Kuntalehti 3/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3 I 2021 I 4.3. [ Kolumni ] Leena Rossi: Asumisen politiikka on elämää varten ETÄTYÖ MUUTTAA KODIT Henna Helander rakentaisi tilavampia asuntoja Lähikouluista kiistellään aina Mistä kilpailua rakentamiseen. Ulkomaalaiset sijoittajat tulivat KL3_1.indd 1 23.2.2021 16.43
Jokainen projekti alkaa kuitenkin samalla kaavalla: ensin kartoitetaan tarve ja määritellään sijainti, sitten etsitään päiväkodille sopiva tontti. Laadukas ja kestävä lopputulos saavutetaan, kun koulu kehitetään yhdessä käyttäjien ja toimivan kumppanuusverkoston kanssa. Rakennamme hoivakoteja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana. Henkilökunnalle hoivakotimme tarjoavat työtilat, jotka on suunniteltu tekemään korkealaatuisten hoivapalveluiden toteuttamisesta stressittömämpää. Suunnittelemme jokaisen koulun yhdessä asiakkaan ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa, joten lopputuloksena syntyy kouluympäristö, joka on pitkäikäinen, oppimiseen kannustava ja täysin käyttäjilleen räätälöity kokonaisuus. Rakentamassamme koulussa jokainen lapsi voi käydä oman opinpolkunsa innostavassa, terveessä, turvallisessa ja kestävässä ympäristössä. T E H T Y S U L L E . LIITY POSTITUSLISTALLEMME, NIIN KERROMME LISÄÄ! www.sikla.fi/uutiskirje Koulun tehtävänä on antaa parhaat mahdolliset eväät lapselle ja nuorelle niin nuoren oman kuin kaikkien yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Turvallinen asuinympäristö on tärkeä meille kaikille. Päiväkotien suunnittelussa hyödynnämme tekemiemme käyttäjätutkimusten antamaa tärkeää tietoa. Rakennamme kouluja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana. Me Siklalla rakennamme muunneltavia, uuden opetussuunnitelman mukaisia kouluja, joissa lapset ja nuoret viihtyvät. Voimme toteuttaa uuden päiväkodin joko asiakkaan omalle tontille tai oman palvelukehityksemme yhteydessä etsitylle tontille. Tarkasti mietitty päiväkotikonseptimme on rakennettu tilojen käyttäjien tarpeiden pohjalta ja suunnittelemmekin jokaisen kohteen yksilöllisesti juuri kyseisen asiakkaan toiminnalle sopivaksi. Lasten ja henkilökunnan turvallisuus sekä tilojen terveellisyys, monipuolisuus ja toimivuus ovat tärkeimpiä tekijöitä, kun rakennamme päiväkoteja. Rakennamme päiväkoteja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Tutustu sivuillamme näyttävään ja kustannustehokkaasti rakennettuun Saloisten koulukeskukseen Raahessa sekä moniin muihin käyttäjätarinoihin: sikla.fi/referenssit Lukaise sivuiltamme, kuinka rakensimme Kuusamoon hirsipäiväkodin, jossa lapset ja henkilökunta viihtyvät! Sivuilla myös monta muuta käyttäjätarinaa: sikla.fi/referenssit Lue, kuinka rakensimme kauniin ja viihtyisän hoivakodin ikäihmisille Tornioon! Sivuilla myös monta muuta tarinaa: sikla.fi/referenssit KL3_2-5.indd 2 23.2.2021 17.01. Jokainen projekti alkaa kuitenkin samalla kaavalla: ensin kartoitetaan tarve ja määritellään sijainti, sitten etsitään hoivakodille sopiva tontti. Siklan hoivakodit tarjoavat esteettömän, virikkeellisen ja kodikkaan ympäristön vanhuksille, kehitysvammaisille, vammautuneille, mielenterveysja päihdekuntoutujille sekä lastensuojelun asiakkaille. Uusi hoivatai palvelukoti voidaan toteuttaa joko asiakkaan omalle tontille tai oman palvelukehityksemme yhteydessä etsitylle tontille. Erityisen tärkeä se on hoivakotien asukkaille, jotka tarvitsevat tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa tai muuttuneessa arjessa
Vaikka korkotaso on matala, ajat ovat epävakaat. Päiväkotien suunnittelussa hyödynnämme tekemiemme käyttäjätutkimusten antamaa tärkeää tietoa. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi Painopaikka: Printhaus Pori Oy TILAUKSET Verkossa: kuntalehti.fi/tilaa Sähköposti: kuntalehti@jaicom.com Puh. TÄMÄN numeron sivuilla 32–34 kerrotaan meneillään olevasta yksityistämistrendistä. Tällöin sijoituksen tuottoprosentinkaan ei tarvitse kilpailla pörssiosakkeiden kanssa. Sanonta oli pitkään itsestäänselvyys myös kuntien ja kaupunkien rakennuskannan hallinnoinnissa. Me Siklalla rakennamme muunneltavia, uuden opetussuunnitelman mukaisia kouluja, joissa lapset ja nuoret viihtyvät. Uusi hoivatai palvelukoti voidaan toteuttaa joko asiakkaan omalle tontille tai oman palvelukehityksemme yhteydessä etsitylle tontille. Henkilökunnalle hoivakotimme tarjoavat työtilat, jotka on suunniteltu tekemään korkealaatuisten hoivapalveluiden toteuttamisesta stressittömämpää. Sopimuksen mukaisesti vuokranantaja huolehti rakennuksesta ja mahdollisista korjauksista. Siksi kunnan 100 prosentin varmuus vuokranmaksajana on sijoittajien mieleen. Pelkona oli vuokrien kiivas nousu ja julkisen rahan valuminen ulkomaisiin taskuihin. 050 599 6681 Postiosoite: Toinen linja 14 00530 Helsinki (Kuntatalo) ILMOITUKSET Mediakortti: kuntalehti.fi/mediakortti Työpaikkailmoitukset: asiakaspalvelu@kuntalehti.fi kuntalehti.fi/asiakaspalvelu Ilmoitusmyynti: Marianne Lohilahti Puh. Iso linjaus koskee kunnan suhdetta keskeisen rakennuskannan ja kuntainfran omistamiseen. Kaikki ovat tyytyväisiä. Uusien seinien rakentaminen olisi ollut monelle kunnalle iso ponnistus. Ei ihme, että kiinteistöjen rakentamiselle ryhdyttiin etsimään uusia ratkaisuja. Kuntaomisteisista energiayhtiöistä ja vesilaitoksista on tehty kunnille houkuttelevia tarjouksia, joilla kunta maksaisi velkansa pois ja pystyisi vielä investoimaan kaupan päälle palvelurakenteeseensa. Rakennamme hoivakoteja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana. Siklan hoivakodit tarjoavat esteettömän, virikkeellisen ja kodikkaan ympäristön vanhuksille, kehitysvammaisille, vammautuneille, mielenterveysja päihdekuntoutujille sekä lastensuojelun asiakkaille. Laadukas ja kestävä lopputulos saavutetaan, kun koulu kehitetään yhdessä käyttäjien ja toimivan kumppanuusverkoston kanssa. KUNTIEN kiinnostus ulkoistaa rakennustensa omistus syntyi todellisista ongelmista. Toimintamalli ei herättänyt suuria tunteita niin kauan kuin yksityisomistus pysyi suomalaisissa käsissä. Kunnan tekemässä palveluverkkosuunnitelmassa on kokonaisvaltainen näkemys, kuinka paljon esimerkiksi yksityisiä päiväkoteja kunnassa saa olla. • KL3_2-5.indd 3 23.2.2021 17.01. Sen sijaan kiinteistöjen omistamisessa muutostrendi on selvä. Erityisen tärkeä se on hoivakotien asukkaille, jotka tarvitsevat tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa tai muuttuneessa arjessa. Keskeisiä yksityisten omistajien kiinnostuksen kohteita ovat sosiaalija terveysalan kiinteistöt, mutta myös päiväkodit, koulut sekä urheiluja liikuntahallit. Jokainen projekti alkaa kuitenkin samalla kaavalla: ensin kartoitetaan tarve ja määritellään sijainti, sitten etsitään päiväkodille sopiva tontti. Kuntalehti 3 / 2021 3 [ Pääkirjoitus ] Markku Vento 106. Tämä taas ohjaa niin kunnan kuin sijoittajienkin toimintaa. Sipoossa on myös hyvä esimerkki paikallisesta aktiivisuudesta: uusi sote-asema sijoittuu vuokralaisena kiinteistöön, jonka omistavat paikalliset yrittäjät. vuosikerta ISSN 1236-0066 Aikakauslehtien liiton jäsen 12 numeroa vuonna 2021 JULKAISIJA KL-Kustannus Oy TOIMITUS Päätoimittaja Markku Vento Tuottaja Martta Nieminen, Martan Media Oy Ulkoasu Kari Långsjö Toimituksen assistentti Sari Moberg Toimituksen yhteystiedot: toimitus@kuntalehti.fi Puh. Jotkut tarjoukset ovat menestyneet, toiset eivät. Voimme toteuttaa uuden päiväkodin joko asiakkaan omalle tontille tai oman palvelukehityksemme yhteydessä etsitylle tontille. Turvallinen asuinympäristö on tärkeä meille kaikille. Yhteistyö alkoi tontin ostolla kunnalta. Rakennamme kouluja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana. Koulujen, päiväkotien ja sote-rakennusten tekninen käyttöikä tuli monin paikoin täyteen sisäilmaja muiden rakenteellisten ongelmien myötä. Uusiin rakennuksiin uppoavat panostukset olisivat olleet poissa kunnan perustehtävästä eli palveluiden järjestämisestä. Lasten ja henkilökunnan turvallisuus sekä tilojen terveellisyys, monipuolisuus ja toimivuus ovat tärkeimpiä tekijöitä, kun rakennamme päiväkoteja. Rakennamme päiväkoteja koko Suomen alueella vuokramallilla tai kokonaisvastuu-urakkana sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Varsinkin vesihuollon osalta yksityistäminen on pysähtynyt periaatteellisiin rajanvetoihin. LIITY POSTITUSLISTALLEMME, NIIN KERROMME LISÄÄ! www.sikla.fi/uutiskirje Koulun tehtävänä on antaa parhaat mahdolliset eväät lapselle ja nuorelle niin nuoren oman kuin kaikkien yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Tutustu sivuillamme näyttävään ja kustannustehokkaasti rakennettuun Saloisten koulukeskukseen Raahessa sekä moniin muihin käyttäjätarinoihin: sikla.fi/referenssit Lukaise sivuiltamme, kuinka rakensimme Kuusamoon hirsipäiväkodin, jossa lapset ja henkilökunta viihtyvät! Sivuilla myös monta muuta käyttäjätarinaa: sikla.fi/referenssit Lue, kuinka rakensimme kauniin ja viihtyisän hoivakodin ikäihmisille Tornioon! Sivuilla myös monta muuta tarinaa: sikla.fi/referenssit Mitä kannattaa omistaa. Ja näin Sipoossa on toimittu. Tarkasti mietitty päiväkotikonseptimme on rakennettu tilojen käyttäjien tarpeiden pohjalta ja suunnittelemmekin jokaisen kohteen yksilöllisesti juuri kyseisen asiakkaan toiminnalle sopivaksi. Kansainvälisten sijoittajien tulo markkinoille nosti myös kuntien yksityistämisen keskusteluun. Jokainen projekti alkaa kuitenkin samalla kaavalla: ensin kartoitetaan tarve ja määritellään sijainti, sitten etsitään hoivakodille sopiva tontti. Mutta maailman myllerryksessä tämäkin asia on muuttumassa. 03 4246 5375 Twitter: @Kuntalehti facebook.com/Kuntalehti ” markku.vento@kuntalehti.fi T E H T Y S U L L E . P erinteistä suomalaista ajattelutapaa edustaa sanonta ”oma tupa, oma lupa”. Päätäntävalta on pidettävä kunnan rajojen sisäpuolella. Rakentamassamme koulussa jokainen lapsi voi käydä oman opinpolkunsa innostavassa, terveessä, turvallisessa ja kestävässä ympäristössä. Vaikka omistus olisi maamme rajojen ulkopuolella, päätäntävalta on pidettävä kunnan rajojen sisäpuolella. Suunnittelemme jokaisen koulun yhdessä asiakkaan ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa, joten lopputuloksena syntyy kouluympäristö, joka on pitkäikäinen, oppimiseen kannustava ja täysin käyttäjilleen räätälöity kokonaisuus. Sipoon kunta toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka kokonaisuus on hyvä pitää käsissä. Yksityinen taho solmi kunnan kanssa sopimuksen rakentamisesta ja kunta sitten vuokrasi nämä tilat
4 Kuntalehti 6 / 2019 •••• Kuntalehden tilaukset Puh. s. 16 KL3_2-5.indd 4 23.2.2021 17.01. 03 4246 5375 kuntalehti@jaicom.com s. 13 Kunnan aarre, Mikä vaakuna. 14 Kuvattua, Sanottua, 3 x, Oikaisu 15 Kirjat, Tape [ Teema: Rakentaminen ] 16 Kiistelty lähikoulu 22 Poikkeuslupien määrä hiipunut 26 Sote-kiinteistöjen tulevaisuus osittain hämärän peitossa 28 Vastakkain: Mistä kilpailua rakentamiseen. 32 Sijoittajien aika 35 10 kysymystä ilmanvaihdosta 36 Omassa kodissa mahdollisimman pitkään 40 Kuntotutkimuksen tilaajan oltava tarkkana 42 Tässä onnistuimme: Museossa yhteistyömalli toimi 44 Taidetta ja hyvää arkkitehtuuria 46 Purkaminen voi johtaa taseloukkuun [ Kolumni ] 47 Leena Rossi: Asumisen politiikka on elämää varten [ Kunnan töissä ] 48 Valmiina kilpailuun vuokralaisista [ Uutisanalyysi ] 50 Hannu Lehtilä: Koronavaalit [ Lakia lukien ] 51 Koira, kissa, hevonen – laturaivo! [ Ajassa ] 52 Ei asuntoja eikä asukkaita [ Lakiklinikka ] 53 Tulevaisuuden rakennusvalvonta [ Työ ja tekijä ] 54 Sujuvan liikkumisen mahdollistaja [ Luottamuksella ] 56 Kasvu takaa itsenäisyyden [ Luottamuksella ] 58 Teema: Suuri kuntavaalinumero Miia Tiilikainen: Lapset ovat muualla koulussa, ja elämä ja asiat tällä hetkellä järjestetty sen mukaan. 6 [ Sisältö 3/2021 ] Kuva: Liisa Takala Henna Helander: Minusta joka kerta ennen kuin puretaan, pitäisi kysyä, voidaanko vanhaa rakennusta laajentaa tai tehdä muita muutoksia. 3 Pääkirjoitus [ Hän ] 6 Modernin arkkitehtuurin rakastaja [ Alussa ] 12 Kuntavaalit, Pystytkö puhumaan. • ”Kuntapolitiikka on brändätty huonosti” – vaaliohjelmien lupaukset hukuttavat alleen paikallisen päätöksenteon realiteetit Kuva: Esa Melametsä [ Kansi ] Liisa Takala kuvasi Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtajan Henna Helanderin Alvar Aallon suunnittelemassa Kulttuuritalossa Helsingissä
Mari Vaattovaara: Rakennetaanko koteja ja vastataan asumisen tarpeisiin vai rakennetaanko sijoittajan tarpeisiin. 28 s. • ”Kuntapolitiikka on brändätty huonosti” – vaaliohjelmien lupaukset hukuttavat alleen paikallisen päätöksenteon realiteetit Kuva: Esa Melametsä KL3_2-5.indd 5 23.2.2021 17.01. 36 • Opetuksen eriarvoistuminen pahenee suurien kaupunkien naapurustoissa • Kuntien työvoimaennuste 2030: Suurin osaajapula sosiaalityöntekijöissä, hoitajissa ja lastentarhanopettajissa • Raportti: Työolojen kehittäminen ensiarvoista sote-alan työvoimapulaan reagoimisessa Juha Uusivirta: Fakta joka tapauksessa on, että kaupungin vuokrataloyhtiön esteettömien asuntojen määrää pitää lisätä. Kuntalehti 6 / 2019 5 •••• Kuva: Laura Oja s. Hannele Pokka: Haluammeko me taloyhtiöitä, jotka ovat täynnä 19 neliön yksiöitä
KL3_6-11.indd 6 23.2.2021 16.44. 1950-luvulla he päättivät tilata parasta mahdollista suunnittelua. [ Hän ] 6 Kuntalehti 3 / 2021 Henna Helander valitsi kuvauspaikaksi Helsingissä Alvar Aallon suunnitteleman Kulttuuritalon. Tämä on työläisten ja kansalaisjärjestöjen pääosin talkoilla tekemä talo
KL3_6-11.indd 7 23.2.2021 16.44. Lumi on vallannut Helsingin keskustan. Helander uskoo pandemian mullistavan isolla kädellä kaupunkikuvaa ja asumista. Ihan ensiksi on puhuttava koronapandemiasta. Kuntalehti 3 / 2021 7 . Tarvitaan esimerkiksi kunnollista säilytystilaa. Se vaikutti jopa jutun kuvauspaikkojen valintaan, sillä moni hieno julkinen rakennus on sulkenut ovensa. Arkkitehti Henna Helander kutsuu itseään urbaaniksi tutkimusmatkailijaksi ja tarkkailijaksi. Ja puita hän istuttaisi Helsinkiin paljon lisää. Ennen pandemiaa liikuimme erilaisissa sisätiloissa, oli työpaikka, kauppa, kuntosali, kulttuuritilat, työväenopisto ja kavereiden luona kyläily. Pilvenpiirtäjien ja miniyksiöiden sijasta hän rakentaisi matalampaa ja monipuolisempaa. Helander tunnetaan parhaiten Paimion parantolan pelastajana. Tällä kertaa hän silmäilee kahvilan ikkunasta lumimyräkässä ohi tarpovia kaupunkilaisia. Hiljattain hänet valittiin Paimion parantola -säätiön toimitusjohtajaksi, ja hän on parhaillaan virkavapaalla Helsingin kaupungilta johtavan arkkitehtuurin asiantuntijan tehtävästä. Etätyö ja joustavat työajat ovat tulleet jäädäkseen ja kodeilta vaaditaan yhtäkkiä uusia ominaisuuksia. Äänimaisema on yhä meluisampi, neliöitä on vähemmän ja tavaroita enemmän. Helander kysyy, miten tätä kaikkea voi tehdä kodeissa, joista ovat kadonneet keittiöt. Talvisin olemme suurimman osan ajasta sisätiloissa ja monet ikäihmiset ovat sisällä kaiket päivät. Vaikka monet kuinka konmarittaisivat, meillä on neljä vuoA MODERNIN arkkitehtuurin rakastaja Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Henna Helander sanoo, että arkkitehtuurin on edistettävä ihmisen onnellisuutta ja hyvinvointia
[ Hän ] 8 Kuntalehti 3 / 2021 denaikaa ja pelkästään kenkiä yksi ihminen tarvitsee vähintään viidet. Miniasuntojen sijasta hän suosisi kunnolla mitoitettuja asuntoja, joissa tiloja voisi jaotella eri käyttötarkoitusten mukaan. Termeillä yritetään häivyttää sitä, että kyse on totaalipurkamisesta. Miniyksiöissä ei kukaan pysty liikkumaan rollaattorilla eikä niissä ole riittävästi tilaa eri toiminnoille. Yhteiskäyttötiloiksi hän toivoisi työtiloja ja pesutupia. Sen pienimmänkin 20 neliön yksiön vuokra on asuntotukiminimin suuruinen. Helander on havainnut, että mediassa miniasuntojen puolesta puhuvat lähinnä kolmikymppiset miehet tai perheistä ihan pienten lasten vanhemmat. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat Espoon modernin taiteen museon Emman WeeGee-talo ja uusi loftkerrostalo Helsingin Runko Arabianrannassa. Se on todella surullista. Helsingin Rungossa asunnon sisäkorkeus on lähes viisi metriä. Heillä on terveet jalat, työpaikat ja valinnanvaraa myös palveluiden suhteen. Sen ääripään ilmiönä ovat asunnot, jotka seisovat tyhjillään. Asunnot ovat nykyisellä korkotasolla, verovähennyksillä ja lyhennysvapailla sekä asuntotuen takaamalla minimivuokralla houkuttelevia sijoituskohteita erityisesti kasvavissa kaupungeissa. Mutta todellisuudessa suurin yksin elävien ihmisten joukko on ikääntyvät, ja heidän määränsä tulee vain kasvamaan. Harmikseen Helander näkee nyt Helsingissä uuden purkubuumin. Suomeenkin on tulossa kiinteistöjen arvopaperibisnes. Helander painottaa, ettei sellaista pidä rakentaa, mikä huonontaa ihmisten elinoloja. Niissä pääsisi kulkemaan tilasta toiseen ja asunnossa olisi vähintään kaksi ikkunaa – mieluummin eri ilmansuuntiin. Nyt yksiöt ovat vielä pienempiä, koska pienemmästäkin saa saman vuokran kuin isommasta. Ja nyt meille tarjotaan asunnoiksi 24 neliön putkia, Helander huokaa. Minusta joka kerta ennen kuin puretaan, pitäisi kysyä, voidaanko vanhaa rakennusta laajentaa tai tehdä muita muutoksia. Asunnoissa voisi olla erilaisia ulkotiloja, kuisteja ja viherhuoneita, myös kerrostaloissa. Helander viittaa Aalto-yliopiston professorin Seppo Junnilan tutkimuksiin, joiden mukaan uuden rakennuksen rakentamisesta syntyvä hiilipiikki eli ilmastovaikutus vastaa Kulttuuritalo odottaa toista tulemistaan, Henna Helander uskoo. Puhutaan ”purkavasta saneerauksesta” ja ”purkavasta täydennysrakentamisesta”, mutta tarkoitus on sama eli vanhan purkaminen. HELSINGIN PURKUBUUMI Henna Helander tunnetaan uuden arkkitehtuurin suunnittelijana vanhoihin kuoriin. Edessä häämöttävä pandemian jälkeinen maailma vaatii hänen mielestään uudenlaista ajattelua asumisessa. Nyt tapahtumista tyhjät tilat tekevät rakennuksesta hieman unohdetun oloisen. Tilaa voi jakaa osittain parvella ja huonetiloja voi muokata vapaasti asukkaiden elämäntilanteen mukaan. Vuokra-asuntomarkkinoilla ollaan Helanderin mukaan oudossa tilanteessa. KL3_6-11.indd 8 23.2.2021 16.44. BISNES SUOSII MINIÄ Helander on työskennellyt yksityisenä suunnittelevana arkkitehtina sekä Helsingin kaupungilla muun muassa rakennuttajana asuntotuotannossa, asemakaavoittajana, rakennusluvista päättävänä yliarkkitehtina rakennusvalvonnassa, lähiöprojektin päällikkönä sekä johtavana arkkitehtuurin asiantuntijana. Hämärät putkiasunnot eivät ole heitä varten. WeeGeen pohjana on Aarno Ruusuvuoren suunnittelema 1960-luvulla valmistunut Weilin&Göösin painotalo. Asunnot ovat nykyisin enenevässä määrin myös sijoituskohteita, ja se vaikuttaa asuntosuunnitteluun. Aiemmin yksiö oli vähintään 32 neliötä, koska silloin asukkaiden vaihtuvuus oli pienempää
Kuntalehti 3 / 2021 9 . KL3_6-11.indd 9 23.2.2021 16.44
Puut imevät tehokkaasti ylijäämävetvanhan olemassa olevan talon 40 vuoden käyttöenergian määrää. Miksemme enää pystyisi elämään Suomessa avaamalla ikkunan. Pandemian jälkeisessä maailmassa niiden arvo laskee. Hän näkisi pääkaupungissa jotain vastaavaa kuin opiskelukaupungissaan Tampereella, missä punatiiliset tehtaat nousevat suoraan Tammerkosken rannasta. Suhteessa asuinpinta-alaan niihin tulee paljon kallista ulkoseinää. Myös Rovaniemelle, Tampereelle ja Jyväskylään rakennetaan puukerrostaloja opiskelijoille. Asia on tietysti toinen, jos paikalle ei rakenneta mitään. Ymmärrän ettei rantoja yksityistetä asuinrakennuksille, mutta ehkä siellä voisi olla julkista rakentamista. He haluavat viihtyisyyttä ja paikan identiteettiä, ideoiden ja konseptien kirjoa, materiaalintuntua ja puurakentamista. Käytännössä rakentamisnormit ajavat koneilmastointiin. VIIHTYISÄÄ PUUSTA Helander on huomannut nuorten kaipaavan luonnonläheisiä asuinpaikkoja. Ulkopinnat ovat olleet pettymys monille. Helsingin puurakentamisesta Helander mainitsee hyvänä esimerkkinä Myllypuron puukaupungin. KIVAT JA OUDOT PAIKAT Henna Helander syntyi VarsinaisSuomessa Loimaalla perheeseen, jossa äiti toimi biologianopettajana, isä tutkijana. Tällä haavaa opiskelija-asunnoiksi valmistuu ennätysmäärä puukerrostaloja. Esimerkiksi Amerin pääkonttori tehtiin Pasilan konepajan junahalleihin. Perheen muutettua Turkuun siitä tuli taloja piirrelleen tyttären ensimmäinen oikea kaupunki. Esimerkiksi koneellisen ilmastoinnin hän korvaisi painovoimaisella ilmanvaihdolla. Rakennusten varjovaikutukset ovat myös todelliset. Siis vasta neljänkymmenen vuoden jälkeen uuden rakennuksen parempi energiatehokkuus pääsee vaikuttamaan hiilipäästöihin. Teema tuli Helanderille tutuksi hänen työskennellessään 1990-luvun alussa Saksassa. Helsingissä hän on asunut yli kymmenessä kaupunginosassa. Tosiasiassa kaikkialla Suomessa ei riitä teknistä henkilökuntaa, joka pystyisi tekemään ammattitaitoisesti koneellisen ilmastoinnin alkuasennukset ja huoltamaan laitteet. Espoon Tapiolaan valmistuu tänä keväänä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön 13-kerroksinen puutalo. Helander opiskeli arkkitehdiksi Tampereella inspiroivana aikana, jolloin vanhat punatiiliset tehtaat olivat vapautumassa uusiin käyttötarkoituksiin. Joensuuhun on valmistunut maan toistaiseksi korkein puukerrostalo, 14-kerroksinen Elli. Alue on tiivistä ja matalaa rakentamista, johon kuuluvat myös omat pienet pihat. On tärkeää, että paikalla on luonnetta, mitä näkyy ikkunasta, millainen ympäristö on, onko kivoja lounaspaikkoja ja viihtyisyyttä, Helander muistuttaa. Maa oli täyteen rakennettu ja havahduttiin siihen, etteivät hulevedet päässeet imeytymään maaperään. Helsinki ja Espoo ovat nostaneet tulvarajaansa ja varautuvat kaavoituksessa ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyviin kaupunkitulviin. Myös sateisuuden ennakoidaan lisääntyvän ja kaupunkitulvat vaativat huomiota hulevesien kulkeutumiseen. Uudisrakentamisessa Helander toivoisi teknistä yksinkertaistamista. Muodikkaat viherkatot ovat hänestä hieno ajatus, mutta teknisesti vaativia toteuttaa. Lempipaikoikseen hän mainitsee Käpylän ja siellä etenkin Olympiakylän, jossa hän näkee luontoon sovittavan rakentamisen parhaimmillaan. Myös Hermannin ja Teurastamon rosoinen alue vetoaa arkkitehtiin. Meillä täytyy olla aina kävelyreitti ihan rannassa ja se sulkee pois rantarakentamisen. Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin Helsinki on samassa tilanteessa. Kun sain lapset Helsingissä, se juurrutti tänne ja koen Helsingin omakseni, mutta olen silti aina vähän ulkopuolinen tarkkailija. Asfalttia ja rakennuksia on liikaa ja nyt pitäisi ryhtyä valtaamaan lisää tilaa vihreälle. MERELLISTÄ JA VIHREÄÄ Henna Helander kaipaa Helsinkiin nykyistä reippaampaa merellistä rantarakentamista. KL3_6-11.indd 10 23.2.2021 16.44. Hänen mielestään Suomen oloissa hyvin korkeita rakennuksia ei pystytä toteuttamaan niin laadukkaasti kuin pitäisi. Taloihin tulee myös Helanderin suosimia yhteiskäyttötiloja ja instagram-sukupolven suosimaa visuaalisuutta. Helsingissä on Helanderin mielestä edelleen yllättävän paljon nähtävää. Kun kansainväliset yritykset etsivät pääkonttoreilleen paikkoja Helsingistä, ne hakevat jotain kiinnostavaa ja outoa. Kehäteiden hengettömille ja tylsille toimistokolosseille Helander povaa heikkoa tulevaisuutta. Siksi meidän ei pitäisi lähtökohtaisesti purkaa. Ulkoasuun ei jää niin paljon pelimerkkejä kuin niiden näkyvyys kaupunkikuvassa vaatisi. [ Hän ] 10 Kuntalehti 3 / 2021 tia puhkoviin pilvenpiirtäjiin. Helander istuttaisi Helsinkiin paljon lisää puita ja kaikkea vihreää. Helander toteaa, että vihreyden tekeminen on paljon helpompaa ja halvempaa katutasossa kuin kerrostalojen katoilla. Teema on ajankohtainen, kun valtavia satama-alueita vapautuu rakentamiselle. Olen asunut alivuokralaisena, kommuunissa ja kaiken näköisissä paikoissa. Helander on ottanut julkisuudessa kriittisesti kantaa Helsingin siluetIhminen on onnellisempi, jos hän näkee kotoaan puun. Korkea rakentaminen on lähtökohtaisesti kallista, rakennustarvikkeet ja erikoisratkaisut ovat kalliita. Nykyinen kotini on tehty ryhmärakentamishankkeena vanhoihin varastoja toimistotiloihin
Luonnon ja rakennuksen harmonia on välitön kokemus, Helander kuvailee. TEHTÄVÄ PAIMIOSSA Luonnon ja rakennetun ympäristön sulavaan kohtaamiseen liittyy myös Henna Helanderin intohimon kohde, Paimion parantola. • [ Kuka. Tässä vaiheessa Helanderin suuri ilonaihe on parantolaa ympäröivien metsien säilyminen yhtenäisinä. Maisema-arkkitehtuuriin voisi Suomessakin panostaa ihan kunnolla. Parantola on tehty alun perin ”parantavaksi instrumentiksi”, joka paransi ennen ihmisiä ja tulevaisuudessa paitsi ihmisiä myös yhteiskuntaa. Puut rytmittävät kaupunkimaisemaa ja tuovat siihen pehmeyttä. Vankan mäntymetsän keskellä sijaitseva sairaalarakennus jäi tyhjilleen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lopetettua toiminnan sairaalassa vuonna 2015. Uusien käyttötarkoitusten löytäminen parantolalle on vasta alkumetreillä. Rakennus muutti funktionalismin suuntaa. Kuntalehti 3 / 2021 11 Merja Ojansivu Kuvat: Liisa Takala Henna Helander • Syntyi vuonna 1971 Loimaalla • Asuu Helsingissä • Valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2001 • Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) puheenjohtaja vuodesta 2018, Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja, virkavapaalla Helsingin kaupungilta johtavan arkkitehtuurin asiantuntijan tehtävästä • Työskennellyt Helsingin kaupungilla asuntotuotantotoimisto ATT:lla asuntorakennuttajana, yliarkkitehtina Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa, lähiöprojektin päällikkönä ja johtavana asiantuntijana • Työskenteli nuoruudessaan Lontoossa, Portugalin Portossa ja Saksassa, palattuaan Suomeen työskenteli vuosikymmenen Kari Järvisen ja Timo Airaksisen arkkitehtitoimistossa, jonka jälkeen perusti oman arkkitehtitoimiston Arkkitehdit Helander / Langenskiöld Oy:n • Perheeseen kuuluu kolme lasta • Harrastaa urbaania tutkimusmatkailua, kuntoliikuntaa, lukemista, lähihistoriaa ja nykytaidetta tä ja luovat positiivisen mikroilmaston, ne puhdistavat ilmaa pienhiukkasista ja kesällä ne viilentävät ja suojaavat. Puista näkee vuoden kierron, ja ne yhdistävät meidät luontoon. Helander muistuttaa, että Paimion parantola on aina ollut innovaatioiden paikka, uuden monitieteellisen ajattelun ja käsillä tekemisen paikka. Varsinais-Suomen Paimioon vuonna 1933 valmistunut tuberkuloosiparantola on Alvar ja Aino Aallon kansainvälinen läpimurtotyö. Paimion parantola on hänen mielestään lähes satavuotias startup, valmiina uuteen syntyyn. Ihminen on onnellisempi, jos hän näkee kotoaan puun. Paimion parantola on täydellinen osoitus rakennuksen taittumisesta maisemaan. Jo ensi kesänä suuren yleisön on tarkoitus päästä ympäristön luontopoluille ja parantolaan sisälle opastetuilla kierroksilla. ] Meidän ei pitäisi lähtökohtaisesti purkaa. Se on erittäin halpa tapa lisätä viihtyisyyttä. KL3_6-11.indd 11 23.2.2021 16.44. Hän näkee, että siellä yhdistyvät tulevaisuudessakin rakentaminen, ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, luonto, kulttuuri, käsityöosaaminen, arkkitehtuuri, lääketieteellinen tieto ja insinööritieto. Paikalliset yksityiset ihmiset ja Koneen säätiö lunastivat sairaalaa ympäröivät metsät yksityiseltä maanomistajalta, ja niistä muodostettiin Parantolan Metsät ry
Vihreiden puoluetuen kasvu näkyy myös kuntavaalirahoituksessa. Kokoomus lähtee ”Sydän on oikealla” -kampanjallaan siitä, että maailman paras koulu, toimivat terveyspalvelut ja kirjastot ovat mahdollisia vain, kun kuntien sydän sykkii, on työpaikkoja, yrityksiä ja aktiivisia ihmisiä. Puolue haluaa vauhdittaa etätyöskentelyä ja monipaikkaisuutta nopeilla verkkoyhteyksillä ja e-kuntalaisuudella. Voiko se olla joku määräaika. Myös kristillisdemokraatit korostaa vaaliteemoissaan palveluja. Joko on liian myöhäistä päättää kuntavaalien siirrosta. Jotta vaalit voidaan siirtää, se vaatii lakimuutoksen eli hallitus tekee esityksen ja eduskunta säätää lain. Ehdokashakemukset pitää jättää 9. Se kertoo saavansa rahaa yrityksiltä, mutta ei vastaanota rahaa eturyhmiltä. ] Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vastaa puhelimeen. Tämäkin ajankohta (22.2.) on liian myöhäinen, ja ajankohta muuttuu yhä huonommaksi, mitä lähemmäksi vaaleja mennään. Perussuomalaiset haluaa kuntien keskittävän resurssinsa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviin asioihin ja leikkaavan kaikesta turhasta, toissijaisesta ja haitallisesta. Nykyisessä tilanteessa vaalit toimitetaan 18. Eero Karisto Vasemmistoliitto kaksinkertaisti vaalibudjettinsa [ Pystytkö puhumaan. • Eero Karisto Ehdokashankinnan loppukiri käynnissä PUOLUEIDEN talousnäkymät kuntavaaleissa ovat kovin erilaiset, selviää Kuntalehden puoluesihteereille sähköpostitse lähettämästä kyselystä. Siitä ehdokkaiden varsinainen vaalikampanja alkaa. Vihreät haluaa, että kunnissa jokainen voi kokea kuuluvansa yhteisöön. Puolueen teema on ”Koko maa mukana”. Maahanmuutto, "ilmastoposeeraus" ja ylimitoitetut investoinnit ovat puolueen mielestä esimerkkejä kuluista, joista tulee kunnissa säästää. Pystytkö puhumaan. Liike Nyt valmistautuu ensimmäisiin kuntavaaleihinsa. Näiden teemojen arvellaan korostuvan tavallisten työtätekevien suomalaisten, eläkkeensaajien, opiskelijoiden ja lapsiperheiden äänestyspäätöksissä. huhtikuuta ja ne pystytään toimittamaan terveysturvallisesti. Milloin on ehdoton takaraja päättää siirrosta. RKP:n teemoja ovat varhaiskasvatus ja koulu, sosiaalija terveydenhuolto ja hyvinvointi, kuntien talous, ilmasto ja ympäristö sekä yrittäjyys ja työllisyys. Jos koronatilanne merkittävästi tästä pahenee, täytyy pohtia muita ratkaisuja eli lähinnä siirtoa. Ei ole enää mitään hyvää ajankohtaa siirtopäätökselle. SDP:llä, Perussuomalaisilla, RKP:llä ja kristillisdemokraateilla vaalirahoitus on aiemmalla tasolla. SDP:lle on tärkeää sujuvaan ja toimivaan arkeen liittyvät asiat, kuten kuntien palvelut, hoiva ja huolenpito sekä koulutus. Martta Nieminen KL3_12-15.indd 12 23.2.2021 17.21. Se ei mikään virallinen määräaika ole, mutta jonkinlainen se voi olla, koska silloin tosiaan tehdään ehdokashakemukset ja seuraavalla viikolla kunnat vahvistavat ehdokasasettelun. maaliskuuta. maaliskuuta. Vasemmistoliitto painottaa vaaliteemoissaan palveluja. Haluan korostaa, että tämä on ihan teoriaa, mutta jos pakkotilanne on, se on mahdollista. Syyksi puolueessa mainitaan korona, joka on vaikeuttanut rahankeräystilaisuuksien järjestämistä. Puolue esittelee ajatuksen ”viidentoista minuutin kunnista”, joissa luonto, työt ja palvelut ovat saavutettavissa neljännestunnissa ilman autoa. 12 Kuntalehti 3 / 2021 [ Kuntavaalit ] KUNTAVAALIEN ehdokashankinnan loppukiri on käynnissä. Keskusta puolustaa ihmisten omien toiveiden toteuttamista, kohdistuvatpa ne asuinpaikan valintaan tai vaikkapa lasten ja ikäihmisten hoivaan. Ehdokashakemusten jättöpäivä on 9. Kuntalaisten arki, ympäristö ja talous ovat keskeisesti esillä puolueiden vaaliteemoissa. Terve talous on niin kuntien asukkaiden kuin kuntienkin etu. Teoriassa laki voidaan saattaa voimaan vaikka vaaleja edeltävällä viikolla. Vihreät vastustaa leikkauksia peruspalveluissa. Koko Suomen elinmahdollisuuksien turvaaminen, koulutuksen tasa-arvo sekä perheiden hyvinvointi ovat kärkiasioita. Myös kokoomus kertoo käyttävänsä rahaa enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Kuntalehden mennessä painoon vaalien siirtoa myöhempään aikaan pohdittiin, mutta siirtopäätöstä ei ollut tehty. RKP:llä on ehdokkaita ennätyksellisen suuressa osassa maata. Liike Nytin kampanjointi kohdistuu erityisesti suurimpiin kaupunkeihin. Puolue korostaa, että vaaleissa päätetään koulujen, ikäihmisten palveluiden ja terveyskeskusten tulevaisuudesta. Vasemmistoliitto kertoo kaksinkertaistaneensa kuntavaalibudjettinsa. Keskusta taas kertoo vaikeuksista rahan keräämisessä. Pääteemana vaaleissa on kuntalaisten osallistaminen päätöksenteon eri vaiheisiin. Pystyn
] KOKOELMA-AMANUENSSI Jaana Oikarinen ilmoittaa Jyväskylän taidemuseon valinnan kunnan taidekokoelman aarteeksi: se olkoon Yuichiro Saton Valo (2017). Hän on sanonut, että hänestä on kerrassaan pyhä kokemus tavata vanha puu. Taidekriitikot löytävät hänen töistään vankan japanilaisen tradition, joka yhdistyy johonkin uuteen, tuoreeseen. Hänen piti viipyä Järvilinnan residenssissä vuoden verran, mutta hän jäikin sille tielleen ja asuu nykyään Laukaassa runoilijavaimonsa kanssa. ”Olen osallistunut keskusteluihin länsimaisen ja japanilaisen taiteen ominaispiirteistä, mutta kun kuuntelen lintujen laulua suomalaisessa metsäja järvimaisemassa, kaikki teoria häipyy mielestäni”, Yuichiro Sato on sanonut Aamulehden haastattelussa. Suomen-vuosinaan Yuichiro Sato on edennyt yksittäisten puupersoonallisuuksien kuvaamisesta laajempaan rajaukseen, kokonaisten metsän huoneiden kuvaamiseen. Vaakunaselitys on ollut vuodesta 1931 lähtien ”jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa”. Mutta Yuichiro Sato menee vain metsään, ja alkaa piirtää. Etsin uutta ilmaisua käyttämällä muun muassa metallia, tekstiiliä ja hapettimia perinteisten japanilaisten maalausvälineiden ohessa.” ”Mutta kohtaaminen Suomen luonnon kanssa antoi aivan uutta inspiraatiota”, hän kirjoittaa vuonna 2019 Metsä-nimisen näyttelynsä esittelytekstissä. KL3_12-15.indd 13 23.2.2021 17.21. Valo on kuulas lyijykynätussipiirustus, joka esittää talviasuista koivua utuisena päivänä. • Katja Martelius Jyväskylä: Valo (2017) Kuva: Hannu-Pekka Auraneva/ Jyväskylän taidemuseo JYVÄSKYLÄN vaakuna viittaa kauppaan ja alueen sisävesiliikenteeseen. Kuntalehti 3 / 2021 13 [ Kunnan aarre ] Sarjassa esitellään poimintoja kuntien taidekokoelmista. Ja samalla se on muuttanut hänen työskentelytapansa. ”Japanissa ollessani ohjasin ajatukseni luonnon mahtiin, ja koetin kuvata sen pohjatonta voimaa abstraktein kuvin. Yuichiro Sato tuli Suomeen vuonna 2016 Japanin valtion apurahalla. TOKIOSTA kotoisin oleva Yuichiro Sato kirjoittaa, että suomalainen maisema on muuttanut hänet. [ Mikä vaakuna. Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaan kuuluu noin 7 000 teosta – maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa, veistoksia ja valokuvia – ja sitä kartutetaan harkiten edelleen. Myöhemmin on tehty uusia versioita. Keskeisin periaate on taiteilijan keskisuomalaisuus. Tekijä, Yuichiro Sato, 42, on japanilainen kuvataiteilija, joka on ihastunut suomalaiseen metsään. Uudistustyön teki graafinen suunnittelija Jussi Jäppinen. Vuosituhannen vaihteessa käyttöön otettiin vaakunaversio, joka pohjautui Olof Erikssonin vaakunaan. Suomen luonto nimittäin puhuttelee Yuichiro Satoa – varsinkin puut puhuttelevat. Aiemmat maalaukset ovat vaihtuneet suuriin, hiilellä ja grafiittipigmentillä höystettyihin lyijykynäpiirroksiin, jotka ovat hämmästyttävän pikkutarkkoja, suorastaan valokuvantarkkoja. Jyväskylälle vahvistettiin ensimmäinen vaakuna vuonna 1838. Siinä näyttelyssä oli esillä myös Valo
2 Kainuun kohtuullisen hyvä työllisyystilanne kohenee entisestään, kun Terrafamen akkukemikaalitehtaan tuotanto käynnistyy tänä keväänä Sotkamossa. Kemijärvelle biotuotetehdasta puuhaavan Vataset Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja Harri Vatanen Lapin Kansassa. Elävä Itämeri -säätiön perustajajäsen ja hallituksen jäsen, lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Muuttuneet suunnitelmat maksavat, mutta se lähtee meidän omista arvoistamme. Ensimmäisinä eli viikolla 8 ehtivät pääkaupunkiseudun koululaisten lisäksi lomailla ainakin porilaiset ja turkulaiset. Näyttelijä ja Kajaanin runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen Helsingin Sanomissa. Vanhan sellutehtaan korvaavan uuden tehtaan pitäisi valmistua vuonna 2023. Ei haittaa mitään, jos etätöissä ollessasi samalla peset pyykkiä tai käyt päivällä kävelyllä. ”MEIDÄN pitäisi tunnistaa se, että olemme osa luontoa. Olen itse joutunut miettimään, että millainen tämä rokkikukkojen maailma on oikein ollut. Kunnassa on noin 10 000 asukasta. Ramput tarkoittavat alaja yläkehyksiä toisiinsa kiinnittäviä tukirautoja, ei alaja yläkehyksiä. Ruotsalainen uusiutuvan energian yhtiö OX2 ja rakennusyhtiö YIT ilmoittivat sopimuksesta. KL3_12-15.indd 14 23.2.2021 17.21. Kuvat: Liisa Vanninen 1 Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi toteutuu Lapissa, kun Metsä Group rakentaa Kemiin 1,6 miljardia euroa maksavan biotuotetehtaan. PULKAT ovat kovassa käytössä näinä viikkoina, kun koululaiset ovat talvilomilla. ”LUOTTAMUS on avainsana. Eduskunnan viime vaaleissa jättänyt SirkkaLiisa Anttila, kesk., Suomenmaassa. Kemissä on runsaat 20 000 asukasta, mutta asukasmäärä kasvanee ainakin tehtaan rakennusaikana. Kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitokselta Rakennuslehdessä. ”VÄITÄN, että kokemuksen arvostus palaa suureen asemaan sinä päivänä, kun Suomen julkista taloutta lähdetään tervehdyttämään. Se on 9,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Radiotoimittaja Jyrki ”Njassa” Jantunen Voima-lehdessä. Tällä viikolla lomaillaan muun muassa Vaasan, Jyväskylän, Tampereen, Kotkan ja Lappeenrannan kouluissa. 3 Manner-Suomen toiseksi pienimmässä kunnassa Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla riemuittiin helmikuussa, kun varmistui, että sinne rakennetaan Suomen suurin tuulivoimala. Suomen valtio omistaa Terrafamesta lähes 70 prosenttia. Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan hallitus hyväksyi hankkeen. ”SUURIN palkinto festivaalin järjestämisessä on ihmisten kohtaaminen. Pieni osuus on Sampolla. Ja kun olen elokuvapuolen ihminen myös, niin esitysten striimaus tarkoittaa mulle vähän sellaista huonoa pula-ajan elokuvaa. ”TAVOITTEENA on tehdä maailman puhtain sellutehdas. Tulosta voi pitää aikamoisena ihmeenä koronapandemian aiheuttaman poikkeusvuoden aikana. Kunnassa on laskettu, että tuulipuisto tuottaa kunnalle kiinteistöveroa noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Högforsin ruukki perustettiin Karkkilankosken partaalle, ei Korkeakosken. Ihmisen pitää hyvittää se, minkä ottaa luonnosta. Lestijärvellä on vähän yli 700 asukasta. Toiseksi suurin omistaja on Trafigura. VTT:n viestintäja markkinointijohtaja Jenni Santalo Talouselämässä. Oikaisu Kunnan aarre -palstalla numerossa 2/2021 oli kaksi virhettä. Viimeisin lomavuoro viikolla 10 osuu tänäkin vuonna Pohjoisja Itä-Suomen kuntiin, esimerkiksi Kuopioon, Joensuuhun ja Rovaniemelle. [ 3 X ] 14 Kuntalehti 2 / 2021 [ Kuvattua ] [ Sanottua ] ”OLEN ollut iloinen viimeisen kahden vuoden aikana, että naisten ääni on kuulunut. ”VIIME vuonna tehtiin kaikkiaan 70 500 kiinteistökauppaa
Samalla innolla ja päättäväisyydellä pitää nyt käydä ilmasto-ongelman kimppuun. Synkistä luvuista huolimatta Taalaksen kirjan sanoma ei ole epätoivoinen. • Merja Ojansivu Petteri Taalas, Ilmastonmuutos ilmastotieteilijän silmin. Lihansyönnin vähentäminen olisi Taalaksen mukaan silti perusteltua, sillä nyt yli 70 prosenttia maailman peltoalasta käytetään rehuntuotantoon karjalle. Tällä hetkellä 85 prosenttia eri tarkoituksiin käytettävästä energiasta tuotetaan kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla. Koronapandemia on osoittanut ihmiskunnan kyvyn poikkeuksellisiin toimiin. Tammi 2021. Kirjan tietopohja ja analyysin selkeys ovat huippuluokkaa. Lukemat pitäisi lähivuosikymmeninä kääntää päälaelleen, jos ilmastonmuutoksen hidastamisessa aiotaan onnistua. Fokus on pidettävä tiukasti fossiilipäästöjen vähentämisessä. Maailman energiankulutuksen pitäisi perustua tulevaisuudessa lähes täysin tuuleen, aurinkoon, veteen ja ydinvoimaan. Päinvastoin äärimmäiset vaatimukset satavat populistien laariin ja haittaavat tuloksellista ilmastotyötä, kirjoittaja toteaa. Lukijalta ei vaadita edes fysiikan perustietoja, sillä Taalas osaa selittää ilmastonmuutoksen taustalla vaikuttavat ilmiöt päivänselvästi. Uusiutuvien energiamuotojen osuus on vain 15 prosenttia. Ilmastoasketismiin ja itseruoskintaan kirja ei kannusta. Juuri se on hänen työtään YK:n alaisen ilmastojärjestön johdossa. Kuntalehti 3 / 2021 15 [ Tape ] [ Kirjat ] helsingin tornit Baabelin torni ENNEN MUINOIN TÄTÄ NYKYÄ Yli tuhannen työntekijän jättityömaalla alija sivuurakkasopimusten määrä voi olla lähes 300 ja kansallisuuksien määrä yli 60. Painavasti ilmastonmuutoksesta KL3_12-15.indd 15 23.2.2021 17.21. VIROA LATVIAA ROMANIAA SAKSAA PUOLAA LIETTUAA VENÄJÄÄ UZBEKKIA SUOMEA MAAILMAN ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen tuore kirja Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin kertoo selkeästi sen, mitä ilmastonmuutoksesta nyt tiedetään ja mitä sille pitäisi ja voisi tehdä. Lentoliikenne, metsien hiilinielut ja ihmisten ruokavalio herättävät paljon intohimoja, mutta niiden merkitys kokonaisuuden kannalta on huomattavasti energiantuotantoa pienempi, Taalas muistuttaa. Maa-ala voitaisiin käyttää hyödyllisemmin metsittämiseen ja biopolttoaineiden tuotantoon
16 Kuntalehti 3 / 2021 [ Rakentaminen ] [ Kuntavaalit ] KIISTELTY LÄHIKOULU KL3_16-31.indd 16 23.2.2021 16.44
Eskolan kylän lakkautetussa koulussa Kannuksessa on nyt monenlaista kyläläisten organisoimaa toimintaa. Kuntalehti 3 / 2021 17 . Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan lähikoulun lakkauttaminen on sitä todennäköisempää, mitä vähemmän valtuutettuja asuu sen läheisyydessä. KL3_16-31.indd 17 23.2.2021 16.44. KIISTELTY LÄHIKOULU Lähikouluista kiistellään vaaleissa, valtuustoissa, kuntaliitosneuvotteluissa ja mediassa
Eikä koulua. Tarkoitus oli, että kokeilun jälkeen olisi mietitty, halutaanko vielä jatkaa. Noin 500 kilometrin välimatka osoittautui kuitenkin hankalaksi, ja Lapinjärvi lopetti sopimuksen viime vuonna. Muun muassa EU:n Smart Village -verkosto on seurannut ja esitellyt tätä toimintaa. Keskusteluissa törmää uhkauksiin vaihtaa puoluetta, muuttaa muualle, someraivoon. Kannuksen sivistyslautakunta ei koulun jatkamista hyväksynyt, mutta kaupunginhallitus käveli yli ja hyväksyi sopimuksen. KL3_16-31.indd 18 23.2.2021 16.44. TUNTEET KUOHUVAT Suomessa on 2000-luvulla lopetettu kaksi viidestä peruskoulusta. Aiemmin lakkauttaminen koski kyläkouluja. Joten nyt sopimusta ei ole. E skolan kylä Kannuksessa KeskiPohjanmaalla halusi pitää koulunsa, vaikka kaupunki sen lopetti. Aluksi sinniteltiin omin voimin. Se odottaa parhaillaan käsittelyä hallintooikeudessa. Kyläläiset perustivat yhdistyksen ja osakeyhtiön ylläpitämään kylätaloa, koulua ja muutakin toimintaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan lähikoulun lakkauttaminen on sitä todennäköisempää, mitä vähemmän valtuutettuja asuu sen läheisyydessä. Lähikoulut herättävät tunteita. Ne ovat osa kuntavaalikeskustelua, niistä kiistellään valtuustoissa, kuntaliitosneuvotteluissa, somessa ja mediassa. Lähikouluyhdistyksen puheenjohtaja Suvi Mustonen sanoo, että yrityksissä löytää uusia mahdollisuuksia lähikoulujen ja muiden palvelujen kehittämiseksi törmää asian poliittisuuteen. Sitten syntyi sopimus kolmevuotisesta kokeilusta itäuusmaalaisen Lapinjärven kunnan kanssa. Nyt puhutaan lähikouluista osin sen takia, että myös kaupunEskolan kylän koulutoiminnan keskeydyttyä luokkatila on nyt päiväkodin käytössä. Eskolalaiset kääntyivät oman kaupunkinsa puoleen. Olemme saaneet paljon tukea eri puolilta. Aluetutkija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:stä kertoi alkuvuonna Twitterissä, että joka kolmannessa kunnassa syntyy vuosittain lapsia vähemmän kuin yksi koululuokallinen. Hanke kuitenkin kompastui, kun päätöksestä tehtiin valitus. [ Rakentaminen ] 18 Kuntalehti 3 / 2021 [ Kuntavaalit ] Oppimistulosten ja koulun koon välillä ei ole todettu merkittävää yhteyttä. Uusien ratkaisujen puolesta tehdään hänen mukaansa laajaa turhauttavaa työtä. Halusimme käydä sen kolmevuotisen kokeilun loppuun, kertoo paikallinen aktiivi, entiseen kouluun perustetussa monipalvelukeskuksessa työskentelevä Miia Tiilikainen
Ei ehkä ole ollut välineitä miettiä muita ratkaisuja kuin siilomaiset ratkaisut. Kyllä se toimii, olemme tyytyväisiä. Lehtonen sanoo, että kunnissa ei oikein vielä tiedosteta, kuinka suurten muutosten edessä ollaan, kun väestö vähenee ja ikääntyy, palvelutarve muuttuu. Kun se pystytään kumoamaan, puhutaan homekouluista. ?39 40–69 70–99 100–149 150–199 200–299 300– Koko maa 9 35 137 407 434 645 557 2 224 296 1 969 11 690 49 618 73 580 153 189 226 977 517 317 9 425 7 091 6 173 5 766 5 280 4 934 4 921 5 096 1 946 1 173 1 022 839 617 370 178 384 1 076 955 760 680 613 541 455 534 893 451 646 526 487 466 370 437 1 042 695 655 489 559 621 530 561 4 240 1 687 2 009 1 736 1 761 2 152 2 405 2 163 19 298 12 336 11 543 10 243 9 501 9 257 9 093 9 383 Koulun koko Koulujen lukumäärä Oppilaiden määrä Opetus Kuljetus ja majoitus Oppilasruokailu Muu oppilashuolto Sisäinen hallinto Kiinteistöjen ylläpito Yhteensä Keskiarvo EUROA/OPPILAS VUONNA 2019 Perusopetuksen käyttökustannukset koulujen keskimääräisen koon mukaan kuntien kouluissa Lähde: Opetushallitus Koonnut: Eero Karisto Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi Korona on nostanut esiin maallemuuton, etätyön ja digiloikan. Kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi sanoo, että laaja kouluverkko on Eurajoen pitkäaikainen strategia, jolla halutaan erottua muista. Määräävin oppimistuloksiin vaikuttava tekijä löytyy oppilaan taustatekijöistä, kuten vanhempien koulutuksesta ja sosioekonomisesta taustasta. Korona on nostanut esiin maallemuuton, etätyön ja digiloikan. Vaikutus vetovoimaan sekä opetuksen taso nousevat usein esiin. Lähikoulujen merkityksestä on KL3_16-31.indd 19 23.2.2021 16.44. Esimerkiksi 9 400 asukkaan Eurajoki luottaa lähikoulujen vetovoimaan. Mutta lähikoulujen puolestapuhujat eivät anna periksi. Nyt sote-uudistus vaikeuttaa valmistautumista, kun ei tiedetä, kuka vastaisuudessa vastaa mistäkin. Kuntalehti 3 / 2021 19 . Oppimistulosten ja koulun koon välillä ei ole todettu merkittävää yhteyttä, sanoo erityisasiantuntija Timo Kumpulainen Opetushallituksesta. Kun sekin kyseenalaistetaan, sanotaan, että meidän kunnassamme täytyy nyt tehdä rohkeita ratkaisuja. Kunnassa on seitsemän alakoulua, yksi yhtenäiskoulu ja yhdeksäntenä koulu, jossa on myös lukio. Lähikouluyhdistyksen Mustonen, Turun yliopiston Brahea-keskuksen suunnittelija Sami Tantarimäki sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Olli Lehtonen puhuvat uudesta ajattelusta, uusista palvelukokonaisuuksista. Vetovoimalle on käyttöä, sillä Eurajoki sijaitsee Porin ja Rauman työpaikkakeskittymien välissä ja kunnassa on Olkiluodon voimaloiden takia paljon työpaikkoja. YHTEISÖN SYDÄN Usein nähdään, että kehitys on väistämätöntä, kun väestö ikääntyy ja muuttaa kaupunkeihin. kien taajamissa lopetetaan kouluja. VATTin tutkimuksessa todettiin, että koulun lakkauttaminen johtaa valikoivaan muuttoliikkeeseen siten, että suurituloiset asukkaat muuttavat naapurustosta pois. Lähikouluja puolustetaan vetoamalla monipuoliseen vaikutukseen elinvoimalle. Ensin kerrotaan, että saadaan säästöä. Tietysti ikärakennetta pitää seurata. Mustosella on käsitys siitä, miten lakkauttamisia viedään eteenpäin. Kun se pystytään kumoamaan, sanotaan, että opetuksen laatu on isoissa kouluissa parempi
On yli sadan kilometrin koulumatkoja ja jotkut joutuvat turvautumaan kahteen asuntoon. PALKKAKULUT RATKAISEVAT Pääsyy lähikoulujen lakkauttamisessa on raha. Joskus ylläpitokustannukset jäävät jäljelle. Koulujen perässä joudutaan muuttamaan jo alakouluaikana. Suvi Mustonen antaa yhden esimerkin siitä, mitä voisi tapahtua hänen kotikunnassaan Janakkalassa. Kylässä se on usein myös viimeinen palvelu, lähiössäkin helposti viimeinen julkinen palvelu. KL3_16-31.indd 20 23.2.2021 16.44. Laesterän mukaan oleellisin asia säästöjen syntymisessä on kuitenkin palkkakustannukset. Jos koulu häviää kylältä, ihmisten muukin toiminta siirtyy enemmän muualle, eikä ole enää samalla tavalla kylän yhteisiä asioita. Parhaimmillaan kunta löytää lopetettavalle koululle nopeasti uuden omistajan. Kiinteistökuluista syntyvät säästöt ovat tapauskohtaisia. Lakkauttamisen jälkeen väestötappiot lakkautettujen alakoulujen läheisyydessä nopeutuivat maaseudulla vuosittain 24 prosenttia verrattuna lakkautusta edeltäneisiin vuosiin. Laesterä korostaa, että laskelmissa otetaan huomioon kaikki säästyvät ja uudet kustannukset. Vastaanottava kunta on tähän suostuvainen ja mahdollisesti osallistuisi jotenkin koulukuljetuksiin. Nyttemmin Perlacon on osa Kuntaliiton omistamaa FCG:tä. Laesterä on ollut konsulttitoimisto Perlaconin edustajana laskemassa kouluverkkojen karsimisen vaikutuksia useissa kunnissa. Usein on kysymys huonoon kuntoon päässeistä kouluista, Laesterä sanoo. Tällöin kunta voi säästää remonttikustannukset, ääritapauksessa uuden lähikoulun rakentamiskustannukset. Säästäminen opetuskustannuksista on vaikea todentaa, sillä kunnissa tapahtuu muita opettajiin ja heidän palkkaukseensa liittyviä muutoksia. runsaasti tutkimustietoa, huomauttaa Tantarimäki. Vuosina 2011–2018 lakkautettujen alakoulujen lähialueet maaseudulla ovat menettäneet väestöstään 7,4 prosenttia, kun toimivien koulujen lähialueilla väestötappio oli 4,6 prosenttia. Vuonna 2019 kuntien ylläpitämissä alle 40 oppilaan kouluissa kokonaiskustannukset oppilasta kohden olivat 19 000 euroa ja yli 300 oppilaan kouluissa 9 100 euroa vuodessa. Toisaalta joissakin kunnissa useita vanhoja kouluja on korvattu yhdellä uudella isolla. Pienet koulut tulevat kalliimmaksi kuin isot koulut, selviää Opetushallituksen tilastoista. Talo on entinen kyläkoulu. Todelliset säästöt tulevat siitä, jos kunta pystyy vähentämään opettajien ja muun henkilöstön määrää. Kuntatalouskonsultti Eero Laesterä sanoo, että lähikoulu ei ilmeisesti ole toiminut kylälle vetovoimatekijänä silloin, jos lakkauttamista harkitaan oppilasmäärän laskemisen takia. Lakkautusten takia ei uusia isoja kouluja yleensä tarvitse rakentaa. Tantarimäki muistuttaa, että meillä on erilaisia alueita, ja palveluja pitäisi pystyä järjestämään eri alueilla eri tavoin. Yhteisön sydän on kuvaava termi, myös kaupungeissa. NAAPURIKUNTAAN. Ainakaan kovin paljon tietoa ei ole siitä, ovatko koulujen lopettamiset lopulta johtaneet säästöihin. Koulujen lakkauttaminen nopeuttaa muuttoliikettä, vahvistaa Luken Lehtonen. [ Rakentaminen ] 20 Kuntalehti 3 / 2021 [ Kuntavaalit ] Koulujen lakkauttaminen nopeuttaa muuttoliikettä. Kotikuntakorvaus, jonka lapsen kotikunta maksaa koulukunnalle, Miia Tiilikainen työskentelee Eskolan kylän monitoimitalossa, jossa toimii myös pieni kauppa. Lakkautettujen koulujen oppilaat ovat mahtuneet isompien koulujen luokkiin. Mikäli lähikoulumme Vähäkkälä lakkautettaisiin, vanhemmat siirtäisivät lapsensa omakustanteisesti kuntarajan yli toiseen, lähimpään kouluun. Koulu on alueellaan muutakin kuin koulu. Kevään aikana vasta selviää, saadaanko tarvittavaa tietokantaa. Näin on hänen mukaansa ollut niissä kunnissa, joille konsulttiyhtiö on suositellut kouluverkon karsimista. Luken Olli Lehtonen kertoo, että vireillä on tutkimushanke lakkautusten seurauksien selvittämiseksi
Puolue kannattaa kuitenkin kuntien välistä yhteistyötä, jotta koulut voisivat säilyä. Liike Nyt katsoo, että jokaisen kyläkoulun lakkauttaminen tulee käsitellä yksittäistapauksena. Kymmenen minuuttia suuntaansa päivässä tekee 63 tuntia vuodessa. Tämän toteuttaminen ei aina ole helppoa, ja ratkaisut voivat olla erilaisia eri puolilla maata. Puolue ei näe suuria yksiköitä myöskään vääjäämättömänä kehityssuuntana. Kristillisdemokraatit uskovat, että kyläkouluilla on tulevaisuus. Perussuomalaisten mielestä kunnan tai valtion ei pidä olla edesauttamassa keskittämispolitiikkaa, joka heikentää maaseudulla asumisen ja työskentelemisen edellytyksiä. Eskolan kylän lapsista osa kulkee nyt kouluun bussilla Kannuksen keskustaan, osa päätyi kouluun naapurikuntaan Sieviin. Kuntalehti kysyi puoluesihteereiltä puolueiden yleistä kantaa lähikouluihin. Vasemmistoliitossa nähdään, että koulujen kehitys pienemmistä suurempiin ei ole itsetarkoitus, mutta myönnetään sen olevan luontainen suunta väestön keskittyessä kasvukeskuksiin ja nuorten ikäpolvien pienentyessä. Riittävän pienet opetusryhmät varmistavat puolueen mukaan parhaiten hyvän oppimisen, työrauhan ja opettajien jaksamisen. Matka-aikoja pidentää se, että jokaista oppilasta ei voi viedä suorinta tietä kouluun, vaan oppilaita kerätään samaan kyytiin samalta suunnalta. • Kuntalehti 3 / 2021 21 KL3_16-31.indd 21 23.2.2021 16.44. Miia Tiilikainen uskoo, että valitus todetaan aiheettomaksi, mutta sanoo, että ei koulu ehkä enää palaa. Kokoomus sanoo olevansa vahva kuntapuolue ja luottavansa kuntien päättäjien kykyyn arvottaa oikealla tavalla palvelut ja niiden tarkoituksenmukainen sijainti. Vihreille on tärkeää, että jokaiselle lapselle on laadukas lähikoulu. Se on valittu kaksi kertaa Vuoden kyläksi. Jokaisessa koulussa pitää olla mahdollisuus saada laadukasta opetusta, oppimisen tukea ja oppilashuoltoa terveissä ja turvallisissa tiloissa. Lapset ovat muualla koulussa, ja elämä ja asiat on tällä hetkellä järjestetty sen mukaan. Perussuomalaisissa nähdään, että suurempien yksiköiden synty on seurausta sekä yhteiskunnallisesta rakennemuutoksesta että valitusta politiikasta. Puolueiden näkemyksiä lähikouluista KOULUVERKKO on monessa kunnassa myös kuntavaaliteema. Hän arvelee, että lopputuloksena ei olisi ainakaan säästöä kunnalle. Jokaisen kyläkoulun kohdalla on siis tarkkaan arvioitava minkälaiset vaikutukset ovat, jos kyläkoulu lakkautetaan ja yhteisöstä tulee vaikeampi paikka lapsiperheille. RKP:n mielestä lasten hyvinvointi ja opetuksen laatu tulisi aina olla keskiössä, kun päätöksiä kouluverkostosta tehdään. Puolue tunnustaa kuitenkin samalla realiteetit, joiden eteen moni kuntapäättäjä on joutunut tai saattaa joutua joissakin kunnissa. Se kertoo, kuinka tärkeä asia lähikoulu perheille on. Keskusta puolustaa lähikouluja, eikä suunta kohti suurempia yksiköitä ole sille poliittinen tavoite. Oppilasmäärien vähentyessä koulumatkan ohella on pidettävä mielessä laatu, ja näiden tasapaino voi toteutua myös isommassa yksikössä kohtuullisen välimatkan päässä. Mustonen sanoo, että useimmat vanhemmat olisivat siihen valmiit. Talossa järjestetään erilaisia tapahtumia, ja siellä on muun ohella lounasravintola ja pieni kauppakin. KOULU TUSKIN PALAA Oppilaskuljetusten kustannukset kasvavat koulujen lakkauttamisen seurauksena. Kouluissa tärkeintä on turvalliset ja terveelliset tilat sekä laadukas opetus. Vertailun vuoksi: Kiky-sopimus pidensi työaikaa puolella tunnilla viikossa eli kuudella minuutilla päivässä, ja se aiheutti huomattavaa kärhämää. RKP:n mielestä kansalaisten oikeus peruspalveluihin on sama riippumatta siitä missä asuu. Puolueen mielestä pitää harkita kaikkia mahdollisuuksia ja tarkastella päätösten seurauksia. Eero Karisto Eero Karisto Kuvat: Esa Melametsä on tänä vuonna runsaat 7 000 euroa oppilasta kohden eli suunnilleen saman verran kuin Janakkalan kunnan Vähäkkälän koulusta laskemat kustannukset. Puolueen ohjelmien mukaan lähikoulun asemaa vahvistetaan ja opetuksen ryhmäkokoja pienennetään. Samoin matka-aika pitenee. Puolue korostaa ennen kaikkea palveluiden laatua. Mutta maksajiksi joutuisivat myös vanhemmat kuljetusten osalta, ellei vastaanottava kunta sitten hoitaisi niitä. Tämän turvaaminen voi vaatia myös kouluverkon uudistamista. Alakoululaisen koulumatka saa kestää enimmillään 2,5 tuntia päivässä. Yhdeksi vaihtoehdoksi nähdään lisätä kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Kristillisdemokraatit näkevät kyläkoulut tärkeänä lähipalveluna. SDP kertoo tavoitteekseen kaventaa peruskoulua käyvien oppimiseroja, vahvistaa oppimisen tukea ja kehittää lukutaitoa. Mustonen jatkaa, että luultavasti koulukuljetuksia joka tapauksessa jäisi jäljelle, kun osa lapsista siirtyisi oman kunnan keskustaajaman kouluun. Monipalvelukeskuksen toiminta jatkuu muuten. Eskolassa on noin 400 asukasta. Luokkahuoneen täyttävät nyt päiväkotilapset. Eskolan koulua koskeva valitus tehtiin muotovirheestä
22 Kuntalehti 3 / 2021 [ Rakentaminen ] POIKKEUSLUPIEN MÄÄRÄ HIIPUNUT KL3_16-31.indd 22 23.2.2021 16.45
Kontiolahdella haetaan kustannustehokkaita neliöitä. Kuntalehti 3 / 2021 23 . Yksi niistä on yli kahdeksan miljoonaa euroa maksava Polvijärven palvelukoti, jonne tulee 60 paikkaa. KL3_16-31.indd 23 23.2.2021 16.45. Poikkeuslupahakemuksista on suoraan hylätty, palautettu takaisin tai rauennut yhteensä yli 30. Sote-asemalle tulee 2 700 neliötä, ja tilat sopivat moneen eri käyttöön. Vuonna 2019 luvan sai joukko pienehköjä hankkeita yhteensä yli 360 miljoonan euron arvosta. S osiaalija terveysministeriö on myöntänyt vuoden 2016 poikkeuslupalain jälkeen 109 hankkeelle rakentamisluvan. Eniten lupia investointeihin on kertynyt vuonna 2018, noin 1,6 miljardin euron arvosta. Kun kunta ja kuntayhtymä saavat myönteisen päätöksen, ne myös kantavat vastuun siitä, että tiloille on käyttöä tulevaisuudessa, tähdentää erityisasiantuntija Kirsi Kaikko sosiaalija terveysministeriöstä. Yksi luvan saaneista on Kontiolahti, joka on käynnistänyt lähes seitsemän miljoonan euron hintaisen sote-aseman rakennustyön. Hankkeiden arvo nousee yhteensä noin 4,9 miljardiin euroon. Pienempiä hankkeita on kertynyt alkuvuonna yhteensä hieman yli 60 miljoonan arvosta. Soteasema suunniteltiin Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymässä Siun Sotessa kehitellyn konseptin mukaan. NIUKEMMAT NELIÖT Viime vuonna poikkeuslupa annettiin tusinalle rakennushankkeelle, joiden kustannusarvio on yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Siun Soten asiantuntijat ohjasivat hanketta niin, että toiminnalle saatiin kustannustehokkaat neliöt. Kontiolahti on käynnistänyt lähes seitsemän miljoonan euron hintaisen sote-aseman rakennustyön. Tahti on hiipunut, mutta tänä vuonna ministeriö on jo ehtinyt antaa luvan rakentaa 838 miljoonaa maksavan Laakson sairaalan Helsinkiin. Jos Suomeen rakennetaan edelleen sosiaalija terveysministeriön poikkeusluvilla soterakennuksia, mutta tahti on hiipunut huippuvuosista
Vastaanottohuoneita ei tule enää jokaiselle työntekijälle. Saman katon alle kerätään lääkäreiden, sairaanhoitajien sekä hammaslääkärien vastaanotot, mielenterveysja päihdepalvelut sekä lastenneuvola. KL3_16-31.indd 24 23.2.2021 16.45. Sote-asemalle tulee 2 700 neliötä, ja tilat sopivat moneen eri käyttöön. Niukemmat neliöt pakottavat myös toiminnan kehittämiseen. Palveluaikaa on tarkoitus pidentää ja etäkäyntejä lisätä, Penttilä kertoo. Siksi teemNiukemmat neliöt pakottavat myös toiminnan kehittämiseen. Koska uudisrakennuksessa on 3 500 neliötä vähemmän kuin vanhassa, jo osittain käytöstä poistuneessa terveysasemassa, kiinteistökustannukset putoavat runsaalla puolella miljoonalla eurolla vuodessa. Parinkymmenen kilometrin päässä Joensuusta sijaitsevalla Kontiolahdella on 13 600 asukasta, ja väestörakenne on Itä-Suomen nuorin. Hyvinkään sairaalan välinehuoltotilat (laajennus/lisärakennus) Nastolan sosiaalija terveyskeskus (uudisrakennus) Sote-keskus Vuodeosaston peruskorjaus Perhekeskus Aallokko Laakson yhteisairaala Palveluasuminen, 60 paikkaa Meilahden putkipostijärjestelmän peruskorjaus Toimistoja pysäköintitalon ostaminen Psykiatriatalo 5 400 000 41 200 000 13 100 000 7 366 000 62 820 000 5 400 000 8 563 000 7 300 000 13 188 000 14 000 000 6 615 000 20 400 000 838 000 000 8 223 000 6 300 000 5 000 000 41 500 000 Päätös Hakija Hanke Kustannusarvio, euroa VUODEN 2020 ALUSTA LÄHTIEN Sote-kiinteistöille myönnetyt poikkeusluvat Lähde: Sosiaalija terveysministeriö Grafiikka: KRUT Collective, krut.fi kunta olisi yksin hahmotellut ratkaisuja, neliömäärä olisi varmasti kasvanut suuremmaksi, kertoo kunnanjohtaja Jere Penttilä. Harkinnan jälkeen he päättivät rakennuttaa itse oman kiinteistön, joka on mahdollista vuokrata hyvinvointialueelle tulevaisuudessa. Koska keski-ikä on 37 vuotta, on selvää, että sote-asemaa tarvitaan tulevina vuosikymmeninä. Tiloihin sijoittuvat myös perheja sosiaalipalvelut sekä ikäihmisten hoitoja kuntoutuspalvelut. Kontiolahden päättäjät pohtivat, rakentaako aseman omaan taseeseen vai pitäisikö tilat vuokrata yksityiseltä sijoittajalta. Lisäksi rakennetaan uudet tilat Yhteislaboratoriolle. Soteku-keskus (uudisrakennus) Kauhajoen Sanssinkodin (kantaSanssi) ja hammashoitolan uudisrakennus, Sanssinkodin yhteistilojen peruskorjaus sekä Katariinanpolun saunaosaston rakentaminen. [ Rakentaminen ] 24 Kuntalehti 3 / 2021 20.2.2020 19.3.2020 11.5.2020 2.6.2020 2.6.2020 2.7.2020 6.8.2020 3.9.2020 3.9.2020 19.11.2020 26.11.2020 26.11.2020 7.1.2021 7.1.2021 7.1.2021 7.1.2021 7.1.2021 HUS Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky Kontiolahden kunta Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen ky Karstulan kunta Kauhajoen kaupunki HUS Päijät-Hämeen hyvinvointiky Siuntion kunta Nurmijärven kunta Seinäjoen kaupunki Helsingin kaupunki Polvijärven kunta HUS PHHYKY Pohjois-Savon shp Peijaksen sairaalan keittiön peruskorjaus ja laajennus Mielen ja kuntotuksen talo (uudisrakennus) Psykiatriatalo (uudisrakennus) Sote-asema Pohjois-Karjalan keskussairaalan koko E-siiven peruskorjaus ja laajennus, A-siiven pääsisäänkäynnin ja kahden kerroksen peruskorjaus
Myös Nastolan uusi sosiaalija terveyskeskus sai ministeriöltä poikkeusluvan. Psykiatrian talo otetaan käyttöön syksyllä 2022. Päijät-Hämeen hyvinvoinKontiolahtelainen Siun Soten puheterapeutti Maarit Hirvonen olisi toivonut, että sote-keskukseen olisi tullut kahden puheterapeutin ja toimintaterapeutin vastaanotto, koska kunnassa on paljon lapsia. PAKKO SAADA UUDET TILAT Lähes 64 000 asukkaan Seinäjoki on viritellyt tuntuvasti suurempaa, 20 miljoonaa euroa maksavaa uutta perhekeskus Aallokkoa. Hän itse aloittaa pian Riihimäen uutena kaupunginjohtajana. Marja Salmela Kuvat: Riikka Hurri me sen omaan taseeseen, Penttilä perustelee. Pienempiä luvan saaneita hankkeita on Kauhajoen Sanssinkodin peruskorjaus ja hammashoitolan uudisrakennus, joka maksaa 8,5 miljoonaa. Sinne sijoittuvat myös hammaslääkärit. Essoten Mielenja kuntoutuksen talo valmistuu vuonna 2023 Mikkeliin, ja uudisrakennus maksaa 41 miljoonaa euroa. Lupa heltisi viime vuonna ministeriöltä, koska kaupunki kasvaa ja palvelujen tarve lisääntyy. Karstulaan on tulossa 5,4 miljoonaa euroa maksava sote-keskus. Päätöksessä painoi lisäksi se, että sosiaalija terveydenhuollon palvelut kerätään yhteen kiinteistöön. Seinäjoen kaupungin omistama kiinteistöyhtiö toteuttaa hankkeen ja vuokraa sen edelleen sosiaalija terveydenhuollon toimialalle. Saman katon alle kerätään äitiys-, perhesuunnitteluja lastenneuvolat, perheiden psykologipalvelut, puheja toimintaterapia, perhetyö, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, aikuisten mielenterveyspalvelut ja neuvola sekä kriisityö. • KL3_16-31.indd 25 23.2.2021 16.45. Nyt ja tulevaisuudessakin he joutuvat kulkemaan Joensuussa. Mielenterveyden hoitoon tarkoitettuja uusia rakennuksia on tulossa poikkeusluvilla Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille sekä Etelä-Savon sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymälle Essotelle. Tontin järjestelyt ovat vaatineet kaavamuutosta, joka varmistui tammi-helmikuun vaihteessa. Kuntalehti 3 / 2021 25 . Työt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Kemissä käynnistyi 13 miljoonaa euroa maksavan kiinteistön rakentaminen viime syksynä. tiyhtymä varautuu rakentamaan 13 miljoonaa maksavan uudisrakennuksen. Siuntion suunnitelmissa on 14 miljoonaa euroa maksava uusi sote-keskus, ja Nurmijärvi puolestaan aikoo korjata terveyskeskuksensa vuodeosaston 6,6 miljoonalla eurolla. Koska sisäilmaongelmat olivat ajaneet lähes kaikki vanhan terveyskeskuksen palvelut väistötiloihin lähes kymmeneen eri osoitteeseen, oli pakko saada palveluille uudet tilat. Noin 8 000 neliön hanke etenee vaiheittain, koska uusi rakennus on myös osa asema-alueen kehittämisprojektia. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi syksynä, ja asiakkaita Aallokko ottaa vastaan vuonna 2023. Kysyntäähän täällä kasvavassa kaupungissa on, kertoo sosiaalija terveysjohtaja Harri Jokiranta. Uudessa rakennuksessa neliöitä on noin kymmenen prosenttia vähemmän, ja sitä kautta syntyy säästöä tilakustannuksissa ja kiinteistönhuollossa, arvioi kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa
Tiloihin liittyvät riskit huolettavat kuntapäättäjiä. Valtio lupaa huolehtia hyvinvointialueesta annetun lain mukaan niistä toimenpiteistä, joilla osaamiskeskus perustetaan. Myös alueiden yhteiset organisoitumiset ovat mahdollisia. Monelle kunnalle voi kuitenkin jäädä musta pekka käteen, jos kiinteistömassa on huomattavasti suurempi kuin väestön tarpeet edellyttävät. He myöntävät, että riski on todellinen väestöään menettävillä paikkakunnilla erityisesti, jos sote-rakennukset ovat huonossa kunnossa. Tämän lisäksi hyvinvointialueilla on oikeus ottaa pitkäaikaista lainaa lakiehdotuksen raamittaman lainanottovaltuuden verran. Ilmanpuhdistinten sijoittelu vaatii aina ammattilaisen, jotta suojaus kohdentuu oikein ja puhtaanilmanvyöhyke muodostuu oikealle alueelle. Olosuhdeseurannan avulla voidaan myös varmistua talotekniikan toimivuudesta. Tilakeskus on täysin valmis toimimaan hyvinvointialueiden osaamiskeskuksena ja kumppanina kuntien kanssa, Sarjo sanoo. Senaatti-kiinteistöt on VM:n alainen liikelaitos, joka tuottaa tilapalveluja ensisijaisesti valtionhallinnon asiakkaille. *Lähde Ilmatieteenlaitos. Hyvinvointialueet ja kunnat voisivat hankkiutua sen omistajiksi, hän sanoo. VM:n virkamiesten mielestä riskien todellisuus pitäisi avata perusteellisesti. Lisäksi kunta voi hyödyntää hyvällä paikalla tonttia johonkin muuhun. VM:n lainsäädäntöneuvoksen Mervi Kuittisen mukaan viidellä, kuudella hyvinvointialueella on vaikeuksia selviytyä kiinteistöjen hallinnasta. tilan ilmanvaihdon, tilavuuden sekä valittujen ilmanpuhdistimien puhtaanilmantuoton. Heidän yhteinen näkemyksensä on, että koska tilakeskuksella ei ole enää lakisääteistä roolia, hyvinvointialueet itse hallitsevat omia kiinteistöjään ja vuokrasopimuksiaan. Ilmanvaihto saattaa olla riittävä, mutta tilan toiminnot saattavat muuttua. Oikean toimintamallin valinta – aina laajoista kokonaisuuksista vyöhykemalliin Sisäilmalähetti toteuttaa simuloinnin pohjalta valitun ja tilaan sopivan Tehostettu tilahuuhtelu -toimintamallin. 12.2.2021 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/ 1UXUvGZlHCu9pu7Lv5fVcv www.sisailmalahetti.fi MITEN kuntien sote-kiinteistöjä hallitaan tulevaisuudessa. Maakuntien tilakeskuksen hallituksen puheenjohtajana toimii Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo. Mitä kuntien sote-kiinteistöille tapahtuu, jos hallituksen sote-uudistus toteutuu, on vielä osittain hämärän peitossa. Onko hyvinvointialueilla varaa investoida sote-kiinteistöihin, kuten ympärivuorokautista palvelua antaviin hoivakoteihin. Tällaisessa tapauksessa valtio kompensoi kunnille aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Toimeenpanolaissa on pykäläehdotus, joka koskee valtakunnallista toimitilojen ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksen perustamista. Työkalu ottaa huomioon mm. Ongelmana on se, että alueiden välillä on suuria eroja osaamisessa, ja pienillä on taitoja ehkä vähiten. Hänen mukaansa Maakuntien tilakeskus ehti kerätä valtavasti tietoa kuntasektorin kiinteistökannasta ja tekee nykyisin tiivistä yhteistyötä sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa. Valtiovarainministeriön (VM) budjettineuvos Tero Tyni, neuvotteleva virkamies Pasi Leppänen ja budjettineuvos Riitta Aejmelaeus kertovat, että maakunnat eli hyvinvointialueet itse pohtivat, miten järjestävät tilaorganisaationsa. Joukossa on pieniä ja isoja. Yhtiö myös kehittää valtion käytöstä poistunutta kiinteistövarallisuutta niin, että se on myytävissä. Virkamiesten mukaan huolta joutuvat tulevaisuudessa kantamaan hyvinvointialueet. Monella paikkakunnalla rakennuksille ei ole minkäänlaista kysyntää. Suojauksen kohteeksi voidaan tarvittaessa ottaa koko tila, mutta jos tilan muoto on kompleksinen tai koko suuri, voidaan käyttää myös vyöhykemallia. Sen jälkeen loput jäävät kuntien vastuulle. Tällä tietoa jokainen hyvinvointialue päättää itse kiinteistöistään. Kiinteistöjen hallinta vaatii osaamista, ja sitä pitää olla keskitetysti saatavilla. Sekin saattaa vähentää tilojen tarvetta. Sisäilmalähetin ratkaisut lisäävät tilan turvallisuutta ja sitä kautta tuottavuutta, olipa epäpuhtauden lähde rakennus tai siinä vieraileva ihminen. Rakennuskannan tilaa kuvaava tuore raportti kertoo, että tilaomaisuuden tasearvo on alle puolet niin sanotusta teknisestä arvosta. Verkkosivut. Sisäolosuhteiden seurantaa voidaan tehdä projektiluontoisesti, mutta kun halutaan varmistua ilmahygienian riittävyydestä pitkälläkin aikajänteellä, seuranta kannattaa toteuttaa jatkuva-aikaisena. Kunnathan menettävät kiinnostuksen investoida palvelurakennuksiin, joissa hyvinvointialue vastaa palvelujen järjestämisestä, Niemi sanoo. Suojaamisen yhdistäminen olosuhdeseurantaan antaa kattavan kokonaiskuvan sisäolosuhteista. RISKIT HUOLETTAVAT KUNTIA Kun hyvinvointialueet aloittavat, on hyvin todennäköistä, että ne vuokraavat omista lähtökohdistaan parhaat kiinteistöt kolmeksi tai neljäksi vuodeksi kunnilta. Lakipaketissa ei ole juuri mitään kiinteistöistä. He korostavat, että lakisääteisen vuokraajan päätyttyä kunta voi myydä sote-rakennuksiaan myös myyntivoitolla, yhtiöittää rakennuksiin liittyvä toiminta ja toimia jatkossa vuokranantajana. Lisäksi lähitulevaisuudessa terveydenhuollon digitalisointi etenee, ja toimintatavat muuttuvat. Virkamiesten mukaan alueiden investointikyky on rajallinen johtuen alueiden perusrahoitusmallista. Kuntaliiton tilapalvelupäällikön Jussi Niemen mukaan kuntia kiinnostaa, onko hyvinvointialueilla itsellään mahdollisuuksia investoida vaikkapa sote-asemiin. Onko Maakuntien tilakeskus Oy:llä minkäänlaista roolia. Kaikilla kunnilla ei ole intoa purkaa, koska se voi heilauttaa kunnan tasetta ikävästi. Marja Salmela Sote-kiinteistöjen tulevaisuus osittain hämärän peitossa KL3_16-31.indd 26 23.2.2021 16.45. Sisäilmahaasteita helpottaakseen Sisäilmalähetti on kehittänyt yhdessä VTT:n kanssa simulointimallin, jonka avulla voidaan varmistaa, että valitut toimenpiteet todella laimentavat tilan epäpuhtauspitoisuuksia ja pienentävät altistumaa. Ammattiapua kokonaisvaltaiseen sisäilmanhallintaan Sisäilmalähetti Oy on tuonut asiakkailleen sisäilmanhallinnan väliaikaisia ratkaisuja jo vuodesta 2005. On rakennettava lisää hoivakiinteistöjä, mutta kenen taseeseen niitä rakennetaan, on vielä epävarmaa. Avoin viestintä rauhoittaa tilannetta ja vähentää yhteydenottoja kiinteistönhaltijaan. Siinä on otettu huomioon kiinteistökustannuksiin liittyen alueen kuntien ja kuntayhtymien maksamat vuokrat ja poistot. Siinä selvitetään tilan tärkeimmät toiminnot, ja suojaustoimenpiteet kohdistetaan tarvittaviin vyöhykkeisiin. Virkamiesten mukaan kuntien omistamiin sote-rakennuksiin liittyy myös myönteinen riski eli varsin alhainen tasearvo. Selkeyttä seurannalla Toimenpiteiden onnistumisen seuraaminen on tärkeä osa toimivaa kokonaisuutta. [ Rakentaminen ] 26 Kuntalehti 3 / 2021 ILMOITUS TÄSMÄASEET KOKONAISVALTAISEEN SISÄILMANHALLINTAAN – SIMULOI, SUOJAA JA SEURAA Maailma muuttuu ja sisäilman epäpuhtaudet lisääntyvät. Syntyy helposti vaikutelma, että tämä asia on jäänyt palvelujen järjestämisen varjoon. INVESTOIDAANKO ENÄÄ. Simuloinnilla varmistetaan oikeat toimenpiteet Helmikuussa julkaistiin poikkitieteellisen ryhmän tekemä tutkimus*, joka tukee käsitystä, että riittävä ilmanvaihto sekä sisäilmaa sekoittavat ilmanpuhdistimet voivat laimentaa sisäilman epäpuhtauksia merkittävässä määrin. Autamme myös viestimään tilanteesta tilankäyttäjille, yhdessä asiakkaan kanssa. Osaamista on kertynyt Maakuntien tilakeskukseen, joka toimii Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiönä. Se riippuu monesta asiasta, kuten tonttimaasta, kaavoituksesta ja siitä miten hyvinvointialueet haluavat järjestää toimintansa. Näin kaikille jää aikaa olennaiseen. Siksi väliaikaisten suojaamisratkaisujen tarve on suurempi kuin ennen. Sarjon mukaan ei ole tarkoituksenmukaista, että valtio jäisi tilakeskuksen omistajaksi. Silloin on tärkeää pystyä seuraamaan, pysyvätkö talotekniikka ja ilmanvaihto mukana muutoksissa. Sisäolosuhteiden seurannan avulla tilaajalla on mahdollisuus varmistua, että tehdyt toimenpiteet ovat riittäviä, ja asiaan voidaan puuttua nopeasti, jos tilanne muuttuu. Kuntia huolestuttaa eritoten se, miten ikääntyvien raskaiden hoivapalvelujen järjestäminen tapahtuu 2020-luvulla, kun yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa todella paljon. Paljon on kysymyksiä, joihin kaikkiin ei ole vastausta. Niille ehkä löydetään toinen käyttötarkoitus tai edessä on purkaminen
Työkalu ottaa huomioon mm. Ilmanvaihto saattaa olla riittävä, mutta tilan toiminnot saattavat muuttua. *Lähde Ilmatieteenlaitos. Silloin on tärkeää pystyä seuraamaan, pysyvätkö talotekniikka ja ilmanvaihto mukana muutoksissa. Avoin viestintä rauhoittaa tilannetta ja vähentää yhteydenottoja kiinteistönhaltijaan. Verkkosivut. Siksi väliaikaisten suojaamisratkaisujen tarve on suurempi kuin ennen. Oikean toimintamallin valinta – aina laajoista kokonaisuuksista vyöhykemalliin Sisäilmalähetti toteuttaa simuloinnin pohjalta valitun ja tilaan sopivan Tehostettu tilahuuhtelu -toimintamallin. Ilmanpuhdistinten sijoittelu vaatii aina ammattilaisen, jotta suojaus kohdentuu oikein ja puhtaanilmanvyöhyke muodostuu oikealle alueelle. Näin kaikille jää aikaa olennaiseen. Ammattiapua kokonaisvaltaiseen sisäilmanhallintaan Sisäilmalähetti Oy on tuonut asiakkailleen sisäilmanhallinnan väliaikaisia ratkaisuja jo vuodesta 2005. Sisäolosuhteiden seurantaa voidaan tehdä projektiluontoisesti, mutta kun halutaan varmistua ilmahygienian riittävyydestä pitkälläkin aikajänteellä, seuranta kannattaa toteuttaa jatkuva-aikaisena. tilan ilmanvaihdon, tilavuuden sekä valittujen ilmanpuhdistimien puhtaanilmantuoton. Suojaamisen yhdistäminen olosuhdeseurantaan antaa kattavan kokonaiskuvan sisäolosuhteista. Simuloinnilla varmistetaan oikeat toimenpiteet Helmikuussa julkaistiin poikkitieteellisen ryhmän tekemä tutkimus*, joka tukee käsitystä, että riittävä ilmanvaihto sekä sisäilmaa sekoittavat ilmanpuhdistimet voivat laimentaa sisäilman epäpuhtauksia merkittävässä määrin. Sisäilmalähetin ratkaisut lisäävät tilan turvallisuutta ja sitä kautta tuottavuutta, olipa epäpuhtauden lähde rakennus tai siinä vieraileva ihminen. Sisäolosuhteiden seurannan avulla tilaajalla on mahdollisuus varmistua, että tehdyt toimenpiteet ovat riittäviä, ja asiaan voidaan puuttua nopeasti, jos tilanne muuttuu. Siinä selvitetään tilan tärkeimmät toiminnot, ja suojaustoimenpiteet kohdistetaan tarvittaviin vyöhykkeisiin. ILMOITUS TÄSMÄASEET KOKONAISVALTAISEEN SISÄILMANHALLINTAAN – SIMULOI, SUOJAA JA SEURAA Maailma muuttuu ja sisäilman epäpuhtaudet lisääntyvät. Sisäilmahaasteita helpottaakseen Sisäilmalähetti on kehittänyt yhdessä VTT:n kanssa simulointimallin, jonka avulla voidaan varmistaa, että valitut toimenpiteet todella laimentavat tilan epäpuhtauspitoisuuksia ja pienentävät altistumaa. Suojauksen kohteeksi voidaan tarvittaessa ottaa koko tila, mutta jos tilan muoto on kompleksinen tai koko suuri, voidaan käyttää myös vyöhykemallia. Selkeyttä seurannalla Toimenpiteiden onnistumisen seuraaminen on tärkeä osa toimivaa kokonaisuutta. 12.2.2021 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/ 1UXUvGZlHCu9pu7Lv5fVcv www.sisailmalahetti.fi ILMOITUS ILMOITUS KL3_16-31.indd 27 23.2.2021 16.45. Olosuhdeseurannan avulla voidaan myös varmistua talotekniikan toimivuudesta. Autamme myös viestimään tilanteesta tilankäyttäjille, yhdessä asiakkaan kanssa
[ Rakentaminen ] [ Vastakkain ] Mari Vaattovaara (vas.) ja Hannele Pokka keskustelivat asuntopolitiikasta Aalto-yliopiston tiloissa Espoon Otaniemessä. Tuloksiin pettynyt Vaattovaara pitää ehdotuksia liian vaatimattomina. 28 Kuntalehti 3 / 2021 K un asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä luovutti joulun alla työnsä ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkoselle, vihr., Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara antoi työlle tuoreeltaan kipakkaa palautetta. MISTÄ KILPAILUA RAKENTAMISEEN. Tämä on aika varovainen ehdotus, Pokka myöntää. Sitä saa mitä tilaa eli työryhmässä oli virkamiehiä, jotka ovat katselleet valtion sosiaalista asuntotuotantoa eri ministeriöiden näkökulmasta. Työ pikemminkin oikeutti nykytilan kuin haastoi selkeisiin muutoksiin, hän sanoo katsoen työryhmää johtanutta työelämäprofessori Hannele Pokkaa, joka toimi aiemmin ympäristöministeriön kansliapäällikkönä. KL3_16-31.indd 28 23.2.2021 16.45. Jos ajateltiin, että sieltä tulisi räväköitä uusia näkemyksiä, niin semmoinen joukko se ei ollut. Vaattovaara ja Pokka tapaavat toisensa Aalto-yliopiston tyhjyyttään kumisevissa rakennustekniikan laitoksen tiloissa Espoon Otaniemessä
Pokan mielestä pitäisi ottaa huomioon myös se, että ensimmäisen omistusasunnon hankkivat ovat usein jo pariskuntia. Mistä se kilpailu syntyy, Vaattovaara kysyy. Kohtuupalkkainen ihminen ei niihin pääse. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara ja työelämäprofessori Hannele Pokka pitävät kilpailun puutetta suurena ongelmana asuntorakentamisessa. Enimmäismäärä Helsingissä on 180 000 euroa, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla 145 000 euroa ja muualla Suomessa 115 000 euroa. Tämä on aika varovainen ehdotus. Valtio voisi siis ottaa käyttöön uusia tapoja hoitaa asuntotuotantoa. Rahastossa on noin kuusi miljardia euroa, Pokka sanoo. Se on puhtaasti sosiaalista asuntotuotantoa. Rajojen pitäisi olla reaaliaikaisempia hintakehitykseen verrattuna. Minusta kokeilut eivät ole olleet kovin kehittyneitä. Rahastoa hallinnoidaan Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAssa. Siellä Vaattovaara käy pitämässä etäluentoja yliopiston opiskelijoille. Sitäkään ei välttämättä noteerata, MISTÄ KILPAILUA RAKENTAMISEEN. KL3_16-31.indd 29 23.2.2021 16.45. Euroopassa melko suosittu asuntoosuuskuntamalli, jota Suomessakin on kokeiltu, nousi työryhmän työssä myös esille. Pokka huomauttaa, että 15–39-vuotiaille tarkoitetun asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP) ehtoja ei ole tarkistettu vuosikausiin. Nythän kaupunkien rakennuttamat kohtuuhintaiset vuokra-asunnot menevät käytännössä pienituloisimmille. Kuntalehti 3 / 2021 29 . Professoreilla juttu luistaa, sillä heillä on asuntoasioiden seurannan lisäksi muutakin yhteistä. Jos kaksion hinta on nyt 400 000 euroa ja saat aspista 150 000 euroa lainaa, se on aika kaukana reaalihinnasta. Kumpikin asuu Espoossa, mutta heillä on vahvoja kytköksiä Lappiin. Kaupungit ovat paljon vartijoina, Pokka muistuttaa. Omaa asuntoa havittelevat nuoret ovat kiinnostuneita etenkin asuntojen hinnoista ja lainamääristä. Työryhmä esimerkiksi ehdotti, että valtion budjetin ulkopuolisen Valtion asuntorahaston rahaa pantaisiin pyörimään nykyistä enemmän. Rahastoon suomalaiset aravavelalliset ovat maksaneet lainojaan ja korkojaan vuosikymmeniä ja maksavat edelleen. Hänen miehensä sukukin on pohjoisesta. Siinä olisi kehittämisen tarvetta. Jos maksat osuuspääoman, olet käytännössä samanlainen vuokralainen kuin kaikki muutkin eli vuokra on tuntuva. Yleensä ASP-lainaa saa 70 prosenttia asunnon hinnasta. Hän pitää suorastaan radikaalina ideana työryhmän ehdotusta, että Valtion asuntorahasto ryhtyisi myöntämään myös omistusasuntolainoja. Pokan kakkosasunto on hänen kotiseudullaan Rovaniemellä ja Vaattovaara on käynyt koulua Rovaniemellä. VALTIOLLE ISOMPI ROOLI Kun Lapin tuttujen kuulumiset on puitu, hetken mietittyään Pokka nostaa johtamansa työryhmän tuotoksesta muutamia hyviä ideoita
Asumista koskevat asiat on jaettu moneen eri ministeriöön. Monet tosiseikat olisivat hänen mielestään vaatineet kuitenkin parempaa tulosta. Ymmärtävätkö ihmiset todella, mihin ovat sitoutumassa, Pokka miettii. Toisaalla ihmiset menettävät asunnon arvon ja samanaikaisesti kaupunkiseuduilla, erityisesti suurimmissa kaupungeissa asumisen laatu, asuntojen koko ja lähiympäristö ovat muuttuneet nopeasti. Sijoittaja voi vähentää verotuksessa taloyhtiölainan lyhennykset ja korot eli rahoitusvastikkeen. KL3_16-31.indd 30 23.2.2021 16.45. Se on vähän kuin olisi toisen sijoitussalkun päälle rakentanut taYmmärtävätkö ihmiset todella, mihin ovat sitoutumassa. RAKENNETAAN SIJOITTAJILLE Kumpikin näkee, että markkinat hoitavat asioita miten hoitavat. [ Rakentaminen ] 30 Kuntalehti 3 / 2021 [ Vastakkain ] että se voisi vaikuttaa lainan määrään. Taloyhtiölaina hämmentää monia, vaikka uusien asuntojen ilmoituksissa kerrotaankin myyntihinta, taloyhtiölainan osuus ja vielä tontin osuus. Ministeriölle kuuluu kyllä kaavoittaminen ja rakentaminen, mutta asumisen kannalta kiinnostava asumistuki, joka aiemmin oli ympäristöministeriöllä, on nyt osa sosiaaliturvajärjestelmää, johon emme päässeet edes kiinni, ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö sanoo. Ylipäätään Pokan mielestä valtion pitäisi uudelleen ryhtyä tukemaan myös omistusasumista. Se on suuri avunanto sijoittajille. Asunnon velattomassa hinnassa taloyhtiölainan osuus voi olla peräti 70 prosenttia. Asunnon ostajan on harkittava usein myös sitä, lunastaako tontin vai maksaako tontista vastiketta. Valtiovarainministeriö, joka hallinnoi Valtiokonttorin kautta asuntorahastoa, mielellään haluaisi käyttää ne rahat ihan muihin tarkoituksiin, Pokka napauttaa. PELIMERKIT HAJALLAAN Vaattovaaran mielestä positiivista oli se, että työryhmän esitystä valmisteltiin pitkään ja perusteellisesti – pohdittiin jopa useassa eduskunnan valiokunnassa. Pokka muistuttaa, että kun vuokrasäännöstely 90-luvun alussa lopetettiin, kaikkien sen jälkeen tehtyjen toimien aikana on luotettu siihen, että markkinat toimivat. Eli pääasiassa huonosti. On hyvä, että kansallisesti tunnustetaan, että asuminen ja asumiseen liittyvät kysymykset ovat hyvinvointivaltiossa keskeisiä. ] Hannele Pokka • Helsingin yliopistossa työelämäprofessori, jonka alana on ympäristövastuu • Oikeustieteiden tohtori, väitöskirjan aiheena rakennettujen vesistöjen jälkivalvontajärjestelmät • Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ympäristöoikeuden dosentti • Itä-Suomen yliopiston biotieteiden tiedekunnan kunniatohtori • Ympäristöministeriön kansliapäällikkö vuosina 2008–2020, Lapin läänin maaherra vuosina 1994– 2008, oikeusministeri vuosina 1991–1994, keskustan kansanedustaja vuosina 1979–1994 • Kirjoittanut kymmenkunta teosta kiin ja lisäksi vielä taloyhtiölaina, Pokka huomauttaa. Esimerkiksi ympäristöministeriön vastuulla on kohtuuhintainen asuntotuotanto, joka tarkoittaa kaikkein vähävaraisimpien asuntoja. Suhteessa siihen, että valtiolla menee paljon rahaa asumisen tukiin, asuminen kallistuu niin, ettei keskiluokallakaan ole pian mahdollisuutta omistaa asuntoa. Kaikesta rakentamisesta jopa 85 prosenttia on mennyt sijoittajille, Pokka päivittelee. Asuntopoliittinen työryhmä päätyi ehdottamaan vain neuvostoa, jossa arkkitehdit ynnä muut asiantuntijat pohtisivat laatukysymyksiä. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan runsaasti, mutta heidän mielestään on kiinnitetty huomiota pääasiassa määrään, ei laatuun. Valtion roolihan on supistunut. Kun sijoittajat tulevat kuvioihin mukaan, rakennusyhtiöt vetävät asunnoista vielä viimeiset viisi neliötä pois, hän sanoo. Tontin omistaja voi olla vaikka ulkomainen kiinteistöyhtiö, joka voi nostaa tontin vuokraa milloin huvittaa, jolloin et tiedä, kuinka paljon joudut lopulta maksamaan tontista, Pokka tähdentää. Jos sijoittajien joukossa on yksi tai kaksi tavallista omistusasunnon hankkinutta, jotka muuttavat asuntoihinsa, heillä on oma velka pank[ Kuka. Tämän ajan suuntaus on se, että rakennetaan asuntoja sijoittajille, jotka vuokraavat niitä eteenpäin. Vaattovaara viittaa pian julkaistavaan tutkimukseen, jonka mukaan pienet yksiöt ovat kaikilla asumisen laatukriteereillä mitattuina hyvin huonoja. -Siitä ei tietysti tiedä, toteutuuko se, Pokka tuumaa. Pelimerkit on hajautettu valtiolla eri suuntiin, ja jokainen katsoo pelkästään omaa tonttiaan. Siinä mielessä työryhmän työ ja ehdotus oli pettymys, hän sanoo. Rakennetaanko koteja ja vastataan asumisen tarpeisiin vai rakennetaanko sijoittajien tarpeisiin
Siellä on erikokoisia tontteja ja erikokoiset rakennusliikkeet pääsevät niihin operoimaan. Haluammeko me taloyhtiöitä, jotka ovat täynnä 19 neliön yksiöitä. PUOLUEET ERI SUUNTIIN Työryhmällä oli myös parlamentaarisesti koottu seurantaryhmä, johon kuului kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista. Pokka tosin ei odota kovin mullistavia linjauksia. Uudet pienet asunnot ovat entistä pienempiä. Maalämmöllä lämmitettävä pientalo kulutti puolet vähemmän kuin pienkerrostalossa oleva paljon pienempi asunto. Osa haluaa vuokrasäännöstelyn, osa haluaa markkinoille enemmän valtaa ja osa haluaa lopettaa koko tämän valtion tukeman asuntotuotannon ja siirtyä sosiaaliturvan puolelle. ] Mari Vaattovaara • Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella • Filosofian tohtori, väitöskirjan aiheena pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen • Valmistunut maisteriksi suunnittelumaantieteestä Oulun yliopistossa ja maisema-arkkitehdiksi Yhdysvalloissa • Tutkinut asumista, lähiöiden kehittämistä ja turvallisia kaupunkiympäristöjä, saanut mm. Tämä huolestuttaa myös Pokkaa. KL3_16-31.indd 31 23.2.2021 16.45. Hänen mielestään ylilyönteihin pitäisi puuttua. Vaattovaara pitää suurena ongelmana sitä, että pääkaupunkiseudulla asuntojen keskikoot ovat 2000-luvun alusta pienentyneet huomattavasti. Sen pitäisi tulla piakkoin eduskuntaan. Siihen pitäisi poliitikkojen pystyä vastaamaan. Näitä ei laki suitsi, vaan siinä on kunnalla valtaa. Hallitukselta Pokka ja Vaattovaara odottavat selkeitä näkemyksiä asuntopolitiikasta tulevassa asuntopoliittisessa selonteossa. Suurkaupungeilla on yksittäisiä tontteja ja joukko isoja toimijoita. Ja sitten asiakkaat miettivät ja valitsevat. On suuria projekteja, jotka menevät isoille tutuille toimijoille. Korona on nostanut esille myös kysymyksen, tarvitaanko enää paljon toimistotiloja, koska monet todennäköisesti haluavat tehdä pandemian jälkeenkin ainakin osan viikosta kotona etätöitä. Kilpailun puute on pääkaupunkiseudulla ongelma. VM:lläkään ei ole ollut muita ratkaisuja kuin se, että kuinka paljon saa olla taloyhtiölainaa, Pokka sanoo. Tästä oli laskelma Tuusulan asuntomessuilla viime kesänä. • Isojen asuntojen energiatehokkuutta voi kehittää huomattavasti entistä paremmaksi. Rajat minimille pitäisi asettaa. Pokka olisi toivonut kuulevansa ryhmältä yksimielisiä linjauksia, mutta niitä ei tullut. Hänen tietojensa mukaan Saksassa on alueita, joissa asuntoja ei anneta sijoittajille, elleivät he itse asu tiettyä aikaa asunnossa. Vaattovaaran mielestä kilpailun pitäisi olla sellaista, että aina tulee joku uusi toimija, joka tuo markkinoille jotain parempaa halvemmalla. KILPAILU PUUTTUU Kaupunkien tonttipolitiikassa pitäisi Pokan mielestä miettiä tarkemmin, millaisille toimijoille hankkeet menevät. Näin tulisi enemmän kilpailua paremmasta laadusta. Oulu sen sijaan on hänen mukaansa pystynyt hoitamaan kasvavan kaupungin tonttipolitiikkaa hienosti. Mistä se kilpailu syntyy. LIIKAA PIENIÄ ASUNTOJA Korona-aikana kaupunkikotien ahtaus on tullut isoksi ongelmaksi. Vaattovaara huomauttaa, että isojen asuntojen energiatehokkuutta voi kehittää huomattavasti entistä paremmaksi eli ympäristö otetaan huomioon. Kun saat tontin, siinä on monopoliasemassa. ARA toki kilpailuttaa rakennuttajia, mutta kaupunki luovuttaa tontin. Hänestä pitäisi pohtia, tarvitaanko joku toimija väliin. Kuntalehti 3 / 2021 31 Martta Nieminen Kuvat: Laura Oja [ Kuka. Puolueiden kannat menivät aika lailla eri suuntiin. Hallituspuolueiden edustajilla oli seurantaryhmässä niin monenlaisia näkemyksiä, että mielenkiinnolla odotan, mitä sieltä tulee. Hän pohtii, onko asuntorakentaminen jonkinlainen luonnollinen monopoli. Vaihtoehtoisia paikkoja ei välttämättä ole kovin paljon. Sellainen, joka vaatii tuotekehitystä, että tässä on talo, kuka lähtee rakentamaan. kultaisen Helsinki-mitalin tunnustuksena toiminnasta kaupungin hyväksi sekä palkittu Helsingin yliopiston Snellman-palkinnolla tieteellisen tiedon yleistajuistamisesta lonsa, Vaattovaara lisää. Kyllä kaupungit ovat paljon vartijoina, koska niillä on valtaa kaavoittaa ja määrätä, mitä sinne saa rakentaa. Jo 2000-luvun alussa meillä oli paljon pieniä yksiöitä ja kaksioita verrattuna muihin maihin
KL3_32-47.indd 32 23.2.2021 17.04. Sitä ennen Roger ja Kristian Adolfsenin omistama Pioneer Public Properties -yhtiö oli levittäytynyt Ruotsiin, Saksaan ja Puolaan. Kunnat omistavat vielä 90 prosenttia palvelutiloista, mutta yhä useammassa kunnassa osan päiväkotija hoivakotirakennuksista omistaa sijoittaja. 32 Kuntalehti 3 / 2021 [ Rakentaminen ] Suomessa on meneillään samanlainen yksityistämistrendi, joka on jo paljon pidemmällä muissa Pohjoismaissa. S uomalaiset ovat tottuneet, siihen että saavat palvelunsa kunnan omistamissa kiinteistöissä. Joukossa on pitkäjänteisiä ja vastuullisia sijoittajia, kuten Ruotsin valtion eläkeyhtiö Hemsö, mutta myös globaaleja, kovaa ja takuuvarmaa tuottoa hamuavia, kuten australialainen Whitehelm Capital. SIJOITTAJIEN AIKA Ulkomaiset sijoittajat haluavat tuottonsa. Veljesten bisnes on herättänyt Norjassa yhteiskunnallista keskustelua. Enää tämä ei totta, vaan yhä useammassa kunnassa osan päiväkodeista ja hoivakodeista omistaa sijoittaja, entistä useammin ulkomaalainen. Kun pikkulapset leikkivät Norlandia-päiväkodin pihalla Sipoon Nikkilässä ja Talmassa, he tepastelevat Whitehelm Capitalin maalla. Sosiaalidemokraatit ja vasemmisto olivat alkaneet arvostella toimintaa muun muassa siitä, että Norlandia on saanut yleishyödylliseen tarkoitukseen vedoten ilmaiseksi tai hyvin halvalla tontteja kunnilta etenkin Pohjois-Norjassa. Norjan suurin päiväkotiketju Norlandia rakennutti rakennukset kolmisen vuotta sitten. Moni asiantuntija uskoo, että nyt valmisteltavan sote-uudistuksen myötä kansainvälisten sijoitusrahastojen rantautuminen voimistuu samaan tapaan kuin on tapahtunut Ruotsissa ja Norjassa. Niin kiinteistöjen omistaja kuin palvelujen pyörittäjäkin on vaihtunut. Moni heidän vanhemmistaan tuskin tietää, mitä kulisseissa on lyhyessä ajassa tapahtunut
Sipoo on yhtiöittänyt omat kiinteistönsä. Heistä on tullut rikkaita, ja Kristian Adolfsen muutti pohjoisnorjalaiseen kuntaan, missä on maan alhaisin varallisuusvero. Esimerkiksi käy uuden asuntoalueen päiväkoti. Norjalaiset Adolfsenin veljekset jättivät Sipoon ja koko Suomen syksyllä 2019. Yhtiö myi salkkunsa Whitehelm Capitalille. PAIKALLISIA YRITTÄJIÄ Uusi Söderkullan sosiaalija terveysasema ei tule Sipoon kunnan omistukseen, vaan kunta aikoo vuokrata tilat. Liikemiehet ovat pystyneet myymään edelleen kiinteistön ja liiketoiminnan yhdessä tai erikseen. Sillä on salkussaan suuria opetuskiinteistöjä, käräjäoikeuksia ja paloasemia. Näin saatiin arvotettua kiinteistöjen arvo. Hyytävän kylmänä pakkaspäivänä pihalla on hiljaista. Hän ei suoralta kädeltä tyrmännyt tarjousta. Yhdessä ovat terveysasemat, toisessa ikäihmisten palvelukeskukset ja kolmannessa sosiaalipalvelut. Kauppasummaa ei ilmoitettu, mutta sen arvioidaan olevan satoja miljoonia euroja. Yksityisten päiväkotien suosio kasvoi, kun yhä useampi kunta alkoi tarjota ja jotkut jopa suosia palveluseteleitä, joiden avulla lapsen hoitopaikaksi voi valita yksityisen päiväkodin. Kunta teki palveluverkkosuunnitelman. Hemsö tarjosi, että se voisi rakennuttaa Sipoolle uusia koulukiinteistöjä tai ostaa nykyisiä ja sitten vuokrata niitä meille, kunnanjohtaja Grannas kertoo. Hän on myös vihreä kuntapäättäjä ja sote-valiokunnan jäsen. Tällöin vuokraus voi tulla halvemmaksi kuin kunnan oma kiinteistö. Yksityisiä päiväkoteja saa olla korkeintaan 30 prosenttia. Jos kunnalla ei ole mahdollisuuksia selviytyä koulujen ylläpidosta, ratkaisu voi olla ylläpidon hallitseva yhteistyökumppani. Heidän yhtiönsä on pyörittänyt myös päiväkotien toimintaa ja luonut näin koko paketille markkina-arvoa. Norlandian pari vuotta vanha luontopäiväkoti Kaisla on lähellä luontoa Nikkilässä Sipoossa. Tontin yhtiö osti kunnalta. Kunta kaavoittaa tontille kaksi kerrostaloa, Grannas kertoo. Yksi toteutui, muttei menestynyt, kertoo Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas. Myös Sipoon varhaiskasvatuksessa on käytössä palveluseteli. Nyt Norjan suurin varhaiskasvatusyhtiö pyörittää Sipoon Söderkullassa entistä Touhulan päiväkotia. Meidän pitää arvioida sitä, minkälainen vaihtoehto on kokonaisuudessaan kunnalle edullinen. Sehän on tietysti selvää, että ulkomaiset sijoittajat haluavat tuottonsa ja voitto menee ulkomaille. Ajatuksena oli varustautua, jos löydetään yksityinen toimija. Kunnallakin on pieni osuus, mikä antaa mahdollisuuden hallita hoivapalveluita, jotka eivät siirry mahdollisessa sote-uudistuksessa hyvinvointialueelle. Perheyritys suunnittelee uusien päiväkotien avaamista Kirkkonummen Sundsbergiin, Kauniaisiin, Helsingin Vallilaan ja Pasilaan, Tampereen Vuorekseen, Orivedelle ja Lohjan asuntomessualueelle. Grannas muistuttaa, että toisaalta palvelutarpeen muuttuessa vuosikymmenten aikana pitkistä vuokrasopimuksista voi myös tulla rasite. Entinen terveyskeskus suljettiin viime kesäkuussa. Pohjoismaisen pääomasijoittajan EQT:n hankkima Touhula-ketju hakeutui yrityssaneeraukseen loppukeväällä ja joutui lakkauttamaan osan päiväkodeistaan. Yksityisessä hoidossa on 33 lasta, ja heidän vanhempansa käyttävät palveluseteliä. Kuntalehti 3 / 2021 33 . Norjalaisen kiinteistösijoitusyhtiön salkkua kartutettiin myös kahdeksalla hoivakodilla. Sisäilmaongelmista kärsinyt rakennus puretaan. VUOKRALLE VAI EI. KosKL3_32-47.indd 33 23.2.2021 17.04. Hoivapalveluissa Sipoolla on hyvä tilanne, koska perintörahoilla perustettu yleishyödyllinen Sibbo pensionärs bostäder -säätiö omistaa kolme hoivakotia. Sote-aseman rakentamisesta vastaa Söderkullan Liikekeskus Oy, jonka omistajat ovat paikallisia yrittäjiä. Norjalaiset ilmestyivät viime vuonna taas kuvioihin, kun Randi ja Hans Sundbergin perheyritys Läringsverkstedet osti Pilke-päiväkotiketjun. Eri puolille Eurooppaa levittäytynyt sijoitusyhtiö teki tarjouksen Konstsamfundet-säätiön, Hartwallin suvun sekä SEB-pankin omistamista osakkeista syksyllä 2019. Sote-asema sijoittuu seitsemänkerroksisen talon liiketilojen yläpuolelle toiseen kerrokseen. Myös Ruotsista Suomeen rantautunut valtion eläkevarojen suursijoittaja Hemsö on ollut yhteydessä Sipoon kuntaan. Suomessa sillä on 150 päiväja hoivakotia. Uusi sijoittaja omistaa muun muassa Sydneyn ja Brisbanen lentokentät Australiassa sekä öljyterminaalin Hollannissa. SIPOO TEKI RAJAUKSEN Suomeen 1990-luvun puolivälissä rantautunut Norlandia-ketju ehti polkaista käyntiin yli 170 päiväkotia, joita eniten on Jyväskylässä, Espoossa, Tuusulassa ja Järvenpäässä. Olisi hyvä, jos kunnalle ei tulisi kovasti lainaa asukasta kohti. Sipoolaisia lapsia hoidetaan myös belgialaisen kiinteistösijoittajan Aedifican luontopäiväkodissa. Onneksi Sipoossa ei ole ollut viime vuosina erityistä pikkulasten buumia, eikä paikoista ole ollut pulaa, kertoo esiopetuksen esimies Riitta-Kaisa Kosonen. Se on suunniteltu otettavaksi käyttöön ennen joulua. Sipoossa Norlandia-ketju yritti perustaa kahden päiväkodin lisäksi kahta muuta, mutta kunnassa virisi vilkas keskustelu yksityisten toimijoiden roolista. Rakennukseen tulee myös palveluasuntoja. Nyt sen kiinteistöjä Suomessa hallinnoi tytäryhtiö Kinland, joka osti eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta kymmenen hoivakiinteistöä viime vuonna. Kunnanjohtajan mukaan vanhemmat eivät olleet kiinnostuneita yksityisistä palveluista
KLT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla • Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä. Suomessa on tällä hetkellä yli 3 000 tutkinnon suorittanutta. LUE LISÄÄ taloushallintoliitto.fi/KLT Hakuaika päättyy 1.4.2021 KLT-TENTTI 4.10.2021 SUORITA KLT–TUTKINTO OTA ASKEL ETEENPÄIN URALLASI ka kiinteistöjen luovutusveroa ei tarvinnut maksaa, tämä oli järkevää, kunnanjohtaja kertoo. Sipoon mallissa voi olla hänen mielestään esimerkkiä muillekin. Kuntien suurin haaste 2020-luvulla on, miten ikääntyvien suuren joukon asuminen ja hoivapalvelut saadaan järjestettyä. • Marja Salmela Kuva: Liisa Takala KL3_32-47.indd 34 23.2.2021 17.04. Toisaalta kovia kasvukipuja potevalla kunnalla suuren maakuntakeskuksen kyljessä ei ole riittävästi alaa tuntevia virkamiehiä tekemään tarkkaan punnittuja sopimuksia. Pieni muuttotappiokunta ei pysty palkkaamaan asiantuntijoita. Ruotsalaisen, entisen sosiaalidemokraattipoliitikon Ilja Batljanin SBB (Samhällsbyggnadsbolaget) omistaa muun muassa Oulun yliopistollisen keskussairaalan klinikkarakennuksia. Tutkinnon lisäksi sinulla pitää olla hyväksyttävää työkokemusta taloushallinnon työtehtävistä vähintään 3 vuotta. On olemassa kiinteistöstrategia, ja kirjaukset ulkoistuksista on tehty. Siksi yksityinen kiinteistösijoittaja pystyy vaatimaan korkeampaa vuokraa ja pitkää vuokrasopimusta. Ne myös kirittävät etsimään uusia tilaratkaisuja, säästämään tilaneliöitä sekä haastavat kuntia miettimään toimintatapojaan. Trendi on ollut hidas, koska kunnat ovat saaneet hyvin halvalla lainarahaa eikä niiden ole ollut pakko lähteä vuokramarkkinoille. Todennäköisesti suuret selviytyvät, mutta pienemmillä on vähemmän mahdollisuuksia ammattimaisen osaamisen hankintaan, Kaleva arvelee. Kunnat omistavat Suomessa vielä 90 prosenttia palvelutiloista, mutta meneillään on samanlainen yksityistämistrendi, joka on jo paljon pidemmällä muissa Pohjoismaissa. Monesti kunta ei pysty itse hoitamaan palvelujakaan, ja nekin on ulkoistettava. MUUTOS MENEILLÄÄN Suuret ulkomaalaiset sijoittajat tulivat myös muualle Suomeen jo ennen kuin edellistä soteuudistusta viritettiin. Ehkä ei kaikilla. Kun kunta ostaa koko paketin terveyspalveluyritykseltä, ostajan pitäisi osata istua kuskin paikalla, Kaleva korostaa. ONKO KUNNISSA OSAAMISTA. • KLT:llä on parempi palkka kuin niillä taloushallinnon ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet. Pikkuhiljaa meilläkin alkaa syntyä palvelukiinteistöjen markkinat, joilla yksityiset sijoittajat tarjoavat kunnille tiloja vuokralle, arvioi Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi. Viime lokakuussa SBB osti 222 miljoonalla eurolla suomalaiselta varainhoitoyhtiö eQ:lta 55 hoivakiinteistöä ja päiväkotia. Tenttiä pääset suorittamaan, kun sinulla on yliopistotutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai merkonomin tutkinto taloushallinnon tai laskentatoimen suuntautumisesta. Kaikilla ei ole varaa investoida hoivakoteihin. Kaleva kehottaa kuntia hakeutumaan yhteistyöhön luotettavien ja läpinäkyvien kumppanien, esimerkiksi eläkeyhtiötaustaisten toimijoiden kanssa. Kuntahan ei ole pakotettu investoimaan seiniin, mutta ulkoistusratkaisuissa pitää tietää mitä tekee, ja se vaatii erilaista osaamista kuin kuntien perinteiset toimintamallit. UUTTA! KLT-tenttiin tulee tänä vuonna ensimmäistä kertaa kuntatalouden suoritusvaihtoehto. Muutosta ennustaa myös toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy:stä. Sijoittaja teki kaupat myös Hemfosa Oy:stä, jonka omistuksessa on hoivakotikiinteistöjä. [ Rakentaminen ] 34 Kuntalehti 3 / 2021 Tili-instituuttisäätiö KLT-tutkinto on erittäin arvostettu ja tavoittelemisen arvoinen taloushallintoalan asiantuntijatutkinto. Niin Niemeä kuin Kalevaakin huolettaa se, että onko kaikilla kunnilla vuokrausosaamista. Niillä on pitkäjänteisyyttä ja yhteiskuntavastuuta. Se antaa mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja niin, että homma pysyy näpeissä
Kuntalehti 3 / 2021 35 1 Miten esimerkiksi koululaisia palvelevan monitoimitalon ilmanvaihto poikkeaa tavanomaisesta, Lahden kaupungin toimitilajohtaja Jouni Arola. Hyvän ilmanvaihdon on tarkoitus tuoda rakennuksiin puhdasta ja raikasta ilmaaw, sekä poistaa epäpuhtauksia. Tiloissa kulkevien tuloja poistoilmavirtojen painesuhteiden on oltava hallinnassa. Tilojen hiilidioksidipitoisuuksia, huonelämpötiloja, ilmankosteutta ja ilmanvaihdon painesuhteita voi seurata etänä automaation avulla. 2 Vähentääkö rinnakkaisen ja pienemmän järjestelmän käyttö merkittävästi energiakustannuksia. Ilmanvaihto on mitoitettava riittäväksi ja sen on vastattava käyttötilannetta. Mielestäni painovoimaista ilmanvaihtoa ei voi suositella julkisten rakennusten järjestelmäksi. Erillistä järjestelmää testataan joka viikonloppu. Järjestelmät eivät normaalisti toimi samaan aikaan. Ilma vaihtuu rinnakkaisella ilmanvaihtojärjestelmällä tehokkaammin, nopeammin ja hallitummin kuin osateholla pyörivällä isommalla järjestelmällä varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. Rakenteiden läpi kulkevat ja hallitsemattomat ilmavuodot saattavat aiheuttaa haasteita vanhoissa rakennuksissa. 10 Miten ilmanvaihdon laatua on mahdollista seurata. Esimerkiksi muutaman hengen toimistohuoneen muuttaminen neuvotteluhuoneeksi vaatii yleensä ilmanvaihdon kanavointiin ja päätelaitteisiin tehtäviä muutoksia. Uuden ja tiiviin rakennuksen ilmanvaihto kulkee hallitusti koneiden kautta. 8 Minkälaisia muutospaineita rakennuksen ilmanvaihtotarpeisiin voi kohdistua ja mitä silloin on tarkistettava. 3 Vaihtuuko ilma riittävän hyvin rinnakkaisjärjestelmän ollessa käytössä. Jouni Lampinen 5 Käytetäänkö monitoimitalon ilmanvaihtojärjestelmiä yhtä aikaa. Rakennuksen painesuhteet ovat hyvässä hallinnassa sitä käytettäessä. Tarvittaessa järjestelmiä voidaan ajaa samanaikaisesti, jos on tarve tehostaa ilmanvaihtoa normaalia enemmän. Lisäjärjestelmän toiminta on suunniteltu tyhjään taloon. Lähteen monitoimitalossa on lisäilmanvaihtojärjestelmä, joka on suunniteltu normaalin käytön ulkopuolisia aikoja varten. Lisäilmanvaihtojärjestelmän kustannukset olivat alle 100 000 euroa. Järjestelmän toimivuudesta on saatu viitteitä koekäytössä. Sen toiminnasta ei ole varmuutta kaikissa tilanteissa ja eri vuodenaikoina. 10 kysymystä ilmanvaihdosta Monitoimitalo Lähde valmistui viime vuoden keväällä Lahteen. Reilun 10 000 neliön kokoisen monitoimihallihankkeen kustannukset olivat noin 26 miljoonaa euroa. Talon lisäilmanvaihtojärjestelmän hyödyistä on jo saatu ensimmäiset näytöt. Tiloissa kulkevien tuloja poistoilmavirtojen painesuhteiden on oltava hallinnassa. 4 Kuinka paljon monitoimitalon rakentaminen maksoi ja mikä on lisäjärjestelmän osuus kustannuksissa. Samalla on varmistettava ilmanvaihtokoneen kapasiteetin riittävyys. 9 Muuttuvatko ilmanvaihtoon liittyvät tekijät, kun rakennus vanhenee. Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin. Ilmanvaihtoa ajetaan jatkuvasti täydellä teholla rakennuksen ensimmäisen vuoden aikana. Lisäjärjestelmän hyödyt konkretisoituvat vasta ajan kanssa. 7 Mitä tapahtuu, kun ilmanvaihto toimii tarkoituksenmukaisesti, Liedon kunnan toimitilapalveluiden lvi-insinööri Jaakko Seppälä. 6 Onko painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä käyttökelpoinen vaihtoehto koneelliseen järjestelmään verrattuna. KL3_32-47.indd 35 23.2.2021 17.04. Kyllä, rakennuksen energiatehokkuus paranee huomattavasti, kun käytämme pienempiä koneita isojen sijaan tyhjässä talossa
Meidän pitäisi kyetä viestimään, että vanhuus on parempaa, kun hakeutuu ajoissa esteettömään asuntoon palveluiden lähelle. Haapajärvi ratkoo tilannetta ARAn avustuksella, ympäristöministeriön erityisavustuksella, laajalla yhteistyöllä ja arkijärjellä. [ Rakentaminen ] 36 Kuntalehti 3 / 2021 V irkamiehet voisivat vaikka seisoa päällään, mutta mikään ei muuta sitä tosiasiaa, että vanhusten asumisessa keskeisintä on kansalaisten oma varautuminen ikääntymiseen. Noin 80 prosenttia yli 65-vuotiaista omistaa asuntonsa. Hän on parinkymmenen vuoden ajan ollut kehittämässä ikääntyneiden asumista ja herätellyt päättäjiä huomaamaan tilanteen. Omassa kodissa mahdollisimman pitkään Suomalaisten asunnoista on saatava esteettömiä, jotta voimme asua kotona pitkään. Kansalaisten toive on yleensä voida asua mahdollisimman pitkään KL3_32-47.indd 36 23.2.2021 17.04. Tästä muistuttaa asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä
Hankerahalla voidaan suunnitella, mutta rakentamiseen ja peruskorjauksiin tarvitaan rahoitusta. tiedottamisessa, sillä omistusasunnoissa asuville ikäihmisille kerrotaan yhä aktiivisemmin ARAn korjausavustuksista, joita voi hakea oman kodin korjauksiin. Siitä on apua myös Haapajärvellä Vitikanpuiston ympärille on tarkoitus luoda ikäystävällinen alue ja lisätä kaikenikäisten yhteisöllisyyttä. Mutta erityisen paljon tarvitaan asukkaiden aktiivisuutta. Puisto on osa kokonaisuutta, jonka pohjimmainen tarkoitus on tukea vanhuksia asumaan kodeissaan pitkään. Jotta omassa kodissa asuminen on mahdollista, tarvitaan myös hyvää toimintakykyä. ESTEETÖNTÄ RÄÄTÄLÖINTIÄ Noin 7 000 asukkaan Haapajärven syntyvyys on ollut maan keskiarvoa isompi, mutta väestö ikääntyy täälläkin nopeasti. Meillä on suunnittelussa apuna moniammatillinen ryhmä, joka tuntee usein hyvin tulevan asukkaan, Ruhala kertoo. Taajamassa ja sen tuntumassa olevista vuokrataloista on selvitettävä, mitkä niistä kannattaa peruskorjata, mitkä purkaa ja rakentaa tilalle uutta. Karu tosiasia on, että yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu Suomessa 20 vuodessa. Hän vetää Virikevintissä vapaaehtoistoimintaa. Tilanne vaikeutuu entisestään, jos omalla talolla ei ole paljon myyntiarvoa, eläke on pieni eikä rahaa ole jemmassa. Vitikanpuiston alueesta suunnitellaan Haapajärvellä täysin omanlaistaan. Asunnoista esteettömiä on koko maassa vain 15 prosenttia. Fakta joka tapauksessa on, että kaupungin vuokrataloyhtiön esteettömien asuntojen määrää pitää lisätä. Toimintakyvyn ylläpitämistä ja sosiaalisia kontakteja varten tarvitaan kolmatta sektoria ja sellaisia aktiiveja kuin vanhusja vammaisneuvoston Sinikka Kyrö. Kylillä on oma yhteisöllisyytensä. IKÄYSTÄVÄLLINEN ALUE Kaupunginjohtaja Juha Uusivirta, Haapajärven vuokratalojen toimitusjohtaja Taina Ruhala sekä paikallisen vanhusja vammaisneuvoston puheenjohtaja Sinikka Kyrö esittelevät yhdessä Haapajärven Vitikanpuistoa ympäristöineen. Omaisia hirvittää, kun vanha äiti tai isä on jälleen kaatunut jäisillä rappusilla. Asumisjärjestelyissä tehdään tiivistä yhteistyötä läpi kaupunkiorganisaation ja erityisesti sosiaalija terveyspalvelujen kanssa. Yhteiset aktiviteetit torjuvat myös yksinäisyyttä, ja kun ne ovat mieluisia, niihin tullaan kyliltä asti. Haapajärvellä kaupungin vuokrataloyhtiön peruskorjaukset esteettömiksi asunnoiksi alkoivat 1970-luvulla rakennetusta kerrostalosta. Ruhala on huomannut, että 1970-luvun talot tilavine pohjaratkaisuineen ovat helpommin muokattavissa kuin esimerkiksi 1980—90-luvuilla rakennetut. Puiston lisäksi korjataan myös pihoja ja kulkureittejä. Hankerahoitus auttaa selvittämään, kuinka kaupungin vuokrataloyhtiön asuntoja saataisiin lisää esteettömäksi. Olemassa olevia pitää korjata ja uusia rakentaa, Uusivirta sanoo. Kaupunki selvittää hankkeessa, missä ikäihmiset asuvat, ovatko heidän asuntonsa esteettömiä sekä miten paljon ja miten nopeasti he tarvitsevat esteettömiä asuntoja. Uudisrakentamista on todennäköisesti tulossa lähelle taajamaa, sillä korjaamalla vanhaa ei näillä näkymin päästä tarvittavaan määrään. Mistä siis eurot palvelujen lähellä olevaan esteettömään kotiin. Tieto esteettömän asunnon tarpeesta tulee usein sieltä, samoin kuin omaisilta. Verkkosivuille on koottu paljon tietoa, mutta kaikilla vanhuksilla ei ole nettiä eikä digitaitoja. HERÄSIKÖ NAAPURI. Ja naapurit katsovat toisensa perään sen verran, että tietävät huolestua, jos jonkun talossa eivät syty valot aamulla, Uusivirta sanoo. Palveluja on kyettävä viemään kauemmas taajamasta ja toisaalta järjestettävä kyytejä taajaman palveluihin. Yhden Vitikanpuiston viereisen vuokrakerrostalon alakerta on korjattu esteettömäksi, mutta hissiä ei ahtaaseen porraskäytävään mahtunut. Tosin Oulussa tehdyn selvityksen mukaan ihanteellista olisi, jos palvelut olisivat korkeintaan 200 metrin päässä. Kuntalehti 3 / 2021 37 . Tänne on mahdollista muuttaa ilman suurta eläkettä. Osa vanhuksista tarvinnee siis kuljetuksen ydinkeskustaan täältäkin. Asuntoja on korjattu esteettömiksi asunto kerrallaan ja samalla otettu huomioon, kuka siihen on muuttamassa ja mitä juuri hän tarvitsee. omassa kodissa, mutta esimerkiksi vanhoissa omakotitaloissa kaukana palveluista se ei välttämättä onnistu. Naapuritaloon hissi onneksi mahtui, ja sinne isoon kolmioon avattiin yhteisöllinen tila, Virikevintti, jossa järjestetään toimintaa monta kertaa viikossa. Lisäksi tarvitaan tietoa asumisen tarpeista. Uusivirta toivoo, että haapajärveläiset alkaisivat pohtia tulevaa asumistaan eläkeiän koittaessa. Hankkeeseen on saatu ympäristöministeriöltä 70 000 euroa hankerahaa ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmasta. Yhtä tärkeä kuin oma koti saattaa olla myös oma kylä – eivät kaikki halua palvelujen viereen taajamaan. Kaupunginjohtaja Uusivirta kertoo, että hyvänä herättäjänä Haapajärvellä on ollut erityisesti Taina Ruhala, joka on vuosikausia ottanut aktiivisesti selvää vanhusten asumisen kehittämisestä ja valtion hankkeista. Tavoitteena on rakentaa Vitikanpuiston ympäristöstä ikäystävällinen alue ja lisätä kaikenikäisten yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Silloin on voimia ottaa asioista selvää ja vaikka organisoida remontti. Aluetta esittelevät Sinikka Kyrö (vas.), Taina Ruhala ja Juha Uusivirta. Pienessä kaupungissa tällainen on mahdollista. Kaupungin palvelujärjestelmä pitää sisällään monenlaista apua itsenäiseen asumiseen, mutta monelle ikääntyneelle on epäselvää, mistä asuntoasioita voisi lähteä selvittämään. Alueen sijainti on hyvä, sillä kaupungin palvelut ovat vajaan puolen kilometrin päässä. KL3_32-47.indd 37 23.2.2021 17.04. 1970-luvulla rakennetut talot tilavine pohjaratkaisuineen ovat helpommin muokattavissa. Vitikanpuiston tuntumassa on kaupungin vuokrataloja, joita on korjattu ja korjataan myös jatkossa esteettömiksi
Lue lisää ja ota yhteyttä . EI RAKETTITIEDETTÄ Valtioneuvosto selvitytti ikääntyneiden asumisen ennakointia ja varautumista kunnissa, minkä tuloksena se kehottaa nyt kuntia varautumaan aiempaa paremmin. Ja vielä siitä kylpyhuoneesta: jopa 3,5 neliöön pystyy suunnittelemaan esteettömän kylpyhuoneen aivan mainiosti – tuskin kukaan pienempää haluaisikaan. Ennen vuodenvaihdetta julkaistun selvityksen mukaan ”kuntien strateginen ote ikääntyneiden asumisen kehittämiseen on vielä ohut. Lehtonen näkee, että monessa kunnassa on kiire käynnistää valokuituhankkeet. Ympäristöministeriön ”Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020–2022” tukee kuntia hankeavustuksilla asumiseen varautumisessa. Miten iso lasku esteettömyydestä on tulossa. Kansainvälisissä tutkimuksissa valokuidun merkittävyys on rinnastettu tieja sähköinfraan. Kuka tahansa saattaa katkaista jalkansa ja tarvita liikkumisessa apuvälineitä. Vastaus riippuu siitä, keneltä asiaa kysyy. Hän kertoo vuokrataloyhtiön käyvän paraikaa neuvotteluja ARAn kanssa tulevista peruskorjaussuunnitelmista. Infraan satsaaminen on askel pidemmälle digitaalisten palvelujen käyttöön ja tässä on nähtävissä suuria eroja kuntien välillä. Jos alueiden annetaan sammua, ei valokuiturakentaminen yksin tilannetta muuta. Hän sanoo, että vanhenevan väen huomioon ottaminen on iso asia, mutta mitään rakettitiedettä se ei ole. Muualla maassa euromäärät olisivat jääneet noitakin pienemmiksi. Valokuituinfraan liittyvällä investointipäätöksellä rakennetaan kunnan menestystä. cinia.fi/kuitupalvelu ILMOITUS KL3_32-47.indd 38 23.2.2021 17.04. Cinian kuitupalvelun osana on sellaisen liiketoiminta-analyysin ja suunnitelman tekeminen, joka ei rakenna kunnan taloudelle ylitsepääsemättömiä haasteita. On ilahduttavaa, että kunnista tulee viikoittain yhteydenottoja asumisesta. Ympäristöministeriön Raija Hynysen mielestä kunnan tulisi ottaa vanheneva väki nykyistä paremmin huomioon tekemisessään. Samoin kuin se, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan ainakin miljoona esteetöntä asuntoa lisää. Vastuullinen kumppani varmistaa menestymisen On Suomen aluekehityksen ja digitasa-arvon näkökulmasta tärkeää, ettei kuntien eriytyminen tietoliikenneinfralla mitattuna kasvaisi liian suureksi. • Kaupungin sivusto ikäystävällisestä asumisesta https://teeoikein.com/ [ Info ] ARAn avustukset Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) myöntää korjausavustuksia iäkkäille ja vammaisille henkilöille sekä asuinrakennuksen omistaville yhteisöille. • Uusi kuntien avustusten hakukierros jatkuu maaliskuussa, siitä on lisätietoa ministeriön nettisivuilla https:// ym.fi/ikaantyneiden-asuminen. Korona-aikana etätöitä tekevien ihmisten määrä hyppäsi vuodessa 69 000 henkilöstä 1,2 miljoonaan. Haapajärvi Ruhala toivoo, että haapajärveläisille saataisiin ennen pitkää yksi ainoa puhelinnumero, josta kaikki ikääntyneiden asiat lähtevät selviämään, oli kyse sitten toimintakyvyn arvioimisesta tai vaikka asunnon korjausavustuksen tekemisestä. Nykyään niitä on noin puoli miljoonaa. Hän toivoo, että faktat kustannuksista alkaisivat olla yleisessä tiedossa. Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori, talousmaantieteilijä Olli Lehtonen tutkii kuntia paikkatietoanalyysin ja tilastotieteen menetelmin. Kustannusten pientä nousua selitti wcja pesutilan pinta-alan lisäys neliöllä tai puolellatoista. Hynynen huomauttaa, että esteettömyys ei ole keneltäkään pois. Hynysen kanta on selvä: esteetön uudisrakentaminen ei maksa hyvin suunniteltuna käytännössä sen enempää kuin muu rakentaminen. Hissin saaminen kerrostaloon maksaa, samoin kylpyhuoneiden suurentamiset vanhoissa huoneistoissa. Tutkimustulokset osoittavat, että väestökehitys on paljon myönteisempää alueilla, jonne valokuitu on rakentunut. Alueellisten kuituverkkojen vetäjä Jarno Laitinen nauttii Kouvolaan rakentuneesta valokuituverkosta, joka on yhteiskunnan näkymätöntä, mutta teiden ja sähkön tavalla keskeistä infraa. Meidän myöntämä kehittämisrahoitus on pieni, mutta tietoa saa sitäkin enemmän, ministeriön Hynynen mainitsee. ARAlta voi hakea seuraavia korjausavustuksia: • Korjausavustus iäkkäiden ja vammaisten asuntoihin • Esteettömyysavustus • Hissiavustus • Kuntotutkimus ja perusparannuksen suunnittelu Lisäksi Ara myöntää avustuksia vuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi. Myös erityisasiantuntemuksen hyödyntäminen hankkeissa vähentää riskiä, painottaa Jarno Laitinen, Cinian Alueellisten kuituverkkojen vetäjä. • Tehostetussa palveluasumisessa Haapajärvellä on 74 ihmistä. [ Rakentaminen ] 38 Kuntalehti 3 / 2021 Kirsi Riipinen Kuva: Esa Melametsä Haapajärvi • Haapajärven kaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla on asukkaita noin 7 000, joista yli 65-vuotiaita 26 prosenttia. Haapajärven Ruhala huomauttaa, että kustannuksia tulee lisää, kun samalla täytetään energiatehokkuusvaatimuksia. – Ensimmäiset kunnat laajakaistahankkeissa saattoivat törmätä rahoituksellisiin haasteisiin. Valokuituyhteyden avulla asiantuntijatyöskentelyn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu itselle sopivimmassa kotikunnassa. Tutkijatohtori Olli Lehtonen toivoo, että kunnissa käytettäisiin hyväksi olemassa olevaa tutkimustietoa muun muassa valokuituinfran vaikuttavuudesta. – Valokuituinfran vaikuttavuutta on vaikea arvottaa kokonaisuudessaan, sillä emme vielä tiedä sen koko käyttötarkoitusta. Koko Suomen keskimääräinen luku on 22 prosenttia. Hyvien yhteyksien merkitys kodeissa ja kakkosasunnoissa on korostunut, kun korona hajautti työnteon. Se osoitti, että helsinkiläisessä kerrostalossa esteettömän kolmion neliöhinta oli 25 euroa ja yksiössä 51 euroa enemmän kuin tavallisessa vastaavan kokoisessa asunnossa. • Kaupungin vuokrataloyhtiössä on 278 asuntoa, joista 13 prosenttia on esteettömiä. ARAlta saavat korjausavustuksia sekä kunnat, taloyhtiöt että yksittäiset asukkaat. Kuka tahansa voi mielessään kokeilla, millaista korttelin asunnoissa ja sen ympäristössä olisi liikkua rollaattorin, pyörätuolin tai lastenvaunujen kanssa eri vuodenja vuorokauden aikoina. – Emme voi muuta kuin lisätä digitaalisuutta ja parantaa työn tuottavuutta paikkariippumattomuutta hyödyntämällä. Tämä tarkoittaa paikallisen yhteisön kytkemistä tietoyhteiskuntaan valokuituverkon avulla: se hajauttaa talouVäestökehitys on myönteisempää valokuidutetuissa kunnissa • 26 alueellista kuituverkkoa asiakkaana • 19 000 internetliittymää ylläpidettävänä ympäri Suomea • yil 35 valokuidun rautaista ammattilaista • 350 it-alan ammattilaista Ciniassa tietoturvasta palvelukehitykseen • 60 M€ liikevaihto (2020) dellista toimintaa ja luo uusia mahdollisuuksia. Toinen juttu on vanhojen talojen peruskorjaukset. Hän viittaa muutaman vuoden takaiseen selvitykseen ”Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi”. Lähipalveluja lakkauttamalla ikäihmisten tilannetta ei ainakaan helpoteta. Tämä ei koske pelkästään asuntoja vaan myös ympäristöä. Vain neljännes kunnista on tehnyt ikäasumiseen ennakointisuunnitelman”. Mikäli kunnassasi tarvitaan parempia mahdollisuuksia etätyön tekemiselle ja digitalouden kehittymiselle, Cinia tarjoaa mahdollisuuden tutustua dataan kuntasi tietoliikenneyhteyksien tämänhetkisestä saatavuudesta. Suomalainen Cinia tarjoaa vastuullista kumppanuutta hankkeiden alkumetreiltä verkon käyttöönottoon ja operointiin. – On monta seikkaa, jotka vaikuttavat kunnan kilpailukykyyn
Suomalainen Cinia tarjoaa vastuullista kumppanuutta hankkeiden alkumetreiltä verkon käyttöönottoon ja operointiin. Mikäli kunnassasi tarvitaan parempia mahdollisuuksia etätyön tekemiselle ja digitalouden kehittymiselle, Cinia tarjoaa mahdollisuuden tutustua dataan kuntasi tietoliikenneyhteyksien tämänhetkisestä saatavuudesta. – Ensimmäiset kunnat laajakaistahankkeissa saattoivat törmätä rahoituksellisiin haasteisiin. Jos alueiden annetaan sammua, ei valokuiturakentaminen yksin tilannetta muuta. cinia.fi/kuitupalvelu ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS KL3_32-47.indd 39 23.2.2021 17.04. Vastuullinen kumppani varmistaa menestymisen On Suomen aluekehityksen ja digitasa-arvon näkökulmasta tärkeää, ettei kuntien eriytyminen tietoliikenneinfralla mitattuna kasvaisi liian suureksi. Valokuituinfraan liittyvällä investointipäätöksellä rakennetaan kunnan menestystä. – On monta seikkaa, jotka vaikuttavat kunnan kilpailukykyyn. Lue lisää ja ota yhteyttä . Tutkimustulokset osoittavat, että väestökehitys on paljon myönteisempää alueilla, jonne valokuitu on rakentunut. Hyvien yhteyksien merkitys kodeissa ja kakkosasunnoissa on korostunut, kun korona hajautti työnteon. Kansainvälisissä tutkimuksissa valokuidun merkittävyys on rinnastettu tieja sähköinfraan. Infraan satsaaminen on askel pidemmälle digitaalisten palvelujen käyttöön ja tässä on nähtävissä suuria eroja kuntien välillä. Myös erityisasiantuntemuksen hyödyntäminen hankkeissa vähentää riskiä, painottaa Jarno Laitinen, Cinian Alueellisten kuituverkkojen vetäjä. Tämä tarkoittaa paikallisen yhteisön kytkemistä tietoyhteiskuntaan valokuituverkon avulla: se hajauttaa talouVäestökehitys on myönteisempää valokuidutetuissa kunnissa • 26 alueellista kuituverkkoa asiakkaana • 19 000 internetliittymää ylläpidettävänä ympäri Suomea • yil 35 valokuidun rautaista ammattilaista • 350 it-alan ammattilaista Ciniassa tietoturvasta palvelukehitykseen • 60 M€ liikevaihto (2020) dellista toimintaa ja luo uusia mahdollisuuksia. Lehtonen näkee, että monessa kunnassa on kiire käynnistää valokuituhankkeet. Valokuituyhteyden avulla asiantuntijatyöskentelyn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen onnistuu itselle sopivimmassa kotikunnassa. Korona-aikana etätöitä tekevien ihmisten määrä hyppäsi vuodessa 69 000 henkilöstä 1,2 miljoonaan. – Emme voi muuta kuin lisätä digitaalisuutta ja parantaa työn tuottavuutta paikkariippumattomuutta hyödyntämällä. Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori, talousmaantieteilijä Olli Lehtonen tutkii kuntia paikkatietoanalyysin ja tilastotieteen menetelmin. Tutkijatohtori Olli Lehtonen toivoo, että kunnissa käytettäisiin hyväksi olemassa olevaa tutkimustietoa muun muassa valokuituinfran vaikuttavuudesta. – Valokuituinfran vaikuttavuutta on vaikea arvottaa kokonaisuudessaan, sillä emme vielä tiedä sen koko käyttötarkoitusta. Alueellisten kuituverkkojen vetäjä Jarno Laitinen nauttii Kouvolaan rakentuneesta valokuituverkosta, joka on yhteiskunnan näkymätöntä, mutta teiden ja sähkön tavalla keskeistä infraa. Cinian kuitupalvelun osana on sellaisen liiketoiminta-analyysin ja suunnitelman tekeminen, joka ei rakenna kunnan taloudelle ylitsepääsemättömiä haasteita
M ikkelin kaupungin sisäilma-asiantuntija Mari Pöyry vastaa rakennusten kuntoja sisäilmatutkimusten koordinoinnista. Kaupunki on perustanut vaativia tilanteita varten sisäilmatyöryhmiä, joissa Pöyry etsii ratkaisuja ongelmiin muiden asiantuntijoiden kanssa. Virastotalo 2:n purkutyöt alkoivat viime lokakuussa ja päättyvät näillä näkymin toukokuussa. Tutkimukset ovat jaoteltavissa rakenneja kosteusteknisiin sekä ilmanvaihtojärjestelmän tutkimuksiin. Jos kaupungin vastuulla olevan rakennuksen kunto tai sen sisäilman laatu herättää epäilyksiä, on ensin kohdennettava tiedonhakua. Lisäksi voi olla tarvetta mittauksiin, jotka tähtäävät epäpuhtauslähteiden osoittamiseen. Rakennuksen käyttäjien kokemukKL3_32-47.indd 40 23.2.2021 17.04. Pöyry painottaa, että jos on tarvetta sisäilmaja kuntotutkimuksiin, on erityisen tärkeää olla ajoissa liikkeellä. Tutkimuksen tilaajan on valikoitava kysymyksensä huolellisesti. Meillä on oma toimintamalli, jonka pohjalta sisäilmaprosesseja viedään eteenpäin, hän kertoo. Yleensäkin sisäilmaongelmia pitäisi pyrkiä ehkäisemään, jotta ei tulisi niin paljon korjaustarvetta. 40 Kuntalehti 3 / 2021 [ Rakentaminen ] Espoon keskuksessa puretaan jo toista huonokuntoista virastotaloa ja kolmannen purku on edessä. Kuntotutkimuksen tilaajan oltava tarkkana Kun kunta päättää tutkia jonkin rakennuksensa sisäilmaa tai kuntoa, on muistettava, että tutkimus vaatii laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä
Kiinteistöihin tehdään säännöllisesti katselmuksia ja tarkastuksia. Myös Espoon kaupungintalo on purkulistalla. Useat kunnat ovat onneksi systemaattisesti kouluttaneet asiantuntijoita näihin tehtäviin. Sisäilmatai kuntotutkimuksessa on hyvä selvittää ainakin nämä asiat: 1 Ilmanvaihdon toimintaperiaate ja sen toimintakunto 2 Salaojien ja perustuksien kunto 3 Suihkutilan rakenteiden vesieristyksien kunto ja mahdolliset kosteusvauriot 4 Vesijohtojen vuotaminen rakenteiden sisällä 5 Mihin sadevedet kulkeutuvat katolta ja talon vierustoilta. Purkamispäätöksiä ei tehty pelkästään kuntotutkimuksien perusteella. Hän mainitsee, että ympäristöministeriön julkaisema Ympäristöopas 2016 on hyvä lähde rakennusten kosteusja sisäilmateknisten kuntotutkimusten suunnitteluun, tekemiseen ja tulosten analysointiin. Näin kävi Espoossa, jossa vuonna 1979 valmistunut Virastotalo 2 Espoon keskuksessa on parhaillaan purettavana. Lähde: Sisäilmayhdistys Sisäilmaselvityksen tai kuntoarvion tilaajan kannattaa varoa, jos • tutkijalla tai selvittäjällä ei ole näyttöä aikaisemmista kohteista tai asianmukaisesta koulutuksesta • jos tekijä ei suostu kirjalliseen sopimukseen • jos tekijältä ei saa hinta-arviota tehtävästä selvityksestä ja sen sisällöstä • jos mitataan vain yksittäisiä sisäilman epäpuhtauksia • ilmanvaihdon toimintaa ei tarkasteta. Espoon keskuksen projektinjohtaja Mikko Kivinen kertoo purkutöiden päättyvän näillä näkymin toukokuussa. Väitöskirjani tulosten perusteella ihmisten olosuhdehaittaja oirekokemukset vaihtelevat altistumisolosuhdeluokasta riippumatta. Rakennusten kuntoa koskevat tutkimustulokset olivat pohjana, kun hän jakoi altistumisolosuhteita eri luokkiin. TIETOA ON TARJOLLA Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Katja Tähtinen sanoo, että tavoite laadukkaista kuntoja sisäilmatutkimuksista ei kaadu ainakaan hyvän tiedon puutteeseen. Kuntalehti 3 / 2021 41 Jos on tarvetta sisäilmaja kuntotutkimuksiin, on erityisen tärkeää olla ajoissa liikkeellä. Virastotalojen kuntotutkimuksissa nousi esille ongelmia, ja niiden korjaaminen olisi vaatinut laajojakin peruskorjauksia. Jos kohteessa on vaurio, se selvitetään ja korjataan. Joskus päädytään rakennuksen purkamiseen. Lähde: Sisäilmayhdistys sia on hyvä kysellä säännöllisesti, jotta mahdolliset epäkohdat nousevat esille. 7 Pitääkö vesikatto vettä ja tuulettuvatko yläpohjan rakenteet. Näin pystytään havainnoimaan kunnossapitotarpeita. Kivisen mukaan purkamista ja rakentamista riittää alueella vielä muutamaksi vuodeksi. Ryhmä päättää toimenpiteistä ja tuo kohteen tarvittaessa tiedoksi koko kaupungin sisäilmatyöryhmälle. Kilpailutukset, tutkimushankkeiden ohjaaminen ja koordinointi sekä korjauksista päättäminen vaativat raskaan sarjan osaamista. ESPOOSSA PURETAAN Kun rakennuksen kuntotutkimus valmistuu, sen annista voi vetää erilaisia johtopäätöksiä. Virastokeskuksena tunnetulla korttelialueella vielä pystyssä oleva Virastotalo 3 puretaan myöhemmin. Rakenteiden ja järjestelmien kunnon määrittelemiseksi on saatavilla selkeää tietoa. 6 Voivatko jotkin rakennusmateriaalit tuottaa haitallisia päästöjä. On huomioitava myös, että ihmisten palveluja tilatarpeet muuttuvat, Kivinen sanoo. • Jouni Lampinen Kuva: Liisa Takala KL3_32-47.indd 41 23.2.2021 17.04. RASKAAN SARJAN TAITAJAT Rakennusteollisuuden koulutuskeskuksen koulutuspäällikkö Meri Hietala tietää rakennuksen kosteusja sisäilmateknisen tutkimisen vaativan laaja-alaista osaamista. Vaikka tutkimus tehdään oikein, kaikkia vastauksia ei välttämättä saada, Tähtinen huomauttaa. Tarvittavan tiedon on kuljettava saumattomasti eteenpäin. Mikäli vauriota ei pystytä heti korjaamaan, sisäilma-asiantuntija kutsuu kohdekohtaisen työryhmän koolle. Nyt purettavana olevan Virastotalo 2:n paikalle aiotaan rakentaa kaupungin oma Espoolaistentalo, jossa olisi paikkansa muiden muassa kaupungin palveluille ja kaupunginvaltuuston kokouksille. Tutkimuksia tehtäessä on syytä noudattaa valtakunnallisia ohjeita ja huolehtia tutkimusten tekijöiden pätevyysvaatimuksien täyttymisestä. Myös tutkimusten raportointi vaatii monipuolista asiantuntemusta. Hän tutki väitöskirjatyötä tehdessään ihmisten kokemusten yhteyttä altistumisolosuhteisiin. Pöyryn mukaan sisäilmaongelmaepäilyt nousevat usein esille joko tilojen käyttäjien tai rakennuksen ylläpidosta vastaavan tiimin kautta. Ensimmäinen virastotalo purettiin jo muutama vuosi sitten
Yhteistyökumppaneiden yhteistyökykyä testattiin jopa psykologisin testein. 42 Kuntalehti 3 / 2021 [ Rakentaminen ] [ Tässä onnistuimme ] Museossa yhteistyömalli toimi Kuopion museon peruskorjaus ja uudisrakennuksen valmistuminen ovat saaneet kiitosta. KL3_32-47.indd 42 23.2.2021 17.04. Hybridiallianssimallissa suunnittelu eteni työn edetessä
Yhteistyökumppaneilta, kuten suunnittelijoilta ja palveluntuottajalta, vaadittiin korkeaa ammattiosaamista, mutta Kuopion kaupunki testasi myös heidän yhteistyökykyään psykologisilla testeillä. Ihmisethän näitä töitä tekevät, Väätäinen sanoo. ja siksi myös monia asiantuntijanäkökulmia, Väätäinen muistuttaa. Uudisrakennus valmistui aikataulussa viime syyskuussa. Kun jugend-rakennusta purettiin, löytyi 1960-luvulla nelikerroksiseksi muutettu osa. Asiantuntijat ohjataan hankkeen parhaan lopputuloksen tavoitteluun oman edun tavoittelun sijasta. KL3_32-47.indd 43 23.2.2021 17.04. Vanhan museon ja pääkirjaston välissä komeilee nyt laajennusosa Hila, joka yhdistää pääkirjaston ja jugend-rakennuksen. Suunnittelu etenikin purkutyön edetessä, hän kertoo. Toisin kuin perinteisessä urakkamuodossa, hybridiallianssissa suunnitelmien muutoksiin on kuitenkin voitu reagoida heti niiden ilmaannuttua. Rakennushankkeen, kuten restaurointikohteen, yllätyksiä ja riskejä on silloin vaikeampi hallita, Väätäinen huomauttaa. Kuntalehti 3 / 2021 43 K uopion jugend-tyylisen museon peruskorjauksen ja uudisrakennuksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2016. Esimerkiksi julkisivuja vesikattoratkaisuja muutettiin. Hankkeen haasteena on ollut se, että linnamainen rakennuskulttuurillisesti suojeltu museo on erityinen restaurointija konservointikohde. Kukaan ei ole hankkeessa pyrkinyt määräämään ratkaisuja yksin, vaan kaikki ovat toimineet hankkeen parhaaksi, eivätkä omaksi parhaakseen, kuvailee Väätäinen työmaan henkeä. Riskit on helpompi hallita, kun mukana on paljon asiantuntijoita . Jugend-rakennuksen purkuvaiheen yllätyksiin ei kaikilta osin voitu varautua ennakkoon. Kuopion kaupungin rakennuttajan, hankkeen projektijohtajan Marko Väätäisen mukaan hybridiallianssimalli valittiin hankkeen monimutkaisuuden, ainutlaatuisuuden ja riskejä sisältäneiden näkymien vuoksi. Perusteluina oli, että vaikka hanke on ollut teknisesti vaativa, kaikkien osapuolten aito mukanaolo on kehittänyt sitä ja tuonut merkittäviä säästöjä. Kirjasto, uusi museorakennus ja vanha museo yhdistyvät yhdeksi kokonaisuudeksi, joka on nimetty Tiedon ja tarinoiden kortteliksi. Kun vanhan museon korjaus valmistuu, Väätäinen uskoo, että koko hanke todennäköisesti pysyy 17,8 miljoonan euron kustannusarviossa, vaikka monia yllätyksiä ja muutoksia on ollut. Rakennusalalla perinteisessä urakkamallissa yritysten pyrkimys tuoton maksimointiin on yleistä, eikä toiminta näin aina johda yhteisiin tavoitteisiin. Työvaiheissa yhteistyötä tekivät niin museo-, palo-, ympäristöterveyskuin rakennusviranomaisetkin. Alkuperäistä noin 15 miljoonan euron budjettia nostettiin isojen perusteltujen muutosten takia. Purkutöissäkin tuli yllätyksiä. TAVOITEHINTAMENETTELY Hybridiallianssimallissa noudatetaan tavoitehintamenettelyä. Nyt tila, joka aikoinaan oli paloasema, toimii kahvilana. Kansalaisäänestyksellä museokorttelin nimeksi valittiin Kantti. Se purettiin sisäilmaongelmien vuoksi ja rakennettiin uudelleen alkuperäisten piirustusten mukaiseksi. Kuopion museon laajennusosassa pitäisi avautua ensimmäinen näyttely huhtikuun puolivälissä. Se muistuttaa kirjailija ja mielipidevaikuttaja Minna Canthista. Näin työhön valikoituivat yhteistyökykyiset henkilöt. Laajennusosa odottaa ensimmäisen näyttelyn avautumista huhtikuussa, ja 1900-luvun alun museorakennuksen luonnontieteelliset ja kulttuurihistorialliset perusnäyttelyt on tarkoitus avata yleisölle vuodenvaihteessa. Erityisansiona mainittiin erinomainen viranomaisyhteistyö. TESTATTUJA TEKIJÖITÄ Hanke on palkittu Itä-Suomen parhaana rakennusalan yhteistyöhankkeena. Siinä työn tilaaja maksaa eri osapuolille, esimerkiksi suunnittelijoille ja alihankkijoille, bonuksen, jos nämä pysyvät asetetuissa tavoitteissa, kuten sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Toimitilajohtaja Hannu Väänäsen (vas.) ja rakennuttaja Marko Väätäisen mukaan hanke on ollut rakennusteknisesti yksi Kuopion kaupungin haastavimmista kohteista. Hybridiallianssimallin merkittävin ominaispiirre on työn tilaajan ja muun hankeorganisaation, muun muassa suunnittelijoiden ja alihankkijoiden, yhteistyön laajentaminen sekä syventäminen kaikissa hankevaiheissa. Sen takia hanke toteutettiin niin sanotulla hybridiallianssimallilla
• Pirjo Tiihonen Kuvat: Akseli Muraja [ Info ] KL3_32-47.indd 44 23.2.2021 17.04. Tämän ansiosta saamme nyt muista museoista helpommin arvoesineitäkin lainaksi asiakkaille näytille. Nyt museolla on ajanmukaiset yleisötilat sekä muunneltavat ja modernit näyttelytilat, jonne saadaan aiempaa laadukkaampia kiertonäyttelyitä. Toisaalta tämä malli teetti meillä suunnittelijoilla vähän enemmän töitä. Palkinnon myönsivät Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke, Itä-Suomi-projektin johtoryhmä ja Rakennusteollisuus RT ry. Urakkamuoto sopi hyvin vaikeaan sekä erikoiseen rakennuskohteeseen, jossa lähtötiedot olivat hyvin puutteelliset. [ Rakentaminen ] [ Tässä onnistuimme ] Kuopion museo • Kuopion museo valmistui vuonna 1907 jugend-tyyliseksi massiivikivirunkoiseksi ja linnamaiseksi rakennukseksi. Kokemus oli hyvä, sillä eteenpäin mentiin koko ajan keskustellen, hän sanoo. Vaihtuvien näyttelyiden tuottaminen ja rakentaminenkin on nyt parempien teknisten valmiuksiemme ansiosta myös aiempaa halvempaa, hän kertoo. Hänestä myös uudisrakennuksessa saatiin kustannussäästöjä ilman, että arkkitehtonisista valinnoista olisi pitänyt tinkiä. • Kuopion kaupungin omistama museo on Suomen kolmanneksi vanhin museorakennus Helsingin Ateneumin ja Turun taidemuseon jälkeen. Tämä oli minulle ensimmäinen kokemus hybridiallianssimallista. Museonjohtaja Pertti Renvallin mukaan oli suuri asia, että vanha museo ja sen talotekniikka saatiin peruskorjattua tähän päivään ja kaikki tilat ovat esteettömiä. • Vanhan museorakennuksen ja pääkirjaston väliin on tehty Hilauudisrakennus, joka yhdistää vanhan museon ja pääkirjaston. Hankkeen palveluntuottajan ja päätoteuttajan NCC Suomi Oy:n hankekehitysjohtaja Marko Onttinen koki hybridiallianssimallissa mukana olon hyvänä, vaikka tämä hanke oli hänellekin ensimmäinen laatuaan. • Hanke palkittiin syksyllä Itä-Suomen parhaana rakennusalan yhteistyöhankkeena. Helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto Davidsson Tarkela Oy oli peruskorjausja laajennushankkeen pääja arkkitehtisuunnittelija, mutta arkkitehtitoimisto ei ollut hybridiallianssissa osapuolena, vaan suunnittelusopimussuhteessa tilaajaan eli Kuopion kaupunkiin. Kirjaston ja museon tilojen yhdistyminen laajennusosan välityksellä mahdollistaa jatkossa museon ja kirjaston palveluiden ja yhteistyön kehittämisen. Arkkitehti Jaana Tarkelan mukaan hankkeessa korostui se, että suunnitelmia kehitettiin koko ajan työn edetessä. Uudessa osassa vaihtuvien näyttelyiden pääsali on olosuhdesäädelty eli tilan lämpötilaa ja kosteutta voidaan säätää. Uudisrakennukseen on saatu kauan kaivattu pedagoginen työpajatila, kahvila ja museokauppa. Peruskorjaus on valmistunut, mutta kalustuksen ja näyttelyiden rakennusvaihe kestää loppuvuoteen. 44 Kuntalehti 3 / 2021 Taidetta ja hyvää arkkitehtuuria Tampere myönsi Hyvän rakentamisen palkinnon kahdelle asuinkerrostalolle, joiden sisäänkäyntiä ja parvekkeita koristaa taide
Talo on siististi rakennettu ja suunnitteluun on panostettu. Se käsittää parvekkeiden taidelasit ja aukotetut metallilevyt pääsisäänkäynnin molemmin puolin. Pidän tärkeänä, että kaupungissa on tiloja, jotka avautuvat kadulle ja että sisäänkäynnit ovat korostettuja ja jäsentelevät ympäristöä. Suunnitteluun kannattaa satsata. Tykkään siitä, että rakennukset jäävät mieleen, sanoo palkinnon myöntäneen yhdyskuntalautakunnan ympäristöja rakennusjaoston puheenjohtaja Ilpo Sirniö, sd. Ehdokkaat valikoituvat kyseisen vuoden aikana valmistuneista kohteista. Risto Suikkanen ja Marja Kilpeläinen muuttivat niistä toiseen lokakuussa. Se ei näkynyt asunnon hinnassa, Suikkanen kertoo. Asunnossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja koko asunnon levyinen parveke. Taide on kiva lisä tässä talossa. Marja Kilpeläinen ja Risto Suikkanen asuvat kerrostalossa, joka sai Hyvän rakentamisen palkinnon. Seinät ovat paksut ja huonekorkeus 20 senttiä tavallista korkeampi, Suikkanen sanoo. KL3_32-47.indd 45 23.2.2021 17.04. Marraskuussa Tampereen kaupunki myönsi Takamaanrinteessä vierekkäisillä vuokratonteilla sijaitseville taloille Hyvän rakentamisen palkinnon. [ Info ] T aiteella kuorrutetut Takamaanrinteen korkeat kerrostalot erottuvat kauas Tampereen Vuoreksessa. Hän arvostaa monimuotoista, laadukasta ja kestävää rakentamista, jossa on historian tuomaa kerroksellisuutta. Niin oli viime kerrallakin. • Espoon kaupungin rakentamisen Hurraa-palkinto meni ammattiopisto LIVE:lle Leppävaaraan. Palkintoperusteluissa korostuvat arkkitehtuuri ja uudet tiloihin tai tekniikkaan liittyvät ratkaisut. Maanpäällisten kellaritilojen sijaan Karala kaipaa asuinrakennusten alimpiin kerroksiin monikäyttöisiä yhteistiloja. • Vuoreksessa talojen julkisivuissa on runsaasti taidetta. Parveke ja ympäristö olivat plussaa, Kilpeläinen sanoo. Ne haittaavat sisustusta pienessä asunnossa. Karalalle hyvä kaupunkikuva ei ole vaan koreaa ulkokuorta, vaan kyse on myös toiminnallisuudesta. Sirniön mukaan jaostossa käydään keskustelua puolesta ja vastaan eikä vältetä äänestystäkään. Taidetta ja hyvää arkkitehtuuria Meeri Ylä-Tuuhonen Kuva: Rami Marjamäki Talon julkisivua koristaa kuvataiteilija Laura Lehtisen taideteos. Suunnitteluun kannattaa satsata. Palkinto tuli erityisesti taiteen käytöstä osana rakennuksen julkisivua sekä korkealaatuisesta arkkitehtuurista. Ihastuimme isoihin ikkunoihin ja siihen, että täällä ei ole pattereita. • Turun hyvän rakentamisen palkinnon sai Telakkarannan laiturialueelle viime syksynä valmistunut ravintola Crane 22. SUUNNITTELU TÄRKEÄÄ Hyvän rakentamisen palkinnosta kisasi Tampereella viime vuonna kaikkiaan kuusi ehdokasta. Tampereen kaupunki perusti Hyvän rakentamisen palkinnon vuonna 1994. En yhtään ihmettele. Sen tarkoituksena on kannustaa suunnittelijoita ja toteuttajia hyvään rakentamiseen. Kuntalehti 3 / 2021 45 [ Rakentaminen ] Palkitut talot • Yhteensä 89 asuntoa ja yksi liiketila Vuoreksessa osoitteessa Takamaanrinne 14 ja 16 • Rakennuttaja ja pääurakoitsija T2H Rakennus Oy • Pääsuunnittelija arkkitehti, SAFA Juha Saarijärvi Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy:stä • Kuvataiteilija Laura Lehtinen suunnitteli talojen julkisivujen taideteoksen Turku palkitsi ravintolan, Espoo ammattiopiston • Helsinki muisti viime vuonna Rakentamisen ruusulla peliyhtiö Supercellin puista pääkonttoria Jätkäsaaressa. Palkinto tuo esiin hyvää rakentamista ja pitää yllä keskustelua rakennetusta ympäristöstä ja sen laadusta, sanoo Tampereen kaupunkikuvasta vastaava arkkitehti Saana Karala. Hyvää ympäristöä voi tehdä myös kohtuuhinnalla, Karala muistuttaa. • Vantaan Kehäkukka-arkkitehtuuripalkinto jäi viime vuonna myöntämättä koronaviruksen vuoksi. Pariskunta osti eläkepäivikseen 38 neliön kaksion Vuoreksen korkeimmasta talosta. • Lahti ja Pori jakavat viime vuoden tunnustuksen viiveellä. • Oulun kaupunki palkitsi Tuumastukki 2020 -palkinnolla kauppahallin korjauksen
Palveluseteliin siirtyminen puolestaan lopettaa yhden päiväkodin, koska setelillä hoitopaikan voi valita muualtakin kuin kaupungilta. Investointi maksaa noin kolme miljoona euroa, mutta säästöä se toisi kahtena vuonna yhteensä 500 000 euroa. Velkaa niillä on yhteensä yli 12 miljoonaa euroa. KIINTEISTÖT PAKETTIIN Kemijärven kaupunki yhdisti vuosi sitten tila-, ruokahuoltoja laitoshuoltopalvelut Kemijärven tilapalvelut -liikelaitokseen. • Kuva: Olga Manninen KL3_32-47.indd 46 23.2.2021 17.04. Nyt toimintaa ohjaavat sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden palvelutarPurkaminen voi johtaa taseloukkuun ARA myöntää jopa 90 prosentin purkuavustuksen osaan kuntien tyhjiksi jäävistä rakennuksista. Investoinnit keskittyvät kiinteistöjen toimintatason ylläpitoon vuotuisen talousarvion puitteissa. Poliitikoilta tuleekin ymmärrystä, mutta valtion virkamiehiltä ei. Kaupunki hallitsee noin 110 000 neliön tiloja, joiden nykyarvo on liki 97 miljoonaa ja jälleenhankintahinta 189 miljoonaa euroa. Isokylän koulu Kemijärven rannalla ja teollisuuskiinteistö Pöyliöjärven rannalla saattavat myös kiinnostaa ostajia. Kaupungin keskustassa sijaitsevalle Kuumaniemen koulutontille suunnitellaan nyt monitoimikeittiötä. Siksi kaupungissa suunnitellaan taas kahden kerrostalon purkamista. Tilapalvelujen, Roikan, Kiinteistö Oy Kemijärven Vuokratalojen ja Kiinteistö Oy Kemijärven Tövelin toimitusjohtaja Esa Pöyliö pitää ratkaisua hyvänä. Jos ne purettaisiin kerralla, emme pystyisi kattamaan alijäämää lain mukaisesti ja olisimme kriisikunta, kaupunginjohtaja Atte Rantanen sanoo. Kaupungin myyntilistan helmiä ovat juhlatila Puustelli ja keloveistosten näyttelytila Pöyliöjärven rannalla. Eikä se vaatisi rahaa. Koska vanhusja kehitysvammapalvelut on siirretty Attendolle, toinen tyhjäksi jäänyt kiinteistö myydään ja toinen puretaan. Atte Rantanen Hilkka Jankkila [ Info ] Kemijärvi * Asukkaita 7 200 * Veroprosentti 21,50 * Tulos 2020 (alustava tilinpäätös): 2,5 milj. He ilmeisesti pelkäävät, että kuntataloutta yritettäisiin saada kuntoon kiinteistöjen poiston eikä perusrakenteisiin puuttumisen kautta, Rantanen sanoo. Kemijärven väkimäärä on miltei puolittunut 30 vuodessa. UUSI UIMAHALLI Uudisrakentamistakin suunnitellaan. Matkailun kasvu virkisti tunturikohteita. Kiinteistöjä voisi purkaa nopeutetussa aikataulussa, mutta ARA-lainat ja poistot voivat jatkua pitkään. Arava-asunnot ovat vapaaehtoisessa velkasaneerauksessa olevassa Vuokrataloyhtiössä ja vapaarahoitteiset asunnot Tövelissä. Kiinteistöjen hoito, ylläpito ja rakennuttaminen sekä kaupungin asuntojen vuokraus ovat Kemijärven Roikka Oy:ssä. Alaskirjaukset voisi kohdistaa esimerkiksi kouluihin, sairaaloihin ja hoivakoteihin. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä Kemijärvellä oli kattamatonta alijäämää 4,4 miljoonaa euroa ja tyhjien rakennusten tasearvot useita miljoonia. Tuoreessa tilaohjelmassa kiinteistöt ovat neljässä salkussa. Myynnissä on tällä hetkellä 25 kiinteistöä. Jakelukeittiöt jäävät vain sote-palvelukeskus Lapponiaan ja Hillatien koululle. Vuokra-asuntoja kaupattiin myös kampanjalla, mutta jäljelle jäi vielä noin 500 asuntoa. Pyhätunturilla K-kauppias osti kaupungilta kokonaisen liikekiinteistön ja osuuskauppa tontin liikkeelleen. euroa (2019: -3,4 milj. Ensi syksynä 4 000 neliökilometrin laajuisen kaupungin kaikki peruskouluoppilaat mahtuvat Hillatien kouluun keskustaan. Koulujen lakkauttamisesta tullee säästöä henkilöstöja käyttökuluista 200 000 euroa – ja myytävää ja purettavaa lisää. Purkulistalla on myös useita kouluja ja yksi entinen kehitysvammaisten palvelutalo. Tyhjät kiinteistöt maksavat 200 000– 300 000 euroa vuodessa. euroa) * Taseyksikkö Tilapalvelut-liikelaitos * Tytäryhtiöitä mm. Osa pidetään kunnossa ja kehitetään, muut puretaan tai myydään. Uimahallia käyttävät kemijärveläisten lisäksi naapurikuntien asukkaat ja myös tunturikeskusten matkailijat, joten sitä pidetään tärkeänä alueella. [ Rakentaminen ] 46 Kuntalehti 3 / 2021 K emijärvi Itä-Lapissa teki aikoinaan ARA-asuntojen historiaa ensimmäisenä aravatalojen purkajana. Koska korjauksissa ja kunnossapidossa on säästetty, nyt on iso korjausvelka ja huonokuntoisia tiloja, Pöyliö sanoo. Kiinteistöjen tasearvojen nopea alaskirjaus veisi kunnan tuloksen pahasti miinukselle. Uusi uimahallikin on suunnitelmissa. Tonttija kiinteistökaupoista odotetaan kassaan tänä vuonna 50 000–450 000 euroa. Kiinteistö Oy Kemijärven Vuokratalot, Kemijärven Roikka Oy, Kiinteistö Oy Töveli peet. Väliaikaisena ratkaisuna tähän monen kunnan ongelmaan hän esittää, että kunnat voisivat vaikka 2–3 vuoden aikana poistaa purettavat kiinteistöt taseestaan
Onko koulun sisäilma terve, katu tai pyöräväylä aurattu. Puhumattakaan Kauramäen omakotialueesta, jolla kaavamääräyksetön asemakaava sisälsi sittenkin sen yhden, olennaisen kaavamääräyksen: Tontille on rakennettava linnunpönttö. Tuotoksena on asuntoja väestölle. Kuntien katse, lähempänä ihmistä, tuleekin olla juuri asumisen politiikassa. Asumisen politiikka on elämää varten Kuntien katse, lähempänä ihmistä, tuleekin olla juuri asumisen politiikassa. Tarina ei kerro, onko määräystä varmasti noudatettu.• Kuva: Jaakko Rossi KL3_32-47.indd 47 23.2.2021 17.04. MAANKÄYTTÖJA rakennuslaki luo nyt ja uudistuessaan puitteet ja määrittelee järjestelmän, kaavaja lupaprosessien vaiheet ja kriteerit. Ihmisten ja organisaatioiden välinen verkostoituminen on oikeastaan ainoa mahdollisuus vanhasta tutusta pois oppimiseen. Soveltaminen tapahtuu kentällä, kunnissa. Maapolitiikan linjakkaat käytännöt luovat tukijalkaa. Asuntopolitiikka on väestöä, rakentamista, rahoitusta ja asuntoja varten. Pitkässä juoksussa, suuremmassa syklissä, jo käynnistynyt pandemiasta toipumisen aika kietoutuu ehkä ennennäkemättömään tilojen käytön uudelleen arviointiin. Millainen tieto tukee asuntorakentajaa, mitä ja kenelle kannattaa rakentaa. Ja sitten myös tehdä toisin. Liikenteen palvelut ovat vähintään yhtä tärkeä palveluverkko kuin digiverkko, koulut ja liikuntapuistotkin. Valtiolla on ”asuntopolitiikka”, jolla vaikutetaan rakenteisiin. Ei taida olla tahoa, joka ei jo aprikoisi, mikä palaa lähes entiselleen, mikä muuttuu pysyvästi. Parhaimmillaan kunta on voimien kokoaja, tehokas toimija, mahdollisuuksien tarjoaja, mutta toisinaan myös kehityskelpoisen idean jarruttaja tai uudelleenmuotoilija. Mikä fiilis syntyy rakennetusta ympäristöstä, maisemasta, luonnosta. Asumisessakin. Yhä tärkeämpi kysymys vaikkapa oman kodin rakentajille tuntuu tontin ohella olevan se, missä ja minkälaisessa palveluympäristössä tontti sijaitsee. Se myös ohjaa, miten asiat hoidetaan riittävällä laadulla. Kuntalehti 3 / 2021 47 A ina välillä tuttuja asioita on hyvä katsoa asioita uusin silmin. Missä ovat koulu, harrastukset, kaupan palvelut. Mitä suurempi kunta, sen todennäköisemmin erilaisia prosesseja on viilattu toimimaan tehokkaasti ennalta tunnettuihin tarpeisiin, tuottamaan palvelusuoritteita, mittaamaan tuotoksia, varmistamaan lainmukaisuutta, helpottamaan työn sujumista. Mitä mahdollisuuksia ja uhkia kaikki tämä juuri meidän paikkakunnallemme luo. PYSTYN luettelemaan kotikaupunkini Jyväskylän rakentamisesta useitakin esimerkkejä, joissa jokin vanha tuttu asia on haluttu ajatella toisin. Tiedolla johtaminen on termi, joka on ollut pitkään käytössä, mutta liian vähän tiedämme siitä, miten tieto on oikeasti vaikuttanut tehtyihin päätöksiin. Asumisen politiikkaa tehdään elämänlaadun vuoksi. 2010-luvun loppupuoli oli monessakin suhteessa hengästyttävää aikaa, myös rakentamisessa. 2020, koronan värittämä vuosi, oli monin tavoin erikoinen. Onko kotiovelta kiva lähteä kävelylenkille. Maapolitiikas[ Kolumni ] Leena Rossi Kirjoittaja on Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluja maankäyttöjohtaja. Kunnalla on aina joku rooli. Mihin tietoon kuntastrategia tukeutuu. Tiedämmekö oikeasti, miten ihmisten asumisen urat rakentuvat, mitä valintoja opiskelijuudesta työelämään siirtyvä nuori tai keski-ikäinen tekee, saati voisi tehdä. Intohimolla, ilmastoviisaudella ja älykkäästi rakentuva Kangas, arkkitehtuurin Finlandian voittanut asuinkerrostalo Puukuokka, resurssiviisas opiskelija-asumisen KOAS Seminaarinmäki, visiosta ratkaisuihin etenevä asuinkortteli Kuokkalan Kalon ja monia lähiöitä elävöittävä senioreiden yhteisöasumiskonsepti Jaso ovat esimerkkejä rajojen ylittämisen voimasta. ”Asumisen politiikka” laajentaa näkökulmia, mutta suuntaa ajattelemaan koko asiaa hieman toisin. saan linjaton kunta on yhtä kuin helposti riepoteltavissa oleva kunta
48 Kuntalehti 3 / 2021 [ Kunnan töissä ] V uokra-asuntoja tarjoavan Kouvolan Asunnot Oy:n toimitusjohtajana aloitti elokuun alussa insinööri Jari Niemi, 46. Miksi hait Kouvolaan töihin. Niissä Vuokra-asuminen tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa, sanoo Jari Niemi. asuu yhteensä arviolta 7 000–8 000 asukasta eli lähes 10 prosenttia kouvolalaisista. Valmiina kilpailuun vuokralaisista KL3_48-49.indd 48 23.2.2021 16.46. Taustalla olevassa talossa alkaa pian peruskorjaus. Asut Vantaalla omassa rivitaloasunnossa. Kaupungin tytäryhtiö omistaa 168 kiinteistöä, joissa on noin 4 200 asuntoa
Minua kiinnostaa, kuinka paljon hyvällä kiinteistönpidolla voidaan vaikuttaa kiinteistövarallisuuden elinkaareen ja tuottaa positiivista kassavirtaa. Jos Kouvolaan tulee joku muualta töihin, onko kaupungin vuokraasunto todellinen vaihtoehto eli saisiko sieltä sellaisen. Mikä työssäsi kiinnostaa eniten. Osaamiseni keskittyy tekniseen puoleen. Ihan hyvin tämä on mennyt, kun yhteydet pelaavat hyvin. Asuntojen käyttöaste noin 90 prosenttia eli meille pääsee kyllä asumaan. Peruskorjauksissa varmasti kiinnitetään huomiota niihin. Koska myös ARA tulkitsee, että Kouvola on muuttotappioaluetta, ARAn tukien saaminen on epävarmaa. Osaatko arvioida, miksi Kouvolassa on muuttotappiota. Jos saisin ihan yksin päättää, varmaan tekisin puurakenteisen kerrostalon – massiivipuusta, CLT:stä rakennetun. Toimit aiemmin asuntorakennuttamiseen keskittyvän Bonava Suomi Oy:n tuotannon kehityspäällikkönä. Aiotteko rakentaa uusia taloja. Onhan niitä. Koska koronasuositukset ovat kiristyneet, olemme lisänneet etätyöskentelyä. Rakentamisen rahoituskustannukset jäisivät siten pienemmäksi ja talon saisi nopeasti vuokrattua asukkaille. Oletko huomannut eroja kuntapuolen yhtiön ja yksityisen yrityksen toimintatavoissa. Kaupungin vuokrataloyhtiö mielletään helposti vain sosiaaliseksi asumiseksi, mutta meillä asuu kaikenlaisia ihmisiä. Kouvolan yksityisistä yrityksistä minulla ei ole kokemusta. Meidän täytyy tulevaisuudessa kilpailla markkinoilla ihan samalla lailla kuin muutkin vuokranantajat. Aiomme investoida energiatehokkaisiin järjestelmiin. Kouvola on kuitenkin merkittävä maakuntakeskus. Onkohan tässä nyt kohtaanto-ongelmia eli ei ole ollut tarjolla sellaista työväkeä, joille olisi töitä. Voidaanko kaupungin vuokraasunnoilla vaikuttaa Kouvolan houkuttavuuteen asuinpaikkana. Toinen iso syy on se, että Kouvolassa oli Helsingin ja Espoon jälkeen maan kolmanneksi suurin muuttotappio kuntien välisissä muutoissa. Yksi selitys tälle on, että kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Millaisia tavoitteita sinulla on. Olen ymmärtänyt, että työpaikkojakin olisi tarjolla eli mahdollisuuksia olisi. En ole kiinnostunut kiinteistösijoittamisesta, vaan kiinteistövarallisuuden hoidosta tuottavasti ja kannattavasti. Tarkoituksenamme onkin lähteä tekemään laajoja peruskorjauksia. Olemme juuri aloittamassa öljystä eroon -hanketta, jossa muutamissa taloissa korvataan öljylämmitys lämpöpumppujärjestelmällä. Miten korona-aika on vaikuttanut työhösi. On ollut mielessä, että jossain vaiheessa voisi muuttaa. Milloin asuintalo kannattaa korjata mieluummin kuin purkaa. Yksi syy saattaa olla, että Kouvolassa ei ole yliopistoa. Vuokra-asuminen tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa. Olen koulutukseltani lvi-insinööri. Kouvolassa asui viime vuoden lopussa 81 216 henkilöä, mikä on lähes 900 asukasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Varmaan suurin osa asukkaista on työssäkäyviä. Oletko harkinnut muuttoa Kouvolaan. Kouvolan ydinkeskustassa ei ole kuitenkaan yhtään vapaata asuntoa, mutta jos on valmis muuttamaan hieman kauemmaksi keskustasta, varmasti löytyy sopiva asunto. Miten ympäristöasiat ja ilmastonmuutos otetaan huomioon Kouvolan Asunnoissa. Oma näkemykseni on, että ainakin osittain voi vaikuttaa. Kuntalehti 3 / 2021 49 VIDEO: Jari Niemi kertoo, millainen peruskorjaus on tulossa vuonna 1979 valmistuneeseen kerrostaloon Viialankadulla Kouvolassa. Päädyin varmaan ihan vahingossa. Jos saisit itse päättää, millaisen vuokrakerrostalon rakentaisit. • Martta Nieminen Kuva ja video: Juha Tanhua KL3_48-49.indd 49 23.2.2021 16.46. Sijainti on ehkä tärkein asia. Minun mielestäni se on ajatuksena kiehtova. Mitä haluat tuoda yksityiseltä puolelta kunnalliseen vuokrataloyhtiöön. Silloin kyseeseen tulisivat vapaarahoitteiset talot. Jos talon rakentaa moduulirakenteisena, sen pystyy rakentamaan nopeasti. Minulla on loma-asunto Kouvolassa, joten oli luontevaa hakeutua Kouvolaan töihin. Tavoitteena on, että kaikille kouvolalaisille tarjotaan laadukasta asumista. Kyllä olemme suunnitelleet tällaistakin, mutta katsotaan nyt. Yksityisellä puolella pääkaupunkiseudulla tahti on paljon nopeatempoisempaa kuin täällä. Pitää pystyä tarjoamaan hyväkuntoisia asuntoja. Meidän täytyy tulevaisuudessa kilpailla markkinoilla ihan samalla lailla kuin muutkin vuokranantajat. Asiakaskokemuksen parantamiseen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Sitä haluan korostaa. Jos talo on hyväkuntoinen ja sijaitsee hyvällä paikalla, se kannattaa korjata. Miten päädyit rakentamisja asuntoalalle. En tiedä, mikä siihen on syynä. On työssäkäyviä, eläkeläisiä ja nuoria – laidasta laitaan
Suurimmissa kaupungeissa puolueet ovat teettäneet niitä omaan käyttöönsä, mutta eivät ole niitä juurikaan tuoneet julkisuuteen. Ovat vaalit sitten ajallaan 18. huhtikuuta tai jonain muuna päivänä, ne tullaan muistamaan koronavaaleina. helmikuuta kyselytutkimuksen, jossa 59 prosenttia oli normaalivaalien kannalla. KUNTAVAALIGALLUPIT ovat olleet maailman sivu varsin epätarkkoja. Jos listat ovat täynnä ympäri maata, voi odottaa myös hyvää tulosta. 50 Kuntalehti 3 / 2021 [ Uutisanalyysi ] Hannu Lehtilä K eskustelu kuntavaalien siirtämisestä on käynyt aika kuumana, vaikkei yksikään puolue ole sitä esittänyt. Ilta-Sanomat julkaisi 20. Helsingin tilanne kiinnostaa vapautuvan pormestarin paikan takia. Pormestarikisa on saanut yllättäviä piirteitä muuallakin. helmikuuta SDP oli suosituin puolue 20,3 prosentin kannatuksella. Demareille kysely antoi 17 prosentin kannatuksen. Mutta se maksaisi aivan liikaa. Vastaus on, että tuskin mitenkään. P.S. Helsingin Sanomat sai (5.2.) käsiinsä kokoomuksen teettämän Helsinkiä koskevan kyselyn. Marin on johtajat-osion keulakuva. Yleensä historian kirjoittavat voittajat. Siinä kokoomus olisi noussut suurimmaksi puolueeksi 27 prosentin kannatuksella. Muun muassa Jari Lindström (Syvään päähän) ja Simon Elo (Poliittiset mustelmani) ovat julkaisseet kokemuksistaan kirjat. Se on varsin ymmärrettävää, sillä lykkäämisen motiiviksi epäiltäisiin helposti poliittista tarkoituksenmukaisuutta. kannatusnumerot varsin korkealle. Tampereella (Aamulehti 5.2.) on kokoomuksella kaksi pormestariehdokasta; AnnaKaisa Ikonen, 45, ja Kalervo Kummola, 75. SDP varmaan jatkaa Sanna Marinin suosiolla suurimpana puolueena ja Lyly pormestarina. Lehden teemanumero esittelee sata nousevaa johtajaa eri aloilta ja eri puolilta maailmaa. Poliittisesti oleellista on tietysti se, miten vaalien siirtäminen vaikuttaisi puolueiden kannatuslukemiin. Yhdysvaltalaisen Time-aikakauslehden kansikuva nostaa Marinin jo sfääreihin. Varsinkin jos lykkäyspäätökseen päädytään terveysviranomaisten suosituksesta. Puheenvuoroja ovat käyttäneet niin korkeat virkamiehet, tutkijat kuin tavalliset kansalaisetkin. Mutta kokoomuksen kokeilu kahdella kandidaatilla on mielenkiintoinen. Helsingin Sanomien eduskuntavaaligallupissa 19. Siihen pitää kunnanja kaupungintaloilla valmistua. Ja myös media on ollut hyvin moniäänisesti mukana. Nähtäväksi jää, sanoisi entinen kommentaattori. Luotettavimpana mittarina on pidetty ehdokkaiden määrää. Hyvä kannatus nyt on yhtä kuin vaalit ajallaan. Marin on ehdolla Tampereella ja Halla-aho Helsingissä. Todennäköisesti kaikki halukkaat kävisivät koronasta huolimatta äänestämässä, eikä gallupeiden lukuihin ole luvassa merkittäviä muutoksia. Mutta kuntavaaleissa pitäisi riittää sannoja ja jusseja jokaiseen kuntaan, jotta tulos olisi mahdollisimman hyvä. helmikuuta SDP:lle mitattiin 21 prosentin kannatus ja Jussi Hallaahon johtamille perussuomalaisille 21,1 prosentin kannatus. Ylen kuntavaaligallupissa 3. Molemmat saavat varmasti suuren henkilökohtaisen äänimäärän ja siivittävät siten omia puolueitaan kyseisillä paikkakunnilla. Pääministeri Sanna Marin, sd., on kerännyt kiitosta ja kunniaa koronajohtajana, ja siinä sivussa nostanut puolueensa, sosiaalidemokraattien, Koronavaalit Kuntavaaligallupit ovat olleet maailman sivu varsin epätarkkoja. Puoluejohtajat eivät ole lykkäysesityksille lämmenneet (tilanne 23.2.). Vihreät olisi kakkossijalla 22 prosentin kannatuksella. Siirtämistä syksyyn kannatti 29 prosenttia. • KL3_50-53.indd 50 23.2.2021 16.48. Ja huono kannatus on yhtä kuin syksyllä kaikki asiat voisivat olla paremmin. Pormestarin tehtäviä on hoitanut nyt neljä vuotta SDP:n Lauri Lyly, joka tavoittelee myös jatkokautta. Niitä pitäisi tehdä periaatteessa joka kunnassa, jotta ennustettavuus olisi hyvä. Perussuomalaiset on kuntavaalien todennäköisin voittaja. Kokoomuksen Jan Vapaavuorelle yksi kausi riitti, ja nyt arvellaan, että kokoomuksen pormestariehdokkaaksi valittu Kirsi Piha ja vihreiden Anni Sinnemäki käyvät varsin tasaväkisen kisan. Näin ei ole vielä perussuomalaisten kohdalla käynyt, vaan menneitä ovat muistelleet hävinneelle puolelle jääneet
Mikä on latukurin normipohja eli pykäläohjeistus eläinten osalta. Ymmärrys venyy aina puolin ja toisin. Mikä on latukurin normipohja eli pykäläohjeistus eläinten osalta. Enemmänkin se on ollut sellaista epäasialliseksi koetun toiminnan raportoimista, tiedoksemme saattamista. NÄKEMYS II Tampereen kaupungin liikuntapäällikkö Mikko Heinonen, aiheuttavatko laduilla vaeltelevat lemmikit ja kotieläimet teille pääsärkyä. Terve sielu... Ilman rettelöintiä, laturaivoa, ei suksiminen ole tälläkään latukaudella sujunut. Jos epäkohtia ilmenee, aikuiset ihmiset hoitavat ne pois päiväjärjestyksestä asiallisella keskustelulla. Hiihtokausi kestää pisimmilläänkin vain muutaman kuukauden. Kaiken muun ajan ne väylät ovat sitten lenkkeilijöiden ja pyöräilijöiden käytössä. Kannattaa muistaa, että useimmat puistojen ja metsien ulkoilureitit on tehty alun perin hiihdon ansiosta. Meillä on tilaa ja metsää paljon. Ei isompaa päänsärkyä. Kahden käden sormilla ne koko talven yhteydenotot voi laskea. Kuntalehti 3 / 2021 51 [ Lakia lukien ] ARI MÖLSÄ ari.molsa@oikeusjuttu.fi Piirros: Yrjö Klippi K uluva talvi on ollut hiihtäjille riemun aikaa poikkeuksellisesti koko maassa. Meidän sitä ei ole tarvinnut isoin kirjaimin koskaan korostaa, enemmänkin ajoittain muistutella. Ei ole. Siitä noin 85 kilometriä on leveää ja valaistua yhteistä rataa niin perinteisen kuin luistelutyylinkin harrastajille. Niin sanottua virallista latua meillä on 120 kilometriä. NÄKEMYS I Imatran kaupungin liikuntapaikkamestari Jari Niittynen, ovatko lemmikit ja kotieläimet ihan oikea ongelma myös latuverkoston ylläpitäjälle. Kuinka monta latukilometriä Imatralla on ylläpitonsa alla. Reitit on tehty leveiksi ja jopa hulppeiksi siksi, että niissä on mukavaa ja turvallista myös hiihtää. Kaikenkarvaisten sauvanheiluttajien lisäksi laduilla on taas nähty myös koiria, kissoja ja joskus jopa hevosia. • Moni reitti olisi ilman hiihtoa jäänyt tekemättä. Minkäänlaisesta varsinaisesta laturaivosta en suostu puhumaan. Täällä Imatralla sen sortin murheita meillä on tosi vähän. Rettelöitä en ole nähnyt. LATUA PERKE L E! KL3_50-53.indd 51 23.2.2021 16.48. Se on silkkaa klikkausjournalismia. Kuinka monta latukilometriä teillä on vastuullanne. Järjestyslain koirakuripykälähän sieltä taustalta löytyy, jos sellaiselle tarvetta on. Nämä iloiset karjalaiset tulevat aina hyvin toimeen keskenään. Järjestyslain 14 § mukaan koiraa ei saa päästää lainkaan – edes kytKoira, kissa, hevonen – ja laturaivo! kettynä – yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle. Runsaat 80. Moni reitti olisi ilman hiihtoa jäänyt tekemättä tai jäänyt jo tien tai asutuksen alle. ...terveessä ruumiissa. Ainakin, jos uskomme lehdistöä – ja miksi emme uskoisi…. Ei siellä ruuhkaan kukaan juutu. Onko teiltä vaadittu kurinpitotoimia. Tiukin eteenne tullut ja eläimistä johtunut latukärhämä. Sama koskee myös kissoja ja hevosia. Lohdutuksen sananne niille lenkkeilijöille, joiden tuttu ulkoilureitti muuttuukin lumen tullen pelkästään hiihtäjien kiitoradaksi. Sen lisäksi pyrimme aina tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan rakentamaan edes pienimuotoisia harjoitusratoja koulujen ja päiväkotien viereen
Asukkaita tulisi radan varrelta niin kaupungin eteläkuin pohjoispuolelta. On hyötykasveja, yhteiskäyttötiloja ja älykkäitä energiajärjestelmiä. PATTITILANNE Alun perin suunnitelma modernista puutarhakaupunginosasta nojautui siihen, että Orimattila teki vuonna 2007 yhteistyösopimuksen rakennusyhtiö SRV:n kanssa, ja SRV:n oli tarkoitus vastata Hennan rakentamisesta. Silloin olisi pitänyt tehdä kokonaan uudenlaiset suunnitelmat ja kaupungin olisi pitänyt lähteä rakentamaan Hennan aluetta määrätietoisesti, Orimattilan kehittämispäällikkö Jenni Tolvanen sanoo. Tolvasen mukaan Orimattila on vuodesta 2019 lähtien etsinyt aktiivisesti uutta kumppania Hennan rakentamiseen, mutta kiinnostuksesta huolimatta sellaista ei ole löytynyt. Se ei kuitenkaan ole saanut rakennusliikkeitä sitoutumaan alueen rakentamiseen. Orimattila pyrkii saamaan laskussa olevan väkiluvun kasvuun myös muilla keinoilla kuin Hennan avulla. Hänen mukaansa nyt on päädytty pattitilanteeseen. Kuva: Orimattilan kaupunki Uuden kaupunginvaltuuston kokoonpano vaikuttaa siihen, miten Hennaa kehitetään tulevaisuudessa. Millä aikataululla se tapahtuu ja mitä investointeja se vaatii, on vielä vähän auki ja kysymysmerkkinä. Valmista tulee 2030-luvulla. Myöskään palveluita ei saada alueelle, ennen kuin niille on tiloja. Syksyllä alueelle on tarkoitus valmistua väliaikainen päiväkoti, joka palvelee laajasti Länsi-Orimattilan asukkaita. Jos suunnitelma toteutuisi, Orimattilan asukasluku lähes tuplaantuisi nykyisestä vajaasta 16 000 asukkaasta. Hänen mielestään tarvitaan uusi kehittämissuunnitelma, ja sellainen onkin tarkoitus tehdä tänä vuonna ainakin aluksi virkamiesvetoisesti. Tolvasen mukaan kaupungin vahvuuksia ovat monipuolisuus ja uudet investoinnit: asuinympäristöjä on hyvin erilaisia, ja parhaillaan tekeillä on esimerkiksi uusi uimahalli. Kukaan ei uskalla olla tässä taloustilanteessa ensimmäinen, joka sinne lähtee rakentamaan. 52 Kuntalehti 3 / 2021 S uunnitelma on kunnianhimoinen: Lahden oikoradan varteen nousee 15 000 asukkaan ekologinen ja yhteisöllinen puutarhakaupunginosa Henna. Tolvasen mukaan nykyisen valtuuston aikana kehittämiseen on ollut vaikea saada rahaa, koska valtuutettujen mielipiteet jakautuvat sen suhteen, kannattaako aluetta kehittää. Koska ei ole asukkaita, rakennusliikkeet eivät lähde rakentamaan aluetta. Ei ole valmista asuntokantaa, ja siksi alueelle ei muuta asukkaita. Orimattilan kaupunki on käyttänyt vuodesta 2004 lähtien Hennan kehittämiseen lähes 15 miljoonaa euroa. Junalla pääsee alle vartissa Lahteen ja alle tunnissa Helsingin keskustaan. Uuden kaupunginvaltuuston kokoonpano vaikuttaa siihen, miten Hennaa kehitetään tulevaisuudessa. SUUNNITTELU JATKUU Tolvanen uskoo edelleen, että Henna on mahdollista saada lentoon. Kuntavaalien jälkeen puolestaan alkaa uusi valtuustokausi. Juna-asema aukesi vuoden 2017 lopulla, mutta asemarakennusta ei ole – parkkipaikkaa sen sijaan on laajennettu jo kaksi kertaa muiden Ei asuntoja eikä asukkaita Anna-Sofia Nieminen [ Ajassa ] kuin Hennan asukkaiden palvelemiseksi. Toistaiseksi alueelle on kuitenkin noussut vasta muutama omakotitalo, vaikka tekninen infrastruktuuri on valmiina. Sopimus kuitenkin purkautui vuonna 2014. KL3_50-53.indd 52 23.2.2021 16.48. • Ekologisen ja yhteisöllisen puutarhakaupunginosan rakentaminen ei ole päässyt kunnolla vauhtiin, mutta Orimattilan kehittämispäällikkö uskoo edelleen sen mahdollisuuksiin
Antti Salonen lakimies, Kuntaliitto Kuva: Kuntaliitto KL3_50-53.indd 53 23.2.2021 16.48. Voi kuitenkin kysyä, tarvitaanko jatkossa kunnallisia rakennusvalvontoja, jos koneet ennen pitkää hoitavat lupien myöntämisen. Rakennustyön kuluessa päivitettäviä tietomalleja voitaisiin myöhemmin hyödyntää esimerkiksi osana 3D-kaupunkimalleja. Esimerkiksi rakennuksen enimmäiskorkeutta koskevien asemakaavamääräysten tulkintaa voidaan ehkä tulevaisuudessa tehdä koneellisesti, mutta hienovaraisempien kaavamääräysten tulkinta tulee edelleenkin edellyttämään tietoja ja ymmärrystä kulloinkin kyseessä olevan alueen luonteesta sekä kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen kokonaisuudesta. MUUTOKSET eivät tietenkään tapahdu silmänräpäyksessä ja ilman investointeja eri toimijoiden digikyvykkyyksiin. Tämä kehitys on edelleen jatkumassa, sillä digitalisaatio on yksi käynnissä olevan maankäyttöja rakennuslain kokonaisuudistuksen keskeisistä teemoista. Viime keväänä sähköisiä välineitä hyödynnettiin entistä enemmän myös työmaa-aikaisessa valvonnassa suorittamalla viranomaiskatselmuksia koronaturvallisesti etäyhteyksiä hyödyntäen. Tietomallien rakennustuoteja materiaalitietoja hyödynnettäisiin niin vähähiilisen rakentamisen kuin kiertotaloudenkin edistämisessä. Koska myös kaavoituksessa siirryttäisiin lakiuudistuksen myötä tietomallipohjaisuuteen, voitaisiin jatkossa myös suunnitelmien kaavanmukaisuutta arvioida osin koneellisesti. Kevään aikana lausuntokierrokselle tulevassa lakiuudistuksessa rakennuslupaprosessia ollaan viemässä kohti tietomallipohjaisuutta. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN vision mukaan rakennussuunnitelmien toimittaminen tietomallimuodossa mahdollistaisi entistä monipuolisempien ja helpommin hyödynnettävien tietojen keräämisen ja käsittelyn lupaprosessin yhteydessä. Tietomallipohjaisuus loisi edellytyksiä myös muutoksille rakennuslupahakemusten viranomaiskäsittelyssä. Voidaankin nähdä, että tulevaisuudessa paikallisen rakennusvalvonnan rooli korostuu entisestään. Yhtenäisten tietomallimäärittelyjen mukaiset rakennuskantaa koskevat tiedot olisivat yhteentoimivia ja tehokkaammin hyödynnettävissä erilaisissa prosesseissa ja käyttötarkoituksissa. [ Lakiklinikka ] Huomioi hankinnassa sertifioitu tai hyväksytty urakoitsija! Kaikki SETI Oy:n sertifioimat ja hyväksymät yritykset löytyvät SETIpro-rekisteristä: setipro.seti.fi ja vaatimukset löytyvät www.seti.fi Talotekniikkaurakoitsijan sertifiointi Turvaurakoitsijan sertifiointi Rakennusautomaatiohyväksyntä Sähkökunnossapidon lämpökuvaaja Sähkökunnossapidon hyväksyntä Sähkökunnossapidon kuntotutkija Optiset liityntäverkot -hyväksyntä Antenniverkkohyväksyntä Tietoverkkohyväksyntä Antennija tietoverkkohyväksyntä Talotekniikka-alan yritysten sertifioinnit ja hyväksynnät: RAKENNUSVALVONNOISSA kautta maan on viiden viime vuoden aikana siirrytty kattavasti sähköiseen asiointiin ja lupamenettelyihin. Jos suunnitelmien rakentamismääräysten mukaisuuden arviointia voidaan automatisoida, jää rakennustarkastajalle entistä enemmän aikaa ja voimavaroja keskittyä paikalliset olosuhteet ja kunnan tavoitteet huomioivaan rakentamisen ohjaukseen, neuvontaan sekä naapureiden näkökantojen selvittämiseen esimerkiksi 3D-kaupunkimallia hyödyntäen. Tulevaisuuden rakennusvalvonta Tulevaisuudessa paikallisen rakennusvalvonnan rooli korostuu entisestään. Vaikka rakennussuunnitelmat ovat tietomallimuodossa perinteisiä suunnitelmia huomattavasti havainnollisempia ja ne voidaan sijoittaa osaksi kaupunkimallia, tarvitaan rakennuksen esteettisiä arvoja ja ympäristöön sopivuutta arvioimaan jatkossakin alan asiantuntijan ihmissilmää. Kehittämällä rakentamiselle asetettavia teknisiä vaatimuksia koskevia rakentamismääräyksiä tietomalliystävällisempään muotoon voitaisiin suunnitelmien määräystenmukaisuuden arviointia automatisoida
Siihen liittyvät luotettavuus, täsmällisyys, hinnoittelu sekä tuleviin tarpeisiin vastaaminen. [ Kuka. Olen nyt keskustellut kaikkien hallituksen jäsenten kanssa ja uskon, että yhteistyö sujuu. KL3_54-55.indd 54 23.2.2021 16.47. Päättäjät toimivat avoimessa prosessissa harkintansa mukaan. Se sotki pahasti HSL:n talouden. Palvelujen kehittämisessä on puhuttu muun muassa matkaketjujen sujuvuudesta sekä alustatalouden Mika Nykänen 1966: Syntyi Jyväskylässä 1985: Ylioppilaaksi Toijalan lukiosta 1996: Hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1999: Eduskunnan puhemiehen erityisavustaja 2000: Huhtamäki Oyj:n palvelukseen 2002: Kokoomuksen eduskuntaryhmän eduskuntasihteeriksi 2003: Finanssihallinnon tutkija Tampereen yliopistossa 2004: Suomen Varustamoyhdistyksen toimitusjohtajaksi 2009: Teknologiateollisuuden johtajaksi ja Metallinjalostaja ry:n toimitusjohtajaksi 2015: Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajaksi 2021: HSL:n toimitusjohtajaksi ja digitalisaation tarjoamista uusista mahdollisuuksista. Liikenne on keskeisessä asemassa ilmastokeskustelussa. Valinnan ratkaisi lopulta arpa. Nykäsen valinnan yhteydessä puhuttiin myös politiikan vaikutuksesta. Kun tietoa kertyi, kiinnostus lisääntyi, ja sitten hän päätti hakea. Nykänen huomauttaa, että liikennepolitiikkaa hän on ennenkin seurannut ja ollut liikenteen kanssa tekemisissä myös työnsä puolesta, vaikka ei joukkoliikenteen. Hän toivoo, että resursseja liikenteen päästöjen vähentämiseksi kohdistetaan erityisesti sinne, missä vähennystoimilla saadaan suurin hyöty. Uskon, että järjestelmää kehitetään parhaiten, kun mietitään kokonaisuutta. Mutta kaikkia liikkumisen muotoja tarvitaan Helsingissäkin, hän huomauttaa. Headhunterin soiton jälkeen mietin ja perehdyin HSL:ään. Nyt korona antaa runsaasti ajateltavaa. - Onko kyseessä systeeminen muutos, paljonko etätyöt lisääntyvät pysyvästi, muuttuvatko matkustusmäärät ja -tavat, Nykänen luettelee avoimia kysymyksiä. Siis pääkaupunkiseudulle ja suurille kaupunkiseuduille. Helsingissä liikenne on herkkä kysymys. Vähitellen huomasin, että HSL vaikuttaa alueen kehitykseen paljon laajemmin kuin päälle näkyy. KIINNOSTUS KYPSYI Joukkoliikenne on Nykäselle uusi ala. Kysymykseen HSL:n laajenemisesta Nykänen vastaa, että sen tehtävä on huolehtia jäsenkuntiensa palveluista. HSL:llä on merkittävä tehtävä sujuvan liikkumisen mahdollistajana. Nykänen on taustaltaan kokoomuslainen, ja erityisesti Helsingissä kokoomuslaiset ovat olleet huolissaan yksityisautoilun edellytyksistä, vaikka joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn osuuden lisäämisestä ollaankin yksimielisiä. • Eero Karisto Kuva: Laura Oja Sujuvan liikkumisen mahdollistaja Mika Nykänen pitää selvänä, että joukkoliikenteen osuutta kasvatetaan. Nykänen korostaa, että joukkoliikenteen osuuden kasvattamisen pitää tapahtua ennen kaikkea joukkoliikenteen kilpailukykyä parantamalla. Liikkumistapojen ja -määrien pysyvämpiä muutoksia vasta arvaillaan. Nykänen sanoo, ettei valintaprosessi jäänyt häntä kaivelemaan. ] [ Työ ja tekijä ] 54 Kuntalehti 3 / 2021 H elsingin Seudun Liikenteen (HSL) uusi toimitusjohtaja Mika Nykänen pitää selvänä, että joukkoliikenteen osuutta kasvatetaan
Hakemukset Kuntarekryn kautta osoitteessa www.kuntarekry.fi, työavain on 339992. Virkaan valitun tulee ennen virantoimituksen alkamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Hakija voi myös esittää oman palkkatoivomuksensa. 050-559 4057. KL3_54-55.indd 55 23.2.2021 16.47. [ Palveluhakemisto ] OTA KESTÄVÄ KEHITYS HALTUUN! Syvennä tietämystäsi kestävän kehityksen tavoitteista ja inspiroidu toimimaan niiden edistämiseksi. Ota yhteyttä: p. Hän toimii myös tarkastuslautakunnan esittelijänä. Lisätietoja antavat tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Reijo Oksanen puh. (03) 647 4460 | www.triplan.fi Tehokkaita ratkaisuja tiedonhallintaan ja tiedonhakuun Tarjoamme monipuoliset ohjelmistoratkaisut sähköiseen asian-, dokumentinja arkistonhallintaan. Tarkastustoimen keskeisimpänä tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. 040 721 7296 timo.isoranta@fmcgroup.. 040-531 3787 ja kaupunginreviisori Juha Tapiola puh. fmclaskentapalvelut.. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. LAHDEN KAUPUNKI julistaa haettavaksi 19.3.2021 klo 15.00 mennessä KAUPUNGINREVIISORIN VIRAN Kaupunginreviisori johtaa Lahden kaupungin tarkastustoimistoa. Virka täytetään 1.6.2021 tai sopimuksen mukaan. Meiltä laskelmat päätöksentekoon Hallitse rakentamisen kustannukset ku st an nu ks et Triplan Oy | p. ykliitto.. Kaupunginreviisorin kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai JHT-tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja toiminnan arviointiin. Viran palkkaus määräytyy KVTES:n mukaan
vastuulle neljän valtuustokauden jälkeen. 56 Kuntalehti 3 / 2021 [ Luottamuksella ] Sarjassa haastatellaan tänä keväänä kuntapolitiikasta luopuvia. KL3_56-57.indd 56 23.2.2021 16.47. On parempi jäädä pois vähän liian aikaisin kuin liian myöhään. Terveyttä olisi jatkaa, mutta kun ikää tulee, on syytä antaa tilaa nuoremmille. On aika ojentaa päättämisen viestikapula uusien luottamushenkilöiden Kasvu takaa itsenäisyyden Kuopion menestys on myös meidän etumme, mutta yhteistyö ei aina ole helppoa, sanoo Siilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkko Nykänen. Tämä on myös aika työlästä hommaa etenkin puheenjohtajana. S iilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkko Nykänen, kesk., jättää kunnalliset luottamustehtävänsä tulevien kuntavaalien myötä
Samoin terveyskeskuksen rakentamispäätös oli iso juttu. Sen takia kuntaa on ollut ihan hyvä kehittää. Talouden pitää olla kunnossa. Mistä sen tietää, joskus kuntaliitos voi tullakin, mutta siitä ei ole paluuta. Tämä näkyy kunnan saamina verotuloina ja uusien asukkaiden kiinnostuksena kuntaa kohtaan. Meillä on Itä-Suomen suurin lentokenttä, joka on myös sotilaskenttä. Maankäytön kannalta tämä on aika haasteellinen alue. Meillä kunnan tulot perustuvat verotuloihin. Siilinjärvellä on pitkä pätkä rantaa, jonne Nykäsen mielestä saisi hienoja rantatontteja, mutta sinne on aikoinaan tehty rautatie. Lisäksi on viitostie, rautatie ja syväväylä. Viimeisin kuntaliitosselvitys tehtiin vuonna 2015, jolloin Nykänen toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Koko ajan yrityksiä on tullut lisää ja työpaikkojen määrä on kasvanut. Toisaalta kun on pärjätty omillaan, niin mitä lisäarvoa se toisi. Siilinjärvi kuuluu Kuntaliiton kehyskuntaverkostoon, jonka puheenjohtajana Nykänen on toiminut pari vuotta. Meidän pitäisi yhdessä saada ihmisiä tulemaan muualta tänne tuomaan elinvoimaa. Nykäsen mielestä rakentamispäätökset ja elinvoimaa edistävien kaavapäätöksien läpimenot ovat aina hyviä päätöksiä. Hyvät liikenneyhteydet ja Kuopion läheisyys luovat hyvän pohjan paikalliselle yrityselämälle. Siitä ei ole puhuttu sen jälkeen, on pärjätty hyvin omillaan. Jos pariskunta muuttaa Siilinjärvelle tai Kuopioon, niin harvoinhan molemmat heistä saavat samalta paikkakunnalta töitä. Moottoritie ja rautatie menevät kirkonkylän läpi, Yaran kaivos vie oman osansa turvavyöhykkeineen. Liikenneyhteydet ovat kunnossa, mutta kolikolla on aina kaksi puolta. Nykäsen puheista paistaa läpi, ettei yhteistyö vahvasti kasvavan Kuopion kanssa ole mikään helppo pala. Kunnan pinta-alasta iso osa on alueita, jonne ei saa rakentaa. Hyvä esimerkki seudullisesta yhteistyöstä on Tampereen seutu. En tiedä, liittyykö se pikkuisen tuohon savolaisuuteen. • Pekka Moliis Kuva: Akseli Muraja KL3_56-57.indd 57 23.2.2021 16.47. Jos vaan asukkaita ja työpaikkoja riittää, Siilinjärvi pärjää, hän sanoo. Kasvu-uralla säilyminen on kunnan itsenäisyyden elinehto. HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ Nykäsen pitkä kuntapesti alkoi vuonna 1980 kunnan palkkalistoilla liikunnanopettajana ja päättyy kunnan johtavana luottamushenkilönä. ] Erkko Nykänen Syntynyt: Vuonna 1954 Kotikunta: Siilinjärvi Koulutus: Luokanopettaja Ammatti: Rehtori, eläkeläinen Puolue: Keskusta Tärkeimmät luottamustehtävät: Siilinjärven kaupunginvaltuutettu vuosina 2005–2021, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kehyskuntaverkoston puheenjohtaja Harrastukset: Liikunta eri muodoissaan, lukeminen Hyvää Siilinjärvellä + Sijainti + Palvelut + Kaavoituksen eteneminen Kehitettävää Siilinjärvellä Maanhankinta tärkeiltä paikoilta Väestömäärä saatava kasvu-uralle Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen Yhteistyötä pitää vaalia, se ei synny luonnostaan. Toki yksi tärkeä reunaehto löytyy. Yhteistyö on se sana, johon hän uskoo. Tässä kuntahommassa on nyt tullut kaikki luottamusmieshommat nähtyä, ja silloin se kipinä häviää, Nykänen perustelee ratkaisuaan. Kehyskuntaverkoston kautta löytyy hyvin paljon esimerkkejä siitä, miten toiset kunnat ovat hoitaneet tiettyjä asioita. Kuopion menestys on myös meidän etumme, mutta yhteistyö ei aina ole helppoa. SAVOONKIN YHTEISTYÖTÄ Nykäsen mielestä Savossa saisi olla enemmän yhteistä kehittämistä. Pikkaisen sellaista eriseuraisuutta tässä kuntien ja alueiden välisessä yhteistyössä on. Ehkä EteläSiilinjärvi voisi tuossa rajalla kehittyä nopeammin, mutta kiinnostaisiko kuopiolaisia päättäjiä tämä taajama, Nykänen pohtii. Meillä oli täysin yksimielinen kanta siihen, että jatketaan itsenäisenä. Kun on hyvä keskusteluyhteys, silloin jotain aina syntyy. Ei olla toiselle mustasukkaisia, vaan ajatellaan, että jos toinen hyötyy, silloin hyötyy toinenkin. Kuntalehti 3 / 2021 57 [ Kuka. Nykänen jäi eläkkeelle vuonna 2015 paikallisen Vuorelan koulun rehtorin virasta. Moneen muuhun maakuntaan verrattuna siellä suurempi kuuntelee pienempiä. Yritysten sijoittumista lentokentän läheisyyteen rajoittaa siellä toimiva Karjalan Lennosto. Yhteistyötä pitää vaalia, se ei synny luonnostaan. Hän näkee Siilinjärven vahvuutena, että vieressä on kasvava Kuopio. Tuntui mukavalta, kun jäin Vuorelan koulun rehtorin virasta eläkkeelle, niin sinne päätettiin rakentaa uusi koulu. Jos kunta alkaa taantua, sitten ollaan ongelmissa. Hän näkee reilun 20 000 asukkaan Siilinjärven tulevaisuuden valoisana. Yrityselämä on vilkasta. PÄRJÄTTY OMILLAAN Kuntaliitoksista ei Siilinjärvellä ole hetkeen keskusteltu. Siellä on omat turvavyöhykkeet, jonne ei saa rakentaa. Meidän on turha täällä Savossa kilpailla siitä, kuka asuu rajan tällä puolella, kuka tuolla puolella
Tule luomaan uutta toiminnallista kokonaisuutta ja 2030-luvun sairaalaa! Tehtäviisi kuuluu johtaa vastuualueesi toimintaa ja vastata sen toiminnasta, taloudesta sekä kiinteistöjohtamisen kokonaissuunnitelmasta osana sairaanhoitopiirin strategiaa. Tulevat kuntavaalit poikkeavat kampanjoinnissa huomattavasti neljän vuoden takaisesta, vaikka ne siirrettäisiin syksylle. Jos vaalit päätetään siirtää myöhemmäksi, käsittelemme silti huhtikuun alun numerossa kuntapolitiikkaa ja kuntavaaleja. Tapaamme kuntapolitiikasta kiinnostuneita nuoria, pohdimme kuntapolitiikan suhdetta valtakunnanpolitiikkaan, kysymme, onko kunnan kärkipuolueen asema tulevissa vaaleissa uhattuna ja näkyykö taannoinen kuntaliitos edelleen kuntavaalikuvioissa. [ Seuraava numero ] Teema: Suuri kuntavaalinumero • Ilmestyy 1.4. Martta Nieminen Kuva: Kari Långsjö KL3_58-59.indd 58 23.2.2021 17.26. 135 henkilöä. euroa. huhtikuuta. Infrapalveluiden vastuualueella työskentelee n. Infrapalvelujen johtajan virka Etsimme nyt johtajaa infrapalveluihimme. Oheinen kuva on vaali-illasta neljän vuoden takaa, jolloin vaalituloksia jännitettiin Kuntatalolla Helsingissä. euroa ja lähivuosien vuosittainen investointibudjetti on noin 230 milj. Infrapalveluiden vuosibudjetti noin 33 milj. Hae tehtävään 10.3.21 klo 14.30 mennessä! Lisätiedot ja hakuohjeet: www.ppshp.fi/tyonhaku KUNTALEHTI valmistautuu kuntavaaleihin suurella kuntavaalinumerolla, joka ilmestyy aprillipäivänä 1
Kumppaniksi Kuntamarkkinoille. 16.9. Verkkokumppanipaketit on julkaistu osoitteessa kuntamarkkinat.fi 15. 2021 Verkossa ja Kuntatalolla • • • • KL3_58-59.indd 59 23.2.2021 17.26. Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat Tapahtuman järjestävät Varaa päivämäärät kalenterista jo nyt! Kuntamarkkinoiden ilmoittautuminen avautuu toukokuussa
AVAIMET KÄTEEN -konseptimme on riskitön ratkaisu, jossa tilaaja välttyy velkapääoman lisäykseltä. Viisasta taloudenpitoa kunnalle Tikakoski-palvelukiinteistöjä voidaan toteuttaa myös vuokratiloina, ilman kunnan tai palveluntarjoajan omia investointeja. tikakoski.fi Valtakunnallisesti toimiva suomalainen perheyritys Raisio – Oulu – Vantaa Tikakoski-ratkaisu sopii erityisen hyvin päiväkotien, hoivakotien, koulujen ja palvelukortteleiden rakentamiseen. Näin talouteen ei tule suuria heilahduksia, tulevat menot voidaan ennakoida, ja investoinnin kustannus jakaantuu pitkälle aikajaksolle. Toteutamme myös KVR-urakat vuosien kokemuksella. AVAIMET KÄTEEN -konseptit ja KVR-urakat Yli 100 rakennuskohteen kokemuksella Tikakoski ottaa sovittaessa vastuulleen koko projektin tarvekartoituksesta, tontinhankinnasta ja vanhan kiinteistön purkamisesta aina uuden kiinteistön luovutukseen saakka. Tikakoski-rakennus on hyvä päätös Toimivissa ja laadukkaissa HYVÄN OLON -rakennuksissamme viihtyvät sekä asiakkaat että henkilökunta. KL3_60.indd 60 23.2.2021 16.42