiilijalanjälki on 10 300 kg CO2e/henkilö/vuosi. Ekologisesta elämäntavasta kiinnostunut perhe halusi silti mukaan. Söimme paljon muun muassa härkäpapurouheesta tehtyä ruokaa, pähkinöitä, hummusta ja puuroja. Kyllä kasvisruokaa saa, mutta vegaaniruokavalion toteuttaminen on vaikeaa. Perheenisä tarkkaili muun muassa sitä, millaista ruokaa työpaikkaruokaloissa on tarjolla. Kokeilu sai heidät myös havainnoimaan asioita siitä näkökulmasta, miten kaikkien ihmisten, organisaatioiden ja päättäjien valinnat vaikuttavat hiilijalanjälkeen. He välttivät myös uusien tavaroiden ostamista ja suosivat ostoksissaan kirpputoreja. Sitten perhe teki muiden osallistujien tapaan oman tiekarttansa, johon kirjattiin keinoja kohti tavoitetta. Kaupassa he pyrkivät ostamaan edullisia, poistossa olleita tuotteita ja vähentämään näin hävikkiä. Kokeilun alussa laskettiin kaikkien perheiden kotitalouksien hiilija materiaalijalanjälki. KL3_16-29.indd 24 26.2.2020 12.15. He vievät myös entistä enemmän kenkiään korjattavaksi suutarille sen sijaan, että ostaisivat uusia. Perhe sai kaupungilta kuukaudeksi käyttöön sähköllä kulkevan kuormapyörän avuksi kauppamatkoille. Sen kokoon vaikuttavat muun muassa päivittäiset ateriat ja liikkumismuodot. Perheen ruokavalio vaihtelee nykyään täysin vegaanisesta lakto-ovovegetaariseen, jossa käytetään kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteita. Emme omista autoa, vaan kuljemme pyörällä ympäri vuoden, syömme kasvispainotteista ruokaa ja asumme pienessä kodissa. Kokeilussa kotitaloudet testasivat kuukauden ajan, miten voivat pienentää hiilijalanjälkeään. Kaupasta he Kokeilun aikana perhe huomasi, kuinka vähällä lapsiperhe voi tulla tyytyväisenä toimeen
He myös toivovat, että erilaiset vertaistukipalvelut, kuten vertaisautovuokraus tai vaikkapa työkalujen vertaisvuokraus yleistyvät. Halusimme, että nämä asiat näkyvät paitsi kunnan toiminnassa, myös kuntalaisten arjessa Turunen kiteyttää. Kokeilussa mukana olleet perheet saivat muun muassa energiayhtiöltä kotiinsa sähkönkulutusmittareita, joilla pystyi mittaamaan yksittäisten sähkölaitteiden energiankulutusta. Lisäksi perheet saivat kokeilla myös esimerkiksi miniversojen kasvatusta, kirpputoripalveluja ja joukkoliikennepalveluja. Kuntalehti 3 / 2020 25 VIKSU kuopiolainen -kokeilussa oli mukana myös kuopiolaisia yrityksiä, joiden toiminta sopi teemaan eli hiilijalanjäljen pienentämiseen. PALLO TAKAISIN PÄÄTTÄJILLE Oikeastaan Silfstenin ja Pulkkisen perhettä voisi nimittään ekologisen arjen esimerkkiperheeksi. Näin Kuopiokin vähentäisi päästöjään. Avohakkuita tulisi vähentää, jotta metsät kasvaisivat pidempiikäisiksi. • Kuopio kuuluu Fisu (Finnish Sustainable Communities) -edelläkävijäkuntien verkostoon, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2030 mennessä. • Pirjo Tiihonen Kuvat: Akseli Muraja Kestävämpi arki tuo meille terveyttä, uteliaan mielen ja toivottavasti ymmärrystä siitä, että olemme rajallisella maapallolla yhdessä, sanovat iloiset Inka Silfsten ja Tapio Pulkkinen. Hänen mukaansa Kuopio osallistui Viksu kuopiolainen -kokeiluun, koska se tuki kaupungin strategiaan kirjattuja asioita, resurssiviisautta, viisasta liikkumista ja energiatehokkuutta. • Hanke oli osa kansainvälistä Kestävien elämäntapojen kiihdyttämöä, johon osallistuu kotitalouksia myös Tanskasta, Saksasta, Espanjasta, Sveitsistä, Meksikosta ja Intiasta. Heistä kuntien tekemät sijoitukset pitäisi tehdä kestävästi niin, etteivät ne rahoita öljyteollisuutta. • Suomesta kiihdyttämössä on ollut mukana yhdeksän kaupunkia: Lappeenranta, Joensuu, Kuopio, Kauniainen, Vantaa, Valkeakoski, Lahti, Helsinki ja Porvoo. • Pirjo Tiihonen Yrityksiä mukana Viksu kuopiolainen kokeilu • 16 kuopiolaista kotitaloutta kokeili kuukauden ajan pyörittää arkeaan pienemmällä hiilija materiaalijalanjäljellä. Aapokin, 7, oppii kestävää elämäntapaa. KL3_16-29.indd 25 26.2.2020 12.15. Kiihdyttämöä koordinoivat saksalainen Wuppertal-instituutti, Suomessa D-mat Oy ja Kuopiossa Kuopion kaupunki. [ Info ] ostavat vain ruokahävikkiin meneviä maitoja kalatuotteita. Vaatevuokraamot pelastavat, jos kaipaa edustusasua eikä halua sitä itse ostaa, vinkkaa Silfsten. • Aluksi laskettiin kotitalouksien hiilijalanjälki eli elämäntapojen ilmastopäästöt sekä materiaalijalanjälki eli luonnonvarojen kulutus nykyisen kulutuksen perusteella. Heistä on hyvä, että Kuopion kaupungilla on muun muassa vuokrattava vene. Lisäksi meillä on aikomuksena kalastaa itse, jotta ruoka tulisi mahdollisimman läheltä ja kestävästi. • Saadun tiedon pohjalta kotitaloudet löysivät työpajassa keinoja hiilijalanjäljen pienentämiseksi kuukauden ajan. Toivoimme mukaan yrityksiä, jotka tarjoaisivat mukana olleille kotitalouksille palvelujaan joko ilmaiseksi tai normaaleja hintoja edullisemmin. He kääntävätkin katseensa yhteiskunnan puoleen. Yritykset kertoivat mukana olleille kotitalouksille palveluistaan tulevaisuustyöpajassa, kertoo Kuopion kaupungin energianeuvoja Mari Turunen. Pulkkisesta ja Silfstenistä myös turpeen poltosta tulisi luopua. Myös kirjastoista saa nykyään lainaksi vaikka liikuntavälineitä
Kari Mielikäinen puolestaan vakuuttaa tasaikäiskasvatuksen tuottavan enemmän puuta, rahaa ja monimuotoisuutta. KL3_16-29.indd 26 26.2.2020 12.15. Ilmastonmuutoksesta miesten välillä singahtaa kiivas väittely. 26 Kuntalehti 3 / 2020 [ Ympäristö ] [ Vastakkain ] Metsämiesten mittelö Risto Isomäellä on pitkä kokemus metsän jatkuvasta kasvatuksesta
Isomäki tunnetaan ympäristöteemaan perehtyneenä tieteisja tietokirjailijana. Hänen mielestään on parempi hakata metsä joskus sileäksi ja kasvattaa sen jälkeen tasaikäistä metsää, jota harvennetaan ja aikanaan taas uudistetaan. Metsät ovat hyvin tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2015 hän on hoitanut metsätilaansa vanhassa kotikylässään Hirvensalmella, missä hän nykyisin myös asuu. Vähemmän tunnettu hän on varsin suuren metsäomaisuuden omistajana. Kari Mielikäinen toimi Metsäntutkimuslaitoksen kasvuja tuotostutkimuksen professorina. Olin tropiikissa tekemisissä metsien ja ruokaa tuottavien puiden kanssa ja tuli olo, etten ymmärrä riittävästi suomalaista metsänhoitoa. Kun tulin vuonna 1987 professoriksi Metlaan, jatkuvasta kasvatuksesta oli jo mittaustuloksia. Halusin kokeilla löytääkseni ihanteellisen tasapainon taloudellisen tuoton, monimuotoisuuden suojelemisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan välille. Kari Mielikäinen (vas.) on skeptikko ja epäilijä ilmastonmuutoksen syiden suhteen. T iedetoimittaja ja kirjailija Risto Isomäki ja metsäntutkimuksen emeritusprofessori Kari Mielikäinen tapaavat toisensa molemmille tutussa paikassa, Tieteiden talossa Helsingin Kruununhaassa. Risto Isomäki viittaa valtavirtatutkimukseen, jonka mukaan pääsyitä lämpenemiseen ovat kasvihuonekaasut ja noki. KL3_16-29.indd 27 26.2.2020 12.15. Kuntalehti 3 / 2020 27 . Jatkuvan kasvatuksen hän aloitti jo vuosikymmeniä sitten, kun menetelmä oli vielä kirosana metsäpiireissä. Olen itsekin käyttänyt sitä joissakin kohteissa. Jos koivikon alle syntyy luonnonkuusikko, otan ensin koivutukit pois ja jatkan kuusikon kasvatusta. Mielikäinen ei kuitenkaan pidä jatkuvaa kasvatusta hyvänä metsänhoidon yleismenetelmänä. Nyt puhutaan perusteellisesti metsän hoidosta. Se on järkevää
Ehkä niin, että ne jäävät pysyvästi paikoilleen ja niiden välissä puuta korjataan useammin avohakkuumallilla. Mielikäinen hyväksyy kansan mielipiteen, mutta edelleen vain alle kaksi prosenttia metsänomistajista on tehnyt metsissään jatkuvan kasvatuksen tyyppisiä harvennushakkuita. KESKUSTELU KIIHTYY Kun puheeksi tulee ilmaston lämpeneminen, keskustelu kiihtyy. Meillä on käytössä myös metsäsertifiointi ja Metso-ohjelma, jossa metsänomistajalle maksetaan metsien vapaaehtoisesta suojelusta. Kun metsä on harvaa, se tuottaa vähemmän puuta. Yleinen mielipide pitäisi ottaa huomioon silloin, kun suunnitellaan valtion metsätukia. Esimerkiksi talojen lähimetsät säilyvät näin kauniina. Mielikäinen viittaa tutkimustuloksiin, joiden mukaan jatkuva kasvatus tuottaa noin 40 prosenttia vähemmän puuta kuin tasaikäismetsätalous. Ainahan on vanhoja isäntiä, jotka eivät malta hakata metsiään lainkaan, vaan kasvattavat ne reilusti yli satavuotiaiksi. Isomäki sukii partaansa ja arvelee, ettei aiheesta kovin hyvää riitaa saada aikaiseksi. Vaikka tehtäisiinkin avohakkuu, niin pidentämällä metsän kiertoaikaa voisi päästä suurempaan keskimääräiseen hiilivarastoon. Olen kokeillut hiilivaraston kasvattamista siten, että yritän kasvattaa pientä määrää hyvin suuriksi kasvavia puita. Tarvitaan enemmän lehtomaita, puronvarsia, ja sammakkolampia. Nämä ovat hyviä ikimetsän varjoa ja lahopuuta kaipaaville eliöille. MONIMUOTOISUUS JA SUOJELU Metsien monimuotoisuuden suojelusta Mielikäinen toteaa, että jatkuvan kasvatuksen metsästä puuttuvat hakkuualueiden valossa ja lämmössä viihtyvät lajit, kuten perhoset ja kovakuoriaiset, mutta myös vanhojen metsien lajit. Hän toteaa, että hiilivarasto voi olla jatkuvassa kasvatuksessa pienempikin kuin avohakkuumallissa, mutta on olemassa erilaisia tapoja kasvattaa hiilivarastoa keskimääräistä isommaksi. Vahvin argumentti jatkuvan kasvatuksen puolesta on hänen mielestään suomalaisten enemmistön toive, että metsässä olisi kaiken kokoisia puita eikä avohakkuita tehtäisi. Eivät ne voi olla hirveän suuria, koska metsänomistajan on suojeltava ne omalla kustannuksellaan. Mielikäisen mukaan metsälain kymppipykälä tarjoaa jo hyvän keinon suojella arvokkaita luontokohteita, jotka täytyy jättää hakkuiden ulkopuolelle. Tällaisia ovat puronvarret, lehdot, kalliorinteet, jyrkänteet, tietyt suotyypit ja niin edelleen. Missä tuossa on se lämpeneminen, hän kysyy Isomäeltä. Nyt on ollut kiistaa uuden metsälain sanasta ”pienialaisia”. Sahalaitaviivat kuvaavat eri kuukausien lämpötiloja vuosina 1900–2020. Ne ovat lajien suojelun kannalta tärkeitä kohteita. Mielikäinen kuittaa jatkuvan kasvatuksen mallit toiveajatteluna. Hiilensidonnan kannalta se on katastrofaalista. Isomäki lisää, ettei näin pitkä metsän kiertoaika olisi kannattavaa, ellei valtio tukisi sitä hiilensidonnan nimissä. Isomäki muistuttaa, että EteläSuomeen tarvitaan tiheämpi verkosto vaikka aarin kokoisia suojelualueita. 1930-luvulla ilmat lämpenivät, 1970-luvulle Kari Mielikäistä (vas.) ja Risto Isomäkeä yhdistää metsänhoito, asuminen vanhassa puutalossa ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä. Tieteiden talon kabinetissa on hiljaista ja viileää. Mielikäinen vetää salkustaan pöydälle Ilmatieteen laitoksen lämpötilasarjoista piirretyt grafiikat. Hänen mukaansa ainoastaan maisemien säilyttämiseksi perinteinen metsikkötasoinen jatkuva kasvatus on onnistuessaan paikallaan. Näitä luonnontilaan jätettäviä alueita on Etelä-Suomessa noin 100 000 hehtaaria. Vaikka hiilivarasto olisi kaiken aikaa kohtuullisen hyvä, niin nielu eli kasvu on heikompaa. [ Ympäristö ] 28 Kuntalehti 3 / 2020 [ Vastakkain ] TASAIKÄISTÄ VAI ERI-IKÄISTÄ. Miehet syventyvät kuviin. Mielikäisen mukaan monet suojelun tavat unohdetaan, kun metsien hoidosta halutaan kiistellä. Jos metsää kasvatettaisiin 150 tai 200 vuotta, saataisiin isompi määrä ja hyvälaatuisempaa tukkipuuta ja sellupuun määrä vähenisi. Kai Mielikäinen KL3_16-29.indd 28 26.2.2020 12.15. Isomäki toteaa sovittelevasti, että oleellisempaa on, että eri menetelmien sisällä on paljon erilaisia vaihtoehtoja ja tapoja kehittää ja kasvattaa metsien hiilivarastoa. Hänkään ei nimittäin pidä jatkuvaa kasvatusta ihmelääkkeenä. Kun metsä on harvaa, se tuottaa vähemmän puuta. Sitten vain heitetään, että metsätalous tuhoaa luontoa, hän puuskahtaa
Isomäki huomauttaa, että merentutkijoiden mukaan meret eivät oikeastaan alkaneet lämmetä kunnolla vielä silloin, kun auringon säteily oli lustotutkimuksien mukaan suurimmillaan. Toisaalla jäätiköt sulavat kovalla vauhdilla. Jos maapallo lämpenisi siksi, että aurinko on ollut viimeiset sata vuotta hyvin aktiivisessa vaiheessa, kaikkien ilmakehän kerrosten pitäisi lämmetä ja päivien pitäisi lämmetä enemmän kuin öiden. Kuntalehti 3 / 2020 29 [ Info ] Merja Ojansivu Kuvat: Liisa Takala Lustot kertovat • Puiden lustot eli vuosirenkaat kertovat ilmaston historiasta. Mielikäinen sanoo, että ilmastomme on lämmennyt yhdellä asteella, jos 1800-luvun lopun kylmiä vuosia verrataan viime vuosikymmenen lämpimiin ja unohdetaan vuosikymmenten välinen vaihtelu. IPCC otti raporttiin vain yhden lauseen, jossa todetaan, että auringon pitkäaikaisvaikutus on ollut heikosti tunnettu viitaten sillä Mielikäisen ja kumppaneiden tutkimuksiin. Mitä tapahtuu jäälle ja valtamerille. Ei ilmasto ole tasaisesti lämmennyt. Kylmä kausi hellitti 1800-luvun puolivälissä, mutta Suomessa vasta 1900-luvun alussa. Satelliittimittauksilla katsotaan, minkä verran maapallolle jää auringon energiaa, ja satelliittiarviot sopivat hyvin yhteen sen kanssa, minkä verran meriin jää lämpöä. Hän vetoaa oman tutkijaryhmänsä sataan tieteelliseen tutkimukseen, jotka osoittavat auringon vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen enemmän kuin mitä hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC tunnustaa. Mielikäinen on tutkinut viimeiset kaksikymmentä vuotta ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia noin 7 000 vuotta taaksepäin. Mallissamme on noin 70 vuoden viive ja tulkitsimme sen niin, että aurinko lämmittää aluksi meriä ja vasta myöhemmin ilmastoa. Ilmatieteen laitoksen arvio on, että Suomen ilmasto on lämmennyt 2,3 astetta 1800-luvun lopusta lähtien, Isomäki toteaa. Ja mitä löytyy sieltä jäätiköiden alta, Mielikäinen kysyy ja vastaa itse: tukkipuita. Mielikäinen toteaa, että 1900-luvulla aurinko on ollut aktiivisimmillaan noin kahdeksaan tuhanteen vuoteen ja nyt se on kääntynyt laskuun. Lapin mäntyjen vuosirenkaat paljastavat myös lukuisia ilmastoa viilentäneitä tulivuorenpurkauksia ja Golf-virran voimakkuuden vaihteluita. Merestä lämpökausina haihtuva ja sinne kylmäkausina liukeneva hiilidioksidi jyrkentää osaltaan ilmaston vaihtelua. Hän muistuttaa, että auringon aktiivisuudella on yleisesti tunnetun 11 vuoden syklin lisäksi pisimmillään jopa tuhannen vuoden syklejä. Suomen Lapista järvien pohjasta löytyneiden metsänrajamäntyjen lustoista on pystytty laatimaan vuodentarkka lustokalenteri yli 7 600 vuoden ajalta. Tämä todistaa, että lämpeneminen on johtunut pääosin kasvihuonekaasuista. Tuhat vuotta sitten Alpeilla ja Kanadan nykyisten jäätiköiden paikalla kasvoi metsää. Lämpimiä talviakin on ollut aina. Risto Isomäki KL3_16-29.indd 29 26.2.2020 12.15. Viimeisen 7 000 vuoden ajalta löytyy monta nykyistä kylmempää ja lämpimämpää kautta. Ajanjakso tunnetaan pikkujääkautena. METSÄ JÄÄTIKÖIDEN ALLA Isomäen mukaan ilmastomalleja kiinnostavampaa todistusaineistoa lämpenemisen puolesta on empiirinen todistusaineisto. 95 prosenttia lämmöstä on mennyt meriin ja meret lämpiävät pikkuhiljaa yhä syvemmälle. • Lapin lustokalenterin kertomat lämpötilat seuraavat auringon aktiivisuuden muutoksia. • Ilmastoa ja muita luonnonilmiöitä (tuhoja) voidaan tutkia vuosilustojen leveydestä, puuaineksen kovuudesta ja eri alkuaineiden isotoopeista. • Yöt ovat lämmenneet enemmän kuin päivät. Nyt vain alailmakehä lämpenee samalla kun ilmakehän ylemmät ilmakerrokset viilenevät voimakkaasti, ja yöt ovat lämmenneet enemmän kuin päivät. Panimme auringon aktiivisuuskäyrän ja lustokonstruktiot yhteen, ja se selitti noin 8 000 vuoden lämpövaihtelut varsin tarkkaan. • Lähihistorian tunnetuin ilmastonmuutos on keskiajan lämpökausi noin tuhat vuotta sitten. Viime vuosikymmenellä on menty vielä pikkuisen alaspäin, hän sanoo. Isomäki toteaa, että maapallon historiassa on todellakin ollut nopeita ja äärimmäisiä sään vaihteluita eikä auringon pitkäaikaisista sykleistä tiedetä vielä kovin paljon, mutta hän vakuuttaa, että auringon säteilyssä tapahtuneet muutokset viime vuosisadan aikana ovat mukana ilmastomalleissa. Jos merien lämpö vapautuisi yhtäkkiä, ilmasto lämpenisi yli 30 astetta. • Lämpökausi päättyi 1300-luvulla, kun keskilämpötila vajosi lähes kaksi astetta. saakka viilenivät ja sen jälkeen taas lämpenivät. Puulustoista arvioiden lämpimintä oli vuosina 931–1180. Silloin koko Lappi oli metsien peitossa. Mielikäinen väittää tilastoihin vedoten, ettei 1900-luvusta löydy minkäänlaista trendiä. Noin 6 000 vuotta sitten oli vieläkin lämpimämpää. Isomäki on täysin vakuuttunut, että kasvihuoneilmiö on todellinen, koska maapallo on 33 astetta lämpimämpi kuin sen pitäisi olla. Lämpeneminen alkoi vasta, kun ilmakehään oli kertynyt enemmän ylimääräisiä kasvihuonekaasuja. Tuohon aikaan grönlantilaiset ja islantilaiset viljelivät maata ja kasvattivat karjaa
KL3_30-45.indd 30 26.2.2020 12.15. [ Ympäristö ] 30 Kuntalehti 3 / 2020 Kuva: Esa Melametsä Sitoutuminen Kalajoen kunnostamiseen on lisääntynyt, kun joen kunto on parantunut työn edetessä, kertoo Ylivieskan ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho
Toiminta pitää saada vakiintumaan niin että se ei ole hankerahoituksen varassa, Koistinaho tuumii. Sitoutuminen näkyy Koistinahon mukaan myös kaupungin rahoituksessa. Kalajoen vesienhoitoryhmässä on laaja kirjo erilaisia toimijoita, muun muassa jätevesiyhtiö, turvetuottajia ja muita yrityksiä, MTK:n toimijoita ja useita kuntia. Joen kunto on ollut heikko. Maatalouden tekniikat kehittyvät jatkuvasti. Yhteistyö sujuu, vaikka mukana on kovin erilaisia intressejä, vakuuttaa Koistinaho. Tehdään eikä vain suunnitella. Joki on täällä merkittävä maisematekijä. EI PELKKÄÄ ILMASTOTYÖTÄ Ylivieskassa, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Joensuussa ympäristön hyväksi tehdään töitä laaja-alaisesti. Linjana on, että on tehokkaampaa etsiä ratkaisuja kuin syyllisiä. Homma sai alkunsa, kun luettiin EU:n ja kansallisia ohjeita ja todettiin ne vaikeaselkoisiksi ja ylhäältä annetuiksi. On varmasti tilanteita, joissa puhutaan kuormituksista ja siitä, kenen kuormitusta voidaan helpoimmin vähentää. Kalajoen kunnossapito ei ole kuitenkaan valmis asia. Totta kai jokainen viljelijä haluaa pitää ravinteet pellolla eikä päästää niitä vesistöön. Sitoutuminen Kalajoen kunnossapitoon on Koistinahon havaintojen mukaan selvästi lisääntynyt. Kiitosta täytyy antaa myös valtiolle ja ELY-keskukselle. Koistinahon mukaan nokitteluun ei ole juututtu, koska tavoite on yhteinen. Työn hän kokee palkitsevaksi, kun tuloksia näkyy. Ei ole ollut pelkkää viranomaisvalvontaa, vaan olemme saaneet käyttöön laajasti asiantuntemusta. Ylivieska Tehdään eikä vain suunnitella. Jokainen puolustaa omiaan. Kuntalehti 3 / 2020 31 . Kun tuloksia näkyy, sitoutuminen lisääntyy. Nyt se on parempi. KALAJOEN kunnosta huolehtiminen on Ylivieskan ympäristötoimessa selvästi suurin asia lakisääteisten valvontatehtävien lisäksi, kertoo kaupungin ympäristöpäällikkö Tapio Koistinaho. Tapio Koistinaho KL3_30-45.indd 31 26.2.2020 12.15. Sitten mietittiin, mitä voidaan tehdä paikallisesti ja miten saadaan paikalliset toimijat mukaan. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Hän näkee asiassa maakunnalle roolin
Tampere on mukana ekotukihenkilöverkostossa. Huikurin arvion mukaan ekotukihenkilöt ovat enimmäkseen aktiivisia, mutta yhteisöt ovat vasta tottumassa ottamaan viestiä vastaan. Kestävä Tampere -ohjelmassa on määritelty tavoitteet, toimet niiden toteuttamiseksi sekä mittarit, joilla toteutumista arvioidaan. Vuonna 2013 siirryttiin ekotukitoimintaan, josta saadaan nyt vertaistukea ja toimintamalleja myös muista kaupungeista. Siihen vaikutetaan kaavoituksella, ja onnistumista mitataan kaavoitetun kerrosalan mukaan. Huikurin mukaan parin vuoden aikana kehitys on ollut todella nopeaa. Kun aikaisemmin viestiä piti työntää organisaatioon, nyt sitä yhä enemmän pyydetään meiltä. Siihen vastataan omilla koulutustilaisuuksilla, henkilöstön ja esimiesten verkkokoulutuksella sekä ohjaamalla ulkopuolisen koulutuksen pariin. Kaupungin ilmastotavoitteet ovat vahvasti mukana sekä strategiassa että johtamistyössä. Tavoitteena esimerkiksi on, että kaupunki kasvaa ensisijaisesti joukkoliikennevyöhykkeillä ja aluekeskuksissa. Siinä kaupungit ja muut organisaatiot ovat sitoutuneet ympäristövastuullisuuden edistämiseen sekä nimeämään ja kouluttamaan ekotukihenkilöitä työyhteisöihinsä. Yllättäviltäkin tahoilta ollaan meihin yhteydessä. [ Ympäristö ] 32 Kuntalehti 3 / 2020 TAMPEREEN kaupunkiorganisaatiossa ympäristönäkökulman asema on parissa vuodessa selvästi vahvistunut, arvioi kehityspäällikkö Sanna Mari Huikuri. Tampere KL3_30-45.indd 32 26.2.2020 12.15. Huikurin mukaan ympäristöaiheisen koulutuksen ja osaamisen kysyntä on lisääntynyt kaupungin organisaatiossa. Tampereella oli ollut jo ennestään erilaisia vastuuhenkilömalleja. Nykyisessä yleisessä ilmapiirissä uskalletaan aiempaa herkemmin heittäytyä mukaan tällaiseen toimintaan
Kosteikolle vuosien kuluessa asettuva kasvillisuus edesauttaa vesien puhdistumista. Sanna Mari Huikuri Kuva: Rami Marjamäki Liikkumisen päästöt ovat yksi suurimmista haasteista myös Tampereella, ja siihen etsitään apuja kaikilla rintamilla, ratikka näkyvimpänä, sanoo kehityspäällikkö Sanna Mari Huikuri. Mervi Vallinkoski KL3_30-45.indd 33 26.2.2020 12.15. Haitalliset aineet tulevat talteen eivätkä päädy vesistöihin, ja tuloksena on viihtyisiä maisemia. Kasvillisuuden valinnassa pääpaino on luonnonmukaisilla lajeilla. Lisäksi tässä edistetään luonnon monimuotoisuutta. Sinivihreällä infrastruktuurilla ratkaistaan hulevesien johtaminen, mutta samalla haetaan muita hyötyjä. Kaupungin ja VAPO Clean Waters Oy:n yhteisenä pilottiprojektina valmistunut kaupunkikosteikko Kortesuolla on kaupungin ensimmäinen luonnonmukainen hulevesien viivytysratkaisu, jossa hulevesiä käsitellään jo vakiintuneessa kaupunkiympäristössä. Kun aikaisemmin viestiä piti työntää organisaatioon, nyt sitä yhä enemmän pyydetään meiltä. Jyväskylä JYVÄSKYLÄSSÄ kehitetään sinivihreän infrastruktuurin ratkaisuja. Sillä tarkoitetaan kaupungin viherrakentamista sadeja sulamisvesien eli hulevesien viivyttämiseksi ja poisjohtamiseksi. Kuntalehti 3 / 2020 33 . Myös tulvariski pienenee. Kosteikko tarjoaa ympäristön myös muille eliölajeille, kertoo maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. Kasvillisuuden valinnassa pääpaino on luonnonmukaisilla lajeilla. Ideana on, että vedessä oleva haittaaineita sisältävä kiintoaine laskeutuu alas allasrakenteissa ja kosteikoissa eikä kulkeudu eteenpäin
Linjauksen mukaan suojelualueen osuutta nostetaan 500 hehtaarista seitsemään prosenttiin eli runsaalla sadalla hehtaarilla. Tarkoitus on, että monimuotoisuus otetaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa, joka vaikuttaa luontoon. Idea on, että metsää hoidetaan niin, että aina jää jotain ylimääräistä. Sen avulla vähennetään tarvetta hankintoihin ja saadaan nopeasti ratkaisuja tilapäisiin tarpeisiin. • Tämän vuoden loppuun kestävä Ranku 3 kannustaa ja tukee kuntia, kuntien yhteenliittymiä ja muita toimijoita ravinnekierrätyksen edistämiseen. Monimuotoisuuden edistämiseen on herätty useissa kunnissa. Lähtökohta on, että monimuotoisuus otetaan mukaan aina kun jotain suunnitellaan tai rakennetaan. Esimerkiksi hän ottaa Hinku-verkostoon liittymisen. • Ranku 3 -hankkeen esimerkkikuntia ovat Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska. Kaupungissa on metsää, metsäteollisuutta sekä alan tutkimusta ja koulutusta. Joensuu Idea on, että metsää hoidetaan niin, että aina jää jotain ylimääräistä. Kuusi vuotta sitten asiasta tehty valtuustoaloite ei johtanut jäsenyyteen, mutta viime vuoden lopulla syntyi kaupungin oman kestävän kehityksen työryhmän aloitteesta päätös liittymisestä. Eero Karisto Monimuotoisuutta ja ravinnekuormituksen ehkäisyä [ Info ] KL3_30-45.indd 34 26.2.2020 12.15. JOENSUU on ollut aktiivinen ympäristönsuojelun eri osa-alueilla. Se on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa Raki-ohjelmaa. • Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on valmisteilla kuntien verkosto. Meillä tämä on uusi asia ja siihen panostetaan nyt. • Ravinnekuormituksen vähentämistä edistämään on perustettu Ranku 3 -hanke. Niissä jalkautetaan ravinnekierrätyksen toimintamalleja. Se ei toimi niin, että jostain pitäisi löytyä aina rahaa toimenpiteisiin, vaan asioita saadaan eteenpäin muuttamalla omaa toimintaa, sanoo Joensuun ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen. 34 Kuntalehti 3 / 2020 Seinäjoki Meillä on vähitellen herätty ympäristöasioihin. Huomiota kiinnitetään metsänhoitoon, vieraslajeihin sekä ympäristövalistukseen ja kasvatukseen. Joensuu on metsäkaupunki, hän muistuttaa. Latva-Kiskolalla on pitkä lista asioita, joissa ympäristötoimia kaupungissa edistetään, mutta tekemistä riittää. Kaupungilla on oma Ikeaksi kutsuttu varastojärjestelmä, jolla tarpeettomaksi jääneitä kalusteita kierrätetään kaupungin eri tiloissa. Meillä on vähitellen herätty ympäristöasioihin. Nyt kaupungilla on valmisteilla monimuotoisuuden toimintaohjelma ja vieraslajien torjuntaohjelma. Ja lopulta tietysti tasapainoillaan hinnan ja näiden kriteerien välillä. Hanna Latva-Kiskola SEINÄJOEN ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskola on tyytyväinen kaupungissa tapahtuvaan asennemuutokseen. Seinäjoella on ympäristöystävälliset hankinnat -ohjeistus, jossa määritellään erilaisia kriteerejä, jotka pitäisi ottaa huomioon hankinnoissa. Kriteerien ajan tasalla pitämisessä on kyllä työtä. Jari Leinonen [ Ympäristö ] • Kuntien ympäristötoimissa puhutaan paljon hiilineutraaliudesta, mutta paljon muutakin tehdään. Joensuun kaupunki omistaa 8 700 hehtaaria metsää, ja sen hoitamiseksi on tehty linjaus. Vireillä on luonnon monimuotoisuutta edistävä kuntien verkosto. Tähän asti arvot ovat olleet vähän toisaalla
Kunnissa on oltu aika yksin luontoasioiden kanssa. Miten luontokuntien verkosto toimii. Kuva: Kuntaliitto L uonnonsuojelulain uudistus lähti tammikuussa käyntiin kuulemisella ja keskustelutilaisuuksilla. Kun luonnon monimuotoisuustavoitteita ei ole saavutettu, on selvää, että tiukempaa ohjausta on tulossa. Juuri nyt ilmastotyönsä kunnianhimoa kiristävissä kunnissa on meneillään kuntametsien tarkastelua hiilinieluina. Miten uudistus voisi vaikuttaa kuntiin. Pääsevätkö kunnat osallisiksi luonnonsuojelun lisärahoituksesta. Ilmastopuolella verkostoja on runsaasti, mutta luontokysymyksiin ei ole ollut tarjolla tällaista tukitoimintaa. Hallitus on kirjannut, että se aikoo pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, ja luonnonsuojelulaki on siinä keskeinen laki. Kunnat ovat myös innokkaita perustamaan suojelualueita. Kunnissa tehdään valtavasti työtä luonnon monimuotoisuuden eteen. • Martta Nieminen KL3_30-45.indd 35 26.2.2020 12.15. Varsinaisia viranomaistehtäviä kunnilla ei kyseessä olevassa laissa ole juurikaan ollut. Kuntien rakentamistarpeiden ja monimuotoisuuden turvaamisen sovittaminen yhteen on tietysti kuntien kannalta kiinnostavaa. toukokuuta. Kuitenkin tieto siitä, mitä kunnissa tehdään, on aika vähäistä ja kunnille suunnattua koulutusta ja tukimateriaalia on vähän. Ympäristöministeriö antoi nyt pienen siemenrahan, jonka avulla teimme esiselvityksen siitä, mitä tarpeita kunnilla on, mitä ne tekevät ja millaista verkostoa ne kaipaisivat. Tämä kuntien rooli laissa voi olla myös asia, joka tulee uudelleen tarkasteluun. Miksi. Pitäisi olla selvää, että lisärahaa ohjataan myös kuntien luonnonsuojelun käyttöön. Se on ollut tähän mennessä laki, jolla määritellään, miten suojelualueita perustetaan ja miten tietyt lajit ja luontotyypit suojellaan. Luonnonsuojeluunhan kunnissa ei ole juurikaan budjettirahoitusta. Toiveissa meillä olisi kuntien toimintaan sopiva rahoitusohjelma. Siellä sisällöllisinä pääteemoina ovat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus. Näyttää siltä, ettei se osaltaan ole pystynyt estämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä toivotulla tavalla. Miksi uudistus tehdään, Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen. Mielenkiintoista luonnonsuojelulain uudistamisessa on harkinta kompensointimahdollisuudesta silloin, kun haittoja luontoarvoille ei voida välttää. Maankäyttöja rakennuslaki uudistuu samaan aikaan. Luonnonsuojelulaki on parikymmentä vuotta vanha. Kunnissa ei usein ole myöskään resursseja hakea hankerahoitusta. Miira Riipisen mukaan luontokuntien verkoston ensimmäinen tapaaminen järjestetään 14. Nyt siis pitäisi tarkastella, miten luonnonsuojelulaissa asetetaan tavoitetaso monimuotoisuudelle ja sitä koskevat velvoitteet ja miten maankäyttöja rakennuslaki huomioi ne. Tämä on uudenlainen tulokulma maankäyttöön. Kunnat tarvitsevat toimintansa tueksi kohdennettua tietoa, vertaistukea ja niiden pitää voida eri foorumeilla jakaa hyviä käytäntöjä. Kunnille laissa on asetettu yleinen luonnonja maisemansuojelun edistämisvelvoite. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Kuntaliitto ovat yhdessä perustamassa luontokuntien verkostoa. Kuntalehti 3 / 2020 35 Luonnonsuojelun supervuosi Luonnonsuojelulain uudistus alkoi, luontokuntien verkosto aloittaa ja hallitus osoitti luonnonsuojeluun 100 miljoonan euron lisäsatsauksen. Se voisi tarkoittaa vaikkapa siirtoistutuksia ja maanvaihtoja. Kuntaliitto on yhdessä erilaisten kuntien edustajien kanssa mukana vaikuttamassa muun muassa ympäristöministeriön valmisteleman HELMI-elinympäristöohjelman kohdentamiseen. Tuleeko rakentamiselle entistä tiukempia rajoituksia. On arvioitu, että monimuotoisuuden heikkenemisen yksi keskeisistä syistä on maankäyttö, kuten rakentaminen. Tarkoitus on, että auttaisimme myös rahoituksen hakemisessa. Suojelualueiden ulkopuolinen monimuotoisuuden turvaaminen on siitä puuttunut. Olet mukana uudistuksen ohjausryhmässä, jonka toimikausi päättyy syksyllä 2021. Jos johonkin rakentaminen heikentäisi luonnon monimuotoisuutta ja alueen luontoarvoja, voidaan myös miettiä kompensointia eli millä haitta korvattaisiin. Kuntien kannalta keskeistä on maankäyttö ja kaavoitus
Tampere käyttää lumen auraukseen paljon yksityisiä urakoitsijoita, vaikka sillä on omaakin kalustoa ja henkilökuntaa. Katujen talvikunnossapidosta näyttäisi syntyvän noin miljoonan verran säästöjä. Monet muutokset syövät toisensa ja lopputulos voi olla lähellä plus miinus nollaa. Vähän paikkakunnasta riippuen joulukuu oli 3–6 astetta ja tammikuu 5–9 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ilmastonmuutoksen vaikutukseksi Valta arvelee yhdestä kahteen astetta. Nämä muutokset näyttäisivät suurin piirtein kumoavan toisensa. Leutoon talveen on meteorologin Leuto talvi toi säästöjä ja kuluja Ennätysmäisen leuto talvi on herättänyt kunnissa monenlaisia odotuksia – niin toiveita kuin pelkojakin. Hiekoitushiekkaa, suolaa ja omien koneiden polttoainetta on kulunut vähemmän. Toisaalta hän pelkäsi, että kuinkahan sähkölaitoksen kaukolämmön myynnin käy. Kun selvitin asiaa, säästöt olivat noin 300 000 euroa, talousjohtaja Männikkö kertoo. LÄMMITYKSESTÄ SÄÄSTÖÄ Leuto talvi on merkinnyt Tampereen kaupungille kiistattomia säästöjä kiinteistöjen lämmityksessä. Tampereelle leudosta talvesta koituu sekä säästöjä että ylimääräisiä menoja. [ Ympäristö ] 36 Kuntalehti 3 / 2020 T ampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö on jo ehtinyt paneutua leudon talven vaikutuksiin. KL3_30-45.indd 36 26.2.2020 12.15. Mutta se mikä on lämmittämisessä säästetty, on ilmastoinnissa hävitty. Toisaalta, jos vielä joskus tulisi erittäin luminen talvi, eivät maksut yksityisille urakoitsijoille siitä nousisi. Voi olla, että näin lämpimiä talvikuukausia ei ole vielä koskaan ennen ollut, arvioi meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta. Lumiaurojen käyttäjille on jouduttu etsimään muuta työtä, kun aurattavaa ei ole ollut. Tuleeko tappioita, kun taloyhtiöihin menee niukemmin lämpöä ja laskutettavaa kertyy vähemmän. Eikö tästä jo ole seurannut säästöjä katuverkon kunnossapidossa. Se mikä on lämmittämisessä säästetty, on ilmastoinnissa hävitty, kertoo Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö. Nyt kun olen selvittänyt asiaa, näyttää siltä, että kummatkaan eivät toteudu – eivät toiveet eivätkä pelotkaan. mukaan syynä Atlantilta Suomeen kulkenut lämmin ilmamassa. ENNÄTYKSET PAUKKUVAT Ilmatieteen laitokselta vahvistetaan, että jouluja tammikuu ovat olleet poikkeuksellisen, jopa ennätysmäisen lauhoja. On ja ei ole, talousjohtaja Jukka Männikkö aloittaa vastauksensa. Tampereella on eletty melkein koko jouluja tammikuu plussan puolella ja lumi on vain käväissyt maassa. Lumiaurojen käyttäjille on jouduttu etsimään muuta työtä. Liikuntaja uimahallit ovat lämmenneet vähemmällä energialla. Männikkö ajatteli ensin, että nythän kaupunki säästää, kun kiinteistöjen lämmittämiseen kuluu vähemmän energiaa, katuja tarvitsee aurata harvemmin eikä luistinratojen jäädyttämiseenkään tarvitse käyttää rahaa niin paljon kuin normaalitalvina. Urakoitsijoiden kanssa on tehty muutama kiinteähintainen sopimus, mikä merkitsee sitä, että maksaa täytyy vaikka lunta ei aurattaisikaan. Toisaalta nastarenkaat ovat syöneet lumettomia ja jäättömiä väyliä niin, että keväällä joudutaan paikkaamaan katuverkkoa tavallista enemmän
Katso tarkempi ohjelma ja puhujaesittelyt. Tuloksemme pienenee lauhan tammikuun takia vuositasolla noin neljä prosenttia eli miljoonan tai kaksi miljoonaa euroa, jos loppuvuosi pysyy keskiarvossa. Ulkojääratojen jäädyttämisessä taas on säästetty, kun ilma on pysynyt plussan puolella. Pitkään jäättömänä pysyneessä Näsijärvessä on riittänyt vesisateiden takia vettä. Kuntalehti 3 / 2020 37 Järjestelmäkaaoksesta hyötyyn – ICT-hankinnat julkisella sektorilla. kunnanjohtaja) KLO 9 KLO 10 KLO 11 Tervetuloa! Toisaalta jäähalleissa jäädyttämiseen on jouduttu käyttämään enemmän energiaa, kun on ollut niin lämmintä. klo 9 – 12 Lähetyksen juontaa Peter Nyman. Kaupungin kannalta tämä on kuitenkin, miten sen laskee, koska vastaavasti kaupunki säästää omien kiinteistöjensä lämmityskuluissa. Liukastuneita on hoidettu huomattavasti vähemmän kuin normitalvina. SÄHKÖLAITOKSELLE MIINUSTA Tampereen Sähkölaitoksen liikevaihtoon ja -tulokseen leudolla talvella tietysti on merkitystä, kun pakkasia ei ole ja kaukolämpöä myydään normaalia vähemmän. Ilmoittaudu mukaan: publicsectorday.fi Hannu Välimäki toimitusjohtaja Apotti Oy Heli Helminen tietohallintopäällikkö, Jämsän kaupunki Olli Ainasvuori toimitusjohtaja MOST Digital Oy Jaana Jantola toimitusjohtaja Sarastia Rekry Oy Minna Karhunen toimitusjohtaja Kuntaliitto Eero Laesterä hallituksen puheenjohtaja, Perlacon Oy Karoliina Frank yrittäjä, (Lopen kaupungin ent. Männikkö on listannut plussat ja miinukset -luetteloonsa myös pikantteja yksityiskohtia plusasteisen talven vaikutuksista kaupungin talouteen: Jalkakäytävät ovat olleet melkein koko ajan sulina eivätkä ihmiset ole liukastelleet itseään päivystykseen. Tampereen Sähkölaitos on modernisoinut yksiköitään niin, että leutojen ilmojen aikaan pystytään tuottamaan lämpöä edullisella kotimaisella raaka-aineella, mikä pienentää menetyksiä. Sähkölaitoksen vesivoimalat ovat pyörineet Tammerkoskessa punaisina ja vettä on jouduttu jopa juoksuttamaan ohi turbiinien. Kalliimmalla fossiilisella polttoaineella toimivat yksiköt otetaan käyttöön vasta kovemmilla pakkasilla. • Teksti ja kuva: Esa Tuominen Lähde: Tampereen Sähkölaitos Kaukolämmön tuotanto tammikuu 2015 311 067 MWh 406 876 MWh tammikuu 2016 309 237 MWh tammikuu 2017 318 298 MWh tammikuu 2018 tammikuu 2019 369 003 MWh 263 878 MWh tammikuu 2020 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 KL3_30-45.indd 37 26.2.2020 12.15. Meillä on jätteenja hakkeenpolttolaitoksia, ja savukaasuista saadaan energiaa talteen. Kunta-alan maksuton verkkosummit 31.3. Robotiikan ja tekoälyn aikaansaamat muutokset työelämässä. Myimme tammikuussa kaukolämpöä noin neljänneksen vähemmän kuin normitammikuussa, Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtaja Jussi Laitinen kertoo. Kuntajohtaminen kriisissä – onko näin ja mitä teemme asialle
KauLAPPEENRANTA ETUAJASSA Lappeenrannan kaupungin ilmastotyötä tukee LappeenrannanLahden teknillisen yliopiston LUTin tutkimus. KL3_30-45.indd 38 26.2.2020 12.16. Tähän päästiin jo vuonna 2014, jolloin päästövähennys oli 38 prosenttia. Parhaillaan Lappeenrannassa tehdään ilmastoohjelmaa vuosille 2021–2030 yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Vuoteen 2017 mennessä päästöt vähenivät jo 46 prosenttia. [ Ympäristö ] 38 Kuntalehti 3 / 2020 T eollisuuskaupunki Lappeenranta Saimaan rannalla on saavuttanut aiemmat päästötavoitteensa etuajassa. Lappeenrannan edellinen ilmasto-ohjelma laadittiin kymmenen vuotta sitten, ja silloin tavoitteena oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lappeenranta käyttää vihreää sähköä kaikkialla, myös liikenteessä ja LED-katuvaloissa, kertoo ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen. Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä myös Lappeenrannan koulujen kanssa. Ympäristöä säästävässä toiminnassa yksi tärkeimmistä onnistumisen edellytyksistä on yhteistyö kaupunkilaisten, alueen yritysten ja korkeakoulujen välillä
punkilaisille avoimet työpajat alkoivat helmikuussa. Greenreality-toimintamallissa jokainen lapsi ja nuori pääsee osalliseksi toimintaan ja kurkistamaan yliopistomaailmaan. Jätevesien tutkimuksessa tunnistetaan sivuvirroista arvokkaita raakaaineita, joiden hyötykäyttöä tuetaan kestävästi. KL3_30-45.indd 39 26.2.2020 12.16. Pien-Saimaan vesi puhdistuu kovaa vauhtia, kun vedenpuhdistukseen kehitettiin pumppu, jota ei aiemmin ollut olemassakaan, kertoo yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa. Malli ulottuu esikoulusta lukioon saakka ja se on sidottu koulujen opetussuunnitelmiin. Kuntalehti 3 / 2020 39 . Haluamme saada asukkailta ideoita ja kommentteja toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat heidän käytännön elämäänsä. Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä myös Lappeenrannan koulujen kanssa. Menetelmässä vesi hajotetaan vedyksi ja hapeksi ja vety varastoidaan kaasumuodossa tankkeihin. Vetykaasussa on potentiaalia, sillä siitä vapautuu sähköntuotannossa vain vettä. Tällä hetkellä vetyä tuotetaan suurimmaksi osaksi maakaasusta, josta vapautuu haitallista hiilidioksidia, Järvinen kertoo. On siis mahdollista, että muutaman vuoden päästä niin autot kuin lentokoneetkin liikkuisivat päästöttömästi. Jotkut ratkaisut, kuten öljylämmityksestä luopuminen tai sähköauton hankinta ovat isoja ratkaisuja, kertoo ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen. Yritykset hyötyvät uusimmasta tiedosta ja tutkimustuloksista, joita voi hyödyntää kaupallisesti. PÄÄSTÖT JA JÄTTEET Sähkötekniikkaa LappeenrannanLahden teknillisessä yliopistossa LUTissa opiskeleva Lauri Järvinen tutkii veden elektrolyysiä. UUDET ENERGIAMUODOT Lappeenranta on nostanut uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden 78 prosenttiin. Yliopiston takapihalla merikontin sisällä toimii testilaitos. Niistä talteen otettavista hiilidioksidista ja ylijäämävedystä valmistettaisiin synteettistä polttoainetta. Siellä tutkitaan elektrolyyseriä, jolla vety tuotetaan sekä polttokennoa, jolla vety voidaan muuttaa takaisin sähköksi. Menetelmässä tarvittava sähkö tehdään uusiutuvilla energiamuodoilla. Käynnissä on esimerkiksi selvitystyö laitoksesta, jossa hiilineutraaleja liikennepolttoaineita valmistettaisiin paikallisten Finnsementin ja Kemiran tehtaiden päästöistä. Vaikuttavimpia toimenpiteitä ovat olleet kaukoSähkötekniikkaa opiskeleva Lauri Järvinen tutkii päästötöntä sähköntuotantoa Lappeenrannan teknillisen yliopiston takapihalla olevassa testilaitoksessa, joka mahtuu rahtikonttiin. Suunnittelu ja toteutus tehdään yhteistyössä LUTin asiantuntijoiden ja koulujen opettajien kanssa
KL3_30-45.indd 40 26.2.2020 12.16. Rehtori Juha-Matti Saksan mielestä koulutuksen perässä Suomeen tulleita opiskelijoita pitäisi saada myös jäämään. Lappeenrannan kaupungin rakennuskanta on jatkuvan arvioinnin kohteena. Vihreään sähköön siirtyminen, erilaiset kehityshankkeet ja ajoneuvojen jakamistalouskokeilut eivät ole vaatineet isoja investointeja, mutta näkyvät positiivisesti päästöjen vähenemisessä. Lappeenrantakin hakee kansainvälistä näkyvyyttä osallistumalla alle 100 000 asukkaan kaupunkien kisaan. Aurinkosähköä tuotetaan Lappeenrannassa asukaslukuun suhteutettuna eniten koko Suomessa. Suurinvestointi on kuitenkin ollut siirtyminen biovoiman käyttöön. Voitto toisi kaupungille paljon näkyvyyttä, mutta kilpailuun osallistuminen myös kannustaa kaupunkia kehittämään omaa toimintaansa strategian mukaiseen suuntaan, Räsänen toteaa. • Kuntakatselmuksissa on tehty toimenpideehdotuksia keskimäärin 10 kuntaa kohden, ja niiden keskimääräinen takaisinmaksuaika on ollut 7,3 vuotta. Taaksepäin katsoen on saatu sekä rahallisia säästöjä sekä päästövähennyksiä. Taloudellisessa mielessä kokonaisuus on ollut positiivinen, Räsänen arvioi. Opiskelijoita on nyt 82 maasta. KANSAINVÄLISTÄ NÄKYVYYTTÄ EU-komissio järjestää vuosittain kilpailun, jossa etsitään Euroopan vihreimpiä kaupunkeja. • Motivan kuntakatselmukseen saa valtion energiatukea ja sen voi toteuttaa niin yhden kuin usean kunnan, seututai maakunnan kattavana. Monilla on kuitenkin ongelmia oleskeluja työlupien käsittelyn hitauden vuoksi. Lappeenrantaan on saatu myös uusia yrityksiä yliopistolla syntyneistä startupeista. Tuntuu että suomalaisomisteiset yritykset eivät ole vielä tajunneet, mikä merkitys ulkomaalaisella osaajalla olisi esimerkiksi 100–200 työntekijän kasvuhakuiselle firmalle. • Ehdotettujen toimenpiteiden vuotuinen säästövaikutus olisi yhteensä noin 30 miljoonaa euroa ja hiilidioksidipäästöjen vähennys noin 1 000 000 tonnia. On myös paljon historiallisia rakennuksia. Suuria päästövähennyksiä on saatu jätehuollossa. Noin kymmenen vuotta sitten siirryttiin maakaasun käytöstä metsäteollisuuden sivutuotteena syntyviin biopolttoaineisiin. [ Info ] YLIOPISTON henkilökunta ja 5 000 opiskelijaa ovat Lappeenrannan kaupungille iso veronmaksaja ja ratkaiseva elinvoimatekijä. Jos palkkaa kohdemaasta tulevan työntekijän, tulokset ovat huimia. European Green Leaf 2021 -titteliä tavoittelee ennätysmäärä hakijoita. Kansainväliseen maisteriohjelmaan oli hakenut 4 000 opiskelijaa ympäri maailmaa. Opiskelijoista kolmannes ja tutkimusja opetushenkilökunnasta noin 30 prosenttia on muualta kuin Suomesta. Lisäksi kahden kuntaliitoksen jäljiltä on rakennuksia, joille joudutaan etsimään uutta käyttöä. Kaupungissa tehtiin pari vuotta sitten Motivan mallilla uusiutuvan energian kuntakatselmus. Siinä perattiin etenkin rakennuskantaa ja etsittiin lisämahdollisuuksia uusiutuvan energian käyttöön. • On siis mahdollista, että muutaman vuoden päästä niin autot kuin lentokoneetkin liikkuisivat päästöttömästi. Isot kansainväliset firmat nappaavat valmistuvat parhaat talentit. Nämä asettavat omat reunaehtonsa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Kansainvälisyydestä olisi hyötyä myös kuntien tehtävissä. Liikenteen päästöjen vähentämisessä on suurimmat haasteet. Marja Lammi Ulkomaalaisia osaajia tarvitaan Marja Lammi Kuvat: Arttu Muukkonen lämmön tuotannossa käyttöönotetut uudet energiamuodot. Lappeenrannan Joutsenon aluekeskuksessa käytetään vetyä kaukolämmön tuotannossa, kertoo ympäristöjohtaja Räsänen. Lahti on jo saanut runsaasti huomiota, koska se valittiin ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Euroopan ympäristöpääkaupungiksi ensi vuodeksi. Viime vuonna Lappeenranta selvisi samassa kisassa kolmanneksi. [ Ympäristö ] 40 Kuntalehti 3 / 2020 Kuntakatselmus avuksi • Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa kartoitetaan kattavasti uusiutuvan energian lisäämismahdollisuudet
10 Kuinka monta tapaa on toteuttaa ilmastobudjetti. 6 Onko ilmastobudjettinne suhteen ilmennyt väärinkäsityksiä. Olen iloinen, että ilmastobudjetti saatiin käyttöön myös kuntapuolella. Parhaimmillaan siitä voi tulla budjettivalmistelun luonteva osa, jolla varmistutaan toiminnan ilmastokestävyydestä. Ilmastobudjetti voi kuulostaa terminä siltä, että sen avulla tarjottaisiin suoraan lisärahoitusta ilmastotoimille. Kaupungissa on tehty ilmastotyötä jo pitkään. Uskoisin ainakin isojen kuntien ottavan siitä tavalla tai toisella esimerkkiä. Aina ei hoksata sitä, että ilmastobudjetissa on kaksi puolta. Yksittäisiä kriittisiä ääniä löytyy toki, mutta pidin päätöstä valtuuston laajana tahtotilana. Aiempi tutkimushan osoittaa, että imagotai muotisyistä omaksutut johtamisinnovaatiot jäävät harvoin pysyviksi käytännöiksi. 7 Ohjautuuko ympäristöystävälliseen toimintaan nyt entistä enemmän rahaa. Siinä budjetoidaan sekä kasvihuonekaasupäästöjä että ilmastonmuutoksen hillintätai sopeutumistoimiin käytettäviä euroja. 4 Kuinka kunnianhimoisia vuoden 2020 talousarvioon budjetoidut kasvihuonekaasupäästöt ovat, Tampereen kaupungin kestävän kehityksen suunnittelija Emmi Nieminen. • Jouni Lampinen KL3_30-45.indd 41 26.2.2020 12.16. 5 Milloin ilmastotoimien kustannukset avautuvat kunnolla budjetista. 8 Vaikuttaako Tampereen kaupungin ilmastobudjetti muihin kuntiin, Tampereen yliopiston julkisen talousjohtamisen professori Eija Vinnari. Budjetoimme ilmastotoimien rahoitusta ensimmäistä kertaa vuoden 2021 talousarviossa. Tampereella on koettu, että ilmastobudjetti auttaa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa ja resursoinnissa. Lähes 240 000 asukkaan kaupunki Pirkanmaalta antaa samalla esimerkin ilmastobudjetin mahdollisuuksista kunnille. Ilmastobudjetin pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin erottaa ilmastotoimiin käytettävät euromäärät tavanomaisesta kaupungin budjetista. Mikäli havaitaan, että hiilineutraalisuustavoite ei lähene toivotusti, on syytä harkita ilmastotoimiin kohdennettujen rahamäärien lisäämistä. Uskoisin ainakin isojen kuntien ottavan siitä tavalla tai toisella esimerkkiä. Kuntalehti 3 / 2020 41 1 Seisovatko luottamushenkilöt yhtenäisesti ilmastobudjetin takana, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja AnnaKaisa Ikonen, kok.. 10 kysymystä ilmastobudjetista Tampere otti ilmastobudjetin käyttöön Suomen ensimmäisenä kaupunkina viime syksynä. Ilmastobudjetointi on verrattain uusi ilmiö, joka hakee vielä muotoaan. 2 Mikä on näkemyksesi ilmastobudjetista. Ilmastobudjetti on luonteva jatko työllemme, ja se otettiin hyvänä vastaan. Talous ohjaa toimintaa monin tavoin ja sen valjastaminen tärkeiden tavoitteiden edistämiseen on järkevää. 9 Onko ilmastobudjetti hyvä keino rakentaa kunnan imagoa. Varmasti eri kunnissa on jossain määrin omanlaisiaan toteutuksia ilmastobudjetista tulevaisuudessa. 3 Saadaanko ilmastotoimiin lisäpuhtia, kun niiden kustannukset selkeytyvät. Tampereen ilmastobudjetista julkaistiin vasta ensimmäinen versio, jota aiotaan vielä huomattavasti kehittää. Budjetoidut päästöt vastaavat Tampereen vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitetta
KL3_30-45.indd 42 26.2.2020 12.16. [ Ympäristö ] 42 Kuntalehti 3 / 2020 KERROSTALO LÄMPIÄÄ LEVILLÄ Hampurissa Saksassa on Wilhelmsburgin kaupunginosa, jossa suositaan puurakentamista, asennetaan aurinkopaneeleita ja käytetään maalämpöä – sekä yllättäen myös levälämmitystä
KL3_30-45.indd 43 26.2.2020 12.16. Miten ihmeessä se toimii. Ylhäältä levät alkavat taas hiljalleen valua vedessä alaspäin. Jokaisessa elementissä on kaksi ikkunalasia muistuttavaa lasipintaa, joiden välissä on 20 sentin paksuinen vesitilavuus, jossa mikrolevät kasvavat. Leväelementtien ja rakennuksen ulkoseinän välissä on noin 30 sentin kokoinen avoin tila alhaalta ylös saakka. Anja Hutschenreuter esittelee lapsensa piirtämää kuvaa. Wilhelmsburgissa on panostettu viihtyvyyteen ja ekologisuuteen. Wilhelmsburgin kaupunginosan rakentamisessa on käytetty runsaasti ekologisia rakenneratkaisuja: puuta sekä vihreitä lämmitysmuotoja maalämmöstä levälämmitykseen ja myös aurinkopaneeleja. Sieltä putkisto kulkee kerrostalon alakerrassa sijaitsevaan pannuhuoneeseen, joka näkyy suuren ikkunaruudun takana. Rakennusviraston edustalle on kokoontunut suuri joukko mielenosoittajia. Niiden kautta rakennukseen otetaan myös maaviileää. Tämä talo lämpiää levällä. Hampurin kaupungin rakennusvirasto ja monet muut julkiset virastot sijaitsevat nykyisin Wilhelmsburgissa. Kansa vaatii päättäjiltä kuitenkin lisää ilmastotekoja. Mikrolevä kasvaa ja monistuu hyvin, sillä Saksan leveysasteella valoisaa aikaa on lähes ympäri vuoden. Rakennusviraston uuden talon perustuksiin on juntattu 1 300 paalua, joiden sisällä on maalämmön keruuputkisto. Pumppu surahtaa noin viiden minuutin välein, mikä ei voi olla kuulumatta huoneistojen sisälle, jos ikkuna on auki. Mikrolevät kasvavat auringonvalossa. Myös julkisessa rakentamisessa on arkkitehti Peter Kochin mukaan otettu ekologiset asiat huomioon. Lisääntynyt biomassa otetaan talteen elementtien alaosassa kulkevien putkireaktorien kautta. MITEN LEVÄTALO TOIMII. Työhuoneiden lämpötilaa lasketaan yön aikana ja turhat valot sammuvat automaattisesti. Eniten kiinnostaa tietysti leväkerrostalo. Wilhelmsburgissa olisi yhä runsaasti uusia ja vapaita vuokra-asuntoja, joihin houkutellaan myös saksalaisia. Kuntalehti 3 / 2020 43 . Lisäksi rakennuksessa on älykäs ilmastointija valaistusjärjestelmä. On toki myös betonia, mutta esimerkiksi yhden kerrostalon julkisivu on maalattu ruohonvihreäksi. Jokaisessa elementissä on kaksi ikkunalasia muistuttavaa lasipintaa, joiden välissä on 20 sentin paksuinen vesitilavuus, arkkitehti Koch selittää. Leväkasvusto kaksinkertaistaa hyvissä olosuhteissa biomassansa vuorokauden aikana. juovaksi. P umppu surahtaa ja kuuluu vaimea pulputus, kun kävelemme viisikerroksisen kerrostalon vieressä Hampurin Wilhelmsburgissa, joka on kasvava moderni lähiö. Leväkerrostalon julkisivu on lähes täynnä noin 3,5 metriä korkeita ja 70 senttiä leveitä lasielementtejä. Wilhelmsburg on entistä alavaa merenpohjaa, joka on hyvin savipitoista. Kannamme huolta lastemme tulevaisuudesta, alueella asuva Anja Hutschenreuter sanoo. SAKSALAISET TAKAISIN Hampuri on rikas kaupunki ja osavaltio, jonne on keskitetty runsaasti pakolaisia Turkista, Syyriasta ja Afganistanista. Pumppu puhaltaa elementin alaosasta veteen ilmaa, jolloin alas laskeutuneet mikrolevät nousevat takaisin ikkunaruudun yläosaan vaaleanvihreäksi, poikittain olevaksi Teksti ja kuvat: Tapio Mainio Hampurin Wilhelmsburgin leväkerrostalon julkisivu on lähes täynnä noin 3,5 metriä korkeita ja 70 senttiä leveitä lasielementtejä. Wilhelmsburgissakin on runsaasti maahanmuuttajia. Sen keskuslämmityskattila polttaa öljyä sisältävää levää, joka kasvaa rakennuksen seinustalle kiinnitetyissä lasilevyissä, joiden sisällä on vettä, esittelee Hampurin kaupungin rakennusviraston arkkitehti Peter Koch. Saksassa suurin osa asunnoista on vuokra-asuntoja, joista hyvin moni on kunnallisen asunto-osakeyhtiön omistuksessa. Juuri niiden avulla saksalaisia houkutellaan muuttamaan tänne, arkkitehti Katrin Peter-Bösenberg kertoo. Se näkyy muun muassa koulujen oppilasjakaumassa, jonka enemmistönä ovat muualta tulleet. • Hampurin kaupungin rakennusviraston edustalle Wilhelmsburgissa kokoontui suuri joukko mielenosoittajia vaatimaan päättäjiltä ilmastotekoja
Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa, mitkä levälajit sietävät jyrkkiä lämpötilaeroja, kuten kylmiä öitä ja kuumia päiviä, ja minkälaisia ravintoliuoksia tarvitaan optimaaliseen kasvuun, kertoo Nesteen innovaatioyksikön pääasiantuntija Pauliina Uronen. Monet levälajit kasvavat meressä, joten niitä voidaan kasvattaa makean veden lisäksi myös suolaisessa vedessä. Nesteen suunnitelmissa on tukea levätuotantoa, jotta levistä saataisiin sekä öljyä että muita tuotteita kannattavasti. Kuvat: Nina Pulkkinen / Neste KL3_30-45.indd 44 26.2.2020 12.16. Suomessa tuskin aloitetaan laajamittaista tuotantoa pimeän talven vuoksi, Nauha sanoo. Alhaalla: Mikroskooppisen pienen levän jakautuminen ja kasvu on erittäin nopeaa. Leviä kasvaa myös luontaisesti järvissä ja merissä, mutta niiden tiheydet ovat liian alhaisia polttoainetuotantoon. Neste on tutkinut levänäytteitä vuodesta 2007 alkaen Porvoon laboratoriossa. Esimerkiksi sinilevät ja suurikokoiset rakkolevät eivät kerää rasvaa, joten niistä ei saa öljyä. levillä voidaan yltää jopa 30 öljytonnin vuosituotantoon hehtaarilla. • Tapio Mainio Mikroleviä on tutkittu muun muassa erilaisissa lämpötilaoloissa Nesteen Porvoon laboratoriossa. Levä tarvitsee kasvaakseen veden lisäksi auringonvaloa, hiilidioksidia ja ravinteita. Maailman kuumilla aavikoilla on useita suurissa ulkoaltaissa leviä tuottavia yrityksiä, jotka valmistavat raaka-aineita muun muassa kosmetiikkateollisuudelle. Esimerkiksi rypsiöljyn vuosituotanto on noin tonni hehtaarilta, kun Voisiko lentokone lentää levällä. Levätuotteita käytetään yleisesti ravintona Aasiassa. Sinne niitä on toimitettu muun muassa Hollannin, Espanjan ja Australian tutkimuslaitoksista, joissa leviä on kasvatettu ulkoaltaissa tai putkireaktoreissa. Neste käyttää jo nyt erilaisia uusiutuvia raaka-aineita yli kolme miljoonaa tonnia vuodessa. PROTEIININ LÄHDE Levä on soijan tavoin hyvä proteiinin lähde. Levien tuotannossa käytettäisiin mikroleviä, jotka ovat mikroskooppisen pieniä, mutta niiden jakautuminen ja kasvu on erittäin nopeaa. Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, ettei levillä kannata tavoitella maksimaalista öljyntuotantokykyä, vaan hyödyntää myös levän sisältämää proteiinia. [ Ympäristö ] 44 Kuntalehti 3 / 2020 N este tutkii mahdollisuutta kehittää mikrolevien sisältämästä öljystä raakaaineita erityisesti lentopolttoaineen tuotantoon. Se lisäisi levätuotannon kannattavuutta. Neste tutkii mikrolevien kasvatusta polttoaineeksi. Leviä käytetään jo nyt kalanrehun valmistuksessa, Uronen sanoo. Maailmassa on kymmeniä tuhansia levälajeja. Lisäksi levän keruu olisi kallista ja kaikki levät eivät sovellu polttoainetuotantoon. Erään laskelman mukaan kolme kertaa Teksasin osavaltion kokoinen pinta-ala voisi tuottaa niin paljon levää, että sillä voitaisiin täyttää maapallon proteiinin tarve, Nauha sanoo. Levä kaksinkertaistaa biomassansa vuorokauden aikana, kun se saa runsaasti valoa, Uronen kertoo. Uusia raaka-ainevaihtoehtoja tarvitaan, sillä kestävien lentopolttoaineiden kysyntä kasvaa kovalla vauhdilla ja lentoliikenteen ennustetaan kasvavan reilusti tulevina vuosikymmeninä. Joissakin tutkimusprojekteissa leviä on kasvatettu myös jätevesissä. Sen sijaan leväöljyjen tuotanto polttoainekäyttöön ei ole lähtenyt siellä kunnolla käyntiin, ja osa tähän panostaneista yrityksistä on tehnyt konkurssin. Lentoliikenteen sähköistyminen on vielä lapsen kengissä, kertoo levähankkeen vetäjä Jaakko Nauha Nesteen innovaatioyksiköstä. Mahdollisesti siitä voisi kehittyä varteenotettava vihreä lentopolttoaine
Eiköhän hurauteta bussilla lähiöön tutustumismatkalle! • Kuva: Lassi Häkkinen KL3_30-45.indd 45 26.2.2020 12.16. Olen viime aikoina miettinyt voisiko lähiöiden elämää tarkastella ihan uudessa valossa. Lahden kehitys nuhruisesta teollisuuskaupungista Euroopan ympäristöpääkaupungiksi ei ole tapahtunut vahingossa, vaan 30 vuoden pitkäjänteisellä työllä, taloudellisesti tiukkoina vuosina. USEIN KUULEE, että muutos ekologiseen kestävyyteen vaatii paljon rahaa. Ympäristöratkaisuihin on panostettu asukkaiden toiveesta ja vaatimuksesta: ihmisten vaatiessa parempaa, terveellisempää ja turvallisempaa lähiympäristöä. Tulevaisuuden kestävän kaupungin ytimessä on uusien innovaatioiden ja teknologioiden lisäksi myös elämäntapojemme kohtuullistaminen. Noina lamavuosina käynnistettiin pahasti likaantuneen Vesijärven ekologinen kunnostus ja tarjottiin asukkaille poikkeuksellisen hyvät jätteiden lajittelumahdollisuudet. EI PÄIVÄÄKÄÄN ilman pakollista ilmastouutista! Valitettavasti ilouutisia ei ole juuri tarjolla, maailma tuntuu vuoroin palavan tai tulvivan. Suomalaiset kaupungit ja kunnat muuttavat energiantuotannon rakennetta fossiilisesta uusiutuvaan, lisäävät biokaasun ja sähkön käyttöä joukkoliikenteessä, kehittävät pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita, satsaavat jätehuoltoon ja kiertotalouteen, energiatehokkaisiin kiinteistöihin sekä lasten ympäristökasvatukseen. Minun lapseni tunnetaan talossa. Lähiöohjelmaa valmistellaan jälleen suomalaisissa suurissa kaupungeissa. Liian vähälle huomiolle jää, että Saara Vauramo Kirjoittaja on ohjelmajohtajana Lahti – Euroopan ympäristökaupunki 2021 -hankkeessa. Minun taloni on tavallinen 1970-luvun lähiökerrostalo, ei kaunis eikä aivan erityisen rumakaan. Helmikuisena aamuna vesi kastelee lumen rippeet Salpausselän metsäpolulla. Kuntalehti 3 / 2020 45 [ Kolumni ] T ip, tip, tip. Aika harva naapuri pakenee pimeää talvea lennähtämällä viikonlopuksi aurinkoon, mutta moni ajelee oman auton sijasta bussilla ja pyörällä. Mitä jos löytäisimme niistä eväitä kohtuulliseen ja ilmastoviisaaseen elämään. Kaukolämmön muutos uusiutuvaan energiaan suorastaan romahdutti alueen kasvihuonekaasupäästöt. ympäristöratkaisuja tehdään jo paljon. Etsimme päästövähennyksiä yhä enemmän lähiympäristöön ja arkeen vaikuttavista asioista: liikkumisesta, ruoasta ja asumisesta. Ymmärrän hyvin, että monia ahdistaa. Asukkaina on paljon ikäihmisiä ja muutama satunnainen perhe. Hän on virkavapaalla Lahden ympäristöjohtajan virasta. Entä jos se vaatiikin niukkoja aikoja. Ahdistaahan se, kun koko maailma on totaalisen muutoksen äärellä ja tulevasta meillä on vasta kalpea aavistus. Pyykit pestään ja kuivataan pesutuvassa, yhteiset saunat lämpiävät viikonloppuisin. Se saavutettiin viisi vuotta etuajassa. Minäkin tunnen yllättävän monta naapuria. Ympäristöpääkaupunkina tavoitteemme on mahdollistaa asukkaille maapallon kantokyvyn kokoinen elämä. Ympäristökaupungin tulee silloin olla myös hauska, yllättävä ja ihan uudella tavalla osallistava kaupunki. Kuluttamisen kohtuullisuus on varsin vahvasti läsnä meidän asukkaiden arjessa – tai ehkäpä putkiremonttiin menivät vaan ne loputkin säästöt. Dennismyrsky ei tunnu täällä Hämeessä enää kovin rajulta, mutta palauttaa meidät jälleen loputtomalta tuntuvaan marraskuun keliin. Tästä 20 vuotta myöhemmin, finanssikriisin keskellä vuonna 2009, Lahden kaupunkistrategiaan nousi suurten kaupunkien tiukin päästövähennystavoite: päästöjen puolittaminen vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Ilmastoviisautta lähiöistä Ymmärrän hyvin, että monia ahdistaa. Juoksen kotiin, siihen tavalliseen harmaaseen kerrostaloon lahtelaisessa lähiössä. KESTÄVÄN KULUTUKSEN kysymykset nousevat aivan uudella tavalla esille, kun helpot ilmastoratkaisut on tehty kaupungeissa. Lahti alkoi kehittyä ympäristökaupungiksi 1990-luvun laman synkimpinä vuosina, samaan aikaan, kun työttömyys oli jopa 27 prosenttia. Hiilineutraali lätkäjoukkue ja sinfoniaorkesteri tai maailman ensimmäinen henkilökohtainen päästökauppa ovat lahtelaisia uniikkeja ilmastoratkaisuja, joita asukas kehittää yhdessä muuttuvan kaupungin kanssa
Olen tavalKL3_46-47.indd 46 26.2.2020 12.16. Työmatkansa Hakala huristelee kaupungin kaasuautolla. Ilmastonmuutos läpäisee kunnan kaikki toiminnot. Projektipäällikkönä, verkkopedagogina ja digiasiantuntijana työskennellyt Hakala koordinoi kaksi vuotta Mikkelin seudun seitsemän kunnan ilmastotyötä. Hirvensalmi, Kangasniemi, Juva, Puumala ja Pertunmaa. Niistä vain Mikkelillä on voimassa oleva ilmastoohjelma. Käytännön työssä työrukkasena on seutuvaliokunta, joka pystyy kanavoimaan hankerahaa kuntiin. Uuteen EU:n rakennerahoituskauteen varaudutaan Etelä-Savossa nyt myös ilmastonäkökulmalla. Roolini on tuoda ihmiset saman pöydän ääreen, nostaa näkyville tehtyjä asioita, asettaa yhdessä tavoitteita sekä etsiä keinoja ja rahoitusta toteutukseen. Minkälaiseksi miellät oman roolisi. Ilmastokoordinaattorin palkasta 70 prosenttia maksaa Etelä-Savon maakuntaliitto ja loput tulevat Mikkelin seudun kehitysrahastolta ja muutamilta kunnallisilta liikelaitoksilta. 46 Kuntalehti 3 / 2020 [ Kunnan töissä ] M ikkelin seudun ilmastokoordinaattorina syksyllä aloittanut Harri Hakala muistuttaa, että ilmastotyöhön tarvitaan kunnissa aikaa, ihmisiä ja osaamista. Hakalan reviiriin kuuluvat Mikkelin lisäksi Mäntyharju, Tavallaan talk show -isäntä Mikkelin seudulla liikenne on suurin päästölähde, ilmastokoordinaattori Harri Hakala muistuttaa
Voi sanoa, että on tehty suoranaisia ihmeitä. Tarvitaan kuitenkin kasvatusja tiedotustyötä, että tieto leviää siitä, että täällä pystytään tuottamaan hyvää ruokaa. Lihansyönti ei ole häviämässä, vaikka sitä pitääkin vähentää. Olet huomannut, että nykykeskustelussa unohtuu, että hiilinäkökulma on ollut maataloudessa jo pitkään valtavirtaa. Ilmastokeskustelu on nostanut lähiruoan merkitystä. Joko vaikutuksista tiedetään. • Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen kuten jätteistä ja maatalouden sivuvirroista, biokaasua paikallisesti. KL3_46-47.indd 47 26.2.2020 12.16. Puumalassa maan suurin aurinkokeräinkenttä tuottaa lämpöenergiaa. Kaasuja sähköautoille tulee koko ajan lisää tankkauspisteitä. Löydätkö Mikkelin seudun liikenneratkaisuista jo ilmastotekoja. Kuntalehti 3 / 2020 47 Ahdistusta torjuu parhaiten tekemällä ja toimimalla yhdessä. Mikkelissä ratkaistaan tänä vuonna, kuinka biokaasu huomioidaan julkisen liikenteen kilpailuttamisessa. Mitä tuumit lihakeskustelusta. Tehdessään hankintapäätöksiä kunnat ovat myös kuluttajia. Waltti-kortti on ollut merkittävä ilmastoteko. Silloin näkee, että olemme yhdessä tämän asian äärellä. laan talk show -isäntä, ilmastohankeasiamies, tietoa kokoava ilmastokirjeenvaihtaja ja yhteistyöneuvottelija. Mikkeliläisille tuotetaan tänä vuonna sähköä ja lämpöä jo 85-prosenttisesti hiilivapaasti. Uhkakuvana on, että menetämme maatalouden VIDEO: Ilmastokoordinaattori Harri Hakala kertoo, millaisia ilmastotekoja kunnissa tehdään. Näkyykö se kuntien hankinnoissa. Suurin yksittäinen päästölähde on liikenne. Kokeiluna alkanut etu on voimassa toistaiseksi. Metsäsairila Oy alkaa tuottaa keväällä paikallisesta raaka-aineesta, ilmastokysymyksiä ratkovia ihmisiä ja yrityksiä juuri, kun heitä tarvittaisiin eniten. Pitäisi antaa arvoa niille, jotka pystyvät tekemään lihantuotannosta kestävää. Täällä riittää myös vettä toisin kuin monilla tuotantoalueilla maailmalla. Alueen kunnat ja seurakunnat omistavat metsiä ja tekevät siten hiilinieluihin vaikuttavia päätöksiä. Kunnalliset ruokapalvelut ovat näyttäneet mallia monessa kunnassa, kuten Mikkelissä, jo pitkään. Tilat ovat tosin usein pieniä, kannattavuus on nyt heikko ja julkinen keskustelu raskasta. Kehittämistyö ahdistavassa toimintaympäristössä on haastavaa. En useinkaan tunnista keskustelusta sellaista osapuolta, joka hyökkäisi maataloustuottajien kimppuun. Minkälaisena maataloudesta käytävä ilmastokeskustelu näyttäytyy sinulle. Miten itse torjut ilmastoahdistusta. Luke, Luomuinstituutti ja Helsingin yliopisto kehittävät täällä tietotaitoa ja hyödyntävät kansainvälisiä kuvioita. Esimerkiksi täällä on pitkät perinteet rehuntuotannossa, maitoja lihatalouden synergia on hyvällä mallilla ja nurmet ovat viljelykierrossa. Maakunnan eläintilat ovat pääosin maitotiloja ja pienehköjä lihakarjatiloja. Tällainen on enemmänkin keskustelun tehokeinona luotu viholliskuva, jollaisia ei pitäisi rakennella. Miltä maakunnan alkutuotannon tilanne näyttää. Pitää miettiä kokonaisuuksia, kuten koko energiankulutusta. Työskentelit 12 vuotta Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja seurasit tarkkaan maatalouden kehitystä. Koululaisilla on käytössään ilmainen Waltti-matkakortti. Xamk-ammattikorkeakoulu tutkii nyt sen vaikutuksia. Jokaiselle riittää tehtävää. Kunnissa tehdään jo paljon ilmastotyötä, vaikkei sitä olisi aina niputettu ilmasto-otsikon alle. Miten ilmastonäkökulma näkyy näissä. Lihansyönti on noussut ilmastokeskustelun keskiöön. Kunnat myös omistavat suuria energiayhtiöitä. Etelä-Savossa on oltu vuosia edelläkävijöitä luomussa ja viljelyn kestävyydessä. Ahdistusta torjuu parhaiten tekemällä ja toimimalla yhdessä
KL3_48-51.indd 48 26.2.2020 12.43. Tämä on varmasti helpottava uutinen hallituksen näkyvimmille keskustaministereille, Katri Kulmunille ja Antti Kaikkoselle. • P.S. Kokoomuksen kannatus junnaa 17 prosentin tuntumassa, vaikka media viritteli jo puheenjohtajakilpaa. Siis peräti 75 prosenttia keskustalaisista kehuu hallitusta. Vihreiden ohella vasemmistoliitto on notkahtanut. Aina jonkun sauna palaa Kuntavaalit ovat jo vuoden päästä, eikä niihin voi mennä puolue hajalla. Kaikki kivet on käännetty ja vanhat keskustakonkarit haastateltu. Eli jakajia on. MEDIAN LAKIEN mukaan ”huono uutinen on hyvä uutinen”. Nyt kaikkien hallituspuolueiden kannattajien selvä enemmistö on melko tai erittäin tyytyväisiä hallitukseen. Vaikeus tulee siitä, että keinojen tulee olla kaikkien hallituspuolueiden hyväksymiä. HS 21.2. Eivätkä päätöksenteon pohjaksi tehdyt laskelmatkaan ole aina kovin yksiselitteisiä. Mutta osansa viherpolitiikan kunniasta haluaa nyt myös vasemmistoliitto. Myös perussuomalaisten gallup-kannatus on hieman laskenut, vaikka puolue on helmikuisen HS-gallupin mukaan selvästi suosituin puolueemme 22,4 prosentin kannatuksella. Keskusta on ollut median erityistarkkailussa eduskuntavaaleissa koetun murskatappion jälkeen. Puolue on myös malttanut pitää näppinsä erossa työmarkkinaja palkkaneuvotteluista. Pienet otsikot ja lyhyet jutut kuitenkin kertovat merkittävästä käänteestä. Puoluejohtajasisäministeri Maria Ohisalon pitää nyt ottaa puolueen arkinen johtaminen käsiinsä. ”Tuska ilmastosta kasvaa vihreissä”). Petteri Orpo näyttää saaneen tuekseen mahdollisina haastajina pidetyt Antti Häkkäsen ja Elina Lepomäen. Ja vaikka eduskunnan perustuslakivaliokunnan pyynnöstä käynnistynyt ulkoministeri Pekka Haaviston, vihr., virkatoimien poliisitutkinta on ensisijaisesti Haaviston oma ongelma, syö se myös puolueen imagoa. Niin tulee varmaan nytkin käymään. Sen sijaan politiikan vastakkaiset laidat näyttävät menettäneen suosiotaan. Hallituksen ilmastopäätökset – tai niiden käytännön toteutukset – tulevat koettelemaan erityisesti vihreitä ja keskustaa. Ajatus on, että omakin sauna voi palaa. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on ollut jo aikaisemmissakin kuntavaaleissa tärkeä teema. Niinpä otsikot ovat sitä suurempia, mitä huonommasta asia on kyse. Tämän Haavisto joutuu ottamaan huomioon sisäisessä jaakobinpainissaan. SDP:n kannatus on nytkähtänyt selvästi ylöspäin Sanna Marinin noustua pääministeriksi. KUNTAVAALIT ovat jo vuoden päästä, eikä niihin voi mennä puolue hajalla. Samalla logiikalla kuitattiin Lännen Median teettämä kysely, jonka tulos oli varsin yllättävä: suomalaisista 64 prosenttia on tyytyväisiä Sanna Marinin hallitukseen. Nyt näyttää muissa hallituspuolueissa löytyvän ymmärrystä vihreiden sisäisille vaikeuksille (esim. Esimerkiksi Matti Virtasen kirja Ilmastopaniikki (2019) avaa tätä puolta. Katri Kulmuni on kovan edessä, vaikka hän valtiovarainministerinä voi tarvittaessa sekä jarruttaa että kaasuttaa valtion taloutta. Viimeisimmät gallup-luvut näyttävät lievää helpotusta sosiaalidemokraateille ja keskustalle. Keskustassakin epäileviä tuomaita on vain neljännes kannattajista. 48 Kuntalehti 3 / 2020 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä P olitiikan käytöstapoihin kuuluu, ettei naapuripuolueen ongelmia ilkuta. Muun muassa Sirkka-Liisa Anttilan, Mauri Pekkarisen ja Seppo Kääriäisen haastatteluista on saanut sen käsityksen, että viimeistään syksyn budjettiriihessä pitää keskustan talousja työllisyystavoitteiden konkretisoitua. Hallitusten ilmastopaneelin ICPP:n raporttien ohella mielenkiintoista luettavaa löytyy myös skeptikkojen puolelta. Antti Rinteen pääministerikaudella vastaava hallituspohja sai vain 37 prosentin suosion. Koko vyyhti on sellainen, että se näkyy jo puolueen alenevissa gallup-luvuissa
• Jos urakoitsijoiden laskutukset jäävät kunnan budjetoiman summan alle, mitä säästöön jääneille rahoille tapahtuu. Ei voi. Meillä on kolmen urakoitsijan kanssa tuntihintapohjaiset sopimukset – ei mitään kiinteitä könttäurakoita. Palvelutuotantona kaupunki avustaa sen lisäksi yli 300 kilometrin yksityistieverkkoa. Minkä kokoinen on Kuhmoisten kunnan tavanomainen talviaurausbudjetti. ELY puolestaan hoitaa valtatien sekä omistamansa alemman tieverkon, ja yksityiset tahot taas pitävät huolen yksityisteistä. Hätätapauksessa meidän on käännyttävä hallituksen ja valtuuston puoleen. Meillä kaavateiden koko ylläpito on budjetoitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Meillä se tarkoittaa budjetin alitusta. Kaupunki on ulkoistanut teiden kunnossapidon neljäksi urakointialueeksi. Teknisen toimen on sitten itse mietittävä, minkälaisista muista oman hallintokunnan käyttömenoista tuo miinus voidaan kattaa. Se on käyttötalouden alijäämää. Talviaurauksen budjetti on noin 100 000 euroa. Omalla vastuullamme on kaavateitä noin 125 kilometriä. Kuntalehti 3 / 2020 49 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi T änä talvena lumitilanne on vaihdellut ennätyksellisen paljon eri puolilla maata. Valtatiet taas ovat ELYn vastuulla. Säästöä tulee. Siihen pyörätiet, pihat ja yleiset alueet sitten päälle. Huomattavasti tavallista vähemmän sitä on. Rakennusvalvonta on jo varoittanut kiinteistöjä kattojen suuresta lumikuormasta ja romahtamisvaarasta. Siinä pulma. Vuosivaihtelujen tuskallisuutta helpottaa tosin se, että urakkasopimuksemme ovat viisivuotisia. Säästöäkö vai eikö. Lunta meillä on nyt vähintäänkin riittävästi, normaalia enemmän, lähes metrin verran. Lunta on tullut, ja se on sulanut saman tien. Arvelen, että ainakin auraustyön laskutus putoaa ehkä 30 prosenttia normaalitalveen verrattuna. Kuusamon vuosittainen aurausbudjetti. Mitäs sitten tehdään, jos aurausmenot paukkuvat yli budjetoidun summan. Toteutumat ovat olleet noin 70 000–100 000 euroa. Parikymmentä kilometriä. Joko uskallatte arvioida nyt taittumassa olevan talven aurausmenoja. Kuinka paljon Kuhmoisissa on kunnan hoitovastuulla olevia kaavateitä. Muuhun tarkoitukseen tekninen toimi ei säästynyttä summaa saa käyttää. NÄKEMYS I Kuhmoisten kunnan (2 230 asukasta) tekninen johtaja Mika Kyrö, lumitilanteenne helmikuun puolivälissä. Se käyttämättä jäänyt raha on plussaa koko kunnan käyttötalousmenoissa. Kunnan aurausbudjetti 2020 Piirros: Yrjö Klippi KL3_48-51.indd 49 26.2.2020 12.43. Talven kanssa on osattava elää. NÄKEMYS II Kuusamon kaupungin (15 000 asukasta) yhdyskuntajohtaja Jarkko Tammi, lumitilanteenne helmikuun puolivälissä. Kuinka kunta varautuu aurauskulujen vaihteluihin. Auraukset ja lumityöt sisältyvät noihin kokonaisurakkasopimuksiin. Ovatko urakoitsijat vaipuneet jo epätoivoon, kun sopimukset ovat kiinteähintaisia ja lunta on tullut – heidän näkökulmastaan – järkyttävän paljon. On kuitenkin muistettava, että samaan aikaan esimerkiksi liukkaudentorjuntatyöt ovat lisääntyneet. Etelässä maa on lumeton ja musta, mutta pohjoisessa kinokset ovat kasvaneet jopa riesaksi asti. Yksittäisten talvien voitot ja tappiot tasoittuvat. Kuinka paljon Kuusamon kaupungilla on kunnossapidettäviä kaavateitä. Voiko tekninen toimi omin päin tärvätä aurauksesta säästyneet rahat johonkin toiseen tarkoitukseen
Kaikki nämä ympäristönsuojeluviranomaisen hallintotoimet perustuvat lain soveltamiseen yksittäistapauksissa. Varsin erilaiset lakien edellyttämät hallintomenettelyt muun muassa kuulemisesta ja päätöksen antamisesta kuvastavat yhteiskuntamme • muutosta. Ympäristöpuolen lainsäädäntö sekä hallintomenettelyjen variaatio on valtava. ENTÄPÄ TALOUSVEDEN käytön rajoittamispäätökset ja ojitusriitaasiat. Yksi vanhimmista lupamenettelyistä sisältyy maa-aineslakiin ja uusin säännös löytyy ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamislaista. 50 Kuntalehti 3 / 2020 [ Lakiklinikka ] V aikkapa hallintolaki, kuntalaki ja julkisuuslaki. Ympäristönsuojeluviranomaisen lupaja valvontamenettelyt on säädetty pääosin viimeisen 40 vuoden aikajaksolla. Maa-aineslupaa voi joutua käsittelemään myös erikseen säädetyssä yhteiskäsittelymenettelyssä samaa hanketta koskevan ympäristöluvan kanssa. Roskaantuneen alueen siivoamismääräykset sekä jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta tehtävien ilmoitusten käsittely: jätehuollon valvontaviranomaisena kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on oikeus antaa määräyksiä toiminnanharjoittajalle jätehuollon järjestämiseen liittyen. MAA-AINESTEN ottoon liittyvissä asioissa kunta toimii lupaja valvontaviranomaisena. Yleislait luovat viranomaisen toiminnalle ja menettelyille taustan. Esimerkiksi ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä koskevasta uusimmasta Kansallisarkiston päätöksestä löytyy yli 200 eri kirjallista asiakirjatyyppiä koskien edellä mainittujen lakien lupaja valvontamenettelyjen arkistointia. Paitsi että lupatyyppejä on paljon, on lupien valvontaan liittyviä valvontamenettelyjä myös runsaasti. Suurin osa määrällisistä lakipykäliin liittyvistä tehtävistä liittyy ympäristönsuojeluviranomaisella Kuntien ympäristöviranhaltijat ovat lainsäädännön moniosaajia Ympäristöpuolen lainsäädäntö sekä hallintomenettelyjen variaatio on valtava. ympäristönsuojelulakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin. Kyse on tällöin pääsääntöisesti erityyppisistä lupaja valvontaviranomaistehtävistä. Vaikkapa ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, jätelaki, vesihuoltolaki, vesilaki, maastoliikennelaki, vesiliikennelaki, ulkoilulaki, merenkulun ympäristönsuojelulaki ja ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamislaki. Ulkoilulain puolelta löytyy moottorikelkkailua varten perustettava moottorikelkkailureitti. Ympäristölupa, yleinen ilmoitusmenettely, rekisteröintimenettely, kertaluonteinen ilmoitusmenettely, yksittäinen määräys sekä poikkeaminen kunnallista ympäristönsuojelumääräyksestä. Marko Nurmikolu lakimies Suomen Kuntaliitto Kuva: Kuntaliitto KL3_48-51.indd 50 26.2.2020 12.43. Varsinaisista ympäristönsuojeluviranomaisen lakisääteisistä tehtävistä säädetään muun muassa noissa sektorilaeissa. Ja kussakin tapauksessa tulee viranomaisen noudattaa tarkasti aineellisia ja menettelyllisiä säännöksiä ja määräyksiä. Vesihuollon ja jätevesien osalta ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksen pohjalta kiinteistölle vapautuksia tiettyjen eri laeissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Sen pitäjän ja reittisuunnitelman hyväksyy – jälleen kerran – kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lupa kilpailuihin ja harjoituksiin maastossa tai vesialueilla voi taas vaatia luvan maastoliikennetai vesiliikennelain perusteella
Väestö kasvaa, koska alueen asukkaat muuttavat harvoin pois. Suomi voisi olla myös sähköautoteollisuuden suurvalta, jos autojen runko tehtäisiin puupohjaisesta hiilikuidusta ja varustettaisiin suomalaisen Broadbit Batteries -yhtiön kehittämällä natrium-akulla. Isomäki on seurannut ympäristöasioita ja teknologiaa neljänkymmePieni Suomi torppaa ilmastonmuutosta nen vuoden ajan ja kirjoittanut aiheesta yli kolmekymmentä tietokirjaa ja romaania. Puupohjaiset materiaalit korvaavat lähitulevaisuudessa vaateteollisuuden puuvillaa ja öljypohjaisia materiaaleja. Omaa luokkaansa kasvu on Helsingin seudulla. Jospa sittenkin maapallollamme on elinmahdollisuuksia tuleville sukupolvillekin. Yksi avainaloista on biotalous. Uusi haku toteutettaisiin lähtökohtaisesti samantyyppisillä reunaehdoilla ja kriteereillä kuin syksyn haku, Tonttila kertoo. Kaupungistuminen on pitkään jatkunut ilmiö. Toinen lausuntojen pohjalta tehtävä merkittävä muutos lakiesitykseen on se, että työnantajapalveluja otetaan mukaan. Parissa kymmenessä vuodessa alue saa 230 000 uutta asukasta. Näiden palvelujen rajaaminen kokeilukuntien ulkopuolelle lakiluonnoksessa sai kunnissa ihmettelevän vastaanoton. Syksyllä hakemuksia tuli kunnilta ja kuntaryhmiltä 30, niistä 20 pääsi mukaan. hakeneiden kuntien esittämiin toimintasuunnitelmiin. Isomäen mielestä muita öljykasveja satoisamman öljypalmun viljelyä kannattaisi edistää esimerkiksi afrikkalaisilla pientiloilla. Kirjassa esitellään kymmeniä Suomessa kehitettyjä tai tutkimusvaiheessa olevia innovaatioita. Hieman yllättäen Helsingin seudun tulomuutto jää itse asiassa suhteellisesti pieneksi. Tervon mukaan maaseudulle muuttaa väkilukuun suhteutettuna paljon ihmisiä. Lausuntoaika kokeilulakiluonnoksesta päättyi tammikuussa. Koko maan väestörakenteeseen vaikuttavat sisäisen muuttoliikkeen lisäksi esimerkiksi alhainen syntyvyys ja maahanmuutto. Kuntalehti 3 / 2020 51 [ Kirjat ] RISTO ISOMÄEN uusin kirja Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen herättää toiveikkuutta. Sen soisi päätyvän myös päättäjien hyppysiin, sillä ilman valtion tukea moni suomalainen innovaatio valuu ulkomaille. Lausunnoissa kritisoitiin syksyn hakukierroksen lyhyttä kestoa, mikä saattoi vaikuttaa mm. [ Ajassa ] TILASTOKESKUKSEN tuoreimman väestöennusteen mukaan vain 52 kunnan väkimäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä. Syitä pitovoimaan voi hakea esimerkiksi työmahdollisuuksista. • Merja Ojansivu Risto Isomäki, Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen. Palmuöljystä kun on sekä elintarviketuotantoon että biopolttoaineeksi. Nettomuutto jää silti usein miinukselle, sillä myös lähtijöitä on paljon. Into Kustannus 2019. Samaisella natriumakulla voitaisiin ratkaista edullisesti myös aurinkoja tuulisähkön varastointiongelma. • Ville Miettinen Työllisyyskokeiluihin täydentävä haku KL3_48-51.indd 51 26.2.2020 12.43. Alueiden välisiä kehityseroja selittää kuitenkin ennen kaikkea maassamuutto, vielä tarkemmin lähtömuutto. • Matilda Jokinen Pitovoima ratkaisee TYÖLLISYYDEN kuntakokeiluihin on suunnitteilla täydentävä haku kevään aikana, kertoo kokeilujen valmistelua johtava teollisuusneuvos Jarkko Tonttila työja elinkeinoministeriöstä. Avainasemassa ei kuitenkaan ole tulomuutto, vaan pitovoima, sanoo Jyväskylän yliopiston emeritus professori Hannu Tervo. Lähtömuutto ratkaisee alueen kehityksen. Kokeilukunnilla on mahdollisuus työnantajaja yrityspalveluissa ottaa isompaa roolia, Jarkko Tonttila kertoo. Ratkaisut löytyvät tieteen ja teknologian läpimurroista. Tuntuu vakuuttavalta, kun hän sanoo olevansa aiempaa toiveikkaampi tulevaisuuden suhteen. Työnjakoa TE-toimistojen ja kokeilukuntien välillä on täsmennetty. Isomäen kirja on lastattu teknologialla ja numeroilla, mutta kuiva se ei ole. Ympäristöjärjestöt saavat Isomäeltä kylmää kyytiä öljypalmun perusteettomasta demonisoimisesta
budjetti on laadittu 6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Voi olla, että tuo 6 miljoonaa euroakin on optimistinen arvio. Vuodesta 2017 hän on työskennellyt Porissa ympäristöja lupapalveluiden toimialajohtajana, mutta koti on pysynyt Tampereella. Tänä keväänä hän palaa sinne takaisin, kaupunginjohtajaksi. Kuten luonnon läheisyys: pohjoinen luonto, pohjoinen metsä. Sehän on se juttu siellä. Lisäksi vuoden 2006 kuntaliitoksen sulattelu on kestänyt kauemmin kuin oletettiin. Se pitää selän kunnossa. Perhe muuttaa Rovaniemelle toista tytärtä lukuun ottamatta. Rovaniemi on kasvanut ja kansainvälistynyt, mutta moni asia on myös ennallaan. Vainion mukaan taloustilanteeseen ei voi nimetä yhtä syytä vaan taustalla on sote-menoista lähtien useita tekijöitä. On ihan erityistä päästä johtamaan vanhaa kotikaupunkiaan. Hänen omassa liikkumisessaan juokseminen on vaihtunut tanssiin. Suhtaudun empaattisesti vanhaan Rovaniemeen, mutta haluan silti, että kaupunki uudistuu rohkeasti. Kulttuurisesti täysin yhtenäisenä toimivan kaupungin synty on vienyt aikaa. Hän on kilpauimari ja haluaa jäädä Tampereelle urheilulukioon. TALOUDEN KIMPPUUN Vainio saa käsiinsä kaupungin, jonka käyttötalous ei ole tasapainossa. Vainio on viettänyt viimeiset vuosikymmenet Tampereella. Hän opiskeli ensin ammattikorkeakoulussa rakennusarkkitehdiksi ja sitten yliopistossa hallintotieteiden maisteriksi. Hänen isänsä oli upseeri, ja hän on viettänyt varhaisimmat vuotensa maalaiskunnan puolella varuskunta-alueella Someroharjussa. 1996: Rakennusarkkitehdiksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 2004: Hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 2010: Lempäälän rakennustarkastajaksi 2011: Nokian rakennustarkastajaksi 2017: Porin ympäristöja lupapalveluiden toimialajohtajaksi 2020: Aloittaa Rovaniemen kaupunginjohtajana Matkailun tarpeiden takia on pohdittava esimerkiksi korkeamman rakennuskannan sijoittamista kaupungin keskustaan, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtajaksi valittu UllaKirsikka Vainio. Urheilu on vaikuttanut Vainion elämään laajasti aiemminkin. Sitten perhe muutti kaupungin puolelle Korkalovaaraan, mutta palasi maalaiskuntaan rakentamaan omakotitaloa 1980-luvun alussa. Hän juoksi nuorempana ratamatkoja 800 metriä päämatkanaan, ja sittemmin paljon aikaa on kulunut lasten harrastusten parissa uima-altaiden ja salibandykenttien laitamilla. Matkailun tarpeiden takia on pohdittava esimerkiksi korkeamman rakennuskannan sijoittamista kaupungin keskustaan, Vainio miettii. ] 52 Kuntalehti 3 / 2020 [ Työ ja tekijä ] U lla-Kirsikka Vainio lähti Rovaniemeltä vuoden 1991 ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Tanssin salsa casinoa eli kuubalaista parisalsaa. • Jorma Ylönen Kuva: Rami Marjamäki KL3_52-55.indd 52 26.2.2020 12.22. Asioihin voidaan kuitenkin vaikuttaa, vaikka moni asia tuntuukin kaupunkien taloudessa annetulle, Vainio miettii. UINTIA JA SALSAA Vainion perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta. Vainiolla on muistoja sekä Rovaniemen kaupungista että maalaiskunnasta. [ Kuka. Viime vuosi oli 31 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja kuluvan vuoden Takaisin napapiirille Ulla-Kirsikka Vainio 1972: Syntyi Rovaniemellä 1991: Ylioppilas Rantavitikan lukiosta 1994: Aloitti toimitusjohtajana Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy:ssä, toimi tehtävässä vuoteen 2010. Uinnissa hän on kilpatuomari
Luukkonen sai valtuuston vaalissa 24 ääntä ja Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen 19 ääntä. Kalustepalvelullamme on yli 50 vuoden kokemus erilaisten tilojen sisustamisesta. Rauman nykyinen kaupunginjohtaja Kari Koski jää eläkkeelle kesäkuun lopussa 2020. Käy tutustumassa: kalusteet.kirjastopalvelu.. Meiltä saat kaiken, mitä tarvitset: kalusteet ja pientarvikkeet sekä suunnitteluja asennuspalvelut. [ Työpaikkauutisia ] Kirjastopalvelu tarjoaa laajan valikoiman kalusteita kaikkiin julkisiin tiloihin. UUTUUS! Sarakuvakirjalokerikko eKierrätys on verkkokoulutus rakennusjätteen kierrätyksestä työmailla. Ota tuleva jätedirektiivi haltuun jo nyt! Tutustu ja tilaa rateko.fi Rakennusjätteen kierrätys haltuun verkkokoulutuksella Johanna Luukkonen Raumalle LAITILAN kaupunginjohtajasta Johanna Luukkosesta tulee Rauman uusi kaupunginjohtaja. Luukkonen toimii muun muassa seutukaupunkiverkoston puheenjohtajana, eri ministeriöiden työryhmissä ja Hansel Oy:n hallituksen jäsenenä. Johanna Luukkonen on hallintotieteiden maisteri. –24.9.2020 ALIHANKINTA.FI #ALIHANKINTA2020 Triplan Oy | p. Hän on johtanut Laitilaa elokuusta 2017. [ Palveluhakemisto ] AlihankintaHEAT ALIHANKINTA.FI /HEAT #AlihankintaHeat TEEMA: DATASTA BISNESTÄ TAMPEREEN MESSU JA URHEILUKESKUS 22. Koulutuksessa perehdyt rakennustyömaalla tyypillisesti syntyvään jätteeseen ja sen oikeaoppiseen lajitteluun. Sitä ennen, vuoden 2015 alusta, hän toimi Kangasniemen kunnanjohtajana. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Jorma Ylönen KL3_52-55.indd 53 26.2.2020 12.22. Kangasniemelle hän siirtyi Hyvinkään kaupungin hankintapäällikön tehtävästä
1/2020 { Kolumni } Teemu Lehtinen : Rakenne ttu ympärist ö digitaliso ituu nyt vauhdilla VALTIO APUUN PILAANTUNEE N MAAPERÄN PUHDISTAMIN EN: Talonmies voittaa tekoälyn Miten käy legendaar iselle Hakamets än jäähallille. Korttelilat aus täyttäisi sähköauto jen akut kute1_1.ind d 1 22.1.2020 8.13 Ensimmäistä kertaa mukana myös laaja kuntatekniikan näyttely. 050 352 3277, mika.saila@totalmarketing.fi KUNTAINFRAN SUURTAPAHTUMA: KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2020! 10.–12.6.2020 PORI kuntatekniikka.fi Kute_ilmo_kuntatekpv.indd 1 27.1.2020 14.22 KL3_52-55.indd 54 26.2.2020 12.22. Näyttelypaikkoja rajoitetusti, varaa omasi nopeasti! Lisätietoa: Kuntatekniikan tapahtumamyynti, Mika Säilä, puh
Näyttelypaikkoja rajoitetusti, varaa omasi nopeasti! Lisätietoa: Kuntatekniikan tapahtumamyynti, Mika Säilä, puh. Korttelilat aus täyttäisi sähköauto jen akut kute1_1.ind d 1 22.1.2020 8.13 Ensimmäistä kertaa mukana myös laaja kuntatekniikan näyttely. 050 352 3277, mika.saila@totalmarketing.fi KUNTAINFRAN SUURTAPAHTUMA: KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2020! 10.–12.6.2020 PORI kuntatekniikka.fi Kute_ilmo_kuntatekpv.indd 1 27.1.2020 14.22 KL3_52-55.indd 55 26.2.2020 12.22. Lupa odottaa tuloksia markkinoinnin ja viestinnän ammattitapahtuma KUNTIEN 13.5.2020 Helsinki Katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan! piiritapahtuma.fi 1/2020 { Kolumni } Teemu Lehtinen : Rakenne ttu ympärist ö digitaliso ituu nyt vauhdilla VALTIO APUUN PILAANTUNEE N MAAPERÄN PUHDISTAMIN EN: Talonmies voittaa tekoälyn Miten käy legendaar iselle Hakamets än jäähallille
Kreikan tukipaketti sai minut vaihtamaan puoluetta. Hänen mielestään resursseja pitäisi suunnata yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Joka asiaan löytyy esimerkkejä pitkältä uralta, perhepiiristä, kunnallispolitiikasta tai hallituksen teoista. P erussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen pudottelee lauseita harkitusti joensuulaisen kahvion nurkkapöydässä. Silloin meni kuppi nurin. Työllistäminen tehdään vääräsTehokkuutta työllistämiseen KL3_56-57.indd 56 26.2.2020 12.17. Eihän Kreikka tule niitä rahoja koskaan meille palauttamaan, Wihonen toteaa. IHMISET SAATAVA TÖIHIN Wihonen pyörittelee päätään, kun tulee puhe erilaisista työllistämishankkeista. Haluamme pitää koko Suomen asuttuna, mutta se on tosi, ettei meillä ole tulevaisuudessa nykyisenkaltaista lääkäripäivystystä, jos siellä ei ole lääkäreitä töissä Unkarista ja Venäjältä, sanoo perussuomalainen Jussi Wihonen. Kunnallispolitiikkaan Wihonen tuli kokoomuksen riveissä, mutta vaihtoi perussuomalaisiin vuonna 2012. 56 Kuntalehti 3 / 2020 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan ensimmäisen kauden kansanedustajia, jotka ovat myös kotikuntiensa valtuutettuja. Vuodet ovat silotelleet miehen ulostuloja. Mies tunnettiin takavuosien kauppiasurallaan värikkäänä ale-kauppiaana. Kun yritys menestyy ja kasvaa, työpaikkoja syntyy. Eduskuntavaaleissa 2019 Wihonen keräsi Savo-Karjalan vaalipiiristä 5 748 ääntä ja meni kirkkaasti eduskuntaan
Kun hoidon tarve kasvaa, ihmiset elävät pidempään ja hoidot ovat aina vain kalliimpia. Olen ottanut heitä töihin siksi, että olen tarvinnut heitä. En sitä vastusta, mutta se on ”hyysäämistä”. Meillä on työllisyydenhoidossa vallalla tietty kapeakatseisuus. Wihonen pitää ratkaisua erittäin onnistuneena, vaikka luntakin on välillä tupaan tullut. En yrittäjänä ole koskaan ottanut yhtään työntekijää tukien takia. Sote-uudistuksen varaan Wihonen ei suuria laske. Meillä eivät rahat riitä. Kiviä voidaan kääntää monella eri tavalla. Kyse ei ole niinkään velkojen anteeksiannosta, mutta annetaan näille ihmisille uusi mahdollisuus. Ajatellaan vaikka vappusatasta. ] Myös suomalainen maaseutu tarvitsee tulevaisuudessa apua ulkomailta. SIUN SOTE ONNISTUI Nykyhallitukselle ei irtoa ylisanoja oppositiopuolueen edustajalta. TYÖVOIMAA ULKOMAILTA Varsinainen jytky haastattelussa tapahtuu, kun tulee puhe siitä, mistä tulevaisuuden Suomessa tarvittavat lääkärit ja hoitajat rekrytoidaan. Tämä on ehkä koko suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma. Ei haeta kolmeksi kuukaudeksi tulevia keikkatyötekijöitä. Kansanedustajan mielestä on syytä myöntää avoimesti, että Suomi ja myös suomalainen maaseutu tarvitsee tulevaisuudessa apua ulkomailta, jotta pyörät pyörivät. Priorisointeja ei vielä ole tehty, mutta kyllä niitäkin tulevaisuudessa tehdään. Samoin on syytä hyödyntää syystä tai toisesta konkurssiin päätyneiden yrittäjien osaaminen. Työpaikkojen luominen ja ihmisten saaminen töihin on Vihosen mielestä asia, jossa jokainen kivi on käännettävä. Kun eri puolilla maata on jo saatu hyviä kokemuksia ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista, niin turvauduttakoon niihin. Sillä päästään, että kysyttäisiin yrityksiltä, millä ehdoilla he ottaisivat työntekijöitä. Joensuussa meillä on erittäin hyviä kokemuksia vietnamilaisista venepakolaisista. Ei pidä puhua työperäisestä maahanmuutosta, se on väärä termi. Vihonen sanoo, että jo toimivien yritysten sukupolvenvaihdokset ja nuorten rohkaiseminen yrittäjyyden polulle ovat tärkeitä asioita työpaikkoja etsittäessä. Nyt se raha on jäänyt kaupungin kassaan ja on laskettava tulopuolelle. Yrittämiseen liittyy aina riski, mutta epäonnistumisesta yrittäjää ei tulisi rangaista ja pistää häpeäpaaluun. • Pekka Moliis Kuva: Riikka Hurri KL3_56-57.indd 57 26.2.2020 12.17. Olen realisti. Se jää usein huomiotta, että Joensuun kaupunki on säästänyt tällä ajanjaksolla yli 20 miljoonaa euroa sote-menoissa. Kuntalehti 3 / 2020 57 [ Kuka. Mikään ei voi olla sen vastuuttomampaa, kuin luvataan jotain, mihin ei ole varaa, Wihonen lataa. Sillä voi olla psykologisia vaikutuksia, mutta ei se sitä ihmistä työllistä. Ei sillä päästä eteenpäin, että työttömiä haastatellaan. Elämme velaksi ja meillä ei olisi varaa tähän nykyisenkään hyvinvointiin. Wihonen välttäisi pyörän keksimistä uudelleen. Emme tarvitse mitään uutta lakia, mutta me tarvitsemme ne hoitajat ja lääkärit, jotka järjestävät ihmisille nämä palvelut. Business Joensuulla on menossa pilottihanke, jossa haetaan perheitä tänne töihin pysyvästi. He tulivat tänne 1980-luvulla, ja he ovat työllistyneet hyvin ja lapset kouluttautuneet. Valtiovarainvaliokunnassa istuva ekonomi muistuttaa, että kun valtiolta loppuvat rahat, ongelmat kertautuvat kunnissa. Jos meidän alueemme puunjalostusyritykset eivät saa työntekijöitä tehtaisiinsa, vaihtoehtoja on vain kaksi, lopettaminen tai muutto työvoiman ääreen muualle. Minä itse olen tehnyt konkurssin ja vielä peräti kahteen kertaan. Jussi Wihonen Syntynyt: Vuonna 1963 Joensuussa Kotikunta: Joensuu Koulutus: Ekonomi Ammatti: Kansanedustaja, yrittäjä Puolue: Perussuomalaiset Tärkeimmät luottamustehtävät: Kaupunginvaltuutettu 2005–, kaupunginhallituksen jäsen 2005–2008, 2013–2017 ja 2019 Harrastukset: Luottamustehtävät, golf Hyvää Joensuussa + Yli 20 000 opiskelijaa – tekemisen meininki + Aito karjalainen iloisuus ja vieraanvaraisuus + Yhdessä tekemisen henki ja kulttuuri Kehitettävää Joensuussa Ydinkeskustan yrittäjien huomioiminen Kulttuurikeskus/musiikkitalo Maaseutukeskuksien tasapuolinen huomioiminen tä päästä. Joensuun kaupungin Luotsi-hankkeessa on palkattu 40 ihmistä huolehtimaan työttömistä. Pohjois-Karjalassa sote-palvelut ovat maakunnallisen Siun soten hoidossa neljättä vuotta. Pitää puhua työvoimatarpeen täyttämisestä. Meillä ei olisi oikeasti varaa jakaa yhtään mitään lisää. Meidän on ratkaistava tavalla tai toisella, miten saamme työvoimaa yrityksiin ja julkiselle sektorille. Siitä tässä on kyse, Jussi Wihonen sanoo. Mitä me teemme maakuntahallinnolla, kun meidän ongelmamme on potilaat, jotka ovat avun tarpeessa. Haluamme pitää koko Suomen asuttuna, mutta se on tosi, ettei meillä ole tulevaisuudessa nykyisenkaltaista lääkäripäivystystä, jos siellä ei ole lääkäreitä töissä Unkarista ja Venäjältä
Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä. Seuraamme etsivää lähityötä Helsingissä tekevien vaativaa työtä. Käymme myös katsomassa, miten terveydenhuolto toimii Huittisissa, ja kerromme tietysti sote-uudistuksen etenemisestä. He voivat löytää ihmisiä, jotka ovat eläneet täysin palvelujen ulkopuolella asunnottomina ja tulottomina, vailla mitään tukia ja etuisuuksia. Kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa yli 2000 yrittäjävaltuutettua. [ Seuraava numero ] Teema: Sote • Ilmestyy 26.3. SUOMEN YRITTÄJIEN KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Finlandia-talo 19.-20.5.2020 | www.kunnallisjohto.fi Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Suomen Yrittäjät toimii lähes 400 paikallisyhdistyksen ja 4 000 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. Asiantuntijapuheenvuoroja . Ohjelmassa mm. Vaihtoehtoiset teemaseminaarit aiheista: 1) aluekehittäminen 2) palvelusetelit 3) tukipalvelut 4) yrityspalvelut Majoitus kannattaa varata Helsingistä ajoissa ilmoittaudu www.kunnallisjohto.fi HELSINKI 19.–20.5. . Elinkeinopoliittisen kyselytutkimuksen tulosten julkistaminen . Helsingin kaupungin vastaanotto ILMOITTAUDU MUKAAN NYT! Ohjelma julkaistu www.kunnallisjohto.fi. Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa. KUNTALEHDEN SEURAAVASSA numerossa 4/2020 teemana on sote. Kuva: Liisa Takala KL3_58-59.indd 58 26.2.2020 12.13. . Seminaarissa on mukana yli tuhat osallistujaa ja yli 20 puhujaa
Suomen Yrittäjät on maan kattavin elinkeinoelämän järjestö. Seminaarissa on mukana yli tuhat osallistujaa ja yli 20 puhujaa. Vuoden parhaalla työmatkalla on tiedossa ajankohtaista asiaa ja rentoa yhdessäoloa. KL3_58-59.indd 59 26.2.2020 12.13. Ohjelmassa mm. . Suomen Yrittäjiin kuuluu 115 000 yritystä. Vaihtoehtoiset teemaseminaarit aiheista: 1) aluekehittäminen 2) palvelusetelit 3) tukipalvelut 4) yrityspalvelut Majoitus kannattaa varata Helsingistä ajoissa ilmoittaudu www.kunnallisjohto.fi HELSINKI 19.–20.5. Suomen Yrittäjät toimii lähes 400 paikallisyhdistyksen ja 4 000 luottamushenkilön voimin jokaisessa Suomen kunnassa. . Helsingin kaupungin vastaanotto ILMOITTAUDU MUKAAN NYT! Ohjelma julkaistu www.kunnallisjohto.fi. Asiantuntijapuheenvuoroja . Kuntien ja kaupunkien valtuustoissa vaikuttaa yli 2000 yrittäjävaltuutettua. Elinkeinopoliittisen kyselytutkimuksen tulosten julkistaminen . SUOMEN YRITTÄJIEN KUNNALLISJOHDON SEMINAARI Finlandia-talo 19.-20.5.2020 | www.kunnallisjohto.fi Ainutlaatuinen ja alansa merkittävin seminaari on kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka
Varhaiskasvattajamessut 23.10.2020 Helsinki www.abilita.fi NÄHDÄÄN MESSUILLA! Sujuvuutta, turvaa ja toiminnallisuutta tiedon hallintaan varhaiskasvatus järjestelmien edelläkävijältä Varsinais-Suomen Varhaiskasvattaja 7.3.2020 Turku Varhaisk asvatuk sen johtajuu sfoorum i 31.3-1.4 .2020 Kuopio KL3_60.indd 60 26.2.2020 12.12